Psyykkinen valmennus osana kokonaisvaltaista valmennusta

Miten saada mieli tukemaan suoritusta, kun paine on kova? Miten säädellä tunteita, ajatuksia ja vireystilaa niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla laadukasta harjoittelua ja kilpailemista? Miten kääntää epäonnistumiset ja haasteet voimavaraksi? Miten vahvistaa itseluottamusta? Miten olla täydellisesti läsnä tilanteessa ja keskittyä vain olennaiseen? Miten mahdollistaa huippusuoritus?

Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan psyykkisessä valmennuksessa. Psyykkisen suorituskyvyn kehittäminen tarjoaa valtaisat mahdollisuudet lisätä omaa suorituskykyä ja suoritusvarmuutta. Ihminen on hyvin kokonaisvaltainen, jossa mieli ja keho toimivat yhtenäisenä järjestelmänä. Suoritustilanteissa toimintaamme vaikuttavat fyysisten ja motoristen tekijöiden lisäksi monet kognitiiviset prosessit, jotka edellyttävät monia psyykkisen säätelyn taitoja. Mitä vaativampi tilanne tai mitä enemmän ympäristöstä tulee paineita, sitä enemmän tarvitaan psyykkisiä taitoja ja erityisesti itsetuntemusta, jotta urheilija saa ulosmitattua oikealla hetkellä kaiken sen taidon ja fysiikan mitä hänellä on.

POTENTIAALI ESIIN

Psyykkinen valmennus tähtää kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja siihen, että yksilö saa koko potentiaalinsa mahdollisimman hyvin käyttöönsä. Psyykkisen valmennuksen tavoitteena on auttaa saamaan urheilijaa täysi hyöty harjoittelusta sekä tuomaan kilpailuissa esille koko sen hetken osaaminen ja kunto. Urheiluakatemioissa psyykkisen valmennuksen tavoitteena on erityisesti tehostaa ja tukea valmennusprosessia psyykkisen suorituskyvyn kehittämisen kautta. Psyykkinen valmentaja toimii osana valmennustiimiä ja pyrkii yhdessä valmentajien kanssa kehittämään lajien toimintakulttuuria sellaiseksi, jossa on menestystä tukevat toimintatavat, ilmapiiri ja vuorovaikutus. Lähestyttäessä huippuvaihetta psyykkinen valmennus voi olla räätälöidympää yhteistyötä urheilijan kanssa, jossa tuetaan erityisesti urheilijan henkilökohtaista kasvua ja kehitystä. Psyykkinen valmentaja voi antaa supportiivista tukea opiskelun ja urheilun yhteensovittamisessa, erilaisissa ongelmatilanteissa (kuten loukkaantumisissa) sekä urasiirtymissä.

PSYYKKISET TAIDOT OVAT OPITTAVISSA

Psyykkisiä taitoja ja ominaisuustaitoja ovat mm. itsetuntemus, itseluottamus, motivaatio ja itsensä motivoimisen taidot, keskittymiskyky, tunteiden ja ajattelun sääteleminen, vireystila ja stressin säätely, tavoitteiden asettamisen taito sekä kilpailemisen taito, johon kuuluvat esimerkiksi paineen sietokyky, virheiden ja vastoinkäymisten käsittely ja hyödyntäminen sekä optimaalinen suoritus.

Ihan samalla tavalla kuin pystymme kehittämään treenillä fyysisiä ominaisuuksiamme ja taitoja, pystymme myös kehittämään psyykkisiä taitoja, koska kaikki psyykkiset taidot mitä esimerkiksi huippu suoritukseen tarvitaan, on opittavissa.

Psyykkiset taidot voivat kehittyä todella nopeastikin, mutta monesti ne vaativat säännöllistä ja johdonmukaista treenausta, aivan kuten fyysisetkin taidot. Psyykkisten taitojen kehittämisessä, kuten harvoin monessa muussakaan asiassa, ei ole oikotietä onneen. Mielen taitojen valmennus on antoisaa, mutta vaatii usein myös tahtoa, kärsivällisyyttä ja aikaa. Se on mitä suuremmissa määrin itseensä tutustumista. Psyykkinen valmennus ei ole sitä, että valmentaja luettelee valmiita toimintamalleja vaan sitä, että valmentaja kysyy eteenpäin vieviä kysymyksiä. Niiden avulla voi oivaltaa ja tulla tietoiseksi mm. omaa toimintaa ohjaavista ajatuksista ja uskomuksista. Tietoisuus niistä on puolestaan avain myös muutokselle.

ELÄMÄNTAIDOT

Urheilu ja elämä ei ole aina helppoa eikä kuulukaan olla, sillä niiden perimmäinen tarkoitus on kasvattaa meitä ihmisenä.

Monesti saatamme jopa ajatella, että sitten olemme onnellisia tai tyytyväisiä, kun kaikki on elämässä tai urheilussa yleisesti ottaen sujuvaa, optimaalista tai asiat menevät halutunlaisesti. Mutta onko elämä tai urheilu sitä? Harvoin. Urheiluun niin kuin elämään kuuluvat kriisit, ongelmat ja huonot päivät, jotka kaikessa rassaavuudessaan ovat kaikista arvokkaimpia kasvunpaikkoja.

Sen sijaan, että tavoitellaan jotain elämää tai urheilu-uraa, jossa kaikki sujuisi optimaalisesti, kannattaa miettiä mihin tulee valmistautua, mikä on lajin luonne, mitkä ovat siinä menestymisen avaimet, mitä taitoja on hyvä oppia ja osata, jotta pärjää mahdollisimman hyvin elämän ja urheilu-uran aallokossa?

” You can’t always stop the waves but you can learn how the surf.”

Kaisa Jauhiainen, psyykkinen valmentaja (sert.), erityisopettaja