Moniammatillinen yhteistyö valmennuksessa

Moniammatilliseen asiantuntija-toimintaan on viime vuosina panostettu Kuusamon Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa. Asiantuntijaryhmä muodostuu nykyisin Life Coach Olli Jylhästä, fysiikkavalmentaja ja väitöskirja-tutkija Jonathan McPhailista, naprapaatti (AMK) Niko Leinosesta ja psyykkinen valmentaja Kaisa Jauhiaisesta. Naprapaatin roolissa yhdistyvät tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutus, osaaminen urheiluvammoista sekä alppihiihtäjien fysiikkavalmennuksen tehtävät.

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

VALMENNUKSESSA

TAVOITTEENA TERVE ARKI

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan [1] 15–18-vuotiailla alppihiihtäjillä äkillisen loukkaantumisen riski kahden vuoden seurantajaksolla oli 67 % molemmilla sukupuolilla. Samassa ajassa yli puolet urheilijoista koki myös jonkin rasitusperäisen urheiluvamman. Lumilautailun maailman cupissa big airissa loukkaantumisia tapahtuu keskimäärin lähes 30 sataa urheilijaa kohden kauden aikana [2].

Urheilijan on oltava terveenä voidakseen harjoitella laadukkaasti ja kehittää suorituskykyään. Alppihiihtäjien, lumilautailijoiden ja freeski-laskijoiden laadukkaaseen oheisharjoitteluun on Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa panostettu jo aiemmin. Lisäresurssien myötä fysiikkavalmennuksen vastuu jakautuu tällä kaudella kahdelle henkilölle lajiryhmittäin. Tämä helpottaa valmennuksen suunnittelua ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Samalla tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ehkäisyyn ja kuntoutukseen pystytään panostamaan entistä enemmän kaikissa lajeissa, kun tueksi saadaan urheiluvammojen ja tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutuksen osaamista.

Käytännön arjessa naprapaatin rooli näkyy päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi harjoituksiin osallistumisena ja käytännön valmennustyönä. Mutta myös taustalla tapahtuu paljon. Valviran rekisteröimänä terveydenhuollon ammattilaisena naprapaatti (AMK) on urheilijan ensikontakti Kuusamossa mahdollisen loukkaantumisen tai kiputilan sattuessa. Matalan kynnyksen vastaanottotoiminta tähtää terveiden harjoituspäivien lisäämiseen.

LOUKKAANTUMISTEN ENNALTAEHKÄISY

Mahdollisen loukkaantumisen sattuessa luodaan yhteistyössä lajivalmentajien kanssa oheisharjoitusohjelma, joka sekä edistää urheilijan terveyttä että parantaa suorituskykyä kuntoutuksen aikana. Tavoitteena ovat urheilijan optimaalinen paluu lajin pariin ja vaivan uusiutumisen ehkäisy.

Ideaalitilanteessa loukkaantumiset voidaan ehkäistä jo ennalta, mutta mahdollisiin loukkaantumisiin tulee myös varautua. Nykyaikaisessa urheiluvammojen kuntoutuksessa itse vamman

lisäksi tulee huomioida myös muut urheiluun liittyvät elementit ja suorituskykyyn liittyvät tekijät optimaalisen lajiin paluun mahdollistamiseksi. Varhainen puuttuminen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin urheilussa helpottaa kuntoutusta, nopeuttaa paranemista ja edistää paluuta lajin pariin kaikissa lajeissamme. Tähän kokonaisuuteen naprapaatin koulutus höystettynä liikuntalääketieteen ja valmennuksen täydennyskoulutuksella sekä terveystieteiden opinnoilla antaa erinomaiset valmiudet.

URHEILIJAT RAPORTOIVAT HARJOITUSKUORMITUKSESTA

Lajina alppihiihto vaatii paljon matkustamista, mutta Kuusamon eriomaiset harjoitusolosuhteet mahdollistavat sekä lajiharjoittelun Rukalla että laadukkaan oheisharjoittelun. Oheisharjoittelu suunnitellaan yhteistyössä lajivalmentajien kanssa hyödyntäen urheilijoiden raportoimia harjoituskuormituksia. Raportoidut harjoituskuormitukset tarjoavat ensiarvoisen tärkeää tietoa valmennuksen suunnitteluun, jolloin kokonaiskuormituksen annostelu helpottuu. Koska jokaisen urheilijan tilanne on yksilöllinen, ei ryhmässä toteutetun harjoituksen kuormitus välttämättä ole sama kaikille. Urheilijan raportoiman palautteen myötä yksilöllisiin tilanteisiin voidaan reagoida helpommin ja kuormitus saadaan vastaamaan paremmin yksilöllisiä tarpeita.

YKSILÖLLISET TARPEET

Vaikka suuri osa arjen harjoittelusta Kuusamossa tapahtuu ohjatusti ryhmässä, on myös yksilöllinen ja itsenäinen harjoittelu merkittävässä roolissa urheilijan kehittymisen kannalta. Urheilijoiden kuntotasoa testataan Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa ja näiden testien perusteella tehdään valmennuksellisia päätöksiä.

Kaikki eivät hyödy samanlaisesta kuormituksesta, jolloin yksilöllisiä kehityskohteita täytyy harjoittaa myös itsenäisesti ryhmässä tapahtuvan harjoittelun lisäksi. Näitä yksilöllisiä kehityskohteita pyritään edistämään tiiviissä moniammatillisessa vuorovaikutuksessa valmentajien ja urheilijan kesken.

Sen sijaan, että urheilijalle annettaisiin vain valmis harjoitusohjelma, halutaan hänet ottaa mukaan yksilöllisen harjoittelun suunnitteluun. Näin voidaan opettaa urheilijalle myös valmennusprosessia varsinaisen harjoitusohjelman taustalla ja kasvattaa häntä ottamaan vastuuta omasta harjoittelustaan.

Kun urheilijan ymmärrys harjoittelusta, valmennuksesta ja terveydestä lisääntyy, hän pystyy kantamaan enemmän vastuuta omasta tekemisestään. Tämä antaa paremmat valmiudet harjoitella itsenäisemmin kesäkaudella ja kehittyä urheilijana myös toisen asteen opintojen jälkeen. Voisikin sanoa, että kuntoutukselliseen ja valmennukselliseen rooliin yhdistyy vahvasti myös opetuksellinen ja kasvatuksellinen rooli.

TUKIVERKOSTOJEN MERKITYS

Urheilijan matkalla huipulle tukiverkoston rooli on merkittävä. Toimivan tukiverkoston edellytyksenä on hyvä vuorovaikutus. Kuusamossa toimii useampia asiantuntijoita sekä eri lajien valmentajia. Ei sovi myöskään unohtaa urheilijan vanhempia ja opiskeluympäristöä.

Pitkäjänteisen harjoittelun mallin [3] mukainen lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun sovittaminen harjoitusohjelmaan oikeassa suhteessa vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta lajivalmentajien, asiantuntijoiden ja urheilijoiden kesken. Osa tätä vuorovaikutusta on myös harjoituskuormituksen seurantaan liittyvä kuormituksen raportointi, jota myös vanhemmilla on mahdollisuus halutessaan seurata. Hyvä vuorovaikutus kaikkien sidosryhmien kesken onkin edellytys laadukkaalle toiminnalle. Kaiken tekemisen tulee olla hyvässä tasapainossa, missä myös vanhemmilla on erittäin tärkeä rooli urheilijan tukena.

Valmentajat ja asiantuntijat ovat Kuusamossa urheilijoita varten. Ja vanhemmat, matala kynnys pätee myös teihin: ottakaa yhteyttä, mikäli pienintäkään tarvetta ilmenee.

Niko Leinonen Naprapaatti (AMK), valmentaja

Lähteet: Hildebrandt, C. & Raschner, C. 2013. Traumatic and overuse injuries among elite adolescent alpine skiers: A two-year retrospective analysis. International sport medicine journal. Major, D., Steenstrup, S., Bere. T., Bahr, R. & Nordsletten, L. 2014. Injury rate and injury pattern amon elite world cup snowboarders: a 6-year cohort study. British Journal of Sports Medicine 48, 18–22. Vuokatti-Ruka urheiluakatemia. 2018. Pitkäjänteisen harjoittelun malli Rukan alppikoulussa.