M
oniammatilliseen asiantuntija-toimintaan on viime vuosina panostettu Kuusamon Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa. Asiantuntijaryhmä muodostuu nykyisin Life Coach Olli Jylhästä, fysiikkavalmentaja ja väitöskirja-tutkija Jonathan McPhailista, naprapaatti (AMK) Niko Leinosesta ja psyykkinen valmentaja Kaisa Jauhiaisesta. Naprapaatin roolissa yhdistyvät tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutus, osaaminen urheiluvammoista sekä alppihiihtäjien fysiikkavalmennuksen tehtävät.
MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ VALMENNUKSESSA TAVOITTEENA TERVE ARKI
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan [1] 15–18-vuotiailla alppihiihtäjillä äkillisen loukkaantumisen riski kahden vuoden seurantajaksolla oli 67 % molemmilla sukupuolilla. Samassa ajassa yli puolet urheilijoista koki myös jonkin rasitusperäisen urheiluvamman. Lumilautailun maailman cupissa big airissa loukkaantumisia tapahtuu keskimäärin lähes 30 sataa urheilijaa kohden kauden aikana [2]. Urheilijan on oltava terveenä voidakseen harjoitella laadukkaasti ja kehittää suorituskykyään. Alppihiihtäjien, lumilautailijoiden ja freeski-laskijoiden laadukkaaseen oheisharjoitteluun on Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa panostettu jo aiemmin. Lisäresurssien myötä fysiikkavalmennuksen vastuu jakautuu tällä kaudella kahdelle henkilölle lajiryhmittäin. Tämä helpottaa valmennuksen suunnittelua ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Samalla tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ehkäisyyn ja kuntoutukseen pystytään panostamaan entistä enemmän kaikissa lajeissa, kun tueksi saadaan urheiluvammojen ja tuki- ja
38
liikuntaelimistön kuntoutuksen osaamista. Käytännön arjessa naprapaatin rooli näkyy päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi harjoituksiin osallistumisena ja käytännön valmennustyönä. Mutta myös taustalla tapahtuu paljon. Valviran rekisteröimänä terveydenhuollon ammattilaisena naprapaatti (AMK) on urheilijan ensikontakti Kuusamossa mahdollisen loukkaantumisen tai kiputilan sattuessa. Matalan kynnyksen vastaanottotoiminta tähtää terveiden harjoituspäivien lisäämiseen.
LOUKKAANTUMISTEN ENNALTAEHKÄISY
Mahdollisen loukkaantumisen sattuessa luodaan yhteistyössä lajivalmentajien kanssa oheisharjoitusohjelma, joka sekä edistää urheilijan terveyttä että parantaa suorituskykyä kuntoutuksen aikana. Tavoitteena ovat urheilijan optimaalinen paluu lajin pariin ja vaivan uusiutumisen ehkäisy. Ideaalitilanteessa loukkaantumiset voidaan ehkäistä jo ennalta, mutta mahdollisiin loukkaantumisiin tulee myös varautua. Nykyaikaisessa urheiluvammojen kuntoutuksessa itse vamman
