Moniammatillinen yhteistyö valmennuksessa

Kuusamossa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa on viime vuosina panostettu asiantuntijatoimintaan. Asiantuntijaryhmä muodostuu nykyisin Life Coach Olli Jylhästä, fysiikkavalmentaja ja väitöskirjatutkija Jonathan McPhailista, naprapaatti (AMK) Niko Leinosesta, OMTfysioterapeutti Antti Maaningasta ja psyykkinen valmentaja Kaisa Jauhiaisesta. Naprapaatin ja OMTfysioterapeutin rooleissa yhdistyvät tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutus, osaaminen urheiluvammojen hoidossa sekä suorituskyvyn edistämiseen liittyvät näkökulmat nykyaikaisen urheilufysioterapian mukaisesti.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan 15–18-vuotiailla alppihiihtäjillä äkillisen loukkaantumisen riski kahden vuoden seurantajaksolla oli 67 % molemmilla sukupuolilla. Samassa ajassa yli puolet urheilijoista koki myös jonkin rasitusperäisen urheiluvamman. Lumilautailun maailman cupissa big airissa loukkaantumisia tapahtuu keskimäärin lähes 30 sataa urheilijaa kohden kauden aikana. Alppihiihtäjien, lumilautailijoiden ja freeski-laskijoiden laadukkaaseen oheisharjoitteluun on Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa panostettu terveiden harjoituspäivien lisäämiseksi ja suorituskyvyn kehittämiseksi. Kun fysiikkavalmennuksen asiantuntemus jakautuu monen asiantuntijan harteille, valmennuksen suunnittelu ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen helpottuu. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia voidaan ehkäistä ja kaikissa lajeissa tarjota entistä enemmän kuntoutusta, kun arjen valmennustyöhön saadaan urheiluvammojen sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutuksen osaamista.

Moniammatillinen yhteistyö, tiedon jakaminen ja osaamisen laajeneminen nykyaikaisessa valmennusverkostossa on keskeistä. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa yhteistyötä tehdään tiiviisti kaikkien rinnelajien maajoukkueiden kanssa, ja osa akatemiavalmentajista ja asiantuntijoista toimii myös maajoukkueissa. Tämä edistää toimivien käytänteiden jakamista ja käyttöönottoa kaikilla tasoilla sekä asiantuntijatoiminnan että lajivalmennuksen näkökulmista.

OMT-fysioterapeutti tai naprapaatti on urheilijan ensikontakti mahdollisen loukkaantumisen tai kiputilan sattuessa. Matalan kynnyksen vastaanottotoiminta tähtää terveiden harjoituspäivien lisäämiseen. Loukkaantumisen sattuessa luodaan yhteistyössä lajivalmentajien kanssa oheisharjoitusohjelma, joka edistää sekä urheilijan terveyttä että parantaa suorituskykyä kuntoutuksen aikana. Oheisharjoitusohjelman avulla pyritään ehkäisemään vaivan uusiutuminen ja tukemaan urheilijaa siinä, että paluu lajin pariin olisi mahdollisimman optimaalinen. Nykyaikaisessa urheiluvammojen kuntoutuksessa tulee huomioida vamman lisäksi myös muut urheiluun liittyvät elementit ja suorituskykyyn liittyvät tekijät. Ideaalisessa tilanteessa loukkaantumiset voidaan ehkäistä jo ennalta, mutta mahdollisiin loukkaantumisiin tulee myös varautua. Varhainen puuttuminen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin helpottaa kuntoutusta, nopeuttaa paranemista ja edistää paluuta lajin pariin sekä alppihiihdossa, freeskissä että lumilautailussa. Urheilijan oma aktiivinen toimijuus kuntoutusprosessissa on ensiarvoisen tärkeä, ja terapeutin rooli on ohjata ja ohjeistaa oikeaan suuntaan.

Valmennuksellisesta näkökulmasta tarkasteltuna yksi keskeinen osa on alppihiihtäjien arjen harjoittelu Kuusamossa. Lajina alppihiihto vaatii paljon matkustamista, mutta Kuusamon erinomaiset harjoitusolosuhteet mahdollistavat sekä lajiharjoittelun Rukalla että laadukkaan oheisharjoittelun. Oheisharjoittelu suunnitellaan yhteistyössä lajivalmentajien kanssa. Valmentajat hyödyntävät työssään urheilijoiden raportoimia harjoituskuormituksia, jotka tarjoavat ensiarvoisen tärkeää tietoa valmennuksen suunnitteluun, jolloin kokonaiskuormituksen annostelu helpottuu. Jokaisen urheilijan tilanne on myös yksilöllinen, eikä ryhmässä toteutetun harjoituksen kuormitus ole välttämättä sama kaikille. Urheilijan raportoiman palautteen myötä yksilöllisiin tilanteisiin voidaan reagoida helpommin ja kuormitus saadaan vastaamaan paremmin yksilöllisiä tarpeita.

Vaikka Kuusamossa suuri osa arjen harjoittelusta tapahtuu ohjatusti ryhmässä, on myös yksilöllinen ja itsenäinen harjoittelu merkittävässä roolissa urheilijan kehittymisen kannalta. Urheilijoiden kuntotasoa testataan Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa, ja näiden testien perusteella tehdään valmennuksellisia päätöksiä. On kuitenkin selvää, että kaikki eivät hyödy samanlaisesta kuormituksesta, jolloin ryhmässä tapahtuvan harjoittelun lisäksi yksilöllisiä kehityskohteita täytyy harjoittaa myös itsenäisesti. Näitä yksilöllisiä kehityskohteita pyritään edistämään tiiviissä moniammatillisessa vuorovaikutuksessa valmentajien ja urheilijan kesken. Sen sijaan, että urheilijalle annettaisiin vain valmis harjoitusohjelma, hänet halutaan ottaa mukaan yksilöllisen harjoittelun suunnitteluun.

Näin voidaan urheilijalle opettaa myös valmennusprosessia ja kasvattaa urheilijaa ottamaan vastuuta omasta harjoittelustaan. Kun urheilijan ymmärrys harjoittelusta, valmennuksesta ja terveydestä lisääntyy, hän pystyy kantamaan enemmän vastuuta omasta tekemisestään ja hänellä on myös paremmat valmiudet harjoitella itsenäisemmin kesäkaudella ja kehittyä urheilijana myös toisen asteen opintojen jälkeen. Voisikin sanoa, että kuntoutukselliseen ja valmennukselliseen rooliin yhdistyy vahvasti myös opetuksellinen ja kasvatuksellinen rooli.

Urheilijan matkalla huipulle tukiverkoston rooli on merkittävä. Toimivan tukiverkoston edellytyksenä on hyvä vuorovaikutus. Kuusamossa toimii useampia asiantuntijoita ja eri lajien valmentajia, eikä sovi myöskään unohtaa urheilijan vanhempia ja opiskeluympäristöä. Pitkäjänteisen harjoittelun mallin mukainen lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun sovittaminen harjoitusohjelmaan oikeassa suhteessa vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta lajivalmentajien, asiantuntijoiden ja urheilijoiden kesken. Osa tätä vuorovaikutusta on myös harjoituskuormituksen seurantaan liittyvä kuormituksen raportointi, jota myös vanhemmilla on mahdollisuus halutessaan seurata. Hyvä vuorovaikutus kaikkien sidosryhmien kesken onkin edellytys laadukkaalle toiminnalle.

Kaiken tekemisen tulee olla hyvässä tasapainossa, ja tässä prosessissa vanhempien tuki on erittäin tärkeää. Valmentajat ja asiantuntijat ovat Kuusamossa urheilijoita varten, ja he ovat myös vanhempien tavoitettavissa, mikäli pienintäkään tarvetta ilmenee.

Niko Leinonen Naprapaatti (AMK)

Lähde: Hildebrandt, C. & Raschner, C. 2013. Traumatic and overuse injuries among elite adolescent alpine skiers: A two-year retrospective analysis. International sport medicine journal.

Major, D., Steenstrup, S., Bere. T., Bahr, R. & Nordsletten, L. 2014. Injury rate and injury pattern amon elite world cup snowboarders: a 6-year cohort study. British Journal of Sports Medicine 48, 18–22.

Vuokatti-Ruka urheiluakatemia. 2018. Pitkäjänteisen harjoittelun malli Rukan alppikoulussa.