Kirjeárvuštâllâm, Henna Aikio

Kirjeárvustâllâm:

Katri Rauanjoki: Kesämerkit

S&S, 2022.

Kesämerkit fáálá syemmiláid tiäđu já váldá sämmilijn vyeimi

– addel-uv tot meiddei sämmiláid maidnii?

Tekstâ: Henna Aikio Koveh: Kustantamo S&S, Lotta Salonen já Henna Aikio

Oululâš eenikielâmáttáátteijee Katri Rauanjoki niäljád roomaan Kesämerkit lii “episodiroomaan” mottoom 2020-lovo keesist, já tot lii kovvejum maaŋgâi nuorttâlij já motomij syemmilij-uv čolmiguin. Eenikielâmáttáátteijen Rauanjoki máttá kale čäälliđ, já nuorttâlâš ustevis áánsust sun lii movtáskâm tutkâđ nuorttâlij historjá já onnáá peeivi. Tutkâmpargo sun lii-uv porgâm pyereest. Mutâ lii-uv tuođâi tárbu uigâđ puoh huámmášuumijd oovtâ roomaan luuhij siisâ?

Lohhen mun vaaibâm tállán aalgâst. Olmooš ulmuu maŋa Rauanjoki puáhtá uđđâ persovnijd jyehi pittáást. Jyehi ulmuu fáárust puátih jo-uv tááláá ääigi sämmilij vaigâdvuođah teikâ moonnâm ääigi lusis muštoh. Nuorâ nissoon Anni feeree rasism nettisavâstâlmijn, suu uábist Senjaast lii etnostressi, já puáris O’hssni tuálvu lohhee moonnâm ääigi hormišis tábáhtuumijd. Mun iälám jo sämmilâžžân – veikâ jiem nuorttâlâžžân – jyehi peeivi moonnâm ääigi puástuvuođâ tiäduh jieččân ärdei alne já viigâm piergiđ kaavpugsämmilâžžân ennin etnostressitobdoiguin, te halijdâm-uv mun vala luuhâđ taid siämmáid aašijd syemmilii kirječällee čalluin?

Episodiroomaan čuolmah, moh oovdânpuáhtojeh lohhei, láá munjin uáppáseh om. ameriklâš algâaalmugkirječällee Tommy Orange Ei enää mitään -kirjeest (Aula&Co 2020). Lohhee kalga valjiđ, loháuv sun ubâ kirje huápust vâi muštá puoh persovnijd já tábáhtuumijd, vâi lohá-uv sun hitásávt, amas vaibâđ algâaalmugij puoh vaigâdvuođâi vyelni. Mielâkiddiivâš uccâ áášáš ovtâstit taid romanijd muštâlemvyevi lasseen: kuohtuin lii mainâšum The Tribe Called Red -muusikjuávkku, mii lâi Anarist Ijâttes ijjâ -festivaalijn ive 2018. Rauanjoki haalijd, ete syemmiliih lohheeh uáppih uđđâ aašijd nuorttâlijn já puoh sämmilij elimist, já tothân kale lii šiev ulme. Sun lii čielgâsávt kirječällee, mutâ meiddei máttáátteijee. Aaibâs tego roomaan ličij šoddâm tevdiđ tom táárbu, moos oppâmateriaaleh iä lah puáhtám västidiđ: Syemmiliih iä tieđe sämmilijn tuárvi tanen ko sij iä oopâ tast maiden škoovlâst. Kesämerkit čuárvu mottoom kooskâst syemmilâš lohhei: Taat lii puoh, maid tun jieh tiättám sämmilijn! Ij-uv lah kaavhâd, mii sii elimist tábáhtuvá?

Loppâsanijnis Rauanjoki tuáivu, ete Kesämerkit addel meiddei maidnii sämmiláid. Já addelhân tot – kal mun tuubdâm jieččân jurduid om. Senja-persovnist, kote smiättá, maht šoddâdiđ nieidâidis uáivikaavpugist sämmilâžžân, ko Ryhmä Hau hokâttâl párnáá eenâb ko Unná Junná, já mon ilolâžžân enni šadda, ko párnáid láá ovdâkoveh meid sämikielân ovdâmerkkân Frozen 2:st. Teikâ tast, maht sämmilâžžân oro peessâm Ijâttes iijân, kost uážu leđe skipárij já huolhij kooskâst mahtnii rijjâ já luholâš.

Veikâ Rauanjoki lii čepis čällee já motomeh luánduuásih láá taaiđâtyejeh ulmui fiäránij kooskâst, te romanist lii liijkás ennuv puoh. Lii jieŋâmerârađe, šoŋŋâdâhnubástus, kulttuurlâš apropriaatio, nuorâi etnostressi, arvetävgiulmui čuolmah ucceeblovo siste, rasism, puáris traumah, om. evakkotraumah, jáámmám ulmui káálui macâttem hävdienâmáid, muštottesvuotâ, alkoholism, párnáásuoijâlem, jiešsurmim jna. Taah láá ääših, moh teddih sämmilijd jieijâs elimist, skipárij, huolhij, ránjái elimist, já toh uáinojeh meid uđđâsijn já argâpeeivist. Sämmiliih jiejah kieđâvušeh taid jo om. taaiđâtuojijn, mediast já eres čalluin. Kuleh-uv

Kirječällee Katri Rauanjoki Kove: Lotta Salonen. Kustantamo S&S.

syemmiliih lohheeh taid čuolmâid pyerebeht talle, jis nubbe syemmilâš čáálá tain?

Sáttá leđe, ete mun jiem tuše määti anneeđ áárvust episodiroomaan talle ko saahâ lii tááláá ääigi sämmilij elimist. Lii älkkeb luuhâđ roomaan sämmilij historjást (om. Petra Rautiaisii Tuhkaan piirretty Maa, Päivi Alasalmi trilogia anarâšâin) toin naalijn, et taggaar eellim ij lah jieš iällám. Kesämerkit-roomaan persovnijn láá fáárust mielâkiddiivááh ulmuuh, mutâ mahtnii sii mainâseh láá tego pittáspeelâst, mon puoh pitáh iä šietâ siämmáá kován. Ovdâmerkkân aalgâst lohhee piäsá uápásmuđ Matvein, kiäm kirječällee aaibâs tego vájáldit vuosmui siijđoi maŋa. Muu mielâst ličij mielâkiddiivâš peessâđ luuhâđ eenâb mottoom ulmust ko uccáá maaŋgâst. Tyellitälli oro, ete kirječällest lii hirmos huáppu lijmáđ tiätupersovnân mottoom tehálii ääši, mon sun lii oppâm tutkâmmäđhistis, mutâ tuođâi uáppásin persovneh iä kiergân šoddâđ lohhei. Ij-uv syemmilâš kirječällee tuostâ čäälliđ jieŋâlávt oovtâ nuorttâlâš persovnist – lii-uv älkkeb čäälliđ váhá maaŋgâst? Teknisávt roomaan lii mudoi luhostum. Rauanjoki molso riitmâ já persovnij uáinu čeepiht. Sun máttá čäälliđ viiđâihásii Ansa já paijeel ohcelovihásii Anastasia uáinust. Sun addel jienâ meiddei veikkâba poccui já jiägán. Romanist láá mučis kielâkoveh já luhhoost nuorttâlâškielâ-uv uáinoo. Čäällimvyehi lii rávhálâš talle ko lii vuárust luándu kuvvim. Olmoošhân vuálgá luándun uuccâđ ráávhu, jis eellim ij lah rávhálâš. Já siämmáš tábáhtuvá munjin kirje luhâmáin-uv, jis roomaan ulmui fiäráneh taheh muu rávhuttemmin, epituáivulâžžân teikâ sorolâžžân luándukuvvim enâmist.

Tot, maid Rauanjoki čáálá mytologiast, luándust já kulttuurist, sun čáálá muččâdávt. Šadda lieggâ tobdo vááimun, ko viljâ viäžžá ruottâsijd uábán teikâ ko äijih tuálvu Sini-ááijuv vuossâmuu tove koldeđ (riidon tego Čevetjäävrist läävejeh koldeđ) já pygálysân. Vaarâ mun lijkkuum iänááš toid oosijd, ko toh kovvejeh siärváduv vyeimi sehe adeleh tuáivu kielâ já kulttuur siäilumist já čäittih meid tom, mii lii luhhoost vala pyereest sämmilij elimist.

Nuorttâlâš Tauno Ljetoff adelij kirječällei macâttâs čäällimproosees ääigi.

Maggaar proosees taat lâi sunjin? Luuhâmproosees lâi uáli lussâd Ljetoffân. Sun tarkkui tom, maht Rauanjoki čáálá om. kulttuurist já luándust. Suoi savâstâláin kirječällein meiddei ovdâmerkkân tast, maggaar prologi teikâ epilogi kiirján puátá.

Ljetoff tuáivui, ete roomaan ij vuájuččii tuše puohlágánijd traumaid já vädisvuođáid, peic adeličij meid kirkkâdub kove sämmilij elimist. Suu mielâst luándukuvvim taha luhâmist váhá keppisub. Luándukuvviimijn Ljetoff ravvui Rauanjoki om. tast, maht sun lâi kuvvim raavgâid jeegist syeinimáánust. Tohhân iä algâkeesi maŋa ubâ ennuv innig oinuugin, já Kesämerkit lopâlii versiost toh láá lappum. Tauno Ljetoff paahud, ete sun lii kolgâm smiettâđ roomaan ennuv, veikâba ton uáinust, maggaar tast ličij šoddâm sämmilii peenâ peht já maid sun jieš ličij porgâm eresnáál. Motomij soojij sunjin lâi vaigâd luuhâđ roomaan ton uáinust, et miinii lii fiktio mut tot sulâstit ennuv tuotâeellim. Roomaan loopân sun lijkkoo ennuv tanen ko tot kovvee suu mielâst pyereest ilo tááláá ääigi sämmilii elimist. Ljetoff ij lah vala lopâlii versio romanist kiergânâm luuhâđ, mut čuávuvâžžân sun vuálgá Helsigân luuhâđ Kesämerkit-kirje jienâkirjen. Sämikielâlâš versio Kesimeerhâin ij lah aainâskin vala puátimin.

Tauno Ljetoff tärhistij Katri Rauanjoki roomaan tiäđuid sämiluándust já -kulttuurist. Kove: Sara Kelemeny