ŠODDÂDEMMÄTKI: fiäráán teikkâ väivi

Tekstâ: Anna Askala

Koveh: Anna Askala já Essi Morottaja

Šoddâdemmätki Säämist lii kukke. Mii pääihist ko vuálgá, te Ruávinjaargân já maasâd šadda ohtsis 700 km vyeijim. Avveel tiervâsvuođâkuáv­ dážân vuod mätki lii 70 km oovtâ suundán. Taat tiätu ij lamaš väividâm muu ennustkin ovdil ko mun vyerdiškuottim vuosmuu päärni. Tääl ko mun vuárdám nube, te čuolmah já hundârušmeh láá vala eenâb! Muoi láán kálláin ornim muu eeni Maadâ ­ Suomâst teehi Sáámán, nuuvt ete muoi pyehteen vyelgiđ kuávttáá Ruávinjaar­ gân já kyeđđiđ vuosâpäärni áhhoin pááikán, tastko ij muuneeld tieđe, mon kuhháá kalga orroođ pyecceiviäsust. Muoi láán suunâttâllâm taam määđhi jo viehâ kuhháá, já tot oro lemin viehâ stuorrâ proojeekt. Mun lam meid jieš väridâm uccâ aassâmviäsu kaavpugist munnui. Luhhoost munnuu vává rekinistum äigi ij lah tuuriistpaje ääigi, tastko muoi iän pyevti mäksiđ tagarijd hoodijd. Ton lasseen jyehi saje sáttá leđe tievâ! Tiäđust ­ uv LKS, Lapin keskussairaala, fáálá meid máhdulâšvuođâ orroođ “Potilashotellist” ađai pyecceiviäsu jieijâs hotellist, mut tobbeengin ij lah ain saje. Mun avžuuttâm ­ uv tääl, ete elleđ šoddâd vávváid juovlâ ­ teikkâ skammâmáánust, jis lii peri máhđulâš. Nuuv t kočodum “off ­ season” lii čuuvtij älkkeb (já häälbib) äigi, jis áigu muuneeld Ruávinjaargân.

Uáli távjá párnáá vyerdee nisoneh maneh Ruávinjaargân puorijn aigijn ovdil rekinistum ääigi vyerdiđ, ete šoddâdem álgáččij. Eejih vyejih talle maajeeld já tuáivuh, ete kiergâneh. Ain ij enni haalijd teikkâ pyevti moonnâđ toho vyerdiđ, nuuvt et talle sun uážžu jiärástuđ, maht te šoddâdem álgá já mon huápust tot ovdán. Ambulans sáátun vuálgá ain selgienni Avelist, já motomin kárttá šoddâdiđ jo ambulansist, jis ij kiergân pyecceiviäsun.

Essi Morottaja já suu rähis umogâš.

Kove: Essi Morottaja

Tens-piergâs lâi stuorrâ iše ko šoddâdem aalgij. Lâi hiälppu moijáđ!

Kove: Anna Askala

Anarist ässee eenih láá ruokkâdeh já ráđđááh

Mun sahhiittâllim kyevti nissoon: Essi Morottaja já Kirsi Ukkosii. Puohlágán tobdoh láá pajanâm ko juurdâš tággáár eromâš mutâ kuittâg hirmâd luándulâš fiäráán, já toh tobdoh meid muttojeh. Magareh määđhih sunnust láá lamaš, já maht suoi láin vuávám elimis jieijâs šoddâdemmaađhij tááhust?

Essi Morottaja, kote áásá Anarist, lii šoddâdâm kyehti päärni. Vuosmuš pärni šoodâi Oulust, kost suu enni áásá. Essi vuolgij Oulun vyerdiđ jo kyehti oho ovdil rekinistum ääigi, mon maŋa moonâi val okko ovdil ko šoddâdem aalgij – vyerdim piištij ohtsis 3 oho.

Ton maŋa mij lâim val oovtâ oho pyecceiviäsust já muu eeni kulen, te ubâ mätki piištij mánuppaje verd. Loppâloopâst tot lâi meiddei uáli jo lusis mätki, ko mun kolgim moonnâđ Oulun ohtuu já muu käälis Saammâl paasij paargon Anarân. Nubbe pärni šoodâi Ruávinjaargâst. Mun halijdim ton vuosmuu, unohâs feerim maŋa leđe nuuvt alda pääihi ko peri máhđulâš. Šoddâdem lâi jo joođoost ko muoi vuojijm kálláin Ruávinjaargân LKS kulij já pyeri lâi, ete vávvá ij šoddâm autost. Tot lâi jo uáli alda.

LKS:st šoddâm nieidâš piäsá pááikán forgâ.

Kove: Anna Askala

Mast tun jierestuvvih enâmustáá ovdil ko šoddâdem aalgij?

Na munhân lijjim aaibâs hirmâd jierestum já vaijaa ­ uv tast, ete tääbbin Säämist ij pyevti šoddâdiđ pääihi alne. Tot ij lah puoh pyeremus eeni já vává peeleest, ko ferttee vyeijiđ kuhes määđhi já šoddâdiđ vieres saajeest. Mun jierestuvvim meid tast, ete jiem killáá šoddâdempuáldáttuvâid automääđhi ääigi, mutâ loppâloopâst tot moonâi nuuvt pyereest, ete muu mielâst automätki lâi masa puoh pyeremus uási muu šoddâdmist. Munnust lijjii vuáváámeh šoddâdem várás. Muu vuoppâ já vyeni, kiäh aassâv Anarist, láin valmâšeh väldiđ tiipšon munnuu vuosâpäärni, já muu enni lâi meid puátimin Oulust Anarân iššeen ton ááigán ko muoi láim Ruávinjaargâst. Mun lijjim jieš meid luuhâm suotâs šoddâdemkirje, mast lâi ennuv ävkki – eromâšávt tast, maht mun vááldám puáldáttuvâid vuástá já magarij mielâkuvijguin mun puáv tám tom porgâđ. Must lâi meid muusik fáárust, mon mun kuldâlim peljiskaajâi peht, já tot išedij čuuvtij. Määđhi ääigi lâi meid hirmâd suotâs šoŋŋâ – korrâ puolâš já mučis täsnialme – te ubâ auto oroi muttuumin tego piäijun.

Maailm muččâdumos šoddâdemsaje Ruávinjaargâst.

Kove: Anna Askala

Láá-uv tust iävtuttâsah puátteevuođâ várás, maht puávtáččij pyerediđ já ovdediđ perrui torvolâš já täsiárvulâš šoddâdem Säämist?

Muu mielâst ličij pyeri, jis ličij máhđulâš valjiđ, kost šoddâdiđ: pyecceiviäsust Ruávinjaargâst, pääihist teikkâ tiervâsvuotâkuávdáást Avelist. Ličij meid pyeri, ete čepis selgieenih, kiäin láá peividum tiäđuh, liččii ain fáárust.

Kirsi Ukkonen lii šoddâdâm meid kyehti päärni, suullân kyevti já pele ive iäroin. Sun ­ uv áásá Anarist perruinis.

Magareh tobdoh tust lijjii ovdil šoddâdem?

Mun jiem toin naalijn poollâm masten ovdil šoddâdem, nube kaandâ peht lijjim váhá huolâstum, ko sust lâi (já vala ­ uv lii) läivis cp ­ váddu. Vuosâpärni šoodâi vittâ oho ovdil rekinistum ääigi čuoppâmáin koskâhâžžân, já tot lâi nuuvt vuávájum. Nuorâb alge šoodâi ambulansist, te mij ep kiergânâm pyecceiviäsun Ruávinjaargân. Mun jiem hoksám ollágin poollâđ tast, ko jiem muuneeld tiättám, ete nuuvt kevâččij. Mun finnejim kale jieččân mielâst tuárvi ennuv torjuu šoddâdmân. Avelist láin hirmâd šiev selgienni já tuáhtár. Vuosmuu kaandâ vaigâdvuođâin jiem uážžum tuárvi iše já torjuu. Vuosmuuh nelji ive lijjii váddáseh. Veikkâ tot ij lah šoddâdemäšši, tot vaaigut kuittâg olesvuotân. Oovtâ almolâš ravvuu mun halijdâm ettâđ puohháid: veikkâ mätki lii ­ uv kukke, vääldi jyehi puudâ vuástá nuuvt ko tot puátá já iirât navdâšiđ ubâ šoddâdempálgást. Puoh pyeremus äšši lii tot, ete uážžu šoddâdiđ päärni, kote áigu eelliđ Säämi luándust sehe kulttuurpirrâduvvâst. Meiddei LKS lii alda luándu, já tot lâi munjin uáli tehálâš ko mun kolgim kuhháá leđe tobbeen vuosmuin olgijn. Uápis já lieggâ ulmuuh láá pargoost meid ravviittuvvâst. Mun epidâm, ete Maadâ ­ Suomâst ij lah návt suotâs.

Sämieennâm eenih láá vissásávt sitkáseh já njyebžileh, já amahân mij lep luholiih ­ uv ko uážžup šoddâdiđ paarnijd tääbbin putes luándu alda. Taat ij kuittâggin uáivild tom, ete aašijd ij puávtáččii val pyerediđ. Háástuh láá eromâšávt kuhes maađhij keežild, iäge jyehi perrust lah hyelhih, kiäh puávtáččii išediđ. Mun jieš lam ton mielâst, ete taam ääši Aanaar kieldâ puáhtá čuávdiđ oovtâst Laapi Pyereestvaijeemkuávloin, te täsiárvulâš tipšo olášuuččij čuuvtij pyerebeht. Mij tarbâšep já ánsášep tom, mijjân já mii parnijd, nuuvt ete Säämist lii meid puátteevuođâ suhâpuolváid torvolâš já pyeri leđe.