Animalia 3/2011

nro 2011

3

kasvissyöjä muuttaa maailman sivu 14

Lehti eläinten asialla

eläinkokeiden vaihtoehdot kaipaavat rahoitusta sivu 8

Kasvissyönti

Pääkirjoitus Animalia-lehti, 35. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

toimitussihteeri:

Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi taitto: Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 17.10.2011 mennessä.

Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

Ilmoitusmyynti:

Jenni Pekkala, p. 045 7750 1570 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

Ilmoitusten peruuttaminen:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro­ kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

Irtonumeromyynti:

Akateeminen kirja­kauppa.

Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Toimisto: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Asiakaspalvelu:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

Jäsenmaksut: Tukijäsen: 27 € / vuosi, aktiivijäsen: 32 € / vuosi, nuorisojäsen: (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivi-nuorisojäsen: (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 540 €, yhteisöjäsen: 100 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Lahjoitukset: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH testamentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi Rahankeräyslupa:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimenpanoaika ja alue: 28.1.2011-31.12.2012 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta Päätös nr ja pvm: 2020/2010/3931 28.1.2011

Kohti uusia hyviä uutisia toiminnanjohtaja kati pulli

kesän alku toi eläinsuojelulle monta voittoa. Animalian loppukevään toiminta keskittyi Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelma ohjaa pitkälti Suomen eläinsuojelupolitiikkaa seuraavien neljän vuoden ajan. Siksi oli tärkeää pyrkiä saamaan mukaan mahdollisimman paljon hyviä kirjauksia eläinten puolesta.

Tätä kirjoittaessani neuvottelut ovat viimein ohi. Tulos on kannustava. Eläinten asema yhteiskunnassa on nousussa, mikä konkretisoitui siinä, että Animalian tavoitteista otettiin useita mukaan. Uusi hallitus lupaa muun muassa perustaa eläinsuojeluasiamiehen viran ja uudistaa eläinsuojelulakia. Myös monia muita kirjauksia saatiin läpi ja niistä voit lukea tarkemmin tämän lehden sivulta 19.

Yksi tärkeimpiä kirjauksia oli lupaus selvittää turkistarhaajien alan vaihtamiseen kannustavan tukijärjestelmän perustamista. Selvitys ei itsessään vielä lupaa turkistarhausta alas ajavia toimenpiteitä. Se on kuitenkin hallitukselta selkeä myönnytys sen puolesta, että turkistarhaus ei ole kestävä elinkeino ja alan harjoittajien määrän vähentäminen on kannatettava asia. Nykyisen hallituksen ministereistä suuri osa kannattaa tarhauksen lopettamista.

Positiivisia uutisia tuli kesäkuussa myös Yhdysvalloista. Botoxin vuoksi tehtäville eläinkokeille on viimein kehitetty ja hyväksytty eläinkokeeton menetelmä. Vaihtoehdon kehittäneen yhtiön Allerganin mukaan menetelmä tulee vähentämään eläinten käyttöä tuotteen turvallisuustesteissä 95 %.

Botoxin vuoksi tehtävien eläinkokeiden korvaaminen on ollut keskeinen osa Animalian kansainvälistä eläinkokeiden vähentämiseen tähtäävää työtä. Olemme kampanjoineet asiassa viime vuosina Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja paine kehittää vaihtoehtoja on noussut korkeaksi. Saavutus onkin erittäin kannustava ja osoittaa toimintamme merkityksellisyyden. Toistaiseksi Botoxin jokainen uusi erä on testattu myrkyllisyyden määrittämiseksi eläimillä tuskallisin menetelmin.

Sekä Botoxin eläinkokeiden täysi lopettaminen että hallitusohjelman hyvien lupausten käytäntöönpano vaativat meiltä vielä paljon työtä. Lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät ja muutoksia on luvassa. Meidän tehtävämme on nyt huolehtia siitä, että muutokset ovat parhaat mahdolliset!

Raikasta syksyn alkua!

Sisällys

Kannen kuva: Elina Innanen

laura uotila

10

vikstedtien kotialbumi

14

oikeutta eläimille

2 Pääkirjoitus 3 Sisällys 4 Vapauta valinnoilla –sivusto opastaa eläineettiseen kuluttamiseen Animalia avaa lokakuussa uudet verkkosivut, joille on koottu tietoa eläineettisestä kuluttamisesta aina ruoasta ja juomasta lääkkeisiin ja lisäravinteisiin, kosmetiikkaan, vaatteisiin ja harrastuksiin. Sivustolla voi haastaa myös kaverinsa tai työporukan lisäämään kasvisruoan osuutta ruokavaliossaan!

6 Uutiset 7 Kolumni: Katariina Souri Sanottua Risut ja Ruusut 8 Eläinkokeiden vaihtoehdot kaipaavat rahoitusta ja muutosta asenteissa 10 Lemmikkien laiton maahantuonti yleistyy Vielä Lilli-koiraa ostaessaan Sanna Lahtinen ei osannut epäillä mitään outoa. Vasta myöhemmin alkoi paljastua, että Lilli on todennäköisesti peräisin laittomasta virolaisesta pentutehtaasta. Nyt Lahtinen työskentelee varoittaakseen ihmisiä hankkimasta lemmikkejä selvittämättä kunnolla niiden taustoja.

12 Ruokabloggaajana Kreetalla 14 Kasvissyöjä muuttaa maailman Kasvissyöjiä on Suomessa noin neljännesmiljoona, mutta silti ravintoloista ei aina saa monipuolista kasvisruokaa tai kaupoista löydy kasviperäisiä tuotteita. Kuusi kasvissyöjää kertoo ruokavalionsa taustoista ja siitä, millaista on elää kasvissyöjänä Suomessa.

17 Kirjavinkit 18 Turkis ei ole ekologinen tuote Syys- ja talvitakkeja hankkiessa kannattaa tarkistaa kaulusten ja hihansuiden somisteiden alkuperä.

Turkistuottajien tuoreessa ympäristöraportissa vakuutetaan turkisten ekologisuutta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa tutkimuksen puutteet.

19 Eläinpolitiikan seuraavat neljä vuotta 20 Animalia testaa: Vispautuvat kasviskermat 22 Elämäntapana eläinsuojelu: Animalian hallituksen jäsenet esittäytyvät 24 Animalia-lehti 1980-luvulla: Koe-eläinkauppiaita ja sirkusnorsuja 26 Miten voin toimia 27 Tehtyä ja tapahtunutta 28 Vegepalsta: Loppukesän sadonkorjuu 30 Sarjakuva Alueosastojen yhteystiedot 31 Animaliashop: Syysuutuuksia!

18 3/2011

3

Vapauta valinnoilla -sivusto opastaa eläineettiseen kuluttamiseen Animalia avaa lokakuun alussa uuden verkkosivuston, jonka tavoitteet eivät ole vaatimattomat: Vapauta valinnoilla -sivuille on koottu pähkinänkuoressa vastaukset kaikkiin niihin yleisimpiin kysymyksiin, mitä Animaliasta tiedustellaan päivittäin. Onko tämä meikki testattu eläinkokeilla? Mistä tietää, että talvitakin kaulus ei ole turkista?

Miten voin ryhtyä kasvissyöjäksi? Kaikkiaan sivustolle on koottu tietoa esimerkiksi ruoasta ja juomasta, vaatteista, kosmetiikasta, kemikaaleista, lääkkeistä, lisäravinteista, harrastuksista, matkailusta ja eläinten viihdekäytöstä.

Sivusto tulee korvaamaan aiemmin kirjana ilmestyneen Eläinystävällisen kuluttajan oppaan.

oletko koskaan haaveillut ravintolakriitikon urasta? Vapauta valinnoilla -sivuilla kuka tahansa voi arvostella ravintolassa syömänsä kasvisaterian. Näin kootaan yhteinen tietopankki suomalaisten ravintoloiden kasvisannoksista ja samalla kannustetaan ravintoloita monipuolistamaan kasvissyöjille suunnattua tarjontaansa. Verkkosivuilta löydät lomakkeen, jonka täyttämällä arvostelusi tulee kaikkien luettavaksi.

Paitsi levittämään tietoa eläineettisistä kulutusvalinnoista, kampanjalla pyritään edistämään kasvisruuan saatavuutta ja laatua suomalaisissa ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa. Jotta kampanjan viesti leviäisi laajalle, sitä tähdittämään ovat lupautuneet muun muassa kansanedustaja ja näyttelijä Jani Toivola­, tv:stä tuttu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen ja keittiömestari Kim Palhus.

Kukin kampanjan keulakuvista haastaa mukaan esimerkiksi ystävänsä, työpaikkansa tai ravintolan. Samaa haastetta voit

4

3 / 2011

lähettää itse nettikortilla ystävillesi, työporukalle tai ravintoloille kampanjasivujen kautta. Haasteita lähettäneiden kesken arvotaan lahjakortti ekokauppa Ruohonjuureen!

Kampanja ja verkkosivusto avataan Eläinten päivänä 4.10. ekokauppa Ruohonjuuressa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ekokauppa Ruohonjuuri on lupautunut kampanjan yhteistyökumppaniksi ja eläinten viikon aikana Ruohonjuurissa järjestetäänkin aiheeseen liittyviä tuotemaistatuksia ja Animalian infopöydiltä voi hakea kampanjaan liittyvää materiaalia. Myös muilla paikkakunnilla on Animalian alueosastojen ja vapaaehtoisten järjestämää kampanjan avajaisohjelmaa. Kampanjaa mainostetaan myös syksyllä verkossa KaksPlussan, Cityn, Ellien ja Voiman verkkosivuilla. Kampanjan aktiivisin vaihe kestää lokakuusta jouluun, mutta sen jälkeenkin Vapauta valinnoilla -sivusto jää olennaiseksi osaksi Animalian verkkosivuja.

Kampanjan yhteydessä julkaistaan myös kasvissyöntiin kannustava käyntikortti ja leivosvihko, johon on koottu parhaat reseptit Animalian juhlavuoden vegaanisesta leivoskilpailusta. Lisäksi Animalian kestosuosikki, eläineettisistä valinnoista kertova taskuopas, saa uuden ulkoasun. Sitä voi tilata toimistolta lompakkoon sopivana esitteenä. Opas sisältää mm. eläinkokeettoman kosmetiikan listan, turkittomien vaateliikkeiden tiedot ja tietoa eläinperäisistä lisäaineista. eeva suhonen

Tutustu kampanjasivuihin 4.10. alkaen osoitteessa: www.vapautavalinnoilla.fi

Mitä sinä voit tehdä?

• Onko kotipaikkakunnallasi Animalian alueosasto?

Ota yhteyttä siihen ja suunnitelkaa ryhmässä, miten voisitte osallistua Animalian uuden kampanjan ja sivuston lanseeraamiseen. Saatte suunnitteluapua Animaliasta! Alueosastojen yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 30. Vaikka kotipaikkakunnallasi ei olisi alueosastoa, voit silti järjestää avajaispäivänä esimerkiksi infopöydän kirjastoon tai kävelykadulle.

• Tilaa kampanjaesitteitä ja jaa niitä ystäväpiirissäsi. Esitteitä voit tilata syyskuun lopussa Animalian verkkosivujen kautta tai toimistolta p. 09 720 65 90.

• Jaa kampanjasivun linkkiä Facebookissa ja liity seuraamaan Vapauta valinnoilla -sivua.

• Haasta ystäväsi tai työpaikkasi mukaan pitämään kasvisruokapäivä kerran viikossa. Voit haastaa myös ravintolat tarjoamaan monipuolisempaa kasvisruokaa. Haastekorttia voit lähettää kampanjasivujen kautta.

• Kun syöt ravintolassa, arvostele paikan kasvisannos ja lisää se Animalian kampanjasivujen ravintolakartoitukseen.

Näin autat muita kasvissyöjiä löytämään hyviä ruokapaikkoja!

• Pidä kasvissyönnistä esitelmä oppilaitoksessasi.

• Tilaa kosmetiikkalista ja jaa sitä ystäväpiirissäsi.

Vegaaninen pitopalvelu www.ruskanvari.fi 3/2011

5

Koonneet Antti Pitkälä, Eeva Suhonen ja Laura Uotila

shutterstock

Uutiset

animalia

Animalia mukana palkkaamassa toksikologia

Yli 60 %:lla turkistarhoista laiminlyöntejä vuonna 2010 läänineläinlääkärien tekemissä EU-eläinsuojelutarkastuksissa havaittiin aiempia vuosia merkittävästi enemmän epäkohtia.

Eniten laiminlyöntien määrät nousivat turkistarhoilla: niitä esiintyi yli 60 prosentilla tarkastetuista tarhoista.

Puutteet ilmenivät lähinnä häkkeihin jääneinä rautalanganpätkinä, makuuhyllyjen tai virikkeiden puuttumisena sekä turkistilojen kirjanpidon laiminlyömisenä.

Myös sikaloiden ja munijakanaloiden tarkastuksissa havaittiin rikkeitä edellisvuotta enemmän. Sikatiloilla puutteita ilmeni virikemateriaalin

vähäisyydessä, tilojen turvallisuudessa, puhtaudessa ja tilan riittävyydessä. Osalla tiloista porsaiden hampaita katkaistiin, karjuporsaita kastroitiin liian vanhoina sekä vettä tarjoiltiin riittämättömästi.

EU-eläinsuojelutarkastusten lisäksi tehtiin myös epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia. Niiden määrä nousi tuhannella tarkastuksella verrattuna aiempiin vuosiin, määrän ollessa nyt 4 400. Epäilyyn perustuvista tarkastuksista 40 prosenttia johti toimenpiteisiin, joista kuusi prosenttia luokiteltiin kiireellisiksi.

kemikaaliasetus REACH tulee vaatimaan lukuisia uusia eläinkokeita. Kemikaalivalmistajien on kuitenkin ennen kokeita julkaistava testausehdotus, jota ulkopuoliset saavat kommentoida 30 vuorokauden ajan. Yhden testausehdotuksen selvittämiseen ja kommentointiin kuluu aikaa keskimäärin kaksi vuorokautta.

Animalia on jäsenenä EU:n laajuisessa The European Coalition to End Animal Experiments -järjestössä. ECEAE tarvitsee 2–3 täysipäiväistä toksikologia tarkastamaan kaikki esitetyt testausehdotukset.

Animalia tuki tänä keväänä uuden toksikologin palkkaamista 5 000 eurolla. Yhteistyössä muiden jäsenjärjestöjen tuen kanssa ECEAE pystyy nyt palkkaamaan uuden toksikologin. Työ on erittäin tärkeää, sillä ilman ECEAE:ta toteuttaisiin REACHin nimissä lukuisia eläinkokeita, jotka todellisuudessa ovat turhia.

Botox-eläinkokeiden loppu häämöttää

shutterstock

kesäkuussa saavutettiin mittava edistysaskel eläinkokeiden korvaamisessa: Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) hyväksyi Botox-tuotteiden testaamisen täysin solupohjaisesti eläinkokeiden sijaan. Lääkealan yritys Allergan arvioi, että uusi menetelmä tulee vähentämään koe-eläinten käyttöä Botox-tuotteiden testaamisessa 95 prosentilla seuraavan kolmen vuoden aikana, kunhan myös muiden valtioiden valvontaviranomaiset hyväksyvät tämän menetelmän.

Tällä hetkellä EU vaatii jokaisen botuliinitoksiinierän testaamista koe-eläimil-

6

3 / 2011

lä. Testaamiseen käytetään aineen myrkyllisyyttä kuvaavaa LD50-testiä. Korvaavalla solupohjaisella testillä voidaan parantaa testauksen luotettavuutta ja tarkkuutta. Tällä hetkellä Botox-eläinkokeisiin käytetään vuodessa noin 300 000 koe-eläintä.

Botuliinitoksiini on erittäin vaarallinen bakteerien erittämä hermomyrkky, joka estää hermojen ja lihasten välisen signaalinvälityksen. Botoxia käytetään lääketieteellisten käyttötarkoituksien lisäksi kosmetiikkatuotteena mm. ryppyjen tasoittamiseen.

Kolumni

Katariina Souri

tammi / jussi puikkon

vartuin kiireisten juristivanhempien ainoana lapsena. Muutimme usein, eikä pysyvien kaverisuhteiden luominen ollut mahdollista. Onneksi perheessämme oli kissa ja koira. Ilman lemmikkejä olisin monesti jäänyt todella yksin. Eläimet olivat usein seurana ja lohtuna, minkä lisäksi ne toivat elämääni jotakin pysyvää.

Jotkut eläinten oikeuksia puolustavat ovat sitä mieltä, että ihminen ei saisi alistaa eläintä lemmikikseen. Esimerkiksi eläinfysiologi Seppo Turunen on todennut, että kotikoirat ovat raskaasti ympäristöä rasittavaa viihdykettä. En usko, että koira hankitaan ensisijaisesti viihdykkeeksi, vaan luotettavaksi kumppaniksi. Monille koira on ihmistä läheisempi ystävä, ja lasten lisäksi etenkin vanhukset saavat paljon lohtua koirista. Tästä on todisteena muun muassa kaverikoirien vierailujen suunnaton suosio vanhainkodeissa.

Myös koiran kyky välittää ihmisestä on kyseenalaistettu ja selitetty alisteisesta asemasta johtuvalla miellyttämisen tarpeella.

Oman kokemukseni mukaan koiralla on laaja ja kehittynyt tunneskaala. Se ikävöi, huolehtii ja kykenee empatiaan, mutta on myös omapäinen ja jopa loukkaantunut. Olen vakuuttunut siitä, että koiran rakkaus ihmiseen on vastavuoroista ja todellista. Näin ollen luottaisin ennemmin koiran kuin laskelmointiin ja äärimmäiseen itsekkyyteen kykenevän, lukemattomissa tarpeissaan tempoilevan ihmisen rakkauteen.

On kiistatonta, että etenkin ruoan osalta koira on rasite ympäristölle, mutta vaakakupissa on toinenkin puoli. Itse kulutan lähes kaiken vapaa-aikani kotona eläinten parissa. En matkustele juuri lainkaan tai ravaa kodin ulkopuolisissa harrastuksissa, mitä nyt metsässä koirien kanssa lenkillä. Koira on taatusti myös sisarusta vähemmän ympäristöä kuormittava kaveri perheen lapselle.

Maapallon väestö kasvaa räjähdysmäisesti ja otamme yhä enenevässä määrin haltuumme sitä luontoa, jossa villit eläimet voisivat elää vapaina ja uhanalaiset lajit selviytyä kuolematta sukupuuttoon. Tehotuotamme ihmismassoille ravintoa, sallimme nauta- ja siipikarjan sekä sikojen tehotuotannon ja riistokalastuksen. Meidän olisi kiireesti tartuttava kovin ottein räikeimpiin ongelmakohtiin. Hyvin hoidettujen kotikoirien oikeuksista vouhottaminen saa helposti aikaan vastareaktioita ja vie huomion pois niiltä eläimiltä, jotka kiistattomasti kärsivät, elävät häkeissä tai eivät lyhyen elämänsä aikana koskaan näe päivänvaloa.

Arvostan suuresti vegaaneja, myös heitä, jotka eivät hanki lemmikkejä eläinten oikeuksiin vedoten. Voisin toki itsekin luopua viikoittaisesta luomuliha-ateriastani, mutta uskon, että luomulihatuotantoon panostaminen on tehokkain keino kohti tehotuotannon lopettamista. En myöskään näe, että lemmikeistä luopuminen edesauttaisi eläinten hyvinvointia laajemmassa mittakaavassa. Vain olemalla lähikontaktissa eläimiin voimme saada edes jonkin käsityksen niiden tunne-elämästä ja älyllisestä kapasiteetista.

Ilman tätä tärkeää henkilökohtaista kokemusta tuskin piittaisimme eläinten kärsimyksistä vähääkään.

en

Onko meillä oikeus pitää lemmikkejä?

Sanottua ”Tutkimuksessa selvisi, että tarkastellut sekaruokalounaat kuormittavat ilmastoa 2-3-kertaisesti ja rehevöittävät vesistöjä 4-5-kertaisesti verrattuna kasvisaterioihin.

Tutkimuksessa suositellaankin kasvisvoittoista ruokavaliota, jossa käytetään sesongin mukaisia, avomaalla tuotettuja kasviksia ja juureksia.”

– Suomen ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriön, Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tiedote 22.6.2011. ”Esitykselläni muistutan, että minä voin tehdä ihollani mitä haluan, mutta turkiseläimillä ei ole mahdollisuutta valita kohtaloaan. Suomi on valtio, joka korostaa hyvinvointia ja tasa-arvoa. On järkyttävää, miten tällaisessa valtiossa voidaan samalla hyväksyä turkistarhat, joissa eläimet alistetaan elämään täysin ala-arvoisissa olosuhteissa.”

– Lihakoukuista roikkunut burleskitaiteilija Lucky Hell, Helsingin Sanomat 8.8.2011.

Risut ja ruusut Niille noin puolelle lypsykarjatilallisista, jotka eivät vasikoiden nupoutuksen yhteydessä käytä vielä kivunlievitystä.

Ex-ministeri ja -kansanedustaja Tanja Karpelalle, joka kouluttautui eläinsuojeluvalvojaksi ja aikoo tarjota toipumispaikan kaltoin kohdelluille eläimille.

katariina souri

3/2011

7

Eläinkokeiden vaihtoehdot kaipaavat rahoitusta ja muutosta asenteissa teksti laura uotila kuva janne järvinen kuvitus jenni lahtinen

S

uomi on eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edelläkävijämaita EU:ssa: Tampereella toimiva Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille (FICAM) on yksi neljästä EU-alueella toimivasta alan keskuksesta. Vaikka keskuksen rahoitus on vielä suhteellisen pientä, tekee se uraa uurtavaa työtä eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien kehittämiseksi.

Euroopassa käytetään vuosittain yli 12 miljoonaa koe-eläintä. Vaihtoehtomenetelmillä on pystytty korvaamaan niistä vasta pieni osa. ”Menneiden vuosien lukuja vertaa-

8

3 / 2011

malla arvioisin, että tällä hetkellä vaihtoehtoisilla menetelmillä pystytään vähentämään koe-eläinten käyttöä noin 8 prosentilla eli miljoonalla eläimellä vuodessa EU:ssa. Valitettavasti koe-eläinten käyttömäärät näyttävät kuitenkin kokonaisuutena kasvavan EU:ssa, ja lisäksi eläinkoetutkimusta siirretään paljon EU:n ulkopuolisiin halvempiin maihin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Japaniin”, FICAMin johtaja Tuula Heinonen kertoo.

Valttina nopeus ja edullisuus

FICAM keskittyy työssään ihmissoluihin pohjautuvien solu- ja kudosmallien kehittämiseen. ”Olemme kehittäneet esimerkiksi mallin, jolla mitataan yhdisteiden vaikutuksia aikuisten verisuonten kehittymiseen. Mallia voidaan hyödyntää syöpä-, reuma- ja silmälääkkeiden kehitystyössä. Lisäksi olemme kehittäneet tai kehittämässä malleja esimerkiksi ihmisen rasvakudoksen erilaistumisesta, hermotoksisuudesta sekä monimutkaisimpana mallia ihmisen sydämestä.” Eläinkokeiden vaihtoehdot voivat kuitenkin olla muitakin kuin solu-

ja kudosmalleja. Tavallisia keinoja ovat esimerkiksi erilaiset matemaattiset mallit, joita myös hyödynnetään FICAMissa, vaikka he eivät niitä itse kehitä.

Kudosmallien selkeä etu verrattuna koe-eläinten käyttöön on se, että ihmiskudosperäiset mallit antavat tietoa suoraan ihmisestä. Eläinten biologia eroaa aina ihmisestä, jolloin tulokset eivät juuri koskaan ole suoraan sovellettavissa ihmisiin. ”Myös testien nopeus on vaihtoehtomenetelmien ehdoton valtti. Testit vievät viikkoja eläinkokeisiin kuluvien kuukausien sijaan. Vaihtoehtoiset menetelmät ovat myös edullisempia käyttää ja ne voidaan automatisoida”, Heinonen kuvailee.

Vaihtoehtoisissa menetelmissäkin on kuitenkin puutteensa. Heinosen mukaan niillä on vaikea mitata esimerkiksi systeemistä ja pitkäaikaista vaikutusta sekä yhdisteiden imeytymistä ja keräytymistä. Toisaalta vaihtoehtoisista menetelmistä puuttuu myös vielä paljon tietoa, sillä niiden käyttöhistoria on eläinkokeita lyhyempi.

EU:n päätökset merkittäviä Eläinkokeisiin liittyvät asiat ovat pitkälti kansainvälisiä. Esimerkiksi EU voi päätöksillään merkittävästi vähentää tai lisätä koe-eläinten käyttöä, kuten esimerkiksi kosmetiikkadirektiivin ja REACH-asetuksen kanssa on käynyt.

Kosmetiikkadirektiivin viimeinen askel eli loputkin kolme vielä sallittua eläinkoetta kieltävä pykälä astuu voimaan keväällä 2013. Valitettavasti on yhä mahdollista, että kiellon määräaika tulee siirtymään. ”Akuuttia toksisuutta, pitkäaikaista toksisuutta ja lisääntymistoksisuutta mittaavat vaihtoehtoiset mallit puuttuvat vielä eikä näköpiirissä ole, että niille ehdittäisiin kehittää vaihtoehtoiset testit.

Jos kielto astuu voimaan, tarkoittaa se sitä, että kosmetiikkayritysten on keskeytettävä uusien ainesosien kehitystyö siihen asti, että vaihtoehtoiset testit on kehitetty ja hyväksytty. Kosmetiikkateollisuus ei ole asiasta kovinkaan innoissaan”, Tuula Heinonen sanoo.

Toinen EU:ssa jatkuvasti puhuttava eläinkokeisiin liittyvä asia on kemikaalien turvallisuutta koskeva REACH-asetus ja sen vaatimat eläinkokeet. Arvioiden mukaan REACH:n puitteissa tullaan tar-

vitsemaan jopa kymmeniä miljoonia koeeläimiä. Heinosen mukaan REACH edellyttää periaatteessa käytettäväksi eläinkokeettomia menetelmiä, mutta käytännössä niitä on hyväksytty vain vähän. ”REACH:n kautta tulevia testausehdotuksia arvioivat ihmiset eivät välttämättä ole vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijoita. Silloin tulee helposti hyväksytyksi sellaisia eläinkokeita, joille todellisuudessa olisi jo olemassa vaihtoehtoinen menetelmä.”

Pitkäaikainen rahoitus olisi tarpeen Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien yleistymistä hidastavat ennen kaikkea rahoituksen puute sekä asenteet. Heino-

Tuula Heinonen

nen kertoo, että tähän asti vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen myönnetyt rahat ovat kuluneet pääasiassa perustekniikoiden ja -tutkimuksen rahoittamiseen.

Tämän vuoksi käyttökelpoisia malleja on tullut vasta vähän. Riittävällä jatkorahoituksella mallien kehittäminen kuitenkin vauhdittuisi, nyt kun perustekniikat niille ovat jo kunnossa. ”Mallien rakentaminen ja hyväksytyksi saaminen on silti aina pitkä prosessi, joka kestää helposti 5–10 vuotta”, hän toteaa.

FICAMin toiminta käynnistyi vuonna 2008 ja sen rahoitus on turvattu vuoteen 2012 asti. ”Jos saisimme jatkuvan rahoituksen, pystyisimme sitoutumaan kansainvälisiin, pitkiin projekteihin ja saisimme siten rahoitusta myös ulkomailta. Tällä hetkellä, kun emme voi olla varmoja toiminnan jatkumisesta kuin muutaman vuoden kerrallaan, ei meillä ole juurikaan mahdollisuuksia päästä pidempiaikaisiin

tutkimusprojekteihin mukaan”, Heinonen harmittelee.

Viranomaisten tulisi Heinosen mielestä ohjata tutkimusta yhä selvemmin vaihtoehtomenetelmien käyttöön. ”Ei auta, jos jokin hyvä malli on hyväksytty tietyn eläinkokeen korvaajaksi. Harva yritys uskaltaa ensimmäisenä lähteä sitä käyttämään, sillä totutuissa eläinkokeissa on varmempi ja helpompi pysyä. Jos viranomaiset kieltäisivät eläinkokeen käytön vaihtoehtomenetelmän hyväksymisen jälkeen, olisi yritysten pakko siirtyä niitä käyttämään”, Heinonen pohtii. ”Viranomaisten olisi myös selkeästi ohjeistettava, miten vaihtoehtoisen menetelmän tulosta käytetään riskinarvioinnissa. Lisäksi samaa eläinkoetta korvaavia malleja ei saisi olla kovinkaan montaa, sillä silloin yritykset eivät tiedä, mitä niistä tulisi käyttää.”

Eläinkokeisiin pohjautuvia tutkimuskäytäntöjä on vaikea muuttaa, sillä tutkijoiden osaaminen pohjautuu lähes täysin eläinkokeisiin. ”Toisaalta, jotta voisi olla hyvä ja uskottava vaihtomenetelmien tutkija, pitää tuntea hyvin myös eläinkoetutkimuksen käytännöt. Jotta eläinkokeiden vaihtoehdot kehittyisivät tehokkaasti, tarvitaan aktiivista panostusta niin koulutukseen kuin rahoitukseenkin. Systemaattinen alan koulutus puuttuu yhä Suomesta. FICAMissa olemme nyt tehneet hyvää pohjatyötä, ja jos valtio sitoutuisi keskuksen pitkäaikaiseen rahoittamiseen, olisi keskuksesta mahdollista kehittää todellinen huippuyksikkö”, Heinonen pohtii. ”Erityisen iloinen olen kuitenkin siitä, että sekä EU:n että USA:n viranomaiset ovat nyt myöntäneet, että eläinkokeista tulee päästä eroon. Tällaiset päätökset ohjaavat tutkimusta oikeaan suuntaan”, hän päättää.

3/2011

9

teksti ja kuvat laura uotila

Lemmikkien laiton maahantuonti yleistyy

– pentutehtailu ja salakuljetus kulkevat käsi kädessä Suuret nappisilmät, hapsukarvaiset korvat ja suloisen pieni koko – se on Lilli, alun perin Virosta Suomeen laittomasti maahantuotu koira. On helppo uskoa, että Lillin kaltaiseen koiranpentuun ei voi olla ihastumatta. Iloisesti häärivän Lillin tarina on nykyisin jo ikävän tavallinen. eläinten maahantuonnissa on aina

noudatettava maakohtaisia tuontiehtoja.

Maahantuontisäädökset on tehty eläintautien torjumiseksi, mutta koska EU:n sisärajoilla ei enää tarkasteta kaikkien kuljetettavien eläinten papereita, on eläinten laiton tuonti helpottunut.

Vuoden 2008 syksyllä Sanna Lahtinen päätti hankkia koiranpennun. Hän etsi sellaista sekarotuista pentua, joka rotujensa puolesta soveltuisi lapsiperheeseen. Ensimmäisen pennun kanssa tuli vesiperä: myyjä ei koskaan ilmaantunut tuomaan pentua. Koirakuume oli valtava, 10

3 / 2011

joten jo seuraavana päivänä hän soitti toiselle ilmoittajalle, joka myi ”isona pieniä monirotuisia pentuja”.

Puhelimeen vastannut mies pyysi Lahtisen katsomaan pentuja jo samana päivänä. ”Saavuimme kerrostalon pihalle kymmenen minuuttia sovitun ajan jälkeen.

Siellä tulivat vastaan ensimmäiset kaksi ostajaa koiranpennut sylissään. Rappukäytävässä tuotiin sitten jo kolmatta”, Lahtinen kuvailee tilannetta. Kysyntä vaikutti kovalta, vaikka pentujen hinta oli sekarotuiseksi suhteellisen korkea, 400 euroa.

Sisällä asunnossa oli enää kaksi pentua.

Asunnossa ei näkynyt pentujen emoa eikä muita aikuisia koiria. Sanna Lahtinen ymmärsi, että pennut on tuotu ulkomailta. ”Uskoin vielä silloin sokeasti ihmisiin eikä mieleeni tullut, että joku voisi tehdä häikäilemätöntä bisnestä koiranpennuilla”, hän toteaa nyt.

Lahtinen päätti ostaa pennuista pienemmän. ”Tuli vähän hätäinen olo, kun tuntui, että pennut viedään sieltä käsistä.

Päätöksen jälkeen myyjä alkoi etsiä sirunlukijalla mikrosirua pennun niskasta. Sirua ei kuitenkaan löytynyt, jolloin myyjä laittoi itse uuden sirun pennun niskaan

ja liimasi myös uuden sirutarran pennun virolaiseen passiin. Virallinen EU-passi pennulta puuttui. En ymmärtänyt asiasta mitään, joten en osannut siihen mitenkään reagoida.”

Lopetus tai palautus Seuraavana päivänä totuus myyjästä alkoi paljastua. Sanna Lahtisen sukulainen soitti ja kertoi löytäneensä internetistä keskusteluja, joista kävi ilmi, että myyjältä ostettuja pentuja oli kuollut parvoon. ”Ensimmäinen reaktioni oli kieltää asia. En halunnut tietää enempää. Tajusin kuitenkin hetken mietittyäni, että vastuu on kannettava. Soitin kaupungineläinlääkärille ja kerroin tilanteen. Hän kertoi tietävänsä myyjän ja kehotti saapumaan klinikalle.”

Klinikalla eläinlääkäri tutki pennun. ”Kun kerroin hänelle myyntitapahtumasta ja siitä, että siru oli laitettu vasta ostohetkellä, totesi eläinlääkäri, että asiasta on tehtävä ilmoitus. Mieleeni jäi vain, että koska pentu on tuotu laittomasti maahan, pitää se lopettaa. Sain kuitenkin lähteä pennun kanssa kotiin odottamaan läänineläinlääkärin virallista päätöstä”, Lahtinen kertoo tuskallisista hetkistään. Todellisuudessa vaihtoehtona on myös eläimen palauttaminen alkuperämaahan.

Lahtinen löysi apua Pelastetaan koirat -yhdistyksen kautta. ”Yhdistyksen avulla Lillille järjestettiin hoitopaikka Tallinnasta. Lillin palautuksen yhteydessä matkusti myös toinen palautuspäätöksen saanut pentu Viroon”, Lahtinen muistelee.

Rokotteiden uusimisen ja vajaan kuukauden odottamisen jälkeen Lilli noudettiin Suomeen – tällä kertaa kaikkia säädöksiä noudattaen.

Samasta tehtaasta Lillin ollessa rokotusmatkalla Virossa Lahtinen kävi tekemässä rikosilmoituksen poliisille. Tuomio jutussa luettiin loppuvuodesta 2010: myyjä tuomittiin eläintautisäädösten rikkomisesta, petoksesta ja väärennöksestä korvaamaan Lahtiselle noin 380 euroa. Rahoja Lahtinen ei kuitenkaan tule saamaan, sillä ulosottoviranomaisten mukaan myyjällä ei ole tuloja

tai varallisuutta. Erilaiset ilmoituspalstat ovat kuitenkin yhä täynnä myyjän ilmoituksia myytävistä pennuista.

Jo aiemmin myyjä on tuomittu koirien salakuljetuksesta ehdolliseen vankeuteen ja 20 000 euron korvauksiin valtiolle, mutta toiminta jatkuu vuodesta toiseen ennallaan. Viranomaiset ovat varsin voimattomia pentubisnestä tekevien myyjien edessä: koirat määritellään kauppatavaraksi, jonka myymiseen ja maahantuontiin ei voida puuttua, jos lain kirjain täytetään rimaa hipoen tai rikkeet jäävät riittävän pieniksi.

Oikeudenkäynnin lisäksi Sanna Lahtinen käy omaa taistoaan koirien pentutehtailua ja salakuljetusta vastaan. ”Olin sinisilmäinen, kun lankesin ostamaan koiranpennun tällaiselta myyjältä. Nyt teen kaikkeni toiminnan pysäyttämiseksi.”

Lahtinen on esimerkiksi kerännyt kattavasti tietoja kyseisen myyjän myymistä koirista. ”Hämmästyttävän suuri osa koirista muistuttaa toisiaan, joten taustalla pyörii hyvin todennäköisesti jonkinlainen pentutehdas. Arkuus ja sisäsiisteysongelmat ovat näiden koirien tyypillisiä ongelmia, jotka viittaavat siihen, että pennut vieroitetaan emoistaan liian aikaisin.

Yhden pennun tiedän kuolleen parvovirukseen ja muutamaa hoidetun saman taudin takia. En ole kuitenkaan onnistunut selvittämään, missä nämä virolaiset pennut kasvatetaan.” ”Edullinen pentu saattaakin muuttua hyvin kalliiksi, jos se paljastuu sairaaksi tai salakuljetetuksi. Puhumattakaan siitä kärsimyksestä, mitä sairastelu ja paikasta toiseen kuljettaminen aiheuttaa pennulle”, Lahtinen summaa.

Espoossa toimiva mies ei ole ainoa, joka tuo Suomeen tuntemattomissa oloissa kasvatettuja, usein sairaita ja salakuljetettuja pentuja. Arvioiden mukaan vastaavia toimijoita on jopa parikymmentä. Kovin pienestä bisneksestä ei ole kyse, kun yksi kauppias voi myydä viisi pentua viikossa vähintään 400 euron hintaan. Jos kyseessä on suositun kääpiökoirarodun pentu, voi hinta kohota tuhanteen euroon.

Viron lisäksi pentuja tuodaan Suomeen

myyntiin mm. Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Venäjältä. Eviran mukaan vuosittain joudutaan palauttamaan tai lopettamaan jo kymmeniä Suomeen laittomasti tuotuja koiria.

Mitä kannattaa muistaa pentua ostaessa?

• Vaadi aina nähtäville pennun emo ja sisarukset. Älä niele helposti selityksiä siitä, miksi emo ei asu myyjän luona. Varmistu aina, että ostamasi pentu on vähintään 7 viikon ikäinen.

• Ole erityisen tarkkana silloin, kun olet hankkimassa pientä koiraa.

Pienet koirat ovat suosituimpia tehtailtavia koiria rodusta tai roduttomuudesta riippumatta.

• Jos koet, että eläimen myyjä koettaa painostaa sinua ostamaan eläimen tai yrittää saada sinut säälimään pentua, jätä eläin ostamatta. Pentuja ammattimaisesti myyvät kauppiaat ovat yleensä erittäin taitavia puhumaan ostajan pyörryksiin.

• Vältä ostamasta ulkomailta tuotua pentua yksityishenkilöltä. Suosi eläimen hankkimista vastuuntuntoisten eläinsuojeluyhdistysten kautta.

• Jos epäilet pentujen salakuljetusta tai epämääräistä kasvatusta, ota heti yhteyttä alueen kaupungintai kunnaneläinlääkäriin, valvontaeläinlääkäriin tai eläinsuojeluvalvojaan.

3/2011

11

Ruokabloggaajana Kreetalla

Mindoon voi lisätä reseptejä kuka tahansa. Muut käyttäjät voivat arvostella ja kommentoida niitä. Mindo.fi:n yhteydessä toimii lisäksi blogi, jossa pohditaan ruoan alkuperää ja ympäristövaikutuksia eri näkökulmista.

Tutustu palveluun osoitteessa www.mindo.fi

Mindon perustajat Veera Juvonen ja Reeta Salmi

reeta salmi

reeta salmi

Monipuolista lähiruokaa Parasta – ja ehdottoman luomua – antia matkalla olivat paikalliset villivihannekset. Hortaksi kutsuttu alkuruoka on sekoitus erilaisia luonnonyrttejä ja -kasveja. Annos tarjoillaan laadukkaan oliiviöljyn ja sitruunan kera. Hortaa saa myös erilaisten piiraiden ja pasteijoiden täytteenä. Villivihannesten kerääminen on vanha kreetalainen perinne: Tien varressa näkyikin yhtenään kyykisteleviä paikallisia keräämässä kasveja illallispöytään.

Toiseksi suosikikseni nousi linssin tapaisista pavuista valmistettu hummusta muistuttava, hiukan miedompi paputahna fava.

Alkupaloihin kannattaa Kreetalla muutenkin satsata, sillä viininlehtikääryleet, oliivit ja erilaiset munakoiso- ja kesäkurpitsapaistokset olivat omaa luokkaansa.

Kasvissyöjälle Kreikka on oiva lomakohde. Torit pursuavat tuoreita vihanneksia ja perinteisissä tavernoissa on jopa useampi vegaanivaihtoehto. Ja mikä tärkeintä: ruoka on lähellä tuotettua, laadukasta ja taivaallisen makuista. reeta salmi

Mindo on eettisen ja ekologisen ruoan yhteisöllinen reseptipalvelu. Mindo.fi näyttää ensimmäisenä maailmassa käyttäjän lataaman reseptin hiilijalanjäljen ja ehdottaa korvaavia vaihtoehtoja epäeettisille raaka-aineille. Tulevaisuudessa palvelu näyttää reseptin yhteydessä ravintoarvot ja osuuden päivän saannista (GDA). Mindon tavoitteena on auttaa kotikokkaajia tekemään hyvää sekä itselle että ympäristölle.

olga poppius

kun suomalainen matkatoimisto etsi Kreetan Haniaan ruokabloggaajaa viikoksi kertomaan paikallisesta keittiöstä, ilmoitin heti oman blogini kisaan mukaan. Olin innoissani, kun kuulin, että eettisen ja ekologisen ruoan verkkopalvelun Mindo.fi:n bloggaajana pääsisin osallistumaan matkalle alkukesästä.

Kreetalainen ruokavalio on Välimeren maille tyypillinen. Siinä suositaan kokojyväviljoja, hedelmiä, palkokasveja ja oliiviöljyä. Eläinproteiinia käytetään kohtuudella, lähinnä juuston ja kalan muodossa. Lihaa kreetalaiset syövät vähän, aikaisemmin ainoastaan juhlapyhinä ja nykyään noin kerran kahdessa viikossa.

Kreetan paikallinen kotieläintuotanto perustuu vielä pääosin pienimuotoiseen kotieläintenpitoon: ympäri saarta ajaessamme huomasimme melkein joka pihalla vapaana laiduntavan vuohen seuranaan muutama kana ja kukko. Suurtilat loistivat poissaolollaan.

12

3 / 2011

www.thebodyshop.fi

EARTH LOVERS

™

UUDEN SUKUPOLVEN SUIHKUGEELIT

SATAPROSENTTISESTI BIOHAJOAVIA. EI PARABEENEJA, VÄRIAINEITA, SILIKONEJA TAI SULFAATTEJA. PÄÄRAAKA-AINEENA REILUN KAUPAN ALOEGEELI. PAKKAUKSET UUSIOMUOVIA.

Hinta 8,00 €/250 ml.

Kasvissyöjä

muuttaa maailman Kasvissyöntiin on monta syytä, joiden joukossa usein mainitaan oma terveys, eläinten hyvinvointi ja ympäristösyyt.

Jokaisen kasvissyöjän taustalla on omanlaisensa tarina, jossa kiinnostavaa on erityisesti se, miten ratkaisu omasta ruokavaliosta syntyi. Seuraavassa kuusi kasvissyöjää antaa kasvot vegetaristien kasvavalle joukolle.

Terhi Heimonen, 23, Sotkamo ”Aloitin viime vuonna kasvissyönnin Facebookista löytämäni Ilmankos-projektin innostamana. Siinä kannustettiin kokeilemaan kasvisruokaa kuukauden ajan ja pienentämään omaa hiilijalanjälkeä”, sotkamolainen Terhi Heimonen kertoo. ”Lihan poisjättäminen on ollut yllättävän helppoa. Kasviperäisestä ruuastakin saa niin maistuvia ruokia, että lihaa ei ole tehnyt kertaakaan mieli. Soijarouhe ja -suikaleet olivat minulle ennestään tuttuja, mutta olen nyt myös ottanut ruokavaliooni minulle aiemmin vieraita ruoka-aineita, kuten tofua ja öljyhampun siemeniä”, Terhi kuvaa.

Tällä hetkellä mietinnässä on juustojen korvaaminen, mutta sitä hankaloittaa Sotkamon kauppojen valikoimat. Myös raTerhi Heim

ti halone

n

Lisätietoa Ilmankos-projektista: www.ilmankos.fi

juha-mat 14

onen

vintoloista voi olla hankalaa saada täysin vegaanista annosta. ”Ravintoloissa kasvisannoksia saa, mutta ne ovat monissa paikoissa pelkkiä kasviksia ilman mitään proteiinin lähteitä”, Terhi huomauttaa.

Joskus pienen paikkakunnan asenneilmapiiri kasvissyöntiä kohtaan voi tuntua raskaalta. ”Kainuulaisten suhtautuminen kasvissyöntiin vaihtelee. Nuorempi ikäpolvi on tiedostavampaa, kun taas vanhemmilla saattaa olla enemmän tai vähemmän ennakkoluuloja. Suurin osa ihmisistä syö niin kuin kaikki muutkin, tehotuotettua jauhelihaa tai kanaa. Tosin Kainuussa käytetään myös paljon itse metsästettyä ja kalastettua riistaa ja järvikalaa, mikä on ihan hyvä asia”, Terhi miettii.

Niitä tuotteita, mitä ei kotikulmilta löydy, Terhi tilaa verkkokaupoista: ”Jonkun verran olen tilannut kuivatuotteita, kuten erikoisempia papuja, netin kautta, mutta pääosin pärjään lähikaupan tuotteilla sekä näin kesällä kasvimaan ja oman parvekepuutarhan antimilla.”

3 / 2011

Miia Vikstedt, 36, ja tyttäret Veera, 10, ja Ronja, 8, Lohja ”Olin 12-vuotias, kun näin lehtiartikkelin, missä kerrottiin, mitä lihantuotantoon kasvatettaville sioille tapahtuu. Luettuani sen, päätin kokeilla olla ilman lihaa ja liityin Animaliaan. Äiti päivitteli, että ilman lihaa ei voi elää, mutta isä, joka meillä paljon kokkasi, hyväksyi yllättävän helposti päätökseni”, Miia Vikstedt muistelee ryhtymistään kasvissyöjäksi.

Nyt, vuosia myöhemmin, Miia on edelleen kasvissyöjä ja hän on kasvattanut myös tyttärensä Ronjan ja Veeran samalla ruokavaliolla. Perheellisenä Miia on saanut huomata, miten yhteiskunnan asenteet kasvissyöntiä kohtaan ovat hiljalleen muuttuneet. ”Kun olin itse koulussa, en saanut kasvisvaihtoehtoa, joten elin yläasteajan pitkälti näkkileivällä ja salaatilla. Myös kotitaloustunneilla valintaansa sai perustella pitkään. Omien lasten kohdalla taas päiväkoti- ja kouluruokailuissa ei ole ollut ongelmia”, Miia kertoo.

Ulkopuoliset tulevat joskus kysymään Miialta, miksi hän ei anna tytöille lihaa. ”Perustelen sitä aina niin, että koska itsekin syön kasvisruokaa, enkä muuta osaa laittaa.” Tytöillä on vapaus valita, mitä syövät, mutta toistaiseksi he ovat halunneet pysyä kasvissyöjinä.

Ronja Vikstedt, 8v: ”Lempiruokiani ovat makaronilaatikko ja spagettipaistos. Parasta kasvissyönnissä on sen terveellisyys. Lempieläimeni on kissa. Meillä on kolme kissaa ja akvaario.”

Veera Vikstedt, 10 v: ”Tykkään uunitortilloista ja kokkaan niitä itse. Koulussa lempiruokiani ovat neljän viljan puuro ja kukkakaalipaistos. On helppoa olla kasvissyöjä. Juhlissa minulla on usein omat eväät tai äiti on kertonut etukäteen, mitä voin syödä, koska minulla on myös allergioita. Aion myös isona olla kasvissyöjä.”

Niklas Piiparinen, 30, Vegaaniliiton puheenjohtaja, Helsinki ”Ryhdyin vegaaniksi vuonna 2008. Sitä edelsi muutaman vuoden kausi laktoovo-vegetaristina ja lyhyt kausi kotivegaanina eli söin kotona vegaanisesti. Ennen sitä olin 25 vuotta sekasyöjä”, Niklas Piiparinen kertaa veganisminsa vaiheita.

Vegaanit eivät käytä ruokavaliossaan mitään eläinperäisiä tuotteita. Perinteisiin kasvissyöjiin verrattuna lihan ja kalan lisäksi ruokavaliosta on jätetty pois myös maitotuotteet sekä kananmuna. Vegaani välttää myös esimerkiksi nahkakenkiä ja pyrkii siten koko elämäntavallaan välttä-

en

eeva suhone n

Niklas Piiparin

mään eläinten hyväksikäyttöä. ”Vahvin syy veganismilleni on eläinten oikeuksien toteutumisen mahdottomuus muulla tavalla kuin olemalla vegaani. Myös ympäristö- ja ilmastokysymykset vaikuttivat. Terveyttäni en oikeastaan ajatellut ollenkaan”, Niklas sanoo.

Oman lähipiirin kanssa vegaaniudesta ei ole tullut yhteentörmäyksiä. ”Alussa sain perustella muutamalla lauseella, mitä syön ja mitä ravintoaineita siitä saan, mutta se riitti”, Niklas kuvaa.

Vegaanisuuden valtavirtaistumisesta kertoo myös vegaanituotteiden parantunut saatavuus. ”Kasviperäisiä maitoja on jo niin monta erilaista sorttia, että kämppiksellä ja minulla on eri soijamaidot jääkaapissa. Tällainen tilanne ei ehkä vielä hirveän monta vuotta sitten olisi ollut mahdollinen”, Niklas arvioi.

Vegaaniliiton puheenjohtajana toimiva Niklas kertoo järjestönsä tavoitteeksi edistää kasvissyöntiä ja veganismia. Toiminnan muotoja ovat maistatukset, pöydänpito messuilla ja festareilla, esitteiden

liina mäki-patola

Vikstedtit asuvat Lohjalla ja Miia arvelee, että kasvissyöjäperheet ovat paikkakunnalla melko harvinaisia. Kaupoista kasviperäisiä tuotteita on saanut pyytämällä ja tilaamalla. Viime vuosina tuotevalikoimakin on monipuolistunut: ”Ennen ei esimerkiksi saanut soijanakkeja mistään, nyt niitä löytyy pyytämättäkin”, Miia kertoo.

Perhe elää myös osin omavaraistaloudessa. Kasvihuoneesta ja pihalta kerätään omat perunat ja sipulit ja tytöt oppivat samalla kompostoinnista ja talon töistä. Miia on opettanut lapsille myös ruoanlaittoa, että näillä olisi kodintaitoja, kun aikanaan muuttavat omilleen. Tytöistä vanhempi, Veera, on paljastunut jo varsinaiseksi kokiksi, jonka tortilloja vieraat tietävät toivoa ateriaksi.

vikstedtien kotialbumi

Miia Vikstedt ja tyttäret Ronja ja Veera

3/2011

15

julkaiseminen ja levittäminen ja muu tiedotustoiminta. ”Haluaisin, että olisimme aktiivisia ravintoloiden ja myymälöiden suuntaan ja levittäisimme tietoa vegaanien tarpeista.

Itse hän kokkaa vegaaniruokaa päivittäin. Parhaillaan suosiossa ovat mm. metsäsienilasagne, seitan ja bataatti-kookoskeitto. ”Muiden tekemistä ruoista kämppiksen tekemä herkullinen linssikeitto ja Helsingin Annankadulla sijaitsevan ravintolan valmistama kung po tofu ovat päiväunelmissani”, vegaani haaveilee.

rusraaka-aineena käytetään usein aasialaista riisiä.

Biologin kanssa puhe karkaa helposti globaaleihin sfääreihin. ”Tehotuotannosta on tullut niin valtavaa bisnestä, että siihen on vaikea puuttua. Kun puhutaan miljardeista eläimistä vuosittain, tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa määrää.

Pidän eläinoikeusjärjestöjen työtä ja suoraa toimintaa tärkeänä, että ihmisten tieto asioista kasvaa. On valtavaa tuhlausta syöttää maailman viljat rehuksi. En tiedä, katkeaako tämä lopulta johonkin globaaliin kriisiin”, Riku puntaroi.

Hetkeksi palataan taas arkisempiin asioihin. ”Sellainen perusmiehinen pahe minulla kyllä on, että tykkään aina pitsoista ja pastoista”, Riku tunnustaa lopuksi. ”Ja oluesta silloin tällöin. Mutta sehän on vegaanista!” eeva suhonen

Riku Cajander

liina mäki-patola

Riku Cajander, äijäikäinen kotiisä, biologi, Kirkkonummi ”Nyt olen ollut reilut parikymmentä vuotta kasvissyöjänä. Vähitellen ruokavalio vain muuttui enemmän ja enemmän kasvispainotteiseksi”, kirkkonummelainen biologi ja toimittaja-kirjailija Riku Cajander muistelee.

Erityisen tärkeää nautiskelijaksi tunnustautuvalle Rikulle on kasvisten maku. ”Maku oli tärkeimpiä tekijöitä kasvissyönnin alkuvaiheissa. Mielestäni kasvisten maut ovat niin hienoja, kun taas lihaa ja kalaa saa maustaa aika lailla, ennen kuin ne maistuvat yhtään miltään”, Riku vertaa.

Mutta ennen kaikkea eläinten oikeudet painoivat valinnassa. ”Biologina ja eläinten ystävänä koin, että en halua tap-

paa eläimiä – edes välillisesti.” Vastenmielisintä lihaa Rikun mielestä on riista. ”En ymmärrä sellaista luonnonystävää, joka menee metsään ampumaan eläimiä. Se ei ole luonnon arvostamista”, Riku sanoo.

Parikymmentä vuotta sitten kasvissyöjinä oli lähes pelkästään naisia ja tyttöjä, mutta Riku uskoo, että nykyään kasvissyönnille on myös yhä enemmän miehiin purevia perusteita. ”Vielä 6–7 vuotta sitten kolesteroliarvoni olivat koholla. Aloin lisätä kasvisten määrää entisestään ja arvot laskivat nopeasti”, Riku sanoo. Oman terveyden ohella Riku uskoo, että miehiin vetoaa myös kasvisten oma pienviljely.

Haasteita kasvissyönnille Riku on kohdannut matkatessaan vaimonsa kotiseuduilla Itä-Aasiassa. ”Välillä kulttuurien törmäys on aika raju, kun tietyillä alueilla harrastetaan jopa harvinaisten villieläinten syöntiä”, Riku kuvaa. Usein matkoilta löytyy kuitenkin tiettyjä kasvisruokia ja tofua, joita Riku on oppinut suosimaan.

Juhlatilaisuuksissa tarjotusta liharuoasta kieltäytyminen voidaan kuitenkin kokea loukkauksena, mikä aiheuttaa kasvissyöjälle päänvaivaa.

Omassa perheessä Riku tekee yleensä itse omat salaattipainotteiset kasvisruoat puolison kokatessa välillä vietnamilaisia liha-aterioita. Bravuurinaan Riku valmistaa erilaisia puuroja ja moni-ilmeisiä herkkupitsoja. Yhteisten aterioiden pe-

16

3 / 2011

Kirjavinkit

Kirjan voi tilata Animalia-shopista!

25€

(Ei-jäsenille 27€)

Aarnipuu Tiia: Jonkun on uskallettava katsoa. Animalian puoli vuosisataa. Like, 2011. 216 s.

Animalian kuluvana juhlavuonna julkaistu Jonkun on uskallettava katsoa on elävästi kerrottu tarina Animalian matkasta 1960-luvulta tähän päivään. Kirja antaa myös laajemman katsauksen eläinsuojeluliikkeen syntyyn maassamme.

Animalian tarina alkaa vuonna 1961 pohjoismaisen eläinsuojelujärjestön edustajan Helsingissä pitämästä koe-eläimiä käsittelevästä esitelmästä. Tilaisuus antaa kipinän perustaa Suomeenkin eläinten asiaa ajava yhdistys. Ensimmäisinä vuosikymmeninään järjestö suuntasi katseet koe-eläinten todellisuuteen, asiaan josta ei ollut aiemmin juurikaan puhuttu Suomessa julkisesti. 1980-luku oli kasvun aikaa täynnä aktiivista ruohonjuuritason toimintaa. Ennen vuosisadan vaihdetta järjestö tasapainoi-

li eläinoikeusliikkeen radikalisoitumisen ristiaallokossa. 2000-luvulla Animalia on jo vahva eläinten suojelun ja oikeuksien ajaja, joka panostaa vaikuttaviin mediakampanjoihin.

Järjestö on yhtä kuin sen takana olevat ihmiset. Kirjassa pääsevät esiin niin vapaaehtoiset aktiivit, merkittävät vaikuttajat Juliana von Wendtistä Hannele Luukkaiseen kuin kovaa työtä vaikeinakin aikoina tekevät työntekijät. Kirjan nimi ei voisi olla osuvampi. Silmien ummistaminen on helppoa ja tarvitaan rohkeutta katsoa tuotanto- ja koe-eläinlaitosten suljettujen ovien taakse. Kirja kertoo kuinka vaikea on saada aikaan pieniäkin askelia eläinten olojen parantamisessa, mutta kuinka suuri merkitys työllä on. Eeva Kilven koskettavat runot sitovat Animalian vuosikymmenet toisiinsa. hannele ahponen

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

Turunen Seppo: Lemmikkielämää. Ihmisen luontosuhde ja eläinten hyödyntäminen.

Gaudeamus, 2011. 205 s.

Horowitz Alexandra: Koiran silmin.

Gummerus, 2011. 354 s.

Henriksson Saara: Moby Doll.

Into Kustannus, 2011. 192 s.

Psykologiaa Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa opettava Alexandra Horowitz on kirjoittanut kirjan, joka jokaisen koiraihmisen tulisi lukea. Horowitzin teos kääntää ihmisen maailman ylösalaisin – tarkastellakseen sitä koiran näkökulmasta. Kirjassa syvennytään koiran elämään, siihen miten tuo kotieläimistämme ensimmäinen kokee ympäröivän todellisuuden, mikä siihen vaikuttaa ja mitä tästä kaikesta seuraa.

Horowitz valottaa koiran aistimaailmaa, sen mielenliikkeitä, ymmärrystä, älykkyyttä ja elämää ihmisen nelijalkaisena ystävänä.

Koiran silmin auttaa ymmärtämään, miltä maailmamme ehkä näyttää koiramaisesta vinkkelistä tarkasteltuna. Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Jos kotonasi asustaa koira, et enää ikinä katso sitä samoin tämän teoksen jälkeen.

Saara Henrikssonin Moby Doll on mielenkiintoinen sukellus päähenkilön mielen kautta valaiden maailmaan. Romaani kertoo nuoresta musiikinopiskelijasta Jennystä, joka pakkomielteisesti metsästää lapsuudessaan kuulemaansa valaan laulua Pohjois-Norjassa. Ekologisesta vireestään huolimatta kertomus painottuu Jennyn ja häntä takaisin haikailevan Joken suhteeseen ja ennen kaikkea Jennyn omintakeiseen mielenmaisemaan. Samalla kirja on kuitenkin myös yritys eläytyä toisen lajin eli valaiden maailmaan, vaikkakin melko pinnalla uiden. Päähenkilö pohtii lajienvälisen kommunikaation mahdollisuutta musiikin kautta. Henriksson kirjoittaa sujuvalla kielellä, joka tempaa vedenalaisiin ja merellisiin tunnelmiin, kenties jopa inspiroi lukijoita etsimään lisää tietoa valaista ja niiden suojelusta.

Lemmikkielämää -teoksen takakansi lupaa enemmän kuin mitä kirja antaa lukijalle. Seppo Turusen valtavalla eläinkunnan asiantuntemuksella ja osaamisella olisin kaivannut hieman syvällisempää sisältöä. Kirja keskittyi liikaa numeroihin ja nimien luetteluun.

Kirja tuomitsee monia asioita, mutta ei esitä konkreettisia ratkaisuja ongelmiin. Se, että kaikki villikissat tapetaan tai lemmikkieläimiä ei pidettäisi enää ihmisten kodeissa, on yhtä kaukaa haettua kuin se, että voisimme olettaa koko ihmiskunnan ryhtyvän kasvissyöjiksi.

Mikäli faktat ihmisten eläinsuhteesta ja sen hyödyntämisestä kiinnostavat, niin kirjassa on kuitenkin mielenkiintoista numeerista tietoa ja kappaleet esimerkiksi mirrien maailmanvalloituksesta tai koiranäyttelyiden nurjista puolista ovat kiinnostavaa luettavaa. Ilahduttavasti teoksessa otetaan kantaa myös eläinten salakuljetukseen.

maria ruottu

kia herold

anna kauhala

3/2011

17

Turkis ei

ole ekologinen tuote Turkis on huomattavasti vaihtoehtoisia tuotteita kuormittavampi ympäristölle.

Myös tuore MTT:n tekemä turkiksen elinkaariarviointi, joka tehtiin turkistuottajien toimeksiannosta, toi esille turkiksen selkeästi isommat ilmasto- ja happamoittavat päästöt vertailutuotteisiin nähden.

oikeutta eläimille

Vesistöpäästöt kuormittavat alueellisesti Turkiseläinten ulosteet sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka rehevöittävät maaperää ja vesistöjä. Rehevöitymisen seurauksena lajisto köyhtyy ja vesien virkistys- ja talouskäyttömahdollisuudet heikkenevät. Vaikka turkistarhauksen osuus koko Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä on pieni, fosforin osalta noin 1,1 % ja typen noin 0,6 %, on alueellinen vesistökuormitus suurta. Tämä johtuu siitä, että turkistarhat ovat keskittyneet alueellisesti. Esimerkiksi Pohjanmaan Kalajoen vesistöalueella puolet fosfori- ja kaksi viidesosaa typpikuormasta tulee turkistarhoilta.

Suomessa tuotetun minkin- ja ketun-

18

3 / 2011

nahan elinkaariarvioinnin mukaan turkistuotanto poistaa rehevöittäviä ravinteita Itämerestä jopa viisi kertaa enemmän kuin tuotannon päästöt ovat. Merestä poistuu ravinteita, kun Itämeren silakkaa pyydetään turkiseläinten rehuksi. Tutkimuksessa käytetty LCA-elinkaarimalli ei kuitenkaan ota vesistökuormituksen paikallisia ja alueellisia vaikutuksia huomioon. Tueksi tarvittaisiin tarkempia työkaluja ravinteiden reittien ja vaikutusten arviointiin. Itämeren rehukalaa voi hyödyntää myös muihin tarkoituksiin kuin turkiseläinten rehuksi, esimerkiksi biopolttoaineen raaka-aineeksi.

Pohjaveden laatu on heikentynyt turkistuotantoalueella Pohjanmaalla useilla paikkakunnilla. Länsi-Suomen ELY-kes-

teksti hannele ahponen

kuksen tekemässä turkistilojen riskikartoituksessa haitallisten aineiden pitoisuudet pohjavedessä ylittyivät yli puolessa havaintopaikoista. Tiivis alusta on edelleen vain joka kymmenennellä tarhalla.

Vuoteen 2015 mennessä tiivis alusta tulisi olla vähintään 60 prosentilla tarhoista ja kaikille tiloille vaaditaan jäteveden käsittelyjärjestelmä. Turkistarhat tuli siirtää pois pohjavesialueilta vuoteen 2005 mennessä, mutta osa tarhoista on vielä siirtämättä. Uusia tarhoja ei saa enää perustaa pohjavesialueille.

Ilmastovaikutukset vertailutuotteita merkittävästi suuremmat Turkistarhaus aiheuttaa ympäristökuormitusta myös välillisesti tuotannon eri vaiheissa: rehujen valmistus, nahkojen käsittely ja muokkaus sekä erilaiset kuljetukset kuluttavat runsaasti energiaa.

Myös turkisten käsittelyyn käytettävät kemikaalit kuormittavat ympäristöä.

Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarvioinnin mukaan turkikselle vaihtoehtoisten tuotteiden (akryylitakki ja akryyli- tai polyesteri-puuvillasekoitetakki) hiilijalanjälki on pienimmillään vain noin viidesosa minkkiturkin hiilijalanjäljestä.

Elinkaariarvioinnin mukaan turkistuotannon happamoittavat päästöt ovat minkin osalta jopa yli 530-kertaiset ja ketun osalta yli 240-kertaiset vertailutuotteeseen (akryylitakki ja akryyli-puuvillatakki) verrattuna. Häkkien alle kertyvästä lannasta ja virtsasta ilmaan vapautuva ammoniakki muun muassa lisää puiden alttiutta pakkasen ja tuhohyönteisten aiheuttamille vaurioille jopa puolen kilometrin päässä tarhasta.

Huhtikuisen vaalituloksen jälkeen hallitusneuvottelujen kulkua saattoi etukäteen vain arvailla. Hallitukseen koottiin lopulta kirjavat kuusi puoluetta. Perussuomalaisten vaalimenestys ja sen jälkeinen päätös jäädä oppositioon aiheuttivat sen, että pienetkin puolueet saattoivat sanella hallitusneuvotteluissa tiukkoja ehtoja. Tuloksena saatiin hallitusohjelma, jossa on jokaiselle jotakin – lukijasta riippuen liikaa tai liian vähän. eläinten hyvinvointi nousi sekä hallitusneuvotteluissa että lopulta hallitusohjelmassa sellaiseen asemaan, missä se ei ole koskaan aiemmin vielä ollut. Ensimmäinen merkki asetelman parantumisesta oli se, että Animalia sai kutsun nimetä hallitusneuvotteluihin oman osallistujansa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun eläinsuojelujärjestö on Suomessa nostettu vastaavaan asemaan. Eläinsuojelujärjestöistä ainoastaan Animalia sai kyseisen oikeuden. Tämä on varmasti aktiivisen poliittisen vaikuttamistyömme ansiota: järjestömme nähdään Suomessa johtavana ja asiantuntevana eläinten hyvinvointia edistävänä vaikuttajana.

Ristiriitaisia tavoitteita Itse hallitusneuvottelujen kulku oli salaista. Eri lähteistä, kuten medioista ja puolueiden ohjelmista, saatavien tietojen mukaan voidaan kuitenkin määritellä, mitä asioita mikäkin taho on neuvotteluissa edistänyt. Selkeitä eroja löytyy myös eri puolueiden neuvottelijoiden kommunikoinnista Animalian kanssa.

Pääpiirteittäin voidaan arvioida, että eläinasioita voimakkaimmin vei neuvotteluissa eteenpäin Vihreät. Myös Vasemmistoliitto ja SDP ovat edistäneet muita puolueita tiukempia eläinsuojeluvaateita.

RKP puolestaan profiloitui hallitusneuvotteluissa voimakkaimmin turkistarhausta puoltavana puolueena.

Kaikkien käänteiden ja kompromissi-

en jälkeen hallitusohjelman eläineettinen osuus näyttää nyt huomattavasti valoisammalta kuin neljä vuotta sitten. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja esimerkiksi eläinkokeiden korvaamiseen annetaan ohjelman puitteissa paljon mahdollisuuksia.

Askel kohti turkis­tarhauksesta luopumista Eläinsuojelun kannalta merkittäviä kirjauksia ovat muun muassa eläinsuojelulain uudistaminen, luomutuotannon­ kehittäminen ja kuluttajien oikeus tietää ruoan tuotantotapa. Luomutuotannon ­lisäämisen kohdalla mainitaan erityisesti kotieläintuotanto. Luomun osuutta luvataan kasvattaa myös julkisin hankinnoin. Konkreettisista lupauksista esimerkiksi maaja metsätalousministeriöön perustettava eläinsuojeluasiamiehen virka on selkeä viesti eläinten hyvinvoinnin merkityksen kasvusta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Hallitusohjelmaan on myös ensimmäistä kertaa kirjattu askel nykymuotoisesta turkistuotannosta luopumiseen, ­mikä on esimerkki eri hallituspuolueiden välisestä kompromissista. Hallitus sanoo tukevansa turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona ja samalla selvittävänsä turkistarhauksesta muu-

hun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia. Kirjaus on jo selkeä myönnytys sille, ettei turkisala nykyisellään ole eettisesti kestävä elinkeino. Vaikka ohjelma ei jätä mahdollisuutta alan täydelle kiellolle, se periaatteessa edellyttää muutoksia nykytarhaukseen, jossa eläinten hyvinvointia laiminlyödään rutiininomaisesti.

Puolueita eniten yhdistäviä kirjauksia ovat eläinkokeiden korvaaminen ja eläinsuojeluvalvonnan tiukentaminen. Animalian tavoitteena on tulevalla hallituskaudella saada varmistettua myös se, että Tampereella toimivan Vaihtoehtomenetelmäkeskuksen jatkorahoitus taataan.

Vaikka hallitusohjelmaan kirjattiin paljon positiivisia aikeita, niiden toteutuminen käytännössä ei ole vielä itsestään selvää. Animalian tehtävänä on nyt työskennellä sen puolesta, että mahdollisimman moni lupaus toteutetaan eläinten kannalta parhaalla tavalla. Tässä kohden yhteistyö poliitikkojen ja virkamiesten kanssa on erittäin tärkeää. Tulemme olemaan työssämme aktiivisia. kati pulli 3/2011

19

istockphoto

Eläinpolitiikan seuraavat neljä vuotta

Animalia testaa

teksti meri kajander kuvat valmistajat

Vispautuvat kasviskermat animalian testiryhmä kokeili, miltä vispautuvat kasviskermat

pohjainen kasvisrasvasekoite). Tätä tuotetta oli työläämpi vatmaistuvat. Mukana testissä oli kolme eri tuotetta, joista kaksi oli kata käsin, sillä se oli jo paketista otettuna paksuhkoa. Sähkaurapohjaisia ja yksi oli soijapohjainen. Vispikermoja maistel- kövatkaimella vispaaminen olisi varmasti huomattavasti heltiin paistettujen vohvelien päällä. Kaikissa tuotpompaa. Tuote on kotimainen ja sille on myönnetteissa oli jo lisättyä sokeria, joten niihin ei ty avainlippu-merkki. Pakkaus kelpaa kartonlisätty mitään makeutusainetta. Raatikikeräykseen. laisten mielestä lisäsokeria olisi kuiAinoa soijapohjainen vaahto Sotenkin kaivattu. Toki myös maryatoo! jäi hännänhuipuksi sijalle VOHVELIT jahillot voisivat tuoda tarvittakolme. Tuote sai risuja vetisyydesvan makeutuslisän. tään. Tätä soijavaahtoa ei tarvin100 g margariinia 3,5 dl jauhoja Testivoittajaksi paljastui nut vispata, sillä se oli pakattu 2 dl soijamaitoa 2 tl leivinjauhetta Go Greenin Vispi (kaurapainepakkaukseen. Soijavaah2,5 dl vettä 1,5 tl suolaa pohjainen rasvasekoitus). toa pursotettiin suoraan pullos1 rkl sokeria Vispiä oli helppo vatkata, ta, ja sillä on mahdollista tehdä sillä se ei ollut liian jäykkää. myös koristeluja kakun päälSähkövatkain sopisi vatkaale.

Tuotteen alkuperämaa jäi arSekoita kaikki kuivat aineet keskenään. misen parhaiten, sillä käsin voitukseksi, sillä pullon kyljesLisää joukkoon sulatettu margariini vatkaaminen vei hieman aisä mainittiin vain, että soijavaahsekä soijamaito ja vesi. Anna taikinan turvota hetkisen verran. Paista vohvelit kaa. Tämä vaahto sai kiitosta to on tuotettu EU:n sisä- ja ulkovohveliraudalla. koostumuksestaan, vaikka mapuolella. Myös tiedot ravintoarvoista ku olisikin kaivannut lisättyä sokepuuttuivat, niistä oli mainittu vain rasria. Tuotteen sisältämä kaura on ruotvan osuus. Valmistaja on saksalainen, mutsalaista ja pakkausmateriaali on kierrätettäta silti pakkaus ei ollut kierrätyskelpoista. vää kartonkia.

Kaikkia testattuja kasviskermoja löytyy varsin yleiTestin kakkossijan vei Sunnuntain Kuohkea Vispi (kaura- sesti isoimmista ruokakaupoista.

Tuote TESTI JA A T T I VO

20

3 / 2011

Raadin kommentit

Ravintoarvot/100 g

Go Green Vispi Pisteet: 4 / 5

”Mukavan paksua. Hyvin miedon makuinen. Voisin laittaa kakun päälle. Kaipaa sokeria.” ”Aika kermamaista. Pysyy mukavasti koossa, silti vaahtomainen. Tarvitsee makeutusta.” ”Kauniin kuohkea, melkein partavaahtomainen rakenne.

Vaniljan maku hyvin mieto, muutenkin aika mauton.”

Energiaa (kcal): 250 Proteiinia (g): 0,5 Hiilihydraatit (g): 17 Rasva (g): 20

Sunnuntai Kuohkea Vispi Pisteet: 3 / 5

”Hieman voinomainen jäykkä vaahto. Mauton, vaatii sokeria. Esanssinen jälkimaku, jossa ehkä tavoiteltu vaniljaa.

Muistuttaa härskiintynyttä voita.” ”Tosi tuhti vaahto, hieman rasvaisen oloinen. Mieto maku, vähän mitäänsanomaton. Kaunis väri.” ”Koostumukseltaan paksuin ja paras. Maultaan paras, vaikkakin jälkimaku havaittavissa. Sopivan makea.”

Energiaa (kcal): 250 Proteiinia (g): 0,5 Hiilihydraatit (g): 16 Rasva (g): 20

Soyatoo!

Soijavaahto Pisteet: 2 / 5

”Makea, mutta ei ällö. Vahva vaniljan maku, sopisi hyvin tuoreiden marjojen kanssa. Aika juoksevaa. Väri ja rakenne muuten hyvät.” ”Kuohkean näköistä, mutta suutuntuma hieman vetinen.

Teollisen makuinen. Kaipaa runsaasti sokeria.” ”Makea, vähän liiankin. Maku häipyy nopeasti. Aika löysää.”

Energiaa (kcal): ei mainita Proteiinia (g): ei mainita Hiilihydraatit (g): ei mainita Rasva (g): 11

Osta kotimaista eläinkokeetonta kosmetiikkaa

ja paljon muuta...

www.lifehair.ďŹ 3/2011

21

teksti saija haapalehto kuvat iiris rautiainen ja vera liinasaari

ELÄMäntapana eläintensuojelu Animalian hallituksen jäsenet esittäytyvät Minkälaisia henkilöitä löytyy Animalian hallituksesta? Jokaisella heistä on ollut erilainen tie Animalian toimintaan, mutta kaikkia heitä yhdistää halu tehdä maailmasta parempi paikka eläimille. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin viime keväänä. Hallituksen pääasiallisena tehtävänä on vastata järjestön linjanvedoista, kampanjoista ja taloudesta.

22

3 / 2011

Puheenjohtaja Sami Säynevirta järjestöpäällikkö, Helsinki

Varapuheenjohtaja Hanna Bärlund amanuenssi, Siuntio

”Olen ollut Animalian toiminnassa aktiivisesti mukana jo useamman vuoden sekä kuulunut järjestöön jäsenenä 1990-luvun alusta lähtien. Mielestäni tällä hetkellä tärkein eläinsuojelukysymys Suomessa on tiukemman eläinsuojelulain laatiminen. Suomessa turkistarhauksen kaltainen elinkeino tulisi kieltää lailla kokonaan. Toimiessani Animalian puheenjohtajana haluan vahvistaa järjestön vapaaehtoistoiminnan osuutta koko Suomessa sekä vahvistaa Animalian kansainvälisiä yhteyksiä.”

”Olen toiminut Animalian opiskelijaryhmässä noin viisi vuotta ja nyt olen hallituksen jäsen kolmatta vuotta. Eläinsuojelu näkyy omassa elämässäni ensinnäkin kulutusvalinnoissani. En syö mitään eläinperäisiä tuotteita enkä käytä eläinkokein testattua kosmetiikkaa. Olen myös antanut kodin kolmelle kodittomalle koiralle, ja mahdollisuuksien mukaan aion tulevaisuudessa yrittää tarjota kodin myös muille kodittomille eläimille.”

Tanja Hietamies toimistosihteeri, biologi, Helsinki

Iiris Rautiainen kulttuurituottajaopiskelija, Helsinki

”Olen aikaisemmin toiminut ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöissä. Parhaiten koen voivani vaikuttaa juuri Animaliassa, joka toimii asiantuntevasti ja monipuolisesti eläinten hyväksi. Pyrin kuluttamaan mahdollisimman eläinystävällisesti välttäen eläinperäisiä tuotteita ja suosien luomua. Lemmikeiksi otan vain eläimiä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet kodittomiksi. Mielestäni Animalian tärkein tavoite on tällä hetkellä turkistarhauksen saattaminen historiaan tulevaisuudessa.”

”Olen ollut mukana Animalian toiminnassa jo 1990-luvun lopulta lähtien. Olen vegaani ja harrastan erilaisia kasvissyöntiä tukevia tapahtumia.

Mielestäni Animalian tärkeimmät tavoitteet ovat tällä hetkellä koe-, turkis-, ja tuotantoeläinten oikeuksien ajaminen sekä luomu- ja kasvisruuan tuotannon tukeminen.”

Micaela Morero biologian opettaja, Hyvinkää

Tina Kortelainen kehitysyhteistyön ammattilainen, Helsinki

”Olen ollut Animalian jäsen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Olen laktoovovegetaristi ja käytän eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja pesuaineita. Mielestäni Animalian tulisi panostaa tulevaisuudessa erityisesti maatalouseläinten olojen parantamiseen. Haluan hallituksessa panostaa talousasioiden hoitoon, jotta Animalian varoja käytetään tehokkaasti ja myös tulevat vuosikymmenet huomioiden. Myös alueosastojen kummitoiminnan aloittaminen kiinnostaa.”

”Olen toiminut aikaisemmin Animalia International- ryhmässä.

Yritän antaa eläimille ääneni niin monissa tilanteissa kuin mahdollista. Kaikki eläinsuojelukysymykset ovat tärkeitä ja jokaisen eläimen elämä on arvokasta.

Vapaaehtoisena toimiminen on minusta erinomainen tapa vaikuttaa ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.”

Inna Somersalo kasvisruokakokki, Helsinki ”Olen aikaisemmin ollut Animalian tapahtumissa kokkina ja mukana järjestämässä juhlavuoden tapahtumia. Olen vegaani ja olen kiinnostunut panostamaan hallitustyöskentelyssä erityisesti tulevan syksyn kasvisruokakampanjointiin. Suurimpana epäkohtana eläinsuojelussa pidän tällä hetkellä turkistarhausta.”

Elina Valkama luokanopettaja, Helsinki ”Olen ollut Animalian toiminnassa aktiivisesti mukana jo yli 15 vuotta. Olen toiminut aikaisemmin mm. puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja lehtemme päätoimittajana. Hallituksessakin olen ollut kymmenisen vuotta ja jaksan yhä jatkaa, koska koen Animalian toiminnan olevan niin lähellä sydäntäni.”

Saara Kupsala tutkija, Helsinki

Minna Hjort kääntäjä, jatko-opiskelija, Helsinki

”Olen toiminut pitkään eläinkentällä sekä tutkimuksen kautta että olemalla mukana eri järjestöissä. Tutkimustyössäni olen keskittynyt yhteiskuntatieteelliseen eläintutkimukseen ja minua kiinnostaa eläinkysymys laajaalaisesti, kuten eläimiin liittyvä poliittinen päätöksenteko sekä eläimiin liitetyt kulttuuriset arvostukset ja merkitykset. Animaliassa minua kiinnostavat etenkin eläineettisen kuluttamisen kysymykset.”

”Olen Animalian hallituksessa toista kautta. Lähdin Animalian toimintaan mukaan, koska järjestö tekee mielestäni tärkeää työtä kaikilla kentillä politiikasta ruohonjuuritasoon, ja saa muutoksia aikaan. Toiminnassa on myös ilo olla mukana, sillä animalialaiset ovat huippuporukkaa! Animaliassa toimimisen lisäksi edistän eläinten asiaa eniten arjen vegaanisilla kuluttajavalinnoilla ja tietoa levittämällä.”

3/2011

23

teksti mervi tiusanen kuvat animalia

Animalia-lehti 1980-luvulla: koe-eläinkauppiaita ja sirkusnorsuja ”uusi este eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen tiellä: Suomen Eläinsuojeluyhdistys”, otsikoi Koe-eläinten Suojelu ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen jäsenlehdessä vuonna 1981. Animalia, kuten yhdistys tänä päivänä tunnetaan, oli jo saavuttanut poliittista uskottavuutta ja se oli kutsuttu kuultavaksi talousvaliokuntaan sen käsitellessä eläinsuojelulain uudistamista. Suomalaista eläinsuojelukenttää repineet erimielisyydet putkahtivat kuitenkin pintaan. Paikalle myös kutsuttuna olleet Suomen eläinsuojeluyhdistyksen edustajat kun ”olivat todella sitä mieltä, että eläinsuojalainsäädäntöämme ei tarvitse uudistaa, koska se on niin hyvä, ainoastaan valvontaa pitäisi lisätä!” paasasi Luukkainen lehdessä tuohtuneena. Riitaa soviteltiin kuitenkin myöhemmin järjestöjen yhteisessä tapaamisessa.

Suomen suurimmaksi eläinsuojelujärjestöksi kasvanut Koe-eläinten Suojelu ry ylitti kahdenkymmenen toimintavuoden 24

3 / 2011

kunniaksi vuonna 1981 kuudentuhannen jäsenen rajan. Syksyllä taivalta juhlittiin Helsingin Kulttuuritalolla Taiskan ja Riki Sorsan tahdissa. Vuonna 1984 kohua aiheutti puolestaan jäsenlehdessä julkaistu nimilista, jossa mainittiin kissoja koe-eläimiksi myyneitä yksityishenkilöitä. Myös paikkakunnat ja kissojen lukumäärä kerrottiin. Tämän seurauksena osa myyjistä sai häirintäsoittoja ja uhkauskirjeitä, joiden johdosta poliisikin oli yhteydessä päätoimittajaan. Luukkainen puolustaa kuitenkin yhdistyksen toimintaa seuraavassa numerossa: ”Jokainen koeeläinten myyjä voi vapaasti valita haluaako hän esiintyä tällaisella listalla, toisin sanoen myykö hän koe-eläimiä vai ei. Heidän uhreillaan – avuttomilla eläimillä – ei ole vaihtoehtoja tarjolla.” Samaisessa lehdessä julkaistiin myös uusi nimiluettelo.

Voitto sirkusnorsujen puolesta Seuraavana vuonna Koe-eläinten Suojelu

ry:n lehden keskiaukeamalla oli valmiiksi painettuja Tampereen kaupunginhallitukselle osoitettuja kortteja, joihin lukijoiden toivottiin liimaavan postimerkit ja lähettävän allekirjoitettuina eteenpäin. Kortin tekstissä paheksuttiin suunnitelmia delfinaarion rakentamiseksi Tampereen Särkänniemeen. ”Mielestäni delfiineitä ei saa vangita allasdelfiineiksi eikä kouluttaa huvipuistojen sirkuspelleiksi. On häpeällistä, että älykkäiden ja hyväluontoisten delfiinien ihmisrakkautta käytetään väärin kaupallisten tarkoitusperien vuoksi”, kortissa vedottiin.

Särkänniemen delfinaario porskuttaa tänäkin päivänä, mutta vuosikymmenen puolivälissä saavutettiin eräs varsin konkreettinen voitto. Vuonna 1986 Koe-eläinten Suojelu ry:n väki vei virkamiehiä tutustumaan Sirkus Finlandian norsujen oloihin Turkuun. Jäsenlehdessä julkaistussa Pohjoismaiden Neuvostolle osoitetussa avoimessa kirjeessä muun muas-

sa todetaan, että ”luonnolliselle käyttäytymiselleen täysin vieraita temppuja esittävän eläimen katseleminen ei ole kasvattavaa eikä anna lisää tietoa. On epäpsykologista ja arvotonta opettaa lapsia nauramaan eläimille, jotka on alistettu.” Sirkustiikerit ja -norsut katosivatkin sittemmin suomalaisilta areenoilta.

Kohua laittomista eläinkokeista Vuodesta 1987 lähtien yhdistys on jakanut Pro Animalia -palkintoa. Sen ovat saaneet muun muassa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja eläinlääkäri Mikael Ilves.

Samana vuonna Helsingin yliopiston fysiologian laitoksella työskennellyt eläintenhoitaja otti lopputilin, mutta salakuljetti sitä ennen Iltalehden toimittajan ja valokuvaajan katsomaan eläinten oloja.

Vierailulla selvisi, että laitoksella tehtiin tuskallisimpia ensimmäisen luokan eläinRiki Sorsa

kokeita ilman asianmukaista lupaa.

Animalia-lehdessä tapausta ja sen käänteitä seurattiin herkeämättä: ”Julkisuudessa on esitetty, että jatkolupien myöntäminen kokeille on osoitus siitä, että aiheesta nostettu kohu oli täysin turha. On myös annettu ymmärtää, että koska kokeet saivat luvat, ne ovat tuskattomia.” Ministeriön lopullinen päätös jatkoluvista kun oli karvas pettymys eläinsuojelijoille. Iltalehden paljastusartikkelia seuraavat viikot olivat kuitenkin Koeeläinten suojelu ry:n siihenastisen historian kiireisintä aikaa ihmisten soitellessa ja kysellessä, mitä he voisivat tehdä koeeläinten hyväksi.

Superkettujen kasvatus tuli tiensä päähän Nykyisiin toimitiloihin Porvoonkadulle järjestö muutti vuonna 1989. Samoihin aikoihin ryhdyttiin harkitsemaan myös tietokoneaikaan siirtymistä. Kyseisenä vuonna yhdistys aloitti myös ensim-

mäisen ison turkisten vastaisen kampanjan, jonka slogan kuului: minä en voi elää ilman turkkia, sinä voit. Sen yhteydessä tuotiin julkisuuteen ylisuuriksi kasvatetut ja vakavasti jalkavaivaiset superketut.

Animalia-lehteen haastatellun turkistuottajan mukaan: ”Pääongelmana nyt on, että etelän kaupunkilaiset eläinsuojelijat levittävät väärää tietoa kettujen tarhaelämästä. Kettuja hoidetaan ja ruokitaan hyvin; kyllä ne tuntuvat täällä viihtyvän.

-- Ketut eivät kaipaa verkkohäkkeihinsä enemmän tilaa tai pesäkoppeja.” Koeeläinten Suojelu ry päätti näyttää konkreettisesti, mistä oli kyse ja järjestö onnistuikin hankkimaan haltuunsa yhden superketun, joka vietiin usean eläinlääkärin tutkittavaksi. Mikoksi ristitty naali menehtyi, mutta kampanja oli muutoin menestys sen lisätessä ihmisten tietoisuutta turkistarhauksen ongelmista. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi sittemmin kieltämään jättikettujen kasvatuksen Animalian nostaman keskustelun ansiosta.

Animalian tarina nyt yksissä kansissa Hanki sinäkin omasi!

Aarnipuu, Tiia: Jonkun on uskallettava katsoa – Animalian puoli vuosisataa. Like, 2011. 216 s.

Tilaukset: www.animalia.fi/tilaa-tuotteita tai tarja.balding@animalia.fi, (09) 720 65 911.

Kirjan voi ostaa myös Animalian toimistolta, Porvoonkatu 53, Helsinki. Avoinna ma-pe klo 10-15.

25€

(Ei-jäsenille 27 €)

3/2011

25

Miten voin toimia

Koonneet Eeva Suhonen ja Laura Uotila

Allekirjoita vetoomuksia!

Ympäristötoimintapäivät

Paras juttu

animalia on mukana EU-maat kattavassa kampanjassa, jossa vaaditaan säädettäväksi Euroopan unioniin sellainen lainsäädäntö, joka kieltää tuotantoeläinten kloonaamisen ruuantuotantotarkoituksessa. Voit allekirjoittaa vetoomuksen osoitteessa www.clonefreezone.eu.

Tämän hetkinen EU:n lainsäädäntö sallii jopa vuorokausien mittaiset teuraseläinten kuljetukset. Eläinsuojelujärjestöjen mielestä kuljetukset tulisi rajata korkeintaan kahdeksan tunnin mittaisiksi. Käy tukemassa tavoitetta osoitteessa www.8hours.eu.

Animalia, SEY ja HESY keräävät lisäksi nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan eläinten tainnuttamatta teurastamisen kieltämistä Suomessa. Allekirjoita se osoitteessa www.sey.fi/ uskonnollinenteurastus.

vaikutetaan yhdessä paremman maailman puolesta. Ympäristötoimintapäivillä voit kokeilla cyberaktivismia, ympäristötaidetta, käytännön luonnonsuojelua ja ekoelämää. Lisäksi ohjelmassa on retkiä, viihdettä ja hyviä tyyppejä. Ympäristötoimintapäivät on valtakunnallinen, kaksikielinen nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu tapahtuma, joka järjestetään 21–23.10.2011 Karjaalla. Animalia on mukana tapahtumassa vetämässä eläinoikeusaiheista työpajaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteessa miljoaktion.fi.

numeron 2/2011 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Mistä broileri syntyy?”. T-paidan arvonnassa onni suosi Anna Saipiota Helsingistä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Liity pikavetoomuslistalle Voit liittyä Animalian uudelle pikavetoomuslistalle lähettämällä sähköpostiosoitteesi otsikolla ”Pikavetoomuslistalle” osoitteeseen animalia@animalia.fi.

Listan kautta saat ajankohtaisia vetoomuksia sähköpostiisi noin kerran kuussa.

Eläinystävällisen kuluttajan valinta

Nuorten keikkailta Hapessa

Ruusulankatu 19, Helsinki. Avoinna: ti–to 13–17 ja la 9–13.

Nettikauppa: www.helunanetti.com

Animalian pääkaupunkiseudun nuorisoryhmä, BassCampus ry ja Nuorten toimintakeskus Happi yhdistävät voimansa. Keikkaillassa nuoret räppärit ja dj:t näyttävät taitonsa ja ottavat kantaa eläinsuojelun puolesta. Illan aikana voit osallistua myös tuunauspajaan ja kilpailuihin.

Tule siis Nuorten toimintakeskus Happeen (Sörnäisten rantatie 31, Helsinki) 14. lokakuuta klo 18–22 ja tuo ystäväsikin!

Tapahtuma on ilmainen.

Lue lisää osoitteesta www.animalia.fi/keikka

• Vegetarian Shoes, Novacas ja Ethical Wares kengät • Runsaasti Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten tuotteita kuten Lifehair, Beauty Without Cruelty, Crazy Rumors, Faith in Nature, Jason Natural, Provida • Kaikki tuotteet soveltuvat myös vegaaneille • Myymälässä sama valikoima kuin nettikaupassa

Jäsenedut: Animalian jäsenkortilla alennusta kaikista Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten tuotteista 0,50 euroa/tuote.

Ei koske nettikauppaa. Nettikaupassa yli 30 euron tilauksista Animalian jäsenille ilmainen Crazy Rumorsin huulirasva.

Mainitse tilauksen lisätietokentässä, että olet Animalian jäsen.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki P. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

26

3 / 2011

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 17.10.2011 mennessä, niin olet mukana kirjan ”Jonkun on uskallettava katsoa” arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi tai postitse Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Oletko kiinnostunut Animalian pääkaupunkiseudun nuorisoryhmästä?

Lisätietoja ryhmän toiminnasta saat sen vetäjältä Lotta-Maria Suomalaiselta, nuorisoryhma@animalia.fi.

Viipurin löytökoirille apua joukko Animalian aktiiveja

lotta-maria suomalainen

vieraili kevään lopussa kahdella viipurilaisella koiratarhalla Viipurin koirat -yhdistyksen aktiivien toimiessa oppaina. Mukana vietiin mm. satoja kiloja koiranruokaa, lääkkeitä, pantoja ja leluja. Suuremmalla tarhalla asuu noin 200 koiraa ja pienemmälläkin viitisenkymmentä.

Samalla päätettiin perustaa uudestaan Animalian koiraryhmä. Ryhmän ensimmäinen projekti tulee olemaan koppien rakennus- ja kunnostustalkoot Viipurissa syyskuussa.

Lisätietoja ryhmän toiminnasta saa Aijalta, aija.kankare@ helsinki.fi.

Tehtyä ja tapahtunutta Animalian kesäviikonlopussa opittiin uutta animalian kesäviikonloppu järjestettiin elokuun lopussa Metsäpirtin leirikeskuksessa Tuusulassa. Viikonloppuun osallistui lähes viisikymmentä eläinten oikeuksista kiinnostunutta. Ohjelmassa oli mm. opastusta sosiaalisen median tehokkaaseen hyödyntämiseen viestintä-

päällikkö Vesa Saarisen johdolla. Juristi Minna Ruotsalo puolestaan kertoi kiinnostuneille kuulijoille eläinsuojelurikosten käsittelystä oikeudessa. Sunnuntaina järjestettiin Animalian alueosastokokous. Illat kruunasivat rantasauna ja kasvisgrilli.

Animalialle uusi viestintäpäällikkö

laura uotila

Koonneet Eeva Suhonen ja Laura Uotila

Lucky Hell tempaisi turkiseläinten puolesta animalia osallistui 7.8. taitelija

Lucky Hellin turkiseläinten oikeuksien puolesta järjestämään näytökseen Kaivopuiston rannassa Helsingissä.

Näytöksessä Lucky roikkui ihoon kiinnitettävien koukkujen varassa korkeasta nosturista. Rajulla esityksellä herätettiin keskustelua turkiseläinten kohtelusta Suomessa. Animalia piti tilaisuudessa infotelttaa, jossa jaettiin järjestön esitteitä ja lehtiä.

vesa saarinen aloitti elokuun puoliväissä työt Animalian uutena viestintäpäällikkönä. Vesa on toiminut aikaisemmin Vihreiden viestintäsuunnittelijana. Pitkään viestintäpäällikön tehtävässä toiminut Eeva Suhonen siirtyi elokuun alussa toisiin tehtäviin. Vesan tavoittaa puhelinnumerosta 050 3028 170 ja sähköpostitse vesa.saarinen@animalia.fi.

www.�unsaud�nsa�vi.n�t

Kauppakatu 4, �a�p��� �� �������4��

Ani�alian jäs�nko�tilla ���% al�nnusta

Kasvis� �uoka� ain�ksia

�läinystävällis��n h��kutt�luun

Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Helge Örn Kattavat tilitoimistopalvelut yli kymmenen vuoden kokemuksella Länsi-Helsingin kirjanpito Oy, Vanha Talvitie 11 C, 00580 Helsinki. Puh. 050 351 3941

3/2011

27

Vegepalsta

teksti ja kuvat elina innanen

Loppukesän sadonkorjuu Loppukesä on parasta aikaa ruokaisille salaateille, kun vihannessato on runsaimmillaan. Syön alkusyksystä paljon varsinkin erilaisia perunasalaatteja, joita voi varioida loputtomiin! Jos kuulut niihin onnekkaisiin, joilla on oma kasvimaa, kannattaa sen antimia hyödyntää näihinkin resepteihin. Oman kasvimaan perunat, pinaatit, retiisit ja palkokasvit ovat parhaimmillaan salaateissa, joissa niiden hienot maut pääsevät parhaiten esille. Jälkiruokaosastolla puolestaan kannattaa hyödyntää kesän marjasatoa, esimerkiksi mustikkamuffinsien muodossa!

at v o t e Ohje lle neljä

28

3 / 2011

Vegepalsta Mustikkamuffinssit 6 kpl: 2,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl sokeria 2 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria 0,5 dl mantelirouhetta 1 dl mustikoita 1,5 dl makeutettua soijamaitoa 0,5 dl rypsiöljyä

1 2 3

1 2 3 4

Keitä perunat ja linssit (omissa kattiloissaan) suolalla maustetussa vedessä.

Sekoita linssien joukkoon jeera, sitruunan kuori ja -mehu, öljy, suola ja sokeri.

Silppua persilja ja sipulinvarret, viipaloi retiisit ja pilko perunat.

Sekoita kaikki aineet yhteen.

Halutessasi voit lisätä salaattiin vuonankaalia ennen tarjoilua.

Sekoita kuivat aineet yhteen.

Lisää mustikat.

Yhdistä soijamaito ja öljy ja kaada seos taikinan joukkoon. Kääntele aineet varovasti sekaisin.

4

Lusikoi taikina silikoniseen muffinivuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Tarkista muffinsien kypsyys kokeilutikun avulla.

Linssi-perunasalaatti 500 g perunoita 3 dl vihreitä linssejä 1,5 tl jeeraa 0,5 sitruunan mehu ja raastettu kuori 0,5 dl kylmäpuristettua avokado- tai oliiviöljyä suolaa 0,5 tl sokeria mustapippuria myllystä ruukku persiljaa nippu retiisejä nippu varhaissipulin varsia tai ruohosipulia (vuonankaalia)

Maalaissalaatti n. 600 g perunoita kourallinen pitkiä vihreitä papuja 1 tlk ruskeita papuja 0,5 punasipuli 5 säilöttyä artisokan sydäntä pikkupurkki kapriksia kourallinen saksanpähkinöitä tuoretta pinaattia Kastike: 1 rkl sinappia 1 tl balsamicoa 0,5 sitruunan mehu 0,25 dl saksanpähkinäöljyä 0,25 dl oliiviöljyä suolaa, pippuria

1

Keitä, jäähdytä, kuori ja pilko perunat.

Kiehauta pitkät vihreät pavut suolalla maustetussa vedessä.

2 3 4

Suikaloi punasipuli ja halkaise artisokan sydämet.

Sekoita kaikki aineet yhteen ja lisää kastike.

Sekoita ensin sinappi, balsamico ja sitruunan mehu. Lisää sitten öljyt, suola ja pippuri. Sekoita tasaiseksi.

Valkosipulinen peruna-papusalaatti Tähän salaattiin kannattaa käyttää mahdollisimman maukkaassa öljymarinadissa olevia valkosipulinkynsiä (esim. Hörrlein mediterranean -marinoidut valkosipulit), mutta jos valkosipulien marinadi on miedompi, saa salaattiin lisämakua kun joukkoon silppuaa pari kourallista tuoreita yrttejä, kuten basilikaa, oreganoa ja persiljaa. Lisää yrtit salaattiin loppuvaiheessa.

600 g perunoita 1 tlk jättipapuja (GoGreen) 1 tlk kidneypapuja 140 g marinoituja valkosipulinkynsiä 1 varhaissipuli varsineen ruukku villirucolaa Kastike: 2 tl Dijon-sinappia 3 rkl valkosipulien marinointiöljyä 1 tl sokeria ripaus suolaa ja pippuria

1 2

Keitä perunat ja anna niiden jäähtyä.

Huuhtele pavut, silppua sipuli ja pilko perunat. Sekoita kulhossa yhteen perunat, pavut, sipuli ja valkosipulinkynnet.

3

Sekoita kastikkeen aineet yhteen ja kaada salaatin joukkoon. Lisää lopuksi rucola.

3/2011

29

micaela morero

Animaalit kautta maan Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan!

Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan! Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta www.animalia.fi.

Helsinki: ks. Pääkaupunkiseutu JYVÄSKYLÄ: Eeva Hämäläinen, jyvaskyla@animalia.fi Kajaani: Heidi Manner, animalia.kajaani@gmail.com Kerava: Suvi Nurmiviita, suvi@suvinurmiviita.fi KOTKA: Jaana Vanhala, animalia.kotka@gmail.com Kouvola: Jaana Piipponen, animaliakouvola@hotmail.com Kuopio: Noora Leskinen, kuopio@animalia.fi Lahti: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.com Nummi-Pusula: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596

30

3 / 2011

OULU: Laura Ahmala, puh. 040 542 2679, laura.ahmala@gmail.com, www.oulunanimalia.net Pori: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, pblomster@gmail.com, www.animaliapori.net Pääkaupunkiseudun ryhmät: Pääkaupunkiseudun alueosasto: Anna Miettinen, anna.miettinen@windowslive.com.

Ryhmän postituslista: pks@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestin osoitteeseen animalia@animalia.fi. Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina Animalian toimistolla.

Kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/pks Pääkaupunkiseudun nuorisoryhmä: Lotta-Maria Suomalainen, nuorisoryhma@animalia.fi

Animalia International: animaliainternational@animalia.fi, www.animaliainternational. wordpress.com Karhuryhmä: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com Koiraryhmä: Aija Kankare, aija.kankare@helsinki.fi Raahe: Mari Liimatainen, Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki, mari.liimatainen@suomi24.fi RAUMA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.com Savonlinna: Elina Hietanen, animaliasln@wippies.fi Tampere: tampere@animalia.fi, www.animalia.fi/tampere Turku: Rita Lindberg, puh. 050 348 6248, turku@animalia.fi

VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28 B, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa?

Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhteyshenkilöksi?

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Eläinystävällisin terveisin, Kanerva Pelli TERVETULOA MUKAAN Animalia ry – Alueet Porvoonkatu 53 00520 Helsinki p. 09 720 6590 kanerva.pelli@animalia.fi

Animaliashop

Koonnut Jenni Pekkala

Värejä arjen harmauteen T-paitojen hajakokoja halvalla!

Pure Vege -paita 10 € Koristeellinen Pure vege -painatus kannustaa kasvisten­ syöntiin kahdella­kielellä! Paidat ovat Reilun kaupan luomupuuvillaa. Naisten mallissa kokoja on tarjolla XS-L, väreinä meleerattu musta ja vaaleanvihreä.

HUOM! NIUKKA MITOITUS. Suosittelemme valitsemaan normaalikokoasi suuremman paidan. Miesten mallissa väreinä­armyvihreä sekä musta.

Koot S–XL.

– syysuutukaiset miellyttävät silmää ja mieltä!

Kolme kovaa kirjaa:

Pysäyttävän kauniit kortit Malleina Huippumalli haussa -voittaja Nanna Grundfeldt sekä Kettu-koira.

Minä leikin 1 € (vaaka) Minä suojelen 1 € (pysty)

Tiia Aarnipuu: Jonkun on uskallettava katsoa

25€

(Ei-jäsenille 27€)

Jonathan Safran Foer: Eläinten syömisestä

25€

(Ei-jäsenille 27€)

10 €

ra joitettu erä

Poola Katarynan kettukoru Sympaattinen kettukaulakoru on valmistettu kotimaisesta puusta.

Koko n. 5 cm

19 €

Barbapapoja lapsille ja lapsenmielisille

Elina Innanen: Viiden tähden vegaani

30€

20 € Pinkkis-pussit

Barbapapan arkki & Barbapapan uusi talo nyt yhteisniteenä!

Veikeissä kukkaroissa ja meikkipusseissa­ kuosivaihtoehtoina hassut eläimet ja metsäneläimet.

Kukkaro

12,5 cm x 10 cm 7 €

Siis sä syöt mitä?!

-tiskirätti

3€

Meikkipussi

20 cm x 18 cm 12 €

/ kpl

(Ei-jäsenille 4€)

Tiskirätin materiaalina on maatuva puuvilla-selluloosa. Koko 18 x 15 cm.

Väreinä sininen, vihreä ja oranssi. Hilpeä lahjaidea!

Hyväntuuliset magneetit jääkaapin oveen

3€ kpl

Valittavanasi possun, kanan ja lehmän kuvalla varustettu Siis sä syöt mitä?!

-magneetti tai aurinkoinen Peas, love & veggies -magneetti.

Koko 5,6 cm.

NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 FAKSITSE: 09 148 4622 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €.

Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Runsaasti myös muita tuotteita osoitteessa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

3/2011

31

Hyvän mielen hinta alle 20 senttiä päivässä – ryhdy kuukausitukijäseneksi!

Kaikki Animalialle tehdyt lahjoitukset ja jäsenmaksut ovat tärkeitä.

Kuukausitukijäsenyys on Animalialle kuitenkin edullisin tukimuoto, sillä suoraveloituksen ansiosta voimme hyödyntää varat konkreettiseen kampanjatyöhön postimaksujen ja paperin ostamisen sijaan. Kun säästämme kuluissa, pystymme panostamaan enemmän käytännön vaikuttamistyöhön. Säännöllisellä tukemisella mahdollistat toimintamme pitkäjänteisen suunnittelun. Kuukausitukijana olet automaattisesti Animalian jäsen. Jäsenetuna saat kotiisi jäsenkortin, neljä kertaa vuodessa Animalia-lehden täynnä tärkeää asiaa eläinsuojelusta ja eläinten oikeuksista sekä aktiivikirjeen neljästi vuodessa. Kuukausitukiohjelma on sinulle turvallinen ja vaivaton jäsenmaksun muoto. Halutessasi voit muuttaa tukesi määrää tai lopettaa sen. Pienin kuukausittainen tukisumma on 5 euroa.

Vaihtoehtoisesti voit maksaa vuosittaisen jäsenmaksun tai ainaisjäsenyyden tilillemme Nordea 229818-189 IBAN: FI77 2298 1800 000189 SWIFT/BIC: NDEAFIHH Muista kirjoittaa viestikenttään nimesi ja yhteystietosi. Voit valita tukijäsenyyden (27 €), aktiivijäsenyyden (32 €), nuorisojäsenyyden (20 €), nuorisoaktiivijäsenyyden (24 €) tai ainaisjäsenyyden (540 €).

Voit tukea Animalian toimintaa myös lahjoituksella. Lahjoitustilimme on Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 260629 SWIFT/BIC: NDEAFIHH Lahjoituksen tehdessäsi käytä viitettä 1012. Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 28.1.2011. Toimeenpanoaika on 28.1.2011–31.12.2012 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2010/3931.

Kiitos panoksestasi eläinsuojelutyöhön!

Valtuutettu: Eläinsuojeluliitto Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, Puh. (09) 720 6590, animalia@animalia.fi, Palvelutunnus: 002242548, Laskun aihe: Jäsenmaksu

nro 2011

2

haastattelussa elokuvaohjaaja mark rissi

sivu 8

Lehti eläinten asialla

Matkailu

eläinsuojelija reissussa

sivu 22

woodstock – tuotantoel äinten turvakoti yhdysvalloissa

sivu 14

ian jäsen 2011

Eläinsuojeluliitto Animal Nimi

lista jäsenetuyrityksistä Kortin kääntöpuolella www.animalia.fi!

Katso päivitetty lista

Täytä valtakirja ja leikkaa se katkoviivoja pitkin irti. Laita valtakirja kirjekuoreen ja kirjoita siihen vastauslähetyksemme tunnus, näin säästät postimaksun.

Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Suoraveloitusvaltakirja Valtuutan Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloittamaan tililtäni merkitsemäni summan kuukausittain: 60 €

40 €

20 €

10 €

5€

Tai muu summa

Tiliäni veloitetaan joka kuun

5. päivä

Postimaksu maksettu kotimaassa

20. päivä

(yli 5 €)

Valtuuttajan nimi:

Sähköpostiosoite:

Osoite:

Puhelinnumero:

Postinumero:

Syntymävuosi:

Animalia ry Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS

Toimipaikka: Pankki ja konttori:

Aika ja paikka:

Tilinumero:

Allekirjoitus:

Suoraveloituksen ehdot: Valtuutan Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloittamaan tililtäni merkitsemäni kuukausitukijäsenyyden summan kuukausittain.

Valtakirja on voimassa toistaiseksi. Valtuuttaja voi lopettaa valtuutuksen ilmoittamalla siitä pankkiinsa tai Animalialle puhelimitse p. (09) 720 6590 tai sähköpostitse animalia@animalia.fi. Suoraveloituksen tilin tulee olla maksupalvelutiliksi kelpaava ja valtuuttajan tulee huolehtia siitä, että tilillä on veloituspäivänä tarpeeksi varoja.

Jos tilillä ei ole katetta veloituspäivänä, yritetään veloitusta kolmen pankkipäivän ajan, minkä jälkeen veloituskäsky hylätään. Valtuuttaja voi peruuttaa yksittäisen maksusuorituksen pankkinsa kautta. Suoraveloituksesta ei lähetetä erillistä kuittia, mutta maksusuoritus eritellään tiliotteessa. www.animalia.fi p. (09) 720 6590