Animalia 1/2022

lehti eläinten asialla

1/2022

eläimet mediassa ja k i e l e n k äy t ö s s ä

Suomi – takapajula vai eläinten onnela?

yö s Lue m sa: s ve rko edia .fi m a li a nima

Ilmeetön kana jää ilman empatiaa

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

teksti LAURA UOTILA • kuva ISTOCKphoto.com

m pan kuul ja

Eläinlaissa on vielä paljon korjattavaa yli kymmenen vuoden valmistelun jälkeen eläinlain uusi luonnos jätettiin marraskuussa – se on parempi kuin aiemmat luonnokset, mutta silti luonnoksessa vielä on isoja ongelmia korjattavana.

O

lemme animaliassa puur-

taneet eläinsuojelulain uudistusprosessin kanssa vuosia.

Ensimmäisen kerran lain uudistaminen aloitettiin jo vuonna 2010, mutta valmistelu eteni hitaasti. Sipilän hallitus sai vuonna 2017 lain luonnoksen lausuntokierrokselle, mutta luonnos oli niin heikko, että se keräsi murskaavan määrän sitä moittivia lausuntoja. Eläinten hyvinvointi jätettiin täysin tehotuotannon jalkoihin, ja lain edistyminen tyssäsi lopulta kokonaan, kun hallitus kaatui.

Jatkoimme vaikuttamistyötämme tämän jälkeen aktiivisesti, sillä uskoimme, että nykyisellä hallituksella on tahtotilaa paremman eläinlain saamiseksi.

Tapasimme kymmeniä kansanedustajia, puolueiden työntekijöitä ja puolueaktiiveja. Muistutimme heitä kaikkia kunnianhimoisen eläinlain tarpeesta ja perustelimme näkemyksemme tarkasti. Eläinkysymys tuntui edelleen jäävän muiden poliittisten kysymysten varjoon, vaikka niin ei saisi käydä. Emme antaneet kansanedustajien unohtaa, että eläinten oikeuksilla on väliä.

mys häkeissä jatkuu, koska keskustan sananvalta asiassa on liian suuri. Suomi jää tällä tavalla kenties Euroopan viimeiseksi takapajulaksi. Vaikuttaakin jo todennäköisemmältä, että turkistarhaus kielletään koko EU:ssa ennen kuin Suomi itse uskaltaa sen lopettaa. Erittäin heikkoa on myös, ettei jo käytössä oleviin porsitushäkkeihin tai parsinavetoihin haluta puuttua ja tiineytyshäkkikieltokin tulee voimaan vasta 12 vuoden siirtymäajan jälkeen.

EU:ssa käsittelyssä oleva tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltoa vaatinut End the Cage -kansalaisaloite on saanut parlamentin jäseniltä vahvaa tukea.

Sen siivittämänä uskomme, että myös turkiseläinten häkkikasvatus tulee EU:ssa keskusteluun ja tiensä päähän. Suomella olisi mahdollisuus alan hallittuun alasajoon kieltämällä turkistarhaus siirtymäajalla ja suuntaamalla tukia tarhaajien uudelleenkouluttautumiseen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomessa halutaan edelleen sulkea silmät niin eläinten kärsimykseltä kuin naapurimaiden kehitykseltä.

Turkistarhaus saa jatkua

Parannuksiakin on luvassa

Marraskuussa 2021 saimme vihdoin uuden luonnoksen käsiimme. Luonnoksessa oli isoja pettymyksiä, kuten se, että turkistarhaus saa jatkua ilman mitään muutoksia, eikä käytössä olevia emakkohäkkejä, parsinavetoita tai häkkikanaloita kielletä.

Ehdottomasti suurin pettymys meille on se, että tälläkään hallituksella ei ole ollut selkärankaa puuttua turkistarhaukseen.

Kettujen, minkkien ja supikoirien kärsi-

Luonnokseen oli kuitenkin kirjattu myös merkittäviä parannuksia, joita olemme vaatineet: pihattonavetoiden lehmille vaaditaan ulkoilua investointitukien ehtona, mikä tarkoittaa sitä, että jatkossa käytännössä kaikkiin uusiin pihatoihin rakennetaan ulkoilualue. Tällä hetkellä sellainen puuttuu monesta navetasta.

Myös emakoiden tiineytyshäkit ja uudet porsitushäkit sekä uudet parsinavetat kielletään. Tiineytyshäkkikiellon

siirtymäaika on kuitenkin kohtuuttoman pitkä. Uusien porsitushäkkien ja parsinavetoiden rakentamiskielto astuu voimaan välittömästi lain voimaantullessa. Kielto tulisi kuitenkin ulottaa myös vanhoihin porsitushäkkeihin ja parsinavetoihin. Samoin häkkikanalat tulisi kieltää.

Lakiluonnoksessa puututaan eläinten jalostukseen huomattavasti aiempaa tiukemmin. Eläinlääkäreille tulee ilmoitusvelvollisuus tekemistään tietyistä leikkauksista, kuten hengitysteiden laajennuksista ja keisarinleikkauksista. Delfinaariot jäävät uuden lain myötä historiaan, koirat ja myöhemmin myös kissat saadaan tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin piiriin ja porsaiden kirurgisesta kastraatiosta pyritään luopumaan. Positiivisia muutoksia on useita – enemmän kuin lain edellisessä luonnoksessa. Silti niitä on vähemmän kuin olisimme toivoneet.

Työmme eläinten oikeuksien puolesta jatkuu vahvana, sillä tälläkään luonnoksella ei lakkauteta sen enempää tehotuotantoa kuin turkistarhaustakaan. Myös monien parannuksien siirtymäajat ovat kohtuuttoman pitkiä.

Lain lausuntokierros on nyt päättynyt. Kevään aikana odotamme, että laki viedään eduskunnan käsittelyyn. Jo sitä ennen on tärkeää, että kansanedustajat saavat tietoa lain ongelmakohdista. Mitä vahvemmin kansalaiset kertovat eduskunnalle mielipiteensä, sitä vakavammin sitä on kansanedustajien kuunneltava.

Kirjoita kansanedustajalle ja auta! Lue lisää: animalia.fi/kirjoita-kansanedustajalle

Pääkirjoitus

kuva taija rinne

Suomi on hiljaa

V

iime vuonna Euroopassa nähtiin huimaa edistystä eläinpolitiikassa. Entinen turkistarhauksen suurvalta Hollanti aloitti yhdessä Itävallan kanssa EU:n maatalousministerien kokouksessa keskustelun turkistarhauksen kieltämisestä EU:n alueella. Kymmenen muun EU-maan maatalousministerit yhtyivät vaatimaan komissiolta turkistarhauksen kieltoa. Suomi oli kokouksessa hiljaa.

EU:n parlamentti puolestaan asettui käytännössä yksimielisesti kannattamaan tuotantoeläinten häkkikasvatuskieltoa ajavaa kansalaisaloitetta, ja komissio valmistelee nyt sen pohjalta lainsäädäntöä. Aloitteessa ei ole mukana turkistuotantoa, mutta on selvää, että siitä tulee osa tätä häkittömään kasvatukseen liittyvää keskustelua.

Kansainvälisesti keskustelua ei ole herättänyt ainoastaan turkistarhauksen epäeettisyys eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkijat ovat todenneet, että minkkitarhaus lisää koronaviruksen leviämisen ja mutatoitumisen sekä tulevaisuuden pandemioiden riskiä. Myös Suomen päätös antaa turkisalan rokottaa minkkejä koronaa vastaan on puhuttanut kansainvälisesti. Miksi Suomessa rokotetaan minkkejä, kun samaan aikaan maailman ihmisväestöstä on rokotettu vasta pieni osa eikä rokotteita riitä kaikille? Minkkien rokotteet valmistetaan pitkälti samoista raaka-aineista kuin ihmiselle tarkoitetut rokotteet.

Valtaosassa Euroopan maista turkistarhaus on jo kielletty tai loppunut. Kun Suomi sallii villieläinten kasvatuksen pienissä verkkopohjahäkeissä, siirtyy se yhä kauemmas eurooppalaisesta valtavirrasta.

Suomi on entistä tiiviimmin osa alati pienenevää joukkoa, joka yhä sallii tämän julman toiminnan.

10 Alkuvuodesta Yle julkaisi dokumentin, jossa seurataan turkistarhaajia Uudessakaarlepyyssä. Moni tarha on tuottanut tappiota jo vuosia, ja monien muiden lailla myös dokumentissa seurattu pariskunta päättää lopettaa tarhauksen. Samaan aikaan turkisalan etujärjestön edustajat maalailevat tarhaajille kuvaa ruusuisesta tulevaisuudesta.

Virallinen Suomi on hiljaa – hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi ei esitä mitään muutoksia turkistarhaukseen. Vaikka kolme viidestä hallituspuolueesta vastustaa turkistarhausta, se ei ole ottanut lakiesitystä lukuun ottamatta kantaa turkistarhaukseen, suuntaan tai toiseen. Ala on kuitenkin myös tarhaajien toimeentulon näkökulmasta kriisissä. Hallituksen pitäisi näyttää selkeä suunta niille alle tuhannelle ihmiselle, jotka yhä pyörittävät tarhoja. Edessä on joko alan hiipuminen tai sen äkillinen romahdus.

Alan hallittu, sosiaalisesti kestävällä tavalla toteutettu alasajo olisi reilua myös tarhaajille.

Me teemme kaikkemme, että turkistarhaus kielletään myös Suomessa. Kiitos, että olet mukana!

Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 1/2022

02 04 06 09 10 12

Eläinlaissa on vielä paljon korjattavaa

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Kari Kuula

Ilmeetön kana jää ilman empatiaa

Eläinten oikeuksien edistysaskeleita vuonna 2021

= kannessa Kannen kuva: istockphoto.com

4

ANIMALIA-LEHTI, 48. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Trinket oy, Helsinki ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 4.4.2022 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Taija Rinne, p. 050 302 8170 ILMOITUSHINNAT:

14

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

20

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14

Suomi – takapajula vai eläinten onnela?

26

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Animalia testaa: retkiruuat

18

FICAMista tuli FHAIVE – eläinkokeeton tutkimus ja kehitystyö muuttaa muotoaan

27

19

Eläinoikeuspalkinnot pastori Kari Kuulalle ja filosofi Elisa Aaltolalle

28

Vegepalsta: Kreikan makuja ja rahkapullaa

30

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

20 23 24

Kylmä huskybisnes

Kirjavinkit

31

Eläimet mediassa ja kielenkäytössä

Sisällysluettelon kuvat: istockphoto.com, emma komi

Animalialainen: Jenni Värjö ja Karoliina Kari, Kuopio

Animalian kauppa

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 €

tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Päätöksen nro: RA/2021/1758.

Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.

5

Ajankohtaista

istockphoto.com

eurogroup for animalsin teettämän mielipidetutkimuksen mukaan noin puolet kyselyssä mukana olevien maiden kansalaisista olisi valmis kokeilemaan keinolihaa. Kysely toteutettiin Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa, Puolassa ja Suomessa.

Tutkimuksessa selvisi, että keinoliha oli terminä tuttu useimmille, mutta harva tiesi, miten sitä valmistetaan. Suurimmat syyt vaihtaa liha keinolihaan olivat tapettujen eläinten määrän väheneminen sekä ympäristösyyt. 55 % suomalaisista piti tärkeänä, että tapettavien eläinten määrä vähenee (Saksa 69 %, Italia 67 %, Espanja 66 %, Ranska 64 %, Puola 61 %). Suomalaisista 18 % sanoi, etteivät ympäristösyyt ole tärkeitä, kun tehdään ruokavalintoja (Saksa ja Ranska 12 %, Espanja 11 %, Puola 7 %, Italia 6 %).

suomalaisista alle viidesosa pitää eläintuotteiden vähentämistä tärkeänä ympäristötekona wwf:n toteuttaman Euroopan laajuisen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä kokee syövänsä eettisesti. Todellisuudessa vain harva huomioi eläinperäisen ruuan ympäristökuormituksen, vaikka kasvipainotteinen ruokavalio on suurin yksittäinen arjen ympäristöteko. Kestämätön ruuantuotanto kuormittaa ilmastoa ja on muun muassa suurin syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen. Suomalaisista vain 17 % kokee eläinperäisten tuotteiden vähentämisen olevan tärkeää. Suomalainen kuluttaja voi pienentää valinnoillaan ruokavalionsa ilmastovaikutusta jopa 30–40 prosenttia.

6

Voitto! Italia ja Ranska kielsivät turkistarhauksen teksti laura uotila • kuva istockphoto.com

muotialan kärkimaa italia päätti kieltää turkistarhauksen vuoden 2022 alusta alkaen. myös ranska aikaisti turkistarhauskieltoa astumaan voimaan välittömästi.

I

talian eläinoikeusjärjestöt

ovat vuosien ajan taistelleet turkistarhauskiellon puolesta. Koronapandemia antoi alan kiellolle vauhtia, kun maassa kiellettiin minkkien kasvatus vuoden 2021 ajaksi. Juuri ennen joulua Italian senaatti kuitenkin äänesti alan kieltämiseksi kokonaan jo vuodenvaihteessa 2022.

Italiassa on kasvatettu noin 60 000 minkkiä vuodessa. Italia on kuitenkin myös yksi johtavista kansainvälisen muotialan keskuksista, joten kiellolla lienee vaikutuksia myös turkisten käytön hyväksyttävyyteen vaatesuunnittelussa.

Kieltoon sisältyy pykälä, jonka perusteella tarhat voivat luovuttaa vielä tarhoilla asuvat siitoseläimet sterilisoituna eläinten turvakodeille. Italian valtio tu-

kee jokaista suljettavaa tarhaa korkeintaan kolmella miljoonalla eurolla tarhan sulkemis- ja purkamiskustannuksissa.

Lisäksi tarhaajat voivat saada tukea yritystoimintansa muuttamiseksi puhtaan energian tuottamiseen.

Ranska kielsi tarhauksen välittömästi

Turkistarhaus loppuu Ranskassa, kun esitys turkistarhauksen kiellosta voitti Ranskan senaatissa äänivyöryllä. Kiellon puolesta äänesti 332 edustajaa ja vain yksi vastaan.

Ranskan ympäristöministeri Barbara Pompilin ilmoitti minkkejä koskevasta turkistarhauskiellosta 29.9.2020, jolloin kiellolle kaavailtiin viiden vuoden siirtymäaikaa. Senaatin päätöksellä kielto

eu muuttaa lainsäädäntöään – animalia vaatii parannuksia eläimille euroopan unionissa tarkastellaan parhaillaan eläimiin liittyvää lainsäädäntöä. Laista oli käynnissä tammikuussa julkinen kuuleminen, johon kansalaiset saivat esittää mielipiteitään. Aiheet koskivat eläinkuljetuksia, teurastusmenetelmiä, siirtymäaikoja ja muita eläinten hyvinvointia koskevia kysymyksiä.

Myös Animalia jätti omat vastauksensa kyselyyn. Painotimme turkistarhauksen lakkauttamista. Kyselyyn vastaaminen on yksi keino vaikuttaa EU:n eläinpolitiikkaan.

istockphoto.com

eurooppalaisista puolet söisi keinolihaa

koonneet taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista eläintutkimuspäivien teemana eläimen luonto yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura järjestää Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkoston kanssa eläintutkimuspäivät 4.–6.4.2022.

Teema Eläimen luonto kutsuu tarkastelemaan tapoja, joilla eläimet, luonto ja luonnollisuus liitetään kulttuurissa ja yhteiskunnassa yhteen. Päiville voi osallistua etäyhteydellä.

Lisätiedot: ykes.org/elaintutkimuspaivat/

kuitenkin astui marraskuussa voimaan välittömästi. Ranskassa on tällä hetkellä toiminnassa kaksi turkistarhaa.

Ranskalainen eläinoikeusjärjestö One Voice on kampanjoinut pitkään tarhauskiellon puolesta. Myös kansainvälinen turkistarhauksen vastainen kattojärjestö Fur Free Alliance on vedonnut Ranskan hallitukseen tarhauskiellon kiirehtimisen puolesta. Myös Animalia on Fur Free Alliancen jäsen.

Isossa osassa Eurooppaa turkistarhaus on kielletty tai loppunut tiukentuneiden

lakivaatimusten vuoksi. Tällä hetkellä turkistarhauskiellosta käydään keskustelua Latviassa, Liettuassa, Espanjassa, Puolassa, Ukrainassa ja Bulgariassa. Vuoden 2021 aikana Euroopan maista myös Viro kielsi turkistarhauksen. Belgia aikaisti tarhauskieltoaan, kun maan viimeiset turkistarhat lopettivat toimintansa. Myös Hollanti kiirehti turkistarhauskiellon voimaantuloa ja maan viimeiset minkkitarhat lakkautettiin vuoden alussa. Kaikkiaan jo lähes 20 Euroopan maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan.

muotilehti elle hylkää turkikset sitoumuksen myötä Elle lopettaa turkisten mainostamisen ja turkiskuvien julkaisun niin lehdissä kuin verkkoympäristöissä.

Turkikset kielletään kaikista muotikuvista ja mainoksista lehdessä sekä nettisivuilla. Päätöksellä on merkittävä vaikutus eläinten hyväksikäytön lopettamiseksi muotialalla, ja se näyttää esimerkkiä muille muotilehdille. Linjaus tulee voimaan kokonaisuudessaan vuonna 2023.

paras juttu

Sanottua

”Hyötykäyttö asemoi sian tuotantoeläimeksi, ja eläimen kohtelu riippuu tästä luokittelusta.

Herättäisi valtavan mellakan, jos koiria kohdeltaisiin kuin sikoja.”

– elisa aaltola, helsingin sanomat 29.12.2021

numeron 4/2021 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Eläinten kohtelu ratkaisee myös oman tulevaisuutemme”. Yllätyspalkinnon arvonnassa onni suosi Milja Koskista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 4.4.2022 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2022) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7

Ajankohtaista tiina ollila on animalian uusi kampanjavastaava fm, väitöskirjatutkija Tiina Ollila aloitti Animalian uutena kampanjavastaavana tammikuussa. Ollila on toiminut pitkään eläinoikeusliikkeessä ja ollut myös jäsenenä Animalian lehtiryhmässä ja hallituksessa. Tutkimustyössään hän on keskittynyt tuotantoeläinten teurastamiseen liittyviin aiheisiin, mediadiskursseihin ja eläinpoliittisiin teksteihin.

Ollilan vastuualueeseen kuuluu eläinlakiin ja turkistarhauksen lakkauttamiseen liittyvä vaikuttamistyö, ja lisäksi hän osallistuu Animalian viestintään sekä koulutusten vetämiseen. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta tiina.ollila@animalia.fi.

kymmenen vuotta eläinten puolesta! animalian vapaaehtoiset Jaana Vanhala Kotkasta ja Pauliina Klemola Kouvolasta ovat toimineet alueosastojensa yhteyshenkilöinä jo kymmenen vuotta! Animalia palkitsi nämä upeat vapaaehtoiset Ruoantuotannon tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä 8.12. Animalia kiittää lämpimästi molempia aktiivisesta toiminnasta eläinten oikeuksien edistämiseksi sekä mukavista yhteisistä vuosista. Toivottavasti niitä tulee paljon lisää!

kutsu vuosikokoukseen animalian vuosikokous pidetään keskiviikkona 30. maaliskuuta 2022 kello 18.00 alkaen. Koronavirustilanteesta johtuen toivomme ensisijaisesti etäosallistumista, mutta kokoukseen on mahdollista osallistua myös paikan päällä Animalian toimistolla mahdolliset kokoontumisrajoitukset huomioiden (Suvilahdenkatu 4, Helsinki).

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet.

Etäyhteyttä käyttävien tulee ilmoittautua kokoukseen 23.3. mennessä: vuosikokous@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Koronavirustilanteesta johtuen toivomme myös muilta ilmoittautumista.

Haluatko tulla mukaan tekemään yhteiskunnallista muutosta? Animalian hallitukseen valitaan kokouksessa uusia jäseniä. Toivomme hallitukseen hakemuksia Animalian jäseniltä, joilla on halua kehittää järjestöä, osallistua Animalian linjausten muotoiluun, seurata järjestön taloutta sekä varmistaa, että Animalia on hyvä työnantaja. Hallituksen toimintaan voi osallistua etäyhteyksin. Ehdolle voi asettua 16.3. asti. Jos kiinnostuit, ole yhteydessä Animalian toiminnanjohtajaan heidi.kivekas@animalia.fi. Lisätietoja hallituksen valinnasta ja työskentelystä löydät sivulta animalia.fi/hae-animalian-hallitukseen.

Animalian hallitus

8

Vieraskynä

kuva kari kuulan kotiarkisto

Viljele ja varjele – älä riistä

R

aamatun toiselta sivulta löytyy hurmaava satu ihmisen luomisesta. Ensin luodaan yksi ihminen ja hänelle ihana puutarha. Sitten tehtävä: viljele ja varjele. Tästä puutarhasta sinä saat ruokasi. Ihminen siis tarkoitettiin kasvissyöjäksi.

Mutta jotakin puuttui. Ihminen ei ollut onnellinen. Niinpä Jumala päätti luoda hänelle ”kumppanin, joka sopii hänen avukseen”.

Arvaatko, mitä Jumala loi? Ei toista ihmistä, vaan eläimet!

Raamatun mukaan herra Jumala muovasi maasta eläimen kerrallaan ja marssitti ne ihmisen luo. Ihminen ilahtui ja antoi niille nimet. Nimen antaminen tarkoittaa, että eläimet tulivat osaksi ihmisen elinpiiriä. He olivat hänen ystäviään ja elämäntovereitaan.

Eläimiä ei siis luotu ruuaksi, vaan kumppaneiksi. Silti ihmiseltä puuttui edelleen jotakin. Silloin Jumala tajusi, että tämä tarvitsee täsmälleen itsensä kaltaisen ystävän. Niinpä hän loi ensimmäiselle ihmiselle kaveriksi toisen ihmisen.

Kun mies, vasta tässä vaiheessa sukupuolet mainitaan, näki naisen, hän huudahti iloissaan: ”Tämä se on”. Tämä on minulle sopiva kumppani. Kertomus viittaa siihen, että tämän naisen kanssa mies saa lapsia ja perustaa perheen.

Suloinen paratiisikertomus. Valitettavasti tarina jatkuu seuraavalla sivulla lankeemuskertomuksena. Kaikki menee pieleen. Ensimmäinen pariskunta vieraantuu toisistaan ja Jumalasta. Tätä kaikkea kiellettyyn hedelmään tarttuminen symboloi. Niinpä ihminen karkotetaan paratiisistaan.

Myös suhde eläimiin rikkoutuu. Sitä ei enää sanota suoraan, mutta sen voi päätellä jatkosta. Ihminen alkaa käyttämään heitä hyväkseen ja tekemään heistä ruokaa. Kumppaneiksi tarkoitetuista tuleekin pelkkiä esineitä ja raaka-ainetta.

Näin Raamatun ensimmäiset sivut piirtävät ihanteen, jota tulisi tavoitella: eläimet ovat kumppaneitamme, eivät hyödykkeitämme.

Tämä tosin ohitetaan harmillisen helposti nykyajan kristillisissä piireissä. Paratiisikertomuksesta hoksataan vain liittymäkohta lemmikkieläimiin: he ovat perheenjäseniämme.

Mutta kiusallisesti jää näkemättä, että kertomus koskee koko eläinkuntaa. Sen pointti on edelleen: jos vain sinusta riippuu, viljele ja varjele, eli älä käytä eläintuotteita. Älä osallistu eläinten riistoon ja esineellistämiseen. Se on syntiä, ei luomislahjaa.

Aika puhutteleva alku Raamatulla. Sen ensimmäisillä sivuilla puhutaan Animalian arvoista.

Kari Kuula Pastori

9

Broileri on nopeakasvuiseksi ja raskasrakenteiseksi lihantuottajaksi jalostettu kana.

Ilmeetön kana jää ilman empatiaa teksti noira martiskainen • kuvat istockphoto.com

Puheenjhtajalta broilerien epäinhimillisiin elämänkohtaloihin saattaa ratkaisevasti vaikuttaa kehityshistoriallinen seikka: kielimuuri lintujen ja meidän nisäkkäiden välillä.

M

e ihmiset kohtelemme

usein kanssanisäkkäitämmekin huonosti, koska emme ymmärrä tai arvosta heitä kuin omaa lajiamme. Meitä kuitenkin yhdistävät esimerkiksi kasvojen pienten lihasten aikaansaamat ilmeet. Niiden avulla voimme tulkita joitain tunnetiloja jopa lajirajojen yli, sanoo paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta.

Sen sijaan kanan kasvoja koristaa ilmeetön nokka. Lintu viestii koko kehollaan, mutta sitä ei harjaantumaton ihminen osaa lukea. Seurauksena on usein ollut traaginen väärinymmärrys, että linnulta puuttuisivat kognitiiviset kyvyt, kehittynyt sosiaalisuus, tunteet tai jopa omaamme vastaava kipuaisti.

"Lintujen ja nisäkkäiden yhteinen esiisä oli noin viisitoistasenttinen liskomainen eläin, joka metsästi selkärangattomia karikkeen seassa kivihiilikaudella. Sen jälkeen yli 300 miljoonaa vuotta evoluutiota on vienyt ryhmiä eri suuntiin”, Haaramo kertoo.

Meidän karvamme ja kanan höyhenet ovat kehityshistoriallisesti sama asia, sillä ne juontuvat esiäitimme keratiinisesta suomupeitteestä. Myös yksilönkehityksemme istukoineen on muuntunut versio kivihiilikautisesta selkärankaisen munasta.

den lampuista taas ei. Kanoilta voi Haaramon mukaan jäädä näkemättä esimerkiksi toistensa höyhenpeitteiden viestit kanssaeläimen kuntoisuudesta. Tämä taas voi lisätä aggressiota, kun kana ei näe toiselle tekemänsä väkivallan seurauksia.

Biologi ja tietokirjailija Helena Telkänranta kirjoittaa teoksessaan Kanojen maailma (2004), että höyhenpuvun ultravioleteilla alueilla oletetaan olevan merkitystä myös parinvalinnassa.

Haaramo mainitsee toisen esimerkin ymmärryksen puutteesta. Vielä nykyäänkin joissain maissa on käytäntönä katkaista kananpoikien nokat, jotteivat he nokkisi toisiaan. On luultu, että toimenpide vastaa sitä, että meidän sormenkynsiämme lyhennettäisiin. Tosiasiassa siinä katkaistaan kanan tunteva elin – joten oikea vertauskuva olisi, että katkaistavana olisivat meidän sormenpäämme.

"Kananaivoisuus" on surullinen väärinymmärrys

Eräs toinen suuri ero näkyy nisäkkään ja linnun aivojen rakenteessa. Haaramo kertoo, että aivojen kehittyneemmät alueet ovat kasvaneet eri ryhmillä itsenäisesti ja eri tavoin. Toisin kuin karikatyyrit tyhmistä dinosauruksista ja kanoista antavat ymmärtää, "erilainen kuin meidän" ei tar-

koita samaa kuin "huonompi".

Lintujen älykkyydestä on viime vuosina saatu kiistattomia näyttöjä, kuten työkalujen käyttöä ja käsitystä itsestä yksilönä. Lintu vastaakin Haaramon mukaan älykkyydeltään keskimäärin samankokoista nisäkästä.

Kenties pään katkaisun jälkeen juoksemista jatkava kana on saanut näkijän luulemaan, ettei kanalla juuri ole aivoja tai käyttöä niille. Tosiasiassa ilmiön saavat aikaan selkäytimen liikerefleksit, joita linnuilla on enemmän kuin nisäkkäillä.

Kuten Telkänranta kirjoittaa, kanoilla on mutkikkaita sosiaalisia suhteita ja hellyyttä läheisten kesken. Kanaemo huolestuu poikastensa hyvinvoinnista enemmän kuin omastaan. Kanat ovat uteliaita ja saattavat eräiden tutkimusten mukaan oppia uusia asioita jopa videoita katsomalla.

Kanan kantamuoto punaviidakkokana elää luontaisesti pienissä parvissa. Sellaisessa kesykanakin voisi paremmin, kun se saisi toteuttaa käyttäytymistarpeitaan.

Suurkanaloissa valtava määrä eläimiä sullotaan ahtaaseen, virikkeettömään ja äärimmäisen stressaavaan tilaan. Vain siellä käy toteen klisee kanojen väkivaltaisesta nokkimisjärjestyksestä.”

Kana kaipaa kipeästi ultraviolettivaloa

Noin 250 miljoonaa vuotta sitten triaskaudella matelijat – dinosaurukset ja krokotiilit – ottivat päiväaktiivisten selkärankaisten valtikan haltuunsa. Nisäkäsesiäideistämme tuli yöeläimiä: näköaisti surkastui ja kuulo vahvistui.

"Tuntoaisti kehittyi, ja nisäkkäät saivat viiksikarvat. Niitä liikuttamaan muodostuivat kasvolihakset, joita nisäkkäät käyttävät myös viestintään. Päiväeläintaustansa vuoksi taas matelijat, ja dinosauruksiin kuuluvina myös linnut, näkevät paremmin värejä kuin me. Kana näkee myös ultravioletin”, Haaramo kertoo.

Puutteellisemmin värejä näkevä ihminen ei ole tehotuotantoa luodessaan tätä ymmärtänyt. Päivänvalosta ultravioletti aallonpituus löytyy, tavallisten kanaloi-

Punaviidakkokana (Gallus gallus) on kesyn kanan kantamuoto.

11

teksti Elina Rodriguez • kuva we animals

Eläinten oikeuksien edistysaskeleita vuonna

2021

vuonna 2021 eläinten oikeuksissa saavutettiin lukuisia edistysaskeleita. esimerkiksi häkki- ja turkiskiellot etenivät maailmalla, suomessa turkistarhojen määrä väheni ja kasvisruuan suosio kasvoi.

Animalia täytti 60 vuotta ja julkaisi Eläinoikeusraportin

Vuonna 2021 vietettiin Animalian juhlavuotta – Animalia täytti 60 vuotta maaliskuun 22. päivä. Järjestimme muun muassa juhlavuosiwebinaarin, jossa julkaisimme Suomen ensimmäisen Eläinoikeusraportin. Lisäksi järjestimme joulukuussa juhlaseminaarin, jonka teemana oli ruuantuotannon tulevaisuus.

Animalia teetti myös Suomen ensimmäisen eläinoikeusgallupin, jonka mukaan 85 % suomalaisista on sitä mieltä, että eläinten tulisi voida toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Kansalaisista 80 % haluaa tuotantoeläimet pois ahtaista häkeistä ja parsista. Suomalaisista 74 % ajattelee, että eläimillä on oikeuksia ja eläinten itseisarvo tulisi kirjata lakiin.

78 % on sitä mieltä, että eläinkokeet tulisi korvata eläinkokeettomilla menetelmillä.

Eläinlain luonnokseen Animalian ajamia parannuksia

Uuden eläinten hyvinvointilain luonnos annettiin lausunnoille. Lakia on valmisteltu jo yli 10 vuotta, jonka aikana Animalia on tehnyt tiiviisti vaikuttamistyötä.

Vaikka lakiluonnoksessa on vielä korjattavaa, Animalian panostukset vaikuttamistyöhön ovat jo tuoneet tuloksia eläinlakineuvotteluissa. Hallitusohjelman kirjaus tiineytyshäkkien kiellosta sai rinnalleen uusien porsitushäkkien rakentamisen kiellon. Emakoiden häkit ovat julma pitomuoto, joka estää niiden liikkumisen käytännössä kokonaan.

Samoin voittoja olivat uusien parsinavetoiden rakentamisen kielto sekä ulkoi-

lutilan kirjaaminen osaksi pihattonavetoiden investointitukia. Pihattonavetoiden yleistyessä Suomeen oli jo syntymässä tilanne, jossa nautojen ulkoilu voisi jäädä kokonaan historiaan. Pihatoissa ei ole aiemmin ollut ulkoiluvelvoitetta, mutta suurin osa navetoista on jo pihattoja. Animalia on pitänyt jaloitteluoikeutta aktiivisesti esillä kaikissa tapaamisissaan hallitus- ja oppositiopuolueiden kanssa, ja se on kantanut hedelmää.

Eläinten oikeudet myötätuulessa Euroopassa ja maailmalla

Euroopan komissio sitoutui edistämään EU:n laajuista häkkikasvatuskieltoa End the Cage Age -kansalaisaloitteen myötä. Lakia häkkikasvatuskiellosta tullaan esittämään vuonna 2023. Lisäksi syyskuussa Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa Euroopan komissiota kehotetaan laatimaan toimintasuunnitelma eläinkokeiden lopettamiseksi.

Viro kielsi turkistarhauksen, ja kielto tulee voimaan vuonna 2026. Israel kielsi turkisten myynnin joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Belgian kaikki turkistarhat päättivät lopettaa toimintansa lopullisesti. Hollannin turkistarhauskielto astui voimaan tammikuussa. Latviassa tarhauskielto hyväksyttiin parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä. Italia päätti kieltää turkistarhauksen vuoden 2022 alusta alkaen.

Italialainen muotitalo Valentino, Canada Goose ja Oscar de la Renta ilmoittivat hylkäävänsä turkikset vuoden 2022 aikana. Luksusmuotiyritys Keringin

merkit lopettavat turkisten käytön syksyn 2022 mallistosta alkaen. Keringin merkkejä ovat mm. Balenciaga, Bottega Veneta, Alexander McQueen, Brioni ja Saint Laurent. Lisäksi kansainvälinen muotilehti Elle ilmoitti lopettavansa turkiksia esittelevien kuvien julkaisun.

Suomessa turkistarhojen määrä laskee ja vegebuumi kukoistaa

Turkistarhojen määrä Suomessa laski edelleen vuonna 2021. Fifurin tilastojen mukaan vuonna 2020 Suomessa oli yhteensä 762 turkistarhaa. Se on lähes 12 % vähemmän kuin vuonna 2020 ja yli 18 % vähemmän verrattuna vuoteen 2018.

Minkkien kasvatusmäärä on pudonnut yli 44 % ja kettujen yli 37 % kahdessa vuodessa.

Suomalaiset rakastavat kasviproteiineja, ja ne ovatkin tällä hetkellä nopeimmin kasvava elintarvikekategoria Suomessa.

Kasviproteiinien markkinat ovat kasvaneet yli kolmanneksella, ja tuotteita ostetaan vuodessa jo yli 50 miljoonalla eurolla.

Suomalaiset puolustivat eläinkokeetonta kosmetiikkaa voimakkaasti, kun Animalia avasi yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Save Cruelty Free Cosmetics”.

Animalian ahkeran työn ja suomalaisten sisukkuuden tuloksena Suomi saavutti ensimmäisenä EU-maana allekirjoittajien maakohtaisen vähimmäismäärän.

13

teksti laura uotila • kuvitus emma komi

Suomi

– takapajula vai eläinten onnela? suomeen ollaan saamassa uusi eläinlaki. lakiuudistus on ollut käynnissä yli kymmenen vuotta, joten tuloksen voisi odottaa olevan huolella harkittu ja edistyksellinen. vaan mihin suomi sijoittuu tämän jälkeen muihin maihin verrattuna?

E

uroopan komissio edistää parhaillaan la-

kia, joka kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatuksen EU-alueella. Häkkikasvatuksen kielto tulee koskemaan vuosittain yli 300 miljoonaa kanaa, sikaa, vasikkaa, kania, ankkaa, hanhea ja muuta tuotantoeläintä. Lain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2027.

EU:ssa tapahtuva edistys ei juurikaan näy Suomessa ehdotetussa eläinten hyvinvointilaissa. Uudet häkit ja parret kiellettäisiin emakoiden ja nautojen osalta, mutta vanhoja ei. Turkistarhaus ja kanojen virikehäkkikasvatus saavat jatkua entisellään.

Eläinjärjestöt tekivät vertailun eri EU-maiden häkeissä kasvatettavien eläinten määristä. Laskelman mukaan Suomessa häkkikasvatuksessa on 51 prosenttia tarkastelluista tuotantoeläimistä, kun esimerkiksi Ruotsissa osuus on enää 5 prosenttia. Luvuissa ei huomioitu turkiseläimiä.

Eri maiden lakeja vertaamalla tuleekin nopeasti selväksi, että Suomi on jäljessä paitsi EU:n yleisestä kehityksestä, myös naapurimaistaan.

Turkistarhaus

Uusi lakiluonnos ei puutu turkistarhaukseen mitenkään. Lakiin on kirjattu, että eläimellä tulee olla mahdollisuus muun muassa liikkumiseen ja ravinnon etsimiseen, joten lain voi katsoa olevan suuressa ristiriidassa turkistarhauksen kanssa.

15

Laki ei jatkossakaan takaa ulkoilua tai laidunnusta kaikille naudoille. Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien tulee uuden lain mukaan päästä 90 päivänä vuodesta ulkoilemaan, mutta pihattonavettojen lehmiä ulkoiluvaatimus ei koske. Pihattonavettojen investointitukien ehdoksi sen sijaan tulee ulkoilualueen rakentaminen, joten käytännössä ulkoilumahdollisuudet tulevat hitaasti parantumaan. Lihanaudoille ei ole tulossa vaatimuksia ulkoilusta.

Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä laki vaatii, että kaikkien nautojen on päästävä ulkoilemaan.

Siat

Laki tulee kieltämään uusien porsitushäkkien rakentamisen sekä rajoittamaan tiineytyshäkkien käyttöä kahdeksaan vuorokauteen 12 vuoden siirtymäajalla.

Vanhojen porsitushäkkien käyttöä saa kuitenkin jatkaa rajattomasti.

Ruotsi, Tanska, Norja ja Iso-Britannia ovat kieltäneet tiineytyshäkkien käytön kokonaan ja Hollanti ja Sveitsi rajanneet käyttöaikaa korkeintaan kymmeneen päivään. Porsitushäkit on kielletty Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä.

Lukuisat muut maat ovat jo puuttuneet turkistarhaukseen. Naapurimaistamme Viro ja Norja ovat kieltäneet tarhauksen siirtymäajalla kokonaan. Ruotsissa tiukennetut vaatimukset ovat lakkauttaneet kettujen tarhaamisen. Tanskassa kettutarhaus on kielletty vuonna 2024 päättyvän siirtymäajan jälkeen, ja minkkien kasvatus on kielletty koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi vuoden 2022 loppuun asti.

Muita turkistarhauksen kieltäneitä maita ovat esimerkiksi Hollanti, Belgia, Iso-Britannia, Ranska, Itävalta, Italia, Serbia ja Slovenia.

Naudat

Jatkossa Suomessa tullaan kieltämään lihaksi kasvatettavien nautojen kasvattaminen parressa. Myös maidontuotannossa uusien parsinavetoiden rakentaminen tullaan kieltämään. Kielto ei kuitenkaan koske vanhoja parsinavetoita.

Uusien parsinavetoiden rakentaminen on kielletty Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tanskassa ja Norjassa lehmien pito myös vanhoissa parsinavetoissa on kielletty siirtymäajalla.

Vuonna 2018 sikateollisuus päätti, että kirurgisesta kastraatiosta tulee luopua, mutta tämä sitoumus unohdettiin vähin äänin.

16

Porsaiden kirurginen kastraatio on puhuttanut eurooppalaista sika-alaa vuosia. Jo vuonna 2018 sikateollisuus päätti, että kirurgisesta kastraatiosta tulee luopua. Tämä sitoumus kuitenkin unohdettiin vähin äänin.

Uudessa laissa porsaiden kirurgisen kastraation tulevaisuus on vielä auki. Ministeriö on ilmoittanut, että lakiin kirjataan vielä lausuntokierroksen jälkeen porsaiden kirurgisen kastraation kielto sekä säädetään asetustasolla tarkemmin kivunhoidosta. Sika-ala on selvästi noussut vastustamaan kieltoa, joten on hyvin mahdollista, että sen puolesta joudutaan vielä taistelemaan. Samoin kivunhoidon osalta on vielä töitä tehtävänä, jotta asetuksessa määriteltäisiin rauhoitus, puudutus sekä jälkikivun hoito kastraation yhteyteen.

Sekä Ruotsi, Norja, Tanska että Saksa vaativat puudutuksen käyttämistä porsaiden kirurgisessa kastraatiossa.

Kanat

Uusi laki ei kiellä munijakanojen virikehäkkikasvatusta. Teollisuus ja kuluttajat ovat Suomessa selvästi valveutuneempia kuin lainlaatijat, sillä häkkimunien kulutus on roimassa laskussa. Näyttää siis siltä, että markkinat tulevat ajamaan häkkituotannon alas jo lähivuosina. Onkin hämmentävää, ettei laissa varmisteta hallittua häkkituotannon lopettamista edes siirtymäajalla. Tällä hetkellä noin puolet Suomen munijakanoista elää vielä häkeissä.

Munijakanojen häkkikasvatus on kokonaan kiellettyä jo esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa. Ruotsissa häkeissä kasvatetaan enää noin viisi prosenttia kanoista.

Jotta saadaan munivia kanoja, on haudottava munista tipuja. Kuoriutuvista tipuista noin puolet on kukkoja. Koska kukoille ei ole mitään käyttöä kananmunantuotannossa, tapetaan kukkotiput heti kuoriutumisen jälkeen. Suomessa uusi laki ei ole puuttumassa tähän käytäntöön, vaikka vaihtoehtoja jo olisi. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat kieltäneet kukkotipujen tappamisen. Näissä maissa on otettu käyttöön menetelmiä, joilla kananmunan alkion sukupuoli voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa, ja siten hautoa vain naaraspuoliset alkiot.

Eläinten itseisarvo

Suomen uudessa laissa puhutaan eläinten kunnioittamisesta. Eläinten itseisarvoa ei itse lakiluonnoksessa mainita, vaan se on piilotettu lain perusteluihin. Eläinten itseisarvo on kuitenkin tunnustettu jo useiden maiden lainsäädännössä, kuten Sveitsissä, Hollannissa ja Norjassa.

Eläinten itseisarvo on tunnustettu jo useiden maiden lainsäädännössä, kuten Sveitsissä, Hollannissa ja Norjassa.

17

FICAMista tuli FHAIVE – eläinkokeeton tutkimus ja kehitystyö muuttaa muotoaan

eläinkokeeton tutkimus on suomessa pohjautunut pitkään solu- ja kudostutkimukseen. nyt toiminta laajenee tietokonemallinnuksiin. teksti laura uotila • kuva istockphoto.com

V

aihtoehtomenetelmäkeskus FICAM tuli tun-

netuksi solu- ja kudosviljelyyn perustuvien tieteellisten menetelmien kehittämisestä, jonka päämääränä oli korvata eläinkokeita.

FICAM perustettiin vuonna 2008 Tampereen yliopistolle, mutta viime vuonna FICAMin toiminta tuli kuitenkin sellaisenaan tiensä päähän. Toiminta yhdistettiin data- ja tekoälyvetoiseen yksikköön, ja uuden yksikön nimeksi tuli FHAIVE. FHAIVE jatkaa FICAMin aloittamaa työtä eläinkokeettomien menetelmien keskuksena. Aiempaa painopistettä, eli eläinkokeille vaihtoehtoisten in vitro -menetelmien kehittämistä ja validointia, on täydennetty FHAIVEssa mekanistisella ja laskennallisella toksikologialla.

18

Toiminnan rahoitus pysyy ainakin tällä hetkellä entisellään maa- ja metsätalousministeriön osalta. FHAIVE on sitoutunut jatkamaan kehitettyjen menetelmien validointia, eli saattamista siihen pisteeseen, että ne voidaan hyväksyä virallisiksi tutkimusmenetelmiksi, ja siten korvaamaan eläinkokeita. Ilman validointia tutkimustyö ei tuota konkreettista vähennystä koe-eläinten käyttöön.

Solumallien kehittäminen turvattava

FHAIVE on GLP-sertifioitu EU:n hyväksymä laboratorio, joka tarkoittaa sitä, että sillä on edellytykset testimenetelmien validointiin ja saattamiseen viranomaiskelpoisiksi testeiksi. FHAIVEn asiantuntijoiden osaaminen kattaa muun muassa

tietokonemallinnuksen, soluviljelytekniikat ja molekyylibiologian tekniikat, 3D-tulostamisen sekä testimenetelmien kehittämisen ja validoinnin.

Koska FHAIVEn osaaminen on painottunut pitkälti tietokonemallinnuksien käyttöön, on tärkeää pitää huolta siitä, että pitkälle viety solu- ja kudosviljelyosaaminen saa sille kuuluvan painoarvon myös jatkossa. Keskuksen rahoitus ei toiminnan laajenemisen myötä ole kasvanut, mikä voi haitata solumallien eteen tehtävää työtä. Animalia jatkaa työtä eläinkokeettomien menetelmien edistämiseksi Suomessa ja erityisesti alan rahoituksen turvaamiseksi ja lisäämiseksi.

teksti taija rinne • kuva katre sinikettu

Eläinoikeuspalkinnot pastori Kari Kuulalle ja filosofi Elisa Aaltolalle

Turkistarhaus historiaan

vuoden 2021 eläinoikeuspalkinto myönnettiin pastori, teologian tohtori kari kuulalle. ensimmäistä kertaa jaettava elämäntyöpalkinto eläinten oikeuksien edistämiseksi myönnettiin puolestaan filosofi, eläin- ja ympäristöetiikan dosentti elisa aaltolalle.

“

pastori kari kuula on he-

rätellyt myötätuntoa tuotantoeläimiä kohtaan julkisilla kannanotoillaan ja asettanut itsensä alttiiksi myös vastapuheenvuoroille. Filosofi Elisa Aaltola tuo tieteen popularisoijana ja aktivistina toistuvasti eläinten äänen mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun”, kertoo Animalian hallituksen puheenjohtaja Erja Laakkonen.

Kuulan kirjoitukset ovat kirvoittaneet keskustelua ja vastustusta, mutta siitä huolimatta Kuula ei ole hiljentynyt. Kristillisyydestä hän löytää resursseja eläinten oikeuksien puolustamiseen.

“Elävinä olentoina eläimet kuuluvat itselleen, kuten me ihmisetkin. Heitä ei ole luotu meidän ihmisten hyödykkeiksi.

Näin ammattiteologin näkökulmasta on suorastaan hätkähdyttävää, miten suoraviivaisesti kristillisestä teologiasta seuraa kutsu eläinten puolustamiseen. Kirkollisissa piireissä näyttää olevan yllättävän laajaa eläinmyötätuntoa. Väitän, että se on nouseva trendi. Asia kun on vastaansanomaton, etenkin kristillisistä lähtökohdista käsin”, Kuula sanoo.

Eläinoikeuspalkinto elämäntyös­ tä jaettiin ensimmäistä kertaa

Ensimmäistä kertaa jaetulla elämäntyöpalkinnolla Animalia halusi osoittaa kunnioitustaan ja kiitollisuuttaan Elisa Aaltolan tekemälle sinnikkäälle elämäntyölle ei-ihmislajisten eläinten puolesta. Eläinteollisuus on Aaltolan huolenaiheista suurin.

“Tärkein syyni puhua eläinten oikeuksien puolesta juuri nyt on epäsuhta sen välillä, millaisia eläimet ovat ja miten heitä kohdellaan. Eläinten mieltä, kokemuksia ja näkökulmaa ei usein huomioida lainkaan, ja eläimiä kohdellaan tavoilla, jotka tekevät väkivaltaa paitsi heidän kehoilleen myös mielelleen. Tämän tunnistaminen on toimintani alkupiste.

Kuullessani toisten kärsimyksestä leimahtaa minussa esille tahto toimia. Eläinten puolestapuhujia tarvitaan yhä enemmän, ja jokaisen ääni on arvokas. Usein sen äänen avaaminen vain vaatii yritteliäisyyttä, sinnikkyyttä – ja ennen kaikkea rohkeutta”, Aaltola sanoo.

vh

Suomi on jäämässä

Euroopan viimeisiksi maiksi, joissa turkistarhaukseen ei ole puututtu lainkaan.

On aika korjata asia ja tehdä myös Suomesta turkistarhaton.

Auta ja lahjoita 10 euroa lähettämällä viesti ANIMALIA10 numeroon 16155.

Lahjoitus veloitetaan seuraavalta puhelinlaskultasi.

19

Kylmä huskybisnes vuonna 2020 otsikoihin nousivat koronapandemian kourissa kamppailevat lapin vetokoiratarhat. mediassa nousi huoli koirien tulevaisuudesta, ja ihmiset halusivat auttaa. huskybisneksen eettisyydestä ei kuitenkaan juuri puhuttu.

H

eli mäenpää adoptoi vuoden 2020 lopulla

alaskanhusky Mortin inarilaiselta vetokoirayrittäjältä. ”Halusin auttaa heti tietenkin. En auttaakseni yritystä vaan yhtä koirista. Kysyin tarhalta, että olisiko heillä vanhaa ja huonokuntoista koiraa, jonka on vaikea löytää adoptiokotia”, Mäenpää kertoo.

Mortti oli kuulemma eläintenhoitajalle erityisen rakas yksilö.

Mortti oli valjakon johtaja ja erityisen taitava ja luotettu tyyppi, ja sitä oli käytetty paljon siitokseen. ”Se ei kuitenkaan tuntenut nimeään, kun se tuli kotiin”, Mäenpää kertoo.

Nopeasti selvisi myös, ettei Mortilla ollut kaikki kunnossa.

Tarhakoirasta kotikoiraksi

Oli pimein marraskuu, kun Mortti saapui keskellä yötä uuteen kotiinsa.

20

”Pihalla Mortti oli sammunut olento ja riiputti päätään. Se oli langanlaiha ja surullinen, ahdistunut ja stressaantunut, kuten suurin osa rescuekoirista on, kun ne viedään siitä ainoasta kodista, jonka ne ovat tunteneet”, Mäenpää kertoo.

Sisätiloissa Mortti oli käynyt elämässään vain kerran aiemmin. Mäenpään luona Mortille oli oma huone, jossa oli patjoja lattialla. Mortti nukkui monta viikkoa juuri huoneesta poistumatta. Huolestuttavinta oli Mäenpään mukaan kuitenkin löyhkä. ”Huone haisi kalmalta. Kun katsoin Mortin suuhun, hampaat olivat kuin betonia, täynnä hammaskiveä. Vein Mortin eläinlääkäriin, ja lääkäri tiesi jo hajusta, että tilanne on paha. Lääkärin mukaan Mortin tapaus on pahin hänen näkemänsä.”

Hampaat heiluivat, ikenet vuotivat mätää ja verta, jonka oli aiheuttanut parodontiitti. Tuskat ovat olleet ilmeisesti valtavat vuosien ajan. Mortin hampaita alettiin leikata. Kolmen tunnin jälkeen 24 hammasta oli poistettu. Neljän viikon jälkeen poistettiin vielä neljä hammasta.

teksti taija rinne • kuvat Istockphoto.com, Levi Vepsä & Heli Mäenpää

”Toisen leikkauksen jälkeisenä päivänä istuin parin ystäväni kanssa olohuoneessa, kun Mortti tuli ensimmäistä kertaa itse huoneestaan ulos, tökkäsi minua kuonollaan ja haki hellyyttä.

Se oli ihan uskomaton hetki, ja aloin itkeä vuolaasti”, Mäenpää kertoo.

Hammasongelmat eivät kuitenkaan olleet ainoa murhe. Alkuun Mortilla oli myös stereotyyppistä käytöstä. Kun muut koirat juoksivat ympäri tonttia, Mortti käveli pientä rinkiä ja pissasi yhteen ja samaan kohtaan.

Lapin vetokoirabisnes

Lapin alueella on arviolta 70–80 rekikoiratarhaa. Mortin kotitarhan alueella, eli Tunturi-Lapissa, tarhoja on 23. Suurin osa näistä on noin 60–80 koiran tarhoja, mutta isoimmilla tarhoilla voi olla jopa 500 koiraa.

Tunturi-Lapin valvontaeläinlääkäri Raisa Kiimamaan mukaan vetokoirayrittäjät noudattavat lain vaatimuksia pääsääntöisesti hyvin. Määräyksiä annetaan esimerkiksi koiran turkkiin nähden sopimattomista kopeista, pitopaikan pinta-alasta ja kytkettynä pidettyjen koirien ketjujen pituuksista.

Koiratarhoilla koiria pidetään joko tarhoissa tai ketjuissa.

Kaikilla koirilla on lain mukaan oltava käytössään koppi. Vetokoiratarhoilla pidetään siperianhuskyjen lisäksi kylmälle arempia hound-tyyppisiä koiria, kuten Mortin kaltaisia alaskanhuskyja. Laki ei määrittele, millaisia koiria tarhoilla ylipäätään saa pitää. ”Koiran pitopaikan pitää olla sopiva siinä pidettävälle koiralle. Jos koiralla ei ole arktiselle koiralle tyypillistä kaksikerroksista turkkia, jossa on kunnollinen pohjavilla, tulee se ottaa huomioon koiran pitopaikassa”, Kiimamaa kertoo.

Säännöllisistä terveystarkastuksista tai hammastarkastuksista laki ei velvoita huolehtimaan, vaan koirien hyvinvoinnin tarkkailu on omistaja ja tarhan työntekijöiden vastuulla. ”Selvitin myöhemmin itse, että Mortti ei ollut käynyt kertaakaan eläinlääkärissä syntymänsä jälkeen, eli se ei ollut saanut mitään hoitoa koskaan”, Mäenpää kertoo.

Mortin hampaita tutkinut eläinlääkäri kauhistui Mortin käyttöä jalostuksessa, sillä parodontiitti periytyy. Mäenpää teki Mortin kohtelusta eläinsuojeluilmoituksen alueen valvontaeläinlääkärille.

Mortti uudessa kodissaan.

Onko laillinen oikein?

Matkailualan Green Key -sertifikaatin alle on luotu Green activities -sertifikaatti, jossa on erikseen kriteeristö matkailueläinten hyvinvoinnille. Sertifikaatti ottaa kuitenkin kantaa lähinnä eläinten pito-olosuhteisiin, terveydenhuoltoon siinä ei juuri puututa.

Sertifikaatti ei ole viranomaisten tekemä eikä valvoma.

Mäenpää kehottaa Lapissa vierailevia miettimään vetokoirabisnestä eläimen kannalta. Aina kun eläintä käytetään rahan tekemiseen, on vaarana, että sen hyvinvointi on toissijaista.

Mortilta poistetut hampaat.

Juttua varten on sähköpostitse haastateltu myös läänineläinlääkäri Ulla Rikulaa.

Lue pidempi juttu Animalia-mediassa: animaliamedia.fi/kylmahuskybisnes

21

!!!!!!!!!!!!!!!

VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, OPPIMISHALUISEN JA AKTIIVISEN VERKKOKAUPPA TILAA AJATUKSIA HERÄTTÄVÄÄ JOURNALISMIA – SAA SOLIDAARISUUSKALENTERI KAUPAN PÄÄLLE! Voiman vuositilaus (10 nroa) 39€.

Aktivoi tarjous: kirjoita lehden tilauksen kommenttikenttään ”Animalia”.

VAIN KALENTERI 12€ (sis. postikulut)

: tee tilaus A.FI A.VOIM KAUPP

!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! ”

Aina ei pääse maailmalle, mutta maailma voi aina tulla luoksesi.

4 nroa

20 € Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi

Maailman Kuvalehti – ikkunasi maailmaan

!!

Kirjavinkit

nuortenkirja eläinten oikeuksista ja elämän tärkeistä käänteistä Sara Kronholm & Sisko Latvus: Ihan vege ja parrakas Sulo. Kustannus APIS, 2021. 80 s. ihan vege ja parrakas sulo on tervetullut lisä kasvissyöntiä ja eläinten oikeuksia käsittelevään kirjallisuuteen. Se kertoo yksitoistavuotiaan päähenkilön elämän tärkeistä ja jännittävistä käänteistä, kuten sekarotuisen koiranpennun saamisesta. Sisko Latvus on tehnyt teoksen yhdessä lapsenlapsensa Sara Kronholmin kanssa, jonka aitoja kokemuksia on mukana kirjassa, vaikka se fiktiivinen teos onkin.

Pinja ryhtyy vegaaniksi nähtyään internetissä eläinten kaltoinkohteluun liittyviä videoita. Päähenkilö asuu kahdessa kodissa, sillä hänen vanhempansa ovat eronneet. Tekstissä on paljon dialogia ja muutama pieni piirroskuva koiranpennusta. Kirja sopii myös sellaisille lukijoille, joille vegaanius ei ole ennestään tuttua. Kirja ei siis käsittele pelkästään eläinaiheita. tiina ollila

eväitä ilmastokeskusteluun Mikko Pelttari: Lämpenevä Maa – ilmastolukutaidon käsikirja.

Vastapaino, 2021. 318 sivua. tiedetoimittaja mikko pelttarin kirja Lämpenevä Maa on tiivis esitys valtavan laajasta aiheesta, koko ilmastokeskustelusta. Teoksen näkökulma on yhteiskunnallinen, ei luonnontieteellinen. Ilmastolukutaito on teoksen keskeisin käsite. Pelttari tarkoittaa sillä ilmastoväittelyissä navigoimisen taitoa: kykyä seurata mediaa, osallistua keskusteluun ja haastaa omaa ajatteluaan.

Teos on hyvin oppikirjamainen, mikä näkyy myös kirjan osien leikillisissä nimissä: perusteista edetään aina soveltaviin opintoihin. Myös lukuvinkkejä annetaan. Eläinoikeustoimijalle kirja tarjoaa eväitä ilmastokeskusteluun. Se selostaa tieteellisten termien taustoja ja auttaa tunnistamaan ilmastokeskustelua hämärtäviä ajattelun esteitä. erja laakkonen

kielitieteellistä tutkimusta eläinten ja ihmisten suhteesta Rea Peltola, Anni Jääskeläinen & Katariina Harjunpää (toim.): Kieli ja eläin – Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2021. 446 s. kieli ja eläin on ensimmäinen Suomessa julkaistu vertaisarvioitu teos kielitieteellisestä eläinaiheisesta tutkimuksesta. Kirjoittajat ovat suomen kielen dosentteja, sosiologeja ja vuorovaikutusta tutkineita tutkijoita. Toimittajien mukaan teos on keskustelunavaus, joka tuo vuorovaikutuksen ja kieliopin tutkimuksen mukaan monitieteiseen pohdintaan ihmisten ja muiden olentojen suhteesta. Se on tervetullut lisä eläintutkimuksen kentälle.

Artikkelit käsittelevät kysymyksiä, kuten: Miten koiran ja ihmisen palloleikki etenee? Minkälaisilla sanoilla lehmät kutsutaan kotiin? Miten puolueiden kansanedustajat puhuvat eläimistä? Miten kuvataan yllättävää kohtaamista eläimen kanssa?

Erilaiset tekstit on jaoteltu kolmeen lukuun. Ensimmäinen käsittelee keskustelunanalyyttisiä näkökulmia, toinen eläintä kognitiivisen kielentutkimuksen ja konstruktiokieliopin näkökulmasta ja kolmas posthumanistisia ja biosemioottisia “kaikuja”. Näiden lisäksi sekä kirjan alussa että lopussa on teemoja täydentävät katsaukset.

Teos on selvästi kotimainen tiedekirja ja suunnattu akateemiselle yleisölle. Eläinoikeusaktivistille se ei tarjoa työkaluja, mutta kiinnostuneet voivat tutustua Ella Vihelmaan katsaukseen muihin eläimiin viittaamisesta, suomen kielen dosentti Ilona Herlinin tekstiin Eläin eduskunnassa, suomen kielen emeritaprofessori Lea Laitisen artikkeliin Hepronominien käyttö eläimistä ja suomen kielen dosentti Rea Peltolan katsaukseen, jossa käsitellään ihmiskieltä ja eläimyyttä. Kirja on julkaistu verkossa ilmaiseksi osoitteessa oa.finlit.fi. tiina ollila

23

Eläimet mediassa ja kielenkäytössä teksti tiina ollila • kuvitus jenni koljonen

usein mediassa käytetään sanoja, jotka esittävät eläimet esineinä osana tuotantoa, ja näkökulmat perustuvat eläimiin hallinnoitavana omaisuutena.

M

onet eläimet ovat

ihmisten omaisuutta. Samalla olisi huomioitava, että eläimillä ajatellaan olevan itseisarvo ja että ne ovat tuntevia yksilöitä, eivät vain lajinsa edustajia.

Mediassa käytetään paljon tuotannon ja talouden näkökulmia, joilla luodaan hyväksyttävyyttä eläinten syömiselle ja tappamiselle. Osa sanoista ja kielenkäytöstä tulee tuotannosta, osa lainsäädännöstä. Turkistarhauksessa suomensupi on tuottajien supikoiralle antama nimi, joka ohjaa pois ajatuksesta, että kyse on koiraeläimestä. Eläinkokeista puhutaan hankkeina, vaikka osa näistä on tappavia ja osa aiheuttaa kipua. Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten

24

suojelun neuvottelukunta ei sisällä sanaa koe-eläimet, kuten ei lainsäädäntökään.

On oltava tarkkana, kun puhutaan hyvinvoinnista. Eläinsuojelulaki muuttuu laiksi eläinten hyvinvoinnista. Häkkikanojen, turkiseläinten ja sikojen olosuhteet ovat ristiriidassa hyvinvointipuheen kanssa. Nyt olisi käytävä keskustelua siitä, miten eläinsuojelu, hyvinvointipuhe ja eläinoikeudet kytkeytyvät toisiinsa ja toisaalta eroavat.

Media on tukenut eläintuotannon vaiheiden piilottamista. Mainonnan idylliset kuvat perhekeskeisestä kotimaisesta tuotannosta ovat merkittävä tekijä tilojen arjen ja lihayritysten toiminnan häivyttämisessä. Toimittajat eivät ole vain selostajia, vaan tulkintojen ohjaajia. Sanoilla ja

aihevalinnoilla käyttää väistämättä valtaa.

Eläintuotantoon liittyvien kohujen myötä alalla on paine vastuullisuusviestintään. Siksi eläimistä kirjoittavien pitäisi olla valppaana tunnistamaan tuotannon kieli ja lisäämään tutkimustietoa.

Ihmiskeskeisessä ajattelussa eläin nähdään hyödynnettävän objektin lisäksi vahingon ja epäjärjestyksen aiheuttajana.

Haitat eivät usein kosketa ihmistä suoraan vaan omaisuutta. Monien ihmisten ja eläinten välisten konfliktien juurisyyt ovat eläintuotannossa ja -suhteessa. Tiettyjen lajien kohdalla luodaan kuvaa vaarallisista eläimistä, joiden metsästystä ja “poistamista” perustellaan lehtijuttujen synnyttämillä mielikuvilla.

Ota huomioon nämä, kun luet eläimistä kirjoitettuja juttuja Tunnista hallintojargon ja tuotannon ammattisanasto.

Huomaa ihmiskeskeisyys.

Tarkista faktat. Lihatalojen viestintä on markkinointiviestintää.

Eläinsuojelurikoksissa ja kohuissa tuotetaan konsensusta, joka korostaa poikkeuksellisuutta ja yksittäistapauksia.

Tunnista eläinviha konfliktihakuisten juttujen taustalla.

Onko eläintuottajan ja metsästäjän näkökulma ensisijaistettu?

Luonnonsuojelu ei aina tarkoita eläinten suojelua.

Onko mukana eläimen tai eläimen etua pohtivaa näkökulmaa?

Ota huomioon nämä, kun kirjoitat eläimistä

Ota huomioon nämä, kun katsot audiovisuaalista materiaalia Mitä halutaan näyttää?

Mitä jätetään näyttämättä? Esimerkiksi broilereista näytetään tipuvaiheen kuvia tai tuotantotiloja, ei liikuntakyvyttömiä yksilöitä eikä jalostuksen aiheuttamaa kärsimystä.

Kyseenalaista kotimaisuuskortin käyttäminen ja esimerkillisten tilojen käyttö koko alan kuvana.

Käytä tarkkoja tietoja ja vaali tutkivaa asennetta. Tuo esiin eläinjournalismin tarve.

Nosta esiin yksilöitä kilogrammojen ja prosenttien takaa.

Hakeudu tieteellisen tiedon ääreen ja levitä sitä.

Hyödynnä haastateltavia myös eläinten hyvinvointitutkimuksen, yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen ja kriittisen eläintutkimuksen aloilta. Eläinlääketiedettä tai biologiaa opiskelleet eivät ole ainoita asiantuntijoita.

Tarkkaile, käytetäänkö muita eläimiä poliittisina pelinappuloina.

Osallistutko someraivoon, jota lietsotaan ihmisryhmien ja ideologioiden välille?

Tehtävä Tee media-analyysi eläinoikeussilmälasein.

1. Valitse media, josta valikoit eläimiä koskevat jutut.

2. Päättele otsikon perusteella, millainen kehystys jutussa on.

3. Silmäile juttu, ja täydennä kunkin kohdalle löytyvät päänäkökulmat (talouden näkökulma, tuottajan tilanne, lihansyönnin normalisonti jne.).

4. Havainnoi, mitä kustakin jutusta puuttuu.

25

Animalia testaa

teksti jenni ahto-hakonen • kuva valmistajat

Vegaaniset retkiruuat varsinkin pitkillä vaelluksilla ovat täyttävät ja maistuvat, mutta kuitenkin painoltaan kevyet retkiruuat tärkeä osa ruokahuoltoa. animalian tampereen alueosasto otti vegaaniset retkiruuat testiin. kaikkien ruokien valmistus tapahtui kuumaa vettä lisäämällä. löytyisikö näistä suosikki tämän vuoden retkille?

i­ t es t a ta j t i o v

tactical foodpack moroccan lentils pot

edul

li s i n

outdoor vegan tikka masala

lyo menu organic chili sin carne

tactical foodpack rice and veggies

Hinta

8,90 € / 110 g (80,9 €/kg)

7,95 € / 163 g (48,77 €/kg)

9,95 € / 70 g (142,14 €/kg)

7,60 € / 100 g (76 €/kg)

Valmistaja

Tactical Solution

Leader Foods

LYO Food

Tactical Solution

Valmistusmaa

Viro

Suomi

Puola

Viro

Arvio

Pisteet

26

”Sopiva suutuntuma, jää jopa hieman kiinteäksi.” ”Mausteinen, vahva maku.

Juureksia, linssejä, porkkanaa, paprikaa.” ”Mausteinen, oikein hyvä!

Testin paras!” ”Tuoksuu linsseiltä, porkkanalta, Intialta. Mieto, löytyy kardemummaa. Hieman ummehtunut tuoksu.”

”Mukavan pehmeä, mutta osa jyvistä kovia.” ”Ihanan mausteinen, pelkästään vähän "tuhti". Söisin mieluusti esim. pastan kanssa.” ”Koostumus puuromainen.

Curry maistuu. Itämainen makumaailma. Kermainen.” ”Miellyttävä, jonkun verran sattumia.”

”Papuja mukavasti, oliivia ja korianteria.” ”Italialaistyyppinen maustekimara. Sopiva suolaisuus, vahva maku.” ”Värikäs, mössömäinen, paljon papuja!” ”Sipulinen, korianteri maistuu.

Maukas, aavistuksen hyökkäävä. Vetäytyvä, itsensä neutralisoiva.” ”Laimea, hieman kitkerä.””

”Ihan hyvää, nälkäisenä menee hyvin alas.” ”Kevyt ruoka. Sopivan mausteinen, ei liian suolainen. Tuoreen oloiset maissit.” ”Hintaansa nähden liian kevyt annos, vain vähän papuja.” ”Maukasta, sopivasti suolaa, vähän mitäänsanomaton.”

teksti tuuli solhagen • kuva iiro väisälä

anima l laine ian

Monipuolista toimintaa Kuopiossa jenni värjö ja karoliina kari ovat olleet mukana kuopion alueosaston toiminnassa pari vuotta ja ryhtyivät loppusyksystä 2021 alueen yhteyshenkilöiksi.

Miten lähditte mukaan Animali­ aan?

Jenni: Tulin mukaan alueosastoon muutama vuosi sitten, koska halusin vaikuttaa eläinten oloihin. Tuntui, että olin yksin ajatusteni kanssa ja kaipasin vertaistukea.

Jaettu yhdyshenkilön pesti Karoliinan kanssa tuntui tässä vaiheessa luontevalta.

Karoliina: Eläinoikeudet alkoivat kiinnostaa oman lapsen syntymän myötä.

Olin jo seurannut Animaliaa somessa, mutta imettäessä lehmä-äidit ja eläinlapset alkoivat pohdituttaa. Lähdin katsomaan, minkälaista toimintaa Animalia tarjoaa.

Minkälaista toimintaa Kuopiossa järjestetään?

J: Jokavuotisia tapahtumia ovat kesäinen piknik, pikkujoulut ja uusien ilta. Lisäksi

olemme järjestäneet vegaaniruokainfoa ja tehneet vaalien alla kampanjatyötä, kuten pitäneet eläinteemaisen vaalipaneelin.

Paneeli veti hyvin yleisöä paikalle. Ruokainfo on liittynyt vegaanihaasteeseen ja myös ollut suosittu tapahtuma. Kevääksi suunnittelemme leffailtaa, jos tilanne vain sallii.

Yksi mukava muisto on Kalarakaskampanja, jonka aikana keräsimme Kuopion torilla nimiä vetoomukseen ja maistatimme ohikulkijoille porkkalaa. Kun ihmiset saivat kuulla kalojen tainnutusmenetelmistä, he allekirjoittivat vetoomukseen.

K: Nyt korona-aikana toimintaa on ollut vähemmän. Olemme kuitenkin järjestäneet eläinten päivän kahvilan ja joulukuussa pidimme myyjäiset, jossa myytiin käsitöitä ja leivonnaisia.

Minkälaisia terveisiä lähetätte toiminnasta kiinnostuneille?

J: Kannattaa tulla rohkeasti mukaan. Tapaamiset ovat rentoja, ja niissä pääsee juttelemaan saman henkisten ihmisten kanssa. Ei tarvitse olla erityistaitoja, sillä tehtäviä on monenlaisia. Aina tarvitaan kahvinkeittäjiä, kaupassa kävijöitä ja flaikkujen jakajia. Yhteyttä voi ottaa vaikka somen kautta.

K: Rohkeasti mukaan – pienilläkin asioilla on merkitystä. Jos mielipiteiden lausuminen ei ole oma juttu, voi tehdä taustatyötä. Esimerkiksi päivittää somea, leipoa tarjottavia ja myytäviä ja tehdä toimintaa näkyväksi. Animaliassa löytyy kaikenlaisia tehtäviä.

27

Vegepalsta

reseptit liisa soultanis / vege it!

Kreikan makuja ja rahkapullaa liisa soultanis laittaa vege it -blogissaan ekologista ruokaa lapsiperheen arkeen. talveen sopivien makujen inspiraationa on ollut niin kreikka, intia kuin suomikin. katso animalia-mediasta myös menun kylkeen sopivien naan-leipien ohje!

lisää rese ptejä: vegeit.com instagram issa @vege.it facebook issa @vegeit

Vegepalsta Kreikkalainen sitruuna-tofuvuoka 4–6 hengelle 400–600 g tofua 2 rkl oliiviöljyä 1 sitruuna 2 murskattua valkosipulin kynttä ½ tl suolaa ½ tl pippuria Kauralisuke 6 dl Kaura-ateriajyviä 9 dl kasvislientä 2 rkl oliiviöljyä 1–2 punasipulia 2–4 valkosipulinkynttä 1 rkl kuivattua oreganoa 1 tl kuivattua basilikaa mustapippuria Lisäksi: 200 g kirsikkatomaatteja 1 sitruuna vihreitä oliiveja 1–2 dl vegaanisia salaattijuustokuutioita (esim. Porlammin, Violife, Rainbow) tuoretta tilliä ja lehtipersiljaa

1

Raasta sitruuna ja purista mehu. Sekoita oliiviöljy, sitruunamehu, murskattu valkosipuli ja mausteet keskenään.

Leikkaa tofut ja hiero marinadia paloihin.

2

Pilko punasipuli ja kuullota öljyssä, kunnes se on läpikuultavaa. Lisää murskattu valkosipuli sekä mausteet. Sekoittele vielä n. 2 min. Lisää joukkoon ateriajyvät ja kasvisliemi. Anna kypsyä.

3 4

Paista tofut.

Kaada kauralisuke uunivuokaan.

Asettele päälle tofut sekä tomaatit.

Rouhi päälle mustapippuria. Kypsennä keskitasolla 35–45 min, kunnes kaura on imenyt nesteet.

5

Asettele ohuita sitruunanviipaleita padan päälle. Kypsennä grillivastuksen alla 5-10 minuuttia.

6

Hienonna päälle yrtit, ripottele vegejuusto ja oliivit.

Tomaattinen linssikeitto kahdelle hengelle 1 peruna 1/2 sipuli 2 valkosipulin kynttä 2 rkl öljyä 3 dl vettä 1/2 dl kuivattuja punaisia linssejä 2 1/2 dl tomaattimurskaa 1/2 tl suolaa 1/2 tl paprikajauhetta ripaus mustapippuria ripaus sokeria 1 tl kuivattua basilikaa

1 2 3

Pese, kuori ja lohko peruna. Kuori ja hienonna sipulit.

Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota perunat ja sipulit.

Lisää vesi, huuhdellut linssit sekä tomaattimurska. Keitä kypsäksi, n. 20 min.

4 5 6

Soseuta sauvasekoittimella.

Lisää mausteet ja vettä tarvittaessa.

Kuumenna kiehuvaksi ja tarkista maku.

Rahkapullat 6–8 pullaa Pullataikina 2 1/2 dl kasvimaitoa 1 pss kuivahiivaa 1 dl sokeria 1 tl suolaa 2 tl kardemummaa 7–8 dl vehnäjauhoja 1 dl öljyä Täyte: 1/2 prk Greek style ’’rahkaa’’ 1 tl vaniljaa 1 rkl maizenaa tai perunajauhoja 2 rkl sokeria

1 2

Lämmitä kasvimaito kädenlämpöiseksi.

Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää maito. Sekoita tasaiseksi ja lisää öljy.

3

Vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista ja on kimmoisa. Kohota vedottomassa paikassa 30–45 minuuttia.

4 5

Sekoita täytteen ainekset keskenään.

Vaivaa taikinaa vielä hetken. Jaa taikina 6–8 osaan ja pyöritä palloiksi.

Siirrä pellille.

6

Paina jauhotetulla lasilla pullan keskelle syvennys ja täytä se rahkatäytteellä. Voitele pullat kahvilla tai aquafaballa.

7

Paista 225 asteessa 10–12 minuuttia.

29

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

some

kotka

Oulun Animalia vieraili marraskuussa talkoilemassa Tuulispäässä.

Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa @oulunanimalia ja Instagramissa @oulun_animalia

Itä-Lappi Rovaniemi

Oulu Kajaani

Jyväskylän Animalia kertoi eläinten oikeuksista Lyseon lukion kansalaistorilla marraskuussa.

Seuraa Jyväskylän Animaliaa Facebookissa @animaliajkl ja Instagramissa @animalia_jkl

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Animalian pitkäaikaiset yhteyshenkilöt palkittiin juhlavuoden päätösseminaarissa 10-vuotisesta urastaan!

Onnea Kotkan Jaana ja Kouvolan Pauliina!

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) ja englanninkielinen ryhmä (vah@animalia.fi).

Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572

Animalian kauppa

koonnut katre sinikettu

Ostamalla hyvää teet hyvää!

Kaupan myyntituotoilla tuetaan Animalian työtä eläinten oikeuksien edistämiseksi.

7,90 €

Tarjous!

(sis. postikulut)

Possu-kangasmerkki 7,90 €

(sis. postikulut)

Näytä, että olet eläinten puolella! Suloinen kangasmerkki, jossa on possun kuva ja teksti ”Valitse vege”. Kangasmerkin halkaisija 9 cm. Merkin voi kiinnittää ompelemalla.

Lemmu-kangaskassi Musta kangaskassi, jota koristaa vaalea ja moderni lehmäaiheinen kuvitus. Materiaali reilun kaupan luomupuuvilla.

27,90 €

(sis. postikulut)

Eläinkokeet Suomessa Eläinkokeet Suomessa -kirja tarjoaa kattavan, helppotajuisen ja asiapohjaltaan vankan tietopaketin koeeläinten käytöstä, eläinkokeita koskevasta lainsäädännöstä ja niiden vaihtoehdoista. Ajankohtainen teos tarkastelee myös koe-eläinten elämää tutkimuslaitoksissa ja toimenpiteitä, joihin ne tutkimuksissa joutuvat.

Tarjous!

Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: kauppa.animalia.fi. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. 050 343 2197 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi.

Hinnat sisältävät pienimmän mahdollisen toimitusmaksun. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

31

Tee maailmasta eläinten näköinen

Kuukausilahjoitus eläimille on tehokkain tapa auttaa. Sinun lahjoituksesi mahdollistamana Animalia rakentaa maailmaa, jossa jokainen eläin on arvokas omana itsenään.

Kuukausilahjoittajana sitoudut pitkäjänteiseen muutokseen ja autat miljoonia eläimiä.

Liit y mukaan kuukausilahjoitta jaksi ja postita meille oheinen lomake!

Postimak su on mak set tu puolestasi.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5. päivä

€/kk (min. 7 €/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.