Tehdään eduskuntavaaleista turkisvaalit!
huhtikuussa suomeen valitaan uusi eduskunta. eläinten kannalta ei sovi väheksyä sitä, minkälainen hallitus meillä on päättämässä eläinasioista seuraavan neljän vuoden ajan.
Animalia aloitti puolueiden vaaliohjelmiin vaikuttamisen jo viime syksynä. Kävimme tapaamassa lähes kaikkia eduskuntapuolueita ja kerroimme vaatimuksistamme seuraavalle hallituskaudelle.
Eläinasioiden on noustava hallitusneuvotteluissa kynnyskysymyksiksi, jotta merkittäviä eläinten oikeuksia ja hyvinvointia koskevia päätöksiä voidaan odottaa tuleviksi seuraavan eduskunnan aikana. Yksi suurimmista kysymyksistä on turkistarhauksen jatkuminen.
Turkistarhauksen kieltäminen saa tukea puolueilta
Animalia toteutti eläinpoliittisen puoluekyselyn vaalien alla. Suurin osa vastanneista puolueista kannatti sitä, että turkisalan yrittäjiä tuetaan siirtymisessä muille aloille. Viisi puoluetta olisi valmiita lakkauttamaan alan Suomesta kokonaan.
SDP, vihreät, vasemmistoliitto, eläinoikeuspuolue sekä feministinen puolue olivat täysin samaa mieltä väitteen ”Turkistarhaus on kiellettävä” kanssa. Keskusta ja perussuomalaiset ovat väitteen kanssa täysin eri mieltä ja kokoomus osittain eri mieltä.
Väite ”Turkisalan jatkumista ei tule tukea rahallisesti seuraavalla hallituskaudella” sai täyden tuen vasemmistoliitolta, vihreiltä, eläinoikeuspuolueelta ja feministiseltä puolueelta. SDP ja kokoomus olivat väitteen kanssa osittain samaa miel-
tä ja keskusta oli täysin eri mieltä. Perussuomalaiset ei halunnut ottaa aiheeseen mitään kantaa.
Vastausten perusteluissa korostettiin sitä, että turkiselinkeinon harjoittamisesta luopuvia yrittäjiä tulee auttaa uuteen alkuun muilla aloilla ja tätä siirtymää on tuettava yli vaalikausien. Useissa vastauksissa esitettiin myös tarve kansallisen suunnitelman laatimiselle turkistarhauksesta luopumiseksi.
Myös useat puolueiden nuorisojärjestöt tukevat turkistarhauksen kieltämistä. Joulukuussa SDP:n, vasemmiston ja vihreiden nuorisojärjestöt lähtivät tukemaan eurooppalaista Fur Free Europe -kansalaisaloitetta. Aiemmin myös keskustanuoret ovat linjanneet olevansa turkistarhauskiellon kannalla.
Animalia selvitti puolueiden kannat keskeisiin eläinkysymyksiin joulu-tammikuussa. Kyselyyn vastasivat eläinoikeuspuolue, feministinen puolue, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.
Vaalikone auttaa löytämään eläinten asiaa ajavat ehdokkaat
Animalian ja SEYn ylläpitämä eläinpoliittinen vaalikone on saanut jo vankan jalansijan eläinten asiaa tärkeinä pitävien ehdokkaiden sekä äänestäjien kohtaamisalustana. Vaalikone julkaistaan ehdokasasettelun päätyttyä eli helmikuun lopussa. Ehdokkaat pääsevät täyttämään vaalikonetta jo aiemmin helmikuussa.
Vaalikoneessa ehdokkaat joutuvat ottamaan kantaa paitsi turkistarhauksen tulevaisuuteen Suomessa, myös esimerkiksi eläinten oikeuksien edistämiseen, kasvatettujen kalojen hyvinvointiin, kasvisruuan edistämiseen sekä eläinkokeiden lakkauttamiseen. Kaikkiaan vaalikoneessa on 19 kysymystä, joiden avulla äänestäjien on helppoa löytää itselle tärkeitä eläinasioita ajava ehdokas.
Mitä voit tehdä
· Kannusta ehdokkaita vastaamaan vaalikoneeseen Lue lisää animalia.fi/eduskuntavaalit-2023 -sivulta.
· Tiedustele ehdokkailta suoraan, mitä he aikovat tehdä eläinten oikeuksien eteen, jos tulevat valituiksi.
· Osallistu Animalian alueosastojen järjestämiin vaalipaneeleihin. Löydät ne tapahtumakalenterista.
· Jaa tietoa Eläinpoliittisesta vaalikoneesta ystävillesi ja tuttavillesi. Vaalikone aukeaa helmikuun lopussa animalia.fi/vaalikone -sivulla.
· Äänestä eläinten asioiden ajamiseen sitoutunutta ehdokasta ja puoluetta.
· Tue vaikuttamistyötämme lahjoituksilla.
Pääkirjoitus
Eläinoikeudet ilmastokriisissä
Tein loppuvuodesta kotona remonttia. Seinärakenteista
löytyi 8.8.1991 päivätty Helsingin Sanomat. Etusivun mainoksissa komeilivat kaksi tuttua aihetta: turkikset ja broileri. Kiitos eläinjärjestöjen kampanjoinnin on aika ajanut ohi kokoturkeista eikä niitä näy enää valtamedioiden mainoksissa. Turkistarhauskieltokin näyttää olevan lähempänä kuin koskaan.
Broilerimainokset ovat sen sijaan valitettavasti edelleen todellisuutta.
Broilerinlihan kulutus on Suomessa lähes nelinkertaistunut 30 vuodessa. Ikävä tosiasia on, että broilerinliha on keskeinen osa keskivertosuomalaisen ruokapöytää. Tästä syystä Suomessa tapetaan vuosittain yli 80 miljoonaa lintua. Sairaaksi jalostamisesta ja tuotanto-olosuhteista johtuen jokainen heistä on elänyt kärsimyksentäyteisen elämän.
Turkistarhauskiellon lisäksi Animalian tavoitteena on kevään eduskuntavaaleissa, että vaalien jälkeen muodostettava hallitus tarttuu broilerintuotannon ongelmiin ja panostaa suomalaisten lihankulutuksen vähentämiseen. On lupaavaa, että moni tammikuiseen puoluekyselyymme vastannut eduskuntapuolue on sitä mieltä, että eläinperäisen ruoan kulutusta on vähennettävä. Tässä toki puolueilla painavat varmasti ilmastonäkökulmat, sillä Suomen ilmastotavoitteisiin ei ole mahdollista päästä puuttumatta eläintuotantoon.
Eläintuotannon vähentäminen ilmastosyistä voi vähentää merkittävästi eläinten kokeman kärsimyksen määrää. Kuitenkin ilmastokeskustelussa piilee myös uhkia eläimille.
Broilerinlihantuotantoa ja -kulutusta pyritään entisestään kasvattamaan markkinoimalla sitä vähäpäästöisenä, ilmastoystävällisempänä lihana. Tulevina vuosina Animalian työnä tuleekin olemaan
broilerintuotannon ilmastopesun vastustaminen tuomalla yhä voimakkaammin esille broilerintuotannon epäkohtia. On tärkeää, että eläinoikeudet ja eläinten itseisarvo tulevat osaksi ilmastokeskustelua ja ilmastotoimia.
Eläimen itseisarvo ollaan kirjaamassa uuden eläinlain perusteluihin, mikä kertoo siitä, että eläinten arvo yhteiskunnallisessa keskustelussa on noussut. Varsinkin broilereiden kohdalla itseisarvon toteutumisessa riittää kuitenkin tekemistä, sillä samassa laissa broilereista ei edes puhuta yksilöinä vaan kiloina.
Kun katson 30 vuoden takaista Helsingin Sanomien etusivua, ajatukseni ovat tulevaisuudessa. Turkistarhauksen vastainen kampanjointi on kestänyt yli 30 vuotta ja pian turkistarhauskielto on totta. Tulevina vuosikymmeninä meidän on tehtävä kaikkemme, ettei 30 vuoden päästä ole enää broilerintuotantoa, jota mainostaa.
Jatkamme työtämme, jotta jokaisen eläimen itseisarvo toteutuu ja että kaikki eläimet voivat elää hyvää ja arvokasta elämää elinvoimaisella maapallolla.
Kiitos, että voimme tuellasi jatkaa tätä työtä.
Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja
1/2023
Tehdään eduskuntavaaleista turkisvaalit!
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä: Tiina Salmia
Eläinten oikeuksia päättäjille – Animalia vaikuttaa eduskunnassa
Luonnonvaraiset eläimet kärsivät ekokriiseissä
= kannessa
14
14 18 19 20 23 24
Hoivaavat kanat, leikkivät kalat – matkalla eläinten mieleen
Untuvikkojen tappaminen halutaan kieltää EU:ssa
Auta keräämään allekirjoituksia Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen!
Kalankasvatus unohtaa kalayksilöt
Kirjavinkit
26 27 28 30 31
Mitä kaikkea saimme aikaan vuonna 2022?
Animaalit kautta maan: AnimaliaSome
Animalialainen: Minna Salonen, Kouvola
Vegepalsta: Hurmaavat leivonnaiset
Animalia testaa: Vegaaniset proteiinipatukat
ANIMALIA-LEHTI, 49. VUOSIKERTA
JULKAISIJA: Animalia
PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila laura.uotila@animalia.fi
TOIMITUSSIHTEERI: Senni Puustinen p. 050 302 817 0, senni.puustinen@animalia.fi
TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com
OSOITTEENMUUTOKSET: Katre Sinikettu p. 09 720 659 katre.sinikettu@animalia.fi
PAINOPAIKKA: Trinket oy, Helsinki
ILMESTYMISAIKATAULU:
Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 3.4.2023 mennessä.
AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi
tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
ILMOITUSMYYNTI:
Senni Puustinen, senni.puustinen@animalia.fi
ILMOITUSHINNAT:
Katso ilmoitushinnat animalia.fi
LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen
RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus:
1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:
Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille.
REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.
ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN
LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki
ASIAKASPALVELU:
p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00
e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.
JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.
FI71 8000 1802 1056 44
SWIFT: DABAFIHH
Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
LAHJOITUKSET:
FI24 1011 3000 2606 29
SWIFT: NDEAFIHH
TESTAMENTIT: Jussi Koiranen p. 040 590 557 jussi.koiranen@animalia.fi
RAHANKERÄYSLUPA:
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.
Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Päätöksen nro: RA/2021/1758.
Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.
eu-komissio haluaa lopettaa eläinkokeet kemikaalien turvallisuustutkimuksessa
euroopan komissio ilmoitti marraskuussa, että se sitoutuu luomaan suunnitelman, jolla korvataan eläinkokeet kemikaalien turvallisuustutkimuksessa EU:ssa.
EU:n viranomaiset ovat sitoutuneet kehittämään suunnitelman, jossa määritellään tarvittavat askeleet eläinkokeettomaan kemikaalien turvallisuustutkimukseen siirtymiseksi.
Etenemissuunnitelmassa pyritään soveltamaan jo nykyisin käytössä olevia eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä. Lisäksi sen yhteydessä pohditaan koko sääntelyjärjestelmän muuttamista, jotta se soveltuisi eläinkokeettomien menetelmien käyttöön. Komissio toivoo myös, että etenemissuunnitelma toimii esimerkkinä muille tutkimusaloille, joilla edelleen käytetään koe-eläimiä.
Suomalaisista 80 % vastustaa nykymuotoista turkistarhausta
valtaosa suomalaisista vastustaa nykyisen kaltaista turkistarhausta. vain 16 prosenttia sallisi turkistarhauksen jatkuvan rajoituksitta.
Turkistarhauksen vastustus on lisääntynyt Suomessa entisestään, kertoo Taloustutkimuksen loka–marraskuussa tuottama mielipidemittaus. Vuosittain toteutettavan gallupin ovat tilanneet Animalia ja Oikeutta eläimille -järjestö.
80 prosenttia suomalaisista ei hyväksy nykyisen kaltaista turkistarhausta, jossa eläimet elävät pienissä verkkopohjahäkeissä ilman mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen.
Suomalaisista 33 % kieltäisi turkistarhauksen 5–15 vuoden siirtymäajalla ja 12 % kieltäisi turkistarhauksen mahdollisimman nopeasti. 35 % vastaajista sallisi tarhauksen jatkuvan vain, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäy-
tymistään. Viime vuonna nykymuotoista tarhausta vastustavia oli 71 %
Merkittävä osa suomalaisista olisi valmis kieltämään turkistarhauksen heti Mielipidemittaus turkistarhauksesta tilataan kerran vuodessa. Tutkimuksessa kysytään, mikä annetuista vastausvaihtoehdoista kuvaa parhaiten vastaajan mielipidettä turkistarhauksesta. Nyt uudeksi vastausvaihtoehdoksi lisättiin ”Turkistarhaus tulee kieltää mahdollisimman nopeasti”. Uusi vaihtoehto keräsi heti 12 prosentin kannatuksen.
”Tämä kertoo siitä, että eläinten turkistarhoilla kokema kärsimys halutaan saada pikaisesti päättymään. Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi sallii yhä
eu kieltää metsäkatoa aiheuttavan naudanlihan tuonnin
metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden tuonti EU-markkinoille on jatkossa kielletty. Yritysten tulee pystyä osoittamaan, ettei tuotantoketjussa ole aiheutunut metsäkatoa.
Tuontikielto koskee palmuöljyä, nautakarjaa, soijaa, kahvia, kaakaota, puutavaraa ja kumia. Se kattaa myös kaikki niistä johdetut tuotteet, kuten naudanlihan. Uuden lain mukaan yritysten on jäljitettävä tavaransa ja pystyttävä todistamaan, ettei tuotetta ole valmistettu metsäkatoa aiheuttaen. Kielto ei kuitenkaan kata soijalla ruokituista eläimistä, kuten sioista, siipikarjasta, kalasta ja lampaista, saatuja eläintuotteita.
lihan- ja maidontuotannon metaanipäästöt suuremmat kuin monilla suurilla valtioilla
tuoreen tutkimuksen mukaan 15 maailman suurinta liha- ja maitoyhtiötä tuottavat vuosittain yhteensä noin 12,8 miljoonaa tonnia metaania. Luku vastaa yli 80 prosenttia koko EU:n metaanipäästöistä.
Tarkasteltujen yhtiöiden päästöt kattavat noin 11 prosenttia maailman karjatalouden kaikista metaanipäästöistä. Näistä yhtiöistä viisi on lihayhtiötä ja kymmenen maitoyhtiötä.
Institute for Agriculture and Trade Policyn (IATP) julkaiseman raportin mukaan yhtiöiden ilmastomerkitys on niin suuri, että jos ne muodostaisivat valtion, sen il-
mastopäästöt olisivat maailman kymmenenneksi suurimmat.
turkistarhauksen, vaikka kansalaiset vastustavat sitä eikä eläinten hyvinvointi voi koskaan toteutua turkistarhalla. Tiedämme, että olennaiset hyvinvointiparannukset ovat lopettaneet turkistarhauksen monessa maassa ja siksi turkisala ei suostu mihinkään merkittäviin parannuksiin Suomessa. Alan kannattavuus on huono ja turkistarhauksen vastustus lisääntyy jatkuvasti. Olisi vihdoin korkea aika lopettaa turkistarhaus hallitusti”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs
Nykyisen kaltaista turkistarhausta vastustetaan läpi Suomen ja kaikissa ikäluokissa. 15–24-vuotiaista 85 %, 24–36-vuotiaista 81 % ja 50–64-vuotiaista 84 % vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.
Erityisesti naiset vastustavat turkistarhausta. Heistä vain 5 % sallisi turkistarhauksen jatkuvan ilman rajoituksia.
Tarhauskiellot etenevät EU:ssa Yhä useampi EU-maa on kieltänyt turkistarhauksen, viimeisimpinä Latvia ja Malta. Suomalaisten lisäksi kansalaiset koko EU:ssa tuomitsevatkin turkistarhauksen laajalti.
Fur Free Europe – eurooppalainen kansalaisaloite pyrkii kieltämään turkistarhauksen ja turkisten tuonnin ja myynnin EU:n alueella. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut jo yli 1,4 miljoonaa EUkansalaista. Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa furfreeeurope.fi
Sanottua
”Itselleni on nykyään tosi kaukainen ajatus, että söisin enää eläimiä. Ei eläimiä kuulu tappaa ja syödä, vaan niitä kuuluu rapsuttaa.”
– nyrkkeilijä elina gustafsson, maailman kuvalehti 10.1.2023
kuluttaja pienentää hiilijalanjälkeään tehokkaimmin kasvisruualla
suomen ilmastopaneeli on vertaillut toimenpiteitä, joilla kuluttajat voivat pienentää päästöjään. Paneelin mukaan suurin potentiaali liittyy ruokavalintoihin. Jos lihan kulutus olisi kolmanneksen nykyistä pienempää, päästöt vähenisivät noin puoleen nykyisestä.
Muutos ruokatottumuksissa vähentäisi maidon ja lihan tuotantomääriä. Lisäksi viljelysmaata tarvittaisiin noin kolmannes nykyistä vähemmän. Ruokapäästöt eivät kuitenkaan pienene, ellei ruoka- ja maatalouspolitiikka ohjaa ruoantuotantoa vähäpäästöiseen eli kasvipainotteiseen suuntaan.
paras juttu
numeron 4/2022 parhaan jutun äänestyksessä kaikkiaan neljä artikkelia sai yhtä paljon ääniä. Yllätyspalkinnon arvonnassa onni suosi Nina Juseliusta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu?
Kerro mielipiteesi 3.4.2023 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2023) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
Ajankohtaista
kutsu vuosikokoukseen!
animalian vuosikokous järjestetään torstaina 30. maaliskuuta 2023 kello 18 alkaen. Kokoukseen voi osallistua etäyhteyden kautta tai Animalian toimistolla (Suvilahdenkatu 4, Helsinki).
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Sääntömuutosesityksen mukaan yhdistyksen hallitus ei enää päättäisi jäseneksi hyväksymisestä. Sääntömuutosta koskeva yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään
6.5.2023 kello 10 etänä sekä Animalian toimistolla (Suvilahdenkatu 4, Helsinki). Vuosikokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Etäyhteyttä käyttävien tulee ilmoittautua vuosikokoukseen 23.3. ja ylimääräiseen kokoukseen 29.4. mennessä: vuosikokous@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Vuosikokouksen kahvitarjoilua varten toivomme myös muilta ilmoittautumista 27.3. mennessä.
Kutsumme myös asettumaan ehdolle Animalian hallitukseen!
Hallitukseen valitaan kokouksessa uusia jäseniä, joilla on aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön.
Toivomme hallitukseen hakemuksia Animalian jäseniltä, joilla on halua kehittää järjestöä, seurata järjestön taloutta sekä varmistaa, että Animalia on hyvä työnantaja.
Toivomme hakijoiksi eri-ikäisiä ja eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Matkakulut hallituksen kokouksiin korvataan, ja hallituksen toimintaan voi osallistua myös etäyhteyksin. Ehdolle voi asettua 16.3. asti. Jos kiinnostuit, ole yhteydessä Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekkääseen, heidi.kivekas@animalia.fi
Lisätietoja hallituksen valinnasta ja työskentelystä löydät sivulta animalia.fi/hae-animalian-hallitukseen
Animalian hallitus.
pro animalia -palkinto helsingin, lappeenrannan, lapin ja oulun yliopiston ylioppilaskunnille
animalia palkitsi marraskuussa vuoden 2022 eläinoikeuspalkinto Pro Animalialla Lapin, Oulun, Helsingin ja Lappeenrannan LUT-yliopiston ylioppilaskunnat. Ne olivat tehneet viime vuonna päätöksen tarjota tilaisuuksissaan ja tapahtumissaan vain vegaanista ruokaa.
Palkinnosta päättänyt Animalian hallitus pitää ylioppilaskuntien toimintaa esimerkillisenä, sillä yhteisten tilaisuuksien ruokatarjoilujen muuttaminen kasvipohjaiseksi on tärkeä askel eläinten oikeuksien edistämisessä ja ilmastokriisin hillitsemisessä.
norjan viimeinen turkistarha suljettiin
vuonna 2019 norja päätti kieltää turkistarhauksen vuoteen 2025 mennessä. Kun Norjan parlamentti hyväksyi turkistarhauksen kieltävän lain, jäljellä oli vielä 171 tarhaa.
Norjan viimeinen turkistarha lopetti toimintansa kuitenkin jo tammikuussa 2023 eli lähes kaksi vuotta ennen siirtymäajan päättymistä. Norjassa turkistarhauksen oikeudenmukaista siirtymää tuettiin rahallisella kompensaatiolla, siirtymätukiohjelmalla sekä uudelleentyöllistymistä auttavalla järjestelmällä.
Eläinten jälkiä seuraten omalle polulle
Olen lapsesta saakka viihtynyt eläinten seurassa paremmin kuin suurimman osan ihmisistä, nähnyt koirani läheisimpinä ystävinäni ja luopunut jo varhain eläintuotteista. Ajattelisin, että eläinrakkaus on persoonalleni tyypillinen piirre siinä, missä jollekin toiselle on vaikka musikaalisuus.
Joskus soimaan itseäni siitä, että en ole tästä läpi elämäni minua määrittäneestä piirteestä huolimatta aiemmin ymmärtänyt, että näiden asioiden parissa olisi juuri minulle sopiva, merkityksellinen urapolku. Minuun oli iskostunut syvälle ajatus, että vain ihmiskulttuurin tutkiminen tai siihen liittyvien asioiden kanssa työskenteleminen olisi tärkeää. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tutkimuksen tekeminen on ollut minulle monesti omien ihmiskeskeisten ennakkoluulojeni kanssa painimista.
Lähdin väitöskirjassanikin tutkimaan omakuvia ihmisten identiteettikysymyksistä käsin. Innostuin kuitenkin pian kuvien marginaaleista kurkistelevista, niskoittelevista ja kameran itselleen kaappaavista ei-inhimillisistä eläimistä. Inspiroiduin tutkimaan muun muassa Narutomakakiapinan luontokuvaajan kameralla ottamia omakuvia, Marcello-koiraa monilajisen perheen jäsenenä ja lokkien anarkistisia ilmaantumisia turistien kuvaamiin selfieihin. Näissä kiehtovissa kuvissa ei-inhimilliset eläimet kääntävät omalla toimijuudellaan ylösalaisin lajien välisiä hierarkkisia jaotteluita, kuten subjekti/objekti, ihminen/luonto ja aktiivinen/passiivinen.
Perehdyin ihmistieteellisen ja kriittisen eläintutkimuksen sekä ympäristöhumanismin kaltaisiin poikkitieteellisiin tutkimussuuntauksiin, jotka purkavat ihmisen ja ei-inhimillisten eläinten sekä ihmisen ja luonnon suhteen kysymyksiä. Tutustuin myös lukuisiin tutkijoihin, opiskelijoihin ja taiteilijoihin, joiden työssä ihmisen erityisasema kyseenalaistuu ja eettiset kysymykset nousevat keskeiseen asemaan.
Nähdäkseni ihmisten vähemmän väkivaltainen ja hierarkkinen suhde toisiin lajeihin sekä ymmärrys siitä, etteivät luonto ja ei-inhimilliset eläimet ole vain ihmisten käytettävissä olevia hyödykkeitä, on yksi keskeinen vastaus maapalloa ravisteleviin kriiseihin, kuten ilmastokriisiin tai luontokatoon. Nuorta itseäni kannustaisin luonnehtimalla kiinnostustani ymmärtää eläimiä paremmin ja empatiaani heitä kohtaan supervoimikseni.
Tiina Salmia
väitöskirjatutkija sekä
Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seuran puheenjohtaja
Eläinten oikeuksia päättäjille – Animalia vaikuttaa eduskunnassa
animalian vaikuttamistyön tavoitteena on nostaa eläinten oikeuksia poliittiseen keskusteluun ja saada animalian tavoitteita sisällytettyä lainsäädäntöön.
Poliittinen vaikuttamistyö eli lobbaus on olennainen osa Animalian toimintaa. Animalian lobbaustyö oli viime vuonna aktiivista.
Lobbaus tarkoittaa poliittisiin päättäjiin kohdistuvaa vaikuttajaviestintää. Tavoittelemme rakenteellista muutosta eläinten hyväksi, minkä saavuttamiseksi tarvitaan poliittista vaikuttamista. Animalia toteuttaa vaikuttajaviestintää tapaamalla päättäjiä, kertomalla eläinpoliittisista tavoitteista sekä tuottamalla uutta tietoa päätöksentekijöiden käyttöön. Esimerkki tästä on syksyllä 2022 Animalian julkaisema professori Eija Vinnarin selvitys kestävästä siirtymästä turkistarhattomaan Suomeen. Selvitys jaettiin kansanedustajille ja sitä esiteltiin syksyn aikana tapaamisissa.
Animalia tapaa päättäjiä ahkerasti
Vaikuttamistyössä suunnittelu on kaiken lähtökohta. Laadimme puolivuosittain vaikuttamistyön suunnitelman. Sen pohjalta mietitään tavattavat henkilöt, suunnitellaan tapaamiset sekä muu vaikuttajaviestintä.
Koska vuonna 2022 Animalian tavoitteena oli vaikuttaa eläinlakiin, keskityimme tapaamaan henkilöitä, jotka ovat avainasemassa lain valmistelussa. Näitä ovat olleet erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet. Lisäksi Animalia oli maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana sekä annoimme ympäristövaliokunnalle lausunnon.
Animalialla oli noin 30 tapaamista eri poliittisten päättäjien kanssa. Näissä tapaamisissa oli mukana yli 50 henkilöä. Tapasimme poliitikkoja keskustasta, kokoomuksesta, kristillisdemokraateista, perussuomalaisista, RKP:stä, SDP:stä, vasemmistoliitosta ja vihreistä. Lisäksi tapasimme maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen ja keskustelimme hänen kanssaan niin eläinlaista kuin turkistarhauksen kieltämisestäkin.
Vuorovaikutusta molempiin
suuntiin
Vuosi 2022 oli työn täyteinen vuosi eläinpoliittisessa vaikuttamistyössä. Eläinlakiuudistuksen lisäksi teimme eduskuntavaaliohjelmiin vaikuttamista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että muistutamme eläinasioista tai että annamme
lisätietoa puolueille. Vetosimme myös kokoomuksen puoluekokoukseen turkistarhauksen kieltämisen puolesta, mutta kokoomus ei ollut valmis asettumaan turkistarhauskiellon puolelle.
Vaikuttamistyö ei ole vain tiedon välittämistä ja tavoitteidemme ajamista Animaliasta päättäjille. Vuorovaikutus on tärkeää senkin takia, että saamme ajankohtaista tietoa siitä, mitä politiikassa milloinkin tapahtuu – myös kulissien takana. Poliitikot ovat itse meihin yhteydessä, kun he tarvitsevat tietoa jostakin eläinten hyvinvointiin liittyvästä aiheesta.
Viime vuonna palasimme koronapandemiaa edeltävään aikaan, kun pääsimme tapaamaan päättäjiä kasvotusten etäkokousten sijaan. Pandemian perintönä videokokoukset ovat jossain määrin kuitenkin jääneet täydentämään keinovalikoimaa. Tämä auttaa tapaamisten järjestymiseen silloinkin, kun aikataulut ovat kiireiset.
Vaikuttamistyö tuo tuloksia Animalia on asiantuntijajärjestö, joka toimii merkittävänä eläinpoliittisena vaikuttajana. Nojaamme tuoreimpaan tutkimustietoon ja peräänkuulutamme kaikille eläimille muun muassa oikeutta lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen. Annamme tapaamisten ja vaikuttajaviestinnän lisäksi lausuntoja sekä toimimme eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien edustajana työryhmissä ja neuvottelukunnissa.
Säännöllinen vaikuttamistyö näkyy siinä, että tavoitteitamme on lisätty eläinlakiesitykseen. Näitä ovat esimerkiksi porsaiden kirurgisen kastraation kielto, pakollinen kivunlievitys kivuliaisiin toimenpiteisiin, eläinjalostuksen tiukennetut vaatimukset, emakoiden tiineytyshäkkien kielto sekä uusien porsitushäkkien ja parsinavetoiden rakentamisen kielto.
Kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu, koska eläinten oikeuksien ajaminen ei ole millekään puolueelle kynnyskysymys. Eläinlakiesitys ei kiellä esimerkiksi turkistarhausta. Tämän takia jatkamme vaikuttamista, jotta turkistarhauskielto kirjattaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan. Myös vaalien jälkeen työskentelemme sen puolesta, että eläinasiat näkyisivät hallitusneuvotteluissa ja että turkistarhauskiellon lisäksi hallitusohjelmassa olisi kirjauksia eläinten hyväksi.
Empaattisempi maailma eläimille
Eläimet tarvitsevat kaltaistesi ihmisten apua.
Lahjoita 10 €: lähetä viesti ANIMALIA10 numeroon 16155 Tekstiviestilahjoitus veloitetaan seuraavalta puhelinlaskultasi.
Kiitos tärkeästä tuestasi!
Kärsimyksen keskiössä on aina yksilö, joka ei ole ainoastaan lajinsa edustaja, vaan oman näkökulmansa omaava olento.
Luonnonvaraiset eläimet kärsivät ekokriiseissä
ekokriisien aikakaudella luonnonvaraisten eläinten kokema kärsimys lisääntyy. uutisjutuissa yksilöiden näkökulma on kuitenkin harvemmin esillä.
Käsite planetaariset rajat kuvaa reunaehtoja, joita planeetan rajat asettavat ihmistoiminnalle. Niitä ovat muun muassa ilmaston muuttuminen, merien happamoituminen, maankäytön muutokset ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä kemiallinen saastuminen.
Ekokriisien näkyvimmät seuraukset, kuten laajat maastopalot ja tulvat, nousevat säännöllisesti uutisaiheiksi. Uutiskuviin päätyy myös eläimiä: suojaa hakevia lemmikkikoiria ja palovammoista kärsiviä koaloja. Kärsimystä koetaan myös katseilta näkymättömissä, kuten merten syvyyksissä.
Ekokriisien yhteydessä puhutaan useammin populaatioista ja kokonaisista lajeista kuin yksilöistä. Kuitenkin populaatio, joka esimerkiksi lähtee liikkeelle elinympäristönsä tuhouduttua, koostuu yksilöistä. Yksilö on pakotettu siirtymään uuteen elinympäristöön ja muuttamaan elintottumuksiaan.
Kärsimys luonnossa
Kärsimyksellä tarkoitetaan voimakasta ja kokonaisvaltaisen negatiivista kokemusta, joka voi olla luonteeltaan sekä fyysistä että psyykkistä. Kärsimys on moraalisesti hyvin latautunut tila, jonka tarpeetonta aiheuttamista tulee välttää. Kärsimys on subjektiivinen tila, joka vaatii perustakseen kyvyn tuntoisuuteen. Empiirisissä tutkimuksissa on kattavasti osoitettu sen olevan laajalle eläinkuntaan levinnyt kyky.
Luonnonvaraisille eläimille aiheuttavat kärsimystä sekä ihmisen aiheuttamat haitat, kuten ilmastonmuutos ja ympäristön saastuminen, että ihmisestä riippumattomat tekijät, kuten sairaudet, onnettomuudet ja saalistus. Moraalisen tarkastelun kannalta kaikkea luonnossa ilmenevää kärsimystä ei kuitenkaan voida pitää samanarvoisena. Ei ole mielekästä rinnastaa esimerkiksi ihmisen pilaaman elinympäristön ja saalistuksen aiheuttamaa kärsimystä. Ihmisen toimintaa määrittää moraalinen harkinta. Luonnoneläinten kohdalla taas välttämättömyys ja yksilöiden mahdollisuus hyvään elämään oikeuttavat aiheutuvan kärsimyksen.
Yksilöt osana elonkehää
Keskustelu ekokatastrofeista typistyy usein puheeksi lajeista ja ekosysteemeistä, vaikka katastrofin konkreettiset vaikutuk-
set tuntevat yksilöt. Kärsimyksen keskiössä on aina yksilö, joka ei ole ainoastaan lajinsa edustaja, vaan oman näkökulmansa omaava olento.
Tarkastelua ei silti voi rajoittaa ainoastaan yksilötasolle, sillä yksilöt muodostavat suurempia kokonaisuuksia, jotka puolestaan linkittyvät toisiinsa. Elonkehän eri osat toimivat monimutkaisten vaikutussuhteiden verkostossa. Maaperän mikrobit ovat välttämättömiä kasvien hyvinvoinnille, ja kasvinsyöjät ovat riippuvaisia ravintokasveistaan ja samalla puolestaan petoeläinten ravintoa.
Ekosysteemien muodostamaa kokonaisuutta onkin kuvattu Huojuva torni -pelinä. Yhden palikan liu’uttaminen pois rakennelmasta ei välttämättä kaada koko tornia, mutta kokonaisuus heikkenee siirto siirrolta.
Pyrkimys tasapainoon Jännitteitä eläinoikeus- ja luonnonsuojeluajattelun välille muodostaa ensimmäisen keskittyminen yksilöön ja jälkimmäisen lajeihin ja ekosysteemeihin. Näkökulmien yhteensovittaminen on koettu jopa mahdottomaksi. Asetelma ei ole kuitenkaan mustavalkoinen. Myötätuntoinen luonnonsuojelu (compassionate conservation) on suhteellisen uusi tieteenala, joka pyrkii yhdistämään luonnonsuojelun yksilön arvostamiseen ja rauhanomaiseen yhteiseloon. Lajin suojelu voi tarkoittaa myös yksilöiden elinmahdollisuuksien kehittymistä: esimerkiksi parantuva ravintotilanne ja pesintään sopivien ympäristöjen elpyminen edistävät yksilöiden hyvinvointia.
Elinympäristöjen suojeleminen voidaan nähdä myös ihmisen velvollisuutena. Ylenmääräisesti kuluttava ja saastuttava osa ihmiskuntaa on aiheuttanut kärsimystä koko planeetan eliökunnalle. Ilmastokriisin juurisyy on ihmistoiminnassa, ja sama voidaan todeta muista planeetan reunaehdoista: ihmisen elonkehään jättämät jäljet ovat monin paikoin liian suuria.
Ihmistoimin voimme myös vaimentaa ekokatastrofien vaikutuksia. Eläinten kokeman kärsimyksen määrään toimemme vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti. Ruuaksi kasvatettavien eläinten määrän väheneminen tarkoittaa suoraan kärsimyksen vähenemistä. Se myös pienentää ruuantuotannon ympäristöjalanjälkeä ja parantaa luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksia.
Hoivaavat kanat, leikkivät kalat
matkalla eläinten mieleen
mitä yhteistä on broilerilla, villillä kanalinnulla ja ihmisellä? voiko eläinten mieltä ymmärtää ja miten tunteet vaikuttavat eläinten hyvinvointiin? kysyimme näitä kysymyksiä eläinten käyttäytymistieteen tohtori helena telkänrannalta.
Kaikki selkärankaiset eläimet, kuten nisäkkäät, kalat ja linnut, muistuttavat mieleltään toisiaan enemmän kuin on aikaisemmin oletettu. Tämä on käynyt ilmi eläinten kognition eli mielen toiminnan tutkimuksessa viime vuosikymmenten aikana. Aivojen kemia ja toiminta ovat muun muassa linnuilla ja ihmisillä samantapaisia. Tämä onkin loogista evoluution näkökulmasta. Kaikki selkärankaiset polveutuvat yhteisistä esi-isistä, jotka elivät noin 500 miljoonaa vuotta sitten.
”Eläinten tunteiden tutkimus on ollut omana järjestelmällisenä tieteenalanaan olemassa noin 30 vuotta. Tänä aikana on kertynyt vahva näyttö siitä, että selkärankaiset tuntevat perustunteita. Nisäkkäillä ja linnuilla esiintyy iloa, kiintymystä, leikkisyyttä, seksuaalisuutta, pelkoa, aggressiota, surua ja yllättymistä. Kaloilla, sammakkoeläimillä ja matelijoilla esiintyy näistä ainakin osa. Kaikkien selkärankaisten perustunteet ovat tietoisia kokemuksia, joiden voimakkuus ei riipu lajin älykkyydestä”, kertoo Helena Telkänranta. Älykkäimmillä eläimillä, kuten ihmisillä, norsuilla ja delfiineillä, on näiden lisäksi tunteita, jotka edellyttävät kykyä kuvitella, miltä toisesta tuntuu. Esimerkiksi käy empatia, jota on havaittu myös muun muassa rotilla.
Tunteilla on tarkoitus
”Eläinten tunteilla on voimakas yhteys yksilöiden hyvinvointiin ja selviytymiseen. Kaikki eläimet, esimerkiksi linnut ja kalat, kokevat iloa siitä, että ne voivat etsiä ruokaa ympäristöstään. Ruuan etsimisen aikana ja sen löytyessä aivoissa erittyy hermovälittäjäaineita, kuten serotoniinia ja dopamiinia, jotka tuottavat mielihyvää ja ylläpitävät aivojen tervettä toimintaa”, Telkänranta kertoo. Yksipuolisessa ympäristössä, kuten broileri- tai kalankasvattamossa, eläimet eivät saa tarpeeksi mielihyvän kokemuksia ja niiden hyvinvointi heikkenee. Myös masentuneilta ihmisiltä löytyy aivoista normaalia vähemmän näitä samoja mielihyvää aiheuttavia aineita.
”Jalostettujen, tuotannossa käytettävien eläinten käyttäytymistarpeet ja tunteet ovat lähes täysin samat kuin niiden luonnonvaraisilla esi-isillä. Käyttäytymiseen liittyvät monimutkaiset, useiden geenien säätelemät ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä eläinten eloonjäännin kannalta. Siksi ne muuttuvat hyvin hitaasti”, Telkänranta muistuttaa. Sen sijaan eläinten fyysiset ominaisuudet, kuten väri tai koko, voivat muuttua nopeasti evolutiivisena sopeutumana ympäristön muutoksiin tai ihmisen tekemien jalostusvalintojen tuloksena.
Tuotantoeläimissä tunnetaan vain yksi poikkeus, jossa jalostus on muuttanut eläimen käyttäytymistarpeita. Eräiltä kanaroduilta ja munijakanahybrideil tä puuttuu tarve hautoa muniaan.
Punaviidakkokanan perintö ei katoa ”Kanoilla on villien kanalintujen, kuten esi-isänsä punaviidakkokanan, lailla tarve muun muassa hoitaa kehoaan, nokkia etsiäkseen ruokaa, nukkua orrella, munia piilopaikassa sekä liikkua monipuolisessa ympäristössä. Kanat myös solmivat keskenään kumppanuus- ja
merkitys yksilöiden käyttäytymisen joustavuuden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Kanat leikkivät kuitenkin vain oloissa, joissa tuntevat olonsa turvallisiksi. Etenkin broilereilla tilanahtaus ja jalostuksen aiheuttama raskasrakenteisuus haittaavat leikkimistä, joten sitä esiintyy vain vähän.
”Pitkittynyt pelkotilanne on yksi merkittävimpiä eläinten hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Kanat eivät kasvatusoloissa yleensä totu ihmisten käsittelyyn, vaan se aiheuttaa pelkoa. Yksittäiselle kanalle pelottava tilanne on myös joutua kokemaan toistuvaa höyhenten nokkimista tai kannibalismia”, sanoo Telkänranta.
Kalojen maailma avautuu Kalat eroavat ulkomuodoltaan ja elinolosuhteiltaan merkittävästi nisäkkäistä. Ne pystyvät silti tuntemaan iloa, pelkoa ja aggressiota, ja eräät lajit myös kiintymystä ja leikkisyyttä. Monet kalalajit muodostavat sosiaalisia yhteisöjä, joissa ne tuntevat toisensa yksilöinä ja oppivat toisiltaan.
ystävyyssuhteita”, kertoo Telkänranta.
Munijakanojen ja broilerien kasvatusolosuhteet vähentävät merkittävästi eläinten mahdollisuuksia luontaiseen käyttäytymiseen. Broilerikasvattamoissa ja munituskanaloissa eläintiheys on suuri, mikä aiheuttaa eläimille stressiä. Kehonhoitoliikkeitä, kuten siipien venyttelyä, on usein hankala toteuttaa. Kerrosritiläkanaloissa aremmat yksilöt eivät uskalla liikkua koko alueella, vaan ne viettävät kaiken ajan ylimmillä ritilöillä. Häkkikanaloissa kaikki kanat eivät mahdu yhtä aikaa orrelle tai pienelle kuivikealueelle, mikä aiheuttaa turhautumista.
Kanaemon ja poikasten välinen suhde on erityisen vahva. Hautomakoneessa syntyneiden kananpoikasten on todettu olevan stressialttiimpia kuin emonsa hautomat poikaset. Kananpoikasten leikillä on tärkeä
”Kaloilla on luontainen tarve liikkua monipuolisissa ympäristöissä etsien ravintoa. Kalankasvattamoissa olosuhteet ovat hyvin yksipuoliset ja piilopaikkoja ei juurikaan löydy. Kalat joutuvatkin uimaan melkein koko ajan ympyrää, eivätkä ne pääse lepäämään tarpeeksi”, kuvailee Telkänranta. Myös kasvattamoiden tilanahtaus, veden huono laatu ja kalojen käsittely aiheuttavat stressiä.
Kalojen kivuntunnosta on väitelty pitkään, mutta tiede on osoittanut, että ne tuntevat yhtä lailla kipua kuin ihminen. Esimerkiksi kirjolohen kipukäyttäytyminen katoaa kipulääkkeen antamisen jälkeen, mikä osoittaa, että kipukäyttäytymistä aiheuttaa nimenomaan kivun tunne, koska lääke ei muuta kivun varsinaista aiheuttajaa. Kasvatusoloissa kipua aiheuttavat esimerkiksi kirjolohien lypsäminen mädin saamiseksi sekä tilanahtauden aiheuttama kalojen evien vaurioituminen.
”Kaikkien selkärankaisten perustunteet ovat tietoisia kokemuksia, joiden voimakkuus ei riipu lajin älykkyydestä.”
Kohti parempaa tulevaisuutta?
Hyvinvointiongelmat koskevat valtavia määriä eläinyksilöitä. Suomessa teurastetaan vuosittain yli 81 miljoonaa broileria, munivia kanoja on maassamme lähes neljä miljoonaa ja vuosittain kasvatetaan arviolta
7 miljoonaa kalaa. Yksilöiden kärsimyksellä on väliä – esimerkiksi kivun tai pelon tunteminen on iso asia jokaiselle eläimelle.
Nykymuotoisessa eläintuotannossa lihaa, maitoa tai kananmunia tuotetaan mahdollisimman halvalla, mikä heijastuu tuotantoeläimiin huonoina oloina.
”Pienet parannukset, kuten vanhanmallisten häkkikanaloiden kielto vuonna 2012, ovat olleet askelia eteenpäin, mutta ne eivät ole ratkaisseet keskeisiä hyvinvointiongelmia. Merkittävät parannukset eläinten oloihin merkitsevät aina tuotantokustannusten kasvua, joten ne tulevat mahdollisiksi silloin, jos kuluttajat ovat valmiit maksamaan tuotteista selvästi enemmän”, sanoo Telkänranta.
Telkänrannan mukaan tarvittaisiin tutkimusta muun muassa siitä, kuinka paljon ihmiset olisivat valmiita maksamaan eettisemmästä eläintuotannosta ja siitä, millä keinoilla saadaan tietyllä summalla aikaan eniten eläinten olojen paranemista.
”Pitkän tähtäimen ratkaisu, jolla hyvinvointiongelmista päästäisiin eron lopullisesti, on kuitenkin kasviproteiinien ja keinolihan kehittäminen kilpailukykyisiksi tuotteiksi”, hän muistuttaa.
Helena Telkänranta
· Eläinten kokemusmaailmaan ja hyvinvointiin erikoistuneen tiedeviestintä- ja tutkimusyritys Arador Innovations Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.
· Toiminut eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkijana Helsingin yliopistossa ja Bristolin yliopistossa Britanniassa.
· Moninkertaisesti palkittu tietokirjailija. Häneltä on juuri ilmestynyt kolme lemmikkieläinten kokemusmaailmaan liittyvää kirjaa.
Jätä eläinrakkautesi elämään
Tekemällä testamentin annat korvaamattoman lahjan eläimille. Se on kaunis tapa varmistaa, että työ sinulle merkityksellisten
asioiden hyväksi voi jatkua. Harkitsetko testamentin tekemistä?
Lue lisää animalia.fi/testamenttilahjoitus tai ota yhteyttä Jussi Koiranen, talouspäällikkö,
Untuvikkojen tappaminen halutaan kieltää EU:ssa
eu-alueella tapetaan vuosittain noin 330 miljoonaa vastakuoriutunutta kukkotipua. lisäksi foie gras -teollisuuden takia tapetaan noin 40 miljoonaa naaraspuolista ankanpoikasta.
Saksalainen järjestö Animal Society on julkaissut raportin untuvikkojen tappamisesta ja sen vaihtoehtoehdoista. Maailmanlaajuisesti munateollisuus tappaa noin 6,5 miljardia untuvikkoa joka vuosi.
Munijakanojen kukkotiput ovat eläintuotannossa arvottomia, koska ne eivät muni eivätkä toisaalta kasva riittävän nopeasti, että niitä haluttaisiin kasvattaa lihan takia. Vastaavasti naarasankat jäävät pakkoruokinnalla toteutetussa foie gras -tuotannossa ylimääräisiksi, koska ne eivät kasvata samanlaatuista maksaa kuin ankkakoiraat. Molemmissa tuotannoissa yleinen käytäntö onkin tappaa ne vastakuoriutuneet untuvikot, jotka ovat sukupuolensa takia tuotannolle arvottomia.
Kananmunan käytölle on vaihtoehtoja
Eläinten kannalta paras vaihtoehto olisi kananmunan käytöstä luopuminen, jolloin tarvetta tipujen tappamiselle tai kukkojen kasvattamiselle ei enää olisi. Kasvipohjaiset proteiinivalmisteet ovat ympäristöystävällistä ja terveellistä syötävää.
Niin kauan kuin munantuotanto jatkuu, voitaisiin tappamisen sijaan munat lajitella sukupuolitunnistuksen avulla jo paljon ennen kuoriutumista. Tutkimusta on tehty myös sellaisten kanarotujen kasvattamisesta, joiden koiraspuoliset alkiot eivät kehity ja siten kuoriutuvat untuvikot ovat kaikki naaraita.
Euroopan komissio tarkastelee parhaillaan eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä. Koska tipujen tappamiselle on jo olemassa vaihtoehtoja, ei EU:n tule enää sallia käytännön jatkamista. Kieltoa ajavat useat eurooppalaiset eläinjärjestöt. Euroopan komissio onkin jo luvannut toimia kiellon edistämiseksi, mutta kieltoon tulee järjestöjen mielestä lisätä naaraspuoliset ankanpoikaset.
Saksa, Ranska, Itävalta, Italia ja Luxemburg ovat jo kieltäneet untuvikkojen tappamisen. Saksassa kielto on ollut voimassa pian vuoden.
Auta keräämään allekirjoituksia
Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen!
eurooppalainen kansalaisaloite fur free europe starttasi toukokuussa 2022. järjestöt ovat keränneet jo yli 1,4 miljoonaa allekirjoitusta aloitteeseen.
Tammikuussa aloite oli kerännyt jo yli 1,4 miljoonaa allekirjoitusta. Allekirjoitusten keruu jatkuu kuitenkin vielä, sillä keräyksen loputtua allekirjoitukset tarkistetaan ja osa nimistä hylätään virheellisinä, kuten tuplina tai puutteellisina. Tämän vuoksi aloitteeseen on kerättävä vähintään 1,4 miljoonaa allekirjoitusta, jotta tarkastuksenkin jälkeen varmistetaan riittävä määrä allekirjoituksia ja Euroopan komissio ottaa sen käsittelyyn.
Euroopan komissio ja parlamentti ovat aikaisemmin puoltaneet End the Cage Age -kansalaisaloitetta munivien kanojen, kananuorikoiden, siitoskanojen, siitosbroilereiden, viiriäisten, ankkojen, hanhien, kanien, emakoiden ja vasikoiden häkkikasvatuksen kieltämiseksi. Turkiseläimet eivät olleet mukana aloitteessa, sillä niiden kasvatuksesta ei ole olemassa EU-tason säädöksiä.
EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen, mutta nyt sitä ollaan tarkistamassa. EU-komissio on luvannut esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilainsäädännöksi vuoden 2023 lopussa. Lainsäädäntöprosessi on juuri nyt kriittisessä vaiheessa, ja sen vuoksi Fur Free Europe -kansalaisaloitteessa mukana olevat järjestöt tavoittelivat 1,4 miljoonaa allekirjoitusta jo tammikuun aikana. Nimien keruu jatkuu kui-
tenkin senkin jälkeen, jotta pystymme osoittamaan eurooppalaisille päättäjille, ettei turkistarhauksella ole Euroopan unionissa tulevaisuutta. Mitä enemmän aloite kerää allekirjoituksia, sitä enemmän sillä on painoarvoa.
Mitä voit tehdä
· Allekirjoita kansalaisaloite osoitteessa furfreeeurope.fi
· Jaa allekirjoituspyyntöjä sosiaalisessa mediassa.
· Pyydä työtovereitasi, koulukavereitasi tai muita ystäviäsi ja tuttaviasi allekirjoittamaan.
· Levitä aloitteen QR-koodillisia julisteita ja tarroja omalla alueellasi.
· Kirjoita paikallislehteen mielipidekirjoitus turkistarhauksen kieltämisen syistä ja kehota myös allekirjoittamaan kansalaisaloite.
Kalankasvatus unohtaa kalayksilöt
tv-dokumentti sairaaksi kasvatettu lohi norjan lohenkasvatuksen epäkohdista järkytti monia kalojen ystäviä. ulkomaiden tapa kohdella eläimiä on helppo tuomita, mutta onko kotimainen kalankasvatus sitten ongelmatonta?
Viime vuoden lopulla televisiossa nähtiin Ylen MOT.-toimituksen dokumentti suomalaisten suosikkikalan eli lohen ( Salmo salar ) kasvatuksesta. Suomen oma luonnonvarainen lohikanta on erittäin uhanalainen, ja lohi kaupan kalatiskeillä onkin yleensä kasvatettua ”kassilohta”, josta suuri osa tulee Norjasta. Sen kauppanimiä ovat merilohi, Jäämeren lohi ja Norjan lohi. Suomessa taas kasvatetaan Tyynestä valtamerestä kotoisin olevaa kirjolohta (Oncorhynchus mykiss).
Ympäristöongelmat ovat sekä norjalaisessa lohen- että suomalaisessa kirjolohenkasvatuksessa osittain samanlaiset, kyse on lähinnä mittakaavasta. Kalojen uloste ja rehujäämät rehevöittävät ja autioittavat merenpohjaa. Luonnonkantoja uhkaavat karkulaiset ovat suurempi ongelma Norjan vuonoissa kuin meillä, sillä kirjolohi ei vielä pysty lisääntymään Suomen viileissä vesissä.
Kirjolohia kasvatetaan meillä sekä meri- että maa-altaissa. Viimeksi mainituista osa kierrättää vettä, mikä pienentää laitoksen ympäristökuormaa. Ympäristöhaittoja on pyritty vähentämään myös lisäämällä rehun kasvipitoisuutta. Suomalaisille kirjolohille syötetäänkin paljon ulkomaista soijaa.
Onko fyysinen terveys yhtä kuin hyvinvointi?
Kun kasvatetuista kaloista puhutaan, keskitytään yleensä kalankasvatuksen taloudelliseen puoleen tai ympäristöhaasteisiin. Itse kalat ovat harvoin keskiössä edes silloin, kun aiheena on niiden terveys. Kalojen yksilöllisestä hyvinvoinnista ei puhuta oikeastaan lainkaan.
Ylen dokumenttiohjelmassa kerrotaan, että Norjassa vuosittain kasvatetuista noin 450 miljoonasta lohesta jopa 20 prosenttia kuolee kasvatuksen aikana. Kasvatetuilla lohilla esiintyy sydämen epämuodostumia, jotka altistavat ne ennenaikaiselle kuolemalle. Ahtaissa oloissa stressaantuneisiin kaloihin iskee tauteja ja loisia, jotka leviävät myös villilohiin. Kuoleman riskiä lisäävät kovakouraiset hoitotoimenpiteet, kuten kalojen kylvetys lämpimässä vedessä ihoa jäytävien loisten häätämiseksi.
Kalojen terveydessä on parannettavaa Suomessakin. Täällä ei esiinny lohiloista, mutta kasvatetuilla kaloilla esiintyy lukuisia muita tauteja, kuten herkästi tarttuvia viruksia ja vesihometta eli leväsienen aiheuttamaa ihosairautta.
Suuri kuolleisuus kertoo siitä, että kasvatusoloissa on jotain vialla. Tautien ja loisten esiintymistä voidaan hillitä muun muassa kalatiheyttä väljentämällä. Mutta riittääkö fyysisestä terveydestä huolehtiminen kalojen hyvinvointiin?
On yhä enemmän todisteita siitä, että kalat eivät häviä muille selkärankaisille eläimille tuntoisuudessa tai tietoisuudessakaan. Kalojen on osoitettu kokevan kipua ja pystyvän oppimaan ja muistamaan. Kaloissa on persoonallisuuseroja, ne tunnistavat muut yksilöt ja kykenevät solmimaan jonkinlaisia ystävyyssuhteitakin.
Luontoon vapautetut kalanpoikaset pärjäävät sitä paremmin, mitä enemmän niillä on ollut virikkeitä kasvatuslaitoksessa. Tämä kaikki kertoo paljon suuremmista mielen kyvyistä kuin mitä kaloilla haluttaisiinkaan nähdä.
Edes kuolema ei ole tuskaton
Lainsäädännössä kalojen tuntoisuus tunnustetaan, mutta puutteellisesti. Suomessakin laki edellyttää, että kasvatetut kalat tainnutetaan ennen tappamista. Suomessa on yleisesti käytössä hiilidioksiditainnutus. Hiilidioksiditainnutusta varten kalat siirretään kasvatusaltaasta tankkiin tai altaaseen, jonka vesi kyllästetään hiilidioksidilla. Hiilidioksidi kirvelee tuskallisesti kiduksissa, ja tajunnan menetys voi kestää kirjolohella useita minuutteja.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA suositteli jo vuonna 2009 hiilidioksiditainnutuksen välttämistä. Norjassa se onkin kielletty, ja siellä kalat tainnutetaan sähköllä tai lyömällä niitä koneellisesti päähän. Näissäkin menetelmissä on huonot puolensa.
Kalojen kannalta ongelmia on siten niin norjalaisessa kuin suomalaisessakin kalankasvatuksessa. Eläintuotantoon liittyy aina eläinyksilöiden oikeuksien polkemista, eikä hyvinvointia voida tuhansien yksilöiden kasvatusyksiköissä varmistaa.
ILMESTYY 20.2.
Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta:
INTOKUSTANNUS.FI
Lue verkossa: maailmankuvalehti.fi
Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailmankuvalehti
NÄIN PELASTAMME PLANEETAN
Kansainvälisesti tunnetun kirjailijan ja aktivistin ensimmäinen kirja nuorille! Kirja kertoo vaikuttavasti ja selväsanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka jokainen voi osallistua maailman muuttamiseen.
@intokustannus
naalien totaalinen ahdinko
Mari Pihlajaniemi. Olipa kerran Pohjola. Tammi, 2022. 201 s.
samaan aikaan kun erittäin uhanalaista naalia yritetään palauttaa Suomen tuntureille asumaan ja pesimään, viruu turkistarhoillamme satojatuhansia naaleja eli tarhauskielellä sinikettuja. Onkin ironista, että naalien uhanalaistumisen syyt ovat osin turkistarhauksessa, sillä ensin naalien metsästäminen turkisten vuoksi ja sen jälkeen eläinten pyydystäminen turkistarhoilla kasvatettavaksi suisti naalikannan voimakkaaseen alamäkeen. Lopulta vielä ilmastonmuutos seurauksineen on tehnyt naalien tilanteen entistä tukalammaksi.
Kirja antaa tarkan kuvauksen siitä, miten ekosysteemeissä eri lajit linkittyvät toisiinsa ja miten herkkää koko systeemin toiminta on. Olemme ajaneet naalin totaaliseen ahdinkoon – sekä luonnossa että tarhattuna.
lau R a uotila
herkullista arkiruokaa ilman turhaa tiskiä
Elina Innanen. Yhden astian vegaaniruoat. Kosmos, 2022. 136 s.
chocochili-blogista tutun Elina Innasen uusin keittokirja on täsmäisku erityisesti pienen keittiön ja tiskivuorten kanssa kamppaileville. Kirjan reseptit on suunniteltu niin, että ne valmistuvat yhdessä astiassa ilman turhaa tiskiä: kattilassa, pannulla tai uunipellillä. Lisäksi tarvitset vain leikkuulaudan, mittakipon, veitsen ja lusikoita. Tästä ei kokkaaminen paljon helpommaksi voi muuttua.
Reseptit ovat taattua Chocochili-laatua: maistuvaa arkiruokaa pikkutwistillä. Esimerkiksi vanha tuttu kalaton kiusaus saa uutta potkua, kun sekaan heitetään kapriksia ja kikherneitä.
Kirja näyttää, miten helppoa ja herkullista kasvisruoan kokkaaminen on ja sopii siksi myös ensimmäiseksi keittokirjaksi aloittelevalle vegekokille.
S enni puu S tinen
pohdintoja biodiversiteetistä
Sami Keto. Enemmän kuin sapiens – Kasvu elonkirjon jäseneksi. Into Kustannus, 2022. 220 s.
joskus keskustelu ihmisen asemasta elonkirjossa ja tavasta kohdella eläimiä kiristyy saarnaavaksi. Ekologi ja kasvatustieteilijä Sami Keto kulkee toista tietä. Hänen kiireetön kerrontansa polveilee Tähtien sodan midikloriaaneista kautta rantain Thaimaan kuninkaan hoviin. Tarinoissa Ihminen on terrapeutin (sic) vastaanotolla ja “Ismo” avautuu salametsästyksestä. Keto punnitsee vieraslajiutta käyttäen esimerkkinä tositapausta, jossa palomiehet pelastavat jäällä liukastelevan valkohäntäkauriin, ja muuttaa tositapauksen erääksi Raamatun kertomukseksi.
Kirjan tarkoitus on tuottaa toisenlaista ihmisyyden kertomusta jäsenyydestämme elonkirjossa. Toisaalta teos tallaa tuttujakin polkuja muun muassa kuvaamalla entisajan eläinkokeita. Niinpä eläinsuojelukentällä pitkään kulkeneen tajuntaa kirja ei räjäyttäne, mutta ainakin minua kiehtoivat tarinallisuus ja kerrankin laveampi pohdinta ihmisestä osana biodiversiteettiä. Myös teoksen toiveikas ote saa minut suosittelemaan sen lukemista, etenkin, jos eläinsuojelun lisäksi on kiinnostunut luonnon- ja ympäristönsuojelusta.
Lukumatkalla vastaan tuli niin monta ihmistä, kuten Rosa Parks ja Steve Jobs, että kaipasin loppuun viite- ja lähdeluettelon lisäksi vielä henkilöhakemistoa. Aiheesta lukemista voi jatkaa teoksen verkkosivuilla enemmankuinsapiens.fi
Mitä kaikkea saimme aikaan vuonna 2022?
vuosi 2022 oli turkistarhauksen ja eläinlain vuosi. kymmenet aktiivimme ympäri suomen
järjestivät vaikuttavia tapahtumia ja tekivät eläinten oikeuksia näkyviksi. tutustu näiden esimerkkien kautta työhömme!
Tapahtumat
Järjestimme kaksiosaisen Vaikuta eläinlakiin -koulutuksen.
Toimme ensimmäistä kertaa eläinoikeudet Suomi-areenaan. Järjestimme Suomi-areenassa keskustelun otsikolla ”Miksi söisimme eläimiä enää vuonna 2050?”. Lisäksi Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs osallistui väittelyyn siitä, tarvitseeko suomalainen kotieläintuotanto pelastaa.
Järjestimme turkistarhauksen lakkauttamista käsittelevän tapahtuman syyskuussa Helsingissä.
Järjestimme mielenilmauksen Eduskuntatalon portailla eläinlain tullessa eduskuntaan.
Alueosastot järjestivät eri puolilla Suomea lähes 40 tapahtumaa.
Kansainvälinen työ
Olimme käynnistämässä eurooppalaista Fur Free Europe -kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan turkistarhauksen kieltämistä koko EU:ssa. Aloite keräsi yli 1,4 miljoonaa nimeä tammikuun loppuun mennessä. Suomesta allekirjoituksia kertyi yli 80 000. Yksi aloitteentekijöistä on Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
Olimme mukana eläinkokeiden kieltämistä vaatineessa eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa, joka saavutti 1,4 miljoonaa allekirjoittajaa elokuussa ja etenee siten EUkomission käsittelyyn.
Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta toimi eurooppalaisten eläinjärjestöjen kattojärjestön Eurogroup for Animalsin hallituksessa.
Osallistuimme aktiivisesti useiden kansainvälisten verkostojen ja järjestöjen toimintaan, kuten Fur Free Alliancen, Cruelty Free Europen sekä Eurogroup for Animalsin.
Tuimme Ukrainan eläimiä antamalla lahjoitukset järjestöille, jotka toimittavat ruokaa ja lääkkeitä eläinsuojiin.
Tuimme ulkomailla tehtävää rescuekoirien auttamistyötä 30 000 eurolla.
Tuimme Animalian karhuryhmän kautta toisen sappikarhujen turvakeskuksen rakentamista Vietnamiin.
Tiedon tuottaminen
Animalia-media paljasti turkistarhojen saaneen yli 33 miljoonaa euroa koronatukia. Tukia oli myönnetty ehtojen vastaisesti myös sellaisille tarhoille, jotka olivat taloudellisissa vaikeuksissa jo ennen pandemiaa.
Teetimme mielipidemittauksen, jonka mukaan 75 % suomalaisista ei hyväksy turkistarhauksen tukemista julkisista varoista.
Julkaisimme syyskuussa professori Eija Vinnarin Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista -raportin, eli ns. exit-strategian, joka tarkastelee turkistarhausalan rakennemuutosta erityisesti tulevaisuuden vaihtoehtojen kannalta.
Julkaisimme yli 400 lääkärin ja eläinlääkärin vetoomuksen hallitukselle turkistarhauksen kieltämiseksi.
Julkaisimme Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan puitteissa Animalia-mediassa puheenvuoroja tutkijoilta ja asiantuntijoilta.
Teetimme mielipidemittauksen, jonka mukaan jo 80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.
Animalia-lehti ilmestyi neljä kertaa. Verkkolehti Animaliamediassa julkaistiin 83 erilaista artikkelia.
Eläinpolitiikka
Jätimme lausunnon eläinlain luonnoksesta alkuvuodesta 2022. Kannustimme muita järjestöjä sekä yksityishenkilöitä jättämään omia lausuntojaan ja kokosimme eläimille myönteisiä lausuntoja erilliselle pystymmeparempaan.fisivulle. Ministeriölle lausuntoja jätettiinkin ennätysmäärä, noin 500 kappaletta.
Tapasimme maa- ja metsätalousministerin sekä yli 50 kansanedustajaa ja muuta poliittista vaikuttajaa, joille kerroimme eläinlain puutteista ja vaadimme siihen muutoksia.
Lausuntokierroksen jälkeen eläinlakiin kirjattiin vielä sinnikkäästi vaatimiamme parannuksia, kuten karjuporsaiden kirurgisen kastraation kielto.
Jätimme eduskunnalle ja ministeriöille kaikkiaan 10 lausuntoa tai kantelua.
Käynnistimme Eläinoikeusvaikuttajat-toiminnan, jonka kautta tehostimme vaikuttamistyötämme aktiivisten vapaaehtoisten kanssa.
Kehotimme ihmisiä kirjoittamaan eläinlain parantamisen puolesta.
Loimme verkkosivuille uuden Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstan, joka tuo näkyväksi Animalian vaikuttamistyötä ja eläinpoliittisia aiheita.
Syksyllä tapasimme lähes kaikki eduskuntapuolueet ja kerroimme, miten eläinten oikeudet tulee huomioida vaaliohjelmissa sekä tulevassa hallitusohjelmassa.
Animaalit kautta maan
Animalia some
Rovaniemen Animalia järjesti turkistarhauksen vastaisen mielenosoituksen tammikuussa.
Seuraa Rovaniemen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliarovaniemi
Tampereen Animalia osoitti mieltä turkistarhausta vastaan turkittomana perjantaina marraskuussa.
Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliatampere
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.
Kotkan Animalian ja Kohtuus Kymenlaaksossa järjestivät kasvisruokakurssin tammikuussa!
Seuraa Kotkan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliakotka
Pääkaupunkiseudulla toimii myös karhuryhmä (karhuryhma@ animalia.fi). Eläinoikeusvaikuttajat on paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa (tiina.ollila@animalia.fi)
Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!
Martta Kinnunen, vapaaehtoiskoordinaattori martta.kinnunen@animalia.fi puh. 045 632 8072
Animalia näkyy usein Kouvolan katukuvassa
kouvolassa animalia on tullut tutuksi monille paikallisille, sillä aktiivit jalkautuvat säännöllisesti sinne, missä ihmiset liikkuvat.
Jos olet käynyt Kouvolan kauppakeskuksissa ostoksilla, olet luultavasti törmännyt Minna Saloseen , Kouvolan Animalian yhteyshenkilöön. Infopöydän pitäminen kauppakeskuksissa on mutkaton tapa olla näkyvillä tavallisten kansalaisten elämässä. Pöydän ääressä Minna tiimeineen kerää lahjoituksia lippaisiin, myy kannatustuotteita sekä jakaa tietoa eläinoikeuksista.
”Turkisten vastaiseen kansalaisaloitteeseen on ollut luontevaa kerätä samalla allekirjoituksia. Parasta ihmisten keskelle rantautumisessa ovat heidän kannustavat kommenttinsa”, Minna kertoo.
Minna hoitaa alueosaston juoksevia asioita sekä suunnittelee ja toteuttaa ta-
pahtumia. Viime vuoden mieleenpainuvimpiin tapahtumiin kuului yhdessä kotkalaisten kanssa toteutettu turkismielenosoitus. Kesäinen katuliitutempaus ja ilmaiset kasvishampurilaiset taas saivat suuren määrän teinejä tutustumaan Animaliaan. ”Tämän kevään päätapahtuma tulee olemaan vaalipäivän vaalikahvit 2.4 Sinne ovat tervetulleita kaikki Animaliasta kiinnostuneet uudet ja vanhat ystävät!”
Pianonsoitonopettajana työskentelevä Minna on ollut mukana Kouvolan Animalian toiminnassa vuodesta 2015 alkaen. Eläinten oikeuksia Minna on puolustanut jo teini-iästä lähtien, jolloin hän luki tarkkaan Koe-eläinten suojelu -lehden kaikki numerot. ”Maatiaiskissani Kiira on lähtöisin paikallisesta eläinsuo-
jeluyhdistyksestä. Olen myös perustanut tukiryhmän Turbo-Jytkylle, entiselle ravihevoselle, jonka oli määrä joutua teurastamolle uransa jälkeen”, Minna kertoo.
Animaliassa on ollut Minnalle tärkeintä uusien samanhenkisten ystävien löytyminen ja ryhmähenki. ”On hienoa tehdä työtä eläinten eteen yhdessä, siitä saa niin hyvän mielen. On myös ollut mielenkiintoista seurata eläinlain kehitystä ja nyt tietenkin kansalaisaloitteen etenemistä”. Minna toivookin näkevänsä vielä elinaikanaan turkistarhauksen lopun Suomessa. Ja pysyvänsä hyvässä kunnossa pitkään voidakseen jatkaa työtään eläinten hyväksi!
Ota yhteyttä: kouvola@animalia.fi.
teksti heli mäenpää • kuva minna salonenHurmaavat leivonnaiset
leipominen onnistuu erinomaisesti vegaanisista ainesosista. testaa suussa sulavat sitruuna-salmiakkikuppikakut sekä herkulliset whoopie piet!
Sitruuna-salmiakkikuppikakut
noin 12 kappaletta
2,5 dl kaurajuomaa
1 tl omenaviinietikkaa
180 g (n. 2 dl) sokeria
85 ml öljyä
1 tl vaniljasokeria
2 tl raastettua sitruunan kuorta
1–2 rkl sitruunamehua
230 g (n. 3,5 dl) vehnäjauhoja
¾ tl ruokasoodaa
½ tl leivinjauhetta
¼ tl suolaa
0,75–1 dl turkinpippurirouhetta
Snickers whoopie piet
150 g tummansinistä Keiju-margariinia
1 ¾ dl fariinisokeria
3 dl vehnäjauhoja
½ dl kaakaojauhetta
1½ tl leivinjauhetta
1½ tl vaniljasokeria
½ tl suolaa
2 dl kaurakermaa
1 Vatkaa huoneenlämpöinen margariini ja sokeri kuohkeaksi.
Täyte
1 prk Oatly naturell -levitettä
1 dl maapähkinävoita
1 dl muscovadosokeria
n. 1 dl suolapähkinöitä hienoksi rouhittuna
1 tl vaniljasokeria
2
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää margariiniseokseen. Älä sekoita liikaa, jotta taikina ei sitkostu.
1 Vatkaa maapähkinävoi, Oatlyn levite ja muscovadosokeri tasaiseksi tahnaksi. Lisää rouhitut suolapähkinät ja vaniljasokeri. Säilytä tarvittaessa jääkaapissa.
1
Sekoita kulhossa kaurajuoma ja viinietikka. Anna seistä pari minuuttia, jotta kaurajuoma hieman juoksettuu. Lisää sokeri, öljy ja vaniljasokeri. Sekoita, kunnes sokeri on sulanut.
2
Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet keskenään ja lisää ne nestemäisiin kahdessa erässä. Sekoita tasaiseksi, älä vatkaa.
3
Mikäli käytät ohuita paperivuokia, laita ne muffinssipellin syvennyksiin. Vaikka ohuita vuokia laittaisi pellille 2 päällekkäin, on tämä taikina sen verran löysää, ettei pidä kauniisti muotoaan. Täytä vuoat ⅔ täyteen.
4
Paista 185-asteessa noin 20 min tai kunnes hammastikkuun ei enää jää taikinaa.
Kuorrutus
1 prk (250 g) Schlagfix Mascarpone
2 dl Oddlygood Easy Whipping tomusokeria maun mukaan
2-3 rkl sitruunamehua (tai maun mukaan)
1
Vaahdota jääkaappikylmää vispiä ja sitruunamehua hetken (ei kovin jämäkäksi), ennen kuin kun lisäät jääkaappikylmän mascarponen pienissä erissä. Siivilöi joukkoon tomusokeria maun mukaan. Vaahdota kuorrute napakaksi.
2
Pursota kuorrute jäähtyneiden muffinien päälle. Ripottele halutessasi pinnalle salmiakkirouhetta.
3
Lisää kaurakerma ja sekoita tasaiseksi. Jos taikina tuntuu liian paksulta pursotettavaksi, lisää tilkka kermaa.
4 Laita taikina pursotuspussiin. Pursota leivinpaperille halkaisijaltaan n. 7 cm kokoisia pyörylöitä.
5
Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 10–12 min. Anna pohjien jäähtyä hyvin ennen täyttämistä.
2
Lusikoi tai pursoita täytettä whoopie-pohjalle ja laita toinen pohja kanneksi.
3 Säilytä whoopiet kannellisessa rasiassa viileässä.
Animalia testaa
Vegaaniset proteiinipatukat
proteiinipatukat auttavat jaksamaan niin välipalana kuin vaikkapa retkieväänä. kuopion aktiivit ottivat testiin neljä erilaista vegaanista proteiinipatukkaa ja löysivät niistä myös selvän suosikkinsa.
Hinta
Valmistaja
Valmistusmaa
Proteiinia
Arvio
keto bar choc fudge & peanut the protein bar hazelnut granola bar cacao crunch maxim mighty crunchy brownie
2,15 € / 55 g ( 39,09 € / kg)
Orkla Care
Alankomaat
31 g / 100 g
”Houkuttelevan ja erittäin suklaisen näköinen.”
”Vähän kahvin makua.”
”Rapea päältä, pehmeä sisältä.”
”Maistuu selkeästi suklaa.”
”Menisi ihan herkustakin.”
1,85 € / 40 g ( 46,25 € / kg)
Foodin Oy
Suomi
8,7 g / 100 g
”Tuoksuu selvästi rusinalta.” ”Kuiva. Pehmeä massa, jossa siemeniä ja pähkinöitä.”
”Pähkinä maistuu selkeästi.”
”Kuivatut hedelmät tuo makeutta.”
2,35 € / 50 g ( 47 € / kg)
Pulsin
Iso-Britannia 25 g / 100 g
”Suloisin ja ihan houkuttelevan näköinen.”
”Pehmeä massa rapeilla pähkinöillä. Mureneva.”
”Jos tykkää maapähkinöistä ja maapähkinävoista, niin saattaa tykätä tästä.”
”Kiva lisä patukassa ovat tummasuklaapalat.”
2,69 € / 60 g ( 44,83 € / kg)
Oatlaws
Makedonia
22 g / 100 g
”Tasaisesta massasta tehty.” ”Aika vahva tuoksu.”
”Todella jauhoinen ja kuiva.”
”Aika mauton.”
Pisteet
testivoittajaPuolustamme eläimiä yhdessä myös tänä vuonna
sinun tukesi on välttämätön edellytys animalian työlle eläinten oikeuksien edistäjänä.
toivottavasti ehdit jo lukea lehden sivuilta 24–25 jutun yhteisistä saavutuksistamme viime vuonna. Kiitos jokaisesta voitosta eläinten hyväksi kuuluu sinulle, Animalian tukija.
Olitpa sitten tuttu jo vuosien takaa tai aivan tuore animalialainen, sinun tuellasi on suuri merkitys sille, kuinka tehokkaasti Animalia voi edistää eläinten hyvinvointia ja eläinten oikeuksia. Meillä on yhteinen päämäärää muuttaa yhteiskuntaamme kaikille eläimille paremmaksi. Lahjoitusten ja jäsenmaksujen ansiosta voimme tehdä työtä sen saavuttamiseksi ammattimaisesti, vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti.
Mukanaolosi on myös vahva viesti päättäjille. Kun kaltaisesi kansalaiset ovat valmiita antamaan oman panoksensa kettujen, lehmien ja muiden eläinten hyvinvoinnin edistämiseen, herättää se kansanedustajien ja median mielenkiinnon yhteistä asiaamme kohtaan. Vaatimuksemme eläinten paremmasta kohtelusta saa lisää painoarvoa, kun voimme osoittaa, että kanssamme eläimiä puolustaa sitoutunut joukko Animalian tukijoita.
Lähdemme innolla kohti alkavaa vuotta ja uusia tekoja eläinten hyväksi. Kiitos, että kuljet kanssamme!
Puolusta eläimiä kuukausilahjoittajana
Kuukausilahjoittajana puolustat niitä miljoonia eläimiä, joita käytetään ruuantuotannossa, turkistarhauksessa tai eläinkokeissa.
Lahjoituksesi ansiosta voimme tehdä töitä eläinten oikeuksien puolesta vuoden jokaisena päivänä.
Lahjoitusvarat käytämme kampanjointiin, poliittiseen vaikuttamiseen ja viestintä- ja mediatyöhön eläinten puolesta.
Liity mukaan kuukausilahjoittajaksi animalia.fi/kuukausilahjoitus tai postita meille oheinen lomake! Postimaksu on maksettu puolestasi.
Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!
Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: €/kk (min. 7 €/kk)
Eräpäivä on joka kuun 5. päivä 20. päivä
Nimi:
Katuosoite:
Postinumero ja -toimipaikka:
Sähköpostiosoite:
Puhelinnumero:
Syntymäaika:
Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.
Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.
Postimaksu maksettu kotimaassa
Tunnus 5007666 00003 VASTAUSLÄHETYS