Animalia 1/1986 by Animalia ry

ANI MALIA , Ä

^il

^ | | /

K O E -E L Ä IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIE D O T IN F O R RM MA ATTIO I NSBLA! F Ö R S Ö K S D JU FÖR FÖRSÖI

ANI MALIA K O E -E LÄ IN TE N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI

1/86

IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR F Ö R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N

19. vuosikerta

Vastaava to im itta ja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063 T oim ituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkanen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen Taitto: Raili Vesanen M aksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit. PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön la hjo itukse t KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 T oim isto n osoite Mäkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 10— 18 m uina arkip. 9— 17 T oim isto n hoitaja Jonna Takkunen T ied otussihtee ri Kaarina Kivivuori

SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus ....................................... S yöpätutkim us — tu lo k s ia vai taka pakkia .................................................. Kaikki syöpää to r ju m a a n ............... T unteettom uus m ah do llista a eläin kokeet .................................................. E d u s k u n ta k u u lu m is ia ...................... V uosikokouskutsu .......................... Koe-eläinten Suojelu ry:n to im in ta kertom us vuodelta 1985 ............... Eläinkokeet — ihm iskunnan pelas tusko? .................................................. Esbo svenska krets ........................ S yöpähirviö — ehtym ätön kultalähde .................................................... Oikeaa tieto a e lä in k o k e is ta Eläinsuojelulain m uutos ja uusi eläinkoeasetus — silkkaa silm änlum e tta Esim erkkejä syövän vaihtoehtoises ta p a ra n ta m is e s ta ............................ Lääketeollisuus vaatii sensuuria P oim ittu a ........................................... G reta v. Tobiesen in m em oriam .. 12 kissaa pelastettu joutum asta koee lä im ik s i.............................................. Info ...................................................... Mitä m ieltä lehdestä — lukijakyselyn s a t o a .................................................... Eläinsuojelu tänään ........................ Vihreä risti k ii t t ä ä ............................ Sveitsin k a n s a n a lo ite ...................... N uorten A n im a lia ............................ Lääkäreiden m ie lip iteitä eläinkokeis-

3 4 6 6 6 7

HANNELE LUUKKAINEN PUHEENJOHTAJA

10 13

ANIM ALIA — DJUREN

14 15 18 22 25 24 26 26 27

Kannessa: Kuudes päivä LD50-testissä. Tällä beaglella o li vakavia hengitysongelm ia ja se ei pystyn yt seisom aan jaloillaan. S ilm istä vuosi verta. Kuva: Brian Gunn

28 28 29 30 31

Jäsenm aksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen

llm o itu sh in n a t 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk llm estym isaikatau lu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 3. 3. -86 Vammala 1986 Vammalan Kirjapaino Oy

Tervetuloa lukemaan uusittua lehteämme. Sen nim i ANIM ALIA on latinaa ja tar koittaa ELÄIMET. Eläinten vapauttam iseksihan me tätä lehteä nimenomaan teemm e. Eläinten laajam ittainen väärin käyttö on nyky-yhteiskunnassam m e niin yleistä, e ttä tarvitsem m e uusia voim ia eläinten oikeuksien puolustam iseen. — Onnea matkaan AN IM ALIA! Tämän numeron teemana on syöpä. Syöpä on taikasana, jo nka avulla tu tkija t ovat kaikkialla m aailmassa vuosikym m e nien ajan saaneet rajattom asti varoja val tio lta , sä ä tiö iltä ja y k s ity is iltä ih m isiltä . M iksei syövän arvoitus sitten jo ratkea? Siksi, että syöpää on tu tk ittu eläinkokein eikä ihm isten om ien solujen avulla. M il jo o n ille ja taas m iljo o n ille terveille eläi m ille on is tu te ttu syöpäkasvaim ia, ne on a ltis te ttu säte ilylle ja n iille on pakkosyö te tty syöpää aiheuttavia aineita, m utta syövät vain lisääntyvät. Totuus on, että yk

sikään e lä im ille aiheutettu syöpä ei vas taa ihm isten syöpää. Syövän arvoitus ei tu le ikinä selviämään ellei eläinkokeellisesta tutkim uksesta siirrytä ihm issolujen avulla tapahtuvaan tutkim ukseen ja k lii niseen tutkim ukseen. Materiaalia ainakin riittää, sillä maailma on pullollaan syöpäisiä ihmisiä. S iitä ovat pitäneet huolen lääkem yrkyt, elintarvikkeiden lisäaineet ja ym päristösaasteet. Tänä vuonna Suomen suurin eläinsuoje lu jä rje stö Koe-eläinten suojelu ry tä y t tää 25 vuotta ja maamme ainoa eläin ko keita korvaavien menetelmien kehittäm is tä tukeva säätiö — Koe-eläinten suojelun säätiö täyttää 15 vuotta. Juhlavuoden kun niaksi paiskim me tö itä entistä enemmän. Juhlien aika on vasta sitten, kun yksikään eläin ei tässä maassa ole ihm isten m ie li vallan arm oilla. E läinsuojelulaki on saa tava m uutettua sellaiseksi, että se nim en sä m ukaisesti su o je lisi kaikkia eläim iä kaikissa olosuhteissa. Nyt vuoden alus ta voimaan tullee t eläinsuojelulain m uu tos ja asetus koe-eläintoim innasta ovat silkkaa silm änlum etta. — Ryhdytään siis tö ih in !

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen P irttip o lku 16 A 00630 H elsinki 63 Puh. 742 931

M ainokset Raili Vesanen Puh. t. 120 5447

AN IM ALIA — ELÄIMET

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien m enetel mien käyttöä ja kehittäm istä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to teuttam iseksi yhdistys kerää tietoja eläin kokeista, eläinkokeita korvaavista mene telm istä ja kaikesta eläinten hyötykäytös tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa n iis tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testam entteja sekä harjoit taa m yyntitoim intaa.

V ietäm m e kansainvälistä koe-eläinten päivää 1986 järjestäm ällä 26. 4. lauantaina H elsingissä m ielen osoituksen eläin ko keita vastaan. M ie le n o s o itu k sen teem o in a ovat eläin ko keet psykologiassa se kä syöpätutkim us eläim illä. Toivom m e, että tällä kertaa todella kaikki kynnelle kykenevät o sallistu vat m ielen o so itu kseen . N äytetään, että m eitä on paljon! L isätieto ja ko koo ntu m isp aikasta ja ajas ta jäsen leh d essä 2/86. V o itko levittää m ie le n o so itu s ilm o itu k sia pääkau punkiseudulla — ota yhteys!

Välkom m en att läsa vär förnyade tids k rift! Den heter ANIM ALIA, vilket är latin och betyder — djuren. Det är ju uttrycklig en fö r att frigö ra djuren som denna tid s k rift görs. I värt moderna samhälle är om fattande exploatering av d ju r sä allm änt, att nya krafter är av nöden fö r att förfäkta djurens rättigheter. Lycka till ANI MALIA! Temat fö r detta num m er är CANCER. Cancer är ett m agiskt ord, tack vare v il ket forskare överallt i världen beviljas nästan obegränsade medel säväl av stater, s tifte ls e r som privata personer. Varför fin n s det ändä ingen lösning pä cancerm ysteriet? Därför att cancerforskningen har skett m edelst djurförsö k i stället för m änniskoceller. I m iljoner och äter m iljoner friska djur har inplanterats cancer, de har utsatts för besträlning och tvängsmatats med ämnen som f ramkallar cancer — men cancern bara ökar! Cancerproblemet kom m er aldrig att lösas sävida inte en övergäng frän djurförsök tili forskning av människoceller och klinisk forskning äger rum. Material fin n s det övernog — värl den vim lar av cancerangripna människor. Det är nägot som m ediciner, gifte r, tillsatsämnen i livsm edel och m iljönersm utsning sö rjt för. I är fyller Försöksdjurens Värn 25 är och Försöksdjurens s tifte is e 15 är! Denna s tifte is e är den enda stifte is e i värt land som understöder utvecklingen av alternativm etod er i stä lle t fö r djurförsök. Jubileum säret firas med in te n sifie ra t a r b e t e! När vi kom m it sä längt att ej ett enda d ju r i värt land längre är u tsa tt för människors godtycke — dä fö rst är det dags att ju bilera ! Vi mäste fä tili ständ en sädan ändring av djurskyddslagen att lagen säsom namnet förutsätter skyddardjuren under alla om ständigheter. Den ändring av djurskyddslagen och förordningen om försöksdjursverksam heten som trädde i kraft vid ärets början är rena bluffen. Sä lät oss gripa verket an!

K A IK K I S Y Ö P Ä Ä TO R JU M A A N on Pohjoismaisen Syöpäunionin järjestä mä yhteispohjoism ainen varainkeräys- ja tiedotuskam panja, joka toteutetaan Suo m essa 12— 20. h u htiku uta 1986. Puolet kampanjan tu o to sta käytetään Suom es sa sellaisenaan tieteellisen tutkim ustyön edistäm iseen, toinen puoli jää m aakun n a llisille syöpäyhdistyksille niiden omien tavo itte ide n toteuttam iseen. P ohjoism aissa sairastuu vu o sitta in yli 90.000 he nkilöä syöpään ja tu tkim u ste n mukaan n. 75— 90 % syöpäsairauksista jo htuu y m p ä ristö te kijö istä ja ihm isen om asta käyttäytymisestä. Yksi syövän rat kaisun perusongelm a on syöpien m on i m uotoisuus: syöpä voi saada alkunsa m istä tahansa kudoksesta ja olla vielä s it tenkin eri y k s ilö illä erilainen. Syöpä voi m uuttua toise nlaise ksi jopa vielä kasvaessaankin. Kun otetaan huom ioon syövän m oni m uotoisuus ja se, että suurin osa syövistä johtuu ym päristötekijöistä (ja ovat siis en naltaehkäistävissä), tuntuu järjettöm ältä, että jatkuvasti käytetään tä h titie te e llis iä sum m ia syövän tutkim ise en e läin koke i den avulla. Useat alan a sia n tu n tija t ovat sitä m ieltä, että syövän tu tkim in e n eläi m illä ei johda tuloksiin, sillä yksikään eläi m ille aihe utettu syöpä ei vastaa ihm isen syöpää ja e läin koke isiin keskittym inen

vain hidastaa syövän arvoituksen ratkai sua. Mm. länsisaksalainen syöpäspesialis ti tri. H. Oeser on todennut, e ttä tu tk i m uksessa tu lis i keskittyä eläinten ase m asta ih m issoluihin . Koe-eläinten Suojelu ry haluaa o sa llis tua om alta osaltaan »Kaikki syöpää to r jumaan» -kampanjaan, m utta ei tukem al la sellaista syöpätutkim usta, joka käyttää välineenään eläviä eläimiä. Vastustamme sitä, että terveille eläim ille istutetaan syö päkasvaimia, että ne altiste taan sä te ilyl le tai että n iille pakkosyötetään m ahdol lisesti syöpää aiheuttavia aineita. Syöpäkokeet elä im illä ovat hyvin tu s k a llis ia ja lisäksi harhaanjohtavia. M ielestäm m e eläinkokeelliseen syöpätutkim ukseen ei pitä isi suunnata enää varoja vaan ke skit tyä kliiniseen tutkim ukseen, ihm issolujen avulla tapahtuvaan tutkim ukseen sekä tie dottaa entistä paljon voim akkaam min s ii tä, m iten syöpä on ennaltaehkäistävissä. Valistustyön osuutta ei m ielestäm m e voi korostaa liikaa, koska vain sen avulla ih m iset saadaan ottam aan vastuu om asta terveydestään. Lisäksi tu lisi viranomaisia painostaa to im e n p ite isiin , jo illa ih m is il le taataan turvallinen elinym päristö. O taksum m e kuite nkin, e ttä suurin osa Pohjoismaisen Syöpäunionin keräämistä varoista tullaan suuntaam aan sellaiseen

Haluatko tukea sellaista syöpätutkimusta, jossa ei käyte tä eläviä eläimiä? Haluatko, että syöpävalistusta lisätään, jolloin ihmiset voisivat itse ottaa vastuun omasta tervey destään? Suurin osa syövistähän johtuu vääristä elämän tavoista ja epäpuhtaasta ympäristöstä. Lahjoita koe-eläinten suojelun säätiölle,

syöpätutkimukseen, joka tavalla tai toisel la sivuaa eläinkokeita. Siksi haluam me ta rjo ta vaihtoehdon n iille ih m isille, jo tka m ieluum m in tukevat tutkim usta , joka ei käytä välineenään eläviä eläim iä. Koeeläinten Suojelun Säätiö (perustettu 1971) jakaa vuosittain apurahoja sellaiseen tie teelliseen tutkim ukseen, jonka avulla siir rytään eläinkokeista in h im illise m p iin tu t kim u sm uoto ihin. Säätiön hallituksessa on ed uste ttu in a lääkäreitä, tu tk ijo ita , eläinlääkäreitä, biologeja sekä m aallikko ja. M ikäli haluat tukea syöpätutkim usta, jo ta ei tehdä eläim illä, vo it tehdä la h jo i tuksen Koe-eläinen Suojelun Säätiölle, pa n kkitili: KOP 127 040-256 12. M erkitse pankki- tai postislirtolom akkeeseen tie do nantoihin »syövän torjuntaan», näin o le m m ese lvillä juuri tähän tarkoitukseen tulevien varojen yhteism äärästä. Syöpästipendi luovutetaan vuoden 1986 aikana, jo llo in Koe-eläinten Suojelun Säätiö tä yt tää 15-vuotta. Säätiön h a llitu s pidättää it sellään mahdollisuuden käyttää t a r k o it u k ^ ^ seen la h jo ite tu t varat tai osan n iistä v a ^ R listukseen, jo lla pyritään ennaltaehkäise mään syövän synty. Siis: Kaikki syöpää torjumaan! Ja kaikki torjum aan m yös sitä, e ttä e lä im ille »tie teen» nim issä tarkoitu ksella aiheutetaan syöpä!

EDUSKUNTAKUULUMISIA HANNELE LUUKKAINEN

KOP 127 0 4 0 -2 5 6 12 Merkitse pankki- tai postisiirtolomakkeeseen »Syövän tor juntaan».

TUNTEETTOMUUS M A H D O LLIS TA A ELÄINKOKEET PÄIVI VIINIKAINEN »M inulla o li tapana pitää suosikkilam paita, ja sen lisäksi annoin nim et n iille kaikille», sanoo tu tk ija Je n n ife r Aalhuus Albertan ylio p is to s ta Kanadasta. »Nyt olen siirtyn yt käyttämään num eroita koeelä im illä nim ien sijaan, s illä kiintym ys e lä im iin haittaa tutkim usta.» Aalhuus te kee lihasrasituskokelta lampailla, eikä ha lua tu n te ilu n hidastavan hänen suurta » tie te e llistä työtään». T ie te e llistä työtä? Kolm en viim e vuo den ajan Aalhuus on y rittä n yt selvittää, voivatko eläim et kasvattaa lihaksiaan sa m alla tavalla kuin painonnostajat. Hän on laittanut lampaiden päälle 18 kilon painoi set ly ijy liiv it ja on pakottanut ne ravaa maan ym pyränm uotoista rataa pitkin, jo s sa ne joutuivat hyppäämään neljän esteen yli. K oesuorituksiaoli kuutena päivänä vii kossa. Tutkija joutui kuitenkin toteamaan,

että to iv o ttu ja tu lo k s ia ei syntynyt, s illä »lam paita näytti vaivaavan m otivaation puute ja ne vastustelivat koko toim intaa menem ällä esim erkiksi makuulle.» Tämän »motivaation puutteen» (!) vuok si Aalhuus jo u tu i pakottam aan eläim et juoksem aan ju o ksu h ih n a lla saadakseen eläim et äärim m äiseen rasitustilaan. Tutkijan mukaan koesarjan tarkoitus on tutkia , m iten liiku n ta vaikuttaa lihaskas vuun, ja m inkälainen bioke m iallin en yh teys vallitsee liikunnan ja lihaskasvun vä lillä . T utkim us kulkee tieteen nim ellä ja sen tarkoituksena on edistää ihm isten ter veyttä! Tieteen rajat ovat näköjään yhä häilyvämmät — m itä tahansa voidaan teh dä tieteen nimissä, ja koko toim inta rahoi tetaan tava lliste n ih m isten veromarkoin. Ei kukaan ole niin viisas kuin ihm inen . . . Lähde: AV-magazine, 7/1985

* Kansanedustaja Lea Kärhä (KOK) on teh nyt lakialoittee n m etsästyslain m uu t tam iseksi siten, että kissan la insu ojatto muus p o iste tta isiin . — Tätä esitystä tu levat tietysti kiivaasti vastustamaan kaikki hlm om etsästäjät ja heidän eduskunnas sa istuvat asiam iehensä. I * Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth (POP) vaati Kuusam on koirajutun yhtey dessä eduskuntaa välittöm ästi ryhtymään to im e n p ite is iin eläin suo je lulain m uutta miseksi. Hänen mielestään Kuusamon ta paus osoittaa, että eläinsuojeluasiat e i vät ole vielä kohdallaan. Hän on ottan ut yhteyttä m yös maaja m etsätalousm inis teriöön. * Eduskunta on hyväksynyt valtion vuoden 1986 b u d je ttiin 200 000 markan määrärahan käytettäväksi valtakunnallista eläinsuojelutyötä tekevien järjestöjen to i m innan tukem iseen. — Sum m a saattaa kuulostaa suurelta, m utta se on vain p i sara s iitä rahamäärästä, jo nka kaikki eläinten hyväksikäyttäjät valtiolta saavat. Tukeehan valtio laajam ittaisesti tehokasvatusta eri m uodoissaan, turkistarh au s ta ja eläinkokeita. Lisäksi on e rittäin va litettavaa, että tuon eläinsuojelurahan ja kam isesta päättää maaja m etsätalous m inisteriö, ja kuten tun nettua oudoin pe rustein. Viim e vuonnahan Suomen suurin eläinsuojeluyhdistys Koe-eläinten suojelu ry sai 153 000 markan sum m asta vain 20 000 mk, Suomen toise ksi suurin eli Valtakunnallinen eläin suo je luliitto 53 000 markkaa ja Suomen pienin valtakunnalli-

nen yhd istys eli Suomen eläin suo je luyh d istys 80 000 markkaa! Valtion rahoja jaettaessa pitäisi toki ottaa huomioon jä r jestöjen aktiivisuus, jo ta varmasti voidaan parhaiten m itata jäsenm äärällä, sekä jä r jestöjen oma varallisuus. Ei voi olla oikein kartuttaa jonkun järjestön om aisuutta ve rovaroin! * Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt 18. 12. 1985 kansanedus taja Mats Nybyn (SDP) tekemän raha-asiaaloitteen 100 000 markan määrärahan oso ittam ise ksi eläinkokeita korvaavien m enetelm ien kehittäm isen rah oittam i seen. — Viim e vuonnahan Mats Nybyn alo itte e sta b u d je ttiin saatiin ensim m äi sen kerran 50 000 markkaa vaihtoehtotutkim uksia varten. T uolloin tosin maamme korkein eläinsuojeluviranomainen maa-ja m etsätalousm inisteriö vastusti määrära han hyväksym istä! Liekö m in iste riö keh dannut vastustaa vaihtoehtomenetelm ien tu ke m ista tälläkin kertaa? 1985 vp. Raha-asia-aloite n:o 395 ^

Suom ennos

Nyby ym.: Määrärahan o s o itta m i sesta eläinkokeista m uihin tu tk i m usm enetelm iin siirty m is tä kos kevaan tutkim ukseen E d u s k u n n a lle

V uo sittain kuolee 400 000 koe-eläintä 140 suom alaisessa laboratoriossa. O sal la tu tkim u kse sta on tavoitteena ihm isiä ja eläimiä varten tarkoitettujen lääkkeiden aikaansaaminen. Osa koe-eläim illä tapah tuvasta tu tkim u kse sta tähtää kuitenkin myös erilaisten kosm eettisten valm istei den kokeiluun. T ulisi o lla itsestään sel vää, ettei eläin koke ita tehdä, jo s m uita m enetelm iä voidaan käyttää. Useissa ta pauksissa on vaihtoehtoisia tutkim usm e netelmiä. M uissa Pohjoism aissa on eläinkokeita koskeva laki uu d iste ttu jo m onta vuotta sitten. On välttäm ätöntä säätää nopeas ti m yös meidän maahamme eläinkokeita koskeva laki, joka täyttää seuraavat ehdot: 1) Eläinkokeiden tulee olla luvanvarai sia. t 2) Eläinkokeet tulee rajoittaa kokeisiin, jo is t a on hyötyä ihm isten tai eläinten ter veyden kannalta. 3) Eläinkokeita ei saa tehdä, jo s on m ah do llista tehdä kyseiset kokeet vaih toehtoisin menetelmin tai jos ne on todis tettavasti teh ty aikaisem m in. 4) T uskalliset eläinkokeet on tehtävä käyttäm ällä nu kutusta ja koe-eläim et tu lee lopettaa ennen nukutuksen lakkaa mista. O lisi vä littö m ä sti luotava talo ud ellise t edellytykset v aihtoe htoisiin tutkim usm e netelm iin siirtym iseksi. Edellä olevan perusteella ehdotam m e kunnioittavasti, että Eduskunta o tta is i valtion vuoden 1986 tuloja m enoarvioon m om entille 30.80.50 100 000 mark kaa tutkim uksen tukemiseksi, jo n ka avulla siirrytään eläinkokeista vaihtoe htoisiin tutkim usm e ne te l m iin. H elsingissä 14 päivänä helm ikuuta 1985 M ats Nyby Kari Urpilainen M arkus Aaltonen G unnar Jansson Ole W asz-Höckert

1985 vp. Lakialoite n:o 96

onkin kissan talteenottam iseen määrät ty sovellettavaksi samoja ohjeita kuin koi rienkin osalta. Täm änkaltaiset kaupun kien järjestyssäännöt osoittavat, että m et sästyslain 16 §:ää on joko m uutettava niin, ettei sitä nykyisessä muodossaan sovelleta kaupunkim aisessa ym päristös sä, tai vielä parempi o lisi, jo s pykälän asianom aiset säännökset vo ita isiin ku mota. Edellä olevan perusteella ehdotan,

Kärhä: Ehdotus laiksi m etsästys lain 16 §:n 1 m om entin kum oam i sesta E d u s k u n n a lle M etsästyslain 16§:n 1 m omentin nojal la saa kissan, joka tavataan irrallaan m uu alla kuin om istajan pihamaalla tai puutar hassa, tappaa. Sanottu pykälä, jo ka on tehnyt kissat Suomessa lainsuojattom iksi, on johtanut kisso ihin koh distu ne isiin m onenlaisiin raakuuksiin, kid u tu ksiin ja epäoikeuden m ukaisuuksiin. Jo illa kin paikkakunnilla surmataan kotipihansa ulkopuolelle eksy neitä hyvinh oid ettuja kin ko tikisso ja jä r jestelm ällisesti eläinten vihaajien toim es ta. Kysym yksessä ei suinkaan aina ole kissakannan vähentäminen vaan ihm isen omien sadististen halujen tyydyttäm inen. Niin Ikään kissoja otetaan kaduilta ja pi h o ilta kiinni m yytäväksi koe-elälm lksi. M etsästyslain sanottu pykälä on o so it tau tu nut täysin soveltum attom aksi kau punkiolosuhteissa, joissa hoidetut kissat eivät tuota vaaraa sellaisille eläim ille, jo i ta m etsästyslain on tarkoitu s suojella. Eräiden kaupunkien järjestyssääntöihin *

että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lakiehdotuksen: LAKI m etsästyslain 16 §:n 1 m om entin kum oam isesta E d u skunnan p ä ätö ks e n m u k ais es ti s äädetään:

1§ T ä te n k u m o ta an 13 päivänä h u h tik u u ta 1962 a n n e tu n m e ts ä s ty s la in (290/62) 16 §:n 1 m o m e n tti.

2§ Tä m ä laki tu le e voim aan

päivänä

k uuta 198 .

H e lsin g is sä 25 päivänä loka k u u ta 1985

Lea Kärhä

VUOSIKOKOUS Koe-eläinten suojelu ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään maaliskuun 22 päivänä 1986 klo 12.00 Mäkelänrinteen yhteiskoulussa, Mäkelänkatu 47, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutosesitys. HUOM! Äänestyksiä varten läsnäolevien jäsenyys tarkistetaan ja sitä varten jäsenillä tulee olla mukana tosite maksetusta jäsenmaksusta vuodelta 1985 tai 1986. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Johtokunta

Ä RS M OTE Försöksdjurens Värn rf:s stadgeenliga ärsmöte hälls den 22 mars 1986 kl. 12.00 I Backasbrinkens gymnasium, Backasgatan 47, Helsingfors. Pä mötet behandlas de stadgeenliga ärsmötesärendena samt förslaget om stadgeförändring. OBS! Pä grund av röstningar kommer vi att granska de närvarandes medlemskap i föreningen. Vi ber alla medlemmar ta med sig verifikat över betalad medlemsavgift för är 1985 eller 1986. Alla medlemmar är välkomna. Styrelsen 7

FÖRSOKSDJURENS VA R N RFsS ÄRSBERÄTTELSE AV ÄRET 1985

K O E-ELAINTEN SUOJELU RY:N T O IM IN T A K E R T O M U S VUODELTA 1985

AV PÄIVI VIINIKAINEN

KOONNUT PÄIVI VIINIKAINEN Johtokunta oli kokoontunut 9 kertaa 30. 3. 1985 (vuosikokous) ja 2 .1 . 1986 välise nä aikana. Ilah du ttavinta vuoden 1985 to im in n a s sa o li yhdistyksen saama huom io tie d o tusvälineissä. T untu ukin siltä, että kulu nut vuosi on vahvistanut Koe-eläinten suojelu ry:n asemaa tie d o tta jie n ja päät täjien silm issä. R aportteja yhd istyksem me toim innasta, m ie lip ite is tä ja lausun no ista e siin tyi laajalti lehdistössä: m u kaan kuului sekä paikallis- että valtakun n a llisia lehtiä, a ika k a u s ju lk a is u ja ja sa nom alehtiä. Tärkeimmät esiintym iset radiossa ja te le visiossa olivat: — Yleisradion Uudenmaan alue to im ituk sen kansalaisradio lokakuussa 1985 — Ruotsinkielisen TV:n Veckans puis lo kakuussa 1985 — R uotsinkielisen radion eläinsuojeluiltam at jo u lu ku u ssa 1985 — Lisäksi voidaan m ainita vielä A-studion ohjelm a lokakuussa 1985, jossa yhdistyksem m e ei sinänsä o llu t m u kana, m utta jo ssa ha astateltiin kahta e n tistä koe-eläinhoitajaa, ja jo ka o i keastaan laukaisi syksyllä H elsingin Sanom issa olleen vilkkaan yleisönosa sto kirjo itte lu n eläinkokeista.

K ansainväliset y h te yd e t

Toim intaryhm ät

1.— 2. 6. oli Koe-eläinten suojelu ry:n vuoro to im ia isäntänä po hjoism a isel le koe-eläinten suojelu sym posium ille. O sanottajia oli N orjasta ja Ruotsista. S ym posium in pääteema o li »Eläimet ja politiikka»; m uita aiheita olivat mm. LD-50 -testi ja poliorokote. 13.— 15. 6. Hannele Luukkainen osallis tui kansainvälisen koe-eläinten suojelujärjestön IAAPEA:n yleiskokoukseen Bar celonassa. 12.— 14. 8. Hannele Luukkai nen, Pilvi Lassila ja Kaarina Kivivuori osal listuivat Ruotsin eläinkokeita käsittelevän keskuslautakunnan järjestämään sym po siu m iin Ruotsissa. Kokouksessa o li 150 o sa llistu ja a 13 maasta. 19. 10. 1985Tampereen alueosastolaisia, vetäjänään Per-Erik Pettersson, osal lis tu i Baselissa olleeseen suureen m ie lenosoitukseen, jo nka tarkoituksena oli tukea kansanäänestystä eläinkoekiellon puolesta.

Johtokunnan alaisia toim intaryh m iä ovat lakiryhmä, tietoryhmä, nuorisoryhmä ja talousryhm ä. Lakiryhm ä on o llu t yhteydessä edus kuntaan ja maaja m e tsäta lou sm iniste riöön uuden eläinsuojelulain ja koe-eläinasetuksen takia. Lakiryhmän vetäjä Han nele Luukkainen on o llu t asiantuntijana puhum assa m olem m issa instansseissa. Asian jo hd osta on laadittu lukuisia kirjel m iä ja vetoom uksia. A siasta on tie d o te t tu myös tied otusvä lin eille . Nuorisoryhm ä on kokoontum isissaan kä site llyt eläin suo je lulakia sekä koeeläin tila nn etta Suomessa. Lisäksi ryhmä on aktiivisesti osallistunut kaikkien tapah tum ien järjestelyyn (kirpputorit, koiranäyt telyt yms.). Talousryhm ä on pyrkinyt suunnittelemaan yhdistyksen talo utta keksien uusia varainhankintam enetelm iä, ja pyrkien su pistam aan kuluja. Myös ns. pankkinäytte ly oli ohjelm assa. Tietoryhm ä on aktiivisesti suu nn itellut yhdistykselle uusia e sitte itä. Tekeillä on myös uusi dia-sarja sekä kirjastonäyttely. T ietoryhm äläiset osallistuvat myös u l kolaisen m ateriaalin kääntämiseen.

Styrelsen har sam m anträtt 9 gänger mellan 30. 3. 85 (ärsmötet) och 2.1. 86. Det m est glädjande är 1985 har värit den uppm ärksam het som föreningen fätt i media. Det känns som det gängna äret hade förstärkt Försöksdjurens värn rf:s stä lln in g hos nyhetsm edia och de beslutande. R apporterom vär förenings aktiviteter, äsikter och uttalanden syntes mycket i pressen: bäde i lo kaltid ning ar samt i tid n in g a r med spridning i hela landet, tidskrifter och andra publikationer. De vlktig aste uppträdandena i radion och televisionen van — Rundradion Nylands medborgarradio i Oktober 1985 — Svenskspräkiga TV:ns Veckans Puis i O ktob er 1985 — Svenskspräkiga radions djurskyddsi kväll i decem ber 1985 ‘ — Vidare kan nämnas A-studios program i Oktober 1985, där vär förening inte egentligen var med, men var tvä före detta försöksdjurskötare intervjuades och som startade den livlig a diskussionen om djurförsö k i H elsingin Sa nomat.

H än d elser Verksamheten har under ärets lopp b livit sä mycket livligare att föreningen ansägs behöva tvä heltidsanställda funktionärer. Den nya byräsekreteraren är Jonna Takku nen och Kaarina Kivivuori harövergätt tili tjänsten som inform ationssekreterare. Tvä lopptorgsmarknader har hällits, den ena under Djurens Vecka i början av Ok tober samt d ä rtill ju lba sar den 14.12. 85. Vidare händelser var Den Öppna Dörrens Dag 5. och 7.10., inform ationstillställning för nyhetsm edia ocksä under Djurens

Tapahtum ia Toim inta on kuluneella vuodella vilkas tunut niin, että yhdistyksen katso ttiin tar vitsevan kaksi kokopäivätoim ista työ n te kijää. Uusi toim istonhoitaja on Jonna Tak kunen Kaarina Kivivuoren siirryttyä yhdis tyksen tie d o tu ssih te e rin tehtäviin. K irpputoreja on p id e tty kahdet, jo is ta toinen s ijo ittu i Eläinten viikolle lokakuun alkuun; joulum yyjäiset olivat 14.12. M uis ta tap ahtum ista voidaan m ainita Avoi m ien ovien päivät 5. ja 7.10., tied otusvä lin e ille suunnattu tie d o tu s tila is u u s niin ikään Eläinten viik o lla sekä o s a llis tu m i nen Hengen ja tied on m essu ille 12.— 13. 10. O lem m e m yös ollee t koira- ja kissanäyttelyissä jakam assa esitte itä. Olem m e yrittäne et tiivistä ä yh te istyö tä m uiden vaihtoehtoyhdistysten kanssa, ja niinp ä olim m e mukana järjestäm ässä suurta rauhan marssia 24.10. O sallistuim me siihen tunnuksella Sodat alkavat koeeläin la bo ra torio ista. Y hte istyötä on o llu t hiukan m yös EVY:n (vaihtoehto yd in vo i malle) kanssa sekä tiete nkin m yös m ui den e läin suo je luyh distysten kanssa. Yhteistyö Helsingin »keskuspisteen» ja alueosastojen välillä on tiivistynyt. Yhteis kokouksia on o llu t kaksi: 19. 5.1985 Tam pereella ja 23. 11. 1985 Helsingissä. Näis sä alueosastot saivat kuu lla tuoreim m at uutiset H elsingistä ja sam alla he saa tto i vat kertoa om asta toim innastaan. Yhdes sä s uu nn iteltiin myös yhdistyksen lehteä ym. asioita. Lisäksi Kaarina Kivivuori ja Hannele Luukkainen o sa llistu iva t Y lito r nion alueosaston järjestäm ään k iin to i saan le iriin 6 . - 7 . 7., ja Tampereen aiueosastolaiset taas vierailivat johtokunnan suunnitteluleirillä elokuussa 1985. Kaiken kaikkiaan yh te istyö on o llu t h e de lm ällis tä, ja alueosastojen to im in ta p a ika llise l la ta so lla on o llu t korvaam atonta.

KOE-ELAINTEN SUOJELU RY:N TO IM IN TA S U U N N ITE LM A VUODELLE 1986 Vuosi 1986 on Koe-eläinten suo je lulle juhlavuosi: 25 vuotta on kulunut yhdistyk sen perustamisesta. Syksyllä 1986 järjes tetään tapauksen kunniaksi ju h la tila i suus, jo sta tarkem m in keväämmällä. Vuosi 1986 on myös Pohjoism aissa ju listettu Syövän torjum isen vuodeksi: Koeeläinten suojelu osa llistu u om a lta osal taan tähän kampanjaan tukem alla sellais ta syöpätutkim usta, jo ssa ei tehdä eläin kokeita. Myös eläim illä tehtäviä syöpäkokeita vastaan kam panjoidaan. H uhtikuussa aiom m e järjestää suuren m ielenosoituksen, johon toivom m e osal listu jia JOKA puolelta maata. M ielenosoi tuksen yhteyteen järjestetään jo ita in ta pahtum ia. U u sittu dia-sarja saadaan jäsenten käyttöön, samoin suom eksi te kstite tty vi deo Progress W ithout Pain. Kirjastonäyttely valm istuu niin ikään vuoden 1986 al kup uoliskolla. Toim intaryhmät jatkavat edelleen a ktii vista toim intaansa: tie to -ja nuorisoryhm ä toivottavat uudet jäsenet läm pim ästi ter vetulleeksi. Y hte istyötä alueosastojen kanssa tulee edelleen tiivistä ä; to iv o tta vasti alueosastojen määrä nousee nykyi sestä 15:stä, s illä p a ika llisto im in na n tär keyttä ei voi kylliksi korostaa. Vuosi 1986 tulee todennäköisesti vie mään koe-eläinsuojeluaatetta yhä eteen päin. E läinkokeita käyttävä tu tkim u s to detaan yhä laajem m illa ta h o illa vanhan aikaiseksi ja epäluotettavaksi, ja eläinko keet korvaavien m enetelm ien arvostus kasvaa. Työtä on s ilti edelleen paljon, ja siihen tarvitaan kaikkien jäsenten apua.

1 ]

tiS u K tA

J a

Vecka sam t deltagandet i A ndlighetens och Vetenskapens Mässa 12.—13.10. Vi har ocksä de ltag it i hund-och kattutställningar och delat där vära broschyrer. Vi har försökt öka värt samarbete med andra föreningar för alternativt tänkande och vi deltog i stora fredsmarschen 24.10. Vi deltog under m ottot »Krigen börjar i försökslaboratorier». Vi har ocksä haft nägot samarbete med EVY (Alternativ för A tom kräften) och naturligtvis ocksä med andra djurskyddsföreningar. Sam arbetet m ellan »centralen» i H el singfors och lokalavdelningarna har intensifierats. Vi har hä llit tvä gemensamma möten: 19. 5. 85 i Tammerfors samt 23.11. 85 i H elsingfors. Pä dessa m öten fic k lo kalavdelningarna höra det nyaste frän Hel singfors och kunde sam tid ig t berättaom sinä egna aktiviteter. Tillsam m ans planerades ocksä föreningsbladet etc. Därtill deltog Hannele Luukkainen och Kaarina Kivivuori i det intressanta lägret som ordnades av Ylitornio lokalavdelning den 6.— 7. 7. Tammerfors lokalavdelning besökte vidare styrelsens planeringsläger i augusti 1985. Inalles har sam arbetet värit mycket nyttigt och lokalavdelningarnas arbete pä det lokala planet har värit oersättligt.

Ekonomigruppen har planerat föreningens ekonom i och up pfun nit nya m etoder att skaffa medel. Även sk. bankutställning var i programmet. Inform ationsgruppen har aktivt plane rat nya broschyrer fö r föreningen. En ny diaserie är under arbete och ocksä en ny biblioteksutställning. Medlemmarna av in form ationsgruppen deltog ocksä i översättning av utländskt material.

LAHJOITUKSET

K ristin a Pinjoud 60,— , Marianne Savtschenko 80,— , H ilkka Sahlberg 90,— , Terttu Aulanko 60,— , Ulla Salmela 10,— , Eira Lindfors 50,— , Airi Jylhä 33,— , Sinik ka Tarhala 100,— , Vilho Hepokoski 40,— , J. H eldt 500,— , Susan O lin & Päivi Väätänen 90,— , M arjatta Sievänen 20,— , Es ter Alanne 100,— ,T . Lehikoinen 50,— , I. B. M arguerita A lith an 500,— , T. Lihtonen 50,— , I. B jörklund 100,— , Seija-R iltta Raja-Alho 100,— , O uti Uusimäki 45,— , Tuula Hadi 30,— , Sirpa Tuom inen 50,— , Sirkka H aila 50,— , Ritva Lahtinen 50,— , Seija Kansanaho 50,— , Seve Karlsson 140,15,— , K itty Le htelä2 0,— , M aarit Nuru 100,— , Eeva Karjalainen 5,— , Eila M. Jönkälä 100,— , Lila Kavaleff 100,— , Merja M ynttinen 50,— , Kerttu Nysten 1.000,— , Karin Idman 50,— , Sirpa Tuominen 50,— , Jaana Savolainen 50,— , M ainoskenttäO y 78,50,— , Tiina Partanen 100,— , Hanna T uom inen 50,— , H. A. Lauren 300,— , T ii In tern atio nella kon takter na Salonen 80,— , T. Pitkänen 50,— , T ii na Koskiranta 50,— , Aarne Komi 20,— , 1. 2. 6. var det Försöksdjurens värns tur Tarja llm anen 20,— , Paula Väisänen att vara värd för den nordiska försöks50,— , K yllikki Nurm i 50,— , Nina & Nizze djurnvärnets sym posium . Vi hade delAbrahamsson 50,— , Rovaniemen K otita tagare frän Norge och Sverige. Huvudlo uso pisto 133,35,— , Katja Liedes 60,— , tem at fö r sym posiet var »Djuren och P o Inkeri Sauro 270,— , Anneli Dahlström litiken» sam t bl.a. LD-50 -testet och polio200,— , Tarja Leppä 20,— , Anneli Skippari vaccinet. 10,— , Aino T uutti 200,— , K irsti Backman Den 13.—15. 6. Hannele Luukkainen del 200,— , Tuovi Koivunen 150,— , Kauppa tog i generalm ötet av den in ternationella torin Apteekki Kokkola 200,— , Heikki Par försöksdjurskyddsorganisationen IAAPEA tanen 20,— , M argit, M atti & Santtu Iivari i Barcelona. 12.-14. 8. Hannele Luukkai 30,— , Laila Granö 50,— , T iina Hanhijoki nen, Kaarina Kivivuori sam t Pilvi Lassila 20,— , Mauri Peltola 200,— , Eeva Urolaideltog i ett symposium i Sverige, som ordnen 50,— , Irm eli H aavisto-Kurittu 60,— , nades av Sveriges centralnäm nd för djur Sari Mäenpää 10,— , Henny Jääskeläinen försök. Pä m ötet var 150 deltagare frän 13 10,— , Mauri Peltola turkistarhauksen vasländer. tustam is -kampanjaan 10.000,— . Den 19.10. 85 m edlem m ar av Tammer fors lokalavdelning med Per-Erik Pet ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ tersson som ledare, deltog i en stor dem onstration i Basel, med vilken man ville stöda folkom röstningen angäende djurförsöksförbud. UUTUUKSIA! UUTUUKSIA!

Verksam hetsgrupper Verksam hetsgruppem a under ledning av styrelsen var fyra: laggruppen, ungdomsgruppen, inform ationsgruppen och ekonom igruppen. Laggruppen har värit i kontakt med riksdagen och jordbruksm inisteriet angäende den nya djurskyddslagen och försöksdjursförordningen. Laggruppens ledare Hannele Luukkainen har hörts som expert pä bäda ställen. Flera skrivelser och vädjanden har författats. Inform ation har sänts ocksä tili nyhetsmedia. Ungdom sgruppen har pä sinä möten behandlat djurskyddslagen och försöksdjursituationen i Finland. Vidare har grup pen aktivt deltagit i organiseringen av alla aktivite ter (lopptorg, hund utstä llnin ga r etc.).

KAULUKSELLEEN T-PAITA (PIKEE-PAITA) M UOTI VÄREISSÄ — TURKOOSI JA KEL TAINEN! PAINATUKSENA TEKSTI »VASTUSTAN ELÄINKOKEITA» OSTA KESÄKSI, TUET SAMALLA YHDIS TYKSEN TOIMINTAA! MAINITSE TILATESSASI VÄRITOIVOMUS JA OMA KOKOSI HINTA: 65 MK (-(-POSTIKULUT) KIRJEENSULKIJOITA — 5 ERILAISTA A I HETTA, YHTEENSÄ 20 MERKKIÄ. AIHEINA ELÄINKOKEET, SIRKUKSET, TURKISTEN KÄYTTÖ. TILAA OMASI — NÄITÄ TARROJAHAN VOIT KÄYTTÄÄ MUUALLAKIN KUIN KIRJEISSÄ. HINTA: 10 MK/ARKKI (-(-POSTIKULUT)

ELÄINKOKEET - IH M IS K U N N A N PELASTUSKO?

E läinkokeiden soveltam inen Ih m ise lle vaarallista 4000 3500

3000 co 2500

KAARINA KIVIVUORI

Y tub erkuloosin kuolleisuuskäyrä Englanti ja W ales

A jatu sm alli, jo n k a m ukaan ihm iskunnan terveys ja lää k etie teen kehitys ovat riippuvaisia eläin ko keista on yleinen. Tuom m e seuraavassa esille erilaisen näkökulm an terveyteen ja sai rauteen. Tarkoituksem m e on osoittaa, kuinka paljo n ihm isten terveydentilaa on p aran n ettu ja voidaan yh ä parantaa, niin teollisuus- kuin kehitysm aissakin, ilm an lääketiedettä, jo k a no ja a eläin ko keisiin. S euraavien p eru stelu jen takana on yh ä kas vava jo u kko lääkäreitä ja yhteiskuntatieteilijöitä, mm. professori Thom as McKeovvn B irm ingham in yliopistosta.

1 2000 0) m 1500 £ S ooo

Chemothi Chem otherapy

rokotteen käyttöö notto

500 «36

1----- 1___ L_

•L

«50 I860 «70 «60 «9 0 1900 190 1920 1930 KMO »950 »960 »970 Year

M inun vuoroni on tullut. Yksi m onista koirista, jo ita käytetään m adridilaisessa sairaalassa Espanjassa e rila is iin kokeisiin. Kuva: Brian Gunn

Taulukko 1. Tuberkuloosiin kuo lle isu us Englannissa ja Walesissa 1838— 1970. Kuol leisuuden jy rk in lasku tapahtui jo ennen rokotteen käyttöö nottoa /A n In tro d u ctio n to S ocial M edicine, T. McKeovvn.

eo llisuu sm aissa 1900-luvulla tapah tu n u t kuolleisuuden lasku sekä y le i nen terveydentilan paraneminen johtuivat pääasiassa: a) ravinnon sekä työ- ja asuin oloje n paranem isesta (suurin syy tuberkulosin vähenemiseen, vaikutti myös pilk kukuumeen vähenemiseen), b) hygienian kohentum isesta (suurin syy lavantaudin ja koleran häviäm iseen) ja c) su o tu isista m uu to ksista taudinaiheuttajan ja sen isännän (ihm inen) välisessä suhteessa (suurin syy tulirokon vähenemiseen, saat tanut vaikuttaa m yös tub erkuloosin, la vantaudin ja koleran vähenemiseen osal taan). Tarkasteltaessa n iitä kulkutauteja, jo tka 1900-luvulla tappoivat eniten väes töä Euroopassa, todetaan useimpien koh dalla, että kuolleisuuskäyrät olivat kään tyneet jyrkim pään laskuunsa jo ennen ro kotteiden käyttöönottoa (taulukko 1). Mm. kuolleisuus sellaisiin lastentauteihin kuin tuhkarokko ja hinkuyskä väheni ratkaise vasti vuosien 1900— 1940 välillä, vaikkei roko te tta o llu t vielä käytössä.

R o kotteilla on lu o n n o llise sti ehkäisty kulkutauteja ja ehkäistään edelleen, m ut ta täytyy muistaa, että juuri sosiaaliset pa rannukset ovat ollee t suurin apu ta is te l taessa näitä tau te ja vastaan. R o kotteita voidaan nykyisin valm istaa jo ilman eläin koke ita ja lääketieteellisen tutkim ukse n oikealla suuntaam isella tu lis i pyrkiä s ii hen, e ttä näitä m ah do llisuuksia k e h ite t täisiin m äärätietoisesti. Esim. Englannis sa on käytössä ih m issolujen avulla val m istettu poliorokote. Paitsi, että tällainen rokote on valm istettu in him illisesti, on se m yös käyttäjälleen turvallise m pi kuin eläinperäiset rokotteet. Eläinkokeiden avulla va lm istetut rokotteethan saattavat levittää vaarallisiakin viruksia. V a lite tta vasti esim. Suomeen tuotava p o lio ro ko te on valm istettu apinan m unuaissolujen avulla, vaikka vaihtoehto on olemassa. Rokotteen valm istam iseksi kuolevat kym menet tuhannet apinat vuo sittain m aail massa. Todettakoon lisäksi, että roko tte i den valm istam inen geenitekniikan avul la on o so itu s uu sista m a h do llisuuksista taistella tauteja vastaan — ilman eläinten kärsim yksiä. Nykylääketiede ei ole pystynyt estä mään elintasosairauksien syntyä länsi-

Länsimaissa käytetään lääkkeitä liikaa ja väärin. Maailman Terveysjärjestö, — WHO, on arvioinut n. 210 lääkkeen olevan ihm isen terveyden kannalta välttä m ä ttö miä, silti esim. Englannin m arkkinoilla on n. 18.000 lääkeainevalm istetta, Suom es sakin useita tuhansia. Selvää on, että suu rin osa m arkkinoilla olevista lääkkeistä on päällekkäisvalmisteita, jo illa on m erkitys tä lähinnä lääkefirm ojen v o ito ista pu hu t taessa. Ikäväksi tosiasiaksi jää, että kaikki nuo valmisteet on testattu elävillä eläim il lä, usein hyvin tu ska llisissa kokeissa (m yrkyllisyystutkim us). Eläinkokeiden tu losten soveltam inen ihm iseen on varsin kin lääkeaineiden kohdalla johtanut hyvin vakaviin sivuvaikutuksiin ja jo ka kuole m antapauksiin. Toinen hu om ioon otetta va seikka on se, että eläinkokeiden vuoksi saatetaan hylätä sellaisia lääkkeitä, jo i den vaikutus ihm iseen o lis ik in suotuisa. Ihm inen ja eläinhän ovat aineenvaihdun naltaan, anatom ialtaan ja biokem ialtaan erilaisia. Kaikenkaikkiaan länsimainen lääketie de tarjoaa hyvin kapean kuvan terveydes tä ja sen hoidosta ja aiheuttaa näin suo rasti ja epäsuorasti kärsimystä sekä ihm i s ille että eläim ille. V aihtoehtoiset paran nuskeinot, jo tk a eivät vaadi eläinkokeita, ovat arvokas lisä perinteiseen lääketietee seen. T ällaisia ovat mm. akupunktio, ho m eopatia, kiropraktiikka, naprapatia, os teopatia, vyöhyketerapia ym. Näitä Maa ilm an Terveysjärjestö on su o site llu t e ri tyisen sopivina ho itoke ino in a keh itys maissa, koska ne ovat talo ud ellise m p ia kuin länsim aiset sairaala-ja lääkekeskeiset m enetelm ät ja koska m o n illa m ailla on pitkät perinteet näiden hoitom uotojen käytössä. Myös yhä useampi länsimainen ihm inen on ryhtynyt etsim ään apua ter veysongelmiinsa edelläm ainituista paran nuskeinoista.

E läinkokeet liittyvät y leiseen hum aaniin ajatteluu n

Taulukko 2. K uolleisuus la ski USA:ssa voim akkaasti 1900-luvulla (käyrä a), samaan aikaan sairaanhoidon tarve lisääntyy vuosisadan loppua kohden mentäessä (käyrä b)/An In tro d u ctio n to S ocial M edicine/T. McKeovvn.

maissa, koska se keskittyy oireiden pois tamiseen, ei sairauden syiden etsimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn. Väestön kuol leisuus on kääntynyt länsim aissa 1900-luvulla voimakkaaseen laskuun (tau lukko 2, käyrä a), m utta kuolleisuuden vä heneminen ei anna välttäm ättä oikeaa ku vaa väestön terveydentilasta. V iim eaikai set tutkim ukse t osoittavat, että länsim ai nen ihm inen elää kauem m in kuin ennen, m utta sairastaa e n tistä useam m in ja p i dempään. Sairauksien laatu on m u u ttu nut. Emme kärsi enää tappavista kulku taudeista vaan niiden tila lle ovat tullee t syöpä, sydän- ja verisuonisairaudet, lii kuntaelinten sairaudet, allergiat ja psyyk kiset sairaudet. Kaikki enemmän tai vä

hemmän väärästä elinym päristöstä (saas teet, kem ikalit, kiireinen eläm änrytmi jne) ja vääristä e linta voista (nautintoaineet, väärä ravinto, liikunnanpuute) johtuvia sai rauksia, jo ita on hyvin vaikea tai m ahdo ton parantaa, m utta jo tka ovat ennaltaeh käistävissä. Esim. m aailm ankuulu Pohjois-Karjala projekti o s o itti kiista tta , m iten sydän- ja verisuonisairauksiin (yk si suurim m ista kuolinsyistä länsimaissa) voidaan vaikuttaa ratkaisevasti pelkäs tään e linta poja m uuttam alla. Kuitenkin yhteiskunnan varoja käytetään esim. kal liis iin e linte nsiirto -op eraa tioih in , jo tka ovat vain hyvin harvojen ulottuvilla, sen sijaan, että kehitettäisiin ennaltaehkäise viä h o ito m u o to ja suu rille jo uko ille.

N ykylääketieteestä ei juurikaan ole o l lut apua kehitysm aissa, m issä suoranai nen nälkä sekä aliravitsem uksesta ja hy gienian puutteesta johtuvat taudit tappa vat suurimman osan väestöstä. Tähän voi daan vaikuttaa vain p o liittis in ja yh te is kun na llisin to im e n p ite in — nälkää ei poisteta lääkkeiden avulla. Toisaalta edes nuo WHO:n ta rpe ellisiksi katsom at 210 lääkettä eivät ole läheskään kaikkien ulot tuvilla. Halum me jakaa lääketieteen saa vutukset kehitysm aiden kanssa on siis m elko vähäinen. Eläinkokeiden käyttö lääketieteessä ei ole irrallinen kysymys, vaan se liitty y yle i seen hum aaniin ajatteluun. M uuttam alla asenteita ennaltaehkäiseviä hoitom uotoja suosiviksi, jakam alla resurssim m e kehi tysm aiden kanssa ja suuntaam alla tu tk i m usta ja varoja eläinkokeita korvaavien m enetelm ien aktiiviseen kehittäm iseen, voidaan poistaa valtava määrä kärsim ys tä — koko maailmasta, niin ihm isten kuin eläintenkin kohdalta. Lähteet: — Lord Dowding Fund fo r Humane Re search, R. Sharpe — »An Introduction to Social Medicine», T. McKeovvn

Esbo sven s ka k re ts

DJURFÖRSÖKEN — ÄR DE M ÄNSKLIGHETENS RÄDDNING?

D et tânkesàtt e n lig t vilket m ànn isko slàktets hàlsa och den m edicinska forskningens u tveckling â r beroende av djurfôrsôk, à r utbrett. Vi vill hàr fora fram en avvikande syn pâ hàlsa och sjukdom . Vâr avsikt àr, a tt visa h u r lân g t d e t h ar varit m ô jlig t och àven k o m m er a tt vara m ô jlig t a tt I framtiden fôrbàttra mànniskors h à lso tllls tân d bade I industrilàn d er och / u-lànder utan làkarvetenskap som bygger pâ djurfôrsôk. Bakom fôljande ar g u m e n t s tà r en vàxande skara làkare och s o clo lo g e r bl.a. Thomas M cKeow n frân univers ite te t i Birm ingham .

Den sjunkande dödligheten i industriländerna pä 1900-talet och den allm änna förbä ttringe n av m änniskors hä lso tillständ berodde i huvudsak pä följande faktorer: a) förbättringen av födoämnen samt arbets- och bostadsförhällanden (främsta orsaken tili m inskningen av tuberkulosfallen, päverkade även m inskningen av fläckfeber), b) förbättrade hygieniska förhällanden (främ sta orsaken tili att tyfu s och kolera försvunnit), och c) gynnsamma förändringar i förhällandet mellan sjukdom salstraren och dess värd: människan (främ sta orsaken tili att scharlakansfebern m inskat, kan ocksä tili en del ha bidragit tili att tuberkulös, ty fu s och kolera minskat). Vid granskning av de epid e m ie rso m orsakat mest dödsfall i Euro pa pä 1900-talet, kan man i de fle s ta fall konstatera att dödlighetskurvan varit i k rä ftig t sjunkande redan innan vaccine ring ta g its i bruk (tabell 1). D ödligheten i barnsjukdom ar säsom m ässling och kikhosta m inskade pä ett avgörande sätt m ellan ären 1900— 1940 tro ts att vaccin ännu in te fanns att tillgä. Det är klart att man med hjälp av vaccin e r kunnat fö rhind ra uppkom sten av epidem ier och fo rtsä ttn in g svis gor det, men man m äste kom m a i häg att ju s t de sociala förbättringarna har varit det effek tivaste vapnet vid bekäm pningen av dessa sjukdom ar. I dag kan vacciner redan tillverkas utan d jurförsö k och genom att leda den m edicinska forskning en i rätt riktning, bör man m älm edvetet sträva tili att dessa m etoder utvecklas. I England t.ex. har man ta g it i bruk ett med hjälp av människoceller tillverkat poliovaccin. Förutom att ett d y lik t vaccin är hum ant fram ställt sä är det fö r den som använder det säkrare än vacciner av anim alt U r sprung. Genom d ju rd ju rfö rsö k fram ställda vacciner kan m änligen sprida även allvarliga virussjukdom ar. Tyvärr var det tili Finland im porterade po lio vaccine t fram stä llt pä ce lle r frän apnjurar tro ts att al ternativ finns. För denna vaccinfram ställning dör tiotusentals djur ärligen runt om i världen. Vidare kan man konstatera att

vaccin gär att fram ställa genom genteknik vilket öppnar nya m öjlig h e te r att be kam pa sjukdom ar utan att förorsaka djur lidande. Läkarvetenskapen i dag har inte lyckats förhindra uppkom sten av välfärdssjukdomar eftersom den koncentrerar sig pä att elim in era Sym ptomen och in te pä att finna orsaken tili sjukdom arna och att förebygga dem. I västvärlden har d ö dligh e ten svängt tili en kräftig nedgäng under 1900-talet (tabell 2, kurva a), men detta ger inte nödvändigtvis en riktig bild av befolkningens hälsotillständ. Senare tiders unde rsökningar visar att den västerländska människan lever längre men äro fta re och längre tid sjuk än tidigare. Sjukdom arna har ändrat karaktär. Vi lid e r in te mera av dödliga farsoter utan dessa har ersatts av cancer, hjärt- och blodkärlssjukdom ar, sjukdom ar i rörelseorganen, allergieroch psykiska sjukdomar. A lla dessa beror mer e lle r m indre pä fe la ktig livsm iljö (nersmutsning, kemikalier) samt felaktiga levnadsvanor (njutningsm edel, ohälsosam kost, brist pä m otion, stress). Sjukdom ar som uppkom m it pä grund av allt detta är m ycket svära e lle r om ö jlig a att bota men gär att förebygga. T.ex. det ute i världen väl kända Nord-Karelen projektet visade utan tvivel att hjärt- och blodkärlssjukdo mar (en av de största dödsorsakerna i västvärlden) pä ett avgörande sätt kan gynnsam t päverkas enbart genom ändrade levnadsvanor. Det oaktat används a ll männa medel tili dyra organtransplantationer som bara nägra fä har m öjlighet att undergä i stä lle r fö r att utveckla preventiva värdmetoder som flere künde dra nytta av. I västvärlden används fö r m ycket med icin e ro ch pä fei sätt. Enligt Världshälsoorganisationen WHO:s bedöm ning ä rc:a 210 m ed icin er nödvändiga fö r människans hälsa men t.ex. i England marknadsförs c:a 18000 m edicinpreparat och även i Finland flera tusen. Det är klart att störs ta delen av de m ediciner som finns att köpa, bestär av dubbleringar av o lika preparat och deras värde komm er närmast fram i läkem edelsföretagens vin stsiffro r. Ett so rlig t faktum är att alla dessa preparat har testats pä levande d ju r o fta i m ycket plägsam m a försök (gifttester). Tilläm pningen av djurförsökens resultat pä människor har särskilt i fräga om m ediciner lett tili allvarliga biverkningar och tillochmed dödsfall. En annan sak att beakta är det faktum att man tack vare resultat av d jurförsö k kan kom m a att slopa en med icin som künde varit tili nytta fö r män niskan. M änniskan s k ilje r sig ju frän djuren säväl i fräga om äm nesom sättning som anatom iskt och biokem iskt. Pä det heia taget ger den västerländs ka läkarvetenskapen en m ycket snäv bild av hälsa och hälsovärd och detta leder d i rekt och in dire kt tili att bäde d ju r och m änniskor lider. A lternativa botem edel som inte kräver djurförsök är ett värdefullt tillskott tili den traditionella läkarvetenska pen. Dessa är bl.a. akupunktur, homeopati, kiropraktik, naprapati, osteopati, zonterapi m.m. Världshälso-organisationen har rekom m enderat dessa m etoder som särskilt lämpade i utvecklingsländer efter som de är billiga re än de västerländska m etoderna som bygger pä sjukhusvärd och m edicinering. Dessutom fin n s det i

mänga länder m àngàriga tra d itio n e r i användningen av ovannäm nda metoder. Även mänga västerlänningar har börjat söka bot fö r sina sjukdom ar bland dessa metoder. Modern m ed icin sk forskning har inte varit tili nämvärd nytta fö r u-länderna där undernäring eller ren svält sam t sju kdo mar pä grund av bristande hygien dödar stora delar av befolkningen. M ot detta hjälper endast politiska och sociala ätgärder — svält kan inte avhjälpas med me diciner. Â andra sidan är inte ens de me d icine r som WHO anser vara nödvändiga fö r m änniskan tillg ä n g lig a närm elsevis för alla. Vâr vilja att i u-länderna delà med oss av den m edicinska forskningens re sulta t ä r'a llts ä ganska ringa. Användandet av djurförsök i m edicinsk forskning är inte en separat fräga utan hör samman med allm änt hum ant tänkesätt. Genom att ändra pä vära a ttityd e r sä att vi gynnar preventiva värdm etoder, delar vära resurser med u-länderna samt riktar forskningen m ot att aktivt utveckla a lte r nativa m etoder som ersätter djurförsök, kan en sto r del av lidandet i världen é li m ineras bäde fö r d ju r och m änniskor. Källor: — Lord Dowding Fund fo r Humane Re search, R. Sharpe. — »An Introduction to Social Medicine», T. McKeown.

•

Esbo svenska krets — en krets som varken syns e lle r hörs, men som redan existerai i snart tväär. Vad har vi dä sysslat med i vâr tysth et? Vi har ordnat d is con i ett par lägstadier, basarer, pizzafest och en o rie n ta lisk fest. Dessutom ger vi ut en liten tid n in g , Knorrloppan. Styrelsen är liten, bestär endast av fyra personer, ingen äldre än 20 är, men vi sammanträder ofta hos varandra — vi har ingen egen lokal — och pä m ötena gär diskussionens vägor höga, den ena pla nen överträffar den andra, men att réali sera planerna är svärt med tanke pä vära smà resurser och om givningens minimala aktivitetsintresse. Lyckas vi ordna nàgon tills tä lln in g fâr vi stressa i vàrt anletes svett fö r att slâpa nâgra m o tvillig a o ffe r tili platsen. Folk tycks tro att motstàndare tili d ju rfö rsö k är fa rlig a radikala individer som man bör akta sig fö r att ha nâgonting att göra med, vilket ju ails inte är fallet. Vi för vâr del anser oss inte ett dugg radikala, vi är enbart m otstàndare tili in human grym het, en grym het som gâr ut ôver de allra oskyldigaste, de som aldrig protesterat, klagat, e lle r gâtt till angrepp m ot sina plàgoandar, de som tyst fâr finna sig i tortyren — djuren. T rots a llt har vi fâ tt ett tju g o ta l passiva m edlem m ar

som s n ä llt hjälper oss med m aterial till vära happenings. Namnet Esbo svenska krets kom till heit nyligen. Vi anser det inte vara rätt av oss att kai la oss Esbo krets pga att vi en bart verkar pä svenska och främ st riktar oss tili en svensk publik. Är en i Styrel sen finskspräkig b lir det lätt sä att alla talar finska, och den vändningen försöker vi undvika. Dessutom finn s det säkert mänga fin n a r som skulle vilja engagera sig mot djurförsök i Esbo, med andra ord finns det bäde rum och arbete fö re n finsk lokalavdelning i Esbo. Som jag redan nämnde är vi i styrelsen fä och unga. Universitetsstudier och gymnasiestress hindrar oss o fta i vär aktivitet, det är svärt att h itta e tt datum fö r en fest el. dyl. dä alla fyra har tillfä lle att del ta. Därför vore vi oerhört tacksam m a om nägra svenska Esbo-, Kyrkslätt- eller G rankullabor skulle visa sig intresserade av att gä med i vär styrelse. Det vi främ st saknar är lite t äldre m änskor än vi själva, nägra som har tid , intresse och gärna en viss a u kto rite t — vi letar näm ligen e fte r en ny ordförande som med storm tag kün de hjälp ao ss att föra kretsen framät. Per sonligen kom m e rjag att: fö rst äka utomlands, sedan fin n s det planer pä fortsat-

ta stud ier i Abo, sä m in karriär inom kret sen ser ut att inskränka sig till nägra fä b lix tv is ite r när kalendern tilläter. För de övriga styrelsemedlemmarnas del kan jag meddela att ocksä de har fü llt upp. Vi har ändä beslutat oss för att fortsätta vär verksamhet i den män vi hinner — och — med hjälp av nya m edlemm ar. Lät mig därför sluta med att be alla intresserade att vända sig tili vär kontaktperson Nina Jauhiai nen (811350) e lle r till mig (811240 efter 22. 2.), fö r närmare diskussion. Med hopp om ivrigt, aktivt — och rolig t, fö r ro lig t brukar vi ha — samarbete i fram tiden. PAMELA WIKSTRÖM FIL.STUD. ORDF. I ESBO SVENSKA KRETS

■v-

^ A K -tu R i Tabell 1. Dödligheten pä grund av tuber kulös i England och Wales 1838— 1970. Dödligheten sjönk brantast redan före vaccinering ta g its i bruk/An Introd uction to S ocial M edicin, T. McKeown.

den fin n s fa k tis k t

K A W

A A ^ O

H lU S iü U lO lO l

Tabell 2. D ödligheten i USA sjönk kräf tig t pä 1900-talet (kurva a) s a m tid ig t som behovet av sjukvärd steg m ot slu te t av ärhundradet (kurva b)/An Introduction to So c ia l M edicin, T. McKeown. *

K A V T À M

HUOMIO Postipankin lähettämissä jäsenmaksukorteissa on tilinum e rom m e painettu 4354 90-0 sen p itä isi o lla 4354 90-1, m ikäli et ole vielä maksanut jäsenm aksuasi, m uu ta kynällä viivan jälkeinen numero oikeak si. Jos olet jo ennättänyt maksaa, ovat ra hat tu lle e t perille myös painetulla num e rolla, ja jäsenm aksusi on kunnossa tälle vuodelle. *

ALAslTuoTTÊ-iTA, jo ita

e t o lE -

-rfeiT A-T-ru

Kog-ELÄlMILLA

KIITOS KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:n Kokkolan alueosasto kiittää ULLA STINA JA AIM O VALLILAA 1.000 mk:n lahjoituksesta.

"Toivoo

CICI,CHA*LI£,tfèssyt?iZKKo<lA llhlA /N

• •

S Y O P A H IR V IO EHTYM ÄTÖN KULTALÄHDE MIA SAVOLAINEN/LÄHTEET SLAUGH TER OF THE INNOCENT, HANS RUESCH NEW SCIENTS -84

U u tiset syövän paran tu n eista h o ito m ah d o llisu u ksista ovat e räitä p oikkeu ksia lu k u u n o tta m a tta p a ljo lti vailla todellisuus pohjaa, sanoo kanadalainen syöpätutkija Haydn Bush. H o id o t eivät nykyisin anna ju u ri en em p ää toivoa kuin syö p ätu tkim u k sen alkuaikoina. N y k yis et lääkeh o id o t ovat usein teoriassakin vailla onnistum ism ahdollisuuksia. E n naltaehkäisyllä on lupaa vim m at m ahdollisuudet taistelussa syöpää vastaan. Science 84 -lehdessä kanadalainen syöpätutkim uslaitoksen jo h ta ja Haydn Bush haluaa rauhoittaa nykyistä keskustelua syövän p a ran tu neista hoitotuloksista. Syövästä parantum inen on huom attavasti y le is em p ä ä leh d is tö s s ä kuin potilaissa, hän sanoo.

«On m ahdotonta käyttää eläim istä saa tuja syöp äindu ktion tuloksia ihm isiin.« (Tri Kenneth Starr, Uudessa Etelä-VValesissa sijaitsevan syöpätutkimuskomitean johtaja, Sydney M orning Post, 7. 4. 1960).

K aniinin m olem pien korvien sisäpinta on sive lty tupakkatervalla viis i kertaa viikossa. Kun 107 vuorokautta o li kulu nut, h a vaittiin ensim m äinen kasvain. Sen jälkeen m olem piin korviin ke h itty i m onia suuria kasvannaisia. Kun 620 vuorokautta o li kulunut, eläin m enehtyi.

o puoli vuosisataa sitten sanoi zürichiJ läinen professori Bruno Block eräässä lääkärlkokouksessa: »Kysymykseen, on ko kokeellinen (eläinkokeisiin perustuva) syöpätutkim us jo htan ut uusiin keinoihin tai näyttänyt uusia te itä tehokkaaseen taiste luu n tätä ta u tia vastaan, ei edes suurin o p tim is ti pystyisi antamaan vas taukseksi Kyllä.» (Schw eizerische M edi zinische W ochenzeitschrift, 1927, no 51). S yöpäspesialisti prof. lääket. tri Heinz Oeser vastaa kysymykseen: »Saako ja voi ko elä im illä teh dyistä syöpäkokeiden tu lo ksista vetää johtopäätöksen ihm isessä esiintyvään syöpään? E läinkokeita teke vät syöp ätutkijat vastaisivat tähän kysy mykseen m yönteisesti. K liinisiä tutkim uk sia tekevänä o n to lo g in a (syöpäspesialistina) en sen sijaan voi o lla samaa m ieltä. Ottaen huom ioon m illaisia määriä syöpää aiheuttavia aine ita koe-eläim ille täytyy syöttää, kunnes n iille tosiaan m uodostuu syöpäkasvain, käy selväksi, että eläinten syöpä onkin m yrkytysten tulo s. (1979, Q uick-lehden artikke li »Kokeet e lä im illä eivät hyödytä mitään!»). S yöpähirviö on o s o itta u tu n u t eläin ko keiden tekijöid en m ahtavimm aksi aseek si. Tri Howard M. Ternin, joka on itse tu n nettu lu o n n o n tie te ilijä , sanoi h ilja tta in eräässä esitelm ässä W isconsinin ylio p is tossa, että m yös tiedem iehet tuntevat kiinnostusta rahaan, valtaan, julkisuuteen ja etu oike uksiin, ja e ttä »moni he istä lu paa nopeita parannusm enetelm iä ih m is ten sairauksiin, jo s heidän käyttöönsä vain annetaan enemmän va lta a ja rahaa.» Hän lisäsi, että o lis i valtava etu jo s var m istetaan: »Jos saan seuraavan viiden vuoden ajalle 500 m iljoonaa dollaria, voin parantaa syövän,» ja painotti, ettei kukaan pysty todistamaan sateentekijän erehdyk siä, jo s hän työntää aikaa tarpeeksi p it källe tulevaisuuteen. M utta m itä syöpään tulee, ei sade eh kä tulekaan m eidän elinaikanam m e. Jo kaiselle, joka ei ole o s a llis tu n u t läntisen pa llo np uo lisko n ylio p is to is s a s u o rite t tuun aivopesuun, lienee selvää, e ttä ko keellinen syöpä, joka on a ihe utettu eläi m elle istuttam a lla siihen syöpäsoluja tai jo lla in m uu lla keinolla, eroaa täysin syö päkasvaimesta, jo ka on syntynyt itse s tään, ja vielä lisäksi ihm isessä. Spontaa-

ninen syöpä on läheisessä yhteydessä or ganism iin, joka kehittää sen, todennäköi sesti myös psyykkeen, kun taas syöpäso lut, jotka on istutettu toiseen organism iin, eivät ole missään suhteessa siihen orga nism iin, joka to im ii näiden solujen viljelykenttänä. A hkerasti hyväksikäytetty pelko tätä vaarallista sairautta kohtaan on tu tk ijo il le loputon tulolähde. K oke ellise sta syö västä on tu llu t vuosisatam m e kuluessa ehtym ätön kultalähde. Kaikki alkoi 1773 Ranskassa, kun Lyonin tiedeakatem ia myönsi palkinnon parhaal le a lku p e rä iskirjo itu kse lle aiheesta »Mi tä on syöpä?» Palkinnon voitti muuan Ber nard Peyrilhe, joka kirjo itti ensimmäisestä verh otusta syöpäkokeesta, jo ssa hän oli

ruiskutta nu t koiraan »syöpänestettä» erään potilaan rinnasta. Nyt tästä on kulunut kaksi vuosisataa, jo id e n aikana ei vain m iljo o n ia vaan m il jardeja kaiken lajin eläim iä on uhrattu syö pä tutkim uksiin, ilm an että niin sanotut tied em iehe t olisiva t o n nistu ne et löytä mään ratkaisua. Päinvastoin ongelm at ovat m oninkertaistuneet, epäilyt lisäänty neet, ja tu lo kse t ovat tuo ttan ee t suurta sekaannusta, jonka vertaa ei lääketieteen alueella m illoinkaan ole nähty. Tiedäm m e, että jo s täytäm m e keuh kom m e tupakansavulla, vatsamme kemikaleilla ja asetamme kudoksemme a lttiik si e rila is ille ärsykkeille, seurauksena voi o lla syöpä. Tiedäm m e myös, e ttä lihaa syövillä e lä im illä on lyhyet suolet, joiden

tarkoituksena on työntää liharavinto no peasti ulos. Ihm isellä on kasvissyöjän pit kät suolet, jo issa liha ja eläinrasvat ka saantuvat, m inkä seurauksena syntyy m yrkyllinen käym isprosessi, jo ka var maan on osaltaan syynä jatkuvaan suo listosyövän lisääntym iseen; tämän o so it taa suolistosyöpään sairastuneiden mää rän äkkinäinen kasvu kansojen keskuu dessa, jo tk a ovat pääasiassa ollee t kas vissyöjiä, m utta jotka yllättäen ovat m uut tuneet lihan syöjiksi. Me tiedäm m e, että pelkkä liharavinto on ihm isen terveydel le h a ita llista ja ajanm ittaan tappavaa; pelkkä kasvisravinto sitävastoin ei. Niin, me tiedäm m e paljon syövästä, m elkein yhtä paljon kuin m uista sairauk sista, ja kaikesta tästä tied osta saamme olla k iito llisia kliin isille tutkim uksille, em me eläinkokeille. M utta n iillä tienataan pieniä rahoja. Laajat kokeet ovat ehto suu rien »opintotarkoituksiin» käytettävien ra hasum m ien varm istam iseen. Muutam a vuosi sitte n päätti SloanKettering -instituutti (USA), »ratkaista syöpäongelman kertakaikkiaan», ja testasi 40 000 eri aine tta ja y h d iste ttä m iljoo nilI la e lä im illä u u silla m en etelm illä — ja ta vallisella tuloksella. Eläinkokeista saatuja tu lo ksia ei voitu soveltaa ihm islääketieteessä. 1973 lahjoitti amerikkalainen Cancer Society, joka on yksityinen järjestö, 23 052 737 d o lla ria 525 anojalle. Rahasta ei syöpää vastaan käydyssä taiste lussa ole koskaan o llu t pula — pel kästään aivoista. Englannissa varm iste t tiin parlamentissa jo m onta vuotta sitten, että vaikuttavalle syöp ätutkim u kselle on aina suotava tarvittava rahamäärä: Molson s e litti 29. hu htiku uta 1952: »Toistaiseksi ei ole mitään syytä olettam ukse lle , että suurem m alla rahamäärällä saataisiin pa rem pia tuloksia.» Kun Ranskan uusi terveysm inisteri Si mone Veil päätti vähentää valtion tukea tiedem iehille vuonna 1976, erityisesti syö pätutkim usta silm älläpitäen, tied em ies ten keskuudessa nousi häm m ästyksen myrsky — kovaäänisimmin protestoi pro fessori Mathä, V ille ju ifis s a sijaitsevan In stitu t du Cancenin jo htaja — , m utta Si mone Veli vastasi periksiantam attom asti: »M ainitkaa vain sadat m iljoo na t d o lla rit, jo tka am erikkalainen syöp äinstituu t' ti on saanut, m utta tu lo ksia heillä ei ole näytettävänä. Syövästä jo htuva t kuole m antapaukset eivät ole vähentyneet — päinvastoin. Emme ole halukkaita anta maan enempää rahaa tu lo kse tto m ille tu t kimuksille, vaan pelkästään ennaltaehkäi seville toim e np iteille: Taistelem m e alko h o lism ia vastaan, aikaisen toteam isen puolesta, asuinolojen parantamisen puo lesta — sellaista tukea voi kansa odottaa terveysm inisteriöltään.» Koska kaikki ajateltavissa olevat yrityk set syövän vo itta m iseksi on teh ty (pää asiassa aiheuttam alla täm ä sairaus m il ja rd e ille eläim ille, jo tk a s itte n alistetaan kaikkiin m ahdollisiin testeihin niiden riu tuessa tuskallisesti), useimmat syöpälääkärit ovat nyt lo pu ltakin päätyneet aina kin yhteen johtopäätökseen; kauhukuva syöpä tulee vielä pitkään olemaan paras tekosyy Imeä rahaa yleisön taskusta. Tie de ei tule kuitenkaan todennäköisesti koskaan löytämään vaikuttavaa voimaa, joka saa sairauden aikaan, eikä siis pys ty valm istam aan m itään »ihmelääkettä», joka po istaisi sen yhdessä yössä; paras lääke on siis puolustusmekanism issa, jo l la luonto on varustanut jokaisen elävän organism in.

O IK E A A TIETOA ELÄ IN K O K EISTA PER-ERIK PETTERSSON

K irjoitukse ssa »Eläinkokeista vääriä tietoja» H elsingin Sanom issa (18.11. 85) vä ite ttiin m inun antaneen vääriä asiatie toja rokotteista kirjoituksessani 12.11.85. Tässä selvitys sekä vastaus m in ulle esi te tty ih in kysym yksiin: U seim m ille eläinkokeiden te kijö ille on om ina ista se, että he jatkuvasti väittävät tie tty jä to sia sio ita vastaan, vaikka tila s tot (tarkoitan rehellisten tiedem iesten ku ten Dubos’in, S ig e ris fin , ln g lis ’in ja IIlic h 'in — kaikki suuresti arvostettuja lää ketieteen h isto rio itsijo ita — laatim ia tilas toja, en s iis lääketeollisuuden harhaan johtavia taulukoita) näyttävät to is ta (vrt. »Voi hyvin», 5/85, ss. 30— 31). Täten he al kavat autom aattisesti uskoa näihin om iin väitöksiinsä kuten esim. että rokotteet o li sivat poistaneet kulkutaudit tai että eläin kokeista ei olisi aiheutunut haittaa ihm is ten terveydelle. Mikään ei viitta a siihen, että esim. viimekeväinen rokotuskam panja — apinan m unuaisissa va lm iste tu lla rokotteella m uuten — o lis i estänyt epidem ian. M ut ta koska roko te tta kuitenkin ja e ttiin , en voi kuitenkaan ymmärtää m iksi siihen o l ta isiin tarvittu eläinkokeita. V iikkolehti »Newsweek» kertoi 20. 3. 72 ilm estyneessä numerossaan seuraavaa kalifornialaisen Stanford-Yliopiston lääke tieteellisen m ikrobiologian professorista, tri Leonard H ayflick’istä: »Tri Hayflick ryh tyi kehittäm ään ihm issolukantaa käyttä m ällä abortoidun sikiön keuhkosoluja. Tämä kanta, WT-38 nim eltään, tu o tti k ir jaim ellisesti lukemattoman määrän täysin samanlaisia soluja, jo ita voidaan säilyttää vuosikausia pakastettuina sekä sulattaa tarpeen vaatiessa ja käyttää rokotteiden kasvuaineena ympäri maailmaa. Vasta kohtana tälle, apinoiden m unuaissoluissa tehdyt rokoteviljelm ät vaativat aina uusia soluja.» Tässä s iis jälleen yksi oso itus eläinko keiden tarpeettom uudesta. Tämän to s i asian eläinkokeiden tekijät kuitenkin yrit tävät jatkuvasti itsepäisesti kieltää. Hans Ruesch, sveitsiläisen eläinkokeet tuo m it sevan tiedekeskuksen johtaja, kysyi Hayflic k ’iltä m iksi apinoiden m unuaiset va lit tiin rokotteiden valm istukseen. Hän vas tasi: »Olen itse yrittä n yt löytää vastauk sen tähän kysymykseen jo monen vuoden ajan. T untuu siltä, kuin valinta o lta isiin tehty m ieliva ltaisesti. Täytyy sanoa, että se o li tosiaan huono valinta.» (CIVISB ulletin, marraskuu 1983). Tri H a y flic k ’ln ih m issoluissa keh ittä män rokotteen (»Diplovax», valm istaja Pfizer) on hyväksynyt Division o f Biologic Standards, joka Yhdysvalloissa hoitaa rokotemääräykset. Myös useat eurooppalai set laboratoriot valm istavat rokotteita ihm isso lujen avulla. Minkään rokotteen kehitykseen, n iin kuin ei myöskään valm istukseen, puhu mattakaan testaukseen, ei tarvita eläinko keita. Kun lisäksi otetaan huom ioon, että eläim et ovat luonnostaan im m uuneja u se im m ille ihm isessä e siin tyville kulku tau deille — kurkkum ätä, lavantauti, tulirokko, vesirokko, kolera, keltakuume, spi taali, paiserutto — kun taas m uut ta rtu n tatau dit, kuten tuberkuloosi, ja erilaiset verenm yrkytykset ilm enevät niissä eri

muodoissa, lienee selvää, ettei epäluotet tavampaa »koemateriaalia» (eläinkokei den tekijöid en om a nim itys) voi o lla kuin koe-eläimet. »Science»-lehti ju lk a is i 19. 5. 72 tri H a yflick’in yksityisko htaisen artikkelin, jo s ta tässä kooste: »Rokotteet ih m ises sä esiintyviä viruksia vastaan valm iste taan useim m iten apinoiden m unuaisten avulla, jo tka voivat olla saastuneita viruk sista. Monet ih m iset ovat kuolleet työ s kenneltyään apinoiden munuaisten paris sa. Huom attava määrä (25 % — 80 %) ro kotteiden valm istukseen ta rko ite tu ista apinoiden munuaisista täytyy hävittää, s il lä ne ovat saastuneita yhdestä tai useam masta 20 tun netusta viruksesta. V u o sit tainen apinoiden teurastus on saavutta nut sellaiset m itat, että m onia lajeja uh kaa sukupuuttoon kuoleminen. Satojatu hansia Ihmisiä on rokotettu elävällä SV-40 viruksella, jo ta on löydetty apinoiden m u nuaisten avulla valm istetuista poliorokot teista. Tämä virus m uuttaa norm aalit ihm isso lu t koeputkessa syöpäsoluiksi.» V oitettiinko sitten isorokko rokotteilla? Juuri päinvastoin. Isossa-Britanniassa lo pe te ttiin pakollinen isorokkorokotus vuonna 1898, koska s ie llä o ltiin ajoissa huomattu sen vaarallisuus, ja juuri IsossaBritanniassa oli tällä vuosisadalla vähem män isorokkotapauksia kuin niissä mais sa, jo issa roko tu sta ja tke ttiin . Saksalainen lääkintäneuvos tri G. Buchwald on vahvistanut h ilja tta in tu tk i m uksissaan isorokkorokotteen vaikutuk sesta, että se voi jo htaa aivotulehduk seen. Hän esittää myös useissa kirjo itu k sissaan epäilyksensä, että M ultipp eli skleroosi voisi o lla isorokkorokotuksen m yöhäinen jälkiseuraus (»Der deutsche Arzt», 1971, osa 19, s. 1007; id., 1972, osa 3, s. 58, ja »Medizinische Welt», 1972, osa 23 s. 758). Samoihin tuloksiin on tu llu t myös René Dubos, Yhdysvalloissa do sen ttin a to im i va Pulitzer-palkinnon saanut ja m ikro biologian professori Rockefeller-instituutissa New Yorkissa. H elsingin Sanom issa 18.11.85 ollee s sa kirjoitukse ssa in to h im o is ille eläinko keiden puolustajille ei riittänyt väärien tie tojen esittäm inen ainoastaan eläinkokeis ta, vaan he syyttivät eläinsuojelijoita lisäk si te rro riste iksi — siis hirm uvallan suo s ijo ik s i! Kuopion koe-eläinkeskuksessa terrorism in voidaan sanoa olevan va llo il laan.

TAMPEREEN ALUEOSASTO TIEDOTTAA: NYT VOIT LAINATA ELÄINKOKEITA VASTUSTAVAA KIRJALLISUUTTA, NOU TAA YHDISTYKSEMME ESITTEITÄ, DIO JA JA MUUTA MATERIAALIA ARMI VAL TOSEN OMISTAMASTA LIIKKEESTÄ, HUIKKAANAUKIO 7. ARMITEX ON AVOINNA ARKISIN KLO 10—17.

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA JÄSENALENNUS 10 % vain Kinkaju Oy:stä IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml S ireeninkukkapuhdistusvoide 50 g Auringonkukkavehnävoide 50 g Kosteusvoide 50 g A vocadokosteusvoide 120 ml K urkku pu hd istusm aito 120 ml R uusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaam io 100 ml K uorintavoide 120 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

40,— 45,— 55,— 55,— 54,— 49,— 47,— 45,— 55,— 44,— 34,—

MEIKKIVOITEET 25 g Peach Bloom Honey Beige Ash Beige M isty Rose C offee Beige Sun Beige

40,—

PEITEKYNÄ

34,—

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

38,— 54,—

HUULIPUNAT C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T ulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum F uchsia Fire W ild O rchid Koala Iced Melon

32,—

HUULI PUNAKYNÄT M allow Pink Red Hot Pink Hot Copper Burnt B rick S oft Toffee Plum Julep

34,—

HUULIKIILTO

24,—

HUULTENRAJAUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

25,—

KYNSILAKAT 13 ml C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T ulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum F uchsia Fire W ild O rchid Koala Neutral

32,—

BEAUTY W ITHOUT CRUELTY-kosmetiikkasarjan hinnasto tammikuu 1986

KYNSILAKAN POISTOAINE 50 ml

3 0 ,-

POSKIPUNAT S him m er Sugar Alm ond Sun Cold Rosetta Tawny W hisper Hot Chesnut

32,—

POSKI PUNAKYNÄT Clover Sorbet Peach Frost Rosy G low

45,-

KULMAKYNÄT M usta Ruskea

18,—

RAJAUSKYNÄT Musta Ruskea Harmaa

18,—

KAJALKYNÄ M usta Laivastonsininen

BEAU TY W ITH O U T CRUELTY, BW C -kosm etH kkasarjan tu o tte ita e l te sta ta e lä im illä , e ikä n iid e n va lm is tu k s e s s a kä y te tä m u lta e lä in k u n n a n tu o tte ita k u in m eh ilä lsva h a a ¡a la n o llin ia . T u o tte e t ova t k o rk e a la a tu is ta k o s m e tiik k a a , jo ta m yy dään Euroopassa, P oh jo ls-A m erlkassa se kä A u s tra lia s s a . S uo m essa B W C -ko sm e tiika n m a a h a n tu o ja on K IN K A JU OY, jo n k a k a ik k i o sa kke e t o m is ta a K o e -e iä in te n s u o je lu ry. Y htiö n

SILM ÄM EIKIN POISTOAINE

30,—

M eikkikynien te ro itin

28,—

tu o tta m a v o itto käyte tä än yh d is ty k s e n to i m in ta a n ja s tip e n d e in ä v a ih to e h to tu tk im u s m e n e te lm ie n k e h ittä m is e e n . O s ta e s s a s i B W C -tu o tte ita tu e t e lä in s u o je lu ty ö tä ja v o it o lla varm a tu o tte id e n tu r v a llis u u d e s ta ja k o rke a sta la ad usta. T o im ita m m e tu o tte e t p o s tits e , to im itu s a i ka on n. 2 vk. H in to ih in lis ä tä ä n p o s tik u lu je n lis ä k s i to im itu s k u lu t 5,— . Y li 250,— tila u k s e t p o s tik u lu itta .

M yö n n ä m m e K oe -eiäin te n s u o je lu ry:n jä s e n ille k u llo in k in v a h v is te tu n jä se n a le n nu ksen , jo k a on vuonna 1986 10 % . A le n n u kse n s a a m is e k s i on jä s e n e n m e rk ittä vä tila u k s e e n jä se n n u m e ro , e lle i nu m e ro o le tie d o ssa , m a in in ta jä s e n y y d e s tä ko. sarakkeeseen. tu o tte id e n p a la u tu s o ik e u s 8 vrk tila u kse n va sta a n o tta m ise sta . A lle 18-vuotiaan tila u k s e e n h o lh o o ja n a l le k irjo itu s .

HAJUVEDET 8 ml Kyphi Yolanda G em ina 3 DEODORANTTI 30 ml roll-on Beau Madonna Lily Yolanda

LUOMIVÄRIT Blue Rose M int Haze Autum n Brown Champagne Silver Birch

SHAMPOOT 150 ml Lootuksenkukka (norm aalit hiukset) Rosm ariini (rasvaiset hiukset) M an te liöljy (kuivat hiukset) Henna, värjäämätön Henna Hoitoaine, värjäämätön Henna H iusho itoku uri LUOMIVÄRIT C rocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch M int Haze Flam ingo F lirt Autum n Brown G inger Cat T im ber W olf Colden O riole Chameleon Tigers Eye Cham pagne H ig h lig h te r

32,—

LUOMIKYNÄT Quarts Opal Sapphire Am ethyst Jade Topaz Turquoise O live Green Lilac V io le t

34,—

RIPSIVÄRIT M usta Ruskea Harmaa Laivastonsininen

32,

KULMAKYNAT M usta Ruskea

C alista PARFYYMI 7 ml A

POSKIPUNAKYNAT Clover Sorbet Peach Frost Rosy G low

KASVONAAMIO 100 ml

TILAAJA

MÄNNYNHAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

OSOITE YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

AURINKOVOITEET 100 ml Matala suojakerroin 1— 2 Keski suojakerroin 3 — 4 Korkea suojakerroin 5— 6 Suojaava voide s.k. 7— 9 50 ml

ALLEKIRJOITUS

PUH.

UUTUUSTUOTTEET

JÄSENNUMERO

4 9 ,49,f ' , S3W

TILAUS:

Kosteuttava voide auringon oton jälkeen 100 ml IRTOPUUTERI LUOMI VÄRIT Bronze Copper Burgundy Gold Blue Lilac

□ Tilaan värikartan Tee tila ukse si tällä kup on gilla tai soita 90-736 405. Toim itam m e tu o tte e t postitse, h in toihin lisätään po stiku lu je n lisäksi to im itu s k u lu t 5,— A lle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan al le kirjo itu s. T arjo ustuo tteista ei jäsenalennusta

KINKAJU OY K a u n e u tta ilm a n elä in ko ke ita

Mäkelänkatu 8,00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405

MIEHILLE A urelius partavesi A urelius roll-on deodorantti

Jälleenm yyjät H elsingin Y rtti ja Kauneus, Aurorankatu 13 H elsinki Lu on ta istuo te Y rtti, Kirkkokatu 53 Oulu K em ikalio ja paperi, Vierem ä Puisto-Asu, P uistokatu 13 Jyväskylä

Luontaisravinto Nokkonen, Asem akatu 12 Oulu A ktue lle — Lu ontaispuoti, Välikatu 5 06100 Porvoo The Body-Shop, A leksanterinkatu 9, 15110 Lahti

E läin su ojelu lain m uutos ja uusi eläin ko easetu s — silkkaa silm ä n lu m etta

£ D

19. 12- 85 % O

HANNELE LUUKKAINEN

Vuoden alusta voimaan tul le e t e läin su o jelu lain m uutos ja asetus koe-eläintoim innasta ovat silkkaa silm änlum etta. Käytän nössä ne eivät suojaa e lä im iä ihm isen m ielivallalta yhtään sen enem pää kuin van hakaan lak i ja asetus. Näenn ä isu u d is te ttu la k i ja asetus ovat su un nattom ia p e tty m y k siä kaikille eläinsuojelijoille ja e nnen kaikkea k aikille ih m is ten arm oilla eläville eläim ille. M u u to k s e t on tehty yksip u o lis e s ti eläin ten hyväksikäyttä jie n näkökulm asta unohtaen tyystin eläin su o jelu n p e ria a t teet. N im e n s ä m u kaisesti eläin su o jelu lain tu lis i toki suojella kaikkia eläim iä kaikis sa olosuhteissa.

käyttö on m in isteriö n toim ien taustaajatuksena. Sen tekem istä ratkaisuista ei millään m uotoa ole nähtävissä, että se on myös maamme korkein eläinsuojeluviranom ainen, niin e p ä e läinsu oje lu llisia ne ovat. Kuvaavaa on, että kokeista päättävät la itosko htaise t koe-eläintoim ikunnat koostuvat laitosten om ista edustajista ei kä niihin ed ellytetä kuuluvan eläin suo je lijo ita tai vaihtoehtoisten tutkim usm ene telm ien asian tu ntijo ita. Vaikka asetus edellyttääkin, että eläinkoe on korvattava m uilla m enetelm in, jos se on m ahdollista, eläinkokeiden määrä tuskin tulee vähenemään, koska vaihtoehtom enetelm ien a sia n tu n tijo ita ei löydy edes maaja m etsäta lou sm iniste riö stä lä än inh allitukse sta puhum attakaan. Ja näillä ta h o illa on kuite nkin vastuu maas samme su o rite tta vista eläinkokeista. J o tta kaikki voisivat nähdä m iten m itä tön eläinkoeasetuksen antama suoja eläi m ille on, käymme sen tässä pykälittäin läpi. ASETUS KOE-ELÄINTOIMIN NASTA 1 luku

M uu te ttu eläin suo je lulaki on pelkäs tään vanha ja vanhentunut laki pikkuisen paikattuna jopa niin, e ttä jo ilta k in osin eläinten oikeusturva on uu situssa laissa heikompi kuin ennen. Kaikessa oleellises sa uusi e läin suo je lulaki on entisen lain kaltainen. Edelleen sen perusperiaattee na on kieltää vain tarpeettoman kärsim yk sen tuottam inen eläim ille. Tämä m ahdol lista a laajam ittaisenkin eläinten väärin käytön, jos s iitä on esim erkiksi ta lo u d e l lis ta hyötyä. Siten eläim iä saa edelleen kin kasvattaa tehokasvatusyksiköissä, joissa lehmät ja siat joutuvat elämään pai koilleen kahlehdittuina ja kanat häkkirivistö ih in su llo ttu in a vailla liikkum is- ja ulospääsym ahdollisuuksia. Vastaavasti tu r kistarh oissa sallitaan kasvattaa eläim iä brutaaleissa o loissa ja vangita n iih in jo pa luonnonvaraisia eläim iä. Uusi eläinkoeasetus ei käytännössä tu le rajoittamaan eläinkokeita sen enempää kuin entinenkään asetus eli ei missään määrin. Vaikka koe-eläintoim innan har jo itta m in e n tuleekin nyt luvanvaraiseksi, se ei aseta eläin koke ille m itään esteitä, koska luvat m yönnetään koke ita teke vil le la ito k s ille ja m äärääm ättöm iksi a jo ik si. Lupien pitä isi eh do ttom a sti o lla koe kohtaisia, jo tta kokeiden tarpeellisuus tu lis i pe rustee llisesti arvioitua, varsinkin kun ne suurelta osin rahoitetaan verova roin. Asetuksessa on päätösvalta eläinkokei den tekem isestä jä te tty kokeiden te k ijö il le itselleen kokeen tu ska llisu u d e sta riip puen joko suoraan tai heidän itsensä lää ninhallitukselle antaman lausunnon kaut ta. Kokeiden tuska llisu ud en arvioin ti on myös kokeiden tekijöid en itsensä vallas sa. Tässä maaja m etsäta lou sm iniste riö on laittanut pukin kaalimaan vartijaksi. Si nänsä siinä ei ole mitään ih m e tte le m is tä, s illä eläinten m aksim aalinen hyväksi

Koe-eläintoim innan ha rjoittam inen 1§ Tämä asetus koskee selkärankaisiin k uu lu villa e lä im illä harjoitettavaa koeeläintoim intaa. Koe-eläimillä tarkoitetaan tässä asetuk sessa eläintä, joka on h a n kittu tai kasva te ttu eläinkokeita varten. Koe-eläinlaitoksella tarkoitetaan tässä asetuksessa la itosta tai m uuta to im in tayksikköä, jo ssa harjoitetaan koeeläintoim intaa. Koe-eläinlaitos voi käsit tää koeyksikön, jossa suoritetaan tieteel lisiä eläinkokeita, ja kasvatusyksikön, jo s sa am m a ttim a ise sti kasvatetaan, ja lo ste taan, säilytetään tai luovutetaan eläim iä tie te e llisiä eläinkokeita varten. 1 §:ssä m ääritellään asetuksessa käy tettäviä käsitteitä. Hupaisaa on, että eläin kokeista puhutaan tiete ellisin ä. Tämä on tiede-sanan väärinkäyttöä, s illä eläin ko keethan ovat epäluotettavuutensa vuok si nimenomaan epätieteellisiä. Sellainen tutkim us, jo nka tulo kset ovat epämääräi siä ei toki ole tiedettä, varsinkin kun epä luotettavuus on tiedossa jo etukäteen.

2§ E läinsuojelulain 9 §:n 1 m om entissa tarkoitettua lupaa koe-eläintoim innan har joittam iseen on haettava kirjallisesti maaja m etsäta lou sm iniste riö ltä. Hakem uksessa on ilm oitettava : 1) hakijan nim i, oso ite ja kotipaikka; 2) koe-eläintoim innassa m ah do llises ti käytettävä to im in im i; 3) m issä ja m inkälaista koe-eläintoim intaa hakija aikoo harjoittaa sekä m il lo in to im in ta on tarkoitu s aloittaa; sekä 4) m uu t maaja m e tsäta lou sm iniste riön vaatim at tiedot.

Hakem ukseen on liite ttä vä : 1) jo s hakija on yhtiö, osuuskunta tai m uu yhteisö taikka säätiö, jä lje nn ös yh tiöjärje styksestä ta i säännöistä sekä re kiste rio te ; 2) selvitys niistä henkilöistä, jotka jo h tavat ja valvovat koe-eläintoim innan har jo itta m is ta ja suo ritta vat eläinkokeita sekä heidän kelpoisuudestaan; 3) selvitys eläinlääkintähuollon jä rjes täm isestä koe-eläinlaitoksessa; sekä 4) selvitys koe-eläinlaitoksesta ja sen piiru stu kse t. 2 § määrää eläinkoetoim innan ha rjo it tamisen luvanvaraiseksi. Toisinsanoen lu pa on anottava vain sitä varten, e ttä jo s sain laitoksessa halutaan tai joku henki lö haluaa ylipäänsä tehdä jo ta in e lä in k o ^ p keitä. Varsinaisia suo ritettavia k o k e it a ^ varten ei tarvitse pyytää m in is te riö ltä lu paa. Tällainen näennäinen luvanvaraisuus ei m illään m uotoa vaikuta eläinkokeiden määrään tai laatuun eikä suojaa eläim iä tu tk ijo id e n m ielivallalta. 3 § Lupa myönnetään, jo s: 1) hakijalla tai hänen palveluksessaan olevalla on 7 §:ssä tarkoite ttu kelpoisuus suorittaa eläinkokeita; 2) hakijalla on käytettävissään riittävät ja asianm ukaiset tila t ja välineet hake m uksen kohteena olevaan koe-eläintoim intaan; ja 3) koe-eläinlaitoksen eläinlääkintä h u o lto on asian m ukaisesti jä rjeste tty. Lupa voidaan myöntää myös rajoite ttu na tai määräajaksi. Maa- ja m etsäta lou sm iniste riö voi pe ruuttaa luvan, jo s luvan saaja ei noudata eläinsuojelulakia tai sen nojalla a n ne ttu ja säännöksiä tai määräyksiä taikka luvas sa ase tettu ja ehtoja ta i jo s jo k in 1 mo m entin m ukaisista luvan m y ö n tä m is e rft-. ed ellytyksistä lakkaa eikä luvansaaja k e W hotuksesta hu olim atta koh tuullise ssa ajassa korjaa puutetta. 3 § säätää, että luvan eläinkokeiden te kemiseen saa au tom aa ttise sti, jo s haki ja täyttää lu e te llu t te kn ise t ehdot. M is sään ei aseteta kyseenalaiseksi eläin ko keiden tarpe ellisu utta eikä kysellä luvan hakijan pätevyyttä vaihtoehtom enetelmien suhteen. H enkilöt, jo tk a eivät tu n ne vaihtoehtomenetelmien m ahdollisuuk sia, eivät saisi tehdä eläinkokeitakaan. Lu pa koe-eläintoim innan harjoittam iseen voidaan poikkeustapauksessa myöntää ra jo ite ttu n a tai määräajaksi, pääsääntöi sesti ilm eise sti m äärääm ättöm iksi a joik si. M ielestäm m e luvan pitä isi eh d o tto m asti o lla jo ka ista y ks ittä is tä koe tta var ten kertaluontoinen, jo llo in kunkin ko keen tarpe ellisu us jo u tu is i kriittise e n ar vio intiin. 4§ Maa- ja m etsäta lou sm iniste riö pitää luetteloa koe-eläintoim innan h a rjo itta m i seen m yöntäm istään luvista. 4 §:ssä m in iste riö ilm o itta a pitävänsä lu ettelo a m yöntäm istään luvista. Pelkkä

passiivinen luettelonpito ei m ielestämm e riitä maamme korkeim m an eläinsuojeluviranom aisen tehtäväksi. M inisteriön tu lisi aktiivisesti seurata ja valvoa s u o rite t tavia kokeita ja eläinkoelaitoksia, pyrkiä vähentämään eläinkokeiden määrää, tu kea eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöä ja kehittäm istä. 5§ Läänineläinlääkärin tai apulaisläänineläinlääkärin on tarkastettava ja hyväksyt tävä koe-eläintoim intaan ta rko ite tu t tila t ennen niide n käyttöönottoa. 5 § on periaatteessa ihan hyvä, m utta m issä kulkee se raja m inkä mukaan lää_ nineläinlääkärit hyväksyvät koe-eläintilat? ^ B p n m ielenkiintoista nähdä saavatko kaik^ ^ ^ i nykyiset eläin koe la itokset to im in ta lu van. Joukossahan on suuri jo ukko hyvin alkee llisia ja p u u tte e llisia koe-eläinyksiköitä, jo ide n ei pitä isi missään nim essä sallia jatkavan toim intaansa.

2 luku Eläinkokeiden suo ritta m in en

6§ Eläinkokeen päämääränä ei saa olla eläim en kivun- tai tuskankestokyvyn tu t kim inen. Eläinkoe on korvattava m uulla tu tk i mus- tai opetusm enetelm ällä, m illo in se kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavut tam ise ksi on käytännössä m ahdollista. E läinsuojelulain 9 §:n 3 m om entissa tarkoitetussa tieteellisessä eläinkokees sa on koe-eläim een kohdistuvia kipuvaikutuksia aina vähennettävä kaikilla ko keen tarkoituksen kannalta m ahdollisilla toim e np iteillä. M uussa eläinkokeessa ei ^ ^ l ä i m e l l e saa aiheuttaa kipua ta i tuskaa ikä kokeesta tai koe olosuh teista saa ai heutua m erkittävää häiriötä eläim en hy vinvoinnille. 6§ :n 1. m om entti kuulostaa varsin yle vältä, m utta kun la itosten sallitaan itse päättää o m ista kokeistaan, kuka tietää m itä tuskaa niissä tutkitaan? Varsinkin psykologiset kokeet ovat usein silkkaa tuskan tu tkim ista . Tässä kohdassa o lisi ehdottom asti pitänyt kieltää eläinten äänijänteiden katkaisem inen tai muu leikkelem inen, jo tta tu tk ija t jo u tu isiva t edes kuulemaan eläinten tuskan huudot. Vastaavasti 2. m om entti on periaattees sa sellainen, jo ta e lä in su o je lija t ovat aja neet; kielletäänhän siinä eläinkokeiden te keminen, jos koe on tehtävissä m uilla me netelm illä. M utta kun kukaan puolueeton asiantuntija ei pääse sanomaan onko koe korvattavissa m uilla m enetelm in, tu tkija t tuskin antavat tämän rajoituksen työtään rajoittaa. Eihän eläinkokeiden tekijöid en am m attitaito yleensä edes riitä tällaisten asioiden arvioim iseen. Toisekseen heillä tuskin .on edes m inkäänlaista m otiivia pyrkiä vähentämään eläinkokeita. On erit täin m ie le n kiin to ista nähdä m iten m in is teriö tulee huolehtim aan tämän määräyk sen to te u tu m ise sta käytännössä.

Kolm annessa m om entissa vaadittava eläinkokeiden kipujen vähentäm inen m i nim iin on silkkaa hurskastelua. Jos koetta ei ole valvomassa kukaan viranom ainen tai eläinsuojelija, niin ei todellakaan voi da taata, että eläinten kipulääkityksestä h u o le h d itta isiin . Ja jo s joku p u u ttu isikin asiaan, niin ainahan tu tk ija t voivat s e lit tää, että kokeen tarkoitu s estää kipulää kityksen käytön, m inkä asetus sallii. Lisäksi kolmannessa m om entissa käy tettävä käsite »muu eläinkoe» on varsin m ystinen. Periaatteessa se kattaa kaikki m uut paitsi »tieteelliset eläinkokeet». M utta koska m in iste riö tu lkitse e sanaa »tieteellinen» varsin väljästi, on arvoitus m itä tähän luokkaan kuuluu. Asetuksen mukaan näistä m uista kokeista ei saa ai heutua m erkittävää häiriötä eläim en hy vinvoinnille. Toisaalta on itsestään selvää, että kaikista eläinkoe-käsitteen m ukaisis ta kokeista aiheutuu m erkittävää häiriö tä eläim elle jo ko henkisellä tai fyysisellä tasolla. — Sananm ukaisesti tu lkite n tä l laisia kokeita ei siis käytännössä saisi lainkaan tehdä! M in isteriö n tu lk in ta on tie ty s ti päinvastainen. 7§ Tieteellisen eläinkokeen saa suorittaa sellainen la illiste ttu lääkäri tai eläinlääkäri taikka sellainen tarkoitukseen soveltuvan korke ako ulu tu tkinn on su o ritta n u t henki lö, joka on lisä ksi su o ritta n u t ylio p isto n tai korkeakoulun opetusohjelm an mukai sen tai muun maaja m etsäta lou sm inis teriön eläinlääkintöosaston hyväksymän koe-eläimiä ja eläinten käyttöä tieteellisis sä kokeissa koskevan kurssin. Sen estämättä, m itä 1 m om entissa on säädetty, saa myös m uu eläinkokeiden suorittam iseen perehtynyt henkilö suorit taa koe-eläinlaitoksessa laitoksen to im i alaan liitty v iä eläinkokeita sellaisen hen kilö n jo h d o n ja valvonnan alaisena, jo lla on 1 m om entissa säädetty kelpoisuus. Muun kuin tieteellisen eläinkokeen saa suorittaa henkilö, jo lla on riittä v ä s ti am m atillista perehtyneisyyttä asianom aisiin eläinkokeisiin sekä eläinten käsittelyyn ja hoitoon. 7 § 1. m om entti on hyvä. M utta sitten heti toisessa m om entissa vesitetään en sim m äisen m om entin säätämät ra jo itu k set. On käsittäm ätöntä, että am m a ttita i do tto m ien henkilöiden sallitaan tehdä eläin koke ita laitoksissa jonkun toisen henkilön kelpoisuuden turvin. Eläinko keet ovat niin kyseenalaisia ja tuskallisia, e ttä niiden te k ijö iltä tulee vaatia korkein m ahdollinen am m attitaito. Kolmannessa m om entissa taas annetaan »muiden kuin tie te e llis te n eläinkokeiden» tekem iseen m ahdollisuus lähes kelle tahansa kadun miehelle, sillä »riittävä perehtyneisyys» ei liene vaikea omata. — Näillä toisen ja kol mannen m om entin vesityksillä m inisteriö pyrkii ilm e ise sti turvaamaan sen, että kaikki nykyiset eläinkokeiden te kijä t saa vat jatkaa hom m iaan riippum atta siitä m inkälaisia poropeukaloita he ovat tai m ikä heidän koulutuksensa on.

3 luku Eläinten käyttäm inen tie te e llisissä kokeissa «§ Jos tiete ellisestä eläinkokeesta aiheu tuu tai voi aiheutua eläim elle kipua tai tus kaa, on kokeen suu nn itte lu ssa ja su o rit

tamisessa sen lisäksi m itä 6 §:ssä on sää d e tty noudatettava seuraavaa: 1) koe on tehtävä kokeen tarkoituksen saavuttamisen huom ioon ottaen m ahdol lisim m an alhaiseen kehitysopilliseen (tylogeneettiseen) tasoon kuuluvalla eläin la jilla ; 2) kokeessa ei saa käyttää useampia eläim iä kuin kokeen tarkoituksen saavut tam inen edellyttää; 3) koem enetelm istä on valittava se, joka aiheuttaa eläim elle vähiten kipua ja tuskaa ja jo lla saadaan kokeen tarkoituk sen kannalta luotettava tulo s; ja 4) eläin on lopetettava, kun kokeen tar ko itu s on saavutettu, jo lle iv ä t eläim en elintoim innot ja terveydentila ole normaa lit. 8 § antaa sellaisen harhaisen vaikutel man, että turhien eläinkokeiden tekem is tä ja turhien eläinten käyttöä kokeissa py rittäisiin estämään. M utta kun eläinkokei ta ei käytännössä valvota, jäävät kaikki py kälässä 8 lu e te llu t rajoitukset kuo lle iksi kirjaim iksi. Tarkkaan ottaen 3. kohdassa e site tty vaatim us, että on käytettävä sel laista koemenetelmää, jo lla saadaan luo tettava tulos, ed ellyttä isi kaikkien eläin kokeiden kieltäm istä, koska niiden tu lo k set ovat epäluotettavia! — M itä lie m in is teriö luotettavuudella tarkoittaa?

9§ S ellaiset tie te e llis e t eläinkokeet, jo is ta voi aiheutua koe-eläimelle kipua tai tus kaa, jaetaan eläim elle aiheutuvaksi arvioi dun kivun tai tuskan voim akkuuden ja keston perusteella ensim m äiseen ja to i seen luokkaan. Ensim m äiseen luokkaan kuuluvat ko keet: 1) joissa koe-eläin voi toim enpiteen ta kia sairastua vakavasti taikka tuntea huo mattavaa kipua ta i tuskaa kokeen aikana tai sen jälkeen; tai 2) jo issa koe-eläim elle m uutoin voi daan aiheuttaa vakava sairaus tai huomat tavaa kipua tai tuskaa. Toiseen luokkaan kuuluvat kokeet: 1) jo issa toim enpide suoritetaan koeeläimelle, joka on lääketieteellisin keinoin saatettu kipua aistim attom aan tilaan ja, jo issa eläin, jo s se kokeen tarkoituksen saavuttam iseksi pidetään elossa toim en piteen suorittam isen jälkeen, voi jälkeen päin tuntea vain lievää kipua tai huononvointisu utta ; tai 2) joissa koe-eläimeen kohdistunut toi m enpide on vähäinen ja vain lyh yta ika is ta kipua aiheuttava tai jo issa s ille m uu toin aiheutetaan vain lievää, lyh yta ika is ta kipua tai tuskaa. Maa- ja m etsäta lou sm iniste riö n eläinlääkintöosasto antaa tarkempia määräyk siä siitä, m inkä luokan koe jo k in toim e n pid e on. 9 §:ssä eläinkokeet jaetaan kahteen kipuluokkaan sen mukaan m iten voimakas ta tuskaa ne eläim elle aiheuttavat. M in is te riö antaa tarkem m at määräykset m yö hem m in. — Hassua, s illä eihän m in iste riö tiedä m iten tuskallisia m itkäkin kokeet ovat eläim ille, koska se ei ole eläin, eivät kä sen virkam iehet ole koskaan eläneet edes yhtä hetkeä sellaisissa oloissa, m is sä koe-eläimet joutuvat olemaan. M in is teriön asenteen tu n tie n on syytä olettaa, että m ääräyksissä tullaan vähättelemään kokeiden aiheuttam aa tuskaa. KÄÄNNÄ

sekä 4) laatia tarvittaessa työskentelyään varten työjärjestys.

Jokaisesta tie te e llise stä eläinkokees ta tai koesarjasta on tehtävä koe suu nn i telma, jonka tulee sisältää muun m uas sa seuraavat tied ot: 1) kokeen tarkoitu s sekä m aininta asianom aisista säännöksistä tai viran om aisten niiden nojalla antam ista mää räyksistä taikka ohjeista, jo ih in koe mah d o llis e s ti perustuu; 2) kokeessa käytettäväksi arvioitu eläinmäärä elä in la je itta in ; 3) suoritettavat koetoim enpiteet, arvio n iistä koe-eläim elle aiheutuvan kivun tai tuskan voim akkuudesta ja kestoajasta sekä kivun p o ista m ise ksi tai lieven täm i seksi käytettävät m enetelm ät; 4) jo s koe tehdään eläimelle, jo ta ei ko keen luonteesta jo htue n voida saattaa k i pua aistim attom aan tilaan, e rity is e t syyt siihen ; sekä 5) arvio kokeen alkam is- ja pä ättym is ajankohdasta. 10 § edellyttää jokaisesta kokeesta teh tävän yksityisko htaisen koe suu nn itel man, m utta ei edellytä niiden toim ittam is ta viranom aisille tai m in isteriö ön . M in is teriötä ei siis kiinnosta m inkälaisia kokei ta tässä maassa elä im illä aiotaan tehdä. Sitä paitsi koesuunnitelm aehdoista puut tuu kaikkein ole e llisin : tie to siitä , m iksi ju u ri se koe pitä isi tehdä elävillä e lä im il lä ja eikä s itä voisi tehdä m u illa m enetel m illä ja onko se m ah do llisesti te h ty jo s sain aikaisem m in. Nämä vaatim ukset p i täisi eh do ttom a sti lisätä koe suu nn itel maan.

11 § Koe-eläintoim innan ha rjo itta jan tulee asettaa om alla kustannuksellaan koeeläinlaitokseen koe suu nn itelm ien kä sit telyä varten koe-eläintoim ikunta ja ilm o it taa lä ä n in h a llitu kse lle toim ikunnan pu heenjohtajan ja m uiden jäsenten nim et, a m m a tit ja koulutus. Vastaavasti on lää ninh allitukse lle ilm oitettava toim ikunnan jäsenistössä tapahtuneet muutokset. Toi m ikunta voi olla yhteinen useam m alle koe-eläinlaitokselle. Toim ikuntaan tulee kuulua yksi koeeläinlaitoksen eläinkokeiden suorittam is ta johtava ja valvova henkilö, jo ka to im ii toim ikunnan puheenjohtajana, ja yksi la i toksen koe-eläinten hoidosta vastaava h e nkilö sekä vähintään kaksi m uuta jä sentä, jo id e n tulee olla perehtyneitä koeeläintoim intaan. P uheenjohtajalle tai m uu lle jäsen elle on n im itettä vä h e nkilö kohtainen varajäsen. Toim ikunnan tehtävänä on: 1) antaa lä ä n in h a llitu kse lle lausunto koesuunnitelm asta, joka koskee 9 §:n 2 m om entissa tarkoitettujen ensimmäiseen luokkaan kuuluvien kokeiden suorittam is ta; 2) hyväksyä asianomaisessa koe-eläinlaitoksessa suo ritettavat 9 §:n 3 m om en tissa ta rk o ite tu t toiseen luokkaan ku u lu vat kokeet; 3) käsitellä tarvittaessa m uitakin eläin kokeiden suorittam iseen liittyviä asioita;

11 § m äärittää koe-eläintoim ikunnan kokoonpanon ja tehtävät. Kuten huomaat te, toim ikunnan jäsenet koostuvat la itok sen om asta henkilökunnasta; eläinkokei den tekijät ja muut eläinkokeista toim een tulo nsa saavat ratkaisevat siis itse teke mänsä kokeet ja niiden kipuluokituksen. T o im iku n tiin ei ole ha lu ttu eläin suo je luyhdistysten edustajia eikä vaihtoehtois ten tutkim usm enetelm ien asiantuntijoita. Kun pukki laitetaan kaalimaan vartijaksi, lopputulos on selvä. T oim ikunta saa itse näisesti päättää lievemm än kipuluokan kokeet ja antaa lääninhallitukselle lausun non e rittäin tu ska llise n luokan kokeista. Toisin sanoen kunkin eläin koke ita teke vän laitoksen to im ik u n ta saa a s ia n tu n ti jo ita kuulem atta päättää tekem istään ko keista jo ko suoraan tai lääninhallituksen kautta. O lisi m ie le n kiin to ista tietää, m i ten m in iste riö estää la ito ksia lu o k itte le masta tu ska llisia koke ita alhaisempaan kipuluokkaan? Tuskin m itenkään. Kun valta on annettu la ito k s ille itselleen, ei mene kauan kun Suomessa kaikki la ito k set ilm oittavat tekevänsä vain lievemmän kipuluokan kokeita. Esim erkiksi y lio p is ton fysiologian laitos saattaa ilm oittaa, et tei heillä tehdä lainkaan tuska llisia kokei ta — heillä kun tehdään vain aivokokeita a p in o illa ja kisso illa! 12 § Edellä 9 §.77 2 m om entissa ta rko ite t tuun ensim m äiseen luokkaan kuuluvan tieteellisen eläinkokeen saa suorittaa, jos lääninhallitus, saatuaan asianom aisen koe-eläintoim ikunnan lausunnon antaa siihen luvan. Edellä 9 §:n 3 m om entissa ta rko ite t tuun toiseen luokkaan kuuluvan tie te e l lisen eläinkokeen saa suorittaa, jo s koee läinlaitokseen ase te ttu koe -eläin to im i kunta hyväksyy kokeen suorittam isen. M illo in koe-eläintoim ikunta ei ole yksi m ielinen eläinkokeen luokituksesta, asia on saatettava lääninhallituksen ratkaista vaksi. M illo in lä ä n in h a llitu s katsoo tie te e lli sen eläinkokeen suo ritta m ise n k iis ta n alaiseksi, lä än inh allitus voi saattaa asian maaja m etsätalousm inisteriön eläinlääkintöosaston ratkaistavaksi. Eläinlääkintöosasto voi ennen asian ratkaisem ista kuulla eläinsuojeluneuvottelukuntaa. 12 §:n mukaan voim akkaam m an kipuluokan kokeet tulee alistaa lääninhallituk sen päätökseen. Anteeksi vain, m utta lää n in h a llitu ksista tu skin löytyy m inkään laista asiantuntem usta eläin koke ista tai vaihtoehtom enetelm istä. Lääninhallituk set eivät taatusti voi m uuta kuin to im ia kum ileim asim ina ja hyväksyä kaikki ko keet toim ikun tien antamien itseään puol tavien lausuntojen nojalla. Rehellisempää o lis i o llu t antaa näiden tu ska llise m p ie n kin kokeiden päätösvalta suoraan la ito k s ille itselleen, eikä lisätä turhanpäiväis tä byrokratiaa. Lopputulos on joka tapauk sessa sama. 13 § Koe-eläinlaitoksessa on pidettävä luet teloa su o rite tu ista tie te e llis is tä eläinko keista ja n iih in käytetyistä koe-eläim istä e läin la jeitta in. Lu ettelo on kalenterivuo sitta in lähetettävä lään inh allitukse lle tie doksi seuraavan vuoden m aaliskuun lo p puun mennessä.

13 § edellyttää laitoksia pitämään luet teloa tekem istään tie te e llis is tä eläinko keista ja n iih in käyte tyistä eläim istä, m i kä nyt pitä isi o lla itsestäänselvyys. Eri asia on näytetäänkö näitä lu tte lo ita kos kaan e lä in su o je lijo ille . M uista eläin ko keista ei sitte n tarvitse pitää mitään kir jaa. U skom atonta leväperäisyyttä! 4 luku Koe-eläinten hankinta ja pitäm inen 14 § H ankittaessa eläim iä käyte ttäviksi tie teellisissä eläinkokeissa on tämä käyttö tarkoitu s ilm oitettava luovuttajalle. Koe-eläintoiminnassa käytettävien koi rien ja kisso jen tulee olla koe-eläintoim intaa varten kasvatettuja. Koe-eläinlaitoksessa on pidettävä luet teloa laitokseen hankituista tai sieltä lu o vutetuista koe-eläim istä. Koe-eläinten kasvatuksessa, hoidossa ja säilyttäm isessä on noudatettava, m itä eläin suo je lulaissa ta i sen nojalla on sää d e tty tai määrätty. 14 §:n vaatim us, että koirien ja k is s o ^ h jen tulee o lla koe-eläintoim intaa v a r te r^ ^ kasvatettuja, on hyvä, jo s se estää Ihm is ten varastettujen lem m ikkien päätymisen koe-eläimiksi. M utta voihan joku varas sa noa kasvattaneensa ne ju u ri eläin koke i ta varten. Ainoa tapa ko n tro llo id a koeeläinten hankintaa, on säätää ostopäiväkirjat ju lk is ik s i. Sitä paitsi kaikki eläim et tuntevat tuskaa eläinkokeissa riippum atta siitä onko ne kasvatettu kokeita varten vai ei. Varmaa on, että yksikään eläin ei synny tähän maailmaan siksi, että se o lis i tar koite ttu koe-eläimeksi. Kyllä eläinten elä m ällä on om a itseisarvonsa. Entä m iten m in iste riö aikoo varm istua siitä, e ttä koe-eläinten kasvattajat to im i vat eläinsuojelulain hengessä ja tuottavat vain lain sallim aa »tarpeellista tuskaa» eläim ille? On luultavaa, että laitoksiin to i m ittavat ja tko ssakin koe-eläim iä samat yksityise t ha nttapu lit kuin nykyisinkin; tie ty t tyyp it keräävät kylän ra itilta ja maa la ista lo ista liia t kissat ja koirat ja hank kivat näin tuloja, jo ita ei taatusti näy hei dän veroilm oituksissaan. Koe-eläimiä os tavien la itosten tu lis i toki ilm o itta a vero-^. viranom aisille, kenelle ne ovat eläim ist.^Ä > maksaneet. ^ 15 § Koe-eläinten hoitajan tulee olla pereh tyn yt eläinten ho itoo n ja koe-eläintoimintaan. K oe-eläintoim innan ha rjo itta jan on huolehdittava siitä, että koe-eläinten h o i taja saa riittävän valmennuksen ja koulu tuksen tehtävään ennen kuin hän aloittaa työnsä hoitajana. 15 § Tämä nyt pitä isi o lla vähim m äis vaatim us! M itä lie tapahtuu n iille la ito k sille, jo issa ei vieläkään ole e läin tenh oi tajat kou lu te ttu? M in isteriö n tun tien voi olettaa, e ttä ne saavat jatkaa to im intaa n sa entiseen tapaan. 5 luku Valvonta ja tarkastukset 16 § M illo in on syytä epäillä, että koe-eläin toim innassa ei ole no ud atettu eläinsuo je lu la kia ta i sen nojalla annettuja sään nöksiä tai määräyksiä taikka toim inn alle ase tettu ja lupaehtoja, ta i tiete ellisen

eläinkokeen hyväksyttyä koe suu nn itel maa, on läänineläinlääkärin tai apulaisläänineläinlääkärin toim itettava tarkastus koe-eläinlaitoksessa. Läänineläinlääkärillä, apulaisläänineläinlääkärillä ja maaja m etsätalousm i niste riö n eläinlääkintöosaston määrää m ällä m uulla eläinlääkärinä on omasta aloitteestaan oikeus olla läsnä su o rite t taessa eläinkoetta sekä to im itta a koeeläinten, niiden säilytyksen ja hoidon sekä eläinkokeita koskevien asiakirjojen tarkastuksia ja tarpeellisia tutkim uksia sekä olla läsnä koe-eläintoim ikunnan ko kouksessa. 16 § jä ttä ä valvonnan satunnaisuuden varaan. Tuntien läänineläinlääkärien työ kiireet, voi olettaa, e ttä he kerkiävät tar kastu ksille korkeintaan kerran vuodessa ja sillo in k in hyvissä ajoin tehdyn ennak koilm oitu ksen jälkeen. Parin kahvikupin ja wienerin jälkeen voi sitten kirjoittaa tar kastuskertom ukseen kaiken olleen m o it teettom assa kunnossa.

17 § Jos tarkastuksessa havaitaan 16 §:n 1 m om entissa tarkoite ttu a säännösten tai määräysten vastaista m enettelyä, on tar kastuksen suorittajan annettava koeeläinlaitoksen haltijalle tai hänen edusta ja lle en k irja llin e n oikaisukehotus ja tar vittaessa asetettava määräaika tarpeellis ten toim enpiteiden suo ritta m ise lle . Jos säännöksistä tai määräyksistä poikkeam i nen on kuite nkin o le e llista eikä koeeläin la itos täytä koe-eläintoim innan har jo itta m is e lle asetettuja ehtoja taikka jos oikaisukehotusta ei ole noudatettu, lää nineläinlääkäri tai apulaisläänineläiniääkäri voi määrätä eläinkokeen keskeytet täväksi vä littö m ä sti tai sallia kokeen ja t kam isen vain asettam illaan ehdoilla. 17 § sisältää turhia viiveitä. Jos kerran koe-eläinlaitos ei täytä säädettyjä vaati m attom ia ehtoja, se pitä isi välittö m ästi sulkea, eikä hukata aikaa kaikenlaisiin oikaisukehotuksiin ja m ääräaikoihin. Jokai sena hetkenä eläim et kuitenkin kärsivät!

Erinäiset säännökset 18 § Joka on tyytym ätön 17 §:ssä ta rko ite t tuun tarkastuksen suo ritta ja n to im e n p i teeseen tai määräykseen, saa vaatia asian käsiteltäväksi maaja m etsätalousm inis teriön eläinlääkintöosastossa. Vaatimus on tehtävä k irja llis e s ti eläinlääkintöosasto lle 14 päivän kuluessa toim enpiteestä tai määräyksen tie d o ksi saamisesta. Lääninhallituksen eläin suo je lulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten perusteella antamaan päätök seen haetaan valittam alla m uutosta maaja m etsäta lou sm iniste riö n eläinlääkintöosastolta kolm enkym m enen päivän ku luessa päätöksen tiedoksisaam isesta. M uutosta maaja m etsätalousm iniste riön eläinlääkintöosaston päätökseen haetaan siinä järjestyksessä, kun m uutok senhausta h a llintoa sio issa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Päätös voidaan m uutoksenhausta huo lim atta panna täytäntöön, jo s se eläinsuo je lu n kannalta on viivytyksettä pantava täytäntöön. 18 § Katso edellinen pykälä.

19 § Joka rikkoo tätä asetusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on tuom ittava ran gaistukseen n iin kuin eläinsuojelulaissa on säädetty. 19 § Ja eläinsuojelulaissahan on sää detty, että eläinkoeasetuksen rikkom ises ta seuraa pahim massa tapauksessa kaik kein lievin sakkorangaistus — kysehän on vain eläinsuojelurikkom uksesta! — M ielestäm m e rikos koe-eläim iä kohtaan on suuri ja s iitä o lis i syytä pistää rik o lli set kiven sisään m iettim ään tekojaan.

20 § Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltam isesta an taa tarvittaessa maaja m etsätalousm i nisteriö, joka voi m yös yksittäista pau k sessa erityisestä syystä myöntää po ik keuksia tämän asetuksen määräyksistä. 20 § Ja tällä pykälällä m in iste riö sitten kumoaa kaikki m uissa pykälissä m ahdol lise sti e site tyt rajoitukset. S iis m in iste riön luvalla on m ah do llista tehdä m itä vain ra jo itu ksista piittaam atta. Kaikki on m ah do llista Suom essa vuonna 1986!!! 7 luku Voim aantulo ja siirtym äsäännökset 21 § Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam m ikuuta 1986. Tätiä asetuksella kum otaan eläinten käyttäm isestä tie te e llisissä kokeissa 30 päivänä hu htiku uta 1971 an nettu asetus (334/71). Ennen asetuksen voim aantuloa voi daan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanemi seksi ta rp e e llisiin toim e np iteisiin. 22 § Edellä 7 §:n 1 m om entissa tarkoitettua kurssia ei vaadita la illis te tu lta lääkäriltä tai eläinlääkäriltä eikä henkilöltä, jo lla tä

män asetuksen voimaan tullessa on eläin ten käyttäm isestä tiete ellisissä kokeissa annetun asetuksen 5 §:ssä ta rko ite ttu lupa eläinkokeiden suorittam iseen, jo s hän tämän asetuksen voimaan tullessa suorittaa tie te e llisiä eläinkokeita sellai sen koe-eläintoim innan ha rjo itta jan pa l veluksessa tai sellaisena koe-eläintoimin nan harjoittajana, joka on velvollinen ha kemaan eläin suo je lulain 9 §:n 1 m om en tissa tarkoite tun luvan koe-eläintoim in nan harjoittam iseen. Maa- ja m etsäta lou sm iniste riö n eläinlääklntöosasto voi hakemuksesta vapaut taa 7 §.77 1 m om entissa tarkoite tun kurs sin suo ritta m ise sta sellaisen la illis te tu n lääkärin tai eläinlääkärin taikka muun kor keakoulututkinnon suorittaneen henkilön, jo lla on riittävä kokem us tie te e lliste n eläinkokeiden suorittam isessa. 23 § Sen, joka tämän asetuksen voimaan tullessa harjoittaa koe-eläintoimintaa suo rittam alla sellaisia tiete ellisiä eläinkokei ta, jo ih in tämän asetuksen 12 §:n mukaan on saatava koe-eläinlaitokseen asetetun koe-eläintoim ikunnan hyväksyminen taik ka lä än inh allitukse n tai maaja m etsä talo usm inisteriön eläinlääkintöosaston lupa, tulee vuoden kuluessa asetuksen voim aantulosta asettaa 11 §:ssä tarkoi te ttu koe-eläintoim ikunta sekä saattaa 10 §:ssä tarkoitetut koesuunnitelm at koeeläintoim ikunnan tai lääninhallituksen kä siteltäväksi. Tämän asetuksen 14 §:n 2 m om entin säännöstä koirien ja kissojen kasvattami sesta koe -eläin ta rkoitu ksiin sovelletaan 1 päivästä tam m ikuuta 1991. Helsingissä

päivänä joulukuuta 1985

Tasavallan P residentti MAUNO KOIVISTO Maa- ja m e tsäta lou sm iniste ri TOIVO YLÄJÄRVI

vaan pysyy vireänä ja eläm änhaluisena hyvän yleiskunnon ansiosta ja jaksaa tais te lla syöpää vastaan. Yllättävän m on illa hoitam attom an syö vän kanssa elävillä on varsin hyvä yle is kunto eikä kasvain ole lähettänyt etäispe säkkeitä. Nuori terve ihm inen m uuttuu syöpädiagnoosin saatuaan ja hoidon päästyä käyntiin kuin taikaiskusta masen tuneeksi kaljuksi haamuksi. H oidoista huolim atta, tai ehkä ju u ri niiden vuoksi, syöpä on nopeasti levinnyt m uualle e li m istöön. T ohtorit O. Carl Sim onton ja Stephanie M atthevvs-Simonton sekä James L. C reighton ovat k irjo itta n e e t kirjan »Syö västäkin voi parantua. Tämä satojen po tila ide n seurantaan perustuva kirja tuo esiin syöpään liitty v ä t psyykkiset tekijät ja osoittaa, että eläm änhalun voim a on tärkeä te kijä syövän voittam isessa. M yönteisellä ja ilo is e lla eläm änasen teella voim me ehkäistä sairauksia ja jopa parantaa niitä. M itä voimakkaampana meissä on tahto elää, sitä varmemmin pa rannumm e vakavastakin sairaudesta.

Joitakin esim erkkejä • •

SYÖVÄN VAIHTOEHTOISESTA PA R A N TA M ISESTA KOONNUT RAILI VESANEN

Syöpään e i löydetä lää k e ttä istu tta m a lla eläim een syöpäso luja, sillä syövässä on kysym ys syvem m lstä syy-yhteyksistä. O i reita voidaan ehkä hoitaa, e l sairautta. P äästäksem m e todella syövän syihin tulisi tutkijo id en nähdä Ihm inen henkls-slelullisruum iilliseksi olennoksi. Eläm än syvem piä lainalaisuuksia e i voi n ähdä eläin ko keid en avulla.

yövän syy on olennossa, jo ka sairas tuu, eikä tämä syy löydy pelkästään fyysisestä olem uksesta, jo ssa se on pal jo lti vain oire. N iinpä eläinkokeet syövän tutkim isessa ovat turhia. Laajennettu lää ketiede, joka näkee m uutakin kuin fyysi sen ihm isen, voi o lla lähivuosina oikea ratkaisu pyrittäessä löytämään apua syö päsairauksiin. Dl M artti Tuom ola, Terveydenhoidon valinnanvapaudesta, kirjoittaa syövän hoi dosta artikkelissaan. Potilaiden tulisi saa da selkeätä tie to a syövän hoidon vaih toe hdo ista tai tava llista ho itoa täydentä vistä m ahdollisuuksista. Nykylääketiede ei ole pystynyt se lv it tämään syövän syytä kaikista p o n n iste luistaan huolim atta. Erilaisia syövän ai he uttajia on löytynyt, m utta ei vielä var sin aista syytä. Tämän vuoksi useat tu tk i ja t ovat vähitellen alkaneet epäillä nyky lääketieteen tutkim istap ojen m ielekkyyt tä. N ykyinen m enetelm ä k iin n ittä ä huo m iota yhä pienem piin osiin eikä huom ioi ihm isen kokonaisuutta. Sen vuoksi myös syövän hoidossa nähdään syöpä jo nkin ruum iinosan vauriona sekä pyritään yleensä poistamaan kasvain leikkauksella tai tuhoam aan se solulä äkke illä ja säteilyhoidolla. N äillä h o ito m e n e te lm illä on myös saatu tuloksia; hoito tosin on usein tu ska llista ja s illä on o sitta in hankaliakin sivuvaikutuksia. Laajennetun lääketieteen koulukunta, jo lla on esim . Saksassa y lio p isto n p u it teissa oma osastonsa, ottaa tu tkim u ksis saan huom ioon myös ihm isen sielullisen ja henkisen olem uksen ruum iillisen lisäk si terveyteen ja sairauksiin vaikuttavina tekijöinä. Nykylääketiede sitävastoin pai nottaa fyysistä ruu m iista sairauksia sel vittäessään. Laajennettu lääketiede näkee syövän olevan koko ihm istä koskeva sairaus. Syö päkasvain on seuraus ja ilm entym ä täs tä kokonaissairaudesta. Ihm isessä vaikuttaa kaksi vastakkais ta pyrkimystä: a) soluilla on taipum us itse näistyä ja lisääntyä liitty m ä ttä ruum iin m uihin toim intoihin (soluprinsiippi) b) tätä solun to im in ta a vastustaa ihm isen kokonaishahm oon liitty v ä pyrkim ys jäsentää solu o m iin to im in to ih in s a (m uotoprinsiippi).

M uotoperiaate on yhteydessä pääasi assa ihm isessä vaikuttaviin voim iin, so lu prin siippi taas lähinnä aineisiin. Jos ih m isen to im in to ja koossapitävä muotop rinsiipp i heikentyy jo ilta k in osin eikä enää pysty jäsentäm ään kudoksen solu ja kokonaisuuteen, m uuttuvat tämän ku doksen solut syöpäsoluiksi.

Iscador, luonnonm ukainen syöpälääke On o s o itta u tu n u t, että m iste listä on voitu parhaiten valm istaa luonnonm ukai nen lääkeaine ihm isen m u o to p rin siip in vahvistamiseksi. M isteli on erikoinen kas vi, joka elää p u olilo isen a puissa. Se kas vaa pa llom aisesti joka suuntaan kasvu alustallaan eikä huom ioi painovoimaa. Se on ikivihreä ja sen oksat ovat m yös klo rofyllin läpäisemät. M istelliuute, Iscador, saa ruiskeena annettuna aikaan lievän läm m önnousun, joka osaltaan auttaa ke hon valkuaisaineiden m uu ttu m ista. Miste llis tä lö yd e tyillä p ro te iin e illa on to d e t tu kokeissa olleen suurem pi sytostaattinen vaikutus (syöpäsoluja tappava) kuin käyte tyillä solum yrkyillä. Lisäksi m istellillä on todettu samanaikaisesti olevan ih misen puolustusm ekanism ia (im m uni teettia) vahvistava vaikutus. Solum yrkyt sensijaan yleensä heiken tävät ihm isen pu olustusm ekanism ia sa maila kuin n iillä on m uitakin haitallisia si vuvaikutuksia. Iscador taas on vailla sivu vaikutuksia ja siinä yhtyvät sekä syöpä solua tappava että im m u n ite e ttia paran tava vaikutus. Iscador ei ole ihm elääke, vaikka sitä käytettäessä on myös tapahtunut täydel lisiä syöpäkasvaimen häviämisiä. Iscadorin on todettu myös lisäävän po tilaan elämänhalua ja laatua, m ikä on tär keä te kijä syövän ollessa kysym yk sessä. Uusi luonnonlääkelaki antaa lääkärille mahdollisuuden määrätä Iscadorin resep tillä ilman lääkintöhallitukselta anottavaa erikoislupaa, mikä helpottaa ja nopeuttaa lääkkeen saantia. Lopuksi M artti Tuom ola toteaa: »Hen kilö ko h ta ise sti olen s itä m ieltä, että ny

kyaikana potilaan ei enää tulisi alistua sel laiseen luonnonlääkevaihtoehdon vähät telyyn lääkäreiden taholta, m itä viim e ai koihin saakka potilaat ovat jo utun ee t ko kemaan, kun he ovat kyselleet syövän hoi don vaihtoehdoista. Juuri syöpäpotilas on oike u te ttu saamaan lääkäriltään asia llis ta in fo rm aa tiota m yös hyviksi to d e tu ista luonnonlääkehoidoista ilm an p ilka llisia huom autuksia tai vähättelyä, kun hän tie toja pyytää. Hankaluutena on tietysti vielä se, että useim m at tavalliset lääkärit eivät ole koulutuksensa yhteydessä saaneet tietoa luonnonlääkevaihtoehdoista ja suh tautuvat siksi enna kkolu uloise sti luon nonlääkkeisiin. Onneksi m yös läkärikunnan piirissä on m ie len kiinto näihin ho ito m uotoihin vähitellen lisääntym ässä aina kin valveutuneim pien lääkäreiden ta holta.»

Hyvä yleisku n to ja eläm änhalu a uttavat taistelussa syöpää vastaan

Professori A n tti A rstila kirjo itta a syö vän pehm eästä hoidosta teoksessaan Kohti terveyttä. Keskeistä syövän pehmeässä hoidos sa on potilaan sekä fyysisen että psyyk kisen tilan kaikinpuolinen kohentaminen. Tätä kutsutaan syövän tukih oidoksi. Sen lähtökohta on päinvastainen kuin solum yrkkyhoidossa, jossa terveitä kudoksia tuhoava syöpäkasvain yritetään »tappaa nälkään» estämällä sitä saamasta kasvul leen e lintä rkeitä aineita. T ukihoidossa suoraviivaisesti sanottuna syödään mm. vitam iine ja ja hivenaineita niin, e ttä n iitä riittä ä sekä potilaalle itselleen että syö välle. Vaikka täm ä saattaa kuulostaa m aalli kon korvassa ehkä aivan om itu ise lta, on m enettelyyn kuitenkin selvä selitys. Syö päkasvain n im ittä in ottaa tarvitsem ansa ravinteet jo sta kin : jo s se ei saa n iitä hy vällä, niin se ottaa pahalla. Seurauksena on yleiskunnon raju heikkenem inen, sa m alla kun syöpä kukoistaa. T ukihoidon ansiosta potilas ei vaivu huonon kunnon m yötä toivo tto m uute en

^ k a s v is s y ö jä t pysyvät terveem pinä Eri p u o lilla m aailmaa on m elko k iis ta t tom asti osoitettu todeksi, että kasvissyö jät ovat terveempiä ihm isiä kuin lihansyö jät. Luonnonparannusterapeutti ja k irja ili ja Paavo A iro la vastaa moneen terveyttä koskevaan kysym ykseen teoksessaan O letko ymmällä? Hän kertoo esim. hunzakansasta, joka elää H im alajalla e ris te tty nä m uusta m aailm asta ja jo ta pidetään »maailman terveim pänä kansakuntana». Hunzien terveyttä on tu tkin u t mm. kuului sa brittilääkäri, tri R. McCarrison, joka eli hunzien keskuudessa useita vuosia. Syö pä, sydäntauti, diabetes, reumaattiset sai raudet, verenpainetauti, nivelreuma ja mo net m uut läntisessä m aailm assa ta va lli set tau dit ovat hunza-kansan keskuudes sa tun tem attom ia. He elävät 90- ja 100vuotiaiksi ja ovat vielä vanhoilla päivillään elinvoim aisia ja aktiivisia. Kaikki heitä tut_ k ineet tiedem iehet ovat yhtä m ieltä siitä, ^ A f t ä tärkein tähän poikkeukselliseen ter^ ^ ^ y t e e n ja pitkäikäisyyteen vaikuttava te kijä on ruokavalio. Hunzien ravinto sisältää runsaasti luon n o llisia hiilihydraatteja ja vähän eläinvalkuaista. Heidän peruselintarvikkeitaan ovat vilja, hedelm ät ja kasvikset, jo tka syödään enimmäkseen raakoina, sekä vä häinen määrä maitoa, pääasiassa vuohenmaitoa. Myös m uita sam anlaisissa oloissa elä viä kansoja on tu tk ittu ja päädytty saman la isiin tu lo ksiin : hyvä terveys ja elin vo i m aisuus näyttävät olevan seurausta kas visruokavalion suosim isesta.

Elävä ravinto parantaa Raakaravinnon hoitava vaikutus tunne taan. U seim m issa Euroopan b io lo g ista ho itoa antavissa klin iko issa raakaravin nolla hoidetaan m onia tava llisia sairauk sia, kuten syöpää, nivelreumaa, MS-tautia ym. Kuuluisa Gersonin syöpähoito perus tuu pääasiassa raakaravinnon ja tuorem e hujen käyttöön. Am erikkalainen Ann VVigmore, joka on käynyt m yös täällä Suom essa esitelm öi-

mässä, on kehittänyt ns. elävän ravinnon ruokavalion, jossa nautitaan vain tu o re t ta, kuum entam atonta ruokaa. Pääosan aterioista m uodostavat idut, versot, hape tetut vihannekset ja siem enet, juurekset, marjat ja hedelm ät. Vehnänorasm ehu ja hapatetusta vehnän liotusvedestä tehty uudistava juom a ovat myös keskeisellä si jalla. Ann VVigmore on perustanut Bostoniin elävän ravinnon koulutuskeskuksen. Elä vällä ravinnolla on todettu olevan sairauk sia parantava vaikutus — esim. Ann VVig more itse sanoo parantuneensa syöväs tä tämän diee tin avulla. M a kro bio ottisella ruokavaliolla, joka perustuu Yinin ja Yangin tasapainoon, on myös hoidettu syöpäsairauksia. Ylipään sä on tärkeää huolehtia ruokavalionsa ter veellisyydestä, m ieluim m in jo ennaltaeh käisevästi kuin vasta sairauden pu hjet tua.

Vitam iinit, valkosipuli ja kuum eho lto C-vitam iinin katsotaan suojaavan kaik kien bakteeri- ja viru sin fe ktio id e n m yrk kyvaikutuksilta ja se jo ud utta a to ip u m is ta kaikista sairauksista. Näin kertoo Paa vo A iro la kirjassaan O letko ym m ällä? Li säksi E- ja B15-vitam iinit suojaavat ilman saasteiden haittavaikutuksilta. Kuten tie detään, h iilim o n o ksid i eli häkä on saas tuneen ilman haitallisin aine. Häkä aiheut taa hapenpuutoksen. Kudosten hapen pu utetta pidetään yhtenä tärkeim m istä pahim pien sairauksiem m e syistä. Monet tiedem iehet uskovat, että ajoittainen ha penpuute jo htaa syöpäsolujen m uodos tum iseen. B,5-vitam iinit suojaavat m eitä hitaalta häkämyrkytykseltä, jo lle me kaik ki olem m e alttiina. B,s-vitam iinia eli pangamiinihappoa on aprikoosinsiemenessä, riisin kuoriosassa, m aississa ja useissa m uissa kasveissa sekä oluthiivassa. V alkosipulia on käytetty jo tuhansien vuosien ajan kaikkialla maailm assa m itä erilaisim pien sairauksien hoitoon. Nyky aikaiset tu tkim u kse t ovat vahvistaneet, että sekä valko- että keltasipulissa on pa rantavia voim ia. Venäläinen elektrobiologi, professori Gurvvitch totesi tu tk im u k sissaan, että valkosipuli ja kelta sip uli lä hettävät e rikoise ntyypp istä u ltra v io le tti säteilyä, ns. m itogeenistä säteilyä. Tämä säte ily kiih o tta a solun kasvua ja to im in taa. A m erikkalaisissa tu tkim u ksissa on käynyt ilm i, että valkosip uli ehkäisee myös syöpäkasvaimien m uodostum ista. Paavo A iro la kuvaa kirjassaan O letko ymmällä? saksalaisen tohtori Josef Isselsin m e n estyksellistä syövän hoitoa Ringberg-Klinlkallaan. Tri Isselsin syöpäterapia perustuu kuumeeseen. Keinote koisesti aihe utettu kuume, raakaravinto ja m ehut sekä m aitohappokäymisen avul la valm istetut ruuat ovat tärkeim piä Ringberg-Klinikassa käytettyjä biologisia hoitoja. Kuume on aina o llu t väärinym m ärretty oire. Keho tuo ttaa kuumeen aina paran taakseen itsensä; se on siis myönteinen, rakentava toim enpide. Tri Issels on saa vuttanut e rittä in hyviä tu lo ksia syövän hoidossa puhtaasti biolo gisella m enetel mällä. Kuume tehostaa e lim istö n omia po nn istuksia syövän vo itta m iseksi — se polttaa pois sairaat kudokset ja palauttaa terveyden.

K ätten päälle panem inen Ei ole syytä unohtaa ikivanhaa paran nuskeinoa, joka nykyaikana on uudelleen tu lo ssa vakavastiotettavaksi avuksi ta is telu ssa sairauksia vastaan. Henkiparannus, healing, on m ääritelty psyykkisen voim an tai ylilu o n n o lliste n olentojen apuun perustuvaksi parantam iseksi tai psyykkisten tai fyysisten ongem ien lie ventym iseksi ilman, että parantam iselle ilm enee lääketieteellisiä, fysio lo g isia tai psykodynaam isia syitä. Henkiparannuksen keskeinen ajatus on, että ihm inen välittä ä tai hänessä on runsaasti parantavaa energiaa, jonka hän pystyy luovuttamaan sairaalle ja apua tar vitsevalle. H enkioppaiden apu on ratkai sevaa parantajan itse toim iessa voiman välittäjänä. Yleisin keino henkiparantami sessa on käden tai käsien asettam inen noin 10 cm:n päähän potilaan ih osta ja voim akas keskittym inen. Yhdysvalloissa henki parannusta opete taan lu kuisissa yliopisto issa , ja Englan nissa tuhansia tutkin non suo ritta ne ita henkiparantajia työskentelee sairaalois sa lääkäreiden apuna. Suomessa maallikkoparantajia on runsaasti. Heidän apuun sa turvaudutaan usein vain s illo in , kun kaikki muu on jo kokeiltu, sillä m eillä henkiparannukseen suhtaudutaan edelleen kuin pim eim m ällä keskiajalla.

Ratkaisu on m eissä Ihm isellä on vastuu om asta terveydes tään. Kukaan tässä m aailmassa ei voi sa noa sairastuneensa ilman omaa syytään. Syy on m eissä kaikissa. N iin kauan kuin jatkam m e ym päristöm m e saastuttam ista ja alistum m e m yrkkyihin ja lisäaineisiin ruuassamme, niin kauan olemm e itse syy päitä sairauksiimme. Puhumattakaan elin tavoistam m e ja ruokailutottum uksistam me. M utta silloinkaan, kun sairaus iskee, ei ole syytä vaipua toivo tto m uute en, s il lä s illo in k in voim m e valita toisenlaisen tien — sen, joka vie ehkä terveyteen. V aihtoehtoja on. Syöpä on voitettavissa. Siihen vain tar vitaan meidän kaikkien panos. Ne m iljo o nat eläimet, jo tka ovat puolestam m e kär sineet ja kuolleet ihm iskunnan yrittä e s sä vapautua syöpäsairauksistaan, ovat uhrautuneet turhaan. Vastaus ja ratkaisu on m eissä ihm isissä, jokaisessa itse s sään.

Lähteet: Eläm änpuu-lehti 4/1985 (Hannu Tuomi) A n tti A rstila: Kohti terveyttä, WSOY O. Carl Sim onton, Stephanie M atthew s-Sim onton, James Creighton: Syövästäkin voi parantua, Kirjayhtym ä Paavo Airola: O letko ym m ällä?, Suomen Terveyskirjat Oy Saana Saarinen: Terveen elämän hake m isto, WSOY M ichio Kushi: Natural healing through m acro bio tics M artti Tuomola: Syöpä ja luonnonlääk keet 23

HANNELE LUUKKAINEN

Tutkijoiden ajatuksia * Onko nuo apinat tuotu eläinkoelaboratorioon suoraan T im buktusta? On toki, ja niiden pitä isi o lla iloisia, että ovat pääs seet tänne sivistyksen pariin! * Koe-eläinten käyttö on valtavaa tu h lausta; niin monet puolikuoliaat voitaisiin käyttää uudelleen! * Tavoitteem m e on alentaa lääkkein ih m isten kuo lle isu utta , jo ka on nyt 100 % !

Eläinten pidon arkea Suomessa * Törkeä eläinrääkkäys paljastui Loimaalla Metsämaankylän m aatilalta on jo u d u t tu kuljettam aan teurastam oon yli v iis i kym m entä nautaeläintä ja hiehoja sekä pikkuvasikoita. Osa e lä im istä oli lö yd e t täessä k u o lle ita ja loput e rittä in huono kuntoisia. M aatilalta löytyi myös koppiin te lje tty in ä kaksi täysika svuista nälkään kuo llu tta kissaa. (HS 2.10.1985) — Ja jos vanhat m erkit pitävät paikkansa, o m ista ja tuom itaan korkeintaan m uutam an sa tasen sakkoihin ja hyvässä lykyssä saa vielä jatkaa eläinten pitoa! * K ettutarh urille e h d o llista vankeutta Vaalassa Kettutarhan om istaja tu o m ittiin Vaalan käräjillä jatketusta eläinsuojelulain rikko m isesta e rittäin raskauttavien asianhaa rain vallitessa neljän kuukauden e h d o lli seen vankeusrangaistukseen. Lisäksi m ieheltä evä ttiin kahdeksaksi vuodeksi oikeus pitää tarhaeläim iä. M iehen o m is tamalla kettutarhalla oli kuollut tai jo ud ut tu lopettam aan 150 kettua aliravitsem uk sen takia viim e keväästä lähtien. (HS 25. 10. 1985) — T uom iota ei voi pahalla tah dollakaan pitää suurena. Ehdollinen van keushan on samaa kuin kulkem inen va paalla jalalla. Toista o lis i ehdoton van keus eli vankilaan joutum inen, m ihin kaik ki eläinrääkkääjät toki kuuluisivatkin. Kun kyseessä vielä oli o llu t pitkään ja tku nu t rikos, jossa 150 eläintä on jo u tu n u t kär simään, ei voi m uuta kuin häm m ästellä tuom ion lievyyttä. Tämäkin ju ttu todistaa taas kerran, e ttä Suom i on eläinrääkkääjien luvattu maa! * Koiraa n yrkillä turpaan — rääkkäyssakkoa 2750 markkaa Vantaalainen autonkuljettaja tuo m ittiin sakkoihin eläinrääkkäyksestä. M ies o li lyönyt n yrkillä koiraansa niin, e ttä koira sai ruhjevammoja päähän ja niskaan sekä verenvuotoa keuhkoihin. Eläinlääkäri jo u tui lopettamaan eläimen. Koirassa oli ha vaittu m uu llo in kin vammoja, m utta o m is taja k iis ti lyöneensä sitä. Koira o li o m is tajan kertoman mukaan pudonnut ka llio l ta. O m istajan ep äiltiin lyöneen koiraansa vasaralla ja heittäneen koiran seinään useita kertoja takaraajoista kiinni pitäen, m utta syytetty k iis ti tehneensä näin. Koi ranom istaja tu o m ittiin »erittäin raskaut tavien asianhaarojen vallitessa» tapahtu

neesta eläinrääkkäyksestä 50:een päivä sakkoon ä 55,— eli maksamaan 2750 markkaa. Jutun käsittely kuitenkin jatkuu, koska syyttäjä oli ilm o itta n u t tyytym ä ttö m yytensä oikeuden päätökseen. (IS 8.1. 1986) — M iksi le m m ikkie lä im iin koh dis tuvan väkivallan annetaan mennä näin pit källe? M iksi naapurit eivät puutu asioihin jo aiem m in? Taatusti eläinten hakkaam i nen kuuluu ja näkyy naapureille. Kyllä jo kaisen ihm isen perusvelvollisuus on aut taa avun tarpeessa olevia eläim iä. S iis il miantakaa p o liis ille eläintenhakkaajat heti ensim m äisestä kerrasta! Älkää jää kö odottam aan, e ttä eläim et hakataan he nkihieveriin! * Porom iehiä syytteessä eläinrääkkäyksestä Inarissa K uutta Sallivaaran paliskunnan m iestä syytetään eläinrääkkäyksestä. Kaksi vuot ta sitten tapahtuneessa poroerotuksessa tuhannen poron tokka a je ttiin aitaan niin lujaa, että 60 poroa jo u d u ttiin heti lo pe t tamaan. Samassa jutussa syytetään eräs tä poroisäntää siitä, että tokkaa p id e ttiin aidassa liian kauan huolehtim atta poroille k yllik s i ravintoa. Jutun käsitte ly jatkuu huhtikuussa. (HS 9. 1. 1986) * Ravihevonen u n o h d e ttiin kylmään p ilttuuseen Uudenvuodenyön ravien jälkeisenä aamuna löytyi Seinäjoen raviradan tallialueelta kytketty, puoliksi paleltunut mus ta läm m inveriori. O m istajaa o rille ei ole löytynyt. (IS 2. 1. 1986) — Ehkä tuo hevosparka ei o llu t me nestynyt raveissa om istajansa toive itten m ukaisesti ja siksi se oli rangaistuksek si jä te tty paleltumaan? M itä enemmän ra haa liikkuu eläinten pidossa tai käytössä sitä törkeäm piä eläinrääkkäysjuttuja n ii hin liitty y . Raviurheilu on tästä oiva e si m erkki. Piiska on pikkuväline verrattuna p iikkiku o la im iin ja m uihin »harjoitusväli neisiin». Kukaan eläinystävä ei mene kat somaan raveja eikä pelaa V-viitosta, eihän? * Kuusamossa jä te tty h e itte ille koiranpentuja Kuusamon Määttälänvaarassa paljastui sattum alta törkeä eläinrääkkäystapaus. Kolm e alle kuukauden ikä istä pentua oli yrite tty tappaa pakokaasulla ja viety sul je tu ssa paperisäkissä metsään. Pennut olivat vironneet ja ryöm ineet säkistä kuu sen ju ure lle turvaan. Pennut olivat syö neet nälkäänsä kuusen havuja ja hakivat turvaa toisista an kovassa pakkasessa. Pentujen löytäjä to im itti yhden pennun tuttavalleen hyvään ho itoo n ja vei kaksi pentua paikalliseen koiratarhaan. Koirien om istaja = eläinrääkkääjä ja heitteillejättäjä vaati kuite nkin kaikkien pentujen lo pettam ista. Ja niinpä koiratarhaan viety jen penturaukkojen eläm ä loppui siihen. Mutta kolmannen pennun kohdalla hän ei saanut tappam istahtoaan läpi, koska ni m ism iehen mukaan hylätyn esineen lö y täjä on m yös sen om istaja. (IS 3., 6., 7. ja 8. 1. 1986) — Kyse on tod ella törkeästä

eläinrääkkäyksestä. O m istaja on selväs ti rikkonut eläinsuojelulakia kaksi kertaa. Ensin hän on yrittänyt lopettaa koiranpen nut lainvastaisesti ja sitten vielä jä ttä nyt elossa ollee t pennut heitteille. Ja p o liisit ihm ettelevät m ahdetaanko m iestä la in kaan vetää oikeuteen, kun hän on muka luullut tappaneensa koirat! Mielestämme rikos on rikos s iitä riippu m atta m itä sen te kijä luulee. Jos lu u lo ih in uskotaan, ei kukaan riko lline n jo u tu is i vastuuseen teoistaan. Parasta o lisi pistää m ies pakokaasuhengityskuurin jälkeen hangelle m uutam aksi vuorokaudeksi virumaan, e i köhän s illo in lu u lo t ha ih tu isi. On kä sittä mätöntä, että pentujen he itte ille jä ttä jä n annettiin päättää pentujen kohtalosta v i e ^ ^ lä h e itte ille jä tö n jälkeen. — M ite n k ä h ä i^ P paljon tä lla ista tapahtuukaan m aassam me? Tämäkin ju ttu paljastui sattum alta valppaan oh iku lkija n toim esta. * Kissannahkaisia reum avöitä koulun m yyjäisissä Kissannahkaisia reum avöitä ä 150,— vaikkapa isovanhemmille joululahjaksi. — Näin luki Iittalan P alotalolla pidettyjen m yyjäisten m ainoslehtisessä. M yyjäiset jä rje sti VB-luokan opettaja, oppilaat ja vanhemm at. — S illä la illa! On se »hyvä», e ttä oppilaat oppivat jo koulussa o tta maan e läim istä kaiken irti. Kenenkähän kotikissat tu li lahdatuksi isovanhem pien läm m ikkeiksi? Vöihin tarvittiin varsin m o nen kissan selkänahka, kun ne olivat noin 20 cm leveitä.

* H am sterikäyttöinen le ikkia uto ja jääh dytettävä m uurahaispeli on vedetty pois jo ulu m arkkinoilta Britanniassa eläinsuo jelijoiden nostettua m etelin eläviä eläimiä hyödyntävistä leikkikaluista. Yhdysvalta laiset le ikkika lu valm ista jat ovat keh itel leet kilpa-auton, joka liikku u juoksupyörässä juoksevan hamsterin avulla. Yhdys valloissa valmistetaan leikkikaluksi myös m uurahaisten m alliyhdyskuntia. K äyttö ohjeissa suositellaan m uurahaisten pitä m istä jääkaapissa, jo tta niitä olisi helpom pi käsitellä. (HS 11. 12. 1985) — Sairaita jo u lu le lu ja sairaasta yhteiskunnasta! Vuosi vuodelta joulu, alunperin ilon ja rak kauden juhla, tun tu u perustuvan yhä enemmän eläinten väärinkäytölle. * O lym piakisat Soulissa Etelä-Koreassa lähestyvät ja koiraruokia tarjoavat ravin tola t ovat siirtyneet takakujille. R uokalis to ilta löytyy niin koirakeittoa kuin koiranIihavoileipiäkin. Koirat hakataan kepeillä ennen surm aam ista, jo tta niiden liha o li si m ah dollisim m an mureata. Koiria syö dään Kiinassa, F ilippiin eillä, Indonesias

* V illisika hirvestäjien saaliiksi H onkajoella Honkajoen m etsästysseuran jahtim iehet lu ulivat koiransa haukkuvan h irve ? ^k> Pyssym iesten eteen ju o ksikin y ll ä t t ä e ^ ^ villisika . (HS 17.12. 1985) — Eiköhän o li si paras pistää pyssy n a fta liin iin , jo s ei erota villisika a hirvestä. V illis ik a on täs sä maassa niin harvinainen eläin, että s i tä ei pitäisi kenenkään ampua, ei edes hir venä.

M a a ilm a lta * A ustraliassa on noussut m elkoinen poru eläinsuojelijoiden saatua tietää, että 14 Tasm aniassa asustavaa harvinaista pussipirua oli tapettu eläinkokeissa. Noin kissan kokoinen pikkupeto on hyvin har vinainen. (US 2. 11. 1985) — Tässä taas kerran o so itu s tu tk ijo id e n m oraalista! * Indonesialaiset suunnittelevat sumatralaisen jättisam m akon lähettäm istä ame rikkalaisen avaruussukkulan lennolle ke säkuussa. Avaruussam m akko o sa llistu u lennolla tie te e llis iin kokeisiin. (Kaleva 10. 11. 1985) — Eläinten käyttö avaruuskokeissa on vastoin kaikkia eläinten o i keuksia. Eikö riitä, että sam m akkoja s il votaan silm ittö m ä sti maassa, pitääkö n ii den silppu am ista harrastaa vielä avaruu dessakin?

* Korkeasaaresta lahjoitetaan joukko eläim iä Pohjois-Korean pääkaupungin eläintarhalle. Korkeasaaren eläintarhalla on tä llä hetkellä jo ita kin ylim ääräisiä eläinyksilöitä, jo is ta se luopuu tila n p u u t teen takia. (HS 3. 12. 1985) — On jä rkyt tävää, että SuomeSta lähetetään eläim iä Pohjois-Koreaan eläintarhaan. (Korealais ten käsitykset eläinten oikeu ksista eivät taida olla kovin korkeat, katso edellä.) Kun eläintarhojen olem assaoloa aina puolus tellaan sillä, että ne säilyttävät uhanalai sia eläim iä ja päästävät n iitä sitten takai sin luontoon, niin m iksi n iitä sitten lähe tetään maailman ääriin vankeuteen? Eikö jo o lis i aika kääntää eläinvirran suunta vankeudesta vapauteen?

TULE K E S Ä L E IR IL LE '. y h d is t y k s e n ke .iile .-L Jt i j ä n j e s t e t ä ä n 1 5 - 1 7 . e lo k a u t a NMK V :n k u n s s ik e s k u k s e s s a J ä n v e iä s s ä . [ L a h d e n j a R iih im ä e n p u o l e s s a v ä l i s s ä , H y i s t ä n . 90 k m) . T ä y s i h o i t o h i n t a ( y ö p y m i n e n , k a s v is n u o k a a , S a u n a ) 120 m k / v u o n o k a u s i. L e in .ip a . ik k o ja . on n a j o i t e t u s t i , j o t e n v a n a a j o n y t o m a s i’. O ta y h t e y t t ä t o im is to o m m e , n i i n s a a t l i s ä t i e t o j a a s i a s t a . Vankem m at t i e d o t l e i n i o h j e l m a s t a , y h t e y k s i s t ä ym . le h d e s s ä 2/ S6.

LÄÄKETEOLLISUUS V A A T II SEN SU U R IA PER-ERIK PETTERSSON

M etsästäjien am m attitaidosta

sa ja m uissa Aasian maissa, on syöty jo vuosisatojen ajan. (HS & IL 25. 10. 1985) — Jos ihm inen syö ystäviään — eläim iä, ei sillä ole väliä syökö hän koiran vai sian. M utta raakalaismainen eläinten kasvatta minen ja surm aam inen ei pitä isi kuulua minkään kansan etuoikeuksiin eikä huveihin.

Länsi-Saksalainen lehti »Diagnosen» kirjoittaa tamm ikuun (1986) numerossaan, että sveitsiläisen Hans Rueschin kirjan »Die Pharma-Story — der grosse Scwindel» (lääkestoori — suuri petos) m yynti la illa a n ehkä kieltäm ään. M iincheniläinen kustantaja Franz Hirthammer julkaisi m aaliskuussa 1985 Hans Rueschin uuden kirjan »Die Pharma-Story — der grosse Schwindel» (engl. »Naked Empress»). Rueschin kirja tekee uusia paljastuksia tappavasta petoksesta, jo ta kem ian te ollisuu s ja suu rta valtaa omaa va lääketiede ylläpitävät »terveys»viranom aisten hyväksymänä. Tämä kirja sisäl tää myös tarkat todisteet siitä, m iten voit-

toa tavoitteleva lääketeollisuus on vallan nut suuret kansalliset ja kansainväliset eläinsuojeluyhdistykset, joiden päätehtä vänä on houkutella kaikki aktiiviset eläinsuojelijat pettävillä lupauksilla riveihinsä, pystyäkseen johtamaan heidät harhaan ja lam auttaakseen heidän toim intansa. »Eläinkokeet ovat välttäm ättöm iä!» — väittävät nämä »viralliset» eläinsuojelijat, jo tk a kaikki vaikenevat täyd ellisesti kai kista pä invastaisista tod isteista. Heidän päätehtävänään on saada eläinkokeet iku isiksi ajoiksi la illis e s ti lu vallisiksi. M yös »Pharma-Story»:n tapauksessa lääketeollisuus on pannut asialle usko l lise t palvelijansa — suurten eläin suo je luyhdistysten johtajat. Väittäen tulleensa »panetelluiksi», saksalaisen »Arbeitsge-

m einschaft Deutscher Tierschutz e.V.»:in sekä kansainvälisen eläinsuojelujärjestön WSPA:n johtajat antoivat müncheniläiselle yleiselle syyttä jä lle tehtäväksi vaatia kustantajaa vetämään heti kirjan kaikki kappaleet pois m yynnistä sekä perumaan esitetyt »virheelliset väitteet» (jotka kaikki ovat kirjassa kuitenkin tarkoin dokum en to itu ) »anteeksipyynnöllä». Kustantajaa uhataan myös 100 000 DM sakolla. K ustantaja ei ole välittänyt pe lo tte lu is ta, ja Hans Ruesch tulee käymään ta iste lun tätä uutta sensuuriyritystä vastaan ju l kisuudessa. Ainakin toistaiseksi kirja on vielä myyn nissä saksalaisissa kirjakaupoissa, ja sitä voi tila ta m yös kustantajalta suoraan: Franz H irtham m er Verlag, Frankfurter Ring 247, D-8000 Munchen 40. (Hinta: DM 1 5 ,-) . Omat palvelijansa tuntuu myös suoma la is illa eläinkokeiden te k ijö illä olevan konservatiivisissa e läin suo je luyh distyk sissä. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen tied otusleh dessä »Eläinten ystävä»:ssä (sie.!) oli h ilja tta in kahden ahkeran e läin kokeiden tekijän kirjoitus, jossa yrite ttiin to d is te lla eläinkokeiden pelastaneen ih m iskunnan tä yd e llise ltä tuholta. Monet ns. eläinsuojeluyhdistykset, jo i den tehtävänä tu lis i o lla eläinten suo je lem inen, suojelevatkin eläinkokeiden te kijö itä ja nim ittävät eläinkokeiden vastus ta jia fanaatikoiksi, unohtaen eläim et — koe-eläimet. Ei siis ihme, että monet hy väuskoiset eläinsuojelijat ajautuvat vähi tellen harhaluuloon, että eläinkokeet o li sivat välttäm ättöm iä ihm isten terveyden kannalta. V älttäm ättöm iä ne ovat tällä hetkellä vain »lääketieteellisen» uran luo misessa (siis suurien tutkimusapurahojen saamiseen) ja lääketeollisuuden lihavien ta lo u d e lliste n voitto jen turvaamisessa. Joka vuosi vedetään tuhansia »tarpeel lis ik s i ja turvallisiksi» v äite ttyjä »lääkkei tä» pois m arkkinoilta niiden vaarallisuu den vuoksi, ja jo tta voita isiin tuoda uusia »tarpeellisia ja turvallisia» lääkevalmistei ta m arkkinoille, »parantamaan» vanhois ta lääkkeistä aiheutuneita usein erittäin vakavia terveydellisiä haittoja, kunnes jä l leen nämä uudet lääkkeet joudutaan ve tämään pois m arkkinoilta. Kyseessä on tie te n kin lääkevalm isteet, jo tk a on poik keuksetta testattu kaikilla m a h do llisilla eläinlajeilla. Tähän noidankehään ollaan jo u d u ttu pelkästään harhaanjohtavien eläinkokeiden takia, eikä siitä päästä pois ennenkuin koululääketiede luopuu its e pintaisesti kiinnipitäm ästään harhaopis ta, että kaikki m ikä pätee eläim iin, pätee m yös ihm iseen. Pelkästään ihm iseen kohdistuvalla lääketieteellisellä tutkim uk sella on arvoa ihm isten terveydenhoidon kannalta.

TERVETULOA K O S M E TO LO G ILLE ! SKY-kosmetologi Päivi Raunio suorittaa Teille kasvo-, jalka-, käsi- ja vartalohoitoja sekä lymfahierontaa. Käytössä mm. Beauty Without Cruelty-kosmetiikka, jota ei ole testattu eläimillä.

K o sm eto log i PÄIVI RAUNIO Alkutie 48 C, 00660 HELSINKI puh. 90-743 107

• T \ ^ p O xv>t''a(

H»'

, * *

Yhdistyksen e s ite ■ja av-välinevalikoim a on u u distun ut! N y t SINULLA on entistä parem m at m ahdollisuudet levittää koe-elälnsu o jelu aatetta p itä m ä llä esitelm iä, jä rje s tä m ä llä d ia - tai video esityksiä, p y styttä m ä llä kuvanäyttelyn kirjastoihin, kouluihin ym ., ja ja k a m a lla esitteitä.

GRETA v. TOBIESEN IN MEMORIAM f. 16.7.1900 d. 17.7.1985

ESITTEET: KOONNUT: KAARINA KIVIVUORI Y hdistyksen kesäleiri paikka ei ole vie lä selvillä, m utta otam m e jo alustavia il m o itta u tu m isia le irille vastaan. Leiri on kaavailtu pidettäväksi elokuun puolivälis sä, se kestää perjantaista sunnuntaihin ja kustannukset le irilä is ille ovat n. 100 mk/vrk. Lehden ilmestyessä leiripaikka on luultavim m in jo selvinnyt, m utta jos tie dät hyvän paikan, niin ota yh te yttä — eh kä voim m e käyttää sitä ensi vuonna!

12 KISSAA PELASTETTU JOUTUMASTA KOE-ELÄIMIKSI Trots att a llt flera har börjat erkänna Djurens Rätt att leva oplägade av mänskan, är de som aktivt kämpar fö r djuren genom arbete e llerekonom iskt understöd av djurskyddet förhällandevis fätaliga. Var gäng nägon av dessa djurens rättskämpar gär in i det stora okända betyder det en tom het i leden av de m änskor som obetin g a t tro r pä det rättfä rdiga i den härdnande kampen för Djurens B efrielse frän förtryck. G reta v. Tobiesen, f. Lönnblad, var en av dem fö r vilka djuren var en v iktig del av själva tillvaron. Nägra fä är e fte r grundandet av Försöksdjurens Värn 1961, som dä hette N ordiska S am fundet tili Bekämpande av Plägsamm a D jurförsök, blev G reta v. Tobiesen m edlem i föreningen tillsam m ans med sin syster Brita M orten sen. Arefter är följde systrarna noga med föreningens arbete, vad som ästadkom m its, vilka fram steg som gjorts och pä vilket sätt man künde tänkas fä tili ständ förbättringar i försöksdjurens olidlig a förhällanden. Det förgick knappast nägon större helg utan att den gav systrarna anledning att komma ihäg föreningen med bidrag tili den magra kassan. Nägra är efter det föreningen grundats beslöt dess styrelse att pengar skulle samlas tili en stifteise, vars kapitalavkastning skall delas ut som stipender tili forskare, som vill söka e fter alternativ tili försök med levande djur, forskare som vill fin n a nya vägar, e tiskt försvarbara, vilket djurförsöken inte är. Pä den tiden m äste ett kapital om mk 10.000.— först garanteras fö r att en stiftelse skulle fä grundas. Tiotusen mark var m ycket pengar fö r 15— 20 är sedan och insam lingen gick trögt. Ännu 1970 fattades ett s tö rt belopp innan m älet künde näs. Dä gjorde Greta v. Tobiesen en stordonation, som m ö jlig g jo rd e grundandet av Försöksdjurens Värns S tifte lse är 1971. Med hennes hjälp hade ett v ik tig t steg ta g its i kampen m ot en vetenskap som fo rts ä tte r pä den väg där man anser att barmhärtighet mot som liga varelser fär utvecklas genom grym het m ot andra. Den vägen är ödesdiger, ty, — »sädana medlen äro, sädana bliva ock mälen».

HANNELE LUUKKAINEN H elsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaosto, jo ka ottaa huostaansa heitteille jäte ttyjä eläimiä, onnistui pelastamaan 12 kissaa jo utum a sta koe-eläim iksi. Kis sojen om istajilla, keski-ikäisellä espoolai sella pariskunnalla, on ilm eise sti o llu t ta pana to im itta a aika ajoin kissalasti O rio nille. Täm änkertainen 12 kissan satsi ei päätynytkään valkotakkien kynsiin valp paiden e lä in su o je lijo id e n ansiosta. Kur jis ta kasvatusoloista hu olim atta kaikki kissat olivat terveitä ja hyväntuulisia. N iil lä oli tosin runsaasti m atoja sekä lapama toa että suolinkaista. Nyt m adot on hää de tty ja kissat roko te ttu sekä tappavaa

K O E-ELÄ IN TEN SUOJELU RY:N ALUEOSASTOT/ Y H D Y S H E N K ILÖ T Esbo (svenska krets): Pamela W ickström, Hansav. 26, 02780 ESBO, tel. 90-811 240 Nina Jauhiainen, Kuninkaankartanont. 7, 02780 ESPOO, 90-811 350 H aukipudas: Tiina Ahokas, Hepokuja, 90830 HAUKIPUDAS Hum ppi: M inna Kupari, 43640 HUMPPI (Karstula) Joensuu: Raili Könönen, Sukkulat. 10 b B 1, 80260 JNS, puh: 973-30 990 Kokkola: Virva llvesaava, Pormestarink. 34, 67100 KOKKOLA, puh: 968:13 738 Karjalohja: Märta Petrell, 09140 RISTEYS, puh: 912-5752 Kuopio: Anne M iettinen, Neulamäent. 16 F 46, 70150 KUOPIO Lahti: Sirpa Tienhaara, Möysänk. 9 A 8, 15150 LAHTI, puh: 918-47 596 Anita Louhijoki, Viipurin Vältät. 11 B 21, 15150 LAHTI, puh: 918-522 550 Lappeenranta: Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810 LPR, puh: 953-27 795 Mänttä: Anne Lahtinen, Koskelank. 21, 35800 MÄNTTÄ, puh: 934-412 239

k Haluatko kuunnella koe-eläinaiheista ^m usiikkia? Voit kysellä m u s iik k iliik k e is tä Organ- ja K uolleet Kukat-yhtyeiden le vyjä.

kissa rutto a että vaarallista flunssaa vas taan. Lisäksi kissat on leikattu, jo tta ne voivat elää loppueläm änsä 15— 20 vuo t ta tyytyväisinä sisäkissoina. Ja tie ty s ti kaikki osaavat käydä potalla, jo s sitä nyt kukaan uskalsi epäillä. Jos haluat tarjota kissanpäivät jo lle kin »melkein koekissalle», ota yh te yttä H el singin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaoston päivystykseen p. 659 320 m a— pe klo 17— 20 ja su klo 12— 15 tai suoraan Hanu Luukkaiseen (p. 742 931), jo lla on näistä kisso ista 11 huostassaan. Ja jo s haluat ryhtyä »kissakummiksl», voit lahjoittaa kodittom ien kissojen avustu s tilille SYP-Helsinkl-Senaatintorl 200120-500059. Kissam aiset kiito kse t! Kurnauskis!

Oulu: Josh io Kawanowa, Hanhit. 17 G A 4, 90150 Oulu, puh: 981-330 387 Pauliina Petäjä, Latvust. 2,90650 OULUpuh: 981-303 617 | Punkalaidun: T iina Pakkanen, Urjalant. 25, 31900 PUNKALAIDUN Tampere: Mia Savolainen, Tarmonk. 6 B 24, 33990 TRE, puh: 931-654 178 Turku: Tarja Lehtinen, Mäntysaari, 21330 PAATTI N EN, puh: 921-472 062 Uusikaupunki: Mona Toivonen, Kauristie 10, 23500 UKI, puh: 922-23 024 V ih ti: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh: 913-73 955 Y lito rnio : Kaisu Niska, Käpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO O ulunsalo: Kirsi Ridell, Mustaherukkakj. 8, 90460 OULUNSALO, puh: 981-481 847 Jyväskylä: Jaana Raitio, Hirvenp. 6,40270 PALOKKA Rauma: Sari Kivilähde, Pumpput. 3 B 25, 26660 RAUMA Päivi Laine, Pumpput. 3 B 35, 26660 RAUMA, puh: 938-251 639 M iehikkälä: Ulla Jarva, Hauhia, 49700 MIEHIKKÄLÄ

T I L A A U U T TA SYÖPÄESITETTA JAETTAVAKSI!!

T ekisikö m ieli teettää m uotokuva lem m ikistä? T a ite ilija de Cock tekee kau nii ta akvarelleja e läim istä ja la hjo ittaa suu rimman osan maalaustensa hinnasta koeeläinsuojeluun. Tiedustelut: de Cock puh: 90-277 863.

E läinkokeista ja koe-eläinsuojelusta kirjoitetaan melko paljon lehdissä nykyi sin. Toivom m e, että jä sen istö pitä isi to i m iston ajan tasalla siinä, m itä pa ika llis ia maakuntalehdet kirjoittavat. Lähettäkää le h tile ikke e t tai kopiot n iistä tänne to i m istoon, näin voim m e kirjo itta a ta rvit taessa ju ttu ihin vastineita tai korjata mah d o llis ia vääriä tie to ja eläinkokeista.

♦

Pitkän odotuksen jälkeen saim m e lää;intö hallitukse lta vastaukset poliorokoteen valm istusta käsitelleeseen kirje l määmme — sehän lä he te ttiin vuoden -85 maaliskuussa. Lääkintöhallitus ilm oittaa, e ttä Suom essa on vuoden 1985 aikana voitu siirtyä käyttämään rokotetta, joka on valm istettu te rtiä ä risissä apinasoluissa. Ennen käytettiin apinan primääreissä munuaissoluissa va lm iste ttu a roko te tta ja tä llö in ta rvittiin huom attavasti enemmän apinoita rokotteen valm istam iseen. Suo men vuosittaisen poliorokotetarpeen val m istam inen te rtiä ä riso lu issa vaatii 8 api nan hengen, kun ennen tämän rokotemäärän valm istam iseen vaa dittiin 40 apinaa. Hämmästykseksemme lääkintöhallitus ei vastauksestaan päätellen ole tietoinen, että ih m issoluien avulla valm istettu po liorokote (joka ei siis aiheuta kärsimyksiä sen enempää eläim ille kuin ihmisillekään) on laajassa käytössä Englannissa. Lääkin tö h a llitu s viittaa kyllä vastauksessaan ihm issolurokotteeseen, m utta väittää sen olevan ainoastaan kokeiluasteella. Vas tauksessaan lääkintöhallitus tosin ennus taa, että S uom essa siirrytään ihm issolurokotteen käyttöön, m ikäli rokotuskokeilut oso ittavat sen tarpeeksi tehokkaaksi ja turvalliseksi. Olemme lähettäneet lisä tie to ja lä äkin töha llitukselle ihm issolurokotteen käytöstä.

— — — — — — — — — — — — — — —

yhdistyksen tavo itte et ja to im in ta eläinkokeet, lääketiede ja lääkkeet ko sm e tiikka te ollisuu de n eläinkokeet o p iske lija e site vaihtoehtoja eläin koke ille (m iten eläinkokeet voidaan korvata) syöpätutkim us ja eläinkokeet jo ukko esite (esim. postllaatikkojakeluun) esite turkistarh au ksesta yle isesite eläin suo je lusta (lem m ikit, tuotanto- ja sirkuseläim et) lis ta kosm e tiika nvalm istajista , jo tk a käyttävät/eivät käytä eläin koke ita ju lis te : »Hyväksytkö kidutuksen?» (yle isju liste ) ju lis te : »Täytyykö kauneuteen liitty ä julm uutta?» vihkonen: »Näkökohtia eläinkokeista», lä htöko htia keskusteluun 20-vuotisjulkaisu (tärkeim m ät tapahtum at 1961— 1981) säännöt

tilaan kpl ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................

Y llä lu e te llu t e sitte e t ja ju lka isu t ovat ilm aisia, m utta toivom m e tilaajan maksavan pos tim aksun. Tilata voi myös pu he lim itse (90/736 113).

AV-VÄLINEET: — dia-sarja (36 kuvaa e läin koke ista s e li tyksineen) — kuvanäyttely (20 eläinkoekuvaa te ks teineen, sopiva kirjastojen, koulujen ym. ilm o itu sta u lu ille ) — videofilm i eläinkokeista ja vaihtoehtom en etelm istä (»Suffer the Animals»)/suomalainen äänitys, n. 25 min, VHS — vid eo film i, kuvattu salaa am erikkalai sissa laboratorioissa (ei suositella lapsille)/engl. ääni, mukana seuraa suom. äänikasetti, n. 15 min., VHS — vid eo film i eläinkokeista lääketietees sä, m on ip uoliset ja laajat perustelut sille, m iksi eläinkokeita ei tarvita (»Progress vvithout Päin»), 2 x 30 min., VHS — videofilm i Pennsylvanian yliopistossa teh dystä aivovam m atutkim uksesta apinoilla, film i tu tkijo id e n kuvaama, e lä in su o je lija t saivat sen käsiinsä

AUTA M EITÄ SAA M A A N PAINATETUKSI E N S IM M Ä IN E N S U O M E N K IE L IN E N KIRJA, JO K A KERTOO TOTUUDEN E L Ä IN KOKEISTA!

m urtauduttuaan kyseiseen laborato rioon, VHS Av-m ateriaalin laina-aika on 1— 2 viikkoa tila n te e sta riippuen. Lainaaja maksaa p o stiku lu t ja vastaa siitä, että lainamateriaali palautetaan m oittee tto m assa kun nossa.

SVENSKSPRÄKIGT MATERIAL: — broschyr om föreningens mälsättningar och verksamhet — häfte »Synpunkter pä vivisektion» (utgängspunkter fö r diskussion) — dia-serie med svensk te xt (36 bilder) Om du vill ha mera om fattande svenskspräkigt m aterial, var sä vänlig och kontakta vär kansli. Materialet fäs gratis, men vi önskar att beställaren stär för postavgift.

AUTA MEITÄ AVAAM AAN IHMISTEN SILMÄT KERÄÄMME RAHAA KIRJAN PAINATUSKULUIHIN: Sinä voit auttaa lahjoituksella si tai maksamalla etukäteen kirjatilaukses tasi esim. 10,— TILILLE PSP TA 3726 83-1 (P ankkisiirtoon m erkintä »Kirjatuki»). HUOM! M itä suurem pi painos, sen pie nem m äksi tulee kirjan hinta! Lisätietoja: Per-Erik Pettersson, Karhun katu 4 F 33530 TRE.

Hans Rueschin, ulkom a illa suurta kohua herättäneen kirjan (Slaughter of the Innocent/N ackte Herrscherin) käännöstyö on nyt valm is! Onko m eillä, eläinkokeiden vastu sta jilla varaa jä ttä ä käyttäm ättä Hans Rueschin kaltaisen neron tuotantoa? (Katso oh e i nen kirjam ainos »Lue totuu s eläinkokeis ta»).

M IT Ä M IELTÄ LEHDESTÄ? Lukijäkyselyn satoa LAATINUT RAILI VESANEN

V iim e n u m e ro s s a m m e ky s e lim m e lu k ijo id e n m ie lip ite i tä jä s e n le h d e s tä . K ysely tu o t ti m a h ta v an sad o n ; yli v iis i k y m m e n tä a k tiivis ta lu kijaa lä h e tti m e ille k iito k s ia a n ja para n n u s e h d o tu k s ia a n . Suurin osa vastaajista p iti jäsenlehteämme sisällöltään monipuolisena. M ut ta paljon löytyi myös parantam isen varaa. U seim m issa vastauksissa to iv o ttiin enemmän kuvauksia Suomessa tehtävistä eläinkokeista sekä vaihtoehtom enetelmistä. Toim itus tekee parhaansa tiedottaakseen m ahdollisim m an tarkasti eläin kokeista, m utta täällä Suomessa on todel la vaikeaa päästä seuraamaan kokeita tai saada silm in n ä kijö id e n raportteja. Vaihtoehtom enetelm istä kirjoitam m e aina he ti, kun saamme alan u u sin ta tie to a kään netyksi suom en kielelle. M elkein kaikki vastaajat käsittivä t sa nan »väritön» kovin konkreettisesti, toisin sanoen o ltiin sitä mieltä, että värikuvia tu lisi olla. Nelivärisen lehden painatuskus tannukset nousisivat niin tähtitieteellisiin lukemiin, että m uuhun toim intaan ei enää jäisikään varoja. Me kaikki tiedäm m e, e t tä nelivärinen ju lka isu o lis i upea ja teh o kas, m utta tosia sia on, että m eillä ei ole siihen varaa. Kansikuvan värillisyyttä, ai nakin a joittain, olem m e harkinneet. V ih reän värin käytöstä olem m e toista iseksi luopuneet — ta lo u d e llis is ta syistä. Ulkonäköön o ltiin m uutoin yleisesti o t taen tyytyväisiä, tosin jo ide nkin m ie les tä on o llu t liikaa raakoja kuvia. Suhteellisen m oni vastaaja protestoi m ainoksista. M ainokset liittyvä t nekin ekonom isiin ongelm iin eli ne tuovat m eil le rahaa. Eräs jäsen ehdotti, e ttä kenties m ainokset voisivat o lla ihan pieniä. On vain niin, että m itä isom pi m ainos, sitä enemmän rahaa Me emme määrää kokoa, vaan m ainostaja itse. Y livoim a ise sti m ie le n kiin to isin ju ttu num erossa 4/85 vastaajien m ielestä oli Hanu Luukkaisen »Sri Lanka — ris tiriita i nen paratiisi». Hyvänä kakkosena tu li »Eläinkokeellisen tutkim uksen arkea Suo messa», jo ssa kaksi koe-eläinhoitajana to im in u tta he nkilöä kertoi kokem uksis taan. Kolm anneksi kiinnostavim pana p i d e ttiin Kai Oulasvirran k irjo itu s ta »Tom Regan ja eläinten oikeudet». Pääkirjoitukseen s u h ta u d u ttiin ris tirii taisin tuntein, s illä toise t pitivät sitä mielenkiintoisim pana kirjoituksena ja pari jä sentä taas arvosteli s itä m elko jyrkin sa noin. Toinen oli sitä m ieltä, että pä äkirjoi tus oli liian kärjistävä ja hyökkäävä, toinen taas totesi sen olevan »llirun laarunia» ja eh do tti suorasukaisesti vastaavan to im it tajan vaihtam ista. Tämän lehden pääkir jo itu s on en tisestä poiketen puheenjoh tajan kirjoittam a.

Jo tku t jäsenet o so ittiva t poikkeuksel lista aktiivisuu tta lähettäm ällä m eille kir jeen lu kijakyselym m e innoittam ina. Mo nissa o li hyviä parannusehdotuksia. Eräässä kirjeessä o li syvällemenevää f i lo sofista pohdiskelua eläinsuojeluun liit tyvistä e e ttisistä ongelm ista. Hän k irjo it taa mm: »Kannattaisi keskustella mm. s ii tä, m iksi elämässä yleensäkin vallitsevat lait, jo tk a sallivat m uiden hyväksikäytön, ja vaikeissa oloissa pakottavatkin siihen. Tai ’pitääkö’ ihm isen, ollakseen ’ihm inen’, o lla m oraalinen olento, ja kuinka häneltä voi vaatia sitä jo s hän on lähtenyt kehit tymään luonnosta, jossa vallitsevat 'viida kon ju lm a t la it’ ja jo ssa voim akkaita hal lits ijo ita ovat pedot. S illä valitettavasti ih misen m ie liva lta eläim iä kohtaan taitaa jo htua iku ise sta olem assaolon taisteluleikistä, jo ssa on tehtävä kaikkensa selvitäkseen.» Paljon on käyty keskustelua siitä, pitäi sikö jäsenlehtem m e olla »asiallisempi» ja jopa hyökkäävämpi vai tu lis ik o sen olla m altillisem pi ja pehmeämpi. Tähän kysy mykseen jo tk u t jäsenet ottiva t kantaa myös lukijakyselyssämme. Toiset vaativat enemmän asiatietoa ja kuvauksia kokeis ta, toise t taas kaipasivat tarinoita, runo ja, kauniita kuvia. Eräs vastaajista k irjo it ti viisaasti, e ttä rakkaus eläim iin kasvaa lukemalla myönteisiä kuvauksia niistä. Sa ma vastaaja kirjoittaa: »Joskus liian run sas tarjo nta koe-eläinten kuvia vaikuttaa jo sado-m asokistiselta ju lk a is u p o litiik a l ta». Voisiko ajatella, että yksipuolisesti liian hyökkäävä tai liian tieteellinen tapa tiedot taa asiasta tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin m ihin on pyritty? Asiansa voi kaike ti esittä ä varm asti ja tehokkaasti ja s ilti m a ltillis e s ti. Uskallan arvata, että koska jäsenlehteäm m e arvostellaan sekä liian radikaaliksi että liian pehmeäksi, toim itus on m elko hyvin o n n istu n u t kulkemaan hyökkäävän m altillisuuden kaitaa polkua? Olemme erittäin iloisia jäsentem me ak tiivisu u d e sta ja o ta m m e monet parannu sehdotukset huom ioon. Haluaisin tässä yhteydessä m uistuttaa, e ttä kaikenlaiset kom m entit lehdestä ja e läim istä ja e läin kokeista ovat tervetulleita. Myös valoku via ja p iirroksia otam m e ilo lla vastaan. Lehdessämme on lu k ijo ille om a foorum i (Lukijapostia), jo ssa julkaisem m e kaikki a siallise t kirjeet. Lisäksi jokainen jäsen, jo lla on tie to a ja kirjo itu sta ito a , voi lähet tää kirjoituksiaan lehteen. Ne voi osoittaa joko to im isto o n tai suoraan vastaavalle to im itta ja lle eli m inulle. Kiitos vastauksistanne ja m onissa vas tauksissa o lle is ta hyvän jo u lu n ja uuden vuoden to ivo tu ksista sekä rohkaisevista kau niista sanoista.

Turku haastaa Tampereen jäsenhankintakilpailuun Jäsen! Ota heti yhteys Koe-Eläinten suo jelu ry:n Turun alueosaston vetäjään Tar ja Lehtiseen puh. 921-472 062

VIHREÄ RISTI KIITTÄÄ

Nanda ¡a Valtteri. Kuva: R aili Vesanen

kaikkia niitä, jo tka lähettivät protestikortin tehokasvatusta vastaan. Saimm e yh teensä 496 korttia, näitten mukaan yli puo let vastaajista ilm o itti luopuvansa viikon ajan lihan ja häkkikananmunien na uttim i sesta. Olem m e erikoisen k iito llis ia saa m istam m e vastauksista Nämä osoittavat kuinka yhä useammat henkilöt reagoivat sitä vastaan, että eläim iä käytetään hyväk si n iille tuskaa tuottavalla tava lla Marraskuun 20. päivänä 1985 kortit Vih reän Ristin toim esta jä te ttiin m aa-ja m et sätalousm inisteriön eläinsuojeluylitarkastajalle Pirkko Skutnabbille. Samalla hänel le ilm o ite ttiin epäkohdista, jo ih in m ieles tämme viranomaisten olisi puututtava, jo t ta näitten voim akkaasti hyväksi käytetty jen eläinten o lo t m uu ttu isiva t sie de ttä vämmiksi. Valitettavasti m ielipiteet tässä suhtees sa erosivat selvästi, johtuen siitä, ettei mi nisteriössä aseteta samoja eettisiä ja mo raalisia vaatimuksia eläinten hoidolle kuin me. K aupalliset näkökohdat eivät saa yk sinään o lla määräävinä. Palaamme ehkä asiaan gallupkyselyllä, jo ka m ah do llisesti koskee hintoja. M iten moni on valmis maksamaan enemmän sii tä, että eläinten o lo t paranevat? Eläinten viihtyvyydestähän seuraa tuo tteiden pa raneminen. M inisteriössä ollaan sitä m iel tä, että ainoastaan m uutam a eläinystävä hyväksyy hintojen nousun. O lisi erittäin m ielenkiintoista tietää, pitääkö tämä paik kansa.

ELÄINSUOJELU TÄNÄÄN PILVI LASSILA

Jokavuotiset eläinlääkäripäivät p id e ttiin lokakuun lo pulla eläinlääke tie te e llis ellä korkeakoululla H elsingissä. U seitten e lä in lä ä k e tie te e llis ten e sitelm ien lisäksi kuultiin puheenvuoroja m m . e lä in lää kärin etiikasta, a jan ko h taisis ta asioista am m attirin tam alta ja eläinsuojelusta. Eläinsuojeluylivalvoja Pirkko Skutnabb Maa- ja M etsätalousm inisteriöstä p iti pu heenvuoron aiheenaan Eläinsuojelu tä nään. Hän aloitti toteam alla että eläinsuo jelu heijastaa yhteiskunnan eettisiä arvoja ja jatkoi käsittelem ällä useita eri eläinsuo je lun p iiriin kuuluvia seikkoja, mm. 1. 1. 86 voimaan tu llu tta »uutta» eläin suo je lu lakia, ns. hyötyeläinten kohtelua, tu tk i mustoimintaa, eläinlääkärin osuutta eläinsuo je lutyössä ja m uutam ien m aitten elä in su o je lu liikke itä .

U u diste tu sta e läin suo je lulaista pu huessaan Skutnabb myönsi, että eläinten hyväksikäyttöön (esim. turkistarhat, koeeläimet, patterikanalat) tulisi kiinnittää ny kyistä enemmän huom iota. Lain 2. pykälän mukaan tarpeeton kivun tuskan tuottam inen eläim elle on kiel^ ^ l e t t y . Hetken tarkasteltuaan tuo ta epä tarkkaa m äärittelyä hän totesi ettei eläi men kärsimys ole sama asia kuin ihmisen kärsimys. O lisi epärealistista kuvitella et tä kärsim ykset ja kivut vo ita isiin koko naan poistaa, »joutuvathan eläim et lu o n nossakin kärsimään». (Omasta m ielestä ni ihmisen tu lisi kyllä aina parhaansa m u kaan yrittää lieventää sekä lajitoveriensa että m uitten eläinten kärsimyksiä). Suom essa ei ole vieläkään e rillis tä eläinkoelakia, m utta yhtä aikaa tämän vii m eisim m än eläin suo je lulain version kanssa tulee voimaan koe-eläintoim intaa koskeva asetus, jo ka parantaa Skutnabbin mukaan tilannetta huomattavasti. (Oli si m ielenkiintoista tietää m illä tavalla tu t kijan rajoittam aton vapaus tehdä kokei ta eläim illä parantaa nykyistä tilannetta). Eläinsuojelua on m ah do llista edistää objektiivisen tiedon pohjalta, mikä tarkoit taa sitä että eto log isten (eläinten luon nonoloissa tapahtuvaa käyttäytym istä tu t kiva tiede) tu tkim u stu lo ste n avulla saa daan tie to ja eläinten sopeutum isesta luontoon, tyypillisistä elintavoista jne. On havaittu esim . että ro tilla ja lam pailla stressitilan te et ovat rasittavam pia sillo in

kun yksilöiden sosiaalista kanssakäymis tä rajoitetaan. Läheisesti etenkin eläinkokeisiin liittyy se huom io, että eläim et ja ih m iset eivät tunne, reagoi ja m uista sam alla tavalla, suurena erottavana tekijänä on ihm isen tieto isuu s. (Emme kuitenkaan koskaan saisi unohtaa, että myös eläimet tuntevat kipua ja tuskaa.) M uista m aista puhuessaan Pirkko Skutnabb m ainitsi useat Keski-Euroopan maat, jo issa vaaliehdokkaiden eläinsuo jelua koskevat m ielipiteet monasti vaikut tavat äänestäjien valintapäätöksiin. Kas vavaa huolta eläinten asemasta kuvaavat m yöskin mm. Englannissa ja Yhdysval loissa kannatustaan jatkuvasti lisäävä Anim al Liberation-liike ja tu rkiste n vastustam iskam panjat. E läinsuojelussa tarvitaan paljon sekä o b je k tiiv is ta ja a sia llista tie to a että arki päivän kokem usta. Jo tästäkin syystä eläinlääkärit kuuluvat kiinteä sti eläinten suojeluun johon he illä ei ole ainoastaan oikeus vaan myös velvollisuus. Kokonaisuudessaan e site lm ä oli k iin nostava ja haluankin toivo tta a Pirkko S kutnabbille hyvää kevättä ja paljon tar m oa paneutua eläinsuojelun ongelm iin myös pintaa syvemm ältä. T öitä riittää, m utta toivottavasti pian tulee se päivä jo l loin ka ikilla elä im illä on hyvät oltavat ja Suomi o lisi ansainnut paikkansa sivistys valtioid en joukossa.

GRÖNA KORSET TACKAR alla dem som sände in s itt svar med Pro test m ot djurplägeriet i intensivproduktionen. Sam m anlagt fic k vi 496 kort, varav över hälften av dem som svarade meddelade att de avstär frän att äta kött och burhönsägg EN HEL VECKA. Vi är mycket glada över det gensvar vi fick. Det visar att a llt flera reagerar m ot att d ju r utnyttjas pä e tt plägsam t sätt. Den 20 nov. senaste är överlämnade Gröna Korset körten tili jord- och skogsbruksm inisteriets djurskyddsöverinspektö r Pirkko Skutnabb. S am tidigt inform erade vi henne om m issförhällanden i fräga om hur d ju r u tn yttja s v ilk a v i a n se ra tt myndigheterna bör ätgärda. Asikterna om de tta gick tyvärr ganska klart isär, dä de pä m ln isterie t in te vidkänner de krav pä trivsel och välbefinnande fö r djuren, vilka vi anser att man inte fär kringgä. De ekonom iska aspekterna fär inte vara ensam normgivande. Vi hoppas kunna äterkom m a nägon gäng med en gallupfräga beträffande priserna. Hur mänga är det som är villig a att betala mera för produkterna för att djuren skall fä det bättre? En följdve rknin g av djurens trivsel ärdessutom att produkter na b lir bättre. Pä m in iste rie t tro r man att det endast är ett fätal djurentusiaster som accepterar en prisfö rhö jnlng . Det skulle vara m ycket intressant att fä svar pä den frägan.

KANSAINVÄLINEN MIELENOSOITUS SVEITSIN KANSANALOITTEEN TUKENA Baselissa, S veitsissä jä rje s te ttiin 19.10. 1985 suuri kansainvälinen vivisektio ta vastustava m ielenosoitus, johon osa llistu i arviolta 4000— 5000 eläin- ja luonnonsuojelijaa. Lähes kaikista LänsiEuroopan m aista o li osanottajia, kaukai sin todennäköisesti oli A ustralian edus taja. Suomen o sa llistu ja t olivat Tampe reelta: Anne Haapa, R isto Keituri, Leena Tolvanen, Per-Erik Pettersson ja Mia Sa volainen. M ielenosoituskulkue runsaine osanottajineen päättyi to rille , jo ssa e läin koke i ta vastaan puhuivat mm. Franz Weber, Hans Ruesch, M illy Schär-Manzoli ja lääket.tri, kirurgian erikoislääkäri W erner H artinger saaden valtavat s u o sio n o so i tukset. M itä m yrskyisim män vastaanoton sai m yös Eläinten V apautusrintam assa toim iva Andreas W olff. T ila isuu s päättyi film ie sitykse e n ja iltam yöhään ja tku ne e seen paneelikeskusteluun.

TOIM. PÄIVI VIINIKAINEN

RUNO: Jeesus opetti, että on vain yksi tie taivaaseen, ja olen varma että s ille tie lle taivaaseen e i yksikään im a ihm inen e-eläin laboratoriosta pääse. I yksikään, koska he eivät ole kun n io itta n e e t elämää, vaan tappaneet ja tuhonneet elämää. MINTTU

S V E ITS IN K A N S A N A L O IT E Sveitsiläinen luonnonsuojelija ja le h ti mies Franz Weber laittoi kesäkuussa 1980 alulle kansanaloitteen »Vivisektion ja sel kärankaisilla elä im illä tehtyjen kaikkien kokeiden lopettam iseksi», luettuaan kir jan »Nackte Herrscherin» (engl. »Slaughter of the Innocent»), Kansanaloite, jonka seurauksena Sveit sissä p id e ttiin kansanäänestys 1. jo u lu kuuta 1985 Vivisektion täydellisestä lopet tam isesta, ku m o ttiin tulo ksin 3:1. Kauka na lannistum isesta, Hans Ruesch (CIVIS) ja M illy Schär-M anzoli (ATRA) ilm o ittiv a t heti aikeistaan laittaa uusi kansanaloite (kansanäänestys) alulle. Kansaa pyyd ettiin äänestämään eläin kokeiden LAKKAUTTAMISESTA — ilman minkäänlaisia »kyllä, m u tta .. . » tai »paitsi sillo in , k u n . ..» , ja on e rittäin rohkaise vaa, että 1/3 äänistä kannatti tätä a lo ite t ta. Ottaen huomioon, että vastapuoli käyt ti 60 m iljoonaa markkaa, jo tta Sveitsin presidentti Furgler pääsisi joka ilta te le visioon kehottam aan ih m isiä äänestä mään a lo ite tta vastaan ja jo tta lääketie teen edustajat pääsisivät varoittamaan ih m isiä, että heidän lapsensa tu lisiva t kuo lemaan syöpään tai polioon, jos he äänes tävät eläinkokeiden lopettam isen puoles ta. Ottaen vielä huom ioon sen, että lää'keja kem ianteollisuudella on valtava osuus S veitsin talouseläm ässä, ä ä ne stystulok set m uodostuvat entistäkin m erkittävim m iksi. Kaiken lisäksi »Schweizer Tierschutz», yli 60 eläinsuojeluyhdistyksen kattojärjes tö, leim asi aloittee n »naurettavaksi, epä realistiseksi, fanaattiseksi ja rajoittuneek si», kehottaen jäseniään olemaan osa llis tum atta siihen. Vielä pahempaa, täm ä jär je stö se ko itti tilanteen la itta m a lla alulle vasta-aloitteen »eläinkokeiden vähentämi seksi», joka kuitenkin suojelee enemmän eläinkokeiden te k ijö itä kuin koe-eläim iä.

LÄ Ä K Ä R E ID E N M IE L IP IT E IT Ä ELÄ IN K O K EISTA

NUORTEN

RUNO PIKKU KOIRASTANI! Katselin ikkunasta pientä, ruskeavalkoista koiranpentua. Sen häntä viu h to i puolelta toiselle. Se y ritti ep ätoivoise sti pientä perhosta kiinni, kunnes huom asi sen m ahdottom aksi. M utta samassa se huom asi lentävän puuniehden ja hyökkäsi, ja repi sen palasiksi. Seurasin sen touhuam ista ja tunsin pienen hellyyden kärpäsen lentävän sydämessäni. Lopulta en enää voinu t pidätellä itseäni, vaan syöksyin ulos ja halasin sitä. Se ka tso i m inua ruskeilla napp isilm illään ja n u o la isi karkealla lellään perunanenääni. TIINA KANANOJA RUNO KANINI MUISTOKSI!

On tärkeätä m uistaa se, että taistelu käytiin alusta alkaen enemmän lääketie te e llise ltä kuin e e ttise ltä ja hum anitääri seltä pohjalta. F ilo so fisilla perusteilla on nim ittä in vähän painoa, kun vanhempia uhkaillaan heidän lastensa sairastum i sella/kuolemalla, jos tutkijo id en täytyy lo pettaa eläinten kidutus. O soittam a lla ih m isille , e ttä parempia lääketieteellisiä ed istyksiä tehdään vain, jos tutkija t jättävät yrityksensä istuttaa ih m isessä e siintyviä sairauksia eläim iin, yrittäen siten keksiä uusia parannuskei noja, saadaan ihm iset vakuuttuneiksi s ii tä, että eläinkokeet eivät ole heille hyö dyksi. Sveitsin kansanaloitteen tulokset anta vat todisteen tästä, samoin kasvava mää rä lääkäreitä, joiden m ielestä eläinkokeet eivät todellakaan ole eduksi ihm isten ter veydelle.

Yläkuvassa näkyy m ielen o so itta jia M arktplatzilla, alakuvassa Hans Ruesch puhujakorokkeella.

ANNAN AKVAARIOKALANI (3 keltabarbia, 5 m iljoonakalaa) eläinrak kaalle, tupakoim attom alle, kokeneelle akvaarionharrastajalle, en kuitenkaan aivan nuorelle lapselle. Myyn akvaarion y.m. tarvikkeita halvalla. Eva G olfers, Vantaa, puh. 891 821

On tavallinen aamu. L inn ut laulavat ja jo ssa kin hakataan m attoja. Aam ukaste kastelee ja lk a n i kun kävelen kop illesi. Makaat levollisen näköisenä, m utta kun pääsen k o p ille s i asti, huomaan e tte t reagoi kutsuihini. K aikki on sekaisin ja makaat huohottaen kopin pohjalla. K aikkialla haisee k itke rä ltä ! Yrität ep ä to ivo ise sti pystyyn m utta ja la t eivät kannata sätkivää ruum istasi. Et voi syödä, et juoda, makaat vain rukoileva ilm e sum enevissa silm issäsi. Itkien nostan sin u t viim eisen kerran s y liin i ja silitä n valkoista turkkiasi. Pienet harm aat tassusi roikkuvat hervottom ana. — Kiroan hiljaa m ielessäni sen, jo ka sin u t m yrkytti. N yt nu kut viim eistä untasi marjamaalla. H yvästi Je n n i!

En tule koskaan unohtamaan läm m intä ystävyyttäm m e joka syntyi h ita a sti välillem m e, m utta joka kis k a is tiin n iin ra a ä s tl pois. Nuku hyvin, en koskaan tule unohtam aan sin ua ! TIINA KANANOJA MINULTA SINULLE YSTÄVÄNI — M in ulla on sin u t niinpä om istan paljon, s illä kun m in ulla on sin u t m inun ei koskaan tarvitse herätä persoonattom aan herätys kellon ääneen vaan sinun pirteään haukkuusi. M inun ei tarvitse kävellä yksin po lu lla eikä pelätä pim eässä metsässä — m inullahan on SINUT sinun m ustat silm äsi, sinun vaistosi ja sinun avara sydämesi. Sinä et petä minua, et käännä selkääsi ja minä yritän olla vertaisesi ystävä. Annathan m in u lle anteeksi, jo s jo skus olen vihainen, jo s jo sku s en jaksakaan olla iloinen, jo s jo sku s huudan. S illä m inä olen vain nuori ihm isenalku. — ILOVEYOU— Ehkä jo s k u s lö ytyy maa, jossa ih m ise t ja eläim et keskenään riem uitsevat elämän lahjasta. Ehkä jo sku s lö ytyy maa, jossa ei aliarvioida ketään, vaan kaikkien elämä on samanarvoista. Ehkä jo sku s lö ytyy maa, jo ssa tärkeintä on sydämen kauneus ja yhteisenä kielenä rakkaus. KARI ILLUKKA ELÄIMET Antakaa anteeksi m eille se, että me kidutam m e teitä. Pian tulee aika, jo llo in ih m ise t saavat kärsiä. — HÄPEÄN OLLA IHM INEN — ROTALLENI K iito s että sain olla kanssasi kauan. K iito s että ja k s o it olla k iltti m inulle. K iito s että e lit m in ulle koko sydäm elläsi. Anteeksi, että vaikka viim eisillä vo im illa si takerruit m inuun, m utta m inä hylkäsin sinut. Odota m inua siellä eläinten paratiisissa, pikku rottani. — MURTUNUT SYDÄN —

Kuten jo toisaalla täällä leh dessä tod ettiin (ks. S yö p ätu t kim us — tutkim ustuloksia vai takapakkia), myös m onet suo m alaiset tutkijat ovat nykyään sitä m ieltä, e ttä syövän arvoi tuksen ratkaisu e i löydy eläinko keellisesta tutkim uksesta. On n im ittä in jo u d u ttu to tea maan, e ttä koe-eläinm allit ovat tu o n eet vain hyvin rajallista tieto a tästä kysym yksestä. E sim erkkinä n äistä m ie lip i te istä ju lk a is e m m e Ervo Ves terisen, gynekologisen onkologian dosen tin lausunnon. G ynekologisen syövän tutkim ukse ssa ja h o itosu un nitelm ien laatim isessa käy tetään hyväksi mm. koe-eläintutkim usmalleja, joiden perusteella pyritään esim. löytämään sopiva syöpälääkitys munasar jasyöpää sairastavalle naiselle. Tällä het kellä on kuitenkin käytössä vain m uuta ma tehokas syöpälääke, eikä sopivan lää kityksen löytäm inen ole ratkaisevasti m uu ttu n u t ns. m un uaiskapselitestien myötä. Eläinkokeiden m ielekkyyttä on pe rusteltu mm. sillä, e ttä e lä in m a llit ovat lu o n nollise m pia kuin so lu vilje lym a llit, jo issa esim. syöpälääkkeiden erilaisia m etaboliatuote-vaikutuksia ei voida tu t kia. Tosiasiassa ei mikään eläinm alli, sen paremmin m unuaiskapselitesti kuin muu kaan eläin m alleihin perustuva tutkim us ole voinut selvästi edesauttaa syöpäpo tilaan ennustetta. Gynekologiseen syöpätutkim ukseen liittyvä t ho itoko keilut ovat ennenkaikkea kliinisiä, pitkäjänteisiä syö päpotilaan kokonaishoitoon liitty v iä pro jekteja, jo issa syövän lääkeherkkyyden m äärittäm inen on yksi m enetelm ä m ene telm ien joukossa. Kasvaimen reagoim i nen lääkehoitoon on niin m onitahoinen asia, etteivät h ilrim a llit tai m u illa koeelä im illä tehtävät tu tkim u kse t tuo kuin m ah do llisesti epäolennaisesti pa in otet tua osa tietoa asiaan. P erustutkim uksessa ovat edelleen avainasemassa soluja kudosviljelymenetelmät, jo ita pitäisi kaikin saatavillaolevin keinoin tukea. Tutkim usten tulisi yhä ene nevässä määrin nojautua itsenäisten ja riippum attom ien syöpätutkijoiden töihin. Annan suuren arvon sille työlle, m illä KoeEläinten Suojelun Säätiö tukee tärkeitä koe-eläim istä riippu m attom ia tu tk im u s alueita. Espoossa 11.1.1986 Ervo Vesterinen Gynekologisen O ntologian Dosentti, LKT Erikoislääkäri HYKS:n N a isten klin ikka Haartm anink. 2, 00290 Helsinki

O STA T U O T T E IT A M M E - TUET T O IM IN T A A M M E COLLEGE-PAITA ä 120 mk 100 % puuvillaa, kotim ainen tuote koot: S, M, L, XL, XXL, painatus: yhdistystunn us väri: harmaa vaal.sininen beige m usta

kpl kpl kpl kpl

koko koko koko koko

T-PAITA ä 50 mk 100 % puuvillaa koot: S, M, XL, XXL painatus: yhdistystunn us väri: valkoinen tai sininen

kpl

koko

kpl kpl

koko koko

PIKEE-PAITA (kaulus t-paita) 65 mk teksti: Vastustan eläin koke ita värit: keltainen turkoosi koot: S—XXL (m erkitse varmuuden vuoksi oma kokosi käyttäen kokonum eroa, siis esim: 34, 36 jne.) PIPO ä 35 mk 100 % puuvillaa yksi koko, te ksti: Koe-eläinten Suojelu ry valkoinen pohja/vihreä te ksti vihreä pohja/valkoinen teksti YHDISTYKSEN RINTANEULA ä 50 mk hopeinen rintaneula, jo ssa eläinryhm ä kohokuvioina

kpl

RINTANAPPI ä 5 mk yhdistyksen tunnus, halka isija 4 cm

kpl

TARRA ä 5 mk säänkestävä, pyöreä tarra yhd istystunn us, halka isija 10 cm

kpl

AUTOTARRA ä 5 mk pituus: 48 cm, teksti: Vastustan eläinkokeita. Voidaan kiin n ittä ä auton ikkunan ulkopuolelle.

kpl

PUHELINMUISTIO ä 15 mk

kpl

KIRJEENSULKIJAMERKIT 6 mldarkki pyöreä, punainen, 35 kpl/arkki »Vastusta tu s k a llis ia eläinkokeita» »Stoppa plägsam m a djurförsök»

kpl kpl

KIRJEENSULKIJAMERKIT 10 mk/arkki 20 kpl/arkki, 5 eri aihe tta (eläinkokeet, sirkukset, turkistarhaus)

arkkia

KORTTEJA 10 m k/nippu eläinaiheisia kortteja 6 kpl

nippua

KYNÄ ä 5 mk kuulakärkikynä, yhdistyksen nim i ja puhelinnum ero

kpl

KYNÄ ä 3 mk kuulakärkikynä, teksti: »Auta kärsiviä eläimiä»

kpl

KIRJA: »KANI El OSAA ITKEÄ» ä 40 mk kirjo itta n u t Ulla-M aija Aaltonen

kpl

RINTANAPIT ä 5 mk teksti: »Anna eläinten elää, valitse tekoturkki»

kpl

POSTIMERKKILAJITELMA (80 suom alaista merkkiä) 25 mk pussi

pussia

POSTIMERKKI LAJITELMA (80 ulkom aista merkkiä) 25 mk pussi

pussia

Lähetä tila ukse si yhdistyksen to im isto o n , M äkelänkatu 8, 00550 H elsinki. Maksu tapahtuu tavaratoim ituksen mukana seuraavalla tilille p a n o k o rtilla viim eistään 7 vrk:n ku lu ttu a tavaran saapum isesta. Yli 30 mk:n osto kset toim itam m e pos tiennakolla, jo te n laskuun liitetään postiennakkom aksu 6 mk ja tavarat maksetaan p o stista noudettaessa. Lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut. V oit tila ta tä llä lom akkeella m erkitsem ällä haluamasi tuo tte id e n kohdalle kappalem ää rän, koon, värin ym. Täytäthän tilauslom akkeen h u o le llise sti — usein esim. paitojen koot puuttuvat ja joudum m e tie dustelem aan n iitä erikseen! Sänd beställningen tili kansliet Backasgatan 8,00550 H elsingfors 55. Var vänlig och betala inom 7 dagar efter m ottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 30 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten. Täytä myös tämän sivun alalaidassa olevat oso itetie do t. Nim i Namn O soite Adress