Animalia 2/1986 by Animalia ry

ANI MALIA K O E -ELÄ IN TEN SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TUSLEHTI

2/86

IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N

19. vuosikerta

Vastaava to im itta ja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063 Toim ituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkanen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen T aitto: Raili Vesanen M aksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit. PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön la hjo itukse t KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien m enetel mien käyttöä ja kehittäm istä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to teuttam iseksi yhdistys kerää tietoja eläin kokeista, eläinkokeita korvaavista mene telm istä ja kaikesta eläinten hyötykäytös tä sekä rääkkääm isestä ja tiedottaa n iis tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek si yhd istyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testam entteja sekä harjoit taa m yyntitoim intaa.

PSYKOLOGISET ELÄINKOKEET OVAT TUSKALLISIA JA TURHIA .«nm suo.

,<4fr4UtS»* ^ RAILI VESANEN VASTAAVA TOIMITTAJA

SISÄLLYSLUETTELO P ääkirjoitus ....................................... 3 Antavatko psykologiset eläinkokeet tie to a ih m is m ie le s tä ? .................. 4 Vapautettu psykologisista kokeista! 7 Info ...................................................... 8 Kesäleiri .............................................. 9 Psykologiset eläinkokeet sadism ia? 10 EKK:n eläinkokeet .......................... 11 Ongelm ana elintarvikkeet ............. 14 15 Eläintehtaat — aikapom m i ........... Turkiskasvatus — häpeäpilkkum m e 16 E d u s k u n ta k u u lu m is ia .................. 17 Vegetus — kasvissyöjät ............... 18 20 P oim ittu a ........................................... K uluttaja on eläinten kuningas . . 21 Lahjoitukset ....................................... 21 Elämää kissa kolh oo sissa ............. 22 Raum alaisekki ossa ........................ 23

Tämän lehden teemana ovat eläinkokeet psykologian tutkim uksessa. Kokeet ovat usein suorastaan julm ia, eikä niistä ilm e is e s ti ole o llu t paljonkaan hyötyä ih m ism ie len tutkim uksessa, sillä ihm inen ja eläin ovat erilaisia olem ukseltaan.

T oim isto n osoite M äkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 10— 18 m uina arkip. 9— 17 T oim isto n hoitaja Jonna Takkunen T ied otussihtee ri Kaarina Kivivuori Puheenjohtaja Hannele Luukkainen P irttip o lku 16 A 00630 H elsinki 63 Puh. 742 931 Jäsenmaksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen M ainokset Raili Vesanen Puh. 484 063 llm o itu sh in n a t 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk llm estym isaikataulu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 10. 8. -86 Vammala 1986 Vammalan Kirjapaino Oy

Useim m at m eistä ovat kuulleet puhut tavan koulussa psykologian o p p itu n n e il la Pavlovin koirakokeesta, Skinnerin laa tik o s ta ja h iirila b yrin te ista ym. eläin ko keista. Psykologia on tieteenhaara, joka tu tk ii mm. m ieltä, ajattelua, tunnetta, ha vaintokykyä, op pim ista ja käyttäytym istä sekä etsii syitä ja parannuskeinoja lähin nä ihm isen m ielenterveysongelm iin. Niin, ihm isen. Onko jossakin m enty jo tenkin harhaan, kun IHMISEN mielen on gelm ia selvitetään eläinkokeiden avulla? Eläim iä on pide tty nälässä ja janossa; n iitä on sokeutettu, saatettu aivoja vau rioittam alla käyttäytymään m illoin m iten kin; ne on pakotettu sähköshokkien avulla hyökkäämään toiste nsa kim ppuun; n iille on syö te tty lääkkeitä, annettu huumeita; niitä on pidetty yksin eristettynä koko elä mänsä ajan jne. Miksi? Saadaksemme tie toa ihm isen m ielen liikke istä ja tietä äk semme eläimen käyttäytym isestä jotakin vain tieteen vuoksi. On esim. havaittu, e ttä kivun ja pelon aiheuttamat m uutokset verenpaineessa ja sydämen toim inn assa ovat erilaiset kuin nälän aiheuttam at. Tämä m ie le n k iin to i nen tie to saatiin vertailem alla kahta rottaryhmää, jo is ta toinen o p e te ttiin kiipeä mään tikka ita välttääkseen sähköshokin ja toinen saadakseen ruokaa. Unohdettiin kertoa, m itä hyötyä kokeesta oli ihmiselle. Tohtori Harry Harlovv Am erikasta on saavuttanut kosolti kyseenalaista kuu lu i suutta sosiaalisen eristäm isen tu tkim u k sellaan. Kokeen nimi oli »Psyykkinen kuo lema rhesus-apinoilla». Siinä apinanpoikanen eriste ttiin emostaan ja sen häkkiin ase tettiin keinoem o, joka o li jääkylmää vettä sisältävä karvainen säiliö. Pelois saan ja yksinäisyydessään apinanpoikanen tarrautui tähän »äitiin», jo s ta ei löy tänyt läm pöä eikä lohtua. Apinanpoikanen kuoli suruunsa. Näitä keinoem oja lu o tiin sitte m m in useam piakin versioita, vielä kam m ottavam pia. Eräs n iistä oli emo, joka ke h itti voimakkaan ilm anpai

neen pennun tarttuessa siihen, toinen oli em o jo sta p isti esiin teräviä piikkejä. Jokainen norm aali ihm inen tajuaa var masti ilman tällaista koetta, että ihm islap si h ä iriintyy vakavasti jäädessään pieno kaisena vaille äidin tai isän lämpöä. Kenties ainoa luotettava tieto , jo ka on saatu m onista psykologisista eläinkokeis ta, on se, että ihm inen näyttää omaavan loppum attom an kyvyn keksiä m itä e rilai sim pia kidutuskeinoja tyydyttääkseen sa d is tis ta uteliaisuuttaan. Jos taas halutaan tu tk ia eläinten omaa käyttäytymistä, olisi kai hyödyllisintä tark kailla n iitä niiden omassa lajilleen ty y p il lisessä ym päristössä, vapaana luonnos sa. O ivallinen esim erkki tällaisesta tutkim istavasta on toh to ri Dian Fossey, joka oleskeli m onta vuo tta A frikassa vuorigorillain keskuudessa ja jonka tärkein tutkim ussääntö oli, että eläinten tu li antaa elää om assa rauhassaan ja n iitä tu li kun nioittaa. Tohtori Fossey kuoli äskettäin salam etsästäjien murhaamana. Jos psykologiaa ja ihm isen m ielen on gelm ia tutkitaa n toinen toistaan sadistisem pien eläinkokeiden avulla, ei tarvitse ih m etellä niiden onnettom ien ihm isten hoitotapaa, jo ide n m ieli on järkkynyt, s il lä niin huonossa jam assa psyyken hoito on nykyään. Nämä ih m iset pidetään ai soissa — rauhallisina ja harm ittom ina — horroksenkaltaisessa tila ssa vahvojen lääkkeiden avulla. Lääkkeet on lu on nol lise sti testattu eläinkokein. Psyykkiset sairaudet ovat lisääntymäs sä. O ivallinen keino lisätä n iitä vielä vä hän enemmän on jatkaa psykologisia eläinkokeita. Ihm isen psyyken tu tk im u k sissa ei yksinkertaisesti voi o lla m uuta tutkim usko hd etta kuin ihm inen itse. Eläin voisi olla hyödyksi psykologises sa tutkim uksessa ja hoidossa ainoastaan omana itsenään, kum ppanina ja v ilp ittö mänä ystävänä. Pieni koiranpentu saattaa onnistua avaamaan rakkaudellaan sulkeu tuneen ja ahdistuneen ihm ism ielen.

IE U N O S O IT U S !! <

eläinkokeita vastaan 26. 4.1986 alkaen klo: 10.00

t*.

Kokoonnumme Suomen Sokerin tontilla (Mannerheimin tien ja Runeberginkadun kulmassa) Helsingin keskustas sa klo: 10.00, josta mielenosoituskulkue etenee Manner heimintietä ja Etelä-Esplanadia pitkin Esplanadin puistoon (Runebergin patsaalle).

■

HUOM! Harkitse tarkkaan, otatko lemmikkisi mukaan — se ei ehkä pidä väenpaljoudesta.

■

••

88 1%

l i r

Tälle koiralle on aihe utettu psykologinen stressi hakkaam alla sen takajalkoja toistu vin vasaraniskuin. Ruhjevammoja ei ole lä ä kitty eikä anestesiaa kä yte tty kokeen aikana. Kuva: Brian Gunn

i& i f

y . a m*' _ •

% V’

*-■

■

Mielenosoitus liittyy kansainväliseen koe-eläinten päivään ja sen teemoina ovat »Syövän tutkiminen eläimillä harhaan johtavaa» ja »Psykologiset eläinkokeet — tarpeettomia ja julmia» Ilmoittaudu toimistoomme, jos voit levittää Suur-Helsingin alueelle ilmoituksia mielenosoituksesta tai osallistua plakaattitalkoisiin. Myös omia plakaatteja voi tuoda marssiin mukaan.

4 I ! Mm*

ANTAVATKO PSYKOLOGISET ELÄINKOKEET TIETOA IHM ISM IELESTÄ? KAARINA KIVIVUORI

Psykologia on tiede, jo k a tu tkii m ieltä, havaintokykyä, a ja t telua, tunnetta, oppim ista ja käyttäytym istä tarkoituksenaan e t s iä s yitä ja parannu skeinoja ihm isen m ielenterveysongelm iin. Vapaaeh toisilla ih m is illä tehtävä tutkim us tu n tu isi tällöin kaik kein luotettavim m alta m enetelm ältä — kuitenkin psykologises sa tu tkim uksessa käytetään ja tk u v a s ti paljo n eläim iä.

sai kuulla jonkin aikaa ennen ruoan anta m ista esim. m etronom in tikitystä , se op pi yhdistämään tikityksen ruokaan ja sen syljene ritys lisääntyi jo ennen kuin ruo kaa tuotiinkaan. b) V älineoppim inen K uulu isim p ia eläinkokeiden te k ijö itä tällä alueella on amerikkalainen psykologi Skinner. Hän on keksinyt »Skinnerin laa tikon». Tämä on laatikko tai häkki, jonka yhteen seinään on asetettu syöttämismekanism i. Sen voi koe-eläin itse laukaista, esim. ro ttia opetetaan painamaan kam pea. Laukaisum ekanism i on suu nn iteltu niin, että siihen koskettaessa kuuluu ääni signaali (äänisignaalin asemasta voidaan käyttää jo ta in m uutakin ärsykettä esim. sähköiskua, valoa). Kun eläin muutaman kerran on huom annut äänen ja ruoan esil le tulon yhteyden, tulee äänestä ruokasignaali. Ennen kuin välinettä sitten käyte tään e rila isiin tu tkim u ksiin , eläim en on yrityksen ja erehdyksen tietä opittava lau kaisemaan ruokam ekanism i sekä tajua maan äänen m erkitys ravintosignaalina.

läinten käyttö kokeellisessa psykolo E giassa juontaa juurensa venäläisen psykologin Ivan Pavlovin kolrakokeista tä män vuosisadan alusta. N. 75 vuoden ajan lukem attom ia eläim iä on a lis te ttu kokei siin, jo tka ovat hyödyttöm iä y rityksiä ko pioida tai lähestyä norm aalia tai epänor m aalia ih m iskäyttäytym istä. T utkijo id en m ielestä on oikeutettua tehdä tu s k a is ia kin kokeita, koska »eläin on mm. kivuntuntokyvyltään niin erilainen kuin ih m i nen». Toisaalta he puolustelevat ihmisten psyykkisten ongelm ien tu tk im is ta eläin ten avulla sillä, että eläin ja ihm inen ovat niin samanlaisia. R istiriitaista, eikö totta? Englannin psykologisen seuran teke män tutkim ukse n mukaan psykologises sa tutkim ukse ssa käytetään m onia eri eläinlajeja, mm. apinoita, kissoja, koiria ja jyrsijö itä . T utkim us paljasti myös, että kirurgiset toim enpiteet, sähköshokit, nä lässä ja janossa pitäm inen ja lääkkeillä kokeilu ovat yleisesti käytettyjä m enetel miä. Ja koska psykologia tu tk ii käyttäy tym istä, nämä avuttom at olennot ovat yleensä täysin tajuissaan kokeiden aika na. Englannin lääketieteellinen tutkim usneuvosto toteaa eräässä raportissaan: »Lukem attom ia eläim iä on silvo ttu , m yr kytetty, näännytetty nälkään ja janoon, pa le llu te ttu , rasitettu kestokykynsä rajoille tai teh ty h u llu iksi pelosta ja kivusta s ii nä uskossa, että niiden käyttäytym isen tarkkailu valottaisi ihm ism ielen on ge l mia». On siis m itä ilm eisintä, e ttä kokeel linen psykologia tuo ttaa e lä im ille kärsi mystä m onin tavoin. Seuraavassa tarkas tellaan psykologisia eläinkokeita esimerk kien valossa.

1. O ppim inen a)

S ignaalioppim inen

Klassinen esim erkki signaalioppim isestaon Ivan Pavlovin koirakoe, jossa hän tarkkaili koe-koirien syljen erittym istä. Hän avasi leikkauksen avulla »ikkunan» koiran mahalaukkuun sekä jo h ti sylkirau hasiin putken, jonka vä litykse llä p ystyt tiin mittaamaan syljen eritystä. Koirat pi d e ttiin valjaisiin k iin n ite ttyn ä äänieriste tyssä laboratoriossa ja niille annettiin eri laisia ärsykkeitä (ääniä, valoa, kuvioita, ki pua). Kokeessa havaittiin, että kun koira

N äönriistokoe kissanpennulla. Pentujen silm ät s id o ttiin kohta aikaa syntym än jälkeen, eikä site itä po isteta ennen kuin pennut ovat 6 kk:n ikäisiä. Eläinten näkö ei koskaan palaudu ennalleen ja niiden lisä ä n tym isvie tti on vakavasti h ä iriin tyn yt tai sitä ei ole lainkaan (kuva: Varsovan yliopisto , Puola). Rotta »Skinnerin laatikossa» (kts. teksti) Eläimen täytyy ja tku va sti painaa levyä, että se vä lttyisi sähköiskuilta. Näin tutkitaan mm. oppim ista. (kuva: Brian Gunn).

Keinoem o jäävettä suonissaan. Emostaan e ro te ttu poikanen y ritti ensin ep ätoivoise sti takertua tähän kylmään äidin korvikkeeseen, m utta ei saanut s iitä turvaa. Kokeen tulos: apinan poikanen k u o li »sydänsuruun» (W isconsinin yliopisto/USA).

c) K ognitiivinen oppim inen Tätä oppim isen m uotoa kutsutaan myös oivaltavaksi oppim iseksi. Eläinko keita on tälläkin alueella tehty lukuisia Esim. saksalainen psykologi K ö h le rte k sim pansseilla kokeita, jo issa niiden häk kiin rip ustettiin banaani niin korkealle, et tei sim panssi siihen ulo ttu n u t. Häkissä oli myös laatikoita. Kaikki sim panssit kek sivät kiivetä laatikolle päästäkseen banaa niin käsiksi, m utta vain älykkäim m ät kek sivät laittaa kolme tai neljä laatikkoa pääl lekkäin. O soittautui, että apinoiden käyt täytym isessä oli m elkoista aavistam atto m uutta painovoim alaista. Ne latoivat laa tikoita huolim attom asti ja saivat usein hä din tuskin banaanista kiinni, kun koko ra kennelm a rom ahti. O ppim isen tutkim ise en liittyvä t eläin kokeet eivät välttäm ättä ole tu ska llisia m utta saman tiedon voisi varmasti saavut taa m uillakin m enetelm illä (esim. terveel lä m aalaisjärjellä tai tarkkailem alla pien ten lasten kehittymistä). Tällaisten kokei den vuoksi on tarpeetonta pitää eläim iä ankeissa laboratorio-olosuhteissa ja ai heuttaa n iille stressiä ja kipua.

2. K okeellisen stressin a ih euttam inen a)

sosiaalinen eristäm inen Ih m isillä tehtyjen havaintojen perus tee lla tiedetään, että äidin ja vastasynty neen lapsen erottam inen toisista an vai kuttaa vahingollisesti kummankin m ielen terveyteen. K uitenkin psykologit ovat p i täneet välttämättöm änä tutkia samaa asi aa eläim illä. He ovat mm. tarkkailleet, kuinka emosta eristäminen vaikuttaa pen nun leikkim iskäyttäytymiseen tai voidaan ko eristäm isen aiheuttam ia käyttäytym is häiriöitä vähentää antamalla eläimen seu rustella peilikuvansa kanssa. Eniten kuu luisuutta sosiaalisen eristäm isen tu tk im i sessa on saavuttanut am erikkalainen tri Harry Harlovv. Hänen ap in o illa tekem än sä kokeet olivat julmuudessaan vailla ver taa. v. -73 hän ju lk a is i tutkim uksen »Psyykkinen kuolem a rhesus-apinoilla». Tutkim us koostui monesta eri osasta. Yh dessä n iistä apinan poikanen e ris te ttiin emostaan ja sen häkkiin asetettiin karvai-

nen säiliö keinoem oksi. Säiliön sisällä oleva vesi jä ä h d yte ttiin jo ka yö hyytävän kylm äksi. Apina y ritti turvautua yksin äi syydessään tähän »emoon», m uttei löytä nyt sen jäisestä pinnasta turvaa ja läm pöä. Apinan poikanen kuoli m elko pian, eikä ruum iinavauksessa voitu osoittaa kuolinsyytä. Tutkiva eläinlääkäri huo m autti ohimennen, että poikanen oli kuol lut »sydänsuruun». T ällaisia hirviöäitejä Harlow ke h itti useam piakin. Ensim m äi nen n iistä o li kangasapina, joka puhalsi voimakkaasti ylipaineilmaa poikasen pääl le. M itä poikanen teki? Se takertui yksin kertaisesti »äitiinsä» entistä lujemmin, s il lä pelästynyt poikanen turvautuu em oon sa hinnalla m illä hyvänsä. Tämän jälkeen ke h ite ttiin »emo», jo sta siihen tartuttaes sa piti esiin teräviä piikkejä jne. Harlow keh itti m yös pystysuoran, kaltevaseinäisen m etallikam m ion, jo ta hän n im itti »epätoivon kuiluksi». Tällaisessa kam m i ossa hän antoi apinoiden varttua syntyKÄÄNNÄ

mästään saakka näkem ättä ainoatakaan to ista eläintä. Apinat, jo tka kasvoivat kui luissaan täydellisessä eristyksessä 12 kk:n ajan olivat vakavasti häiriytyneitä. Harlovv itse totesi: »Joka kerralla o n n is tu ttiin tuhoam aan suurin osa tai kaikki rakkauden vaisto t ja kuilu to im i tod ella hyvin . . . o ltiin m enestytty, p ystyttiin ai heuttamaan psykopatologiaa, m ielenhäi riöitä. A pinat ilm e ise sti masentuvat var sin helposti. Ei todellakaan tarvita paljoa älyä, että kykenee aiheuttamaan niille ma sen n u stilo ja . ..» Vielä nytkin, Harlovvin kuolem an jälkeen, tekevät hänen o p p i laansa sam antapaisia kokeita apinoilla. b) Stressin ja pelon aiheuttam at fysio lo g ise t ja b io ke m ia llise t m uutokset Psykologian osa-alue, joka tu tk ii fysio lo gisia ja b io ke m ia llisia m uu to ksia e lä i m issä, jo tk a on saatettu pelon tai stres sin valtaan käyttää useita eri menetelmiä. Yksi näistä on sähköshokkien antaminen k iin n is id o tu ille eläim ille . Esim. B irm ing hamin yliopisto ssa (Englanti, -83) tehdys sä tutkim uksessa kaksi rottaryhmää ope te ttiin kiipeämään tikkaita. Toinen teki tä män välttääkseen sähköiskun ja toinen saadakseen ruokaa. T ode ttiin, että kivun ja pelon aiheuttamat m uutokset verenpai neessa ja sydämen toim innassa olivat eri laisia kuin nälän aiheuttam at. Kertom at ta jäi, m itä hyötyä tutkim uksesta on ihm i sille! c) Agressio Sähköiskuja ja m uita tu ska llisia ärsyk keitä annetaan eläim ille , jo tta saataisiin aikaan hyökkäyskäyttäytym istä. Näin tu t kitaan agressiota. Sähköiskujen avulla eläim et saadaan hyökkäämään toistensa kim ppuun, eri esineiden kim ppuun jne. Suomessa agressiota on tu tk ittu mm. hii rillä, ro tilla ja kissoilla. Sähköshokkitutkim ukset ovat erityisen suo sittuja Yhdys valloissa. Yksi alan jo htavista tu tkijo ista , tri Roger Ulrich, on kuite nkin om antun nonsyistä lopettanut tällaiset kokeet. »En katsonut tu tkim u stu lo ste n i oikeuttavan minua jatkamaan. Enemmän kuin eläim il lä su o rite tta vista tu tk im u k s is ta saatava hyöty, ajavat tu tk ijo ita talo ud ellise t edut, urakehitys ja esim . m ah do llisuus päästä matkustamaan.» ja: »Kun sain päätökseen työni tuskan tuottam asta agressiosta, ky syi äitin i, m istä siinä o li kysym ys. Kun kerroin hänelle eläinkokeistani, sain vas taukseksi: ’Tuohan tie d e ttiin jo ennes tään. Isä kehotti m eitä lapsia aina pysy mään erossa eläim istä, jo tka ovat sairai ta ja jo ita sattuu, koska ne sillo in helposti reagoivat hyökkääm ällä’. Tänään m uiste len kunnioituksella ja katuen n iitä eläim iä rotista apinoihin, jotka a liste ttiin vuosien kidutukseen ja vankeuteen, vain jo tta m i nä äitini lailla voisin sanoa: 'Sehän tied et tiin jo ennestään.’»

3. N älässä p itä m in en Osana jo ita k in kä yttä ytym istu tkim u k sia pidetään eläim iä nälässä niin e ttä ne menettävät n. 80 % norm aalista ruu m iin painostaan. Nuoruusiän aliravitsem usta on tu tkittu monessa laboratoriossa ja m o nella eläin la jilla. Esim. M anchesterin y li opistossa (Englanti, -83) tu tk ittiin tätä kah della rottakannalla, joide n em oja o li ras kauden ja im ettäm isen aikana pidetty nä 6

lässä. Vastasyntyneet rotat la itettiin käyttäytym istestiin, jossa ne joutuivat takape rin juoksemaan pyörivässä rum m ussa ai na kolmeen m in uu ttiin saakka. Tänä aika na ta rkka iltiin , kuinka usein ne tipahtivat rum m usta.

4. Aivovaurion aiheuttam inen Aivovaurion va ikutuksista eläinten käyttäytym iseen on olem assa pino itta in tieteellisiä julkaisuja. Näiden kokeiden te kem iselle on vaikea keksiä m uuta syytä kuin pelkkä tiete elline n uteliaisuus. Ih m isten aivovammat syntyvät ta va llisim min onnettom uuksissa, joten niiden vai kutusta käyttäytym iseen voidaan siis tar kastella ihm ispotilaiden avulla. Tällaisella k liin is e llä havainnoinnilla on mm. to d e t tu, että oh im olohkojen keskiosien pois tam inen johtaa ihm isellä syvään m u istin menetykseen. Näin tiedetään nyt, että aivotursolla on tärkeä osuus ihm isen muistam istapahtum assa. Esim. Cambridgen ylio p isto ssa (Englanti, -83) a ihe utettiin nu orille rhesus-apinoille aivovamma tie t tyyn osaan aivoja tarkoituksena tu tkia tä män vaikutusta niiden näkökykyyn. Vas taavien vam m ojen tie d e ttiin jo ennakol ta aiheuttavan näköhäiriöitä ja koe vahvis ti vain aiem pia havaintoja.

5. Lääkkeet P sykologit tutkiva t m yös lääkkeiden vaikutusta eläinten käyttäytym iseen. Tä hän liitty y huum eiden ja alkoholin väärin käytön ja s iitä vieroittam isen tutkim inen. Jo tun nettuja ja käytössä olevia psyyken lääkkeitä tutkitaa n eläim illä, vaikka lu o tettavampaa tietoa saadaan tutkim alla nii tä m iljo o n ia ihm isiä, jo tka joutuvat käyt tämään lääkkeitä. A lko ho lin -ja lääkkeiden väärinkäyttöön liitty v iä m onim utkaisia psyykkisiä ongelm ia ei koskaan voida sel vittää eläinkokein. Esim. H elsingin y li op iston psykologian laitoksella on tu tk it tu akuutin alkoholim yrkytyksen jälkioireita rotissa tarkoitu ksen a löytää ihm isen krapulaoireisiin verrattavia m uutoksia (-85).

Tuotan toeläin ten käyttäytym inen Käyttäytym istutkim usta tehdään myös tuotantoeläim illä. Näin yritetään löytää te hokkaam pia kasvatusm enetelm iä. Esim. lam pailla ja s io illa on tu tk ittu , m illainen valaistus o lis i n iille suo tuisin. Tällainen tie to on kuulem m a h yö d yllistä va litta e s sa valaistustasoja tehokasvatusyksiköissä. Karitsoja on e riste tty emistään tu tk it taessa »äiti-lapsi-suhdetta». Sikojen juom iskä yttäytym istä on tu tk ittu pitäm ällä niitä janossa ja näin o so ite ttu mm. että läm pöärsykkeet vaikuttavat juom iseen. Esim. kivespussien läm m ittäm inen lisää juom ista, kun taas hajuherm ojen po ista minen nu orilta s io ilta ei vaikuta syöm i seen. Kotieläinten »motivaation» tu tk im i sessa on ruoan ja veden n a uttim ista tark kailtu antamalla ensin sähköärsykkeitä ai voihin. Kuten hyvin tiedetään, tehokasvatusmenetelmät aiheuttavat eläim ille stressiä ja tämä ilmenee mm. käyttäytym ishäiriöi nä. Näitä luonnottom issa olosuhteissa ai heutuneita »luonnevikoja» on sitten edel leen y rite tty vähentää tekem ällä lisää

eläinkokeita, syöttäm ällä s io ille pahoin vointi- ja psyykenlääkkeitä.

V aihtoehdot Yksi kärkevim piä psykologisten eläin kokeiden arvo ste lijoita oli tri A lice Heim, Englannin psykologisen seuran jäsen ja Englannin tieteenedistämisseuran psyko logisen ja oston entinen puheenjohtaja. »M inulle tärkeitä kysym yksiä ovat: olem meko oppineet m itään u u tta ja perusta vaa näistä tuhansista eläinkokeista? Ja — m itä sitten on op ittu kin — onko tällaisen kivun ja kauhun aiheuttam inen eläim ille oikeutettua? Onko m itenkään p u o lu ste l tavissa se, että tä lla isia kokeita ja m uun noksia niistä saadaan toistaa kerta kerran jälkeen, vaikka tu lo kse t tiedetään jo etu käteen?» P sykologit R. Drevvett ja W . Ka ni toteavat kirjoituksessaan »Anim als in Research» näin: »On outoa väittää, että ih m isillä ei voida tehdä psykologisia kokei ta. Miten ihmeessä sitten ihm isille tarkoi te tu t terap eu ttise t m enetelm ät voivat pohjautua eläin(kokeisiin), jo ita e e t t i s i^ ^ tä syistä ei ole voitu tehdä ihmisillä?» si ennem m inkin väittää, että eri terapia m uotojen kehitys o lis i o llu t nopeampaa, jos tutkim usta olisi tehty vain vapaaehtoi s illa ih m is illä (esim. kuvakielen tärkeys o lis i huom attu aiemmin).» Cam bridgen ja O xfordin ylio p isto issa tehtyjä psykologisia kokeita, joissa eläin ten näköaistin käyttö e ste ttiin , on pide t ty »hyvin onnistuneina». Näin on kuulem ma saatu apua heikkonäköisyyden h o i toon. K uitenkin jo s illo in , kun ensim m äi set tä lla ise t näkökokeet te h tiin e lä im illä (VVeisel ja Hubel, -63), tie d e ttiin p o tila illa tehtyjen kliinisten tutkim usten perusteel la, että ihm isen näköaistin keh ittym ises sä on tietty kriittinen ajanjakso. Psykologi Drevvett on todennut: »Tällaisista eläinko keista ei ole o llu t mitään hyötyä sen to siasian toteam isessa, että nököaistin ke hittym ise ssä on tie tty kriittin e n ajanjak so ja että näköhäiriöt tu lis i korjata niin varhaisessa vaiheessa kuin m ahdollista. Tämä kaikki tie d e ttiin jo aiemmin.» Täs tä huolim atta Englannin lääketieteellinen tutkim usse ura tekee ja tkuvasti kokeita, joissa vastasyntyneiden eläinten näkö tetään p itkiksikin ajoiksi. Suomessa v i ^ taavanlaista näköaistin tutkim usta suorit taa Helsingin yliopiston fysiologian laitos apinoilla. On selvää, e ttä ihm isen m ielentervey den h ä iriö itä ei voida tu tk ia e lä im illä la boratorio-olosuhteissa. Tai voidaan kyllä, m utta tu lo kse t ovat kaikkea m uuta kuin uskottavia! Eläim et kärsivät turhaan, s il lä yhdestäkään psykologisesta kokeesta ei ole o llut todistettavaa hyötyä ihm iskun nalle. Eläimiä käyttävä kokeellinen psyko logia on tiedettä pelkästään tieteen itsen sä vuoksi — eikä sen avulla voida saavut taa vakavasti otettavia tuloksia, jo ista o li si hyötyä psyykkisten sairauksien hoidos sa. Siksi meidän tu lis i vaatia, e ttä psyko lo gise t eläinkokeet kielletään kokonaan ja että psykologinen tu tkim u s k e skittyi si kaikkein parhaimpaan ja luotettavim paan vaihtoehtoon — ihm iseen itseensä.

käännös: M. Karkinen-Jääskeläinen, E. Lundell, K. Kivivuori Lähdeluettelo saatavissa to im isto sta

VAPAUTETTU PSYKOLOGISISTA KOKEISTA! Animal Liberation Front vapautti äsket täin tämän viiden viikon ikäisen apinan Californian y lio p isto n psykologian labo ratoriosta. Yhteensä ylio p isto o n tehdys sä iskussa vapautettiin 260 eläintä. Kun täm ä Britches-nim inen apina lö yde ttiin, koko sen pää o li p e ite tty sähkölaittein ja kiru rgin te ip illä. Tarkoituksena oli tutkia, m iten näön m enetys ja sosiaalinen eris täm inen vaikuttaa käyttäytym iseen! Tätä samaa asiaa on tu tkittu lukem attom ia ker toja aiem m in eri laboratorioissa, mm. Suomessa on H elsingin ylio p isto n fysio logian laitos kun no sta utun ut tutkim alla näönriistäm istä apinoilta.

LUE TOTUUS ELÄINKOKEISTA

HALUATKO LISÄÄ TIETOA?

^ Maailmankuulun sveitsiläisen kirjailijan HANS RUESCH:n Keskieuroopassa suurta huomiota herättänyt dokumentti »SLAUGHTER OF THE IN N O CENT» paljastaa eläinkokeiden (Vivisektion) todellisuuden. Hän on kirjoittanut sen yhteistyössä monien arvostettujen lääkärei den kanssa.

Kokem uksesta tiedäm m e, että koee lä in su o je lija jo u tu u ottam aan kantaa, vastaamaan ja perustelemaan koe-eläinten käyttöä lääketieteellisessä tu tkim u k sessa.

HANS RUESCH ei to d ista pelkästään eläinkokeiden tarpeettom uuden, vaan myös — ja nimenomaan — niiden vaaral lisuuden sovellettaessa niistä saatuja tu loksia ihm iseen. Eläinkokeet ovat olleet ja tulevat olemaan — ellei n iitä lailla kie l letä — syynä mm. lu ku isiin lääkekatastrofeih in , s illä ne antavat vaarallisen tu r vallisuudentunteen lääkkeiden »vaaratto muudesta». Lue tod isteet HANS RUESCH:n teo k sesta »SLAUGHTER OF THE INNOENT». K irja on ilm e styn yt m yös saksan-, italian- ja ranskankielellä: »NACKTE HERRSCHERIN», »IMPERATRICE NUDA» ja »CES BETES QU’ON TORTURE INU TILEMENT». »Ei voi olla huom ioim atta, että aivan liia n harvat ih m ise t haluavat tietää — ¡a vasta m yöhem pi sukupolvi pystyy sen m ah do llisesti m ittaamaan — m inkä avun HANS RUESCH on halu nnu t antaa ¡a on antanut työllään ja uhrautuvaisuudellaan kanssaihm isilleen». (Lääket. tri, kirurgian erikoislääkäri Werner Hartinger) »Eläinkokeiden p u o lu sta jilla tulee tä män kirjan jälkeen olem aan vaikea e sit tää yhtä ainoatakaan perustetta, joka edelleen p u o lu sta isi heidän tekemiään eläinkokeita. H u o le llise sti dokum entoitu ja lisä ksi e rittäin rohkea kirja». (»Wester manns M onatshefte»)

TILAA: »Slaughter of the Innocent» (466 S./35 mk) »Nackte Herrscherin» (320 S./40 mk) Kirjoja myy: Per-Erik Pettersson, Karhunk. 4 F, 33530 TRE puh. 931/550 246

— Tiedätkö m iksi thalidom idi-skandaali tapahtui? — Onko penisilliinin keksintö eläinkokei den ansiota? — H ä vitettiin kö kulkutaudit rokotteiden avulla? KYSYMYKSIISI VASTAA TAMPERELAINEN TIETORYHMÄ Ryhmän tie d o t pohjautuvat pääosin CIVIS’in julkaisuihin ja tieto ihin (CIVIS = Hans Rueschin vuonna 1975 perustam a kansainvälinen ja tieteellinen inform aatio keskus vivise ktio ta vastaan). V oit tila ta m eiltä m yös CIVIS’in kah ta uutta suom enkielistä esitettä: »Lää kärit eläinkokeita vastaan» ja e site ttä »Eläinkokeet ovat rikos ih m istä koh taan». Soita tai kirjo ita Per-Erik Pettersson, Kar hunkatu 4 F 33530 TRE, puh. 931-550 246 tai 931-654 178.

AUTA M EITÄ SAA M A A N PAINATETUKSI E N S IM M Ä IN E N S U O M E N K IE L IN E N KIRJA, JO K A KERTOO TOTUUDEN E L Ä IN KOKEISTA! Hans Rueschin, ulkom a illa suurta kohua herättäneen kirjan (Slaughter of the Innocent/N ackte Herrscherin) käännöstyö on nyt valm is! Onko m eillä, eläinkokeiden vastu sta jilla varaa jä ttä ä käyttäm ättä Hans Rueschin kaltaisen neron tuotantoa? (Katso oh e i nen kirjam ainos »Lue totuu s eläinkokeis ta»), AUTA MEITÄ AVAAM AAN IHMISTEN SILMÄT KERÄÄMME RAHAA KIRJAN PAINATUS K U L U JIN : Sinä voit auttaa lahjoituksella si tai maksamalla etukäteen kirjatilaukses tasi esim. 10,— TILILLE PSP TA 3726 83-1 (P ankkisiirtoon m erkintä »Kirjatuki»), HUOM! M itä suurem pi painos, sen pie nem mäksi tulee kirjan hinta! Lisätietoja: Per-Erik Pettersson, Karhun katu 4 F 33530 TRE.

UUSIA R IN T A N A P P E JA ! Teksti »Ei eläinkokeita!» kuva: kissa »Eläimet pois sirkuksis ta» kuva: elefantti hinta: 6 mk + postikulut

U U SIA KIRJEENSULKIJ AM ERKKEJÄ Neljä eri aihetta arkilla (kts. kuva), yhteensä 20 merkkiä. Hinta: 10 mk/arkki + postikulut.

puh. 90-736 113

1*4 * '

Yhdistyksen e s ite • ja av-välinevalikoim a on u ud istu nu t! N y t SINULLA on entistä parem m at m ahdollisuudet levittää koe-eläinsu o jelu aatetta p itä m ä llä esitelm iä, jä rje s tä m ä llä d ia - tai video esityksiä, p y styttä m ä llä kuvanäyttelyn kirjastoihin, kouluihin ym ., ja ja k a m a lla esitteitä.

ESITTEET:

KOONNUT: KAARINA KIVIVUORI

Se, m iten koe-eläinsuojeluaate etenee, riippuu jo kaise sta yhdistyksem m e jäse nestä. M itä aktiivisem p ia olem m e — ku kin kohdallam m e — sitä paremm in voim me vaikuttaa päättäjiin ja p o liitik k o ih in , saada laki- ja ase tusm uu to ksia aikaan, eläin suo je lusta kiin n o stu n e ita kansan edustajia eduskuntaan jne. Tässä m uutam ia esim erkkejä, jo is ta m elkein jokainen voi tehdä jotakin: — jakaa e s itte itä (tutta vap iiriin, kou lu i hin, po stilu ukkuihin) — kirjo itta a lehtien yle isön osa sto ih in — lähettää lehdessä olevat protestikortit/ke rätä nim iä lis to ille (silloin kun näitä on) — osa llistu a yhdistyksen tapahtum iin — tukea yhdistyksen toim intaa ostam al la lehden takakannessa lu e te ltu ja tu o tte ita — hankkia uusia jäseniä mukaan — tehdä käsitöitä yhdistyksen m yyjäisiin tai tuoda tavaraa kirp pu to reille — ottaa yhte yttä »omaan» kansanedus tajaan ja kysyä, m itä ju u ri hän on te h nyt eläinten hyväksi — äänestää seuraavissa eduskuntavaa leissa n iitä ehdokkaita, jo tka suh tau tuvat eläinsuojeluun m yönteisesti (li sätie toja ennen vaaleja) — ottaa yhte yttä le htiin , radioon ja te le visioon ja vaatia enemmän eläinkokei ta ja koe-eläinsuojelua käsitteleviä ju t tuja /ohjelm ia — käyttää kosm etiikkaa, jo ta ei ole te s tattu e lä im illä — ottaa osaa alueosaston toim intaan, jos sellainen on tai perustaa paikka kunnalle oma alueosasto — lähettää yhdistyksen toim istoon eläin kokeita tai koe-eläinsuojelua koskevat le h tiju tu t M utta eipä huolta, ellet ehdi, voi tai ha lua ryhtyä aktiiviseen toim intaan: JO KAI NEN JÄSEN ON MEILLE TÄRKEÄ! MITÄ ENEMMÄN MEITÄ ON, SITÄ PAREMMIN VOIMME TOIMIA PAINOSTUSRYHMÄNÄ ELÄINTEN PUOLESTA! ¥

* * * ¥

* * * * *

— — — — — — — — — — — — — — j—

yhdistyksen tavo itte et ja to im in ta eläinkokeet, lääketiede ja lääkkeet kosm e tiikka te ollisuu de n eläinkokeet o p iske lijaesite vaihtoehtoja eläin koke ille (m iten eläinkokeet voidaan korvata) syöpätutkim us ja eläinkokeet jo ukko esite (esim. postilaatikkojakeluun) esite turkistarhauksesta yle isesite eläin suo je lusta (lem m ikit, tuotanto- ja sirkuseläim et) lis ta kosm etiikanvalm istajlsta, jo tk a käyttävät/eivät käytä eläin kokeita ju lis te : »Hyväksytkö kidutuksen?» (yleisjuliste) ju liste : »Täytyykö kauneuteen liitty ä julm uutta?» vihkonen: »N äkökohtia eläinkokeista», lä htökohtia keskusteluun 20-vuotisjulkaisu (tärkeim m ät tapahtum at 1961— 1981) säännöt

........................ ........................ ........................ ........................ ....................... ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................ ........................

Y llä lu e te llu t esitte et ja ju lka isu t ovat ilm aisia, m utta toivom m e tilaajan maksavan pos tim aksun. Tilata voi m yös pu he lim itse (90/736 113). Kuva: Sam i Bläberg

Jäsenissä on yhdistyksemme voima. Jotta saisimme mahdolli simman paljon uusia jäseniä, olemme kynnistäneet VARAINKERUUKAMPANJAN LEHDISSÄ ILM OITTAM ISTA VARTEN. Tulemme mahdollisuuksien mukaan ilmoittamaan niin paikal lisissa kuin valtakunnallisissakin lehdissä ja pidämme jäsenistöä ajan tasalla siinä, missä on ilmoi tettu ja lehdissä olemme ilm oit taneet. Jos haluat lahjoittaa ilm oitta miseen rahaa, merkitse pankki/ postisiirron tiedotuksiaosaan »il moituksiin». Tilin n:o SYP, nota riaatti, 200081-30838-5.

Yhdistyksen lahjakortti on hieno lahjaidea s o p ii tilanteeseen kuin tilanteeseen: syntym ä päivälahjaksi, äitienpäivälahjaksi, ylioppilaslahj a k s i . . . Mikä parasta, lahjakortin saaja voi it se valita jo ta kin its e l leen mieluista. Lisätie toja toim istostam m e. —

Kansainvälisen koeeläin ten päivän (24. 4.) teemana ovat tänä vuon na eläinkokeet psykolo gisessa ja käyttäytym is tieteellisessä tutkim u k sessa. Tilaa aiheeseen liittyvää e s ite ttä ja e tta vaksi!

n k, tilaan kpl

K O E-ELÄINTEN SUOJELU RY:N ALUEOSASTOT/ Y H D Y SH EN K ILÖ T Esbo (svenska krets): Pamela W ickström , Hansav. 26,02780 ESPO, tel. 90-811 240 Haukipudas: T iina Ahokas, Hepokuja, 90830 HAUKIPUDAS H um ppi: M inna Kupari, 43640 HUMPPI (Karstula) Joensuu: Raili Könönen, Sukkulat. 10 b B 1, 80260 JNS, puh: 973-30 990 Kokkola: Virva llvesaava, Pormestarink. 34, 67100 KOKKOLA, puh: 968-13 738 Karjalohja: Märta Petrell, 09140 RISTEYS, puh 912-5752 Kuopio: Anne M iettinen, Neulamäent. 16 F 46, 70150 KUOPIO Lahti: Sirpa Tienhaara, Möysänk. 9 A 8^ 15150 LAHTI, puh: 918-47 596 ’ Lappeenranta: Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810 LPR, puh: 953-27 795 M änttä: Anne Lahtinen, Koskelank. 21, 35800 MÄNTTÄ, puh: 934-412 239 O ulu: Josh io Kawanowa, Hanhit. 17 G A 4, 90150 Oulu, puh: 981-330 387 Punkalaidun: Tiina Pakkanen, Urjalant. 25, 31900 PUNKALAIDUN Tampere: M ia Savolainen, Tarmonk. 6 B 24, 33990 TRE, puh: 931-654 178 Turku: Tarja Lehtinen, Mäntysaari, 21330 PAATTI N EN, puh: 921-472 062 Uusikaupunki: Mona Toivonen, Saarnisto, 23500 UKI, puh: 922-23 024 V ihti: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh: 913-73 955 Ylitornio: Kaisu Niska, Käpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO O ulunsalo: Kirsi Ridell, Mustaherukkakj. 8, 90460 OULUNSALO, puh: 981-481 847 Jyväskylä: Jaana Raitio, Hirvenp. 6, 40270 PALOKKA Rauma: Päivi Laine, Pumpput. 3 B 25, 26660 RAUMA, puh: 938—251 639 Miehikkälä: Ulla Jarva, Hauhia, 49700 MIE HIKKÄLÄ Vaasa: K ristina Räback, Rastaankj. 8, 65230 VAASA, puh: 961-212 421

AV-VÄLINEET: dia-sarja (36 kuvaa eläinkokeista se li tyksineen) kuvanäyttely (20 elälnkoekuvaa teks teineen, sopiva kirjastojen, koulujen ym. ilm o itu sta u lu ille ) videofilm i eläinkokeista ja vaihtoehtom enetelm istä (»Suffer the Animals»)/suomalainen äänitys, n. 25 min, VHS videofilm i, kuvattu salaa am erikkalai sissa laboratorioissa (ei suositella lapsille)/engl. ääni, mukana seuraa suom. äänikasetti, n. 15 min., VHS videofilm i eläinkokeista lääketietees sä, m on ip uoliset ja laajat perustelut sille, m iksi eläinkokeita ei tarvita (»Progress w ithout Päin»), 2 x 30 min., VHS videofilm i Pennsylvanian yliopistossa tehdystä aivovam m atutkim uksesta apinoilla, film i tu tkijo id e n kuvaama, e läin suo je lija t saivat sen käsiinsä

Toukokuun alussa >a yoit tilata toimistostamme iharri ilfeicKisia verrytteluasuja NaVJcolle ege-paitoja! NiidenQSri ön muodikas kirkkaan d^MSSi, painatus musta. Paidas sa teksti »El ELÄINKOKEILLE!!!» sekä koiran kuvuytits/ohessa). Housuissa painatus »AN IM ALIA», n ia a jf ö ä f ? kesäksi! Nyt myös lasten kokoja! Koot: S, M, L, LX.Jiinnat: ver ryttelyasu 180,-r^\6ollfege 125,— . L a s te o 4 0 |l; Ho—160 cm, hinQati.y^rynelyasu 150,— , college

m urtauduttuaan kyseiseen laborato rioon, VHS Av-m ateriaalin laina-aika on 1 — 2 viikkoa tila n te e sta riippuen. Lainaaja maksaa p o stiku lu t ja vastaa siltä, että lainamateriaali palautetaan m oittee tto m assa kun nossa.

SVENSKSPRÄKIGT MATERIAL: — broschyrom föreningens mälsättningar och verksamhet — häfte »Synpunkter pä vivisektion» (utgängspunkter fö r diskussion) — dia-serie med svensk text (36 bilder) Om du vill ha mera om fattande svenskspräkigt m aterial, var sä vänlig och kontakta vär kansli. Materialet fäs gratis, men vi önskar att beställaren stär fö r postavgift.

K E S Ä L E IR I JÄRJESTETÄÄN NMKY:n kurssikeskuk sessa Järvel ässä 15— 17. elokuuta. Leirin tarkoituksena on tarjota jäsenille lisää tie toa koe-eläinsuojelusta ja m ahdollisuus tavata m uita sam anm ielisiä. Leiriohjelmaan kuuluu mm. luentoja aiheista syö pätutkim us eläim illä, eläinkokeet psyko logiassa, eläinsuojelulainsäädäntö sekä film i-ja videoesityksiä, ryhm ätöitä, ideoi ta ja vapaata seurustelua (saunomista, ui m ista yms.). Leirille ilm o itta u tu m in e n Leirille ilm oittaudutaan maksamalla leirimaksu yhdistyksen tilille SYP, notariaat ti 200081-30838-5 (m erkitse tie d o tu ksia osaan »kesäleiri»). Leirim aksun suuruus riippuu siitä, m inkä allaolevista vaihtoeh do ista valitset. (Yhdistys o sa llistu u leirim aksuihin maksam alla le iriläiste n yöpy misen — tämä on jo vähennetty täysih oi tom aksusta). O sanottovaihtoehdot 1) perjantai-iltapäivä— sunnuntai-iltapäivä(sis. täysihoito kasvisruoalla) 180,— 2) lauantai aam u— sunnuntai-iltapäivä (täysihoito) 145,— 3) päiväleiri — voit osallistua leirille vaik kapa vain yhtenä päivänä ja o sa llistu a ruokailuun (lounas: 25,— , päivällinen: 2 0 ,-) Huom! täysihoitoon kuuluu: aamupala, lounas, päivällinen, päivä- ja iltakahvi/tee. Kulkuyhteydet Parhaiten perille pääsee tie ty s ti om al la autolla, kartan ja ajo-ohjeen saat ilm oittautum isesi jälkeen. Järvelään on myös hyvät juna- ja linja-autoyhteydet, jo ita voit tied ustella m atkahuollosta tai VR:ltä. Py rimme järjestämään kuljetuksen asemalta ja linja-autolta perjantai-iltapäivänä ja lauantaiaam una saapuville. Tarkan ohjelm an, tie d o t kulkuyhteyk sistä ym. saat ilm o itta u tu m ise si jälkeen. Ranta-Varalan kurssikeskus sijaitsee kau n iilla paikalla Valk-järven rannalla ja s ie l lä on hyvät m ahdollisuudet urheiluun ja liikuntaan. TERVETULOA: Lisätie to ja yhdistyksen toim isto sta .

TURUN KESÄYLIOPISTO JÄRJESTÄÄ

(

Huom! merkitse tilaukseesi kokonumeron lisäksi myös pituu tesi.

Koe-eläinten Suojelu ry:n

K am panjam m e syöpätu tkim u ksessa käytet täviä eläin ko keita vas taan jatkuu koko vuo den! Tilaa uutta e s ite t tä, jossa perustellaan, m iksi syöpää ei pitäisi tutkia eläin ten avulla. Levitä ju lkisiin tiloihin, ystäväpiiriin ym.

Vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien kurssin 25—29.8.1986, hinta: 500 m k(sis. vain luennot) O hjelm assa mm. kotieläinten anato mia, tavallisim m at sairaudet, eläinten ter veydenhoito, ruokinta, kuljetus, eläintilat, eläinsuojelulainsäädäntö, eläinsuojeluvalvontaan liitty v ä ju rid iikka , turkiseläinkasvatus, sirkus- ja eläintarhaeläim et ja eläinnäyttelyt. Kurssi esitetään maa- ja m etsäta lou sm iniste riö n eläinlääkintöosa stolle vahvistettavaksi uuden eläin suo je lulain 11 a §:n tarkoittam aksi kou lu tu kseksi — kurssin suorittaneet voivat s iis to im ia vapaaehtoisina eläinsuojeluvalvojina. Ilm o itta u tu m ise t 11. 8. 86 m ennessä Turun K esäyliopistoon, os. 20500 Turku, puh: 921-233 02. 9

PSYKOLOGISET ELÄINKOKEET S A D IS M IA ? PER-ERIK PETTERSSON MIA SAVOLAINEN

Jatkuva inh im illisten tunteiden turtum inen, jo k a ilm enee kal kissa, jo tk a ovat tekem isissä järjestelm ällisen kidutuksen kans sa, on todella vakava asia. Koska vivlsektlota suoritetaan lisään tyvissä m äärin yh ä useam m issa m aissa kasvaa ja tk u v a s ti n ii den yksilöiden m äärä, jo lta koulutetaan halveksim aan m uiden elävien olen to jen kärsim yksiä ja sam alla kasvaa m yös yleinen raaistum inen. Täm ä a sennoitum inen on levinnyt fysiologises ta tiedekunnasta lää k etiete e n m uille aloille, jo te n tie te e llis e s s ä m iele s sä s u o ritettu kid utus kuuluu m yös psykologian opetukseen.

asvava psykologien ja psykiatrien joukko joutuu katsomaan tai osa llis tumaan eläin koke isiin, jo issa eri eläin la jeja alistetaan kaikkeen ruu m iillise en ja henkiseen kidutukseen, jo ta ihm isen mie li vain voi keksiä. Kuvaavaa kylläkin, typerimm ät ja raaimmat kokeet tehdään erityisen m ahtipontisesti nim itetyissä laboratorioissa ja ker tom ukse t julkaistaan erityisen »tie te e lli siltä» kuulostavissa lehdissä. Seuraava koe te h tiin N orthportissa, New Yorkissa, sijaitsevassa Veterans A d m in istra tio n Hospital-sairaalassa ja ju lk a is tiin niin sa notussa »Journal of G enetic Psychology» -lehdessä (osa 102,1963). (Aika ja paikka on periaatteessa tarpeeton tekijä eläinko keista puhuttaessa, s illä jokainen eläinkoe yllyttää valtavan määrän tu tkijo ita ym päri m aailmaa toistam aan sen, pystyäk seen vahvistamaan tai kiistäm ään sen tu lokset; tai koska he haluaisivat hankkia tarvittavan työkalun tai kehittää uuden »paremman» version. Kokeen tarkoitu ksen a oli yksin ke rta i sesti tehdä kissanpennut h u llu iksi. Ryh mä »tiedemiehiä» käytti tähän Emanuel Storerin jo h d o lla kaksi pentuetta. Seitse män päivän k u lu ttu a syntym ästä saivat pennut seuraavan 35 päivän aikana yh teensä 5 000 sähköiskua takajalkoihinsa. Näitä iskuja »lisättiin vähitellen», kunnes niitä oli 700 päivässä. T arkkailijat tekivät hämmästyttävän huomion, että »kissat ve täytyivät usein häkin toiselle puolelle». Is kuja an ne ttiin im etysaikana. Kokeen te kijät kirjo ittiv a t, että »emon kä yttäytym i nen ansaitsee huom iota. Kun se huom a si, että koekissat saivat im etyksen aika na sähköiskuja, teki se kaikkea m ahdol lis ta estääkseen kokeen suorittam isen. Ensin se raapi kokeen tekijää kynsillään, jonka jälkeen se y ritti purra kaapelin poik ki. Lopulta se jä tti jo pa pennut pulaan juosten pois niin kauaksi kuin m ahdollis ta heti kun e le ktro d it k iin n ite ttiin pentu jen ja lko ih in . Sen käyttäytym inen e le kt rodien poistam isen jälkeen o s o itti syvää äidinrakkautta; emo ju o ksi pentujensa luo, y ritti im ettää n iitä tai lohd utta a kai k illa m u illa m a h d o llisilla tavoilla.» Kun

pennut o li jä te tty jo k s ik in aikaa to ip u maan, an ne ttiin n iille jälleen iskuja taka ja lko ih in ja »tiedemiehet» kertoivat, että pennut »olivat a lttiita jälleen aikaisemmal le skitsofreniselle käyttäytymiselleen.» Ei tarvitse olla mikään psykiatrian professori pystyäkseen toteam aan, että kokeen te kijät vain hakivat syntipukkia om alle hen kiselle tila lle en . Kuinka nämä »tie teellis tä uteliaisuutta» tyydyttävät, eläinten hä tää ja tuskaa ajanvietteenä käyttävät »tie demiehet» voivat auttaa henkisesti sairai ta ihm isiä, jo tka tulevat heiltä apua hake maan! Sadism iahan on olemassa. P sykologit vakuuttavat, että jo kaisessa ihm isessä piilee hieman sadismia. Huomaamme tä män lapsesta, joka repii kärpäseltä siivet tai sulkee kissanpennun pesukoneeseen. Tähän tulee kasvatuksen puuttua. M ikäli lapselle tehdään selväksi, m itä hän ai heuttaa m enettelytavallaan, voidaan sa distine n taipum us tukahduttaa alkuvai heessa ja m uuttaa m yötätunnoksi. M ut ta kun sadism i ilmenee aikuisessa ja sel la isissa m uodoissa, jo tka saavat meidät värisemään inhosta ja paheksunnasta, sil loin se on m erkki sairaudesta, vakavasta psyykkisestä häiriöstä. Psykologit vakuut tavat myös, e ttä täm ä patologinen tila ei ole harvinainen — ja voiko sa d istille olla sopivam paa to im in ta a kuin eläinkokeet? Ne ovat ainoa toim intam u oto, jo ka tekee ihm iselle m ahdolliseksi tyydyttää tätä tai pum usta rikko m atta lakia ja saada jopa palanen »tieteellisen» kunnian kakusta tai ainakin tienata he lp olla tavalla rahaa. T osiasiasta o lis i opittava, että monet lääkärit, jo tk a eivät pidä eläinkokeita ai noastaan epäinhim illisinä vaan myös epä tie te e llis in ä ja harhaanjohtavina ja siksi tuom itsevat ne vaarallisiksi, kuuluvat par haim piin lääkäreihin. He muodostavat en nemmin e liitin kuin vähemmistön, eikä pi dä ainoastaan laskea ääniä vaan myös punnita. Eläinkokeiden te k ijä t kieltävät kaikki hyökkäykset, että heitä ohjailisi voi tonhim o, kunnianhim o tai sadism i leim a ten Vivisektion vastustajat vou ho ttajiksi, valehtelijoiksi tai jopa terroristeiksi! Tun netusti on ju u ri kyseiseen alaan erikois-

K ä yttäytym istutkim u sta apinoilla. N iille a ih e u te ttiin kokeessa voimakkaan sähköiskun avulla shokkeja, (kuva: Brooksin lentotukikohta/U SA)

tu n e ilta vaikeinta saada tunnustus, että heidän am m attiryhm äänsä o lis i pesiyty nyt vakavia väärinkäytöksiä ja erehdyksiä. Suurin osa kunkin alan o p pineista on us kollisia auktoriteeteille ja avoimia perityil le näkem yksille. Y ksip uo lisu us heidän koulutuksessaan synnyttää kyseiseen alaan erikoistu neissa helposti ennakko luuloja, jo tka vaikeuttavat heitä ta rk is ta -^ ^ maan puolueettom asti uusia n ä kem yksiä^F oman tieteensä tilasta. Tämä selittää m ik si suurin osa to ista ise ksi hyväksyy Vivi sektion, tietäm ättä kuitenkaan tarkalleen, m istä he puhuvat. Harva heistä on kos kaan astunut todelliseen eläinkoelaboratorio on — aivan kuten harva eläin koke i den tekijä on viettänyt viittäkään m inuut tia sairasvuoteen äärellä. Yksi ääni tuhansien joukosta, Gianni Tamino, Italian tärkeim m än lääketieteel lisen korkeakoulun, Paduan ylio p isto n tutkija : »Eläinkokeille sanon 'ei'. En vain ee ttisistä vaan ennen kaikkea tie te e llisis tä syistä. On oso itta u tu n u t, e ttä e lä im il le tehtyjen tu tkim u ste n tu lo kse t eivät missään tapauksessa päde ihmiseen.»

sekä ei riippuvaiseksi tekeviksi — p itkis sä eläinkokeissa. Ajan m yötä kaikki te hokkaat valm isteet ovatkin o s o itta u tu neet erittäin haitallisiksi, huonosti siedet täviksi sekä riippuvaiseksi tekeviksi, jo ten valmistajien on tarvinnut m uuttaa pak kauksen ohjelappua. Uuden valm isteen näennäinen »rau hoittava» vaikutus testataan seuraavalla tavalla: Useat (useim m iten 200) kontrollikissat ahdetaan pieneen tilaan ja niille annetaan sähköiskuja tassuihin m etallilattian kaut ta. Jonkin ajan ku lu ttu a (aika mitataan tarkkaan) kissat jo utuva t pelosta ja tu s kasta raivon valtaan, ja koska ne eivät tie dä m ikä tämän kaiken aiheuttaa, ne hyök käävät to iste n sa kim ppuun. S itten ärty neet kissat vaihdetaan uusiin, jo ille on an nettu näennäistä rauhoittavaa lääkettä. Mikäli näiden kissojen kohdalla raivon val taan jo utum inen kestää kauemmin, rau hoittavaa lääkettä pidetään »tehokkaana». Ero näiden kahden kissaryhm än käyttäy tym isessä voi tie te n kin jo h tu a m onista m uista te kijö istä , m utta sehän ei taas kiinnosta eläinkokeita tekeviä pseudotie^ ^ t e ilijö it ä . Metakvaloni on yksi sadoista, tuhansis^ ^ t a rauhoittavista »lääkkeistä», jo tka ovat johtaneet vakaviin henkisiin häiriöihin tai tappaviin maksa-, herm osto- ja m oniin m uihin sairauksiin. Pelkästään Yhdysval loissa Qosta valm iste on peräisin) se ai heutti vuonna 1973 ainakin 366 kuoleman tapausta. M etakvaloni ei tietenkään ole ensim m äinen eikä viim einen rauhoittava lääke, jo ka käyttäjilleen ei antanut m uu ta rauhaa kuin haudan ikuisen rauhan. Sa mana vuonna, siis 1973, jugoslavialainen asian tu ntija kom issio ju lka isi listan 200 valm isteesta, jo tk a olivat kie lle tty jä kai kilta a u to ilijo ilta . Niiden joukossa oli rau hoittavia lääkkeitä, kipuja lievittäviä lääk keitä ja m uita psyyken lääkkeitä. Viran omaiset olivat hiljattain todenneet valmis teiden olevan erityisen vaarallisia n a u tit tuna alkoholin kanssa. Tätä vaikutusta ei nähtävästi oltu todettu kissoissa, jo illa ne o ltiin ensin testattu. Voisikohan tämä jo h tu a siitä, että kis sat eivät yleensä aja autoa? Eikä varsin kaan nautittuaan alkoholia. Lopuksi m uutam a esim erkki psyyken ääkkeiden vaikuttavista aineista ja niiden liheu tta m ista haitoista: — diatsepaam i (epäm uodostum ia ai heuttava vaikutus, maksasairauksia, porfyriatauti, alhainen verenpaine jne.) — m eprobam aatti (epäm uodostum ia, maksasairauksia, punatäplätautia, psyykkisiä häiriöitä, valkosolukatoa jne.) — fenobarbitaali (valkosolukatoa, punasolukatoa, psyykkisiä hä iriö itä jne.) — im ipram iini (psyykkisiä häiriöitä, näkö häiriöitä, maksasairauksia, epäm uo dostum ia, alhainen verenpaine jne.) Tätä listaa on turha jatkaa tässä yhtey dessä, s illä näitä esim erkkejä riittä is i lo puttom iin.

•

Psyyken lääkkeet Rauhoittavat lääkkeet (psyyken lääk keet) ovat valmisteita, jotka vaikuttavat ih misen herm ostoon. N iistä käytetään myös usein »tieteelliseltä» kuulostavia ni m ityksiä kuten hypnootit, psykosedatiivit ja ataraktiset lääkkeet. N im itetäänpä n ii tä sitten m iksikä tahansa, ne on kaikki to dettu vaarattom iksi, hyvin siedettäviksi

Lähteet: Slaughter o f the innocent/H ans Ruesch Domenica del Corriere, no 48,1. joulukuu ta 1984 American Journal of Psychiatry 136/1979 Lancet 1976/1 Journal o f G enetic Psychology osa 102 1963

E K K :N ELÄINKO KEET Olemme saaneet toim itu ksee n ueita kirjeitä, jo issa kysytään joutuvatko eläin lääketieteen o p iske lija t tekemään e läin kokeita ja jo s niin m inkälaisia ja kuinka paljon. K eskusteluissa eläinlääkärien ja alan opiskelijoiden kanssa on tu llu t esille mm. seuraavia asioita: E K K dlaon koekoiria, jo ilta otetaan ve rikokeita, harjoitellaan injektiointia, tu tki taan n ie lu riso ja jne. Hautjärven ko e tila lla keinosiem enne tään ja tehdään mm. m unasarjatutkim usta teurastettaviksi m enevillä lehm illä. Eniten eläin koke ita tehdään fy s io lo gian kurssilla; suurin osa kokeista on täy sin perusteettom ia, turhia ja am m a ttie tii kan vastaisia. M uutam a esim erkki: Ennen kuin o p is k e lijo illa oli tie to a ja kokemusta steriilisyysvaatim uksista ja ki rurgiasta o li heidän kastroitava/steriloita va rotta. Noin viikon kuluttua tu tk ittiin m i ten leikkaus oli on nistu nu t. M iltei kaikki yksilö t olivat viikon sisä llä kuolleet mm. vatsakalvon tulehdukseen puutteellisen steriiliyd en seurauksena. Harvat hengis sä säilyneet rotat ta p e ttiin ja tu tk ittiin . Raskaana/ei raskaana olevien naisten virtsan vaikutusta tu tk ittiin hiirten muna sarjoihin. Kokeen AINOANA tarkoitukse na oli oppia käyttämään koe-elälmiä. Lu onnollisesti opetuksessa joudutaan käyttämään ku o lle ita eläim iä mm. anato mian kurssilla. Jos Sinä jo ud ut tekemään eläinkokei ta opiskeluissasi kerro m ielipiteesi luen noitsijalle ja ju tte le asiasta opiskelukavereittesi kanssa. Monikaan ei uskalla yk sin vastustaa eläinkokeiden tekem istä, m utta joukkovoim a on tässäkin asiassa tehokasta.

ELÄINLÄÄKÄRIN ETIIKKA Eläinlääkäreiden m oraalista on käyty keskustelua jo pitem m än aikaa. A ika i sem m in suhtauduin puheisiin veterinäärien olem attom asta e tiikasta varaukselli sesti — pidin niitä perättöminä. Nyt, opis keltuani E läinlääketieteellisessä korkea koulussa puoli vuotta, en ole enää yhtä varma am m attikunnan vihkiytyneisyydestä elämän kun nioittam ise n periaatteelle, jonka pitäisi olla eläinlääkärin työn perim mäinen ja tärkein ohjenuora. Ainakin ope tukse sta päätellen veterinäärien suhtau tum isessa eläim iin on parantam isen va raa. H eti syyskuussa sain kylmän suihkun niskaani — vertailevan anatom ian o p is kelu o li aivan m uuta kuin o lin odottanut. R ottia ja sam m akoita tu h la ttiin m ie liva l taisesti. Lähes jokaista leikkelytuntia var ten oli tapettu 5— 7 rottaa enemmän kuin oli tarpeen. Samm akoiden sisälm yksien tutkiskelu o lisi niinikään sujunut huom at tavasti pienemmällä eläinmäärällä. Sen si jaan, e ttä o lisim m e paneutuneet hu o le l lisesti kulloinkin tarkasteltavaan yksilöön, meidät o p e te ttiin haaskaamaan eläimiä; »epäselvä tapaus, ota uusi rotta» -menta lite e tti kau histu tti. H iirten ulkonäkö kie li riittä m ä ttö m ä s tä hoidosta: useiden eläinten turkki oli m atta ja takkuinen, ja monen selässä oli

suuria karvattom ia laikkuja. H iirten ky seenalaisen lopetustekniikan — äkillinen niskan kiskaisu eteenpäin, jo llo in eläimen selkäranka katkeaa — puolustelu tu n tu i oudolta: meidän on kuulem m a hyvä jo ai kaisessa vaiheessa opetella lopettamaan jy rs ijä »naksautusmenetelmällä». Ihm et telen suuresti, m iten m eille voi o lla hyö tyä sellaisen m enetelm än hallinnasta, kun hiirten lopetus esim. käyttäm ällä eri kaasuja o lis i paljon varmempi tapa. H iiri ei nim ittä in kuole heti, jo s nykäisy ei ole tarpeeksi nopea ja voimakas. Eläinten käytöstä on o llu t puhetta m yös o p iske lijoid en keskuudessa. Suu rin osa m eistä ensimm äisen vuoden opis ke lijo is ta paheksuu kyllä eläinten laaja m itta ista hyödyntäm istä, m utta on s ilti valm is osallistum aan eläinten huonosti puolusteltavaan lopettam iseen ja tu h la i levaan käyttöön. »Joillakinhan meidän on harjoiteltava» on yleinen kannanotto ai heesta käytävään keskusteluun. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, käytämmekö eläimiä vai emme, vaan siitä, MITEN käytämme niitä. Ajatus vähemmän tärkeämmän m ate riaalin käyttäm isestä merkityksellisenäpien eläinten hyväksi tun tu u olevan yksi eläinlääketieteen opiskelun pääperiaat teista. Rajanveto m erkityksellisen ja vä hemmän m erkityksellisen elävän olennon välille on kuitenkin m ahdottom uus. Kuka m äärittelee eläimen arvon? H ilja ttain pide tyillä Eläinlääkäripäivillä k iin n ite ttiin runsaasti huom iota eläinlääkärietiikkaan. Turkka Eloheim o nimesi luennollaan eläinlääkärin periaatteiksi ja tehtäviksi eläinten kärsim ysten lieventä m isen, om istajien taloudellisen tai muun auttamisen, elintarviketuotannon tukem i sen ja yhteiskunnan palvelun. Eloheim o to te si, että niin kauan kuin eläimen etu, om istajan etu ja yhteiskunnan etu ovat yhdenm ukaiset, e e ttisiä ratkaisuja on helppo tehdä. Elleivät edut ole yhdenm u kaiset, syntyy ris tiriito ja . Ja vaikka eläin ten kärsim ysten lievittäm inen onkin yle västi la itettu eläinlääkärin periaatelistan kärkeen, taitaa eläimen etu todellisuudes sa m onesti jäädä hyötynäkökohtien alle. Katri R ytövuori

M M I ^ ■ ■ 1 1 1

KAUNEUTTA ILM

m m u m t l

40,— 45,— 55,— 55,— 54,— 49,— 47,— 45,— 55,— 44,— 34,—

MEIKKIVOITEET 25 g Peach Bloom Honey Beige Ash Beige M isty Rose C offee Beige Sun Beige

40,—

PEITEKYNÄ

34,—

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

38,— 54,—

30,—

POSKIPUNAT Shim m er Sugar Alm ond Sun Cold Rosetta Tawny W hisper Hot Chesnut

3 2 ,-

POSKIPUNAKYNÄT Clover Sorbet Peach Frost Rosy G low

4 5 ,-

KULMAKYNÄT M usta Ruskea

18,—

RAJAUSKYNÄT M usta Ruskea Harmaa

18,—

KAJALKYNÄ Musta Laivastonsininen

34,— 1 8 ,-

SILMÄMEIKIN POISTOAINE

3 0 ,-

M eikkikynien te ro itin

2 8 ,-

HAJUVEDET 8 ml Kyphi Yolanda G em ina 3

HUULIPUNAT C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T u lip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum F uchsia Fire W ild O rchid Koala Iced Melon

32,—

HUULI PUNAKYNÄT M allow Pink Red Hot Pink Hot Copper Burnt Brick S oft Toffee Plum Julep

34,—

HUULIKIILTO

24,—

HUULTENRAJAUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

25,—

KYNSILAKAT 13 ml C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T ulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum F uchsia Fire W ild O rchid Koala Neutral

32,—

KYNSILAKAN POISTOAINE 50 ml

DEODORANTTI 30 ml roll-on Beau Madonna Lily Yolanda SHAMPOOT 150 ml Lootuksenkukka (norm aalit hiukset) Rosm ariini (rasvaiset hiukset) M an te liöljy (kuivat hiukset) Henna, värjäämätön Henna Hoitoaine, värjäämätön Henna H iusho itoku uri LUOMIVÄRIT C rocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch M int Haze Flam ingo F lirt Autum n Brown G inger Cat Tim ber W olf Colden O riole Chameleon Tigers Eye Champagne H ig h lig h te r

32,—

LUOMIKYNÄT Quarts Opal Sapphire A m ethyst Jade Topaz Turquoise O live Green Lilac V iolet

3 4 ,-

RIPSIVÄRIT Musta Ruskea Harmaa Laivastonsininen ,

3 2 ,-

I I I

■ H M

JÄSENALENNUS 10 % vain Kinkaju Oy:stä IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml S ireeninkukkapuhdistusvoide 50 g A uringonkukkavehnävoide 50 g Kosteusvoide 50 g Avocadokosteusvoide 120 ml K urkku pu hd istusm aito 120 ml R uusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaam io 100 ml Kuorintavoide 110 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

\mm

m %

hinnasto voimassa toukokuun -86 loppuun

L i . l in yh d is ty k s e n toiä v a ih to e h to tu tk i'tä m ise e n .

HiM U li 1h i h i i ]■ ■ ■ ■ ■ !

96^5 6 7 ,-

■I

22,22, — 2 6 ,26,— 2 6 ,2 6 ,2 8 ,53,— 6 3 ,-

COKEITA itä tu e t elä in su o m a tu o tte id e n tu r ista la ad usta. is tits e , to im itu sa ii lis ä tä ä n p o s tik u lu t 5 ,— . Y li 250 —

M yö n n ä m m e K oe -eläin te n s u o je lu ry:n jä s e n ille k u llo in k in v a h v is te tu n jä se n a le n n u ksen , jo k a on vuonna 1986 10 %. A le n n u kse n s a a m is e k s i on jä s e n e n m e rk ittä vä tila u k s e e n jä se n n u m e ro , e lle i nu m e ro o le tie d o ssa , m a in in ta jä s e n y y d e s tä ko. sarakkeeseen. T uotteiden p a la u tu s o ik e u s 8 vrk tila u kse n v a sta a n o tta m ise sta . A lle 18-vuotiaan tila u k s e e n h o lh o o ja n a l le k irjo itu s .

tSSESS! K s 1 ! " " ¡ illllll U

i l i

.OY

SSSSSSSÜ M B ^Si™ TILAAJA

MÄNNYNHAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

2 6 ,-

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

5 0 ,-

OSOITE .

AURINKOVOITEET 100 ml M atala suojakerroin 1— 2 Keski suojakerroin 3 —4 Korkea suojakerroin 5— 6 Suojaava voide s.k. 7— 9 50 ml K osteuttava voide auringon oton jälkeen 100 ml

JÄSENNUMERO

49,—

TILAUS: _______

4 7 ,-

IRTOPUUTERI LUOMI VÄRIT Bronze Copper Burgundy Gold Blue Lilac

3 2 ,-

YOLANDA SAIPPUA 160 g

3 3 ,-

□ Tilaan värikartan Tee tila ukse si tällä kupongilla tai soita 90-736 405. Toim itam m e tu o tte e t postitse, h in to ih in lisätään po stikuluje n lisäksi to im itu s k u lu t 5 , Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan a l le kirjo itus. T arjo ustuo tteista ei jäsenalennusta

KINKAJU OY

* MIEHILLE A urelius partavesi A urelius roll-on deodorantti

ALLEKIRJOITUS

PUH. ___

UUTUUSTUOTTEET

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ I

K a u n e u tta ilm a n eläin ko ke ita

Mäkelänkatu 8,00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405

70,— 26,—

Jälleenm yyjät H elsingin Y rtti ja Kauneus, Aurorankatu 13 H elsinki Luontaistuote Y rtti, Kirkkokatu 53 Oulu Kem ikalio ja paperi, Vieremä Puisto-Asu, Puistokatu 13 Jyväskylä

Luontaisravinto Nokkonen, Asem akatu 12 Oulu A ktue lle — Luontaispuoti, Välikatu 5 06100 Porvoo The Body-Shop, A leksanterinkatu 9, 15110 Lahti

KAUNEU

40,45,55,55,54,49,47,45,55,44,34,-

MEIKKIVOITEET 25 g Peach Bloom Honey Beige Ash Beige M isty Rose C offee Beige Sun Beige

4 0 ,-

PEITEKYNÄ

34,—

38,— 5 4 ,-

HUULIPUNAT C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T u lip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum F uchsia Fire W ild O rchid Koala Iced Melon

3 2 ,-

HUULIPUNAKYNÄT M allow Pink Red Hot Pink H ot Copper Burnt Brick S oft Toffee Plum Julep

34,—

HUULIKIILTO

24,-

HUULTENRAJAUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

25,-

KYNSILAKAT 13 ml C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T ulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum F uchsia Fire W ild O rchid Koala Neutral

32,—

O O JS

t -a > * © © O -* © :co O ’E

C <D -C -

9 - ® ■=

~ <5 ra ^ 2 m C

<0 « .2 <0 .2

* = 1 ® 3 :<0 "O '35 ®- §

•— TO "O

3 .-ra 0 5 °o w £ (0 :© E © "3 J= = o 3 © :* « :® S= • C <0 s ° ® r O <0 </> CD CD O ra C <0 CD £ ra £ t i 3 CD £ 2 E ■S 3 'O <0 .± <0 o ra ° > £ :Q | —'35•LUJ r.©ITJ C.S . O :C0

2 ©c

III sS&

c r. c

(D CD

(0 -1 ^ = .2 5

3 2 ,-

LUOMIKYNÄT Quarts Opal Sapphire Am ethyst Jade Topaz Turquoise O live Green Lilac V iolet

34,—

RIPSIVÄRIT Musta Ruskea Harmaa Laivastonsininen ,

3 2 ,-

UJ CO -> UJ O uj

?o :3 <

O C .£

c o

c 2

= c

c ®

CC UJ

~O 2

® co 7 :<ö C :C0 0) > l®~ c 82 .E ©

CO ©

Jt :<0 ;o

~ o :C0

E o

i§ | ©©

® © .E :© — =CD

o __ 3 —in ©•< J2 >-

2 '35 'E ■=

ui O .

O 3

d r

«0

CO LU

^ if. UJ

:2 2

:«J2 ®

X iu o o

i 1

i— i© U! J r ^ ^

2 o 2 o

°« 5

ifo w s> ° :< t - -=>< it-

hinnasto voimassa toukokuun -86 loppuun

TO X

:TO 2 c .3 2 .

LU V)

<0 :<0

2 o

ifS

Is»

Henna H iusho itoku uri LUOMIVÄRIT C rocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch M int Haze Flam ingo Flirt Autum n Brown G inger Cat Tim ber W olf Colden O riole Chameleon Tigers Eye Champagne H ig h lig h te r

K < 5

i—

© <a o> c < 2 '2.2 2 : S ; i ? s : cd ” £ :© 3 =© 2 © S C 5 75 ,2b :<— 0' S e E ® e •C O C O © I - • = c x E gi 3 _ ~ C r 3 © © :o X £ !2 E -m o f ; ® m :=* :E ^ :ra ra § S 2 ° 5 >^*> -<0 2 ' " :2 © :© _ © ¡ 5 . 2 3 c <o :2 — 5 2 S - 3 E © ^ C *2 C _ w - w .E $ .E © ♦“ © CD — ■S ® * O C V) — j : — cc .2 «0 0 CO (1) CD : 5 © :© ra -<0 .m —■—■</) —«0 <S!2:io ® 5 >>"® ® 22 « 42 -o a> E 2 :© > © :cS « C

Is <= II S •-§ 3

V) co O TO

-L C - -

CD CO CD

to CD O

JS)

3 0

oS E

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

POSKIPUNAT Shim m er Sugar Alm ond Sun Cold Rosetta Tawny W hisper Hot Chesnut

:< CO

o Q.

Q) C TO | :3 TO q_ LLi > d>

O LU

COKEITA

— 3 <#

§ ¡2 c

KYNSILAKAN POISTI

POSKIPUNAKYNÄT Clover Sorbet Peach Frost Rosy G low

CL *

JÄSENALENNUS 10 % vain Kinkaju Oyrstä IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml S ireeninkukkapuhdistusvoide 50 g A uringonkukkavehnävoide 50 g Kosteusvoide 50 g Avocadokosteusvoide 120 ml K urkku pu hd istusm aito 120 ml R uusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaam io 100 ml K uorintavoide 110 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

en z> O

34 *C O 3 >

o o

än yh d is ty k s e n toiä v a ih to e h to tu tk iitäm isee n.

T— O

UJ ©

cb J) ra © -E _ </) ra © o o .r ■“ f o ■>* © ® £ c ® £ = O ® :rä S o x t m

® 3 :> *5 © ’•© :ra +Z ¿c ~ o « ® E g - ® :© ^ ©~ i © ra ** ;ra c :ra «5 «j o 1 2 e s S C E - 2 .3 .E c —> ro ® > — <fl 3 5 ^ 0 © :© :x ra e » c _ := © §■.2-= S .2 © © c e r ä ® .3 © .E © .2 ~ <0 <0 . - t n ' Z m ■s © o © c © :© *“ * © 2 w ‘3 " i = c .t: © m ■C o c 2 :£ 2 ^ © © e r a ® 33 — (o =O — :© 2 ^ 1 2 0) © c :© .2 ra .2 ® 2 -* ^ |ra E ® e 2 m C © E o .2 © §■:= e e ra s ra c | :(D o o - .t r § 0 2 ° c <3 ^ i® o © 3 :© f i l * - 3 x o > © - . :« © ti o £ © * ra . t ra _ .E "* Q-:ra 2 c en :© “ © ra - E I® ° •m- — ®“® 2® ■£ ,ic 2 o © ‘3 :rä ® ® J£ 3 = 3 :« £ c ® 5- ® § :'5 ? ■- o — </) -C , ! S ° ra 'O 5 r .2 £ .E ^ C - TO rä e <A:ra § 1 1:rä JS ® in E i= — © E c .E o 2 iS „ c J i f l l f l 2 ra « 5 :Ö :® 2 x c ~ 2 =ra — JL :ra ra c 2 3 :ra ! C * >. o « ra ® u E ® E ra ® . 2 « c 2 S ra e . t 3 I 2 2 «=5 ■9 E :ra 5 2 ® o 3 T3 ©^ ra o n x 3 £ ° — r . £ •© ;ra 2 © .— V ■* {/) m :® >»•> :© m O © :© _ © a 2 ra 3 “ 5 . 2 « = « ;2 I — CL c ^ r JC C ® 2 iS 2 E © ^ c © i ® «i c S ® « © Ti © JC ° r © m 2 ® ® ® rä ra © is :© I - 2 ='« E - ‘ra O fS ® ro 2 Ira :ra" 2 U > © £ > ^ 2 ®.™ . = 2 £ e 2 > <n e « E U

S 1.2 S

O ui

?o :< 3 !

S2:§

IIs

CCCJJ

* « s!

is iS S 2 3

aita tu e t e iä in su o ma tu o tte id e n tu r is ta laadusta.

SS1

§18 «■2 S >UJ o Ijij« uj O . h- * *

ostitse, to im itu s a i1 lis ä tä ä n p o s tik u lu t 5 ,— . Y li 250,—

M yön nä m m e K oe -eläin te n s u o je lu ry:n jä s e n ille k u llo in k in v a h v is te tu n jä se n a le n nu ksen , jo k a on vuonna 1986 10 %. A le n n u kse n s a a m is e k s i on jä s e n e n m e rk ittä vä tila u k s e e n jä s e n n u m e ro , e lle i nu m e ro o le tie d o ssa , m a in in ta jä s e n y y d e s tä ko. sarakkeeseen. T u o tteiden p a la u tu so ike u s 8 vrk tila ukse n v a sta a n o tta m ise sta . A lle 18-vuotiaan tila u k s e e n h o lh o o ja n a l le k irjo itu s .

KSI ! &

§s!

—© UJ 9 2 2 ^ q O) :< x o S 2 >- . 2 t—3—1< o 1— «

E ’E

Y.® ,c # <b*

6 3 ,TILAAJA

MÄNNYNHAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

2 6 ,-

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

5 0 ,-

OSOITE

AURINKOVOITEET 100 ml Matala suojakerroin 1—2 Keski suojakerroin 3 —4 Korkea suojakerroin 5— 6 Suojaava voide s.k. 7— 9 50 ml Kosteuttava voide auringon oton jälkeen 100 ml

49,—

JÄSENNUMERO

520 44^

TILAUS:

4 7 ,-

IRTOPUUTERI LUOMI VÄRIT Bronze Copper Burgundy Gold Blue Lilac

32,—

YOLANDA SAIPPUA 160 g

3 3 ,-

□ Tilaan värikartan Tee tila ukse si tällä kupongilla tai soita 90-736 405. T oim itam m e tuo tte e t postitse, h in toihin lisätään postikuluje n lisäksi to im itu s k u lu t 5,— A lle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan al le kirjo itu s. T arjo ustuo tteista ei jäsenalennusta

KINKAJU OY

* MIEHILLE A urelius partavesi A urelius roll-on deodorantti

ALLEKIRJOITUS

PUH.

UUTUUSTUOTTEET

K a u n e u tta ilm a n elä in ko ke ita

Mäkelänkatu 8,00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405

70,26,-

Jälleenm yyjät H elsingin Y rtti ja Kauneus, Aurorankatu 13 H elsinki Luontaistuote Y rtti, K irkkokatu 53 Oulu Kem ikalio ja paperi, Vierem ä Puisto-Asu, Puistokatu 13 Jyväskylä

Luontaisravinto Nokkonen, Asem akatu 12 Oulu A ktue lle — Luontaispuoti, Välikatu 5 06100 Porvoo The Body-Shop, A leksanterinkatu 9, 15110 Lahti

vN ELÄINKOKEITA

KAUNEU JÄSENALENNUS 10 % vain Kinkaju Oy:stä IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml S ireeninkukkapuhdistusvoide 50 g A uringonkukkavehnävoide 50 g K osteusvoide 50 g Avocadokosteusvoide 120 ml K urkku pu hd istusm aito 120 ml R uusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaam io 100 ml Kuorintavoide 110 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

KYNSILAKAN POIS' 40,— 45,— 55,— 55,— 54,— 49,— 47,— 45,— 55,— 44,— 34,—

MEIKKIVOITEET 25 g Peach Bloom Honey Beige Ash Beige M isty Rose C offee Beige Sun Beige

40,—

PEITEKYNÄ

34,—

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

38 54,

HUULIPUNAT C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T u lip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum F uchsia Fire W ild O rchid Koala Iced Melon

3 2 ,-

HUULIPUNAKYNÄT M allow Pink Red Hot Pink Hot Copper Burnt Brick S oft Toffee Plum Julep

3 4 ,-

HUULIKIILTO

24,-

HUULTENRAJAUSKYNÄT Pink Red Plum Brown

25,-

KYNSILAKAT 13 ml C h illi Red Peony Passion Cool Clover Tansy Tease Poppyshock T ulip Touch Peach Dream Rebel Rose Foxlove Fever Sugar Plum F uchsia Fire W ild O rchid Koala Neutral

3 2 ,-

BEAUTY W ITHOUT CRUELTY-kosmetiikkasarjan hinnasto voimassa toukokuun -86 loppuun BEAU TY W ITH O U T CRUELTY, B W C -kosm e tiikkasa rja n tu o tte ita ei testa ta e lä im illä , eikä n iid e n va lm is tu k s e s s a kä y te tä m u ita e lä in k u n n a n tu o tte ita k u in m e h llä isva h a a ja la n o llin ia . T u o tte e t ovat k o rk e a la a tu is ta k o s m e tiik k a a , jo ta m yy dään Euroopassa, P oh jo is-A m erikassa se kä A u s tra lia s s a .

POSKIPUNAT Shim m er Sugar Alm ond Sun Cold Rosetta Tawny W hisper Hot Chesnut

S uo m essa B W C -ko sm e tiika n m a a h a n tu o ja on K IN K A JU OY, jo n k a k a ik k i o sa kke e t o m is ta a K o e -e lä in te n s u o je lu ry. Y htiö n

POSKI PUNAKYNÄT Clover Sorbet Peach Frost Rosy G low

tu o tta m a v o itto k äyte tä än yh d is ty k s e n to i m in ta a n ja s tip e n d e in ä v a ih to e h to tu tk im u s m e n e te lm ie n k e h ittä m is e e n . O sta e s s a s i B W C -tu o tte ita tu e t e lä in su o je lu ty ö tä ja v o it o lla varm a tu o tte id e n tu r v a llis u u d e s ta ja k o rk e a s ta la ad usta. T oim ita m m e tu o tte e t p o s tits e , to im itu s a i ka on n. 2 vk. H in to ih in lis ä tä ä n p o s tik u lu je n lis ä k s i to im itu s k u lu t 5, — . Y li 250,— tila u k s e t p o s tik u lu itta .

M yön nä m m e K oe -eläin te n s u o je lu ry:n jä s e n ille k u llo in k in v a h v is te tu n jä se n a le n nuksen, jo k a on vuonna 1986 10 % . A le n n u kse n s a a m is e k s i on jä s e n e n m e rk ittä vä tila u k s e e n jä se n n u m e ro , e lle i nu m e ro o le tie d o ssa , m a in in ta jä s e n y y d e s tä ko. sarakkeeseen. T u o tteiden p a la u tu so ike u s 8 vrk tila ukse n v a sta a n o tta m ise sta . A lle 18-vuotiaan tila u k s e e n h o lh o o ja n a l le k irjo itu s .

& KESÄKSI! &

LUOMIVÄRIT C rocodile Tears Dove Blue Blue Rose Blue Fox Shy Seal Silver Birch Jade Koala Barracuda Lovebird Green Finch M int Haze Flam ingo Flirt Autum n Brown G inger Cat Tim ber W olf Colden O riole Chameleon Tigers Eye Cham pagne H ighlig hter

32,—

LUOMIKYNÄT Quarts Opal Sapphire Am ethyst Jade Topaz Turquoise O live Green Lilac V iolet

34,—

RIPSIVÄRIT M usta Ruskea Harmaa Laivastonsininen ,

3 2 ,-

Henna H iushoitokuuri

6 3 ,-

MÄNNYN HAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

2 6 ,-

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

5 0 ,-

UUTUUSTUOTTEET AURINKOVOITEET 100 ml Matala suojakerroin 1— 2 Keski suojakerroin 3 —4 Korkea suojakerroin 5—6 Suojaava voide s.k. 7— 9 50 ml Kosteuttava voide auringon oton jälkeen 100 ml

4 9 ,-

m 4 4 ^

4 7 ,-

IRTOPUUTERI LUOMI VÄRIT Bronze Copper Burgundy Gold Blue Lilac

32,—

YOLANDA SAIPPUA 160 g

3 3 ,-

KINKAJU OY

% MIEHILLE A urelius partavesi A urelius roll-on deodorantti

□ Tilaan värikartan Tee tila ukse si tällä kup on gilla tai soita 90-736 405. Toim itam m e tu o tte e t postitse, h in toihin lisätään po stikuluje n lisäksi to im itu s k u lu t 5,— A lle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan al le kirjo itus. T arjo ustuo tteista ei jäsenalennusta

K a u n e u tta ilm a n e lä in ko ke ita

Mäkelänkatu 8,00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405

7 0 ,26,—

Jälleenm yyjät H elsingin Y rtti ja Kauneus, Aurorankatu 13 H elsinki Luontaistuote Y rtti, K irkkokatu 53 O ulu Kem ikalio ja paperi, Vieremä Puisto-Asu, P uistokatu 13 Jyväskylä

Luontaisravinto Nokkonen, Asem akatu 12 Oulu A ktue lle — Luontaispuoti, Välikatu 5 06100 Porvoo The Body-Shop, A leksanterinkatu 9, 15110 Lahti

O NG ELM ANA ELINTARVIKKEET KOONNUT HANNELE LUUKKAINEN

Elintarvikkeiden epäpuhtau d e t ja lisä a in e e t h u o le stu tta vat ih m is iä y h ä enem m än. P aits i e ttä elin tarvikkeet ovat en enevässä m äärin e p äter veellisiä, jo p a terveydelle vaa rallisia, niiden tuottam inen p e rustuu yhä enem m än eläinten väärinkäyttöön. Seuraavaan olem m e koonneet jo ita k in lai nauksia a ih etta k ä s ite lle is tä a rtikkeleista, jo tk a on ju lk a is tu leh d essä Riskien hallinta, no 1/1986.

tään lihavalm isteisiin värin ja maun vuok si sekä estämään sellaisen bakteerin kas vua, joka erittää m yrkyllistä toksiinia elin tarvikkeisiin. T oisaalta n itriitti taas voi käynnistää joko elintarvikkeessa tai ihm i sen e lim istö ssä nitrosaatio-prosessin, jo ssa syntyy syöpää aiheuttavia yh d is teitä. Leipäteollisuus on nyttem m in ottanut lisäaineettom uuden kiIpaiIuvaltikseen. Myös jä ä te lö te o llisu u s on vähentänyt li säaineiden määrää. M itä pitem m älle elin tarvikkeita jalostetaan sitä enemmän n ii hin käytetään lisäaineita. Valmisvanukkaat edustavat tod ellisia lisäainepommeja. Peruselintarvikkeissa ovat lisäaineet Suomessa kiellettyjä, joten ruokalista on m ahdollista s uunnitella lisäaineettom aksi.

* Lisäaineet on ajan henki / Kirsi Turunen Suomessa on tällä hetkellä käytössä yli 200 lisäainetta. Lisäaineet ovat tarkoitu k sella tuotteeseen lisättyjä. N iitä ei pidä sekoittaa vieraisiin aineisiin, kuten epä puhtauksiin tai torjunta- ja lääkeainejääm iin, jo tka ovat jo utun ee t tuotteeseen sattum alta. Kuluttajan asenteet lisäainei ta kohtaan ovat e rittäin kie lteise t, m utta osto tilan te essa ku luttaja kuite nkin va lit see m ieluum m in keinotekoisesti värjätyn elintarvikkeen kuin luonnonm ukaisen. Jo ita kin vuosia sitte n kiivaana käyty m akkarakeskustelu k iin n itti huom ion makkaran sisältäm ään n itriittiin . Aikansa se ravisteli m akkarateollisuutta, m utta vaikutukset laantuivat pian. N itriittiä lisä

* Keski-Euroopan ongelm aelintarvikkeet / M atti Karhu Ensin löytyi viinistä dietyleeniglykolia. Sitten paljastui, että spagettiin oli käytet ty kananmunia, jo tk a o li po istettu hautom akoneista viallisina. Ju u sto sta ja rah kasta tavattiin vieraita aineita. Suurin osa kaupassa olevista bro ile reista havaittiin salm onellan saastuttam iksi. Ja lopulta selvisi, että vasikoiden kasvattamiseen oli käytetty kie lle tty jä horm oneja, joide n on tod ettu aiheuttavan syöpää. Näin Länsi-Saksassa, vaikka maan elin tarvikemääräykset kuuluvat maailman tiukim piin. G lykolia löytyi ensin itävaltalai sista valkoviineistä ja s itte n tätä lähinnä pakkasnesteenä käytettävää ainetta tavat tiin myös saksalaisista viinipulloista. Sak salaisten rakastamista munamakaroneis-

ta löytyi tuoreiden m unien sijasta munamassaa, jo nka valm istukseen oli käytet ty hedelm öitettyjä, m utta v ia llisin a hautom akoneista poistettuja munia. Tällaisia m unia saisi käyttää vain KOSMETIIKKATEOLLISUUDESSA ja rehunvalmistuksessa. Ja sitten itse kanat ovat kaikki salm o nellan saastuttam ia. M odernit kasvatus menetelm ät valtavissa tehdaskanaloissa ovat heikentäneet eläinkantaa niin, että kanat ovat täyysin vastustuskyvyttöm iä salm onellalle. Lisäksi vasikoiden kasvat tam iseen on käytetty kie lle ttyjä hormonisekoituksia. Karjankasvattajat ovat ruis kuttaneet vasikoihin syn te e ttisiä estro geeneja ja antibiootteja, jo tk a nopeutta vat eläinten kasvua ja vähentävät niiden ruokahalua. Painonnousun ja rehunsäästön ohella aineilla on kuitenkin sivuvaiku tus: ne aiheuttavat syöpää. Vasikoihin syöpä ei ehdi kehittyä, s illä ne teuraste taan nuorina. H orm onit sen sijaan varas toitu vat ihm iseen. Tiukim m atkaan määräykset eivät pys ty estämään rik o llis ia toim im asta ja kää rim ästä voittoja. T yypillistä on, että lähes kaikki elintarvikeskandaalit ovat paljastu neet sattum alta.

ELÄINTEHTAAT A IK A M M E A IK A P O M M I JULIAN A VON WENDT

Tuntevathan kaikki A strid Lindgrenin. H änhän on m uun m uassa P epp i Pitkätossu- ja Vaahteramäen Eem eli-kirjojen tekijä, m aailm an kuulu k irja i lija. Kun hän tarpeen vaaties sa e s ittä ä vastalauseita, h ä nen m ielipiteensä otetaan huo m ioon, jo p a Ruotsin h a llitu k sessa.

•

Vaikka edellä on kerrottu Länsi-Saksan elintarvikeongelm ista, kukaan ei pysty ta kaamaan, e tte ikö vastaavaa tapahtuisi myös Suomessa. Elintarvikelaboratoriois sa ei ole olemassakaan sellaista ihmelaitetta, jo ka paljastaisi onko jo ssain e lin tarvikkeessa la itto m ia lisäaineita. Sitä paitsi la illis e t lisäaineet ovat myös enim mäkseen myrkkyjä, jo ita pitä isi välttää. Huolehdi siis siitä, että käyttämäsi elin tarvikkeet ovat lisäaineettom ia ja vailla torjunta-aine- ja lääkejäämiä. Ryhdy kas vissyöjäksi ja s iirry käyttäm ään vain bio lo gise sti v ilje lty jä tu o tte ita . Näin pysyt terveempänä eivätkä eläim et joudu kärsi mään ravintosi tähden. * * * TERVETU LOA KASVISSYÖJIEN JOUKKOON • * *

VIETNAM — ELÄINNÄKYM IÄ PINNALTA JA PINNAN ALTA

•

SEIJA HOLOPAINEN Ensi vaikutelm a Hanoista, Vietnam in pääkaupungista, on leppoisa. Vesipuhvelit tallustelevat laiskasti riisipellon reunaa selässään usein torkkuva pikkupoika. S i vuteillä löntystelee valtavasta pyöräliiken teestä häiriintym ättä lehm iä pienissä ryh missä. Koiria juoksentelee ym päriinsä ja kukkoja tepastelee teiden varsilla käheäs ti kiekuen. A nkkaparviin ja kalasteleviin p ikku p o ikiin törm ää varsinkin keskustan Lenin-puiston lammen ympärillä. Rottakin vilahtaa silloin tällöin viem äristöjen suulla tai katoaa pelästyneenä talon seinäkasvillisuuden sekaan. Vastapäisellä lammel la alkaa iltaisin valtaisa sammakkojen kur nutus. Ja vielä ennen ju u ri alkanutta sa dekautta kuului pihapuista kaskaiden huumaava sirkutus. Puolen vuoden kuluttua idylli on särky nyt. Lehmän laiska lönkytys saadaan no peasti reipastum aan, kun s itä kiskotaan sen herkän turvan läpi piste tystä köydes tä. Asiaa voidaan vielä tehostaa hakkaa m alla sitä säälim ättä lankun pätkällä. Edessä pyöräilevä tä ti vie elävää ankkapäivällistä kotiin. Ankat on istu te ttu tava14

ratelineelle s ito m a lla niiden räpylät k iin ni siihen. Se ei varmaan ole vielä niin epä mukavaa, m utta m iltähän tun tu u kukkoparista, joka pää alaspäin tärisee pyörän sivussa koivet sid o ttu n a tavaratelineeseen. Tai »kukkonipusta», jossa kukot on n ipu te ttu päällekkäin ja s id o ttu sitten lu ja s ti tavaratelineeseen. Ei m in ulla siihen voi o lla huom autta mista, jos ihm iset syövät koiria; täällä kun on paljon aliravitsemusta. Sen sijaan kyllä niiden »esikäsittelyyn». M inulle kerrottiin, e ttä koiria ja siko ja hakataan ennen te u rastam ista, jo tta niiden lihasta tu lis i mureampaa. O li vaikea uskoa ennen kuin eräänä päivänä illan suussa kuulin sydäntäsärkevää tuskan kiljuntaa naapuritontil ta ja m inua valistettiin m itä siellä porsaal le tapahtuu. Samaan tähtäävän käsittelyn o li ilm e ise sti saanut m yös sekin sika, jo ka puurattailla ratkotti kyljessään ammot tavia viiltohaavoja. En ole aikaisem m inkaan o llu t innostu nut sam m akonreisistä. Innostusta ei ole lisännyt niiden torikäsittely. Sammakot si dotaan keskiruum iistaan yhteen, naru ki ristetään äärim m illeen ja nippu heitetään

sitten sätkyttelem ään korin pohjalle tule vaa ostajaa odottelem aan. M inä o lin aina lu u llu t, että ravut keite tään heittäm ällä ne kiehuvaan veteen, jo l lo in ne kuolevat heti. Näin ei täällä käsi te llä ainakaan taskurapuja. Sen käm m e nen kokoiseen keskiruumiiseen tartutaan vahvoja saksia (kynä katkeaa helposti) väl tellen ja se yksinkertaisesti revitään kah tia. Ruumiin osat jatkavat puoliskoissaan vielä pitkään sätkyttelyä, kunnes parhaat palat pilkotaan pataan. Täytyy kyllä myöntää, että omakin suh tau tu m isen i jo ih in k in asioihin on jyrkkä ja arm oton. N iinpä kun seinää pitkin ki pittää (tai parhaassa tapauksessa nenä ni ohitse lentää) keskisormen pituinen to rakka pitkiä tuntosarviaan he ilu tellen tai kun työpöytäni laatikosta ryöm ii kämme nen kokoinen karvainen hämähäkki, ryn tään kyllä kylm änrauhallisesti (?) myrkkypu rkille ja sum utan niin kauan, että la t tia lle m einaa kellahtaa iso m pikin raato.

Astrid Lindgren on nyt esiintynyt eläin ten puolustajana. Hän esittää voimakkaan vastalauseen tehokasvatusta vastaan. Kun on kysym ys täm änlaatuisesta eläin ten kasvattam isesta, ei voida puhua kotieläinhoidosta, hän sanoo. Kysym ykses sä on rationalisoim inen, joka riistää eläi m iltä elämänlaadun ja viihtyvyyden. Ehkä joku ihm ettelee m itä varten tääl lä Suomessa kiinnitetään huom iota Ruot sin tehokasvatusta vastaan nostettuun ar vosteluun. Siihen on selvät syyt. K o ti eläinten hoito-olosuhteet ovat täällä sa m anlaatuiset kuin naapurimaassa. Eläin kannat ovat m eillä ehkä hieman pienem mät, m utta täälläkin eläinten tuo ttavu ut ta yritetään lisätä kaikin keinoin, siitä huo lim atta, että m eillä on jo kauan o llu t mu na-, liha- ja voivuoria. Veronm aksajille y li tuo ta n to tulee huomattavan ka lliiksi. Sa dat m iljoo na t menevät vuo sittain vie n ti tukeen. Muutam a leike R uotsissa ilm estyväs tä Expressen-nim isestä lehdestä viim e syyskuussa ilm enneistä kirjoituksista sel vittää syyn siihen, e ttä A strid Lindgrenin julkaisem at m ie lip ite e t ovat saaneet ai kaan m oisen kohun. Näin hän kirjoittaa: »Jos tämän maan kaikilla lehm illä, vasikoilla, s io illa ja kan o illa o lis i m ahdollisuus jä ttä ä eläintehtaat ja perustaa tuom ioistuin, seuraus o li si täm äntapainen: — yli koko maan nou sisi niin voim akas tuskanhuuto, että teurastamoitten ikkunat pirstoutuisivat ja ko ko Ruotsin kansan tärykalvot puhkeaisivat niin että ih m iset vihdoin rupeaisivat ajattelem aan ja ihm ettelem ään eläinten tilannetta.» Tällainen tuom ioistuin onkin satua, hän jatkaa, m utta kyseinen asia on ankara to tuus. Elämä eläintehtaissa on vailla kaik kia luonnon edellytyksiä, joten se on vas ten kaikkia tu n n u ste ttu ja elämänarvoja. Voidaan kysyä — m itä eläin tuntee? S iitä ih m isellä ei ole varmaa tietoa, m utta m eillä on tie te e llis tä tuntem usta. Kehittyneitten eläinten aivojen rakenne ja biologiset toim innat osoittavat siinä mää rin lähisukulaisuutta ihmisen anatomiaan, että voim m e epäilem ättä luottaa m yötä tuntom m e sanelemaan m ielikuvitukseen. Eläinten huokaukset eläintehtaissa ovat m yös ihm isen ym m ärrettävissä. K irjo itu kse t ovat saaneet aikaan run saasti vastauskirjeitä Astrid Lindgrenille. Eräs näistä — nim etkääm m e hänet vaik ka Lenaksi — on ammatiltaan eläinlääkäri ja alan do sen tti. Lena kertoo nähneensä tarpeeksi kärsiviä ja pelokkaita eläim iä

teurastam oissa ja eläintehtaissa. Tar peeksi sairaita ja rasittun eita lehmiä, va sikoita, sikoja ja kanoja, jo tka ovat elina i kaisessa vankeudessa. Hän sanoo tu n te vansa syvää epätoivoa ja sam alla voim a kasta raivoa, kun näin »toim itaan väkival taise sti itse elämää kohtaan.» T e u ra stu sliitto toteaa itsep in ta isesti, että nämä kehdosta hautaan vangitut eläi met voivat erinom aisesti, koska niiden tuotanto ei m uuten olisi hyvä. M utta miksi nämä eläintehtaisiin suljetut asukkaat ei vät itse ym märrä eläm änsä suurta v iih ty vyyttä? Käyttäytymisessä on jostain syys tä aina jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Miksi siat esim erkiksi katkaisevat toisten sa saparot puremalla. Eiväthän tällaise t teot osoita tasapainoista ja viihtyisää elä mää. Päinvastoin ne oso ittavat suurta stressiä. M istä syystä eläinrakas talonpoika suostuu m oiseen eläinten kid u tta m i seen? KANNATTAVUUS on avainsana. Kannattavuus vaatii suuria uhreja ja jokai selta yksilö ltä yhä enemmän. Eikö ole ky symys päin m äntyä m enevästä kannatta vuudesta? Eikö o lis i jo aika yrittää uusia m enetelm iä? T otta kai tä lla isia m enetel miä keksitään. Ne eivät kuitenkaan paran na eläinten elinym päristöä. Nyt nim ittäin halutaan kehittää sika, joka sietää rasituk sia ja stressiä yhä enemmän. Sika, joka jopa arvostaa saparonsa poispurem ista. O dotettaessa rasituksia ja stressiä sietä vää sikakantaa, voidaan rauhoittavassa m ielessä hoitaa häiritsevät yk s ilö t do ping-m enetelm ällä. On olem assa m ene telm iä, jo illa sika saadaan k iltiksi, rauhal liseksi ja nöyräksi, jo llo in se hyväksyy saparonsakin m enetyksen paremmin. Surkea kehitys ei tietenkään ole yksi tyisen talonpojan syy. Ruotsissa talonpo jilla on vaikeuksia aivan tarpeeksi m uu tenkin. Tuotannon keh ittäm ise stä he e i vät saa paljoakaan voittoa, toteaa A strid Lindgren. Talonpoika, joka vastustaa yl lä kuvattua nykyistä kehitystä, voi joutua vaikuttavien liitto je n kanssa vaikeuksiin. Siihen harvalla on varaa. A strid Lindgren toteaa, e ttä VO IM AK KAAT VASTALAUSEET OVAT TARPEEN. MEIDÄN KULUTTAJIEN PITÄISI OLLA OSTOLAKOSSA, sekä esittää m ie lip itee nämme, ettem m e halua m yötävaikuttaa kotieläim iem m e kärsim yksiin. Myynnissä oleva liha on tiete nkin eläinlääkärin tar kastamaa sekä lainm ukaisesti hyväksyt tyä. Kuitenkin rupean ymmärtämään m ik si pihvit ja vasikanpaistit eivät ole niin hy vänm akuisia kuin aikaisem m in.

Miten Ruotsin kansa on reagoinut Astrid Lindgrenin e sittä m iin vastalauseihin? »ASTRID ON OIKEASSA!» — »TALON POIKIA PAKOTETAAN ELÄINTEN KIDU TUKSEEN!» — »ASTRID LINDGREN SA NOO TOTUUDETN!» — »HYVÄ ASTRID, OLET OIKEASSA!» Tällaisia m ie lip ite itä eräät lehdet suurin otsiko in julkaisivat ja ne näyttävät, m itä m ie ltä suuri osa kan saa on. Samana päivänä kun Expressenlehti avasi »kuuman linjan», satoja ih m i siä s o itti ja heistä suurin osa o li A strid Lindgrenin kanssa samaa m ieltä. He o li vat valm iit maksamaan hyvistä tu o tte is ta ja eläinten in h im illis e s tä kohtelusta. Kannattavuudesta kiinno stune et taas ovat sitä m ieltä, ettei ku lu tta ja suostu maksamaan korkeamia hintoja lihasta, ka nanm unista ja m a ito tu o tte ista sen takia, että eläinten hoitom enetelm iä m uutettai siin hum aaniksi. Vai niin, onko totta , ky syy A strid! Tiedän ainakin yhden ostajan ja olen m elko varma siitä, että m oni ku ten m inä m ieluum m in söisi parempaa ja kalliim paa lihaa harvemmin kuin nykyajan selvästi hu onom pilaatuisia tu o tte ita päi vittäin . Kun kannattavuus-saarnaajat lakkaa m atta puolustavat eläinten hyviä oloja, A strid Lindgren pyytää heitä näyttämään avoim esti, kuinka eläim et viihtyvät. Sal likaa television tehdä ohjelm a, joka tod is taa väitteenne, e ttäe läinteh ta assa on hy vä ja viih tyisä asua. El — tällainen ei m il lään voi tu lla kysymykseen, seurauksena han saattaisi olla, että m eistä kaikista tu lisi kasvissyöjiä. Miten käy tällöin kannat tavuuden? Kotieläinten olosuhteet Suomessa ovat valitettavasti sam antapaiset kuin naapu rimaassa. M aa ta lo uspo litiikka samoin. Hinnat ja eläinm äärät määrää virkavalta ja kaikin byrokraattisin keinoin yritetään pitää tuo ta ntoa alhaalla v ie n titu kim iljo o nien säästämiseksi. Talonpoikien on otet tava e läim istä kaikki irti, jo tta talous py syisi tasapainossa, eläinten viihtyvyyden kin kustannuksella ja niin luovutaan eläin ten in h im illis e s tä käsittelystä. Tulos on noidankehä, jo sta ilm eisesti eläimet eivät koskaan vapaudu, koskaviranom aiset ei vät suostu ta rpe ellisiin m uutoksiin. Esi merkiksi: Eläintehtaitten pitäjiä pitäisi ve rottaa tuntuvasti enemmän ja tukea n ii tä, jo tk a haluavat antaa e lä im ille v iih ty i sän ym päristön ja hyvän elämänlaadun. Rahaa tä lla is iin to im e n p ite isiin riittä i si yltä kyllin , koska vie n titu e t vähenisivät kun tuo ta nto vihdoin vastaisi to d e llis ta kulutusta. 15

Turkiskasvatus — Suomen h ä p e ä p ilk k u SYLVIA STENIUS Myös turkistarhaus on eräs tehokasva tuksen m uoto, koska siinäkin pyritään m ahdollisim m an pienin kustannuksin saavuttamaan suurin m ahdollinen ta lo u dellinen hyöty. Maassamme kasvatetaan pääasiassa kettuja, m inkkejä, sup iko iria ja hillereitä, m utta uusien turkiseläinlajien kasvatusta suunnitellaan jatkuvasti. M ink kejä on jo noin 5 m ilj. ja ke ttu ja noin 3 m ilj., jo te n nahkojen vienti u lkom a ille on huomattavaa. Siksi tästä elinkeinosta on tu llu t eräänlainen »pyhä lehmä», johon ei saa koskea. Turkiseläim iä kuten muitakin tuotantoeläim iä pidetään pelkkänä hyötytavarana, jo te n ne on jä te tty kokonaan eläin suo je lulain ulkopuolelle. Jos tarkastelem m e näiden eläinten elin o lo su h te ita , niin emm e voi o lla tu o m itsem a tta n iitä ankarasti. Onhan kysy mys villie lä im istä , joide n reviiri on luon nossa suuri ja jo illa on suuri liikunnantar ve. S itäpaitsi on m uistettava, että eläin suojelulakim m e sa llii luonnonvaraisten eläinten pyydystämisen kaupallisia tarkoi tuksia esim. turkistarhausta varten, joten kaikki turkise lä im et eivät suinkaan ole syntyneet vankeudessa. Turkistarhoissa yleisesti käytössä ole vat häkit eivät läheskään täytä edes m i nim ivaatim uksia eläinsuojelun kannalta katsottuna. Maa- ja m etsäta lou sm iniste riö antoi 2. 9.1985 turkistarhausta koske van päätöksen, jo ka ei kuitenkaan olen naisesti paranna eläinten e lin o lo su h te i ta entisestään. Kun on kysym ys tosi ah taista tilo ista , niin jonkun sen ttim e trin li säys ei todellakaan lisää eläinten v iih ty vyyttä. S itäp aitsi toim inn assa olevat tu r kistarhat saavat jatkaa entisellään vuo teen 1994 saakka, jo llo in vasta häkit on saatettava päätöksen m ukaisiksi. K eskusteluissa m inisteriön virkam ies ten kanssa turkise lä inten e lin tilo is ta eläinsuo je lujärje stö ille on vakuutettu, et tä »tarhauksessa pääsääntöisesti otetaan tarkoin huom ioon kaikki e lä in tie te e llise t ja eläinlääketieteelliset seikat sekä eläin ten viihtyvyys». Tällainen lausunto kyllä horjuttaa pahasti niiden asiantuntijoiden uskottavuutta, jo tka m in iste riö llä on käy tettävissään. On käsittäm ätöntä, että yleensä voidaan puolustaa vilkkaiden v il lielä in te n pitä m istä ahtaissa verkkopoh ja isissa ja verkkoseinäisissä häkeissä, jo issa ei aina edes ole suojakoppia. Hä kit eivät anna e lä im ille m inkäänlaisia vi rikke itä eikä pienintäkään m a h d o llisu u t ta liikuntaan. E sim erkkinä häkkien koos ta voidaan m ainita, että kahden m inkin häkissä on eläintä kohden tila a 0.07 m 2, kun tämä A4-sivu on 0.06 m 2. On siis täysin selvää, että turkiseläim et ovat psyykkisesti sairaita, m ikä ilm enee erilaisina stressioireina. Eläimet kulkevat stereotyyppisesti edestakaisin häkissään. On nähty esim erkkejä siitä, että kun tarhaeläin on päässyt vapauteen, niin se ei enää pysty liikkumaan luonnollisesti vaan kulkee paikallaan edestakaisin aivan kuin se tu n tisi olevansa edelleen häkissä. Tar haajat eivät tunnusta, että heidän eläi m ensä ovat h ä iriin tyn e itä siitäkään huo lim atta, e ttä heidän on m yönnettävä, e t tä em ot saattavat purra pennuiltaan hän

tuista epäkohdista turkistarhauksessa on se, että parhaillaan kokeillaan aivan uu den tyypp istä tarhausta. Kysym yksessä on kymmenkerroksinen ns. ekotalo m ink kejä varten. Kieltäm ättä tällaisessa sulje tussa tilassa sään haitat voidaan elim inoi da, m utta päätarkoituksena on tie tysti o l lut poistaa turkistarh ojen ym päristöhai tat, jo tk a huolestuttavat lu on non suo jeli jo ita kin . Mitään parannuksia häkkien suunnittelussa tai eläinten viihtyvyyttä li säävää ei tässä noin 2000 eläintä varten rakennetussa »turkistehtaassa» ole. Teh taasta voidaan tod ella puhua, koska tar koitu s on nopeuttaa nahkojen valm istu m ista pim entäm ällä talo kahden viikon ajaksi. Jos nahat valm istuvat parikin viik koa lyhyemmässä ajassa, kertyy Suomen tu rkista rh o illa rehu- ja palkkakustannus ten säästönä noin 50 m iljoonaa markkaa vuosittain. Kun muualla Euroopassa on alettu har kita siirtym istä pois hyvin pitkälle kehite tystä tehdasm aisesta eläinten kasvatuk sesta, ollaan m eillä siis menossa päinvas taiseen suuntaan. Turkiskasvatus suljeuissa kerrostaloissa seuraa aivan samaa ieriaatetta kuin häkkikanakasvatus. On valitettavaa, että ih m iset niin har voin uskaltavat edes tärkeissä om antun nonkysym yksissä ju lk is e s ti tuoda esiin m ie lip itee nsä ja vaatia parannuksia epä kohtiin. He jäävät odottam aan, että muut ratkaisevat asian heidän puolestaan. Hy vin usein viitataan siihen, että »onhan m eillä eläinsuojelulaki». Äskettäin uudis tettu eläinsuojelulaki on kuitenkin pelk kää silmälumetta, koska se ei suojele lain kaan hyötyeläim iä. Järjestelm ä llisesti ja pykälässä pykälän jälkeen on varm istau duttu siitä, että eläinten häikäilemätön hy väksikäyttö on sallittua. Kun vain tarpeet toman tuskan ja kivun tuo ttam inen k ie l letään, on siis kaikki tarpeellisen tuskan tuottam inen täysin la illista. Turkistarhaus on hyvä esim erkki kak sinaam aisuudesta, joka vallitsee asen teissa eläim iä kohtaan. Jos esim . eläin tarhojen m inkit, ketut, h ille rit jne. pantai siin samankokoisiin häkkeihin kuin turkis tarhoissa, yleisö ja viranomaiset varmaan protestoisivat. M iksi sitte n hyväksyisim llli me turkiskasvatuksen? Ei kai kukaan tö issään usko, ettei turkise lä im illä ole saaa tarvetta toteuttaa luontaista käyttäy tym istään kuin lajitovereillaan eläintar hoissa. Eläinsuojelujärjestöt jotka hellittäm ättä taistelevat eläinten oikeuksien puolesta eivät vastustuksesta huolim atta aio lopet taa kam ppailua turkistarh au sta vastaan. Tässä työssä me kuitenkin tarvitsem m e kansalaisten tukea. Englannissa arvoval taisin ja vanhin eläinsuojeluyhdistys Royal Society for the Prevention o f Cruel ty to Anim als (RSPCA) on aloittan ut suu ren kampanjan turkistarhausta vastaan ja monet muut maat seuraavat perässä. Tehkäämme m ekin samoin. Levittäkäämme tie to a turkiseläinten kärsim yksistä ja ennen kaikkea turkisten tarpeettom uudesta. Emme voi emmekä saa hyväksyä sitä, että Suomen kaltaisella hyvinvointi- ja sivistysm aalla ei o lis i va raa poistaa turkistarhauksen häpeätahraa maineestaan. Liian m oni tyytyy vain päivittelem ään asiaa ja jättää vastuun eläinsuojelujärjestöjen harteille. E lä insuojelujärjestöjen voimavarat ovat kuite nkin varsin pienet. Tarvitsem m e kan san liikettä tä lla ista la il lis te ttu a eläinrääkkäystä vastaan.

nän tai jopa tappaa pentunsa. Ehkä he pi tävät tätä vain m ittatappiona! Fyysiset kärsimykset ovat turkiseläim il lä myös huom attavia. Talvisaikaan tuuli ja pakkanen tunkevat arm otta la ttio id en ja seinien läpi. Talvi on m uutenkin näille e lä im ille kärsim ysten aikaa, koska ruoka ja vesi jäätyvät ja kovalla pakkasella eläin ten kieli saattaa ta rttu a k iinni m e ta llisiin ruoka-astioihin. Rajoitettu liikku m istila li sää pakkasen haittoja. M yös kesän helle vaivaa turkiseläim iä varsinkin, jos häkit ei vät ole suojakatoksen alla. Säästä riippu m attakin verkkopohjainen la ttia on e rit täin tuska llin en varsinkin supikoirien ja hillereiden käpälille. Jos tarha-alue ei ole aidattu, m ikä on varsin yleistä, saattavat alueella liikkuvat luonnonvaraiset ketut ja sup iko irat purra verkkopohjan läpi tu n keutuneen tarhaeläimen jalan poikki häk kien alta. Turkistarhaus on herättänyt varsin ne g a tiivista huom iota m uualla Euroopassa sen jälkeen kun pohjoism aisista turkistar ho ista tehtyä film iä e s ite ttiin useissa maissa. Maailman E lä in suojelu lllton WSPA:n ta rkka ilija t ovat myös käyneet paikan päällä ja antaneet raportin tarhausolosu hteista . WSPA:n asettam a tu tk ija ryhmä tu tu s tu i näihin raportteihin eikä heidän lausuntonsa o llu t tarhaukselle suo sio llinen . He toivat esiin ju u ri edellä m ainitu t epäkohdat ja esittivä t lisäksi epäilynsä tappom enetelm len tuskattom uudesta. On selvää, että kun m iljoo nia eläim iä tapetaan lyhyessä ajassa, se usein tapahtuu talko otyön ä eikä pelkäs tään asiantuntijoiden toim esta. Sähköllä tappamiseen käytetyt laitteet saattavat o l la via llis ia tai virta liian heikko, pakokaa sua ei suodateta vaan se kärventää lim a kalvot jne. Ei ole varmaa, e ttä nuijim inen tai niskan katkaiseminenkaan aina on no peaa ja tuskatonta.

M iksi s itte n turkistarhaus on niin täy sin »tabu», ettei siihen saa puuttua? Sen puolustajat antavat perusteluillaan sellai sen kuvan, että ulkomaankauppamm e, työllisyytem m e ja ylipäänsä koko maan hyvinvointi on riippuvainen tästä elin ke i nosta. Kuitenkin Suomi on virallisesti vas tustan ut valaanpyyntiä, joka sekin on eräille tärkeä elinkeino. Onko niin, että malka jäi näkem ättä om assa silm ässä? K uitenkin löytyy paljon ihm isiä, jo tka ei vät hyväksy sitä, että heidän hyvinvointin sa saavutetaan m iljoonien eläinten kärsi mysten kustannuksella. Sitä paitsi turkik set ovat täysin turhaa ylellisyystavaraa. It se asiassa kukaan ihm inen ei missään olosuhteissa tarvitse ylellisyysturkkia, m i kä tekee asiasta vieläkin m oraalittom am man. O soitus siitä, että viranomaiset kaikes ta hu olim atta ovat tie to is ia edellä m aini

EDUSKUNTAKUULUMISIA HANNELE LUUKKAINEN

K ansanedustaja Liisa Kulhia on tehnyt eduskunnassa suullisen kysym yksen ilves ten tappoluvista, maa- ja m e t sätalousm inisteri Toivo Yläjärven vastauksesta näkee s el västi m iten ylim ielisesti m aam m e korkein eläinsuojeluviranom ain en suhtautuu eläinsuo jelu a s io ih in . Ed. K u I h I a: Herra puhem ies! Kysyn valtioneuvoston asianom aiselta jäeneltä: Keiden su o ritta m iin laskelm iin ja m itä m enetelm ää käyttäen on päädytty Hä meen ilvesten kaato-operaation perustee na olevaan arvioon 140 yksilön ilveskan nasta? Maa-ja m etsätalousm inisteri Y l ä j ä r v I: Arvoisa puhem ies! Vastauksena ed. Kulhian suulliseen kysym ykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Suurpetokantojen runsauden arviointi perustuu Riista- ja kalatalouden tutkim us laitoksen riistantutkim usosaston selvityk siin. Hämeen osalta selvityksen pohjana on lähinnä 31 lakisääteisen riista n h o i toyhdistyksen sekä Riista- ja kalatalou den tutkim uslaito ksen 53 havainnontekijän suurpetojen esiintym ise stä keräämä aineisto. M enetelm ä itse petohavainnon teo sta kokonaisarvion laatim iseen on seuraava: Havainnontekopaikalla määritetään pe tola ji ja pyritään selvittämään petojen lu kumäärä, m utta jos tä yttä varm uutta ei saavuteta esim. lum ijä lkip olun kyseessä ollen, havainnosta ilm oitetaan varma vä him m äisyksilöm äärä. Kaikkien alkuperäishavaintojen luotettavuus arvioidaan erikseen, ja lopulliseen käsittelyyn hyväk sytään ainoastaan ehdottom an varm oik si tu lk itu t havainnot. Riista- ja kalatalouden tu tk im u s la ito k

OSOITTEENM UUTOS ADRESSÄNDRING

sen riista ntutkim u sosasto n p e to tu tkija yhdistää havainnot kokonaisarvioksi riis ta n h o ito p iire ittä in . A in e isto sta pyritään poistam aan päällekkäisyys eli samaa yk silö ä tai laumaa koskevat havainnot, ja tässäkin vaiheessa tavoitellaan m ahdol lisim m an luotettavaa arviota vähim m äis kannasta. Esim erkiksi vuonna 1984 koko maan yli 2 100 ilveshavainnosta kelpuu te ttiin lopulliseen lukumääräarvioon alle 30. Arvio ilveskannan vähim m äiskoosta vuoden 1984 lopussa oli koko maassa 565. Koko ajan tähdennän sitä, että kysy mys on vähimmäiskoosta, todennäköinen koko on suurempi. Tällöin vuonna 1984 ar vio itiin Hämeen läänin alueella olevan vä hintään 141 yksilöä. Otettaessa huomioon ed e llä m a in itu n luvun m inim iarvioluonne ja arvio ilvesten lisääntym isestä vuoden 1985 syksyllä ilveksiä lienee ollut noin 170 yksilöä Hämeen läänin alueella. Suurpetojen absoluuttisen määrän seu raaminen on helpointa, kun seurattava kanta on harva. Kun kanta on usean v ii me vuoden aikana runsastunut, on yksi lön tarkkuuteen pyrkivän kannan seuran ta luon nollise stikin tu llu t vaikeammaksi. Eläinkantojen hoidon tarpeiden kannalta * on tärkeintä tietä ä luotettavasti kannan kehityssuunta. Käytetty m enetelm ä on antanut tästäkin riittävän tarkan kuvan. Etelä-Hämeen poikkeuksellisen runsas il veskanta perustuu valkohäntäpeuran, il veksen tärkeimmän saaliseläimen, paikal liseen runsauteen. Ed. K u I h i a: Herra puhemies! Ensim mäisenä lisäkysymyksenä tiedustelen mi niste ri Yläjärveltä: Onko hän tietoinen siitä, että Etelä-Hämeen riistapiirin kaatolupa-anomuksessa ei yksilöid ä näitä asioita vaan se perus tuu heidän käsitykseensä jo ka lausees sa? Maa- ja m etsätalousministeri Y l ä j ä r v i: Arvoisa puhem ies! M inisterin kuin myös m in isteriö n on aika vaikea tietää, m inkälaiseen tietopohjaan perustuu ha kemus. Sen me tiedäm m e, m ihin perus tuu päätös, ja sen äsken ed. K ulhialle to tesin. Ed. K u I h i a: Herra puhemies! Toise na lisäkysymyksenä tiedustelen m inisteri Yläjärveltä: Onko hän tieto ine n siltä, että kyseisiä KÄÄNNÄ

M a k s-tta k o t i maan p o s t i ! i l — ken teessA A u q if t& íiitt 1 ln r il.e s p o st tra iS

a lk a e n

f r . o . m ................../ . . . 1 9 ...................

E n t i n e n o s o i t e / Den f ö r r a a d r e s s e n N im i / Namn

J a k e iu o s o lte / U td e ln in g s a d re s s Po s t rn ro / P o stn r OGOITETOIMIPAIXXA / ADRESSANSTALT U u s i o s o i t e / Den n y a a d r e s s e n : J a k e iu o s o lte / U td e ln ln g s a d re s s P o s tln ro / P o stn r OSOITCTOIMIPAIXXA / ADRESSI STALT

Koe-eläinten Suojelu r.y. Mäkelänkatu 8

P áiv üy s ja a l l e k i r j o i t u s / D at un och u n d e rs k rif t

00550 HELSINKI V IRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE TYKSEN VIIVÄSTYM ISEN. ANVÄNDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEDER T I LL ATT FÖRSÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

lupia ja koko operaatiota pidetään kansalaissm ielipiteessä hätävarjelun liio itte lu na ja tappam isella huvitteluna? Maa- ja m etsätalousm inisteri Y I ä j ä rv i: Arvoisa puhem ies! Ed. Kulhian kysy mys on hiukan provokatorinen, joten sal littaneen, että vastauskin on hiukan sitä. Totean vain, että me lakien mukaan p i dämme huolta siitä, että petokanta on sen kokoinen, ettei myöskään petokannan säilyminen petojen runsauden vuoksi vaa rantuisi, sillä alueella ilveksen ruokatilan ne, jo s nyt niin sanotaan, alkaa o lla sen kaltainen, että ilvesten kunto on heikoh ko ja s iitä syystä kannan harventaminen to im ii kannan varm entam iseksi, niin has sulta kuin se saattaa kuulostaakin, m u t ta näin se luonnossa vain tapahtuu. Ellei sitä karsita tie to ise sti, sitä ei tiedetä, m i hin määrään asti se karsiutuu luonnollista tietä. Jos. ed. Kulhia haluaa päästä ilvek sistä eroon, se varmaankin käy sillä taval la, että kantoja ei missään vaiheessa s il lä alueella harvenneta. Se on varm in ta pa kannan vähentäm iseksi. Kärhä: Eläinsuojeluun m yönnettä vien valtionapujen ja kop erusteista Eduskunnan Herra Puhemiehelle Vuosittain jaetaan vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeville yhte isöille valtion apua. Vuonna 1985 jakautuivat valtionavut e lä in su o je lu yh d istyksille seuraavasti: Suurim m an valtionavustuksen eli yh teensä 80 000 markkaa sai Suomen Eläin suo je luyh distys, jo ssa on noin 1 900 jä sentä. 20 000 markkaa ja e ttiin Koe-eläinten Suojelu ryrlle, jo lla on noin 7 000 jä sentä ja jonka to im in ta on käytännössä paljon aktiivisem paa kuin ensiksi m aini tu lla Suomen E läinsuojeluyhdistyksellä. 53 000 markkaa m yön ne ttiin valtakun na lliselle E lä in su o je lu liito lle , johon kuu luu m onta pientä eläin suo je luyh distystä ympäri Suomea. Viim eksi m ainittuun liit toon kuuluu mm. Helsingissä toim iva Hel singin E läinsuojeluyhdistys, jo ssa on noin 2 500 jäsentä. Saamansa avustuksen liitto jakaa jäsenyhdistysten kesken. Kaik kiaan tämän liito n jäsenten yhteism äärä on 4 500 henkilöä. Edellä olevasta selvityksestä ilm enee, e ttä jäsenm äärältään pienin eläin suo je luyhd istys saa eniten valtionapua. Val tionapua eniten saava yhd istys ei voi myöskään perustella valtionavun suuruut ta sillä, että liito n to im in ta o lis i a k tiiv i sempaa kuin m uiden eläinsuojelujärjestöjen. Kun valtionapujen ja kautum isessa eri e läin suo je luyh distysten kesken ei oteta huom ioon jä rjestö jen suu ruu tta eikä n ii den toim innan vilkkaudet, koetaan sanottu tilanne eläinsuojelutyötä tekevien kansa laisten keskuudessa epäoikeudenm ukai sena. Edellä olevan perusteella ja va ltio p ä i väjärjestyksen 37 §:n 1 m om e nttiin v iita ten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianom aisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysym yksen: Katsooko H allitus, että o lis i tar peen tehdä m uutoksia eläinsuojelutoim intaan m yönnettyjen määrära hojen ja kop erusteisiin , jo tta määrä rahan ohjaam isessa v oita isiin ottaa huom ioon eri eläinsuojelujärjestöjen jäsenm äärät ja niiden toim innan a ktiivisuus? Helsingissä 2 päivänä tam m ikuuta 1986 Lea Kärhä 18

PILVI LASSILA

Jokainen on varm asti k u u llu t sanan vegetaristi ja tietää m itä se tarkoittaa. M u tta kuinka m oni on tullut ajatelleeksi m itä kaik kea kasvissyönti p itä ä sisällään? Se e i suinkaan ole p elkkää porkkanoiden rouskutusta, vaan kasvissyöjillä on m onia jä rk e viä syitä ja kokonainen filosofia ruokavalionsa taustana. Tässä ja leh tem m e tulevissa num eroissa aiom m e kertoa kas vissyönnin syistä ja seurauksista, h aastatella m ielen kiin to isia vegetaristeja, paljastaa kasvisherkkujen reseptejä ja kertoa epä kohdista ih m isten ja eläin ten välisessä suhteessa. Toivom m e palstan herättävän keskustelua, kysym yksiä ja ideoita, ja aih epiiriin liittyvä p o s ti on tervetullutta.

IHMINEN ON LUONNOSTAAN KASVISSYÖJÄ Kukapa ei o lis i ainakin m uutam an ker ran elämässään k iin n ittä n yt huom iotaan keväisten naistenlehtien kirkuviin otsiko i hin: »Laihduta itsesi kesäksi rantakuntoon» tai »Laihdu ihannem ittoihin kahdes sa viikossa» jne? Ja kukapa ei o lis i jo s kus edes puolivakavissaan koke illut »ihm edieettiä», sellaista, jo ssa m unia ja greippejä syöm ällä pitä isi ho ikistu a m il tei silm issä? Kuitenkin varmasti jokainen m eistä tie tää ja ymmärtää, ettei hoikkaan hyväänoloon ole o iko tie tä eikä poppakonsteja. Ihmisen on muutettava elintapojaan, ruo kailutottum uksiaan ja asenteitaan pysy västi jos hän haluaa hyvänolon jatkuvan. M utta m istä kasvissyöjä saa tuon hy vänolon tunteen? O ikeanlaisesta ravin nostako? On itsestään selvää, että ih m i sen syömällä ruoalla on suuri merkitys hä nen fyysiselle ja s itä kautta m yös psyyk kiselle hyvinvoinnilleen. Kuuluuhan van ha tu ttu sananlaskukin: »Sitä olet m itä syöt.» Kasvissyöjä ei syö lihaa eikä kalaa, vaan hänen ruokavalionsa perustana ovat hedelmät, vihannekset, viljatuotteet sekä m eijerivalm isteet. Ehdoton kasvissyöjä, vegaani, ei syö mitään eläinkunnan tu o t te ita vaan m eijeritu otteet hän korvaa soi japavuista ja pähkinöistä tehdyllä m aidol la, v o illa ja ju ustolla. Koko kasvissyöntiaatteeseen kuuluu m yös välttää ns. raffin o ituja (pitkälle ja lo ste ttu ja ) ruokia, tu r haa ke ittä m istä ja paistam ista sekä nau tinto ain eita . Jos kasvisruokavalio suun nitellaan oikein, ihm isen on m ahdollista saada s iitä kaikki tarvitsem ansa ravinto aineet, vitam iineja ja hivenaineita myöten. M utta onko kevyt, raikas ja terveellinen ruoka ainoa asia, joka saa kasvissyöjän tuntem aan olonsa hyväksi? Ei toki. Koska ihm inen on luonnostaan kasvis syöjä, on hänen e lim istö n sä paremmin sopeutunut hyödyntämään kevyttä kas v ira v in to a kuin lihaa. K a s v ira v in to o n liitty y paljon epäilyjä ja ennakkoluuloja. Usein sitä pidetään pelkkänä m uoti-ilm iönä ja huomionkeräämisenä. M utta onneksi viim e aikoina kas visruokavalio on alettu ottaa vakavasti, järkevänä vaihtoehtona sekaravinnolle. Kun tutkim uksissa on vertailtu kasvissyö jiä ja tavallisen lihapitoisen sekaravinnon syöjiä, on havaittu e ttä kasvissyöjät pys tyvät sam oihin fyy s is iin su o ritu ksiin ja

Satu M oilanen:

ELÄINSUOJELUTYÖTÄ VOI TEHDÄ KÄYTTÄMÄLLÄ BVVC-KOSMETIIKKAA

Piirros: Heljä Lassila

HAASTATTELU RAILI VESANEN

•

ovat ainakin yhtä terveitä, usein vielä ter veem piä kuin sekaravinnon syöjät. Olen vakuuttunut siitä, ettei kukaan pistä pahakseen ruokabudjetin pienene m istä. Liha on kallista, ja se joka sen jä t tää pois aterioiltaan säästää nopeasti m onta markkaa. Tässä yhteydessä vege tarism ia epäilevät he nkilöt m ainitsevat Suomen talven ja vihannesten hedelmien kalleuden. On kyllä totta, että jo skus hin nat hirvittävät, m utta onhan m eillä talvisaikaankin tarjo lla edullisia kotim aisia ju u reksia, m onia e rila isia leipiä ja esim. pa puja idätettäväksi. O m akohtaisesta koke m uksesta tiedän, että vuoden m ittaan lihaton ruokavalio tulee s itte n kin e d u l li- ^ ^ sem maksi. M inulle itselleni kuitenkin parhaimman olon antaa tie to siitä, että m inun takiani ei yhtäkään sikaa ole tapettu, ainuttakaan hanhea ei ole tuke hdu te ttu ruokaan, yh täkään vasikkaa ei ole erotettu emostaan eikä yksikään nauta ole o llu t pimeän na vetan vankina. Lihansyönti on eräs suu rim pia esteitä m aailm anlaajuisen ravinto-ongelman rat kaisem iseksi. Aika ajoin esitetään lehdis sä arvioita m aailman ravinnon riittävyy destä. Esim. jo s vähentäisim m e lihansyöntiäm m e puoleen m eille jä isi niin pal jon ylim ääräistä ravintoa, e ttä voisim m e ruokkia koko kolm annen maailm an. Jos vähentäisim m e lihankulutustam m e edes 10 % :lla voisimme säästämällämme viljal la ruokkia 60 m iljoonaa ihm istä. Saamme takaisin lihana alle 5 % siitä valkuaisaineja kalorim äärästä, jo nka syötäm m e eläi m ille. Ruokittuam m e karjamme ei m eillä ole tarpeeksi viljaa jäljellä nälkäänäkevien ruokkim iseen vaikka m eillä o lis ik in teho kas ravinnonjakojärjestelm ä. Kasvissyöjäksi ryhtyminen on yksi käytä n n ö llisim m istä ja teh okkaim m ista kei noista ottaa askel kohti sekä eläinten e t tä ihm isten kärsim ysten lopettam ista.

•

Satu M oilanen on kuulunut Koe-eläinten Suojelun johtokuntaan vuodesta -77 ja hoitelee tällä hetkellä Kinkaju Oy:n asioita to im itu sjo h ta ja n nim ikkeellä. Satu on o llu t kasvissyöjä kymmenisen vuotta. Kun kohta vuoden ikäinen Sallityttön en saapui perheeseen, piti tehdä päätös myös hänen ruokavaliostaan. J o il lekin kasvissyöjille käy valitettavasti niin, että he eivät uskallakaan soveltaa lapsiin sa kasvisruokavaliota. Sadulle kuitenkin oli alusta asti selvää, e ttä S allista tu lis i kasvissyöjä. M iksi sin usta tu li vegetaristi? — En hyväksy eläinten hyötykäyttöä missään muodossa. On myös suunnaton ta tuh lau sta kasvattaa karjaa näin laaja m itta ise sti, s illä sam alla ravintom äärällä minkä karja syö, voitaisiin ruokkia m iljoo nia ihm isiä. — Vaikka syyt tämän ruokavalion nou dattam iseen olivat lähinnä eettisiä, olen nyt myöhemmin huomannut, m iten oleel lisesti kasvisruoka on vaikuttanut tervey teeni. Flunssa ei tartu yhtä helposti kuin ennen ja jo s tarttuu, se ei ole niin sietämätön ja paranee helpommin. Oli aika, jo l loin sairastin angiinan neljästi vuodessa, ja nyt sitä ei ole tu llu t enää lainkaan.

Satu pysyttelee enim mäkseen laktovegetarism in linjoilla, m utta hän syö kanan munia silloin, kun saa vapaasti kasvanei den m aalaiskanojen munia. M illaista ruokaa syötät pikkuisellesi, al le vuoden ikäiselle Sällille? — Hän syö kaksi juuresateriaa ja kak si vilja-ateriaa päivässä. Kasvikset, esim. porkkanat, perunat, palsternakat, ruusu ja parsakaalit ym. kypsennän höyryssä, m uhennan ne ja ohennan vedellä. Puu roista hän pitää kovasti, kuten tattari- ja hirssipuuroista. — Välipalaksi voin antaa avokadoa tai viiliä, rahkaa ja marjoja. Juurekset ja v il jat ovat luonnollisesti biodynaamisesti tai biologisesti viljeltyjä. N iitä saa mm. luon taistuotekaupoista. Satu juottaa Sällille silloin tällöin kamom illa- tai peltokorteteetä. Hän pyrkii ho i tamaan myös m ahdolliset lääkitykset ho m eo pa attisilla lääkkeillä. Satu on huom annut kasvisruokavalion vaikuttaneen, paitsi terveyteensä, myös ajatusm aailm aansa. — M inusta on tu llu t herkem pi näke mään kärsimystä, pystyn helpommin eläy tymään toisen tai toiste n hätään. — M aailm ankuvani on laajentunut, ei ehkä pelkästään kasvisten syöm isen an siosta, m utta o sitta in kuitenkin. En suh taudu niin suvaitsem attom asti esim. e ri

laisuuteen kuin ehkä ennen. Luulisin kas vissyöjien myös helpommin tajuavan, että m aterialistisen maailman ohella on ole massa m uutakin, jo ta kin tärkeämpää. — Katson, että olem alla vegetaristi otan tavallaan kantaa myös yhteiskunnal lisesti. Kuulun vähem m istöön. Ei ole ai na helppoa olla kasvissyöjä suuressa jo u kossa — silti en koskaan tingi periaatteis tani esim. kohteliaisuuden vuoksi. Useim mat kasvissyöjät kannattavat pehmeitä, ns. »vihreitä» asioita, ja he suhtautuvat myös suvaitsevammin m uihin vähemm is tö ih in — näin olen kokenut. — K ieltäytym ällä lihan syöm isestä vastustan myös om alta osaltani eläinten hyötykäyttöä. Satu kehuu kasvisruoan ta lo u d e llista kin kannattavuuutta. Kasvisruoka tulee halvemmaksi, eikä ruoanlaittoon mene ai kaakaan niin kauan kuin esim. sekaruoan valm istam iseen. M illa isia o h je ita annat aloittelevalle kasvissyöjälle? — Pehmeä lasku olisi kaiketi paras. Ja on olemassa hyviä kasvisruokakirjoja, jo i den ohjeiden mukaan on helppo ja haus ka kokata. Lopuksi Satu haluaa sanoa muutaman sanan kosm etiikasta. — Kasvissyönti vaikuttaa m yös ulko näköön edullisesti, m utta lisätukea tarvi taan esim. ihonpuhdistusaineista, shampoista ja saippuoista — to ise t pitävät m eikkaam isestakin. Tämän kaiken voi hoitaa kauniisti BWC:n tu o tte illa , jo ita täällä Suomessa myy Kinkaju Oy. Minä en hyväksy eläinten hyötykäyttöä myöskään kokeellisessa tutkim uksessa, ja niinpä käytän kosm etiikkaa, jo ta ei ole testattu eläimillä. BWC:n tuotteet on nimenomaan ke h ite lty vaihtoehdoksi n iille tuh ansille kosm etiikkasarjoille, joiden vuoksi m il jo on at eläim et kärsivät kaikkialla m aail massa. — Kinkaju Oy:n to im in ta on erittäin tärkeää, s illä se tuo vaihtoehdon myös suom alaisten ulo ttu ville . Näitä tu o tte ita voi käyttää päivittäin, ja voi olla varma n ii den korkeasta laadusta sekä tiedosta, e t tä n iitä käyttäessä ei hyödytä rahoillaan sitä toim intaa, jo lla eläim iä kidutetaan. — Samalla kun ostaa Kinkajun tu o tte i ta, tekee ikäänkuin eläinsuojelutyötä. Ja rahat menevät Koe-eläinten Suojelu yh distyksen toim innan tukem iseen. Vanhan tavan mukaan Satu antaa Animalian lu k ijo ille m ieliruokansa reseptin. Uuniperunat (4:lle) Tarvitaan 6—8 perunaa, oliiviöljyä, seesam insiem eniä ja yrttisuolaa. H alkaistut perunat kuorineen sivellään öljyllä, pääl le ripotellaan seesam insiem eniä ja yrttisuolaa. Kypsennetään 250-asteisessa uunissa 30— 40 m inuuttia. S ienipihvit Tarvitaan sekasieniä, keitettyä perunaa, keitettyä porkkanaa, hirssihiutaleita ja si pulia sekä m austeita maun mukaan. Sa tu itse käyttää usein valkosipulia. A in ek set soseutetaan. Perunat ja porkkanat raastetaan ja sienet pilkotaan pieniksi tehosekoittimella. Kaikki aineet yhdistetään ja joukkoon voi lisätä vähän vettä. Näin saadusta taikina sta m uotoillaan pihvejä, jo tka paistetaan öljyssä, kunnes ovat rus kehtavia. Lisänä voi ta rjo ta sinim ailasen ituja ja m arinoitu ja valkosipulin kynsiä. 19

KULUTTAJA ON ELÄINTEN KUNINGAS

HANNELE LUUKKAINEN

»E läin rakkaatta» S uom essa * Tuom io Loimaan eläinrääkkaysjutussa Kuten lehtem m e viim e numerossa ker ro ttiin eräällä Loimaan M etsämaankylän tila lla viranomaiset joutuivat lopettamaan 50 heikkokuntoista lehmää, jotka oli jätet ty ilman ruokaa ja hoitoa. Tilan talliraken nuksesta löytyi lisäksi neljä kuollutta nau taa m etrin paksuisen lannan seasta. Kuol le ista e läim istä yksi o li jo m uu m io itu n u t ja yhtä ruhoa olivat rotat syöneet. Lisäk si m aatilalta löytyi koppiin teljettynä kaksi täysikasvuista kissaa, jotka olivat kuolleet nälkään. Nyt Loimaan kihlakunnanoikeus langetti tuom ionsa »eläinsuojelulain sää dösten rikko m isesta e rittäin raskautta vien asianhaarojen vallitessa». Emäntä sai sakkoa 4500 markkaa ja kiellon pitää eläi miä viideksi vuodeksi. — Näin halpaa lys tiä eläinten rääkkääminen on Suomessa. Kun kiduttaa yli 50 eläintä kuoliaaksi, saa ilm eisesti jo paljousalennusta eikä tarvit se maksaa sakkoa kuin m uutam a kym p pi eläim eltä. Ja s itte n voi aloittaa saman homm an taas viiden vuoden kuluttua. — V iattom ien ja ih m isten arm o illa elävien eläinten rääkkääminen tu lis i o lla yksi pa him m ista rikoksista ja siitä pitäisi langet taa tuntuvat tuom iot. Tämäkin tila on työl listä n yt viranom aisia kymm enen vuotta. M iksi ihm eessä asioiden an ne ttiin men nä näin pitkälle? * Vapauttava päätös Kuusam on koiranpentujen tappojutussa Kuten viim eksi kerroimme, Kuusamos sa eräs m ies y ritti tappaa kolm e koiran pentua laittom alla tavalla ja jä tti kuolleek si tuulleensa pennut metsään h e itteille. Nyt Kuusamon kihlakunnanoikeus on suuressa viisaudessaan jä ttä n yt m iehen kokonaan tuom itsem atta. O ikeus katsoi m iehen m enettelyn kokonaisuudessaan johtuneen anteeksiannettavasta tietäm ät töm yydestä. * Koirat viruivat Turussa te lje ttyin ä P oliisi löysi turkulaisen om akotitalon alakerrasta kymmenen koiraa, jotka oli jä te tty vaille hoitoa. Koirat jo u d u ttiin lopet tamaan. Omakotitalon muuttuminen eläinvankilaksi ei tu llu t eläinsuojeluviranom aisille yllätyksenä, sillä talon om istanut turkulaisnainen on aiem m inkin saanut huo m autuksia eläinsuojeluasioissa. (IS 17.1. 1986) — Aika näyttää m iten vähän tästä kin »huvista» jo u tu u maksamaan. Eläinsuojeluviranom aisten leväperäisyys tulee ilm i tässäkin ju tu ssa kuten edellä kerro tussa Loimaan tapauksessa; jos kerran vi ranom aisilla on tie to a ja epäilystä e läin ten huonosta hoidosta, niin m iksi he päästävät asiat niin pitkälle, että eläim et on rääkätty kuoliaaksi tai henkihieveriln. Eikö eläinsuojelijan tehtävä o lisi puuttua asiaan jo paljon aikaisem m in?

* Lihakarjan rääkkäystapaus paljastui Ruukissa O stoasiam iehen käynti tila lla paljasti eläinrääkkäystapauksen Ruukissa. Nuo ren m aanviljelijän navetasta löytyi 30 ku o llu tta llham ullia. Osa m u lleista oli k u o llu t jo jo u lu n tie n o illa ruoan ja veden puutteeseen. K uolleet eläim et oli jä te tty navettaan. (HS 12. 2.1986) — Ja täm äkin törkeys tu li esiin sattum alta. Mitähän na vetoista löytyykään, jo s niihin te h tä isiin oikein tehoratsia? M ainittakoon, että m aataloutta tuetaan verovaroin.

Turkistarhurit häpeäksi kansakunnallem m e * N ä lkiintyne itä n u trio ita lo p e te ttiin Puolenkym m entä nutriaa on jo u d u ttu lopettam aan Virtasalm ella. Eläinten ho i to o li nim ism iehen mukaan la im in lyö ty pahoin. Turkistarhassa o li 45 elossa ole vaa nutriaa. Osa eläim istä oli kuo llu t ja kaikkein hu onokuntoisim m at lopetettiin. (HS 12.1.1986) — M itä raakalaisia maam me tu rkista rh u rit o ikein ovat? Valtion va roja uhrataan jo ka vuosi valtavia sum m ia uusien tarhojen perustam iseen ja tarhureiden kouluttam iseen, ja tarhaajat jä ttä vät eläim et vaille hoitoa. Vaikka turkistu o tta jie n edustajat ja maa- ja m etsäta lousm inisteriö julkisuudessa tavan takaa kilvan kehuskelevat tarhojen olosuhteita, to d e llisu u s on ja pysyy synkkänä; eläin ten rääkkäys on jokapäiväinen ju ttu . On neksi jokunen ju ttu on nistu u aina sillo in tällöin putkahtamaan julkisuuteen tarkoin va rjelluista ja m in isteriö n siipie n suojas sa to im ivista tarhoista.

M e ts ä s tä jä t asialla * Kanahaukkojen kauppa lisännyt häkkipyyntiä Kanahaukkojen häkklpyyntl on lisään tynyt räjähdysmäisesti Etelä-Pohjanmaal la parin viim e vuoden aikana. Syynä on riistanhoidon lisäksi kanahaukoilla käyty kauppa, jo ka on pääasiassa laitonta. H aukkoja viedään u lkom a ille m etsästyshaukoiksi, tä yte ttyin ä koriste iksi ja nah koina täytettäviksi. Haukkahäkki on um pimähkään pyytävä laite, johon menevät m uutkin linnut. Tämä jo htaa rau ho itettu jen lintuje n tappamiseen ja vie ntiin ulko m aille. Häkeissä käytetään tavallisesti eläviä kesykyyhkyjä, joide n pitäm inen haukkahäkeissä varsinkin talvella on eläinrääkkäystä. (HS 22. 1. 1986) * Jalkanarupyyntiä kettujen ja supien pyydystäm iseksi Metsästäjäin keskusjärjestö on anonut maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö ltä lupaa kettujen ja supien pyydystäm iseen jalkanarupyydysten avulla. Viim e vuonna m i n iste riö antoi luvat kettujen pyydystäm i

seen jalkanarun avulla. Tänä vuonna m i nisteriö ei antanut lupaa, koska se katsoi, että jalkanaru aiheuttaa tarpeetonta kipua ja tuskaa eläim elle, m inkä vuoksi mene telm ä ei sovellu m etsästyskäyttöön. (US 30. 1. 1986) — Jo on aikoihin eletty! Juu ri kun on saatu laissa kielletyksi jalkarau dat pyydystysvälineenä, niin m etsästäjät ovat heti vaatimassa uutta yhtä tuskallista m enetelm ää tila lle . Ja m in iste riö on vie lä antanut luvan käyttää niitä yhden pyyn tikauden. O nneksi tälle rääkkäykselle on nyt pantu piste ainakin toistaiseksi. Mutta m in iste riö on kuite nkin kehottanut m et sästäjiä laatim aan koko maan kattavan jalkanarupyyntiverkoston poikkeustilante itä varten. — Jos m etsäneläim iä tapetaan, tehtäköön se niin, etteivät eläim et joudu kärsimään. Kaikenlaiset rauta- ja ansapyydykset ovat eläim ille äärim m äi sen tuska llisia. Kukaan ei pysty takaa maan etteivätkö suomalaiset metsästäjäju n tit käyttäisi kie lle tty jä välineitä. Suu rilla saloilla kaikki on mahdollista, kun ku kaan ei ole valvomassa. * Pienpedot kuriin rautapyynnillä Keski-Suomen metsästäjät aikovat käy dä pikkupetojen pyyntiin e n tistä ponte vammin. Riistanhoidon suu nn itte lija Tom Eklund M etsästäjäin Keskusjärjestöstä opasti eräm iehiä rautojen käyttöön. Uu det raudat ovat ns. läpim enorautoja, jo i den läpi eläin houkutellaan kulkemaan. O ikein asetettu pyydys iskee eläintä nis kaan ja rinnan alle. Henki pakenee silm än räpäyksessä. (Keskisuom alainen 7. 2. 1986) — Näin teoriassa, m utta entäs käytännössä? Jos raudat eivät olekaan o i kein asennettuja, jo s eläin ei menekään ju u ri oikeassa asennossa, jo s rautoihin menee joku muu eläin, kuin m ille se on m ito ite ttu jne. m itäs sitten? S illoin eläinparka jää kiinni »lihaleikkuriin» ja kituu tuskissaan tu n ti- tai vuorokausikaupalla. Näitä rautoja kun ei edes tarvitse käydä tarkastam assa joka vuorokausi. M utta näistä tapauksista M etsästäjien Keskus järjestön konsulentit eivät puhu julkisesti. * Maan laajin salakaatojuttu e sillä Pulkkilan käräjillä Neljän iisalmelaismiehen epäillään am puneen kolmen viim e vuoden aikana noin 50 hirveä pääasiassa auton ikkunasta. M etsästäjät o so ittiva t e rityistä raakuutta am pum alla keväisin emät ja jättäm ällä va sat oman onnensa nojaan. N im ism iehen mukaan »salakaadot kävivät niin röyhkeiksi, että niihin o li pakko puuttua». Ja ju ttu sai liikkeelle myös pulkkilalaiset m etsäs täjät, jo tk a olivat asiasta hyvin närkästy neitä, kun »meidänkin alueelta kaadettiin ennen m etsästyskautta kuusi hirveä». (HS 26. 2. 1986) — Tässä taas yksi tod iste s ii tä, että hirvijahdissa on jotain pahasti sai rasta. N im ism iehen lausum asta saa sen käsityksen, e ttä salakaatoihin ei yleensä puututa kuin vain törkeissä tapauksissa. M etsästäjiä taas ei yhtään näyttänyt su rettavan hirvien kohtalo, m utta heitä har

m itti, kun muut olivat ehtineet ampua hir vet ennen heitä. * Ilves am m uttu loukkuun Poliisi tu tkii hyvinkääläisten m etsästä jien ilvesjahtia. M etsästäjät am puivat su pikoiraa varten virite ttyyn loukkuun m en neen ilveksen. Ilvestä saa metsästää vain aseella. Elävänä loukussa o llu tta ilvestä ei o lis i saanut surmata. (HS 26. 2.1986) — Tässä taas selvä oso itus siltä, että loukkuihin ja ansoihin menee taatusti m uitakin eläim iä kuin m ille ne on ta rko i tettu. Ja kelpo metsästäjä tie tysti tappaa kaikki, jo tk a kiinni jäävät riippum atta s ii tä m itä m etsästyslaissa sanotaan. Ja jos la itto m u u ksista jää kiinni, ei ole syytä huoleen, s illä ainahan voi teeskennellä tietä m ä töntä ja välttyä rangaistukselta.

Maailman k u u lu isin g o rillo je n tu tkija , to h to ri Dian Fossey, joka uhrasi elämänsä go rilla in tutkim iseen ¡a vie tti hetkiä villie n g o rillo je n keskuudessa Afrikassa, lö y d e ttiin äskettäin m urhattuna leiripaikassaan Karisoken tutkim uskeskuksessa. Salametsästäjät, joita vastaan tohtori Fossey taisteli useita vuosia — pelastaen m onien eläinten hengen — surmasivat hänet. Dian Fossey usko i aktiiviseen eläinsuojeluun — tuhoam alla ansoja ja saattam alla salam etsästäjiä vankilaan hän pe la sti eläimiä. Hänen koko tutkim uksensa perusajatus oli, että eläinten tu li antaa elää rauhassa omaa elämäänsä ja niitä tu li kunnioittaa. G orillat olivat hänen suurin rakkautensa. Kuva on kirjasta »Sum uisten vuorten g o rilla t» (WSOY), jossa Dian Fossey itse kertoo elämästään Afrikassa.

M aailm alta * Salam etsästäjät surm asivat g o rillo je n su o je lija n Tunnettu amerikkalainen eläintieteilijä Dian Fossey, jo ka uhrasi elämänsä g o ril lojen tutkim iseen ja niiden suojelemiseen salam etsästäjiltä on surm attu Afrikassa. Hän jo u tu i salam etsästäjien surmaamak si. Fossey uskoi aktiiviseen luonnonsuo jeluun. Hän hävitti vuodesta toiseen sa lam etsästäjien asettam ia ansoja ja hääti tun gettelijo ita gorillojen suojelualueelta. (US 16. 1. 1986) — Fosseyn kuolem a on vakava menetys maailmalle. Hänen kaltai siaan uupum attom ia ja pelkääm ättöm iä eläinsuojelutaistelijoita tarvitaan kipeästi niin Suomessa kuin m uuallakin ihm isten m ielivallan rajoittam iseksi.

Tohtori Dian Fossey ehti onneksi kir jo itta a kirjan kokem uksistaan gorillojen parissa Afrikassa. Kirjan nim i on Sum uis ten vuorten gorillat (WSOY) ja sitä lu kies saan ei voi kuin ih a illa tuon rohkean nai sen syvällistä eläinten kun nioittam ista ja ainu tlaatu ista taitoaan käsite llä eläim iä. Hän lienee ensimmäinen ihminen, joka on koskettanut ystävällisessä ta rko itu kse s sa luonnonvaraista, v illiä gorillaa. * Tekohengitystä koiralle Kalifornialainen palopäällikkö sai ta ju t tom an sekarotuisen koiran virkoamaan antam alla tälle teko hen gitystä suustasuuhun m enetelm ällä sen jälkeen kun oli pelastanut koiran palavasta lentokonees ta. (HS 18. 1. 1986)

Iltalehden m ie lip id epa lstalla (17.2. 1986) nimimerkki Vihertävänkukertava m i tätöi Suomessa tapahtuvat eläinrääkkäyk set s illä perusteella, että jo issakin m ais sa eläim iä kohdellaan vielä huonom m in. Perustelu on vähintään ontuva, s illä yhtä epäkohtaa ei voi kum ota tai puolustella toise lla epäkohdalla. Suomalaisessa tur kistarhassa riutuvan ketun kärsim yksiä ei yhtään vähennä tie to , että Italiassa pyy dystetään pikkulintuja. Suomen m e tsis sä kolm ijalkaiseksi ammutun peuran tus kat eivät s iitä pienene, vaikka A frikassa tapahtuu salam etsästystä. Suomalaisen perusjätkän vasaralla henkihieveriin rusi koim an kissan kärsim ykset ovat m ittaa m attom at s iitä riippum atta m itä e lä im il le m aailm alla tehdään. Eläinrääkkäys ja eläinten väärinkäyttö on tuom ittavaa ja pyrittävä estämään ta pahtuipa se m issä maassa tai muodossa tahansa. Jokaisen ihm isen velvollisuus ja oikeus on to im ia eläinsuojelijana om as sa vaikutuspiirissään. Pelkkä kauhistelu ei eläim iä auta, tarvitaan tekoja. O m alla käyttäytym iselläm m e ja ostam iem m e tuo tte id e n va lin n o illa voim m e tukea ja tu o m ita eläinten väärinkäytön. Jos kie l täydym m e ostam asta tehokasvatustuotannon lihaa ja m unia sekä turkiksia, eläinrääkkäys näissä yksiköissä vähenee. Vastaavasti ulkom a illa ei pidä piste llä poskeensa pa istettuja p ikku lin tu ja eikä antaa kuvauttaa itseään simpanssi tai leijonanpentu sylissä eikä mennä katso maan härkätaisteluja. Varmaa on, että norsujen tappaminen loppuu heti, kun ku kaan ei enää osta norsunluuta. K uluttaja on eläinten kuningas, jo lla on rajaton val ta päättää niiden suo je lusta tai tuhosta.

¥¥¥¥¥¥¥¥ KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY LAHJOITUKSET Anne Välimaa 30,— , Maarit Hartikainen 20,— , Terttu Aulanko 70,— , Thyra Halme 100,— , Hilk ka Sahlberg 90,— , Galina Nuorvala 50,— , Jaa na Savolainen 45,— , Kristina Pingoud 40,— , Vilho Hepokoski 50,— , Sirkka-Liisa Seppä 50,— , Aune Lindberg 100,— , Hilding Hästeskog 200,— , Kirsti Backman 50,— , HelenaTalvitie 100,— , Miira Viitanen 30,— , Laila Gustafs son 100,— , Marita Ehrström 500,— , Greta Kok ko 50,— , Merja Vihavainen 50,— , Margit Andberg 150,— , Helga Kilpinen 50,— , Tarmo Ek man 50,— , Margit, Matti ja Santtu Iivari 30,— , Veera Rönkkö 100,— , Seija-Riitta Raja-alho 100,— , Sirpa Tuominen 50,— , Sassi Aberg 550,— , Inger ooh Brita Bolte 1.000,— , G. S. 200,— , Anneli Skippari 15,— , Minna Pyykkönen 50,— , Susanne Holmberg 50,— , Vermon He vosklinikka 100,— , Irmeli Haavisto-Kurittu 70,— , Sari Mäenpää 40,— , Kitty Lehtelä40,— , Päivi Pohjanaho 100,— .TainaLempinen 100,— , Esme Bärlund 50,— , Kyllikki Nurmi 50,— , B. Ekholm-Herrmans 15,— , Merja Mynttinen 90,— , M. Harkonmäki 100,— , Marko Knuuttila 50,— , Vaihtoehto 515,50, As Oy Yrjönpihan lap set 78,35, Märta Petrell 60,— , Tampereen Eläinsuoj. yhd. 3.196,90, Eira Renfors 50,— , Ritva ja Paavo Oinonen 40,— , Varpu Sihvonen 50,— , Seija-Riitta Raja-Alho 100,— , Brita Lammen taus 20,— , Milja Ojala 50,— , Marianna Erkkilä 200,— , Tiina Liukkonen 44,35, Tuija Saastamoi nen 30,— , Eurajoen Koirakerho 460,13, TT 127,25, Talvitie Helena 100,— .

Minä to im in kissakirjakokoelm an hoitajana ja tarkistan kirjoista, että m eitä hoidetaan ohjeiden mukaan.

ELÄMÄÄ KISSAKOLHOOSISSA HANNU LUUKKAINEN KUVAT: SAMI BLÂBERG »Kissaton koti on kuin kalaton akvaa rio» m ietelm öi Jean-Louis Hue teokses saan Kissanpäiviä. Hue on oivaltanut kis san om inaisluonteen oikein. Kissathan ovat ku lttu urie läim iä, jo tk a kukoistavat h is to ria llis is s a raunioissa, kapeiden ku jien sokkeloissa ja ta ite ilija ko rtte le issa . Kissat ovat aina kiehtoneet suuria ajatte lijoita, kirjailijo ita ja ta ite ilijo ita — ylipään sä ihm isiä, jo tk a ovat kulkeneet keh ityk sen keulassa. D iktaattorit, alistajat ja ah da sm ie lise t he nkilöt ovat kautta aikojen ollee t pahim pia kissavihaajia. M eillä kotona »Vilkkilässä» eläm isen laatua m itataan kissojen lukum äärällä. Suotta ei kotiam m e kutsu ta V ilkkilä ksi, s illä talossam m e asustaa om ien viiden kissan lisäksi jatkuvasti noin 10—20 heitte ille jä te ttyä kissaa. Suom alaiset kun ovat niin he ntom ielistä kansaa, että eivät millään henno viedä eläimiään eläinlääkä rin lopetettavaksi, vaan viskaavat ne ulos tai m uovipussissa roskikseen elävänä. Pelkästään pääkaupunkiseudulla jätetään vu o sitta in h e itte ille tuh atkunta kissaa, jo ista H elsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaosto onnistui viim e vuonnakin pe lastamaan yli 700 ja etsimään n iille uudet vastu untun toise t kodit. Kissa ei ole Suomen luontoon ku u lu va luonnonvarainen eläin. Se ei selviä il man ihm isen apua talven yli. Joka talvi löydäm m e kissoja, jo ilta puuttuu kaikki karvat mahasta, kun ne ovat jäätyneet maahan kiinni ja repineet sitte n itsensä irti. Joka talvi otam m e huostaam m e pyöreäkorvaisia kissoja, jo ilta on korvat pa le ltun eet ja kissoja, jo tk a on a m p utoita va töpöhänniksi, kun niiden hännät ovat jäätyneet. Tämä on eläinsuojelijan arkea, joka on kaukana korkeakulttuurista. M utta ainutlaatuiseksi täm änkin arjen tekevät ju u ri kissat. Vuosien m ittaan ko tim m e on o llu t useiden satojen kissojen turvapaikka. Kahta samanlaista kissaa en ole tavannut. Kaikki ovat persoonia sinän sä. On uskom aton nautinto elää ym päris tössä, jo ssa kym m eniä kisso ja loikoilee seinillä, valuu huonekaluilta, kytröttää piironginkulm alla, rötköttää niskassa tai kii 22

peilee omenapuissa. Naapurin pojan mie lestä m eiltä irtoaakin om enapuista tape tit. Tieteellisen tutkim uksen mukaan eläi men, erityisesti kissan ja koiran s ilittä m i nen alentaa ihm isen verenpainetta. Ve renpaineeni on jo kauan o llu t 90/52 — lie kö sitten s ilitte ly n seurausta. T ietysti tällaisen kissalaum an ruo kki minen lohkaisee ison loven palkasta, m ut ta tokihan kaikista harrastuksista on mak settava. Yksi kiertää kapakoita, toinen viettää aikansa hiihto hississä, kolm as puttaa palloa maakuoppaan. — Ei kulkukissojen pelastam inen ole sen kum m em paa. Ja palkaksi saa vielä koso lti kunnon kehräystä! E lä in suojelu työlleni riittä ä to ki myös arvostelijoita. Aina löytyy niitä, joiden m ielestä m inun pitäisi käyttää vapaaaikani ennemm in lasten tai vanhusten tai kehitysm aiden hyväksi. Nämä arvosteli jat ovat juuri n iitä kansalaisia, jo tka eivät itse tee m inkäänsortin hum anitääristä työtä minkään ryhmän hyväksi. He vain edellyttävät, e ttä m inä to im isin kaikilla a lue illa ja voisin siten pelastaa heidät huonolta om allatunnolta. Sitä paitsi eläinsuo je luke iko illa tulee usein autettua niin vanhuksia kuin lapsiakin, joide n huonot e lin o lo t eivät ole tu lle e t sosiaaliviran om aisten tietoon. Avun ta rvitsijo ita ei voi laittaa kiireellisyysjärjestykseen lajeittain tai roduittain. Apua on annettava kaikille ja lkojen lukum äärästä riippum atta. Ellemme o tta isi näitä kodittom ina har hailevia kissaparkoja kotiim m e, ne k itu i sivat luonnon arm oilla ja jo u tu isiva t no peasti ihm ishirviöiden käsiin. Ei ole har vinaista, että sad istise t ih m iset silpovat ja rusikoivat kissoja, jo tka nälissään ha kevat ih m ise ltä turvaa. Monet vapaana kulkevat eläim et joutuvat m yös koe-

•

talossa, jo ssa ei näy pääsy kie lle tty k y lt tejä. P ikkusielujen tosin on turha vaivau tua!) M on illa noin päällisin puolin järkeviltä tuntuvilla ihm isillä on runsaasti ennakko luuloja kissojen suhteen. Kuvitellaan, että kissa pitää aina ottaa pentuna, jo tta se so peutuisi taloon ja sen voisi kasvattaa mie leisekseen. — No, kissa kuin kissa sopeu tuu uusiin oloihin, kunhan sitä hoidetaan rakkaudella ja ruokitaan hyvin. Kissanpen nun kasvattam isen kohdalla taas yleen sä käy niin, e ttä kissa kasvattaa o m ista jansa. Siksi onkin viisainta valita aikuinen kissa, jo s haluaa ju u ri sen ja luonteisen, koska n iistä jo näkee m illa isia ne ovat. Sitten ajatellaan, että kissan sterilointi tai kastrointi on kissalle jotenkin luonnoton ta ja että leikatut kissat lihovat m uodot tom iksi. — Taatusti luonnottom am paaon pitää leikkaam atonta, partneria turhaan mouruavaa kissaa kotosalla kuseksimassa nurkkiin tai lis tiä ei-to ivo ttuja kissan pentuja neljä kertaa vuodessa. Kissan li hom isen suhteen taas pätee sama kuin ihm istenkin; m itä syöt, sitä olet. Vai ovat ko kaikki lihavat ih m iset leikattuja? Kymmenen vuoden eläinsuojelu-uran aikana on eh tinyt sattua yksi jo s to in e n kin kom m ellus niin eläinten kuin ih m is tenkin aiheuttamana. Tässä pari esimerk kiä: M ieshenkilö so itti, sanoi nim ensä ja kysyi tunnenko häntä. Sanoin, etten nyt ainakaan m uista, m utta on m ahdollista, m inä kun tunnen niin monia. Mies esitteli

»GYLL R A U M L A IS E K K I OSSA»

Onpa mukava ottaa päivänokoset kun ei ole m uita häiritsemässä.

Jos jo skus o lis i aikaa hetkeksi istua huoahtamaan, on varmaa, että parhaat pa ika t on jo varattu.

eläim iksi lääketehtaisiin ja ylio p is to ille , jo issa n iille pakkosyötetään erilaisia myrkkyjä, asennetaan pistorasia aivoihin sähkön jo h ta m ista varten jne. muka ih m iskunnan hyvinvoinnin edistäm iseksi. Todellisuudessa eläinkokeista on kuiten kin koitu nu t enemmän haittaa kuin hyö tyä — tha lid om id ikata stro fi ei o llu t ainoa tapaus. M illaista elämä kissakolhoosissa sitten oikein on? — Työlästä, n a u tin n o llista ja arvaamatonta. Työlästä siksi, e ttä parin kymmenen kissan ruokkim inen ja jälkien siivoam inen ottaa oman aikansa. N autin n o llista siksi, kun saa seurustella sie lu k kaiden eläinten kanssa ja seurata niiden lajikäyttäytym istä. Arvaam atonta siksi, kun ei koskaan tiedä m ikä kotona o d o t taa. Tänään esim erkiksi kissat olivat löy täneet kaapista kaksi rullaa talouspape ria ja silpunneet ne repaleiksi ympäri huushollia. Jä ljistä päätellen n iillä oli o l lu t suunnattom an lystiä. Jän nitystä elä mään tuo m yös se, kun ei ikinä tied ä m i tä kissoja m illo in kin m istäkin löytyy. Pie net pennut, odottavat emot, keskikaupunkikissat ja loukkaantuneet kissat on saatava turvaan m ah dollisim m an nopeasti. )a taku ulla ju u ri sinä iltana kun yrität mennä nukkumaan ennen puolta yötä, keikkaväki ilm estyy oven taakse ja lataa toista kym m e ntä öljyn tahrim aa kissaa ovesta sisään. Siinä ei auta muu kuin nöyrtyä, kasata itsensä ja ruveta kissapyykille. (M eillä kun asutaan avoim ien ovien

•

Nyt se on sitte n teh ty! Uusi aktiivinen alueosasto on aloittanut toim intansa, ku ten otsiko stakin käy ilm i, Raumalla. A ika on kulunut lähinnä itseäm m e in fo rm o i dessa ja opiskellessam m e koe-eläin asi oita. Ihan ilm an vastoinkäym isiä emme mekään ole selvinneet, m utta yleisesti o t taen ovat kaikki o lle e t m ukavia ja hyvin vastaanottavaisia. On o llu t ilo huomata, m iten helposti ihm iset saa innostum aan asiastamme jopa varsin pienenkin tie d o t tamisen tuloksena. Ongelmana lieneekin lähinnä vähäinen tie to aiheesta. Tulipa aika, jo llo in piti myös saada suupmpi yleisö tie to ise ksi olem assaolosamme. Vuodenaikaan nähden tuntui par haim m alta koko perheen talviriehan jä r jestäm inen. Ajankohdaksi v a littiin 23. 2. ja paikaksi O operin urh eilutalo maastoineen. O hjelm apuolesta vastasivat koiravaljakot, hevoset, kirpputori, suojelukoiranäytös, paloauto, p u ffe tti sekä olennai sena osana inform aatiopiste. Ei niinkään yllättävää, e ttä saim m e huom ata m iten teoria ja toteu ttam ine n ovat kaksi eri ju t tua. Suurin huutom erkki ku m m itte li tie tenkin sanan »raha» ym pärillä. Tätä en nenhän m eillä ei m uita tapahtum ia ollut. Alkujärjestelyihin kuului mieletön mää rä tu rh ilta tuntuvien paperien rustaam is ta ja a lle kirjo itta m ista sekä kym m eniä . »Hetkinen, yhdistän to ise lle henkilölle» -soittoja. M ainittakoon vielä riehaa edel tävänä päivänä pidetyt, toim intaryhm än keskuudessa painajaism aiseksi vitsiksi muodostuneet pullanleipojaistalkoot. Päi vän (yön) päättyessä seisoi 500:n pikkupullan so tilaa llinen la atikkorivi keittiö n nurkassa. Jälkikäteen ajateltu ina nämä monenmoiset alkutohinat olivat kuitenkin varsin antoisia. Saimmehan tutustua esim. koiraih m isiin, hevosihm isiin, suojelukoiran ym pärillä työskenteleviin, pa lolaitoksen henkilökuntaan, eläintenystä

viin (ja -vihaajiin), sekä lukuisiin mukaviin m uihin ihm isiin. Niin ko itti viim ein m yös SE PÄIVÄ. K ii tim m e onneamme, sillä säätoivomuksiimme oli vastattu; Aurinko kurkisteli pilviver hon takaa. Alkoi säpinä ja sählinki. Jotain oli unohtunut, se ja se ei o llu t vielä tu l lut, m issä on sitä ja m issä tätä. K oirille vehkeet päälle, kirp pu to ria levitettävä, pu ffe tti kasaan, vaihtorahat eri pisteisiin, hyvänen aika, MISSÄ ON HEVOSET! Mei dän siinä tohistessam m e alkoi ute lia ita ja innokkaita ihm isiä virrata paikalle. Kaik ki kunnossa, OK, m utta m issä hitossa on hevoset? S oitto; kuulutus: »Ei herm ostu ta, hevoset ovat m atkalla. Käyttäkää koi ravaljakoita.» Ja niitähän käyte ttiin. Saa pui paloauto. Kiinnostuneena pikkupojat p iirittiv ä t sen hetkessä. Jossain vaiheessa saapuvat myös he voset. Hom m a on taas hallinnassa. Infor-

itsensä uudelleen, ja tko i tivaam istaan ja kysyi o liko hän soitta nut m in ulle aiem min. En tunnistanut tapausta, m utta kos ka n im im u istin i ei ole n iitä parhaita, ky syin onko hän m ahdollisesti joskus kysel lyt kissaa. »Kissaa» huudahti mies ja purs kahti helpottuneeseen nauruun. S itten hän kertoi vaim onsa löytäneen puhelin num eroni hänen taskustaan ja onkineen num erotiedustelusta nimeni. Mies joutui nyt mustasukkaisen vaimon kuullen s o it tamaan »vieraalle naiselle». Mies oli poi m in ut num eroni jo sta in le h tiju tu sta an taakseen sen työkaverilleen, jo lla oli kissaongelmia. Lappu vain oli unohtunut tas kuun. — M inua tosiaan hävetti naisten puolesta. Toinen tapaus oli muuan isä ja pikkupoika, jo illa o li m eiltä ote ttu kissa. Pojalla oli tapana s illo in tällöin soite lla ja kertoa kuulum isia. Kerran pojan o li pitä nyt mennä verikokeeseen, m utta ei o llu t uskaltanut. Y ritin rohkaista häntä ja ker roin m iten reippaita monet kissat ovat ve rikokeissa, vaikka n iistä joskus otetaan kin verta pu llo lline n. Poika vähätteli ju t tuani ja toka isi: »Eihän toi nyt oo mitään, meiän isistäkin o te ttiin m onta pulloa ver ta silloin kun se jäi rattijuoppoudesta kiin ni». Kun 13 vuo tta s itte n työhönhakukaavakkeessa ilm o itin harrastuksekseni kis saeläim et, en osannut aavistaakaan m i hin se m inut jo h ta isi. S illo in tuo harras tus oli vain ohut ajatus nykypäivän tod el lisuudesta — elämästä kissakolhoosissa.

m aatiopisteen luona riitti kiinnostuneita. K yseltiin, kesku steltiin ja tu tk ittiin e s it teitä sekä kuvanäyttelyn antia. Mahtuihan mukaan joku soraäänikin, kuten aina. Puolenvälin jälkeen sijo ite ttu suojelukoiranäytös oli varsinainen vetonaula. A jo i tu s ei ehkä vain o llu t harkittu, koska osa ih m isistä ym m ärsi sen olevan päätösnumero. Jo tu n tia ennen loppua alkoi olla hiljaista. Alamme laittaa tavaroita kasaan. Naureskeltiin, laskettiin kassa ja huom at tiin : Tappiota ei tu llu t yhtään, jäi jo pa vä hän ylikin. K iito kset kaikille te ille , jo tka edesautoitte riehan onnistuneessa lä pi viem isessä! Tulem m e järjestäm ään jäsenille, eijäsenille ja tuleville jäsenille erim uotoisia teem a-iltoja sekä tarpeen mukaan m uita yhte isiä tapahtum ia. Jotta pysyisim m e ajan tasalla, toivom m e a ktiivisu u tta ja kannatusta jäsenten puolelta. Rauman ao:n psta Sari K ivi lähde Puh: 938/251 693

JOUKKOJULKAISU

O STA TU O T TE ITA M M E - TUET T O IM IN T A A M M E COLLEGE PAITA ä 120 mk 100 % puuvillaa, kotim ainen tuote koot: S, M, L, XL, XXL, painatus: yhd istystunn us väri: harmaa vaal.sininen beige m usta

kpl kpl kpl kpl

koko koko koko koko

T-PAITA ä 50 mk 100 % puuvillaa koot: S, M, XL, XXL painatus: yhd istystunn us väri: valkoinen tai sininen

kpl

koko

kpl kpl

koko koko

PIKEE-PAITA (kaulus t-paita) 65 mk te ksti: Vastustan eläinkokeita värit: keltainen turkoosi koot: S—XXL (m erkitse varmuuden vuoksi oma kokosi käyttäen kokonum eroa, siis esim: 34, 36 jne.) PIPO ä 35 mk 100 % puuvillaa yksi koko, te ksti: Koe-eläinten Suojelu ry valkoinen pohja/vihreä teksti vihreä pohja/valkoinen teksti YHDISTYKSEN RINTANEULA ä 50 mk hopeinen rintaneula, jo ssa eläinryhm ä kohokuvioina

kpl .........................................

RINTANAPPI ä 5 mk yhdistyksen tunnus, halka isija 4 cm

kpl .........................................

TARRA ä 5 mk säänkestävä, pyöreä tarra yhd istystunn us, halkaisija 10 cm

kpl .........................................

AUTOTARRA ä 5 mk pituus: 48 cm, te ksti: Vastustan eläinkokeita. Voidaan kiin n ittä ä auton ikkunan ulkopuolelle.

kpl .........................................

PUHELINMUISTIO ä 15 m k

kpl .........................................

KIRJEENSULKIJ AM ERKIT 6 mk/arkki pyöreä, punainen, 35 kpl/arkki »Vastusta tu ska llisia eläinkokeita» »Stoppa plägsam m a djurförsök»

kpl ......................................... kpl .........................................

KIRJEENSULKIJ AM ERKIT 10 mk/arkki 20 kpl/arkki, 5 eri aihe tta (eläinkokeet, sirkukset, turkistarhaus)

arkkia ....................................

KORTTEJA 10 m k/nippu eläin aihe isia kortteja 6 kpl

nippua

KYNÄ ä 5 mk kuulakärkikynä, yhdistyksen nim i ja puhelinnum ero

kpl .........................................

KYNÄ ä 3 mk kuulakärkikynä, te ksti: »Auta kärsiviä eläimiä»

kpl .........................................

KIRJA: »KANI El OSAA ITKEÄ» ä 40 mk k irjo itta n u t Ulla-M aija Aaltonen

kpl .........................................

RINTANAPIT ä 5 mk te ksti: »Anna eläinten elää, valitse tekoturkki»

kpl

POSTIMERKKILAJITELMA (80 suom alaista merkkiä) 25 mk pussi

pussia

POSTIMERKKILAJITELMA (80 ulkom aista merkkiä) 25 mk pussi

pussia

Lähetä tila ukse si yhdistyksen to im isto o n , M äkelänkatu 8,00550 H elsinki. Maksu tapahtuu tavaratoim ituksen mukana se u ra a va lla tilille p a n o ko rtilla viim eistään 7 vrk:n k u lu ttu a tavaran saapum isesta. Y li 30 mk:n osto kset toim itam m e pos tiennakolla, jo te n laskuun liitetää n postiennakkom aksu 6 mk ja tavarat maksetaan p o stista noudettaessa. Lähetyksiin lisätään p o s ti-ja pakkauskulut. V oit tila ta tällä lom akkeella m erkitsem ällä haluam asi tuo tteiden kohdalle kappalem ää rän, koon, värin ym. Täytäthän tilauslom akkeen h u o le llise sti — usein esim . paitojen koot puuttuvat ja joudum m e tie dustelem aan n iitä erikseen! Sänd beställningen tili kansliet Backasgatan 8, 00550 H elsingfors 55. Var vänlig och betaia inom 7 da ga refte r m ottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 30 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten. Täytä m yös tämän sivun alalaidassa olevat oso itetie do t. Nim i Namn

O soite Adress ..........................................................................................................................................................................................................