Animalia 4/1986

A

N

I

MALIA

K O E -E L A IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TUSLEHTI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR F Ö R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N

% -

\

4/86

\

ANI MALIA

K O E -E L Ä IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N Vastaava to im itta ja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063 Toim ituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkanen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen Taitto: Raili Vesanen M aksut: SYP: 200120-1019901 la hjo it.

PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön la h jo itu kse t KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 T oim isto n oso ite Mäkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 10— 18 m uina arkip. 9— 17 T oim isto n hoitaja Jonna Takkunen T ied otussihtee ri Kaarina Kivivuori

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien m enetel­ mien käyttöä ja kehittäm istä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to­ teuttam iseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista m ene­ telm istä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkääm isestä ja tied ottaa n iis ­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukem isek­ si yhd istyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testam entteja sekä harjoit­ taa m yyntitoim inta a.

4/86 21. vuosikerta

SISÄLLYSLUETTELO

RAILI VESANEN VASTAAVA TOIMITTAJA ANSVARIG REDAKTÖR

Pääkirjoitus .......................................

3 Ledare ..................................................

4 Vapauta eläim et eläm äntavallasi . 5 K ulutush yöd ykkeisiin p iilo te ttu kär­ 6 sim ys ....................................................

Knud M öllerin h a a s ta tte lu ...............

8 L a hjoituksia .......................................

8 Terveys ja epävirallinen lääketiede 10 Norsut pois sirkuksista — vihdoinkin 12 Anja Eerikäinen — le g e n d a ............. 13 Eläinsuojelulain uudistus Länsi-Sak­ sassa ....................................................

14 Eläinsuojelu ja eläinten hyväksikäyt­ tö valtion b u d je tis s a .....................

15 M ikrokirurgian ha rjo itte lu a istu ka lla 16 E lä in s u o je lu v a lv o ja k u rs s illa ............. 17 G aalailta .............................................. 18 P oim ittu a ............................................ 20 Info ......................................................

22 Vegetus — kasvissyöjät ...............

24 Eläinten asema V eeda-kulttuurissa 25 Neuvoja k issa n o m ista jille ............. 25 Pauanne, y h te is ty ö k e s k u s ............... 26 Lausunto asetusluonnoksesta eläin­ suojeluasetuksen m uuttam iseksi . 27 M uisto ja k e s ä le ir iltä ..................... 28 Tukholm an konferenssi .................

29 M a a ta lo uspo litiikasta ...................... 30 Sikam ainen ju ttu ............................... 30 Syötkö h a n h e n m a k s a a ? ............... 30 Tue eläinsuojelua joululahjaostoksillasi ........................................................

31

Koe-eläinten suojelu-yhdistyksen ideoima kam panja in h im illis e n elämäntavan puo­ lesta alkaa. M eidän ih m iste n käsissä on eläinystäviemme onni tai kurjuus. Meidän käsissäm m e on m yös oma tulevaisuu­ temme. Veeruskan kuvasi Sami Bläberg.

JO U L U M Y Y JÄISET J A K IR P P U T O R I sunnuntaina 14. 12. 1986 klo: 12—15 Mäkelän peruskoululla. H attulant. 2. (raitiovaunu 7, bussit 65A, 66A, 64 ja kaikki M äkelänkatua pitkin liikennöivät bussit) Leivonnaisia, käsitö itä, lahjatavaraa, kirppistavaraa, p u ffe tti, info-pöytä, jo u lu ­ ko rtte ja ym.

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen P irttip o lku 16 A 00630 H elsinki 63 Puh. 742 931

Y h d isty ksen n u oriso ryhm ä e s ittä ä n ä j ^ ^ R

telm än ’Turvapaikka’.

Nyt kaikki auttamaan: tarvitsem m e kä­ s itö itä , leivonnaisia, kirp pu to ri- ja lahja­ tavaraa, apuvoim aa järjestelyyn ja m yyn­ tiin ja tie ty s ti ostajia. Jokainen voi tehdä jo ta kin !

T ie d u ste lu t yhdistyksen to im isto sta , puh: 90-736 113.

Jäsenm aksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen M ainokset Raili Vesanen Puh. 484 063 llm o itu sh in n a t 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk llm estym isaikatau iu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu

JO x S g

M V Ö S

s to * ovoo o

10 s g

g

AM

n

AB. -

2 A .

&

s u v l

Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 20. 10. -86 Vammala 1986 Vammalan Kirjapaino Oy

2

2»

VAPAUTA ELÄIMET ELÄMÄNTAVALLASI

E E **

A . A-

A2.

A 9 B 7 '.

A 9 B 6 -

Me tarvitsemme eläimiä, sillä ne ovat osa m eitä itseäm m e. Eläim et tarvitsevat (va­ lite tta va sti) suojeluam m e.

Kuva: Sam i Bläberg.

Harm aajuovainen kissa nukkuu kaina­ lossani pää kaulallani, viiksikarvat nenää­ ni kutittae n, le kotellessani sängyllä. Jal­ kopäässä lojuu vanha uskollinen koirani, joka tu ijo tta a m inuun rakkaus tum m issa silmissään. Näinä hetkinä ymmärrän, mitä eläim et voivat opettaa m in ulle ja m iten paljon tarvitsen niiden ystävyyttä. Yhteys m eidän kolm en vä lillä soi k ris ta llin k irk ­ kaana, eikä kenenkään tarvitse sanoa m i­ tään.

Tahdon suo je lla eläim iäni, s illä rakas­ tan niitä. M iksi en s illo in yhtä lu o n n o lli­ sesti ta h to isi suo je lla m uitakin eläim iä, s illä ne kaikki ovat om ien eläinteni tavoin veljiäni ja sisariani. »Rakasta lähim m äis­ täsi niinku in Itseäsi» on kaunis kehotus.

Kenties, jo s osaisim m e ulottaa tuon Ju­ malan pojan sanoman m yös ystäviim m e eläim iin, meidän olisi helpompi toteuttaa sitä ih m isten kin kesken.

Koe-eläinten Suojelu yhdistys aloittaa ensi vuonna kampanjan, jonka nimi on Va­ pauta Eläimet Elämäntavallasi. Tarkoituk­ senamme on kehottaa ih m isiä elämään tuo ttam a tta kärsim yksiä eläim ille. Joka­ päiväisessä eläm ässäm m e voim m e vai­ kuttaa paljonkin siihen, kidutetaanko tai tapetaanko eläimiä meidän takiamme. Tä­ hän ei tarvita ylivoim a isia ponnistuksia.

Tärkeintä on ottaa käyttöön om a arvoste­ lukyky ja oikeudentunto, eikä kulkea suu­ ren massan mukana.

Enim mäkseen eläim iä rääkätään ns. hyötynäkökohtien takia. M itä enemmän »hyötyä» eläinten pahoinpitelystä on yk­ sityiselle tai yhteiskunnalle, sitä hyväksytym pää to im in ta on ja sitä vaikeampaa t i­ lannetta on m uuttaa. Eläinsuojelurintam alla o te ttiin iso edistysaskel, kun nor­ sujen esitte ly sirkuksissa kie lle ttiin . M in­ kä älähdyksen tällain en kin kie lto sai ai­ kaan! La psiraukoilta vie tiin suunnilleen ainoa ilo m aailmassa, ja s irku slaiset jo u ­ tuvat ilm eisesti lopettamaan koko to im in ­ tansa m enetettyään m uka parhaimman vetonaulansa. H elsingin Sanomien m in ­ ne m ennä tänään -palstalla vuo da te ttiin melkein kyyneleitä kehotettaessa ihm isiä näkemään viim eiset norsut sirkuksessa.

Ikäänkuin Suom i o lis i m enettänyt yhden tärkeim m istä kulttuurianneistaan! Ja s it­ ten m eitä e lä in su o je lijo ita syytetään ylitunteellisuudesta.

Ne, jo tka kritiso iva t norsujen esiintym iskieltoa, kehottivat maa- ja m etsäta­ lo usm in isteriötä siirtym ään vakavampiin eläinrääkkäystapauksiin ja m ainitsivat täl­ löin häkkikanalat ja karjan tehokasvatuk­ sen. Kannatan läm pim ästi ehdotusta, m utta on s ilti aina m uistettava, e ttä to is ­ ta epäkohtaa ei voi puolustaa toisella.

T otta on, että m in isteriö n on helpom ­ pi kieltää toim inta, johon ei liity kovin suu­ ria ta lo u d e llisia intressejä. Eri asia o lisi puuttua esim. turkistarhaukseen tai tehokasvatukseen — silloinhan m inisteriö as­ tu is i o m ille kin varpailleen.

Tehokasvatusnavetoissa eläim iä koh­ dellaan jo eläessään kuin kulutustavaroi­ ta. Niiden elämän ainoa tarkoitus on tu o t­ taa ja hyödyttää. Ne eivät pysty liik k u ­ maan eivätkä ne näe aurinkoa tai ha iste­ le kasteista nurm ikkoa ja virvoittavia tu u ­ lia. N iille syötetään rehuja, jo tka on pum ­ pattu täyteen myrkkyjä. Nämä aineet s iir­

tyvät lihaa ja kananm unia syöviin ih m i­ siin. Myös eläinten ahdistus ja stressi siir­ tyvät ih m isiin, sairauksien muodossa.

Entä maku? M iltä esim erkiksi kananm u­ nat nykyään m aistuvat? Ne eivät m aistu m illekään tai ne m aistuvat kalalta. Jos m eitä ei kiinno sta eläinten kärsim ys, kai m eitä kiinnostaa oma terveytem m e ja ra­ vintom m e laatu? Me voim m e ku luttajina vaatia esim erkiksi vapaina kasvaneiden kanojen munia, jo llo in sekä kanat että me olem m e tyytyväisem piä. S iirtym ä llä kas­ visruokavalioon otam m e suoraan kantaa eläinten tehokasvatukseen. Samalla voimme itse paremmin, sillä kasvisruokavalion on todettu olevan terveellisem män kuin lihaa sisältävän.

M on illa ih m is illä Qopa jo illa k in eläinsuojelijoilla) näyttää olevan lapsuuden sa­ tu k irjo is ta om aksuttu käsitys, että eläi­ m et ikäänkuin »uhrautuvat» puolestam ­ me. Meidän tu lis i o lla k iito llis ia esim er­ kiksi koe-eläim ille, jo tka »auttavat» m ei­ tä parantamaan sairauksiam m e, ikään­ kuin eläim et tekisivät sen vapaaehtoises­ ti. A sia llise sta tieto on pohjautuvasta eläin suo je lusta ei voi o lla kysym ys, kun esitetään m uitta m utkitta väite, että eläin­ kokeita tarvitaan. Eläinkokeet ovat usein ju lm ia ja aina epäoikeudenm ukaisia. Ne hyödyttävät vain harvoin, jo s koskaan, ih­ m isiä tai eläim iä, s illä — ja tähän o ival­ lukseen tarvitaan to tis e s ti omaa ajatte­ lua! — julm uuden avulla ei voida saavut­ taa ed istystä sairauksien parantam ises­ sa. R istiriita on räikyvä: voidaanko terveyt­ tä hoitaa sairaalta pohjalta?

Vapauta eläim et eläm äntavallasi -kam­ panjaan voisi liitty ä vastuun ottam inen omasta terveydestämme. Voimm e yrittää elää m ah dollisim m an terveesti (kukin om ien resurssiensa m ukaisesti), ja jos sairastum m e, s illo in k in voim m e etsiä m uita te itä sairautem m e parantamiseen kuin pelkän koululääketieteen. Vaihtoeh­ toise t, luonnonm ukaiset ho itom u odo t ja lääkkeet ovat oleellinen osa eläin suo je­ lua.

Me tarvitsem m e eläim iä. (Joskus te k i­ si mieli kysyä: m utta tarvitsevatko ne mei­ tä?) Me tarvitsem m e eläim iä pysyäksem­ me terveinä sekä ru u m iillise sti, s ie lu lli­ sesti että henkisesti. Eläim et ovat osa meitä. M utta me EMME tarvitse eläim iä parantamaan sairauksiam m e, lu ovu tta­ maan turkkejaan m eille tai tyydyttäm ään nälkäämme nykyaikaisella sairaalla taval­ la. Me emme tarvitse eläim iä sirkuksiin tai k ilpailu ihin huvittamaan ja naurattamaan m eitä emm ekä ahtaisiin eläintarhoihin vain tuijotellakse m m e niiden sekapäistä edestakaisin -astelua. K ulu tta jin a m eillä on m ahdollisuus vaikuttaa suoraan eläin­ ten hyötykäytön kie lte isiin pu o liin — m eillä on m ahdollisuus rajoittaa rääkkää­ m istä ja tappam ista.

Inhim illinen elämäntapa edellyttää elä­ män k u n n io itta m ista sen kaikissa m uo­ doissa. Eläimet EIVÄT ole alamaisiamme; ne ovat veljiäm m e, sisariam m e. N iitä ei ole »annettu» m eille, vaan ne olivat tääl­ lä ennen meitä. N iissä asustaa suuri v ii­ saus, ja o lis i hyvä jo skus pysähtyä kuun­ telemaan niitä. Me voimme vapauttaa eläi­ met elämäntavallamme. Lahjaksi saamme oman vapautemme.

3

BEFRIA DJUREN GENOM DITT LEVNADSSÄTT Den grä strim m iga katten sover pä min arm med huvudet m ot m in hals medan m orrhären k ittla r m in näsa där jag ligger m akligt u tsträckt pä min sang. I fotändan ligge r m in gam la trogna hund som ser pä mig med kärlek i sina m örka ögon. Nu förstär jag hur m ycket jag behöver deras vänskap. Den andliga kontakten ljude r kris ta llk la r och ordlös m ellan oss tre.

Jag vill skydda m ina d ju r eftersom jag älskar dem. V arför skulle jag dä in te lika självklart skydda ocksä andra d ju r e fte r­ som de alla, pä sam m a sätt som m ina egna djur, är m ina bröder och systrar. »Alska din nästa säsom dig själv» är en vacker uppm aning. Mähända, om vi kün­ de utsträcka de tta budskap, utg ivet av G uds son, tili att gälla även djuren, sä skulle det kunna förverkligas ocksä människor em ellan.

Föreningen Försöksdjurens Värn startar nästa är en kampanj under rubriken »Befria djuren genom d itt levnadssätt».

Vär avsikt är att uppmana m än niskor att läta bli att förorsaka d ju r lidande. I värt da gliga liv kan vi rätt längt päverka detta att djur plägas och dödas för vär skull. Till det behövs inga överm äktiga ansträngningar. V iktig ast är att vi använder värt om döm e och värt rättsbegrepp och inte fö lje r den stora massan.

Mest plägas d ju r pä grund av nyttobetonad in stä lln in g. Ju mera »nytta» den en skild a individen e lle r sam hället har av att behandla d ju r illa, desto mera acceptab elt är det och desto svärare är det att ändra pä Situationen. Djurskyddet tog ett stö rt steg fram ät när visandet av elefanter pä cirkus förbjöds. Men vilket liv ästadkom in te detta förbud! De stackars barnen nekades närapä det enda roliga här i världen och cirk u s fo lk e t kom m er tydligen att fä upphöra med sin verksam het

nu när de kantänka m ist s itt största dragpläster. I H elsin gin Sanom ats »min­ ne mennä tänään» — spalt grät man nästan tärar när fo lk uppm anades att gä och se de sista elefanterna pä cirkus. Det var som om Finland förlorat en av sina störs­ ta kultu rskatter. Och oss djurskyddare beskyller man fö r s e n tim e n ta lite t!

De som kritiserade förbudet m ot elefan te r pä cirkus, uppm anade jord — och skog sbru ksm iniste riet att ta i tu med allvarligare djurplägeri och nämnde dä burhönserierna och intensivuppfödningen av boskap. Jag understöder varmt förslaget, men man bör a lltid m innas att ett missförhällande inte kan försvaras med ett annat.

Det är sant att m in iste rie t lättare kan förbjud a en verksam het som inte är förknippad med stora ekonomiska intressen.

En annan sak hade värit att förbjuda pälsfarm ningen — dä hade ju m in isterie t tram pat ocksä pä egna tär. Man behandlar djuren i intensivupp födn in gen som bruksvara redan under deras livstid. De lever uteslutande för att producera och nyt­ ta. De kan inte röra sig och de ser aldrig solen e lle r känner do fte n av daggfriska ägnar och svalkande vindar. De matas med foder som är fu lla av gifte r. Dessa ämnen överförs tili m änniskor som äter ägg och kött. Även djurens ängest och stress överflyttas tili människan i form av sjukdom ar. Och smaken dä? H ur smakar hönsägg i dag? A ntingen smakar de fisk eller ingenting alls. Aven om vi in te är intresserade av djurens lidande sä bryr vi väl oss ändä om vär egen hälsa och kvaliteten pä matvarorna? Som konsum enter kan vi fodra t.ex. ägg frän »fria höns» och dä är bäde de och vi själva nöjdare.

Mänga m änniskor (däribland även en del djurskyddare) har en frän barndoms-

tide ns sagoböcker härstam m ande uppfa ttn in g att djuren pä nägot sätt uppoffrar sig fö r oss. Vi borde t.ex. vara tacksamma m ot försöksdjuren som »hjälper» oss att tillfriskna frän sjukdomar, som om djuren gjorde detta frivilligt. När man utan vidare pästär att djurförsö k behövs sä talar man inte för sakligt och pä vetskap baserat djurskydd. D jurförsök är o fta grymma och a lltid oberättigade. De nyttar säi­ län e lle r aldrig m änniskor eller d ju r efter­ som — och de tta bör var och en kunna tänka ut själv — man inte med grym het kan uppnä fram steg i botandet av sjukdo­ mar. M otsättningen ärskriand e: kan häl­ sa uppnäs med sjuka m etoder? »Befria djuren genom d itt levnadssätt» — kam panjen kunde in ne fa tta att vi ansvarar fö r vär egen hälsa. Vi kan försöka levä sä sunt som m ö jlig t (var och en enligt sina m öjligheter) och om vi insjuknar, även dä kan vi söka andra vägar tili bot än enbart skolläkarvetenskapen. Alternativa värdem etoder och m ed icin er är en v iktig del av djurskyddet.

Vi behöver djuren. (Ibland har man lust att f räga: men behöver de oss?) Vi behö­ ver djuren fö r att hällas friska tili kropp och själ. Djuren är en del av oss. Men vi behöver INTE djuren för att bota vära s ju k-j domar, avstä sina pälsar ät oss e lle r s t il^ la vär hunger pä dagens perversa sätt. Vi behöver inte dju r pä cirkus e lle r tävlingar fö r att roa oss och fä oss att skratta och inte heller i tränga djurparker bara fö r att kunna begapa deras virriga vandrande av och an. Som konsum enter kan vi direkt päverka de negativa sidorna i utnyttjandet av dju r — vi kan begränsa plägandet och dödandet.

Ett humant levnadssätt förutsä tter respekt fö r liv i alla dess former. Djuren är INTE vära undersätar; de är vära bröder och systrar. De har in te ge tts ät oss utan de var här före oss. I dem bor visdom och det vore bra att nängäng stanna upp för att lyssna pä dem. Vi kan befria djuren genom värt levnadssätt. Som gäva fär vi vär frihet.

*

Rauhallista Joulua kaikille jäsenillemme ja n iille , jo tk a ovat vuoden 1986 aikana tukeneet yh distyksem m e to im in ta a ja tehneet y h te is ty ö tä kanssam m e!

Yritetään yhdessä tehdä vuodesta 1987 parem pi vuosi e lä im ille tu n n u kse lla »Vapauta eläim et eläm äntavallasi»!

★

VAPAUTA ELÄIM ET ELÄM ÄNTAVALLASI

Koe-eläinten suojelu-aate ei ole e r illi­ nen aatteellinen ilm entym änsä, vaan se liitty y koko eettiseen asetelmaan hyväs­ tä ja pahasta, vahvemman suhtautum ises­ ta heikompaan. Siksi pyrim m e tämän kam panjan p u itte issa toim im aan yh te is­ työssä m uiden vastaavanlaisten jä rjestö­ jen ja y h te e n liittym ie n kanssa: lu o n ta is­ tuotekauppojen, kasvisravintoloiden, e ri­ laisten »vihreiden» yhdistysten yms. Hei­ dän m ukanaolonsa o lis i lu on nollista , s il­ lä itse asiassa valitsem alla elämäntavan, joka ei aiheuta eläim ille kärsimystä, ihm i­ nen suojelee myös itseään. Kasvissyöjät ovat lihansyöjiä terveempiä ja m oni luon­ nonmukainen parannuskeino on koululää­ ketieteen m enetelm iä tehokkaam pi. Esi­ m erkkejä on m uitakin.

Seuraavan vuoden ajan, tästä lehtem ­ me num erosta alkaen käsittelem m e tätä teemaa eri katsantokannoista käsin. Pu­ hum m e ruokavaliosta, turkiksista , ku lu t­ tam isesta, vaihtoehtolääketieteestä jne.

Jokaisen tähän kampanjaan liittyvä n ar­ tik k e lin alussa on tässäkin ju tu ssa näky­ vä logo. V o itte vaikka kerätä kaikki ju tu t talteen ja poim ia n iistä id eo ita oman elä­ mäntapanne m uuttam iseksi ja p iristä m i­ seksi. Lisäksi aiomme kiinnittää ihm isten huom ion teemamme erilaisin tapahtumin, näyttelyin ja tie d o tte in . Seuraa lehteämme niin pysyt ajan tasalla.

Elämäntapaamm e ei voi vaikuttaa ku­ kaan muu m eitä itseäm m e paremmin.

Suurin työ on jo tehty, kun tiedostaa maa­ ilm assa vallitsevia epäkohtia ja pitää m ie­ len avoinna e rila is ille näkökannoille se­ kä u u sille »tuulille». Tämän jälkeen to i­ mintaan siirtym inen ei ole enää kovinkaan suuren työn takana — ei ainakaan enää siinä vaiheessa, kun huomaa, että loppu­ jen lopuksi itse on voitta nut eniten: on saanut hyvän henkisen ja fyysisen olon.

PÄIVI VIINIKAINEN nim al Front Liberation — Eläintenvapautusrintam a — on mm. Englan­ nissa saanut k u u lu isu u tta ottam a lla lain om iin käsiinsä ja vapauttam alla satoja eläimiä koe-eläinlaboratorioista. Tästä to i­ m innasta ollaan yle ise stikin m ontaa eri m ieltä, ja m yös eläinsuojeluväki on sen suhteen jakautunut kahtia: kenen mieleställaisen toim innan avulla pääsemme ^ N * jp e im m in päämääräämme; kenen m ie­ lestä taas se voi vain hidastaa pyrkimyksiämme. O li m iten o li, kukaan eläinsuoje luihm inen ei kai voine kiistä ä sitä, että eläim et on m ah do llista vapauttaa myös hitaam m alla, m utta ehkä lo p u llise m m a l­ la tavalla: y h te isku n n a llise lla m uu to k­ sella.

Jotta yhteiskunnassa tapahtuisi perus­ tavaa laatua olevia m uutoksia, on ih m is ­ ten asenteiden ensin m uututtava, m ikä sitte n heijastuu heidän käytökseensä ja eläm äntapoihinsa. Tämä asennem uutos­ ten käytännön ilm entym ä johtaa sitten vä­ hite lle n ikään kuin painostuksen tavoin yksilöstä yhteiskuntaan. Siksi Koe-eläin­ ten suojelu ry. on a lo itta n u t kampanjan Vapauta eläim et eläm äntavallasi to iv o i­ simme, että me kaikki, emme vain tied os­ taisi asioita a b stra ktilla tasolla, vaan to i­ m isim m e periaatteidem m e m ukaisesti: Välttäisim m e kulutushyödykkeitä, joiden takia eläimet ovat kuolleet ja/tai kärsineet; tukisim m e kaikkea kärsim ystä lievittävää toim intaa; koittaisim m e valistuksen m uo­ dossa vaikuttaa lä h ip iiriim m e ja päättä­ jiin , jne.

A

5

Em. lis ta ei suinkaan ole tyhjentävä, m utta se antaa o sviitta a siitä, m iten pal­ jon kärsim ystä piiloutuu kauniisiin pu llo i­ hin ja tuo ksuviin vo ite isiin . (Puhum atta­ kaan siitä, kuka haluaa sivellä virtsahappoa kasvoihin tai anaalirauhaseritettä kaulalleen!) Tämä lista ei myöskään edus­ ta »näin tehdään m uualla, ei meillä» -ilm iötä. Em. m a in ittu ja aineita esiintyy myös suom alaisissa tuotteissa. Lisäksi m eillä su o m alaisilla on m yös kunnia o l­ la Nanoel-kosmetiikkasarjan kotimaa, jo s­ sa kansainvälisesti palkittuna tehoainee­ na vasikan aivoista saatu uute.

KULUTUSHYÖ DYKKEISIIN PIILOTETTU K Ä R S IM Y S !

PÄIVI VIINIKAINEN LISTAT KOONNUT JA KÄÄNTÄNYT KAARINA KIVIVUORI

Kuluttajien äänekkäät vastalauseet olivat ratkaisevana tekijänä hyijeturkkien myynnin jyrkässä laskussa 1970- ja 1980-lukujen taittees­ sa. Nyt eläinsuojelijat käyttävät ostajan valtaa vaatiessaan vaihto­ ehtoja ns. eläinteollisuuden tuotteille. lä in te o llisu u s -term i on varsin laaja ja pitää sisällään yllättäviäkin aspekteja: e läin teollisu ud essa eläim et kärsivät ko­ keissa kuten Draizen silm änä rsytyste sti tai LD-50 -m yrkytystesti; e läin teollisu udessa kaksi m in kkiä elää A40 -arkin ko­ koisessa »juoksuhäkissä»; eläin teollisu u­ dessa kanat, siat ja lehm ät kärsivät e lin ­ kau tista vankeustuom iota. Lyhyesti sa­ nottuna, e lä in teollisu ud en tuo ttee n ai­ kaansaam iseksi eläim iä on tapettu (liha, turkikse t, teurastuksen sivu tu otteid en avulla tu o te tu t valm isteet) tai ne ovat jo u ­ tuneet kärsim ään (eläinkokein testatut tuo ttee t, m aitokarjan ja häkkikanojen te ­ hokasvatus). SIKSI EMME HALUA TUKEA ELÄINTEOLLISUUTTA. Inhim illisen elämäntavan omaksuvat ih­ m iset vaativat m yös vaihtoe htoja m on i­ kansallisten yritysten tuotteille. Nämä jä t­ tiy h tiö t, jo tka paitsi on luettava eläinte o llisu u d e ksi, riistävät kolm atta m aail­ maa. Nämä maat pakotetaan tuottam aan tuotteita, jo ita ne eivät itse tarvitse — sik­ si ne eivät itse voi viljellä ja kasvattaa ruo­ kaansa, vaan joutuvat ostamaan sen kal­ liilla hinnalla m uualta. Tai ne pakotetaan myymään viljansa lihakarjan rehuksi län­ sim aihin tai viljelemään eroosiota levittä­ viä tu o tte ita kuten maapähkinää. Kaikki tämä lisää nälänhätää ja terveysongelmia.

Lyhyesti, m on ika nsallise t yritykse t p itä ­ vät huolen siitä, e ttä nämä e n tiset s iirto ­ maat, nyt näennäisesti vapaat valtiot, py­ syvät yhtä köyhinä ja lä nsim a ista riip p u ­ vaisina kuin siirtom aavallan aikana. Ja kuilu rikkaiden ja köyhien m aiden välillä kasvaa koko ajan. SIKSI EMME HALUA TUKEA M O NIKANSALLISIA YRITYKSIÄ.

E

Miten toimia?

M itä s itte n voi tehdä välttääkseen tu ­ kem asta e lä in te o llisu u tta ja m onikansal­ lisia yrityksiä. Jälkim m äisistä voin tämän a rtikke lin p u itte issa sanoa vain sen, että m eidän tu lis i välttää oheisessa listassa olevien valm istajien tuo tte ita — listan voi pitää mukanaan kaupassa asioidessa.

Tästä asiasta lisä tie to ja halutessasi ota yhteys: A frikka-tuonti, Etelä Esplanadi 22 A, 00100 H elsinki 10, puh. 90-647 515.

M aailm ankauppa (suoratuontia ke h itys­ maista) puh. 90-491 559, H ietaniem enka­ tu 10, 00100 H elsinki. Africa-kauppa Elen (suoratuontia etupäässä Afrikasta) puh.

446 134, M annerheim intie 44, 00260 Hel­ sinki. M olem m ista o s o itte is ta vo it tila ta »Kuluta harkiten»-oppaan.

E läinteollisuuden ongelm a on m on i­ m uo to ise m pi, s illä usein kuluttaja n on kaupassa asioidessaan m ahdotonta tie ­ tää, m itkä tu o tte e t on te sta ttu e läin ko­ 6

kein, ja missä tuotteissa on eläinaineksia.

Koko e lä in teollisu ud en to im in ta on niin yleistä, niin rutiininom aista ja silti niin pii­ lotettua. Ja vaikka tietoisuus tästä asiasta saa vutettaisiin kin, on kaikkia e lä in te o lli­ suuden tu o tte ita m ahdotonta välttää: s il­ lo in jo u tu isim m e sulkeutum aan luolaan, s illä esim . jalkojem m e alla olevassa as­ fa ltissa on teurastuksen sivutuotteena saatavia eläinrasvoja! M utta em me ole täysin voimattomia — paljon voimme tehdä.

Ehkä kaksi selkeintä asiaa on bo iko to i­ da tu rkiksia ja lopettaa lihansyönti. Täl­ lö in ei ainoastaan vastusta eläinten hy­ väksikäyttöä, vaan saa itselleenkin parem­ man fyysisen olon: tu rkiste n on todettu edistävän hengitysteiden allerg io ita ja lihansyönnin terveydelliset riskit ovat m o­ ninaiset. Lihansyöjät sairastuvat kasvis­ syöjiä helpom m in sydän- ja verisuonitauteihin, aivohalvauksiin ja tie ttyih in syöpälajeihin. Esim. peräsuolisyöpää ei tavata lähes lainkaan kasvissyöjillä.

Toinen askel on yrittää välttää e lä im il­ lä testattavia tu o tte ita . Näitä ovat — ku­ ten tunnettua — erilaiset kosm eettiset ai­ neet, kodin kem ikaalit, lääkkeet jne. Näi­ den valmisteiden testaamiseen käytetään u skom attom ia määriä eläim iä, ja m onet kokeet ovat erittäin tuskallisia, ja paradok­ saalista kyllä, hyödyttöm iä. Eräs yle isim ­ piä te stim e to d e ja on LD50 -testi, jossa määritellään se myrkkyannos, joka tappaa puolet koe-eläinjoukosta. Tässä testissä, ja sen varianteissa kem ikaali pakkosyö­ tetään eläim elle sen mahaan menevää putkea pitkin tai ruiskutetaan ruokator­ veen pu hka istusta reiästä, injektoidaan ihon alle, suoneen tai vatsakalvoon, tai laitetaan suoraan silm iin, peräsuoleen tai suku elim iin.

Toinen eläinsuojelijoiden vastustuksen kohteeksi jo u tu n u t te sti on Draizen s il­ m änärsytystesti, jo ssa tutkitaa n aineita, jo tka m ah do llisesti ovat ih m issilm ä lle vaarallisia: kosmetiikkaa, puhdistusainei­ ta, tuholaism yrkkyjä, m aaleja jne. Koeeläim inä käytetään kaneja, joiden silm iin tu tk itta v ia aineita tiputetaan. Tämän jä l­ keen kanien silm ät tarkastetaan aina 24, 48 ja 72 tunnin välein. O ireisiin kuuluu s il­ m äluomien turvotusta, silm ien m ärkim is­ tä, verenvuotoja, jo p a sokeutta.

Em. testejä ovat to k s ik o lo g it su o ritta ­ neet vuosikausia, vaikka on jo pitkään o l­ lut tiedossa, että niiden tulosten sovellutu ske lp o isu u s ihm iseen on olem aton, ja vaikka on m ahdollista valm istaa lu o te tta ­ via ja tu rva llisia k e m ia llisia ja ko sm e e tti­ sia va lm isteita sekä lääkkeitä ilm an n ii­ tä. In h im illise n ihm isen tu lis ik in suosia tu o tte ita , jo ita ei ole te sta ttu näiden ju l­ m ien kokeiden avulla. Yleensä täm ä on m ah do llista — m onet lääkkeetkin voi

Mitä kaikkea boikotoimme?

vaihtaa luonnon- tai hom eopaattisiin lääk­ keisiin — tai m ikä vielä parempaa, terveia siin eläm äntapoihin. f

Piilotetut eläinainekset Ongelmallisem paa on tietää, missä kai­ kissa tu o tte issa piilee eläinaineksia.

Esim. kosm eettisista tuotteista ei aina rii­ tä tieto , onko ne testattu eläinkokein vai ei: valm iste saattaa kuite nkin kuulua eläinteollisuuden tuo tteisiin , m ikäli se si­ sältää eläinaineksia. Tavaraselosteet e i­ vät useinkaan kerro, ainakaan suom eksi, valm isteen to d e llis ta koostum usta, ja useat eläinaineksia sisältävät tu o tte e t ovat sellaisia, ettei niissä tu o te se lo ste i­ ta ole, esimerkkinä edellä mainittu asfaltti.

On kuite nkin helppo ymmärtää, m iten m onissa tu o tte issa piilee eläinaineksia, kun tietää, että 500 kiloisesta härästä vain vajaa puolet menee lihaksi — yli puolet lasketaan teurastuksen sivu tu o tte iksi.

Näistä tärkein on vuota. Sen käyttökoh­ teet vaihtelevat vaateteollisuudesta liimaja karton kiteo llisuu te en . Toisen tärkeän sivutuotteen muodostavat luut, sorkat, sarvet, jo is ta saadaan ennen k a ik k e ^ A kemian- ja film ite o llis u u d e n k ä y t t ä m ä ^ ^ gelatiinia. Luita kaiverretaan myös sähköholkeiksi, shakkinappuloiksi, pianonkoske ttim iksi jne. jne. M ustia sorkkia käyte­ tään kalsium syanidin valm istukseen, jo ­ ka on »olennainen osa teräksisten kuulalaakereiden valm istusta».

O m ituisia esimerkkejä eläinaineksia si­ sältä vistä tu o tte is ta on helppo listata: — taidem aalarien »kamelinkarva» pens­ se lit (lehmän korvan sisäpuolen karvat) — e lä in ruo kateo llisuus (veri) — m aateollisuuden la nn oittee t (veri) — auton galvanoitu teräsrunko (eläinrasva) — sellofaani (eläinrasva) — hyönteisten torju ntam yrkyt (eläinten m aksasta saatu erite) — kynttilät, maalit, muste, paperi. . . (tali) Listaa voisi jatkaa lo p u tto m iin .

E läim istä saadaan myös erilaisia ras­ voja, proteiineja, horm oneja, väriaineita jne., jo ita käytetään kosm etiikan- ja lää­ keteollisuudessa. N äistä valm isteista ei kuluttaja todellakaan löydä tuoteselostet­ ta kansankielellä, sillä silloin niiden myyn-

Kuva: Brian Gunn. kti varm asti rom ahtaisi. Kukapa ostaisi ^tuotteen, jonka kyljessä lukee:

Rusketu virtsahapon avulla Tämä te ksti vastaisi kuitenkin to d e lli­ suutta, s illä lihaasyövien eläinten virtsahappo on lu kuiste n aurinkovoiteiden pa­ lam ista ehkäisevä ainesosa. Tämä esi­ m erkki ei ole kä rjiste tty — seuraava lis ­ ta paljastaa osan kauniiden kasvojen kääntöpuolesta.

—

—

— — — t W —

— —

—

— —

am y la a s i

Entsyymejä porsaan haimasta. Sakeutusaine ko sm e tiikka tu otte issa . estrogeeni F o llikke lih o rm o n i, jo ta löytyy kanta­ vien koirien virtsasta. »Parantaa» ihoa.

Käytetään voiteissa. härän sappi Sakeutum isaine voiteissa. istukan erite Ryppyjen »poistaja», e rityise sti silm änym pärysvoiteissa. keratiini P roteiinia sarvista, linnu nsu lista , piikeistä ja eri eläinten tu rkiksista .

Sham poissa ja hiuskiinteissä. kollageeni Hyvin yleisesti käytetty ryppyjen ja vanhentum isen »vasta-aine». P roteii­ nia sidekudoksista. sive tti Sivettikissan anaalisista hajurauhasista Sitoo haihtuvat aineet parfyymeissa m in kkiö ljy Minkkirasvoista. Minkkitarhaajan kek­ s in tö hänen huom attuaan käsiensä pehmenevän ja kaunistuvan m inkke­ jä nyljettäessä. American Medical As­ sociationin mukaan ei kuitenkaan sen tehokkaam pi kuin m uutkaan rasvat. sorkkaöljy K eite tyistä kavioista ja karjaeläinten nikam ista saaduista öljyistä. V oiöljy voiteissa ja nesteissä. Voi aiheuttaa allerg isia reaktioita.

Testosterone propionat Härän kiveksistä. Voiteissa.

Virtsa-aine A ntise ptin en aine deodoranteissa ja antiperspiranteissa, ham m astahnois­ sa, suuvesissä, hiustenvärjäysaineissa, sham poissa ja käsivoiteissa.

Edellä olevia listoja tutkittaessa tajuaa, että on m ahdotonta bo iko to ida kaikkia eläinteollisuuden tuotteita. Elämme maa­ ilm assa jo nka to im ia emme itse voi täy­ sin ohjailla. Voim m e kuite nkin vaikuttaa hyvin suuressakin määrin, s illä Yhdysval­ tojen eläinsuojelu yhd istysten mukaan e läin teollisu ud en tuo tte id e n e lim in o im i­ nen ruokavaliosta auttaa eläim iä enem ­ män kuin mikään muu. Seuraavaksi tulee bo iko to id a lääke-, kemian- ja ko sm e tiik­ kateollisuuden valm isteita, jo issa on eläinaineksia tai jo tk a testataan eläinkokein.

Täydelliseen boikottiin on tällä hetkellä jä rje tö n tä mennä, s illä in h im illise e n elä­ mäntapaan kuuluu paitsi niiden tu o tte i­ den välttäm inen, jo ide n valm istuksessa eläim et ovat jo utun ee t kärsimään, myös toim inta. Ei ole m ie ltä siinä, että käyttää niin paljon aikaansa siihen, kun m ie ttii m itä voi tehdä ja syödä, ettei enää ehdi toim ia julm uuden vastustam iseksi. Terve järki tulee säilyttää tässäkin asiassa: liik ­ keelle tulee lähteä suu rista ja selkeistä lin jo ista , ja vähitellen, kun luulee, ettei enää voi edetä pidemmälle eläinteollisuu­ den tu o tte id e n boikotoinnissa, saa huo­ m ata uusien ovien aukeavan.

Yksilöstä yhteiskuntaan Yksilöllisen kam panjointim me päämää­ ränä on loppujen lopuksi y h te isku n n a lli­ sen m uutoksen aikaansaam inen. Siksi m eidän ei tule vain h ilja ise sti o lla tuke­ m atta e lä in te o llisu u tta . M eillä tulee olla aikaa ja energiaa a ktiivise sti vaatia sille vaihtoehtoja. Ja niitä olisi: esim. teollisuu­ dessa käytettävät eläinrasvat (vrt. em. esi­ merkit) voitaisiin korvata soijasta tai mais­ sista saatavilla rasvoilla.

In h im illiste n tuo tteiden tulee olla kaik­ kien saatavilla, m utta täm ä ei tapahdu it ­ sestään. Meidän tulee ilm aista tarpeem ­ me lähiym päristössä ja päättäjille: sen li­ säksi, että emme osta lihaa kertokaamme kauppiaallemme, että toivoisim m e parem­ paa kasvis- ja luontaistuotevalikoim aa; voim m e m yös esim. vaatia vapaasti kas­ vaneiden kanojen m unia lähikauppaam ­ me. Kem ikaalikauppiaan tu lis i saada tie ­ tää, että haluamme ostaa eläin aine ksis­ ta ja eläinkokeista puhtaita kosm eettisia valm isteita, ja lääkärim m e tu lis i suhtau­ tua kunnioituksella vaatimuksiim me vaih­ to e h to ise sta terveydenhoidosta. Näin voim m e o m ista tarpeistam m e käsin vai­ kuttaa yhteiskuntaan.

T ietoisuus synnyttää tarpeen, tarve ky­ synnän, ja kysyntä tarjonnan — tarjonnan, jo ka edistää sekä eläinten hyvinvointia että omaamme.

suosi: * Kotimaisia, m ahdollisim m an vähän kä­ s ite lty jä tu o tte ita ja pieniä paikallisia yrittä jiä . Näin voit itse ko n tro llo id a käyttäm iesi elintarvikkeiden laatua ja valm istustapoja. * M ikäli et halua tukea tehotuotantoa, osta liha ja kananmunat se lla isilta kas­ vattajilta, jo tka pitävät eläimiään hyvin.

Tiedustele kaupassa tuotteiden alkupe­ rää — vaadi vaihtoehtoja! Käytä m ie­ luum m in tuo re tta kalaa, kuin pakastet­ tua tuontitavaraa. * Käytä kotim a isia vihanneksia, ju u re k­ sia, marjoja, hedelmiä ja sieniä. Ne ovat puhtaam pia kuin ulkom a ilta tuodut tuo ttee t. * Maailm ankauppa, Africa-kauppa ja Ruohonjuuri Oy myyvät kehitysm aa­ tuotteita. Niiden myynti hyödyttää suo­ raan valm istajia kehitysm aissa, eikä v o itto jää suurten yritysten taskuun.

Nämä tu o tte e t ovat hyviä lahjaideoita.

Ruohonjuuri Oy myy uusiopaperista te h tyjä tu o tte ita — uusiopaperin käyt­ tö säästää suom alaisia m etsiä ja vesis­ töjä. Lähikaupastasikin saat uusiopa­ perista valm istettua wc- ja talouspape­ ria — käytä aina sitä. * Vältä m onikansallisten sarjojen kosmetiikka tu o tte ita , s illä ne on m itä toden­ näköisim m in testattu eläim illä. Joka i­ sella on m ahdollisuus käyttää ilman eläin koke ita valm istettu a ko sm e tiik­ kaa. M eiltä voit tila ta listan näistä tu o t­ teista. Vaadi tällaisia tuotteita myös s ii­ hen kem ikalioon tai tavarataloon, jo s ­ sa asioit.

v ä lt ä : MONIKANSALLISTEN YRITYSTEN TUOTTEITA CADBURY (Englanti): Cadbury S lo tts, Frosty, Gourm et, G unilla, Mc V itties, Ro­ sies, Schweppes, Sunkist, Wafers, W hite Cap. CASTLE & COOK: Dole, tu o re tu o tte ita A frikasta.

COCA COLA (USA): Coke, Fanta, M inu­ te Maid (appelsiinim ehu) Sprite.

CPC (Corn Products Co. USA): Alza, Caterplan, Dextropur, Dextrosal, H eilm an’s Best Foods, Karo, Knorr, Maizena, Mazola, Skippy, W inborgs, Ulrikan yrttitee.

PHILIP MORRIS (Englanti, USA): Gen­ eral Foods, Gevalia (kahvi), Kockensin mausteet, Maxwell House-kahvi, Möllers, Post riisi, Premiär, Seven-up, Siesta, Tang, Traktör-kahvi.

MARS (USA): Master Foods, Uncle Ben. NESTLE (Sveitsi): Chambourey, Cos­ m etic France, Crosse & B lackw ell, Findus, Lancome, Libby, L’Oreal, Maggi, Nescafe, Nescolad, N o rdfile t A/S, Poule au pot, S arotti, W ienerbagarn.

SANDOZ (Sveitsi): Mora, OLW, Wasabröd. Toim ii eri te o llisu ud en alo illa ja har­ jo itta a m yyntiä myös Suomessa (lääkkeet, nahka-, lakka-, painoväri- ja m u o vite o lli­ suutta).

UNILEVER (H ollanti, Englanti): Blä Band, Bong, Lift, Liptons, Sunlight, Andy, Bio-Luvil, C om fort, Corall, Lux, Sun-tiskiaine, Surf, Vim, Cavaj, Denim, Pepsodent, Rexona, S unsilk, T im otei, Lähekkäin, Beuty Care, Face It, Jane Helien, LdB, .............

Deo M ild.

KAANNA 7

nud M öller on eläkkeellä oleva TVK ja radiotoim ittaja. Om ien sanojensa mukaan hän on k irjo itta n u t ja to im itta n u t

tä on kysym ys — s iitä m uutos lähtee.

Knud M öller m uistelee ulkom aanm atkojaan.

— Espanjassa tai P ohjois-Afrikassa kohdellaan eläimiä vielä huonomm in kuin m eillä. Kanoja myydään elävinä ja jopa nyljetään elävältä. En ole o llu t tekem äs­ sä ju ttu ja eläim istä, m utta havaintoja on tu llu t tehtyä.

M illa isia to im in ta o h je ita kuuluisa TVja ra d io to im itta ja antaisi Koe-eläinten Suojelu yhdistykselle?

— Yleisön m ie len kiintoa voi edelleen herättää. M utta on m uistettava, että k iin ­ nostus on aaltoliikettä. Kaikki eivät tieten­

kään ole samaa m ieltä eivätkä pidä eläin­ suojelua tärkeänä asiana.

— O pettajat kouluissa voisivat k iin n it­ tää lasten huom iota siihen, e ttä eläinkin elää ja tuntee. Hämmästyttävän usein ih­ m iset ajattelevat, että nehän nyt on VAIN kisso ja ja n iille voi tehdä m itä vain.

Lopuksi Knud M öller vertaa yhdistystäm m e ih m isoikeu sjärjestö Am nesty In­ terna tion aliin .

— Tämä on Am nestyn sisarjärjestö eläim ille . Eläimen ja ihm isen kid u tta m i­ sessa on vain se ero, e ttä ihm inen käsit­ tää m istä on kysym ys — eläin ei tiedä m iksi sitä rääkätään.

9

1. 1 .-1 7 . 10. 1986

— H äkkikanalat ovat keskitysleirejä, to­ teaa to im itta ja Knud M öller. — Kyllähän kanat munivat silloinkin, kun juoksevat p i­ hamaalla.

Kuva: Yleisradion tiedotusosasto.

A.-K. Mäkinen 6000,— , L. Carrell 2700,— , H. Hästesko 700,— , L. Laakso 600,— , M. VarjosMalmström 400,— , T. Huuhko 70,— , E. Tiiho­ nen 60,— , S. Väyrynen 500,— , R. Renvall 200,— , O. Torsti 50,— , A. Kurki 50,— , P. Airio 100,— , S. Mennä 95,— , S. Vuorinen 100,— , R. ja K. Hukkila 120,— , S. Martikainen 100,— , I. Arneva 200,— , M. Metso 30,— , S. Nauha 100,— , S. Salmi 50,— , K. Leisto 200,— , I. Metsäkylä 100,— , T. Ahola 50,— , G. Räisänen 100,— , O. Oinonen 50,— , S. Tanskanen 20,— , I. Sauro 50,— , L. Tolvanen 50,— , S. Peltonen 200,— , T. Kanervo 50,— , S. Pellinen 100,— , K. Turunen 200,— , A.-M. Laxell 50,— , L. Sjöberg 100,— , P. Kivelä 70,— , S. Tolonen 300,— , M. Jääskeläinen 30,— , M-L. Stählberg 100,— , A. Dahlström 100,— , T. Raunio 100,— , I. Haavis­ to-Kurittu 900,— , I. Alisalo 25,— . M Alanko 15,— , H. Sandell 20,— , P. Kiiveri 100,— , K. Rä­ sänen 10,— , I. Lehtimäki 100,— , M-L. Loukasmäki 50,— , A. Ruponen 50,— , A. jaT . Lindroos 50,— , Sokoloff 50,— , A. Virtanen 30,— , M. Turppa 30,— , A. Lintunen 30,— , S-R. Raja-Alho 100,— , N. Haahkola, A. Kaukinen, P. Laiho, J. Lailukoski, S. Tuomivaara, A. Vitikka 100,— , M Rajamäki 50,— , P. Leppänen 20,— , M. Ottelin 20,— , R. Olander 150,— , S. Maunuksela 100,— , C. Matikainen 100,— , S. Haila 50,— , Jyväsky­ län Koe-eläinten Suojelu 725,86, T. ja S. Suni ja E. Davidow 493,50, S. Niemi 30,— , Suomen Pankin teatterikerho Fyrkka 400,— , R. Palojär­ vi 50,— , K. Nurmi 500,— , T. Sipiläinen 50,— , K. Manninen 50,— , E. Mehtonen 50,— , Kokkolan alueosasto 250,— , A. Viitanen 50,— , L. Siito­ nen 20,— , H. Seitasaari 100,— , R. Kareinen 100,— , M. A. Kauttua 200,— , P. Lehtonen 60,— , K. Asikainen 10,— , Liisa Lindänin testamentti 500 000,— , S. Lohikallio 408,65, H. Partanen 20,— , H. Pirhonen 300,— , T. Pohjanpalo 150,— , J. Tuomola 100,— , T. Dolmatoff 20,— , K. Sep­ pänen 10,— , ML. Kostamoinen 20,— , A. Porlamo 10,— , M. Jalkanen 10,— , H. Lehtonen 10,— , M. Eerola 10,— , K. Sirkjärvi 10,— , Tengbergen (?) 100,— , V. Kostamo 50,— .

SÄÄTIÖLLE

»joitakin tuhansia juttuja». Työ on vienyt hänet noin 35 maahan. Työnsä vuoksi tai ohella hänelle on karttunut laaja tietomää­ rä päivän po ltta vista aiheista. Hän on usein ottanut kantaa m aailm anpoliittisiin tapahtum iin ja tila n te is iin om alla rauhal­ lisen vakuuttavalla tavallaan. Yhä edel­ leen voim m e kuu lla hänen jo skus puhu­ van tu tu k s i käyneellä äänellään radiossa tai TV:ssä — hän on mm. puhunut rauhan puolesta.

Knud M öller kantaa hu olta m yös ih m i­ sen ju lm u u d e sta eläim iä kohtaan. »Eläim iä käytetään laboratorioissa, m issä ih m is e t kokeilevat niide n re a ktio i­ ta. Pieniä apinoita sidotaan laitteisiin. Kis­ soja ja koiria leikataan elävinä. H iiriä kin voidaan käyttää tä lla isiin tarkoitu ksiin.

Kokeet ovat usein hyvin tu ska llisia n ä il­ le eläim ille. Näin tekevät ihm iset eläim ille — viisastuakseen, kuten väitetään. Ovat­ ko eläim et m illoinkaan tehneet vastaavaa ih m isille? Kum pi on tällaisissa tapauksis­ sa eläim e lline n — eläin vai ihminen?»

Näin Knud M öller pohdiskelee Rauhan puolesta -lehdessä 2/86.

Ensim m äiseksi tulee tavatessam m e puhe eläinkokeista. Kysyn m iten hän on tu llu t kiinno stune eksi asiasta jäseneksi liittym ise e n asti, m u tta hän ei suoranai­ sesti vastaa kysym ykseeni.

— Luonto on raaka. Ihm iset ovat osa luontoa ja siis raakoja hekin. Siinä ei ole mitään kum m allista. M utta kun lääkärit väittävät, että eläinkokeilla voidaan tutkia ja saada m yön te isiä ih m istä koskevia tu ­ loksia, se kuulostaa kum m alliselta. En voi sanoa asiasta m itään, s illä en ole lääkä­ ri. M inusta vain tun tu u, e ttä e läin koke is­ sa saadaan tie to ja ainoastaan niistä eläi­ mistä, jo ita kulloinkin tutkitaan, eikä suin­ kaan ihm isestä. Saadaan selville esim er­ kiksi, m iten määrätyt asiat vaikuttavat h ii­ riin — m utta m iten se liitty y ihm iseen?

— Tuntuu jotenkin siltä, että eläintä on yksinkertaisesti TURHAA käyttää kokeis-

sa. Jos on kysym yksessä lääke, jonka vai­ kutuksia ei tunneta, eläinkokeilla saadaan selville vain, m iten lääke vaikuttaa tähän nim enom aiseen eläimeen. Esim erkiksi e ttä rotta ei saa s iitä syöpää.

— Ihm isiä näihin kokeisiin pitäisi käyt­ tää. Ihm iseltä voi kysyä, haluaako se osal­ listu a kokeeseen. E läim eltä ei kysytä.

Tässä välissä m inä ehdin kysäistä Knud M ölleriltä, onko hänellä om ia e lä i­ miä. Tuim a ilm e pehmenee hiukan.

— K oiria m in ulla on o llu t. Jos koiraa kohtelee hyvin, sekin kohtelee sinua hy­ vin. Saksanpaim enkoiria usein väitetään vaarallisiksi pedoiksi ym., m utta m inun saksanpaimenkoirani ovat olleet suloisia.

Ja jo s koira juoksee esim. jäniksen peräs­ sä, ei se s itä saa kiinni.

Seuraavaksi hän alkaa puhua eläintar­ hoista. | — Eläinten sulkem inen eläintarhoihin on id io o ttim a ista . Jos on nähnyt, m iten eläimet liikkuvat luonnossa, voi nähdä, et­ tä se on heidän tapansa elää — ei tu ijo t­ tam inen kaltereiden takaa.

Entä uhanalaiset la jit, niiden s ä ilyttä ­ minen eläintarhoissa; siihenhän eläintar­ hojen puolustajat aina vetoavat.

— Eläinlajeja on kuollut sukupuuttoon m iljoonia vuosia. Myönnettäköön, että se ero entisaikoihin nähden on, että ihminen nykyajan menetelmillään aiheuttaa paljon enemmän haittaa kuin luonnonm ullistuk­ set kauan sitten .

— M utta ei sekään ole mikään syy aiheuttaa elä im ille kärsim yksiä.

Entä m itä m ieltä Knud M öller on tu rkik­ sista?

— Jotku t ovat sitä m ieltä, että on upe­ aa kun nainen seilaa sisään m in kkiturkki yllään. Se on statussym b oli. Yhtä hyvin tätä virkaa voisi to im itta a jo kin muu tak­ ki ajan m ittaan.

Eläinten tehokasvatuksesta hänellä on m yös vankat m ie lip itee t. Kanoista oli puhe. g — Häkkikanalat ovat k e s k ity s le ire jä !

Kyllähän kanat m univat s illo in k in , kun juoksevat piham aalla.

Puhumme ihm isen aggression ja eläin­ rääkkäyksen välisestä suhteesta.

— Ihminen on aggressiivinen. Hän läh­ tee hyvin helposti purkamaan aggressioi­ taan. Yksi esim erkki tästä oli esim. Faulklandin sota, jo llo in rauhaa rakastavista en g la n tila isista tu li aivan hysteerisiä.

— Kun väkivalta purkautuu ihm iseen, tiedetään kehen se suuntautuu. Kun eläi­ m ille ollaan julm ia, ne eivät ymmärrä sitä.

— Ihm iset syövät lihaa; emme ole sen kum m em pia kuin m äärätyt eläim etkään, s ille tu skin mitään voi. M utta voisim m e tehdä sen verran, että tappaminen ei edel­ lyttäisi kärsimyksiä. On olemassa teurastustapoja, jo tk a ovat kivuttom ia.

— Väkivalta nykyajan yhteiskunnassa on m erkillinen ilm iö. Se jo h tu u usein enem m änkin yhteiskunnan rakenteista kuin yhden ihm isen ratkaisuista.

M itä valtiovallan tu lis i tehdä eläinrääk­ käyksen estäm iseksi?

— Onhan n iitä lakeja ja määräyksiä.

Yksityisen ihm isen pitäisi ymmärtää m is­

LAHJOITUKSET

8

Knud Möller on meille kaikille tuttu TV- ja radiotoimittaja. Hä­ nen sympaattinen äänensä on vä­ littänyt meille vuosien mittaan tietoja ja kommentteja maailman tapahtumista. Vähemmän tun­ nettua lienee, että hän esittää melko voimakkaita kannanottoja eläinsuojelun puolesta. Knud Möller on yhdistyksemme jäsen, ja hänen mielipiteensä ihmisen käyttäytymisestä eläimiä koh­ taan voisivat hyvinkin sopia Va­ pauta Eläimet Elämäntavallasi ■kampanjamme esipuheeksi. »Tä­ mä on Amnestyn sisarjärjestö eläimille», hän sanoo yhdistyksestämme.

LAHJOITUKSET:

— Ruohonjuuri Oy, puh: 90-418 331, Pih­ lajatie 20, 00270 HELSINKI (edistää vaihtoehtoista liiketoim intaa, myy mm. uusiopaperituotteita).

— Y m päristökeskus/M aailm ankauppa, puh: 90-491 559, Hietaniem enkatu 10, 00100 HELSINKI (suo ratuo ntia kehitysm aista, »Kuluta harkiten»-lista).

— A frica-kauppa Elen, puh: 90-446 134, M annerheim intie 44, 00260 HELSINKI (suoratuontia Afrikasta).

— Suomen Luontaisterveyden liitto , puh: 90-657 545, Liisankatu 12 E, 00100 HELSINKI. — Biodynaam inen yhdistys, puh: 90644 160, Uudenm aankatu 25 A (mm. tie to ja viljelijö istä, jo ilta saa bio­ dynaam isia tuotteita).

HAASTATTELU RAILI VESANEN

r.y:n

M u is ta m yös:

ELÄIM ELTÄ El K Y S Y TÄ

Milja Ojala 50,— , Muovi- jaTaloustarv. 30,— , T. Jokinen 30,— , Nimetön 50,— , Lena Fransman 100,— , Leena Hellman 50,— , Pirjo Nuorjoki 100,— , Ulla Saarikivi 50,— , M. Auer 100,— , Anja Rantalainen 20,— , Eine Raatikainen 100,— , He­ lena Lehtomäki 100,— , Esko Salonen 50,— , Ca­ milla Kalax 20,— , Tuula Aaltonen 50,— , Sari Ahvenjärvi 50,— , I. Haavisto-Kurittu 70,— , Kir­ si Asikainen 10,— , I. Jokiranta 50,— , Aileen Lehos 100,— , Seija Iskari 100,— , Kirsi Lassila 50,— , Pirjo Helinummi 50,— , Sanna Siljamäki 100,— , Mirjam Liuttu 50,— , Merja Mikkonen 50,— , Matti Aarnio 100,— , Tamara Vasiljeva 25,— , Pirkko Roine 50,— , Arja-Leena Kauppi­ nen 50,— , Marja-Sisko Virtanen 50,— , Anna VVallenius 50,— , Mailis Jääskeläinen 50,— , Ma­ rina Gustafsson 20,— , Anneli Väre 50,— , Sari Vuokko 20,— , Maarit Tammi 50,— , Päivi Niemi 100,— , Ilpo Leskinen 20,— , Kyllikki Nurmi 50,— , Ulla Immonen 25,— , Olli Poroila 50,— , Marja Toivanen 50,— , Tuomo Hytönen 10,— , Merja & Sirpa Mynttinen 50,— , Eila Sulander 60,— , G. S. 1000,— , Tiina ja Päivi 35,50, Raili Kinnar 100,— , Marja Paju 20,— , Minna Uurai­ nen 50,— . Tarja Hämäläinen 50,— , Sirpa Tuo­ minen 100,— , Nimetön 100,— , Irma Teikari 37,— , S-R Raja-Alho 200,— , Tuija Hyttinen 50,— , Sinikka Sepponen 100,— , Klaudia Kinnar 50,— , Katri Puittinen 50,— , Pirjo Halttunen 100,— , Heikki Turunen 50,— , Sirkka Lehtoran­ ta 50,— , C. Backman 15,— , Leena Nieminen 20,— , Jari Sumiloff 30,— , Reijo Väisänen 30,— , Essi Myllylä 30,— , Sirpa Muhujärvi 50,— , Kat­ ja Väliviita 5,— , Pirjo Kallo 50,— , Leena Lehto 100,— , Kitty Längström 40,— , Tuija Helin 15,— , Merja Kuusinen 50,— , Susanna Sarin 20,— , Keijo Honkala 150,— , Marja Simonen 50,— , Katariina Niinistö 20,— , Anne Heikkurinen 100,— , S. Piippo, A-R Lindgren 200,— , Is arunn 50,— , Katri Leskinen 50,— , Sirkka Hän­ ninen 100,— , Kyllikki Nurmi 50,— , Merja Huovelin 100,— , Ritva Vuori 300,— , Satu Lohirinne 100,— , Helge Eksolm 150,— , Tanja Vieno­ nen 100,— , Timo Mölsä 50,— , Vappu Piippo 100,— , Anna-M, Lindfors 100,— , Tuula Ranta­ la 30,— , Sirpa Starkman 50,— , Peski Vilppi perh. 250,— , Inkeri Aarnio 200,— , Terttu Aulan­ ko 70,— , Hilkka Sahlberg 60,— , Virpi Kettunen & Pekka Suomäki 200,— , Marianne Schleutker 200,— , Leena Ojanen 20,— , Siv Borelius 50,— , Paula Kiiveri 100,— .

SUOJELU

HALUATKO VAIKUTTAA? SEN VOIT TEHDÄ OTTAMALLA YHTEYTTÄ ESI­ MERKIKSI SEURAAVIIN TAHOIHIN: — Kansanedustajat on va littu ajamaan m eidän asioitam m e. Ota yhte yttä »Oman» puolueesi kansanedustajiin tai Vihreiden eduskuntaryhm ään, m i­ käli vierastat puoluepolitiikkaa. Edus­ kunnan keskuksen puh: 90-4321.

— Maa- ja m etsätalousm inisteriön eläinlääkintöosasto on maamme ylin eläinsuojeluviranom ainen. Eläinsuojeluylitarkastaja, puh: 90-160 33 17, os. Vuorik. 16, 00100 HELSINKI. Maa- ja m etsätalousm inisteriössä voit ottaa yh te yttä m yös m aatalousosas­ toon.

— M aataloustuottajain K eskusliitto MTK Oy, puh: 90-695 51, Sim onkatu 6, 00100 HELSINKI. Y hteyttä voit ottaa esim. tuotanto- ja m arkkinapoliittiseen osastoon tai lihaja m aito-osastoon.

— Kuluttajat — Konsum enterna ry, puh: 90-626 206, V ilhonk. 6 F, 00100 HEL­ SINKI. — K u lu tta ja n e u vo n ta liitto ry, puh: 90-701 27 44, V iherniem enkatu 5, 00530 HELSINKI. — K uluttaja-lehti, puh: 90-629 677, 654 163, Liisankatu 19 A, 00100 HEL­ SINKI. — Kesko Oy, puh: 90-1981, Satam akatu 3, 00160 HELSINKI (elintarvike ja päivittäishygieniaosastot).

— Elanto Oy, puh: 90-7341, Häm eentie 11. 00530 HELSINKI. — EKA Oy, Itäkeskus 7, puh: 90-334 011, K antelettarentie 1: 90-5633 322.

— T ukkukauppojen Oy (TUKO), puh: 906191, Fabianinkatu 23,00130 HELSIN­ KI. — Tuottajain Lihakeskuskunta (TLK), puh: 90-717 911, Vanha T alvitie 5, 00500 HELSINKI. — T urkiska up pia itte n Oy, puh: 90177 522, Keskuskatu 3,00100 HELSIN­ KI. — T u rkistu o tta ja t Oy, puh: 90-849 81, M artinkylänt. 48, 01720 Vantaa.

KNUD MÖLLER:

KOE-ELÄINTEN

SUOMEN UNILEVER-YHTIÖIHIN KUU­ LUVAT: Paasivaara Oy, Turun Saippua Oy, Lipton Oy, Leverindus ja Pierre Robert Oy. UNITED BRANDS (USA): C hiquitabanaanit ja kukat.

TÄYDELLISEMMÄN LISTAN VOIT TI­ LATA: M AAILM ANKAUPPA, Hietaniemenk. 10, 00100 Helsinki, puh: 90-491 559.

TERVEYS JA E P Ä V IR A LLIN E N LÄ Ä K ETIED E SAANA SAARINEN

Luonnonmukaisten terveydenhoitomuotojen ja sairauksien ennal­ taehkäiseminen johtaa parhaassa tapauksessa vähitellen samaan kuin mihin eläinsuojelu pyrkii. Nimittäin lääketieteellisten eläinkokeiden vähenemiseen, koska kemiallisten lääkkeitten käyttö käy tarpeetto­ mammaksi. Luonnonmukaisilla elämäntavoilla, kuten esimerkiksi kasvissyönnillä voidaan myös vähentää eläinten käyttöä maataloudessa.

Me Kaikki tiedäm m e, m iten terveys ja eläinkokeet liittyvät toisiinsa. Eläinkokei­ ta puolustellaan lääketieteessä yleensä sillä, e ttä on kyse ihm isen terveydestä.

M oniin selvästi elin ta p o ih in liitty v iin sai­ rauksiin pyritään löytäm ään valm iste, jo ­ ka poistaa helposti ja nopeasti itse aiheu­ tetun vaivan. On luonnollista, että monet sairaudet ovat vakavia ja että emme ole vielä kovin p itkä llä ennalta ehkäisyssä, m utta tun tu u e e ttise sti katsoen väärältä pakottaa m iljoonat eläimet kärsimään, jo t­ ta ihm inen saisi jatkaa luonnonvastaisia elämäntapojaan. Jossain täytyy olla vikaa, että aine ellisia ja henkisiä voim avaroja ei suunnata enemmän sairauksien ennalta ehkäisyyn ja ihm isen luonnonm ukaiseen, kokonaisvaltaiseen hoitam iseen oireiden poistam isen sijaan. Yksi varsin tärkeä ja olennainen tapa tehdä eläin suo je lutyötä on pyrkiä tekemään eläinkokeet tarpeet­ tom iksi. Terveyden parantam inen ilm an eläinkokeiden apua on tästä syystä m itä arvokkainta eläin suo je lua ja sam alla o leellisesti myös ihm isen suojelua. Tosin täm ä ei poista kaikkia eläinkokeita, m u t­ ta sillä on kuitenkin olennainen m erkitys m onella tavalla. Vähin ei ole se, e ttä ko­ konaisvaltaisesti terve ja tasapainoinen ihm inen suhtautuu terveesti m yös e lä i­ miin, ts. kunnioituksella eikä hyväksikäyt­ täm isellä.

Epävirallisen lääketieteen alueella suuntaus on nimenomaan pyrkiä auttamaan ihm isiä ja eläimiä, kuten myös ym päristöä siten, e ttä luontoon itseensä kuuluvat voim at pääsevät toim im aan.

Tarkastelen tässä artikke lissa erilaisia epävirallisen tai vaihtoehtoisen tervey­ denhoidon m enetelm iä ja lä he stym ista­ poja ihmisen kokonaisuuden kannalta. Ih­ m isen olem ukseen kuuluvat ruum is, tu n ­ ne ja ajatukset. Lisäksi ih m ise llä on tah­ to ja m onien näkem ysten mukaan myös näkymätön energiataso, eetteriruum is tai bioenergiakenttä. Terveydenhoidon viral­ linen lähestym istapa ottaa huom ioon en­ nen kaikkea ruum iin ja myös jo n kin ver­ ran tunnealuetta.

Epävirallisessa lääketieteessä (kansan­ parannuksessa, luonnonlääketieteessä, biolääketieteessä, laajennetussa lääketie­ teessä, pehmeässä lääketieteessä, tai m iksi tätä alue tta nyt halutaankaan ku t­ sua) on puolestaan järjestelm iä, jo tk a o t­ tavat huom ioon ihm isen kokonaisuutena, m u tta on myös niitä, jo tk a ottavat huo­ m ioon vain yhden tai useamman osaalueen.

Fyysinen taso Ne fyysiset perusasiat, jo ita ihm inen tarvitsee, ovat ilma, vesi, ravinto, liik u n ­ ta ja lepo. Emme tule fyysisesti toim een ilm an maata, vettä, ilm aa ja tu lta eli läm ­ pöä. M uita terveyden p e ru ste kijö itä ovat

mielekäs työ ja ihm issuhteet. Ympäristön saastuessa joudum m e yhä selvemmin te ­ kem isiin fyysisen kehom m e sietokyvyn rajallisuuden kanssa. Tulevaisuudessa suurimmaksi haasteeksi näyttääkin m uo­ dostuvan se, m iten vähentää ym päristön tuh outum ista ja sam alla m iten säilyä ter­ veenä yliku o rm ite tu ssa ym päristössä.

F yysisellä ta so lla voim m e m onella ta ­ valla vaikuttaa terveyteem m e. O lennais­ ta on liikunnan, ruokailun, työn ja levon välisen rytm in ylläpitäm inen. Näistä pe­ rusasioista huolehtim inen riittää jo yllä t­ tävän pitkä lle ja ne luovat perustan kai­ kelle m uulle.

Terveellisyyteen tai eettisyyteen perus­ tuvia ruokavalioita on m onenlaisia. Y lei­ sin Suom essa on laktovegetaarinen ruo­ kavalio, joka sisältää kasvikunnan tuo ttei­ ta ja m a ito ta lo u stu o tte ita , ei kuitenkaan välttäm ättä m aitoa. M uita m eillä tu n n e t­ tu ja ruokavalioita ovat itäm aiseen yin- ja yang-oppiin perustuva m akrobiotiikka, Ann VVigmoren kehittäm ä Elävä ravinto, jo ssa id u illa ja verso illa on keskeinen osuus ja veganism i, jo ssa syödään vain kasvikunnan tu o tte ita . Ravinnon kentäl­ lä paljon ovat saaneet huom iota v ita m ii­ nit ja hivenaineet, joide n epätasapaino näyttää olevan monen terveysongelm an taustalla.

Fyysisen alueen hoitom uotoja on ravin­ non ohella useita. N äistä käytetyim m ät ovat erilaiset hieronnat ja liikuntahoidot.

Tällä alueella tullaan varsin lähelle viral­ lisia hoitom uotoja, sillä hieronta ja monet m anipulaatiom enetelm ät ovat jo pitkä lti osa v ira llis ta terveydenhoitoa. Voidaan olettaa, että lähivuosina esim erkiksi ki­ ropraktiikka ja naprapatia saavuttavat yhä hyväksytym m än aseman.

psykodraama, logoterapia, gestaltterapia ja transaktioanalyysi. Useat näistä mene­ telm istä tähtäävät ihm isessä olevien tunne lukkiutum ien ja ongelm ien syiden pur­ kamiseen. Alue on varsin laaja ja tun tu u siltä, että eri lähestymistavat ovat voimak­ kaasti tulo ssa esille ja käyttöön. Erilaisia a iste ih in perustuvia hoitoja, jo tka läpäi­ sevät m yös ihm isen henkisen o lem u s­ puolen, on käytetty myös v ira llisella puo­ lella. Näitä ovat m usiikkiterapia, taid ete­ rapia, väriterapia, m uovailuterapia ja kir­ jallisuusterapia. Mielekästä kaikissa näis­ sä edellä m ainituissa hoidoissa on se, et­ tä pyritään löytämään ongelm an syy ja poistam aan se ilm an lääkkeiden apua.

Energiahoidot N iin sanotun energiatason alueella on myös olemassa lukuisia menetelmiä. Läh­ töko hta niissä on se, että ihm isessä, ku­ ten kaikkialla luom akunnassa, oletetaan olevan näkym ätöntä bioenergiaa, jo ta on eri ku lttu u re issa n im ite tty eri nim illä, intiassa s itä on ku tsu ttu pranaksi, kiin a s­ sa chi:ksi, läntisessä ku lttu u rissa ee tte­ riksi tai bioenergiaksi.

T utuin tämän alueen sovellutus on itä­ m aisesta lääketieteestä peräisin oleva akupunktuuri, jossa ihmisen energiakanaviin, m eridiaaneihin vaikutetaan n e u lo il­ la. Vaikka akupunktuurin vaikutusm eka­ nism ia ei täysin tunneta, se on Suom es­ sakin hyväksytty vira lliste n ho itojen p ii­ riin.

A ku p u n ktu u rille sukua ovat s itä van­ hempi itsehieronta, do-in, jo ssa hieron­ nalla, n a p u te le m a lla ja v e n ytte lyillä vai­ kutetaan energiakiertoon. Shiatsu, sorm il­ la painam inen, on akupunktuurin ja p a n i­ lainen versio, jo ssa toinen ihm inen hie­ roo toisen e n erg ialinjoilla sijaitsevia akupisteitä. On m yös m uita tähän ryhmään luettavia hoitoja, kuten polariterapia, jo s ­ sa energioita vahvistetaan lähinnä kosket­ tam alla kehon eri kohtia. Vyöhyketerapia eli refleksologia perustuu puolestaan ns. energiavyöhykkeisiin, jo ita katsotaan ke­ hossa olevan kym menen. Suom alainen versio ärsytyshoidoista, jo ik s i akupunk­ tuuri katsotaan, on lähinnä kuppaaminen ja taulaam inen.

Psykosomatiikka

Rajatieteelliset menetelmät

Vaikka ravinto, liikunta ja lepo ovat kes­ keisiä terveystekijöitä, ne eivät aina yksin riitä, s illä ihm isessä on m uitakin olem us­ puolia. Ihmisen tunnealueen hoito on pit­ kälti laim inlyöty kulttuurissam m e. Psyko­ som aattisten sairauksien ja vaivojen mää­ rä on lukem aton, puhum attakaan psyyk­ kisistä häiriöistä ja psykiatrisista sairauk­ sista. V ira llisen lääketieteen keinot ovat tä llä alueella ra jo ite tu t, vaikka lu o n n o lli­ sesti n iillä kin on oma tärkeä paikkansa.

E pävirallisella kentällä tunnealueen hoito on pitkälle ennalta ehkäisevää ja jo ­ kaista ih m istä koskettavien psyykkisten ongelm ien ratkom ista m uullakin kuin pu­ heen tasolla tai lääkkein. V ira llisia mene­ te lm iä täydentävät lu kuisa t epäviralliset m enetelm ät, jo is ta kenties käytetyim piä ovat m ie tiske ly ja erilaiset ren to utum is­ m enetelmät. M uita m eillä tun n e ttu ja me­ netelm iä ovat mm. reichilainen psykote­ rapia, bioenergetiikka, prim aaliterapia,

Niin san ottuja rajatie te ellisiä m enetel­ miä yhdistää se, e ttä ihm istä pidetään pe­ rim m iltään kuolem attom ana henkenä.

K lassisin tämän alueen parannusmenetelm ä on henkiparannus, jo ssa paranta­ ja yleensä pitää itseään näkym ättöm än, jum alallisen tai jonkin korkeamman ener­ gian välittäjänä. Tämän energian katso­ taan parantavan vaikeitakin sairauksia, to­ sin ei yleensä n.s. karm allisia sairauksia, jo tka saattavat o lla seurausta edellisten eläm ien teoista. Taustalla saattaa toisin sanoen o lla ajatus jälleensyntym ästä.

Rajatieteellisten m enetelmien ryhmään voidaan katsoa kuuluvaksi m yös jälleensyntym isterapia, jossa pyritään po ista­ maan aikaisem pien eläm ien aiheuttam ia traumoja, joiden katsotaan olevan joide n­ kin vaivojen ja sairauksien syynä. Myös ja lokiviterapia, jo ssa erilaiste n kite itte n katsotaan välittävän ja vahvistavan ener­ giaa, voidaan myös liittä ä tähän ryhmään.

Lääkin täjärjes telmä t E d e llä m a in ittu je n m enetelm ien lisäk­ si on olem assa järjestelm iä, jo issa yhdis­ tetään ihm isen eri tasojen ho id ot to is iin ­ sa. Näiden järjestelm ien kohdalla voidaan ehkä oikeutetuim m in puhua kokonaisval­ taisuudesta.

Itäm ainen lääketiede, jo sta akupunkuri on vain osa, hoitaa eri m enetelm ilF ä koko ihm istä. Tästä syystä jo tk u t ovat kritiso in e e t akupunktuurin irro ttam ista s iitä hoitokokonaisuudesta, johon se on alun perin kuulunut.

Vanhimpia lääketieteen koulukuntia on Intiasta kotoisin oleva Ayurvede, joka kä­ sittää lu kuisia eri h o ito ja ja lähestym is­ tapoja ruokavalioista ja hieronnasta ajat­ telua ja tun nea lu etta vahvistaviin mene­ telm iin. Itse länsim aisen lääketieteen isän, Hippokrateen, arvellaan välillise sti saaneen suuren osan opeistaan Ayurvedasta. Toinen itämainen lääketieteen kou­ lukunta on tiib e ttilä in e n lääketiede, jo s ­ sa sairauden hoitotapa määräytyy m on i­ m uotoisen, syitä tutkivan diagnoosin m u­ kaan.

Klassinen jä rjeste lm ä on myös hom e­ opatia, jonka ke h itti to h to ri Samuel Hahneman 1700-luvun lopulla. Siinä on peri­ aatteena ajatus, e ttä sama parantaa sa­ man eli lääkkeet valitaan sen mukaan, e t­ tä vaivaan annetaan sellaista lääkettä, jo ­ ka aiheuttaa suurina annoksina kyseisen sairauden kaltaisia oireita. Lääkkeet on valm istettu potensoim alla eli laim enta­ m alla niin m onta kertaa, että alkuperäis­

tä ainetta ei valm iissa tuotteessa ole enää kuin äärimmäisen pieniä määriä. M itä laim ennetum pi lääke on sitä voim akkaam ­ min sen on tod ettu vaikuttavan.

A ntroposofinen laajennettu lääketiede on he ng en tu tkija Rudolf Steinerin v irik ­ keiden pohjalta kehitetty järjestelm ä, jo s ­ sa käytetään useita m enetelm iä ottaen huom ioon ihm isen ruum is, psyyke, tah­ to ja henki. H oitoa antavat virallisen lää­ ketieteen koulutuksen saaneet lääkärit, jo tk a ovat op iske lle et lisäksi an tro po so­ fis ta lääketiedettä. A n tro p o so fise t lääk­ keet valmistetaan kivi-, kasvi- ja eläinkun­ nan tu o tte is ta potensoim alla eli laim en­ tamalla. Lisäksi hoitoina käytetään eurytmiaa eli e riko istu n u tta liikuntaterapiaa, taideterapioita, rytm illistä hierontaa ja po­ tilaan ja lääkärin välisiä keskusteluja.

Kansalais toimin ta Epävirallisen lääketieteen h a rjo itta m i­ nen, to isin sanoen parantam inen m uilla kuin virallisilla m enetelm illä on virallisesti ottaen puoskarointia. Viranom aiset eivät kuitenkaan yleensä puutu epävirallisen lääketieteen h a rjo itta jie n to im iin kuin kantelutapauksissa. Puoskarointipykälää ikään kuin kierretään sillä, että puhutaan hoitam isesta ei parantamisesta. Toisaalta ho itoa lalla on yle isesti nähtävissä m erk­ kejä siitä, että pehmeämmät arvot ovat lä­ päisem ässä hankalim piakin alueita.

Kansalaisjärjestöillä ja yksityisillä kan­ s a la isilla on pehmeämmän, luonnonm u-

Ravinto, liikunta ¡a lepo ovat keskeisiä terveystekijöitä, m utta ihm isessä on m u ita ­ kin olem uspuolia.

Kuva: Ism o Hölsä.

kaisemman lähestymistavan etenem ises­ sä suuri m erkitys, aivan kuten eläinsuo­ jelussakin. Erilaisten jä rjestö jen yh te is­ työtä voidaan pitääkin mielekkäänä ja pe­ rusteltuna, etenkin jos päämäärät ovat pit­ kälti samat vaikka keinot poikkeaisivatkin.

Tästä syystä voidaan katsoa, että Koeeläinten suojelu ry. saa oman tavo itte en­ sa kannalta suoranaista o le e llista hyötyä vaihtoe htoiste n terveydenhoitom enetelm ien käytön lisääntym isen myötä. S illä jos epävirallisen lääketieteen tavoitteena voidaan pitkä llä tähtäim ellä pitää sitä, e t­ tä saadaan sairauksien syyt m ahdollisim ­ man pitkälle elim inoitua, kem iallisten lää­ keaineiden käyttö vähenee olennaisesti.

Lääketeollisuuden, jo ka on keskeinen koe-eläinten käyttäjä, on näin ollen ryh­ dyttävä vähitellen suuntaamaan voimava­ rojaan toisenlaiseen tuotantoon. Merkke­ jä on jo nähtävissä esim erkiksi siitä, että lääketeollisuus on ottanut m erkittäviä as­ keleita lu o n ta istu o tte id e n suuntaan.

M erkittävim m istä tämän alueen kansa­ la isjä rje stö istä m ainittakoon Terveyden­ hoidon valinnanvapaus ry, Suomen Luontaisterveyden liitto ja Juho Vainion sää­ tiö. Lisäksi on lukuisia järjestöjä ja yhdis­ tyksiä, jo tka ovat m uodostuneet eri tera­ piam uotojen ym pärille.

ANJA EERIKÄINEN — LEGENDA JO ELÄESSÄÄN

NO RSUT P O IS S IR K U K S IS T A - V IH D O IN K IN !

HANNELE LUUKKAINEN

Anja ja hylkeenpoikanen (kuva: A. Eerikäi-

TEKSTI JA KUVAT: KAARINA KIVIVUORI

Tämän syksyn kuuma puheenaihe on ollut maa- ja metsätalousmi­ nisteriön päätös kieltää norsujen pito suomalaisissa sirkuksissa. Eläin­ suojeluyhdistysten sitkeä kampanjointi ei ole siis ollut turhaa: sirkusnorsukielto oli ensimmäinen konkreettinen voitto taistelussa eläinten oikeuksien puolesta. Norsut eivät suinkaan olleet suurin eläinsuoje­ lullinen ongelma maassamme, mutta nyt tehty päätös oli oikea ja näyt­ tää toivottavasti tietä suuremmille parannuksille eläinten asemassa. oe-eläinten Suojelu ry on kehottanut tuon tuo sta kin jäseniään b o ik o to i­ maan d e lfin a a rio ita ja sirkuksia, jo issa e siin tyy vapaudesta p yyd ystettyjä eläi­ miä. Näissä asioissa on lähimpänä yhteis­ työkum ppanina o llu t Vihreä R isti ry. V ii­ meaikaiseen kam panjointiin on kuulunut yleisönosastokirjoittelua, rintanappi »Vil­ lielä im e t pois sirkuksista», vetoom us MTVJIe ja YLE:lle, etteivät ne näyttäisi se lla isia sirku soh jelm ia, jo is s a on v illi­ eläim iä esiintyjinä. Seuraavassa eräs ker­ tom us tapahtum ista, jo tk a osaltaan vai­ ku ttiva t siihen, että sirkusnorsujen pito k ie lle ttiin .

K

Jotain alkaa tapahtua Elokuun alussa ju lk a is tiin useiden päi­ välehtien yle isön osa sto issa Hannele Luukkaisen k irjo itu s sirku selä in te n ju l­ m ista kou lu tu sta voista ja ahtaista, virikkee ttö m istä oloista . K irjo itu kse ssa k iin ­ n ite ttiin huom iota nim enom aan sirkusnorsujen huonoihin o lo ih in . 18. 8. s o itti sirku s F innstarin om istaja, Sven Berg­ lund, to im isto o m m e ja saim m e kutsun käydä vierailulla sirkuksessa, jo ka pärjää hyvin ilman norsuja tai muitakaan eksoot­ tis ia eläviä. Sirkuksen e lä in e siin tyjin ä ovat m uutam a poni, yksi aasi, kaniini ja koira. F in n sta ro n pieni kiertävä sirku s ja se oli tuo llo in leiriytyneenä Herttoniemessä. Vierailupäivänäm m e po nit ja aasi ta l­ lustelivat vapaina m etsikön reunassa lai­ duntaen. Berglund kertoi päästävänsä eläim et kie rtu e illa la itum e lle aina kun m ahdo llisuus tarjoutuu. Osa viranom ai­ sista suhtautuu valitettavasti eläim iin en­ na kkoluuloisesti ja byro kraa ttise sti ja eläim et määrätään usein pysymään ta lliteltassa, vaikka vieressä o lisi la idu ntam i­ seen sopiva niitty.

Berglund on pesunkestävä sirkuslainen. Hän on to im in u t alalla jo parikym ­ mentä vuotta ja on itse kouluttanut ja hoi­ tan ut norsuja. »N orsujen pitäm inen kier­ tävissä sirku ksissa on eläinrääkkäystä», to te si Berglund ykskantaan. N orsuja on m ahdoton saada oppim aan p a lkitse m al­ la — niinpä nuo suuret eläim et pidetään aisoissa rangaistuksen ja pelon avulla.

H uiskukepit, jo ita norsunum eroissa hei­ lutellaan, kätkevät sisäänsä terävän p ii­ kin. S illä norsua pistetään arkoihin paik­ koihin, kuten kon/ien taakse, e lle i se tottele. »Koiran tai hevosen saa houkuteltua oppim aan, norsua ei», kertoi Berglund, joka on kou lu ttan ut kaikkia näitä eläimiä.

K ulissin takaiset kertom ukset sirku sn o r­ sujen eläm ästä eivät o lle e t todellakaan m ieltäylentäviä. N orsut pyydystetään luonnosta tappam alla ensin norsuem o ja vangitsem alla sitte n sen poikanen, sir12

kusnorsut joutuvat seisom aan kuljetusvaunuissaan suurim m an osan vuorokau­ desta kytkettyn ä rautakahlein lattiaan ja niiden ainoa liiku n ta m a h d o llisu u s on esiintym inen sen olennon edessä, jo ta ne pelkäävät enemmän kuin m itään m uuta maailm assa. N orsut ovat a ktiivisia suu­ rim m an osan päivästä — ne nukkuvat vain muutaman tunnin — ja luonnossa ne liikkuva t p itkiä m atkoja vuorokaudessa.

M ikä sai sitte n Berglundin ottamaan yh te yttä e lä in su o je lijo ih in ? Kateus suu­ ria k ilpaile via sirku ksia kohtaanko — n ii­ tä, jo illa on varaa pitää norsuja? — Ei, kiis­ tää Berglund, vaan huoli eläim istä ja y le i­ söstä. »Norsun voi ostaa helposti. Sen saa n. 30.000 markalla ja se maksaa itsen­ sä pian takaisin tava ra talo keiko illa ym.

M utta yksikin pilla stu nu t norsu riittää tu ­ hoamaan sirkuksen maineen pitkäksi ai­ kaa — m yös niiden sirkusten, jo issa ei norsuja ole», Berglund sanoo ja vakuut­ taa, että sirkus tulee hyvin toim een ilman norsujakin.

Tarkastuskäynti Turussa Vain m uutam a päivä Berglundin kans­ sa käymämme keskustelun jälkeen oli lähtö eläinsuojeluvalvojakurssitle Tur­ kuun. Sovimm e B erglundin kanssa p itä ­ vämme yhteyttä, koska m uutam a lehti oli kiinnostunut hänen haastattelustaan. Tu­ russa e siin tyi kurssiviiko lla m m e sirkus, jo lla oli norsuesitys ohjelm assaan. Pää-

N orsuja koulutetaan ennen esitystä. tim m e — yhdistyksen puheenjohtaja ja m inä — käydä tu tustum a ssa norsujen o lo ih in siellä. Mukaamme lähti (27. 8) myös kaksi H elsingin Eläinsuojeluyhdis­ tyksen edustajaa ja paikallinen eläinsuo­ jeluvalvoja Anja Eerikäinen. Norsujen olot osoittautuivat juuri niin ankeiksi, kuin voi kuvitella: kolme norsua pimeässä, ahtaas­ sa kuljetusvaunussa kahleet jaloissaan.

Seurasim m e norsujen h a rjo itta m ista s ir­ kuksen pihalla ennen esityksen alkua.

K ouluttaja kom ensi ja h e ilu tti piikkikeppiään ja nuo suuret, kau niit eläim et Tava­ sivat nöyrästi ringissä kärsä kietoutunee­ na edellä menevän häntään. Seuraavana päivänä sirkuksessa kävi — tod enn äkö i­ sesti Anja Eerikäisen a lo itte e sta — lää­ nineläinlääkäri ja maa- ja m etsätalousm i­ nisteriön eläinlääkintöosaston virkamies.

Ilm eisesti täm ä tarkastus vaikutti paljon m inisteriön eläinlääkintöosaston kantaan sirkusnorsuasiassa.

riemuvoitto:

SUOMU KIELSB SIRKUS^ lIAItfl m

S irku selä im istä p u h u ttiin m yös valvojakurssin viim eisenä päivänä 29. 8. Ky­ syim m e m in isteriö n edustajalta, eivätkö sirku selä in te n — varsinkin norsujen — o lo t ole ristiriid a ssa eläin suo je lua setuk­ sen kanssa. Siinähän sanotaan, että eläi­ men säilytyspaikan tulee olla sen e rityis­ tarpeet huom ioon ottaen riittävän tilava.

Eläinsuojeluylitarkastaja Skutnabb kertoi, että m inisteriön eläinlääkintöosasto miettiin parhaillaan ratkaisua sirkusnorsuasiaan, koska niiden o lo ja ei näköjään pystytä järjestäm ään tyydyttäviksi.

Turun ja eläinsuojeluvalvojakurssin yh­ teydessä me pääkaupunkiseudun eläinsu o je lija t kävim me tutustum a ssa Anja Eerikäisen työhön ja hoidokkeihin.

Anjahan on to im in u t Turun puoless jo parikym m entä vuotta eläinten oikeuksien puolustajana. Jo vuosia hän on o llu t maamme ainoa palkattu päätoim inen eläin suo je lija . Hän työskentelee Turun kaupungin virkam iehenä nim ikkeellä eläinsuojeluvalvoja. Turun kaupunki om istaa m yös ne talo t, jo issa Anja löydökkeineen asustaa.

Eläinrääkkäyksen koko kirjo on tu ttu a Anjalle. Anja tarkastaa niin sikaloita, navetoita, kanaloita kuin karjankuljetusautojakin. Sam oin hän on tu ttu vieras teu­ rastamoissa, raveissa ja kenneleissä. Löy­ töeläim et ja loukkaantuneet luonnoneläimet kuuluvat hänen arkipäiväänsä. Monet suuret eläinrääkkäystapaukset ovatkin paljastuneet Anjan tarkastusmatkoilla. Li­ säksi hän kiertää pitäm ässä palopuheita eläinten puolesta ympäri maakuntaa.

Sirkusnorsujen pito kielletään V alvojakurssin jälkeen tapahtum ien kulku o li nopea: 30. 8. ju lka isi Iltale hti kahden sivun haastattelun Sven Berglundista o ts ik o l­ la »Sirkusnorsut kärsivät».

6. 9. julkaisi sama lehti lisää norsuasiaa otsikolla »Eläinrääkkäyskohu panee viran­ om aisiin vauhtia: N orsut pois Suom es­ ta?» A rtikke lissa ha astateltiin tarkastaja ^ ^ k S k u tn a b b ia , A nja Eerikäistä ja alleki rjoit^ ^ r ta n u tta .

10. 9. o li Iltalehden e tu sivulla kissan­ kokoisin kirjaim in: »Eläinsuojelijoiden rie­ m uvoitto: Suomi kielsi sirkusnorsut». M i­ n iste riö o li tehnyt päätöksensä 8. 9.

Maa- ja m etsäta lou sm iniste riö n eläinlääkintöosaston valm istelem a sirkusnorsupäätös johtui yleisen m ielipiteen m uut­ tumisesta. Norsujahan on nähty maamme sirkuksissa toistakym m entä vuotta ja n ii­ den o lo t ovat ollee t huonot koko tämän ajan. Vasta viim e vuosina yleisön vasta­ lauseet ja huoli norsujen oloista ovat kas­ vaneet niin voim akkaiksi, että m in isteriö ryhtyi sanoista teko ihin. Tämä on hyvä esim erkki siitä, m iten paljon jokainen m eistä voi vaikuttaa m ie lip ite illä ä n ja ak­ tiivisuudellaan. Iltalehden »Kuuma linja» 13. 9. samoin kuin m inisteriön päätökses­ tään saama palaute o so ittiva t, että kan­ sa pitää sirku sn o rsu kie lto a oikeana. S ir­ ku se sityksissä saa edelleen käyttää koi­ ria, kissoja, poneja, hevosia, aaseja ja me­ rileijon ia. N äistä tu lis i m erileijonan pito sirkuksissa kieltää pikaisesti, sillä sirkus ei ole oikea paikka tu o lle merenelävälle.

jj Nämä kaksi koiraa (toinen nurkassa pil\ lossa kuvaajaa) löytyivät eräällä tarkastusis * « 4«: m atkalla pim eästä ladosta viluissaan ja A nälissään (kuva: A. Eerikäinen).

Kaupungin antam at tila t, au tom aa tti­ nen puhelinvastaaja sekä saum aton yh­ te is ty ö p o liisin kanssa m ahdollistavat eläinten täysipainoisen auttam isen. Eri­ tyisen kiitoksen ansaitsevat po liisit, kos­ ka ne huolehtivat eläinten kuljetukset, loukkaantuneiden eläinten lopetukset ja lähtevät niin auliisti Anjan mukaan tarkastuske ikoille .

Eläinkodin asukkien hoito on yksistään Anjan harteilla. Vierailupäivänäm m e ta­ lossa asui Anjan om ien koirien, kissojen ja kilpikonnan lisäksi vain yksi löytökoira ja -kissa, m utta sitäkin enemmän ka­ neja ja e rila isia lintuja. Löytökoirien käy­ tössä on hyvät tila t: lä m m itetyt sisähuoneet ja isot u lkoilutarh at usealle koiralle erillisessä rakennuksessa. Myös lintuhäkit olivat suuria ja virikke e llise sti sisu s­ tettu. Niissä o li niin herra huuhkajan kuin kyyhkysneidinkin hyvä parannella siipirik­ kojaan rottap aistia tai jyväannosta syö­ den. L in n u ille syötettävät rotat ja hiiret näyttivät olevan laboratoriolajia — toivo t­

tavasti ne on pelastettu sie ltä ennen eläinkokeita. Kanipesue asui suuressa suojatussa häkissä herkkuja popsien. Ka­ nien lukum äärä o li arvoitus, koska sekä isä- että ä itika n it asuvat yhdessä. Siten po ikastuotanto on aina suurta. M ystee­ rioksi jäi m ihin kaikki kanit joutuvat.

L ö ytö kisso ille ei o llu t om ia tilo ja , kos­ ka ne Anja yleensä sijoittaa taivaaseen vä­ littö m ä sti. Siksi m onet tu rkulaiset ovat­ kin joutuneet hakemaan kissansa H elsin­ gistä asti. Ne m uutam at kissat, jo tka A n­ ja pitää hengissä, asuvat hänen ko d is­ saan. On selvää, että yhden ihm isen aika ei riitä kaikkeen. Erityisesti löytökissojen puolesta toivoisi, että jo tku t m uutkin ryh­ tyisivä t Turussa tuum asta toim een. Sitä paitsi tö itä riittää taatusti useammallekin »anjalle» m yös Turun seudulla, s iitä pitä­ vät kovasydämiset ja ahnaat ihm iset huo­ len.

K iito kset A njalle ja hänen h o id o ke il­ leen antoisasta vierailustam m e. Kaikkea hyvää ja tko ssa sinne toisp uo ljo kke.

13

ELÄINSUO JELULAIN UUDISTUS L Ä N S I-S A K S A S S A GEORG C. EHRNROOTH

Saksan liittotasavallan hallitus antoi viime vuonna antopäiville esi­ tyksen laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta. Viime keväänä tämä pe­ rusteellinen muutoshanke saatiin päätökseen yhdeksän eri parlamenttivaliokunnan käsiteltyä esitystä ja opposition vastaehdotuksia. duskuntamme valtaosan osoittam a vä­ linpitämättömyys eläinsuojelulain uudis­ tuksen yhteydessä, joka hyväksyttiin to is­ ta vuo tta sitten , häm m ästyttää uudem ­ man kerran, kun tutustuu liitto pä ivillä käy­ tyyn perusteelliseen keskusteluun. Bon­ nissa kaikki puolueet olivat kokeneet, m i­ ten suorastaan valtavaa oli kansalaisten m ielenkiinto eläinsuojelua kohtaan. Lain­ säätäjät antoivat lakiin saaduista paran­ nu ksista täyden tun nustukse n eläinsuoje lu jä rje stö ille .

Länsi-Saksan m elko e d istyksellise nä pidettyä vuoden 1972 eläinsuojelulakia oli arvosteltu varsinkin eläinten tehokasva­ tusta, eläin koke ita ja ritua aliteura stu sta koskevilta osiltaan. Uudella lailla pyritään ee ttisesti hyväksyttävään eläinten kohte­ luun, joka lähtee ihm isten vastuusta eläi­ m istä »kanssaolentoina» (M itgeschöpf).

Tyytym ättöm yys, joka m onista parannuk­ sista h u olim atta kuvastui o p p o s itio p u o ­ lueiden — sosiaalidem okraattien ja vih­ reiden — vastaehdotuksissa kolm en por­ varillisen ha llitu spu oluee n esitykseen, jo h tu i p o liittis e n asetelm an ohella s iitä ­ kin, että uudistukseen, lähinnä sen eläin­ kokeita koskeviin pykäliin, k a ts o ttiin s i­ sältyvän paljon »porsaanreikiä». M utta jä l­ leen oli todettava, että konsensuksen saa­ vuttaminen eläinsuojelun, tieteen ja talou­ den vaatim usten kesken o li m ahdotonta.

Koe, joka aiheuttaa huomattavaa kipua tai kärsim ystä, saadaan suorittaa vain, jo s kokeesta od otettava t tu lo kse t ovat erin­ om aisen tärkeitä ihm isen tai eläimen olennaisten tarpeiden kannalta.

Kuva: PETÄ, Alex Pincheco.

E

Koe-eläin toimin taa vähenne tään Koe-eläintoiminnan sääteleminen muo­ dostaa uudistuksen keskeisen osan. Pyr­ kim yksenä on eläinkokeiden tun tu va vä­ hentäminen. M iten tavoitteeseen voidaan päästä, tulee hallituksen kolmen kuukau­ den sisä llä ehdottaa, sam alla kun sen on esitettävä LD-50- ja Draize-kokeiden k ie l­ täm istä koskevan lain säätäm istä.

V aihtoe htoiste n m enetelm ien keh ittä­ m istä palvelemaan tulee säätiö, jossa sekä viranom aiset, tie te e n h a rjo itta ja t, elinkeinoeläm ä että eläin suo je lun edus­ tajat ovat mukana. Sen lisäksi peruste­ taan koko liitto ta sava lla n kattava tie to ­ pankki, jo nka avulla voidaan välttää jo suo ritetun kokeen toistam inen.

Aseiden ja am pum atarvikkeiden keh it­ täm inen ja kokeilem inen eläinkokein ei enää ole sallittua. Periaatteessa uusi laki kieltää myös eläinkokeet tup akkatuo tte i­ den, pesuaineiden ja ulkonäköä palvele­ vien kosm eettisten tuo tteiden k e h ittä m i­ sessä. Poikkeukset, jo is ta asetuksella voidaan säätää, ra jo ittu isiva t terveyttä kon kree ttise sti uhkaaviin yhteyksiin.

Jokainen selkärankaiseen eläim een kohdistuva koe vaatii viranom aisten lu ­ van, ja se m yönnetään vain tarkan selvi­ tyksen perusteella. Sellainen koe, joka ai­ heuttaa huom attavaa kipua tai kärsim ys­ tä, saadaan suo ritta a selkärankaisella eläim e llä vain, jo s kokeesta odotettavat tu lo kse t ovat erinom aisen tärkeitä ih m i­ sen tai eläim en olennaisten tarpeiden kannalta.

14

Vaikeaan vammaan johtavaa koetta ei saa suorittaa, ellei eläin tä ole nukutettu tai puudutettu. M uuten leikkaus saadaan tehdä vain, jos s iitä aiheutuva kipu on vä­ häisem pää kuin eläim en puudutukseen liittyvä n o lo tila n aiheuttam a pahoinvoin­ ti tai jos kokeen ta rko itu s sulkee pois puudutuksen.

Koe-eläiminä saadaan vastedes käyttää ainoastaan tätä varten kasvatettuja eläi­ miä.

L iitto pä ivät päätti m yös, että h a llitu k ­ sen on käytävä läpi kaikki kansalliset ja kansainväliset säädökset, jo tka edellyttä­ vät koe-eläintoim intaa ja ryhdyttävä tä­ män toim inn an rajoittam ise ksi ta rp e e lli­ s iin to im e n p ite isiin .

Kaikissa laitoksissa ja m uissa yksiköis­ sä, jo tk a suorittavat eläinkokeita, tulee o lla yksi tai useam pia la itokse sta riip p u ­ m attom ia eläinsuojeluasiam iehiä, jo tka ovat korke ako ulu tu tkinn on suo ritta ne ita alan a sian tu ntijo ita.

L iitto va ltio n osavaltioiden ao. viran­ om aisten neuvonantajina eläinkokeilulupia koskevissa asioissa tulee o lla eläinsuojelutoim ikuntia. Kolm asosa to im iku n ­ nan jäsenistä on valittava eläinsuojelujärje stö n e h do ttam ista henkilöistä.

H allituksen tulee joka toinen vuosi an­ taa liitto p ä iv ille selonteko eläinsuojelun kehityksen tila sta . Näin taataan kansa­ laisten välillinen vaikutus lainsäädäntöön korkeim m alla tasolla.

Tehokasvatus ja rituaaliteurastus Suomalainen lainsäätäjä voisi ottaa op­ pia Bonnissa säädetystä eläinsuojelulais­ ta. Verrattuna siihen lakiin, jo lla eduskun­ ta vuonna 1985 m uutti useita vuoden 1971 eläin suo je lulain pykäliä ja täydensi lakia eräin säännöksin, Saksan liittotasavallan

nyt voimaan tu llu t laki on paljon yksityis­ kohtaisem pi nim enom aan koe-eläintoi­ minnan osalta. Tähänkään lakiin ei oppo­ s itio siis o llu t tyytyväinen vaan o lis i ha­ lunnut, vihreät täydellisen toim intakiellon, sosiaalidem okraatit taas periaatteel­ lisen kie llo n, jo sta poikkeukset olisivat s a llittu ja vain tarkoin m ääritellyin edelly­ tyksin.

Länsi-Saksassa koetaan laajoissa p ii­ reissä uudenkin lain säätäm isen jälkeen eläinten tehokasvatusta säätelevät sään­ nökset epäkohtana. Huomattava osa kan­ sanedustajista haluaisi kokonaan kieltää te o llise t suurkanalat kuten Sveitsissä on tehty. M utta asia kuuluu Euroopan ta lo u s -^ k yhteisön toim ivaltaan. T eho kasva tu kses-^P ta odotetaan kuitenkin asetusta ensi vuo­ den aikana.

Suomessakin paljon keskustelua herät­ tänyt ritua aliteura stu s katsotaan LänsiSaksassa eläin suo je lun kannalta kiu sa l­ liseksi epäkohdaksi. Uskonnonvapauden vuoksi ei voida kieltää ritua aliteura stu s­ ta, vaikka s iitä maahan m uuttaneiden m uslim ien (lähinnä turkkeja) myötä on tu l­ lu t eläin suo je lussa vaikea kysym ys. Jo ennen nyt säädettyjä lain m uu to ksia on voim assa kie lto viedä maasta rituaaliteurastetun eläim en lihoja. Täysistunnossa suurim m an hallituspuolueen CDU:n pääpuhuja edellytti hallituksen vielä tutkivan, eikö laissa tulisi vaatia eläimen tainnutus­ ta rituaaliteurastuksessakin.

Länsi-Saksalaisten eläinsuojelua koh­ taan tuntem a valtava m ie len kiinto kuvas­ tui lainsäätäjiin kohdistuneessa poik­ keuksellisen voimakkaassa psykologises­ sa painostuksessa. Useat kansanedusta­ ja t ilm aisivatkin tahtonsa »aus dem Tiernutzgesetz ei n Tierschuzgesetz machen» (ts. tehdä eläinten käyttäm islaista eläin­ suojelulaki).

ELÄINSUOJELU VERSUS ELÄINTEN HYVÄKSIKÄYTTÖ VALTION BUDJETISSA 1987

Ahtaissa, virikkeettöm issä tilo issa eläi­ m illä esiintyy erilaisia käyttäytym ishäiriöi­ tä (kuva: A. Eerikäinen).

HANNELE LUUKKAINEN

Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitys antaa ihmisille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Eläinten kannalta tilan­ ne on lohduton. Eläinten suoje­ luun osoitetut määrärahat ovat täysin epäsuhteessa eläinten hy­ väksikäyttöön suunnattujen ra­ hamassojen kanssa. Seuraavassa joitakin esimerkkejä virheallokoinnista.

O petusm inisteriön kohdalta löytyy (29.

10.74) 800 000 markan ehdotus O ulun y li­ op iston koe-eläinkeskuksen rakentam i­ seen ja 1 000 000 markan ehdotus Kuopion y lio p isto n koe-eläintuotantorakennuksen tekemiseen. M olem piin kohteisiin on jo m yönnetty 200 000 markkaa. Siis yh­ teensä yli kaksi miljoonaa markkaa raken­ nuksiin eläinkokeita varten. Toinen moko­ ma menee varm asti vielä kalusto- ja la i­ teh ankintoihin . Kyseessä on suuren lu o­ kan virh ein vestointi, koska eläinkokeet ovat vanhanaikainen ja epäeettinen tu tk i­ musmenetelmä. Mikäli halutaan tukea tie­ teen keh ittäm istä, nämä varat pitäisi suunnata vaihtoehtoisten tutkim usm ene­ telm ien kehittäm iseen. Maahamme o lisi korkea aika perustaa vaihtoehtom enetelmäkeskus ja luopua eläinkokeellisen tu t­ kim uksen rah oittam isesta verovaroin.

B udjetin ainoa eläinsuojelua edistävä määräraha löytyy maa- ja m etsätalousm i­ nisteriön kohdalta (30.80.50), jossa ehdo­ tetaan 200 000 markkaa vapaaehtoista e läin suo je lutyötä tekeville v alta kun na lli­ sille järjestöille. Määrärahaa on supistettu 100 000 m arkalla edellisvuodesta. Tämä merkinnee ilm eisesti taas sitä, että m inis­ teriö ei aio om aehtoisesti tukea vaihtoehtom enetelm ien keh ittäm istä. Valtion ra­ haa vaihtoehtom enetelm ille on saatu vain parina viim e vuonna kansanedustajien raha-asia-aloitteiden ansiosta. Eläinsuo­ je lusta vastaavana viranomaisena maa- ja m e tsäta lou sm iniste riö n tu lis i nim en­ omaan pyrkiä vähentämään eläinkokeita ja tukea vaihtoehtom enetelm ien k e h ittä ­ m istä ja käyttöä. M uutoinkin 200 000 mar­ kan avustus tun tu u tasku ra ho ilta ottaen huom ioon eläinten väärinkäytön laajaalaisuuden ja sen valtavan työmäärän, jo nka vapaaehtoisväki jo utuu tekemään, kun viranom aisvalvonta ei to im i. Lisäksi on kiin n ite ttä vä huom iota avustuksen ep äoikeudenm ukaisiin ja kop erusteisiin .

Maamme a ktiivisin ja suurin eläin suo je­ luyhd istys Koe-eläinten suojelu ry (n.

10 000 jäsentä) sai kuluvana vuonna vain 60 000 markkaa, kun Suomen eläinsuoje­ luyhdistykselle (n. 1 200 jäsentä) annettiin 70 000 markkaa. Perusteluna m ainittu SEYn tekem ä kenttätyö on harhaanjohta­ va sikäli, e ttä sen nim issä toim ivat eläin­ suojeluvalvojat ovat pääosin poliiseja tai terveystarkastajia, jo tka tekevät eläinsuo­ je lu ty ö tä virkansa puolesta työaikanaan ja valtion tai kuntien palkkaamina. Tästä samasta työstä on siten turha maksaa to i­ seen kertaan Suomen eläinsuojeluyhdis­

tykselle. Avustuksen jakoperusteet kaipaavat tuuletusta.

Eläinten hyväksikäyttöä, jo ka on nykyyhteiskunnassa p a ljo lti m uu ttu nut e läin­ ten väärinkäytöksi, tuetaan budjetissa suu nn atto m in rahasum min. O tsikolla maatalouden neuvontatyön tukeminen ra­ hoitetaan tehokasvatustuotantoa m onin keinoin. Maatalouden rakennustoim intaa ja karjataloutta tuetaan yli 57 m iljo o n a l­ la (30.30.40) karjanjalostukseen ja sikata­ louteen esitetään lähes 7 m iljoonaa (30.30.41), lam paanjalostukseen vastaa­ vasti lähes m iljoona (30.30.42), siipika rja­ talouteen sam oin lähes m iljoona (30.30.43) ja turkistarhaukseen reilusti yli m iljoo na markkaa (30.30.44). N äillä neu­ vontatyöhön o s o ite tu illa valtavilla raha­ m äärillä tuetaan eläinten rääkkäystä, m i­ käli periaatteena pidetään edelleen sitä m iten e läim istä saataisiin irti m ah do lli­ sim m an paljon m ahdollisim m an vähällä.

Tosiasia on, että eläimet kärsivät niin mai­ don, m unien ja lihan kuin tu rkiste n kin tuotannossa. Neuvontatyön pitäisi suun­ tautua eläinten olosu hteid en parantam i­ seen ja luonnonmukaisen käyttäytymisen huom ioon ottam iseen tuotannossa.

Tehokasvatustuotantoa tuetaan valtion budjetissa myös otsiko lla m aataloustuot­ teiden hintatuki, johon esitetään 250 m il­ joonaa m arkkaa m aataloustuotteiden m arkkinoinnin edistäm iseksi (30.31.40, lä­ hinnä kananmunien ja m aitotaloustuottei­ den), 875 m iljoonaa m aidon ja kananm u­ nien lisähinnan sekä naudan- ja lampaan­ lihan tuo ta ntop alkkioid en m aksamiseen (30.31.43).

T ehokasvatustuotannosta joudutaan maksamaan k a lliis ti myös vientituen m uodossa, koska ylijääm ävuoret myy­ dään ulkom aille halvemmalla. Suomessa tuotetaan kananm unia 45 % enemmän kuin pystym m e kuluttam aan ja sian- ja naudanlihaakin reilusti yli oman tarpeen.

M aitoa tuotetaan noin 30 % liikaa. Siten m aitotaloustuotteiden, kananmunien ja li­ han vie n tiä aiotaan tukea lähes 2 m ilja r­ d illa m arkalla. — Tässä ei ole m itään jä r­

keä! Ensin eläim iä pidetään ala-arvoisis­ sa o loissa m unitus-, lihom is- ja lypsyko­ neina, jo tta ne tu o tta isiva t m a h d o llisim ­ man paljon navetan pinta-alaa kohti ja s it­ ten hukutaan m aataloustuotteiden ylijää­ mään. — Jos tuotantoeläinten määrää su­ pistettaisiin ratkaisevasti, vältyttäisiin ylijääm ävuorilta ja e lä im ille v o ita isiin ta rjo ­ ta paremmat olot.

Vaikka tässä on o te ttu esille vain jo i­ takin koh tia valtion budjetista, ne o s o it­ tavat selvästi eläinsuojelunäkökohtien jääm isen eläinten hyväksikäytön ja lk o i­ hin. Toivom m e kansanedustajien tie d o s­ tavan tila ntee n ja pyrkivän m uuttamaan sitä bu djetin eduskuntakäsittelyn yhte y­ dessä.

OLE ELÄINSUOJELIJA MYÖS TURISTINA HANNELE LUUKKAINEN M atkatessamme m aailm alla törm ääm ­ me usein tila n te is iin , jo issa eläim iä sel­ västi rääkätään. Meidän eläinsuojelijoiden velvollisu us on ju lk itu o d a paheksumisemme eläinten väärinkäyttöä kohtaan.

M enem ällä katsomaan härkätaisteluita, eläinfestivaaleja tai m uita sen tyypp isiä e sityksiä tuem m e osaltam m e eläinrääk­ käystä. Vastaavasti valokuvauttam alla it ­ semme apinan tai leijonanpennun kans­ sa tai ratsastam alla norsulla tai kam e lil­ la annamme rahaa suoraan eläinten vää­ rin käyttä jille . M ie ttikä ä m ikä on m inkin eläimen oikea paikka. Kuuluuko leijonanpentu beachille auringonottajien jo u k ­ koon vai ei? Turustialueilla asukkaat ovat riippuvaisia tu ristie n rahavirroista. Jokai­ nen m atkaaja voi vaikuttaa eläinten koh­ teluun päättäessään rahojensa käytöstä.

Olkaamme siis e lä in su o je lijo ita myös m aailm alla!

15

M IK R O K IR U R G IA N HARJO ITTELUA IS TU K A LLA KÄÄNNÖS: DOSENTTI MARKETTA KARKINEN-JÄÄSKELÄINEN (INTERNATIONAL ANIM AL ACTION -86)

Eläinten käyttö kirurgisessa harjoittelussa on ollut kiellettyä Englannissa vuonna 1876 voi­ maan tulleen eläinsuojelulain (»Cruelty to Animals Act») perus­ teella. Englannissa kirurgiaa har­ joitellaan ensin ruumiinavauksis­ sa, myöhemmässä opiskeluvai­ heessa seuraamalla todellista leikkaustilannetta ja lopulta leik­ kaamalla kokeneen kirurgin val­ vonnan alaisena. Useat englanti­ laiset kirurgit — joiden koulutuk­ seen ei siis kuulu harjoittelu elä­ villä eläimillä — luetaan maail­ man hulppukirurgien joukkoon.

E nglantilainen p la stiikka kiru rg i Paul Townsend on äskettäin kehittänyt istukan käyttöön perustuvan m enetelm än, jo ta voidaan hyödyntää mikrokirurgian harjoit­ telussa. Hänen tutkim uksensa on rahoit­ tanut v a ih to e h to tu tkim u sta tukeva Lord Dowding Fund-niminen säätiö. Townsend on myös tuottanut video-ohjelman e sitte ­ lemään uraauurtavaa työtään Frenchaysairaalan m ikrokirurgian osastolla B risto­ lissa. Video selvittää istukan kirurgisen käytön tekniikkaa ja se sai ensiesityksen­

sä Lord Dowding Fund’n vuotuisessa esi­ telm ätilaisuudessa. Tässä jo ita kin po i­ m in to ja Tow nsendin esitelm ästä: V erisuonten m ikro kä sitte ly tunnetaan ehkä parhaiten sellaisen kirurgian p iiris ­ tä, jossa liitetään takaisin paikoilleen kat­ kenneita sorm ia tai raajojen ääriosia tai korvataan uudella kudoksella syöpäleikkauksissa po istettuja , va h in goittu neita kudoksia tai korvataan synnynnäisesti puuttuvaa kudosta. Käsittelyn aikana täy­ tyy tehdä anastamooseja (yhdistää toisiin­ sa verisuonia), joide n lä p im itta on noin 1— 3 m illim e triä, la tä ei voida opetella kliinisessä tilanteessa kuten leikkauksen aikana, s illä yksikin väärässä paikassa oleva om m el saattaa jo htaa veritulppamuodostukseen anastamoosikohdassa ja pitem m ällä täh tä im ellä aiheuttaa koko leikkauksen epäonnistumisen. Koska syk­ kivän verivirran m atkim inen keino te koi­ sissa m alleissa on vaikeaa, verisuonten anastam oosien m ikrokirurgian on yleen­ sä o llut pakko tyytyä harjoitteluun eläim il­ lä. Ihmisen istukan käyttö tähän tarkoituk­ seen poistaa kuitenkin eettiset ongelm at ja sam alla saadaan käyttöön ihm iskudosta potilaan terveyttä vaarantamatta. Sopi­ van kokoiset suonet, jo ita on helppo näh­ dä istukan pintaosissa, valitaan. Ne pre­ paroidaan esiin ja katkaistaan ja senjälkeen liitetään uudelleen yhteen (reanastamoidaan). K einotekoinen verivirta saa­ daan sykkim ään joko veren tai keitto suo­ laliuoksen avulla ja näin on luotu m alli, joka on varsin lähellä leikkaustilannetta.

Sykkivät suonet on ensin katkaistava, jo t­

ta niiden päät voidaan puristaa umpeen ja valmistaa m uodollista reanastamoosia varten. Kun p u ristim e t sitte n poistetaan, nesteen kulku anastam oosikohdan läpi on heti esteetöntä. Pienet vuodot om pe­ leiden välissä lakkaavat oikeissa leikkaustila n te issa itsestään, m utta suihkuvuoto om m elten välistä tarkoitta a sitä, e ttä n ii­ tä on liian vähän.

Ilman verenkiertoakin istukan suonia voidaan käyttää useiden rakenteiden reanastom oinnin ha rjo itte luu n, kuten m u­ natorvien ja siem entiehyiden. Pitäm ällä yllä nestekiertoa istukassa, sitä voidaan käyttää h a rjo itte lu m a llin a esim erkiksi su o n ip u ristim ie n eri tyyppien tai anasta­ m oosikohdan lujuuden kokeilussa käyt­ täen e rila isia nesteen paineita kuten ke­ hon eri osissakin on laita. On myös o le ­ massa m ahdollisuus e ttä veri-tulppa saa­ daan m uodostum aan ja päästään ehkä tutkim aan siihen vaikuttavia tekijöitä .

Voidaan väittää, ettei istukka sisällä herm okudosta eikä sitä voida käyttää her­ mojen om pelun harjoittelem iseen. Istu ­ kan käyttö luo kuitenkin taitoa, joka on tarpeellinen työskenneltäessä m ikro­ skooppia apuna käyttäen pienenpienten kohteiden kanssa, vaikka istukka ei herm oja sisälläkään. Joka tapauksessa mikrokirurgiassa verisuonten kunnollinen yh­ teenliittäm inen on oleellista, — ensisijai­ sempaa ja vaikeampaa kuin hermojen ompelem inen.

Lisätietoja Townsendin tutkim uksesta voi pyytää oso itteesta: Frenchay Hospital, B ristol BS 16 1LE, England.

PARTURI KAMPAAMO

K o e - e läi n t e n suojelu ry:n ja Helsi n g i n e l ä i n s u o j e l u y h d i s t y s ry:n jäsen.

NERVANDERINKATU 16

IO

961 dfc

ELAINSUO JELUVALV O J A K U R S S ILLA TEKSTI: KAARINA KIVIVUORI Vuoden alussa voimaan astuneen uuden eläinsuojelulain mukaan voi läänin­ h a llitu s myöntää maa- ja m etsätalousm i­ niste riö n eläinlääkintöosaston hyväksy­ män koulutuksen saaneelle henkilölle o i­ keuden suo ritta a eläinsuojelutarkastuksia. Turun kesäyliopiston elokuussa jä r­ jestäm ä viikon kurssi o li ju u ri tu o ta kou­ lutusta. Kurssi sisä lsi kotie lä inten yle is­ tä anatom iaa ja fysiologiaa, perehdytti eläinten ta va llisim p iin sairauksiin, eläintilo ih in ja -suojiin, eläinten asianm ukai­ seen hoitoon, kotieläinhygieniaan sekä valvontatyön juridiikkaan ja eläinsuojelulainsäädäntöön. K urssilla ku u ltiin e site l­ m iä m yös eläinten kuljetuksesta, e läin­ suojelun ken ttä työ stä sekä sirkus- ja tu r­ kiseläim istä.

Kurssin ohjelm a o li m onipuolinen ja kiinnostava. E site lm ö itsijö istä jäivät par­ haiten m ieleeni ELL Heli Caströn ja pro­ fessori Hannu Saloniem i, m olem m at Val­ tio n elä in lä ä ke tie te e llise ltä la itokse lta H elsingistä. He puhuivat eri kotieläinten käyttäytym isestä, niiden oikeaoppisesta hoidosta ja e rila isista e lä in te n p ito m u o ­ d o is t a . M yös eri ko tie lä in la je ille o m ina i­ siin sairauksiin pe reh dyttiin lyhyesti, sa­ m oin kuin niihin sairauksiin ja käyttäyty­ m ishäiriöihin, jo ita aiheutuu väärästä hoi­ dosta ja stressaavasta ym päristöstä.

Eläinlääketieteellinen tutkim us puhuu in­ h im illiste n eläintenpitom uotojen puoles­ ta — valitettavasti käytäntö laahaa pitkäl­ lä jäljessä.

Vaasan läänin apulaiseläinlääkäri M i­ kael Karring kertoi turkistarh au ksesta ja totesi, että eläinsuojelullisia epäkohtia il­ menee. Eläim iä on häkkiä kohden usein liikaa. Häkäkaasulla lopettam inen on yleistä, m utta kaasulaatikoihin ahdetaan liikaa eläimiä, jo llo in kuolema ei suinkaan ole kivuton. N. 10 % tarhaajista lopettaa eläim et niskam urrolla ilman tainnutusta.

S äh köshokkilopetuksessa sattuu, että toinen elektrodeista asetetaan suun ase­ masta korvaan, jo llo in eläin ei kuole heti.

Kurssin jo htajana to im in u t eläinsuoje­ luvalvoja A nja Eerikäinen puhui eläinten kuljetuksista ja eläinsuojelun kenttätyös­ tä kahdenkym m enen vuoden kokem uk­ sella. Hänen tarkastusm atkoiltaan kerty­ n e e t diakuvat puhuivat omaa karmeaa ^kieltä än siitä, m illa isissa o loissa eläim iä saatetaan pitää vielä tänäkin päivänä. Va­ listu sta ja valvontaa tarvitaan vielä paljon lisää, ennen kuin asiat ovat kohdallaan.

Siksi o lis ik in toivottavaa, että lääninhal­ litu kse t m yöntäisivät m ahdollisim m an m on ille kurssin käyneille h a kijo ille val­ vontaoikeudet.

Lä äninhallitus m yöntää valvojaoikeudet seuraavin ehdoin: hakijan tulee olla täyttä nyt 18 vuo tta ja oikeu sto im ike lpo inen, hänellä tulee o lla kokem usta eläin­ ten hoidosta ja e läin suo je lutyöstä ja hä­ nellä tulee olla m aa-ja m etsätalousm inis­ teriön hyväksymä koulutus. H akijalta vaa­ ditaan vakuutus, jo s ta voidaan suorittaa m ahdolliset vahingonkorvaukset. Valvojaoikeuksia m yönnettäessä punnitaan m yös hakijan sopivuus valvontatyöhön.

Valvojan tulee tehdä vuosittain yhteen­ veto tekem istään tarkastuksista ja hänellä o n ilm o itu sve lvo llisu u s pa ika llisille vi­ ranom aisille sellaisista tapauksista, jo is ­ sa hänen m ielestään eläinsuojelusäännöksiä ja -määräyksiä on oleellisesti rikot­ tu. V apaaehtoisella eläin suo je luva lvojal­ la ei ole viranomaisen valtuuksia. Tapauk-

Porsaat viihtyvät nukkum ispesässä, jo s ­ sa on alusina ruohoa ja lehtiä (Husdjurens beteende/Per Jensen).

T urkiseläinten lo pe tu s ei aina ole tuskat on ta

sissa, jo issa tarkastuksen tekem inen es­ tetään, on käännyttävä paikallisten eläinsuojeluviranom aisten — kunnan/kaupun­ gineläinlääkärin, p o liisin tai terveystar­ kastajan — puoleen.

Turun kurssille oli kerääntynyt 34 osan­ ottajaa eri p u o lilta Suomea. Useimmat ovat to im in e e t jo pitkään vapaaehtoises­ sa eläinsuojelutyössä, m utta kaikki tu n ­ tuivat saaneen paljon uutta oppia kurssin aikana. V iikon kurssiinhan on mahdoton s isä llyttä ä kaikkea sitä tietoa, jo ta valvo-

ja työssään tarvitsee. Tämän lisäksi tar­ vitaan jatkuvaa itseopiskelua ja jatkokou­ lutus vastaavanlaisten kurssien m uodos­ sa olisi varmasti tervetullutta. Lisäksi m o­ net kurssilaiset toivoivat maa- ja m etsä­ talo usm inisteriön eläinlääkintöosastolta tukea valvontatyössä.

Tätä kirjoittae ssani on ensim m äiselle vapaaehtoiselle valvojalle jo m yönnetty oikeudet. Terveiset Tauno M arkkulalle Sieviin — ensim m äiset oikeudet menivät parhaaseen m ahdolliseen osoitteeseen!

A S IA N T U N T IJ A -A P U A K A IV A T A A N !

Toim istoom m e saapuu jatkuvasti ulko­ maisia julkaisuja, joissa käsitellään eläinkoke ellista tu tk im u s ta ja vaihtoehtom enetelmiä. Näiden kääntäminen vaatii pait­ si a.o. kielen tuntem usta, m yös ennen kaikkea kyseisen alan hallintaa: Tiettyjen lä äketieteellisten term ien ja käsitteiden h a llin ta on näiden tekstien ym m ärtäm i­ sen edellytys.

O ngelm am m e on se, että tä llä he tkel­ lä luettavia ja käännettäviä ju lka isu ja on enemmän kuin lu k ijo ita ja kääntäjiä. Sik­ si toivoisim m e, että kaikki hiukankin lää­ ke tie te e llistä term in olo giaa — ja tie te n ­ kin e n glann in kieltä — hallitsevat jäse­ nemme ottaisivat yhteyttä to im isto o n ja auttaisivat m eitä tässä kysymyksessä. »Omana» alana voi o lla biologia, lääketie­ de, eläinlääketiede, farmasia jne., eikä tit ­ telin suinkaan tarvitse olla lääk.tri tai muu sellainen.

Asia on erittäin tärkeä, sillä voidaksem ­ me pitää pintam m e erilaisissa keskuste­ lutilanteissa täytyy hallussamme olla alan viim einen tie to ja tällä hetkellä se on e rit­ täin vaikeaa ju u ri resurssipulan takia.

T oivoisin, että kyseiset he nkilöt o tta i­ sivat yhteyttä to im isto o n puhelim itse tai kirje itse ja ilm o itta isiva t halukkuutensa tähän avustustehtävään. Kertokaa myös, ole tte ko valm iita lukemaan ja m ah d o lli­ sesti referoimaan tekstejä vai peräti kään­ tämään jo ita in niistä. T ekstit toim itetaan te ille ko tiin , jo ssa voitte rauhassa tu tk ia niitä.

Y hteenottonne ei tietenkään sido te i­ tä m ihinkään: se, m iten paljon tai vähän vo itte m eitä auttaa on täysin te is tä k iin ­ ni. Pienikin apu on iso apu!

KIITOS!

17

GAALAILLAN TERVETULLIS­ SA NAT

Koe-eläinten Suojelun Säätiön puheen­ johtaja, d o se n tti M arketta KarkinenJääskeläinen, kertoi säätiön toim innasta ja lu o v u tti apurahat vaihtoehtotutkim ukseen.

55.000 MARKKAA ELÄINKOKEITA KORVAAVAAN TIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN

HANNELE LUUKKAINEN KUVAT: SAMI BLÄBERG Tervetuloa viettämään eläin tenviiko n gaalailtaa Suomen suurim m an eläin suo­ je luyh distykse n — Koe-eläinten suojelu ry:n 25-vuotisjuhlien kunniaksi.

N äille ju h lille luo e rity is tä lo isto a se, että olem m e lo p u lta kin saaneet läpi sirkusnorsukiellon. M utta se ei riitä t — M eil­ le täm ä on vasta ensim m äinen askel uu distu ste n väylällä.

Me haluam m e vapauttaa norsujen li­ säksi m uutkin eläim et: lehm ät rautakahleistaan, siat rautakaltereistaan, kanat hä­ keistään, turkise lä im et tu rk is ta rh o ilta ja eläim et eläinkokeista.

Tavoite on mahtava, m utta saavutetta­ vissa, jo s me kaikki teem m e työ tä sen eteen. M eillä kaikilla on m ahdollisuus va­ pauttaa eläim et om alla elintavallam m e.

Me ku lu tta ja t olem m e tässä kuningasasemassa. O stosvalinnoillam m e voimme jo ko tukea eläinten väärinkäyttöä tai va­ pauttam ista. — On ilo nähdä, että täällä­ kin on tänään näin paljon kuninkaita läsnä!

Lisäksi m eillä kaikilla on m ahdollisuus äänestää seuraavissa eduskuntavaaleis­ sa eläinten puolesta. Eduskuntahan sää­ tää lait, myös eläin suo je lulain . — P iste­ tään siis eläim et po litiikkaa n ja tehdään seuraavista vaaleista e lä im e llise t vaalit.

O n n e llista iltaa kaikille!

Koe-eläinten Suojelun Säätiön vuoden 1986 apurahat luovutet­ tiin 9. 10. 86 ravintola Kaisaniemessä. Jaettavien apurahojen yhteissumma oli tänä vuonna 55.000 markkaa ja summa jakaan­ tui eri tutkimusten kesken seu­ raavasti:

Yhdistyksen puheenjohtaja, Hannele Luukkainen, toivo tti yleisön tervetulleeksi.

Rednecks-yhtye ta n s s itti yleisöä c o u n t - ^ } ) ryn tahdissa. Naissolistin, Tarja Moilasen, m uistavat jo tk u t varm asti vielä yh d istyk­ sen entisenä työntekijänä.

Pirjo Bergström o li illa n viehättävä ju o n ­ taja. Pirjo to im ii aktiivisesti Keravan eläin­ suojeluyhdistyksessä.

Carola Liemola lauloi mm. neljästä koirantassusta, jo tk a u s k o llis e s ti seuraavat om istajaansa.

Heinäsirkka vauhdissa.

Anneli Sistonen o li jä ttä n yt lehmänsä U l­ lin Hauholle ja tu llu t viihdyttäm ään eläinsuo je lijoita.

Lääk.kand. Anu Kantele sai Koe-eläinten Suojelun Säätiön stipe nd in tu tkim u kse l­ leen, joka koskee rokotteen laadun ja a l­ tis tu s tie n vaikutusta rokotteen herättä­ mään im m uunivasteeseen.

18

1. »Perifeerisiin bentsodiatsepiinireseptoreihin sitoutuvien yhdisteiden vaiku­ tukse t vilje lty ih in syöpäsoluihin: soluviljelym alli yhdisteiden antineoplastiste n vaikutusten testaukseen» 20.000 markkaa. T utkijat: laäk. ja kirurg. to h to ri O lavi Kajander / lääk. ja kirurg. to h to ri Veijo Saano / Kuopion ylio p isto .

2. »Rokotteen laadun ja a ltis tu s tie n vai­ kutus rokotteen herättämään im m uu­ nivasteeseen — tu tkim u s rokotetun ihm isen verinäytteestä valmistettavan so lu vilje lyn avulla» 15.000 markkaa.

Tutkija: Lääk.kand. A nu Kantele / Kan­ santerveyslaitos.

3. »Syöpä- e li onkogeenien vaikutusten analysoiminen soluviljelmissä» 15.000 markkaa. Tutkija: Fil.kand. Kaarina Jantunen / Työterveyslaitos.

4. »R intasyöpäpotilaiden seurannan ra­ tio n a liso in ti» 5.000 markkaa. Tutkija: Lääk.lis. Päivi H ietan en/ HYKS, säde­ hoidon ja syöpätautien klinikka.

Koe-eläinten Suojelun Säätiö tukee sel­ laista tieteellistä tutkim usta, jo ssa m ene­ telm änä e i käytetä eläinkokeita. E tu sija l­ la on solu-, kudos- ja tieto kone te kniikoiden kehittäm inen siten, että ne korvaavat käytössä olevia eläinkokeita. Toissijaises­ ti huom ioidaan e p id e m io lo g ise t ja n iih in verrattavat tutkim ukset.

Fil.kand. Kaarina Jantunen o li m yös yksi tämän vuo tisista apurahansaajista. Hän tu tk ii syöpä- e li onkogeenien vaikutusta soluviljelm issä.

19

KOONNEET: HANNELE LUUKKAINEN, ELMI M ANNINEN, PILVI LASSILA, TIINA LIUKKONEN JA KAARINA KIVIVUORI

Eläinkokeista * Eläinkokeiden luotettavuudesta Tanskan apteekkariyhdistys on keh ot­ tanut raskaana olevia naisia välttäm ään d im e tyylista la a ttia sisältävien hyönteissuoja-aineiden käyttöä, s illä tu tk im u k s is ­ sa aineen on todettu aiheuttavan epämuo­ do stum ia ja keskusherm oston häiriöitä.

M yrkytyskeskuksen jo h ta ja Jussi V ilska kom m entoi asiaa seuraavasti: »Tietoihin epäm uodostum ariskistä on syytä suhtau­ tua varauksellisesti. Esim erkiksi eläinko­ keissa havaitut riskit eivät välttäm ättä pä­ de lainkaan ihm isiin.» (HS 28. 7. 86) E M. * Lääkevahingot jatkuvat Hoechst-lääketehdas on vetänyt m ark­ k in o ilta antidepressiivisen M eritalin sen jälkeen, kun valm isteen käyttäjissä on il­ m aantunut vakavia sivuvaikutuksia. Me­ rita lin arvellaan olleen osa llisen a m yös m uutam iin kuolem antapauksiin. (Interna­ tion al Anim al A ctio n 1986) E M. * Eläinten vapautusrintam a to im ii Ruotsissa Ryhmä on vapauttanut pu olento ista vuoden aikana koe-koiria mm. ham m as­ lä äke tietee llisestä korkeakoulusta M al­ m össä ja Ruotsin suurim m an koe-koirien kasvattajan, Rolf Anderssonin, ken ne lis­ tä H e lsin gb orissa (D jurfront 3/86). Ruot­ sin m aa ta lo usha llitus ja Eläinlääkäriyhdistys ovat kehottaneet maan eläinlääkä­ reitä ilm oittam aan, m ikäli saavat p o tila a ­ seen beagleja, joissa on koe-eläintatuointi. Kaikki koe-eläinyksiköistä vapautetut koirat on s ijo ite ttu uusiin koteihin. K.K. * Tappavaa virusta katosi USAn armeijan laboratoriosta Useita litroja erittäin vaarallista Chikungunya-virusta on kadonnut Yhdysvaltain arm eijan la bo ratorio sta jo vuonna 1981.

A sia tu li ju lkisu u te e n vasta nyt ym päristö n su o je lijo id e n ansiosta. Virus on e rit­ täin vaarallinen jo ko biolo gisen sodan­ käynnin välineenä tai lu o n n o llise n a tau­ tien aiheuttajana. Virus on tappanut mm. koehiiriä. (IS 24. 9. 1986) — On m ie letö n­ tä, että tiedem iehet kehittävät uusia viruk­ sia ihm iskunnan päänm enoksi ja sitten vielä tuhoavat suunnattom ia eläinm ääriä niiden testaukseen. S otateollisuuden eläinkokeet pitäisi kieltää kaikkialla maa­ ilm assa m ahdollisim m an nopeasti, kos­ ka ne ovat vahingollisia sekä eläim ille että ih m isille. H.L. * S tre ssitu tkim u sta sio illa S ikoja pidetään sopivina m alleina m o­ nia ihm issairauksia (sydän- ja verisuo ni­ taudit, maksa- ja ihosairaudet) tu tk itta e s ­ sa. N iitä on kuite nkin vaikeampi kä site l­ lä kuin esim. kissaa tai koiraa. Väärästä käsittelystä aiheutuva stressi taas heijas­ tuu fy s io lo g is iin to im in to ih in . S tre ssite ­ k ijö itä ja niiden vaikutuksia on tu tk ittu mm. seuraavasti: — N uoret siat la ite ttiin yks ittä in kapei­ siin laatikoihin kahdeksi tun niksi päi­ vässä. Koe kesti kolm e päivää. Eläin­ 20

ten kortisolitason havaittiin nousseen ja vastustuskyvyn alentuneen.

— S ikoja s ä ik y te ltiin ja lyö tiin aina, kun ne lähestyivät hoitajaa. V ertailuryh­ män sikoja hyväiltiin vastaavissa tila n ­ teissa. Jälkim m äisen ryhmän siat li­ hoivat enemmän kuin edellisen, jo lla vastaavasti kortikosteroidiarvot olivat nousseet. (Vastaavanlaista tutkim usta on tehty myös sähköiskuja käyttäen.)

(Lab Anim al n:o 3, voi 15) E.M. * NASAn eläinkokeita Am erikkalainen United A ctio n fo r Anim als-eläinsuojelujärjestö on o tta n u t s e l­ vää m inkälaisia eläin koke ita avaruustut­ kim u slaito s NASA on rahoittanut ja/tai tehnyt. Tässä on m uutam ia esim erkkejä.

Eläin on sid ottu m uovikipsiin viikoiksi, jopa kuukausiksi, tarkoitu ksen a on o llu t liikkum a tto m a ksi tekem inen.

Eläin on k iin n ite tty alaruum iistaan ns. p a in etuo liin jo ka saa veren kulkemaan päätä kohden. Tällä tu tk ittiin »avaruuslentoanemiaa».

Koe-eläintä, jo lta on le ikattu paloja ai­ voista pois, pyöritetään nopeasti vastapäivään, jopa 50 kierrosta/min. Tämän tar­ koituksena on o llu t oppia jo ta in uutta o k­ se n ta m ise sta !!!

S im uloitaessa avaruuslennon paino­ tonta tilaa eläin on tehty liikkum attomaksi ja s id o ttu ylö sala isin p itk ik s i ajoiksi.

R ottia on pakotettu ryöm imään etu ja­ loillaan viikkokau sia yhteen menoon.

Ihm isen sad istise lla ute lia isu u d e lla ei to tis e s ti tunnu olevan rajoja! (P.L.) * Saksalainen kirurgi hylkäsi eläinkokeet Saksan liittotasavallan tunnetuin kirur­ gi prof. Hachethal on perustanut terveysja syöpätutkim uksen säätiön. Hänen 16kohtaisessa syövän tutkim ukse n perus­ oh je issa on yhtenä kohtana »kaikenlais­ ten eläinkokeiden täydellinen kielto».

Näin hän katsoo parhaiten voivansa aut­ taa ihm isten syövän tutkim ista. (Outrage no 43/86) H.L. * Tiedem ies vapautti koe-eläimiä Itävallassa Itävallan tiedeakatem ian tu tk ija Peter M u e lle ro n tu o m ittu sakkoihin vapautet­ tuaan la b o ra to rio s ta s i eläintä, koiria, ka­ neja ja vuohia, jo tk a hän s ijo itti eläinrak­ kaisiin perheisiin. Hän työskenteli akate­ mian a iv o tu tk im u s o s a s to lla ja o n itsekin tehnyt eläinkokeita. Lopulta hän sai ju l­ m ista kokeista tarpeekseen ja päätti vie­ dä eläim et turvaan yön pim einä hetkinä.

(Outrage no 43/86) — H uom io suom alai­ set eläinkokeiden te kijä t! Eikö teidänkin olisi jo aika herätä ruususenunestanne ja katsoa tosiasioita silm iin? Lopettakaa us­ kottelem asta itsellenne, että eläinkokeet ovat muka välttäm ättöm iä ja te muka viet­ te tie d e ttä eteenpäin. Nyt te illä on vielä tilaisuus kouluttaa itsenne vaihtoehtomenetelmien käyttöön, huomenna se voi olla jo liian m yöhäistä teidän kohdallanne, s il­ lä kehitys saattaa m ennä teidän ohitsenne nopeam m in kuin arvaattekaan. H.L.

* K einoeläinm alleja opetukseen Eläinlääketieteen o p isk e lija t ovat jo useissa USA:n ylio p isto issa saaneet har­ jo ite lla elvytystä teko koira lla elävän koi­ ran sijasta. K oiram alliaon tarkoitus kehit­ tää siten, että siihen voidaan asentaa rytm ih äiriöstim u laa ttori.

O piskelukäyttöön on saatavana myös tekosammakko, jo lla voidaan korvata elä­ vien sam m akoiden käyttö anatom ian opiskelussa. M a llilla voidaan ha rjo itella preparointivälineiden käyttöä, irrottaa e li­ m iä (ja la itta a ne m yös p a ik o ille e n .. .) sekä tarkaste lla verenkierto- ym. e lim is ­ töä. (International Anim al A ctio n 1986) E.M. * Eläinkokeet van ho illisuu tta Andrew N. Rowan opettaa biokem iaa tu le ville eläinlääkäreille T uftsin yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän epäilee, että m onet tu tk ija t pelkkää vanhoillisuuttaan haluavat jatkaa eläinkokeita töissä, jo ihin o lis i ta rjo lla verettöm iä vaihtoehtoja. Sa­ mat asenteet saattavat hänen mukaansa estää uusien vaihtoehtojen kehittäm istä, sillä niiden tutkim ise en m yönnetään kitsaasti määrärahoja.

V aih to e h to isia m enetelm iä ovat mm. kudosvilje lm ie n käyttö, radioim m uunim ääritykset ja hybridotekniikka. Kaikki m enetelm ät ovat tuottaneet kehittäjilleen N obel-palkinnot ja uudet tekn iika t anta­ vat lukuisia m ahdollisuuksia. Niiden avul­ la saadaan luotettavampaa tietoa, kun voi­ daan käyttää ihm isperäisiä tai m uuten ai­ to ja aineksia. (Tiede 2000 6/86) T.L.

Lääketehtaiden voitot — yhteiskunnan tappio * Lääkelaki kuum entaa lääkealan tun te ita Eduskunnan talousvaliokunnassa seisova lä äkelakiesitys kuum entaa pahasti lääketeollisuuden tunteita. Ehdotus viranom aisvallan lisäyksestä m yyntilup ia myönnettäessä synnyttää erityistä närää.

Sam oin vastustetaan uuden lääkejakeluverkon p ystyttä m istä apteekkilaitoksen rinnalle. Lääketeollisuusyhdistyksen to i­ m itu sjo h ta ja Jarm o Lehtonen on sitä m ieltä, että uusien lääkkeiden tu lo mark­ kinoille pitäisi olla vain jokaisen yrityksen o m ista to im is ta kiinni. (US 13. 10. 1986) — On jo aika lopettaa lääketehtaiden voi­ ton ta voittelu ihm isten terveyden kustan­ nuksella. S iis kaikki tu ki sosiaali- ja ter­ veysm inisteriön uudelle lääkelakiehdotukselle, jo ssa pyritään rajoittam aan m arkkinoille tulevien uusien tarpe etto­ mien lääkkeiden määrää ja alentamaan yhteiskunnan lääkehoidon kustannuksia.

Sen toteutum inen vähentäisi myös eläin­ kokeita. H.L. * O rion laajentaa Espoon Mankkaan tehdastaan Orion laajentaa Mankkaalla sijaitsevaa lääketehdastaan. Uusi ta b le ttio sa sto ra­ kennetaan entisen tehtaan viereen Sau-

na tontun tielle. Sam alla uusitaan ta b le t­ tien valm istustekniikkaa. Tablettien val­ m istusta on p yritty kehittäm ään siten, e ttä niissä voidaan käyttää aiempaa vä­ hemmän ha ita llisia liu o ttim ia . S illoin myös prosessissa syntyvät päästöt vähe­ nevät. Uudisosan poistokaasujen purkukorkeus on noin 20 metriä. Tehdaslaajen­ nuksen etäisyys lähim m ästä asu nto­ alueesta on noin 200 m etriä, m utta y k s it­ täisiä o m a ko tita lo ja on lähempänäkin.

Ympäristönsuojelulautakunta on arvostel­ lu t lääketuotannon s ijo itta m is ta näin lä­ helle asutusta. (HS 16. 10. 1986) — Jos lääkkeiden valm istusprosessin ym päris­ töh aitat ovat näin vaarallisia, niin m iten suuria sisäisiä haittoja nämä lääkemyrkyt ih m isissä saavatkaan aikaan? H.L. * N esteenpoistolääkkeet syy joka toiseen kih tiin N esteenpoistolääkkeiden yksi pahim ­ m ista sivuvaikutuksista on kihti. Suomes­ sa jo ka toinen k ih tip o tila s eli 3 500 kihtipo tila sta on saanut ta u tin sa tiatsidi-diureettien sivuvaikutuksena. Sen lisäksi sa­ mat nesteenpoistolääkkeet saattavat lau­ kaista piilevän sokeritaudin. Asia tuli ilmi Kansainvälisen farm asian liito n kongres^ ^ P s is s a . Nesteenpoistolääkkeitä käytetään Suom essa hyvin yle ise sti mm. verenpai­ netaudissa, sydämen vajaatoiminnassa ja m unuaissairauksissa. (IS 2. 9. 1986) — N iin, tätä se on se elä im illä »turvallisek­ si testattu» lääketuotanto. H.L. * R auhoittavista lääkkeistä liiku n ta kyvyttö m yyttä Y leisesti käytössä olevat rauhoitus- ja unilääkkeet aiheuttavat useille riippuvuut­ ta ja pahoja vieroitusoireita. — Vuoden si­ sällä olen hoitanut kuutta täysin liiku n ta ­ kyvytöntä potilasta. Kaksi heistä o li täy­ sin vuodepotilaina ja toinen m enehtyi bentsodiatsepiinilääkkeen aiheuttam iin lihasvaikutuksiin, Koskelan sairaalan y li­ lääkäri kertoo Uuden Suomen haastatte­ lussa 11. 9. 86. M on illa pitkään lääkkeitä käyttäneillä on pa niikkikohtauksia, kip u­ ja ja vatsavaivoja. T ällaiset potilaat ovat m asentuneita, heillä on kävelyvaikeuksia ja huim austa, m uisti- ja keskittym isva i­ keuksia sekä tuntoharhoja. O ireita ovat li­ säksi: päänsärky, jäykkyys, vapina, hikoilu, pelkotilat, kipuja, heikkoutta, väsymysja puhevaikeuksia. (Taas oiva esimerkki siitä, m iten »turvallisia» pääasiassa eläin­ kokein te sta tu t lääkkeet ovat ih m isille.

Toim . huom.) K.K.

pailun. Palkintona on peräti 300 haulikkorihlaa. Luulisi sup eille ja m in keille k o it­ tavan harvennuksen ajat. Ehkä kilpailu johtaa kaivattuun tulokseen eli turkism e t­ sästys tulee uudelleen tavaksi. Näin Maa­ seudun tulevaisuus-lehti pääkirjoitukses­ saan 30. 8. 1986. * L yijyha ulit kie ltoo n!

Lyijym yrkytys on yleinen kuolemansyy ve s ilin n u illa niin Suom essa kuin m uual­ lakin maailmassa. Lyijyhauleja jo utuu eläinten ravintoon ja ne aiheuttavat lyijyhauli laskeuman m etsästysvesien poh­ jaan. L yijyh a u lit ovat jo m onin paikoin kie lle tty. O lisikohan aihe tta tarkastaa t i­ lannetta Suom essakin? T.L. * Maailman e lä in s u o je lu liitto boikotoim aan turkistarhausta Maailman e lä in su o je lu liitto (WSPA) on päättänyt Luxem burgissa toukokuussa pidetyssä kokouksessaan ryhtyä a k tiiv i­ seen turkistarhauksen vastaiseen kam ­ p a njoin tiin . WSPA kehotti jäsenjärjestöjään kautta maailman yhtymään kaikin voim in tähän kampanjaan. (Animals Inter­ national VI/20/86) K.K.

Kiitokset eläimille * Kissa pelasti emännän palavasta talosta Kissa pelasti em äntänsä palavasta ta­ losta Heinävedellä. Kissa avasi ta s s u il­ laan emäntänsä makuuhuoneen oven, he­ rätti hänet naukum alla ja hyppäsi vielä sänkyyn herättelemään. Heinäveden po­ liis in mukaan em äntä o lis i o llu t suures­ sa vaarassa kuolla häkään tai liekkeihin ilman neuvokasta kissaansa. Nyt hän pe­ lastui yöpukeissaan kissan herättämänä!

— H.L. * Koira veti pojan ulos palavasta navetasta 15-vuotias koira raahasi pikkupojan ulos palavasta navetasta. Palo oli alkanut pojan tulitikkuleikeistä. Viisaan koiran an­ sio sta poika selvisi m uutam in naarmuin.

— H. L.

Maailmalta * G orilla lo h d u tti pudonnutta lasta Jerseyn saaren eläintarhassa 5-vuotias pikkupoika putosi gorillahäkkiin ja jäi ma­ kaamaan maahan tajuttomana. Pojan van­ hemmat katsoivat voim attom ina, kun isäg o rilla Jam bo lähestyi lasta. Jam bo vain tö ytä isi poikaa selkään haluten osoittaa ystävällisyyttään ja koko gorillaperhe ke­ rääntyi pojan ym pärille. Kun poika tu li ta­ ju ihinsa , hän alkoi kirkua, jo llo in eläim et s iirtyivä t pois peloissaan. Näin palom ie­ het saivat aivan rauhassa hakea pojan pois. (HS 3. 9. 1986) — Näin siis käyttäy­ tyvät eläim et avun tarpeessa olevaa ih ­ m istä kohtaan. Entä m itä o lis i ihm inen teh nyt päinvastaisessa tilanteessa? No tie ty s ti kiireen vilkkaa n u ijin u t eteensä tupsahtaneen gorillanpojan hengiltä. — On häpeällistä, että näitä viisaita eläim iä pidetään eläintarhoissa betonibunkkereihin ja rautahäkkeihin ahdettuna ihm isten pilkattavina! VAPAUS ELÄINTARHAELÄIM ILLE !!! H.L.

Metsästyksestä ja turkistarhauksesta

* Tiesitkö, että Prinsessa Dianakaan ei käytä aitoja turkkeja?

Hän käyttää vain tekoturkkeja, jo tta ei tukisi eläinrääkkäystä! (Outrage no 43/86) — Upea tapa, kiito s Diana. Samaa ei voi sanoa Ruotsin Silviasta, joka jatkuvasti e siin tyy kuolleet tu rkise lä im e t niskas­ saan. Häpeä sivistykse lle ! H.L.

* T urkism etsästys tavaksi M etsästyksen pääkausi on alkanut.

Saalistilastojen mukaan jäniksen lihaa tu ­ lee eräm ailta noin kaksi m iljoonaa kiloa m etsästyskauden aikana. M etsäkanalin­ tujen ja e rityise sti m etson kohtalo näyt­ tää uhkaavalta, eikä riekonkaan tu le va i­ suus näytä valoisalta, koska niiden mää­ rät ovat supistuneet niin paljon. M etsäs­ tä jille on vuodesta toiseen tähdennetty sitä, e ttä heidän m ie len kiintonsa pitäisi suuntautua pienpetojen, villim in kkie n ja supin m etsästykseen. Nämä kaksi tu lo ­ kasta riehuvat riista m ailla kautta maan ja verottavat m uutenkin vähäistä hyötyriistakantaa. A sialle on nyt lähtenyt M etsäs­ täjäin keskusjärjestö, joka on ju lis ta n u t pienpetojen ja vahinkoeläinten pyyntikil-

* Englannin delfinaarioilla sulkem isuhka Ison-Britannian hallitus on ilm oittanut, että englantilaiset delfinaariot suljetaan, ellei niissä tapahdu perustavaa laatua ole­ via parannuksia. Tämä varoitus oli seu­ raus merentutkija dr. Margaret Klinowskan (Cambridgen yliop.) tekem ästä tu tkim u k­ sesta. T arkastettuaan ym p ä ristö m in iste ­ riön pyynnöstä Englannin kuusi delfinaariota, K linow ska totesi, e ttä altaiden tu li­ si o lla suurem pia ja parempia ja delfinaarioiden toim inn an tu lis i painottua etu­ päässä tutkim ukse en ja koulutukseen eikä ihm isten huvittam iseen. Delfinaa­ rio illa on nyt viisi vuo tta aikaa tehdä vaa­ d itu t parannukset, m uuten sulkem inen od ottaa niitä. (Anim als International VI/20/86) K.K.

* Eläim et — parantavaa terapiaa A m erikkalaiset lääkärit ovat saaneet hyviä tuloksia käyttäessään lem m ikkieläi­ m iä terapeutteina sekä sairaaloissa että m uissa h o itolaitoksissa. Esim. koiria on päästetty vierailemaan sairaiden isäntien­ sä ja emäntiensä luokse. Näillä vierailuilla on o llu t myönteinen vaikutus sekä koiriin että om istajiin. Koiravierailuista onkin nyt tu llu t kiinteä osa tie ttyje n sairaaloiden hoitotapaa. Vaikka tie te e llis e s ti ei o le ­ kaan voitu todistaa, että eläim et vaikut­ tavat m yönteisesti sairaaloissa tai m uis­ sa la itoksissa oleviin ihm isiin, ovat useat yhdysvaltalaiset lääkärit vieneet ko tie lä i­ m iä lastentarhoihin, vanhainkoteihin ja van kilo ih in usein hyvällä m enestyksellä.

Eläim et edistävät ho itajien sa terveyttä m yös kotio lo issa, s illä esim. New Yorkin ylio p isto ssa on o so ite ttu , että eläinten kanssa puuhailu saattaa pienentää sydän­ kohtauksiin taipuvaisten ihm isten riskiä saada sairaus akuuttina. (Demari 11. 9.

1986) — Hyvä! Tässä tiede ja tu tkim u s ovat menossa oikeaan suuntaan. M utta on m uistettava, että eläim iä on kohdelta­ va elävinä o le n to in a eikä sairaanhoitovä­ lineinä. Vastaavia kokeilultahan on tehty R uotsissakin, jo ssa aivan äskettäin o te t­ tiin eräälle vanhusten sairasosastolle oma koira. Vanhukset piristyivät selvästi koiran ansiosta. Itse luovutin m uutam a viikko s itte n ensim m äisen suom alaisen laitoskissan erään helsinkiläisen vanhain­ kodin yhdelle osastolle. Edellytyksenä on tietenkin, että tällaisessa paikassa ei ole ketään allergikkoa ja että hoitajat vastaa­ vat eläim en hoidosta. Joka tapauksessa yhdestäkin eläimestä koituu mittaamaton määrä iloa suurelle joukolle. H. L.

UUTUUKSIA! UUTUUKSIA! UUTUUKSIA! Luitko lehdestä 3/86 artikkelin Ruotsin koe-eläinten suojelun painattam asta k ir­ ja sta »Brutus, torskning ifrägasatt»? Nyt voit tila ta tämän R uotsissa kohua herät­ täneen kirjan m eiltä! H inta 40 mk + pos­ tiku lu t. (120 sivua)

KOONNUT: KAARINA KIVIVUORI

WULFF DATA on lahjoittanut yhd istyk­ sem m e käyttöön uuden kopioautomaatin ! Parhaat kiitoksem m e!

Punk-lehdet ottavat aktiivisesti kantaa eläinten väärinkäyttöön kirjoituksin ja nyt on punk-piireissä ryhdytty tekemään jopa kasetteja aiheenaan eläinten oikeudet.

Punk-kasetin »Ihminen on ih m ise lle susi — e lä im e lle ...? » voit tila ta hintaan: oma kasetti (ilman koteloa) + 5 mk + 2,10 mk postim erkki osoitteesta: Pekka Suomäki/ ULO, U usipohjantie 12, 41800 K orpilahti.

Terveiset lu k ijo ille Olavi Sinisalon lem ­ m ikeiltä Rudi-koiralta ja Isku-kissalta.

T H E A N IM A L S DIARY 1987 Olethan maksanut jäsenmak­ susi? Sinunkin tukesi on tarpeen taistelussa eläinten oikeuksien puolesta!

TEE O SO ITTEEN ­ MUUTOKSESTASI ILMOITUS! Joudum m e vuo sittain poistam aan jäsenrekisteristäm m e satoja jäseniä, jotka eivät ole tehneet oso itteen m uu to sta . Jäsenm aksukortti ja lehdet tulevat takaisin vanhasta osoitteesta, eikä m eillä ole muu­ ta m ah do llisuutta, kuin poistaa nämä jä ­ senet. Haluamme pitää kaikki jäsenemme ja saada vielä paljon lisää: jo ukko voim a­ han on yhdistyksem m e voima. Lähetä siis m eille m uutosilm oitus — soittaakin voit!

Yksi tämän joulun upeimpia lahjaideoita on eläinten ystäville tarkoitettu päivä­ kirja. Kukin sivuaukeama käsittää yhden viikon ja vuoden jokaiselle on oma tila muistiinpanoja ja muistoja varten. Kirjas­ sa on runsaasti valokuvia, piirroksia ja tie­ toa eläinsuojelusta. Koska kirja on tarkoi­ tettu etupäässä muistiinpano- ja päiväkir­ jaksi, se käy hyvin lahjaksi myös englan­ tia taitamattomille.

Hinta 60 mk + postikulut. Huom! kir­ joja on rajoitettu erä. Toimitamme tilauk­ set saapumisjärjestyksessä! (Oheinen kuva on vuoden -85 Animals Diarysta — vuoden 1987 kirjan kannessa on siis eri kuva).

Kuuluisan filo so fin Peter Singerin uusi kirja »The Anim al Liberation Movement» (21 sivua). Singer kuvaa kirjassaan e läin­ ten vapautusliikkeen filosofiaa, saavutuk­ sia ja tulevaisuutta. Hyvä käsikirja jo k a i­ selle eläinsuojelijalle. Hinta 20 mk + pos­ tiku lu t.

Richard Ryderin kirjoittam aa »Victim s of Science» pidetään yhtenä koe-eläinsuojelun keskeisenä teoksena. Ryder on itse tehnyt aikoinaan eläinkokeita mm.

C am bridgen ylio p isto n psykologian la i­ toksella, m utta ryhtyi vuonna -69 k a m p a n -^ ^ ^ joim aan eläinten oikeuksien puolesta tajuttuaan, m iten ju lm ia ja turhia eläin ko­ keet ovat. H inta 50 mk + p o stiku lu t (180 sivua, nelivärikuvia).

Rintanappi »Animal Liberation — Human Liberation», hinta: 10 m k ( + p o sti­ kulut).

U u siokirje kuoria ja uusiokirjepaperia 25 arkin lehtiö + 25 kuorta rauhankyyhkykuviolla, hinta: 25 mk.

Uusiopaperi on valm istettu metsiä, vet­ tä ja energiaa säästäen 100 % jätepape­ rista.

HIENO LAHJAIDEA

Olavi S inisalo piirtää ta u lu ja le m m ike is­ tä. T ied ustelut puh: 90-303 025.

22

EEVA KILVEN NOVELLIKOKELMA ELÄINKOKEISTA JA ELÄINTEN HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ - LAHJA/JONKA. VOIT ANTAA KENELLE VAIN. KYSY LÄHIMMÄSTÄ KIRJAKAUPASTA¡"KUOLEMA JA NUORI RAKASTAJA"

K oe-eläinten Suojelu r.y:n alu eo sasto t/ yhdyshenkilöt: Esbo (svenska krets): Pamela W ickström , Hansav. 26,03780 ESBO, tel. 90-811 240 Haukipudas: Tiina Ahokas, Hepokj., 90830 HAUKIPUDAS Humppi: M inna Kupari, 43640 HUMPPI (Karstula) Joensuu: Raili Könönen, Sukkulat. 10 b B 1, 80260 JNS, puh. 973-309 90 Jyväskylä: Jaana Raitio, Hirvenp. 6, 40270 PALOKKA Kajaani: Raija Manninen, Soidink. 14 E 31, 87500 KAJAANI, p. 986-392 90 Kalajoki: Kirsi Ridell, Tapiont. 6 A 12, 90570 OULU Kokkola: Virva llvesaava, Porm estarink.

34, 67100 KOKKOLA, p. 968-137 38 Kuopio: Anne M iettinen, Neulamäent. 16 F 46, 70150 KUOPIO Kymi: Anu Tikka, Vuorik. 39, 48720 KYMI, puh. 952-816 67 Kyröskoski: Minna N ikkilä, Sim pukkat. 8, 39200 KYRÖSKOSKI, p. 931-715 201/584 kLahti: A nita Louhijoki, V iipu rin vältät. 11 1 B 21, 15150 LAHTI, p. 918-522 550 Lappeenranta: Sari Kuipainen, Vuokonk.

15, 53810 LPR, p. 953-277 95 Miehikkälä: Ulla Jarva, Hauhia, 49700 MIE­ HIKKÄLÄ Mänttä: Anne Lahtinen, Koskelank. 21, 35800 MÄNTTÄ, p. 934-412 239 Punkalaidun: Tiina Pakkanen, Urjalant. 25, 31900 PUNKALAIDUN Pusula: Irma Teikari, 03850 PUSULA Pälkäne: O uti N u uttila , Peltisepänkj. 9, 36600 PÄLKÄNE, p. 936-662 36 Rauma: Päivi Laine, Pumpput. 3 B 25, 26660 RAUMA Taavetti: Maarit Salmi, PPA 1/Salmi, 54500 TAAVETTI Tampere: M ia Savolainen, Vastamäki, 37120 NOKIA, puh. 931-400 197 Turku: Tarja Lehtinen, M äntysaari, 21330 PAATTINEN, puh. 921-472 062 Uusikaupunki: Mona Toivonen, Saarnisto, 23500 U:KI, puh. 922-230 24 Vaasa: K ristin a Räback, Rastaankj. 8, 65230 VAASA, p. 961-212 421 Vihti: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh. 913-739 55 }Ylitornio: Kaisu Niska, Käpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO

TALVEN TULLEN TAPAHTUU Tämä onkin sitte n vuoden viim einen lehti ja ilm estym isajankohta lienee vähän ennen joulua. Tämän juhlan lähestymisen huomaamme m yös me eläinten o m ista­ jat. E rilaiset m ainokset tuputtavat m eitä ostamaan jos jo n k in la is ia leluja ja vem­ paim ia lem m ikeillem m e »joululahjaksi».

Toki m eidän tuleekin m uistaa ystäviäm ­ me myös jouluna, m utta miksemme m uis­ taisi m u u llo in kin ? M eidän tulee myös m ie ttiä n iitä lu ku isia tuotanto-, koe- ja lem m ikkieläim iä, jo tk a jo utuva t kärsi­ mään ihm isten tietäm ättöm yyden, välin­ pitäm ättöm yyden tai suoranaisen type­ ryyden uhreina, oli jo u lu tai ei.

Eläinten V iikkoa v ie te ttiin 4. — 10. 10.

Myös tied otusvä lin ee t ottiva t jossain

Eläinsuojelujärjestöjen NUORTEN tempaus

K iito kset nuorille a ktiivisesta to im in ­ nasta eläinten puolesta! Kaiken kaikkiaan puistotem paus oli o n n istu n u t ja s iitä jäi hyvä m ieli.

SIRPA SYKKÖ

Jä rje ste ttiin lauantaina 18.10. -86 Linjan leikkipuistossa. Järjestäjinä toim ivat Koeeläinten suojelu ry:n ja H elsingin eläin­ suojeluyhdistyksen nuorisoryhm äläiset vetäjineen. (Koe-el. suoj. Sirpa Sykkö, H:gin el.suoj. Liisa Tanskanen, jo lle suu­ rin kiito s kuuluu.)

O hjelm assa oli Koe-eläinten suojelun nuorisoryhmäläisten näytelmäesitys »Tur­ vapaikka» ja senjälkeen a lle kirjo itta n u t e s itti yhdistyksen dia-sarjan. Kum m alla­ kin esityskerralla yleisöä riitti seisomapai­ koille asti.

Aurinkoinen sää suosi meitä ja niin riitti osanottajia myös ohjattuihin ulkopeleihin ja -leikkeihin. Jytäjum ppa sai osanottajia äideistä lapsiin.

U lko g rillistä n a u tittiin aam ulla tehtyä rieskaa »onnellisten kanojen» munavoilla ja vasta leivottu ja pullia kahvin ja m e­ hun kera.

Y hdistyksen tu o tte ita m yytiin, eläins u o je lu in fo a ja e ttiin ja nuoret keräsivät eläinpuvuin sonnustautuneina lippailla ra­ haa eläinten hyväksi.

määrin kantaa eläinsuojeluasiaan. Varsin outoa kuunneltavaa o li eläinsuojelua kä­ sittelevä radio-ohjelma, johon ihm iset sai­ vat soitta a ja esittä ä kysym yksiä. Kysei­ nen vastaajaraati tarkasteli so itta jie n ky­ sym yksiä ja m ie lip iteitä hyvin m ielenkiin­ to ise lta kannalta; ikään kuin eläinten o l­ tavat m eillä Suom essa olisiva t suoras­ taan hyvät. Monen kysyjän m ielipiteet tyr­ m ättiin suoralta kädeltä, jopa vähätellen.

Näin varsinkin tuotanto- ja koe-eläinten kohdalla. Lähes ainoat rea listise t kom ­ m en tit ku u ltiin eläinsuojeluvalvoja Anja Eerikäisen lausum ina, joka työnsä puo­ lesta näkee, m iten m eillä eläim iä tod ella kohdellaan. Ehkäpä m uut vastaajat eivät omaa to d e llis ta käsitystä tila n te e sta tai s itte n he kylläkin tietäen sulkevat tämän kaltaiset ajatukset m ielestään?

T arkoituksenam m e on pitää su 14. 12. joulu m yyjä iset, jo te n raum alaiset, herä­

Nuoret esittivät näytelmän »Turvapaikka».

Tässä lauletaan laulua kulkukissasta.

Kuvat: Sirpa Sykkö.

tys! Tarvitsem m e apua erilaisissa jä rje s ­ telyissä. Olkaa ihm eessä rohkeam pia ja tulkaa mukaan toim im aan. T am m i— hel­ m ikuussa järjestämme jälleen talviriehan, jo te n tö itä ja tohinaa riittää. Kantapään kautta oppineena uskomme pystyvämme järjestäm ään vielä m iellyttäväm m än ta­ pahtuman kuin viim e kerralla.

Joulun tie n o illa voi alkaa kysellä uusia artikkeleitam m e: toivo ttu ja college-paitoja, kirjepaperipakkauksia eläin aihe isilla kuvilla sekä m ah do llisesti myös p o s ti­ kortteja.

O tetaanpa yhteen, SARI Rauman ao: Sari Kivilähde Pum pput. 3 B 35 26660 Rauma Puh: 938/251 693

Päivi Laine Pumpput. 3 B 25 26660 Rauma

23

Lähde: Outrage-lehti Aug. & Sept. 86 KÄÄNNÖS P. LASSILA

ELÄINTEN ASEMA VEEDA-KULTTUURISSA

NEUVOJA KISSANOMISTAJILLE

HANNELE VVIENKOOP ELÄINLÄÄKÄRI TUIJA SALMINEN

KASVISSYÖNTI JA IHMISTEN TERVEYS Monet ihmiset yhdistävät mie­ lessään lihan syönnin mukavaan elämään ja varallisuuteen. Lihan syöntiä pidetään usein ’luonnol­ lisena’ ruokana, tarpeellisena hy­ välle terveydelle. Mutta onko asian laita todella näin?

Sydäntaudit

'I l

Muita riskejä

Historiaa Hyvin yleinen m yytti on se, e ttä eläinpro te iini on parempaa kuin kasviksista saatavat valkuaisaineet. Ih m isillä on m yös se harhakäsitys, että kaukaiset esiisämme säilyivät hengissä ainoastaan li­ han syönnin ansiosta. V arhaisim m illa ih ­ m is illä ei o llu t aseita ja he olivat hitaam ­ pia kuin useimmat eläimet, m ikä teki heis­ tä te h o tto m ia m etsästäjiä. Tästä syystä heidän on täytynyt turvautua suuressa osin kasvisperäiseen ravintoon. Tutkim al­ la fo s s iile ja ja siem eniä syöviä heim oja on o p ittu ymmärtämään, että ihm inen on ke h ittyn yt evo lu utiossa käyttäm ättä pal­ joakaan lihaa, ja m ikäli esi-isäm m e ovat koskaan käyttäneet lihaa, oli se ainoas­ taan lisänä valtaosaltaan kasviksia sisä l­ tävässä ruokavaliossa, kuten sim pans­ se illa nykyään.

o.

Fysiologiaa Edellä m ainitut seikat perustuvat ih m i­ sen fysiologisiin tutkim uksiin, jo tka oso it­ tavat e ttä ihm inen on paljon lähem pänä kasvissyöjiä kuin lihansyöjiä.

Ensinnäkin, ham paam me sopivat täy­ de llisesti hedelm ien, juurien ja pä hkinöi­ den syöm iseen ollen täysin erilaiset kuin pitkät, lihan repim iseen ta rko ite tu t raate­ luhampaat.

Toiseksi, vaikka ihm inen onkin sopeu­ tuvainen ja kykenevä m uuttam aan ruoka­ valiotaan olosuhteiden mukaan, on tod is­ tettavissa, että paljon e lä in p ro te iin ia s i­ sältävä ruokavalio lisää tod enn äkö isyyt­ tä tie tty ih in sairauksiin, etenkin suolistotau te ihin. Todennäköinen syy tähän on se, e ttä s uo listo m m e pitu us on suhtees­ sa ainakin ne linkertainen verrattuna useim piin lihansyöjiin. Lyhyen suo listo n lävitse liha pääsee kulkem aan s u h te e lli­ sen nopeasti ennen kuin haitallisia hajoa­ m is tu o tte ita e h tii syntyä ja vaikuttaa ruuansulatusjärjestelm ään. Tästä syystä

Eri m aissa tehtyjen useitten tu tk im u k ­ sen tulo ksen a on saatu selville, että tyy­ dyttyneiden rasvojen suuri määrä ravin­ nossa on suurin syy sydäntauteihin. Lihaja m eijeritu otteet, jo issa m olem m issa on paljon em. rasvoja, m uodostavat n. 60 % kokonaisrasvankulutuksesta. N iitä p itä i­ sikin voim akkaasti vähentää ja niiden s i­ jaan käyttää eri viljalajeja, papuja ja m ui­ ta kasviksia. {

e lä im illä jo illa o n suhteellisen pitkä suo­ lis to ja joide n sisä llä ravinto näin ollen kulkee kauemmin, tu lis i olla kasvisperäinen, vaarattom am pi ruokavalio.

Kolm annessa m aailm assa paksusuo­ len syöpä ja m uut suolisto-ongelm at ovat enemmän tai vähemmän tuntem attom ia.

Ja verratessam m e useim pien länsim aa­ laisten ruokavaliota kolmannen maailman ih m isten vastaavaan, voim m e huom ata länsim aalaisten syövän hyvin vähän kui­ tuja. Kasvissyöjät kuluttavat enemmän kuin kaksi kertaa keskim ääräistä enem ­ män kuituja, m inkä tuloksena ravinto kul­ kee ripeästi su o listo n lävitse vähentäen mm. paksusuolen syövän, peräpukamien ja um m etuksen todennäköisyyttä. Kaik­ ki nuo vaivat ja sairaudet ovat yleisiä Län­ nessä, m issä lihaa syödään paljon, m ut­ ta ku itu ja saadaan ravinnosta vähän.

Liha on syynä suurim paan osaan salm on ellam yrkytyksistä Isossa Britannias­ sa. Noin 2/3 on arvioitu aiheutuvan kanan­ lihasta ja 20 % m uusta lihasta. Salmonel­ la on bakteeriperäinen tartunta joka leviää helposti y litih e is s ä patterikanaloissa ja teurastam oilla. Ihm inen voi saada tartun­ nan mm. huonosti kypsennetystä lihasta, jo llo in oireet voivat o lla m itä tahansa voi­ m akkaista vatsakivuista kuolem aan vau­ v o illa ja h e iko illa vanhuksilla.

M ilte i ka ikille ns. hyö tyelä im ille anne­ taan ainakin jo ssain määrin a n tib io o tte ­ ja, m inkä epäilläänkin aiheuttavan ih m i­ s ille siirtyvää resistenssiä eli vastu stu s­ ta e rila isille kem iallisille yhdisteille. Kun e lä im ille annetaan sää nn öllise sti a n ti­ biootteja, ei ainoastaan ha itallin en bak­ teerikasvusto tuhoudu, vaan m yös suojaavat, hyödylliset bakteerit katoavat suo­ listosta. E lim istöön voi tä llö in p e s iy t y ä ^ ^ sitkem p iä ja vaarallisia b a k t e e r ik a n t o ja , ^ ^ ' jo tk a kehittävät vastustuskyvyn suurelle jo u ko lle e rilaisia antibiootteja. Tämä vas­ tustuskyky voi s iirtyä ihm iseen joka syö lihaa ja tätä kautta ih m isille ta rk o ite tu is ­ ta a n tib io o te ista tulee tehottom ia. Eläi­ m ille syötetään yhä suurem m assa mää­ rin a n tib io o tte ja m ikä ei suinkaan vähen­ nä pelkoa siitä, e ttä ihm ispopulaatiossa pääsisi leviämään vaarallinen tartunta, jo ­ hon ei o lis i hoitoa.

E läim ille ei syötetä ainoastaan a n ti­ b io o tte ja vaan m yös horm ooneja jo tta eläin tu o tta is i enemmän lihaa lyhyem ­ mässä ajassa. Nykyään arvellaan m yös horm oonien olevan terveysriski ih m isille ja ne tu lis i kie ltää s illä ne aiheuttavat to ­ dennäköisesti syöpää.

Terveellinen ruokavalio sisältää valku­ aisaineita, rasvoja, hiilihyd raatteja , vita­ m iineja ja kivennäisaineita. Sekä aikuiset että lapset voivat saada näitä kaikkia kas­ visruokavaliosta. Jo Isossa Britanniassa yksistään on 1,5 m iljoonaa kasvissyöjää, m ikä on hyvänä osoituksena siitä, että eläinkunnan tu o tte e t eivät suinkaan ole pitkän ja terveen elämän edellytys.

N. 5000 vuo tta sitte n Jum aluuden Ylin P ersoonallisuus, Sri Krishna, ilm estyi m aapallollem me paimenpojan hahmossa ja eli nuoruutensa lehm ipoikana pienes­ sä intiala ise ssa kylässä. Hän piti huolta suuresta karjalaumasta, s illä hänen isän­ sä o li vastuussa koko kylän lehm istä.

Koska Krishna, Jum aluuden Ylin Persoo­ nallisuus, h e nkilöko htaisesti piti huolta lehm istä, on lehm ä erityisen suojelun kohteena veedisessä kulttuurissa. Lehmä onkin hyvin rauhallinen ja k iltti eläin ja se antaa kallisarvoista m aitoa ihm isten ravin­ noksi: s iitä voi valm istaa satoja erilaisia ruokalajeja. Vaisyojen, kauppias-ja maanviljelijäluokan erityistehtävänä oli suojella lehm ää ja härkää, s illä ne sym bolisoivat ä itiä ja isää. Siksi lehmän huono kohtelu tai peräti tappaminen oli hyvin suuri rikos, joska tekijä joutui itse kärsimään tässä tai seuraavassa elämässä. Kuuman lehmän _ m aidon sanotaan edistävän hienojen ai^ ^ ^ o s o l u j e n ke h ittym istä ja lehm ien arvos^ ^ P tu k s e n katsotaan suoraan peilaavan yh­ teiskunnan henkistä tasoa. Yhteiskunta, joka lähettää lehm iä ja härkiä teurasta­ m oihin tapettavaksi, ei enää ansaitse s i­ vistysvaltion nimeä. K aikkinainen rappio leim aa tä lla ista yhteiskuntaa.

A in ee llisessa m aailm assa sanotaan olevan 8 400 000 erilaista kehoa. O leellis­ ta kehoissa kuite nkin on niiden sisä llä oleva henkinen kip inä eli sielu, jo sta ke­ ho saa elinvoim ansa. Kaikki elävät olen­ not, kasvit mukaanlukien, ovat siis perus­ olem ukseltaan henkisiä sie luja ja laadul­ lisesti samanlaisia. Kun keho kuolee, s ii­ nä oleva sielu ottaa uuden kehon. Näin sielu vaeltaa alemmalta tasolta ylem mälle päätyen lo pu lta ihm isen kehoon. Se aika, m inkä sielu viipyy jo ssakin määrätyssä kehossa on luonnonlakien mukaan mää­ rätty tälle keholle sopivaksi. Sitä ei siis pidä väkivalloin lyhentää eikä pidentää.

Jos toinen eläin tappaa toisen, tapahtuu se luonnonlakien puitteissa, m utta jo s ih­ minen tappaa toisen elävän olennon, hän syyllistyy rangaistavaan tekoon. Veedas^ ^ ^ s a siis kielletään väkivalta m uita eläviä ^ ^ » l e n t o j a kohtaan. Ainoastaan itsepuolus^ ^ ^ t u s on sallittua . Ns. arm okuolem aa ei myöskään hyväksytä edellä m a in itu ista syistä. Vanhoja eläim iä hoidetaan lo p­ puun asti jopa rakentamalla niille vanhain­ koteja. Sri Krishnan omassa kylässä Vrindavanassa näkee yhä tänäkin päivänä koi­ rien ja kissojen, sikojen, elefanttien ja api­ noiden vilistävän kujilla yhdessä ihmisten keskellä. Täällä m aapallolla löytyy tila a kaikille lu o d u ille olen noille , jo s vain on hyvää tahtoa.

Eläimet Veeda-kulttuurissa eivät ole pe­ lokkaita tai agressiivisia, s illä ne tietävät saavansa ihm isten taholta osakseen kun­ n io itu sta ja huolenpitoa: niiden ei ta rvit­ se koko ajan pelätä henkensä puolesta.

Perheenelättäjän velvollisuus on huoleh­ tia myös luonnoneläinten tarpeista. Pait­ si, että pitää lehm istään ja koiristaan hy­ vää huolta, m uistaa perheenisä aina la it­ taa ruoan tä h te itä k u is tille nelijalkaisia yöllisiä vieraita varten. Eläinten hyvä koh­ telu on jum ala lline n määräys ja jo s sitä ta h a llise sti ja jatkuvasti rikotaan, jo utuu ihm iskunta vastuuseen teoistaan. Sodat, epidem iat ja lu onnonm ullistukset saatta­

vat o lla seurausta eläinten ju lm asta koh­ telusta.

On itsestään selvää, e ttä kaikki ovat kasvissyöjiä veedisessä perinteessä. Na­ hasta valmistetaan tarvikkeita vain, mikäli vuota on saatu itsestään kuo lle elta eläi­ meltä. E läinkokeita ei hyväksytä. Veedakulttuuri on rakkauden ja rauhan kulttuuri, ei yksinom aan ihm iskeskeisen rauhan, vaan myös ihm isten ja eläinten, s illä il­ man tätä ihm isyhteiskunta ei koskaan voi o lla tod ella onnellinen, rauhallinen ja ta­ sapainoinen.

V eed isiä herkkuja m aido sta Carob-pallot Carob-jauhetta 1/3 m aito ja uhe tta 1/3 pölysokeri 1/3 tai vähemmän maun m u­ kaan voita Sekoita Carob-jauhe, m aitojauhe ja pölysokeri. Vaivaa voita joukkoon niin paljon, e ttä pallot pysyvät koossa. Pane pallot jo ksikin aikaa jääkaappiin kovettum aan ennen tarjoilua.

Sandesh m aitoa 3 I piim ää 2 I pölysokeria elintarvikeväriä Kuumenna m aito kiehuvaksi, kaada jo u k­ koon piim ä. Kerää ju ustom a ssa kangaspussiin ja anna valua kuivaksi. Ota ju u s ­ tomassa puhtaalle sileälle alustalle ja vai­ vaa sitä käm m enellä alustaa vasten kun­ nes s iitä tulee pehmeää ja rakeisuus ka­ toaa. Vaivaa joukko on m yös pölysokeria ja vähän elintarvikeväriä. Pyörittele palloja tai aseta laakeaan astiaan levyksi ja leikkaa paloiksi.

Jäätelö kermaa 5 dl m aitopulveria 2 Vi dl lu o n n o n jo g u rtti » pölysokeria » vaniljasokeria 1 rkl Sekoita kaikki ainekset. Vispaa seos sa­ keaksi ja ilmavaksi. Laita jäälokeroon ko­ vettumaan.

Tänä keväänä ja kesänä on edellisten vuosien tapaan syntynyt valtavasti eitoivo ttu ja kissanpentuja. Osa näistä tape­ taan taita m a tto m asti ja tu ska llise sti — esim erkiksi hukuttam alla. O salle y rite ­ tään löytää »hyviä ja vastuuntuntoisia» ko­ teja. Tällaisia koteja vain on hyvin harvas­ sa. Hyvä ja vastuuntuntoinen koti o lis i jo mm. leikkauttanut kissansa eikä näitä eito ivo ttu ja pentuja o lisi syntynytkään. M i­ tään perää ei ole väitteessä, että kissan (tai koiran) o lis i elämänsä aikana saata­ va tehdä ainakin yhdet pennut.

T yttökissa voi saada pentuja jo p a nel­ jä kertaa vuodessa. Tällainen te h ta ilu ra­ sitta a jo tavattom asti emon terveyttä. Ja vaikka tyttökissa olisikin pojilta täysin tur­ vassa kerrostaloasunnossa, niin usein kissa on kiim a-aikoina niin rauhaton ja m ouruaa kuuluvasti öin ja päivin, että om istajan on oman ja naapuriensa yörauhan takia tehtävä asialle jotain.

M ah do llisuuksia on kolme: 1. Kannatettavin vaihtoehto on le ik­ kaus, m issä tyttökissan kohtu ja munasar­ ja t poistetaan. Leikkaus voidaan tehdä jo noin 8 kuukauden ikäiselle kissalle, ylä­ ikärajaa ei ole. Kissa toipuu leikkauksesta nopeasti ja on seuraavana päivänä jo aivan entisellään. Eikä om istajan tarvitse koskaan enää m urehtia kiima-aikoja, pen­ tu ja tai kohdun ja m unasarjojen sairauk­ sia. Kissan luonteeseen ei leikkaus vai­ kuta.

2. Toinen vaihtoehto on antaa tyttökissalle E-pillereitä. N iitä annetaan jatkuvasti ym päri vuoden yksi ta b le tti viikossa aina samana viikonpäivänä. Kun p ille rit jättää pois tulee kiim a m elko pian. P illere illä ei ole todettu haittavaikutuksia. P illerit ovat reseptitavaraa, joten n iitä saadakseen on otettava yhte yttä eläinlääkäriin.

3. Kolm as vaihtoehto on käyttää horm oniruiskeita. Antam alla tyttö kissa lle eläinlääkärin vastaanotolla ruiske joka 5. kuukausi saadaan kiim a-ajat pysymään poissa.

P oikakissalla on vähemmän vaihtoeh­ toja. Kun poikakissa tulee sukukypsäksi (useinm iten lähellä 8 kuukauden ikää) a l­ kaa sen virtsa haista tosi väkevälle ja li­ säksi se pyrkii virtsallaan merkkaamaan asuinpiirinsä rajat eli asunnossa seinät ja huonekalut. Kun vielä lisätään yö llise t m ouruam iset ja m ikäli kissa kulkee öisin ulkona (täysin tuo m itta va tapa) jatkuvat tappelut toisten poikakissojen kanssa, on selvää, ettei tällaista kissaa voi pitää kau­ punkiasunnossa. Ei maallakaan ole tar­ peen revityttää kissaansa tappeluissa ja altistaa sitä on ne ttom u uksille p itk illä ko­ sio m atkoilla .

Kaikista näistä ongelm ista pääsee, kun poikakissan leikkauttaa eli se kastroidaan eli s iltä poistetaan kivekset. Leikkaus on aivan yksinkertainen eikä vaadi mitään jä l­ kihoitoa. Virtsa ei enää haise, kissa ei las­ ke m erkkisuihkeita ylim ääräisiin paikkoi­ hin, m ouruam iset ja tappelut loppuvat, kissa pysyy om alla pihalla ja sillä on aikaa ajatella hiirie n pyydystäm istä, kun tyttökissat eivät vie ajatuksia m uualle. Leik­ kaus ei muuta poikakissan luonnetta, vain kiin n o stu s ty ttö k is s o ih in ja lisään tym i­ seen lakkaa.

25

24

K eskeistä ilm eise sti tulee olemaan kansanlääkinnän ja -parannuksen yhd is­ täminen kulttuuritoim intoihin ja uudenlai­ seen »työn filosofiaan» perustuvaan työterapiaan, jossa pyritään ihm isen omaeh­ toisen luovuuden rohkaisem iseen. Yh­ te istyö vira llisen lääketieteen kanssa ei sekään liene aivan m ahdotonta, m utta ei koululääketieteen ehdoilla, tuntuu Pauan­ teen väki arvelevan. Pauanne-idean m u­ kaista on kohottaa työ alkuperäiseen ar­ vostukseensa irrottam alla se rahallisista arvostusperusteista ja kilpailuhysteriasta. Pauanteella arvellaan tällaisen »uu­ den» asennoitumisen työhön vaikuttavan tervehdyttävästi nykyihm isen psyykeen.

Kaikkien näiden toim intojen m ahdollis­ tam iseksi on rakennettava työpajoja, ma­ jo itu s tilo ja , koko o n tu m istilo ja , h o itotiloj a . . . S u u n n itte illa o n jopa om a tu u liv o i­ mala energian tuo ttam iseen ja tu u lim y l­ ly viljan jauham iseen! N äistä on parhail­ laan valm istum assa sauna- ja hoitorakennus, jo sta siitä kin on tuleva ennennäke­ mätön luon non kivisine vesialtaineen ja rakennuksen sisälle johdettuine luonnonpuroineen.

M utta kaikki aikanaan!

Pauanne-ajattelun m ukaisesti to im in n o t itse synnyttävät ym pärilleen sopivim m at tila t ja kehykset. O sakeyhtiöm uotoisena nykyisin toim iva Pauanne ei aio menetellä vastoin om ia periaatteitaan kerääm ällä harteilleen tu rh ia su o ritusp ain eita ja stressiä, m itä suunnitteluun ja rakentami­ seen tulee.

Kaikki edellä kerrottu aiotaan myös to ­ teuttaa ilman liiketalou de llise n voiton ta­ voittelua; selvää kuite nkin on, että pää­ oma ja toim intaku sta nn ukset on kyettä­ vä kattamaan. »Turistipyydystä» ei paikas­ ta koskaan saa tulla, s iitä on selvä näke­ mys olem assa.

Ihmisen kokonaisolem uksen käsittäm iseen suuntautuva yhteistyökeskus PAUANTEELLA VIERAILI VIRVA ILVESAAVA KUVAT PAUANTEEN ARKISTOSTA

Pauanne haluaa tarjota puit­ teet ja mahdollisuuden vaihtoeh­ toisen elämäntavan kokemiselle ja omaksumiselle.

Pauanne sijaitsee parin kilo­ metrin päässä Kaustisen kunnan keskustasta Puhkionkallion lakealla laella.

Pauannetta on mahdotonta ly­ hyesti määritellä tai selittää, se on itse koettava. Siispä lähden matkaan.

On sydänkesän helteinen launtai-iltapäivä. K austisella ovat m eneillään jo ka ­ kesäiset kansanm usiikkijuhlat. M utta nyt ei ole tarkoitu s jäädä keskustan ju hla pa i­ koille , tienvarren puisessa viita ssa on teksti: Pauanne. Se ei olekaan m ikä tahan­ sa tie n viitta , vaan lystikkä ine luonnonm uotoineen se on kuin opastin suoraan satu m a ah an. . .

Kapea soratie johtaa loivasti ylemmäs, alas jäävät keskustan ju h la v ilin ä ja hel­ teen hehkuttam a asva ltti-ilm a sto . Pysä­ kö in tip a ika lta on vielä kavuttava m uuta­ ma askel rinteeseen tehtyä tietä. Ollaan 140 m etriä m erenpinnan yläpuolella. Lakealla kalliolla pienten mäntyjen ym päröi­ mänä kohoaa kookas rakennus, luonnon­ m ateriaaleista kivestä ja puusta käsin ra­ kennettuna, paanukattoisena, kuin m ikä­ kin maahisten maakartano tai viikinkipääl­ likön päämaja: Pauanteen päärakennus.

Tuoksuu tervalta ja pihkalta. Etsim ättä tu ­ lee m ieleen Lapin tu n tu rilu o n to , ehkä myös Kreikan vuoret. Vaaleansininen hel­ lepäivän taivas kaartuu korkeana ja ava­ rana. Katse tavo itte lee lännestä m eren­ rannikkoa, jonne m atkaa on nelisenkym ­ m entä kilom etriä yli sinertävien metsien.

Ilm a on kuulasta ja kevyttä hengittää, pa­ rantavaa. Siinä leijuu kalliokasvullisuuden 26

kuivanmakea tuoksu, kimalaiset surisevat tämän suom alaisen H ym ettoksen kaner­ vikoissa. Nämä ka llio t ovat m uinaisen vuorijonon jäänteitä; m ikä luonnonoikku Pohjanmaan lakeuksilla!

Pauanteen isossa tupasalissa tapaan talon »isäntäväestä» kaksi: Ilmari V a r i l a n , m uusikon ja m usiikin op etta­ jan, sekä Tapani H i e t a l a h d e n , Pauanteen rakentajan, jonka aikaisempa­ na alana oli mm. TV-tekniikka. He ovat o l­ leet mukana P auanneprojektissa alusta alkaen, eli noin vuodesta 1984. Pauanteen olem u sta ja ta rko itu sta he m ietiskelevät tähän tapaan: »Pauanne on idea, ajatus, unelma, konkreettinen suunnitelm a, projekti, yh­ teistyökeskus, työyhteisö. Pauanne on kansanparannuskulttuuria, tutkim usta , lääkintätaitoa; uu tta vanhaa a rkkite htuu­ ria, m usiikkia, käden taitoa, taiteita.

Pauanne on kasvattam ista ja kasvamista,

filo so fia a , luonnonm ukaista viljelyä, ter­ veyttä, hoitoa, om avaraisuutta ja om aeh­ toisuutta. Pauanne on kalevalaisperäinen sana ja ta rko itta a ukkosta, pauhinaa, Uk­ koa, kiveä tai yleensä jo ta kin kovaa.»

Suunnitelm ana on hoitaa ihm istä koko­ naisuutena ja tarjota kaikille avoin leväh­ dyspaikka nykyisen teho-suoritus-kilpailuajatteluun perustuvan eläm änm uodon ram pauttam ille ihm isille. Projektin toteu­ tukseen ryhdyttiin pääasiallisesti pienen innostuneen joukon talkoovoim in. Peri­ aatteena o li, e ttä kaikki tehdään om in neuvoin, jo p a kattopaanuihin tarvittava terva p o lte ttiin itse. Noin pu olento ista vuoden puurtam isen tulo ksen a kohosi paikalla alussa kuvailtu vaikuttava päära­ kennus, jo ho n to im in n o t tähän m ennes­ sä on s ijo ite ttu . Rinnan rakennustöiden etenemisen kanssa ovat karttuneet koke­ m ukset, ja m uo toutuneet ja selkiytyneet tulevien toim intam uotojen suunnitelm at.

Pauanteen rakentajat korostavat m ie­ lellään sitä, että täm ä projekti ei ole s i­ doksissa m ihinkään olem assaoleviin aatesuuntiin tai ideologioihin. On vain yk­ sinkertaisesti kysymys ihm isen vapautta­ m isesta uuteen, luovaan ja itsenäiseen ajatteluun ja toim intaan. Aivan ilm e istä on, että eläm isen vaihtoe htoja ja ratkai­ sumalleja on olemassa runsaasti, jos niitä vapauden ilm a p iirissä avoim in m ie lin ja en na kkolu ulotto m asti etsitään. Pauan­ teen tähänastisesta h isto ria sta kertovaa lehtileikearkistoa selaillessa on kuitenkin pakko m urheekseen todeta, että ju u ri in ­ him illisen ennakkoluuloisuuden, epäluu­ loisuuden, kaavoittuneisuuden ja ra jo it­ tuneisuuden tähden on taip aleella o llu t koso lti vastoinkäym isiä, kriisejä ja ris ti­ riitoja.

Pauanteen virikkeellisessä ym päristös­ sä, avaran taivaan alla on tila a ajatella ja nähdä asioita uudelleen. Pienet ongelmat kutistuvat m itättöm iksi, suuret asiat saa­ vat upeat m ittasuh teet ja puitteet. Taik­ ka yllätykseksi käy päinvastoin: vuorenkorkuiseksi luultu vaikeus näyttäytyy täs­ sä tila ssa naurettavan vähäpätöiseksi, uusia arvoja löytyy vähäisistä asioista.

Olen sen nyt itse kokenut.

T austalla ja liikkeellepanevana voim a­ na Pauanteella näyttää vallitsevan usko ihm iseen ja hänen m ah do llisuuksiin sa vielä tänäänkin, kaikesta huolimatta. Usko siihen, että kaikkea ei vielä sittenkään ole m enetetty, että voisi syntyä uudenlainen ihm inen, joka hylkää vanhat tuhoisat ajatus- ja to im in ta m a llin sa ja h a l u a a valita uudet vaihtoehdot.

Maa- ja metsätalousministeriö eläinlääkintöosasto

LAUSUNTO ASETUSLUONNOKSESTA ELÄINSUOJELUASETUKSEN MUUTTAMISEKSI HANNELE LUUKKAINEN Eläinsuojeluasetuksen uudistuksessa pitäisi pyrkiä poistamaan nykyisen eläin­ suojelulainsäädäntöm m e epäkohtia mah­ d o llisim m an paljon. Tämä edellyttää ko­ ko asetuksen m uu tta m ista nykyajan eläinsuojelun m ukaiseksi, eikä vain m uu­ taman pykälän kosm eettista korjaamista, m itä m in iste riö ehdottaa. N ykyisin voi­ massa oleva asetushan on ajalta (1971), jo llo in esim erkiksi ns. tehokasvatustuotan to ei o llu t vielä ryöstäytynyt se lla isiin m itta su h te isiin eläinten väärinkäytössä kuin nyttem m in.

Uudella asetuksella tulisi pyrkiä turvaa­ maan eläinten oikeuksia m ahdollisimm an tuskattom aan elämään ja parantamaan eläinten elinolosuhteita. Tämä koskee eri­ tyise sti tuotantoeläim iä.

Asetuksen tulee taata kaikille e lä im il­ le eläm isenarvoinen elämä. Vähim m äis­ vaatimuksena on, että kaikkia eläimiä hoi­ detaan m ah dollisim m an hyvin kunkin la­ jin ja yksilön erityistarpeiden mukaan. Täl­ löin kaikilla e lä im illä tulee o lla m ah do lli­ suus syödä, juoda, liikkua ja levätä oman tarpeensa mukaan. Siten eläimiä ei saa pi­ tää jatkuvasti paikalleen kahlehdittuna jo ­ ko parsiin, kaltereihin tai häkkeihin. Tä­ mä koskee niin lehm iä, sikoja, kanoja ja turkiseläim iä kuin myös m uita eläimiä. Li­ säksi asetuksen tulee taata tuo ta ntoe läi­ m ille laiduntam isoikeus ainakin kesäkau­ tena. Ja tietysti myös kaikkien eläinten lo­ petuksen tulee o lla m ahdollisim m an tuskatonta. Siten asetuksessa tulee viip y­ mättä kieltää rituaaliteurastus. Teurastusm enetelm iä tulee kaiken aikaa pyrkiä ke­ hittäm ään tuskattom am paan suuntaan. ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

HUOMIO, OULULAISET Oulun alueosaston kokoukset pidetään joka kuukauden 1. tiistaina keskustan Nuo­ risotalolla (entinen paloasema) klo: 18.00.

Tiedossa ju liste n ä ytte ly, erilaisia tapah­ tum ia ja tu tustum iskäynte jä. Tervetuloa jo u ko lla mukaan!

K irsti Leisto Raivaajantie 18 90140 Oulu P.S. A sia ntun tijajäse nten (lääkärit, eläinlääkärit, biologit, biokem istit, farma­ seutit, pro viiso rit ym.) e site lm iä ja m uka­ naoloa kaivataan hartaasti.

N uorisoryhm ä kokoontuu seuraavan kerran 15.12. klo 18.00. Y hdistyksen to i­ mistossa, Mäkelänkatu 8. Kaikki uudet ja vanhat nuorisoryhm äläiset Tervetuloa mukaan! L isätie to ja yhdistyksen to im is ­ tosta.

27

TUKHOLMAN KONFERENSSI VAROVAISEN TOIVEIKAS

S

T

O

Nordiska S am fundetin säätiö jä rje sti 19. 9. konferenssin aiheesta »Vaihtoehtom enetelm ien opetus» eduskuntatalossa Tukholm assa. Puheenjohtajan tehtäviä ho iti kansanedustaja M ats O. Karlsson.

K eskustelujen vetäjänä to im i myös sää­ tiön puheenjohtaja B irg itta Forsman.

O sanottajia o li melko runsaasti, lähinnä Sam fundetista ja eri korkeakouluista.

Konferenssi o li kuudes laatuaan. En­ simmäinen pidettiin noin 40 vuotta sitten.

B irg itta Forsm anin mukaan säätiö jakoi viim e vuonna noin 1 m ilj. kruunua vaihtoehtotutkim uksiin, lähinnä korkeakoulu­ jen käyttöön.

E sitelm än pitäjiä o li viisi. Professori Kerstin Lindahl K ie sslin g Uppsalan y li­ op isto sta kertoi s iitä m iten eläinkokeita on biologien koulutuksessa pystytty kor­ vaamaan solu- ja kud osvilje lm in . Kiesslingin m ielestä o p iske lijo illa on oltava va­ linnanvapaus o lla tekem ättä e läin koke i­ ta. Solun to im in to ja ja rakennetta Uppsa­ lan ylio p isto ssa tutkitaa n in vitro -meneie lm in , jo tka eivät kuitenkaan anna kuvaa Irokonaisuudesta, kuten selvää on. Tämä on yksi ongelm ista. Lisäksi opetuksessa käytetään tieto kone ita ja videoita, viim ek­ si m ainittua lähinnä elinten tutkim ukse s­ sa. O piskelun kuvaan kuuluu esim ., että op iske lija t ottavat itseltään verikokeita tutkiakseen nk. erikoistuneita soluja ja vil­ jelevät itse ih m ispe räisiä lym fosyyttejä esim. im m uniteetin tutkim ista varten (koe johon ennen ta rv ittiin im m uuniksi tehty eläin). K ie sslin gin mukaan soluja on yk­ sin kertaisesti hyödynnettävä niin kekse­ liä ä s i kuin m ahdollista.

H ankaluutta asiaan tuo se seikka, että o p iske lija t tarvitsevat runsaasti apua ja ohjausta, ja ettei näitä »eläinkokeettomia»

^

- s

a s * * ®

15. elokuuta m eitä kokoontui noin ko lm i­ senkym m entä koe-eläinsuojelijaa vie ttä ­ mään viikonlop pu a ja viisastum aan yh­ dessä NMKY:n kurssikeskuksessa Valkjärven rannalla.

Ensim m äinen ilta kului syödessä, sau­ noessa, uidessa ja kauheita vid eo ita kat­ sellessa. Seuraavana, lauantai-aamuna, o li ensim m äinen luento: e läin suo je luylivalvoja Pirkko Skutnabb kertoi eläin suo­ jelulainsäädännöstä. Heti perään puhui yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen sam asta aiheesta, m utta e läin suo je lija n näkökannalta. Samalla asialla e lä in su o je lu la kikin on, m uttei va­ litettavasti täytä kaikkia eläinsuojelijoiden vaatim uksia. A iheesta ke sku ste ltiin yh­ dessä, kuten kaikista m yöhem m istäkin ai­ heista.

Iltapäivällä saim m e kuulla vaihtoe htoi­ sesta terveydenhoidosta to im itta ja Saa­ na Saariselta ja lääkäri Leif Lindbergiltä.

Saana Saarinen esitte li Terveydenhoidon valinnanvapaus ry:n toim intaa, erilaisia vaihtoehtoparantam isen m uo to ja sekä m uistu tti m ieliim m e koe-eläinsuojelun ja vaihtoehtoisen terveydenhoidon yhtym ä­ kohdat. Leif Lindberg kertoi kiehtovasti akupunktiohoidosta ja piste li muutaman leiriläisen täyteen neuloja. Aihe alkoi kiin­ nostaa jokaista, varsinkin kun »koekanit» kehuivat oloaan jälkeenpäin.

Viim eisen lauantain e site lm istä piti Sa­ tu M oilanen. Hän kertoi kosm etiikan tes­ tauksesta eläim illä ja siitä, m itä vaihtoeh­ to ja kuluttaja lla on e lä im illä te sta tu ille ja eläinkunnasta peräisin oleville tu o tte ille .

Kauhistus, m iten ju lm illa tavoilla eläim illä m aksatetaan hinta ihm isen kauneudesta ja m itä iljettäviä aineita voidepurkkeihim me piiloutuukaan: eläinten virtsa-aineita,

' istuko ita, sikiö itä , a iv o ja ... »Beauty W ith o u t Cruelty» -tuotteiden kauppa kä­ vi tod ella hyvin esitelm än jälkeen vie rei­ sessä huoneessa! Samaan paikkaan oli jä rje s te tty myös yhdistyksen tuo tteiden m yynti, esitepöydät ja eri m aiden e läin­ suojelua käsittelevää kirja llisu u tta . Illan vietim m e taas saunoen ja yhdessä m uka­ vaa pitäen.

Seuraavana päivänä — sunnuntaina — keskustelim m e yhdistyksestäm m e: sai kehua ja/tai haukkua vapaasti, sai ehdot­ taa uusia to im in ta ta p o ja ja antaa ideoita ja kuulla alueosastojen m ie lip ite itä ja ko­ kem uksia pa ika llisesta toim innasta. Tä­ män jälkeen kertoivat Kaarina Kivivuori ja R iitta Salmi eläin koke ista Suomessa.

A iheesta on ilm e styn yt uusi esite, joten ne älyttö m yyd et voi lukea siitä.

Kuulim m e m yös eläinlääkäri O ili Gylldenin puheenvuoron eläinten h o id o sta ja hänelle o li m ah do llisuus esittä ä aihee­ seen liitty v iä kysym yksiä. Kysym yksiä kertyikin melko paljon, koska melkein kai­ killa leiriläisillä tuntui olevan jonkinlainen lem m ikki kotonaan. Lopuksi e s itte li Päi­ vi V iinikainen yhdistyksen syksyn kam ­ panjoita, jo te n jokainen m eistä pääsi m iettim ään panosta om a lta ja alueosas­ tonsa kohdalta.

Leiristä jäi vain m ukavia m u isto ja m o­ tivoim aan talven yli. Toivottavasti näh­ dään toisem m e — ja paljon uusia naamo­ ja — ensi kesän le irillä ! Ja aikaisem m in­ kin tie ty s ti m ie len oso ituksissa , kokouk­ sissa ym. tap ahtum issa syksyn ja talven aikana. Läm m in k iito s isäntäväellem m e Järvelässä: su lo ista rantasaunaa ja her­ k ullisia ruokia ei voi o lla näin lopuksi mai­ nitsematta. Onneksi on vain vuosi seuraavaan le iriin !

set kysym ykset.

Tulevaisuus näyttää W alum in m ie les­ tä valoisalta: »Tutkimustyö ITSE ohjaa asi­ oita siihen suuntaan että eläinkokeita yhä kasvavassa määrin korvataan vaihtoehtoi­ sin m enetelm in». Hyvin paljon on myös k iin n i o p is k e lijo is ta — heidän valinn ois­ taan ja kunnianhim ostaan.

D osentti Magnus Ingelm an-Sundberg lääketieteellisen kem ian la ito kse lta Tuk­ holm an K arolinska in s titu u tis ta kertoi 10-vuotisesta projektista, jo ssa tie to k o ­ netta käytetään kuten eläintä. O hjelm aa käyttävät lääketieteen o p iske lijat, jo ilta on tu llu t e rittäin m yönteistä palautetta.

Pierre Lafolie Karolinska in stitu utin far­ makologian la ito kse lta kertoi että heillä siirry ttiin solukokeisiin keskustelujen tu ­ loksena vuonna 1980. O piske lijat olivat valittaneet että eläinkokeet olivat vaikei­ ta suorittaa. Laitos sai rahallista avustus­ ta Sam fundetilta. R esurssit eivät ku ite n ­ kaan riitä siihen, että kaikki o p iske lijat saisivat tehdä koesarjat soluilla. Etusijalla ovat lu o n n o llise sti ne, jo tka ovat yliherk­ kiä e läin pö lylle tai jo tka e e ttis is tä syistä eivät halua tehdä kokeita eläim illä. Monet opiskelijat jo illa ei ole eettistä ’vakaumus­ ta ’ tekevät sekä solu- että eläinkokeita.

Koesarjassa tutkitaa n sytostaa ttisten aineiden (solujen ja kau tu m ista estävien tai hidastavien aineiden) vaikutuksia jo ­ ko hiiren tai ihm isen ’le u ke m iaso luihin’.

O piske lijat viljelevät soluja päivittäin v ii­ kon ajan. Kokeen lopussa erikoislaite las­ kee solut ja tu lo sta vertaillaan soluih in jo ita ei ole a ltis te ttu syto sta a ttisille aineille.

Konferenssin yleistunnelm a oli varovai­ sen toiveikas. Erityisesti peräänkuulutet­ tiin enemmän yh te istyö tä ja vuorovaiku­ tu s ta tu tk ijo id e n välillä, m uutenkin kuin vain näin konferenssin puitteissa.

vaihtoehtoja vielä sisälly kaikkiin kurssei­ hin. M utta varm asti ennem m in tai m yö­ hem m in näin tapahtuu — riippuen s iitä kuinka »valaisevia ja m ielenkiintoisia vaihtoehtom en etelm istä pystytään teke­ mään.»

Lehtori Leif B je llin Lundin y lio p is to s ­ ta vaikutti myös o p tim is tis e lta todeten, e ttä »jotain on meneillään». M utta kuten useim m iten, on suurena ongelm ana ra­ hoitus. Bjellin on mukana projektissa, jo n ­ ka tavoitteena on tu tk ia pitkä rivi valhtoehtom enetelm iä. N ordiska S am funde­ tin säätiö on m yöntänyt 70.000— 80.000 kruunua tälle pro je ktille , jo ka on y lio p is ­ to lla saanut m yönteistä palautetta ja jo s­ sa on m yös m onia o p is k e lijo ita mukana.

Tähän saakka B je llin kum ppaneineen on tu tk in u t mm. kananpojan a lkio ita ja bak­ teereita. Meneillään ovat esim. hermosoluviljelm ät sekä ns. CAM-testi joka korvaa julm an D raize-sllm ätestin.

K olm antena e site lm ö itsijä n ä o li vuo­ rossa Erik W alum Tukholm an y lio p is to s ­ ta erikoisalanaan neurokemia ja neurotoksikologia. Hänen mielestään räjähdyksenomainen kehitys neurotoksikologian alal­ la perustuu nimenomaan solutekniikkaan.

N e urotoksikologiahan on perinteisesti kuluttanut suuria määriä koe-eläimiä. Walum illa oli m ielenkiintoinen seikka kertoa S cience-tiedejulkaisun heinäkuun num e­ rosta. Siinä ju lk a is tu is ta 34:stä tie te e lli­ sestä a rtikke lista 30 käsitteli in vitro -me­ netelm iä käyttäneitä tutkim ustö itä. Tällä W alum halusi o so itta a että in vitro kuu­ luu osana nykyaikaiseen tieteelliseen tu t­ kimukseen. Tukholman Yliopiston puolel­ ta on tu tk ijo ille jä rje ste tty kahden viikon »poikkitieteellisiä» ja tko kou lutu skursse­ ja, jo tka koostuvat luennoista, laborato­ rio tö istä (solutekniikkaa) sekä sem inaa­ reista jo issa tuntuvan osan saavat e e tti­

MARIKA HYÖKY

BWC UUTTA JOULULAHJAKSI i Eläinlääkäri O ili G yllden a n to i ohjeita eläinten hoidosta.

^

I T U • >

'

v a t a

^

K a s ie n ^

K auneussaxpP ^'

^

3 8 ’ 5 °

100

*

g,

r a iK a s „ e a e w a a n

^

2 7 rrik.

Qs

J0U U *

**" •“ * £ £

Lääkäri L e if Lindberg kertoi akupunktios­ ta ja p is te li k u u lijo ih in neuloja.

%

f «

; - ^

£

Mäkelänkatu 8, 00550 H:ki, puh. 736 405 29

M A A T A L O U S P O L IT IIK K A = E M Ä M U N A U S P O L IT IIK K A A HANNELE LUUKKAINEN Suom alainen m a a ta lo u sp o litiikka on tä yd e llistä em äm unauspolitiikkaa. Kes­ kustapuolue on saanut ohjata s itä viim e i­ set vuosikym menet m ielin määrin. Harjoi­ te tu lle m a a ta lo u sp o litiika lle on o llu t tyy­ p illis tä aina ajoin tehdyt äkkikäännökset, jo tka ovat aina johtaneet suurten rahavir­ tojen kulkeutum iseen viljelijöiden ja maa­ ta lo u stu o tta jie n rahapusseihin. Seuraavassa jo ita kin esim erkkejä poukkoilevas­ ta p o litiika sta . Ensin tu e ttiin lehm ien li­ sääm istä ja sitten m aksettiin lehmäntapporahaa n iille , jo tk a pistivät ylim ääräiset elikkonsa teuraaksi. Ensin m aksettiin pello nra ivau spa lkkio ita ja sitte n m akse ttiin siitä, että pellot pantiin pakettiin eikä niitä viljelty. Ensin m aksettiin soiden o jitta m i­ sesta ja m uuttam isesta pelloiksi ja sitten m akse ttiin siitä, e ttä pe llo t m u u te ttiin m etsiksi. Ja kaikissa vaiheissa va ltio on kartuttan ut talo np oikien pankkitilejä.

Tällainen m un a u sp o litiikka on tu llu t kalliiksi suom alaisille veronmaksajille. Ja tä lla ise lla jä rje ttö m ä llä te m p p u ilu lla maamme rypee voi-, vilja-, liha- ja munavuorissa. Nyt on m itta täysi! M aatalous­ politiikan m uutosta on vaadittava ponnek­ kaasti!

Eräs näkyvämpiä m uutoksen ajajia on kauppa- ja te o llisu u sm in iste riö n kanslia­ pä ällikkö Bror W ahlroos. Hänen jo h d o l­ laan toim inu t hintasidonnaisuuksia tu tk i­ nut työryhm ä on ju lk is ta n u t osan m aata­ louden mädännäisyyksistä. Tässä joitakin o tte ita näistä lausunnoista. * Tukipolitiikka pielessä (US 8. 3. 1986) M aidontuotantoon kohdistuvat julkiset tuet ja veronhuojennukset olivat Suomes­ sa vuonna 1984 noin neljä m iljardia mark­ kaa. K aikkia tu kia ei ole edes voitu ottaa mukaan laskelm iin. M aito kilo a kohti las­ kettu tuki ja verohuojennus oli Suom es­ sa 1.32 markkaa eli lähes kaksinkertainen R uotsiin verrattuna. S ilti m e ije ritu o tte e t ovat Suom essa ka lliim p ia kuin R u otsis­ sa. Viim e vuonna Suom esta v ie tiin u lko ­

maille noin 16 m iljoonaa kiloa voita. Vois­ ta saatiin 6 markkaa kilolta. Maatalouden tuki- ja säätelyjärjestelm ät eivät siten ole kohdallaan. * Ylituotantoa ei haluta poistaa (HS 8. 4. 1986) Kauppa- ja te o llisu u sm in iste riö n kans­ liapäällikkö Bror W ahlroosin m ielestä ke­ vään m aataloustuloratkaisu on selvä osoi­ tus siitä, että y litu o ta n to a ei edes haluta vähentää. M utta näinhän asia on o llu t jo 25 vuotta. Hänen mukaansa m aataloustu­ lolain autom atiikka on aikansa elänyt ja jo utasi tun kiolle. Hänen m ielestään m ai­ don tuo ta ntoka to n alentam inen kahtena vuotena 35 m iljoonalla kilolla ja kananmu­ nien kolm ella m iljo o n a lla k ilo lla on mer­ kityksetö ntä, kun m aitoa tuotetaan tällä hetkellä 24 % ja kananm unia 59 % yli om avaraisuustason. W ahlroosin mukaan olisi nopeasti päästävä irti m aataloustuot­ teiden vientitarpeesta. Kuluttaja- ja puolustusnäkökohdista katsoen riittää hyvin 90 prosentin omavaraisuustaso. Tosiasia on, että joka vuosi m aataloustuotteiden vientitukena annetaan ulkom aalaisille yh­ tä paljon rahaa kuin valtio on vuosien m it­ taan s ijo itta n u t osakepääom ana kaikkiin va ltio n yh tiö ih in yhteensä.

Meillä kaikilla on tilaisuus vaikuttaa myös maassamme harjoitettavaan maa­ talouspolitiikkaan äänestämällä seuraavissa eduskuntavaaleissa eläinten puo­ lesta. Ylituotannon todellisia uhreja ve­ ronmaksajien lisäksi ovat juuri eläimet.

Maailman Eläinsuojeluliitto WSPA tiedottaa:

SYÖTKÖ MIELELLÄSI HANHENMAKSAA? Hanhenmaksaa tuotetaan hanhien pakkoruokinnalla. M iljoonia hanhia syötetään pakolla käsin käyttäm ällä keppiä apuna tai kon ee llisesti. Ranska, Puola, Unkari, Bulgaria, Marokko ja Israel ovat suuria hanhenmaksan tuottajia. Tällaisen ruokin­ nan seurauksena on suu re n tu n u tta mak­ saa sairastava eläin. Usein hanhen kau­ lan ym päri sidotaan kum inauha jo tte i se pystyisi oksentamaan ylensyönnistä. Ver­ tauksena voidaan mainita, että ruokamää­ rä, jo ka hanhi pakotetaan syöm ään päi­ vässä, vastaa n. 15 kg esim . spa ge ttia ih ­ m iselle. J o tta hanhet lihoisivat nopeasti, ne pidetään niin ahtaissa tilo is s a etteivät ne voi ju u ri liikkua. Kuuden viikon ku lu t­ tua ne ovat niin lihavia etteivät edes pys­ ty siihen. S illo in maksa on kasvanut kak­ sin- tai ko lm inke rta ise ksi, m ikä lääketie­ te e llis e s ti m erkitsee sairasta tilaa.

T unnettu e to log i Konrad Lorenz — »hanhien e rikoistu ntija » — on ankarasti tu o m in n u t edelläm ainitun pakkoruokinnan ja useat m uut e lä in tie te ilijä t ovat sa30

SIKAMAINEN JUTTU Maassamme sairastuu joka vuosi noin 10 000 ih m istä yersiniabakteerin aihe ut­ tamaan rip u liin . H eistä 1000— 2000 saa jä lk ita u tin a niveltulehduksen, jo ka jää reumaksi noin 400 henkilölle. Vaarana ovat myös krooniset silmä-, selkä- ja s i­ dekudossairaudet. Bakteeri on peräisin sia nliha sta ja levinnyt maahamme tu o ­ du ista turkise lä im istä.

Viim e aikoina m aassamme on sairas­ tunut salmonellaan noin 600 ihm istä kuu­ kaudessa, mikä m erkitsee yli 7000 tapaus­ ta vuodessa. Broilerien liha on salm onel­ lan pääasiallisin aiheuttaja. Lisäksi broi­ lereissa esiintyy kampylo-bakteeria, joka aiheuttaa ih m isille vatsatautia, kuum etta ja päänsärkyä.

Nämä tie d o t osoittavat, että kyse on suuren luokan kansanterveydellisestä on­ gelm asta ja vakavasta puutteesta elinta r­ vikehygieniassa, jo s ta maa- ja m etsäta­ lo u sm in iste riö on vastuussa. M utta m itä m in isteriö on tehnyt näiden ihm isten terveydelle-vaarallisten seikkojen po istam i­ seksi? — Ei m itään, vaikka asia on var­ m asti o llu t sen tied ossa jo vuosikausia.

Ja nytkin kun tied otusvä lin ee t nostivat kohun yersiniasta, m inisteriö pyrki vähät telem ään tila nn etta . Vasta kun tied otu välineiden painostus kohosi tarpeeks suureksi, m in iste riö jo u tu i lupaamaan uuden päätöksen teurastustavoista. Kos­ ka maa- ja m e tsäta lou sm iniste riö n am­ m attitaito ei ilm eisesti riitä ratkaisemaan tämän tyyppisiä kysymyksiä, sen tehtävät tulisi siirtää joko sosiaali- ja terveysm inis­ teriöön tai ym pä ristöm in isteriöön .

Miksi muuten sioissa esiintyy yersiniabakteeria ja kanoissa salm onellaa? Syötetäänkö s io ille turkise lä inten teurasruhoista tehtyä rehua vai m iten bakteeri on päässyt leviämään turkiseläim istä sikaloi­ hin? Joh tuuko kaikki siitä, että eläim iä kasvatetaan niin sikamaisissa olosuhteis­ sa, että n iillä ei ole vastustuskykyä tämän­ tyyp p isille bakteereille? M ikä vaikutus asiaan m ahtaa o lla sillä, että niin sio ille kuin kan oille kin syötetään jatkuvasti an­ tib io o ttia rehun joukossa, kun eläim et m uutoin sairastelisivat alinom aa? — M i­ hin olet m enossa suom alainen maata­ lo ustuo ta nto?

K u lu tta jilla on oikeus saada puhtaita elintarvikkeita. Ryhtykäämme siis ostob o ik o ttiin ! Syökööt tehokasvatustuottajät itse salm onellansa ja yersiniansa!

HANNELE LUUKKAINEN maa m ieltä. Saksassa m enettely on k ie l­ le tty ja S veitsissä valm istellaan parhail­ laan eläinsuojeluasetusta, jo ka kieltää sen. On vaikea ym m ärtää sitä ristiriitaa, että m eille Suomeenkin tuodaan »herkku­ ja», jo tka on tuotettu tavalla, joka on m eil­ lä kielletty. Eläinsuojelulaki nim ittäin kiel­ tää täällä pakkoruokinnan. Samoin laki määrää, että »eläimen lopettam inen on suoritettava m ahdollisim m an nopeasti ja kivuttomasti». M illä perusteella me tuem ­ me sellaista, m ikä m eillä katsotaan sel­ väksi eläinrääkkäykseksi?

M eillä jo ka ise lla on m ah do llisuus vai­ kuttaa siihen, että kilpikonnankeittoa, sam m akonkoipia ja hanhenmaksaa ei enää tu o te ta maahamme koska kysyntä määrää tarjonnan. Olisi myös syytä m uis­ taa kun matkustam m e ulkom ailla, että ra­ v in to lo ide n ru o ka listo illa houkuttelevat p ikku lin n u t saattavat o lla vaikkapa m ei­ dän kesiem m e laulu lintuja .

Vihreä Risti ry

TUE ELÄINSUOJELUA JOULU LAHJAOSTOKSILLASI! Reppu, college-paita, kirja tai kosm e­ tiikkaa, jo ta ei testata elä im illä — siinä­ pä hyviä jo u lu la h ja id e o ita ! T utustu sinä­ kin yhdistyksem m e tuotevalikoim aan, kun m ie tit jo u lu la h jo ja ystäville ja suku­ laisille.

Ostamalla hyväntekeväisyysjärjestöjen tu o tte ita jo u lu la h jo iksi tuet hyviä asioita ja ostoksestasi on m oninkertainen ilo.

Tämä on m yös hyvä tapa toteu ttaa käy­ tännössä jo u lu n sanomaa: rauhaa ja rak­ kautta maailmaan.

'IKAJU O Y

■ tu n m * SUOJELU r»

VERRYTTELYASU (College-paita ja -housut), Koot: S, M, L, XL, hinta 180,— kpl lasten koot: 110— 160 cm, 150,— kpl väri: oranssi painatus: koiran kuva ja te ksti »Ei eläin koke ille housuissa teksti »Animalia» COLLEG EPAITA koot: S— XL, hinta 125,— lasten koot 110— 160 cm , 95,— väri ja painatus: kts. verryttelyasu

HUOM! M erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, että tilaam asi väri on lopussa.

PIKEE-PAITA (kaulus t-paita), hinta 65,— koot: S— XL (koko M puuttuu) väri: turkoo si kpl ............ keltainen kpl ............ te ksti: »Vastustan eläinkokeita» (vasen rinnus)

kpl ...... kpl .....

COLLEGE PAITA hinta 120,— koot: S — XXL painatus: yhd istystunn us värit: harmaa kpl koko ......... vaal.sininen kpl .............. koko ......... hiekka kpl koko ......... m usta kpl koko .........

AIOTKO TILATA YHDISTYKSEN TUOTTEITA JOULULAHJOIKSI? TEE TILAUKSESI SIINÄ TAPAUKSESSA HETI: SOITTO TOIMISTOOMME RIIT­ TÄÄ. JOULUN ALLA ON POSTIN KUL­ KU HITAAMPAA KUIN MUULLOIN JA TOIMISTOSSAMMEKIN SAATTAA OLLA JOULURUUHKAA. TILAAM AL­ LA HETI VARMISTUT SIITÄ, ETTÄ SAAT TILAAMASI TUOTTEET ENNEN JOULUA.

vaihtoehtoväri

koko ............ koko ............

T-PAITA, hinta 50,— värit: valkoinen S, M, L, XL, XXL kpl ............ koko ............ sininen: S, L, XL, XXL kpl ............ koko ............

HUOM! M erkitse paita- ja verryttelya sutilauksiin m yös om a kokonum erosi (pituus ja esim. 34,44 jne.), näin saat sin ulle m a h d o llisim ­ man sopivan vaatteen.

KÄÄNNÄ

JOUKKOJULKAISU

O STA T U O T T E IT A M M E - TUET T O IM IN T A A M M E PIPO, hinta 35,— yksi koko, te ksti: »Koe-eläinten Suojelu ry» väri: valkoinen, vihreä teksti vihreä, valkoinen teksti

kpl kpl

YHDISTYKSEN RINTANEULA, hinta 50,— hopeaa, eläinryhm ä kohokuviona

kpl

KIRJA »Kani ei osaa itkeä», hinta 40,— Uma Aaltosen kirjo itta m a lasten- ja nuortenkirja

kpl

PUHELINMUISTIO hinta 15,— kannessa yhdistyksen nim i ja puhelinnum ero sekä te ksti »Vastusta tu ska llisia eläinkokeita!»

kpl

TARRA, hinta 5,— pyöreä tarra, halka isija 10 cm te ksti »Vastusta tu ska llisia eläinkokeita»

ESITTEET

tilaan kpl — — — — — — —

kpl

KORTTINIPPU, hinta 10,— eläin aihe isia kortteja 6 kpl

nippua

KYNÄ, hinta 6,— kuulakärkikynä, punainen te ksti: yhdistyksen nim i ja puh.

kpl.................

KYNÄ, hinta 3,— kuulakärkikynä, te ksti »Auta kärsiviä eläimiä»

kpl.. ...............

POSTIMERKKILAJITELMA, hinta 25,— 80 suom alaista m erkkiä 80 u lkom a ista m erkkiä

........ ........

ADRESSI, hinta 20,— (o n n itte lu ih in ym.)

kpl .

KIRJEENSULKIJAMERKIT, hinta 10,—/arkki arkissa 20 m erkkiä ja neljä eri a ihe tta

........

arkkia

KIRJEENSULKIJAMERKIT/BREVMÄRKE, hinta 6,—/arkki pyöreä punainen m erkki, 35 kpl/arkki te ksti: »Vastusta tu s k a llis ia eläinkokeita» ........ »Stoppa plägsam m a djurförsök» ........

arkkia kartor

pussia pussia

RINTANAPIT/ROCKMÄRKE, hinta 6,— — yhd istystunn us (eläinryhm ä) — »Ei eläinkokeita» (kissan kuva) — »Eläimet pois sirkuksista» (elefantti) — »Anna eläinten elää, valitse tekoturkki» — »Stoppa plägsam m a djurförsök»

kpl................. kpl................. kpl.................. kpl................. kpl.................

AUTOTARRA, hinta 5,— pitu u s 48 cm , te ksti »Vastustan eläinkokeita»

kpl.................

BILDEKAL, pris 10,— text: »Stoppa plägsam m a djurförsök»

s t ...................

REPPU A iku iste n reppu, hinta 75,— värit: m usta, harmaa, vaal. turkoo si, fuksian punainen kuva: kissa, alla te ksti »Vastustan eläinkokeita» (kts. ohessa) Lasten reppu, hinta 40,— (le ikkiko u lu ikä isille ) värit: vaal. punainen, kirkkaan sininen kuva: kissaperhe (kts. ohessa) PAPERIKASSI, hinta 1,50 mk ruskea, tukeva paperikassi painatus m olem m in puolin, te kstit: »Ei eläin koke ille!» (koiran kuva, yhdistyksen nim i ja osoite) ja »Tee jo ta in kaunista: käytä ko sm e tiik­ kaa, jo ta ei testata eläim illä»

E läinkokeita Suom essa ..................

Eläinkokeet lääketieteessä ..................

Eläinkokeet syöp ätutkim u ksessa .................

Eläinkokeet psykologisessa tu tkim u kse ssa .................

V aihtoe htoja eläin koke ille ..................

O piske lijae site ..................

K osm e tiikka te ollisu ude n eläinkokeet (mukana lis ta n iistä valm istajista , jo tk a eivät testaa tuo tte ita a n e lä im illä ..................

— Jou kkoe site (esim. postila atikkojake luu n) .................

— Y leisesite eläin suo je lusta .................

— T urkistarhausesite .................

— Vihkonen »Näkökohtia eläinkokeista, lä h tö ko h tia keskusteluun» ........... ......

— Y hdistyksen säännöt ..................

— J u lis te »Hyväksytkö kidutuksen» ..........

— J u lis te »Täytyykö kauneuteen liitty ä ju lm uu tta » .J M P — Tilauskaavakkeita ..................

— Jäsenm aksulom akkeita ..................

— L a h jo itu sp a n kkisiirto ja ..................

Y llä lu e te llu t e sitte e t ja ju lk a is u t ovat ilm aisia, m utta toivom m e t i­ laajan maksavan postim aksun. T ila ta voit m yös puhelim itse: 90-736 113.

AV-VÄLINEET — Dia-sarja (36 kuvaa eläin koke ista selityksineen) — Kuvanäyttely (20 eläinkoekuvaa teksteineen, sopiva kirjastojen, koulujen ym. ilm o itu sta u lu ille ) — V id e o film i eläin koke ista ja vaihtoe htom e nete lm istä (»Suffer the Animals», suom . äänitys, n. 25 m in., VHS) — V id eo film i eläinkokeista ja lääketieteestä, m on ip uoliset ja laajat perustelut sille, m iksi eläin koke ita ei tarvita (»Progress VVithout Päin», suom . äänitys, 2 x 30 m in., VHS) — V id e o film i, joka on kuvattu salaa am e rikkalaisissa la bo ratorio is­ sa (ei s u o site lla lapsille, engl. ääni, mukana seuraa suom. ääni­ kasetti, n. 15 m in., VHS) — V id e o film i Pennsylvanian ylio p is to s s a tehdystä aivovammatutkim uksesta apinoilla, film i tu tk ijo id e n kuvaama, e läin suo je lija t saivat film in käsiinsä m urtautum alla kyseiseen laboratorioon (engl. ääni, n. 20 min., VHS) — V id e o film i apinanpoikasesta, jo n ka eläinten vapautusryhm ä pelasti p syko lo g isista n ä ön riistoko keista keväällä -86 niassa (engl. ääni, VHS) Av-materiaalin laina-aikaon 1—2 viikkoa tilanteesta riippuen. Lainaaja maksaa p o stiku lu t ja vastaa siitä, että lainam ateriaali palautetaan m oittee tto m assa kunnossa takaisin.

SVENSKSPRÄKIGT MATERIAL: — Brochyr om föreningens m älsättningar och ve rksa m h e t st.

— Häfte »Synpunkter pä vivisektion» (utgängspunkter fö r d isku s­ sion) st.

— D jurförsök i Finland 1984— 86, du plicat — Dia-serie om d jurförsö k (36 b ild e r med svensk text, länas ut för tvä veckor i taget) Om du vill ha mera om fattande svenskspräkigt material, var sä vänlig och kontakta värt kansli. M aterialet f i s gratis, men vi önskar att beställaren stär fö r postavgifterna.

TILAUS Lähetä tila u kse si yhdistyksen to im isto o n , Mäkelänk. 8, 00550 H el­ sinki. Tilauksen voi tehdä myös puhelim itse. Toim itam m e yli 30 mk:n tila ukse t POSTIENNAKOLLA. Lähetyksiin lisätään postitus- ja pakkauskulut. M erkitse vaatetilauksiin m ahdollisim m an tarkat kokotied ot sekä m ahdollinen värivaihtoehto. M uistathan ilm o itta a myös nim esi ja o so itte e si!

TILAAJAN/BESTALLARENS: NIM I/N AM N .....................................

OSOITE/ADRESS ...........................

POSTINUMERO/POSTNUMMER