Animalia 1/1987

AN IMALIA

K O E -E LA IN TE N SUOJELU Y H P IS T T K S E N TIED O TU SLEH TI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR F Ö R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N Vastaava toimittaja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063 Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkanen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen T aitto: Raili Vesanen Maksut: SYP: 200120-1019901 la hjo it.

PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 Toimiston osoite Mäkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 10— 18 m uina arkip. 9 — 17 Toimiston hoitaja Jonna Takkunen

1/87 21. vuosikerta

SISÄLLYSLUETTELO P ääkirjoitus ..................................

Eeva K ilpi haastattelussa ........

Kirja-arvostelu: Kuolem a ja nuori ra kastaja ......................................... .

Eduskuntavaalit — m uista äänestää eläinten puolesta .......................

Hanu Luukkainen, ehdolla eduskun taan ....................................................

UMA: Nyt o lis i opittava e lä im iltä Eläinten olem a ttom a t oikeudet Uusi lakiesitys vähentäisi eläinkoke ta ....................................................

Vapauta eläim et kosm etiikkakokeis ta: O sta h a r k it e n ........................

Eivät testaa e lä im illä ...............

Testaavat eläinkokein .............

Kosm etiikan testaus eläim illä turhaa K osm etiikkatuotteisiin m erkintä tes taustavoista ...................................

C AM -testi korvaa jo eläinkokeita Kaikkien pitä isi nähdä, kuinka elä m et k ä r s iv ä t .................................

G ille tte -yh tiö puhuu yhtä ja tekee t o i s t a ................................................

P oim ittu a .......................................

L u kija lta .........................................

T oim intakertom us vuodelta 1986 T o im intasu unn itelm a vuodelle 1987 Info ................................................

A lu eo sastot ja yhd yshe nkilöt .

O ulun alueosaston tie d o tu ksia

HANNELE LUUKKAINEN PUHEENJOHTAJA

10 13 14 17 18 19 20

21 Eläim iä voi auttaa myös antam alla äänensä eläinsuojelijalle. Näissä vaaleissa sin u lla kin on m ahdollisuus vaikuttaa, s illä tällä kertaa ehdolla eduskuntaan on eläinten oikeuksia puoltavia ihm isiä. Lue vaaleista sivu lta 9 alkaen.

9

22 23 24 24 26 28 30 32 33 34 35

Tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori Puheenjohtaja Hannele Luukkainen P irttip o lku 16 A 00630 H elsinki 63 Puh. 742 931 Jäsenmaksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen

v a " '*

Vammala 1987 Vammalan Kirjapaino Oy 2

v

e '

. . « v a '* '

fi* cA e

limoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk

Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 15. 3. -87

'

e * '

Mainokset Raili Vesanen Puh. 484 063

llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo u lu ku u

ÄÄNELLÄSI VOIT PELASTAA NÄMÄ ELÄIMET — ÄÄNESTÄ ELÄINTEN PUOLESTA

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel­ mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to­ teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista mene­ telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek­ si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit­ taa myyntitoimintaa.

_

y \° -

ç rfv .O ' a 's

,-v

.

\e V * °

" > 'e

Y h d is ty k s e n m y y m ä lä n a u k io lo a ja t:

Ma: 10— 18 Ti— Pe: 9— 17 La: 10— 15 Juhlapyhien aattoina toimisto suljetaan klo: 15.00

Maaliskuun eduskuntavaaleissa ratkaistaan eläinten tulevaisuus.

Eduskuntahan säätää lait ja laissa määritetään eläinten oikeudet ja hy­ väksikäytön rajat. Eläinten asema on siis kansanedustajien käsissä. Kan­ sanedustajat päättävät eläinten koh­ talosta niin eläinkoelaboratorioissa kuin turkistarhoillakin, niin kanalois­ sa, navetoissa kuin sikaloissakin, niin eläintarhoissa ja sirkuksissa kuin lemmikkeinä ja luonnon olois­ sakin jne.

Nykyiset lait — eläinsuojelulaki ja metsästyslaki asetuksineen — on säädetty eläinten hyväksikäyttäjän näkökulmasta. Eläinten laajamittainenkin rääkkääminen on sallittua, kun siitä koituu taloudellista hyötyä: eläinkokeissa eläimiä kohdellaan kuin raaka-ainetta, maatalouden tehokasvatustuotannossa eläimiä pi­ detään koneina ja turkistarhat tuovat mieleen keskitysleirit. — JO RIITTÄÄ ELÄINTEN VÄÄRINKÄYTTÖ!

Muutoksen aika on nyt! M e kaik­ ki voimme vaikuttaa eläinten ase­ maan kansanedustajien kautta. Meil­ lä on valta valita lainlaatijat. Meidän ää n e m m e ratkaisevat minkälaisia kansanedustajia uudessa eduskun­ nassa istuu. Äänestetään siis eläinsuojelijoita eduskuntaan!

Eduskunta päättää myös valtion budjetista eli siitä mihin verovaroja käytetään. Joka vuosi verovaroja tuh­ lataan valtavat summat eläinkokei­ den rahoittamiseen, turkistarhojen tukemiseen, lihan, maidon ja munien ylijäämävuorien tuottamiseen ja sit­ ten niiden vientiin ulkomaille. Tähän kaikkeen liittyy eläinten kärsiminen tavalla tai toisella. — H Y V Ä K S Y T K Ö SINÄ VERORAHOILLASI HARJOI­ T E T T A V A N E L Ä I N R Ä Ä K K Ä Y K S EN ?

Muutoksen aika on nyt! Jatkossa valtion varoja pitäisi suunnata eläin­ ten väärinkäytön sijaan cruelty-free aloille kuten vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen, luontaiseen maata­ louteen ja pehmeään lääketietee­ seen.

Siksi eduskuntaan pitää valita in­ himilliset ja oikeastaan »eläimellisestikin» ajattelevia ehdokkaita. Täl­ lä kertaa se on helppoa, koska eläin­ suojelu on näissä vaaleissa niin sel­ västi mukana. Koskaan aikaisemmin kukaan ei ole pitänyt eläinsuojelua niin tärkeänä, että olisi ottanut sen vaal¡teemakseen. Nyt ovat muutamat tunnetut eläinsuojelijat rohkeasti lähteneet puolustamaan eläinten oi­ keuksia kansanedustajaehdokkaina.

T E H D Ä Ä N SIIS NÄISTÄ VAALEISTA ELÄIMELLISET VAALIT JA Ä Ä N E S ­ TETÄÄN ELÄINTEN PUOLESTA ELÄINSUOJELIJOITA EDUSKUN­ TAAN!

RÖSTA FÖR DJUREN Vid Riksdagsvalet i mars avgörs djurens framtid. Det är ju riksdagen s o m stiftar lagarna och det är lagen s o m definierar djurens rättigheter och gränsernaförexploateringen av dem. Det ärsäledes riksdagsmännen s o m har i sin hand djurens väl och ve. Riksdagsmännen fattar beslut o m djurens öde säväl iförsöksdjurslaboratorier so m pälsfarmer, hönsgàrdar, ladugârdar, svingàrdar, djurgàrdar, sirkus, s o m sällskapsdjur och i naturtillstând etc.

Gällande lagar — djurskyddslagen och jaktlagen jämte förordningar — har stiftats ur djurexploaterarens synvinkel. Tili och m e d djurplàgeri i stor skala är tillätet, när det medför ekonomisk nytta; vid djursförsök behandlas djur so m râmaterial, iintensivproduktionen ilanthushällningen som maskineroch pälsfarmerna pàminner o m koncentrationsläger. VI H A R FÂTT N O G AV EXPLOATERINGEN AV DJUR! Det är nu tid för en förändring. Vi alla kan ha inflytande pä djurens belägenhet via riksdagsmännen. Det stàr ivär makt att väljä de lagstiftande. Det är vär röst som avgör hurdana riksdagsmän s o m sitter i den nya riksdagen. Làt oss säledes rösta pà djurskyddare till riksdagen!

Riksdagen fattar ocksâ beslut o m statsbudgeten, dvs hur skattemedel skall användas. Väldiga sum m o r av skattemedlen slösas àrligen pà finansieringen av djurförsök, understöd av pälsfarmer, överskottsproduktion av kött, mjölk och ägg och exporten av dessa. Alit detta vàllar djuren lidanden ien eller annan form.

— GILLAR D U DJURPLAGERI M E D DINA S K A T T E P E N G A R ?

Nu är ändringens tid inné. I fortsättningen borde statens medel i stället för exploatering av djur riktas pà cruelty-free -gebit sàsom utveckling av alternativmetoder, naturenlig lanthushàllning och mjuk medicin.

Till riksdagen borde därför väljas humant och egentligen »djuriskt» tänkande kandidater. Den häf gângen är det lätt, dâ djurskyddet sâ tydligt är m e d i detta riksdagsval. Aldrig tidigare har djurskyddet ansetts sà viktigt, att nàgon skulle ha valt det till valtema. Nu har nâgra välkända djurskyddare djârvt âtagit sig att förfäkta djurens rättigheter s o m kandi­ dater i riksdagsvalet.

LÂT O S S S A L E D E S SE TILL, ATT DETTA R I K S D A G S V A L BLIR D J U ­ R E N S VA L O C H LÂT O S S R Ö S T A — FÖR DJURENS BÄSTA — PA D J U R S K Y D D A R E TILL RIKSDAGEN! 3

EEVA KILPI TOI ELÄINTEN OIKEUDET KAUNOKIRJALLISUUTEEN

ELÄIMISSÄ JA KASVEISSA ON KAIKKEUDEN TIETO HAASTATTELU JA KUVAT RAILI VESANEN

»Me emme ymmärrä eläim iä oikein, me aliarvioim m e niiden kykyjä, m it­ taamme n iitä ihm isen epäluulojen mukaan eläytym ättä niiden lahjakkuuteen lähem m in, paneutum atta niiden asemaan.

Siinä se oli.

Me emme paneudu niiden asemaan. Jos olisim m e tehneet sen, ka ik k i o li­ si toisin. Ja vieläkin se on ainoa todellinen kehityksen m ahdollisuus, ainoa todellinen m uutos, ensim m äinen todellinen vallankumous.»

E ev a K ilp i o n k ir jo itta n u t k a u n iin j a h ä tk ä h d y ttä v ä n n o ­ v e llik o k o e lm a n lu o n n o n j a e lä in te n p u o le s ta . K u o le m a ja n u o ri ra k a s ta ja o n y lis ty s la u lu lu o n n o lle j a vakava h ä tä h u u ­ to e lä in te n a s e m a n y m m ä r tä m is e k s i. S e o n e n s im m ä in e n s u o m a la in e n k a u n o k irja llin e n te o s , jo k a k u v a a e lä in te n o i­ k e u k s ia . E ik ä tä lla is ia k ir jo ja o le m o n ta a k a a n k o k o m a a il­ m a s s a . » P id ä n tä tä tä r k e im p ä n ä te o k s e n a n i» , k ir ja ilija i t ­ se sanoo.

uolema ja nuori rakastaja on Eeva Kilven kahdeksastoista te­ os. Se muodostuu kolmesta novellis­ ta, joissa kaikissa keski-ikäinen nai­ nen kypsyy oivaltamaan ihmisen ko­ konaisvastuun, joka sisältää myös luonnon ja eläinten kunnioittamisen.

Eeva Kilpi toteaa kirjoittaneensa kirjoja vuodesta -59 eli 27 vuotta, kun pyydän häntä kertomaan jotakin it­ sestään ja urastaan kirjailijana. Kah­ deksastatoista teoksesta kolme on runokokoelmia.

— Runoja olen alkanut kirjoittaa vasta vanhemmiten. Yleensä käy päinvastoin — kirjailija aloittaa ru­ noista ja siirtyy sitten suorasanai­ seen tekstiin. Metsässä näitä runo­ ja rupesi tulemaan minulle — runot ovat metsän lahja.

Kirjailija on vuodesta -70 työsken­ nellyt Savossa, Mikkelin lähellä si­ jaitsevassa vanhassa mökissään.

Hän muuttaa sinne toukokuun puo­ lessavälissä ja palaa kaupunkiin syyskuussa.

— Jo ensimmäisessä novelliko­ koelmassani, Noidan lukossa, on oi­ keastaan kaikki ne ainekset, joita olen myöhemmin käsitellyt, käännellyt ja väännellyt. Siellä ovat jo eläi­ met, jotka nyt ovat vallanneet näyt­ tämön etuosan. Päähenkilö on pieni tyttö; tavallaan kuvaan omaa lapsuut­ tani. Tyttönen tarkkailee kasveja, puhelee koiralleen kuljeskellessaan rantametsässä.

— Kun on yksinään metsässä ja joutuu lähelle luontoa, eläimiä ja kas­

K

4

veja, alkaa kokea asiat niiden kannal­ ta — näin minulle on käynyt.

Eeva Kilpi ei kauan malta puhua it­ sestään. Hän haluaa puhua aihees­ ta, joka nyt on hänen sydäntään lä­ hinnä.

— Minulla on sisäinen vaatimus, että luontoajattelussakin pitää ede­ tä: se on johtanut minut näkemään muutenkin eläinten aseman, sen et­ tä ihminen vie hengen lisäksi eläi­ meltä kaiken elämisen mahdollisuu­ den.

— On aika jännittävää seurata, mi­ tä kohtaan tämän jälkeen. Ensin oli lapsellinen rakkaus luontoon, nyt ha­ luan taistella eläinten puolesta — mihin se johtaakaan, tämä tiedosta­ minen?

— Rotusorto on väärin — yhtä vää­ rin on lajisorto, spesismi. Peter Sin­ gerin ajatuksiin tutustuminen on ol­ lut hyvin avartavaa. Kaikki minussa on ollut valmiina ottamaan vastaan hänen sanomansa. Kunpa hänen te­ oksiaan nyt vain suomennettaisiin!

Eläinsuojelijaa tietenkin kiinnos­ taa kysymys, kuinka yksi Suomen eturivin naiskirjailijoista kiinnostui eläinsuojelusta ja nimenomaan koeeläimistä niin suuresti, että siitä syn­ tyi kirja.

— Viimeinen sysäys oli tuntemat­ toman lukijan kirje. Saan usein kirjei­ tä lukijoiltani, ja tämä tuli pari vuot­ ta sitten. Lukija kirjoitti minulle, et­ tä koe-eläinten asema on asia, joka minun tulisi tiedostaa. Myöhemmin hän lähetti myös materiaalia, tietoja.

Liityin jäseneksi koe-eläinten suoje­ lu-yhdistykseen ja aloin ottaa selvää asioista.

— Jäsenlehdet ovat osaltaan vai­ kuttaneet siihen, että syntyi tarve kir­ joittaa aiheesta. »Hän tunsi tarvetta etsiä kirjailijoi­ ta, jotka olisivat todella paneutuneet eläinten asemaan. Heitä ei juuri ol­ lut, eläinten tutkijoita kylläkin, mut­ ta se ei tyydyttänyt häntä. Eläinten ja ihmisten välinen yhteiskuntaoppi oli vielä kokonaan kirjoittamatta. H ä n e ^ ^ le alkoi syntyä uudenlainen arvoas^P teikko ja sen myötä uusia vaatimuk­ sia: kirjailijan sisimmän tunsi siitä miten hän kuvasi eläimiä.»

P u h u m m e Kuolema ja nuori rakas­ taja -kirjan saamasta vastaanotosta.

Arvostelijat eivät ole olleet järin in­ nostuneita — johtuneeko aiheen ki­ peydestä? Usein ihmiset suhtautuvat vaivautuneesti puhuttaessa eläinten oikeuksista. Tuntuu siltä, että eläin­ ten hyväksikäyttö on tabu, jonka rikkominenkin on tabu.

— Ne, jotka ovat itse jo ajatelleet näitä asioita, ovat pitäneet kirjasta­ ni ja ymmärtäneet sanoman. Mutta on sellaisiakin, jotka katsovat että olen tullut hulluksi tai uskoon.

— N ä m ä asiat olen ujuttanut jo tekstiini. Sekä Erakon Saara että ni­ minovellin Elina kohtaavat syytöksiä ja ennakkoluuloja.

— Jotkut ystävistäni ja tuttavista­ ni ovat suhtautuneet hillityn vierasKÄÄNNÄ

tavasti kirjaani. Arvostelijat haukkui­ vat sen. Olen lukenut vain yhden myönteisen arvostelun; se oli A a m u ­ lehdessä.

— Eläinten oikeuksien ymmärtä­ minen tulee maailmaan monen ihmi­ sen kautta, monia eri teitä. Olen ha­ lunnut kirjoittaa tästä aiheesta — olen onnellinen siitä, että kirja on olemassa. Itse pidän tätä kirjaa tär­ keimpänä teoksenani.

— Työn rinnalla on syntynyt sa­ manaiheisia runoja — ne tulevat ole­ maan vastaukseni arvostelijoille ja väärinymmärtäjille.

— Olen siirtänyt näm ä asiat kau­ nokirjallisuuteen. Yleensä niitä on käsitelty filosofisissa teoksissa. Sin­ ger esimerkiksi on filosofi. Tolstoin tuotannosta olen löytänyt jotakin moraalisesta vastuusta eläimiä koh­ taan — se vain häivähtää, mutta se on siellä. Kyllä olen tuntenut harhai­ levan! yksin autiomaassa ajatuksee­ ni. Kaunokirjallisuudesta en ole saa­ nut tukea. »Eräässä vanhassa tarinassa ky­ syy Pyhä Pietari eläimiltä, pääste­ täänkö ihminen taivaaseen vai ei.

Syvällä ihmisen ettisessä tajun­ nassa määräytyy hänen elinkelpoi­ suutensa sen mukaan, millainen hän on eläimiä kohtaan.»

Kysyn Eevalta, mitä eläimet mer­ kitsevät hänelle, mitä antavat — mi­ tä ne viestivät hänelle?

— T ä m ä ajattelu, kehityskulku kohti sitä missä nyt uin, on johtanut minut näkemään eläimet olentoina, jotka ovat paljon läheisemmässä yh­ teydessä kokonaisuuteen kuin ihmi­ nen. Ihminen on aivojensa luomien systeemien erottama kokonaisuu­ desta.

— Eläimet ovat perusyhteydessä olemassaoloon. Ne tietävät, aistivat, vaistoavat ilman että ne joutuvat käyttämään symbolifunktiota kuten ihminen. Siksi — sen lisäksi että olen kiintynyt eläimiin — kunnioitan niitä valtavasti. Niissä on jokin elä­ misen salaisuus tallella.

6

— Ihminen tarvitsee terapiaa, us­ kontoja, ideologioita; ihminen on hukkua maailmansa selityksiin. Se estää häntä tajuamasta todellisuut­ ta.

— Eläin on luonnollisessa yhtey­ dessä todellisuuteen. Tämän kaiken oppii vaistoamaan ja näkemään pie­ nimmästäkin ötökästä. Valtava maa­ ilma avautuu niitä tarkkailemalla. Tä­ m ä on täydellinen maailmankatso­ muksen vallankumous — yhtä suuri kuin kerran oivallus siitä ettei m a a ­ pallo olekaan kaiken keskipiste.

— Olen tullut vakuuttuneeksi sii­ tä, että eläimet ja kasvit tietävät kai­ ken, niissä on kaikkeuden tieto. Jo­ kin niissä toimii kokonaisuuden ryt­ missä. Niissä on minuus. Pieninkin ötökkä väistää, yrittää paeta — se puolustaa minuuttaan. Toisaalta se on myös aktiivinen ja uskaltautuu hankkimaan ruokansa. Jokaiseen mi­ nuuteen liittyy tämä varovaisuuden ja uskaltamisen rinnakkaisuus.

— Eläimet kunnioittavat toisiaan; ne väistävät ja kaartavat. Kun eläin metsästää, se toimii yksilönä, omil­ la keinoillaan, alistamatta, riistämät­ tä.

— Ihmisten tulisi opetella eläinten viestintää, luonnon kokonaisuuden viestintää, sen sijaan että väittävät eläimiä tyhmiksi, kun ne eivät osaa puhua heidän kieltään.

— Minuus on osa jotakin yhteistä minuutta, johon myös ihminen kuu­ luu.

— O n häpeällistä ja naurettavaa että ihminen kuvittelee olevansa kor­ kein ja tärkein olento maan päällä. Se raivostuttaa ja inhottaa. Minua hävet­ tää kuulua lajiin, joka on näin harhau­ tunut! En tiedä, miten tulen toimeen näiden tunteitteni kanssa — se on ongelma, joka on jossain määrin kiin­ nostava henkilökohtaisesti.

— Kun näistä asioista puhuu, si­ tä kiihtyy, korottaa ääntään — »se saarnaa», muut sanovat. Niinpä en paljonkaan enää puhu, mutta kirjoit­ taa kyllä aion sikäli kuin pystyn. »Ja kuin jostakin kaiken alta, syväl­ tä eristetyistä kammioista ja kella­ reista, tutkimuslaboratorioitten ste­ riileistä, äänieristetyistä kätköistä kantautuu kuin salaisen lähettimen kautta monenlaisten eri koe-eläinten yhteinen, suunnaton hätähuuto: M e olemme täällä: M e kärsimme. Auta meitä.»

Eevan vaaleanruskea ystävä tuo välillä emännän syliin sukan. E m ä n ­ tä sanoo kiitos, ja Napsu hymyilee koirannaamallaan onnellisena. Nap­ su on 8-vuotias labradorinnoutaja, jo­ ka noutajille ominaiseen tyyliin kan­ niskelee suussaan milloin mitäkin — välillä myös minun lapasiani. Napsu on siitä erikoinen koiraherra, että hän osaa kehrätä. Kyllä, minä todellakin kuulin hänen kehräävän kuin kissa.

Ja kissalta hän on kuulemma taiton­ sa oppinutkin. Nöpö-kissa eli vain kuusivuotiaaksi ja on nyt poissa, mutta Napsu kehrää yhä.

Perheeseen kuuluu lisäksi Soso, viisissäkymmenissä oleva kilpikon­ na, joka torkkuu talvihorrostaan. Ee­ va kertoo myös Bobista, joka oli saksanseisoja ja saavutti 14 vuoden kun­ nioitettavan iän.

Luettuani Eevan kirjan tiedän, et­ tä hän vastustaa kaikkia eläinkokei­ ta, ilman minkäänlaisia myönnytyk­ siä. Silti kysyn häneltä, vetääkö hän johonkin rajan.

— Ihmisellä ei yksinkertaisesti ole oikeutta käyttää eläimiä kemiallisten aineiden tai lääkkeiden testaamiseen eikä mihinkään muihinkaan kokei­ siin. Jos kerran ihmisellä on eettinen taju, ei siitä voi päästä noin vain eroon — että joissakin asioissa on moraalia (ihmistä koskevissa) ja toi­ sissa taas ei. Se on häikäilemätöntä itsekkyyttä ja kaksinaismoraalia.

— Mikään ei anna oikeutta eläin^^ kokeisiin, ei mikään uusi sairaus^p) kaan. Ei edes aids.

— Jos tiedon sirunenkin tästä kai­ kesta tulee tajuntaan, se on hyvin vastaansanomatonta tietoa. Pelkkä tiedon levittäminen riittäisi muutta­ maan asioita. Tavallisessa ihmises­ sä on sen verran sääliä ja vastuun­ tuntoa, että laajempi vastustus olisi syntynyt aikaisemmin, ellei tietoa sa­ lattaisi.

Keskustelemme elämän kunnioit­ tamisesta ja kampanjastamme Va­ pauta Eläimet Elämäntavallasi. Eeva kertoo, että hänen elämäntapansa ovat hiljalleen muuttuneet jokapäi­ väisissä valinnoissa.

— Kun näkee ja kokee eläimet eri lailla kuin ennen, se johtaa siihen et­ tä eläimiä on vaikea syödä. Jopa kas­ veja voi olla vaikea syödä — raja elot­ toman ja elollisen välillä häilyy.

— Käytän Beaty Without Crueltyn tuotteita. Nytkin minulla on tilanne^^ että tiskiaine on loppunut, siis t a v a ^ P linen tiskiaine. Kun näin kaupassa kaikki ne monet erimerkkiset tiskiai­ neet rivissä, en voinut ostaa yhtä­ kään. Tiedän, että jokainen eri merk­ ki testataan eläimillä. Olen muuten­ kin vähentänyt kemiallisten aineiden käyttöä. Vesi ja rätti riittävät.

— Kuluttajahan on avainasemas­ sa. Jos hän kieltäytyy ostamasta tuotteita, joiden kehittämiseen on vaadittu eläinten rääkkäämistä, tuot­ tajien on alettava etsiä muita keino­ ja saadakseen tavaransa kaupaksi.

Napsu tahtoo ulos — se ilmaisee toiveensa istumalla jonkun matkan päässä ja tuijottamalla emäntää tii­ viisti. Mutta ulkona ei kestä edes koi­ ra kauan, kolmenkymmenen asteen pakkasessa.

Eeva toivoo, että eläimet, jotka joutuvat luovuttamaan meille villan­ sa, nahkansa ja jotka ravitsevat mei­ dät, saisivat vaivoistaan palkaksi mahdollisimman luonnollisen elä-

män. Siinä olisi edes vähän moraalin tajua.

— Ja ihmiset, jotka hyötyvät eläin­ kokeista tavalla tai toisella, voisivat toimia eläinten hyväksi niinä ylimää­ räisinä vuosina, jotka eläimet lahjoit­ tavat heille. Haluaisin haastaa ihmi­ set tähän, ED E S tähän. »Me potkaisemme maailman nu­ rin, hän sanoi. M e teemme sen. Kun muutos lähtee liikkeelle sitä ei voi pysäyttää mikään. Ihmiset alkavat ajatella. Tarvitaan vain tiedon levittä­ mistä. Siitä vallankumoukset ovat en­ nenkin alkaneet. Siitä se lähtee nyt­ kin. Alas lyödään koko vanha maail­ ma. .. Tämä on suurin vallankumous mitä koskaan on tapahtunut. Ja oleellisin. Lajisorto on yhtä alhaista, väärää ja epäoikeudenmukaista kuin rotusorto, vain vielä laajempaa. Sen on loputtava.» ^ — Jonkinlaista samastumista eläipiiin vaatisin kaikilta ihmisiltä. Jos tämäonnistuisi, asia olisi sillä teori­ assa ratkaistu. Jos ihminen sekun­ niksikin samastuu eläimiin, hän ei enää koskaan sen jälkeen ole enti­ nen itsekäs itsensä.

Eevalle itselleen tapahtui tällainen voimakas samastuminen ensimmäi­ sen kerran noin viisitoista vuotta sit­ ten, kun hän oli Espanjassa seuraa­ massa härkätaistelua.

— Ihmettelin silloin, ihmettelen edelleen, kuinka kukaan voi seurata härkätaistelua samastumatta här-

kään. En hetkeksikään samaistunut taistelijaan tai tökkijiin, niinkuin il­ meisesti ihmisille yleensä tapahtuu.

— Jouduin seuraamaan näytel­ män kuusi kertaa, sillä härkiä oli kuu­ si. Jokainen härkä oli suunnattoman hämmästynyt siitä, että hänelle voi käydä näin. Kaikki härät, tullessaan areenalle, joutuivat kohtaamaan tu­ hannet silmät ja aukean kentän. Jo­ kainen oli järkyttynyt ja ihmeissään.

Ja sitten niitä alettiin härnätä.

— Mieleeni jäi erityisesti iso voi­ makas härkä. Veri vuosi jo sen sie­ raimista, kun se lähti määrätietoises­ ti kulkemaan areenan laitaa ympäri.

Se oli varma, että jossakin on aukko, josta pääsee pois. Se uupui, veri täyt­ ti sen sieraimet, kun se tajusi ettei ulospääsyä ollut.

— Olen kirjoittanut Hyvän yön ta­ rinoita-kokoelmassani tästä, kauhis­ tuneena siitä mitä näin, enkä edes tiennyt silloin olevani eläinsuojelija.

Lopuksi kysyn Eevalta, mitä m e voimme tehdä ja pyydän ohjeita vaik­ kapa koe-eläinten suojelijoille. Ja tä­ m ä kirjailija, joka tahtoi tuoda eläin­ ten oikeudet kaunokirjallisuuteen, hymyilee.

— Te olette toimineet hyvin. Se mitä olen kirjoittanut, on osittain tei­ dän vaikutustanne. Monia asioita te olette ottaneet huomioon lehdessänne ja tuoneet ne kauniisti ja rohke­ asti esille.

— Teidän tulee olla pelottomia, ei­ kä millekään sovinnaisuudelle tai auktoriteetille pidä antaa periksi. Et­ tekä te olekaan sovitelleet ja mielis-

telleet. Teidän pitäisi päästä anta­ maan lausuntoja enemmän, teidän mielipidettänne tulisi useammin ky­ syä. Tulevaisuudessa ehkä niin käy­ kin, siitä on jo merkkejä näkyvissä — sekin on pitkälle o maa ansiotanne.

— Kouluissa olisi käytävä pitä­ mässä esitelmiä. Paikallislehtiin voi­ si lähettää materiaalia, sillä pienem­ missä lehdissä on usein pulaa palstantäytteistä. Myös yleisönosastoi­ hin kannattaisi ahkerasti lähettää kir­ joituksia.

Eeva toteaa, että jokaisen pitäisi heti puuttua asiaan, jos näkee jossa­ kin eläinrääkkäystä. Hän kertoo esi­ merkiksi omasta lapsuudestaan, jol­ loin näki miehen lyövän hevosta. »Ei saa lyödä hevosta!» oli pieni tyttönen huudahtanut.

— Mies kääntyi katsomaan, enkä ole unohtanut hänen ilmettään. Hän ei lyönyt enää. Pienen lapsen sana riitti. Yksikin lyhyt lause voi auttaa jonkun eläimen pulasta.

— Turistikin voi ulkomailla, näh­ dessään eläintä rääkättävän, puuttua asiaan vaikkei osaisi kieltäkään. Voi tarttua piiskan varteen ja pudistaa päätään.

Kun olen lähdössä, hän halaa mi­ nua ja kiittää. Vielä ovelta hän huik­ kaa: »Terveisiä eläimille!» Minä jään ihmettelemään, olinko nähnyt nois­ sa lämpimästi katsovissa silmissä häivähdyksen metsänhenkeä...?

Lainaukset Eeva Kilven novellikoko­ elm asta Kuolema ja n u ori rakastaja (WSOY).

EEVA KILPI: KUOLEMA JA NUORI RAKASTAJA PÄIVI VIINIKAINEN

m

»Ihmiskeskeisyys on yhtä suui harha kuin käsitys, että maapal}o on maailman keskus. Kun se harhakäsitys aikoinaan kumot­ tiin, takerruttiin ihmisen merki­ tykseen ihmisen muka ainutlaa­ tuisuuteen ja henkisyyteen. Sillä yritettiin korvata se mikä maapal­ lon aseman mukana menetettiin.

Tässä harhassa me elämme. Ih­ miskeskeisyyden ja ihmisen itse­ rakkauden harhassa. Siitä johtuu kärsimys, meidän oma kärsimyksemme, kasvien ja eläinten kär­ simys. Siitä syystä ei ihmisten keskeinen rakkaus ole onnistu­ nut pelastamaan maailmaa. Tar­ vitaan koko luomakuntaan koh­ distuvaa rakkautta. Kun tämä asia korjaantuu, korjaantuu kaik­ ki. Se on ensimmäinen ja todelli­ nen vallankumous.» 1 Näissä sanoissa kiteytyy Eeva Kil­ ven uusimman novellikokoelman pe­

rusajatus, sen kantava teema. Teok­ sen kolme novellia, kukin o m a itse­ näinen kertomuksensa, punoutuvat yhteen tämän yhteisen nimittäjän an­ siosta ja muodostavat näin selkeän kokonaisuuden. »Maa oli kasvien ja eläinten valtakunta. Ihminen oli siellä vieras otus, tuholainen.» 2 Tästä novellikokoelmassa tasaisin välein toistuvasta, ehkä julmaltakin tuntuvasta perusajatuksesta huoli­ matta kertomusten sävy ei ole synk­ kä tai kyyninen. Kaikesta paistaa rak­ kaus elämään; pilvien takaa löytyy aurinko. Tulevaisuus muodostuu toi­ senlaiseksi, lajisorto vähenee.

Kokoelman ensimmäisen kerto­ muksen, Muuttumisen, päähenkilö on keski-ikäinen filosofian maisteri Anna. Hänestä pitkän tauon jälkeen yllättäen valuva kuukautisveri kuvaa r sitä sisäistä muutoksen prosessia, jonka hän käy läpi. Vanha minä väis­ tyy ja uusi tietoisuus valtaa hänet.

Hän tietää, että vain luonto voi hä­ net käynnistää, että vain sitä kautta on mahdollista saavuttaa uusi tasa­ paino.

Anna, »sudenmorsian», saavuttaa, KÄÄNNÄ

uuden suhtautumisen moniin tärkei­ siin peruskysymyksiin: uskontoon, miehen ja naisen väliseen rakkau­ teen, ja näissä kaikissa heijastuu luonnon merkitys. Uskonnon hän nä­ kee luonnon etsimisenä, prosessina, josta kirkko on täysin erillään. Mie­ hen ja naisen välisestä rakkaudesta taas hän esittää kysymyksen, kuin­ ka se ei ole voinut pelastaa maail­ maa.

Lukija ymmärtää että siinäkin on kysymys itsekkäistä, vain omaan la­ jiin kohdistuvista tunteista. Se ei rii­ tä, tarvitaan ihmisen väistymistä her­ ran roolista.

Toinen novelli Erakko heijastelee mitä ilmeisimmin Eeva Kilven omia tuntoja. M u m m o u d e n onni, lapsen­ lapseen koettu pyyteetön rakkaus löytää varmasti juurensa kirjailijan omasta kokemuksesta. Samoin yksi­ näisyyden hyväksyminen, ja siitä jo­ pa nauttiminen on kuvattu tavalla, jo­ ka sai ainakin minut löytämään sille todellisuuspohjan. Etenkin koska sii­ hen liittyy monelle meistäkin tuttu paradoksi: olemme valinneet vaike­ an yksinäisen elämän tien, jonka var­ rella ei näy montaa sukulaissielua.

Siitä huolimatta niitä soisi näkevän­ sä edes jonkun. »Kunpa m inä vain

jonkun kanssa — kello oli silloin kak­ si yöllä. Paitsi teemoiltaan — ihmi­ sen ylläpitämä lajisorto ja eläinten hyötykäyttö — kertomus kosketti mi­ nua myös henkilökuviensa osalta: ymmärtämätön opettajakunta, yksi toisin ajatteleva opettaja, innokkaat oppilaat. Omasta työelämästäni näen, miten totta nuo kuvaukset oli­ vat.

Tässä novellissa Eeva Kilpi onnis­ tuu myös yhdessä lauseessa tuo­ maan esille sen historiallisen syyn, jonka seurausta nykytilanne on: »Kaikkein hirvein o li Descartes.» 4 Tämän ihmisen erityisasemaa ja jär­ jen voimaa korostavan filosofin nä­ kemyksiä ruumiin ja sielun autono­ miasta m e s a a m m e »kiittää» tästä maailmankatsomuksesta, joka länsi­ maissa vallitsee: ihminen on kaiken herra ja ihmisen järjen mahti rajaton.

Mutta tulevaisuus nähdään kuiten­ kin suhteellisen valoisana. Shakes­ pearen viimeisten näytelmien tavoin toivo on nuorissa ja heidän uudessa tietoisuudessaan. Kertomuksen op­ pilaat, nämä eläinten oikeuksia kiih­ keästi puolustavat nuoret viestittävät meille, että ajat ovat muuttumassa ja vuosisatoja vallinnut deskartesilaisuus saa väistyä. »Eläinten aseman

o n n istu isin selittäm ään tämän edes m uutam ille ihm isille, että he ymmär­ täisivät. Jotenkin sitä vain sitte n kin kaipaa ym märtäm ystä, kaipaa että tie tä is i edes muutam an ihm isen hy­ väksyvän tällaisen elämäntavan.

Vaikka tietää, että luo nto ym pärillä hyväksyy, ymmärtää ja ottaa vastaan, m utta että oma la ji ei aivan tu o m it­ s is i. ..» 3 Ainakin minun tuntojani

parantam iseen tarvittavat asenteet ovat jo olemassa.» 5

nämä lauseet kuvaavat täysin.

Erakon rauhallinen tempo ja sisäi­ nen tasapaino heijastavat paitsi pää­ henkilön vakaumusta kulkea omaa tietään myös luonnon tasapainoa.

Sienien ja puiden hallitsema metsä ja pingviinien ikuisuuksia säilyneet vaistotoiminnot edustavat sitä hy­ vää, mikä maapallolla vallitsee. Vain ihminen voi sen hakkuusuunnitelmil­ laan ja turistinähtävyyksillään tuho­ ta, ja tuhoaakin. Näissäkään kuvauk­ sissa kirjailija ei kuitenkaan kiihkoi­ le: totuus ei tarvitse julistajia, se pu­ huu itse puolestaan.

Myös Erakossa Eeva Kilpi tekee selvän eron kirkon ja uskonnon välil­ le. Kirkko, jonka pitäisi olla Jumalan edustajana maan päällä, ei kunnioi­ takaan Jumalan suurinta luomusta, Luontoa. Tärkeää on raha, ja kirkon omaisuuden kartuttaminen — ei siis ihme, että Saara harmittelee sitä, et­ tä kirkosta voi erota vain kerran.

Teoksen niminovelli Kuolema ja nuori rakastaja ei mielestäni nouse kirjalliselta tasoltaan aivan Muuttu­ misen ja Erakon tasolle, mutta sisäl­ löllisesti se kohoaa kirjan selkeimmäksi ja kirkkaimmaksi. Luin sen kaksi kertaa peräkkäin, ja koin niin syviä tuntemuksia, että tartuin puhe­ limeen: halusin jakaa kokemukseni 8

Kuolema ja nuori rakastaja osoit­ taa myös sen, että Eeva Kilpi ei pu­ hu asioista vain tunteen voimalla, vaan hänellä on myös oikeaa tietoa.

Peter Singerin ajatukset välittyvät milloin suorasti, milloin epäsuoras­ ti, mutta aina kuitenkin voimakkaina.

Eläinkokeista ja tehokasvatuksesta puhutaan asioiden oikeilla nimillä, niin ettei kenelläkään voi niiden to­ tuusarvo jäädä epäselväksi. Vaikka päähenkilöt ovat kiihkeitä mielipi­ teissään, kirjailija ei tässäkään novel­ lissa kiihkoile. Vakaumuksensa puo­ lesta, totuudesta kertova ihminen on rauhallinen.

Huolimatta voimakkaasta yhteis­ kuntaa ja koko maapalloa koskevas­ ta sanomastaan Eeva Kilven kirja on selvästi kaunokirjallinen teos. Kol­ men novellin päähenkilöt ovat kaik­ ki omia itsenäisiä hahmojaan jotka kertovat kukin oman tarinansa. Kir­ jan kieli on sointuvaa ja ilmaisullises­ ti vahvaa ja korostaa kertomusten pääteemaa. Niin kuin Erakko-novellin Saara kokee, että vanha Pete puhuu hänelle metsän kautta, niin myös Eeva Kilven teoksessa välittyy luon­ non ääni. Mikään ei ole mekaanista sanoilla leikittelyä.

Kaikkien kolmen novellin päähen­ kilöt heijastavat yksilöllisyydellään eläinsuojelurintamalla vallitsevaa ti­ lannetta: M e kaikki olemme yksilöi­ tä, kukin meistä on o m a minänsä, ja m e kaikki elämme omaa kohtaloam­ me. Mutta yksilöt yhdistyvät vähitel­ len aatteen, totuuden ympärille, ja silloin näistä yksilöistä kohoaa voi­ ma, joka saa kehityksen uusille uril­

le. »Me potkaisem m e maailman nu­ rin. Me teem m e sen. Kun m uutos lähtee liikke e lle sitä ei voi pysäyttää mikään. Ihm iset alkavat ajatella. Tar­ vitaan vain tiedon levittäm istä. Siitä vallankumoukset ovat ennenkin alka­ neet. Siitä se lähtee nytkin. Alas lyö­ dään koko vanha maailma ...» 6 Jokainen tätä työtä tehnyt tietää, kuinka tarpeellisia rohkaisun sanat ovat silloin tällöin. Eeva Kilven Kuo­ lema ja nuori rakastaja tarjoaa niitä meille jo asiaan vihkiytyneille — muille se antaa uusia ajatuksia, tie­ toa, tunteita. Siksi siitä ei voi sanoa kirjailijalle kuin: »Kiitos kirjasta.»

Teoksen lainaukset: 1 s. 36,2 s. 20, 3 S. 54, 4 s. 161, 5 S. 146, 6 s. 131.

K IR JO ITA JA PR O TESTO I! Lähetä vastalauseesi pandojen hankkimiselle osoitteella: Helsingin ulkoilu- ja urheiluvirasto, Reijo Va^P. tia. Paavo Nurmenkj. 1 C, 00250 Hel­ sinki puh: 90-402 91.

Vaadi samalla Korkeasaaressa jo asuvien eläinten oloihin parannuk­ sia. Ilmoita boikotoivasi koko eläin­ tarhaa, ellei eläimille järjestetä asian­ mukaisia oloja. »Korkeasaari tahtoo pandan», kir­ joitti IS 14. 1. 87 ja kertoi, että itse pääministeri on ryhtynyt puuhaa­ maan harvinaista jättiläispandaa ve­ tonaulaksi Korkeasaareen. Eiköhän olisi viisainta antaa jättiläispandojen elää rauhoitusalueellaan Kiinassa — onhan kyseessä laji, joka sopeutuu erittäin huonosti eläintarhaoloihin ja lisääntyy vankeudessa tuskin lain­ kaan.

Assistentti Ulla Rosqvistin m u ­ kaan panda tai useampikin otettai­ siin ilolla vastaan ja niille järjestyisi »kädenkäänteessä» sopiva upouusi tarha. Jos pandoille tällainen tila jä^^ jestyy kädenkäänteessä, niin m i k i ^ sellaista ei ole vieläkään järjestynyt esim. kissalaakson asukeille? Kis­ saeläinten ahtaat, ankeat häkit ovat varmasti karkottaneet kävijöitä Kor­ keasaaresta: kukapa haluaisi huvitel­ la katselemalla vankeja. Eikö asioita olisi syytä pistää tärkeysjärjestyk­ seen ja tehdä Korkeasaareen veto­ naula siitä, että siellä jo asuvilla eläi­ millä on hyvät oltavat?

Ilta-Sanomien jutussa haastatel­ tiin assistentti Rosqvistin lisäksi Hel­ singin ulkoilu- ja urheiluviraston päällikköä, Reijo Vartiaa. Miksi ei haastateltu intendentti Ilkka Koivis­ toa — hänhän tietää pandoista enemmän kuin kukaan m u u Suomes­ sa? Miten ulkoilu- ja urheiluviraston päällikkö voi olla asiantuntija siinä, hankitaanko jättiläispandoja Suo­ meen? Onko hän koulutukseltaan etologi? Odot a m m e vastausta ulkoi­ lu- ja urheiluvirastolta!

EDUSKUNTAVAALIT 15.-16. 3. 1987 - MUISTA ÄÄNESTÄÄ ELÄINTEN PUOLESTA Eduskunta päättää myös eläinten hyvinvoinnista Suomes­ sa. Siksi on äärettömän tärkeää äänestää sellaisia kansan­ edustajaehdokkaita, jotka ovat toimineet aktiivisesti eläin­ ten oikeuksien puolesta. Tällaisia henkilöitä löytyy m uu­ tama nykyisten kansanedustajien joukosta ja uusista eh­ dokkaista. Saattaa olla, että joku muukin on eläinten asi­ alla, mutta siitä kannattaa ottaa kunnolla selvää, ettei eläin­ t e n ääni lipsahda vastapuolelle. Tämä kaikki tietysti vain sillä varauksella, että haluat ajaa eläinten etuja. * Kansanedustajat, jotka ovat eduskunnassa aktiivisesti ajaneet eläinten etuja: * Riksdagsledamöter som aktivt har bevakat djurens rättigheter: NIMI Ala-Kapee Pirjo Almgren Esko Arranz Liisa Astala Heli Halonen Tarja Komsi Ville Kulhia Liisa Kärhä Lea Könkkölä Kalle Lehtinen Ulla Nyby Mats Pietikäinen Sirpa Rehn Elisabeth Tennilä Esko-Juhani

PUOLUE/RYHMÄ SDP SKL SMP SKDL SDP Vihreät Kulh.

Kok. Vihreät POP SDP Kok. RKP DEVA

VAALIPIIRI Uusimaa Kymen lääni Uusimaa Turku, eteläinen Helsinki Keski-Suomi Helsinki Uusimaa Helsinki Helsinki Vaasa Häme, eteläinen Uusimaa Lappi

* Uudet ehdokkaat, jotka ovat näkyvästi toimineet eläinten oikeuksien puo­ lustajina: * De som strävar tili riksdagen för att driva djurens sak: NIMI Aaltonen Ulla-Maija Amberla Tuula Haikala Sakari Havukainen Sirkka-Liisa

PUOLUE/RYHMÄ Kulh.

SKDL Vihreät Vihreät

VAALIPIIRI Uusimaa Turku Kymi Uusimaa

9

H A N U L U U K K A IN E N , E H D O L L A EDU SK U N TA A N :

RIKASTUM ISTA ELÄINTEN K Ä R SIM Y K SIL L Ä El TULISI SA LLIA HAASTATTELU RAILI VESANEN KUVA SAMI BLÄBERG

P u h e e n jo h ta ja m m e H a n ­ n e le (H a n u ) L u u k k a in e n o n a s e tt u n u t v ih re id e n e h d o k ­ k a a k s i m a a lis k u u n v a a le i­ h in . K y m m e n e n v u o d e n k o ­ van u u ra s tu k s e n jä lk e e n e lä in s u o je lu la is ta e i s a a tu e lä im iä to d e lla s u o je le v a a . » S ik s i m in ä h a lu a n n y t p a n ­ n a its e n i lik o o n j a a s e ttu a e h d o k k a a k s i» , s a n o o H a n u , jo n k a v a a lite e m a n a on e lä in s u o je lu .

Hanu Luukkainen on ollut Koeeläinten Suojelu yhdistyksen pu­ heenjohtajana miltei kymmenen vuo­ den ajan. Hänen johdollaan eläinsuojelurintamalla on otettu isoja harp­ pauksia eteenpäin. Hänen energinen ja horjumaton hahmonsa on seissyt hievahtamatta tuimissakin tuiskuis­ sa, taistelun tiimellyksessä.

Hanu on jonkin aikaa pitänyt pu­ heenjohtajan nuijaa käsissään myös Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksessä sekä vetänyt Kissajaoston toimintaa väsymättömän uutterasti.

Varsinaiselta ammatiltaan Hanu on taloustutkija Suomen Pankissa.

Hän on työskennellyt eri osastoilla erilaisissa tehtävissä. Eläinsuojelutyön ohella hän on vapaa-alkanaan suorittanut jatko-opintoja. Lisen­ siaattitutkinnostasi puutu kuin sivu­ aineesta muutama tentti. Hanu luki kahdessa ja puolessa vuodessa valtiotieteitten maisteriksi.

— Jos en olisi ollut mukana näis­ sä eläinsuojeluhommissa, olisin saa­ nut tutkintoni valmiiksi, hän toteaa hymyillen ilkikurisesti.

— Mutta sillä ei olisi ollut mitään arvoa, jos se olisi estänyt minua aut­ tamasta eläimiä.

Nyt puheenjohtajamme on roh­ keasti asettunut vihreiden ehdok­ kaaksi eduskuntavaaleihin. Muita vaalilupauksia hänellä ei ole kuin ajaa eläinten etuja.

— Kun minusta tehtiin Koe-eläinten Suojelun puheenjohtaja vuonna -78, pidin silloin puheen, jossa koros­ tin lainsäädännön osuutta eläinsuo­ jelussa. Yhä edelleen olen sitä miel­ tä, että vain lainsäädännön kautta voi muutos tapahtua. Tutkijoiden moraa­ liin ei voi luottaa, eikä senkään va­ raan voi laskea, että ihminen joskus 10

En ole eläinhullu, m utta kylläkin hulluna eläim iin, sanoo Hanu.

muuttuisi. Vuonna -79 meillä oli laa­ ja nimienkeruukampanja eläinsuoje­ lulainsäädännön muuttamiseksi. Ke­ räsimme yli 100 000 nimeä. Jo kym­ menen vuotta olemme yrittäneet saa­ da lakia muutetuksi eläimiä e n e m ­ m än suojelevaan suuntaan. Silti lop­ putulos on, ettei eläinten asema ole käytännössä muuttunut.

— Siksi minä haluan nyt panna it­ seni likoon ja asettua ehdokkaaksi.

K o k o e lä in k o e to im in ta o n fa r s s i Kuinka kiinnostuit alunperin eläin­ suojelusta? Mikä johdatti sinut koeeläinten suojelun piiriin?

— »Ei voi olla totta» — filmi TVissä herätti minut totaalisesti, rat­ kaisi kaiken. Se oli kuin uskonnolli­ nen herätys. En ollut tiennyt, että ih­ minen voi olla niin paha eläimille. O h ­ jelma vaikutti minuun siten, että en voinut muuta kuin vain katsoa ja it­ keä. Olin joskus lukenut lehdistä yk­ sittäisiä uutisia, mutta en ollut tien-

nyt, että eläinten väärinkäyttö on niin järjestelmällistä.

— Epäkohtia tällä rintamalla on niin paljon, ettei kaikkiin ehdi edes puuttua, aika ei riitä.

— Heti seuraavana päivänä mars­ sin toimistoon ja kysyin mitä voin tehdä. Eläinkokeet olivat ensin lä­ himpänä sydäntäni, myöhemmin m u ­ kaan tuli m u u eläinsuojelu.

— Ahmin tietoa aiheesta ja tein kaikkea mitä uusi jäsen voi tehdä.

Seuraavana keväänä minut valittiin johtokuntaan, ja puheenjohtajaksi parin vuoden kuluttua.

P u h u m m e eläinkokeista. Hanun mielestä kaikki eläinkokeet olisi lo­ petettava.

— Ihmisellä ei ole oikeutta käyttää eläimiä omiin tarkoitusperiinsä.

Myöskään eläimiä ei saisi uhrata toisten eläinten sairauksien tutkimi­ seen, sillä kaikkien eläinten henki on samanarvoinen. Yksikään olento ei synny tähän maailmaan tullakseen rääkätyksi. Jokaisella on samanlainen elämisen oikeus.

— Elämään liittyy kärsimystä, luonto on joskus »julma». Mutta ih­ misellä ei ole oikeutta puuttua sii­ hen. Yleensä eläin kuolee nopeasti ja kivuttomasti toisen eläimen h a m ­ paissa. Mutta ihmisen hoteissa tuo­ tanto- tai koe-eläimillä ei ole onnel­ lisia päiviä lainkaan, vaan ne elävät keskitysleirinomaisissa olosuhteissa ja niitä kidutetaan.

Hanun mielestä mikään ihmisen sairaus, olkoon kuinka vakava tahan­ sa, ei anna oikeutta eläinkokeisiin. Ei myöskään aids.

— O n moraalisesti erittäin alhais­ ta tartuttaa sellainen sairaus kuin aids eläimeen. Jos aids pystyttäisiinkin muka ratkaisemaan eläinkokei­ den avulla, oltaisiin väärällä tiellä. Ih­ misten aidsiahan tässä yritetään pa­ rantaa — ei eläinten.

— Syövän tutkimiseenkin on käytetty tolkuttomia rahamääriä, ja silti arvoitus on edelleen ratkaisematta — kenties juuri eläinkokeiden takia.

— Aidsin suhteen ei ole varaa teh­ dä samaa erehdystä.

Puheenjohtajamme arvelee, että jo eettisen näkökohdan tulisi riittää eläinkokeiden lopettamiseen.

— Lisäksi eläinkokeet ovat epä­ luotettavia. Koko eläinkoetoiminta on farssi — vaarallinen farssi. Se on harha, jonka vallassa miltei koko maailma elää.

— Eläinkokein testattujen lääkkei­ den sivuvaikutukset parannetaan uu­ silla lääkkeillä!

— Vaihtoehtoinen, luonnonmukaisempi lääketiede on ikäänkuin krimi­ nalisoitu. Homeopaatit ja muut pa­ rantajat toimivat miltei piilossa.

— Yhteiskunnan pitäisi kestää se että asioista keskusteltaisiin niiden oikeilla nimillä. Asiallista tietoa esim. koululääketieteen ulkopuolella ole­ vista parannuskeinoista tulisi olla kaikkien saatavilla.

— Millainen kitka akupunktionkin kohdalla oli, ennenkuin niinsanottu »virallinen» lääketiede suvaitsi hy­ väksyä sen piiriinsä!

Ih m is e t s y ö v ä t s tr e s s ilih a a Turkiksien tuottamisen luonnon­ varaisten eläinten kustannksella Ha­ nu tuomitsee jyrkästi ja kokonaan.

Hän ei näe vaihtoehtoja turkistarhoil­ le.

— Turkistarhaus pitäisi lopettaa kertaheitolla. Ei mitään häkkien suu­ rentamista ja kaiken maailman nau­ rettavia ekotaloja (mitä eko -sanan väärinkäyttöä!), vaan pois tarhat ko­ konaan.

— Turkistarhat saastuttavat ympä­ ristöään. Lisäksi eläimille tuhlataan ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinia, esimerkiksi silakkaa. Maailmanta­ loutta ajatellen se on silkkaa ravin­ non tuhlaamista.

— Pahinta on, että luonnonvarai­ set eläimet on vangittu ja niitä pide­ tään ala-arvoisissa tiloissa, eivätkä ne saa käyttäytyä lajilleen ominaisel­ la tavalla.

Myös häkkikanalat Hanu sulkisi heti tänä päivänä.

Entä miten eläinten tehokasvatus?

— Englannissa ja Skotlannissa käydessäni näin miten lehmät ja lam­ paat olivat onnellisia suurilla alueil­ la laiduntaessaan. Kun vertaan nii­ den oloja suomalaisiin vastaaviin, olen järkyttynyt. Meillä liha ja maito tuotetaan mieltä (ja vatsaa) kääntä­ vissä olosuhteissa. Esimerkiksi e m a ­ koilla on niin ahtaat häkit, etteivät ne pysty kunnolla virtsaamaan eivätkä ulostamaan. Ne elävät koko ikänsä sellaisissa oloissa.

— Ihmiset syövät stressilihaa. Se ei voi olla terveellistä.

Hanu muistuttaa, että eläimet ovat tällaisissa oloissa kovia sairastele­ maan. Niinpä niille syötetään anti­ biootteja yhtenään.

— Ei tarvinne ihmetellä, miksi an­ tibiootit eivät enää tehoa ihmisiin it­ seensä.

— Ennen vanhaan eläimillä oli jo­ kaisella o m a nimi. Ne viettivät kesät laitumella. Silti ne tuottivat hyvin. Ei­ kä ihmisillä ollut mitään eläinallergioita.

Nykyään kaikilla ratkaisuilla tue­ taan vain tehokasvatusta.

— Hieno mersu seisoo lähes jo­ kaisen navetan ja turkistarhan pihas­ sa. Yhteiskunnan ei pitäisi sallia ke­ nenkään rikastumista eläinten kärsi­ myksillä.

Ä ä n e s tä jä t o v a t v e ro n m a k s a jia — m ih in ra h o ja k ä y te tä ä n ?

Repo, pitkäkarvainen punaraitainen kissa tulee ja naukuu vaativasti ovella. Se tahtoo ulos. Mutta em ä n ­ tä selittää kärsivällisesti, että pak­ kasta on liikaa jopa noin paksuturk-

kiselle liikuskella ulkona. Repo ei he­ ti ota uskoakseen, vaan kärttää edel­ leen.

Mustaturkkinen Jonni on kiinnos­ tunut vieraasta ja tulee luokseni, kat­ selee kissansilmillään ystävällisen uteliaasti. Viiru, 15-vuotias vanha her­ ra, kulkee arvokkaana ja etäisenä. Si­ tä ei parane ottaa syliin — »se nap­ paa verikokeen», sanoo emäntä.

Hanun perheeseen kuuluu viisi omaa kissaa ja avomies Sami.

Loput asukit ovat löytökissoja.

Vuosien mittaan löytökissoja on vie­ raillut talossa satoja. Omatkin kissat, Viirua lukuunottamatta, ovat olleet löytökissoja, jotka vain ovat jääneet vakituisesti, kuka mistäkin syystä.

— Kotini on eläimille avoimien ovien talo. Se on niille turvapaikka.

— Jotkut ovat sitä mieltä, että kis­ saa ei voi ottaa lapsiperheeseen.

Mutta miten muuten voi oppia kan­ tamaan vastuuta eläimistä? Itse olen kasvanut vastuuseen seuraamalla eläimiä. T ä m ä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkiin koteihin tulisi hank­ kia kissa tai koira — tässäkin täytyy muistaa se vastuu joka eläimen hankkimiseen liittyy.

— Eläinrakkautta on se että rakas­ taa eläimiä eläinten ehdoilla, sanoo Hanu. Ja m e juttelemme eläinrakkaudestajaeläinhulluudesta. Pidätkö it­ seäsi eläinhulluna, hassahtaneena?

— En ole eläinhullu, mutta kyllä­ kin hulluna eläimiin. Myönnettäköön, että monet ihmiset käsittelevät mi­ nua kuin kylähullua. Minulle kylähullu on positiivinen ilmaus. Luova hul­ luus on positiivista. Uudistajia on ai­ na kivitetty, enemmän tai vähemmän.

— Tottakai eläinten oikeustaiste­ lijaa kiusataan ja pilkataan. Se johtuu kai ennen muuta ihmisten huonosta omastatunnosta — he eivät tee mi­ tään kenenkään hyväksi, eivät e nem­ pää eläinten kuin ihmistenkään hy­ väksi. »Rakkaudesta se hevonenkin potkii», sanon ihmisille, kun he pilkkaavat. Yleensä näissä keskusteluis­ sa onkin päästy myönteiseen loppu­ tulokseen. Kritiikistä ei tarvitse pe­ lästyä; sen voi kääntää voimakseen.

— Se, että pitää eläimistä, ei suin­ kaan tee ihmisestä hullua. Eläimet ei­ vät ole elämäni keskipiste. Jos nii­ den asiat olisivat hyvin, pitäisin eläi­ miä vain omaksi ilokseni, mutta en niinkään puhuisi niistä muille.

— Niitä ihmisiä, jotka kohtelevat eläimiä väärin, voisi hyvällä syyllä ni­ mittää hulluiksi. Ja on muistettava, että se joka käsittelee eläintä huo­ nosti, käsittelee mitä todennäköisim­ min ihmistäkin huonosti. T ä m ä kos­ kee yhtä lailla eläinkokeiden tekijöi­ tä kuin muitakin eläinrääkkääjiä.

P u h u m m e Vapauta Eläimet Elä­ mäntavallasi -kampanjastamme ja kysyn Hanulta klassisen kysymykse­ ni: miten itse toteutat elämän kun­ nioittamisen vaikeaa taitoa?

— Kaikki ostamani ja käyttämäni tuotteet ovat cruelty-free niin pitkäl11

le kuin mahdollista. Puhdistan m ä n ­ tysuovalla ja Tolulla, Unirenilla pesen pyykit. En käytä lattiavahoja enkä uuninpuhdistusaineita.

— Kun tajusin, että kosmeettisetkin tuotteet on testattu eläimillä, jä­ tin meikkaamisen kokonaan. Alettua­ ni sitten somistaa itseäni BWC:n ai­ neilla, kävi ilmi, etteivät tuttavani ja ystäväni olleet edes huomanneet mi­ nun lopettaneen meikkaamista ...

— Itse asiassa on aika paljon o m a a ansiotani, että meillä on nyt Suomessakin saatavilla Beauty With­ out Crueltyn tuotteita. Niiden saami­ nen myyntiin Suomessa oli aikanaan minulle sydämen asia.

— Elämän kunnioittamiseen liittyy myös se että minusta tuli kasvissyö­ jä. Opin näkemään selvemmin, mitä asioiden taakse kätkeytyy. Tavalliset ihmisetkin voivat ottaa kantaa eläin­ ten väärinkäyttöön, kun vain avaavat silmänsä.

Eläinsuojelun ohella Hanu koros­ taa vaaliteemoissaan myös puhtaan ravinnon ja puhtaan luonnon tärkeyt­ tä. Hän tunnustaa rakastavansa

eläinten lisäksi puita ja muita kasveja — eläinsuojelu ja luonnonsuojelu ovat saman asian kaksi puolta. On it­ sestäänselvää, että Hanu vastustaa ydinvoiman kaikkinaista käyttöä.

— Säteilysairauksia tutkitaan eläi­ millä. Ydinvoimaan liittyy varmasti paljon sellaisia eläinkokeita, joista e m m e edes tiedä.

— Elintarvikkeiden säteilytys on yksi ydinvoiman uusi sovellutus. Si­ tä ei pitäisi missään nimessä pääs­ tää Suomeen. Siihenkin liittyy var­ masti eläimillä testaamista.

Kaiken tämän edessä Hanu ei kui­ tenkaan tunne itseään heikoksi eikä yksinäiseksi.

— Kansanliike eläinten ja luonnon puolesta kasvaa koko ajan. Monet uustalonpojat kieltäytyvät tehokas­ vatuksesta, siitä olen iloinen. Biody­ naamisia viljelijöitä tulee lisää, ekokuntia perustetaan. Juuri tällaista toimintaa olisi tuettava yhteiskunnan varoin.

— Äänestäjät ovat veronmaksajia.

Mihin verorahoja käytetään? Kaikki tutkimukset ym. tehdään meidän ra­

hoillamme. Maatalouskin on valtion tukemaa toimintaa.

— Veronmaksajilla tulisi olla oi­ keus olla päättämässä, mitä heidän rahoillaan tehdään.

Lopuksi Hanu Luukkainen, ehdol­ la eduskuntaan, haluaa sanoa sana­ sen herkkyydestä.

— Yhdistyksemme jäsenet ovat joskus niin, niin herkkiä. He eivät tah­ toisi edes olla jäseniä, ettei tulisi nähdyksi tai luetuksi kauheita ku­ vauksia eläinten kiduttamisista.

— En olisi mukana tässä toimin­ nassa, ellen olisi itsekin herkkä; en olisi herännyt näkemään eläinten hä­ tää. Lataus tulee nimenomaan herk­ kyydestä, kokee että jokin asia on väärin. Kärsin suunnattomasti, kun luen juttuja esim. eläinkokeista, mut­ ta samalla saan niistä voimaa, sillä on pakko työskennellä, jotta asiat muuttuisivat.

— Aina kun luen tai näen kuvia eläinten huonosta kohtelusta, otan ikäänkuin niiden kärsimyksen pääl-^v leni. Mutta enhän minä voi koskaan silloin kärsiä niinkuin eläimet todel­ la kärsivät.

UMA:

NYT O L ISI K O R K E A A IK A O P P IA ELÄIMILTÄ HAASTATTELU RAILI VESANEN

U M A o n m e id ä n k a ik k ie n tu n te m a e lä in te n y s tä v ä .

H ä n k ir jo itt i p ie n e s tä m u s ­ ta s ta k o ira s ta j a k a n is ta j o ­ k a e i o s a n n u t itk e ä j a h e v o ­ s is ta j a m u rk u is ta. H ä n a s u u m a a lla k u ttu je n s a , h e ­ v o s te n s a j a m u id e n e lä in ­ te n k a n s s a . H ä n k ie rtä ä y m ­ p ä ri S u o m ea p u h u m assa n u o rille . » K o k o e lä m ä n la a ­ tu o n v ä ä rä — k u k a a n e i h o id a n u o rta s is ä ltä » , sa, ^ * n o o U M A , jo k a o n e h d o k ^ * k a a n a e d u s k u n ta a n , k u lh ia la is te n riv e is s ä .

ÄÄNESTÄ ELÄINSUOJELIJA EDUSKUNTAAN Hannele »Hanu» Luukkainen eläinsuojelija, ta lo u stu tkija Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Koe-eläinten suojelu ry:n puheenjohtaja

TAVOITTEENA: * * * *

Puolustaa eläinten oikeuksia ja estää eläinten väärinkäyttö Vähentää eläinkokeita ja tukea vaihtoehtom enetelm iä Lakkauttaa turkistarhat Kieltää tehokasvatusm enetelm ät kanojen, lehmien ja sikojen kasvattamisessa * Tukea vaihtoehtoista lääketiedettä * Puhdas luonto ja puhdas ravinto

«

VIHREÄ LISTA, HELSINKI nro 1 7 5

SAKARI HAIKALA Kymen vaalipiiri, vihreät Aion puhua eläinten puolesta yleisenä, velvoittavana asiana ja siitä, että eläim et ovat saum atto­ masti osa luontoa ja siten vihrei­ den ideaan kuuluvia kuten m et­ sät, vesi, maa, ilma ja ihminen. Ja tietysti tärkeistä eettisistä kysy­ myksistä.

Auktoriteetit vaikuttavat aina ihmisiin. On tärkeätä tuoda julki, mitä esim. Albert Schweitzer on

sanonut, arvostetut tiedem iehet jne. Minulla on toive, että muis­ sakin piireissä aletaan kääntyä tämän asian suuntaan, kunhan yksi aloittaa. Asioilla on taipu­ mus edetä ketjuna ihmisten mie­ lissä.

KOUVOLAN VIHREÄT RY:N TAVOITTEET 1. Ilman, veden ja maaperän suo­ jelem inen siten, että ne pysy­ vät puhtaina saasteista ja

muutoksista elämän ylläpitä­ miseksi.

2. Inhimillisempi yhteiskunta, ta­ voitteena sopuisan yhteistyön lisääminen kaikilla aloilla.

Vanhusten ja lasten olojen turvaaminen ilman puoluepo­ liittisia ja henkilökohtaisia pyrkimyksiä.

3. Eläinten suojelu ihmisten vä­ kivaltaa vastaan.

4. Turhan byrokratian ja kahlitsemisen vähentäminen.

h

Kuka sinä olet? kysyn UMAIta pu­ helimessa ja hän vastaa olevansa Ulla-Maija Aaltonen, toimittaja, kirjai­ lija, valistaja, luonnonlapsi. M e tun­ n e m m e hänet UMAna, eläinten ja nuorten puolestapuhujana. U M A oli yksi niistä tarmokkaista työskentelijöistä, joiden ansiosta filmi »Ei voi ol­ la totta» esitettiin TV:ssä, jonka an­ siosta taas yhdistyksemme jäsen­ määrä kaksinkertaistui. U M A kirjoit­ ti myös kirjan »kani ei osaa itkeä», jo­ ta ihmiset yhä edelleen ostavat ja lu­ kevat kyynelsilmin. U M A on ollut jo vuosia yhdistyksemme ikuisjäsen.

Nyt U M A on suostunut asettumaan ehdokkaaksi eduskuntaan.

— En pyri eduskuntaan, olen eh­ dolla, U M Ä sanoo.

— Kun toiset sijoittavat 100 000 k hakiessaan työpaikkaa, jonka saaminen on täysin muiden ihmisten armoilla, minä en voi ottaa siihen kil­ pailuun osaa. Hevosiltani menisivät heinät, jos alkaisin sijoittaa sellaisia rahoja. Jos eduskuntaan mennään rahalla, silloin meidän pitäisi saada sellainen presidenttikin, jolla on enemmän rahaa. Silloin aina rikkaim­ mat pääsisivät päättämään.

U M A toteaa, että jos hän joutuu eduskuntaan, hänellä olisi silloin kuukausipalkka. Hän lupaa antaa markka perääni eläinsuojeluun. Koeeläinten suojelulle ja opaskoirakoululle. Hän kertoo, ettäopaskoirakoulu toimii edelleen vanhoissa tiloissa, jotka ovat eläinsuojelulain vastaiset.

— Jatkan omia töitäni. Olen teh­ nyt yhteiskunnallista työtä, tiedonvä­ litystä. Joku on jättänyt nämä asiat hoitamatta, tai vain riipaissut pinnal­ ta.

— Jos pääsen eduskuntaan, olisi ainakin ilmaiset matkat. Vasta silloin

-4 L

siis yhteiskunta tulisi mukaan tähän työhön.

P u h u m m e eläinkokeista. U M A ei usko yhdessä yössä tapahtuvaan eläinkokeista luopumiseen.

— Eihän esim. aseriisuntaakaan voi niin tehdä. Mutta eläinkokeista poistaisin kaikki uusinnat, vaatisin tietopankin jokaiseen maahan. Näin estettäisiin saman kokeen suoritta­ minen uudelleen ja uudelleen eri maissa.

— Ihmiset pitäisi saada ajattele­ maan hinnalla millä hyvänsä. Tämä vaatisi selostusta, tiedon jakamista.

Eikä ainoastaan eläinkokeista, vaan turhasta kulutuksesta ylipäänsä.

Ihmisille pitäisi kertoa, millä taval­ la he voisivat vähentää kärsimystä.

— Miten paljon tämän hetken nuo­ rikin osallistuu elämään ikäänkuin koe-eläimenä: juo, polttaa, elää kai­ kin tavoin väärin. Ihmisen lapset te­ kevät itsellään eläinkokeita, alistavat itsensä markkinalle.

— Koko elämän LAATU on väärä.

Kukaan ei hoida nuorta sisältä. M o n ­ ta kaunista elämää tukehtuu jo nup­ puunsa ...

U M A vaatii koko käsityksen laajen­ tamista, elämänkatsomuksen m u u ­ tosta.

— Minulla on laajin mahdollinen kosketus tämän maan nuoriin. Ni­ menomaan puhumalla — ei radion tai TV:n kautta, vaan puhumalla. Mui­ denkin olisi lähdettävä nyt puhu­ maan. Esimerkiksi aidsista pitäisi pu­ hua.

— Lääkintöhallitus teetti aidsista videon. Nuoret eivät tiedä, onko se viihdettä vai totta. Käytöstä ei muu-

teta videolla. Vanhempien pitäisi pu­ hua nuorille, mutta ei pelottelemal­ la. Suomi on niin pieni maa, että jos ajoissa kerrottaisiin asioista, tilanne kenties saataisiin hallintaan.

Olisi saatava ymmärrys herää­ mään, ymmärrys, siitä, miten voi omalla käytöksellään auttaa muita.

— Eläimet kärsivät aidsista ihmis­ ten ohella. Niillä tehdään kokeita.

Voisi ajatella niinkin, että jos aids to­ della on tarttunut ihmisiin alunperin eläimistä, ihminen näin saisi ikään­ kuin takaisin kaiken sen, mitä hän on eläimille aiheuttanut.

— Syntipukkihan täytyy aina löy­ tää, tässä tapauksessa ilmeisesti apinat. Mutta ihminen itse on varsi­ nainen syntipukki, sillä eihän aids leviäisi, jos ihminen pystyisi muutta­ maan käytöstään.

— Jos ihminen haluaisi jotakin eläimiltä oppia, nyt olisi korkea aika.

Ihminen on jo niin vieraantunut kai­ kesta, ettei osaa omaansakaan.

F in la n d ia -p a lk ittu te o s v ilis e e e lä im iä j a lu o n to a Tasa-arvoajattelusta U M A toteaa, että ihmisten kesken tulisi vallita tasa-arvo, mutta myös ihmisten ja eläinten, eläinten ja luonnon, luon­ non ja ihmisten välillä tulisi vallita tasa-arvo ja terve riippuvuus. Siihen sisältyy kaikki, tehomyrkkyjen vas­ tustukseen asti.

— Ei silloin ajatella kehitystä. Pik­ kuisen voisi mennä taaksepäinkin, vähemmällä tulla toimeen, primitiivisemmin elää. Nuorisollekin alkaisi KÄÄNNÄ

12

13

kelvata mikä tahansa työ — nyt aja­ tellaan, että en saanut sitä työtä mi­ tä halusin. Ajatellaan, että heti pitää mennä lujaa, vaikkei ole viitsitty käy­ dä edes koulua.

— Kouluopetukseenkin pitäisi saada e n e m m ä n primitiivisiä taitoja: miten tuli sytytetään, miten vesi läm­ piää jne. Aina ei tarvitsisi räplätä nii­ den tietokoneiden kanssa.

U M A unelmoi, että jos perheet pystyisivät pitämään pientä tilaa, lap­ silla olisi terveemmät lähtökohdat, e n e m m ä n evästä elämään. Voisi ol­ la kuttuja ja poni lapsille. Opittaisiin tekemään sitä mitä ennenkin Suo­ messa on tehty.

— Kutunjuustoakaan ei saa syödä kuin salaa — se on muka epäterveel­ listä. Mutta moneen kertaan tapettua kyllä suositellaan syötäväksi.

— Raha ei ole ainoa yksikkö. Nyt rahalla mitataan kaikki lapsesta as­ ti. Minulta kysytään usein, miten mi­ nulla on varaa pitää hevosia. Kirjoi­ tan niistä ja saan sitä kautta y m m ä r ­ tämystä niille, vastaan.

— Ei tämä ole taistelua tuulimyl­ lyjen kanssa. Tällainen kehitys on välttämätön. Näitä asioita täytyy ru­ veta huomaamaan. Jos Finlandia -palkittu teos vilisee eläimiä ja luon­ toa, on hullunkurista, jos näitä samo­ ja aiheita ei voi tuoda politiikkaan.

— Pyysin Sirkka Turkaltav. -74 ru­ noja hevosista. Niitä on »Hevonen ja minä»-teoksessa. Ne ovat edelleen­ kin hyviä. Hänen runoissaan on mi­ nun eläimiäni. Niinpä voin sanoa, et­ tä kuttuni on melkein päässyt Finlandia-palkinnolle.

— Jupit ovat nähneet eläimen vain lautasella. Miten ne nyt pystyvät kes­ kustelemaan näistä asioista? Ken­

Sirkka-Liisa HavukainenLaaksonen fil.kand., biologi, s. 1923 Porvoon m aalaiskunta Koe-eläinten suojelun ja Vihreän Ristin perustajia Vihreän Ristin hallituksen jäsen MOTIIVI: Eläintensuojelu p o litiik­ kaan.

ASENNE: Ihmiset, eläimet ja kas­ vit ovat elämäntovereita.

Ihminen asetettiin viljelemään ja varjelemaan paratiisia, Raama­ tun luom iskertom uksen mukaan.

Lähim m äisyyskäsitteen voi laajentaa sulkemaan piiriinsä kasvit, eläim et ja ihm iset. Tämä johtaa käytännössä elämäntavan m uuttum iseen.

PÄÄMÄÄRÄ:

Perustuslakiin tulee lisätä aja­ tus: Eläinten ja luonnon hyvin­ vointi on valtion suojeluksessa.

Luonnoneläinten ja ihm isen h oi­ dossa olevien eläinten elinym pä­

ties huomaavat, ettei heillä vielä ole­ kaan kaikkea tietoa. Heidän kanavan­ sa ei ole auki.

Kysyn U M A n mielipidettä turkis­ tarhoista.

— Turkki on kaunein eläimen it­ sensä päällä. Jos ihminen haluaa pönkittää statustaan turkin avulla, hän samalla alentaa oman arvonsa.

— Jo pienenä lapsena päätin, et­ tä minä en tarvitse turkkia. Turkiskerskakulutus on väärin.

— Minä kannatan lammasturkkeja. En pidä pahana, jos ihminen pu­ keutuu lammasturkkiin.

— Mutta esimerkiksi leopardi on uhanalainen laji. Hienot naiset luule­ vat olevansa vieläkin hienompia, kun silittelevät ihanan pehmeää karvaa.

Mikseivät nämä hienot naiset voisi yhtä hyvin silittää elävää olentoa?

Onhan todettu, että eläimen silittä­ minen alentaa verenpainetta, se on terveellistä.

Lopuksi U M A kertoo pienen esi­ merkin omasta käytöksestään.

— Kävelin kerran Forumissa ja näin naisen pienen tytön kanssa.

Naisella oli takissaan monta minkinhäntää roikkumassa. Näin, miten tyt­ tönen kärsi, kun äiti näytteli karvaan­ sa. Lapsi tajusi mistä oli kysymys.

— Menin heidän luokseen ja ky­ syin naiselta: »Montako häntää takis­ sanne on?» Hän kääntyi ylpeänä y m ­ päri niin että minkinhännät heilahti­ vat, ja minä jatkoin: »Tarvitaan 40 tyh­ m ää minkkiä vaatettamaan yksi tyh­ m ä ihminen.» Tyttösen ilme oli näke­ misen arvoinen.

— Tiesin käyttäytyväni normien vastaisesti, mutta kun näin lapsen silmät, tiesin tehneeni oikein.

ristön ja kohtelun tulee olla sel­ laista, että elämä on eläim illekin elämisen arvoista.

Työttöm yys loppuu, jos ihm i­ siä, eläim iä ja luontoa hoidetaan hyvin ja siitä maksetaan kunnol­ linen palkka. Em patiayhteiskunta, lähim m äisyys-yhteiskunta.

Hyvin kehittynyt tekniikka on elä­ män orja, ei päinvastoin.

ELÄINTEN O LE M A TTO M A T OIKEUDET HANNELE LUUKKAINEN

Ihmisen ja eläinten väliset suhteet on yleisperiaatteena määritelty eläin­ suojelulaissa ja metsästyslaissa, jot­ ka ovat eduskunnan säätämiä. Tar­ kemmat ohjeet on kirjattu asetuksiin ja määräyksiin, jotka puolestaan an­ taa maa- ja metsätalousministeriö.

Yhdistyksemme vaatimuksesta ja vii­ m e vuosina tekemämme suunnatto­ man työmäärän ansiosta nämä kaik­ ki eläimiä koskevat lait ja asetukset on uusittu parin viime vuoden aika­ na. Asioiden pitäisi siis olla viimei­ sen päälle kunnossa! Miksi m e eläinsuojelijat olemme edelleen tyytymät­ tömiä? — Siksi koska kaikki tehdyt uudistukset ovat olleet näennäisuu-A distuksia; muutamiin pykäliin tehdyt pienet, lähinnä kosmeettiset korjauk­ set eivät oikeuta käyttämään sanaa »uudistus».

Jotta näette mitä tarkoitamme, jul­ kaisemme lyhyen yhteenvedon niis­ tä pahimmista puutteista, joita eläi­ miä koskevassa lainsäädännössäm­ m e on. Tämän listan luettuanne huo­ maatte varmasti kuinka paljon meil­ lä eläinsuojelijoilla on vielä tehtävää.

ELÄINSUOJELULAKI (no 91/71 & no 777/85) 1. Nimi on harhaanjohtava: kyse on eläinten hyödyntämistä ja väärin­ käyttöä tukevasta laista eikä eläinten suojelusta.

— Eläinsuojelulain tulisi nimensä mukaisesti suojella kaikkia eläimiä kaikissa olosuhteissa!

2. Lain henki on eläimille kieltei-A nen: laissa kielletään vain »tarpeet-™ toman kärsimyksen ja tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimil­ le». Siten esimerkiksi taloudelliset seikat riittävät perusteluksi tarpeel­ lisuudelle. Siksi eläimiä saa kasvat­ taa täysin ala-arvoisissa oloissa ns. tehokasvatustuotannossa lihan, mai­ don, munien ja turkisten tuottami­ seksi.

— Eläimille on tarpeellista aiheut­ taa kipua ja tuskaa vain niiden tervey­ denhoidon yhteydessä. Siksi on kiel­ lettävä kaikki muu kärsimyksen tuot­ taminen eläimille. Tällöin tulee kiel­ tää myös kaikki sellaiset eläinten käyttö- ja kasvatusmuodot, jotka ai­ heuttavat niille kärsimystä tai ovat haitallisia niiden terveydelle tai estä­ vät eläimiä käyttäytymästä omalle la­ jilleen ominaisella tavalla. Tuotan­ toeläimille pitäisi taata laiduntaoikeus!

3. Ministeriön antamat asetukset ja päätökset kumoavat ne vähäiset-

r v iii ö u u j c i u c i c i i i c n m , j u i r \ a

ic u o ic i iu y -

tyy: * eläinsuojeluasetus (no 333/71 & no 1075/86) sallii rituaaliteurastuksen ja pakokaasulla lopettamisen il­ man suodatinlaitteita, vaikka lais­ sa (§ 2) edellytetään, että »eläimen lopettaminen on suoritettava m a h ­ dollisimman nopeasti ja kivutto­ masti» * päätös kanojen häkkien koosta (no 789/79), jossa kanaa kohti on A4:sta pienempi tila, on selvästi ristiriidassa asetuksen (no 729/79) kanssa, koska siinä edellytetään, että »eläimen säilytyspaikan tulee olla riittävän tilava kunkin eläimen erityistarpeet huomioon ottaen» * vastaavasti päätös turkistarhojen säädöksistä (no 757/85) on ristirii­ dassa ym. asetuksen kanssa, kos­ ka se sallii luonnonvaraisten eläin­

ten pitämisen ahtaissa verkkohäkeissä niiden koko eliniän * eläinten pakottaminen sirkuspelleiksi on taatusti »tarpeetonta kär­ simystä», mutta ministeriön pää­ töksellä (no 667/86) sirkuksissa saa käyttää koiria, kissoja, merilei­ jonia, poneja, kesyhevosia ja -aaseja. Lisäksi ministeriön poik­ keusluvalla saa käyttää mitä tahan­ sa muita eläinlajeja. Niinpä maas­ s a m m e nähdään mm. merileijonia ja delfiinejä sirkuspelleinä.

— Ministeriön antamat asetukset, päätökset ja määräykset pitäisi olla eläinsuojeluhenkisiä!

4.

Laki sallii luonnonvaraisten eläinten pyydystämisen m m . turkis­ tarhoihin ja ns. tieteellistä tutkimus­ työtä varten.

— Luonnonvaraisten eläinten elä­ tiksi pyydystäminen tulisi kieltää

muihin tarkoituksiin kuin tilapäistä sairaanhoitoa varten tai lajin suku­ puuttoon kuolemisen estämiseksi.

Turkistarhathan aiheuttavat suunna­ tonta tuhoa m a a m m e luonnolle likaa­ malla ympäristöä, levittämällä vaaral­ lisia tauteja ja päästämällä luontoon sellaisia eläimiä, joilla ei ole paikkaa Suomen eläimistössä. Tarhaajat pi­ täisi velvoittaa korvaamaan nämä va­ hingot!

5. Laki sallii eläinten käytön sellai­ sissa esityksissä, joissa sille saattaa aiheutua kärsimystä, eikä eläinlääkä­ rin tarvitse enää olla läsnä kaikissa eläinkilpailuissa ja -näyttelyissä. Tä­ m ä on vakava huononnus entiseen lakiin.

6. Laki sallii muiden kuin eläinlää­ kärien suorittaa eläinten leikkauksia ja sterilointeja.

— Eläinten leikkauksien ja steri­ lointien tekeminen tulisi ehdotto­ masti kieltää muilta kuin eläinlääkä­ reiltä!

7. Laki jättää eläinkoesäädökset asetuksen varaan. Tällöin ne ovat pelkästään ministeriön päätettävissä vailla parlamentaarista valvontaa.

Epäkohdista eläinkoeasetuksen kä­ sittelyn yhteydessä.

8. Seuraeläinten ammattimainen myyminen, kasvattaminen ja hoita­ minen on jätetty vain ilmoitusvelvol­ lisuuden varaan.

— Eläinkauppa, -kasvatus ja hoitolat tulisi olla luvanvaraista ja kontrollin alaista, jotta eläinten olot eivät olisi mitä sattuu!

9. M a a m m e korkein eläinsuojeluviranomainen on maa- ja metsäta­ lousministeriö, jossa eläinten suoje­ lunäkökohdat jäävät poikkeuksetta hyötynäkökohtien jalkoihin. Ministe­ riöhän on tunnettu MTK:n päätösten toteuttamisesta ja Keskustapuolu­ een etujen ajamisesta.

— Eläinsuojeluasiat tulisi siirtää ympäristöministeriön alaisuuteen, ovathan eläimet oleellinen osa ympä­ ristöämme, jota pitäisi suojella kai­ kin keinoin.

10. Laki jättää eläinsuojeluneuvottelukunnan perustamisen, sen toimintafunktion määrittämisen ja ko­ koonpanon päättämisen ministeriön valtaan.

— Eläinsuojeluneuvottelukunnalla pitäisi olla päätösvalta tärkeistä eläinsuojelullisista asioista ja sen jä­ senet tulisi olla juuri eläinsuojelijoi­ ta. Nythän sillä on vain neuvoa-antava -asema, ja mukaan pääsee vain yk­ si eläinsuojelujärjestöjen edustaja.

Sen pitäisi ehdottomasti olla m a a m ­ m e suurimman eläinsuojelujärjestön edustaja!

11. Valvonta on hajanaista ja riit­ tämätöntä. Lain määräämät viralliset valvojat, kuntien eläinlääkärit, ter­ veystarkastajat ja poliisit eivät ehdi eläinsuojeluasioihin puuttua. Lain mahdollistama maallikkovalvojien toiminta taas saattaa olla hyvinkin ar­ veluttavaa ja mielivaltaista.

KÄÄNNÄ

14

15

1. Väärä lähtökohta: asetus on laa­ dittu eläinkokeiden tekijöiden näkö­ kulmasta. Asetus pyrkii turvaamaan tutkijoille rajattoman toimintavapau­ den eikä yritäkään vähentää eläinko­ keita.

Eläinkokeille pitäisi asettaa seuraavat minimiehdot: Eläviä eläimiä saisi käyttää kokeissa vain, jos * kokeesta on hyötyä ihmisten tai eläinten terveydelle * koetta ei ole tehtävissä vaihtoehtomenetelmin * koetta ei ole aikaisemmin tehty jossain muualla * eläimet on saatettu kipua tunte­ mattomiksi * eläin lopetetaan ennen narkoosin päättymistä.

2. Vaikka koe-eläintoiminnan har­ joittaminen onkin luvanvaraista, se ei aseta mitään esteitä eläinkokeille, koska luvat myönnetään kokeita te­ keville laitoksille ja vielä määräämät­ tömiksi ajoiksi.

— Eläinkoelupien pitäisi ehdotto­ masti olla koekohtaisia, jotta kokei­ den tarpeellisuus tulisi tarkasti arvi­ oiduksi — varsinkin kun ne suurelta osin rahoitetaan verovaroin!

3. Päätösvalta eläinkokeiden teke­ misestä on jätetty tutkijoille itsel­ leen. V ä h emmän tuskallisista kokeis­ ta tutkijat saavat päättää itse suo­ raan ja erittäin tuskallisista kokeis­ ta he kirjoittavat itse lausunnon lää­ ninhallitukselle, joka sitten antaa koeluvan. Kokeiden tuskallisuuden arviointi on tietysti myös tutkijoiden itsensä vallassa. Näin ovelasti minis­ teriö on siis pysyttänyt päätösvallan tutkijoiden hallussa.

— Jos pukki laitetaan kaalimaan vartijaksi, ei kaalisadolla kannata pal­ jon kehuskella. — Eläinkokeiden lu­ pien myöntäminen pitäisi keskittää jollekin puolueettomalle ja jäävittömälle asiantuntijaelimelle. M a a h a m ­ m e tulisi nopeasti perustaa tätä tar­ koitusta varten keskuseläinkoelautakunta, jossa olisi edustettuina vaihtoehtomenetelmien ja etologian se­ kä eläinsuojelun edustajia.

16

toon. Täm ä osoittaa melkoista tietä­ mättömyyttä ministeriön taholta!

— Uhanalaiset ja harvinaiset eläi­ met on asetettava erityissuojeluun metsästyslaissa.

3. Laki ei anna erityissuojaa eläi­ mille poikimis- ja pesimisaikana.

— Kaikkien metsästettävien eläin­ ten pitäisi ilman muuta olla rauhoi­ tettuja poikimis- ja pesimisaikana!

4. Laki sallii edelleen käyttää ää­ rimmäisen tuskallisia pyydystyskeinoja kuten rauta-, ansa- ja myrkkypyyntiä. Vaikka käpäläraudat onkin nyt kielletty, niitä taatusti käytetään, koska metsissä ja saloilla ei ole ke­ tään valvomassa millä välineillä eläi­ miä pyydystetään.

— Lain tulisi ehdottomasti kieltää kaikki sellaiset pyydystysmenetelmät, jotka eivät tapa eläintä välittö­ mästi. Lisäksi pitäisi kieltää myös ns. kylmien aseiden kuten nuolien ja kei­ häiden käyttö pyydystysvälineinä se­ kä elävien eläinten käyttö syöttinä!

5. Luvattomien aseiden ja pyyntikeinojen käyttö sekä uhanalaisten ^ eläinten tappaminen on lain mukaan vain metsästysrikkomus, josta selvi­ ää pienimmällä mahdollisella ran­ gaistuksella.

— Edellä luetellut teot ovat kuiten­ kin niin törkeitä, että ne pitäisi epä­ röimättä lukea rikoksiksi ja langettaa kova tuomio!

U U SI LAKIEHO O TUS VÄ H EN TÄ ISI ELÄINKO KEET M IN IM IIN HANNELE LUUKKAINEN

„

Vihreitten eduskuntaryhmä on jät­ tänyt vuoden 1986 valtiopäiville laki­ aloitteen eläinkokeiden vähentämi­ seksi ja vaihtoehtomenetelmien ke­ hittämiseksi. Aloitteessa on muotoil­ tu eläinsuojelulain eläinkokeita käsit­ televä pykälä uudelleen ottaen huo­ mioon yhdistyksemme tavoitteet ly­ hyellä tähtäimellä. Esityksen läpimeno merkitsisi eläinkokeiden ratkaise­ vaa vähenemistä kertaheitolla ja painopisteen siirtymistä vaihtoehtoi­ siin tutkimusmenetelmiin. Ne harvat eläinkokeet, jotka läpäisisivät lakieh­ dotuksen tiheän seulan, olisivat tiu­ kassa asiantuntijavalvonnassa.

Aika näyttää miten tälle lakialoit­ teelle käy. Nykyinen kansanedusta­ jajoukko ei taatusti tule sitä hyväk­ symään. Mutta toivotaan, että m a a ­ liskuussa valitaan sellaiset kansan­ edustajat, jotka tukevat tätä esitys­ tä. Meistä äänestäjistähän se on kiinni!

LAKIALOITE N:0 160 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta Eduskunnalle Asetus eläinten käyttämisestä tie­

»Uudistukset» tulivat voimaan seu­ raavasti: * eläinsuojelulaki 1.1. 1986 * eläinsuojeluasetus 1. 1. 1987 * päätös turkiseläintarhaukselle asetetta­ vista eläinsuojeluvaa­ timuksista 1. 11. 1985 * päätös sirkuksessa ja muussa siihen ver­ rattavassa näytök­ sessä käytettävistä eläimistä 1. 10. 1986 * eläinkoeasetus 1. 1. 1986 * päätös tieteellisten eläinkokeiden luoki­ tuksesta 1. 7. 1986 * metsästyslaki 1. 8. 1983

teellisissä kokeissa ulottuu niin kes­ keisiin koe-eläinten oikeuksiin, että on tarpeen tarkentaa ja tiukentaa eläinsuojelulain koe-eläimiä käsitte­ levää 9 §:ää. Koe-eläinten oikeuksia on parannettava perustamalla tasa­ puolinen keskuseläinkoelautakunta, joka arvioi, milloin eläinkoe on kor­ vattavissa muilla tutkimusmenetel­ millä.

Edellä olevan perusteella ehdo­ tamme, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lakiehdotuksen: 9§ Selkärankaisilla eläimillä tehtäviä eläinkokeita saa tehdä vain keskuseläinkoelautakunnan antamalla luval­ la. Lupa on anottava erikseen kuta­ kin koetta varten ja se on henkilökoh­ tainen.

Eläinkokeita saa tehdä vain sellai­ sessa lääketieteellisessä tutkimuk­ sessa, josta on hyötyä ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinkoetta ei saa suorittaa, mikäli käytettävissä on korvaava m u u tutkimusmenetelmä tai mikäli eläinkoe on todistettavas­ ti tehty aiemmin jossakin muualla.

Tuskallisia eläinkokeita ei saa tehdä ilman anestesiaa, ja eläimet on lope­

tettava ennen narkoosin päättymis­ tä.

Eläinkokeiden tekijöiden ja eläin­ tenhoitajien ammattitaidoista sekä koe-eläinten kasvatuksesta ja m y y ­ misestä säädetään asetuksella.

Eläinkokeiden ylin valvonta kuuluu keskuseläinkoelautakunnalle. Lää­ nien eläinsuojeluvalvonnasta huo­ lehtii läänineläinlääkäri. Eläinkokei­ den laitoskohtaisesta valvonnasta säädetään asetuksella.

9a § Keskuseläinkoelautakunnan teh­ tävänä on kehittää eläinkokeet kor­ vaavia tutkimuksia, hyväksyä eläinkoesuunnitelmat ja tarkkailla hyväk­ syttyjä eläinkokeita tutkimusraport­ tien ja valvontaviranomaisten välityk­ sellä. Keskuseläinkoelautakunnassa on 7 jäsentä, joilla tulee olla hyvä pe­ rehtyneisyys eläinkokeita korvaa­ vaan tutkimukseen, etologiaan, eläinsuojeluun tai eläinkokeisiin.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1987.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1986 Kalle Könkkölä Ville Komsi

»

PARTURI KAMPAAMO

METSÄSTYSLAKI (no 290/62 & no 263/83) 1. Lemmikkieläimemme kissa on täysin lainsuojaton pihapiirinsä ulko­ puolella. Metsästyslain mukaan ku­ ka tahansa saa tappaa kissan, joka on omistajansa pihan tai puutarhan ulkopuolella.

— Kotikissan tulisi viipymättä saa­ da samat elämisen ja liikkumisen oi­ keudet kuin muillakin kotieläimillä on. Villiintyneitä ja pahoin sairaita kissoja tulee toki voida lopettaa, mutta ei listimällä eikä jokamiehen oikeudella.

2. Riistaeläinten luetteloon on kir­ jattu monia uhanalaisia ja harvinaisia eläinlajeja, kuten esim. ahma, ilves, norppa, hylkeet, jopa vesikkokin, jo­ ka on jo kuollut Suomessa sukupuut­

Vesanen

ASETUS KOE-ELÄINTO IM INNASTA (no /85)

4. Asetuksessa edellytetään, että kokeita tekevät laitokset perustavat koe-eläintoimikunnat, jotka käsittele­ vät koesuunnitelmia. Täm ä on pelk­ kää hämäystä, sillä nämä laitoskoh­ taiset toimikunnat koostuvat vain lai­ tosten omasta henkilökunnasta, ei­ kä niihin edellytetä kuuluvan ulko­ puolisia — ei eläinsuojelijoita eikä vaihtoehtomenetelmien asiantunti­ joita!

5. Vaikka asetus edellyttääkin, et­ tä eläinkoe on korvattava muilla m e ­ netelmin, jos se on mahdollista, eläinkokeiden määrä tuskin tulee vä­ henemään, koska useimmat eläinko­ keiden tekijät eivät hallitse vaihtoehtomenetelmiä ja koska näiden mene­ telmien asiantuntijat eivät missään vaiheessa pääse vaikuttamaan kokei­ siin. Ministeriöstä ja lääninhallituk­ sista tätä asiantuntemusta ei aina­ kaan löydy, ja näillä tahoilla on vas­ tuu m a a s s a m m e suoritettavista eläinkokeista ja eläinsuojelusta.

6. Vaikka asetus edellyttää, että laitosten on pidettävä ostopäiväkirjaa hankkimistaan koe-eläimistä, va­ rastettuja lemmikkejä on mahdoton jäljittää, kun ministeriö on julistanut nämä luettelot salaisiksi. Vuodesta 1991 lähtien laitokset eivät enää saa ostaa kissoja ja koiria kadulta aina­ kaan teoriassa, käytäntöä ei taida ku­ kaan valvoa. Ainakin siihen asti siis vapaana kulkevat lemmikit ovat vaa­ rassa.

7. Koe-eläinten kasvatuksen, säily­ tyksen ja hoidon edellytetään ase­ tuksessa tapahtuvan eläinsuojelu­ lain ja asetuksen mukaisesti, eli et­ tä eläimille ei saa aiheuttaa tarpee­ tonta ... ja että eläimen säilytyspai­ kan tulee olla riittävän tilava kunkin eläimen erityistarpeet huomioon ot­ taen. — Niinpä ministeriö sitten sal­ inkin esim. Kuopion yliopiston käsi­ tellä koirien äänihuulia ja pitää niitä pikkukopperoissa vailla liikuntaa!

Kaiken huipuksi ministeriö vielä kehtasi vastata kanteluumme, että Kuo­ piossa koe-eläimillä on hyvät oltavat.

Kuva: Pekka

12.

Eläinrääkkäystapauksissa lain »kehotus-katselmus-ohje» -linja on hidas ja mahdollistaa tilanteen jatku­ misen pitkään ennallaan. Parempi olisi nostaa syyte heti, kun rikos ha­ vaitaan. Vastaavasti eläinrääkkäyksiä on turha jakaa kolmeen eri luokkaan: »tarpeettoman kivun ja tuskan tuot­ tamiseen», »eläinsuojelurikkomukseen» ja »eläinrääkkäykseen» — ky­ se on kaikissa tapauksissa kuitenkin eläinrääkkäyksestä!

Huomattakoon, että eläinkoesäädösten rikkominen on luokiteltu vähäisimmäksi rötökseksi, jos ne nyt ikinä tulevat tietoon laboratorioiden ulkopuolelle!

Ko e - e läinten suojelu ry:n ja Helsingin eläinsu o j e l u y h d i st y s ry:n jäsen.

0

NERVANDERINKATU

IO

9 6 7 17

VAPAUTA ELÄIMET KOSMETIIKKAKOKEISTA:

OSTA HARKITEN! TEKSTI: KAARINA KIVIVUORI

M ie h e t j a n a is e t o v a t k ä y ttä n e e t k o s m e tiik k a a m o n ia tu ­ h a n s ia v u o s ia j a k ä y ttö ta v a t o v a t v a ih d e lle e t k u lttu u r is ta to is e e n . E s im . J a p a n is s a o li s a to je n v u o s ie n a ja n m u o tia v ä rjä tä h a m p a a t m u s tik s i. J o a n tiik in K r e ik a s s a v ä rjä s iv ä t n a is e t h iu k s ia a n j a k ä y ttiv ä t p u u te r ia j a p o s k ip u n a a . 1600lu v u lle tu lta e s s a o li k o s m e tiik a n k ä y ttö y le is ty n y t k a ik k iin k a n s a n k e rro k s iin , j a k o s m e tiik k a v a lm is te ttiin y le e n s ä k o ­ to n a . H u u le t j a p o s k e t v o itiin v ä rjä tä p u n a ju u r e n m e h u lla j a »p u u te r ia » s a a tiin ra v is ta m a lla v a a le a t ja u h o t s ih d in läp i. ykyisin ei kosmetiikan valmista­ minen ole lainkaan näin yksin­ kertaista ja viatonta. Kosmeettisia tuotteita testataan tuskallisin eläin­ kokein: eläimiä myrkytetään ja so­ kaistaan ihmisen »turvallisuuden» ta­ kaamiseksi. Tätä ei kuluttajan pidä kuitenkaan hyväksyä itsestäänsel­ vyytenä: meidän on yhteisin ponnis­ tuksin saatava tällaiset turhat eläin­ kokeet loppumaan! Yksi keino vä­ hentää eläinkokein testatun kosme­ tiikan käyttöä on vaatia kaikkiin hygienia- ja kosmetiikkatuotteisiin merkintä valmiin tuotteen testaustavasta. Näin kuluttaja voi itse päättää, haluaako tukea eläinrääkkäystä vai ei. Ruotsin valtiopäivillä on jo tehty päätös siitä, että testaustapa on il­ moitettava pakkauksessa. T ä m ä täy­ tyy saada toteutumaan myös meillä Suomessa! Kanna o m a kortesi ke­ koon ja postita oheinen lipuke kaup­ pa- ja teollisuusministeriöön. Kysy myös ennen vaaleja »omalta» kan­ sanedustajaltasi, miten hän suhtau­ tuu asiaan ja mitä on valmis teke­ mään sen hyväksi. Äänestä vain eh­ dokasta, joka välittää eläimistä — hän välittää silloin ihmisestäkin!

Nykyisin voi jokainen valita kos­ meettisia tuotteita, joita ei ole testat­ tu eläimillä. Tästä lehdestä löydät lis­ tan niistä valmistajista, joita kannat­ taa suosia. Sinulla on oikeus vaatia kauppiaaltasi tuotteita, joita testat­ taessa eläimet eivät ole joutuneet kärsimään. Jos vielä käytät tuotteita, jotka testataan eläimillä tai olet epä­ varma asiasta, ota yhteys valmista­ jaan. Mikäli käyttämäsi tuote testa­ taan eläimillä, voit ilmoittaa lopettavasi tuotteen käytön eettisistä syis­ tä. Vain yhteisellä painostuksella s a a m m e turhat eläinkokeet loppu­ maan!

N

18

' o, n i ,

'" / / ■ '/

n*

I

M

y /i; i r f

'/ /

•

1

Leikkaa ir ti ja lähetä o soitteella:

Kauppa- ja te o llisu u sm in iste riö m in is te ri Jerm u Laine A leksanterinkatu 10, 00100 HELSINKI

EIVÄT TESTAA ELÄIMILLÄ VALMISTA TUOTETTAAN N ä m ä v a lm is ta ja t e iv ä t te s ta a tu o tte ita a n e lä im illä .

L is ta k o s k e e vain v a lm is ta tu o te tta , e i ra a k a -a in e ita .

T ä h d e llä m e r k ity is s ä tu o t­ te is s a o n k ä y te tty e lä in k u n ­ n a s ta p e r ä is in o le v ia tu o t­ te ita . T u o te n im e t o v a t s u ­ lu is s a . L is ta p e r u s tu u r u o t­ s a la is e n N o r d is k a S a m fu n d e t M o t P lä g s a m m a D ju rfö rs ö k - y h d is ty k s e n t ie t o i­ h in lu k u u n o tta m a tta m u u ta ­ m a a lis ä y s tä .

Kauppa- ja teollisuusministeriö / ministeri Jermu Laine Arvoisa ministeri, Ruotsin valtiopäivät on jo vuonna -85 tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaik­ kiin myynnissä oleviin hygienia- ja kosmetiikkatuotteisiin tulee merkitä, mi­ ten kyseinen tuote on testattu. Täm ä merkintä koskee siis sitä, miten valmis tuote on testattu eikä esim. tuotteessa olevia ainesosia. Tällainen uudistus tulisi saada läpi myös Suomessa, sillä yhä useampi kuluttaja vastustaa hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden testausta eläimillä. Suomessa tehdään hy­ vin vähän kosmetiikkatestausta eläimillä, mutta suomalaiset yritykset ovat testauttaneet tuotteitaan ulkomaisissa eläinlaboratorioissa ja valtaosa myyn­ nissä olevasta kosmetiikasta on tuontitavaraa. Useimpien ulkomaisten suur­ yritysten kosmetiikkatuotteet on testattu eläinkokein.

Mielestäni kuluttajalla on oikeus tietää tuotteiden testaustavat niin, että voi ostotilanteessa päättää, haluaako tukea turhia eläinkokeita. Toivon, että ministeriö ryhtyy asiassa toimenpiteisiin ja seuraa Ruotsin esimerkkiä. Toi­ von myös ministeriön vastausta allaolevaan osoitteeseen. nimi............................................................. osoite ........................................................... postitoimipaikka ..................................................

A B Carls-Bergh (H-Pantoten) Anne Marie Borling Arbonne Arya Laya Babor* Beauty Without Cruelty Bio Biokosma Body Shop Bouveng (Lokette) A B Cernelle (Cernitin) Camilla Hepper Colose* Chello Creightons D Plainer Harlogi A B (DP-hiustenhoitotuotteet, NaturNara-hiushoitotuotteet) Dentosal (Tandkram-Hammastahna) Eckstein Biokosmetiikka Elektrobio Ernst Kunze G m b H Elsa Hjeronymus

Excelsior (19 kukan voide, Solgyllen Örtmilk) Extrakta Flava Fleur de Santé Forte (Sport, Fleur Light, Onlaine, Horn Deo Roll, De Lux-saippua) Glykocid A B Gunnar Hallenheim (Biodroga*, Sans Soucis*) Hanida Ginseng-kosmetiikka Henna Hair Health (Henara) Huid en Cruid Isadora Jafra Jill-tuotteet Johan Barnstedt (Idée Hamamelisvesi) Kerva-tuotteet 1’herbier de provence M a d a m e Chic* Manhattan* Marja Entrich* Osiflame Parfums Carven Paul Penders Pure Plants -tuotteet Reniderm Rimmel Ruth Elisabeth -yrttituotteet R B V Natura* Scana Beautyhouse ApS (Green Nature Cosmetic, Naturalia) Scholl-tuotteet (jaloille) Sensi Swiss Alpina (Dr. Grandels Huddietkosmetik) Tiki Wala* (Dr. Hauschka Kosmetik) Weleda Wolo Yardley

Marttinen Oy (Bioform- ja Luxuspermanentti- ja hiushoitoaineet) Uniren-yleispesuaine (myy: A u m a Oy) puh. 90-604 186 Frantsilan Yrttitilan tuotteet p. 931 715 065 H U O M ! Kosmetiikkaesitteemme lis­ talla on virhe. Pierre Cardin testaa eläinkokein, joten se ei kuulu listallemme!

Hyvät aikomukset ovat hyviä vas­ ta tekoina. Ryhdy siis toimeen: — jaa tietoa kosmetiikasta, jota ei testata eläimillä (meiltä saat esit­ teitä) — osta valikoiden — Kun päätät olla ostamatta tie­ tyn tuotteen, koska se on testattu eläimillä, kerro se myös tuotteen val­ mistajalle. Jokaisen tuotteen kyljes­ sä on valmistajan tai maahantuojan nimi. Tässä lehdessä julkaisemme li­ säksi listan amerikkalaisista valmis­ tajista, jotka tekevät eläinkokeita ja joiden tuotteita on kaupan Su o m e s ­ sa. Mukana myös osoitteet.

— Ole tarkkana: jos käytät suo­ malaisia tuotteita, pyydä valmistajal­ ta tiedot tuotteen testaustavoista. Älä mainosta olevasi eläinsuojelija, silloin saat todenmukaisempaa tie­ toa. Voithan yhtä hyvin mainita ole­ vasi hyvin herkkäihoinen ja siksi tah­ dot tietää, aiheuttaako tuote aller­ giaa ja miten sen turvallisuus on tes­ tattu. Lähetä tietosi meille: niistä voi olla apua muillekin.

— Vaikka tuotteella on suomalai­ nen nimi, voi valmistaja olla ulkomai­ nen yritys. Esim. ruotsalaisen Mölnlycken tuotteita myydään paljon meillä Suomessa. Yritys tekee eläin­ kokeita. Tuotenimiä ovat m m . »Erit­ täin hienoa suomalaista shampoo­ ta», »Bliw»-saippua. Muita tuotteita, joita kannattaa välttää, ovat: PalmoKÄÄNNÄ 19

live-tuotteet, Colgate-hammastahna, AIberto-sham poo, Gi Ilette-partavedet ym., Silkience-shampoot ym., Mennen-tuotteet, L’Orealin hiushoitotuotteet, Max Factor, Cover Girl, Camay-saippua, Fairy-pesuaine, Speak & Span, Mr Proper-puhd.aine, Revlon, Charlie, Oil of Olay, Yves St. Laurent, Lanvin, Hermes, Clerasil jne.

TE S TA A V A T E L Ä IN K O K E IN (Lista perustuu National Antivivisection Societyn, USA, tietoihin. Listaan on poimittu sellaisia valmistajia, joiden tuotteita on myynnissä Suo­ messa).

KOSMETIIKKA JA PÄIVITTÄISHYGIENIA A L B E R T O C U L V E R (mm. Albertoshampoot) Hair products of all sorts (V05), m e n ’s toiletries, beauty and barber products. 2525 Armitage Ave., Mel­ rose Park, IL 60160.

A M E R I C A N C Y A N A M I D CO. (hajuve­ siä ym.)

(Includes Breck, Shulton, and Nina Ricci): W o m e n ’s fragrances (Desert Flower, Carven); m e n ’s fragrances (Old Spice, Pierre Cardin); cosmetics (corn silk); treatment products (Flowering Velvet). 697 Route 46, Clif­ ton, NJ 07015.

A V O N PRODUCTS, INC. Cosmetics and fragrances = 70— 80 % of sale volume (perfumes, colognes, sachets, lotions, soaps, bath powder, talcs, etc.). 9 West 57th Street, N e w York, N Y 10019.

B E E C H A M P R O D U C T S DIVISION O F B E E C H A M , INC. Calgonite, Calgon Bubble Bath, Calgon Water Conditioner, Brylcreem Hairdressing, Macleans Toothpaste, Rose Milk Moisturizer, Aqua Velvet Lectric Shave, Aqua Fresh Tooth­ paste. Churchill Road & Zesta Drive, Box 1467, Pittsburgh, PA 15230.

1-800-245-1040.

BRISTOL M E Y E R S CO. (Includes Clairol)Toiletries, proprie­ tary medicines, pharmaceuticals, hair products, beauty appliances, nutritional and vitamin products. 345 Park Ave., N e w York, N Y 10022.

CHANEL, INC. Fragrances (Chanel # 5 # 19, # 22, Bois des Isles, Gardenia), m e n ’s beauty treatment line, cosmetics.

8767 Centennial Ave., Piscataway, NJ 08854.

C H E S E B R O U G H - P O N D S , INC. (mm. »Cutex-lakat) W o m e n ’s toiletries, makeup and skin care (Angel Face, Erno Lazio, Aziza, Cutex, Ponds); m e n ’s toiletries (Groom and Clean, Vaseline); fra­ grances (Prince Matchabelli, Aviance, Windsong, Cachet). 2900 North Ten Mile Drive, Jefferson City, M O 65101.

CLAIROL, INC. Herbal Essence Shampoo & Creme Rinse, ILike M y Grey Shampoo, Con­ dition Shampoo and Conditioners.

One Blachley Road, Stamford, CT 06902. 1-800-223-5800.

C O LGATE- P A L M O L IV E C O M P A N Y (HELENA RUBENSTEIN) Cosmetics (Le Lipstick, Nude Illumi­ nation, Silk Fashion, Clear and Lovely, Cover Fluid); skin creams (Ultra Feminine, Skin Dew, Skin Life, Skin Balance, etc.); fragrance prod­ ucts (Heaver Sent, Emotion, Corvant, Herbesence, Apple Blossom, White Magnolia). 300 Park Avenue, N e w York, N Y 10022. (212)310-3397.

C O T Y (PFIZER) (mm. hajuvesiä) Cosmetics (Coty, Originals, Yow, Sweet Earth, Equasion, Gent Cov­ erage, Dina Merrill, Sheer Puffery); fragrances (L’Amant, Elan, Musquet de Bois, Nuance, L’Origin, Emeraude, Imprevu, Styx, Sweet Earth, Musk, Kyo Geisha, Rallet, Hot Pants); mens (Hai Karate, Bacchus, Black Belt, R o m m Brio, Barbasol, Success Devil’s Potion). Cox Mill Road, Stanford, N C 27330.

ELI LILY A N D CO. (ELIZABETH ARDEN) Makeup preps, skin care, fragrance products, m e n ’s toiletries. 4411 Hol­ lins Road, Roanoke, V A 24012.

ESTEE LAUDER, INC. W o m e n ’s fragrances (Youth Dew, Aliage, Estee Lauder); makeup (Estee Lauder, Clinique); hair care (Azuree); men's (Aramis). 350 South Service Road, Melville, N Y 11746.

FABERGE, INC. M e n ’s fragrances (Brut, Aphrodisia, Zizanie, Woodhue); w o m e n ’s fra­ grances (Aphrodisia, Babe, Flambeau, Kiku, Straw Hat, Organdi, Tigress, Woodhue, Xandu); Faberge products (lipsticks, nail care, eye makeup); Polly Bergen products (cosmetics, toiletries, treatment products); ori­ ginal skin treatment products (Tortue). 1345 Avenue of the Americas, N e w York, N Y 10105. (212) 581-3500.

GILETTE CO., P E R S O N A L C A R E DIVISION Right Guard Deodorants & AntiPerspirants, Soft & Dri Anti-Perspirants, Dry Idea Anti-Perspirants, Foamy & Trac II Shave Creams, The Hot One Shave Creams, Mink Dif­ ference Shampoos & Conditioners, Silkience Shampoos and Condi­ tioners, Tame Creme Rinses, Earth Born Shampoos, Heads Up Hair Grooms, Deep Magic Cleansing Lo­ tions, Happy Face Washing Cream, Aapri Facial Scrub, Foot Guard Deodorant, For Oily Hair Only S h a m ­ poo & Rinse. 1-800-225-6510.

H E L E N E CURTIS INDUSTRIES, INC. Beauty supplies, shampoos, cosme­ tics. 4401 W. North Avenue, Chicago, IL 60639.

JOVAN, INC. M e n ’s and w o m e n ’s toiletries (Jovan Musk Oil, Musk and Pearl, Amberg­

ris, Civet). 875 N. Michigan Ave., Chi­ cago, IL 60611.

L’O R E A L (COSMAIRE, INC.) (hiushoitotuotteet) Hair preparations, cosmetics, fra­ grances. 222 Terminal Avenue, Clark, NJ 07066.

JOHNSON AND JOHNSON Surgical dressing, personal care, medical, baby care and allied pro­ ducts. 501 George St., N e w Brunswick, N Y 08903.

MENNEN COMPANY Baby care products, proprietary prod­ ucts, m e n ’s toiletries, hair care prod­ ucts, and cosmetics. Hanover Ave­ nue, Morristown, NJ 07960.

N O R T O N SIMON, INC. (MAX FACTOR) Cosmetics and fragrances (Max Fac­ tor, Geminesse, Ultra Lucent, Max Factor, Pure Magic, Perfums Corday, and Halston). 277 Park Avenue, N e w York, N Y 10017.

NOXELL CORPORATION Cosmetics (Cover Girl, Raintree, Noxzema). 11050 York Road, Hunt Valley. M D 21030.

PROCTER A N D G A M B L E M A N U F A C T U R I N G CO. Wondra Hand & Body Lotion, Crest Toothpaste, Gleem Toothpaste, Scope Mouth Wash, Secret Deodo­ rants, Sure Deodorants, Pert S h a m ­ poo, Prell Shampoo, Head & Shoul­ ders Shampoo. Sixth & Sycamore, Cincinnati, O H 45202. 1-800-5437270.

REVLON, INC. Princess Marcella Borghese, Ultima II (Ultima, Ciara, Cerissa, Etherea, Fine Fragrance, Norell, Replique, Balmain), Charlie, Natural Wonder, Revlon and Moon Drops, Revlon toiletries. 767 Fifth Avenue, N e w York, N Y 10022.

RICHARDSON-MERRELL, INC. Pharmaceuticals, cleansers, and treatment products (Oil of Olay, Le­ m o n Jelvyn). 10 Westport Road, Wil­ ton, CT 06897.

SQUIBB, C H A R L E S O F T H E RITZ GROUP, LTD. (Includes Lanvin, Charles of the Ritz) major markets (Under Yves St. Lau­ rent, Jean Nate, and Lanvin); fragran­ ces (Arpege, Jean Nate, Monsieur Lanvin, Yves St. Laurent, Rive Gauche, Lanvin, M y Sin, Raffia, Her­ mes, Culeche, Parfume Y); cosme­ tics (Anebea, Chas of the Ritz, Coun­ tess Isserlyn, Imperial Formula, Alexandra de Markoff, Revenescence); miscellaneous (Bain de Soleil, Visage C, Duveen Soap). Route 35, Holmdel, NJ 07733.

VICKS TOILETRY P R O D U C T S DIVISION O F RICHARDSON-VICKS, INC. Clearasil Soap & Pore Deep Cleans­ er, Kleenite Denture Cleanser, Lavoris Mouth Wash, Complete Dentu­ re Cleanser & Toothpaste in One, Denquel Sensitive Teeth Toothpaste.

10 Westport Road, Wilton, CT 06897.

WELLA CORPORATION (hiushoitotuotteet) Shampoos, conditioners, hair colors, hair bleaches, permanent waves and hair fixatives. 524 Grand Ave., Englewood, NJ 07631.

KOTITALOUDEN PUHDISTUSAINEET C O L G ATE-PALMOLIVE C O M P A N Y Cashmere Bouquet Soap, Vel Beauty Bar Soap, Irish Spring Soap, Axion Pre-Soak, Fab Laundry Detergent, Dynamo Liquid Laundry Detergent, Cold Power Laundry Detergent, Ajax Dishwashing liquid, Ajax Cleanser, Ajax Laundry Detergent, Dermassage Dishwashing Liquid, Palmolive Dishwashing Liquid. 300 Park Ave­ nue, N e w York, N Y 10022. (212) 3103397.

S.C. J O H N S O N & SON, INC. Brite, Future, Glo Coat, Klear, Klear Wood, Step Saver, Super Bravo, Beautiful, Johnson’s Past Wax, Super Kleen Floor, Glory Foam, Liquid Glory, Favor, Jubilee, Klean ’n .Shine, Pledge, Glade, Big Wally ' Foam Cleaner, Crew Disinfectant Bathroom Cleaner, Raid Insecticides, Off & Deep W o o d s Off, Rain Barrel Fabric Softener, Shout Stain Re­ mover, Shout Liquid Bleach. 1525 H o w e Street, Racine, Wl 53403.

1-800-558-5252.

PROCTER & G A M B L E C O M P A N Y Biz, Bounce, Downy, Comet Liquid, Mr. Clean, Spic and Span, Top Job, Camay, Coast, Ivory, Kirk’s Castille, Lava, Safeguard, Zest, Bold 3, Cheer, Dash, Draft, Era, Gain, Ivory Snow, Oxydol, Solo, Tide, Cascade, Dawn, Ivory Liquid and Joy. Sixth & Syca­ more, Cincinnati, O H 45202. 1-800543-1745, in Ohio: 582-0345.

»ALLERGIATESTATTU» ON USEIN MYÖS TESTATTU ELÄIMILLÄ i

Ruotsalainen tutkimusryhmä on testannut esim. kosmeettisissa tuotteis­ sa käytettävän säilöntäaineen (Cathon CG) vapaaehtoisilla potilailla. Sen to­ dettiin aiheuttavan ärsytystä ja aller­ giaa. Sama aine on aiemmin testattu eläimillä. Niille se ei aiheuttanut oirei­ ta, joten aine päästettiin »allergiatestattuna» markkinoille.

Allergiatestattu tarkoittaa lähes aina sitä, että tuote on testattu marsuilla tai muilla pikkujyrsijöillä. Valitettavasti pelkkä sana »allergiatestattu» purkin kyljessä ei paljasta, onko tuote aiheut­ tanut allergiaa vai ei. Se ei myöskään kerro, tuleeko tuote aiheuttamaan jol­ lekin tietylle käyttäjälle allergiaa, sillä allergiathan ovat hyvin yksilöllisiä. Yksi allergikko saattaa saada sellaisesta voiteesta ärsytysoireita, johon taas toi­ nen ei reagoi lainkaan. Tavallisesti oi­ kea tuote löytyy vain sitkeästi kokeile­ malla. Allergia on yksilöllistä — mikä sopii yhdelle ei välttämättä ole paras mahdollinen toiselle. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteisiin pitäisi ehdottomas­ ti saada tarkka tuoteseloste sekä mai­ ninta siitä, miten tuote on testattu.

VA IH TO EH TOJA LÖYTYY:

K O S M E T IIK A N TESTAUS E LÄ IM ILLÄ TU R H A A D ra iz e n s ilm ä n ä rs y ty s te s tille o n o le m a s s a 3 3 v a ih to e h to m e n e te lm ä ä , s a ­ n o i A la n G o ld b e rg v iim e k e ­ v ä ä n ä T u k h o lm a s s a p id e ­ ty s s ä O E C D -m a id e n k o ­ k o u k s e s s a . G o ld b e rg ty ö s ­ k e n te le e B a ltim o r e s s a (U S A ) s ija its e v a s s a J o h n s H o p k in s v a ih to e h to tu tk im ukseen k e s k itty n e e s s ä tu tk im u s la ito k s e s s a .

—

dossolut, solulinjoissa olevien solu­ jen muodonmuutosten kontrollointi ja kananmunan alkion tuntohermoja vailla oleva suonikalvo. Ihmissilmäs­ tä on helppo saada solukkoa tutki­ mukseen — kyseessä on solukko, jo­ ta saadaan silmäleikkausten yhtey­ dessä ja joka muutoin päätyisi ros­ kakoriin. Tutkimus, joka on herättä­ nyt ylivoimaisesti eniten kiinnostus­ ta, on ns. CAM-testi. Testistä lisää oheisessa artikkelissa.

Vaihtoehtoja siis on tarjolla ja joi­ takin jo käytössäkin. Sillä aikaa, kun uusien menetelmien käyttöönottoa

L v -**

oldberg kertoi, että korvaavia menetelmiä arvioidaan parhail­ laan ja muutaman vuoden kuluttua voidaan teollisuudessa käyttää inhi­ millisiä menetelmiä tuskallisen Drai­ zen testin asemasta. Tätä pääasias­ sa kaniineilla tehtävää ärsytyskoetta on käytetty vuodesta 1944. Vaih­ toehtoa sille on eläinsuojelujärjestöjen aloitteesta etsitty viimeisen vii­ den vuoden ajan. Useimmat niistä korvaavista menetelmistä, joita USA:ssa, Englannissa, Sveitsissä ja Länsi-Saksassa on kehitetty viime vuosina, edustavat eri tyyppisiä soluviljelymalleja.

— Kysymys on siitä, viitsitäänkö vaihtoehtoja lähteä rahoittamaan ja tutkimaan — ei siitä, etteikö vaih­ toehtoja löytyisi, sanoo Goldberg. — Jos kukaan ei viitsi rahoittaa määrä­ tietoista tutkimusta eläinkokeiden korvaamiseksi, ei tilanne muutu mik­ sikään ja eläinkokeet jatkuvat.

Joitakin vaihtoehtomalleja, joita on viime vuosina tullut esille soluviljelytoimituksessa ovat mm. ihmisen tai kaniinin silmästä otettavat solut, tietyntyyppiset hiiren solut, sideku-

G

odotellaan, olisi paneuduttava entis­ tä paljon tehokkaammin siihen, mi­ ten eläinmääriä voidaan vähentää ja eläinten kärsimyksiä lievittää. Rockefeller-yliopistossa (USA) työskentele­ vä eläinlääkäri James Walberg on tul­ lut siihen tulokseen, että esim. Drai­ zen silmänärsytystesti voitaisiin teh­ dä niin, ettei eläimille aiheudu kipua.

Täm ä käy hänen mukaansa muutta­ malla testimetodiikka toisenlaiseksi.

Testattava aine voisi olla hyvin lai­ meaa eli vähän ärsytystä aiheuttavaa.

Sen sijaan, että eläinten silmistä et­ sitään turvotusta ja näkyviä vaurioi­ ta, voitaisiin kanin silmä pestä n. tun­ ti laimean testiaineen laittamisen jäl­ keen ja huuhteluveteen irtoavien so­ lujen määrästä laskea aineen ärsyttävyysaste. Tämäkään vaihtoehto ei tosin tyydytä eläinsuojelijoita — voi­ daanhan hygienia- ja kosmetiikkatuotteet testata ilman eläinkokeita, mutta esimerkki antaa hyvän kuvan siitä, miten haluttomia eläinkokeiden tekijät ovat lievittämään eläinten kär­ simyksiä.

Käännös: KAARINA KIVIVUORI 21

¿P

RUOTSI ENSIMMÄINEN:

CAM-TESTI KORVAA JO ELÄINKOKEITA

HYGIENIA^ JA K O S M E TIIK K A TU O Y TE IS IIN M E R K IN TÄ TESTAUSTAVOISTA! KAARINA KIVIVUORI

R u o ts i o n e n s im m ä in e n m aa m a a ilm a s s a , jo s s a h y g ie n ia - j a k o s m e tiik k a p a k k a u k s iin tä y ty y m e rk itä , m ite n k y s e in e n tu o te o n te s ta ttu . T ä m ä m e rk its e e s i­ tä, e t t ä k u lu tta ja v o i te h d ä o s to p ä ä tö k s e n s ä e s im . s il­ lä p e r u s te e lla , o n k o tu o te te s ta ttu e lä in k o k e in v ai ei.

E i ta rv ita e n ä ä b o ik o ttilis to ­ ja : lu o te tta v a tie to o n k u lu t­ ta ja n u lo ttu v illa a u to m a a tti­ s e s ti. uotsin eduskunta teki tuottei­ den merkintää koskevan pää­ töksen toukokuussa -85 sen jälkeen, kun neljän puolueen kansanedusta­ jat olivat sinnikkäästi toistaneet tä­ tä vaatimusta- viiden vuoden ajan.

Ruotsin puolueista ainoastaan ko­ koomus (moderater) ei yhtynyt vaa­ timukseen. Päätös oli suurelta osin eläinkokeita vastustavan järjestön (Nordiska Samfundet Mot Plägsamm a Djurförsök) työvoitto. Yhdistys sai kansanedustajat ottamaan asian esille puheenvuoroissaan ja aloitteis­ saan ja on ollut jatkuvassa yhteydes­ sä myös viranomaisiin.

Nyt on Ruotsin sosiaalihallitus tehnyt hallitukselle esityksen siitä, miten uudistus tulisi toteuttaa. Koeeläinsuojelijoiden mielestä esitys on hutiloiden kokoonkyhätty ja täynnä puutteita. Sosiaalihallitus toteaa esi­ merkiksi, että kosmetiikkateollisuus ei ole tähänkään asti tukenut ns. vaihtoehtotutkimusta ja tällainen merkintäkään ei tule johtamaan sii­ hen, että teollisuus suosisi vaihtoehtomenetelmiä.

Tosiasia on kuitenkin se, että eläinsuojelujärjestöjen kampanja kosmetiikan testausta vastaan on pa­ kottanut kosmetiikkayrityksiä vaih­ toehtojen tutkimiseen ja tukemi­ seen. Lisäksi kosmetiikan merkitse­ minen tulee mitä todennäköisimmin johtamaan siihen, että kasvava m ä ä ­ rä kuluttajia valitsee mieluummin tuotteen, joka ei ole aiheuttanut kär­ simystä eläimille. T ä m ä siksi, että tieto testaustavasta on helppo saa­ da pakkauksen kyljestä — ei tarvita yhteydenottoa valmistajaan tai eläin­ suojeluyhdistykseen. Ruotsalaisten koe-eläinsuojelijoiden mielestä sosi­ aalihallituksen kanta osoittaa selväs­ ti, miten merkityksettömänä asiana

R

22

viranomaiset pitävät eläinkokeiden korvaamista.

Kummallista eläinsuojelijoiden mielestä on myös se, että sosiaali­ hallitus ehdottaa, että merkintä kos­ kisi vain kosmetiikkaa. Tällöin mer­ kinnän ulkopuolelle jäisivät esim. shampoot, jotka usein testataan tus­ kallisilla silmänärsytystesteillä. So­ siaalihallitus toteaa edelleen, ettei merkintä ole mielekästä, koska sitä ei voida valvoa (?). Tämä tarkoittaa si­ tä, että mikäli yritys ei merkitse tuot­ teitaan oma-aloitteisesti, ei sitä ku­ kaan myöskään valvo eikä vaadi.

Eläinsuojelijoiden mielestä merkin­ nän tulee koskea sekä kosmetiikkaa että hygieniatuotteita, kuten edus­ kunnan päätös edellyttää ja valvon­ nasta on huolehdittava ehdotto­ masti.

V ira n o m a is e t v ä ä rillä jä ljillä Suom essa Kansanedustaja Lea Kärhä teki vuonna -85 yhdessä Sirpa Pietikäisen ja Georg C. Ehrnroothin kanssa kir­ jallisen kysymyksen eduskunnan pu­ hemiehelle kosmeettisten aineiden merkinnästä Suomessa. Kansan­ edustajat esittivät Ruotsissa tehdyn päätöksen testaustapojen merkin­ nästä ja kysyivät, katsooko hallitus, että Suomessa olisi mahdollista an­ taa vastaavanlainen määräys. Minis­ teri Jermu Laineen (kauppa- ja teol­ lisuusministeriö) vastauksessa to­ dettiin, että tällaisen määräyksen käyttöönotto ei ole mahdollista, sillä: — Suomessa tehdään hyvin vähän kosmetiikkatestausta eläimillä ja Englannissakin vain 0.45 % kai­ kista eläinkokeista tehdään kos­ metiikkateollisuudessa.

— Kosmeettisten aineiden jako nii­ hin, jotka on testattu eläinkokein ja niihin, joita ei ole testattu saat­ taisi olla mielivaltaista, sillä kos­ metiikan valmistuksessa käyte­ tään osittain samoja aineita kuin lääketeollisuudessa ja lääkkei­ den turvallisuushan tulee apteek­ kitavarakin mukaan testata eläi­ millä. Valvonta saattaisi olla vai­ keaa ja johtaa mielivaltaisuuk­ siin.

— Testaamattomissa valmisteissa saattaa olla syöpävaarallisia ja al­ lergiaa aiheuttavia aineita. »Tes­ taamattoman aineen käyttö mer­ kitsee kontrolloimatonta ihmiskoetta, jossa saattaa kestää 15— 20 vuotta ennen kuin esim. syöpää aiheuttava vaikutus pal­ jastuu».

Mielestämme ministeriön kansan­

edustajille antama vastaus on puut­ teellinen ja koko asia on käännetty päälaelleen. Kysymyshän on siitä, testaako tietty yritys valm iin tu o t­ teensa eläimillä vai ei. Merkintä, jo­ ka Ruotsissa tullaan ottamaan käyt­ töön selvittää juuri tämän asian ku­ luttajalle. Kysymys ei ole lainkaan siitä, onko kosmetiikkatuotteessa oleva yksittäinen aine testattu eläi­ millä vai ei, sillä lähes kalkki kosmetiikka-ja hygieniateollisuuden käyttämät aineet on joskus testattu jossain eläimillä. Valitettavasti. Mui­ hin vastauksen sisältämiin väitteisiin vastaamme: — On totta, että Suomessa tehdään vähän kosmetiikkatestausta. Toi­ saalta suomalaiset yritykset ovat teettäneet eläinkokeita ulkomail­ la ja suuri osa kosmetiikkatuotteista on yhä tuontitavaraa. Suur­ yritysten kosmetiikka on lähes poikkeuksetta testattu eläimillä — asiahan ei muutu miksikään, vaikka testaus on tapahtunut m a a m m e rajojen ulkopuolella.

Englannissa on kosmetiikkatestauksen osuus vain 0.45 % koko­ naismäärästä. Täm ä »vain» oli esim. vuonna 1984 17.512 eläinkoetta!

— Kosmeettisten tuotteiden jako ei voi olla mielivaltaista, kun kyse on valmiista tuotteesta. Tuote yk­ sinkertaisesti joko testataan tai ei testata eläimillä. Tämän ilmoit­ taminen ei varmasti ole yrityksel­ le vaikeaa.

— M a a s s a m m e ei ole säädöstä, jo­ ka velvoittaisi testaamaan kos­ meettiset tuotteet eläimillä. Tä­ m ä johtunee siitä, että tuotteis­ sa katsotaan olevan vain hyvin vä­ häisiä määriä mahdollisesti ärsyt­ täviä — siis esim. syöpää ja allergiaa-aiheuttavia aineita. Ministe­ riön mukaan saattaa kestää 10— 15 vuotta, ennen kuin aineen kar­ sinogeenisuus paljastuu ihmi­ sessä. Miten sitten voidaan kuvi­ tella, että mahdollinen syöpävaarallisuus saadaan selville lyhytai­ kaisissa eläinkokeissa? Todetta­ koon, että ihmisen ja eläinten syövät poikkeavat toisistaan hy­ vin paljon. Eläimelle keinotekoi­ sesti aiheutettua syöpää ei voida verrata ihmisen syöpään, joka usein johtuu lukuisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. »Ainoa sopi­ va tutkimusmateriaali syövän pe­ rustutkimuksessa on ihmissolu ja jatkotutkimuksessa vapaaeh­ toinen ihmispotilas», kirjoitti ar­ vostettu tiedelehti British M e ­ dical Journal maaliskuussa -82.

Useilla tieteenaloilla korvataan eläinkokeita nopeaan tahtiin inhi­ millisillä labora toriomene telmil­ lä. Eräs tällainen testi, Chorionallantoic Membrane (CAM) Assay, vähentää huomattavasti silmänärsytys tes teissä käytettävien eläinten määrää. Seuraava ku­ vaus testistä sekä siihen liittyvät valokuvat ovat peräisin ColgatePalmolive-yritykseltä Yhdysval­ loista.

CAM-testin kehitti alunperin AFAAR:n (vaihtoehtotutkimussäätiö) tieteellinen neuvonantaja, tri Joseph Leighton. Testiä käytetään ColgatePalmolive-yhtiössä karkeana seulana testattaessa tuotteen mahdollisia sil­ mää ärsyttäviä ominaisuuksia. Val­ tion asetus vaarallisten aineiden tes­ taamisesta (Federal Hazardous Substances Act) koskee monia yh­ tiön tuotteita ja tämän vuoksi pak­ kausten päällä on oltava ohjeet käyt­ täjälle siitä ärsytysasteesta, jonka silmään joutunut aine aiheuttaa.

CAM-analyysi kehutettiin vastaa­ maan tämän asetuksen vaatimuksia.

Analyysissä käytetään hedelmöit­ tyneen kananmunan korionallantoiskalvoa sellaisen tulehduksen malli­ na, jota voidaan odottaa myös Draizen silmänärsytystestissä. Munat kä­ sitellään poistamalla pieni määrä al­ bumiinia (munanvalkuaista) neulalla ja ruiskulla munan kapeammasta päästä. Tämä aikaansaa luonnollisen ilmatilan suurentumisen ja uudelleensijoittumisen. Hammaslääkärin poralla tehdään pieni neliskulmainen »ikkuna» luonnollisen ilmatilan alueelle (kuva 1). Aukot suljetaan lä­ pinäkyvällä teipillä ja munat asete­ taan uudestaan lämpökaappiin (kuva 2). Seuraavien kymmenen päivän ku­ luessa C A M (= suoni- ja rakkokalvot, ijoista puuttuu tuntohermosto) kehit­ tyy ilmatilan pohjaksi. Käsittelypäi­ vänä poistetaan »ikkunan» päältä teippi ja asetetaan pieni teflonrengas kalvon (CAM:n) päälle. Ren­ gas toimii testiaineen testikohdan merkkinä ja siihen laitetaan testatta­ va aine. Mitattu määrä testiainetta laitetaan renkaan sisään (kuva 4), »ik­ kuna» suljetaan jälleen teipillä ja m u ­ na palautetaan lämpökaappiin. Kol­ m e päivää myöhemmin teippi poiste­ taan ja m u n a kuoritaan kalvon (CAM:n) paljastamiseksi. Tämän jäl­ keen arvioidaan testiaineen vaikutuk­ sia kalvoon ja testissä käytetty ai­ neisto (vähintään 12 munaa) analy­ soidaan statistiikkaa käyttäen. Näin määritetään silmänärsytystaipumus.

CAM-testiä parannellaan vielä, mutta Colgate-Palmolive-yhtiön tie­ demiehet käyttävät jo nyt testiä osa­ na tuotteiden turvallisuusarviointia Näin on voitu vähentää sllmänärsytystesteissä käytettävien eläinten määrää.

.

Lähde: COLGATE-PALMOLIVE COMPA­ NY, USA Käännös: JO HANN A WOLFRAM Kuvat: COLGATE-PALMOLIVE CO.

/

Jokaisen munan kuoreen tehdään aukko ham m asporalla.

Aukko on p e ite tty ia m unat asetetaan läm pökaappiin.

Teflon-rengas asetetaan munan korion-allantois-kalvolle rajoittam aan aluetta, jo lle testia ine asetetaan.

Testiaine asetetaan m unan kalvolle teflon-renkaan sisään.

23

Gerhard Zbinden LD 50-testistä:

K A IK K IE N PITÄISI N ÄH D Ä, K U IN K A ELÄIMET K Ä R SIVÄ T! LD 50-testi on hirvittävä testaus­ tapa, totesi maailmankuulu tok­ sikologian professori Zbinden Tukholmassa viime toukokuussa pidetyssä OECD:n konferenssis­ sa. Zbindenin mielestä testin käyttö tulisi lopettaa eettisistä syistä.

Gerhard Zbinden työskentelee Zurichin yliopistossa ja on kansainvä­ lisesti tunnettu ja tunnustettu huipputiedemies. Hän oli yksi niistä kah­ destakymmenestä tiedemiehestä- ja naisesta, jota luennoivat kolmipäiväi­ sessä »Kemikaalitestaus jaeläinsuojelu»-konferenssissa Tukholmassa.

Tämän konferenssin loppulauselma toimii pohjana ministeritasolla pidet­ tävälle OECD-maiden kokoukselle Pariisissa tämän vuoden maaliskuus­ sa. Tällöin keskustellaan kemikaa­ lien testauksen yleislinjoista tarkoi­ tuksena rajoittaa eläinkokeita.

Gerhard Zbinden hyökkäsi jo vuon­ na 1981 LD 50-testin käyttöä vastaan eräässä lehtiartikkelissaan. Tämän jälkeen hän on vaatinut, että testi tu­ lee lopettaa sekä epätieteellisyyten-

sä vuoksi että eettisistä syistä.

— Jokaisen, joka tukee LD 50-testin käyttöä, tulisi itse nähdä, miten tuskallisesti eläimet kuolevat.

Myrkyllisyystestausta täytyy voi­ da tehdä ilman, että eläimiä kidu­ tetaan näin, jyrisi Zbinden.

Tukholman kokouksessa todettiin, että vaihtoehtoja nykytilanteelle ovat eläinmäärien radikaali vähentämi­ nen, tuskattomammat koemenetel­ mät sekä eläinkokeiden korvaaminen kokonaan muilla menetelmillä. Koeeläinsuojelijoita miellyttää tietysti viimeksimainittu vaihtoehto eniten.

— Eläinkokeita korvaavien menetel­ mien puolesta tulee tehdä kaikki mahdollinen, sanoi Ruotsia ko­ kouksessa edustanut Rune Lönngren.

Konferenssissa kävi ilmi, että huo­ limatta kaikista eläinkokeista, tiede­ tään kemikaalien vaikutuksista erit­ täin vähän. Tällä hetkellä on olemas­ sa 7 miljoonaa tunnettua ainetta.

Näistä 5 miljoonaa on mainittu vain kerran jossain tieteellisessä julkai­ sussa. Noin 60.000 ainetta on teolli­ sessa käytössä ja niistä voidaan siis katsoa olevan jonkinlaista hyötyä.

Kansainväliseen kauppaan tulee vuo­ sittain n. 3000 uutta ainetta. W H O (Maailman Terveysjärjestö) totesi tuoreessa raportissaan, että vain n.

1000 ainetta on huolellisesti testat­ tu. Niistä aineista, jotka ovat käytös­ sä, puuttuu 90 %:sta kokonaan tie­ dot haittavaikutuksista.

Konferenssin osanottajat olivat yksimielisiä siinä, että kaikkia näitä aineita ei mitenkään pystytä testaa­ maan eläimillä. Eräs puhuja sanoikin, että on täysin mahdotonta arvioida kaikkia mahdollisia vahinkoja, joita tietty kemikaali voi aiheuttaa, tai saa­ da näitä haittavaikutuksia esiin eläin­ kokeissa. Konferenssin tärkeimpänä a . antina oli kahden asian korostuminen: myrkyllisyystutkimuksen tulok­ sien dokumentointi on hyvin puut­ teellista ja alalla tehtäviä eläinkokei­ ta vastaan on noussut voimakas ylei­ nen mielipide. Poliitikot ja yleisö on saatava ymmärtämään: myrkyllisten aineiden riskejä ei voida poistaa eläinkokein!

Lähde »DJURENS RATT 3— 4/86» Käännös: KAARINA KIVIVUORI

GILLETTE-YHTIO PUHUU YH TÄ JA TEKEE TOISTA »Olen juuri viettänyt puoli vuotta elämästäni paikassa, jon­ ka unohtaminen vie loppuelämä­ ni», sanoo entinen laboratorioteknikko Leslie F ain ajastaan Gillette-yrityksen palveluksessa.

Leslie Fain on Washingtonissa asuva 28-vuotias eläinteknikko. Hän aloitti työnsä Giletten palveluksessa vuonna -84. Gillette on yksi monikan­ sallisista kosmetiikka- ja hygienia­ tuotteiden valmistajista (edustus myös Suomessa). Tavallisesti tällais­ ten yritysten eläinkokeista on suh­ teellisen vaikea saada tietoja, sillä ne katsotaan liikesalaisuuksiksi ja yri­ tyksillä on laboratorioissaan tarkat turvatoimet. Leslie Fainin kertomus on siis arvokasta tietoa siitä, mitä kosmetiikkayrityksen sisällä saattaa tapahtua.

Leslie Fainin kertomuksen tukena on joukko mustavalkoisia kuvia ja 24

koetilanteessa nauhoitettu videoka­ setti. Videonauhalta kävi m m . ilmi, että Gillette on antanut julkisuuteen toiminnastaan harhaanjohtavia tieto­ ja. Fain piti päiväkirjaa Gilletten la­ boratoriossa tehdyistä eläinkokeista.

Hän kertoo nähneensä omin silmin, kuinka eläintenhoitajat olivat potki­ neet kaniineja, roikottaneet niitä kor­ vista ja heitelleet niitä ilmaan naures­ kellen eläinten kauhunhuudoille.

Hoitajat kiusasivat ja pelottelivat api­ noita ja kaniinien kuolinkamppailua »helpotettiin» iskemällä rautatangol­ la päähän.

— Kerran näin kaniinin, joka m a ­ kasi häkissään eikä kyennyt seiso­ maan jaloillaan. Eläin oli kauhusta sekaisin ja sen paakkuuntuneen tur­ kin alta näkyi lukuisia mustelmia.

Kuuntelin kerran kahden hoitajan ju­ tustelua. Heidän mielestään testat­ tavat aineet olivat olleet viime aikoi­ na tylsiä. He olisivat halunneet tes­ tata happoja eläimillä!

— Kysyin eräänä päivänä hoitajal­ ta, mikä rottia vaivasi, kun ne maka­ sivat yhdessä läjässä häkissään. Hän vastasi, että »ne pirulaiset pissivät toistensa päälle ja ovat aamulla kuol­ leita». Rotille oli pakkosyötetty shampoota LD 50-testissä.

Se todistusaineisto, jonka Fain ke­ räsi, osoitti Gilletten jatkavan LD 50-testausta vastoin aiempia lausun­ tojaan. O m a n lausuntonsa mukaan Gillette-yhtiö ei ole tehnyt LD 50-kokeita vuoden -77 jälkeen. Erääs­ tä luottamuksellisesta pöytäkirjasta vuodelta -85 käy kuitenkin ilmi, että yhtiö on pimittänyt LD 50-kokeita koskevia tietoja »uudelleenjärjestämällä sisäisiä dokumentteja». Fainin paljastukset tulivat julkisuuteen juuri samaan aikaan, kun lakiasäätävä kongressi vaati, että valtakunnalliset laitokset muuttaisivat toimintaohjei­ taan niin, että LD 50-testin käytöstä luovutaan.

Käännös: KAARINA KIVIVUORI

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA B EAU TY W ITH O U T CRUELTY, B W C -kosm e tiikkasa rja n tu o tte ita e i te s ta ­ ta e lä im illä , eikä n iid e n v a lm is tu k s e s s a kä y te tä m u ita e lä in k u n n a n tu o tte ita k u in m eh ilä isva h a a ¡a la n o liin ia . T u o tte e t ovat k o rk e a la a tu is ta k o s m e tiik k a a , ¡o ta m y y ­ dään Euroopassa, P oh jo is-A m erikassa se­ kä A u stra lia ssa .

S uo m essa B W C -ko sm e tiika n m a a h a n tu o ­ ja on K IN K A JU OY, ¡o n ka k a ik k i o s a kke e t o m is ta a K o e -e lä in te n s u o je lu ry. Y htiö n tu o tta m a v o itto käyte tä än yh d is ty k s e n toi-

IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml S ireeninkukkapuhdistusvoide 50 g A uringonkukkavehnävoide 50 g K osteusvoide 50 g A vocadokosteusvoide 120 ml K urkku pu hd istusm aito 120 ml Ruusunterälehtikasvovesi 120 ml ^ H k v o n a a m io 100 ml ^ B R rin ta v o id e 100 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

42,— 4 7 ,58,— 58,— 57,— 51,— 49,— 47,— 61,— 46,— 35,50

MEIKKIVOITEET 25 g

42,—

PEITEKYNÄ

35,—

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

40,— 57,—

m in ta a n ja s tip e n d e in ä v a ih to e h to tu tk im u s m e n e te lm ie n k e h ittä m is e e n .

O s ta e s s a s i B W C -tu o tte ita tu e t e lä in s u o ­ je lu ty ö tä ja v o it o lla varm a tu o tte id e n tu r­ va llis u u d e s ta ja k o rk e a s ta laadusta.

T oim ita m m e tu o tte e t p o s tits e , p o s tie n n a ­ ko lla , to im itu s a ik a on n. 2 vk. H in to ih in li­ sätään p o s tik u lu t. Yli 300,— tila u k s e t p o s ­ tik u lu itta .

LUOMIVÄRIT

33,50

IRTO PUUTERI LUOMI VÄRIT

33,50

LUOMIKYNÄT

35,—

RIPSIVÄRIT Musta Ruskea Harmaa Laivastonsininen

33,50

RAJAUSKYNÄT Musta Ruskea Harmaa

19,—

M yön nä m m e K oe -eläin te n s u o je lu ry.n jä ­ s e n ille jä se n a le n n u k s e n , jo k a on vuonna 198710 % . A le n n u k s e n s a a m is e k s i on jä ­ sen en m e rk ittä v ä tila u k s e e n jä s e n n u m e ­ ro, e lle i n u m e ro o le tie d o ssa , m a in in ta jä ­ se n yyd e stä ko. sarakkeeseen.

T u o tteiden p a la u tu s o ik e u s 8 vrk tila u kse n v a sta a n o tta m ise sta .

A lle 18-vuotiaan tila u k s e e n h o lh o o ja n a l­ le k irjo itu s .

DEODORANTTI 30 ml roll-on Beau Madonna Lily Yolanda

23,— 23,— 27,—

SHAMPOOT 150 ml Lootuksenkukka (norm aalit hiukset) Rosm ariini (rasvaiset hiukset) M an te liöljy (kuivat hiukset) Henna, värjäämätön

27,— 27,— 27,— 29,50

HIUSTEN HOITOAINEET Henna Hoitoaine, värjäämätön Henna H iusho itoku uri

55,50 66,—

MÄNNYNHAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

27,—

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

52,50

KAJALKYNÄ M usta Laivastonsininen

19,— 19,—

AURINKOVOITEET 100 ml Matala suojakerroin 1— 2

51,—

SILMÄMEIKINPOISTOAINE 50 ml

31,50

Keski suojakerroin 3— 4

51,—

29,—

Korkea suojakerroin 5 —6

55,50

Suojaava voide s.k. 7— 9 50 ml

46,—

Kosteuttava voide auringon oton jälkeen 100 ml

49,—

MIEHILLE Aurelius partavesi Aurelius roll-on deodorantti

74,— 27,—

HUULIPUNAT

33,50

HUULI PUNAKYNÄT

35,—

HUULIKIILTO

25,—

HUULTENRAJAUSKYNÄT

26,—

M eikkikynien te ro itin

KYNSILAKAT 13 ml

33,50

KYNSILAKAN POISTOAINE 50 ml

31,50

POSKIPUNAT

33,50

POSKI PUNAKYNÄT

45,—

HAJUVEDET 8 ml Kyphi Yolanda G em ina 3 C alista Suma G em ina 1

.

105,— 105,— 70,50 105,— 105,— 134,—

TILAAJA OSOITE ALLEKIRJOITUS

PUH.

g

JÄSENNUMERO □ Tilaan värikartan Tee tilauksesi tällä kupongilla tai soita 90-736 405.

Toimitamme tuotteet postitse, postienna­ kolla, hintoihin lisätään postikulut.

Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan al­ lekirjoitus. is .

Tarjoustuotteista uotteista ei jäsenalennusta

TILAUS:

Q

l A

v

I v

KINKAJU OY K a u n e u tta ilm a n elä in ko ke ita

Mäkelänkatu 8,00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405

25

KOONNEET: HANNELE LUUKKAINEN PÄIVI VIINIKAINEN

Lääketiede 87 * Lääkkeillä on jopa hengenvaaralli­ sia haittavaikutuksia »Kaikista sairaalapotilaista kolmel­ la prosentilla on lääkkeiden aiheut­ tamia hengenvaarallisia sivuvaiku­ tuksia. Niistä tavallisimpia ovat sydä­ men rytmihäiriöt, luuydinvauriot, m u ­ nuais- ja maksavauriot sekä nestehäiriöt. Aiheesta esitelmöi dosentti Antti Jäättelä Jorvin sairaalasta.

Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat syy­ nä sairaalaanottoon kolmella prosen­ tilla potilaista. Jos sisätautiosastoilla on hoidossa 10 000 ihmistä, heis­ tä 1.7 kuolee lääkkeiden sivuvaiku­ tuksiin. Avohoidossa sivuvaikutuk­ set ovat useimmiten lievempiä. Niis­ tä tavallisimpia ovat väsymys, pa­ hoinvointi ja ihottumat.

Esimerkiksi virtsan eritystä lisää­ vät aineet aiheuttavat yleisesti kihtiä ja nostavat kaliumin määrää. Veren­ ohennuslääkkeet voivat olla myös vaarallisia. Niistä saattaa aiheutua vakavia verenvuotoja lihaksiin ja jo­ pa aivoihin. Antibiootit aiheuttavat usein niin vaikean ripulin, että poti­ las joutuu sairaalaan. SIELLÄ T A U ­ TIA V O I D A A N P A R A N T A A A N T A ­ M A L L A LISÄÄ LÄÄKKEITÄ.» (HS 7.

1. -87) H. L. * Odottavan äidin arkea: 500 000 kemiallista yhdistettä »Kaikkiaan 65 prosentilla vaurioi­ tuneina syntyneistä lapsista ei tiede­ tä v a m m a n syytä, vain kolmella pro­ sentilla tiedetään sen tulleen lääk­ keistä. Odottava äiti voi joutua 500 000 kemiallisen yhdisteen kans­ sa tekemisiin raskautensa aikana.

Ongelma onkin siinä, ettei suurim­ masta osasta tiedetä vaikutuksia si­ kiöön, sanoo prof. Lauri Saxen. Eri­ tyisen ongelmallisen ryhmän m u o ­ dostavat uudet lääkeaineet, joista ei ole riittävästi kokemusta. Eläinko­ keet ovat paljastaneet eräitä kemial­ lisia yhdisteitä ja lääkeaineita, M U T ­ TA USEIN ELÄINKOKEIDEN T U L O K ­ SIA El VOI S O V E L T A A S U O R A A N IHMISEEN. Paraskaan kokeellinen tutkimus ei voi varmuudella sulkea pois ihmissikiöön kohdistuvaa hai­ tallista sivuvaikutusta.» (US 8.1. -87) — Näin sanoo alan huippuasiantun­ tija. Ja kuitenkin tässäkin maassa jo­ ka päivä tutkitaan lääkkeiden vaiku­ tuksia eläimillä. H. L.

Koe-eläimistä * Simpanssien elämä ja teot; Jane

Goodallin kirja, joka on perusteel­ 26

lisin selvitys lähisukulaisemme elämästä »Goodall toivoo kirjansa lisäävän ymmärtämystä simpansseja kohtaan ja helpottavan vangittuina eläintar­ hoissa ja laboratorioissa elävien sim­ panssien asemaa. Ne ovat olentoja, jotka kykenevät tuntemaan pelkoa, surua ja kärsimystä. Meidän olisi kohdeltava niitä samalla säälillä ja myötätunnolla kuin kanssaihmisiä.

Lopuksi Goodall huomauttaa, että jos kuitenkin jatkamme simpanssien käyttöä tuskallisiin kokeisiin, meidän olisi oltava edes sen verran rehelli­ siä, että NIMITTÄISIMME KOKEITA NIIDEN OIKEALLA NIMELLÄ VIAT­ T O M I E N UHRIEN KIDUTUKSEKSI.» (HS 28. 11. -86, prof. Tatu Vanhasen kirjoittama kirja-arvostelu) H. L. * Rensselaerin teknisessä instituu­ tissa N e w Yorkin osavaltiossa Yh­ dysvalloissa on kehitetty mate­ maattinen malli, joka tarkasti jäljit­ telee korvan fysiologista rakennet­ ta. Alunperin malli vastasi kissan tärykalvoa ja-onteloa, mutta malli voidaan helposti muuttaa vastaa­ maan useita muita eläimiä. Mallin kehittäneet kaksi tiedemiestä, m a ­ temaatikko ja insinööri, ovat myös tehneet filmin, jossa näytetään tä­ rykalvon toimintaa. Tutkijat toivo­ vatkin että heidän kehittämällään tietokonemallilla voitaisiin korva­ ta esim. kuulovaurioiden tutkimi­ seksi tehtäviä eläinkokeita.

Lähde: NAVS B u lle tin 2/86.

* Kohtuuttoman oluenjuonnin on to­ dettu edistävän syöpäriskiä. Kui­ tenkin rotilla tehdyt kokeet ovat antaneet aivan päinvastaisen tu­ loksen: olutta juoneet rotat kehit­ tivät itselleen vähemmän kasvai­ mia kuin vettä juoneet. »Jälleen yk­ si todiste siitä, että eläimet pro­ sessoivat ravintoaineita yms. eri tavalla kuin ihmiset», toteaa Dr. Richard L. Nelson Illinoisin yliopis­ tosta. — AV-magazine, 10/1986 P. V. * USA:ssa on otettu käyttöön ensim­ mäinen geeniteknologian avulla kehitetty rokote, ja sen uskotaan toimivan sysäyksenä monien mui­ denkin vastaavien rokotteiden markkinoille tulolle. Kyseinen ro­ kote on kehitetty hepatitis B:tä (keltatauti) vastaan ja se valmiste­ taan geenimuuntelulle altistetun hiivan avulla. — AV-magazine, 9/1986 P. V.

* Rottia käytetään paljon esim. eläinlääkäreiden ja lääkäreiden opetuksessa. Nykyään on jo saa­ tavana muovista valmistettuja rottamalleja, jotka ovat oikean rotan kokoisia ja joista helposti voi op­ pia rotan anatomiaa sisäelimineen ja suurimpine verisuonineen. Voi vain ihmetellä miksi esim. Helsin­ gin yliopiston lääketieteellisen biologian laitos yhä käyttää opis­ kelijoita varten tapettuja rottia em. mainion vaihtoehdon sijasta. Luu­ lisi jo pelkästään rahan ratkaise­ van!

UUDEN SUKUPOLVEN VALKOINEN OLIVETTI.

Maailmalta * Suuri kengurujahti kuumentaa tunteet Australiassa Australialaiset viljelijät aikovat jär-' jestää päivän kestävän suuren kengurujahdin kiinnittääkseen hallituk­ sen huomiota siihen, että kengurut syövät heidän vehnäsatoansa. Luon­ nonsuojelijat pelkäävät, että teema­ päivästä tulee kaikkien aikojen suu­ rin villieläinten joukkoteurastus. Jo­ pa 100 000 kengurun pelätään m e ­ nettävän henkensä tässä massamur­ hassa. Muutenkin Australiassa met­ sästetään vuosittain lähes kolme mil­ joonaa kengurua. (IS 22. 10. -86) — S a m a juttu joka maassa: itsekkäät * Walesin prinsessa Diana on ilmoit­ tanut julkisesti, ettei hän aio enää käyttää lainkaan aitoja turkiksia, ainoastaan tekoturkkeja. Uutinen on saanut laajan huomion brittiläi­ sissä lehdissä, ja sen katsotaan olevan ankara isku turkisteollisuudelle. — AV-magazine, 10/1986 P. V. 1 * Siunausta eläimille Tuhannet ihmiset kissoineen, koi­ rineen ja lintuineen jonottivat lauan­ taina Madridissa kirkkoon saadak­ seen pyhän Antoniuksen päivänä siunauksen lemmikeilleen. Pyhä An ­ tonius on eläinten suojelupyhimys.

Seurakunnan pappi pirskotti py­ hää vettä eläinten päälle ja rukoili niille Jumalalta terveyttä. Eläinten siunaamisseremonia on peräisin 1600-luvulta, jolloin talonpojat veivät karjansa siunattavaksi kirkkoon taa­ takseen eläinten terveyden. Pyhä An­ tonius taas oli 300-luvulla elänyt erakko, joka eli Egyptissä erämaas­ sa villien eläinten joukossa. — Hel­ singin Sanomat, 18. 1. 1987.

Siinäpä hieman mietittävää niille, jotka täällä Suomessa tuomitsivat eläinten siunaamisen jumalanpilkka­ na. R.V.

ET Compact 70. Uuden sukupolven valkoinen Olivetti.

Kooltaan pieni, om inaisuuksiltaan suuri.

Ergonomia ja muotoilu tunnustettua italialaista laatua.

Teknologia vuosikymmenien kokem uksen pohjalta.

Ammattiajattelijalle kovaan käyttöön. Oliverilta.

O liv e tti 27

Elämäniloa, terveyttä, hyvää oloa

kissan arvostuksen pois siitä kuo­ pasta missä se nyt on.

KISSANPENTUKIN VOI OLLA TOIVOTTU En pidä asiallisena koe-eläin suo­ jelu r.y:n lehden ANIMALIAN julkai­ semaa eläinlääkäri Tuija Salmisen kirjoitusta: »NEUVOJA KISSANOMIS­ TAJILLE». Salmisen kirjoitus oli ai­ van väärässä lehdessä. Kuvatunlai­ set holtittomat kissanomistajat eivät ole yhdistyksemme jäseniä, ja ne kis­ sanomistajat jotka ovat eivät tällaisia neuvoja tarvitse. Eiköhön jäsenistöm­ m e koostu eläimiä arvostavista ja ne kunnollisesti hoitavista ihmisistä?

Myös tapa jolla Salminen kissan­ omistajia neuvoo on hyökkäävä, ja purkauksen kohteeksi ovat joutuneet vain kissanomistajat. Mihin ovat unohtuneet ne lukemattomat koirat jotka samalla tavoin pyöräyttelevät näitä ei-toivottuja pentuja omista­ jiensa »iloksi». Toki kirjoituksesta nä­ kyy se oikeutettu viha niitä kissan­ omistajia kohtaan, jotka näin tuomittavasti menettelevät, (ja pitää näkyä­ kin) mikään kissanvihaaja Salminen ei liene.

O n mainittava, että toivottujakin kissanpentuja syntyy. Itselläni on kaksi kissaa, jotka ovat sisäkissoja.

Uros-kastraatti (norjalainen metsäkissa) ja naaras (persialainen). Kun perialaisemme sai viime kesänä odo­ tetut, toivotut, puhdasrotuiset pen­ nut, voi sitä ON N E A . Toki olin täysin selvillä siitä vastuusta minkä olin ot­ tanut tuottaessani lisää kissoja maa­ ilmaan, mutta tiesin että löytäisin pennuille kunnolliset ostaja-kodit.

Kun ihminen on valmis maksa­ maan kissasta tuntuvan rahasum­ man, hän varmasti on myös miettinyt ja harkinnut päätöksensä tarkasti.

Olen edelleen sitä mieltä ettei koti­ kissankaan (täysi arvostukseni näil­ le peruskissoille) pentuja saisi antaa ilmaiseksi, ja ovatpa ihmiset sen vii­ meaikoina heränneet huomaamaan.

En myöskään tunne suurta myötä­ tuntoa sellaisia ihmisiä kohtaan jot­ ka selittelevät (ihmeteltyäni miten heidän kissanpentunsa on tuskin kolmea viikkoa) pelastaneensa pen­ nun, juuri kun se aiottiin lopettaa. Mi­ tä merkitystä sillä on, kun perussyi­ hin ei puututa? Itse en ottaisi tällais­ ta pentua ja tukisi samalla sitä toi­ mintaa mitä sen kasvattaja tekee. ... Mutta kasvattajan toimiin puut­ tuisin varmasti. Haluaisin kohottaa kissan arvostuksen sille kuuluvalle paikalle, ja saada ihmiset ymmärtä­ mään, että on kissoja jotka eivät syn­ tyneet sattumalta ja joita toivottiin.

Ehkäpä tieto siitä pikkuhiljaa nostaa 28

Veikko Saarela

Koe-eläin suojelu r.y:n jäsen jo 6 vuotta.

Hyvä Veikko Saarela!

Olemme varm asti samaa m ieltä siltä että on olemassa Kissanom is­ tajia ja »kissanomistajia». Ensimmäi­ seen luokkaan kuuluvat ne, jotka h uo le htiva t lem m ikeistään rakkau­ della ja taidolla. Toiseen taas ne, jo t­ ka jättävä t kissansa oman onnensa huomaan. Juuri tästä syystä halusin ju lka ista eläinlääkäri Tuija Salmisen kirjo itukse n »Neuvoja kissanom ista­ jille» tehdessämme, koska arvelin, et­ tä yhdistyksem m e jäse ne t voisivat käyttää sitä valistaessaan välinpitä­ m ättöm iä kissanom istajia. Toisaalta lehteäm m e lukee suuri jo u kko m ui­ takin kuin jäsenemme, sillä sehän lä­ hetetään mm. ka ikkiin kirjastoihin.

Näin ollen jo k u asiasta täysin tie tä ­ m ätönkin saattaa sen lukea ja ottaa opikseen. J u ttu on tehty nim en­ omaan kissan arvostuksen nostam i­ seksi ja suojelem iseksi ihm isten m ielivallalta.

Kissam aisin terveisin HANNELE LUUKKAINEN

JERSEYSSÄ ELÄIMET VIIHTYVÄT Hyvä Hannele Luukkainen Lukiessani viimeisen ANIMALIAn Poimittua-osastoa, jäi yksi kirjoitus vaivaamaan mieltäni. Nimittäin se li­ säkommentti koskien Jambo-gorillaa Jerseyssä. Itse olen kyllä samaa mieltä eläintarhoista yleensä, mutta tämän nimenomaisen Jerseyläisen kohdalla olen vahvasti eri mieltä, ja haluaisin muidenkin eläinten ystä­ vien tietävän siitä. Ainakin tärkeän instanssin, kuten Koe-eläinten suo­ jelu ry on.

Tuon tarhan perusti (-59) Suom e s ­ sakin (?) tunnettu kirjailija, eläintie­ teilijä Gerald Durrell päämääränään tehdä siitä jonkinlainen reservaatti uhanalaisille eläinlajeille. Moni laji kun on kokonaan hävinnyt (= hävi­ tetty) maailmankartalta, tästä näkö­ kulmasta ajatellen katson positiivi­ seksi sen, että jossain on olemassa jonkinlainen »varmuusvarasto».

Etenkin kun Jerseyssä ainakin pää­ määränä on myös kasvattaa uhan­ alaisia lajeja niin, että alkuperäistä usein todella vähäistä kantaa voi­ daan lisätä näillä vankeudessa syn­ tyneillä. Henkilökohtaisesti paikan­ päällä käyneenä voin sanoa, että ai­ nakaan gorillat eivät ole ahdettuna

mihinkään rautahäkkeihin tai betonibunkkereihin.

Toisin kuin ihminen, joka lisääntyy sitä paremmin, mitä huonommat olo­ suhteet vallitsevat, muut eläimet ei­ vät suostu lisääntymään heikoissa olosuhteissa. Tästäkin voi päätellä, että Jerseyssä eläimet »viihtyvät».

Toki Jerseynkin eläintarhaa yritetään hyödyntää kaupallisesti, mutta ei eläinten kustannuksella, vaan jotta saataisiin sitä aina tarvittavaa rahaa m m . tutkimustoimintaan. Onhan yh­ distykselläkin tuotteita myynnissä, varojen hankkimiseksi.

Jerseyssä on tapahtunut monta menestystarinaa todella uhanalais­ ten lajien ollessa kyseessä, ja luon­ nonvaraista kantaa on lisätty. Surul­ liseksi asian tekee se, että useinkaan ei ole jäljellä sitä ympäristöä, jonka laji tarvitsisi. Sodat, luonnonmullis­ tukset ja ihmisen typeryys joka pai­ kassa hävittävät endeemiset lajit, jot­ ka esiintyvät vain jollakin rajatulla alueella. Kuten kävi DODOIIe. Tämä kaikki vain siksi, että en kat-^p* so olevan ristiriitaa siinä, että kanna­ tan kaikenlaisen eläinsuojelun ohel­ la myös tuota Jerseyläistä säätiötä — ja siis myös eläintarhaa.

Kaikella kunnioituksella

V O I H Y V IN Luonnonmukaisen elämän erikoislehti Terveyttä luonnon om in keinoin M iten hoidat allergiasi?

Kuinka reuma taltute­ taan? Alas korkea veren >aine! Torju flunssa uonnollisesti. Siinä muutamia aiheita, joita V O I H Y V IN on käsi­ tellyt. V O I H Y V IN kertoo asiantuntevasti sekä ikivanhoista, hy­ viksi havaituista luon­ non omista paran­ nuskeinoista, että alan uusimmista tut­ kimuskohteista, juonnon oma lääkiys on pehmeää mutta tehokasta.

V O I H Y V IN tar­ joaa vaihtoehtoja!

[

Eila J ä n tti Hyvä Eila J ä n tti!

On suuri ilo, että jäsenistöstäm m e löytyy ka ltaisiasi tarkkailijoita, jotka seuraavat eläinsuojelurintam an olo­ ja laajem m inkin. Toki its e k in kunni­ oitan Gerald D urrellia varsin paljon, sillä olenhan viettänyt m onia nautin­ non hetkiä hänen kirjoittam iensa kir­ jojen parissa ja nähnyt nimenomaan tuosta Jerseyn tarhasta kertovan fil­ min. G orilloja säälitte/evä kom m ent­ tin i koski yleisesti kaikkia eläintarho­ ja, joissa ta atusti riittä ä arvostele­ m ista varsinkin g o rillo je n oloissa.

Eläinten lisääntym isen suhteen olen kyllä eri m ieltä kanssasi. E iä in ^ g f tarhoja kuulee usein puolusteltavan sillä, että e lä im illä ei voi olla niissä huonot olot, kun ne lisääntyvät. Eläi­ m illä on ku iten kin n iin voimakas li­ sääntym isen vietti, että ne jatkavat sukuaan ankeista oloista huolimatta.

M uutoinhan esim. tu rkista rho illa ei sy n ty is i pennun pentua. Tästä ai­ heesta luin ju u ri E läinlääketieteelli­ sen korkeakoulun anatomian ja emb­ ryologian professori Seppo Talannin kirjoittam an artikkelin, josta lyhyt lai­ naus: »Häkkikanaloissa kanojen elin­ m ahdollisuudet ovat sellaiset, e tte i niiden elämän laadusta ju u ri voi pu­ hua. Kanojen lähes a in o iksi to im in ­ n o iksi jäävät syöminen, juo m in en ja m unim inen. Suvunjatkam inen on eläinkunnassa n iin alkukantainen ja tärkeä toim inta, että suvunjatkam i­ nen ja tk u u näissäkin olosuhteissa» (Turun Sanom at 29. 12. -86) E läinsuojeluterveisin HANNELE LUUKKAINEN

Liiku iloa elämääsi Kävele, hölkkää, hiihdä, jumppaa! V O I H Y V IN kannustaa Sinua säännölliseen liikuntaan, joka antaa kiloille kyytiä ja saa mielihyvähormonit hyrräämään. Saat myös tietoa erilaisista hierontatavoista joogasta, hengitysharjoituksista...

Ihanat, tuoksuvat ruoat meiltä ja muualta Terveellinen ei tarkoita ankeaa, väritöntä, mautonta. V O I H Y V IN on myös her­ kuttelijan lehti. Jokaisessa numerossa on runsaasti ruokaohjeita, jotka houkuttelevat kokeilemaan, maistelemaan, nautti­ j a n a a n . .. Mutta ilman tunnonvaivoja, sillä kaikki V O I H Y V IN -ruokaohjeet ^ ovat keveitä, terveellisiä ja puhtaista raa­ ka-aineista suunniteltuja. Astu keittiöösi ja luo hyvää! |

Ihminen on kokonaisuus Jos mieli voi huonosti ei kehollakaan mene hyvin. Mielenterveys on kallisar­ voinen, tasapaino ja myönteinen elämänasenne tavoiteltavia. Kuinka selviät stressistä, miten opit rentoutumaan, tunnetko itsesi, uskallatko olla avoin, miten voivat ihmissuhteesi. .. V O I H Y V IN puhuu avoimesti myös mielen-^ terveyden tekijöistä.

Valkosipulia, minttua, kam om illaa.. .

V O I H Y V IN tuntee kaiken mikä kasvaa.

O p it tutuille yrteille ja kasveille aivan uusia käyttötapoja, tunnet vaikutukset ja saat hyödyllistä tietoa luonnonm ukai­ sesta viljelystä. Tulet lähemmäs luontoa.

T äytä alla oleva kortti. Irrota se leikkaam alla katkoviivaa pitkin. Postita! Saat m aalis-toukok u u n Voi H y v in -lehdet, m u tta m aksat vain to i­ sesta. H u o m a a th a n , että kortilla v o it m yös tilata edullisen jatkon tutustu m isn u m ero llesi.

T u tu stu m isn u m ero t nähtyäsi voit tietysti p e ru u t­ taa jatkotilauksesi, jos et ole lehteen tyytyväinen.

E dullinen jatkom ahdollisuus S in u n kuitenkin k annattaa varata jo n y t varm istaaksesi, että saat leh d et täm än päivän tarjoushintaan.

HYVINVOINNIN

- k o r t t i

□ Kyllä, kiitos!

T utustun Voi H yvin -lehden kahteen n u m e ro o n y h d en h in ­ nalla 16,90 mk.

Voi Hyvin maksaa posti­ maksun

□ Kiitos, varaan itselleni 17 kuukauden (9 nroa) jatkotilauksen tarjoushintaan 126 m k, jonka v oin m aksaa m yös kahdessa 63 m arkan erässä.

Laskun jatkotilauksestani saan syyskuussa. T ä m ä n jatkod la u k s e n v o in p e ru u tta a ilm o itta m a lla asiasta V oi H y v in -asiak asp alv elu u n 31.7.87 m ennessä (osoite ja p u h elin ­ n u m ero o n saamissasi lehdissä).

Vastauslähetys HKI 93/81, Lupa 48

Nimi

Voi Hyvin Asiakaspalvelu PL 104 00003 HELSINKI

Osoite Postinro

Postitoimipaikka MT

Puhelin

4 4 8 6 5 7 -7 9 1 AA

TT

VH

‘

8703

K

05

H01690

KOE-ELÄINTEN SUOJELU ry :n TO IM IN TA K E R TO M U S VUODELTA 1986 PÄIVI VIINIKAINEN

Koe-eläinten Suojelu ry:n johto­ kunta kokoontui vuonna 1986 kolme­ toista kertaa. Johtokunnassa olivat: Hannele Luukkainen (puheenjohta­ ja), Päivi Viinikainen (varapuheenjoh­ taja, sihteeri), Satu Moilanen (varain­ hoitaja), Raili Vesanen (vastaava toi­ mittaja), Pilvi Lassila (tietoryhmän ve­ täjä), Sirpa Sykkö (nuorisoryhmän ve­ täjä), Riitta Salmi, Elmi Manninen, Ei­ ja Wilenius, Marika Hyöky, Katri Rytövuori. Kokouksen sihteerinä toimi yhdistyksen tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori ja kokouksia seuraamassa oli tietoryhmän jäsen Tiina Liukko­ nen.

Vuoden 1986 toimintaa kokoavana seikkana voisi mainita yleisen mieli­ piteen muuttumisen aatteelleemme myönteisemmäksi. Eläinkokeista ja niiden oikeutuksesta keskustellaan julkisesti, ja tähänhän yhdistys väli­

tavoitteena pyrkiikin. Tiedotusväli­ neet ovat ottaneet aiempaa selvem­ min kantaa tähän kysymykseen ja yk­ sittäiset kansalaiset ovat myös otta­ neet osaa keskusteluun varsin vilk­ kaasti. Teemoina ovat olleet eläinko­ keiden tarpeellisuus, niiden haitta­ puolet, turkistarhaus, tehokasvatus jne. Jäsenmäärämme lisääntyi vuon­ na 1986 n. 2000:lla uudella jäsenellä.

T o im is to Yhdistyksen toimisto on ollut täys­ työllistetty: tilapäistyövoiman palk­ kaukseen ja vapaaehtoisvoimiin on jouduttu turvautumaan. Toimiston hoitaja Jonna Takkunen on postitta­ nut vuoden aikana yli 15 000 tietopa­ kettia ja lainannut videoita ja diasarjaa n. 550 henkilölle. Tiedotussih­ teeri Kaarina Kivivuori on mm. pitä­ nyt yhteyttä tiedotusvälineiden edus­ tajiin ja koordinoinut yhdistyksen kokonaistoimintaa. Kosmetiikkamyyn-

VUOSIKOKOUS Koe-eläinten suojelu ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään maaliskuun 28 päivänä 1987 klo 12.00 Mäkelänrinteen yhteiskoulussa, Mäkelänkatu 47, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutosesitys.

HUOM! Äänestyksiä varten läsnäolevien jäsenyys tarkistetaan ja ja sitä varten jäsenillä tulee olla mukana tosite maksetusta jäsenmaksusta vuodelta 1986 tai 1987.

Kaikki jäsenet ovat tervetulleita.

Johtokunta

ÄRSMÖTE Försöksdjurens Värn rf:s stadgeenliga ärsmöte hälls den 28. mars 1987 kl. 12.00 i Backasbrinkens gymnasium, Backasgatan 47, Helsingfors.

Pä mötet behandlas de stadgeenliga ärsmötesärendena samt förslaget om stadgeförändring.

OBS! Pä grund av röstningar kommer vi att granska de närvarandes medlemskap i föreningen. Vi ber alla medlemmar ta med sig verifikat över betalad medlemsavgift för är 1986 eller 1987.

Alla medlemmar är välkomna.

Styrelsen 30

nin ja sen markkinoinnin vastuuhen­ kilönä on toiminut Kinkaju Oy:n Tar­ ja Illikainen. Vuoden lopussa avattiin toimisto myös lauantai-myyntiä var­ ten. Tätä tointa on hoitanut Tiina Liukkonen. N ä m ä työntekijät ovat toimistossa myös vastanneet use­ ampaan tuhanteen eläinsuojelua koskevaan puheluun vuoden aikana.

Soittajia on pyritty aina neuvomaan tai ohjaamaan soitot oikeaan paik­ kaan — asiat kun koskevat koe-eläinsuojelun lisäksi kaikkea muutakin eläimiin liittyvää.

Turun aluetoim iston mainostaulu kaupun­ g in keskustassa.

T a p a h tu m a t Mennyt vuosihan oli yhdistyksen 25-vuotisjuhlavuosi. Sen kunniaksi järjestimme gaala-illan lokakuussa^ravintola Kaisaniemessä, missä erinomaiset artistit viihdyttivät läsnä­ olijoita. Kesällä kokoonnuimme ke­ säleirille Järvelään, jonne oli saapu­ nut ilahduttavasti »rivijäseniä» ja alueosastolaisia. Leirin tietopuolinen annos oli varsin kattava ja antoisa, mutta viihtyäkin ehdittiin.

Kansainvälisenä koe-eläinten päi­ vänä 24. 4 n. 300— 400 koe-eläinsuojelijaa osoitti mieltään psykologian eläinkokeita vastaan. Kahtena seuraavana päivänä oli toimistossa Avointen ovien päivät, jolloin saman teeman tiimoilta jaoimme uutta psy­ kologian eläinkokeista kertovaa esi­ tettä.

Helsinki-päivänä kesäkuussa oli yhdistyksellä informaatio-osasto Esplanadin puistossa. Jaoimme esit­ teitä ja m y i m m e yhdistyksen tuottei­ ta ja keskustelimme ihmisten kans­ sa tästä asiasta.

Eläinten viikolla lokakuussa osallistuimme Hengen ja Tiedon m e s - ^ r suille. Pääteemana oli Eläimet poli­ tiikkaan; lisäksi puutuimme tiedot­ teessamme maatalous- ja turkiseläin­ ten oloihin. Jälkimmäisestä teemas­ ta järjestettiin myös o m a itsenäinen kampanja: Kaarina Kivivuori oli kansalaisradio-ohjelmassa 4. 10 puhu­ massa aiheesta, 27. 9 järjestimme turkistarhojen oloja kuvaavan valoku­ vanäyttelyn ja lisäksi aiheesta jul­ kaistiin suurehko lehti-ilmoitus Ilta­ lehdessä.

Koiranäyttelyissä on käyty enti­ seen tapaan ja lisäksi alueosastolaiset ovat olleet jakamassa tietoa maa­ talousnäyttelyissä sekä erilaisilla messuilla. 18. 10 nuorisoryhmä jär­ jesti tempauksen yhdessä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen nuorten kanssa Linjan leikkipuistossa. 14.12 olivat yhdistyksen joulumyyjäiset, jotka tuntuvat toimivan myös muka­ vana rupattelufoorumina jäsenten ja johtokuntalaisten kesken.

Loppusyksystä käynnistimme ko­ ko kuluvan vuodenkin pyörivän kam­ panjan Vapauta eläimet elämäntaval­ lasi. Pyrimme herättämään ihmisten tietoisuuden heidän omista vaikutus­ mahdollisuuksistaan siinä, miten he omalla elämäntavallaan voivat vähen­ tää eläinten kärsimyksiä.

T ie d o tu s Kuten jo aiemmin todettiin, on täl­ lä rintamalla tapahtunut kuluneen vuoden aikana suuri muutos. Seuraava lista radio- ja tv-esiintymisistä se­ kä omista kansalaisradio-ohjelmist amme kertoo tilanteesta varsin hy­ vin: TV 2: A J A N K O H T A I N E N KAKKONEN: Raili Vesasen »Näkökulma» 22. 4. 1986 KANSALAISRADIO/YLE: Päivi Viini­ kaisen ja Kaarina Kivivuoren ohjel­ m a syöpäkokeista ja psykologisis­ ta kokeista eläimillä, 26. 4. 86 RADIO PORI: Porin alueradion kontaktiohjelma eläinkokeista, kuun­ telijoilla mahdollisuus soittaa stu­ dioon, Per-Erik Pettersson ja Mia Savolainen yhd. edustajina, 22. 3.

86 RADIO CITY: Kaarina Kivivuoren haastattelu 24.4. 86. Samassa oh­ jelmassa keskustelemassa Kai Pelkonen Kuopion yliopistosta KANSALAISRADIO: Kaarina Kivivuo­ ri »Turkistarhaus» 4. 10. 86 RADIO AKTUELLT: Kaarina Kivivuo­ ren haastattelu 4. 10. 86 RADIO CITY: Baba Lybeck haastatteli Kaarina Kivivuorta eläinten vii­ kosta 7. 10. 86 T Ä N Ä Ä N ILTAPÄIVÄLLÄ 8. 10/YLE: Haastattelu Kaarina Kivivuori (toim. Cunningham)

•

RADIO 1, K Y L Ä V A A R A N K E S K U S ­ TELUO H J E L M A : Kaarina Kivivuo­ ri keskustelemassa pehmoelämäntyylistä KANSALAISRADIO: Eläinten oikeu­ det — onko niitä? Kontaktiohjelma, studiossa vastaamassa kuun­ telijoiden kysymyksiin Päivi Viini­ kainen, Riitta Salmi ja Kaarina Ki­ vivuori 6. 12. 86 Lehdissä on ollut runsaasti yhdis­ tyksen julkilausumia. Ne ovat käsitel­ leet eläinkokeita, turkistarhausta se­ kä maatalouseläinten asemaa. Yleisöosastokirjoituksia on julkaistu var­ sin kiitettävästi niin yhdistyksen ni­ missä kuin yksityisten jäsentenkin.

Menneenä vuonna olemme tiedot­ taneet myös maksettujen ilmoitus­ ten avulla. Näistä mainittakoon Ilta­ lehdessä, Kuponkiuutisissa, Koiramme-lehdessä ja Kissa-lehdessä olleet ilmoitukset, jotka ovat kaikki poiki­ neet uusia jäseniä ja lisäinformaati­ ota haluavia henkilöitä. Esitteitä on jaettu yli 200 000 kappaletta.

Yhdistyksen sisäistä tiedostusta on hoidettu pääasiassa jäsenlehden kautta sekä jossain määrin alueosas­ toille ja yhdyshenkilöille lähetettävin kirjein. Alueosastojen tapaamiset toimivat niin ikään sisäisen tiedotuk­ sen kanavina.

Kokoukset Alueosastojen kokous pidettiin 8.

11.1986TurussaTurun alueosaston toimiessa isäntänä. Keskuspaikkaa edustivat Päivi Viinikainen ja Kaari­ na Kivivuori. Keskustelimme yhdis­ tyksen linjasta ja toimintakeinoista sekä kuluvan vuoden kampanjoista.

Pohjoismainen kokous pidettiin Oslossa kesäkuun alussa. Teemana oli eläinkokeet syöpätutkimuksessa ja sen julkilausuma julkaistiin useis­ sa suomalaisissa sanomalehdissä.

Yhdistystä siellä edusti Kaarina Ki­ vivuori.

Nordiska Samfundetin (Ruotsi) säätiö järjesti 19. 9. vaihtoehtosymposiumin Tukholmassa. Otsikkona oli Vaihtoehtomenetelmät opetuk­ sessa ja yhdistyksen edustajina oli­ vat Kaarina Kivivuori, Hannele Luuk­ kainen ja Marika Hyöky.

M a te r ia a li Yhdistys on hankkinut uusia vide­ oita sekä tehnyt uuden dia-sarjan. Ne ovat kaikki jäsenten lainattavissa ja toivottavaa olisikin, että niitä hyö­ dynnettäisiin näin. Uusia esitteitä on tullut seuraavista aiheista: psykolo­ gian eläinkokeet, syöpätutkimus, eläinkokeet lääketieteessä, vaihtoeh­ tomenetelmät, ja ennen kaikkea juh­ lavuoden julkaisu Eläinkokeet Suo­ messa 1984— 86.

Yhdistyksen kirjastoa on myös kartutettu sekä koti- että ulkomaisin teoksin.

L a k ia s ia t Uusi koe-eläinasetus ja eläinsuo­ jelulaki astuivat voimaan vuoden alussa. Näiden valmistelutyössä an­ toi yhdistys asiantuntijalausunnot, mutta lopullisessa muodossa ne ei­ vät juuri ota huomioon yhdistyksen vaatimuksia. Mitään olennaista m u u ­ tosta niistä ei löydy, kyseessä on pelkkä näennäisuudistus.

Y h te is ty ö Kotimaassa olemme toimineet yh­ teistyössä vihreän liikkeen, Vihreän Ristin, Valtakunnallisen eläinsuojeluliiton, Helsingin eläinsuojeluyhdis­ tyksen ja Terveydenhoidon valinnan vapauden kanssa. Myös joitain mui­ ta vaihtoehtojärjestöjä on ollut toi­ minnassamme mukana. Jotkut kan­ sanedustajat niin ikään ovat työs­ sään koettaneet ajaa eläinten asiaa.

Ulkomaisista yhteistyökumppa­ neista voidaan mainita Nordiska Samfundet mot Plägsamma Djurförsök (Ruotsi), NAVS, Animal Aid, B W C (Iso-Britannia), CIVIS (Sveitsi), PETÄ, A V (USA) sekä kansainväliset järjestöt IAAPEA ja C M A E H A .

A lu e o s a s to t ja y h te y s h e n k ilö t Yhdistyksen toimintaa olisi saata­ va yhä e n e m m ä n koko maanlaajui­ seksi. Siksi alueosastojen ja yhteys­ henkilöiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tällä hetkellä aktiivista pai­ kallistoimintaa on 25 paikkakunnalla.

Alueellisen toiminnan vetäjäksi va­ littiin toimistonhoitaja Jonna Takku­ nen, joka toimistosta käsin koordinoi tätä osa-aluetta. Todettiin kuitenkin, että alueosastolaisten ja yhdyshen­ kilöiden on syytä tavata myös toisi­ aan, koska ongelmat ovat usein yh­ teisiä. Näin tapahtuikin kokoukses­ sa Turussa 8. 10. sekä kesäleirillä.

M u u ta 25— 19. 8 järjesti maa- ja metsäta­ lousministeriö eläinsuojeluvalvoja kurssin Turussa. Johtokunnasta sin­ ne osallistuivat Hannele Luukkainen, Riitta Salmi ja Elmi Manninen. Mui­ ta yhdistysläisiä olivat Kaarina Kivi­ vuori ja Turun alueosastosta SannaMari Pelkonen. Alueosastojen ulko­ puolelta kurssille osallistuivat Veijo Suutari ja Maarit Salmi.

Kaiken kaikkiaan mennyt vuosi on ollut tuloksekas. Toiminta on laajen­ tunut, jäsenmäärä kasvanut ja yhteis­ työkumppanien määrä on lisäänty­ nyt. Edistymisaskeleemme eivät eh­ kä ole olleet mitään harppauksia, mutta niiden suunta on ollut selvä.

Ja samaan suuntaan pyrimme kulu­ vanakin vuonna.

31

K O E -E L Ä IN T E N SUOJELU ry :n T O IM IN T A S U U N N IT E L M A VUODELLE 1987 PÄIVI VIINIKAINEN

Koe-eläinten Suojelu ry:n toimin­ nan tehostamiseksi yhdistyksen joh­ tokunta päätti jakaa toiminnan eri osaalueisiin ja määrätä kullekin alueel­ le vastuuhenkilön /-henkilöt. Tällöin jokainen voi toimia omimmallaan alu­ eella, ja ennen kaikkea edistystä kyl­ läkin osa-alueella on helpompi val­ voa.

Seuraavassa toimintasuunnitel­ massa käydään läpi tärkeimmät toi­ minnan osa-alueet ja esitellään kulu­ van vuoden tavoitteet. Olisi toivotta­ vaa, että jäsenet osallistuisivat toi­ mintaan mahdollisimman aktiivises­ ti, ja valitsisivat toiminnan kohteis­ ta mieleisimmät. Vastuualueiden ve­ täjät ovat tiedossa toimistossa, mis­ tä saa muutenkin lisätietoa vuoden 1987 tapahtumista.

K a m p a n ja t Kuluvana vuonna yhdistys järjes­ tää kaksi laajempaa kampanjaa: Va­ pauta eläimet elämäntavallasi sekä Eläimet politiikkaan. Ensiksi mainit­ tua varten on valmistunut juliste se­ kä esite, ja lisäksi aihetta käsitellään vuoden kaikissa jäsenlehdissä. Ta­ voitteena on antaa jäsenistölle ja muillekin tietoa siitä, miten voimme omalla elämäntavallamme lievittää eläinten kärsimyksiä ja saada yhteis­ kuntaa muuttumaan tältä osin inhi­ millisemmäksi. Pyrimme myös toimi­ maan yhteistyössä muiden vaihtoehtojärjestöjen ja luontaiskauppojen ja -hoitajien kanssa.

Eläimet politiikkaan -kampanjahan on nyt käytännöllisesti jo käyty — vaalithan ovat käsillä. Viimeisin ja tärkein askel on nyt kuitenkin vielä teidän otettavanne: te valitsette ovat­ ko uudet kansanedustajat eläinsuojeluaatteelle myötämielisiä vai ei.

Lue siis huolellisesti aihetta käsitte­ levä juttu tästä lehdestä.

T ie d o n h a n k in ta j a ja tk u v a s e u ra n ta T ä m ä on se osa-alue, johon mei­ dän kaikkien tulee keskittää mahdol­ lisimman paljon voimavaroja. Toimis­ tossa on paljon materiaalia, jota ei ole hyödynnetty: jäsenistöstä tulisi löytyä henkilöitä, jotka ovat halukkai­ ta lukemaan ja referoimaan/kääntä­ mään eläinkokeita ja vaihtoehtomenetelmiä käsitteleviä vieraskielisiä artikkeleita. Ilmoittanette toimis­ toon, mikäli voitte auttaa meitä.

Seuraamme myös eläinkokeita vaa­ tineita väitöskirjatutkimuksia — se­ kä jo tehtyjä että tehtäviä. Muita jat­ 32

kuvaa seurantaa vaativia kohteita ovat eläinkokeisiin liittyvät lait (eläin­ suojelulaki, koe-eläinasetus, lääkela­ ki, apteekkitavaralaki, elintarvikelaki), koe-eläinlautakuntien toiminta sekä laitosten koe-eläintilanne.

Vaihtoehtomenetelmätutkimusta tulisi seurata hyvin tarkasti, ja tässä pyrimme olemaan yhteistyössä Koeeläinten suojelun säätiön sekä maaja metsätalousministeriön kanssa.

Ulkomaisista yhteistyökumppaneis­ ta voidaan mainita FRAME, A F A A R ja Lord Dowding Fund, jotka kaikki ovat vaihtoehtomenetelmiä tukevia ja niistä raportoivia järjestöjä.

Y h te is ty ö — Tutkijat, viranomaiset ja

koe-eläinhoitajat Yhteistyötä maa- ja metsätalous­ ministeriön kanssa tulee tiivistää. Tä­ m ä on tärkeää erityisesti koe-eläin­ lautakuntien toimintaa silmällä pi­ täen. Lisäksi yhdistyksen tulee sel­ vittää mahdollisimman tarkkaan koeeläintoiminnan rakenne Suomessa: kokeiden suunnittelu, lupien hankin­ ta, mitkä tahot ovat mukana jne.

Yritämme vaikuttaa opetusminis­ teriöön, niin että ns. Science-opetus ei valtaisi alaa Suomen kouluissa.

Edellä mainitussa opetussuunnassahan korostetaan eläinmallien käytön merkitystä biologian opetuksessa, mikä saa oppilaat jo varhaisessa vai­ heessa hyväksymään eläinten hyväk­ sikäytön luonnollisena asiana. Koe­ tamme puuttua myös yliopistoissa opetuksen takia tehtäviin eläinkokei­ siin, niin että niiden määrää voitaisiin huomattavasti vähentää.

—

Koti- ja ulkomaiset järjestöt Seuraavat kotimaiset järjestöt ovat oletettavasti tärkeimmät yhteistyö­ kumppanit: Vihreä Risti, Valtakunnal­ linen eläinsuojeluliitto, Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Terveydenhoi­ don valinnanvapaus ja Suomen luontaisterveyden liitto. Yhteistoimintaa yritetään järjestää myös Sateenkaa­ ren ja EVY:n kanssa, ja rauhanjärjes­ töjen kanssa ollaan tekemisissä rauhankulkueen puitteissa. Korostetta­ koon vielä kuitenkin, että Koe-eläin­ ten suojelu ry. on halukas yhteistyö­ hön kaikkien »vaihtoehto»-järjestöjen kanssa.

Ulkomaisista järjestöistä tärkeim­ mät ovat Nordiska Samfundet mot Plâgsamma Djurförsök (Ruotsi), NAVS, Animal Aid, Beauty Without Cruelty (Iso-Britannia), American A n ­ ti-Vivisection Society, People for Et-

hical Treatment of Animals (USA), ClVIS (Sveitsi) sekä kansainväliset kat­ tojärjestöt IAAPEA ja CMAEFIA. —

Tiedotusvälineet Yhteyttä tiedotusvälineisiin hoide­ taan pääasiassa toimistosta käsin ja toiminnan vetäjänä on tiedotussih­ teeri Kaarina Kivivuori. Jatkamme niin-ikään kansalaisradio-ohjelmien tekemistä.

K e s k u s o rg a n is a a tio j a a lu e e llin e n työ Uusittu työnjako johtokunnassa tapahtuu toiminnan osa-alueiden^^ mukaan. Vastuuhenkilöt raportoivat^? johtokunnalle toiminnan edistymis­ tä ja uusista tiedoista. He toimivat myös yhteyshenkilöinä ao. osa-alueel­ la vapaaehtoistyötä tekevien jäsen­ ten ja johtokunnan välillä.

Alueelliseen toimintaan tulee pa­ nostaa entistä enemmän. Yhdistyksel­ lä on sekä alueosastoja että alueel­ lisia yhteyshenkilöitä. Alueosaston muodostamisen edellytyksenä on se, että alueosastolla on o m a johto­ kunta ja tilintarkastajat. Muuten alue­ toimintaa vedetään yhteyshenkilöi­ den voimin. Koko aluetoiminnan koordinoijana on toimistonhoitaja Jonna Takkunen.

T ie d o n le v ity s Yhdistyksen tietoryhmä on suun­ nitellut opiskelijoille suunatun tiedo­ tuskampanjan tekemistä. Tähän kuu­ luu kyselykaavakkeen jatietopaketr^^ teko. Tarkoituksena on myös kiertä^^ koirakerhoissa ym. vastaavissa »eläinystävällisissä» paikoissa.

Lisäksi on suunnitteilla tiedotuskampanja kouluihin. Tehtävään valit­ tu henkilö kiertää kouluissa esitel­ möimässä aiheesta ja näyttää diasarjaa ja vastaa oppilaiden kysymyk­ siin.

T o im is to Toimisto on avoinna myös lauan­ taisin. Lisäksi johtokunta päätti jär­ jestää kaksi kertaa vuodessa avoin­ ten ovien päivän, joista ensimmäinen liittyy Vapauta eläimet elämäntaval­ lasi -kampanjaan. Toisen tilaisuuden teema ilmoitetaan myöhemmin, mut­ ta se pidettäneen loppuvuodesta.

M u u ta Kirpputoreja ja myyjäisiä järjeste-

tään kuten ennen. Mielenosoituksis­ ta ja niiden ajankohdasta ei ole vie­ lä päätetty lopullisesti — ainakin osallistumme jälleen rauhankulkueeseen. Olisi toivottavaa, että osanot­ tajamäärämme olisi viimevuotista suurempi.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että työmäärämme tulee entisestään vain kasvamaan. Koe-eläinten olot ja koeeläintilanne Suomessa eivät ole liiem­ min parantuneet, ja jotta vaatimuk­ s e m m e asiaintilain päinvastaisesta kehityksestä kuultaisiin, tarvitsem­ m e myös teidän jäsenten työpanos­ ta. Tarvitsemme teitä myös siinä, et­ tei keskustelu tästä tärkeästä kysyyksestä tyrehtyisi. Koe-eläinsuojeaatteesta on nyt nimittäin alettu keskustella tässä maassa, ja hyväs­ sä keskustelussa kuuluu aina m o n ­ ta ääntä — Sinunkin.

•

KOONNUT: KAARINA KIVIVUORI

Onnellista ja työntäyteistä Uutta Vuotta kaikille! Näin vuoden alussa on oikea aika tehdä hyviä päätöksiä.

Niitähän voisi luetella loputtomiin, mutta tässä muutama vihjeeksi: — hankin yhden uuden jäsenen yhdistykseemme — käyn äänestämässä eduskunta­ vaaleissa sellaista ehdokasta, jo­ ka välittää eläimistä (tällainen eh­ dokas jaksaa välittää varmasti myös ihmisistäkin) Kts. lista täs­ sä lehdessä.

— levitän eläinsuojeluinformaatiota (esim. esitteitä jakamalla) Mitä mieltä SINÄ olet yhdistyksen toiminnasta, linjasta, aktiivisuudes­ ta? Ota kantaa, kirjoita meille! Onko sinulla hyviä ideoita toimintaamme, onko piileviä kirjoittajan kykyjä tai piirroksia pöytälaatikossa? O t a m m e ilomielin vastaan apua lehden teos­ sa. Tarvitsemme jatkuvasti valokuvia (mustavalk.), piirroksia (mielellään tussipiirroksia) ym. materiaalia.

Riittääkö intoa eläinsuojeluasioi­ den syvällisempään opiskeluun?

Mikset perustaisi opintokerhoa?!

Opintokerhot toimivat Suomen opin­ totoiminnan Keskusliiton alaisina ja jokaisella hyväksytyllä kerholla on oi­ keus valtionapuun, joka on 260 mk.

Kerhossa on oltava vähintään 5 yli 15-vuotiasta jäsentä ja sen on ko­ koonnuttava vähintään 10 kertaa.

Näiden kymmenen kerran aikana on pidettävä vähintään 20 oppituntia eli 20 45 minuutin pituista jaksoa. Opin­ tokerhotoiminta aloitetaan tilaamal­ la Opintotoiminnan Keskusliitosta asiaan kuuluvat paperit eli opintosuunnitelmalomake, toimintakertomussuunnitelmalomake ym. Keskuk­ sesta saa toimintaa varten hyviä neu­ voja, joten kannattaa ottaa yhteyttä perustamisvaiheessa. Keskusliitto järjestää myös kursseja opintokerhoohjaajille ja sieltä voi hankkia mm. yhdistystoimintaa ja kokoustekniik­ kaa käsittelevää kirjallisuutta edulli­ sesti. Valtionavulla (260 mk) voi eläin­ suojeluun keskittynyt opintokerho esim. ostaa kotimaista tai ulkomais­ ta kirjallisuutta (esim. tilata ulkomai­ sen koe-eläinsuojeluyhdistyksen leh­ den) ja tilata Koe-eläinten Suojelu ry:n opintokerhokansion. Täm ä kan­ sio valmistuu maaliskuun alkuun mennessä ja sisältää keskeiset tie-

Onko sin ulla id eo ita ta i m uuta sanottavaa? K irjoita m eille !

Kuva: H. Strand

dot koe-eläinsuojelusta, Suomessa tehtävistä eläinkokeista, lainsäädän­ nöstä ja siinä annetaan neuvoja ker­ hojen toimintaan. Kansion hintaa ei ole vielä päätetty.

Ota yhteyttä: Opintotoiminnan Keskusliitto, Mariankatu 12 A 13, 00170 Helsinki puh: 90-176 633.

Toimistot muualla Suomessa: Tampere: Rautatienk. 20, 33100 Tre, puh: 931-114 253.

Seinäjoki: Kauppak. 5, 60100 SNJ, puh: 964-142 427 Jyväskylä: Kauppak. 27 B 23, 40100 JKL, puh: 941-15 502 Joensuu: Rantak. 7, 80100 JNS, puh: 973-21 433 Rovaniemi: Lähteent. 12, 964 00 ROI, puh: 960-16 780 Italiasta kuuluu vuoden alkajaisik­ si huonoja uutisia. Noin puolitoista vuotta sitten Italiassa tehtiin päätös eläinkokeiden huomattavasta rajoit­ tamisesta ja rahoituksen lopettami­ sesta. Marraskuun lopulla Italia liit­ tyi Strasbourgissa Euroopan neuvos­ ton asiaa koskevaan konventioon, jo­ ten viimeisen puolentoista vuoden aikana olleet rajoitukset lakkaavat ja tilanne palautuu ennalleen. Joka ta­ pauksessa Italian rajoitukset olivat hieno esimerkki siitä, miten asioita voidaan muuttaa. Eläinkokeiden vas­ tustajat eivät taatusti hellitä — Ita­ liassakaan!

Oulun yliopisto ilmoitti marras­ kuun lopulla Kaleva-lehdessä osta­ vansa rajoitetun määrän täysikasvui­ sia kissoja. Kyseessä oli farmakolo­ gian laitos ja kissat hankittiin veren­ kiertoon liittyvää tutkimusta varten.

Ilmoituksen johdosta tuli toimis­ toomme monta järkyttynyttä puhe­ lua. Eräs henkilö oli soittanut myös Oulun farmakologian laitokselle ja tiedustellut asiasta tarkemmin. Hä­ nelle oli ilmoitettu, että ostettavien kissojen tulee olla tottuneita ihmi­ seen, että niitä voidaan käsitellä. Ko­ tikissoja, siis. Kissakiintiö oli kuuKÄÄNNÄ 33

lemma saatu suht helposti täyteen.

Niitä kissanomistajia riittää, jotka ovat valmiita myymään lemmikkinsä eläinkokeisiin. Vai olivatkohan kaik­ ki myyjät sittenkään omistajia? Jär­ kyttävää on, että tällainen on vielä sallittua Suomessa. Uudessa koeeläinasetuksessahan määrätään, et­ tä koe-koirien ja -kissojen tulee olla tavoitekasvatettuja. Asetus tuli voi­ maan viime vuoden alussa, mutta tä­ m ä asetuksen kohta vasta 90-luvun alussa. Niin kauan voivat laitokset ostaa vaikkapa kotikissoja kuten O u ­ lussa. Eri asia on, miten tämä sopii jo vuoden voimassa olleen asetuk­ sen henkeen. *

*

*

Raha-asia-aloitteita eduskunnassa: Tarja Halonen (dem.): 150.000 mar­ kan määrärahan osoittaminen lääkelaboratoriolle eläinkokeille vaihtoeh­ toisten menetelmien tutkimiseen ja 150.000 m k osoittaminen eläinsuojelutyön valtionapuun.

G.C. Ehrnrooth (pop): 70.000 m k li­ säys Koe-eläinten Suojelu ry:n saa­ maan valtionapuun.

Mats Nyby (dem): 100.000 mk:n määrärahan osoittaminen eläinko­ keista muihin tutkimusmenetelmiin siirtymistä koskevaan tutkimukseen.

Ympäristöministeri Matti Ahde kä­ vi alkutalvesta puhumassa Pietarsaa­ ressa turkistarhauksesta. Hänen sy­ däntään olivat lähinnä turkistarhaa­ jien taloudelliset ongelmat ja hän an­ toi täyden tuen paljon puhutulle tar­ hauksen korkotuelle. Tämän korko­ tuenhan maksavat tavalliset veron­ maksajat: meidät pakotetaan tuke­ maan eläinrääkkäystä myös turkis­ tarhoilla (eläinkokeiden ja tehotuotannon lisäksi). Kummallista, että ympäristöministeri ei puhunut sanaakaan turkistarhojen aiheutta­ mista suunnattomista ympäristöon­ gelmista ja eläinrääkkäyksestä, jota tarhoilla ilmenee paljon. *

*

*

Vuoden alusta tuli voimaan uusi eläinsuojeluasetus. Uutta siinä oli to­ sin vain muutama asia — hyvä silti että muutettiin edes ne. Koiraa saa alkaneen vuoden alusta pitää kytket­ tynä vain käytössä olevan asuinra­ kennuksen välittömässä läheisyy­ dessä. Koiran liikkumavaran vähimmäismitat juoksulangassa ovat edel­ leen 10 metriä (pituus) ja 2 metriä (si­ vusuunta). Alle vuoden ikäistä koiraa ei saa pitää kuin tilapäisesti ulkona paikalleen kytkettynä. Turkiseläinten lopettamista koskevia säännöksiä tiukennettiin. Minkkiä ei enää saa lo­ pettaa niskan murtamisella ilman edeltävää tainnuttamista. Tainnutta­ minen saa tapahtua nukutusaineel­ la, välittömästi tainnuttavalla sähkö­ virralla tai lyömällä eläintä päähän niin, että se heti taintuu. Mitenhän on nahkoitusaikana, kun eläimiä kii­ reellä teurastetaan: sattuukohan 34

tainnuttava isku oikeaan kohtaan, onko tällaisen tainnuttamisen hallit­ sevia ihmisiä ohjaamassa jne.?

Viime numerossamme oli valitet­ tavasti Ruohonjuuren vanha osoite ja puhelinnumero. Tässä uudet: M a n ­ nerheimintie 13 A (myymälä), puh: 90-406 927.

Suomeen on perustettu CIVIS:n osasto. CIVIS on kansainvälinen tie­ teellinen informaatiokeskus, joka vastustaa eläinkokeita. Sen pääma­ ja on Sveitsissä. Lisätietoja CIVIS:stä antaa: Per-Erik Pettersson, Karhun­ katu 4 F, 33530 TRE, p. 931-550 246. ★

★

★

★

★

★

★

A lueosaston perustam inen Alueosaston perustamiseen tarvi­ taan vähintään kolme täysi-ikäistä ih­ mistä. Alueosastolle muodostetaan johtokunta, jossa tulee olla puheen­ johtaja, sihteeri ja varainhoitaja. Lo­ put toimivat johtokunnan jäseninä.

Johtokunnan ulkopuolelta tulee hankkia kaksi täysi-ikäistä tilintar­ kastajaa.

Alueosaston tulee: — pitää kirjanpitoa rahaliikentees­ tään — tehdä vuodenvaihteessa tilinpää­ tös — laatia vuoden alussa tulo-menoarvio________________________

K oe-eläinten suojelu ry:n alu eo sasto t/ yhdyshenkilöt: Esbo: Pamela Wickström, Hansav.

26, 02780 Esbo, tel. 90-811 240 (svenska krets) Haukipudas: Tiina Ahokas, Hepokj., 90830 H A U K I P U D A S Humppi: Minna Kupari, PL 69, 77601 SUONENJOKI Joensuu: Raili Könönen, Sukkulat.

10 b B1, 80260 JNS, puh. 973-30 990 Jyväskylä: Jaana Raitio, Siität. 1, 41900 PETÄJÄVESI Kajaani: Raija Manninen, Soidink. 14 E 31, 87500 KAJAANI, p. 986-39 290 Kalajoki: Kirsi Ridell, Tapiont. 6 A 12, 90570 O U L U Kokkola: Virva llvesvaara, Pormestarink. 34, 67100 KOKKOLA, p. 96813 738 Kouvola: Sakari Haikala 45330 Harju Kymi: Anu Tikka, Vuorik. 39, 48720 KYMI, puh. 952-81 667 Kyröskoski: Minna Nikkilä, Simpukkat. 8, 39200 KYRÖSKOSKI, p. 931715 201/584 Lahti: Anita Louhijoki, Viipurin vältät.

11 B 21, 15150 LAHTI, p. 918' 522 550

LAHJOITUSLISTA Pirkko Tolvanen 50,— , Eija Vainio 50,— , Senja Hyvärinen 100,— , Nina Liski 100,— , Merja Ala­ talo 70,— , Kirsti Korhonen 100,— , Maarit Kar­ hu 100,— , Maarit Hartikainen 50,— , Sari Rönk­ kö 25,— , Päivi Kuuluvainen 50,— , Anne Luhan­ ka 50,— , »Räpyläliitto»/R.P.L 70,— , Lahja Kajasilta 150,— , Lea Hurmerannan kp 2399,88,— , S. Lepistö 25,— , Olli ja Sari Eronen 100,— , Hilk­ ka Ahonen 25,— , Marjo Anttila 150,— , Tarja Heinonen 100.— , Rauni Terho 10,— , Päivi Pa­ jukanta 125,— , Kitty Längström 20,— , Kirsti Leisto 200,— , Johanna Ronkainen 50,— , Sissi Könönen 20,— , PL 120,— , Reijo Valtasaari 30,— , Hannu Hypen 200,— , Aune Rimpiläinen 50,— , Tuure Toivikko 100,— , Päivi Montonen 30,— , Marianne Koljonen 50,— , Anita Viitanen 50,— , Benita Karlsson 100,— , I. Jokiranta 200,— , Rauno Särkivuori 50,— , Pirkko Patanen 50,— , Tamara Vasiljeva 40,— , P. Vuoksi 2000,— , I. Haavisto-Kurittu 280,— , Mirja Ijäs 40,— , T. Pitkänen 50,— , Kaisu Nurmi 300,— , Kirsi Aaltonen 20,— , Pälkäneen alueosasto 229.30,— , Erja Kärkkäinen 50,— , Paula Airasto 100,— , Nuorisoryhmän puistotemp.

374.05,— , Kyllikki Närhi 30,— , Veli-Pekka Hei­ nonen 40,— , Nina Noronen 10.— , Teijo Hongis­ to 40,— , Mervi Valo 50,— , Mona Flythstöm 100,— , Marianne Strandström 50,— , Johanna Sirviö 60,— . S-R. Raja-Alho 200,— , Aili Hiltunen 20,— , Eläinsuojeluliitto T. Ahokas 20,— , Jaa­ na Savolainen 50,— , Tuija Lihtonen 600,— ^ ^ Riikka Sihvola 50. — . Marja Manninen 25 Tuntematon 82,— , Marketta Rajala 50,— , S i ^ ^ ^ pa Tuominen 100,— , Tuula Hadi 50,— , Peter von VValzel 200,— , Hilding Hästesko 200,— , Kyllikki Nurmi 100,— , Galina Nuorvala 35,— , Terttu Aulanko 120,— , H. Sahlberg 60,— , V. Hepokoski 10,— , J. Mäkinen 200,— , Ilona Arneva 100,— , Anssi Haapala 100,— , I. B. Marguerita Alftan 600,— , Helga Kilpinen 100,— .

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE Killi-kissa 77,60, H Sahlberg 100,— , A. Leivo 30,— , A. Laine 60,70, M. Varjos-Malmström 150,— , A-K. Mäkinen 1000,— , S. Peltomaa 200,— , K. Forsström 100,— , L. Carrell 600,— , A-L. Rosendahl 250,— , P. Alrio 50,— , K. Heino­ nen 80,— , Eeva Kilpi 1000,— , M Metso 100,— , L. Laakso 500,— , M. Mellanen 50,— , J. Heldt 500,— , I. Björkelund 100,— , K. Tukiainen 50,— , G. Räisänen 50,— , A. Kainulainen 1000,— , A Turunen 100,— .

Lappeenranta: Sari Kupiainen. Vuokonk. 15, 53810 LPR. puh. 95327 795 Miehikkälä: Ulla Jarva, Hauhia, 49700 MIEHIKKÄLÄ g Mänttä: Anne Lahtinen, Koskelan " 21, 35800 MÄNTTÄ, puh. 934412 239 Punkalaidun: Tiina Pakkanen, Urjalant. 25, 31900 P U N K A L A I D U N Pusula: Irma Teikari, 03850 PUSULA, puh. 913-66 236 Oulu: Kirsti Leisto. Raivaajant. 18, 90140 O U L U Rauma: Sari Kivilähde, Lehtikuusent.

9 A 1, 26130 R A U M A Luumäki: Maarit Salmi, PPA 1/Salmi, 54500 TAAVETTI Turku: Tarja Lehtinen, Mäntysaari, 21330 PAATTINEN, puh. 921472 062 Uusikaupunki: Mona Toivonen, Saarnisto, 23500 U:KI, puh. 922-23 024 Vaasa: Kristina Räback, Rastaankj. 8, 65230 VAASA, puh. 961-212 421 Vihti: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh. 91373 955 Ylitornio: Kaisu Niska, Käpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO

Oulun alueosaston tied otu ksia Kokoonnumme joka kuukauden I tiistai keskustan nuorisotalolla (ent. paloasema) klo 18— 20.

Alueosastomme järjestää tänä vuonna 2 kilpailua. Kilpailut alkavat heti lehden ilmestyttyä ja päättyvät seuraavasti: kirjoituskilpailu 31. 5. 87 ja myyjäistavarakilpailu 30.9.87. Pal­ kintoina on mitä lahjoitukseksi saa­ daan (mm. WSOY:n lahjoittamat kir­ jat). Palkinnot julkistetaan helmikuun kokouksessa.

• \0 ^

KILPAILUN SÄÄNNÖT/OHJEET: a) Kirjoituskilpailu — kirjoituksen sisällön tulee olla eläinsuojeluhenkinen (myös muut kuin koe-eläinjutut ovat erit^ täin tervetulleita) P- avoin myös ei-jäsenille — kaksi ryhmää: I alle 18 vuotiaat II yli 18 vuotiaat — parhain ryhmästä palkitaan, mui­ den kilpailijoiden kesken voitot arvotaan — kirjoitus tulee varustaa nimimer­ killä ja ryhmätunnuksella. Kirjoi­ tusta tulee seurata suljettu kirje­ kuori, jonka päällä on nimimerk­ ki ja sisällä tarkat henkilötiedot.

— arvostelun suorittaa 1— 2 ulko­ puolista henkilöä ja allekirjoitta­ nut — kirjoitukset voi palauttaa kerhoilloissa tai lähettää allekirjoitta­ neelle — kirjoitusten määrää kilpailijaa kohden ei ole rajoitettu b) — t "

Myyjäistavarakilpailu tarkoitus valmistaa myyntitavaroita tulevia myyjäisiä varten keinoturkiksesta, kankaasta, langas­ ta, puusta jne (mm. erilaisia eläinhahmoja, mollamaijoja, jouluko­ risteita, liinoja jne.)

— El SUKKIA ja LAPASIA, koska ne eivät käy hyvin kaupaksi!

— kunkin osallistujan tulee valmis­ taa vähintäin 3 myyntitavaraa — suurimman vaivan nähnyt kilpai­ lija palkitaan, muut palkinnot ar­ votaan — nimimerkki tavaroihin ja suljettu kirjekuori mukaan kuten edellä — ei ikäryhmäjakoa Kun kilpailukirjoitukset ja -tavarat on tehty, niin virkatkaapatai kutokaa 12 (cm) x 12 (cm) »patalappuja». Tar­ koitus on nimittäin valmistaa 1 tai useampi tilkkupeitto syksyn arpajai­ siin palkinnoksi. Tilkkupeittomateriaalin tulisi olla allekirjoittaneella syyskuun loppuun mennessä.

Koe-eläinsuojeluterveisin Kirsti Leisto, Raivaajantie 18, 90140 Oulu, p. 981-330 578.

ALE — ALE — ALE GOLLEGE-PAITA, 80 mk (ennen 120,— ) rinnassa yhdistystunnus värit: musta (koot S ja XXL) harmaa (koot S, M, L, XL, XXL) hiekka — »— vaal.sin.

T-PAITA, 35 mk (ennen 50 mk) rinnassa yhdistystunnus värit: valkoinen (S, M, L, XL, XXL) sininen (S, L, XL, XXL) PIKEE-PAITA, 60 mk (ennen 65,— ) teksti »Vastustan eläinkokeita» värit: turkoosi ja keltainen koot: S — XL (koko M puuttuu) PIPO, 30 mk (ennen 35,— ) värit: valkoinen ja vihreä teksti: yhdistyksen nimi RINTANAPPI »Eläimet pois sirkuksista» 3 mk (ennen 6,— ) AUTOTARRA »Vastustan eläinkokeita» pituus 48 cm, 3 mk (ennen 5,— ) KORTTEJA Nyt kaksi korttinippua yhden hinnalla eli kympillä saat 20 korttia!

UUTUUS! VALKOINEN, VÄLJÄ T-PAITA, KOOT L JA XL TEKSTI »VIOLENCE FREE SCIENCE» HINTA: 60 MK + POSTIKULUT HUOM! RAJOITETTU ERÄ!

JÄLJELLÄ VIELÄ PIENI ERÄ AIKUISTEN VERRYTTELYASUJA KOKOA XL, HINTA 180 MK. TILAA PIAN, JOS HALUAT SAADA OMASI! HUOM! Laita aina tilauksiin selvästi kappalemäärä, nimi, osoite, tuotteen koko ym. tiedot. Näin saat varmasti haluamasi tuotteen.

35

JOUKKOJULKAISU

O STA T U O T T E IT A M M E -

ESITTEET

VERRYTTELYASU (College-paita ja -housut), Koot: S, M, L, XL, hinta 180,— kpl .............. koko lasten koot: 110— 160 cm, 150,— kpl .............. koko väri: oranssi .................................. painatus: koiran kuva ja te ksti »Ei eläinkokeille» housuissa te ksti »Animalia»

tilaan kpl

C O LLEG EPAITA koot: S — XL, hinta 125,— lasten koot 110— 160 cm , 95,— väri ja painatus: kts. verryttelyasu

kpl ............... kpl ..............

koko............. koko.............

YHDISTYKSEN RINTANEULA, hinta 50,— hopeaa, eläinryhm ä kohokuviona

kpl.. ...............

KIRJA »Kani ei osaa itkeä», hinta 40,— Uma A altosen kirjo itta m a lasten- ja n u orten kirja

kpl ...............

PUHELINMUISTIO hinta 15,— kannessa yhdistyksen nim i ja puhelinnum ero sekä te ksti »Vastusta tu ska llisia eläinkokeita!»

kpl ...............

TARRA, hinta 5,— pyöreä tarra, halka isija 10 cm te ksti »Vastusta tu s k a llis ia eläinkokeita»

kpl.................

KYNÄ, hinta 6,— kuulakärkikynä, punainen te ksti: yhdistyksen nim i ja puh.

kpl.................

KYNÄ, h in ta 3,— kuulakärkikynä, te ksti »Auta kärsiviä eläimiä»

kpl.................

POSTIMERKKILAJITELMA, hinta 25,— 80 suom alaista m erkkiä 80 u lkom a ista m erkkiä

TUE T O IM IN T A A M M E

................. »Vapauta eläim et eläm äntavallasi» E läinkokeita Suom essa ..................

Eläinkokeet lääketieteessä ..................

Eläinkokeet syöpätutkim uksessa ..................

Eläinkokeet psykologisessa tu tkim u kse ssa ..................

V aihtoe htoja eläin koke ille.................................................. ..................

O piske lijae site....................................................................... ..................

K osm e tiikka te ollisu ude n eläinkokeet (mukana lis ta n iistä valm istajista , jo tka eivät testaa tuo tte ita a n elä im illä ..................

— Jou kkoe site (esim. postila atikkojake luu n) .................

— Y le ise site e läin suo je lusta.................................................. ..................

— Turkistarhausesite................................................................ ..................

— Vihkonen »Näkökohtia eläinkokeista, .................. lä htöko htia keskusteluun» — Y hdistyksen säännöt..............................................................................

— J u lis te »Hyväksytkö kidutuksen» ..................

— J u lis te »Täytyykö kauneuteen liitty ä julm uutta» ..................

— Tilauskaavakkeita....................................................................................

— Jäsenm aksulom akkeita .........

— L a h jo itu sp a n kkisiirto ja ..........

Y llä lu e te llu t e sitte e t ja ju lk a is u t ovat ilm aisia, m utta toivom m e t i­ laajan maksavan postim aksun. Tilata voit m yös puhelim itse: 90-736 113.

— — — — — — — —

AV-VÄLINEET

— Dia-sarja (36 kuvaa eläin koke ista selityksineen) — Kuvanäyttely (20 eläinkoekuvaa teksteineen, sopiva kirjastojen, koulujen ym. ilm o itu sta u lu ille ) — V id e o film i e läin koke ista ja vaihtoe htom e nete lm istä(» S uffe r the ADRESSI, hinta 20,— (o n n itte lu ih in ym.) kpl.. ...............

Animals», suom. äänitys, n. 25 m in., VHS) KIRJEENSULKIJ AM ERKIT, hinta 10,—/arkki — V id eo film i eläinkokeista ja lääketieteestä, m onipuoliset ja laajat arkissa 20 m erkkiä ja neljä eri a ihe tta arkkia perustelut sille, m iksi eläin koke ita ei tarvita (»Progress VVithout Päin», suom . äänitys, 2 x 30 m in., VHS) KIRJEENSULKIJAMERKIT/BREVMÄRKE, hinta 6,—/arkki — V id e o film i, joka on kuvattu sataa a m erikkalaisissa la bo ratorio is­ pyöreä punainen m erkki, 35 kpl/arkki sa (ei su o site lla lapsille, engl. ääni, m ukana seuraa suom. ääni­ te ksti: »Vastusta tu s k a llis ia eläinkokeita» arkkia kasetti, n. 15 m in., VHS) »Stoppa plägsam m a djurförsök» kartor — V id e o film i Pennsylvanian ylio p isto ssa tehdystä aivovammatutkim uksesta apinoilla, film i tu tk ijo id e n kuvaama, elä in su o je lija t RINTANAPIT/ROCKMÄRKE, hinta 6,— saivat film in käsiinsä m urtautum alla kyseiseen laboratorioon — yh d istystu n n u s (eläinryhm ä) kpl.. ............... (engl. ääni, n. 20 min., VHS) — »Ei eläinkokeita» (kissan kuva) kpl.. ...............

— V id e o film i apinanpoikasesta, jo n ka eläinten vapautusryhm ä — »Anna eläinten elää, valitse tekoturkki» kpl.. ............... pelasti psyko lo g isista n ä ön riistoko keista keväällä -86 K alifor­ — »Stoppa plägsam m a djurförsök» kpl................. niassa (engl. ääni, VHS) RINTANAPIT, hinta 10,— Av-materiaalin laina-aikaon 1— 2 viikkoa tilanteesta riippuen. L a in S P »Animal Liberation — Humane Liberation» kpl................. maksaa p o stiku lu t ja vastaa siitä, että lainam ateriaali palautetaan »Violence Free Science» kpl................. m oittee tto m assa kunnossa takaisin.

BILDEKAL, pris 10,— text: »Stoppa plägsam m a djurförsök»

pussia pussia

s t ...................

REPPU A iku iste n reppu, hinta 75,— värit: m usta, harmaa, vaal. turkoo si, fuksian punainen kuva: kissa, alla te ksti »Vastustan eläinkokeita» (kts. ohessa) Lasten reppu, hinta 40,— (le ikkiko u lu ikä isille ) värit: vaal. punainen, kirkkaan sininen kuva: kissaperhe (kts. ohessa) PAPERIKASSI, h inta 1,50 mk ruskea, tukeva paperikassi painatus m olem m in puolin, te kstit: »Ei eläinkokeille!» (koiran kuva, yhdistyksen nim i ja osoite) ja »Tee jo ta in kaunista: käytä ko sm e tiik­ kaa, jo ta ei testata eläim illä»

SVENSKSPRÄKIGT MATERIAL: — B roch yrom föreningens m älsättn in garo ch ve rksa m h e t st.

— Häfte »Synpunkter pä Vivisektion» (utgängspunkter fö r d isku s­ sion) st.

— D jurförsök i Finland 1984— 86, du p lica t — Dia-serie om d jurförsö k (36 b ild e r med svensk text, länas ut för tvä veckor i taget) Om du vill ha mera om fattande svenskspräkigt material, var sä vänlig och kontakta värt kansli. M aterialet fäs gratis, men vi önskar att beställaren stär fö r postavgifterna.

TILAUS Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon, Mäkelänk. 8, 00550 Hel­ sinki. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse. Toimitamme yli 30 mk:n tilaukset POSTIENNAKOLLA. Lähetyksiin lisätään postitus- ja pakkauskulut. Merkitse vaatetilauksiin mahdollisimman tarkat kokotiedot sekä mahdollinen värivaihtoehto. Muistathan ilmoittaa myös nimesi ja osoitteesi!

TILAAJAN/BESTÄLLARENS: NIM I/N AM N ...................................

OSOITE/A DRESS ..........................

POSTINUMERO/POSTNUMMER