Animalia 2/1987

2/87

AN IMALIA K O E -E L A IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI

2/87

IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N Vastaava toimittaja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063 Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkanen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen T aitto: Raili Vesanen Maksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit.

PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 Toimiston osoite M äkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 10— 18 m uina arkip. 9 — 17

22.

vuosikerta

SISÄLLYSLUETTELO P ääkirjoitus .......................................

Kansainvälisen koe-eläinten päivän ohjelm aa ............................................

M edisiinaa vai m urhaa .................

Uusi puheenjohtaja ........................

Tehotuotantoa elävillä koneilla ..

Ei elintarvikkeiden säte ilyttäm ise lle Vegetus — id u t .............................. Älkää syökö n a h k ia is ia .................

V astustatko härkätaisteluja? . . . .

Ei pandoja Korkeasaareen ...........

Koe-eläinten Suojelun Säätiö esitte­ lyssä ....................................................

O soitteenm uutoskaavake .............

Info ......................................................

A m erikkalaista e lä in s u o je lu a P o im ittu a ............................................

Terveen elämän hakem isto arvostel­ tavana ..................................................

Lahjoitukset .....................................

L u k ija lt a ..............................................

U u tu u stu o tte ita ..............................

Toimiston hoitaja Jonna Takkunen

RAILI VESANEN VASTAAVA TOIMITTAJA ANSVARIG REDAKTÖR

3 5 6 7 8 10 11 12 12 12 14 15 16 18 19 20 20 21 23

Eläim et saattavat tulla m a in io sti to i­ meen keskenään, vaikka eivät olekaan ihan samaa lajia. Näiden ystävysten m yötä to im itu s toivottaa ilo is ta ¡a kau­ nista kevättä ja kesää ka ikille lu kijo ille .

Jan un, Sasun ja A t en ik u is ti Vappu Pellinen.

O

*

Tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori

Kym m envuotias koiran i Nanda ja pari­ vuotias kissa po ikan i V altteri tykkäävät toisistaan. Ne viihtyvät keskenään, viestivät eläinm aailm an ju ttu ja to is il­ leen. H ilja kkoin ne saivat seurakseen vielä pienen h e itte ille jä te tyn kissatyttösen. Kuvan o tti emäntä.

Puheenjohtaja Päivi V iinikainen R iistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 583 473 Jäsenmaksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen Mainokset Raili Vesanen Puh. 484 063 llmoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 15. 8. -87.

Vammala 1987 Vammalan Kirjapaino Oy

2

YHDESSÄ

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel­ mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to­ teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista mene­ telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek­ si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit­ taa myyntitoimintaa.

V

6

*

YHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI S EU RAAVIA YRITYKSIÄ/YHTEISÖJÄ TUESTA OLIVETTI FRANTSILAN YRTTITILA REFORMI KESKUS KASVISRAVINTOLA MUNAKUNTA HEINON TUKKU LEIVISKÄINEN K.Y. E-AAKKOSET KENNELLIITTO SAARIOIN EN O.Y. PIISPANRISTIN MEHUASEMA K.Y.

Väitetään, että kissa ja koira ovat verivihollisia. »Tappelevat kuin kissa ja koira», sanotaan ihmisistä, jotka eivät tule toimeen keskenään. Ylei­ nen käsitys lienee, etteivät nämä »veriviholliset» todella tule juttuun keskenään. Käsitys sattuu olemaan väärä.

Tätä kirjoittaessani sängylläni loikoilee kolme karvaista olentoa: kak­ si kissaa ja yksi koira. Ne nukkuvat lähekkäin, sulassa sovussa. Tuhahtelevat uniaan lämpimästi toistensa kuonoihin. Ne eivät vain tule toimeen keskenään, vaan ne ovat ystävyksiä.

Aikaisemmin koirallani oli kaniiniystävä; ne olivat erottamattomat. Ihmi­ set kyselivät aina, että eikö se koira syö sitä kania. Kun kani kuoli, koira ei nukkunut koko yönä eikä syönyt seuraavana päivänä. Se suri. Se su­ ri,sillä se tiesi ystävänsä poismenos­ ta, vaikka tuona yönä kaniini oli aivan muualla, maalla kilometrien päässä.

Erilajiset eläimet, eläessään kes­ kenään, saattavat oppia toisiltaan jo­ pa lajilleen kuulumattomia ominai­ suuksia. Koira voi esimerkiksi oppia kehräämään kuin kissa. Kun katselen omia eläinystäviäni,näen, että niiden välille syntyy jotakin uutta — yhteis­ ymmärrystä ja kunnioitusta. Kissani ovat jollakin selittämättömällä taval­ la E N E M M Ä N kuin kissoja ja koirani enemmän kuin koira. Ne ikäänkuin ri­ kastuttavat toisiaan, menettämättä silti yhtään omasta olemuksestaan.

Myös ihmisten välille, olivatpa he kuinka erilaisia tahansa tai vaikka eri rotua, voi syntyä jotakin kaunista.

Heidänkin välilleen syttyy yhteisym­ märrys ja kunnioitus — rakkaus. Y m ­ märtämys syntyy siitä, että asettuu toisen asemaan ja on hetken aikaa kuin tuo toinen, menettämättä silti it­ seään.

Tuhansien vuosien ajan saman­ mieliset ihmiset ovat liittyneet yh­ teen ja perustaneet yhteisöjä, liitto­ ja, yhdistyksiä, järjestöjä milloin min­ käkin aatteen alle. Yhdessä olemme voimakkaampia. Nykyään, kun niin monet vaarat uhkaavat elämäämme ja terveyttämme, yhdistyksiä perus­ tetaan turvaamaan olemassaoloam­ me. Yhä useammat ovat heränneet puolustamaan ja suojelemaan maaäitiämme, joka on vaarassa tyystin tuhoutua holtittoman käytöksemme takia.

Kaikenlaiset kansalaisjärjestöt pi­ tävät omia kokouksiaan ja jakavat omia tiedotteitaan, keräävät jäseniä ja järjestävät tempauksia. Näin on hyvä. Mutta olisiko jo aika kehittää e n e m m ä n yhteistoimintaa ERILAIS­ TEN järjestöjen kesken? Niinkuin eri­ laisten eläinten välille tai erilaisten ihmisten tai eläinten ja ihmisten vä­ lille — niin samoin myös eri yhdis­ tysten välille voi syntyä yhteisym­ märrystä ja yhteistoimintaa. Hedel­ mällistä kanssakäymistä, joka edis­ tää kaikkien mukanaolevien yhdis­ tysten oma a asiaa ja lisäksi jotakin uutta, yhteistä. Mikä suunnaton voi­ m a tuossa uudessa piilee!

Jos yhdistys keskittyy vain yhteen asiaan, näkemättä muita, se saattaa kuivettua, tukehtua. Vuodesta toi­ seen pyöritellään kenties vain samo­ ja vanhoja asioita, eikä raikkaita uusia ideoita pääse syntymään. Oli­ si osattava olla avoin kaikelle uudel­ le, unohtamatta kuitenkaan o maa asiaansa. Jos löytyy valmiutta työs­ kennellä mitä erilaisimpien yhdistys­ ten kanssa, voi yhteistyöstä kehittyä kaunis kauppa, jossa sekä antaa että saa. Ja se tärkein — idea — leviää eteenpäin. Kampanjamme Vapauta eläimet elämäntavallasi pyrkii juuri tähän.

O m a n yhdistyksemme luontevista yhteistyökumppaneista mainitta­ koon EVY, Luontaisterveyden liitto, Luonnonsuojeluliitto, muut eläinsuo­ jeluyhdistykset, Terveydenhoidon va­ linnanvapaus, luontaistuotekaupat ym. Mutta ei pidä unohtaa rauhan­ puolustajia, antroposofeja tai Ananda margaa, jotka tuovat syvyyttä eet­ tisiin katsantoihimme. Vaihtoehto­ liikkeinen ohella yhteistyö tutkijoi­ den ja lääkäreiden sekä eläimiä syys­ tä tai toisesta kasvattavien kanssa on tietenkin ensiarvoisen tärkeää.

Yhteistoiminnalla on e n e m m ä n voimaa kuin yhdellä pikkuruisella jär­ jestöllä. Ajankohtaiseksi on nyt noussut esim. elintarvikkeiden säteilytys. Yli neljäkymmentä kansalais­ järjestöä vaatii säteilyttämisen kiel­ tämistä Suomessa. Asetus, joka sal­ lisi aluksi vain mausteiden säteilyt­ tämisen, on tällä hetkellä lausunto3

Kun taas uusiopaperikilo vie puuta — ei yhtään (vaan jätepaperia), vet­ tä korkeintaan 1,8 kuutiota ja ener­ giaa 2 750 kilovvattia.

M e haluamme painattaa Animalian uusiopaperille, vaikka se maksaakin vähän e n e m m ä n rahaa. Mutta m e säästämme tulevaisuudelle jotakin moninkertaisesti arvokkaampaa kuin raha. Kirjailija Paavo Haavikko on kir­ joittanut: »Maailmassa ei ole mitään informaatiota joka olisi sille painetun paperin arvoista, koska se paperi on tehty puusta, maailman keuhkoista.»

Kolme karvaista alkavat heräillä.

Yksilöiden välinen yhteistyö pääsee alkuun. Siinä pestään ja putsataan korvia, silmiä — mieluummin toisten kuin omia. Veriviholliset hellivät toi­ siaan. Katsovat sitten kaikki minuun, silmissään ystävällisiä kysymyksiä ja vastauksia. Väitetään, ettei ihminen osaa eläinten kieltä eikä eläin ihmis­ ten. Pitäneekö paikkansa...?

TILLSAMMANS Det sägs att hunden och katten är dödsfiender. »De släss som hund och katt», säger man o m människor s o m inte kan k o m m a överens med varandra. Den allmännauppfattningen är att dessa »dödsfiender» faktist inte kan tala m e d varandra. Uppfattningen räkar vara fei.

Medan jag skriver detta ligger tre lurviga varelser pä min säng: tvä kattor och en hund. De sover nära varandra i gor sämja och puffar i sömnen vänskapligt varandra med nosarna. De inte bara kommer överens utan de är vänner. Tidigare hade min hund en kaninvän; de var oskiljaktliga. Folk frägare alltid o m inte hunden äter upp kaninen. När kaninen dog, sov hunden inte pä he­ ia natten och ät ingenting följande dag. Den sörjde. Den sörjde eftersom den visste att vännen var borta, trots att kaninen dä var pä anna ort flere kilometer ifrän.

Djur av olika art kan lära av varand­ ra tillochmed sädant s om är främmande för arten. En hund kan lära sig spinnasom en katt. När jag betraktar minaegnadjurvänner, ser jag att det mellan d e m har skapats nägot nytt — samförständ och respekt för den andra. Kattorna är pä nägot obegripligt sätt M E R A än kattor och hunden mera än en hund. Det är s o m o m de berikade varandras liv utan att förlora nägonting av sin egenart.

Aven mellan människor, oberoende av hur olika de är eller o m de rentav hör tili olika folkslag, kan nägot vackert uppstä. Det tänds sam­ förständ och respekt — kärlek. Förstäelsen uppstär genom att man sätter sig in i en annans Situation och dröjer kvar en stund utan att förlora nägot av sig själv.

Under ärtusenden har likatänkande förenat sig och grundat gemen­ skaper, förbund, föreningar, organisationer för än den ena än den and­ ra ideologin. Tillsammans är vi starka. Nu när sä mänga faror hotar värt liv och vär hälsa, grundas föreningar för att trygga vär existens. Allt flera har vaknat upp för att försvara och skydda vär jord som hotas att heit förstöras av människans besinningslösa framfart.

Olika organisationer häller sina möten och sprider sin information, samlar medlemmar och startar kampanjer. Det är bra. Men vore det inte dags att utveckla större samarbete mellan olikartade organisationer? Ef­ tersom samförständ och samarbete är möjligt mellan olika människor och mellan djur och människor sä künde det ocksä vara möjligt mellan olika organisationer. En fruktbar gemenskap som gynnar vars och ens egen sak och dessutom skapar nägot nytt gemensamt. Vilken otrolig styrka ligger inte denna nya tanke!

O m en förening koncentrerar sic^^ endast päen sak, kan den lätt petHI^^ fieras. Man sysslar kanske är efter är med s a m m a gamla saker utan att nya friska ideer kommer fram. Man bor­ de kunna var mottaglig för allt nytt utan att glömma det gamla. O m det finns beredskap att samarbeta med föreningar med vitt skilda strävanden, sä kan utbytet verkligen bli stört för alla parter och de viktiga ideerna sprids effektivare. Vär kampanj »Befria djuren genom ditt levnadssätt» strävade just tili detta. Heit naturliga samarbetspartners tili vär förening är EVY Luontaisterveyden liitto, Naturskyddsförbundet, de övriga djurskyddsföreningarna, Terveydenhoi­ don valinnanvapaus, affärerna som för naturprodukter m.fl. Inte att förglömma fredsförsvararna, antroposoferna, eller Ananda marga som alla fördjupar vär etiska grundsyn. Utöver alternativrörelserna är samarbetet med forskare och läkare samt m ^ j ^ d e m som pä ett eller annat sätt h W B med djur att göra mycket viktigt.

Samarbete ger mera styrka än en liten förening nägonsin kan ha. Besträlningen av livsmedel har nyligen aktualiserats. Överfyrtio organisatio­ ner krävde att det skulle förbjudas i Finland. Den förordning s o m tili att börja med endast skulle tilläta besträlning av kryddor, väntar som bäst pä sakkunniguttalande. Livsmedelsarbetarnas förbund var med o m kravet pä förbud och naturligtvis var även vär förening m e d bland de fyrtio organisationerna.

Livsmedlens besträlning sker med bl.a. radioaktiva gammasträlar som härstammar frän kobolt 60-eller ce­ sium 137-isotoper. De är kärnkraftsoch kärnvapenindustrins biprodukter eller avfall. Den som främst har fort fram besträlningen är betecknande

KOE-ELÄINTEN PÄIVÄ 87 TAPAHTUMAT HELSINGISSÄ: 21

-

24. huhtikuuta k u v a n ä y tte ly e lä in te n o ik e u k sie n p a a l u t a K iA ja k a h vila ssa , M annerheim intie 5.

25. huhtikuuta e lä in k ö ea ih ein en e lo k u v a e s ity s I llu s io n is s a , M annerheim intie 5, k lo : 12.15 j a 13.00.

25. huhtckuuta Koe.-elcu.ntin S u o jelu Ay: n In {¡orm aatio pió te. y lio p p ila s aukio H a {[/anhan edessä) k lo : 11

-

13.30 sekä

o p isk e lija k o k o u s y h d isty k se n to im is to s s a , Mäkelänk. 8.

Kokouksen aiheena " O p is k e lijo ille oikeus k i e ltä y ty ä elä in k o k eid en te k e m is e s tä " . Kokous alkaa k lo : 14.00.

T ie d u s te lu t y h d isty k se n to im is to s ta puh: 738 570

/

K ivivu on i

736 113 / Takkunen

*

*

*

*

*

TURUN ALUEOSASTO TIEDOTTAA:

*

perjantaina 24.4.1987

* *

$

Klo 18.00

*

*

YLEISÖTILAISUUS TAIMI II:SSA

* *

*

£ * * *

*

* *

Puutarhakatu 21 *

filmiesitys J

* Mukana eläinsuojeluvalvoja Anja Eerikäinen

*

*

* * *

* *

* *

$ *

*

* * *

*

* *

* *

***

TERVETULOA ***

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

t * *

kierroksella. Elintarviketyöläisten liit­ to on mukana vaatimassa kieltämis­ tä. Myös o m a yhdistyksemme on luonnollisesti noiden 40:n joukossa.

Elintarvikkeiden säteilytys tapah­ tuu käyttämällä m m . radioaktiivista gammasäteilyä, joka on peräisin ko­ boltti 60- tai cesium 137-isotoopeista. Ne ovat ydinvoima- ja ydinaseteollisuuden sivutuotteita tai jätteitä. In­ nokkaimmin säteilytystä onkin edis­ tänyt Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA, kuinkas muuten.

Säteilytetyt ruoka-aineet eivät ai­ heuta säteilyvaaraa niitä syöville ih­ misille (mutta ne lisäävät onnetto­ muuksien vaaraa ja aiheuttavat riske­ jä työntekijöille), mutta ruoka-aineis­ ta tuhoutuu vitamiineja ja aminohap­ poja. Lisäksi syntyy aineyhdistelmiä, joiden epäillään aiheuttavan syöpää.

Elintarvikehygienia vaarantuu, sillä säteilyttämällä voidaan jo pilaantu­ neita ruokia saattaa syötävän näköi­ siksi. Säteilyttämistä ei vielä pysty­ tä osoittamaan laittein ja testein, jo­ ten e m m e voi tietää onko jotakin ainetta säteilytetty tai onko sitä säteilytetty kenties moneenkin kertaan.

Tutkija Yrjö Mälkki VTT:stä totesi TV-uutisissa 5. 3., että säteilytyksen vaarattomuudesta ei voida tieten­ kään saada sataprosenttista var­ muutta, sillä ihmiskokeita ei ole voi­ tu tehdä — mutta tutkimukset osoit­ tavat, ettei minkäänlaista vaaraa ole.

No, tästä on olemassa erilaisiakin tietoja. Säteilytyksestä voit lukea li­ sää lehden sisäsivuilta. Merkillepan­ tavaa on, että säteilytyksen vaikutuk­ sia on mitä ilmeisimmin tutkittu eläinkokeiden avulla — ja tutkitaan yhä edelleen.

Käsissäsi oleva jäsenlehtemme on nyt painettu ns. uusiopaperille.

Uusiopaperi valmistetaan keräyspa­ perista. Näin ollen se säästää huo­ mattavasti puita, vettä ja energiaa.

Sen valmistusprosessi ei saastuta vesiä niinkuin puusta valmistettavan paperin. Uusiopaperia tuovat m a a ­ han Ruphonjuuri Oy ja Kirjateollisuusasiamisto. Paperi tulee Saksas­ ta, missä on nykyään pakko käyttää uusiopaperia useilla aloilla.

Entä Suomessa? Suomihan on pa­ perinvalmistajien luvattu m a a — täynnä vihreää kultaa. Ilmeisesti tä­ m ä n takia Suomessa ei olla vähää­ kään kiinnostuneita valmistamaan uusiopaperia itse. Pelätään, ettei mi­ kään m u u kuin hohtavan valkoinen paperi menisi kaupaksi. Sitäpaitsi metsäteollisuus on m a a m m e tär­ keimpiä elinkeinoja. Paperinvalmis­ tus on elintärkeää myös metsän­ omistajille; heidän etunsa yhtyvät teollisuuden alan kanssa. He halua­ vat paperia, jonka valmistukseen käy­ tetään puuta. Haluavat ilmeisesti niin kauan, kunnes metsät loppuvat.

Vertailun vuoksi: ensiluokkainen, täysin valkoinen kiillotettu paperikilo vaatii puuta 2 385 kg, vettä 440 kuutiota, energiaa 7 600 kilovvattia.

TILL SIDAN 6 4

5

FR ÂN S ID A N 4

nog den internationella atomkraftsorganisationen IAEA. De besträlade livsmedlen förorsakar inte strälningsskador pa de m s o m äter av d e m (men ökar faran för olyckor och äventyrar livsmedelsarbetarnas hälsa) men vitaminernaoch aminosyrorna i maten har förstörts.

Dessutom uppstär ämneskombinationer s o m befaras kunna förorsaka cancer. Livsmedelshygienen äventyras ocksä eftersom besträlningen kan fä redan förfarna livsmedel att se ätbara ut. Det finns ännu Inga tester eller apparater so m künde visa o m besträlning av livsmedel skett, varför vi inte kan veta o m en vara har blivit en eller kanske flere ganger besträlad.

Forskaren Yrjö Mälkki trän Statens tekniska forskningscentral konstaterade iTV-nyheterna den 5.3. att man inte kan vara hundraprocentigt säker pä att besträlningen är ofarlig efter­ s o m man inte har kunnat göra försök pä människor men att undersökningarna ändä visar att nägon fara inte föreligger. O m detta finns ocksä avvikande uppgifter. O m besträlningen

Aasirukan puolesta Luin lehdestä, että espan jalaises­ sa kaupun gissa järjestetään jo k a vuosi Tiestä, jo ssa van h a aasi a je ­ taan kaupungin h alki selässään kau pu n gin lihavin m ies. Aasin kaatuessa väsym yksestä, kau ­ pungin n uorukaiset tap pavat sen hyppim ällä sen p äällä. E sp a n ja ­ laiset eläinten su ojelijat yrittävät estää ju lm u u d en k erääm ällä ni­ m ilistaa parlam en tille, jo k a o t­ taa asian k äsiteltäväksi, jo s alle­ k irjo itu ksia on puoli m iljoo n aa.

L ö y ty isik ö kiireesti aloitteen ­ tek ijä ä nim ilistan kerääm iseksi m yös S uom esta? Lehdessä m ai­ nitun asian lisäksi m yös härkätaistelut pitäisi kieltää. En tie­ dä sa ak o toisen m aan asioihin sekaantua e läin rääkk äystap au ksissa, m utta onhan lu o n n on su o­ jelu k in m aailm an laaju ista to i­ m intaa.

Eläinten ystävä

kan Du läsa mera längre fram idetta nummer. Det bör observeras att besträlningseffektema heit säkert har undersökts m e d hjälp av djurförsök och att sä även kommer att ske ifortsättningen.

Vär Publikation s o m Du som bäst läser har tryckts pä s.k. returpapper.

Detta framställs av insamlingspapperoch framställningsproceduren är vatten- och energisnäl samt skonar skogen imotsatstill papperstillverkning av trä. Returpapper importeras av Ruohonjuuri A B samt Bokindustriagenturen A B frän Tyskland dar man numera är tvungen att i stor utsträckning använda returpapper.

Men hur är det här i Finland? Finland är ju pappersindustrins förlovade land — füllt av grönt guld. Tydligen är det därför man hos oss är ointresserad av att tillverka returpapper.

Man är rädd för att ingenting annat än skinande vitt papper har ätgäng.

Dessutom är skogsindustrin en av landets viktigaste näringar. Papperstillverkningen är livsviktig ocksä för skogsägarna; deras intressen är de s a m m a som papersindustrins. De vill

ha papper som tillverkats av trä och det vill de sä länge skogen räcker tili.

För jämförelsens skull: 1 kg förstklassigt heit vitt glättat papper kräver itillverkning 2 385 kg trä, 440 kubik vatten och 7 600 kilowat energi.

Till returpapper behövs inget trä (en­ dast avfallspapper) högst 1,8 kubik vatten och 2 750 kilowatt energi. Vi föredrar att trycka Animalia pä retur­ papper även o m det blir nägot dyrare.

Men vi sparar för framtiden det som är mycket värdefullare än pengar.

Författaren Paavo Haavikko har sagt: »Det finns ingen information som är värd pappret det är tryckt pä efter­ som pappret är gjort av träd — världens lungor.»

De tre lurviga varelserna börjar visa tecken att vakna. Samverkan mellan individerna kommer i gäng.

Man putsar och tvättar ögon och öron — heitre andras än egna. »Dödsfienderna» kelar med varandra.

Sedan betraktarde mig med ögonen fulla av vänliga frägor och svar. Det sägs att människor och djur inte talar varandras spräk. Kan det verkligen vara sä...? Æ

MEDISIINAA VAI MURHAA Helmikuun 12. päivänä kokoontui Lääketieteen kandidaattiseuran va­ paamuotoinen keskustelukerho. Sen olivat pääasiallisesti kutsuneet kool­ le farmakologian kurssille piakkoin menevät opiskelijat, mukana jo kurs­ sin käyneitä tovereitaan. Ervo Veste­ rinen ja allekirjoittanut oli kutsuttu Koe-eläinten Suojelun Säätiön edus­ tajina alustamaan keskustelua. Tilai­ suus oli kollegiaalisten vaitiolosään­ nösten alainen, lääketieteellinen ja suljettu, joten tyydyn toteamaan, ettäkeskustelu oli vilkasta ja opiskeli­ joiden kritiikki eläimien käyttöön opetustarkoituksessa varsin terävää.

Esitettiin myös, että opiskelijoilla tu­ lisi olla oikeus kieltäytyä osallistu­ masta eläinkokeisiin — myös katse­ lijoina. Videofilmien käyttöä kaivat­ tiin nykyistä enemmän. Esitettiin myös kysymyksiä siitä, ovatko eläin­ kokeet todella tarpeen opetuksessa.

K o z -z iä in tz n S a o jz ia ny ottaa, vaataan o h zin ta antaa k o ik z v ia n tm iiin to ja . Uimzt v o i kznätä znim. n a a d u ltin e liz p a p z n iiiz j a nz t a i z z t o i ­ m itta a yhdintykn zn to im in to o n 1. 6. 87 mznnzniä.

Lintan aikaan on hyvä l i i t t ä ä antaa k o ik zva -6e iity A ta ik k a ohzinzn i z h t i i z i k z .

H im iiin ta t to im ita rm z Espanjan ia u A iä k z ty itö ö n .

Joutuvathan opiskelijat uskomaan monia muitakin asioita, joista ei ole annettavissa kouriintuntuvaa esi­ merkkiä.

Hiukan vähemmälle huomiolle jäi solu- ja kudosviljely-, tietokone- tai muiden vaihtoehtoisten menetel­ mien liittäminen opetusohjelmaan, mutta siitä keskustellaan varmasti jatkossa.

Periaatteessa on tervehdittävä ilol­ la ja tyydytyksellä opiskelijoiden oma-aloitteista ja humaania liikeh­ dintää. Illan otsikko oli, sellaisena kuin se minulle esitettiin: MEDISIINAA VAI M U R H A A Sitä mietittiin ja sopii miettiä vie­ lä lisää. Paikalla oli Studentbladetin toimittaja, jonka raporttia aiheest^^ en ole nähnyt.

MARKETTA KARKINEN-JÄÄSKELÄINEN

Lämmin k i i t o ki mm z k o n ttiia h jo itu k iz n ta Oimo h J a iiiiiz iz k ä Paavo ja Eiko Rahikaiiz iiz .

Oi ka is u L e h t e m m e viime nu me r o o n oli p ä äs sy t p u ja ht am aa n va l i t e t t a v a virhe: Pia K i l p i s e n nimi oli jä än yt po is v u o s i k e r t o m u k s e s t a j o ht ok un na n jäseniä lueteltaessa. Hä n o n k u it en ki n o l l u t j o ht ok un na n jä se n e n ä v u od es a 1986 ja ja tk aa edelleen.

V h d iityk izn in ^ o -p ö ytä Hzin in k i-p ä ivä n ä 11.6.87 Enpianadin p u in to a a , Heiningt&iä.

Tuiz tapaamaan'.

HYVÄT JÄSENET JA MUUT YSTÄVÄT PÄIVI VIINIKAINEN KUVA: MARI MÄNTY

m

Koe-eläinten suojelu ry. on toimin­ nassaan saapunut taas eräälle virs­ tanpylväälle. Yhdeksän vuotta pu­ heenjohtajana toiminut Hanu jättää paikkansa, ja minun tulisi nyt koet­ taa täyttää se. Tehtävä ei ole helppo: ensin ajattelin, etten koskaan voi kasvaa Hanun harteikkaaseen po m p ­ paan, mutta sitten tulin siihen tulok­ seen, etten sitä yritäkään. Minun täy­ tyy pukea ylleni aivan o m a pomppa­ ni, sillä varmasti puheenjohtajan toi­ menkuva muuttuu uuden henkilön myötä. Toivottavasti vain se o m a pomppani, erilaisuudestaan huoli­ matta, on yhtä harteikas kuin Hanun on ollut!

Olen ollut aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa mukana 12 vuotta, jois­ ta yhdeksän johtokunnassa. Näihin uosiin mahtuu monia ylä- ja alamäiä, edistysaskelia ja takaiskuja.

Perspektiiviä uskoisin minulla näin ollen olevan yhdistyksen toimintaan nähden.

Yksityiselämässäni olen tuleva englannin ja ranskan opettaja: val­ mistun hiukan tämän lehden ilmes­ tymisen jälkeen. Olen myös 12-vuotiaan kääpiösnautseri Santran matte ja 7-vuotiaan samodoriuros Samon kummitäti (samodori = samojedi + labradori).

En kuitenkaan ole tässä toimin­ nassa mukana sen takia, että olen »eläinrakas» tai »eläinten ystävä».

Omaanhan nuokin ominaisuudet, mutta se ei ole vakaumukseni pää­ syy. Mielestäni toimintamme pohja on paljon laajempi: tätä aatetta voi kannattaa vaikka ei pitäisi eläimistä lainkaan.

Eläimillä on yhteiskunnassamme pelkkä välinearvo: ne nähdään hyö­ dykkeiden tuottajina ja koemateriaaTina, ja siksi tällaisen asetelman kri­ tisointi nähdään »tunnepitoisena hössötyksenä». Tuskin kukaan uskal­ taa julkisesti sanoa kannattavansa rotusortoa: sellainen ei kuulu sivis­ tyneen ihmisen ominaisuuksiin. Kui­ tenkin spesismin vastustajat leima­ taan omituisiksi tunteilijoiksi, vaikka sille ei ole löydettävissä sen vahvem­ pia eettisiä perusteita kuin rasismil­ lekaan.

Kyky kärsiä, tuntea kipua ja tuskaa on se kriteeri, johon meidän tulisi tarttua miettiessämme, tuleeko mei­ dän kohdella toista elävää olentoa ta­ saveroisena. Ja vaikka on vaikea ve­ tää tarkkaa rajaa eri lajien kivuntuntokykyjen välille, tiedämme että eläi­ met kärsivät samantapaisista asiois­ ta kuin me: kivusta, kylmästä, näläs­ tä, stressistä, jne. Näiden ominai­ suuksien ohittamiseksi ei riitä, että

M sanotaan, että vankeudessa elänyt eläin ei osaa kaivata muuta. E m m e ­ hän sano, että kehitysmaiden kurjis­ sa oloissa kasvanut lapsi ei osaa kai­ vata muuta, ja siksi häntä ei tarvitse auttaa.

Eläinten oikeuksien puolustami­ nen heijastuu myös asennoitumises­ sa toisiin ihmisiin: henkilö, joka tun­ nustaa muiden lajien yhtäläiset oikeudet, ottaa huomioon myös laji­ toverinsa ja suhtautuu heihin kun­ nioituksella. E m m e siis mielestäni ole eläinten parissa puuhaavaa jouk­ koa, joka ei välitä ihmisistä lainkaan.

Minutkin voi tavata vapaaehtoistyös­ tä Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten puhelimesta. Spe­ sismin tuomitseminen liittyy ylei­ seen elämän kunnioitukseen.

Kaiken yllä sanotun perusteella toivoisin, että saisimme yhdessä muutettua ihmisten asenteita siten, että he ymmärtäisivät eläinten oikeuksien tasa-arvoisen aseman ih­ misten oikeuksiin verrattuna. Ennen tällaista asennemuutosta ihmiset ei­ vät miellä aatteemme tärkeyttä eivät­ kä tutkijat lähde kehittämään eläin­ kokeet korvaavia menetelmiä. Ja kui­ tenkin tämä viimeksi mainittu seik­ ka olisi olennaisen tärkeää: Eläinkoetoimintaon eläinten hyötykäytön eh­ kä tärkein muoto, eikä sille ole eet­ tistä oikeutusta. Se on myös tieteel­ lisesti epäluotettava ja vanhentunut tutkimusmuoto, josta olisi asteittain luovuttava.

Haluaisin toimia teidän kaikkien kanssa yhteistyössä ja siksi aion ol­ la toimistossa teidän tavattavissan­ ne joka kuukauden viimeinen lauan­ tai klo 11.00— 15.00 kesä— heinäkuu­ ta lukuun ottamatta. Silloin voitte soittaa minulle tai tulla käymään.

Mukaan voi tulla myös talkootyöhän tekemään tietopaketteja, tms. Tär­ keintä olisi se, että yhdessä ideoi­ simme toimintaamme ja koettaisim­ m e ratkoa edessä olevia pulmia. Jos johtokuntalaisiakin ehtisi aina silloin tällöin paikalle, saisimme kokoon kunnon aivoriihen.

Tä m ä huhtikuun viimeinen lauan­ tai eli 25. 4. on poikkeus, sillä silloin toivon näkeväni mahdollisimman monia teistä elokuvateatteri Illusio­ nissa, klo 12.00, jolloin katselemme filmin ja voimme keskustella asiois­ ta. 24. päivähän on Kansainvälinen koe-eläinten päivä, jota m e vietämme sitten seuraavana päivänä.

YHTEISTYÖTERVEISIN, PÄIVI VIINIKAINEN

HYVÄT KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N JÄSENET! Yhdistyksemme on nyt asiantun­ tevampi, aktiivisempi ja suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kiitos jä­ senistön, johtokunnan ja työntekijöi­ demme. Itse olen ollut näiden vankkureiden vetäjänä liki 10 vuotta. Tä­ nä aikana koe-eläimet ja m u u eläin­ suojelu on valloittanut valtaosan vapaa-ajastani ja ajatuksistani. Vaik­ ka yhdistyksen puheenjohtajana toi­ miminen on monasti tuntunut kivi­ reen vetämiseltä, eläinten tuska on pitänyt minut aisoissa. Yhdistykses­ tä on tullut minulle läheinen ja rakas.

Nyt on tullut aika vaihtaa vetäjää.

Olen jo vuosia katsellut yhdistyk­ s e m m e varapuheenjohtaja Päivi Vii­ nikaista »sillä silmällä». Kyvyiltään ja taidoiltaan hän olisi jo aiemminkin ollut pätevä puheenjohtajan pallille, mutta opinnot ovat olleet tiellä. Mut­ ta nyt kun maisterin paperit alkavat olla valmiit, hän ehtii täysin palkein puhaltaa yhdistystämme eteenpäin.

Yhdistyksemme tarvitsee uusia voi­ mia ja intoa kasvaakseen ja kehit­ tyäkseen edelleen. Voin todella sydä­ mestäni suositella Päiviä tähän h o m ­ maan, sillä olemme yhdessä ajaneet eläinten oikeuksia kymmenkunta vuotta. Huonoihin ja heikkoihin kä­ siin en yhdistystämme luovuttaisi!

Vapaa-ajan ongelmia tämä pu­ heenjohtajuuden vaihtuminen ei kui­ tenkaan minulle tuo. Aion entistä en e m m ä n paneutua eläinsuojelua koskeviin lakiasioihin ja yhdistyk­ s e m m e talouskysymyksiin, joihin koulutukseni antaa eväät. Toki toi­ min myös uuden puheenjohtajan tu­ kena tarvittaessa, vaikkakin Päivin voimavarat varmasti riittävät vankku­ reidemme vetämiseen.

HANNELE LUUKKAINEN 7

TEHOTUOTANTOA ELÄVILLÄ KO NEILLA

periaatteessa kiellettyä, mutta joka tapauksessa antibiootteja käytetään meilläkin runsaasti sairauksien, kuten esim. utaretulehduksen hoi­ dossa.

Pahimmat Suomessakin harjoitet­ tavat tehokasvatuksen muodot ovat ilmiselvästi ristiriidassa Suomen eläinsuojelulain kanssa. Olisi saata­ va aikaan määräykset, joilla tulkittai­ siin lakia yksiselitteisesti ja näin vel­ voitettaisiin suunnittelemaan tuotan­ torakennukset etologiselta pohjalta.

Paljon riippuu kuluttajista; on syytä vaatia eläinten olojen parantamista ja lopettaa tehokasvatuksella tuotet­ tujen elintarvikkeiden käyttäminen.

Se, joka ei mittaa eläinten kärsimyk­ siä rahassa, on valmis maksamaan hieman enemmänkin inhimillisesti tuotetuista elintarvikkeista. Kulutta­ jat voisivat perustaa ruokarenkaita, jotka toimittaisivat heille tällaisia tuotteita.

RIITTA SALMI M a a la is id y lli, jo s s a v a s ik a t k ir m a a v a t la itu m e lla , k a n a la u m a k a a k o tta a p ih a lla j a s ia t rö h k iv ä t ty y ty v ä is in ä a it a u k ­ s e s s a a n , e i o le e n ä ä a r k ito d e llis u u tta s u o m a la is e s s a m a a ­ ta lo u d e s s a . K u v a t, jo t k a v ä ittä v ä t tä lla is ta id y lliä to d e k s i, s a a tta v a t o lla ta h a llis ta k u lu tta jie n h a rh a u tu s ta . N y k y a ik a i­ n e n m a a ta lo u s lä h e n e e y h ä e n e m m ä n te o llis u u s tu o ta n to a ; s e ra tio n a lis o itu u , k o n e is tu u , e rik o is tu u j a k e s k itty y . A ja u ­ d u m m e h u o m a a m a tta k o h ti tila n n e tta , jo s s a m a a ta lo u s o n m e n e t tä n y t p a r h a a t a rv o n s a j a ih m in e n m y y n y t e lä m ä n s ä la a d u n .

Pahiten rationalisoinnin uhreiksi ovat joutuneet kotieläimet. O l e m m e jo vuosituhansia käyttäneet kotieläi­ miä huvinamme ja hyötynämme, mutta vasta viime vuosikymmeninä tähän hyväksikäyttöön on alkanut liittyä ahnaan voitontavoittelun sane­ lema julmuus. Samanaikaisesti, kun eläimiä jalostetaan tieteellisen tar­ kasti yhä tuottavammiksi epäeläimiksi, niiden ympäristöä muutetaan yhä ahtaammaksi ja pelkistetymmäksi, jotta säästettäisiin kustannuksis­ sa. O n syntynyt eläintehtaita, joille ihmisen maailmassa vetävät vertaa parhaiten kaleeriorjalaivat ja keski­ tysleirit.

Rationalisoinnin huumassa unoh­ dettiin kysyä etologeilta, miten tuo­ tantorakennukset pitäisi rakentaa eläinten käyttäytymistä ajatellen, ja seurauksena olivat virheelliset kan­ nattavuuslaskelmat. Kotieläimillä on tallella lähes sama käyttäytymisskaala kuin niiden villeillä sukulaisilla, eikä tehokaskaan jalostus pysty he­ vin muuttamaan eläinten käyttäyty­ mistä.

S a ir a u d e t Tehokkaassa tuotannossa eläin­ ten mahdollisuus toteuttaa luonnol­ lista käyttäytymistään on yleensä olematonta. Leikkiminen, ravinnon­ hankinta-, pariutumis-, pesänrakennus- ja poikastenhoitokäyttäytyminen on joko supistettu tai tehty ko­ konaan mahdottomaksi. Seuraukse­ na on turhautumista, stressiä ja käyt­ täytymishäiriöitä. Stressaantunutkin eläin saattaa silti tuottaa kohtuulli­ sesti; on valetta väittää, että vain hy­ vin viihtyvä eläin tuottaa hyvin! Täl­ löin unohdetaan, että nykyaikaises­ sa eläintenpidossa niin eläinten tuot­ tavuus kuin hedelmällisyys ja ter­ veyskin ovat säädeltävissä monin eri keinoin kuten jalostuksella, hormo­ neilla, ravinnolla, valojen säätelyllä jne.

Yleensä huonosti sopeutuvat eläi­ met pyritään karsimaan pois, mutta tätä ei tehdä, mikäli huonot ominai­ 8

suudet yhdistyvät korkeaan tuot­ toon. Näin eläimen sopeutuvuus uh­ rataan hyödyn edestä.

Toisaalta nekin eläimet, jotka näyt­ tävät parhaiten sopeutuneen tehotuotantoon, kuten lypsykarja ja broilerikanat, ovat uhreja toisella tavalla: niillä esiintyy runsaasti ns. tuotantosairauksia. Kärsimys tulee niille tu­ tuksi viimeistään siinä vaiheessa, kun elimistö pettää tuotantostressin paineessa.

M it ä k in k u lle ta p a h tu i, k u n s e v ie lä e l i . . .

Sika on älykäs ja aktiivinen lau­ maeläin, joka luonnossa jakaa oles­ kelualueensa syömis-, käymälä- ja lepoalueeseen. Sialla on myös voimak­ kaana taipumus rakentaa pesä por­ sailleen.

Nykyaikaisessa sikataloudessa si­ an käyttäytyminen näyttää tyystin unohdetun. Teurasikää lähenevien sikojen karsinoissa ahtaus on usein sanoinkuvaamaton. Pahnuetoverit ovat lähes ainoa kohde sikojen aktiivisuu­ delle, eivätkä alempiarvoiset pysty ahtaudessa väistelemään ylempiään.

Stressi, hännänpurenta, agressiivisuus ja sairaudet ovat yleisiä ongel­ mia. Oljet olisivat todistettavasti eh­ dottoman tärkeitä sikojen viihtyvyy­ delle, mutta niiden käyttö maksaa, li­ sää työtä, eikä välttämättä sovi yh­ teen lietelantasysteemin kanssa. Kehitteilläon (esim. Norjassa) suhteel­ lisen taloudellisia ja sioille miellyttä­ vämpiä sikalaratkaisuja, jotka olisi pian saatava käyttöön. Parhaiten on­ gelmat olisi kuitenkin voitu välttää ottamalla alunperin huomioon eläin­ ten viihtyvyys.

Porsivien emakoidenkaan asema ei ole hurrattava: niiden liikkuminen on usein rajoitettu minimiin porsaskuolemien välttämiseksi. Luonnon­ oloissa emakot varovat kuitenkin vi­ susti tallomasta omia porsaitaan.

Porsaiden liian varhainen vieroitus aiheuttaa porsaille käyttäytymishäi­ riöitä ja muita vammoja.

Id y llin s ä ily ttä m in e n

Stressi, joka seuraa sikaa vieroi­ tuksesta aina teurastamolle asti ja saa monen sian menehtymään kulje­ tuksessa, heikentää lihan laatua.

Seurauksena on ns. PSE-liha. Ruot­ sissa toimiva suuri Scan Väst -teu­ rastamo on onnistunut vähentämään PSE-lihan osuutta jopa 30 % otta­ malla käyttöön »pehmeän» tavan kä­ sitellä sikoja.

K a n o je n k e s k ity s le ir it Ehkä kaikkein nopeimmat ja järkyttävimmät muutokset ovat tapahtu­ neet siipikarjataloudessa. Lähes kaikki kananmunat tuotetaan Suo­ messakin tätä nykyä häkkikanalois­ sa, joissa kanat joutuvat elämään mi­ nimaalisen pienissä verkkohäkeissä koko elämänsä.

Luonnossa kanan käyttäytymij^k seen kuuluu olennaisesti höyhenis^^ tön puhdistusta, ravinnonhakua, pe­ säpaikan etsimistä munivilla yksilöil­ lä, hiekka- ja aurinkokylpyjä ja lopul­ ta sananmukaisesti yöpuulle vetäy­ tyminen. O n ymmärrettävää, että ka­ na turhautuu ja saa käyttäytymishäi­ riöitä häkkikasvatuksessa, jossa päi­ väjärjestykseen ei kuulu kuin hätäi­ nen syöminen, muniminen ja lepää­ minen.

Kanalla on yleinen käyttäytymis­ häiriö, jossa se juoksee edestakaisin häkissä. Ilmeisesti se tuntee ahdin­ koa, koska ei pääse erkaantumaan laumasta munimista varten. Toises­ sa yleisessä käyttäytymishäiriössä kana »heittelee» päätään, minkä taas ilmeisesti aiheuttaa puhdistautumismahdollisuuksien puute; onhan hiekkakylpyjen ottaminen ja usein siipien ojentelukin häkissä mahdotonta.

Turhautumista aiheuttaa myös se, et­ tei kana häkissä voi säilyttää yksilöetäisyyttään.

Jalostuksella aikaansaatu kanan valtava munantuottokyky polttaa sen elimistön nopeasti loppuun. Tuotan­ tosairaudet ovat yleisiä ja ne heiken­ tävät munien laatua. Kuoren heik­ kous, jonka uskotaan johtuvan tap­ pavasta tuotantotahdista, on suuri ongelma nykyisin. Kuluttajien vaati­ m a keltuaisen kaunis väri on helppo aikaansaada rehussa annettavilla synteettisillä aineilla, mutta kuulu­ vatko synteettiset aineet »puhtaa­ seen, luonnolliseen ravintoon», se on toinen asia.

Englannissa on kehitelty parem­ paa häkkikasvatusmenetelmää, jos­ sa kanoille annetaan mahdollisuus päästä pois häkistä hiekkakylpyjen ^^ittamista ja yöpymistä varten. Sak^ R a s s a taas on yritetty kehittää talou­ dellista lattiakasvatusmenetelmää.

Broilerikanankasvatus aiheuttaa myös suuren psyykkisen ja fyysisen stressin kanoille ahtaamalla niitä yh­ teen tuhansittain, estämällä sopui­ san nokkimisjärjestyksen syntymi­ sen ja pakottamalla ne kasvamaan luonnottoman nopeasti.

P ih a tto ja s a rv ip ä iIle Nautakarja on siitä onnellisessa asemassa, että sille on mahdollista taloudellisesti järjestää melko eläinystävälliset olosuhteet. Tällä hetkellä nautakarjan pidossa on kuitenkin vie­ lä runsaasti epäkohtia. Ehkä pahim­ pia niistä ovat väärin suunnitellut parret, joskus ympärivuotinen sisälläpito, vasikoiden kohtelu ja jalostuk­ sen meneminen niin pitkälle, että

lehmälle tulee jo vaikeuksia kanna­ tella omia utareitaan.

Vääränlainen parsi voi estää leh­ män lepäämisen normaalissa asen­ nossa ja vaikeuttaa makuulle laskeu­ tumista ja ylösnousua. Tästä voi aiheutua jalkavammoja ja vedinpolkemia, mitä edesauttaa se, ettei lietelantanavetoissa käytetä pehmentä­ viä kuivikkeita.

Nautakarja olisi ehdottomasti päästettävä laiduntamaan kesäisin ja jaloittelemaan muinakin vuoden­ aikoina. Laiduntaminen on lehmän tyypiHisintä käyttäytymistä, ja sen estäminen saattaa johtaa käyttäyty­ mishäiriöihin.

Vasikoiden riistäminen pois emol­ taan heti syntymän jälkeen on vaaral­ lista vasikoiden kehitykselle. Tämän vuoksi vasikoita olisi hoidettava eri­ tyisen huolellisesti, ensin eristettyi­ nä ja sitten muiden vasikoiden seu­ rassa riittävän suuressa karsinassa.

Useimmiten käytetyt karsinat ovat aivan liian pieniä salliakseen vasikan normaalin leikin ja kehityksen.

L a k i j a m ite n s e lu e ta a n Eläinten yksilölliseen tarkkailuun ei jää aikaa suurissa tuotantoyksi­ köissä. Yhä suuremman tehokkuu­ den tavoittelu tuo väistämättä muka­ naan sairauksia, jotka lisäävät lääk­ keiden käyttöä ja vaarantavat kulut­ tajienkin turvallisuuden. Antibiootti­ hoitojen jäljiltäelintarvikkeisiin saat­ taa jäädä pieniä jäämiä, eikä ylipään­ sä ole viisasta käyttää runsaasti an­ tibiootteja: bakteerikannat saattavat muuttua vastustuskykyisiksi. Tosin antibioottien lisääminen rehuun sai­ rauksien ehkäisemiseksi on meillä

Tehomaatalous on kertaheitolla tuonut mukanaan sekä vaikeat ylituotanto- että ympäristönsuoje­ luongelmat. Molempien ongelmien ratkaisua varmasti helpottaisi se, et­ tä valtiovalta verotuksellisin ym. kei­ noin suosisi suhteellisen pienimuo­ toista, ympäristöystävällistä, omava­ raista ja eläimiä asianmukaisesti kohtelevaa maataloustuotantoa.

Maataloudesta puhuttaessa unoh­ detaan yleensä ne arvot, joita m a a ­ taloudella on tarjottavana rikkaana työympäristönä, maisematekijänä ja vapaa-ajan vietossa. Nyt on korkea aika ryhtyä puhumaan noista arvois­ ta ja ryhtyä säilyttämään sitä, mikä vanhanaikaisessa maataloudessa oli säilyttämisen arvoista. Kysymys ei ole takaisinpäinmenosta, vaan siitä, että menneisyydestä otetaan oppia.

Uusi tekniikka ja uudet menetelmät on myös kiitollisena otettava vastaan — mutta vain siinä tapauksessa, et­ tä ne tuottavat todellista hyötyä, ei­ vätkä orjuuta sen enempää ihmistä, eläimiä kuin luontoakaan.

Eläinten omakätistä hoitamista ei koskaan voi korvata koneilla ja mik­ si pitäisikään? Eivätkö tuotantoeläi­ metkin voi olla ihmiselle ystäviä, joi­ den hoitaminen tuottaa hänelle iloa, eikä ole pelkkää liikeyritystä, vaan myös elämäntapa? Itse kullekin on varmasti miellyttävämpää katsella hyvin viihtyviä eläimiä kuin eläintehtaan stressaantuneita tehotuotantoraakkeja. Viime mainitusta näystä on hyvin kaukana se maalaisidylli, jota m e kaikki edelleen sielumme sopu­ koissa kaipaamme — myönsimme tai emme.

LÄHTEET A p p lie d anim al behaviour science Jensen: H usdjurens beteende Mason, Singer: A nim al factories Soller, N ilsson: Djurfabriken 9

El ELINTARVIKKEIDEN SÄTEILYTTÄMISELLE

SAANA SAARINEN KUVA: RAILI VESANEN

TIINA LIUKKONEN PILVI LASSILA

SÄTEILYTYS LISÄÄ ELÄINKOKEITA »E ik ö e lä m ä m m e o le ta r p e e k s i lu o n n o to n ta m u u te n k in Ilm a n e lin ta rv ik k e id e n s ä te ily ty s tä ? » o n ta v a llis e n ih m is e n y le in e n k o m m e n tti, k u n p u h u ta a n ru o a n s ä te lly ttä m ls e s tä. K y s y m y s o n v a rs in a ih e e llin e n , e te n k in k u n a le ta a n m ie ttiä , k u k a s ä t e ily te t ty jä e lin ta r v ik k e ita its e a s ia s s a ta r­ v its e e .

Kauppa- ja teollisuusministeriös­ sä on valmisteilla asetus säteilysäilönnän hyväksymiseksi jo vuoden 1987 kesäkuusta alkaen. Aluksi säteilytettäviksi elintarvikkeiksi hyväksyt­ täisiin vain mausteet ja sairaalatar­ vikkeet sekä tietyt sterilointia vaati­ vat sairaaladieetit. Muissa maissa kokemus on kuitenkin osoittanut, että tien auettua luettelo laajenee vä­ hitellen.

Joukko huolestuneita kansalaisia tajusi, että asetusta ollaan ikään kuin vaivihkaa tuomassa meille ilman, et­ tä sädetykseen liittyvistä vaaroista ja riskeistä on riittävästi informoitu. Sä­ detyksen riskit näyttivät ilmeisiltä, joten ryhdyttiin kokoamaan yhteen järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka vas­ tustavat elintarvikkeiden säteily­ tystä.

Ennen taannoista lehdistötilai­ suutta kampanjaan Järjestöt säteily­ tystä vastaan oli tullut mukaan yli 40 järjestöä, Koe-eläinten suojelu ry. mukaanlukien. Yhdistyksen m uka­ naolo on erittäin perusteltua, sillä säteilytettyjen elintarvikkeiden vaiku­ tuksia on testattu myös eläimillä.

Eläinkokeissa ja myös eräissä lapsil­ le tehdyissä kokeissa on havaittu eli­ mellisiä vaurioita, hedelmättömyyttä, kasvuhäiriöitä ja kromosomihäiriöitä.

Säteilytys hyödyntää ennen kaik­ kea teollisuutta ja kauppaa, sillä sen avulla on mahdollista pidentää ruoan varastointiaikaa tehtaissa, varastois­ sa ja kaupassa. Kuluttajan hyöty sen sijaan on kyseenalainen. Säteilytykseen liittyviä haittoja ja riskejä ovat m m . seuraavat: —

— —

— — 10

säteilytykseen käytetään ydinvoi­ ma- ja ydinaseteollisuuden sivu­ tuotteita tai jätteitä, mikä edistää myönteistä kuvaa ydinvoiman käytön ulottuvuuksista radioaktiivisten jätteiden käsitte­ ly ja kuljetus lisääntyvät säteilyttäminen tuhoaa ravintoai­ neita kuten vitamiineja, hivenai­ neita ja rasvahappoja ja kiihdyt­ tää vitamiinitappioita myös jälki­ käteen säteilyttäminen lisää eläinkokeita muuttaa ravinnon koostumusta:

säteilytyksen synnyttämien radiolyysituotteiden vaikutuksia ih­ misiin ei tunneta riittävästi — vaarantaa elintarvikehygieniaa; säteilytystä on jo käytetty pilaan­ tuneen ruoan »puhdistamiseen», ja ruokaan jää bakteerien tuotta­ mia myrkkyjä — säteilyttäminen vie pohjan elin­ tarvikevalvonnalta, koska tekstiä säteilyttämisen toteamiseksi ei ole vielä kehitetty — kuluttajien oikeuksia loukataan, sillä elintarviketeollisuus ei m o ­ nissa maissa ole halukas varus­ tamaan säteilytettyjä elintarvik­ keita säteilytyksestä kertovalla merkinnällä — ruoan laatu heikkenee, monet ruoka-aineet muuttuvat biologi­ sesti kuolleiksi — esim. säteilytetyt juurekset eivät enää idä.

Edellä luetelluista syistä kampan­ jaan osallistuvat järjestöt ovat allekir­ joittaneet seuraavan vaatimusluettelon: Vaadimme, että elintarvikkeiden säteilytys tulee Suomessa kieltää.

Säteilytettyjä tuotteita ei saa tuoda maahan. Maahantuojan tulee voida

IDUT, KASVIM AAILM AN PIENI IHM E

osoittaa tuote säteilyttämättömäksi.

Kuluttajat ovat tässä asiassa viime kädessä avainasemassa, kuten Koeeläinten suojelun Vapauta eläimet elämäntavallasi -kampanjassakin on painotettu. Esimerkiksi Englannissa vastaavaa säteilyttämisen vastaista^ kampanjaa seuranneen tutkimukseni^ mukaan noin 99 % ihmisistä halusi säteilyttämätöntä ruokaa. Teollisuus onkin Englannissa halunnut säilyttää säteilytyskiellon, kunnes säteilyttä­ misen turvallisuus on taattu. Eläin­ suojelun näkökannalta turvallisuu­ den takaaminenkin on kyseenalais­ ta, sillä se edellyttää yleensä eläin­ kokeita. Mielekkäämpi vaihtoehto olisi luonnonmukainen ravinto, joka oikeiden viljely- ja säilöntämenetel­ mien myötä säilyy riittävän kauan ja on puhdasta.

Jos haluat lisätietoja kampanjas­ ta tai osallistua siihen tai antaa talou­ dellista tukea (tähänastiset lahjoituk­ set ovat menneet postitus- ja monistuskuluihin), ota yhteyttä Kulutta­ jat— Konsumenterna ry:hyn, Vilhonkatu 6 F, 00100 Hki, JÄRJESTÖT S Ä ­ TEILYTYSTÄ VASTAAN.

Idättäminen on halpa ja käytännöl­ linen tapa saada ravinnoksi tuoreita kasviksia, varsinkin talvella ja alku­ keväällä, jolloin kotimaisten vihan­ nesten laatu alkaa heikentyä ja saa­ tavilla on vain kalliita tuontivihanneksia.

Idut ovat arvokasta ravintoa m o ­ nesta eri syystä. Palkokasveja idätet­ täessä niiden ravintoarvo kohoaa ki^Ävennäisaineitten, vitamiinien ja val­ innaisaineiden osalta, kun taas ener­ giasisältö pienenee, siis jouleja on vähemmän. Koska itäminen ja tai­ men muodostaminen ovat kasvin elintoimintojen vilkkainta aikaa, ovat vitamiini- ja kivennäisainepitoisuu­ det tällöin suurimmillaan.

Elintoimintoihin ja kasvuun tarvit­ tavia B- ryhmän vitamiineja on run­ saasti siemenissä, etenkin alkioissa ja leseissä, mutta niiden määrä li­ sääntyy usein jopa moninkertaisek­ si siemenen itäessä.

Palkokasveissa ja etenkin niiden iduissa on myös paljon kiistelyä ai­ heuttanutta B 12- vitamiinia, jolla on tärkeä tehtävä m m . veren punasolu­ jen muodostuksessa. Aikaisemmin luultiin, että ko. vitamiinia saadaan ainoastaan eläinkunnan tuotteista, siis lihasta, maidosta ja kalasta. Ny­ kyiset tutkimukset kuitenkin osoitta­ vat, että luonnonmukaisesti viljellyt ^Kasvikset ja idut sisältävät riittäväs^ " i B 12-vitamiinia tyydyttämään myös vegaanien tarpeen.

Kuivissa siemenissä on hyvin vä­ hän C-vitamiinia, mutta määrä voi kasvaa jopa moninkertaiseksi idätet­ täessä. Herneen iduissa on yli kaksi kertaa e n e m m ä n C- vitamiinia kuin sitruunamehussa, mungopavun iduissa vielä enemmän. C- vitamiini­ pitoisuus kasvaa etenkin silloin, kun idut saavat valoa ja vihertyvät, jolloin niihin kehittyy lehtivihreää, Samalla syntyy karoteenia, A- vitamiinin esi­ astetta.

Myös elimistölle tärkeätä E- vita­ miinia on runsaasti alkioissa ja sen määrä lisääntyy idätettäessä.

Idut ovat terveellistä ravintoa m u u ­ tenkin kuin vitamiinien osalta. Idätet­ täessä kivennäisainepitoisuudet ko­ hoavat, ja tästä syystä iduissa on

runsaasti m m . rautaa, kalsiumia ja sinkkiä. Lisäksi itämisen aikana sie­ menten ja papujen entsyymit hajot­ tavat hiilihydraatit ja valkuaisaineet paremmin sulavaan muotoon, minkä ansiosta idut ovat oiva apu ruoansu­ latukselle. Valkuaisaineita saa pa­ vuista ja iduista parhaassa tapauk­ sessa saman verran kuin lihasta, mi­ kä on yksi syy siihen että niitä sano­ taan »tulevaisuuden ravinnoksi.»

Mikä sitten kelpaa idätettäväksi?

Maailmassa idätetään eniten erilaisia papuja ja herneitä. Myös viljan jyvät ovat osoittautuneet suosituiksi.

Aloittelijalle kaikkein kiitollisimpia kokeiltavia ovat mungopapu, sinimailanen eli alfalta sekä linssi. Viljoista esim. vehnää on vaivatonta idättää.

Mahdollisuuksia on miltei loputto­ miin, joten taitojen karttuessa voi vaihtelua saada vaikkapa puna-api­ lasta, sarviapilasta, kurpitsan- sekä auringonkukan siemenistä. Joiden­ kin hernekasvien siemenissä ja pa­ vuissa on epäterveellisiä aineita, jot­ ka häviävät kypsennettäessä. Tämän takia mahdollisista haitallisista ai­ neista kannattaa ottaa selvää ennen syömistä. Tuoreina ja kestämättömi­ nä voidaan kuitenkin syödä sinimailasen, mungopavun, linssin, sarviapilan ja vehnänituja.

Idättäminen on vaivatonta, sitä var­ ten ei tarvita mitään erikoistarvikkei­ ta ja se onnistuu helposti milteipä missä vain.

1. Poista vioittuneet yksilöt ja ros­ kat.

2. Huuhdo jyvät ja siemenet kunnol­ la, käsin hangaten kunnes vesi on kirkasta.

3. Kaada idätettävät 1— 4 litran lasitölkkiin ja lisää nelinkertainen määrä vettä. Anna liota yön yli. Li­ ottamiseen käytettävää vesijohto­ vettä kannattaa seisottaa vuoro­ kauden verran, jotta itämistä haittaava kloori ehtisi haihtua.

4. Kaada liotusvesi pois aamulla ja huuhdo jyvät ja siemenet kunnol­ la. Peitä suuaukko esim. sidehar­ solla ja kumilenkillä tai kannella johon on laitettu tiheästi reikiä.

Aseta purkki n. 45° kulmaan kui-

vauskaappiin, jotta ylimääräinen vesi valuisi pois.

5. Huuhtele idut 2— 4 kertaa päiväs­ sä. Idut kehittyvät syötäviksi lajis­ ta riippuen 3— 7 päivässä. Parhai­ ta ne ovat silloin, kun verson pi­ tuus on 1— 3 cm. Valmiit idut säi­ lyvät jääkaapissa muutamia päi­ viä. Muista, että kosteus helpot­ taa homeen syntymistä, joten tar­ kasta idut ennen syöntiä.

Monet siemenkaupoissa myytävät siemenet on peitattu eli käsitelty myrkyillä kasvitauteja ja tuholaisia vastaan, ja tällöin ne luonnollisesti ovat ravinnoksi kelpaamattomia. Idä­ tettäväksi kelpaavia siemeniä, papu­ ja ja jyviä saa luontaistuotekaupois­ ta, tavaratalojen elintarvikeosastoil­ ta ja hyvin varustetuista ruokakau­ poista.

Itujen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Niitä voi käyttää sellaise­ naan tai salaateissa, lisäksi ne sopi­ vat mainiosti taikinoihin, keittoihin, kasvispatoihin jne. Mielikuvituksen avulla ruokaan saa iduista tervetul­ lutta vaihtelua helposti ja edullises­ ti.

Lisätietoa saat esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ervamaa: Elävä ravinto Grunbaum (toim.): Kasvis: ravinto, elämäntapa Lagerström & VVernhart: Vilja- ja kas­ visruoka Lehtonen: Opettelisinko kasvissyö­ jäksi Rautavaara & Suomalainen: Idätä it­ se Saarinen (toim.): Terveen elämän ha­ kemisto Valitut Palat: Ravintoaineet VVigmore: Parantavat voimavarat 11

ÄLKÄÄ OSTAKO JA SYÖKÖ NAHKIAISIA

KOPINTE OCHÄT INTE NEJONÖGON

koska niiden tappaminen on julmaa.

Näin se tehdään: Merrasta nahkiaiset kootaan as­ tioihin, jossa ne kiertelevät kuin käärmeenpesä. Sitten ne pannaan suolausrumpuun elävinä. Noin 70 nah­ kiaista kohti pannaan pari kourallis­ ta merisuolaa. Elävät nahkiaiset ja suola sekoitetaan keskenään voi­ makkaasti, ja tähän suolaan nahkiai­ set kuolevat noin puolen tunnin si­ sällä. Ennen kuolemaansa ne muut­ tavat väriään. T u m m a selkäpuoli al­ kaa harmaantua hiljalleen, värien loisto himmenee, liikkeet käyvät hi­ taiksi ja veri alkaa pursuta vaahtona kaikista kidusaukoista. Kun veri on tullut ulos nahkiaiset ovat kuolleet, ne pestään ja puhdistetaan verestä ja limasta ja suolasta jonka jälkeen ne pannaan joko halsteriin tai grilliin.

De ávlivas pá ett mycket plágsamt sätt. Sá här gár det tili: Ur mjärden samlas nejonögonen och sätts i kärl, där de slingrar omvarandra sá det ser ut som ett ormbo.

Sedan läggs de levande iden säkallade salttrumman. Man läggerett par nävar salt pä ca 70 nejonögon. De le­ vande nejonögonen och saltet blan­ das kräftigt och idenna saltlösning dör nejonögonen inom en halv timme. Innan de dör förändrar nejonögo­ nen färg. Den mörka ryggen börjar smäningom bli allt gräare, färgerna bleknar, rörelserna avtar och blodet börjar sippra som fradga ur gälöppningarna. När blodet strömmat ut är nejonögonen döda, varefter de rengörs frän blod, slem och salt och läggs antingen pähalsterelleri grill.

VASTUSTATKO HARKATAISTELUJA??

Eräs jäsenemme on ystävällisesti lähettänyt oheisen espanjan kielisen tekstin, jonka voit kopioida tai leika­ ta irti ja lähettää nimelläsi ja osoit­ teellasi varustettuna Espanjan mat­ kailu- tai/ja kulttuuriministeriöön. »Yo protesto/Nosotros protesta­ mo s enérgicamente contra las corri­ das de toros y contra la utilización de caballos en estos espectáculos.

Este tipo de diversión implica una extrema crueldad hacia los animales y es una vergüenza para la gente civilizada. Semejante tratamiento brutal de los animales debería perte­

necer al pasado en un país de alto ni­ vel de civilización.»

Espanjan matkailuministeriön osoite: Ministerio de Transportes Turismo y Comunicaciones Secretaria General de Turismo C María de Molina n- 50 28006 Madrid España Espanjan kulttuuriministeriön osoite: Ministerio de Cultura Secretaria General Técnica P° de la Castellana n- 109 28046 Madrid España

Kokkolan alueosasto kiittää Ulla-Stlna ja Aimo Vallilalta saamastaan 1.000 mk:n lahjoituksesta.

LAPPEENRANTALAISET! Alueosastomme on ryhtynyt aktiivisempaan ja voimia vaativampaan toimintaan, joten kaikki kynnelle kykenevät mukaan!

Kodittomien kissojen turva auttaa kulku- ja löytökissoja, hoitaa ne ja si­ joittaa uuteen kotiin.

Kaikki apu on tarpeen!

Pajarilan koiratarha on eläinsuojelullinen epäkohta, jota yritämme saada hoitoomme. Kaikki halukkaat koirienhoitajat ottakaa yhteyttä!

Tietoja muusta ja tästä toiminnasta antavat: kissa-asiat, Nina Malinen puh: 28 554 muut, Sari Kupiainen puh: 27 795 Tervetuloa myös kuukausitapaamisiimme joka kuukauden 2. tiistai Nuoriso­ ja monitoimitalolle klo: 17.30.

Lappeenrannan alueosasto, Sari Kupiainen 12

E i jä t tilä is p a n d o ja Suom een!

Vastustamme jyrkästi uhanalais­ ten jättiläispandojen tuomista Suo­ meen Korkeasaaren eläintarhaan.

Kyseessä on laji, joka sopeutuu hy­ vin huonosti eläintarhaoloihin ja li­ sääntyy vankeudessa tuskin lain­ kaan. Siksi pandojen tulisi antaa elää rauhoitusalueellaan Kiinassa.

Mielestämme Korkeasaaressa jo asuvien eläinten elinoloja tulisi pa­ rantaa, ennen kuin uusien eläinten hankintaa suunnitellaan. Esim. kissalaakson tilat ovat ankeat ja ahtaat.

Aion boikotoida Korkeasaarta, mi­ käli sinne hankitaan jättiläispandoja.

f

El PANDO JA KORKEASAAREEN! Animaliassa 1/87 oli lyhyt kirjoitus, jossa kehoitettiin protestoimaan suunnitelmia uhanalaisten jättiläispandojen tuomiseksi Suomeen. Jättiläispandat eivät ole kaupan vaan niitä on lahjoitettu Eurooppaan mer­ kittävien valtiovierailujen yhteydes­ sä tai vuokrattu kevät-kesäkaudeksi ja kuljetettu syksyn tultua takaisin^^ Kiinaan.

Jättiläispandaon mustavalkoinen, puolikarhuihin kuuluva n. 100 kg:n painoinen eläin, joka elää bambumetsissä Itä-Tiibetin ja Setsuanin vuoristoalueilla Kiinassa. Lisäänty­ miskautta lukuunottamatta jättiläispandat elävät erakkoina syöden bambuversojen lisäksi m m . katkeroita, kurjenmiekkoja, krookuksia, pikkunisäkkäitä ja kaloja. Muuten niiden elintavoista tiedetään varsin vähän.

Länsimaissa eläintarhoissa jättiläispandojen lisääntyminen on erittäin harvinaista, mutta Kiinan eläintar­ hoissa toistakymmentä pandaa on synnyttänyt jälkeläisiä.

Mielestämme jättiläispandan tuli­ si antaa elää vapaana rauhoitus­ alueellaan Kiinassa. Lajin säilymisen turvaamiseksi ei ole perusteltua tuo­ da pandoja länsimaisiin eläintarhoi­ hin — kiinalaisissa eläintarhoissa­ han on saatu myönteisempiä koke^fc muksia esim. lisääntymisestä.

Tällä hetkellä hanke jättiläispandojen saamiseksi Suomeen on kesken.

Korkeasaaressa suoritetaan parhail­ laan hallinnollisia uudistuksia ja on epävarmaa, halutaanko sinne jatkos­ sa esim. pandoja. Ilmeisesti kuiten­ kin lahjapandat otettaisiin vastaan.

Asiasta on käyty jo neuvotteluja ja kiinalaiset ovat jopa tehneet tiedus­ teluja Korkeasaaren oloista.

Nyt, kun pandat eivät vielä ole tääl­ lä, on oikea aika yrittää vaikuttaa sii­ hen, ettei niitä tänne tuodakaan. Au­ ta Sinäkin! Ohessa on nimenkeräyslista pandojen tuomista vastaan ja Korkeasaaren muiden eläinten olo­ jen parantamiseksi. Lähetä lista meil­ le 1. 9. 1987 mennessä. Sen ei tarvit­ se olla täynnä nimiä, mutta lisälisto­ jakin saa jos tarvitsee.

NIMI

OSOITE

ALLEKIRJOITUS

Palautetaan osoitteella: Koe-eläinten Suojelu ry, Mäkelänk. 8, 00550 HKI 13

KO E-ELÄINTEN SUOJELUN SÄÄTIÖ PÄIVI VIINIKAINEN K o e -e lä in te n s u o je lu n s ä ä tiö p e r u s t e t tiin 1971. S e to i­ m ii y h te is ty ö s s ä K o e -e lä in te n s u o je lu ry:n k a n s s a , m u tta o n k u ite n k in tä s tä tä y s in e rillin e n y k s ik k ö n s ä , jo lla o n o m a jo h to k u n ta n s a . S e n ta v o itte e n a o n e d is tä ä s e lla is ta k a n ­ s a n te rv e y d e n j a e lä in te n te rv e y d e n h o id o n h y v ä k s i ta p a h ­ tu v a a tu tk im u s ty ö tä , jo s s a e i k ä y te tä e lä in k o k e ita . T ä tä p ä ä m ä ä r ä ä v a rte n S ä ä tiö ja k a a a p u ra h o ja tu tk ijo ille , jo tk a tu tk im u k s e lla a n e d is tä v ä t e lä in k o k e e t k o rv a a v ie n m e n e te l­ m ie n k e h ittä m is tä .

Koe-eläinten suojelun säätiön joh­ tokunnan jäsenet ovat lääketieteen, eläinlääketieteen, biologian ja eläin­ suojelun asiantuntijoita. Seuraavassa haastattelussa heistä esitellään neljä: Marketta Karkinen-Jääskeläinen, Ervo Vesterinen, Oili Gylden ja Mikael Ilves.

MARKETTA KARKINEN-JÄÄSKELÄINEN, lääketieteen ja kirur­ gian tohtori sekä kokeellisen pa­ tologian dosentti, on Koe-eläin­ ten suojelun säätiön puheenjoh­ taja. Usean vuoden hän tutki pa­ tologian laitoksella sikiönkehityshäiriöitä sekä toimi opetus­ tehtävissä. Nyt hän on siirtynyt jälleen kliinisen työn pariin, ja toimii tällä hetkellä Sädehoitoklinikalla apulaislääkärinä tarkoi­ tuksenaan vuoden loppuun men­ nessä valmistua syöpätautien erikoislääkäriksi.

Miten tulit aikanaan Säätiön toimintaan mukaan?

— En tiennyt oikeastaan mitään koko Säätiöstä. Sitten muutama vuo­ si sitten sain puhelinsoiton yhdistyksestänne, ja minulta kysyttiin, olisin­ ko kiinnostunut sen toiminnasta.

O m a alanihan on juuri sellaista tut­ kimustoimintaa, jollaista säätiö tu­ kee, sillä se perustuu hyvin pitkälle kudosviljelmiin. Pitkään olin ns. ul­ kopuolisena neuvonantajajäsenenä; nyt olen myös yhdistyksen jäsen.

keiden epäluotettavuuteen ja innos­ taa nuoria tutkijoita valitsemaan täl­ laisen tieteen tekemisen.

— Eräs Säätiön tehtävä olisi tuo­ da eläinkokeet asiallisen keskuste­ lun piiriin tutkijoiden keskuuteen. Si­ tä tulisi todella käydä huipputahon tutkijoiden tasolla. Meidän tulee vai­ kuttaa siihen, että turhat ja tuskalli­ set eläinkokeet lopetetaan heti, ja muille kehitetään aktiivisesti vaih­ toehtoja.

Mitä voit sanoa oma n alasi eläinkokeista?

— Niistä ei ole ollut hyötyä. Voi­ sin jopa sanoa, ettei muillakaan aloil­ la niiden tuottama hyöty ole ollut niin huomattava kuin yleisesti uskotaan.

Eläinkokeiden tulokset ovat liian usein harhaanjohtavia.

ERVO VESTERINEN, lääketie­ teen ja kirurgian tohtori ja gyne­ kologisen onkologian dosentti, on ollut säätiön toiminnassa mu­ kana vuoden. Hän toimii tällä het­ kellä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikal­ la gynekologisen syövän erikois­ lääkärinä.

Millaisena näet säätiön roolin?

— Vaihtoehtomenetelmiin on saatava varoja ja siinä säätiö on tienavaajana. Suuntaamalla varoja vaih­ toehtomenetelmiin voimme samalla kiinnittää ihmisten huomion eläinko­

Miten tulit mukaan Säätiön toimintaan?

— Koe-eläinten suojelun säätiö pyysi minulta joulukuussa 1985 lau­ suntoa eläinkokeiden mielekkyydes­ tä. Tämä oli yhteistyömme alku. Pian

14

jäseneksi ja suostuin.

Mitä voit sanoa oman alasi eläinkokeista?

— Eläinkokeista saatu hyöty gy­ nekologisen syövän tutkimuksen alalla on hyvin rajoitettu. Yleensä eläinkokeet ovat alallani antaneet harhaanjohtavia tuloksia. Esimerkik­ si monet hormonit aiheuttavat lähes kaikille eläimille syöpää — ihmisille taas ei. Samoin herpes-virukset, var­ sinkin inaktivoituna, ovat jyrsijöille karsinogeeneja, mutta vastaavaa joh­ topäätöstä ei voida vetää ihmiseen.

Millaisena näet Säätiön roolin?

— Tukemalla vaihtoehtotutkimuksia Säätiö voi paitsi rahoittaa tällais­ ta tutkimusta myös hankkia sille po­ sitiivista julkisuutta. Ja oikein suun­ nattuna on Säätiön myöntämien apu­ rahojen merkitys paljon muutakin kuin symbolinen: olemme myöntä­ neet merkittäviä rahasummia ja tuke­ neet korkeatasoista tieteellistä tutki­ musta.

— Vaihtoehtomenetelmien kehittäminen on ennen kaikkea rahakysymys, ja siksi niihin tulisi investoida paljon nykyistä e n e m m ä n varoja.

Mutta siinä tarvitaan muitakin taho­ ja mukaan.

— Säätiön jäsenet voivat myös omalta osaltaan edesauttaa eläinko­ keiden saattamista tieteellisen kes­ kustelun piiriin. Asiallista keskuste­ lua tarvitaan.

OILI GYLDEN, eläinlääketie­ teen lisensiaatti, oli alunperin Koe-eläinten suojelu ry:n johto­ kunnan jäsen. Opiskelujen takia hän joutui luopumaan tästä teh­ tävästä, mutta valmistuttuaan siirtyi Koe-eläinten suojelun sää­ tiön johtokuntaan Mikael Ilvek­ sen pyynnöstä. Hänet tapaa eläinlääkäriasema HauMaulta tai kävelytieltä 14-vuotiaan irlanninterrieri Serin kanssa.

Mitä voit sanoa eläinlääkäreiden koulutuksessa tehtävistä eläinkokeista?

— Ne ovat täysin tarpeettomia. It­ se kieltäydyin niistä aikanaan, mikä aiheutti kohua koulun opettajien kes­ kuudessa ja suuria paineita minulle.

Pidin kuitenkin päätökseni, enkä var­ masti ole sen huonompi eläinlääkä­ ri kuin ne, jotka osallistuivat eläinko­ keiden tekemiseen. Toivottavasti ny­ kyisillä opiskelijoilla on helpompaa, jos he haluavat toimia vakaumuksen­ sa mukaisesti ja kieltäytyä eläinko­ keista.

— Mielestäni eläinkokeet ovat va­ hingollisia tekijälleen sekä psyykki­ sesti että fyysisesti. Nehän ovat pa­ kollisia sen takia, että opiskelijat ha­ lutaan totuttaa niiden suorittami­ seen. Kokeet aloitetaan vähemmän kehittyneistä lajeista, ja niiden vält-

tämättömyyttä ajan.

korostetaan

koko

Millaisena sinä näet Säätiön roolin?

— Koe-eläinten suojelun säätiö toimii tienraivaajana vaihtoehtotutkimuksen rahoittamisessa. Vaihtoeh­ tojen kehittäminen on käytännön ta­ solla rahakysymys, ja muidenkin ta­ hojen olisi tultava tähän mukaan, mutta Säätiö on toiminnallaan ollut kyllä suunnannäyttäjä.

— Voidaan tietysti kysyä, miksi vaihtoehtotutkimusta ei tueta laa­ jemmin? Mielestäni pohjana ovat ih­ misten asenteet, joiden mukaan eläinkokeissa ei ole mitään pahaa.

Niin kauan kuin ihmiset ajattelevat näin, ei vaihtoehtotutkimukselle tai­ da tippua paljoakaan varoja. Siksi tä­ tä kysymystä tulisi mielestäni lähes­ tyä eettisin perustein; tieteellinen lä­ hestymistapa on tällä hetkellä ongel­ mallinen vaihtoehtojen vähäisyyden takia.

— Yleisen eläinkoekeskustelun tulisi mielestäni siis liikkuaeettisellä pohjalla. Mutta Säätiö voi toki bmalta osaltaan olla nostamassa eläinkoekeskustelun profiilia tiedepiireissä, jotka valitettavasti suhtau­ tuvat aatteeseen hiukan halveksien.

— Itse kyllä uskoisin, että eniten kannattaisi satsata lapsiin ja nuoriin: tällä hetkellä tutkijoina toimivien henkilöiden asenteet taitavat olla jo niin lukossa, ettei niitä muuta enää mikään. Siispä muutetaan tulevai­ suuden tutkijoiden asenteita!

•

MIKAEL ILVES, eläinlääketie­ teen lisensiaatti, on varmasti tut­ tu henkilö monille eläinten ystä­ ville. Monen vuoden ajan hän on puhunut eläinten puolesta niin omalla kuin pekingeesinsä Lillin äänellä. Koe-eläinten suojelun säätiössä hän on ollut mukana jo vuosia ja hän on toiminut myös sen puheejohtajana.

Mitä mieltä sinä olet eläinlääkäreiden koulutuksessa tehtävistä eläinkokeista?

— Tuskallisia eläinkokeita ei pidä tehdä lainkaan. Uskoisin, että niiden määrä on jo jonkin verran vähentynyt.

Ja ennen kaikkea merkittävää on se, että opiskelijoiden asenteet ovat muuttuneet: yhä useammat kieltäy­ tyvät eläinkokeista.

Millaisena sinä näet Säätiön roolin?

— Mielestäni se on käytännön ta­ solla huomattava: olemme tienrai­ vaajia näissä vaihtoehtotukimukselle myönnettävissä apuraha-asioissa.

— Säätiön tehtävä on erilainen kuin yhdistyksen. Meidän tulee luo­

OSOITTEENMUUTOS

1 9 ...

da kontaktit tiedettä tekevään m a a ­ ilmaan ja tietenkin ylläpitää niitä.

Myöntämällä apurahoja vaihtoehtotutkimukselle ja osallistumalla tie­ teelliseen keskusteluun herätämme tutkijoiden luottamuksen tätä aatet­ ta, Säätiötä ja yhdistystä kohtaan.

Millaisena kysymyksenä näet vaihtoehtomenetelmien kehittäminen?

— Se on hyvin ajankohtainen asia. Kysymyksessä on pitkä proses­ si, ongelmaan ei ole kertaratkaisua.

Mutta nyt on se vaihe, että tehdään tulevaisuuden työtä: vaihtoehtomenetelmät tulee saada sellaisiksi, et­ tä ainakin osa eläinkokeista voidaan korvata niillä.

Mikswtta k o t i ­ maan p o s t i l i i ­ ken teessä

a lk a e n

f r . o . m ............... / . . . 1 9 .................

ADRESSANDRING

A v g i f t s í i »tt 1 Lru O e s post tr j f 1/ E n t in e n o s o i t e

/ Den f ö r r a

ad ressen :

N im i / Namn J a k e 1u o s o 1 te

/ U td e ln ln g s a d r e s s

P o s tin r o / P ostn r

U u si o s o i t e J a k e lu o s o lt e

OSOITETOIMIPAIXKA / ADRESSANSTALT

/ Den n y a a d r e s s e n : / U td e ln ln g s a d r e s s

P o stln ro / Postnr

Koe-eläinten Suojelu r.y.

OSOITETOIMI PAIKKA / ADRESSANSTALT

Mäkelänkatu 8 P äivä ys ja a l l e k i r j o i t u s / Datum och u n d e r s k r lft

00550 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE­ TYKSEN V IIVÄSTYM ISEN .

ANVÄNDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEOER T I LL ATT FÖRSANDELSEN FÖRDRÖJS.

15

och biologistuderande. Du kan läsa mera o m djurförsök isamband med studier i Animalia 3/87.

KOONNUT: KAARINA KIVIVUORI Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoiden keskuuteen on m u o ­ dostunut ryhmä, joka vaatii oikeutta kieltäytyä eläinkokeiden tekemises­ tä eettisen vakaumuksen vuoksi.

Koe-eläinten Suojelu ry on kantanut kortensa kekoon tilaamalla Bergenin yliopistosta Norjasta videokasetin, jota käyttämällä voidaan korvata eräs farmakologian opetuksessa yleinen eläinkoe. Tämän lehden mennessä painoon ei vielä tiedetty, miten opis­ kelijoiden vaatimuksiin tullaan suh­ tautumaan. Aiemmin on mm . Tampe­ reen yliopistossa vapautettu lääke­ tieteen opiskelijoita eläinkokeiden tekemisestä, kieltäytyjiä on ollut myös eläinlääketieteen ja biologian opiskelijoiden joukossa. Eläinkokeis­ ta opiskelussa voit lukea e n e m m ä n Animaliasta 3/87. *

*

*

Munakuntaon yllättänyt positiivi­ sesti tuomalla markkinoille lattiakanaloissa kasvatettujen kanojen m u ­ nia. Munapakkaus on ruskea ja kul­ kee nimellä »Tuoreita maalaismunia». Sisäkannessa ilmoitetaan, että munat on pääasiallisesti tuotettu pienissä kanaloissa, joissa kanat liik­ kuvat vapaasti. Soitin Munakunnan markkinointiosastolle ja tiedustelin, mitä tuo »pääasiallisesti» tarkoittaa.

Voiko kuluttaja luottaa siihen, että kanat on kasvatettu inhimillisissä oloissa vai onko kyseessä uusi markkinointikikka munavuoren alentami­ seksi? Munakunnasta vakuutettiin, että munat lajitellaan mahdollisim­ man huolellisesti. Aivan sataprosent­ tisen varmaa vakuutusta ei munien alkuperästä voi kuitenkaan antaa, sil­ lä laajassa laaduntarkkailu- ja lajitteluprosessissa voi jokunen m u n a ek­ syä joskus väärään paikkaan. Hieno askel oikeaan suuntaan kuitenkin.

T ä m ä osoittaa, että kuluttajat ovat vaatineet inhimillisesti tuotettuja munia ja Munakunta on ottanut vaa­ timukset todesta. Yhteisin painostustoimenpitein saadaan siis m u u ­ toksia aikaan. »Tuoreet maalaismunat» ovat meidän kaikkien ulottuvil­

16

la. Niitä voit tilata kotikauppiaaltasi pienellä vaivalla. Jatkossa on mielen­ kiintoista nähdä, miten kuluttajat ot­ tavat tämän uutuuden vastaan. Mitä tehdään, jos »häkkimunien» kysyntä laskee nyt kun inhimillisempi vaih­ toehto on tarjolla? Muutetaanko häk­ kikanalat lattiakanaloiksi? Vai jou­ tuuko »maalaismunien» joukkoon myös häkkikanaloiden munia? Seu­ rataan tilannetta! Ohessa Munakun­ nan osoite ja puhelinnumero kiitok­ sia ja tiedusteluja varten: Munakun­ ta, markkinointiosasto, Ristipellontie 10, 00390 Hki, puh: 90-542 033.

Hurraa, eläinsuojelijat: asiamme etenee hitaasti, mutta varmasti: Ei luovuteta!

Oletko lähdössä Tukholmaan?

Nordiska Samfundet Mot Plägsam-^^ m a Djurförsök on Ruotsin suurin^P eläinsuojeluyhdistys ja sillä on eläinsuojelumyymälä aivan Tukholman keskustassa. Myymälän yhteydessä on kirjakahvila. Osoite: Drottninggatan 102, avoinna m a — pe: 9— 18, la: 10— 15.

Oletko kiinnostunut osallistumaan eläinsuojeluvalvojakurssille? Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto suunnittelee kurssin järjes­ tämistä elokuussa -87. Lisätietoja asiasta antaa eläinsuojeluylivalvoja Pirkko Skutnabb, puh: 90-160 33 17. *

Jäikö lehti 1/87 tulematta sinulle?

Syypäitä olemme m e täällä toimis­ tossa sekä uusi tietokonepäätteemme. O l e m m e siirtyneet tietokoneai­ kaan tarkoituksenamme palvella Tei­ tä paremmin ja nopeammin kuin en­ nen. Alussa vain tuli mutkia matkaan ja jouduimme turvautumaan lehden postituksessa vuoden -86 lopun osoi­ telistaan. Nyt siis ne, jotka tekivät osoitteenmuutoksensa vuoden -86 lopulla tai tämän vuoden alussa, sai­ vatkin lehtensä vanhaan osoittee­ seen. Harmillista! Pahoittelemme ta­ pahtunutta ja toivomme, että otatte yhteyttä toimistoomme, että voimme lähettää teille lehden 1/87. Jatkossa yhteiselämä tietokoneen kanssa su­ juu varmasti paremmin.

*

*

Muistathan, että toimistomme ja myymälämme on suljettu kesälauan­ taisin 1. 6— 15. 8. 87.

PÄ SVENSKA SAMMANSTÄLLT AV KAARINA KIVIVUORI

9

Bland Helsingfors Universitetets medicinestuderande hardet uppstätt en grupp s o m kräver att studerande beviljas rätt tili att vägra utföra djur­ försök p.g.a. etiska skäl. Försöksdjurens V ä m rf har »dragit sitt strä tili stacken» genom att frän Bergens Universitet iNorge beställa en videokasett s o m kan användas tili att ersätta ett djurförsök som utförs allmänt vid farmakologiundervisning.

Dä denna tidning gär itryck vet vi ännu inte hur man kommer att förhälla sig tili de studerandes krav. Tidigare har bl.a. medicinestuderande vid Tammerfors Universitet befrias frän att utföra djurförsök. Det haräven förekommit vägrare bland veterinär-

Munakunta har överraskat positivt genom att pä marknaden introducera ägg som värpts av höns som lever i »gammaltidens hönsgärdar». Äggförpackningen är brun och gär under namnet »Färska lantägg». Pä insidan av locket meddelas att äggen huvudsakligen är producerade vid smä hönsgärdar där hönsen fär röra sig fritt. Jag ringde tili Munakuntas marknadsföringsavdelning och frägade vad detta »huvudsakligen» betyder. Kan konsumenten lita pä att hönsen är uppfödda imänskliga förhällanden eller är det fräga o m ett nytt marknadsföringstrick för att minska äggberget? Pä Munakunta svarade man att äggen sorteras möjligast omsorgsfullt. En füllt hundraprocentig försäkran o m äggens U r ­ sprung kan man inte ge, eftersom det kan hända att nägot ägg förvillas tili fei plats i samband m e d kvali^tetsgranskning och sortering. f Detta visar att konsumenterna har krävt ägg som produceras imänskli­ ga förhällanden samt att Munakun­ ta har tagit kravet pä allvar. Med gem e n s a m m a pätryckningsätgärder kan säledes förändringar ästadkommas. »Färska lantägg» är tillgängliga för alla. Du kan beställa dessa ägg i din närbutik ifall de inte redan finns där. Detta är inte ett stört besvär.

I fortsättningen är det intressant att se hur konsumenterna tar emot denna nyhet Vad kommer att ske ifall »buräggens» efterfrägan sjunker nu dä det finns ett mänskligare alterna­ tiv? K o m m e r burhönsgärdarna att omändras tili gammaltidens höns­ gärdar, eller hammardet bland »lantäggen» även ägg frän burhönsgärdar? Vi kommer att följa med Situa­ tionen! Vi bifogar Munakuntas adress och telefonnummer ifall nägon vill framföra sitt tack eller fä tilläggswnformation: v Munakunta, marknadsföringsavdelningen, Korsäkersvägen 10,00390 H:fors, tel: 90-542 033.

Hurra djurskyddare: vär sak framskridersaktamen säkert! Vi ger inte upp!

Blev du utan tidningen 1/87? De skyldiga är vi här vid kontoret samt värnyadataterminal. Vi har tagit steget in i datatiden i avsikt att kunna betjäna er bättre och snabbare än tidigare. Ibörjan fick vi dock problem, och vid postningen av tidningen var vi tvungna att förlita oss tili den adresslistan som gällde vid utgängen av är -86. Nu fick säledes de, som gjorde sin adressförändringsanmälan islutet av är -86 eller i början av detta är, sin tidning tili den gamla adressen. Vi beklagar det som skedde

och önskaratt ni kontaktarvärt kansli sä att vi kan skicka er tidningen 1/87.1framtiden kommer säkert samarbetet m e d datamaskinen att förlöpa bättre. *

*

*

Är du pä väg tili Stockholm? Nor­ diska Samfundet Mot Plägsamma Djurförsök är Sveriges största djurskyddsförening och den har en butik alldeles närä icentrum av Stock­ holm. Isamband med butiken finns ett bokafe. Adress: Drottninggatan 102. Öppet m ä — fre: 9— 18, lö: 10— 15. *

*

★

★

★

★

★

★

★

★

★

★

★

★

★

★

*

*

*

*

*

*

^

mä itken kaikkia noita pieniä koiria )+■ jotka ovat yksin ja hyljä ttyjä •jL.noita pieniä kissoja ja v ^ pakkosyötettyjä hanhia T: ^ kaikkia noita kytkettyjä luontokappaleita ^ m iten mä n iitä itken itken yL.koska minä olen ne L ^ ja ne on mun syyni itku un ^

*

OBS! Vär butik och kansli pä Backasgatan är stängda under sommarlördagarna mellan 1. 6— 15. 8. 1987.

* KAARI NA VALOAALTO * *

*

*

*

K oe-eläinten suojelu ry:n alu eo sasto t/ yhdyshenkilöt: Esbo: Pamela Wickström, Hansav.

26, 02780 Esbo, tel. 90-811 240 (svenska krets) Haukipudas: Tiina Ahokas, Hepokj., 90830 H A U K I P U D A S Humppi: Minna Kupari, PL 69, 77601 SUONENJOKI Joensuu: Raili Könönen, Sukkulat.

10 b B1, 80260 JNS, puh. 973-30 990 Jyväskylä: Jaana Raitio, Siität. 1, 41900 PETÄJÄVESI Kajaani: Raija Manninen, Soidink. 14 E 31, 87500 KAJAANI, p. 986-39 290 Kalajoki: Kirsi Ridell, Tapiont. 6 A 12, 90570 O U L U Kokkola: Virva llvesvaara, Pormestarink. 34, 67100 KOKKOLA, p. 96813 738 Kouvola: Sakari Haikala 45330 Harju Kymi: Anu Tikka, Vuorik. 39, 48720 KYMI, puh. 952-81 667 Kyröskoski: Minna Nikkilä, Simpukkat. 8, 39200 KYRÖSKOSKI, p. 931715 201/584 Lahti: Anita Louhijoki, Viipurin vältät.

11 B 21, 15150 LAHTI, p. 918522 550

Lappeenranta: Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810 LPR, puh. 95327 795 Miehikkälä: Ulla Jarva, Hauhia, 49700 MIEHIKKÄLÄ Mänttä: Anne Lahtinen, Koskelank.

21, 35800 MÄNTTÄ, puh. 934412 239 Punkalaidun: Tiina Pakkanen, Urja lant. 25, 31900 P U N K A L A I D U N Pusula: IrmaTeikari, 03850 PUSULA puh. 913-66 236 Oulu: Kirsti Leisto, Raivaajant. 18 90140 O U L U Rauma: Sari Kivilähde, Lehtikuusent 9 A 1, 26130 R A U M A Luumäki: Maarit Salmi, PPA 1/Salmi 54500 TAAVETTI Turku: Tarja Lehtinen, Mäntysaari 21330 PAATTI N EN, puh. 921 472 062 Uusikaupunki: Mona Toivonen, Saar nisto, 23500 U:KI, puh. 922-23 024 Vaasa: Kristina Räback, Rastaankj. 8, 65230 VAASA, puh. 961-212 421 Vihti: Irina Hornamo, Järventaus 03220 TERVALAMPI, puh. 91373 955 Ylitornio: Kaisu Niska, Käpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO

O P IS K E L I JA K O K O U S 25. huhtikuuta klo: 14.00 yhdistyksen toimistossa, Mäkelänk. 8

Kokouksessa keskustellaan mm. keinoista vähentää eläinkokeita opetuksessa, opiskelijoiden vaikutus­ m ahdollisuuksista, suunnitellaan opiskelijaryhm än syksyn -87 toim intaa ja tiedotuslehden 3/87 sisältöä (teemana opiskelu ja eläinkokeet).

Yhdistys on valmis tukemaan ulkopaikkakuntalaisia o p iske lijo ita m atkakustannuksissa. Lisätietoja puh: 90-738 570/Kaarina Kivivuori.

17

AMERIKKALAISTA ELÄINSUOJELUA m atkaraportti Yhdysvalloista PILVI LASSILA

V ie tin v iim e k e s ä n ä k a k ­ s i k u u k a u tta Y h d y s v a llo is ­ s a. J o m a tk a n s u u n n itte lu ­ v a ih e e s s a v u o s i s itte n k e ­ v ä tta lv e lla p ä ä tin k ä y ttä ä ti­ la is u u tta h y v ä k s e n i j a tu ­ tu s tu a lä h e m m in m u u ta ­ m iin a m e r ik k a la is iin e lä in s u o je lu jä rje s tö ih in .

Ensimmäiseksi vietin päivän Pro­ gressive Animal Wellfare Societyn (PAWS; suom. edistyksellinen eläin­ suojeluyhdistys) vieraana Lynnwoodissa, Washingtonin osavaltiossa.

PAWS:n perusti v. 1969 Virginia Knouse joka on tälläkin hetkellä yh­ distyksen puheen- ja toiminnanjoh­ taja. Jäseniä on n. 8000 ja palkattuja työntekijöitä 15 joiden lisäksi PAWS:ssa on useita vapaaehtoisia kokopäivätöissä. Vuosibudjetti on $ 500 000 (2,5 miljoonaa markkaa) mi­ kä pääosin muodostuu jäsenmak­ suista, lahjoituksista ja testamen­ teista.

PAWS:n toimitilat sijaitsevat Lynnwoodin kaupungin laidalla vehreällä tontilla. Toimiston lisäksi yh­ distyksellä on kadehdittavan suuret ja toimivat tilat löytöeläimille, niin kissoille ja koirille kuin villieläimille­ kin.

Yhdistyksellä on kaksi pääasiallis­ ta toimialuetta. Ihmisille tutumpi työ on hylättyjen koirien ja kissojen huostaanotto, hoitaminen ja uusiin koteihin sijoittaminen. Vuosittain otetaan huostaan 10000 lemmikkiä, mutta vain n. 3000:lle löydetään uu­ si koti, joten loput eläimet on pakko lopettaa. PAWS:iin tulon ja adoption välisen ajan eläimet viettävät tilavis­ sa ja siisteissä häkeissä joko yksi­ nään, pareittain tai esimerkiksi koko­ nainen kissapentue yhdessä. Koko adoptioprosessi on ihailtavan yksi­ tyiskohtainen ja huolellinen: halu­ taan varmistua siitä että eläin saa hy­ vän kodin ja tulevalla omistajalla on runsaasti monipuolista tietoa lem­ mikkieläimen hoitamisesta.

Toisen tärkeän työkentän muodos­ tavat villieläimet. P A W S ottaa suo­ jiinsa loukkaantuneita villieläimiä, hoitaa ne terveiksi ja hyväkuntoisik­ si ja palauttaa takaisin luontoon.

Sain nähdä pesukarhuja, majavia, liito-oravia, kaneja, opossumin ja eri­ laisia lintuja variksesta pöllöön, mut­ ta lukemattomat muutkin eläimet saavat PAWS:in osaavalta henkilö­ kunnalta avun.

P A W S on julkaissut mittavan sar­ jan esitteitä joissa käsitellään eläin18

suojelua, eläinkokeita, turkiksia, kas­ vissyöjiä, eläinten terveydenhoitoa jne. Esitteet ja muut julkaisut ovat­ kin tärkeä osa siitä tiedotustyöstä ja asennekasvatuksesta, jota PAWS:in työntekijät tekevät esim. kouluissa.

Seuraavat tutustusmiskohteeni olivat täysin erilaisessa ympäristös­ sä kuin puiden vehreyden keskellä oleva PAWS. Vietin viikon Chicagos­ sa, pilvenpiirtäjien ja ihmisvilinän keskellä, ja tapasin sinä aikana m o ­ nia eläinsuojelijoita. Ollessani elo­ kuussa ’85 Ruotsissa eläinkoesymposiumissa, tutustuin National AntiVivisection Societyn toiminnanjohta­ jaan Penny Feltziin, ja niinpä olimme­ kin jo vanhoja tuttuja mennessäni tu­ tustumiskierrokselle NAVS:in toimis­ toon.

N A V S on perustettu vuonna 1929 ja se on Yhdysvaltain suurin eläinko­ keita vastustava järjestö. Jäseniä sil­ lä on 35000. Yhdistyksen päämajas­ sa Chicagossa on 15 palkattua työn­ tekijää, Washington D.C:n »haara­ konttorissa» heitä on kolme.

Pääpiirteittäin NAVS:in päämäärät ja toimintatavat ovat yhteneviä Koeeläinten Suojelu ry:n vastaavien kanssa, mutta erojakin toki löytyy.

N A V S pyrkii lehdistön, radion, tv:n ja esim. koululaisille pidettävien esitel­ mien avulla vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja ihmisten asentei­ siin. Lisäksi N A V S jatkuvasti yrittää vaikuttaa lainsäädäntöön, mikä kui­ tenkin on Pennyn mukaan erittäin vaikeaa ja hidasta (olemmehan voi­ neet huomata saman Suomessa).

N A V S julkaisee lisäksi erittäin sel­ keitä ja informatiivisia esitteitä ja kir­ joja. Sainkin toimistosta mukaani runsaasti kirjallista materiaalia, jota antaessaan Penny huomautti, että Yhdysvalloissa on miltei mahdoton­ ta pysyä ajan tasalla tiedon tulvan kanssa, varsinkin kun NAVS:in työ­ kenttä liittyy läheisesti sellaisiin no­ peasti edistyviin tieteenaloihin kuten esim. biotieteet. Päämääränä NAVS: illaon eläinkokeitten lopettaminen, mutta se vastustaa luonnollisesti myös esim. tehokasvatusta ja turkis­ tarhausta.

NAVS:illa tehdään lujasti töitä ja saadaan paljon aikaan, vaikka Penny harmittelikin jatkuvia rahavaikeuksia: raha ei tunnu riittävän kaikkeen tar­ peelliseen vaikka yhdistyksen vuosi­ budjetti onkin $ 1000000 (5 milj. mk).

Kaikki on n ä e m m ä suhteellista!

Chicagossa ollessani pääsin käy­ mään myös Vegetarian Timesin, USA:n suurimman kasvissyöntilehden toimituksessa. Oppaanani oli Paul Obis, lehden perustaja ja pää­ toimittaja. Käytyämme läpi lehden

toimittamisen eri vaiheet, ja tutustut­ tuani lehden muihin tekijöihin, m e ­ nimme Paul Obsin kotiin lounaalle.

Mariclare Barrett, Paulin vaimo, on lehden ruokatoimittaja, ja niinpä hän loihti hetkessä eteemme mitä herkul­ lisimman meksikolaisen aterian.

Paul ja Mariclare kertoivat, että te­ hokasvatus ja eläinten kärsimykset olivat tehneet heistä kasvissyöjiä.

Vasta myöhemmin he huolestuivat lihansyönnin haittavaikutuksista ihmi­ sen terveydelle.

Vegeterian Times ilmestyy kerran kuukaudessa monipuolisena n u m e ­ rona: lehdessä on reseptejä, haastat­ teluja, kirja-arvosteluja, laajoja tieto­ puolisia artikkeleita, kasvisravintoloitten esittelyjä, lukijapalsta, lääkä­ ripalsta sekä pikku-uutisia uusista tuotteista ja tapahtumista. Myös­ kään eläimiä koskevia aiheita ei ole unohdettu, vaan lehdestä saa tietoa mm. tehokasvatuksesta, eläinkun-^k nan tuotteista ja lemmikkieläinten^^ ruokavalioista.

Todella läheisesti ruokavalioon liittyy myös neljäs vierailuni. Tutus­ tuin nimittäin Bob Brovvniin, joka on FACT:in perustaja ja puheenjohtaja.

Lyhenne F A C T tulee sanoista Farm Animals Concerns Trust, yhdistys haluaakin kiinnittää ihmisten huomi­ on eläinten tehokasvatuksen nurinkurisuuteen ja vääryyteen.

FACT:illä on ollut erilaisia k a m ­ panjoita, joista viimeisimmät koski­ vat kananmunia ja vasikanlihaa.

F AC T on informoinut ihmisiä kano­ jen tehokasvatuksesta ja saanut ns. maalaismunia myyntiin useisiin supermarketteihin. Vasikanlihakampanjassa F A C T on saanut ihmisiä boikotoimaan ravintoloita, joissa tar­ joillaan tehokasvatetun vasikan li­ haa, ja tämän ansiosta muutamat ra­ vintolat ovat poistaneet ko. lihan ruo­ kalistoiltaan.

Kuumasta Chicagosta lensin ta-^^ kaisin länsirannikolle San Francis­ coon vilvoittavien merituulien hellit­ täväksi. San Franciscon lahden poh­ joispuolella on pieni San Rafaelin kaupunki, jossa on Buddhists Concerned for Animals -järjestön keskus.

Järjestö on vasta kolme vuotta van­ ha, mutta sillä on jo nyt n. 2500 jäsen­ tä, joista suurin osa asuu San Fran­ ciscon alueella, mutta myös muissa osavaltioissa ja ulkomailla. E n e m ­ mistö jäsenistä on buddhalaisia, mutta yhdistyksen motto: »Toisille ei saa tehdä pahaa eikä tuottaa kärsi­ mystä» on saanut kannattajia toki muistakin uskontokunnista.

B C A ottaa luonnollisesti kantaa kaikkiin eläimiä koskeviin kysymyk­ siin, vaikkakin se keskittyy lähinnä kolmeen epäkohtaan: tehokasvatuk­ seen, ansapyyntiin sekä eläinkokei-

siin. Kaikkein ajankohtaisimpia ta­ pahtumia kesällä olivat vasikanlihan vastaiset mielenosoitukset, jotka oli­ vat useilla tv-asemilla ylittäneet uu­ tiskynnyksen ja saaneet näin toivot­ tua julkisuutta.

Parituntinen perustaja-puheenjoh­ taja Bradley Millerin kanssa kului kuin siivillä enkä poislähtiessäni voi­ nut muuta kuin ihailla sitä rauhalli­ suutta ja hyvää tahtoa joka sekä Bradleystä ja hänen vaimostaan Bonniesta huokui.

Viimeisenä etappinani oli Los Angeles, ja siellä S U P R E S S (Stu­ dents United Protesting Research on Sentient Subjects). Yhdistys on vas­ ta kolme vuotta vanha ja täysin eri­ tyylinen kuin toiset yhdistykset joi­ hin matkallani tutustuin. Kertoes­ saan yhdistyksestä ja sen toiminnas­ ta perustaja ja toiminnanjohtaja Ja­ vier Burgos painotti erityisesti seuraavia asioita: S U P R E S S ei aja eläin­ ten oikeuksia vaan se on eläinkokei­ ta vastustava järjestö. Se pyrkii lää­ ketieteeseen ja muihin tieteisiin perustuvilla tosiasioilla eläinkokei^ ^ d e n täydelliseen poistamiseen, sillä ^^eläinkokeet eivät ole rikos ainoas­ taan eläimiä kohtaan vaan ennen­ kaikkea rikos ihmisyyttä kohtaan.

Yhdistyksen toiminta on radikaa­ lia, mutta se ei tarkoita esim. laitto­ mia murtautumisia laboratorioihin vaan itsevarmaa ja päämäärätietois­ ta toimintaa tv:n, radion, lehdistön ja erilaisten tapahtumien ja julkaisujen avulla.

Toiminnan tehostamiseksi SUPRESSdla on kahdenlaisia jäseniä: ak­ tiivisia jäseniä ja kannatusjäseniä, joiden ero on rahallisen tuen suu­ ruus. Aktiiviset jäsenet maksavat pie­ n e m m ä n jäsenmaksun, mutta sitou­ tuvat samalla tekemään jotain konk­ reettista yhdistyksessä: olemaan mielenosoituksissa, jakamaan esit­ teitä, pitämään esitelmiä kouluissa ja yliopistoissa jne.

Supress:in viimeisin saavutus oli Hidden Crimes (Salatut rikokset)J^^video, joka pohjautuu Hans Ruschin ^^kirjoihin. Javier Burgos sanoi sen olevan lajissaan vallankumoukselli­ nen: paljastuksineen ja kauhistuttavine totuuksineen se ei jätä ketään kylmäksi. Kyseinen video on tilattu toimistoomme ja tulemme järjestä­ mään katselutilaisuuksia m y ö h e m ­ min keväällä.

Kun näin jälkeenpäin muistelen vierailujani em. yhdistyksissä ja toi­ mituksissa, voin olla varsin tyytyväi­ nen näkemääni ja oppimaani. Onnis­ tuin saamaan pienen yleiskatsauk­ sen niistä lukemattomista järjestöis­ tä USA.ssa, jotka ahkeroivat eläinten (ja ihmisten) hyvinvoinnin edistämi­ seksi ja kärsimysten lopettamiseksi.

Töitä on valtavasti, mutta amerikka­ laisten ystäviemme innostus ja saa­ vutukset kannustavat eteenpäin ja usko paremmasta huomisesta elää voimakkaasti.

KOONNEET: ELMI MANNINEN, TIINA LIUKKONEN, LEENA TOL­ VANEN JA KAARINA KIVIVUORI Eläinkokeita korvaava tutkimus edistyy * Hollantilainen tutkijaryhmä on sel­ vitellyt rotan sikiön sydänsolujen käyttökelpoisuutta aineiden akuutin ja kroonisen myrkyllisyyden toteami­ sessa. Tutkittavien aineiden LD-50 arvo (akuutti myrkyllisyys) oli tiedos­ sa samoin kuin niiden vaikutus koeeläinten ruumiinpainoon tai tiettyjen elinten painoon (krooninen myrkylli­ syys). Näitä tietoja käytettiin vertai­ luaineistona arvioitaessa soluviljelyin saatujen tulosten ennustavuut­ ta. Tutkimus osoitti, että rotan sydänsolut ilmeisesti sopisivat akuutin myrkyllisyyden toteamiseen, mutta pitkäaikaisvaikutuksen toteamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia. (ATLA voi. 14, n:o 1) E.M.

* Brittitutkijalle, Oliver Flintille, myönnettiin vuoden 1986 lääketeollisen tutkimuksen tunnustuspalkin­ to hänen työstään eläinkokeita kor­ vaavan tutkimuksen edistämiseksi.

Flint on kehittänyt testin, jossa ainei­ den teratogeenisyyttä (sikiövaurioita aiheuttavia ominaisuuksia) tutkitaan käyttäen rotan sikiön soluja. Erikois­ tumattomat solut siirretään viljel­ mään, jossa ne viiden vuorokauden sisällä alkavat erikoistua. Viljelmään lisätyn yhdisteen myrkyllisyys ilme­ nee erikoistumisprosessin häiriinty­ misenä tai estymisenä.

Vastaaviin elävillä eläimillä tehtyi­ hin tutkimuksiin verrattuna ko. testi on nopeampi, halvempi ja siihen tar­ vitaan ratkaisevasti vähemmän eläi­ miä (kahdesta kolmeen eläintä tutkit­ tavaa ainetta kohti). USA:n elintarvi­ kehallinnossa tehdään parhaillaan jatkotutkimuksia testin käyttökelpoi­ suudesta tarkoituksena sisällyttää se lakisääteisiin teratogeenisyystesteihin. (ATLA, voi. 14, n:o 1) E.M. * Yhdysvaltalaisessa silmätutkimusinstituutissa (Eye Research Ins­ titute, ERI) on kehitetty Draize-silmänärsytystestiä korvaavaa menetel­ mää, jonka tulokset tutkijoiden m u ­ kaan näyttävät lupaavilta. Testissä käytetään elävien kanien sijasta ka­ nin sarveiskalvosta saatua kudosviljelmää. Kudosta vahingoitetaan m e ­ kaanisesti ja viljelmään lisätään tut­ kittava aine, minkä jälkeen »haavan» korjaantumista seurataan valokuvien

avulla. Tutkijoiden mukaan testi on Draize-testiä herkempi ja paranemi­ sen astetta voidaan mitata objektii­ visemmin. Menetelmä ei kuitenkaan yksin riitä kuvaamaan erilaisia ärsy­ tysreaktioita, vaan Draizen korvaami­ seksi tarvitaan useanlaisia vaihtoeh­ toisia testejä. (Lab Animal vol. 15, n:o 6) E.M. * Protestikorteista on hyötyä Jos olet ajatellut, ettei lehdissämm e olevilla protestikorteilla ole kui­ tenkaan mitään vaikutusta etkä siksi ole lähettänyt niitä, lue seuraava esi­ merkki Englannista ja harkitse uudel­ leen.

N A V S (eräs Englannin koe-eläinsuojeluyhdistyksistä) julkaisi lehdessään jutun erittäin tuskallisesta lam­ paille tehtävästä toimenpiteestä, jo­ ka piti ottaa käyttöön Englannissa: lampaiden hampaita porattaisiin ikeniin asti niin että erittäin kipuherkkä hammasydin saataisiin näkyviin. Se­ kä itse poraaminen (kuvittele itsesi hammaslääkärin tuoliin sidottuna ja jonkun poraamassa hampaasi toh­ joksi) että kokeen jälkitila ovat erit­ täin tuskallisia. Toimenpide muka parantaisi lampaiden hampaiden kestävyyttä ja helpottaisi purentaa.

Yhdistyksen jäseniä kehotettiin kirjoittamaan Englannin maatalous­ ministerille ja vaatimaan kokeen kiel­ toa. Kirjetulvan seurauksena lampai­ den hampaiden poraus kiellettiin.

(The Campaigner, Nov/Dec 1986 — P.V.)

Joidenkin yritysten vuonna 1984 USA:ssa käyttämiä koeeläinmääriä: AVON: 2176 marsua, 1183 rottaa BRISTOL-MYERS: 694 koiraa, 977 frettiä ja 3744 muuta eläintä COLGATE-PALMOLIVE: 1475 eläintä KODAK: 10.945 eläintä ELI-LILY: 1685 koiraa, 1941 kissaa, 16.695 muuta G E N E R A L M O T O R S : 3171 eläintä GILLETTE: 4875 eläintä J O H N S S O N & J O H N S S O N : 20.150 eläintä P R O C T O R & G A M B L E : 10.782 eläin­ tä REVLON: 1.389 eläintä A.H. ROBINS: 882 koiraa, 378 kissaa ja 4921 muuta SHELL: 1904 eläintä kaupallisen eduntavoittelun vuoksi, siis ...

19

Saana Saarinen: TERVEEN ELÄMÄN HAKEMISTO

VALISTUSTYÖ ON MUKAVAA

r

KIRJAN ARVOSTELI RAILI VESANEN Aura, aprikoosi, avokado, auringonhattu, a-vitamiini, do-in, gestaltterapia, hypnoosi, kioskiruoka, kiinalainen lääketiede, kirliankuvaus, rebirthing, suolihuuhtelu. .. jne. Terveen elämän hakemisto on kan­ santajuisesti kirjoitettu, erittäin laajapohjainen kokoomateos vaihtoeh­ toisista terveydenhoitotavoista ym. Erikoistoimittaja Saana Saarinen on toimittanut yli 650 hakusanaa sisältävän kirjan.

Terveen elämän hakemisto on eräänlainen terveyden tietosanakirja.

Se on aakkosellinen kokoomateos luonnonmukaisesta terveydenhoi­ dosta, ruoka-aineista ja pehmeistä hoitomuodoista. Lisäksi kirja sisäl­ tää luettelon Suomen kasvisravinto­ loista, kylpylöistä ja luontaishoitoloista sekä kyseisten alojen yhdis­ tyksistä ja keskuksista. Lähdeluette­ lot, sekä suomen- että vieraskieliset, käsittävät pitkän listan alan kirjalli­ suutta. Teoksessa on yli 650 hakusa­ naa. Jokaiseen liittyy artikkeli, jossa selvitetään asioita kiinnostavasti ja selkeästi, kansantajuisesti.

Kirjan on toimittanut Saana Saari­ nen, joka on perehtynyt luontaisterveyteen liittyviin aiheisiin o man har­ rastuksensa kautta. Hän on vuosien ajan kerännyt tietoa kirjoitusten, kurssien, kirjallisuuden, ulkomaan­ matkojen ja käytännön kokemusten pohjalta — ja tiivistänyt tämän kai­ ken kirjaan, jonkalaista ei ole ennen ollut. Terveen elämän hakemisto tun­ tuu olevan tuiki tarpeellinen näinä ai­ koina, kun kaikenlaiset uudet ja van­ hat parannusmenetelmät ja aineet tulevat yhä vain suositummiksi ja niistä halutaan lisää tietoa.

Tänä keväänä on myös tulossa aivan uusi 4-osainen tietokirja Ter­ veen elämän salaisuudet, joka käsit­ tää yli 200 pitkää artikkelia vaihtoeh­ toisesta terveydenhoidosta. Toimit­ taja Saana Saarinen on ollut muk a ­ na myös tämän kirjasarjan toimitus­ kunnassa. Elo— syyskuussa ilmes­ tyy hänen toimittamansa Kai Aalto­ sen kirjoittama teos numerologiasta.

Lisäksi Saana toimii Terveydenhoi­ toa Valinnanvapaus r.y.:ssä ja kirjoi­ telee artikkeleita lehtiin. Saana on m m . silloin tällöin kirjoitellut omaan Animalia-lehteemme (esim. tässä nu­ merossa elintarvikkeiden säteilytyksestä).

Terveen elämän hakemisto -kirjas­ sa miellyttää monipuolisuuden ja asiantuntemuksen lisäksi h ä m m ä s ­ tyttävä laajapohjaisuus, jolla aihetta on käsitelty. Läpi kirjan säilyvä, jon­ kinlainen vihreä lanka, ei katkea, vaan jokaisen artikkelin kohdalla on huolellisesti säilytetty terve ja hu­ maani elämänasenne. Unohtamatta silti objektiivisuutta. Kaiken kruunaa hyvä, sujuva suomen kieli.

20

ON TAISTELTAVA PAREMMAT OLOT ELÄIMILLE

Rohkeasti kirjassa kerrotaan myös erinäisten ruoka-aineiden ym. epäter­ veellisyydestä. Esimerkiksi sokerin ja eläinkunnan tuotteiden. Lihasta sanotaan mm.: »Uhan tuottam iseen tarvitaan 50— 100 p rosenttia enem­ män maapinta-alaa kuin vastaavan kasvisravinnon tuottam iseen. Kasvisvalkuaisen on to dettu olevan b io ­ lo g is e s ti arvokkaampaa kuin eläinvalkuaisen, s illä ihm inen kykenee käyttämään hyväkseen 90 prosenttia kasvisvalkuaisesta.»

Kirjasta voi löytää selvityksen mi­ tä ihmeellisimpiin asioihin; aina hunza-kansasta, quista, chakroista, kukkaterapiasta Ayurvedaan, antro­ posofiaan, eurytmiaan asti. Astrolo­ giasta sanotaan mm.: »Planeetoilla katsotaan yleisten vaikutusten lisäk­ si olevan erilaisia vaikutuksia ihm i­ sen kehoon ja terveydentilaan. Esi­ m erkiksi aurinko vaikuttaa vitaalisuu­ teen, sydämeen ja selkärankaan, kuu ravintoon, ruoansulatukseen ja ke­ hon nesteisiin, M erkurius keuhkoi­ hin, herm ostoon ym. Jos esim erkik­ s i M erkurius on tähtikartalla härän tähtikuviossa, se saattaa viitata her­ m o s to llis iin puhevaikeuksiin, kuten änkytykseen.»

Aurasta kerrotaan: »Auraksi kutsu­ taan ihm iskehoa ympäröivää ener­ giakenttää, joka heijastaa ihm isen henkistä ja ru u m iillis ta tilaa. Henki­ sessä tai ruu m iillise ssa hyvinvoin­ nissa tapahtuvat m uutokset heijas­ tuvat vastaavina m uutoksina auran koossa ja väreissä. Sairaudet saatta­ vat näkyä aurassa ennenkuin ne il­ m enevät kehossa».

Enpä ole aiemmin tiennyt, että semmoinenkin on olemassa kuin omenabanaani. Näin Terveen elämän hakemistossa: »Omenabanaani on Kiinasta ko to is in oleva p ie n i banaanilajike. Se sisältää mm. jo n k in ver­ ran A-vitam iinia, C -vitam iinia ja m el­ ko paljon kivennäisaineita. Sen ma­ ku on makea, omenainen.»

Lopuksi otteita kirjan esipuhees­ ta eli Lukijalle: »Epävirallinen lääke­ tiede on yhä laajempien kansalaispii­ rien kiinnostuksen kohteena. Tietous terveellisestä ravitsemuksesta, peh­ meistä hoitom uodoista ja omanavun m enetelm istä on lisääntynyt nopeaa vauhtia. Tieto on kuitenkin hajallaan,

näkem ykset ja n im ity k s e t vaihtelevat, ja alueiden rajat ovat hämärät, vaikka m onet tekijät yhdistävätkin eri lähestym istapoja.

Yhteisenä lähtökohtana on i h m i - ^ J sen näkeminen kokonaisuutena, jo s ­ sa ruum iilliset, sielu lliset ja henkiset olem uspuolet liitty v ä t olennaisesti toisiinsa. Pelkkien sairauden oirei­ den hoitam isen sijasta pyritään tasa­ painon palauttam iseen ja sairauden syyn korjaamiseen. Elim istön om ille parantaville vo im ille annetaan to i­ m intam ahdollisuus.»

Ja: »Opastakoon kirja lukijaa koh­ ti tervettä elämää, joka on iloa, to i­ m innallisuutta, itsetuntem usta, luo t­ tamusta ja kykyä auttaa m yös muita.

Kiellot, käskyt ja kieltäytym isen voim m e korvata vastuulla omasta it­ sestäm m e ja luottam uksella siihen, että elämä pitää m eistä huolen, kun vain annamme s ille siihen tila isu u ­ den.»

Lainaukset teoksesta Terveen elämän ha­ kem isto (WSOY), toim . Saana Saarinen.

Muut kirjoittaja t: Marikka Brunila, Kaarlo _ Jaakkola, Lars Johansson.____________

LAHJOITUKSET YHDISTYKSELLE Lehtemme toimitus pahoittelee, että osa vuoden -86 lopun lahjoituksista on jäänyt pois lehdestä. Julkaisemme nämä lahjoitukset ohes­ sa. Toivomme, että jäsenistömme ja muut tu­ kijamme suhtautuvat ymmärtäväisesti siihen, että talkoovoimin tehdyssä lehdessämme sil­ loin tällöin sattuu pieniä kömmähdyksiä. Jokai­ nen lahjoitus otetaan kiitollisuudella vastaan.

Yhdistyksen toimisto vastaa lahjoituksia kos­ keviin tiedusteluihin.

Georg C. Ehrnrooth 30 000,— , Galina Nuorvala 35,— , Terttu Aulanko 120,— , H. Sahlberg 120,— , V. Hepokoski 20,— , J. Mäkinen 200,— , Ilona Arneva 100,— , Anssi Haapala 100,— , Marguerita Alitan 600,— , Helga Kilpinen 100,— , E. Lemmetyinen 100,— , Tarja Lehti 20,— , Agne­ ta Forssell 110,— , Kerstin Wikström 50,— , Mar­ git Andberg 50,— , Gunvor Lind 50,— , Sisko Pellinen 20,— , Cecilia af Enehielm 100,— , Put­ kisto Anni & Tauno 50,— , Eira Renfors 50,— , Seitsaari Helli & Toivo 100,— , Inkeri Pulkkinen 500,— , Tiina Hanhimäki 10,— , Hilding Häste-

Olen iloinen siitä että teidän ohjel­ maanne on otettu kampanja turkis­ tarhausta vastaan. En usko että eläinsuojelijat täällä Pohjanmaalla vielä pitkään aikaan uskaltavat ottaa kantaa turkistarhausta vastaan. Turkismafialla on omat keinonsa sellai­ sia vastaan, jotka vastustavat elinkei­ noa.

Olen kyllä saanut maksaa kovan hinnan siitä mitä olen tehnyt. Meillä von esim. kesämökki Uudessakaarle*pyyssä ja se on ollut käyttämättä yli kuusi vuotta. Minua ei päästetä sin­ ne, koska siellä ei siedetä vastakkai­ sia mielipiteitä. Ikkunat on muuta­ massa paikassa ammuttu rikki ja kai­ vo on särjetty.

Vuonna 1980 kun olin siellä viimei­ sen kerran koko kylän miehet tulivat mökillemme kirveet käsissään ja ajoivat minut sisään mökkiin, jonne jouduin »linnoittautumaan». Autosta­ ni särjettiin äänimerkkilaite, että en voisi sillä kutsua apua.

Tällaista tapahtuu sille, ken vas­ tustaa tarhausta Pohjanmaalla. Ja tä­ m ä on vain yksi esimerkki lukuisis­ ta. Siksi minä ymmärrän, että on vai­ keata saada ihmisiä ajattelemaan tä­ tä tärkeätä asiaa. Vain tämän vuoden aikana minua on uhattu useasti. Kun kirjani ilmestyi, soitti eräs mies, ja sanoi kohteliaasti nimensä.

Hän ilmoitti, että olen mennyt lii-

sko 500,— , Helena Hultman 20,— , Marita Ehrström 500,— , Kirsi Kausamo60,— , Heli Ahtikari 100,— , Greta Kokko 60,— , Annikki Kuus­ koski 100,— , Kimmo Kuuskoski 100,— , Virpi Kettunen & Seppo Suomäki 200,— , Raija HepoOja 50,— , Terttu Koskinen 100,— , Marjatta Kuusela 25,— , Marjatta Kuusela 25,— , Anita Virtanen 50,— , Hannele Tirkkonen 150,— , Maj Stenberg 50,— , Saila Keskitalo 50,— , Leena Lehtonen 50,— , Jaana Jaakonsaari 20,— , Kert­ tu Turunen 100,— , Meriporin Lukio 250,— , Jaa­ na Aho 30,— , Hilkka Helatie 100,— , Minna Su­ honen 50,— , Ulla Leppänen 50,— , Pirkko Hei­ nonen 25,— , Tamara Vasiljeva 50,— , Saara Kantanen 20,— , Vappu Ella 50,— , Ebba von Wendt 1.000,— , Anne Tuomaala 40,— , Kirsi Kettunen 40,— , Lasse Elfvengren 50,— , Marja Vuorihuhta 50,— , Inge-Maj Nybondas 100,— , Alla Hartikka 50,— , I. Björkelund 100,— , Tun­ tematon 50,— , Aila Koskinen 50,— , H. Helanterä 100,— , Kitty Längström 20,— , P. Vuoksi 2.000,— , A. Kesti 20,— , KOP Seinäjoki 323,60— , Anne Mäki 30,— , Koiranäytt. 279,55— , Risto Eronen 20,— , Jalasj. luk. 3A ja B ja opettaj.

131,45— , Marjatta Pollari 50,— , Hanna Knuu-

an pitkälle ja että nyt minulle teh­ dään sama juttu kuin Olof Palmelle. »Muista, että et ole turvassa missään ja että voimme iskeä koska vain. Vaa­ san kadut ovat nyt sinulle vaaralli­ set», hän lisäsi. Tällaista ei uskoisi tapahtuvan Suomessa, mutta kyllä se taitaa olla niin, että paremmat olot eläimille on taisteltava läpi. Minä olen sellainen, että uskon asiaani en­ kä anna minkään estää työtäni. Suun­ nitelen jo seuraavaa kirjaa ja toivon että saisin sen valmiiksi ensi vuoden aikana niin, että sen voisi julkaista vuonna -88.

Bertel Klinkm ann

Bertel Klinkm ann on Vaasassa asuva kirjailija sekä luonnon ja eläin­ ten suojelija. Hän on ju lk a is s u t en­ simmäisenä Suomessa turkistarhauk­ sen vastaisen kirjan »Pälsriket». Kir­ jassa tuodaan esille erilaisia tu rk is ­ tarhaukseen liittyviä epäkohtia kuten eläinrääkkääys, luonnon saastum i­ nen, lahjonta, kiristäm inen ja jopa vä­ kivalta. Kirjan voi tilata Klinkm annilta hintaan 36 mk + p o s tik u lu t (Nor­ m aali hinta on 60 mk, m utta K link­ mann antaa alennuksen eläinsuoje­ lijo ille ja luonnonsuojelijoille). Vali­ te ttavasti kirjaa ei ole vielä käännet­ ty suom eksi. Kirja on herättänyt ko­ hun Pohjanmaalla, m issä turkistar­ haajat käyttävät m elkoista taloudel­ lista ja yhteiskunnallista valtaa. Ti­ lausosoite: B. Klinkmann, Rauhanka­ tu 34, 65100 Vaasa.

tila 20,— , Liisa Ruuska 25,— , Kitty Längström 20,— , Lea Putaansuu 50,— , Tanja Vienonen 50,— , Heli Sajaniemi 100,— , Eeva Kilpi 1.000,— , R.-R. Raja-Alho 100,— , K. PingoudFred 50,— , O. Räisänen 50,— , Riitta Kallankari 100,— , Maarit Hartikainen 20,— , Heli-Maria Laakkonen 10,— , Anne Oman 20,— , SirpaTuominen 50,— , I. Jokiranta 100,— , Marjatta Sie­ vänen 100,— , Tamara Vasiljeva 25,— , Sanna Siljamäki 500,— , Kyllikki Nurmi 50,— , Elvi Hie­ tala 30,— , Paula Mattinen 50,— , Soile Liekkinen 39,60— , Jaakko Terhonen 60,— .

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE Anne-Lies Leander-Alitalon muistoksi hänen veljensä Georg Leander on vaimoineen lahjoit­ tanut säätiölle 20 000 markkaa. Kunnioitamme poismenneen eläintenystävän muistoa ja an­ namme suurkiitokset arvokkaasta lahjoitukses­ ta!

M. Berg 100,— , K. Bredenberg 100,— , E. Vieri 50,— , H. Pirhonen 300,— , M. Varjos-Malmström 100,— , M. Nikkilä 100,— , L. Carrell 300,— , H. Hästesko 400,— .

M e neljä Muurolan lukion iloista oppilasta saimme hienon idean: m e informoisimme kasi- ja ysiluokkalaisille koe-eläin suojelusta. Tilasimme Koe-eläinten Suojelu ry:stä videon, dioja, julisteita ja muuta materiaalia esitelmien pitoon.

Eläinten viikolla kävimme sitten tuumasta toimeen, eli näytimme vi­ deota, puhuimme koe-eläin suojelus­ ta ja kiinnostuneille jaoimme järjes­ tön esitteitä. Porukan keskuudessa vallitsi ihan myönteinen ilmapiiri, suurin osa oli todella innostuneita asiaan. Ujous vain hieman vaivasi, sillä kysymyksiä ei meille esitelmänpitäjille juurikaan tullut.

Suureksi ihmetykseksemme julis­ teet saivat olla rauhassa seinillä ja oppilaat innostuivat itsekin piirtä­ mään kaikenlaista eläinsuojeluun liit­ tyvää. Joten tuota pikaa meidän lu­ kion käytävän seinillä komeili upea eläinsuojeluaiheinen taidenäyttely.

Myös opettajat liittyivät iloiseen klaaniimme. Mm. kuvaamataidonope uhrasi tärkeitä tuntejaan diojen näyt­ tämiseen oppilaille.

Viimeisen esitelmän jälkeen oli haikea olo, koska tällainen »valistus­ työ» oli mukavaa ja tunsimme todel­ la tekevämme jotain hyvän asian puolesta.

Olisimme myös valmiita aloitta­ maan uuden aluejärjestön, jos vain innostunutta porukkaa löytyy. Olem­ m e tietenkin valmiita järjestämään vastaavanlaisia tilaisuuksia uudelleenkin. Ideoita ja aktiivisuutta meil­ tä löytyy!!!

Terveisin ILOINEN I S K U R Y H M Ä M M E : Tea, Jusa, Pentu ja Arska

»Maasta sinä olet, m utta et maaksi muutu» Muovikassi kuvaa aikamme kulu­ tushysteriaa; se on tyhjä eli se vaa­ tii aina täyttymistään. Muovikassin sisältöä vaarallisempaa on sen ulko­ kuori. Tyhjä, heitteille jätetty muovi­ kassi ei maadu maahan, vaan se on todellista ongelmajätettä. Maassam­ m e syntyy muovijätettä sata miljoo­ naa kiloa vuosittain. Joskus vielä tu­ lemme kohtaamaan jätteemme.

Parempi vaihtoehto olisi o m a kauppakassi: kangaslaukku tai pape­ rikassi. Roskisämpäriin muovikassin sijasta voimme laittaa sanomalehteä.

Sanomalehtikääreessäkin voi roskia kiikuttaa roskalaatikkoon. Nyt on korkea aika jättää jäähyväiset m u o ­ vikasseille.

LIISI HILTUNEN

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA BEAUTY WITHOUT CRUELTY, BWC-kosmetiikkasarjan tuotteita ei testa­ ta eläimillä, eikä niiden valmistuksessa käytetä muita eläinkunnan tuotteita kuin mehiläisvahaa ja lanoliinia. Tuotteet ovat korkealaatuista kosmetiikkaa, jota myy­ dään Euroopassa, Pohjois-Amerikassa se­ kä Australiassa.

Suomessa BWC-kosmetiikan maahantuo­ ja on KINKAJU OY, jonka kaikki osakkeet omistaa Koe-eläinten suojelu ry. Yhtiön tuottama voitto käytetään yhdistyksen toiIHONHOITO S ireeninkukkakäsivoide 120 ml S ireeninkukkapuhdistusvoide 50 g A uringonkukkavehnävoide 50 g K osteusvoide 50 g Avocadokosteusvoide 120 ml K urkku pu hd istusm aito 120 ml R uusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaamio 100 ml Kuorlntavoide 100 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

42,— 47,— 58,— 58,— 57,— 51,— 49,— 47,— 61,— 46,— 35,50

MEIKKIVOITEET 25 g

42,—

PEITEKYNÄ

35,—

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

40,— 57,—

HUULIPUNAT

33,50

HUULIPUNAKYNÄT

35,—

HUULIKIILTO

25,—

HUULTENRAJAUSKYNÄT

mintaan ja stipendeinä vaihtoehtotutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Ostaessasi BWC-tuotteita tuet eläinsuojelutyötäja voit olla varma tuotteiden tur­ vallisuudesta ja korkeasta laadusta.

Toimitamme tuotteet postitse, postienna­ kolla, toimitusaika on n. 2 vk. Hintoihin li­ sätään postikulut. Yli 300,— tilaukset pos­ tikuluitta.

LUOMIVÄRIT

33,50

IRTOPUUTERI LUOMI VÄRIT

33,50

LUOMIKYNÄT

35,—

RIPSIVÄRIT Musta Ruskea Harmaa Laivastonsininen

33,50

RAJAUSKYNÄT Musta Ruskea Harmaa

19,—

Myönnämme Koe-eläinten suojelu ry:n jä­ senille jäsenalennuksen, joka on vuonna 198710 %. Alennuksen saamiseksi on jä­ senen merkittävä tilaukseen jäsennume­ ro, ellei numero ole tiedossa, maininta jä­ senyydestä ko. sarakkeeseen.

Tuotteiden palautusoikeus 8 vrk tilauksen vastaanottamisesta.

Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan al­ lekirjoitus.

DEODORANTTI 30 ml roll-on Beau M adonna Lily Yolanda

23,— 23,— 27,—

SHAMPOOT 150 ml •Lootuksenkukka (norm aalit hiukset) Rosm ariini (rasvaiset hiukset) M an te liöljy (kuivat hiukset) Henna, värjäämätön

27,— 27,— 27,— 29,50

HIUSTEN HOITOAINEET Henna Hoitoaine, värjäämätön Henna H iusho itoku uri

_ 5 f^ B 66^^

MÄNNYNHAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

27,—

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

52,50

KAJALKYNÄ M usta Laivastonsininen

19,— 19,—

AURINKOVOITEET 100 ml Matala suojakerroin 1— 2

51,—

SI LMÄM El Kl N POISTOAINE 50 ml

31,50

Keski suojakerroin 3— 4

51,—

M eikkikynien te ro itin

29,—

Korkea suojakerroin 5— 6

55,50

26,—

Suojaava voide s.k. 7— 9 50 ml

46,—

KYNSILAKAT 13 ml

33,50

KYNSILAKAN POISTOAINE 50 ml

31,50

Kosteuttava voide auringon oton jälkeen 100 m l

49,—

POSKIPUNAT

33,50

POSKI PUNAKYNÄT

45,—

HAJUVEDET 8 ml Kyphi Yolanda G emina 3 C alista Suma G emina 1

MIEHILLE A urelius partavesi A urelius roll-on deodorantti

74,— 27,—

105,— 105,— 70,50 105,— 105,— 134,—

OSOITE

K a u n e u tta ilm a n e lä in k o k e ita

Mäkelänkatu 8,00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405

22

K aulukselleen t-paita (pikee) värit: valkoinen ja vaal. keltainen koot: S—XL painatus: ’Animal Liberation’ (pienellä rinnassa) ja kuva hevosesta (pienellä rinnassa) kts. tilauskuponki takasivulla

m

HUOM! M erkitse paitatilauksiin oma kokosi myös numeroina (esim. 34, 42, 44) sekä vaihtoehtoväri, mikäli tilaamasi väri on lo­ pussa.

UUSIA KO RTTEJA 2 m k/kpl »Vapauta eläimet elämäatavallasi» kortti Kissakortti (kuvassa) Kts. tilauskuponki takasivulla

»VAPAUTA ELÄIMET ELÄMÄNTAVALLASI». ESITE ON ILMESTYNYT. TILAA LEVITYKSEEN!

JÄSENNUMERO

KINKAJU OY

Kotimainen college-paita 100-prosenttista puuvillaa värit: vaalea turkoosi ja persikka koot: S—XL painatus: ’ANIMALS HAVE RIGHTS’ kaksivärinen (kuva ohessa) kts. tilauskuponki takasivulla

J Ä L J E L L Ä VIELÄ PIENI ERÄ AIKUISTEN VERRYTTELYASUJA ^ K O K O A XL, HINTA 180 MK. TILAA PIAN, JOS HALUAT SAADA OMASI!

TILAAJA

□ Tilaan värikartan Tee tilauksesi tällä kupongilla tai soita 90-736 405.

Toimitamme tuotteet postitse, postienna­ kolla, hintoihin lisätään postikulut.

Alle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan al­ lekirjoitus.

Tarjoustuotteista ei jäsenalennusta

P A IT A U U T U U K S IA H ER K U LLIS IS S A KEVÄTVÄREISSÄ

TILAUS:

A

|oy Io

JOUKKOJULKAISU

O STA T U O T T E IT A M M E - TUE T O IM IN T A A M M E COLLEGE PAITA, hinta 130,— värit: aprikoosi ja vaal. turkoosi koot: S — XL teksti: ’Animals Have Rights’ (kuvassa) KAULUS T-PAITA, hinta 65,— värit: valkoinen ja keltainen koot: S— XL teksti: ’Anim al L ibe ration’ hevosen kuva (ohessa) VERRYTTELYASU, AIKUISTEN 180 mk Vain kokoa XL väri: oranssi painatus: koiran kuva ja teksti ’Ei elä in ko ke ille ’ housuissa teksti ’A n im alia’ VERRYTTELYASU, LASTEN 150 mk koot: 110— 160 cm väri ja painatukset samat kuin yllä COLLEGE PAITA 125 mk väri ja painatus kts. verryttelyasu koot: S— XL hinta 125,— LASTEN COLLEGE 95 mk väri ja painatus kts. verryttelyasu koot: 110— 160 cm

koko .......

koko ...

väri

väri

kpl ......

kpl ......

koko

kpl ......

koko

kpl ......

koko

YHDISTYKSEN RINTANEULA 50 mk hopeaa, eläinryhm ä kohokuvioina PUHELINMUISTIO 15 mk väri valkoinen, kannessa koiran kuva ja te ksti 'Ei e lä in ko ke ille ’ RINTANAPPEJA / ROCKMÄRKE — yhd istystunn us (eläinryhm ä) 6,— — ’Vastustan eläin koke ita’ (kissa) 6 ,— — ’Anna eläinten elää, valitse te k o tu rk k i’ (kettu) 6,— — 'Stoppa plâgsam m a d ju rfö rsö k’ 6,— — ’V iolence free scie n ce ’ 10,— — 'Anim al Liberation-Hum ane Lib e ra tio n ’ (nyrkki ja tassu) 10,— — 'Eläim et pois sirk u k s is ta ’ (norsu) 3,— KIRJOJA — Eeva K ilpi: ’Kuolem a ja nuori rakastaja’.

Eläinsuojelu- ja luontoaiheisia novelleja, 80,— — Uma Aaltonen: 'Kani ei osaa itke ä ’.

N uortenkirja, ta rin o ita eläim istä, 40,— — Peter Singer: ’Anim al Liberation M ovem ent’ peruskirja eläinten oikeuksien puolustajalle, 20,— (21 sivua) — Brutus ’Forskning ifrà g a sa tt’ 40,— kuvaus eläin koke ista R uotsissa (120 siv.)

— Richard Ryder: ’V ictim s o f S cie nce’ kirja eläin koke ista (180 sivua) 50,— JULISTE, hinta 10,— (po stikulut 8,— ) neliväripainatus, eläinkuvia te k s ti ’Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ KORTTEJA 2,—/kpl — ’Vapauta eläim et eläm äntavallasi' — kissa kortti KIRJEENSULKI JAM ERKKEJÄ / BREVMÄRKE — arkki, jo ssa 20 m erkkiä ja 4 eri aihe tta 10,— — arkki, jo ssa 35 m erkkiä 'V astusta tu ska llisia elä in ko ke ita ’ 6,—

kpl ...

kpl k p l. kpl kpl kpl kpl kpl kpl .............

kP1 ............. kpl ............. kpl ............. kpl .............

— ark med 35 brevmärke 'Stoppa plâgsam m a d ju rfö rsö k’ 6,—

st ...

BILDEKAL: 'Stoppa plâgsam m a d ju rfö rs ö k ’ 10,-

st ...

TARRA 5,— pyöreä tarra, halkaisija 10 cm te ksti: ’V astusta tu s k a llis ia elä in ko ke ita ’

kpl .

KYNÄ 6,— punainen kuulakärkikynä, yhdistyksen nim i ja puh.no.

kpl .

KYNÄ 3,— keltainen kuulakärkikynä te ksti 'A uta kärsiviä eläim iä'

kpl .

REPPU 75,— värit: musta, harmaa, vaalea turkoo si, fu ksia kissan kuva, te ksti 'Ei e lä in ko ke ille ’

väri kpl

LASTEN REPPU 40,— värit: keskisininen ja vaal. punainen kissaperheen kuva

väri kpl

PAPERIKASSI 1.50 ruskea m ustalla painatuksella te kstit: ’Ei e lä in ko ke ille ’, ’Käytä kosm etiikkaa, jo ta ei testata e lä im illä ’

kpl

POSTIMERKKILAJITELMA 80 suom. e rilaista m erkkiä 25,— 150 suom. e rila ista m erkkiä 50,— 80 ulkom . erila ista m erkkiä 25,—

p a k k a i^ ^ ^ pakkausta pakkausta

ALENNUKSELLA! COLLEGE PAITA 80,— (ennen 120,—) hyvä kotim ainen paita, koot S— XXL värit: harmaa kpl, koko: ........... vaihtoehtoväri ........ vaal.sininen kpl, koko: ...........

•............. hiekka kpl, koko: ......., .................................... m usta kpl, koko: ...... . ....................................

HUOM! m erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, e ttä tilaam asi väri on loppunut. M erkitse p a itatilauksiin m yös om a kokonum erosi (esim.

34, 38, 44 jne), näin saat m ahdollisim m an sopivan vaatteen.

PIKEE-PAITA 60,— (ennen 65,— ) kaulus t-paita, värit: turkoo si, keltainen koot: S, L, XL, te ksti ’Vastustan elä in ko ke ita ’ (vasen rinta) väri .......... koko .......... vaihtoehtoväri ..

T-PAITA 35,— (ennen 50,—) tavallinen pyöreäaukkoinen t-paita rinnassa yhd istystunn us värit: sininen ja valkoinen koot: S— XXL

väri .................. vaihtoehtoväri koko ................

kpl kpl

kpl kpl kpl kpl .............

PIPO 30,— (ennen 35,— ) yksi koko, te ksti: 'Koe-eläinten Suojelu ry’ väri: valkoinen tai vihreä AUTOTARRA ’Vastustan eläinkokeita' 3,— pitu us 48 cm KORTTEJA Kaksi ko rttin ip p u a (yht. 12 korttia) kym pillä! eläinaiheisia kortteja

TILAUS Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon, Mäkelänk. 8, 00550 Hel­ sinki. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse. Toimitamme yli 30 mk:n tilaukset POSTIENNAKOLLA. Lähetyksiin lisätään postitus- ja pakkauskulut. Merkitse vaatetilauksiin mahdollisimman tarkat kokotiedot sekä mahdollinen värivaihtoehto. Muistathan ilmoittaa myös nimesi ja osoitteesi!

TILAAJAN/BESTÄLLARENS: NIM I/N AM N .....................................

OSOITE/A DRESS ...........................

POSTINUMERO/POSTNUMMER

kpl väri kpl

nippua