Animalia 3/1987 by Animalia ry

AN IMALIA K O E -E L A IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N Vastaava toimittaja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063 Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkanen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen Taitto: Raili Vesanen Maksut: SYP: 200120-1019901 la hjo it. PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 Toimiston osoite Mäkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 10— 18 m uina arkip. 9— 17 Toimiston hoitaja Jonna Takkunen Tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori Puheenjohtaja Päivi V iinikainen R iistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 583 473 Jäsenmaksu m k 50/vuosi m k 1000/ainaisjäsen Mainokset Raili Vesanen Puh. 484 063 llmoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk • llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 15. 8. -87. Vammala 1987 Vammalan Kirjapaino Oy

3/87 23.

vuosikerta

OPISKELU JA ELÄINKOKEET

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin kokeista, eläinkokeita korvaavista mene telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit taa myyntitoimintaa.

SISÄLLYSLUETTELO P ääkirjoitus ........... ! .......................... Ledare .............................. Laittom ia eläinkokeita Uudellamaalla .»Tein sen, m inkä katsoin oikeaksi B rig itte Bardot o n n itte li m eitä! . . Koe-eläinasetuksen epäkohtia ja Koe-eläinten Suojelun uudistusehdo tu kse t ..................................................... T ied otusvä lin eille kunniam aininnat Säätiö t ie d o t t a a ................................... Eläim et ja p o litiik k a .......................... Kansalaisadressi m in is te rille — uuden adressin keruu a lk a a Adressi .................................... L u kija lta ................................................ Lahjoitukse t .......................................... Eläinkokeet — katoamatonta opiskelijaperinnettä? ..................................... Eläinkokeiden korvaam inen o p etuk sessa ........................ .....'..................... Vain yksi n e u la n p is to ........................ M itä m inä voin t e h d ä ...................... Kansainvälinen vaihtoehtom enetelm ien kongressi ................................... P ohjoism aiden eläin suo je luko kou s A lueosastot ja y h d y s h e n k ilö t . . . !AAPEA:n yle iskoko ukse sta ........... Eläinsuojeluvalvojaoikeuksia m yön netty ............................... .•..................

3 4 5 8 10

PILVI LASSILA VARAPUHEENJOHTAJA

11 12 12 13 14 15 19 19

VAIHTOEHTOJA ON

20 21 22 23 24 25 25 26 28

Näin syksyisin meidän monien aja tukset ovat keskittyneet opiskeluun ja opintojen suorittamiseen. Niinpä onkin luonnollista, että Animalian tä mänkertaisen numeron teemana on eläinkokeet opiskelussa. Tä m ä Animalia on kuitenkin vain osa suurem paa kokonaisuutta. Pohjoismaiset eläinkokeita vastustavat järjestöt pi tivät jokavuotisen kokouksensa tou kokuussa Kööpenhaminassa. Yhteis toimintaa suunniteltaessa päätettiin syksyllä aloittaa pohjoismainen kam panja, jonka tavoitteena olisi taata opiskelijoille oikeus kieltäytyä teke mästä eläinkokeita opintojen kärsi mättä sekä saada kyseiset eläinko keet korvattua vaihtoehtoisilla mene telmillä. Niinpä myös Koe-eläinten Suojelu ry. aikoo tänä syksynä kiin nittää erityistä huomiota opiskelijoi hin ja opiskelussa tehtäviin eläinko keisiin. Esimerkkinä suunnitelmis tamme on opetusministerille luovu tettava kirjelmä, jossa vaaditaan eläinkokeiden vähentämistä korkea kouluissa.

Tahvo-niminen siitosapina, ¡oka p yyd y s te ttiin viidakosta v. -66. H elsin gin y lio p isto n fysiolog ian laitos, kevät -87. Eläinten p a tentointi ........................ Eduskuntaraportti ...............- .......... P oim ittu a ...........................................

29 29 30

TULE V IIK O N L O P P U L E IR IL L E ! Vietäm m e Eläinten viikkoa viikonioppuleirin merkeissä. Leiri järjes tetään Jollaksen kartanossa 10— 11. lokakuuta. Ensimmäisenä leiri päivänä kuullaan esitelm iä eri aiheista (mm. etiikka, vaihtoehtotut kimus) ja toisena leiripäivänä kokoontuvat yhdistyksen alueellisesta toim innasta kiinnostuneet. Jollaksen kartano sijaitsee Helsingin kaupungin alueella. Yhdistys osallistuu leiriläisten matka- ja majoittumiskuluihin. Leirillä yövytään makuupusseissa ja syödään kasvisruokaa. Lisätietoja leiristä saat yhdistyksen toim istosta. O tamme vastaan toivomuksia leiriohjelmaan heti lehden ilm es tyessä.

TULE MARSSIMAAN RAUHAN JA ELÄINTEN PUOLESTA! Osallistumme jälleen rauhanmarssiin, tällä kertaa tunnuksella »Puo lustusvoimien eläinkokeet lopetettava!» Rauhanmarssi järjestetään 2 4 .1 0 . useilla eri paikkakunnilla. Lisätietoja Helsingin marssin ko koontumispaikasta saat soittamalla yhdistyksen toimistoon. Muiden paikkakuntien marsseista tietävät yhdistyksen alueosastot. Seuraa myös päivälehtiä.

-Eläinkokeista puhuttaesta opis kelijoilta vaadittavat eläinkokeet unohdetaan usein kokonaan. Mitään loogista syytä tähän ei kuitenkaan tu lisi olla, vaan näiden kokeiden vas tustaminen on yhtä perusteltua kuin monien muidenkin eläinkokeiden vastustaminen. Eläinsuojelulaissa sanotaan, että vain opetuksellisesti välttämättömiä eläinkokeita saa teh dä. Tästä huolimatta opiskelijat jou tuvat suorittamaan paljon sellaisia kokeita, jotka eivät tuo opiskelijoil le uutta tietoa tai joiden lopputulok set ovat itsestäänselvyyksiä. Monien kokeiden t.ulos on jo entuudestaan tuttu tai luettavissa kurssimonistees ta. Suuri osa eläinkokeista voitaisiin korvata vaihtoehtoisilla menetelmil lä, kuten esim. videoilla, dioilla, fil meillä, tietokonesimuloinneilla ja so

lu- ja kudosviljelmillä. Ja vaikka eläinkoeasetuksessakin on mainittu, että eläinkoe on korvattava muulla ope tusmenetelmällä milloin se on käy tännössä mahdollista, liian usein lai toksilla ei ole tarjota minkäänlaisia vaihtoehtoja eläinkokeille. Eläinko keiden painopiste on yleensä perus opinnoissa, jolloin kaikki kurssin opiskelijat joutuvat osallistumaan kokeiden suorittamiseen. Eläinkokei ta ei tulisi vaatia ainakaan ennen jatko-opintoja, jolloin vain ne opiske lijat osallistuisivat, jotka todennäköi simmin tulisivat näitä tietoja ja taito ja tulevassa työssään tarvitsemaan. Vaihtoehtoisten menetelmien käyt töönotto toisi varmasti mukanaan lahjakkaita tutkijoiksi haluavia ihmi siä, joita biotieteellisen tutkimuksen eläinkoekeskeisyys on tähän asti es tänyt tulemasta alalle. Pohjoismais ten eläinkokeita vastustavien järjes töjen säätiöt tekevät parhaansa tu kiessaan vaihtoehtojen kehittämistä ja hankkiessaan opetusmateriaalia, esim. filmejä, mutta suurten edistys askelien saavuttamiseksi tarvitaan valtion apua.

ELÄMÄN KUNNIOITUSTA PAINOTETTAVA Erittäin usein eläinkokeita tehtäes sä opetuksen laadussa olisi paljon parantamisen varaa. Vähimmäisvaa timuksena tulisi olla ammattitaitoi set opettajat, jotka paneutuvat kokei den etukäteisarviointiin ja järkevään suunnitteluun ja vaativat myös opis kelijoilta kriittisyyttä. Lisäksi eläin ten käsittelyyn ja käytännön koetek niikkaan tulisi perehtyä paremmin, sillä monet opiskelijat joutuvat koh taamaan eläinkokeet sekä henkisesti että tiedollisesti valmistautumatto mina. Opiskelijoilta vaadittavia eläinko keita ei koskaan saisi pitää itsestään selvyyksinä, käytettiinpä niissä sit ten eläviä tai kuolleita eläimiä. Tulisihan kaiken elämän kunnioittamis ta painottaa etenkin biotieteiden opiskelussa. Toisaalta opettajat ovat tottuneet käyttämään tiettyjä opetus menetelmiä ja heillä on omat rutiinin sa, ja toisaalta opettajat ovat kuiten kin aina jonkin asteisia auktoriteet teja opiskelijoille, minkä takia opis kelijat eivät välttämättä uskalla epäil lä opetuksen pätevyyttä ja tarpeelli suutta. Eläinkokeiden käyttöä tulisi aina tarkasti punnita. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus opiskella mieluis ta alaa ilman pakollista ja vastenmie listä osallistumista eläinkokeiden suorittamiseen. Vähimmäisvaati m u k s e n a m m e onkin saada opiskeli joille oikeus kieltäytyä eettisistä syistä eläinkokeiden tekemisestä opintojen kärsimättä ja tulematta it se leimatuksi. 3

STUDIER OCH DJURFÖRSÖK Sä här o m hösten har mängen av oss sinä tankar koncentrerade pä studier. Sä är det ocksä naturligt att temat för detta n u m m e r av Animalia är djurförsök istudierna. Denna Ani malia är dock ändä endast en del av en större enhet. Olika nordiska organisationer mot djurförsök höll sitt ärliga möte i maj i Köpenhamn. Vid planläggningen av samarbetet beslöt ma n päbörja pä hösten en nordisk kampanj, vars mälsättning skulle va ra att garantera studeranden rätt att avstä frän att utföra djurförsök, utan att studierna för den skull blir lidande samt att fä ifrägavarande djurför sök ersättas m e d alternativa metoder. Säledes ämnar ocksä Försöksdjurens Värn f.f. ihöst lägga speciell uppmärksamher vid djurförsök s o m ingär istudierna. Exempelvis ingär i vära planer att överräcka ät undervisningsministern ett ställningstagande me d krav pä en minskning av djurförsöken inom högskolorna.

ALTERNATIV FINNS Dä djurförsök diskutteras glömmer m a n ofta helt djurförsöken som krävs av studeranden. Det torde inte finnas nägon logisk orsak tili detta, utan det är lika motiverad att motsätta sig dessa försök so m flera andra. Idjurskyddslagen sägs att endast läromässigt nödvändiga djurförsök at tillätna. Trots detta mäste studeran den utföra mänga försök s o m inte inbringar studeranden nägon ny information eller vars slutresultat ofta är självklarheter. Resultatet frän fle ra försök är känt redan frän förut el-

ler gär att läsa frän kurskompendiet. En stor del av djurförsöken künde er sättas m e d alternativa metoder säs o m exempelvis video, diabilder, filmer, datasimuleringar och cell- och vävnadsodlingar. Fastän det även nämnts iförsöksdjursförordningen, att ett djurförsök bör ersättas med andra läromedel, dä det i praktiken är möjligt, har istitutionerna alltför sällan att erbjuda nägonslags alter nativ ät djurförsök. Djurförsökens tyngdpunkt ligger i allmänhet i grundstudierna, varmed alla kursens studerande blir tvungna att delta iutförandet av djurförsöken. Djurförsök borde ätminstone inte krävs före fördjupade studier, dä bara de stude randen skulle delta, vilka med största sannolikhet kommer att behöva des sa kunskaper och förmägor i sitt framtida arbete. Ibruktagandet av al ternativa metoder skulle säkerligen medföra att begäväde forskningsintresserade mänskor, s o m hittills ej lockats av den biovetenskapliga forskningens djurcentrering nu kün de fä sin chans. De nordiska försöksdjursmotständorganisationernas fonder gör sitt bästa för att stöda utvecklandet av alternativ och skaffar undervisningsmaterial exempelvis filmer, m e n för att stora framsteg skall näs behövs statlig hjälp.

MYCKET ATT FÖRBÄTTRA Det finns ofta mycket att förbättra iundervisningskvaliteten dä djur försök görs. Minimikravet borde vara yrkeskunniga lärare, som verkligen sätter sig in och gör en förhands-

uppskattning av försöken och plane rar dessa möjligast vettigt samt ock sä kräver kritiskhet frän elevhäll. Of ta envänder man alltför mänga djur i försöken, fastän det läromässigt vore bättre att utföra försöket endast m e d ett djur, iform av en noggrann demonstration. Dessutom borde man fästa mera uppmärksamhet vid behandlingen av djuren och försökstekniken i prakti ken emedan mänga studeranden blir tvungna att bemöte försöken bäde själsligt och kunskapsmässigt oförberedda.

RESPEKT FÖR ALLT LEVANDE BETONAS Djurförsök som krävs av studerandena borde aldrig fä anses självklara, oberoende av o m det är levande eller döda djur som användes. Visst borde ju respekt för allt levande b e ^ ^ k ^ tonas framförallt ibiovetenskapligd^^^^ studier. A ena sidan är ju lärarna vana vid vissa lärometoder och har sina egna rutiner, ä ahdra sidan är lärar na ändä alltid auktoriteter av nägon grad föreleverna, varför eleverna in te nödvändigtvis vägar ifrägasätta undervisningens gällbarhet och nödvändighet. Bruket av djurförsök bor de alltid nogrannt utvägas. Var och en borde ha möjlighet tili studier i det ämne som intresseraren utan att oblikatoriskt och med motbjudan vara tvungen att delta i utförandet av djurförsök. Värt minimikrav äratt studerandena ges rätt att av etiska skäl vägra utföra djurförsök utan att studeirna blir lidande och utan att själva för den skull bli stämplade.

LAITTOMIA ELÄINKOKEITA U U D ELLA M A A LLA PÄIVI VIINIKAINEN

L o p p u k e v ä ä s tä j a a lk u k e s ä s tä k e s k u s te ltiin tie d o tu s v ä li n e is s ä v arsin v ilk k a a s ti H e ls in g in Y lio p is to n fy s io lo g ia n la ito k s e n e lä in k o k e is ta . A s ia tu li ju lk is u u te e n v a rs in a is e s ti Ilta le h d e n j a la ito k s e lla ty ö s k e n n e lle e n e lä in h o ita ja T iin a L a a k s o s e n to im e s ta , m in k ä jä lk e e n K o e -e lä ln te n S u o je lu l la k in o li ta p a h tu m is s a v ars in a k tiiv in e n o s u u s . K u in k a k a ik k i o ik e in a lk o i j a m ih in s e j o h t i — s iit ä s e u ra a v a ra p o rtti.

Tälle apinalle o li porattu rautavanne kiinni kalloon. Näin se vo itiin k iin n ittä ä ns. apinatuoliin, jossa sen tu li opetella tie tty m onim utkainen tapa painaa valonappuloita. Palkaksi janossa p id e tty apina sai pienen nestemäärän. Kalloon leikkauksella istu te tu n e lektrod ila itte en avulla vo itiin m ita ta sen aivotoim intaa. H elsingin ylio p isto n fysiolog ian laitos, kevät -87.

ansainvälisenä Koe-eläinten päivänä 24. 4 em. laitoksella tar kastettiin väitöskirja, jossa tutkittiin R/arhaisen näönriiston vaikutusta api nan näkökykyyn sekä aivojen näköalueiden toimintaan. Järkytyimme tutkimuksesta, joka on hyödytön paitsi sovellusmahdollisuuksiltaan ihmisiin, myös siksi että kokeet on tehty muualla. Päätimme reagoida asiaan, ja koettaa saada tiedotusvä lineet kiinnostumaan siitä. Halusim m e yleisön saavan tietää asiasta. Samoihin aikoihin fysiologian lai toksella eläinhoitaja Tiina Laaksonen totesi, ettei kestänyt enää näkemään sä julmuutta. Ennen eroamistaan hän päätti kuitenkin tehdä jotain koeeläinten hyväksi ja laitoksen eläinko keiden lopettamiseksi. Hän päätti jul kistaa laitoksen toiminnan epäkoh dat ja niinpä sunnuntaina 17. 5 hän vei Iltalehden paikalle kuvaamaan nä kemäänsä ja kertomaan siitä. Samal la hän soitti Koe-eläinten Suojelu ry:hyn ja kertoi laitoksella käynnissä Uolevista ja suunnitteilla olevista "eläinkokeista.

Julmia kokeita Tiina Laaksosen kertoman m u kaan fysiologian laitoksella oli 16 api naa, noin 50 kissaa sekä hiiriä, mar suja ja rottia. Kolmelle apinalle oli is tutettu elektrodit kalloon aivosähkömittauksia varten. Ainakin kahta niis tä käytettiin kokeessa, jossa apinoi ta pidettiin janossa vuorokausi, minkä jälkeen ne joutuivat opettele maan sarjan nipinpainallustehtäviä. Mikäli ne onnistuivat, ne saivat pal kaksi hiukan vettä. Samalla suoritet tiin mittauksia niiden aivotoiminnas ta elektrodien avulla. Apinat olivat kokeen ajan kiinnitettyinä ns. apinatuoliin niiden kalloihin ruuvatun metallivanteen avulla, siten etteivät ne voineet lainkaan liikuttaa päätään. »Töpselikissoja» laitoksella oli en nestään kolme ja niitä oli leikattu kuusi lisää. Neljä piti vielä leikattaKÄÄNNÄ

ma n ennen kesäkuun alkua. Erään tutkijan mukaan niitä oli tarkoitus käyttää unenriistokokeessa, jossa kissat tipahtaisivat patjalta kylmään veteen heti nukahdettuaan. Laitok sen johtaja professori Matti Bergoström vahvisti tämän koesuunnitelman Uudenmaan alueradiolle antamas saan haastattelussa. Myöhemmässä vaiheessa koesuunnitelman olemas saolo kuitenkin kiistettiin, ja sen ti lalle esitettiin pieneläinlääkettä kä sittävä tutkimus. Mikä oli alkuperäi nen tarkoitus, johon kissoja leikat tiin: molemmat kokeet, unitutkimus vai pieneläinlääketutkimus? Se jäänee epäselväksi. Monien eläinten haavat märkivät ja Iltalehden toimittaja kertoi mm . näh neensä kuinka apina söi mätää omasta päästään! Eläinten käyttäyty minen oli lisäksi pahoin häiriintynyt tä. Eläintallit olivat alkeelliset: osas ta niistä ei ollut edes viemäröintiä ja eläinten häkit olivat aivan liian pieniä.

Tapahtumat lähtevät liikkeelle Koska olimme juuri selvittämässä, miten toimia näönriistokoetta käsit televän väitöskirjan suhteen, olimme tutkineet maaja metsätalousminis teriöstä Fysiologian laitoksen eläinkoetoiminnan tilannetta. Huomasim m e että eroavaisuuksia löytyi virallis ten raporttien ja todellisen tilanteen välillä. Maanantaina 18. 5 eli päivää sen jälkeen, kun Tiina Laaksonen oli vie nyt Iltalehden ko. laitokselle, soitin läänineläinlääkäri Timo Estolalle tiedustellakseni, mikä oli fysiologian laitoksen ilmoittama määrä vuonna 1986 käytetyistä apinoista. Hän ker toi luvun ja totesi samalla, että laitos ei ollut lainkaan anonut lupia ensim mäisen luokan kokeille eli tuskallisil le eläinkokeille. Tiesin silloin, että lai toksella oli toimittu koe-eläinasetuksen vastaisesti, sillä Tiina Laaksosen kuvaamat eläinkokeet olivat selvästi tuskallisia, ja niihin olisi tarvittu asi 6

M ielenosoitukseen o s a llis tu i n. 500 eläinsuojelijaa.

Kissa, jo nka kalloon on leikkauksen avulla istu te ttu sähköanturi. Tällä kissalla p iti tehkä jo k o u n e n riisto tu tkim u sta tai lääkeainekokeita .. . Kuva o te ttu H elsin gin ylio p isto n fysiolog ian la ito kse lla keväällä 1987.

anmukainen lupa lääninhallitukselta Vihjaisin Estolalle, että asiat laitok sella taitavat olla pahasti nurinkurin, ja että tiedossamme on, että laitok sella oli tehty tuskallisia eläinko keita. Puhelinkeskustelumme seurauk sena läänineläinlääkäri Timo Estola suoritti pikaisen tarkastuskäynnin fy siologian laitokselle heti soittoani seuraavana päivänä. Tilanne laitok sella oli varmasti sekava, sillä Esto la oli laitoksella juuri silloin, kun »pal jastukset» sisältävä Iltalehti ilmestyi ja joutui laitoksen henkilökunnan kä siin! Tarkastuskäynnin jälkeen läänin eläinlääkäri Estola antoi fysiologian laitokselle yksiselitteisen ohjeen: lai toksen eläinkokeet on keskeytettävä ja niille on anottava luvat lääninhal litukselta, joka sitten käsittelee luvat asianmukaisella tavalla.

»Odotusajan» toimintaa Puhelimet olivat kuumina Koeeläinten Suojelu ry:n toimistossa. Järkyttyneet jäsenet ja aiemmin eläinkoekysymykseen välinpitämättömämminkin suhtautuneet kansa laiset kyselivät raivoisisaan, mitä he voisivat tehdä, jotta laitoksen kokeet lopetettaisiin kokonaan. Monet ker toivat soittaneensa maaja metsäta lousministeriön eläinlääkintäosastol le sekä lääninhallitukseen ja vaati neensa kokeiden keskeytystä ja eläinten lopettamista; toiset halusi

vat jopa »suoraa toimintaa»; suuri osa soittajista liittyi jäseneksi. Tiistaina 25. 5.1987 järjestimme mielenosoituksen fysiologian laitok sen eläinkokeita vastaan ja eläinsuo jelulainsäädännön uudistamisen puolesta eduskuntatalon rappusilla. Paikalla oli n. 500 eläinten oikeuksien puolustajaa. Koe-eläinten Suojelu ry. jätti eduskuntaryhmien edustajille asiaa koskevan kirjelmän, jonka yh distyksen puheenjohtajan ominai suudessa luin myös yleisölle ääneen. Vaatimuksiamme vauhditettiin isku lausein, joita säestivät paikalle tullei den koirien haukahdukset. Samaan aikaan kävi keskustelu kuumana lehtien yleisönosastoilla.

Olimme mukana myös lukuisissa radio- ja lehtihaastatteluissa, jotka koskivat sekä fysiologian laitoksen tilannetta että lakiuudistusta. Vaikka jouduimmekin reagoimaan nopeasti moniin kirjoituksiin ja kommenttei hin sekä aktiivisesti valmistelemaan kannanottojamme, tuntui aika silti odotukselta: lääninhallituksen pää tös oli saamatta ja tiesimme eläinten edelleen kärsivän laitoksella. Monas ti toivoin voivani suoranaisesti vai kuttaa eläinten kohtaloon — puhumi nen asiasta alkoi turhauttaa. Samaan aikaan kävi ilmi, että fysio logian laitos ei ollut ainoa, jossa oli tehty laittomia kokeita. 18. 5 käydys sä puhelinkeskustelussa kysyin Ti

m o Estolalta Helsingin Yliopistolli sen keskussairaalan IV Kirurgisen Klinikan (eli »vanhan kirran») eläinkoetilanteesta. Estola totesi, että lai tos ei ollut lainkaan ilmoittanut vii m e vuoden eläinmääriä, ja sanoi sen voivan merkitä sitä, ettei siellä tehdä eläinkokeita tällä hetkellä. Sanoin us kovani, että kokeita tehdään, mutta il moituksia ei ole vaivauduttu teke mään ja pyysin Estolaa tarkastamaan tilanteen. Seuraus: 25. 5 Estola suo ritti tarkastuskäynnin klinikan eläintiloissa ja joutui toteamaan saman kuin fysiologian laitoksella: ensim mäisen kipuluokan kokeet olivat käynnissä ilman lääninhallituksen lu pia. Kokeet keskeytettiin ja laitosta

kehotettiin anomaan kokeiden luvat lääninhallitukselta.

Lääninhallituksen päätökse t 18. 6 lääninhallitus piti tiedotusti laisuuden, joka koski fysiologian lai toksen eläinkoelupa-anomuksia. Pää tös oli seuraava: Suunniteltu, kolmel la apinalla tehtävä koe, jossa koeeläimille oli tarkoitus antaa sähköim pulsseja toiseen käteen, samalla kun suoritettaisiin aivosähkömittauksia, kiellettiin. Samoin kiellettiin 13 kis salla tehtävä koe, jossa oli tarkoitus testata lääkettä, joka helpottaisi pien eläinten toipumista leikkauksista. KÄÄNNÄ 7

jEBUStn-- —

»TEIN SEN,

Myös Kirurgisen e

lä i n K

f S

o U

e e l

r g

s a s S & a s s

"mmimn,

i r

t ö

£££?'• « ta .*,

Sen sijaan kolmella apinalla tehtä vää, tarkastuskäynnin aikana käyn nissä ollutta »janokoetta» laitos sai jatkaa 30. 9 asti — tosin vain yhdel lä apinalla. Unitutkimusta ei koe suunnitelmissa mainittu lainkaan. Lääninhallitus ilmoitti myös, että se suorittaisi alkusyksyyn mennes sä tehotarkastuksen kaikissa Uuden maan 49 koe-eläintoimintaa harjoit tavassa laitoksessa. Vaikka luvan myöntäminen täysin turhalle eläinkokeelle ihmetyttääkin, on lääninhallituksen päätöstä silti pi dettävä merkittävänä askeleena. Vaikka nykyinen koe-eläinasetus ei riittävästi suojelekaan koe-eläimiä, on lääninhallituksen toiminta osoi tuksena siitä, että tästä maasta löy tyy vastuunsa tuntevia virkamiehiä sekä halua edistää eläinsuojelulain säädännön toteutumista. Se on lisäk si osoitus suunnanmuutoksesta, joka edistää eläinkoetoiminnan muuttumista luonteeltaan avoimem maksi ja tieteen kehittymistä inhimillisempään suuntaan.

Fysiologian laitos esimerkkitapaus Fysiologian laitoksen tilannetta ei kuitenkaan voi pitää mitenkään ainut laatuisena kuin ehkä juuri lääninhal lituksen päätösten osalta. Kun yhden 8

M INKÄ KAISOIN OIKEAKSI»

puhelinkeskustelun perusteella saa daan lain vastaisesta toiminnasta kiinni kaksi eläinkoetoimintaa har joittavaa laitosta, on selvää, että ti lanne muualla ei varmasti ole paljoa parempi. Fysiologian laitoksen epäkohtia voidaan pitää osoituksena koe-eläinasetuksemme puutteista. Jos koeeläintoimintaa säätelisi laki, joka edellyttäisi laitosten tarkkaa valvon taa ja lupa-anomusten tiukkaa seu laa, ei em. kaltaisia lain rikkomuksia pääsisi syntymään. M a a m m e eläinkoetoiminnassa on siis edelleen lukuisia epäkohtia, ja siksi e m m e voi levätä laakereillam me, vaikka fysiologian laitoksen tilan ne päättyi suhteellisen onnistunees ti. Teidän kaikkien reagointinne täs sä asiassa oli ensiarvoisen tärkeää, sillä kansalaispainostus on yksi te hokkaimpia keinoja tässäkin kysy myksessä. Toivon todella, että jaksat te paneutua toimintaamme jatkossa kin yhtä tehokkaasti — sekä te »van hat» jäsenet, että kaikki uudet, jotka ensi kertaa luette tätä lehteä. Asiam m e ei edisty lainkaan, jos o m a k s u m m e asenteen »kauheaa, en voi edes lukea tuota lehtijuttua». Siteeraankin tässä yhteydessä George Bernard S h a w ’ta, joka sanoi: »Ei maailma ole paha siksi, että on pahoja ihmisiä, vaan siksi, että hyvät ihmiset eivät tee mitään.»

— En epäröinyt hetkeäkään, koska tiesin, että teen ehdottomasti oikein, sanoo Tiina. — Laitoksen tutkijat rik koivat lakia vastaan, en minä. Tiina sai koe-eläinhoitajan paikan työvoimatoimiston kautta. — Olen ollut aina kiinnostunut eläimistä. Meillä on ollut kotona kaneja, rottia, hiiriä, hamstereita, kissoja ja koiria. Lisäksi olen hoitanut maalla lehmiä ja hevosia. Äitini kertoo, että olen kolmivuotiaasta saakka toivonut syn tymäpäivälahjaksi hevosta. Kun sit ten työvoimatoimistossa kysyttiin, minkälaisiin tehtäviin toivoisin pää seväni, oli vastaus selvä: eläintenhoi-^^ tajaksi tietysti! Näin pääsin ensin yli-^^ opiston farmakologian laitokselle kuukaudeksi ja sieltä minut siirrettiin fysiologian laitokselle. Tiina kertoo, että eläinten olot far makologian laitoksella olivat melko hyvät. — Rottien verkkopohjahäkeistä on tosin pitänyt ja joidenkin eläinhoitajien tapa käsitellä rottia oli erit täin kovakourainen. Eläinhoitajille tu lisi ehdottomasti opettaa eri eläinla jien käyttäytymistä, etteivät he pur kaisi epävarmuuttaan ja pelkoaan kohtelemalla eläimiä huonosti.

utelias näkemään, millaista koeeläinyksikössä todella on. En tiennyt joutuvani sijaiseksi myös fysiologi an laitokselle, enkä odottanut koh taavani mitään niin järkyttävää. Jos joku olisi kertonut minulle näönriisto-, unenriisto- ja aivokokeista, joita laitoksella tehdään, en olisi uskonut todeksi. Nyt näin näitä piinattuja eläi miä omin silmin.

F y s io lo g ia n la ito s jä r k y t t i — Minulla on jalat aika tiukasti maan pinnalla. Olen nähnyt, kun eläi miä teurastetaan ja tiesin suurin piir tein, mitä koe-eläinhoitajan työ on, koska olin käynyt mm. sellaisella lai toksella, jossa kaneille oli istutettu syöpäkasvaimia korviin. Silti fysiolo-^fc gian laitoksen olot järkyttivät, eten-^^ kin apinoiden pienet rautahäkit ja nii den suunnaton pelko ja epäluulo ih mistä kohtaan. Minua varoitettiin, et tä apinat ovat agressiivisia eikä nii tä pidä mennä koskettelemaan. En yhtään ihmettele, että ne olivat ag ressiivisia, kun elävät eristyksissä pienissä häkeissään ja ainoa kontak ti ihmiseen on se, kun ruoka tuodaan kaksi kertaa päivässä, häkit suihku tetaan tai kun jo)ru hakee usein tus kalliseen kokeeseen. Eräs Tahvoniminen apina oli pyydystetty viida kosta vuonna -66 — se on siis elänyt yli kaksikymmentä vuotta vankeu dessa! Tiina ehti ystävystyä nuoren naarasapinan kanssa kuukauden työsuh teensa aikana. — Pamela oli ensin hyvin arka ja agressiivinen. Juttelin sille kuitenkin usein ja toin pieniä makupaloja. Vä hitellen se antoi jo rapsuttaa itseään ja lopulta työnsi aina kätensä kalte-

T iin a L a a k s o n e n o n n a in e n , jo lt a e i p u u tu ro h k e u tta . V ie lä v iim e to u k o k u u s s a h ä n ty ö s k e n te li e lä in te n h o ita ja n a H e l s in g in y lio p is to n fy s io lo g ia n la ito k s e lla : te k i ty ö tä , m u tta v o i ^ t f i o i n n ä h d e s s ä ä n e lä in te n k ä rs iv ä n . T o u k o k u u n 17. p ä i v i ä h ä n v ei Ilta le h d e n to im itta ja n j a k u v a a ja n la it o k s e n e lä in ta llille , k o s k a tu n s i, e t t ä ih m is te n tä y ty y s a a d a tie tä ä , m itä s u lje ttu je n o v ie n ta k a n a ta p a h tu u .

reiden raosta, kun tulin huoneeseen ja halusi halata ja suukotella. Pidin kaikista apinoista, mutta Pamelan jättäminen tuntui pahimmalta. Tiina ei hyväksy tuskallisia eläin kokeita eikä apinoilla tehtäviä kokei ta ylipäänsäkään. — Mutta jos api noita pidetään vankeudessa, täytyy ainakin huolehtia siitä, että niillä on mahdollisimman luonnonmukaiset ja virikkeelliset olot. Fysiologian lai tos on tässä suhteessa alla kaiken arvostelun. — Parasta laitoksella oli vakitui nen eläinhoitaja. Hän joutui teke mään töitä kolmen edestä, koska siellä oli krooninen työvoimapula. Mielestäni on väärin, että laitos pitää

en e m m ä n eläimiä kuin työntekijät ehtivät työaikanaan hoitaa: teimme vakituisesti n. kymmenen tunnin päi viä ilman ylityökorvauksia. Mikä oli sitten Tiinan motiivi m e n nä laitokselle töihin? Uskoiko hän voivansa olla pitempään tällaisessa paikassa? — Työsuhteeni oli alunperinkin vain tilapäinen. Menin, koska pidän eläinten hoitamisesta ja koska olin

Tiina on suhteellisen tyytyväinen siihen, mitä fysiologian laitoksen olojen julkistaminen sai aikaan. Ai hetta tyytyväisyyteen onkin: saihan Tiina rohkeudellaan aikaan sen, että kaksi laitoksen kokeista keskeytet tiin, eläinten oloihin on tulossa pa rannuksia ja että kaikki Uudenmaan koe-eläinlaitokset tarkastetaan. Hän tä ihmetyttää kuitenkin, että ilman lu paa tuskallisia kokeita tehneet tutki jat eivät joudu edesvastuuseen — ei ilmeisesti myöskään laitoksen johta ja. — Jos tavallinen kansalainen te kee jotain lain vastaista, niin kyllä hän joutuu vastaamaan teostaan. Ns. eläinkokeilijoihin tämä ei kuitenkaan päde vaan he luistavat kaikesta vas tuusta. Tiina suhtautuu eläimiin kunnioit tavasti. Hänen mielestään mitään eläintä ei pidä aliarvioida, sillä ne ovat viisaampia kuin m e ihmiset ymmärrämmekään. — Ne vaistoavat herkästi mieliala si — usein herkemmin kuin ihmiset. Tiina Laaksonen palkattiin kesä kuun alusta töihin Koe-eläinten Suo jelu ry:n toimistoon. Samalla tarmol la ja antaumuksella, jolla hän hoiti eläimiä, hoituu nyt myös postitus, pakkaus ja asiakaspalvelu. — Teen työtä hyvän asian puoles ta enkä usko pitkästyväni, vaikka tä m ä onkin suureksi osaksi tavallista toimistorutiinia. Kotona on sentään vielä hoidettavana pieni poika, koira, kuusi rottaa ja mies, nauraa Tiina iloi sesti ja heilauttaa pitkiä hiuksiaan kuin hevonen häntäänsä.

KERÄÄ SINÄKIN N IM IÄ KANSALAISADRESSIIN, JOSSA VA ADIM M E ELÄINKOKEITA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖ N PARANTAMISTA. NIM ILISTA KESKIAUKEAMALLA. 9

B R IG IT T E B A R D O T O N M T T E L I Y H D IS T Y S T Ä M M E !

Yhdistyksemme raportoi touko kuun lopulla Helsingin yliopiston fy siologian laitoksen tilanteesta eläin suojeluyhdistyksille eri puolella maa ilmaa. Tällainen raportti lähetettiin myös eläinsuojeluaktivistina tunne tulle elokuvatähti Brigitte Bardoflle. 1. kesäkuuta päivätyssä Koe-eläinten Suojelu ry:lle lähettämässään kir jeessä Brigitte Bardot kiittää yhdistystämme ja Iltalehteä — etenkin toi mittaja Suorsaa — rohkeasta toimin nasta ja kehoittaa suomalaisia eläinsuojelijoita pitämään pintansa. Kirje ja sen suomennos ohessa. 52-vuotias Bardot elää eristettyä elämää huvilallaan Ranskan Rivieral la ja maatilallaan Pariisin lähistöllä. Hän perusti jokin aika sitten nimeään kantavan säätiön, jonka tehtävänä on auttaa etenkin kodittomia eläimiä. Bardot vastustaa kaikkea eläimiin kohdistuvaa julmuutta: niin hylkeen pyyntiä, turkistarhausta kuin tuskal lisia eläinkokeitakin. Ranskalaise^^^ ristivät hänet Kadonneitten m a d o n ® ^ naksi, kun hän adoptoi viisitoista kuolemaan tuomittua koiraa. Bardot on myös m m . haastanut oikeuteen erään eläinkokeiden tekijän. Brigitte Bardofn oli määrä tulla Suomeen vuonna -81, kun yhdistyk s e m m e vietti 20-vuotisjuhlaansa. Matkaan tuli kuitenkin odottamaton este. Toivomme saavamme kuului san eläinsuojelijan vieraaksemme, kun yhdistys täyttää 30 vuotta! K.K.

Mademol&plle., Olen juurii. AaanuX tietä ä , miten t e vakaumuksenne voimalla Saxni-TViopez le. 1er Ju in 1117

jä r je s titte . to d e llis e n iskun todistaaksenne, että jo tk u t laboriatoniot kätkevät k u lissie n taakse julmuuksia, jo is ta

B in o SAINT.TROPCZ

eläimet joutuvat maksamaan hinnan. Mademo¿¿dtc P ä ivi V iin ika in en K o e-elä in len AuojeJUi- Ky Mäkelänkatu i 00550 HELSINKI Finlande

Ilman teidän puuttumistanne asiaan eläinkokeiden t e k ijä t vo isiva t julkisuudessa ed elleen esiin tyä häpeällisen va kuuttavina huolimatta n iis tä anteeksiantamattomista kär sim yksistä, jo ih in h e illä on valta a lista a eläimet.

M adem aiielle, Je viene d'appeendae avec quel dlvouejnenl voue avez org a n iel une oplaeUian comando poun pKouver que le e c o u lie ee e de eee la in e lakoAAloin.ee a ie e im ile n l le e honjitune dont le e aninaux d o iv e n t payen, l e tn ik u . Sane votne in te n v e n tio n , le e e c ie n tU iq u e e a U ic Jien a ie n t encone une konteuee aeeunance ¿ace aux eou¿¿nancce in a d m ieeib lee q u 'ile eo n t capaklee de ¿aine entlunen."Science eane conecience n 'e e t que Ruine de l'Tvne" a d i l un la g e . 11 e e l lejnpe que le e chencheune n e ep e c le n l ce pn in c ip e U é n e n ta in e . Votne a e tio n eoutenue pan PCKKA SUORSA í a i l { .d a te n l a v í n i t l au gnnnd jo u n . "IITAUÍTHI" a eu l e eounage de p n leen ten c e t te v í n i t l A un langa P u b lic. Voe etiío n te n íu n ie penm ettnont peu A peu de nendne l'lw em e lu m a n ita in e. Noue en eoomee encone lo in . Counage I

"Tiede ilman omaatuntoa johtaa vain Hengen tuhoutumiseen", on eräs v iisa s sanonut. On aika, että tu tk ija t kunnoittavat tätä perusperiaatetta. Pekka Suorsan tukema toimintanne t o i päivänvaloon totuuden. Ilta le h d e llä o l i rohkeutta kertoa asiasta su u relle y le is ö lle . Teidän y h teiset ponnistelunne edistävät ihmisen kasvua in h imillisempään suuntaan. Olemme kuitenkin v ielä kaukana s i i t ä . Rohkeutta’.

P en elvtn ez. voue donnez l e b e l exemple. Ve t o u t coeun avec voue.

Pitäkää pintanne, o le t te toiminnallanne antaneet kauniin e s i merkin. Kaikesta sydämestä kanssanne, B rig itte BARDOT

KO E-ELÄINASTUKSEN E P Ä K O H TIA JA KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N UUDISTUSEHDOTUKSET PÄIVI VIINIKAINEN

E lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n j a e r ity is e s ti k o e -e lä in a s e tu k s e n e p ä k o h d a t o v a t o lle e t ilm is e lv ä t j o n iid e n v o im a a n tu lo s ta lä h tie n , m u tta e r ity is e s ti fy s io lo g ia n la ito k s e lla p a l ja s t u n e e t e p ä k o h d a t to iv a t v ira n o m a is te n j a s u u re n y le i s ö n k in tie to is u u te e n m o n ia n iis tä . T ä s s ä s e lv ite tä ä n e s il le tu lle ita e p ä k o h tia j a K o e -e lä in te n S u o je lu ry:n te k e m iä u u d is tu s e h d o tu k s ia . U u d is tu s e h d o tu k s e t o n s e lv ite tty s e k ä e d u s k u n n a lle e ttä m a a - j a m e ts ä ta lo u s m in is te r ille j ä te ty is s ä k ir je lm is s ä s e k ä tie d o tu s v ä lin e ille m e n n e is s ä tie d o tte is s a . Nykyisen eläinsuojelulainsäädännön mukaan koe-eläintoiminnastaon säädetty erikseen koe-eläinasetuksessa, jota valvoo maaja metsäta lousministeriön eläinlääkintäosasto. Koe-eläinten Suojelu on jo pitkään vaatinut m a a h a m m e eläinkoelakia, jotta kaikki eläinkokeet saataisiin parlamentaariseen valvontaan. Eläinkoesuunnitelmien tarkastusta ja hy väksyntää varten tulee asettaa keskuseläinkoelautakunta, johon kaikki koesuunnitelmat tulee alistaa. Lau takunnan tulee olla puolueeton, ja siinä tulee olla eläinkokeiden tekijöi den lisäksi eläinsuojelun, vaihtoehtomenetelmien ja etologian asian tuntijoita. Hyväksyttävän kokeen, jossa käy tetään elävää eläintä tulee täyttää seuraavat ehdot: 1. Kokeesta on oltava hyötyä ihmi sen tai eläimen terveydelle. 2. Koe ei ole tehtävissä vaihtoehtomenetelmin. 3. Koetta ei ole tehty aiemmin muualla 4. Eläin on kokeessa saatettu kipua tuntemattömaan tilaan ja 5. se lopetetaan ennen narkoosin päättymistä.' Näin ollen, usein esitetty väite, että vaatisimme kaikkien eläinkokeiden välitöntä lopettamista ei pidä paik kaansa. Sen sijaan on totta, että tus kallisia eläinkokeita e m m e hyväksy missään olosuhteissa. Koska lainsäädäntötyö on kuiten kin pitkä prosessi, ehdotamme maaja metsätalousministeriötä ryhty mään seuraaviin välittömiin uudistustoimiin, jotta puutteet koe-eläinasetuksessa saadaan pikaisesti kor jattua: Nykyisen asetuksen mukaan koeeläintoimintaa harjoittavien laitosten tulee asettaa koe-eläintoimikunnat, jotka jakavat suunnitteilla olevat eläinkokeet ensimmäiseen ja toiseen kipuluokkaan kokeiden oletetun tus

kallisuuden mukaan. Ensimmäisen luokan kokeet eli tuskalliset eläinko keet alistetaan lääninhallitusten kä sittelyyn, jossa ne hyväksytään, hy lätään tai lähetetään edelleen maaja metsätalousministeriön eläinlää kintäosaston ratkaistaviksi. Ministe riö voi kuulla eläinsuojeluneuvottelukuntaa. Ongelmaksi on nyt muodostunut koe-eläintoimikuntien jääviys: ne päättävät itseään koskevista kysy myksistä, ja niinpä ei ole lainkaan taattua, että ne päättävät itseään koskevista kysymyksistä, ja niinpä ei ole lainkaan taattua, että ne tekevät puolueettomia päätöksiä kipuluokituksista. Esimerkkinä on fysiologian laitos, joka luokitteli kissa- ja apinakokeensa tuskattomiksi kokeiksi ei kä anonut niille näin ollen lääninhal lituksen lupia. Koe-eläinten Suojelu ry. ehdottaa kin, että kaikki koesuunnitelmat alis tettaisiin lääninhallituksiin, jotka kä sittelisivät toisen luokan koesuunni telmat ja alistaisivat ensimmäisen luokan koesuunnitelmat eläinsuojeluneuvottelukunnan ratkaistaviksi. Eläinsuojeluneuvottelukunnan ko koonpanoa tulisi laajentaa siten, et tä se -käsittäisi tasapuolisemmin myös muiden alojen edustajia. Myös laitosten koe-eläintoimikuntiin tulisi ottaa eläinsuojelijoiden edustajia. Vain tällä tavoin voitaisiin varmistua siitä, että tieto kulkisi myös laitoksis ta ulospäin. Valvontaa on tehostettava m a a m m e kaikissalLoe-eläintoimintaa har joittavissa laitoksissa. Nykyisellään läänineläinlääkärit suorittavat tarkas tuskäyntejä vain, jos heillä on aihet ta epäillä asetusta rikottavan, ja he ilmoittavat tarkastuskäynneistään etukäteen. Koe-eläinten Suojelu ry. ehdottaa usein toistuvia, pistokokei na tehtäviä tarkastuksia, sekä myös vapaaehtoisille eläinsuojeluvalvojil-

Kissa, jonka kalloon on leikkauksella is tu te ttu ele ktro d ia n tu ri aivosähköm lttauksia varten. Kuva ote ttu H elsin gin ylio p isto n fysiologian la itokse lla keväällä -87.

le myönnettyä oikeutta suorittaa tar kastuksia. Koe-eläinten hoitajien koulutusta tulee tehostaa, sekä alalle pyrkivien keskuudessa suorittaa karsintaa, jot ta toimeen hakeutuvat vain siihen so veliaat henkilöt. (Koe-eläinten hoita jien yhdistys onkin viime aikoina tuo nut esille vastaavia vaatimuksia ja korostanut eläinten hyvän hoidon merkitystä. T ä m ä on erittäin tärkeää ja toivonkin, että yhteistyö tämän yh distyksen kanssa tiivistyy.) Maa- ja metsätalousministeriön tu lee ryhtyä välittömiin toimiin eläinko keet korvaavien menetelmien kehit tämiseksi. Eduskunnan tulee tuntu vasti lisätä kyseiseen tutkimukseen myönnettyjen määrärahojen määrää, sekä lainsäädäntötoimin huolehdit tava niiden käyttöön otosta tutki muksen eri aloilla. Koe-eläintoimintaa koskevassa lainsäädännössä on siis varsin pal jon uudistamisen varaa. Uudistuseh dotusten torjumiseksi ei riitä totea mus, että »asetus nyt on niin uusi, siihen ei vielä ole totuttu». Koeeläinasetuksessa on lukuisia epä kohtia, jotka eivät odottelulla parane; asetushan on ollut voimassa jo puo litoista vuotta. 11

E L Ä IM E T J A P O L IT IIK K A

TIEDOTUSVÄLINEILLE KUNNIAMAININNAT ELÄINSUOJE LUTYÖSTÄ

Viime kevään eduskuntavaalit te k iv ä t ainakin yhdes sä suhteessa historiaa; koskaan aikaisemmin eläinten oikeuksia ja eläinsuojelua e i ole nostettu vaaliteem ak si. Myt sen toi n ä yttä västi esiin sekä Koe-eläinten suo jelu r y politiikkakam panjassaan e ttä omissa henkilö kohtaisissa vaalimainoksissaan.

Koe-eläinten Suojelu ry juhlisti Kansainvälistä koe-eläinten päivää (24. 4) luovuttamalla kolme kunnia mainintaa eläinsuojelutyön edistämi sestä. Kunniamaininnan saivat seuraavat toimitukset: Iltalehti, Ylenai kainen/Kansalaisradio ja Magasinet ruotsin kielisen radion puolelta. Luo vutustilaisuudessa, joka pidettiin 25. huhtikuuta elokuvateatteri Illusionis sa, puhui yhdistyksen puheenjohta ja Päivi Viinikainen. Hän kiitti toimi tusten linjaa hyvin eläinsuojelumyönteiseksi ja kertoi, että tällaisten kunniamainintojen luovuttamisesta aiotaan tehdä vuosittainen traditio. T oim ittaja Helen A m in o ff Magasinetohjelm an to im itu kse sta näyttää ylpeänä „ kunniam ainintaa. Tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori ojentaa to im itta ja Vesa Laaksoselle (Ylenaikainen/Kansalaisradio) eläinsuojelupaidan.

Puheenjohtaja Päivi Viinikainen o n nittelee Iltalehden to im itu sp ä ä llikkö M arkku Virkkalaa.

opiskelussa tehtäviä eläinkokeita. Osa Helsingin Yliopiston lääketie teen opiskelijoista halusi välttyä te kemästä eräitä turhiksi katsomiaan eläinkokeita farmakologian kurssilla. Säätiö hankki opiskelijoille Norjasta videon, jolla kokeista kenties pahin, allergisen shokin aiheuttaminen mar sulle, voitiin korvata. Opiskelijoiden toivomuksesta myös muita eläinkökeitä saatiin tallennettua videolle, mikä säästää opiskelijoita omakätisten eläinkokeiden teolta.

SÄÄTIÖ TIEDOTTAA ta riippumatta. Kiitokset sekä van RIITTA SALMI Säätiölle päätettiin keväällä palka ta osa-aikainen työntekijä, joka huo lehtii Säätiön kirjastosta ja arkistos ta, perehtyy alan tieteellisiin julkai suihin, ylläpitää kontakteja apurahan saajiin, luo uusia yhteyksiä s u o m a laisiin tutkijoihin, tiedottaa Säätiös tä jne. Katsottiin, että Säätiön asioi den tuloksellinen hoito ja konkreet tisiin tuloksiin pääseminen eläinko keiden korvaamisessa edellyttää työntekijän palkkaamista. Allekirjoittanut valittiin kyseiseen tehtävään toiminnanjohtajan nimik keellä ja työ alkoi kesäkuun alusta. Aion selvittää, miten lahjoitusvaroja voitaisiin kaikkein parhaiten ja konk reettisimmin käyttää eläinkokeiden vähentämiseksi — ei ainoastaan yk sittäisiä tutkimuksia tukemalla vaan kenties osallistumalla jo tutkimus projektien suunnitteluun tavalla tai toisella. Tärkeintä olisi saada vaih toehtoiset tutkimusmenetelmät tu tuiksi tutkijoille jo koulutuksen yh teydessä. Vaihtoehtoisten opetus- ja tutki musmenetelmien rahoittaminen nie lee valtavia summia: ot a m m e kiitol lisina vastaan lahjoituksia s u m m a s

hoille uskollisille lahjoittajille että uusille auttajille! O l e m m e avanneet uuden lahjoitustilin SYP:ssä, joten lahjoituksia voi antaa nyt kolmen pankin tileille: SYP 200120-2011766 K O P 127040-25612 PSP 4248 81-3 Pyydämme, että olette tarkkoja ti linumerolta käyttäessänne: Yhdistyk sen ja Säätiön tilit sekaantuvat usein, mikä tuottaa turhia hankaluuksia. Esim. jäsenmaksuja on usein virheel lisesti maksettu Säätiön tileille.

Apurahojen jako 1987 Säätiö jakaa syksyllä 1987 jälleen apurahoja sellaiseen kansantervey den ja eläinten terveyden hyväksi harjoitettavaan tieteelliseen tutki mukseen, jossa menetelmänä ei käy tetä eläinkokeita. Hakulomakkeita saa toiminnanjohtajalta, puh. 763 846, os. Castrenink. 10 C 57, 00530 Helsinki, tai Koe-eläinten Suo jelu ry:n toimistosta Mäkelänk. 8.

Edistystä lääketieteen opetuksessa Säätiö sai keväällä 1987 ilon olla mukana vähentämässä lääketieteen

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ *

KUtosruno kissalleni

* ^

Kissani, kuinka paljon sinua rakastankaan. O let se ainoa, * jo lle voin purkaa sydäntäin. K uuntelet ja katselet v m inua ym m ärtäväisesti. ^ Pieni ta ssusi nousee poskeani vasten ja ■ji kuin loh duttaaksesi i p ainat kyn te si h e llä s ti ^ k y y n e le itte n i sekaan. K iito s s in u lle siitä.

yL.

^ ^ *■ *yL

^ )^yL,

— ONNELLINEN KANSSASI —

**************

Yhdistyksemme kampanjoi v a a leissa tunnuksella »Pistetään eläi met politiikkaan». Kampanjamme tavoitteena oli saada edes eläinsuojelijat äänestäm ään sellaisia ehdokkaita, jotka ova t ajaneet eläinten asioita. M uutam alla n ä y ttä v ä llä sanomalehtimainoksella kiinnitimme yleisön huomio ta eläinsuojelullisiin epäkohtiin ja kehotimme äänestäjiä ottam aan selvää ehdokkaittensa eläinsuoje* i lumyönteisyydestä. Lehdessämme (Animalia 1/87) esittelimme lisäk si k aikki »eläinten puolueen» jäse net eli ne eri puolueiden/ryhmien ehdokkaat, joiden tiesimme va r masti olevan eläinten asialla. Läh dimme siitä, että mitään puoluet ta ta i ketään ehdokasta ei asete ta muita parem paan asemaan. Tehtävänämme oli vain kertoa ketkä a ja va t eläinten oikeuksia, valin ta jäi äänestäjälle. K eskittä mällä suosituksemme olisimme tie tysti voineet saavu ttaa muuta man eduskuntapaikan, mutta sil loin olisimme menettäneet puolu eettomuutemme, joka on yhdistyk selle erittäin tä rk eä . Emme myös kään avustaneet rahallisesti ke nenkään ehdokkaan va alikam panjaa, emme edes yhdistyksem me silloisen puheenjohtajan Luuk kaisen, v a ik k a asiasta onkin levi telty päinvastaisia huhuja.

»Eläinten puolue» menestyi Eläimet politiikkaan-kampanja on nistui ilmeisen hyvin. Keneltäkään ei voinut jäädä huomaamatta lehti-ilmoituksemme ja niiden seurauksena toimistomme sai valtaisan puhelui den tulvan. Valitettavasti vain meil lä ei ollut tarjota eläinsuojelun edus tajia kaikissa vaalipiireissä eikä var sinkaan kaikista puolueista. Itse »eläinten puolue» menestyi vaaleissa kohtalaisen hyvin, joskin m e erityiset eläinsuojelun ehdokkaat allekirjoittanut Vihreä Hannele »Hanu» Luukkainen ja Kulhialainen »Uma» Ulla-Maija Aaltonen jäimme vielä eduskunnan ulkopuolelle. K u m pikin sai tosi mahtavan äänisaaliin: minä yli 3700 Helsingin vaalipiirissä ja Aaltonen yli 4000 Uudenmaan vaa lipiirissä. N ä m ä äänimäärät olisivat kirkkaasti riittäneet eduskuntapaik kaan jonkun puolueen listoilla. Vaa limatematiikka kun suosii isoja puo

lueita. Itse olisin tarvinnut vain 220 ääntä lisää ja rima olisi ylitetty. No, olen nyt joka tapauksessa ensimmäi nen varamies ja valmiina astumaan remmiin heti, jos jompi kumpi helsin kiläisistä vihreistä miehistä siirtyy muihin hommiin. Valitettavasti Umalla ei ole samaa mahdollisuutta, kos ka Kulhian joukoista ei päässyt ke tään eduskuntaan. Onneksi kuitenkin muutamat jo aiemmin eläinten asioita ajaneet kan sanedustajat onnistuivat uusimaan valtakirjansa. He ovat Pirjo AlaKapee (SDP), Esko Almgren (SKL), Heli Astala (SKDL), Tarja Halonen (SDP), joka nimitettiin sosiaali- ja ter veysministeriksi, Lea Kärhä (KOK), Mats Nyby (SDP), Sirpa Pietikäinen (KOK), Elisabeth Rehn (RKP) ja EskoJuhani Tennilä (DEVA). Valitettavas ti Georg C. Ehnrooth (POP) ei näis sä vaaleissa asettunut lainkaan eh dokkaaksi, hänhän teki niin paljon eläinten eteen edellisellä eduskuntakaudella. Lisäksi uusista kansan edustajista ainakin kaikki neljä vih reää miestä, Pekka Haavisto, Eero Paloheimo, Erkki Pulliainen ja O s m o Soininvaara ovat julkisesti jo ilmoit taneet vastustavansa eläinkokeita. Myös Claes Andersson (SKDL) on osoittanut kuuluvansa »eläinten puo lueeseen». N ä m ä kansanedustajat muodostavat siis sen perusjoukon, jonka kanssa ja jonka kautta yritäm m e saada eläinten asioita ajetuksi eduskunnassa. En kuitenkaan usko, että he tulevat ajamaan eläinten oi keuksia samalla tarmolla tai asian tuntemuksella kuin minä tai U m a oli simme tehneet, koska eläinsuojelu on vain yksi osa heidän kiinnostuk sen kohteistaan. Minulle se on pää kohde.

leegoiltani, jotka olisivat halunneet minun tuovan esiin etupäässä koulu tustani ja ammattiani taloustutkija na. On paljon mahdollista, ettäesiintyessäni pelkästään eläinsuojelijana menetin sellaisten henkilöiden ää niä, jotka peräävät taloudellista asi antuntemusta kansanedustajilta. Mutta halusin nimenomaan »nostaa kissan pöydälle» eli kiinnittää yleisön huomiota eläinten ongelmiin, sillä ta louselämän ongelmat, esim. työttö myys ja asunnottomuus ovat jo kaik kien tiedossa. Äänimääräni — lähes 4 000 — osoittaa selvästi, että niillä asioilla, joiden puolesta olen jo yli 10 vuotta taistellut, on vahva kannatus. Vaali kampanjan aikana minusta oli ihanin ta ihmisten aitous. Moni otti minua kadulla, bussissa ja työpaikalla hi hasta kiinni ja sanoi äänestävänsä juuri minua. Monet soittivat myös ko tiini ja kyselivät mielipiteitäni tästä ja tuosta heille tärkeästä asiasta. Myös monet espoolaiset ja vantaalai set äänestäjät olisivat halunneet ää nestää minua ja jotkut olivat jopa kir joittaneetkin numeroni äänestyslappuihinsa, mutta valitettavasti Uuden maan vaalipiiriläisinä he eivät voi neet äänestää Helsingin vaalipiirin ehdokasta. Jättikiitokset kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni. Teiltä saamani kannus tus antaa minulle voimaa jatkaa työ täni eläinten puolesta. Toivon, että olette tukenani myös seuraavissakin vaaleissa, sillä en suinkaan aio jää dä vain yksien vaalien tähdenlennok si. N ä m ä vaalit muuttivat ratkaisevas ti elämääni; nuyt olen pysyvästi m u kana politiikassa ajaakseni eläinten oikeuksia täysimääräisesti. Nyt minä olen poliittinen eläin ja pyrin siis te kemään eläimellistä politiikkaa. Kai killa eläimillä tulee olla oikeus elämisenarvoiseen elämään kaikissa olo suhteissa. H A N N E L E LUUKKAINEN

Poliittinen eläin Itse olen erittäin tyytyväinen, että lähdin vaaleihin mukaan puolusta maan eläinten oikeuksia. Toki se vei mittaamattoman määrän aikaani ja ison tukun rahaa, mutta katsoin, et tä mikään panos ei ole liian suuri, kun kyseessä on pyrkimys eläinten aseman parantamiseen. Keskityin vaalikampanjassani pelkästään eläinsuojelukysymyksiin niin esitteissäni, mainoksissani, lehtihaastatteluissa kuin myös HTV:n ja Radio Ykkösen vaalitentissäkin. Tästä yksipuolisuu desta sain moitteita erityisesti kol13

KANSALAISADRESSI MINISTERILLE - UUDEN ADRESSIN KERUU A LK A A Yhdistyksemme edustajat pu heenjohtaja Päivi Viinikainen ja tie dotussihteeri Kaarina Kivivuori luo vuttivat maa-ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjalalle 30. 6. 87 kansa laisadressin, jossa vaadittiin m m . eläinkokeita koskevan lainsäädän nön uudistamista sekä valvonnan vä litöntä tiukentamista. Adressin oli al lekirjoittanut lähes 10.000 ihmistä ja se kerättiin kolmessa viikossa. Maa- ja metsätalousministeriö ei Pohjalan mukaan ole halukas lain säädännön uudistamiseen, mutta lu pasi, että kokeiden valvontaa tullaan tiukentamaan. Ministeri antoi myös toiveita laitosten koe-eläintoimikuntien kokoonpanon muuttamisesta. Nykyiselläänhän ne — mikäli toimi kuntaa on edes perustettu — koos tuvat lähinnä laitosten omasta hen kilökunnasta. Yhdistyksemme tarkoituksena on ryhtyä keräämään uutta, laajempaa kansalaisadressia, johon kaikki jäse n e m m e voivat osallistua. Tavoittee n a m m e on kerätä ainakin puolimil joonaa nimeä eläinkoelainsäädän-

M ielestämme maahamme tu lisi saada erillinen eläinkoelaki, jo llo in eläinkokeet saataisiin parlamentaariseen valvontaan. Suomen tulisi myös viipym ättä perustaa Ruotsin m allin mukaan keskuseläinkoelautakunta, jonka tehtävänä olisi a) eläinkokeet korvaavan tu tkim u k sen kehittäm inen b) kaikkien eläinkoelupien m yöntäminen ja c) hyväksyttyjen kokeiden tarkkailu tutkim usraporttien ja valvontaviran omaisten välityksellä. Keskuseläinkoelautakunnan tu lisi olla täysin puolueeton ja siihen tu lisi kuulua mm. eläinsuojelun, etologian ja eri tutkim usalojen asiantuntijoita.

nön uudistamisen taakse. Yhdistyk sen lainsäädännön uudistusehdotuk set on koottu Päivi Viinikaisen artik kelissa »Koe-eläinasetuksen epäkoh tia ja Koe-eläinten Suojelu ry:n uudis tusehdotukset». Keräys alkaa tämän

lehden ilmestyessä ja jatkuu ainakin tammikuun -88 loppuun. Keräyslistan löydät tämän lehden keskiauke amalta. Listan etulehdelle on painet tu kansalaisadressimme tavoitteet.

O SALLISTU S IN Ä K IN - V IE T A S IA A M M E ETEENPÄIN!

OULUN ALUEOSASTO: TOIMINTA SUUNNITELMA SYKSYKSI 1987 syyskuu: kerhoillat alkavat (tarkem min elo— syyskuun vaihteen Oululehdessä) myyjäistavaroiden valmistuskilpailu päättyy (tarkemmin Animalia 1/87) lokakuu: Eläinten viikko (videoesitys yleisölle, kuva/esitysnäyttely) marraskuu: Naisten joulumyyjäiset joulukuu: pikkujoulu muuta: esitelmiä, retkiä jne Tiedustelut ja ideat toiminnan ke hittämiseksi osoitteella Kirsti Leisto Raivaajantie 18, 90140 Oulu, puh. 981-330 578 varmimmin klo 17— 19 14

Koe-eläinten Suojelu r.y. ja me allekirjoittaneet toivomm e, että eduskunta- ja maaja m etsätalousm inisteriö ryhtyvät m ahdollisim man pian to im enp iteisiin nykyisessä eläinkokeita koskevassa lain säädännössä ilm enneiden puutteiden korjaamiseksi.

Kiitämme kaikkia, jotka ovat ilm oittautuneet vapaaehtoisiksi kääntäjiksi. Olem m e jo saaneet tällä tavoin muutamia artikke leita käännettyä. Tulem m e ottamaan yhteyttä.

LAHJOITUKSET 1987 1 . 1 . 8 7 - 3 0 . 6. 87

ONKO OPETTAJALLA OIKEUS PAKOTTAA OPPILAITA TEKEMÄÄN ELÄIN KOKEITA? Erääseen kouluun hankittiin noin kymmenen ruutana-kalaa + muuta m a kultakala. N ä m ä ruutanat laitet tiin yksitellen 10 litran sankoon ja kultakalat akvaarioon. Ruutanat oli vat yhdenpäivän samassa vedessä ja Isangossa mutta sitten seuraavana päivänä niiden päälle kaadettiin paperiselluloosaa niin paljon ettei ka laa nähty. Kalat joutuivat haukko maan ilmasta happensa jos silloin kaan edes saivat mitään .. . sillävä lin kun opettaja poistui kahvitunnille oppilaat vaihtoivat kaloille puhtaat vedet, mutta siitäkös opettaja suut tui kun palasi kahvitunnilta, hän huu si oppilaille, että minkälaisia eläinsuojelijoita te oikein olette? Seuraavana päivänä kalojen pääl le kaadettiin jotain rikkihappo-pitolsta ainetta. Kaloille tuli suun ympäril le valkoinen »kelmu» ja suomut läh tivät ... kalat kituivat ihan suotta monta päivää. Kun kalat kuolivat ne laitettiin vaan roskikseen ja ne vedet joissa oli rikkihappopitoista ainetta kaadettiin vaan viemäristä alas ... saastuttamaan luontoa. Tämän kokeen tarkoitus opettajan -mielestä oli se että oppilaat näkevät ^kuinka kalat eivät siedä myrkkyä. Mutta kyllä sen jokainen ihminen y m märtää, että kalat haluavat elää puh taassa vedessä. Mielestäni missään koulussa ei saisi tehdä minkäänlaisia eläinkokei ta vai kuuluvatko ne opetussuunni telmaan????? Terveisin: 5 springeriä ja tipsu sekä M ari Mäkinen

Aktiivista eläinsuojelua Luin lehdestänne nro 1/87, että kai killa pöytälaatikkokynäilijöillä olisi nyt mahdollisuus tuoda ideoitaan-jul ki, ja täällä niitä olisi, sain jopa äitinikin innostumaan aiheesta eläin suojelu ja nyt meitä on kaksi jotka toimitamme tätä ideaa eteenpäin. Tein työpaikallani keräyksen eläin suojeluyhdistyksen tilille ja vastaan otto tälle keräykselle oli todella vä rikäs, sillä firma jossa työskentelen

toimittaa m m . sellaisia meikkejä, joissa on käytetty eläinkokeita joten sain ensin kauan neuvotella, että idea keräyksestä meni läpi. Samanaikaisesti äitini, joka työs kentelee koululla, alkoi levittää infor maatiota ja sai innostuneen vastaan oton koululaisilta ja työkavereiltaan. O l e m m e yhdessä soitelleet päät täjille ja muille tärkeille ihmisille ky sellen koe-eläinten oikeuksista ja li säksi olemme olleet yhteydessä eläinlääkäreihin ja »kissakodin» pitä jiin. O l e m m e keränneet tietoa ja kir joittaneet lehtiin joten jos ideoita tai valokuvia tarvitaan voi meihin ottaa yhteyttä. Kesäisin terveisin: Nina Ström

Kuvat eläinkokeista m uistuttavat to tuudesta Kommentti Animaliasta: joku kir joitti jossain vanhassa Animaliassa, ettei lehteä ole mukava lukea, koska siinä on kuvia eläinkokeista. Mieles täni niitä silti pitäisi olla, ettei unoh deta sitä varsinaista asiaa: eläinko keita. Eiväthän ne kivoja minustakaan ole, mutta tarpeellisia! H e m peät kuvat misusta ja mustista ovat kyllä kivoja, mutta niitä katsellessa saattaa unohtua joltakin, että jossain eläinkoelaboratoriossa viruu rääkät tyjä eläimiä. Muutama riipaiseva ku va sillointällöin olisi kyllä tarpeen muistuttamaan jäseniä jamuita leh denlukijoita, että eläinkokeita teh dään vielä. Muuten lehti on HYVÄ! Tuukka Niskanen

Kun herään aam ulla toivotat m in ulle hyvää huomenta nau’unnallasi, k illitä t minua arvo itukse llisilla ke ltaisilla silm illäsi. M usta tu rkkisi kiiltää enkä voi tajuta kuinka joku voisi vahingoittaa ka ltaisiasi olentoja M utta ihm inen on luom akunnan ju lm in olento. TAKKU

Marjut Aalto 50,— , Hemmo Aaltonen Ky 500,— , Satu Ahdesmäki 10,— , Helervi Ahlberg 1.000,— , Marit Ahlvik 50,— , Elina Aho 200,— , Eliina Aittola 100,— , Ester Alanne 100,— , Alek sis Kiven yläaste 59,— , Tuula Alenius 100,— , Terttu Andberg 200,— , Terhi Anttila 30,— , Anu, Heidi, Henriikka, Lulu, Tiina 50,— , Mari Arpo nen 50,— , As. Oy Yrjönpihan lapset 160,— , Asianajot. Aino Kiviharju 1.000,— , Leila Asikai nen 25,— , Ella Aspelund 50,— , Terttu Aulanko 110,— , Rauno Autio 35,— , Satu Blomqvist 25,— , Sari Bratsu 100,— , Busir.essman Oy 345,— , Marketta Cajanus 50,— , Andrew Coath 70,— , Anneli Dahlström 500,—, Sari Eirtola 50,— , T. Ekman 100,— , Juhani Erholtz 100,— , Marianne Erkkilä 250,— , Orvokki Flarme 50,— , Nils Forsell 50,— , Fredrik-kissa 10,— , Katja Granholm 10,— , Marjut Haanpää 20,— , Anssi Haapala 600,— , Päivi Haapasalo 50,— , Helinä Haavisto 30,— , I. Haavisto-Kurittu 420,— , Sirk ka Haila 50,— , Sanna Hantunen 60,— , Markku Harsia 200,— , Maarit Hauskamaa 150,— , Tiina Hautamäki 100,— .Tarja Hedenstam 20,— , Ulla Heikkilä 200,— , Satu Heino 130,— , A. Heino nen 50,— , Riitta Heinonen 100,— , Vieno Heis kanen 500,— , Erik Hellqvist 20,— , V. Hepokoski 10,— , Markku Hermas 100,— , Hgin R. Steiner koulu 9 C-luokka 48,— , Sirkka Hiidensilta30,— , Ulla Hillerström 50,— , Irina Hiltunen 100,— , Mari Hiltunen 50,— , Pauli Hiltunen 50,— , Tii na Hoffren 30,— , Maarit Hokka 30,— , Mirja Horn 50,— , Pentti Hovi 100,— , Tarja Huhta 100,— , Terttu Hurme 100,— , Tiina Hurme 50,— , T. Huttunen 50,— , A-M. Hynninen 100,— , Ka levi Hämäläinen 100,— , Mari Hänninen 25,— , Signe Hänninen 100,— , Sirkka Hänninen 200,— , Hilding Hästesko 300,— , Kaija Högman 50,— , Riitta Iivarinen 100,— , Anja Ikävalko 100,— , Taru Immonen 35,— , Tiina Immonen 20,— , Isko Oy 80,— , J. S. 13,40, Ritva Jantunen 50,— , Pentti Jarhama 20,— , Pia Jernmark 200,— , Anne Jokinen 10,— , Raija Jokinen 20,— , ML. Jutila 50,— , Kassu Kaasinen 98,— , Kaihdin Shop 20,— , Maarit Kainua 50,— , Eeva Kallio 40,— , Pirkko Kallio 100,— , Pirkko Kan gas 100,— , Eila Karhi 100,— , Eeva Karjalainen 150,— , Anneli Karo 500,— , Venla Karttunen 100,— , Anna Karvinen 100,— , Anna-Liisa Kar vinen 100,— , Rakel Katiskoski 100,— , Kira Kauppinen 50,— , Lila Kavaleff 100,— , Leena Kekkonen 100,— , Sari Keskinen 100,— , Katri Kettunen 15,— , Kettunen + Suomäki (kasetin tuotto) 130,— , Kyllikki Kiikka 100,— , Leila Kil peläinen 50,— , Anu Kilpi 100,— , Eeva Kilpi 1.000,— , Helga Kilpinen 100,— , Anneli Kinanen 30,— , Klaudia Kinnar200,— , Leena Kinnunen 50,— , Maarit Kiviholma 50,— , Virpi Kivistö 300,— , Ulla Kivivuori 350,— , A-M. Knutars 10,— , Carita Knuuttila 30,— , Koiranäytt. ja avoin 1.265,— , Eva Kokko 50,— , Kirsi Kokko 100,— , Sari Kolkka 100,— , Leena Kolu 25,— , Helga Koskinen 50,— , Mirja Koskinen 50,— , Agnes Kottelin 2.000,— , Marjatta Kovalainen 100,— , K. Krook 50,— , Marja-Liisa Kuisma 100,— , Pia Kuismanen 30,— , Taru Kukkonen 10,— , Kirsti Kurikka 100,— , Airi Kurkela 50,— , L. Kurkela 40,— , Päivi Kurkela 15,— , Raija Kuu sinen 110,— , Kyllönen 50,— , Tarja KyllönenHellmuth 130,— , Eija Kytöläinen 30,— , Marjo Laaksonen 100,— , Lahdenmäki, Kallio, Ahopel to 187,— , Hjördis Laine 100,— , Rami Laira 20,— , Maija Laitala 50,— , Marianne & Mailis Lampi 100,— , Anu Lankinen 150,— , Eero Lau rila 20,— , Pauliina Laurila 100,— , Pirjo Laurila 50,— , Tuula Lehikoinen 50,— , Kirsi Lehmusvaara 200,— , Tarja Lehti 20,— , Edvard Lehtinen 100,— , Leena Lehtonen 80,— , Tuija Leimu 10,— , Eeva Lemmetyinen 100,— , Liisa Lempi nen 50,— , Tuija Lihtonen 120,— , Bjarne Lillsunde 150,— , Julian Lindberg 100,— , Kyllikki Lind berg 30,— , Anna-Maija Lindfors 100,— , E-M. Lindfors 100,— , Eira Lindfors 50,— , Heidi Lind fors 100,— , Marina Lindholm 50,— , Marjo Lindqvist 100,— , Nina Lindstedt 50,— , Linuskissa 10,— , Anne Louhijoki 50,— , Liisa Lukkanen 200,— , N ina& Mikael Lundell 100,— , Satu Luode 30,— , Helena Lustig 55,— , Kitty Längström 120,— , Christer Majander 50,— , Bertta Manninen 20,— , Eeva-Liisa Matilainen 10,— , Mattbergsskolan 6 B 100,— , Sinikka Mennä 30,— , Heidi Michelsson 50,— , Eeva Mikkola 85,— , Kyösti Mutkala 50,— , Riitta Mykrä 50,— , Nina Myllymäki 30,— , Hanne Mynttinen 100,— ,

jatkuu sivu lla 27 19

ELÄINKOKEET - KATOAMATONTA OPISKELIJAPERINNETTÄ? ELMI M A N N I N E N

RIITTA SALMI

Eläinkokeet ovat perinteisesti kuuluneet biologian, lääketieteen, hammaslää ketieteen sekä eläinlääketieteen opetukseen. Opetuksessa käytettävien eläin ten osuus on kaikista Suomessa vuosittain käytettävistä koe-eläimistä pieni, mutta merkityksellinen: eläinkokeita tehdessään opiskelijat eivät omaksu ai noastaan tietoja ja taitoja vaan myös arvoja ja asenteita. Nämä taas suuntaa vat tulevaisuuden tutkimusta ja opetusta.

K o e -e lä in te n k ä y ttö o p e tu k s e s s a o n s u h te e llis e n v ä h ä is tä m u u h u n k o e -e lä in te n k ä y ttö ö n n ä h d e n , m u tta s itä k in va lite tta v a m p a a tu le v ie n tu tk ijo id e n ta i lä ä k ä re id e n a s e n te e n m u o k k a a ja n a . N iin k a u a n k u n e lä in k o k e e t n ä y te tä ä n o p is k e lijo ille tä rk e im p ä n ä tu tk im u s m e n e te lm ä n ä , e i o le toivoa, e t t ä v a ih to e h to m e n e te lm iä v ie d ä ä n e te e n p ä in s illä v a u h d illa , k u in o lis i m a h d o llis ta .

arsinkin monien biologian ja eläinlääketieteen opiskelijoiden innoituksena on kiinnostus ja kiinty mys eläimiin. Suhtautuminen eläin kokeisiin saattaakin aiheuttaa varsin ristiriitaisia tilanteita opiskelun ku luessa. Eläinkokeet tarjotaan ikään kuin itsestäänselvyytenä. Opiskelijat arastelevat kyseenalaistaa niitä, vaik ka niiden oikeutus tai hyöty tuntui sikin arveluttavalta.

O ik e u s k ie ltä y ty ä e lä in k o k e is ta

O tte ita b io lo g ia n o p is k e lija n o p in tie ltä Kokeiden määrä ja laatu vaihtelevat eri tieteenalojen ja yliopistojen välillä. Seuraavassa kuvataan kuiten kin yksi esimerkki siitä, mitä biolo gian opiskelu voi pitää sisällään. Ensimmäisellä opiskeluviikolla uu det opiskelijat osallistuvat orientoi valle kenttäkurssille, jossa m m . har joitellaan pikkunisäkäspyyntiä. Siinä käytetään tavallisten hiirenloukkujen lisäksi vesipyydyksiä, joihin eläimet hukkuvat. Pyyntiä jatketaan m y ö hempinä lukukausina muilla kenttä kursseilla. Toisena opiskeluvuonna eläinmor fologian kurssilla vertaillaan eri lajien rakennetta. Harjoitustöissä preparoi daan m m . kastematoja, simpukoita, rottia ja sammakoita. Eläinfysiologi aan perehdytään kolmannen vuoden aikana. Silloin koe-eläiminä käyte tään enimmäkseen hiiriä ja rottia. Harjoituksissa tarkastellaan esim. ta petusta sammakosta irroitetun sydä me n tai poikkijuovaisen lihaksen toi mintaa. Hiirillä taas tutkitaan mm . paaston vaikutusta maksaan. Käy täntö on yleensä se, että opiskelijoil la on kurssimoniste, josta ilmenee kokeen tulos. Asia todetaan eläimil lä. Ainakin tulevien kasvitieteilijöiden ja opettajien eläinkokeilijaura päät tyy useimmiten tähän. Kokeita voi kuitenkin vielä jatkaa vapaaehtoisil la kursseilla (esim. toksikologia) ja graduvaiheessa.

K r itiik k i k a s v a a Opiskelijoiden esittämä kritiikki eläinkokeita kohtaan on viime aikoi 20 4

ELÄINKOKEIDEN KORVAAMINEN OPETUKSESSA ^r ^

A s e tu s e lä in k o k e is ta j a m ite n s it ä lu e ta a n na voimistunut. Monet yliopistossa tehtävät kokeet ovat lukiotietojen tai kurssimonisteen tekstin todentamis ta. Kritiikissä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään siitä, MITÄ eläinkokeita tehdään, vaan myös MITEN niitä teh dään. Epäkohtia ovat olleet m m . eläinten väärä käsittely (pitkittynyt lopetus, etätäydellinen anestesia jne.), riittämätön opiskelijoiden oh jaaminen eläinten käsittelyyn, kiirei nen aikataulu, tarpeettoman suuri eläinmäärä ja epäasiallinen suhtau tuminen opiskelijoiden kysymyksiin. N ä m ä puutteet on onneksi mahdol lista korjata ja eläinkokeita näin »in himillistää». Kokeita voidaan myös vähentää m m . poistamalla kuriositeetinomaiset työt, vähentämällä eläinmäärää ja siirtämällä mahdolli simman suuri osa kokeista opiskelun loppuvaiheeseen. Tällöin niitä tekisi vät vain ne opiskelijat, jotka toden näköisimmin käyttävät taitojaan jat kossa.

Eläinkokeita koskevan asetuksenA. mukaan on eläinkoe korvattava muul-^^ la tutkimustai opetusmenetelmällä, milloin se on käytännössä mahdollis ta. Jotta tulevilla tutkijoilla olisi val miuksia arvioida kokeidensa korvat tavuutta, tulisi vaihtoehtoisia men e telmiä sisällyttää opetukseen ja to della paneutua niiden mahdollisuuk siin. Sananmukaisesti tulkittuna ase tus edellyttäisi lisäksi kaikkien ope tuksessa tehtävien eläinkokeiden uudelleen arviointia. Perusteena ei tulisi olla vain käytännön seikat vaan myös eettiset näkökohdat. Arvopoh jamme vaikuttaa suuresti siihen, mi ten asetuksen »milloin mahdollista» -tilanne ymmärretään. Professori Kerstin Lindahl Kiessling Uppsalan yliopiston eläinfysiologian laitoksel ta toteaakin, että eläinkokeet ovat moraalisesti punnittava asia, joten niiden suhteen »opiskelijalla on olta va valintamahdollisuus omistaudut taessa biologisten perustietojen hankkimiseen».

Itse asiassa opetuseläinkokeita oidaan helposti korvata muilla m e netelmillä ja korvaaminen on perus teltua paitsi eettisesti, myös opetuk sellisesti ja kustannussyistä. Yksi liian vähän painotettu asia on opiskelijoiden oikeus kieltäytyä teke mästä eläinkokeita. Valitettavasti ny kyisen käytännön mukaan ne, jotka haluaisivat opiskella esim. fysiolo gista eläintiedettä ilman eläinkokei den tekoa, joutuvat »karsimaan» itse itsensä jo opiskelulinjaa valitessaan, koska vaihtoehtoisia opetusmenetel miä ei ole tarjolla. Mikäli viime mai nittuja olisi tarjolla, opiskelijoilla oli si mahdollisuus hankkia tutkijakou lutus ilman eläinkokeita. Vielä tär keämpää olisi saada eläinkokeet va paaehtoisiksi tai kokonaan poistet tua aloilla, joilta ei juuri valmistu tut kijoita.

lä hetkellä vielä pystytäkään korvaa maan. Mitä useampi opiskelija tutus tutettaisiin kudosviljelyyn, sitä e n e m m ä n kudosviljelyä tultaisiin luultavasti käyttämään vaikkapa pe rustutkimuksessa. Valitettavasti asi antuntevia opettajia ei löydy lähes kään riittävästi.

^ M a h d o llis u u d e t

Tietokoneista on tekniikan nope an kehityksen myötä tullut yhä var teenotettavampi vaihtoehto mm. lää ketieteen opetuksessa tehtäville eläinkokeille. Tietokoneilla voidaan näppärästi simuloida (matkia) elimis tön fysiologiaa ja sairaustiloja. Opis kelijalla on rajaton mahdollisuus muutella tietokonemallien eri arvoja, esim. sydämen lyöntitiheyttä, ja kat soa, mitä tapahtuu, tai kokeilla eri lääkkeiden vaikutuksia »sairauksiin». Tietokoneiden käytön etuna ovat nopeus, virheiden korjausmahdolli suus, koneen erehtymättömyys (se antaa oppikirjan mukaisia tuloksia) ja mahdollisuus havainnollistaa elimis tön toiminnat hidastamalla tai no peuttamalla niitä tarpeen mukaan.

” Ehkä helpoin tapa korvata eläinko keita on videoida kyseiset kokeet. Näin asiat pystytään näyttämään opiskelijoille paljon havainnollisem min kuin esim. demonstraatioissa, joissa joudutaan kurkkimaan toisten olan yli. Eläinkokeiden tallentamista nauhalle ei tosin voida pitää varsinai sena vaihtoehtomenetelmänä, mut ta videointia voidaan käyttää myös vaihtoehtomenetelmien havainnollis tamisessa — ja halvalla. Tekoeläinten käyttömahdollisuu det yliopisto-opiskelussa lienevät ra joitetut, mutta tietyillä peruskursseil la ne saattavat hyvinkin toimia koeeläinten korvikkeina. Kudosviljelyä voidaan käyttää m o nin tavoin sekä opetuksessa että tut kimuksessa; onhan olemassa asioi ta, joita ei muilla menetelmillä voida edes tutkia. Elinviljelyllä voidaan tut kia jopa hyvinkin monimutkaisten elinten, kuten munuaisten toimintaa, vaikkei sillä monia eläinkokeita täl

Oli asiantila mikä tahansa; jokai selle opiskelijalle olisi taattava oi keus opiskella valitsemaansa alaa il man pakollista osallistumista eläin kokeisiin. Opiskelijoiden olisi itse rohkeasti otettava aloite käsiinsä ja vaadittava esim. kudosviljelykursseja eläinkokeiden sijaan. Tietokoneet tulevat myös pitkällä tähtäyksellä suhteellisen edullisiksi monipuolisten käyttömahdollisuuk siensa ansiosta. Eläinkokeita voidaan myös korva ta yksinkertaisesti antamalla opiske lijoiden käyttää itseään »koekaniinei na» esim. verinäytteiden ottamises sa ja analysoinnissa. Teurastamoil ta voidaan myös hankkia verta ja ku doksia kokeisiin. Kirjallisuustutkiel mat ovat lisäksi tärkeä, mutta riittä mättömästi hyväksikäytetty keino vä hentää eläinkokeita.

E s im e r k k e jä m a a ilm a lta Korkeakoulujen kursseilla tehtävät eläinkokeet ovat vähentyneet monis sa maissa — Suomi mukaanluettu na. Syinä ovat eläinsuojeluliikkeiden voimistuminen myös korkeakouluis sa, lisääntyneet kustannukset ja tar ve säästää aikaa. Ruotsissa vain kahdessa kaikista viidestä yliopistosta käytetään eläin kokeita farmakologian opetuksessa ja näistäkin toisessa (Karolinska institutet) opiskelijoilla on mahdolli suus valita vaihtoehtokurssituksen ja eläinkokeiden välillä. Ruotsalainen Koe-eläinten Suojelun Säätiötä vas taava säätiö (Nordiska Samfundets Stiftelse) on avustanut kyseistä yli opistoa kustantamalla soluviljelyyn tarvittavaa laboratoriolaitteistoa. Sa moin säätiö on avustanut saman yli opiston Lääketieteellisen kemian lai toksen tietokoneprojektia, jolla on vähennetty eläinten käyttöä. Sveitsissä eläinkokeiden tekemi nen lääketieteen opiskelussa on jo vuosia ollut vapaaehtoista. Baselin, Geneven ja Lausannen yliopistoissa farmakologian ja toksikologian ope tuksessa ei järjestetä lainkaan de monstraatioita elävillä eläimillä. Englannissa eläinten käyttö kirur gisessa harjoittelussa on kielletty; oppi saadaan seuraamalla ruumiin avauksia ja kokeneiden kirurgien työskentelyä. Mikrokirurgian alueel la tarvitaan kuitenkin omakätistä työskentelyä ja istukan käyttö tähän tarkoitukseen näyttää hyvin korvaa van eläinkokeet. USA:ssa eläinkokeiden teko oppi lastyönä on myös vähentynyt suures ti.Tohtori J. Walker Texasin yliopis tosta käyttää edullista kahden tieto koneen järjestelmää simuloidakseen lääketieteen opiskelijoille verenkier tojärjestelmän ja ruoansulatuseli mistön toimintaa sekä lääkkeiden ai heuttamia reaktioita. Vaihtoehtomenetelmien käyttöön ottoa niin opetuksessa kuin tutki muksessakin hidastavat osittain kus tannuskysymykset, vaikka koe-eläin ten käyttökin on kallista. Pahin hi daste lienee kuitenkin asennoitumi nen: ei löydy henkilöitä, jotka viitsi sivät kehitellä opiskelukäyttöön so veltuvia, tavallaan tuottamattomia uusia menetelmiä, ja hidastaisivat samalla oman uransa kehitystä. 21

V A IN Y K S I N EULANPISTO Eläinkokeiden tekijä kertoo yleensä haastattelussa, että eläinkokeiden vastustajien kes kuudessa on tapahtunut väärin käsitys; suurin osa runsaasta kol mesta miljoonasta Englannissa tehtävästä eläinkokeesta ei ole muuta kuin yksi neulan pisto ve ripisaran saamiseksi, sama toi menpide joka usein tehdään lää kärin vastaanotolla. Eräässä eläinkoekäsikirjassa sanotaan kin, että »juuri nämä yksinkertai set toimenpiteet aiheuttavat niin paljon väärinkäsityksiä eläinko keita vastustavien keskuudes sa.» Pää Seuraavassa on eräitä tapoja saa da verta yleisimmin käytetystä eläi mestä, rotasta. Kokeelliset ja kirur giset menetelmät rotalla (Experimental and Surgical Technique in the Rat) -nimisen kirjan mukaan »yksin kertaisin tapa saada rotasta verta on hakata sen pää pois. T ä m ä voidaan tehdä tainnuttamalla rotta ensin is kemällä sitä takaraivoon ja sitten leikkaamalla kaula osittain tai koko naan poikki vahvoilla saksilla. Vaih toehtoisesti pää voidaan poistaa käyttämällä giljotiinia. Pään pois leikkaamisella on tietys ti rajoituksensa. Se voidaan tehdä sa malle eläimelle vain kerran, joten se menetelmä ei sovi pitkäaikaisiin tut kimuksiin, joissa säännöMiset näyt teet ovat tarpeen. Se vaatii myös no pean ja riittävän voimakkaan käden: heilautuksen kun eläin tainnutetaan lyömällä se pöydänreunaan. Joskus pöydälle voi myös jäädä verta ja ai voja.

Häntä »Siistimpi tapa saada muutama ve ripisara on leikata n. 0,5 c m pituinen pätkä hännän päästä. Lisää häntää voidaan leikata mikäli verta tarvitaan myöhemminkin. Jos verta tarvitaan e n e m m ä n kuin vain muutama tippa, se voidaan tehdä laittamalla eläin etukäteen 15 minuutiksi 37— 40° C lämpöiseen uuniin, mutta *ämä usein saa aikaan sen, että hännän pää pi tää polttaa verenvuodon tyrehdyttämiseksi.» Mutta leikatulla hännällä on huo notkin puolensa. Eläin usein heilut taa häntäänsä ja tällöin veritippoja lentää sinne tänne laboratoriossa. Keinot eivät kuitenkaan lopu tähän. »Rotta asetetaan ensin paikallaan pi tävään laitteeseen niin että vain hän tä työntyy esiin. Hännän päästä (n. 1 c m kärjestä) viilletään laskimo pi 22

tuussuunnassa auki. Tämän jälkeen tyhjöperiaatteella toimiva imulaite kiinnitetään häntään. Tällöin 0,5— 1 ml verta saadaan nopeasti ja vähin tään kahdeksan vastaavaa näytettä voidaan kerätä 24 tunnin sisällä avaa malla alkuperäinen viiltohaava.»

Silmä Se hännän päästä. Seuraavana on silmä, joka on kehon herkin elin. Täs sä onkin loistava esimerkki eläinko keiden tekijästä joka yhtyy eläinko keiden vastustajiin kun tulee puhe turtumisesta eläinkokeille: »Tämän tekniikan tunteisiin vetoavasta luon teesta johtuen joillakin tutkijoilla voi olla alussa psykologinen este voitet tavanaan.» Se voi olla este, mutta he pääsevät siitä mitä ilmeisimmin eroon. »Lasipipetti sijoitetaan silmän sisäkulmaan, silmämunan viereen. Pipetti liuotetaan sen jälkeen varo vasti mutta varmasti pitkin silmämu naa. Silmäkuopan pohjukan verisuo net ovat erittäin hauraita ja ne repeävät lasipipetin pään kosketuksesta, jolloin veri kulkeutuu pipettiin kapil laarivoiman ansiosta. Käyttämällä molempia silmiä vuorotellen tällä menetelmällä voidaan ottaa verta kahdesti viikossa vaurioittamatta eläintä lainkaan.» E n e m m ä n kuin 60 g painavat rotat suositellaan nukutet tavan toimenpiteen ajaksi, mutta pie nemmät eläimet voivat olla tajuis saan verenoton aikana. Meidät jäte tään arvailemaan johtuuko anestesiasuositus säälistä isoja rottia koh taan vai onko rotta joskus päässyt oi kein kunnolla puraisemaan kirjoitta jaa.

Sudän »Enintään 16 päivän ikäisistä rotis ta saa mukavasti verta sydänpunktiolla käyttämällä tyhjiöruiskua. Pitä mällä kiinni rotan selkänahasta eläin saadaan pysymään selällään. Rotan

pään tulee olla tutkijaa kohden ja roikkua alaspäin. Neula työnnetään rintaonteloon ja siitä hitaasti eteen päin kunnes putkessa näkyy verta. Silloin neulaa pidetään paikallaan.» Huomaa, että eläinkokeen tekijän mielestä vain yhdessä edellä maini tuista menetelmistä tarvitaan anes tesiaa ja silloinkin vain suuremmilla yksilöillä. Em. käsikirja esittelee myös usei- , ta menetelmiä jotka vaativat nuku tuksen. Kun varsinainen toimenpide (= neulanpisto) on suoritettu, anne taan eläimen sen jälkeen herätä ja huomata että sen valtimoita ja laski moita on yhdistetty pysyvään putkija sulkijahanajärjestelmään veren ot tamiseksi ja muiden aineiden saami seksi verenkiertoon. S a m a voidaan tehdä vastaavasti kissoille ja koiril le. Eräs japanilainen tutkija on jul^kkaissut Laboratory Animals’ssa yksi^^ tyiskohtaisen selvityksen miten sa malla tavalla saadaan käytännöllises ti verta porsaasta. Porsaita käytet täessä on otettava huomioon tekni set vaikeudet: »Porsaat ovat erittäin vilkkaita, ne kasvavat nopeasti ja nii den suurimmat verisuonet ovat pak sun ihonalaisen rasvakerroksen al la.» Sydänpunktio on suositettu tapa saada verta kissoista ja koirista, ja »tämä on paras suorittaa anestesias sa, kuitenkaan anestesia ei ole vält tämätön.» Verta saadaan myös kis san ja koiran kaulalaskimosta »eikä anestesiaa vaadita tähän.» »Eläin asetetaan joko selälleen tai kyljel leen. Koska laskimo helposti ’pake nee’neulaa, neula on usein helpom pi saada suoneen jos tehdään usei ta nopeita iskuja.» Eläinkokeiden tekijöiden mukaan suuri osa eläinkokeista on siis vairi^k. pelkkiä neulanpistoja. Lähde The Cam paigner 10/86. Lähdeluettelo saatavissa toim istosta. Käännös P ilvi Lassila

RIITTA SALMI KUVA: RAILI V E S A N E N

Jokaisella, joka haluaa tehdä jo takin eläinten hyväksi on monia mahdollisuuksia. Pelkkä yhdis tyksen jäsenyys on äärettömän tärkeää ja lisää yhdistyksen voi maa painostusryhmänä. Ei siis tarvitse tuntea syyllisyyttä, vaik kei jaksaisikaan toimia aktiivises ti. Jokainen pystyy myös pelkil lä elämäntavoillaan vaikuttamaan eläinten asemaan. Seuraavista ohjeista löytyy vihjeitä kaiken ikäisille. Oman tietämyksen lisääminen Hanki itsellesi tietoa, tietoa ja yhä e n e m m ä n tietoa. Ennen kuin lähtee toden teolla toimimaan on syytä tie tää ainakin perusasiat. Ennen kaik kea: on käytettävä omia aivojaan se kä tiedonsulatuksessa että toimin nassa. Älä tottele sokeasti kenen kään neuvoja, joten lue harkiten nä mäkin ohjeet.

Tiedon levittäminen Levitä tietoa ihmisille, jotka ovat halukkaita kuuntelemaan. Puutu asi aan, jos näet eläimiä kohdeltavan väärin, mutta säilytä malttisi. Älä tuo mitse, vaan neuvo. Varsinaisissa eläinrääkkäystapauksissa pitää tie tenkin kääntyä eläinsuojeluvalvojan tai poliisin puoleen.

Esitteiden jakaminen

•

Levitä eläinsuojeluesitteitä julkisille paikoille, kouluihin, odotussaleihin, luontaistuoteliikkeisiin, eläin kauppoihin, jaa niitä tuttavillesi jne. Älä kuitenkaan tyrkytä, ja käytä har kintaa: kaikki esitteet eivät sovi kai kille ja joka paikkaan.

Lehtikirjoittelu Lappeenrannan alueosasto etsii aktiivisia ihmisiä mukaan toimintaansa. Tietoja osaston toiminnasta saat soittamalla Sari Kupiaiselle, puh: (953) 277 95. Osaston kissatoiminnasta kertoo Nina Mali nen, puh: (953) 88 301.

Kirjoittele lehtien yleisönosastoil le, kun näet siihen aihetta. El tarvit se olla kynätaituri; riittää, kun kertoo asiallisesti mielipiteensä.

Eläinten viikolla (4-10.10) osasto järjestää ohjel maa nuoriso- ja monitoimitalon alakerrassa. Lisä tietoja ylläolevista numeroista sekä paikallisleh tien seurapalstöiltä.

Olisi erittäin tärkeää, että yhdistys tietäisi, mitä eläinsuojelun merkeis sä puhutaan ja kirjoitetaan Suomes sa. Tämän vuoksi toivoisimme kovas ti,että jäsenemme lähettäisivät meil le kaikki näkemänsä lehtiartikkelit, jotka sivuavat meitä kiinnostavia asi oita, ja kirjoittaisivat muustakin nä kemästään ja kuulemastaan. Jäsen ten kertomukset ovat meille ainoa ta pa saada tietoa joistakin asioista.

Uusi yhdyshenkilö Kuopiossa: Marja Tuhkanen, Raivaajani. 8, 70600 KUOPIOpuh: (971) 220 431

Tiedottaminen yhdistykselle

O t a m m e myös erittäin mielellämme vastaan erilaisia valokuvia (asiaankuuluvine selostuksineen).

Näyttelyt Voit pyytää luvan pystyttää eläinsuojeluaiheisen näyttelyn lähikoulul le tai kirjastoon. Valmiita näyttelyitä voi tilata Koe-eläinten Suojelu ry:n toimistosta, mutta mikään ei estä te kemästä kokonaan omaa näyttelyä, jossa puhutaan yleisesti eläinten oi keuksista ja eläinsuojelusta.

Filmi-, video ja dianäytännöt Olisi toivottavaa, että varsinkin filminäytäntöihin hankittaisiin mahdol lisimman paljon yleisöä. Esitysmateriaaliavoi hankkia toimistosta, mut ta runsaan lainailun takia saattaa jou tua odottamaan.

Eläinsuojelutapahtumat Osallistu muiden järjestämiin tilai suuksiin tai järjestä itse eläinsuojelutapahtuma, mikäli uskot voimavarojesi riittävän. Suuria tapahtumia ei kannata lähteä järjestelemään pel kän innostuksen varassa.

Protestit Osallitu eläinten oikeuksia ajaviin protesteihin yms. esim. lähettelemällä kortteja ja keräämällä nimiä vaati musten tueksi.

Toimintaryhmät ja opintopiirit Pääkaupunkiseutulaiset voivat osallistua Koe-eläinten Suojelu ry:n tietoja opiskelija- nuorten tai graa fiseen ryhmään. Kauempana asuvat voivat perustaa esim. opintopiirejä. Opintomateriaalia voi tilata toimis tosta.

A lueosas tot/yhdyshenkilö t Aktiivisesti toimivat paikallisryhmät voivat perustaa alueosaston. Va roituksen sana on kuitenkin paikal laan: alueosastoa ei pidä perustaa, ellei mukana ole useampia asioista hyvin perillä olevia aikuisia. Mikäli vä

hänkin epäilette innostuksen tai tie topohjan riittävyyttä, älkää perusta ko alueosastoa, vaan tyytykää yhdys henkilöön.

Lahjoitukset Rahalahjoitukset ovat aina terve tulleita, mutta tavaralahjoituksiakin otetaan vastaan. Etenkin eläinsuoje lua käsittelevillä kirjoilla on aina käyt töä. Olisikin toivottavaa, että yhdis tyksen jäsenet ulkomailla käydes sään pistäytyisivät paikallisten eläin suojeluyhdistysten myymälöissä ja kartuttaisivat sekä omaa kirjastoaan että yhdistyksen hyllystöä kirjauu tuuksilla.

Erikoisalat Ne, jotka haluavat auttaa yhdistys tä oma n alansa puitteissa, voivat il moittaa itsestään toimistoon. Tarvit s e m m e joskus esim. saksan-, italianja espanjankielen taitoisia kääntäjiä. Samoin eri ammattikunnilla lakimie histä remontoijiin on satunnaisesti käyttöä. Erityisen tärkeitä meille oli sivat ne henkilöt, jotka työskentele vät esim. koe-eläintoiminnan, kotieläinkasvatuksen tai turkistarhauk sen parissa. Ei tarvitse pelätä työpai kan puolesta: ensisijainen tavoit teemme on hankkia tietoa eikä teh dä paljastuksia, ja kaikki keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia. Odot a m m e yhteydenottoa!

Vaikuttaminen elämäntavalla Vältä käyttämästä tuotteita, joiden taakse kätkeytyy epäinhimillisyyttä, kuten eläimillä testattuja tuotteita, tehokasvatuksella tuotettuja elintar vikkeita ja turkkeja samoin kuin m o nikansallisten yhtiöiden tuotteita, joiden takana piilee usein niin luon nonvarojen kuin kehitysmaiden ih mistenkin väärinkäyttöä. Kulje silmät auki, jotta ymmärtäisit maailmassa toimivat mekanismit ja oppisit tun nistamaan epäoikeudenmukaisuu den, missä sitä esiintyykin. Kunnioi ta kaikkea elollista — kanssaihmiset mukaan lukien — jolloin pelkkä asenteesi voi opettaa muutkin asen noitumaan oikein. 23

POHJOISMAIDEN YHTEINEN ELÄINSUOJELUKOKOUS TANSKASSA 30.—31. 5.1987

KANSAINVÄLINEN VAIHTOEHTOMENETELMIEN KONGRESSI VERSAILLESISSA 25.-26. TOUKOKUUTA 1987 Ranskassa näyttää olevan enemmän sekarotuisia koiria kuin puhdasrotuisia. Nämä »ju h la se ko i tu k s e t» kaunistavat Versaillesin katukuvaa.

K ongressi p id e ttiin kauniissa Versaillesin kaupungissa p a rin kym m enen kilo m e trin päässä Pariisista. K ongressipalatsi s ija its i aivan Aurinkokuninkaan Ludw ig XIV:n 1600-luvulla rakennuttam an Versaillesin p a la tsin kupeessa.

OILI G Y L D E N

T o u k o k u u n v iim e is e llä v iik o lla k o k o o n tu i V e rs a ille s is s a P a riis in lä h is tö llä jo u k k o tie d e m ie h iä v a ih to e h to m e n e te lm ie n tu tk im u s k o n g re s s iin . K o n g re s s in is ä n tä n ä to im i W S P A ( W o rld S o c ie ty fo r th e P r o te c tio n o f A n im a ls , M a a ilm a n E lä in s u o je lu jä r je s tö ). O s a n o tta ja t o liv a t tu tk ijo ita j a tie d e m ie h iä y m p ä ri m a a ilm a n , lä h in n ä E u ro o p a s ta j a P o h jo is -A m e rik a s ta . Y le is ö n jo u k o s s a o li u s e id e n m a id e n e lä in s u o je lu jä rje s tö je n e d u s ta jia . K u m p a n a k in p ä iv ä n ä p id e ttiin k y m m e n e n k iin n o s ta vaa lu e n to a j a lis ä k s i e s illä o li p a r ik y m m e n tä p o s te ria , ta u lu ja , jo is s a e s ite ltiin e r ila is ia tu tk im u k s ia . E lä in k o k e e t o h im e n e v ä ilm iö Kongressin avasi W SPA:n presi dentti John Hoyt. Hän kertoi, että WSPA:n lopullisena tavoitteena on saada elävien koe-eläinten käyttö ko konaan lopetetuksi. Lähitavoitteena on pyrkiä kaikin keinoin vähentä mään koe-eläinten käyttöä sekä vä hentää koe-eläinten kärsimyksiä. Hän arvosteli eläinkokeita kalliiksi, epävarmoiksi ja rajoittuneiksi. Viisi kymmentä luvun lopulla, kun ensim mäiset vaihtoehtoiset menetelmät laajemmin otettiin käyttöön, olivat vaikuttimet paremminkin tieteelliset kuin humaanit. Hoyt esittikin kysy myksen, mitä tuloksia saadaankaan, kun tiedemiehet alkavat toimia sekä tieteellisesti että humaanisti. Hoyt uskoo lujasti että eläinkokeet ovat hetkellinen ja ohimenevä ilmiö tie teessä. Hän toivookin, että mahdol lisimman paljon määrärahoja ohjat taisiin vaihtoehtomenetelmätutkimukseen. 24

Kongressissa käsiteltiin useita aloja, joilla jo nyt voidaan elävillä eläimillä tehtävät kokeet korvata, muilla menetelmillä. Luentoja pidet tiin mm. kemikaalien myrkyllisyystutkimuksista, syöpää ja sikiövaurioita aiheuttavien aineiden tutkimuksista, vesikauhudiagnostiikasta, non-invasiivisista (ei-agressiivisista) farmako logisista tutkimuksista sekä veren kierron tutkimuksista. Käsiteltäviä ai heita olivat myös matemaattiset mal lit farmakokinetiikassa, immunofarmakologia, Aids’n tutkimukset sekä rokotteiden valmistus ja tarkastus il ma n eläviä eläimiä.

E lä in k o k e id e n lo p e tta m in e n p o litiik k a a Professori Thouvenot Ranskasta luennoi mekaanisista malleista fysio logian opetuksessa. Hänen mieles tään on tärkeää, että opiskelijoille tieteellisen opetuksen lisäksi opete taan myös filosofisia arvoja kuten eläinten ja muun luonnon arvosta-

WSPA:n a n ti-fu r kokouksen edustajia: vas. Koe-eläinten S uojelu ry.n edustaja O lli Gylden sekä Vihreän R istin edustajat Sylvia S tenius ja K ristina Hammaren.

mistä. Hän kertoi myös, että useat fy siologiset kokeet voitaisiin tehdä tuskattomasti vapaaehtoisilla ihmi sillä. Prof. Tardiff John Hopkinsin yli opistosta luennoi myrkyllisyystutkimuksista. Hänen mielestään in vitro (soluviljelmillä) suoritetut myrkyllisyystestit ovat erinomaisia toksisten mekanismien tutkimuksissa ja erityi sen käyttökelpoisia mutageenisyyden määrittelyssä. Ruotsalainen prof. Ekvvall on hy vinkin optimistinen koe-eläinten käy tön vähenemisen suhteen. Hän us koo, että eläviä eläimiä ei enää kym menen vuoden kuluttua käytetä hä nen tieteenalallaan, yhdisteiden ylei sen myrkyllisyyden tutkimuksissa.

Prof. Ekvvallin työtoveri, prof. Walum korosti sitä, että useimmat tie demiehet eivät ole kiinnostuneita eläinkokeiden vähentämisestä, vaan he haluavat löytää uusia, parempia keinoja esim. myrkyllisyyden tutkimi seen. Hänen mielestään uudet mene telmät, joissa eläviä eläimiä ei tarvi ta, ovat parempia, joten eläinkokeet tulevat vähenemään. Yhdysvaltalainen prof. Rovvan luennoi tuskallisen Draize-silmänärsytyskokeen historiasta. Hän lopet ti esitelmänsä näin: Valitettavasti elämme maailmassa, jossa vallitsee kilpailun henki ja jossa eläimet jou tuvat kärsimään. Eläinkokeiden lo pettaminen on politiikkaa. Ranskalaisen prof. Kalmarin mie^^Blestä vaihtoehtomenetelmien tulisi kuulua esim. lääketieteen ja biologi an opetukseen. »On väärin antaa opiskelijoille sellainen kuva, ettei elämällä ole mitään arvoa ja että tap paminen on arkipäiväistä». Hän ko rosti erityisesti biologian opettajien suurta vastuuta ihmisten ja eläinten yhteyden opettamisessa. Mielestäni kongressin suurin anti on siinä, että osa maailman johtavis ta tiedemiehistä uskoo vahvasti vaih toehtomenetelmien paremmuuteen tieteenaloilla, joilla perinteisesti on käytetty paljon eläinkokeita. Toivot tavasti heidän tutkimuksiensa avul la muutkin tiedemiehet huomaavat, että tiedettä voi tehdä muillakin kei noin kuin käyttämällä koe-eläimiä.

T u rk is k o k o u s v a lits i » is k u ry h m ä n » Versaillesissa pidettiin kyseisellä viikolla myös WSPA:n turkiseläinkokous. Kokouksessa kartoitettiin eri maiden turkiseläintilannetta ja mai den edustajat kertoivat turkisten vas taisista kampanjoistaan. Kanadan edustajat esittelivät edel leenkin paljon käytettyjä äärimmäi sen julmia pyyntirautoja, joihin eläin jää tavallisesti jalastaan kiinni. Täl laisia jalka-ansoja käytetään etenkin susien pyyntiin. Nk. välittömästi tap pavat ansatkaan eivät välttämättä ole yhtään inhimillisempiä pyyntikeinoja. Ne tappavat eläimen varmasti vain siinä tapauksessa, että eläin menee ansaan oikeasta suunnasta. Lisäksi ne ovat non-selektiivisiä: »väärä» eläin voi mennä ansaan. Kokouksen osanottajista valittiin »iskuryhmä» suunnittelemaan kan sainvälistä turkiseläinvastaista kam panjaa. Pohjoismaiden edustajista pääsi mukaan Vihreän Ristin edusta ja Kristina Hammaren.

Toukokuun viimeisenä viikonlop puna kokoontuivat pohjoismaiden eläinkoeita vastustavat järjestöt joka vuotiseen yhteiseen kokoukseensa Kööpenhaminaan, Tanskaan. Osan ottajia oli yhteensä yhdeksän: kolme Ruotsista, yksi Tanskasta, neljä Nor jasta ja yksi Suomesta. Suomen edustajana oli Koe-eläinten Suojelu ry:n varapuheenjohtaja ja tietoryh män vetäjä Pilvi Lassila. Aloitimme kokouksen ensimmäi sen päivän kertomalla kukin yhdistystemme kuluneen vuoden toimin nasta ja tapahtumista sekä tulevai suuden suunnitelmista. Pääpiirteit täin m e kaikki neljä yhdistystä toi m i m m e samalla tavalla: keräämme tietoa tehdyistä eläinkokeista, tiedo tamme niistä yleisölle, järjestämme kampanjoita jne. Suurimpana erona yhdistysten välillä on jäsenistön suu ruus ja palkattujen työntekijöiden määrä. Esimerkiksi Ruotsin järjestöl lä on 47 000 jäsentä kun Norja on vasta yltänyt 5 000:een. Ensimmäisen päivän muihin kes kustelun aiheisiin kuuluivat mm. opiskeluissa tehtävät eläinkokeet,

viime aikaisten kampanjoiden arvioi minen, yhdistysten välisen yhteis työn suunnittelu, kosmetiikan mer kitseminen ja Ruotsin uusi eläinsuo jelulaki. Päätimme yksimielisesti ot taa seuraavan yhteispohjoismaisen kampanjan aiheeksi Eläinkokeet pois opiskelusta, mikä otettiin myös ko kouksesta annettavan lehdistötie dotteen teemaksi. Toisena ja samalla viimeisenä ko kouspäivänä mielenkiintomme koh distui pääasiassa eettisiin komiteoi hin. Ruotsissahan on jo kyseisiä ko miteoita suurimmissa yliopistokau pungeissa. Ruotsin yhdistyksen pu heenjohtaja Birgitta Carlsson selitti minkälaisista henkilöistä komiteat koostuvat, miten ne toimivat ja mitä ne ovat tähän mennessä saaneet ai kaan. Kaiken kaikkiaan kokous oli muka va ja hyödyllinen kokemus, josta us kon olevan paljon hyötyä. Onhan yh teydenpito samaan päämäärään pyr kivien ihmisten kanssa ensiarvoisen tärkää taistelussamme eläinkokei den lopettamiseksi. PILVI LASSILA

Koe-eläinten suojelu ry:n alu eo sasto t ja yhdyshenkilöt

Jyväskylä: Jukka Sylgren, Kaukonsiipi 8 E 45, 40340 JYVÄSKYLÄ, puh. 941-281 709 Kymi: Anu Tikka, Vuorik. 39, 48720 KYMI, puh. 952-81 667 Lappeenranta: Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810 Lappeenranta, puh. 953-277 95 Taavetti: Maarit Salmi, PP A 1/Salmi, 54500 TAAVETTI Vaasa: Kristiina Raback, Rastaankj. 8, 65230 VAASA, puh. 961-212 421 Kokkola: Virva llvesaava, Pormestarink. 34, 67100 K O K K O L A , puh. 968-137 38 Suonenjoki: Minna Kupari, PL 69, 77601 S U O N E N J O K I Joensuu: Raili Könönen, Kissamäentie 20, 80260 J O E N S U U Kajaani: Raija Manninen, Soidink. 14 E 31, 87500 KAJAANI, puh. 986392 90 Oulu: Kirsti Leisto, Raivaajant. 18, 90140 O U L U Kirsi Ridell, Tapiontie 6 A 12, 90570 O U L U Haukipudas: Tiina Ahokas, Hepokj, 90830 H A U K I P U D A S Kemi: Merja Leskinen, Aaponk. 5, •94720 KEMI, 980-32581 Ylitornio: Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11 A 2, 95600 YLITORNIO

Vihti: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh. 913-739 55 Pusula: IrmaTeikari, 03850 PUSULA Lahti: Anita Louhijoki, Viipurin vältät. 11 B 21, 15150 LAHTI Turku: Koe-eläinten Suojelu ry/Turun alueos., PL 607, 20101 T U R K U tai Marjo Ylialho, Malmink. 8 A 26, 20100 TURKU, puh. 921-534 060 Pargas (Parainen): Pamela Wikström, Skogsgläntan 18, 21600 PARGAS, tel. 921-882 169 Uusikaupunki: Mona Toivonen, Saarnisto, 23500 UUSIKAUPUNKI, puh. 922-230 24 Rauma: Sari Kivilähde, Lehtikuusent. 9 A 1, 26130 RAUMA, puh. 938-251 693 Punkalaidun: Tiina Pakkanen, Urjalantie 25, 31900 P U N K A L A I D U N Mänttä: Anne Lahtinen, Koskelank. 21, 35800 MÄNTTÄ, puh. 934-412 239 Kyröskoski: Minna Nikkilä, Simpukkatie 8, 39200 KYRÖSKOSKI, puh. 931-715 201/584

RAPORTTI IAAPEA:N YLEISKOKOUKSESTA BARCELONASTA 19—20.6.1987 PÄIVI VIINIKAINEN

K a n s a in v ä lin e n e lä in k o k e id e n v a s ta in e n jä r je s t ö IA A P E A (In te r n a tio n a l A s s o c ia tio n A g a in s t P ä in f u i E x p e rim e n ts o n A n im a ls ) p i t i jä lle e n y le is k o k o u k s e n s a E s p a n ja s s a B a r c e lo n a s s a . K o k o u s p a ik a n v a lin ta a n v a ik u tti v a rm a s ti j ä r je s tö n e s p a n ja la in e n p r e s id e n tti, m u tta p ä ä s y y n ä o li j ä r je s tö n p y r k im y s v a ik u tta a k a ik in ta v o in e lä in te n a s e m a n k o h e n tu m is e e n e s p a n ja n k ie lis is s ä m a is s a : E s p a n ja s s a j a E te lä -A m e rik a n v a ltio is s a . N ä is s ä m a is s a h a n e lä in te n o i k e u d e t o v a t tu n n e tu s ti o le m a tto m a t, j a n iin p ä IA A P E A :s s a k o e ta a n e lä in s u o je lu a a tte e n p ro fiilin n o s ta m in e n ju u r i s ie l lä tä r k e ä k s i te h tä v ä k s i. IAAPEA toimi aiemmin Englannin kansallisen eläinkokeita vastustavan järjestön NAVS:n yhteydessä. Viime tammikuussa IAAPEA irtaantui kui tenkin NAVS.sta, ja nykyään se toi mii täysin riippumattomana kansain välisenä kattojärjestönä. Johtuuko sitten järjestön heikentyneestä ta loudellisesta tilanteesta (mikä johtu nee juuri sen irtautumisesta NAVS.sta) vai sen johtokunnan jä senten ylenpalttisesta konservatiivi suudesta, että se ei kuitenkaan ole toiminut niin tehokkaasti kuin kan sainväliseltä järjestöltä voisi edellyt tää. Kuten mainitsin, IAAPEA on kes kittänyt paljon toiminnastaan espan jankielisiin maihin, koska eläinsuojeluaate on siellä vasta aivan lapsen kengissä. Järjestö on pyrkinyt toimi maan myös muissa eläinsuojelun takapajuloissa kuten Japanissa ja isla min uskoisissa maissa. Näin järjes tön toiminnanjohtaja Colin Smith va kuutti: toiminnan tuloksia ei tosin ol lut liiemmin raportoitavana. Järjestö on myös keskittynyt eri uskontojen saattamiseen mukaan eläinsuojeluliikkeeseen: tällä hetkellä he mm . käännättävät eri uskontojen suhtau tumisesta eläimiin kertovaa videota W e Are Ali Noah arabian kielelle ja yrittävät saada sitä levitykseen isla min uskoisiin maihin. IAAPEA on myös rahoittanut vaihtoehtotutkimusta Argentiinassa ja tukenut koe-eläinsuojeluyhdistyksen perustamista Kreikkaan. Ranskassa he ovat yrittäneet saada katolista kirkkoa tarttumaan eläinsuojeluaatteeseen.

K o k o u k s e n s a to a Barcelonan kaksipäiväisen ko kouksen ensimmäisenä päivänä kuu limme joukon esitelmiä, joiden anti ei ollut järin suuri. Jotain jäi sentään käteen. 26

Koe-eläinten Suojelu ry.n puheenjohtaja Päivi Viinikainen rap ortoi fysiolog ian laitoksen tilanteesta.

Johtokunnan jäsen yhdysvaltalai nen tri Ethel Thurston kertoi kosmetiikkakokeiden vaihtoehtojen kehittä misestä USA:ssa, ja totesi jälleen kerran, että vaihtoehtojen puute, ei johdu siitä, etteikö niitä olisi, vaan siitä, ettei niitä oteta käyttöön. Esim. Draizen silmänärsytystesteille on ke hitetty lukuisia vaihtoehtoja, mutta niille ei anota asianmukaisia lupia, jotta ne voitaisiin ottaa käyttöön vi rallisina testimuotoina. Ethel Thurs ton totesikin, että painostusta tarvi taan eläinsuojelujärjestöjen tahoilta, jotta vaihtoehdot hyväksytään. Esi merkkinä hän mainitsi pari vuotta sit ten kehitetyn koiramallin, jonka avul la eläinlääketieteen opiskelijat voivat harjoitella mm. elvyttämistä: tämä on otettu käyttöön niiden yliopistojen eläinlääketieteellisissä tiedekunnis sa, joissa eläinsuojelujärjestöt ovat suorittaneet painostusta, mutta ei yhdessäkään sellaisessa, jossa pää

Nordiska Samfundetin Tukholman alueen vetäjä K ristina M attson kertoo, m itä R uotsissa on kuluvana vuonna tehty,

tös on jätetty tiedekunnan omaan harkintaan. Seuraavina puhujina oli espanjalai sia: ensin puhui katolilainen pappi Isä Josep Massana eläinten oikeuk sista katolilaisuuden näkökulmasta. Hänen jälkeensä esitti tri Jorde Serratosa Barcelonan yliopiston eläin lääketieteellisestä tiedekunnasta ra portin eläinkoetilanteesta Espanjas sa. Selvitys oli tehty IAAPEA:n rahoi tuksen turvin, ja sen tarkoituksena oli saada tarkkaa tietoa asiasta eläin suojelulain säätämistä varten. Es panjahan on täysin ilman eläinsuoje lulainsäädäntöä, mutta lainsäädän töprosessi on nyt saatu alulle. Tri Serratosan puheesta tuli esille joka maista tuttuja asioita: viralliset tilas tot eläinkokeista eivät pidä paikkaan sa (virallisesti Espanjassa tehdään vuosittain 1 200 000 eläinkoetta; tri Serratosan selvityksen mukaan mää rä on 5 miljoonaa), ihmisten lemmi-

kit joutuvat koe-eläimiksi, eläinkokei ta tehdään täysin turhaan yms. Ky syin tri Serratosalta mitä opiskelijat ajattelevat eläinkokeista, onko yli opistoissa eläinkokeiden vastaista liikehdintää. Hänen mukaansa ope tustarkoituksia varten tehtävien eläinkokeiden määrä on Espanjassa pieni verrattuna moniin muihin mai hin, mutta niiden tarpeellisuutta opiskelijat eivät kysele eivätkä vaa di niille vaihtoehtoja. Monilla alueil la eläinkokeita on kuitenkin vain jä tetty pois, ilmeisesti kuitenkin ylio pistojen määrärahojen pienuuden ei kä suinkaan eläinsuojelumielisyyden takia. Neljännen puhujan esitelmää olin odottanut ehkä eniten, mutta se osoittautuikin suurimmaksi petty mykseksi: tri Alice Heim Cambridgen yliopiston kokeellisen psykologian laitokselta puhui eläinkokeista psy kologiassa eettiseltä eikä tieteellisel l ä kannalta. Valinta tuntui oudolta, ^koska eihän eläinsuojeluväkeä tarvit se vakuuttaa eläinkokeiden epäeettisyydestä, mutta tieteellistä tietoa sen sijaan tarvitsemme aina. Viimeisen puheenvuoron käytti tri Robert Sharpe, joka on IAAPEA:n tie teellinen neuvonantaja. Hän puhui lääketeollisuudesta, uusien hyödyt tömien lääkkeiden jatkuvasta kehit tämisestä sekä eläinkokeiden har haanjohtavuudesta lääkeainetestauksissa. Hän kertoi m m . että m a a ilman terveysjärjestön W H O : n m u kaan vuosien 1975 ja 1984 välillä yli 70 % markkinoille tuotetuista lääk keistä kehitettiin terveydenhoidon ■ alueille, joilla on muutoinkin eniten lääkevalmisteita. W H O on lisäksi to dennut, että jos markkinoilla olisi pieni määrä lääkkeitä tuhansien rin nakkaisvalmisteiden sijaan, niiden tehot ja haittavaikutukset olisi ny^kyistä paljon helpompi todeta. Lää^keteollisuudessa onkin kysymys en nen kaikkea rahasta eikä ihmiskun nan terveydestä.

V ilk a s ta k e s k u s te lu a IA A P E A :n to im in n a s ta Toisena kokouspäivänä pohdittiin IAAPEA:n tulevaisuutta ja käsiteltiin varsinaiset kokousasiat. Tanskalai sen eläinsuojelijan Etel Sondergaardin kuoleman 'johdosta IAAPEA:n johtokunnassa vapautui paikka ja johtokunnan yksimielisestä päätök sestä sinne valittiin espanjalainen. Olimme Hollannin ja Ruotsin järjes töjen kanssa täysin eri mieltä asias ta kuin johtokunta, ja koetimme ko vasti ajaa jonkun aktiivisen järjestön edustajaa sinne. Ehdotuksemme ei kuitenkaan mennyt läpi: tuntuikin sil tä, että johtokunnassa ollaan tyyty väisiä asioiden apaattiseen tilaan ja pelätään uusia raikkaita tuulia.

Muutkin ehdotukseni IAAPEA:n toiminnan tehostamiseksi saivat kui van vastaanoton: vaadin m m . infor maatiokeskuksen perustamista, si ten että jäsenjärjestöt lähettäisivät aina kaiken tietonsa asioista ja ta pahtumista englanniksi käännettynä IAAPEA:lle, joka sitten tiedottaisi kaikesta taas muille järjestöille. Eh dotin myös muutoksia järjestön jäsenlehteen ja muuhun tiedotusmate riaaliin. Useat läsnäolevat järjestöt kannattivat ehdotuksiani, mutta joh tokunnan jähmeä suhtautuminen asioihin ei luvanne paljoa. Totesinkin kokouksessa, että syksyn ajan tarkkailemme tilannetta, ja mikäli toimin ta ei muutu aktiivisemmaksi, luo v u m m e IAAPEA:n jäsenyydestä ja jatkamme kansainvälistä toimin taamme pohjoismaisella tasolla se kä WSPA:n (World Society for the Protection of Animals) ja CMAEHA:n (Coalition Mondiale pour l’Abolition de l’Experimentation sur l’H o m m e et l’Animal) kanssa. Hollanti ja Ruotsi yhtyivät mielipiteeseeni, ja aiomme kin yhdessä syksyllä miettiä toimen piteitämme.

T ie d o n k u lk u a jä r je s tö je n v ä lillä Kokouksen hyödyllisimmäksi an niksi muodostuivat keskustelut mui den järjestöjen edustajien kanssa se kä muiden järjestöjen raportit toimin nastaan ja maidensa eläinkoetilan teesta. O m a raporttini käsitteli pait si kuluvan vuoden kampanjoitamme (Eläimet politiikkaan, Vapauta eläi met elämäntavallasi, Eläinkokeeton opiskelu ym.) niin tietenkin myös fy siologian laitoksen eläinkokeita ja asian seuraamuksia. Asiaa koskeva raportti ja koe-eläinkuvat tullaan jul kaisemaan eri puolilla maailmaa. IAAPEA on järjestö, joka on aika naan saanut aikaiseksi paljon uudis tuksia esim. vaihtoehtomenetelmien kehittelyssä ja se on pystynyt tarjoa maan jäsenjärjestöilleen ajankoh taista tietoa eläinkokeista ja eläinko keet korvaavista menetelmistä. Aika on ilmeisesti kuitenkin ajanut sen ohitse, ja tuntuu siltä, että ilman nä kyviä henkilömuutoksia se ei uudes taan nouse aktiiviseksi maailmanjär jestöksi, joka tukee koe-eläinsuojeluyhdistyksiä eri puolilla maailmaa. Syksy näyttää siirrymmekö koko naan muihin kansainvälisiin yhteyk siin ja luovumme IAAPEA:n jäsenyy destä. Varmaa on kuitenkin, että kan sainvälinen yhteistyö jatkuu rinta malla tai toisella. Onhan eläinten kär simys universaalia ja koko eläinkoekysymys koko maailman asia.

LAHJOITUKSET ja tko a sivu lta 19

Merja Mynttinen 50,— , Anne Mäki 30,— , I. Mä kinen 100,— , J. Mäkinen 100,— , Jaana Mäläskä 150,— , Eeva Mökkönen 50,— , Marketta Nie mi 100,— , Ilona Niskakoski 500,— , Helvi Nord man 10,— , Galina Nuorvala 85,— , Esko Nurme la 50,— , Kaisa Nurmela 20,— , Kyllikki Nurmi 300,— , Irja Nurmi-Rättö 100,— , Merja Ojansivu 50,— , H. Ollikainen 100,— , Rauha Olsson 300,— , Janne Ovaska 66,— , P. Parviainen 20,— , Jaana Patrikainen 100,— , Aimo Patvo 200,— , Leena Peltola 50,— , Anneli Peltomaa 100,— , Heli Peltonen 50,— , Tarja Peltonen 50,— , Vilp pi Peski perheineen 100,— , Paula Pietarila 20,— , Aune & Maire Piironen 1.000,— , Marja Pirhonen 50,— , Pirkko 50,— , T. Pitkänen 210,— , Meri Pitkäniemi 49,— , Ilona Pohjola 400,— , A-E. Poikolainen 30,— , Heli Poutiainen 200,— , Tuula Puikko 50,— , Sari Pukonen 100,— , Inkeri Pulkkinen 400,— , Terja-Leena Pulli 50,— , Raija Purunen 80,— , Sinikka Puup ponen 10,— , Maarit Puurunen 30,— , Raija Puustinen 50,— , Minna Pyykkönen 50,— , SeijaRiitta Raja-Alho 600,— , Päivi Rajala 100,— , Ir ma Rajamäki 50,— , Mirja Rajamaki 100,— , Kert tu Rantala 50,— , Tiina Rantala 100,— , Ulla Ras si 50,— , Leena Rastas 100,— , Sanna Raukko 50,— , Kaarina Rinne 50,— , Päivi Rinnetmäki 100,— , Ulla Roth 10,— , Mirja Ruoho 20,— , Kai sa Ruohola 300,— , Marjatta Ruotsalainen 50,— , H. Ryömä 1.000,— , Liisa Räisänen 100,— , Sirkku Saarinen 50,— , L. Saaristo 100,— , Sirkka Saarnia 200,— , Leena Saartola 100,— , Iiris Sahikalli 50,— , Hilkka Sahlberg 120,— , Sirkka Salin 50,— , Marjut Salli 300,— , Katja Salminen 50,— , Marjo Salminen 50,— , Pirkko Salminen 530,— , M. Salomaa 50,— , Ni na Sandelin 20,— , Carita Sandell 30,— , Carita Sarkkinen 30,— , Hanna-Maarit Sarva 20,— , Sata-Hämeen Ratsastuskoulun 2. leiri 60,— , Schaarschmidt S-L 100,— , Marina Schlentker 100.,— .T iin aS ep p ä50,— , Sari Seppänen 20,— , Marjatta Sievänen 200,— , Eija Siik 20,— , Sirpa Siivonen 200,— , Liisa Simola 500,— , Anneli Si monen 50,— , Veera Sipilä 30,— , Kirsti Sippo nen 200,— , Antti Soljankare 100,— , Minna Soi la 300,— , Carita Stenbäck 100,— , Marianne Strandström 100,— , R. Strandström 30,— , El na Ström 50,— , Juhani Suihko 100,— , Carin Sundqvist 100,— , Anneli Suojoki 200,— , Tiina Suomalainen 20,— , Lea Suomela 30,— , Marjut Söderström 70,— , Sanna Tahvanainen 10,— , Mari Tanami 50,— , Raili Tavisalmi 50,— , Teat teri FyrkkaySatu Moilanen 1262,— , Nina Tengström 50,— , Anja Terho 200,— , Heli Ter ho 60,— , Kaarina Terva Hartiala 200,— , Anja Teuri 100,— , Sirpa Tiainen 200,— , Viktor Tiai nen 5,— , TK 100,— , Heidi Tolonen, Virpi Grön 20,— , Tuntemattomat 770,— , Liisa Tuomi. 50,— , Marja-Terttu Tuomi 25,— , Minna Tuomi nen 100,— , Sirpa Tuominen 300,— , Tuire Tuo misto 100,— , Aino Tuutti 200,— , Tarja Typpö 15,— , Unelma Täkkö 30,— , Eva Uola 50,— , In ka Uotinen 50,— , Päivi Vaara 20,— , Aija Vahtonen 50,— , Maarit Vallinharju 700,— , A. Vallinsalo 60,— , Helena Valtonen 50,— , Ella Van hanen 100,— , Carita Vanninen 30,— , T. Vasiljeva 45,— , Annikki Vehmas 600,— , Anja Veneskoski 500,— , VH, Oulusta 20,— , Timo Viding 50,— , Tanja Vienonen 73,— , Vihdin Putkityö 100,— , Pirjo Viinikainen 50,— , Pirkko Vuoksi 2.000,— , Ritva Vuori 300,— , Pertti Vuorinen 50,— , Vähämäen Biomansikka20,— , Erkki Väi sänen 10,— , Jukka Väisänen 40,— , Raija Väi sänen 50,— , Beatrice Wahlström 100,— , Ritva Westerholm 100,— , Tauno Wiikari 85,— , V. Wiiperi 50,— , Tiina Wiklund 200,— , Kerstin Wik ström 40,— , Yleisradio 354,— .

ELÄINSUOJ ELU VALVO JAOI KELIKSI A MYÖNNETTY

Uusi eläinsuojelulaki mahdol listaa nyt myös vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien toiminnan. Valvontaoikeudet myöntää kun kin läänin lääninhallitus tarkko jen kriteereiden mukaan. Koko maassa eläinsuojeluvalvojaoikeuksiä on myönnetty vasta muuta ma. Uudenmaan läänissä ensim mäiset ja toistaiseksi ainoat vaivojaolkeudet on myönnetty alle kirjoittaneelle Helsingin kaupun gin alueelle. Aikaisemmin eläinsuojeluvalvontaa saattoivat suorittaa vain viralliset eläinsuojeluvalvojat eli poliisit ja ter veystarkastajat sekä kuntien ja lää nien eläinlääkärit. Kaikki muut itse ään eläinsuojeluvalvojiksi kutsuneet tai eläinsuojeluyhdistysten valvojik si nimittämät ovat olleet ja ovat vast edeskin täysin omatekoisia »valvo jia» vailla viranomaisten myöntämiä valtuuksia. Valvojaoikeuksien saamiseksi on käytävä viikon mittainen ministeriön järjestämä eläinsuojeluvalvojakurssi, omattava laajamittainen kokemus eläinsuojelutyöstä ja oltava muuten kin »sopiva». Lisäksi on oltava täysi-ikäinen ja hankittava kattava vas tuuvakuutus mahdollisten ikävyyk sien varalta. Ja sittenkään oikeuk sien saaminen ei ole itsestään sel vää, sillä maaja metsätalousminis teriö, joka antaa lausunnot kaikista hakijoista, haluaa pitää valvojien jou kon suhteellisen pienenä. Ensimmäinen eläinsuojeluvalvoja kurssi järjestettiin vasta viime vuo den elokuussa, vaikka uusi laki tuli voimaan jo vuoden 1986 alusta. Toi nen kurssi on tänä vuonna elokuus sa Helsingissä. On tärkeää, että m a h dollisimman moni vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä mukana oleva kä visi tämän kurssin ja ryhtyisi myös valvojaksi, sillä eläimet tarvitsevat apua maan joka kolkassa. 28

Itse sain eläinsuojeluvalvojaoikeudet viime helmikuussa ja lähdin heti keväällä valvontakeikoille. Työ on täysin palkatonta ja eläinsuojeluyh distyksistä riippumatonta. Kaikki ku lut on maksettava itse. Työnantajaa minulle ei ole, mutta toimintaani val vovat käytännössä sekä läänineläin lääkäri että kaupungineläinlääkäri, joille on myös esitettävä valvojaraportit. Valvojaoikeudet ovat määräai kaiset, mikä estää toimimasta mieli valtaisesti niiden turvin. Tähänastisen kokemukseni perus teella voin vilpittömästi sanoa, että »hyppäsin oikeaan junaan» ryhtyes säni eläinsuojeluvalvojaksi. Yhteis työ sekä läänineläinlääkäri Estolan että kaupungineläinlääkäri K u h m o sen kanssa on ollut saumatonta ja tuloksekasta. Myös poliisit ovat au liisti antaneet apuaan tarvittaessa. Suurimman osan valvontakäynneistäni olen tehnyt yleisön ilmian tojen perusteella. Otan jokaisen il moituksen vakavasti ja lähden siitä, että ilmoitetut seikat pitävät paikkan sa. Siksi pyrin hoitamaan käynnit mahdollisimman nopeasti, ettei eläin/eläimet joutuisi enempää kärsi mään. Jos sitten tarkastuskäynnillä selviää, että »joka yö hakattu koira» onkin täysin vaurioton ja »potkitut kissat» ovat vailla vammoja ja suh tautuvat vieraaseen täysin luottavai sesti, voi huokaista helpotuksesta. Ilmiantojen lisäksi ohjelmassani on kaikkien Helsingissä toimivien eläinkauppojen ja kissa- ja koirakenneleiden sekä niin sirkusten kuin Korkeasaarenkin tarkastaminen. Koska kiireellisiäkin tapauksia on niin paljon ja koska joudun tekemään valvojatyöni normaalin päivätyön ja muun eläinsuojelutyön ohella, toivoi sin, että ihmiset eivät käyttäisi eläi miä keskinäisten riitojensa välikap paleina. Mutta aina kun on kyse to della apua tarvitsevasta eläimestä, älkää epäröikö ottaa yhteyttä joko minuun tai suoraan läänineläinlääkä riin tai oman kuntanne kaupungin eläinlääkäriin. Tässä vielä pääkaupunkiseudun vi ranomaisten puhelinnumerot käyt töönne: eläinsuojeluvalvoja Hannele Luuk kainen p. 742 931 (vain Helsingin alueen tapaukset) Helsingin kaupungineläinlääkäri Kuhomonen p. 709 9426 Espoon kaupungineläinlääkäri Han nula p. 455 0781 Vantaan kaupungineläinlääkäri Ha takka p. 839 3105 Uudenmaan läänineläinlääkäri Estola p. 701 2011

— Uusi e e ttin e n o n g e lm a

Koska eläinsuojelutyö niin suures sa määrin on riippuvainen suuren yleisön tuesta, päätti Vihreä Risti ry viime vuosikokouksessaan vastai suudessa ottaa vastaan jäseniä. Yh distys on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan taistellut sitä sortoa vas taan johon eläimet alistetaan maata louden tehokasvattamoissa, turkis tarhoissa, eläinnäyttelyissä, sirkuk sissa jne. Meillä on myös ollut kiin teä yhteistyö Koe-eläinten Suojelu ry:n kanssa ja olemme aina tarpeen tullen saaneet apua heiltä. Toivotamme sydämellisesti terve tulleiksi kaikki ne jotka omalta osal taan haluavat auttaa meitä työssäm m e eläinten oikeuksien puolesta. Jäsenmaksu on 30,— vuodelta ja sen voi maksaa Postisiirtotilille nu mero 1673 38-4. Infopakettimme on saatavissa o?| Vihreä Risti ry PL 20600171, Helsin ki tai puhelimitse numerolla 90/ 630 368. Jäsenmaksun maksaneille lähetämme infopakettimme.

O ta n jo k a is e n ta p a u k s e n v a k a v a s ti H A N N E L E LUUKKAINEN

ELÄINTEN PATEN TO INTI

LIITY VIHREÄ RISTI RY:N JÄSENEKSI

Bli medlem i Gröna Korset rf! Eftersom djurskyddsarbetet i sä hög grad är beroende av allmänhetens stöd, beslöt Gröna Korset rf pä senaste ärsmöte att ifortsättningen taga emot medlemmar. Föreningen har inästan tjugo är kämpät mot förtryck av djur i lantbrukets intensivuppfödning, ipälsfarmerna, pä djurutställningar, pä cirkus m.m. Vi har ocksä haft intensivt samarbete med Försöksdjurens Värn rf som ofta gett oss en hjälpande hand. Vi välkomnar med glädje alla dem^fc s o m är intresserade av att hjälpa till^^ ikampen för djurens rätt att levä ett fullvärdigt liv enligt sinä egna betingelser. Medlemsavgiften är 30,— per är ooh kan inbetalas pä Postgiro 1673 38-4. Värt informationskapet kan fäs frän Gröna Korset rf PB 20600171, Helsingfors eller pertelefon 630 368. Den som betalat medlemsavgift, tillsänds informationspaketet.

************** *

Runo hyvistä ihmisistä

-ft Hyvä on se ihm inen, v joka eläimille kodin ja ruoan antaa. ^ Hyvä on sen eläimen olla, i*

J jl .

joka huolenpitoa ja rakkautta saa.

^ *

— ONNELLINEN KANSSASI —

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

T ARJA BALDING Yhdysvaltain hallituksen äskettäin tekemä päätös herättää uusia, vaka via kysymyksiä ihmisten suhtautumi sesta eläimiin. Huhtikuussa 1987 Yh dysvaltain patentti- ja tavaramerkkitoimisto, jolle kuuluu kaikkien uu sien tuotteiden rekisteröinti, ilmoit ti että heidän uusi kantansa on, että tästälähin he katsovat »eiluonnollisesti kehitettyjen elävien kokonaisuuksien, mukaanlukien muut eläimet paitsi ihmisen, olevan patentoitavissa». Toisin sanoen tie demies tai eläintenkasvattaja voi luo da uudentyyppisen eläimen ja suojel la tätä uutta, mahdollisesti taloudel lisesti tuottavaa, keksintöään patenilla. Kaikki alkoi 1980, kun Yhdysvalti on Korkein oikeus kallistui päätök sen puolelle, että geneettisesti muunneltu mikro-organismi, joka pystyy elämään raakaöljyllä, voitiin patentoida. Oikeus päätti että mikro bi oli ihmisen valmistama ja niinol len se voitiin laskea patentoitavaksi

keksijänsä nimiin. Patenttitoimisto laajensi päätöksen koskemaan myös muita eläinmuotoja, ei vain mikrobe ja, jotka eivät esiinny luonnossa. »On ihmisen röyhkeyden huippu katsoa geneettisesti muunneltujen eläinten olevan keksijä-omistajansa patentoitavissa», sanoi Dr. Michael W. Fox, Yhdysvaltain Eläinsuojeluyh distyksen tieteellinen johtaja (Humane Society of United States). »Nämä eivät ole uusia elämänmuotoja, kos ka tiedemiehet eivät vielä toistaisek si pysty luomaa elämää. N ä m ä ovat vain muunnoksia, jotkut mahdolli sesti vaarallisia sellaisia, olemassa olevista elämänmuodoista». Dr. Foxin mukaan päätös hyväksyä eläinten patentointi tuo mukanaan suunnattomia tieteellisiä ja eettisiä ongelmia. Ensinnäkin voimme odot taa huomatavaa kasvua tieteellises sä koetoiminnassa, kun tutkijat ryn täävät kehittelemään patentoitavia eläimiä maatalouden, biokemian, lää ketieteen ja kemianteollisuuden

käyttöön. Koska näiden geneettisten kokeilujen tuloksia on mahdoton en nalta käsin tietää, suuri määrä jälke läisiä tulee epäilemättä syntymään vakavasti epämuodostuneina. Useat eläinpolvet tulevat kärsimään tekniik kaa kehitellessä. Eivät ainoastaan eläimet tule kär simään, vaan päätös tulee koske maan koko yhteiskuntaa. Suuret kasvatus- ja biotekniikan yritykset tu levat nopeasti valloittamaan eläin kaupan markkinat. On oletettavissa, että tulee käymään kuten on jo käy nyt patentoitavien kasvien kohdalla, että »superlajit» tulevat syrjäyttä mään olemassaolevat geneettiset linjat. Sellaisella geneettisen moni naisuuden menettämisellä tulee ole maan tuhoisa vaikutus paitsi maata louteen, niin myös sosiaaliseen ja kaupalliseen elämään ja ympäristönkehitykseen. excerpted from »Animal A ctivist Alert» (Issue 2/1987)

EDUSKUNTARAPORTTI H A N N E L E LUUKKAINEN

Eläinsuojelu on ollut jo uudessa eduskunnassa esillä aloitteiden ^ ^ a kyselyiden muodossa. Esitte e n ä m m e nyt kaikki tietoomme tul leet asiat, jotta näette ketkä kan sanedustajat ovat tehneet työtä eläinten eteen ja mihin seikkoi hin he ovat kiinnittäneet huo miota. Mats Nyby (SDP) jätti huhtikuussa raha-asia-aloitteen, jossa ehdotetaan 200 000 markan määrärahaa eläinko keita korvaavien vaihtoehtoisten tut kimusmenetelmien rahoittamiseksi. Aloitteensa perusteluissa hän perää uutta eläinkoelakia, joka täyttäisi yh distyksemme useissa yhteyksissä esittämät ehdot. Nybyn toimesta ra hallinen tuki vaihtoehtoiselle tutki mukselle alunperin saatiin valtion budjettiin muutama vuosi sitten ja vuosittain hän on uusinut aloitteen sa, vuosi vuodelta s u m m a a aina kas vattaen. Hänen toimintansa osoittaa, että yksittäinenkin kansanedustaja voi saada suuria aikaan. Kiitokset hä nelle! Valitettavasti vain tuo 200 000

on minimaalisen pieni s u m m a verrat tuna siihen suunnattomaan raha määrään, jolla valtio rahoittaa eläin kokeita. Valtiohan kustantaa verova roin kaikki korkeakouluissa ja yli opistoissa suoritettavat eläinkokeet ja hyväksyy yksityisten lääketehtai den tms. laitosten eläinkoekulut nii den verovähennyksinä. Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen julmien ja laittomien eläin kokeiden paljastuminen johti myös eduskuntakyselyihin. Esko Almgren (SKL) esitti välittömästi suullisen ky symyksen, jossa hän kysyi ovatko nämä tuskalliset kokeet todella sel laisia, joille ei löydy vaihtoehtoja ja miten Suomessa on varauduttu sii hen, ettei tehtäisi turhia toistokokeita? Uusi maaja metsätalousminis teri Toivo T. Pohjala(KOK) sanoi vas tauksessaan, että lääninhallitus ja ministeriön eläinlääkintäosasto sel vittävät fysiologian laitoksen tilan teen ja että nykyinen lupahakemusmenettely karsii tarpeettomat ko keet. — Jälkimmäinen ei kyllä pidä paikkaansa, koska lupa haetaan vain eläinkoetoiminnan harjoittamiseen,

ei yksittäisen kokeen suorittami seen! Yleisen koeluvan turvin jäsen suojassa tutkijat voivat edelleen teh dä mitä kokeita haluavat, kuten ovat tehneetkin, minkä viimeaikaiset esi merkit ovat selvästi osoittaneet. Myös Vihreät reagoivat salamana. Pekka Haaviston johdolla koko ryh m ä jätti kirjallisen kysymyksen, jossa kysyttiin aikooko hallitus ryhtyä toi miin, joilla taataan, että asetuksen ta voite »että eläinkokeen päämääränä ei saa olla eläimen kivun- tai tuskansietokyvyn tutkiminen ja että eläinkoe tulee korvata muulla tutkimustai opetusmenetelmällä, aina kun se on mahdollista» toteutuu käytännös sä sekä yksityisissä yrityksissä että valtion laitoksissa. Vastauksessaan ministeri Pohjala oli sitä mieltä, että nykyinen eläinsuojelulaki on täysin riittävä ja että eläinkoesäädökset ovat ajan tasalla. — Näin negatiivi sesti eläinsuojeluasioita katselee siis uusi ministeri. Vaikka tässä hä nellä olisi ollut tuhannen taalan paik ka osoittaa uudistushalukkuutensa ja karistaa ministeriön toimia kahlin neet kepulaiset kahleet kertaheitolla. 29

koonneet: Elmi Manninen ja Pilvi Lassila

K o e -e lä in te n s u o je lija t te r r o r is te ja Eräät eläinkokeita tekevät tutkijat alkavat Suomessakin huolestua tur vallisuudestaan. Eläinkokeiden vas tustajien tekemien terrori-iskujen ni mittäin pelätään leviävän m a a h a m me. »Olemmeko valmiit siihen?» ky sytään valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen tiedotuslehdessä. Kirjoit taja epäilee, että jo Ruotsin Nordis ka Samfundet mot plägsamma djurförsök on yhteydessä sikäläiseen ri kollista toimintaa harjoittavaan jär jestöön. Epäilyjen takana on NSMPD:n »hyväksyvä kirjoitus» minkkitarhaan tehdystä iskusta. — K O E K U K K O 4/86 (E.M.)

K o e -e iä in a ia n k o u lu tu s k e h itt y y R u o ts is s a Ruotsissa suunnitellaan, että eläinkokeista vastaavan akateemi sen henkilöstön koulutukseen sisäl lytettäisiin 60 tunnin pituinen koeeläinten käyttöä koskeva kurssi. Li säksi koulutukseen kuuluisi kolmen viikon harjoittelu koe-eläinyksikössä. Ehdotus liittyy Euroopan Neuvoston suosituksiin ja on puolitoistakertai nen Suomessa esitettyyn uuteen koulutukseen verrattuna. — K O E K U K K O 4/86 (E.M.)

T ie d o tu s v ä lin e e t e lä in k o e to im in n a n tu e k s i Washingtonissa annetaan koulu tusta koe-eläintoimintaan liittyvästä tiedotuksesta ja valistuksesta m m . joukkotiedotuksesta vastaaville hen kilöille. Myös tutkijoita ohjataan ker tomaan ymmärrettävästi työstään suurelle yleisölle. Televisio- ja videoohjelmia esitetään lääketieteen eri aloilta. »Who Will live, w h o will die?» -videon otsikko haijastaa tiedotuk sen tunteisiin vetoavaa puolta. — K O E K U K K O 1/87 (E.M.)

E lä in k o k e e t k o u lu is s a USA:ssa on vedottu luonnontietei den opettajien yhdistykseen, jotta eläinten väärinkäyttö kouluopetuk sessa saataisiin loppumaan. Vuonna 1981 yhdistys julkaisi ohjeen, jolla haluttiin estää tuskan tuottaminen selkärankaisille eläimille. Muutaman vuoden kuluttua ohjetta väljennettiin niin, että vain »tarpeetonta tuskaa» on vältettävä. Luonnontieteiden opettajien yhdistyksen puheenjohta ja myöntää, että eläinten väärinkäyt30

töä tapahtuu, mutta vastuu siitä on opettajilla, ei yhdistyksellä. — LAB A N I M A L voi. 15, n:o 5 (E.M.)

menpiteestä. He perustelevat kokei taan sillä, että mikäli tekniikka sovel tuu ihmiseen, se mahdollistaa eräi den pitkien ja vaikeiden leikkausten suorittamisen. — LAB A N I M A L VOL. 16 N:o 4 (E.M.)

K irk k o j a e lä in s u o je lu Turun ruotsalainen seurakunta juhlisti eläinten pyhimyksen, Fransiskus Assisilaisen, muistopäivää siunaamalla seurakuntalaisten lem mikkejä. Tilaisuudessa kiitettiin Ju malaa eläimistä ja rukoiltiin niille ter veyttä, hyvää hoitoa ja rakkautta. Seurakuntalaiset pyysivät esirukous ta myös niille eläimille, jotka eivät ol leet paikalla. Keski-Euroopassa eläinten siunaus on jo tavallista. Suo messa turkulaiset olivat edelläkävi jöitä ja he aikovat jatkaa vastaavia ti laisuuksia tulevaisuudessakin. — HELSINGIN S A N O M A T 5. 10. 86 (E.M.) Ruotsissa Fransiskus Assisilaisen päivänä mentiin askel pitemmälle, sillä eläimet saivat tulla sisälle kirk koon. Kirkkoherra perusteli päätös tään sillä, että eläimet liian usein »tu levat jälkijunassa yhteiskunnassa ja tuskalliset eläinkokeet ja eläinrääk käys ovat liian yleisiä. »Eläimet ovat osa Jumalan luomakuntaa siinä kuin ihminenkin. Nekin ovat inhimillisen kohtelun arvoisia. Voimme nähdä tä m än rukoushetken kiitoksena eläi mille, jotka ovat uhranneet elämän sä tieteen usein julmille kokeille» kirkkoherra jatkaa. — K O I R A M M E 3/87 (E.M.)

K u u lu m is ia tu rk is e lä in tu tk irn u k s is ta Kuopion yliopistossa on tutkittu supikoirien lämmönsäätelyominaisuuksia. Tutkimuksissa todetaan, et tä supikoirien polkuanturat Y L E E N S Ä P A LELTUVAT TALVELLA. Näin siitäkin huolimatta, että tarhoilla käy tetään muovipohjaisia verkkoja. — EMISSIO 1/84 (E.M.)

» V a le k u o le m a k o k e i ta » k o irilla Kalifornian yliopistossa on tehty koirilla ns. valekuolemakokeita. Näis sä kokeissa nukutettujen koirien ve ri vaihdettiin keinotekoiseen nestee seen ja niiden ruumiinlämpö lasket tiin hitaasti 3 C:een. Koiria pidettiin tässä tilassa 15 minuuttia, jonka jäl keen ruumiinlämpö nostettiin nor maaliin ja koirien o m a veri vaihdet tiin takaisin. Tutkimuksen tekijöiden mukaan eläimet eivät kärsineet toi-

A iv o tu tk im u s ta k is s o illa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdään »koko maailmaa ajatellen uraauurtavaatutkimusta», jossa pyritään löytämään suora yh teys kissan aivojen ja tietokoneen vä lillä. Laitoksen johtaja toteaa: »Tut kimuksen tekemisessä on kolme tär keää tekijää: pitää valita järkevä aihe, tehdä tutkimus oikein ja tuloksella pitää olla jotain käyttöä». — APII 16/87 (E.M.)

suomalaisista musiikkiliikkeis tä, ellei onnistu, ota yhteys: „ PETÄ, P.O. Box 42516, W as hington, DC 20015. o Toivottavasti suomalaisissa kin elokuvateattereissa jo tä män lehden ilmestyessä elo kuva »Project X». Elokuva ker too huippusalaisesta simpanseilla tehtävästä armeijan il mavoimien kokeesta ja nuo resta lentäjästä, joka kiintyy Virgil-nimiseen simpanssiin ja päättää pelastaa sen hen gen oman uransa tuhoutum i sen uhallakin.

M U IS T A N A M A : Eeva Kilven uusi runoteos Animalia — saatavissa lähim mästä kirjakaupasta Uusi LP eläinten oikeuksien puolesta »Animal Liberation». LP:n ovat koonneet Wax Trax Records ja People for the Ethical Treatment of Ani mals. Esiintyjinä mm. Nina Hagen, Lene Lovich, Shrieback, Howard Jones, Luc van Acker, Colourfield, Captain Sensible. Levyä voit kysyä

N yt paljon tu otteita alennusm yynnissä K a tso tu otelistaa ta k a siv u lla .

Meidän aikam m e sävel. PETA/Wax Trax Records!Anim ats Agenda, May -87.

ESITTEET

Colleg ep aita nyt va in 80,—!

T u s k a llis ia k o k e ita k ie lle tty Australialaisen Victorian osavalti on hallitus on kieltänyt kaneilla teh tävät Draizen silmänärsytystestin ja LD 50 myrkyllisyystestauksen. Eläin kokeiden vastustajat ovat vuosikau sia yrittäneet saada kyseisiä kokei ta kielletyksi tuskallisuuden ja tar peettomuuden takia. Koko Victorian osavaltiossa käytettiin vuosina 1983— 84 ’vain’7391 eläintä myrkyllisyystestauksissa ja ’vain’97 eläin tä kosmetiikkatesteissä. Koko maail man koe-eläinten kärsimyksiä ajatel len kiellon vaikutus ei ole suuri, mut ta joka tapauksessa se on edistysas kel pyrkimyksissämme saada eläin kokeet loppumaan ja hyvä osoitus siitä, että kyseisistä kokeista on mahdollista luopua jo nyt. — Lähdol Vegetarian Times 6/87 (P.L.) ™

tilaan kpl

— — — — — — — —

»Vapauta eläim et eläm äntavallasi» ................. E läinkokeita Suom essa ................. Eläinkokeet lääketieteessä ................. Eläinkokeet syöpätutkim uksessa ................. Eläinkokeet psykologisessa tutkim ukse ssa ................. V aihtoe htoja eläin koke ille ................. O piske lijae site (uusi) ................. K osm e tiikka te ollisu ude n eläinkokeet (mukana lis ta n iistä valm istajista , jo tk a eivät testaa tuo tteita an eläim illä) ................. — Jou kkoe site (esim. postilaatikkojakeluun) ................. — Y le ise site e läin suo je lusta ................. — T urkistarhausesite ................. — Vihkonen »Näkökohtia eläinkokeista, lä htöko htia keskusteluun» ................. — Y hdistyksen säännöt ................. — Ju lis te »Hyväksytkö kidutuksen» ................. — Ju lis te »Täytyykö kauneuteen liitty ä ................. julm uutta» — T ilauskaavakkeita ................. — Jäsenm aksulom akkeita ................. — L a h jo itu sp a n kkisiirto ja ................. Y llä lu e te llu t e sitte e t ja ju lk a is u t ovat ilm aisia, m utta toivom m e t i laajan maksavan postim aksun. Tilata voit m yös puhelim itse: 90-736 113. AV-VÄLINEET

E lä in k o k e ita k o rv a a v a tu tk im u s e d is ty y USA.n silmätutkimusinstituutissa (Eye Research Institute, ERI) on ke hitetty Draize-silmänärsytystestiä korvaavaa tutkimusmenetelmää ja tulokset näyttävät ERI:n mukaan lupaavilta. Testissä käytetään elävien kanien sijasta kanin sarveiskalvosta saatua kudosviljelmää. Viljelmään li sätään tutkittavaa ainetta ja lisäksi sitä vahingoitetaan mekaanisesti. »Vamman» korjaantumista seurataan valokuvien avulla. Tutkijat arvioivat että k.o. testi on Draize-testiä her kempi ja objektiivisempi. Se ei kui tenkaan yksin riitä kuvaamaan erilai sia ärsytysreaktioita, vaan Draizen korvaamiseksi tarvitaan useita teste jä. — LAB A N I M A L voi. 15, n:o 6 (E.M.)

A N IM A L LIBERATION

Valinnoillasi vaikutat eläinten asemaan 300061-3008-3

Vapauta eläim et eläm äntavaksi -kampanjan ju lis te tta voi tilata toim istosta.

Uusia esitteitä: ELÄINKOKEET JA OPISKELU PUOLUSTUSVOIMIEN ELÄINKOKEET Tilaa nyt levitykseen!

* *

■4®

— Dia-sarja (36 kuvaa eläin koke ista selityksineen) — Kuvanäyttely (20 eläinkoekuvaa teksteineen, sopiva kirjastojen, koulujen ym. ilm o itu sta u lu ille ) — V id e o film i e läin koke ista ja vaihtoe htom e nete lm istä (»Suffer the Animals», suom. äänitys, n. 25 min., VHS) — V id eo film i eläinkokeista ja lääketieteestä, m onipuoliset ja laajat perustelut sille, m iksi eläin koke ita ei tarvita (»Progress W ithou t Päin», suom. äänitys, 2 x 30 m in., VHS) — V id e o film i Pennsylvanian ylio p isto ssa tehdystä aivovam m atutkim uksesta apinoilla, film i tu tk ijo id e n kuvaama, e läin suo je lija t saivat film in käsiinsä m urtautum alla kyseiseen laboratorioon (engl. ääni, n. 20 min., VHS) — V id e o film i apinanpoikasesta, jonka eläinten vapautusryhm ä pelasti psyko lo gisista näön riistoko keista keväällä -86 K a lifo r niassa (engl. ääni, VHS) Av-materiaalin laina-aikaon 1—2 viikkoa tilanteesta riippuen. Lainaaja maksaa p o stiku lu t ja vastaa siitä, että lainam ateriaali palautetaan m oittee tto m assa kunnossa takaisin. SVENSKSPRÄKIGT MATERIAL: — Brochyr om föreningens m älsättningar och verksa m he t st. — Häfte »Synpunkter pä vivisektion» (utgängspunkter fö r d isku s sion) st. — D jurförsök i Finland 1984— 86, du plicat — Dia-serie om d jurförsö k (36 b ild e r med svensk text, länas ut för tvä veckor i taget) Om du vill ha mera om fattande svenskspräkigt material, var sä vänlig och kontakta värt kansli. M aterialet fäs gratis, men vi önskar att beställaren stär fö r postavgifterna. 31

O S T A T U O T T E IT A M M E NYT ALENNUKSELLA: COLLEGE-PAITA, h inta 100,— (ennen 130,—) värit: aprikoosi ja vaal. turkoo si koko koot: S— XL te ksti: ’A nim als Have R ights’ VERRYTTELYASU, LASTEN 90 mk koot: 1-10— 160 cm väri: oranssi painatus: koiran kuva ja teksti 'Ei e lä in ko ke ille ’ h ousuissa te ksti 'A nim a lia ' COLLEGE PAITA 80 mk väri ja painatus kts. yllä koot: S—XL hinta 125,— LASTEN COLLEGE 55 mk väri ja painatus kts. yllä koot: 110— 160 cm

kpl ...

RINTANAPPEJA / ROCKMÄRKE — yh d istystu n n u s (eläinryhm ä) 6 ,— — ’Vastustan elä in ko ke ita ’ (kissa) 6,— — 'Anna eläinten elää, valitse te k o tu rk k i’ (kettu) 6,— — ’Stoppa plâgsam m a d ju rfö rs ö k ’ 6,— — ’V iolence free scie n ce ’ 10,— — 'Anim al Liberation-Hum ane L ibe ration’ (nyrkki ja tassu) 10,— — 'Eläim et pois sirk u k s is ta ’ (norsu) 3,—

väri

koko

kpl ...

koko

kpl ...

koko

COLLEGE-PAITA 80,— (ennen 120,—) hyvä kotim ainen paita, koot S— XXL värit: harmaa kpl, koko: .......... vaihtoehtoväri vaal.sininen kpl, koko: .......... , .................................... hiekka kpl, koko: ......., .................................... m usta kpl, koko: ....... , .................................... HUOM! m erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, että tilaam asi väri on loppunut. M erkitse p a ita tila u ksiin m yös om a kokonum erosi (esim. 34, 38, 44 jne), näin saat m ahdollisim m an sopivan vaatteen. PIKEE-PAITA 60,— (ennen 65,—) kaulus t-paita, värit: turkoo si, keltainen koot: S, L, XL, teksti ’Vastustan e lä in ko ke ita ’ (vasen rinta) väri .............. koko.......... ................. vaihtoehtoväri .......... T-PAITA 35,— (ennen 50,— ) tavallinen pyöreäaukkoinen t-paita rinnassa yhd istystunn us värit: sininen ja valkoinen koot: S— XXL PIPO 30,— (ennen 35,—) yksi koko, te ksti: 'Koe-eläinten Suojelu ry’ väri: valkoinen tai vihreä AUTOTARRA ’Vastustan eläinkokeita’ 3,— pitu us 48 cm

väri .................. vaihtoehtoväri koko ................

kpl väri kpl

KORTTEJA Kaksi ko rttin ip p u a (yht. 12 korttia) kym pillä! eläin aihe isia kortteja

nippua

PUHELINMUISTIO 15 mk väri valkoinen, kannessa koiran kuva ja teksti ’ Ei e lä in ko ke ille ’

KIRJOJA — Eeva K ilpi: ’Kuolem a ja nuori rakastaja’. Eläinsuojelu- ja luontoaiheisia novelleja, 80,— — Uma Aaltonen: ’Kani ei osaa itke ä ’. N uortenkirja, ta rin o ita eläim istä, 40,— — Peter Singer: 'Anim al Liberation M ovem ent’ peruskirja eläinten oikeuksien puolustajalle, 20,— (21 sivua) — B rutus 'F o rsknin g ifrä g a sa tt’ 40,— kuvaus eläin koke ista R uotsissa (120 siv.) — Richard Ryder: ’V ictim s o f S cie nce’ kirja eläin koke ista (180 sivua) 50,— JULISTE, hinta 10,— (p o stiku lu t 8,—) neliväripainatus, eläinkuvia te ksti 'Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ KORTTEJA 2,- / k p l — 'Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ — kissa kortti

kpl kpl

kpl kpl kpl kpl kpl kpl

kpl kpl

st ... st ...

TARRA 5,— pyöreä tarra, halka isija 10 cm te ksti: 'V astusta tu ska llisia elä in ko ke ita ’

kpl

KYNÄ 6,— punainen kuulakärkikynä, yhdistyksen nim i ja puh.no.

kpl .

KYNÄ 3,— keltainen kuulakärkikynä te ksti 'A uta kärsiviä e läim iä’

kpl .

REPPU 75,— värit: harmaa, vaalea turkoo si, fuksia, m usta kissan kuva, teksti ’Ei e lä in ko ke ille ’

väri kpl .

LASTEN REPPU 40,— värit: keskisininen ja vaal. punainen kissaperheen kuva

väri kpl .

kpl

POSTIMERKKILAJITELMA 80 suom. erila ista m erkkiä 25,— 150 suom. e rila ista m erkkiä 50,— 80 ulkom . erila ista m erkkiä 25,—

TILAUS

ISSN 0783-9170

kpl kpl kpl

BILDEKAL: ’Stoppa plâgsam m a d ju rfö rs ö k ’ 10,-

kpl

Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon, Mäkelänk. 8, 00550 Hel sinki. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse. Toimitamme yli 30 mk:n tilaukset POSTIENNAKOLLA. Lähetyksiin lisätään postitus- ja pakkauskulut. Merkitse vaatetilauksiin mahdollisimman tarkat kokotiedot sekä mahdollinen värivaihtoehto. Muistathan ilmoittaa myös nimesi ja osoitteesi!

k p l. kpl

KIRJEENSULKIJAMERKKEJÄ / BREVMÄRKE — arkki,, jo ssa 20 m erkkiä ja 4 eri aihe tta 10,— — arkki, jo ssa 35 m erkkiä 'V astusta tu ska llisia eläin koke ita' 6,— — ark med 35 brevmärke ’Stoppa plâgsamma d ju rfö rs ö k ’ 6,—

PAPERIKASSI 1.50 ruskea m ustalla painatuksella te kstit: 'Ei e lä in ko ke ille ’, 'Käytä kosm etiikkaa, jo ta ei testata e lä im illä ’

NORMAALIHINTAISET TUOTTEET: YHDISTYKSEN RINTANEULA 50 mk hopeaa, eläinryhm ä kohokuvioina

TUE T O IM IN T A A M M E

TILAAJAN/BESTÄLLARENS: NIM I/N AM N .................................... OSOITE/A DRESS ........................... POSTI N U M E RO/POSTN U M M E R

kpl kpl

kpl .

pakkausta pakkausta pakkausta