Animalia 4/1987

AN IMALIA K O E -E LA IN TE N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR F Ö R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N •

m m

m m

* 1

m

'

l;

jk.

• .tm 1

ra i ii'S ' ..

- V ...

■

-!

S : . t w r 'ä ^ - •

4/87

■' V-:-.

AN IMALIA

K O E -E LA IN TE N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TUSLEHTI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N

4/87 12. vuosikerta

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel­ mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to­ teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista mene­ telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek­ si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit­ taa myyntitoimintaa.

SISÄLLYSLUETTELO

Vastaava toimittaja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063

3 Pääkirjoitus ..........................................

4 Ledare .....................................................

E lä insuojeluneuvottelukunta .........

5 Vielä fysiolog ian la ito k s e s ta 6 Sym posium i vaihtoehtom enetelm istä ..........................................................

7 Eläinten oikeudet filo s o fin näkökul­ m asta .............................................

8 Tiede, tuska ja tu tkija n vastuu . . .

9 A rkkip iisp a V ikström m yönteinen e läin suo je lutyölle ............................... 10 M in isteriltä ei lupauksia eläinkokeis­ ta k ie ltä y ty m is e e n ............................... 11 Pois pim eältä aikakaudelta, osa 1 12 K o h ta u s p a ik k a ..................................... 13 P oim ittu a ...............................

N im enke ruu lista ................................. 15 Yhden m iehen sota Pohjanmaan turkism afiaa vastaan ............................... 19 J o u lu k e rto m u s ..................................... 20 L u kija lta ................................................ 22 Kokous m yrkyllisyyden tutkim isesta s o lu v ilje lm in .........................................

24 Lisää n e u la n p is to ja ............................

25 R asituskokeita e lä im illä .................

25 26 Info ........................................................

S yysleiri V eikkolassa ........................ 28 Tule ryhm iin toim im aan! .................. 29 30 Lahjaideoita p u k in k o n ttiin ...............

Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen T aitto: Raili Vesanen Maksut: SYP: 200120-1019901 la hjo it.

PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 Toimiston osoite Mäkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna m a— pe 9— 17 la 10— 15 Yhdistyksen toimistossa: Tarja Balding, to im isto n h o ita ja Kaarina Kivivuori, tie d o tu s ­ sihteeri T iin a Laaksonen, to im is to ­ virkailija.

PÄIVI VIINIKAINEN PUHEENJOHTAJA

14

Hyvää Joulua ka ik ille jäsen illem m e ja eläin ystäville sekä m uille lehden lu k ijo ille ! Kannen kuvan näppäsi Anne Tiessalo.

Puheenjohtaja Päivi V iinikainen R iistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 583 473 Jäsenmaksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen

JOULUN

limoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk

helm ikuu huhtikuu syyskuu jo ulu kuu

Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 4. 1. 1988.

Lehteen tuleva aineisto lähetetään to im is to n o so itte e lla tie d o tu ssih te e ri Kaarina K ivi­ vuorelle, puh: (90) 738 570.

2

lä h estyessä

M yym älässänne on g lö g ip a n n o kuonana l a u a n t a i n a 1 2 .1 2 .1 3 8 7 k lo : 1 0 -1 5 T e r v e tu lo a j o u l u o e t o k s i l l e j a k a i h ­ ia™» an a j a t u k s i a k a n ss a n n e !

llmestymisaikataulu No 1 2 3 4

MUUTETTAVA

flj JO

n (a E E E I CO « > >

M a a m m e eläinsuojelulainsäädän­ tö uusittiin hiljattain: esimerkiksi uusi koe-eläinasetus tuli voimaan 1.1.1986. Uudistus jäi kuitenkin hy­ vin monilta osin näennäisuudistukseksi, ja jo laadintavaiheessa Koeeläinten Suojelu r.y. esitti tyytymät­ tömyytensä siihen.

Erityisesti koe-eläinasetuksen ja eläinsuojelulain 9 §:n (eläinten käyt­ täminen kokeissa) heikkoudet ovat tulleet viime aikoina yhä selvemmin esille. Koe-eläinasetuksen tulkinnan­ varaisuudet ovat aiheuttaneet erimie­ lisyyksiä tutkijoiden ja viranomaisten välillä, ja asetusta on rikottu sekä eläinten pidossa ja hoidossa että ko­ keiden aloittamispäätöksissä. Näis­ tä kaikista sekaannuksista on ollut haittaa niin tutkijoiden kuin viranomaistenkin työlle. Kuitenkin kaik­ kein eniten niistä on kärsinyt se ryh­ mä, jonka oikeudet asetuksen tulisi turvata: koe-eläimet.

KANSALAISMIELIPIDE TÄRKEÄ E läinsuojelussa m uu to kset eivät tapahdu heti, m utta kun ne saadaan aikaiseksi, ne ovat luonteeltaan pitkäikäisiä. M yös sinun o sa llistu m ista si tarvitaan. Voit e sim erkiksi irro ttaa tämän lehden keskiaukeam an n im ilis ta n ja ryhtyä keräämään nim iä e lä in suo je lulain­ säädännön korjaam iseksi. (Kuvan Nadja-marsusta p iirs i Nalle.)

Koe-eläinten Suojelu ry. on viime aikoina koettanut painostaa viran­ omaisia eläinsuojelullisempiin ottei­ siin mm. näkyvillä lehti-ilmoituksilla, joissa kansalaisia on kehotettu otta­ maan yhteyttä maa- ja metsätalous­ ministeriön eläinlääkintäosastoon ja Uudenmaan lääninhallitukseen. Mie­

lestämme on tärkeää, että eläinsuojeluviranomaiset saavat tietää kansa­ laisten mielipiteen. Viranomaiset ovat kuitenkin sidottuja lakiin — hei­ dän mahdollisesti hyvinkin eläinsuo­ jelullisilla mielipiteillään ei ole pal­ joakaan merkitystä, mikäli laki m a h ­ dollistaa epäeettiset, turhat ja tuskal­ liset kokeet. Siksi on äärimmäisen tärkeätä uudistaa eläinkokeita koske­ va lainsäädäntö siten, että edellä mainitun kaltaisia kokeita ei lain puit­ teissa voitaisi tehdä.

Koe-eläinten Suojelu r.y. on käyn­ nistänyt laajamittaisen nimenkeruukampanjan eläinsuojelulain 9 §:n ja koe-eläinasetuksen uudistamiseksi.

Tä m ä on kaikkein tärkein tehtäväm­ m e tällä hetkellä, ja sen onnistumi­ seksi tarvitsemme teidän kaikkien aktiivista panosta. Tavoitteemme on huikea: aiomme saada kokoon 500.000 nimeä, mikä merkitsee noin 1/8 Suo­ m e n väestöstä. Juuri sinun keräämäsi nimet ovat ratkaisevia tuon tavoit­ teen täyttämisessä.

»TIETEELLISESTI TARPEELLINEN» El RIITÄ Lainlaadintatyö on monimutkai­ nen prosessi, ja lakitekstin laatimisessakin omat vaikeutensa. Tarvit­ s e m m e uudistustyössämme laki­ miesten, eläinlääkärien ja -tieteilijöi­ den ym. asiantuntijoiden apua. Tä­ män takia e m m e voi vielä tässä leh­ dessä antaa teille vaatimuksiemme sisältöä sanasta sanaan. J o u dumme tarkastamaan aiempia vaatimuksiamme, ja muotoilemaan uusia. Työ on hidasta.

Vaatimuksiemme perussisältö on kuitenkin selvä: eläinsuojelulain 9 §:n on määriteltävä nykyistä tar­ kemmin ne ehdot, joilla eläinkokeen saa tehdä. Ehdoksi ei riitä, että »koe on tieteellisesti tarpeellinen».

Koe-eläinasetuksen osalta vaa­ dimme m m . eläinten säilytystilojen laadun tarkempaa määrittelyä, val­ vonnan tiukentamista, koelupamenettelyn muuttamista ja laitosten koe-eläintoimikuntien ja eläinsuojeluneuvottelukunnan kokoonpanojen monipuolistamista. Päämäärämme on, että turhat ja tuskalliset kokeet saataisiin loppumaan.

Työ eläinkokeiden vastustamisek­ si tuntuu usein niin abstraktilta, et­ tä siihen turhautuu: tuntuu väsyttä­ vältä vain puhua ja tiedottaa asiasta.

Eläinsuojelulainsäädännön uusimi­ sella voimme kuitenkin vaikuttaa suoranaisesti eläinkokeiden m ä ä ­ rään ja koe-eläinten oloihin. Muutok­ set eivät tapahdu heti, mutta kun ne saadaan aikaiseksi, ne ovat luonteel­ taan pitkäikäisiä. Siksi juuri sinun osallistumisesi on tärkeää.

3

DJURSKYDDSLAGSTIFTNINGEN BÖR ÄNDRAS Djurskyddslagen ivärt land förnyades nyligen: tili exempel den nya förordningen o m försöksdjursverksamhet trädde i kraft 1.1. 1986. Re­ formen förblevdock imängaavseenden endast symbolisk och redan i dess uppgörelseskede framförde Försöksdjurens Värn r.f. sitt missnöje tili den.

Speciellt förordningen o m försöksdjursverksamhet och djur­ skyddslagens 9 §:s (användning av djur vid försök) svagheter har framkommit allt tydligare under de señas­ te tiderna. Förordningens tolkningsvärdhet har förorsakat flere olika ásiktskonflikter mellan forskare och myndigheter och förbrytelser mot förordningens bestämmelser har skett ifräga o m innehav och skötsel av djur samt ifräga o m beslut att inleda djurförsök. AIla dessa oklarheter har stört bäde forskarnas och myndigheternas arbete. Den grupp, vars rättigheter förordningen borde trygga har ändä lidit mest: försöksdjuren.

MEDBORGAROPINIONEN VIKTIG

Kuva: Anne Tiessalo

Försöksdjurens Värn r.f. har under den señaste tiden försökt pätrycka myndigheterna tili att vidtaga mera djurskyddsvänliga handlingar, bl.a. genom synlig tidningsannonsering där medborgarna har uppmanats att

kontakta jord- och skogsbruksministeriets veterinärmedicinska avdelning och Nylands Länsstyrelse.

Vi anser att det är viktigt att djurskyddsmyndigheterna fär veta medborgarnas äsikt. Myndigheterna är dock bundnatill lagen -deras möjligtvis mycket djurskyddsvänliga äsikter har inte stor betydelse ¡fall lagen möjliggör oetiska, onödiga och pläg­ s a m m a försök. Det är därför oerhört viktigt att förnya lagstiftningen angäende djurförsök pä ett sädant sätt, att lagen inte ger möjlighet tili att utföra djurförsök dyliga de ovannämnda.

Försöksdjurens Värn r.f. har inlett en omfattande namninsamlingskampanj för att fä djurskyddslagens 9 § och förordningen o m försöksdjursverksamhet förnyad. Detta är vär viktigaste uppgift för tillfället och för att lyckas behöver vi era alias aktiva insats. Vär mälsättning är svindlande: vi ämnar fä ihop 500.000 namn, vilket betyder ungefär 1/8 av Finlands befolkning. De namn s o m just du har samlat in är av avgörande betydelse i uppfyllandet av detta mäl. ».VETENSKAPLIGT N Ö D V Ä N D I G » Ä R INTE TILLRÄCKLIGT Lagstiftningsarbetet är en komplicerad process och uppgörandet av själva lagtexten är ocksä problematiskt. Vi behöver juristers, veterinä-

rers och övriga sakkännares hjälp i värt reformarbete. Därför kan vi inte ännu idenna tidning upplysa er o m de exakta ordalydelsen av vära krav.

Vi kommer att granska vära tidigare fordingaroch formulera nya. Arbetet tar tid.

Grundinnehället av vära krav är dock klart: djurskyddslagens 9 § mäste bättre an nu definiera de villkor, enligt vilka djurförsök fär utföras. Det räcker inte som vilkor att »försöket är vetenskapligt nödvändigt». Gällande försöksdjursförordningen kräver vi bl.a., att kvaliteten pä djurens förvarningsutrymmen skall bestämmas nogrannare, att övervakningen effektiveras, att till-( ständs förfarandet förändras samt att institutionernas försöksdjurskommiteers och djurskyddsdelegationens sammansättningar skall vara mängsidigare. Värt mäl är att onödiga och plägsamma djurförsök skall stoppas.

Att arbeta för att stoppa djurförsök känns ofta sä abstrakt, att man känner sig frustrerad: det känns uttröttande att bara prata och informera o m saken. G e n o m att reformera djurskyddslagstiftningen kan vi dock direkt päverka djurförsökens mängd och försöksdjurens förhällanden.

Förändringarna sker inte genast, men, när vi fär d e m tili ständ, sä är de av sin karaktär lägvariga. Därför är just ditt deltagande viktigt.

ELAINSUOJELUNEUVOTTELUKUNTAi NIMELLISTÄ V A I TODELLISTA ELÄINSUOJELUA 9

Oili Gylden, mikä on sinun näkemyk­ sesi eläinsuojeluneuvottelukunnasta?

PÄIVI VIINIKAINEN

J o u lu k u u n 31. p ä iv ä n ä a n n e tu s s a a s e tu k s e s s a e lä in s u o ­ je lu a s e tu k s e n m u u tta m is e s ta a s e te ta a n m a a - j a m e ts ä ta ­ lo u s m in is te r iö n a v u k s i e lä in s u o je lu n e u v o tte lu k u n ta , jo k a v o id a a n ta rv itta e s s a k u ts u a k o o lle . S e n te h tä v ä n ä o n » ta r­ v itta e s s a p e r ia a tte e llis is s a j a la a ja k a n to is is s a e lä in s u o je ­ lu n a la a n k u u lu v is s a a s io is s a te h d ä e h d o tu k s ia j a a n ta a la u s u n to ja s e k ä k ä s ite llä m u ita k in e lä in s u o je lu u n liitty v iä a s io ita » (1 2 §).

■Neuvottelukunnan jäsenet valtio■ Oneuvosto kutsuu kolmeksi vuo­ deksi kerrallaan, ja sen jäsenet koos­ tuvat seuraavista intressipiireistä: maa- ja metsätalousministeriön edustaja (nk:n puheenjohtaja), sisä­ asiainministeriön, sosiaali- ja ter­ veysministeriön ja Eläinlääketieteel­ lisen korkeakoulun edustajat, ja neljä muuta jäsentä, jotka edustavat käy­ tännön eläinlääketiedettä, käytännön kotieläintaloutta, lääketeollisuutta ja vapaaehtoista eläinsuojelutyötä.

Tähän mennessä eläinsuojeluneu­ vottelukunta (tästä eteenpäin »enk») on kokoontunut kaksi kertaa, ja k u m ­ mallakin kerralla se on käsitellyt yk­ sittäisiä eläinkoesuunnitelmia. En­ simmäisessä tapauksessa enk:aan alistettiin koesuunnitelma, jossa alunperin piti samoilla eläimillä teh­ dä kahta eri tutkimusta. Enk ei hyväk­ synyt tätä, vaan suositti eri eläimien ^käyttöä kumpaankin kokeeseen. Ko­ keiden tarpeellisuus ei missään vai­ heessa ollut kyseenalaista.

Enk:n toisessa kokouksessa käsi­ teltiin fysiologian laitoksen eläinkoe­ suunnitelmia. Kysymyksessä oli siis lausunnon antaminen ns. kiistanalai­ sista kokeista, sillä fysiologian lai­ toshan valitti ministeriölle lääninhal­ lituksen kahta koetta koskevista kiel­ teisistä päätöksistä. Enk:n lausunto ei kuitenkaan ole vielä tiedossamme.

Tiedustelin mielipiteitä enk:sta kahdelta sen jäseneltä: nk:n puheen­ johtajalta, maa- ja metsätalousminis­ teriön ylitarkastaja Pirkko Skutnabbilta, sekä vapaaehtoisen eläinsuojelutyön edustajalta, eläinlääkäri Oi­ li Gyldeniltä.

alaisia eläinkokeita käsiteltäessä.

Myös muissa eläinsuojelulain tulkin­ taa koskevissa ongelmissa voidaan kysyä enk:n mielipidettä.

Voiko neuvottelukunta tarkastella asioita myös eettisestä näkökulmas­ ta?

Kyllä. Näin on erityisesti silloin, jos käsitellään laajakantoisia eläinsuojelukysymyksiä: jos esimerkiksi lähdetään eläinsuojelusäädösten uusimiseen, eläinsuojeluneuvottelukuntaa tullaan varmasti kuulemaan, ja silloin tällaisilla mielipiteillä on ar­ voa.

Onko neuvottelukunnan kokoonpano mielestäsi tarpeeksi »eläinsuojelul­ linen»?

Jos ajatellaan niitä intressipiirejä, joista neuvottelukunnan jäsenet on valittu, sanoisin että sieltä löytyy eläinystävällistä henkeä.

On vaikea sanoa asiasta mitään lo­ pullista, sillä toistaiseksi enk ei ole ottanut kantaa mihinkään laajamittai­ siin eläinsuojelukysymyksiin. Yksit­ täisiä eläinkoesuunnitelmia tarkas­ teltaessa tuntuu kuitenkin siltä, et­ tä enk on etupäässä laintulkitsijaelin.

Tä m ä on selvää siinä mielessä, että ministeriön alaisen toimikunnan on tietenkin tarkasti noudatettava eläin­ suojelulakia ja koe-eläinasetusta.

Toivoisin kuitenkin, että henkilökoh­ taiset eettiset näkemykset otettai­ siin huomioon lopullisessa lausun­ nossa.

Nimi »eläinsuojeluneuvottelukunta» viittaa siihen, että enkrssa annetut lausunnot perustuvat siihen, mikä on eläinsuojelullista. Pitääkö tämä paik­ kansa?

Kuten edellä totesin, enk tulkitsee hyvin pitkälle lakia. Jos käsittelys­ s ä m m e on koesuunnitelma, jossa esitetään tehtäväksi tuskallisia eläin­ kokeita, ja laki mahdollistaa tällaiset kokeet, e m m e voi kuin todeta, että lain puitteissa kokeille ei ole estet­ tä. Ehkä esimerkiksi eläinsuojelusää­ dösten muutosta koskevissa lausun­ noissa meillä on mahdollisuus eläinsuojelullisempiin otteisiin ja asioi­ den eettiseen tarkasteluun. Ainakin toivon niin.

Mitä mieltä olet neuvottelukunnan kokoonpanosta?

Mielestäni sitä tulisi monipuolis­ taa, sillä osa intressipiireistä ei edus­ ta kovin eläinsuojelullisia mielipiteitä.

Kuva: Kaarina Kivivuori

PÄIVI VIINIKAINEN ORDFÖRANDE

Pirkko Skutnabb, millaisena sinä näet enk:n roolin?

Eläinsuojeluneuvottelukuntahan on neuvoa antava elin. Se voi antaa lausuntoja suurempien linjojen eläinsuojelukysymyksissä tai yksittäisis­ sä tapauksissa, esimerkiksi kiistan­ 5

VIELÄ FYSIOLOGIAN LAITOKSESTA PÄIVI VIINIKAINEN

A n lm a lia n n u m e ro s s a 3187 k e r ro im m e H e ls in g in Y lio p is ­ to n F y s io lo g ia n la ito k s e lla s u o r ite tu is ta j a s u u n n ite llu is ­ ta e lä in k o k e is ta , v ira n o m a is te n p u u ttu m is e s ta n iih in ja K o e -e lä in te n S u o je lu ry:n a s ia a k o s k e v is ta to im e n p ite is ­ tä. J u tu n k irjo itu s v a ih e e s s a n ä y tti s iltä , e t t ä a s ia s a i var­ s in e lä in s u o je lu llis e n lo p u n : U u d e n m a a n lä ä n in h a llitu s e i m y ö n tä n y t k o k e ille lu p a a , la ito k s e n e lä in tila t m ä ä rä ttiin r e ­ m o n ttiin j a lis ä k s i lä ä n in h a llitu s p ä ä t t i s u o r itta a te h o ta r ­ k a s tu k s e n U u d e n m a a n lä ä n in k a ik k iin k o e -e lä in y k s ik ö ih in .

T a p a h tu m a k e tju e i k u ite n k a a n k a tk e n n u t s iih e n , v a lite tta ­ v as ti.

Fysiologian laitos valitti kahden, apinoilla tehtävän, kokeen hylkäämispäätöksestä maa- ja metsätalous­ ministeriön eläinlääkintäosastolle, joka asiaa tutkiakseen pyysi lausun­ toja eri asiantuntijoilta ja kutsui kuultavakseen ministeriön alaisen eläinsuojeluneuvottelukunnan. (Neuvotte­ lukunnan kokoonpanoa ja tehtäviä on selvitetty toisaalla tässä lehdes­ sä.) Tätä kirjoitettaessa (14.10) asian käsittely on edelleen kesken, joten tässä artikkelissa ei päätöksistä voi sanoa sen enempää. Kuitenkin kun teillä on tämä lehti käsissänne, olem­ m e varmasti tietoisia päätöksestä.

Voitte tiedustella sitä toimistosta.

Yhtä apinakoettahan laitos sai lu­ van jatkaa syyskuun loppuun asti.

O l e m m e parhaillaan selvittämässä, onko koe nyt todella ohi ja onko sii­ nä käytetty apina lopetettu.

R is tir iita is ia tie to ja Kissoilla tehtävien kokeiden hylkäämispäätöksestä fysiologian lai­ tos ei valittanut maa- ja metsätalous­ ministeriöön. On vieläkin epäselvää, mitä kokeissa oli tarkoitus tutkia: alunperin professori Matti Bergström puhui kissoilla tehtävästä unitutki­ muksesta (Uudenmaan alueradion haastattelu, 25. 5.1987); sen jälkeen nimettöminä esiintyneet laitoksen tutkijat kumosivat unitutkimuksen ja puhuivat pieneläinlääketutkimuksesta (Uusi Suomi, 28. 5. 1987); nyt lai­ toksen tutkija Jyrki Rovamo kirjoituk­ sessaan Lääkäri lehdessä (26/87) pu­ huu »heräämislääkkeen annostelus­ ta unirekisteröinnin avulla».

Pidimme joka tapauksessa itses­ tään selvänä, että kissat olisi välittö­ mästi lopetettu tuskattomasti, kun selvisi, että suunniteltuja kokeita ei tehdä. Kuitenkin, kun keskustelimme asiasta laitoksen tutkijoiden kanssa, he ilmoittivat, että heillä ei ole mi­ tään syytä toimia näin, mikäli läänin­ 6

eläinlääkäri ei anna asiasta määräys­ tä. Läänineläinlääkäri taas sanoi oiet­ tavansa, että kissat lopetetaan. Tämä vuoropuhelu jatkui aina syyskuun al­

kupuolelle, jolloin ylitarkastaja Pirk­ ko Skutnabb ja kaupungineläinlääkä­ ri Aimo Kuhmonen vierailivat fysio­ logian laitoksella ja totesivat kahden »töpselikissan» olevan hengissä.

Saatuaan asiasta ilmoituksen läänin­ eläinlääkäri Estola antoi kissojen lopetusmääräyksen.

Se, mitä muille kissoille on tapah­ tunut on epäselvää. Asiasta on an­ nettu ristiriitaisia tietoja: olemme toi­ saalta kuulleet väitteitä, joiden m u ­ kaan kissat on lopetettu ja toisaalta sellaisia, joiden mukaan niiltä on leikkauksella poistettu sähköanturit kallosta.

Fysiologian laitoksen eläinkokeis­ ta on siis vielä lopullinen päätös saa­ matta. Yhdestä asiasta olen kuiten­ kin varma jo jutun käsittelyn tässä vaiheessa: mikäli kokeet saavat luvat, se on viimeinen osoitus siitä, että eläinsuojelulain 9 § ja koe-eläinasetus on uusittava. Eläinsuojelulain­ säädäntö ei täytä tehtäväänsä, jos sen nojalla voidaan tehdä tuskallisia! kokeita niin korkealla kehitysopillisella tasolla olevalla eläimellä kuin apinalla.

Sym posium i Länsi-Saksassa:

ELÄINSUOJELUA VAIHTOEHTOMENETELMILLÄ Tutkimuksen, lääketeollisuuden, viranomaisten ja eläinsuojelun edustajat ovat ensimmäistä ker­ taa Länsi-Saksassa kokoontu­ neet saman pöydän ääreen.

Tierschutz durch Alternativen eli Eläinsuojelua vaihtoehtomenetelmillä -symposiumi pidettiin syyskuussa -86 Heidelbergissa.

Se keräsi 200 osanottajaa lähin­ nä Länsi-Saksasta, Sveitsistä ja Hollannista. Järjestäjinä toimivat Heidelbergin yliopisto ja LänsiSaksan lääketeollisuus.

Haluamme oikaista jäsenillem­ m e muutaman virheellisen tie­ don, joita fysiologian laitoksen edustajat ovat viime aikoina eri tilaisuuksissa esittäneet. Tällai­ sia tilaisuuksia ovat olleet mm. yliopiston ikäihmisille tarkoite­ tun luentosarjan tilaisuus eläin­ kokeista 22.10. ja Yleisradion ti­ loissa fysiologian laitoksen tut­ kijoiden aloitteesta 23.10. pidet­ ty tilaisuus, jossa keskusteltiin elokuvasta »Ei voi olla totta».

Laitoksen taholta on esitetty, että: — Suomen puolustusvoimat ei tee eläinkokeita. Tämä on

kummallinen väite, sillä puo­ lustusvoimien edustajat ovat toista mieltä. Kumpihan taho tietää asian paremmin?

— Laitosten koe-eläintoimikuntiin tulee kuulua myös maal­ likkojäseniä. Ei pidä paik­

kaansa. Koe-eläinasetuksessa ei puhuta sanaakaan maallikoista (§ 11).

— Koe-eläinten Suojelu ry vas­ tustaa fysiologian laitoksen apinatilojen parantamista.

Tä m ä väite kompastuu jo omaan mahdottomuuteen­ sa: tiloihin tehtiin parannuk­ sia juuri sen vuoksi, että teimme asiasta julkisen.

— Koe-eläinten Suojelu ry:n fil­ mimateriaali on lavastettua.

Englannissa kuulemma toi­ mii järjestö, joka työkseen lavastaa eläinkoekohtauksia ja levittää materiaalia ympä­ ri maailman. Eläinsuojelijoi­

den ei tarvitse lavastaa tus­ kallisia eläinkokeita, sillä ne ovat valitettavasti totisinta totta sen tietänevät fysiolo­ gian laitoksen tutkijat, jos ketkä.

Länsi-Saksan uusi eläinsuojelula­ ki esiteltiin ja siitä keskusteltiin sa­ moin kuin monista vaihtoehtomenetelmin suoritettavista tutkimuspro­ jekteista. Lehdistöväen määrä osoit­ ti,että aihe oli päivänpolttava ja mie­ lenkiintoinen. Oliko löydetty men e ­ telmiä, jotka kokonaan korvaisivat eläinkokeet? Miten uusi laki vaikut­ taa koe-eläinten tilanteeseen? Laki astui voimaan 1.1.1987. Siitä päätet­ tiin elokuussa -86 ja sen jälkeen kes­ kustelu on käynyt kuumana.

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, et­ tä rajoituksia on liikaa ja ne tulevat liian aikaisin, mikä aiheuttaa sen, et­ tä kokeet on mentävä tekemään ul­ komaille. Eläinsuojelijat sanovat, et­ tä lain muotoilu on liian epämääräi­ nen, ja että lain pitäisi olla tiukempi.

Eräät kokeet täydelliseen kieltoon Radikaalein muutos on eläinkokei­ den täydellinen kieltäminen aseiden, ampumatarvikkeiden ja vastaavien testauksessa. Täm ä on ainoa ehdo­ ton kielto.

Tupakan, kosmetiikan ja pesuai­ neiden testaaminen elävillä eläimil­ lä kielletään. Hallitus voi sallia tästä tiettyjä poikkeuksia, jos siten voi­ daan välttää mahdollinen terveydel­ linen vaara.

Perusajatuksena ja ohjenuorana on, että eläinkoetta ei saa tehdä, jos päämäärä voidaan saavuttaa muilla menetelmillä. Täm ä periaate on myös kirjattu lakitekstiin. Erityises­ ti painotetaan, että opetuksessa ei saa käyttää eläinkokeita, jos on mui­ ta mahdollisuuksia, esim. filmi.

Luvan saaminen elävillä eläimillä tehtäviin kokeisiin on vaikeampaa, ja kokeen välttämättömyys täytyy pys­ tyä selkeästi perustelemaan viran­ omaisille.

Pätevät eläinlääkärit valvovat koeeläinten terveyttä ja ratkaisevat, voi­ daanko niitä käyttää jatkuvaan tes­ taamiseen.

Muutoinkin painotetaan eettistä vastuuta eläimestä eri tavalla kuin ennen, mutta perusedellytyksiä ei tietenkään muuteta! Jos tarpeellista tulosta ei saada aiheuttamatta eläi­ melle kipua, kivun tuottaminen on tietenkin sallittua. Tuloksen tarpeel­ lisuuden tai tarpeettomuuden voivat ratkaista muutaman harvan viran­ omaisen käsitykset ja ehkä ennen kaikkea tiedot ko. asiasta sekä siitä, mitä aiemmin on tehty.

Laissa ei esitetä mitään vaatimus­ ta tietopankista, johon olisi rekiste­ röity kaikki tehdyt kokeet, mutta Jür­

gen Roemer Mähler tutkimuksen ja teknologian ministeriöstä toivoo, et­ tä sellainen saataisiin 1987— 88.

17 miljoonaa D-markkaa vaih toehto tutkimukseen —

Ei ole pulaa rahasta, vaan pikem­ minkin uskottavista tutkimuspro­ jekteista, sanoo Jürgen Roemer Mähler, yksi Heidelbergin sympo­ siumin pääpuhujista.

— V. 1985 sijoitettiin yli 10,1 miljoo­ naa D-markkaa vaihtoehtotutkimukseen. S u m m a nousee v. -86 yli 17 miljoonaan Saksan mark­ kaan, ja lähitulevaisuudessa ale­ taan suunnata vuosittain 20 mil­ joonaa D-markkaa vaihtoehtotutkimukseen. Mähler kertoi, että tällä hetkellä tuetaan 41 projek­ tia, ja hän teki selkoa joistakin niistä.

Nikolaus Voetz elinkeino-, maata­ lous- ja ympäristöasiainministeriöstä korosti sitä, että eläinkokeiden määrää pitäisi olennaisesti vähentää esim. kemikaalien, lääkkeiden ja ve­ sinäytteiden testauksessa. Hän mai­ nitsi myös, että Länsi-Saksa on vai­ kuttanut voimakkaasti yhteiseuroop­ palaiseen aloitteeseen, joka esite­ tään OECDJIe ja EC:lle.

Esimerkki vaihtoehtoisesta tutkimuksesta —

Kipututkimusta voidaan tehdä soluviljelmillä seuraamalla sähkötoiminnan muutoksia, kertoi heidelbergilainen Manfred Zimmermann, symposiumin ehkä mielenkiintoisin luennoitsija.

Hän selvitti, miten hän oli saanut vastaukset eräisiin kysymyksiin juuri tällä menetelmällä, ja mainitsi myös muita keinoja säästää eläimiä tällä tutkimusalueella.

Künstler Düsseldorfista selosti edistymistään myrkyllisyystesteissä, joita hän on suorittanut m m . hedel­ möitettyjen kananmunien sikiökalvoilla.

Tohtori Flebig kertoi menetelmis­ tään kokeilla soluviljelmissä ja luuytimessä eri aineiden vaikutusta kas­ vaimiin. Näin hän yrittää löytää uusia syöpälääkkeitä.

Lindl Münchenista kertoi, kuinka hän oli pystynyt löytämään myrkylli­ siä vaikutuksia tarkkailemalla solukelmun vaurioita, entsyymitoimintaa ja näiden vaikutusta perintöainek­ seen.

Lähde: DJurens Rätt Käännös: K irsi N iinim äki 7

ELÄ IN TEN O IKEUDET FILO SO FIN N Ä K Ö K U LM A S TA Heta Häyry toimii Helsingin yli­ opiston filosofian laitoksella tut­ kijana. Hän on yhdessä miehen­ sä Matti Häyryn kanssa käytän­ nöllisen etiikan uranuurtaja maassamme. Tämä tutkijapariskunta on osallistunut näkyvästi mm. keskusteluun eutanasiasta ja abortista. Viime aikoina kes­ kustelun piiriin on tullut myös ky­ symys eläinten oikeuksista.

Eläinkokeista kevään ja kesän mit­ taan käyty keskustelu on jälleen ker­ ran noudattanut eläinkoekeskustelujen ilmeisesti välttämätöntä kaavaa.

Alkusysäyksenä toimii tällaisissa jul­ kisissa kiistoissa yleensä jokin koeeläinten kohtelua koskeva paljastus, jonka iltapäivälehdet saattavat ylei­ seen tietoisuuteen. Kun hurjistunut yleisö ja eläinten suojelujärjestöt ovat saaneet purkaa kiukkunsa leh­ tien mielipidesivuilla, eläinkokeiden tekijät heräävät puolustamaan it­ seään ja tekemäänsä työtä.

Tutkijat vetoavat usein kokeiden^ ^ s a puolustamiseksi tieteen vapau­ teen ulkopuolisista pakotteista ja vertaavat eläinkokeiden vastustajia keskiajan kirkonmiehiin, jotka pyrki­ vät oman eriävän maailmankatso­ muksensa takia jarruttamaan tieteel­ listä kehitystä (esim. HS 1. 7.). Mut­ ta tieteessä kuten muillakin elämän­ aloilla on otettava huomioon moraa­ lin vaatimukset (esim. H S 4. 7.). Ihmi­ silläja muillakin olioilla on oikeuksia, joiden loukkaamiseen tiede ei voi an­ taa valtuuksia.

Heta Häyry, miksi eläinten oikeudet on otettu meillä filosofisen pohdin­ nan aiheeksi vasta nyt?

— Filosofinen keskustelu on ollut pitkään meillä Suomessa puhtaan teoreettista, maailmasta irti olevaa.

Käytännöllinen etiikka on meillä nuorta ja yrityksiimme ottaa maail­ man ilmiöitä filosofisen keskustelun piiriin suhtauduttiin alkuun melko epäillen. Käytännöllisen etiikan juu­ ret ovat Yhdysvalloissa, Englannissa ja varsinkin Australiassa, josta m m . tunnettu filosofi Peter Singerkin on kotoisin. Näistä maista käytännölli­ sen etiikan tutkimus on levinnyt muualle maailmaan. Näin ollen ei ole ihme, että esim. kysymys eläinten oi­ keuksista on tullut meille vasta nyt.

Ih m is te n o ik e u d e t ja e lä in te n k in

Mikä on mielestäsi tärkeää, kun pu­ hutaan eläinten oikeuksista?

— Mielestäni keskustelussa tuli­ si luopua nykyisestä »Musta tuntuu»linjasta ja pystyä loogisesti peruste­ lemaan, miksi esim. eläinten käyttö kokeissa on oikein tai väärin.

Mitä filosofinen tutkimus merkitsee puhuttaessa eläinten oikeuksista?

— Filosofisen tutkimuksen en­ simmäinen tehtävä on valottaa aikai­ sempaa keskustelua eli mitä väittä­ miä tietystä asiasta on aiemmin esi­ tetty. Tämän jälkeen tutkitaan, millä perusteilla näitä väitteitä voidaan esittää eli ovatko väitteet oikeita.

Kun puhutaan esim. eläinten oikeuk­ sista, täytyy ensin miettiä, mitä ovat oikeudet, kenellä — minkälaisilla olennoilla — on oikeuksia ja minkä­ laisia oikeuksia on olemassa. Jos väitetään, että eläimillä ei ole oikeuk­ sia, tulee määrittää, miten eläimet ratkaisevasti eroavat niistä olennois­ ta joilla on oikeuksia. Oikeuksia on erilaisia. Eläimille ei voida antaa kaik­ kia oikeuksia, esim. oikeutta äänes­ tää, koska siinä ei olisi mitään miel­ tä. Silti niillä on perustavaa laatua olevia oikeuksia, esim. oikeus olla tuntematta tuskaa.

8

Leena Vilkka on filosofian opiskeli­ ja ja filosofien aineyhdistyksen, Di­ lemman, sihteeri. Hän on osallistu­ nut viime aikoina aktiivisesti eläinten oikeuksista käytyyn keskusteluun.

•

Te filosofit olette kokoamassa kirjaa eläinten oikeuksista. Mistä idea läh­ ti liikkeelle?

— Argumentointi eläinten oikeuk­ sista on mielestämme ollut tähän as­ ti melko yksipuolista ja haluamme laajentaa sitä. Filosofien kiinnostus eläinten oikeuksiin on osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Heta ja Matti Häyryn osallistuminen kes­ kusteluun on selvästi innostanut muitakin filosofeja aiheesta. Yksi tär­ keä syy kirjan julkaisemiseen on se, ettei aiheesta ole vielä ainuttakaan teosta suomeksi.

Millainen teos on odotettavissa?

— Kirjasta on tarkoitus tehdä sel­ lainen, että se soveltuu filosofian op­ pikirjaksi. Kartoitamme myös mui­ den tiedekuntien kiinnostuksen kir­ jan käyttämisestä opetuksessa. Kir­

jassa tarkastellaan eläinten oikeuk­ sia filosofis-moraalisesta näkökul­ masta. Aiheina ovat esim. eläimet ra­ vintona, tieteessä, talouselämässä, kirjallisuudessa jne. Julkaisija on Di­ lemma r.y. ja kirjan suunnitellaan val­ mistuvan vuoden -88 aikana.

Oikeudet suojaavat omistajaa pa­ halta, jota ihmisyksilöt ja -ryhmät voi­ vat tarkoituksella tai tahattomasti heille (niille) aiheuttaa. Mikä puoles­ taan on paha minkäkinlaiselle oliolle vaihtelee suuresti. Esimerkiksi on olemassa olioita, jotka tiedostavat it­ sensä ajallisesti ja paikallisesti jat­ kuviksi kokemusten ja muiden mie­ lentilojen kokijoiksi ja arvostavat itse tätä olotilaansa. Tietyllä kehitysas­ teella olevien ihmisten lisäksi aina­ kin jotkut apinat ja mahdollisesti del­ fiinit kuuluvat tähän olioiden luok­ kaan. Oikeus elämään suojaakin mei­ tä ja niitä mielivaltaiselta tappami­ selta.

Toinen oikeuksien kannalta tärkeä ryhmä on tuntevien olioiden joukko, so. ne elävät oliot, jotka pystyvät tun­ temaan (ainakin jonkinlaista) mielihy­ vää ja tuskaa. Näillä olioilla, niin ih­ misillä kuin monilla muillakin eläimil­ lä, on oikeus olla joutumatta turhaan kidutetuksi.

M illä p e r u s te e lla ih m is e lle s a a tu o tta a tu s k a a ?

Karkean analyysin mukaan ihmis­ yksilölle on luvallista aiheuttaa kipua

Kuva: R. Vesanen

H E T A JA MATTI H Ä Y R Y

ja kärsimystä neljällä perusteella: en­ sinnäkin hänen oman henkensä ja toiseksi jonkun muun hengen pelas­ tamiseksi sekä kolmanneksi hänen itsensä ja neljänneksi jonkun muun säästämiseksi suuremmalta tuskal­ ta. Toiminta ensimmäisen tai kol­ mannen kohdan mukaisesti, yksilön omaksi parhaaksi, on usein ilman muuta sallittua — mikäli tällaiseen auttamiseen liittyy tieteellistä tutki­ musta, puhtaan lääketieteen kliini­ sessä, hoitoon kuuluvassa tutkimuk­ sessa.

Mutta kohtien kaksi ja neljä mukai­ nen toiminta, toisten ihmisten pelas­ taminen aiheuttamalla yhdelle tus­ kaa, on vertailuvaikeuksien vuoksi niin epäilyttävää, että kalliitkin vaih­ toehdot ovat selvästi useimmissa ta­ pauksissa sitä hyväksyttävämpiä. Lupasipa tutkimus kuinka hienoja tu­ loksia tahansa, ihmisyksilöitä ei saa vastoin heidän omaa tahtoaan käyt­ tää tuskallisiin kokeisiin muiden hyödyttämiseksi. Tutkimuksen tekijän vaihtoehdoiksi jäävät vapaaehtoisten koehenkilöiden käyttö ja kokeiden tekeminen itsellään.

ten sanottua, tehdä itselleen ja muil­ le vapaaehtoisille ihmisille.

Jotkut tutkijat turvautuvat tällais­ ten päättelyiden edessä viimeisenä valttinaan väitteeseen, jonka mukaan eläimet eivät voi kärsiä ihmisten lail­ la, koska ne eivät ole tietoisia tuskas­ taan samalla tavalla kuin me. He voi­ vat olla oikeassa. Mutta he voivat myös olla väärässä. Ainakin joiden­ kin kokeiden osalta voidaan vastak­ kaista näkemystä tukea havainnoilla eläinten käyttäytymisestä. Kun esi­ merkiksi eräässä (ei Suomessa teh­ dyssä) kipukokeessa urosapina, jota puristettiin ruuvipuristimen tapaisel­ la laitteella yhä lujemmin kiveksistä, riuhtoi lopulta hädissään poikki kah­ litut kätensä suojatakseen itseään tutkijan aiheuttamalta kivulta, ei lie­ ne liiallista olettaa, että kysymykses­ sä oli kivuntapainen aistimus, joka oli apinalle paha asia. (Jätämme lu­ kijan mielikuvituksen varaan päätel­ lä, minkä vastatoimen katsoisimme enemmän kuin oikeutetuksi kyseisel­ le — miespuoliselle — tutkijalle, mi­ käli koe ei välittömästi ja varmasti pelastanut ihmis- tai apinahenkeä.)

E n tä e lä im ille ?

T u tk ija n v a s tu u

Tuskan tuottaminen tunteville eläi­ mille on oikeutettua samoissa ta­ pauksissa kuin ihmisillekin — ja vain niissä. Tosin jotkut meistä arvelevat luomakunnan kruunuina olevansa kaikessa eläinten yläpuolella, mutta kun kipu on olioille sama (tai saman­ tapainen) on myös suojaavan oikeu­ den oltava yhtäläinen. Lähinnä vain eläimen itsensä hoitaminen voi oi­ keuttaa tuskan tuottamisen sille.

Varsinaiset kivuliaat kokeet tutkija voi joko korvata kivuttomilla tai, ku­

Tieteen vapauteen vetoaminen ei vapauta tutkijoita vastuustaan koeeläimiä kohtaan. Kuten olemme Ti­ m o Airaksisen kanssa julkaisemas­ s a m m e kirjassa »Tiedepolitiikan oi­ keudenmukaisuus ja tutkijan vastuu» (Gaudeamus 1987) pyrkineet osoitta­ maan, tieteilijän tärkein moraalisään­ tö on olla loukkaamatta tutkimuksel­ laan muiden olioiden oikeuksia. El­ leivät koe-eläintutkijat itse ymmärrä vastuutaan, heidän toimiaan on val­ vottava.

9

ARKKIPIISPA VIKSTRÖM MYÖNTEINEN ELÄINSUOJELULLE

Käynti opetusm inisteriössä: A rkkip iisp a Vikström k u u n te li puhujia kiinnostuneena.

Uskontojen suhde eläimiintoimintaryhmä kävi Eläinten viikolla 7.10. 87 keskustelemassa arkkipiis­ pa Vikströmin kanssa kirkon suhtau­ tumisesta eläinsuojeluun. Ryhmän mielestä kirkko on vaikenemisellaan — ehkä tahtomattaankin — hyväksy­ nyt eläinten laajamittaisen välineel­ listämisen tehomaataloudessa, tur­ kistarhoilla ja eläinkokeissa. Kuiten­ kin raamatun mukaan myös eläimiä tulee kohdella vastuullisesti. Ryhmä esitti arkkipiispalle seuraavan vetoo­ muksen: —

Kirkon opetuksessa ja julistuk­ sessa sekä teologikoulutuksessa tulisi käsitellä ihmisen vastuuta koko luomakunnasta sen sijaan, että hänet irroitetaan yksinään m u u n luonnon yläpuolelle. Vrt. 1 Moos. 2:15: »Ja Herra otti ihmi­ sen ja pani hänet Eedenin para­ tiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.»

— Teologikoulutukseen tulisi sisäl­ lyttää eläinsuojeluun ja eläinten asemaan liittyvää kirjallisuutta ja luentoja. Aiheesta tulisi myös valmistaa tiedotusmateriaalia se­ kä seurakunnille että koulujen oppikirjoihin ja pyhäkouluopetukseen.

— Yksi kirkkovuoden pyhistä tulisi omistaa eläinten asialle. Sopiva ajankohta olisi esim. Eläinten viikko, jota vietetään ympäri ma a ­ ilmaa suuren opettajan ja eläin­ ten ystävän Franciscus Assisilaisen muistoksi. Tällainen eläimil­ le omistettu kirkkopyhä on toteu­ tettu jo Englannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

R y h m ä esitti tyytyväisyytensä sii­ hen, että kirkko on valinnut vuoden 1988 vastuuviikkonsa aiheeksi »Maa on niin kaunis» — vastuumme luo­ makunnasta, ja toivoi, että tämä tee­ m a sisältäisi myös eläinsuojelun. Lo­ puksi ryhmä pyysi arkkipiispaa vuo­ den 1988 Eläinten viikon suojelijaksi.

Arkkipiispa suhtautui erittäin myönteisesti ryhmän esittämiin asi­ oihin ja kuunteli puheenvuoroja kiin­ nostuneena. Vastauspuheenvuoros­ saan hän myönsi, että kirkko on ol­ lut passiivinen eläinsuojeluasiassa, mutta tulee jatkossa ottamaan yhä enenevässä määrin kantaa ympäris­ töasioihin. Arkkipiispa lupasi ottaa yhteyttä kirkon nuoriso- ja yhteiskun­ nallisen työn keskuksiin ja keskus­ tella alustavasti eläinsuojeluasiasta.

Vuoden 1988 Eläinten viikon suoje­ lijaksi arkkipiispa ei luvannut oiko­ päätä ryhtyä, vaan pyysi asialle miet­ timisaikaa.

K.K. 10

FL Teuvo Laitila va lo tti avauspuheen­ vuorossaan eläinten oikeuksien ee ttisiä pe rusteita ja h is to ria llis ta taustaa. Laitila to im ii assiste n ttin a ortodoksian laitoksella.

Teologian yo L iis i H iltune n pu hu i kristin u sko sta ja eläinsuojelusta.

MINISTERILTÄ El LUPAUKSIA ELÄINKOKEISTA KIELTÄYTYMISEEN Koe-eläinten Suojelu ry:n edusta­ jat kävivät luovuttamassa opetusmi­ nisteri Taxellille Eläinten viikolla 9. lokakuuta vetoomuksen eläinkokei­ siin osallistumisen muuttamisesta vapaaehtoiseksi opiskelussa sekä eläinsuojelun saamiseksi peruskou­ lujen ja lukioiden opetusohjelmiin.

Ministeri ei luvannut juurikaan paran­ nuksia nykytilanteeseen.

Koe-eläinten Suojelu ry:n puheen­ johtaja Päivi Viinikainen — itsekin opettaja — totesi peruskouluja ja lu­ kioita koskevassa osuudessaan, et­ tä eläinsuojelu ja kysymys eläinten oikeuksista puuttuu lähes kokonaan j K k koulujen opetussuunnitelmista ja ^ näin myös oppikirjoista. Näiden ai­ heiden esille tuominen on ollut täy­ sin oppilaiden oman aktiivisuuden varassa. Viinikainen painotti, että eläinten oikeuksien väheksyminen tulee usein esille erittäin asenteelli­ sessa biologian ja psykologian ope­ tuksessa. Eläimille annetaan vain vä­ linearvo, eikä oppilaita ohjata kriitti­ syyteen tarkasteltaessa eläviä eläi­ miä käyttäviä tutkimusmuotoja. Vii­ nikainen esitti yhdistyksen toivo­ muksena, että opetusministeriö vai­ kuttaisi siihen, että amerikkalaistyy­ lisen Science-opetuksen mukana m a a m m e kouluihin ei tulisi eläinten leikkelyä eli dissektointia ja että kas­ vuiässä olevia lapsia ei kouluissam­ m e pakotettaisi seuraamaan tällaista.

Korkeakouluja ja yliopistoja kos­ kevan vetoomuksen luovutti ministe­ rille yhdistyksen varapuheenjohtaja, eläinlääketieteen yo. Pilvi Lassila.

Hän esitti, että ministeriö välittömäs­ ti muuttaisi eläinkokeisiin osallistu­ misen korkeakouluopetuksessamme vapaaehtoiseksi ja ryhtyisi myös pi­ kaisiin toimenpiteisiin vaihtoehtoi­ sen opetusohjelman järjestämiseksi.

Kirjelmässä toivottiin myös, että mi­ nisteriö edesauttaisi eläinkokeiden vähentämistä ja inhimillistämistä kai­ kessa korkeakoulujemme opetuk­ sessa ja tutkimuksessa. Kirjelmän al­ lekirjoittajina olivat Koe-eläinten Suojelu ry:n lisäksi Eläinlääketieteel­ lisen Korkeakoulun ylioppilaskunta sekä Oulun yliopiston biologian ja maantieteen opiskelijoiden yhdistys.

Vastauksessaan opetusministeri Taxell ei luvannut paljoa. Opiskelijoi­ den päävaatimus — eläinkokeiden saattaminen Ruotsin mallin mukaan vapaaehtoisiksi — vaatii hänen mie­ lestään laajempaa keskustelua yli­ opistomaailmassa. Hän lupasi kui­ tenkin toimittaa kirjelmän tiedoksi kaikille m a a m m e korkeakouluille ja yliopistoille. Peruskouluja ja lukioi-

M in iste ri Taxell tu tk ii m ekaanista rottam allia, jo ta voidaan käyttää opetuksessa korvaamaan esim. d issektointia.

Yhdistyksen edustajat tilaisuudessa olivat Päivi Viinikainen, P ilvi Lassila sekä E lm i Manninen, joka ke rto i om akohtaisia kokem uksia biologian la itokse lta Joensuun yliopistosta.

ta koskevan osuuden opetusministe­ ri lupasi toimittaa kouluhallitukseen.

Haluatko viedä opiskelijoiden asiaa eteenpäin? Kirjoita opetusministeril­ le ja vaadi opiskelijoille oikeutta kiel­ täytyä eläinkokeiden tekemisestä.

Osoite: Opetusministeriö, opetusmi­ nisteri Taxell, Meritullink. 10, 00170 Helsinki. Muista, että perusteltua, asiallista mielipidettä, jossa on myös lähettäjän nimi, arvostetaan.

K.K.

Puheenjohtaja Päivi Viinikainen e s itte li peruskouluja ja lu kio ita käsittelevän osan kirjelm ästä.

11

P O IS P IM E A LTA A IK A K A U D E LTA LÄ Ä K E A IN E T U T K IM U K S E N M AHDO LLISUUDET, O SA 1.

Y h teenveto m e n e telm is tä jo ita käytetään lääketieteen ed istäm iseen ilm an eläin ko keita.

H u o lim a tta e e t tis is tä n ä k ö k o h d is ta e lä in k o k e e t k ä rs iv ä t m y ö s o le e llis is ta tie te e llis is tä ra jo itu k s is ta . N iis t ä tä rk e in o n vaikeu s s iirtä ä tu lo k s e t k o s k e m a a n ih m is iä . E lä in k o k e e t o v a t v a rm a s ti jo h t a n e e t h a rh a a n s e k ä y r ite ttä e s s ä y m m ä r ­ tä ä s a ira u k s ia e ttä e n n u s te tta e s s a lä ä k e a in e id e n h a ita lli­ s ia v a ik u tu k s ia .

K u ik u ta u tio p p i Humaanisairauksien syitä, samoin kuin sairauksien yhteyksiä elämänta­ poihin ja ympäristötekijöihin, voi­ daan usein löytää kulkutautiopin avulla, jolloin kokonaisia väestöjä tutkitaan. Tupakoinnin ja keuhkosyö­ vän yhteys löydettiin tällä tavoin, kun taas yritykset toistaa tupakoinnin vaikutuksia pakottamalla laboratorioeläimet hengittämään savua, ovat osoittautuneet vaikeiksi tai mahdot­ tomiksi lääketieteellisen julkaisun Lancetin mukaan.

Kuikutautioppi on tuonut ilmi myös monia riskejä, jotka liittyvät länsimaailman suurimpaan tappa­ jaan, sydänsairauksiin. Näitä riskejä ovat tupakointi, kohonnut verenpai­ ne, liikunnan puute, ylipaino ja kor­ kea kolesteroliarvo. Koska ehkäisy on aina parempi kuin parantaminen, on kulkutautiopin tärkeys helposti il­ meinen, tuohan se todisteita joihin kampanjat sairauksien ehkäisemi­ seksi voidaan perustaa.

K liin in e n tu tk im u s j a ta rk k a ilu Sairauksista kärsivien potilaiden kliinisistä tapausselostuksista voi­ daan saada paljon tärkeää informaa­ tiota. Kliinisen tarkkailun ansiosta löydettiin diabeteksen ja haiman rap­ peutumisen välinen yhteys. Bouchardat ehdotti tätä jo vuonna 1851, mut­ ta ajatuksen hyväksyminen viivästyi osittain senkin takia, että fysiologi Claud Bernardin epäonnistui tuottaa sokeritautinen tila eläimille, joiden haima oli keinotekoisesti tuhottu.

Kehittyneet uudet menetelmät te­ kevät mahdolliseksi tutkimukset va­ paaehtoisilla ja potilaiden turvalli­ s e m m a n hoidon antamalla samalla uutta tietoa sairauden kehityksestä.

Yksi esimerkki on positroniemissiotomografia. Siinä käytetään hyvin pientä määrää radioaktiivista ainetta ilmaisemaan aivojen aktiiviset alueet

sekä ilmaisinlaitetta löytämään aine.

Tällä tavoin saadaan kuvia, joista nähdään aivojen toimintaa. Tämän kaltaisia menetelmiä käytetään tut­ kittaessa sydänkohtauksia, verisuo­ nitauteja, epilepsiaa, Parkinsonin tautia ja monia muita. Eläimille kei­ notekoisesti aiheutettaessa sairaus voi saada aivan toisenlaisia muotoja.

Kliiniset tutkimukset ovat välttä­ mättömän tarpeellisia myös arvioi­ taessa uusien lääkeaineiden tehok­ kuutta ja turvallisuutta. Lääketehdas Ciba Geigy arvioi, että niistä 20 ke­ miallisesta yhdisteestä, jotka eläin­ kokeissa osoittavat tarpeeksi tera­ peuttista aktiivisuutta sekä tarpeek­ si alhaista myrkyllisyyttä, vain yhdes­ tä tulee lääke markkinoille, sen jäl­ keen kun ne on testattu vapaaehtoi­ silla ihmisillä. 5 % onnistumistulos ei ole yllättävä, ovathan eläimet yleensä erittäin huonoja malleja ihmissairauksille.

Tieteelliset raportit ovat osoitta­ neet, että useimpien lääkkeiden sivu­ vaikutuksia ei voida ennustaa eläin­ kokeiden perusteella. Varsinaisesti lääke testataan vasta silloin, kun si­ tä annetaan terveille vapaaehtoisille sekä potilaille kliinisissä tutkimuk­ sissa. Ei olekaan yllättävää, että m o ­ net hyödylliset lääkkeiden vaikutuk­ set on ensimmäiseksi havaittu tutki­ malla näissä tapauksissa ainoata oi­ keata lajia, ihmistä.

Digitaliksen käyttö sydänsairauk­ sissa, malarian hoitaminen kiniinillä ja varhaisten nukutuskaasujen kehi­ tys perustuvat kaikki työhön ihmispotilailla. Jo valmiina olevan lääk­ keen sivuvaikutusten huolellinen seuraaminen kertoo usein, kuinka samaa lääkettä voitaisiin käyttää toisten sairauksien hoitamisessa.

Kliiniset tutkimukset voivat paljastaa lääkkeen esimerkiksi alentavan ve­ renpainetta varsinaisen tehtävänsä lisäksi. N ä m ä »ei-toivotut» vaikutuk­ set osoittavat, että lääkettä voitaisiin kenties käyttää korkean verenpai­ neen hoitamiseen.

Kliinisen arvioinnin ei tietenkään tulisi loppua tuotteen markkinointiin.

Koska lääkkeen tultua myyntiin sitä käyttävät useammat ihmiset kuin klii­ nisissä kokeissa, on tärkeätä että heitä tarkkaillaan huolellisesti, var­ sinkin sen takia etteivät alustavat eläinkokeet ole lainkaan luotettavia.

Ikävä kyllä kyseistä tarkkailua tapah­ tuu hyvin vähän.

Kliiniset kokeet ovat ainoa pätevä tapa arvioida lääkeaineita, mutta kun kyseessä on täysin uusi tuote, on in­ himillisiä vaihtoehtomenetelmiä käy­ tettävä testauksessa. Näitä ovat esim. tietokoneiden käyttö, kudosviljelyt ja muut in vitro- menetelmät.

K u d o s v ilje lm ä t Kudosviljelmämenetelmien avulla soluja ja kudoksia voidaan pitää elos­ sa elimistön ulkopuolella. Koska vil­ jelmissä voidaan käyttää ihmiskudosta vältetään lajien välisistä erois­ ta johtuvat ongelmat. Lisäksi tulok­ set voidaan suoraan yhdistää kliinis­ ten ja kulkutautiopillisten löydösten kanssa antamaan yleiskuva sairau­ den kehityksestä.

Amerikkalaiset tutkijat Petricciani, Levenbrook ja Locke ovat kehittä­ neet kudosviljelmämenetelmän, jos­ sa käytetään ihmisen lihaskudosta.

Lihaskudosta saadaan tavallisten ki­ rurgisten leikkausten yhteydessä.

Tä m ä kudos toimii alustana tutkit­ taessa ihmisen syöpäsolujen kas­ vua. Tutkijat ovatkin todenneet, että »ihmislihassysteemi tarjoaa ensi ker­ ran in vitro-koemallin jossa käytetään helposti saatavaa aikuisen ihmisen kudosta syövän ja sen hoidon tutki­ miseen.»

Etenkin syövän tutkimuksessa on tärkeätä käyttää ihmissoluja, sillä eläinten kasvaimet ovat kovin erilai­ sia verrattuna ihmisten kasvaimiin.

Eräät syövän asiantuntijat ovatkin myöntäneet, että tutkittaessa kasvainsolujen ominaisuuksia olisikin keskityttävä enemmän potilaista saa­ tuihin kasvainsoluihin kuin eläinmalleihin. Kuitenkin merkittävä lääketie­ teellinen julkaisu Cancer Research paljastaa, että valtaosa sen julkaise­ mista raporteista perustuu tutkimuk­ siin, joissa on käytetty eläimiä tai nii­ den kudoksia.

Samat seikat pätevät tutkittaessa syöpälääkkeitä. Laboratorioeläimeen keinotekoisesti aiheutetun syövän käyttö tutkimuksiin on varmasti yk­ si syy siihen miksi uusien tehokkai­

den lääkkeiden löytäminen ei ole ko­ vin menestyksekästä. Eräät lääkärit ovat tämän takia suositelleet ihmissyöpäsolujen käyttöä seulottaessa mahdollisia uusia lääkkeitä.

Kudosviljelmiä voidaan käyttää myös arvioitaessa erityyppisiä myr­ kyllisyyksiä, mukaanluettuna syöpä, sikiövaurioita, iho- ja silmäärsytyksiä sekä vahingollisten mine­ raalipölyjen, kuten asbestin, vaiku­ tuksia. Esimerkiksi silmiä ärsyttävät aineet voidaan löytää soluviljelmillä vaihtoehtona kanien käytölle Draizen silmänärsytystestissä. Toisessa esi­ merkissä yksinkertainen soluviljelmä ennusti oikein ihmiselle kuolettavan annoksen 75— 80 % testatuista ai­ neista. Täm ä osoittaa, että suurin osa kemiallisista yhdisteistä aiheut­ taa vahinkoa häiritsemällä solun pe­ rustoimintoja. Toisaalta jotkut kemi­ kaalit ovat myrkyllisiä tietyille elimil­ le, yleensä maksalle, ja on osoitettu, että vain kemiallisesti elimen kudok­ s e e n sitoutuvat aineet voivat vahin­ goittaa tätä kudosta. Vaikkakin tä­ män tyyppiseen tutkimukseen on käytetty eläviä eläimiä, se voidaan suorittaa myös koeputkessa käyttä­ mällä eristettyä kudosta. Esimerkki­ nä chloramphenicol-niminen anti­ biootti, jonka on kliinisten tutkimus­ ten perusteella huomattu omaavan epämiellyttävän sivuoireen tulokse­ na luuytimen myrkyttymisestä. Var­ maa on, että chloramphenicol sitou­ tuu kemiallisesti eristettyihin luuyti­ m e n soluihin, kun taas suhteellisen myrkytön antibiootti thiamphenicol sitoutuu tuskin ollenkaan näihin so­ luihin.

R o k o tte ita k in ilm a n e lä in k o k e ita Kuten on jo mainittu, yksi kudos^viljelyn merkittävistä eduista on se, että siinä voidaan käyttää ihmiskudosta ja näin välttää lajien erilaisuu­ desta aiheutuvat ongelmat. Esimer­ kiksi talidomidin pahamaineinen myrkyllinen vaikutus voidaan havai­ ta ihmiskudoksen viljelyssä.

Vaikka solu- ja kudostutkimus ei voikaan antaa tietoja aineiden vaiku­ tuksesta koko elimistöön, ei se ole kuitenkaan syy suosia eläinkokeita.

Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, et­ tä kudosviljelyitä on käytettävä yh­ dessä muiden menetelmien, esim. kliinisten tutkimusten ja kulkutautiopin, kanssa. Tällä tavoin saadaan kokonaiskuva.

Kudosviljelyä käytetään nykyään laajalti rokotteiden tuottamisessa ja testauksessa. Perinteisesti sekä elä­ viä eläimiä että niiden kudoksia on käytetty tuotettaessa rokotteita ihmi­ sille. Täm ä on osoittautunut vaaral­ liseksi ja nykyään monet virusrokot­ teista, esim. poliota, vihurirokkoa, ve­ sikauhua, tuhkarokkoa ja isorokkoa

Päivikki Seppänen (oik.) ja Mirja Teinilä ovat tulleet mukaan Koeeläinten Suojelu ry:n toimintaan alunperin Turun seudulta. Mo­ lemmat osallistuivat lokakuussa syysleirillemme ja tiiviin ohjel­ man lomassa kysyin heidän toi­ minnastaan yhdistyksessä ja tä­ mänhetkisistä tunnelmistaan.

Mirja on ollut jäsen noin puoli vuotta ja herätteen hän sai nähtyään ilmoituksen eräässä koira-alan julkai­ sussa. Eläimet ja niiden asema ovat aina olleet hänelle tärkeitä ja hänen harrastuksiinsa kuuluvatkin mm. rat­ sastus ja koirat. Otettuaan yhteyttä Turun alueosastoon ja lähdettyään mukaan sen tilaisuuksiin hän on tul­ lut tekemisiin toisenlaisen »eläinmaailman» kanssa. »Harmittaa kun ei ehdi tehdä enemmän», sanoo Mirja, ja vakuuttaa intoa riittävän jatkossa­ kin.

Päivikki on ollut toiminnassa m u ­ kana pari vuotta. Muutama vuosi sit­ ten hän osallistui Turun alueosaston joulumyyjäisiin ja tutustui sieltä saa­ maansa materiaaliin. »Tutustuin ja kauhistuin. Hankin lisää tietoa ja sii­ tä se alkoi», kertoo Päivikki.

Päivikki kokee koe-eläinten asian ajamisen itsestäänselvänä. »Se mi­ ten eläimiä kohdellaan on sivistyk­ sen mitta», sanoo Päivikki. »Sivisty-

vastaan, voidaan valmistaa ihmissolujen viljelmillä.

Apinan munuaisesta valmistettava poliorokote tuo ongelman selvästi esille, koska kyseisen kudoksen on huomattu sisältävän vahingollisia vi­ ruksia. Esimerkiksi SV40- viruksen on mahdollista aiheuttaa syöpää, ja monet ihmiset on rokotettu tämän vi­ ruksen sisältävällä rokotteella. Myös Marburg Agentia, tähän asti tunte­ matonta virusta, ja Herpes B virusta on löydetty, ja niiden on todettu ai­ heuttaneen kuoleman monille sellai­ sille, jotka ovat käsitelleet kyseisiä elimiä ja soluja. Lisäksi 20 muuta vi­ rusta on löydetty apinan munuaisen viljellyistä soluista.

Valitettavasti ihmissolujen käyt­ töönottoa keinona tuottaa ihmisten virusrokotteita viivytettiin, koska ol­ tiin sitä mieltä, että solujen lisäänty­ minen voisi johtaa epänormaaleihin ja täten vaarallisiin ominaisuuksiin.

Tämä ajatus pohjautui vertailuun hii­

nyt ihminen ei voi jäädä passiivisek­ si tämän asian kohdalla».

Päivikki on muuttanut vasfikään Turun alueelta Hangon seudulle ja uskoo samanhenkisiä eläinten oi­ keuksien puolustajia löytyvän uudel­ ta asuinseudultakin. Lokakuun alus­ sa aloitti toimintansa Hangon Eläin­ suojeluyhdistys ja Päivikki toteaa il­ mapiirin olleen positiivisen ja usei­ den Koe-eläinsuojeluyhdistyksen jä­ senten olleen paikalla avajaistilai­ suudessa.

Mirja ja Päivikki ovat molemmat tyytyväisiä yhdistyksen yleislinjaan ja viimeaikaiseen toimintaan. »Suun­ ta on nyt oikea. Lainsäädännön m u u ­ tos on ainoa keino vaikuttaa asioi­ hin», toteaa Päivikki.

PELE BALDING

ren solujen kanssa, jotka reagoivat eri tavalla kuin ihmissolut.

Eläimiä käytetään yhä rokotteiden testaamiseen, mutta uudenaikaisem­ mat menetelmät, kuten esim. kudosviljely, ovat vähitellen korvaamassa ne. Soluviljelmää voidaan käyttää esim. keltakuumerokotteen tehon testaamiseen hiirten sijasta, ja yksin­ kertaisen ihosolukon viljelmän avul­ la on mahdollista varmistua etteivät rokotteen tuottamiseen käytetyt so­ lut aiheuta syöpää. Kuten lääketie­ teen julkaisu Lancet on selittänyt »viime vuosina monet virusrokottei­ den turvallisuuden testaamiseen käytetyt eläinkokeet on korvattu so­ luviljelmillä, jotka ovat herkempiä ja luotettavampia.» osa 2 Animaliassa 1/88 Lähde: Out o f the Dark Ages by dr R. Sharpe, 1986 Käännös: Pilvi Lassila.

13

P a n d o ja p itä ä s u o je lla Pandat voivat pian kuolla suku­ puuttoon luonnossa ellei niiden elin­ ympäristöä aleta suojella, sanoo Maailman Luonnon Säätiö, W W F .

Järjestö odottaa Kiinan hallitukselta hyväksymistä suunnitelmalle, jonka tarkoituksena on suojella arviolta noin 700 jäljellä olevaa villinä elävää pandaa. Näistä suurin osa elää 12 rauhoitusalueella Sichuanin maakun­ nassa Kiinan itäosassa. Ihmisten le­ vittäytyminen kyseisille alueille on syynä eläinten joutumiseen eriste­ tyiksi lajitovereistaan. Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että osa populaa­ tioista on niin pieniä, että geneetti­ nen vaihtelevuus voi hävitä muuta­ man sukupolven kuluessa. Tämä joh­ taisi pandojen lisääntyneeseen sai­ rastumisalttiuteen, lisääntymison­ gelmiin ja luonnonkatastrofeihin. Yh­ dessä Kiinan metsätalousministe­ riön kanssa W W F vaatii pandojen asuma-alueita yhdistäviä bambumetsiköitä ja suojaavia puita, samoin kuin rauhoitusalueiden tarkempaa valvontaa W W F : n mielestä olisi lisäk­ si rauhoitettava metsiä kokonaan, mikä tarkoittaisi sitä, että niissä ei saisi metsästää, laiduntaa karjaa, vil­ jellä maata, polttaa eikä siellä myös­ kään saisi olla ihmisasutusta. Halli­ tuksen odotetaan hyväksyvän suun­ nitelma pian. — Lähde: The Animals Agenda 7— 8/87 — (P.L.)

A ID S o n Ih m is te n ta u ti Samaan aikaan kun eräät AIDStutkijat jatkavat rokotteen kehittä­ mistä tartuttamalla AIDSin ja vastaa­ via viruksia simpansseihin ja muihin eläimiin, toiset epäilevät kyseisen tutkimuksen pätevyyttä puhtaasti tie­ teellisin perustein. Ainakin kolme muuta ihmisrokotetta (hinkuyskään, Hemophilus influenssaan ja meningokokkiin) kehitettiin kokeissa käyt­ täen ihmisiä ilman laajaa edeltävää testausta eläimillä, koska eläimet ei­ vät ole alttiita kyseisille tartunnoille.

AIDSin tapauksessa simpanssit kan­ tavat tautia, mutta eivät saa oireita.

Rokote, joka ei suojaa simpansseja, voi silti olla tehokas ihmisessä. M o ­ net lääkärit ja tutkijat alkavatkin suo­ sia vapaaehtoisten ihmisten käyttöä etsinnässä rokotteen ja AIDSin te­ hokkaan hoidon löytämiseksi. Rans­ kalainen tutkija Daniel Zagury Pier­ re ja Marie Curien yliopistosta Pariisis­ ta, on ruiskuttanut itseensä ja m u u ­ tamiin vapaaehtoisiin mahdollista 14

AIDS-rokotetta. T ä m ä on ensimmäi­ nen kerta kun kyseinen koe on tehty ihmisillä. AIDSin uhrit ovat toistuvas­ ti protestoineet hallituksen jahkailua vastaan, kyseessä on AIDSin hoitoon tarkoitettujen kokeellisten lääkkei­ den hyväksymisen viivästyminen.

Tutkimussimpanssien puute, niiden käyttämisestä kieltäytyminen sekä moraalisin että tieteellisin perustein sekä alati kasvava vapaaehtoisten ih­ misten määrä voi tarkoittaa sitä, et­ tä tutkimus tulee vähitellen siirty­ mään yhä enenevässä määrin ihmis­ ten käyttöön tutkittaessa AIDSia, jo­ ka on ainoastaan ihmisten tauti. — Lähde: The Animals Agenda 7— 8/87 - (P.L.)

K o u lu la is e n k ie ltä y ty m in e n e lä in k o k e is ta o n s a a n u t m a a n la a ju is ta h u o m io ta Kun 15-vuotias Jennifer Graham Victorvillestä, Kaliforniasta kieltäytyi leikkelemästä sammakkoa biologian tunnilla hän ei osannut aavistaa kuin­ ka paljon huomiota tapaus saisi se­ kä lehdistössä että televisiossa. Jen­ nifer ei todellakaan ole ensimmäinen koululainen, joka on kieltäytynyt te­ kemästä eläinkokeita, mutta hänen tapauksensa on saanut maanlaajuis­ ta huomiota sekä hänen voimakkaan ja selvän eettisen vakaumuksen et­ tä koulun asennoitumisen takia. Jen­ nifer on ollut kasvissyöjä viisi vuot­ ta, koska hänen mielestään on vää­ rin tappaa eläimiä.

Jennifer pyysi koululta lupaa saa­ da käyttää muovista tekosammakkoa ja tietokonesimulaatioita opetellessaan sammakon anatomiaa biolo­ gian tunnilla. Koulun päättäjät kiel­ sivät tämän sanoen, ettädissektio eli eläimen leikkely on yksi kurssin vaa­ timuksista ja että Jenniferin täytyisi vastata seurauksista mikäli hän ei suorittaisi dissektiota. Kun Jennifer oli poissa leikkelytunneilta, hänen bi­ ologian arvosanansa putosi »välttä­ vään». Jenniferillä on tähän asti ol­ lut kiitettävä arvosana biologiassa.

Koulun päättäjät antoivat Jenniferille mahdollisuuden jättää biologian kurssi kesken, mutta hän kieltäytyi tästä. Hänellä onkin nyt »musta merkki» todistuksessaan: koulun johtokunta päätti että Jenniferin vi­ rallisessa todistuksessa on merkin­ tä siitä, ettei hän osallistunut biolo­ gian opetuksen eläindissektion tun­ neille.

Jenniferin asianajajien mielestä koulun päätös loukkaa sekä kansa­ laisoikeutta toimia eettisen vakau­ muksen mukaan että oikeutta ope­ tukseen. USA:n Eläinsuojeluyhdistys tukee Jenniferiä joka valmistautuu oikeusjuttuun kouluaan vastaan. »Olen saanut paljon kannustuskirjeitä kaiken ikäisiltä ihmisiltä. Melkein kaikki, vaikka heidän kouluajoistaan olisikin jo pitkä aika, muistavat dissektiot joista heillä on yhä paha mie­ li. Monet opiskelijat haluaisivat vaih­ toehtoja. Haluaisin muiden opiskeli­ joiden tietävän, etteivät he ole yksin mielipiteidensä kanssa.» — Lähde: Animals’ Agenda M a y — August /87 - (P.L.)

T ie to k o n e a p u n a s y ö p ä tu tk im u k s e s s a Surreyn Yliopistossa käytetään tietokonetta tutkittaessa aineiden karsinogeenisyyttä eli kykyä aiheut-' taa syöpää. Erityisesti tutkitaan entsyymiryhmää, jonka epäillään muut­ tavan vaarattomia aineita syöpää ai­ heuttaviksi. Entsyymien molekyylira­ kenne kartoitetaan tietokoneen avul­ la, minkä jälkeen pystytään päättele­ mään, millaisten kemikaalien kanssa ne pystyvät sitoutumaan ja vastaa­ vasti muuttamaan ne karsinogeeni­ siksi. Menetelmällä on pystytty erot­ tamaan syöpää aiheuttavat ja aiheut­ tamattomat kemikaalit toisistaan 95 %:n tarkkuudella ja sen avulla on mahdollista kehitellä myös syöpä­ lääkkeitä. — (ATLA 14/87) — R.S.

E p ip a c t Coloradolainen yhtiöön kehittänyt ensimmäisen kaupallisen tuotteen, jolla voidaan tutkia erilaisten kemi­ kaalien ym. aineiden vaikutusta ihmi- . sen ihoon. Tuote, ns. Epipact, koos­ tuu kasvavista ihmisen ihosoluista ja niitä ravitsevasta aineesta. Viljelmän käytöllä voidaan korvata muita tutki­ musmenetelmiä, joissa käytetään eläviä eläimiä, eläinsoluja ja ihmisen muuntunutta (syöpä-) solukkoa. — (AV-m). — R.S.

P a lk in to ja e lä in s u o je lu ty ö s tä W S P A 1. Maailman Eläinsuojeluliitto jakaa eläinsuojelutyössä kun­ nostautuneille henkilöille tai ryhmille palkintoja, jotka tunnetaan nimellä »Marching Animal Welfare Award».

Vuoden 1987/88 kilpailussa on kolme luokkaa, joiden kunkin voittajalle an­ netaan 40 000 Sveitsin frangia, (yli 10 000 Suomen markkaa). Luokat ovat: 1) vaihtoehtomenetelmien ke­ hittely, 2) käyttöön soveltaminen ja 3) eläinsuojelun kenttätyö. Vuoden -86 palkinnon sai FRAME. — R.S.

Koe-eläinten Suojelu r.y. ja me allekirjoittaneet toivomme, että eduskunta ja maa- ja metsätalousministeriö ryhtyvät mahdollisimman pian toim enpiteisiin nykyisessä eläinkokeita koskevassa lainsäädännössä ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi.

Eläinsuojelulain 9 §:n on määriteltävä nykyistä tarkemmin ne ehdot, jo illa eläinkokeen saa tehdä. Siihen tulee sisältyä ainakin seuraavat vaatimukset: Eläinkokeen saa tehdä vain, jos • se on terveydenhoidollisesti tai eläinlääkinnällisesti välttämätön • sitä ei voida tehdä m uilla m enetelm illä • vastaavaa koetta ei ole aiemmin tehty muualla Koe-eläinasetuksen osalta vaadimme mm. eläinten säilytystilojen laadun tarkempaa määrittelyä, valvonnan tiukentam ista, koelupamenettelyn m uuttam ista ja laitosten koe-eläintoim ikuntien sekä eläinsuojeluneuvottelukunnan kokoonpanon m onipuolistam ista.

Päämäärämme on, että turhat ja tuskalliset eläinkokeet saadaan loppumaan. *

★

★

Försöksdjurens Väm r.f. och vi undertecknade önskar, att riksdagen och jord- och skogsbruksm inisteriet snarast m öjligt skall vidta ätgärder för att rätta tili de bristfälIigheter som finns i den nuvarande lagstiftningen angäende försöksdjur.

Djurskyddslagens 9 § mäste bättre än nu definiera de villkor, enligt vilka djurförsök fär utföras. Den bör innehälla ätm instone följande krav: Djurförsöket fär utföras endast ifall att • det är hälsovärdligt eller veterinärm edicinskt nödvändigt • det inte kan utföras med hjälp av andra metoder • motsvarande försök inte tidigare har gjorts annanstans Gällande försöksdjursförordningen kräver vi bl.a., att kvaliteten pä djurens förvarningsutrym m en skall bestämmas nogrannare, att övervakningen effektiveras, att tillständsförfarandet förändras samt att institutionernas försöksdjurskom m iteers och djurskyddsdelegationens sam m ansättning skall vara mängsidigare.

Värt mäl är att onödiga och plägsamma djurförsök skall stoppas.

NIMI

KOTIPAIKKA

NIMI

•

•

*

•

1 ]

..

KOTIPAIKKA

NIMI

YHDEN M IEHEN S VA STA A N

KOTIPAIKKA

M itä s itte n tapahtui?

H a a s ta tte lim m e 3 3 -v u o tia s ta v a a s a la is ta B e r te l K lln k m a n ia jo k a k ä y y h d e n m ie h e n s o ta a P o h ja n ­ m a a n tu r k is ta r h a u s ta v as ­ ta a n .

BK: Rupesin asianajajaksi kaik­ kien niiden puolesta jotka valittivat minulle samankaltaisista ongelmis­ ta. Oikeudenkäyntiasiakirjoja kerään­ tyi Lääninoikeuteen, mutta eivät edes langettavat tuomiot tuoneet pa­ rannuksia. Tuomioita ei pantu täytän­ töön vaan asiat »unohdettiin», ja kaikki jatkui entisellään. Lähes jokai­ nen virkamies on tavalla tai toisella kytkettynä tarhaukseen ja kaikki suo­ jelevat toisiaan. Korruptio on tosi­ asia.

Bertel Klinkman, m istä ka ikki alkoi?

A io tko tästä huolim atta jatkaa?

BK: Vesi perheemme kesämökin kaivossa maistui pahalle ja rupesim­ m e sairastelemaan. Kokeet osoitti­ vat, että vesi oli pahasti saastunut­ ta, minkä myös paikalliset terveysvi­ ranomaiset vahvistivat. Turkistarha sijaitsee noin 20— 30 m tupamme nurkasta ja etsin syy-yhteyttä tästä.

Epäilyni vahvistuivat — tarhasta löy­ tyi saastumisen syy ja sitäpaitsi osoittautui, että tarha oli luvaton, n.s. »villi»tarha.

BK: Kyllä aion, tosin jopa henkeä­ ni on uhattu, mikä tekee tarhoilla liik­ kumisen vaaralliseksi. Jatkan sellais­ ten pienten piilossa olevien tarhojen etsiskelyä, joissa lakeja ja säännök­ siä rikotaan. Olen huomannut, että tarhaajat sitäpaitsi syyllistyvät eläin­ ten hoidon laiminlyömiseen, jopa eläinrääkkäykseen.

Mitä te it nyt?

BK: Eläinsuojeluylitarkastaja Pirk­ ko Skutnabb arvelee, että noin 9 % tarhoista on n.s. ongelmatarhoja.

Olen itse vakuuttunut siitä, että to­ dellisuudessa on kysymys paljon suuremmasta määrästä. Uskon, että 4000:sta tarhasta n. 1000 syyllistyy tavalla tai toisella lainrikkomuksiin.

SYLVIA STENIUS JA KRISTINA H A M M A R E N

•

N T U R K IS M A F IA A

BK: Pallo lähti vierimään, koska luokseni ilmaantui useampia henki­ löitä, joilla kaikilla oli samantapaisia ongelmia. Voin todeta, että löytyi suuri joukko tarhoja, joissa rikotaan tarhausta koskevia lakeja ja määräyk­ siä vastaan.

Maa- ja metsätalousministeriöhän on nyt p u u ttu n u t asiaan, uskotko sen auttavan? ■

EN M A N S K A M P M O T P Ä L S M A F IA N I ÖSTERBOTTEN

En sitäpaitsi usko, että montakaan syytettä nostetaan. Rangaistukset­ han ovat lisäksi niin mitättömiä — satanen tai kaksi sakkoa ei merkitse mitään ja sitten voidaan jatkaa enti­ seen tapaan.

Etkö tarvitsisi apua tässä yksinkamppailussasi?

BK: Kyllä totisesti tarvitsisin. Vain eläinsuojelijat ovat osoittaneet kiin­ nostusta asiaan — luonnonsuojeli­ joita ei täällä ole näkynyt. Suuri ylei­ sö on niin aivopesty, että se sokeas­ ti hyväksyy elinkeinon, jonka sano­ taan olevan tärkeän sekä taloudelli­ sesti että työllisyyden kannalta. Ei ol­ la tietoisia siitä tosiasiasta, että Poh­ janmaalla on ihmisiä — tosin vähem­ mistönä — jotka eivät ole kytketty­ nä tarhaukseen, mutta kun he elävät tarhojen ympäröiminä, kärsivät nii­ den haittavaikutuksista. Monet tuo­ mitsevat myös eläinrääkkäyksen ja eläinten laiminlyönnin, jota esiintyy pelottavan suuressa määrässä.

Mikä voisi auttaa tilannetta?

BK: Yleisöä pitää informoida tosi­ asioista, niin että kaikki ymmärtäisi­ vät, miten pahasti tarhaus on riistäy­ tynyt viranomaisten käsistä. Sitä ei yksinkertaisesti enää pystytä hallit­ semaan.

Totuus on se, että asiantuntijoi­ den mukaan tarhaus on pahin ympä­ ristön tuhooja Pohjanmaalla ja eläinsuojelijat näkevät Pohjanmaan yhte­ nä suurena miljoonien eläinten kes­ kitysleirinä.

vattnet visade att det var stärkt förorenat vilket ocksä bekräftades av de lokala hälsovärdsmyndigheterna. En pälsfarm ligger 20— 30 meter frän vär husknut och jag började undersöka sambandet med detta. Minamisstankar bekräftades — farmen var orsaken tili nedsmutsningen och dessutom visade det sig att farmen etablerats utan tillständ, en s.k. »vild farm.»

Vad gjorde du nu?

BK: Jag kan gott säga att bollen nu började rulla för det dök upp ett flertal personer m e d liknande problem.

Jag künde snart konstatera att ett otal farmer gör sig skyldiga tili brott mot lagar och bestämmelser so m gäller för farmning.

H ur g ick d et sen?

In te rv ju m e d 3 3 -ä rig a vasab o n B e r te l K lin k m a n s o m e n s a m k ä m p a r m o t p ä ls m a ffia n i Ö s te r b o tte n .

18

Bertel Klinkman, hur började det hela?

BK: Det var sä att vattnet ibrunnen pä familjens sommarställe började smaka ilta och vi blev sjuka. Prov pä

BK: Ja, jag gjorde mig tili sakförare för mänga andra m e d s a m m a problem. Rättegängshandlingarna hopade sig i Länsrätten. Me n inte ens fällande domar fick nägon förbättring tili ständ. Domarna verkställdes inte utan ma n »glömde bort saken» och allt fortsatte so m förut.

VÄND 19

S.g.s. alla myndighetspersoner har i nägon form anknytning tili pälsnäringen vilket betyder att alla skyddar varandra. Korruptionen är ett faktum.

F ortsätter du trots detta?

BK: Ja det gör jag. Jag har visserligen blivit hotad tili livet och det gör det svärt för mig att röra mig pä farmerna m e n jag fortsätter m e d att leta fram undangömda farmer dar man brytermot lagaroch bestämmelser.

Jag har kunnat konstatera att farmarna dessutom gör sig skyldiga tili uppenbart djurplägeri.

Jord- och skogsbruksm inisteriet har ju nu In skrid lt — tror du det hjälper?

BK: Djurskyddsinspektör Pirkko Skutnabb Säger att c:a 9 % av farmerna är s.k. problemfarmer. Jag är övertygad o m att det i verkligheten är fräga o m minst det dubbla. Av 4000 farmer iÖsterbotten torde 1000 vara i ett eller flere hänseenden lagstridiga. Dessutom tror jag inte att mänga ätal kommer att väckas.

Straffen är ju dessutom sä lindriga — en hundralapp eller sä iböter be­ tyder ingenting och sen fortsätter ma n so m förut.

Skulle du inte behöva hjälp och stöd I din ensamma kamp?

BK: Ja, det skulle jag sannerligen.

De enda so m har intresserat sig för saken är djurskyddet — naturskyddarna har inte visat sig här. Allmänheten är sä grundligt hjärntvättad att den blint accapterar en näring som sägs vara viktig bäde ekonomiskt och ur sysselsättningssynpunkt.

Man känner inte tili att det i Öster­ botten finns människor — visserligen iminoritet — som inte är anknutna tili näringen och so m lider av alla de olägenheter s o m drabbar de m s o m lever omgivna av farmer pä alla häll. Mänga fördömer dessutom det djurplägeri s o m och den vanskötsel av djursom förekommer iskrämmande utsträckning.

Vad borde nu ske fö r a tt räda b ot pä problem et?

BK: Allmänheten mäste informeras o m de verkliga förhällandena i pälsfarmerna sä att de skulle inse att det heia har urartat och att myndigheterna inte mera har kontroll över det heia. Sanningen är den att farmningen enligt experterna är den värstamiljöförstöraren iÖsterbotten och djurskyddarna ser pä Österbotten som ett enda stört koncentrationsläger för miljoner djur.

SYLVIA STENIUS O C H KRISTINA H A M M A R E N 20

Teksti ja kuva: RAILI V E S A N E N Suuria, pehmeitä lumihiutaleita leijaili verkalleen tummenevalta tai­ vaalta. Jokainen lumihiutale oli kuin pieni taideteos, aina erilainen. Hiljal­ leen ne putoilivat puiden oksille, ta­ lojen katoille, portinpieliin, lumiki­ noksiin. Kaiken ne maalasivat valkoi­ seksi, pehmeäksi hiljaisuuden maak­ si. Ihmeellinen sadunomaisuus, ajat­ tomuus peitti maiseman. Oli joulu­ aatto.

Pehmeitä hiutaleita satoi myös suuren mustan koiran kuonolle ja korville. Mutta koira ei ihaillut lumihiutaleiden kauneutta, vaan se nos­ ti kuononsa taivaalle ja vinkui hiljaa.

Se oli huolissaan.

Koira oli vaeltanut jo monta päivää ruokaa etsien. Se ei ollut syönyt mi­ tään pitkään aikaan. Se jolkutteli hi­ taanlaisesti eteenpäin, haaveillen maitotilkasta ja leivänpalasta, takka­ tulen lämmöstä. Se oli koditon. M o ­ nelta ovelta se oli käännytetty pois, sillä se oli suuri ja musta ja vanha, eikä kukaan ihminen näyttänyt sää­ livän sitä, vaikka se oli kiltti ja viisas. »Tiehesi, rakki!» sille tiuskaistiin ja paiskattiin ovi kiinni sen ystävällisen kuonon edestä. Kenties ihmiset myös vähän pelkäsivät sitä, sillä se oli suuri ja takkuinen, ja se näytti vä­ hän sudelta pystyine korvineen ja tuuheine häntineen.

Tuuli yltyi ja lunta alkoi tupruttaa niin paljon, että ilma oli sakeana sii­ tä. Ilta pimeni. Ihmiset kodeissaan sytyttivät kynttilät ja takkaan tulen.

Musta koira vaelsi sakeassa pyrys­ sä ja muuttui pian valkoiseksi kuin lumi. Se juoksi yhä syvemmälle py­ ryyn, eikä nähnyt enää yhtään ihmis­ ten taloa. Se oli rohkea ja vahva eläin, monet seikkailut kokenut, tavannut sekä hyviä että pahoja ihmisiä ja sel­ viytynyt kiperistäkin tilanteista. Mut­ ta nyt se oli käynyt jo vanhaksi eikä ollut saanut ruoan muruakaan m o ­ neen päivään. Lisäksi sen oli vilu. Yh­ tenään se yritti ravistella lumen nis­ kastaan, mutta lumihiutaleita tuli ai­ na vain lisää. Koira oli viisas, ja se tie­ si että jollei pian saisi kattoa pään­ sä päälle ja hiukan ruokaa syödäk­ seen, se kuolisi.

Lumipyryssä pieni harmaa mökki pikkuruisine navettoineen oli miltei hävinnyt näkymättömiin kinosten al­ le, mutta viluiselta ja nääntyneeltä koiralta mökki ei jäänyt huomaamat­ ta. Ikkunoista kajasti heikko keltai­ nen valo, ja savun kitkerä, ihana tuok­ su tulvahti ohuena juovana koiran ne­ nään. * * *

Mökissä valmistauduttiin jouluaa­ ton viettoon. Vanha mies siellä asus­ teli pienen tyttärentyttärensä kanssa kahden. He olivat hyvin köyhiä, mut­ ta puuro kiehui liedellä ja kynttilät va­ laisivat lämpöisesti pienen tytön ilosta ja odotuksesta loistavia kasvo­ ja. Hän se ensimmäisenä taisi kuul­ la ovelta outoja ääniä tuulen valituk­ sen lävitse. »Isoisä, kuka on ovella?»

Vanhus vilkaisi häneen alta kulmain lieden ääreltä ja huitaisi kädellään. »Tuuli se vain ulkona vinkuu.» Hän oli köyhä mies ja kärsi köyhyydestään, ja tyttären äkillinen kuolema oli en-^p tisestään vaikeuttanut elämää; hän oli jäänyt yksin huolehtimaan pienes­ tä lapsesta. »Isoisä, ei se ole tuuli, joka vinkuu.

Saanko avata oven?» Lapsi katsoi hä­ neen kirkkain silmin ja asteli ovelle. »Tällaisella ilmalla en haluaisi avata ovea. Tulee kylmä.» Mutta näin sa­ noessaan vanhus jo meni ovelle ja riuhtaisi sen auki. Kynnyksellä istui suuri luminen koira, heiluttaen hän­ täänsä epävarmasti. »Oi, sillä on var­ maankin nälkä!» huudahti tyttönen ja riensi ovelle. Mutta isoisä tuuppasi hänet sisemmälle. »Varahan, lapsi, se on vihainen ruma koira.» Koiralle hän ärähti: »Tiehesi siitä!» Mutta pie­ ni tyttö sanoi: »Isoisä, annetaan sil­ le ruokaa. Se on kiltti.» Koira heilautti kiihkeästi häntäänsä ja haukahti tu­ kahtuneesti/kuin vakuudeksi tytön sanoille. Se katseli kiinteästi heihin, vuoroin tyttöseen, vuoroin v a n h a a n ^ mieheen, kallistellen hullunkurises-^P ti takkuista päätään puolelle ja toisel­ le. Se pysytteli koko ajan ulkopuolel­ la eikä tehnyt elettäkään syöksyäkseen sisälle, vaikka houkutteleva puurontuoksu tanssahteli sen nenäs­ sä ja kynttilöiden lämpö kimalteli sen viisaissa silmissä.

Kynnykselle muodostui pian ohut lumikerros ja tuisku ulvoi kylmästi koiran takana, ulkona pimeässä.

Musta, sudennäköinen koira vingahti vielä kerran vetoavasti, mutta vanhus oli jo tehnyt päätöksensä ja ajoi sen ulos. »Tiehesi, musta peto! Meiltä ei tipu ruokaa. Olemme köyhiä!» Ja niin hän sulki oven koiran ruskeiden su­ rullisten silmien edestä. »Köyhäkin voi olla kiltti», kuiskasi pikkutyttö it­ kien ja meni sänkyynsä. Kauan odo­ tettu jouluaatto oli pilalla, eikä hän kuunnellut isoisänsä vakuutteluja isojen koirien julmuudesta ja ilkey­ destä.

kenään. Rakkaus loisti koiran silmis­ tä sen katsoessa auttajaansa. Saatu­ aan vähän ruokaa mahaansa se rie­ haantui kuin nuori penikka leikkies­ sään tyttösen kanssa.

Mutta pakkasyö oli kylmä, ja väsyttyään leikkiin tyttönen alkoi palella ja hänen voimansa ehtyivät. Hän kä­ vi istumaan hangelle, sillä hän oli ko­ vin nuori eikä ymmärtänyt kylmässä vaanivaa vaaraa. Koira oli vanha ja vii­ sas — se tiesi, ettei tyttö saa jäädä istumaan lumeen. Kuonollaan pus­ kien se yritti saada lasta nousemaan. »Ystävä, käyn vähän lepäämään. Tai­ vaan enkeli kyllä pitää minusta huol­ ta.» Näin sanoen hän kävi hangelle makaamaan ja asetti kätösensä so­ masti leuan alle, kuin nukkuessaan kotona turvassa. Suuri musta koira alkoi haukkua ja töniä ystäväänsä, mutta tämä oli jo nukahtanut unoh­ duksen uneen. * * *

Yöllä, kun pyry oli lakannut ja täh­ det loistivat tummansinisellä taivaal­ la, pieni tyttö avasi silmänsä ja kat­ soi ulos. Jouluyön tähdet hymyilivät hänelle lumikinoksien yllä ja hän nousi ylös ja ajatteli suurta koiraa. iHän ei voinut unohtaa koiran kaunii­ ta, vetoavia silmiä, ja siksi hän puki takin ylleen ja veti saapikkaat jal­ kaansa. Mukaansa hän otti palasen juustoa ja leipää. Vilkaistuaan vielä nukkuvaa isoisäänsä anteeksipyytävästi hän lähti ulos pakkaseen.

Samaan aikaan isoisä nukkui ras­ kaasti ja näki unta. Hän uneksi Jeesus-lapsen syntymästä, sillä en­ nen nukkumaanmenoaan hän oli lu­ kenut jouluevankeliumin. Unessa hän itse oli Josef, ja hän yritti epä­ toivoisesti löytää majapaikkaa yön lähestyessä, sillä hänen vaimonsa oli raskaana. Mutta heille ei ollut sijaa majatalossa. Yö oli kylmä, ja kaikil­ ta ovilta heidät käännytettiin pois.

Vihdoin heille tarjottiin majapaikkaa navetasta — suuri musta koira päästi heidät sisälle lämpimään. Ja kun M a ­ ria oli synnyttänyt pojan, hän pani hä­ net eläinten seimeen, ja kaikki nave­ tan eläimet kerääntyivät heidän y m ­ pärilleen ihailemaan rakkauden ih­ mettä, Kristus-lapsen tuloa maail­

maan. Siinä oli lehmiä, hevosia, ka­ noja, kissoja — ja suuri musta koira.

Vanha mies heräsi hätkähtäen. »Unohdin kiittää heitä, unohdin kiit­ tää eläimiä», hän jupisi itsekseen, ja äkkiä hän säpsähti istualleen. Kuin välähdyksenä hän oli ymmärtänyt unensa sanoman, sillä hän oli poh­ jimmiltaan hyvä mies. »Jumalani, mi­ nun täytyy löytää se koira!» Hän nou­ si ylös ja pukeutui. Ennenkuin ehti ovelle, hän kääntyi katsomaan pien­ tä lapsenlastaan. Sänky oli tyhjä.

Jouluyön taivas oli kuin tumm a n ­ sinistä samettia, tähdet soittivat sa­ laisia sinfonioitaan maailmankaik­ keuden ääriltä ja uusikuun kapea neitseellinen sirppi loi lumihangille hopeista valoaan, kun pieni ihmislap­ si juoksi lumessa uuden ystävänsä vierellä. Suuri takkuinen pää kääntyi tuon tuostakin tyttösen puoleen ja kuono kutitti nauravan lapsen pos­ kea.

Tytön ei ollut tarvinnut etsiä kauan, sillä hän etsi vaistonsa varas­ sa ja rukoili apua taivaan enkeleiltä.

Kaikki eväät hän syötti karvaiselle ys­ tävälleen, vaikka hänellä itselläänkin oli nälkä. Mutta nyt he leikkivät kes­

Uusikuu säteili hentoa sinertävää valoaan vanhan miehen kumaraan, surulliseen selkään, kun hän raskain askelin palasi hiljaiseen mökkiinsä etsittyään tuntikausia pientä rakas­ ta tyttöään lumesta. Hänen näkönsä oli käynyt huonoksi, eikä hän ollut löytänyt jälkiä lumesta. »Jumalani, anna minulle anteeksi julmuuteni.

Pahan tekoni tähden menetin ainoan valonsäteeni maailmassa.» Näin so­ perrellen hän avasi mökin oven.

Ja mitä hänen vanhat silmänsä näkivätkään! »Hyvää joulua, isoisä», tyt­ tönen kuiskasi hänelle. Lapsi istui lattialla huopaan kääriytyneenä, kä­ tönen kierrettynä ison mustan koiran takkuisen kaulan ympärille. »Ystävä­ ni pelasti minut lumesta, isoisä. Se kantoi minut hampaillaan kotiin.»

Isoisä meni koiran luo ja silitti sen suuria korvia. »Ja sinut minä ajoin ulos sokeuttani, kun en nähnyt hy­ vyyttäsi ja kauneuttasi mustan karva­ si alta. Pieni tyttärentyttäreni ymmär­ si paremmin kuin minä rakkauden sa­ noman — joulun ilosanoman.» Ja vielä hän lisäsi: »Tästä lähtien olet meidän raskas Mustimme.»

Niin he viettivät joulua yhdessä, vanha mies ja tyttönen, iso musta koira ja navettakissa, kaikki puuroa syöden, ja kun pieni tyttö vielä vaa­ ti, että lehmäkin oli haettava navetas­ ta ilonpitoon, vanha mies muisti unensa. Hän vilkaisi isoon mustaan koiraan, ja olisi voinut vannoa, että se iski hänelle silmää.

21

FYSIOLOGIAN LAITOKSEN ELÄINKOKEET Animalia-lehden numerossa 3/87 Koe-eläinten Suojelu ry:n puheenjoh­ taja Päivi Viinikainen selostaa yhdis­ tyksen toimintaa Helsingin yliopis­ ton fysiologian laitoksen eläinkokei­ den lopettamiseksi. P y y dämme saa­ da julkaista seuraavat kommentit kir­ joituksen johdosta.

Fysiologian laitoksella ei ole teh­ ty eikä tehdä laittomia eläinkokeita.

Laitoksella on lupa koe-eläintoiminnan harjoittamiseen. Kokeita tekevil­ lä henkilöillä on luvat tieteellisten eläinkokeiden suorittamiseen. Yksit­ täisten kokeiden suorittamiseen on ja on ollut koe-eläintoimikunnan myöntämät luvat. Kun läänineläinlää­ kärin tarkastuskäynnin yhteydessä 19. 5. 87 selvisi, että kahden kokeen luokituksesta lääninhallitus ja laitok­ sen koe-eläintoimikunta olivat eri­ mieliset, kokeet keskeytettiin m ä ä ­ räyksen mukaisesti.

Fysiologian laitoksella ei ole teh­ ty turhia eläinkokeita. Koe-eläinten

Suojelu -yhdistys pitää turhana fysi­ ologista perustutkimusta; hyväksy­ tään vain sellaiset eläinkokeet, jois­ ta on välitöntä hyötyä ihmisen tervey­ delle tai sairaanhoidolle. Harmillinen tosiasia kuitenkin on, että tiedon so­ veltaminen ei onnistu, jos ei ensin hankita sovellettavaa tietoa. Jos koeeläinten suojelijat hyväksyvät sovel­ tavan eläinkokeen, on täysin epäloo­ gista pitää turhana koetta, joka etsii sovellutukseen tarvittavaa tietoa. Jos ei tiedä, miten terve sydän toimii, ei voi ymmärtää sydänsairauksia. Jos ei ymmärrä sairauden syitä ja syntyme­ kanismeja, ei voi etsiä hoitomenetel­ miä.

Viinikainen pitää erityisen turhana väitöskirjatyötä, joka koski varhaisen näönriiston vaikutuksia apinan näköjärjestelmän toimintaan. Tutkimuk­ sen lääketieteellistä merkitystä on kansantajuisesti käsitellyt prof. Vei­ jo Virsu Uudessa Suomessa 8. 6. 87 ja tutkija itse Helsingin Sanomissa 7.7. 87. Viesti ei ilmeisesti ole tullut perille. Lisäksi Viinikainen väittää, et­ tä samat kokeet on tehty aikaisem­ min muualla. Kuitenkin väitöskirjan esitarkastajat ja ruotsalainen vasta­ väittäjä ovat katsoneet tutkimuksen tuoneen uutta tietoa. Myöskään Suo­ me n Akatemialla ei ole tapana tukea tutkimusta, joka on ’vanhan toistoa’.

22

Fysiologian laitoksella ei tehdä jul­ mia eläinkokeita. Tutkijoiden pää­

määränä ei ole eläinten kiusaaminen, vaan tiedonhankinta. Fysiologinen tutkimus edellyttää elintoimintoihin vaikuttamista ja niiden mittaamista.

Jos toimenpiteiden tiedetään ihmi­ selle aiheuttavan kipua, oletetaan eläimenkin sitä tuntevan ja pyritään estämään kipu samanlaisin keinoin kuin ihmisillä. Samoin toimitaan, jos eläimen käyttäytymisestä voi päätel­ lä sen tuntevan tuskaa.

Empaattisinkaan ihminen ei pysty 'objektiivisesti tuntemaan’, miltä eläimestä tuntuu. Arviomme vaihtelevat sen mukaan, miltä kuvittelemm e itsestämme tuntuvan eläimen asemassa. Kuvitelmiimme taas vai­ kuttavat tietomme, kokemuksemme ja asenteemme. Veren näkeminen synnyttää erilaisen tunnetilan kirur­ gissa kuin runoilijassa. Samakin asia erilaisissa yhteyksissä voi vaikuttaa meihin eri tavoin. U s k o m m e mielel­ lämme, että naulaamalla korjattu ih­ misen luunmurtumaon kivuton. Jos koe-eläimen luuhun ruuvataan kiinni jotakin; mistä eläimelle ei ole hyötyä, arvelemme sen tuottavan e n emmän kipuakin. Fysiologian laitoksen eläin­ ten kärsimyksestä tulevat lopullisen arvion tekemään korkeat hallintovirkamiehet ja lainoppineet. Siihen on tyytyminen.

J yrki Rovamo lääkäri ¡a tutkija Maija Laakso tu tkija

Vastaus tutkijoiden Jyrki Rovamo ja Maija Laakso, Helsingin yliopiston fysiologian laitos, kirjoitukseen.

Olen usein muissakin yhteyksissä korostanut, että hyödytön eipäs-juupas-väittely eläinkokeista olisi syytä jättää sikseen. Tällaiselta tuntuu kes­ kustelu siitä, olivatko fysiologian lai­ toksella suoritetut ja suunnitellut kissa- ja apinakokeet ensimmäisen vai toisen luokan kokeita, eli olivat­ ko ne tuskallisia vai tuskattomia.

Tuntuu uskomattomalta, että aistifysiologit, jotka ainakin väittävät olevansa kivun asiantuntijoita tässä maassa, olisivat täysin vilpittömiä sanoessaan, että laitoksen kokeet ovat tuskattomia. Siksi olen edelleen sitä mieltä, että laitos toimi lainvas­ taisesti aloittaessaan em. kokeet il­ man lääninhallituksen lupaa.

Rovamo ja Laakso esittävät, että Koe-eläinten Suojelu ry pitää perus­ tutkimusta turhana. Mielestämme nykyaikaisen perustutkimuksen pai­ nopisteen tulisi ilman muuta olla muissa menetelmissä kuin eläinko­ keissa. Tuskallisia eläinkokeita taas e m m e hyväksy missään olosuhteis­ sa. Muutoin toki tunnustamme pe­ rustutkimuksen arvon.

Keskusteluun fysiologian laitok­ sen eläinkokeista sisältyy monia yk­ sityiskohtia (kokeiden soveltuvuus ihmiseen, onko samantapaisia kokei­ ta tehty muualla jne.). Peruskysymyk­ seksi jää kuitenkin, onko ihmisellä oikeutta käyttää eläimiä hyväkseen näin julmalla tavalla. Koe-eläinten Suojelu ry:n kanta on kielteinen, fy­ siologian laitoksen myönteinen. Ai­ ka näyttää, kumpaan suuntaan mie­ lipiteet tiedettä vievät.

Päivi Viinikainen puheenjohtaja

TURKISKETULLE Kettu.

Elämäsi vangittu häkkiin.

Kettu.

K uulet kuinka tu u li humisee.

Vapaus haaveenasi.

K atsot kuinka valkeat lum ihiu tale et p eittä vät maan valkeaan vaippaan.

K uulet kuinka ta litin tti laulaa.

Pakkanen nipistelee tassujasi, auringonvalo häikäisee häkin verkon lävitse.

Kyynel silm ässäsi tunnet kuinka elämäsi k a llis tu u iltaan.

H äkit vierelläsi tyhjenevät.

Talvi on tullut.

Itket, kettu pieni, turhaan tuom ittu.

On vuorosi vuodattaa verta.

Turkkisi, ke ttu pieni, ripustetaan ihm isen ylle.

Ihmisen, jo lle läm pöä o lis i riittä n y t m uutenkin.

Elämäsi elit, kettuni, kärsien, pieni, sydäm esi verta vuotaen.

M utta nyt, nyt o let vapaa.

Minä itken puolestasi. »Let them be free »

TEURASTAMON KAUHUT Animaliassa2/87 on Riitta Salmen erinomainen artikkeli karjalla tapah­ tuvasta tehotuotannosta. Jokainen tuon artikkelin lukenut suhtautuu varmasti uudella tavalla ravintoonsa.

Artikkelin vaikutuksen tehostamisek­ si tiedän tavan, joka pystyy muutta­ maan ihmisen kertaheitolla kasvis­ syöjäksi. Se on — vieraile teurasta­ mossa.

Itse jouduin teurastamovierailulleni vastoin tahtoani ja täysin valmis­ tautumattomana. Pahaa-aavistamatta astuin edellä kulkevan valkotakki­ sen miehen jäljessä suuresta, paina­ vasta ovesta, jonka oletin vievän kyl­ mävarastoon. Vastaani tulvahti läm­ min, höyryävä ilma, joka oli täynnä teurastettavien eläinten kauhun- ja uskanhuutoja. Ovi jymähti kiinni ta­ hnani, ja aivan edessäni putosi nuo­ ri sonnimulli tapettuna polvilleen.

Suuri, kaikuva halli ympärilläni oli ah­ dettu täyteen tapettavia, kauhusta järjiltään olevia eläimiä, jotka huusi­ vat tuskaansa nähdessään laj¡tove­ reitaan teurastettavan, ja joutues­ saan itse vuorollaan teurastettavak­ si. Lattialla virtasi tuore, punainen ve­ ri,jota jatkuvasti pyyhkivät, sihisevät vesisuihkut eivät pystyneet tarpeeksi nopeasti poistamaan. Veren, lihan, ulosteiden ja järjettömän kauhun löyhkä sai minut haukkomaan hen­ keäni. Kauempana ajettiin hysteeri­ siä, kuljetuksessa e n e m m ä n tai vä­ h e m m ä n paleltuneita ja loukkaantu­ neita sikoja eräänlaista ränniä pitkin kuolemaan. Kiire oli kaikkialla kova, olihan tulossa joulu, ihmiskunnan suuri Hyväntahdon Juhla. Järkytyk­ sestä mykistyneenä, hillittömästi va­ pisten kuljin oppaani perässä maan­ päällisen helvetin läpi, vähän väliä liukastellen lattialla olleisiin veri-ja ulostelammikoihin. Iäisyyden jälkeen oli edessäni toinen ovi, jonka taakse päästyäni vajosin penkille kykene­ mättä edes itkemään. Tuijotin vas­ tapäistä, harmaaksi rapattua sei­ nää, jossa näin yhä nuoren eläi­ m e n ihmettelevän sammuneen kat­ seen. Pian jätin taakseni tuon ihmis­ suvun häpeäpilkun — palatakseni sinne painajaisunissani yhä uudes­ taan ja uudestaan.

Jokaisen täytyy kuolla, niin eläi­ men kuin ihmisenkin. Sitä e m m e voi muuttaa. Tapaa, millä elämä päättyy, pystyisimme kuitenkin muuttamaan huomattavasti humaanimpaan suun­ taan — jos vain jaksamme tehdä työ­ tä asian hyväksi. Ihmisille on järjes­ tetty sairaiden vanhusten lepokote­ ja, sekä saattohoitoa, jota jokainen kerran tarvitsemme. Entä eläimet?

Jos kerran on tultu siihen tulokseen, ettei ihmiskunta tule toimeen ilman lihaa, on totisesti suuri häpeä, että

tämä tärkeä vaihe elävästä eläimes­ tä ihmisravinnoksi on tahallisesti (?) unohdettu. Aivan pienillä toimenpi­ teillä, ilman suuria investointeja, olisi jo paljon tehtävissä teuraseläinten hyväksi.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole hyökätä mitään tiettyä teurastamoa vastaan. Teurastamossa, jossa kävin, hoidetaan niin hygienia-, kuin teuraseläinten hoitoon liittyvät seikatkin ai­ van varmasti lain ja asetusten m u ­ kaan. Kyse onkin siitä, että laki on löyhä, ja teuraseläinten hoito olema­ tonta. — Ja sellaisena pysyykin, el­ lemme m e eläinsuojelijat kokoa voi­ m i a m m e tämänkin epäkohdan kor­ jaamiseksi.

E. Luukkonen

R

OHJEITA ANIMALIAN KIRJOITTAJILLE Animalian toimitus ottaa mielel­ lään vastaan lukijapostia, juttuja, va­ lokuvia ja piirroksia. Toivomme kui­ tenkin, että avustajat muistavat seu­ raavat ohjeet: —

Kirjoitusten tulee olla koneella kirjoitettuja, riviväli mielellään 2, molempiin reunoihin n. 4 cm:n marginaali painomerkintöjä var­ ten.

— Kirjoituksissa tulee olla nimi ja osoite sekä merkintä, mikäli ha­ luaa nimimerkkiä käytettävän.

— Kirjoitusten tulee olla mahdolli­ simman selkeätä suomen kieltä.

— Jos on kysymyksessä käännösmateriaali, tulee alkuperäinen teksti liittää suomennoksen m u ­ kaan. Käännösten suhteen kan­ nattaa olla tarkka: sanasta sa­ naan kääntäminen ei läheskään aina riitä, vaan tarvitaan vieraan kielen erityispiirteiden tuntemus­ ta ja hyvää suomen kieltä.

— Valokuvien tulee olla mustaval­ koisia ja mahdollisimman teräviä, piirrosten mielellään tussi-tai lyijykynätöitä.

Näiden asioiden muistaminen hel­ pottaa paljon toimituksen työtä. Tar­ jotun materiaalin kohdalla sovelle­ taan yllä olevia kriteereitä.

Lehteä koskeviin kysymyksiin vas­ taa toimitussihteerinä toimiva Kaari­ na Kivivuori, puh: (90) 738 570.

___ / . . . 1 9 . . .

OSOITTEEN MUUTOS

t u s . t t j k o ti­ maan p o s t i l i i ­ ken teessä

a lk a e n

f r . O . m ............... / . . . 1 9 .................

ADRESSÄNDRING

A ^ jifts iiitt 1 !

Lnrii.es p o s t- ¡ tr j f 1/ E n t in e n o s o i t e

/ Den f f t r r a a d r e s s e n :

N im i / Namn J a k e lu o s o lt e

/ U td e ln ln g s a d r e s s

P o stin ro / P ostn r

060ITET0LKIPAIXXA / ADPESSANSTALT

Den n y a a d r e s s e n .

J a k e lu o s o lt e

/ U td e ln ln g s a d r e s s

P ost rnro / Postnr

Koe-eläinten Suojelu r.y.

060ITOO IMI PAIKKA / ADRESSATSTAI.T

Mäkelänkatu 8 P aivd ys ja a l l e k i r j o i t u s / Datvm och u n d e r s k r lft

00550 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE­ TYKSEN VIIVÄSTYM ISEN .

ANVÄNDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEDEP T I LL ATT FÖRSÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

23

KOKOUS MYRKYLLISYYDEN TUTKIMISESTA SOLUVILJELMIN RIITTA SALMI

Pohjoismainen solutoksikologian seura piti tänä vuonna ensim­ mäistä kertaa Suomessa kokouk­ sensa. Aiheena oli myrkyllisyy­ den tutkiminen soluviljelmin, ja kokous pidettiin 24—26. 9. Hanasaaressa.

Seuran tarkoituksena on tarjota keskustelupiiri solutoksikologeille (myrkyllisyystutkijoille) ja kehittää »in vitro -solutoksikologiaa», joka on lyhytaikaistestien käyttöön pyrkivä toksikologian osa-alue. Seura perus­ tettiin, koska oli erityinen tarve kes­ kustella menetelmien käyttökelpoi­ suudesta ja standardoinnista. Vuo­ desta 1983 Seuralla on ollut meneil­ lään projekti, jolla menetelmiä pyri­ tään standardoimaan niin, että niillä kyetään vastaamaan käytännön tok­ sikologisiin ongelmiin. Tarkoitukse­ na on testata tunnettuja kemikaale­ ja eri laboratorioissa ja eri menetel­ millä ja verrata sitten tuloksia.

Eläinsuojelujärjestöiltä tukea Solutoksikologeilla saattaa olla paljon annettavaa eläinsuojelijoille; mitä parempia lyhytaikaistestejä ke­ hitetään, sitä helpommin koe-eläinten käyttöä myrkyllisyystutkimuksissa voidaan vähentää. Niinpä sekä Koe-eläinten Suojelun Säätiö että Nordiska Samfundets Stiftelse (Ruotsin vastaava säätiö) rahoittivat puheena olevaa symposiumia.

BIOTIETEIDEN

L IS Ä Ä N EULANPISTO JA

OPISKELIJAT JA

Viime numerossa olleessa artik­ kelissa »Vain yksi neulanpisto» kerroimme miten laboratorioeläimestä voidaan ottaa verta. Tällä kerralla käsittelemme ruiskutet­ tavia aineita ja niiden lopputulok­ sia.

ELÄMÄN Symposiumissa puhuttiin suhteel­ lisen paljon maksa- ja hermosoluviljelmistä. Labsystems OY:n edustajat esittelivät puheenvuorossaan bakteeritestien automatisaatiomahdollisuuksia. Vapaassa keskustelussa otettiin esille m m . Draizen testi (ka­ nien silmänärsytystesti) ja sitä kor­ vaavien menetelmien luotettavuus.

Draizen testille on olemassa jo pari­ senkymmentä vaihtoehtoista me n e ­ telmää, mutta yksikään ei ole riittä­ vän pitkälle tutkittu, jotta se voitai­ siin ottaa käyttöön viranomaisten hy­ väksymänä menetelmänä.

Solulinjat puhuttivat Keskusteltiin myös primaaristen soluviljelmien ja vakiintuneiden solulinjojen käytön eduista ja haitois­ ta. Asialla on merkitystä eläinsuojelumielessäkin, sillä primaarisia solu­ viljelmiä käytettäessä tarvitaan aina uusia, tuoreita soluja ja on tapetta­ va aina uusi eläin. Vakiintunutta solulinjaa voidaan pitää hengissä rajat­ tomiin ilman uutta lähtömateriaalia, mutta tällaisen solulinjan solut ovat yleensä epänormaaleja, eivätkä muistuta terveen kudoksen soluja. »Juhlapuhuja» Friedrich Wiebel Munchenistä tuntui kuitenkin usko­ van erittäin lujasti vakiintuneiden solulinjojen tulevaisuuden mahdolli­ suuksiin. Menestystä solutoksikolo­ geille heidän työssään!

KUNNIOITTAMINEN Saksassa 1.1.1987 voimaan astu­ neen uuden eläinsuojelulain 10. py­ kälä toteaa, että opetustarkoitukses­ sa saa suorittaa vain sellaisia eläin­ kokeita, joita ei voida muutoin esim. filmeillä tai kuvilla esittää.

Yhä useammassa Saksan yliopis­ tossa ovat biotieteiden opiskelijat al­ kaneet purnata eläinkokeiden tar­ peellisuutta vastaan. Muutamissa on asia viety oikeuteen asti. Yliopisto-^^ jen kantana on ollut tähän asti se. et-^^ tä harjoitustyöt eläimillä suorittamat­ ta jättäneet opiskelijat — vaikka oli­ sivatkin läpäisseet teoriaosat — ei­ vät saa harjoitustyötodistusta, joka taas on välttämätön opintojen jatka­ miselle. Vaihtoehtoisia harjoitustöi­ tä (joissa ei käytetä eläimiä) ei ole saatu pyynnöistä huolimatta. Ainoas­ taan Hannoverin lääketieteellinen korkeakoulu (samoin kuin Wienin ja Zurichin yliopistot) on luopunut ko­ konaan eläinkokeista ja korvannut ne vaihtoehtomenetelmillä.

Elämän kunnioittamisen pääperi­ aatteenaan pitävien ja eläinkokeista kieltäytyvien opiskelijoiden mukaan yliopistolla suoritetut eläinkokeet ovat tarpeettomia ja turhia sillä — —

— —

M E IT Ä O N JO Y L I 1 0 .0 0 0 !

Olethan sinäkin maksanut jo jäsenmaksusi?

24

moneen kertaan toistetut kokeet eivät tuo tieteellisesti mitään uutta pelkästään opetustarkoituksessa^^ tehdyt eläinkokeet olisivat luetta-^B vissa lukuisista oppikirjoista sa-^^ moin kuin ne olisivat opittavissa filmien ja kuvamateriaalin avulla kaiken lisäksi joitakin eläimiä kuolee opiskelijoiden taitamatto­ m an käsittelyn takia turhaan eläinkokeiden suorittaminen ai­ heuttaa opiskelijoissa tiettyä raa­ istumista ja välinpitämättömyyt­ tä elämän ja kärsimyksen edessä.

Opiskelijat vaativat oikeutta saada omantunnon syistä kieltäytyä eläin­ kokeista ja korvata vastaavat opinjaksot vaihtoehtoisilla tehtävillä. Opettajapuolella kannanotot ovat olleet selviä: lääketiedettä m m . pidetään ’kokemustieteenä eikä filmeillä saa­ vuteta tällaista omakohtaista koke­ musta. Uransa valinneiden oppilai­ den on totuttava näkemään kärsimis­ tä ja voitettava arkuutensa suorittaa eläinkokeita’.

Lähde: Die K urzinform ation 29/87 Käännös Seija H olopainen

•

Eläimiä käytetään monin eri tavoin erilaisten aineiden testauksesta tart­ tuvien tautien tutkimiseen.

Hyvin yleisesti testattuja aineita ovat kipulääkkeet. Niitä on mahdo­ tonta testata eläimillä tuottamatta ensin ainakin jonkinasteista kipua.

Tällöin yleensä jotain ärsytystä aiheuttavaa ainetta, esim. fenylkinonia, ruiskutetaan tajuissaan olevan hiiren vatsaonteloon. Muutaman mi­ nuutin kuluttua alkavat vatsalihasten kouristelut, mitä ilmeisimmin kivun Aikaansaamina. Mikäli aineen ruisku­ tus testauksen aikana saa kouriste­ lut loppumaan oletetaan aineen ole­ van kipua lieventävä, ainakin kysei­ sellä eläinlajilla. Nimi »kouristelutesti» on tullut eläimen liikehdinnästä ärsyttävän aineen ruiskutuksen jäl­ keen. Tätä testiä käytetään myös ro­ tilla, marsuilla ja kissoilla ruiskutta­ malla niihin alloxaania.

Toinen yleinen kipua lieventävien aineiden testauksessa käytetty m e ­ netelmä on rotan takatassun puris­ taminen ja kipureaktion seuraami­

nen. Testistä voidaan tehdä herkem­ pi ruiskuttamalla ärsyttävää ainetta, esim. hiivaliuosta, etukäteen tas­ suun. Se saa aikaan paikallisen tu­ lehduksen ja kipua. Kipu tietysti li­ sääntyy kun tulehtunutta aluetta pu­ ristetaan. Toisessa vastaavanlaises­ sa testissä ruiskutetaan hopeanitraattia polviniveleen tai tärpättiä kis­ san takatassuun.

Hormoonit, rokotteet, syöpä. ..

Hiiriä käytetään yleisesti erilaisten hormoonien standardoimiseen. Eng­ lannissa insuliinin voimakkuus mita­ taan ruiskuttamalla sitä rottiin niin paljon, että ne alkavat kouristella.

Toinen tapa on ruiskuttaa insuliinia ja tarkkailla sen vaikutusta veren so­ kerin tasoon.

Vaikka eläviä eläimiä käytettiin aikaisemmin valtavasti rokotteiden tuottamisessa, niitä käytetään ny­ kyään pääasiassa rokotteiden testaa­ miseen. Esimerkiksi jokainen polio­ rokote-erä testataan 10 kaniinilla, 20 aikuisella hiirellä, 10 imeväisikäisel­ lä hiirelläja 5 marsulla. Lopullisen ro­ kotteen turvallisuus testataan ruis­ kuttamalla sitä elävien apinoiden aivoihin. Englannissa tähän testiin käytetään 10 apinaa.

Monia eläimiä käytetään myös eri rokotteiden tehon mittaamiseen. Ta­ vallisesti hiiriin ja marsuihin ruisku­

R A S IT U S K O K E IT A ELÄIMILLÄ LIIKUNTATIETEEN J A K A N S A N ­ TERVEYDEN N I M I S S Ä Risto Kaaja 1984: Vasemman kam ­ mion lihassäikeiden rakenne nor­ maalissa ja hypertrofisessa rotan sy­ dämessä: muovi-injektion käyttö.

Helsingin Yliopisto ja VVihurin tutki­ muslaitos. R ahoittajat Sydäntutkimussäätiö ja A n tti ja Jenny Wihurin Säätiö. Tutkimus suoritettiin VVihurin tutkim uslaitoksella (entinen Salussairaala) vuosien 1981 ja -83 välillä, (väitöskirja)

Kokeessa rottia rasitettiin usealla tavalla: Osalle aiheutettiin keinote­ koinen aortan ahtauma sitomalla lan­ kaa suonen ympärille. Osa pakotet­ tiin uimaan vesialtaassa puolitoista tuntia vuorokaudessa (kahteen ottee­ seen) yli kuukauden ajan. Eläinten häntään kiinnitettiin painoja, joita vaihdettiin yhä raskaampiin kokeen edistyessä. Kahdeksalle rotalle aiheutettiin hapenpuutetta pitämäl­

lä niitä alhaisessa ilmanpaineessa teräskammiossa. Rasituskokeiden päätyttyä eläimet lopetettiin ja niiden sydämiä käsiteltiin muovilla.

Kokeen tärkein tulos; katsottiin, että muovi-injektio-menetelmä on hyödyllinen tutkittaessa vasemman kammion lihassäikeiden rakennetta normaaleissa ja hypertrofisissa (so­ lujen liikakasvua) sydämissä. Viitat­ tiin menetelmän käyttökelpoisuu­ teen tutkittaessa aitoa hypertrofiaa ihmisellä. Sopii kysyä, miksei tutki­ musta myös voitu suorittaa aidoilla ihmissydämillä tässä suuren sydän­ tautikuolleisuuden maassa, jolloin olisi saatu suoraa ja luotettavaa tie­ toa ihmissydämestä — ja vastaavasti päästy lähemmäs ihmispotilaiden auttamista.

Rasituskokeita eläimillä tehdään Suomessa monin paikoin, m m . Jy­ väskylän ja Oulun yliopistoissa. Eläi­ met pakotetaan esim. juoksemaan

tetaan sellaisia sairauksia kuin kole­ ra, pernarutto ja jäykkäkouristus. Joi­ hinkin ruiskutetaan myös kyseistä rokotetta ja kuolleitten lukumääriä kussakin ryhmässä vertaillaan.

Elävien eläinten injektointia käyte­ tään myös lukuisiin muihin tarkoituk­ siin. Syöpä aiheutetaan usein ruis­ kuttamalla eläimen kasvaimesta val­ mistettua liuosta toiseen eläimeen.

Ympäristötutkimuksessa on paviaaneihin ruiskutettu kuukausittain lyi­ jyä, kunnes ne kuolivat halvaukseen, kouristeluihin ja keltatautiin. Harvvellissä tehdyssä tutkimuksessa jyrsi­ jöihin ruiskutettiin radioaktiivisia iso­ tooppeja haluttaessa tietää niiden lo­ pullinen jakautuminen elimistössä.

N ä m ä ovat olleet vain esimerkkejä, sillä injektoitavien aineiden lista on loputon, samoin kuin niiden ihmis­ ten määrä, jotka ovat valmiita tällai­ seen työhön.

Kuten jo edellisen Animalian Vain yksi neulanpisto -artikkelista kävi il­ mi, eläinkokeiden tekijöiden ironinen väite »vain yhdestä neulanpistosta, samanlaisesta jonka sinäkin voisit saada lääkärin vastaanotolla» on silk­ kaa valhetta. Lääkäreillä voi olla mie­ lessä kivun ja kärsimyksen lievittämi­ nen, mutta omien töittensä kuvaus­ ten perusteella eläinkokeiden tekijöi­ tä eivät sellaiset ihanteet kahlitse.

Lähde: The Cam paigner 11186 Lä hdeluettelo saatavissa toim istosta.

Käännös Pilvi Lassila

RIITTA SALMI

liikkuvalla alustalla tai uimaan vesi­ altaassa uupumukseen asti. Koe-eläiminä on Suomessa käytetty ainakin hiiriä, rottia ja koiria. Joihinkin kokei­ siin on liittynyt eläinten nälässä pi­ tämistä, immobilisointia (täydellistä liikkumisen rajoittamista) ja muita stressaavia toimenpiteitä. Useissa kokeissa eläimiä on rasitettu niin voi­ makkaasti, että niille on aiheutunut fyysisiä vaurioita m m . sydämeen ja muihin sisäelimiin. Kokeiden tarkoi­ tuksena on »selvittää liikunnan (kuor­ mituksen ja harjoittelun) vaikutuksia elimistön toimintoihin». Epäilemättä kokeet palvelevat viime kädessä kil­ paurheilua. Muualla maailmassa teh­ dään täsmälleen samanlaisia eläin­ kokeita, joissa tutkitaan milloin min­ kin muuttujan osuutta fyysisessä ra­ situksessa. Ihmiselimistön toiminta rasituksessa lienee edelleen arvoitus tutkijoille.

25

Leikkaa irti ja lähetä osoitte ella: Kauppa- ja te ollisuu sm in isteriö m in is te ri P ertti Salolainen A leksanterinkatu 10, 00100 HELSINKI

Yhdistys sai kesällä kaksi ilmoi­ tusta eläinsuojeluepäkohdista Oulun yliopiston koe-eläinkeskuksen kanalassa. Toinen ilmoituk­ sen tekijä, joka haluaa pysytellä tuntemattomana, on seurannut hyvin läheltä laitoksen oloja. Hän ilmoitti mm., että poikaset saat­ toivat jäädä vuorokaudeksi ilman ruokaa ja juomaa, kukkojen nilkkarenkaat olivat uponneet sarveislevyjen sisään, loismyrkytyksiä laiminlyötiin, niin että osa eläi­ mistä oli täitten ja väiveiden vuok­ si verillä ja osassa oli suolinkaisia, eläimiä kohdeltiin väkivaltai­ sesti m m . kaulasta nostaen ja työntekijöitä ei mitenkään koulu­ tettu tehtäviinsä. Yksikössä on n. tuhat kanaa ja viisisataa kukkoa.

Läänineläinlääkärille oli tehty il­ moitus asiasta ja hän oli käynyt paikalla, mutta hänelle esiteltiin vain katselun kestävät paikat.

Koe-eläinten Suojelu ry otti yh­ teyttä maa- ja metsätalousminis­ teriöön ja lähetti läänineläinlääkä­ rille kirjallisen raportin laitoksen epäkohdista. Läänineläinlääkäri lupasi käydä uudelleen tarkastuk­ sella ja hän on nyt antanut mää­ räyksen eläinten hoidossa ja oloissa tehtävistä parannuksista.

Kauppa- ja teollisuusministeriö / ministeri Pertti Salolainen

koonnut: Kaarina Kivivuori Tiedoksi monille kysyjille: pandaadressi luovutettiin Helsingin kau­ pungin ulkoilu- ja urheiluviraston joh­ dolle marraskuun alussa. Luovutta­ minen lykkääntyi aiemmista suunni­ telmista, koska fysiologian laitoksen tilanne aiheutti toimistolle ja johto­ kunnalle paljon ennalta arvaamaton­ ta työtä. Eläinten viikollekaan ei ha­ luttu ajoittaa liian montaa erilaisten vetoomusten luovutusta, koska täl­ löin tiedotusvälineet eivät olisi jaksa­ neet kiinnostua kaikista. Tarkempi raportti seuraavassa lehdessä. * * *

Arvoisa ministeri, Ruotsin valtiopäivät on jo vuonna -85 tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaik­ kiin myynnissä oleviin hygienia- ja kosmetiikkatuotteisiin tulee merkitä, mi­ ten kyseinen tuote on testattu. Täm ä merkintä koskee siis sitä, miten valmis tuote on testattu eikä esim. tuotteessa olevia ainesosia. Tällainen uudistus tulisi saada läpi myös Suomessa, sillä yhä useampi kuluttaja vastustaa hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden testausta eläimillä. Suomessa tehdään hy­ vin vähän kosmetiikkatestausta eläimillä, mutta suomalaiset yritykset ovat testauttaneet tuotteitaan ulkomaisissa eläinlaboratorioissa ja valtaosa myyn­ nissä olevasta kosmetiikasta on tuontitavaraa. Useimpien ulkomaisten suur­ yritysten kosmetiikkatuotteet on testattu eläinkokein.

Mielestäni kuluttajalla on oikeus tietää tuotteiden testaustavat niin, että voi ostotilanteessa päättää, haluaako tukea turhia eläinkokeita. Toivon, että ministeriö ryhtyy asiassa toimenpiteisiin ja seuraa Ruotsin esimerkkiä. Toi­ von myös ministeriön vastausta allaolevaan osoitteeseen. nimi ............................................................. osoite ............................................................ postitoimipaikka ..................................................

E m m e ole unohtaneet kosmetii­ kan merkintä asiaakaan. Animaliassa 1/87 kehoitimme jäseniä lähettä­ mään ministeri Jermu Laineelle val­ miiksi kirjoitetun vetoomuksen, että meillä ruvettaisiin Ruotsin mallin mukaisesti merkitsemään kosmetiik­ ka- ja hygieeniatuotteisiin, miten ne on testattu. Näin kuluttaja näkisi he­ ti, onko tuote testattu eläimillä vai ei.

Nyt, kun hallitus on vaihtunut, nämä vetoomukset tulee osoittaa ulko­ maankauppaministeri Pertti Salolai­ selle. Valmis vetoomus ohessa vie­ lä kerran.

*

*

*

Haluatko maalauttaa muotokuvan lemmikistäsi? Taiteilija Glory de Cock-Fritsch veloittaa akvarellista 200 m k ja öljyvärityöstä 500 mk. Itsel­ leen hän ottaa hinnasta vain mate­ riaalikulut ja lahjoittaa loput yhdis­ tykselle. Maalauttamalla lemmikkisi tuet siis samalla yhdistyksen toimin­ taa. Tiedustelut puh: (90) 20 98 17.

26

»

Hollantilaisen turkisten vastaisen ryhmän Anti-Bont-Comite’n kampan­ ja-organisoija Jan van der Lee kävi vieraanamme elokuussa. Hän kertoi turkisten vastaisen kampanjoinnin toimineen Hollannissa tehokkaasti, mm. turkisten myynti on vähentynyt.

15. 6. -87 Marja Varjos-Malmström 50,— , 25. 6.

Virpi Kivistö 100,— , 29. 6. Juha Hämäläinen 200,— , 29.6. L. Carrell 300,— , 1. 7. Hilding Hästesko 200,— , 9. 7. Kristina Pingoud-Fred 50,— , 17. 7. Marja Varjos-Malmström 50,— , 23. 7. A-K Mäkinen 1000.— , 31. 7. Maria Notko 20,— , 6. 8. Sinikka Peltomaa 200,— , 10. 8. L. Carrell 300,— , 27. 8. Sylvi Vallittu 300,— , 20. 8. tunte­ maton 50,— , 9. 9. tuntematon 1000,— , 9. 9. G. Vöyry (?) 30,— , 15. 9. L. Carrell 3 0 0 ,- , 28. 9.

Kerttu Nysten 1000,— , 30. 9. Sari Ulvinen 100,— , 1.10. Riitta Päivinen 100,— , 2. 10. Mar­ ja Varjos-Malmström 50,— , 2. 10. Liisa Ahola 50,— , 2.10. L. Carrell 300,— , Aleksis-Kiven koulu/ylä-aste 59,05,— , Anto A. 300,— , Aulanko Terttu 120,— , Fager 300,— , Ottelin Agnes 1000,— , Grönberg Raimo 30,— , Huikuri Anne 50,— , Hästesko 600,— , Kainu Kyllikki 50,— , Kantonen Fanny ja Allan 500,— , Kettunen/ Suomäki 130,— , Kleinberg 50,— , Kurikka K 200,— , Laaksonen 10,— , Lastunen-TurppaSir pa 50,— , Lilius Anjuta 50,— , Lindfors A — M 100,— , Makkonen Anita 50,— , Muonionvaara E 400,— , Mäkinen I. 200,— , Nuorvala G. 50,— Olsson 250,— , Pessi Tuula 50,— , Pietilä Hei 50,— , Rantala Tuula 60,— , Rentola 100,— , Saa risto 100,— , Sahlberg Hilkka 60,— , Täyränen Tarja 50,— , V H. 30,— , Vainio Marianne 50,— Lahjoituksia Nummelassa 29. 3. 1987 järjes tettyyn Kevättalven Tempaukseen ovat anta neet seuraavat yritykset ja henkilöt: Bella Lahja ja Sisustus, Better Feeling, Bub liski-Grillit Ky, E-Market Nummela ja Vihti, Fo to Vihtkari, Elsa Hurme, Hyvä Naapuri Ripa, Im post Oy, Infolaite, Eeva Riitta Junttila, K-hall Vikseri, Kahvila Bussy, Kahvio Marjatta Karja lainen, Kampaamo Katrilli, Kangaspaikka Ay Kansallis-Osake Pankki, Kellosepänliike Vir man, Kemikalio Av-Cos, Tuulikki Ketola, Koketti Ky, Kalle Kotamäki, Kukkakauppa M. Upola, S. Leino, Martela Oy, Myyrin Lounasbaari Oy, Nummelan Konepiste, Nummelan Omakoti Nummelan Urheilu, Nummelan Varastomyynt Oy, Osuuskauppa Seutu, Paulan Parturi, Pau liina, Kerttu Pohjala, Postipankki Ojakkala, Vie no Puustinen, Radiosampo, Raijan Salonki, Ripen Grilli, Salmisen Kukkakauppa, S-Market VVihtori, Suomen Ruuvitukku Koponen, Suo-

Koe-eläinten suojelu r.yin alu eo sasto t ja yhdyshenkilöt Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh: 913-73 955 Irma Teikari, 03850 PUSULA, puh: 913-66 236 Marjo Ylialho, Malmink. 8 A 26,20100 TURKU, puh: 921-534 060 Turun alueosasto, PL 607, 20101 TURKU

Tiina Pakkanen, Urjalant. 25, 31900 PUNKALAIDUN

Eräs jäsenemme kertoi vierailleen­ sa äskettäin lapsineen Sirkus Finlan­ dian esityksessä. Siellä jaettiin ylei­ sölle kyselylomake, jossa tiedustel­ tiin mm. pitäisikö norsut saada takai­ sin sirkusnäytöksiin. Kyselyyn vas­ tanneiden kesken arvottiin esityksen jälkeen matka. Matkan voittanut nai­ nen oli kuuluttajan mukaan »tietys­ ti» vastannut, että norsut tulisi saa­ da takaisin. Yleisölle vakuutettiin, et­ tä kyllä ne norsut takaisin ajan m y ö ­ tä saadaan, nyt on vain tilapäisiä vai­ keuksia maa- ja metsätalousministe­ riön kanssa.

Varkauden Seudun Eläinsuoje­ luyhdistys järjesti eläinsuojeluaiheisen piirustuskilpailun Varkauden kaupungin peruskoulun ala-asteilla ja päiväkodeissa viime huhtikuussa.

Ohessa nuoren taiteilijan, Lauri Niskasaaren työ nimeltään Pöllöjen yöretki. Koe-eläinten Suojelu lahjoitti kilpailijoille pieniä palkintoja. Tällai­ sen kilpailun järjestäminen vaatii jou­ kon asiaan paneutuvia ihmisiä ja muutamia suunnitteluhetkiä, kertoo yksi kilpailun järjestäjistä, Päivi Elfvengren.

+ * * * * + ¥ * *

* * * * * * * * * *

Tietoomme on tullut tapauksia, joissa esim. turkisliikkeiden ikkunoi­ ta on rikottu ja töhritty. Viranomaiset ovat jopa esittäneet epäilyjä, että te­ kijät olisivat yhdistyksemme jäseniä.

Toivomme, että tämä ei pidä paik­ kaansa, sillä ilkivallalla ei auteta eläinsuojelutyötä eteenpäin. Päin­ vastoin, monet sellaisetkin ihmiset, jotka muuten olisivat asiasta kiinnos­ tuneita, kääntyvät pois eläinsuojeli­ joiden riveistä. Laillisin keinoin toi­ miminen tuntuu monta kertaa tur­ hauttavalta ja edistysaskeleita saa­ vutetaan hitaasti, mutta se on ainoa tie, jos halutaan saada aikaan todel­ lisia parannuksia eläinten oloissa.

Luitko lehdestä 1/87 Gilletteyhtiön eläinkokeista? Yhtiön palve­ luksessa työskennellyt Leslie Fain toi julkisuuteen koe-eläinten epäin­ himillisen kohtelun ja monet epäkoh­ dat eläinkoeyksikössä. Gillette-yhtiö on nyt sulkenut tämän Rockvillessa, Marylandissa sijaitsevan yksikkönsä yleisön painostuksesta. Yhtiö on yhä kuitenkin eläinsuojelijoiden mustal­ la listalla, koska teettää kosmetiikkatestejä tilaustyönä muissa laborato­ rioissa.

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE 15. 6.-2. 10. -87

* * * * ¥ ¥ * * HUOM! * Maanantain pidennetystä aukioloajasta on luovuttu yhdistyk­ * sen myymälässä ja toimistossa. * Palvelemme m a— pe klo 9 — 17 ja * * lauantaisin klo 10— 15.

Toim istom m e ja myymälämme * * on kiinni 24. 12. 87— 4. 1. 88.

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

Birgitta Lindfors, Rongank. 4 D, 33100 TAMPERE Anne Lahtinen, Koskelank. 21, 35800 MÄNTTÄ, puh: 934-412 239 Mon a Toivonen, Saarnisto, 23500 UUSIKAUPUNKI, puh: 922-23 024 Minna Nikkilä, Simpukkat. 8, 39200 KYRÖSKOSKI, puh: 931-715 201/ 584 Jukka Sylgrön, Kaakonsiipi 8 E 45, 40350 JYVÄSKYLÄ, puh: 941281 709 Anu Tikka, Vuorik. 39, 48720 KYMI, puh: 952-81 667 Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810

men Yhdyspankki, T-Kauppa, H. Toivanen, T:mi Jari Grönroos, T:mi R. Saarinen, T:mi SähköHiisi, Titoff, Keckman, Tuutivilla, E. Ulpovaara, Uudenmaan Rakennuspellitys Oy, Vaatehuone.

Vihdin I apteekki, Vihdin Kirja-Aitta, Vihdin po­ liisit, Vihdin Säästöpankki, Vihdin Vaatekulma Oy, Vihdin-Karkkilan Osuuspankki, Yrttipirtti.

EDUSKUNTAKUULUMISIA DEVA:n kansanedustaja SteniusKaukonen teki jo kesäkuussa eduskuntakysymyksen eräästä Ikaalisis­ sa sattuneesta eläinrääkkäystapauksesta. Seitsemän nautaa oli kuollut hoidon puutteeseen ja loput eläimis­ tä jouduttiin lopettamaan. Terveysvi­ ranomaiset olivat tehneet navettaan tarkastuksen, mutta uusintatarkas­ tuksesta ei ollut huolehdittu. Stenius-Kaukonen halusi tietää, minkä­ laisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei tällainen toistu.

Ministeri Pohjala ei juuri muuta lu­ vannut, kuin ettäeläinsuojelutietoutta tullaan levittämään yleisölle. Esi­ merkkeinä oli maa- ja metsätalousmi­ nisteriön kesällä pitämä kurssi eläin­ suojeluvalvojille sekä vapaaehtois­ ten eläinsuojeluyhdistysten työ.

LAPPEENRANTA, 953-27 795 Maarit Salmi, PPA 1/ Salmi, 54500 TAAVETTI

Veli Lyytikäinen, Kangasvuokont. 15 C 21, 57220 SAVONLINNA, puh: 957-206 59 Kristina Räback, Rastaankj. 8,65230 VAASA, puh: 961-212 421 Virva llvesaava, Pormestarink. 34, 67100 KOKKOLA, puh: 968-13 738 Minna Kupari, PL 69, 77601 SUO­ NENJOKI

Raili Könönen, Kissamäentie 20, 80260 JOENSUU, puh: 973-334 89 Raija Manninen, Soidink. 14 E 31, 87500 KAJAANI, puh: 986-39 290 Kirsti Leisto, Raivaajant. 18, 90140 OULU, puh: 981-330 578 Kirsi Ridell, Tapiont. 6 A 12, 90570 OULU

Tiina Ahokas, Hepokuja, 90830 HAU­ KIPUDAS

Kaisu Niska, Käpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO Merja Leskinen, Aaponk. 5, 94720 KEMI, puh: 980-32 581 Uusia yhdyshenkilöitä:

Marja-Riitta Niinivuori, Sarvikatu 11 A 5,15950 LAHTI, puh: 918-531 216 Martti Mäkeläinen, 81100 KONTIO­ LAHTI, puh: 973-731 947.

27

KOE-ELAINTEN SUOJELU RY:N SYYSLEIRI VEIKKOLASSA 10—11.10. 87

Ryhmätyö innosti

KUVAT; ¡ak. kivivuori

Sunnuntai-aamuna oli taas aikai­ nen herätys ja aamiaisen jälkeen pu­ heenjohtaja Päivi Viinikainen piti ly­ hyen luennon aiheesta »Puolustus­ voimien eläinkokeet». Loppu aamu­ päivä meni ryhmätyön ja sen purka­ misen parissa ja tuntui siltä että täl­ le osalle ohjelmaa olisi voinut vara­ ta huomattavasti pitemmänkin ajan.

Paikalla olleet johtokunnan jäsenet ja toimiston työntekijät poistuivat huoneesta ryhmätyön ajaksi ja leiri­ läiset muodostivat joukostaan pieniä ryhmiä, joissa pohdittiin viimeaikais­ ta toimintaa ja miten sitä voisi tehos­ taa. Tuntui siltä että ryhmissä oli vas­ ta päästy vauhtiin kun ajanpuutteen vuoksi jouduttiin aloittamaan ryhmä­ työn purku. Oli ilahduttavaa todeta leiriläisten ideoitten runsaus ja toi­ minnan aktiivisuus. Kritiikkinä esitet­ tiin m m. yhdistyksen virallisen toi­ minnan Helsinki-keskeisyys sekä se, ttä informaation kulku keskuspaialta alueosastoille on usein puut­ teellista.

Monesta leiriläisestä varmaan tun­ tui siltä että leiri melkein loppui kes­ ken, kun loppukahvien jälkeen bus­ si ajoi pihaan ja oli aika pakata lau­ kut, ottaa viimeiset valokuvat ja läh­ teä kohti Helsinkiä ja edessä hää­ möttävää arkista maanantai-aamua.

Kokonaisuutena leiri oli antoisa ja antoi uutta tietoa yhteisestä asias­ tamme. Kun leiripaikkakin oli kaunis, sauna hyvä ja ruoka maitti, jäi useim­ mille varmaan vain positiivisia muis­ toja leiristä. On aina mukava tavata muita aktivisteja eri paikkakunnilta ja saada taas muistutus siitä, että täs­ sä kamppailussa ei olla yksin.

Toivottavasti tavataan taas ensi vuoden leirillä ja tehdään siitä yhtä informatiivinen ja mukava kuin tämä­ kin oli. Kiitokset kaikille mukanaoli­ joille. Teistä jokainen teki tästä lei^ ^ s t ä muistamisen arvoisen.

•

Koe-eläinten Suojelu ry:n tämän­ vuotinen leiri järjestettiin Veikko­ lan Uittokodissa syksyisessä vä­ riloistossa koreilevien puitten reunustaman Kaislalammen ran­ nalla. Leirin virallinen ohjelma kesti lauantai-aamusta sunnuntai iltapäivään, mutta osa leiriläi­ sistä — varsinkin pitkämatkalai­ sista saapui jo perjantai-iltana.

Aktiivisia jäseniä olikin ilahdutta­ vasti paikalla paitsi pääkaupunki­ seudulta myös useilta paikka­ kunnilta ympäri Suomen.

Ensimmäinen ilta meni leiripaik­ kaan ja toisiimme tutustuessa sekä saunomisen merkeissä. Uimista ei sentään kukaan uskaltanut kokeilla, vaikka muutama kirmaisikin aina lai­ turille asti, vain todetakseen veden kirpaisevan kylmäksi.

Lauantai-aamuna saapui bussilas­ tillinen leiriläisiä ja aamupalan jäl­ keen päästiin todella työntekoon kiinni. Aamupäivän aikana käsiteltiin nykyistä koe-eläinasetusta ja sen epäkohtia puheenjohtaja Päivi Viini­ kaisen ja tiedotussihteeri Kaarina Ki­ vivuoren alustaessa ja johtaessa luentoa ja siitä virinnyttä keskuste­ lua. Luennossa käytettiin esimerkki­ nä Helsingin Yliopiston fysiologian laitoksen tilannetta ja aiemmin ko.

28

laitoksella koe-eläinhoitajana toimi­ nut Tiina Laaksonen kertoi omista kokemuksistaan ja laitoksen oloista.

Eläinsuojeluneuvottelukunnan jäsen eläinlääkäri Oili Gylden selosti neu­ vottelukunnan roolia.

Vaikka Helsingin Yliopiston fysio­ logian laitos olikin keskustelussa esillä näkyvästi, todettiin, että vas­ taavaa tapahtuu eri yliopistoissa ja tutkimuslaboratorioissa ympäri Suo­ mea, ja että ainoa tehokas keinom­ m e vaikuttaa asiaan ja saada muutos aikaan, on lainuudistus.

Tietoa eläimistä ja vaihtoehdoista Luentoa olivat seuraamassa kan­ sanedustajat Lea Kärhä (KOK) sekä

Elisabeth Rehn (Rkp), osoittaen to­ dellista kiinnostusta ja eläinsuojeluhenkisyyttä. Molemmat lupasivat vie­ dä tietoa eteenpäin leirillä esille tul­ leista seikoista.

Aamupäivän tiiviin opiskelun ja lounastauon jälkeen seurasi tervetul­ lut viihteellisempi ohjelma-osuus Sesse Koiviston pitäessä mukaansa­ tempaavan ja mielenkiintoisen diaesityksen »Savannien eläimiä sanoin ja kuvin». Useimmat kuvat oli otettu eri suojelualueilta Ugandasta, Ke­ niasta ja Tansaniasta, ja Sesse Koi­ viston asiantuntemus ja hauska ker­ tomistapa tekivät esityksestä mie­ leenpainuvan.

Iltapäivän ohjelmassa oli jälleen rankempaa asiatietoa aiheesta »Eläinkokeiden korvaaminen muilla^ menetelmillä». Esitelmän alusti Koeeläinten Suojelun Säätiön toiminnan­ johtaja Riitta Salmi ja asian käytän­ nöllisestä puolesta kertoi lääketie­ teen ja kirurgian tohtori Marketta Karkinen-Jääskeläinen. Diakuvin ha­ vainnollistettu esitelmä valotti koeeläinten käytön vastustuksessa erit­ täin tärkeää aluetta, ja vaikka aika ei riittänytkään asian perinpohjaiseen käsittelyyn, antoi se leiriläisille var­ masti paljon ajattelemisen aihetta.

Virallinen ohjelma lauantain osal­ ta päättyi tähän ja illalla oli ruokailun ja saunomisen lisäksi varattu aikaa videoesityksille sekä yhdistyksen myyntipisteelle. »Uskontojen suhde eläimiin» ryhmän vetäjä Liisi Hiltu­ nen kertoi ryhmän toiminnasta, ja lu­ ki aiemmin samalla viikolla arkkipiis­ pa Vikströmille jätetyn kirjelmän si­ sällön. Ilta päättyi vapaamuotoiseen illanviettoon saunakamarissa, missä nautittiin virvokkeita, keskusteltiin ja laulettiinkin hieman.

TU LE R Y H M IIN T O IM IM A A N !

K a ik k iin r y h m iim m e ta rv i­ ta a n lis ä ä a k tiiv is ia jä s e n iä .

M ie ti, m ik ä o n s in u n o m in ­ ta a la a s i j a tu le m u k a a n .

Tieto- ja opiskelijaryhmä Kerää tietoa eläinkokeista, suunnittelee esitteitä, tapahtumia ja opiskelijatoimintaa. Vetäjä Pilvi Lassila, puh: (90) 70 11 450

antaisin klo: 10— 15) Ryhmälle voi lä­ hettää testaukseen liittyviä tietoja toimiston osoitteella. »Turkit vain eläimille»-ryhmä Koe-eläinten Suojelu ry:n ja Vihreä Risti ry:n yhteinen ryhmä, joka toimii Maailman eläinsuojeluliiton (WSPA:n) suuntaviivojen mukaan turkistar­ hauksen ja tuskallisten pyyntitapo­ jen vastustamiseksi. Vetäjä: Sylvia Stenius, puh: (90)484 217

Nuorisoryhmä Suunnittelee ja toteuttaa yhdistyk­ sen nuorisotoimintaa. Vetäjä Sirpa Sykkö, puh: (90) 796 752

Turkki ei ole niin pehmeä kuin m iltä se näyttää.

Uskontojen suhde eläimiin ■ryhmä Aktivoi eri uskontokuntia otta­ maan kantaa eläinten oikeuksiin, on yhteydessä seurakuntiin, järjestää keskustelutilaisuuksia ym. Vetäjä Lii­ si Hiltunen, puh: (90) 142 803 Kosmetiikkaryhmä Kartoittaa eläinkokein testaama­ tonta kosmetiikkaa, suunnittelee esitteitä ja info-materiaalia. Vetäjä Kristina Selin, puh: (90) 736 113 (lau-

Salon TERTTU KOLJONEN SM-mestari K a iv o k a tu 10 A, 3:s k e rro s p. 626 929

Liikkeessäm m e tuotteet, jo ita ei ole testattu koe-eläimillä.

29

L A H J A ID E O IT A P U K IN K O N T T IIN Eeva Kilpi on pysynyt uskollisena eläimille. Runoissaan hän laulaa kauniisti, epätoivoisesti, vihaisestikin elämän puolesta — säkeissään rakkauden voima.

• • •

'

„

V»

%LO*°e r o « o V f0 o ^ ° oO

« * * •

Jokainen eläin on subjekti.

Se on: oman elämänsä keskipiste, itsensä puolustaja, varuillaan joka suuntaan niin kuin sinä ja minä.

O m anarvontuntoinen: ei s a llis i itseään loukattavan.

Uusi u p e a h u p p a ria s u . V ä r i t v a a le a n ­ p u n a in e n ¡a h a r m a a . K o tim a in e n la a t u t u o t e .

K u p p a ris s a te k s ti: »E läkö ön e lä im e t!» k u v a s iiv e k k ä ä s t ä h e v o s e s ta (P e g a s o s ). Housuissa te k s ti: » A n im a lia » re id e s s ä . H in ta 2 7 0 m k .

P e lk k ä k u p p a r i 1 7 0 m k . M y ö s la s te n a s u ja .

V ä r i v a a le a n k e lt a in e n . H in ta 1 9 0 m k .

Uusiokirjepaperia ja kuoria, kuvassa siiliperhe.

25 kuorta ja kirjepaperia (lehtiö). Hinta 25 mk.

ELÄKÖÖN ELÄIMET!

Kohteita on vain rakkaudella ja julm uu de lla ja toiveilla: m uuten on ka ikki vain omaa kokem usta.

Omaa kokem usta kaikki.

Kaikki on minä.

Minä riip un sinun olkapäilläsi tapettuna.

Minä pelkään kun lähestyt p ih d it kädessä.

Minä istun ja odotan sinun häkissäsi.

Minä palelen. M inulla on ahdasta.

M inuun koskee.

O let unohtanut jo ta in oleellista.

O let unohtanut että m inä olen minä.

Ei tämä ole stressiä.

Minä kärsin.

(Eeva K ilp i: A n i ma! ia, WSOY)

Suomen puolustusvoimat tekee kokeita elävillä eläimillä lääkintäkoulussaan Lahdessa. Anestesiassa ole­ via porsaita ammutaan lähietäisyy­ deltä, minkä jälkeen niillä harjoitel­ laan haavakirurgiaa »sotakirurgian periaatteiden mukaisesti». Aiheute­ tun vam m a n mukaan tehdään myös esim. henkitorven avanne.

Näitä kokeita tehdään meidän kaikkien tuella -verovaroin.

Sotateollisuuden eläinkokeita puolustellaan m m . sillä, että niiden tuloksia voidaan käyttää puolustus­ tarkoituksiin ja siis myös siviiliväes­ tön hyväksi. On kuitenkin selvää, et­ tä puolustuskeinoja ei tarvita, jollei ole myös hyökkäyskeinoja, ja että puolustuskeinoja voidaan soveltaa myös hyökkäystarkoituksiin.

Sotateollisuuden ja puolustusvoi­ mien eläinkokeet — tapahtuivatpa ne missä päin maailmaa tahansa — kuuluvat niihin kokeisiin, joilla ei ole mitään lääketieteellistä tai eettistä 30

perustetta. Ne ainoastaan lisäävät maapallon hätää niin suorasti kuin epäsuorastikin.

Koe-eläinten Suojelu ry. osallistuu vuosittain rauhankulkueeseen tun­ nuksin »PUOLUSTUSVOIMIEN ELÄINKOKEET SEIS» ja »SODAT AL­ KAVAT ELÄIN KOELABORATORIOIS­ SA». Epäeettiset ja turhat eläinko­ keet saadaan loppumaan vain ylei­ sön — siis myös Sinun painostuksel­ la. Voit vaikuttaa esim. ottamalla yh­ teyttä »omaan» kansanedustajaasi.

Toimi — eläimet tarvitsevat Sinua nyt!

Koe-eläinten Suojelu ry lähetti Eläinten viikolla puolustusministeri Ole Norrbackille kirjelmän, jossa toi­ vottiin, että puolustusvoimat m a h ­ dollisimman pian luopuu kokeiden tekemisestä elävillä eläimillä. Yhdis­ tys pyysi lausuntoa asiasta. Julkai­ s e m m e vastauksen, mikäli sellaisen saamme, seuraavassa Animaliassa.

Joulukortteja (kts. kuva). V iiden kortin nippu 12 mk.

»The Animals Diary -88». Päiväkirjan ja almanakan yhdistelmä vuodelle -88. Eläinsuojeluaiheinen kuvitus.

Sisältää lyhyitä englanninkielisiä info-tekstejä ja listoja hyödyllisistä osoitteista (eläinsuojelujärjestöt), Crueltyfree-tuotteista jne. Hinta 70 mk. Rajoitettu erä.

Kuvassa vuoden -86 kirjan kansi.

Tee tilauksesi lehden takasivulla olevalla tilauskaavakkeella. Hintoihin lisätään posti- ja käsittelykulut takasivun ohjeiden mukaan. Tilata voi myös puhelimitse.

Muista myös muut tuotteemme, niistäkin löytyy mukavia joululahjoja!

31

JOUKKOJULKAISU

O S T A T U O T T E IT A M M E NYT ALENNUKSELLA COLLEGE PAITA 80,— koot: S— XXL painatus: yhd istystunn us värit: harmaa vaal.sinin. hiekka

kpl ..... koko kpl .......... koko kpl .......... koko värivaihtoehto ....

HUOM. M erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, e ttä tilaam asi väri on päässyt loppumaan. M erkitse m yös kokonum erosi (esim. 36), näin saat m ahdollisim m an sopivan vaatteen.

VERRYTTELYASU,LASTEN 90 mk koot: 140— 160 cm väri: oranssi painatus: koiran kuva ja teksti 'Ei elä in ko ke ille ’ housuissa te ksti ’A n im a lia ’

kpl ..........

koko

COLLEGE PAITA 80 mk koot: S — XL väri ja painatus: kts. yllä

kpl ..........

koko

COLLEGE-PAITA, LASTEN 55 mk koot: 110— 160 cm väri ja painatus: kts. yllä

kpl ..........

koko

T-PAITA 35,— koot: S— XXL painatus: rinnassa yhd istystunn us värit: sininen, valkoinen

väri ......... koko vaihtoehtoväri ....

PIPO 30,— yksi koko, teksti: ’Koe-eläinten Suojelu ry’ väri: valkoinen, vihreä

kpl

AUTOTARRA 3,— teksti: ’Vastustan elä in ko ke ita ’ pitu us 48 cm

kpl

nippua

NORMAALIHINTAISET TUOTTEET UUTUUS!! HUPPARI-ASU 270,— (huppari ja housut) koot: S— XL värit: harmaa/vaaleanpunainen pelkkä huppari 170,— koot: S— XL värit: harmaa/vaaleanpunainen Painatus hupparissa: te ksti ’Eläköön e lä im e t’ kuvassa lentävä hevonen housuissa te ksti ’A nim alia' HUPPARI-ASU, LASTEN, 190,— koot: 100— 150 cm väri: vaaleankeltainen painatus: sama kuin aikuisten hupparissa ’THE ANIMALS DIARY 1988’ 70,— (m uisti- ja päiväkirja) HUOM! K irjoja saatavilla ra jo ite ttu määrä.

UUSIOPAPERILEHTIÖT ja KIRJEKUORET le htiö t, aiheena s iili, 12.50

kpl

koko

kpl

koko

kpl

koko kpl ...

kpl

TILAUS Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon, Mäkelänkatu 8, 00550 Hel­ sinki. Voit myös tehdä tilauksesi puhelimitse numeroon 90-736 113.

Toimitamme yli 30,— tilaukset POSTIENNAKOLLA. Lähetyksiin li­ sätään posti- ja käsittelykulut. Merkitse vaatetilauksiin mahdollisim­ man tarkka koko sekä värivaihtoehto. Muistathan ilmoittaa myös ni­ inesi ja tarkan osoitteesi!!

ISSN 0783-9170

kirjekuoret (20 kpl), aiheena s iili, 12.50

kpl ....

YHDISTYKSEN RINTANEULA 50,— hopeaa, eläinryhm ä kohokuviona

kpl

....

PUHELINMUISTIO 15,— valkoinen, kannessa koiran kuva ja teksti ’Ei elä in ko ke ille ’

kpl

....

kpl kpl

.... ....

RINTANAPPEJA/ROCKMÄRKE — yhdistystunn us (eläinryhmä) 6 ,— — 'Vastustan elä in ko ke ita ’ (kissa) 6,— — ’Anna eläinten elää, valitse te k o tu rk k i’ (kettu) 6,— — ’Stoppa plàgsam m a d ju rfö rsö k’ 6,— — ’V iolence free scie n ce ’ 10,— — 'Anim al lib e ra tio n ’ 10,— — 'Eläim et pois sirk u k s is ta ’ (norsu) 3,— — ’Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ (eläinryhmä) 10,— KIRJOJA — Eeva K ilpi: ’Kuolem a ja nuori rakastaja’ 80 mk (novelleja) — Eeva Kilpi: ’A n im alia’ 80,— (runoja) — Uma Aaltonen: 'Kani ei osaa itke ä ’ 40,— (nuortenkirja eläim istä) — Brutus: ’Forskning ifàg asa tt’ 40,— (kuvaus eläinkokeista Ruotsissa) — Richard Ryder: 'V ictim s o f S cie nce’ 50,— (kirja eläinkokeista) JULISTE 10,— (p o stitu sku lu t 8,— ) neliväripainatus, eläinkuva te ksti ’Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ KIRJ EENSU LKI JAM ERKKEJÄ/B REVMÄRKE — 20 m erkin arkki (4 eri aihetta) 10,— — 35 m erkin arkki te k s tillä 'V astusta tu ska llisia elä in ko ke ita ’ 6,— — 35 m erkin arkki te k s tillä ’Stoppa plàgsam ma d ju rfö rs ö k ’ 6,—

väri

KORTTEJA 10,— Kaksi k o rttin ip p u a (yht. 12 korttia) eläin aihe isia kortteja

TUE T O IM IN T A A M M E

kpl .... kpl .... kpl .... kpl .... kpl .... kpl ....

kpl .... kpl .... kpl

....

kpl

....

kpl ....

kpl .... kpl .... kpl .... kpl ....

KORTTEJA 2,—/kpl — ’Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ — kissa kortti

kpl .... kpl ....

JOULUKORTIT — 5 kortin nippu (erilaisia) 10,— — avattava jo u lu k o rtti 5,—/kpl

nippu kpl ....

BILDEKAL 10,— ’Stoppa plàgsam m a d ju rfö rsö k’

kpl ....

TARRA 5,— pyöreä, halka isija 10 cm te ksti ’V astusta tu ska llisia eläin koke ita’

kpl ....

KUULAKÄRKIKYNÄT — keltainen, teksti: ’Auta kärsiviä e läim iä’ — punainen, yhdistyksen nim i ja puh.

kpl .... kpl ....

PAPERIKASSI 1.50 ruskea/m usta painatus: 'Ei eläin koke ille, käytä kosm etiikkaa jo ta ei testata e lä im illä '

kpl ....

REPPU 75,— värit: musta, harmaa, turkoo si, fu ksia painatus: kissan kuva, te ksti ’Ei e lä in ko ke ille ’

kpl .... väri ...

LASTEN REPPU 40,— värit: keskisininen, vaaleanpunainen painatus: kissaperhe

kpl .... väri ...

POSTIMERKKILAJITELMAT 80 suom. m erkkiä (erilaisia) 25,— 150 suom. m erkkiä (erilaisia) 80 ulkom . m erkkiä (erilaisia) TILAAJAN/BESTALLARENS: NIMI/ NAMN ..................................

OSOITE/ADRESS ...........................

POSTINUMERO/POSTNUMMER

50,— 25,—

kpl .... kpl .... kpl ....