Animalia 1/1988 by Animalia ry

AN IMALIA K O E -E L A IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR F Ö R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N

1/88 13. vuosikerta

SISÄLLYSLUETTELO

Vastaava toimittaja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063

P ääkirjoitus ....................................... Ledare ................................................ Yhdistyksen n im e n m u u to s ........... M in isteriö n eläinkoepäätös pe tty mys — la kiu u d istu s välttäm ätön .. Koe-eläintoimikuntien merkitys ja ta vo itte e t ................................................ Info ...................................................... Kansalaisadressi — tie te ilijä t, ta ite i lija t ja p o liitik o t antavat tukensa .. La hjoitukse t ..................................... Eläinkoelainsäädäntö uusittava .. Kansalaisadressi ............................ M in isteri Pohjalaa tapaam assa .. V uosikokouskutsu .......................... Korkeasaari kuntoon — ei jä ttilä is pandoja Suomeen .......................... A laston h a llits ija — kirja e läin ko keista .................................................. E duskuntakuulum isia ................... Lu kija lta ............................................. Pois pim eältä aikakaudelta, osa 2 . Toim istom m e työntekijät esittelyssä P oim ittu a ........................................... A lu eo sastot ja yhd yshe nkilöt . . . . Löytöeläin — m itä t e h d ä ! ............. K o lliko n se rtti ................................... Eläinten väärinkäyttöä tuetaan vero varoin ..................................................

Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen T aitto: Raili Vesanen Maksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit. PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 Toimiston osoite Mäkelänkatu 8 00510 H elsinki Puh. 90-736 113 avoinna m a— pe 9 — 17 la 10— 15 Yhdistyksen toimistossa: Tarja Balding, to im isto n h o ita ja Kaarina K ivivuori, tie d o tu s sihteeri T iina Laaksonen, to im is to virkailija.

H A N N E L E LUUKKAINEN

10 12 13 15 19 19

20 21 21

22 24 26

Jussi-kan i Karoliinan hellässä hoivassa Kuva: Sam i Bläberg

28 29

30 30

Puheenjohtaja Päivi V iinikainen R iistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 583 473 Jäsenmaksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen llmoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu

Seuraavan lehden aine iston jä ttö päivä 10. 3. -88 Lehteen tuleva aineisto lähetetään to im is to n o s o itte e lla tie d o tu ssih te e ri Kaarina Kivivuorelle, puh: (90) 738 570. 2

>■

gg '£

CT> * C

% E E | § >>

ELÄINTEN OIKEUDET — UTOPIAA VAI UUTTA AJATTELUA

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin kokeista, eläinkokeita korvaavista mene telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit taa myyntitoimintaa.

Pian saa taas lekotella auringossa? Hyvää kevättä kaikille jäsenille ja muille lukijoille ja eläinystäville! Piirros: Anne Jokinen

R uotsin u u si la ki on eläinten kannalta vallankum ouksellinen. H äkkikanalat kielletään ja kanat päästetään räpyttelem ään siipiään, kuopim aan maata, ottam aan hiekkakylpyjä, nukkum aan orsilla ja m unim aan oike isiin pesiin. Kuvan n im i on Iloinen perhetapahtum a ¡a sen o tti Leena Tervonen-Eerola.

Suomi voisi olla maa, jossa luovu taan tuskallisista eläinkokeista ja ke hitetään aktiivisesti eläinkokeet kor vaavia menetelmiä. Suomi voisi olla maa, jossa turkistarhaus kielletään, ellei eläimille pystytä antamaan nii den luontaisia tarpeita vastaavia olo ja. Suomi voisi olla maa, jossa kanat vapautetaan ahtaista häkeistään ja lehmät ja siat rautaparsista ja -kar sinoista. Utopiaako? — Ei suinkaan. Tähän tarvittaisiin eläinsuojelulain uudista minen nykyajan ajattelun mukaisek si. Katsellaanpa, mitä maailmallatapahtuu. Norjassa käytäntö on se, et tä kaupallisille eläinkokeille ei anne ta lupia lainkaan. Eläinkokeita ei voi tehdä kosmetiikka-, lääke- eikä ke mianteollisuudessa. Sveitsissä ei saa kasvattaa kanoja häkeissä. Ruot sissa on hallitus antanut eduskun nalle esityksen uudeksi eläinsuoje lulaiksi, jonka on määrä tulla voi maan jo tämän vuoden heinäkuussa ja joka toisi tuntuvia parannuksia mm. tuotantoeläinten oloihin. Uuden lain perusajatuksena on, että koti eläimet tarvitsevat luontaisia tarpei taan vastaavan elinympäristön. Kar ja tulee pitää terveenä ja hyvinvoiva na. Ja tekniikka on sovellettava eläin ten tarpeisiin eikä päinvastoin.

VALLANKUMOUKSELLINEN UUDISTUS Ruotsin uusi laki on eläinten kan nalta vallankumouksellinen tämän päivän tilanteeseen verrattuna. Häk kikanalat kielletään ja kanat pääste tään räpyttelemään siipiään, kuopi maan maata, ottamaan hiekkakylpyjä, nukkumaan orsilla ja munimaan oikeisiin pesiin. Lehmille taataan laiduntamisoikeus ja olkia kuivikkeiksi. Emakoita ei enää saa pitää kytkettyi nä ja niille tarjotaan erilliset paikat le päämistä, ruokailua ja ulostamista varten. Myös siat saavat pahnoja al leen. Lakiesittelyn yhteydessä Ruotsin maatalousministeri otti esille joita kin esimerkkejä, jotka ovat luoneet tarpeen lain uudistamiselle; lehmien utareet on jalostettu niin suuriksi, että ne joudutaan ripustamaan liiveihin, broilereita lihotetaan lyhyessä ajassa niin painaviksi, että niiden ja lat eivät enää kanna ja siat ovat niin stressattuja, että ne saattavat kuol la sydänkohtaukseen teurastamoon kuljetettaessa. MILLOIN MEILLÄ S U O M E S S A ? Mikä estäisi Su o m e a kulkemasta Ruotsin jalanjälkiä eläinsuojelulain uudistamisessa? Lehmien, sikojen ja kanojen pitämistä luonnottomassa ahtaudessa ei enää voida puolustel la taloudellisilla syillä. Kaikki tietä vät, miten kalliiksi maataloustuottei den ylituotanto maallemme tulee. Vapaasti kasvaneiden ja hyvällä ra vinnolla ruokittujen sikojen lihan hin ta on vain 1.50— 2.00 mk/kg kalliim paa kuin tehokasvatussikojen. Näin pieni hinnanero on mitätön nykypäi vän kuluttajan kukkarolle. Tärkeäm pää on lihan laatu ja eläinten elinolot. Niiden parantamista ei ilmeisesti voi da jättää yksin tuottajien varaan. Vastaavasti eläinkokeiden arvioi mista ei voida jättää pelkästään tut kijoiden moraalin varaan. Tämän osoittavat paitsi jotkut Suomessa hiljattain tehdyt eläinkokeet, myös Uudenmaan lääninhallituksen vast ikään suorittama koe-eläinlaitosten tarkastus. Raportista käy ilmi, että monissa paikoissa toimitaan vieläkin vuoden 1986 alussa voimaan tullees ta asetuksesta piittaamatta. Eläinkoetoiminnan valvonta tulisi mitä il meisimmin tehostaa sekä koelupien myöntämisen että eläinten käytän nön hoidon osalta. On tullut aika kirjoittaa eläinten oi keudet myös Suomen eläinsuojelu lakiin.

H A N N E L E LUUKKAINEN

DJURENS RÄTTIGHETER — UTOPI ELLER NYTTTÄNKANDE Finland kunde vara ett land där man avstod frän plägsammadjurförsök och aktivt utvecklade ersättande metodertill djurförsök. Finland kun de vara ett land där ma n gjorde ett slut pä pälsfarmning, o m m a n inte kunde ge djur förhällanden som motsvarar deras naturliga behov. Finland kunde vara ett land där man frigjorde hönorna ur sinä tränga burar samt korna och svinen frän sinä galler. Utopi? — Ingalunda. Tili detta behövs ett förnyande av djurskyddslagen sä att den överensstämmer m e d ett modernt tänkesätt. Lät oss granska vad s o m händer i världen. INorge ärdet praxis att man inte alls gertillständ tili kommersiella djurför sök inom kosmetika-, läkemedels-eller kemiskindustrin. ISchweiz är det inte tillätet att uppföda höns i bur. I Sverige har regeringen givit riksdagen ett förslag tili ny djurskyddslag, s o m kommer att medföra kännbara förbättringar i produktionsdjurens levnadsförhällanden. Lagen träder ikraft ijuli detta ar. Grundtanken iden nya lagen är att husdjuren behöveren livsmiljö som motsvarar de ras naturliga behov. Boskapen bör hällas frisk och välmäende och tekniken bör anpassas enligt djurens behov och inte tvärtom. Kuva: R aili Vesanen

REVOLUTIONERANDE R E F O R M Ur djurens synvinkel är den nya lagen iSverige revolutionerande jämfört m e d Situationen i dag. Lagen förbjuder burhönsgärdarna och hö norna kommer att ha möjlighet att flaxa m e d vingarna, krafsa ijorden, ta sandbad, sova pä vaglar och värpa iriktiga bon. Korna garanteras rätt till bete och halmströ. Suggor fär in te längre hällas kopplade och bereds separata platser for vila, mat och avföring. Även svinen fär strö under sig. Isamband m e d lagförslaget framförde Sveriges lantbruksminister nägra exempel som skapat behov till att förnya lagen; kornas juvrar har utvecklats till sä stora att de mäste hängas i gördlar, broilerna göds sä tunga att benen inte längre bär d e m och svinen är sä stressade att de ofta dör ihjärtattack under transporten tili slakteriet.

N Ä R S K E R DET I FINLAND? Vad hindrar Finland att följa Sve rige ifotspären iförnyandet av djurskyddslagen? Att halla kor, svin och höns i trängsel kan inte längre försvaras m e d ekonomiska skäl. Var

och en vet hurdyröverproduktionen av lantbruksprodukter blir för värt land. Kilopriset pä kött av svin som fätt växa fritt och s o m matats med god föda är bara 1.50— 2 mark dyra re per kilo än kilopriset pä intensivproduktionssvin. En sä pass liten prisskillnad ärutan betydelse för den nutida konsumentens penningpung. Viktigare är köttets kvalitet och dju rens levnadsförhällanden, vilka producenterna inte nödvändigtvis förbättrar utan att djurskyddslagen förutsätter det. Pä s a m m a sätt kan begränsandet av djurförsök inte endast vara beroende av forskarnas moral. Det här visar förutom djurförsök som gjorta nyligen iFinland även Nylands länsstyrelens inspektion av försöksdjursinstitut. Ur rapporten framgär att man pä mänga Ställen inte rättar sig efter förordningen som trädde ikraft 1.1.1986. Övervakningen avdjurförsöksverksamheten borde heit tydligt effektiveras beträffande bäde beviljandet av tillständ för försök, och skötseln av djuren i praktiken. Det har blivit dags att nedteckna djurens rättigheter även i Finlands djurskyddslag.

PÄIVI VIINIKAINEN

M a a - ja m e ts ä ta lo u s m in is te r iö n e lä in lä ä k in tä o s a s to a n to i ju u r i jo u lu n a lla lo p u llis e n p ä ä tö k s e n s ä H e ls in g in Y lio p is to n fy s io lo g ia n la ito k s e n k iis ta n a la is is ta e lä in k o k e is ta . A s ia a o n e s it e lt y A n im a lia s s a 3 /8 7 s e k ä 4 /8 7 , jo is t a vo i lu i . . J k e a ju t u n k ä s itte ly n e ri v a ih e e t.

•

PÄIVI VIINIKAINEN

YHDISTYKSEN NIMENMUUTOS Kun Koe-eläinten Suojelu ry. pe rustettiin vuonna 1961, mietittiin kauan, mikä nimi järjestölle annettai siin. Koska yhdistyksen päätehtävä nä oli — ja on edelleen — tuskallis ten eläinkokeiden vastustaminen, tu li viralliseksi nimeksi Koe-eläinten Suojelu — Försöksdjurens Värn ry. Tällä nimellä yhdistys on tehnyt it seään tunnetuksi niin tiedepiireissä kuin suuren yleisön keskuudessa. Toisille tämä nimi tuo mieleen vain kielteisiä asioita, toisille myönteisiä. Mutta kaikki tietävät kuitenkin, mis tä järjestöstä on kysymys. Nyt on kuitenkin käsillä aika, jol loin voisimme harkita yhdistyksen ni menmuutosta. Vaikka päätehtäväm m e on edelleen toimia tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi, toi m i m m e myös turkistarhausta, m a a talouden tehotuotantoa ja kaikkea eläinten väärinkäyttöä vastaan. Ja e m m e h ä n suojele koe-eläimiä, vaan

yritämme muuttaa koe-eläimiä kos kevaa lainsäädäntöä sellaiseksi, et tä eläinkokeita tehtäisiin yhä vähem män. Yhdistyksen nimi ei siis enää kuvaa kaikkea sen toimintaa. Toivoisimme teiltä mielipiteitä täs tä asiasta. Kirjoittakaa ja esittäkää näkemyksenne siitä, pitäisikö yh distyksen nimi vaihtaa, ja jos kan nanottonne on myönteinen, toivoi simme teiltä nimiehdotuksia. Ilmas sa on leijunut sellaisia ehdotuksia kuin »Eläinten oikeuksien puolesta», Eläinten oikeuksien liike» jne. Eläin ten oikeuksien tunnustaminenhan on järjestömme eettinen perusta. Kysymyksessä on varsin suuri, pe riaatteellinen asia. Toisaalta meidät tunnetaan tällä nimellä, mutta toi saalta taas n i m e m m e antaa virheel lisen kuvan toiminnastamme. Häti köityä päätöstä asiasta ei voi tehdä — siksi teidän mielipiteenne on en siarvoisen tärkeä.

Lopullinen päätös oli pettymys eläinsuojelulle ja osoitus m a a m m e bläinkokeita koskevan lainsäädän nön puutteista. Fysiologian laitok sen eläinkokeita on kommentoitu jär kyttyneinä ulkomaisissa ja kansain välisissä eläinsuojelujärjestöissä se kä niiden varsin laajalevikkisissä jul kaisuissa. Mm. Skotlannissa toimi van Scottish Anti-Vivisection -järjes tön puheenjohtaja, lääketieteen toh tori Clive Holland totesi, että eläin suojelulainsäädäntö ei ole nimensä mukainen, mikäli fysiologian laitok sen eläinkokeiden kaltaisia kokeita voidaan lain puitteissa tehdä. Julkisuudessa on esitetty, että jatkolupien myöntäminen kokeille on osoitus siitä, että keväällä 1987 ai heesta nostettu kohu oli täysin tur ha. O n myös annettu ymmärtää, et tä koska kokeet saivat luvat, ne ovat tuskattomia. Ministeriön päätökseen ja näihin väitteisiin liittyen haluam m e tuoda esille seuraavat seikat.

• T u tk ija la u s u n n o t Maa- ja metsätalousministeriö pyysi päätöksensä tueksi vain yhden ulkopuolisen tutkijalausunnon. Muut lausunnot olivat kokeiden tekijöiden itsensä lupa-anomuksiin liittämiä, jo ten ne luonnollisesti olivat kokeita puoltavia.

E lä in s u o je lu n e u v o tte lu k u n ta Koelupa-anomuksia käsiteltäessä kuultiin eläinsuojeluneuvottelukuntaa. Neuvottelukuntaan kuuluu vain yksi vapaaehtoisen eläinsuojelutyön edustaja. Muut seitsemän jäsentä ovat hallintovirkamiehiä sekä lääke tieteen, kotieläintalouden ym. edus tajia. KÄÄNNÄ

Tahvo-niminen siitosapina, joka

pyydystettiin viidakosta v -66 H e lsin gin ylio p isto n fysiolog ian kevät -87.

aitos,

J A T K O A ED. SIVULTA

Julkisuudessa on esiintynyt tieto ja, että neuvottelukunta puolsi yksi mielisesti luvan myöntämistä apinakokeille. Tosiasiassa se antoi lausun non vain siitä, vastaavatko kokeet eläinsuojelulain 9 §:ää, jonka m u kaan eläinkokeen saa tehdä, jos »se on ... tieteellisesti tarpeellinen». Tieteellisesti tarpeellinen on niin väl jä määritelmä, että sen perusteella tuskin voidaan evätä yhtäkään eläinkoetta. Eläinsuojelujärjestöjen edus taja, eläinlääkäri Oili Gylden esitti asiasta eläinsuojelullisiin ja eetti siin näkökohtiin perustuvan eriävän mielipiteensä, mutta sitä ei huomioi tu neuvottelukunnan päätöslausel massa.

T ila t Fysiologian laitoksen koe-eläintilat eivät vastaa eläinsuojeluasetuk sen 2 §:ää, jonka mukaan eläinten säilytystilojen tulee olla niiden eri tyispiirteet huomioon ottaen riittä vän tilavat. Apinat ovat hyvin sosiaa lisia eläimiä ja tarvitsevat runsaasti liikkumatilaa. Niiden tulisi saada elää yhdyskunnissa. Fysiologian laitoksen eläintilojen remontti on rajoittunut pienehköihin korjauksiin (kahden suuremman hä kin käyttöön otto, maalaustöitä ym.) N ä m ä ovat toki eläinten kannalta pa rannus aikaisempaan tilanteeseen, mutta paljon e n e m m ä n olisi pitänyt tehdä. Huomattakoon myös, että en nen kevään kohua oli läänineläinlää käri kehoittanut laitosta useita ker toja kohentamaan eläinten tiloja, mutta näin ei oltu toimittu.

K o k e id e n lu o k itu s Laitoksen koe-eläintoimikunta luokitteli tuskalliset kokeet kipuluokkaan 2 (vähemmän tuskallisiin) ja ne aloitettiin ilman asianmukaista lupaa lääninhallitukselta. MM:n päätös eläinkokeiden luokituksesta on tältä osin niin selkeä, että on vaikea us koa, että korkeasti koulutetut tutki jat ovat tehneet virheluokituksen va hingossa. Väärinkäytöksistä ei kui tenkaan saateta ketään (koe-eläin toimikunta, laitoksen johtaja, tutki jat) edesvastuuseen — onhan kyse vain eläimistä.

T u s k a llis u u s Tutkijat itse pitävät ko. apinakokeitaan tuskattomina. Kuitenkin täl laiset kokeet kuuluvat MM:n eläinlääkintöosaston päätöksen mukaan 1. kipuluokkaan, kokeisiin, joista voi 6

aiheutua eläimelle huomattavaa ki pua tai muuta kärsimystä. Kokeissa apinoiden kalloon upotetaan elektrodisylinteri ja porataan ruuveilla kiin ni rautavanne (vrt. MM:n päätös: suu ret kirurgiset toimenpiteet kuuluvat kipuluokkaan 1). Rautavanteen tehtä vä on pitää apina paikoillaan ns. apinatuolissa mittauksien ajan (MM:n päätös: sellaiset kokeet, joissa eläi m e n vapautta rajoitetaan voimak kaasti kuuluvat 1 luokkaan). Myös Uudenmaan lääninhallituksen m u kaan kyseiset kokeet kuuluvat 1. luo kan kokeisiin.

M u u k ä rs im y s Kokeista voi aiheutua eläimille myös muunlaista kärsimystä kuin suoranaista kipua. Apina on korkeal la kehitystasolla oleva eläin ja kyke nee tuntemaan myös henkistä hätää. Koe-eläinten Suojelu ry:n mielestä apinoilla ei tulisi sallia kokeiden te kemistä lainkaan.

T u le v a t k o k e e t Tammikuun alussa asennetaan kolmelle apinalle leikkauksella kal loon elektrodianturit sekä rautavanteet. Yhdellä apinalla nämä jo ovat. Koeluvat on saatu kahdeksi vuo deksi, jonka jälkeen niille voidaan anoa jatkolupia. Varalla odottaa kak si apinaa, jos joku kokeessa muka na olevista apinoista (yht. 4) kuolee tämän »tuskattoman» tutkimuksen aikana. Lisäksi laitoksella on toista kymmentä apinaa odottamassa tule vaisuudessa mahdollisesti tehtäviä kokeita.

H y ö ty ju lk is u u d e s ta Vaikka apinakokeet nyt saivat kin luvat, oli kevään kohusta myös konkreettista eläinsuojelullista hyö tyä. Lääninhallitus keskeytti laitok sella jo aloitetun kissatutkimuksen (pieneläinlääkkeen testaus mm. unirekisteröinnin avulla). Tutkija ei valit tanut keskeytyspäätöksestä. Positii vista oli myös, että lääninhallitus te ki tarkastuksen kaikissa Uudenmaan koe-eläinyksiköissä syyskuun aikana sekä se, että Helsingin yliopisto pe rusti koe-eläintoimintaa valvovan ja ohjaavan neuvottelukunnan. Kohun ansioksi on laskettava myös se, et tä keskustelu eläinkokeista pääsi vauhtiin myös yliopistomaailmassa.

K O E -E L Ä IN T O IM IK U N N A T :

TA R J A BALDING

luokkaan ja/tai niille ei haettu asian mukaisia lupia lääninhallitukselta. Tällaista tuskin olisi tapahtunut, jos toimikunnissa olisi todella haluttu soveltaa asetusta oikein ja jos toimi kunnissa olisi ollut mukana koeeläinsuojelun edustajia. Kun nykyinen koe-eläinasetus on ollut voimassa kaksi vuotta, tuntuu koe-eläimiä päivittäin työssään käyt tävien tietämys asetuksesta ja sen soveltamisesta tämän kurssin perus teella melko hataralta. Asiasta on varmasti tarjottu tarpeeksi tietoa ja sen omaksumiseen annettu runsaas ti aikaa. Miksi asioista ei tähän m e n nessä ole jo otettu selvää? Syitä voi vain arvailla.

Marraskuun viimeisenä päivänä järjestettiin Eläinlääketieteellisel lä korkeakoululla Helsingissä kurssi »Koe-eläintoimikunnat: nii den merkitys ja tavoitteet». Jär jestäjinä toimivat Kuopion yli opiston täydennyskoulutuskes kus ja Kuopion valtakunnallinen koe-eläinkeskus. Valtaosa 130 kurssilaisesta oli tutkijoita, koeeläinhoitajia ja yleensä työssään koe-eläimiä käyttäviä henkilöitä. Mukana oli jonkin verran myös opiskelijoita. Koe-eläinten Suoje lu ry:tä edusti kymmenisen hen kilöä. Kurssi käsitti seitsemän luentoa ja puolen tunnin yleiskeskustelun. Vi ranomaisia edustivat maa- ja m e t s ^ ^ k talousministeriön ylitarkastaja Pirk^^ ko Skutnabb, Uudenmaan läänin eläinlääkäri Timo Estola sekä eläin lääkäri Aimo Kuhmonen. Tutkijapuolen kantaa selvittivät Juhani Lep päluoto Oulun yliopiston fysiolo gian laitokselta, Jouko Tuomisto kansanterveyslaitokselta Kuopiosta, Timo Nevalainen Valtakunnallises ta koe-eläinkeskuksesta sekä Kari Lagerspetz Turun yliopiston eläin fysiologian laitokselta. Virallisen ohjelman mukaan kurs sin tavoite ja sisältö oli arvioida tähän astista eläinkoetoimikuntien työskentelyä m a a s s a m m e sekä pyr kiä luomaan tavoitteet jatkotyösken telylle. Todellisuudessa sekä luento jen anti että niistä virinnyt keskuste lu jäivät paljolti polkemaan yksityis kohtien ympärille. Pirkko Skutnabb selvitti asetuksen luomat puitteet koe-eläintoimikuntien toiminnalle ja Timo Estola, k u i n ^ ^ ka päätöksenteko tapahtuu läänin-^^ hallituksissa. Aimo Kuhmonen an toi lyhyen raportin syyskuussa 87 Uudenmaan koe-eläinlaitoksissa te kemästään tarkastuksesta (Raportis ta e n e m m ä n tuonnempana). Tutkijat puolestaan esittivät omia näkemyk siään koe-eläintoimikunnista, koeeläinasetuksen vaikutuksesta heidän työhönsä sekä eläinkokeiden tar peellisuudesta yleensäkin. Yleisöllä oli tilaisuus esittää kysymyksiä kun kin puheenvuoron jälkeen.

m e rk ity s ja ta v o itte e t

Tarkastus Uudellamaalla

•

matta siitä, että Pirkko Skutnabb sel vitti varsin tyhjentävästi, että laitok sen koe-eläintoimikunnassa istuva tutkija ei voi olla päättämässä omaan tutkimukseensa liittyvistä asioista, vaan tällöin käytetään varamiestä. Tutkijoiden puheenvuoroissa va kuuteltiin, että nykyinen asetus toi mii — tai ainakin tulee joskus toimi maan — kunhan tutkijat vain jätetään rauhaan, eivätkä virkamiehet ja eläinsuojelijat puutu asioihin. Juhani Lep päluoto esitti asian seuraavasti: »Eläinkokeiden luokittelussa tutkijalJe koituvat haittavaikutukset ilmene vät, kun lupahakemusta käsitellään lääninhallituksessa tai ministeriös sä. Yleensä ottaen eläinkoetoimikun tien asiantuntemus on parempi kuin lääninhallituksen tai ministeriön». Ajatus eläinsuojelijoiden edustajien (lähinnä ilmeisesti tarkoitettiin koeeläinsuojelijoita) ottamisesta laitos ten koe-eläintoimikuntiin herätti vas tustusta. Timo Nevalaisen mukaan Ruotsista oli tullut tietoja siitä, että »ääriryhmät (koe-eläinsuojelijatko? toim. huom.) ovat kompromissikyvyttömiä».

Asetus toimii — ehkä, j oskus. . .

. . . vai toimiiko?

Ottaen huomioon, että koe-eläinasetus tuli voimaan 1. 1. 86, tuntui melko hämmästyttävältä, että useim mat kysymykset olivat täysin perus tavaa laatua olevista ja asetuksessa selkeästi selvitetyistä seikoista. Mm. koe-eläintoimikuntien jääviys nousi kerta toisensa jälkeen esille huoli-

Tutkijoiden vakuutteluihin nykyi sen asetuksen riittävyydestä on vai kea suhtautua luottavaisesti, kun tuoreessa muistissa on Helsingin yli opiston fysiologian laitoksen ja HYKS:n Kirurgisen sairaalan luokitteluepäselvyydet: selvästi 1. luokan eläinkokeet luokiteltiin alempaan

Kurssin jälkeen järjestettiin EKK:lla tiedotustilaisuus, jossa Aimo Kuh monen selvitti syyskuussa Uudella maalla tekemäänsä laitostarkastus ta (kts. erillinen artikkeli). Ennen ti laisuutta esitettiin varsin turha ja sii hen asti asiallisen kurssin tason alit tava episodi. Timo Nevalainen kielsi tilaisuuden järjestäjän ominaisuu dessa Koe-eläinten Suojelu ry:n edustajilta pääsyn tilaisuuteen (se vapaasta tiedonkulusta). Kyseessä

oli hänen mukaansa suljettu tilai suus, johon yhdistystämme ei ollut kutsuttu. T ä m ä tuntui varsin erikoi selta, koska lääninhallituksen edus tajilla ei ollut mitään yhdistyksemme paikallaoloa vastaan ja tilaisuuden aihehan oli nimenomaan lääninhalli tuksen laitostarkastus. Syy, miksi edustajiamme ei halut tu paikalle, oli ilmeinen. Muutamat tutkijat ottivat puheeksi kansalais adressin, jotka keräämme eläinkoelainsäädännön tiukentamiseksi ja esittivät siitä omien mielipiteittensä lisäksi virheellisiä tietoja tiedotusvä lineille. Eläinsuojeluvalvoja ja yhdis tyksen johtokunnan jäsen Hannele Luukkainen oli onneksi paikalla kor jaamassa pahimmat väärinkäsityk set. Tilaisuudessa todettiin myös, että Helsingin yliopistoon on perustettu eläinkoetoimintaa valvova neuvotte lukunta sekä jaettiin kirjelmä, jonka Suomen farmakologi-, toksikologi-ja fysiologiyhdistykset lähettivät kan sanedustajille marraskuussa. Kirjel män pääasia olivat yhdistyksemme vaatimukset lainsäädännön uudista miseksi. Niitä pidettiin täysin tar peettomina ja vedottiin kansanedus tajiin, etteivät he lähtisi muuttamaan säädöksiä.

LAITOKSET TARKASTETTIIN UUDELLAMAALLA T ARJA BALDING Uudenmaan lääninhallituksen edus taja eläinlääkäri Aimo Kuhmonen an toi 30. 11. 87 raporttinsa Uudella maalla syyskuussa suoritetusta koeeläintoimintaa harjoittavien laitosten tarkastuksesta. Raportissaan hän keskittyi nimenomaan koe-eläintoimikuntien tilaan ja totesi, että puut teita ilmeni vielä paljon. Koe-eläintoimintaa harjoittavia lai toksia on Uudellamaalla yhteensä 52. Täm ä on lähes puolet koko Suomen määrästä. Helsingin seudulla toimii 41 laitosta. Tarkastuskohteita oli yh teensä 64, sillä joillain laitoksilla on useampia koe-eläinyksiköitä. Koeeläintoimikuntia oli 40, joista 7 kuu luu yhteisesti kahdelle tai useammal le laitokselle. Huomautettavaa löytyi: yhdessä laitoksessa ei ollut koe-eläintoimikuntaa lainkaan (ylimenokauden päättyessä 31.12. 86 tällaisia laitok sia oli 10!) ja yhdeksässä kohteessa oli toimikuntien miehitys puutteelli nen. Suurimpia puutteita olivat vajaamiehitys ja varajäsenten puuttumi nen. Kuudessa laitoksessa oli toimi-

kunta, mutta kokouksia ei pidetty lainkaan, ja mikä hälyttävintä: kuu dessa laitoksessa tehtiin eläinkokei ta ilman asianmukaista koesuunni telmien käsittelyä. Myös jääviys tuli tarkastuksessa esille. Varsinkin pienissä koe-eläin yksiköissä tutkijat olivat mukana päättämässä omista tutkimuksistaan ja sielläkin missä näin ei ollut, olivat toimikunnan jäsenet muita tutkijoita tai koe-eläintoiminnassa mukana olevia. O n vaikea hyväksyä ajatusta ko. henkilöiden ehdottomasta kriitti syydestä ja puolueettomuudesta hei dän arvioidessaan tutkijaystäviensä ja työtovereittansa koesuunnitelmia. Aimo Kuhmonen arvioi, että puuttei den suuri määrä johtui siitä, ettei säännöksiin ole perehdytty tarpeek si. T ä m ä ei kuitenkaan riitä selityk seksi, eikä sitä voi pitää puolustuk sena. Asetus on voimassa, on ollut jo vuoden. Siitä on myös tiedotetto riittävästi. Jos tutkijoilla olisi vilpitön halu sitä noudattaa ei vain kirjaimen vaan myös hengen osalta, ei tarkastusraportti olisi ollut näin synkkä. 7

I L T A - S + rJ O n o A r

H ’' K O O N N U T : K A A R I N A KIVIVUORI

Koe-eläintutkijat ovat huolissaan yhdistyksemme dia-sarjasta. Jopa siinä määrin, että ovat käyneet luo vuttamassa Kouluhallituksen pääjoh tajalle kirjelmän, ja vaatineet tätä puuttumaan dia-sarjan levitykseen kouluissa. Perusteluna on että esit t ä m ä m m e kuvat ovat harhaanjohta vaa ja tunteisiin vetoavaa propagan daa. Yksipuolisen tiedon sijasta pi täisi tuoda esille myös eläinkokeiden hyötyä ja merkitystä lääketieteen ke hitykselle. »Mahtaako luokassa istu va sokeritautinen lapsi tietää, että hänen tämänpäiväinen elinkelpoi suutensa on vaatinut lukemattomien koe-eläinten hengen?» kysytään Koeeläintieteilijät ry:n kirjelmässä (se tunteisiin vetoamisesta...). Ohessa yhdistyksen kannanotto, joka julkais tiin Ilta-Sanomissa 14. 1. 88. Kuopion yliopiston ylioppilaskun nan hallitus ja edustajisto ovat hy väksyneet opiskelijoiden tekemän aloitteen, jonka mukaan opiskelijoil le täytyy taata oikeus kieltäytyä eläinkokeiden tekemisestä ja seuraa misesta, jos se on vastoin hänen va kaumustaan. Yliopiston johdon suh tautumisesta asiaan seuraavassa Animaliassa. Puolustusministeriö on ilmoitta nut toistaiseksi jatkavansa eläinko keitaan (haavakirurgian harjoittelua porsailla).

Kauppa- ja teollisuusministeriöltä on tullut vastaus niille, jotka lähetti vät kosmetiikan merkintää koskevan vetoomuksen. Vastauksesta käy ilmi, että vetoomuksen tarkoitus ja idea kosmetiikan merkinnästä on käsitet ty väärin. Tarkoitus on, että valmis taja tai maahantuoja velvoitetaan il moittamaan tuotteen pakkauksessa, millä tavalla VALMIS T U O T E on tes tattu. Tämän jokainen valmistaja osaa varmasti ilmoittaa yksiselittei sesti. Raaka-aineiden kohdalla y m märrämme varsin hyvin, että valvon ta on nykyisellään jotakuinkin m a h dotonta. Kauppa- ja teollisuusminis teriön kirjelmässä käsitellään asiaa raaka-aineiden osalta, vaikka vetoo 8

)* /./.

Koulut ja propaganda % Ilta-S anom ien p ä ä k irjo i tuksessa. kritisoitiin 8. 1. 88 K o e-eläin ten S uojelu ry :n d ia-sarjaa v o im akkain sa n oin. Ilm eisesti to im itta ja n k a n n a n o tto p eru stu u K oee läin tieteilijät ry:n asiasta antam aan in fo rm aatio o n . K yseinen yhdistyshän kävi luovuttam assa dia-sarjasta k an n an o tto n sa jo p a k o u lu hallituksen p ä ä jo h ta ja lle . IS rap o rto i lu o v u tu k sesta 7. 1.

M olem m issa Ilta -S an o m ien ju tu issa o n kyse jo v an h en tu n eesta asiasta, sillä tu o su u rta k o h u a a ih e u tta nut d ia-sarja on p o iste ttu k äytöstä viim e vu o d en p u o lella. U usi d ia-sarja valm is tuu helm ikuussa ja lain aam m e sen m ielelläm m e IltaS anom ille k o m m en ttia v a r ten , sam oin kuin tulem m e ta rjo a m a a n sitä kouluhalli tu k seen n äh täv äk si. U u d e s sa sarjassa on en em m än ko tim aista k u v am ateriaalia ja

sen tek sti p e ru stu u e lä in k o keid en o salta S uom en tilan teeseen . S arjassa käsitellään m yös y h ten ä asiana eläin k o keid en etiik k aa: o n k o ihm i sellä o ik e u tta te h d ä eläim il lä tuskallisia k o k e ita ja m il lä peru steella jn e. Ilta-S an o m at otsikoi m ai nitsem ani p ääk irjo itu k sen sa ”E i p ro p a g a n d a a k o u lu i h in ” . T äm ä a ja tu s tu n tu u n y kyaikana aik a m a h d o tto m alta. Jo s koululaiset suo jattaisiin täydellisesti p ro p a g an d alta, ei kouluissa voisi esitellä m inkään kansalais jä rje stö n to im in ta a eik ä m i tä ä n y hden asian liik että, sillä kaik k ih an n e pyrkivät m u o k k aam aan m ielipiteitä eli h a rjo itta v a t p ro p ag an d aa m uodossa tai toisessa. T ä h än pyrkii varm asti m yös K o e-eläin tieteilijä t ry. IS:n p ä ä k irjo itu k se n m u k aan o p e tta jie n ja k o u lu h al lituksen tulisi tied o staa , e ttä eläin k o k eita jy rk ästi vastus tav a jä rje stö k a tso o asiaa

muksessamme nimen omaan koros tettiin, että on kyse valmiista tuot teesta (Animalia 4/87). Ministeriö il moittaa myös, ettei Ruotsin valtio päivien päätös kosmetiikan merkit semisestä ole johtanut vielä toimen piteisiin. Päätös on kuitenkin tehty ja kuluttajan etujen mukaista olisi, jos sellainen tehtäisiin mahdollisim ma n pian myös Suomessa. *

Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt 23. 12. 87 muutoksen eläin suojeluasetukseen. Asetuksessa kiel letään poron tai m u u n kotieläimen tappaminen ampumalla tai muutoin metsästyksellisin keinoin. Kielto ei koske ampumista poromiehen toi mesta tai kotieläimen ampumista vä litöntä tappamista vaativasta hyväk syttävästi syystä. Hyvä ministeriö! Kai p ä ä m m e radi kaaleja toimenpiteitä myös tuotan to-, turkis- ja koe-eläinten suhteen! Olin marraskuussa puhumassa yh distyksen edustajana Savo-Karjalan Luontopiirin tilaisuudessa. Kuopion yliopiston edustajina olivat Timo Ne valainen, Mikko Harri ja Veijo Saano. Tiina Laaksonen edusti itseään ja kertoi kokemuksistaan Helsingin yli opiston fysiologian laitoksen eläinhoitajana. Tilaisuuden paneeliosuuden aikana vallitsi oikea toritunnelma: paneelin osanottajat (minä yhte nä heistä) huutelivat keskeyttäen

yksipuolisesti. H alu aisin ta rk e n ta a , e ttä yhdistyk sem m e v astu staa tu rh ia ja tu sk allisia eläin k o k eita. U s ko n m yös, e ttä o p ettajilla on ollut arv o stelu k y k y ä tä hän sa ak k a ja tä s tä ete e n päinkin p u n n ita , m itä n u o rille (em m e lain aa d io ja pikkulapsille) voi n ä y ttä ä ja m issä m uod o ssa. O m ien esitelm iensä sisällöstä n u o r e t varm asti o saav at p ä ä ttä ä itse. L opuksi: e n n ä e m itään v äärää siinä, e ttä k o u lu lai sille o p e te ta a n eläm än k u n n io ittam ista sen kaikissa m uodoissa ja e ttä h eid än m ielipiteitään m u o k ataan eläinsuojelullisiksi. T ä stä asiasta ei y h distyksem m e i ole sa an u t ko sk aan k ie lte is-' tä k ritiikkiä o p p ilailta, o p e tta jilta eik ä n u o rte n vanhem m ilta. K o e -e lä in te n S u o je lu ry K a a rin a K iv iv u o ri

toistensa puheenvuorot eikä asiallis ta keskustelua päässyt syntymään. Lähinnä paneeliosuus toimi koeeläinten suojelijoiden ja eläinkokei den tekijöiden tantereena purkaa toi siaan kohtaan tuntemiaan aggres sioita. Yleisö tuntui olevan ymmäl lään, eikä ihme. Kuopion koe-eläinkeskuksen johtajan Timo Nevalaisen ylimielinen asenne oli omiaan latis tamaan tilaisuuden tunnelman jo he ti alkuunsa. Hän piti alustuksensa ensimmäisenä maustaen sitä asiat tomilla ja paikkansapitämättömillj|^k huomautuksilla eläinsuojelijoista^^ Kun lähtökohta on tällainen, tuntuu keskustelun jatkaminen ilmeisen tur halta. Helsingin yliopiston biologian ai neyhdistys Symbioosi ry järjesti 3. 11. 87 keskustelutilaisuuden eläinko keista. Tilaisuudessa yhdistystä edusti Riitta Salmi — itsekin biolo gian opiskelija. Aiheena oli lähinnä eläinkokeet ja opiskelu. Opiskelija! Voisitko selvittää omas ta yliopistostasi, minkä aineen opis kelussa ja millä kursseilla tehdään eläinkokeita. Kaipaamme kurssimo nisteita arkistoomme ja selvityksiä varten. O l e m m e kiitollisia avustasi. Myös kulttuuri voi olla keino tais telussa eläinten oikeuksien puoles-

ta. USA:ssa toimii järjestö, joka levit tää eläinsuojeluaatetta eri taidemuo tojen välityksellä. The Culture and Animals Foundation -järjestön on pe rustanut kuuluisa filosofi ja kirjailija T o m Reagan vaimonsa Nancyn kans sa. Ensimmäinen saavutus kulttuurin alueella oli filmin »We are all Noah» tuotanto. Filmi käsittelee eri uskon tojen suhdetta eläimiin. Andrew Linzey, anglikaaninen kirkkoherra Eng lannista, sanoi elokuvan nähtyään: ».. .tämä on suurin haaste kristityn etiikalle sen jälkeen, kun taistelu or juutta vastaan alkoi». Koe-eläinten Suojelu ry on hankkinut filmin käyt töönsä. Siitä tehty videoversio tulee levitykseen keväämmällä. Jäsenillä on mahdollisuus nähdä filmi vuosi kokouksen yhteydessä. Finn-Kino esittää elokuvan Salai nen Projekti todennäköisesti maalis kuun alussa. Elokuva kertoo apinoilla ^^ehtävistä kokeista USA:n ilmavoi^Pnissa. Tarkka esitysaika ei ollut leh den painoon mennessä tiedossam me, koska kyseessä on elokuva, jo ka esitetään ns. täytekuvana kahden varsinaisessa ohjelmistossa olevan filmin välillä. Elokuva esitetään to dennäköisesti vain Helsingissä, eh kä myös Turussa ja Tampereella. Yhdistyksen toimistoon voi tul la lauantaisin katsomaan videoita. Asiasta on paras sopia etukäteen pu helimitse. Järjestämme myös kokei lumielessä maalis-huhtikuussa m u u tamana lauantaina esitteidenjakotempauksen kaupungilla. Soita, jos olet kiinnostunut. Kuva: K. K ivivuori

Project-X.n (suom enkielinen n im i Salainen pro je kti) pä äh en kilö t Virgilsim panssi ja kou lu ttaja Jim m y.

Tieto- ja opiskelijaryhmä on ko koontunut vuoden 1987 aikana keskimäärin kerran kuukaudessa vaihtelevan suuruisella osallistu jamäärällä. Kuluneen vuoden ta pahtumiin ovat kuuluneet esim. Nuorten Stadi -tapahtuma loka kuussa ja kansainvälinen koira näyttely Helsingissä joulukuussa. Yhdistyksellä on näissä ollut info pisteet, joissa on jaetu esitteitä, lehtiä ja tietoa sekä näytetty vi deoita. Ryhmäläisiä on myös osal listunut yhdistyksen syysleirille, rauhanmarssille ja erilaisiin kes kustelutilaisuuksiin. Lokakuussa luovutettiin opetusministerille kir jelmä eläinkokeiden vähentämi sestä korkeakouluopetuksessa. Samalla viikolla eli Eläinten viikol la valmistui myös opiskelijoille suunnattu teemaesite. Toimintamme tulee myös vuo della 1988 jatkumaan samantapai sena. Suunnitelmissamme on yh teydenotot korkeakoulujen ja yli opistojen ainejärjestöihin, jotta saisimme tietoja opetusministe rille luovutetun kirjelmän mahdol lisista vaikutuksista. Tavoittee n a m m e on myös muodostaa ns. opiskelijaverkosto ja toimia link kinä opiskelijoiden välillä. Täten saisimme tietoja eri aloilla tehtä vistä eläinkokeista, käytössä ole vista vaihtoehdoista jne. Suunnittelemme myös erilais ten teemailtojen, videoesitysten ja tapahtumien järjestämistä. Tä hän kaikkeen tarvitaan luonnolli sesti innostuneita ihmisiä, joita ei toiminnassamme voi koskaan ol la liikaa. Tule mukaan! Lisätietoja ryhmän vetäjältä Pil vi Lassilalta, puh. 90-7011450.

Yhdistyksemme jäsenet ovat ke ränneet seuraavat nimilistat, jotka on toimitettu eteenpäin: — n. 1000 nimen lista Ruotsin koeeläinsuojelulle ruotsalaisten fir mojen Acon, Medisanin ja Mölnlycken eläimillä tekemiä kosmetiikkakokeita vastaan — 820 nimen lista Maailman eläinsuojeluliitolle (WSPA) ruuaksi teurastettavien koirien epäinhi millistä kohtelua vastaan — 500 nimeä japanilaiselle naiselle, joka yksin kerää (Japanissa ei toi mi koe-eläinsuojeluyhdistystä) vetoomusta parlamentille, jotta maahan saataisiin eläinkoelainsäädäntö — 4731 nimeä espanjalaisessa Villaneuva de la Veran kylässä har joitettavaa aasin nujertamista (aasi ratsastetaan ja hakataan henkihieveriin) vastaan Suomen Espanjan suurlähetystön kautta maan viranomaisten tietoon Kiitämme kaikkia nimenkerääjiä ja nimensä listoihin kirjoittaneita. E m m e ehdi kirjoittaa jokaiselle kerääjäl le henkilökohtaisesti, mutta toivom m e kiitoksen välittyvän myös näin. Muistattehan, että eläinsuojeluasioissa voi ottaa yhteyttä myös kan sanedustajiin.

Koe-eläinten Suojelu ry:n omistama Kinkaju Oy lopet taa BWC-kosmetiikan maahan tuonnin. Keskitymme entistä tiiviimmin eläinsuojelutyöhön. Ilmoitamme kun s a a m m e tie tää uuden maahantuojan. Toimistosta voit tilata listan muista sarjoista, joita ei ole testattu eläinkokein. 9

KANSALAISADRESSI • KANSALAISADRESSI • KANSALAISADRESSI • K ANS M o n e t tie te ilijä t, t a it e ilija t j a p o liit ik o t o v a t a n ta n e e t tuk e n s a K o e e lä ln t e n S u o je lu ry:n v a a tim u k s ille k o e -e lä im iä k o s k e v a n la in s ä ä d ä n n ö n u u d is ta m is e k s i. H e illä o n m y ö s ik u is ta m ls e n a rv o is ia a ja tu k s ia e lä in te n o ik e u k s is ta .

Ulla-Maija (Uma) Aaltonen, toimittaja ja kirjailija:

»Omaatuntoa ei voi rauhoittaa lail la. Siksi eläinkokeiden tekijöidenkin suojelemiseksi on pyrittävä vähentä mään kokeita ja tiukentamaan val vontaa. Kaikki eläinsuojelu on myös ihmisen suojelua.» Knud Möller, toimittaja:

»Eläinkokeille määrättävä järjen ra jat.» Eeva Kilpi, kirjailija: Liisa Kulhia, toimittaja, poliitikko:

»Ihmisen täytyisi oppia ymmärtä mään, ettei hänellä ole oikeutta käyt tää hyväksi muita luontokappaleita ja tuottaa niille tuskaa.»

Taavi Kassila, ohjaaja:

»Olen ilman muuta lakivaatimusten takana, mutta ne voisivat mieles täni olla vielä paljon tiukemmat. Ih minen ei saisi käyttää eläimiä hyväk si omiin tarkoitusperiinsä, sillä ihmi nen ja eläin ovat tasa-arvoisia. Eläi mellä on aivan yhtä suuri oikeus fyy siseen ja psyykiseen koskematto muuteen kuin ihmiselläkin.» Mats Nyby, riksdagsman, kansan edustaja:

»Jag understöder helhjärtat kravet pä att lagstiftningen o m djurförsök skärps. Is a m m a syfte har jag inlämnat flera riksdagsmotioner.» »Tuen koko sydämestäni vaati musta, että eläinkokeita koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan. Olen tehnyt myös asiaa koskevia edus kunta-aloitteita.» Mikael Ilves, eläinlääkäri:

»Nykyinen lainsäädäntö suojelee koe-eläimiä siinä tapauksessa, että tutkijoilla on riittävästi henkilökoh taista vastuuntuntoa. Koska käytän nössä tapahtuu liian usein väljää tul kintaa eläinsuojelukysymyksissä ja eläinten itseisarvo unohdetaan, on mielestäni välttämätöntä kehittää uusi elämänarvoja ja koe-eläimiä kunnioittava lainsäädäntö.» 10

»Minä vastustan kaikkia eläinko keita. Ihmisellä ei ole oikeutta alistaa eläimiä. Eläinkokeet ovat julmin m u o to rasismiin verrattavaa lajisortoa. Eläinkoelainsäädännön muuttaminen »eläinystävällisempään» suuntaan olisi yksi askel kohti eettisesti hyväk syttävää elämää, jonka ainoa tavoite ei enää olisi pelkkä ihmisen tarkoi tusperien saavuttaminen hinnalla millä hyvänsä, vaan kaikkien lajien kohtuullinen hyvinvointi ja elollisen kunnioitus.» Teuvo Laitila, filosofian lisensiaatti:

»Ihanne olisi, että eläinkokeet lo petettaisiin kokonaan ja koe-eläinsuojelua ei enää tarvittaisi. Tällä het kellä lakiuudistustyö on vielä tar peen, koska tuosta ihanteesta ol laan kaukana. Mielestäni eläin, luon to ja ihminen ovat yhtä. Eläinten oikeuksia pitäisi miettiä käytännön ongelmana — ei pelkästään teoreet tisesti.» Kari Lähteenmäki, toimittaja:

»Haluan muistuttaa ihmisen eetti sestä vastuusta: Kaikki minkä olette tehneet yhdelle näistä minun vähim mistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle (Matt. 25: 40).» Pirjo Bergström, esiintyvä taiteilija:

»Lakivaatimuksiin tulisi lisätä, et tä eläinsuojelulaki pitää tarkistaa automaattisesti joka toinen vuosi ajan hengen mukaiseksi. Eri eläinla jeille omat pykälänsä niiden tarpei den mukaan.» KÄÄNNÄ 11

• KANSALAISADRESSI J A T K O A ED. SIVULTA

Pentti Holappa, kirjailija:

»Eläinkokeita harrastavat tutkijat eivät keskimäärin ole sen parempia tai pahempia kuin muutkaan ihmiset. Sehän juuri pelottaa. Ihmiset eivät yleensä tahdo tehdä pahaa. He ovat ajattelemattomia — ja monilla on heikko eläytymiskyky. Ei kai maail massa muuten olisi niin paljon epä oikeudenmukaisuutta, ei kai ihmisiä muuten kidutettaisi ja tapettaisi. Jot kut tutkijat kerskuvat tietävänsä, et tä koe-eläimet eivät kärsi. Samalla ta valla keskitysleirivirkailijat ovat pää telleet toisrotuisistatai toisin ajate levista lähimmäisistä. Jos hyväksyy eläinkokeet, voi tarkoituksenmukai suussyistä hyväksyä myös rikokset ihmisyyttä vastaan. Nuo kaksi valin taa ovat saman päätelmäketjun toi siinsa liittyviä vaiheita.»

myös apinoilla (esim. korkeam man tason oppimiskokeet psyko logiassa). — Ilmoitusvelvollisuus eläinkokeis ta tulee olla kaikilla; sekä tutki muslaitoksilla että yrityksillä. — muut adressin vaatimukset alle kirjoitamme Helsingissä 11.1. 1988 Kari Lindström dos., Helsingin yliopisto psykologian laitos Pirkko Lahti FL, toiminnanjohtaja Suomen Mielenterveysseura Mirja Keinonen FL, assistentti Helsingin yliopisto psykologian laitos R. Olavi Viitamäki professori emeritus

Annikki Suni, suomentaja

»Yksilön sivistystason määrittää hänen suhtautumisensa eläimiin. Sa moin kansakunnan. Nykyinen eläin suojelulaki, joka sallii ihmislajin käyt tää hyväkseen muita elollisia, ei ole sivistysvaltion nimeen oikeuttava la ki. Se on siis muutettava.»

Jouni J. Kortesalmi, kansanedustaja:

»Ruotsissa on julkistettu edistyk sellinen eläinsuojeluohjelma. Mie lestäni Ruotsia ei toki pidä kaikis sa asioissa seurata, mutta tässä se on paikallaan. Olen tehnyt Ruotsin uudistuksiin viitaten eduskuntakyse lyn joulukuussa. Koe-eläimiä koske vat lakiuudistusvaatimuksenne ovat kohtuulliset — uskoakseni myös tie teen kannalta.»

Kommenttina kansalaisadressin sisältämiin vaatimuksiin haluamme lyhyesti tuoda esiin seuraavat näkö kohdat:

—

kohtaan »Eläviä eläimiä ei saa eettisistä syistä käyttää» stressisanan käyttö psykologisissa ko keissa on kovin laaja ja käytän nössä se voi merkitä sekä nega tiivista että positiivista asiaa. Se olisikin syytä korvata sanalla ’kär simys’. kohtaan »Eläinkokeissa ei saa käyttää apinoita» kommenttina, että pidämme kaikkia eläimiä sa manarvoisina. Sellaisia kokeita, joita voidaan tehdä ihmisellä ja erityisesti lapsilla, voidaan tehdä

Eila Öhrmark FM, rehtori Kansanvalistusseuran Kirjeopisto Gustaf Molander sisätautien erikoislääkäri HYKS Toim. huom : Adressin kohtaan psykolog isista eläinkokeista olem me m uuttaneet sanan »stressi» sa naksi »kärsimys». Eläinkokeiden kieltäm istä a pinoil la perustelem m e sillä, että ottaen huom ioon apinoiden korkean fyysi sen ia henkisen kehitystason, on n iil le tie te e llisissä tu tkim u slaito ksissa m ahdoton luoda sellaisia oloja, jo t ka ovat tarpeen niiden viihtyvyyden kannalta. Ilm oitusvelvollisuudesta yrityksel le olem m e täysin samaa m ieltä. Kiitäm m e tuesta.

Lakivaatimuksillemme ovat lisäksi antaneet tukensa:

Kansanedustaja Esko Almgren, kan sanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen, kapellimestari Georg de G o d zinsky, näyttelijä Rauha Rentola, Georg. C. Ehrnrooth, redaktör Anna Savonius, scripta Barbro Nyberg, si sustussuunnittelija ja malli Nina Utriainen-Helenius, anestesialääkäri Arto Hietala, taiteilija Anneli Sisto nen, kansanedustaja Ensio Laine, kansanedustaja Lea Kärhä, kansan edustaja Sirpa Pietikäinen, taiteilija Carola Liemola, lääket. ja kir.tri Mar ketta Karkinen-Jääskeläinen, kirjaili ja Sirkka Turkka.

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE 3. 10.— 13.10. A. K. Mäkinen 1000,— , 13.10. LC-Äänekoski 100,— , 14. 10. Raija Öja-Nisula 95,— , 19. 10. Marja Varjos-Malmström 50,— , 21. 10. Aune Kainulainen 1000,— , 26. 10. Anu Tengberg (?) 50,— , 28. 10. L. Carrell 300,— , 4. 11. Hannele Salenius 50,— , 10. 11. Martha Back ström 400,— , 11.11. Airi Simonen 300,— , 19.11. ? (PS052) Marja Varjos-Malmström 50,— , 27.11. Päivi Rantanen 50,— , 24.11. Vieno Rahikainen 100,— , 30.11. Kerttu Heinonen 80,— , 1.12. Aili Leivo 30,— , 3 .1 2. Joachim Heldt 450,— , 4.12. L. Carrell 300,— , 4.12. Maj Röyskö 50,— , 7.12. Anne Virolainen 100,— , 10. 12. Raija Ahonen 150,— , 21.12. Virpi Kivistö 100,— , 21.12. Lee na Laakso 1000,— , 23. 12. Ritva Inkinen 50,— , 28. 12. Irmeli Haavisto-Kurittu 300,— , 28. 12. Helvi Pirhonen 1000,— , 29. 12. Marja VarjosMalmström 50,— , 31.12. V. Kokko 100,— , 5.1. Hilding Hästesko 200,— , 5. 1. tuntematon 2 0 ,-.

LAHJOITUKSET YHDISTYKSELLE 1. 7.— 31. 12. 1987 Aalto Anita 50,— , Aaltonen Anne 30,— , Aalto nen Raija 100,— , Aarnio Anu 45,— , Aarnio Mat ti 200,— , Abrahamsson Tatjana 100,— , Aho Marjo 50,— , Ahponen Katja 20,— , Ajomaa Eila 30,— , Alfthan I B Marguerita600,— , Antikainen Tarja 50,— , Arhamaa Tuula 150,— , Arneva I I 200,— , Aro V. E. 200,— , Arolinna Helena 300,— , Asplund Maire 50,— , Aulanko Terttu 60,— , Autima Jutta 30,— , Doherty G 50,— , Ero nen Risto 20,— , Favorin Anne 60,— , Granholm Monica 50,— , Granö Laila 50,— , Haapasaari Ul la 83.30, Haavisto-Kurittu I 500,— , Hack Sari ja Suvi 100,— , Hadi Tuula 50,— , Haila Sirkka 100,— , Hallintopalvelut Oy 50,— , Halonen He li 36,— , Hannula Marjo 100,— , Hartig Orvokki 30,— , Hedenstam Tarja 30,— , Heikkilä Seija 30,— , Heikman Raija 50,— , Heiskanen Vieno 500,— , Helanen Tarja 10,— , Helix 100,— , Hell gren Tuija 50,— , Hgin Yrtti & Kauneus 50,— , Hissitekniikka Ky 100,— , Horn A nja50,— , Horn Mirja 50,— , Hukka Tarja 10,— , Hult Timo & Sä de Seija 50,— , Huovelin Merja 100,— , Hyrske Rita 50,— , Hyvönen Jenni 8.70, Hämäläinen Hanna 50,— , Häyhä Jaana 50,— , latinen H 50,— , Ijäs Irja 40,— , Ijäs Päivi 20,— , Jarkka Jarl 50,— , Jokihaara Harri 20,— , Jokiranta I 100,— , Junttila Ritva 100,— , Jutila M-L 50,— , Järvinen Päivi 100,— , Jääskeläinen Anja 50,— , Jääske läinen Marja 50,— , Kangas Sanna 50,— , Kankkonen Anne 50,— , Kansanoja Terttu 100,— , Ka ri Unelius Oy 300,— , Karttunen Sari 50,— , Katiskoski Rakel 200,— , Kauppi Sari 20,— , Kavaletf Lila 100,— , Kiiveri Paula 100,— , Kinnar Raili 200,— , Kirmolahti Kati 50,— , Kivinen 50,— , Knuutinen Helena 66.15, Koivisto Marja-Leena 50,— , Konttinen Seppo 50,— , KOP S:joki , henk.kunta 302.15, Koponen Aune 300,— , Korkalo Marja 50,— , Korkea-aho Anita 20,— , Kor pela Helga 20,— , Korpela Mari 100,— , Koskimies-Apiola Irma 30,— , Kovanen Aila 50,— , Kujari Mona 30,— , Kukkonen Sanna 50,— , Kurik ka K 150,— , Kurttila Mananne 100,— , Kuusinen Raija 50,— , Kärkkäinen Taija 300,— , Laanti Rit va 500,— , Laine Anne 60,— , Laine Sirkka 200,— , Laulu-Set 534.25, Lehikoinen Tuula 50,— , Lehtinen Eero 100,— , Lehto Leena 100,— , Lehto Liisa 100,— , Leimuvirta Juha 50,— , Leisti Karoliina 35,— , Lemberg Regina 50,— , Leppäjärvi Elina 70,— , Lillsunde Bjarne 150,— , Lindell Satu 29.40, Luokkanen Merja 50,— , Längström Kitty 120,— , Mainoshuone 1500,— , Majander Christer 50,— , Malinen Rit va 50,— , Manninen Maire 50,— , Markkanen Ka ri 500,— , Marraskoski Hemmo 50,— , Matikai nen Merja 80,— , Mennä Sinikka 35,— , Metso la Lalli 50,— , Mikkola Leena 150,— , Morks S 100,— , Murmi Kyllikki 50,— , Murto Maija 250,— , Murtonen Silja 130,— , Mustonen Eila 100,— , Mynttinen Merja ja Sirpa 150,— , Mäki Anne 50,— , Mäki Ilkka 120,— , Mäkinen J 100,— , Mäkinen Olli 8,— , Möttönen Marja 100,— , N. M. 50,— , Niemi Maarit 100,— , Nie minen Maire 200,— , Niskanen Ellen 50,— , Nis sinen Tarja 20,— , Nordman Helvi 20,— , Nurmi Kyllikki 250,— , Nurmiaho Aune 60,— , Nyfors Tuula 50,— , Nykongas Inge-Maj 100,— , Nyren

LAHJOITUKSET J A T K U V A T S. 29

PÄIVI VIINIKAINEN

S y k s y llä 1 9 8 7 k ä y n n is tim m e n im e n k e ru u k a m p a n ja n u u d e n e lä in k o k e ita k o s k e v a n la in s ä ä d ä n n ö n a ik a a n s a a m is e k s i. L u p a u k s ie m m e m u k a is e s ti e s itä m m e tä s s ä A n im a lia s s a lo p u llis e n m u o to n s a s a a n e e t v a a tim u k s e m m e . O le m m e s y k s y n k u lu e s s a ta r k is ta n e e t n iitä e rä id e n y k s ity is k o h tie n o s a lta . A p u n a m m e o n o llu t e r i a lo je n a s ia n tu n tijo ita . Vaatimuksiemme perussisältö lie nee jäsenistöllemme tuttu jo vuoslkymmenen takaa: 1. Eläinkokeiden määrä on vähennettävä mini miin, 2. tarpeettomia eläinkokeita ei saa tehdä ja 3. eläinkokeet korvaa vien menetelmien kehittämistä on edistettävä. Tuskalliset eläinkokeet ovat ongelmallisempi kysymys. Vaik ka e m m e hyväksykään periaatteessa tuskan tuottamista mahdollisen hyö dyn takia, on meidän kuitenkin olta va realisteja: M a a s s a m m e tullaan kuitenkin lähivuosina edelleen teke mään eläimille kipua aiheuttavia eläinkokeita, ja silloin on parempi ot taa tämä asia huomioon lakiuudistusvaatimuksissa asettamalla m a h dollisimman tiukat rajat. Vetoomustekstistämme käyvät nämä ehdot il mi (ks. toisaalla Animaliasta), mutta perussääntönä voi sanoa, että kipua tai kärsimystä aiheuttavan eläinko keen saa tehdä vain aivan välttämättömimmissä tapauksissa.

viin eläinkokeisiin. Meillä kaikilla on asiasta varmasti omat näkemyksem me, mutta mielestämme realistinen lähtökohta on vaatia, että perustut kimuksessa tehtävä eläinkoe ei saa aiheuttaa eläimelle kipua eikä m u u takaan kärsimystä. On epäeettistä ai heuttaa elävälle olennolle tuskaa tai hätää, jos siitä on vain mahdollises ti ioskus hyötyä jollekin, tai mikäli

koe tehdään vain tieteellisen mielen kiinnon vuoksi.

K e s k u s e lä in k o e la u ta k u n ta Vaatimuksemme puolueettomasta keskuseläinkoelautakunnasta, joka m m . myöntäisi luvat niille kokeille, jotka voivat aiheuttaa eläimelle kipua tai muuta kärsimystä, eivät ole perus teettomia. Tanskassa ja Norjassa nä m ä koeluvat myöntää valtiollinen elin. Lisäksi Tanskan lautakunnan seitsemästä jäsenestä kolmen tulee olla eläinsuojeluyhdistysten hyväk symiä. KÄÄNNÄ

E lä in s u o je lu la k i j a y m p ä r i s to rn in i s te riö Pitkien neuvottelujen jälkeen tu limme siihen tulokseen, että e m m e lähde vaatimaan erillistä eläinkoelakia. Lainsäädännöllisesti on yksin kertaisempaa liittää ne eläinkokeita koskevat seikat, jotka haluamme lain alaisiksi, omaksi pykäläkseen eläin suojelulakiin (ks. vetoomusteksti). Vaadimme edelleen eläinsuojeluasioiden siirtämistä maa- ja metsä talousministeriöstä ympäristöminis teriöön. Kuten olemme useasti to denneet, sama instanssi ei voi tehok kaasti valvoa kahden eturistiriidassa olevan osapuolen etuja.

P e r u s tu tk im u s Tiedotusvälineissä on herättänyt runsasta keskustelua suhtautumi s e m m e perustutkimuksessa tehtä13

Palauta nimilistat (kansalaisadressi) yhdistyk sen toimistoon viimeistään 18. 4. 1988. Kan salaisadressi on tarkoitus luovuttaa Kansain välisen koe-eläinten päivän tienoilla huhti kuussa. Tyhjiä adresseja voit tilata yhdistyk sen toimistosta. J A T K O A ED. SIVULTA Ruotsissa toimii keskuseläinkoelautakunta, joka jakaa varoja vaih toehtoisten ja täydentävien menetel mien kehittämiseksi eläinkokeille, seuraa eläinkoe-eettisten neuvosto jen harkintaa koe-eläinten käyttöä koskevissa kysymyksissä ja koordi noi eläinkoe-alan toimintaa ja yhteis työtä eri osapuolien kesken. Luvat Ruotsissa haetaan kuuden yliopistopiirin eettisiltä neuvostoilta. Vaadimme edelleen, että toisin kuin nykykäytännössä, myös tuskattomista eläinkokeista on laitoksilla il moitusvelvollisuus. Koeluvat käsitel täisiin laitosten koe-eläintoimikunnissa ja niistä ilmoitettaisiin keskuseläinkoelautakunnalle.

K o e -e lä in a s e tu s Vaadimme muutoksia myös eläin suojelulain 9 §:n täydennykseksi annettuun koe-eläinasetukseen. Tar kat muutosehdotuksemme riippuvat luonnollisesti siitä, millaisiksi eläin kokeita koskeva, eläinsuojelulakiin sijoitettava pykälä muodostuu. Joi tain periaatteita voidaan kuitenkin esittää: 1. Valvonta Läänineläinlääkärin tulee suorit taa valvontakäyntejä koe-eläintoimintaa harjoittaviin laitoksiin ny kyistä useammin ja pistokokeenomaisesti. Asianomaisen kurssin suoritettuaan myös vapaaehtoisil la eläinsuojeluvalvojilla tulee olla oikeus suorittaa tarkastuskäynte jä koe-eläinlaitoksissa. 2. Koe-eläintoimikunnat Laitosten koe-eläintoimikunnissa tulee olla myös vapaaehtoisen eläinsuojelun edustajia. 3. Eläinsuojeluneuvottelukunta Eläinsuojeluneuvottelukunnan ko koonpanoa on muutettava niin, että se on nimensä mukainen, ja sitä tulee kuulla nykyistä useam min. Eläinsuojelukysymysten eet tinen tarkastelu tulee ottaa huo mioon sen päätöslauselmissa. 4. Opiskelu ja eläinkokeet Opiskelussa tehtäviä eläinkokei ta tulisi kontrolloida paremmin. Nykyisin laitokset voivat tehdä eläinkokeita, jotka ovat tarpeetto mia ja jotka voitaisiin korvata muilla menetelmillä. 14

M EDBORGARADRESS FÖR FÖRNYANDET AV VÄRT LANDS FÖRSÖKSDJURSLAGSTIFTNING Vi undertecknade kräver, att huvudregeln för lagstlftningen gällande djurförsök bör vara, att försök s om förorsakar djuren smärta eller li dande icke utföres samt att antalet övriga djurförsök begränsas tili ett minimum. Handhavandet av djurskyddsärenden bör överflyttas tili miljöministeriet, dit de naturligt hör. Djurskyddslagens 9 § bör deflniera villkoren för tillständ att utföra djurförsök enligt följande: A - Djurförsök, som kan förorsaka djuret smärta eller annat lidande, fär utföras endast ¡fall att: — Det är nödvändigt ur hälsovärds eller veterinärmedicinsk synpunkt — alternativa metoderfinns Icke — de smärtor försöket förorsa kar lindras pä allt sätt — liknande typs och tili s a m m a ändamäl strävande försök in te tidigare gjorts annanstans ☆

☆

Djurförsök, s o m inte förorsakar djuret smärta eller annat lidande, fär utföras även vid sädan biomedicinsk forskning som inte är hälsovärdligt eller veterinärmedicinskt nödvändiga, ifall alterna tiva metoder inte finns. Levande djur fär av etiska skäl in te användas: — av kosmetika- och kemisk industri — vid forskning av inverkan av njutningsmedel (tobak, alkohol, knark) — iidrottsvetenskap samt iför sök s o m strävar tili att mäta ansträngning eller prestationsförmäga — i psykologiska försök som

U u d is tu k s e n ta rk o itu s Uudistusvaatimuksiemme tarkoi tus ei ole vaikeuttaa Suomessa teh tävää tieteellistä tutkimusta tai vaa rantaa potilaiden terveyttä, kuten joil lain tahoilla on väitetty. Suomen eläinkokeita koskeva lainsäädäntö on olennaisilta osiltaan jäljessä muista Pohjoismaista ja Euroopan

—

förorsakar lidande eller smärta vid testandet av vapen, a m munition o.dyl. samt vid för sök av militär natur

& Apor fär inte användas vid djur

försök ■fr Det bör grundas en centralnämnd för djurförsök, vars uppgift är: — att behandla tillständsansökningar tili försök som kan för orsaka smärta eller annat li dande — att uppfölja godkända djurförsök genom forskningsrapporteroch övervakningsmyndigheter — att utvecklaforskningen av al ternativa metoder Nämndens medlemmar bör ha biomedicinsk utbildning samt färdighet att b e d ö m m a försökens nödvändighet, ersättningsbarhet och smärtsamhet. Nämnden kan vid behov höra utomstäende experter. Ungefär hälften av nämndens medlemmar bör väljas pä grundval av ett gemansamt utlätande av de största frivilligt djurskyddsarbete utförande föreningarna (Jrf. Danmarks justitieministeriets djurförsöksnämnd). Vi kräver även ändringar i den tili precisering av djurskyddslagens 9 § givna försöksdjursförordningen. Dessa är t.ex: — —

—

övervakningen av djurförsök och djurförsöksenheter bör effektiveras institutionerna bör ha anmälningsskyldighet tili céntrala försöksdjursnämnden gällande för sök s o m inte förorsakar djuren smärta eller lidande djurskyddsföreningarnas representantermed i institutionernas kommitteér

Neuvoston suosituksista. Uudistuk sellamme pyrimme saattamaan sen edes näille tasoille. Tähtäämme myös eläinkokeet kor vaavan tutkimuksen edistämiseen: Uusien menetelmien tutkimukselle on myönnettävä varoja ja viranomais ten tulee huolehtia, että löytyvät uudet menetelmät otetaan viipymät tä käyttöön.

KANSALAISADRESSI MAAMME ELÄINKOELAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEKSI Me allekirjoittaneet vaadimme, että eläinkokeita koskevan lainsäädännön pääsääntönä tulee olla se, että kokeita, jo ista aiheutuu eläim elle tuskaa tai m uuta kärsimystä, ei tehdä ja että muiden kokeiden määrä rajoitetaan m inim iin. Eläinsuojeluasiat tulee siirtää ym päristöm inisteriöön, jonne ne luontevasti kuuluvat. Eläinsuojelulain 9 §:ssä tulee m ääritellä eläinkokeiden lupaehdot seuraa vasti: * Eläinkokeen, joka voi aiheuttaa eläim elle kipua tai muuta kärsimystä, saa tehdä vain, jos: — se on terveydenhoidollisesti tai eläinlääkinnällisesti välttäm ätön — korvaavia m enetelm iä ei ole — kokeen kipuvaikutuksia lievennetään kaikin tavoin — sam antyyppisiä ja samaan tarkoitukseen tähtääviä kokeita ei ole tehty aiemmin muualla * Eläinkokeen, joka ei aiheuta eläim elle kipua eikä muutakaan kärsi mystä, saa tehdä myös sellaisessa biolääketieteellisessä tu tkim u k sessa, joka ei ole terveydenhoidollisesti tai eläinlääkinnällisesti välttä mätön, m ikäli korvaavia m enetelm iä ei ole. * Eläviä eläim iä ei saa e e ttisistä syistä käyttää: — kosm etiikka- ja kem ianteollisuudessa — nautintoaineiden (savukkeet, alkoholi, huumeet) ja niiden vaikutus ten tutkim isessa — urheilulääketieteessä sekä rasituksen tai suorituskyvyn m ittaam i seen tähtäävissä kokeissa — kärsim ystä ja kipua aiheuttavissa psykologisissa kokeissa — aseiden, ammusten ym. testauksessa sekä sotilaalliseen ta rko itu k seen tähtäävissä kokeissa * Eläinkokeissa ei saa käyttää apinoita * Maahamme tulee perustaa keskuseläinkoelautakunta, jonka tehtävänä olisi: — niiden kokeiden lupa-anomusten käsittely, jo ista voi aiheutua eläi melle tuskaa tai muuta kärsim ystä — hyväksyttyjen eläinkokeiden seuranta tutkim usraporttien ja valvon taviranom aisten välityksellä — eläinkokeita korvaavan tutkim uksen kehittäm inen Lautakunnan jäsenillä tulee olla biolääketieteellinen koulutus ja valmius arvioida kokeiden tarpeellisuutta, korvattavuutta ja tuskallisuutta. Lauta kunta voi tarvittaessa kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Noin puolet lautakunnan jäsenistä tulee valita maamme suurim pien vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekevien yhdistysten yhteisen lausunnon perusteella (vrt. Tanskan oikeusm inisteriön eläinkoevaliokunta). Vaadimme m uutoksia myös eläinsuojelulain 9 §:n tarkennukseksi annet tuun koe-eläinasetukseen. Näitä ovat mm: — eläinkokeiden ja koe-eläinyksiköiden valvontaa tehostettava — laito ksilla ilm oitusvelvollisuus keskuseläinkoelautakunnalle kokeis ta, jotka eivät aiheuta eläim ille tuskaa tai m uuta kärsim ystä — laitosten to im iku n tiin eläinsuojeluyhdistysten edustajia

N IM I

K O T IP A IK K A

N IM I

K O T IP A IK K A

35. O.

36.

37. 38.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

39.

J5.___________________________________________________________________________________________________________________

40.

j r __________________________________________________________________________________________________

41.

_8.__________________________________________________________________________________________________

_9.__________________________________________________________________________________________________

10.__________________________________________________________________________________________________

44.

i i _________________________________________________________________________________________________ . #

^ 4 0

12.__________________________________________________________________________________________________

46.

13;__________________________________________________________________________________________________

47.

14.______________________________________________ ___________________________________________________

48.

15.__________________________________________________________________________________________________

49.

16;_________________________________________________________________________________________________

17.__________________________________________________________________________________________________

18.__________________________________________________________________________________________________

ia__________________________________________________________________________________________________

53.

20__________________________________________________________________________________________________

54.

21 .____________________________________________________________________________________________________________________________

55.

22.__________________________________________________________________________________________________

56.

23.

Â®

50 59. 26.

60.

27.

61.

28.

60_

29.

63.

30.

64.

66.

33.

67. 68 .

NIMI

M inisteri Pohjala eläinsuojelijoille:

KOTIPAIKKA

70._______________________________________________________________________________________________

SUOMI TARKKAILEE ELÄINSUOJELUUUDISTUKSIA RUOTSISSA

71._______________________________________________________________________________________________

KAARINA KIVIVUORI

69 ._______________________________________________________________________________________________

72.

__________

Ruotsissa hallituksen antamaa esitystä uudeksi eläinsuojelu laiksi on luonnehdittu sanalla val lankumouksellinen. Milloin meil le saadaan lainsäädäntö, joka to della suojelee sekä karjaa että turkis- ja koe-eläimiä? Maamme joh ta vien eläinsuojeluyhdis tysten edustajat kävivät kysymässä tätä maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pöhja lal ta.

73. 74.

75. 76. 77. 78. 79.

^ Ministerin tapaamisessa olivat läs|hä edustajat Pohjoismaisesta Eläinsuojeluneuvostosta, Vihreä Risti — Gröna Korset ry:stä, Helsingin Eläin suojeluyhdistyksestä ja Koe-eläinten Suojelu ry:stä. Allekirjoittajana luo vutetuissa kirjelmissä oli myös Val takunnallinen Eläinsuojeluliitto ry. Ylitarkastaja Berger edusti tilaisuu dessa maa- ja metsätalousministe riön eläinlääkintöosastoa.

80. 81. 82. 83. 84. 85.

Ohjeita tilallisille

86 .

87. 88 .

89. 90. 91. 92. 93. 94. 95. 96. 97. 98. 99. 100 . Tämän adressin alullepanija on Koe-eläinten Suojelu ry. Adresseja voi tilata lisää osoitteesta: Mäkelänkatu 8, 00510 HELSINKI tai soittamalla puh. (90) 736 113 (klo 9— 17, lauantaisin 10— 15). Palauta adressi 18. 4.1988 m e n nessä. OBS! Även svenskspräkiga adresser kan beställas frän Försöksdjurens Värn r.f., Backsgatan 8, 00510 H E LSING FORS. Returnera adresser tili föreningen senast 18. 4. 1988.

M in iste ri Pohjala totesi, että teollinen eläin tuota nto ei ole m eillä yhtä laajaa kuin Ruotsissa.

•

Ministeri Pohjala ja ylitarkastaja Berger vakuuttivat, että Suomessa seurataan tiiviisti eläinsuojeluasioi den kehitystä Ruotsissa ja mikäli siellä joulun alla julkistettu eläinsuojeluohjelma toteutetaan, tullaan myös Suomessa todennäköisesti muuttamaan säädöksiä. Molemmat korostivat, että muutokset eivät Ruotsissakaan tule heti vaan niille nnetaan pitkät siirtymäajat. Ylitarf astaja Bergerin mielestä Ruotsin eläinsuojelusäädökset eivät kaavail tujen uudistusten jälkeenkään ratkai sevasti eroa Suomen nykyisestä ti lanteesta. Eläinlääkintöosaston tar koitus on kuitenkin kevään kuluessa lähettää eläinsuojelu viranomaisten kautta tilallisille kehoitus huolehtia, että karja pääsee ¡aloittelemaan kun nolla. Myös emakkosikojen ahtaisiin tiloihin puututaan ohjeiden avulla. Ministeri Pohjala totesi, että teol linen eläintuotanto ei ole Suomessa yhtä laajamittaista kuin Ruotsissa, vaikka epäkohtia löytyy meiltäkin. Hän katsoi tilallisten pitävän eläimiään yleensä hyvin.

Rituaaliteurastusta ei kielletä R it u a a lite u r a s tu s ta e li s e k ta u s ta e iv ä t m in is te r iö n e d u s ta ja t p itä n e e t ko v in s u u re n a e lä in s u o je lu o n g e lm a na. B e rg e r m y ö n s i, e tt e i o le p itä n y t s e k ta u k s e n k ie ltä m is t ä t a r p e e llis e

na, koska teurastettava eläin tainnu tetaan samalla hetkellä, kun kurkku viilletään auki. Lisäksi vuodessa käy tetään tarkoitukseen vain 120 eläintä. Eläinsuojeluyhdistysten mielestä sektaus tulisi kieltää kuten mm. Nor jassa ja Islannissa on jo tehty. Tällai sen julkilausuman antoi myös Poh joismaiden Neuvoston puheenjohta jisto jo vuonna 1977. Jos sektausta ei kuitenkaan kielletä, tulisi järjestö jen mielestä ministeriön eläinlääkin töosaston valvoa, että niissä teuras tamoissa, joissa sektausta tehdään, käytettäisiin m m . Pohjoismaisen Eläinsuojeluneuvoston hyväksymää pulttipistoolia, joka tainnuttaa eläi men 20— 30 minuutiksi aiheuttamat ta verenvuotoa tai kallonmurtumia.

Ylitarkastaja Berger piti tällaisen pulttipistoolin käyttöä eläinsuojelul lisena parannuksena ja vakuutti, et tä osastolla perehdytään asiaan ja neuvotellaan siitä niitten uskonnol listen yhteisöjen kanssa, jotka ri tuaaliteurastusta harjoittavat. Osas to tiedottaa eläinsuojelujärjestöille asian edistymisestä.

VUOSIKOKOUS Koe-eläinten Suojelu ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään m aaliskuun 26 päivänä 1988 klo 12.00 Mäkelänrinteen yhteiskoulussa, M äkelänkatu 47, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöm ääräiset vuosikokousasiat. HUOM! Äänestyksiä varten läsnäolevien jäsenyys tarkistetaan ja sitä varten jäsenillä tulee olla mukana tosite m aksetusta jäsenm aksusta vuodelta 1987 tai 1988. K aikki jäsenet ovat tervetulleita. Johtokunta

ÄRSMÖTE Försöksdjurens Värn rf:s stadgeenliga ärsm öte hälls den 26. mars 1988 kl. 12.00 i Backasbrinkens gymnaslum, Backasgatan 47, Helsingfors. Pä m ötet behandlas de stadgeenliga ärsmötesärendena. OBS! Pä grund av röstning a r kom m er vi a tt granska de närvarandes medlem skap i föreningen. Vi ber alla medlem mar ta med sig verifikat över betalad m edlem savgift fö r är 1987 e il er 1988. Alla m edlem m ar är välkomna. Styrelsen 19

ALASTON HALLITSIJA — KIRJA ELÄINKOKEISTA

K O R K E A S A A R I KU N TO O N - El JÄ TTILÄ IS P A N D O JA SUOMEEN

K A ARINA KIVIVUORI

H A N N E L E LUUKKAINEN

Koe-eläinten Suojelun ns. pandaadressi luovutettiin Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoiluvi raston päällikölle Reijo Vartialle marraskuun alussa. Kansalaisad ressissa vaadittiin eläinten olo jen parantamista Korkeasaares sa sekä vastustettiin jättiläispandojen ja muiden suurten eksoot tisten eläinten tuomista Suomen eläintarhoihin. Kirjelmän oli alle kirjoittanut yli 16 000 henkilöä lä hinnä pääkaupunkiseudulta. Pai kalla oli myös STT:n toimittaja sekä radion ja Uudenmaan alue radion toimittajat.

Vastauspuheessaan virastopääl likkö Vartia kertoi, että heidän puo leltaan pandojen tuonnille ei ole mi tään esteitä, jos Kiina ne vain luovut taa. Yleisö kuuluu kaipaavan norsua, pandaa tai kirahvia ihmeteltäväkseen. Hän vakuutti, että pandojen eteen tultaisiin tekemään kaikki, mi tä vain rahalla on saatavissa. Miljoonainvestoinnit pariin pandaan eivät kuulemma ole esteenä Korkeasaaren muiden eläinten olojen kohentami selle, sillä »rahaa on niin paljon, et tä ranteita painaa», kuten Vartia to tesi. Uudistushankkeet ovat kuulem m a olleet jäissä siksi, kun Korkea saaren intendentti Koivisto on suu tuttanut rakennusviraston byrokraa tit luvattomilla rakenteluillaan ja täs sä syy miksi rakennuslupia ei ole saatu. Mutta jatkossa tilanne tulee korjaantumaan, sillä Vartian mukaan esimerkiksi kissalaakson piirustuk set on jo hyväksytty. — Kun kysyin tuleeko siitä entisenkaltainen häkkisysteemi vai nykyaikainen avomalli, jossa eläimet voivat elää »vapaina» vallihautojen takana, ei Vartia osan nut vastata.

Pandat uhanalaisia O massa vastauspuheenvuorossa ni toin esiin seuraavat viisi seikkaa: Ensiksikin kerroin miten uhanalaisia pandat todella ovat. Jättiläispandojahan on maailmassa vain noin 1000 yksilöä, joista eläintarhoissa yhteen sä 67 pandaa, ja niistä Kiinassa 50. Lajilla on huomattavia vaikeuksia säi lyä Kiinassakin, saatika sitten muual la. Esimerkiksi vain 6 pandanpoikastaon säilynyt hengissä Kiinan ulko puolella. Jos Korkeasaarella kerran on niin paljon rahaa, kuin Vartia an toi ymmärtää, olisi lajin säilymisen kannalta varmasti parempi lähettää nuo pandainvestointivarat Kiinaan ja 20

Tamperelainen Per-Erik Petters son on saanut valmiiksi suuren työn: ensimmäinen eläinkokei ta kritisoiva kirja on käännet ty suomeksi. Hans Rueschin kir ja Alaston hallitsija — Nackte Herrscherin herätti muutama vuosi sitten ilmestyessään ko hun Keski-Euroopassa. Nyt on suomalaisellakin lukijalla mah dollisuus tutustua kirjaan.

yrittää suojella pandaa sen luonnon mukaisessa ympäristössä. Toiseksi kiinnitin huomiota eläin tarhan funktioon — miksi eläintarhat yleensä ovat olemassa? Eläintarho jahan yleensä perustellaan sillä, et tä ne säilyttävät uhanalaisia lajeja ja siirtävät niitä sitten takaisin luon toon. Tähän mennessä eläinten vir ta on kuitenkin poikkeuksetta kulke nut luonnosta tarhoihin eikä päinvas toin. Jos eläintarhoissa on liikaa eläi miä, ne joko tapetaan tai siirretään muihin tarhoihin. Vapauteen siirron esteenä on aina ollut peruste, että »eläintarhoissa eläneet eläimet ovat niin kesyjä, etteivät ne sopeutuisi luontoon». Näin eläintarhojen ole massaololta putoaa pohja pois. Tä nä kaukomatkojen ja videoiden aika kautena eläintarhoja ei enää voida perustella silläkään, että ihmiset nä kisivät minkälaisia leijonat, tiikerit, karhut jne. ovat.

Yleisökin haluaa parannuksia Kolmanneksi otin esille karhujen ja kissaeläinten olot, jotka ovat Kor keasaaressa todella huonot. Karhut han elävät täysin virikkeettömissä betonikaukaloissa ja isot kissaeläi met ahtaissa häkeissä aivan ihmis ten ulottuvilla. Kissalaaksohan val mistui vuonna 1964, jolloin käsityk set eläinten tarpeista ja hyvinvoinnis ta olivat vielä varsin alkeelliset. Ny kyajan ajattelun mukaan jääkarhuja ei saisi lainkaan pitää eläintarhoissa, koska ne kärsivät vankeudesta erit täin paljon. Neljänneksi pahoittelin sitä, että Korkeasaaren johdon ja rakennusvi raston välisten kiistojen takia eläi met joutuvat kärsimään alkeellisissa häkeissään.

Lopuksi muistutin Korkeasaaren tekemästä yleisökyselystä, josta kävi selvästi ilmi, että yleisö ei pidä eläin ten tiloja hyvinä ja toivoo pikaista pa rannusta. Jopa niin, että vastaajat asettivat eläinten olojen kohentami sen yleisöpalveluiden parantamisen edelle. Eläintarhan tulee olla esi merkkinä eläinten oikeasta kohtelus ta ja niiden oikeuksien tunnustami sesta, varsinkin kun yleisöstä valta osa on lapsia. Näin lapset oppivat suhtautumaan eläimiin oikein. Hannele Luukkainen luovuttaa urheilu- ia ulko ilu vira sto n päällikkö Reijo Vartialle kirjelm än Korkeasaaren olojen parantam iseksi. Kuva K. Kivivuori.

— Käännöstyö lähti oikeastaan sii tä, kun huomasin, että pelkät eetti set perustelut eivät riittäneet keskus teltaessa eläinkokeista. Tarvittiin tie teellisiä perusteluja. Ihmiset totesi vat vain, että kyllähän eläinkokeet ka^^nalia ovat, mutta kun ne ovat niin ^Peittämättömiä ja eihän nyt ihmisilläkään voida ryhtyä kokeilemaan... Per-Erik kertoo lukeneensa pal jon eläinkokeita koskevaa kirjalli suutta. Jossain sitten sattui käteen Rueschinkin teos: — Hänen kirjansa tekivät vaikutuk sen heti. Niihin on koottu mahtava

EDUSKUNTAKULI LUMISIA

•

Kansanedustaja Lea Kärhä on teh nyt raha-asia-aloitteen määrärahan osoittamisesta löytöeläinasemien perustamiseen (n:o 1443). Hän toi voo, että valtion vuoden 1988 tulo ja menoarvioon otettaisiin 100 000 s u m m a tähän tarkoitukseen. Kansanedustaja J. Juhani Korte salmi on tehnyt eduskunnan puheniehelle kirjallisen kysymyksen liityen Ruotsin eläinsuojelulain uudis tamiseen. Hän tiedustelee, aikooko Suomen hallitus ryhtyä toimenpi teisiin sellaisen lain aikaansaami seen, joka suojelisi eläimiä tehdas maisen tuotannon haitoilta. Kysy mys ohessa. K.K.

määrä tieteellistä aineistoa: lääkä rien lausuntoja, otteita lääketieteel lisistä julkaisuista ja kirjoista. Otin yhteyttä Rueschiin ja tapasin hänet. Sovimme Nackte Herrscherin kään tämisestä suomeksi. Per-Erik on itse kielenkääntäjä ja käänsi kirjaa lähinnä sivutyönä 1— 5 liuskan päivävauhtia. Työhön kului jotakuinkin vuosi. nien käyttö ja geenim anipulaatio tul laan kieltäm ään e lle i n iille ole eläin lää ketieteellisiä perusteita. Edellä olevan perusteella ja valtio päiväjärjestyksen 37 §:n 1 m om ent tiin viitaten esitän ku nn io itta vasti valtioneuvoston asianom aisen jäse nen vastattavaksi seuraavan kysy m yksen: Tietääkö hallitus, että Ruotsissa ollaan hyväksymässä uutta eläintensuojeluohjelm aa, joka kieltää häkki-

— Mitään kiirettä ei ollut, koska kirjan rahoitus oli työn alkaessa täy sin auki. Onneksi sain vähitellen ko koon painamiseen tarvittavan s u m man ja saatoin kustantaa kirjan itse. Per-Erikin kääntämä kirja kertoo eläinkokeista, lääketieteen historias ta ja mm. lääkeainekatastrofeista. — Jokaisen ihmisen pitäisi lukea kirja. Siinä ei puhuta vain eläinsuo jelun puolesta, vaan myös ihmisten suojelusta, toteaa kääntäjä. — Moni lääkäri on ruvennut vastustamaan eläinkokeita kirjan luettuaan. Alastoman hallitsijan on kirjoitta nut sveitsiläinen lääketieteen histo rioitsija Hans Ruesch. Hän on myös perustanut Sveitsiin CIVIS:n — tie teellisen informaatiokeskuksen eläin kokeista. CIVIS:llä on toimintaa Sveitsin lisäksi Italiassa, Englannis sa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Toi minnan tavoitteena on eläinkokeiden täydellinen lopettaminen nimen omaan tieteellisin perustein. CIVIS ei kannata eläinkokeiden »säännöste lyä». Suomen toimintaa johtaa PerErik Pettersson. Kirjan Alaston hallitsija voit tilata postitse osoitteesta: Per-Erik Pet tersson, Karhunkatu 4 F, 33530 T a m pere, puh. 931-550 246. ______ kanalat, sikojen kytkettyinä p itä m i sen ja takaa mm. lehm ille laitum ella käyntioikeuden, ja aikooko h a llitu s ryhtyä to im iin m yös Suomessa sel laisen uuden lain aikaan saamiseksi, joka kieltää tehdasm aisten sika lo i den, kanaloiden ja navettojen p itäm i sen eläinrääkkäyksenä? H elsingissä 8. päivänä jou luku uta 1987 J. Juhani Kortesalm i

| ■ V ls .tU k o t i- I | raar. p o s t i i n - 1 j k e r te e s sa

___ a l k a e n

OSOITTEENMUUTOS

f r . o . m................/ . . . 1 9 .................

ADRESSANDRING

, A v g iits iiltt l j Lnr J t s j u ^ j E n t in e n o s o i t e

/ Den f ö r r a

ad ressen :

N im i / Namn J a k e lu o s o lt e

/ U td e ln ln g s a d r e s s

P o s tin ro / P ostn r

OSOmnOIKIPAIXXA / ADRESSANSTALT

Eduskunnan Herra Puhem iehelle U u si o s o i t e

Ruotsissa ju lk is te ttiin keskiviikko na 2. 12. 1987 vallankumoukselliseksi luo nn eh d ittu eläinten su o je lu o h je l ma. Tämä ohjelm a m erkitsee toteu tuessaan kieltoa mm. häkkikanaloil le, sikojen pitäm iselle kytkettyinä; se takaa m yös lehm ille laitum ella käyntioikeuden. Tarkoituksena on ohjata eläinten kasvatusta tulevaisuudessa Ruotsis sa siihen, että k o tie lä im e t ovat ter veempiä ja tyytyväisem piä. Lisäksi uuden lain mukaan eläim et eivät saa kärsiä teurastamoissa. Myös horm o

J a k e lu o s o lt e

/ Den n ya a d r e s s e n : / U td e in ln g s a d re s s

P o s tln ro / P ostn r

Koe-eläinten Suojelu r.y.

060ITETO IMI PAIKKA / ADRESSI STALT

Mäkelänkatu 8 P äivä ys ja a l l e k i r j o i t u s / Datan och u n d e r s k r lft

00550 HELSINKI

VIRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE TYKSEN V IIVÄSTYM ISEN . ANVANDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEDER T I LL ATT FÖRSANDELSEN FÖRDRÖJS.

Ä IM T P M KOE-ELAINTEN HOITAJANA K T lC .C I

Olen ollut koe-elälnten hoitajana Helsingissä, Töölön sairaalassa, pa risen kuukautta vuonna 1987. Silloin laitoksella oli kaneja, rottia sekä kis soja. Ainakin sen paikan tilat olivat vanhanaikaiset, esim. kissahuone oli suurin piirtein WC:n kokoinen. Siel lä oli 4 kissaa sekä 3 kania. Kun m e nin töihin, oli suurin osa kaneista vanhanaikaisissa pienissä rautahäkeissä, mitkä kyllä myö h e m m i n kor vattiin uudenaikaisilla muovihäkeillä. Eräs opiskelija vei vanhat häkit (jot ka käsittääkseni on lakikin jo kieltä nyt) eri laitokselle, jossa siellä oli myös kaneja. Vakituinen eläinhoitajaoli mieles täni hyvä — juuri hänen ansiostaan ne vanhat häkit korvattiin uusilla. Huomasin myös, että kun uusia ka neja tuotiin, ei niiden annettu totu tella suositeltua 2 viikkoa uuteen y m päristöön. Sitten kun kanit stres saantuivat, ne kuolivat jo nukutusvaiheessa. Kanihan on muutenkin vai kea nukutettava. Usein tutkijat »tila sivat» kaneja e n e m m ä n kuin tiloihin sopi. Vakituinen eläinhoitaja sanoi tästäkin monta kertaa, mutta ei sitä kauaa muistettu. Kerran laitoksella oli monta sairas ta kania, jotka todella näyttivät kär sivän, eivät syöneet jne. Ilmoitin asiasta hoitajalle, joka pyysi, että lää käri, jonka kanit oli kyseessä, tulisi lopettamaan ne. Ketään ei näkynyt koko päivänä eikä seuraavanakaan. Seuraavana päivänä se vakituinen hoitaja lopetti itse sairaimmat eläi met. Laitoksella ei tehty ns. 1. luokan kokeita, mutta kun esim. kaneja lei kattiin, ei niille annettu mitään jälki hoitoa vaan ne heräilivät häkeissään itsekseen. Sijaisia tuntui olevan todella vai kea saada — ainakaan henkilöä, jo ka olisi ollut millään tavalla kiinnos tunut eläinten hoidosta. Joskus oli kuulemma sattunut, että sijaiset ei vät olleet viikonloppuna ilmestyneet työhön lainkaan. Ja eläinhoitaja sa noi, että hän oli ollut monina vapaapäivinään töissä, koska sijaista, jo hon voi luottaa, ei ollut. Menin eläin ten hoitajaksi, koska pidän eläimis tä ja olen ollut kiinnostunut näke mään, millaista se toiminta todelli suudessa on. E läinsuojeluterveisin J. Rautio 22

A D IM A k T lK P IQ T A APINAKOKEISTA

Luin tänään lehdestä uutisen, jon ka mukaan maa- ja metsätalousmi nisteriön eläinlääkintäosasto on ku monnut Uudenmaan lääninhallituk sen päätöksen, jolla kiellettiin kah den tutkijan apinakokeet Helsingin yliopiston fysiologian laitoksella. Molemmat tutkijat saivat luvan ko keisiinsa. T ä m ä on valitettava päätös. Kysei siä kokeita tehtiin ensin laittomasti, koska niihin ei oltu haettu asianmu kaista lupaa. Lupaa tuskin olisi kos kaan haettu, jos asiaan ei olisi puu tuttu. N ä m ä kokeet ovat nyt jälkikä teen saaneet luvan. Eikö tällainen päätös lisää laittomuutta ja välinpi tämättömyyttä? Lupaa ei tarvitse etu käteen hakea, koska sen saa jälkikä teen, jos ongelmia tulee. A rsi Salom äki

YLIOPISTON FARMASIAKUNTA: ELÄINKOKEET FARMASIAN OPETUKSESSA HELSINGIN YLIOPISTOLLA Helsingin yliopiston farmasian opiskelijoiden ainejärjestössä, Yli opiston farmasiakunnassa, olemme tutustuneet Koe-eläinten Suojelu r.y.n laatimaan vetoomukseen ope tusministeriölle eläinkokeiden vä hentämisestä korkeakouluopetukses sa ja todenneet, että asia on tärkeä ja keskustelemisen arvoinen. E m m e ole kuitenkaan allekirjoittaneet ve toomusta, sillä e m m e ole täysin sa maa mieltä siinä esitetyistä asioista, ja toisaalta voimme todeta, että omalla laitoksellamme lähes kaikkjA^ vaatimukset ovat jo toteutuneet. T ie^^ dämme, että kaikessa korkeakoulu opetuksessa tilanne ei ole yhtä hy vä. Toivomme voivamme vaikuttaa asiaan antamalla ohessa selvityksen omasta tilanteestamme. Helsingin yliopiston farmasian lai toksella koulutetaan lääkealan am-

•

mattilaisia, farmaseutteja ja proviiso reja. Farmaseutin tutkinto on opisto tasoinen (80 ov), proviisorin tutkinto korkeakoulutasoinen (160 ov). Provii sori voi valmistuttuaan suorittaa jat ko-opintoja farmasian lisensiaatiksi ja farmasian tohtoriksi. Yksi farmasian keskeisistä oppi aineista on farmakologia, mikä tutkii lääkkeen vaikutuksia. Farmakologiaa opiskelevat sekä farmaseutti- että proviisorikurssilaiset, ja opetukses ta huolehtii farmasian laitoksen far makologian osasto. Sitä johtaa pro fessori, ja lisäksi henkilökuntaan kuuluu apulaisprofessori sekä vähin tään proviisorin tutkinnon suoritta neita assistentteja. Farmakologiaa opiskellaan luento jen ja harjoitustöiden muodossa. Ai neopintojen yhteydessä suoritetta vissa harjoitustöissä käytetään koeeläimiä tutkittaessa lääkeaineen kul keutumista ja vaikutuksia elimistössä. Viime vuosina töissä käytettäviä eläinmääriä on kuitenkin aktiivises ti vähennetty, ja farmaseuttikurssilla onkin kaikki eläinkokeet korvattu video-opetuksella. Kun otetaan huo mioon, että yhdellä farmaseuttikurssilla on yli 100 opiskelijaa, on sääs tetty eläinmäärä näin ollen huomat tava. Proviisorikurssilla farmakologian aineopintojen harjoitustyöt suorittaa vuosittain n. 40 opiskelijaa. N ä m ä työt ovat pakollisia ja niissä käyte tään eläimiä. Määrät eivät ole suuria, sillä työt tehdään 10— 15 hengen ryh missä assistentin demonstroidessa ja valvoessa kokeen suoritusta. Jos opiskelija ei halua käsitellä eläimiä, häntä ei siihen pakoteta, vaan hän voi seurata koetta sivusta. Kokeiden suorittamiseen annetaan hyvät pe rusvalmiudet. Ennen aineopintojen töitä opiskelijat suorittavat Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella kurssin »Nisäkkään anatomia, histologia ja fysiologia», minkä lisäksi he kuuntelevat anatomiaa ja fysiologiaa sekä farmakologista metodologiaa koskevat luentosarjat. Eläinten käsit telyyn perehdytään myös aineopinto jen harjoitustöiden alussa. Farmaseuttiopiskelijoilla ainoa kosketus eläinkokeisiin on edellä mainittu video-opetus. Proviisori kurssilaiset voivat aineopintojensa jälkeen valita syventymisvaihtoehdokseen farmakologian. Valinta eri vaihtoehtojen välillä voi olla vaikea, jos aineopinnoissa opiskelija ei saa tarpeeksi tietoa ko. aineista. Tämän vuoksi kaikille pakolliset perustyöt ovat mielestämme ensiarvoisen tär keitä. Syventävien opintojen opiske lijat suorittavat erityisen koe-eläintiedettä käsittelevän kurssin ja teke vät vaativammat harjoitustyöt 2— 3 hengen ryhmissä. Myöhemmin teh tävä erikoistyö on itsenäistä työsken telyä ohjaavan assistentin valvon

nassa. Farmasian laitoksen opiskelijat vaikuttavat tyytyväisiltä farmakolo gian opetukseen ja heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen. Kurssitöiden päätyttyä järjestetään vuo sittain kysely, missä tiedustellaan opiskelijoiden mielipidettä farmako logian kursseista. Farmasian opinnoissa farmakolo giaan liittyvät eläinkokeet ovat tar peellisia, mutta eivät suinkaan itse tarkoitus. Niiden avulla voidaan ha vainnollistaa lääkeaineiden vaikutuk sia paremmin kuin pelkällä teoreet tisella asioiden lukemisella. Uutta tutkimusta tehtäessä kokeet ovat suorastaan välttämättömiä. Viime ai koina farmakologian osastolla on ke hitetty myös tiettyjä eläinkokeita kor vaavaa menetelmää. Tutkimusta voi daan pitää merkityksellisenä, sillä siihen on myönnetty valtion apuraha. Mielestämme eläinkokeet ovat lai toksellamme asiallisia ja eläimiä kohdellaan hyvin. Tästä on osoituk sena mm. yllätystarkastus, jonka lää nineläinlääkäri teki farmakologian osastolle viime syksynä. Hänellä ei ollut aihetta huomautuksiin. Eläimiä ei opetuksessa ja tutkimuksessa lai toksellamme myöskään tuhlata, sil lä turhat kokeet tuskin edistävät tut kimusta vaan päinvastoin hidastavat asetettujen päämäärien ja tulosten saavuttamista. Y liopiston farm asiakunta r.y. psta. K irs ti Hermonen, puheenjohtaja 87 M arjo Rajamäki, puheenjohtaja 88

»PENTAGONIN TAPPAJALEM MIKIT» Yhdysvaltojen laivaston tiedetään kouluttavan delfiinejä, valaita ja m e rileijonia puolustusministeriön salai siin tehtäviin. Julkisuudessa on ker rottu, että kyseisiä merieläimiä on opetettu toimimaan vartijoina meren alaisia hyökkäyksiä vastaan, merkit semään vihollisen aluksia niin että ne voidaan paikantaa elektronisesti ja raivaamaan miinoja. Olisipa delfii nejä eräiden tietojen mukaan koulu tettu jopa kamikaze-tyylisiin itsemur hahyökkäyksiin vihollisaluksia vas taan. Tällaiset väitteet Yhdysvaltojen puolustusministeriö on tosin kiistä nyt, mutta toisaalta laivaston viran omaiset ovat joutuneet myöntä mään, että delfiinejä lähetettiin Viet namiin 1970-luvun alussa, jolloin amerikkalaiset joukot vielä olivat siellä, testaamaan laivaston valvontaja suojaamiskykyä. Tiedot näistä ko keista ovat edelleen salaisia. Kyseisiä meri-imettäväisiä koulu tetaan tänä päivänä pääasiassa val tameren tutkimuskeskuksessa San Diegossa Kaliforniassa. T ä m ä ns.

meri-imettäväisohjelma on julistettu salaiseksi, ja virallisesti armeijan vi ranomaiset ovat suostuneet kerto maan vain sen, että eläimiä koulute taan »tarkemmin määrittelemättö miin valvontatehtäviin». Viime vuonna Yhdysvaltojen puo lustusministeriö sai maan kongres silta luvan pyydystää 25 meri-imettäväistä vuodessa »kansallisiin puo lustustarkoituksiin». Tällainen eri koislupa tarvittiin, koska delfiinien pyynti on rajoitettu uhanalaisia eläi miä koskevan lain nojalla. Tämän meri-imettäväisohjelman arkaluontoisuutta kuvastaa hyvin se, että kun eräs laivaston palveluk sessa ollut tiedemies nosti syytteen delfiinikoulutuksesta kirjoittanutta Penthouse Magazine-lehteä vastaan, laivasto itse sai syytteen peruutetuk si sillä perusteella, että oikeuskäsit tely olisi paljastanut sotilassalaisuuksia. (Lehden artikkelin nimi oli muuten »Pentagonin tappajalemmikit»!) Nyttemmin on paljastunut, että myös Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA kouluttaa delfiinejä Key Westin laivaston tukikohdassa. Asiasta teh tyihin kyselyihin CIA on vastannut ai noastaan, ettei tietoja »kielletä eikä vahvisteta». Koe-eläinten Suojelu ry osallis tui syksyn -87 rauhanmarssiin tun nuksella »Puolustusvoimain eläinko keet lopetettava». Mielestäni tähän Pentagonin harjoittamaan meri-eläinten valjastamiseen sotatarkoituksiin olisi syytä puuttua »yksilöidymminkin»! Esim. tuon Animalia-lehteen lii tetyn vastalause-kortin osoittamisel la noita kokeita vastaan. Antero Tanskanen Hki

PIEN I AJATUS M inulla voisi olla kissa. Se o lis i riippuvainen minusta. Voisin antaa s ille hyvän elämän. Voisin antaa s ille huonon elämän. Kissan elämän laadusta päättäisin minä. M inulla ei ole kissaa, koska asun yksin. M inulla ei ole m itään lem m ikkiä. En voi antaa le m m ikille n i hyvää elämää. Jo tain voin tehdä. Onhan n iitä eläimiä. M onella on lem m ikkieläin. Useat rakastavat eläimiään, m utta eivät aina välitä. S inullakin on ehkä lem m ikki. Sinä rakastat omaasi, m utta voiko lem m ikkisi rakastaa sinua? Annatko s ille rakkaudelle m ahdollisuutta? A rsi Salom äki

P O IS PIM EA LTA A IK A K A U D E LTA LÄ Ä K E A IN E TU TK IM U K S E N M AHDOLLISUUDET, OSA 2. TRI R O B E R T S H A R P E

K u d o s v ilje lm ä o n vain y k s i k o k o a ja n k a s v a v a s ta m ä ä rä s tä in v itro -m e n e te lm iä , j o i t a v o id a a n k ä y ttä ä tu tk im u k s iin j a te s ta u k s e e n . In v itro m e r k its e e s a n a n m u k a is e s ti » la s is sa» j a k ä y tä n n ö s s ä s illä ta r k o ite ta a n m u o v i- j a la s ia s tio is s a ta i k o e p u tk is s a te h tä v iä k o k e ita , jo is s a k ä y te tä ä n s o lu ja , k u d o k s ia , e n ts y y m e jä , h iiv o ja , b a k te e r e ja jn e .

Yksi parhaiten tunnetuista in vitro -menetelmistä on Amesin testi, jota nykyään käytetään laajalti ennusta maan ne kemialliset yhdisteet, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa syö pää. Perinteiset eläimillä tehtävät syöpäkokeet ovat kalliita, ne vievät n. kolme vuotta eikä niillä pystytä tut kimaan niitä 60 000 kemiallista ainet ta, jotka ympäristössämme ovat käy tössä. Amesin testissä tutkitaan syövänaiheuttajiksi epäiltyjen aineiden vaikutusta salmonellabakteeriin. Koe kestää vain muutamia päiviä ja se pe rustuu syöpää aiheuttavien aineiden eli karsinogeenien kykyyn tuottaa mutaatioita bakteeriston geeneissä. Laboratoriokokeissa tämä menetel m ä onnistui 90 %:sesti ennusta maan karsinogeenisyyden yli 300 ke miallisesta yhdisteestä. Koska se ei pysty tunnistamaan kaikkia vaaralli sia aineita, voidaan sitä käyttää yh dessä muiden samankaltaisten, hii va- tai soluviljelmille pohjautuvien in vitro -menetelmien kanssa. Perinteisesti lääketeollisuus on kehittänyt uusia lääkkeitä testaamal la valtavan määrän kemiallisia ainei ta eläimillä, joille tauti on keinotekoi sesti aiheutettu. Keinotekoisesti tuo tetut oireet eläimillä voivat satunnai sesti johtaa lääkkeisiin, joilla ihmi sessä esiintyviä samankaltaisia oirei ta voidaan lievittää, mutta tuovat hy vin vähän jos lainkaan tietoa sairau den perimmäisistä syistä. Jos tällai sia testejä jatketaan, on kuitenkin olemassa vaihtoehtoisia menetel miä, jotka voivat vähentää tai koko naan korvata elävien eläinten käytön. Kansainvälisen tiedesäätiön (Interna tional Foundation of Science) ko kouksessa professorit Farnsvvorth ja Pezzuto selittivät, että jo nyt on olemassa riittävän tehokkaita in vitro -menetelmiä, joilla lähes kaikki hyö dylliset lääkevaikutukset voidaan en nustaa ilman eläimiä. Esimerkkinä on m m . entsyymien käyttö ennustet taessa verenpaineen alenemista ja eristettyjen verihiutaleitten käyttö et sittäessä lääkettä sydän- ja verisuo nitautien hoitoon.

T ie to k o n e s im u la a tio ja e n n u s ta m in e n Yhdysvalloissa tiedemiehet ovat kehittäneet tietokoneohjelmia, joilla voidaan ennustaa aineiden myrkylli syyttä käyttämättä eläimiä. Valmiina olevat tiedot käytetään matemaattis ten yhtälöitten laatimiseen, jonka jälkeen toksisuus voidaan ennustaa kemiallisen rakenteen perusteella. LD50-myrkyllisyystestin kohdalla tie demiehet ovat osoittaneet, että »me netelmän tuottamien arviointien tark kuus vastaa eläinkokeiden vastaa via» ja »on selvää, että nykyinen tietokoneella suoritettava LD50-koemalli, vaihtoehtona rotille suun kaut ta tehtävälle kokeelle, on tarpeeksi hyvän laatuinen käytettäväksi jo nyt kilpailijana eläinkokeille. Turhan eläinten käytön välttämisen lisäksi kyseinen ohjelma on halvempi, no peampi ja sillä on parempi toistetta vuus.» Toisessa esimerkissä menetelmää on käytetty ihoärsytyksen ennusta miseen erinomaisin tuloksin. Testa tuista kemikaaleista menetelmä erot ti onnistuneesti yli 91 % voimakas ta ihoärsytystä aiheuttavista aineis ta. Menetelmä erotti onnistuneesti (93 %) toisistaan myös ärsytystä ai heuttamattomat ja lievää ärsytystä aiheuttavat.

E d e llä k ä v ijä t Edelläkävijänä näissä menetelmis sä on ollut nevvyorkilainen yhtiö Health Designs Inc. Ko. menetel mien avulla voidaan myös ennustaa onko kemikaalin todennäköistä ai heuttaa syöpää tai sikiövaurioita. Myös Johns Hopkinsin yliopistossa Baltimoressa USAssa suunnitellaan tietokoneohjelmia ennustamaan myrkyllisyysvaikutuksia. Kasvavaa mie lenkiintoa on myös aineiden hyödyl listen biologisten vaikutusten ennus tamista kohtaan; tämä tapahtuisi ke miallisen ja sähköisen rakenteen pe rusteella. Eräs tällainen menetelmä on kvanttifarmakologia, jossa ainei

den käyttäytyminen selitetään mate maattisilla laskelmilla, joissa otetaan huomioon myös kemiallisten ainei den energiatasot. Kyseisellä tavalla voidaan tunnistaa todennäköisesti hyödylliset aineet ilman edeltäviä eläinkokeita. Näiden lisäksi on kehitetty mate maattisia malleja ja tietokoneohjel mia erilaisista fysiologisista järjes telmistä, esim. sydämestä. Niihin voidaan ohjelmoida potilaan tiedot ja tällä tavoin saada tietoa ihmisen ti lasta ilman, että aiheutettaisiin sai rauksia eläimille. Tietokoneiden käyttöä elävien eläinten sijasta on ehdotettu käytet täväksi myös lääketieteen opetuk sessa. Alan edelläkävijän, tri James Walkerin Texasin yliopistosta, m u kaan tietokonesimulaatiot tarjoavat paljon etuja eläinkokeisiin nähden sekä fysiologian että farmakologian opetuksessa. Näitä ovat mm. säästöt eläinten hankinnoissa ja ylläpidossa, mahdollisuus korjata virheet ja tois taa kokeen osia, nopeuden säätely ja opiskelijoiden ajan tehokas käyttö. Opiskelijoiden tullessa tietoisem miksi laboratorioeläinten väärinkäy töstä tietokonesimulaatioiden ja vas taavien menetelmien kysynnän odo tetaan kasvavan.

L a a je m p ia k y s y m y k s iä On siis monia eri menetelmiä, joi den avulla lääketieteellistä tutkimus ta voidaan edistää käyttämättä eläi miä. Kuitenkin suurempi ajan ja ra han panostaminen näihin vaihtoehtomenetelmiin parantaisi niiden luotet tavuutta ja lisäisi tehokkuutta. Vaik ka päämääränä onkin edistää turval lista ja eettisesti hyväksyttävää tut kimusta, täytyy laajemmatkin kysy mykset ottaa huomioon. Suurin osa eläinkokeista tehdään kehitettäessä ja testattaessa uusia lääkkeitä. Ovatko kaikki nämä tuot teet kuitenkaan tarpeellisia? Vuosien 1975— 84 välisenä aikana maailman markkinoille tulleita uusia lääkkeitä koskevassa yleiskatsauksessa kävi ilmi, että yli 70 % ei ollut terapeutti sesti parempia kuin aikaisemmat lääkkeet. Raportti paljasti myös sen, että suuri osa lääkkeistä tuotiin markkinoille tietyissä taloudellises ti kannattavissa luokissa. Mukana oli esim. 21 rauhoittavaa lääkettä, 19 masennuslääkettä ja 56 tulehduksiin tarkoitettua valmistetta. Englannin sosiaalija terveysmi-

Piirros: Tiina Kananoja

nisteriön tutkiessa v. 1971— 81 mark kinoilla olleita lääkkeitä tulos oli hy vin samanlainen. Uusia lääkkeitä oli tullut paljon sellaisille terapeuttisil le alueille, jotka ovat jo ennestään yli kuormitettuja ja sairauksiin, jotka kovat yleisiä, usein kroonisia ja esiin tyvät pääasiassa vauraassa läntises sä maailmassa. Uudet lääkkeet ovat kin suunnattu suurelta osin taloudel lisen voiton eikä terapeuttisen tar peen mukaan. Vain 8 % vuosina 1971— 76 tulleis ta 107 tällaisesta uudesta lääkkees tä oli tavallisten lääketieteellisten lähteiden mukaan luokiteltu tärkeinä terapeuttisina lisäyksinä, kun taas noin 70 prosenttia ei pidetty min käänlaisena parannuksena tai kor keintaan marginaalisena parannuk sena vanhoihin tuotteisiin nähden. Miljoonat eläimet joutuvat kärsimään ja kuolemaan kehitettäessä ja testat taessa lääkkeitä, joille ei ole todellis ta terapeuttista tarvetta. Tri R. D. Mann Englannin sosiaalija terveysministeriöstä on sanonut että jos estettäisiin »Minulle myös» -menttaliteetin kehittyminen ja lääk keiden kopioiminen, säästyisi m o inen eläimen henki.

ilmoittamatta, koska lääkäreillä ei ole suurtakaan kannustinta ilmoit taa niistä. Maailman terveysjärjestö W H O pitää vain n. 200 lääkettä tar peellisena terveydelle, vaikka jo pel kästään Englannissa on n. 18 000 re kisteröityä lääkettä (Suomessa n. 3000, toim. huom.), jotka sisältävät lähes 3000 aktiivista ainesosaa. Mi ten lääkäreiden on mahdollista tietää yksityiskohtaisesti niin monen lääk keen haittavaikutuksista, etenkin kun jokaisessa terapeuttisessa ryh mässä on niin monta valmistetta? Vaihtoehto monelle eläinkokeelle on yksinkertaisesti olla tekemättä niitä ollenkaan. Esimerkkeinä ovat kosmetiikka- ja hygieniatuotteet, joissa voitaisiin käyttää tunnettuja ja turvallisia aineita, tupakkatuottei den testaus, sotateollisuuden kokeet ja eläinten käyttö tuskallisissa ja ah distavissa psykologisissa kokeissa. Psykologia on tiede, joka tutkii miel tä, havaintokykyä, ajattelua, tunnet ta, oppimista ja käyttäytymistä tar koituksenaan etsiä syitä ja parannus keinoja ihmisen mielenterveysongel miin. Näin ollen vapaaehtoiset ihmi set tuntuisivat luonnollisimmalta va linnalta tutkimuksiin ja seurantaan.

» M in u lle m y ö s » -lä ä k k e e t

E d is ty m in e n

Markkinoille tulevien »minulle myös» -lääkkeiden vähentämisen us koisi myös olevan hyödyksi poti laille, koska silloin lääkärit voisi vat paremmin perehtyä harvempiin lääkkeisiin. T ä m ä olisi erityisen tär keää, koska eläinkokeista huolimat ta lääkkeiden sivuvaikutukset ovat saavuttaneet kulkutaudin omaiset mittasuhteet. Lääketieteen kirjassa latrogenic Diseases (lääkärinhoidos ta johtuvat sairaudet) sanotaan: »On selvää, että haitalliset reaktiot m u o dostavat yhätärkeämmän ongelman lääkehoidossa. Englannissa kenties 5 % sairaalapotilaista kärsii hoidos taan. USA:ssaon arvioitu, että 1/7 po tilaista on hoidettavana lääkeainei den haitallisten vaikutusten takia. Yleisesti arvellaan, että lääkkei den sivuvaikutuksista suuri osa jää

Edistyminen eläinkokeiden poista misessa on usein tuskallisen hidas ta kokeiden ilmiselvistä rajoituksis ta huolimatta. Pieniä laboratorioeläimiä on pe rinteisesti käytetty poliorokotteen puhtauden testaamiseen. Tri Perkins WHO:sta sanoo: »En ole kuullut yh destäkään rokote-erästä, jonka oli si osoitettu pelkkien eläinkokeiden perusteella olevan epätyydyttävä. Vuonna 1962 23 laboratoriota tuotti suun kautta nautittavaa polioroko tetta, nykyään kyseisiä laboratorioi ta on 11. Jos laskemme 20. viimei sen vuoden ajalta keskimäärin 15. la boratorion tuottaneen vuodessa 10 rokote-erää kukin, tällöin on yhteen sä käytetty 120 000 hiirtä, 60 000 imeväisikäistä hiirenpoikasta, 30 000 marsua ja 60 000 kania ilman, että ne

olisivat parantaneet rokotteiden tur vallisuutta. Vähiten pitäisi olla tarvet ta toistaa tällaisia kokeita valvonta viranomaisten takia. Vuonna 1982 W H O alkoi vihdoin pitää kyseisiä testejä turhina käytet täessä ihmissoluja rokotteiden tuot tamisessa. Esimerkki eläinkokeiden tekijöi den mielikuvituksen puutteesta on Draizen silmänärsytystesti, jossa testattavia aineita laitetaan tajuis saan olevien kanien silmiin. Käyttöönottovuodestaan 1944 lähtien Draizen testi on toistuvasti tuomittu tieteellisin perustein, koska kanin sil m ä poikkeaa paljon ihmisen silmäs tä. Tulokset ovat varmasti olleet har haanjohtavia, mutta vasta viime ai koina, yleisön voimakkaan painos tuksen takia, tiedemiehet ovat alka neet kiinnostua vaihtoehtoisten m e netelmien kehittämisestä. Kyseisten kampanjoiden tuloksena on nyt ole massa muutamia in vitro -menetel miä, jotka voisivat välittömästi korva ta Draizen testin.

M o tiv a a tio tä rk e ä ä Draizen silmänärsytystesti on vain yksi esimerkki siitä, kuinka jatkuva luottaminen raakoihin ja vanhentu neisiin eläinkokeisiin voi viivästyttää vaihtoehtomenetelmien kehitystä ja käyttöönottoa. Viimekädessä kehitys kohti turvallista ja eettisesti hyväk syttävää tutkimusta riippuu meidän motivaatiostamme. Englannissa eläi mien käyttö mikrokirurgiassa on ol lut kiellettyä vuoden 1876 eläinsuo jelulain nojalla. T ä m ä on johtanut normaalisti poisheitettävien istukoiden käyttöön käyttökelpoisina kor vikkeina. Istukassa on ohuita veri suonia, joiden yhteenompelemista käytetään harjoitteluna. Jotta m e n e telmä muistuttaisi mahdollisimman paljon elävää materiaalia, ohuiden suonten läpi pumpataan verta. Täs sä tapauksessa tarve on ollut keksin nön alkuunpaneva voima, mutta esi merkki osoittaa mitä voidaan saavut taa riittävällä mielikuvituksella, m o tivaatiolla ja ammattitaidolla. Sekä moraaliset, tieteelliset että lääketieteelliset näkökohdat velvoit tavat siirtymään pois eläinten käytös tä »tutkimusvälineinä». On olemassa myös voimakkaita vakiintuneita ryh miä, joiden voitto ja elatus riippuu eläinkokeiden tekemisestä, joten ai na ei riitä osoittaa vaihtoehtomene telmien arvo tai eläinkokeisiin poh jautuvan tutkimuksen harhaanjohta vuus. Yleisön painostus on erittäin tärkeää, jos haluamme saada eläin kokeet loppumaan ja saavuttaa tie teellisen tutkimuksen ja terveyden hoidon täysin eettisen järjestelmän. Lähde: O ut o f the dark ages by Ro bert Sharpe, International Anim al Ac tion 1986 Lähdeluettelo saatavana toim istosta Käännös: Pilvi Lassila 25

TOIMISTOMME TYÖNTEKIJÄT ESITTELYSSÄ

Tiina ja Hanna

HAASTATTELUT: RAILI V E S A N E N

Kate, Pete, Tiina ja Frida ovat toi mistomme uutteria työläisiä. He vastaavat puhelimiin, keskustele vat väsymättömästi, lähettävät tietopaketteja ja myymälämme tuotteita. He hoitavat tiedotuk sen ja myynnin ja asiakkaiden palvelun. Lyhyesti sanottuna he hoitavat yhdistyksemme käytän nön asiat. Esittelykierroksestam me käy ilmi, että heitä kaikkia yh distää sama huoli eläinten huo nosta kohtelusta ja lopuksi myös koko maailman ja ihmisen kohta losta. Kaarina »Kate» Kivivuori on toimi nut yhdistyksemme tiedotussihtee rinä vuodesta -85. Hän pitää yllä yh teyksiä viranomaisiin ja lehdistöön ja suunnittelee erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Hän käy puhumassa ti laisuuksissa ja pitää esitelmiä eri yh teisöille ja yhdistyksille. Tiedotussihteerimme on voimakkaasti mukana myös lehden tekemisessä. Ennenkuin siirtyi tiedotussihteerin toimeen, Kate työskenteli vuodesta -82 toimistonhoitajanamme. Kun kysyn Kateita, miksi juuri eläinsuojeluun liittyvä ansiotyö sai hänet kiinnostuneeksi, hän suoras taan hieman ärtyy. — Eläinten oikeudet ovat niin it sestäänselvä asia, ettei oikeastaan tarvitse selitellä sen puolesta toimi mista, hän vastaa napakasti. — Tietenkin tykkään eläimistä, mutta en pidä itseäni minään eläinhulluna. Eläinsuojelun kannalta ei ole tarpeellista olla hulluna eläimiin. On vain kysymys oikeudenmukaisuu desta. — Eläimet ovat osa yhteiskuntaa. Niillä on samanlainen itseisarvo kuin ihmisilläkin. Eläimiä ei tarvitse rakas taa mitenkään palavasti — niiden on vain annettava elää omassa rauhas saan niin pitkälle kuin mahdollistaja kunnioitettava niiden tarpeita. Katen mielestä usein sotketaan eläimen ja ihmisen tarpeet toisiinsa eläinten tarpeista puhuttaessa. — Monet asettavat eläimen ikään kuin ihmisen sijaan — se ei välttä mättä ole eläimen tarpeiden m u kaista. Kate on iloinen siitä, että eläinsuo jelusta on keskusteltu niin paljon tie dotusvälineissä viime aikoina. Monil la eri alojen ihmisillä tuntuu olevan eläinsuojelusta mielipiteitä. — Varsinkin se on myönteistä, et tä opiskelijapiireissä on alettu ottaa kantaa ja että tutkijat ja lääkäritkin myöntävät eläimillä olevan oikeuk sia. 26

Olkoonkin, ettei Kate myönnä olevansa »eläinhullu», hän sittenkin tun tuu olevan hulluna omaan sisupus siinsa, joka on mäyräkoira ja tuntee nimekseen Dundee, ja jonka moni toimistossa käynyt on tavannut. — Dundee von der Nutzen, e m ä n tä täydentää. — Se on meillä töissä täällä. Toi sinaan se on julma vahti, toisinaan taas kellottelee näyteikkunassa py

säyttäen ihmiset ulkona katsele maan eläinsuojeluaiheista näyteikku naamme. Tarja »Pele» Balding on työsken nellyt lokakuun alusta yhdistyksem m e toimistonhoitajana. Työhön kuu luu toimiston käytännön asioiden jär jestely, jäsenrekisterin hoitaminen, toimiston tilankäytön suunnittelua. Toimistonhoitaja vastaa paljon puhe

limiin ja keskustelee jäsenten kans sa — jonkin verran käydään kirjeen vaihtoakin. Toimistonhoitajan työ sopii Pelelle hyvin, sillä tällä tavoin hän voi omien sanojensa mukaan auttaa käy tännön tasolla eläinsuojelutyössä. — Tänne tarvittiin toimistonhoita ja, ja minulla oli sellainen vaihe elä mässäni, että pystyin ottamaan työn vastaan. Kun käytännön asiat tulee hoidettua hyvin, aatteelliselle työlle jää e n e m m ä n aikaa. Miksi juuri eläinsuojelu on lähei nen asia?

— Eläinsuojelu on minulle tärkeää. Elämän kunnioitus kaikissa m u o doissaan on kertakaikkiaan asenne, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys jo kaiselle ajattelevalle ihmiselle. — Toista lajia ei voi alistaa oman lajin hyödyntavoittelun takia. Eläi mellä ja ihmisellä on yksi selkeä yh teinen piirre: olemme eläviä olento ja. Siinä suhteessa siis tasavertaisia. Toisella lajilla ei ole oikeutta sortaa toista. Pelellä on vajaa puolivuotias piki musta tyttökissa, jota toisinaan kut sutaan Shastaksi, toisinaan Billyksi. Shasta on kuulemma murrosiän pa himmassa vaiheessa.

kaan ovat. Yleinen lausahdus mm . kuuluu: »Miksei niitä kokeita tehdä vaikka rotilla.» Tiinalla on itsellään kuusi rottaa: Hanna, Jonna, Linda, Jalmari, Sante ri ja Wisu. Jokainen niistä tuntee luonnollisesti oma n nimensä, ja jo kainen on erilainen luonteeltaan. Haastattelupäivän aamuna oli sattu nut vielä iloinen perhetapahtuma: pieniä rotanpoikasia syntyi maail maan. Lisäksi Tiinalla on kaloja ja tyttökoira Bjaxa. Bjaxa on maailman kil tein koira ja se rakastaa rottia. Itse asiassa se yrittää haalia rotanpoikaset itselleen ja tahtoisi imettää niitä.

Tiina Laaksonen on se fysiologian laitoksen entinen eläintenhoitaja, jo ka sai yhdistyksemme kanssa viime kesänä aikaan melkoisen metelin ja jonka ansiosta tiedotusvälineissä käytiin kenties kaikkien aikojen kuu min keskustelu eläinkokeista ja koeeläinten oloista Suomessa. Tuo kes kustelu jatkuu yhä. Tiina on kuulunut toimistomme työntekijöihin kesäkuun alusta asti. Hän postittaa tilauksia, palvelee asiakkaita myymälässämme, toimii joskus autotsupparina, keskustelee ihmisten kanssa puhelimessa ja hoitelee AV-välineiden vuokrauksen. Tiinalle työhön tulo toimistoom m e oli todellakin yhteensattumien summa. — Menetin työpaikkani sattunees ta syystä. Tänne tarvittiin ihminen töihin. Tavallaanhan olen tehnyt tä tä työtä koko ikäni — nyt vain palkal lisena. Tiina kertoo olleensa eläinsuojeli ja 3-vuotiaasta. — Maailman pitäisi saada e n e m män oikeudenmukaisuutta. Nimen omaan eläimiä käytetään törkeästi hyväksi. Ihmisillä alkaa olla viimeiset hetket käsillä voidakseen muuttaa suhtautumistaan luontoon ja eläi miin. — Koko ikäni olen lähestynyt eläi miä ja oppinut tuntemaan ne tasaver taisina itseeni nähden. Valtaosa ih misistä ei ymmärrä eläimiä. Jos eläin on esim. ystävällinen, ihmiset luule vat sitä vihaiseksi. He eivät enää y m märrä eläimiä, ja sillä perusteella pi tävät niitä tyhminä — ja kysymykses sä onkin o m a tietämättömyys. — Eläimiä ja niiden elämää pitäi si kunnioittaa enemmän. Ihmiset opettelevat eläimistä ihan kuin kir joista — mutta vasta sitten, kun nii den kanssa joutuu vastatusten, nii tä voi ymmärtää. Esimerkiksi rotista ihmisillä on paljon vääriä tietoja ja ennakkoluuloja. — Halveksin tietyissä ihmisissä sitä, että he mittaavat eläimen kärsi myksen sen mukaan, miten söpö se on. Eläinten kipukynnys ei todella kaan muodostu sen mukaan, miten söpöjä ne ihmisten mittapuiden m u

Frida Selin on syksystä lähtien työskennellyt toimistossamme lauan taisin. Hän myy kosmetiikkaa, puhuu paljon puhelimessa ihmisten kanssa, siivoaa ja pistää paikat kuntoon. Li säksi Frida on lokakuussa peruste tun kosmetiikkaryhmän vetäjä. Var sinaiselta ammatiltaan Frida on kun tohoitaja. Fridaa kiinnostaa lauantaityössään se, että näin hän voi käytännön tasolla suoraan vaikuttaa ihmisiin, esimerkiksi heidän ostotottumuksiinsa kosmetiikan suhteen. — Minua ilahduttaa tehdä työtä, jossa voin puhua ihmisille näistä asioista. Ihmiset ovat kiinnostunei ta — se on tärkeää. Suhteestaan eläimiin ja eläinsuo jeluun Frida puhuu harvinaisen kau niisti, suorastaan runollisesti. — Eläimet tietävät paljon asioita, jotka m e olemme unohtaneet. Eläi met pitävät meidät kiinni siinä hyväs sä maailmassa, pitävät meidät kiin ni entisessä. — Eläimillä on ihanteellinen maail ma, josta meidän pitäisi oppia, maail ma, jonka m e olemme menettäneet kovan teknologian myötä. — Koen voimakkaasti, että eläin ten hyväksikäyttö on este meidän ih misten kehitykselle ja edistymiselle. Kaivamme sillä oma a hautaamme. Fridalla on kaksi koiraa ja kissa. Rosso on 11 kk vanha rottvveilertyttönen. — Se päivystää kanssani toimis tossa lauantaisin ja pitää komentoa. Se on murrosikäinen, uhmaiässä. Rosso on sellainen remontoija ja tai teilija. Se pistää asuntoani uuteen uskoon ja tänään se muotoili silmä lasini oman mielensä mukaisiksi. Toinen koira, Patu, on 11-vuotias vanha herra, rodultaan bostonin ter rieri. Simo-kissa on 2-vuotias eurooppalais-abessinialainen poika. — Eläimet pitävät minut kiinni elä män todellisissa arvoissa, Frida sa noo. — Ne pitävät jalkani maassa, mut ta toisaalta antavat uskoa. Eläimet ovat niin kovin myönteisiä olentoja — toivottavasti niistä tarttuu jotain myönteistä minuunkin. 27

J A T K O A SIVULTA 12 K O O N N E E T : K A ARINA KIVIVUORI JA PILVI LASSILA

» J u lm u u s e i k u u lu ty y liin i» R u o ts in m a a ta lo u s m in is te ri

T a n s k a n o ik e u s m in is te r i

julkisti joulukuussa vallankumouk selliseksi luonnehditun eläinsuojeluohjelman: ehdotuksen uudeksi eläin suojelulaiksi. Sen mukaan eläinten kasvatusta ohjataan tulevaisuudessa siten, että eläimet ovat terveempiä ja tyytyväisempiä. Eläinsuojeluohjelma n julkistamista edelsi voimakas vastalauseaalto eläinten tehdasmai selle tuotannolle. Vastustajia johti kuuluisa lastenkirjailija Astrid Lind gren. Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson taipui marraskuussa jul kisen mielipiteen vaatimuksiin ja lupasi Lindgrenin 80-vuotispäivänä toteuttaa hänen toivomuksensa kar jan paremmasta kohtelusta. — (US 3. 12. 87) — K.K.

luonnostelee parhaillaan maan luon nonsuojeluyhdistyksen (mukana on myös eläinsuojeluyhdistyksiä, toim. huom.) kanssa uutta eläinsuojelula kia. Tavoitteena on eläinten psyyk kisten ja fyysisten tarpeiden tyydyt täminen. Ainakin Tanskan siankas vattajat ovat huolestuneet asiasta. Tanskan teurastamoiden esimies Bent Sloth toteaa, että poliitikkojen vastuulle jää, estääkö laki sianlihan viennin, ja onko yhteiskunnalla varaa luopua 10— 11 miljardin markan tu losta. — (Lihantuottaja 8/87) — K.K.

R u o ts in lä ä k e te o llis u u s pelkää, että uusi tiukempi eläinsuo jelulaki pakottaa lääketehtaat siirtä mään toimintansa ulkomaille. Pharmasia-yhtiön tutkimusjohtaja Elot Johansson katsoo kirjeessään teol lisuusministerille, että lääketeolli suuden tulee saada käyttää koeeläimiä samassa mittakaavassa kuin ennenkin. Myös protestit eläinsuoje luyhdistyksiltä ovat pelästyttäneet teollisuuden. Ruotsin suurin koeeläinsuojeluyhdistys aikoo kirjoittaa Pharmasialle ja tiedustella, miten yri tys aikoo vähentää eläinkokeitaan. Yhdistyksen puheenjohtajan mukaan Pharmasia ei ole tähän mennessä — toisin kuin esim. Astra — osoitta nut kiinnostusta eläinkokeiden kor vaamiseen. — (Svenska Dagbladet 4. 12. 87) — K.K.

R u o ts in m a a ta lo u s m in is te ri onnitteli Kansainvälisen eläinten päi vän kunniaksi sähkeellä Ruotsin koeeläinsuojeluyhdistystä. Sähke julkais tiin yhdistyksen lehdessä Djurens Rätt 5/87. Ministeri kiittää yhdistys tä eläinten oikeuksien puolesta teh dystä työstä ja toivoo jatkossakin an toisaa yhteistyötä yhdistyksen kans sa. Ministeri toivoo myös, että jokai nen päivä olisi eläinten päivä, eikä vain yksi päivä vuodessa. — K.K. A nim alian toim itus onnittelee ruotsalaisia eläinsuojelijoita: m aata lousm inisteri, jo k a tunnustaa eläin ten oikeudet ja jo p a toim ii niiden puolesta, on lottovoitto eläimille. M il loinhan m eillä S u o m e s s a . . .

L u n d in y lio p is to n koe-eläinyksikön intendenttiä a m muttiin joulukuun lopulla. Kumpi kaan kahdesta luodista, jotka a m muttiin liikkuvasta autosta, ei osu nut. Tekijät, kaksi miestä, pakeni vat autollaan, eikä heitä saatu kiin ni. Lundin yliopiston koe-eläintiloihin on murtauduttu syksyn aikana useasti ja intendentti on saanut en nen joulua uhkaussoittoja. Ruotsin koe-eläinsuojeluyhdistyksen puheen johtaja tuomitsi teon ja sanoi yhdis tyksen vastustavan kaikkea väkival taa. — (Svenska Dagbladet 2.1. 88) — KK.

P ro fe s s o ri P e k k a H ä y ry on sitä mieltä, että jos koe-eläinsuojelijat pääsisivät päämääräänsä eli koe-eläimiä ei sallittaisi perustut kimuksessa, tämä olisi potilaille erit täin kohtalokasta ja toteaa, että koeeläinten avulla saadaan lisää tietoa. — (Seura 1/88) — K.K. Olem m e läh ettäneet professori Häyrylle kopion lakiuudistusvaatim uksistam m e ja toivomme, että hän kom m entoi vaatim uksiam m e niiden oikeassa muodossa. Jos olem m e esittän eet jo n kin asian tulkinnanvaraisesti, selvitäm m e m ielelläm m e epäselvän kohdan. Professori Häyry vetosi ennen jo u lu a myös Kolmos Kanavan »Tänään, tässä ja nyt» -oh jelm assa katsojiin, etteivät he allekir jo itta is i kansalaisadressiamme, kos ka se vaarantaa hänen m ielestään potilasturvallisuuden. Ohjelmassa ei annettu yhdistykselle m ahdollisuut ta kom m entoida asiaa.

kommentoi prinsessa Catherine Aga Khan turkisten käyttöä. Samaa miel tä ovat mm. Julie Christie, Susannah York, Nastassia Kinski, Meryl Streep, Anouk Aimée ja Isabelle Adjani. Prin sessa on aloittanut kampanjan, joka vastustaa sekä villieläinten käyttöä turkiksina että turkistarhausta. Prins si Aga Khanin perustama Bellerivensäätiö rahoittaa kampanjan. — (IltaSanomat 12.12. 87)

V a n h a p e r in n e , e lä in te n s iu n a a m in e n ennen joulua, on herätetty henkiin erjl puolilla Suomea. Nuorten Sarka no 11— 12/87 kertoo eläinten siunaami sesta Espoossa. Isä Robert siunasi Tuomaan päivänä Espoon 4-H-kerholaisten lemmikit ja Margarethebergin kotieläintarhan lehmät, lam paat ja vuohet. Joensuussa siunasi isä livo Kiviniemen tallin hevoset, ka nit, vuohet ja muut eläimet joulun rauhaan. — (Karjalainen 21.12.87) — k .k :

H y v in s a n o ttu ! Kirka Babitsin: »Eläinkokeet eivät ole minun mielestäni tarpeellisia. Luulen, että voimme löytää muitakin keinoja...» — (Sirmakka 9.12. 87)

K o e -e lä in te n s u o je lu n v a a tim u k s e t — ta ru a v a i to tta ?

Monet jäsenet ovat varmasti viime aikoina lukeneet hämmentyneinä päivän lehtiä, joissa on varsin tiu haan kommentoitu Koe-eläinten Suo jelu ry:n toimintaa ja mielipiteitä: näi den lehtikirjoitusten mukaan kun vaadimme aivan eri asioita, kuin mi tä Animalia-lehden palstoilla olemme esittäneet. Yhtä hämmentyneitä olemme olleet johtokunnassakin: monissa jutuissa on tiliimme kirjat tu tekoja ja vaatimuksia, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Mieli piteitämme ovat esittäneet lähinnä eläinkokeiden tekijät ja omia kan nanottojamme ei ole yleensä huo mioitu. Ei siis ihme, että ne ovat yleensä vääristyneet. Tiedotusväli neille on enempien väärinkäsitysten välttämiseksi lähetetty lopullisesti muotoillut vaatimuksemme tammi kuun alussa. — (P.V.)

R im a n a lit u s ! Matti J. Jantunen, Uudessa Suo messa 13.1.88: »Koe-eläinsuojelijoille: Olette yhdessä eläinlääketie teen opiskelijoiden kanssa osoitta neet opetusministerille vaatimuksen biologian opetukseen kuuluvan ka lan sisäelimien tutkimisen kieltämi seksi. Tutkimus, joka tehdään kau pasta ostetuilla kaloilla on kuulem m a raaistava ja vastenmielinen.»

S a k k o ja e lä in k o k e is ta 8. 7.1986 Bolanon maakunnassa, Etelä-Tirolissa Italiassa hyväksyttiin uusi eläinsuojelulaki. Sitä oli ehdot tanut tri Oskar Peterlini ja se sai kaik kien puolueiden kannatuksen. Uuden lain mukaan kuka tahansa joka tekee eläinkokeita jopa tieteellisin tai ope tuksellisin perustein joutuu maksa j a n a a n sakkoja 100.000— 1.000.000 lii^ n a . Parlamentti on valtuuttanut hal lituksen myöntämään varoja eläin suojeluyhdistysten tukemiseen. — Lähde: Animal Liberation 4.87. — (PL.)

V e s ik a u h u n tu tk im is e e n eläimistä ja ihmisistä on kehitetty testi, jossa ei tarvitse tappaa eläimiä. Testissä otetaan pieni kudosnäyte iholta, jonka perusteella saadaan vuorokaudessa selville onko ko. hen kilössä tai eläimessä tämä tauti. Tes ti on kehitetty Kansasin yliopistossa Yhdysvalloissa, mutta se ei ole vielä laajassa käytössä lähinnä hintansa vuoksi ($50— $100). Aikaisemmin ve sikauhua epäiltäessä eläin jouduttiin ensin tappamaan, minkä jälkeen tut kittiin eläimen aivot. — Lähde: The Animals Agenda 6.86. — (P.L.)

^ ^ F y s io lo g ia n la ito k s e n tu tk ija Maija-Liisa Laakso Helsingin yliopis ton fysiologian laitokselta k o m m e n toi Lääkärilehden Keskustelua-palstalla yhdistyksemme Vihdin alue osaston 22. 11. 88 järjestämää tilai suutta »Onko perheeseesi tulossa lemmikki?» Erityistä huomiota kirjoi tuksessa sai tilaisuudessa esitetty filmi näönriistokokeesta apinanpoikasella. Yleisön joukossa ollut tutkija ’ Jyrki Rovamo (myös Helsingin yli opiston fysiologian laitokselta) käytti yleisöpuheenvuoron ja totesi mm., että «... nähty video kuvasi epäeet tistä eläinkoetta, jollainen on poik keus eikä sääntö». — (Suomen Lää kärilehti 1— 2/88) — K.K. Entä Helsingin yliopiston fysiolo gian laitoksella tehdyt näönriistokokeet? Olivatko nekin pelkkä poikkeus säännöstä?

Kikka 50,— , Ohtomies Pekka 100,— , Oikari Lii sa50,— , Ojala T 1000,— , Oksanen Jenni 10,— Oulun työväen opist. venäjän opiskelijat 350,— PaleniusTero 200,— , Parkkunen R 50,— , Pato Oja Pirkko 200,— , Penttinen Satu 25,— , Peri mäki Heli 30,— , Pingoud Kristina 100,— Pingoud-Fred Kristina 50,— , Pirinen Tanja 20,— , Pitkonen T 50,— , Poijärvi Leena 50,— Porkolainen Milja 50,— , Purtilo Helena 50,— Purunen Raija 150,— , Putaansuu Lea 100,— Pyykkönen Laila 50,— , Pyysilta Piia 15,— , Pär vinen Katja 30,— , Päivinen Ritva 20,— , Raitio Jaana 130,— , Raja-alho S. R. 600,— , Rantala Riitta 40,— , Rantanen Brita 200,— , Rantanen Liisa 50,— , Raudanpää Anne 25,— , Raunio Pirkko 200,— , Rutanen Eila 20,— , Rutanen Kirsti 100,— , Ryömä Hannes ja Samsa G. 1000,— , Ryömä J 400,— , Räisänen P 100,— , Saarnia Sirkka 20,— , Saartola Leena 300,— , Sahlberg Hilkka 90,— , Sajaniemi Heli 500,— , Salasmaa Lisa 50,— , Salmela Maila 100,— , Sandell Carita 50,— , Sarro Elina 30,— , Sartin Jorma 10,— , Savo-Karjalan Rakennus 200,— , Savolainen Jaana 50,— , Sievänen Marjatta 200,— , Silvenius Mikko 400,— , Silvo Erkki 20,— , Simonen Airi 200,— , Sjö Erik 20,— , Sjö berg Leila 100,— , Sjöholm Maire 50,— , Soiman Carola 50,— , Suomela Carola 25,— , Suominen Erkki 60,— , Suonperä Topi 30,— , Suutari Tiina 25,— , Särkelä S-L 50,— , Säteri Riikka 15,— , Söderblom Argita 50,— , Söderlund Ursula 20,— , Takala Maarit 246,— , Talas S 100,— , Tammi E 100,— , Tanskanen Anja 40,— ,Tarhonen Sari 100,— , Tarkkinen Sari 50,— , Tasa Maarit 100,— , Terhonen Jaakko 60,— , Tiihonen Mirjam 30,— , Tiikkala Heini 50,— , Toivonen Johanna 20,— , Tuomi Marja 25,— , Tuominen Sirpa 250,— , Turppa Marja 50,— , Turtiainen Maarit 50,— , Turunen Kerttu 50,— , Turunen Tuula 20,— , Turunen Ulla 50,— , U Arja 30,— , Ulvinen Sari 100,— , Uotila Liisa 50,— , UusiSeppälä Tuula 100,— , Uusitalo Sirkka-Liisa 30,— , V. Eranhaus A 200,— , V. H. 30,— , Vaari Aini 500,— , Vainikainen Tea 50,— , Vainio Ma rianne 50,— , Vallila Aimo 1000,— , Vallius Val demar 100,— , Valtonen Aija 100,— , Vartija An nuli 100,— , Vasiljeva T 45,— , Vesalainen A 100,— , Vesterinen Eija 15,— , Vilppala Päivi 58,— , Virtanen Jaana 20,— , Virtanen Lancelot 17.000,— , Virtanen T ja Piiro S 125,— , Von Bonsdorff M-L 100,— , Von Wendt Ebba 300,— , Vuoksi P 4000,— , Vuori Ritva 800,— , Väänänen Atte 25,— , Ylikylän ala-aste 92.30, Yliluhta Jaa na 100,— , MAURI PELTOLA 77.000, — .

K oe-eläinten S uojelu ry:n alu eo sasto t ja yh d yshenkilöt Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh: 913-73 955 Irma Teikari, 03850 PUSULA, puh: 913-66 236 Marjo Ylialho, Malmink. 8 A 26,20100 TURKU, puh: 921-534 060 Turun alueosasto, PL 607, 20101 TURKU

Tiina Pakkanen, Urjalant. 25, 31900 PUNKALAIDUN

Birgitta Lindfors, Harjutie 19 D 24, 33430 VUORENTAUSTA, puh: 482 945 Anne Lahtinen, Koskelank. 21,35800 MÄNTTÄ, puh: 934-412 239 Minna Nikkilä, Simpukkat. 8, 39200 KYRÖSKOSKI, puh: 931-715 201/ 584 Jukka Sylgren, Kaakonsiipi 8 E 45, 40350 JYVÄSKYLÄ, puh: 941281 709 Anu Tikka, Vuorik. 39, 48720 KYMI, puh: 952-81 667 Kotka

Koe-eläinten Suojelu ry/ Oulun alueosasto

Vuoden 1987 kilpailujen voittajat: 1) Eläinaiheinen kirjoituskilpailu — alle 18 v, IJoan Palmer: Suuri koirakäsikirja / Tiina Ahokas, Haukipudas (arvottavat: — , koska kirjoituksia tuli vain 1 kpl) — yli 18 v, IUrpo Häyrinen: Salo m a a + Päiväperhoset väriku vina/Terhi Ikonen, Helsinki arvottavat: Vuoden luonnon kuvat 86 /Carita Knuuttila, Es poo ja Eero Helle: Hylkeiden elämää / Raija Palojärvi, Seinä joki 2) Myyjäistavaroiden valmistuskilpailu kristallilautanen + Matti A. Pitkä nen: Kissanpennun kesä / Raija Palojärvi, Seinäjoki arvottavat: herätyskello /Virve Saransalmi, Pyhäjärvi ja 20 kpl yhdis tyksen kortteja + arkki pyöreitä punaisia kirjeensulkijamerkkejä / Anita Turunen, Heinola. Kiitokset osallistujille ja voittojen lahjoittajille (Wsoy, Otava, Kirjayhty mä, Weilin + Göös, Info/Oulu, Kello sepänliike Lahti/Oulu ja City-Sokos/ Oulu). Osa lahjoitetuista kirjoista on jätetty m y öhempää käyttöä varten. Kiitokset myös kilpailun »ulkopuolel ta» tulleista myyntitavaroista ja tilkkupeittomateriaalista. Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810 LAPPEENRANTA, 953-27 795 Maarit Salmi, PPA 1/ Salmi, 54500 TAAVETTI

Veli Lyytikäinen, Kangasvuokont. 15 C 21, 57220 SAVONLINNA, puh: 957-20 659 Kristina Räback, Rastaankj. 8, 65230 VAASA, puh: 961-212 421 Virva llvesaava, Pormestarink. 34, 67100 KOKKOLA, puh: 968-13 738 Minna Kupari, PL 69, 77601 SUO NENJOKI

Milja Honkanen, Ruuhitie 50 D 9, 80160 JOENSUU, puh: 973-822 479 Raija Manninen, Soidink. 14 E 31, 87500 KAJAANI, puh: 986-39 290 Kirsti Leisto, Raivaajant. 18, 90140 OULU, puh: 981-330 578 Kirsi Ridell, Tapiont. 6 A 12, 90570 OULU

Tiina Ahokas, Hepokuja, 90830 HAU KIPUDAS

Kaisu Niska, Käpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO Merja Leskinen, Aaponk. 5, 94720 KEMI, puh: 980-32 581 Marja-Riitta Niinivuori, Sarvikatu 11 A 5,15950 LAHTI, puh: 918-531 216 Martti Mäkeläinen, 81100 KONTIO LAHTI, puh: 973-731 947. 29

ELÄINTEN V Ä Ä R IN K Ä Y TTÖ Ä TUETAAN VEROVAROIN

Ota m eidät om aksesi ¡a anna m eille k o ti! Kuva: Sam i Bläberg

LÖYTÖELÄIN — MITÄ TEHDÄ! H A N N E L E LUUKKAINEN

H A N N E L E LUUKKAINEN

Kauppamatkallasi vastaasi juok si irrallaan oleva koira. Kotinurklssasi on jo pitkään kuljeskellut el-kenenkään kissa. Viikonloppu na huomasit lähimetsikössä vär jöttelevän kanin. — Annoit kaikil le säälivän katseen, ehkä ajatte lu, että jonkun pitäisi noitakin raukkoja auttaa. Mutta kenen ja miten?

Valtion paksusta budjettikirjasta löytyvät kaikki ne kohteet, joihin verovaroja käytetään. Opetusmi nisteriön ja maa- ja metsätalous ministeriön pääluokista paljastu vat ne valtavat rahamäärät, joilla rahoitetaan eläinkokeita ja tehokasvatustuotantoa. Tässä tietoa vuoden 1988 budjetista (suluissa mainitaan ko. momentit). Eläinkokeet

Mitä nopeammin löytöeläimet saa vat apua sitä vähemmillä kärsimyk sillä ne pääsevät. Siksi jokainen jo ka havaitsee kodittomana harhaile van eläimen, on avainasemassa. To ki eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoisväki tekee parhaansa monellakin paikkakunnalla löytöeläinten autta miseksi, mutta sillä ei ole silmiä näh dä kaikkia tapauksia eivätkä resurs sit millään riitä joka kolkkaan. Mikäli näet eksyneen koiran kul jeksimassa, ota se kiinni, jos m a h dollista. Ilmoita siitä poliisille ja asuinpaikkasi eläinsuojeluyhdistyk seen. Koiralla on lain antama suoja ja se on aina poliisitapaus. Laita »koi ra löytynyt» -lappuja vilkasliikentei sille paikoille ilmoitustauluille ja tolppiin ja seuraa lehdistä kadonnutilmoituksia. Jos tapaat kodittomana harhaile van kulkukissan, pyri ottamaan se si sälle suojaan, jottei se kuolisi kyl mään tai nälkään tai joutuisi eläinrääkkääjien armoille. Jos se on imet tävä emo, huolehdi, että myös pen nut saadaan turvaan. Ilmoita kissa löytyneeksi ympäristössäsi ja soita paikkakuntasi eläinsuojeluyhdistyk seen sekä löytöeläinasemalle, mikäli sellainen on. Toimi näin myös kanin tms. pieneläinten kanssa.

Entäs sitten? Tärkeintä on saada eläin sisälle turvaan. Sitten on aikaa miettiä jat kotoimia. Parasta tietenkin on, jos voit pitää eläintä kotonasi tilapäises sä hoidossa niin kauan kun sen omistajaa etsitään tai kunnes sille löytyy uusi vastuuntuntoisempi ko ti. Ellet pysty eläintä pitämään, yri tä saada se hoitoon jollekin muulle tai lähimpään eläinsuojeluyhdistyk seen. Ellei eläimen omistajaa parissa viikossa löydy, voit ottaa sen o m a k si lemmikiksesi, jos tahdot. M u u s sa tapauksessa sille täytyy etsiä uusi koti. Tässä suhteessa saat var maan apua paikkakuntasi eläinsuojeluväeltä. On hyvä, jos voit käyttää eläimen eläinlääkärissä terveystarkastukses 30

• sa. Kissat ja koirat olisi viisasta ro kotuttaa ja kissat vielä leikkauttaakin, jos ovat sukukypsiä. Näin niille voidaan antaa terve tulevaisuus ja jatkossa välttyä myös ei-toivotuilta kissanpennuilta.

Oletko aikeissa ottaa kissan, koiran tai kanin? Jos olet päättänyt hankkia lem mikkieläimen kotiisi ja olet selvil lä siitä, että se tuo kaikenlaista har mia ja rahanmenoa ilon ja seuranpidon lisäksi, otapa yhteyttä paikka kuntasi eläinsuojeluyhdistykseen. Sieltä saattaa hyvinkin löytyä juuri si nulle sopiva löytöeläin, jonka hartain toive on päästä osalliseksi huolenpi dostasi ja rakkaudestasi. Palkaksesi saat ystävän, takaan sen. Ainakin Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaoston hoivissa on jatkuvasti toistasataa eläinlääkärin tarkasta maa, rokotettua ja leikattua kissaa uutta kotia odottamassa. »Varastos ta» löytyy mustaa, valkoista, harmaa ta, punaista ja sinistä kissaa. On yksi-, kaksi- ja kolmevärisiä, on rai dallisia, pilkullisia ja ruudullisia. On kissoja joka makuun. Aika ajoin on myös joitakin koiria ja nykyään ene nevässä määrin myös kaneja. Tule tutustumaan valikoimiimme! Paiska taan tassua kun tavataan! KYSY KISSAA, KOIRAA TAI KA NIA JA ILMOITA PÄÄKAUPUNKI SEUDULLA KADONNEET JA LÖYTY NEET ELÄIMET: Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry Jääkärinkatu 7, 00150 Helsinki p. 90/659 320 ja 666 896 ma— pe klo 15— 20

Kodittomien eläinten avustustili: SYP-Hki-Senaatintori 200120-500059 KISSAMAISET KIITOKSET!

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

* KO LLIKO NS ERTTI * M AALISKU U SSA

-K

H elsingin eläinsuojeluyhdistys ry järjestää m aaliskuussa Heisin* gissä suuren KOLLI KONSERTIN löytöeläinten hyväksi. Kaikki taiJf te ilija t e siin tyvät ilm a ise ksi ja konsertin tu o tto käytetään kodittornien eläinten niin kissojen, koirien kuin kaniinienkin ruokkim iseen ja eläinlääkärikuluihin.

* + ^

* * * * * * * * *

J -K -K -K

• -K

KOLLIKONSERTTI ON MAANAN- T TAINA 21. 3. 1988 klo 19 TEATTE- Z Rl SAVOYSSA, Kasarm ikatu 48. ^ KOLLI KONSERTISSA ESIINTY- * VÄT KAIKKI KISSAMAAILM AN * KUUMAT NIMET. * Lisätietoja e siin tyjistä ja lippujen m yynti: H elsingin eläinsuojeluyhdistys ry Jääkärinkatu 7, 00150 H elsinki p. 90/659 008 ma, ti, to ja pe klo 9— 13 p. 90/666 896 m a—pe klo 13—20

* * KISSAMAISESTI TERVETULOA * KOLLI KONSERTTI IN * M AALISKU USSA!!! ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

* + ♦ * * ♦ * * -K * * * ★

Opetusministeriön alaisissa talonrakennusinvestoinneissä (29.10.74) esitetään Jyväskylän yliopiston koeeläintilojen rakentamiseen miljoona markkaa, Oulun yliopiston koe-eläinkeskuksen rakentamiseen 2.7 milj. markkaa ja Kuopion yliopiston koefeläintuotantorakennukseen myös miljoona markkaa, eli yhteensä lähes 5 milj. markkaa. Näihin hankkeisiin on jo aiemmin myönnetty yhteensä yli 3.5 milj. markkaa verovaroja. Ja nämä summat kattavat vain koeeläintilojen rakennushankkeet. Li säksi tulevat vielä laite- ja kalusto hankinnat sekä henkilökuntamenot, joita budjetista ei pysty erottelemaan eläinkokeiden osalta erikseen. Eläinten olojen parantaminen (jos sitä näihin momentteihin sisältyy) on hyvä asia. Eläinkoeinstituutiota ei kuitenkaan pitäisi entisestään pön kittää vaan varoja suunnata eläinko keet korvaavan tutkimuksen kehittä miseen. Tähän tarkoitukseen budje tissa ehdotetaan vain 50 000 mark kaa (30.80.29), mikä on kuin pisara valtameressä verrattuna eläinkokei siin käytettävien verovarojen m ä ä rään. Nykyaikana tieteellisen tutkimuksen painopisteen tulisi toki olla l/aihtoehtomenetelmien puolella.

Eläinten tehokasvatus Tehokasvatustuotantoa tuetaan ve rovaroin valtavilla summilla. Siihen osoitetan mm. maatalouden neuvon tatyön nimissä miljoonia markkoja: vajaat 8 milj. markkaa karjanjalostuk sen ja sikatalouden kehittämiseen (30.30.41), melkein miljoona siipikar jatalouden kehittämiseen (30.30.43), ja yli miljoona turkiseläintalouden kehittämiseen (30.30.44). Eläinten olojen kehittäminen paremmiksi on toki kannatettavaa, mutta maatalou den neuvontatyön periaatteena on ol lut viimeisten vuosikymmenien ajan ottaa eläimistä irti mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä. Sik si eläimet kärsivät niin maidon, m u nien ja lihan kuin turkistenkin tuot tamisessa. Nykyaikana neuvonta työn tulisi uudistua ja suuntautua eläinten olosuhteiden parantami seen siten, että eläinten luonnonmu

kainen käyttäytyminen otetaan huo mioon. Tehotaloustuotantoa tuetaan vero varoin myös maataloustuotteiden hintatuen (runsaat miljardi markkaa) yhteydessä. Maataloustuotteiden markkinoinnin tukemiseen esitetään 3 milj. markkaa ja muuhun maata loustuotteiden markkinoinnin edistä miseen, koskien lähinnä voita ja ka nanmunia, osoitetaan 134 milj. mark kaa (30.31.40). Muuhun hintapoliittiseen tukeen eli maidon lisähinnan, naudan- ja lampaanlihan tuotanto palkkioiden sekä kananmunien lisä hinnan maksamiseen ehdotetaan pe räti 875 milj. markkaa (30.31.43). Jos mukaan otetaan vielä viljelmä koon mukaan ja alueittain maksetta vat hintapoliittiset tuet eli yhteensä 1.2 miljardia markkaa (30.31.41-42.), saadaan hintatuen kokonaismääräk si 2.2 miljardia markkaa. — Melkoi nen summa!!

Vientitukea Tehokasvatustuotannon aikaan saamasta ylituotannosta joudutaan verovaroin maksamaan vielä 2 miljar dia markkaa vientitukea (30.32.40.),

koska ylijäämävuoret myydään ulko maille halvemmalla. Tuotannonsupistamispuheista huolimatta Suo messa arvioidaan tuotettavan tänä vuonna maitoa 30 % yli o man tar peen, kananmunia 25 %, sianlihaa 7 % ja naudanlihaa 14 % yli oman kulutuksen. T ä m ä on ristiriitaista: ensin eläimiä pidetään suunnatto massa ahtaudessa kuin munitus-, lypsy- ja lihotuskoneita, jotta ne tuot taisivat mahdollisimman paljon nave tan pinta-alaa kohti ja sitten makse taan valtavia summia ylijäämien vien nistä ulkomaille. Paras keino poistaa ylituotanto olisi luopua tehokasvatusmenetelmistä. Säästyvät miljardit voitaisiin käyttää vaikkapa tuotanto kustannusten ja kuluttajahintojen nousun hillitsemiseen sekä eläinsuojeluneuvontaan. Löytyy sieltä budjetista yksi pieni valopilkkukin eläinten kannalta, sil lä maa- ja metsätalousministeriö on ehdottanut valtionavuksi eläinsuojelutyöhön peräti 200 000 markkaa (30.80.50) ja tämä minipotti jaetaan vielä parinkymmenen järjestön kes ken. Valtion budjettivarojen jakope rusteet osoittavat, että eläinsuojelua vastassa ovat todella isot tuulimyllyt.

T IL A A ILM A IS E K S I ESITTEET tilaan kpl ..................... — »Vapauta eläim et eläm äntavallasi» — E läinkokeita Suom essa (vihkonen) .................... — Eläinkokeet lääketieteessä .................... — V aihtoe htoja e läin koke ille .................... — O piske lijae site .................... — K osm e tiikka te ollisu ude n eläinkokeet (mukana lis ta valm istajista , jo tk a eivät testaa tuo tteita an eläim illä). .................... — Jou kkoe site (esim. postilaatikkojakeluun) ..................... —- Y le ise site e läin suo je lusta .................... — Turkistarhausesite .................... — »N äkökohtia eläinkokeista, lä htöko htia .................... keskusteluun» (vihkonen) — »Täytyykö kauneuteen liitty ä julm uutta» (juliste) .................... — Y hdistyksen säännöt ..................... — T ilauskaavakkeita (yhdistyksen tuo ttee t) ..................... — Jäsenm aksulom akkeita .................... — L a h jo itu sp a n kkisiirto ja .................... Y llä lu e te llu t e sitte e t ja ju lka isu t ovat ilm aisia, m utta toivom m e t i laajan maksavan postim aksun. T ilaukset voi m yös tehdä pu h e lim it se: 90-736 113. AV-VÄLINEET — Dia-sarja teksteineen (sopii esim. käytettäväksi esitelmämateriaalina). — Kuvanäyttely (20 kuvaa teksteineen. Sopiva esim. koulujen ja k ir ja sto je n ilm o itu sta u lu ille ). — V id eo film i eläinkokeista, ja vaihtoehtom enetelm istä (»Suffer the Animals», suom. äänitys, kesto n. 25 min., VHS) — sop ii käytet täväksi esitelm än yhteydessä. — V id e o film i eläin koke ista ja lääketieteestä (»Progress VVithout Päin», suom . äänitys, kestoaika 2 x 30 min. VHS) — sopii e s ite l m iin ym. — V id eo film i psykologisista n äönriistokokeista keväällä-86 K alifor niassa (Britches». engl. äänitys, kesto n. 12 m in., VHS) — ei la i nata lapsille. AV-materiaalin lainausaika on 1— 2 viikkoa sopim uksen mukaan. Lai naaja maksaa p o stiku lu t ja vastaa s iitä , että lainam ateriaali palaute taan m o ittee tto m assa kunnossa ja ajallaan takaisin. 31

JOUKKOJULKAISU

O S T A T U O T T E IT A M M E ALENNUKSELLA COLLEGE PAITA, 80,— koot: S —XXL painatus: yhd istystunn us värit: harmaa vaal.sinin. hiekka

PUHELINMUISTIO 15,— valkoinen, kannessa koiran kuva ja te ksti ’Ei elä in ko ke ille ’ kpl .......... kpl .......... kpl .......... värivaihtoehto

koko koko koko ...........

HUOM. M erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, että tilaam asi väri on päässyt loppum aan. M erkitse m yös kokonum erosi (esim. 36), näin saat m ahdollisim m an sopivan vaatteen. VERRYTTELYASU, LASTEN 90 mk koot: 140— 160 cm väri: oranssi painatus: koiran kuva ja teksti 'Ei e lä in k o ke ille ’ housuissa te ksti ’A n im a lia ’

kpl ..........

koko ..........

COLLEGE PAITA 80 mk vain koko S: väri ja painatus kts. yllä

kpl ..........

k0 k0

COLLEGE PAITA, LASTEN 55 mk koot: 110— 160 cm väri ja painatus: kts. yllä T-PAITA 35,— koot: S— XXL painatus: rinnassa yhd istystunn us värit: sininen, valkoinen PIPO 30,— yksi koko, te ksti: 'Koe-eläinten Suojelu ry’ väri: valkoinen, vihreä AUTOTARRA 3,— te ksti: 'Vastustan elä in ko ke ita ’ pitu us 48 cm

kpl ..........

väri ......... vaihtoehtoväri

kpl

YHDISTYKSEN RINTANEULA 50,— hopeaa, eläinryhm ä kohokuvioina

kkkpl

..... ..... ..... ..... .....

kpl .....

koko

kpl .....

väri ............

koko

koko kpl ..

Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon, Mäkelänkatu 8, 00510 Hel sinki. Voit myös tehdä tilauksesi puhelimitse numeroon 90-736 113. Toimitamme yli 30,— tilaukset POSTIENNAKOLLA. Lähetyksiin li sätään posti-ja käsittelykulut. Merkitse vaatetilauksiin mahdollisim man tarkka koko sekä värivaihtoehto. Muistathan ilmoittaa myös nimesi ja tarkan osoitteesi!!

kpl ..... kpl ..... kpl ..... ..

KIRJEENSULKIJAMERKKEJÄ/BREVMÄRKE — 20 m erkin arkki (4 eri aihetta) 10,— — 35 m erkin arkki te k s tillä 'V astusta tu ska llisia elä in ko ke ita ’ 6,— — 35 m erkin arkki te k s tillä ’Stoppa plàgsamm a d jurförsö k 6,—

kpl .....

KORTTEJA 2,- / k p l — 'Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ — kissa kortti

kpl ..... kpl .....

BILDEKAL 10,— ’Stoppa plàgsam m a d ju rfö rsö k’

kpl .....

TARRA 5,— pyöreä, halkaisija 10 cm te ksti ’V astusta tu s k a llis ia elä in ko ke ita ’

kpl .....

KUULAKÄRKIKYNÄT — keltainen, te ksti: ’A uta kärsiviä eläim iä’ 3 — — punainen, yhdistyksen nim i ja puh. 6,—

kpl A kpl ..

PAPERIKASSI 1,50 ruskea/m usta painatus: 'Ei eläin koke ille, käytä kosm e tiikka a jo ta ei testata e lä im illä ’

kpl .....

REPPU 75,— värit: musta, harmaa, turkoo si, fu ksia painatus: kissan kuva, te ksti ’Ei e lä in ko ke ille ’

väri ............

LASTEN REPPU 40,— värit: keskisininen, vaaleanpunainen painatus: kissaperhe

väri ............

POSTIMERKKILAJITELMA 80 suom. m erkkiä (erilaisia) 25,— 150 suom. m erkkiä (erilaisia) 50,— 80 ulkom . m erkkiä (erilaisia) 25,—

kpl ..... kpl ..... kpl .....

koko

TILAUS

ISS N 0783-9170

kpl kpl kpl kpl kpl

JULISTE, 10,— (p o stitu sku lu t 8,—) neliväripainatus, eläinkuva te ksti ’Vapauta eläim et eläm äntavallasi’

NORMAALIHINTAISET TUOTTEET

HUPPARI-ASU, LASTEN, 190,— koot: 100— 150 cm väri: vaaleankeltainen painatus: sama kuin aikuisten hupparissa

kpl...... kpl .....

kpl ..... kpl .....

nippua

kpl ..........

kpl .....

koko ..........

kpl

kpl ..........

RINTANAPPEJA/ROCKMÄRKE — yhd istystunn us (eläinryhmä) 6,— — 'Vastustan elä in ko ke ita ’ (kissa) 6,— — 'Anna eläinten elää, valitse te k o tu rk k i’ (kettu) 6,— — 'Stoppa plàgsam m a d ju rfö rs ö k ’ 6,— — ’V iolence free scie n ce ’ 10,— 'Anim al lib e ra tio n ’ 10,— — ’Eläim et pois sirk u k s is ta ’ (norsu) 3,— — 'Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ (eläinryhm ä) 10,— KIRJOJA — Eeva K ilpi: ’Kuolem a ja nuori rakastaja'. 80 mk (novelleja) — Eeva K ilpi: ’A n im a lia ’ 80,— (runoja) — Uma Aaltonen: 'Kani ei osaa itke ä ’ 40,— (nuortenkirja eläim istä) — Brutus: ’Forskning ifrä g a sa tt’ 40,— (kuvaus eläin koke ista Ruotsissa) — Richard Ryder: ’V ictim s o f S cience' 50,— (kirja eläinkokeista) — Peter Singer: ’Anim al L ibe ration’ 20,—

KORTTEJA 10,— Kaksi ko rttin ip p u a (yht. 12 korttia) eläin aihe isia kortteja

UUTUUS!! HUPPARI-ASU 270,— (huppari ja housut) koot: S — XL värit: harmaa tai vaaleanpunainen pelkkä huppari 170,— koot: S— XL värit: harmaa tai vaaleanpunainen Painatus hupparissa: te k s ti 'Eläköön e lä im e t’ kuvassa lentävä hevonen housuissa te ksti 'A nim a lia '

TUE T O IM IN T A A M M E

TILAAJAN/BESTÄLLARENS: NIM I/ NAMN .................................. OSOITE/A DRESS ........................... POSTI N U M ERO/POSTNU M M ER

kpl ..... kpl .....

kpl .....