Animalia 2/1988

A ID S-T U T K IM U S A P IN O IL L A

/

ANIMALIA K O E -E LÄ IN TE N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI IN F O R M A T IO N S B L A D FOR F Ö R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel­ mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to­ teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista mene­ telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek­ si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit­ taa myyntitoimintaa.

2/88 13. vuosikerta

J 4U IS \*

»Älykkäimmät katsovat sekä nykyi­ syyteen että tulevaisuuteen, todelli­ suuteen ja ihanteisiin, ja vaikka he osittain tyytyvät leivän puolikkaa­ seen, heitä todellisuudessa ei tyydy­ tä mikään muu kuin koko leipä.»

Henry Sait, kirjailija ja filosofi,

SISÄLLYSLUETTELO

Vastaava toimittaja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063

P ääkirjoitus .......................................

Ledare ..................................................

AIDS — kuinka teh okkaita e läin­ kokeet ..................................................

Biovaara ..............................................

R aportti suom alaisesta tu rk is ta r­ hauksesta ...........................................

Eläinsuojelu kuuluu eläinlääkärille Lars Johanssonin haastattelu . . . .

Suom alaisia e lä in k o k e ita ..................

O piske lijoiden a lo ite ............................

Elokuva-arvostelu ...............................

Jussi-kanin ju o n ia ...............................

K irja e sitte ly .....................................

N uorten p a ls t a ...................................

P oim ittu a ..............................................

Ilm o itu ksia ............................................

Kohtauspaikka ...................................

Ilm o itu ksia ...........................................

Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinikainen T aitto: H eljä Lassila Maksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit.

PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila ukse t Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 Toimiston osoite M äkelänkatu 8 00510 H elsinki Puh. 90-736 113 avoinna m a— pe 9— 17 la 10— 15

1851— 1939

3 4

VÄLITAVOITTEET — EDISTYSTÄ VAI TAANTUMAA?

8 10 12 15 16 16 18

1

19 19 20 21 22 23

Lampaat kesälaitumella. Kuvan otti Ismo Hölsä.

Yhdistyksen toimistossa: Tarja Balding, to im isto n h o ita ja Kaarina Kivivuori, tie d o tu s ­ sihteeri T iina Laaksonen, to im is to ­ virkailija.

Puheenjohtaja Päivi V iinikainen R iistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 583 473 Jäsenmaksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen llmoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu

Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 1. 8. 88 Lehteen tuleva aineisto lähetetään to im is to n o s o itte e lla tie d o tu ssih te e ri Kaarina Kivivuorelle, puh: (90) 738 570.

2

g® '£

O) ^ c e e

§| >>

;■

PÄ IV I V IIN IK A IN EN

5 6

Järjestämme kirpputorimyyjäiset 7. 5. 1988 klo 11— 14 M äkelänrinteen lukiossa, M äkelänk. 47. Tavaraa (ehjää, puhdasta) ja työapua otetaan vastaan.

Eläinten oikeudet ovat viime ai­ koina yhä voim akkaamm in liittyneet osaksi yhteiskunnallista ja moraalis-eettistä keskustelua. Puheenvuo­ roja ovat esittäneet eläinkokeiden vastustajien lisäksi mm. eläinkokei­ den tekijät, filosofit ja yleisö.

Tähän keskusteluun osallistues­ samme ja vaatimuksiamme muotoillessamme olemme useita kertoja tör­ männeet seuraavaan tavoiteongelmaan: Yhteiskunnallisia m uutoksia a ja ­ vien järjestöjen, m yös Koe-eläinten Suojelu ry:n vaikeim pia ongelmia on ennakoida, m itkä toim enpiteet par­ haiten edistävät periaatteellisen pää­ m äärän toteutum ista. Lähestymmekö lopullista tavoitettam m e vaati­ m alla pienehköjä uudistuksia vai teemmekö näin vain m yönnytyksen O lem assaolevalle järjestelm älle? “ Toim im m eko periaatettamme, kaikkien lajien oikeuksien tunnusta­ mista, vastaan vaatiessamme eläinten väärinkäytön rajoittamista, ei sen vä­ litöntä kumoamista? Kyseinen ongel­ ma lienee askarruttanut m yös jäse­ nistöä.

Uudistukset eivät yleensä synny hetkessä — eivät ainakaan silloin, kun ne halutaan saada aikaan ilman väkivaltaa ja jos niistä halutaan saa­ da pysyviä. Sen tähden ei mielestäni ole periaatteista tinkim istä edetä as­ kel askeleelta pienetkin uudistukset hyväksyen. Välitavoitteem e toimivat ikään kuin portteina päämäärään py­ rittäessä.

T oisaalta emme m yöskään saa unohtaa lopullista tavoitettam m e ja

tyytyä lyhyen tähtäim en suunnitel­ mien toteutumiseen. V aikka iloit­ semme koe-eläinten elinolojen pa­ rantamissuunnitelmista, on pääm ää­ ränämme tieteen kehittyminen ilman toisten lajien alistamista.

* H elm ikuun 17. päivänä saimme tiedon, että Tam pereen yliopiston biolääketieteen laitos on hankkim as­ sa 10 M alesiasta tuotettua apinaa A ID S-rokotteen testausta varten.

Uutinen oli järkytys paitsi juuri näi­ tä 10 apinaa ajatellen m yös periaat­ teelliselta kannalta: apinat siis tällä hetkellä todella kuuluvat Suomessa käytettävään koe-eläinkantaan eikä näköpiirissä liene aika, jolloin niiden käytöstä koe-eläiminä luovutaan maassamme.

Ottaessam m e kantaa em. eläinkoesuunnitelm iin joudum m e jälleen kerran tasapainottelem aan pääm ää­ rän ja välitavoitteiden välillä.

Koe-eläinten Suojelu ry:n kanta­ han on, että emme hyväksy apinoil­ la tehtäviä eläinkokeita (vrt. Anim alia 1/88). Sam oin kuin ihmiset api­ nat kykenevät tiedostam aan itsensä olennoiksi, jo tk a kokevat ajallisesti ja paikallisesti jatku via kokem uksia ja m ielialoja. Lisäksi ne luonnossa elävät yhdyskunnissa. Näin ollen niille ei laboratorio-oloissa voida jär­ jestää edes tyydyttävää eläm ää.

M yös apinoiden pyydystys ja kulje­ tus on julm aa.

Emme siis voi hyväksyä apinoilla tehtävää AID S-tutkim usta.

Nykyinen lainsäädäntömme m ah­ dollistaa kuitenkin em. kokeet: maa-

Apinanpoikanen Helsingin yliopiston fysiologian laitoksella 1978.

Kuva: T. Peltonen.

ja m etsätalousministeriö on antanut kaikki tarvittavat luvat. Kysymyksen periaatteelliseen ratkaisuun emme siis voi enää vaikuttaa. Käytännön tasolla voim m e toim ia kolm ella ta­ valla.

Voim m e vaatia apinoille m ahdol­ lisuutta elää m ahdollisim man luon­ nonmukaisissa apinayhdyskunnissa.

U SA :ssa tällaisia on järjestetty jo is­ sain laboratorioissa. Tam pereella apinat elävät sen sijaan »maamme moderneimmassa koe-eläinlaboratoriossa»:' Jokaiselle apinalle on va­ rattu vähintään neliömetri tilaa! Lie­ nee selvää, että täm ä ei tyydytä yh­ täkään eläinsuojelijaa.

Toiseksi voim me esittää toivo ­ muksen, että ulkomaillakin arvostet­ tu suomalainen AIDS-tutkim us poh­ jautuisi edelleen muihin menetelmiin kuin eläinkokeisiin. Suom en A k a te ­ mia myönsi hiljan 5,5 m iljoonaa m arkkaa AID S-tutkim ukseen, josta 40 % menee Tampereelle. Eikö koko raha olisi voitu käyttää muihin me­ netelmiin perustuvaan tutkim uk­ seen?

Kolm anneksi voim me vain edel­ leen jatk a a lakiuudistus- ja valistus­ työtäm m e. Vain siten voimme vai­ kuttaa siihen, että m aahamme ei tu­ levaisuudessa tuoda lisää koeapinoita.

Tampereen AIDS-tutkimus on esi­ merkki siitä, miten periaatteistamme tinkim ättä voim m e edetä pienin as­ kelin. Lopullinen pääm ääräm m e ei toteudu lähitulevaisuudessa, m utta välitavoitteidemme kautta lähestym­ me sitä vakaasti.

7

Professori Kari Krohnin Aamulehdessä 18. 2.

lausunto

Jatko sivulta 11 »D e mest intelektuella ser báde pá det förflutna och pá framtiden, pá verkligheten och pá ideal och fast de delvis nöjer sig med halva brödet nöjer de sig i verkligheten inte med nágonting annat än med heia brödet.»

Henry Salt, författare och filosof, 1851— 1939

PÄ IV I V IIN IK A IN EN

PRELIMINÄRA MAL — FRAMSTEG ELLER BAKÁTGÁNG? Djurens rättigheter har under den senaste tiden allt tydligare blivit en del av en samhällelig och m oralisketisk diskussion. Inlägg har framförts förutom av m otständare tili d jurförsök även av bl.a. personer som utför djurförsök, filosofer samt av den Stora allmänheten.

D ä vi deltagit i denna diskussion och dä vi form ulerat vara krav har vi flera gänger stött pä följande mälsättningsproblem: För organisationer som strävar tili att ästadkom m a sam hälleliga förändringar, säsom Försöksdjurens Värn r f., är ett av de sväraste Prob­ lemen att förutse vilka ätgärder som bäst befräm jar förverkligandet av den principiella mälsättningen. B or­ de vi närma oss värt slutgiltiga mäl genom att kräva smä reform er eller gör vi pä detta sätt endast en eftergift ät det rädande systemet?

Verkar vi emot vär egen princip; — att erkänna alla arters rättigheter, dä vi kräver en begränsning av djurmissbruk och inte ett omedelbart förbud mot detta. Det ifrägavarande problem et torde även ha gett en tankeställare ät medlemskären.

Reformer genom förs inte i en hast,

i ali synnerhet ifall man vill ästad­ kom m a dem utan väld och man vill att de skall bli bestäende. D ärför anser jag att det inte är att pruta pä sinä principer att framskrida steg för steg och godta även smä reform er. Vära prelim inära m älsättningar fungerar säledes som »portar» pä väg tili värt slutgiltiga mäl. Ä andra sidan fär vi inte heller glöm ma värt slutgiltiga mäl och noja oss med att kortsiktiga mälsättningar förverkligas. Fastän vi glädjer oss över planer för förbättrande av fö r­ söksdjurens levnadsförhällanden, är vär mälsättning att vetenskapen utvecklas utan förtryck av andra arter.

* Den 17. februari fick vi veta att Tam m erfors universitets biomedicinska institution är i färd med att an skaffa tio apor frän Malesien för att testa A ID S-vaccin. Nyheten kom som en shock, förutom med tanke pä dessa apor, men även ur principiell synvinkel; apor hör idag därmed verkligen tili det försöksdjursbeständ som utnjyttjas i Finland och den tid torde ännu inte hägra dä man i värt land avstär frän att använda apor som försöksdjur.

23. 4. 1988 Kansainvälisen koe-eläinten päivän merkeissä N I M E N K E R U U T E M P A U S Ylioppilastorilla klo: 11— 13. Tule mukaan!

Nimikeräys jatkuu 15. 9. -88 asti. Luovutus Eläinten viikolla. Adresseja tilattavissa toi­ m istosta.

D ä vi tar ställning tili ovannäm nda djurförsöksplaner tvingas vi igen en gáng att balansera mellan preliminära och slutgiltiga mälsättningar.

Försöksdjurens Värn rf.s. inställning är att vi inte godkänner djurförsök som utförs med apor (jm f. A nim a­ ba 1/88). Ävensom m änniskor, förmär apor att uppfatta sig som varelser som fortsättningsvis báde tidsoch platsmässigt förnim m er sinnesstäm ningar och andra erfarenheter.

Dessutom lever de i naturen som medlemmar av apsam hällen. Man kan säledes inte i laboratorieförhällanden ens ästadkomma dem.ett nöjaktigt liv. Ä ven infängandet och transporten av ap om a är grym .

Vi kan säledes inte godkänna A ID S-forskning som utföres med apor. V är nuvarande lagstiftning möjliggör dock ovannämnda fö r s ö k ^ fc Jord- och skogsbruksm inisteriet har beviljat alla nödvändiga tillständ. Vi kan alltsá inte mera inverka pä frägans principiella lösning. P ä det praktiska planet kan vi verka pä tre sätt; Vi kan kräva att apom a ges en möjlighet att leva i sä naturenliga ap­ samhällen som m öjligt. I U S A har man i vissa laboratorier ordnat sädana. I Tam m erfors lever aporna däremot i »värt lands modernaste försöksdjurslaboratorium »1; V arje apa har reserverats minst en kvadratm eter utrymme! Det torde vara klart att detta inte tillfredsställer en enda djurskyddare.

F ör det andra kan vi fram föra ett önskem äl, att den även utomlands värderade finländska A ID S-forskningen även i framtiden skulle g r u i ^ ^ da sig pä andra metoder än d j u r f ö ^ ^ sök. Finlands Akadem i beviljade nyligen 5,5 m iljoner mark tili A ID Sforskning, varav 40 % gär tili T am ­ merfors. Kunde inte hela summan ha använts tili forskning som grunder sig pä andra metoder?

För det tredje kan vi fortsätta värt lagreform s- och upplysningsarbete.

Endast pä sä sätt kan vi päverka att det i framtiden inte hämtas flere försöksapor tili värt land.

Tam m erfors A ID S-forskning är ett exempel pä hur vi utan att pruta pä vära principer kan fram skrida i smä steg. Värt slutgiltiga mäl fö r­ verkligas inte i en när fram tid, men med prelim inära mäl närmar vi oss det med stadiga steg. ' Professor Kari Krohns utlálande i Aamulehti 18. 2. 1988.

4

Apinoille ei voida tarjota laboratoriossa ympäristöä, jo k a tyydyttäisi niiden psyykkisiä ja fyysisiä tarpeita.

tain hävittää n. 20 000 villim inkkiä, jo tta om a luonnonm ukainen eläin­ kantamme säilyisi. M inkki on hävit­ tänyt kokonaan om an vesikkom m e, sillä m inkkiuros vahingoittaa vesikkonaaraan kyvyttöm äksi saam aan pentuja paritellessaan sen kanssa.

Tutkimusten m ukaan villim inkki, jo k a polveutuu karanneista tarhaminkeistä, pysyy luonnossa elossa vain n. 2— 3 vuotta. Taudit, nälkä ja suurpedot hävittävät sen näin lyhyes­ sä ajassa.

Eläinkokeita voidaan vähentää Biolääketieteessä, lääketehtaissa, kosmeettisia aineita tutkittaessa, ra­ vinto-opissa, m aataloudessa ja ase­ teollisuudessa sekä ym päristöm yrk­ kyjen vaarallisuutta selvitettäessä ^käytetään jatkuvasti koe-eläimiä, m utta on korkea aika vähentää nii­ den m äärää: 140 m iljoonaa vuosit­ tain, joista 65 m iljoonaa Y h dysval­ loissa ja 30 m iljoonaa Länsi-Euroopassa, on varm aankin liikaa. Kun niihin vielä lisätään Itä-Euroopan maissa, Austrahassa, Aasiassa ja A f ­ rikassa käytetyt m äärät, tulemme huikeisiin m iljardia hipoviin lukui­ hin. M äärää on vähennettävä ja se on m ahdollista lisääm ällä yhteistyö­ tä eri maiden välillä.

Eläinsuojelun kannalta voimme tehdä paljon, m utta työn on oltava järkevää ja suhteessa tavoitteisiin.

Vaarallisten tartuntojen saastutta­ mien eläinten irtipäästäm inen eläin­ suojia rikkom alla tai eläinten ajam i­ nen tällä tavoin niille sopimattomaan ulkom aailm aan kuolem aan ei ole E läin su o jelu n nimeä ansaitsevaa toi­ mintaa. Tällä tavoin tartuntoja levit­ tävien eläinten aiheuttamaa vaaraa ei tule vähätellä, joten voim me tyydy­ tyksellä todeta että maassamme Koeeläin Suojelu ryrllä on maltillisem ­ mat tavoitteet. M onessa muussakin maassa eläinsuojelu on asettunut sa­ moille linjoille ja koe-eläinten suojelujärjestöjä on siten voitu hyväksyä M aailm an Eläinsuojeluliittoon (Worlds Society for the Protection o f Anim als, W S P A ).

Suom essa eläinlääkärin vastuu eläinsuojelusta ulottuu aina ministe­ riötasolta, läänineläinlääkärin kautta kentällä toim iviin eläinlääkäreihin.

Eläinlääketieteellisessä korkeakou ­ lussa on eläinsuojelun alalla tiiviisti seurattava kehitystä, mihin jo am ­ m attikunnan asema yhteiskunnassa velvoittaa.

AIDS: Kuinka tehokkaita ovat eläinkokeet?

The Physicians Com m ittee for Responsible Medicine, P C R M (Lää­ käreiden Kom itea Vastuuntuntoisen Lääketieteen Puolesta), jo k a toimii W ashington D .C :ssä U SArssa, on laatinut raportin »The Anim al M od­ el in A ID S » (»Eläinmalli A ID S:ssa) tuomiten simpanssien käytön tutki­ muksessa ja perustellen tätä sekä tie­ teellisesti että eettisesti. P C R M kom ­ mentoi seuraavasti: »Eläim illä, jo t­ ka joutuvat A ID S tutkim ukseen, on erityisen suuri riski jou tu a alttiiksi pitkäaikaiselle kärsimykselle». N u o­ ret simpanssit eristetään muista laji­ tovereista ja ne läpikäyvät toistuvia näytteidenottoja imusolmukkeista ja luuytim estä, toistuvia ruiskeidenantoja ja säännöllisiä verinäytteiden ot­ toja.

U S A :n Kansallisen Tiedeakate­ mian (The U S National A cadem y o f Sciences) raportissa »Confronting

A ID S » (Aidsia vastaan) vuodelta 1986 sanotaan seuraavaa: »Kom itea on hyvin huolissaan siitä että sim­ pansseja on käytetty ja tullaan käyt­ täm ään kokeiluihin, joiden peruste­ lut eivät ole riittäviä kun ajatellaan simpanssien vähäistä lukum äärää ja korvaam attom uutta.» P C R M :n ra­ portti jatkaa: »On välttäm ätöntä huolehtia siitä, että taistelu tätä vai­ keaa tautia vastaan ei joh d a siihen, että tuhoamme simpanssit sen turhan toivon takia, että jonain päivänä ne voisivat toim ia ihmispotilaiden sijai­ sina. Tähän mennessä kokeet sim­ pansseilla tai m uilla eläimillä eivät ole tuoneet mitään sellaista edistys­ tä A ID S tutkim ukseen, mitä ei olisi voitu saavuttaa m uilla keinoin.

A vain edistykseen on ollut ja tulee olemaan kliinisessä, epidemiologises­ sa sekä in vitro (koeputki) tutkim uk­ sessa».

Outrage A pril/M ay -87, Gil! Langley Lyhentäen kääntänyt Tarja Balding

__________ E lo k u u n . eläinsu°J »Tämä on biovaaran symboli. Sitä] käytetään samaan tapaan kuin mui­ ta vaaraa ilmaisevia sym boleita mer­ kitsemään tuotteita ja paikkoja jo t­ ka ovat vaarallisia, tässä tapaukses­ sa biologisesti. Täm ä symboli on kai­ kista vaaran merkeistä vähiten tun­ nettu.

M erkki ilmaisee todellisen uhan, . jo n k a biolääketieteellistä tutkim us­ ta suorittavat laitokset terveyteemme kohdistavat. Tuotteet ja paikat, jois­ sa on täm ä m erkki, eivät ainoastaan voi vaan m yös vaikuttavat sinuun ja terveyteesi.»

section

"

_

l3 päivän» y

nsa\\\ne n k ° e.

e ii^ al'° na\ >n in , j ° n‘

' hdlSt } S ^ n , v ttä v ä s u m P • ' *y) _ b io iä ä k c

^

lee\\isen ^»,

Turning

sSSiSSSis»-* T

t tehdessäiime>^

ta^ ^

B

Totuutta etsimässä Raportti alkaa selostuksella A ID Sin oireista sekä lyhyellä yhteen­ vedolla raportin tuloksista. Siinä pai­ notetaan sitä, että tiedeyhteisö ei ole vakavasti yrittänyt jäljittää taudin al­

O

Mistä ihmisen AIDS on peräisin?

Julkistus B IO V A A R A -ra p o rtin julkistam i­ nen lehdistölle tapahtui Thames-joella. Lehdistön edustajat seurasivat, kuinka kaapuun puettu tyttö kom pu­ roi maihin veneestä kahden valko ­ takkisen tutkijan avustam ana. H ä­ nen jälkeensä kuusi m uuta ihmistä, kaikki m ustaan, suurella valkoisella biovaara-tunnuksella m erkittyyn, kaapuun puettuina, kannettiin ve­ neestä maihin. Tutkijat asettivat ruu­ miit laiturille, mihin ne jäivät veneen jatkaessa m atkaansa. Näm ä olivat ensimmäiset »uhrit» ja sym boloivat niitä ihmisiä, jotka sinä päivänä kuo­ lisivat A ID Siin . Vene siirtyi keskelle jo k ea ja kääntyi parlam enttitalon edustalla. M aailm an lehdistö seura­ si kun 17 m atkustajaa, iältään 16:sta 65:een, yllään pelastusliivit, kapusi biovaara-tunnuksin m erkittyyn pe­ lastusveneisiin. Näm ä 17 jätettiin tuuliajolle — he sym boloivat niitä 170 ihmistä joissa jo k a päivä puh­ keaa A ID S — luku kasvaa yhdellä jo k a kymmenes päivä. K aikki nämä luvut perustuvat M aailm an Terveys­ järjestön (W H O ) tilastoihin. Samaan aikaan lehdistöhuoneen televisiomo­ nitorit esittelivät tietoja ja tilastoja A ID S ista ja persoonaton ääni selos­ ti tapahtum ia.

I

kuperää. V aikka ennakkoluulot ja uskom ukset tekivät ensimmäisistä A ID S in uhreista syntipukkeja, on biolääketieteellinen yhteisö ollut vai­ ti.

Ensimmäinen luku antaa perustie­ to ja viruksista. Se on tarkoitettu ih­ misille, jo tk a eivät koulun jälkeen ole biologian kirjaa avanneet. Ra­ portin aihe on vaikeaselkoinen, mut­ ta koska A ID S in olemus tulisi tun­ tea, ovat kirjoittajat nähneet vaivaa, jotta kaikki lukijat voisivat asian ym­ m ärtää. Täm ä raportti rom uttaa m yytin siitä, että ns. tavalliset ihm i­ set (joilla ei ole soveliasta akateemis­ ta loppututkintoa) eivät voisi ym ­ m ärtää om aa terveyttään koskevia tieteellisiä tosiseikkoja. Suurin osa tieteellisestä kirjallisuudestahan on kirjoitettu tieteellisellä »slangilla» jo ta kadunmies ei voi ym m ärtää.

Tällä tavoin tiedeyhteisö säilyttää yh­ teiskunnallisen auktoriteettiasem an­ sa. Ihmiset eivät voi asettaa tiede­ miesten teko ja kyseenalaisiksi, kos­ ka pelkäävät etteivät ym m ärrä ky­ seessä olevia asioita.

Ihmisapinoiden AIDS Raportti jäljittää lähteet ihmisapi­ noiden A ID Siin ja A ID Sin kaltaisiin

tauteihin, joita esiintyi 1960- ja 1970luvuilla U SA daisten tutkim uslaitos­ ten apinayhdyskunnissa. Jäljet jo h ­ tavat leukemiatapauksiin gibboneissa, joita käytettiin malariatutkimuksiin Kaakkois-Aasian Puolustusliiton (SE ATO n) lääketieteellisessä projek­ tissa Bankokissa, Thaim aassa.

U SArssa syöpätutkim uksiin pum pa­ tut valtavat rahamäärät edistivät tau­ din leviämistä, eikä siihen liittyviä riskejä ilmeisesti ajateltu.

Raportti korostaa ih m isa p in o id e ^ ^ AID S-viruksen (SIV eli Simian Imm unodeficiency Virus) ja ihmisissä esiintyvän AID S-viruksen (H IV eli H um an Im m unodeficiency Virus) puuttuvaa geneettistä sam ankaltai­ suutta; virukset eivät ole kovin lä­ heistä sukua toisilleen. M erkityksel­ listä on kuitenkin se, että saamme kuvan tutkijoiden asenteista hengen­ vaarallista tutkim usta kohtaan.

A pina-A ID S-tarina osoittaa, että virusm utaatiot ovat varsin m ahdol­ lisia. Lisäksi se osoittaa biolääketie­ teellisessä yhteisössä esiintyvän kyl­ män välinpitäm ättöm yyden. A in ek ­ set hallitsemattoman taudin syntyyn olivat käsillä. Vaarallisten ja tunte­ mattomien virusten ja syövänaiheuttajien annettiin kulkea ympäri m aa­ ilmaa laboratoriosta toiseen.

Suosituin teoria H IV :n synnystä on se, että virus kehittyi A frikasta tulleesta apinoiden AIDS-viruksesta.

• Ensisijaisesti täm ä perustui A frikan maissa otettuihin ihmisten verinäyt­ teisiin, joista löytyi hyvinkin vanho­ ja m erkkejä viruksesta. Testausm e­ netelmät olivat kuitenkin vanhoja, ja niiden tiedetään antavan vääriä po­ sitiivisia tuloksia, ts. ne näyttävät vi­ ruksen olem assaolon, vaikka tosi­ asiassa virusta ei näytteessä ole. K y ­ seinen teoria on m yöhem m issä tut­ kimuksissa kum ottu uudempien me­ netelmien ja laajem pien otosten avulla. Johtopäätös oli, että A ID S ei syntynytkään A frikassa. Uusimmat tutkimukset edelleen tukevat tätä nä­ kem ystä. Vanha teoria perustui kä­ sitykseen, että H IV on SIV:stä suo­ raan kehittynyt. U skottiin viruksen siirtyneen ihmiseen vihreän apinan puraisusta. Nykyään tiedetään enem^ ^ m ä n SIV:n ja H IV:n geneettisestä ra^ ^ k en te esta , ja johtavat A ID S-tutkijat ovat päätelleet, että H IV ei ole riit­ tävän läheistä sukua SIV d le voidak­ seen selittää lyhyessä ajassa kehitty­ neen ihmisen A ID Sin. Raportti antaa tarkkoja tietoja vi­ ruksen geneettisestä rakenteesta. Tie­ dot ovat peräisin huomattavien AIDStutkijoiden julkaisuista. Näistä on saatu todisteita myös siitä, että loo ­ gisin selitys H IV :n synnylle on se, että se on luotu laboratoriossa: H IV on toistensa kanssa vuorovaikuttaneiden SIV :n ja erään retroviruksen »jälkeläinen».

Biologinen pommi »Kuten on nähty, m ajailee monis­ sa laboratorioissa vaarallinen virus­ ten, kemikaalien, syövänaiheuttajien

V

A

A

ja eri eläinlajien yhdistelmä. Tästä voitaisiin ehkä parhaiten käyttää ni­ mitystä biologinen aikapommi. On m ahdollista, että taudit siirtyvät eläinlajista toiseen ja m utatoituvat tai rekombinoituvat, synnyttäen vaa­ rallisia uusia taudinaiheuttajia».

Raportti luettelee tapoja, joilla taudit voivat karata laboratiorioista, olivatpa nämä miten turvallisia ta­ hansa. Esimerkiksi Yhdysvaltain ar­ m eijan Biologisen Sodankäynnin Tutkim uslaitoksessa Fort Detrickissä on viimeisten 25 vuoden aikana raportoitu 423 vakavaa tartuntatapausta sekä kolm e kuolem antapaus­ ta — onnettomuus jo k a kolm en tai neljän viikon välein. Ja tätä labora­ toriota pidetään erittäin turvallisena.

M uutam ia esim erkkejä onnetto­ muuksista: — Eräs nainen sai surmansa vuon­ na 1979, kun Birmingham in yli­ opiston laboratoriosta pääsi isorokkovirus karkuun ilmastointikanavan kautta.

— Yleisin tie laboratoriosta ulos on se, kun jo k u laboratorion työn ­ tekijöistä saa tartunnan ja tietä­ m ättään kantaa taudinaiheutta­ jan ulkom aailm aan. Lontoossa isorokkovirus surmasi vuonna 1973 kantajansa lisäksi kaksi ih­ mistä, jo tk a eivät koskaan olleet käyneet laboratoriossa.

— M innesotalainen opiskelija kuo­ li stafylokokkien aiheuttam aan verenmyrkytykseen kolme päivää sen jälkeen, kun hän vahingossa oli pistänyt sormeensa yrittäes­ sään ruiskuttaa stafylokokkiviljelm ää kaniiniin.

— Länsi-Saksassa 29 laboratoriotyöntekijää sai tartunnan ja heis­ tä seitsemän kuoli käsiteltyään vihreän apinan kudoksia, jo tk a sisälsivät silloin tunnistam atto­ man viruksen.

M

Raportissa kerrotaan myös miten apinalaboratorioita yleensä hoide­ taan ja millainen on päivittäinen ru­ tiini. Epäpätevyyttä, huolim atto­ m uutta, yksinkertaisimpienkin tur­ vallisuusm ääräysten laim inlyöntejä ja tietenkin äärim mäistä eläinten epätoivoa. Raportti sisältää d oku ­ mentteja Oxfordin yliopiston kokeel­ lisen psykologian laitokselta, jo tk a osoittavat hygienian tason laskeen luvattom an alas. »M ikä on lopullinen kuva? Surkea kärsivien eläinten kannalta. Entä sit­ ten me ihmiset? Olemme osoittaneet, että useita tutkim uslaitoksia joh d e­ taan surkeasti, ilman että suuren ylei­ sön turvallisuutta otetaan huomioon.

Laitoksia rakennetaan tiheästi asu­ tuille seuduille. Ja jos näiden apinalaboratorioiden taso on surkea, niin ajatelkaapa, että apinat ovat kuiten­ kin kaikkein kalliimpia koe-eläimiä, joten niitä tyypillisesti hoidetaan par­ haiten. M uita eläimiä käyttävien la­ boratorioiden taso on ilmeisestikin vieläkin huonom pi.»

Miten tästä eteenpäin?

Raportin viimeinen luku selostaa, miten sitä voidaan käyttää apuna taisteltaessa koe-eläinten käyttöä vastaan. Tavoitteena on saada koeeläinsuojeluliike käyttäm ään samaa taktiikkaa mitä ydinvoim an vastus­ tajat ovat menestyksekkäästi käyttä­ neet.

Raportti hyökkää biolääketieteel­ listä tutkim usta vastaan kaikilta suunnilta. Se antaa tähän asti raskauttavimmat todisteet koe-eläinten käyttöä vastaan. Se, että A ID S syn­ tyi laboratoriossa, on jo riittävä ar­ gumentti vivisektiota vastaan, m ut­ ta täm ä raportti menee vieläkin pi­ temmälle.

Lyhentäen suomentanut Ora Lassila. —

6

V

m

\

i \ 1451

4

C P t 1 r t ~t *

i

r

l f ;

§ n

*

p

4

Jp* •

t 4 . ... i

i

sm-f->«.

Häkkien verkkopohjat vahingoittavat eläinten käpäliä.

im

Turkisten Vastustajat:

Eläinten <%ja parannettava välittömästi Finlandia-talossa pidettin 29. 2. 88 tiedotustilaisuus, jon ka aiheena oli suom alaisilla turkistarhoilla ilmenevät epäkoh­ dat. Sen järjesti Turkisten Vastustajat-ryhm ä ja lehtiväkeä oli runsaasti paikalla. Puhujina oli M aailm an Eläinsuojeluliiton (W SP A ) edustaja W im de K ok, terveystarkastaja Hans Antus ja Riitta Salm i, jo k a esitteli juuri valmistuneen turkisraportin ryhmän puolesta. Viesti oli kaikilla puhujilla sama: turkistarhat aiheuttavat vakavia eläinsuojelullisia ja ym päristönsuojelullisia ongelm ia ja jotain on tehtävä pian.

RAPORTTI S U O M A L A IS E N T U R K IS T A R H A U K SE N E PÄ K O H D IST A T ulrkistarhaus on tehoeläintuotantoa sanan varsinaisessa m erkitykses­ sä. M uusta kotieläintuotannosta sen erottaa kuitenkin se, että kasvatuskohteena ovat villieläimet — varsi­ nainen kesyyntymisprosessi kestää nimittäin vähintäänkin satoja vu o­ sia. Täm ä ja muut turkistarhauksen eläinsuojelulliset epäkohdat yhdisty­ neenä siihen tosiasiaan, että tarhauk­ sen lopputuote ei ole alkuunkaan välttäm ätön hyödyke, on saanut ai­ kaan voim akasta reagointia. U lko ­ maille on perustettu m onia turkispyyntiä, turkistarhausta ja turkisten käyttöä vastustavia järjestöjä.

Maailman Eläinsuojeluliitto W SPA julisti kokouksessaan 29. 5.

-87 (Versailles) »sodan» turkiskauppaa vastaan m ukaan lukien turkispyynnin ja -tarhauksen. W S P A muis­ tuttaa, että esim. yksin Kanadassa pyydystetään vuosittain turkiksiksi m iljoonia eläim iä, joiden kuolinkamppailu jalkaraudoissa tai ansois­ sa on usein pitkällinen ja tuskallinen.

O sa kyseisistä villiturkiksista (esim. susi, m ajava) kulkeutuu Suom enkin markkinoille. Hollantilainen Wim de Kok, jo k a on vieraana tiedotustilai­ suudessamme, on W SP A :n kampan­ jassa Euroopan alueen kenttäedustaja ja yksi toim innan pääorganisaat­ toreista.

8

Suom alainen anti-fur -toim inta Suom essa lähdettiin liikkeelle myöhem m in kuin m uualla m aail­ massa. Nyt on kuitenkin myös Suo­ meen perustettu Turkisten Vastusta­ jat -niminen liike, jo k a W S P A :n lin­ jan mukaisesti vastustaa eläinten tar­ hausta ja metsästämistä turkiksiksi tuskallisia menetelmiä käyttäen eikä siten hyväksy m yöskään turkisten käyttöä.

Raportin sisältö Turkisten Vastustajat on julkais­ sut turkistarhauksesta seikkaperäisen selonteon, jossa kuvataan turkistuo­ tantoon liittyviä ympäristönsuojelul­ lisia ja eläinsuojelullisia ongelm ia niin m eillä kuin m uualla. Täm ä Ra­ portti turkistarhauksesta tullaan kääntäm ään englanniksi W S P A :n käytettäväksi.

Raportin aiheet ovat turkistuotan­ non historia ja nykytilanne, turkis­ tarhan perustaminen, vesistökuormi­ tus, m etsätuhot, lintujen m yrkytyk­ set, turkiseläimet luonnossa, eläinten hoito tarhoilla epäkohtineen, viran­ om aism ääräykset, eläinten jalostus, sairaudet, etologinen tutkim us ja

käyttäytym ishäiriöt. Raportissa esi­ tetyt asiat kertovat karua kieltään sii­ tä, miten vähän tarhauksessa nouda­ tetaan ym päristönsuojelu- ja eläin­ suojelulainsäädäntöä ja tarhojen si­ joittam isesta annettuja m ääräyksiä.

Turkistarhauksen saastuttava vai­ kutus on suurempi kuin yleensä tie­ dostetaan ja se tulee vielä suurene­ maan maaperän pidätyskyvyn heike­ tessä. K o k o turkistarhauksen vesis­ tökuormitus vastaa satojen tuhan-j sien ihmisten puhdistamattomien jä ­ tevesien vaikutusta, mutta on vielä m uistettava tarhauksen voim akas keskittyminen. M onin paikoin tar­ hauksella on pilattu kaivoja ja tär­ keitä pohjavesiesiintym iä, vaikka pohjaveden pilaamiskielto vesilaissa on ehdoton. Tarhojen sijoituslupaasiat on vain poikkeustapauksissa hoidettu asianmukaisesti naapureil­ le tiedoksiantoineen jne.

Eläinsuojeluepäkohdat Eläinsuojelullisesti pahim pia on­ gelm ia on se, että verkkohäkit eivät

riitä suojelemaan eläimiä äärilämpötiloilta eivätkä tuulelta siten kuin luonnon pesäkolot. P akkas- ja hellekausina kuolleisuus voi kohota suureksi. R u oka ja vesi jäätyvät tal-

vella. Eläinten kielet ovat usein jä ä ­ tyneet kiinni metallisiin juom akup-peihin tai verkon osiin ja polkuanturat haavautuneet jäisellä metalliverkolla kävelystä. Eläinten hyvin­ vointi tiettyinä vuodenaikoina riip­ puu kohtuuttom an paljon tarhaajan ahkeruudesta (pakkasella eläimet oli­ si juotettava ja syötettävä useita ker­ to ja päivässä sekä pesäkopit tarkas­ tettava ja kuivikkeet vaihdettava vii­ koittain). Tehdyt tarkastukset eivät aina anna oikeaa kuvaa hoidon ta­ sosta.

Taudit leviävät helposti keskitetys­ sä eläinkasvatuksessa ja rehuun se­ koitetaan usein rutiininomaisesti an­ tibiootteja niiden torjum iseksi. Itse rehun pilaantumisaste on yllättävästi usein niin korkea, että siitä aiheutuu eläimille m yrkytyksiä ja m uita ter­ veydellisiä haittoja. Yhä arvokkaam ­ pien nahkalaatujen jalostus tapahtuu m yös eläinten terveyden kustannuk­ sella: tuotetaan elinvoim altaan heik­ koja yksilöitä, joiden kuolleisuus on korkea, mutta joista saatava suurem­ pi hinta riittää peittämään tuotanto­ kustannukset. Vain talviturkki on ar­ vokas; sairaita eläimiä saatetaan pi­ tää väkisin hengissä nahkontakauteen asti, vaikka hengissä pitäminen muuttuisi ilmeiseksi julm uudeksi eläintä kohtaan.

Turkiseläim illä esiintyy runsaasti epänormaalia käyttäytymistä, stereo­ typioita, turkinpurentaa, pentujen tappam ista, jo tk a kaikki voidaan tulkita m erkiksi siitä, että eläimet voivat pahoin.

E läinsuojelutarkastukset M aa- ja m etsätalousministeriö | vahvisti syksyllä 1987 tekemissään "tarkastuksissa, että turkistarhoilla esiintyy paljon erittäin vakavaa eläinsuojelulain rikkom ista. Peräti kymmenen prosenttia tarhoista kat­ sottiin todellisiksi ongelm atapauk­ siksi, m ikä sekin on tietenkin vain pelkkä arvio. Pahim pia epäkohtia olivat mm. liian monen eläimen lait­ taminen samaan häkkiin, epäasiallis­ ten tilapäishäkkien käyttö ja hygie­ nian huono taso.

E läinsuojeluasetuksen 2 § sanoo: »H oidossa olevan eläimen säily­ tyspaikan tulee tarjota riittävä suo­ ja liiallista kosteutta, kylmyyttä ja lämpöä vastaan sekä olla kunkin eläinlajin erityistarpeet huomioon ot­ taen riittävän tilava.»

Turkisten Vastustajat -liike kat­ soo, että parhaim m inkaan hoidettu turkistarha ei täytä kyseisiä vaati­ muksia.

Turkistarhoilla esiintyy kuitenkin aivan yleisesti paljon selvem pääkin eläinsuojelulain ja -asetuksen rikko­

mista, kuten viranomaiset ovat vah­ vistaneet. Todettujakin epäkohtia on katsottu ja katsotaan jatkuvasti läpi sormien. Turkisten Vastustajat vaa­ tii epäkohtien viipym ätöntä korjaa­ mista.

M U U T O SV A A T IM U K S E T 1) Turkistarhojen valvontaa varsin­ kin kriittisinä ajankohtina on tun­ tuvasti lisättävä.

2) Ylimpien eläinsuojeluviranomaisten on huolehdittava siitä, että

kuntien terveys- ja eläinsuojeluviranomaiset ryhtyvät toimimaan tehtäviensä mukaisesti sekä myöntäessään tarhoille sijoituslu­ pia ja valvoessaan niiden toim in­ taa. Eläinsuojelusta, ympäristön­ suojelusta ja terveydenhuollosta vastaavien viranomaisten yhteis­ työtä on lisättävä.

3) H avaituista eläinsuojelulain rik­ kom isista on annettava asianm u­ kaiset rangaistukset.

4) Jatkuvasti tai toistuvasti eläinsuo­ jelu- ja ympäristönsuojelulainsää­ däntöä rikkovat tarhat on suljet­ tava. Täm ä on ulotettava koske­ maan myös sellaisia tarhoja, joilla eläinsuojelulain 15 §:n 2. momen­ tin m ukainen hoidon laim inlyön­ ti on havaittavissa ainoastaan

eläinten jatkuvasta huonosta ter­ veydentilasta ja korkeasta kuollei­ suudesta, joiden ensisijaiseksi syyksi on pääteltävissä hoidon puutteellisuus. Suom en Turkis­ eläinten Kasvattajain Liiton on erotettava ongelmatarhat jäsenyy­ destään.

5) Lupien m yöntäminen lintujen myrkyttämiseen on lopetettava ja lintujen torjumisessa on siirryttä­ vä puhtaanapidollisiin keinoihin ja häkkien alustoja erottaviin verkkoihin.

6) Eläinten hyvinvointiin selvästi vaikuttavat tekniset ja m uut sel­ laiset parannukset on otettava käyttöön viipymättä. Näistä m ai­ nittakoon talvipesäkoppien käyt­ tö ketuilla ja supikoirilla, suojatumpien poikaspesäkoppien käyt­ tö hopeaketuilla, metallisten juom akuppien vaihtaminen toisesta materiaalista valmistettuihin aina­ kin talven ajaksi, pentuverkkojen käyttö ketulla, jne.

Yleinen tapa nostaa turkiseläintä on tarttua sitä kaulasta pihdeillä — tämä on usein m yös ainoa tapa saada pelokas ja raivokkaasti puolustautuva eläin kiinni.

•

A io tk o pitää esitelmän turkistar­ hauksesta, haluatko muuten vain tietää, mitä kauniin turkin taak­ se kätkeytyy? Lainaa videofilm i (n. 10 min.), jo k a on osittain ku­ vattu suom alaisilla tarhoilla.

Suom alainen ääni.

•

•

Turkisten Vastustajat- ryhm än kokoam aa turkistarhausraporttia (37 sivua) voi tilata toim istosta hintaan 10,— /kpl.

T ietoja Turkisten Vastustajien toiminnasta saat numerosta (90) 763 634/Vihreä Risti ry.

E L Ä IN S U O J E L U

kuuluu eläinlääkärin vastuualueeseen Pohjoism aiden eläinsuojeluneuvoston puheenjohtaja, professori H A K O N W ESTERM A RCK

Suomi on ollut edustettuna Maailman eläinsuojeluliitossa, WSPA:ssa (World Society for Protection of Ani­ mals), sen perustamisesta alkaen ja hovioikeuden pre­ sidentti Eero Corell toimi Pohjoismaiden eläinsuojeluneuvoston uudelleenorganisoinnin uranuurtajana. Toi­ miessani nyt viimeksi mainitun järjestön puheenjohta­ jana, on luotu yhteyksiä myös Itä-Euroopan järjestäy­ tyneeseen eläinsuojeluun, mm. Puolaan. Euroopan neu­ vostossa Suomella on huomioitsijan asema ja eläinsuo­ jeluasioissa siitä vastaa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston ylitarkastaja.

Kuva: Ismo Hölsä.

Yhteistyö Euroopan Neuvoston ja W S P A :n kesken kattaa kaikki eläin­ suojelun kohteet: kotieläim et (sekä hyöty — eli tuotantoeläimet että seu­ raeläimet), riistaeläimet ja luonnon­ varaiset eläimet yleensäkin. Matelijoitten ja kalojen — jo p a tiettyjen liskojen ja sam m akkoeläinten — jouduttua tutkim uksen kohteiksi, myös monet aiemmin huom iota vail­ le jääneet lajit ovat nyt eläinsuojelun piirissä.

Kehitys on vienyt kahtaaIle Seuraeläinten jalostuksessa eläin­ lääkärit tuntuvat menettäneen en ti-^ ^ sen vastuunsa. Tunnemme kaikki p e-^ P rinnöllisiä sairauksia; saksanpaimen­ koirien lon kkaviat, haim aviat, epi­ lepsian, skottihalvaukset, sydänviat, m onien rotujen periytyvät silmäsai­ raudet. Entä sitten englanninbulldoggi: siitä on tullut keinosiemen­ nyksen avulla ja keisarinleikkauksen kautta olem assaoleva, lonkkavikaisena laahustava rotu.

Korvien typistäm inen on meillä sentään kielletty ja hännän typistä­ minen tulisi m yös lopultakin saada kielletyksi luonnottom ana, kipua tuottavana toim enpiteenä.

Tiede ja teknologia ovat eläinlää­ ketieteen avustuksella kehittäneet hyötyeläim iä, jo tk a tuottavat sellai­ sia m ääriä, että siihen pystyivät 40 vuotta sitten vain huippuyksilöt.

Lypsylehm ät tuottavat neljä kertaa enemmän m aitoa, sika saavuttaa teu­

raspainon kuukautta lyhyem m ässä ajassa, broilerit käyttävät lähes puol­ ta vähem m än rehua lihakilon tuot­ tamiseen.

Ongelmalliset suuryksiköt Suurim m at pulmat eläinsuojelul­ le aiheutuvat suureläinyksiköistä, joiden jätetuotanto aiheuttaa yhteis­ kunnalle m yös m uunlaisia pulmia.

M assatuotannon aiheuttam at pitoongelm at eivät kuitenkaan ole yksi­ selitteisiä. H äkkikanalat kuuluvat rivieläinsuojelijoitten ensisijaisimpiin huoliin, mutta verrattuna lattiakanaloihin häkkikanaloissa eläimet sääs­ tyvät m onelta taudilta, loisilta ja kannibalism ilta.

Lattiakanaloissa munat likaantuvat eikä suuri yleisö vielä halua m aksaa niistä 30 % enemmän kuin puhtaista häkkikana­ lan munista. E läinrääkkäykseksi on katsottava se, että kanat tungetaan liian ahtaisiin tiloihin, oli sitten ky­ symys häkki- tai lattiakanalasta.

Taloudellisestikin kannattava eläinsuojelullisesti hyväksyttävä me­ netelmä on luotu sekä Hollannissa että Tanskassa yhdistämällä lattia- ja häkkikanalaperiaate. T ärkeää on, että tässä rakennussysteemissä kana saa tilaisuuden harjoittaa luonnolli­ sia toim intojaan kuten kuopia m aa­ ta, kylpeä jne. Täm ä on pyrkim yk­ senä kaikessa eläinsuojelun kannal­ ta hyväksyttävässä eläintenpidossa eli ns. euteniassa. H yviin olosuhtei­ siin kuuluu m yös hoitaja, jo k a on kiinnostunut eläimistään ja niiden hyvinvoinnista. Tällöin on todettu eläinten vastustuskyvynkin, mm. sal­ monellaan, lisääntyneen.

jEläin kaipaa toimintaa Sikataloudessa porsaat m yydään' em akkosikaloista lihotussikaloihin.

Em akkosikaloissam m e on onneksi saatu estetyksi metalliluokki, joilloin mm. sen aiheuttam ilta hankaushaavoilta on vältytty. Liian ahtaasti pi­ detty em akko ei edes pääse käänty­ m ään kunnolla, m ikä on eläinsuoje­ lun ja eläimen viihtyvyyden kannal­ ta arveluttavaa. Yleensäkin olisi lii­ kuntaa ja laiduntam ista edistettävä.

Porsaskuolleisuus on m yös arvelut­ tavan suuri ja johtuu usein ala-arvoi­ sista karsinoista.

Lihotussikaloissa esiintyvät pitkäl­ ti samat ongelm at kuin kanaloissa.

Liian ahtaat m etalliverkkopohjaiset karsinat, puutteelliset ruokintakaukalot. Eri sikaloista tulleet porsasparttiat yhdistetään, mikä johtaa rai­ vokkaisiin tappeluihin herruudesta,

usein lopulta kannibalismiin. Varsin­ kin ahtaissa oloissa elävät siat, mut­ ta yleensäkin kaikki siat, kaipaavat toim intaa. Karsinassa roikkuvat saappaat tai galvanoidut kettingit (viim eksim ainituista siat saavat tar­ peellisen sinkkilisänkin) ovat tehok­ kaita kannibalism in estäjiä.

Euteeninen tausta huomioitava Sikojen pidossa on eläinsuojelun­ kin kannalta tehostettava täm än la­ jin euteenistä taustaa, jon ka mukaan jokaiselle eläinlajille on luotava hoi­ dollisesti sille tyypilliset olosuhteet.

Sikojen tonkim istaipum us pitäisi saada kohdistum aan m uuhun toi­ m intaan kuin toisten yksilöiden pu­ remiseen ja raatelemiseen. Sika on kotieläimistämme ehkä korkeimmal­ la älyllisellä tasolla. Niille pitäisi jä r­ jestää pikem m inkin m ielekästä as­ kartelua kuin epänorm aaleja, meil­ lä nyt onneksi ankarasti rajoitettuja, juoksu- ja esteratakilpailuja.

M onissa maissa pidetään lihotussikoja pienissä kerroskopeissa, m ikä onneksi meillä on kiellettyä. T oivot­ tavasti meillä ei liioin koskaan tar­ vitse nähdä ns. kloonattuja sikalehmiä!

Tartunnat ja imuvauriot pulmina N autakarjan pidossa on periaat­ teessa menty samoille linjoille kuin sikataloudessa. On ns. vasikkatehtaita, joista vasikat m yydään lihotuskarjoihin. Lypsykarjat kasvattavat suurimmaksi osaksi jälkikasvun omassa keskuudessaan tai uudet eläi­ met ostetaan suurkarjoista. Vasikkatehtaissa ja varsinkin lihotuskarjoissa, missä eri puolilta ostetut vasikat yhdistetään, on omat ongelmansa. Ei tosin kannibalismia, mutta usein kyl­ läkin imuvaurioita. Vasikat kun ime­ vät toisiaan jo p a haavaum iin saak­ ka. Suurimmat pulmat koituvat kui­ tenkin eri puolilta kulkeutuvista tar­ tunnoista, jo tk a ovat usein navettakohtaisia. Näille eivät vieraat vasikat om aa karjaperäistä vasta-ainesuo­ ja a . Kuolleisuus esim. ripuliin saat­ taa kohota 10— 30 prosenttiin.

M eillä eivät juottovasikat ole sel­ laisena eläinsuojelupulm ana kuin Keski-Euroopassa, missä aneemisten vasikoitten valkoinen liha johtuu luonnonvastaisesta kasvatuksesta: samanlaista herkkua kuin hanhen- ja ankanm aksapasteija, pakkosyötön tulosta.

E ikö lypsylehm ienkin hyvinvoin­ tia voitaisi parantaa takaamalla niille laiduntaa muutenkin lyhyen Suomen kesän ajaksi?

Uskalletaanko uutta?

Hevosten pidossa kuvastuvat suo­ malaisen yhteiskunnan m uutokset.

V . 1950 väestöstäm me 41 % oli pe­ rinteisiä m aalaisia ja heillä oli 450 000 hevosta. Nyt suomenhevosia on vain n. 18 000 ja väestöstäm me vain alle 10 °7o kuuluu varsinaiseen m aataloustuottajain ryhm ään. M et­ sätöissä sattuneet eläinrääkkäystapaukset loivat aikanaan eläinsuojelutyön perustan Suomeen ja tällä työllä aloittanut, v. 1873 perustettu, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys on maamme vanhin vielä toim iva alan yhdistys.

H evoset ovat siirtyneet työm ailta kilparadoille ja näin on syntynyt mm. kuljetuspulmia, joihin eläinsuo­ jelijat ovat puuttuneet. Piiskan käy­ tön kieltäminen Norjan-m allin mu­ kaan olisi meilläkin saatettava lain­ voimaiseksi tai sitten sen käyttöä oli­ si rajoitettava riittävän suurilla sakkom aksuilla.

Käydessäni elokuussa -87 Nebras­ kassa Yhdysvalloissa kuulin siellä olevan yli 50 000 hevosta, joista osaa käytettiin maa- ja metsätöissä. Tans­ kassakin on alettu suosia hevosten käyttöä metsätöissä. Herää kysymys, eikö metsiemme raiskaaminen valta­ villa konepeleillä olisi ainakin osak­ si korvattavissa hevosen käytöllä — ei vain metsän omistajan iloksi, vaan m yös työllisyyden parantamiseksi?

Ym m ärrän kyllä täm än olevan uto­ pistinen ajatus — toistaiseksi hevo­ nen metsätöissä on säännöllisesti o l­ lut tv-uutisten arvoinen asia. M utta koska sitä — vaikkapa rajoitetusti — harrastetaan Yhdysvalloissa, niin m iksipä ei m eilläkin?

Turkistalous polttopisteessä Kotieläintem m e massatuotantoryhm ään kuuluvat m yös turkiseläi­ met. Suomessa tuotetaan n. 3,5 mil­ joonaa ketun- ja n. 4 m iljoonaa min­ kinnahkaa vuosittain, koko Skandi­ naviassa 11,5 m iljoonaa nahkaa ja ko ko maailmassa tuotos on 34 mil­ jo o n a a nahkaa.

Suuren ongelman ovat aiheutta­ neet karanneet m inkit, jo tk a ovat luoneet pysyvän kannan mm. P oh ­ joism aissa ja Englannissa. L aske­ taan, että maassamme tulisi vuosit -

ja tku u sivulle 5 11

A lkuteksti: FR ID A SELIN H aastattelu: R A ILI VESANEN

Lars Johansson:

ELÄINSUOJELU ON ELÄMÄN SUOJELUA E räänä synkkänä ja loskaisena m arraskuun aam u­ na, kun taas kerran saavuimme Rosso-rottweilerin kanssa lauantaityöpaikkaam m e yhdistyksen toimis­ to o n , avasin radion saadakseni hiukan puhtia päi­ vän hom m iin. Siellä Klaus Thom asson juonsi o h ­ jelm aansa, ja m ukana oli Lars Johansson. Olin lu­ kenut Larsin kirjoittam ia kasviskeittokirjoja (joista yhden Rosso söi) sekä astrologiaan liittyviä a rtik ­ keleita. Ja kun hän pelin lom assa selvitti a ja tu k ­ siaan meistä ihmisistä, vastuustam m e luontoa koh­ taan ja huonolta näyttävästä tulevaisuudesta, h a­ lusin kuulla enem m än — eläim istä. Pari k u u k au t­ ta m yöhem m in istuim m e Railin kanssa Larsin ja M aijan keittiössä.

— En ole m ikään eläinihminen, Lars Johansson pamauttaa heti alka­ jaisiksi.

— Kunhan en systemaattisesti ole m ukana tappam isessa, esimerkiksi syöm ällä eläim iä.

Lars Johansson tunnetaan parhai­ ten hyvien kasvisruoka- ja astrologiateosten kirjoittajana. H än on o l­ lut m ukana perustamassa Suomen ensimmäistä kasvisravintolaa ja toi­ minut Siuntion Kylpylän keittiöpäällikkönä. Lisäksi hän on kirjoittanut luontaisterveydenhoidosta.

Istumme viehättävän kodikkaassa keittiössä ja juom m e teetä. H aastat­ telu sujuu kuin itsestään. O n kuin Lars arvaisi etukäteen jokaisen k y ­ sym yksem m e — ehkäpä hän luki a jatu ksem m e. . ?

H än selittää, että on olem assa m onta luom akuntaa: mineraalikunta, kasvikunta, eläinkunta, ihmis­ kunta ja enkelikunnat.

— Eläinkunta on m ielenkiintoi­ nen. Pisimmälle kehittyneitä eläimiä ovat mm. elefantti, muutamat apinalajit, hevoset, koirat ja kissaeläimet.

Yleensä ottaen ne eläimet, jotka ovat olleet ihmisen kanssa tekemisissä.

H än puhuu vaikeasti ymm ärrettä­ vistä asioista, sellaisista, jo tk a voivat 12

kuulostaa täydelliseltä hölynpölyltä sellaiselle, jo lla on kovin m aterialis­ tinen käsitys eläm ästä. Varm alla äänellä, kirkkain katsein hän juttelee. Esim erkiksi eläinportista.

— Ihminen on Darvvininkin mukaan tullut m aapallolle ihmisapinasta polveutuen. Tilanne on se, että näistä ihmistä lähellä olevista eläi­ mistä voi kehittyä aikanaan alkeelli­ sia ihmissieluja. Täm ä tulee m ahdol­ liseksi kun portti aukeaa. Nythän ns. eläinportti on vielä suljettuna. M ut­ ta se aukeaa aikanaan. Siksi on hy­ vin tärkeää se tapa, millä ihminen käsittelee eläimiä. Ihmisellä on siinä erittäin tärkeä tehtävä ja suuri vas­ tuu.

— Voisi todeta, että tuskan ja su­ run tuottam inen eläimelle on m yös ihmisen itsensä kannalta paha asia.

M eillä pyörii valtava tuotantosystee­ mi, jossa eläim iä tapetaan järjestel­ mällisesti. Se on paha juttu.

— Jos eläin tapettaisiin eri taval­ la, nätimm in, tilanne olisi toinen.

Nyt kaikki tuska ja tappam inen jää eetteriin — se on vahingollista. P ai­ kat, joissa eläim iä käsitellään tosi törkeästi, tulvivat lisää angstia m aa­ ilmaan ja se taas kum uloituu ihmi­ sessä.

N im etön tap p aja Puhumme ns. tuotantoeläimistä ja tehokasvatusnavetoista. Lars toteaa, että kun eläin tapetaan, se alkaa tuottaa stressihorm oneja jo ennen kuolinkam ppailuaan. Stressihormonit leviävät eläimen lihaan ja vereen.

— Näitä sam oja aineita saat itse elim istöösi, kun syöt lihaa.

— Eri asia olisi, paljon parempi olisi, jos eläimet kasvatettaisiin m aalla kotioloissa. En sano, että on syntiä syödä lihaa. Tuotannon m uo­ to ja vain pitäisi m uuttaa.

— Teollisuussikalat ja muut vas­ taavat tuotantolaitokset ovat luon­ nonvastaisia. Ne ovat huonoja rat­ kaisuja jo pelkästään ihmistä ajatel­ len. Puhumattakaan eläimistä. M yös antibioottien ja kasvuhorm onien käyttö on vahingollista.

Lars näkee, että ihminen ei tse ny­ kyaikana vastaa siitä, mitä eläimelle tapahtuu. Eläimiä tuotetaan ja sitten 0 teurastam on auto hakee ne.

— Eläin on meille vain jo k in tuo­ te, kuin soijapapu. Emme tajua, m inkälaisia kärsimysteitä on käyty, kun eläin sitten on siinä lautasellamme balkanin m akkarana.

— Nim etön tappaja tekee asian puolestam m e. M utta m eilläkin on siinä osuutemme. Olisi pohdittava, mitä syö.

Lars kertoo itse käyneensä teuras­ tam ossa.

— Kuolem a on m ukana jo autos­ sa, jossa eläimet tuodaan. Tunnen astraalitasot hyvin herkästi — se oli minulle kauhea kokem us. Eläinten kärsimys on infernaalinen. Veren ha­ ju kaikkialla.

— M utta meidän ei tarvitse näh­ dä eikä tappaa. A in a jo k u tekee sen puolestam m e. Silti me olemme osa-^^ syyllisiä. Teurastaja yksin ei ole t a p - w paja — me kaikki olem m e, kollek­ tiivisesti.

O ntuva systeemi Lars oli ehtinyt tutustua m uuta­ maan Anim aliaan, jo tk a olim m e lä­ hettäneet hänelle. M uuten hän ei ole ollut juuri tekemisissä eläinsuojeluun liittyvien kysym ysten kanssa. M utta mielessään hän näyttää selvittäneen itselleen paljonkin näitä asioita.

Eläinkokeista hän toteaa, että ne ovat iso filosofinen kysym ys.

— K o ko ihmisen suhtautuminen muihin luom akuntiin on iso kysy­ mys.

— R ajaisin tiukasti eläinkokeet pois turhuuden m arkkinoilta. Esi­ m erkiksi m eikit. K aneja ja muita eläim iä käytetään kaiken maailman

allergiatesteihin. Kosmetiikkakokeita ei saisi tehdä ollenkaan. M eillä on ihan tarpeeksi tietoa eri aineiden al­ lergiaa aiheuttavista tekijöistä.

— M aailm assa on tällä hetkellä käytössä 4 200 lisäainetta. Ne on osoitettu haitallisiksi. M iksi siis tuo­ tetaan lisää sellaisia aineita, jotk a tie­ detään haitallisiksi?

Lars on sitä mieltä, että jos jotkut kokeet ovat todella välttäm ättöm iä lääketieteelle, ne olisi tehtävä ensisi­ jaisesti eläimillä, jo tk a ovat mahdol­ lisimman alkeellisella tasolla — »joil­ la on kollektiivinen sielu», Lars sa­ noo.

— M utta samaa kärsim ystähän se silti on, hän kuitenkin toteaa.

— K okeet olisi tehtävä tavalla, jo k a olisi mahdollisimman hyvä eläi­ melle, ja kokeet olisi vähennettävä minimiin.

— Kaikkein surkeinta eläinten olo• suhteet ovat tietenkin eläinten itsen­ sä kannalta, m utta eivät ne lisää ih­ m isenkään gloriaa.

Larsin kysym ys kuuluu, onko ih­ minen itse valmis tekem ään mitään niiden asioiden m uuttam iseksi, jo i­ den haluaa muuttuvan.

— On tehtävä valintoja, esimer­ kiksi sellaisia valintoja, jo tk a vähen­ tävät eläinkokeita. Jos ihmiset teke­ vät tietynlaisia päätöksiä, joitakin testattuja tuotteita ei enää tarvita.

— Eläinsuojelukysym yksiin tulee myös vaikuttaa lainsäädännön ja va­ listuksen avulla.

— Kuinka moni nainen esimerkik­ si pistäisi m inkkiturkin päälleen, jos seuraisi eläimen eläm ää syntym ästä kuolem aan? Tai m uinka moni ihmi­ nen söisi m akkaraa, jos näkisi sen valmistuksen teurastam osta lähtien?

— K oko länsimainen systeemi on ^ Ä o n t u v a . Alistam m e kaikki muut alemmat luom akunnat väkivaltam ­ me alle. En iloitse siitä. Jokainen, jo k a ymmärtää elämästä jotakin, ta­ ju aa, että eläinsuojelu on totaalinen kysym ys: kaikilla elollisilla on sama oikeus elämään.

Eläimillä on intelligenssiä Frida kysyy, mitä mieltä Lars on turkiksista.

— Kalevalainen ihminen oli met­ sästäjä; se kuului eläm äntapaan, se oli luonnollista. Nykyaikana on mui­ takin m ahdollisuuksia kuin m inkki­ turkki. Villieläinten turkisten käyttöä en hyväksy m itenkään.

— K aikki sellainen teollinen tuo­ tanto, missä elävä olento on alistet­ tu pelkästään teolliseen tuotantoon, on eläm änvastaista.

Kuva: Frida Selin

— Eläim illä on pitkälle kehittynyt tunne-elämä ja jon kin verran myös intelligenssiä. Siksi niitä pitää koh­ della olentoina hyvin kunnioittavas­ ti.

— M inä voin esimerkiksi olla kis­ salle vihainen, ja huutaa sille, jos se tekee jotakin kiellettyä, sillä pidän sitä järkevänä olentona. Kissa on mielestäni fantastinen eläin. Egyptis­ sähän se oli pyhä eläin muinoin.

— Ennen vanhaan luonnon kun­ nioitus on ollut aivan toisenlaista kuin nykyään.

Lars puhuu ristiriidasta, jo k a usein vallitsee ihmisen suhteessa eläi­ meen. M eillä voi olla »rakas lemmik­ ki», jo ta hellimme ja hoivaam m e, m utta eläm äntapam m e eivät kulje käsikkäin näiden tunteidemme kans­ sa. Vaalim m e lem mikkim m e hyvin­ vointia, m utta unohdam m e muut eläimet.

— Silloin lem mikkieläin on vain oman itsekkyyden jatke.

Tahdom m e tietää, miten Lars alunperin innostui vegetarismista.

O liko taustalla eettisiä syitä?

— Tapaam ani intialainen lääkäri sai minut kiinnostumaan kasvisruoasta. Syyt olivat silloin ihan toi­ set. Näitä elämän kunnioittamiseen liittyviä asioita olen pohtinut vasta myöhemmin.

Kasvisten syömiseen ei liity mitään epäeettistä, sillä kasvit kuulem m a iloitsevat, kun ne syödään. Ne yhty­ vät silloin korkeam paan tietoisuu­ teen.

K ohtaloni koira Lars Johansson on hyvin perehty­ nyt ihmisten astrologisten karttojen ja horoskooppien piirtämiseen ja tul­ kitsemiseen — m utta entä eläimet?

V o ik o astrologia auttaa eläimenkin sielunelämän koukeroiden avaam i­ sessa?

ja tku u seur. sivulla 13

ja tk o a ed. siv u lta

— Eläimelle voi tehdä astrologisen kartan. Se ei ehkä ole ihan niin yksi­ löity kuin ihmisen, m utta siitä kyllä näkee m inkä tyyppinen eläin on.

— Kaveri nimeltä Sepharial laati hevosten horoskooppeja ja voitti m iljoonia raveissa.

— Eläim en horoskooppi tehdään ihan samalla tavalla kuin ihmisenkin: syntym äajan perusteella.

Fridaa kiinnostaa tietää, voiko esi­ m erkiksi koiranpentua valitessaan ottaa vaistomaisesti sen oikean, juuri minulle sopivan — toisin sanoen voi­ siko joku tietty koira olla »tarkoitet­ tu» juuri minulle.

Ja Lars vastaa, että näin asia on.

— Kyllähän om a henkinen raken­ ne vetää sinut valitsem aan juuri si­ nulle sopivan koiran — siinä on jo ­ kin vastaavuus sinuun nähden. Ihan niinkuin ihmisen henkinen rakenne ajaa häntä m atkustamaan esim. K ii­ naan yhä uudestaan.

— K oiraa valitessasi otat sen pen­ nun, jo k a on henkisesti läheisin. Sen tekee vaistom aisesti, tietäm ättään.

Pennussa voi olla jossakin jo k in väripilkku, jo k a viehättää, ja siksi sen valitsee, m utta taustalla on jotakin syvem pää.

M yös tietty koirarotu m ääräytyy ihmisen henkisen rakenteen mukaan.

Sanotaanhan, että ihminen m uistut­ taa ulkoisestikin koiraansa. Lars ker­ too, että hänelle läheisin rotu on irlannin setteri.

— Se m uistuttaa luonteensa puo­ lesta minua. Tai sitten kultainen

Arvoitus: K uka uhkailee eläinsuojelijoita ja yrittää painostaa »toisinajattelevia» tieteentekijöitä puhelinsoitoin?

Vastaus: Turhautunut suom alainen eläinko­ keiden tekijä. Esimerkkejä löytyy vii­ me kuukausien ajalta useita.

noutaja. En voisi kuvitellakaan valitsevani esim erkiksi villakoiraa.

Lars tulee kuulem m a hyvin toi­ meen kaikkien eläinten kanssa. P o i­ kasena m aalla ollessaan hän on leik­ kinyt paljon eläinten kanssa, »käännellyt ja väännellyt niitä» omien sa­ nojensa mukaan. Hän on paininut ja otellut jop a pässien kanssa.

— Am erikassa asuessani halusin kävellä metsässä. M utta minuahan piedettiin ihan kreisinä, kun kuljes­ kelin metsissä ilman asetta, sillä pai­ kallisten asukkaiden mielestä met­ sään ei mennä muuta kuin metsästä­ mään. Niinpä vaeltelin loppujen lo ­ puksi haulikko m ukanani, enkä am ­ punut yhtään eläintä.

Lars valittaa, että ihmisten suhde muihin luomakuntiin on vääristynyt.

Metsääkin käsitellään siten, että saa­ taisiin kaikkein tehokkain tuotanto — ja se onkin osoittautunut kaikkein tehottomimmaksi tavaksi pidemmän päälle.

— Jos toim itaan luonnon järjes­ tyksen mukaisesti, yhtään tuhlaamis­ ta ei tapahdu, ja kaikki palautuu en­ nalleen jonkin ajan kuluttua.

— Ihmisellä on asenteidensa suh­ teen paljon opittavaa.

Evoluutio on jum alten ju ttu Geenim anipulaatioista puhues­ saan Lars suorastaan tuohtuu hie­ man. Kun ihminen puuttuu evoluu­ tion kehitykseen, ollaan jo hyvin vaarallisilla poluilla.

— Sikanauta on täysin järjetön juttu — ihmisen typerän herruuden osoitus. Geenim anipulaatiota ei ole olenkaan pohdittu. Evoluutio on toi­

minut m iljoonia vuosia — nyt ihm i­ nen on puuttunut siihen.

— Ihmisellä on suunnaton vastuu.

M eidän täytyy m iettiä, m itä täällä tehdään sellaista, m ikä saattaa olla koko evoluution kannalta kohtalo­ kasta. Jos minä olisin täm än planee­ tan päättävissä elimissä, painaisin lu­ jasti jarrua.

Kauhistelemme yhteen ääneen pu­ heita (ja kokeitakin?) ihmisen ja api­ nan risteyttämisestä.

— Italialainen jätkä esitti, että nyt on m ahdollista luoda jonkinlainen alempi rotu työntekijöiksi. Tyhm ä ja vahva. Ongelm a on siinä, että se ei ole m ikään vitsi. On muistettava, että apinan ja ihmisen yhdistelmän luominen ei ole meidän, vaan jum al­ ten juttu.

— Ratkaiseva kysym ys kuuluu: m ikä on meidän suhtautumisemme?

Jos suhtaudumm e tietyllä tavalla, jo p a teurastam o voi olla ihan erilai­ nen kokem us.

Ja lopuksi Lars Johansson, jo k a väitti ettei ole m ikään eläinihminen, haluaa muistuttaa: — Eläinsuojelu on elämän suoje­ lua. Eläim illä on olem assaolon oi­ keutus. O n tehtävä perusfilosofinen linjanveto itsensä kanssa ajatuksel­ lisesti — sen jälkeen voi helpommin siirtyä arkipäivän ratkaisuihin.

— Eläinsuojelun olisi oltava mu­ kana kansalaiskasvatuksessa. K o u ­ luissa voisi opettaa elämän kunnioit­ tamista.

— Kannattaisi sitä paitsi pitää mielessä, että keskivertoihmisellä on n. 94 % aivoista käyttäm ättä. Niin­ pä ihminenkin on vasta evoluutiokapulan ensimmäisillä portailla.

SUOMALAISIA ELÄINKOKEITA Anim aliassa 3/86 julkaistiin en­ simmäinen raporttimme suomalaisis­ ta eläinkokeista. Eläinkokeiden seu­ ranta jatkuu edelleen lähinnä väitös­ kirjoihin pohjautuen. Viimeisimpään »väitöskirjatutkim ukseemm e» men­ nessä tietoja oli saatavilla vain syk­ syyn 1987 mennessä julkaistuista lää­ ketieteen väitöskirjoista. Näistä on poimittu seuraavat esimerkit sillä pe­ rusteella, että niiden voidaan katsoa kuuluvan turhiin ja/tai tuskallisiin eläinkokeisiin, jo ita Koe-eläinten Suojelu r.y. vastustaa.

^Helsingin yliopisto Aalto, Jouni (1986): REMunen riistäm isen vaikutus ro ­ tan alkoholinkulutukseen Tutkim uksen perusteluissa tode­ taan, että sekä eläinkokein että ihmi­ siä tarkastelem alla on todettu a lk o ­ holin vähentävän REM -unen osuut­ ta. Täm än vaikutusta alkoholinkulu­ tukseen on sen sijaan tutkittu hyvin vähän. Kysym yksenä oli, vaikuttaa­ ko REM -unen riistäminen, stressi tai vuorokausirytmiä säätelevän hypota­ lamuksen osan tuhoaminen rotan juom isrytm iin tai alkoholinkulutuk­ seen. Vertailtavina olivat perinnölli­ sesti alkoholism iin taipuvaiset ja ei alkoholism iin taipuvaiset rotat. L i­ säksi tarkasteltiin, m itkä hermoston välittäjäainesysteemit vaikuttavat al­ koholinkulutukseen unenriiston aicana.

Unideprivaatio aiheutettiin häirit­ semällä sähköiskuin normaalia nuk­ kumista. M yös stressi aikaansaatiin sähköiskuin, jo tk a välittyivät häkin pohjaverkon läpi 15 minuutin ajan jo k a tunti.

Tuloksissa todetaan, että unenriis­ ton aikana rottien alkoholinkulutus kasvoi ja vuorokautinen juom isrytmi muuttui. M yös e.m . hypotala­ muksen osan tuhoam inen muutti juom isrytm iä. Stressin on aiemmin todettu lisäävän alkoholinkulutusta, m utta tässä »stressirottien» alkoho­ linkäyttö väheni (mikä saattaa tutki­ jan m ukaan olla vain väliaikaista).

T ekijä toteaa lopuksi, että mikäli näitä tuloksia voidaan soveltaa ihmi­ seen, niin REM -unen väheneminen saattaa olla eräs syy alkoholism iin.

O ulun yliopisto Rämö, Pauliina (1987): Kestä­ vyysharjoittelu, m ethandionekäsittely ja sydäm en vasem ­ man kam m ion toim inta koiral­ la Tutkim uksessa tarkasteltiin har­ joittelun, methandionen (anabolinen steroidi) ja näiden yhdistelmän vai­ kutuksia koiran sydämeen. Koe-eläiminä oli 27 urosbeaglea, jo tk a ensin totutettiin juoksem aan liikkuvalla alustalla. Varsinainen harjoittelu kesti 6— 7 viikkoa koostuen kestä­ vyysharjoittelusta ja rasitusjaksoista. Kestävyysharjoittelussa alustan kaltevuutta lisättiin, kunnes sydämen lyöntinopeus nousi 180 lyöntiin mi­ nuutissa. Tätä tasoa ylläpidettiin niin kauan, että uupumisen m erkkejä oli havaittavissa.

Päivittäinen hormoniannos annet­ tiin tabletteina. Lisäksi koirien sydän katetroitiin anestesiassa sen toim in­ nan seurantaa varten. H arjoittelu­ jakson jälkeen koirat lopetettiin ja sydän irroitettiin tarkem paan tutki­ mukseen.

Tulososassa esitetään kestävyysharjoittelun parantavan sydämen pum ppauskykyä mm. tehostam alla

vasemm an kam m ion täyttym isom inaisuuksia. (Johdannossa ja kirjal­ lisuuskatsauksessa oli jo todettu, että »urheilijoilla tehostunut pumppauskyky on yhteydessä pääasiassa tehos­ tuneeseen vasemman kamm ion toi­ m intaan».) Tuloksissa mainittiin m yös, että horm onikäsittely aikaan­ sai sydänlihaksen kasvua. (Vastaava tieto oli esitetty myös johdannossa aikaisempiin tutkim uksiin perus­ tuen.)

M ikä on tarpeellista?

Koe-eläinten Suojelu r.y:n ehdo­ tuksessa eläinkoeasetuksen m uutta­ misesta on otettu kielteinen kanta mm. urheilulääketieteelliseen ja nau­ tintoaineita koskevaan tutkimukseen eläimillä. Lääketieteen väitöskirjois­ ta ilmenee, että molem m at e.m . tut­ kim usalat jatku vat Suomessa edel­ leen. Peruskysymykseksi jää, ovatko tässä referoidut tutkimukset ihmisen tai eläinten terveydenhoidon kannal­ ta tarpeellisia tai välttäm ättöm iä, varsinkaan silloin, kun tulosten so­ vellettavuus on kyseenalaista.

Elmi M anninen 15

★★★★★★★★★★★★★★★★★★★★

O piskelijoiden aloitetta ei yliop iston hallituksen käsittelyyn

SALAINEN PROJEKTI:

K uopion yliopiston ylioppilaskunta sai vii­ me lokakuun lopulla jäsenaloitteen, jossa vaa­ dittiin opiskelijoille oikeutta kieltäytyä koeeläinten käsittelystä ja eläinkokeiden seuraa­ misesta eettisin perustein. Se hyväksyttiin yokunnan viralliseksi kannanotoksi ja toim itet­ tiin edelleen hallintovirastoon. Tässä vaiheessa asia sai valtakunnanlaajuistakin julkisuutta ja aiheutti vilkasta keskustelua yliopiston sisäl­ lä. Kävi ilmi, että osalla paikallisten tiedotus­ välineiden toim ittajista on erittäin heikko sisälukutaito, kun väitettiin, että K uopion yli­ opiston ylioppilaskunta vastustaa eläinkokei­ ta. T ästähän ei ollut kysymys.

H allintovirasto pyysi laitoksilta, klinikoil­ ta ja koe-eläinkeskukselta kan n an o tto a aloit­ teeseen m arraskuun loppuun mennessä. L u­ pailtiin, että yliopiston hallitus tekisi p ä ätö k ­ sen ennen vuodenvaihdetta. O saa k an n an ­ otoista saatiin kuitenkin odotella tam m ikuul­ le. Silloin asiaa ei enää h alu ttu k aan viedä yli­ opiston hallituksen käsittelyyn, vaan hallin­ tovirasto kutsui yo-kunnan edustajat neuvot­ telem aan asiasta. Tilaisuudessa sovittiin, että kieltäytym istapauksissa asia siirtyy opintotoi­ m iston toim istopäällikön H annu Berlinin kä­ siteltäväksi, jos opiskelija ja ao. o p ettaja ei­ vät pääse yhteisymmärrykseen. Edelleen, asia saattaa edetä rehtorin päätettäväksi, jos se on tarpeen. Sovittiin, että laitoksille lähetetään asiasta ohjeet. Lisäksi oli puhetta siitä, että yliopiston opiskelijavalinta- ja opin to -o p p ai­ siin tulee m aininta niistä koulutusohjelm ista, joilla on pakollista koe-eläinten käsittelyä. Lo­ pullinen »päätös» asiassa sisältyy paperiin, jo k a tehtiin ko. neuvottelun pohjalta. A ika n äyttää, toim iiko systeemi vai ei.

Kun asiat ovat saaneet tietyt tu tu t ja tu r­ valliset uom at, niitä on vaikea m uuttaa; täm ä pätee tietysti kaikkeen inhimilliseen toim in­ taan. M istä tahansa voi tulla hyväksyttävää arkipäivää. Niinkuin nyt siitäkin seikasta, että täm än päivän luonnontieteille ja lääketieteel­ le eläin on esine. E ntä huom isen?

Simpanssien kapina

Sami Toivanen

A N N E TIESSA LO Elokuva Salainen projekti on pääl­ täpäin harm iton nuoriso- ja koko perheen elokuva. En alkuun — ly­ hyen m ainoskatkelm an jälkeen — edes ajatellut, että takana olisi jotain muutakin — vähemmän harmitonta.

E lokuvan pääosassa on sym paat­ tinen, m uutamista nuorisoeloku vis-^ ^ ta (mm. W argam es) tuttu M a tth e w ™ Broderick »Jimmy G arret». Hän on ilmavoimien pilotti, jo k a m äärätään uuteen, huippusalaiseen tehtävään U SA :n ilmavoimissa. Garretin tehtä­ vänä on kouluttaa älykkäistä ja op­ pivaisista simpansseista »lentäjiä».

Garret saa koulutettavakseen uuden tulokkaan, huippuälykkään sim­ panssin Virgilin, jo k a on edelliseltä kouluttajaltaan oppinut viittom akie­ len.

Virgilin avulla Garret tajuaa, ettei ole kysym ys pelkästään lentämises­ tä vaan täysin hyödyttöm istä eläin­ kokeista. Simpansseilla on tarkoitus testata kuolem aan joh tavia ydinsäteilyannoksia (Elokuvassa ei kuiten­ kaan kohdella sim pansseja miten­ kään huonosti). Juoni muistuttaa hieman Orwellin kirjan »Eläinten vallankum ous» juonta — vain G a r ^ ^ ret uskaltaa ainoana liittyä simpans­ sien kapinaan. Simpanssien ilmeet ja m ielialojen kuvaukset saavat kylm immänkin katsojan asettumaan eläinten puolelle.

E loku va on päällisin puolin sym ­ paattinen hyvine näyttelijöineen, toimintakohtauksineen ja suloisine simpansseineen. T oivon silti jokaisen katsojan näkevän kiillotettua pintaa syvemmälle: kaikenlainen eläinten väärinkäyttö olisi lopetettava ja sim­ panssien pitäisi antaa elää vapaana luonnossa — aivan kuten Virgil elo­ kuvassa ilmaisee viittom akielellä »vapaana kuin taivaan lintu».

Suosittelen elokuvaa kaikenikäisil­ le. Se pysähdyttää m iettimään ihmi­ sen suunnatonta valtaa maailmassa.

Ennakoidakseen lentäjien suorituksia sota-ajan olosuhteissa armeijassa on kehitetty kokeita joilla testataan inhimillisen kestokyvyn rajoja.

Yhdysvaltain ilmavoimien suorittamat kokeet ovat antaneet sysäyksen tämän elokuvan valmistumiseen.

MATTHEW BRODERICK

PR O JEK TI

TWENTIETH CENTURY FOX PRESENTS A LASKER-PARKES PRODUCTION MATTHEW BRODERICK PROJECT X HELEN HUNT MUSIC BY JAMES HORNER EXECUTIVE PRODUCER C O. ERICKSON STORY BY STANLEY WEISER & LAWRENCE LASKER SCREENPLAY BY STANLEY WEISER PRODUCED BY WALTER F. PARKES AND LAWRENCE LASKER 1oO<\\ n m D o tB Y s te r e o | ~ c o io r by deluxe DIRECTED BY JONATHAN KAPLAN < ♦ FINNKINO J g g S R «* SE l E C T F D t h e a t r e s

PROOUCEO IN ASSOCIATION W IT H AM EHCENT E llM S ANO AM ERICAN ENTERTAINMENT PARTNERS I P

H FINNKINO TARJOAA 25% ALENNUKSEN ELOKUVAAN SALAINEN PROJEKTI. (Tällä kupongilla yksi lippu 15 mk)

c

1 9 87 TW ENTIETH CENTURY EOX F ILM CORPORATION

SALAINEN

H A N N E L E LU U K K A IN EN

W

e -

Kani Jussi on nyt ollut lem m ikki­ nämme melkein puoli vuotta. Tänä aikana emme ole kohdanneet kahta samanlaista päivää, siitä on Jussi pi­ tänyt huolen. Kiehtovalla käytöksel­ lään se on valloittanut paitsi meidän m yös kissojem m e sydäm et, ja suku­ laisetkin ovat aivan hulluina siihen.

Varsinkin miehet näyttävät m uuttu­ van sulaksi vahaksi sen edessä — tai­ taa Jussi sittenkin olla tyttö nimes­ tään huolim atta.

Periaatteessa Jussin pitäisi olla kääpiökani. A inakin sen isä ja äiti, joiden harharetken lemmenlapsena Jussi syntyi, ovat molemmat kääpiölaatua. M utta jo parin kuukauden ajan Jussi on ollut kissankokoinen vonkale, ja kasvuennuste ei näytä ai-

nakaan laskevalta. O m a syynsä tie­ tysti silläkin, että Jussilla on aina tar­ jo lla upea vihanneslautanen kaurahiutaleiden ja siemenien lisäksi. Kuivaheinääkin se puputtaa päivittäin jon kin verran. K orput ovat sen lem­ piruokaa, mutta se suostuu syömään vain sitä laatua, jo ta m yydään P or­ voossa eräässä luontaistuotekaupas­ sa. — H iukan ongelm allinen juttu!

K otona ollessamme Jussi saa koik­ kelehtia täysin vapaana. Se rakastaa sohvalla loikoilem ista ja luolien ra­ kentam ista sohvatyynyistä. Raken­ nuspuuhat ovat sille helppoja; se ot­ taa vain vahvoilla hampaillaan tuke­ van otteen tyynynkulm asta ja siirtää tyynyn haluamalleen paikalle. Siinä mylläkässä saavat isotkin selkänoja-

Juoniensa vä lillä Jussi-kani n a u ttii u lko ilu sta . Suomen ilmastossa ka n ip o ik a vo i va litettavasti harrastaa sitä vain kesäisin.

K u va : Sam i Bläberg.

18

tyynyt kyytiä. Valitettavasti vain nuo nykyaikaiset verhoilukankaat eivät kestä kanien käsittelyä. Tästä syys­ tä joudum m e nykyään pitämään ma­ kuuhuoneen oven aamuisin suljettu­ na kunnes sänky on pedattu, sillä Jussi petasi vuoteem me muutaman kerran niin voim alla, että lakanat re­ peytyivät. Sohvassa ei ole enää mi­ tään suojeltavaa. Öisin ja työssäkäyntimme ajan sen on oman turvallisuutensa vuoksi pa­ rasta asua häkissään. Kanit kun ko ­ keilevat kaikkea vastaantulevaa maistamalla, sähköjohdoista huonekasveihin, jotka kaikki eivät ole niille kovin terveellisiä. Sillä on upea häk­ ki, jo k a on tilattu oikein Englannis­ ta asti. H äkissä on tilaa vaikka mil­ lä mitalla, sillä se on suunniteltu hienostokoiria varten. Suomessa m yy­ tävät kanihäkit ovat niin pieniä, että niissä olisi m arsuillakin ahdasta.

Jussi on täysin sisäsiisti kuin kis-^fe, sätkin. A am uisin, kun sen h ä k in o vi^ ^ avataan, se säntää oitis kissojen po­ talle kylpyhuoneeseen. Näin se yrit­ tää pitää omaa pesäänsä siistimpänä.

Joskus taas kissat käyvät sitten Jus­ sin potalla vuoroin vieraissa -periaat­ teella. A luksi pidimme Jussin potas­ sa kutterinlastuja ja puupurua, mut­ ta jo pitkään olemme käyttäneet sil­ lä kissanhiekkaa sen toivom usten mukaisesti.

U lkona ollessaan Jussi leikkii mie­ luusti hippasta kissojen kanssa. Se juoksee vaivatta nopeim m atkin kis­ sat kiinni. Vain omenapuissa kissat ovat siltä turvassa. Jussi on hyppy­ jen mestari: puolitoistavolttia kerien ja kolm oisschalkov ovat sille leikkiä.

Ja kuvitellun vaaran uhatessa se tö­ mistää tannerta takajaloillaan vies­ tiksi muille. N yt kylmien ilm ojen kana sitä ei voi viedä ulos, jottei s S P vilustuisi. Kani ei todellakaan ole jä ­ nis, jo k a selviää Suom en luonnossa omin nokkineen. Kani on lämpösten ilmojen lemmikki ja täysin riippuvai­ nen ihmisten huolenpidosta. Siksi onkin täysin käsittäm ätöntä, että niin monet perheet jättävät lemmikkikaninsa puistoihin ja metsiin heit­ teille. Kanin heitteillejättö on vähin­ tään yhtä törkeä teko kuin kissankin hylkääm inen.

H aluaisitko sinäkin päästä osalli­ seksi kanin kepposista? A ik a ajoin Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen huostaan tulee m yös kodittom ia ka­ neja, joista jo k u saattaisi olla sopi­ va juuri sinulle. A stupa kanien kieh­ tovaan m aailm aan — et taatusti pit­ kästy! Soita päivystykseem m e p.

659 320 tai 666 8 % m a— pe klo 15— 20.

KIRJAESITTELY-

NUORTEN IDEA-, AJATUS- JA LUOVUUSPALSTA

NUO/ETEN

Nyt alkaa nuorten palsta Animalia-lehdessä. Ol­ kaa ystävällisiä ja lähetelkää palstalle esim. runo­ ja, kaikenlaisia ideoita, miten eläinsuojelua voidaan viedä eteenpäin. K ertokaa henkilökohtaisista ko­ kem uksista ja k ertokaa, m ikä tässä eläinten suo­ jelussa on m ukavaa ja m ikä k u rjaa. Voitte myös piirrellä piirustuksia tai lähetellä valokuvia. Kevättä odotellessa ta rttu k a a kynään ja lähetelkää tänne postia. O dotam m e innolla.

Eläinsuojelutyössä kan n attaa m uistaa seuraavat ajatukset:

K u va : S am i Bläberg.

^

MIKSI KISSA KEHRÄÄ?

H A N N E L E L U U K K A IN E N Desmond M orrisin kirjassa M iksi kissa kehrää (W SO Y 1987) vastataan kymmeniin kysym yksiin kissan elin­ tavoista ja käyttäytym isestä. Kehräyksen lisäksi käsitellään mm. ky­ sym yksiä miksi kissa talloo etukäpälillään, miksi kissa heiluttaa häntään­ sä, miksi uroskissa suihkii piha-ai­ taan, miten kissa valm istaa ruokan­ sa, miksi kissa syö ruohoa, näkeekö kissa värejä, miksi kissa putoaa aina jaloilleen, miksi kissalla on yhdeksän eläm ää.

Lähestym istavastaan huolim atta kirja ei kuitenkaan ole tylsä tietokirjatyyppinen, vaan käsittelee kissaky^ « y m y k s i ä kiehtovalla tavalla. Onhan * ^Kuuluisa etologi Desmond M orris tehnyt havaintoja kissaeläinten käyt­ täytym isestä jo lähes puoli vuosisa­ taa. Visualisteille kirja tarjoaa teks­ tin lom assa upeita kissapiirroksia.

Kuvat ovat yksinkertaisen pelkistet­ tyjä, mutta niistä henkii kissojen sielukkuus ja omim m at luonteenpiir­ teet.

K irja tuottaa pettym yksen niille, jotka ovat mieltyneet postikorttimai­ siin kissankuviin ja liikuttaviin kis­ satarinoihin. Niitä siitä ei löydy. Sen sijaan se tarjoaa uusia näkökulm ia jo p a kissa-amm attilaisellekin kuten minulle, jo k a olen sentään saanut seurata satojen kissojen eläm ää.

— Kiitos mielenkiintoisesta kirjas­ ta Desmond M orris, aion lukea sen toistekin! Suosittelen lämmöllä muil. lekin.

»Et tule koskaan pettym ään, jos vaadit itseltäsi kaiken etkä m uilta m itään.» »V oim akas tunne voi sokaista järjen , m utta il­ m an tu n n etta ei ole järk eäk ään .»

terveisin Liisi Hiltunen v

________________________________________________________________________________

J

KOIRANYLISTYS A inoa täysin epäitsekäs ystävä, jo k a ihmisellä voi olla tässä itsekkäässä maailmassa, ainoa jo k a ei hylkää häntä koskaan, ainoa jo k a ei osoittaudu koskaan epäkiitolliseksi tahi petolliseksi, on hänen koiransa. Koira pysyy miehen rinnalla vaurauden ja köyhyyden, terveyden ja sairauden päivinä. Se nukkuu kylmällä tantereella, tuiman tuulen, pyryn ja viiman armoilla, kunhan se saa vain olla isäntänsä lähellä. Se suutelee kättä, jo k a ei voi tarjota ruokaa, se nuolee haavoja ja ruhjeita, jo tk a syntyvät maailman melskeissä. Se vartioi vaivaisen isäntänsä unta, aivan kuin tämä olisi ruhtinas. Kun kaikki m uut ystävät hylkäävät, se ei jätä. Kun rikkaus katoaa ja maine häviää, sen rakkaus on yhtä pysyväinen kuin taivasten halki matkaava aurinko. senaattori George Vest (1870) 19

K oonneet H A N N E L E LU U K K A IN EN , PILV I LA SSILA , K A A RIN A KIVIVUORI

Pandojen lainaaminen lopetettava

Ruotsissa biodynaamista lihaa

M aailm an luonnonsäätiö W W F vaatii Kiinan viranom aisia sekä K ii­ nan ulkopuolisten eläintarhojen edustajia lopettam aan jättiläispandojen lainaamisen näyttelytarkoituksiin. Julkilausuman tarkoituksena on lopettaa kaikki jättiläispandaa kos­ kevat toimet, joiden suoranainen tar­ koitus ei ole lajin säilyttäm inen.

Viime vuosina pandojen lainaami­ nen eläintarhoihin on jatkuvasti li­ sääntynyt. Uhanalaisten eläinten käyttö kaupallisiin tarkoituksiin ra­ sittaa kuitenkn myös luonnonvarais­ ta kantaa. W W F .n mielestä suku­ puuttoon kuolem assa oleva.laji vo i­ daan pelastaa vain lopettam alla sen pyydystäm inen eläintarhoihin.

(H S 10. 2. 1988) — Juuri näiden seikkojen vuoksihan me vastustam ­ me pandojen tuom ista K orkeasaa­ reen ja siksi keräsimme nim iä pandakirjelm ääm m e, josta kerrottiin Anim aliassa 1/88. — (H .L .)

Ruotsin m arkkinoille on tuotu biodynaamisesti tuotettua lihaa, jota kutsutaan nimellä M agdakött. Se voi olla sikaa, lam m asta tai nautaa. K y­ seistä lihaa tuottavia tiloja on noin kolm ekym m entä. T ilojen tulee nou­ dattaa tiettyjä sääntöjä kaikissa eläinten olemiseen ja elämiseen liit­ tyvissä asioissa. M m. väkilannoitteis­ ta ja kasvinsuojeluaineista on luovut­ tava ja eläinten on saatava elää luon­ nollisesti. Täten naudat saavat elää laum oissa ja siat tonkia rauhassa.

Kuluttajalle biodynaam inen liha m aksaa noin 15 kruunua enemmän kuin tavallinen liha. Lähde: L ihan­ tuottaja 6.87 — (P .L .)

Eläinsuojelu vihreiden puolueohjelmassa H elm ikuun alussa hyväksytyssä Vihreän liiton yleisohjelm assa ote­ taan selvästi kantaa eläinten oikeuk­ sien puolesta. Olihan Hannele Luuk­ kainen yksi ohjelm atyöryhm än jä ­ sen. Suora lainaus Vihreiden puolue­ ohjelm asta kuuluu »Suomen tulee olla m aa, jossa tuotetaan puhtaita elintarvikkeita ilman tehokasvatusta.

Suom essa on luovuttava eläinten väärinkohtelusta». — N äitä a jatu k­ sia voisivat muutkin puolueet kopioi­ da omiin puolueohjelm iinsa. Ei toki riitä, että eläinten oikeudet on kirjat­ tu ohjelm iin, niitä tulee myös ajaa aktiivisesti. — (H .L .)

20

Kasvava ilmiö, eläinlääkärit eläinten oikeuksien puolesta Y hdysvalloissa on lukem attom ia tehokasvatusta, turkiksia ja eläinko­ keita vastustavia järjestöjä puhumat­ takaan yleiseläinsuojelullisista yhdis­ tyksistä. Kuitenkin ainoa lajissaan on v. 1981 perustettu Eläinlääkärit eläinten oikeuksien puolesta-niminen järjestö, (Association o f veterinari­ ans for animal rights, A V A R ), jo lla on noin 400 jäsentä ympäri Y h d ys­ valtoja. Perustajina oli kaksi eläin­ lääkäriä: Ned Buyukm ichi jo k a on Kaliforniassa sijaitsevan Davisin yli­ opiston eläinlääketieteen silmätautiopin apulaisprofessori, ja Neil W o lff jo lla on eläinsairaala Connecticutin osavaltiossa. V aik ka eläinlääkärei­ den tulisi auttaa eläim iä, he usein kannattavat sellaisia tapoja ja käy­ täntöjä, jo tk a systemaattisesti riistä­ vät eläim iä, esim. tehokasvatus ja eläinkokeet. H arvat eläinlääkärit

työskentelevät kaikkien eläinten eet­ tisen kohtelun hyväksi. Yhdistyksen tavoitteena on eläinlääkäreiden am ­ mattietiikan parantam inen, mutta yhdistys kritisoi myös yhteiskunnas­ sa tapahtuvaan eläinten h yötykäyt­ töä. Perustajajäsenet kirjoittavat vii­ koittain sanom alehdissä, he ovat ol­ leet todistajina erilaisissa oikeuden­ käynneissä, m utta he toim ivat m yös oman ammattinsa parissa. Tri W olffin klinikalla ei esim. suoriteta hän­ tien ja korvien typistyksiä eikä kis­ san kynsien poistoa (sallittuja U SA :ssa), vaan asiakkaita opaste­ taan eläinten oikeaan hoitoon ja heil­ le tarjotaan tietoa eläinkokeista ja te­ hokasvatuksesta. Buyukm ichi on luennoinut eläinten käytön etiikasta ja toiminut eläinsuojelun edustajana koe-eläinlautakunnassa.

K oska monet eläinlääketieteen edustajat yhä vastustavat ajatusta eläinten oikeuksista A V A R illa riittää töitä ja sen kaltaista yhdistystä t a r - ^ P vitaan etenkin tukem aan ja valista­ maan alan opiskelijoita. Lisätietoja saa osoitteesta A V A R , 530 Putnam A venue, Greenwich, Connecticut, 06830 U S A . Lähde: The Anim als’ A genda 11.87 — (P .L .)

Jane Goodall vaatii parempaa kohtelua koeapinoille Jane G oodall on yksi maailman kuuluisimmista eläintutkijoista. Hän on tehnyt m erkittävää pioneerityötä tutkim alla vapaana eläviä simpans­ seja Tansaaniassa. N ähtyään erään militantin eläinsuojeluryhm än ku­ vaam an filmin apinoista valtiollises­ sa laboratoriossa Rockvillessa, M a­ rylandissa, G oodall päätti o m i s t a ^ ^ työnsä, taitonsa ja persoonansa k o e - ^ P eläimiksi vangittujen simpanssien olojen korjaam iseen. Käynnistään apinalaboratoriossa, jossa simpans­ sit pidetään täysin eristettyinä aidsrokotteen testausta varten, G oodall kertoo: — Se oli kam m ottavaa. Kärsin nähdessäni huoneen toisensa jälkeen täynnä pienissä, ankeissa häkeissä is­ tuvia sim pansseja. Ne olivat hyvin pitkälle edenneessä depressiotilassa, täysin apaattisia. New Y o rk Timeslehteen kirjoittamassaan artikkelissa G oodall hyökkää sitä julm uutta vas­ taan, m ikä liittyy sosiaalisten ja ak­ tiivisten simpanssien pitämiseen van­ gittuina pieniin häkkeihin. Hän ky­ syy m yös, onko ylipäänsä oikeutet­ tua käyttää simpansseja tieteellises­ sä tutkim uksessa. Djurens Rätt J e ff Diner — (K .K .)

Koe-eläinten Suojelu ry:n täm än vuotinen kesäleiri pidetään 26— 28. elokuuta lom akeskus Tam m ivalkam assa n. 15 km Turun keskustasta. Järjestäjänä toim ii Turun alueosasto.

Tam m ivalkam aan on hyvät kulkuyhteydet Turusta ja kulje­

O sallistu eläinaiheiseen valokuva- ja piirustuskilpaan Kesä on parasta aikaa valokuvata ja piirtää. Entäpä jos lähettäisit par| haat työsi tänä vuonna kilpailuum ­ me? Kilpailun aiheena on eläin ja kesä. Jokaisella on varmasti aihee­ seen oma persoonallinen lähestymis­ tapansa ja ainutlaatuiset kohteensa.

Eläin voi olla m ikä tahansa kahdel­ la tai neljällä jalalla kulkeva, lentä­ vä tai kiemurteleva otus maan ja tai­ vaan välillä. M ukana voi olla ihm i­ nenkin, m utta ei pääasiana.

Valokuvien tulee olla mustavalkoi­ sia paperi- tai diakuvia, piirustusten tussi- tai lyijykynätöitä. Lähetä työ ­ si yhdistyksen toim istoon hyvin pa­ kattuina 1 .8 . 1988 mennessä. Laita kuoreen merkintä osallistutko piirus­ tus- vai valokuvauskilpailuun. T ä r­ keää on, että työsi kääntöpuolella on nimesi ja osoitteesi selvästi. K äytä mielellään tarraa, jon k a liimaat tie­ toineen työsi taakse, ettei työn pinta ^vahingoitu kynän jäljestä.

W Palkinnot ovat hienot: molemmis­ sa sarjoissa on pääpalkintona tunne­ tun graafikon Eero von Böhmin pöllötaulu (arvo n. 500 mk), 2. palkin­ tona on yhdistyksen college tai huppari valinnan m ukaan ja 3. palkin­ tona eläinsuojeluaiheinen t-paita.

Kilpailussa jaetaan lisäksi harkinnan mukaan tunnustuspalkintoja. Arvosteluraatiin kuuluu valokuvauksen ja grafiikan asiantuntijoita.

Kilpailuun lähetettyjä töitä tullaan käyttäm ään Anim alia-lehden kuvi­ tuksena ja mahdollisesti yhdistyksen julisteissa ja esitteissä. Julkaistavan kuvan yhteydessä ilm oitetaan luon­ nollisesti tekijän/kuvan ottajan nimi. T yöt palautetaan vain pyyn­ nöstä. Voittajille ilmoitetaan kirjeitse 20. 8. 88 mennessä.

Ja nyt kaikki innolla kuvaam aan ja piirtämään!

tus järjestetään Helsingistä perille asti. Tam m ivalkam a sijait­ see meren rannalla ja siellä on m ahdollisuus saunoa ja ur­ heilla (mm. tenniskenttä).

O sanottom aksu on koko viikonlopulta (perjantai-ilta— sunnuntai-iltapäivä) 480,— /henkilö. Tästä yhdistys maksaa 200,— /henkilö, joten leiriläisten m aksettavaksi jä ä 280 mk.

Hintaan sisältyy täysihoito kasvisruualla, sauna ja yöpym i­ nen sekä ohjelm a. O sanotto vain osalle leiriä on m ahdollista ja maksuista saa tietoa toimistosta (yhdistys korvaa leirimaksuista n. puolet).

Lisätietoja leiristä saa toimistosta (90-736 113 tai Turun alue­ osaston vetäjältä M arjo Y lialh olta (921-534 060). Ilm oittau­ tumiset yhdistyksen toim istoon mahdollisim man pian, mut­ ta viimeistään 10. kesäkuuta mennessä.

Tervetuloa m ukaan oppim aan uutta ja tapaam aan vanhoja ja uusia ystäviä!

Kuva: Sami Bldberg 21

Kuva: Kaarina Kivivuori. ^ * ' CH

m

MAR

\

Helena Tengvall, olet Koe-eläinten Suojelu ry:n jäsen ja kirjoittanut pal­ jon eläinten oikeuksista. Miten kiin­ nostuksesi sai alkunsa?

— Olen vain aina ollut kiinnostu­ nut eläimistä. Nuorempana toimin aktiivisesti sekä Koe-eläinten Suoje­ lussa että erilaisissa ympäristöyhdistyksissä. Tällä hetkellä kaksi pientä lasta asettavat omat rajoituksensa osallistumiselleni. Myöhemmin, kun aikaa jää omille jutuille, aion suun­ tautua vielä e n e m m ä n eläinsuoje­ luun.

Olet free-lancer-toimittaja. Pääset­

kö usein kirjoittamaan eläimistä?

— Itse asiassa valitsin free-lanceruran juuri sen vuoksi, että saan nyt kirjoittaa niistä aiheista, jotka minua itseäni kiinnostavat. Kirjoitan melko paljon eläimistä ja luonnosta, mutta kriittisiä eläinsuojelujuttuja on vai­ kea saada lehtiin, koska Suomessa ollaan varovaisia kantaaottavien kir­ joitusten suhteen. Hyvät suhteet leh­ tien päätoimittajiin ja toimitussihteereihin ovat tässä tärkeitä, samoin olen huomannut, että mitä pienem­ pi lehti sitä valmiimpia ollaan puut­ tumaan arkoihinkin aiheisiin.

A L U E O S A S T O T /Y H D Y S H E N K IL O T A N N E L A H T I N E N , K o s k e l a n k . 2 1 , 3 5 8 0 0 M ä n t t ä , 9 3 4 -4 1 2 2 3 9 A N U T I K K A , V u o r i k . 3 9 , 4 8 7 2 0 K y m i, 952 -8 1 6 6 7 B I R G I T T A L I N D F O R S , H a r j u t i e 19 D , 3 3 4 3 0 V u o r e n t a u s t a 9 3 1 -3 3 4 4 4 I R I N A H O R N A M O , J ä r v e n t a u s , 0 3 2 2 0 T e r v a la m p i 9 1 3 -7 3 955 I R M A T E I K A R I , 0 3 8 5 0 P u s u l a , 9 1 3 -6 6 23 6 J U K K A S Y L G R E N , K a a k o n s ii p i 8 E 4 5 , 4 0 3 5 0 J y v ä s k y lä , 9 4 1 -2 8 1 7 0 9 K A I S U N I S K A , K ä p y lä n p u i s t o II A 2 , 9 5 6 0 0 Y li t o r n i o K I R S T I L E I S T O , R a i v a a j a n t . 18, 9 0 1 4 0 O u l u , 9 8 1 -3 3 0 578 K O E - E L Ä I N T E N S U O J E L U , T u r u n a lu e o s . P L 6 0 7 , 2 0 101 T u r k u K R I S T I N A R Ä B A C K , R a s t a a n k j . 8 , 6 5 2 3 0 V a a s a , 9 6 1 -2 1 2 421 M A A R I T S A L M I , P P A 1 / S a l m i , 5 4 5 0 0 T a a v e tt i M A R J A - R I I T T A N I I N I V U O R I , S a r v ik . 11 A 5 , 159 5 0 L a h t i , 9 1 8 -5 3 1 2 1 6 M A R J O Y L I A L H O , M a l m in k . 8 A 2 6 , 2 0 1 0 0 T K U , 9 2 1 -5 3 4 0 6 0 M A R T T I M Ä K E L Ä I N E N , 8 1 1 0 0 K o n t i o l a h t i , 97 3 -7 3 1 9 4 7 M E R J A L E S K I N E N , A a p o n k a t u 5 , 9 4 7 2 0 K e m i, 9 8 0 -3 2 581 M I N N A K U P A R I , 4 3 6 4 0 H u m p p i , 9 4 4 -6 7 133 M I N N A N I K K I L Ä , S i m p u k k a t i e 8 , 3 9 2 0 0 K y r ö s k o s k i , 9 3 1 -7 1 5 201 R A I J A M A N N I N E N , S o id i n k . 14 E 3 1 , 8 7 5 0 0 K a j a a n i , 9 8 6 -3 9 2 9 0 M I L J A H O N K A N E N , R u u h i ti e 5 0 D 9 , 8 0 1 6 0 J o e n s u u , 9 7 3 -8 2 2 4 7 9 S A R I K U P I A I N E N , V u o k o n k . 15, 5 3 8 1 0 L a p p e e n r a n t a , 9 5 3 -2 7 795 T I I N A A H O K A S , H e p o k j . ,9 0 8 3 0 H a u k i p u d a s T I I N A P A K K A N E N , V e s ila h d e n tie 16, 3 1 9 0 0 P u n k a l a i d u n V E L I L Y Y T I K Ä I N E N , K a n g a s v u o k o n t . 15 C 2 1 , 5 7 2 2 0 S a v o n l in n a , 9 5 7 -2 0 6 59 V I R V A I L V E S A A V A , P o r m e s t a r i n k . 3 4 , 6 7 1 0 0 K o k k o la 9 6 8 -1 3 7 3 8 V U O K K O K A N T O N E N , S a a r e n p ä ä n k . 14, 1 3 2 1 0 H ä m e e n l i n n a , 917 -6 1 6 2 8

SEMINAARI ELÄINTEN OIKEUKSISTA

Vihdoinkin kirja eläinkokeista suomeksi!

METSÄTALOLLA

H a n s R u esch :

ALASTON HALLITSIJA R iisuttu koululääketiede (370 s., 134,00 mk) K i r j a a

voi

K a r h u n k a tu 4 F 931 - 5 5 0 246

22

Unioninkatu 40B, Luentosalissa 2 järjestää DILEMMA RY

tilata:

P e r-E rik P e tte rs s o n 33520 T a m p e re

perjantaina 13.5.88 klo 10-16

I

%

m

Kosmetiikkaesittely

Yhdistys etsii toimistoonsa Helsinkiin

Toim istossa pidetään M arja Entrich-sarjan esittely lauantaina 16. 4. 88 klo 10— 15.

Tehtäviin kuuluvat postitus, pakkaus, asiakaspalveluja A V -välineiden lainauk­ sesta huolehtiminen. Työssä tarvitaan oma-aloitteisuutta ja huolellisuutta.

Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset todistusjäljennöksineen yhdistyksen toi­ mistoon 10.5.88 mennessä. Työsuhde alkaa 8.8.88.

Tule tutustum aan ja tekem ään kosmetiikkaostoksia kaunista kesää varten!

H uhtikuussa T uom iokirkon kryptassa: sem inaari »Onko ihminen ylittänyt valtuutensa?» näkökulm ana uskontojen suhde eläimiin lisätietoja tilaisuudesta saa yhdistyksen toim istosta, puh: (90)-736 113

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki

Eläinkokeista kertova dia-sarjamme on uusittu. U utta sarjaa voit kysellä lainaan toim istosta. Tee tilauksesi hyvissä ajoin ennen esityspäivää, näin varmistut siitä, että saat kuvat käyttöösi ajoissa. Sarjassa on 30 ku­ vaa ja esitelmäteksti.

* * *

L A H J O IT U K S E T Y H D IS T Y K S E L L E 19. 2. 88 M E N N E S S Ä A lithan I.B. M arguerita 50,—, Bratsu Sari 70,— , De M aio Irm a 150,—, Erkkilä M ari­ anna 250,—, Fanger Irm a 300,— , Hadi T uu­ la 50,— , Helkala Elina 50,—, Hietalahti Rita 50,—, Inkinen M. 10,—, lvanoff Laila 500,—, J.W . 50,— , Jokinen Sari 50,— , Kangas San­ na 50,— , Karppinen Soili 50,—, Kiiskinen E. 1000,— , Koskinen Sanna 50,— , Kotilainen Jorm a 40,—. Kytökangas Riitta 50,—, Leimu T. 20,— , Lihtonen T uija 1000,—, Liljeblad 20,— , Loukiainen T uula 20,—, Längström Kitty 40,—, Miina ja Nelli 33.95, M äyrä Hanna-Leena 11,— , Nieminen Maire 100,— Nukala Toini 50,— , Nurmi Kyllikki 50, Nurm iaho A une 60,—, Nuutinen Erkki 10,— Oulu Punks 200,— , Penney M argaret 50,— Periviita T uula 30,—, Pikkuoravat 50,— Puurtinen Satu 10,— , Raja-Alho Seija-Riitta 200,—, Rimpiläinen A nne 60,— , Ruoveden Nuoret 733.20, Ryömä Hannes 400,—, Röyskö Maj 50,— , Saarela Irm a 50,—, Saartola Leena 100,— , Sahlberg H ilkka 30,— , S a i » A une 60,—, Salminen Katja 30,— , Savolat” nen Sinikka 5,—, Savolin Jaana 50,— , Siljankare A ntti 100,— , Sipilä Veera 100,— , Suikko Juhani 100,—, Sundell Anne 223.30, Tam ­ minen Taina 45,— , Tuom inen Sirpa 100,—, T örm ä Leena + koirat 50,— , V .H . 20,— , Vallittu Sylvi 800,—, Vesterinen Eija 15,— , W ikström Kerstin 100,— , W ikström Mia 100,— .

L A H J O IT U K S E T S Ä Ä T IÖ L L E L. Carrell 300,—, Katja Pellikka 166,15, M ar­ ja Varjos-M alm ström 50,— , Joensuun alue­ osasto 1000,— , Paula Pietarila 50,—, L. C ar­ rell 300,— , A nne Öhm an 20,—, Atte Heino­ nen 10,— .

HUOM! Yhdistyksen toimisto on suljettuna kesälomien vuoksi heinäkuun ajan. Esite- ja AV-välinetilaukset mielellään 24. 6. mennessä.

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ

I

Toimistosta voi tilata monisteena yh­ distyksen vuoden 1987 toim intaker­ tom uksen ja toimintasuunnitelman vuodelle 1988.

Kuva: Kaarina Kivivuori

N yt uusia t-paitoja!

»Koe-eläinten Suojelu, eläinten oikeuksien puolesta» Hinta 60 mk, väri valkoinen, koot: S, M, L, XL »Animals do n o t . . . » H inta 60 mk, väri harm aa, koot: S ja XL Tee tilauksesi erilliselle kortille, tuotteita ei ole takasivun tuotelistalla. Muista merkitä koko ja tarkat osoitetiedot.

Eläköön eläimet-huppariasu on mukava kotona ja ulkoillessa. Värit harm aa ja pinkki (vaal.pun.), lasten asuissa vaaleankeltainen. Katso tuotelista.

23

O S T A T U O T T E IT A M M E ALENNUKSELLA COLLEGE-PAITA, 80,— koot: S— XXL painatus: yh d istystu n n u s värit: harmaa vaal.sinin. hiekka

PUHELINMUISTIO 15,— valkoinen, kannessa koiran kuva ja te ksti ’Ei elä in ko ke ille ’ kpl koko .......... kpl koko .......... kpl koko .......... v ä riv a ih to e h to ......................

HUOM. M erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, että tilaam asi väri on päässyt loppum aan. M erkitse m yös kokonum erosi (esim.36), näin saat m ahdollisim m an sopivan vaatteen.

VERRYTTELYASU, LASTEN 90 mk koot: 140— 160 cm väri: oranssi painatus: koiran kuva ja teksti ’Ei e läin koke ille' ho usu issa te k s ti 'A nim alia' COLLEGE PAITA 80 mk vain koko S: väri ja painatus kts. yllä COLLEGE PAITA, LASTEN 55 mk koot: 110— 160 cm väri ja painatus: kts. yllä T-PAITA 35,— koot: S— XXL painatus: rinnassa yhd istystunn us värit: sininen, valkoinen PIPO 30,— yksi koko, te ksti: 'Koe-eläinten Suojelu ry’ väri: valkoinen, vihreä AUTOTARRA 3,— te ksti: 'Vastustan elä in ko ke ita ’ pitu us 48 cm

YHDISTYKSEN RINTANEULA 50,— hopeaa, eläinryhm ä kohokuvioina

kpl

kpl

kpl

koko

koko

koko

JULISTE, 10,— (p o stitu sku lu t 8,— ) neliväripainatus, eläinkuva te ksti 'Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ väri ......... koko vaihtoehtoväri ...........

kp l

väri

kpl

nippua

kpl

koko

kpl

koko

kkkpl

koko kpl ..

TILAUS Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon, Mäkelänkatu 8, 00510 Hel­ sinki. Voit myös tehdä tilauksesi puhelimitse numeroon 90-736 113.

Toimitamme yli 30,— tilaukset POSTIENNAKOLLA. Lähetyksiin li­ sätään posti- ja käsittelykulut. Merkitse vaatetilauksiin mahdollisim­ man tarkka koko sekä värivaihtoehto. Muistathan ilmoittaa myös ni­ inesi ja tarkan osoitteesi!!

ISSN 0783-9170

~ 'v lo ip n re ' f r p p ^ t a n r p ^ o —^ 6 _ ' A n im , i iih o r,tir>n’ m _ ,Vapaula e|ajm e( ¿ le n t ä v ä l lä s i’

KIRJOJA — Eeva K ilpi: ’Kuolem a ja nuori rakastaja’.

80 mk (novelleja) — Eeva K ilpi: 'A nim a lia ' 80,— (runoja) — Lima Aaltonen: ’Kani ei osaa itke ä ’ 40,— (nuortenkirja eläim istä) — Brutus: 'Forskning ifrä g a sa tt’ 40,— (kuvaus eläin koke ista Ruotsissa) — Richard Ryder: ’V ictim s of S cie nce’ 50,— (kirja eläinkokeista) — Peter Singer: ’Anim al Libe ration’ 20,—

NO RMAALIHINTAISET TUOTTEET

HUPPARI-ASU, LASTEN, 190,— koot: 100— 150 cm väri: vaaleankeltainen painatus: sama kuin aikuisten hupparissa

RINTANAPPEJA/ROCKMÄRKE — yhd istystunn us (eläinryhmä) 6,— — ’Vastustan elä in ko ke ita ’ (kissa) 6,— — ’Anna eläinten elää, valitse teko tu rkki (kettu) 6,—

(eläinryhmä) 1 0 , -

KORTTEJA 10,— Kaksi k o rttin ip p u a (yht. 12 korttia) eläin aihe isia kortteja

UUTUUS!! HUPPARI-ASU 270,— (huppari ja housut) koot: S— XL värit: harmaa tai vaaleanpunainen pelkkä huppari 170,— koot: S— XL värit: harmaa tai vaaleanpunainen Painatus hupparissa: te k s ti ’Eläköön e lä im e t’ kuvassa lentävä hevonen housuissa te ksti 'A nim a lia '

TUE T O IM IN T A A M M E

KIRJEENSULKIJAMERKKEJÄ/BREVMÄRKE — 20 m erkin arkki (4 eri aihetta) 10,— — 35 m erkin arkki te k s tillä ’V astusta tu ska llisia eläin koke ita’ 6,— — 35 m erkin arkki te k s tillä 'Stoppa plàgsamma dju rfö rsö k 6,—

kpl . k p l... kpl . kpl kpl kpl kpl

. . . .

kpl .

kpl . kpl . kpl . kpl . kpl . kpl .

kpl . kpl . kpl . kpl .

KORTTEJA 2,—/kpl — 'Vapauta eläim et eläm äntavallasi’ — kissa kortti

kpl . kpl .

BILDEKAL 10,— ’Stoppa plàgsam m a d ju rfö rsö k’

kpl .

TARRA 5,— pyöreä, halkaisija 10 cm te ksti 'V astusta tu s k a llis ia elä in ko ke ita ’

kpl .

KUULAKÄRKIKYNÄT — keltainen, teksti: ’A uta kärsiviä e läim iä’ 3— — punainen, yhdistyksen nim i ja puh. 6,—

kpl . kpl .

PAPERIKASSI 1,50 ruskea/m usta painatus: ’Ei eläin koke ille, käytä kosm etiikkaa jo ta ei testata e läim illä '

kpl .

REPPU 75,— värit: musta, harmaa, turkoosi, fuksia painatus: kissan kuva, te ksti ’Ei elä in ko ke ille ’

kpl . väri

LASTEN REPPU 40,— värit: keskisininen, vaaleanpunainen painatus: kissaperhe

kpl . väri

POSTIMERKKILAJITELMA 80 suom. m erkkiä (erilaisia) 25,— 150 suom. m erkkiä (erilaisia) 50,— 80 ulkom . m erkkiä (erilaisia) 25,—

kpl kpl kpl

TILAAJAN/BESTALLARENS: NIM I/ NAMN OSOITE/ADRESS POSTINUMERO/POSTNUMMER