Animalia 3/1988 by Animalia ry

te e m a n a tu o ta n to e lä im e t

m it ä

K IT T I)li K A N A LLE !

AN IMALIA K O E -E L A IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI

3/88

IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S Y A R N Vastaava toimittaja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063

P ääkirjoitus/Ledare ........................ Onko eläin unohtunut maatalouden m uu ttu essa ....................................... K unnallisvaalit ................................. Lehm ät laitum e lle .......................... Karjatuotannon kasvua hinnalla m il lä hyvänsä ......................................... Apea välipala ................................... M ikä ihm een luonnonm ukainen ko tie lä in tu o ta n to ? .............................. Luom ulihaa kaupoissa ................. Ja niin katkesi kanan l e n t o Kanojen elämää .............................. Ei kysyvä tie ltä eksy ...................... T utustum iskäynn illä häkki- ja lattiakanalassa ........................................... K irja -a rv o s te lu ................................... Turkistarhauksen m yytit ............... Eläinkokeet ja e tiik k a .................... Epäkohtia k o e -e lä in tilo is s a Eläin ih m isten m a a ilm a s s a V etro nom it ....................................... M aailm anlaajuista eläin suo je lua . O nko ihm inen y littä n y t valtuutensa Rabies, raivotauti, vesikauhu . . . . Koirani Dixie ..................................... K arttulaan koe-eläinkasvattam o . . Uusi laki voimaan R uotsissa . . . . K u lta tö y h tö p in g v iin i........................ N uorten A n im a lia ............................ Info ...................................................... Ilm o itu ksia ....................<................ P o im ittu a ........................................... K osm etiikka-asiaa .......................... Herätys .............................................. T ietoa, toim intaa, tu ttu ja ............. Kohtauspaikka ................................. Uutta, uutta, uu tta .......................... N im enm u utos ...................................

Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Pilvi Lassila Elmi M anninen Päivi V iinikainen K ristin a Selin Teuvo L a itila Taitto: H eljä Lassila Toimiston osoite M äkelänkatu 8, 00510 H elsinki Puh: -jäsenasiat, neuvonta 90-736 113 -tila ukse t ja lainaukset 90-736 405 Avoinna: ark. 9— 17, la 10— 15 Yhdistyksen toimistossa: Tarja Balding, to im is to n h o ita ja Kaarina Kivivuori, tie d o tu ssih te e ri Jaana Lahti, to im is to v irk a ilija Puheenjohtaja Päivi V iinikainen Riistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 583 473

4 4 6 7 7 8 9 10 11 13 14 16 17 19 21 23 24 25 26 27 28 29 29 29 30 31 32 33 35 37 37 38 38 39

•

Elämää kanatarhassa. Kuva: k. Kivivuori

Säätytalolla lauantaina 8. lokakuuta klo 13— 16 O hjelm assa: • • • • • •

Y hdistyksen la hjo itukse t: SYP 200120-1019901 Jäsenm aksut ja tuo ttee t: PSP 435 490-1 Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3

E L M I M A N N IN E N

ELÄENSUOJELUMARKKINAT

Jäsenmaksu mk 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen

llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 3 syyskuu 2 huhtikuu 4 jo ulu kuu

vuosikerta

KOTIELÄIMET JA IHMISET

SISÄLLYSLUETTELO

Johtokunta: L iisi H iltunen, teol.yo. Päivi Korhonen, fil.yo. Teuvo Laitila, fil.lis ., assiste n tti Ora Lassila, tekn.yo., vs.a ssiste n tti Pilvi Lassila, el.lääk.tiet.yo. Hannele Luukkainen, valt.lis. Elmi M anninen, biol.yo. R iitta Salmi, LuK Raili Vesanen, graafinen s u u n n itte lija Päivi V iinikainen, fil.m aist. Eija W ilenius, m aino spiirtä jä Johanna W olfram , lääk.tiet.yo.

llmoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk

13.

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin kokeista, eläinkokeita korvaavista mene telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit taa myyntitoimintaa.

OT £

C m co 6 E E E CO

E lokuvaesityksiä Eläinsuojelutunnustuksen luovutus Inform aatiota eri eläinsuojeluyhdistyksistä Kosm etiikkaesittelyjä M yyntipöytiä T ietoa siitä, miten kunnallisvaaleissa äänestäm ällä voi vaikuttaa eläinten asemaan • Idealaatikko ja m ahdollisuus keskustella yhdistyksen mahdollisesta nimen muutoksesta • P uffetti

> >

Seuraavan lehden aine iston jä ttö päivä 10.10. 1988. Lehteen tuleva aineisto lähetetään to im is to n o s o itte e lla tie d o tu ssih te e ri Kaarina Kivivuorelle, puh: (90) 738 570.

Sam alla kun yhä useammat ihm i set parin viime vuosikymmenen aika na ovat yrittäneet sopeutua kaupun keihin, on kotieläim iä koetettu so peuttaa tehokkaisiin kasvatustiloi hin. Kaupungeilla ja nykyaikaisilla navetoilla, sikaloilla ja kanaloilla on yllättävästi yhteisiä piirteitä. Niissä on »kaikkea enemmän»: on enem män eläim iä (ihmisiä), m elua, saas tetta ja kiirettä. Lähiöiden ja karja tilojen rakentam inen on käynyt läpi sam antyyppisen kehityksen: 60- ja 70-luvuilla rakennettiin tehokkaasti mutta 80-luvulla on herätty huomaatnaan ihmisten ja eläinten pahoin vointi. Mieleen hiipii ajatus, että me ihmiset olemme tässäkin »itse etsi neet tiellemme m onia m utkia»: yrit tämällä ohittaa elävien olentojen tar peet, olemme tehneet ratkaisuja, jo t ka on kuitenkin hylättävä tai aina kin perusteellisesti korjattava. Kotieläinten käyttäytymisen tutki mus on tehokasvatuksessa ilmennei

den ongelmien m yötä vilkastunut. Ennakkoluuloista huolim atta. Suh tautuminen kotieläinetologiseen tut kim ukseen heijastaa suhtautumista kotieläim iin yleisemminkin. Se, että käyttäytym istutkim uksen kohteena onkin kotoinen kana, sika tai lehmä eikä jo k in luonnonvarainen eläin, herättää usein lähinnä hilpeyttä ja ih mettelyä. Ihmetellään, mitä tutkimis ta kotieläim issä on, nehän »vain ovat». Valitettavasti ihmisten raken tam issa olosuhteissa eläimet eivät paljon m uuta voikaan kuin olla tai ilm entää hyvin pientä osaa ko ko la jinom aisen käyttäytym isensä kirjos ta. Kuitenkin vapaana pidettyjä ko tieläimiä tutkittaessa on todettu niillä olevan suurelta osin samanlaiset käyttäytym ism allit ja -tarpeet kuin villeillä sukulaisillaan. U utta suhtautum ista kotieläim iin enteilee se, että eläinten, etenkin häkkikanojen, kasvatusmenetelmät ovat alkaneet saada julkista huom iota.

Muutamissa Euroopan maissa on jo pa päätetty luopua nykyisenlaisista kanahäkeistä. M yös lehmien laiduntam ism ahdollisuutta on yritetty tur vata suosituksin ja ohjein. On ilah duttavaa, että tavanom aista k o ti eläintuotantoa pyritään hiom aan eläinystävällisem m äksi. Positiivista on myös se, että luonnonm ukainen kotieläintuotanto on m eilläkin pää semässä käyntiin. Asenteiden ja olem assa olevien kasvatusmenetelmien perusteellisem pi muuttaminen on tunnetusti jä y k kä ja hidas prosessi. Vauhdittajia eläinystävällisem pien tuotantotapo jen kehittämiseksi tarvitaan. K ulut tajina tekemillämme valinnoilla, eläinten puolesta puhum alla sekä kirjoittam alla ja muilla kannanotoil la on varmasti merkitystä. Siinä syy, miksi täm änkertainen Anim alia on omistettu nimenomaan kotieläimille.

HUSDJUR OCH MÄNNISKOR E L M I M A N N IN E N Sam tidigt som m änniskorna, under de senaste tvä ärtionden har försökt anpassa sig tili städerna, har ^^husdjuren försökt anpassas tili effek^ P '.v a uppfödningsanstalter. Städerna och de moderna lantgärdarna, svinstiorna och hönsgärdarna uppvisar överraskande likheter. I dem finns allting »en masse»: det finns mera djur (människor), buller, föroreningar och brädska. Förortsbebyggelsen och byggandet av moderna utrymmen för kreatur har genom gätt en likartad utveckling: under 60- och 70-talet byggde man effektivt men märkte sedan pä 80-talet människornas och djurens otrivsel. I medvetandet smyger tanken, att vi m änniskor självförvällat skapat problem för oss: genom att förbise levande varelsers behov, har vi gjort beslut, som ändä maste dras tillbaka eller ätminstone grundligt korrigeras. Forskningen kring husdjurens be teende har tilltagit p .g.a. de upp-

kom na Problemen vid intensivuppfödningen, trots alla fördom ar. A ttityden gentemot den husdjursetologiska forskningen speglar attityden mot husdjuren i största allmänhet. Det, att objektet för beteendeforskningen är en huslig höna, ett svin eller en ko och inte nägot vilddjur, väcker närmast munterhet och förväning. M an undrar, vad finns det att forska i husdjuren: de »bara är». Beklagligt är, att det, i förhällanden byggda av m änniskan, inte finns nägon annan m öjlighet för djuren, än att bara vara eller endast uttrycka en liten del av sitt artspecifika be teende. M an har emellertid m ärkt, vid observationer av fritt hällna husdjur, att dessa i stört sett uppvisar likartade beteendemönster och -be hov som deras vilda släktingar. Ett nytt förhällningssätt gentemot djuren är att skönja i det, att djurens, och i synnerhet burhönsens, uppfödningsmetoder har fätt offentlig upp-

m ärksam het. I nägra av Europas länder har man t.o.m . beslutat avstä frän de moderna hönsburarna. Även kreaturens m öjligheter att gá pä be te har man försökt trygga genom rekom m endationer och direktiv. Det är glädjande, att man försöker förbättra den vanliga husdjursproduktionen i en djurvänligare riktning. Positivt är även det, att den naturenliga husdjursproduktionen har päbörjats ocksä hos oss. En genom gäende ändring av attityder och de existerande uppfödningsmetoderna är givetvis en läng och trög process. Fartgivare för utvecklandet av vänligare produktionmetoder behövs. De val vi, som kon sumenter, gör, det vi säger och skriver för djuren och övriga ställningstaganden har säkert betydelse. Detta är orsaken, varför Anim alia denna gäng har tillägnats speciellt hus djuren.

Li n t u

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄIN! f E L M I M A N N IN E N

lie;

O N K O E L Ä IN U N O H T U N U T M A A T A LO U D E N M U U T T U E S S A N avetat, sikalat ja kanalat ovat parin vuosikym m enen aikana käy neet läpi täysrem ontin. Taloudellis ten vaatim usten takia eläinten lä hiympäristöä on radikaalisti muutet tu. Tuloksena on virikeköyhä ym pä ristö, jossa tilaa yksittäistä eläintä kohden on yhä vähem m än. Eläinsuojeluasetuksen m ukaan »eläimen säilytyspaikan tulee olla kunkin lajin erityistarpeet huomioon ottaen riittävän tilava» (2 §). Sitovia m ääräyksiä minimitiloista on kuiten kin vain häkkikanaloissa kasvatetta via kanoja varten. Lisäksi m aatila hallitus on antanut m aatilalainoitettua rakentam ista varten ohjeet, jo t ka ovat lainoituksen ehtona. Näissä kaikissa tapauksissa »riittävän» tilan tulkinta on varsin ihmiskeskeistä. Eläinten erityistarpeet ovat jääneet vähälle huomiolle ja tuloksena onkin m onenlaisia ongelm ia.

Kotieläinten hyvinvointia tutkitaan Intensiivisen karjatalouden m uka naan tuom at pulm at, mm. eläinten käyttäytym ishäiriöt, ovat vauhditta neet kotieläinten tutkim usta. T u o tantomenetelmien vaikutusta eläi miin on arvioitu esim. tarkastelemal la stressiin liittyviä fysiologisia il m iöitä (kuten m uutoksia horm oni toiminnassa) sekä vertaam alla tietyn lajin käyttäytym istä vapaudessa ja karjatiloissa. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin paljon avoim ia kysy m yksiä. Erilaisia näkem yksiä on mm. siitä, m inkä tasoinen muutos hormonitoiminnassa on merkki stres sistä tai vähentääkö lajille tyypillisen käyttäytym isen estyminen eläimen hyvinvointia. H yvinvointi on subjektiivisuudes saan ongelmallinen tutkim uskohde. Eläimet itse pystyisivät antamaan sii-

tä luotettavim m an kuvan. H yvin vointia koskevat tutkimukset ovat ai na ihmisen näkökulm a ja arvio tilan teesta. Tarkim paan arvioon pääs tään ottam alla huom ioon eläimen kokonaistilanne käsittäen niin fy siologian kuin siihen kytkeytyvän terveyden, tuotannon ja käyttäyty misenkin. (Toisaalta näiden kaikkien tutkimiseen liittyy eettisiä o n g e lm ia ^ ^ joten perusteltu tarvearvio on a in a ^ ^ välttäm ätön.) Virikkeetön ja ahdas ympäristö on kaikesta huolim atta uhkä eläimen fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Se voi aiheuttaa suoranaisia fyysisiä vaurioita, alentaa vastustuskykyä ja lisätä sairastuvuutta. Eläimillä voi li säksi ilmetä käyttäytym ishäiriöitä tai ne eivät voi toteuttaa luonnollisia käyttäytym istarpeitaan.

Tuotantoympäristön vaikutus eläinten käyttäytymiseen

16— 17.lokakuuta T ie s i t k ö , e t t ä ä ä n e s t ä m ä l l ä e l ä i n s u o je lu m y ö n t e i s t ä e h d o k a s t a , v o it v a i k u t t a a m o n e lla t a v a l l a e lä i n te n a s e m a a n ? K u n n a n t a s o l l a k ä s i te l l ä ä n m m . s e u r a a v ia e lä im iin l iitty v iä a s i o ita : — k u n n a ll is e t t e u r a s t a m o t — e lä in ta rh a t —

l ö y tö e lä im e t: t a l t e e n o t t o j a j a t k o t o i m e n p i t e e t

— v a r o j e n m y ö n t ä m i n e n p a i k a ll is te n e l ä in s u o je lu y h d i s ty s t e n t o i m in ta a n — l ö y tö e l ä in k o ti e n p e r u s t a m i n e n — to i m e n p it e e t v a h i n k o e l ä i n t e n k o h d a l l a — k u n n a ll is t e n s a i r a a l o j e n y l lä p i to — u s e is s a s a ir a a l o i s s a t e h d ä ä n e l ä i n k o k e it a — e lin k e i n o j e n t u k e m i n e n , e s im . t u r k i s t a r h a t K a n n a t t a a siis o t t a a s e lv ille , m it ä o m a e h d o k a s e lä i m is tä a j a t t e l e e j a k ä y d ä ä ä n e s tä m ä s s ä !

Nykyiset tuotantom enetelm ät ra joittavat voimakkaasti eläinten luon taista käyttäytym istä: Sosiaalisten eläinten pitäminen yksittäiskarsinois sa tai ryhm ässä liian ahtaasti häirit see niiden välisiä suhteita. Ahtaudes^ sa normaali kehonhoitokäyttäytym inen (esim. sukiminen) vaikeutuu tai estyy. Ravinto tarjotaan tiiviissä m uodossa, jolloin syöm isaika lyhe nee ja vastaavasti toim eton aika li sääntyy. Keinosiemennys on useim miten korvannut norm aalin hedel m öityksen ja emän sekä jälkeläisten suhde on estynyt tai lyhentynyt. Duncanin mukaan tuotantoym pä ristö vaikuttaa eläinten käyttäytym i seen kahdella tavalla: fyysisen ja so siaalisen ym päristön kautta. Fyysi nen ym päristö voi ensinnäkin estää tietyn eläimelle ominaisen käyttäyty misen, kuten yksilöiden välisen nor m aalin, sosiaalista eläm ää tasapai nottavan etäisyyden ylläpitäm isen.

Toiseksi ym päristöstä voi puuttua sellaisia ärsykkeitä, jo tk a olisivat välttämättömiä tietyn toiminnan lau keamiselle. Esimerkiksi liian aikaisin vieroitettujen eläinten keinoruokinta voi tuottaa vaikeuksia. K olm an neksi ym päristön yleinen ärsyketaso voi olla jo k o liian korkea (esim. me lu), m ikä aiheuttaa pelkoa, tai liian m atala (yksitoikkoinen tila), jolloin seurauksena on ikävystym inen. Usein eläimet ovat kasvuympäristös s ä ä n tottuneet niin alhaiseen ärsyken asoo n , että m uutokset esim. kulje tuksen yhteydessä, aiheuttavat niille suurta stressiä (sioilla jopa shokin tai kuolem an). Tuotantoym päristö muuttaa myös eläinten sosiaalista ym päristöä m o nin tavoin: 1. Em än ja jälkeläisten suhde ly henee tai estyy täysin. Esim. porsaat vieroitetaan aina luonnollista vieroitusajankohtaa aiemmin. Kananpoikasilla taas ei ole mitään kontaktia em oonsa. 2. Eläim iä pidetään liian suurissa ryhmissä tai erillään muista. Esim. broilereita kasvatetaan satojen eläin ten ryhmissä ja vasikoita pidetään usein yksittäiskarsinoissa.

3. Eläintiheys on liian suuri, jo l loin eläimet eivät voi pitää yllä riit tävää yksilöiden välistä etäisyyttä. Esim . lihasikojen yksilöetäisyys rik koutuu pienessä yhteiskarsinassa ja häkkikanoilla sitä ei ole lainkaan. Tällaisissa oloissa eläinten väliset yh teenotot yleistyvät. 4. Lajille tyypillinen ryhm än ikäja sukupuolirakenne muuttuu. Esim. kanoja, lehmiä ja lihasikoja pidetään iältään ja kehitysvaiheeltaan hom o geenisissä ryhmissä.

Lakia on syytä lukea uudelleen Käytäntö on osoittanut, että eläin ten lähiym päristöllä on oltava m ui takin kriteerejä kuin taloudellisuus, jotta eläimet pysyisivät niin fyysisesti kuin henkisestikin terveinä. E läin suojeluasetuksessa mainittu »riittä vä» tila on siis asetettava uudelleen arvioitavaksi kaikkien kotieläinten osalta.

M yös eläinsuojelulaki kaipaa uu delleen puntarointia. Sen m ukaan »eläintä on kohdeltava hyvin niin, ettei sille aiheuteta tarpeetonta kär simystä» (1 §) ja »tarpeettom an ki vun ja tuskan tuottam inen eläimelle on kielletty» (2 §). L aki eläinsuoje lulain muuttamisesta puolestaan vaa tii, että »sellaisia eläinten hoitoon käytettäviä laitteita tai välineitä, jo i den käyttö ilmeisesti aiheuttaa eläi melle tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei saa käyttää» (2a §). Kuitenkin m o nien kotieläinten tuotantoym päris tön on todettu aiheuttavan niille käyttäytym ishäiriöitä tai fyysisiä sai rauksia (mm. jalkavaivoja ja rasitusrappeum aa sioilla) ja vam m oja (esim. kovan alusta aiheuttamat han kaum at ja sikojen hännänpurennasta aiheutuvat vauriot). On aika lukea lakia uusin silmin ja sopeuttaa tuo tantom enetelm ät eläinten tarpeita vastaaviksi eikä päinvastoin.

L ähteet: Duncan, I.J .H . (1983), Assessing th e E ffect o f H ousing an d Welfare, teoksessa B axter ym . ( t o im j , Farm A n im a l H ousing an d W elfare. M artin u s N ijh o f Publishers. Sam braus, H .H ., In ten sive A n im a l H usbandry. E sitelm ä W orld F ederation f o r th e P ro tection o f A n im a ls-jä rjestö n V i l i m aailm ankongressissa, (julkaisem aton)

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTU

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄNTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUO Asia: Lehmien pito laitumella

LEHMÄT LAITUMELLE M aa- ja metsätalousministeriö on julkaissut eläinsuojelutiedotteen leh mien pitämisestä laitum ella. T ied o te on päivätty 18. 7. 1988 ja lähetet ty eläinlääkäreille, Suom en Kotieläinjalostusyhdistykselle, M aata loustuottajien Keskusliitolle, Suo men Eläinlääkäriliitolle sekä Eläin lääketieteelliselle korkeakoululle. Julkaisemm e tiedotteen ohessa ko konaan.

K u va: Liisa Hiltunen

Lehmien pitäminen sisällä navetassa ko ko vuoden on jonkin verran yleistynyt. Navetoita ei yleensä ole suunniteltu eläinten ym pärivuotiseen sisällä pitämiseen. H yvän navettailm aston ja hyvän hygienian ylläpitäm inen näissä navetoissa on kesälämpim ällä lähes m ahdotonta. Ilma käy kostean kuum aksi ja ammoniakkihöyryjen kyllästäm äksi, jolloin eläinten hyvinvoinnista ja hygieniasta huolehtiminen on varsin vaikeata. M yös kärpäsongelm a on tällaisissa olosuhteissa m elko paha. Pohjoism aissa on tehty tutkim uksia ja selvityksiä eläinten lai tum ella olosta verrattuna ym pärivuotiseen sisällä pitoon. Leh mien sisällä pidolla on todettu olevan m uutamia tuotantotalou dellisia myönteisiä puolia kuten lehmien valvotum pi ruokinta ja tasaisempi m aidontuotanto sekä eräiltä laiduntamisesta ai heutuvilta kustannuksilta ja työvaiheilta säästyminen. U lkona laitumella käyntiä puoltavat selvityksissä ja tutkim uk sissa esille tulleet monet seikat. Näitä ovat eläinten yleisen ter veydentilan parantum inen, sairauksien vastustuskyvyn lisään tyminen sekä eläinten sairastuvuuden pieneneminen (esimerkiksi utaretulehdukset, nännivauriot, jalka- ja sorkkaviat ja -sairau det ovat vähäisem piä). Laitum ella ololla on suotuisa vaikutus horm onitoim intaan yleensä ja erityisesti lisääntymistoimintoihin. Liikunnan, ulkoil man ja päivänvalon hyvää tekevä vaikutus eläinten viihtymiseen ja henkiseen hyvinvointiin on myös erittäin tärkeä. Kunnolli sen vuosisiivouksen sekä parannus- ja korjaustöiden tekeminen vaatii navetan tyhjentäm istä eläim istä. M yös kärpäsongelm a ja kärpästen aiheuttam a haitta on pienempi eläinten ollessa laitu mella. U lkom ailla kuluttajat vaativat varsin voim akkaasti, että leh mien, jo tk a ovat suurimman osan vuotta navetassa parteen kyt kettynä, tulee päästä kesäksi laitumelle. Sekä eettiset näkem yk set että kuluttajien vaatim ukset ja asiasta tehdyt tutkim ukset puoltavat lehmien laitumella pitoa. Ruotsissa on tullut voim aan uusi eläinsuojelulaki ja sen nojalla annettu eläinsuojeluasetus, jossa on selvä sitova säännös lehmien pitämisestä laitumella ke säaikana. Edellä esitettyyn viitaten maa- ja metsätalousministeriön eläin lääkintäosasto on katsonut aiheelliseksi korostaa lehmien lai tumella pidon tärkeyttä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kan nalta, vaikka Suom essa ei sitovaa m ääräystä eläinsuojelulain säädännössä tästä asiasta olekaan. M ikäli laidunalueen ja lai duntamisen järjestäminen jossakin yksittäistapauksessa on mah d otonta, tulisi lehmille pyrkiä antam aan ainakin jonkinlainen päivittäinen jalottelum ahdollisuus ulkona esimerkiksi navetan yhteyteen tehdyssä ulkotarhassa. R. Berger O sastopäällikkö P irkko Skutnabb

t&tVteawPf^jaobov

KARJATUOTANNON KASVUA HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ

Hormonit tutkitaan eläinkokeilla Y hdysvalloissa ja E Y-m aissa aio taan sallia geenitekniikalla valmiste tut kasvuhorm onit. Kolibakteereilla teollisesti valm is tettua kasvuhorm onia ruiskutetaan nautoihin päivittäin. A inakin koeo losuhteissa on vaikutukseksi saatu lehmän maidon erityksen lisääntymi nen 20— 40 % :lla sekä sen rehun hyväksikäyttökyvyn parantum inen. Kasvuhormonilla eli somatotropiinilla (ST) on näiden ns. etujensa lisäk si jo u k k o selviä haittatekijöitä. — ST kasvattaa utareita 30 % :lla , jotk a jättiläismäisinä aiheuttavat todellisen vaivan lehmälle. — Suurempi m aidontuotanto mer kitsee eläimen fysiologisen stres sin lisääntym istä. — ST altistaa sairauksille (luiden epäm uodostum inen, reum asai

APEA VÄLI PALA Ravintolan ruokalistalta tarjoiltava eksoottinen lin tu näyttää om ituisen tu tu lta — sehän on g ra tin o itu kottarainen! ja sinun lautasellasi -— paahdettu kyyhkynen! n iin s iis kävi rauhankyyhkynkin se p a n tiin pataan kesiem m e p ik k u lin n u t

Käyttäytyi" t\jon.»

SSsSS” _____ taan

etenkin

peli e rv °-,eh~

Sioille on om a ST-lajinsa, jon ka on todettu vähentävän sian rasvaker rosta. Nähtäväksi jä ä onnistuvatko asiasta kiinnostuneet lääkefirm at (kuten Am erican Cyanam id, Eli L il ly, M onsanto ja U pjohn) saamaan kasvuhorm onit eurooppalaisille m arkkinoille. Saksan liittotasavallan päättävät tahot suhtautuvat kieltei sesti horm oniin. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ao. hormonit on kuitenkin hyväksytty. Itävallassa käynnistyy ST-horm oneja tuottava tehdas.

ruokalistalla hanhenmaksaa kun sen nokkaan työnnetään rautaputki

—

raudet). Lääkkeiden käyttö li sääntyy voim akkaasti. 365 horm oniannosta tietää 365 pistoskohtaa, jo tk a voivat tuleh tua. M aidon sisältäm ä ST-m äärä k o hoaa. Sen pitkäaikaisvaikutuksis ta kuluttajiin ei tiedetä. ST-m aidon rasvapitoisuus lisääntyy, m utta valkuaisainepitoisuus vä henee. Ravintoaineiden (maito, voi, juusto, liha yms.) laatu huononee edelleen ja kem ikalisointi lisään tyy. M aidontuotanto lisääntyy huoli matta valtavista ylijäämistä (maitom eret, voivuoret). Vain suuret yritykset pärjäävät, joten m aata louden rakennemuutos aiheuttaa voim akkaat ekologiset ja yhteis kunnalliset seuraamukset m aa seudulla.

kaulan ym pärillä vanne e tte i se oksen taisi tätä pakkosyötettyä ruokaa — m iten h ilja is e k s i menee jo kin sisälläni onko tämä pelkkää tu ntee llisuu tta? — tuo väkivalta ko hd istuu m eihin p u tk i on kurkussam m e jo lla sisäm m e ahdetaan viisito ista kiloa spagettia p äivittäin jo tta te hyvät ruu an tu ntijat b rilje e ra is itte kulinaarisella m aullanne kevyesti nyökäten ta rjo ilija lle tila a tte — annoksen hanhenmaksaa —

Eri puolilla m aailm aa tutkitaan parhaillaan kasvuhorm onin käyttö m ahdollisuuksia. Ja tietysti eläinko keilla, jo illa ei kuitenkaan saada tie toa hormonien vaikutuksesta nimen om aan ihmiseen. Berliiniläinen ryhm ittym ä vastus taa voim akkaasti kotieläinten m ai don- ja lihantuotannon ym . eläin kunnan tuotteiden määrän lisääm is tä kasvuhorm oneilla. Se pyytääkin tukea eri järjestöiltä ja yksityisiltä ih misiltä voidakseen kam panjallaan herättää poliitikkojen ja talousihmis ten vastuun kasvuhorm onien kieltä miseksi. K o n ta k titied o t: G en-ethisches N etzw erk e. V. P o tsd a m er Str. 96, D -1000 Berlin 30 Puh. 030/2618500 L ähde: D ie K u rzin fo rm a tio n 3 2 /1 9 8 7 Käännös: Seija H yvärinen

eksistentiaalinen elämänasenteenne edellyttää että te idä t tullaan nähdyiksi täm äntyyppisissä paikoissa joid en ruoka vastaa p itkä lle kehittyn yttä makuanne, aistianne jota mitkään hengen eväät eivät ole päässeet kuihduttam aan teidän nirson henkenne apea välipala — annos hanhenmaksaa — teidän kitukasvuisen tunne elämänne rekvisiitaksi — annos hanhenmaksaa — / K A A R IN A V A L O A A L T O

i* 5

fOTANTO

ELÄ] 6

s« » 1 s 0/ 8r 8 - ,,,w

i O » ELÄINTUOTANTO

ELÄNTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUO 7

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄNTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUC E L M I M A N N IN E N

E L M I M A N N IN E N

Mikä ihmeen L U O N N O N M U K A IN E N K O T IE L Ä IN T U O T A N T O ? Biologisesti viljeltyjä kasveja löytyy jo monen suomalaisen ruokapöydäs tä. Sen sijaan luonnonm ukaisesti tuotetut eläinkunnan tuotteet ovat vielä harvinaista herkkua. Niitä kun ei kauppojen hyllyiltä liiemmälti löy dy. Luonnonm ukainen kotieläintuo tanto, ns. luom utuotanto, on otta massa ensi askeleitaan Suom essa. M onenlaisten ongelmien kanssa kamppailevalle maatalouselinkeinol le se tarjoaa varteenotettavan erikoistumissuunnan ja piristysruiskeen m aaseudun elävöittäm iseksi. K iin nostus näkyy jo käytännön toimissa kin: m onet viljelijät ovat siirtym äs sä luom utuotantoon, Lihateollissuuden Keskusliitto on aloittamassa luom ulihaprojektia ja jo p a ekom eijerin perustamista suunnitellaan. Suo meen on m yös saatu m uutamia pää toim isia luom uviljelyn neuvojia. Luom utuotteina ei voida m arkki noida mitä tahansa, vaan Suom en Luonnonm ukainen Viljelyn Y h dis tysten Liitto (S L V Y L ) on laatinut ohjeet niin kasvi- kuin eläintuotan toakin varten.

LUO NNO NM UKAISEN KOTI ELÄ IN TU O TA N N O N PERIAATTEET Yleisperiaatteena luonnonm ukai sessa kotieläintuotannossa on, että eläim iä pyritään hoitam aan niiden lajinm ukaisia tarpeita vastaavasti ja eettisiä periaatteita noudattaen. M e netelmien tarkoituksena on tehdä kaikki m ahdollinen, jotta elävät eliöt, joiden kanssa viljelijä työsken telee (pieneliöt, kasvit ja eläimet), tu lisivat hänen liittolaisikseen, ei vihol lisiksi tai orjiksi. Seuraavaan on koottu joitakin hieman tarkem pia kotieläinten kasvatusta koskevia ta voitteita ja ohjeita. (Kovin täsm älli siä ohjeita ei luom utuotannon käyn nistym isvaiheessa ole vielä annettu, vaan käytännön kokem usten m yötä sääntöjä vähitellen hiotaan.)

LAJIKOHTAISET OHJEET 1. Yleiset tavoitteet — K o r k e a la a tu is e t j a lu o n n o n m u k a i se t t u o t te e t — E lä in t e n l u o n ta is e n v a p a a n k ä y t tä y ty m is e n m u k a is e t k a s v a t u s m e n e t e l m ä t j a te r v e e t e lä im e t

2. Tavoitteet tilalla — E lä im e t k a s v a t e t a a n a l u s t a l o p p u u n l u o m u t i la l la — K a r j a s u o j a n o n o l t a v a e s im e r k il lin e n — J a lo s tu k s e n p ä ä ta v o itte e n a o n e lä i n t e n te r v e y s j a tu o t t e e n l a a t u

3. Kasvatusympäristö — E lä im ille o n v a r a t t a v a r u n s a a s t i l i i k k u m a t i la a — K e s ä llä e lä im ille o n v a r a t t a v a la i d u n ta i j a l o i t t e l u t a r h a — K u iv ik k e ita o n k ä y t e t t ä v ä r u n s a a s ti j a k o k o r i ti l ä l a t t i a a e i s u o s i te lla — M e lu ta s o ei s a a o ll a liia n k o r k e a

4. Rehut — R e h u je n o n o l ta v a lu o n n o n m u k a i se s ti v ilje lty jä s it e n , e t t ä k o r k e i n t a a n 15 % p ä iv ittä is e s tä r a v in n o n ta rp e e s ta ty y d y te tä ä n ta v a n o m a i s illa r e h u illa

5. Terveyden- ja sairaanhoito — K a s v a tu s m e n e te lm illä p y r itä ä n e h k ä i s e m ä ä n s a ir a u d e t — E n n a l ta e h k ä i s e v ä lä ä k it y s , k u te n a n t i b i o o t i t , e iv ä t o le s a l li t t u j a — R u t i i n i l ä ä k i t y s t ä ei h y v ä k s y tä , v a a n h o id o s s a p y r i tä ä n y k s ilö lli s y y te e n

6. Jalostus — K e in o s ie m e n n y s o n s a l li t t u , m u t t a h o r m o n ik ä s it te l y ä ei h y v ä k s y tä

7. Kuljetus ja teurastus — T e u r a s t u s m a t k a t o n te h tä v ä m a h d o l li s i m m a n ly h y ik s i j a k u l j e t u k s e t s e k ä s i ir r o t t e u r a s t a m o l l a o n t e h t ä v ä e r i t tä in v a r o e n — L u o m u e lä im iä o n p id e tt ä v ä k u lje tu k s e n a i k a n a e r illä ä n m u is ta e lä i m is tä — S ä h k ö p i i s k a a ei s a a k ä y t t ä ä

Yleisten ohjeiden lisäksi on eri ko tieläinlajeille laadittu om ia erityis säännöksiä: M ärehtijöille on taatta va m ahdollisuus laiduntamiseen. Talvella niitä voidaan pitää parres sa mutta niille suositellaan kuitenkin vapaata liikkum ism ahdollisuutta, esim. päivittäistä jaloittelua ulkona. K aikille sioille on varattava ruo kinta-, liikkum is- ja sontim isalue. E m akoille ei hyväksytä parsikasvatusta m uulloin kuin porsim isaikaan^ fc Kesällä emakoille on järjestettävä j a ^ ^ loittelutarha ulos. L ihasikoja sen si jaan voidaan kasvattaa sikalassa ko ko niiden elinajan. Porsaat saadaan vieroittaa aikaisintaan kuuden viikon ikäisinä ja niiden kasvatuksessa on koko ajan pyrittävä pahnuekasvatukseen (eli ei sekoiteta eri pahnueiden porsaita keskenään yhteenotto jen välttäm iseksi). Siipikarjalle on järjestettävä liik kum atilaa ja kesällä ulkotarha. Eri lajeille on järjestettävä mahdollisuus erityistoimintoihin, kuten hiekkakylpyihin ja orsilla lepäilyyn. Kanoille on järjestettävä m unintapesät ja hanhille sekä ankoille vesilammikko. Kanojen poikastuotannossa olisi py rittävä siihen, että kanat itse hautoi sivat munat.

TU O TA N N O N VALVONTA S L V Y L pitää rekisteriä luom u tuotteita myyntiin tuottavista tilois ta. Lisäksi se valvoo näiden tilojen toim intaa yhdessä m aatalouskeskus ten kanssa. Näin halutaan varmistaa, että luom utuotteet ovat todella ni mensä m ukaisia. Järjestelmällinen luonnonmukainen kotieläintuotanto on vasta käynnistymässä, joten aivan hetä näitä tuotteita ei m arkkinoilta suuremmassa määrin löydy. Kunhan toiminta pääsee vauhtiin, saamme tehokasvatetuille tuotteille todellisen vaihtoehdon. L ähteet:

O m avarainen m aatalou s 3 /8 8 P ellervo 1 0 /8 8

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄ 8

A gronom i Jukka Rajala:

LUOMULIHAA kaupoissa ehkä jo talvella U udet ohjeet luonnonm ukaiselle tuotannolle on saatu, m utta miten käytännön toimet ovat lähteneet liik keelle. Sitä tiedustelimme luonnon m ukaisen viljelyn neuvojalta, agro nomi Jukka R ajalalta.

Mistä luonnonmukainen kotieläin tuotanto Suomessa on saanut alkusysäyksensä? Tuotannon käynnistymisen taustalla on sekä kuluttajien että viljelijöiden kiinnostus luonnon mukaisesti tuotettua ravintoa kohtaan. Tuottajien motiivit ovat hyvin yksilökohtaisia: innoittaja na voi olla niin luonnonm ukais ten tuotteiden tarjoam a »m arkki narako» kuin luonnon- ja eläinsuojelullisetkin näkökohdat.

Onko luonnonmukaisesta tuotan nosta kiinnostuneilla viljelijöillä jo i takin yhteisiä piirteitä, esim. aikai sempi tuotantosuunta tai ikä? K u va: Sam i Bläberg

Luonnonm ukaiseen tuotan toon siirtymistä suunnittelevat vil jelijät ovat yleensä keskim ääräis tä nuorem pia. Eniten kiinnostus ta on lam m astaloudessa ja esim. pienimuotoisessa kanataloudessa, joissa siirtyminen ei vaadi yhtä suuria m uutoksia kuin tavan omaisem m assa kotieläintuotan nossa. Selvää alueellista keskitty mistä ei ole huom attavissa, vaan kiinnostuneita löytyy eri puolilta Suom ea.

Onko tuottajien mahdollista saa da erityistä taloudellista tukea luon nonmukaiseen tuotantoon siirtymi sestä aiheutuvien kustannusten va ralta? Siirtym inen tapahtuu norm aa lin rahoitusjärjestelm än puitteis sa, sillä erityisiä tukitoim ia ei Suom essa ole. Tanskassa ollaan tässä suhteessa pidemm ällä. Siel lä luonnonm ukaiseen tuotantoon siirtyvien viljelijöiden on m ahdol lista saada ns. siirtymävaiheen tu kea.

Vaatiiko luonnonmukaisten tuot teiden jalostus ja markkinointi eril listä organisaatiota vai selviydytäänkö nykyisissä puitteissa? Tässä vaiheessa on helpompi kehittää olem assa olevan systee min sisälle rinnakkaissysteemi ku ten Tanskassa on tehty. T o isaal ta osa tuotteista voidaan m yydä suoram arkkinointina itse tiloilta. Joka tapauksessa luonnonm ukai set tuotteet m arkkinoidaan erilli senä ryhmänään. Eriytyminen to teutuu jo teurastusvaiheessa, sil lä luomueläimet teurastetaan muista eläimistä erillisenä eränä.

Milloin luonnonmukaisia koti eläintuotteita voidaan odottaa myyn tiin? Jo ensi talven aikana pyritään saamaan ensimmäiset erät mm. li hatuotteita kauppojen hyllyille.

Millaiset ovat suomalaisen luon nonmukaisen kotieläintuotannon mahdollisuudet? Edellytyksiä tuotannon kehitty miseen on, sillä luonnonmukaisil le tuotteille, eläinkunnan tuotteet m ukaanlukien, tuntuu olevan nyt kysyntää. Kotieläintuotanto kyt keytyy olennaisesti luonnonm u kaisen rehun tuotantoon. Näm ä molemmat vaativat tuottajilta ta vanom aisesta tuotannosta p o ik keavia tietoja ja taitoja. T u levai suuden kannalta olisi m yös tär keää, että luonnonmukaiseen tuo tantoon liittyvä tutkim ustoim in ta vilkastuisi. Sekä työtä että m ahdollisuuksia siis riittää luonnonmukaisen viljelyn parissa. Avainasem assa ovat tietysti tuotantoa suunnittelevat ja toteutta vat henkilöt. Tosin m erkityksetön ei ole meidän kuluttajienkaan asema: valinnoillamme voimme suosia luon nonm ukaisia tuotteita ja näin tukea eläin- ja luontoystävällisempää m aa taloutta.

NTUOTANTO • ELÄINTU 9

■

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄtNTU K otoinen kanam m e polveutuu Pohjois-Intian viidakoissa elävästä punaisesta viidakkokanasta eli bankivakanasta. Bankivakanaem o hoi taa poikasensa luonnossa; se vie ne sopiville ruokailupaikoille ja lämmit tää ja suojaa niitä kehollaan kunnes ne pärjäävät omin nokkineen ja ovat vuorostaan valm iita m uodostam aan om an lenkkinsä kanahistorian ket jussa.

Kanan pitkä historia K ana on alkujaan otettu kotieläi meksi noin 4— 5 000 vuotta sitten jo ko Luoteis-Intiassa tai Etelä-Kiinas sa, josta se sitten levisi so tajo u kko jen ja kaupankäynnin m ukana eri puolille m aailm aa. Kanasta on saa tu munia, lihaa ja höyheniä, joita on käytetty eri kulttuurien kulloistenkin tapojen ja tabujen m ukaan. K ukkoa on käytetty paitsi herätys kellona ja kananpoikien isänä myös tyydyttäm ään ihmisten huvitustarpeita. Kautta aikojen on järjestetty verisiä kukkotappeluja, joid en traagisuutta on saatettu lisätä vielä sito m alla kukkojen kannuksiin terävät veitset, jo tta ne raatelisivat toisensa tarpeeksi tehokkaasti.

M ummon kanat Vuosisadan alussa kanat saivat Suomessakin elää oikeata kanamaista eläm ää. Kanojenpidon perusperi aatteena oli, että »kana on lintu, jo ka on alkujaan luotu vapaudessa liikkum aan». Kanojen liikkumista ei millään tavoin pyritty estäm ään, päinvastoin kanoja juoksutettiin tanhuassa ja kanalan pehkuihin piilotet tiin jyv iä, jotta kanat ahkeroisivat niitä etsiessään. Kanatarhassa oli vä hintään 8 neliömetriä liikkum isalaa kutakin kanaa kohti. Kesällä kanat saivat käyskennellä täysin vapaina luonnossa. Vielä 50-luvun alussa kanoilla oli ruhtinaalliset olot suom alaisissa ka naloissa nykypäivän tilanteeseen ver rattuna. Tuolloin elettiin lattiakanalakautta. Tuotantokanalassa pidet tiin 3— 4 kanaa neliömetriä kohti ja siitoskanalassa vielä vähemmän. K a noilla oli orret, munintapesät ja lat tialla turvepehkua parinkym m enensentin paksuinen kerros. K anojen

JNTUC

H A N N E L E L U U K K A IN E N

toim eliaisuutta ylläpidettiin piilotta m alla viljaa pehkuihin.

Teollinen kanankasvatus Teollisen kanalan läpim urto ta pahtui Suom essa 1960- ja 70-luvun vaihteessa. Alkusysäyksen antoi 1960 -luvulla Suomessa pidetyt englanti laista elinkeinoelämää esitelleet mes sut, joissa oli m ukana häkkikanalayksikkö. Siitä alkoi kanojen ahdin ko. Kanat siirrettiin lattialta kolmes sa kerroksessa oleviin pikkukopperoihin. Näin saatiin sam aan tilaan ahdettua m oninkertainen m äärä ka noja. Ja tästä alkoivat m yös ylitu o tanto-ongelm at. Suom en kanam äärä pysyi koko 50-luvun suhteellisen vakiona, noin 4 m ilj. kanassa, m ikä ilmeisesti vas taa jonkinlaista tasapainotilaa. M aassam m e harjoitetun m aatalous politiikan ja tehokasvatusmenetelmien seurauksena kanojen m äärä kasvoi rajusti siitä eteenpäin. V u on na 1966 kanamäärä ylitti jo 5 m iljoo naa ja vuonna 1970 kanoja oli jo 6.5 m iljoonaa. Kun kanojen m äärä lä henteli jo 7 m iljoonaa 70-luvun puo livälissä, ryhdyttiin m unataloutta ra joittam aan . Vuoden 1980 loppuun mennessä kanam äärä olikin onnis tuttu pudottam aan 5.5 m iljoonan tuntum aan, m utta silloisen maa- ja metsätalousministerin harjoittam an avokätisen kanalalupapolitiikan an siosta munivien kanojen määrä nousi uudelleen 6 m iljoonaan. A ivan viime vuosina kanam äärää on vaivoin saa tu taas hieman supistettua.

M unauspolitiikkaa Jo parinkym m envuoden ajan m aassamme harjoitettu kanatalouspolitiikka on ollut melkoista emämunauspolitiikkaa. K anataloutta on tuettu valtion varoin ja ylituotannon vuoksi syntyneet m unavuoret on

m aksatettu veronm aksajien k u k ka rosta. V aikka kananm unia on m yy ty ulkom aille polkuhintaan, niitä ei siltikään ole tahtonut saada kaupak si, koska suom alaiset kananm unat ovat niin heikkolaatuisia, että ne on luokiteltu kansainvälisessä laatuluo kituksessa alhaisim paan luokkaan, m ikä on entisestään alentanut niiden hintaa. Lisäksi muissakin teollisuus maissa on munia yllin kyllin. M unantuotanto on Suomessa erit-^ h täin keskittynyttä; 9 % tu o ttajista^ ^ tuottaa yli 60 % munista. A lueelli sesti m unantuotanto on keskittynyt Turun ja Porin väliselle rannikkokaistalle, jossa tuotetaan yli puolet koko maan munista. Y h tä aikaa teollisten kananliha- ja kananm unatuotannon menetelmien kehittämisen kanssa kanat on ja lo s tettu jo k o lihan tai munien tuottajik si. Nykym enetelm in broilerit kasva tetaan Suomessa 39 vuorokaudessa yhden kilon painoon. Ongelmaksi on kuitenkin m uodostunut se, etteivät kanojen raajat enää kestä äkkisuurta painoa. Viim e vuosina kananlihan tuotan to on kasvanut rajusti. Vuosina 1977 — 81 m aailm an keskimääräinen ka nanlihan vuosituotanto oli noin 20 m ilj. tonnia. V uonna 1986 k an an li-^ ^ hän tuotanto ylitti jo 25 milj. tonnia, m ikä merkitsee viisi kiloa jokaista maapallon asukasta kohden. Kun sa dat m iljoonat ihmiset kuitenkin elä vät nälkäkuolem an partaalla, jotkut syövät kanoja monin verroin enem män heidänkin edestään. Sam a pätee m yös kananmunien kohdalla. Vuosina 1977— 81 m aail man keskim ääräinen m unantuotan to oli 330 m iljardia kappaletta vu o dessa ja 80-luvun puolivälissä munia tuotettiin jo yli 360 m iljardia kappa letta. M aapallon väkilukuun suhteu tettuna jokaisen osalle tulee yli 70 m unaa. Todellisuudessa tasajako ei kuitenkaan toteudu, joten toiset »menevät toistenkin munilla töihin».

Tälle kanalle kuuluu hyvää! Juhani Seppovaara.

Tilanne kehitysmaissa M onissa maailman maissa vallitsee jatku va nälänhätä. Joka viides m aa pallon asukas riutuu aliravitsem uk sen kourissa. Puute valkuaisainepi toisesta ravinnosta on huutava. T i lanne muuttuu aina vain pahemmak si, mitä enemmän teollisuusm aiden elintarviketuotannon tehokasvatusopit saavat kehitysmaissa jalansijaa. Jo nyt on kehitysavun nimissä järk y tetty monien kehitysm aiden ravin nontuotannon alkuperäistä raken netta ja valjastettu parhaat viljelys m aat yksipuolisen teollisen lihan ja m unantuotannon käyttöön. Jos ihminen pitäytyisi ravinnos saan vain kasvien hyödyntäm isessä, Jtse olisi energiataloudellisesti kaikkein edullisin ratkaisu koko ihmiskunnan kannalta. Kun hehtaarin alueella kasvatetaan rehua kanoille, saadaan ihmisille vain yksi kolm asosa siitä valkuaisainem äärästä, jo k a saatai siin, jos samalla m aalla viljeltäisiin maissia tai papua. Ja jos tällä pals talla viljeltäisiin soijapapua ihmisten ravinnoksi, saataisiin 16 kertaa enemmän valkuaisainetta kuin kananrehua kasvatettaessa. Eläim istä saatavan valkuaisen tuottam inen on siis m elkoista ravinnon tuhlausta. PÄ Ä A SIA LLIN EN LÄHDE: Erkki Pulliainen: Kanan historia, biologia ja tuotanto, O ulun yliopisto 1987

E L M I M A N N IN E N

Kanojen kasvatusmenetelmät ovat herättäneet keskustelua ja kulutta jien vastalauseita enemmän kuin minkään muun kotieläinlajin kasva tus. Miten kanoilla sitten menee? Niiden hyvinvointia voidaan arvioi da vaikkapa vertaamalla lajin luon taista käyttäytymistä ja kasvatustilo jen suomia mahdollisuuksia käyttäy tymistarpeiden toteuttamiseen. Myös nykyisissä olosuhteissa ilmenevät on gelmat, niin käyttäytymiseen liittyvät kuin fyysisetkin, kertovat paljon.

Kanat ovat laum aeläim iä. Ne m uodostavat pieniä ryhm iä, joihin kuuluu yleensä yksi tai kaksi kukkoa ja m uutam a kana. Eläinten sosiaa lista eläm ää tasapainottaa arvojär jestys, jon ka ylläpitämisessä erilaiset signaalit, kuten uhkaus- ja pakoliikkeet, ovat tärkeitä. Ryhm ä elää pie nellä reviirillä, jota kukko puolustaa tunkeilijoita vastaan. Elinalue käsit

tää suojaavaa pensaikkoa, aukean ruokailualueen, juom apaikkoja sekä puita, joiden oksilla eläimet lepää vät. Vapaana elävien kanojen käyttäy tym isessä on kiinteä päivärytm i, jo hon kuuluu useita ruokailu- ja lepojak so ja . R uokaa etsiessään kanat vaeltelevat hitaasti maata nokkien ja kuopien. H iekka- ja aurinkokylvyt kuuluvat myös päivärutiineihin. H iekkakylpyjen ja muun puhdistau tumisen avulla kanat pitävät höyhenpeitteensä kunnossa. A urinkokylvyt taas vähentävät energiankulutusta. Muninta-ajan lähestyessä kana ra kentaa pesän, jossa se hautoo munia noin kolme viikkoa. Emon ja poikas ten välillä on kiinteä suhde ja poika set lähtevätkin pian kuoriuduttuaan seuraamaan emoaan. Jälkeläisten ol lessa 8— 10 viikon ikäisiä em o palaa aikuisten laum aan m utta poikaset elävät om ana ryhm änään vielä pari kolm e kuukautta.

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄ NTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTU» 10

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄIN Miten kanoja kasvatetaan M univia kanoja kasvatetaan lat tia- tai häkkikanalassa. T avanom ai sessa lattiakanalassa eläimet oleske levat suurena laum ana yleensä kestopehkualustalla. Maatilahallituksen suosittelem a eläintiheys on tällöin kuusi kanaa neliömetriä kohden. Siirryttäessä suurempiin tuotan toyksiköihin on häkkikasvatus suu relta osin syrjäyttänyt lattiakasvatuksen. M a a -ja m etsätalousministe riön ohjeiden m ukaan häkkikanalas sa saadaan pitää enintään viisi eläin tä häkkiä kohden. Kullekin eläim el le tulee varata pohjapinta-alaa vähin tään 480 cm2 (joka on A 4-arkkia pienempi ala). Häkkikanaloiden suo sion takana on se, että kanoja vo i daan pitää enemmän neliömetriä kohden. Sam alla koneellistaminen halventuu ja työ helpottuu. Kananpoikaset tuotetaan m unin takanaloista erillään sijaitsevissa kas vattamoissa. Untuvikkoikäiset kanapoikaset erotetaan kukkopojista, jo t ka lopetetaan yleensä kaasulla. N uo ri kana aloittaa munintansa tavalli sesti 5— 6 kuukauden ikäisenä, jo ta ennen se siirretään munituskanalaan. M unatuotanto laskee kanan ollessa 1,5— 2-vuotias ja täm än jälkeen ka na joutuu teuraaksi. Broilerit viettävät kuusiviikkoisen elämänsä yleensä lattiakasvattamoissa. K asvattam ot ovat ikkunattom ia m utta valaistusta pidetään päällä lä hes jatkuvasti. Välillä valot kuiten kin sam m utetaan, jo tta eläimet saa taisiin tottum aan äkilliseen, esim. sähkökatkoksesta johtuvaan pim ey teen. Läm pötilaa ja valaistusta sää telem ällä saadaan broilerit syöm ään paljon ja kasvam aan m ahdollisim man nopeasti. Kasvatusjakson lopul la tilanahtaudesta johtuvaa aggressii visuutta voidaan hillitä vähentäm äl lä valon voim akkuutta. Eläintiheys pyritään pitäm ään broilerkasvattamoissakin mahdollisimman suurena: on esitetty, että 25— 27 eläintä/m 2 olisi sopiva tiheys! K äytännössä tä m äkin raja usein rikkoutuu.

Kun kaikki ei sujukaan niin kuin p itä isi.. . Lattiakanalassa eläimillä on m ah dollisuus liikkua enemmän kuin häk

kikanalassa. Ne voivat purkaa toimintatarmoaan myös esim. kuopsuttelem alla m aata. Lisäksi niillä on ti laisuus siirtyä pesän rauhaan m uni maan kuten ne luontaisestikin teke vät. Kuitenkin lattiakanalalla on m yös haittapuolensa. M ikäli eläinm äärä ja -tiheys on liian suuri, so siaalista eläm ää vakauttavan arvo järjestyksen ylläpito käy m ahdotto m aksi. Seurauksena on yhteenotto ja , joista varsinkin arvojärjestyksen alapäässä olevat yksilöt kärsivät. O n gelm aa voidaan lieventää jakam alla kanala pienempiin osastoihin, jolloin ryhmien koko on lähem pänä luon taista. Kannibalismin (toisten nokkimisen) lisäksi lattiakanalassa voivat olla hankaluutena sisäloiset ja ilman am m oniakkipitoisuus. Taloudelli seen ajatteluun ei sovi se, että lattiakanalassa eläinten liikkum inen lisää rehunkulutusta ja munat ovat likaisempia. H äkkikanalassa lähes kaikki ka nan luontaiset käyttäytym ism uodot estyvät. Kun kanoja pidetään liian ti heässä, ne eivät pysty pitäm ään riit tävää yksilöiden välistä etäisyyttä. Sam alla useimmat liikkeet ja asen not, joiden avulla eläimet normaalis ti kom m unikoivat, estyvät. Tällaisis sa tilanteissa aggressiivisuus ja kan nibalismi ryhmässä lisääntyy. T o i saalta aggressiivinen käyttäytyminen saattaa vähentyä ja kanat muuttuvat apaattisiksi. T ällöin frustraation as te on kuitenkin vähintään yhtä kor kea kuin kannibalism in ilmetessä. Sopim attom issa olosuhteissa eläi m illä voi ilmetä käyttäytym ishäiriöi tä. Kanoilla nämä ilmenevät mm. si ten, että ne kulkevat häkissä edesta kaisin (sikäli kuin se on m ahdollis ta) ja nyökyttelevät päätään. T aus talla on arveltu olevan esim. kehonhoitokäyttäytym isen vaikeutuminen sekä se, että kanat eivät voi siirtyä pesän rauhaan munimaan. H äkkika naloissa on todettu käyttäytym ishäi riöiden lisäksi m uitakin ongelmia: K anojen höyhenpeite harvenee ja paljaita laikkuja ilmaantuu varsinkin kaulan seudulle. Paljas iho on altis vaurioille ja lisää läm m önhukkaa. Läm pötasapainonsa ylläpitäm iseksi kanat kuluttavat tällöin enemmän re hua. Kaltevalla verkkopohjalla seiso villa kanoilla m yös jalkavaivat yleis tyvät.

Jäävätkö häkkikanalat historiaan? Ongelm at ovat vauhdittaneet häk kikanaloista luopum ista tai kehittä mistä eläinystävällisem m äksi. Eräs vaihtoehto on ns. get-away-häkki, jo k a on tavanom aisia häkkejä suu rempi ja jo n k a sisustukseen kuulu vat pesä, orret ja hiekkakylpypaikka. Kehittelyn alla on myös kerroshäkki, jossa kanat voivat liikkua ker roksesta toiseen. Pohjalla on pehkulattia, keskellä pesät ja ylim pänä or ret. Vaihtoehtojen käyttöönottoa on hidastanut niiden huonom pi talou dellinen kilpailukyky, sillä lisäraken teet nostavat kustannuksia. Esimerkiksi Sveitsin tilanne osoit taa, että kanatalous ei kaadu, vaik ka nykyisenlaisista häkeistä luovuttaisiinkin. Sveitsissähän tav an o m a i-^ ^ set häkit ovat vuodesta 1992 läh tien ^ r kiellettyjä. Jo tällä hetkellä on kui tenkin otettu käyttöön kymmenisen vaihtoehtoista muunnelmaa. Hollan nissa, josta on peräisin 15 % E E C :n m arkkinoille tulevista kananm unis ta, on päätetty luopua häkkikana loista kokonaan vuoteen 1990 men nessä. M yös Ruotsin uusi eläinsuo jelulaki kieltää kanojen häkkihoidon kymmenen vuoden siirtym äajan jä l keen. M illoin on Suom en vuoro?? H äkkikanojen kohtalo on saanut aikaan paitsi keskustelua m yös käy tännön parannuksia eläinten oloihin. Toivottavasti kehitys kulkee samaan suuntaan kaikkien kotieläinten osalta.

H äkeissä on niin ahdasta, että kanat tuskin m ah tu vat liikkum aan.

EI K YSY VÄ T IE L T Ä EKSY K A A R I N A K IV IV U O R I

f M unakunta toi jo k u vuosi sit ten kauppoihin ns. M aalaism unat. M unarasian sisäkannessa kerrottiin, että sisältö oli peräisin pääasiallisesti lattiakanaloista. Sittemmin täm ä teksti hävisi. ^ Munakunnan tiedotuspäällikkö, Sirpa Perkkiö, eivätkö Maalaismunat enää tulekaan lattiakanaloista? Tulevat toki 99,9 prosentin var muudella.

Miksei sitten aivan varmasti? M unat tulevat pakkaam oom m e m onelta eri tilalta ja kunkin tilan munat käsitellään tietysti omana erä nään. Täm än lisäksi pyrimme saa maan lajitteluun mahdollisim man monen Iattiakanalan munat peräk käin — juuri M aalaismunien pak kaamisen helpottamiseksi. K äytäm me M aalaismunien pakkaam iseen Som eron pakkaam oa, koska Som e ron alueella on paljon lattiakanaloita. O ngelm a syntyy siinä vaiheessa, kun häkki- ja lattiakanalatuotteet ksattuvat linjalle peräkkäin. Koska munat poimitaan linjalta koneellises ti ja kone käsittelee 20— 30.000 mu naa tunnissa, on aina olem assa ris ki, että erien rajakohdissa 1— 2 m u naa kirjataan väärään erään.

Onko Maalaismunien kulutus li sääntynyt viime aikoina? L ähteet: Eklund, K . (1970), Siipikarjan hoito. K irjayh tym ä. Eklund, K. (1988), Siipikarjatuotannon eläin su ojelu sta. Suom en eläin lääkärilehti 5:95. Jensen, P. (1983), H u sdju ren sb eteen d e. L T s fö rla g , S tockh olm . O den, K . (1982), H önan — e tt stu d era t d ju r. D ju rfro n t 1/82. Rantanen, A . (1985), E läinsuojelua k o sk e va t to im en p iteet tilalla. Eläinten Ystävä 5 /8 5 .

Kulutus on pysynyt melko tasaise na. Niillä on om a vakiintunut osta jakuntansa. Toisaalta M aalaism u nien m arkkinointiin ei ole satsattu, koska päätuotteem m e on tavallinen Kultamuna. Jotkut ovat soittaneet ja valittaneet meille, että kotikaupasta ei löydy M aalaism unia. Täm ä on kuitenkin täysin kauppiaasta kiinni — jotku t kauppiaat ehkä pelkäävät

että tällaisen erikoistuotteen menekki on pieni ja se jää seisomaan. O lem me saaneet kuluttajilta positiivista palautetta — esille on tullut juuri eläinsuojelullisia näkökohtia.

Entäpä, jos Maalaismunan suosio jatkossa kasvaisi rajusti — kehoittaisitteko tuottajia siirtymään lattiakasvatukseen?

Sellaista tilannetta ei tule vielä pit kiin aikoihin. Lattiakanaloista tulee kuitenkin meille niin paljon munia — noin 6,6 m iljoonaa kiloa vuosit tain — että pakkaam m e ylijääm än tavallisiin m unapakkauksiin. M aa laism unia pakataan menekin m u kaan — 500— 600.000 kiloa vuosit tain. Kulutuksella on siis varaa kas vaa moninkertaiseksi.

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUC T U T U S T U M IS K Ä Y N N IL L Ä H Ä K K I- JA L A T T IA K A N A I A S SA E L M I M A N N IN E N

Keskustelu häkki- ja lattiakanalan eduista ja haitoista on Suom essakin päässyt julkisuuteen. M uutam issa Euroopan maissa yleinen painostus häkkikanaloita kohtaan on johtanut jo p a niiden kieltämiseen. M itä miel tä asiasta ovat tuottajat? M unakun nan järjestäm ällä tutustumiskierrok sella kuulimme sekä häkki- että lat tiakanalan om istajan näkem yksiä. Oppaanam m e olivat M unakunnasta tiedottaja Sirpa P erkkiö, hankintakonsulentti Tim o Kirvelä sekä alkutuotantopäällikkö Juhani Perko.

»H äkkikanala säästää työtä» Kierroksemm e alkoi m ynämäkeläisen Heimo Kauppilan häkkikana lasta, jossa kotkottelee peräti 4000 kanaa. Kauppilan kanala onkin Suo men kanaloiden keskikokoon (n. 1000 kanaa) nähden suuri. Häkkijärjestelm ä on tyypillinen: kolm essa kerroksessa olevissa häkeissä on kus sakin neljä kanaa. Verkkopohjan lä pi kanojen ulosteet tipahtavat hih nalle, jo k a kuljettaa ne lantalaan.

K uva: Kaarina K ivivu ori

T v\

R uoka tarjotaan myös liukuhihnal ta. M unat vierivät häkin kaltevaa pohjaa pitkin hihnakuljettimelle, jo ka kokoaa ne pakkauspisteeseen. Kanat tuodaan Kauppilan tilalle noin neljän kuukauden ikäisinä. Kes kimäärin 16 kuukauden munintajakson jälkeen tuotos laskee niin, että kanat viedään teuraaksi ja uudet tu o - ^ ^ daan tilalle. Kauppilassa siirryttiin v. 1974 lattiakanalasta häkkikanalaan, joten olim m ekin uteliaita kuulem aan ver tailuja näiden välillä. Heimo K aup pila on tyytyväinen vaihtoon. H äk kikanala on hänen mielestään hyvä tuotantoym päristö, koska tuotanto kustannukset ovat pienemmät ja ka nojen hoito helpompaa. M yös eläin ten terveyden ja tuotannon kannal ta häkkikanala on parem pi. Tervey teen vaikuttaa oleellisesti se, että häkkikanala on lannankeräilyn takia hygieenisempi. Häkkikanalan eduksi Kauppila lukee vielä sen, että kanni balismia esiintyy vähemmän kuin lattiakanaloissa. H äkkikanaloiden huono puoli se kä Kauppilan että Kirvelän mielestä on lattiakanalaa korkeam m at perus-^K tamiskustannukset. Sen sijaan ka n a n ^ ^ käyttäytym istarpeiden kannalta he eivät pidä häkkikanalaa huonona ratkaisuna. Päinvastoin: häkissä elä vä ryhmä on niin pieni, että arvojär jestys ei aiheuta liiemmälti yhteenot toja. Lisäksi Kauppila ja Kirvelä ko rostavat hoidon säännöllisyyttä, puhtautta ja vakaita ym päristöoloja kanojen hyvinvoinnin kannalta. Häkkikanaloiden kieltäminen mo nissa Euroopan maissa on askarrut tanut niin tuottajia kuin m uitakin munakuntalaisia. Kauppila ja Kirve lä pitävät kieltoa varsin ongelm alli sena. Se nostaisi munien hintaa, m utta heikentäisi niiden laatua, kos ka ne olisivat likaisempia. Lisäksi pe

K u va: Kaarina K ivivu o ri

sästä kerättävästä munasta ei var m uudella voida sanoa, miten vanha se on, toisin kuin häkkikanalan keräilykourusta poimittavasta. Näin ol len jou k k o o n voi eksyä pilaantunei ta munia. Kauppila epäilee, että kunhan Ruotsissa koetaan häkkikanaloiden kieltämisestä aiheutuvat hankaluu det, kuten hintojen nousu, siellä pa lataan takaisin tavanomaisiin häkkikanaloihin. Sveitsissä ja H ollannis sa kehitettyjä »kanaystävällisempiä» häkkejä K auppila ja Kirvelä pitävät epäkäytännöllisinä mm. lannanpoiston takia.

»L attiakanalassa kanat pääsevät liikkum aan ^enem m än» Lattiakanalaan tutustuimme Es kolan tilalla Lappi Tl:n kunnassa. Eskolan kanala on sekin lajissaan keskim ääräistä suurempi: yleensä lattiakanalassa on 200— 300 eläintä, m utta tutustum iskohteessam m e nii tä on 1000. Näistä puolet on m uni via yksilöitä ja puolet nuoria, syksyl lä munintansa aloittavia. N uoria ja munivia kanoja pidetään omissa osastoissaan, joten kummassakin ryhmässä on noin 500 kanaa. Kesäl lä nuoria kanoja pidetään ulkotarhassa. Kanalan sisällä eläim illä on kutteripurualusta, joh on kerran vii kossa lisätään puhtaita puruja. M u nivilla kanoilla on häkissään pesiä ja orret. Kanat tuodaan Eskolan tilalle päi(^K vän ikäisinä untuvikkoina keväällä. ^ ^ M u n in n a n aloituksen kannalta valo on tärkeä. Lattiakanaloissa on ikku nat, joten luonnollinen valorytmi sti muloi syksyisen muninnan alkam i sen. Eskolan tilalla kanojen munintajakso on noin 20 kuukauden pitui nen. Täm än jälkeen eläimet vaihde taan nuorempiin. Lattiakanaloita on moitittu siitä, että niissä esiintyy sairauksia, kanni balism ia ja likaisia munia enemmän kuin häkkikanaloissa. Lisäksi ilman am m oniakkipitoisuutta on pidetty ongelm ana. Tuula E skola kertoi, et tä heidän kanalassaan kannibalismi on aiheuttanut hankaluuksia vain yhdessä kanaryhm ässä 15-vuotisen kanankasvatuksen aikana. M yös

munien puhtaus, eläinten sairasta vuus ja ilman laatu ovat pysyneet hallinnassa. Munien puhtaus riippuu luonnollisesti siitä, kuinka usein nii tä kerätään. Tuula E skola kokoaa munat jopa neljä kertaa päivässä, jo ten ne eivät ehdi likaantua. Lattiakanalan huono puoli E sko lan mielestä on suurempi työm äärä häkkikanalaan verrattuna. Esim er kiksi munien kerääminen on työ lääm pää. H äkkikanalan ikävänä piirteenä E skola pitää sitä, että ka nat eivät pääse juuri lainkaan liikku maan. Juhani Perko totesi, että ammoni akki voi olla lattiakanaloissa ongel m a, m utta ei ylitsepääsem ätön. Sii hen vaikuttaa paitsi puhtaan alusmateriaalin lisääminen m yös läm pötila ja ilm astointi. Esim erkiksi talvella riittävä tuuletus voi olla vaikeaa ja silloin ammoniakkipitoisuus helposti nousee. Sairastavuuden kannalta häkki- ja lattiakanalan ero Perkon m ukaan on lähinnä siinä, että h äk kikanalassa sisäloiset jäävät lähes kokonaan pois. Lattiakanalassa eläi met pääsevät kosketuksiin ulosteen sa kanssa, joten loiset tarttuvat hel pom min.

L uoviltaanko häkki kanaloista ja millä hinnalla Kanalakeskusteluissa on tuotu esille sekä häkki- että lattiakanaloi ta koskevia ongelmia. H äkkikanaloi den osalta on korostettu e.k. ahtaut ta, lattiakanaloiden osalta esim. kan nibalism ia. Tapaam istam m e kanankasvattajista kum pikaan ei ollut to dennut nykyisessä kanalassa niille »tyypillisiä» ongelmia (lattiakanalan työm äärää lukuunottam atta). Yleensä ottaen tuottajat pitävät häkkikanalaa parempana vaihtoeh tona. Itse asiassa sitä pidetään ainoa na kannattavana järjestelm änä: oppaidemme mukaan lattiakanalan kanamäärä ei turvaa riittävää toim een tuloa tuottajalle. »Eläinystävällisiin» häkkikanaloihin siirtyminen lisäisi m yös tuotantokustannuksia. M ikäli häkkikanaloista m eilläkin luovu taan, edellyttävät tuottajat tiomeentulonsa varmistamista. Täm ä vaati si sitä, että kuluttajat ovat valm iita m aksam aan kananm unista korke am paa hintaa. (Sveitsissä tehtyjen kokeilujen perusteella hinnannousu olisi 5 % :n luokkaa, toim .huom .)

.ÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUC

ELA1

\\ \\ A■ V\ \ v V A iAN AY, -A ä -

ELAI

H A N N E L E L U U K K A IN E N

m NTUOTANTO

• ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUC

Erkki Pulliainen: KANAN HISTORIA, BIOLOGIA JA TUOTANTO Oulun yliopiston eläintieteen profes sori, Vihreiden kansanedustaja Erk k i Pulliainen on koonnut kanakirjaansa kaiken sen m inkä olen aina halunnut tietää kanasta, jopa yltäkyl läisestä Juuri runsaan tietoaineiston sa vuoksi kirja on erinomainen kanakäsikirja myös eläinsuojelijalle. Kirjoittajan analyyttisen lähestymis tavan ja innostuneen otteen vuoksi kirja on kaikkea m uuta kuin tylsää luettavaa. P iirros L iisa H iltunen

Kirjassa käsitellään laajasti kanan historiaa ja esitellään kana biologi sena olentona luontaisine käyttäytymismuotoineen sekä tuotantoeläime nä niin lihan kuin munienkin tuotan nossa. K irjassa vastataan mm. kysy myksiin kuinka ja missä kukko ja ka na otettiin kotieläim iksi, kuinka ka na valloitti m aailm an, milloin kana tuli Suomeen, onko Suom essa mui takin kanoja kuin valkoisia leghorneja, onko olem assa rehu- tai h oito vaihtoehtoja? Ja m ukaan on otettu myös eläinsuojelijoiden näkökulma.

Eläinvalkuainen on ravinnon tuhlausta K irjan painopiste on kanan histo rian tutkimisessa, sillä onhan kana kulkenut ihmisen matkassa jo 4— 5 000 vuotta kohdaten niin lihavat kuin laihatkin vuodet. Kirjan jo h to ajatuksena on, että kana on viljaylijääm ätalouden eläin, joka kilpailee ravinnosta ihmisen kanssa. A in a kun ihmisellä on vilja käynyt niukaksi, on katkennut kanan lento. Täm än asian osaan jo unissanikin, niin monasti si tä kirjassa jankutetaan. M yös kanan kohdalla pätee vanha totuus, että eläinvalkuaisen tuottam i

ELÄl^

nen on melkoista ravinnontuhlausta; kun hehtaarin alueella kasvatetaan kananrehua, saadaan ihmisille vain kolmannes siitä valkuaisainemäärästä, mikä saataisiin, jos samalla m aal la viljeltäisiin m aissia tai papuja. Ja jos tällä palstalla viljeltäisiin soijapa pua ihmisravinnoksi, saataisiin ku u sitoista kertaa enemmän valkuaisai netta kuin kananrehua kasvatettaessa.

Pulliaiselta p u u ttu i räväkkyyttä M itä enemmän saamme tietoa ka nan biologiasta ja sen luontaisesta käyttäytymisestä, sitä karm eam mal ta tuntuvat nykypäivän kananmunaja broileritehtaat, joissa kanaparkoja kohdellaan kuin raatokärpäsiä. On hämm ästyttävää, että biologit eivät ole tuominneet näitä eläintehtaita jyrkemmin sanoin ja suurempaan ää neen. Räväkkänä m iehenä tunnetul ta Pulliaiseltakin olisi odottanut tiu kempaa kannanottoa teollisuuskanaloita vastaan. A ik a ajoin kirjassa esitellään ka noja koskevia tutkimustuloksia, jois ta m onet perustuvat mitä ilmeisem min tuskallisiin kanakokeisiin. Miten m uutoin voitaisiin tietää esim erkik si kuinka m onta vuorokautta kanat pysyvät hengissä ilm an ju o m aa tai ruokaa? Näiden kokeiden osalta oli si toivonut tietoa myös siitä missä ne on tehty ja kuka ne on tehnyt, tus kin kaikkia sentään Oulun yliopistos sa. K irjassa selostetun kukkotappelukokeen tarkoitus ja tieteellinen m erkitys jäi ainakin minulle epäsel väksi. Siinähän kirjoittaja kertoi lait taneensa yli 30 eri rotua olevaa kuk koa samaan ulkotarhaan, jon ka tais telutantereelta sitten korjattiin ensim mäiset uhrit jo 10 minuutin kuluttua. Kaiken kaikkiaan toistakym m entä kukkoa menetti henkensä viikon si sällä. Kyseessä lienee pikemminkin tarpeettoman kärsimyksen tuottam i nen eläimille kuin tiedettä eteenpäinvievä eläinkoe. K irjan upeat kanakuvat sekä P ul liaisen kiehtovat kuvaukset historian havinassa tepastelevista kanoista ja hänen omista vapaana kasvavista ka noistaan raottivat minulle ovea kano jen maailmaan. Ainakin minussa kir ja herätti kyltym ättöm än halun ryh tyä vapaiden kanojen kasvattajaksi. M iten lie sinulle käy A nim alian luki ja?

TU R K ISTA R H A U K SE N M Y Y T IT — TO TTA VAI H A R H A A ?

Turkistarhaus on lisääntynyt maas samme moninkertaisesti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Sa malla sen ympärille on kehitelty joukko myyttejä, joiden todenperäi syys on jo aika asettaa kyseenalai seksi.

M yytti elinkeinon koskem attom uudesta Turkistarhauksesta on tehty eräänlainen Suomen pyhä lehmä, jo hon ei saisi puuttua ja jo ta ei saisi ar vostella, koska se on elinkeino. T u r- a kisalalta tuloja saavat vetäytyvät elinkeino-käsitteen taakse estääkseen tarhauksen arvostelemisen. Todellisuudessa turkistarhaus on kuitenkin erittäin kyseenalainen elin keino. Ensinnäkin eläinrääkkäystä tapahtuu turkistarhauksessa enem män ja laajam ittaisem m in kuin mis sään muussa elinkeinossa. Turkistar h oja ei ole turhaan mainittu eläinten keskitysleireiksi. — Suomelle ei suin kaan ole kunniaksi olla maailman suurin ketunnahkojen tuottaja ja kolmanneksi suurin minkinnahkojen tuottaja! Toiseksi turkistarhaus aiheuttaa vakavan uhkan ympäristölle saasteil laan. Tarhaeläinten ulosteet, virtsa ja ruuantähteet putoavat suoraan m aa han ja ravinteet valuvat pohja- ja avovesiin. Kun maassamme on n o in ^ k 6000 turkistarhaa, joissa pidetään l ä - ^ hes jatkuvasti 8— 10 m iljoonaa eläin tä, m aaperän ja vesien saastuminen on todella vakava ym päristöongel m a. Vesihallituksen tutkim usrapor tista käy ilmi, että turkiseläinten lan nan ravinnem äärä vastaa noin mil joo n an ihmisen puhdistam attom an jäteveden ravinnemäärää. H uuhtou tumisessa on jo p a tuhatkertaisia ero ja eri tarhojen välillä. Vuonna 1980 turkistarhoilta huuhtoutui vesistöi hin yhteensä noin 500— 600 tonnia typpeä ja 50— 60 tonnia fosforia. O m a ongelmansa aiheutuu vielä tar hojen käyttäm istä kaatopaikoista, sillä tarhurit rikkovat siltäkin osin täysin avoimesti ympäristönsuojelu-

H A N N E L E L U U K K A IN E N

säädöksiä. Jotkut tarhaajat kärrää vät kaatopaikoille paitsi eläinten ulosteet m yös erilaisiin tauteihin kuolleiden turkiseläinten raadot. L i säksi on havaittu, että tuhansia hehtaareita metsää on pahoin vaurioitu nut turkistarhojen ym pärillä tarho( A j e n saasteiden vaikutuksesta. Kolm anneksi turkistarhat ovat m elkoisia tarttuvien tautien levittä jiä . Salm onellan lisäksi tarhoilta on levinnyt ainakin penikkatautia ja yersiniaa, jo tk a ovat kaikki varsin vakavia sairauksia. — Tällaisiin asioi hin on puututtava avoimesti, vaikka kysymyksessä olisi miten tärkeä elin keino tahansa.

M yytti tarhojen työllisyydestä

•

N yt on aika avata täm äkin m yytti. Todellisuudessa turkisten viennistä saadaan toki tuloja parin m iljardin verran jo k a vuosi, mutta ei suinkaan ilm aiseksi. Tästä tulostahan on en sin vähennettävä se summa, jo k a joudutaan maksamaan turkistarhoil le tuotavasta valtavasta rehumäärästä. V uonna 1986 m aahamme tuotiin rehuaineita 275 m ilj. m arkan arvos ta ja liha- ja kalajauhoa lähes 185 m ilj. m arkan edestä. Näistä syötet tiin suuri osa turkiseläimille. Toisekseen valtio tulee turkistar hausta melkoisin summin jo k a vu o si. Valtiohan antaa tarhoille sekä hal pakorkoista lainaa että suoranaisia avustuksia. Lisäksi valtio rahoittaa myös turkistarhauksen neuvontajär jestö jä ja tukee niin turkisten kulje tusta kuin markkinointiakin. Veron

maksajien rahoja ohjataan turkistar haukselle paitsi maa- ja metsätalous ministeriöstä m yös kauppa- ja teol lisuusministeriöstä ja Kehitysaluera hastosta. Vuonna 1986 turkistarhaa ja t saivat kauppa- ja teollisuusminis teriöltä lahjaluonteista rahaa yli 23 m ilj. m arkkaa tarhojen investointi-, käynnistys- ja kehittäm isavustukse na. Kuljetustukeen annettiin erikseen 350.000 m arkkaa. Lisäksi valtio m aksaa subventiota turkiseläimille syötetystä ruuasta niin silakan, m ai tojauheen kuin erilaisten viljojenkin osalta. Pelkästään viljasta maksettu hintatuki oli vuonna 1986 yli 170 mil joo n aa m arkkaa. Ja nyt kun ketunnahkojen kysyn tä on rom ahtanut ja ketunraadot ovat jääneet roikkum aan nahkurien orsille, tarhurit ovat taas vaatim as-

Turkistarhausta puolustellaan ja t kuvasti myös sillä, että se työllistää niin m onia. Todellisuudessa tarhat tarjoavat työtä välittöm ästi vain 20 000 ihmiselle ja välillisestikin vain 30 000 ihmiselle. Työllisyysongelm a pystytään varmasti ratkaisemaan, jos vain halutaan. Y ksi vaihtoehto tarhureiden työllistäm iseksi voisi olla esimerkiksi biologinen viljely, sillä sehän on hyvin työvaltaista ja puh taiden elintarvikkeiden kysyntä ylit tää jatkuvasti niiden tarjonnan. Si tä paitsi tarhaus on sivuelinkeino val taosalle tarhaajista, siis pelkästään li sätulojen tuoja. Yhteiskunnan ei to ki tule sallia kenenkään rikastum is ta eläinrääkkäyksen kustannuksella!

M yytti tarhojen vienti tuloista Turkistarhauksen eduksi maini taan aina sen tuottam at vientitulot.

Schweizer Tierschutz STS

ÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUC 17

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄ sa valtiolta lisää rahaa ja halpoja lai noja. Minne lie aikaisempien vuosien suuret m yyntivoitot piilotettu?

M yytti eläinten hyvästä hoid osta Turkiseläim iä väitetään hoidetta van erittäin hyvin, koska ne ovat ar vokkaita ja koska ne eivät m uutoin tuottaisi upeita turkkeja. V alitetta vasti eläinten rahallinen arvo ei aina estä eläinten huonoa kohtelua. T a r haajien puutteellinen am m attitaito, ahneus ja välinpitäm ättöm yys ai heuttavat lukuisia eläinsuojelullisia ongelm ia. A htaus häkeissä on suunnaton, vaikka ne olisi tehty ministeriön aset tamien määräysten mukaan. Käytän nössä eläimiä kuitenkin pidetään hä keissä jo p a kaksin- tai kolm inkertai sia m ääriä yli sallittujen normien, m ikä on käynyt ilmi esimerkiksi V aa san läänin eläinlääkärin tekemistä tarkastuksista. Ahtaus aiheuttaa eläi missä ärsyyntyneisyyttä ja saa ne pu reskelem aan toisiaan joskus jo p a niin pahasti, että häntä tai ja lk a kat keaa. Eläim en m atkan p ä ä kaatopaikalla Pohjanm aalla. Kuva: B ertel K linkm an.

A vonaiset verkkopohjaiset häkit ovat eläimille vahingollisia. Ne eivät anna suojaa tuulilta, sateilta eikä pakkasilta ja verkolla kävely aiheut taa vaurioita eläinten tassuille. Eläin ten jalat voivat luiskahtaa verkon sil mien läpi ja jo p a vääntyä poikki. Vastasyntyneet pennut saattavat pu dota harvan verkon läpi m aahan as ti. Tiedetään m yös, että eläim iä on yksinkertaisesti paleltunut kuoliaaksi avoim issa häkeissään. Kylm yys aiheuttaa m yös ruokintaongelm ia. Juom avesi jä ä ty y p ak kasilla, jolloin eläimet joutuvat nuo lem aan jääkönttiä. Eläinten kieli saattaa jäätyä kiinni metalliseen juom akippoon ja repeytyä irti eläimen riuhtoessa. M inkit taas joutuvat tal visin järsim ään jäistä ruokaa, koska niillä on tapana syödä hitaasti. M onilla tarhoilla eläimille syöte tään ala-arvoista ruokaa, sillä mil joonien turkiseläinten ruhot jau h e taan suolineen kaikkineen toisten turkiseläinten ruuaksi. Laboratorio tutkim usten m ukaan turkiseläinten rehussa on usein erittäin paljon eri laisia vaarallisia bakteereja jo p a yli

kaikkien normien. Näm ä alentavat eläinten vastustuskykyä ja lisäävät käyttäytym ishäiriöitä. Lisäksi ne ai heuttavat eläinten kuolem ista m yr kytyksiin. Jotta tautitilanne saatai siin edes jotenkin pysym ään kurissa, eläinten rehuun lisätään runsaasti an tibiootteja m onasti jo rehusekoittamoissa. Eläinten kohtelu on turkistarhoil la usein täysin ala-arvoista. K ettuja siirretään häkeistä toiseen niskapihtien avulla. Poikastuotanto toteute taan nykyään enenevässä määrin kei nosiemennyksellä, jo ta huolim atto masti käytettäessä on puhkaistu m o nen ketun kohtu. Pahoinkaan lou k kaantuneita eläim iä ei taloudellisis ta syistä aina lopeteta ennen nahoituskautta, joten keväällä ja kesällä vahingoittuneet eläimet saattavat jou tu a kitum aan häkeissään loppu syksyyn asti. Turkiseläinten lopetukseen liittyy myös eläinrääkkäystä, koska m iljoo nat eläimet lopetetaan urakkavauhdilla ja käyttäm ällä asiantuntem a tonta tilapäistyövoimaa. Esimerkiksi kaasulaatikoihin tungetaan kerralla liikaa eläim iä, jolloin ne joutuvat käym ään pitkän kuolinkam ppailun. Kaasua saatetaan käyttää myös il man asianmukaisia suodatinlaitteita, jolloin eläim iltä palavat silmien ja hengitysteiden lim akalvot ennen taintum ista. Sähköpihdit taas pitäi si m ääräysten m ukaan asentaa sekä suuhun että peräsuoleen, m ikä saat taa aiheuttaa verenvuotoa suusta. Siksi jotkut tarhurit asettavat sähköpihtien toisen navan suun sijasta kor vaan, jolloin eläin ei välttäm ättä kuolekaan nopeasti.

M yytti turkisten ylellisestä nautinnosta Turkiskauppiaat m ainostavat tuotteitaan ylelliseksi nautinnoksi, liittävät niihin tavoiteltavuuden ja seksikkyyden ja vetoavat ihmisten turham aisuuteen. Periaatteessa jo kainen voi tietysti ostaa rahoillaan mitä tahtoo, mutta turkisten kohdal la niiden »arvoon» on liitettävä myös käsitteet eläinten kärsimys, ympäris tön tuhoutuminen ja ravintovarojen tuhlaus — m aailm assa, jossa ihm i siä kuolee nälkään!

ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄINTUOTANTO • ELÄ 18

Eläinsuoj eluneuvottelukunnassa aiheena Eläinsuojeluneuvottelukunnan ko koonpanoa ja toim intaa on käsitel ty Anim aliassa 4/87 ilmestyneessä artikkelissa. Siinä korostettiin sitä, että eläinsuojeluneuvottelukunta on toistaiseksi edustanut hyvin nimellis tä eläinsuojelua. 21. 4. käydyt kes kustelut vain vahvistivat tätä käsitys tä. Suurin osa neuvottelukunnan jä senistä ei ollut paikalla: osa oli lähet tänyt tilaisuuteen varam iehensä, ja osa ei ollut läsnä lainkaan. Eniten minua hämmästytti kuiten kin se seikka, että keskusteluja käy dessämme meidät selvästi yritettiin saada seinää vasten. Olimme valmis tautuneet tilaisuuteen odottaen posi tiivista ja rakentavaa keskustelua — olihan kyseessä eläinsuojeluneuvot telukunta. Todellisuudessa olimme keskellä hyvinkin kiihkeätä väittelytilaisuutta, jossa vastapuolenam m e olivat lääketeollisuuden edustaja se kä jossain määrin myös eläinlääkin täosaston eläinsuojelun ylitarkasta ja P irkko Skutnabb. Vapaaehtoisen eläinsuojelun edustajaa Oili Gyldeniä lukuunottam atta neuvottelukun nan muut jäsenet olivat enim m äk seen hiljaa. Siitä, minkälainen henki neuvotte lukunnan kesken vallitsi heidän kes kustellessaan eläinkokeiden tekijöi den kanssa, minulla ei ole tietoa, sillä meidät kutsuttiin kuultaviksi erik seen. M aa- ja m etsätalousministeriön eläinlääkintäosastolle voidaan antaa kiitosta siitä, että tällainen tilaisuus ylipäänsä järjestettiin, mutta moitet ta siitä, että se m uodostui eläinsuojelullisesti varsin kielteiseksi, ja että eettisten kysym ysten pohdinta (joka oli tilaisuuden teema) jäi vähiin. M i käli eläinsuojelua halutaan ministe riön taholta edistää, tulisi eläinsuo jeluneuvottelukunnan kokoonpano uudistaa (vrt. Anim alia 4/87) ja sen toim innan lähtökohtana tulisi olla eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei kä kaikkia osapuolia tyydyttävien kom prom issiratkaisujen aikaansaa minen. Ohessa julkaisem m e eläinsuojeli joiden kannanoton, jo k a siis esitet tiin em. tilaisuudessa.

ELÄINKOKEET JA ETIIKKA P Ä IV I V IIN IK A IN E N

H uhtikuun 21. päivänä oli maa- ja metsätalousministeriön alainen eläinsuojeluneuvottelukunta kutsuttu koolle kuule maan erilaisia näkemyksiä eläinkoetoiminnan etiikasta. Eläinsuo j etujärjestöjä edustivat tämän kirjoittaja, puheenjohtaja Päivi Viinikainen Koe-eläinten Suojelu ry:stä ja puheenjoh taja Hannele Luukkainen Helsingin Eläinsuojeluyhdistykses tä. Eläinkokeiden tekijöiden puolelta olivat paikalla Orionin eläinkoetoiminnan johtaja E LL Kristiina Haasio sekä K uo pion yliopiston toksikologian professori Jouko Tuomisto. Suomen Eläinsuojeluyhdistys ei allekirjoittanut eläinsuoje lijoiden yhteistä kannanottoa sen sijaan se toim itti tilai suuteen oman lausuntonsa kirjallisena. —

EL Ä IN K O E T O IM IN N A N

ET IIK A STA

L äh tök oh ta

K oe-eläin lain sääd än n ön henki

E lä in t e n o i k e u d e t o v a t v iim e a i k o i n a

E lä in k o e to im in ta a k o sk e v a n la in s ä ä

n o u s s e e t o s a k s i e e ttis tä j a f i lo s o f is ta k e s

d ä n n ö n l ä h t ö k o h t a n a tu lis i o l l a se , e t t ä

k u s t e lu a . H u o m i o o n k iin n itty n y t e r ity i

t u s k a ll i s i a e l ä i n k o k e i t a e i t e h d ä j a e t t ä

s e s ti n s . k o lle k tiiv ie lä im iin : t u r k i s e l ä i

m u id e n e lä in k o k e id e n m ä ä r ä r a j o i te ta a n

m iin , m a a t a l o u d e n t e h o t u o t a n n o n e l ä i

m in im iin . N y k y is e n l a i n s ä ä d ä n n ö n h e n

m iin s e k ä k o e - e lä im iin . K e s k e is e n ä k y s y

k i o n e lä in k o e to im in n a lle m y ö n te in e n , j a se n te h tä v ä n ä o n a in o a s ta a n a s e tta a to i m i n n a l l e j o i t a k i n r a j o j a . M ie le s tä m m e

m y k s e n ä o n , o n k o ih m is e llä o ik e u s t u o t t a a k ä r s im y s tä j a k ip u a e lä im ille m a h d o l lis e n h y ö d y n t a k i a .

t ä m ä ei r i i t ä , s illä e lä in k o k e i s s a o n k y s e e l ä v i s tä e l ä i m i s t ä , j o i l l a o n k y k y t u n t e a

E lä in t e n o ik e u k s ie n p u o l u s t a j a t v a s

f y y s is tä j a p s y y k k i s t ä k ä r s im y s tä .

t a a v a t t ä h ä n k y s y m y k s e e n k ie lte is e s ti: to is te n la jie n v ä ä r in k ä y ttö n ä h d ä ä n r a s is m iin v e r r a t t a v a n a , e e ttis e s ti t u o m i t t a v a n a ilm iö n ä : s p e s is m in ä eli l a j i s o r t o n a .

E läin k ok eita korvaavat ja täydentävät m enetelm ät M a a m m e v ir a llis e n e lä i n k o e p o l i t i i k a n

E lä in t e n o ik e u k s ie n p u o l u s t a j i e n o n

t u lis i o l l a R u o t s i n m a llin m u k a is e s ti se ,

k u i t e n k i n o t e t t a v a r e a l ite e tit h u o m i o o n , m ik ä li h e h a l u a v a t o n n i s t u a p y r k i m y k

e ttä e lä in k o k e id e n ta r v e tta r a jo ite ta a n m m . v a i h t o e h t o t u t k i m u s t a k e h ittä m ä llä .

s is s ä ä n v ä h e n t ä ä e lä im ille a i h e u t e t t a v a a

E lä in t e n o ik e u k s ie n p u o l u s t a j i e n , t u t k i

k ä r s i m y s tä . O n t o s i a s i a — ei e e ttin e n

j o i d e n j a v ir a n o m a is te n tu lisi y h d e s s ä a k

k a n n a n o t t o — t o d e t a , e t t ä e s im e r k ik s i e l ä i n k o e to im in ta a t u l l a a n h a r j o i tt a m a a n

tiiv is e s ti p y r k i ä s iih e n , e t t ä e l ä i n k o k e i t a k o r v a a v i e n m e n e te lm ie n k e h i t t ä m i s t ä

m a a s s a m m e v ie lä p i t k ä ä n . S ik s i t ä m ä n

(n s. v a ih to e h to tu tk im u s ta ) tu e ta a n k a i

k y s y m y k s e n e e ttin e n t a r k a s t e l u p e r u s t u u n y k y is e llä ä n h y v in p it k ä l l e k ä y t ä n n ö n

k i n t a v o i n . T ä l lä h e t k e l l ä t ä t ä t u t k i m u s

e tiik k a a n : se lla is iin k ä y t ä n n ö n t o i m e n p i

V u o n n a 1987 v a ltio t u k i e lä in k o k e e t k o r

t e is iin , j o i d e n a n s i o s t a m a h d o l l i s i m m a n

v a a v iin m e n e te lm iin s i ir ty m is tä 1 5 0 .0 0 0

p ie n i m ä ä r ä k o e - e lä im iä k ä r s ii m a h d o l

m a r k a l l a . R u o ts is s a v a s t a a v a s u m m a o li n . 1 ,5 m i l j o o n a a k r u u n u a .

lis im m a n v ä h ä n .

e d i s te tä

ta rp e e k si

m aassam m e.

ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • E 19

ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINK K ä y t ä n n ö s s ä m i k ä ä n e lin ei m y ö s k ä ä n

k o e s ite n , e t t ä se o n o l lu t a n e s te s ia n a la i

si o l lu t t o i v o t t a v a a , e t t ä h e itä o lis i k u u l

m a a s s a m m e k o o rd in o i em . tu tk im u s ta .

s e n a , sille v o i d a a n t e h d ä v a in y k s i lis ä -

t u e s im e r k ik s i t ä s s ä k i n tila i s u u d e s s a .

R u o t s i s s a o n k o e - e l ä i n a s e tu k s e n m u k a i

k o e , se k in a n e s te s ia a k ä y ttä e n , m in k ä j ä l k e e n e lä in ei e n ä ä s a a t u l l a t a j u i h i n s a .

s e s ti

yk si

k e s k u s e lä in k o e la u ta k u n n a n

t e h t ä v i s t ä r a j o i t t a a k o e - e lä in te n t a r v e t t a m m . v a ih t o e h t o t u t k i m u s t a e d is tä m ä llä j a t u k e m a l l a ( A s e tu s S F S 1982: 5 5 4 ).

N äm ä

m ä ä rä y k se t

ovat

o l e n n a i s ia

m y ö s tu tk im u s t u l o s t e n k a n n a l t a . E u r o o

A p in o id en k äyttö eläin k ok eissa

L is ä k s i m ie le s tä m m e k o r k e a k o u lu o p e

o s itta in tu tk ija la u s u n to ih in , jo is s a to d e

la illa tu n t e m a a n a ja llis e s ti j a p a ik a llis e s ti

tu k s e s s a tu lis i a k tiiv is e s ti p y r k i ä p o is

t a a n , e t t ä k i p u a k ä r s i n e e ll ä e lä im e llä ei

j a t k u v i a k o k e m u k s ia j a m i e l i a l o j a . S ik

e l ä i n k o k e i s ta j a s u u n t a u t u a m u i h i n m e

s a a d a e n ä ä u u d e s s a k o k e e s s a l u o t e tt a v i a tu tk im u s tu lo k s ia .

si n iid e n l a b o r a t o r i o - o l o i s s a t u n t e m a h e n k i n e n k ä r s im y s o n u s e in v o i m a k a s ta .

o m a i s t e n , t u t k i j o i d e n j a e l ä i n s u o je li j o i d e n v ä lise n y h te is ty ö n p a r a n t a m i n e n o lisi e n s i s ija is e n t ä r k e ä ä . Y h te is e n ä p ä ä m ä ä

E läinten tilat ja h o ito

h e n tä m in e n . T o iv o m m e

K o s k a a p in o illa t e h tä v ä t u tk im u s n ä y t

e r ity is e n t ä r k e ä ä s il l o i n , k u n t u t k i m u s t a

s e n t o i n e n p y k ä l ä , j o n k a m u k a a n e lä i m e n s ä ily ty s tilo je n t u le e o l la s e n e r i t y is

t ä ä k u i te n k in l a a j e n t u v a n m a a s s a m m e , tu lisi m ie le s tä m m e n ä ille so s ia a lis ille e lä i

v a l i t e t t a v a s ti a i n a o le n ä i n . T ie d o s s a m m e o n s u o m a la is ia t u t k i m u s p r o j e k t e j a ,

p iirte e t h u o m io o n o t t a e n r iittä v ä n tila v a t.

m ille t a r j o t a m a h d o l l is i m m a n l u o n n o n

E r ity is e s ti k o ir ie n j a a p in o i d e n s ä ily ty s

m u k a is e t o lo t. T ä s s ä s u h te e s s a v o ita is iin

j o t k a t u t k i m u s s u u n n it e lm i e n p e r u s te e lla

ti lo is s a o n m a a s s a m m e s u u r i a p u u t t e i t a .

o t t a a e s i m e r k k iä S t a n f o r d i n j a D a v is in

v a ik u t t a v a t k o r k e a ta s o is ilta , j a n iin p ä a r

O n e lä in s u o je lu llis e s ti a r v e l u t t a v a a , e t t ä

y li o p i s t o je n s u u r i s t a a p i n a y k s i k ö is t ä .

v o s t e tu t s ä ä t i ö t o v a t r a h o i t t a n e e t n i it ä .

e lä in te n s ä ily ty s tilo je n k o h d a l l a h y v ä k

T u tk im u s te n k ä y tä n n ö n to te u tu s o n o l

s y tä ä n s e lla is e t m in im im i ta t , j o i s s a e lä in j u u r i j a j u u r i tu le e t o im e e n . M i t t o j e n t u

t e h d ä ä n e lä v illä e lä im illä . K ä y tä n n ö s s ä ei

l u t k u i t e n k i n n iin h e i k k o a , e t t ä t u l o k s i l

V alv o n ta ja tarkastus

lisi l ä h t e ä e lä in te n t a r p e i s t a j a n ii tä m ä ä r i te tt ä e s s ä tu lis i k ä y t t ä ä a p u n a e to lo g is -

m a a s s a m m e r iittä v ä ä .

k ä y n n i s s ä o le v ille tu t k i m u s p r o j e k t e i l le , j o t t a k o e - e lä in te n t u r h a k ä y t t ö e d e llä

t a a s ia n tu n te m u s ta .

t a r k a s t u k s i a t e h d ä ä n k ä y t ä n n ö s s ä v a in ,

E lä in t e n t e r v e y d e n t il a a n e i k i in n it e tä

m ik ä li o n a i h e t t a e p ä i l l ä e lä i n s u o je lu l l i

m a i n i t u n k a lta is iin t u tk i m u k s ii n e s ty is i.

r i i t t ä v ä s t i h u o m i o t a . K o n s is t o r i n a s e t t a

s ia e p ä k o h t i a . T a r k a s t u k s i a o n m ie le s

m a n ty ö r y h m ä n m u is tio s s a v u o d e lta 1982

t ä m m e s u o r i t e t t a v a s ä ä n n ö llis e s ti j a p is

t o d e t t ii n , e t t ä H e ls in g in y lio p is to s s a k ä y t e ty t e l ä i n k a n n a t o l iv a t y le e n s ä e p ä m ä ä

to k o k e in . M y ö s to is e n l u o k a n k o k e is ta tu lis i t e h

r ä i s i ä s e k ä p e r i n n ö l li s e n t a u s ta n s a e t t ä

d ä ilm o itu s lä ä n in h a llitu k s e e n , jo llo in la i

M a a m m e k o e - e l ä in a s e tu k s e n 8 . p y k ä lä n 4 . m o m e n t in m u k a a n e l ä in , j o l l e o n

t e r v e y d e n t i l a n s a s u h t e e n . T il a n n e e i lie n e t y y d y t t ä v ä v ie l ä k ä ä n j a se k o s k e e

t o k s e t e iv ä t v o is i lu o k it e l l a e n s im m ä is e n

t e h t y k i p u a ta i t u s k a a a i h e u t t a v a e lä in -

m y ö s m u it a k i n k u in H e ls in g in y lio p is to a

V a s ta a v a m e n e tte ly o n k ä y tö s s ä R u o ts is

k o e , o n » l o p e te t ta v a k u n k o k e e n t a r k o i

p ä ä t e ll e n t i e to o m m e t u lle is ta t a p a u k s i s

s a : to is e n l u o k a n k o k e is ta t e h d ä ä n ilm o i t u s e lä in k o e - e e ttis ille n e u v o s to ille .

Sam an eläim en k äyttö useassa kok eessa

E lä in k o e t o i m i n n a n

v a lv o n ta

N y k y tila n te e s s a

l u o k a n k o k e i t a t o is e e n k i p u l u o k k a a n .

tu s o n s a a v u t e t t u , j o l le i v a t e l ä im e n e lin

t a . S u o m e n t i l a n n e t t a v o i ta n e e n v e r r a t a R u o ts iin , m is s ä p r o f e s s o r i S te p h e n T h e s

k a a n ei s iis o le m i t ä ä n e s t e t t ä t e h d ä s a

l e f f L u n d in y lio p is to n f a r m a k o lo g ia n la i

m a lle e lä im e lle u u t t a — j o p a k i p u a t u o t t a v a a — k o e t t a , j o s s e n te r v e y d e n t i la o n

t o k s e lt a o n t o d e n n u t s e u r a a v a a : » K o e e lä in te n , e rity is e s ti k a n iin ie n j a m a r s u je n ,

a ie m m a n k o k e e n jä lk e e n p a la u tu n u t n o r

te r v e y d e n tila o n u se in j ä r k y t tä v ä . N e v o i

t a r k a s t e l l a e e tt is e lt ä k a n n a l t a k o e - e lä in -

m a a lik s i.

v a t o l la n iin s a i r a i t a , e t t ä n ii tä e i v o i d a

t o i m i k u n n is s a , lä ä n i n h a l l i t u k s i s s a , m a a -

K oesuun nitelm ien eettinen arviointi M ie le s tä m m e

k o e s u u n n i te lm i a

tu le e

j a m e ts ä ta lo u s m in is t e r i ö s s ä s e k ä e lä in -

k im u s tu lo k s e t o v a t e p ä lu o te tta v ia . M ik ä

v a i k k a se o lis ik in te r v e h t y n y t e n s i m m ä i

li k o e - e lä i n t e n te r v e y d e s t ä h u o l e h d i t t a i

s u o j e lu n e u v o tt e lu k u n n a s s a . E s im e r k ik s i R u o ts is s a e lä in k o e - e e ttis te n n e u v o s t o je n

sen k o k e e n jä lk e e n . S ä ä d ö k s e m m e o n t ä s s ä s u h te e s s a j ä l j e s s ä E u r o o p a n n e u

s iin e s im . j a t k u v i n t a r k a s t u k s i n , v o i t a i s iin k o e - e lä in te n m ä ä r ä ä v ä h e n t ä ä e h k ä

o n o t e tt a v a a r v io in n is s a a n h u o m i o o n e e t

v o sto n

y h t ä p a lj o n k u in v a ih to e h to m e n e te lm ie n

(m a a ta lo u s h a llitu k s e n s ä ä d ö s 30. 7 . 1982).

k a u tta .»

O lis i t ä r k e ä ä , e t t ä n i m e n o m a a n k o e e lä in s u o je lu ty ö h ö n p e r e h ty n e id e n j ä r j e s

s u o s i tu k s i s ta .

N iid e n

m ukaan

e l ä i n t ä , j o l l e o n t e h t y t u s k a ll i n e n e lä in -

v e y d e n tila n j a k ä s i tt e l y n p a r a n t a m i n e n . I T ä s s ä y h t e i s t y ö s s ä o lis i m y ö s k o e - e lä in h o ita jie n p a n o s tä rk e ä .

E lä in k o e to i m i n t a o n y k si h y ö ty k ä y tö n m u o t o , j o h o n liitty y v a i k e i t a s e k ä p e r i a a tte e llis ia e t t ä k ä y t ä n n ö n o n g e lm ia . T o i v o m m e k u ite n k in , e ttä m a a - j a m e ts ä ta lo u s m i n i s te r i ö j a s e n a l a i n e n e lä in s u o je lu n e u v o tte lu k u n ta

to i m i s i v a t

o m a lta

o s a lta a n n iin , e ttä m a a m m e e lä in k o k e i t a k o s k e v a la in s ä ä d ä n tö m u u te tta is iin p a r e m m in v a s ta a m a a n m u id e n P o h j o i s m a i d e n v a s ta a v ia s ä ä d ö k s iä se k ä E u ro o p a n n e u v o s to n su o s itu k s ia . E s i t ä m m e lis ä k s i, e t t ä m i n is te r iö r y h ty is i t a r v i tt a v i i n to i m e n p i t e i s i i n e l ä i n k o k eet k o rv a a v a n tu tk im u k s e n k e h ittä m i

k ä y t t ä ä k o k e is s a — ta i j o s k ä y t e tä ä n t u t

u u te e n

n a v o is i o l l a e l ä in te n s ä i ly t y s t i lo j e n , t e r

V irkaa ei kuitenkaan perustettu vielä 1988, vaan esitys siirtyi ensi vuodelle. Läänineläinlääkäri Tim o Estolan m ukaan tilanne ei kuiten kaan ole valoisa: budjettineuvottelu jen ollessa kesken on edelleen epä varm aa perustetaanko virkaa vielä 1989. Työpaineiden kasvaminen Uuden maan läänineläinlääkärin työkentäs sä on jo pitkään ollut ilmeinen. E ni ten tilanteesta kärsivät kuitenkin eläimet, sillä töiden ruuhkautuminen voi joh taa siihen, että läänineläinlää käri ei voi tutkia kaikkia hänen val vontapiiriinsä kuuluvia m ahdollisia eläinsuojelurikkom uksia. Seuraava, viime huhtikuinen ta pahtum asarja on siitä hyvä esimerk ki. Sam alla se osoittaa puutteita ole van edelleen niin koe-eläinyksiköissä kuin koe-eläintoim intaa säätele vässä lainsäädännössä.

se k si j a k o o r d in o im is e k s i. N ä in v o ita is iin

kokeeseen,

k ä r s i n y t e lä in

K o e - e lä im iä k ä y t t ä v i e n t u t k i j o i d e n j a e lä in s u o je lijo id e n y h te is ty ö n l ä h t ö k o h t a

o le

to i m i n n o t o le n o r m a a l it» . A s e tu k s e n m u

M ie le s tä m m e o n e p ä e e tt is t ä a l i s t a a k i

e l ä i n k o k e i s ta k u in m u i s t a k i n e lä in s u o je l u k y s y m y k s is tä .

L opuksi

la e i o le m i t ä ä n a r v o a . E s i t ä m m e k in j o n k i n l a i s t a k o n t r o ll i a

pua

m is te n m u o d o s s a se k ä lu o te tta v a a , a v o i n t a j a a k t i i v i s t a t i e d o t t a m i s t a n iin

s is s a .

M ie le s tä m m e k o e - e lä in te n t ilo is s a t u le e o t t a a h u o m i o o n e l ä in s u o je lu a s e t u k

y h te is ty ö tä

te n k a n s s a e s im e r k ik s i y h te is te n t a p a a

k u n n i s s a j a t ä ll a is i a o l o j a n iille v o i d a a n

K a ik e n t u t k i m u k s e n p itä is i l u o n n o l l i

k iin te ä m p ä ä

m in is te riö n j a lä ä n in ta s o n v ira n o m a is

v a in h a r v o i n j ä r j e s t ä ä t u t k i m u s l a i t o k

se s ti o l l a k o r k e a t a s o i s t a , m u t t a t ä m ä o n

Uudellamaalla sijaitsee yli puolet kaikista maamme koe-eläintoim intaa harjoittavista laitoksista. Luonnollisesti tämä kas vattaa Uudenm aan läänineläinlääkärin työm äärää huom at tavasti. Niinpä Uudellem aalle oli tarkoitus saada jo kuluva na vuonna apulaisläänineläinlääkärin virka. A siaa ovat esit täneet niin Uudenmaan lääninhallitus kuin maa- ja m etsäta lousministeriön eläinlääkintäosastokin.

r ä n ä tu lis i o lla e lä in k o k e id e n m ä ä r ä n v ä

L is ä k s i a p i n a t e lä v ä t l u o n n o s s a y h d y s

T u tk im u k sen taso

E päkohtia koe-eläintiloissa ja hallintotasolla

k i p u a j a k ä r s im y s tä . T ä m ä n t a k i a v i r a n

n e u v o s t o n s u o s it u k s e t p e r u s t u v a t

n e te lm iin .

P a i n o t a m m e v ie lä , e t t ä e l ä i n k o k e i s s a o n k y s e e lä v is tä e lä i m i s t ä , j o t k a t u n t e v a t

M ie le s tä m m e a p i n o i t a ei p itä is i k ä y t t ä ä k o e - e l ä im i n ä . N e p y s ty v ä t ih m is e n

pan

P Ä IV I V IIN IK A IN E N

Y h te is ty ö

tis e t

e lä i n s u o je lu llis e t

näkökohdat

k o e , s a a k ä y t t ä ä u u d e s t a a n v a in k o k e e s

E lä in te n h y v in v o in n ille o li s i v a t o l e n

s a , j o s s a se o n a n e s te s ia n a la is e n a ta i j o s

n a is e n t ä r k e i t ä a m m a t t i t a i t o is e t , k o u l u

s a sille e i a i h e u t e t a l a i n k a a n k i p u a (1 1 .

te tu t e lä in h o ita ja t, jo tk a o n v a littu k o u

a r t i k l a , 4 . m o m e n t ti ) . E n g la n n is s a 1986 v o im a a n tu lle e n k o e -

l u tu k s e e n s o v e ltu v u u s te s te in . A la lle o t e t a a n v ie lä k in sille s o v e l tu m a t t o m i a h e n

e lä in s ä ä d ö k s e n m u k a a n e lä in o n l o p e te t

k ilö itä . M ie le s tä m m e e lä in h o i ta j ie n m ie

D ju rfö rs ö k o v a t p a in o tta n e e t m y ö s tä tä

ta v a k ip u a ta i tu s k a a a ih e u tta n e e n k o

lip ite itä ei m y ö s k ä ä n o t e t a ta r p e e k s i h u o

a s i a a y h te is e s s ä k ir je lm ä s s ä ä n R u o ts in

k e e n j ä l k e e n . M ik ä li e lä im e lle o n te h ty

m io o n e lä in k o k e is ta k e s k u s te lta e s s a . O li

m a a t a l o u s m i n i s te r i ö ll e .

v a s t a t a e d e s n iih in k ä y t ä n n ö n e t i i k a n sa I n e le m iin v a a t i m u k s i i n , j o i t a m a a m m e n y k y in e n k o e - e lä in a s e tu s ei k y k e n e t ä y t tä m ä ä n . H e ls in g is s ä 2 1 . p ä i v ä n ä h u h t i k u u t a , 1988 K o e - e lä in te n S u o je lu r .y . V i h r e ä R is ti r .y . V a l t a k u n n a l l i n e n E lä in s u o j e l u l i i tt o r . y . H e ls in g in E lä in s u o j e l u y h d i s t y s r .y .

t ö je n e d u s ta jia o lisi m u k a n a k o k e id e n a r v io in n is s a . R u o ts in L ä ä k e te o llis u u s y h d is ty s j a m a a n s u u r in e lä i n s u o je lu y h d i s t y s N o r d is k a S a m fu n d e t M o t P lä g s a m m a

NKOKEET • ELÄINKOKEET . ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEI 20

»Ilmoituksen koe-eläinyksikössä ilmenevistä epäkohdista voi tehdä myös nimettömänä» Eläinsuojeluneuvottelukunnan ko kouksessa 21. 4. 1988 eläinsuojelun ylitarkastaja P irkko Skutnabb pai notti ilmoitusvelvollisuuden tärkeyt tä koe-eläinyksiköissä havaittavien epäkohtien ollessä kyseessä. Hän ko rosti, että ilm oituksen voi tehdä m yös nim ettöm änä — olennaista on se, että asia tulee viranomaisten tie toon, ja se voidaan tutkia. Seuraavana päivänä, perjantaina 22. 4, eräs nainen soitti yhdistyksen toimistoon ja kertoi tarkkailleensa jo pitkään Helsingissä sijaitsevan Inva lidisäätiön koe-eläintilojen huonoa kuntoa. Hänen mukaansa pienehköä m ökkiä muistuttavien eläintallien ik kunat olivat pitkään olleet auki, ja osa niistä jopa rikki. Invalidisäätiön eläintallit, huhtikuusa 1988 K u va: Sam i Bläberg

V alokuva Tiina H o lm b erg

ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • EL K an eja Invalidisäätiön eläintalleilla, K u va: S am i Bläberg

Koe-eläiminä oli kaneja. K oska il ma oli huhtikuun lopulla edelleen kylmä ja tuulinen, hän oli huolissaan asiasta. H än aristeli kuitenkin tehdä itse ilm oitusta siitä viranom aisille. K aarina K ivivuori ottikin ottikin asian esille vielä sam ana iltapäivänä keskustellessaan puhelimessa vt. lää nineläinlääkäri A im o Kuhm osen kanssa. Kivivuori pyysi Kuhm osta tarkastam aan tilanteen. Kuhm onen suhtautui pyyntöön kuitenkin varsin ylenkatsoen, ilmeisesti juuri esille tul leiden rabies-tapausten takia, jo tk a olivat ruuhkauttaneet läänineläinlää kärin toim iston. Kuhm osen m ukaan viranomaisilla oli muutakin tekemis tä kuin »juosta nimettömien ilm oi tusten perässä». Seuraavana päivänä sää oli talvi nen, joten lähdin itse katsomaan, mi ten paha tilanne Invalidisäätiön koeeläinyksikössä oli. Saatoin vain ih metellä eläinkokeiden tekijöiden va kuutteluja siitä, kuinka koe-eläimet elävät aina tarkkaan valvotuissa olo suhteissa, kun näin lahoam istilassa olevan mökin. Osa ikkunoista oli au ki, ja näin oli ilmeisesti ollut pitkään, sillä kun yritin sulkea niitä, ne eivät turvonneisuudeltaan pysyneet kiinni. Y ksi ikkunoista oli kehyksineen

maassa. A vonaisia ikkunoita oli m ö kin kum m allakin puolen, joten sen sisällä todennäköisesti puhalsi risti veto. Ortopedisissä kokeissa käytettävät kanit olivat verkkopohjaisissa kerroshäkeissä, aina yksi kani yhtä häk kiä kohden. N iillä ei ollut mitään kuivikkeita; en m yöskään havainnut minkäänlaisia juottopulloja tai muu ta -järjestelm ää. H äkit olivat aivan ikkunoiden edessä, ja m ökistä vas taan tulviva virtsan ja ummehtunei suuden haju oli jo p a ulkoilm assa voim akas. Seuraavana päivänä menin paikal le Pilvi ja O ra Lassilan kanssa. T i lanne oli ennallaan, m ikä sai meidät epäilem ään, ettei eläintalleilla oltu käyty sitten lauantain. Ilma oli vielä lauantaitakin kylmempi ja tuulisempi. Yritim m e jälleen sulkea ikku noi ta, m utta emme onnistuneet. Illalla Helsingin alueen eläinsuoje luvalvoja Hannele Luukkainen kävi paikalla — varsinaista tarkastusoi keuttahan vapaaehtoisilla eläinsuo jelu valvojilla ei koe-eläinyksiköihin ole. Hän totesi tilanteen edellyttävän välittömiä toimenpiteitä. Keskustelin asiasta myös eläinlääkäri Oili Gyldenin kanssa. Hän totesi kanien olevan äärim mäisen herkkiä vedolle jo p a huoneenläm mössä ja sairastuvan helposti hengityselinten sairauksiin. Kaiken näkem ämm e ja kuule mamme perusteella saatoim me olla vain sitä mieltä, että Invalidisäätiön koe-eläintilat eivät täyttäneet lainsää dännön vaatim uksia.

Keskustelu jatkuu Tiistaina tavoitin vt. läänineläin lääkäri Kuhmosen kysyäkseni, oliko hän tehnyt asialle jotain . H än totesi käyneensä laitoksella m aanantaina, m ikä sinänsä oli kiitettävää, sillä ra bies-tilanne ruuhkautti edelleen lää ninhallitusta. Kuhm onen totesi kui tenkin, että eläinsuojelurikkom usta ei ollut tapahtunut. Hänen m ukaan sa yksi ikkuna oli rikki ja se oli pei tetty pahvilla. M uut olivat auki tuu letuksen takia. Yritin korjata hänen käsitystään selittämällä, että ikkunat olivat olleet rikkinäisyytensä takia auki ko ko viikonlopun ja ilmeisesti jo pitkään sitä ennen. Kuhm onen toisti kuitenkin kantansa uudestaan.

ELÄINKOKEET • ELÄINKOKEET • ELÄINKÖ 22

K eskustelu jatkui jonkun aikaa, ja lopuksi Kuhm onen totesi ihmettele vänsä, ettei eläinsuojelijoilla ole pa rem paa tekemistä, kuin tehdä ilm oi tuksia tällaisista asioista. Läänineläinlääkäri Tim o Estolan palattua lom alta keskustelin hänen kanssaan asiasta. Hän kertoi Invali disäätiön uusien koe-eläintilojen val mistuvan kesäkuussa, m inkä takia vanhojen tilojen kunnostukseen ei ryhdytä. Ihmettelin, eikö eläimiä oli si voitu siirtää m uualle, kunnes uu det tilat valm istuisivat, m utta tähän hän ei ottanut kantaa.

Loppupäätelmä Uudenmaan lääninhallitukseen tu lisi pikaisesti saada apulaisläänineläinlääkärin virka, sillä n yk yisellää n ^ läänineläinlääkärin työm äärä on liian suuri yhden ihmisen hoidetta vaksi. O lisi myös ensiarvoisen tär keää, että vapaaehtoisilla eläinsuoje luvalvojilla olisi oikeus tarkastaa koe-eläinyksiköitä. N äillä uudistuk silla Uudenmaan läänineläinlääkärin työm äärää voitaisiin osittain keven tää, ja ennen kaikkea eläinten hyvin vointi voitaisiin taata nykyistä tehok kaam m in. Viranomaisten työmäärän pienen täminen kohtuullisiin rajoihin edes auttaisi m yös heidän asennoitumis taan eläinsuojelijoita kohtaan. Y h teistyöhön tähtäävä eläinsuojelija jää ym m ärrettävästi ym m älle, kun hän toimii lain ja kansalaisvelvollisuuten sa mukaisesti ilmoittaessaan mahdol lisesta eläinsuojelurikkomuksesta, ja saakin kuulla, ettei asia su u rem m in ^ kiinnosta viranom aisia. O n selvää,™ että jokaisessa m ahdollisessa eläinsuojelurikkomustapauksessa eläimet mahdollisesti kärsivät, kunnes toisin on osoitettu.

Jälkikommentti Invalidisäätiön uudet eläintilat val mistuivat kesäkuussa. Läänineläin lääkäri Tim o E stola on ne tarkasta nut, ja ne ovat hänen mukaansa erit täin hyvät ja nykyaikaiset. »L u pa koe-eläin toim in taan m yönnetään, jo s : hakijalla on käytettävissään riittä vä t j a asianm ukaiset tilat j a välineet hakem uksen koh teen a olevaan koe-eläin toim in taan .» (K oe-eläinasetus 3 § , 4 m om .)

T e o r e e ttis e s ti eläinten oikeuksia tarkasteltiin toisaalta filosofisesti, toisaalta uskontotieteellisesti. D o sentti S. A lbert Kivinen, fil.yo . Lee na V ilkka ja valt.lis., M atti H äyry valottivat erilaisia tap oja puhua eläinten oikeuksista ja perustella nii tä sekä kysym ystä eläinten tietoisuu den asteesta. Käytetyissä puheenvuo roissa kävi ilmi, että keskeisiä ongel m ia ovat mm. kysym ykset, voiko eläin tuntea tietoisesti kipua ja jos (tai kun) voi, eikö silloin ole eettisesti väärin tuottaa niille tuskaa; sekä tä hän liittyen kysym ys eläinten tietoi suudesta. Eläinten on usein kiistetty j ^ l e v a n tietoisia itsestään, tulevaisuu^ R iestaa n jne. tai kykenevän monimut kaiseen symboliseen ajatteluun. Lee na V ilkka pyrki lähinnä etologiasta valitsem illaan esimerkeillä osoitta m aan täm än väitteen vääräksi. P u heenvuoroista ja keskustelusta ilme ni, että keskustelua eläinten oikeuk sista värittää ja vaikeuttaa ihmiskes keinen maailman tarkastelu; yhäkin eläim iä vaaditaan esittäm ään vaati mukset oikeudenm ukaisesta ja tasa vertaisemmasta kohtelusta ihmisen ehdoin, yhäkin ihminen kieltäytyy tarkastelem asta m aailm aa eläimen näkökulm asta.

ELÄIN IHMISTEN MAAILMASSA T E U V O L A IT IL A

Uskontotieteellisessä osiossa ei niinkään pohdittu kysym ystä voiko ^ ^ eläim illä olla oikeuksia vai ei vaan ^P tarkasteltiin sitä, miten nämä oikeu det olivat tai eivät olleet toteutuneet eräissä suurissa uskonnollisissa tra ditioissa. Valt.lis. M aija-R iitta O lli la valotti kysym ystä kristinuskon ja osaksi myös juutalaisuuden puitteis sa todeten, että näiden uskontojen valtavirtaukset ovat usein suhtautu neet eläimiin kuin esineisiin tai om ai suuteen kun taas tuntem attom am missa virtauksissa (ns. kerettiläisissä liikkeissä esim.) eläimiin ja luontoon ylipäätänsä on suhtauduttu tasaver taisemmin. Yhtenä puhujista pyrin osoittamaan intialaisen perinteen, lä hinnä hindulaisuuden, olevan tässä suhteessa lähtökohdiltaan lähem pä nä seminaarissa esille tullutta eläin ten oikeuksien m yöntäm istä ja pu o lustam istakin, vaikka käytäntö on kin Intiassa vaihdellut ajasta ja pai kasta riippuen.

Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoiden yhdistys Dilem ma järjesti 13. 5. Helsingin Metsätalolla avoimen seminaa rin ja keskustelutilaisuuden eläinten oikeuksista. Tilaisuus p yrki valottamaan kysym ystä sekä teoreettisesti että käytän nöllisesti.

V älittäjänä teoriasta käytäntöön toimi valt.lis. Ilkka P atoluoto, jo k a puhui hyödystä, rakkaudesta ja sivis tyksestä suhteinamme eläimiin. H ä nen puheenvuorostaan oli kuitenkin vaikea päätellä, katsoiko hän mainit tujen kolmen seikan olevan eduksi vai haitaksi eläinten oikeuksille.

* Käytännön kysymyksiä toivat esiin fil.m aist. Päivi Viinikainen ja lääk.tiet. tri M aija-Liisa Laäkso. Vii nikainen aloitti tuom alla esiin, kuin ka ainutlaatuinen seminaari oli luon teeltaan. Hän loi katsauksen eläin

suojelun nykytilanteeseen Suomessa. Puheenvuorosta saattoi päätellä, et tä vaikka ihmisten ajattelussa onkin tapahtumassa m uutoksia — jo semi naarin järjestäminen on yksi osoitus siitä — käytäntö laahaa kaukana jä l jessä. Ihmisen suhde eläimeen m iel letään yhä riisto- ja hyväksikäyttösuhteena; eläinten »suojeleminen» on omaisuuden suojelemista, siksi tarpeetonta julm uutta on vältettävä. Itse suhteen oikeutusta tehom aata lous, turkistarhaus, eläintarhat, eläinkilpailujen järjestäjät jne. eivät edelleenkään näytä asettavan kyseen alaiseksi. 23

Seminaarin viimeisessä pyydetys sä puheenvuorossa M aija-Liisa L aakso pyrki osoittam aan, että eläinkokeita tekevä tutkija ei ole ju l m a, raaka sadisti vaan rakastaa ja arvostaa eläim iä siinä kuin joku eläinten ystäväkin. Puheenvuoro oli mielenkiintoinen yritys silloittaa kak si loogisesti m ahdotonta asiaa yh teen: eläinkokeet (joihin ipso facto sisältyy oletus eläimen ihmistä alem m asta arvosta) ja eläinten kunnioi tus (jo ka lähtee kaiken eläm än tasa puolisesta kunnioittam isesta ja jo ta ei pidä samastaa eläinrakkauteen sii nä m uodossa kuin voim m e rakastaa esim. kauniita tauluja). On valitetta vaa, että täm än puheenvuoron jä l keen ei enää ollut aikaa keskustella.

* Kaiken kaikkiaan tilaisuudesta jäi, ainakin m inulle, hieman hajanainen vaikutelm a. Järjestäjät olivat vilpit töm ästi lähteneet eivät vain puolus tam aan eläinten oikeuksia vaan tuo m aan asiaa yleiseen tietoisuuteen ja samalla luom aan puitteita, joissa eri n äkökantoja edustavat henkilöt ja järjestöt voisivat keskustella eläinten oikeuksista päästäkseen paremmin selville toistensa argumenteista ja si ten löytääkseen, toivottavasti, sekä m ahdollisuuksia ym m ärtää toisiaan että edistää tasa-arvon laajenem ista ei vain yli rodullisten, kielellisten ja kulttuuristen vaan m yös lajirajojen . Täm än pyrkimyksen tiellä oli kuiten kin se, että varsinaista keskustelua ei syntynyt, koska filosofit olivat taipu vaisia keskustelemaan keskenään om alla kielellään — jo k a ei välttä m ättä ollut tuttua ko ko arviolta satapäiselle yleisölle — ja koska teoria ja käytäntö eivät useimmissa pu heenvuoroissa kohdanneet toisiaan vaan kauniit periaatteet ja rum a to dellisuus jäivät elämään kumpikin it senäistä eläm äänsä. Tai ehkä olen liian pessimistinen. Joka tapaukses sa tilaisuus provosoi useita kannan o ttoja ja antoi varm asti ajattelem i sen aihetta niille, joille kysym ys eläinten oikeuksista tuntui jotenkin »akkojen höpinältä». On toivotta vaa, että tilaisuudelle järjestettäisiin jatko a, jossa nyt alkanut eläinten oi keuksien esille tuom inen pääsisi ke hittym ään laajem m aksi julkiseksi keskusteluksi ennen kaikkea eri ta louseläm än ja politiikan edustajien kanssa. Jos heitä ei saada m ukaan ja vakuuttuneiksi siitä, että suunnan m uutos on sekä tarpeellinen että välttäm ätön, ko ko toim inta jä ä aka teemiseksi pohdiskeluksi.

* 24

M ikä voisikaan olla innostavampaa suomalaiselle eläinsuo jelijalle kuin matkustaa kansainväliseen kokoukseen, vaih taa ajatuksia ja uutisia m onista maista tulleiden aktivistien kanssa ja saada uusia ystäviä eläinsuojelun piiristä?

V E T R O N O M IT E L Ä IN T E N O IK EU K SIEN PU O L E ST A P Ä IV I V IIN IK A IN E N

Vetronomit??? Painovirhekö? Vai jo k in uusi am m attinim i ke? Kyseessä on Uppsalan yliopiston eläinlääketieteen sekä maa- ja metsätieteen opiskelijoiden yhteinen toimintaryhmä, jo n k a tehtävänä on edistää eläinten oikeuksia korkeakoulu maailmassa (vetronomer = veterinärer + agronomer). N yt laajaa huom iota saanut toiminta alkoi m uutam a vuosi sit ten kahden aktiivisen eläinlääketieteen opiskelijan toimesta. Toinen heistä, suomalainen Satu Kärnä kertoo ryhmästä ja sen toiminnasta tuotantoeläinten tehokasvatusta vastaan.

Miten kaikki alkoi? Mikä oli sysäys toiminnallenne?

Miten opettajanne ovat suhtautuneet toimintaanne?

L ähtökohtana olivat eläinkokeet; oikeammin se, että heti ensimmäises tä opiskeluvuodesta lähtien kieltäy dyim m e niistä. Sam aan aikaan aloi timme ruotsalaisen kurssitoverini kanssa varsin kiivaaksi m uodostu neen keskustelun eläinkokeista ja eläinten oikeuksista yleensä. Jotkut opettajamme lääketieteellisestä tiede kunnasta suuttuivat, jotku t yrittivät jo p a painostaa m eitä, m utta pidim me pintamme. Vähitellen yhä useam pia opiskelijoita kiinnostui aiheesta, ja sam alla se laajeni käsittäm ään m yös m uita eläinten hyötykäytön m uotoja.

Eläinlääketieteellisessä tiedekun nassa erittäin m yönteisesti, sillä hei dän lähtökohtansa on se, että tehokasvatuksesta on päästävä eroon. Tehokasvatuksen eläimet ovat sairai ta sekä fyysisesti että henkisesti. M itä enemmän tuotantoa lisätään, sitä sairaampia eläimet ovat. Kaikkea tä tä he korostavat opetuksessaan omaaloitteisesti — he ovat hyvin eläinystävällisiä ihmisiä.

Seuraavana vuonna maa- ja met sätieteen opiskelijoita yhtyi m ukaan toim intaam m e, ja perustimme ryh män nimeltä Vetronom ernas etikforum.

Miten olette toimineet? Yritäm m e valistaa opiskelijoita. K oska m ukana on myös maa- ja metsätieteen opiskelijoita, toim in tamme keskittyy hyvin paljon m aa taloudessa käytettäviin eläim iin, m utta olemme ottaneet esille myös m uita teem oja. Olem m e järjestäneet erilaisia luentoja, seminaareja ja kes kustelutilaisuuksia. Olemme käsitel leet esimerkiksi erilaisia kanala- ja sikalatyyppejä.

Suom essa käsittääkseni tehokas vatuksen haitoista ei eläinlääketie teen opinnoissa juurikaan keskustel la. A inakaan opetuksen lähtökohta na ei ole eläinten hyvinvointi siinä m äärin kuin täällä. Olen iloinen sii- _ tä, että täällä ollaan e d is ty k s e llis iä .^ Jos eläinlääkäreitä ei opeteta ajatte lemaan ensisijaisesti eläinten tarpeis ta käsin, kuka sitten sen tekee? Satu K ärnällä on kuuden vuoden eläinlääketieteen opinnoistaan jäljel lä vielä vuosi. H än kokee olevansa oikealla alalla ja on tyytyväinen saa m aansa opetukseen, m utta aivan helppo ei hänenkään opiskelijataipaleensa ole ollut: kom pastuskivenä ovat olleet eläinkokeet. Satu on kui tenkin pitänyt pintansa ja onnistunut kieltäytym ään niistä — saanut jo p a m uita samanhenkisiä m ukaan. U pp salan yliopiston eläinlääketieteen opiskelusta ja eläinkokeista kerrom me seuraavassa Anim aliassa.

World Society for the Protection of Animals P IL V I L A S S IL A

MAAILMANLAAJUISIA ELÄINSUOJELUA R aportti m aailm an eläinsuojeluliiton kokouksesta K anadasta

M inusta tuntui tuollaiselta osallis tuessani toukokuussa maailman eläinsuojeluliiton (W S P A ) k o k ou k seen Torontossa, Kanadassa. Tervetuliaissanojen jälkeen alkoi k o kou k sen varsinainen ohjelm a. A am u päi vän teemana oli W S P A :n vuosi sit ten aloittam a turkisten vastainen kam panja. Sen tärkeim pänä tavoit teena on saada turkiseläinten tarhaus ja ansapyynti loppumaan kokonaan. W S P A pyrkii tavoitteeseensa jäsen järjestöjensä avulla elikkä eri mais sa on meneillään tai ainakin suunnit teilla kam panjoita turkistarhausta ja villieläinten ansapyyntiä vastaan. M onasti on kysym ys vain ihmisten tietämättömyydestä, jolloin turkisten ostajat eivät tiedä, mistä turkis on peräisin, miten eläin on kasvatettu ja tapettu ja mikä vaikutus tarhauksella on m m. luonnon saastumiseen. Saim me nähdä kaksi sveitsiläisen M ark Rissin tekem ää lyhyttä turkis ten vastaista film iä, joita W S P A :n jäsenjärjestöjen on mahdollista käyt tää omissa kam panjoissaan. M eille esiteltiin myös m uuta m ateriaalia ja kävim m e lävitse erilaisia toim inta m uotoja. Turkisteollisuuden suuruu desta ja voim akkuudesta huolim at ta m inulla, kuten varmasti m onella m uullakin kokouksen osanottajalla, heräsi toiveikkuus kampanjan onnis tumisesta ja tavoitteiden saavuttami sesta.

Espanjan härkätaistelut, Korean koirat. . . A am upäivän ohjelm a loppui lounastuntiin, jolloin käytävät ja hotel lin ravintolan täytti vilkas puheenso rina, aivan samoin kuin muillakin tauoilla. M onien mielestä juuri täl laiset »käytäväkeskustelut» ovatkin kokousten paras anti eli silloin jokai nen voi tutustua muiden maiden eläinsuojelijoihin, kertoa oman m aansa tapahtum ista ja m yös oppia paljon uutta toisten kokem uksista. W S P A :n kokouksessa uudet tutta vuuteni vaihtelivat kanadalaisesta eläinlääketieteen opiskelijasta ja Sveitsin turkisten vastaisen kam pan jan vetäjästä englantilaiseen suoran toiminnan aktivistiin ja amerikkalai seen löytöeläintalon virkailijaan. Iltapäivä kului nopeasti eri m aan osien edustajien raportoidessa m en neen vuoden tapahtum ista alueel laan. Oli mielenkiintoista kuulla ruo honjuuritason eläinsuojelutyöstä esimerkisi C osta Ricassa ja Nigeriassa. Samoin oli lohduttavaa huom ata, et tä painimme samantapaisten ongel mien kanssa kuin suuretkin eläinsuo jelu järjestöt ym päri m aailm aa. Y h teisiä huolenaiheita ovat mm. heitteillejätetyt koirat ja kissat, tehom aatalouteen liittyvät epäkohdat, turkistarhaus ja loppum aton työ kenttä ihmisten asennekasvatukses sa. Lisäksi puheenvuoroissa tuli esille tiettyjen maiden ja maanosien eri tyisongelmia: koirien ja kissojen raa ka kohtelu Koreassa, eksoottisten eläinten myyminen lemmikeiksi A asiassa, härkätaistelut Espanjassa

ja Latinalaisessa Am erikassa sekä turkiseläinten ansapyynti Kanadassa. E päkohtia tuntuu olevan m ittaam a ton m äärä, m utta ympäri m aailm aa on kuitenkin paljon ihmisiä jo tk a toimivat aktiivisesti eläinten olojen ja kohtelun parantamiseksi.

Eläintarhoista keskusteltiin vilkkaasti Toisen päivän kokouksen järjestä jänä oli CF H S eli Kanadan eläinsuo jeluyhdistysten liitto. O hjelm a oli m onipuolinen ja kiinnostava, v a ik kakin siihen kuului myös aiheita, jo t ka koskivat pelkästään K anadaa ja esim. sen lainsäädäntöä, ja täm än vuoksi keskusteluun osallistuikin lä hes ainoastaan kanadalaisia jäseniä. Vilkkaim m in puheenvuoroja käytet tiin eläintarha-aiheisen paneelikes kustelun aikana. Paneeliin kuului niin eläintarhan joh taja kuin eläinsuojelijoitakin, ja yleisön jou kosta tuli m onia kiperiä kysym yksiä. M et ro T oron to Z o o n joh taja painotti eläintarhojen tärkeim piä tehtäviä eli eläinlajien suojelua, tutkimus- ja opetustyötä. Kuitenkin eläinsuojeli joiden esimerkit jo pelkästään kana dalaisista eläintarhoista vakuuttivat yleisön siitä, että hyvät eläintarhat ovat pikem m inkin poikkeus kuin sääntö ja että eläintarhatkaan eivät pysty pelastam aan eläinlajeja, jos niiden luonnollinen elinympäristö tu hotaan kokonaan. Toisen päivän teemoihin kuuluivat m yös mm. eläinten teuraskuljetuksissa ilmenevät ongelm at, villieläin25

ten kasvattaminen tarhassa erilaisten hyödykkeiden (liha, hajusteet, m ai to, korujen raaka-aineet jne.) saami seksi, ja dem onstraatio uudesta lem mikkieläinten merkitsemisestä. M er kintä vastaa Suom essakin yleistä ta tuointia, m utta tässä kissan tai koi ran niskanahan alle injisoidaan m ik rosiru, jon ka sisältäm ästä num ero sarjasta saadaan tietää om istaja se kä täm än osoite ja puhelinnum ero. Tiedostoon mahtuu myös tietoa eläi men sairauksista, esim. sokeritaudis ta, jo tta eläintä voitaisiin ennen om istajan saapum ista hoitaa par haalla m ahdollisella tavalla. M erkit semisen etuihin kuuluu helppo aset taminen, taloudellisuus ja tietokonekontrolli, joiden lisäksi järjestelm ä kattaa ko ko m aan (esim. Kanadan), joten pidem m änkin m atkan päästä on mahdollista löytää eläimen om is taja. Kokous toi rohkeutta Varsinainen kokous päättyi toise na päivänä illan suussa. E päviralli nen ohjelm a jatkui kuitenkin vielä il lalla, jolloin vuorossa oli illallinen ja sekä W S P A :n että C F H S :n tunnus tuspalkintojen ja k o . Illallispöydän ääressä olikin m ainio tilaisuus vaih taa ajatuksia kokouksesta ja sen on nistumisesta. Itse katson k o k o u k sen parhaan annin olleen sekä W S P A :h a n että muihin eläinsuojeli joihin tutustuminen. W S P A on suuri järjestö, kaikkiaan sillä on 364 jäsen yhdistystä yli 60 m aassa, ja tästä syystä sillä on vaikutusvaltaa ja mah dollisuuksia toimia kaikkien eläinten puolesta. Uusien tuttavuuksien sol mimisella on oppimisen ja idoiden saamisen lisäksi valtava rohkaiseva vaikutus: on tärkeä tietää, että ei ole yksin omien ajatustensa ja tavoitteit tensa kanssa, vaan m aailm assa on tuhansia ihmisiä jo tk a tekevät työtä sam ojen päämäärien saavuttam isek si. M yös kokouksen aiheet olivat suurimmaksi osaksi m ielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Tosin kaipasin itse, monen muun lailla, esimerkiksi pien ryhmätyöskentelyä, jolloin m yös pie nillä m ailla ja jäsenjärjestöillä olisi ollut m ahdollisuus kertoa oman maansa tapahtumista ja jak a a koke muksia muitten kanssa. Koe-eläinten Suojelu ry:hän on ollut vain kannat tajajäsen, m utta nyt anoimm e täysi valtaista jäsenyyttä, jo n k a saamme ensi vuoden kokouksessa. M ielestä ni meidän on hyödyllistä kuulua W S P A :h a n ja pysyä ajan tasalla ko ko m aailm an eläinsuojelutapahtumissa. 26

H A N N E L E L U U K K A IN E N

Eläinten suojelupyhimys Fransiskus Assisilainen.

Onko oikein käyttää eläintä tuskal lisissa kokeissa? Saako eläintä ko h della ala-arvoisesti sen takia, että ne ovat »vain» eläimiä? O nko ehkä ih misen ahneus aiheuttanut valtuuk sien ylittäm isen? Tukeeko Raamat tu ihmisen valtaa eläinten ylitse? Tuom iokirkon kryptassa 8. 4. kes kusteltiin kristityn vastuusta ja eläin ten oikeuksista.

— tietoa ja tohelointia

ONKO IH M IN E N YLITTÄNYT VALTUUTENSA? A lustajina keskustelutilaisuudessa olivat kirjailija U m a A altonen , teo logian tohtori R aija Sollam o ja do sentti U nto Tähtinen. U lla-M aija A altonen viittasi alus tuksensa alussa ihmisen ahneuteen suhteessa eläimiin. Yltäkylläisyyden aikana raha on ainoa arvo. Onneksi ollaan ehkä kääntämässä suuntaa ta kaisin ja nyt ollaan alettu oppia eläi miltä. Lintujen pesissä ei ole koskaan häiriintyneitä lapsia. A inoastaan ih minen voi häiritä lintujenkin pesin tää. Eläim et voivat jo p a parantaa ih mistä. Ihmisen psyyken rikkoutum i nen ja häiriintym inen voidaan kor jata riisumalla inhimillinen paha. Ih misen tulisi palata »eläimeen» itses sään. Eläimiltä voi oppia rehellisyyt tä, yksioikoisuutta ja rohkeutta. U m a kertoi tytöstä, jon ka äiti oli tehnyt itsem urhan. Täm än suru ei olisi lähtenyt ihmisille puhum alla. T ytön surua helpotti tutustuminen hevosperheeseen ja siihen liittym i nen. T yttö sai uuden äidin tam m as ta ja siskon hevosäidin varsasta. N y kyisin tytöllä on om a perhe ja lapsia. Nykyinen eläm äm m e on täynnä keinotekoisia rakenteita. Um an mie lestä pahin ym päristöm yrkkym m e on raha, jo k a joh taa ihmisen sorta maan muita lajeja tai hävittämään ne jo p a sukupuuttoon. Teologian tohtori R aija Sollam o otti esille Vanhan Testam entin k a k si erilaista luomiskertomusta. Ensim mäinen luomiskertomus korostaa ih mistä luom akunnan herrana. On kuitenkin unohdettu se seikka, että Jum ala antoi ihmiselle myös val tuuksien lisäksi rajat. Ihminen luo tiin Jum alan kuvaksi, järkiolennok-

liis i H iltu n e n

si, jo k a on jatkuvassa vastuussa Jum alalle tekem isistään. Ihminen y l i t - ^ ti heti rajansa paratiisissa syöm ällä puusta, josta ei pitänyt ottaa yhtä kään hedelmää. Toinen luomiskertomus antaa toi senlaisen kuvan ihmisen suhteesta eläim iin. Kertom uksen m ukaan Ju m ala loi ensin ihmisen, m utta hän koki yksinäisyyttä. Tähän yksinäi syyteen Jum ala loi ihmiselle eläimet täm än ystäviksi ja kum ppaneiksi. Lopullisesti ihmisen yksinäisyys pois tui kun miehelle luotiin nainen. V a l ta eläinten ylitse ei korostu. Vanhassa Testamentissa profeetta H abakuk ottaa kantaa luonnon puo lesta, sillä profeetta julistaa tuom io ta hallitsija Nebukadnesarille, koska hän oli tuhonnut Libanonin setrimetsiä ja eläim iä. Jum ala tulisi profee tan m ukaan tuhoam aan m yös itse a hallitsijan. Setrimetsät olivat J u m a - ™ lan luom aa, joh o n ihmisellä ei ollut lupa koskea. Dosentti U nto Tähtinen puhui eläimen arvosta hindulaisessa elä mäntavassa. Täm än mukaan eläimen eläm ällä on arvo ihmisestä riippu m atta. Ei ole siis olemassa vahingol lisia tai hyödyllisiä eläim iä, joita kohdeltaisiin ihmisen tekem än m ää ritelmän mukaisesti. Käärmettä ei ta peta koskaan, koska senkin eläm äs sä toteutuu arvo. Eläm ä on pyhää, siksi sitä ei tule tuhota. Luontoakaan ei suojella vain ihmisen takia, vaan huom ioon on otettava kaikki elävät olennot. Länsim aissa Tähtisen m u kaan vallitsee utilitäärinen ajattelu ja kultaisena vasikkana toimii brutto kansantuote. Jos kohtelee eläintä väärin, on m ahdollista, että kohte lee ihm istäkin väärin.

•

Vesikauhu eli raivotauti eli rabies ei ole Suomessa m ikään uusi ilm iö. Ensimmäinen raivotauditon kausi päättyi 50-luvun alussa ja tätä ja k soa maamme on ollut vesikauhuvapaa vasta vuodesta 1960. Itäisessä naapurim aassam me vesikauhua on esiintynyt toisesta m aailm ansodasta lähtien. Täm ä rabiesaalto on ajan m ittaan levinnyt noin 30— 50 km vuosivauhtia uusille alueille ja on ol lut vain ajan kysym ys milloin se val loittaa m yös Suom en. Viim e kevää nä maastam me sitten löytyivätkin ensimmäiset vesikauhuun sairastu neet eläimet, kettu Iitistä ja koira Eli mäeltä.

Ministeriö herää ruususenunestaan

•

Löytö yllätti täysin maamme eläintautiviranom aiset m aa- ja m etsäta lousministeriössä. V aikka raivotau ti oli ollut jo vuosia aivan oven ta kana, ministeriö ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin ennakkovarotoim iin. Edes raja-alueiden metsästyskoiria ei ollut rokotettu lem m ikkikissoista ja koirista puhum attakaan. M aam m e rabies-rokotevarastokin oli niin pie ni, että rokotteet loppuivat heti al kuunsa. M inisteriön ensimmäisten ohjeiden m ukaan niukkaa rokotetta ei edes saanut tuhlata kissoille. M yöskään metsien pienpetoeläim il le ei ollut jaettu rokotesyöttejä suo javyöh ykkeen aikaansaam iseksi ra jaseuduille, mistä on sentään jo vuo sien kokemus m onista Keski-Euroopan maista. Niinpä vesikauhu siis muutti maahamme nukkuvien »por tinvartijoiden» ohi ja asettui taloksi. Hätäpäissään ministeriö julisti en siksi kaikki nelijalkaiset henkipatoik si ja kehotti niin metsästys- kuin eläinsuojelujärjestöjäkin tappamaan kaikki irrallaan tavatut eläimet; ke tut, supit, m inkit, kissat ja koirat.

H ätiköidyillä ohjeillaan ministeriö ruokki vesikauhuhysteriaa ja sai kansan listimään kasoittain terveitä eläim iä kyseenalaisinkin keinoin. Tappam inen tuskin oli tuskatonta, varsinkin kun ohjeiden m ukaan eläinten päätä ei saanut vahingoittaa. Näin m yös kaikki kissa- ja koiravihaajat saivat viranom aisilta valtuu det purkaa aggressioitaan eläimiin. Ja näin annettiin vauhtia myös met sästäjien tappam isvietille. T apettuja eläim iä lähetettiinkin

V E L :lle (Valtion Eläinlääketieteen Laitos) tutkittavaksi niin paljon, et tä laitoksella oltiin hukkua raatoihin, vaikka sinne pestattiin nopeasti lisätyövoim aa. Tässä hysteerisessä tilan teessa moni M irri ja M usti menetti turhaan henkensä, sillä valtaosassa eläim issä ei ollut häivääkään raivo taudista. Raivotaudin toteamiseksi ei edes olisi tarvinnut tappaa eläim iä, sillä jos esimerkiksi Yhdysvalloissa tartunta saadaan selville verinäytetestein, niin miksei sitten m eillä.

Vapaana k u lk eva t k issa t o v a t n yt vaarassa m en ettää henkensä, k o sk a m etsä stä jä t harventavat p ien p eto k a n ta a raivotau din vuoksi. P id ä lem m ikistäsi huolta j a u lk o ilu ta sitä valvotusti.

Suomi julistetaan saastuneeksi maaksi Kun maastam me oli löydetty tois takym m entä raivotautitapausta, mi nisteriön oli tunnustettava tauti voit tajaksi ja Suomi siirtyi virallisesti raivotautim aiden listalle. Karanteenim ääräysten purkam inen avasi ovet eläinten tuonnille ja viennille E u rooppaan. Huhtikuun alusta heinäkuun puo leen väliin mennessä koko maasta on löydetty kaikkiaan vasta 21 raivotau titapausta: 14 supikoiraa, 4 kettua, yksi koira, kissa ja m äyrä, eikä yh tään ihmistä. Kaikki löydökset on sa m alta pieneltä alueelta, noin 30 km säteellä K ouvolasta. Suomessa ei siis pitäisi olla mitään syytä eläinkannan harventamiseen ei metsissä eikä kotinurkilla. Asiallinen uusien tapausten tarkkailu on toki järkevää, ja jos on vahvat syyt epäil lä, että jo k u eläin sairastaa vesikau hua, siitä on tehtävä ilmoitus läänin eläinlääkärille. Kuitenkin metsästysjärjestö t, jo tk a yleisesti kutsuvat it seään nimellä »riistanhoitoyhdistys», virittelevät loukkujaan ja aseitaan metsiemme pienpetojen päänm enok si. Jopa Helsingin kaupunginkin alueella on parikym m entä pyyntimiestä aloittanut loukkupyynnin elo kuussa. Toivottavasti tilanne rauhoittuu

syksyllä, kun metsiin levitetään 33 000 rokotesyöttiä pienpetoja var ten. Tässä työssä m etsästysseuroista on kerrankin hyötyä.

Vesikauhun vaarallisuus M aailm assa on tätänykyä vain al le 10 vesikauhuvapaata maata. K aik kialla m uualla vesikauhu on siis osa jokapäiväistä elämää; ihmiset ja eläi met elävät norm aalia eläm äänsä ra bieksesta huolim atta. Vain jossain alkeellisessa maassa, kuten Turkissa ryhdyttiin pari vuotta sitten vesikauhuvaaran vuoksi samanlaiseen sil m ittöm ään eläinten tappojahtiin kuin nyt Suom essa. Yhdysvalloissa rabiesta on esiinty nyt jatkuvasti, m utta kolm eenkym meneen vuoteen yksikään ihminen ei ole kuollut siihen. Am piaisenpistokin on kuolinsyytilastossa vesikau hun edellä. E uroopassa raivotautiin kuoli viime vuonna yksi ihminen, m utta hänkin oli saanut tartunnan m uualta eikä ollut älynnyt ottaa ro kotusta ajoissa. Vesikauhu tarttuu niin ihmiseen kuin eläimeenkin ainoastaan, jos tautia sairastavan eläimen sylkeä joutuu avohaavaan. Tauti ei tartu millään muulla tavalla. Raivotautiin ei kuole, jos huolehtii rokotuksesta. Ja rokotteen voi ottaa vasta pureman jälkeen.

Rokotusohjeet K aikki ulkona liikkuvat kissat ja koirat on syytä rokotuttaa raivotau tia vastaan. R okotus ei kuitenkaan suojaa eläimiä »raivokauhuisilta» ih m isiltä, joten älä päästä eläimiäsi ulos ilman valvontaa. Muita lemmik kieläim iä ei rokoteta. Koiran- ja kissanpennut voidaan rokottaa raivotautia vastaan aikai sintaan 4 viikon ikäisinä. Jos niiden em o on kuitenkin ollut rokotettu jo ennen pentujen syntym ää, ne ovat saaneet emonsa kautta vasta-aineita, ja ne voidaan rokottaa vasta 11 vii kon ikäisinä. A lle vuoden ikäisille kissoille ja koirille rokotus uusitaan vuoden ku luttua. Y li vuoden vanhoille eläim il le uusintarokotus annetaan kahden vuoden päästä. Jatkossa rokotus uu sitaan aina kahden vuoden välein. Ihmisten ei ole mitään syytä ottaa rabiesrokotusta ennakkoon. Vasta! jos tietää joutuneensa vesikauhuisen eläimen purem aksi, on hakeudutta va rokotusasem alle. Poikkeuksen m uodostavat tietenkin työkseen löy töeläinten ja muiden mahdollisesti tautia sairastavien eläinten kanssa te kemisiin joutuvat, kuten eläinlääkä rit. »Oppikaam m e siis elämään sulas sa sovussa niin metsäneläinten kuin kotieläintemmekin kanssa rabiekses ta riippum atta!»

KOIRANI DIKSIE (Maltankoira-uros) Tuo pieni valkoinen karvatukko, ruskeat silmät ja m usta »nappanahka-nenä», oli siinä minulla sellainen »ukko» että teki usein minulle tenää.

Kenenkään en antanut tehdä sinulle pahaa oli tarjottu suuria sum m ia ra h a a ------m utta uskollista ystävää ei voi myydä. Eihän muuta, kuin rakkautta, pyydä.

Sä kultainen, uskollinen ystäväni mun, kun vieläkin haudallasi sun muistan ne ilot ja surut, mitä yhdessä koettiin — että saan jo p a vatsanpurut, niin ikävä on.

Meidän ystävyytem m e kuolem a eroitti, m utta ym m ärrystäni eläimiä kohtaan teroitti.

M uistan kun pesin sinut, ja »sidoste-sukkaa» vedettiin, sinä hampaissa, minä kädessä, olit niin iloinen ja villi — m utta aina annoin voittaa minut.

Eläin on omistajansa armoilta, sitä on hellästi ko h d elta va ... Niin ikävä on Diksie-hauvaa joskus, että jo p a kulkukissojakin rakastan, niillä ei ole suojelusta. Kerttu Kuusisto, Kokkola

K arttulaan valtakunnallinen suurten eläinten koe-eläinlaitos O R A L A S S IL A

Karttulan kuntaan Pohjois-Savoon K uopion lähelle perustetaan K uopion yliopiston koe-eläinlaitoksen alainen suurten koe-eläinten tuo tantoon keskittyvä laitos. Laitoksen on tarkoitus tuottaa kissoja ja ko i ria m aan kaikkien korkeakoulujen tutkim ustarpeisiin. Laitoksessa tu o tettaisiin myös lam paita ja sikoja. Suurten koe-eläinten kasvattam inen tulee välttämättömäksi kun uusi koeeläinasetus näiltä osin tulee voim aan ^ f c l . 1. 1991. Asetuksen m ukaan suu^ ^ r e t koe-eläimet on vartavasten kas vatettava tutkim uskäyttöön. Tähän asti eläimet on ostettu etupäässä ul kom ailta (ja kotim aasta osin epä m ääräisistä lähteistä). System aatti sella kasvatuksella pyritään paranta m aan koe-eläinten laatua. Tällöin tutkim ustulokset olisivat näiltä osin tarkem pia ja eläimiä ehkä kuluisi vä hemmän. Laitoksen rakennustyöt Karttulan kunnan lahjoittam alla tontilla alka

vat tänä syksynä. Tälle vuodelle hankkeeseen on budjetoitu m iljoona m arkkaa. Kokonaiskustannusten ar vioidaan kohoavan n. 8 m iljoonaan m arkkaan. Laitos tuottaisi m uuta mia satoja kissoja ja koiria vuodes sa. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 1990. Laitos työllistänee

kym m enkunta henkeä, joista ilm ei sesti vain m uutam a mahdollisesti Karttulalaisia (eläinten hoitajiksi). Silti Karttulan kunta edustajansa m ukaan lähti m ukaan nimenomaan työllisyysnäkökohtien takia. Syrjäi seen paikkaan laitos sijoitetaan me luongelm an takia.

UUSI LAKI VOIMAAN RUOTSISSA Ruotsin eduskunta käsitteli ja hyväksyi toukokuun lopulla hallituksen ^ ^ e sity k se n uudeksi eläinsuojelulaiksi. Kyseessä on ns. puitelaki eli itse la kiteksti määrittää eläinsuojelun suu ret linjat. Lain yksityiskohtainen so veltaminen on asetusten ja muiden säädösten varassa. M uutoksen pää kohdat esitettiin jo Anim aliassa 2/88. Uusi laki astui voim aan 1. 7. 1988. Lisäksi eduskunta päätti, että Ruotsissa luovutaan tuskallisesta LD-50-testistä sekä kosm etiikan tes tauksesta eläim illä. Edelleen vahvis tettiin aiempi päätös, että kaikkiin hygienia- ja kosm etiikkatuotteisiin on m erkittävä, millä tavoin ko. tuo te on testattu. Näin kuluttajan on mahdollista valita, haluaako käyttää eläinkokein testattuja tuotteita. Näi den päätöksien toteuttamiselle ei an nettu vielä aikarajaa. K .K .

Pieni ku lta tö y h tö p in g v iin i siip e si ovat raskaat tö yh tö si ku ltainen jo lerpahtaa sivulle kaksi verisyvää haavaa am m ottaa pyöreällä maidonvalkoiseJIa vatsallasi sinä h o rju t noilla p ie n illä litte illä ja lo illa s i vieressäsi vahtivat kuolem aasi kolm e m ilte i sinun ko koista si haaskalintua sitä odotellen kruunusi kultainen lerpahtaa sinä h o rju t ja nuo kolm e haaskalintua vaihtavat jo jalkaa pikku ku lta tö y h tö p in g v iin i ajattelen yksinäistä ku olinkam ppailuasi s u lje ttu a n i pienen eläinkirjan josta näin kuvasi o let urheinta m itä tiedän — p ie n i k u lta tö y h tö p in g viin i — /

KAARINA VALOAALTO

koonnut K A A R I N A K IV IV U O R I

ELÄ IN TEN VIIKKO 4— 10. 10.

Liisi Hiltunen Kiitos kaikista kirjeistä ja runois ta. O n ollut m ukava lueskella teidän ajatuksianne. Kaikkia en tällä kertaa voi julkaista, vaan m yöhem m in jo u lunum eroon mahtuu loputkin. M o nia nuoria on häirinnyt leim autum i nen, kun he ovat tehneet eläinsuojelutyötä. Nyt, kun koulussa alkaa esi telmien pitäminen, voi jälleen joutua naureskelujenkin kohteeksi. Joskus saattaa tuntua, ettei aina jak sa erot tautua joukosta tai ei edes huvita ko ko toiminta. Silloin kannattaa ajatel la, että täm ä minun asiani on todel la tärkeä, kun niin m onet ihmiset reagoivat siihen. Pahinta on se, jos kohtaa välinpitäm ättöm yyttä. N e kin, jo tk a reagoivat naureskellen tai alkavat nimitellä, esim. eläinsuojeli jaksi tm s., ovat pohjim m iltaan kiin nostuneita siitä, mitä eläimille tapah tuu. Usein sellaiset ihmiset, jotka piikittelevät (sanomalla esim. M iksi sit ten voit käyttää nahkakenkiä? ym .) haluavat kiertää aluksi omaa vastuu taan eläimistä tukeutum alla eläinsuojelijan epätäydellisyyteen. P ar haansa voi jokainen tehdä, m utta ei voi saavuttaa täydellisyyttä eläinten suojelussakaan. T ai jo s meille nau retaan, voi se olla myös meidän »tes tausta», löytyykö meistä huum orin tajua: loukkaannummeko vai osaam m eko nauraa itsellemme. M onet eläinsuojelusta kiinnostuneet saatta vat naureskelujen jälkeen liittyä riveihim m e, jo s huom aavat, ettei eläinsuojelun tarvitse olla haudanva kavaa ja että suojelijan silmäkulmas ta voi löytää huumorin pilkettä. H y m yillään kaikille ja pidetään sydä messämme koe-eläinten kärsimykset. P idetään rohkeasti eläinten asiaa esillä ja varsinkin Eläinten viikolla. H yvän tekemisestä jä ä aina niin hy vä mielikin, niin että pidetään lippua korkealla!

4— 10. lokakuuta vietetään valta kunnallista Eläinten viikkoa. V iikko alkaa kansainvälisellä Eläinten päi vällä, jo ta nimensä mukaisesti viete tään ympäri m aailmaa. 4. 10. on m yös eläinten suojeluspyhim yksen Fransiskus Assisilaisen syntym äpäi vä. Jokainen voi m uistaa viikon ai kana eläim iä om alla tavallaan. K u ka osallistuu eläinsuojeluyhdistysten tapahtumiin, kuka kirjoittaa eläinten kohtelusta paikallislehden yleisön osastoon, kuka taas avaa kotinsa oven löytöeläim elle. Yritetään kui tenkin kaikki saada viikon aikana yksi uusi ihminen m ukaan eläinsuo jeluyhdistysten toimintaan!

K uka maalasi sinistä ylös, kuin uuden asunnon katoksi? K uka laittoi lattialle pehm eän maton? M istä keksittiin uima-altaat ja ihanat tippukiviluolat? M istä sai mansikoita, herukoita, om enoita ja kirsikoita? L uonto ku k kii ja on asunto elämälle. L uonto on täynnä salaisia asioita ja eliöitä. Kannon takaa kurkkaa punaposket ja sammal upottaa kuin kertoen maanalaisesta onkalosta. Kenen syli olisi sen lämpimämpi kuin luonnon? K uka hellisi hiuksiasi tuulilla kuten puhuri? M istä saisit jalallesi hiekkatien jollet maaäidiltä? Ä lä nyt vaan murra puhdasta sinistä ylhäältä, älä lakasta mattoa, ethän tyhjennä altaita tai särje luolia? N e ovat ainutkertaisia enkä kestäisi maan itkua! — M allu —

Ihmisten järjettöm yys Vallanhalu Suuruudenhulluus Materialistisuus Korkeatasoisuuden tavoittelu Elämä kaiken hintana Vain tilastot tärkeitä »Entäs sitten, ei se minuun ko sk e.. . » maniaa K oska ihmiset oppivat

A vaavat silmänsä viimeinkin Omaavat om at mielipiteet N äkevät käsiensä kylmäverisesti tappavan luontoa, elämää tovereitansa, siskojaan, veljiään ja itseä ä n ... M illoin te sivulliset heräätte valheiden ja tietäm ättöm yyden hypnoosista?

K oulun p ä ä ttäjäisju h liin vo i p u k eu tu a n ä in k in .. . K u va: L iisi H iltunen.

— Speedy — 1

P iirro s M a rika Vidgren M ervi Vänttisen n ä k em ys lehm ien lyp systä kesäisin. 30

Yhdistyksem m e edustajat olivat keväällä m ukana monessa mielen kiintoisessa kokouksessa. Ohessa ly hyt yhteenveto pohjoism aisesta yh teistyöstä. — Päivi Korhonen ja T a rja Mich elje ff Turun alueosastosta osallis tuivat Ruotsin koe-eläinten suojelun N ordiska Sam fundetin valtakunnal liseen tapahtum aan Skarassa 6— 8. toukokuuta. Siellä keskusteltiin mm. Ruotsin hallituksen esityksestä uu deksi eläinsuojelulaiksi, osallistuttiin ryhmätöiden tekemiseen ja seurattiin paneelikeskustejua, jossa oli m uka na eri puolueiden edustajia. — Puheenjohtaja Päivi V iinikai nen osallistui Pohjoism aisen Eläinsuojeluneuvoston kokoukseen U p p salassa 7— 8. toukokuuta. Pääteem a na oli turkistarhaus ja häkkikanalat. — Tiedotussihteeri K aarina K ivi vuori ja toim istonhoitaja T arja B al ding olivat pohjoismaisten koe-eläinsuojeluyhdistysten kokouksessa Tukholm assa 12— 13. toukokuuta. K okouksen aiheina olivat eläinko keet opiskelussa, apinoiden käyttö eläinkokeissa sekä eri Pohjoismaiden eläinkokeita koskeva lainsäädäntö. Pohjoism aiset yhteydet on koettu erittäin tärkeiksi ja antoisiksi. Y h teistyö on ollutkin kiinteää, varsin kin koe-eläinsuojeluyhdistysten välil lä. Kokoukset toim ivat tiedon ja ins piraation lähteinä ja niiden antia käytetään hyväksi oman toiminnan suunnittelussa pitkin vuotta.

Toim istossam m e on tehty kesän aikana pientä remonttia ja uudelleen järjestelyä. Y leisöllä on nyt käytös sään kirjasto, jossa voi lueskella kahvi- tai teekupin ääressä ja katsella eläinsuojeluaiheisia videofilm ejä. K irjasto ja m yym älä ovat avoinna arkisin klo 9— 17 ja lauantaisin klo 10— 15. Pyrim m e palvelem aan ylei söä m yös laajentam alla m yym älän tuotevalikoim aa entisestään syksyn aikana.

Yhdistyksen uudeksi toimistotyön tekijäksi valittiin ylioppilasmerkonomi Jaana Lahti ja hänen työsuhteen sa alkoi 8. elokuuta. Jaana on ollut yhdistyksen jäsen useita vuosia ja toiminut aktiivisesti mm. Jyväskylän alueosastossa. Tiina Laaksonen jatkaa m ukana eri ryhmissä. Toivotam m e hänelle onnea ja menestystä uudessa työs sään.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet Riitta Salmi ja Elmi M anninen kä vivät keväällä esittelemässä uuden eläinkokeita käsittelevän dia-sarjam me mm. kouluhallituksen biologian vt. ylitarkastaja A la-P aavolalle ja muutamille biologianopettajille. Diasarjaa pidettiin asiallisena.

Yhdistys käännättää parhaillaan englannista suomeksi professori P e ter Singerin jo klassikoksi mainittua kirjaa Anim al Liberation. Käännök sen piti alunperin valmistua syksyk si ja olla myynnissä joulumarkkinoilla. T yö viivästyy kuitenkin hiukan, sillä Singer on päättänyt tehdä kir jaansa joitakin m uutoksia ja ne ha lutaan käännökseen m ukaan.

Koe-eläinten hyvinvoinnista kiin nostuneet alan ihmiset järjestivät ai heesta esitelmätilaisuuden Jyväsky lässä 24. syyskuuta. Raportti seuraavassa lehdessä. H elsingin kaupungin ulkoilu- ja urheiluvirasto on pyytänyt tiedotta m aan, ettei se enää vastaa Korkea31

saaren eläintarhan hallinnosta, joten sinne ei m yöskään kannata lähettää eläintarhaa koskevaa postia. Pandaasiaan liittyvät aloitteet on siirretty Korkeasaaren eläintarhalle, os. K o r keasaaren eläintarha, joh to , 00570 H E L S IN K I.

KOKKOLAN ALUEOSASTO TIEDOTTAA:

Suomalaisen lääketehtaan Orionin valm istam alla kissojen ehkäisypille rillä M E G E ST R O L illa on vakavia si vuvaikutuksia. Valm istaja tietenkin vähättelee sen vaarallisuutta, m utta eläinlääkärit ja monet kissojen omis tajat tietävät sen haitat. Pahim m il laan M egestrol-ehkäisypillerit vau rioittavat kissan m aksan niin, että se m enehtyy. Lievim m illään lääke ai heuttaa sokeritautia, tekee kissasta täysin passiivisen, vaivuttaa sen kuin toiseen m aailm aan tai tekee siitä ylensyöjän.

Kokoonnum m e lauantaisin klo 13.30 »M E R K U R IU K SE N T A L O S S A » , osoite Isokatu 29, katuovi 2. kerros. Ennen Eläinten V iikko a pidettävä kokous lauantaina lo kakuun 1. pnä on erityisen tärkeä!! Alueosastom m e on nykyaikainen ja aktiivinen eläinsuojeluryhm ä, tule tutustum aan ja toim imaan!

H aluatko protestoida Islannin ja N orjan »tieteellisiä tarkoituksia var ten» harjoittam aa valaanpyyntiä? Lähetä postikortti osoitteisiin: 1) Fiskeminister H alldor Asgrim sson, Ministry o f Fisheries, Reykjavik, Island 2) Det Kungliga Fiskedepartem ent, O slo, N orge. Tekstiksi voit laittaa vaikkapa seuraavan: »Jag skall inte köpa isländska eller norska produkter sä länge dessa iänder dödar valar, ändam älet mä vara vilket som helst.» Eli: »En aio ostaa islantilai sia tai norjalaisia tuotteita niin kauan kun näm ä maat tappavat valaita — o lkoon syy m ikä tahansa».

K A IK K I K O K K O L A N J A K E S K IP O H J A N M A A N J Ä S E N E T Y N N Ä M U U T A S I A S T A K IIN N O S T U N E E T T E R V E T U L O A !!

L apin K an sa 8. 7 . 88

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT:

Uudet solutestit vähentävät eläinkokeiden tarvetta

Yhdistyksellä ja säätiöllä on omat tilinsä. Epäselvyyksien välttämiseksi toivom m e, että lahjoittajat/jäsenm aksujen maksajat tarkistavat huolellisesti, että maksu menee oikealle Yhdistys: lahjoitukset SYP 200120-1019901 jäsenmaksut PSP 435 490-1 + tuotteet Säätiö (lahjoitukset vaihtoehtotutkimukseen): SYP 200120-2011766 PSP 424881-3

Japanilaisella L orrain elta ei pu u tu pu h tia. 32

(H .L.J

Professori O lavi Pelkonen Oulun ylioppilaslehden haastattelussa 12. 2. 1988: »Ainoa syy, miksi mekin olem^ m e pohtim assa uusia m ahdollisuuk sia, on painostus koe-eläinsuojelijoiden taholta. M e olem m e sitä mieltä, että näm ä opetuksessa käytettävät koe-eläindem onstraatiot ovat h yö dyllisiä ja ne näyttävät miten lääkeainetutkim usta tehdään. Kuitenkin jo k a vuosi laitoksen ilmoitus »oste taan kissoja» herättää keskustelua lehdistössä. Ensi vuosikym m enellä täm ä ilmottelu ilman muuta loppuu, koska tuolloin kaikkien koe-eläinten tulee olla sitä varten kasvatettuja. Seuraavalla kurssilla emme enää käytä kissoja opetuksessa vaan hil leriä. Ilmeisesti hilleriin ei liity niin voim akkaita arvolatauksia kuin kis saan.» — (K .K .)

HUOM!

—

Hilleri kissan tilalle kokeisiin

H A U K IP U D A S : Tiina A hokas, H epokj, 90830 Haukipudas H U M P P I: M inna Kupari, 43640 H um ppi, 944-67 133 JO E N SU U : M ilja H onkanen, Ruuhitie 50 D 9, 80160 Joen suu, 973-822 479 J Y V Ä S K Y L Ä : Jaana Rautio, H aukkam äentie 5 A 1, 40220 K eski-P alokka K E M I: M erja Leskinen, A apon katu 5, 94720 Kemi, 980-32 581 K O K K O L A : Virva Ilvesaava, Porm estarink 34, 67100 K o k kola, 968-13 738 L A P P E E N R A N T A : Sari Kupiainen, V uokonkatu 15, 53810 L P R , 953-27 795 O U L U : Kirsti Leisto, Raivaajantie 18, 90140 O ulu, 981-330 578 P O R I: R iitta Muurla, V aarakatu 1 1, 26810 Pori P U S U L A : Irm a Teikari, 03850 Pusula, 913-66 236 S A V O N L IN N A : Veli Lyytikäinen, Kangasvuokont 15 C 21, 57220 S L N , 957-20 659 T A M P E R E : Birgitta Lindfors, H arjutie 19 D, 33430 Vuorentausta, 931-33 444 T U R K U : Turun A lueosasto, P L 607, 20101 Turku M arjo Ylialho, M alm ink 8 A 26, 20100 T u rku, 921-534 060 V IH T I: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalam pi, 913-73 9 5 5 ’ Y L IT O R N IO : Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11 A 2, 95600 Y li tornio

Japanilainen eläinsuojelija Lorraine J. Elletson kirjoitti ja kiitti kaik kia suomalaisia, jotka allekirjoittivat Japanin terveysministerille osoitetun vetoom uksen koe-eläim iä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi (ly hyen keräysajan vuoksi vetoom us oli esillä vain yhdistyksen myymälässä). Lorraine keräsi vetoom ukseen n. 10.000 nim eä, m utta hänen petty m yksekseen m inisteriö vain m yönsi, että on tietoinen ongelm asta, muttei luvannut mitään konkreettista tilan teen parantam iseksi. T okiossa yli opisto-opettajana toim iva Lorraine ei aio luovuttaa. H än suunnittelee parhaillaan artikkelia koe-eläintilanteesta tokiolaiseen päivälehteen, le vittää eläinsuojeluaatetta yliopistoopiskelijoiden keskuuteen ja aikoo aloittaa cruelty-free-kosm etiikan m aahantuonnin.

koonneet: PIL V I LA SSILA , K A A R IN A K IV IV U O RI, H A N N E L E LU U K K A IN EN JA ELM I M A N N IN EN

Kissojen ehkäisypillerillä vakavia sivuvaikutuksia

Puolet niistä enemmän tai vähem män tuskallisista eläinkokeista, jo il la nykyisin tutkitaan kem ikaalien m yrkyllisyyttä, voidaan unohtaa m uutaman vuoden kuluessa, sanoo L e if Bjellin Lundin yliopiston eläin fysiologian laitokselta Dagens Nyheter-lehdelle antam assaan haastat telussa 28. 4. 88. Bjellinin m ukaan tutkimuskirjallisuudessa on tällä het kellä kuvattuna jo kolm isenkym mentä vaihtoehtoa tuskalliselle Draizen silmänärsytystestille. Niistä aina kin kaksi kolm e paljastaa yhtä m on ta ärsytyksen aiheuttajaa kuin kaniinitesti — eli noin 90 °7o kaikista niis tä aineista, jo tk a ärsyttävät silmää. Dagens Nyheter kirjoittaa, että myös kem ikaalien aiheuttam ia sikiövau rioita voidaan tutkia ilman eläinko keita. — (K .K .)

To de IIisia eläinsuojelijoita ? Tim o Huopaniem i Helsingin yli opiston fysiologian laitokselta kir joittaa koe-eläinalan julkaisussa K oeku kko 1/88 seuraavaa: »Negatiivisin piirre käydystä kes kustelusta on eittämättä koe-eläinten suojelun saama lisääntynyt m arkkina-arvo. Tietyt lehdet ja kosm etiikkatuotteet ovat käyneet hyvin kau paksi. M onet ihmiset ovat herkisty neet kiihotukselle (tätä kirjoitettaessa Fysiologian laitoksen kaupunkiku vaan olennaisesti kuuluvaa kivijal kaa yritetään puhdistaa häväistyskir joituksista). K aikki tutkijatkaan ei vät pysty käsittelemään koe-eläinkysymyksiä viileällä objektiivisuudella. Todellisen eläinsuojelun tavoitteet ovat ihmisten mielissä hämärtyneet.» - (K .K .)

Eläinkokeet lähes tarpeettomiksi? otsikoi Insinööriuutiset 4. 5. 88 ju tun, jossa kerrotaan uudesta mene telm ästä elintarvikkeiden lisäainei den testauksessa. Brittiläiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla voidaan nopeasti selvittää, ovatko elintarvikkeissa, lääkeaineissa tai tuholaism yrkyissä käytetyt lisäaineet ihmiselle myrkyllisiä tai aiheuttavat ko syöpää. P ääkehittäjän David Lewisin m ukaan kyseessä on ns. no pea kem ikaalien skriinausmenetelm ä, jon ka avulla eläinkokeiden tar vetta voitaisiin vähentää jop a 90 pro senttia. Uutta menetelmää ryhtyy kaupallistamaan FAVL-nim inen yri tys, jo k a on perustettu Surreyn yli opiston lähellä sijaitsevaan teknolo giakylään. — (K. K .)

Argentiina kieltää eläin kokeet kouluissa Pitkä ja vaikea kam panja eläinko keita vastaan on lopultakin tuottanut tulosta Argentiinassa. Kouluissa ei saa enää tehdä kokeita elävillä eläi millä eikä m yöskään dissektoida kuolleita eläim iä. Päätöstä eläinko keiden kieltämiseksi perustellaan mm. sillä, että biologia on oppi elä västä eläm ästä eikä ole joh d on m u kaista opettaa sitä eläinten tappam i sen kustannuksella. Lisäksi etenkin biologiassa tulisi oppia kunnioitta maan kaikkea elämää, eikä väheksyä kipua ja kärsim ystä. Päätös koskee kunnallisia koulu ja ja käsittää m il tei kaikki maan yläasteet ja myös jo i takin ala-asteita. Argentiinan eläin suojeluyhdistyksen vetäm än kam panjan on tarkoitus jatku a, jo tta la ki saataisiin koskem aan kaikkia maan kouluja. L ähde: A n im a is International, sprin g 88 ( P L .)

—

Vauhtia eläinkokeita korvaavien menetelmien kartoittamiseen Kaliforniassa Kalifornian osavaltion lainsäädän töelin on raportissaan pyytänyt K a lifornian yliopistolta selvitystä eläin kokeita korvaavista menetelmistä. Selvityksen tulisi sisältää seuraavaa: 1. Kuvaus prosesseista, joiden kautta vaihtoehtoja on kehitelty ja otettu käyttöön (esim. mistä vaih toehtojen kehittely on lähtenyt liik keelle). 2. Ä rvio siitä, miten paljon vaih toehtoja tällä hetkellä käytetään tut kim uksessa. 3. Ehdotuksia vaihtoehtojen ke hittämiseksi (esim. sellaisen kom i tean perustaminen, jo k a keskittyisi eläinkokeita korvaavien menetelmien kartoittamiseen). L a b A n im a l voi. 7, n:o 2

—

(E .M .) 33

AID S-tutkimus uhkaa simpansseja Sim pansseja 27 vuotta tutkineen Jane G oodallin m ukaan sim pansse ja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Syynä tähän on AID S-tutkim uksessa käytettävien apinoiden kasvava kysyntä. G oodallin m ukaan tutkijat vaativat satoja sim pansseja, jo illa tutkittaisiin m ahdollisia rokotteita. Eräs tutkijoista on tri Robert G allo, yksi H IV-viruksen löytäjistä, on sa nonut tarvitsevansa 75 simpanssia rokotetutkim uksiin.

FR ID A SELIN

Kirurgisia kokeita opetuksessa

N orjassa tuli täm än vuoden alus sa voim aan koirien hännän typistä mistä koskeva kielto. Vastaava sään tö sisältyy m yös Ruotsin upouuteen eläinsuojelulakiin. Dosentti Bengt Larsson G öteborgista pitää typistystä tarpeettom ana toimenpiteenä, jo ka voi olla koiralle jo p a hengenvaa rallinen. K om plikaatioita ovat ai heuttaneet esim. verenhukka ja haa van kautta leviävät infektiot. Itse toi menpide on koiralle tuskallinen ja on lisäksi epäilty, että typistetyssä hän nässä voi esiintyä sam anlaista aavesärkyä kuin ihmiset tuntevat raajan am putoinnin jälkeen.

Am erikkalainen eläinlääkäri ja yk si Eläinlääkärit eläinten oikeuksien puolesta- järjestön perustajista, Ned Buyukm ichi, on tehnyt kyselyn Y h dysvaltojen 27 eläinlääketieteellises sä korkeakoulussa. Tarkoituksena hänellä oli selvittää eläinten käyttöä kirurgian opetuksessa. Kysym ykset liittyivät lähinnä eläinlajeihin, k o keissa käytettävien eläinten alkupe rään ja kohtaloon leikkausten jä l keen (eli annetaanko niiden herätä vai lopetetaanko ne nukutuksen ai kana), kirurgisten toim enpiteiden luonteeseen ja kuinka monta opetus tarkoituksessa tehtyä leikkausta suo ritetaan yhdelle eläimelle. 27 koulus ta kyselyyn vastasi 15. K oira oli eni ten käytetty koe-eläin. M uita yleisesti käytettyjä eläim iä olivat hevonen, lammas, lehmä, vuohi, sika ja kissa. Useimmat koulut sallivat eläimen he räävän ainakin kerran nukutuksesta opetustarkoituksessa tehdyn leik kauksen jälkeen. Sam alle eläimelle voitiin tehdä jo p a kolm e toim enpi dettä. Leikkausten välinen aika vaihteli päivästä 4 viikkoon. Useimmiten eläimet olivat jo k o omistajiensa hylkääm iä tai peräisin välittäjiltä. Buyukm ichin m ukaan käytettäessä ope tustarkoitukseen terveitä eläimiä, tu lisi ehdottomasti huolehtia siitä ettei eläin jou d u herääm ään nukutukses ta. H än painottaa m yös, että opetus ta annetaan kirurgian perusteista, ja parhaassa tapauksessa se lisää keski verto-opiskelijan varmuutta ja antaa kuvan kirurgian m onitahoisesta luonteesta. K oulutuksessa keskity tään pikem m inkin käsitteisiin kuin tiettyihin toimenpiteisiin sinänsä. T ä män vuoksi m ikä tahansa ohjelm a, jo k a johtaisi sam aan tulokseen, oli si hyväksyttävä. Eläinten ei tulisi kärsiä toimenpiteistä, ja näin tapah tuu jossain m äärin, m ikäli eläinten annetaan toipua pelkästään opetus tarkoituksessa tehdystä leikkaukses ta. O piskelijat voivat saada tarvitta van kokem uksen leikkauksen jälkei sestä hoidosta kliinisessä vaiheessa, jo llo in he hoitavat todellisia potilai ta, jo tk a tarvitsevat kirurgista toi m enpidettä.

D ju rsk y d d e t 1 /1 9 8 8

L ähde: The A V, 2 / 8 7 — (P .L .)

L ähde: Vegetarian Tim es, 3 .8 8

—

(P L .)

Eläinten oikeuksien keskus avattu Japanissa Viim e vuoden lokakuussa Japanin eläinkokeita vastustava järjestö ja paikalliset Vihreät yhdistivät vo i mansa ja perustivat virallisesti Eläin ten oikeuksien keskuksen. Uusi yh distys toivoo vievänsä eläinten o i keuksien aatetta eteenpäin kaikkial la Japanissa tiedottam alla eläinko keista, maatalouden tehotuotannosta ja sekä villi- että kotieläinten kohte lusta. Lisäksi yleisölle kerrotaan kas vissyönnin hyvistä puolista eläinten ja ekologian kannalta. Eräs Eläinten oikeuksien keskuksen tärkeim m istä tavoitteista on lisätä kansainvälistä yhteistyötä Vihreiden kesken, elikkä japanilaisten, länsi-eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten aktivistien kans sa. Keskus julkaisee lisäksi kaksi ker taa kuukaudessa ilmestyvää jäsenkir jettä. A siasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä, osoite on: Japan A n i mal Rights Center, 4C K am a Bldg. 16-5 Izumi-cho, Kanawaga, Y oko h a m a C ity, Japan. L ähde: The A n im a ls’ A gen da, 4.88

—

(P .L .)

Norjan ja Ruotsin koirat saavat pitää häntänsä

—

(E .M .)

Ruotsin kissat saivat lain suojaa Suomessa kissat ovat lain su ojatto -^ ^ mia oman pihan ulkopuolella (eli k is-^ P ' san saa tällöin tappaa). Ruotsissa tuli täm än vuoden alussa voim aan laki, jo k a hieman paremmin suojaa kisso ja . Kissan saa nimittäin tappaa vain, m ikäli voidaan perustellusti olettaa sen olevan villiintynyt tai hylätty. Taajam a-alueella tarvitaan poliisin lupa kissan lopettam iseksi. D ju rsk yd d et 1/1 9 8 8 — (E. M .)

Tutkimus osoittaa yhteyden aggressiivisen rikollisuuden ja eläinrääkkäyksen välillä Lapsuuden aikaiset eläinten rääkkääm iset voivat edeltää aikuisiän ri kollista käyttäytymistä. Tähän tulok seen on tultu Yhdysvalloissa tutki m alla vankeja. Y li 40 % a gg re ssiiv i-^ ^ seksi luokitelluista vangeista oli usein lapsena kohdellut eläim iä huonosti, verrattuna 16 % norm aalista väes töstä. Liki 60 % kaikista haastatte luun osallistujista sanoi rääkänneen sä eläintä ainakin kerran lapsuudes saan. Aggressiiviset vangit rääkkäsi vät eläim iä useammin ja useam paa kuin yhtä eläinlajia. Tutkijat katsoi vat tämän osoittavan suurta vihamie lisyyttä kaikkea elävää kohtaan. Tut kijoiden m ukaan syitä eläinten rääk käykseen oli m onia: kosto, sadisti nen tyydytys, ennakkoluulo tiettyä rotua tai lajia kohtaan ja viha. V aik kakaan lapsuudenaikaiset eläinten kaltoin kohtelemiset eivät olekaan ai noa m erkki aikuisiän väkivaltaisuu desta, se on kuitenkin asia, josta vanhempien, opettajien ja muiden tulisi olla tietoisia. L ähde: Vegetarian lim es 3 .8 8

—

(P .L .)

K uten m onet yhdistyksem me jäsenistä jo tietävätkin, englantilaisen Beauty W ithout C ruelty-kosm etiikkasarjan myyminen toim istossam m e lo petetaan. Vielä on hyllyssä m uutam ia artikkeleita jäljellä. Jos olet kiinnostunut, niin soi ta ensin, ettei tule tehdyksi tu r haa reissua (voit myös tilata puhelimitse). Suurim pana syy nä m yynnin lopettam iseen on ^ _ s e , että kosm etiikan m yyntiin ^ ^ i i t t y v ä t työt, kuten postitus, pakkaus ja perintä vievät val tavasti voim avaroja, aikaa ja rahaa. Myös tavaroiden varas toim inen vie paljon tilaa. Ja koska tuotteiden m aahantuon tikaan ei ole sujunut aivan vai vattom asti, päätim m e lopettaa koko toim innan. Lehdessä il m oitetaan m yöhem m in, kuka ja tk a a sarjan m yyntiä. Meillä jokaisella kosmeettis ten aineiden käyttäjillä on m ahdollisuus vaikuttaa siihen, lisääntyvätkö eläinten kärsi mykset m eidän valintojem m e takia vai eivät. Jo k a kerta ostaessasi kosmetiikkaa otat kan taa turhim piin eläinkokeisiin — riippuen siitä, m itä ostat. A iom m e jatk o ssa esitellä niitä sarjoja, joiden testauksesta ei vät eläimet jo u d u kärsim ään. Ensimmäisinä esittelyvuorossa on TH E BODY SH O P ja W E LED A .

•

ainakin minulle, jotain laajem paa ja kokonaisvaltaisem paa näkem ystä kauneuden hoidos ta. Sen lisäksi, että TH E BODY SH O P -tuotteita ei ole testattu eläinkokein, valm is tuksessa on o tettu huom ioon se, että tuotteissa käytettävät aineet hajoavat itsestään luon nossa. T uotteet p ak ataan yk sinkertaisiin m uovipulloihin, jo k a m ahdollistaa sen, että ne voi käydä täyttäm ässä uudel leen m yym älässä ja näin vä hennetään ym päristön saastu mista. Yritys on julkaissut pie niä kirjasia (ei saatavana suo m enkielisinä) m m . hieronnas ta ja arom aterapiasta sekä esit teen kosmetiikkateollisuudessa tehtävistä eläinkokeista! EDIS TY K SELLISTÄ ! Siinä m uun m uassa k erro taan , että T H E BODY SH O P -tuotteissa käy tettävät aineet ovat olleet ihmi sen käytössä jo vuosituhansia ja tulleet näin testatuiksi m o neen kertaan. Myös solutestau sta käytetään. U udet tu o t teet testataan vapaaehtoisilla ihmisillä m m . W alesin yliopis tollisessa sairaalassa sekä yri

tyksen henkilökunnalla. Myös raaka-aineiden valm istajilta vaaditaan todistus, ettei eläin kokeita ole käytetty viiteen vuoteen, ennen kuin ainetta käytetään T H E BODY SH O P -tuotteiden valm istukseen. Puhtaisiin luonnonöljyihin pe rustuvaan sarjaan kuuluu kaikki tarvittavat tuotteet ja hiukan enem m änkin, aina papiljoteista hyvän tuoksuisiin yrttityynyihin. M yös miehille löytyy om at tuotteet kosteus voiteesta lähtien. M uutam a vuosi sitten m arkkinoille val m istui myös T H E BODY SH O Pin om a Colouring -värikosm etiikkasarja. Toistaiseksi kaupoissa on kuitenkin edel leen myytävänä myös italialais;a kosm etiikkasarjaa, jo k a on ollut korvaam assa värikosm etiikan p uutetta ennen om an sarjan valm istum ista. Saa miemme tietojen m ukaan täm ä sarja on testattu eläinkokein, joten olkaapa tarkkoina. The Body Shop -liikkeitä on Helsingin lisäksi myös Jyväs kylässä, Joensuussa, Lahdes sa, Lappeenrannassa, R ova niem ellä, Tam pereella ja T u russa. Puhelimitse tuotteita voi tilata num erosta 90-611 517. Ainakin Helsingissä Koe-eläinten Suojelu ry:n jäsenet saavat 10 % :n alennuksen tuotteista, kun esittävät jäsenkortin.

B W C :N V Ä R IK O SM E T IIK K A A H U I P P U H A L V A L L A . . . T il a a n y t s y k s y n m e ik it h u ip p u e d u llis e s ti lo p p u u n m y y n tih in n o in ! M y y m m e jä lje llä o le v a n v a r a s to m m e t a r j o u s h i n n o i n , j o t k a e iv ä t to is t u . H i n t a e s i m e r k k i n ä 3 k p l l u o m i v ä r e j ä 2 5 ,— !! T il a a n y t a l l a o l e v a l l a k u p o n g i l l a l is ta j ä l j e l l ä o l e v i s t a t u o t t e i s t a j a t ä y d e n n ä k e r r a ll a m e i k k i v a r a s t o s i. T o im i n o p e a s t i , s illä lä h e t ä m m e t u o t t e e t s iin ä j ä r je s ty k s e s s ä , k u n t i l a u k s e t t u l e v a t t o i m i s t o o n . L ä h e t ä a l l a o l e v a k u

T H E BODY SHOP

p o n k i o s o itte e lla : K o e - e lä in te n s u o j e lu r y , M ä k e l ä n k a t u 8 , 0 0 5 1 0 H k i . V o it m y ö s t e h d ä t i e d u s t e l u j a j a t i l a t a t u o t t e i t a n u m e r o s t a

Helsingissä sijaitsee kaksi ihastuttavaa kosmetiikkakauppaa, joissa yrttien tuoksut tu l vahtavat vastaan heti oven avattuasi. Iso-R oballa sekä Sörnäisten m etroasem alla si jaitsevat m yym älät edustavat,

9 0 -7 3 6 113.

L Ä H E T T Ä K Ä Ä M I N U L L E B W C :N L O P P U U N M Y Y N T I L I S T A J A H I N N A S T O . K I IT O S ! N IM I

................................................................................................................................

O S O IT E

.........................................................................................................................

X JLi

W ELED A Jos ajattelem m e, m istä sana kosm etiikka on syntynyt (kos mos = m aailm ankaikkeus jä r jestäytyneenä ja sopusointuise na kokonaisuutena), olemme nykyaikana todellakin nauret tavan kau kana tuo sta alkupe räisestä m erkityksestä äärim m äisinä esim erkkeinä rasvaimu- ja kasvojenkohotusleikkaukset, jo tk a myös kosm eet tisten hoitojen piiriin luetaan. Saksalainen W ELE D A on jo yli 60 vuoden ajan valm is tan u t antroposofisen lääketie teen p o h jalta lääkkeitä, joissa huom ioidaan myös ihmisen henkinen ja sielullinen olemus ja se, että ihm inen eräänlaise na m ikrokosm oksena pyrkii sopusointuun itsensä ja ym pä röivän m aailm an kanssa. Sa m oin se huom ioidaan W ELEDA N kosmeettisten tuotteiden

valm istuksessa. Tuotteissa vältetään synteet tisiä säilytysaineita ja tuotteen u lkonäköä parantavia aineita. N estem äiset valm isteet p ak a taan ainoastaan lasipulloihin, koska muovi ja m uut keinoai neet saattavat vaikuttaa haital lisesti tuotteiden laatuun. T uotteiden värit, tuoksut ja suunhoitovalm isteiden m aut syntyvät siis valmisteiden luon nollisesta koostum uksesta. Tuotteiden vaikutuksen katso taan ulottuvan fyysisen elimis tön lisäksi myös sielullis-henkiseen olemukseen virkistäväs ti, rauhoittavasti, vahvistavasti tai parantavasti. W eledan to i m intafilosofian m ukaan on it sestään selvää, että tuotteita ei testata eläinkokein. Ne voi daan välttää valitsem alla huo lella valm istusaineet ja välttä

m ällä raaka-aineita, joiden vaikutukset eivät ole muilla keinoin selvitettävissä. Saa m am m e tiedustelun m ukaan tuotteille tehdään suuri jo u k ko erilaisia laatua, pitoisuutta, p u h ta u tta yms. m ittaavia ko keita. M iten, se ei tekemästämme tiedustelusta käy ilmi. E läinkunnasta saatavista ra a ka-aineista käytetään mehiläisvahaa ja osterinkuoria. Weledalta löytyy tuotteita hiusten-, vartalon-, käsien- ja jalkojenhoitoon. T uotteita on m yyn nissä apteekeissa ja luontais tuotekaupoissa. W eleda-lehdessä (numero 3) on laaja artikkeli W E L E D A N ^ i kosm etiikkatuotteiden vaiku tuksista ja käytöstä (tieduste lut Suom en luonnonlääke Oy puh: 90-698 2214).

K e rä ä m m e n im iä

k a n s a la is a d r e s s iin

l a u a n t a i n a 1. l o k a k u u t a e ri p u o lilla H e l s in k i ä j a S u o m e a . A d r e s s is s a m m e v a a d i t a a n m m . e t t ä a l k o h o l i n j a se n v a i k u t u s t e n t u t k i m u s e lä i m illä l o p e te ta a n . T ä s t ä sy y s tä k e r ä ä m m e k in n y t n i m i ä A L K O : n m y y m ä l ö i d e n l ä h e tty v illä . T a rv its e m m e a p u a : o ta y h te y ttä to i m i s t o o m m e t a i a l u e o s a s t o i h i n , m ik ä li v o it t u l l a k e r ä ä j ä k s i. T e r v e tu llu t o le t tie ty s ti m y ö s k i r j o i t t a m a a n n im e s i a d r e s s iin , m ik ä li e t s i t ä v ie lä o le t e h n y t .

L A H JO IT U K SE T SÄ Ä TIÖ LLE 17. 2 . - 2 . 8. 88

L A H JO IT U K SE T Y H D ISTY KSELLE 1. 8. 88 M EN N ESSÄ

M arja Varjos-M alm ström 50,—, Hilding H ästesko 200,— , M arja Varjos-M alm ström 50,— , Päivi & Yapi 10,— , L. Carrell 300,— , M arjaana Lindem an 50,— , Lea H aapakum pu 20,— , M arja Varjos-M alm ström 50,— , Niina Kalliomäki 35,— , Leena Kerola 400,— , L. Carrell 300,— , Virpi Kivistö 100,—, Lea H aapakum pu 30,— , O ulun työväenopiston venäjän opiskelijat, kevätjuhlam yyjäisten tu o tto 501,65, L. Carrell 300,— , T uija Lihtonen 300,— , M arja Varjos-M alm ström 50,— , ? 100,—, Anita Nyström 30,— , L. Car rell 300,— , Ritva O janen 200,— , M arja Var jos-M alm ström 50,— , Virpi Kivistö 50,— , L. Carrell 300,— , M arja Varjos-M alm ström 50,— , L. Carrell 300,—, T atjana A braham sson 100,— .

A hlstrand G unn-Britt 250,—, Airio Pirkko 100,— , Alexandra-Rottweiler 50,—, A nttila Aino 102,65, Apiala I. & Kostiainen T. 100,— , Arneva Ilona 200,—, As Oy Tuom aantuvan asukkaat 380,45, Atanasova Tuula 50,—, Au lanko T. 170,— , Boronius Rose Marie 500,—, Bratsu Sari 50,— , Der Vesteago Roxana 100,— , Diakonia ry 200,— , E no Tiina 10,—, Eteläinen Hannele 100,— , Fagerström CH . 20,—, Fanger Inga 100,— , Grönberg Raimo 10,— , H aapanen Mervi 100,— , Haapaniem i Eeva 50,—, Haavisto-Kurittu I. 100,— , Hack Sari ja Suvi 50,—, H adi T uula 50,— , H an nula M arjo 100,— , Hartikainen M aarit 20,—, H eikm an Raija 100,— , Heiskanen Vieno 500,— , Helatie H ilkka 50,— , H erranen Eila 50,— , H uhtakangas Kirsi 10,—, H ytölä A ar no 47,35, Häm äläinen R aija 100,— , H ästes ko Hilding 500,— , Ilam a Elisa 50,— , Jokira n ta T. 200,— , Juvonen Rauha 10,—, Jä r venpää Leena 50,— , Kallio Jaakko 100,— , Kavaleff Lila 100,— , Kerri R. 50,— , Keränen Eeva-Liisa 25,—, Kilpi Eeva 1000,— , Kivinen Jari 20,—, Koivisto Marja-Leena 50,— , Kont tinen Seppo 50,— , Korhonen Päivi 200,— , Koskela A nnukka 20,—, Koskenkorva-Hyvönen A. 100,— , Kouvo Päivi 150,— , Kovalai nen H annu 50,— , Kurikka K. 200,— , Kuus koski M auri 5000,— , K ärkkäinen Irja 60,— , Laaksonen M inna 50,— , Laaninen Mari 50,— , Laine A nne 40,— , Lastunen-Turppa Sirpa 50,—, Lehikoinen Lahja 100,—, Lillsunde Bjarne 30,—, Lindfors Saija ja Misu 50,—, Liukkonen T arja 30,—, Lom polo Virva 100,—, Lundell Nina & Mikael 100,—, L ängström Kitty 100,— , M arjakaarto Juha

ni 10,—, Mattsson Ingemo 50,—, Meetu, Raffe ja Jani 30,— , M eriläinen Reima 400,—, M iettinen E ija 50,— , Myllynen Tyyne 30,—, M äki Anne 70,— , M äkinen J. 200,—, M äki nen Nina 30,— , Nieminen Pirkko 50,— , Ni m etön 50,— , Nurmi Kyllikki 300,—, Nyström A nita 60,—, Olin Leila 200,—, Paavola Pilvi 30,— , Panda-V artio/E ssi Lammi 20,— , Pasanen Kirsi-M arja 150,—, Peltonen M a r j t ^ ^ 17,50, Petrell M ärta 50,— , Pikkolan k o u l u ^ ^ 14,— , Pitkänen T. 80,— , Putaansuu Lea 30,— , Pylkkänen Juha 50,—, Päivinen Riitta 100,— , Päivävaara Esko 50,— , Raja-Alho S.-R. 500,— , Rajamäki Irma 50,—, Rajamäki M argit 60,— , Ram stedt A nne 30,— , R antala T uula 35,— , Rantanen Ritva 100,—, Raudanpää Anne 50,— , Rouvinen Kirsi 150,— , Ruohola Kaisa 500,—, Ryömä Hannes 300,—, Ryömä Hannes & Laws Gregor 1000,—, Röyskö Maj 50,— , Saaristo Liisa 50,— , Saarnia Sirkka 50,—, Saartola Leena 250,—, Sahlberg Hilkka 180,— , Salminen Kaija 50,—, Schlentker M. 200,— , Selvilä Hellevi 50,—, Sievänen M arjatta 200,—, Sistonen 50,—, Suorsa Sal li 50,— , Sylgren Ju k k a 50,—, Söderling Ka rin 50,— , T aisto Senja 50,— , T akala Liisa 100,— , Thai-Piiri SLN 56,50, Tuom inen Sir pa 300,— , T urkki Kaarina 20,— , Uusimäki O uti 100,—, V .H . 40,— , Vesterinen E ija 20,— , Viitasalo Kirsi 90,—, Viikki Heidi 200,— , Virlander Sari 20,— , Virolainen M. 50,— , Von W endt E bba 2000,— , Vuoksi P. 2000,—, Vuori Ritva 300,—, Vuorinen S. 100,— , Vähäkylä Mia 10,—, Väinälä A nna 95,75, Väisänen Jukka 50,—, W iiperi V. 50,— .

PÄ IV I V IIN IK A IN EN

M oni eläinsuojelija kokee usein olevansa aivan yksin. Lähellä ei eh kä ole ketään jo k a ymmärtäisi omaa K jatusm aailm aa. Kuitenkin olisi niin ärkeää saada vaihtaa ajatuksia ja kokem uksia eläim istä ja eläinsuoje lusta muiden samanhenkisten kans sa. »Jotenkin sitä vain kaipaa ym märtämystä, kaipaa, että tietäisi edes m uutaman ihmisen hyväksyvän tällaisenkin eläm äntavan», kirjoittaa Eeva Kilpikin novellissaan E rakko pukien näin sanoiksi monen eläinsuojelijan tunteet. Jotta meillä kaikilla olisi tähän m ahdollisuus olem m e aloittam assa teeillat yhdistyksen toim istossa. Ne ovat vapaam uotoisia keskusteluja tutustumistilaisuuksia, joihin voi tul la silloin kun sopii. Jos olet joskus miettinyt, että haluaisit toimia ilman, että sitoudut säännöllisesti kokoo n tuvaan ryhm ään, juuri näm ä illat ovat sinua varten. Varaam m e jokaiselle tilaisuudelle jon ku n teeman, jo sta pidetään pieni

TOIM INTARYH M ÄT

alustus. A siasta voidaan sitten kes kustella, minkä jälkeen jutustelu voi kin sitten rönsyillä kaikkiin m ahdol lisiin aiheisiin. Tarkoitus on, että eläinsuojelijat voivat vaihtaa tietoa ja mielipiteitä eri asioista sekä tutus tua toisiinsa.

SYKSYN TEEILLAT: — 27. 10. torstai klo 18: Toimisto

esittäytyy V oit tutustua työntekijöihim m e sekä uuteen kirjakahvilaam m e! M ahdollisuus lainata kirjoja, katsella videoita, lukea le h tiä ... — 30. 11. keskiviikko klo 18: Turk

ki kuuluu vain eläimille Talven lähestyessä on parempi kaivaa niskaan vanha talvipalsa kuin harkita turkin ostoa! Tule kuulem aan turkistarhauksesta yms. V oit m yös tehdä jou lu o s toksia m yym älästä: kosm etiik kaa, kirjo ja, la h ja esin e itä ...

Useiden vuosien ajan on yhdistyk sellä ollut erilaisia toim intaryhm iä: Tietoryhmä, joka nimensä mukaises ti kerää uutta tietoa ja suunnittelee sen levittämistä; nuorisory hmä; kosmetiikkaryhmä, jo k a kerää tietoa kosm etiikkatestauksista; lakiryhmä, jo k a valmistelee eläinsuojelulainsää dännön uudistusehdotusta; uskonto jen suhde eläimiin -ryhmä; sekä ta-

lousryhmä. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, etä ide oita kaivataan ryhmien uudistam i seksi ja niiden toiminnan tehostam i seksi. Haluaisitko sinä toimia jossain em. ryhm ässä tai peräti vetää jotain niistä? Olisiko sinulla ajatusta jo s tain uudesta toim intaryhm ästä? M i ten itse haluaisit osallistua yhdistyk sen toim intaan ja saada tietoa eläin suojelusta? K A IK K I ideat otetaan ilolla vastaan: voit myös.ehdottaa jo tain, vaikka et itse voisi osallistua toim intaan. K irjoita meille, mitä mieltä olet toimintaryhmistä tai yhdistyksen toi minnasta yleensä. V oit m yös soittaa (p. 736 113) tai tulla juttelemaan asi asta E L Ä IN S U O J E L U M A R K K IN O IL L E Helsingin Säätytalolle 8. 10. klo 13.00— 16.00.

A nim als do nt smoke A nimals dont w ear make-up A nimals dont drink alcohol E bba von W endt on ollut yhdistyksem m e jäsen sen perustamisesta alkaen — siis 27 vuotta. Hänen mie lestään kaikkien, jo tk a haluavat aut taa eläim iä tulisi kuulua joh onkin eläinsuojeluyhdistykseen. E bba on tehnyt eläinsuojelutyötä hoitam alla kodittom ia eläimiä ja ke rääm ällä nimiä erilaisiin vetoom uk siin. Sodan aikana hän toim i eläinlääkintäjoukoissa lottana. »Vuosia sitten ostin hevosen, jo k a oli menos sa teuraaksi», kertoo E bba. »K u

kaan ei uskonut, että siitä olisi tullut eläjää, niin surkeassa kunnossa se oli. K yllä ihmetys oli suuri, kun vo i timme myöhemmin monet ratsastus kilpailut — ihmiset eivät tunteneet si tä samaksi hevoseksi.» Eläim et ovat E bban mielestä ih m istä viisaam pia ja niihin voi aina luottaa. Esimerkkinä eläinten viisau desta hän kertoo, kuinka Pat-koira pelasti aikoinaan perheen pienen po jan hukkum iskuolem alta täm än ti pahdettua laiturilta veteen.

A nimals dont drop bombs

BECAUSE WE DO WHY SHOULD THEY SUFFER?

K .K .

A V -V Ä L IN E E T : L ainattavissa eläinten su ojelu ry:n toim istosta

K o e -^ ^

# D E-ELÄ IN TEN SUOJELU RY

— D i a - s a r j a (3 0 k u v a a e l ä i n k o k e i s ta se

ELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA

lity k s in e e n ) — K u v a n ä y t te l y ( n . K o ira t j a kissat on sy y tä ro k o tu tta a vesikauhua vastaan. K u va : S am i Bläberg.

N o o a n arkki V id e o f ilm i e ri u s k o n t o k u n t ie n s u h te e s t a e lä im iin . S u o m a l a i n e n ä ä n i , p it u u s n o i n 3 0 m i n ., V H S . S o p ii n ä y t e t t ä v ä k s i e s im . u s k o n n o n - ta i e lä m ä n k a t s o m u s ti e d o n t u n n i l l a , s e u r a k u n n a n tila is u u k s is s a ja

e r ila is is s a k e r h o is s a . E lo k u v a n

10 e lä in k o k e is iin

li i tty v ä ä k u v a a s e lity k s in e e n . S o p ii m m . k ir ja s to je n j a k o u lu je n ilm o itu s

t u o t t a n u t k u u lu is a n a m e r ik k a l a is e n f ilo s o f in T o m R e a g a n in p e r u s t a m a C u l t u r e a n d A n im a l s F o u n d a t i o n - s ä ä t i ö .

T u rk isvid eo ja raportti turkis tarhauk sesta

ta u lu ll e ) — V id e o f ilm i e lä in k o k e is ta j a v a ih to e h t o m e n e te l m i s t ä

(» S U F F E R

THE

A N I M A L S » , s u o m a la in e n ä ä n i t y s , k e s to n . 25 m i n , V H S ) . S o p ii e s ite l m ie n y h te y te e n . — V id e o f ilm i e l ä i n k o k e i s ta e r ik o is e s ti lä ä k e tie te e s s ä ( » P R O G R E S S W I T H O U T P Ä I N » , s u o m a la in e n ä ä n i t y s , k e s to 2 x 30 m i n ., V H S ). S o p ii e s ite l m ie n y h te y te e n . — V id e o f ilm i p s y k o lo g is is ta n ä ö n r iis to -

V id e o (V H S ) k e s tä ä n . 10 m i n u u t t ia j a

k o k e i s ta K a l if o r n ia s s a k e v ä ä l l ä -8 6 (» B R IT C H E S » , e n g la n n in k ie lin e r^ ^

s iin ä o n s u o m a la in e n ä ä n i . S o p ii e s i te t

ä ä n i t y s , k e s to n . 12 m i n ., V H S ) . E Ä B

t ä v ä k s i e s im . b i o lo g i a n t u n n i l l a . T u r k is r a p o r t i s s a o n 3 6 s i v u a , h i n t a 10 m k y n n ä p o s tik u lu t.

Y h teen veto o p isk elu sta ja elä in k o k eista T i e t o a o p i s k e lu n y h te y d e s s ä t e h t ä v i s

l a i n a t a la p s ille . — V id e o f ilm i u s k o n t o je n s u h te e s ta e lä i m iin ( » N O O A N A R K K I » , s u o m a la i n e n ä ä n i t y s , k e s to n . 3 0 m i n . , V H S ) . S o p ii e s ite lm ie n y h te y te e n . — V id e o film i tu r k is t a r h a u k s e s t a (8 m in . film i tu r k is t a r h a u k s e s t a S u o m e s s a se

t ä e l ä i n k o k e i s ta S u o m e s s a , v a i h t o e h t o i

k ä n . 1 m in . a n t i - m a in o s t u r k ik s i l l e ,

sis ta o p e tu s m u o d o is ta j a o p is k e lija to i

s u o m a la in e n ä ä n ity s , V H S ). S o p ii esi

m i n n a s t a y le e n s ä . 15 s iv u a , h i n t a 5 m k

te l m ie n y h te y te e n .

y n n ä p o s tik u lu t. A V - m a t e r ia a l in

RINTAM ERK K I K O U L U L A U K K U U N , R E P P U U N , T A K IN R IN N U K S E E N .. .

la i n a - a i k a

1— 2

v iik k o a s o p im u k s e n m u k a a n . L a in a a ja m a k s a a p o s tik u lu t j a v a s ta a s iitä , e t t ä lain a m a t e r i a a li p a l a u t e t a a n m o i t t e e t t o m a s

T i l a a n y t its e lle s i r i n ta m e r k k i , tila u s -

s a k u n n o s s a j a a j a l l a a n t a k a i s in . T e e v a

lis ta le h d e n ta k a k a n n e s s a . T o im i s t o s t a

r a u k s e s i h y v is s ä a j o i n , s illä e te n k in k o u

o n m y ö s s a a ta v illa r a j o i te tt u m ä ä r ä r u o t

l u j e n e s i te lm ä a i k a a n j o u d u t e h k ä o d o t ta m a a n h a lu a m a a s i m a te r ia a lia . M u is ta t

s in - j a e n g la n n i n k i e li s i ä m e r k k e j ä , j o i s t a v o it t i la t a k u v a s to n e rillis e llä p o s t i k o r tilla . 38

h a n a i n a m a t e r ia a lia p a la u tta e s s a s i m y ö s m a i n i t a o m a n n im e s i j a o s o itte e s i.

Kuva: Tom Kokkola

Y H D IST Y K SE N N IM E N M U U TO S Animaliassa 1/88 esitettiin jäsenis tölle kysym ys yhdistyksen nimen muutoksesta. Toivoim m e kannanot t o j a siitä, tulisiko nimeä m uuttaa si ten, että se vastaisi paremmin yhdis tyksen pääm äärää ja toim intam uo toja. Peräänkuulutim m e myös ni m iehdotuksia. Toivom m e nyt lisää palautetta asi asta, sillä tällä asialla voi olla kau askantoisia seurauksia. T u o k o uusi nimi uusia jäseniä ja edistääkö se eläinsuojeluaatteen leviämistä? Vai jou tu uko yhdistys uudella nimellä ikään kuin aloittam aan nollapistees tä? Lähetä alla oleva kuponki yhdis tyksen toim istoon, os. M äkelänkatu 8, 00510 Helsinki lokakuun loppuun mennessä. V oit m yös tulla E L Ä IN S U O J E L U M A R K K IN O IL L E (ks. yllä) juttelem aan asiasta. K aikki eh dotukset kannanotosta riippum atta osallistuvat kahden veryttelyasun ar vontaan!

Y h distyk sen nim en m u u tos N im i:

'__________________

O s o ite : □

K a n n a ta n

□

en k a n n a ta

y h d is ty k s e n n i m e n m u u t o s t a

P e r u s t e l u t : _______________________________________________________

E h d o tu k s e n i y h d is ty k s e n u u d e k s i n im e k s i o n :

P e ru ste lu t:

M ik ä li v o i t a n v e r y t t e l y a s u n , to i v o n se n o le v a n □

h arm aa

K oko:

□

v a a l e a n p u n a in e n

s m a ll

□

m e d iu m

□

la r g e

□

e x t r a la r g e

O S T A T U O T T E IT A M M E -

TU E T O IM IN T A A M M E

NYT SYKSYKSI EDULLISESTI COLLEGE PAITA 80,— painatus: yhd istystunn us värit ja koot: harmaa S— XXL hiekka S— XXL m usta S vaal. sin ine n S— M T-PAITA 35,— painatus: yhdistystunn us värit ja koot: sin ine n S, L, XL, XXL valkea S, M, L

kpl kpl kpl kpl värivaihtoehto

KIRJOJA — Eeva K ilpi: ’Kuolem a ja nuori rakastaja’ (novellikokoelm a) 80,— — Eeva K ilpi: ’A n im alia’ (runoja) 80,— — Uma Aaltonen: ’Kani ei osaa itkeä’ (nuorten kirja) 40,— — Hans Ruesch ’Alaston H a llits ija ’ 134,— — Peter Singer: ’Anim al Libe ration’ (lyhennetty versio) 20,—

koko koko koko koko

PUHELINMUISTIO 15,— valkoiset m uovikannet, kuvassa koira ja te k s ti ’El ELÄINKOKEILLE’

kpl koko kpl koko värivaihtoehto

HUOM. M erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, että tilaam asi väri on päässyt loppum aan. Ylläolevien m ito itu s on m elko pieni. LASTEN VERYTTELYASU 90,— väri: kirkas oranssi koot: 140— 160 cm painatus: koiran kuva ja teksti: ’El ELÄINKOKEILLE' housujen puntissa ’A N IM A L IA ’ LASTEN COLLEGE 55,— väri: kirkas oranssi koot: 120— 160 cm painatus: kts. yllä PIPO yksi koko, teksti: ’KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY’ värit: vihreä tai valkoinen AUTOTARRA 3,— te ksti: ’VASTUSTAN ELÄINKOKEITA’ pitu us 48 cm

kpl

kpl ..........

koko

väri ..

kpl .......... nippua

HUPPARIASU 270,— (huppari ja housut) värit: harmaa tai vaaleanpunainen koot: S — XL painatus: siivekäs hevonen ja teksti: ’ELÄKÖÖN ELÄIM ET’ ho usu issa teksti: ’A N IM A LIA ’ HUPPARI 170,— (värit, koot ja painatus: kts. yllä)

kpl ....

koko

kpl .....

koko

HUOM! alleviivaa haluam asi väri LASTEN HUPPARIASU 190,— väri: vaaleankeltainen koot: 100— 150 cm painatus: sama kuin aikuisten huppariasussa HIHATON T-PAITA 60,— väri: harmaa koot: S, M, XL painatus: 'ANIM ALS DON’T S M O K E ...’ T-PAITA väri: valkoinen koot: S - X L painatus: eläin- ja ihm isryhm ä ja te k s ti: ’KOE-ELÄINTEN SUOJELU RYELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA’

kpl .....

koko

kpl ..... kpl ..... kpl ..... kpl ..... kpl .....

......

KUULAKÄRKIKYNÄT — keltainen, te ksti 'AUTA KÄRSIVIÄ E LÄ IM IÄ ’ 3,— — punainen, yhdistyksen nim i ja puh. 6,—

kpl ..... kpl .....

KORTIT 2,— — ’VAPAUTA ELÄIMET ELÄMÄNTAVALLASI’ -kortti — K issakortti

kpl ..... kpl .....

RINTAMERKIT (1) yh d istystu n n u s (eläinryhmä) 6,— (2) vastustan tu ska llisia eläin koke ita (kissa) 6,— (3) turkism e rkki 6,— (4) stop pa plàgsam m a d ju rfö rsö k 6,— (5) violence free science 10,— (6) anim al lib e r a tio n ... 10,—

kpl kpl kpl kpl kpl kpl

UUSIOPAPERITUOTTEET — K irjepa pe rile htiö 12.50 aihe 1: siilip erh e aihe 2: rauhan kyyhky — Kirjekuoret, 20 kpl 12.50 aihe 1: siilip erh e aihe 2: rauhan kyyhky — paperikassi 1.50 kpl

NORMAALIHINTAISET TUOTTEET

kpl ..... kpl .....

TARRA 5,— pyöreä, halkaisija 10 cm yh d istystu n n u s ja teksti ’VASTUSTA TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA’

koko

KORTTINIPPU 10,— 12 kpl e lä in aihe isia ko rtte ja

KIRJEENSULKIJAMERKKEJÄ/BREVMÄRKE — 20 m erkin arkki (4 eri aihetta) 10,— — 35 m erkin arkki (teksti 'VASTUSTA TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA’ — 35 m erkin arkki (te kstillä 'STOPPA PLÄGSAMMA DJURFÖRSÖK’

kpl t.. kpl .....

..... ..... ..... ..... ..... .....

kpl ..... kpl ..... kpl ..... kpl .....

......

REPPU 75,— värit: m usta, harmaa, fuksia, turkoosi painatus: m ustassa koiran kuva ja te ksti ’ El ELÄINKOKEILLE’, m uissa kissan kuva ja sama te ksti

kpl ..... väri .....

LASTEN REPPU 40,— värit: keskisinine n tai vaaleanpunainen painatus: kissaperheen kuva, ei te kstiä

kpl ..... väri .....

POSTIMERKKILAJITELMA — 80 suom alaista m erkkiä 25,— — 80 u lko la ista m erkkiä 25,— — 150 suom alaista m erkkiä 50,—

kpl ..... kpl ..... kpl .....

TILAUS kpl ....

koko

kpl ....

koko

JULISTE, 10,— ( + 8,— lähetyskulut) neliväripainatus, eläinkuva te k s ti ’VAPAUTA ELÄIMET ELÄM ÄNTAVALLASI’

Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon osoitteella: MÄKELÄN KATU 8, 00510 HELSINKI. Voit myös tehdä tilauksesi puhelimitse numeroon 90f736 405. Toimitamme yli 30,— tilaukset postiennakol la. Lähetyksiin lisätään posti- ja käsittelykulut. Merkitse vaatetilauksiin mahdollisimman tarkka koko sekä mahdollinen värivaihtoehto. Muistathan ilmoittaa myös nimesi ja tarkan osoitteesi! TILAAJA: NIM I/N AM N ................................................................................ OSOITE/ADRESS ..........................................................................................

kpl ISSN 0783-9170