Animalia 1/1989

TEEMANA VAIHTOEHTOTUTKIMUS

Passiivista tupakointia tutkitaan porsailla

AN IMALIA K O E -E L A IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI

1/89

IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N

14. vuosikerta

Vastaava toimittaja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel­ mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to­ teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista mene­ telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek­ si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit­ taa myyntitoimintaa.

SISÄLLYS P ä ä k irjo itu s /L e d a re ....................

M itä yh te istä on vaihtoehtom ene te lm illä ja kuussa kävelyllä Koe-eläinten au tta m ista tieteen keinoin .........................................

Ennätysm äärä a p u ra h o ja Säätiön apurahansaajat 1981 — 1987 .............................................

S ym posium m yrkyllisyystutkim uksesta ..............................

K u d o s v ilje ly .................................

Juttutuokio biologian opiskelijan kanssa .........................................

V a ih to e h to p o im ittu a ...............

Y hdistyksen to im is to m uuttaa Turun alueosastolla om a to im is ­ to . . ................................................

D ieetin ja passiivisen tup akoin­ nin vaikutus porsaan sep elvalti­ m oihin .........................................

V ilkasta keskustelua eläin ko­ keista tie d o tu s v ä lin e is s ä K ohtauspaikalla puheenjohtaja Käynti Jyväskylän yliopiston psy­ kologian la ito kse lla .................

Uusi kosm e tiikka lista valm is .

Marja Entrich-sarjan e sitte ly . .

G reetings from England .........

L u k ija lta .......................................

T urkisten vastustajat tied ottaa Abuko — turvapaikka sim pans­ s e ille .............................................

Cat-a-logue — kissojen ennä­ ty s k irja .........................................

Johtokunta: L iisi H iltunen, teol.yo.

Päivi Korhonen, fil.yo.

Teuvo Laitila, fil.lis ., a ssiste n tti Ora Lassila, tekn.yo., vs.assiste ntti Pilvi Lassila, el.lääk.tiet.yo.

H annele Luukkainen, valt.lis.

Elmi M anninen, biol.yo.

R iitta Salm i, LuK Raili Vesanen, graafinen su u n n itte lija Päivi V iinikainen, fil.m aist.

Eija W ilenius, m ainospiirtäjä Johanna W olfram , lääk.tiet.yo.

Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Pilvi Lassila Elmi M anninen Päivi V iinikainen K ristin a Selin Teuvo La itila Taitto: H eljä Lassila Toimiston osoite Porvoonkatu 53, 00520 H elsinki Puh: -jäsenasiat, neuvonta 90-736 113 -tila ukse t ja lainaukset 90-736 405 Avoinna: ark. 9— 17, la 10— 15

3 —4 4—6 7 8 8—9 10 11— 12 12 13 14 14

14— 15 16— 19 19— 20 21 22— 23 23 24 24 25 26— 27 27

Porsaita tupakansavututkimuksessa EKK:¡la K oe-eläinhoitajien yhdistyksen puheenjohtaja haastattelussa 28 P oim ittu a ..................................... 29—31 V uo siko kous ..............................

31 Topaasi-kissan m ie t t e it ä 32 L a hjoitukse t ..............................

32 N uorten A n im a lia ...................... 33— 34 Ilm o itu k s ia ................................... 34— 35

Kuva: Anne Tiessalo

Yhdistyksen toimistossa: Tarja Balding, to im is to n h o ita ja Kaarina Kivivuori, tie d o tu ssih te e ri Jaana Lahti, to im is to v irk a ilija Puheenjohtaja Päivi V iinikainen R iistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 583 473 Jäsenmaksu m k 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen Y hdistyksen la hjo itukse t: SYP 200120-1019901 Jäsenm aksut ja tuo ttee t: PSP 435 490-1

>.

O

Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3

o.

M O) 'C

llmoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk

c ro ra ro ro E E E E ro ro > >

llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 3 syyskuu 2 hu htiku u 4 jo ulu kuu 2

ra

O letko m uistanut jäsenm aksun?

Seuraavan lehden aine iston jä ttö päivä 7. 3. 89. Lehteen tuleva aineisto lähetetään to im is to n o so itte e lla tie d o tu ssih te e ri Kaarina Kivivuorelle, puh: (90) 738 570.

PÄIVI VIINIKAINEN puheenjohtaja

VAIHTOEHDOT ILMAN VÄKIVALTAA Animalian tämän numeron teema­ na ovat ns. vaihtoehtomenetelmät.

Niillätarkoitamme menetelmiä, joi­ ta kehitetään ja käytetään vähentä­ mään sekä korvaamaan eläinkokei­ ta. Valtio tukee toistaiseksi vaihtoehtomenetelmiä varsinvähän, mutta ne ovat nopeasti kehittymässä eri puo­ lilla maailmaa. Ne voisivat tarjota niin eläinsuojelijoille, suurelle ylei­ sölle kuin tiedeyhteisölle uuden ja yhteisen lähestymistavan tarkastella eläinkokeita: niissä yhdistyy tutki­ muksen sekä eettisesti että tieteelli­ sesti korkea taso.

Vaihtoehtomentelmien tukeminen _ ja edistäminen perustuu eettiseenva^^.aumukseen siitä, että todellista hy­ vää voidaan saada aikaan vain ilman väkivaltaa. Eläinkokeissajoutuu elä­ vä olento lähes aina psyykkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Tar­ koitus pyhittää keinot -ajattelutapa pyyhkii väkivallan kuitenkin unoh­ duksiin taitekee sen hyväksyttäväk­ si. Samaa voidaan todeta monista muista eläinten hyötykäytön muo­ doista. Niille kaikille tulee kehittää vaihtoehtoja, joihin ei liityväkival­ taa.

Väkivallasta pidättäytymisen peri­ aatteen sisäistämiseen liittyy myös ymmärrys siitä, että väkivaltaan ei

vastata väkivallalla. Ehkä tunne­ tuimpia tämän ajatuksen puolesta­ puhujia oliMohandas Gandhi. Hän julisti väkivallattoman vastarinnan periaatetta, ja sittemmin monet eri kansanliikkeet ovat menestyksek­ käästi käyttäneet sitä tavoitteisiinsa päästäkseen. Tuloksia on saavutettu ehkä hitaasti, mutta kun niihin on päästy, ne ovat olleet pysyviä.

Koe-eläinten Suojelu ryrkin hy­ väksyy ainoastaan väkivallattomat toimintamuodot »taistelussaan» eläinten väärinkäytön lopettamisek­ si. Julkisuudessa on viime aikoina esitettypäinvastaisia väitteitä,jotka ovat kuitenkin perättömiä. Osittain kyseessä lieneeollut yritystahria yh­ distyksen maine.

Surullista kyllä, olemme saaneet kuulla joistain yksittäisistä tapauk­ sista,joissa eläinkokeiden tekijöitä, koe-eläinten hoitajia tai heidän perheenjäseniään on häirittyasiattomin kirjein tai puhelinsoitoin. Olemme kuulleet myös koe-eläinyksiköihin kohdistuneesta ilkivallasta. Näistä tapahtumista on usein syytetty Koeeläinten Suojelu ry:tä.

Vaikka minun on vaikea uskoa, että yhdistyksemme jäsenet alentui­ sivat em. toimintaan, tunnen niistä siltijonkinlaista vastuutaja murhet­

ta. Siksi haluan tässäkin korostaa, ettäon hedelmällisempää, jos häiriösoiton sijaan soittaa kansanedusta­ jalleenja asiallisestiesittääeläinsuo­ jelulainsäädännön uudistamista tai uhkauskirjeen asemasta kirjoittaa asiallisen mielipiteen omalla nimel­ lään yleisönosastoon. Ilkivallan si­ jasta voi järjestää eläinsuojeluaiheisen tapahtuman. Epätoivoa ja tus­ kaa voi — ja tulee — aina kanavoi­ da tuloksellisiin toimintamuotoihin.

Mustien kansalaisoikeusliikkeen eräs aktivisti Dick Gregory vakuutti Martin Luther Kingin ansiosta täy­ dellisen väkivallattomuuden periaat­ teesta, ja siitäettä millekään eläväl­ leolennolle eisaa tuottaa kärsimys­ tä. Tästä syystä hän vuonna 1965 ryhtyi kasvissyöjäksi. Sisäistäessään väkivallastapidättäytymisen periaat­ teen, tämä ihmisoikeusaktivisti näin pystyi laajentamaan sen oman lajin­ sa ulkopuolelle koskemaan paitsiih­ misiä myös eläimiä. Vastaavasti mei­ dän eläinten oikeuksien puolustajien tulee soveltaa periaatettatoisin päin.

Väkivallalle löytyy aina vaihtoeh­ toja. Valtion, tiedeyhteisön, kansa­ laisjärjestöjenjajokaisen yksittäisen ihmisen oikeus javelvollisuus on toi­ mia niin, että ne löytyvät ja niitä käytetään.

ALTERNATIV UTAN VÄLD Temat idetta nummers Animalia de sa kallade alternativa metoderna. Med dem menar vimetoder, som utvecklas och anvands for att minska och ersatta djurforsok. Staten stoder tillsvidareutvecklingen av al­ ternativa metoderna mycket litet, men de halier pa att spridas snabbt runt om i varlden. Dessa metoder kunde bjuda saval djurskyddarna, den stora allmanheten som vetenskapskretsen en ny och gemensam approach att betrakta djurforsok: dar sammanlankas forskningens etiska och vetenskapliga dimension pa en hogre niva.

Stodandet och beframjandet av alternativmetoderna grundar sig pa en etisk overtygelse dar gott endast kan uppnas utan vald. I ett djurforsok hamnar en levande varelse alltidun­ der psykiskt och fysisktvald. Andamalet helgar medlen -tankesattet forsatter valdet iglomska eller gor det

godtagbart. Detsamma kan sägas även om mänga andra former av djurens utnyttjande. För dem bör man utveckla alternativ, som inteinbegriper väld.

Att komma tili insikt om ickeväldsprincipen hör ihop med förstäelsen att väld icke svaras med väld.

Kanske den mest kända förespräkaren för denna princip var Mohandas Gandhi. Han proklamerade för motständ utan väld och sedan dess har flera folkrörelser framgängsrikt utnyttjat principen för attnä sinamäl.

Resultaten har kömmit kanske läng­ samt men när man har uppnätt dem, har de varit bestäende. Även Försöksdjurens Värn rf. godkänner endast verksamhetsformer som ärväldsfria i»kampen» om slutandet av djurens missbruk. Ioffentlighetenhar pä sistone framförts pästände om motsatsen, vilka dock saknar grund. Delvis kan det vara

frägan om försök attsmutskasta föreningens rykte.

Beklagligtnog, har vifätthöra om enstaka fall,där djurförsökare, djurskötare eller deras familjemedlemmar blivit störda av osakliga brev och telefonringningar. Vi har även hört om fall av vandalism mot försöksdjursanstaiter. Försöksdjurens Värn har ofta blivit anklagad för dessa händelser.

Fastän jag har svärt atttro, att föreningens medlemmar underläter sig attgöra nägonting dylikt, känner jag ändä ansvar och är bekymmersam.

Därför vill jag understryka, att det är mera fruktsamt, i stället för att strörringa, ta kontakt med sin riksdagsman och sakligt framföra reformerandet av djurskyddlagen eller i stället för att skriva hotebrev, skriva en saklig äsikt tiliallmänna spal­ ten med eget namn. Bättre än van► 3

dalismen är ordnandet av en happening med djurskyddstema. Hopplöshet och frustration kan och bör alltid kanaliseras tili resultatgivande verksamhetsformer.

En aktivist iden svarta medborgarrättrörelsen som hette Dick Gre­ gory blev övertygad, tack vare Mar­ tin Luther King, om icke-väldprincipen och om det faktum, att man in­ te bör äsamka smärta ät nägon levande varelse. Därför blev han är 1965 vegetarian. Da han sälunda kom tiliinsiktom icke-väldprincipen künde han utvidga den över den egna artens gräns tiliatt omfatta även djuren förutom människan. Pä motsvarande sätt bör vi, som förespräkar djurens rätt, även bruka principen ät den andra hället.

Det finnsalltidalternativ för väld.

Statens, vetenskapkretsens, medborgarrörelsens och den enskilda människans rätt och plikt är att fungera sä, att dessa alternativ hittas och att de ocksä brukas.

RIITTA SALMI

M IT Ä Y H T E IS IÄ O N

V A fflT O E H T O M E N E T E L M IL L Ä JA K U U S SA K Ä V E LY LLÄ ?

Eläinkokeita korvaavat tutkimusmenetelmät ovat paljon puhuttu käsite, jonka sisältö on usein maallikolle epäselvä. Ei kuitenkaan tarvitse hä­ vetä, vaikkei asia heti avautuisi: vaihtoehtomenetelmät ovat asiantuntijoillekin vaikeasti hah­ m otettava ja rajattava aihe. Eräät tutkijat eivät edes halua puhua vaihtoehtomenetelmistä, vaan ainoastaan eläinkokeita täydentävistä menetel­ mistä. Toiset tutkijat taas katsovat, että tulevai­ suuden mahdollisuudet korvata eläinkokeita ovat rajattom at. Tässä katsauksessa pyritään yleis­ luontoisesti selvittämään, mistä vaihtoehtomenetelmissä oikeastaan on kysymys.

Yleisesti omaksutun määritelmän mukaan vaihtoehtomenetelmiin lue­ taan, paitsi 1) suoranainen eläinko­ keiden korvaaminen (»replace­ ment»), myös 2) kokeessa käytetty­ jen eläinten määrän vähentäminen (»reduction») ja 3) koetekniikoiden parantaminen siten, ettäeläimet kär­ sivät vähemmän (»refinement»).

Näitä kolmea asiaa eisaa pitää tois­ tensa kilpailijoina siten, että koetek­ niikoiden inhimillistäminen tekisi eläinkokeiden korvaamisen javähen­ tämisen tarpeettomaksi. Lopullisena tavoitteena on aina oltava eläinko­ keiden korvaaminen; kohta kolme on vain välitavoite,jollaeläinten ase­ maa voidaan parantaa tässä ja nyt.

Puhuttaessa yleisesti vaihtoehtome­ netelmistä on ehkä syytä väärinkäsi­ tysten välttämiseksi rajoittuatarkoit­ tamaan kohtia yksi ja kaksi.

Eläinkokeiden korvaaminen Lukuisia eläinkokeita korvaavia menetelmiä on jo käytössä, osa tul­ laan hyväksymään lähitulevaisuudes­ sa ja monia on kehitteillä. Asianti­ lasta huolimatta eläinkokeiden puo­ lustajat tapaavat tuoda esiin sen, et­ tä vain harvat vaihtoehdot voivat suoranaisesti korvata eläinkokeita.

Tällöin unohdetaan, että eläinko­ keetkin ovat puutteellisiaja harhaan­ johtavia. Tärkeämpää kuin kehittää niillevaihtoehto on luoda kokonaan uusi tutkimusmalli, joka antaa vas­ taukset olennaisiin kysymyksiin.

Näin tutkittavasta aiheesta voidaan saada vähintään yhtä arvokasta, jos­ kin erilaista tietoa kuin entisellä eläinkokeella.

Monet rutiinieläinkokeet ovat ol­ leet käytössä jo vuosikymmeniä ja kysymyksenasettelu niissä on autta­ mattomasti vanhentunut. Loistoesimerkiksi käy LD^-testi, joka on useissa yhteyksissä tuomittu sekä epätieteellisenä että tuskallisena mentelmänä. LD^-arvo saadaan syöttämällä tutkittavaa ainetta koeeläimille sellaisellaannostuksella, et­ tä puolet koe-eläimistä kuolee. Ny­ kyisellä biologisella tietämyksellä voidaan laatia paljon LD^-testi^k parempia testejä, jotka selvittävät^ yksityiskohtaisesti myrkyllisyyden mekanismeja. On anteeksiantama­ tonta, että LDS0-testin tapaisia eläinkokeita on pitkään arvostettu enemmän kuin ne ansaitsisivat.

Valitettavasti on myös muistetta­ va, että vaihtoehtomenetelmät eivät vielä riitä korvaamaan eläinkokeita laajassa mittakaavassa. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa aihetta epä­ toivoon: mikään eiestä keskittymäs­ tä niilletieteenaloille,joillavaihtoehtomenetelmien mahdollisuudet näyt­ tävät parhailta. Ensisijalla on luon­ nollisesti tuskallisten eläinkokeiden korvaaminen. Eettisiä kysymyksiä ei pidä sekoittaa kokeiden korvatta­ vuuteen: tuskallisia eläinkokeita ei tarvitse, eikä pidä hyväksyä, vaikka ne eivät nykytietämyksellä olisikaan vielä korvattavissa.

Liiallinenhätiköinti uusien mene­ telmien käyttöönotossa eiole hyväk­ si. Lyhyellä testauksella käyttöön otetut menetelmät saattavat osoittau­ tua puutteellisiksi, mikä voisi tietää takapakkia koko vaihtoehtomenetelmien kehittämiselle. Kaikilla uusilla menetelmillä on oltava terve tieteel­ linen pohja, ne on alistettavatäydel­ liseen, riippumattomaan validointiin (tieteellisenlaadun varmistus) ja nii­ den on oltava sekä luotettavia, käy­ tännöllisiä että tarpeellisia.

Eläinsuojeluliiton mukaan tapahtua hyvin epäinhimillisesti. Täten olisi toivottavaa, että elatusaineina käy­ tettäisiinsynteettisiäseerumeitajaih­ misen seerumia.

Koe-eläinten käytön vähentäminen Koe-eläinten käytön vähentämi­ seen sisältyvät kaikki ne menetelmät, joilla käytettyjen eläinten määrää voidaan koekohtaisesti pienentää, muttei kuitenkaan pudottaa nollaan.

Menetelmät ovat osittain samoja kuin eläinkokeita kokonaan korvat­ taessa.

Valitsemalla kokeeseen oikea eläinlajija -kanta, sekä suunnittele­ malla koe huolellisesti tilastotiedet­ tä apuna käyttäen tullaan usein toi­ meen pienemmällä eläinmäärällä.

Koe-eläinten terveydentila on myös

Mitä korvaavia menetelmiä on käytettävissä?

Eläinkokeita korvaavia menetel­ miä voidaan jaotella monin tavoin, kuten esim. biologisiin, fysikaalis-kemiallisiin ja teknisiin mentelmiin.

Seuraava luettelo on eri lähteistä koottu synteesi: a) tiedon parempi varastointi ja käyttö siten, että tarpeeton toisto vältetään b) parempi koesuunnittelu (esim. tilastotieteen käyttö jo suunnittelu­ vaiheessa) c) in vitro-tekniikat (solunosien käyttö, solu-, kudos- ja elinveljely, istukan käyttö) ^ d) alempien organismien käyttö Jkasvit, mikro-organismit, selkäran­ gattomat, selkärankaisalkiot) e) tutkimukset ihmisellä (kliiniset ja epidemiologiset tutkimukset, va­ paaehtoisten käyttö, post mortem -tutkimukset (ruumiinavaukset ym.))

0 fysikaalis-kemialliset tekniikat (nestekromatografia ja massaspekt­ rometria, radioimmunologia) g) mekaaniset mallit (esim. liiken­ neonnettomuuksien tutkimisessa se­ kä opetuksessa) h) matemaattiset mallitja tietoko­ nesimulointi (esim. opetuksessa, lääkkeiden kehittämisessä ja myrkyllisyystutkimuksissa) i) audiovisuaaliset keinot opetuk­ sessa Esitetyt mentelmät ovat eläinko­ keiden vaihtoehtoja luonnollisesti vain silloin, kun niitä käytetään täs­ sä nimenomaisessa tarkoituksessa.

Esimerkiksi kudosviljelyä (yhteisni-

Kudos poistetaan eläimestä ja hienonnetaan. Soluviljelmän val­ mistamisessa solut erotetaan trypsiinin avulla toisistaan ja laitetaan maljaan kasvamaan (1). Elinviljetyssä kudos voidaan myös paloitella pieniksi palasiksi, mutta sen rakenne pyritään säilyttämään (2).

mitys solu-, kudos- ja elinviljelylle) käytetään runsaasti tutkittaessasolu­ ja molekyylitason ilmiöitä, joita ei voitaisi edes tutkia eläinkokein.

Toisinaan taas menetelmien avul­ la voidaan vähentää koe-eläinten käyttöä, muttei kokonaan korvata sitä:esim. primaaristeneliensiasteen soluviljelmien sekä alkioviljelmien saamiseksi on tapettava eläimiä.

Ihanteellista olisi, mikäli voitaisiin siirtyä kokonaan itseuudistuvien so­ luviljelmienelijatkuvien solulinjojen sekä esim. leikkauksistasaatavan ihmiskudoksen käyttöön, mutta tämä ei ole aina mahdollista.

Valitettavasti myös kudosviljelmien ylläpito vaatii omat eläinuhrinsa. Solujen elatusaineena käytetään yleisesti vasikanseerumia, jonka tuottaminen saattaa Maailman

1) Elatusaine poistetaan (yksikerroksi­ sen) solukerroksen päältä.

2) Soluja pidetään trypsiinissä.

3) Solut irtoavat toisistaan ja pyöristy­ vät.

4) Soluseos sentrifugoidaan eli asetetaan alttiiksi keskipakovoimalle, jolloin so­ lut erottuvat nesteestä.

5) Solut sekoitetaan (suspensoidaan) uu­ den elatusaineen kanssa.

6) Soluseos asetetaan uusiin pulloihin.

5

tärkeä luotettavien tulosten saami­ seksija turhan toiston välttämiseksi.

Koetekniikoiden inhimillistäminen Koe-eläimille aiheutetun kärsi­ myksen syytovat kahdenlaisia: joko koe itsessään on sellainen, että se väistämättä aiheuttaa kipua, tai sit­ ten kipu aiheutuu taitamattomuudes­ ta, väärän koetekniikan valinnasta taihuonosta välineistöstä. Rutiinitoi­ menpiteetkin saattavat olla eläimel­ le kidutusta, mikäli käsittely on väärä.

Judith Hampson ja Sheila Silcock (Supplement to ATLA 1985) kerto­ vat esimerkin siitä, miten eräs rutii­ nitoimenpide, vatsaonteloon annet­ tava ruiske, voidaan suorittaa kovin eritavoin: »Toinen tutkijapitelirot­ tia hellästi muutaman sekunnin ja keinutti niitä kevyesti aiheuttaen lie­ vän orientaatiohäiriön. Rotat eivät näyttäneet edes huomaavan ruisket­ ta, kun se annettiin. Toinen tutkija taas oletti, että koska toimenpide kerran on epämiellyttävä, se on suo­ ritettava mahdollisimman nopeasti.

Hän tarttui rottia lujasti ja työnsi neulan nopeasti sisään. Kaikki nämä rotat vinkuivat sekä ennen että jäl­ keen pistoksen ja vapisivat vielä hä­ keissään.» Esimerkin kertojat arve­ levat, että tämänkaltaista tahatonta epäinhimillisyyttä esiintyy huomatta­ vasti.

Koe-eläinten kärsimyksen lievittä­ miseksi on lukemattomia tapoja, joista mainittakoon tässä muutamia (Hampsonia ja Silcockiamukaillen): a) nukutettujen koe-eläinten käyt­ tö tuskallisissa kokeissa aina kun mahdollista (esim. akuuttia kohdeelinmyrkyllisyyttä tutkittaessa) b) ei-invasiivisten menetelmien käyttö esim. verenpaineen ja EEG:n mittauksessa (ts. mittausten tekemi­ nen ihon pinnalta eläintä vahingoit­ tamatta samoin kuin ihmisellä) c) pienten käyttäytymismuutosten seuranta masennuslääkkeiden tutki­ misessa ja unirytmin seuranta uni­ lääkkeiden tutkimisessa (jalkasho-

keilla aiheutetun unottomuuden si­ jaan) d) kipulääkkeiden testaus käyttä­ mällä ärsykkeitä, joita eläinvoi pae­ ta (esim. käpälänpuristustestin si­ jaan) e) tulehdusta estävien lääkkeiden tutkiminen käyttämällä hyväksi so­ lun läpäisykyvyn muutoksia (sen si­ jasta, että eläimelle aiheutetaan keuhkopussintulehdus, käpälän tur­ votusta tai niveltulehdus) f) käyttämällä esim. rokotteiden tehoa testattaessa hienovaraisempia kriteerejä kontrolliryhmän kohdalla kuin eläinten vakava sairastuminen tai kuolema, sekä tarjoamalla niille oireenmukaista lääkitystä g) tarkkailemalla iho-ja silmänärsytystesteissä huolellisesti kokeen kulkua niin,ettäeläinvoidaan lopet­ taa ennen vakavien vaurioiden alka­ mista Kipulääkkeiden käyttöjä oikeiden nukutusaineiden (kuten eetteriämiellyttävämpien) valinta olisi mitä tär­ keintä eläinten kipuja lievitettäessä.

Valitettavasti asiaa pidetään usein kustannuskysymyksenä, mikä eiole eläinsuojelulain mukaista.

Vaihtoehtomenetelmien edistäminen Biolääketieteellinen tutkimus on leimallisesti eläinkoekeskeistä. Vuo­ sikymmenien aikana vakiintunutta järjestelmää eihetkessä muuteta edes painostuksen edessä. Ei riitä, että vaaditaan vaihtoehtoja eläinkokeil­ le,tarvitaan myös muutosta asenteis­ sa, koulutuksessa, tutkimusvälineistössä, viranomaismääräyksissä jne.

Tarvitaan tutkijoitajatutkimusryh­ miä, joillaon taitoa, kiinnostustaja taloudellista motiivia paneutua vaih­ toehtomenetelmien kehittämiseen.

Eläinkokeita halvemmat, nopeam­ mat ja luotettavammat menetelmät lyövät itsensä epäilemättä läpi en­ nemmin tai myöhemmin. Toisin on sellaistenmenetelmien laita,jotka ei­ vät olekaan käänteentekevästi eläin­ kokeita parempia. Tällaisten mene­ telmien kehittäminen merkitsee tut-

kijalleammatillista itsemurhaa, ellei huomattavaa rahoitusta ja tiedeyh­ teisön tukea ole tarjolla. Vaihtoehtomenetelmiä rahoittavien säätiöiden ja tutkijoiden vuoropuhelu on siten avainasemassa uusien tutkimusme­ netelmien kehittämisessä. Myös muuhun rahoitusjärjestelmään olisi saatava liitettyäkokeiden eettinen ar­ viointi.

Maailmalla on vaikutusvaltaisiaja varakkaita säätiöitä,jotka ovat usein tutkijoiden kanssa yhteistyössä toi­ mimalla saaneet jo tuhansien koeeläinten hengen säästettyä. Tärkeim­ mistä mainittakoon Englannin FRAM E (Fund for the Replacement of Animais on Medical Experiments) ja Ruotsin Nordiska Samfundets Stiftelse för Vetenskaplig Forskning utan Djurförsök. USA:ssa toimii keskus, jossa kehitetään eläinkokeet^^ tornia testausmenetelmiä, The Johi^P Hopkins Center for Alternatives to Animal Testing (CAAT). Monet eläinsuojelujärjestöt jakavat sivutoi­ misesti apurahoja vaihtoehtomene­ telmien kehittämiseen.

Useat tutkijat suhtautuvat epäluu­ loisesti vaihtoehtomenetelmiin, kos­ ka toistaiseksi niillä on vaikea mal­ littaa koko (ihmis)elimistön tasolla tapahtuvia ilmiöitä. Yhä useammat tutkijat uskovat kuitenkin, että monimutkaisetkin elimistön tapahtumat ovat jaettavissa tiettyihin perusilmi­ öihin, joita voidaan tuloksellisesti tarkastella kudostasolla menetelmien kehittyessä. Uskomattomia menetel­ miä on jo kehitettyja tulevaisuuden lupaukset ovat aina ihmisen mieliku­ vitusta suuremmat. FRAME.n pu­ heenjohtaja Michael Balls vertaakin vaihtoehtomenetelmien kehittämistj^fc avaruusmatkojen tekoon. Ja kukt^^ olisikaan joitakin vuosikymmeniä sitten uskonut ihmisen voivan kävel­ lä kuussa?

Lähde: Animal Experimentation: Improvements and Alternatives (Supplement to A T L A , 1985); 95 pp., FRAM E, Nottingham.

RIITTA SALMI

K O E -E L Ä IN T E N AUTTAM ISTA. T IE T E E N K EIN O IN

Koe-eläinten Suojelun Säätiö pe­ rustettiin 1971 edistämään »sellaista lääketieteellistä ja muihinkin sovel­ lettuihin luonnontieteisiin liittyvää tutkimustyötä, jossa ei käytetä elä­ viä koe-eläimiä, kannustamalla apu­ rahojen avulla ja muulla tavoin tut­ kijoitasiirtymään tutkimustyössään elävien koe-eläimien käytöstä vaih­ toehtoisiin, uudenaikaisempiin me­ netelmiin.» (ote säännöistä) Sääntöjä muutettiin kahteen ottee­ seen. Nykyisessä muodossaan (vuo­ delta 1980) sääntöjen toinen pykälä kuuluu seuraavasti: »Säätiön tarkoi­ tuksena on edistää sellaista kansan­ terveyden ja eläinten terveyden hy­ väksi harjoitettavaa tieteellistätutki­ musta, jossa menetelmänä ei käyte­ tä eläinkokeita. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa tukemalla taloudellisesti alan tieteellistä tutkimus- ja julkai­ sutoimintaa.»

Samalla sääntöjä (6. §) yksinker­ taistettiinsiten, ettäjohtokunnan va­ rajäsenistä luovuttiin kokonaan.

Hallituksessa voi ollavähintään kuu­ si ja enintään kaksitoista jäsentä, kuitenkin aina parillinen määrä.

Näistä on vuosittain puolet erovuo­ rossa. ^ Säätiön ensimmäisen hallituksen jäseniä ja siten perustajajäseniä oli­ vat dos. J. Alberty, metsätiet, kand.

Chr. Hackman, dipl. ins. K-O. Hammaren, varatuomari OlliNikko­ la, kääntäjä M. Starck, dipl.ekon.

M-L. Wester, dipl.ekon. J. v.

Wendt, opiskelijat E. Tervala ja M. Gylling ja fil.kand. S-L. Havukai­ nen. Puheenjohtajina ovat toimineet varatuomari Olli Nikkola (1971— 1975), eläinlääketieteen tohtori C-H. Klatt (1976— 1979), eläinlääkäri Mi­ kael Ilves (1980— 1985) ja lääketie­ teen ja kirurgian tohtori Marketta Kärkinen (vuodesta 1986 eteenpäin).

Säätiön peruspääomaksi oli alus­ sa koottava 10 000 markkaa, jonka kerääminen vei pitkän ajan Säätiön perustajilta. Säätiön kantavana voi­ mana toimi aina vuoteen 1981 asti Juliana von Wendt, joka menestyk­ sellisestihoiti sekä Säätiön sihteerin että varainhoitajan tehtäviä.

Suomessa toimii lukemattomia lääketieteellistä tutkim usta tukevia säätiöitä. Näistä ainoastaan yksi, Koe-eläinten Suojelun Säätiö, on keskitty­ nyt rahoittam aan sellaisia tutkimusmenetelmiä, joilla pyritään korvaamaan koe-eläinten käyttöä.

Tähän mennessä jaettujen apurahojen kokonais­ summa lähentelee jo puolta miljoonaa.

Alussa Säätiölle tulleet lahjoituk­ set pysyivat vaatimattomina, mutta 1970-luvun lopulla tilanne alkoi pa­ rantua. Vuonna 1986 rahatilanne ko­ hentui kertaheitolla Säätiön saades­ sa Liisa Lindenin puolen miljoonan markan arvoisen testamentin. Lah­ joituksiayritettiinpitkään lisätäano­ malla — turhaan — verovapautta lahjoittajille. Vuonna 1983 Valtiova­ rainministeriö lopulta nimesi Koeeläinten Suojelun Säätiön sellaiseksi säätiöksi, jolle tiedettä edistävään tarkoitukseen annettu lahjoitus voi­ daan vähentää lahjoituksen tehneen yhteisön tulosta.

Säätiö jakoi ensimmäisen kerran apurahoja 10-vuotisjuhlansa kunni­ aksi 1981. Vuoden 1988 loppuun mennessä apurahoina on jaettu yh­ teensä 418.910 markkaa. Tästä sum­ masta 90 000 mk on valtion apura­ haa, jota vuodesta 1985 alkaen on jaettu eläinkokeista muihin tutki­ musmenetelmiin siirtymistä koske­ vaan tutkimukseen. Maa- ja metsä­ talousministeriö jakaa valtionavun.

Säätiön muita aktiviteetteja vuo­ sien mittaan ovat olleetmm. Säätiön tekeminen tunnetuksi lehdistötiedot­ teiden avulla, kirjoituskilpailun jär­ jestäminen aiheesta »Mahdollisuus korvata koe-eläinten käyttöä muilla menetelmillä» (1978) sekä neljän tie­ teellisen symposiumin järjestäminen.

Ensimmäinen tieteellinen sympo­ sium järjestettiin Finlandia-talolla joulukuussa 1979 ja se saisuurta jul­ kisuutta tiedotusvälineiden kautta.

Tilaisuuden onnistumiseen vaikutti epäilemättä olennaisesti ulkomaa­ laisten esitelmöitsijöiden mukana­ olo; symposiumin kutsuvieraina oli­ vat nimittäin psykologi Richard Ry­ der Englannista (Victims of Science -kirjan kirjoittaja), IAAPEA:n (In­ ternational Association against Painful Experiments on Animals) pu­ heenjohtaja Jon Evans, Jan Rydström (dosentti, Tukholman yliopisto)

ja Richard Jobson (Nordiska Sam­ fundets Stiftelsen puheenjohtaja) Ruotsista.

Toinen esitelmätilaisuus pidettiin 3.3.1983 jälleen Finlandia-talolla tee­ moina eläinkokeeton tutkimus ja vaihtoehtoinen lääketiede. Kolman­ nessa (24.4.1985)ja neljännessä Sää­ tiön symposiumissa (26.1.1988) kaik­ kiesitelmöitsijät olivat edellisvuosien apurahansaajia.

Koe-eläinten Suojelun Säätiölleon kerätty rahaa myös hyväntekeväisyyskonsertin avulla: vuonna 1983 järjestettiin Ruotsalaisella teatterilla Carola Liemolan ja Inga Sulinin aloitteestaeläinsuojelukonsertti, jon­ ka tuotto, yhteensä 18.000 markkaa, lahjoitettiin Koe-eläinten Suojelun Säätiölle.

Vuoden 1987 kesäkuusta Säätiöl­ läon ollutpalkattu osa-aikainen toi­ minnanjohtaja/sihteeri, jonka tehtä­ vänä on huolehtia Säätiönjuoksevis­ ta asioista, kirkastaa Säätiön kuvaa sekä suurelleyleisölleettätiedemaa­ ilmalleja pitää Säätiötäja sen arkis­ toa ajan tasallaeläinkokeita korvaa­ vien menetelmien suhteen. Allekir­ joittanut on toistaiseksitoiminut täs­ sä tehtävässä.

Säätiö on pyrkinyt koko olemas­ saolonsa ajan nojautumaan asian­ tuntija-apuun ja koonnut myös hal­ litukseensa henkilöitä, joillaon bio­ lääketieteellistä koulutusta. Vuonna 1988 Säätiön hallituksessa ovat toi­ mineet seuraavat henkilöt: eläinlää­ käri Oili Gylden (varapuheenjohta­ ja), eläinlääkäri Mikael Ilves, eläin­ lääketieteen kand. Juha Junttila, professori Kari Lindström, lääketiet, ja kir. tri Marketta Kärkinen (pu­ heenjohtaja), valt. lis. Hannele Luukkainen, sisätautienlääkäri Gus­ tafMolander, lääketiet,ja kir. triErvo Vesterinen, lääketiet, kand. Jo­ hanna Wolfram ja luonnontiet, kand. Riitta Salmi (toiminnanjohta­ ja/sihteeri).

7

RIITTA SALMI

ENNÄTYSMÄÄRÄ APURAHOJA ELÄINKOKEETTOMALLE TUTKIMUKSELLE 1988

1984

Valtionavun (MMM) saajat 1986

Tapio Halme (LL)

Leila Jaakkola (LUK)

Turun yliopisto, Lääketieteellisen Kemian osasto Annulo-aortaalinen ektasia; biokemiallinen analyysi ih­ misen aortan elastiinista ja kollageenista 6000,— Kari Pisto, EKK, Patologian laitos Kuvankäsittelyyn pohjautuva tietokoneavusteinen dia­ gnostiikka 6000,—

Koe-eläinten Suojelun Säätiö jakoi vuoden 1988 mar­ raskuussa ennätysmäärän apurahoja, yhteensä 111 000 markkaa. Rahoitusta annettiin seuraaville tutkimuksille: MATTI LEHTINEN, vt apulaisprofessori (Tampereen yliopisto, biolääketieteen laitos): Herpesviruksen valku­ aisaineiden ilmentyminen tuumoripromoottoreina toimi­ vien yhdisteiden testauksessa — 36.000 mk.

PAULI LEINIKKI; LKT, dosentti, ja PÄIVI PARK­ KONEN, FK, vt ass. (Tampereen yliopisto, biolääketie­ teen laitos): Transformoitujen haiman saarekesolujen käyttö sokeritautia aiheuttavien virusten tutkimiseen — 30.000 mk.

JUKKA GYNTHER, FaT, dos. (Kuopion yliopisto, far­ maseuttisen kemian laitos): Eräiden spesifisesti vaikutta­ vien yhdisteiden tietokoneavusteinen rakennetutkimus ja korrelaatio biologiseen aktiivisuuteen — 15.000 mk.

MIKA SCHEININ, LKT, dos. ja ULLA-MARJUT JAAKKOLA, FT (Turun yliopisto): Koulutustilaisuuden järjestäminen tietokonesimulaation käytöstä lääketieteel­ lisen farmakologian opetuksessa — 15.000 mk.

TIMO SORSA, hammaslääk. lis.,ass. (Helsingin ylio­ pisto, lääketieteellisen kemian laitos): Ihmisen neutrofiilien kollagenaasin moiekulaarinen aktivaatio — 15.000 mk.

1985

Kati Kuikka, Teknillinen korkeakoulu, kemian osasto Entsyymi-immunoanalyysi pertussis-toksiinin tuoton seurannassa 3000,—

(diplomityö) A ri Liimatainen (FK)

Kuopion yliopisto, Yhdyskuntahygienian laitos Automatisoidun salmonella/mikrosomi -mutageenik suustestin (Mutascreen) soveltaminen antimutageenis* ten/antikarsinogeenisten aineiden tutkimiseen 12.000,— Hannu Pösö (Vs. professori)

EKK, Farmakologian ja toksikologian laitos Parakvatin vaikutukset polyamiinien biosynteesiin so­ luviljelmissä: putreskiinin mahdollinen käyttö parakvatti-myrkytysten hoidossa 6910,— Elias Westermarck (ELT)

EKK, Sisätautiopin laitos Koiran haiman eksokriinisen osan vajaatoiminta ja uu­ sien hoitomenetelmien kehittäminen 4000,— Liisa Eränkö (professori)

Helsingin yliopisto, Anatomian laitos Solususpensiomenetelmän käyttäminen hermokasvutekijöiden ja hormonien vaikutuksen selvittämiseen her­ m osolukin viljelyolosuhteissa 30.000,— Theodor Weber (Kliinisen kemian dosentti, laboratorio-

ylilääkäri) Tutkimuslaitos Minerva

Kadmiumin vaikutus Staphylococcus aureuksen lipidisynteesiin 7000,— Tiina Mattila-Talvio (ELL), Päivi Maisi (ELL)

15.000,—

EKK, Farmakologian ja toksikologian laitos Hevosen puhkurin tutkiminen ilman eläinkokeita

3000,—

Äbo Akademi, Biokemian ja farmasian laitos Ateroskleroositutkimus

viljeltyjen

solujen

avulla

15.000,— Sipo Vanhanen (luonnontiet, yo)

Helsingin yliopisto, Perinnöllisyystieteen laitosja Työ­ terveyslaitos, Työhygienian ja toksikologian osasto, Kromosomilaboratorio Herkän mutageenisuustestin kehittäminen epämuodos­ tumia aiheuttavien aineiden testaamiseksi (pro gradu

-työ)

HYKS, Sädehoidon ja syöpätautien klinikka

EKK, Elintarvikehygienian laitos, Valtion eläinlääke­ tieteellinen laitos

Uusien, synteettisten A-vitamiinin johdosten teratogeenisuuden arvioiminen kudosviljelyolosuhteissa Bo Lundberg (Bitr. prof. i farm. kerni)

1000,—

Verenkierron hermostollisen säätelytapahtuman vere­ tön mittaaminen 9000,— Lea Sistonen (FK)

Helsingin yliopisto, Virusopin laitos Malignin fenotyypin analyysi onkogeenien transfektiokokeilla 11.000,— 1987

Juha Huttunen (LKT)

Neurologisches Therapiecentrum, Düsseldorf 10.000,—

EEG.n topografinen kartoitus M atti Karp (FL)

Turun yliopisto, Biokemian laitos Bakteerilusiferaasigeenit mikrobeissa: Uusi toksisuusja mutageenisuustestimenetelmä 10.000,— Isto Nordback (LT)

Tampereen yliopisto, Kliinisen lääketieteen laitos Isoloitu (ex vivo) elinperfuusiojärjestelmä ihmisellä 10.000,—

M atti Lehtinen (dosentti) Herpesviruksen infektoimat ihmisen syöpäsolut DNAvaurioiden korjauksen ja syöpäaltisteiden — tuumoriprom oottorit — tutkimusmallina 35.000,— A ri Lindquist (LL), Jarmo Jalonen (FK)

Sotilaslääketieteen laitos, Helsinki, Sydäntutkimusase­ ma, Turun yliopisto Verenkierron hermostollisen säätelyn mittausmenetelmä

(jatkotutk.)

Päivi Hietanen (LL)

Hannu Korkeata (yliassistentti, ELT) A ido Rizzo (tutkimusassitentti, FL)

logian dosentti) Helsingin yliopisto, Patologian laitos, Kudosviljelylaboratorio

Turun yliopisto, Sydäntutkimusasema, Sotilaslääketieteen laitos, Helsinki

8.000,—

1986

1982/83

Marketta Kärkinen-Jääskeläinen (LKT, kokeellisen pato­

Ari Lindquist (LL)

Monoklonaalisten vasta-aineiden tuottaminen kudosI viljelyssä 20.000,—

A P U R A H A N SA A JA T 1981

hyaluronihapposynteesi ex vivo 20. 000, —

Tampereen yliopisto, Biolääketieteen laitos

Valtionavun (MMM) saajat 1985

K O E-ELAIN TEN SUO JELUN SÄÄTIÖN

HYKS, 4. Sisätautien klinikka Synoviaalisolujen

Jukka Salonen (FL)

Turun yliopisto, Anatomian laitos Ien-hammasliitoksen jäljitteleminen kudosviljetyolosuhteissa 4000,— Ervo Vesterinen (dosentti, erikoislääkäri)

HYKS, Naistenklinikka, Sytologian ja patologian la­ boratorio Epiteliaalinen solunkasvatusmalli gynekologisessa syö­ vän tutkimuksessa 7000 ,—

Rintasyöpäpotilaiden seurannan rationalisointi 5000,— Kaarina Jantunen (FK)

Työterveyslaitos Syöpä- eli onkogeenien vaikutusten analysoiminen so­ luviljelmissä 15.000,— Olavi Kajander (LKT) ja Veijo Saano (LKT)

Kuopion yliopisto, Biokemian laitos, Farmakologian ja toksikologian laitos Perifeerisiin bentsodiatsepiinireseptoreihin sitoutuvien yhdisteiden vaikutukset viljeltyihin syöpäsoluihin: soluviljelymalli yhdisteiden antineoplastisten vaikutusten testaukseen 20.000,— Anu Kantele (lääk. kand.)

Kansanterveyslaitos, Bakteriologinen osasto Rokotteen laadun ja altistustien vaikutus rokotteen he­ rättämään immuunivasteeseen: tutkimus rokotetun ih­ misen verinäytteestä valmistettavan soluviljelmän avulla

T U E K O E-ELAINTEN SUOJELUN SÄÄTIÖN TYÖTÄ!

Eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittä­ minen vaatii aikaa, taitoa, ennakkoluulotto­ muutta — ja ennen kaikkea rahaa. Antamal­ lalahjoituksen Koe-eläinten Suojelun Säätiölle voit edistää tiedettä,joka auttaa ihmistä tuot­ tamatta kärsimyksiä eläimille.

T ilin u m e r o t:

SYP — 200120-2011766 KOP — 127040-25612 PSP — 4248 81-3 Valentina Rosenlewin rahasto: SYP — 200120-2026194 Kiitos!

15.000,— 9

SYMPOSIUM MYRKYLLISYYSTESTAUKSESTA ILMAN KOE-ELÄIMIÄ K O O N N U T RIITTA SALMI

Ruotsin keskuseläinkoelautakunta järjesti 9— 11. 5. 1988 symposiu­ min, jonka aiheena olivat In vitro -menetelmät toksisuustestauksessa ja biolääketieteellisessä tutkimuksessa.

Koe-eläinten Suojelun Säätiö lähetti kustannuksellaan kokouksen antia kuulemaan eläinlääkäri Auli Kopo­ sen, joka jatko-opinnoissaan on eri­ koistumassa toksikologiaan. Seuraavassa esitetään kokooma hänen mat­ karaportistaan.

Symposium pidettiin Tukholman yliopiston biologian laitoksellaja pu­ heenjohtajana toimi tohtori Jan Rydström. Symposiumin osallistujat tulivat Pohjoismaiden lisäksi Eng­ lannista, Sveitsistä, Ranskasta ja Alankomaista. Suomalaisia olitilai­ suuteen ilmoittautunut vain kolme, mikä varmasti hyvin heijastaa invit­ ro -menetelmien tutkimuksen ja käy­ tön tasoa tällä hetkellä Suomessa.

Esimerkiksi Ruotsi on tässäkin asias­ sa monta askelta Suomea edellä.

Symposiumiin osallistujista monet näyttivät palvelevan lääketehtaita.

Tohtori G. Zbinden piti katsauk­ sen invitro -metodiikan historiaanja tulevaisuuteen. (»In vitro» tarkoittaa sananmukaisesti »lasissa», »koeput­ kessa», mutta ilmaisua käytetään ny­ kyään laajasti puhuttaessa kaikenlai­ sista eläinkokeettomista (kudosviljelyjmenetelmistä.)

Ensimmäiset in vitro -testit kehi­ tettiingenotoksisuuden tutkimiseen.

Vanhin vielä käytössä oleva ja luo­ tettavaksi havaittu näistätesteistäon Ames’n mutageenisuustesti. Nyt in vitro -testit ovat valtaamassa alaa 10

mm. immunotoksikologisissa tutki­ muksissa ja kohde-elin-myrkyllisyyden mekanismien selvittämisessä.

Viime aikoina roimasti lisääntyneet tapaamiset ja uudet julkaisut vaih­ toehtoisten tutkimusmenetelmien sa­ ralta osoittavat osaltaan niiden kas­ vavaa merkitystä tieteellisessätutki­ muksessa.

Eläinkokeisiin verrattuna in vitro -menetelmät ovat parempia erityises­ tisiksi,ettäne voidaan suorittaa ha­ lutulla solutyypillä, esim. ihmissoluilla. Lisäksitestitvoidaan tehdä va­ kioiduilla solulinjoilla,jolloin kokeet ovat hyvin toistettavissaja eri labo­ ratorioissa suoritetut testitovat kes­ kenään vertailukelpoisia. Tällöin myös testien standardointi on mah­ dollista.

Silloin kun eläinkokeita korvataan invitro-menetelmillä toksisuustutkimuksissa, on oleellista valikoida (vahvistaa kokeen luotettavuus ja käyttökelpoisuusjmenetelmät huolel­ la,jotta vältyttäisiin tietyiltävirheil­ tä. Eri laboratorioissa tehdään pal­ jon tutkimuksia, joissa vertaillaan vanhojen, hyvin tunnettujen kemi­ kaalien in vivo -vaikutuksia (vaiku­ tukset koe-eläimissä) ja uusia in vit­ ro -havaintoja. In vitro -testeillepy­ ritään myös määrittämään päätepis­ te,joka mahdollisimman hyvin vas­ taa koe-eläimissä havaittuja vasteita.

Jo tällähetkellä in vitro -menetel­ miä käytetään kemikaalien ns. screening-tutkimuksissa ja lääkkeiden suunnittelussa. Eläinkokeettomat menetelmät tulevat lisäämään merki­ tystään erityisesti farmakologisten

vaikutustenja toksisuuden mekanis­ mien selvittämisessä. Käytettävissä on jo validoituja in vitro -testejä määritettäessä aineiden myrkyllisyyt­ tämunuaisille, korville, sydänlihak­ selle, kilpirauhaselle, keuhkoille ja hermostolle. Paikallisten haitallisten vaikutusten tutkimiseen on olemas­ sa ärsytystä mittaaviatestejä. Lisäksi on standardoituja menetelmiä si­ kiöön, munasarjoihin ja kiveksiin kohdistuvan myrkyllisyyden tutkimi­ seen.

Muita symposiumin esitelmöitsi­ jöitä olivat tri S. Pählman (aiheena ihmisen hermokasvaimen, neuroblastooman, tutkiminen soluviljel­ mässä), J. White ja U. Skoglund (uudet tekniset sovellutukset solujen ja molekyylien tutkimisessa), J. Ponten (yleiskatsaus kasvainsolujen omi­ naisuuksiin), S. Ljunquist (kasvain­ ten synnyssä tärkeiden aineiden tut-^^ kiminen soluviljelmissä), I. Ehrnberg (virusten merkitys kasvainten syn­ nyssä), C. Betsholtz (virustenaiheut­ tamat solumuutokset eläimissäja so­ luviljelmässä), J.W . de Pierre (eli­ mistölle vieraiden aineiden hajotuk­ sessa syntyvät myrkylliset välituot­ teet),J. Rydström (lääkeaineiden sydänlihastoksisuuden tutkiminen so­ luviljelmässä), E. Walum (aivosolu­ jenja raajasilmun solujen käyttö tut­ kittaessa aineiden myrkyllisyyttä sikiölle). Ä . Ryrfeldt Astra Ab:stä esitteliin vitro-menetelmää lääkkeiden aiheut­ taman ruokatorven tulehduksen en­ nustamiseksi. Tähän asti asiaa on tutkittuerittäinkivuliailla, kissallaja siallatapahtuvilla kokeilla. Uudessa in vitro -menetelmässä käytetään teurastamoilta saatuja sian ruokator-^fc via.

S. Osterman-Golkar esitelmöi genotoksisten aineiden annostuksen ar­ vioinnista, R. Grafström kertoi tu­ pakan savun vaikutusten tutkimises­ ta soluviljelmillä, G. Möller käsitte­ liimmuunijärjestelmän aktivaatiota ja säätelyäjaB. Andersson jaA . Ro­ sen kertoivat geenitekniikan käytös­ tä vasta-aineiden tuottamisessa.

Tämä symposium yhtenä muiden vastaavien joukossa kertoo siitäval­ tavasta tutkimusten määrästä, joita maailmalla on käynnissävalikoivampien in vitro -menetelmien löytämi­ seksi biologiaan ja toksikologiaan.

Tutkimus näyttää painottuvan il­ miöiden mekanismien selvittämiseen.

Luultavasti muutaman vuoden sisäl­ länämä perustason tutkimukset poi­ kivat varsinaisia käytännön tasolla käytettäviä rutiinimenetelmiä.

The Alternatives: Tissue Culture — FRAME NEWS 7/1985 Kääntänyt lyhentäen Riitta Salmi

K U D O SV II JE I.Y E räät ihmisen ja eläimen kudokset pysyvät elä­ vinä ja toimivina, kun ne poistetaan elimistöstä ja kasvatetaan in vitro (sananmukaisesti lasin si­ sällä, ts. kasvatusmaljassa tai koeputkessa). In vitro -tekniikoiden kehittäminen on ratkaisevaa etsittäessä vaihtoehtoja eläinkokeille.

Kudosviljelyyn kuuluu solujen, kudosten, elinten tainiiden osien pi­ täminen ravintoliuoksessa 24 tuntia kai pitempään. Monia muita lyhytai­ kaisempia in vitro -tekniikoita on ke­ hitetty, mutta niitäeilueta varsinai­ seksi kudosviljelyksi, joskin ne saat­ tavat ollahyödyllisiä vaihtoehtomenetelmiä. Tällaisia menetelmiä ovat mm. solunosien, biopsioiden (palan otto elävästä kudoksesta) ja elinperfuusion käyttö (elimen pitäminen hengissä huuhtomalla sitä ravintoliuksella). Kuten veri, joka ravitsee kudoksia kokonaisessa elimistössä, elatusneste tarjoaa kudosviljelmälle välttämättömät ravinteet.

Kudosviljelyn synty ja käyttö Kudosviljelyn katsotaan alkaneen vuosisadan alussa sammakon alkion hermokudoksella Ross Harrisonin toimesta. Myöhemmin opittiin käyt­ tämään entsyymejä kudoksen hajoittamiseksi erillisiksisoluiksi, mikä te­ kimahdolliseksi laajamittaisen soluviljelyn. Tämä johti suureen edistyk­ seen virologiassa ja rokotteiden ke­ hittämisessä esim. poliovirusta vas­ taan.

1960-luvulle tultaessa kudosviljelyolitulluttärkeäksi monilla biolää­ ketieteen aloilla. Solufuusiotekniikoiden kehitys teki soluviljelystätär­ keimmän geenientutkimismetelmän.

Vähän myöhemmin koettiin solubi­ ologian »vallankumous», kun monoklonaalisia vasta-aineita opittiin valmistamaan soluviljelmissä (puh­ taampia ja spesifisempiä kuin eläi­ missä tuotetut).

Kudosviljelyllä on myös monen­ laista rutiinikäyttöä lääketieteessä, kuten tarttuvien sairauksien diagno­ sointi ja perinnöllisten sairauksien tunnistaminen sikiönesteestä raskau­ den varhaisvaiheessa.

Soluviljely Sellaisia soluja, jotka erotetaan suoraan kudoksesta (entsyymeillä), sekoitetaan elatusnesteeseen viljelymaljaan, kutsutaan primaariseksi so­ luviljelmäksi. Viljelmän perustami­ senjälkeen osa soluistalisääntyy, osa pysyy hengissä ja osa kuolee. Vähi­ tellenlisääntyvät solut saavat vallan.

Kun primaarinen soluviljelmä siir­ retään kasvatusalustaltaan tuoree­ seen elatusnesteeseen, siitätulee solulinja. Mitä enemmän siirtoja ta­ pahtuu, sitäenemmän solut alkavat muistuttaa toisiaanjavähemmän al­ kuperäistä kudosta taiprimääriviljelmää.

Useimmat nisäkässoluviljelmät al­ kavat lopulta koostua fibroblasteista (sidekudoksen soluista). Tämä il­ miö on rajoittanut solulinjojen käyt­ töä. Nykyään kiinnitetäänkin huo­ miota erilaisten elatusaineiden kehit­ tämiseen, joita useita erisolutyyppe­ jä Voitaisiin pitää hengissä.

Useimmissa solulinjoissa solujen jakaantumiskyky on rajoitettu. So­ lutjoko kuolevat taimuuttuvat itses­ tään jatkuvaksi solulinjaksi. Tällöin soluilla on usein epänormaali kromosomimäärä ja muita syöpäsolujen ominaisuuksia kuten vähentynyt see­ rumin tarve, kyky lisääntyä »tungok­ sessakin» ja kyky selviytyä ilman alustaan kiinnittymistä.

Monia solulinjoja on kaupallises­ titarjolla ja niitä käytetään ympäri maailmaa. Näistä mainittakoon HeLa-solut (peräisin ihmisen kohdun­ kaulan syövästä), BHK21 (fibroblasteja hamsterinpoikasen munuaisis­

ta), 3T3 (hiirenalkion fibroblasteja) ja L-solut (saatu karsinogeenilla kä­ sitellyistä hiiren fibroblasteista).

Elinviljely Elinviljelyssäelimiä tainiiden osia pyritään kasvattamaan siten, ettei kudoksen rakenne ja/tai toiminta muutu. Suurimpana ongelmana on hapen ja ravinteiden toimittaminen soluilleviljelmän sisään. Tästä syys­ tä elinviljelmää pidetään tavallisesti suorassa kosketuksessa sekä hapek­ kaan ympäristön että elatusaineen kanssa. Sisä- ja ulkopuolen solut joutuvat eritavoin kosketuksiin ha­ pen ja elatusaineen kanssa.

Elinviljelyssätarkoituksena ei ole tuottaa lisääntyviä soluja eikäjatku­ via viljelmiä, vaan säilyttäämahdol­ lisimman monia alkuperäiselimen so­ lujen vuorovaikutussuhteita. Näin ollen elinviljelyyntarvitaan aina tuo­ rettamateriaalia ihmisistäjaeläimis­ tä, mihin liittyykäytännön vaikeuk­ sia ja eettisiä ongelmia.

Elinviljelyon osoittautunut erityi­ sen hyödylliseksi kehitysbiologiassa ja hormonien tuoton ja vaikutusten tutkimisessa. Aineenvaihdunnassa tärkeiden kudosten, kuten maksan ja munuaisten hengissäpito-ongelmat ovat toistaiseksi rajoittaneet elinviljelyn käyttöä farmakologiassa (lääkeaineoppi)ja toksikologiassa (myrkyllisyysoppi). Henkitorvesta tehdyt elinviljelmät ovat kuitenkin olleet hyödyllisiä tutkittaessa esim. asbes-

tin vaikutusta hengityselimistöön.

Lupaavimmilta elinviljelyn mahdol­ lisuudet näyttävät tällähetkelläteratologiassa (lisääntymistoksikologia).

K udosviijelyn edut ja haitat Kudosviljelyllä on joukko etuja verrattuna kokonaisten eläinten käyttöön: — viljelmien ympäristö on helpom­ min kontrolloitava — kudosviljelykokeilla on selkeät päätepisteet ja näytteet voidaan jakaa moninkertaista analyysiä varten — sellaiset elimistön vaikutukset, jotka mutkistavat eläinkokeita, ovat poissa, kuten hermoston ja hormonien vaikutus — kudosviljely on suhteellisen ta­ loudellista ajan- ja tilankäytön sekä materiaalin suhteen — johtopäätösten vetäminen suo­ raan ihmiseen on mahdollista, koska ihmiskudosta voidaan käyttää Kudosviljelyllä on kuitenkin myös huonot puolensa:

— käytetyt tekniikat eivät ole aina yksinkertaisiaja ne vaativat kou­ lutusta, harjaannusta ja kallista laitteistoa — sellaistenjärjestelmien puuttumi­ nen, jotka vaikuttavat solujen käyttäytymiseen koko elimistös­ sä, saattaajohtaa harhaanjohta­ viin tuloksiin — elinviljelmienja primaaristen so­ luviljelmien käyttö edellyttää eläinten tappamista tai ihmiskudoksen hankkimista, joihin liit­ tyy eettisiäja teknisiä ongelmia.

K udosviljely vaihtoehtom enetelm änä On olemassa selvättieteellisetsyyt, miksi kudosviljelymenetelmien käyt­ tö vaihtoehtomenetelmänä pitäisi maksimoida: 1) Sairauden oireita ja vaurioita aiheuttavien kemiallisten aineiden monet vaikutukset tapahtuvat toden­ näköisesti solutasolla.

2) Vaikutusmekanismien selvittä­ minen edustaa paljon tieteellisempää lähestymistapaa farmakologiaan ja

toksikologiaan kuin tähän asti har­ joitettu; mekanismien selvittäminen on helpompaa in vitro -tekniikalla, koska kokonainen organismi on lii­ an monimutkainen.

Kudosviijelyn käytöllä on jo voi­ tu vähentää koe-eläinten määrää etenkin uusien lääkkeidenja muiden kemikaalien kehittämisessä, missä suuria määriä aineita ns. »skriinataan» (esitestataan) mahdollisten hyödyllisten tai haitallisten ominai­ suuksien toteamiseksi.

Suurta edistystä on tapahtunut myös etsittäessävaihtoehtoja silmänja ihonärsytystesteille, joita käyte­ tään jatkuvasti mm. kosmetiikan ja talouskemikaalien testauksessa.

Huomio on nyt kääntynyt sellai­ siinmenetelmiin, joillavoitaisiinen­ nustaa elimistöön joutuneiden kemi­ kaalien muuntuminen janiiden vuo­ rovaikutukset tiettyjen elinten (mak-| san, munuaisten, keuhkojen) sekä järjestelmien (kuten hermoston, puolustusmekanismin, hormonitoi­ minnan) sekä kehittyvän sikiön kanssa.

Kuva: P ilvi Lassila

biologian opiskelijan kanssa Mauri Leivo on opiskellut biologiaa Joensuun yliopistossa. Tällä hetkel­ lä hän tekee graduaan Helsingin yli­ opiston patologian laitoksella ohjaa­ janaan Lauri Saxen Mistä aiheesta teet gradua ja mi­ ten olet tähän aiheeseen päätynyt?

»Graduni aihe on F 9 teratokarsinomasolulinjan soveltuvuus teratogeenisuuden ennustamiseen. Tarkoi­ tuksena on kehittää menetelmä jol­ lavoitaisiin tutkia periaatteessa min­ kä tahansa kemiallisen yhdisteen ky­ kyä aiheuttaa sikiövaurioita. Työssä­ ni vertaan kyseisen menetelmän an­ tamia tuloksia muissa soluviljelmämenetelmissä ja eläinkokeissa saatui­ hin tuloksiin. Nykyään soluviljelmiä käytetään lähinnä rinnakkaismenetelminä eläinkokeiden rinnalla, mut­ ta uskon kuitenkin, ettätällävoidaan vähentää eläinkokeita. Idea gradun aiheesta lähti siitä, että haluaisin it­ se vaikuttaa eläinkokeiden vähene­ miseen.»

12

Minkälaisia eläinkokeita biologi­ an opintoihin kuuluu?

»Eläinkokeita tehdään lähinnä en­ simmäisenä ja toisena vuonna olevil­ laanatomian ja fysiologian kursseil­ la. Anatomian töissä avataan mm. lopetettuja rottiaja sammakoita. Fy­ siologian kurssitöissä käytetään rot­ tia, hiiriä ja sammakoita. Esimerk­ keinä mainittakoon kokeet, joissa tutkitaan verenkiertoa taihapenotto­ kykyä. Tapetuista eläimistä otetaan kudoksia esim. lihasärsytyskokeisiin.

Lisäksi toksikologian kurssitöihin kuuluu mm. kaloilla tehtävä LC50(lethalconsentration elitappava konsentraatio) koe ja harjoitus, jossa seurataan hiilitetrakloridin vaikutuk­ sia elävän rotan maksaan.»

Miten opiskelussa tehtäviä eläin­ kokeita voitaisiin mielestäsi vähen­ tää?

»Opetuksessa on usein toivomisen varaa. Jollakin kursseillaon ollutas-

sistentteina opiskelijoita jotka eivät osaa edes käsitelläeläimiä. Nykyään yhden kurssityön aiheena on eläinten käsittely, mutta asiatjoudutaan käy­ mään nopeasti lävitse. Kiireenja hä­ tiköinnin seurauksena opiskelijat ei­ vät välttämättä tiedä miten työt tu­ lee suorittaa ja tällöin eläimille ai­ heutetaan täysin turhaan kipua ja stressiä. Monien kokeiden tarpeelli­ suus on kuitenkin kyseenalaista, ja olisikinhyvä, jos opiskelijat olisivat kriittisempiä niitä kohtaan.»

Maurin mukaan monet opiskelijat eivät haluaisi tehdä eläinkokeita, mutta heiltä puuttuu rohkeus kiel­ täytyä. Kuitenkin asioihin kannattaa yrittäävaikuttaa. Rohkaisevana esi­ merkkinä Mauri kertoi laatineensa kahden opiskelutoverinsa kanssa kir­ jelmän, jossa vaadittiin tiettyjen fysiologian kurssin eläinkokeiden pois­ vetämistä. Yhdessä näistä seurattiin glukoosi-, insuliini-ja adrenaliini-in­ jektioiden vaikutuksia rotan veren glukoosipitoisuuteen. Kokeen tulok­ setovat itsestäänselvätja lisäksi kir­ jallisuudestalöytyy paljon aiheeseen liittyvää tietoa. Ehdotukseen kokei­ den poistamisesta suhtauduttiin asi­ allisesti,eivätkä opiskelijatenää jou­ du näitä kokeita tekemään.

Miten eläinkokeiden tekemisestä kieltäytyneisiin opiskelijoihin on suhtauduttu?

»Monasti assistentit ovat olleet epäasiallisia: on naureskeltu ja suu­ tuttu ja jopa uhkailtu, ettei kurssia voi suorittaa ilman eläinkokeiden te­ kemistä. Kuitenkin eläinkokeet on voinut välttää esim. tekemällä kirjal­ l i s e n harjoitustyön. Toisaalta osa ^^opettajista on ollut asiallisia ja ai­ heesta on keskusteltu rauhallisesti.»

Puhutaanko opiskelujen yhteydes­ sä eläinkokeista ja vaihtoehtomenetelmistä?

»Ikävä kyllä luennoilla ja kurssitöissä ei puhuta eläinkokeista eikä vaihtoehtomenetelmistä. Aihe tun­ tuu olevan myös opiskelijoiden kes­ kuudessa tabu. Mielestäni näistätu­ lisi keskustella enemmän ja avoi­ memmin.

Minkälaisia tulevaisuuden suunni­ telmia sinulla on?

»En vielä tiedä varmasti mitä ha­ luaisin työkseni tehdä, sillä monet asiat kiinnostavat. Olen aina ollut kiinnostunut linnuista, mutta ne jää­ nevät pelkäksi harrastukseksi.»

Pilvi Lassila

K O O N N U T PILVI LASSILA Elintarvikelisäaineiden testauksesta

Leukem ialle hoitom enetelm iä ilman eläinkokeita

Surreyn yliopistossa Englannissa on kehitetty menetelmä, jolla voi­ daan nopeasti selvittää ovatko elin­ tarvikkeissa, lääkkeissä taituholaismyrkyissä käytetyt lisäaineetmyrkyl­ lisiätaisyöpää aiheuttavia. Menetel­ mä perustuu entsyymien aktiivisten kohtien ja tutkittavan kemikaalin molekyylirakenteen yhteensopivuu­ den tarkasteluun. Entsyymeistä sytokromi P 448:11a on taipumus tuot­ taa kemikaaleista myrkyllisiä yhdis­ teitä ja sytokromi P 450:11a vaarat­ tomia yhdisteitä. Myrkyllisten tuot­ teiden muodostuminen voidaan sel­ vittää rakentamalla tutkittavan yh­ disteen molekyylirakenne tietokonemallituksen avulla mikrotietokoneel­ le. Saatujen mittasuhteiden avulla selvitetään, kumman entsyymin kanssa tutkittava aine mahdollisesti reagoi. Menetelmän tuloksena voi­ daan 95 prosentin todennäköisyydel­ lä sanoa, muodostuuko yhdisteestä aineenvaihdunnan tuloksena myrkyl­ lisiätuotteitavai ei. Kyseessä on ns. nopea kemikaalien skriinausmenetelmä, jonka avulla eläinkokeiden tar­ vettavoitaisiinvähentää jopa 90 pro­ senttia. Uuden menetelmän odote­ taan säästävän huomattavasti sekä aikaa että rahaa.

Hüddingen sairaalassa Ruotsissa tehdään soluviljelmiin perustuvaa tutkimusta. Sen tarkoituksena on löytää leukemian hoitoon tehokas menetelmä jolla olisi mahdollisim­ man vähän sivuvaikutuksia. Tutki­ mus on saanut mm. 40 000 kruunun suuruisen apurahan ruotsalaiselta eläinkokeita vastustavan järjestön säätiöltä (Nordiska samfundet för vetenskaplig forskning utan djurförsök). Sen sijaan, että rottiin ja hii­ riin ruiskutettaisiin syöpäkasvainuutetta, tutkimuksissa käytetään ihmissoluviljelmää. Eläinkokeet eivät ni­ mittäin välttämättä ole hyvä keino syövän tutkimiseen. Eläinten elimis­ tö ei kaikilta osin vastaa ihmistä, ja usein syöpäkasvaimia siirretään eläi­ mestä toiseen, jolloin ne voivat muuttua. Tällaisista kokeista on vai­ kea vetää oikeitajohtopäätöksiä. So­ luviljelmillä voidaan tutkia esim. miksi tietytsolut muuttuvat resisten­ teiksi (vastustuskykyisiksi) solumyr­ kyilleja kuinka paljon solumyrkkyä imeytyy niinterveessä solukossa kuin sairaassakin.

Lähde: Insinööriuutiset 4.5.88

Keinotekoinen suu Minnesotan yliopistossaYhdysval­ loissa on kehitetty keinotekoinen suu, jollavoidaan testatauusia hampaanhoitoaineita ja tehdä myös muuta suuhun ja leukoihin liittyvää tutkimusta. Nykyään (USA) uudet paikka- ja kruunuaineet testataan kädellisilläniin, että useiden apinoi­ den hampaisiin laitetaantutkittavaa paikka-ainetta. Koe kestää muuta­ mista viikoistakuukausiin, jonkajäl­ keen apinat lopetetaan ja niiden suu ja sisäelimet tutkitaan. Mekaanisen suun avulla voidaan jäljitelläpäiväs­ sä vaikutuksia, jotka normaalisti syntyvät vuoden jauhamisen tulok­ sena. Tämä on erittäin hyvä testat­ taessa eri aineiden kestävyyksiä.

Lähde: International Primate Protection Le­ ague, Newsletter 8.88

Lähde: M itt i 16.12.86

K alansuomut korvaavat koe-eläim iä Kalansuomujen avulla voidaan tu­ levaisuudessa korvata tuhansittain lääketeollisuuden käyttämiä eläimiä.

Irroitetussa yksittäisessäkin suomus­ sa on jäljellä pätkä hermoa. Erilai­ sillafarmakologisilla aineillavoidaan hermoja joko aktivoida taiestää nii­ den toiminta. Yksittäisellä suomul­ la voidaan korvata nisäkkäästä saa­ tava solukudos. Lisäksi suomuja käytettäessä mittaukset on helpom­ pitehdä ja ne sujuvat nopeasti. Seu­ rauksena kalansuomuilla tehdyistä tutkimuksista pystytään nykyään hinkuyskä toteamaan yksinkertaises­ ta sylkinäytteestä. Sylkeä tiputetaan suomujen päälle, ja puolen tunnin kuluttua on todettavissa onko ky­ seessä hinkuyskä vai ei. Aikaisem­ min saman toteamiseen meni lähes kaksi viikkoa.

Lähde: Dagens Nyheter 25.3.88 13

PÄIVI VIINIKAINEN

DIEETIN JA PASSIIVISEN

Koe-eläinten Suojelu ry:ntoiminta on viime aikoina laa­ jentunut huomattavasti ja jäsenmäärä sekä työtehtävien kirjo kasvanut koko ajan. Vuoden 1988 aikana todettiin useaan otteeseen, ettäliianpienet tilathankaloittavat toi­ mintaa. Lopulta ryhdyttiin etsimään suurempaa toimis­ toa yhdistykselle.

Uusi toimisto löytyi Porvoonkadulta Helsingistä, se on hiukan kauempana keskustasta kuin Mäkelänkadun toi­ misto, mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päässä melko lähellä Itä-Pasilan asemaa. Yhdistyksen varat aset­ tivat melko tiukat rajoitukset sille,minkälaiselta paikalta suuremmat tilat hankitaan. Nyt onnistuttiin vanhan toi­ miston hinnalla saamaan melkein kolme kertaa suurem­ mat tilat, jotka antavat mahdollisuuden tehostaa ja mo­ nipuolistaa yhdistyksen toimintaa entisestään.

Tupaantuliaiset pidetään vasta myöhemmin keväällä, silläuusissatiloissatehdään remonttia, emmekä vielä tie­ dä tarkkaa muuttoajankohtaa. Toivon mukaan olemme uusissa tiloissa kuitenkin jo maaliskuun alussa. Uudessa toimistossa voi toki tullakäymään ennen tupaantuliaisiakin (joista ilmoitus lehdessä 2/89), mutta ainakin maalis­ kuussa kannattaa soittaa ennen tuloaan. HUOM! Puhe­ linnumeromme eivät muutu.

Uusi osoitteemme on Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

Helsingin keskustasta pääset perilleparhaiten bussillan:o 17 (Aleksis Kiven kadun viimeinen pysäkki) tairaitiovau­ nulla 3B, jollaon päätepysäkki Porvoonkadulla. Toimis­ tomme löytyy Porvoonkadun ja Sipoonkadun kulmasta aivan Porvoonkadun päästä.

Huom! Otamme mielellämme vastaan lahjoituksena siistejä huonekaluja uuteen toimistoomme, esim. sohva, (noja) tuoleja, pöytiä, keittiökalusteita, hyllyjä. Myös vi­ herkasvit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä toimistoon (Tarja Balding).

Otimme yhteyttä koejärjestelyistä vastaavaan professori Oksaseen, jo­ ka ystävällisesti kutsui yhdistyksem­ me edustajat tutustumaan koeolo­ suhteisiinja -eläimiin sekä keskuste­ lemaan kokeesta siitävastaavien tut­ kijoiden kanssa. Kävimme Kaarina Kivivuoren kanssa 22.11. paikan päällä, jossa keskustelimme profes­ sori Oksasen (EKK), LKT Eero Kap-^ rion (HYKS), lasten sydäntautien dosentti Erkki Pesonen (HYKS), eläinlääkäri Timo Soverin (EKK) se­ kä tutkimusteknikko Seppo Kosken­ salo (EKK) kanssa.

Koejärjestelyt ja kokeen kulku

J ""N

Koe-eläinten Suojelu ry:n

TU RU N ALUEOSASTOLLA ON OM A TOIMISTO! V

Osoite: Aurakatu 5 A 9 20100 TURKU Puh. 921-310 123

*

£

« •A 4 Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12— 18ja lauan­ taisin klo 11— 14 (ennakkotieto).

Muina aikoina sopimuksen mukaan.

14

TERVETULOA!

Käydessämme EKK:lla käynnissä oli esikoe, joka oli alkanut marras­ kuun puolivälissä, ja jonka oli tar­ koitus kestää noin kuusi viikkoa.

Esikokeessa on neljä vastavieroitettua, noin kahden kuukauden ikäistä porsasta. Porsaat ovat muovilla pei­ tetyssä karsinassa, jonne johdetaan erityisvalmisteisellalaitteellapuolen tunnin välein, noin viiden minuutin ajan tupakansavua. Savun määrä vastaa noin kahta tupakkaa. Koc^P? kestää arkisin työpäivän verran (klo 8— 16) ja iltaisin sekä viikonloppui­ sin savua ei johdeta karsinaan ja muovihuppu poistetaan sen päältä.

Karsinan savumäärä, samoin kuin häkäpitoisuus ja ilman pöly-ja kosteusarvot ovat alletyöterveyslaitok­ sen ihmisellesuosittelemiaenimmäispitoisuuksia. Tutkijoiden mukaan karsinan ilma vastaa tupakansavul­ taan ravintolailmaa.

Kokeen aikana eläimiltä otetaan verinäytteitä, ja sen päätyttyä ne lo­ petetaan. Ruumiinavauksessa tutki­ taan, mitä muutoksia passiivinentu­ pakointi on aiheuttanut niiden sepel­ valtimoille.

Varsinainen koe (alkoi 1989 alus­ sa) vastaa järjestelyiltään esikoetta, mutta siinä käytetään noin 28 por­ sasta, jotka jaetaan neljään ryh­ mään: 1) kontrolliryhmä (porsaat, joilleeitehdä mitään), 2) savua pas-

TUPAKOINNIN VAIKUTUS PORSAAN SEPELVALTIMOIHIN

M arraskuun puolivälissä kuulimme Eläinlääke­ tieteellisellä korkeakoululla käynnistettävästä porsailla tehtävästä passiivista tupakointia kos­ kevasta tutkimuksesta. Monet EKK:n opiskeli­ jat soittivat toimistoomme ja pyysivät meitä ryh­ tymään joihinkin toimenpiteisiin. Saimme tietää, että kyse oli tutkimuksesta, jossa on tarkoitus selvittää passiivisen tupakoinnin (tupakansavussa oleskelun) vaikutusta sepelvaltimotaudin (atheroskleroosin) syntyyn.

siivisesti hengitysilmasta saava ryh­ mä, 3) rasvadieetillä oleva ryhmä ja 4) rasvadieetilläsekä passiivisestitu­ pakoiva ryhmä. Kokeessa yhdistyvät korkean kolesterolitasonja tupakan­ savun vaikutusten tutkiminen. Myös tämä koe kestää noin kuusi viikkoa.

Kokeen tarkoitus ja perustelut Tutkimuksen tarkoituksena on sel­ vittää passiivisen tupakoinnin vaiku­ tusta sepelvaltimotaudin syntymeka­ nismeihin. Erityisen huomion koh­ teena on tupakoinnin haittavaikutus lapsille, ja se missä vaiheessa tupa­ kansavu voi aiheuttaa lapsillevauri­ oita, jotka voisivat myötävaikuttaa atherosklerosoosin syntyyn. Koesar­ ja liittyylaajempaan tutkimukseen, jossa on jo aiemmin selvitetty, miten korkea kolesterolitaso vaikuttaa se­ pelvaltimotaudin syntyyn jo lapsuus­ iässä. Tutkimusta on tehty niinikään porsailla.

Kyselimme tutkijoilta myös, mitä mieltä he ovat kokeen eettisestä oi-

K u va t: K aarina K ivivu o ri

Tällä laitteella jo h d eta a n tupakansavua

muovin alle karsinaan

keutuksesta. Heidän mukaansa koe on perusteltu, silläsepelvaltimotau­ tion suuri kansanterveydellinen on­ gelma maassamme. Kokeellinen näyttö passiivisen tupakoinnin vaa­ rallisuudesta puuttuu. Myös epidemiologisesti on vaikea osoittaa ni­ menomaan passiivisen tupakoinnin merkitys sepelvaltimotaudin synnys­ sä, kun taas tupakan allergiavaikutukset lapsille ovat tunnettuja. Tut­ kijoiden mielestä huomiotta on jää­ nyt, ettävanhemmat ja kaikki yhteis­ kuntamme jäsenet voivat vahingoit­ taa jo lasten sepelvaltimona omalla tupakoinnillaan. Lisäksi he olivatsi­ tä mieltä, että nykytieto passiivisen tupakoinnin vaarallisuudesta eiriitä vanhemmille suunnattavan valistuk­ sen pohjaksi. Heidän mukaansa äi­ dit tarvitsevat yksityiskohtaista tie­ teellistä näyttöä tupakansavun hai­ tallisuudesta, ennen kuin suojaavat lapsensa siltä.

Kokeen luokittelu EKK:n ja VELL:n (Valtion eläin­ lääketieteellinen laitos)yhteinen koeeläintoimikunta luokitteli kokeen en­ simmäiseen luokkaan eli kokeeksi, jostavoi aiheutua eläimelle huomat­ tavaa kipua tai haittaa. Tätä luoki­ tustaesittikaksi toimikunnan viides­ tä jäsenestä, jolloin lupahakemus asetuksen mukaan lähetettiinUuden­ maan lääninhallitukseen.

Kokeessa eieläimilleaiheudu suo­ ranaista kipua, mutta muita oireita (pahoinvointia, silmien ja hengitys­ teiden ärtymistä, jne.) voi luonnol­ lisesti aiheutua.

Lopuksi Tiedetään, ettätupakointi on vaa­ rallista. Tiedetään myös, ettäesimer­ kiksi iltatupakansavussa ravintolas­ sa vastaa paria itse poltettua tupak­ kaa. Lisäksi tupakointi on ihmisen ongelma, opittu tapa, josta on vain haittaa itselleja muille. Kun kaikki tämä tiedetään: tarvitaanko tupa­ koinnin haittavaikutusten tutkimi­ seen todella lisää eläinkokeita?

15

Tiedotus on valtaa?

Vuosi 1988:

VILKASTA KESKUSTELUA eläinkokeista ja eläinten oikeuksista tiedotusvälineissä

Eduskuntaryhmille adressi

Koe-eläimiä koskevia lakeja uudistettava

TEUVO LAITILA

AMAA Klainsuujelijal kirjelm öi'ai Hohjalalle

ih m

is t e n

eläinten ______ Syöpäpotilaat koe-eläinten suojelijoille:

t n Masitko koekaniineiksi?

* '¿

<fcx

Z r X S la

&

V ao t

H

^

iä ?

p 7 « fc \

«xwa j

4

; §

s™ S

* »

, ;

■

w l w g a e =r—

...

1

S

§

J i •

-------

Lehtikirjoitteluatarkastellessaon vaikea välttyäkahdelta toisiinsaliit­ tyvältäajatukselta, jotka molemmat liittyvät vallitseviin arvoihin ja yh­ teiskunnalliseen vallankäyttöön. En­ sinnäkinjohtavista päivälehdistä al­ kaen tiedotusvälineet näyttävät suo­ sivan koe-eläinten käyttöä puolusta­ via taieläinkokeiden vastustusta ar­ vostelevia kirjoituksia, aivan riippu­ matta niiden asiallisuustasosta. Val­ lassa olevalla ideologialla on toisin sanoen oikeus tuottaa eräänlaista ’li­ säarvoa’eliyhä uudellatavalla muo­ kattujaversioita samasta ’perushyö­ dykkeestä’,eläinkokeiden tarpeelli­ suudesta.

Toiseksi näyttää kuin Suomella ja DDR:llä olisisamantapainen asenne ’avoimuuteen’;julkisuudessa saa en­ sisijaisestikeskustellavallitsevanjär­ jestelmän ja vallanpitäjien ajattelu­ tavan mukaisista kysymyksistä, niis­ täkin pääasiassa heidän edellyttämällään tavalla. Esimerkkinä voidaan mainita Suomen farmakologien, fy­ siologienjatoksikologisen yhdistyk­ sen syyskuussa 1988 julkistettu 16-sivuinen raportti, jossa kerrottiin koeeläinten käytöstä ja eläinkokeiden etiikasta. Se sai osakseen hyvin laa­ jaa julkisuutta. Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Maaseudun Tu­ levaisuusjaUusi Suomi kertoivat sii­ tä 29. 9. ja Turun Sanomat ja Sata­ kunnan Kansa vähän myöhemmin (3. ja 5. 10.).

Eläinkokeet tai kuolem a?

Tutkijoiden näkökulm a

Eläinkokeista, koe-eläimistä, eläinten oikeuksista ja ihmisen vel­ vollisuuksista — kaikki tavalla tai toisella liittyen Koe-eläinten Suojelu ry:n toimintaan — keskusteltiin leh­ tien palstoilla ja radiossa vilkkaasti vuonna 1988. Lehdet käsittelivät ai­ hetta artikkelien, haastattelujen, ko­ lumnien, yleisönosastokirjoitusten, uutisten ja jopa pääkirjoitusten muodossa ylisadassa eriyhteydessä, minkä lisäksi Koe-eläinten Suojelu osallistui keskusteluun noin 40 vas­ tineen muodossa. Pääosa niistä (28) oli oikaisuja tutkijoiden ja muiden, 16

erityisestiSyöpäpotilaat ry:npuheen­ johtajan, yhdistyksestä ja sen toi­ minnasta esittämiin väitteisiin. Li­ säksi eräät lehdet (mm. Botnia Beat, Kotilääkäri, Turun Sanomat ja Yrityskuriiri)julkaisivatyhdistyksentoi­ mintaa esitteleviä artikkeleita.

Radiossa yhdistyksen edustajia haastateltiin mm. Radio Kolmosen eläinsuojeluohjelmassa (kesäkuu) ja Eläinten viikolla lokakuussa (Radio City, Tänään iltapäivällä-ohjelma, Radio Mellan Nyland, Radio Avain­ asema ja Radio Kolmonen). Yhdis­ tyksen edustajat keskustelivat eläin­

kokeista mm. ruotsinkielisessä Magasinet -ohjelmassa (lokakuu) Syö­ päpotilaat ry:n edustajan kanssa ja olivat mukana Kansalaisradio -ohjel­ massa vastaamassa kuuntelijoiden kysymyksiin eläinkokeista (marras­ kuu). Kaksi yhdistyksen edustajaa osallistui myös ruotsinkieliseen kou­ luradion ohjelmaan kosmetiikkateol­ lisuuden eläinkokeista (marraskuu).

Ohessa tarkastellaan lähemmin lehtikirjoittelua.

Ne pääosin eläinkokeita itsekinte­ kevät tutkijat, jotka ovat julkisessa sanassa puolustaneet eläinkokeita, kritisoineet niiden arvostelijoita ja, joissakin tapauksissa, alleviivanneet olevansa ihmisen suojelijoita, näyt­ tävät olevan suorastaan liikuttavan yksimielisiä eräistä seikoista. Eläin­ kokeiden vastustajat ja arvostelijat levittävät heidän mukaansa väärää tietoa, eivät tunne tosiasioita taiole kykeneviä arvioimaan eläinkokeiden merkitystä, vetoavat (järjen sijasta) tunteisiinjaovat, ainakin aktiivisim­ mat, jonkinlaatuisia fanaatikkoja.

Valheellista propagandaa?

Väärän tai valheellisen tiedon le­ vittäminen ja tunteilu tuotiin esille mm. arvosteltaessa Koe-eläinten Suojelun (vuonna -87 käytöstä pois­ tettua) diasarjaa eläinkokeista. Suo­

men koe-eläintieteilijät ry sanoi kou­ luhallituksen pääjohtajalle Erkki Aholle tammikuun alussa 1988 jät­ tämässään kirjelmässä, ettädiasarja antaa väärää tietoa, koska siitä saa kuvan, ettäpääosa koe-eläimistä oli­ siapinoita ja koiria, vaikka tosiasi­ assa noin 90 % niistäon hiiriäjarot­ tia.Koe-eläintieteilijät sanoivat myös diasarjan antavan sen kuvan, että lemmikkieläimiä varastettaisiin koeeläimiksi. (Suomessa näin eiilmeises­ titapahdu, mutta muualla maailmas­ sa tämä eioletuntematonta.) Annet­ tiinmyös ymmärtää diasarjan vetoa­ van manipuloivasti lasten tunteisiin, koska se esitti koe-eläimiä vain tus­ kallisissaeläinkokeissa. Lähes sanas­ ta sanaan saman toi esilleelinsiirtoprofessori Pekka Häyry Kanavassa (6/88) olleessaartikkelissaan »Eläin­ ten oikeudet, koe-eläimet ja me».

Yksipuolisen tiedon esittämistavan osalta kritiikissä oli ilmeisesti aiem­ man diasarjan kohdalla perääkin — sekorvattiin kuitenkin jo vuoden -88 alussauudella, lähinnä Suomen oloi­ hin keskittyvällä sarjalla. Sen sijaan syyte »tunteisiin vetoamisesta» — mihin sisältyy samalla väite, ettätut­ kijat tukeutuvat vain »kylmiin tosi­ asioihin» — ei ole pätevä. Esimer­ kiksiAlkon biolääketieteellisenosas­ ton tutkija David Sinclairsanoi Hel­ singin Sanomissa 16. 1.julkaistussa artikkelissaan »Koe-eläimillä on tär­ keä tehtävä», ettäilman lääketieteel­ lisiä eläinkokeita maapallon viimei­ nen asukas sairastuisiAIDSiin vuon­ na 2000. Pekka Häyry taas ennusti aiemmin mainitussa Kanavan artik­ kelissaan, että jos eläinkokeet kes­ keytetään, lääketieteellinenperustut­ kimus pysähtyy, soveltava ja kliini­ nen tutkimus vaikeutuu ja tällä kai­ kella »tuleeolemaan katastrofaaliset seuraukset vakavasti sairaiden poti­ laiden hoitoon». Samanlaista ’häyryilyä’on esim. Kokkolan kaupun­ ginjohtajan kolumnissa (Kokkola -lehti 10. 11.) ja Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtajan Terttu Mertasen »kärsivän ihmisen» puolustelussa.

Tämänkaltaiset väitteethän eivät ole tunteilua. Vain eläinten puolustus on fanatismia, ihmisen puolustus — sil­ loinkin kun se muuttuu hätävarjelun liioitteluksi — on ’järkevää’,’tervet­ tä’.

A uktoriteetin valta ja potilaan oikeudet Syöpä- jamuiden vaikeasti sairai­ den potilaiden »puolustaminen» ja puhe »potilaiden oikeuksista» näyt­ tää ylipäätänsäkin olevan ase,johon

eläinkokeiden puolustajat herkästi tarttuvat. Yleisin argumentointitapa näyttää olevan asettaavastakkain ’si­ nun’tai’lapsesi’ja koe-eläimen (hii­ ren, rotan) henki — kumman valit­ set.

Argumenttia voidaan pitää päte­ vänä sikäli, ettäkaikillaelävilläolen­ noilla — myös potilailla — voidaan katsoa olevan jollakin tavalla (bio­ logisesti, humanistisesti, teologises­ tijne.) perusteltavissa oleva oikeus välttääepämiellyttäviltätuntuvia asi­ oita kuten kärsimystä ja sairauksia.

Mutta ihmisen ja eläimen vastak­ kainasettelu sisältää samalla kaksi muuta asiaa; arvohierarkian, jossa ihmisen etu asetetaan ilman muuta (muiden) eläinten edun edelle, ja väitteen, etteipotilaidenetua voitai­ si ajaa muuten kuin eläinkokeilla.

Edellinen väite voidaan asettaa ky­ seenalaiseksijajälkimmäinen on pä­ temätön: potilaiden oikeus tervey­ teen eisinänsä ole ristiriidassaeläin­ kokeiden vähentämiseen tähtäävien pyrkimysten kanssa. Eläinkokeiden kriitikoteivätmyöskään vastustater­ veydenhoitoa sinänsä, kuten toisi­ naan on annettu ymmärtää. Tämän­ kaltaiseen väittämään päädytään vain jos ajatellaan, että sairauksien parantamisessa on kyse mekanisti­ sesta ’virheen korjaamisesta’. Ter­ veysja sairaus ovat kuitenkin paljon laajempi, ihmisen elintapoihin, ra­ vintotottumuksiin ja koko ekologi­ seen ympäristöön liittyvä kysymys.

Eläinkokeita puolustaneet tutkijat ovat myös halukkaasti asettaneet pe­ liin oman arvovaltansa ja tieteen auktoriteetin: kokeiden tekijöillä on tietoa, niiden vastustajilla ei. Mutta kun tutkijat sanovat, että he kyke­ nevät parhaiten arvioimaan eläinko­ keita sisältävän tutkimuksen tarpeel­ lisuuden, auktoriteetti oikeuttaa itse itsensä. Se kertoo meille, että eläin­ kokeita on pakko tehdäja ettäeläin­ kokeiden vastustaminen on »irratio­ naalista» (Sinclair). Eläinkokeiden vastustajista tehdään byrokraatteja, jotka haittaavat (Häry) taijarrutta­ vat (Sinclair)tutkimuksen tekemistä.

Mutta miten irrationaalista on puo­ lustaa (kaikkien) elävien olentojen oikeutta elää? Ja kenelle on haital­ listataijarruttavaaetsiäeläinkokeille vaihtoehtoja? Entä miten paljon eläinkokeiden puolustuksessa on ky­ se rahasta ja tuottavuudesta (tulos­ vastuullisuudesta)? Ja miten paljon tutkijat pyrkivät vain legitimoimaan oman ja rahoittajiensa vallan ja ar­ vomaailman?

Eläinkokeiden vastustajille eläin­ kokeiden kritiikissäon kyse elämän-

tavan kritiikistä. Kyse eläinkokeista eiole heille, kuten eläinkokeiden te­ kijöille, vain kysymys eläinten elin­ olosuhteiden ja käsittelytapojen pa­ rantamisesta vaan kysymys siitä, mi­ ten luoda maailma, jossa eläinko­ keista voidaan vähitellen luopua.

Luopuminen ei tarkoita yhtäkkistä kaiken tutkimuksen lakkaamista, kuten ainakinjotkut tutkijat näyttä­ vät epäilevän maalatessaan kauhu­ kuvia lääketieteettömän tai vuosisa­ toja ’taantuneen’maailman tulevai­ suudesta, vaan asteittaistaeläinkoejärjestelmän (ja mekanistisen lääke­ tieteellisen ajattelutavan ylivallan) purkamista. Jaakko Okker kirjoitti kolumnissaan (Uusi Suomi 28. 4.)tä­ hän suuntaan sanoessaan, että vähi­ tellen »alkaa olla syytä toivoa, että lääketiede palaisi kehityksessään muutamia vuosisatoja taaksepäin.

Silloin tautien syyt olivat tuntemat­ tomia, mutta ainakin tajuttiin van­ huus kuolinsyyksi selkeämmin kuin nykyisin.» Lyhyesti sanoen eläinko­ keiden tekeminen ja ’ihmisen puolus­ tus’ näyttävät liittyvän sellaiseen maailmankuvaan, joka uskoo ongel­ mattomaan (teknologiseen) kehityk­ seenjatieteen kaikkivoipaisuuteenja pyrkii, kuolemaa kauhistuen, pitä­ mään ihmisen hengissä silloinkin, kun olisi luonnollista antaa ihmisel­ le oikeus kuolla.

Vedotessaan ihmisten tunteisiin— saadakseen heidät puolustamaan eläinkokeiden lakkauttamisen (mu­ ka) uhkaamaa henkeään — tutkijat ovat paitsi tukeutuneet auktoriteet­ tiinsa myös tehneet itsestään marttyyreitä. Sanomalla, että heitä syy­ tetään eläinrääkkääjiksija sadisteiksi he ovat vedonneet ns. suureen ylei­ söön, jotta sevapauttaisi heidät syy­ töksistä. Mutta tässä sekoitetaan kaksi asiaa, tutkijat ja eläinkokeet.

Ei eläinkokeiden vastustamisessa ole kysymys niitä tekevien tutkijoiden henkilökohtaisesta vastustamisesta vaan eläinkokeiden taustalla olevien ajattelutapojen, periaatteiden, arvo­ maailman ja vallankäytön kritiikistä.

.

18

V elvollisuus elää ja oikeus kuolla Tutkijatkin ovat ainakin jollakin tavoin tiedostaneet tämän ottamalla keskusteluun mukaan eläintenoikeu­ det (esim. Häyry). He ovat eräisiin filosofeihintukeutuen esittäneet, että eläinkokeiden vastustajien yksi kes­ keinen argumentti, kysymys eläinten oikeuksista, olisi kestämätön. Esi­ merkiksi Häyryn siteeraaman Carl Cohenin mukaan oikeuksia on vain niillä, jotka kykenevät esittämään (toiselle) vaatimuksen oikeuksista.

Koska eläimet eivät tähän kykene, niilläeiole oikeuksia. Sen sijaan ih­ misellä on (moraalisia) velvollisuuk­ sia eläimiä kohtaan — koska ihmi­ nen on ’korkeampi olento’— min­ kä johdosta hän ei voi kohdella nii­ tä miten vain. Eläimellä on siisvel­ vollisuus elääja oikeus kuolla ihmi­ sen maailmassa?

Cohenin, ja muidenkin, esittämän argumentin perusongelmana on sen lähtökohta. Argumentti kysyy: ke­ nellä on oikeuksia — kun osuvam­ paa olisikysyä, kuka määrittelee oi­ keudet. On selvää, ettäjos ihminen määrittelee oikeudet, ne voidaan muotoilla siten, ettäne sulkevat pois eläimet. Mutta siitä,ettäihminen sa­ noo itsellään olevan oikeuksia, ei seuraa, ettähänellä olisioikeuksiatai että eläimillä ei olisi oikeuksia. Ky­ symys on siitä, kenen kannalta asiaa ajatellaan. Eläinkokeiden puolusta­ jat lähtevät ihmisestä (japäätyvät sii­ hen). Heidän kritisoijansa lähtevät elävistä olennoista yleensä, kaikista eläinlajeista, eivät vain ihmisestä.

Väkivaltaa ja terroria?

Yksi tapa, jollatutkijat, ja muut­ kin, ovat puolustautuneet on ollut ottaa esille Pohjois-Amerikan ja Englannin radikaalit eläinten ’va­ pauttajat’ja nähdä esim. Koe-eläinten Suojelu yhtenä »ääriryhmänä» taiterroristijärjestönä, jonka aktivis­ titeivät kaihda mitään keinoja puo­ lustaessaan eläinten oikeuksia.

(Esim. Häyryn ja Sinclairin artikke­ lit,ja Keskisuomalainen 26. 9.) Tä­

Tuliko Animalia-lehti väärään osoitteeseen, vaik­ ka olet tehnyt osoitteenm uutoksen? Syynä voi olla jäsenrekisterissämme ennen joulua tapahtu­ nut sekaannus. Ole ystävällinen, ja ota yhteyttä toim istoon , niin tarkistetaan asia (puh.

90-736 113/T arja Balding).

mä on yksi tapa suunnata huomio pois varsinaisesta asiasta, Suomen oloissaarveluttava keino, koska mai­ nitunlaistatoimintaa eiSuomessa ole harjoitettu.

myönnetään henkilölle, joka on toi­ minut ansiokkaasti turkiselinkeinon hyväksi. Hänen mielestään aatteelli­ sessa eläinsuojelutyössä käytetään kaikkia tunnettuja propagandakeinoja ihmisten käännyttämiseksi tur­ kistarhausta vastaan.

FRIDA SELIN

H uutoja ja huitaisuja: lehtiväki puolesta ja vastaan Tutkijoiden kirjoitukset eläinko­ keista olivat — Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtajan »pistojen» ohessa — laajinyksittäinen kirjoitustenryhmä.

Ne näyttävät myös olleen usein läh­ tökohta monelle lehtimiehelleja ko­ lumnistille joko puolustaa tai kriti­ soida eläinkokeita ja niiden vastus­ tajia.

Eläinkokeita puolustavat, tai nii­ den arvostelijoitavastaan suunnatut kirjoitukset ovat usein olleettyylilli­ sestija tiedollisestiarvoltaan kyseen- 0 alaisia. Esimerkiksi Savon Sanomis­ sa (9. 10.)vilahtiajatus— kuin Häy­ ryn kaiku — että »eläinkokeiden kieltäminen pakottaisi kokeilemaan ihmisillä». Uudessa Suomessa (13. 1.

1988) M. Juntunen kirjoitti kolum­ nissa (koe-)eläinten suojelusta »elä­ mälle vieraana» ideologiana. EteläSuomessa (2. 11.) Klaus A. J. Järvi­ nen kirjoitti lääkäripalstalla (koe)eläinten suojelusta elämästä vieraan­ tuneiden kaupunkilaisten hömpötyk­ senä,joka uhkaa »selviytymistämme elämässä». Mutta jos eläinten ’suo­ jelu’on ennen muuta niiden suoje­ lemista ihmisen harjoittamalta riis­ tolta, seon ennen muuta elämää säi­ lyttävää, ei elämälle vierasta. Se ei myöskään ole eläimistä vieraantu­ mista, niin kuin kolumnistit näyttä­ vät olettavan. Kysymys on ennen A muuta elämänarvoisen tasapainon^" löytämisestä eri lajien välillä.

Eläinkokeita vastaan on kirjoitet­ tu useammantyyppisiä juttuja, sekä pakinoita (esim. Seura 5.2. 1988) et­ tä ekologisiin kysymyksiin puuttuvia kirjoituksia. Esimerkiksi nimimerk­ kiOksaska huomautti Etelä-Suomes­ sa (13. 11.),etteimikään eläinkoe tee ihmisestä »kuoleman ja tuskien» voittajaa ja I. Räisänen' arvosteli Karjalaisessa (11. 10.) ihmisen itsel­ leen ottamaa valtaa muihin eläinla­ jeihin nähden. Yhteistä useimmille eläinkokeita arvosteleville kirjoituk­ sille näyttää olevan vain ihmisen huomioon ottavan ajattelutavan kri­ tiikki. Ehkä se kertoo maailmankat­ somuksen jonkinlaisestamurrokses­ ta; ehkä ihmisen ’pelastamista’eitar­ vitse enää toteuttaa ensisijaisesti muiden elävien olentojen hengen kustannuksella.

Ihmis- ja rottakokeet

4. 10. Yhdistysjättieduskuntaryh­ mille kansalaisadressin koe-eläinten käyttöä koskevan lainsäädännön uu­ distamiseksi. Asiasta mainittiin 5.

110. mm. seuraavissa sanomalehdis­ sä: Kaleva, Savon Sanomat, Uusi­ maa, Helsingin Sanomat, Itä-Savo, Hufvudstadsbladet, Uusi Suomi, Il­ tasanomat ja Etelä-Suomen Sano­ mat.

Useissa näistäartikkeleista olilai­ nattu dosentti Antti Pertovaaraa Helsingin yliopiston fysiologian lai­ toksesta, jonka mielestä lääketieteilijäteivät ole tähänkään astitehneet eläinkokeita, joihin on saanut vas­ tauksen esim. soluviljelyllä. Hän vas­ tustimyös adressin vaatimusta, jon­ ka mukaan samaa koetta eisaisiuu­ sia,jos se on jo aiemmin suoritettu.

Hufvudstadsbladetissa oli myös 4.

10. maininta niistä tunnetuista suo­ malaisista, jotka osallistuivat kan­ sainväliseen protestiin tehdasmaista eläintuotantoa vastaan.

Turkilliset ja turkittomat lausunnot Turkistarhauksesta ja/tai Turkis­ ten vastustajat-ryhmän perustamises­ ta mainittiin vuoden -88 aikana ai­ nakin seuraavissa sanomalehdissä: Pohjalainen (2. 3.), Helsingin Sano­ mat (13. 9. ja 30. 9.)ja Karjalainen (5. 9.). Turkisten vastustajat-ryhmä julkaisi ensitöikseen selonteon, jol­ la pyritään kiinnittämään huomio turkistarhaukseen liittyviineläinsuo­ jelullisiin ja eettisiin ongelmiin sekä ympäristövaikutuksiin. »Liikkeen päällimmäisenä tarkoituksena on ve­ dota kuluttajiin, jottanämä eivätos­ taisiturkiksia. Pitkän tähtäimen ta­ voitteena on saada tarhaus loppu­ maan kokonaan», kertoi Sylvia Ste­ nius Vihreästä Rististä.

Savonrannan turkistapahtumassa nimettiin vuoden turkishenkilöksi apulaisprofessori Mikko Harri (mm.

Karjalainen 5. 9. 88). Tunnustus

Päivi Viinikainen, 26-vuotias kielten- ja elämänkatsomustiedon opettaja, on toiminut Koe-eläinten Suojelu ry:n puheenjohtajana kaksi vuotta. Aivan hänen puheenjohtajakautensa alussa muutamassa koe-eläinlaitoksessa esiin tulleet epäkohdat nostivat eläinkokeet kuumaksi puheenaiheeksi ja m yös koe-eläinsuojelu sai runsaasti julkisuutta.

Miltä tuntui joutua heti keskelle julkista keskustelua?

Mikä on ollut näiden kahden vuo­ den aikana positiivisinta?

— Vastuu pelotti, koska huoma­ sin miten moni asia riippui siitä, mi­ täitsesanoinjatein. Se, ettätuliesil­ le räikeitä epäkohtia, antoi tarmoa, koska huomasin, miten tärkeätä koeeläinsuojelutyö todella on.

— Se, että yhdistykseltä on pyy­ detty paljon lausuntoja tiedotusväli­ neisiinja asiamme on päässyt esille.

Se, että kysymys eläinten oikeuksis­ ta on tullut Suomessakin osaksi fi­ losofista keskustelua yliopistopiireis-

Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtaja Terttu Mertanen on syksyn aikana esittänyt huolestumisensa syöpäpo­ tilaiden oikeuksista mm. seuraavis­ sa sanomalehdissä: Pohjalainen (9.

10.), Demari (27. 10.), Uusi Suomi (8. 11.), Kansan Uutiset (20. 10.), Hämeen Sanomat (22. 10. ja 24.

11.). Mertasen mielestä koe-eläinten suojelijoiden vaatimukset voimaan­ tullessaan lopettaisivat koe-eläinten käyttöön perustuvan tieteellisentut­ kimuksen. Hänen mukaansa jo nyt ihmiskokeisiin on helpompi saada lu­ pia kuin rottakokeisiin. . . .ja muut Muita eläinkokeisiin liittyviäartik­ keleita julkaistiin myös paljon. Hymy-lehden (numero 19/88) artikke­ lissa Kaarina Kivivuori ja Päivi Vii­ nikainen keskustelevat eläinlaborato­ rion päällikön Hely Ojan kanssa koe-eläinkysymyksistäjaniin kutsut­ tujen aids-apinoiden elinolosuhteis­ ta. Muun muassa Aamulehdessä (18.

2. ja 18. 8.)kerrottiin näiden apinoi­ den oloista sekä suoritettavista tut­ kimuksista. Niiden avulla tehdään HIV-infektion vasta-aineisiin liitty­ viä perustutkimuksia.

sä. Eläinten sorto mielletään moraa­ liseksi ongelmaksi kuten aikoinaan esim. naisten sorto ja rasismi. Y m ­ märretään että eläimillä on oikeuk­ sia, ja että niitä loukataan häikäilemättä. Hienoa on se,ettäsuurin osa yhdistyksen saamasta palautteestaon ollut myönteistä.

Entä onko tullut takkiin tai onko jokin asia erityisesti harmittanut?

— Ne väärät tiedot,joitatietyttut­ kijat ja eläinkokeiden puolustajat jatkuvastijulkisuudessa esittävätyhdistyksestämme. Suomessa kunnioi­ tetaan auktoriteetteja liikaa: ei olla kriittisiätekojen suhteen. Tämä nä­ kyy jopa osassa toimittajakuntaa ja siltätaholta edellyttäisijo kriittisyyt­ tä. Yhdistyksen vastineita tutkijoi­ den perättömiin väitteisiinei kaikis­ sa lehdissä edes suostuta julkaise­ maan eikä avoimelle keskustelulle anneta mahdollisuutta. Kaiken huip­ pu oli, kun Kanava-lehti (6/88) jul­ kaisi elinsiirtoprofessori Pekka Häy­ ryn monisivuisen artikkelin eläinko­ keiden puolestaja koe-eläinsuojelua vastaan, mutta eiesim. tunnetun filosofipariskunnan Heta ja Matti Häyryn näkemyksiä eläinten oikeuk­ sista ja kritiikkiä prof. Häyryn kir­ joitukseen (ilmestyy seuraavassa Animaliassa). Onneksi tämä kanna­ notto julkaistiin myöhemmin Suo­ men Kuvalehdessä.

Miten tavallinen rivijäsen voi vai­ kuttaa yhdistyksen toimintaan?

— Osallistumalla tapahtumiin, seuraamalla Animaliaa. Tärkeää oli­ si että kaikki kynnelle kykenevät osallistuisivat yhdistyksen vuosiko­ koukseen — siellähän valitaan yhdis­ tyksen puheenjohtaja ja johtokun­ nan jäsenet. On tärkeää, ettäoikeat, aktiiviset henkilöt valitaan yhdistyk­ sen luottamushenkilöiksi ja että jä­ senet tuntevat vastuunsa siitä, että yhdistys pysyy todellisteneläinsuoje­ lijoiden käsissä.

Missä jäsenten panosta eniten tar­ vittaisiin?

— Tämän asian eteenpäin viemi­ sessä. Vaikuttaa voi esim. levittämäl­ läesitteitä,puhumalla ihmisten kans­ sa, pitämällä vaikka esitelmän ai­ heesta. Yhteyttä voi pitää myös esi­ merkiksi kansanedustajiin ja varmis­ tua siitä, että päättäjät eivät pääse unohtamaan eläinsuojelua. Ehdoton asiallisuus ja hyvät perustelut kan­ nattaa aina muistaa, ettäyhteydenot­ to kantaa hedelmää. Yhteiskuntaa ei muuteta pelkästään lakeja muutta­ malla — tarvitaan myös asennemuu­ tosta.

Mitkä ovat mielestäsi Koe-eläinten Suojelun tärkeimmät tehtävät ja päämäärät juu ri tällä hetkellä?

— Puolustaa eläinten oikeuksia.

Haluamme vaikuttaa ihmisiin, niin että yhä useammat ymmärtäisivät, ettäeläimilläon tietytperusoikeudet ja niitä kunnioitettaisiin. Konkreet­ tisemmin: parannusten vaatiminen koe-eläimiä koskevaan lainsäädän­ töön ja tuotantoeläimiä koskevaan lainsäädäntöön (vrt. Ruotsin lakiuu­ distus).

Mitä konkreettista yhdistys pyrkii te­ kemään eläinten hyväksi?

— Osahan tuliesillejo tuossa edel­ lä. Koe-eläinten olojen parantaminern on tärkeää, samoin se, että ki­ pulääkitykseen ja eläimen hoitoon kokeen jälkeen kiinnitetään erityis­ tä huomiota. Näissä kysymyksissä vedotaan päättäjiin. Tässä voitaisiin tehdä yhteistyötä koe-eläinhoitajienkin kanssa. LD-50-kokeesta tulisi päästä kokonaan eroon ja meillä Suomessa saada aikaan päätös, että kosmeettisiin tuotteisiin tulee merki­ tä, mikäli ne on testattueläinkokein.

Tämä päätös on jo saatu aikaan Ruotsissa.

Vaihtoehtomenetelmien käyttö on tärkeä konkreettinen asia. Nykyisel­ lään voitaisiinesim. opiskelussa kor­ vata tai poistaa useita eläinkokeita.

Onneksi kiinnostusta tähän tuntuu jo pikkuhiljaa löytyvän — varmasti paljolti opiskelijoiden itsensä ansi­ osta.

Onko tarkoitus keskittyä yhä enemmän tuotanto- ja turkiseläi­ miin? Eikö tämä vie resursseja ja koe-eläinsuojelulta?

— Suomen suurimpana eläinsuo­ jeluyhdistyksenä meidän tulee mie­ lestäni kiinnittää huomiota myös sel­ laisiinsuuriin eläinsuojelullisiin epä­ kohtiin kuin maatalouden tehokas­ vatus ja turkistarhaus. Tätä suun­ tausta on toivottuja suorastaan vaa­ dittu myös jäsenkuntamme keskuu­ dessa. Kun saamme lisää työtehtä­ viä, tarvitsemme myös lisää aktiivi­ siajäseniäja työntekijöitä. Systeemi eivoi toimia niin päin, ettäjätämme tärkeätä työtä tekemättä siksi,ettäei ole resursseja.

M itkä ovat mielestäsi yhdistyksen tärkeimmät saavutukset tähän men­ nessä?

— Eläimiä koskevan lainsäädän­ nön seuraaminen ja uudistusten ak­ tiivinen ajaminen. Näinhän saatiin eläinsuojelulain uudistus käyntiin vuonna 1981 ja tämä johti useisiin

eläinsuojelullisiin parannuksiin. Toi­ vomme, ettämyös syksyllä -88 edus­ kunnalle jättämämme koe-eläinlainsäädäntöä koskevat esitykset otettai­ siin käsittelyyn. Yhdistyksellä on ol­ lut — ja on edelleen — tärkeä rooli eläinkokeita koskevan keskustelun herättäjänä. Eläinkokeista puhumi­ nen julkisuudessa on varmasti vai­ kuttanut epäsuorasti siihen, että koeeläinten olotovat pikku hiljaaparan­ tuneet. Tietysti parantamista on vielä valtavasti.

Yksittäisinä voittoina voidaan pi­ tää esim. sitä,ettäyhdistyksen jäsen­ ten lähettämät protestikortitjohtivat siihen, että Star-lääketehdas luopui vuonna 1985 apinoiden hankkimises­ ta viherkaihilääketutkimukseen.

Yhdistys vaikutti myös omalta osaltaan siihen, että sirkusnorsujen pito maassamme kiellettiin.

Keväällä -87 yhdistys pyysi läänin­ eläinlääkäriä tutkimaan, onko Hel­ singin yliopiston fysiologian laitok­ sellaluokiteltueläinkokeita väärinja onko eläinten oloissa korjaamisen varaa. Läänineläinlääkärin tarkastus sekä se, että laitoksella työskennel­ lyt eläintenhoitaja kertoi kokemuk­ sistaanjulkisuudessa, johtivat siihen, että eläinten oloihin tuli parannuk­ sia, yhtä suunnitteilla ollutta koetta ei aloitettu lainkaan ja kaikki Uu­ denmaan koe-eläinlaitokset tarkas­ tettiin.

Sinähän olet opettaja ammatiltasi ja hoidat puheenjohtajan tehtäviä vapaa-aikanasi. Jääkö koulun ja eläinsuojelun lisäksi aikaa muulle: Miten rentoudut?

— Viettämällä aikaa ystävien ja perheen kanssa. Perheeseeni kuuluu eläinsuojeluympyröistä löytynyut avomies Tony ja koiranpentu Pab­ lo. Pablo kuuluu siihenvieläpieneen kääpiösnautserijoukkoon, jonka häntää eioletypistetty. Toivottavasti moinen leikkely pikaisesti kielletään asetuksella kuten Ruotsissa on jo tehty! Ilman musiikkia ja kirjoja tä­ mä maailma olisi tylsä paikka.

Minkä viestin haluaisit lähettää jä ­ senille?

— Ihanteellista olisi,jos jokainen aktivoituisiomalla kohdallaan teke­ mään vaikkapa vain yhden sellaisen eläinsuojeluun liittyvän asian, mitä eiikinä ennen ole tehnyt: ostaisi kos­ metiikkaa, jota eiole testattueläimil­ lä, puhuisi eläinsuojeluasioista uu­ sienihmisten kanssa, kirjoittaisiylei­ sönosastoon taitilaisivaikka toimis­ tosta Animalia-lehtiä ja veisi niitä odotustiloihin, missä ihmisilläon ai­ na pulaa lukemisesta.

K.K.

Osallistuessamme syyskuussa Jyväskylässä pidet­ tyyn koe-eläinsymposiumiin saimme samalla kut­ sun tulla tutustumaan Jyväskylän yliopiston psy­ kologian laitokseen. Kutsu oli erittäin tervetul­ lut, ja ohessa on yhdistyksemme edustajien, El­ mi Mannisen ja Pilvi Lassilan raportti käynnis­ tä psykologian laitoksen tiloissa. O ppaana toi­ mi tutkija M arkku Penttonen.

Tutustumiskäynti Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselle Jyväskylän yliopistonpsykologian laitos on perustettu vuonna 1955, jolloin sinne saatiin ensimmäinen professuuri. Nykyään laitos sijaitsee yliopiston nykyaikaisissa tiloissa ^^Mattilanniemessä, muutaman kilometrin päässä Jyväskylän keskustas­ ta. Psykologian laitoksella on aiko­ jen kuluessa tehty monenlaista tut­ kimusta, niin fysiologisen psykologi­ an piiriinkuuluvia eläinkokeita, jois­ sa ärsytettiin suoraan aivojen hypotalamusta, kuin ihmiskokeitakin, joissatutkitaan kallon pinnalta aivo­ jen sähköisiä ilmiöitä. Nykyään teh­ tävät kokeet ovat ns. klassisiaehdollistamiskokeita, joissa mielihyvä toi­ mii ehdottomana ärsykkeenä ja ää­ ni ehdollisena ärsykkeenä. Tarkoi­ tuksena on tutkia oppimisen hermos­ tollisia perusilmiöitä. Tutkimus kes­ kittyy siiseläimillä tehtävään perus­ tutkimukseen; tutkijoiden mielestä perustutkimusta on tehtävä tarpeeksi eri eläinlajeilla ennen kuin tuloksia voidaan ruveta soveltamaan ihmiseen.

Kissat tuotetaan itse Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella käytetään koe-eläiminä vain kissoja. Tähän on päädytty kandesta syystä. Kissat ovat vastustuskykyisempiä taudeillekuin esim. her­ kät kanit. Lisäksi aikaisemmissa tut­ kimuksissa on käytetty kissoja. Näi­ den tutkimusten tulokset ovat vertai­ lukelpoisia, joten tällä tavalla pyri­ tään välttämään turhiatoistoja. To­ sin muualla maailmassa on vastaa­ van tyyppisissä kokeissa alettu käyt­ tää selkärangattomia, esim. isoja etanoita. Tämä johtuu niiden her­ moston rajallisesta koosta ja yksit­ täisten hermosolujen suuruudesta, mitkä helpottavat molemmat tutki­ musta. Selkärankaisia käytetään kui­ tenkin siksi,että niiden hermosto on kehittyneempi ja niiden ulkoista

käyttäytymistä voidaan seurata. Kis­ sat tuotetaan itse. Vielä 1970-luvulla hankittiin uusia eläimiä laitoksen ul­ kopuolelta, mutta siitä luovuttiin, koska kanta halutaan säilyttääyhte­ näisenä (kissat ovat ns. maatiaiskis­ soja) ja haluttiin myöskin välttyä epäilyiltä, että yksityisten ihmisten kotikissoja joutuisi kokeisiin.

Kokeitten suoritus Kissoja pidetään koko niiden elin­ ajan samassa huoneessa yhdessä muiden kissojen kanssa. Normaalisti laitoksella on kissoja 20— 30 samaan aikaan. Huone ei ole kovin suuri, mutta kissat saavat liikkua vapaasti ja niilleon yritettyjärjestää virikkei­ tä, mm. kiipeilypuu jajoitakin lelu­ ja. Tiineet yksilöt erotetaan yleensä pienempään eteistilaan,jotta ne sai­ sivat olla rauhassa. Kissoilla aloite­ taan kokeet niiden ollessa 3— 5 kg:n painoisia, eli 1— 2 vuotiaita. Leik­ kauksessa asetetaan elektrodeja ai­ voihin. Leikkaus tehdään syvässä nukutuksessa, josta kissa herää yleensä seuraavana päivänä, jolloin sille annetaan vielä kipulääkitystä.

Toimenpiteen jälkeen kissan anne­ taan toipua noin viikon, jonka jäl­ keen mittauksia tehdään 2— 3 viik­ koa ja lopuksi kissa lopetetaan.

Kokeet luokitellaan 1.luokan ko­ keiksi, koska eläimille aiheutetaan elimistössä pysyvä muutos. Mittauk­ sia varten laitoksella on erillinen »kaappi» johon kissa laitetaan. Sen päässä olevat elektrodit yhdistetään mittauslaitteisiin, joillamitataan är­ sykkeiden aiheuttamia sähköpotentiaalin eli jännitteen muutoksia eri puolilla aivoja. Kaapin etuovi on lä­ pinäkyvä, mikä mahdollistaa kokeit­ ten videoinnin. Videoiden avulla tarkkaillaan eläimen käytöstä kokei­ den aikana. Itse mittaukset eivät ai­ heuta kissalle kipua, ne suhtautuvat mittaustilanteeseen lähinnä uteliaasti ja rauhallisesti. Mittausten lisäksi kissojen aivot tutkitaan lopetuksen jälkeen mikroskooppisesti.

Lupa-anom ukset eivät hidasta tutkimusta Tutkija Markku Penttosen mu­ kaan uuden koe-eläinasetuksen vaa­ timat lupa-anomukset eivät hanka­ loitatutkimusta. Itsekokeita valmis­ tellaan yleensä useita kuukausia, jo­ ten lupa-anomuksen saaminen vie vain pienen osan tästä ajasta. Ano­ mukset lähetetään ensin Jyväskylän yliopiston koe-eläintoimikunnalle.

Toimikunta on yhteinen biologian, psykologian ja liikuntatieteen laitos­ ten kanssa. Tutkijoiden lisäksisiihen kuuluu eläintenhoitajajaeläinsuoje­ lun edustaja, jonka aloitteesta mm. 1 kissojen leluja ym. virikkeitä on py­ ritty lisäämään.

M ielenkiintoinen vierailu Kaiken kaikkiaan käynti oli mie­ lenkiintoinen. Vaikka kunkin omas­ sa harkinnassa toki on kokeitten tar­ peellisuusjaniiden eettinenoikeutus, ei kukaan voine kieltää, etteikö asi­ allinen ja vilpitön keskustelu olisi hyödyllistä niintutkijoiden kuin mei­ dän eläinsuojelijoidenkin kannalta.

Kuva: Sami Bläberg

FRIDA SELIN

0 Noin vuosi sitten kosmetiikkaryhmä teki kyselykaavakkeen, jonka avulla haluttiin kartoittaa Suomessa myytävät kosmetiikka- ja hygienia­ tuotteet, joitaeiole testattueläinko­ kein. Kokosimme kaavakkeen, jos­ sa tiedusteltiin mm. tuotteissa käy­ tettäviä mahdollisia eläinkunnasta saatavia raaka-aineita, raaka-aineitajia. Lähetimme kyselykaavakkeen kaikkiin yrityksiin, joiden nimet saimme tietoomme, ja vastauksiakin saimme aivan kiitettäväksi. Tekno­ kemian yhdistys tosin yritti kirjeel­ lään kehottaa yrityksiä jättämään vastaamatta kyselyyn, mutta onneksi useimpien yrityksienjohtohenkilöillä

7

t

on omaa harkintakykyä, he päättä­ vät itse,vastaavatko kyselyyn vai ei­ vät.

Vastausten perusteella laadimme listan niistätuotteista,joitaeioletes­ tattu eläimillä. Huomattavin muutosinedelliseenkosmetiikkalistaan ver­ rattuna on se, että uudessa listassa mainitaan vain sellaisiasarjoja, joi|ta saa ostaa Suomesta. Aikaisempi listaolipääasiassa yhdistettyerimai­ den eläinsuojeluyhdistyksiltä saa­ duista listoista. Uuteen listaan on myös viitteellisesti merkitty minkä­ laisistaliikkeistätuotteita kannattaa tiedustella. Listalta löytyy myös kodinpuhdistusaineita ja koirashampoo. Ilahduttavaa on, ettävalikoima on suhteellisen laaja: ilman eläinko­

keita testattu kosmetiikka on jokai­ sen ulottuvilla!

Olemme kiitollisiakaikista kosmetiikkasarjoihin ja niiden valmistuk­ seen liittyvistä tiedoista, joita olem­ me jäseniltäsaaneet. Uusia sarjojail­ mestyy jatkuvalla syötöllä, joten toi­ vottavasti lähetätte meille jatkossa­ kin tietoja tuotteista ja niiden testaustavoista. Tarttukaa myös rohke­ asti puhelimeen ja soittakaa valmis­ tajalle tai maahantuojalle, jos ha­ luatte tietää tuotteesta. Näin osoitatte käytännössä, ettei ole yh­ dentekevää, minkälaisilla aineilla purkit täytetään ja millaisin keinoin niiden turvallisuus testataan.

rKosmetiikan testaus eläimillä on tuskallista — valitse sinäkin tuotteita, joita ei testata eläinkokein!

KOSMETIIKKA- JA HYGIENIA­ TUOTTEET (k ir ja in m e r k k ie n se lity k s e t lis ta n lo p u s s a )

S a n s S o u c is . X

G e r a r d ’s I t a l i a n a , I ( k o s m e t o l o g i t) H e n n a H a ir H e a lth , H H o lz i n g e r , I

S in iv a lk o in e n , s h a m p o o j a h o i to a in e ( p t-

k o . t u o t t e e n v a l m i s t a j a ei o le its e t e s t a n ­

liik k e e t)

n u t / t e s t a u t t a n u t v a lm is ta t u o t e t t a ta i se n r a a k a - a i n e i t a e lä in k o k e e llis in m e n e te l-

H o n e y L in e /P e r lie r , I ( t-ta lo t, k e m ik a ­

U r t e k r a m , H ( A d u k i O y , lt- liik k e e t) V a a h t o p ä ä , H ( t- t a l o t , p t- liik k e e t, k e m i-

lio t)

k a l io t)

B e a u ty w ith o u t C r u e lty , X , H (lt-liik k e e t,

I s a d o r a ( k e m ik a l io t, t- ta lo t)

V e v a y , X ( p o s tim y y n ti)

Y r tti & K a u n e u s )

I t a l i a n S ty le , I ( k o s m e t o l o g it ) J d P , L e J e rd in d es P la n te s . I

V o g u e , P ( t - t a l o t , k e m ik a lio t)

A n n e M a r ie S o r t i n g , I ( lt- liik k e e t) A r y a L a y a , I ( lt- liik k e e t) B a b o r , X ( k e m i k a l io t , t - ta lo t )

B i o d r o g a , I ( k o s m e to lo g i t ) B io fo rm , H (k a m p a a ja t)

» E i t e s t a t t u e lä im illä » t a r k o i t t a a , e t t ä

G a ll e r y , V ( k e m ik a lio t )

I m in .

T ie d o t t u o t t e i d e n t e s ta u k s e s t a o n s a a ­

W a l a , I , H ( lt- li ik k e e t , I t u O y )

t u j o k o s u o r a a n v a l m i s t a j a l t a ta i k ä y t t ä ­ m ä l l ä l ä h t e e n ä s e u r a a v ie n u lk o m a i s t e n e lä in s u o je lu y h d is ty s te n k e r ä ä m ä ä i n f o r ­

W e l e d a , I . H , P ( lt- liik k e e t, I tu O y )

m a a tio ta :

N o rd is k a

S a m fu n d e t

M ot

SULUISSA OLEVAT LYHENTEET TARKOITTAVAT: t- ta lo t

= ta v a r a ta lo t

p t- li i k k e e t = p ä i v i t t ä i s t a v a r a l i i k k e e t lt- liik k e e t

= lu o n ta is tu o te liik k e e t

p - m y y n ti

= p o s tim y y n ti

YHTEYSTIETOJA: A d u k i O y , 9 0 -7 8 4 6 4 6

B io k o s m a , I

L a p o n i e , X ( k e m i k a lio t, t - ta lo t ) L o u is W id n i e r , X ( k e m i k a l io t , t - ta l o t )

B io k u r, H

L u x u s, H (k a m p a a ja t)

X y li t o l - h a r n m a s ta h n a ( p t- liik k k e e t, t - t a ­ lo t)

P lä g s a m m a D ju r fö r s ö k (R u o ts i), B e a u ­ ty W i t h o u t C r u e l t y ( U S A ) , B U A V ( E n g ­

B j ö r n A x e ’n s m u s t a s a r j a , H ( k a m p a a ­

M a r j a E n tr ic h , X (lt-liik k e e t, k e m ik a lio t)

Y a r d le v , X ( t - t a l o t , k e m ik a lio t)

l a n ti) .

I t u O y , p u h . 9 0 -6 9 8 8211

j a t , t - ta lo t ) B o d y s h o p , X , H ( o m a t m y y m ä lä t, p o s ­

M a r i u s , P ( k e m ik a l io t, t- ta lo t )

KIRJAINMERKIT TARKOITTAVAT:

Y r t t i j a K a u n e u s , p u h . 9 0 -4 4 3 2 43

t i m y y n ti)

y m .)

C a tz y , H ( t - t a l o t , p t- liik k e e t, k e m ik a lio t)

M o n A m ie , P ( t - t a l o t , k e m i k a li o t ) .

KODINPUHDISTUSAINEET, SEKALAISET

C o l o s e , X ( s u o r a m y y n ti , k o s m e to l o g i t) C o n s t a n c e C a r r o l , V ( p o s tim y y n ti, k e m i­

N a t u r c a r e , I ( s u o r a m y y n t i) N a tu r n ä r a , H (e rik o is k a m p a a m o t)

G r i t - h a n k a u s j a u h e ( l t- l i i k k e e t , I t u O y ) N ix e - a s tia n p e s u a in e e t (lt-liik k e e t, I tu O y )

k a lio t)

O r i f l a m e , X ( s u o r a m y y n t i)

C r a b t r e e & E v e ly n , I ( k e m ik a lio t )

P e d ic a , I P i r k k a n e s te - j a s u i h k u s a i p p u a ( p t - li i k ­

D ip lo m e , I D r l l a u s c h k a , I ( lt- liik k e e t) E lle n B e tr ix , X ( t - t a l o t , k e m ik a l io t)

M ir a m e - h u u lir a s v a , I ( t- t a lo t , k e m ik a lio t

k e e t)

F l e u r d e S a n t e , X ( p o s tim y y n ti)

P u h d a s ly p s y r a s v a , I P y re n in , H

F r a n t s i l a n y r tti ti l a n t u o tt e e t ( p o s t i m y y n ­

R e v it ä , I

t i , o m a t ila )

R i m m e l, V ( k e m ik a l io t )

22

X

= t ä y d e l l i n e n k o s m e ti i k k a - s a r j a

I

= ih o n h o ito tu o tte ita

H

= h iu s te n h o ito tu o tte ita

V

= v ä rik o s m e tiik k a a

S o n e t t - p e s u j a u h e ( l t- l ii k k e e t , I t u O y )

P

= p a rfy y m e jä

S w ip e - k o d in p u h d is tu s a in e e t ( s u o r a m y y n ­

S

= s u u h y g i e n ia tu o t t e i t a

B o d y s h o p , p u h . 9 2 4 -6 2 1 53 F r a n t s i l a n y r t t i t i l a , p u h . 9 3 1 -7 1 5 0 6 5

K o s m e t ii k k a a v o i t e h d ä m y ö s itse ! A l­ k u u n p ä ä s e t t u t u s t u m a l l a s e u r a a v iin k i r ­ jo ih in : K o s m e t ii k k a a k o t i k o n s t e i n ( K ris tiin a O u n a p u u , A n u R a n ta , W S O Y ) L u o n n o n m u k a is ta k a u n e u tta ( J ill N ic e , K a r is to )

ti) S y lv e s te r - y le is p e s u a in e ( lt- liik k e e t) T o lu - y le is p e s u a in e ( p t - l i i k k e e t , t - t a l o t ) U n i r e n - y le i s p u h d is t u s a in e ( l t- liik k e e t, A d uk i O y) V ik s u - k o i r a n h o i t o ( t - t a l o t , p t - liik k e e t)

A i o t k o o s t a a k o s m t i i k k a a u l k o m a a n m a tk a lla s i? K y sy to im is to s ta m m e u lk o m a is ­ te n e lä i n s u o je lu y h d i s t y s t e n k o s m e ti i k k a l i s t o ja !

% E Ä MARJA ENTRICH — VIHREÄ LINJA FRIDA SELIN Ruotsalaisen kosmetologin Marja Entrichin kehittämä kosmetiikkasarja sai aikoinaan alkusysäyksensä sii­ tä, että Marja Entrich itse kärsi eri­ laisistasairauksista. Mikrobioottisen ruokavalion avulla hän pääsi irtion­ gelmistaan. Samalla hän innostui ajatuksesta, että mahdollisimman luonnonmukaisesti valmistetut kos­ meettiset tuotteet saattaisivat sopia erilaisista iho-ongelmista ja allergi­ oista kärsiville ihmisille paremmin kuin monet kemiallisen käsittelyn lä­ pikäyneet tuotteet. Tukholmaan pe­ rustamallaan Marja-klinikalla hoi­ dettiin erilaisistaiho-ongelmista kär­ siviä ihmisiä biologisilla tuotteilla.

Hyvät hoitotulokset innoittivat hän­ tä suunnittelemaan tänä päivänä yli 30 tuotetta käsittävän kosmetiikkasarjan. Raaka-aineet on biologisesti viljelty ja tuotteet ovat ph-tasapainoitettuja. Öljyt ovat kylmäpuristet­ tuja kasviöljyjä. Tuotteet eivätsisällä synteettisiä lisäaineitaeivätkä väriai­ neita. Säilöntäaineena käytetään Evitamiinia, jota saadaan kylmäpuris­ tetusta vehnänalkioöljystä. Tuottei­ taeitestataeläinkokein, vaan vapaa­ ehtoiset henkilöt testaavat ne Marjaklinikalla. Tuotteista kerrotaan kaik­ ki käytetyt raaka-aineet. ME-sarjaan kuuluu pääasiassa erilaisia ihonhoi­ totuotteita, hiustenhoitotuotteita se­ kä värikosmetiikkaa. Tuotteet val­ mistetaan lisenssillä Suomessa ja tuotteita myyvät jotkut luontaistuo­ tekaupat jajälleenmyyjät kotiesittelyjen kautta. Jälleenmyyjien nimiä ja muita ostopaikkoja voi tiedustella M E BIOCOSMETIC OY:stä puh: (931)654 007. Toimistossamme tuot­ teita on käynyt esittelemässä Tarja Tienhaara. Hän antaa mielellään li­ sätietojatuotteistapuh: 90-231 863.

23

[Sheilas owp Choice of Natural Cosmetfcfl taistuotekaupoissa että tavallisissa kemikalioissa. Tuotteet oli asetettu hyvin esiin näyteikkunoihin.

Rimmel-tuotteita myytiin JOKA kaupassa. Sarjassa oli laaja värivalikoima, joka sisälsi ainoastaan meikkejä. Suomessa emme ole tätä sarjaa nähneet.

Oli ilo nähdä, miten suosittuja cruelty-free-tuotteet olivat Englan­ nissa. Toivottavasti niiden suosio nousee myös Suomessa.

Pusut ja terveisiä eläinystäville! toivottelevat K atja ja Tanja

Tässä me seisomme BWC-tuotteita myyvän liikkeen edessä Brightonin pikkukadulla.

Olimme heinäkuussa -88 kielikurs­ sillaEnglannissa. Kurssikaupunkimme oli Brighton.

The Body Shop olikaupungin suo­

situin ja suurin kosmetiikkakauppa jahinnat olivattodellaedulliset. Kä­ vimme siellämelkein joka päivä. The Body Shop olitodellaromanttinen ja myyjät järjestelivätjatkuvasti uutta ostettavaa hyllyihin.

BWC-tuotteita myytiin sekä luonsiäjotka arvostaisivat elämää. Siksi meidän velvollisuutena on auttaa luontokappaleita jotka eivät pysty vastustamaan niitä uhkaavaa kohta­ loa. Kohtaloa joka ei ole väistämä­ tön. M E PYSTYMME AUTTA­ MAAN, siis tehkäämme se, estä­ käämme turhat eläinkokeet, Juma­ la auttaa niitä jotka auttavat itseään!

Osoitettu kaikille niille, jo tka ovat tajunneet eläinten ja luonnon suojelemisen tärkeyden Kun täällä Valamon luostarissa minulle selvisiettä minunkin apuani tarvitaan, eläintenja luonnon suoje­ lemiseksi, ryhdyin hetimiten toimiin.

Ensinnäkin, minut valtasi tavan­ omainen itseinhon puuska, joka ai­ na saa minut toimintaan. Inhosin it­ seänijavihasin tyhmyyttäni etten en­ nemmin ollut ymmärtänyt tai viitsi­ nyt tehdä mitään niitten lukematto­ mien kärsivien eläinten puolesta.

LuettuanLesitteet jotka tietopaketis­ sa tulivat, sain enemmän pontta toi­ miini. Ne hirvittävät ja niin turhat kokeet saivat minut raivoihini.

Kuinka joku voi yrittäätutkia, tu­ hota jotakin Luojan luomaa, raaoin keinoin. Kun Luoja loi ihmisen ja antoi tälle vapaan tahdon, hän tiesi kyllä mitä tulisitapahtumaan, mut­ ta hän tiesi myös että syntyisi ihmi­ 24

Tämä lause olkoon esimerkkinäm­ me, jos todella yritämme, tahdom­ me jotain tulee tapahtumaan.

Kahdentenatoista päivänä elokuu­ ta, Valamon Luostarissa Eläinten puolesta taisteleva

Tervehdys!

Olen harrastuksekseni liikkunut luonnossa jatarkkaillut pääkaupun­ kiseudun nisäkkäitä, niidenjälkiäja jätöksiä jo usean vuoden ajan.

Vuoden 1988 aikana olen kehä IlLn tuntumassa ja sen sisäpuolella tehnyt 11 havaintoa supikoirasta, joista kuusi olijäänyt auton alle. Yk­ sisupikoirista olijoutunut ilkivallan kohteeksi ja yksi olijoutunut ketun suihin tammikuussa. Tarkkailemani kolme supikoiraa voi paksusti. Vii­ meinen havainto niistäon 4. 10. 88, jolloin kaksi supikoiraa kävi syöttöpaikalla syömässä puurokalamössöä.

Mäyriä kehä IlLn sisäpuolella on huomattavasti vähemmän kuin supi­ koiria. 1986 syntyneet mäyrän pen­

Kiitos kuulumisista Katja ja Tanja!

Rimmel-tuotteita saa kyllä Suom es­ takin. Teille ja kaikille muillekin lu­ kijoillemme, jotka lähetätte valoku­ via Animaliaan: Lähettäkää mahdol­ lisimman selkeitä ja mieluimmin mustavalkoisia kuvia. Värikuvien käyttö tulee kalliimmaksi kuin mus­ tavalkoisten ja uusiopaperilla hyvä­ kin kuva muuttuu hiukan sameaksi.

nut ovat ilmeisesti levittäytyneet laa­ jalle alueelle. Varmuudella mäyriä 5— 6 kpl.

Kettu on uskaltautunut ylittämään kehä III:n kahdesta kohtaa säännöl­ lisesti. Kumpikin ketun vuorokausivaellus on useita kilometrejä. Kysei­ setketut eivät asu kehä III:nsisäpuo­ lella, vaikka ne käyvät melkein Hel­ singin keskustassa öisillävierailuilla.

Tutkittuani eläinten kulkureittejä olen huomannut, että ihmisille niis­ täeiole mitään haittaa. Eläimet kul­ kevat harvoin asutusalueilla ja sil­ loinkin teiden reunoja käyttäen vain asutusalueen läpi. Eläimet tuntuvat viihtyvän melko hyvin, huonosti hoi­ dettujen omakotitalojen, kaatopaik­ kojen ja roskalaatikoiden läheisyy­ dessä.

Edellä mainittuja nisäkkäitä on kehä IlLn sisäpuolella arvioni mu­ kaan n. 50 kpl yhteensä.

Vesikauhua ajatellen on turha näillä näkymillä ruveta tappamaan luontokappaleita. Edellä mainitut eläimet löytää melko helposti ja ne voi vaikka ottaa kiinni ja rokottaa yksitellen. Ei tietenkään sillä asen­ teella, että isot miehet ryömii latojen allapylly pystyssäja haulikko kädes­ sä. Kyllä jäljistä huomaa, jos joku eläin on mennyt ladon alle. Metsäs­ täjät, tai ns. metsästäjät, eivät tun­ nu osaavan metsästää eivätkä aina­ kaan ole perehtyneet eläintenelinta­ poihin.

Jouni Voutilainen

»Turkisten vastustajat» tiedottaa Myös Suomessa toimii turkiksia vastustava aktiivinen ryhmä. Tavoitteemme on vastustaaturkistarhausta jatus­ kallisia pyyntimenetelmiä (kuten rauta-, ansa- ja myrkkypyynti) Maailman Eläinsuojeluliiton linjan mukaises­ ti.Emme hyväksy sen enempää turkisten käyttöä kuin nii­ den tuottamistakaan.

Juuri ennen joulua järjestimme Helsingissä infoiskun, jossa jaoimme ohikulkijoille turkiksista kertovaa esitettä vilkkaimmilla paikoilla sekä keräsimme rahaa lippaisiin.

Operaatio onnistui yli odotusten. Saimme yleisöltä rop­ pakaupalla myötätuntoa. Tosin vastaan tuliniitäkin,jot­ ka ilmoittivat rakastavansa turkkejajatotesivat,ettäeläi­ methän ovat ihmisiä varten!

Voimistaaksemme kampanjaamme, olemme painatta­ neet uuden korkealaatuisen julisteen (kuva ohessa). Sitä voi tilatailmaiseksi javiedä näkyville paikoille. Postimak­ sun joudumme veloittamaan, koska ryhmämme on rutifcköyhä. Uusi pyöreä turkistarra maksaa 5 mk ja rintanap­ pi, jossa teksti »Anna eläinten elää: valitse tekoturkis» myös 5 mk. Pieni tarra »No fur» on ilmainen. Kaikkia näitä tuotteita voi tilata allaolevasta osoitteesta.

Turkisten Vastustajat toimii Vihreä Risti— Gröna Korset ry:n tiloissa.

Osoite on: Turkisten Vastustajat, c/o Vihreä Risti Porthaninkatu 17 00530 HELSINKI Puh:(90) 763 634 Soita, kirjoita tai tule käymään. Olet mieluusti terve­ tullut mukaan ryhmäämme!

Hannele Luukkainen

Sano »EI» turkiksille — niin hekin sanovat: »Turkikset näyttävät parhailta alkuperäisillä omistajil­ laan. Olemme tietoisiasiitäkärsimyksestä, joka liittyytur­ kisten tuottamiseen ja kieltäydymme ottamaan osaa tä­ hän turhaan eläinten väärinkäyttöön käyttämällä turkik­ sia».

Ylläolevan lausunnon ovat allekirjoittaneet mm. seuraavat henkilöt: SHARON ACKER RICHARD A D A M S JANE ALEXANDER BEATRICE A RTHUR D A N AYKROYD BRIGITTE BARDOT BOB BARKER KIM BASINGER TIMOTHY BOTTOMS CHRISTINE BRINKLEY CAROL BURNETT FLORENCE JA SID CAESAR DORIS DAY BO DEREK

PETER FALK FEDERICO FELLINI JANE G O O DALL DARYL H A N N A H TIPPI HEDREN BRUCE JENNER JACK L E M M O N IRA LEVIN ALI MacGRAW STEVE MARTIN LINDA JA PAUL McCARTNEY RUE Mc C L A N A H A N ROD McKUEN YEHUDI MENUHIN

v

N# FIR

World Society tor the Protection oi Animals

El

T U R K I K S I A

DUDLEY M O O R E KIM NOVAK FLOYD PATTERSON JAMES STEWART STING PETERS STRAUSS SALLY STRUTHERS LORETTA SWIT ROD TAYLOR DANIEL J. TRAVANTI TWIGGY BETTY WHITE GRETCHEN WYLER (T.B.) 25

Länsi-Af rikan rannikolla, jonkin verran päiväntasaajan ala­ puolella, sijaitsee Gambian tasavalta. Sieltä löytyy paratiisi — simpansseille.

Gambian maasto on tyypillisimmillään aukeata, ruohokas­ villisuuden peittäm ää savannia. Poikkeuksen muodostaa A bukon luonnonpuisto, palanen rehevää viidakkoa savan­ nin keskellä.

CAT-A-LOGUE — Kissojen ennätyskirja HANNELE LUUKKAINEN

KAARINA KIVIVUORI

-

turvapaikka simpansseille

Käydessäni Abukossa oli hiekkamyrsky juuri myllertänyt muutaman päivän Länsi-Afrikan yllä, joten luonnonpuisto eiollut aivan niin re­ hevä ja vihreä kuin olin odottanut.

Reservaatissa eletään eläinten eh­ doilla: vierailijatsaavat kävellä vain merkityillä poluilla, silläniiltäpoik­ keaminen voi häiritä eläimiä ja olla jopa vaarallista vapaana luikertelevien käärmeiden vuoksi.

Valtavat puut ja niissä kiemurtelevat liaanit, eksoottiset kukat ja äk­ kiä lentoon pyrähtävät, värikkäät linnut — ne kaikki lumoavat kulki­ jan. Sillointällöin voi nähdä ylhääl­ läpuissa pakoon loikkivan apinalauman taivilauksen villisiastaaluskas­ villisuuden keskellä. Maastoon on piilotettu useita kojuja, joissa voi rauhassa seurata eläinten elämää.

Kärsivällinen tarkkailija voi nähdä Abukossa monia eläinlajeja— sellai­ sia,jotka on muualla Gambiassa hä­ vitettymetsästämällä jo kauan sitten.

Siellä elää muun muassa kolme apinalajia, neljä antilooppilajia ja eri­ laisiakissaeläimiä kuten sivettikissa, servaali ja geneetti. Ja Abuko on kuuluisa linnuistaan — niitä on ta­ vattu 201 lajia.

O p is k e lu a v a p a u te e n

Kiinnostavinta Abukossa olivat kuitenkin simpanssit. Siellä aloitet­ tiin ensimmäisenä maailmassa sim­ panssien luontoonsopeuttamisohjelma. Ensimmäiset tulokkaat otettiin vastaan eri puolilta maailmaa jo 70-luvun alussa. Olin lukenut Abu­ kon simpansseista jo kauan ennen kuin tiesin matkustavani Gambiaan ja odotin jännittyneenä tilaisuutta tutustua tähän ainutlaatuiseen pro­ jektiin.

Simpanssien hoitaja Alagi Jata esitteliylpeänä suojattejaan. Sopeuttamiskoulutuksessa oli parhaillaan yhdeksän eri ikäistä eläintä ja ne

iQRt alkaen toiminut tassa on vuodesta sitä johtaluontoonsopeuttamisohtoitmDavid Stddie ja s klin tueksi peatteelliseUa pohjalla, r lonna 1987 sääthimfunshi-projek immikst» Tama m

oi a u ^ esim. ryb^ Ruotsin kruuokseksi avustasi

S a n S , , W.aa vuodessa. ,asiasta » »“" * Wendt, puh: (90)

$'o8' '(Helsinki) aa

S-66300 Skoghall,

'«'o,JnSHI

W IL D L IF E o * pV* Z A M B IA

asuivat valtavassa häkissä reservaa­ tin keskellä. Päivisin apinat viedään pitkille vaelluksille viidakkoon ja näin ne tottuvat pikku hiljaa vapau­ teen. Kun ne ovat oppineet luonnos­ sa selviytymisestä sen, minkä Abu­ ko voi niilleopettaa, on aika muut­ taa Gambiajoen luonnonreservaattiin. Tämä saariryhmä on tiukasti suljettu ulkopuolisilta ja siellä elää noin neljäkymmentä simpanssia, jot­ ka ovat oppineet tulemaan toimeen luonnossa täysin itsenäisesti.

S im p a n s s it o v a t u h a n a la is ia

Reservaatin johtaja ja perustaja, Eddie Brewer, kertoi, ettäuseimpien Abukoon tuotavien simpanssien menneisyys on todella ankea: ne on pyydystetty vapaudesta tappamalla ensin emo jariistämälläsittenpoika­ nen mukaan. Tämän jälkeen on seu­ rannut joskus vuosikymmentenkin vankeus ihmisten leikkikaluna, ete­ län aurinkorantojen maskottina tai koe-eläimenä, kunnes armelias sattu­ ma on tuonut simpanssin Abukoon.

Brewer mainitsi simpanssien ole­ van yksi maailman uhanalaisista eläinlajeista ja hänen mukaansa tä­ mä johtuu nykyisin siitä, että niitä käytetään paljon koe-eläiminä. — Mielestäni ihmisen on jo korkea ai­ ka auttaa näitä veljiään, hän totesi.

T a rk o itu k s e to n ta p p a m in e n k a u h is tu tti

Eddie Brewer tuli perheineen Gambiaan kolmisenkymmentä vuot­ ta sitten. Hän toimi alkuun brittiläi­ sen hallituksen palkkaamana jahtimestarina. Eddie oli yksi niitä har­ voja englantilaisia,jotkajäivät Gam­ biaan sen itsenäistyttyävuonna 1965.

Itsenäistymisvaiheessa Gambiassa päätettiin satsata turismiin. Tietyt matkatoimistot houkuttelivat turis­ teja maahan suurriistan metsästyk­ seen. Metsästäjiä tulikin— vain huo­ matakseen, että suurriista oli hävin­ nyt maasta jo aikoja sitten. Seuraus oli, että nämä »metsästäjät» harven­ sivat muun muassa maan upeaa lintukantaa välittämättä aina edes tar­ kistaa, mihin olivat osuneet. Eddie Brewer kauhistui tätä tarkoitukse­ tonta tappamista ja päätti tehdä kaikkensa Gambian villieläinten rau­ hoittamisen puolesta.

B a n ju lin s o p im u s p e la s ti e lä im e t

1977 saatiin Brewerin aloitteesta aikaan ns. Banjulin sopimus. Se kiel­ tää kokonaan villieläinten tainiiden nahkojen kauppaamisen Gambiassa.

Aiemmin turisteille myytiin paljon villieläinten nahoista tehtyjä esinei­ tä, mutta nykyään niitä näkee kau­ pan hyvin harvoin. Salakuljetusta yritetäänjoskus, mutta Gambian tul­ lion kuuluisa tiukkuudestaan ja lahjomattomuudestaan tässä suhteessa.

Simpanssien sopeuttamisohjel^nasta vastaa Eddie Brewerin tytär Stella. Hän on viettänyt koko elä­ mänsä Afrikan eläinten parissa ja kirjoittanut suomeksikin käännetyn kirjan kokemuksistaan simpanssien kanssa.

Gambian simpanssiprojektia voi tukea esim. lähettämällä shekin (Englannin puntina taiYhdysvaltain dollareina) kirjattuna kirjeenä osoit­ teella: Mr. Eddie Brewer, Abuko Wildlife Reserve, Gambia.

Voit myös ryhtyä »kummiksi» jol­ lekin simpansseista, jolloin saat ku­ vauksen simpanssistasi, kaksi väriva­ lokuvaa ja viimeisimmän raportin projektista. Tämän jälkeen saat ai­ na puolen vuoden välein kuvan sim­ panssistasi sekä raportin sen sopeu­ tumisesta elämään luonnossa.

Lisätietoja asiasta myös: Kaarina Kivivuori, puh. (90) 738 570 (klo 9— 17).

Kuulujen Guinnesin ennätyskirjo­ jen joukkoon on ilmestynyt kissaih­ misten unelmakirja — kissojen ennä­ tyskirja. Ostin sen Kanadasta viime keväänä ja toivon, että se olisi jo käännetty myös suomeksi. Kirja on kirjoitettu rakkaudella ja rakkaudes­ ta kissoihin. Kirjan kuvitus on silmiähivelevää grafiikkaa, kissamaisis­ ta kissamaisempia kuvia.

Kirja kertoo kaiken mahdollisenja mahdottoman kissoista.Tässä joita­ kin esimerkkejä: * Kotikissamme polveutuu Afri­ kan ja Euroopan villikissoista, joita molempia tavataan vielävillinäluon­ nossa. * Kissa on tullut kotieläimeksi verrattain myöhään, vasta 5 000 vuotta sitten, kun esimerkiksi koira on ollut kotieläimenäjo 10 000 vuot­ ta. * Kautta historian kissaa on ar­ vostettu eri tavoin. Vuodelta 936 Walesin (Englanti)laissamääriteltiin kissan arvo. Vastasyntynyt kissanpoikanen oliyhden pennyn arvoinen.

Kaksi pennyä pitimaksaa sellaisesta kissanpennusta, joka oli jo osoitta­ nut pyydystystaitonsajatäysikasvui­ sen kissan arvoksi oli määrätty nel­ jäpennyä elisaman verran kuin lam­ paan arvo. Kissavarkaan tai kissantappajan oli maksettava sakkona niin korkea viljakasa, että kissa peit­ tyi siihen, kun kissaa roikotettiin hännänpäästä nenä maata hipaisten. * Kautta aikojen kissanvihaajat ovat yrittäneet rajoittaakissojen liik­ kumisvapautta. Vuonna 1624 Eng­ lannin oikeus on päättänyt, että on ihmiskunnan yleinen etu antaa kis­ sojen vaellellavapaana. Vastaavasti yhdysvaltalainen tuomioistuin antoi vuonna 1949 päätöksen, että kissal­ leon luonteenomaista kuljeskella va­ paana. * Kissoja on myös pestattu töihin.

Yhdysvalloissa Indianan osavaltios­ sa on vuodesta 1985 lähtientyösken­ nellytoikeinvirallinenoikeustalois­ sa, jonka tehtävänä on pitää oikeus­ salin hiiret kurissa. Samassa maassa on myös eräässä hotellissa 7 kissaa, jotka hotellin asiakkaat voivat ottaa huoneisiinsa ikävystymistä estä­ mään.

* Kissan fyysisistäominaisuuksis­ ta on myös paljon kertomista. Kis­ sojen on todettu näkevän värejä.

Kissoilla on 230 luuta, kun ihmisel­ läon vain 206. Kissat kuuluvat eläinmaailman pitkäikäisimpien lajien joukkoon; tiedossa oleva maailman vanhin uroskissa eli36 vuotiaaksi ja naaraskissa 34 vuoden ikäiseksi. Kis­ sojen pitkän iän salaisuus saattaa piillä niiden kyvyssä rentoutua, kis­ sathan nukkuvat mieluusti 18 tuntia vuorokaudessa. Kissat lisääntyvät erittäin nopeasti. Yksi emo voi tuot­ taa elinaikanaan jopa 100 jälkeläis­ tä. Maailmanennätysmamma on tek­ sasilainen Dusty, joka synnytti kaik­ kiaan 420 pentua, viimeiset vielä 18 vuoden iässä. * Kissat ovat lihansyöjiä. Koska kissojen aineenvaihdunta ei pysty tuottamaan niille elintärkeitä kemi­ allisia aineita, niiden on saatava ne liharavinnosta. Kissa tarvitsee prote­ iineja päivittäin kaksi kertaa enem­ män kuin koira. Vaikka lemmikkikissoillesyötetäänkin vuosittain val­ tavia määriä ruokaa, useimmat kissanruokavalmisteet on tehty pää­ asiassa ihmisravinnoksi kelpaamat­ tomista raaka-aineista. * Kissojaon käytettypaljon myös taiteessa. Tosin kissat suostuvat näyttelemään vain silloin kun ne it­ sehaluavat. Siksiniistäeionneksi ole tullutsirkusten vetonauloja. Mainos­ miehet ovat oivaltaneet kissojen lumoavuuden ja käyttävät niitä run­ saasti myyntivaltteina eri puolilla maailmaa. * Maailmassa on muutama miljonäärikissa, jotka ovat perineet täh­ titieteellisiä summia omistajiensa kuoltua. Testamentti on yleensä teh­ ty jollekin eläinsuojeluyhdistykselle ehdolla, että omistajien lemmikit saavat edelleen asua kotonaan tai niistäpidetään muuten erittäinhyvää huolta. — Suomessa ei taida vielä olla yhtään perijäkissaa. Kertokaa, jos tiedätte.

Joko sinun uteliaisuutesi heräsi?

Toivotan kissamaisia lukuhetkiä kai­ kille kissaihmisille tämän kiehtovan kirjan parissa.

27

Koe-eläimet tarvitsevat puolestapuhujia, mutta niin tarvitsevat niiden hoitajatkin. Tämä ilmeni juttutuokiossa Koe-eläinhoitajin e ja -alan työntekijöiden yhdistyksen pitkäaikaisen puheen­ johtajan, M artti Siimekselän kanssa.

Koonneet: TARJA BALDING, PILVI LASSILA, KIRSTI M Ä Ä T T Ä N E N ja PÄIVI VIINIKAINEN ELMI MANNINEN

K O E-ELÄ IN H O ITA JIEN JA -ALAN TY Ö N TEK IJÖ ID EN YHDISTYS — sekä hoitajien että hoidettavien asialla Milloin ja miksi Koe-eläinhoitajien ja -alan työntekijöiden yhdistys perustettiin?

Yhdistys sai alkunsa vuonna 1975 ja sen ensisijaisenatavoittee­ na on edistää koe-eläinhoitajien koulutusta. Jäseniä yhdistyksessämme on tällähetkellä noin 150.

Heti toimintansa alkuvaiheessa yhdistys teki ammattikasvatushal­ litukselle esityksen koe-eläinhoi­ tajien koulutuksen aloittamisesta.

Tuloksena oli toistaiseksi työlli­ syyskurssina toteutettava opetus, joka nykyisellään kestää yhdek­ sän kuukautta.

Onko nykyinen koe-eläinhoitajien koulutustilanne tavoitteidenne mu­ kainen?

Vaikka koe-eläinhoitajakurssit onkin saatu käyntiin, koulutus ei vieläkään ole kunnossa. Yhdis­ tyksemme pyrkii siihen, ettäope­ tus liitettäisiinyhtenä tasaveroise­ na opintosuuntana esimerkiksi maatalousoppilaitosten yhtey­ teen. Ehdotuksemme on kuiten­ kin tyrmätty sillä perusteella, et­ tä alan opiskelijoita on liian vä­ hän.

Koe-eläinhoitajat voivat hankKuva: Virpi Kettunen

kia peruskoulutuksensa myös kaksivuotisella oppisopimuksella.

Kuitenkin valtion rahoitus on ol­ lut sen verran nihkeää, että kaik­ kia halukkaita ei ole voitu sijoit­ taa oppisopimuskoulutukseen.

Olemme neuvottelemassa am­ mattikasvatushallituksen kanssa myös koe-eläinteknikon koulu­ tuksen järjestämisestä. Se voitai­ siin toteuttaa sekä itsenäisenä opintosuuntana että jatkokoulu­ tuksena kurssin käyneille koeeläinhoitajille. Nykyiset koeeläinteknikot ovat pääasiassa karjatalousalan koulutuksen saa­ neita.

Minkälainen on koe-eläinhoitajien työllisyystilanne tällä hetkellä?

Ammattitaitoisesta työvoimas­ taon, varsinkin Helsingin seudul­ la, huutava pula. Samalla kuiten­ kin koe-eläinhoitajakursseille jää tyhjiäaloituspaikkojajaosa kurs­ silaisista keskeyttää opiskelunsa.

Ennakkoluulot ja hoitajien työn heikko arvostus vaikuttavat osal­ taan hakijamäärään ja työvoima­ pulaan ylipäätänsä.

Mitä muita tavoitteita yhdistyksellänne on koulutuksen edistämisen li­ säksi?

Yhdistys pyrkii vaikuttamaan myös koe-eläinhoitajien työskentelyoloihin mm. työaikaan, palk­ kaukseen ja yhden hoitajan vas­ tuulla olevaan eläinmäärään.

Ammattiyhdistyksille ja opetus­ ministeriölle on näissä merkeissä lähetetty kirjeitämutta toistaisek­ si huonolla menestyksellä.

Eräs työaikaa koskeva puute on se, että monet koe-eläinhoita­ jatjoutuvat noudattamaan työai­ kalain määräämää työaikaa, vaikka laitoksen muu henkilö­ kunta noudattaisikin virastoaikaa. Työajan lisäksi koe-eläinhoi­ tajien palkkauksessa on reilusti parantamisen varaa.

Millaiset mahdollisuudet koeeläinhoitajilla on vaikuttaa eläinten oloihin?

Vaikutusmahdollisuudet ovat sikäli hyvät, että nykyään hoita­ jien mielipiteitä kuunnellaan mel­ ko hyvin. Toisaalta työvoimapu­ lastajohtuva kiire aiheuttaa sen,^^ että hoitajien aika kuluu pelkäs-^^ tään rutiinitehtävien suorittami­ seen. Tällöin hoidon yksilöllisyys jamyös hoitajien voimavarat kär­ sivät.

Eläinten olosuhteisiin kyllä kai­ vataan parannuksia. Käytössä on vanhoja häkkityyppejä ja myös joidenkin eläintilojen valaistuk­ sessaon puutteita. Usein käy niin, että vaikka puutteet todetaan ja parannuksia ehdotetaan, rahoi­ tusta eikuitenkaanjärjesty. (Kor­ jaustöistäjaniiden rahoituksesta eipäätä hoitohenkilökunta, vaan henkilöt, jotka eivät välttämättä käytännössä törmää koe-eläintilojen puutteellisuuksiin, toim. huom.)

Voisiko Koe-eläinten Suojelulla ja koe-eläinhoitajilla olla yhteistyö mahdollisuuksia?

Suhteet voisivat olla nykyistä paremmat. Alkusysäyksenä voisi olla vaikkapa yhteinen palaveri, jossa mahdollisia ennakkoluulo­ ja voitaisiin puolin ja toisin häl­ ventää ja kehittää samalla yhteistyötapoja.

Ketkä olisivatkaan yhtä lähel­ lä koe-eläimiä kuin niiden hoita­ jat. Niinpä koulutuksellaja työskentelyoloillaon vaikutusta pait­ si hoitajien myös hoidettavien eläinten elämään. Koe-eläinhoita­ jien työmotiivia ei varmasti lisää ne negatiiviset ennakkoasenteet, joihin he jajopa heidän lapsensa joutuvat törmäämään: sadistin leiman välttämiseksi on joskus turvallisempaa ilmoittaa amma­ tikseen eläintenhoitaja koe-eläinhoitajan sijaan.

A lkon juopot rotat Alkon alkoholivalistuslehdessä Etiketti Alkon tutkimuslaboratorion biolääketieteen osaston päällikkö Kalervo Kiianmaa kirjoittaa alkoholismitutkimuksen eläinkokeista seuraavaa: »Rottia voidaan jalostaa myös al­ koholin kestokyvyn suhteen. Niinpä Alkon tutkimuslaboratoriossa on myös rottia,jotka eroavat toisistaan ^fetässäkin suhteessa: toiset humaltuvat ^^^samasta alkoholimäärästä enemmän kuin toiset». (Moni jäsenistöstäkin olisi ehkä voinut antaa Alkolle sa­ man tiedon!) Kiianmaa jatkaa: »Alkoholisoitumisalttiuteen liittyvien bi­ ologisten ominaisuuksien löytämises­ sä keskeinen sija on koe-eläintutkimuksilla. Jos tutkimuksin pystytään paljastamaan, mikä Alkon juoppo­ jen rottienominaisuus selittääniiden mieltymisen alkoholiin, käsissämme saattavat ollaalkoholismin salaisuu­ den avaimet. Tämä antaisi myös mahdollisuuden alkoholismilleperin­ nöllisesti alttiiden ihmisten löytämi­ seen jo ennen heidän alkoholisoitumistaan. Heitä voitaisiinvarjella al­ koholin heidän terveydelleen aiheut­ tamasta uhasta ja näin alkoholion­ gelman syntyä voitaisiin yrittää eli­ nikäistä ennakolta.» (P.V.)

Kalifornian laki antaa oppilaitten päättää osallistumisesta dissektioihin Viime vuonna kalifornialainen koululainen Jenifer Graham pääsi lehtien otsikoihin kieltäydyttyään leikkelemästä sammakkoa biologian tunnilla, huolimatta opettajan uhkai­ lusta alentaa Jeniferin arvosanaa.

Mutta nyt, uuden lain ansiosta, ka­ lifornialaisten oppilaitten voi olla helpompaa olla osallistumatta dis­ sektioihin.

Tammikuussa 1989 voimaan tule­ va laki oikeuttaa oppilaat valitse­ maan vaihtoehtoisen projektin dissektoinnin sijasta mikäli opettajan mielestä sopiva vaihtoehto on ole­ massa ja oppilaan vanhemmat hy­ väksyvät tämän. Lain mukaan opet­

tajien on kurssin alussa kerrottava mikäli opetukseen kuuluu dissektioita. Oppilailla on oikeus vaatia vaih­ toehtoista työtä, mikäli he eettisen vakaumuksensa takia eivät halua osallistua dissektioihin.

Vaikka uusi laki onkin suuri pa­ rannus, eiseoleniintiukka kuin mo­ net eläinsuojeluyhdistykset olisivat toivoneet. Alunperin laki koski kaik­ kia opiskelijoita Kaliforniassa, siis myös mm. lääketieteen- ja eläinlää­ ketieteen opiskelijoita. Laki olisi myös edellyttänyt opettajien kehittä­ vän vaihtoehtoisia projekteja oppi­ laille,jotka eivät halua osallistuadis­ sektioihin. Lakiesitys sai kuitenkin vastustusta eriyliopistoilta, lääketie­ teellisiltä yhdistyksiltä sekä karjankasvattajaliitolta. Laajasta vastus­ tuksestajohtuen lainjyrkimpiä koh­ tiajätettiinpois. Nykyisessäkin muo­ dossa laki on ensimmäinen lajiaan Yhdysvalloissa.

Lähde: Vegetarian Times 10. 88 (P.L.)

Turkisten merkitseminen Englannissa Vuoden -88 alkupuolella Englan­ nin hallituksen oli tarkoitus hyväk­ syä määräys, jonka mukaan turkkei­ hin tulisipysyvästi ommella merkin­ tä, mikäli ne ovat peräisin jalkarau­ doin pyydetyistä eläimistä. Määräys ei siisolisi koskenut kaikkia turkisteollisuuden käyttämiä eläinlajeja, mutta seolisiollut hyvä alku. Kuten kuitenkin voitiinodottaa, turkisteollisuus eisuhtautunut aloitteeseenpo­ sitiivisesti. Se on aloittanut kampan­ jan, jonka tarkoituksena on saada Englannin hallitus luopumaan mää­ räyksen hyväksymisestä. Mikäli määräys kuitenkin hyväksytään, us­ kotaan sen seurausten vaikeuttavan turkisteollisuutta oleellisesti. Monet Englantiin tuotavista turkeista on tehty nimittäin jalkaraudoin pyyde­ tyistä villieläimistä, esim. sudesta, kojootista ja ilveksestä. Jalkarauto­ jen käyttö on laitonta Englannissa samoin kuin 65 muussa maassa, mutta niitä käytetään laajalti mm.

Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Neu­ vostoliitossa. 1970-luvulla hylkeen­ poikasten nuijimisen aiheuttama ko­ hu johti vastaavanlaiseen merkin­ tään; hylkeistä peräisin olevat tuot­ teet merkittiin, minkä seurauksena myynti laski huomattavasti Englan­ nissa. Maailman eläinsuojeluliitto WSPA uskoo merkinnän saavan ih­ miset luopumaan jalkaraudoin pyy­ dettyjen eläinten turkisten ostami­ sesta.

Lähteet: Animais International, kevät 88 ja The Anim ais’ Agenda 7-8/88 (P.L.)

.. .ja Kanadassa Kanadassa on tehty samanlainen esitys. Se kuitenkin kohtasi suurta vastustusta turkisteollisuuden edus­ tajien taholtaja Kanadan viranomai­ setasettuivatturkisteollisuudentaak­ se. Turkisteollisuudessa liikkuvat suuret rahat eikä kuluttajien haluta saavan tietoa tai muistutusta siitä, mikä julmuus piilee heidän valitse­ mansa turkin takana.

Rautapyynnin puolustamiseen oli kuitenkin vaikea löytää hyviä perus­ teluita, etenkin kun Kanadassa oli herännyt voimakas kansanliike sitä vastustamaan. Lopulta turkisteollisuus ja Kanadan hallitus päätyivät perusteluun, joka parhaimmillaan­ kin kuulostaa varsin kaukaa haetul­ ta: turkiseläinten metsästys on Kana­ dan intiaaneille tärkeä elinkeino ja turkisten merkintä saattaisi vaikeut­ taa heidän toimeentuloaan! Kuiten­ kin alle 1 % Kanadassa ja USA:ssa raudoin pyydetyistä turkiksista on intiaanien metsästämiä. Turkisteol­ lisuuden miljoonat dollarit eivät Ka­ nadassakaan suinkaan koidu alkupe­ räisväestön hyväksi.

Englannin pääministeri Margareth Thatcherin asetuttua tukemaan Ka­ nadalaisten virallistakantaa olitulos selvä. Esityksestä on luovuttu — toistaiseksi.Eläinsuojeluyhdistykset Englannissa, Kanadassa ja muualla Pohjois-Amerikassa ovat kuitenkin valmistautuneet taistelun jatkumi­ seen.

Lähde: International Society fo r Animal Rights Report November 1988 (T.B.) 29

Seerumia vasikoista WSPA (World Society for the Protection ofAnimals) julkisti vuon­ na -88 tutkimuksensa, jossa kom­ mentoidaan kriittisestitutkimusme­ netelmiä, joissa ei tosin käytetä elä­ viä eläimiä, mutta kylläkin eläinten osia tai eläimistä saatavia aineita.

Tutkimuksessa kerrottiin mm., et­ tä vasikoista saatavan seerumin tuot­ taminen on tulossa yhä kannatta­ vammaksi jayleistynytnopeasti. Ky­ seistä seerumia käytetään soluviljel­ mien valmistamiseen ja sitäsaadaan vastasyntyneistä vasikoista tai vasi­ kan sikiöistä. Seerumin kauppahin­ ta on Yhdysvalloissa tällä hetkellä noin 300 $ (vajaa 1400 mk) litralta.

Seerumia saadaan puoli litraa vasi­ kasta ja kymmenesosa litraa sikiös­ tä. USA on seerumin suurin ostaja ja kysynnän tyydyttämiseksi arvel­ laan yksin Meksikossa käytettävän noin 200 000 vasikkaa ja vasikan si­ kiötä vuosittain. Vastaavaa tuotan­ toa esiintyy myös muissa Keski- ja Etelä-Amerikan valtioissa.

USA:n viranomaiset ovat vastan­ neet WSPA:n raporttiinmyöntämäl­ läettei heilläole useinkaan tietoa sii­ tä, kuinka seerumin valuttamiseen tarkoitetut vasikat teurastetaan. Ra­ portinjulkaisemisen jälkeen he ovat kuitenkin lähettäneet virallisen huo­ mautuksen kaikille niilleyrityksille, joilla on seerumin tuontilupa. Yri­ tyksiä muistutetaan siitä, että vaik­ ka eläimet teurastetaan maan ulko­ puolella, tulee heidän huolehtia sii­ tä,ettäteurastettavat eläimet tainnu­ tetaan ennen seerumin juoksuttamis­ ta eivätkä ne missään vaiheessa he­ rää tainnutuksesta. Tuotantolaitok­ set, jotka eivät noudata tätä mää­ räystä, saattavat menettää viran­ omaisten myöntämän hyväksynnän virallisena seerumin tuottajana.

Lähde: Internatio/ial Society fo r Animal Rights Report October 1988 (TB)

Kampanjointi härkätaisteluita vastaan jatkuu Euroopan Neuvostossa on tehty esitys, joka toteutuessaan kieltäisi paitsi härkätaistelut, myös koira- ja kukkotappelut sekä etenkin Englan­ nissa suositun ketunmetsästyksen.

The New York Timesin mukaan yhä useammat espanjalaiset näkevät perinteisen härkätaistelun turhana julmuutena eläimiä kohtaan, ja Es­ panjan eläinsuojeluyhdistykset ovat taistelleetkin aktiivisesti saadakseen 30

maansa hallituksen lopettamaan härkätaistelukoulujen ja -areenoitten ra­ hallisenavustamisen. Siitähuolimat­ ta mm. vuonna 1987 Espanjan härkätaisteluareenoilla käytettiin yli 300 000 härkää.

Lähde: International Society fo r Animal Rights Report Oclober 1988 (T.B.)

Valaanpyynti jatkuu sopimuksista huolimatta Valaanpyynti alkoi Islannissa 1988 23. kesäkuuta eli päivä sen jälkeen, kun USA:n hallitus oli luvannut ol­ la rankaisematta Islantia taloudelli­ sesti,vaikka Islantieihuomioisikaan Kansainvälisen Valaanpyyntikomission (IWC) tieteellisiä ohjeita. IWC oli käskenyt Islantia peruuttamaan »tieteelliseenpyyntiin» annetut luvat vuonna -88 ja olla antamatta lupia vuonna 1989, koska vuosien 86 ja 87 tutkimus ei ollut auttanut arvioi­ maan valaskantojen suuruutta eikä ollut avuksi muussakaan »kriittises­ titärkeässä tutkimuksessa». Silti68 silli-ja 10 seitivalastaaiotaan tappaa tällä pyyntikaudella (silli-ja seitivalaat ovat uhanalaisia Pohjois-Atlantilla Kansainvälisen Luonnonsuoje­ luliiton mukaan. Suom. huom.).

Myös Norjaa vaadittiin luopu­ maan suunnittelemastaan »tieteelli­ sestävalaanpyynnistä». Norjalaisten tutkimusehdotuksia tukivat vain Is­ lantija Japani. Eräässä norjalaisten esittämässä kokeessa viisilahtivalasta pyydetään verkolla, valaat nuku­ tetaan vedessä ja tukehdutetaan sa­ malla kun mittauslaitteita asetetaan niiden ruumiiseen. Kun tutkimukses­ ta kyseltiintarkemmin, paljastui, et­ teivät tutkimusta suunnitelleet ihmi­ set edes tienneet valaiden ja delfii­ nien hengityksen olevan tahdonalai­ sen kontrollin alla, toisin kuin muil­ laeläimillä (ts.valaat lakkaavat hen­ gittämästä, jos ne nukutetaan.

Suom. huom.). Kokeen lääketieteel­ linen neuvonantaja on eläinlääkäri, joka erikoistuu parantamaan räjähdysharppuunojen rakennetta. Va­ laanpyynti alkoi Norjassa samana päivänä kuin Islannissakin. 30 lahtivalastatapetaan, jalukumäärän on luvattu kasvavan seuraavina vuosi­ na.

Osittain hyvä uutinen on, että Tanska hyväksyi pyyntikiintiönsä laskemisen 110:stä 60:een, koska Länsi-Gröönlannissa on tuskin yh­ tään lahtivalasta jäljellä. Kuitenkin sillivalaskiintiö nostettiin 10:stä 23reen, jotta estettäisiin »ravitse­

muksellisen hädän» uudelleenilmaantuminen gröönlantilaisten kes­ kuudessa. Tämä »hätä» on tanska­ laistenmukaan kestänyt kolme vuot­ ta aina siitä lähtien kun iahtivalaitten saaliskiintiöitävähennettiinja ryhävalaita alettiin suojella. IWC:tä vaadittiin uskomaan aliravitsemusta esiintyvän maassa, jossaon runsaasti valtionapua nauttivaa kaupallistaka­ lastusteollisuutta ja jossa valaan­ pyynti on niinvähäistä, etteisitäedes mainita kalastuksesta ja muusta ra­ vinnontuotannosta kertovissa viral­ lisissa selosteissa.

Sidney Holt 1988: Killing whales and cocking snooks. BBC Wildlife August. — (K.M.)

Koirakokeita peruutettu Washingtonin yliopisto Yhdys-, valloissa on ilmoittanut peruut-* tavansa ainakin toistaiseksi »koiralaboratorion», eli osan humaanibiologian kurssista, joka vaa­ ditaan kaikilta toisen vuosikurssin lääketieteenopiskelijoilta. Harjoitus­ töiden tarkoituksena on ollut opet­ taa sydämen ja verisuonten toimin­ taa. Opiskelijat leikkasivat elävän koiran rintakehän auki, tutkivat eri­ laisten lääkeaineiden vaikutusta ja lopuksi lopettivat koiran poistamal­ la sen sydämen. Yliopiston päätös harjoitustöiden peruuttamisesta tuli vasta kaksi vuotta sen jälkeen kun Progressive Animal Welfare Society (PAWS) olialoittanut kampanjansa kurssin eettisten ja tieteellisten epä­ kohtien huomioimiseksi. PAWS ot­ tiyhteyttä lääketieteenopiskelijoihin ja rohkaisi heitä vastustamaan kurssitöitä. Tämän tuloksena viimeisen( kahden vuoden aikana noin 10 % opiskelijoistaon boikotoinut kurssitöitä saamatta rangaistusta. Kurssin opettaja, professori Scher, väitti,että opiskelijoiden, eläinsuojelijoiden ja yleisön painostus eiollut syynä koi­ rillatehtävien harjoitustöiden lopet­ tamiseen. Professori Scherin mu­ kaan monet asiat vaikuttivat siihen, että töiden tekeminen ei tuntunut järkevältä tänä vuonna. Eräs syy on varmasti ollut löytöeläinten myynnin kieltäminen alueella tutkimustarkoi­ tuksiin. Täten tutkijoiden on vai­ keampaa ja kalliimpaa saada koiria käyttöönsä. Harjoitustöiden tulevai­ suus on epävarmaa; peruutus voi­ daan siiskumota vaikka prof. Scher onkin myöntänyt, että saman asian voi aina opettaa usealla tavalla. Li­ säksitöiden peruutus eihaittaa opis­ kelijoita millään tavoin.

PETÄ NEWS lehden numerossa syyskuu/lokakuu kerrottiin kahden yhdysvaltalaisen eläinsuojeluaktivistin, Sherry Hamiltonin ja David Sickelsin tempauksesta. Tämä tapahtui Clevelandissajärjestetyilläjuhlapäi­ vällisillä, jonka kunniavieraana oli tohtori Robert J. White. Kyseiselle henkilölle myönnettiin tilaisuudessa tunnustuspalkinto »kansallinen ter­ veydenhoidon merkkihenkilö». Ro­ bert J. White on saavuttanut kuului­ suutta eläinkokeillaan joissa hän on suorittanut päänsiirtoja koirilla ja apinoilla!

Päivällisvieraat pilailivat hieman vaivautuneesti ruokasalin suurten ik­ kunoitten takaa näkyvästä noin 60 eläinsuojelijan joukosta, jotka sa­ teessaja tuulessa osoittivat mieltään tilaisuuden kunniavierasta vastaan. ^^Sherry ja Dave istuivat muitten noin ^^^350 vieraan joukossa (huom! kysees­ sä oli »hyväntekeväisyyspäivällinen», johon kuka tahansa saattoios­ taa lipun 125 dollarilla). Pöydän al­ la heillä oli kassi, jossa oli tohtori Whitelle tarkoitettu »yllätystunnustuspalkinto» — irtileikatun ihmispään kumista tehty malli!

Sherry kertoo: »Kun päivällisannokset vihdoin saapuivat otin kassin pöydän alta ja astelin lavalle asete­ tun mikrofonin luo. Pyysin hiljai­ suutta. Kaikki laskivat haarukkansa ja veitsensä lautaselleja ilmeisestius­ koivat virallisen ohjelman alkavan.

Sanoin ’Puhumme niitten puolesta jotka eivät itse voi sitä tehdä, ettei heitä unohdettaisi. Ojennamme tä­ män palkinnon tohtori Whitelle nii­ den miljoonieneläintenpuolesta, joi­ ta tälläkin hetkellä tapetaan labora^^ktorioissa ympäri maailman. Koska ^^kokeittenne epäinhimillisyys ylittää kaikki edustamanne alan kokeet ja koska osoitatteaivan poikkeuksellis­ ta välinpitämättömyyttä eläimien kärsimystä kohtaan, toteamme että teitävoidaan pitää »vuoden vivisektionistina» ja olette häpeäksi koko ihmiskunnalle.’ »Kun olinlopettanut», Sherry jat­ kaa, otin esiin kumipään ja nostin sen ylös astuen alas lavaltaja kuljin kohti Whiten pöytää. Vartijat ryntä­ sivät Whiten ympärille ja osa heistä pakotti minut ulos huoneesta. Tilan­ teen yllätyksellisyys aiheutti sen, että sain puhua koko puheeni rauhassa ja Dave ja Plain Dealer lehden kuvaa­ ja saivat koko tilanteen taltioitua.»

PETÄ NEW S September/October 1988 (T.B.)

Eläinten kärsimys — miten se suurentaakaan omani?

Nuo jaloistaan nippuun sidotut kanat.

Tuo sairas koira jo k a on hakeutunut rappusten alle kuolemaan.

Joku köyhä ja kurja, miltei yhtä kurja kuin kulkukoira, on asettanut pienen juom akipon koiralle, sama sääliväinen käsi tuonut sen alle pahvin.

Minä säälin itseäni, noissa kurjissa eläimissä, katoavaa ruumistani, noiden eläinparkojen tuska on omaani, niiden kärsimys on vastaus ihmisen pelkoon jo k a syyttäen kysyy — M IKSI — ?

Kaarina Valoaalto

VUOSIKOKOUS Koe-eläinten Suojelu ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään m aaliskuun 30. päivänä 1989 klo 18.00 K u lttu u ri­ talon Alppisalissa, Sturenkatu 4, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntöm ääräiset vuosikokousasiat, vahvistetaan yhdistyksen toim inta-ajatus ja -suunnitelm at sekä päätetään yhdistyksen osuuksien m yynnistä tilo ih in Rinne I (RN:o 1:116) ja Rinne II (RN:o 112) Inkoon kunnan Torbackan kylässä.

HUOM! Äänestyksiä varten läsnäolevien jäsenyys tarkistetaan ja sitä varten jäsenillä tulee olla mukana tosite maksetusta jäsenm aksusta vuodelta 1988 tai 1989.

K aikki jäsenet ovat tervetulleita.

Johtokunta

ÄRSMÖTE Försöksdjurens Värn rf:s stadgeenliga ärsm öte hälls den 30. mars 1989 kl. 18.00 i K ulturhusets Alpsal, Sturegatan 4, Helsingfors.

Pä m ötet behandlas de stadgeenliga ärsmötesärendena, stadfästes föreningens verksamhetside ooh -planer samt bestämmes om försäljningen av föreningens andelar i fastigheterna Rinne I ooh Rinne II i Inga kommun, Torbacka by.

OBS! Pä grund av röstningar kom m er vi a tt granska de närvarandes medlem skap i föreningen. Vi ber alla m edlem m ar ta med sig verifikat över betalad m edlem savgift fö r är 1988 eller 1989.

Alla m edlem m ar är välkomna.

Styrelsen

Lähde: Animals Agenda I —2/88 — (P .L .)

31

Topaasi-kissan mietteitä Me ollaan tässä tuon ystäväni Rambon kanssa mietitty, että miksi ihmeessä emäntä meni hankkimaan tämän uuden lemmikin kotiimme.

Kaikenlaista minäkin olen nähnyt; on ollut kanista marsuperheeseen kaikki, mutta tämä on jo liikaa.

Tuommoinen karvaton otus, joka herätessään nostaa hirveän metelin, jota emäntä joutuu itse syöttämään ja mikä pahinta — se on syrjäyttä­ nyt miltei kokonaan meidän paik­ kamme emännän sylissä. »Otukselle» emäntä lepertelee ja suukottelee sitä,niinkuin ennen mei­ tä. No, kyllähän seemäntä meitäkin silitteleeja rapsuttelee sillointällöin.

Tuntuu se kivalta karvaisessakin korvassa välillä, kun joku kuiskaa rakastavansa. Siitä tulee niin kiva olo, että täytyy ihan hyristä.

Ystäväni Rambo-kissa on sitä mieltä, että kaikki sai alkunsa siitä, kun emäntämme vatsa alkoi paisua yhtäkkiä tuossa talven aikana. Oli siinä minustakin jotainoutoa, nimit­ täin välillä siinä vatsan päällä maa­ tessani— niin— aivan kuin joku oli­ si siellä potkinut. Sitten eräs yö emäntämme häipyija kun hän viikon kuluttua palasi, oli hänellä »otus» mukanaan. Vauvaksi ne sitä nimit­ tävät. »Otuksella» on oma nukkuma­ paikka, jonne me ei saada Rambon kanssa mennä. Muutenkin kaikki »otuksen» ihanasti kilisevät lelut on meiltä kielletty. Onneksi meillä on omia leluja.

LAHJOITUKSET YHDISTYKSELLE (14. 11. 88 MENNESSÄ) A b ra h a m sso n T a tja n a 100,— , A h o A ntti 2 0 ,— , A h o n iem i L au ra-I 5 0,— , A lith a n 1 B M a rg u erita 80 0 ,— , A rja s A in o 30,— , A rja s In ari 5 0 ,— , A u la n k o T e rttu 6 0 ,— , A uvinen M aire 5 0 ,— , B ratsu S ari 5 0 ,— , H a a p a n e n M ervi 6 0 ,— , H a a p a sa lo Päivi 5 0 ,— , H aav is­ to A rja 3 0 ,— , H ack Suvi ja Sari 100,— , H a ­ kom äki E rja 50,— , H averila M ari 50,— , Heilm an R a ija 200,— , H eim onen H a n n u 3 0 ,— , H ein o A n n e 5 0 ,— , H in n ari K. 50,— , H o rn M irja 5 0 ,— , H y vönen K arin 100,— , Iko n en P a u la 5 0 ,— , Jä äsk eläin en M aria 2 0 ,— , Kavaleff Lila 100,— , K erola T e rttu 440,— , Koi­ visto M in n a 5 0 ,— , K orpo C e n tra lsk o la 20 0 ,— , K oski Irja -M a ija 5 0,— , K otilainen Jo rm a 3 0 ,— , K o tk av u o ri Raisa 5 0,— , K uk­ konen S anna 100,— , K urikka K 100,— , K ärk­ käin en E ija 50,— , L aak so n en H elen a 2 0 ,— , L a b b a rt K ristiina 10,— , L a tto M in n a 5 0,— , L eh ik o in en L ah ja 100,— , L ehtineva Päivi 2 0 0 ,— , L ep p än en V u o k k o 2 0 ,— , L ipponen M aire 5 0 ,— , L ip p o n e n M e rja 10,— , L äm sä Riikka 100,— , L ängström Kitty 2 0,— , M a rk ­ k an en K ari 300,— , M ark u k sela P asi 10,— , M a ttila M eeri 30,— , M ä en p ää A n n e 2 0,— , M äki A n n e 100,— , M äkinen J 100,— , Neli32

Olen kuullut, kuinka emännän ys­ tävät sanovat hänelle, että minusta ja Rambosta tulisi luopua. Antaa pois ja nukuttaa. Emäntämme on onneksi niinviisas, etteiota sellaista kuuleviin korviinsa. Ne väittävät hä­ nelle, että »otus» saa meistä ihottu­ man taiettäme raapisimme sitä. Ku­ ka tuollaista rääpälettä nyt muka viitsisi koskea kynnenpäälläkään?

En minä ainakaan!

Rambo on ollut meistä vähän uteliaampi »otuksen» suhteen. Hän on yrittänyt hiipiänuuhkimaan sitäsen nukkuessa. Emäntä kun huomasi sen, niin Rambo saisellaiset lähdöt, että minäkin katsoin parhaaksi häi­ pyä sohvan taakse piiloon. Nykyisin »otus» jo huomaa meidät — Ram­ bon ja minut. Nähdessään meidät se aivan kuin kiljahtelee ilosta. Emän­ tä on antanut sen myös kosketella turkkiamme. »Repiä eisaa, eläimil­ le tulee olla kiltti!» opettaa emän­ tämme sitä. Ja sen kun jo pienenä opettaa lapsilleen, niin ei ne sitten isoinakaan heittele meitä kissoja ki­ villä tai tee eläimille muuta pahaa.

Siinä olen emäntäni kanssa samaa mieltä. Joten eiköhän tässätullatoi­ meen »otuksen» ja muun perheen kanssa tulevaisuudessakin.

Hyvää jatkoa vain kaikille eläin­ rakkailleihmisille— ja miksei myös »otusrakkaillekin»!

Topaasi-kissa (kissojen kieleltä kääntänyt Jaana Henriksson) • • • • • •

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE apila-kerho 904.80, N im etön eläinsuojelija -75 12,— , N iskakoski Ilo n a 2 5 0 ,— , N ym an S. S. 30,— , O ja la T u u la 100,— , O k san en Elvi 100,— , O lsson R a u h a 300,— , P a a s o S an n a 50,— , P itk än en T 100,— , P osio A nneli 50,— , P u h jo S aija 10,— , P u lk k in e n V ictoria 10,— , P ö n k ä E ija 100,— , R a ja -A lh o S eija-R iitta 100,— , R an tan en R a ija 5 0,— , R a n ta n en R ai­ m o 10,— , Rekim ies A n n e 5 0,— , R iihijärven hev o sk erh o 2 5,— , R issanen P a u la 5 0,— , R osqvist R o lf 200,— , R ö tk ö T iin a 5 0,— , Röyskö M aj 50,— , Saarinen M ira 20,— , S aar­ nia S irk k a 100,— , S a a rto E rja 5 0 ,— , S aarto la L eena 100,— , S adem ies Jenni 5 0,— , S ah l­ berg H ilk k a 9 0 ,— , S alin E rik 100,— , Salin S irk k a 5 0,— , S alonen M a rja tta 3 0,— , Sievä­ nen M a rjatta 100,— , Sjöberg Leila 100,— , So­ le Suvi 5 0,— , S uokas jo h a n n a 5 0,— , S uom i­ nen M a ija 5 0,— , T e n h o la S irpa 100,— , T e­ räv ä T a n ja 50,— , T u o m in en S irpa 5 0 ,— , T u ­ ru n m a a n Sam ojedistit 1000,— , T ynkkynen M 100,— , V .H . 10,— , V alkonen R ea 50,— , Vap a a ta lo M ari 100,— , V a rtija A nneli 200,— , V eh k ao ja M arjel 3 0,— , Vilen U 100,— , W arm in g C 500,— , W ecksell T a in a 5 0,— .

L aila G ra n ö 50,— , M a rja V arjo s-M alm strö m 150,— , L. C arrell 600,— , T u n te m a to n 120,— , V ieno R a h ik a in e n 100,— , Ilo n a A rn ev a 200;— , S irk k a V uo rin en 100,— , A ili L eivo 30,— , R u n ttu , O sku ja Jo u k o H ä rm ä 300,— , P ia O k san en 150,— , S atu L eh to 5 0 ,— , K ert­ tu H einonen 8 0,— , K erstin W ik strö m 100,— , de C ock-F ritisch G lory 200,— , A n u T engbergen 300,— , A n n ik a S avoniu s 100,— , Helvi

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY

m

Valoisampaa uutta vuotta kaikil­ le! Näin uuden vuoden alussa lienee aihetta itsetutkiskeluun. Sanotaan­ han, ettävasta rehellisestä itsetutkis­ kelustavoi kasvaajotain uuttajahy­ vää. Onko meistä »eläinsuojeluaktivisteista»tullutsysteemin ylläpitäjiä?

Olemmeko ehkä tahtomattamme luoneet »eläinsuojelijan» roolin, jo­ taon pidettävä ylläkeinollamillähy­ vänsä. Systeemin ylläpitäjänluontee­ seen kuuluu se, että itseään säästä­ mättä on aina valmis toimimaan.

Hänelle tuleeturhia paineita, jos hän joutuu hidastamaan vauhtia kuunte­ lemalla eläinsuojelijaystäväänsä tai antamalla huomiota vastaantuleval­ lekoiralle. Jajotta systeemija vauhti pysyisientisenlaisena, tuleesitäpitää yllä kuten yleensä luotuja systeemei­ Kadulla ylpeä nainen turkiksineen tä elikä rahalla. Ainainen perässä katsoo minua halveksien. kannettu syyllisyyseläinkokeista pes­ Mistä kasvaa ylpeytesi? ään pois ostamalla vaikkapa kosme- Kaulassasi roikkuvasta ketunraadostako? tiikkatuote, jota ei ole testattu eläi­ Tapettujen ja kidutettujen eläinten millä (tai olisiko parempi olla osta­ jäännöksistäkö kasvoillasi? matta koko tuotetta, jota ei ole ai­ A jatteletko ihminen hintaa? kaisemminkaan käyttänyt) tai kau­ Mistä kasvaa oikeutesi riistää elämää histelemalla eläinkokeiden tekijöiden vain suodaksesi itsellesi pienen julmuutta. hetkellisen ilo n .. .

Systeemi pyörii niin kauan kun ei korkealla hinnalla? tarvitse pysähtyä, jäädä oman pa­ Korkea hinta mitä et voi antaa takaisin. huutensa eteen tai luoda jotain uut­ Maksaa luottokortillasi... ta. Onko kenties minun pahuuteni Jotain mitä et milloinkaan niin alhaista, että pesen itseni va­ p paaksi rahalla? Mutta kamppailu hy­ ysty enää korvaamaan, vyyden puolesta on paljon vaativam­ saamaan takaisin.

— Speedy — pi ja kokonaisvaltaisempi. Jos rak­ kauteni koko luomakuntaa kohtaan on systematisoitu siten, että uskon pahuuden olevan vain itseni ulko­ Oskari hamsterini puolella, en ole silloin rehellisestitut­ kinut itseäni. Todellinen hyvyyden Tämä kaikki alkoi 27. 1. 1986 kun uolesta käytävä taistelu tapahtuu kaverillani oli hamsteri ja hän ker­ 'sekä ihmisen uiko- ettäsisäpuolella. toi että Peltolan eläinkaupasta saa Olenko minä valmis suuriin uhrauk­ hamsterin ilmaiseksi. Laskimme äk­ siinhyvyyden puolesta? Onko oman kiä kuinka paljon maksaisi häkki, uhrautumattomuuden myöntäminen juoksypyörä, mökki, suklaapalat näin vaikeaa? Kun rehellisesti tut­ ym. ruoka ja ne tulivat maksamaan kimme itseämme, motiivejamme, 102 mk. Puruja alustaksi saisin ka­ saatamme huomata olevamme pelk­ veriltani. Nostin rahat ja kysyin isäl­ kiä kuivia erämaita. Mutta vain tä­ täni. Hän lupasi. Sittenjuoksin äiti­ män erämaan tunnustamisesta voi al­ ni työpaikalle ja hänkin lupasi, to­ kaa todellisempi oleminen ja toimin­ sin vastahakoisesti. Juoksin eläin­ ta:erämaahamme alkaa tuolloin kas­ kauppaan ja ostin tarvikkeet. Sitten vaa kauniita ruusuja. tulihamsterin vuoro. Kuljimme häk­ kien ohi ja sieltäyhdestä pentueesta Liisi Hiltunen pilkistisoma pieni harmaa pää jaha­ lusinsen heti. Se pantiinpahvilaatik­ koon ja veimme sen kaverilleni. Siel­ lä laitoimme sille häkin kuntoon ja sen jälkeen tallustin hamsterihäkki kainalossa kotiin. Nimikin oli kek­ sitty: Oskari. Koiramme villakoirauros Ali ihmetteli perheen uutta tu­ lokasta hyvin kiinnostuneena. Oskari oli heti hyvin kesy ja rakastin sitä.

Koonneet: Liisi Hiltunen ja Tarja Balding

Kuva: Sami Bläberg

Päivä päivältä Oskari oli meille rakkaampi. Se oli minulla joka päi­ vä vapaana ja se herkuttelijoka päi­ vä suklaapaloilla. Siskoni osti myös kaksi hamsteria: Tiitu ja Piipi. Os­ kari pitiniistä mutta Tiitu eihyväk­ synyt Oskaria.

Eräänä kesänä matkustin kahdeksi viikoksi kaverini kanssa Lappiin ja Oskari kulta olitiettymukana. Seuraavana talvena muutimme omako­ titaloon, jonka jälleen Piipi melkein heti kuoli. Kesällä olin usein Oska­ rin kanssa Vetelissä serkkuni m u m ­ molassa. Serkullani olikanijostaOs­ kari tykkäsi. Oskari oli myös usein kanssani mökillä. Siellä olin usein metsässä Oskun kanssa. Se rakasti mustikoita joten annoin sillelempi­ nimen »Mustikkapoika».

Talvi tulijajoulu sen mukana. Os­ kari sairasti kahdesti flunssan, jois­ ta separani. Eläinlääkäriä en saanut koskaan kiinni,joten itseomilla kei33

noillahoidin sen kuntoon. Oskari oli aina kiltti ja kaikki pitivät siitä.

Tiitukin kuoli vuoden 1987 syksyl­ lä ja se haudattiin saunan viereen.

Oskari oli vielä hyvissä voimissa ja lihoi koko ajan. Oskari hyväksyi vie­ lä kolmannen uuden tulokkaan, ni­ mittäin kissanpennun jonka nimek­ situliJepuli. Oskari nukkui usein il­ lallavieressänija olisin halunnut pi­ tää sen aina, mutta kaikkien aika tu­ lee joskus lähteä. Oskarin lähtö oli kivulias. Kaikki alkoi flunssasta. Os­ kari olijo yli2 vuotias eikä enää jak­ sanut taistella vastaan. Se huononi koko ajan, seeisyönytjasilmät kui­ vuivat. Se ei enää jaksanut kävellä, ja eräänä aamuna kun heräsin sema­ kasi ruokakupissaan ihan märkänä.

Nostin sen käsi täristen mökkiinsä.

Sitten iltapäivällä se vielä kurkisti mökistään ja sitten äkkiä se ei enää hengittänyt. Oskari oli jo kaukana luotani. Itkin koko päivän ja itken nytkin kun iltaisin ajattelen tuota pientä harmaata kerää. Se merkitsi minulle niin paljon. Nyt Oskarin kuolemasta on kulunut melkein puo­ livuotta ja syksyn tuulet tuivertavat jo haudalla olevia kukkasia. Minul­ laon nyt musta pieni hiiri, Peppino, mutta Oskarin paikkaa sydämessäni ei kukaan koskaan korvaa. »Kukat haudallasi alkavat kuihtua, mutta rakkauteni sinuun ei koskaan».

Sinulle nimimerkki »Onneton hevonen» (Animalia 4/88) Olen 18-vuotias ratsastajatyttö.

Olen käynyt 8 ratsastusleiriäja kier­ rellyt kymmenillä talleillaSuomessa.

Toiset ovat olleet suuria ja hienoja, toiset pieniä eikä niin täydellisiä, mutta siltikään eiole osunut kohdal­ leni vielä yhtään paikkaa, jossa he­ voset tekisivät työtä 6 tuntia päiväs­ sä, eikä paikkaa jossa ne eivät olisi päässeet vähintään tunniksijoka päi­ vä laitumelle. Jotkut hevoset ova ol­ leet hieman laihoja, mutta »laihoja isolla L:llä» en ole löytänyt.

En siis väitä etteikö kirjoituksesi pitäisipaikkaansa, mutta sinun mai­ nitsemasi 30 % tuntuu liioittelulta.

Itse sanoisin määräksi enintään 10 %. Sekin on aivan liikaa. Ottakaam­ me eläinsuojelun nimissä ohjat kä­ teemme ja parantakaamme ystä­ viemme elinoloja. Hyvää vuotta 1989 kaikille!

— M äki '88 —

10 — 6.

17 — 7.

24 — 8.

9. 31. 7 — 7— 10.

tila a n k p l

— » V a p a u t a e lä im e t e l ä ­ m ä n ta v a lla s i»

____________

— E lä in k o k e it a S u o m e s s a ( v ih k o n e n ) — V a ih to e h to ja

• e lä in k o ­ ____________

k e ille — O p is k e lija e s ite — K o s m e t ii k k a e s i t e

____________ ____________

— K o s m e t ii k k a l i s t a (lo m p a k k o k o k o in e n ) ____________ — J o u k k o e s i t e (e s im . p o s tila a tik k o ja k e lu u n ) ____________ — A s ia a e l ä i n k o ­ k e is ta ( v ih k o n e n ) — T u r k i s ta r h a u s e s i t e

____________

— J u lis te » T ä y ty y k ö k a u ­ n e u te e n liitty ä j u l m u u t ­ ta »

____________

Y h d is ty k s e n s ä ä n n ö t T il a u s k a a v a k e

____________

( y h d is ­

ty k se n tu o tte e t)

Yhdistyksen toim istoon etsitään

T IE D O T U S S IH T E E R IN äitiyslomasijaista 1. 6. 1989 alkaen noin vuoden ajaksi

Työ käsittää mm. Animalia-lehden toimitussihteerin ja johtokun­ nan sihteerin tehtävät, kirjallisen materiaalin (tiedotteet, muistiot, esitteet, lehtijutut ja ilmoitukset) tuottamista, tapahtumien ja ko­ kousten suunnitteluajajärjestelyä, esiintymistä sekä yhteydenpitoa eri tahoihin.

Työssä tarvitaan kykyä suulliseenja kirjalliseenilmaisuun, oma-aloit­ teisuutta, yhteistyökykyä, vastuuntunnetta sekä vahvaa eläinsuojeluvakaumusta. Tehtävään soveltuva koulutus katsotaan eduksi.

Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään yhdis­ tyksen johtokunnalle 1. 4. 1989 mennessä osoitteella Porvoonkatu 53, 00520 HELSINKI. Lisätietoja tehtävästä antaa tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori, puh (90) 738 570.

____________

J ä s e n m a k s u lo m a k e

____________

L a h jo itu s p a n k k is iir to

____________

AV-VALINEET

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT:

kesäleirit -89, joka viikko ma— pe ajalla:

9. 6.

16. 6.

23. 6.

30. 6.

7. 7.

Haluaisin kirjeenvaihtoon kaik­ kien kanin- ja koiranomistajien ja hevosten parissa touhuavien kanssa.

Omistan kääpiökanin. Kirjoitaosoit| teeseen: Kirsi Rinta-aho, Kimmontie 3 A 30, 90570 OULU. Ps. Olen 22-vuotias, mutta iällä ei ole väliä.

ESITTEET

E s itte e t o v a t ilm a is ia , m u tta to iv o m m e

K U P A R IN T A L L IN 5— 12 — 19 — 26 — 3—

Tarja Balding

TILAA ILMAISEKSI!

tila a ja n m a k s a v a n p o s tim a k s u n . T ila ta v o it m y ö s p u h e l i m i t s e : 9 0 -7 3 6 4 0 5 .

— Kirsi, Ali-koira, Jepuli-kissa ja Peppino-hiiri —

1.

2.

3.

4.

5.

On todella myönteistä kuulla että sinulla on ollut näin hyviä kokemuk­ sia ratsastuskouluilta ym päri Suo­ mea. Valitettavasti kuitenkin sellai­ sia talleja, joissa hevosilla on hyvin­ kin huonot olot on vielä paljon ja ai­ nakaan suuremmissa kaupungeissa eivät hevoset useinkaan pääse päivit­ täin laitumelle tai tarhaan jaloittelemaan. Kehoittaisinkin kaikkia rat­ sastuksen harrastajia valitsemaan ratsastuskoulukseen sellaisen tallin, jossa hevosten hyvinvointi on otettu mahdollisimman pitkälle huomioon.

Onhan toki terveen ja elämäniloisen hevosen kanssa paljon hauskempi työskennelläkin.

14. 7.

21. 7.

28. 7.

4. 8.

11. 8.

Hinta 820 mk (— varausmaksu 300 mk) ratsastusta tehokkaissa pienryhmissä 2 h/vrk teoriaa 1 h/vrk (paljon muistiinpanoja...) vakuutus jokaiselle oma hoitoheppa majoitus tunnelmallisessa aitassa 2 lämmintä ateriaa, aamu- ja iltapala/vrk osaavat ja persoonalliset ponit ja hevoset myös muita eläimiä Tervetuloa uudet ja vanhat leiriläiset! ilmoittautumiset: Kuparin Talli 43640 Humppi puh. 944-67 133 (klo 19— 21)

HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokuja, 90830 Haukipu­ das HUMPPI: Minna Kupari, 43640 Humppi, 944-67 133 JOENSUU: Milja Honkanen, Ruuhitie 50 D 9, 80160 Joen­ suu, 973-822 479 JYVÄSKYLÄ: Jaana Raitio, Haukkamäentie 5 A 1, 40220 Keski-Palokka KEMI: Merja Leskinen, Aaponk 5,94720 Kemi, 980-32 738 KOKKOLA: Virva Ilvesvaara, Pormestarink 34, 67100 Kok^ kola, 968-13 581 ^ LAHTI: Johanna Hovi, Riekontie 5 A 1, 15230 Lahti LAPPEENRANTA: Sari Kupiainen, Vuokonk 15, 53810 Lappeenranta 953-27 795 OULU: Kirsti Leisto, Raivaajantie 18, 90140 Oulu, 981-330 578 PORI: Riitta Muurla, Vaarankatu 11, 26810 Pori PUSULA: Irma Teikari, 03850 Pusula, 913-66 236 SAVONLINNA: Veli Lyytikäinen, Telakkatie 8 C 15, 57230 Savonlinna TAMPERE: Birgitta Lindfors, Harjutie 19 D, 33430 Vuorentausta, 931-33 444 TURKU: Turun Alueosasto, Aurakatu 5 A, 20100 Turku, 921-310 123 Marjo Yli-Alho, Rauhankatu 16 C 57, 20100 Turku, 921-312 012 VAMMALA: Jaana Kinnari, Puistokatu 25 B 9, 38200 Vam­ mala VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 913-73 955 YLITORNIO: Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11 A 2, 95600 Yli­ tornio

— D i a - s a r j a (3 0 k u v a a ) s e lity k s in e e n — K u v a n ä y tte ly (15 e lä in k o k e is iin liitty ­ v ä ä k u v a a s e lity k s in e e n ) — V id e o f ilm i e lä in k o k e is ta j a v a ih to e h to m e n e te lm is tä S u ff e r th e a n im a ls , s u o m . ä ä n ity s , k e s to n . 2 5 m in . V H S — V id e o f ilm i e lä in k o k e is ta lä ä k e tie te e s ­ sä P ro g re s s w ith o u t p a in , s u o m . ä ä ­ n i t y s , k e s to 2 x 3 0 m in . V H S — V id e o film i u s k o n t o j e n s u h te e s ta e lä i­ m iin N o o a n a r k k i , s u o m . ä ä n i t y s , k e s to n . 25 m i n . V H S — T u rk is ta rh a u s v id e o , s u o m . ä ä n ity s , k e s t o n . 10 m i n . V H S — V id e o f ilm i p s y k o lo g is e s ta k o k e e s ta p e l a s t e t u s t a a p i n a n p o i k a s e s t a B r itc ­ h e s , e n g l. ä ä n i t y s , k e s to n . 12 m in .

V H S ( H u o m ! E i s u o s ite lla la p s ille ) A V - m a t e r ia a l in l a i n a - a i k a o n 1— 2 v iik ­ k o a t a i s o p i m u k s e n m u k a a n p id e m p i.

L a i n a u s o n ilm a is ta , m u t t a l a i n a a j a n t u ­ lee m a k s a a p o s t i t u s k u l u t j a h u o le h tia sii­ tä , e ttä m a te ria a li p a la u te ta a n m o itte e t­ to m a s s a k u n n o s s a ta k a i s in ! T il a u k s e n

Kotimainen college — nyt vain 50 mk!

Katso takakannen tuoteluettelo

A n im a l s

d o n t sm o k e

v o it t e h d ä p u h e lim its e : 9 0 -7 3 6 4 0 5 .

HUOM IO! Yhdistyksen työn­

tekijä etsii "eläinystävällistä", kohtuuhintaista vuokra-asuntoa Suur-Helsingin alueelta. Vast. puh. (90) 736 405 klo 9-17.

A n im a l s d o n t w e a r m a k e - u p A n im a l s d o n t d r in k a l c o h o l A n im a l s d o n t d r o p b o m b s BECAUSE WE DO WHY SHOULD THEY SUFFER?

JOUKKOJULKAISU

O S T A T U O T T E IT A M M E TALVEN TARJOUKSIA! COLLEGE PAITA 50,— painatus: yhdistystunn us (vihreällä) värit ja koot: harmaa S, M, L, XXL hiek.ruskea S, L, XXL vaal.sininen S, XXL m usta S T-PAITA 35,— painatus: yhd istystunn us värit ja koot: tum m ansininen (valkoinen painatus) S, L, XL valkoinen (vihreä painatus) M

kpl .......... koko kpl .......... koko kpl .......... koko kpl .......... v ä riv a ih to e h to ...........

kpl .......... koko kpl .......... värivaihtoehto

kpl

koko

kpl

koko

AIKUISTEN ORANSSI GOLLEGE 60,— painatus ja väri: sama kuin yllä koko: S

kpl

koko

AUTOTARRA 3,— te ksti: 'VASTUSTAN ELÄINKOKEITA’ pitu us 48 cm

kpl

LASTEN COLLEGE 5 5 , painatus ja väri: sama kuin yllä koot: 110— 160 cm (huom ! pieniä kokoja rajoite tu sti)

12 ELÄINAIHEISTA KORTTIA, nippu 10,—

KIRJEENSULKIJAT JA TARRAT — 20 m erkin arkki (4 eri aihetta) 10,— — 35 m erkin arkki (teksti ’VASTUSTAN TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA' 6 ,— — 5 m erkin arkki, kuva ja teksti »I DON’T EAT MY FRIENDS» 4.50,— — pyöreä tarra, halka isija 10 cm, y h d istystu n n u s ja te ksti »VASTUSTA TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA» 5,—

AIKUISTEN REPPU 75,— värit: harmaa, fuksia, turkoosi painatus: kissan kuva ja teksti ’VAS­ TUSTAN ELÄIN KO KEITA!’, m ustassa koiran kuva ja te ksti ’El ELÄINKOKEILLE’

HUPPARI 170,— (värit, koot ja painatus: kts. yllä)

kpl

koko

kpl kpl kpl kpl

kpl .......... väri värivaihtoehto

LASTEN REPPU 40,— väri: vaaleanpunainen, keskisininen painatus: kissaperhe, ei tekstiä

koko

kpl

UUSIOPAPERITUOTTEET — 20 kirjekuorta, aihe: siilip erh e, 12.50 — K irjepaperilehtiö, aihe: s iilit 12.50 — Paperikassi 1,—

NORMAALIHINTAISET TUOTTEET

kpl

kpl kpl

RINTAMERKIT — »Yhdistystunnus» (eläinryhmä) 6 ,— — »Vastustan eläinkokeita» (kissa) 6,— — »Violence free science» 10,— — »Stoppa plâgsam m a djurförsök» 6,— HUOM! Saatavilla erilaisia englannin- ja ru o tsin ­ k ie lis iä merkkejä. Tilaa e rillin e n esite.

kpl

HUPPARIASU 270,— (huppari ja housut) värit: harmaa tai vaaleanpunainen koot: S— XL painatus: hupparissa siivekäs hevonen ja teksti: »ELÄKÖÖN ELÄIMET» ho usu issa teksti: »ANIMALIA»

kpl kpl

KORTIT 2,— — K issa kortti (m ustavalkoinen piirros) — »Vapauta eläim et eläm äntavallasi» (eläinryhm ä ja teksti)

nippua

JULISTE, 10,— (sis. postikulut) eläinkuva (neliväripainatus) te ksti: »VAPAUTA ELÄIMET ELÄMÄNTAVALLASI»

HUOM! alleviivaa haluam asi väri!

LASTEN HUPPARIASU 190,— (huppari ja housut) väri: vaaleankeltainen koot: 100— 150 cm painatus: sama kuin aikuisten huppariasussa

kpl

koko

HIHATON T-PAITA 60,— väri: harmaa koot: S, M, XL te ksti: »ANIMALS DON’T SMOKE. ..»

kpl ..........

koko

T-PAITA 6 0 , väri: valkoinen koot: S— XL painatus: e lä in -ja ihm isryhm ä ja teksti: »KOE-ELÄINTEN SUOJELU RYELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA»

KIRJOJA — Eeva K ilpi: 'K uolem a ja nuori rakastaja’ (novellikokoelm a) 80,— — Eeva K ilpi: 'A nim a lia ' (runoja) 80,— — Uma Aaltonen: 'Kani ei osaa itke ä ’ (nuorten­ kirja) 40,— — Hans Ruesch ’A laston H a llits ija ’ 134,— — Peter Singer: ’Anim al Lib e ra tio n ’ (lyhennetty versio) 20,— PUHELINMUISTIO 15,— valkoiset m uovikannet, kannessa koiran kuva ja te ksti ’El ELÄINKOKEILLE’

HUOM! M erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, e ttä tilaam asi väri on päässyt loppumaan. Ylläolevien m ito itu s pieni.

LASTEN VERRYTTELYASU 90,— väri: kirkas oranssi (painatus musta) koot: 130 cm ja 150— 160 cm painatus: koiran kuva ja teksti: »El ELÄINKOKEILLE» housujen vasem m assa reidessä te ks­ ti »ANI MALIA»

TU E T O IM IN T A A M M E

kpl

väri

POSTIMERKKILAJITELMA — 80 e rilaista suom alaista m erkkiä 15,— — 80 e rilaista u lko la ista m erkkiä 20,— — 150 e rila ista suom alaista m erkkiä 25,—

kpl . kpl . kpl .

KERAAMINEN AVAIMENPERÄ 20,— T a ite ilija Karin W eckstrom in yhd istykselle m uo to ilem a kani-avaimenperä. Voi käyttää m yös kaulakoruna.

kpl

MUOVINEN AVAIMENPERÄ 10,— V alkoista muovia, painatus: W orld S ociety fo r the P rotection o f A nim als

kpl

KANKAINEN POSSU 40,— Vaaleanpunainen pehm olelu, korkeus 30 cm Kaulassa rusetti ja yhd istystunn us

kpl

NÄIN TEET TILAUKSESI: Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon osoitteella: KOE-ELAINTEN SUOJELU RY, Porvoonk. 53, 00520 HKI. Voit myös tehdä tilauksesi puhelimitse numeroon 90/736 405.

Toimitamme yli 30,— tilaukset postiennakolla. Lähetyksiin lisätään postikulut sekä 2,— käsittelymaksu. Merkitse vaatetilauksiin mah­ dollisimman tarkka koko sekä mahdollinen värivaihtoehto. Muistat­ han ilmoittaa myös nimesi ja tarkan osoitteesi!

Toimitusaika n. 2 viikkoa.

TILAAJA: NIM I/NAMN OSOITE/ADRESS ......... kpl ..........

koko ISSN 0783-9170