Animalia 2/1989 by Animalia ry

ANIMALIA K O E -E LA IN TE N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TUSLEHTI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R SÖ K S D JU R E N S V Ä R N

ANIMALIA K O E-ELA IN TEN SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TUSLEHTI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N Johtokunta: L iisi H iltunen, teol.yo. Päivi Korhonen, fil.yo. Teuvo Laitila, fil.lis ., a ssiste n tti Ora Lassila, tekn.yo., vs.assiste ntti Pilvi Lassila, el.lääk.tiet.yo. Hannele Luukkainen, valt.lis. Elmi M anninen, biol.yo. R iitta Salm i, LuK K irsti Määttänen, biol.yo. Päivi Viinikainen, fil.m a ist. Mauri Leivo, biol.yo. Ben W olfram , ekon.m aist. Toimituksessa Kaarina Kivivuori Hannele Luukkainen Pilvi Lassila Elmi M anninen Päivi V iinikainen K ristin a Selin Teuvo La itila Taitto: H eljä Lassila Toimiston osoite Porvoonkatu 53, 00520 H elsinki Puh: -jäsenasiat, neuvonta 90-736 113 -tila ukse t ja lainaukset 90-736 405 Avoinna: ark. 9— 17, la 10— 15 Yhdistyksen toimistossa: Tarja Balding, to im isto n h o ita ja Kaarina Kivivuori, tie d o tu ssih te e ri Jaana Lahti, to im is to v irk a ilija Puheenjohtaja Päivi V iinikainen R iistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 583 473

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin kokeista, eläinkokeita korvaavista mene telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit taa myyntitoimintaa.

2/89 14. vuosikerta

SISÄLLYS: Pääkirjoitus/Ledare ................... Uusi to im is to Turussa ............. Salskos luvan (lääketeollisuuden kokeet) ......................................... M itä, missä, m illo in (faktaruutu) Ei kysyvä tie ltä e k s y ................. Leiraksen koe-eläintilat ........... Kuka valvoo, että vaihtoehtoja käytetään? ................................... Ihm isten sikiövaurioita testataan elä im illä ....................................... E duskuntakuulum isia ............... E lä in suojelu la kiin tulo ssa m uu to ksia ........................................... Lö ytöeläin talo H e lsin kiin ......... Lintutalo Turkuun ...................... Elä in suojelu yhd istyste n yh te is työkokous ..................................... Epäkohdat teurastam ossa saata va kuriin ....................................... Maailman E lä in su o je lu liitto . . . Johan Börtz död — Johan Börtz in m em oriam .............................. Kirja eläinten o ike u ksista . . . . K uuttien pyynti vastatuulessa . Taistelu hylkeiden puolesta virus ta vastaan ..................................... Islanti pyytää s u u rv a la ita ......... Ekopankki — m ikä se on? . . . . Eläinten a liku lku tu n n e lit ......... Häyryjen ja m uidenkin eläinten o ikeu ksista ................................... Info ................................................ A lu eo sastoku ulu m isia ............. P oim ittu a ..................................... Lu kija lta ....................................... La hjoituksia ................................ Nuorten A nim alia ...................... Sekalaisia .....................................

3 4 5—6 6 6 7 8 9 -1 0 10 10 11 11 — 12 12 13— 14 14— 15 15— 16 16 17 1 8 -1 9 20— 21 21 22 23— 24 24— 25 26 27— 28 29—30 30, 32 32— 34 35

Säätiön lahjoitukset KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 llmoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 3 syyskuu 2 huhtikuu 4 joulukuu Vam m ala 1989 Vam malan K irjapaino Oy

YHDISTYKSEN LINJA »Mitä teoikeastaan vaaditte?» on kysymys, joka esitetään usein Koeeläinten Suojelu ry:n aktivisteille. Kuinka selkeä on vastaus? Yhdistyk sellä on ns. virallinen linjansa. Yk sittäisilläjäsenilläon asiastavarmasti oma henkilökohtainen käsityksensä. Kuvaa hämärtävät lisäksitiedotusvä lineissäosin tahattomasti, osin tahal lisesti,esitetyt virheelliset tiedot yh distyksen vaatimuksista ja toiminta periaatteista. Koe-eläinten Suojelu ry:n toimin nan eettinen perusta on se, että eläi millä, niin luonnonvaraisilla kuin ih misen hoidossa elävilläkin, on oikeus sellaiseenelämään, jossa niiden kai kinpuolinen hyvinvointi on turvattu ihmisen hyötynäkökohdista riippu matta. Tällöin tunnustetaan eläimille itseisarvo: jokainen eläin on oman elämänsä keskipiste, ja sen arvo ei riipu siitä,tuottaako seihmisilleiloa, hyötyä tai muuta vastaavaa. Tältä pohjalta asetamme toimin nallemme tavoitteet. On selvää, eläinten väärinkäytön kaikki ilmiöt kuuluvat työkenttäämme: emme voi rajata toimintaamme vain esim.

cQj *<3 CQ F ro

eläinkokeisiin. Osa tavoitteistamme voinee toteutua hyvinkin nopeasti; osan toteutuminen vaatii vuosikym menienkin työtä. Eräs tärkeä tavoitteemme on se, että kokeissa eläimilleeiaiheudu ki pua, tuskaa tai stressiä. Vaadimme myös, että ns. turhia kokeita, esim. kosmetiikka- ja asetestausta ei eläi millätehdä. Eläimiä tulee lisäksi kas vattaaja kohdella siten, että niilleei aiheudu henkistä tai fyysistä kärsi mystä, ja että ne voivat tyydyttää la jityypillisiä tarpeitaan. Toteutues saan tämä vaatimus lakkauttaisi maatalouden tehotuotannon ja tur kistarhauksen nykymuodossaan se kä aiheuttaisi huomattavia paran nuksia koe-eläinten oloihin. Edellä mainittujen tavoitteiden toivoisimme luonnollisesti toteutu van vaikka heti, mutta realiteetit huomioonottaen sellaista ei voine vaatia. Ne ovatkin kaukotavoitteitamme, ja niihin pyrimme eläinko keet korvaavia menetelmiä edistä mällä, tiedotuksella, asennekasva tuksella, lainsäädäntöä uudistamal la,sekä toimimalla yhteistyössä mm.

viranomaisten, päättäjien, kansalais järjestöjen, tutkijoiden, eläinhoitajien ja opiskelijoiden kanssa. Koe-eläinten Suojelu ry:n lähita voitteet ovat yksittäisiä projekteja, joiden tarkoitus on viedä yhteiskun taa askel askeleelta kohti pitkän täh täimen tavoitteitamme, kunhan tar vittavat edellytykset niiden toteutu miselle on luotu. Lähitavoitteistam me voidaan mainita kosmetiikkatuotteen testaustavan kertova mer kintä ao. tuotteisiin sekä LD-50 ko keen kielto. Eduskunnalle lokakuus sa 1988 jätetyn eläinkokeita koske van kansalaisadressin vaatimukset ovat sekä lähi- että kaukotavoitteitamme. Asioiden muuttuessa (toivottavasti parempaan suuntaan) lähi-ja kaukotavoitteemme voivat muuttua. Toi mintamme eettinen perusta pysyy kuitenkin muuttumattomana. Se on pohja, jolta ponnistamme sekä edes sävilkkuva valo, jota kohti suunnis tamme. Se on myös side,joka yhdis tää eläinten oikeuksien puolustajat eri puolilla maailmaa.

FÖRENINGENS LINJE

>• k

•

Jäsenmaksu m k 50/vuosl m k 1000/ainaisjäsen Y hdistyksen la hjo itukse t: SYP 200120-1019901 Jäsenm aksut ja tuo ttee t: PSP 435 490-1

PÄIVI VIINIKAINEN puheenjohtaja

>Tule tupaantuliaisiin! Yhdistyksen uudessa toimistossa pidetään keväiset tupaantuli aiset20. toukokuuta lauantaina klo 13— 16. Kaikki jäsenet ovat sydämellisesti tervetulleita! T

Osoitteemme on Porvoonkatu 53 (katutaso)ja toimistoon pää see Helsingin keskustasta bussilla no 17 (Aleksis Kiven kadun viimeinen pysäkki) tairaitiovaunulla 3B (päätepysäkki Porvooi kadulla).

f t Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 1.8.89. Lehteen tuleva aineisto lähetetään to im is to n o s o itte e lla puh: (90) 738 570.

»Vad är det niegentligen kräver?» är en fräga, som ställsofta tiliFDV:s aktivister. Hur klart är svaret? Förfingen har sin officiellalinje. De enJkilda medlemmarna har säkert sina egna personliga uppfattningar. Bil den har dessutom suddats av skrivelserimedierna, där felaktiga uppgifterom FDV:s krav och verksamhetsformer — avsiktligt eller oavsiktligt — framförts. Den etiska gründen för FDV:s verksamhet är den, att djur, säväl vilddjur som domesticerade djur, har rätt tiliett sädant liv, där deras välständ är tryggat oberoende av människans nyttosynvinkel. Härigenom bekänns djuren ettegenvärde: varje djur är medelpunkten för sitteget liv, och dess värde beror intepä det, om det ger människan glädje, nytta el ler nägot motsvarande. Utgäende frän denna bas ställervi mäl förvär verksamhet. Det är klart, att alla omräden, där missbruk av djur förekommer, hör tili värt ar-

betsfält: vi kan intebegränsa oss tili enbart t.ex.djurförsök. En delav vära mäl kan näs mycket snabbt — andra tarkanske fieraártionden attná. Ett viktigt mäl är det, att endast djurförsök, som inteär smärtsamma eller stressframkallande, tilläts. Vi kräver ocksä att sä kallade onödiga försök, sä som kosmetika- och vapentestning pä djur, förbjuds. Djur bör även uppfödas och behandlas sä, att de inte äsamkas fysisk eller psykisk smärta och att de kan tillfredsställa sina artspecifika behov. Uppfyllandet av detta krav skulle sluta intensivuppfödningen och pälsfarmningen i sin nuvarande form och bringa betydelsefulla förbättringar i försöksdjurens levnadsförhällanden. Vi hoppas, att de nämnda mälen näs snarast möjligt, men beaktandet av realiteternakan viknappast fordra detta. De är vära längsiktiga mäl, mot vilka vi strävar genom att befrämja alternativa metoder tilidjur försök, attitydfostran, information,

genom reformering av lagen och ge nom att samarbeta med myndigheterna, beslutsfattarna, föreningar, forskare, djurskötare och studerande. FDV:s kortsiktiga mäl är enskilda Projekt, som för oss framät steg för Steg mot de längsiktiga mälen. Till dem hör märkningen av kosmetikaprodukter med behörigt märke, som informerar om testmetoden och upphörandet av LD-50 testet. Kraven i folkadressen, som överlämnades tili riksdagen Oktober 1988, innehäller bäda kort- och längsiktiga mäl. Dä omständigheterna förändras (hoppeligen utvecklas tilidet bättre) kan även vära läng- och kortsiktiga mäl ändras. Den etiska gründen för vär verksamhet är dock densamma. Den utgör den grund frän vilken vi kämpar vidare och är »det blinkande ljuset», mot vilket vistyr. Den är ocksä det band, som förenar djurens beskyddare runt om ivärlden. översättning: Tony Rosqvist 3

Yksikään uusi lääke ei pääse suoma laisen apteekin hyllylle ennen kuin sille on saatu lääkintöhallituksen myöntämä myyntilupa. Apteekkita varakin mukaan lääkintöhallitus määrittelee, mitä tietoja lääkkeestä on oltava, jotta myyntilupa heltiäisi.

UUSI TOIMISTO AVATTIIN TURUSSA

SAISKOS LUVAN? Elmi Manninen Turun alueosaston toimisto on aivan kaupungin keskustassa

keet esim. rotilla kestävät kahdesta viikosta aina kahteen vuoteen riip puen siitä, kuinka pitkäaikaiseen käyttöön lääke on tarkoitettu. Ko keissa seurataan mm. eläinten käyt täytymistä, elinten painoa ja toimin taa, kasvainten esiintymistä ja kuol leisuutta.

M utageenisuus- ja karsinogeenisuustutkim ukset

Osa aktivisteista: Tarja Lehtinen, Kyllikki Nurmi, Kari Virtanen ja Marjo Yli-A Iho- Virtanen Vieraita tutustumassa toimistoon

OSOITTEEN M U U T O S ADRESSÄNDRING fr .o .m

/ ........... 19..........aikoen / ...........1 9 ..........

Entinen o s o ite/D en fö rra adressen:

M a k s u t ta koti m a a n p ostilii ke n te e ssä Avgiftsfritt i in rik e s posttrafik

N im i/ N a m n J a k e lu o s o ite / U td e ln in g sa d re s s Posti nro/Postnr

O S O IT E T O IM IP A IK K A / A D R E S S A N S T A L T

M uistathan tehdä osoitteenm uutoksen

Uusi o s o ite /D e n nya adressen:

J a k e lu o s o it e / D e n n y a a d re sse n : Posti nro/Postnr

Koe-eläinten Suojelu r.y.

O S O ITETO IM IP A I KK A / A D R E S S A N ST ALT

P orvoonkatu 53 P ä iv ä y s ja a lle kirjo itu s/ D a tu m o c h unde rskrift

00520 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTINUMERON KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHETYKSEN VIIVÄSTYM ISEN. A N V Ä N D A N D ET A V FELAKTIG POSTADRESS LEDER TILL ATT FÖRESÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

m uutoin ei A n im alia tavoita

uosittain lääkintöhallitus saa 300— 400 myyntilupahakemusta. Näistä 20— 40 koskee täysin uusia lääkeaineita, joiltaedellytetään mm. Eläinkokeellista testausta. Suomessa on voimassa yhteispohjoismaiset oh jeet, joissamääritellään myyntiluvan edellyttämät tiedot lääkkeestä. Eri laisia eläinkokeita löytyy ohjeistos ta useita, mutta kaikki lääkkeet ei vät käy läpi kaikkia testejä: esimer kiksi kerta-annoksena käytettävän lääkkeen osaltaeivaadita tietojapit käaikaisessa käytössä ilmenevistä haittavaikutuksista. Farm akologiset tutkimukset Farmakodynaamisissa kokeissa pyritään selvittämään lääkeaineen vaikutus tärkeimpiin elimiin ja elinryhmiin, esimerkiksi keskushermos toon javerenkiertoon. Tutkimuksia tehdään elävillä eläimillä, eristetyil läelimillä sekä soluilla. Tärkeimpien havaintojen varmistamiseksi käyte tään useita eläinlajeja. Myös lääk

keen imeytymistä ja jakautumista elimistössä sekä erittymistä sieltä pois tutkitaan useammalla lajilla. T oksikologiset tutkimukset Äkillistä eliakuuttia myrkyllisyyt tä käsittelevä testaus vaaditaan kai kiltalääkeaineilta. Akuutin myrkyl lisyyden tutkimiseen voidaan käyttää mm. LD50-testiä. Siinä määritetään se aineen kerta-annos, joka tappaa puolet koe-eläimistä. Näin pyritään löytämään karkea arvio aineen myr kyllisyydestä. Mikäli LD50-arvo määritetään jyrsijöillä, suositellaan, että lisäksi esim. koiralla ja kanii nilla määritetään pienin kuolettava annos. Toistuvasta käytöstä aiheutuvaa myrkyllisyyttä tutkittaessa altistusajat ovat pitempiä, mutta kerta-an nokset pienempiä kuin edellä. Tes teissä suositellaan käytettäväksi kol mea annostasoa. Ainakin suurin näistä on sellainen, että seaiheuttaa selviämyrkytysoireita eläimessä. Ko-

Kaikkien uusien lääkeaineiden mahdollinen mutageenisuus eli perimämuutosten aiheuttamiskyky on tutkittava. Menetelmäksi suositel laan useiden testien yhdistelmää, jo hon voi kuulua sekä elävillä eläimil lä että kudos- ja soluviljelmillä teh tyjä kokeita. Lääkkeen karsinogeenisuutta I. syöpää aiheuttavia ominaisuuksia tutkitaan mm. silloin, kun lääke on tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön. Testit suoritetaan vähintään kahdella eläinlajilla. Ne kestävät esimerkiksi rotilla noin kaksi vuotta 1. suurim man osan niiden luonnollisesta elinajasta.

Lisääntym istutkim ukset Lääkkeen vaikutusta koiraan ja naaraan lisääntymiskykyyn sekä si kiöön tutkitaan niin ikään eläimillä. Sikiövauriotutkimuksia vaaditaan lääkkeiltä, joiden käyttäjäkuntaan kuuluu nuoria naisia. Testeissä suo sitellaan käytettävän vähintään kah ta eläinlajia, joista toisen on oltava muu kuin jyrsijä. Tarkoituksena on tutkia mm. epämuodostumien mää rää ja laatua, sikiökuolleisuutta se kä emossa ilmeneviä haittavaikutuk sia.

O hjeisto ei ole ongelm aton Pohjoism aiseen ohjeistoon sisäl tyy eläinkokeita, joiden heikkoudet myönnetään tutkijamaailmassakin.

Tällaisia ovat LD50-testi, sikiö vaurio- ja karsinogeenisuuskokeet. Osastonjohtaja Erkki Palva lääkelaboratoriosta toteaa, että heikkouk sista huolimatta näitä testejä käyte tään, koska muita edes yhtä luotet tavia menetelmiä ei ole tarjolla. LD50-testin osalta Palva korostaa, ettäSuomessa on lähes täysin siirryt ty käyttämään klassista LD50-testiä väljempää koemuotoa, jossa tyydy tään aiempaa suurpiirteisempään LD50-arvoon. Näin selviydytään vä hemmällä eläinmäärällä. Edistystä tämäkin, mutta yksittäiselleeläimelle aiheutuvia kärsimyksiä se eisiltivä hennä: tavoitteenahan on edelleen löytää annos, joka aiheuttaa selviä myrkytysoireita ja kuolleisuutta. Tuskallinen LD50-testi on saanut erityistä huomiota sekä suuren ylei sön että tieteentekijöiden keskuudes sa. Esimerkiksi Zurichin yliopiston toksikologian professori Gerhard Zbinden on ottanut tiukan linjan LD50-testiä kohtaan. Syynä ovat se kä testin tuskallisuus että sen tulos ten tulkinnanvaraisuus. Karsinogeenisuustutkimus eläimil läon osoittautunut erittäinvaikeak sija kalliiksi. Esimerkiksi rotallateh tävä karsinogeenisuuskoe saattaa maksaa 2— 3 miljoonaa markkaa ja tulokset jäävät usein epävarmoiksi. Eläinten kannalta kalleus on ollut hyödyksi, sillä se on vauhdittanut halvempien seulovien testien kehittä mistä. Näillä eivoida täysin korvata eläinten käyttöä, mutta kylläkin vä hentää eläinmäärää: alkuseulonnassa (esim. bakteerien avulla) karsitaan sellaiset aineet, jotka eivät kaipaa jatkotutkimuksia eläimillä.

U usia tuulia lääkintö hallituksessa?

EI KYSYVÄ TIELTÄ EKSY

Koska lääkintöhallituksella on val ta määritellä uusien lääkkeiden myyntilupaehdot, sevaikuttaa myös maassamme tehtävien eläinkokeiden määrään. Onko lääkintöhallitus sit ten aktiivisesti pyrkinyt kehittämään eläinkokeita korvaavia menetelmiä. Erkki Palva toteaa, että lääkintö hallituksen farmakologit seuraavat muualla tapahtuvaa tutkimusta ja ovat valmiita ottamaan uusia mene telmiä käyttöön, mikäli sopivia il maantuu. Uusien menetelmien var sinainen kehittelyja tutkimus painot tuvat kuitenkin lääketeollisuuteenja yliopistoihin: lääkintöhallituksen re surssit eivät tähän riitä. Miten lieneekään lääketeollisuu den ja yliopistojen resurssien laita? Entä kuinka käytettävissä olevat voi mavarat saataisiin suunnattua eläin kokeita korvaavaan tutkimukseen? Tiettyjen korvaavien menetelmien halpuus eläinkokeisiin verrattuna in noittaa varmasti ainakin lääketeolli suudessa tehtävää tutkimusta. Silloin kun eläinkokeita korvaavat menetel mät eivät ole taloudellisesti kilpailu kykyisiä kaivataan muita motiiveja. Eläinkokeista on pyrittävä eroon myös eläinten itsensä takia — vaik ka se maksaisikin. Ehkä näin pääs täisiin siihen, että eläinkokeet olisi vat uusien lääkkeiden testauksessa poikkeus, ei sääntö. Lähteet Hanhijärvi, Hannu: Systemaattisen toksisuuskokeen suorittaminen. Suomen lääkärilehti 15/84. Nordiska läkemedelsnämnden: Drug applications, nordic guidelines. N L N publication n:o 12, 1984.

— Tehtävämme on lääkkeiden laadun jälkivalvonta. Otamme näyt teenjokaisen lääkeaineen ensimmäi sestämarkkinoille tulevasta erästäja tämä tutkitaan. Lisäksi otamme näytteitä pistokokeenomaisesti tuk kukauppojen lääkevalikoimasta ja testaamme näytteen laadun. Sisältävätkö nämä testit eläinko keita?

Hiiri Rotta Marsu Hamsteri Kaniini Koira Kissa Lammas Sika

36.100 26.100 4.200 100 2.800 50 30 70 100

LEIRAKSEN KOE-ELAINTILAT — HYGIENIAA JA AHTAUTTA Eräässä syksyn kokouksessa Turun alueosastolla oli harvi nainen vieras, Leiraksen tutkimuspäällikkö Tero Karhi. Vilk kaan keskustelun päätteeksi hän toivotti kolme alueosastom me jäsentä tervetulleeksi tutustumaan Leiraksen koe-eläintiloihin. Siispä 22.2.1989 Päivi Korhonen, Tarja M ichejeffja Marjo Yli-Alho-Virtanen vierailivat Leiraksen biolääketieteel lisessä tutkimuskeskuksessa.

Seuraavaksi tutustuimme itsekoeeläin-ja eläinkoetiloihin. Suoja-asuihin pukeutuneina kiersimme pitkiä käytäviä ja kurkimme huoneiden ovien ikkunoista sisään. Vaikutel mamme oli, että eläimet kuluttavat elinkautistaan steriileissä, mutta ah taissa oloissa. Viisi marsua jakoivat hieman A4 suuremman tilan, kanit pystyivät hädin tuskin kääntymään kopeissaan. Näkökontakti on ai noastaan vastapäisen käytävän kanihäkkiin. Tassut lipsuivat liukkaalla häkin pohjalla. Mitään pehmusteita, heiniä tms. eikaneilla käytetä. Muil la eläimillä oli kuivikkeena puuha ketta.

Onko tätä eläinkoetta mahdollis ta tehdä muilla menetelmillä?

— Pyrimme tulevaisuudessa kor vaamaan tämän testin soveltuvin osin toisellamenetelmällä. Se on ns. limulustesti,joka perustuu kania al keellisemman eläimen, hevosenkenkäravun, käyttöön. Ravusta otetaan punktion avulla verta. Varsinainen testi tehdään koeputkessa. Tämän ravun verisolutreagoivat testattavas saaineessa mahdollisesti olevien bak teerien kanssa ja osoittavat näin näytteen epäpuhtauden.

Eläinkokeita

Limulustestin yhteydessä on k ä y -^ ^ nyt ilmi, että hevosenkenkärapu o r i^ P melko harvinainen ja sen käyttö tes tissä saattaa vaarantaa lajin olemas saolon.

Onko sitten tarpeellista, että lää kelaboratorio testaa tuotteiden laa tua — tekeväthän lääketehtaat itse kin laadunvalvontaan liittyviä kokei ta?

— Kyllä kohtuullinen turvallisuus vaatii tällaistakontrollia, koska kui tenkin noin kolme prosenttia tutki mistamme näytteistä on epäpuhtai ta. Pieni viranomaispelote pitää lää ketehtaat myöskin tarkempina laa dunvalvontansa suhteen.

hoitajien koulutuksesta. Totesimme sen olevan melko niukkaa (tutkijoilla yliopistokoulutuksen lisäksi kaksi päiväinen koe-eläintenhoitokurssi). Eläinkokeita korvaavista menetel mistä kysellessämme saimme kuulla, ettäadrenaliinin tehon määritys teh dään Leiraksessa nykyään koeput kessa. Korvaavien menetelmien ke hittelyyn ei riitä voimavaroja, mut ta jos tiedetään korvaavia menetel miä, niitä käytetään, totesi Karhi. Teratogeenisyyskokeita (sikiövau riot) Leiraksessa on »korvattu» niin ettei niitä tehdä elävillä eläimillä vaan sikiöillä.

Koe-eläintilat

— Lähinnä näytteistä tutkitaan farmaseuttis-kemiallisia seikkoja, ja nämä tutkimukset eivät sisälläeläin kokeita. Poikkeuksen muodostavat suoneen annettavat aineetja hormo^^ nit. Ne testataan kanilla tehtäväll^^ ns. pyrogeenitestillä. Ainetta injek toidaan kaniin ja tämän jälkeen mi tataan eläimen ruumiinlämpö. Jos lämpö kohoaa tietyn rajan yli, on näyte epäpuhdas.

— Olen kyllä kuullut tällaistapu huttavan, mutta en halua ottaa kan taa, koska minulla eiole asiastatar vittaviatietoja. Ilmeisestitestissävoi daan käyttää myös jotain yleisempää äyriäislajia, mutta tämän käyttöä ei ole vielä hyväksytty standardeihin.

MITÄ? MISSÄ? MILLOIN? Maa- ja metsätalousministeriölle tulleiden anomusten mukaan lääketehtaista tekevät eläinkokeita: Orion Oy: Espoo, Helsinki, Kemijärvi Huhtamäki Oy Lääketeollisuus (= Leiras: Turku ja Medica: Salo, Helsinki) Medipolar/Farmos-Yhtymä Oy: Oulu Star Oy: Tampere Farmos-Yhtymä Oy: Turku, Oulunsalo Eläimiä käytettiin opetusministeriön selvityksen mukaan lääketeollisuudessa vuonna 1985 yhteensä 69.600. Tarvearvio vuodelle 1990 oli 78.000 eläintä. Eläimet jakaantuivat lajeittainseuraavasti:

Mitä lääkelaboratorio tekee, osas tonjohtaja Erkki Palva?

TARJA MICHEJEFF MARJO YLI-ALHO-VIRTANEN Turun alueosasto

Kuva: Oy Leiras A b

Käyntimme aluksi tenttasimme tutkimuspäällikköä lääkkeiden tes tauksesta. Saimme mm. tietää, että Leiraksessa tehdään kokeita kaneil la,marsuilla, hiirilläja rotilla. Vuon na 1987 käytettiin 847 rottaa, 573 hiirtä, 163 kania ja 402 marsua, yh teensä 1985 eläintä. Leiraksen koe-eläimet tuodaan pääosin Englannista, Tanskasta ja Saksasta. Kyselimme Tero Karhilta myös hänen mielipidettään LD 50- ja LI-

MIT-testeistä. Leiraksessa eiole teh ty LD 50-testiä kahteen vuoteen, mutta jonkin verran lievempää LIMIT-testiä (Eläimelle annetaan tes tattavaa ainetta 2 g/l kg) lääketestauksessa kyllä käytetään. »Periaatteessa jokainen lääke on myrkky ja jokainen myrkky on lää ke,» totesi Karhi ja myönsi ettei LD 50-testitäten tuo paljon oleellistatie toa. Viranomaiset vielä kuitenkin vaativat testin käyttöä. Kyselimme tutkijoidenjaeläinten

Saimme myös hetken seurata yh tä koetta, nimittäin pyrogeenitestiä kaneilla. Tällä kokeella testataan suoneen annettavien liuosten (ravin toliuosten) pyrogeenisyyttä (aiheut tavatko kuumeilua). Kanit olivat kiinnitettyinä pienissä lokeroissaan kaulapannasta. Niiden lämpötilaa tarkkailtiin jatkuvasti noin viiden tunnin ajan. Ennen seuraavaa koet ta kaneille suodaan 1— 2 viikon le po. Tosin näkemämme koe ei var mastikaan oletuskallinen, mutta kuvittelimme miltä tuntuu olla täysin liikkumatta hereillä yli viisi tuntia.

Summa summarum Euroopan yhdentyminen tuo hel potusta ainakin koekanien elämään: Manner-Euroopassa häkkien vähim mäiskoko on suurempi kuin Suo messa. Yleisvaikutelmamme oli, että Lei raksen koe-eläintilatolivat kyllälain edellyttämässä kunnossa, uudet ja siistit, mutta laki kaipaa remonttia. 7

Koe-eläinasetuksessa edellytetään, että jo s eläinko keen voi tehdä muulla menetelmällä, on tätä mene telmää käytettävä. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston mukaan on laitosten koe-eläintoimikuntien ja lääninhallitusten tehtävä valvoa, että olemassaolevia vaihtoehtomenetelmiä käytetään. Ongelmana tuntuu olevan se, että ne, joille valvon ta kuuluu, eivät ole riittävästi perillä vaihtoehtojen olemassaolosta. Tämä ilmenee mm. siinä, että monoklonaalisia vasta-aineita tuotetaan eläinkokein, vaikka korvaavia menetelmiä olisi tarjolla.

IH M ISTE N SIKIÖVAURIOITA T E ST A T A A N E L Ä IM IL L Ä Uusien lääkkeiden kehittelyssä tehdään viranomaisten määräyksestä erilaisia eläinkokeita. Näitä ovat mm. sikiövaurioihin liittyvät tut kimukset. Tiedepiireissä nämä tutkimukset ovat saaneet paljon kritiikkiä osakseen — silti ne jatkuvat.

Lääkintöhallituksen mukaan ei vasta-aineiden tuotannosta ole mää rätty, että se pitäisi suorittaa ehdot tomasti eläinkokein. Muukin mene telmä käy, jos se pystytään osoitta maan yhtä luotettavaksi.

Ykkösluokan eläinkokeita

Monoklonaalisten vasta-aineiden tuotanto tapahtuu vielä hyvin usein elävissä eläimissä — mentelmä on eläimilleepämiellyttävä — joissakin tapauksissa jopa hyvin tuskallinen. K u va: K irsti M äättänen

K U K A VALVOO, • • •• E T I Ä VAIH TOEH TOJA K Ä Y T E T Ä Ä N ? KAARINA KIVIVUORI Nämä eläinkokeet luokitellaan kipuluokkaan yksi. Vasta-aine aikaansaadaan seuraa vasti: hiireen injektoidaan antigeeniä, niinettäsiihen kehittyy immuniteet ti.Tämä eiole tuskallista, jos piste tään oikein. Kun hiirion immunisoi tu, selopetetaan japerna otetaan tal teen. Pernasolujen avulla saadaan monimutkaisen prosessin kautta lo pulta solususpensio, joka sisältää tie tyntyyppisiä (tässä monoklonaalisia) vasta-aineita. Kun nyt vasta-aineita tarvitaan suurempia määriä — esim. teolliseen tuotantoon — voidaan toimia kah della tavalla. Yksi mahdollisuus on tuottaa vasta-aineita koeputkessa (soluviljely). Toinen tapa on ruiskut taa vasta-ainetta eläimen vatsaonte loon. Tällöin vatsaan kehittyy kas vaimia, joistaerittyyns. askiittesnestettä. Tästä johtuu, ettäeläimen vat sa vähitellen turpoaa ja sen olo on epämukava. Se voi kymmenessä päi vässä paisua neljäsosan tavallista painoaan suuremmaksi. Neste ote taan eläimistä talteen. Jotkut valmis tajat valuttavat nesteen elävistä eläi 8

iProfessori K. Sune Larsson, joka toimii Karolinisen Instituutin toksi kologisen osaston päällikkönä, on yksi niistä,joitasikiövaurioiden tut kiminen eläimillä ei miellytä. Lars son, joka on itse erikoistunut tutkilaan myrkkyjen ja lääkeaineiden aikutuksia ihmisen sikiöön, kirjoit taa Tiede 2000-lehden artikkelissa 2/84 näin: »Eläinkokeiden tarkoitus on tie tysti ennustaa, onko aine ihmiselle vaarallinen, ja siten vähentää sikiö vaurioiden määrää. Kannattaa ky syä, missä määrin on onnistuttu. Monia kalliitaeläinkokeita on tehty ja tehdään sikiöitävaurioittavien ke mikaalien löytämiseksi. Suuri mää rä kemikaaleja on tutkittu, ja niistä ainakin tuhat on todettu vaaralliseksi eläinsikiöille. Kuitenkin sellaisia ke mikaaleja, joita voi varmasti pitää ihmissikiölle vaarallisina, tunnetaan ainoastaan vajaat kaksikymmentä. Monia vanhoja lääkeaineita ja mui ta kemikaaleja käytetään jatkuvasti, vaikka niiden on eläinkokeissa todet^ ^ u vaurioittavan sikiötä. Toisaalta f^nonta uutta lääkeainettaon tälläpe rusteella kielletty».

mistä. Eläin otetaan käteenja kanyy li työnnetään sen vatsakalvon läpi vatsaonteloon. Neste tiputetaan sit ten kanyylin läpi vatsaontelosta. Jos kus eläimiltä otetaan nestettä useam pia kertoja. Tällöin annetaan kasvai men kehittyä uudelleen. Siitä,pitäisiköeläinnukuttaa, kun neste imetään kanyylilla, ollaan montaa mieltä. Jotkut pitävät sitä tarpeettomana, koska esim. eläin-tai ihmispotilaitakaan eivastaavassa ti lanteessa nukuteta. Lisäksi nukutuk sesta herääminen saattaa olla myös hyvin epämiellyttävä kokemus. Toi sen näkemyksen mukaan se aiheut taa eläimille kipua, koska nesteestä paisunut vatsa on arka.

Useat tuottajat siirtymässä koeputkimenetelmiin Suomessa askiittesmetodia käyttä vät tällä hetkellä Kansanterveyslaitos Helsingissä ja Turussa, Labsystems Oy, Oy Medix Biochemica Ab, Suo men Punaisen Ristin Veripalvelu ja Wallac Oy. Näistä Kansanterveyslai

tosja Punainen Ristikäyttävät myös soluviljelymenetelmää. Oy Medix Biochemica Ab, Labsystems Oy ja Wallac Oy kertoivat olevansa siirty mässä pois eläinkokeista kokonaan.

Kirjelmä viranomaisille

(

Monoklonaalisia vasta-aineitavoi daan, kuten edellä mainittiin, tuot taa soluviljelyn avulla. Ruotsin keskuseläinkoelautakunnan kanta asiaan on, että varsinkaan vasta-ai neen suurtuotannossa (esim. teolli seen tuotantoon) ei ole perusteita käyttää eläinkokeita. Myös pieni muotoisessa tuotannossa tulisilauta kunnan mielestä pyrkiä invitro-menetelmien käyttöön (kirjemaataloushallitukselle 3.12.87). Koe-eläinten Suojelu ry ja Koeeläinten Suojelun Säätiö ovat lähet täneet lääninhallituksille ja niiden laitosten koe-eläintoimikunnille, joissa askiittesmetodia käytetään, kehoituksen ottaa päätöksissään huomioon olemassa olevat vaihtoehtomenetelmät, kuten voimassa oleva koe-eläinasetus vaatii.

ja arvostelukyvyttömästi.» Artikke lissa Larsson kritisoi etenkin LD-50 -testiäjaihon-ja silmänärsytystestejä eläimillä. Larsson toteaa edelleen Tiede 2000-lehden kirjoituksessaan, että eläinkokeissa käytetään usein niin suuria annoksia, ettei niitä voi rin nastaa ihmisen saamiin. Näin ollen on erittäin vaikea soveltaa eläinko keiden tuloksia niissä tapauksissa, joissa odottava äiti altistuu jollekin kemikaalille teollisuusympäristössä.

Suomalaista kritiikkiä Lääketieteen ja kirurgian tohtori Marketta Kärkinen-Jääskeläinen on myös tutkinut sikiövaurioita. Hänen tutkimuksensa tehtiinhedelmöitetty jen kananmunien avulla. Myös hän suhtautuu karsaasti eläinkokeisiin sikiövauriotutkimuksessa: »Eläimille teratogeenisiä (sikiövaurioita aiheut tavia, toim.huom.) aineitatunnetaan satoja, kun taas ihmissikiölle vaaral lisia aineita ehkä kymmenkunta ei kä yhtään niistäole löydetty taivar mistettu eläinkokeiden avulla vaan yksittäisistähavainnoista, jotka ovat

KAARINA KIVIVUORI

johtaneet hypoteesiin ja epidemiolo gisiin seurantoihin ja mahdollisiin analysointeihin kudos- tai soluviljelyissä. Laboratorioeläinten erilainen aineenvaihdunta, erilainen istukka, raskausajan kesto jne. tekevät eläin kokeiden tulokset melkein mahdot tomiksi soveltaa ihmisen reaktioi hin».

Viranomaiset: ei muita käyttökelpoisia menetelmiä Lääkintöhallituksen kanta on, et tä sikiövaurioitatutkitaan eläimillä, koska eioleolemassa muita edes yh tä luotettaviatutkimustapoja. Eläin kokeiden rajallisuus myönnetään, mutta niiden avulla saadaan kuiten kin jotain tietoa. Viime aikoina on kuitenkin kehi tetty sellaisia soluja kudosveljelymenetelmiä, joiden antamat tulokset ovat vastanneet lähes sataprosentti sesti eläinkokeiden tuloksia. Erityi sen lupaaviksi ovat osoittautuneet ns. yhdistelmätestit,joissa käytetään 2— 3 soluviljelymenetelmää yhdessä. Viranomaiset pitävät eläinkokeita tarpeellisina, monet alan asiantunti-

Käytetäänkö eläimiä turhaan? Vuonna 1985 Sune Larsson antoi haastattelun Koe-eläinten Suojelu ry:n lehteen. Haastattelussa hän to tesilääkeaineidenja kemikaalien tes tauksesta yleensä: »Hyvin paljon eläimiä on uhrattu turhaan. Monien aineiden testaustuloksista ei voida vetää suoriajohtopäätöksiä aineiden vaikutuksesta ihmisiin. Kokeet olisi ylipäänsä suunniteltava paremmin, jotta niistä voitaisiin tehdä mitään johtopäätöksiä. Nykyisellään byro kraatit ja poliitikot voivat tietämät tään taitarkoituksella käyttää tutki mustuloksia väärin. Eläinkokeiden tuloksia onkin käytetty viranomais ten päätöstentukena taitamattomasti 9

jät taas eivät, koska niiden avulla ei ole saatu käyttökelpoista tietoa ih misten sikiövaurioista. Eläinten si kiövaurioista kylläkin. Jos joillakin menetelmällä ei saa da tietoa siitä asiasta, mitä ollaan tutkimassa, eikö tällaisestamenetel mästä tulisi pyrkiä eroon keskittä mällä voimavarat uusien, parempien menetelmien luomiseen? On itses tään selvää, että testaus odottavilla äideillä on poissuljettu. Mitä sitten jää jäljelle? Lähinnä erilaisten kudosviljelyjen sekä epidemiologiset tutkimukset (mm. epämuodostumarekisterien käyttö).

Kudosviljely sopii vauriomekanismien tutkimiseen Kudosviljelyn käyttöön suhtaudu taan lääkintöhallituksessa epäileväisesti,koska seeianna tietoasiitä,mi ten testattava aine kulkeutuu äidistä sikiöön, miten se imeytyy jne. Toi saalta eläinkokeetkin antavat tietoa vain eläimen ruumiintoiminnoista. Eräs alue, jossa kudosviljely on osoittautunut erittäin käyttökelpoi seksi, on vauriomekanismien tutki minen. Sillä voidaan tutkia yksittäi siä kehitystapahtumia, luoda toistet tavat olosuhteet ja eliminoida eläin ten erilaisestafysiologiasta (esim. äiti ja istukka) aiheutuvat virhemahdol lisuudet. Muita etuja ovat annostuk

sen tarkkuus, mahdollisuus jatku vaan seurantaan ja ihmiskudosten käyttöön. Teollisuuden kannalta oleellisia seikkoja ovat myös ajalli nen ja rahallinen edullisuus. Suomessa toimiva 1963 perustettu epämuodostumarekisteri keräätietoa synnytyslaitoksissa ja lastensairaa loissa todetuista epämuodostumista ja haastatteleevauriolasten vanhem pia. Näiden tietojen avulla on saatu selvilleeräitä riskitekijöitä, mm. kor kea kuume ja lääkeaineiden käyttö raskauden varhaisvaiheessa.

Kunhan jotain tehdään . .. Tuntuu siltä, että viranomaisten velvoite sikiövaurioiden tutkimises ta eläinkokein lääkekehittelyssä on aikansa elänyt. Tutkitaan eläimillä siksi,että seehkä rauhoittaa lääkkei den käyttäjää ja valmistajaa ja siksJ^ että niin on tehty ennenkin. Tutki^^ taan tutkimisen vuoksi — siksi, että saadaan JOTAIN tehtyä. Hyödystä viis! Odottavana äitinäeiainakaan mi nua saatu vakuuttumaan tällaisten eläinkokeiden tarpeellisuudesta. Ih me, etteilääketeollisuus käytä vaiku tusvaltaansa ja yritä saada byro kraatteja luopumaan aataminaikuisista vaatimuksistaan. Luulisi tur hien eläinkokeiden tulevan kalliiksi sekä teollisuudelle että lääkkeiden käyttäjälle.

ELÄ IN SU O JELU LA K IIN TU LO SSA M U U TO K SIA Ylitarkastaja Pirkko Skutnabb maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolta kertoi helmi kuun lopulla, ettäministeriössä val mistellaanjoitakin muutoksia eläin suojelulakiin. Eduskunnan käsitte lyyn muutosesitys ehtii todennäköi sesti vasta syksyllä. Yksittäisinä asioina lakiin tulisi koiran hännän typistämisen kieltä minen ja villisian tarhauskielto. Li säksi ministeriö haluaisi lakiin val tuutuksen, jonka nojallasilläolisioi keus antaa sikojen pitoon, eläinten laiduntamiseen ym. liittyviä mää räyksiä. Nykyisin eläinsuojelumääräyksen antamiseen tarvitaan ensin lakiinmaininta siitä,kuka on valtuu^ fe teeittu antamaan ko. määräyksen ja ^ n illälainsäädäntötasolla. Vasta kun tämä valtuuspykälä on lakiin saatu, voidaan itseeläinsuojelumääräys an taa. Tämän menettelyn kankeus on Skutnabbin mukaan viivästyttänyt mm. eläintarhamääräysten anta mista. Vielä helmikuun lopullaylitarkas taja Skutnabb ei ollut halukas ker tomaan, minkälaisia muutoksia eläinlääkintöosasto tulisiuuden val tuutuksensa nojalla antamaan. Hä nen mukaansa lakiesitys lähetetään lausunnolle myös eläinsuojeluyhdis tyksiin. (K.K.)

LÖYTÖELÄINTALO HELSINKIIN

Helsingin Vuosaaressa avataan piakkoin löytöeläinasema. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry on vuokran nut Helsingin kaupungilta maalis kuun alusta lähtien Käärmeniemes sä sijaitsevan liki 100 neliön talon löytöeläinten huostaanottotiloiksi. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyshän ottaa vuosittain huostaansa noin 1000 kodittomana harhailevaa lem mikkieläintä, pääasiassa kissoja, mutta myös koiria ja kaneja yms. pikkujyrsijöitä. Ellei eläinten omis tajia löydetä, niille etsitään uudet vastuuntuntoisemmat kodit eläinlää käritarkastusten, rokotusten jamah dollisten leikkausten jälkeen. Tähän asti kaikki löytöeläimet on jouduttu pitämään yksityisten henki löiden kodeissa, koska kaupungilta eiole aikaisemmin saatu minkäänlai siatilojalukuisistaanomuksista huo limatta. Tilojen puute on jatkuvasti rajoittanut eläinten auttamistyötä, koska monilla hoitopaikkoina toimi villaon itsellään useita lemmikkejä, pieni asunto tai ilkeät naapurit. Talo täytyy toki ensin remontoida eläinten ehdoin ennen kuin ensim

mäiset turvapaikkaa tarvitsevat ne lijalkaiset voidaan ottaa vastaan. Kunhan kaikki on »Kissalassa» kun nossa, kerromme hankkeesta lisää oikein kuvien kera. Ja tottakai siel läpidetään myös tupaantuliaiset kai kille löytöeläinten ystäville. Seuratkaapa »Minne mennä» -palstoja.

Nyt tarvitaan monenmoista apua niin talon remontti- kuin käyttövai heessakin. Jos sinulla on kirvesmiehentaitoja, maalarinkykyä taisuhtei ta rakennustarvikelahjoittajiin, ota pa yhteyttä. Tai jos sinulla on yli määräisiä muovivateja eläinten po tiksi, koreja nukkumapaikoiksi, Hit tejä tai pyyhkeitä petivaatteiksi tai ruokakippoja, otapa yhteyttä. Tai jos haluat liittyä vapaaehtoiseen eläintenhoitajajoukkoomme, niin soita päivystäjällemme Katriina Pa rulle p. 659 320 tai 666 896 ma— to klo 15— 20 ja pe klo 13— 18. Kanimaiset & Kissamaiset & Koiramaiset kiitokset etukäteen! H A N N E L E L U U K K A IN E N

Kuva: Sami Bläberg

EDUSKUNTAKUULUMISIA koonnut KAARINA KIVIVUORI

Raha-asia-aloitteet:

Lukijoiden mieltä lämmittää var masti tieto siitä, että kaikki kansan edustajat eivät nuku eläinsuojeluasi oissa. Oheisista aloitteista voi tode ta, että useista puolueista löytyy eläinsuojeluhenkeä.

Esko Almgren (krist.): Kaksi esi tystä 180.000 markan määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu ry:n toimintaan. Toinen esitys vuo den 1988 budjetin lisäykseksi ja toi nen vuoden 1990 budjettiin. Almgrenin mielestä yhdistyksen laajaalainen toiminta huomioon ottaen tulisi sille valtionapuna jaettavaa avustusta korottaa. Marita Jurva (smp): 50.000 mar kan määrärahan osoittamisesta Koeeläinten Suojelu ry:n toimintaan, li säyksenä vuoden 1989 budjettiin. Jurvan perustelu määrärahan myön tämiselle oli, että Koe-eläinten Suo jelu ry puolustaa eläinten oikeuksia ja yrittää valistustyön avulla saada julmat eläinkokeet loppumaan. Mats Nyby (sdp): 250.000 mark kaa eläinkokeistavaihtoehtoisiin tut kimusmenetelmiin siirtymistävarten. Tästä summasta hyväksyttiin lisäyk senä vuoden 1989 budjettiin 100.000 markkaa.

Toivomusaloitteet: Sauli Hautala (krist.): »Eläinsuo

jien koon määrittämisestä» ja »Va kavasti sairaiden eläinten jalostuskäytön estämisestä». Heikki Rinne (sdp): »Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien suojelun tehos tamisesta». 10

Näiden eläinsuojelumyönteisten kansanedustajien yhdistyksen toi minnalle osoittama luottamus sekä usko siihen, että eläinkokeet pysty^^ tään sitkeän tutkimustyön avulk^^ korvaamaan muilla menetelmillä, ovat SUUREN kiitoksen arvoisia. Olisipa tällaisia ihmisiä päättäjien joukossa enemmän!

Kuvat: Marjo Yli-Alho-Virtanen ▼ <

Lisäksi tehtiin seuraavat eläinsuo jeluun liittyvät raha-asia-aloitteet: Lea Kärhä (kok): 150.000 mark

kaa löytöeläinkotitoimintaan. Jorma Fred (krist.): Korotettu jen määrärahojen osoittaminen uhanalaisten lajien suojeluun: yh teensä 3.300.000 markkaa. Sauli Hautala (krist.): Kaksi aloi tetta(vuosien -89ja 90 budjetteihin) 500.000 markan määrärahan myön tämisestä hylkeiden kunnon tutkimi seen Itämeren alueella. Heikki Rinne (sdp): 50.000 mark kaa Viljakkalan helmisimpukkakannan suojeluun.

LINTUTALO TURKUUN

Joulukuussa 1988 valmistui eläin suojeluvalvoja Anja Eerikäiselle 80 m 2 suuruinen lintutalo. Aikaisem min linnut jouduttiin majoittamaan Anjan talon kellariin tilanpuutteen vuoksi. Ennestään pihapiiriin kuuluu vanhasta navetasta remontoitu koirala,jossa on tilatseitsemälle löytökoiralle ja -kissalle. Lintulassa on 10 erikokoista häk kiä, joista suurin on tarkoitettu ve silinnuille: siinäon pieni uima-allas. Myös hoitajia on ajateltu: talossa on sosiaalitilat, hyvä tiskipöytäja reilus ti kaappitilaa! ►

Tällä hetkellä (1.3) asukkaita on lähes joka häkissä. On kolme huuhkaajaa, lehtopöllö, varpushaukka, joutsenia, sorsia, varis ja parikym mentä siiliä. Siilit ovat leudon talven (tai jon kin muun syyn) takia heränneet lii an aikaisin talviunestaan. Ulkona on vieläkylmää eikä ruokaakaan löydy, joten ainoa keino saada siilit säily mään hengissä, on ottaa ne suojaan. Eläimet päästetään huhti-toukokuussa takaisin luontoon, kun ne ovat tervehtyneet. Jalkavaivaiset ja lentokyvyttömät löytävät uuden ko din kaupunginpuutarhan lintusuojasta — kesäisin nämä linnut siirre tään puistoihin eri puolille kaupun kia. Olen ollut tämän vuoden tammi kuun puolesta välistä asti kaupungin palkkaamana puolipäiväapulaisena Anja Eerikäisen luona. Olen myös kulkenut Anjan mukana valvontamatkoilla. Rutiinitöistä (eläinten ruokinta, häkkien siivous yms.) huo limatta jokainen päivä on aina eri lainen — siitäpitävät eläinystävät ja erilaiset ihmiset huolen. P Ä IV I K O R H O N E N

Tilaisuuden aluksi eläinlääkäri Oili Gylden kertoi eläinsuojeluneuvottelukunnan toiminnasta. Sehän on maa- ja metsätalousministeriön alai nen neuvoa-antava elin, jota minis teriön eläinlääkintäosasto voi kuul latarvittaessa. Oili Gylden on siellä vapaaehtoisen eläinsuojelutyön — eli kaikkien Suomen eläinsuojeluyhdis tysten — edustajana. ELÄINSUOJELUNEUVO TTELUKUNNALTA K A IVATAAN ERILAISTA OTETTA

Oili Gylden kertoi, että tähän mennessä ENK on käsitellyt vain muutamaa eläinkokeisiin liittyvää kysymystä. Neuvottelukunta on ol lut vain lähinnä laintulkitsijaelin — esimerkiksi eettistä keskustelua ei juuri ole käyty. Hän toivoikin ENKrlta »eläinsuojelullisempia» ot teitaja kokoonpanoa: tällä hetkellä kun siellä eläinsuojelijoita on vain yksi. Oili Gyldenin esityksen kuultuaan kokous totesi varsin yksimielisesti, että neuvottelukuntaan tulisi saada lisää eläinsuojelun edustusta. Ko koonpanon ollessa nykyisen kaltai nen ENK eiansaitse eläinsuojeluneu12

EPÄKOHDAT TEURASTAMOISSA SAATAVA KURIIN

Kirjelmä ministeriölle:

KAARINA KIVIVUORI

H t. Kokemuksia eräästä lihanjalostuslaitoksesta:

Eläimiä kiusataan, hygienia kyseenalainen T äm ä on kertom us a la lla työskentelevän kokem uksista eräässä suomalaisessa lihanjalostuslaitoksessa kesaDä 1988.

lin päflT-” jo la , 0n*utÄt*" Ri

JFJF Sikojen kkvneh teurasuunoni oh asiatonta. Keakutiraafla eläinsuo jan tlronsM oli silrai* Ktrv«eva maars am m o n o **la m ltr t ntflf* mnmonialO'ihmisen k««*— -* *

ibnhMJ» k««*—-**

K uva: Kaarina K ivivu ori

ELÄINSUOJELUYHDISTYSTEN YHTEISTYÖKOKOUS

PÄIVI VIINIKAINEN

v rve\»ivii

.„.^eriöti k*r)

Y^v M

Tammikuun 15. päivänä kokoontui Eläinlääketie teelliselle korkeakoululle 44 eläinsuojelijaa, jotka edustivat 13 eri eläinsuojelujärjestöä. Paikalla oli edustettuina maamme suurimmat valtakunnalliset järjestöt sekä ilahduttavan runsas määrä paikallis yhdistyksiä. Kokouksen järjestäjänä ja koollekut sujana oli Koe-eläinten Suojelu ry. Tarkoituksena oli edistää eri järjestöjen välistä yhteistyötä ja löy tää laajalta eläinsuojelukentältä yhteistyökohteita. vottelukunnan nimeä. Kokous kes kusteli myös siitä, voisivatko eläin suojeluyhdistykset esittää ENKdle käsiteltäväksi asioita, ja tarvitsisiko Oili Gylden jonkinlaisen eläinsuoje lijoiden tukiryhmän taakseen pohti maan kokouksissa käsiteltyjäasioita. YHTEISTYÖKOHTEITA LÖYTYI MONTA

Kartoitimme mahdollisia yhteis työkohteita keräämällä niistä ehdo tuksia. Listasta tuli pitkä: 33 asiaa kirjattiin ylös. Ehdotukset vaihtelivat yksittäisistä eläinsuojelukysymyksistä (koiran hännän typistys) laajakantoisempiin seikkoihin kuten maatalouden tehotuotantoon. Seuraavaksi keskustelimme siitä tavasta, jolla parhaiten edistäisimme alulle saatettua yhteistyötä. Lukuis ten eri ehdotusten jälkeen kokous päätti valita toimikunnan, joka val mistelee seuraavan kaikille yhdistyk silletarkoitetun kokouksen, ja joka

edelleen kartoittaa yhteistyökohtei ta. Toimikuntaan valittiin: Jukka Mikkola (Suomen Eläinsuojeluyh distys ry.), Hannele Luukkainen^^ (Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry.), Mirjam Kajander (Valtakunnallinen Eläinsuojeluliitto ry.),Valtter Mäke lä (Keski-Suomen Eläinsuojeluyhdis tys ry.), Hakon Westermarck (Poh joismaiden Eläinsuojeluneuvosto)ja Päivi Viinikainen (Koe-eläinten Suo jelu ry.) koollekutsujana. Mielestäni kokous olitärkeä askel kohti hajanaisen eläinsuojelukentän yhdistymistä. Tarkoituksena ei ole yhdistysten samankaltaistaminen: jo kainen järjestö pitää linjansa. Mut ta eläinsuojeluaatteenja eläinten hy vinvoinnin edistäminen vaatii yhteis työtä. Koe-eläinten Suojelu ry:n johtokun ta esittää syvän surunsa Valter Mä kelän äkillisen poismenon johdosta. Hänen työnsä eläinten hyväksi on ol lut korvaamaton.

* *

Animaliassa 4/88 puhuttiin teu rastuksesta. Teurastuseläinlääkärien haastattelukierros osoitti, että epä kohtia löytyy, vaikka kannanotot olivatkin äärimmäisen varovaisia. Eläinlääkärilehdessä käsiteltiinaihetrta numerossa 9/88 ja viimeksi sen ot ti esille Helsingin Sanomat helmi kuussa. Eläinten huono kohtelu — jopa suoranainen eläinrääkkäyskin — tuntuu olevan melko yleistä teu rastamoilla. Koe-eläinten Suojelu ry lähetti maaliskuun alussa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle kirjelmän, jossa perään kuulutettiin pikaisia toimenpiteitä teuraseläinten kohtelun parantami seksi. Kirjelmän allekirjoittajinaoli vat myös Vihreä Risti— Gröna Korsetryja Helsingin Eläinsuojeluyhdis tys ry. Eläinsuojelijoiden mielestä eienää riitä, ettäministeriön taholta teuras tamoille lähetetään vain eläinsuoje luun liittyviä kiertokirjeitä. Tarkoi tus on hyvä, mutta kirjeet eivät jo ko tavoita eläimiä käsitteleviä työn tekijöitätainiiden sisällöstäeipiita ta.

Kuva: Kaarina K ivivu ori

Valvontaa parannettava tuntuvasti Viranomaisten olisi parannettava välittömästi valvontaa lisäämällä se kä teuraskuljetustarkastuksia että käyntejä teurastamoihin. Monella teurastamolla työskennelleen eläin lääkärin mukaan käytäntö on se, et

tä tarkastus tehdään vain 3— 4 vuo den välein. Tämä ei taatusti riitä! Teuraskuljetuksista kuulee liian usein, ettäon nähty teuraslastin sei sovan yön yliparkkipaikalla odotta massa matkan jatkumista. Lisäksi on useampia esimerkkejä siitä,ettätilal ta terveenä lähtenyt eläin loukkaan tuu kuljetuksen aikana pahastikin. 13

jatainnutukseen, nauhakuljettimen käyttöön sioillaja rituaaliteurastuk seen. Sähköpiiskan käyttöä on vaikea valvoa ja keskusteluissa joidenkin eläinlääkärien kanssa on tullut mm. esille, että eläimiä jopa kiusataan piiskalla tahallaan. Sähköpiiskan käytöstä tulisiluopua paitsieläinsuo jelullisista myös taloudellisista syis tä (lihan laatu heikkenee). Sikojen ohjaamiseksi ajoränniin voidaan käyttää esim. ajolevyjä. Sähkötainnutus sioillaon ilmeisen huono menetelmä. ELL Saana Kau ko toteaa Eläinlääkärilehdessä 9/88 seuraavaa: »Niinsanotuissa täysautomaattisissa tainnutustilanteissa... on ilmentynyt niin paljon vikoja, että monissa Suomen teurastamoissa ri kotaan eläinsuojelulakia tuottamal la eläimille tarpeettomia kärsimyk siä». Eräs toinen eläinkääkäri kertoi olleensa useasti todistamassa, kun si ka avaa »tainnutuksen» jälkeen sil mänsä ja on selvästi tajuissaan, kun verta jo lasketaan. Nauhakuljettimen käytön on to

Tarkastuseläinlääkärit avainasem assa Tarkastuseläinlääkärien roolia eläinsuojelun vastuuhenkilöinä täy tyisi korostaa ja työnantajan huoleh tiasiitä, että heilläon aikaa huoleh tiatarpeellisestaeläinten tarkkailus ta. Teurastamot tulisi myös velvoit taa (esim. tarkastuseläinlääkärin vä lityksellä) antamaan jatkuvaa eläinsuojeluvalistusta niilletyöntekijöille, jotka ovat tekemisissä eläinten kans sa. Teurastamotyöntekijäthän oppi vat ammattinsa lähinnä työharjoitte lun kautta ja eläinsuojelusta puhu taan harvoin, jos koskaan. Lisäksi esille tuleviin laiminlyönteihin tulisi suhtautua erittäinvakavasti sekä teu rastamojen itsensä että viranomais ten taholta. Eläinsuojelullisia epäkohtia runsaasti Kirjelmässä puututtiin lisäksisähköpiiskan käyttöön, sikojen sähkötainnutukseen, pienten eläinten nui-

dettu aiheuttavan sioillamonenlaisia vammoja ja siis tarpeetonta kärsi mystä. Jos sähkötainnutuksesta luo vuttaisiin, jäisimyös tämä ikävä vai he pois sian viimeisellä matkalla. Nykyään pienet eläimet (vasikat, lampaat ym.) saa tainnuttaa nuijal lalyömälläja niin,ettäuseampi eläin on samassa karsinassa. Eläinsuojeli joiden (ja monen tarkastuseläinlää kärin) mielestä nuijatainnutus tulisi kieltää, sillä vaarana on, ettei isku osu heti kohdalleen ja muut eläimet karsinassa hätääntyvät. Rituaaliteurastuksen kohdalla tu lisiseurata Ruotsin, Norjan ja Sveit sin esimerkkiä ja kieltää se koko naan. Minkään uskonnollisen vakau muksen varjolla ei tule sallia kärsi myksen aiheuttamista eläville olen noille. Nykyisellään — rituaaliteu rastuksen vielä jatkuessa — olisi eläintainnutettavajo ennen sen kaa-^^ tamista ja sitomista ja eläinten kas-^P vattajia informoitava siitä, että hei dän eläimensä saattavat joutua rituaaliteurastettaviksi.

M A A IL M A N ELÄIN SU O JELU L IIT TO — aktiivinen keulakuva HANNELE LUUKKAINEN

World society f o r the

p r o t e c t io n o f animals

HEADQUARTERS CENTRAL & EASTERN REGIONS 1st. 2nd I 3rd FLOORS

MM— W W W * — ^ >i r

s p a

...

*-w FL00R

Maailman eläinsuojeluliitto eli World Society for the Pro tection ofAnimals (WSPA) on maailman suurinjalaaja-alaisineläinsuojeluyhdistysten yhteistyöjärjestö. WSPAhan kuu luu yli 360 jäsenjärjestöä yhteensä 64 maasta. Suomesta sen jäseninä on Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry, Vihreä Risti — Gröna Korset rfjaSuomen Eläinsuojeluyhdistys ry. Koeeläinten Suojelu ryon juuri anomassa jäsenyyttäjavapaa ryh mä Turkisten Vastustajat toimii WSPAn kanssa läheisessä yhteistyössä. Eläinten oikeuksien uranuurtaja Kristina Hammaren Vihreästä Rististä on toiminut vuosikaudet WSPAn johtoelimissä ja vuosi sitten keväällä allekirjoittanut valit tiin sen advisory directoriksi.

THE INTERNATIONAL SOCIETY FOR THE PROTECTION OF ANIMALS -

Kuva: Kaarina Kivivuori

W SP A toimii maailman jokaises sa kolkassa. Rajoitetut resurssit, pal katut ja vapaaehtoiset työntekijät se kä raha, eivät tietenkään riitäjokai sen yksittäisen eläimen auttamiseen, mutta tiedotuskampanjoita, käytän

nön eläinsuojelutyötä, pelastusope raatioitayms. toteutetaan yhtä aikaa niin pohjoisessa kuin etelässä, idäs sä kuin lännessäkin. Eläinsuojelulli siaongelmia riittääniin kehitysmais sa kuin teollisuusmaissakin.

JO H A N BÖRTZ D Ö D

Laiskiaista pelastetaan eräässä WSPA:n operaatioista

% A luevalvojien raportit — korutonta kertomaa WSPAlla on käytettävissään eri tyiset aluevalvojat, jotka tarkkailevat eläinten olosuhteita eri puolilla maailmaa. Useimmiten heidän ra porttinsa ovat karmeaa kuultavaa ja nähtävää. * Jossain maassa kissat sido taan elävänä jaloistaan seipääseen roikkumaan ja niitä valel laan tulikuumalla vedellä päivällislihan mureuttamiseksi. * Jossain maassa koirat hirte tään hitaasti, jotta niiden na hasta tulisi kestäviä karvalak keja. * Jossain maassa sidotaan tiukka nahkaremmi rodeohevosten sukuelinten ympärille, jotta ne tuskissaan potkisivat mahdollisimman näyttävästi esityksessä. * Jossain maassa härkiin pis tetään nippu tikareita ennen lopullista armoniskua, jotta ihmiset voisivat nauttia »tai teesta» härkätaisteluareenalla. * Jossain maassa nyljetään hylkeitä elävänä, jotta ihmiset saisivat kaikki kalansaaliit it selleen. * Ja jossain maassa kasvate taan luonnonvaraisia eläimiä pienissä häkeissä keskitysleirimäisissä oloissa, jotta turha maiset ihmiset voisivat pukeu tua turkkiin.

— Ihmisen julmuus eläimiä koh taan eitunne maiden eikä maanosien välisiä rajoja. Katastrofiapua eläim ille WSPA taistelee kaikkien eläinten oikeuksien puolesta ihmisten harjoit tamaa julmuutta vastaan. Sen lisäk siWSPA auttaa eläimiä myös luon nonmullistusten yhteydessä. WSPA on auttanut eläimiä niin Armenian maanjäristyksen kuin Thaimaan tul vienkin jälkeen. Tällainen katastrofiapu vaatii pal jon rahaa. WSPAlla on erityinen ka tastrofitilieripuolilla maailmaa sat tuvia luonnonmullistuksia varten. Nyt monien tiuhaan sattuneiden suuronnettomuuksien jälkeen varat ovat lopussa. Seuraava katastrofi sattaa sattua milloin tahansa ja mis sätahansa. Siksivetoammekin kaik kiin eläinten ystäviin, jotta saisimme Suomestakin kerätyksijonkinmoisen summan WSPAn katastrofityötä varten. Jonain päivänä myös maam me eläimet saattavat tarvitaWSPAn apua — siihen ei tarvita kuin yksi isohko »Tsernobyl». Siisjos haluat ollatukemassa maa ilmanlaajuista eläinten pelastamista, lahjoitakymppi taikaksi, satanen tai kaksi, taimitä itsehaluat Koe-eläinten Suojelu ry:n tilille SYP/Helsin ki/Senaatintori 200120-1019901, niin me toimitamme varat eteenpäin WSPAlle. Merkitse pankkisiirtoon kir jaimet WSPA. — Jättikiitokset etu käteen!

Islutet av senaste är avled Johan Börtz ien älder av 89 är. Under 25 är var hän ordförande för Nordiska Samfundet tiliBekämpande av Plägsamma Djurförsök iSverige och den ledande gestalten ikampen mot V i visektionen. Imars 1961 talades det — mig veterligen — för första gängen här i Finland offentligt om försöksdjurens lidande och det var Johan Börtz som bröt detta tabu. Pä inbjudan av gymnastik- och danspedagogen Gerda Alfthan och legationsrädet Theo Snellman kom Johan Börtz tiliHelsingfors och höll ett föredrag pä Universitetet. De bäda initiativtagarna hade gjort Stora ansträngningar för att informera allmänheten om detta föredrag och nägra hundra personer infann sig ocksä. Johan Börtz var den borne talaren. Hän hade argumenten som behövdes för att behandla detta känsligaämne. När hän talade om de plägade försöksdjuren talade hän med intensitetoch en lidelsesom grep varenda ähörare och hans föredrag var en chockartad upplevelse för alla närvarande. Ingen hade haft en aning om detta »vetenskapliga djurplägeri» som skedde bakom lykta dörrar. Efter föredraget bad hän alladem stanna kvar som ville vara med om att grunda en underavdelning tiliföreningen iSverige. Ett 60-tal perso ner följde uppmaningen och ett da tum förettkonstituerande möte kün de fastställas. Den förening som grundades nägon mänad senare, som en följd av Johan Börtz’avslöjande och tankeväckande föredrag, blev en underav delning tili den svenska föreningen och hade samma namn som den tills namnet nägra är senare ändrades tili Försöksdjurens Värn. Den förening en är nu den största iFinland inom djurskyddet med över 10.000 medlemmar. Dä Johan Börtz i medlet av 50-talet blev ordförande för Nordi ska Samfundet i Sverige var dess medlemsantal kring 700. Dä hän pä grund av hög älder lämnade över ordförandeskapet efter drygt 25 ärs ► 15

KIRSTI MAA T T A N E N

KUUTTIEN PYYNTI VASTATUULESSA

JO H A N BÖRTZ IN M EM O RIAM hart arbete utfört av honom och hans hustru Ellen, var antalet medlemmar mellan trettio-och fyrtiotusen. Under mänga är, ibörjan av verksamheten här, da viännu var oerfarna och rädlösa, illaträngda av vetenskapsmän och forskare, vilka ansäg att den nya föreningens verksamhet var »ett hot mot läkarvetenskapens utveckling och mänsklighetens fortbeständ» — en tyvärr intefrämmande forskaräsikt nu heller— var kon takten med Johan och Ellen Börtz mycket livlig och alltid fick vi hjälp när sädan behövdes. Är 1966 var Jo han Börtz aterhär tillasammans med sin hustru. Anledningen var den nordiska samarbetskonferens mot Vivi sektion, som föreningen här hade anordnat. Det är med stor saknad och tacksamhet mina tankar gär tillbaka tili samarbetstiderna med Johan Börtz och den avgörande betydelse hans personlighet haft för djurskyddets anmärkningsvärda utveckling iSverigeoch Finland. En enastäende livsgärning är avslutad. Hans tankar och hans krav pä en »kamp för djurens rätt och mänskans värdighet» fortsätterattväcka mänskorna tiliinsikt om ANSVARET för djuren. »Hans föreningar», iSverige och här, växer sig allt starkare och inflytelserikare ivära bäda länder. Juliana v. Wendt

Helsingfors

Johan Börtz kuoli viime vuoden lopulla 89 vuoden iässä. Kahden kymmenenviiden vuoden ajan hän toimi Nordiska Samfundet tili Bekämpande av Plägsamma Djurförsök-järjestön (nykyinen Nordiska Samfundet Mot Plägsamma Djurförsök, toim.huom.) puheenjohtaja na ja oli johtava hahmo taistelussa tuskallisia eläinkokeita vastaan. Maaliskuussa 1961 puhuttiin Suo messa ensimmäisen kerran julkisesti koe-eläinten kärsimyksistä ja juuri Johan Börtz otti esille tämän tabu na pidetyn asian. Hän tuliHelsinkiin tanssipedagogi Gerda Alfthanin ja lähetystöneuvos Theo Snellmanin kutsusta ja esitelmöi Helsingin yli opiston tiloissa. Tilaisuuden molem mat järjestäjät tekivät paljon työtä tiedottaessaan esitelmästä ja kuuli joita olikin paikalla parisataa. Johan Börtz olisynnynnäinen pu huja. Hän hallitsi tarvittavat argu mentit ja hän puhui antaumuksella, joka kosketti jokaista kuulijaa. Hä nen esitelmänsä vaikutti lähes shokin tavoin läsnäolijoihin, joista kukaan eiollut tiennyt, ettätällaista »tieteel listä eläinrääkkäystä» tapahtui sul jettujen ovien takana. Esitelmän jälkeen Börtz pyysi kaikkia niitä jäämään saliin, jotka halusivat perustaa alaosaston Ruot sin järjestölle. Kuutisenkymmentä ihmistä noudatti kehoitusta ja tuol loin päätettiinperustavan kokouksen ajankohta. Yhdistys, joka perustettiin muuta ma kuukausi Börtzin ajatuksiaherät tävän esitelmän jälkeen, toimi ensin Ruotsin yhdistyksen alaosastona ja silläolimyös sama nimi. Muutaman vuoden kuluttua nimi muutettiin Koe-eläinten Suojelu ryrksi. Nyt tä-

mä yhdistys on Suomen suurin eläin suojeluyhdistys ja sillä on yli kym menentuhatta jäsentä. Kun Johan Börtzistä 50-luvun puolivälissätuliNordiska Samfundetin puheenjohtaja, oli yhdistyksellä noin 700 jäsentä. Kun hän kahdenkymmenviiden vuoden työn jälkeen luopui puheenjohtajuudesta korke an ikänsä vuoksi, oli jäsenmäärä 30— 40.000. Apuna työssään hänel lä oli ollut vaimo Ellen. Monen vuoden ajan, toiminnan täällä Suomessa ollessa vielä alussa, yhteydet Johan jaEllen Börtziin toi mivat vilkkaastijasaimme aina apua kun sitätarvitsimme. Tuolloin olim me vielä kokemattomia ja paine tie-^ demiesten ja tutkijoiden taholta tun-Äp tui raskaana. Yhdistyksen toiminta katsottiin »uhkaksi lääketieteen ke hitykselleja ihmiskunnan hyvinvoin nille»— valitettavasti eituntematon tutkijanäkökulma tänäkään päivä nä. Vuonna 1966 Börtz kävi jälleen Suomessa vaimonsa kanssa. Aihee na tällä kertaa pohjoismainen koeeläinsuojelijoiden kokous, jonka yh distyksemme järjesti. Muistelen suurella kaipauksellaja kiitollisuudellayhteistyöaikaa Johan Börtzin kanssa. Hänen persoonal laan on ollut ratkaiseva merkitys eläinsuojelulle Suomessa ja Ruotsis sa.Ainutlaatuinen elämäntyö on lo pussa. Hänen ajatuksensa ja vaati muksensa »taistelusta eläinten oi keuksien ja ihmisen arvokkuuden puolesta» herättävät yhä ihmisiä vas tuuseen eläimistä. »Hänen yhdistyk- A sensä» Ruotsissajatäällämeillä kas- ^ vavat ainavain voimakkaammiksi ja vaikutusvaltaisemmiksi. Juliana von Wendt (k ään n ö s K aarin a K ivivuori)

Kirja eläinten oikeuksista! Ensimmäinen suomalainen kirja, joka käsittelee monipuolisesti eläin ten oikeuksia. Kirjoittajina joukko tunnettua filosofejasekä eläinsuoje lija ja eläinkokeiden tekijä. Kirja on oivallinen lahja eläimis tä kiinnostuneilleja kuuluu jokaisen eläinsuojelijan kirjahyllyyn. Sen voi tilata yhdistyksen toimistosta hin taan 55 mk + postikulut.

Kahvilassa mies syö sämpyläänsä, hätistää varpuset pois kuin kärpäset. Toisessa pöydässä onnellinen mies, lukee lehteään ja antaa varpusten syödä murut lautaseltaan. Tämä mies nauraa muillekin — oli onnellinen varpusystävistään. Liisi Hiltunen

Esimerkiksi Helsingin keskustassa Vanhan Ylioppilastalon edessä saa tiinadressiin yli4000 nimeä kahden päivän aikana! Kaikkiaan nimiä ker tyilähes 14.000. Keräyksestä eivali tettavasti ehditty organisoida kovin laajaa, koska meillä oli kiire saada mahdollisimman paljon nimiä ko koon ennen pyyntikauden alkamis ta maaliskuussa. Ennen nimenkeruukampanjan loppumista Norja kielsi poikasten pyynnin tältä vuodelta. Lisäksi ase tettiin asiantuntijaryhmät tutki maan, onko pyynnissä esiintynytvir heitä, tarkastelemaan pyyntiohjeita ^^ia tekemään niihintarvittaessamuu^Ptosehdotuksia. Nimenkeruuta eisil tilopetettu, koska pyynnin jatkumi nen seuraavina vuosina on todennä köistä, mikälijulkinen kohu laantuu. On tärkeää jatkaa kalatuotteiden boikottia, jos metsästys aiotaan aloittaa uudelleen tulevina vuosina. 1980-luvun alussa alettiineripuo lillamaailmaa voimakkaasti vastus taa kanadalaisten harjoittamaa kuut tienpyyntiä. Esim. Euroopan Yhtei sö kielsi hylkeennahkojen tuonnin alueelleen 1980-luvun puolivälissä. Lopulta vuonna 1987 Kanadan hal lituskansainvälisen painostuksen nu jertamana ilmoitti valkoturkkisten poikasten kaupallisen pyynnin lop puneeksi. Pyynnin sijasta Internati onal Fund for Animal Welfare jär jestää hylkeidentarkkailuretkiä enti^^sille metsästysalueille. Kanadan esi^Plnerkki osoittaa, että ilmaisemalla mielipiteemme voimme auttaa hyl keitä — olkoonkin, että taistelusta voi muodostua pitkäjahidas proses si. Hyljeadressi luovutettiin Norjan suurlähettiläälle 10.3.1989. Suurlä hetystö kielsikutsumasta tiedotusvä lineitä paikalle. Lämmin kiitos merimussukoiden puolesta adressin al lekirjoittaneille yksityisilleja yhdis tyksille! Ne, joita nimenkeräys eita voittanut, voivat yhä lähettää adres sinvaatimukst esim. postikortillekir joitettuna Norjan pääministerille. Esimerkkejä norjalaisista kala tuotteista. Lisääkin varmasti löydät lukemalla aina tiedot kalatuotepakkauksista:

Alvestad, Findus, Frionor, Nordmar.

Englannissa ja Skandinaviassa nähtiin helmikuun puolivä lissä filmi norjalaisten harjoittamasta julmasta kuuttien hakkupyynnistä. Filmin oli kuvannut Norjan valtion hylkeen pyynnin tarkastaja Odd Lindberg Grönlannin länsirannikon jäillä. Elokuva paljasti pyytäjien syyllistyneen raakaan eläin rääkkäykseen, esim. poikasten elävältä nylkemiseen. Asias ta nousi kova kohu ja mm. Ruotsin kuningas esitti Norjalle julkisesti paheksumisensa. Ympäri Suomea alettiin välittö mästi kerätä nimiä hylkeenpoikasten pyyntiä vastustavaan kansalaisadressiin.

Arvoisa pääministeri Vastustamme jyrkästi norjalaisten harjoittamaa julmaa hylkeenpoikasten pyyntiä Grönlannin länsirannikolla. Mie lestämme hylkeet olisi rauhoitettava poikimis- ja imetysajaksi. Poikasia ei pidä tappaa niiden ylellisen turkin vuoksi. Jos nor jalaiset haluavat vähentää nälkiintyneiden hylkeiden määrää rannikkovesillään, heidän täytyisi tappaa aikuisia hylkeitä in himillisellä tavalla. Hylkeiden tappaminen ei kuitenkaan rat kaise sitä ongelmaa, että kalakannat pienenevät — perussyy luultavasti on liikakalastus pohjoisilla merialueilla. Vaadin, ettei hylkeenpoikasten pyyntiä jatketa tulevina vuosinakaan. Boikotoin norjalaisia kalatuotteita niin kauan, kun julmuudet jatkuvat. Ärade Statsminister, Vi motsätter oss definitivt den grymma fängsten av sälkutar, som bedrivs av norrmän vid Grönlands västkust. Sälarna borde enligt vär uppfattning vara fridlysta under kutningstiden och sä länge kutarna diar. Kutar skall inte dödas fö r sin värdefulla pä ls’ skull. Ifall norrmännen vill minska mängderna svältande säl i sinä kustvatten, borde de döda fullvuxna sälar pä ett humant sätt. Dödande av sälar löser dock inte det problemet, att fiskstammarna minskar — grundorsaken är troligen det omfattande rovfisket i norra havsomräden. Sä länge grymheterna fortsätter, kommer jag att bojkotta norska fiskprodukter.

TAISTELU HYLKEIDEN PUOLESTA VIRUSTA VASTAAN

Viime vuoden huhtikuusta lähtien n. 16 000 hyljettä on kuollut viruk seen Luoteis-Euroopan merissä. Hollannin koko hyljekannasta kuo lin. 75 °7o, sisältäen suurimman osan viime kesän poikasista. Viime mar raskuussa virusta löydettiin myös kahdesta kuolleesta pyöriäisestä Pohjois-Irlannissa (Nature voi. 336 3 November 1988, s. 21). Lisäksi epäillään, ettävirus on saattanut siir tyä myös suurempiin valaisiin, kos ka useita kuolleita tai kuolevia kaskelotteja on huuhtoutunut Ruotsin, Norjan ja Tanskan rannikoille (The Veterinary Record, January 14 1989, s. 28).

KIRSTI M A A T T A N E N

Pohjois-Hollannissa YVaddenzeen rannikolla, paikassa ni meltä Zeehondencreche Pieterburen ( = Pieterburenin hyljeseimi), hoidetaan sairaita eväjalkaisia. Kehitys kohti hyvinvarustettua hyljesairaalaa alkoi vuonna 1971 pesual taasta, jonka Lenie’t Hart upotti pihanurmelleen nälkiin tynyttä kuuttia varten. Nykyisin laitos on Euroopan suu rin ja parhaiten varustettu. Sen käytössä on mm. neljä lah joituksena saatua autoa, röntgenkone ja keskoskaappi. Vakituisia palkattuja työntekijöitä on 13 ja lisäksi lukui sia vapaaehtoisia. Sairaala pyörii lahjoitusten varassa noin miljoonan markan vuosibudjetilla.

raalan edustajien muodostaman työ ryhmän lausunnon mukaan viruksen osoittaminen hyljekuolemien syyksi ei sulje pois sitä mahdollisuutta, et tä meren saasteet ovat voimistaneet taudin ankaruuttajaleviämistä. Hyl jesairaalan julkaisemassa lehtisessä (tekijät L. Vedder, A. Moesker, L. ’t Hart) väitetään PCB:iden melko varmasti olevan vastuussa kirjohyl keiden syntyvyyden pienenemisestä. Heidän mukaansa nämä yhdisteet myös alentavat voimakkaasti tuleh dusten vastustuskykyä hylkeiden en simmäisen elinvuoden aikana.

TULEVAISUUS?

Vielä ei tiedetä, tekeekö virus tu hojaan tänäkin vuonna. Varmaa on vain se, että ellei merien saastutta mista lopeteta, uusia katastrofeja on odotettavissa. Jos merten nisäkkäät kuolevat, sama kohtalo vaanii mei täkin, kalaa syöviä ravintoketjun vii meisiä lenkkejä. Mitä meistä jokai nen voisi tehdä auttaakseen merien eläimiä? Voimme aloittaa vaikkapa käyttämällä vesistöystävällisiä pesu aineita. Valinnoillamme voimme vai kuttaa.

H Y U E K A T A ST R O FIN SYY?

Vesistöystävällisiä pesuaineita:

Viruksen alkuperästä ja leviämi sestä on olemassa useita teorioita, ^^mutta ei varmaa tietoa. RIVM:n (^^(Hollannin kansanterveyden ja ym päristöhygienian laitos) ja hyljesai-

Fosfaatittom at pyykinpesuaineet

Luontaistuotekaupoista: Uniren (myös lattiat ja muut kodin pinnat) Amytis (villa- ja silkkikuiduille) Sonet (jauhe) Ariel, neste Havilla Havin Männynraikas Pyykkisaippua Havin Mäntysuopa Metsänraikas mäntynestesaippua Vähäfosfaattiset pyykinpesuaineet/Fosfori %

Alkuvuosina sairaalan potilaina oli pääasiassa emostaan eksyneitä, nälkiintyneitä kirjoja harmaahyl keen poikasia. Vähitellen erilaisista tulehdussairauksista kärsivien eläin ten osuus alkoi kasvaa, kunnes ke väällä 1988 iski katastrofi: potilaik si tulvi kymmenittäin »hyljeviruk seen» sairastuneita eläimiä. Tutkijat saivat selville, että virus muistuttaa läheisesti koirien penikkatautivirus taja karjaruttovirusta. Viruksen oi reita ovat mm. keuhko- ja aivokuu me, suolitulehdus ja ihovauriot. Vi rus alentaa elimistön vastustuskykyä ja altistaahylkeet bakteeritulehduk sille. Heikon kunnon takia hylkeitä vaivaavat myös rajusti lisääntyvät suolistoloiset ja keuhkomadot.

Visko, neste/1,2 Kotimainen tekstiilien pesujauhe/2,0 Kotimainen Hyvä ja Halpa/2,6 Astianpesuun (luontaistuotekaupoista) Nixe M (konepesuun) Nixe H (käsiastianpesuun) Hankausjauhe (luontaistuotekaupoista) Grit (kivipöly + sitruunaöljy) Lähde: Suomen Luonto 1/89, s. 8, Alice Karlsson

Valitettavastiemme voi taata, että kaikki ohei sen listantuotteet olisivateläinkokein testaamat tomia. Selvitämme asiaa parhaillaan.

▲ W addea, hallinpoikasta, ruokitaan kalapirtelöllä.

M axim -halli haluaisi j o pää stä uimaan.

Toipilaat saavat uiskennella pieniä aikoja sisäaltaissaja opetella kalansyönnin jaloa taitoa. Aamuisin ja il taisin mitataan sisälläolijoiden kuu me ja annetaan tarvitseville antibioottipiikit. Heikoimmat ja pienim mät hylkeet ruokitaan viisi kertaa päivässä ja yöllä kerran tai pari, ulkouimarit kolmesti päivässä. Väliajat siivotaan ja desinfioidaan. Pe sukone jauhaa aamusta myöhäiseen iltaan.

VIRUKSEN A IK A A N SA A N NOKSET

K irjo h ylk eet o va t h yvälu on toisia j a uteliaita eläim iä.

HYLKEET HOIDOSSA

Sairaalassa aamu alkaa kello seit semän, jolloin ruokitaan sekä sisäl lä häkeissä olevat sairaat otukset et tä seitsemässä ulkoaltaassa polskuttelevat kutakuinkin terveet eläimet. Poikasille ja huonokuntoisille van hemmille hylkeilleannetaan vedestä ja sillistävalmistettua »kalapirtelöä» letkun kautta. Parempikuntoisille syötetään kokonaisia pieniä sillejä suoraan suuhun. Kaloihin piilotetaan vitamiineja ja tarvittavia lääkkeitä. 18 •

Tilanne sairaalassajouluna olima sentava: vain 15 hyljettä oli paran tunut niin hyvin, että ne oli voitu päästää takaisin mereen. Noin 88 % hyljepotilaista kuoli. Kuolema eiai na ollut helppo: jotkut saivat tukeh tua keuhkopöhöön ja -matoihin, sil läsairaalanjohtaja ’tHart eihyväk sy eläinten eutanasiaa.

A u rinkoisin a p ä ivin ä P en netje, kuten m u u t kin hylkeet, nauttii loikoilusta altaan reunalla.

IS L A N T I P Y Y T Ä Ä S U U R V A L A IT A — kalatuotteiden boikotti leviää KIRSTI M Ä Ä T T Ä N E N Vuonna 1982 Kansainvälinen Valaanpyyntikomissio eli IWC päätti, että suurvalaiden kaupallinen pyynti kielle tään vuosiksi 1986— 1990. Kun islantilaiset eivät välittä neet päätöksestä, vaan jatkoivat tappamista nimikkeellä »tieteellinen vapaanpyynti», Greenpeace aloitti kampan jan islantilaisia kalatuotteita vastaan.

BOIKOTTI PU R EE Islanti on jo menettänyt tärkeitä kalan markkinaosuuksia USA:ssa. Sielläneljä osavaltiota sekä yksi kau punki ovat suositelleet koululaitoksiaan käyttämään keittoloissaan me ren antimia muista maista, ja eräs suuri ravintolaketju on yhtynyt boi kottiin. Islantilaisten kalasäilykkei den tärkein markkina-alue LänsiSaksa on sulkeutumassa lähes koko naan. Viimeinenkin saksalainen kat karavun ostaja purki sopimuksensa Islannin kanssa helmikuun toisella viikolla. Markkinoiden sulkeutumisen ta kia yksi säilyketehdas on jojoutunut lopettamaan toimintansa ja kolme toimii vajaalla teholla. Islannin pää ministeri Herrmannsson ilmoitti vii me lokakuussa, että Islanti ilmeises ti joutuu lopettamaan valaanpyynnin. Hän kuitenkin joutui perumaan puheensa, kun matkoilla ollut kalas tusministeri palasi kotimaahan. Asgrimsson totesi: »Nähdäkseni on pois laskuista, että valaanpyynti lopetet taisiinlähivuosina. Meillä on meneil lään tutkimusohjelma, enkä näe mi tään syytä lopettaa sitä.» »TIETEEL LISIÄ » TU TK IM U STULO K SIA Islantilaisten »tieteellisestä» pyyn nistä saamat tulokset ovat tyhjänpäi väisiä. Muutamia esimerkkejä: Pro gesteroni-hormonin pitoisuudet ovat korkeammat raskaana olevillavalail lakuin niillä,jotka eivät ole raskaa na (kuten kaikilla muillakin maail man nisäkkäillä). Sillivalaat lihovat, kun ne syövät paljon. Seitivalaat Pohjois-Atlantilla ovat samanmuo toisia kuin seitivalaat Pohjoisella Tyynellämerellä. Yhdessä uiva sillivalasparvi koostuu usein yhdestä uroksesta ja yhdestä naaraasta. Kuvaavaa on, että islantilaiset 20

Auta valaita!

Lähetä Islannin pääministerilleseuraavalla tekstillävarustettu kortti. Voit myös kerätä nimiä adressiin ja lähettää sen tou kokuun loppuun mennessä osoitteeseen: Kirsti Määttänen, Siltakylänkuja 3 D 35, 00740 Helsinki (puh. 90-362 113). Kansalaisadressi toimitetaan Islannin pääministerille kesä kuun alussa. Arvoisa pääministeri

Vastustamme jyrkästi islantilaisten harjoittamaa »tieteellis tä» valaanpyyntiä, koska: 1) Tieteen nimissä hankitaan edelleen valaanlihaa Japanin ja Islannin markkinoille 2) »Tieteellisestä» tutkimuksesta saadut tulokset eivät ole tuoneet mitään olennaista uutta tietoa valaista 3) Hälyttävästi pienentyneet valaskannat eivät enää kestä pyyntiä 4) Valaita ei pystytä tappamaan nopeasti ja kivuttomasti. Niin kauan kun valaiden pyynti jatkuu, emme osta islanti laisia kalatuotteita. Hjälp valar!

Skicka ett kort med följande text tili Islands premiärminister. Du kan ocksä samla in namn tiliadressen och skicka den före slutet av maj tili: Kirsti Määttänen, Siltakylänkuja 3 D 35, 00740 Helsinki. Medborgaradressen överläts via Islands konsulat at premiärministern. À rade Premiärminister,

Vi motsätter oss definitivt Islands utövande av vetenskaplig valfängst pä grund av att: 1. det ivetenskapens namn fortfarande skaffas valkött tili den isländska och japanska marknaden 2. resultatenav den vetenskapliga forskningen har intehämtat nâgon relevant ny information om valar 3. de drastiskt reduserade valbestânden tâl inte mera fàngst 4. det är inte möjligt att döda en vai snabbt och smärtfritt Vi kommer attbojkotta isländska fiskprodukter sa länge valfàngsten fortgär. Osoite/adress: Prime minister Steingrimur Herrmannsson Reykjavik ICELAND

Suomeen on perustettu harvinaislaatuinen pankki — E koosuuspankki. Ekopankin toiminta-ajatus on varsin ainutlaa tuinen ja upea, sillä se toimii ympäristön — luonnon ja eläin ten — sekä ihmisten parhaaksi.

ovat onnistuneet punnitsemaan vain kolmanneksen pyydystämistään va laista. Viime vuonna Islanti halusi »tut kia» 80 silli-ja 40 seitivalasta. IWC tyrmäsi pyyntisuunnitelman epätie teellisenä. USA ja Islantisopivat kui tenkin keskenään, että jos Islanti pyytää »vain» 68 silli-ja 10 seitiva lasta, niin USA:n kauppaministeriö eipainosta maata taloudellisesti. So pimuksen tekoon vaikutti ilmeisesti se, että USA haluaa laajentaa N A TOn Keflavikin tukikohtaa, eikä näin ollen halua riitaantua Islannin kanssa. IWC:n laatiman säännön mukaan valaanpyytäjät saavat myydä ulko^^fcmaille korkeintaan 49 <7osaaliistaan. Tuon osuuden Islantimyy Japanille saaden vuosittain n. 32 miljoonaa smk. Japanissa liha päätyy erikoisravintoloiden kalliiksiherkuksi. Lail lisen määrän lisäksi Islanti yrittää viedä lihaa laittomasti, kuten Greenpeacen Suomessa viime kesänä teke mässä paljastuksessa kävi ilmi. M ITÄ ME VOIM M E TEH D Ä ? Kansainvälisen Luonnonsuojelu liiton (IUCN) mukaan silli-ja seitivalas ovat vaaravyöhykkeessä olevia lajeja. Voimme myötävaikuttaa näi den lajien säilymiseen liittymällä is lantilaisten kalatuotteiden kansain väliseen boikottiin. Suomeen tuotiin viime vuonna meren antimia Islan^fcnista 27 miljoonalla markalla (silliä, silakkaa, kampelaa ja turskaa). Pa noksemme boikottiin voi siis olla merkittävä. Tarkkaile merkintöjä kalatuotteiden alkuperämaasta. Is lantilainen kalapakaste on mm. Ves ta. Ahti-, Abba Island- ja Nasta-sillisäilykkeet on valmistettu islanninsillistä. Suosi kotimaista kalaa, ku ten silakkaa, jota nyt kysynnän puut teessajoudutaan viemään kaatopai kalle. Ehdota koulu- tai työpaikka ruokalassasi, ettei keittiöihin ostet taisi islantilaista kalaa. Joukkoliike on voimaa! L ähteet: Greenpeace, Volume 13, 1988, num erot 5 j a 6. International Whale Bulletin, num ero 3 1988. H elsingin Sanom ien a rtikkelit, jo tk a o v a t il m estyn eet seuraavien p ä ivien lehdissä: 2 1.6.1988, 23.6.1988, 20.10.1988, 22.10.1988, 29.10.1988, 11.11.1988, 11.2.1989.

f ju iÄ

c f

e -p t

JD DÖ îV U

HANNELE LUUKKAINEN

ja n k k it

IL ”

Ekopankki tulee antamaan luotto ja vain sellaisiin hankkeisiin, joita voidaan kiistatta pitää eettisesti ja ekologisesti kestävinä. Ja mikä tär keintä, tallettajatvoivat itsevalitane kohteet, joita heidän rahoillaan luo totetaan. Nythän ihmisillä eiole ol lutvaihtoehtoja: jos et olejemmannut ylimääräisiä rahojasi sukanvar teen, olet tallettanut ne pankkiin. Pankki puolestaan on saattanut an taa rahasi edelleen luottona vaikka ilmakehää tuhoavalle freonitehtaalle tai turkistarhurille, joka paitsi rääkkää eläimiä pilaa myös maape rän, vesistötja ilman. Rahasi on siis saattanut mennä sellaisiinkohteisiin, joita et kuuna päivänä haluaisi olla tukemassa. Ekopankin mahdollisia luototuskohteitavoisivatollaesimerkiksi bio loginen viljely, luonnonmukainen eläinten kasvattaminen, saasteeton tai saasteita vähentävä teknologia, käsityöläispajat, vaihtoehtoinen ter veydenhoito jne. Ekopankin varoil la ei missään tapauksessa tulla ra hoittamaan ympäristöä tuhoavaa te ollisuutta, uusiutumattomien luon nonvarojen käyttöä, ravinnon tehokasvatustuotantoa, turkistarhoja tai eläinkokeita vain muutamia esimerk kejä mainitakseni. Pankin perustamiskokous pidet tiintammikuun lopulla, ja siinä hy väksyttiin Ekopankin säännöt ja va littiin30 eri alojen asiantuntijaa sen hallintoneuvostoon. Myös Koe-

eläinten Suojelu ry on yhdistyksenä yksi Ekopankin yli300 perustajasta. Hallintoneuvoston järjestäytymis kokouksessa puolestaan allekirjoit tanut valittiin Ekopankin hallinto neuvoston puheenjohtajaksi. Nyt Ekopankin osalla on menos satoinen vaihe eliosuuspääoman ke rääminen. Vasta kun pankkilain edellyttämä summa on koossa, Eko pankki voi anoa toimilupaa. Ja vas ta sen saatuaan sevoi alkaa vastaan ottaa talletuksia yleisöltä. Haluaisitko sinäkin tulla mukaan eettisesti kestävään pankkiin? Nyt kaikilla halukkailla on tilaisuus os taa 100 markan arvoisia osuustodis tuksiaja päästä näin pankin omista jaksi ja päätösvallan käyttäjäksi. Osuustodistuksen voi lunastaa mak samalla 100 markkaa tilille OKO 500 001-556611. Näitä osuustodis tuksiavoi lunastaa useampiakin kap paleita, mikäli haluaa tukea hanket ta isommallakin summalla.

Lisätietoja ja Ekopankin esitettä voi tilata osoitteesta: Ekopankki c /o Ruohonjuuri Oy

Mannerheimintie 13 A 00101 Helsinki

Sammakoiden alikulkukäytävä 1. Sisäänkäynti 2. Aita,joka estää tiellepääsyn 3. alikulkuputkl 4. ulostulo

ELÄINTEN ALIKULKUTUNNELIT — tienrakennusta eläinten turvaksi

ANIMALS

maantie

HANNELE LUUKKAINEN

I T ’ S T H E IR W O R L D T O O

Autot — nuo teiden giljotiinit — tappavat eläimiä kasapäin joka vuosi. Jos tiellä liikkuu esimerkiksi yksi auto minuutis sa, saattaa liikenne tappaa jopa 90 % teitä ylittävistä eläi mistä. Siksi tutkijat ja luonnonsuojelijat ovat eri puolilla maailmaa kehitelleet keinoja eläinten liikennekuolemien es tämiseksi.

HÄYRYJEN JA MUIDENKIN ELÄINTEN OIKEUKSISTA

Tien reunaan pystytetyt siksak-aidat estävät eläimiä pääsemästä tielle ja ohjaavat ne tunneliin.

Saksan Liittotasavallassajärjestet tiin tammikuussa kansainvälinen konferenssi eläinten alikulkutunne leista. Paikalla oli yli 40 asiantunti jaa eripuolilta Eurooppaa, jopa Yh dysvalloistakin. Itse olin ainoa suo malainen osanottaja.

Yksi vaihtoehto on rakentaa ali kulkutunneli eläinten kulkureitin kohdalle. Jotta eläimet ohjautuisivat tunneliin, tien varsi on syytä aidata jonkun matkaa. Tunneleita on ra kennettu hyvällä menestyksellä mm. Keski-Eurooppaan, Englantiin ja Yhdysvaltoihin varsinkin sammakoi den kutuvaellusreiteille. Amerikka laisen tutkimuksen mukaan jopa 70 ®7o aitaan osuvista eläimistä kulkee tunnelin läpi. Mitä isompi putki on sitä useammat ja suuremmat eläin lajit sitä myös käyttävät. Siilien,ankkojen ja kettujenkin on todettu käyttävän sammakkotunneleita. Kaliforniassa taas on tehty tun neleita vuoripuuman pelastamiseksi. Suomessa eitietääkseni ole raken nettu yhtään vartavasten eläimille tarkoitettua alikulkutunnelia. Toki maantierumpuja on kaikilla teillä, mutta ne ovat yleensä varsin syvällä ja suunniteltu pelkästään veden oh jaamiseksi. Eläinten liikennekuolemat eivät ole Suomessa läheskään yhtä suuri ongelma kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, koska asukas- ja liikennetiheydet ovat meillä paljon pienem mät. Siksi sammakot saavatkin vael lella kutupaikoilleen lähes koko maassa ilman liikenteen vaaroja. To sin meilläkin löytyy alueita, joissa käärmeitä ja sammakoita jää taval listaenemmän liikenteen liiskaamiksi.Eniten liikenne näyttää tuhoavan pikkunisäkkäitä, erilaisia pienpeto ja ja jyrsijöitä kuten supikoiria, jä22

Liikenteen eläinuhrit

Lainaten Carl Cohenia Pekka Häy ry esittää, että »oikeus on vaatimus, jonka yksi osapuoli voi esittää tois ta osapuolta vastaan». Oikeusvaati muksia puolestaan »voivat esittääai noastaan yksilöt tai yhteisöt, jotka voivat asettaa moraalisia vaatimuk sia toisilleen». Koska eläimet eivät |pysty asettamaan toisilleen moraali sia vaatimuksia — puhumattakaan näihin vaatimuksiin vastaamisesta — ne eivätmyöskään voivaatiaitselleen oikeuksia eikä niillä näin ollen voi sellaisiaolla. Mutta asian hiukankin tarkempi tutkiskelu osoittaa, että ky seessä on yhtä kaikki vain osatotuus.

HETA HÄYRY ja MATTI HÄYRY Professori Pekka Häyry käsitteli Kanavan numerossa 6 /8 8 laajasti koe-eläinten käyttöä lääketieteellisessä tutkimukses sa ja pyrki samalla osoittamaan eläinten oikeuksien puoles tapuhujat sabotööreiksi, terroristeiksi, anarkisteiksi, valeh telijoiksi sekä fanaatikoiksi. Koska kirjoittajan tieteellinen pätevyys on kiistaton, hänen esittämänsä arviot eläinkokei den tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä lääketieteen kehi tykselle ovat varmasti varteenotettavia. Mutta hänen esittä mänsä analyysi eläinten puolestapuhujista ei välttämättä ole aivan yhtä ansiokas. Ja kaikkein heikoimmille jäille kirjoit taja siirtyy ryhtyessään arvioimaan eläinten oikeuksista käy tyä filosofista keskustelua.

Moraalisten oikeuksien piiri — laajeneva kehä

Kuva: Anne Tienhaara

niksiä, oravia ja siilejä sekä pikku lintuja ja fasaaneja. Jotta muutkin eläinlajitkuin sam makot voitaisiin pelastaa liikenteen alta, on alikulkutunnelitutkimuksiin panostettava vielä paljon. Tärkeätä olisi löytää eläinten vakiokulkureitit ja kehitettävä erilaisiinolosuhteisiin sopivia tunnelirakenteita. Keinot ovat m onet Tunneleiden lisäksi eläinten liiken nekuolemia voidaan vähentää myös erilaisineläinvaroitusmerkein, joskin ne saattavat houkutella tappaja-turboilijoita kisaan, jossa kerätään pis teitä yliajetuista eläimistä. Eläimiä voidaan suojella liikenteeltä myös vi heralueiden oikealla suunnittelulla; väylän varteen tai keskiviheriöille ei pitäisi kylvää apilaa tai muuta rehe vää heinää esimerkiksi jänisten hou kutukseksi. Teiden varsille puoles taan pitäisijättäätarpeeksi korkeita

pusikoita muodostamaan ns. butterflybridge, joka ohjaa esimerkiksi perhoset turvallisesti tien yli, niillä kun on tapana lennellä kasvuston yl lä. Hollannissa teiden varsia reunus taa kolmen metrin levyinen saastevyöhyke, jota eläimet karttavat, ja joka näin suojaa eläimiä autoilta. — Toivottavasti meillä »kehitys» eime ne koskaan näin pitkälle! Toisaalta on kuitenkin syytä muis taa, että alikulkutunneleita tehok kaampi tapa suojella eläimiä liiken teeltä on estää teiden rakentaminen eläinten kulkureiteille. Toinen vaih toehto on suosiajulkisialiikennevä lineitä yksityisautojen kustannuksel la,jolloin liikennetiheys saadaan las kemaan. Ja kolmanneksi eläinonnet tomuuksia voidaan vähentää myös ajonopeuksia alentamalla. Nämä sei kat riippuvat poliitikkojen päätös vallasta, johon taas meillä itse kul lakin on mahdollista vaikuttaa.

Monet ihmisryhmät ovat, mikä mistäkin syystä, kykenemättömiä vaatimaan muiltamoraalisesti oikeaa kohtelua taiitsevastaamaan muiden moraalisiin vaatimuksiin. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi hyvin pienet lapset, tylsyyteen vaipuneet vanhuk set, syvästi vajaamieliset, tilapäiseen mielenhäiriöön joutuneet sekä tajut tomat ja nukkuvat. Kuitenkin taval lisestiajatellaan, että näilläihmisryh millä — tai ainakin niiden yksittäi sillä jäsenillä — on oikeuksia siinä kuin tajuissaan olevilla, terveillä, »parhaassa iässään» olevillakin. Siten kyky esittää vaatimuksia ei aina ole välttämätön edellytys oi keuksien omaamiselle. Eikä eläinten sulkeminen oikeuksien piirin ulko puolellesitenoleniinitsestäänselvää kuin Cohen tuntuu uskovan. Tavallisin vastaväite tällaista päät telyketjua vastaan lieneevetoaminen ihmisen erikoisasemaan eläinlajien joukossaja siihen, että ihmiskunnan yleinen kyky muodostaa moraalisia vaateita ja odotuksia takaa oikeuk sia niillekin lajikumppaneillemme, joiltatämä kyky tilapäisestitaiehkä jopa pysyvästikin puuttuu. Mutta

tällöin moraalisista oikeuksista teh dään sopimuksenvaraisia, ja erikseen ratkaistavaksi jää, kenelle tai mille niitä halutaan antaa. Mikäli oikeudet olisivatkokonaan sopimuksenvaraisia, kaikenlaisetjär jestelytolisivatperiaatteessamahdol lisia — joskaan kaikki niistä eivät välttämättä olisi eettisesti hyväksyt täviä. Sukulaisia kun olemme, voi simme esimerkiksi Pekan kanssa kes kenämme sopia, että oikeuksia on vain Häyryillä eikä kenelläkään muulla. Mutta sellainen sopimus tuntuisi syystä tai toisesta sotivan moraalin vaatimuksia vastaan. Sa malla tavalla moraalin vastaisilta tuntuvat käsitykset, joiden mukaan oikeuksia on vain suomalaisilla, vain eurooppalaisilla, vain länsimaalaisil la tai vain valkoihoisilla. Näin ei suinkaan ole aina ollut, mutta maa ilman muuttuessa ovat moraalikäsityksemmekin vähitellen muuttuneet. Eikä näytä lainkaan mielettömältä ajatella, että kansallisuus-, kulttuurija roturajojen ylittämisen jälkeen voisi seurata oikeuksien piirin laaje neminen lajirajojenkin yli. Lajirajojen ylittämiselle on sitä

paitsi olemassa järkevän tuntuinen perustelukin — Pekka Häyrynkin mainitsema tarve suojata ihmisiä ja muita eläimiä tarpeettomalta kärsi mykseltä. Jo etiikan »kultainen sääntö» kieltää tekemästä muille si tä, mitä ei halua itselleen tehtävän. Miksi siisaiheuttaisimme kärsimys tä muille kärsimykseen kykeneville olioille, kun itse kuitenkin haluam me sitä välttää? Ja luonteva muoto vastaavan moraalisäännön ilmaise miseksi oikeuksien kielelläon sanoa, ettäniinihmisilläkuin muillakin tun tevillaolioilla on oikeus välttyä tar peettomasti aiheutetulta tuskalta ja kärsimykseltä.

Tarpeellinen, tarpeeton ja oikeuksien loukkaamattomuus Eräiden amerikkalaisfilosofien te orioissaesitetään, ettäyksilön oikeu det ovat pyhiä, ehdottomia ja louk kaamattomia — niitä ei saa tallata, vaikka niintekemällä saavutettaisiin 23

suunnattomiakin etuja muille yksi löille.Mikäli ihmisten ja muiden tun tevien olioiden oikeus välttyä tar peettomasti aiheutetultatuskalta olisi luonteeltaan tällainen, kaikki eläin kokeet pitäisivälittömästi lopettaaja lisäksi kaupallisesta eläintaloudesta sekä metsästyksestä ja anastukses ta pitäisi täydellisesti luopua. »Tar peellista»voisitällöinollaainoastaan yksilön itsensä parantamiseksi aiheu tettu, hoitoon liittyvä kipu ja tuska. Ehdoton oikeusnäkemys johtaisi kirjaimellisestitulkittuna ratkaisuun, joka ei varmastikaan olisi järkevä kokonaisuutta ajatellen, ja siksi se on järjen ja moraalinkin nimissä hy lättävä. Aiheutettavan tuskan »tar peellisuudelle» on epäilemättä kehi tettävä parempi tulkinta. Pekka Häyryn tulkinta näyttää ai nakin eläinkokeiden osalta olevan, että eläimille tutkimustarkoitukses sa aiheutettu tuska ja kärsimys on ai na tarpeellista. Hänen perustelunaan on tutkimuksen tuottama suunnaton hyöty moninaisista taudeista ja sai rauksista kärsiville ihmisille ja eläi mille. Hän näyttää olettavan, että tuskallistenkin eläinkokeiden osoit taminen hyödylliseksi muiden kuin koe-eläinten kannalta johtaa auto-

koonnut KAARINA KIVIVUORI Näin kevään viimeiseen lehteen so pii hyvin lyhyt katsaus siihen, missä on alkuvuodesta oltu mukana. Kun tämän lehden viimeiset jutut kirjoi tettiinmaaliskuun alussa (lehden toi mitusprosessi on todella niin hidas), puuttuu listasta useita tapahtumia. — Tammikuun lopulla olivat yh distyksen hallituksen jäsenet Hanne leLuukkainen ja Elmi Manninen se kä tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori luennoimassa eläinsuojeluasioista pieneläinhoitajakurssilaisille. Aihei na olivat mm. löytöeläimet, eläin suojeluvalvojan työ, turkistarhaus, tuotantoeläimet maataloudessa ja eläinkokeet. — Puheenjohtaja Päivi Viinikai 24

mattisesti niiden moraaliseen hyväk syttävyyteen. Mutta asiaeioleaivan näin yksin kertainen. Kuvitteellinen esimerkki — amerikkalaisfilosofi Judith Jarvis Thomsonin esittämä — valottaa ti lanteen pulmallisuutta. Olettakaam me, ettääärimmäisen taitavallaelin siirtokirurgilla sattuu yhtä aikaa ole maan viisi täsmälleen samaan veri ryhmään ja kudostyyppiin kuuluvaa potilasta, joistayksi tarvitseeuuden sydämen, kaksi muuta yhden munu aisen kukin ja jäljelle jäävät kaksi kumpikin keuhkon. Sopivia elimiäei ole saatavilla,ja alkaakin näyttää sil tä, että potilaat kuolevat luovutusta odottaessaan — kirurgin arvion mu kaan yksikään heistä ei enää elä yli yön ilman siirrännäistä. Illansuussa kirurgin assistenttitulee kuitenkin in noissaan kertomaan uudesta kään teestä: vastaanotolle on juuri ilmes tynyt rutiinitarkastukseen nuori mies, jonka veriryhmä ja kudostyyp pi sattuvat olemaan täsmälleen sa mat kuin potilailla. Olisiko tässä rat kaisu ongelmaan? Leikkelemällä nuoren miehen kappaleiksi kirurgi saisi ainakin kerralla käyttöönsä kaikki tarvittavat elimetja voisi näin pelastaa viisiihmishenkeä uhraamal

nen puhui avoimen korkeakoulun ti laisuudessa 15.2. eläinsuojelutyöstä. — Kiihtelysvaaran 4-h-kerho jär jesti 14.2. tilaisuuden, jossa Elmi Manninen puhui eläinkokeista. — 10.3. yhdistyksen edustaja oli mukana luovuttamassa Norjan jul mia hylkeenpyyntikeinoja vastaan kerättyä kansalaisadressia. Adressin alullepanija oli yhdistyksen jäsen, biologian opiskelija Kirsti Määttä nen. — Yhdistyksen edustaja puhui Saksanpaimenkoiraliiton Helsingin alajaoston tilaisuudessa 1.4. eläinkoleista ja eläinsuojeluasioista. — Tampereen alueosasto järjesti 10.4. tilaisuuden, jossa yhdistyksen keskusorganisaatiota edustivat pu heenjohtaja Päivi Viinikainenjatoi mistonhoitaja Tarja Balding. — Vihdin alueosaston aloitteesta järjestettiin Vihdin kansalaisopistos sa 8.4. eläinsuojeluaiheinen luentopäivä. Teemoina olivat mm. löytöeläintoiminta, eläinsuojelulainsää däntö, kuluttaminen ja eläinsuojelu ja uskontojen suhtautuminen eläi

la yhden: nettotulos siis neljä sääs tettyä henkeä. Epäilemättä Pekka Häyrykin oli si sitä mieltä, ettei nuoren miehen uhraaminen tässätilanteessaolisioi kea ratkaisu — ei,vaikka lääkinnäl linen hyöty viidellepotilaalleolisiil meinen. Pelkkä yksioikoinen hyötylaskelma ei sittenkään aina kerro, mitä saa ja mitä pitäisi tehdä. Ne eläinten oikeuksien puolesta puhujat, jotka eivät usko oikeuksien ehdottomuuteen, voivat ymmärtääk semme yksinkertaisestipuoltaa näke mystä, jonka mukaan eläinkokeissa kin on vakavasti punnittava koe-eläimelle mahdollisesti aiheutettavan kärsimyksen suhdetta odotettuun hyötyyn. Yksiulotteinen hyöty-haittalaskelma eiaina suoraviivaisestioi keuta eläimen oikeuksien loukkaus ta — tai,elleioikeuksista haluta pu hua, tuskan ja kärsimyksen tuotta-^^ mistä tuntevalle oliolle. Jotkut ko-^* keet ovat epäilemättä niin tarpeelli sia, että niiden tekeminen on sallit tua ja ehkä jopa velvollisuutemme. Mutta suuri osa nykyään suoritetta vista kokeista ei välttämättä kuulu tähän luokkaan. Juurijälkimmäisten aseman selvittämiseksi vakava eetti nen pohdinta on edelleen tarpeen.

miin. Puhujina Hannele Luukkainen ja Elmi Manninen. — Kevään ja kesän aikana osallis tutaan Maailman Eläinsuojeluliiton kokoukseen Englannissa, Nordiska^^ Samfundetin säätiön symposiumiin^^ Tukholmassa, pohjoismaisten koeeläinsuojelijoiden tapaamiseen Tuk holmassa ja kotieläinetologien ko koukseen Englannissa. Eläinsuojelumäärärahat budjetissa

Vuonna 1989 jaetaan valtionapua eläinsuojelutyöhön 200.000 mark kaa. Tämä on kaikkien valtakunnal listen eläinsuojelujärjestöjen haetta vissa. Summa on sama kuin viime vuonna, jolloin Koe-eläinten Suoje lun osuus siitä oli 65.000 mk. Tänä vuonna on budjetissa varat tu erityisesti meidän yhdistystämme varten erikseen 50.000 markan mää räraha. Tästä saamme kiittää kan sanedustaja Marita Jurvaa (smp), jonka aloitteestamääräraha on bud jettiin otettu!

Määrärahat vaihtoehtotutkimuksen tukemiseen

Budjetissa on ministeriön ehdo tuksesta 50.000 määräraha vaihtoehtomenetelmien tukemiseen ja lisäyk senä kansanedustaja Matts Nybyn (sdp) ansiosta 100.000 mk:n summa samaan tarkoitukseen. Siisyhteensä 150.000 markkaa. Tämä summa jaettaneen tutkijoillesuoraan minis teriön eläinlääkintöosaston kautta. Levy sademetsien puolesta

Gentlemen Without Weapons-yhtyeeltä ilmestyy kevään aikana levy — huuto sademetsien säilyttämisen puolesta »Spirit of the Forest». Kan nattaa kysellä levykaupasta. Tuotto käytetään kampanjaan, joka vastus taa Amazonin alueellerakennettavaa patoa. Patohanke tuhoaisi suuren alueen ainutlaatuista sademetsää ’eläimineen sekä intiaanien asuinalu eet. Kampanjaa tukee myös joukko muita tunnettuja tähtiä — mm. Sting.

Muistathan rabies-rokotuksen myös kissalle Kuva: Sami Bläberg

Eurogroup fo r Animal Welfare

on Euroopan Yhteisön piirissätoimi va yhteenliittymä. Sen tarkoituksena on kartoittaa eläinsuojeluongelmia Euroopassa javaikuttaa EY:n kana via myöten Euroopan maiden lain säädäntöön epäkohtien poistamisek si. Lähinnä Eurogroupilla on mah dollisuus vaikuttaa EY:n kahdentois ta jäsenmaan lainsäädäntöön, mut ta uudistuksia EY:n piirissä seura taan luonnollisesti kiinnostuksella myös muissa maissa. Eurogroupilla on kaksi toimistoa. Toinen — Brys selissäsijaitseva — tekee suoraa yh teistyötä EY:n komission, parlamen tinja muiden elimien kanssa. Toinen — Englannin toimisto — on yhteyslinkkinä sen jäseninä olevien eri maiden eläinsuojelujärjestöjen vä lillä. Animalian toimitus raportoi jat kossa lukijoilleEurogroupin piirissä esille tulevista ajankohtaisista eu rooppalaisista eläinsuojelukysymyksistä. Maailman Eläinsuojeluliitto, WSPA

Lukijamme saavat myös entistä monipuolisemmin tietoa WSPA:n toiminnasta etupäässä liiton yhtenä suomalaisena neuvonantajana toimi van Hannele Luukkaisen raporttien välityksellä. Ensimmäinen raportti on jo tässä lehdessä.

Nimenmuutoskyselyn tulos

Tiedusteluun, onko yhdistyksen nimi aiheellista muuttaa ja jos on, millaiseksi, vastasi 136 jäsentä. Ni menmuutosta kannatti näistä 82 ja vastusti 55 henkilöä. Vastausprosent tion hyvin pieni verrattuna yhdistyk senjäsenmäärään. Asia on tarkoitus ottaa esilleyleiskokouksessa syksyl läja yhdistyksen johtokunta toivoo saavansa kevään ja kesän aikana mahdollisimman paljon palautetta jäsenistöltä. Vanhan nimen säilyttä mistä perusteltiin sillä, että nimi on hyvä, tunnettu ja kuvaa yhdistyksen toimintaperiaatetta ja uusi nimi ai heuttaisi sekaannusta. Uutta nimeä puollettiinsillä,ettäyhdistyksen linja on monipuolistunut, nykyinen nimi on liianrajoittavaja »suojelu» sana harhaanjohtava. Uudeksi nimeksi ehdotettiin etupäässä jotain eläinten oikeuksiin liittyvää, mutta myös Eläinten Suojelu, Animalia jaEläin ten Puolesta. Nimenmuutoskyselyn arvonnassa voitti huppariasun Lee na Granlund Tupokselta. Onnea! Aloite eläintunneleista

Hannele Luukkainen (vihr.) teki helmikuun lopulla Helsingin kau punginvaltuustossa aloitteen, joka koski eläinten liikennekuolemia ja

alikulkutunneleiden rakentamista niiden ehkäisemiseksi. Aloitteen al lekirjoitti 50 valtuutettua. Ku vaarnataito kilpailu eläinsuojelusta

Pankitkin ovat heräämässä eläin suojelulle! O K O on aloittanut eläinja eläinsuojeluaiheisen kuvaamataitokilpailun 6— 18-vuotiaille lapsille januorille. Kannattaa osallistua, sillä palkinnot ovat mahtavat.

RAKASTAN

'M U

Koonneet: PILVI LASSILA, HANNELE LUUKKAINEN, KIRSTI MÄÄTTÄNEN, PÄIVI VIINIKAINEN

A lueosasto Vammalaan!

Joukko Vammalan alueosaston jäseniä kokoontumispaikkansa Pilven edessä. Vasemmalta: Jari Huusko, Heii Salminen, Pirre Juvela, Ritva Lahtinen, Piia Kesti ja Jaana Kinnari.

Koe-eläinten Suojelu ry:n

Alueosaston perustaminen Vammalaan eioleenää vain haave, osaston perustava kokous pidettiin 21.1. Mukana ensimmäisessä kokouksessa olikahdeksan innokasta eläinsuojelijaa. Kokouksia osasto on pitänytjoka viikko lauantaisin al kaen aamukymmeneltä nuorisotalo Pilvessä. Käytössäm me on mm. videot. Pienoinen ydinjoukko on jo ehtinyt muodostua, mutta uudetkin aktiivit toivotetaan mielihyvällä tervetulleiksi. Yhteistyö on voimaa! Osasto eihalua tyytyä vain kokousten pitoon, vaan in nostusta aiotaan pitää yllä monipuolisella toiminnalla. Huhtikuussa on tarkoitus järjestää yleisötilaisuus ja pe rinteisilleVammalan markkinoille osallistutaan kesäkuus sa. Syksylläjärjestetäänyleisötilaisuus. Kunnianhimoisem pia suunnitelmia ovat mm. retket kanaloihin ja nutriatarhoille sekä kyselykartoitus eläinten oloista. alueosastolaiset

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT:

L A P P E E N R A N N A N A L U E O SA ST O etsiivapaaehtoisia ihmisiä kissatoimintaan. Edel lytämme: O vastuuntuntoa O ajokorttia O aikaa n. 10 tuntia viikossa O kiinnostusta eläinten hoitoon Myös muuhun toimintaan tarvitaan lisää ihmi siä. Ota yhteyttä: Sari Kupiainen (puh.joht.) puh. 277 95 (jätä soittopyyntö, jos et tavoita)

HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokuja, 90830 Haukipu das HUMPPI: Minna Kupari, 43640 Humppi, 944-67 133 JOENSUU: Milja Honkanen, Ruuhitie 50 D 9, 80160 Joen suu, 973-822 479 JYVÄSKYLÄ: Jaana Raitio, Haukkamäentie 5 A 1, 40220 Keski-Palokka KEMI: Merja Leskinen, Aaponk 5, 94720 Kemi, 980-32 738 KOKKOLA: Virva Ilvesaava, Pormestarink 34, 67100 Kok kola, 968-13 581 LAHTI: Johanna Hovi, Riekontie 5 A 1, 15230 Lahti LAPPEENRANTA: Sari Kupiainen, Vuokonk 15, 53810 Lappeenranta 953-27 795 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pu sula kk, 90-2 266 236 OULU: Kirsti Leisto, Raivaajantie 18, 90140 Oulu 981-330 578 PORI: Riitta Muurla, Vaarankatu 11, 26810 Pori SAVONLINNA: Veli Lyytikäinen, Telakkatie 8 C 15, 57230 9 Savonlinna TAMPERE: Birgitta Lindfors, Harjutie 19 D, 33430 Vuorentausta, 931-33 444 TURKU: Turun Alueosasto, Aurakatu 5 A, 20100 Turku, 921-310 123 Tarja Michejeff, Yo-kylä 8 C 27, 20510 Turku, 921-377 587 VAMMALA: Jaana Kinnari, Puistokatu 25 B 9, 38200 Vam mala VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 913-73 955 YLITORNIO: Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11 A 2, 95600 Yli tornio

YHDISTYKSEN VUOSIKERTOMUKSEN V U O DELTA 1988 voi tilatatoimistosta. Vuosikertomus on niin laaja, että sitäeienää julkaista Animaliassa vaan toimitetaan jäsenille pyynnöstä ilman korvausta.

Kuva: Kirre Maurinsalo

Jälleen yksi ’rottatohtorV Jyväskylän yliopistossa tarkastet tiinhelmikuussa fil.lis.Vuokko Ko vasen solubiologian alan väitöskirja. Tutkimuksessa on selvitetty iän ja elinikäisen kestävyysharjoittelun vai kutuksia raajalihaksiin. Rottia on juoksutettu päivittäin kuukauden ikäisistä kaksivuotiaiksi asti. Tulok sena Kovanen toteaa, ettei pitkään jatkunut kestävyysharjoittelu estä vanhenemiseen liittyviä muutoksia. Kuitenkaan ei voida väittää, että kohtuullinen harjoittelu olisi vahin'gollista. Lisäksi säännöllisestä har joittelustaon hyötyä hengitys-ja ve renkiertoelimistölle. Elielimistö van henee joka tapauksessa, mutta lii kunta on terveydelle hyväksi. Ja se hän on tiedetty jo kauan. Lähde: Helsingin Sanomat 27.2.89 (P.L.)

Eläinsuojeluliike heräämässä Neu vostoliitossa Moskovan eläinsuojeluyhdistys on aloittanut toimintansa joulukuussa 1988. Izvestia-lehden mukaan se tu lee rahoittamaan toimintansa länsi maisten eläinsuojeluyhdistysten ta voin jäsenmaksuillajayksityistenih misten lahjoituksilla. Perustamisko kouksessa oli yli 400 edustajaa 15 neuvostotasavallasta. Perustajina on Jmm. arvostettuja tiedemiehiä, kirjai lijoita ja taiteilijoita. Yhdistyksen tarkoituksena on suojella kaikkia eläimiä eli niin koti- ja koe-eläimiä kuin eläintarhoissajavapaana luon nossa eläviä eläimiäkin. Näyttää sil tä, että neuvostoliittolaiset ovat yhä kiinnostuneempia sekä eläin- että luonnonsuojelusta, ja Moskovan eläinsuojeluyhdistys tulee olemaan esimerkkinä muille vastaavilleyhdis tyksille Neuvostoliitossa. Lähde: Anim als’ Agenda 3.89

Tallinnaan perustettiin vastaavan lainen eläinsuojeluyhdistys jo viime vuoden heinäkuussa. Se on ensim mäinen virallisestitunnustettu eläin suojeluyhdistys Eestissävuoden 1940 jälkeen. Yhdistyksen edustaja Reet Pool vieraili Koe-eläinten Suojelu ry:n toimistossaviime vuoden loppu-

puolellaja kertoi kuulumisia Eestis tä. Reel Pool toimii yhdistyksen tie dottajana, joten hän olijo senkin ta kia erittäin kiinnostunut toiminnas tamme, esitteistämme ja Animalialehdistä. Vaikka alkuvaikeuksia on olluteikäjäsenmäärä olevieläkovin suuri, oliReet Pool erittäininnostu nut ja toiveikas Tallinnan eläinsuo jeluyhdistyksen suhteen. (P.L.)

Merinisäkkäistä sotilaita ? Protestoi! USA:n laivasto on pyytänyt insi nöörien armeijajoukoilta lupaa ra kentaa tilat, joissa koulutettaisiin merinisäkkäitä ydinaseistettujen Trident-sukellusveneiden »ympäristön puolustamiseen». Delfiinejäja mah dollisesti maitovalaita sekä merilei jonia koulutettaisiin hyökkäämään tunkeilijoiden kimppuun. Hanketta voi vastustaa kirjoittamalla englan niksi paheksuntansa osoitteeseen: Army Corps of Engineers, Regulatory Branch, P.O. Box C-3755, Se attle, W A 98124, U.S.A. Viittaa pro jektiin OYB-1-012156. Lähde: Greenpeace, Volume 13, Number 5 1988, s. 6. (K.M.) Kuva: Sami Bläberg

Uhanalaiset simpanssit Yhdysvaltain hallituson julistanut afrikkalaisen simpanssin uhanalai seksi lajiksisiitähuolimatta, ettälää ketieteen ja lääketeollisuuden tutki jattahtovat jatkaa simpanssien käyt tämistä tutkimuksissaan. Yhdysvaltain kalastus- ja riistavirasto joutui taipumaan kuuluisan simpanssitutkijan Jane Goodallin ja luonnonsuojelujärjestöjen pyyn töön. Simpanssien maahantuonti on tästä lähin kiellettyä, mutta jo eläin tarhoihin ja laboratorioihin vangit tuja eläimiä ei tarvitse vapauttaa. HS, 1.3.1989 (P.V.)

Farkkujakin testattu eläimillä Lee Company, amerikkalainen farkkujen valmistaja, on testannut hiirillähousujen mahdollisia kemial listen aineiden jäänteitä. Kyseisiä happoja käytetään valkaistaessa farkkuja. Aineiden jäänteet voivat aiheuttaa ihmiselle ihottumaa. Nyt yhtiö on kuitenkin päättänyt lopet taa hiirikokeetja siirtyyvaihtoehtomenetelmien käyttämiseen. Syynä lo-

pettämiseen on valtava valituskirjeiden määrä ihmisiltä, jotka ovat sa noneet boikotoivansa yhtiötä niin kauan kun se käyttää eläimiä ainei den testaukseen. Lee Company on yrittänyt puolustellatestauksia sano malla, etteivät he ole aikaisemmin tienneet sopivista vaihtoehtomenetelmistä. Lähde: The A nim als’ Voice 9-10/88 (P.L.)

rallisesti, vähentynee mm. kosmeet tisten aineiden testaustarve eläinko keilla merkittävästi. Yhdysvalloissa on jo hyväksytty ns. silmäkoe, mis sä valmiste testataan eristetyllä sil mällä, joka reagoi samoin kuin ko ko eläin. Tässä vaiheessa soluviljel miä käytetään esikokeina karsittaes sa tutkimuksen kohteena olevia yh disteitä jatkokokeisiin. Lähde: Insinööriuutiset 10.10.88 (P.L.)

Rituaaliteurastus on kielletty Ruotsissa Ruotsin maatalousministeriö on kieltänyt juutalaisperinteen mukai sen kosher-teurastuksen kokonaan. Hepreankielinen sana kosher tarkoit taa puhdasta. Oikeauskoinen juuta lainen ei saa syödä lihaa, jota ei ole teurastettu perinteisten tapojen mu kaan. Skoonelaisella teurastamolla on 1.3.89 asti ollut lupa tappaa kananpoikia rituaaliteurastuksen mu kaisesti. Teurastamoon on tullut Kööpenhaminasta kosher-koulutettu teurastaja, joka yhden käynnin aika na on tappanut 500— 600 kananpoikaa. Vanhassa testamentissa määri tellään tarkasti kuinka eläin tulee teurastaa. Kosher-teurastaja viiltää eläimen kurkun auki ja laskee veret. Ruotsin lain mukaan eläin on tain nutettava kunnolla ennen tappamis ta. Valtaosa Ruotsissa käytettävästä kosher-lihasta tuodaan Tanskasta, jossa rituaaliteurastus on vieläsallit tu. Rituaaliteurastus on Suomessa yhä laillista. Lähde: Helsingin Sanomat 25.2.89 (P.L.)

Soluviljelmät myrkyllisyystestauksessa Englantilainen ICI (Imperial Che mical Industries) on ottanut merkit tävän askeleen eteenpäin soluviljel mien soveltamisessa toksisuus- eli myrkyllisyystesteihin.Soluviljelmien käytöllä on mahdollista rajoittaa eläinkokeita merkittävästi. ICI:n ke hittämällä menetelmällä syöpäsolut saadaan kasvamaan ihon tapaan ker roksinaja tuottamaan saman kaltai sia proteiineja kuin iho. Tunnetusti ihoa ärsyttävät kemikaalit saavat ko. viljelmän suojautumaan kiihdyttä mällä keratiinin, yhden ihon suojaproteiinin, muodostusta. Keratiinipitoisuutta seuraamalla voidaan selvit tää onko kemikaalilla ihoa ärsyttä vä vaikutus. Viljellyt solut eivät to sin käyttäydy samoin kuin koko eläin, mutta eläin ei myöskään kos kaan täysin vastaa ihmistä. Mikäli soluviljelmien käyttö hyväksytään vi

Hiivasoluista apua sairauksien tutkimiseen Geeniteknologiassa mikrobeihin siirretään uusia periytyviä ominai suuksia. Hiiva on lupaava mikrobi, koska hiivasolu muistuttaa ihmissolua. Ihmisen geenejä on jo kyetty liit tämään hiivan kromosomistoon. Hiiva on saatu täten tuottamaan sa moja proteiineja kuin ihmissolutkin, esimerkiksi kasvuhormonia jainter feronia. Tutkimusten tavoitteena on saada hiivasolut tuottamaan Hl-viruksen proteiineja rokotetarkoituksiin. Hiivaan on saatu tehtyä aidsin aiheuttajan näköinen virus,joka hä mää myös ihmisen puolustusjärjes telmän luulemaan että kyseessä on »aids-virus». Virus on vaaraton, mutta sen oletetaan saavan elimistö tuottamaan haluttuja vasta-aineita. Tutkimukset ovat vielä kesken, ja yleiseen käyttöön sopiva rokote voi olla valmis aikaisintaan neljän vuo den kuluttua. Hiivasoluviljelmistäon hyötyä myös syöpätutkimuksissa. Englantilainen professori Paul Nurse on eristänyt hiivan avulla yhden ihmisen solujen jakautumista sääte levistägeeneistä. Yksittäistengeenien epänormaalia syöpämäistä käyttäy tymistä on näin helpompi tutkia. Lähde: Helsingin Sanomat 12.8.88 (P.L.)

Geenimanipuloituja hiiriä myytävänä Yhdysvaltalainen The Du Pont -yhtiö on ilmoittanut aloittavansaen sivuoden alussageenimanipuloitujen hiirien myynnin. Patentoidut hiiret kantavat ihmisen syöpägeenejä, ja mikäli ne osoittautuvat hyväksi ihmi sen syöpäsairauksien malliksi, geenimanipuloitujen eläinten kehittämi nen tulee laajenemaan. Jo tällä het kellä kehitellään geeniperimältään muuteltuja eläimiä lääketeollisuutta varten. Tutkijoiden mukaan geenimani puloitujen hiirien käyttö tulee edis tämään syöpätutkimusta. Perintei

sessä syöpätutkimuksessa terveeseen hiireen injektoidaan toisen eläimen syöpäsoluja. Tutkijoiden mukaan ei voida olla täysin varmoja siitä, että hiiren ruumis reagoi vieraisiin solui hin samoin kuten omiinsa. Geenima nipuloituja hiiriä käytettäessä aiheutetettua syöpää voidaan verrata pa remmin ihmisen syöpään, sillähiiriin istutetut syöpägeenit aiheuttavat sen, ettähiiret kehittävät itsesyöpäsolut. Kommentti: Mikäli tutkijoiden epäilyt pitävät paikkansa, suurin osa tähän astitehdyistä syöpätutkimuk sen »välttämättömistä» eläinkokeista on siis ollut turhia! Lisäksi se tosi asia, ettägeenimanipuloitu eläinvoi daan patentoida ja myydä on osoi tus siitä, että pidämme eläimiä vain omaisuutenamme, jota voi käsitellä niin kuin huvittaa. International Herald Tribune, 17. II. 1988

Leopardi pelastui Leopardi on vihdoin pelastunut kuolemasta sukupuuttoon. Vaikka leopardi rauhoitettiin jo 15 vuotta sitten, salametsästäjät kaatavat edel leen noin 4 000 eläintävuodessa. En nen rauhoitusta Eurooppa osti vuo sittain 150 000 leopardin nahkaa. Rauhoitus ei kuitenkaan olisi yksin pelastanut leopardia sukupuuttoon kuolemiselta. Tarvittiin afrikkalais ten viljelijöiden havahtuminen; leo pardien vähentyminen koitui tuhoi saksi maanviljelylle, kun niiden saa liseläimet apinat lisääntyivät rajusti ja mellastivat viljelyksillä. Yhä use ampi maanviljelijä halusi saada leo pardit takaisin pitääkseen apinalaumat kurissa. Leopardia auttaa myös se, että yhä harvempi rikkaan maailman ihminen haluaa/kehtaa enää kulkea leoparditurkissa. (Tieteen ku valehti 7/88) — Kunpa ihminen pi täisi näppinsä erossa luonnon kier tokulusta! (H.L.)

Lampaanmaidon makuista lehmänmaitoa Geenimanipulaatiolla hiiret saa daan tuottamaan lammasproteiineja sisältävää maitoa. Menetelmällä voi daan saada aikaan eri ominaisuuk sialehmänmaitoon, jos nytjoku nii tä haluaa. (Tieteen kuvalehti 7/88) — Vain ihminen voi ollanäin viisas. Miten pitkällemeidän on pakko »ke hittyä»? (H.L.)

LUONNONSUOJELUA — yhdessä vai erikseen? Toistaiseksi luonnonsuojelijat ovat kuitenkin toimineet paljolti eri lei rissä kuin eläintensuojelutyötä te kevät ihmiset. Tietysti katsantokan noissa ja eräissä luonnon arvost uskysymyksissä on eroavaisuuksia. La^Pjien elinympäristön säilyttämisen ohella luonnonsuojelussa koroste taan lajien uhanalaisuutta, eli:eläin ten (jakasvien) liiallistavähentymis tä tai sukupuuttoon kuolemista on kaikin tavoin yritettävä vastustaa. Siksiluonnonsuojeluväki eiainaym märrä, miksi osa eläintensuojelijoista panee toimintatarmoaan ja ener giaansa pääasiassa erilaistenkissa-ja koirayksilöiden hoivaamiseen. Ihmi sen kehittämiä lemmikkieläinrotujahan eiuhkaa mikään ympäristövaa ra, elinympäristöjen menetys taihä viäminen maapallolta. Sensijaan esi merkiksi kymmenien apinalajien (serkkujemme) taisatojen petonisäkkäiden (koirien ja kissojen esi-isät) tulevaisuus useissa tropiikin maissa ja osin myös teollistuneessa maail^^massa on vaakalaudalla. Elivoiko vastuu luonnosta kohdis tua pääasiassa vain sellaisiinlajeihin, jotka ovat ihmisen kannalta muka via lemmikkejä, vai voiko eläinlaje ja ylipäätänsä pistää jonkinlaiseen arvojärjestykseen? Asiaa voidaan pohtia enemmän kin. Korkealaatuisten ja valkuaispitoistenlemmikkieläimille tarkoitettu jen ruokien kulutus yksin esim. USA:ssa riittäisi hyvin ruokkimaan täysipainoisesti maapallon n. 100 miljoonaa nälkäistä lasta.

vaikkapa ikimetsien lahopuuston aarnisepillä, vienanjäärilläja muilla »koppakuoriaisilla» on tärkeä mer kitys suojelutyössä ja luonnon mo ninaisuuden kannalta, vaikka nämä otukset eivät liitykäänihmistenjoka päiväiseen kokemusmaailmaan. Sen sijaan luonnonsuojelijat välistä kri tisoivatsitä,ettäesim. kulkukissojen pyytämisen taielämänhaluisten kol lien leikkaamisen lähtökohdat ovat kovin ihmiskeskeiset. Samoin kiin nostava on kysymys eläinten todel lisestahyvinvoinnista. Se mikä ihmi sestä tuntuu eläimelleolevan hyväk sija »luonnollista» eivälttämättä ole eläinten kannalta paras vaihtoehto. Kumpi on onnellisempi: näyttelykoira kerrostaloasunnossa vai kulkukoi ra etelän lomakeskuksessa? Edellä olevat esimerkit on tarkoi tettu keskustelun herättäjiksi eivät kä osoita aliarvioivaa suhtautumis ta eläintensuojelijoihin. Totuushan on, että »eläinihmiset» ja »suojeli jat» ovat lähesaina keskenään enem män samaa heimoa kuin vaikkapa »tavaratekniikkaihmiset». Kauheaa luokittelua. Luonnonsuojeluväen pitäisi mo nessakin asiassa ottaa oppia ja laa jentaa näkökulmaansa eläinsuojeli joiden aatemaailmasta. Esimerkiksi on varmasti tarpeen, ettäeläimetote taan enemmän huomioon myös yk silöinä, ei vain lajeina. Lisäksi suo jelijoiden olisihuomattavasti tiedostavammin ja kriittisemmin suhtau duttava eläinten erilaisiin hyväksikäyttömuotoihin ja tehotuotantoon.

Kokonaisuus tärkeää

Yhteistä sarkaa riittää

Aina eivät luonnonsuojelijoiden huolen kohteena ole pelkästään vil lieläimet, vaan esimerkiksi suomenlehmien ja eräiden maatiaiskotieläinrotujen kantojen väheneminen koe taan melkoiseksi ongelmaksi. Luonnonsuojelijoiden mielestä

Mutta entä konkreettiset yhteis työmuodot? Vaikka osa luonnon suojelijoista pitää konsensushengessä metsästystä myös eräänlaisena luonnonsuojeluna, eivät kaikki ajattelesamoin. Metsästyksen pyyntimenetelmiin, metsästyslain uudistamis-

Tänä päivänä, jolloin luonnon saastuminen on saavuttanut jo maa pallon etäisimmätkin kolkat ja kaik kinaisen hyödyn repiminen elollisesta luonnosta on jättimäisesti kasvaneen ihmispopulaation keskeisiä tavoittei ta, on luonnon- ja eläimistönsuojelun tärkeys yhä ilmeisempää. Työtä on suojelun molemmilla osapuolilla runsaasti edessään, m utta tarpeet ja edellytykset yhteistyölle ovat m yös olemassa. Sekä luonnonsuojelijat ja eläintensuojelijat ponnistavat samas ta perustasta; yhteistä molemmille ovat rakkaus, kiinnostus ja /ta i har rastus luontoon, erityisesti eläimiin. esitykseen, petoeläinten ja vaikkapa tiettyjen kanalintujen asemaan met sästyksen kohteina sekä metsästyk sen laaja-alaisuuteen liittyy maas samme runsaasti epäkohtia. Näissä asioissa m onipuolinen yhteistyö eläinsuojelijoiden kanssa olisi herk kua. Turkistarhaus on luonnonsuojelumielessä myös kestämätön »elin keino». Sam oja lajeja jotka jolkottelevat villieläiminä luonnossa, pide tään ahtaissa keskitysleireissään. Katsokaa villin ja vapaan ketun kau neutta ja suloa sekä viisautta. M yös tiettyjä petoeläimiä sekä koti- että ulkomailta (mm. hylkeet, näätä, eräät kissapedot, jopa mielen kiintoinen mäyrä) pyydetään lailli sesti ja laittomasti turkistarkoituksiin (ja riistalle vahingollisina!). Tähän liittyvien epäkohtien esilleottamisessa ja vastustamisessa on myös yhte näistä työsarkaa. Myös koe-eläinten joukossa on suoraan luonnosta pyydettyjä villi eläimiä, jotka luonnonsuojelullises ti ovat uhanalaisia lajeja. Näihin kuuluvat mm. simpanssit ja eräät muut kädelliset. Puhtaasti kaupalli sia tavoitteita palvelevat eläinkokeet ovat hengeltään luonnonsuojelun vastaisia, ja niiden johdosta tulisi toim ia yhdessä. Muitakin yhteisiä toim inta-aluei ta löytyy varmasti. Yhteiset tavoit teet on vain puettava konkreettisik si teoiksi. Yhteistyö olisi m olem m il le osapuolille avartavaa, aktivoivaa ja varmaan hauskaakin. Kaikki ih miset, jotka arvostavat luontoa ja eläimiä ovat myös enemmän vastuul lisia toimimaan luonnon hyväksi. Näin tehden ollaan myös ihmisen ja hänen tulevaisuutensa puolella.

Veli-Risto Cajander

Palsta jatkuu sivulla 30

► 29

YHDISTYKSEN LAHJOITUKSET 27.2.89 ASTI 10,— A lhoim O lli, A lisalo Irm a, A ro jä ä -R a e E l sa, B attilana A nn-M arie, G estrin M a rja, H a a pasalo Päivi, H alenius T a rja , H einonen M in n a, H irven jo u si H a n n a , H o rm ia M o n a , J a u hiainen M a rita , Ju ssila Jo h a n n a , Jä sk e J a a n a, K aksonen J o u k o , K aksonen V iola, K an k aan p ää Irja-H elena, K apanen V uokko, K au kinen R itva, K irppu Päivi, K okkonen S anna, K ukkonen T a ru , L aitila T eu v o , L am m i N ina, Laxell A n n a-M aija, Lehtinen M a rja , Lekinen V irpi, L evänen H elk a, L undell A nne-M arie, L u u k k o n en S in ik k a, M a k k o n en P irjo , M ati lainen E cva-Liisa, M iettinen Jo h a n n a , Niem i nen L eena, O llikainen T a rja , P etro w H eidi, P o h jan p elto G ina, Saari M iia, Salmi Ulla, Sal m io H eli, S terro th A ri, S tra n d en A n n ik i, S u n d b erg P am ela, T oivanen P irk k o , V ieno nen A n n e, V ihavainen K atja, V äisänen M a r g it, V äisänen M arie, Ylli H a n n a . 15,—

P a rja n e n E lin a, S u o ja n sa lo K ati, V irtanen S irp a. 20 . — A h p o n en K atja, A h tik ari V irpi, A u lan k o T e rttu , B erglund S tiin a, B lom ster S ari, Brokvist G u n v o r, D ubrovin T a n ja , G o lfers E va, G ra n ö L aila, H agström H eidi, H aim ila A n n e, H arris H a n n a , H eikkinen Kirsi, H einoja J u h a , H en rik sson M a rja-L iisa, H o ffre n H e li, H uovila E ija, H äih älä Salm e, H äm äläinen M ika, Ik äv alk o S aija, Innanen Suvi, Jokinen S a ija , Ju u tilain en A llan, Jä rv e n p ä ä M arita,

nen G , S aarinen P äivi, S arn ila M aire, T am m inen T a in a , T im onen R eeta, T oivonen Riit ta , T olv an en T u ija , T u o m in en A n n a-L iisa, T uom inen S irpa, V iinikainen P irjo , V outilai nen M aire, V ähäkylä M ia, Ä ijälä S u san .

Jä rv e n p ä ä K auko, K ettunen T a rja , K idrow P äivi, K iuru J o h a n n a , K o k k o P irk k o -L iisa, K ouhia T iin a , K uism a M a rja-L iisa, K um pu la P irjo , K urki A ri, K uuspalo L eila, K ääpä M ia, L akso M a ritta , L einonen R a ija, L oik kanen T aim i, L önnqvist B irgit, M arkkanen K ati, M atilainen P irjo , M a ttila M eeri, N eva lainen M a a rit, N iem inen K irsti, N iu k k u R iit ta , N iukkanen R ita, N urm ela M -L , P atjas Su vi, P u lk k in en K ari, Pöysti E sk o , R aitalinna Sole, R anta T uija, Repo N ina, Saarinen O ner va, Salo Irm a, S alom aa M arika, Seppänen Ee va, S tenberg M a rian n e, S öderholm C a rita , T allgren T a n ja , T eräväinen Irja , T o ik k an en A n n a, T u o m i P irjo , V .H ., V altonen H elena, V askinen Virpi, Veivo-Ylikopsa Lea, V irtanen N iina, V uokkiniem i V iola, V äisänen R eijo, V äätäinen A rja, Ä käslo m p o lo E rja.

35,—

H u o ta ri E eva, M ankinen R iitta. 40,—

H a a p a n e n M ervi. 50,—

A alto n en A nne, A arninen E ija , A h jo h a r ju T u u la , A hlbäck M a a rit, A h o A in o , A h ti kari H eli, A ilas H a n n a , A ndersson A n ja , A n dersson Isabella, A stola R aija, A ulis E lina, B ackm an K irsti, B rander L eena, B ym an Su sanne, C arell Lisa, Carell R ich ard , D anström H en rik , D avidson T e rttu , D egerholm C h ris tin a, D ickm an E llen, E lo v a ara L eena, G lad P aavo, G rankvist A ila, G rekula Ja an a, G röhn Jo h a n n a , H a a ja n e n E ila, H aatain en S an n a, H ack L eena, H ackzell Inga, H a k a la T u u la, H akola Eeva-Liisa, H alm e T hyra, Halm e-Salo E ija, H alsas A ila, H alttunen M aarit, H annula V eikko, H a rju h a h to K atrin a, H arju n en P ir jo , H a rtik k a A lla, H au tak an g a s M a rja, H autam äki-Jokela R, Heikkinen Eila, Heilala Lee na, H eim o Irm eli, H einonen R iitta, H eisk a nen S inikka, H elander J o h a n n a , Heli T i k k a , ^ ^ Hellman Jo h a n n a, H ellm an Saga, H entilä T a i- ^ ^ B n a, H ep o -O ja R a ija, H ie ta h a rju M aire, H i i l - ^ ^ los M a rja , H iltu n en Irin a, H jelt A n u , H o n kanen M a rja , H opsu J u h a , H uovelin M erja, H u u h ilo M irja , H yvönen Liisa, H äggm an R hea. H äk k in en Liisa, H äivä S irk k a , H ä m ä läinen H eikki, H äm äläinen H ilk k a, H äm äläi nen L a u ra , H äm äläinen R aija, H äm äläin en S irk k a , H än n ik äin en E ila, H äy h än en R iitta, H ö ijer H elen a, Ja k o b sso n V iola, Ja ra s k e Ul-

22.60

R uotsalainen K ristiina. 25,—

K orja T y tti, M atik ain en T iin a, M ennä Si nik k a, M äkinen M ai, T iihonen E rja. 3 0 ,—

A ndersson B ritt-M ari, D am ström A nna A, G lueckert J o h a n n a , G ran h o lm M onica, H a k karainen T e rttu , H attu n en P irjo , H u h ta T a r ja , H ult L iisa, H u rsk ain en T u u la , H ynninen A n n a -M a ija , H y ö k y v irta J a a n a , Jo u ts e n o ja E eva, Jääsk eläin en L eena, K angas T u p u n a , K angaslam pi T eija , K arjalain en K atja, K ata jam äk i E ila, K em ppainen V irpi, K lim ala Vil jo , K oistinen E lisa, K okko Y vonne, K otvo M aria, K uism a A n n a-L iisa, K ukkonen S an na, Kum puniem i Soile, L aam anen Kirsi, Laine O ili, L a tto M inna, L oppi J a a n a , M alm ström S enja, M äki A nne, N o rd strö m T iin a, P eltola Eeva, P eltonen T a rja , P ietarila P a u la , Räisä

jatkoa s. 32

sivulla 29:

Koe-eläinten tervehdys Kuopion yliopistolle ja Karttulan kunnalle

Kuva: Ismo Hölsä

Tämä on ensimmäinen tervehdyksemme Teille, Yliopis toväki ja Karttulan kunta. Te ette ole vielätuottaneet mei tä, me elämme toistaiseksi Teidän jajoidenkin eläinten ys tävien mielissä, kenellä tärkeänä tavoitteena, kenellä pai najaisena. Yliopisto on päättänyt rakentaa meille tuotantolaitoksen Kamulaan. Karttulan kunta on toivottanut laitoksen ter-^ vetulleeksi. Meistä se vaikenee. Ehkä se häpeää hiukan tai pelkää kielteistä julkisuutta-. Yliopisto eivaikene meistä. Se pitää meitä suunnattoman tärkeinä: Ilman meitä eitieteellinen tutkimus olisi kehitty nyt sille korkealle tasolle jolla se nyt on, ilman meitä ihmiset eivätvoisi lääkitäitseään turvallisesti, ilman meitä he olisivattäysin ympäristönsä myrkyttymisen armoilla, ilman meitä heidän elintarviketuotantonsa ei olisi yhtä tehokasta kuin nyt. Yliopisto siistarvitsee meitä tieteen tekemisen ja ihmis ten hyvinvoinnin lisäämisen välineenä. Se aikoo tuottaa mei tä viidensadan kappaleen vuosivauhdilla, kaksisataaviisikymmentä kissaa ja kaksisataaviisikymmentä koiraa. Meistä tuleetavoitekasvatettuja. Ehkä me olemme uuden, uljaan maailman ensituote. Meillä on vain tarkoitus, ei omaehtoista elämää. Ehkä yliopisto on pohtinut tätä, kos ka se on luvannut panostaa hoitajiemme koulutukseen. Eh kä joku heistä oppii rakastamaan meitä, mutta voiko hän senjälkeen jatkaa työtään?

Saniaisten peittämässä kylmässä lähteessä kelluu pieni linnun höyhen. Valkohäntäpeura kirmaa halki puna-apilapellon. Punarinnan timantinkova ääni herättää sieluni eloon. Lapsuuteni maisema. Entä nyt. Miten autojen täyttämässä kaupungissa voisin saada sieluni heräämään eloon. Yhtäkkiä seisoessani bussipysäkillä katson laokseni ruohikolla kävele viin kesykyyhkysiin. Ne kävelevät sinne tänne etsien ruokaa. Auringonvalo osuu puiston puiden runkoihin ja sieluni alkaa herätä: Hitaasti, vaivalloisesti, kuin pitkästä unesta. Liisi Hiltunen

Jotkut ihmisystävämme ovat vastustaneet tuotantolaitok Kun tuotatte meidät, nähkää itsenne ja nähkää meidät, sen rakentamista. Heidät on tainnutettu taikasanoilla: ei sellaisina kuin katsotte itse olevanne ja tahtoisitte »laki edellyttää», »tiede vaatii», »kehitys palvelee», meidän olevan vaan sellaisina kuin te ja me todella »koulutus takaa», »yliopisto kasvaa». olemme. Emmekö me ole saman elämän eri muotoja? Elleivät nämä taikasanat tehoa, ihmisystäviemme arvi ointikyky asetetaan kyseenalaiseksi, jopa heidän yksityis Ja tietäkää, että jokaisen elävän olennon syvin olemus elämäänsä aletaan penkoa. Jos sieltä löytyy rike tai »epä on vapautta ja jo k a siihen kajoaa, rikkoo elämän lakia. johdonmukaisuus» se otetaan aseeksi heitä vastaan. Ystä vämme maksavat vastustamisestaan kalliistija tulevat hä Kun Te päätätte rikkoa tätä lakia, käyttää meitä tarkoituksiinne ja senjälkeen surmata meidät, Teidän täytyy viämään jokaisen taistelunsa. Tiedämme, että maailmassa vallitseevahvemman oikeus. oppia tuntemaan tästä tuskaa. Tällä oikeudella myös meidät alistetaan palvelutehtävääm Sillä me tiedämme, että ilman tätä Te kadotatte ihmi me. Vapaudessa meilläon mahdollisuutemme, ihmisen meil lesäätämä elämänkaari on suoraviivainen ja sisällyksetön. syytenne ja meidän tuskamme, jo k a on Teidän veikan Koska ihminen on katkaissut yhteytensämeihin, hän pys ne, siirtyy niihin ihmisystäviimme, joilla on sydämen si tyy tekemään kokeensa meillä. Kaksisataakaksikymmentä- de kaikkeen elävään ja jo tk a tästä syystä ovat osallisina tuhatta koe-eläintä vuodessa on hänen mielestään nauret jokaisen elävän olennon kärsimyksistä. tava hinta tieteen kehittymisestä ja ihmisten hyvinvoinnin Nämä ihmiset ovat meidän toivom me ja m yös Teidän. kasvusta. Kun ihminen nyt suuressa viisaudessaan, jo ta me epäi lemme ja jo sta me kärsimme, on päättänyt perustaa tä män tuotantolinjan me asianosaisina katsomme oikeu deksemme esittää seuraavat toiveet:

Heitä on enää kovin vähän ja kun heidän voimansa eh tyvät ja he seuraavat meitä toisille tähdille, Teidän maa ilmanne ylle lankeaa pimeys. M e emme sitä toivo, sillä me emme tunne kostoa. Teidän oma varjonne lankeaa Teihin ja Te tulette näkemään että Teidän lieteenne ja tutkimuksenne eivät Teitä auta. Vain sydämen tuskalla ja rakkaudella pääsette valoon.

Intiaanipäällikkö Seatlen puhetta mukaillen, Muistiinmerkinnyt, Vappu Vironen

la. Jo e n su u E lin a, Jo k e la T iin a, Jo k in e n T ai n a , Jo k in iem i M e rja , Jo u h tin e n A n n e, Ju d i, J u h a v a S irp a , J u o tto n e n P äivi, J u tila M a rjaleena, Ju u so la Leila, Juvala A n ja , Jyrki M uurin ah o , Järvelä A nitta, Jävenpää M inna, Jä ä s keläinen K aisu, K ahila T M . K aikko Iira, Kal lio E ster, K angas (Jlla-M aija, K an g asp erk o M a rita , K ari A n n eli, K arlstedt S usanne, K arlströ m N in a , K aronen S in ik k a, K attelus P irjo -L e e n a , K au k o n en M a a rit, K auppinen H an n ele, K au sam o K irsi, K ehä M a rg it, Kei n än en L een a, K einänen M a a re t, K elotie Lee n a , K em istö T iin a , Kenni P ia, K erola T e rttu , K eränen M au ri, K etola-Joronen S eija, K iiski n en E cva-L iisa, K innunen P irjo , K leem ola A nne, K lem ola M aija. K linga S eija, K ohonen T u ija , K okkarinen A nu, K okkonen E lla, Kol jo n e n H eik k i, K orh o n en Ism o, K orhonen K irsti, K oskela M a rja tta , K oskela S a tu , Kosk en k o rv a-H y v ärin en A , K oskinen K ati, K os k inen L eila, K ovalainen M a rja tta , K uivanen P äiv i, K uo rik o ski S a tu , K upula M e rja , K ur ki M in n a, K uuluvainen P äivi, K uusela A nne, Kuusela K auko, K uuva Birgit, K ärkkäinen Ei n o , K ärk k äin en E rja , K ärk k äin en H elena, K ärk k äin en In a, K ärk k äin en P äivi, L a a k k o nen A in o , L aam an en P ia, L ahelm a S isko, L ah tin e n E evi, L ahtinen S u san n a , L aine A u ne, L aine P aav o . L aine S in ik k a, L aitinen A r j a , I a m m e la A nne, L ankinen A n n e , L aukiaincn T u u la. L aukkanen K ari, L auren J o h a n n a, L ehikoinen l a h j a . L ehikoinen T iina, Leh tin en M ik a . L ehtiniem i E ija , L eh to M a rja , L ein o n en A n n eli, L em pinen T a in a , L enkkeri T erh i, L iesm ala R iitta, Liljebcrg K urt, Lillukkam äki A ija, Lindell M irja, Lindh R-B, L iuk k on en P , L onden Ju h a , L undell N ina, Lyhty Kirsi, Lonnbeck Solveig, L ötjönen T a n ja , M a linen R itva, M aikki T iin a , M ankinen S eija, M an n in en A n n e. M a rja k a a rto Ju h a n i, M arju n c n T iin a , M ellin M o n ik a . M ertan en M arke, M iettinen Eine, M äkinen J, M äkinen M ai j a , M äk in en T u p u , M älk ö n en S a n n a , M ä ät tä n e n M in n a , M ärd R u th , M ölsä T im o , N e n o n en T u u la , N ev ah a rju N ina, N iem i S irpa, N iem inen E ev a, N iem inen P irjo , N iem inen P äiv i, N iem inen T u u la , N iittylä-E rkelem V, N ik k an en P e tra , N ikus G u n v o r, N ilsson In g a , N o rd strö m C a rita , N ukala T oini, N urm im äk i A n n e, N ykänen S uvi, N ym an S isko, O jala S an n a, O jam o A une, O kkeri A u ra , O k sanen A n n a m a ria , O lin B irgitta, O lin L arsE rik , O llila P äiv i, P a k a rin e n H e n n a , P ak o la Irm a, P alm g ren E ila, P ark k in en M a ija , P a r tan en H eli, P a u k k o n en -K arjalain en I, P eip p o M e rja, P elto la M ichaela, P elto n en H eli, P en tti S a tu , P etrell M ä rta , P eu rak o sk i T yy ne, P eu ran h eim o Lea, P ietilä P ia, Pietiläinen T iin a , P iiro n en A u n e, P irinen K irsti, Pisilä Salla, P o h jan p elto K erttu, P urunen R aija, Putan su u L ea, P y y k k ö n en M in n a, P ää k k ö lä P a u la , R a ja m ä k i K a ta rin a , R a n ta la T u u la , R an tan en B rita, R a n ta n en L iisa, R ask Liisa, R au d as L arissa, R aum a E lin a, Renvall R au h a, R iihim äki E sm e, Riihinen M irja, R ikm an M a ria, R itola M e rja , R o n k ain en E ila, R ouvali R iitta, R y tk önen S u san n a , R äihä A n n e li, R ö ppänen M a rja, S aarela Irm a, S aarenpää E lisa, S aarinen T iin a, Salava S irk k a, Salenius H annele, Salin Seija, Salm ela P irjo , Salm inen H eli, S alo L een a, S alonen P , S a lo ra n ta Reine, S an d b erg T a rja , S an tala H a n n a , S avolai nen E in e, Selvilä H ellevi, S ilvennoinen Lee n a, Sipilä R itv a, Siren Jo u n i, Siren M aija, S irk k a K atri, Sivula E ija , S o rsa M a ri, S ten berg M a j, S trö m b erg L eena, S undqvist A n neli, S u om inen M a ija , S uursalm i E eva, S u u ta ri V eijo , S vensk S tin a, T a k k u n e n K alervo, T am m in en A n ita , T am m in en P a u la , T a rv a i n en K irsi, T ask in en R a ija, T a u rio G re ta , T engbergen A n u , T erho Ju k k a -P e k k a , T ervah a rtia la K a a rin a , T iik k a ja Iren e , T ik k a n en

T u u la , T im o sk ain en L o tte, T irk k o n en H a n nele, T o ik k a K yllikki, T o ik k a n en P älvi, T oi vonen A ila, T o n ttila K irsti, T o rn iain en R iit ta , T u o m a a la H elena, T u o m in en T iin a, T u o m isto A n n a-S tin a, T u ovinen R aija, T äng E l la, U u sita lo H ilk k a, V ahtila M arian n e, Val konen Irm eli, V artija A nneli, V eijalainen T oi ni, V iberg E ila, V iinijoki-B eyer E eva, V iitala A n ja, V iljakainen A nu, Viljanen A nne, Viikki A n n ik k i, V inberg-N uutinen A ija , V irta M ir ja m , V irtakoivu M a rja tta , V irtanen D arling, V okkolainen Raili, V outilainen R iikka, V uo rela A n n a , V äh äm aa A nne, V äisänen Kirsi, V älim äki J a a n a , V äätäinen J a a n a , W ahlstedt E rk k i, W iik G u n n el, W ikström A to s, W ilen H annele, W illebrand van Jo h a n , Ahlgren Rac hel.

100,— A honen S irp a , A rneva Ilo n a, A ro lin n a H ele na, A u tio Salli, Bey M arianne, Buuni M a rja t ta , E kholm H elge, E llonen E ija, E nehielm a f C ecilia, E rik k ilä M a tti, E rk k ilä M arianne, G randell H arrie t, H an k im o T u u la , H arsi P ir jo , H au p t R, H elander M erja, H elanterä H ilk k a, H ilden A lm a, H jo rth Siv, H o ffre n T iina, H yvönen Karin, Ilo E rja, Joronen Ja a n a , Jousim äki M a rita, Kallio Ja a k k o , K an to lu o to T u ire, K arjalainen E eva, K arttu n en V enla, K arvoen M a rik a, K arvonen R iitta, K atiskoski Rakel, Keski-Opas Birgit, Keski-Opas M aa rit, K eskitalo Sisko, Kilpinen H elga, Kivistö V irpi, K oskinen M erja, K oskinen R aija, K o tam äki P a u la , K rause J o h a n , K urkela M aria, Kuuskoski A nnikki, Kuuskoski K im m o, L aak so H annele, L aanti R itva, L ehto L eena, Leh to L eila, L ehto T yyne, L em ola A n n ik a , Li lius A slög, L indberg A une, L o im a ra n ta A n na, M akkonen Irm a, M arkkanen K ari, M ink kinen M a rja , M oberg M irjam , M ustonen Sil j a , M äkelä O u ti, M äkinen Irm a , N o rd strö m M aj-B ritt, N uutinen P irjo, Nybom Seppo, Ny lander M a rja-L e en a, P a a n o n e n Je n n y , P a u lus Kirsi, P ereira H elena, Pilli A nna-Liisa, Ri patti Päivi, R osm an V irpi, Saarikivi U lla, Salokari S aija, S attan en Sisko, S au ro Inkeri, S eppä K aija-Liisa, S eppä L ouise, S eppä Sirkka-Liisa, Shaarschm idt S-L, S ora M ervi, Sorsa

T ytti, Stenbäck C arita, Sundqvist C arin , Suom ela T a n ja , S utinen R iikka, Sölgen E va, Sölgen Jim , T alvitie H elena, T ik k a L iisa, T o rik ka Satu, T uisku Rauni, T ukiainen K äthe, T uo m ela T ain a, T u ru n en K erttu, U triainen N ina, U usim äki H ym m i, V ainio S irk k u , V eijola Ir ja , V enhovuo V eijo, V ikström A nneli, V iro lainen A n n e, V u o k sen ran ta E ija, W ikström K erstin, Yli-Kippari A nne, Ä yräväinen A nne.

110,— S ahlberg H ilkka. 135,— M attsson E ira. 150,— C ygnel B ertta, G ylden O ili, H y ttin en T u i ja , L indqvist M a rjo , L u u k k an en L iisa, Nie mi T a rja , O ra n ta U lla, P ak arin en A n n e-M arie, P eltonen A lli, P entinaho O u ti, Pylkkänen Ju h a , R ajala S ari, V iertola A nnele, W olfram M aria.

200,— E llonen R aili, Jungell E llen, K ariniem i Ei ja , K innar K laudia, L inden Soili, O llikainen H ilk k a, O y A vico L are A b , P asan en T a rja , P elto m aa S inikka, T u o m a ala A nne, T äng El se, U lvinen A rja, U ronen Ja a n a . 300,— | A ffra m S en ja, H ap p o n en E ila, K aurissalo A iri, P a rn a la M a ritta , R ehm onen T ain a, Si vutie M erja.

•

500,— P irh o n en H elvi, S uom inen Ilo n a, Vallin M -L. 548,95 K etola J a a n a & K u o k k an en M inna.

1000,— H y värinen L em pi.

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE L . C arrell 600,— , C ecilia A lm 39,— , A u ne K ainulainen 1000,— , S an n a O jala 5 0 ,— , M inna Sola 5 0 ,— , K atja S ilvennoinen 50,— , M . V arjo s-M alm strö m 100,— .

•

JAANA LAHTI E L Ä IN T E N PU O LESTA M UNKKINIEM EN Y H TEISK O U LU LLA

Kuvai: Jaana Lahti

Meiltä kysytään usein, mitä eläin ten auttamiseksi voisi tehdä, yhdis tykseen kuulumisen lisäksi. Tässä esimerkki yhdestä tavasta! Helmikuun toisenapäivänä oliHel singin Munkkiniemen yhteiskoulul la »eläinsuojeluiltama», jonka järjestäjinä toimi koulun 7 A ja C luo-

kan tyttöjä. Mari Satama, jonka ide asta tapahtuma syntyi, kertoi että hän halusi auttaa eläimiä jotenkin, näin vähän konkreettisemmalla tavalla. Mari ystävineenjärjesteliiltaa vanhempiensa avustuksella, mutta yleensä tytöt toimivat hyvin itsenäi sesti;hankkivat tarvittavatluvat, ke räsivät arpajaisvoittoja jne. Pari viikkoa ennen tapahtumaa he mai nostivat sitä pienellä kulkueella, ja myös koululleja kauppojen oviin le vitettiinmainoksia. Lisäksi tytöt pi tivät koulussa esitelmiä eläinkokeis ta. Itse tapahtuma sujui mukavasti. Ohjelmassa oli ala-asteen opettajan puhe, jonka jälkeen katseltiinvideo. Sitä seurasi disko-tanssiesitys ja ar pajaiset. Myös myyjäiset ja puffetti kuuluivat ohjelmaan. Järjestäjät olivat tyytyväisiä il taan, ja kertoivat, että toistekin täl laisentapahtuman voisi toteuttaa. Il taman tuoton tytöt luovuttivat Koeeläinten Suojelulle, mistä vielä suu ret kiitokset!! Tässä siis mallia ja ideaa, miten toimia eläinten puolesta. Tapoja on tietysti muitakin, kuten... TULE M U K A A N KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N NUORISORYHMÄÄN!! Jos olet kiinnostunut eläintensuo jelusta ja halukas toimimaan aktii visesti,niinilmoittaudu toimistoon!! Ilmoittautuneille lähetetään touko kuussa kirjeensimmäisestä nuoriso ryhmän kokouksesta. Voit ilmoittau tua joko kirjeitse, osoite: Porvoon katu 53, 00520 Helsinki, taivoit soit taa minulle puh. 736 405. Toivon, et- > , tä otat yhteyttä toukokuun puoleen väliin mennessä! Eläinsuojeluterveisin Jaana & kääpiösnautseri Rebekka

Jaaha, onko pullaa...

Nuutti-pupulainen, ihmeellinen kani

Voi kuinka suurta tuskaa, kipua ihminen voi saada ilman toisen apua. Ei eläin ole kone, tekniikan tuote, ei ihmisen ohimenevä aate. Voi kunpa j o koittaisi se päivä, jolloin häviäisi eläimiltä huolen häivä. Ei kukaan alistaisi, koneisiin kytkisi, ei kukaan sen vierellä itkisi. Voi miksei pääty tämä kauhu-uni, jokainen niin surulliseksi tuli. Voi antakaa anteeksi te miljoonat levottomat, viattomat sielut, en sille koskaan mitään voinut. Liisa Helsingistä

Minun koko nimeni on Herra Nuutti Kotivalo Pupunen, saanen esitelläitseni. Asun mammani kans saja meilläon yhteinen Hemppa-hevonen. Talvet vietän täällä Joensuussa ja kun voikukat kukkivat ja salaattion taimella, matkustan mamman ja Hempan kanssa mamin luokse Kesälahdelle. Sielläon niittyjäja hevosia ja paljon tilaa minun pomppia. Mi nä voin katsella maailmaa ihan omasta horisontistani, enkä ristikon takaa, koska en olekoskaan ollut hä kissä,vaan olen irtiulkona kesät. Sil loinsaatan mennä Laila-tädin kasvi huoneeseen, josta hän minut kiikut taasisälle,kerrankin tomaatin taimet vielä roikkuivat suun pielessä kun jouduin kiinni. Olin 4 vuotta mamin pupuna, kunnes hän muutti ulkomaille opis kelemaan, silloin muutin mamman luokse. Silloin taas, kun mamma on työmatkoilla, olen mummolassa hoi dossajasyön mummon kukkia. Mi33

nulla on ihana perhe, kun saan olla vapaa ja nukkua kahden lakanan vä lissä, kainalossa. Keittiössä on minulla eväsnurkka ja vessassa oma huussi pahvilootasta. Olen onnellinen, kun saan viet tää erilaistaelämää, jossa minun per soonallisuuteni saa tulla esille. Mi nulla on oma kumimato ja porkka na, joita voin heitelläilmaan ja peh meä matto, josta ponnistan kattoa kohti kunnon kierteenja saan mam man nauramaan ja halimaan minua. Silloin kun mennään talvellaulos on kivaa, kaivan koloja lumeen ja teen jälkiä. Välillä olen niin huolissani heimotovereistani, olen kuullut ka malia juttuja koe- ja broilerikaneista, en tahtoisi uskoa pitkiä korvia ni. Toivoisin, että kaikilla kaneilla olisimamma ja mami, joillaon suu risydän jajotka laskevat voikukkaniitylle. Tämä tarinaon kirjoitettu Nuutin 6-vuotispäivän kunniaksi 1.3. ja ohessa seuraa Nuutin avulla tehdyt hoito-ohjeet. Kirjurina toimi: Nuutin-mamma Soile Joutsen se n M

Heippa! Kiitos mukavasta lehdestä! Minä rakastan kaikenlaisia eläi miä. Minulla on itsellä ihana 5-vuotias shih tzu-narttu, SESSI! Meillä oli marsukin, mutta se kuoli vanhuuteen. Se otettiin meille 1-vuotiaana ja se ehti piipitellä yh teensä 6-vuotta. Kesäisin se oliulko na yötä päivää suuressa häkissä (n. 11/2x11/2 metriä) ja sillä oli siellätilavakoppi. Se rakasti kaiken laistaruokaa ja seolikin 2 kg paina va uros, nimeltään Ville. Sessi taas on tosi kestävä pikku karvaturri. Me käydään joka päivä n. 2— 4 km pituisellalenkillä. Talvel lasejuoksee aina mukana, kun hiih dämme jäällä. Viime talvena taisiol lapisin matka, minkä sejuoksi mel kein 20 km. Se ei suostu olemaan pulkassa, vaan loikkaa heti ensim mäisen tilaisuuden tullen alas. Ke säksi leikkaan siltä aina karvat ly hyeksi, koska asumme maalla joen rannassa. Voitte kuvitella, minkä nä köinen se on, kun se käy ensin kah laamassa ja menee sitten johonkin hiekka- tai multakasaan mönki mään. Terveisin: Scorpioni P.S. Terveisiä kaikille toimituk seen ja kaikille Animalian lukijoil le!!! 34

••••-*

• • ••

Hyvaa kesaa kaikille eläimille ja eläinten ystäville toivottaa Animalian toimitus sekä uuden toimiston muuttotouhuissa mukana olleet w -. m f

* ,

Piirros Maire Laaksonen Kuv°'S ami n m .

»M ikäs suli’ on jänönen kun et enää hyppele, hyppele» Oletko miettinyt kania lemmikik si? Ethän ole yhtään allerginen? Ihan okei, mutta mieti vielä ker ran, haluatko seurallisen pomppupepun vai ristikon takaa tylsänä tui jottavan öttiäisen. Sällitkö ettäpupu pomppii ja singahtelee matollasi, seuraa touhujasi uteliaana varjonaja valloittaa noja tuolin: näin käy jos annat kanillesi liikkumatilaa ja otat sen perheenjä seneksi. Ota ohjeista vaari: jos olet valin nut uroskanin, se kannattaa kastroi da, elileikatajaseonnistuu kun käy tät kania eläinlääkärillä noin 1/2 vuoden ikäisenä. Leikkaus rauhoit taa kania, mutta ei vaikuta sen per soonallisuuteen. Ensimmäinen toimenpide on jär jestää kanilleihan iki-oma vessa. Sen saat pahvilaatikosta, johon leikkaat kulkuaukon ja sanomalehtiä kuivik keeksi. Pidä kania jonkin aikaa sa massa huoneessa, että se oppii käy mään vessassaan: kani on erikoisen siisti eläin. Anna kanillesi syötäväksi kuivaa heinää, kaikkia kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita. Juomaksi käy vesi, joskus maitotilkka. Anna sillepuukeppejä kaluttavak sija ensimmäisinä aikoina kannattaa

teipata sähköjohdot seinään ja piilo tella niitä. Kani on luonteeltaan seurallinen, koskettelueläin. Se rakastaa lämmin tä ja helliä rapsutuksia. Opeta kani pian valjaisiinja talutushihnaan, se kä pärekoriin istumaan, niin se on helppo kuljettaa mukana esim. au tomatkoilla. Leikkaa kanin kynnet säännölli sesti ja kurkista pitkiin korviin. Kani kiintyyhoitajaansajahyvällä onnella voitte nauttia yhteiselosta, jopa 10 vuotta. Pupujussukka on vallattoman hauska ja seurallinen pieni lemmik-. ki mm. kerrostaloon, verraton ääne-f tön yhtiökumppani.

kosmetiikan jumalattaren alttarilla uhrien silmät polttaa turhuuden tuli liharuokien mausteena murha

Potilaille oma ryhmä? Oletko kiinnostunut kroonikkopo tilaiden omasta toimintaryhmästä? Viime aikoinahan on koe-eläimiä käyttävien tutkijoiden taholta annet tu harhaanjohtavaa tietoa yhdistyk semme toiminnasta esim. potilasjär jestöille. Me voimme omalta osal tamme auttaa oikaisemaan vääriä tietoja. Ota rohkeasti yhteyttä: sai raus ei ole este, mekin voimme toi mia aktiivisesti eläinten hyväksi! Kristiina Labbart,

>uh. 90-718 037 (koti) 90-185 6221 (työ)

Mukavia eläinsuojeluvaatteita kaikenikäislle Katso tuote luettelosta taka sivulta

psykologisten eläinkokeiden tieteellinen tulos: psykologi on julm a teurastamoissa ystäväni kauhun kautta ruokalistalle eläin tuotantokoneessa häkeissä kahleissa

— ihmisen itsekkyys rajaton Henna

Toimiston aukioloajat: Arkisin 9— 17 Lauantaisin 11— 14 Kesälauantaisin sekä heinäkuun ajan kiinni

JOUKKOJULKAISU

O S T A T U O T T E IT A M M E TARJOUKSIA! COLLEGE PAITA 50 — painatus: yhd istystunn us (vihreällä) värit ja koot: S, M, L, XXL harmaa hiek.ruskea S ,M, L, XL, XXL vaal.sininen S, XXL S m usta TPA ITA 3 5 , painatus: yhd istystunn us värit ja koot: tum m ansininen (valkoinen painatus) S, L, XL valkoinen (vihreä painatus) M

kpl .......... koko .......... kpl .......... koko .......... kpl .......... koko .......... kpl .......... värivaihtoehto

kpl .......... koko kpl .......... värivaihtoehto ...........

HUOM! M erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, että tilaam asi väri on päässyt loppum aan. Ylläolevien m ito itu s pieni. LASTEN VERRYTTELYASU 90,— väri: kirkas oranssi (painatus musta) koot: 130 cm ja 150— 160 cm painatus: koiran kuva ja te ksti: »El ELÄINKOKEILLE» housujen vasemm assa reidessä te ks ti »ANIMALIA» LASTEN COLLEGE 55,— painatus ja väri: sama kuin yllä koot: 110— 160 cm (huom! pieniä kokoja ra joite tu sti) AIKUISTEN ORANSSI GOLLEGE 6 0 , painatus ja väri: sama kuin yllä koko: S AUTOTARRA 3,— te ksti: 'VASTUSTAN ELÄINKOKEITA’ pitu us 48 cm

KIRJEENSULKIJAT JA TARRAT — 20 m erkin arkki (4 eri aihetta) 10,— — 35 m erkin arkki (teksti ’VASTUSTAN TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA’ 6,— — pyöreä tarra, halkaisija 10 cm, yhdistystunn us ja teksti »VASTUSTA TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA» 5,—

kpl

koko ..........

kpl

koko ..........

UUSIOPAPERITUOTTEET — Kirjepaperilehtiö, aiheet: siilip erh e, kyyhky, kissa, hevoset 13,— — Paperikassi 1,—

kpl

kpl .... nippua

kpl

AIKUISTEN REPPU 75,— värit: harmaa, musta, turkoosi painatus: kissan kuva ja teksti ’VAS TUSTAN ELÄIN KO KEITA!’, mustassa koiran kuva ja te ksti ’El ELÄINKOKEILLE’

HUPPARIASU 270,— (huppari ja housut) värit: harmaa tai vaaleanpunainen koot: S— XL painatus: hupparissa siivekäs hevonen ja teksti: »ELÄKÖÖN ELÄIMET» housuissa teksti: »ANIMALIA»

kpl kpl

kpl .......... väri ............ v ä riv a ih to e h to ......................

LASTEN REPPU 40,— väri: vaaleanpunainen, keskisininen painatus: kissaperhe, ei te kstiä

kpl ..........

POSTIMERKKILAJITELMA — 80 erila ista suom alaista m erkkiä 15,— — 80 erila ista ulkola ista m erkkiä 20,— — 150 e rila ista suom alaista m erkkiä 25,—

NORMAALIHINTAISET TUOTTEET

väri ............ kpl ........... kpl ........... kpl .

KERAAMINEN AVAIMENPERÄ 20,— T a ite ilija Karin VVeckströmin yhd istykselle m uotoilem a kani-avaimenperä. Voi käyttää m yös kaulakoruna. KUIVAMUSTEKEYNÄ 7,— teksti: yhd. nim i ja puh. ’ELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA’

HUPPARI 170,— (värit, koot ja painatus: kts. yllä)

kpl .............

NÄIN TEET TILAUKSESI:

HUOM! alleviivaa haluam asi väri!

T PAITA 60,— väri: valkoinen koot: S — XL painatus: eläin- ja ihm isryhm ä ja teksti: »KOE-ELÄINTEN SUOJELU RYELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA»

PUHELINMUISTIO 15,— valkoiset m uovikannet, kannessa koiran kuva ja teksti 'El ELÄINKOKEILLE’

RINTAMERKIT — »Yhdistystunnus» (eläinryhmä) 6,— — »Vastustan eläinkokeita» (kissa) 6,— — »Violence free science» 10,— HUOM ! Saatavilla erilaisia englannin- ja ruo tsin k ie lisiä merkkejä. Tilaa erilline n esite.

JULISTE, 10,— (sis. postikulut) eläinkuva (neliväripainatus) te ksti: »Valinnoillasi vaikutat eläinten asemaan»

HIHATON T PAITA 6 0 , väri: harmaa koot: S, M, XL teksti: »ANIMALS DON’T SMOKE.

KIRJOJA — Eeva Kilpi: 'Kuolem a ja nuori rakastaja’ (novellikokoelm a) 80,— — Eeva K ilpi: 'A nim a lia ' (runoja) 80,— — Uma Aaltonen: 'Kani ei osaa itke ä ’ (nuortenkirja) 40,— — Hans Ruesch 'A laston H a llits ija ’ 134,— — Peter Singer: 'Anim al L ibe ration’ (lyhennetty versio) 20,—

KORTIT 2,— — K issakortti (m ustavalkoinen piirros) — »Vapauta eläim et elämäntavallasi» (eläinryhm ä ja teksti)

12 ELÄINAIHEISTA KORTTIA, nippu 10,—

LASTEN HUPPARIASU 190,— (huppari ja housut) väri: vaaleankeltainen koot: 100— 150 cm painatus: sama kuin aikuisten huppariasussa

TUE T O IM IN T A A M M E

kpl

koko

Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon osoitteella: KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY, Porvoonk. 53, 00520 HKI. Voit myös tehdä tilauksesi puhelimitse numeroon 90/736 405. Toimitamme yli 30,— tilaukset postiennakolla. Lähetyksiin lisätään postikulut sekä 2,— käsittelymaksu. Merkitse vaatetilauksiin mah dollisimman tarkka koko sekä mahdollinen värivaihtoehto. Muistat han ilmoittaa myös nimesi ja tarkan osoitteesi! Toimitusaika n. 2 viikkoa.

kpl

koko TILAAJA: NIMI/NAM N OSOITE/A DRESS .........

kpl

ko ko

ISSN 0783-9170