Animalia 3/1989

E L Ä IN T E N V IIK K O LÄHESTYY

Suomalainen el äinsuojelu k a ns ai nv ä l i s t y y

ANIMALIA K O E -E LA IN TE N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TUSLEHTI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR F Ö R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N Johtokunta: L iisi H iltunen, teol.yo.

Päivi Korhonen, fil.yo.

Teuvo Laitila, fil.lis ., a ssiste n tti Ora Lassila, tekn.yo., vs.assiste n tti Pilvi Lassila, el.lääk.tiet.yo.

Hannele Luukkainen, valt.lis.

Emmi M anninen, LuK R iitta Salmi, LuK Kirsti Määttänen, LuK Päivi V iinikainen, fil.m a ist.

Mauri Leivo, LuK Ben W olfram , ekon.m aist.

SISÄLLYS:

Vastaava toimittaja Päivi V iinikainen Toimitussihteerit Veli-R isto Cajander Emmi Manninen Taitto Heljä Lassila Toimiston osoite Porvoonkatu 53, 00520 H elsinki Puh: -jäsenasiat, neuvonta 90-736 113 -tila ukse t ja lainaukset 90-736 405 Avoinna: ark. 9— 17, la 10— 15

14. vuosikerta

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien menetel­ mien käyttöä ja kehittämistä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to­ teuttamiseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista mene­ telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkäämisestä ja tiedottaa niis­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek­ si yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoit­ taa myyntitoimintaa.

'

Pääkirjoitus/Ledare: Suuri salaisuus ELÄIMET HARRASTEENA: — Kohteesta vuorovaikutukseen? .

— Koira, ihm isen paras ystävä? ..

— L intuja k iik a r is s a ........................

— Elämää huippuravurien parissa — Jyrsijätarhan valtijata r .............

— Löytöeläinten pelastaja ...........

— Metsästäjä eläinten ystävänä? ..

M etsästyslaki uudistuu .................

Porvoon h y lje k lin ik k a ......................

Teuraseläinten kohtelu parantuu? ..

Karttulan koe-eläinkasvattam o . ..

KANSAINVÄLISTÄ ELÄINSUOJE­ LUA: — Eurogroup -vierailu ...................

— WSPA:n jo h to S u o m e s s a .........

— E läinsuojelukokous T ukholm as­ sa ....................................................

Eläim et ö ljyssä ................................

Lukijalta: eläinten o ik e u d e t ...........

Alueosastot ilm oittava t .................

N uorten palsta ................................

5 6

7 8

9 9 10

11 12 12

13

ELÄINSUOJELU M ARKKI N AT Eläinsuojelu, — lajienvälistä rauhantyötä.

K uva: Veli-Risto C ajan der

Helsingissä keskiviikkona 11. lo k a k u u ta klo 14-23 V a n h a lla Y lio p p ila sta lo lla O i saapuos p a ik a lle , . . .e lä in te n ystävät, lu o n n o n s u o je lija t, v i­ h e rty n e e t, k a ik k i. . .

Yhdistyksen toimistossa: Tarja Balding, to im isto n h o ita ja V eli-R isto Cajander, vt. tied otussihtee ri Jaana Lahti, to im is to v irk a ilija Emmi M anninen, vt. tie d o tu ssih te e ri

MARKKINAOHJELMASSA m m .

— e lä in s u o je lu jä rje s tö t, e lä in k o k e e tto m ie n tu o tte id e n tu o t­ ta ja t, v a ih to e h to is e t k a u p p ia a t ja lu o n n o n s u o je lu p o ru kat e s ittä ytyvä t, — suuri p a n e e lik e s k u s te lu ju lk im o in e e n illa lla »Syyskuutam obileet» e lä v ä llä m u s iik illa , m m . Kulta k u u m e e s iin ty y — film i- ja d iaesityksiä e lä in s u o je lu te e m o is ta (k ie lle tty la p ­ s ilta ) — e lä in s u o je lu p a lk in to je n ja a n tip a lk in n o n ju listu s ja jako — risu ja ja ruu suja — s u p e rte rv e e llis e n ih a n a a kasvisruokaa — ra ik u v ia y llä ty k s iä

Puheenjohtaja Päivi V iinikainen R iistavuorenkj. 4 E 60 00320 H elsinki Puh. 5883 473 Jäsenmaksu m k 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen Y hdistyksen la hjo itukse t: SYP 200120-1019901 Jäsenm aksut ja tuo ttee t: PSP 435 490-1 Säätiön lahjoitukset SYP 200 120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3

Lisätietoja e lä in s u o je lu m a rk k in o is ta m m . e d e llis e n p ä iv ä n H e­ sarista.

llmoitushinnat 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk

VUODEN SUURIN ELAINSUOJELUTAPAHTUMA! SIIS LOKAKUUSSA VANHALLE!

«.■ans

llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 3 syyskuu 2 huhtikuu 4 jo ulu kuu K irjo itta ja t vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä.

Vamm ala 1989 Vammalan K irjapaino Oy 2

E,äinsuojejUfvof ••

T O IM IN N A L L IS T A E L Ä IN T E N V U K K O A ! to iv o o H anna H arm aah ylje, ks. s. 12.

K u va: Veli-Risto Cajander.

Seuraavan lehden aineiston jättöpäivä 6.10.89. Lehteen tuleva aine isto lähetetään to im is to n o s o itte e lla puh: (90) 738 570.

° 11' /0

... Ja sitä ennen KYLTTITALKOISIIN markkinoita valmis­ telemaan. Talkoot Koe-eläinten Suojelun toimistossa lauantai­ na 30. 9. klo 11 alkaen. Tarjolla paitsi työtä, myös hyvää seu­ raa ja vähän purtavaakin (ei kinkkuvoileipiä!).

Perjantaina 1. 12. klo 19 alkaen toimistossa juhlitaan HA L L O W E E N PARTYJEN merkeissä. Musiikkia, tanssia, laulua, tarjoilua. Kummitus- tai naamiaisasu tarpeen. Tule!

E L Ä IM E T H A R R A S T E E N A , K O H T E E S T A V U O R O V A IK U T U K SE E N ?

SUURI SALAISUUS Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.

Tämä pätee ainakin koe-eläinten suojelijoihin,jotka haluavat toimin­ tansa perustaksi tosiasioita,eiennak­ koluuloja. Koe-elälntoimintaa kos­ keva tieto tuntuu kuitenkin olevan tulenarkaa: ikäänkuin sitä osaisivat oikein käyttää vain itseeläinkokeita tekevät henkilöt. Muiden käsissä tie­ dosta tulee propagandaa.

Ensimmäisen kerran Koe-eläinten Suojelu törmäsi salailuun ottaessaan selville, ketkä myyvät eläimiä koe­ käyttöön. Kun tätä, siihen asti jul­ kisiinasiakirjoihin perustuvaa, tietoa kerrottiin yhdistyksen lehdessä, ostopäiväkirjat muutettiin yhtäkkiä sa­ laisiksi.

Toinen tapaus on varsin tuore, pe­ räisin edeltäneeltä keväältä. Yhdistys halusi selvittää, missä ja millaisia tuskallisia eläinkokeita maassamme tehdään. Kartoituksen perustana

käytettiinjälleenjokaiselle kansalai­ selle avoimia asiakirjoja. Kuopion valtakunnallisessa koe-eläinkeskuksessa tämä koettiin uhkana koko koe-eläintoiminnalle. Niinpä muuta yliopiston väkeä varoitettiin epäilyt­ tävästä (tiedonhaluisestaja kriittises­ tä)opiskelijasta, joka olitutustunut koesuunnitelmiin Kuopion läänin­ hallituksessa. Samalla tutkijoitaroh­ kaistiin merkitsemään suunnitelman­ sa salaisiksi.

Kuopion tapaus osoittaa, että sa­ malla, kun koe-eläinten suojelijat julkisuudessa leimataan tietämättö­ miksi fanaatikoiksi, halutaan kuiten­ kin sulkea tietodistettavaan tietoon pohjautuvalta toiminnalta.

Eräät tutkijat korostavat ammat­ tikuntansa korkeata moraalia ja vaa­ tivat siksi eläinkokeelliselle tutki­ mukselle autonomiaa: näin voitaisiin estää muiden kuin alan ammattilais-

ten puuttuminen koelupien myöntä­ miseen.

Ovatko koe-eläinten käyttäjät ai­ noita ihmisiä, jotka pystyvät esittä­ mään eläinkokeista TIETOA! Tus­ kinpa vain. Eläinkokeellisiin tutki­ musmenetelmiin sisältyysekä eettis­ tä että tieteellistä kyseenalaisuutta.

Siksi niistä on käytävä keskustelua.

Tutkimusmenetelmät, jotka eivättä­ tä kestä, eivät tarvitsemyöskään jul­ kista rahoitusta.

Tutkijat, kuten muutkin ihmiset, voivat sokeutua suunnitelmiinsa liit­ tyviin eettisiin ongelmiin. Varsinkin, jos kyseessä on oman uran kannalta tärkeiden julkaisujen tuottaminen.

Sallittakoon siis avoin keskustelu: liittyyhän siihen myös mahdollisuui avoimeen tutkimuksen perusteluun ja puolustamiseen.

DEN STORA H EM LIG H ETEN Den som ökar kunskapen, den ökar ocksä smärtan. Detta stämmer ätmistone med försöksdjurens skyddare, som villbasera sin verksamhet pä fakta och inte pä fördomar.

Kunskapen angäende försöksdjursverksamheten är dock eldfarlig: som om bara djurförsökare künde han­ tera dem. I händerna pä andra blir kunskapen Propaganda.

Försöksdjurens Värn stötte pä hemlighetshâllning av information förstagângen, dà föreningen försöktefä reda pä, vem som säljerdjur tili försöksändamäl. Dà denna informa-

tion, som dittilsvärittillgänglig ioffentliga dokument, publicerats pä tidningens spalter, blev dokumenten plötsligt hemligstamplade.

Den andra gängen nägot dylikt hände var denna vär. Föreningen vil­ le utreda, var och hurudana plägsamma djurförsök genomförs ivärt land. Gründen för kartläggningen var igen offentliga dokument. 1Kuopios försöksdjurcentral upplevde man detta som ett hot för hela försöksdjursverksamheten. Sälunda varnades universitetsfolket om en misstänkt (vetgirig och kritisk) stu-

R Ä T TE LSE

OIKAISU

Inr 2/89 av »Animalia» ingick ett beklagligt fel i minnesskriften över Johan Börtz. Felet pätalades och jag rättar det härmed: Dä Finland-avdelningen av Nor­ diska Samfundet tiliBekämpande av Plägsamma Djurförsök grundades i Finland 1961 var det aldrig meningen att denna förening skulle bli en underavdelning tili Nordiska Sam­ fundet i Sverige, vilket framhölls i minnesskriften, utan föreningen skulle verka helt självständigt pä samma sätt som föreningarna vilka grundats i de övriga nordiska län^derna.

Juliana v. Wendt 4

Animalian numerossa 2/89 ollee­ seen Johan Börtzin muistokirjoituk­ seen sisältyivalitettavavirhe. Oikai­ sen virheellisen tiedon seuraavassa: Kun Nordiska Samfundef tili Be­ kämpande av Plägsamma Djurförsök-järjestön Suomen osasto perus­ tettiin,eiollutlainkaan tarkoitus, et­ tä siitä tulisi Ruotsin järjestön ala­ osasto, kuten muistokirjoituksessa väitettiin. Tarkoitus oli,ettäSuomen yhdistys toimisi täysin itsenäisesti, kuten muidenkin Pohjoismaiden vastaavat järjestöt. )

derande, som bekantgjort sig med försöksplanerna iKuopio. Samtidigt uppmuntrades forskarna, att hemligstämpla sina djurförsökplaner.

Fallet Kuopio bevisar, att samti­ digt, som försöksdjurens skyddare offentligt stämplas som ovetande fanatiker, vill man stänga dörren för verksamhet som baserar sigpä fakta.

Somliga forskare understryker branchens höga moral och fordrar därför autonomi fördjurexperimei^^ teilforskning. Pä detta sättkan mal^P hindra attandra än branchens yrkesmän befattar sig med utlovandet av försökstillständ. Är djurförsökarna de enda personerna, som kan framlägga kunskap om djurförsök? Knappast. Det Finns farhägor angäende djurexperimentell forskning bäde i moraliskt och vetenskapligt hänseende. Därför mäs­ te frägan diskuteras. Forskningsmetoder, som inte kan täladetta, behöver intehelleroffentlig finansiering.

Forskarna, säväl som andra människor, kan förblindas för de etiska aspekterna isinaplaner. Isynnerhet, dä det är frägan om producerandet av viktiga publikationer, med tanke pä karriären. Mä alltsäen öppen debatt tillätas:tilidet anknyter ju även möjlighet en att rättfärdiga och försvara forskningen.

VELl-RISTO CAJANDER Eläimen ja ihmisen välinen suhde on ainutlaatuisimpia ja monivivahleisimpia vuorovaikutuksia, mitä elämä ylipäätänsä tar­ joaa. Ihmiskunnan varhaisemmassa historiassa eläinten rooli oli toimia elämän välttämättömien perustarpeiden tyydyttäjänä.

Kuitenkin jo yli kymmenentuhannen vuoden takaa villieläimiä on myös kesytetty ihmisten seuralaisiksi.

Alkusuhde eläimiin Jokaisella kulttuurilla on oma ta­ pansa suhtautua eläimiin. Samanistinen ajattelutapa, missä eläimet ^esiintyvät sanansaattajina taivälittäPjinä, edustaa erästä syvällistäsuhdet­ ta, joka voi syntyä ihmismielen ja eläinmaailman välille. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa Kanadan järvi­ alueen intiaanit. Puberteetin kynnyk­ selläolevat lapset viedään kaukaisiin metsiin. Siellä he vetäytyvät yksinäi­ syyteen, suuren puun latvaan raken­ netulle lavalle, jota intiaanit vertaavat kotkan pesään. Sitten lapset paastoavat usean päivän ajan ja ko­ kevat hallusinaatioita. Näin he pää­ sevät yhteyteen yliluonnollistenolen­ tojen kanssa. Intiaanien ajatteluta­ vassa nämä ovat osa elollistamaail­ maa, johon kuuluvat todellisteneläin­ ten lisäksi mytologiset eläinhahmot ja metsässä asuvat yliluonnolliset eläimet.

Tämän yksinäisyysvaiheen aikana nuoret omaksuvat eri eläinlajeihin ^iittyvät tiedot ja riitit, tietyt kielle­ tyttabut sekä ravinnon hankintaan, valmistamiseen ja käyttöön kuuluvat taidotja rituaalit. Samalla näilleintiaaninuorille on rakentunut elinikäi­ nen suhtautumistapa elävään luon­ toon ja sen monivivahteiseen kun­ nioittamiseen.

Lemm ikkieläimet — onnellisia onnentuojia?

Nykyaikana ihmiset ovat eläinten kanssa tekemisissä ennenkaikkea ke­ sytettyjen lemmikkien kautta. Lem­ mikkieläimiä tavataan jokseenkin kaikilla ihmisryhmillä. Arkeologis­ ten kaivausten perusteella tiedetään, että ihmisen ensimmäinen kotieläin olikoira, ja ettäseuraavaksi kesytet­ tiin kissa.

Symbolitasolla lemmikkieläimet c o o ttm

/o t

p H n c tQ U

¿iir iin

ia

c v lila n c p n

suhdetta, jolleon ominaista varauk­ seton kiintymys, rakkaus ja palvon­ ta. Lemmikkieläimet auttavat lievit­ tämään stressiä ja ahdistusta ja pa­ rantavat fyysistä terveyttä: huomio suunnataan enemmän pois itsestäja liikunta eläintä ulkoilutettaessa li­ sääntyy. Lapsille lemmikit ovat yh­ dyssideluontoon, vanhuksilla ne hel­ pottavat yksinäisyyden tunnetta.

Mutta onko lemmikkieläinten pi­ to muuttunut liian ihmiskeskeiseksi?

Lemmikkieläinsuhteeseen on tullut mukaan kaupallisuutta, pätemisen tarvetta, kilpailua, jopa luonnonva­ rojen kerskakulutusta. Vai mitä on sanottava kasvavasta lemmikkieläintarvikkeiden myyntitoiminnasta, lemmikkieläimiä varten tuotetuista proteiinipitoisista erikoisruuista, li­ sääntyvästä näyttelytoiminnasta tai vaikkapa yliterveiden rajojen eden­ neestä koirien ja kissojen jalostus­ työstä.

Samalla kun yhä erilaisempia ja erirotuisempia eläimiä asustaa ihmi­ sen parissa, tieto siitä, mitä eri eläi­ met todella tarvitsevat viihtyäkseen ja lajityypillisten ominaisuuksiensa toteuttamiseen, saattaa lemmikkien omistajilta yhä useammin hämärtyä.

Ja kun ihmisen oma elinympäristö kehittyy tavallaan »yhä kauemmak­ si luonnosta», niin on selvää, että monien lemmikkien viihtyvyys voi heiketä — siitä huolimatta, että ne saavat täysipainoista ravintoaja run­ saasti silittelyä.

Eläimelliset ulkoiluharrasteet Maamme yleisin harrastusmuoto on luonnossa liikkuminen, jota har­ rastaa ainakin joskus peräti 92 % suomalaisista (Uusitalo 86). Monet yleiset luontoharrastukset liittyvät eläimiin ja eläinsuojeluun. Metsäs­ tykseen ja kalastukseen käyttää run-

saasti vapaa-aikaansa 15 % väestös­ tämme. Mutta voiko virkistyksekseen eläimiä tappava metsästäjä ol­ lasamalla eläinten ystävä? Entä on­ kimies tai pilkkijä, jonka tavoittee­ na on saada koukku lävistämään ka­ lan leukaperä ja jonka saalis usein saajäädä hitaasti tukehtumaan hangelle tai veneenpohjalle?

Eläinten kärsimysten kannalta ovat varmasti esimerkiksi lintujen kiikarointi taimetsästäminen kame­ ralla vähemmän haitallisia harras­ tuksia. Mutta näihinkin liittyynyky­ ään runsaasti »varustemässäilyä» ja kuluttamista. Yhtäkaikki, nämä rau­ hanomaisemmat eläinharrastukset voittavat jatkuvasti lisää suosiota suomalaisten keskuudessa; niitä on ilmoittanut ainakinjoskus harrasta­ vansa 44 *Vo väestöstämme.

Ei laji eläintä pahenna — vai pahentaako?

Meidän tulisi löytää eläimiin sel­ lainen suhtautumistapa, josta on karsittu pois yhtä laillajulmuus, lii­ allinen ihmiskeskeisyys kuin liika tunteellisuuskin. Eläimen tulisiaina antaa ollaeläin, oma lajillinenitsen­ sä. Näin menetellen ehkä itsekin saamme lisää virikkeitä, emootioita ja tietoa eläinten todellisesta maail­ masta.

On ristiriitaista,jos lemmikkieläi­ miä helliessämme samalla käytämme välillisestitaisuoraan muita eläimiä kärsimystä tuottavallatavallahyväk­ semme (esim. turkiseläimet, tehomaatalouden eläimet). Tai sittentor­ jumme kaikki ne muut lajit, jotka mielestämme eivät sovi steriiliin ja urbanisoituneeseen elinympäris­ töömme (mm. käärmeet, petoeläi­ met, hämähäkit jne.).

Suhtautuminen eläimiin heijaste­ lee suhtautumistamme koko luon­ toon ja sen hyväksikäyttöön yleisem­ minkin. Tämän suhteen muuttumi­ nen liian ihmiskeskeiseksi saattaa vaarantaa maapallonlaajuisestikin ihmisen ja luonnon välistä herkkää vuorovaikutusta.

L ähteitä: Uusitalo, Liisa 1986. A c ta A cad. O econ. Helsingiensis.

G ousseth, M -O . 1938. U nesco-K uriiri 4 1 /3 .

Friedm ann E rika 1988. U nesco-K uriiri 4 1 /3 .

5

Eläimet harrasteena

KOIRA — ihmisen paras ystävä?

LINTUJA kiikarissa MAURI LEIVO

PÄIVI VIINIKAINEN

Thea-Lena VViebaum on varsin pe­ rehtynyt koiramaailman eripuolyn, sillä hän on tunnettu boxerien kas­ vattaja sekä Uudenmaan kennelpii­ rin kennelvalvoja ja aluekouluttaja.

Lähipiiriin on aina kuulunut myös kissojaja hevosia. Perheen uusin tu­ lokas on ihastusta herättänyt ranskanbuldogginarttu.

Mitä koirat ovat sinulle merkinneet?

Tärkeintä on ollut niiden merkitys perhe-elämälle, erityisesti lapsillem­ me. Uskon, että kolmen lapsemme puberteetti olisi ollut paljon vaike­ ampi, jos he eivät olisi voineet pur­ kaa hellyyttä eläimiin.

Koiramme ovat myös opettaneet elämää lapsillemme: koirien kautta he ovat nähneet astutukset, synty­

män, kasvuvaiheen ja kuoleman.

Henkilökohtaisesti koiraharrastus on tuonut minulle paljon virkistys­ tä: olen saanut uusia ystäviä, olen nähnyt maailmaa astutus-ja näyttelymatkoilla, ja ennen kaikkea tieten­ kin olen saanut nauttia koirieni kans­ sa olemisesta. Mikä onkaan muka­ vampaa, kuin syyssäällälaittaasadevaatteet niskaan ja mennä metsään koirien kanssa.

Uudenmaan kennelpiirin kennelvalvojana olet nähnyt varmasti myös koiraharrastuksen varjopuolia?

Lyttynenät. Kuva: Thea-Lena Wiedebaum

Koiran kohtalo voi olla tällainenkin.

Koira LD-50 testissä — tieteen käytössä vastoin tahtoaan. Kuva: Brian Gunn.

6

Eläimet harrasteena

Koirien — kuten muidenkin eläin­ ten — huonon kohtelun syynä on yleensä ajattelemattomuus ja tietä­ mättömyys. Harva on paha eläimel­ le tahallaan.

Yleisimpiä tapauksia, joihin tör­ mää, ovat pihoilla liianlyhyihin naruihin kytketyt koirat. Ihmiset eivät tiedä eläinsuojelulainsäädännön määräyksistä taihe eivätajattelemat­ tomuuttaan ymmärrä, ettäkoiralleei riitä, että sillä on vettä, varjoa ja ruokaa.

Toinen yleinen tapaus on kerros­ talossa liian paljon yksin oleileva, jatkuvasti haukkuva koira. Tällöin on usein niin, ettäomistaja on valin­ nut väärän rotuisen koiran. Mieles­ täni koirankasvattajan tulisikin va-^^ Iita omistaja koiralle — ei niin ett^^p ostaja marssii sisään ja valitsee pen­ nun. Tällöin vältyttäisiin esimerkik­ sitilanteilta,jolloinvoimakkaat metsästysvaistot omaava koira viedään elämään kerrostaloyksiöön, niin et­ tä sen ainoiksi ulkoilutilaisuuksiksi jäävät hätäiset käväisyt ulkona.

Kennelpiireissä voi rahanhimo jos­ kus olla syynä eläinten huonoihin oloihin. Ongelmia on olemassa ko­ ko joukko, mutta en halua kuvailla mitään erityisiäkauhutapauksia. Nii­ täkin kyllä on.

Olennaista on mielestäni se, että omistaja puuhailee koiransa kanssa mahdollisimman paljon. Näin syntyy luottamus ia kiintymys. Olipa kyse sitten laajamittaisesta koirankasvatuksesta taiyksittäisen lemmikkikoi­ ran omistamisesta, olennaista on se, ettäyhteiselotuottaa iloaniin koiral­ le kuin sen omistajallekin.

valla». Itselleen tärkeänä asiana Markku luetteleevielä sen, että mie­ lenkiinnon kohdetta voi tutkia ja ihailla häiritsemättä tai tappamatta sitä, toisin kuin esim. perhostenkeräilyssä.

Lintuharrastus laajenee »Oluentiputtaja-lintu» tillaltti rengastajan kädessä. Kuva: Make Leivo.

Markku Mikkola, 29-vuotias hel­ sinkiläinen biologian opiskelija, on harrastanut lintuja »päätoimisesti» nuoresta iästään huolimatta jo 15 vuotta. Kiinnostus lintuihin heräsi pienenä miehen alkuna isän mukana syksyisillä metsästysretkillä. Pikku hiljaa muut puuhailut, urheilukin, hiipui lintukärpäsen purtua toden teolla. »Mahdollisuus tarkkailla lintuja kaikkialla, mihin vuoden tai vuoro­ kauden aikaan tahansa on lintuharrastuksen vahvoja puolia verrattuna useimpiin muihin harrastuksiin», kertoilee Markku elämänsä käänne­ kohdista. »Lintuharrastus merkitsi myös mahdollisuuttatutustuajohon­ kin eliöryhmään perusteellisesti ja tuntea tietävänsä siitähyvin paljon; mahdollisuutta liikkua luonnossa ja kokea luonnonelämyksiä mitä erilai­ simmissa paikoissa, joihin eimuuten tulisikoskaan mentyä; sekä mahdol­ lisuutta liikuntaan mielekkäällä ta­

Nykyisin lintuharrastuksen suosio on lisääntynyt huomattavasti. Surul­ lisena piirteenä tämän päivän lintu­ harrastaja-aktiivissa Markku pitää kiinnostusta pelkistä numeroista: suurista parvista taimuuttajamääristä, erikoisuuksista ja uusista lajeis­ ta. »Yksittäistä lintua ei nähdä par­ velta», tiivistää Markku. »Yleensä vähemmän innokkaat harrastajat ovat niitä, jotka nauttivat lintujen katselusta eivätkä niiden laskemises­ ta.» Tässä suhteessa Markku katsoo­ kin poikkeavansa »massasta» eli ihailevansa myös lintua yksilönä. Ei ihme, sillä taide on hänen kiinnos­ tuksensa kohde numero kaksi.

Suomalaiseen lintuharrastukseen liittyy olennaisesti myös lintutiede, silläsuuri osa tieteestä tehdään harrastajavoimin. »Tieteestä aiheutuukin jo sitten usein selviähaittoja lin­ nuille», sanoo Markku. »Vaikka tie­ teellinen tutkimus on mielestäni yleensä riittävä peruste häiriön ai­ heuttamiseen, olisitutkimusmenetel­ miä kehitettävä niin, ettälinnuilleai­ heutuva haitta minimoituisi.»

Rengastus ja linnut Moni suhtautuu lintujen rengas­ tukseen kielteisesti— joko eettisistä taiesteettisistäsyistä. Markku perusteleeomaa puoltavaa mielipidettään: »Rengastus on lintujen kannaltakin hyvä keksintö. Verrattuna esim. ka­ lojen (selkämerkit) taimyyrien mer­ kintään (varpaiden katkominen) lin­ tujen rengastus on melko haitaton­ ta, koska rengas on kevyt eikä yleen­ sä häiritselintua,ja kiinniotto hyvin toteutettuna on harvoin vahingollis­ ta sille. Sitä vastoin rengastuksen avulla on saatu linnuista selvilleerit­ täin paljon, mm. niiden suojelussa tarvittavaa tietoa.» Suomalaista rengastajakuntaa Markku kehuu hyvin ammattitaitoiseksi, rengastuksen val­ vontaa tiukaksija organisaatiota hy­ väksi. Rengastustapahtumassa sat­ tuu siltiaina vahinkoja, jotka aina-kin Markkua »kirpaisevat aina».

Tällä hetkellä Markun sydämen asiana on (erityisesti kansainvälinen) lintujen suojelu. »Suomalaiset lintuharrastajat tiedostavat ympäristöon­ gelmat ja suhtautuvat yleensä lintujen-ja luonnonsuojeluun myön­ teisesti, mutta ovat kylläkin melko passiivisia. Tavallaan he kuitenkin tekevät koko ajan tiedostamattaan suojelutyötä keräämällä retkillään linnuista tietoa, jota luonnonsuoje­ lijat voivat sitten hyödyntää».

Lintujen bongaajat ja »asearsenaali» syysaamussa. Kuva: Make Leivo.

Maria Jääskä — jyrsijätarhan valtijatar

Eläimet harrasteena

Eläimet harrasteena

HANNELE LUUKKAINEN Pitkä varsamainen tyttö avaa oven. Hänellä on sylissään kolme vii­ kon vanhaa kaninpoikaa ja kissa pyörii jaloissa. Maria Jääskä on 15-vuotias eläinfani, jolla on koto­ na melkoinen jyrsijätarha. Ensisil­ mäyksellä katse tavoittaa kaneja, marsuja, hamstereita, kissoja, hiiriä ja akvaarion. Tämähän on kuin pie­ nessä eläinkaupassa, miten ihmees­ säsinullaon näin monta lemmikkiä? * Useimmat olen ottanut säälistä; monet ovat joutuneet kodeistaan ulos allergian takia, jotkut ihmiset taas ovat kyllästyneet hoitamaan eläimiään — luulevat, että mitä pie­ nempi eläin sitävähemmän sitä tar­ vitsee hoitaa, ja sittenostelen pikku­ jyrsijöitä jatkuvasti eläinkaupoista pois kärsimästä. Miten oikein ehdit hoitaa nämä kaikki, eikö siitä j o koulunkäynti kärsi? * Ei niiden varsinaiseen hoitami­

seen niin hirveästi aikaa mene: päi­ vittäinen häkkien siivous vie tunnin ja ruokintakierros puolisen tuntia.

No tietystiseurusteluunja silittelyyn uppoaa aikaa vaikka rajattomasti.

Elämää huippuravurien parissa

Sekä ratsastu s että raviurheilu vaativat m on ipu olista vu orovaikutu sta eläinten ja ihm isten välillä. H elsin ki kesäkuu -89.

K uva: Veli-Risto Cajander.

EMMI MANNINEN Matti ja Mikko Simonen kuuluvat yhä yleistyvään kaupunkilaistunei­ den raviharrastajien joukkoon: he omistavat ravureita, jotka ovat kui­ tenkin ammattilaisten hoidossa. Toi­ saalta he ovat varsin ainutlaatuisia alan ihmisiä Suomessa, ovathan he osakkaana maailman toiseksi no­ peimman ravurin, Express Priden, omistajanelikossa. Huippuhevosensa mukana isäja poika sekä hevosen henkilökohtainen hoitaja, Liisa Holm gren, matkustavat pitkin ja poikin Eurooppaa.

Matkoillaan he ovat todenneet, et­ tä suomalaisten huippuravurien ti­ lanne on niiden eurooppalaisiin kol­ legoihin verrattuna parempi. Hevo­ sia eipiiskata yhtä paljon ja doping (rauhoittavienja piristävienaineiden käyttö) on harvinaista.

Vaikka Simosten henkilökohtai­ 8

nen kosketus hevosiin eiolekaan yh­ tä kiinteä kuin itse hevosensa hoita­ villaharrastajilla,ehtiiniihin kiintyä.

Kun hevosen kilpailu-ura loppuu, se siirretäänsiitokseen taimyydään teu­ raaksi: tuottamatonta hevosta ei pi­ detä. Hevosesta saadaan enemmän rahaa takaisin, jos se »myydään makkaraksi» Ranskassa eikä esim. ratsastuskouluhevoseksi Suomessa, Matti Simonen kertoo. Viimeksi mainittu on Simosen mielestä hevosenkin kannalta huono vaihtoehto.

Matti Simonen on varovainen ar­ vioimaan ravureiden tilannetta ylei­ semmin. Huippuhevosten osalta Suomessa on edetty hyvään suun­ taan. Niiden ruokinta ja valmennus ovat tarkkaa ja yksilöllistä puuhaa.

Piiskan käyttö kilpailuissaon vähen­ tynyt. Toisaalta ratojen murheen­ kryynejä ovat ne harrastajat, jotka

yrittävät piiskaamalla saada juoksi­ jaksi sopimatonta hevosta menesty­ mään. Kun ura ei urkene, hevonen saatetaan myydä kiertolaiseksi,joka jatkuvasti siirtyyomistajalta toiselle.

Runsaasta kilpailemisestajohtuva epäsäännöllinen ruokinta aiheuttaa joillekin hevosille kilpailustressiä.

Jalkavaivat puolestaan voivat kat­ kaista koko juoksijanuran. Yleisim­ piä ovat jännevauriot, luun sirujen irtoaminen sekä raajan väärästä asennosta johtuvat vammat.

Ravihevosjalostus on Suomessa vasta aluillaan. Siksi meille tuodaan yhä enemmän hevosia ulkomailta.

Suurostajat hankkivat jopa kymme­ nien hevosten »erän», josta muuta­ mista kehittyy menestyjiä. Loppujen kohtalot ovat moninaiset: epäonnis­ tuneina ostoksina ne päätyvät rat­ suiksi tai teuraiksi.

Yleensä ihmiset pitävät jyrsijänsä häkeissä päivästä ja vuodesta toi­ seen. Täällä vilistää vapaana niin ka­ nia, hiirtä kuin kissaakin? Eivätkö ne sotke hirveästi tai syö toisiaan?

* Eivät ne toisiaan syö, ne ovat ystäviä keskenään. Ja jos ne sotke­ vat, silloin siivotaan.

Pääsevätkö eläimesi uloskin? * Tottakai, joka päivä joka iikka

saa ulkoillajoko pihallavaljaissatai sitten terassilla.

Miten rahoitat kaiken, johan muutamakin kani tai marsu pistelee poskeensa nuoren viikkorahat. Ja tällaiset suuret häkit ovat varmasti kalliita ja maksavathan nuo pesäpurutkin?

* Vanhempani pitävät tätä hyvä­ nä harrastuksena ja maksavat kaik­ ki eläinten tarvikkeet. Ville-marsun häkin tosin tein itse koulun veistotunnilla.

Annikki Aaltonen — löytöeläinten pelastaja HANNELE LUUKKAINEN

Eläinsuojelutarrojen peittämä au­ to vie vauhdilla kissakuormaa. Tut­ tu näky pääkaupunkiseudulla. Ratis­ sa »iso vaalee» Annikki Aaltonen, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen löytöeläintoiminnan vetäjä. Mihin si­ nä tuota arvolastia olet viemässä? * No Piippi, Kirka ja Tapu mene­ vät rokotukseen ja Mamma Feline leikattavaksi saman tien. Ja tuon Nasse Naapurin heitän hoitopaik­ kaan odottelemaan lopullista ko­ tiaan. Ja Ruskeasuolla pitäisi käydä katsomassa onko pari pentua men­ nyt pyydykseen, niiden emo ja sisko on jo saatu talteen. Nämä pikkupen­ nut Topi ja Juice taas ovat kyydissä siksi, kun niitä pitää imettää parin tunnin välein ja tämä keikka kestää ainakin neljä tuntia.

miin.

Eikös kaupunki jo ala olla tyhjä kulkukissoista, kun olette poimineet kaduilta ja metsistä liki 7 000 kodi­ tonta kissaa viimeisten 10 vuoden ai­ kana? Vieläkö keikkoja riittää? * Kyllä riittää. Ainakin nyt tilan­

Ehditkö vielä harrastaa jotain muuta? * Kyllä vain, kerään hevosesinei-

ne näyttää siltä, että tässä kaupun­ gissa on joka kivenkolossa emo pentuineen.

Entä muu perhe, miten se suhtau­ tuu erikoiseen harrastukseesi? * Me olemme kaikki hulluina eläi­

tä ja käyn ratsastamassa.

Miten ihmeessä ehdit tuon kaiken?

Siilit, kesäiltojen tuhisijat, jo u tu v a t välistä turvautum aan ihm isten apuun. Sam alla ihm isten a u to ­ liikenne heikentää niiden elin­ m ahdollisuuksia. K uva: Sam i Bläberg.

* Kieltämättä välillä vetää vähän kiireeksija päiväaikataulu on laadit­ tava puolen tunnin tarkkuudella, mutta free-lance työ Painonvartijoi­ den konsulenttina antaa mahdolli­ suuden joustavaan ajankäyttöön.

Kesä on rankinta aikaa, kun tilapäiskodit ovat lomillajapikkupennut on pakko ottaa turvaan. Nytkin minul­ la on kotona 24 löytökissaa.

Kauanko olet ollut mukana eläinsuo jeluhommissa ja miten tulit alun­ perin valinneeksi näin ainutlaatuisen harrastuksen? * Syksyllä -81 meidän kulmilla

pyöri yksi koditon kissa, jolle avasin kotinioven jasenjälkeenjouduin tähän »sirkukseen» mukaan.

Sinun kohdallasi on tainnut käy­ dä niin, että kun antaa eläinsuojelul­ le pikkusormen, niin se vie koko elä­ män? Mikä ihme tässä työssä sitten on niin kiehtovaa? * Vapaa-ajan ongelma on minul­

le todella tuntematon käsite. Eläin­ ten auttaminen on niin antoisaa ja tässä näkee myös työnsä tulokset.

Entäs ihmiset sitten, eikös eläinsuojelijat luokitella yleensä jotenkin hassahtaneiksi? * Tämä homma vaatii sen verran

kovaa kuntoa ja tervettä kaupunkilaisjärkeä, ettähassahtaneet eivät py­ sy kauaa kyydissä.

K oe-eläinten Suojelu tyytym ätön lakiehdotukseen

Eläimet harrasteena

Metsästäjä eläinten ystävänä?

VELI-RISTO CAJANDER Metsästys on erittäin yleinen har­ rastus Suomessa. Miespuolisesta väestöstä 15 % omistaa metsästys­ kortin elimetsästäjien kokonaismää­ rä on n. 300 000 — enemmän kuin missä muussa Euroopan maassa.

Metsästäjistä suhteellisesti suurin osa on maanviljelijöitä ja se on sel­ västi yleisempi harrastus alemmissa sosiaaliluokissa. Naisten osuus met­ sästäjistä on vain 0.1 %.

Vuosittain Suomessa ammutaan kolmisen miljoonaa riistaeläintä, mm. satojatuhansia metsäjäniksiäja rusakoita, sinisorsia ja telkkiä, tee­ riä, pyitä ja sepelkyyhkyjä. Lisäksi pyydetään satojatuhansia piisameita raudoin, loukuilla kymmeniätuhan­ sia kettuja ja minkkejä. Haavoittu­ neiden eläinten määrää — joka lie­ nee huomattava vesilintujen ja tur­ kiseläinten pyynnin yhteydessä — ei olepystyttyluotettavastiarvioimaan.

Metsästäjä Savosta Seppo Hurskainen on reilut pari­

kymmentä vuotta harrastanut met­ sästystä kotiseudullaan Vieremällä, Pohjois-Savon perukoilla. Aiemmin hän oli innokas sorsastaja ja kana­ lintujen jahtaaja, mutta nykyisin myös hirvenmetsästys sekä metsäs­ tykseen liittyväjärjestötoiminta vie­ vät hänen vapaa-aikaansa. »Aloitin metsästyksen heti kun seolimahdol­ listaeli 15-vuotiaana. Kaikki muut­ kin pojatjamiehet olimeidän kylällä siinä touhussa mukana.»

Seppo Hurskainen painottaa, että saaliseihänelle metsästyksessä mer­ kitse kaikkea. »Se on niin mukava kävellä metsässä, varsinkin hiljaisi­ na syysaamuina kun teeret kujertaa.

Tietystitunnen myös tyydytystä, kun osun hyvin vaikkapa teereen. Muka­ va on sittenistahtaa kannolle ja pis­ tää lintu reppuun.»

Metsästys ja eläinten kärsimykset?

Nykyään peräti 70 % riistastaam­ mutaan haulikolla, loput kiväärillä.

Seppo Hurskainen eipidä tätäongel­ mana koska: »Metsässä ei saalista pysty ampumaan liiankaukaa, mut­ 10

ta vesillä tietenkin ampumisetäisyys on metsästäjän omassa harkinnassa.

Ja kyllä haulikon käyttökin vaatii ampumataitoa.» Eläinsuojelijat ar­ vostelevat kuitenkin haulikkoam­ muntaa, koska sen jäljiltä jää haa­ voittuneitasorsa-ja kanalintuja met­ siin ja vesille. »Tietysti olisihyvä, jos sorsastuk­ sessa olisinoutava koira apuna. Mi­ nulla ei kylläkään ole, kun ei se oi­ kein sovi tällaiseen omakotitaloon, pitäisi olla niin iso häkki sille.»

Petoviha menneisyyttä?

Monissa luonnonystävissä on nä­ rää herättänyt metsästäjien petoviha ja eläinten luokittelu hyödyllisiin ja haitallisiin lajeihin. Seppo Hurskai­ sen mukaan petoeläinkantoja on pi­ dettävä kurissa, luonnon oma säätely eiriitä. »Minkki ja kettu voivat run­ saasti tuhota lintupoikueita, niitätu­ lee säädellä. Kanahaukka on varsi­ nainen tuholainen kanalinnuille, ja siksi sen rauhoituksesta pitäisi luo­ pua.» (Kanahaukka sai hiljan täysrauhoituksen taakseen Suomessa, viimeisenä maana Euroopassa.) »Pienpetoja pyydetään nykyisin lähinnä loukuilla, jotka käydään kahdestikin päivässä katsomassa. Ja mitä tulee piisamin pyyntiin raudoil­ la,en usko, ettäsiitäon eläimillekär­ simystä, koska näillä nykyraudoilla eläin pystytään heti tappamaan.»

Toisaalta, ovatko hetitappavat rau­ dat nimensä veroisia;jottaeläin kuo­ lisiniissä heti, sen on mentävä rau­ toihin tietyllä tavalla.

Kaikenkaikkiaan Seppo Hurskai­ nen einäe metsästyksessä paljoakaan epäkohtia taiparannettavaa. »Kyllä­ hän niitätietystimuutamia häiriköitä ainalöytyy, mutta onhan niitäliiken­ teessäkin». Hurskaisen mukaan met­ sästäjät tekevät vastuullista työtä luonnon ja eläinkantojen hoidossa ja säätelyssä. »Tämä on mitä mahta­ vinta luontoharrastusta». Toiveena hänellä on, ettäsaadaan jatkossakin »liiallisestipaisuneet petokannat py­ symään kurissa», metsästäjien am­ pumataitoa vielä parannettua ja et­ tä kanalintujen talvimetsästys sallit­ taisiin. Mitähän tästä arvelevat jat­ kuvasti vähentyneet metsot?

Seppo Hurskainen, monivuotinen metsästyksen harrastaja Pohjois-Savosta, lähdössä riistanhoitotyöhön. Kuva: VeliRisto Cajander.

_

METSÄSTYSLAKI UUDISTUU

•

Koe-eläinten Suojelu ry:n mieles­ tä lakiehdotukseen liittyy runsaasti laajoja epäkohtia, jotka esityksessä olisi korjattava. Näitä ovat mm.: 1) Monia uhanalaisia ja väheneviä eläinlajeja eisaisilukea metsästettä­ viinriistaeläimiin, vaan ne tulisisiir­ tää luonnonsuojelulain piiriin. Näi­ tä ovat mm. Itämeren norppa, mäy­ rä, harmaahylje, Euroopan majava, saukko ja metsäpeura. Lisäksi eräät uhanalaiset vesilinnut (mm. lapasot­ ka, pilkkasiipi ja mustalintu) tulisi poistaa metsästettävien lajien lis­ toilta.

2) Suurpetojen asema uudessa la­ kiesityksessä on edelleen kestämä­ tön. On omituista, ettäkarhun ja su­ den metsästys on maassamme kaikil­ lekansalaisillevapaampaa ja vähem) män säänneltyä kuin vaikkapa jänik­ sen ampuminen. Näitä lajejasaa ny-

rautoja ei ole olemassa. Pyydyksiin joutuu helposti myös rauhoitettuja eläimiä.

5) Nykyään yhä suurempi osa metsästyksestä tapahtuu vakiintunei­ den riistan ruokintapaikkojen välit­ tömässä läheisyydessä. Tällaistamukavuudenhalun ja helppouden poh­ jaltalähtevää eläinten tappamista ei voi pitää oikeanluonteisena metsäs­ tyksenä, ja niinpä metsästystä eitu­ lisi sallia riistapeltojen, ruokintaautomaattien ym. riistanhoitopisteiden läheisyydessä.

6) Myös kissan asema metsästys­ laissaon varsin lainsuojaton. Sitä ei saisi lukea haittaeläimeksi, eikä sitä saisisuoralta kädeltä tappaa omista­ jansa alueen ulkopuolellakaan. Va­ paastitapettavistahaittaeläimistäoli­ si poistettava myös mm. kauniit ja viihtyisyyttä luovat harakka ja när­ hi, sekä linnustomme säveltäjämestari mustarastas.

Useimmat järjestötjatahot ovat ol­ leetlakiehdotukseen suhteellisentyy­ tyväisiä. Kritiikkiä on nostattanut la* hinnä ehdotus riistatarhojen sallimi­ sesta, mikä tarkoittaisi villieläinten ampumista aidatuiltaalueilta. Joita­ kin parannuksia metsästyskäytän­ töön uusi laki toki toisi mukanaan.

Siinä on mm. rajoitettu monta ker­ taa laukeavien ns. sarjatuliaseiden käyttöä metsästyksessä sekä ehdote­ taan tiettyjä tiukennuksia suurpeto­ jen metsästykseen.

Pääosin lakiehdotus nojaa vanhoi­ hin metsästäjäkeskeisiin periaattei­ siin: metsästäjät ja vain metsästäjät ovat niitä, jotka saavat oikeuden päättää, mitä villieläimiä ja kuinka paljon maamme luonnossa saa elää.

Samalla metsästäjät haluavat säilyt­ tää itsellään oikeuden jakaa eläimet hyödyllisiineläimiin= riistaeläimetja haitallisiin lajeihin= monet petoeläi­ met, jotka »kilpailevat» samoista saalislajeista metsästäjien kanssa.

Metsästyksen luonne on nykyään nopeasti muuttumassa. Entisaikojen lisäruoan saannista on siirrytty yhä tehokkaampaan ja esineellistyvämpään vapaa-ajanviettomuotoon. Ra­ diopuhelimet, tarkat superaseet, li­ sääntyvä metsätieverkosto, jonka avulla päästään autoilla ja mootto­ rikelkoilla entistä nopeammin erä­ alueilleriistanjäljille,ja monet muut apukeinot ovat osa nykyajan metsäs­ tystä. Tässä tilanteessa on pidettävä huoli siitä, että kaikkien metsästet­ tävien lajien kannat säilyvät runsai­ na eläinten ystävien iloksi eikä ai­ noastaan metsästäjille saaliiksi.

Myös menneisiin aikoihin kuuluvis­ tatuskallisistapyyntimenetelmistäja ahtaista petoeläimiin kohdistuvista asenteista olisi metsästäjien syytä päästä lopulta eroon.

Eläin- ja luonnonsuojeluepäkohdat säilyvät?

Hirvenmetsästys on tarkimmin säännelty metsästyksenmuoto maassamme. Tänä syksynä metsästäjät ovat saaneet luvat 57 400 hirven tappamiseen.

Kuva: Ismo Hölsä.

VELI-RISTO CAJANDER Lähinnä metsästäjäpiireistä koostu­ va metsästyslakityöryhmä on pistä­ nyt lausuntokierrokselle ehdotuksen­ sa vuodelta 1962 olevan metsästys­ lain kokonaisuudistukseksi.

M etsästys yhä kovem paa peliä

kyisellään metsästää ilman metsäs­ tyskorttiajamillätahansa alueellail­ man metsästyslupaa. Ainoan vaih­ toehdon karhun ja suden metsästyk­ sessä tulisi olla kiintiöity lisenssipyynti. Suomella on yleiseurooppa­ laistavastuuta elinkykyisten suurpe­ tokantojen säilyttämisessä.

3) Sallittavissa metsästystavoissa }ja menetelmissä on nykyisellään ja myös uuden lakiesityksen mukaan valitettavia puutteita. Linnuston pe­ simärauhalle haitallinenja lintukannoilletuhlaavainen sorsalintujen kevätmetsästys merialueilla tulisi koko­ naan lopettaa. Noutavan koiran käyttö sorsastuksen yhteydessä pitäi­ si olla pakollista. Tällöin luontoon jäisi selvästi vähemmän haavoittu­ neita eläimiä. Kyyhkyjen metsästysaikoja olisisiirrettäväpysyvästi aina­ kin kolmella viikolla nykyistä myö­ häisemmäksi, koska metsästyskau­ den alussa mm. jopa puolella sepelkyyhkyemoista on vielä poikaset pe­ sässä.

4) Suomessa käytetään rautapyyntiä mm. piisamin, mäyrän, ke­ tun, supikoiran, minkin ja näädän pyynnissä. Rautojen ja ansojen käyt­ tö tulisikokonaan kieltäämetsästysmenetelmänä, koska ns. hetitappavia

.

Sf Vf| "V l .

mm ■'•

i

i» v “n

m

n

H ylk een h o ita ja työssään P orvoon hyljeklinikalla. Tehtävänä N appi-n orpan altaan pu h distu s, kesä -89. K u va: Veli-Risto C ajander.

LUONNONELAINKLINIKKA PORVOOSEEN

KARTTULAN K O E -E L Ä IN K A S V A T T A M O S T A

KIRSTI M Ä Ä T T Ä N E N

PÄIVI VIINIKAINEN

\iime talven leudot säät vaikeutti­ vat merihylkeidemme poikimista.

Norpat ja hallit, jotka normaalisti synnyttävät jäälle avomerellä, jou­ tuivat poikimaan pienellä ahtojääalueella Suomenlahden pohjukassa, luodoilla ja rannoilla. Kun poikaset aloittivat vaelluksensa rannikkove­ sistäulkomerelle kesänviettoon, mo­ net niistä takertuivat kalanpyydyk­ siinja hukkuivat. Vapaa-ajankalas­ tajien verkkoja oli meri täynnä. Ke­ vään ja alkukesän aikana pyydyksis­ tälöytyi kaksi aikuistahyljettäjavii­ sikymmentä poikasta, joista yhdek­ sän oli eläviä.

Henkensä säilyttäneistä poikasis­ ta neljä päästettiin mereen heti mer­ kinnän jälkeen, kaksi vietiin Kor­ keasaareen ja kolmesta huolehdittiin Porvoon Luonnontieteellisen Muse­ on suojissa. Museon hoidokkeina oli kaksi huulestaan lohikoukkuun tart­ tunutta norppaa, James ja NappiNorppa, sekä Hanna Harmaahylje, jonka merivartiosto löysi luodolta.

Hanna oli eksynyt emostaan ja näl­ kiintynyt. Sen päässä olisuuria haa­ voja. Kaikki hylkeet pääsivät terveh­

dyttyään ja tarpeeksi lihottuaan ta­ kaisin mereen kesäkuussa.

Jokaisen yksilön hoitaminen ter­ veeksi on hyvin tärkeää, sillä koko Itämeressä on enää vain n. 2 000 hal­ liaja n. 7 000 norppaa. Hylkeet kär­ sivät ympäristömyrkkyjen aiheutta­ mista lisääntymishäiriöistä ja siksi niiden kannat eivät uudistu normaa­ lilla nopeudella.

Hylkeille ja muille luonnonvarai­ silleeläimille sattuu onnettomuuksia jatkuvasti, mutta vain hyvin harvat eläimistä hoidetaan kuntoon, vaikka se asiantuntevalla hoidolla olisimah­ dollista. Yleensä vahingoittunut luonnonvarainen eläin lopetetaan."

Siksi Porvoon Luonnontieteellinen Museo (PLM) on käynnistänyt kansalaiskeräyksen luonnoneläinklinikan perustamiseksi Porvooseen. Keräystilin numero Postipankissa on 599 249. Lisätietoja saa PLM:n pu­ helinnumerosta 915-131 700. Osoite: Kaivokatu 40, 06100 Porvoo 10.

Koe-eläinten suojelustavoi ostaa hyljeaiheisia kortteja, tarrojajajulistei­ ta, joista saadut varat menevät kli­ nikan perustamiseen.

Viime talvena tiedotusvälineisiin il­ mestyi otsikoita Karttulaan raken­ nettavasta koe-eläinkasvattamosta.

Asiasta ollaan montaa mieltä. Aihe on puhututtanut Koe-eläinten Suoje­ lussa sekä rivijäseniä että johtokun­ taa.

Koe-eläinasetuksen mukaan on eläinkokeissa käytettävien kissojen ja koirienoltava tavoitekasvatettuja, eli varta vasten eläinkoetoimintaa varten kasvatettuja, vuodesta 1991 alkaen. Nykyäänhän on vielä ole­ ilemassa se riski, että jopa ihmisten lemmikit voidaan myydä koe-eläimiksi. Tämä epäkohta poistuu tavoitekasvatuksen myötä. Tutkijoiden mukaan tavoitekasvatetut eläimet, joiden perimä tunnetaan, antavat myös luotettavampia tutkimustulok­ sia. Tällöin vältytään epäonnistunei­ den kokeiden toistamiseltaja käytet­ tävä eläinmäärä ehkä vähenee.

Karttulassa ja Kuopiossa ollaan tyytyväisiä Karttulan kunnanjohtaja Reijo Koskinen on tyytyväinen kuntaan ra­ kennettavaan koe-eläinkasvattamoon.

— Kunnanvaltuusto oli päätök­ sessä yksimielinen eikä rivikuntalaisistakaan asiaa kohtaan ole osoittanut mieltään kuin yksi henkilö. Kasvattamo on merkittävä laitoskunnal­ le, ja se työllistää noin kymmenen kuntalaista. Rakennustyöt aloitetaan ensi vuonna.

Myös Kuopion yliopiston koeeläinkeskuksen johtaja, kasvattamosta vastaava Timo Nevalainen pi­ tää tulevaa koe-eläinkasvattamoa tutkimuksen sekä myös eläinsuoje­ lun kannalta katsottuna erinomaise­ na asiana.

Ministeriö lupaa muutamia parannuksia teuraseläinten kohteluun KAARINA KIVIVUORI

IMinisteriön eläinlääkintöosasto kannattaa esimerkiksi ideaa, ettäteurastamotyöntekijöiden joukosta va­ littaisiin eläinsuojelusta vastaava henkilö. Osastolla on ryhdytty selvit­ tämään jo asian käytännön toteutus­ ta. Edelleen osastolla ollaan samaa mieltä eläinsuojelijoiden kanssa sii­ tä, ettäeläinten nuijatainnutuksesta voitaisiin luopua ja myös tätä asiaa selvitetään parhaillaan.

Lisää konkreettisia parannuksia tarvitaan Nauhakuljettimen aiheuttamat vauriot sioilla myönnetään, mutta ministeriön mielestä on lyhyellä ai-

Eläinsuojelujärjestöt lähettivät keväällä Koe-eläinten Suojelu ry:n aloitteesta m aa-ja metsätalousministeriölle kirjeen teuras^g tuksessa ilmenevistä epäkohdista. Vastauksessaan ministeriö^ suhtautuu periaatteessa myönteisesti useisiin eläinsuojelijoiden ehdotuksiin.

kavälillä mahdoton luopua kuljetti­ mien käytöstä. Kuljettimien raken­ nettaja käyttöä on ministeriön mie­ lestä syytä selvittää parempien rat­ kaisujen aikaansaamiseksi, mutta tä­ män tarkemmin eikerrota, kuka sel­ vittää ja milloin. Samoin myönne­ tään sikojen sähkötainnutuksessa esiintyvän epäkohtia, mutta ainoa lupaus on melko epämääräinen: ».. .Tähän tullaan kiinnittämään li­ sääntyvää huomiota.»

Tainnutuksen ja pistämisen tark­ kailu sekä eläinten kuljetus ovat mi­ nisteriön mielestä pitkälle ohjaus- ja valvontakysymyksiä, joihin »eläin­ lääkintöosasto tuleejatkossakin kiin­ nittämään erityistä huomiota».

Sähköpiiskan käyttöä ja rituaaliteurastusta ei kielletä Ministeriön mielestä sähköpiiskan käyttöä ei voida kokonaan kieltää, koska se saattaa johtaa joissain ta­ pauksissa vielä voimakkaampien pa­ kotteiden käyttöön. Piiskaa tulisi käyttää »erittäin rajoitetusti».

Ministeriön vastaus eläinsuojeli­ joilleolivarovaisesta linjastaan huo­ limatta kaiken kaikkiaan yllättävän positiivinenja rakentava. Se päättyy kuitenkin eläinsuojelijoiden petty­ mykseksi toteamukseen, että rituaa­ liteurastusta ei ole tarkoitus lähitu­ levaisuudessa kieltää.

Toisaalta vaarana on, että koeeläintoiminnasta tulee yhä enemmän itseisarvo. Määrärahoja suunnataan lisääntyvässä määrin eläinkokeelliseen tutkimukseen, vaikka varoja tu­ lisisijoittaa eläinkokeiden vaihtoeh­ tojen kehittämiseenjavalidoimiseen.

On jopa mahdollista, että eläimiä tuotetaan kasvattamossa ylitarpeen, jaylituotanto luo uuttatarvettakäyt­ tää eläimiä. Toivottavasti laitoksen rakentamiseen ja henkilökunnan palkkaukseen tehtävät investoinnit ovat kuitenkin niin suuret, ettätämä vaikuttaa eläinten hintaan, eikä suur­ ten eläinten käyttö lisäänny laitoksen myötä.

Nevalainen pitää epäilyjä eläinten lisääntyvästä käytöstä aiheettomina.

— Pyrimme täyttämään maan pe­ rustarpeen, emme ylisen. Tilanne tu­ lee käytännössä olemaan se, että koe-eläinlaitokset joutuvat ostamaan eläimensä meiltä taiulkomailta. Us­ kon, että me tarjoamme paremman hinta-laatu -suhteen.

Erittäin olennaisia kysymyksiä ovat eläinten tilatja hoito. Kun aja­ tellaan, että kasvatettavat kissat ja koirat joutuvat viettämään koko ikänsä laitoshoidossa, on olennaista, että niilletaataan virikkeikkäät, riit­ tävän suuret tilat. Eläinten säilyttä­

minen ahtaissa ja virikkeettömissä yksittäishäkeissä, kuten nykyään yleensä on tapana, on eläinrääk­ käystä.

— Tulemme kasvattamaan noin 250— 300 koiraa vuodessa ja kissoja saman verran. Tämä vastaa koeeläinlaitosten tarvetta. Siitostarkoitukseen käytettäviä eläimiä on kum­ paakin lajiamuutama kymmen, Ne­ valainen kertoo.

— Koirat tulevat asustamaan noin 4— 6 jäsenen ryhmissä: koirilla on käytössään sisätila,josta niilläon läppäoven kautta mahdollisuus pääs­ täulkotarhaan aina kun ne haluavat.

— Kissat asustavat samansuurui­ sissa ryhmissä ns. barrieereissa eli tartuntataudeilta vapaissa sisätilois­ sa. Niille järjestetään kiipeilymahdollisuudet jajoitain muita virikkei­ tä, Nevalainen kertoo tulevan laitok­ sen tiloista.

Eläinsuojelullisesti ajatellen koeeläinkasvattamossa tulisi olla myös riittävästi henkilökuntaa, jotta eläi­ met saavat yksilöllistähoitoa jahuo­ miota. Massaruokinta ja rutiinin­ omainen häkkien puhdistus on vali­ tettavan yleistä koe-eläinyksiköissä juuri henkilökuntapulan takia. Riit­ tääkö 10 henkilöä hoitamaan laitok­ sen varsin suurta eläinmäärää? ►

»H oh h oijaa, K arttu lan koe-eläinkoirien k a sv a tta m o o n k o ? E i k iitos».

K uva: Veli-Risto Cajander.

Eettinen ongelma Eläinsuojelullisesti koe-eläinkasvattamon rakentaminen on eettises­ tiongelmallista. Toisaalta on hyvä, ettei ihmisten lemmikkejä tai puolivillinävaellelleitaeläimiä voida myy­ dä koe-eläimiksi. Koe-eläinten Suo­ jelukin on aina vaatinut eläinten tavoitekasvatusta.

13

12 I

jatkoa edelliseltä sivulta — Eläimet tulevat täällä elämään omissa laumoissaan, ja niinpä ne ei­ vät mielestämme tarvitse enää yksi­ löllistä hoitoa ihmisiltä. Ja kuka si­ täpaitsivoi ollavarma siitä,ettäesi­ merkiksi lemmikkikoira voi sen pa­ remmin kuin koekoira. Se on meidän ihmisten kuvittelua, Nevalainen esit­ tää.

Kasvattamo ei ratkaise eläinkoeongelmaa Karttulaan rakennettava koeeläinkasvattamo on tosiasia vuonna 1991. Eläinsuojelullisesti seon askel eteenpäin, mikäli eläintilat todella täyttävät eläinsuojelulliset vaatimuk­ set. Kalliin koe-eläinkasvattamon ra­ kentamisessa on se riski, että eläin­ kokeiden tekeminen muuttuu yhä itsestäänselvemmäksi, yhteiskuntaam­ me yhä syvempään juurtuneeksi il­ miöksi. Kasvattamo ei myöskään poista pääongelmaa; koirien ja kis­ sojen käyttö tuskallisiin ja/tai tar­ peettomiin eläinkokeisiin tuskin tu­ lee laitoksen myötä ainakaan vähe­ nemään. Päinvastoin: vuonna 1987 käytettiin koe-eläiminä 90 koiraa ja 40 kissaa, siishuomattavasti vähem­ män kuin kasvattamossa aiotaan tuottaa.

Kaikkien eläinystävien on syytä tarkkaan seurata Karttulan kasvattamon toimintaa.

Itävallassa puolestaan ympäristö­ ministeri on havahtunut turkistar­

koulum aailmassa

M

PÄIVI VIINIKAINEN Opettajana törmään päivittäin siihen epäoikeudenmukaisuu­ teen, ettäeettisinperustein kasvisruokavalion (siiselämäntavan) valinneelle oppilaalle eijärjestetä kouluruokailua. Lääkärinto­ distus riittää takaamaan erityisruokavalion sitä tarvitsevalle, mutta omantunnon sanelemat syyt eivät riitä.

Näin varmasti moni nuori luopuu ajatuksesta siirtyä kasvis­ syöjäksi, ja moni vegetaristi repii hiuksiaan puuhatessaan aamukiireen keskellä eväitä, kun toisetvain siirtyvät valmiiseen lounaspöytään.

Englantilainen Animal Aid -järjestö on ryhtynyt kampanjoi­ maan kasvisvaihtoehdon järjestämiseksi kouluihin. Kampanjoin­ tion tuottanut tulosta: puolet maan koululautakunnista on ti­ lannut Animal Äidin kasvissyöntiä koskevan tietopaketinja kol­ me koululautakuntaa on järjestänyt kasvisruokakurssin koulu­ ruokailusta vastaavalle henkilökunnalle.

Mikäli sinä olisit kiinnostunut kasvisruokailusta koulussasi, kirjoita meille. Koetamme koota »ydinpiirin», joka voisi vai­ kuttaa asiaan. Lakathan mukaan yhteystietosi, ja kerro oppi­ laitoksesi nimi. Huom! Emme ota yhteyttä suoraan oppilaitok­ siin, joten kukaan ei joudu »leimatuksi».

Suomen lääkärilehti 10/89. (E. M.)

International Herald Tribune, 17. I. 1989 tP • V.)

Lontoon turkishuutokauppa, jon­ ka toiminnalla on jo 300 vuoden pe­ rinteet, on jouduttu lakkauttamaan.

Turkistenvastainen kampanja TOI­ MII. WSPA:n turkistenvastaisen kampanjan jo h ­ tajan kirje Koe-eläinten Suojelulle 28. 7. 89.

(E.M.)

Kettujen tarhakasvatuksen kieltä­ misestä koko Euroopassa on tehty

ehdotus Euroopan Neuvoston ko^^kouksessa Srassbourgissa. Suomen ^^turkiseläinten kasvattajien liitontoi­ minnanjohtaja pitää ehdotusta asi­ antuntemattomana ja epäilee sen taustavoimiksi paitsi eläinsuojelijoi­ ta, myös tekstiiliteollisuutta.

Helsingin Sanomat 13. 5. 89 (E.M.)

Skänen alueen sosiaalidemokraa­ tit ovat kevätkokouksessaan huhti­

Turkisten myynti vastatuulessa

14

tunteman vastenmielisyyden, uudet menetelmät varmasti motivoisivat tulevia tieteentekijöitä.

Animals International vol IX, n:o 29 (E.M.)

Koonneet: EMMI MANNINEN, VELI-RISTO CAJANDER, KIRSTI MÄÄTTÄNEN, PÄIVI VIINIKAINEN, KAARINA KIVIVUORI

Kaunotar vankilassa.

Kuva: A n ti Bon! Comité’.

hauksen epäkohtiin. Siksihän on eh­ dottanut turkisten ostoboikottia.

Ympäristöministerin kannanoton jälkeen turkisten myynti Itävallassa on laskenut kymmeniä prosentteja.

Tähän on vaikuttanut myös tehokas turkistenvastainen kampanja.

Tapaus on osoitus siitä, että ke­ nenkään ei koskaan kannata ajatel­ la, että »minä en yksin voi asialle kuitenkaan- mitään». Jokaisen kan­ nanotto vaikuttaa aina!

Turkistarhojen olosuhteet eivät täytä eläinten perustarpeita. Tällai­ seen tulokseen on tullut Iso-Britannian hallituksen asettama kotieläin­ ten hyvinvointikysymyksiä seuraava komitea (British Farm Animal Wel­ fare Council). Komitea on huolestu­ nut eläinten pitämisestä pienissä, yk­ sitoikkoisissa ja suojattomissa hä­ keissä, joissa niillä ei ole mahdolli­ suutta lajityypilliseen käyttäytymi­ seen. Komitea toimii Iso-Britannian maatalousministerin neuvonantaja­ na. Niinpä onkin mielenkiintoista nähdä, mihin toimenpiteisiin sen kannanotto johtaa.

Animals International voi IX/29. (E.M.)

Hillerin vapaudenkaipuuta Turkistuottajien Liiton mallitilalla Kirkkonummella kesällä 89. Viime vuonna lähes satatuhatta hilleriä tapettiin suomalaisilla tarhoilla turkiksiksi.

Kuva: Veli-Risto Cajander.

kuussa 89 hyväksyneet vaatimusaloitteen kaiken turkistarhauksen kieltämiseksi Ruotsissa. Samassa ko­ kouksessa hyväksyttiin myös vaati­ mus monoklonaalisten vasta-ainei­ den tuottamisen kieltäminen ascites -menetelmällä, jossa käytetään elä­ viä hiiriä. Tämä tuskallinen tuotan­ totapa on korvattavissa soluviljelymenetelmällä.

Molempia näitä eläinsuojelullisia ^^vaatimuksia käsitellään Ruotsin So^^siaalidemokraattien valtakunnallises­ sa puoluekongressissa ensi vuonna.

Djurens Rätt 3/89. (V-R.C.)

Eläinsuojelijoiden boikotti tehosi!

Lokakuun 18. päivänä 1988 Benetton-yhtiö julkaisi lausuman, jos­ sa se ilmoitti lopettavansa eläinko­ keiden tekemisen. Syynä oliUSA:sta Euroopan moniin maihin levinnyt eläinsuojelijoiden voimakas vastarin­ ta. Yritys joutui lopulta taipumaan, kun Benettoniin kohdistunut ostoboikotti alkoi uhata myyntilukuja.

Lisäpontta antoivat Benettonin kosmetiikkakokeita protestoivat kansa­ laisadressit,joihin suomalaiset eläinsuojelijatkin kirjoittivat nimensä.

Älykkäiden ja sosiaalisten apinoiden pitäminen yksittäishäkeissä on sananmukaisesti eläinrääkkäystä. Näin kuitenkin tapahtuu mm. Tampereen biolääketieteen laitoksella.

Kuva: Brian Gunn.

Lääketieteen opiskelijat ja eläinkokeet

Onko kolesteroli apinoiden ongelma?

Kuopion yliopistossa tehtiin,vuo­ sina 1985— 86 kysely opiskelijoiden suhtautumisesta tutkimusmenetel­ mien opetukseen yleensä sekä farma­ kologian opintoihin liittyviin eläin­ kokeisiin.

Tarkasteltaessa koko vastaajajoukon mielipiteitä opetukseen sisälty­ vistä eläinkokeista, asenne oli kieltei­ nen. Naiset vastustivat eläinten käyt­ töä selvästi. Miesopiskelijoiden lie­ västi myönteinen kanta eläinkokei­ siin hävisi opiskelujen edetessä. Vas­ taavasti naisten kielteinen asenne vahvistui. Sen sijaan opiskelijoiden into itse kokeilla lääkkeitä on ollut suuri.

Kyselyn tekijät ovat tulostensa pohjalta hyvin huolestuneita lääke­ tieteellisen tutkimuksen tulevaisuu­ desta. Koe-eläinten suojelijan näkö-kulmasta katsottuna, ratkaisu eiole opiskelijoiden asenteiden muokkaa­ minen eläinkokeille myönteisemmik­ si, vaan tehokkaampi eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönot­ to opetuksessa. Ottaen huomioon opiskelijoiden eläinkokeita kohtaan

Kolesterolin merkitystä sepelvalti­ moiden ahtautumisessa on todistet­ tu mm. apinakokein. Niissä on to­ dettu, ettäsyötettäessäapinoillerun­ saasti kolesterolia sisältävää ravin­ toa, niiden kolesterolitaso nousi ja niillekehittyi sepelvaltimotautia vas­ taavia muutoksia. Kun osalle eläi­ mistä alettiinantaa vähäkolesterolista ravintoa, niiden kolesterolitaso laskijataudin kehitys pysähtyi. Mui­ den apinoiden kolesterolitasojatkoi nousuaan sitä kohottavan ruokava­ lion jatkuessa.

Apulaisprofessori Tikkasen mu­ kaan nämä ovat vakuuttavia todis­ teita kolesterolin osuudesta sepelval­ timoiden ahtautumien syntyyn. Mut­ ta samalla hän toteaa, että tärkeim­ mät todistuskappaleet on kuitenkin saatu ihmisillätehdyistä kokeista. Ja vielä: vain ihmisillä tehdyt tutkimuk­ set voivat antaa lopullisen vastauk­ sen ihmisen terveyttä ja sairautta koskeviin kysymyksiin.

Apul.prof. Matti J. Tikkanen, Sydän 3/89 (E.M.)

Jatkuu siv. 20 15

Kansain välistä eläinsu oje lu a

EUROGROUP FOR ANIMAL WELFARE — — — Eläinsuojelua Euroopan Yhteisössä M onille kirjainyhdistelmä E Y Euroopan Yhteisö merkit­ see vain taloudellisista kysymyksistä neuvoitelevia keskieurooppalaispoliitikkoja. Harva tietää, että E Y .ssä paneudutaan myös eläinsuojelukysymyksiin ja vielä harvempi tietää, että asialla on tekemistä myös Suomen eläinsuojelutilanteen kanssa. Mutta näin vain on. Asiasta kävi Koe-eläinten Suojelulle kertomassa EY:n alaisen eläinsuojeluryhmän, Eurogroup For A nim al W elfare’n, toim innanjohtaja Iän Ferguson.

— Eurogroup For Animal Wel­ fare on eräs EY:n aktiivisimmista ryhmistä, kertoo Suomessa 15.— 17. päivänä heinäkuuta pistäytynyt Iän Ferguson. Ryhmämme jäseninä on yksi eläinsuojeluyhdistys jokaisesta EY:n kahdestatoista jäsenmaasta, ja kolmastoista jäsen on Maailman Eläinsuojeluliitto WSPA. Eurogroupin jäsenyhdistykset toimivat puolestaan yhteistyössä omanmaalaistensa eläinsuojelujärjestöjen kanssa, jotta saamme mahdollisim­ man kattavan kuvan jokaisen maan eläinsuojeluongelmista.

— Emme käy mitään erityisiä kampanjoita. Koetamme Euroopan Yhteisön määräysten kautta edistää kaikkea eläinsuojelua. Toimintakoh­ teinamme ovat eläinkokeet, turkis­ tarhaus, maatalouden tehotuotanto, uhanalaiset villieläimet, härkätaistelut, lemmikkieläimet, jne. Toimim­ me poliitikkojen laillayrittäen edis­ tää eläinsuojelulainsäädäntöä ja -määräyksiä. Tämänhetken työkoh-

teitämme ovat mm. eläinten kulje­ tus, mikä on erittäintärkeä kysymys yhtenäistyvässä Euroopassa, eläin­ tarhoissapidettävien eläintenolosuh­ teet,teuraseläinten kohtelu jaturkis­ eläinten rautapyynti. Viimeaikaisis­ ta edistysaskelista voin mainita hyl­ keenpoikasten nahoista valmistettu­ jen tuotteiden tuontikiellon EY-maihin, Ferguson kertoo.

— Yksi kaikkein jännittävimmistäsaavutuksistamme liittyyohjeiston aikaansaamiseen eläinkokeita varten kaikissa Euroopan Yhteisön jäsen­ maissa — laki tästä tulee voimaan EY:ssä ensi marraskuussa.

Eurogroup vaikuttaa Suomessakin Suomi ei kuulu EY:öön, mutta tästä huolimatta Eurogroupin toi­ minnalla on vaikutusta Suomen eläinsuojelutilanteeseen.

— Toimimme läheisessä yhteis­ työssä Euroopan Neuvoston kanssa.

Heidän suosituksensa perustuvat usein EY:n määräyksiin tai ne ovat ainakin hengeltään hyvin samankal­ taisia, Ferguson kertoo. Lisäksi aiomme valita Suomesta tarkkailijan Eurogroupiin. Hän osallistuisi ker­ ran vuodessa Eurogroupin täysistun­ toon, ja näin tieto kulkisi puolin ja toisin.

(Saimme vastikään tiedon, että Suomen edustajaksi on valittuyhdis­ tyksemme puheenjohtaja, Päivi Vii­ nikainen. toim. huom.)

Turkistuottajat kielsivät turkistarhavierailun

tan Ferguson, Eurogroupin toiminnan­ johtaja, haiusi tutustua mm. maamme turkistarhaukseen. Tarhaajat eivät tähän suostuneet. Miksi? Kuva: Veli-Risto Cajander.

16

Iän Fergusonin oli tarkoitus vie­ raillaTurkistuottajien liiton omista­ malla turkistarhalla Veikkolassa.

Olin sopinut vierailustaedellisellävii­ kolla, ja asian piti olla kunnossa.

Vierailua edeltävänä päivänä mi­ nulle kuitenkin ilmoitettiin, ettemme

PÄIVI VIINIKAINEN olisitervetulleita. Syyksi ilmoitettiin lomien aiheuttama henkilökuntapulasekä yhdistyksemme viimeaikaiset, turkistarhausta vastustavat kannan­ otot. Samalla ilmoitettiin, että tar­ han »kettuja ette kuitenkaan saisi nähdä». Syytä ei suostuttu kerto-^fc maan. Samaiset ketut muuten pidettiin piilossa myös WSPA:n johdon vieraillessa tarhalla.

— Varsin outoa, kommentoi vie­ railukieltoa Iän Ferguson. Asiat ei­ vät taida olla kohdallaan Helven koetarhalla, kun Turkistuottajat pel­ käävät julkisuutta näin paljon.

Iän Ferguson uskoo, että joiden­ kin vuosien sisälläEY-maat kieltävät kettutarhauksen.

— Kielto tulee johtamaan myös muista maista tuotettujen kettuturkisten myynnin romahtamiseen, hän lisää. Paine kettutarhauksen lopetta­ miseksi EY-maissa on nykyisellään valtava. Voidaan osoittaa 100-prosenttisen varmasti, ettäeioleolemas­ sa mitään tapaa, jolla ketulle voitai­ siinhäkissä taata sellaisetolosuhteet, että se voisi toteuttaa luonnollista^^ käyttäytymistään.

Eläinkokeiden vaihtoehtoja tutkimuksessa ja opiskelussa Euroopan Yhteisön alaisuuteen perustetaan tietopankki vaihtoehtomenetelmiä varten.

— Keskus perustetaan ensi vuon­ na, ja uskon sijoituspaikan olevan Hollanti. Tietokantamme on jo nyt varsin vakuuttava, ja setulee kasva­ maan nopeasti. Olennaista eiolevain uusien menetelmien kehittäminen, vaan jo olemassa olevien standardi­ sointi. Suomessa eräät tutkijat väit­ tävät, että eläinkokeille ei ole vaih­ toehtoja. Roskaa! Niitä on nyt jo lu­ kemattomia. Ja on täysin selvää, et­ tä esim. tuskallisesta LD-50 testistä päästään Euroopassa eroon jo lähi­ vuosina, sanoo Iän Ferguson.

Eurogroupin aloitteesta on lähte­ nyt liikkeelle myös Euroniche-ryhmä, joka koostuu opiskelijoista, jot­ ka vaativat eläinkokeiden vaihtoeh­ toja opiskelussa. Euroopan Neuvos­ ton Säädöksissä kielletään eläinko­ keen tekeminen jo tunnetun asiande­ monstrointia varten, ja kuitenkin monissa maissa, mm. Suomessa, täl­ laisia eläinkokeita tehdään jatku­ vasti.

— Euroniche-ryhmän nuoret ovat fantastisia! He ovat innostuneita, ak­ tiivisia ja omatoimisia. He ovat osoittaneet, että tuleva lääkäri, bio­ logi, eläinlääkäri tms. ei tarvitse eläinkokeita. Vaihtoehtoja on, ker­ too Ferguson, joka toimi Euronichen viimekertaisen kokouksen puheen­ johtajana Edinburghissa keväällä 1989.

Ensi vuonna Euroniche kokoon­ tuu Länsi-Saksassa, ja silloin lähejtämme sinne edustajan myös Suo­ mesta. Euroniche-ryhmän toimin­ nasta kiinnostuneita opiskelijoita pyydetään ottamaan yhteyttä toimis­ toon.

Kansainvälistä eläinsuojelua

WSPA:n puheenjohtaja John Hoyt (vasemmalla) ja toiminnanjohtaja Gordon Walwyn, sekä Hannele Luukkainen Helsingin eläinsuojeluyhdistyksestä, Sylvia Stenius Vihreästä Rististä, sekä Koe-eläinten Suojelu ry:n puheenjohtaja Päivi Viinikainen. Kuva: Veli-Risto Cajander.

PÄIVI VIINIKAINEN

MAAILMAN ELÄINSUOJELULIITON JOHTO SUOMESSA \ierailun aluksi Koe-eläinten Suo­ jelujärjestiWSPA:n toimintaa kos­ kevan tiedotustilaisuuden, joka ke­ räsi paikalle runsaasti tiedotusväli­ neiden edustajia, mm. TV-uutiset.

Keskeisenä aiheena oliturkistarhaus: Suomihan on maailman suurin ke­ tunnahkojen ja kolmanneksi suurin minkinnahkojen tuottaja. WSPA:n turkisten vastaisellakampanjalla us­ kotaan olevan vaikutusta myös Suo­ men turkistuotantoon.

— WSPA:n kampanja tähtää asennemuutokseen, ja osaksi sen an­ siosta turkisten myynti on laskenut mm. Hollannissa yli 60 prosentilla, kertoi Gordon Walwyn. Suurin osa Suomen turkistuotannostahan me­ nee vientiin, joten turkisten suosion lasku johtaa varmasti turkistarhojen lakkauttamiseen Suomessa.

Masentava mallitarha Tiedotustilaisuuden jälkeen vierai­ limme Suomen Turkistuottajien lii­ ton omistamalla turkistarhalla Veik­ kolassa. Ruotsinkieliset TV-uutiset olivat halukkaita tulemaan mukaan, mutta pääsy evättiin heiltä.

Kesäkuun 8. ja 12. päivänä Maailman Eläinsuojeluliiton (W S P A ) puheenjohtaja John H oyt (U SA ) ja toiminnanjohtaja Gordon Walwyn (Iso-Britannia) vierailivat maassamme. Tors­ taina 8. päivänä sekä viikonloppuna vierailua isännöi Koe-eläin­ ten Suojelu ry. yhdessä Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen ja Vihreä Risti ry:n kanssa, ja perjantain ohjelmasta vastasi Suo­ men Eläinsuojeluyhdistys. Näin vieraat saivat mahdollisimman laajan kuvan maamme eläinsuojelutilanteesta.

— Kaikki olitarhalla määräysten mukaista, mikä sinänsä olipositiivis­ ta. Määräyksiähän rikotaan jatku­ vasti. Mutta määräyksetkään eivät auta, kun ne eivät vastaa eläinten tarpeita. Häkit olivat aivan liianpie­ niä: nuo aktiiviset eläimetjäävät täy­ sin ilman liikuntaaja virikkeitä. On masentavaa, että ns. mallitarhalla asiat ovat näin huonosti — millaista onkaan tavallisilla tarhoilla, kom­ mentoi vierailua John Hoyt.

Turkisten vastainen kampanja on herättänyt myös närkästystä joissain suomalaisissa. Luohan turkistuotan­ to työpaikkoja tuhansille.

— Elinkeinoa, jossa vuosittain

tuotetaan kärsimystä miljoonilleeläi­ milletarpeettoman ylellisyyshyödykkeen aikaansaamiseksi, ei voi puo­ lustellatyöllisyysnäkökohdilla. Mei­ dän tehtävänämme on puolustaa eläimiä, jotka eivät voi puhua puo­ lestaan, vastasi Gordon Walwyn napäkasti.

— Emme kuitenkaan väitä, että muut eläinten väärinkäytön muodot olisivat hyväksyttävämpiä: tuskalli­ set eläinkokeet, maatalouden tehotuotanto, sirkukset jne., Hoyt jat­ kaa. Mutta toiminnan tehostamisek­ siolemme nyt keskittyneet kampan­ joimaan turkiksia vastaan. Ja tulok­ sia on jo näkyvissä. ► 17

LUKIJALTA

Eläinsuojelu ei tunne rajoja — Eläinten kärsimys on univer­ saali ongelma. Te suomalaiset ette voi sulkea silmiänne härkätaistelujen kauhulta emmekä me suomalaisten turkistarhojen ongelmilta, toteaa John Hoyt. Tarvitaan yleistämoraa­ linmuutosta, jotta eläinten asemaan saadaan parannuksia, ja tällainen asennemuutos koskettaa vähitellen koko maailmaa.

Vierailun aikana käydyt keskuste­

lutosoittivatmyös sen, ettätietämys muiden maiden eläinsuojelutilanteesta voi edesauttaa asioiden kehitystä kotirintamalla.

— TeilläKoe-eläinten Suojelussa tuntuu olevan hyvä asiantuntemus muiden maiden lainsäädännöstä.

Kokemus on osoittanut, ettätämä on tärkeää, mikäli haluaa saada aikaan parannuksia omassa maassa, Gor­ don Walwyn totesi.

Kansainvälinen eläinsuojelu etenee — raportti hannele luukkainen WSPA:n kokouksesta Maailman eläinsuojeluliiton <WSPA) johtokunta kokoontuu neuvonantajineen vuosittain. Tämänvuotinen kokous pidettiin toukokuussa Edin­ burghissa. Mukana oli yli 50 eläinsuojeluaktivistia eri puolilta maail­ maa.

WSPAn aluejohtajien kokoukses­ sa esittämistä raporteista selviää maailmanlaajuisen eläinrääkkäyksen koko kirjo, joista seuraavassa eräi­ tä esimerkkejä: * Panama on laillistanut härkätaistelun. Espanjassa taas kansa on alkanut vastustaa härkätaistelua ene­ nevässä määrin. * Venezuelassa myrkytettiin viime vuonna 156 000 kulkukoiraa. * Israel on kouluttanut kamikazekoiria murhatehtäviin PLOn vastai­ sessa taistelussa. Pommein varuste­ tut koirat lähetetään taloihin, joissa sissien arvellaan olevan ja räjäyte­ tään kappaleiksi. * Kanadassa on jälleen tapettu 57 000 hyljettä, vaikka maailma jo luulipäässeensä eroon tästäjulmuu­ desta. * Etelämerellä ongelmana ovat ja­ panilaiset ryöstökalastajat, joiden verkkoja on meressä joka yö yli 50 000 kilometriä. Ne saalistavat kai­ ken: kalat, delfiinit ja linnut.

Löytyi valopilkkujakin * * * WSP A on alkanut toteut­ taa Etelä-Amerikassa laajaa sivistysohjelmaa kouluissa ja televisiossa, jotta edes tulevat sukupolvet saatai­ siin kohtelemaan eläimiä hyvin. * * * WSPA on saanut lopetet­ tua lihakoirien rahtaukset Kalkutasta Koreaan.

18

* * * W S P A toteuttaa vuonna 1990 ison kansainvälisen kampanjan rituaaliteurastusta ja tehokasvatusmenetelmiä vastaan. Jo nyt on pai­ nettu rituaaliteurastusta vastustavia esitteitä useilla kielillä mm. monilla afrikkalaisilla ja turkiksi. Rituaaliteurastus on muuten kokonaan kiel­ lettyRuotsissa, Norjassaja Sveitsissä.

Anti-fur -kampanja etenee Kun WSP A julisti maailmanlaa­ juisen sodan turkisten käyttöä vas­ taan runsaat pari vuotta sitten, ke­ nelläkään eiollut aavistustakaan, et­ tä siitätulisi niin laaja ja menestyk­ sekäs kampanja kuin se on ollut.

Turkisten myynti on pudonnut Sveit­ sissä75 %, Englannissa 66 % ja Hol­ lannissa lähes 100 %. Hollannissa kampanja on onnistunut niin hyvin, että oikeastaan kukaan ei enää keh­ taa pukeutua turkkiin, siitä on tul­ lut julkinen häpeä.

Ensi talven tehostettuun kampan­ jaan on jo tähän mennessä ilmoittau­ tunut 26 eläinsuojeluyhdistystä eri puolilta maailmaa. Ketunpoikajulistettaon nyt painettujo 13erikielellä.

Kampanja koskee sekä turkiseläin­ ten pyyntiä että turkistarhausta.

Lähtökohtana on, että kenelläkään eiole oikeutta tappaa eläintä pukeutuakseen sen turkkiin. WSPA vastus­ taa täydellisesti kaikkea luonnonva­ raisten eläinten kaupallista käyttöä, siismyös turkistarhausta. Mutta niin kauan kuin turkistarhoja on olemas­ sa, niissä on oltava sellaiset olosuh­ teet,ettäeläintenlajikohtaisetpsyyk­ kiset ja fysiologiset tarpeet tulevat huomioonotetuiksi. Tämä hyväksyt­ tiinmyös WSPAn johtokunnan jul­ kilausumaksi.

jatkoa sivulta 23 sista: Schvveitzerille itselleen muo­ dostui ongelmaksi, pitäisikö hänen lääkkein pelastaa afrikkalainen po­ tilaansa, kun sen hintana tulisi ole­ maan tietyn mikrobin kuolema po­ tilaan ruumiissa.

Ekologiset ajatukset taas saavat yleensä voimansa humanistisesta pe­ rustasta: ihmisten, arvojen asettajien hyvinvointihan on uhattuna mikäli luontoa tuhotaan. Kukaan tuskin ha­ luaa pitää epäterveellisiä suoalueita, malariasääskiä tai Hl-virusta niin tärkeinä, etteikö niitä sinänsä saisi hävittää maailmasta. Huolta aiheut­ tavat paremminkin eliömuotojen vä­ henemisen käynnistämä ekokatastro­ fijasen tuottama uhka ihmiskunnan eloonjäämiselle.

Elävien olentojen omat intressit

^

Luonnon kunnioittamisen etiikka on ehkä tulkittavissa jollakin taval­ la, joka välttää nämä ongelmat.

Mutta ilman sellaista tulkintaa teo­ riaeitodellakaan ole muuta kuin — Pietarisen sanoin — »kiinnostava mahdollisuus eettisen ajattelun laa­ jentamiseksi».

Kun arvopohjaisen luontoetiikan luominen törmää tällaisiin vaikeuk­ siin, tuntuukin oudolta, että Pieta­ rinen niin ehdottomasti kieltää oi­ keudet muilta eläviltäolennoilta kuin ihmisiltä. Hl-viruksen ja sudenko­ rennon oikeuksista puhuminen on epäilemättä hölynpölyä, mutta »kor­ keammilla» eläimillävoi hyvinkin ol­ la samanlaisia tuntemuksia kuin ih­ misillä, eikä niiden suojaaminen mo-|^fe raalisten oikeuksien verholla näytä lainkaan turhalta tai mahdottomal­ ta. Erityisesti tuskan tunteminen on kyky, joka yhdistää monet muut eläimet meihin. Miksei niillä, kuten meilläkin, voisi ollaoikeutta välttyä tarpeettomasti aiheutetultatuskalta?

Korkealle kehittyneiden eläinten tuntemusten ja intressienkunnioitta­ minen olisi ihmisten asettamanakin sääntönä tärkeä askel kohti muiden elävien olentojen kuin ihmisten huo­ mioon ottamista yhteisellä pallollam­ me. Puiden ja sudenkorentojen es­ teettinen itseisarvo voitaisiin tällöin erottaa sian oikeudesta elää sianarvoista elämää karsinassaan, karhun oikeudesta ollajoutumatta tuskalli­ seen ansaan ja kissan oikeudesta ol­ latulematta kidutetuksi hengiltä lää­ ketieteellisessä kokeessa.

Heta ja Matti Häyry

Kansain välistä eläinsuojelua

ELÄINSUOJELUA POHJOISMAISELLA TASOLLA TONY ROSQVIST JYesäkuun 3.— 6. päivänä kokoon­ tuivat pohjoismaiset koe-eläinsuojeluyhdistykset jokavuotiseen yhteis­ työkokoukseensa tällä kertaa Tuk­ holmaan. Puitteet olivatkin varsin informatiiviset, sillä kokous olijär­ jestetty Ruotsin eläinkokeet korvaa­ via menetelmiä tukevan säätiön 25-vuotisjuhlaseminaarin yhteyteen.

Kyseisen säätiön (Nordiska Samfundets Stiftelse För Vetenskaplig Forskning Utan Djurförsök) panos on ollut varsin merkittävä niin kan­ sallisellakuin kansainväliselläkin ta­ solla: symposiumissa saatiin nytkin kuulla nimekkäitä esitelmöitsijöitä.

Ensimmäisen esitelmän piti prof.

K. Sune Larsson Karolinska Sjukhusetin toksikologian laitokselta. Hä­ nen aiheenaan oli »Voidaanko eläin­ kokeita vähentää ihmisten terveyttä vaarantamatta». Larsson esitti kol­ me esimerkkiä toksikologiassaja far­ makologiassa käytetyistä, eläinko­ keisiin perustuvista menetelmistä.

Hän on ryhmineen evaluoinut ne uudestaan ja havainnut, ettäpienem­ mällä määrällä eläimiä voidaan ve­ tää yhtä luotettava johtopäätös tes­ tattavasta aineesta kuin käytössä ole­ villa menetelmillä.

Dosentti Erik Walum kyseliesitel­ mässään, mitä vaaditaan, jottaeläinkokeettomat menetelmät voisivat korvata eläinkokeet toksikologiassa.

Walumin vetämän MEIC-projektin tarkoituson eriinvitro-menetelmien validointi toksikologisessa testauk­ sessa.

Eduskunnan varapuhemies Bertil Fiskesjö (Kesk.), kiteytti tehokkaan, eduskuntaan suuntautuvan eläinsuojelutyön seuraavasti: jatkuva tiedo­ tustoiminta eduskunnassa, jotta tie­ to saapuu ajoissa, yhteydenotto yk­ sittäisiin kansanedustajiin, tunnus­ tuksenani myötämielisille poliiti­ koilleja ennen kaikkea kansainvälis­ ten säädösten huomioiminen lakimuutosehdotuksissa.

Tiedetoimittaja Göran Frenkel puolusteli esitelmässään toimittajien usein kritiikitöntä asennetta eläinko­ keita kohtaan pelolla suhteiden me­ nettämisestä tiedeyhteisössä. Ilmisel­ vä ongelma on kirjoitusten tuloskeskeisyys: tutkimustulos kiinnostaa enemmän kuin sen saavuttamiseksi käytetty menetelmä.

Seminaarista julkaistaan yksityis­ kohtainen raportti,jotavoi tilatatoi­ mistosta.

YHTEISTYÖTÄ YHDISTYSTASOLLA

Sunnuntaina 3.päivä tavattiinyhdistystasolla. Suomea edustivat To­ ny Rosqvist Koe-eläinten Suojelun säätiöstä ja Päivi Korhonen sekä Päivi Viinikainen Koe-eläinten Suo­ jelu ry:stä. Ruotsista paikalla olivat yhdistyksen sekä säätiön puheenjoh­ tajatja Norjastaja Tanskasta yhdis­ tysten edustajat.

Kokouksessa keskityttiin suurelta osin säätiöiden toimintaan sekä vaihtoehtomenetelmien tunnetuksi teke­ miseen. Tutkijoiden asenteiden suh­ teen Suomi tuntuu olevan varsinai­ nen takapajula: missään muussa Pohjoismaassa eivät tutkijat väitä, että vaihtoehtomenetelmiä ei ole.

Kaikki pohjoismaiset koe-eläinsuojeluyhdistykset ovat laajentuneet eläinten oikeuksia puolustaviksi jär­ jestöiksi,joissa keskeisenä kysymyk­ senä eläinkokeiden lisäksi ovat tur­ kistarhaus ja maatalouden tehotuo­ tanto. Niinpä kokouksessa käsiteltiin myös näitä aiheita. Eläinkokeiden osalta keskusteltiin insuliinin tehonmäärityksestä, monoklonaalisten vasta-aineiden valmistuksesta sekä opiskelussa tehtävistä eläinkokeista.

Toiminta yhdistyksen uudessa toi­ mistossa on lähtenyt hyvin liikkeelle ja syksyllä toivomme jäsenten aktii­ visesti hyödyntävän uusia yhteisiäti­ lojamme. Kirjasto, kokoustilat ja vi­ deoiden katselumahdollisuus ovat kaikkien jäsenien käytettävissä toi­ miston aukioloaikoina ja muutoin sopimuksen mukaan.

Kuvissa vielä toukokuisia avajaistunnelmia.

Kuvat: Frida Selin ja Kate Kivivuori.

YHDISTYKSEN TOIMISTO UUDEN KATON ALLA TARJA BALDING

f

\

Turkisten kuuma kesä

Ruotsissa tehdyn mielipidetiedus­ telun mukaan puolet kansasta mak­ saisi lihasta kymmenen prosenttia kalliimpaa hintaa, jos liha olisituo­ tettu eläinystävällisellätavalla (Land Lantbruk 5/89).

Tanskan Osuuskauppojen Keskus­ liikkeen (FDB) mukaan ekosianlihan kysyntä on vilkasta. Ensimmäiset 2 000 ruhoa toimitettiin Suur-Kööpenhaminan osuuskauppoihin vuo­ den alussa. Ekosiat kasvatetaan mahdollisimman luonnonmukaises­ ti:ne kulkevat kesäkauden vapaasti ulkona ja talvellakin niillä on mah­ dollisuus päästä jaloittelemaan, sa­ paron lyhentämistä ei sallitaja eläi­ miä on kohdeltava teurastuksessa stressiä välttäen.

Ensimmäiset suomalaiset ekosiat myytiin Mikkelissä marraskuussa^^ -88. Tähän mennessä niitäon myyty^r yli 4 000 kiloa. Helmikuun alussa Vantaan Myyrmäen Ykköshallissa myytiin kolmessa päivässä yhdeksän ekosian lihat,vaikka hintaolineljän­ neksen normaalia korkeampi.

HANNELE LUUKKAINEN Turkisten Vastustajilla eioleollut aikaa istua naftaliinissaturkiskauden päätyttyäkään, ei edes kesäkuumalla. * Huhtikuussa osallistuimme Turkisten Tulevaisuus -seminaa­ riin Kemijärvellä, jossa olitilaisuus keskustella nokatusten laa­ jan tarhurijoukon kanssa. * Toukokuussa Kristina Hammaren ja allekirjoittanut olivat mukana Maailman eläinsuojeluliiton eliWSPAn johtokunnan kokouksessa kertomassa Suomen tilanteestaja kuulemassa maa­ ilman kuulumisia. Olemme molemmat WSPAn neuvoa-antavia johtokunnan jäseniä. * Kesäkuussa olimme mukana järjestämässä WSPAn presi­ dentin ja toiminnanjohtajan Suomen vierailua, joka sai varsin laajaa huomiota tiedotusvälineissäjopa tv:n pääuutisia myöten.

Tästä kerrotaan laajemmin toisaallaTehdessämme. * WSPAn vierailun yhteydessä julkaistu allekirjoittaneen haastattelu ärsytti turkistarhaajia siinä määrin, että eräs heistä kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulle minulle henkilö­ kohtaisesti osoitetun jutun. Silloin sain tilaisuuden ladata täyslaidallisen ja ryhmämme jäsen Emmi Mannisen kirjoitus oli myös samassa lehdessä. Ja tästäkös se keskustelu kirposi. Ai­ heesta on jo ollut useita isojajuttujaja monia on vielä varmas­ titoimituksen jemmassa tai tulossa. — Tarttukaapa hanakasti kynään aina kun eläinsuojeluasioista kirjoitellaan yleisönpalstöillä. Mitä enemmän epäkohdista puhutaan sitä useampi niis­ tä kuulee ja sitä nopeammin niistä pääsee eroon! * Syys- ja talvikaudeksi punomme uusia juonia »turkiseläin­ ten» puolesta. Ryhmämme julisteodottaa levittäjiäja tarra os­ tajia. Toimi! * * * Turkisten Vastustajat c/o Vihreä Risti ry Porthaninkatu 17 00530 Helsinki p. 90/763 634

>

V Poim ittua, jatkoa siv. 14

Lihantuottaja 2/89. (K. K.)

Kuluttaja on kuningas

S

Orangutangi -apinat uhattuina

Tanskassa on tehtylaajatutkimus linnustosta sekä tavanomaisesti että luonnonmukaisesti viljellyillä pelloil­ la. Kolmivuotinen tutkimus osoitti, että lintulajisto on huomattavasti rikkaampaa ja lintumäärät suurem­ pia ilman torjuntamyrkkyjä ja kei­ nolannoitteita viljellyillä alpilla.

Runsaslukuisimmista lajeista 36 la­ jia 39:stä suosi selvästi biologisesti viljeltyjä peltoja. Esimerkiksi pääs­ kyset, kiuru ja töyhtöhyyppä olivat yleisempiä luonnonmukaisilla tiloil­ la. Varsinkin maatalouden torjuntaainemyrkytykset vähentävät linnus­ toa, koska linnuille hyödyllisiä rik­ karuohoja ja hyönteisiä ravinnoksi on näillä tehoviljelyaloilla vähem­ män.

Pitkäraajaisten orangutangi -api­ noiden tärkeimmällä esiintymisalu­ eellaTanjung Putingin kansallispuis­ tossa Borneossa on alkanut esiintyä huolestuttavaa salametsästystä. Sa­ lametsästäjät tavoittelevat samalla suojelualueella asustelevia lohikäärmekaloja, joita kiinalaiset arvostavat erikoisherkkunaan. Yksi lohikäärmekala tuo pyytäjälleen 25 puntaa, mikä vastaa neljäsosaa keskimääräi­ sestä vuosiansiosta seudulla.

Asiantuntijat pelkäävät, ettäsala­ metsästäjien jäljissämuut metsästä­ jätja metsänhakkaajat saapuvat jou­ koittain suojelualueelle. Tällöin orangutangien herkkä metsäympä­ ristö tuhoutuisi ja apinat häiriintyi­ sivät. Indonesian hallituson nyt ryh­ tynyt vastatoimiin, ja parissa kuu­ kaudessa jo toistakymmentä sala­ metsästäjää on pidätetty kansallis­ puistossa.

Miljö och Framtid 4/89. (V-R.C.)

New Scientist, Ju ly/1989. (V-R.C.)

Luonnonmukainen viljely suosii lintuja

Kuluttajat tahtovat inhimillisesti tuotettua lihaa

Yhdysvaltalainen eläintenoikeuk­ sien liikePETÄ kampanjoi keväällä Avon-kosmetiikkayrityksen eläinko­ keita vastaan. Yhdistyksen lehdistä jäsenet saattoivat irrottaa levitykseen julisteita, joissa ihmisiä kehotettiin boikotoimaan Avon-tuotteita ja il­ moittamaan asiasta Avon-yhtiölle.

Boikotti laajeni pian myös Englan­ tiin. (PETÄ News, 3— 4/89) Boikotti oliniin tehokas, että hei­ näkuussa yhdysvaltalaiset lehdet ra­ portoivat Avonin päätöksestä lopet­ taa 95 % eläinkokeistaan välittömäs­ tijaloput viisiprosenttialähitulevai­ suudessa.

Kuluttajalla on siis valtaa viedä asioita eteenpäin.

Outrage, 6— 7/89 (P. V.)

Mikroaaltokokeita koirilla Sarjassa kokeita Rochesterin yli­ opistossa USArssa v. 1983 mainitse­ maton määrä täysintajuissaan olleita koiria laitettiinmikroaaltokammioihin. Kokeissa tarkkailtiin ruumiin­ lämmön nousua, joka johti sydän­ kohtaukseen ja kuolemaan. Ennen eläinten kuolemista kokeentekijät ra­ portoivat havainneensa palovammo­ ja koirien rinnassaja ihon kuoriutu­ mista. Kokeita rahoittivat USA:n Energialaitos ja Kansanterveyslaitos.

Anim ats’ voice Vol. 2, No. 3 1989 (K.M.)

Eläinrakkauskin voi tuhota Tanskassa on todettu, ettätalveh­ tivienjoutsenten talviruokinta voi ol­ laniillejopa hengenvaarallista. Näin |siinätapauksessa, ettäruokaa anne­ taan liian vähän. Normaalisti jout­ senet selviytyvät talvesta toisaalta käyttämällä varastorasvojaan ja toi­ saalta liikkumalla mahdollisimman vähän energiaa säästääkseen. Talvi­ ruokinta aktivoi eläimet uiskentele­ maan enemmän, joten energiaakin kuluu enemmän. Jos ruokinta on riittämätöntä, eläimet joutuvat käyt­ tämään vararavmtoaan liikaaja seu­ rauksena on nälkäkuolema. Kuollei­ suus voi ollatalviruokituilla linnuil­ la korkeampi kuin linnuilla, jotka ovat selviytyneet omin voimin.

Mitä tästä opimme? Kun tavalla tai toisella puutumme eläinten elä­ mään, on tärkeää tuntea eläinten to­ delliset tarpeet.

Djurskyddet 1/1988 — (E.M.)

ELÄIMET ÖLJYSSÄ HANNELE LUUKKAINEN Öljyä joutuu mereen paitsi varsi­ naisista tankkerionnettomuuksista myös valtavia määriä päivittäin sik­ si, että tankkerit laskevat mereen tankkiensa huuhdontavedet, vaikka satamissa on yleensä ilmaiset öljyi­ sen veden vastaanottoaltaat. Öljyn tahrimat eläimet kuolevat hypotermiaan (elipaleltuvat), myrkytyksiin tainääntyvät nälkään elleiapua saa­ da nopeasti paikalle.

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN — y h d is t y k s e l le u u s i n i m i Yhdistyksen syyskokous järjestetään lauantaina 11. päivänä marraskuuta klo 13.00 Koe-eläinten Suojelu ry:n toim istossa, Porvoonkatu 53, Helsinki 52. Kokouksessa käsitellään joh to­ kunnan ehdotukset yhdistyksen sääntömuutokseksi sekä uudeksi nimeksi.

Aika on nyt tullut muuttaa yhdistyksen nimi niin, ettäsevas­ taa yhdistyksen toimintaa: Koe-eläinten Suojelu ry. on laajen­ tunut yleiseläinsuojeluyhdistykseksi, eläinten oikeuksien liik­ keeksi.

Olemme tiedustelleetjäsenistöltäalustavia nimiehdotuksia se­ kä tietenkin pohtineet asiaa johtokunnan kesken. Seuraavassa joitakin esilletulleitaehdotuksia sekä niiden herättämiä ajatuk­ sia.

Paljon kannatusta saanut ehdotus on nimi, johon sisältyisi sana eläinten oikeudet. Vaihtoehtoja on mm. Animalia-Eläinten oikeuksien liike, Eläinten oikeuksien yhdistys ja Eläinten oi­ keuksien puolesta. Nimi kuvaa hyvin sitäeettistä perustaa, jol­ letoimintamme rakentuu. Toisaalta taas maailmalla sana eläin­ ten oikeudet yhdistetään radikaaleihin eläinsuojelun ääriryhmiin,

jollainen Koe-eläinten Suojelu ei linjaltaan ole. Tämä voi olla haitaksi yhdistykselle.

Varteenotettava vaihtoehto on säilyttää sana eläinsuojelu yh­ distyksen nimessä. Sana on käytännöltään vakiintunut — sitä voi verrata käsitteeseen luonnonsuojelu.

Olemme myös pohtineet sitävaihtoehtoa, ettäjompaankum­ paan ylläolevaan vaihtoehtoon liitetään kaikilletuttu, yhdistyk­ sen lehden nimi Animalia. Tällöin ei kukaan voisi virheellisesti luulla, että kyseessä olisi kokonaan uusi yhdistys. Esimerkkiehdotuksia ovat Eläinsuojeluyhdistys Animalia ja Animalia — Eläinten oikeuksien yhdistys.

Tulethan sinäkin mukaan päättämään näistätärkeistä asiois­ ta: sääntömuutoksesta sekä uudesta nimestä. Sääntöjemme mu­ kaan asia käsitellään uudelleen vuosikokouksessa. Tule mukaan vaikuttamaan — TERVETULOA!

Viime vuosien suuret öljyonnettomuudet osoittavat miten tär­ keätä on ottaa huom ioon myös öljyntahrimien eläinten pelas­ tustoimet. Öljykatastrofien yhteydessä on toimittava nopeasti, eikä eläinten pelastustoimia voida jättää öljy-yhtiöiden varaan.

Tämän osoitti erittäin selvästi myös maaliskuinen Alaskan öl­ jyonnettom uus, jossa öljy-yhtiö ei pystynyt vastaamaan eläin­ ten pelastustoimista lupauksistaan huolimatta.

Jotta öljyn tahrimien eläinten pe­ lastaminen onnistuu, tarvitaan: a) valmiit suunnitelmat milloin ja missä tahansa sattuvaa öljykatastrofia varten b) riittävästi pysyviä ja tilapäisiä ti­ lojaeläinten puhdistamista varten c) riittävästi eläinten kiinniotto- ja kuljetuskalustoa d) riittävästi koulutettua väkeä, sil­ lä jos kouluttamattomat ihmiset

ryhtyvät käsittelemään ja pese­ mään luonnonvaraisia eläimiä, he voivat saada aikaan enemmän va­ hinkoa kuin hyötyä.

Skotlannissa eläinten pesukeskus Toukokuussa vierailin Edinburg­ hin lähistöllä sijaitsevassa öljyntah­ rimien eläinten pesukeskuksessa. Tä►

20

21

mä Oiled Bird Cleaning Centre on Skotlannin eläinsuojeluyhdistyksen perustama ja ylläpitämä paikka, jon­ ne tuodaan eläimiä aina Irlannista asti. Nimestään huolimatta se ottaa vastaan myös hylkeitä ja huolehtii myös luonnonvaraisista metsän eläi­ mistä.

Tämän skotlantilaisen pelastuskes­ kuksen puitteet ovat yksinkertaiset.

Se käsittää vain kaksi kunnostettua taloa,joistatoinen on rakennettu lin­ tuja varten. Siinä on erillisethuoneet lintujen tutkimista, hoitoa, pesemis­ tä ja kuivaamista varten sekä testiallas höyhenpeitteen vedenpitävyy­ den testaamiseksi. Lintutalossa voi­ daan käsitellä myös metsien pienet nisäkkäät kuten ketut, siilit ja ora­ vat. Vierailupäivänäkin oli yksi or­ po ketunpoika hoidossa. Toiseen ta­ loon, eli entiseen sikalaan, on tehty hyljehoitola vesialtaineen.

Keskuksessa on vain kaksi palkat­ tua kokopäiväistä eläintenhoitajaa, mutta heidän lisäkseen on koulutet­ tu laaja vapaaehtoiskaarti. Vuosit­ tain klinikalla pestään noin 1 000 lin­ tua ja hoidetaan kymmeniä hylkeitä ja muita eläimiä.

Toimintaperiaatteena on, että vain vahvat yksilöt pestään ja heikot lo­ petetaan, jottei vähiä voimavaroja »tuhlattaisi» sellaisten lintujen pe­ suun, jotka kuitenkin menehtyisivät.

Lintujen pesu ei ole mitään pikku-

hommaa, sillä jokainen höyhen on pestävä erikseen. Esimerkiksi yhden joutsenen pesemiseen menee 7 tun­ tia. Luontoon pystytään palautta­ maan 60 °7okeskukseen tuoduista lin­ nuista.

Suomi jälkijunassa Suomella ei ole ainakaan toistai­ seksi minkäänlaisia valmiuksia öljyntahrimien lintujenja merieläinten pe­ lastamiseen öljytuhoilta. Kuten pa­ rin vuoden takainen Antonio Gramsin öljyonnettomuus osoitti, eläimiä vain kerättiin kasoittain lopetetta­ vaksi ja loput jäivät oman onnensa nojaan kitumaan ja kuolemaan.

Käsittääkseni asia kuuluisi niin ympäristöministeriölle kuin kaikille öijysatamakaupungeillekin jatietysti myös öljynjalostajallemme Nesteel­ le,jonka kautta öljy maahamme vir­ taa. Varsinkin valtionyhtiönä sen tu­ lisi kantaa erityinen vastuu.

Helsingin kaupunki on nyt ryhty­ nyt edelläkävijäksi tässä asiassa.

Toukokuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman, jossa »edellytetään pelastuslautakunnan varautuvan yh­ teistyössä kaupungin muiden viran­ omaisten ja valtiovallan kanssa öljyntahrimien lintujen ja muiden eläinten pelastamiseen». Nyt vain odotellaan käytännön toteutuksia.

Rationaalisia selitysyrityksiä

ELÄINTEN OIKEUDET Keskusteltaessa tuskallisten eläin­ kokeiden hyväksyttävyydestä keskei­ seksi kysymykseksi on tullut, onko eläimillä oikeuksia. Useat kokeiden vastustajat ajattelevat, että niiden kieltäminen on eettisesti perusteltua vain jos eläimillä on tiettyjäoikeuk­ sia. Tätä mieltä ovat esim. Heta ja Matti Häyry (Suomen Kuvalehti 48/88).

22

1600-luvun suuret oikeusfilosofit (esim. Hobbes, Locke, Hume ja Grotius) selittivät,ettäeläimilläeiole oikeuksia. Irrationaalisina olentoina eläimet eivät kykene tajuamaan, mi­ täoikeus on. Kun oikeudet syntyvät siten, että eriosapuolet esittävät toi­ silleen oikeudellisia vaatimuksia ja solmivat niitä koskevia sopimuksia, eläimet eivät pysty tähän, ja siksi niillä ei voi olla oikeuksia.

Häyryt yrittävät osoittaa vääräk­ siväitteen, että oikeuden vaatiminen on oikeuden välttämätön ehto. Ei­ väthän esim. pikkulapset pysty vaa­ timaan itselleen oikeuksia ja kuiten­ kin me katsomme heillä olevan sel­ laisia. Vastaavasti voimme katsoa eläimillä olevan oikeuksia.

Lapsia ja eläimiä eikuitenkaan so­ vitällätavallarinnastaa. Lapsellaon oikeus saada hoitoa, koska se ei muuten voi elää. Eläimellä eiole oi­ keutta hoitoon, koska se ei tarvitse ihmistä elääkseen.

Tunteet ja kärsimyksen tuottaminen

Tavoitteena luonnonvaraisten eläinten pelastamiskeskus Suomeen tulisi viipymättä perus­ taa muutama luonnonvaraisten eläinten pelastamiskeskus, jossa voi­ taisiin auttaa paitsi liikenteen eläinuhreja ja emottomiksi jääneitä poi­ kasia myös pestä öljyntahrimia eläi­ miä aivan kuten Skotlannissakin.

Raimo Luoman ja Porvoon luon­ nonsuojeluyhdistyksen vetämä hyljekeskushanke on upea, mutta seeirii­ tä palvelemaan esimerkiksi pääkau­ punkiseudun tarpeita. Korkeasaari on vuosikauden auttanut luonnonva­ raisia eläimiä resurssiensa mukaan, mutta se kärsii suunnattomasta tilan­ puutteesta eikä silläole nykyisellään mahdollisuuksia huolehtia öljyyntyneiden eläinten pesemisestä. Tarvi­ taan siisuudet tilat, välineet ja kou­ lutettua väkeä. { Kesäkuussa jätin Helsingin kau­ punginvaltuustolle aloitteen luon­ nonvaraisten eläinten pelastamiskeskuksen perustamiseksi. Aloitettatuki 63 valtuutettua kaikista puolueryhmistä. Toivottavasti se johtaa myös konkreettisiin toimiin mahdollisim­ man pian, saihan se etukäteen myös ylipormestari Raimo Ilaskivenja in­ tendentti Ilkka Koiviston tuen.

Häyryt sanovat, ettämeilläon tar­ ve suojata eläimiäkin kärsimyksiltä.

He ajattelevat, että eläinsuojelu on eettisestiperusteltua vain jos eläimil-^_ lä on oikeus välttyä tarpeettomalta/^^ kärsimykseltä.

1600-luvun filosofiteivät ajatelleet näin. Vaikka eläimilläeiolekaan oi­ keuksia, eitästä seuraa, että niitäsaa kohdella miten tahansa. Mutta on­ ko meillä velvollisuus kohdella niitä hyvin?

Monet antiikin ajattelijat kannat­ tivat luonnonoikeusoppia, jonka mukaan Jumala on antanut eläimil­ lekin oikeuden elää. Ihminen ei saa tappaa eläintäeikä muutenkaan koh­ della sitä huonosti. Eläinten oikeu­ det eivät perustu niiden kykyyn ta­ juta oikeus, mihin ne eivät pysty­ kään, vaan Jumalan tahtoon. Eläin ei ole oikeuden subjekti, vaan ob­ jekti.

Tämä on mielestäni ainoa ratio­ naalinen tapa perustella eläinten oi­ keuksia ja ihmisten velvollisuuksia eläimiä kohtaan.

On kuitenkin myös irrationaalinen tapa ratkaista ihmisen ja eläimen suhdetta koskeva kysymys.

Minulla on ollut viime vuosina ti­ laisuus tarkkailla pikkutyttöjen suh­ tautumista eläimiin. Nukutaan koi­ ranpentu kainalossa, silitellään sisi­ liskoa, pidetään sammakon nuijapäitä hellästi kämmenellä. Tässä ilme­ nee ihmisen luontainen turmeltuma­ ton suhtautuminen eläimiin. Vaikka ihmisten ja eläinten välilläeiolekaan juridisia suhteita, oikeuksia ja vel­

vollisuuksia, ihmiset voivat tuntea eläimiä kohtaan ystävyyttä ja rak­ kautta, joka tekee mahdottomaksi tuottaa niille tahallista kärsimystä.

Kysymystä ihmisten ja eläinten suh­ teesta eitällöin ratkaise ratio, järki, vaan sydän, tunne.

Elämä on kumminkin pohjaton tragedia, koska ihminen eipysty elä­ mään surmaamatta eläimiä ja tuot­ tamatta niille kärsimystä.

Ihmisen vallassa on sentään päät­ tää suuressa määrin eläinten tappa­ misestaja kärsimyksistä. En ota kan­ taa tuskallisiinlääketieteellisiineläin­ kokeisiin. Pidän kuitenkin kipua

tuottavia eläinkokeita hyljättävinä, jos niiden tieteellinenmerkitys on vä­ häpätöinen. Mutta torjun absoluut­ tisesti tuskaa aiheuttavat eläinko­ keet, joita tehdään kosmetiikan vuoksi. En hyväksy myöskään eläin­ ten vangitsemista tarhoihin turkisten saamisen tähden. Elleivät naiset ole kauniita ja seksikkäitä ilman kos­ meettisia aineita ja eläinten taljoja, joita on hankittu viattomia luonto­ kappaleita kiduttamalla tai tappa­ malla, olkoot sittenrumia ja epäseksikkäitä.

Urpo Harva

Elävien olentojen itseisarvosta ja ^ oikeuksista Professorit Juhani Pietarinen ja Urpo Harva esittivät alkuvuodesta

•

Helsingin Sanomissa (31. 12., 6. 1„ 16. 1.) ahkerasti ajatuksia luonnon ja elävien olentojen arvosta. Pieta­ rinen ilmoitti kannattavansa »luon­ non kunnioittamisen periaatetta», jonka mukaan ihmisten tulisi pitää »jokaisen elävän olennon hyvinvoin­ tiaarvokkaana asiana elipäämäärä­ nä sinänsä». Harva puolestaan esit­ ti,että »puhuminen luonnon itseisar­ vosta on yksin ihmistä koskevien asi­ oiden sijoittamista luontoon» ja et­ tä »luonnolla on vain välinearvoa ih­ miselle ravinnon, nautinnon, esteet­ tisten ja uskonnollisten elämysten lähteenä». Yksimielisyys syntyi vain siitä, että muilla olennoilla kuin ih­ misillä ei ole moraalisia oikeuksia.

Ongelmana keskustelussa olijaon yleisemminkin ollutse,ettäsiinämis­ sä Harva puhuu arvojen tieteellises­ tä tutkimisesta, Pietarinen on kiin­ nostuneempi siitä,onko elävien olen­ tojen itseisarvosta »mahdollista pu­ hua perustellusti». Harvan ajatukset liikkuvatkin kuvauksissa siitä, min­ kälaiset arvot ovat tähän asti ohjan­ neet inhimillistä toimintaa, Pietari­ nen taas pohtii näiden arvojen kor­ vaamista uusilla ja tulevaisuuden haasteisiin paremmin vastaavilla.

Onkin selvää, ettei Harvan kritii­ killä »vain ihmistä koskevien asioi­ den luontoon sijoittamista» vastaan olemitään merkitystä Pietarisen väit­ teiden kannalta. Vaikka luonnolle ei olisikaan tähän mennessä suotu it­ seisarvoa, se voidaan tehdä milloin tahansa — ja ryhtyä sitten elämään tämän asettamuksen mukaisesti.

»Eläimetkö eivät muka osaa vaatia oikeuksiaan! Katsotaanpa tilannetta pienen ratsastustenkin jälkeen.» Kuva: Veli-Risto Cajander.

Ihmiskeskeinen vai luontokeskeinen etiikka?

Mutta on silti kyseenalaista, voi­ ko Pietarinen kieltää etiikkansa ih­ miskeskeisyyden juuri arvojen aset­ tamisessa. Kristillisenjumalakeskei­ sen, teosentrisen, arvoteorian haas­ tajaksi on kyllävähitellen noussut ih­ miskeskeinen, antroposentrinen, nä­ kemys, mutta on eri asia, löytyykö moraaliajattelussa sijaa aidosti luonto- taielämäkeskiselle, biosentriselle arvokäsitykselle.

Esimerkiksi Albert Schweitzerin tunnettu »elämänkunnioituksen etiikka» perustuu itse asiassa hyvin selvästiteosentrisellemallille. Hänel­ le kaikki luontokappaleet olivat ar­ vokkaita, koska ne ovat kaikki Ju­ malan luomia ja siksi Hänen silmis­ sään keskenään yhtä arvokkaita.

Teorian yksi pulma omassa viiteke­ hyksessään on Raamatun sana, jon­ ka mukaan ihminen on kuitenkin asetettu muun luomakunnan herrak­ si. Toinen ongelma löytyy sovellukjatkuu sivulla 18

LA H JO IT U K SE T K O E-ELÄ IN TEN SU O JELU RY.LLE 17.05.89 MENNESSÄ:

»ELÄIN IHMISTEN M AAILM ASSA» — tärkeä teos — alku uudenlaiselle keskustelulle?

Julkaisija: Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoi­ den ainejärjestö Dilemma ry. Toimittajat: Heta Häyry — Helena Tengvall — Leena Vilkka. Julkaisuvuosi 1989, 193 sivua.

Keväällä 1989 ilmestyi ensimmäinen kokonaan suomalaisten kirjoittajien tekemä eläinten oikeuksia filosofiselta pohjalta kä­ sitteleväteos, »Eläin ihmisten maailmassa». Vaikka asia on he­ rättänyt runsastajulkista keskustelua — puolesta ja vastaan — on Suomessa jo pitkään odotettu tämäntyyppistä teosta. Tämä on hyvä alku.

Kirja on jaettu viiteen osaan: I Oikeudet, II Ominaisuudet, III Hyöty, IV Kokonaisuus ja V Todellisuus. Näistä viimeinen osa muodostaa vankan tietopaketin eläinten hyötykäytöstä ja eläinsuojelusta tämänpäivän Suomessa. Erityisesti käsitellään kollektiivieläimiä (turkiseläimet, koe-eläimet ja maatalouseläimet).

Muut neljä osaa eivät ole käsittelyiltään taiaihepiireiltään sel­ västi rajattuja, vaan sisältävät filosofista pohdiskelua ja ongel­ mien tarkastelua. Mielipiteet ja kannanotot liikkuvat hyvin laa­ jallaalueella. Kirjoittajienjoukossa on filosofeja, tutkijoita, toi­ mittajia. .. heillä kaikilla on paitsi oma erityinen kiinnostuk­ sen alansa, niin myös oma lähestymistapansa lähdettäessä poh­ timaan eläinten asemaan liittyviä kysymyksiä.

Erityisen positiivista on se, että ei pyritä antamaan lukijalle valmiita vastauksia tai ajattelumalleja. Pikemminkin kirjaa lu­ kiessa tuntuu siltä,ettäjokainen uusi luku tuo mukanaan uusia kysymyksiä ja herättää ajatuksia. Runsaat lähdeluettelot kun­ kin kirjoituksen jäljessä mahdollistavat kiinnostuneelle lukijal­ le syvällisemmän perehtymisen alan kirjallisuuteen. »Eläin ihmisten maailmassa» on mielenkiintoinen teos. Sitä lukeakseen ja siitänauttiakseen eisuinkaan tarvitse olla filoso­ fiseen ajatteluun perehtynyt henkilö, mutta toisaaltajotkut kir­ jan osat ehkä avautuvat paremmin henkilölle, joka on opiskel­ lut esimerkiksi yleisfilosofiaa tai ulkomaisia eläinten asemaa pohdiskelevia teoksia. Ihan »tavallinen» lukijakin saa silti kir­ jasta paljon irti. Vaikka eläinten asema ja siitä keskustelemi­ nen on tärkeä ja vakavasti otettava asia, ei kirjaa »Eläin ihmis­ ten maailmassa» suinkaan ole kirjoitettu ryppyotsaisesti. Ajoit­ tainen hiljainen huumori keventää tekstiä ja tekee kirjan luke­ misen helpoksi ja nautittavaksi.

Tämä kirja eisaarnaa, eiyritä »käännyttää» eikä vaivuta lu­ kijaansa uneen! Kirjaa voi suositella kaikille niille, joita kysy­ mys eläinten oikeuksista (tai ihmisen velvollisuuksista eläimiä kohtaan) kiinnostaa tai jotka työkseen tai harrastuksensa pa­ rissa ovat eläinten kanssa tekemisissä. Jotain uutta tämä teos antaa varmasti jokaiselle lukijalle!

Kirjaa voi tilata Koe-eläinten Suojelu ry:n toimistosta (hinta 55,— -(-postituskulut).

T. Balding

V__________________________________ J

5,— K oivuranta S, Latvakangas T, Sillan­ pää M. 6 ,— A rffm an A, Scroderus M-L. 10,— Aho P , H aataja A-M, Kaleva K, Ki­ vikko M , Kivinen J, Kylmäniemi S, Lanne P, MäkiPaavola J-E , Niskanen S, Qvist R, Siltala S, T uhkanen M, Väisänen J. 12,— Ahlström A. 15,— Laatikainen P , Packalen A. 20,— Andelin T, Doras K, Hartikainen E, Hirvonen S, Hytönen E, Ijäs K, Kajan M, Kal­ liomäki K, Kapiainen H , Kautonen A, Kopo­ nen A, Kukkanen H, Kärkkäinen A, Lahti­ nen J, Lem piäinen D, M ikkonen M, Moisanen M, M äkinen N, Nyberg H, Nyfors P , Nyyssönen N, Partanen L, Pihlajarinne T, Pit­ känen M, Sarnikorpi M-R, Sihvola S, Sillan­ pää M-T, Sipiläinen M, Sirainen T, Teräsvuono T, Tuom inen M, U llakonoja V, Uotinen M, Vilen A, Välisalo M. 25,— Lahti/H intikka, Liiri M, Westman 30.— Blomberg I, Haukiranta S, T, Helenius K, H okkanen R, H äm äläinen A, Keinänen P, Kurkisuo H , Kaliman C, M on­ tonen S, Olli R, Palo S, Pöntynen M, Salli­ nen J&E, Seppälä S, Som ersalo, Suutari T, Sylander M, Tukiainen K, Venäläinen P , Ylisaari S. 35,— Luiro M, Niittyla-Eskelem.

40,— T olonen P , V .H ., Valtari N. 45,— Kauppinen J. 48,— Appelgren T. 50,— A hola H , A hola K, Am berla L, A n­ dersson U , A rom aa M, Backman A , Borg V, Eriksson K, Friman M, Haarahiltunen N, Hadi T, Heikkilä A, Heiniö S, Heiskanen I, Helatie H, Holsti U , H ovirinta K, Huikuri A, Husso A, Hyyppä J, H öök C, Ilkka S, Kal­ pio S, K ankkonen A, Karlsson K, Karvonen A, Kekki C, Kekki H , Kukka K, Kirsi E, Ki­ vivuori U, Koskinen M, Kuisma H , Kurikka K, Kuuskoski K, Kyllönen L, Kyyhkyläinen A, K ärkkäinen I, Laiho J , Laine K, Lehtinen B, Lehtinen K, Lindgren L, Lindström A-M , Lowe N, Lustre L, Lyyvaara A , Löyskä P , M annila M, M arjunen A , M unde S, M äkelä A, Mäki T, M ännistö M, M äättä S, M ö k k ö ^ ^ nen E, Nenonen T, Nieminen M, Nurmi L, N urm iaho A, Nuutti Pupulainen, Nylan­ der J, Nyman H, Ollikainen E, Paavola S, Pai­ men M, Pajarinne E, Pakarinen L, Pakkala R, Penttilä M, Peurala V, Peuranheimo J, Pie­ tilä E, Piitulainen J, Planting A, Pohto S, Pur­ siainen R, Rajam äki M, Rantakallio T , Ran­ tala J, R antala S, Rastim o M, Rautiainen L, Renfors E, Saantola L, Saarelainen M, Saa­ rinen A, Salmela H, Salminen K, Salminen M, Schulman B, Seppänen T , Similä L, Soille M, Sojakka S, Spring A-M , Stenberg M , Stenius M, Sucksman M, Suko R, Sundholm K, Suo­ minen E J, Suopanki P , Sutinen L, Säde S, Säätelä 1, Säätelä S, Tallgren T, Toivio A, Tonttila M, T ujunen L, Tulirinta S, Turklin M, Törmänen P, Vainio A, Valkeapää J, Varpam a S, Varsala N , Vehniäinen A, Virta U, W eckroth Y, W eman S, W essman H , W ik­ ström O , Ylönen R, Äkerman T, Östensson G. 56.20 Rautio P. 57.50 Väinälä A. 68.80 Launeen koulun 3A. 70,— Alm C, Karvinen H , M äkelä M. 80,— H aapanen M. 84,— Jorm ulan koulu.

V

-f

Hederstam^JP

j a t k u u s iv . 28

Itämeren norppa on uhattuna. Vaarana sille ovat verkkokalastus, ympäristömyrkyt ja jatkuvasti lisääntyvä motorisoitu vesiliikenne. Kuva: Veli-Risto Cajander.

koonneet: LIISI HILTUNEN HANNELE LUUKKAINEN EMMI MANNINEN KIRSTI MÄÄTTÄNEN TONY ROSQVIST Kuulumisia maa- ja metsätalousministeriöstä

Koe-eläinten Suojelun edustajat kävivät toukokuussa keskustelemas­ sa maa- ja metsätalousministeriössä ^eläinsuojelun ylitarkastajan Pirkko ^^kutnabbin kanssa ajankohtaisista eläinsuojelukysymyksistä.

Suomen liityttyä Euroopan Neu­ vostoon, koskevat sen eläinsuojelusopimukset myös meitä. Tämä vai­ kuttaa mm. eläinten säilytystiloihin.

Skutnabbin mukaan epäsopivat tilat ovat tällähetkellä suurin koe-eläimiä koskeva epäkohta Suomessa. Paran­ nuksia saadaan kuitenkin vieläodo­ tella, sillä määräysten noudattami­ seen on varattu viiden vuoden siirty­ mäkausi.

Yhdistyksemme edustajat esitti­ vät, että monoklonaalisten vasta-ai­ neiden tuottaminen elävissäeläimis­ sä ja monet opiskeluun liittyvät eläinkokeet ovat koe-eläinasetuksen vastaisia, koska ne voidaan korvata muilla menetelmillä. Ylitarkastaja Skutnabb puolestaan suhtautui eläinkokeita korvaaviin menetelmiin

hwin varnvaiti — FM.

Itämeren hylkeiden suojeluohjelma

Heinäkuun alussa Vihreä Liitto järjesti Kotkassa suuren Itämeren maiden ympäristökokouksen. Ko­ kouksessa hyväksyttiin hylkeiden suojeluohjelma, jossa todettiin mm. seuraavaa. * Lisääntynyt veneilyjavirkistys­ kalastus ovat heikentäneet hylkeiden elin-ja lisääntymismahdollisuuksia.

Siksi hylkeille on saatava riittävän laajat rauhoitusalueet kaikissaitäme­ ren maissa. Virkistyskalastus (verk­ ko-, koukku- ja rysäpyynti) on kiel­ lettävä myös rauhoitusalueiden ulko­ puolella hylkeiden lisääntymisaikana. * Suomi on ainoa Itämeren maa, jossa norppia saa edelleen metsästää.

Kaikki hylkeet on rauhoitettava ko­ ko Itämeren alueella. Lisäksi valvon­ taa on tehostettava hylkeiden salametsästyksen estämiseksi. * Hyljekannan elvyttämiseksi ja kannan tilan seuraamiseksi kaikkiin Itämeren maihin tulee perustaa hyljekeskus, jossa hoidetaan sairaat ja vahingoittuneet hylkeet ja jossa ke­ rätään keskitetysti kaikki hylkeitä koskevat tiedot.

Eestiläisetystävämme muuten ker­ toivat, että Viron rannikolla salametsästettiin viime vuonna yli 130 hyl­ jettä, vaikka hylje on siellä rauhoi­ tettu. Ei siis riitä mitä laissa sano­ taan, sen noudattamista pitää myös valvoa. — H.L.

Eläinsuojeluyhdistykset tuomitsevat kuutinpyynnin

Animalian viime numerossa ker­ rottiin, ettäkuuttien pyyntiä vastus­ tava adressi luovutettiin Norjan suurlähetystössä 10. 3. 89. Eläinsuo­ jeluyhdistyksistä adressin allekirjoit­ tivat Koe-eläinten suojelu, Helsingin, Kuopion, Keravan, Mikkelin, Lap­ peenrannan, Lohjan Seudun ja Hä­ meenlinnan Seudun Eläinsuojeluyh­ distykset, Kuopion Eläinten Ystävät, Kissojen KatastrofiyhdistysjaVihreä Risti.

Suurlähettiläs ei sovitusta tapaa­ misesta huolimatta ottanut lähetys­ töä vastaan, vaan adressi jouduttiin antamaan Iähetystösihteerille lähe­ tystön takahuoneen eteisessä! Koska heräsi epäilys adressin perillemenos­ ta, Norjan pääministerille lähetettiin kirje,jossa ilmoitettiin, että kyseinen adressi on luovutettu Norjan suurlä­ hetystössä. Samalla tiedusteltiin, mi­ tä pyynnissä tapahtuneita rikkomuk­ siaselvittämään asetettu komitea on saanut selvilleja mitä tapahtuu hyl­ keille ensi vuonna. Vastausta ei ole vielä saatu. — K.M. Sukupuutto uhkaa valaita

Islannin pääministeri Steingrimur Herrmannssonille lähetettiin adressi islantilaisten harjoittamaa »tieteellisjatkuu seur. sivulla 25

tä» valaanpyyntiä vastaan (adressi Animalian numerossa 2/89) kesä­ kuun puolivälissä. Adressin allekir­ joitti 4 630 ihmistä ja seuraavat 12 eläinsuojeluyhdistystä: Koe-eläinten Suojelu, Suomen, Helsingin, Kuopi­ on, Mikkelin, Hämeenlinnan Seu­ dun, Lappeenrannan Seudun, Kera­ van Seudun ja Lohjan Seudun Eläin­ suojeluyhdistykset, Vihreä Risti, Kuopion Eläinten Ystävät ja Kisso­ jen Katastrofiyhdistys. Kiitokset kai­ kille ja erityisesti nimenkerääjille!

Ensi vuonna Kansainvälisen Valaanpyyntikomission kokouksessa päätetään, jatketaanko kaupallisen valaanpyynnin kieltoa vai aloitetaan­ ko pyynti uudelleen. Jos pyynti käynnistyy, se merkitsee monien valaslajien häviämistä maapallolta — ikuisesti. — K.M. Vastuumme luomakunnasta

Liisi Hiltunen Koe-eläinten Suoje­ lusta osallistui huhtikuussa Suomen Valkonauhaliiton kevätpäiville, joi­ den teemana oli vastuumme luoma­ kunnasta. Liiton pääsihteeri Irja Hä­ mäläinen alusti aiheesta: Mitä Raa­ mattu opettaa kristittyjen vastuusta.

Hän mainitsi kristittyjen voiman eläinten ja luonnon suojelemiseen olevan nöyrtymisen ajatuksessa.

Väärät, omaan etuumme ja ahneu­ teemme pohjautuvat valintamme ai­ heuttavat kärsimystä heikommille.

Teologian tohtori Juhani Veikko­ la puolestaan esitelmöi aiheesta Oi­ keudenmukaisuus, Rauha ja Luoma­ kunnan Eheys (ORLE). Veikkolan mukaan kristittyjen olisitarkistetta­ va käsityksiään, sillä Raamattua on tulkittu väärin. Olemme irtautuneet kristinuskosta ja vastuusuhteestam­ me Jumalaan. Ainoat arvot ovat hyöty- ja käyttöarvot.

Myös arkkipiispa John Vikström on ottanut osaa keskusteluun vas­ tuustamme luomakunnasta: hän ke­ hottaa kristittyjäliittymään yhteenja taistelemaan uusien arvojen puo­ lesta. — L.H. Eläinkokeet ja opiskelu — seminaari Turussa 10. 3. 1989

Maaliskuussa 1989 Turun Yliopis­ to järjesti seminaarin, joka käsitteli tietokonesimulaation käyttöä lääke­ tieteellisen farmakologian opetukses­ sa. Tilaisuuttatuki Koe-eläinten Suo­ jelun säätiö 15.000 markan suurui­ sella apurahalla.

Seminaarissa esitelmöitiin eläinko­ keiden korvaamisesta videotekniikan avulla sekä esiteltiin eläinkokeita 26

korvaavia tietokoneohjelmia. Valt. lis. Heta Häyry toi lisäksi esitykses­ sään esilleeläinten käyttöön opetuk­ sessa liittyviä eettisiä näkökohtia. »Tilaisuuden lopussa oliaihetta kä­ sittelevä paneeli, jossa oli tutkijoi­ den, opiskelijoiden ja eläinsuojelijoi­ den edustajia. Osa esitelmöitsijöistä katsoi, että 50 % opetukseen sisäl­ tyvistäeläinkokeistavoidaan korvata taipoistaa. Muutamat puolestaan pi­ tivät kaikkia kokeita välttämättömi­ nä. Merkittävää on se, että paneelin opiskelijajärjestön edustaja pitiopis­ kelun eläinkokeita lähes hyödyttömi­ nä. Yhtä mieltä oltiinsiitä,että koeeläinhoitajien koulutus on avainase­ massa koe-eläinten hyvinvoinnista huolehdittaessa. — T.R.

Kaupunginvaltuutettu Hannele Luukkaisen tekemä valtuustoaloite eläinten liikennekuolemien vähentä­ miseksi on saanut positiivisen vas­ taanoton Helsingin kaupungin hal­ lintoelimissä. Yksi tärkeimmistä lau­ takunnista, kaupunkisuunnittelulautakunta, on antanut aloitteelleyksi­ mielisen tukensa. Lautakunnan mie­ lestä rakennusviraston tulisi tutkia helpoimmin toteutettaviaja edullisia tunneliratkaisuja. Rakennusviraston puisto-osaston tulisipuolestaan ottaa huomioon eläimet tienvarsi-istutuk­ siasuunnitellessaan, jotta istutukset eivät houkuttelisi eläimiä tienpidoil­ le. — H.L.

Hyvä Haavisto!

Viro sikaloiden kourissa

Kansanedustaja Pekka Haavisto (Vihreät) on tehnyt kirjallisen eduskuntakysymyksen koe-eläintoimintaan liittyviin asiakirjoihin tutustu­ misesta. Kysely liittyy pääkirjoituk­ sessamme mainittuun Kuopion val­ takunnallisen koe-eläinkeskuksen johtajan, Timo Nevalaisen, kirjel­ mään, jossa hän varoittaa yliopiston henkilökuntaa julkisia eläinkoesuunnitelmia täysin laillisestikopioinees­ ta opiskelijasta.

Haaviston mielestä Nevalaisen toi­ minta on pahasti ristiriidassakansa­ laisten oikeusturvan ja ainakin hen­ kilörekisterien kokoamisesta anne­ tun lain kanssa. Opiskelijan nimen mainitseminen laajallelevitetyssävaroituskirjeessä, vaarantaa tämän opiskelumahdollisuuksia ja työn­ saantia. Lisäksi Nevalainen neuvoo kirjeessään, miten lakia asiakirjojen julkisuudesta voidaan kiertää.

Vastauksessaan Haaviston kysy­ mykseen opetusministeri Taxell to­ teaa, että Nevalainen on menetellyt harkitsemattomasti. Opetusministe­ riö on pyytänyt Nevalaiselta selvitys­ tä tapahtuneesta. Mikäli selvitysan­ taa siihen aihetta, ministeriö ryhtyy Taxellin mukaan »tarvittaviin toi­ menpiteisiin».

Toimenpiteitä varmasti tarvitaan­ kin, mikäli Nevalaisen neuvot ote­ taan käyttöön tutkijamaailmassa laajemmin. Maa- ja metsätalousmi­ nisteriön eläinlääkintöosaston lakiasiantuntijan mukaan tutkimussuun­ nitelmien salaiseksi julistamiseen ei kuitenkaan nykysäädöksien puitteis­ sa voida puuttua. Päätös on täysin tutkijan itsensävallassa. Ministeriös­ sä ollaankin huolestuneita yliopisto­ jen välisen tiedonkulun tulevaisuu­ desta. — E.M.

Eläinten alikulkutunnelit myötätuulessa

Sikojen tehdasmainen kasvatus on saavuttanut ääripisteensä Virossqi joka on pitkään toiminut Neuvosto™ liiton liha-aittana. Virossa on neljä jättimäistä sikalaa, joissa kussakin kasvatetaan kerrallaan 25 000 sikaa.

Siat on ahdettu häkkimäisiin parsiin, joissa ne eivät pysty liikahtamaan­ kaan. Parsia on kuusi kerrosta pääl­ lekkäin ja hoito on koneistettua.

Näin »sikamaisessa» puuhassa on tietystimittavat eläinsuojelulliset on­ gelmat. Eestiläiseteläinsuojeluyhdis­ tykset, jotka ovat olleet tähän saak­ ka kiellettyjä, ovat nyt alkaneet el­ pyä ja yrittävät saada muutoksia ai­ kaiseksi.

Eläinsuojelullisten epäkohtien li­ säksi tällainen keskittynyt teollinen siantuotanto aiheuttaa valtavasti ym­ päristöhaittoja. — H.L.

KAYTA BWC- KOSM ETI IKKAA TUET LUONNONSUOJELUTYÖTÄ!

48% B e au ty W ithout C ruelty Ltd:n osakkeista on onnistettu eläin ten hyvinvointia tu k e v a a n to im intaan Myydään seuraavissa liikkeissä: Anjalankoski Forssa Haapajärvi Hamina Heinola Helsinki

Huittinen Hyvinkää Imatra Joensuu Jyväskylä Jämsä Kajaani Kankaanpää Kaustinen Kempele Kerava Kiuruvesi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Kuusankoski Lahti

Lapinlahti

Lapua

Anjalankosken Luontaistuote Oy, Päätie 19 Luontaistuote Reforma. Hämeentie 3 Haapajärven Luontaistuote, Hiljalankatu 5 Haminan Luonnonravinto, Isoympyränkatu 19 Heinolan Luonnonravinto, Torikatu 5 Kruska-Puoti Ky, Lauttasaarentie 11 Luontaispuoti Vitamix, Hämeentie 58-60 Luontaistuote Täysravinto. Itäkatu 7 Malmin Luontaistuote, Malmlnraitti 12 Yrtti & Kauneus Oy, Aurorankatu 13 Ritvan Kammari, Hämeentie 2 Baldrian, Hämeenkatu 18 Imatran Luontaistuote. Lappeentie 16 Mapena. Vuoksenniskantie 79 Joensuun Luontaistuote, Suvantokatu 8 Naturland-Luontaiskeskus, Torikeskus Puistoasu, Puistokatu 15 Jämsän Luontaistuote, Talvialantie 4 Luontaistuote Kissankello, Kauppakatu 10-12 Liisan Luonnonravinto Ky, Kauppatori 3 Maaemonen, Pajalantie 7 Kempeleen Luontaistuote ja Kemikalio, Nättyrannantie 1 liTukka, Kauppakaari 1 Yrtti-Annina, Asema-aukio 7 Yrtti-Mari, Virastokatu 1 Vita-Shop, Isokatu 10 Luontais-Tuulia, Keskuskatu 5 Luontaisavain Ky. Kauppalankatu 17 Kuopjion Luonnonravinto, Puijonkatu 17 Kuusaan Yrtti, Yhdystalo Lahden Luontaispxjlvelu, City-Palatsi, Hämeenkatu 20 Ykkös-Yrtti, Rautatienkatu 8 Lapinlahden Luontaistuote, Impantie 4 Lapsuan Kemikalio- ja Luontaistuote.

Kauppakatu 6

Lohja Loviisa Maarianhamina Nokia Nummela Orivesi Oulu

Padasjoki Parainen Parkano Pieksämäki Pietarsaari Pori Porvoo Pyhäsalmi Raahe Rauma Seinäjoki Somero Suola hll Sysmä Taivalkoski Tampere Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vaasa Vantaa Varkaus Ylivieska Ähtäri Äänekoski

Luontaistuote Vita, Kauppakatu 14 Herbatik, Aleksanterinkatu 1 Pandora, Klintvägen 1 C 15 Ringvvalls livsmedel, Älandsvägen 16 Kuntoaitta. Kauppxikatu 8 Yrtti-Pirtti. Vesikansantie 4 Oriveden Luontaistuote, Keskustie 37 Bio-Voima, Pakkahuoneenkatu 10 Kastellin Luontaistuote, Rantakastellintie 4 Nokkonen, Asemakatu 12 Uusi Luontaisravinto, Kirkkokatu 14 Tmi Rinka Parvita, Köpmansgatan 12 Lahja-ja Luontaistuoteliike, Parkanontie41 Putiikki Sepponen. Keskuskatu 11 Friskis. Herrholminkatu 14 Ryytiaitta Ky, Isolinnankatu 11 Aktuelle. Välikatu 5 Yrtti-Kellari Ritvan Yrtti Ky, Kauppakatu 52 Luontaislinja, Vanhankirkonkatu 1 Kryyni-Lutli, Keskuskatu 5 Someron Luontaistuote, Joensuuntie H Sisä-Suomen Kuntoravinto Sysmän Luontaistuote Yrtti-Ja Lahjapxioti, Talonprojantie Kemikalio Lavendel. Tesomankatu 2 Luontaistuote Papxiya, Koskikeskus Ella-Vaate, Tuomistonkuja 10 Vta-Kunto Ky, Kultatalo ja Maariankatu 1 Luontaislinja Ky, Alinenkatu 20 Body-Shop. Kauppapuistikko 19-21 Tikkurilan Luontaistuote. Asematie 1 Vta-Vilma, Pirnankatu 14 Luontaistuote Lahjasoppi, Juurikoskenkatu 8 Ähtärin Luontaistuote, Otsolantie 14 Sisä-Suomen Kuntoravinto, Kauppxikatu 1

ole kaunis kohtuuhinnalla ja hyvällä omallatunnolla Kissa ja kalloon ruu valui elektrodit.

Helsingin yliopiston fysiologian laitos v. 1987. Kuva: Juha Rahkonen.

Muille paikkakunnille postimyynnillä maahantuojalta:

YRTTI & KAUNEUS OY Aurorankatu 13,00100 HELSINKI,

(90)443 243

Lahjoitukset jatkoa s. 24

160,—

87.05 V a a t.a l. p u k .v al 1187-89 9 0 ,— H a a p a sa lo P , Kiesi J , S ahlberg H .

100,— A a k k o A , B erm an B, D ah lströ m A , E n qvist K, H ack , H äm äläin en E , InkinenV an h an en K, Ju v a la A , K anervam äki H , K an ttin en C , Kiiveri P , K ivelä M , K iviharju A, Kleinberg M , Koponen A , Koskenniemi M , K oskinen T , K uparinen T , Lehos H , L indroos N, L ängström K, M äkinen I, Nyholm C , Nyst­ röm P , P ietikäinen I, R ajam äki I, R öyskö M , S andberg S, Sievänen M , T ala R, T ap an ain en L, T u k iain en S, T uom inen L, U lvinen S, V ih­ m o M -L , V iikki H , Y lilu h ta-R in tala J .

150,— A n d b erg M , A n d b erg T , G rö n ro o s M , H ellm an R, J a n tu n e n P , K ouvo P , P o h ­ ja n p a lo T , S y rjä lä H .

200,—

2000,— 5000,—

250,—

LA H JO IT U K SE T K O E-ELÄ IN TEN SU O JELU N SÄ Ä TIÖ LLE

A u la n k o T , K u rik k a K.

Jungell A , Keltti P , K olehm ainen K, L ehto L, L eino S, N urm i K, P itk ä n e n T , Ris­ tin 4 H , R äisänen L , S a arto la L, S ahlgren S, T u o m in en S, V allittu S, V on B o n sd o rff M -L. 230,— M äkelä M .

L illsunde B, M u rto M.

300,—

A itta la M , P erälah ti A , S ah ala A , S jö holm D , S uninen K, V uori R.

340,— 400,— 500,—

K angasalan lu k io 3C .

N iiranen U .

A hlberg H , R aja-A lh o S-R , T a n sk a ­ nen V, V on W endt E. 950,— K iiskinen E. I(MH),— S y rjä lä L. 1003.75 K ukkilan A A 51k

K arttu n en L. In tereb a n k .

Ben ja M a ria W o lfram , In terb an k Oy 2000,— , M . V arjo s-M alm strö m 4 0 0 ,— , L. C arrell 900,— , Else T än g 1000,— , A ira Väh äk e to 5 0,— , S atu K alpio 5 0 ,— , A ikki P erttola-F linck 5 0,— , S. V äyry 7 9 ,— , Kim K ar­ vonen 100,— , A . R . H o k k a n e n 2 0 ,— , Ju h a n E rh o ltz 500,— , V irpi K ivistö 100,— .

E rityiskiitokset C . W . Rosenlew ille ja k ai­ kille V alen tin a R osenlew in m u isto ra h a sto a k artu tta n eille lahjoittajille!

Näitä postikortteja on saatavissa Koe-eläinen Suojelun toimistosta. Tilaa puhelimitse tai kirjeitse, ks. sisäkausi.

ALUEOSASTOT ILMOITTAVAT Lahden alueosasto järjestää 7.— 8. 10. eläin­ ten viikolla Animal Rock -tapahtuman, jossa on mm. kirpputori, kasviskeittiö, videoesityksiä ja bändejä.

Tarvitsisimme lisäapua — erityisestijärjestysmiehistä on pulaa. Kaikki asiasta kiinnostuneet ottakaa pikaisesti yhteyttä.

Puh. 918-527 119/Lea Virolainen, Henry Hallas 918-503 117/Johanna Hovi Oulun alueosasto järjestää koko perheen eläintapahtuman su 8. 10. Urheilutalolla klo 12— 16.

Ohjelmassa on mm. pieneläinnäyttely, talutusratsastusta ja sekarotuisten koirien kauneuskil­ pailut.

Alueosastomme ETSII myös vastuuntuntoisia KOTEJA/SIJAISKOTEJA HYLÄTYILLE/ KARANNEILLE KISSOILLE! Myös lahjoituksia myyjäisiin kaivataan.

Tule mukaan auttamaan kärsiviä eläimiä, ota yhteyttä p. 330 578/Kirsti Leisto tai p. 339 359/ Mervi Pesonen.

Avustukset heitteillejätettyjen eläinten autta­ miseen tilille PSP Ou 113 25-6.

Lappeenrannan eläinsuojeluväeltä valituksia teurastusepäkohdista Koe-eläinten Suojelu ry.n Lappeenrannan alueosasto ja Lappeenrannan Seudun Eläinsuo­ jeluyhdistys ry ovat tehneet maa- ja metsätalous­ ministeriön eläinlääkintöosastolle ilmoituksen Osuusteurastamo Karjaportti Oy:n toiminnasta.

Eläinsuojelijoille on tullut lukuisia ilmoituk­ siaeläinten huonosta kohtelustaja käynti teuras­ tamossa osoitti, että tiedot pitivät paikkansa.

Epäkohtia on esiintynyt mm. sikojen tainnutuksessa, sähköpiiskan käytössä sekä pistooliteurastuksessa. Eläinsuojelijat toteavat ilmoitukses­ saan, että henkilökunta on suurelta osin ammat­ titaidotonta ja tarkastavan eläinlääkärin toistu­ viin huomautuksiin epäkohdista eiole suhtaudut­ tu vakavasti.

Osuusteurastamo Karjaportista on tehty kak­ si rikosilmoitusta Lappeenrannan poliisille.

28

Haluatko varmistaa, että työsi jatkuu?

Monet eläinsuojeluhenkiset ihmiset haluavat varmistaa, että eläinsuojelutyö jatkuu silloinkin, kun heitä eienää ole. Saam­ mekin usein tiedusteluja siitä, miten testamentti laaditaan, jot­ ta rahasumma taiomaisuus varmasti tulisiaiotulleedunsaajalle.

Olemme myös joutuneet toteamaan, miten epätäydellisestilaa­ dittu testamenttijohtaa riitatilanteeseen taivastakkaiseen tulok­ seen kuin sen laatija oli toivonut.

Lakimiehemme neuvookin asiasta seuraavaa: Testamentti on tehtävä kirjallisesti, sen pitää olla allekirjoi­ tettuja kahden esteettömän, samanaikaisesti läsnä olevan hen­ kilön todistama. Esteellisiä todistamaan ovat esim. lähiomai­ set. Testamentti voi koskea tekijänsä koko omaisuutta tai vain tiettyä osaa.

Testamentissa ei ole pakko käyttää mitään määrättyä sana­ muotoa. Pääasia on, että siitä ilmenee selvästi kuka on edun saaja (esim. henkilön tai järjestön koko nimi) ja mistä omai­ suudesta on kysymys.

Lakimiehen palveluitaeitestamenttia laadittaessatarvitavält­ tämättä, mutta väärinkäsitysten välttämiseksi se on suotavaa.

El ENÄÄ ELÄINKOKEITA!

Maria'Jääskä ja kääpiökanin poikaset (ks. s. 9) toivottavat lukijoille lämpöistä ja värikästä syysaikaa.

Kuva: Sami Bläberg.

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT: HAUKIPUDAS: Tiina A hokas, Hepokj, 90830 Haukipudas HUMPP1: M inna Kupari, 43640 Humppi, 944-67 133 JOENSUU: M ilja Honkanen, Ruuhitie 50 D 9, 80160 JS, 973-822 479 JYVÄSKYLÄ: Jaana Raitio, Haukkamäentie 5 A 1, 40220 Keski-Palokka KEMI: M erja Leskinen, Aaponk 5, 94720 Kemi, 9698-325 81 KLAUKKALA: M ia Kivelä, Seurantie 4 as 9, 01800 Klauk^ kala ^ KOKKOLA: Virva Ilvesaava, Pormestarink 34, 67100 Kok­ kola, 968-13 738 LAHTI: Johanna H ovi, Riekontie 5 A 1, 15230 Lahti, 918-503 117 LAPPEENRANTA: Sari Kupiainen, Vuokonk 15, 53810 LPR, 953-27 795 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula OULU: Kirsti Leisto, Raivaajantie 18, 90140 Oulu, 981-330 578 PALTANNIEMI: K aija Pulkkinen, Aava, 87850 Paltanniemi, 986-475 227 PORI: Riitta Muurla, Vaarank 11, 26810 Pori, 939-200 02 TAMPERE: Birgitta Lindfors, Harjutie 19 D, 33430 Vuorentausta, 931-482 945 TURKU: Turun Alueosasto, Aurakatu 5 A, 20100 Turku, 921-310 123 Tarja M ich ejeff, Kukkarokiventie 1, 21530 Paimio, 921-329 729 VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 913-73 955 YLITORNIO: Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11 A 2, 95600 Yli­ tornio

OSOITTEEN M U U T O S ADRESSÄNDRING fr .o .m

/ ...........19 ..........alkaen / ...........19..........

Entinen o s o ite/D en fö rra adressen:

M a k s u t ta koti­ m a a n p ostilii­ k e n te e ssä Avgiftsfritt i in rik e s posttrafik

N im i/ N a m n J a k e lu o s o ite / U td e ln in g sa d re s s

M u is ta th a n te h d ä o s o itte e n m u u to k s e n m uutoin ei A n im a lia tavoita

Posti nro/ Postnr

O S O IT E T O IM IP A IK K A / A D R E S S A N S T A L T

Uusi o s o ite/D en nya adressen:

J a k e lu o s o ite / D e n n y a a d re sse n : Posti nro/Postnr

Koe-eläinten Suojelu r.y.

O S O IT E T O IM IP A IK K A / A D R E S S A N S T A L T

P orvoonkatu 53 P ä iv ä y s ja a lle kirjo itu s/ D a tu m o ch underskrift

00520 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTINUMERON KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHETYKSEN VIIVÄSTYM ISEN. A N VÄ N D A N D ET A V FELAKTIG POSTADRESS LEDER TILL ATT FÖRESÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

29

JAANA LAHTI

Hei kaikki eläinsuojelijat!

* /V t/O

^ T E A J

Hei!

Ostan kirjoja: Hevos- ja koirakir­ jo ja . Maksan 10— 15 m k/kpl. Hyvä­ kuntoisia, ei piirreltyjä, leikattuja.

Jos on pari sivua irti, maksan 3— 4 m k/kpl.

Os. Jaana Ketola Kuninkaantie 49 C 18 65320 Vaasa puh: 961-168 652 Jos en ole tavattavissa, jätä osoite tai puh. numero, otan yhteyttä.

mään tietoa eläinten suuresta hädäs­ tä. Jokaisella on varmaan kotona A3

kokoinen paperi (sen täytyy olla tar­ peeksi suuri, jotta se huomataan).

Käytä voimakkaita, räikeitä tusseja ja muutamia realistisia kuvia esim. koe-eläimistä. Kirjoitaja kerro muu­ tama sana Koe-eläinten Suojelu ry.:stä, sen toiminnasta ja siitä, että eläimiäon autettava. Kerro myös, et­ tä eläinkokeille on olemassa vaih­ toehtoja äläkä unohda yhdistyksen osoitetta. Ripusta paperi kaupan

H ei eläinten ystävät!

Tässä hieman ohjeita teille,jotka aiotte pitää koulussa esitelmän eläin­ kokeista:

Toimistosta saa lainaksi videoita ja dia-sarjan. Nämä AV-välineet ovat hyvin kysyttyjä,joten teevaraus niistä hyvissä ajoin ennen esitelmää­ si,jotta varmasti saat haluamasi vä­ lineen. EI siisparia päivää ennen esi­ telmää! Meiltä saa myös esitteitäja lehtiä, ja kannattaa käyttää aina uusinta materiaalia, ettei levitä van­ hentunutta tietoa. Jos asut Helsingin seudulla, voit tulla kirjastoomme ha­ kemaan tietoa, meillä on runsaasti lehtileikkeitä ja artikkeleita eri alu­ eilta. Voit aina soittaa toimistoon, jos jokin asia on epäselvä!

Nuorten palstalleotetaan edelleen vastaan juttuja, runoja, piirustuksia, valokuvia jne. Muista kuitenkin, et­ täjos lähetät valokuvan lemmikistä­ si,niin sen pitää olla mustavalkoinen ja terävä kuva, että sen voi painaa lehteen.

Reipasta syysmieltä kaikilleeläin­ tenystäville!

Hei kaikki koiranomistajat!

Minulla olisi teille kysymys. Se kyllä pääasiassa koskettaa villakoi­ rien omistajia. Kysymykseni kuiten­ kin on: Mitä mieltä olette siitä, että kun vähän aikaa sitten olin koira­ näyttelyssä, näin kuinka yhteen vil­ lakoiraan (valkoiseen) suihkutettiin valkoista spreytä! Minusta tuo on kauheaa, mutta mitä mieltä olettete, jotka hiukan enemmän koirista tie­ dätte. Siisonko sevaaratonta vai on­ ko se skandaali? Kirjoittakaa omis­ ta mielipiteistänne tälle palstalle.

— M ie — Haluaisin kirjeenvaihtoon kaik­ kien eläinrakkaitten kanssa. Iällä tai harrastuksilla ei väliä. Olen 13-vuotias tyttö.

Osoite: Tuija Huopana KP 2 62800 Vimpeli

Jaana

liivnvi . 'VT'/*

&

cC -

Kirjoitelkaa minulle, olen -73 syn­ tynyt tyttönen.

Kirjeitänne odottaa Kirsi Aaltonen Lahnatie 9 as. 13 I 20760 Piispanristi

•< 3 7 ( 7 -

Moi kaikki!

Mä kerron teille minkälaisia eläi­ miä mulla on ollut. Ensin mulla oli kissa (seolisilloin, kun mä olin noin 2— 3 vuotta). Mutta sejäi auton all4 ja mä surin tietty sitä. Sitten menr noin kolme vuotta ja mä sain toisen kissan, ihanan harmaan Mirrin. Se oli mulla noin puoli vuotta ja sitten mun isä laittoi sen pois koska se ei tykännyt kissoista. Mä itkin sitä et­ tä minne se on viety, mutta mulle vaan sanottiin, että Mirrille etsittiin toinen koti, mutta vanhempana mä tajusin, että se oli tapettu. Nyt mä oon 13 vuottajamulla on ollutjo pa­ ri vuotta kani. Sen nimi on Nuppu ja se on harmaa maatiaiskani ja mä tykkään siitäniin, ettävarmaan kuo­ lisinjos selaitettaisiinpois. Mä muis­ tan sen, kun Nuppu tuli meille niin se karkasi heti ensimmäisenä päivä­ nä, mutta onneksi se saatiin kiinni.

PS. Kertokaa kaikki omista lem­ mikeistänne lehteen, niistä on niin mukava lukea.

T: Tuija Huopana

30

Haluaisin antaa teille oivan vin­ kin, jonka avulla pystymme levittä­

tms. ilmoitustaululle herättämään huomiota.

Itse totesin tämän keinon erittäin käyttökelpoiseksi. Vein ilmoitustau­ luillemonia kyseisiä tiedotusjulisteita, joiden alalaidan olin leikannut hapsulliseksi ja kirjoittanut pikkulappuihin yhdistyksen osoitteen ja puh.numeron. Muutaman päivän kuluttua menin katsomaan, oliko il­ moitustani kohtaan ollut mielenkiin­ toa. Ilokseni huomasin kaikkien pikkulappusten olevan poissa; siisihmi­ set olivat olleet kiinnostuneita tietä­ mään Koe-eläinten Suojelu ry.:stäja tukemaan eläinten suojelua.

Anim als need our help

Nuppu-tilhi Oli syksyja isotilhiparvi lentelipi­ hassa etsien ilmeisesti pihlajaa. Kat­ alin hetken tilhiparveaja sitten meR n huoneeseeni. Kohta kuulin ko­ lahduksen, arvasin mitä olitapahtu­ nut, kaksi tilheä oli lentänyt ikku­ naan. Toinen olituolillaja toinen is­ tui maassa. Tuolilla ollut pyrähti len­ toon, mutta maassa oleva tilhieilii­ kahtanutkaan.

Juoksin sisälle, sieppasin hienon villapaitanija menin hakemaan sillä linnun sisälle. Tilhi ei pyristellyt yh­ tään vastaan. Laitoin sen pahvilaa­ tikkoon ja yritintutkia olisiko selin­ tu jotenkin loukkaantunut, vai oli­ ko tilhi kuolemaisillaan. Hädissäni yritin syöttää silleundulaattieni sie­ meniä ja lämmintä maitoa... Otto ja Nekku (undulaattini) ilmeisesti vaistosivat tilanteen ja olivat hiljaa koko illan. Illallakun menin nukku­ maan, toivoin koko sydämestäni, etjä Nuppu eläisi aamulla ja että voipäästää sen vapaaksi.

Seuraavana aamuna äitini meni katsomaan Nuppua, Nuppu eli!

Hyppäsin sängystä ja vein laatikon kumolleen parvekkeen pöydälle. Päi­ väni oli pelastettu! Syötyäni menin katsomaan Nuppua, se olitaaperta­ nut pöydän reunalle! »Toivottavasti sevieläpystyisi lentämään», toivoin hiljaa mielessäni. Nyt vasta älysin, että tilhet syövät pihlajanmarjoja, hain lähimmästä pihlajasta pari mar­ jaa ja tarjosin niitä Nupulle. Se otti halukkaasti toisen niistäsuuhunsa ja ilmeisestitajuten mistä ne marjat oli­ vat tulleet, lensi lähimmälle oksalle!

Olin haljeta onnesta ja ylpeydestä!

Parina päivänä tapahtuneen jäl­ keen näin ison tilhiparven lentelevän lähiympäristössä, toivottavasti Nup­ pu löysi parvensa!

I

Lintujen ystävä -73

Mekö vauhkoilijoita???

Lähdimme eräänä keväisenä ilta­ päivänä tutustumaan eläinlääketie­ teelliseen korkeakouluun maa- ja metsätaloustunnilla. Sydämeni hy­ pähti kun kuulin, että pääsisimme katsomaan klinikan koe-eläimiä.

Vaikka koekoirat olivatkin häiriinty­ neitä ressukoita, näytti kissoilla ole­ van kaikki hyvin. Oppaamme kertoi meille, että on aika kiusallista ammatti-ihmisille, kun eläinsuojelijat julkaisevat lehdissä kuvia joissa kis­ sa on kaltereiden takana. »Sillä he sitten vauhkoilevat ihmisille (!)vaik­ ka kissalla ei todellisuudessa olisi­ kaan mitään hätää.»

Toinen oppaamme alkoi sitten se­ lostamaan, että on varmaan parem­ pi että kaniini saa kasvaimen ja lo­ petetaan, kuin että ystäväsi saa sil­ mäluomeensa kasvaimen luomiväris­ tä, jota ei ole testattu eläinkokeilla.

(!!) Isompien eläinten puolella mei­ hin sittenvedottiin sillä,ettäeläimet eivät kärsi kokeista, sillä näkemis­ tämme possuistaja lampaista suurin osa olikoe-eläimiäjotka olivat aivan terveitäja elivät normaalia elämään­ sä. Oppaamme ei tietenkään kerto­ nut, ettäkokeita eivieläoltu suurim­ malla osalla edes aloitettu, satuin vain huomaamaan sen karsinoiden vieressä olleistapapereista! Näin siis mielipidettämme yritettiin kääntää eläinkokeiden puolelle.

Ketkähän tässä oikein vauhkoile­ vat, koe-eläinten suojelijat vaiko eläinkokeiden tekijät??? En oleaina­ kaan vieläsattunut huomaamaan et­ tä minuun puhkeaisi kasvaimia, kun käytän eläinkokeilla testaamattomia kosmetiikkatuotteita!!!

Terveisin: Lehrrityttö Helsingistä

PS. Eläinrääkkääjien tyyssijasta­ ko eläinlääkäriksi???

JOUKKOJULKAISU

O STA TUOTTEITAM M E - TUE TO IM IN TAAM M E Lasten reppu 40,— värit: vaaleanpunainen, keskisininen painatus: kissaperhe (ei tekstiä)

ERITYISEN EDULLISESTI COLLEGE-PUSERO 5 0 , ^e painatus ut i c u u o \vin (vihreällä): yhd istystunn us värit ja koot: S, M, L, harmaa S ,M ,L , XL, hiekanruskea vaaleansininen S, S m usta T-PAITA 35,— painatus: yhd istystunn us värit ja koot: tum m ansininen (valkea painatus) S. M. L valkoinen (vihreä painatus) M, L

kpl .......... kpl .......... kpl .......... kpl .......... värivaihtoehto

koko koko koko ...........

kpl koko kpl koko värivaihtoehto

HUOM! M uista m erkitä värivaihtoehtosi. Sekä ylläoleva collegepusero että t-paita ovat m ito itu ksilta a n pieniä.

LASTEN COLLEGE-PUSERO 50,— väri: kirkas oranssi (m usta painatus) painatus: koiran kuva ja teksti: El ELÄINKOKEILLE! koot: 110— 160 cm

kpl

koko............

AIKUISTEN ORANSSI GOLLEGE-PUSERO painatus: kts. yllä koko: S kpl...........

HUOM! Saatavilla m yös lasten oransseja collegepukuja, sama pai­ natus kuin yllä m ainitussa collegepuserossa, housuissa teksti ANIMALIA. Kokoja vain 130 cm ja 150 cm. Lämpimät ja mukavat syksyksi!

HINTA NYT VAIN 70,— kpl........... koko ..........

AUTOTARRA 3,— te ksti: VASTUSTAN ELÄINKOKEITA ja yhd istystunn us p itu us 48 cm, leveys 7,5 cm

kpl

KORTTINIPPU 10,— 12 ko rttia eläinaiheisin piirroksin JULISTE, 10,— (sisältää p o stitu sku lu t) eläinkuva (neliväripainatus) te ksti: VALINNO ILLASI VAIKUTAT ELÄINTEN ASEMAAN

nippua

MUUTA MUKAVAA SYKSYKSI . . .

HUPPARIASU 270,— (huppari ja housut) värit: harmaa (H), vaaleanpunainen (VP) koot: S, M, L, XL painatus: hupparissa siivekäs hevonen ja teksti ELÄKÖÖN ELÄIMET, housuissa teksti: ANIM ALIA HUPPARI 170,— (värit, koot ja painatus kuten huppariasussa)

kpl väri

koko

kpl väri

koko

kpl . kpl . kpl .

kpl

KERAAMINEN AVAIMENPERÄ 20,— T a ite ilija Karin VVeckströmin yhd istykselle suu nn itte le m a kani-avaimenperä.

Sopii myös koristeeksi.

kpl

KUIVAMUSTEKYNÄ 7,— teksti ELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA ja yhd. nim i ja puh.

kpl

RINTAMERKIT — Y hdistystunnus (eläinryhm ä) 6,— — Vastustan eläin koke ita (kissa) 6,— — Violence free science 10,— — Stoppa plägsam m a dju rfö rsö k 6,— — In danger-W hale (valas) 8,— — Djurpäls bärs av d ju r 8,— Tilaa m yös e rillin e n esite m uista e n g la n n in kie li­ sistä rintam erkeistäm m e!!

AUTOTARROJA USA:STA 8,— — te ksti: DO COMETHING BEAUTIFUL, BUY CRUELTY FREE COSMETICS, tai — ANIM ALS — IT’S THEIR WORLD TOO KIRJEENSULKIJAT JA TARRAT — 20 m erkin arkki (4 eri aihetta) 10,— — 35 m erkin arkki (pyöreä tarra) tek§ti VASTUSTA TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA, 6,— — pyöreä tarra, ha lka isija 10 cm, kuvana yhd istystunn us, 5,—

kpl kpl kpl kpl kpl kpl

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

UUSIOPAPERITUOTTEET — K irjepaperilehtiö, eläinaihe, 13,— — Paperikassi 1,—

kpl kpl

POSTIMERKIT — 80 e rila ista suom alaista m erkkiä 15,— — 80 e rila ista u lko la ista m erkkiä 20,— — 150 e rila ista suom. m erkkiä 25,—

kpl kpl kpl

ADRESSI 20,— m ukana kirjekuo ri

kpl

NÄIN HELPOSTI TEET TILAUKSESI:

LASTEN HUPPARIASU 190,— (huppari ja housut) väri: vaaleankeltainen koot: 100— 150 cm painatus: samat kuin aikuisten huppariasuissa

kpl

koko

HIHATON T-PAITA 60,— väri: harmaa, koot: S, XL te ksti: »ANIMALS DO N’T S M O K E ...»

kpl

koko

LYHYTHIHAINEN T-PAITA 60,— väri: valkoinen, koot: S, M, L, XL painatus: eläin/ihm isryhm ä ja te ksti KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY ELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA

kpl

REPUT A iku iste n reppu 75,— väri: harmaa te ksti: VASTUSTAN ELÄINKOKEITA ja kissan kuva

väri

PUHELINMUISTIO 15,— valkoiset m uovikannet, koiran kuva ja te ksti El ELÄINKOKEILLE

KORTIT — kissa kortti (piirros) 2,— — Vapauta eläim et eläm äntavallasitu n n u sko rtti (piirros) 2,— — 4 kortin nippu: Turun alueosaston eläinaiheisia kortteja, 8,—/nippu

kpl

kpl

KIRJAT — Eeva K ilpi: ’Kuolem a ja nuori rakastaja’ (novelleja) 80,— — Eeva K ilpi: ’A n im alia’ (runoja) 80,— — 'Eläin ihm isten m aailm assa' 55,— Ensim m äinen kokonaan suom alainen kirja eläinten oikeuksista.

......

koko

Lähetä tilauksesi yhdistyksen toimistoon osoitteella: KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY, PORVOONKATU 53, 00520 HKI. Voit myös tehdä ti­ lauksesi puhelimitse numeroon 90/736 405.

Yli 30,— tilaukset postiennakolla. Lähetyksiin lisäämme postikulut sekä 2,— käsittelymaksu. Merkitse mahdollisimman tarkat tiedot ti­ laukseesi (vaatetilauksiin tarkka koko ja mahd. värivaihtoehto), jot­ ta saat mitä haluat. Muistathan merkitä myös nimesi ja osoitteesi!!

Toimitusaika n. 2 viikkoa.

TILAAJA: NIM I/N AM N .........

OSOITE/ADRESS

kpl

väri

ISSN 0783-9170