Animalia 3/1990

—

H i ■'

1

,mm ---------

-

ELÄ IN S U O JE LU LIITTO A N IM A L IA N TIED O TU SLEH TI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR D JU R S K Y D D S FÖ R B U N D E T A N IM A L IA ‘

3"

SUURPEDOT

S yO JE L U U N !

ELÄINTEN PUOLESTA VALOKUVIN

Yhdistyksemme valokuvauskilpailuun osallistui yli 50 kuvaajaa yhteensä noin 170 mustavalko- ja diakuvalla. Kuvien aihepiiri oli moninainen, mutta eniten oli näppäilty otoksia lemmikeistä, etu­ päässä koirista ja kissoista isäntineen. Yli 65 °7o kuvista liittyi eläi­ met—ihmiset -teemaan, vähemmän olivat eläinsuojeluaiheet esil­ lä. Erityisesti puutetta oli maatalous- ja turkiseläimiin liittyvistä kuvista sekä metsästysaihepiirin kuvaamisesta.

A -sarja, k u n n ia m a in in ta /K eijo Jokinen.

Kilpailun taso olikuvien pääarvostelijoiden mukaan korkeampi kuin eräissä suurissa ja paljon mainoste­ tuissa kaupallisissa kilpailuissa. Raa­ dissa istuivat luonnonkuva-arkiston toiminnanjohtaja Ulla Kokko sekä Suomen Luonto -lehden toimittaja Antti Halkka. Palkittujen kuvien lisäksi Eläinsuojeluliitto Animalian toimistoväki valitsi omat suosik­ kinsa.

A -sarjan v o itta ja /A n n e Virtanen.

Sarjan B »Eläinsuojeluongelmat»

voitti Heikki Ketola Kuusamosta va­ vahduttavalla otoksella ammutusta, rauhoitetusta lapinpöllöstä. Hopeaa saidiallaan »leikinohjaaja» Jyri Tas­ kinen Helsingistä. Kuva oli asetel­ maltaan ja aiheeltaan tyylikäs. Kol­ mas sija meni Auvo Hamarukselle Toivakkaan kuvalla marjapensaan suojaverkkoon takertuneestaja me­ nehtyneestä siilistä.

Kunniamaininnan sarjassa B sai­ vat: Heikki Ketola Kuusamosta kah­ della kuvalla (käpylinnut liikenteen uhrina ja kuollut koira kaatopaikal­ la), Timo Väre Myllykoskelta (nää­ täraudoissa), Taisto Jantunen Kuo­ piosta (hai), sekä Keijo Jokinen Kok­ kolasta (piisami raudoissa).

»

Sarjan A »Eläimet ja ihmiset»

voittiherkälläja tunnelmallisella ku­ vallaan ponista ja tytöstä Anne Vir­ tanen Vantaalta. Toiseksi sijoittui Markku Huuskonen Simosta kuval­ laan »eläinlääkärissä». Pronssia kau­ hoi Keijo Jokinen Kokkolasta, kuva­ naan »parhaat ystävät».

Sarjassa A kunniamaininnan sai­ vat: Pär Landor Turusta, Keijo J o ­ kinen Kokkolasta jälleen, Toivo Mikkonen Torniosta, Marjatta Hinkkala Lammilta, Sari Tuominen Turusta, Mirja Iäs Loimaalta, Rai­ ja Aaltonen Savukoskelta, sekä Ti­ mo Väre Myllykoskelta peräti kah­ della kuvallaan.

►

B-sarjan vo itta ja k u v a /H e ik k i K etola

L ovestory. Eläinsuojeluliitto A nim alian valitsem a vo itta ja k u va /P ä r Landor.

Eläinsuojeluliitto Animalian raa­ tivalitsivoittajakuvaksi Pär Landorin mukavan maalaistunnelmakuvan possusta ja miehestä. Jaetulle sijoil­ le2— 5 tulivat seuraavat: Heikki Ke­ tola (käpylinnut), Keijo Jokinen (pu­ put Karhunkierroksella), sekä Olavi Vartiainen, Turku (lennon loppu, ja hevonen-kaupunkilaispoika).

Eläinsuojeluliiton Animalian »eläinsuojelijakuvaajan» kunniakir­ jan voittivat seuraavat: Heikki Keto­ la (2 kuvaa), Keijo Jokinen (2 ku­ vaa), Olavi Vartiainen (2 kuvaa), Anne Virtanen Vantaalta, Sari Eirtola Jyväskylästä, Taini Veijonen Äänekoskelta, Jouni Voutilainen Vantaalta ja Osmo Nurmi Märynummilta.

Kiitos osanotosta! Jatkakaa eläinaiheiden kuvausta! Palkinnotjakun­ niakirjat tulevat syyskuun aikana voittajille.

VELI-RISTO CAJANDER

AN IMALIA E L A IN S U O JE L U L IIT T O A N IM A L IA N T IED O TU SLEH T I IN F O R M A T IO N S B L A D

Johtokunta Veli-R isto Cajander, fil.kand.

Liisi H iltunen, teol.kand.

Päivi Korhonen, m aanvilj.tekn.

Teuvo Laitila, fil.lis ., Hannele Luukkainen, valt.lis.

Emmi Manninen, LuK Tarja M ich eje ff, HuK Heli Sajaniemi, yo R iitta Salmi, LuK Ulla Salo, biol.yo Päivi V iinikainen, fil.m aist.

Leena Vilkka, fil.kand.

Vastaava toimittaja Veli-R isto Cajander Toimitussihteeri Emmi Manninen Taitto H eljä Lassila Toimiston osoite Porvoonkatu 53, 00520 H elsinki Puh: -jäsenasiat, neuvonta 90-148 4866 -tilaukset ja lainaukset 90-148 4622 Avoinna: ark. 9 — 17, la sopim uksen mukaan

15. vuosikerta

3/90

— Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Yhdistys vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa niille kipua tai tus­ kaa tai estää olennaisesti niiden luonnol­ lista käyttäytymistä. Ensisijaisesti yhdis­ tys pyrkii lopettamaan turhat ja tuskalli­ set eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaik­ kea eläinsuojelua.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen, tiedottamisen ja lainsäädännön uudistamisen avulla. Li­ säksi yhdistys tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullis­ ten parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

SISÄLLYS: VALOKUVAUSKILPAILUN TULOK­ 2 SET ......................................................

P ää kirjoitus/Lainsuojattom at eläi­ met ......................................................

5 ELÄINKOEASIAA Koira koe-eläim enä ........................

6 Eläinkokeita T u r u s s a ......................

8 KOSMETIIKKAKAM PANJA ...........

12 TUOTANTOELÄIMET V aih to e h to ista kotie lä in tu o ta n to a K e ski-E u ro o p a ssa ............................

14 GEENITEKNOLOGIAA: hiiriä ja gee­ nejä ....................................................

18 METSÄSTYSASIAA V esilin tuje n m etsästys hakoteillä 20 Lyijyhaulien ongelm a ....................

21 LUKIJALTA .......................................

24 AJANKO HTAISTA ..........................

27 NUORTEN PALSTA ........................

34 V IL L IE L Ä IM E T ...................................

36 38 SUURPEDOT UHATTUINA ...........

K oe-koiran eläm ä ei ole ruusuilla

Säätiön lahjoitukset SYP 200 120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 llmoitushinnat 1/1 sivu 1200 mk 1/2 sivu 600 mk 1/4 sivu 300 mk 1/8 sivu 150 mk limestymisaikataulu No 1 helm ikuu 3 syyskuu 2 toukokuu 4 jo ulu kuu K irjo itta ja t vastaavat itse artikkeliensa sisä llö stä Vammala 1990 Vammalan Kirjapaino Oy 4

tai muut omat edut. Eläinsuojelun edustajat pääsevät neuvotteluihin mukaan, mikäli eivät ole liian han­ kaliaelielleivätkyseenalaista lainsi­ sällön mielekkyyttä vaan tyytyvät tulkitsemaan sitä.

Eläinsuojeluliitto Animalian yksi tärkeä tavoite koko sen toiminnan ajan on ollut eläinsuojelua koskevan lainsäädännön kehittäminen. Motii­ vina ei ole ilo lakien ja määräysten lisääntymisestä, vaikka tätäkin muu­ tamat toiminnastamme närkästyneet henkilöt ovat epäilleet. Lakiuudistusvaatimusten taustalla on se, että ny­ kyisessä lainsäädännössä ei ole on­ nistuttu sovittamaan yhteen ihmisten ja eläinten etuja. Taloudelliset näkö­ kohdat jajopa kauneusihanteet (hän­ tien typistäminen) ovat monessa kohdin määränneet lain sisällön tai sen tulkinnan.

Eläinsuojelulaki, joka ei estä ka­ nojen pitoa A4-kokoisella verkko-

pohjalla, kettujen kasvatusta puolen neliömetrin häkeissä, lehmien seisot­ tamista sisällä ympäri vuoden jne. säästää enemmän rakennuskustan­ nuksia kuin eläimiä. Metsästyslaki, joka ei edellytä ampumataitoa karhunpyytäjiltä tai joka ei estä eläin­ ten myrkky- ja rautapyyntiä, suoje­ leemetsästystä, eisen kohdetta. Koeeläinasetus.joka salliieläinten palelluttamisen kuoliaaksi tieteen nimis­ sätaituskallisteneläinkokeiden sisäl­ lyttämisen perusopetukseen yliopis­ toissa, turvaa enemmän tieteellisen uteliaisuuden toteuttamista kuin eläinten etuja.

Eläimiä koskeva lainsäädäntömme kaipaa siis peruskorjausta. Valmis­ teilla oleva eläinsuojelulain täyden­ nysehdotus olkoon samalla lähtölau­ kaus laajemmalle keskustelulle ja muutokselle.

EMMI MANNINEN

DE LAGLÖSA DJUREN

Puheenjohtaja Päivi V iinikainen S uo no tko ntie 5 E 119 00630 H elsinki puh. 742 409

Y hdistyksen la hjo itukse t: SYP 200120-1019901 Jäsenm aksut ja tuo ttee t: PSP 2105 644

Eläinten Viikko lähestyy. Tänä vuonna omistamme sen »laillisten» eläinsuojeluepäkohtien esilletuomi­ seen.

Vuosittain tuleeilmilukuisiaeläinrääkkäystapauksia, joissa virallisen tulkinnan mukaan on rikottu eläinsuojelusäädöksiä. Näiden lisäksi on olemassa laillistaeläinrääkkäystä. Si­ tä eivirallisestitulkita lain rikkomi­ seksi ja se koskettaa MILJOONIA eläimiä turkistarhoilla, kotieläintuo­ tannossa, koe-eläintoiminnassa.

Kun me ihmiset käytämme eläimiä hyöty- tai huvitarkoituksiin, eivät omat etumme ja eläinten edut vält­ tämättä käy yksiin. Eläimiä koske­ vien lakien sanotaan olevan kompro­ misseja eri etujen yhteensovittami­ seksi. Kun näitä n.s. kompromisse­ ja muotoillaan jasovelletaan käytän­ töön, neuvottelupöydässä istuu vain toinen osapuoli — ihmiset. Näistä­ kin monella on pelissä taloudelliset

tanssim ista. K u va: V eli-R isto Cajander.

Yhdistyksen toimistossa: Päivi V iinikainen, to im inn anjoh ta ja Tarja Balding, to im isto n h o ita ja

Jäsenmaksu mk 60/vuosi mk 1200/ainaisjäsen

LAINSUOJATTOMAT ELÄIMET

Olemme nyt

ELAINSUOJELULIITTO ANIM ALIA Yhdistysrekisterin hyväksynnän jälkeen elokuussa Koe-eläinten Suojelu sai uuden nimen. Yhdistyksen sääntöjen mukaan kahden peräkkäisen yleis­ kokouksen, joistatoinen on vuosikokous, tulee hyväksyä sääntömuutosehdotukset. Näin kävi, kun vuosikokous maaliskuussa ja yleiskokous kesä­ kuussa hyväksyivät nimi- ja sääntömuutoksen.

Toiminnan painopisteenä ovat jatkossakin koe-eläimet. Lisäksi toimim­ me tuotanto-, turkis- ja villieläinten puolesta ja otamme tarvittaessa kan­ taa muihinkin ajankohtaisiin eläinsuojelukysymyksiin. Uusi nimi kattaa toi­ minta-alueemme entistä paremmin. Juhlitaan uutta nimeä myös entistä ak­ tiivisemmilla otteilla!

Djurens Vecka nârmar sig. Detta tillàgnarviden ât frambringandet ^ ^ v de »lagliga» djurskyddsmissfôrhâllanden. Ârligen kommer det fram ett otal fallav djurplàgeri, som enligtden officiella tolkningen bryter mot djurskyddsstadganden. Dessutom fôrekommer det laglig djurplàgeri. Dessa tolkas officiellt inte som djurplâgeri och de berôr miljontals djur inom lantbruket, pàlsfarmningen och fôrsôkSdjursverksamheten.

Dà vi anvànder djur inytto- och underhâllningssyften, gâr vâra och djurens intressen inte nôdvàndigtvis ihop. Lagarna, som berôr djuren, sàgs ofta vara kompromisser isammanfogandet av olika intressen. Nâr dessa s.k. kompromisser formuleras och tillàmpas ipraktiken, sitter vid fôrhandlingsbordet endast den ena parten — mânniskorna. Av dem, har aven ettflertalekonomiska ellerand-

ra intressenispel. Representanter för djurskyddet fär delta i förhandlingarna, ifallde inteifrägasätterlagens sundhet, utan nöjer sig med att tolka den.

En av Djurskyddsförbundet ANIMALIA:s viktiga mälsättningar, under hela sin verksamhetstid, har vä­ ritutvecklandet av lagstiftningen beträffande djurskyddet. Motivet är in­ te glädjen av att utöka antalet lagar och bestämmelser, trots att sädana farhägor ställtsav personer som hii­ vit indignerade av vär verksamhet.

Bakom lagförändringskraven är det faktum, att den nuvarande lagstift­ ningen inte lyckats sammanfoga människans och djurens intressen.

Ekonomiska synpunkter och även skönhetsideal (t.ex svanskupering) har imänga avseenden bestämt la­ gens innehäll eller dess tolkning.

Djurskyddslagen, som inte förhindrar uppbevarandet av hönor pä

nätbotten iA4:s storlek, uppfödning av rävar iburar pä halv kvadratmeter eller hällandet av kor inomhus äret runt, har gjorts för människan, inte för djuren. Jaktlagen, som inte förutsätter färdigheter i skytte av björnjägarna ellersom inteförhindrar jakt med gifter och saxar, skyddar jakten, inte dess föremäl. Försöksdjursförordningen, som tilläter förfrysning av djur tilidöds ivetenskapens namn ellerläterplägsamma djurförsök ingä iuniversitetetsgrundundervisning, tryggar i högre grad den vetenskapliga nyfikenheten än djurens intressen. Vär lagstiftning beträffande djuren behöver alltsä grundförbättras. Djurskyddslagens kompletteringsförslag, som är iberedning, mä även vara startskottet för en vidare diskussion och förändring. Översättning: Tony Rosqvist

Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 12.10.1990. Lehteen tuleva a ine isto lähete­ tään to im is to n o so itte e lla puh: (90) 148 55 11.

5

Koirien sym paattisu u s tu ottaa koirakokeiden tekijöille vaikeuksia. K uva: Veli-Risto Cajan­ der.

mmn|

Beagle »mukautuu» - kun on pakko Ylivoimaisesti yleisin koekoirarotuon beagle. Sen suosiojohtuu paitsi sopivasta koosta myös leppoisasta luonteesta ja kestävyydestä. Koeeläinhoitajien kurssimonisteessa ope­ tetaan lisäksi,ettäbeagle »mukautuu häkkioloihin helposti». Mukautumi nen ahtaisiin häkkioloihin ja eläimen hyvinvointi niissäeivätolesama asia.

Koekoiria pidetään usein noin yhden neliömetrin häkeissä, joista ne saat­ tavat päästä huoneeseen jaloittelemaan. Ongelmaa pahentaa se, että beagiellä, joka on toiminnallinen metsästyskoira, on erityisen voima­ kas liikkumistarve.

Euroopan Neuvoston koe-eläinsopimuksen mukaan koirahäkin minimitila on neliömetri. Minimitila on usein yhtä kuin yleinen käytäntö, jo­ ten Suomen liittyminen sopimukseen ei sinänsä tuo parannuksia koekoiriemme tilanteeseen.

Koirakokeita Oulussa ja Helsingissä

Koe-eläimet

Koekoira on arka puheenaihe.

Koira vetoaa tunteisiin eri tavalla kuin vaikkapa hiiri, yleisin koe-eläimemme. Koe-eläinsuojelijoiden väi­ tetäänkin luovan sellaista mieliku­ vaa, että suurin osa koe-eläimistä on juu ri koiria.

KOIRA KOE-ELÄIMENA Vuonna 1988 Suomessa käytettiin noin 220 000 koe-eläintä. Näistä 157 oli koiria. Ykkösluokan kokeita, joissa eläimelle aiheutetaan huomat­ tavaa tai pitkäaikaista kipua, tehtiin 47 koiralle. Parin viime vuosikym­ menen aikavälillätarkasteltuna koi­ rien käyttö väheni aina vuoteen 1986 asti,jolloin määrä lähti uuteen nou­ suun.

Koe-eläinasetuksen mukaan vuo­ teen 1991 mennessä kaikkien koekoirien tulee olla nimenomaan tutki­ mustarkoitukseen kasvatettuja. Kas­ vatus on jo viime vuosina pyritty Suomessa keskittämään koe-eläinlaitoksiin. Noin puolentoista vuoden si­ sällä koirien tuotanto siirtyy koko­ naan Karttulan koe-eläinkasvattamoon.

O u l u n y lio p is to s s a o n t ä l l ä h e t k e l l ^ n o i n 18 k o i r a a , k e r t o o y l i o p i s t o n e l ä i n ­ l ä ä k ä r i Jorm a P u d as. K o ir ia p i d e t ä ä n s u u n n ille e n 1.5 m 2 y k s ittä is h ä k e is s ä , jo is ­ t a n e p ä ä s t e t ä ä n p ä iv i tt ä i n k ä y tä v ä t i l a a n ja lo itte le m a a n . P u d a s k e r to o , e ttä k o i­ r i a ei k ä y t ä n n ö n s y is tä v i e d ä u lo s , sillä » y m p ä r i s t ö o n k o ir ille liia n r a u h a t o n j a u lk o tilo je n p u h t a a n a p i t o v a ik e a s ti t o t e u ­ te t t a v i s s a » . K o ir ia k ä y te t ä ä n m m . k i r u r ­ g is is s a k o k e is s a j a v e r e n k i e r to t u t k i m u k s is s a , jo is s a ta r v i t a a n ih m is e n e lin te n k o ­ k o a v a s ta a v ia e lim iä . O u l u n k o ir illa t e h ­ t ä v ä t k o k e e t o v a t y le e n s ä y k k ö s l u o k a n k o k e ita .

H e ls in g in y lio p is to llis e s s a k e s k u s s a i­ ra a la s s a (H Y K S ) k o e k o iria o n k a h d e k ­ s a n . K o ir ia p i d e t ä ä n ö is in p ie n is s ä y k s it­ tä is h ä k e i s s ä , m u t t a p ä i v ä s a i k a a n n e j a lo it t e le v a t r y h m ä n ä s is ä tilo is s a . A p u ­ l a is p r o f e s s o r i A ri H arjula o n t e h n y t k o i­ rilla a iv o k u o le m a a n liitty v ä ä t u t k i m u s t a .

N u k u t e t u i ll e k o ir ille a i h e u t e t a a n a i v o ­ k u o le m a , m i n k ä jä l k e e n s e u r a t a a n e li­ m is tö n k ä y ttä y ty m is tä . K o ir a t lo p e te ta a n k o k e e n p ä ä t y t t y ä . ( A i v o k u o l lu t h a n ei v o i k a a n h e r ä t ä .)

H a r j u l a m u i s t u t t a a , e t t ä H Y K S :s s ä o n k o i r ie n k ä y t t ö s e lv ä s ti v ä h e n t y n y t . Y h ­ te n ä sy y n ä H a r ju la n m u k a a n o n se, e ttä k o tie lä im ik s i m ie lle ttä v ie n k o ir ie n k ä y t ­ t ö k o k e is s a o n y le is tä m i e l i p i d e t t ä v a s ­ t a a n . K o ir ie n s i j a a n o n k ä y t e t t y m m . s i­ k o ja , se k ä m a a tia is ia e ttä k o e k ä y ttö ö n k e h i t e t t y j ä m i n i s i k o j a . E l ä in s u o j e l i j a n m ie lip id e ei k ä ä n n y h i u k k a a k a a n e lä in k o e m y ö n te is e m m ä k s i sillä , e t t ä » m ie lly t­ tä v is tä » k o e -e lä im is tä s iir r y tä ä n » v ä h e m ­ m ä n m ie lly ttä v iin » . V a s ta a k tiiv in e n p y r ­ k im y s e l ä i n k o k e i s ta k o k o n a a n m u ih in m e n e te lm iin s a a k a n n a t u s t a .

E lä in lä ä k e tie te e llis e llä k o r k e a k o u l u l l a (E K K ) o n n y t k y m m e n k u n t a k o e k o i r a a m u t t a n iid e n m ä ä r ä v a ih te le e t u t k i m u s ­ ta r p e i d e n m u k a a n . L ö y t ö k o i r i a t a i p i e ­ n e lä in k l i n i k a l l e l o p e t e t t a v a k s i t u o t a v i a l e m m ik k e jä e i k o k e is iin o t e t a .

T u tk i j a Elias W esterm arck k e r to o , e ttä E K K :n k o i r il l a t e h d ä ä n p ä ä a s i a s s a lä ä k e a i n e t u t k i m u s t a . O n e s im e r k ik s i e ts it. t y k o ir ille s o p i v a a a n n o s t e l u a a ie m m in ^ v a in ih m i s l ä ä k k e i n ä k ä y te ty ille l ä ä k k e il­ le. T o im e n p ite e t, j o i t a tä lla in e n t u tk im u s v a a tii, o v a t lä h in n ä lä ä k k e e n a n to j a v e ­ r i n ä y t te id e n o t t o . K o s k a l ä ä k k e i d e n y li­ a n n o s t u s t a ei n ä is s ä k o k e is s a s u o r i t e t a , n e e iv ä t a i h e u t a e lä im ille o i r e i t a , k e r t o o e lä in te n h o id o s ta v a s ta a v a la b o r a to r io ­ m e s ta r i L aina Berg. K o k e e t o n l u o k i t e l ­ t u k a k k o s l u o k a n k o k e i k s i.

K o k e id e n a i k a n a k o i r a t o v a t n o i n n e ­

liö m e trin su u ru is is s a y k s ittä is k o p e is s a , j o i s t a n e p ä ä s e v ä t k o lm e s ti p ä i v ä s s ä p ie ­ n e n ä r y h m ä n ä b e to n ip a r v e k k e e lle j a l o i t ­ t e l e m a a n . K o k e id e n v ä lis e n a j a n k o i r ia p i d e t ä ä n k o l m e n t a i n e l j ä n e lä im e n r y h ­ m is s ä n o in k o lm e n n e liö m e tr in s u u r u is is ­ sa k a rs in o is s a . J a lo itte le m a a n n e p ä ä s e ­ v ä t v a in s illo in , k u n p ie n e lä in k lin ik a n p o ­ t i l a a t e iv ä t v ie h o i t a j i e n k a i k k e a a i k a a j a h e illä o n m a h d o l l i s u u s s i i r t ä ä e lä im iä .

K o ir a t j o u t u v a t e lä m ä n s ä a i k a n a u se isiin k o k e is iin , k u n n e s n e l o p e t e t a a n 8— 10v u o tia in a .

Koekoirien tilat huolestuttavat Koekoirien määrän vähentäminen silloin, kun seeimerkitse vastaavas­ timuiden koe-eläinten määrän lisää­ mistä, on oikeansuuntaista kehitys­ tä. Koirista on pyrittävä luopumaan muutenkin kuin kustannussyistä tai siksi, että eläinkokeiden imago ko­ hoaisivalitsemalla kokeisiin »vähem­ män miellyttäviä» koe-eläimiä.

Koekoirien olosuhteita tulisi sel­ västi parantaa. Pienet yksittäishäkit eivät ole »lajinerityispiirteethuomi­ oonottaen riitävän tilavia» kuten eläinsuojeluasetus edellyttää. Koirien ympäristöä voitaisiin tehdä nykyistä virikkeisemmäksi pieninkin kustan­

nuksin (purulelut ym.). Ulkoilumah­ dollisuudet eivät saa tyrehtyä henki­ lökunnan- tai tilanpuutteeseen, ku­ ten nyt on tilanne. Monesti koirien sisäkasvatusta puolustellaan sillä,et­ tä koiria on pidettävä vakioiduissa oloissa. On kuitenkin laitoksia, jois­ sa koirat saavat ulkoilla. Ei kai niis­ sä tehtävä tutkimus ole epätieteel­ listä?

Periaate kaikkien koe-eläinten suhteen tulisi olla se, että niin kau­ an kun niitä käytetään, tulisi tehdä kaikki mahdollinen eläinten käsitte­ lyn ja ympäristön kohentamiseksi.

Tämä koskee niin rottia kuin koiria­ kin.

EMMI MANNINEN Kiitokset kaikille haastatelluille.

Erityiskiitokset EKK:n edustajille vierailukutsusta ja esittelykierrok­ sesta.

Lähteet: O petu sm in isteriön ju lk a isu ja n:o 66, S elvitys koe-eläin toim innosta Suom essa vuonna 1986.

K oe-eläin h oitajien j a alan lyö n tek iö id en y h ­ d isty s ry:n ju lk a isu n :o 1, K oe-eläin h oita­ jie n perusku rssin kurssim oniste. K u o p io 1987.

M aa- j a m etsätalou sm in isteriön tilastot.

V ilkkaat beaglet tä h yilevät m aailm alle. E läinlääketieteellinen korkeakoulu . K uva: Veli-Risto Cajander.

Täällä paikallisradiotaaju u s A uran A a l l o t .. . P iirros: T om Ungerer.

vitaan ennen kaikkea oikeitaasentei­ ta tutkijoiden keskuudessa.

Virikkeitä Farmoksen tapaan

Koe-eläinten suojelijat ovat koros­ taneet, että asenteista on kysymys myös eläinkokeita korvaavien mene­ telmien kehittämisessä. Jaakkolan mielestä näillä menetelmillä on aina omat rajansaja puutteensa, joten ne eivät koskaan täysin korvaa elävillä eläimillä tehtäviä kokeita. Jaakkola itse on yhdessä professori Mika Scheininin kanssa kehittänyt eläinko­ keita korvaavan tietokonesimulaati­ on farmakologian opetukseen. Täs­ sä työssä heitä tuki mm. Koe-eläin­ ten Suojelun Säätiö apurahan avulla.

Farmoksella vierailupyyntöömme suhtauduttiin aluksi — lievästi sa­ noen — varauksella. Lupa heltisi vasta, kun kerroin, että Leiraksella ja Turun yliopistossa oli jo käyty.

Nauhurit ja kamerat piti kuitenkin jättää kotiin. Farmoksella myös ha­ luttiin, että Turun virallinen eläin­ suojeluvalvoja, Anja Eerikäinen, oli­ si läsnä käynnillämme.

Niinpä Turun alueosaston edusta­ jat, Anja Eerikäisellä vahvistettuna, vierailivat kesäkuun alussa Farmok­ sella Risto Lammintaustan isännöi­ ntinä. Tutustumiskäynnin alussa pi­ detyssätiedotustilaisuudessaviisilääkeainetutkimusten asiantuntijaa ker­ toi lääkkeiden kehittelytyöstä.

Omien kysymysten esittämiseen jäi lopulta kovin niukalti aikaa. Saim­ me kuitenkin tietää,ettäFarmoksella

Päällimmäiseksi vaikutelmaksi Tu­ run yliopiston koe-eläintiloistajäiti­ lojen ahtaus ja ankeus. Esimerkiksi koirilla oli kullakin neliömetrin ko^^koinen häkki, josta niillä oli katsekontakti vain huoneen toisella puo­ lellaoleviinkoiriin. Häkkien siivouk­ sen ajaksi koirat pääsevät jaloittelemaan huoneen keskellä olevalle 2— 3 m 2 alueelle.

käytettiin vuonna 1989 yhteensä 15 486 koe-eläintä, joista pääosa oli

pieniäjyrsijöitä. Koiria käytettiin21 ja kissoja 10. Farmoksessa kehitetyn hevosrauhoitteen, Domocedanin, ke­

hittelyynja testaukseen oli aiemmin tehty kokeita vuokratiloissa hevosil­ la,lehmillä, sioillaja lampailla. Isoeläinkokeita ei kuitenkaan tehdä jat­ kuvasti.

Farmos teettää eläinkokeita myös tilaustyönä ulkomailla, eritoten USA:ssa. Meille painotettiin, että eläinkokein testataan vain lääkeai­ neita, ei kulutustavaroita, kuten puhdistus- ja kosmetiikkatuotteita.

Tutustumiskäyntimme varsinaisiin koe-eläintiloihin oli sikäli myöntei­ nen kokemus, että Farmoksella eläinten lajikohtaisiin erityistarpei­ siinon tosiaan kiinnitettyhuomiota.

Ahtaus eiollutkovin silmiinpistävää: monet kaneista olivat varsin koh­ tuullisen kokoisissa häkeissä ja koi­ rilla oli huoneenkorkuiset, 1x2 m 2 kokoiset kopit. Koiria oliyleensä si­ joitettukaksi samaan koppiinjaniitä ulkoilutetaan koppien siivouksen ajan ulkotarhassa. Sekä koirillaettä kaneilla oli pureskelukapuloita ja kissojen huoneesssa oli kiipeilyteli­ neitä.

TARJA MICHEJEFF

Farm oksen kissahuoneen u u tta »luonnon­ läheistä» arkkitehtuuria. K u va: O rion Oy, Farm os, Turku.

^LL\ M

d Päätimme Turun alueosastossa aloittaa uuden vuosikymmenen teke­ mällä paikallisradio-ohjelman oman paikkakuntamme eläinkokeista.

Vuotta aiemmin olimme käyneet tutustumassa Leiraksen koe-eläintiloihin. Ohjelmaamme varten halusimme vielä vierailla toisen turkulaiset lääketehtaan, Lääke Farmoksen, sekä Turun yliopiston koe-eläintiloissa^^

ELÄINKOKEITA MOLEMMELL’ PUOLILL’ JOKKEE Xurun yliopiston vastaava koeeläinbiologi, Ulla-Marjut Jaakkola, tutustutti alueosaston edustajat yli­ opiston koe-eläintiloihin. Pääosa siellä olevista eläimistä on kanoja.

Jyrsijät (marsu, gerbiili, rotta, hiiri) ja kanit muodostavat toisen suuren ryhmän. Kirurgisia kokeita varten yliopistolla on myös jonkin verran beaglekoiria.

Jaakkola on yliopiston koe-eläin8

toimikunnan esittelijä,joten olimme kiinnostuneet kuulemaan hänen ar­ vionsa toimikunnan työstä. Jaakko­ lan mukaan jääviysongelmaa ei Tu­ russa ole esiintynyt. Sen sijaan toi­ mikunnan työtä vaikeuttavat toisi­ naan puutteellisesti täytetyt koelupahakemukset, vaikka niiden taso on­ kin eläinkoeasetuksen alkupäiviin verrattuna noussut.

Laki ei yksin auta Pahin ongelma eläinkoeasetuksessa on Jaakkolan mielestä se,ettäase­ tus ei edellytä kokeen käytännön suorittajalta pätevyyttä kokeen teke­ miseen. Vain vastaavalta tutkijalta edellytetään pätevyyttä. Jaakkola huomauttaa samalla, ettäpelkästään lain kirjaimellaeikoe-eläinten oike­ aa käsittelyävoida taata. Siihen tar­ 9

Koe-eläimet turhaa, luvat saa helposti (?!)läänin­ hallituksilta.

Koe-eläintoimintaa yli rajojen

D ju ren s R ä tt 3 /9 0 (R .S .)

Lääketehdas Orion on vuoden 1989 lopulla sopinut suuren koeeläinlaitoksen toimittamisesta Rii­ kaan. Toimitukset ajoittuvat vuosille 1990— 91.

Israel eläinkokeiden Villi-Länsi Koe-eläinten hyvinvointia pyritään lisäämään Sveitsissä Sveitsissä on kiinnitettyhuomiota koe-eläinten hyvinvointiin. Tohtori Andreas Steiger Sveitsin eläinsuoje­ lulakeja suunnittelevasta eläinlääkintöosastosta esitteli kuvin Maailman eläinsuojeluliiton kokouksessa, mi­ ten koe-eläimille on mahdollista jär­ jestää ankeita yksittäishäkkejä mu­ kavammat olot, jotka mahdollista­ vat eläinten luonnonmukaisemman käyttäytymisen. Kissat voivat kiipeil­ lä, koirat ulkoilla ja apinat seurus­ tellatoistensa kanssa yhteishäkissä.

Meillä Suomessa sen sijaan esimer­ kiksi Tampereen yliopiston AIDStutkimuksessa olevia apinoita säily­ tetään jatkuvasti yksittäishäkeissä, sillä niiden väitetään yhdessä olles­ saan tappelevan. Eikö suomalaisilla koeapinoilla ole käytöstapoja vai mistä on kysymys?

(P. v.)

Tuskaa salataan Ruotsissa on todettu, että kaikki tutkijat eivät kerro totuutta hakies­ saan eettisiltä lautakunnilta lupaa kokeilleen. Olennaisia asioita eläin­ ten kärsimyksestä saatetaan jättää kertomatta. Lääketehdas Draco ha­ ki lupaa astmalääkekokeelle, jossa käytettäisiin noin 500 rottaa vuodes­ sa. Hakemuksessa ei mainittu, että eläimille aiheutettaisiin kuolemaan­ kinjohtavia hengitysvaikeuksia. Kui­ tenkin anomusten tarkoituksena on juuri antaa tarkkaa tietoa eläimille aiheutuvasta kivusta.

Ilmiö on tuttu Suomessakin.

Eläinkoelautakuntien jäsenille pide­ tyssä koulutustilaisuudessa syksyllä 1989 mainittiin, ettätutkijat pelkää­ vät kokeidensa merkitsemistä 1. luokkaan. Kyseisen luokan kokeisiin on haettava lupa lääninhallitukselta.

Meille vakuutettiin, että pelko on

Israelissatehdään paljon koe-eläintutkimusta, eikä maassa ole mitään eläimiä suojelevaa lakia. USA lä­ hettää israelilaiseen tutkimukseen enemmän rahaa kuin mihinkään muuhun maahan Kanadaa lukuun­ ottamatta. Osa tutkimuksesta on sel­ laista, jota ei voitaisi suorittaa Yh­ dysvalloissa, kuten tietyt apinoillaja koirilla tehtävät tuskalliset sotilaal­ liset kokeet. Israelillahan epäillään _ vahvasti olevan hermokaasuja aseva-^^ rastoissaan...

Koe-eläinten olosuhteet ovat alaarvoiset; apinoitavoidaan pitäävuo­ sikausia niin pienissä häkeissä, ettei­ vät ne edes mahdu seisomaan suora­ na. Asiaan on toivottavasti tulossa parannusta, sillämaahan on vihdoin perustettu komitea laatimaan eläin­ suojelulakia. Lisäksi Israelissajärjes­ tettiin viime keväänä ensimmäistä kertaa eläinkokeiden vaihtoehtoja käsittelevä tieteellinen konferenssi.

C H A I.n (C oncern f o r H elping A n im a ls in Israel) k irje (R .S .)

Vasta-aineita kasveista, ei hiiristä Monoklonaalisia vasta-aineita teh­ dään kasvattamalla niitä tuottavia« soluja hiiren vatsaontelossa ja eris­ tämällä vasta-aineturvonneen vatsan nesteestä. Suurien vasta-ainemäärien tuottamiseen tarvitaan paljon hiiriä, eikä märkäisen nesteen kerääntymi­ nen vatsaan varmastikaan ole miel­ lyttävää. Toisena — ja paljon eettisempänä — vaihtoehtona on kasvat­ taa soluja viljelmässä.

Nyt vasta-aineita on onnistuttu tuottamaan kasveissa. Immunoglobuliinin eri osasten syntyä ohjaavaa DNA:ta siirrettiineritupakkakasveihin. Risteyttämällä kasvit saatiin ko­ konaista immunoglobuliinia tekevä tupakka. Tutkimuksesta saattaatulla perusta monoklonaalisten vastaaineiden uudelle teolliselletuotanto­ tavalle.

D u odecim 1 0 /90, N atu re 342: 76— 78 (R .S .)

Sveitsiläisten versio apin oiden viidakosta.

Kuva: D r. Steiger, Bern.

10

O rionin vu o sik erto m u s 1989 (R .S .)

Turhaakin tutkimusta tehdään Professori Lauri Saxen kritisoitie­ teen julkaisutulvaa: »Osin tämä hei­ jastaa tervetulluttauuden tiedon ker­ tymistä, mutta mukana on myös pal­ jon puhdasta meriittitehtailua, prio­ riteettienvarmistustaja saavutusten toistavuuskorostusta eli myyntiä.

Tehtailu vieturhien julkaisujentuot­ tamiseen — esimerkkeinä ne 48 % suomalaistutkijoiden kansainvälisis­ tä julkaisuista, joita tilastojen mu­ kaan ei milloinkaan referoida.»

K an ava 4 /9 0 (R .S .)

Rauhanaika ei k osketa kaikkia. Suom en p u o ­ lustusvoim issa am m utaan sik o ja . Kuva: VeliR isto Cajander.

Sota sikoja vastaan Puolustusvoimien Lahden lääkintäkoulussa on jo 1970-luvulta lähtien tehty sotilaslääketieteellistä väitös­ kirjaa käyttäen koe-eläiminä sikoja.

Väitöskirjajulkaistiinkesällä. Nuku­ tettuja sikoja ammuttiin erilaisilla luodeilla ja eri etäisyyksiltä tarkoi­ tuksena tutkia aiheutuneita kudos^Ävaurioita ja niiden kirurgista hoitoa.

Siatlopetettiin kokeen jälkeen ennen nukutuksesta heräämistä.

Sian reisilihaksen kudosrakenne poikkeaa ihmisen kudoksesta, mut­ taväittelijäSeppo Tikan mukaan tu­ loksiavoidaan siltikäyttää sotakirurgiassa. Tutkimusta puolusteltiin myös sillä,ettätulokset hyödyttävät ampumahaavapotilaiden hoitoa laa­ jemminkin. Tässä herää kuitenkin kysymys, eikö 20 vuoden ajaltaolisi saatu jo kattavaa potilasaineistoa tutkimuksen lähtökohdaksi.

Puolustusvoimien eläinkokeet on syytä nostaa esille laajemminkin: edellä kuvattu eiole ainoa lajissaan.

Sotilaslääketieteellisissä kokeissa, jotka eivät ole eläimille tuskallisia, peruskysymys on eettinen: ovatko sotilaalliset kokeet ylipäänsä hyväk­ syttäviä, kuten vastaväittäjäkin väi­ töstilaisuuden alussa totesi.

(E. M .)

c ~ -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ^

Suomi ratifioi Euroopan neuvoston koe-eläinsopimuksen

Suomi ratifioi kesäkuussa Euroopan neuvoston koe-eläinsopi­ muksen. Tapaus oli merkittävä sikäli, että Suomi oli neljäs sopi­ muksen hyväksyjä, mikä tarkoittaasitä,ettäsopimusta aletaan nyt soveltaa kansainvälisesti. Muut hyväksyjämaat ovat Norja, Espanja ja Ruotsi.

Sopiriius ei käytännössä muuta koe-eläinten oloja maassamme: oma asetuksemme on varsin samanlainen. On kuitenkin iso askel, ettäsopimus saatiin ratifioitua, silläsevoi tuoda parannuksia mais­ sa, joiden eläinsuojelulainsäädäntö on erittäin huono tai se puut­ tuu kokonaan.

Ainoa olennainen muutos on se, että sopimuksen mukaan koeeläimet ja niiden tilaton tarkastettava kerran päivässä (5 §). Suo­ messahan käytäntö on ollutse,ettäviikonloppuisin taiainakin sun­ nuntaisin kukaan ei käy koe-eläintiloissa.

Sopimus määrää myös koe-eläinten säilytystilojen minimikoot.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Pirkko Skutnabbin mukaan valmistajat tekevät esimerkiksi häkit näiden standardien mukaisiksi, jalaitokset siirtyvätvähitellenniihin. Uudet määräykset eivät kuitenkaan merkitse sitä, että koe-eläimet saisivat toteuttaa lajilleenominaista käyttäytymistä: kyseessä on todellakin minimistandardit.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto lähettää so­ pimuksen koe-eläintoimintaa harjoittaville laitoksilleja lääninhal­ lituksille. Eläinsuojeluliitto Animalia selvittää, alkavatko laitok­ settodellahuolehtia eläimistäpäivittäin, kuten sopimus edellyttää.

PÄIVI VIINIKAINEN

V_____________________________________________________ J

Kauneutta ilman julmuutta — kosmetiikkaa ilman eläinkokeita KANSALAISADRESSI LUOVUTETTIIN — uusi kosmetiikka-asetus ei tuo toivottua kosmetiikkamerkintää Toukokuun 10. päivänä luovutim­ me kauppa- ja teollisuusministeri Pertti Salolaiselle kosmetiikkamer­ kintää koskevat vaatimuksemme ja sen tueksi kerätyn kansalaisadressin: teidän ansiostanne saimme neljässä kuukaudessa kerättyä 80 000 nimeä.

LOISTAVA SUORITUS! Luovutuksen jälkeen pidimme asiasta tiedotustilaisuuden kansan­ edustajille. Paikalla olivat SDP:n, Kokoomuksen, Keskustan, Vihrei­ den, Vasemmistoliiton ja SMP:n edustajat. He yhtyivät käsitykseemme siitä, että kosmetiikan testaus eläinkokein on turhaaja epäeettistä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Pertti Salolainen, jonka ministeriön alaan kosmetiikkamerkintä kuuluisi, ei sen sijaan luvannut eläinsuojeli­ joille liikoja. Hänen mukaansa on­ gelmana on se, että vain harva val­ mis tuote on testattu eläinkokein, kun taas lähes kaikki tuotteissa käy­ tettävät aineet ovat joskus käyneet läpieläintestit. Mistä siistietää, ket­ kä merkinnän ansaitsisivat?

Ilahduttavaa oli kuitenkin se,että kiireistään huolimatta ministeri oli perehtynyt etukäteen vaatimuksiim­ me. Ilmoittipa hän lisäksi julkisesti olleensa yhdistyksemme jäsen yli 10 vuotta ja seuraavansa Animaliaa, ja siten olevansa varsin perillä toimin­ nastamme noin yleensäkin.

Elokuun 1. päivänä otti ministeri Salolaisen erityisavustaja Tapani Kasso yhteyttä toimistoomme ja ker­

toiuuden kosmetiikka-asetuksen ole­ van valtioneuvoston hyväksyttävänä seuraavana päivänä. Asetus ei tuo tullessaan toivottua merkintää kosmetiikkatuotteiden testaustavasta, mutta ei myöskään vaadi eneneviä eläinkokeita tuotteiden turvallisuu­ den takaamiseksi. Tuotteiden tes­ tauksessa sovelletaan tuoteturvalli­ suus- ja elintarvikelakia, ja yrityksil­ läon itsellään mahdollisuus päättää tuotteiden testauksesta.

Eläinsuojeluliitto Animalia aikoo kartoittaa kosmetiikkaa valmistavien suomalaisten yritysten testaustapoja sekä edelleen vaatia koe-eläinasetukseen kosmetiikkateollisuuden eläin­ kokeiden kieltoa.

Vaikka pakollista kosmetiikka­ merkintää ei näillä näkymillä saatu­ kaan aikaiseksi, saivatvaatimuksem­ me ja toimintamme myönteistä jul­ kisuutta: yhdistykseen suorastaan tulviitiedusteluja kosmetiikasta, jo­ taeiole testattueläinkokein. Myön­ teistä oli myös ministeri Salolaisen asenne yhdistystämme kohtaan. On hienoa, että kauppa- ja teollisuusmi­ nisteri huomioi muitakin kuin vain taloudellisia näkökohtia!

»TATA TUOTETTA EI O L E T E S T A T T U ELÄINKOKEIN» Viime aikoina ympäristöystävälli­ syys on noussut monien teknoke­ mian tuotteiden myyntivaltiksi. Va­ litettavasti aina ei pakkausten mer­ kintöihin kuitenkaan voi luottaa — kyseessä voi olla vain mainoskikka.

Sama tilanne alkaa olla myös »ei eläinkokeita» -mainonnan suhteen.

Aina eivoi ollatäysinvarma siitä,pi­ tääkö kyseinen lupaus paikkansa. Ti­ lannetta mutkistaa määritelmävaikeus, johon ministeri Salolainenkin viittasi: missä tilanteessa katsotaan, onko tuote testattu eläinkokein vai ei?

K ulu ttajien p a in o stu s tehoaa: yh ä useam m at k o sm e tiik k a yh tiö t o v a t jä ttä n e e t kan it rau­ haan. K u va: Veli-Risto C ajander.

Seuraavat kriteerit ovat mahdolli­ sia: 1.Mitään ainesosaa eikävalmis­ tatuotettaeioletestattueläinkokein.

Tämä olisi tietenkin kaikkein ihan­ teellisinvaihtoehto, mutta epätoden­ näköisin, sillä lähes kaikki raakaaineet ovat jossain vaiheessa käyneet läpieläinkokeen. 2. Valmista tuotet­ taeioletestattueläinkokeineikä sen ainesosia ole testattu viimeiseen vii­ teen vuoteen. Tämä kriteeri on var­ sinkäypä, ja sitäsoveltavatkin eräät valmistajat, mm. BodyShop. 3. Val­ mistaja eitee eikä teetä eläinkokeita tuotteen kehittämiseksi ja valmista­ miseksi. EläinsuojeluliittoAnimalia käyttää tätä kriteeriä hyväksyessään^^ jonkin sarjan listalleen tuotteista, joitaeiole testattu eläinkokein. Täl­ löin mukana on siis myös sarjoja, joiden valmistajat ovat tehneet eläin­ kokeita mutta sittemmin luopuneet niistä: onhan syytä antaa tukea niil­ le, jotka kuluttajien painostuksesta ovat lopettaneet eläinkokeiden teke­ misen. Eihän heidän tuotteidensa testausenää aiheuta kärsimyksiä yh­ dellekään eläimelle.

Ongelmaa lisää mm. se, että osa näistä tuotteista pitää sisällään teu­ rastuksen sivutuotteita (rasvoja, hor­ moneja jne.) tai ainesosia uhanalai­ sistaeläimistä (mm. myskiöljyjavalaanrasva).

Miten sittenvarmistumme siitä,et­ tä lupaus eläinkokeettomuudesta pi­ tää paikkansa? Vaadimme valmista­ jalta tai maahantuojalta kirjalliset^^ takeet tuotteen testaustavasta. Tus­ kinpa valmistajat ottavat riskin, et­ tä allekirjoittavat valheellisen todis­ tuksen.

Hyvä esimerkki harhaanjohtavas­ ta tiedottamisesta on ranskalainen Yves Rocher -sarja. Osa teistäkinon varmasti vastauksena testaustapatiedusteluihin saanut kirjeen, jossa hy­ vin ympäripyöreästi todetaan, että YR periaatteessa vastustaa eläinko­ keita. Puhelimessa meille on jopa väitetty, että YR eitee eläinkokeita.

Kuitenkaan he eivät suostu allekir­ joittamaan paperia tästä asiasta. Il­ meisesti yritystahtoo kuluttajien kosiskelemiseksi antaa itsestään inimillisemmän kuvan kuin mitä se itse asiassa on. Positiivi-merkintää sarja ei siis meiltä saa.

Lista tuotteista, joita ei ole testat­ tu eläimillä, on tilattavissa toimistos­ tamme.

KOSMETIIKKAKAMPANJA JATKUU Jotta hyvin käynnistynyt kosmetiikkakampanjamme ei näivettyisi, tarvitsemme kuluttajien tukea. Jos painostamme tuottajia, asenteet ja menetelmät muuttuvat. Olemme aiemmin kertoneet teilleBenettonin, Revlonin ja Avonin luopuneen eläin­ kokeista. Listaa jatkaa kaksi uutta nimeä: Estee Lauder ja Christian Dior. Näiden viiden valmistajan mie­ let ovat muuttuneet viimeisen 18 kuukauden aikana yksinomaa kulut­ tajien ja eläinsuojelijoiden painos­ tuksen ansiosta.

Tiedotamme mainoskampanjan avulla kuluttajille kosmetiikan tes­ tauksesta, olemme edelleen yhteydes­ sä kauppa- ja teollisuusministeriöön kosmetiikkamerkintäasiassa ja toiImimme yhdessä ulkomaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa kansainvä­ listen säädösten muuttamiseksi. Sii­ nä syksyn kosmetiikkakampanjan aineksia.

NIMILISTAT T E H O S I V A T — E Y taipuu eläinsuojelijoiden edessä Oman kansalaisadressikampanjamme lisäksi olimme mukana ke­ räämässä nimiä The Body Shopin lis­ toihin,jotka kohdistuivat EY:n kosmetiikkamääräysten uudistamiseen: vaaranahan oli, että kaiken kosme­ tiikan testaus eläinkokein tulisi pa­ kolliseksi.

The Body Shop keräsi kolmen kuukauden aikana yli 3 miljoonaa t nimeä eri puolilla maailmaa; Suo­ men osuus oli 70 000 nimeä. Eläin­ suojeluliitto Animalia oli mukana kantamassa korteaan kekoon, jayh­ distykselle tulikin kiitoskirje The Body Shopin keskustoimistosta Lon­ toosta. Kiitoshan kuuluu kaikilleteil­ le, jotka nimiä keräsitte.

Eri eläinsuojelujärjestötkin pai­ nostivat europoliitikkoja, ja niinpä EY:n eläinsuojeluryhmän johtaja Iän Ferguson saattoi Suomen vierai­ lullaan kertoa hyviä uutisia: kosm e­ tiikan testaus eläinkokein ei tule pa­ kolliseksi. Sen sijaan vaaditaan tie­

teellistä näyttöä tuotteiden turvalli­ suudesta. Tällaiseksi näytöksi voi­ daan luokitella mm. kudosviljelytja tietokoneanalyysit yhdistettynä ko­ keisiin vapaaehtoisilla ihmisillä.

Myös tuote, joka on pitkään ollut yleisessä käytössä ilman haittavaiku­ tuksia, hyväksytään. Ainoa ehdoton vaatimus tulee olemaan jonkun tok-

Y hdistyksem m e jäsenen m eikin hintana ei ole eläinten kärsim ys. Kuva: Veli-Risto Cajander.

sikologin lausunto tuotteen turvalli­ suudesta.

EY:ssa harkitaan myös tietopan­ kin perustamista ns. turvallisia raa­ ka-aineita varten. Tällöin valmista­ jat saisivat sieltätietoa aineista, joi­ ta voivat käyttää tuotteissaan ilman että ne tulee testata eläinkokein.

Osallistu L ’O R E A L I N vastaiseen boikottiin Kansainvälinen eläinsuojelijoiden boikotti L’Oreal-yhtymää kohtaan jatkuu. L’Orealhan tutki aurinko­ voiteiden tehoa sivelemällä niitäpal­ jaisiin hiirenpoikasiin ja kiinnittä­ mällä nämä sitten teipein kiinni aurinkolamppuun, jolloinnämä pa­ loivat elävältä!

L’Oreal on jatkanut näitäja mui­ ta kammottavia eläinkokeitaan eläinsuojelijoiden vastustuksesta huoli­ matta. Kuullessaan Revlonin jaAvo­ nin päätöksestä lopettaa eläinkokeet TOreal ilmoitti julkisesti »olevansa pettynyt ja aikovansa jatkaa eläinko­ keita».

Mitä SINÄ voit tehdä?

Eläinsuojeluliitto Animalia aikoo osoittaa vastalauseensa yrityksen jul­ mia eläinkokeita vastaan. Sinulla on ratkaiseva osuus tässä. Mikäli sinä, tai joku läheisesi, olet ostanut L’Orealin tuotteita, palauta ne meille yhdistyksen toim istoon lokakuun loppuun mennessä. Aiom m e luovut­ taa palautetut tuotteet L ’Orealin maahantuojalle Finelorille osoituk­ sena siitä, että kuluttajat välittävät eläimistä ja boikotoivat eläimillä tes­ tattuja tuotteita. Huom ! Aina ei L ’Orelin nimi ole näkyvästi pak­ kauksen päällä (esim. Studio Line -sarja), joten tutki pakkaus huolel­ la. Siis siivoa komerosi ja tuo tai pos­ tita L ’Orealin tuotteet meille!

LISÄKSI * jätä ostamatta L’Orealin tuot­ teet ja kehota muita tekemään sa­ moin. Kirjoita lisäksi kirje Suomen

1’Orealiin, ja kerro, ettet osta heidän tuotteitaan. Muista oma niinesi!

Osoite: Finelor oy, Niittykatu 6, 02200 Espoo. * Tarkista, ettei kampaajasi käy­ tä l’Orealin tuotteita. Jos käyttää, pyydä häntä luopumaan niistä. * Kysele jatkuvasti kaupoissa kosmetiikkatuotteiden testaustavasta. * Luovu tuotteista, jotka on tes­ tattu eläinkokein, ja kirjoita maa­ hantuojalle kohtelias kirje asiasta.

Kirjoita m yös sille maahantuojalle, jonka eläinkokeettomia tuotteita siir­ ryt käyttämään. * Tule mukaan Eläinsuojeluliitto Animalian kosmetiikkaryhmän toi­ mintaan tai aloita alueellasi oma ryh­ mä. Tiedotamme kosmetiikka-asiasta, lähetämme kyselyjä valmistajille, jär­ jestämme tapauksia, jne. Soita heti, puh. 90-148 55 li/P ä iv i Viinikainen

PÄIVI VIINIKAINEN

Murheellisen päivän iltana pakenin meren rannalle etsimään hiljaisuutta ja lepoa.

M utta miten nopeasti tummat varjot laskeutuivatkaan veteen ja etääntyvä laiva katosi horisonttiin.

Illan rusko taivaalla oli oudon kylmä.

Minun oli vilu.

Hätkähtäen tajusin, on syksy.

Laivani ei palaisi, merimies ei tulisi takaisin kaukaisista satamistaan.

Olin jo lähtemässä, kun yksinäinen lintu ui luokseni.

Etsin sille palan leipää laukustani.

Se tavoitteli sitä nokallaan ja tuntiessani sen aran kosketuksen kädelläni tunsin outoa iloa.

En ollut enää yksin lintu oli kanssani odottamassa talvea ja pimeää.

Kummankin oli vilu.

M utta liikahdus kohti toista elollista olentoa, luottamus ja pala leipää lämmitti meitä molempia.

Eila

14

Uusia tuulia Euroopasta

HIEKKAKYLPYJÄ KANOILLE, ULKOILUTILAA POSSUILLE Kuluttajat vaativat laatua elintarvikkeilta. Kotieläimistä saata­ vien tuotteiden osalta ei tulevaisuudessa enää riitä, että itse tuote on tasokas. M yös tuotantomenetelmien on saatava kuluttajien hy­ väksyntä.

Tuotantoja turkiseläimet Suom enkarjan ty tö t m atkalla koh ti parem paa tulevaisuutta. M uurla V II-90. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Friisiläislehm äl o v a t olennainen osa hoUantilaism aisem aa. N o r d v ijk VI -90. K uva: Veli-Risto Cajander.

Sianlihan tuotantoa remontoidaan

Kuluttajien paheksunta tuotanto­ eläinten oloja kohtaan on monissa Euroopan maissa saanut jo maatalousviranomaisetkin huolestumaan.

Samalla eläin-, ympäristö- ja kulut­ tajajärjestöjen aloitteesta tavan­ omaisten tehomenetelmien rinnalle on alettu kehittää vaihtoehtoja. Pyr­ kimyksenä näissä on eläinten hyvin­ voinnin parantaminen samalla säilyt­ täen taloudellinen kilpailukyky.

Lattiakananmunien menestykses­ tä rohkaistuneena myös tavanomai­ sen lihantuotannon oheen ollaan ke­ hittämässä vaihtoehtoja. Ruotsissa on sianlihantuotannossakin otettu lainmuutos avuksi. Emakoita ei uuden eläinsuojelulain mukaan saa enää pitääentisenlaisissaahtaissa hä­ keissä, joissa ne eivät mahdu edes kääntymään. Lisäksi emakot ja kar­ jut kehotetaan päästämään kesällä laitumelle.

Hollannissa ei vielä ole edetty la­ kimuutokseen. Sen sijaan sikäläiset eläin-ja ympäristönsuojelu- sekä ku­ luttajajärjestöt käynnistivät muuta­ ma vuosi sitten vaihtoehtoisen sian­

Kaikki alkoi kanaloista Häkkikanaloita on pidetty teollismaisen kotieläintuotannon malliesi­ merkkinä. Siksi ne ovatkin saaneet osakseen suurta julkista arvostelua.

Sveitsissäja Ruotsissa tämä on joh­ tanut lakimuutokseen, jonka ansios­ tatavanomaisista häkkikanaloista on luovuttava muutaman vuoden sisäl­ lä. Hollannissa pienen eläinsuojeluryhmän innostamana muutamat tuot­ tajatja kauppiaat loivat 1970-luvun lopulla tuotantoketjun, joka mark­ kinoi lattiakanaloissa tuotettuja mu­ nia. Menestys olierinomainen. 1980luvun loppuun mennessä lähes kai­ kissa suurissa tavarataloissa oli saa­ tavillalattiakanalassa tuotettuja mu­ nia. Vajaassa kymmenessä vuodessa lattiakanaloiden määrä Hollannissa kolminkertaistui ja monet suuret ka­ nalat ovat edelleen siirtymässä lattiakasvatukseen. Tätä vauhdittaa val­ tion lattiakanalamunista maksama lisähinta.

Tanskassa sikäläinen kuluttajajär­ jestö yhdessä munantuottajajärjestön kanssa on aloittanut lattiakana-

lamunien markkinointia. Jotta mu­ nia voidaan markkinoida lattiakanalamunina, on kanalan sekä Hollan­ nissaettäTanskassa täytettävätietyt ehdot. Kanalassa saa ollakorkeintaa 7 eläintä neliömetrillä, 30— 45 % lat­ tia-alasta on oltava kuopsutuskelpoista materiaalia, kanoilla on olta­ va munintapesät jne. Markkinoijat myöntävät, että tällainen kanala ei täytä kaikkia kanan käyttäytymistar­ peita. Kuitenkin monet kanalle omi­ naiset käyttäytymismuodot voivat toteutua esim. liikkuminen ympä­ riinsä, pehkualustan kuopsuttaminen, siipien ojentaminen, hiekkakylvyt, orrella istuminen ja pesään mu­ niminen.

Kun lattiakananmunia oli olluin Tanskassa markkinoilla kymmenisen" vuotta, niiden markkinaosuus oli noin 7% kaikista myydyistä munis­ ta. Näin siitäkinhuolimatta, ettänii­ den hinta oli neljänneksen tavan­ omaisia munia korkeampi.

Suomessa tuottajien omistama Munakunta on myös havahtunut ku­ luttajien vaatimuksiin ja tarjonnut häkkikanalamunien rinnallelattiaka­ naloissa tuotettuja munia. Meillä ei ole kuitenkaan sitovia laatuvaati­ muksia lattiakanaloille kuten Hol­ lannissa ja Tanskassa. Olosuhteet vaihtelevat kanalakohtaisesti mutta yleensä eläintiheys on viisieläintäne­ liömetrillä. Vaikka kanat elävät lat­ tiapinta-alana mitattuna Suomessa väljemmin kuin Keski-Euroopan »vaihtoehtokanaloissa», on sikäläi­ sissä kanaloissa luotu eläimille mo­ nimuotoisempi ja siten suhteellisesti tilavampi ympäristö kuin meillä.

O nn ekkaim m at lattiakanat p ä ä sevä t laiduntam aan m onipuoliseen ym p ä ristö ö n . In k o o V III-90. Kuva: Veli-Risto C ajander.

lihan markkinoinnin. Pienen epäile­ vän kauden jälkeen myös kaupat ja elintarviketeollisuus lähtivät puu­ haan mukaan. Sikoja on kasvatetta­ va ryhmässä ja porsivia ja imettäviä emakoita lukuunottamatta eläinten on päästävä myös ulos jaloittelemaan. Sisällä eläintä kohden varat­ tava tilavaihtelee eläimen koon mu­ kaan, mutta minimitila on vähintään neliömetri eläintä kohden. Pikkuporsaiden hampaiden tai hännän katkaisua eisallita. Myös karjuporsaiden kastrointia kehoitetaan vält­ tämään. Eläinten rehuun eisaa lisä­ täantibioottejataimuita kasvunedis­ täjiä. Kuljetusten yhteydessä ei saa käyttää sähköpiiskaa.

Vuonna 1988, jolloin laidunsianlihaa oliollut markkinoilla noin kak­

sivuotta, tuottajiaolijo 160. »Vaihtoehtolihan» markkinaosuus oli yh­ den prosentin luokkaa. Kysyntä oi kuitenkin huomattavasti suurempaa kuin tarjonta.

Suomessa Tuottajien lihakeskuskunta (TLK) on alkanut kampanjoi­ da tuottajien parissa eläinystävällisempien pihattosikaloiden puolesta.

Niissä emakot saavat olla tavan­ omaista laajemmissa karsinoissa myös porsimisaikana.

Aneemiset vasikat rautakuurille Valkoisen vasikanlihan tuotanto on olluteurooppalaisten eläinsuoje­ lijoiden mustalla listalla jo kauan.

Liha on peräisin vasikoista, joita ► 15

Vieraile turkistarhalla kasvatetaan äärimmäisen pienissä yksittäiskarsinoissa ja jotka saavat vain nestemäistä ravintoa. Jotta liha olisivalkoista, vasikoille aiheutetaan raudanpuutostila eli anemia.

Kolmisen vuotta sitten Hollannin markkinoille tuli eläinystävällisemmin tuotettua vasikan lihaa. Aloit­ teentekijänä eienää ollutkaan eläinsuojelujärjestö vaan eräs tavaratalo­ ja teurastamoketju. Vasikoita on kasvatettava vähintään viiden eläi­ men ryhmässä. Jokaisella vasikalla on oltava tilaavähintään 1.5 m 2.En­ simmäisten 8 viikon aikana eläimiä tosin saa pitää kytkettynä. Eläimille on annettava karkeaa rehua (hei­ nää), jotta ne alkavat normaalilla ta­ valla märehtiä. Ravinnossa on olta­ va niin paljon rautaa, etteivät vasi­ kat kärsi anemiasta.

Suuri tavarataloketju, Albert Heijn, aloitti ensimmäisenä vaihtoehtoisen vasikanlihan myynnin ja poisti sa­ malla lihatiskeistääntavanomaisesti tuotetun valkoisen vasikanlihan.

Markkinointi on vasta aluillaan, jo­ ten tulevaisuus näyttää, miten me­ nekki kehittyy. Tuotantokustannuk­ set ovat vain 10 % tavanomaista li­ haa suuremmat. Hinta siistuskin tu­ lee olemaan menestyksen esteenä.

Aavistuksia uudesta suunnasta Edellä kuvatut muutokset ovat as­ keleita tai ainakin yrityksiä siirtyä eläimille parempiin ratkaisuihin. Ne heijastavat orastavaa asenteenmuutosta, joka — toivottavasti — joh­ taa vielä selkeämpiin eläinsuojelulli­ siin parannuksiin.

Puolinaisuuksiin ja harkitsematto­ miin ratkaisuihin eiole syytä tyytyä.

Hollannissa näin on tehty, silläsiel­ lä sallitaan lattiakanojen nokan kat­ kaisu kannibalismin ehkäisemiseksi.

Eläinten ympäristön on oltava sellai­ nen, että eläimet tulevat siellä toi­ meen kokonaisina. Esimerkiksi tu­ hannen häkkikanan siirtäminen yh­ tenä laumana tavanomaiseen lattiakanalaan, poistaajoitakin eläinsuojeluongelmia, mutta tuo toisia tilal­ le. Mikäli lattiakasvatukseen siirryt­ täessä eläimet saavat hyvän hygie­ nian lisäksi enemmän ja monipuoli­ sempaa tilaa (orsia, pesiä, hiekkakylpypaikkoja), ja voivat elää pie­ nemmissä ryhmissä, voidaan jo pu­ hua todellisesta vaihtoehdosta.

EMMI MANNINEN

Elintarviketuottajien niin maata­ loudessa kuin teollisuudessakin tuli­ si vihdoin tajuta, että kuluttajat ha­ luavat puhdasta ruokaa. Ellei sitä muuten saada, on pakko turvautua tehokkaisiin ostoboikotteihin.

US 29. 7. 90 (H .L.)

Amerikan siat keskitysleireissä Neljännes (yli 24 miljoonaa) kai­ kista amerikkalaisista sioista kuolee vuosittain erilaisten sairausten, ah­ tauden ja stressin yhteisvaikutukses­ taennen teurastusikää. Yksittäisistä tekijöistä navetoiden huono ja ammoniakkipitoinen ilmanlaatu aiheut­ taa eläimille voimakasta kuolleisuut­ ta. Lisäksi lähes puoli miljoonaa possua menehtyy kuljetusten aikana viimeisellä matkallaan.

Kotieläimet, niidenjoukossa min­ kit, ketut, supit ja hillerit tulevat (kesälomakautena) sekä lasten että aikuisten palavan mielenkiinnon kohteiksi. Turkistarhoilla vieraile­ maan pyrkiviin tulee suhtautua ym­ märtäväisesti. Jyrkkä vierailun kiel­ täminen herättää epäluuloja ja luo harhakäsityksiä eläinten kasvatusolosuhteista... Ystävällisesti vas­ taanotettu vieras tekee parasta mah­ dollista peeärrää turkistarhoistam­ me.

Ruotsissa ei tukea turkistarhoille Jämtlannin läänin maataloustoimikunta on päättänyt, ettäkettu­ ja minkkitarhoille ei enää anneta minkäänlaista rahallista tukea.

Uusia turkistarhoja ei läänin alueelle voida perustaa. Perusteluis­ saan maataloustoimikunta toteaa, että turkisala on taloudellisesti erittäin riskialtista toimintaa. Toimikunta eimyöskään katso voi­ vansa edistää kahden ei-kotieläimiin kuuluvan eläinlajin kasvatta­ mista nykyisenkaltaisissa yksipuolisissa tarhaolosuhteissa.

Djurens Rätt 2/90 (V-R.C.)

Kutsu on esitetty. Eli kaikkien eläinten ystävien kannattaa omakoh­ taisesti päästä käymään turkistar­ hoilla villieläinten vankeutta katso­ massa. Yksin, porukalla tai oman vluokan kanssa. Mukaan asiallisuut­ t a , kriittisyyttä, etukäteistiedon han­ kintaa turkiseläimistä, silmät auki ...

uhkaakaan kasvihuoneilmiö, vaan salakavalajääkausi, jolloin kansan­ huollon nimissä lämpötaloudesta on huolehdittava.

Turkistalous 5/90. (V-R.C.)

(V-R.C.)

Turkiksia heinäkuun helteeseen

Anim ats Voice 6 /90 (V-R.C.)

Ei turkkeja Columbon filmeissä Turkiskaupoilla tuntuu menevän tosi heikosti. Keskikesän parhaim­ paan helleaikaan Helsingin keskus­ tan bussibysäkeille ja ratikoiden sa­ dekatoksiin ilmestyi suurikokoisia mainoksia, joissa nuori nainen ja pieni lapsi ovat lähekkäin »ylellisen turkin» ympäröimänä. Alennuksia luvattiin reippaasti. Ehkä meitä ei

Sianmaksaskandaali aiheuttaa tappioita lihateollisuudelle Sianmaksan A-vitamiiniskandaalion romahduttanut kaikkien maksatuotteiden myynnin. Tästä koituu Suomen lihateollisuudelle lähes 60 miljoonan markan tappiot vuodessa.

Naudanmaksakaan ei kelpaa kulut­ tajille, ja sitä joudutaan viemään koiran ruuaksi Englantiin ja Tans­ kaan 1 markan 80 pennin kilohin­ nalla.

Viimeinen tehosikojen sukupolvi? Eläinsuo­ jelijoiden unelma. Kuva: Pilvi Lassila.

Supikoirat nukkuvat luonnossa talviunta. Suomen turkistar­ hoilla, missä niitä pidetään kymmeniä tuhansia yksilöitä, ei tähän ole mahdollisuutta. Ja tilanahtaus on melkoinen. Py­ häselkä VII -90. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Peter Falk, alias etsivä Columbo, on jälleen yksi filmitähti,joka ottaa kantaa eläinten sortoa vastaan. Hä­ nen filmeissään eivät ihmiset saa käyttää turkkeja ja näyttelijät mas­ keerataan kosmetiikalla, jota ei ole testattu eläinkokein.

Djurens R ätt 2 /9 0 (P.K.)

turkismainoksille Yhdysvaltalaiset tunnetut muotilehdet Mademoiselle, In Fashion ja Model ovat kieltäytyneet ottamasta lehtiinsäturkiksiaesitteleviämainok­ sia. Miten olisimeillä Suomessa An­ na, Eeva, Me Naiset, Gloria ja te muut? Eläinten raadot pois kuvista ja oikeita eläimiä tilalle!

Petä News 3—4/1990 (P. V.)

Suomalaisen turkistarhauksen lähimenneisyyt­ tä (ja nykyisyyttä?), superkettuja taivasalla.

Kuva: Turkisten Vastustajat.

Hiiriä ja geenejä mietteitä geenisiirroista

poistaa eläimien itseisarvonja pyyh­ kii pois eron elollisen ja elottoman väliltä.

»Geeniteknologian kautta tietoa syövän syntymekanismeista», »Geenien jahtaajien aikakausi», »Geenitekniikan sovellukset lupaavat paljon ihmiskunnalle»... Näin ovat tiedotusvälineet julis­ taneet geeniteknologian voittokulkua. Hyvin vähän on kirjoitettu geenisiirtojen eläimille aiheuttamista haitoista tai muista riskeistä, jo ita geenitekniikan sovellutuksiin liittyy.

Toiminta käynnissä — lainsäädäntö puuttuu

—

ka tutkimuskohteet vaihtelevat bak­ teereista ihmisiin. Bakteerien ja vi­ rusten tutkimuksessa on geenitekno­ logia edennyt pisimmälle. Nykyään on rutiinitekniikkaa ruiskuttaa ihmisproteiineja bakteereihin, jotka sittenvoivat tuottaa näitä proteiine­ ja suuria määriä. Esimerkiksi insu­ liininerityksestä vastaava geeni voi­ daan istuttaabakteeri- taihiivasolu­ viljelmään, jossa solut vähitellen al­ kavat tuottaa insuliinia. Aiemmin in­ suliinin valmistuksessa käytettiin porsaita,joten tässätapauksessa geenimenetelmällä voidaan vähentää eläinkokeita. Myös rokotteiden val­ mistuksessa geeniteknologia tarjoaa mahdollisuuksia eläinkokeiden vä­ hentämiseen.

Geenisiirrot eivät lupaa vain hyvää Tutkijat näkevät geenisiirtojen hyödyttävän erityisestikolmea aluet­ ta: Niiden avulla voidaan luoda eläinmalleja, joiden tutkiminen no­ peuttaa sairauksien syiden selvittä­ mistä. Lisäksi ne mahdollistavat tuottoisampien kasvi- ja eläinlajien kehittämisen sekä eläinten muutta­ misen »lääketehtaiksi»: esimerkiksi lehmä voidaan saada tuottamaan maitoa, jossa on valkuaislääkeainetta.

Eläinsuojelijat eivät kuitenkaan katselegeeniteknologian tutkimuksia vain ruusunpunaisten silmälasien lä­ pi. Geeniteknologian alaan kuuluva siirto-elitransgeenisten eläinten ke­ hittäminen ja tutkiminen on jo nyt aiheuttanut kärsimyksiä sadoille tu­ hansille eläimille, ja tulevaisuuden­ näkymät tuntuvat vielä uhkaavammilta.

Kaikkia geeniteknologian käyttö­ muotoja on tarkasteltu lähes ainoas­ taan tuottavuuden ja ihmisen hyvin­ voinnin näkökulmasta. Kuitenkin on selvää, ettänämä menetelmät uhkaa­ vat eläinten hyvinvointia monilla aloilla.

R otat — geeniteknologian koekappaleita. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Geeniteknologiaan sisältyy m yös yllätyksiä. Lähde: Pe­ ta 6/89.

Geenisiirrot ja eläinkokeet Kaiken kaikkiaan geeniteknologia lisää eläinkokeita, vaikka se toisilla aloilla tarjoaakin mahdollisuuksia niiden vähentämiseen. Ensinnäkin geenitekniikan perustutkimus edel­ lyttää niitä monilla aloilla. Kokeilu­ ja erilaisten geenisiirtojen onnistumi­ seksitehdään koe-eläimillä: esimerk­ kinä vaikkapa jättiläishiirenaikaan­ saaminen siihen siirretyn ihmisen kasvugeenin avulla.

Koska geenitekniikka on vielä ko­ vin uutta, esiintyy matkalla kaiken­ laisia »yllätyksiä», kuten tutkijat asian usein ilmaisevat. Yleensä tämä tarkoittaaeläimen fysiikan pettämis­ tä muuten onnistuneen geenisiirron takia: keskenmenot taisteriliteettise­ kä erilaiset sairaudet eläimessä tai sen jälkikasvussa ovat siirtogeenisten eläinten arkipäivää.

Siirtogeenisten hiirien käyttö sai­ rauksien eläinmalleina tarkoittaa si­ tä, ettänäitä eläimiä jalostetaan sik­ si,ettäne eläisivät sairaina. Esimer­ kiksi hiiret, joihin on istutettujokin ihmisen syöpägeeni, kehittävät syö­ vän yleensä noin kolmen kuukauden kuluttua syntymästään ja kuolevat sitten varsin pian.

Geenisiirrot edistävät tehomaataloutta Geenisiirtojen suomat mahdolli­ suudet ovat saaneet dollarin kuvat

Sveitsiläisen taiteilijan, Tpm Ungererin, näkem ys geenimanipulaation avulla tuotetusta »maitotehtaasta». Irvokas kuva on lähempä­ nä totuutta kuin luulemmekaan.

kiilumaan monien silmissä. Esimer­ kiksi maataloudessa eläimistä saa­ daan todellisiatuotantokoneita gee­ nitekniikan avulla.

Ihmisen kasvugeenin siirtäminen sikaan on tuottanut ns. supersian, jonka kokoa on kasvatettu lihantuo­ tannon edistämiseksi. Se kärsii kui­ tenkin useista sairauksista ja vam­ moista: nivelrikoistaja -tulehduksis­ ta, laajentuneesta sydämestä, maha­ haavasta, ihotulehduksista ja mu­ nuaisvaurioista. Lisäksi sian pää on epämuodostunut.

On selvää, ettämoiset eläimet, mi­ käli niiden laajamittainen kasvatus aloitettaisiin, täytyisipitää valvotuis­ sa oloissa sisätiloissa. Eläinten kas­ vatus siirtyisi yhä enemmän suuriin tuotantoyksiköihin. On jopa väläy­ telty mahdollisuutta tuottaa geeni­ siirtojen avulla eläimiä, jotka sietäi­ sivät huonoja oloja paremmin!

Maailmalla on keskusteltu geeni­ tekniikan avulla tuotetun BST (Bo­ vine Somatotropin) -hormonin käy­ töstä lehmien maidontuotannon li­ säämiseksi. Lehmät kärsivät tehotuotantoyksiköissä jo nyt erilaisista tuotantorasitussairauksistaja BST:n käyttö velin edistää näitä: lehmät, joihin on injektoitu BST-hormonia kärsivät yleisesti aineenvaihduntahäiriöistä, utaretulehduksista, mak­ sasairauksista sekä apatiasta. Erikoisruokavalion takia näitä lehmiä ei viedä laitumelle.

verestä. Suomen koe-eläinasetuksen mukaan eläinkoettaeisaa tehdä, mi­ käli tulokset voidaan saada muilla menetelmillä (6 §). Mikäli T9:n val­ mistaminen aloitetaan koe-eläinten avulla, on se siis laiton koe.

Olennaista osaa näytteleetaas ker­ ran raha: professori Jänteen mukaan T9:n ja esimerkiksi insuliinin (jota myös voidaan valmistaa ilman eläin­ kokeita) valmistus siirtogeenisten eläinten avulla, on huomattavasti halvempaa. Entä ne miljoonat ja miljoonat markat, joita maailmalla käytetään siirtogeenisteneläinten ke­ hittämiseen?

Eläimet lääketehtaina Tutkijat ovat ihastelleet mahdol­ lisuuksia aloittaa eläimissä geenisiir­ tojen avulla sellaisten lääkeaineiden ^^tuotanto, joiden valmistaminen ^Pmuuten olisi hankalaa, mahdotonta taikahista. He väittävät, ettäeläimil­ le ei tästä koituisi haittoja.

Toiminta perustuu kuitenkin aja­ tukseen, että eläimet voidaan alentaa tuotantokoneiden ja -välineiden ta­ solle ilman, että niiden tarpeita ote­ taan huomioon. Tuskinpa »lääkeai­ neita muniva» kana kuopsuttelee pehkulattialla tai valkuaisainelääkkeitälypsävä lehmä märehtii ruohoa laitumella.

Kuopion yliopistossa on käynnis­ sä eläinkokeet, joissa selvitetäänvalkuaisaineperäisten lääkeaineiden eris­ tämistä siirtogeenisten lehmien mai­ dosta. Professori Juhani Jänteen mukaan tulokset ovat lupaavia: siirtogeeniset lehmät voivat tuottaa mm. ihmisen veren hyytymiseen vaikutta­ vaa tekijääT9:ää, joka on tärkeä he­ mofilian hoidossa.

T9:ää voidaan tuottaa ilman eläin­ kokeita vapaaehtoisten luovuttajien

Myytävänä elämää Orvvellilaisiakauhukuvia tarjoavat näkymät eläinten patentoinnista.

13. 4. 1988 Yhdysvaltojen patenttija rekisteröintivirasto myönsi paten­ tinn:o 4736866 Harvardin yliopiston tutkijoiden kehittämälle siirtogeeniselle hiirelle, joka tunnetaan oncomousen elisyöpähiiren nimellä. Oncomouse-hiireen on istutettuihmisen rintasyövän geeni. Hiiret kehittävät syövän 90 päivän kuluttua syntymäs­ tään ja kuolevat varsin pian. Paten­ tin lisenssiä hallussaan pitävä Du Pont -yhtymä myy oncomouse-hiiriä 100 dollarin kappalehintaan koela­ boratorioihin syöpätutkimusta var­ ten.

Eläinten patentointi tarkoittaa E L Ä M Ä N patentoimista. Jokin lii­ ketaloudellisin perustein toimiva yri­ tys voi siis hankkia itselleen yksin­ oikeuden elämän synnyttämiseen, käyttöön, jälleenmyyntiin jne.

Eläinten patentointi asettaa eläi­ met esineiden tasolle samaan luok­ kaan mikrotietokoneiden, tennispal­ lojen ja pölynimureiden kanssa. Se

Suomessa saatiin aikaan ensim­ mäiset siirtogeeniset hiiret viime vuonna. Geeniteknologian eläinko­ keetja sovellutukset ovat maassam­ me siis varsin pitkällä. Kuitenkaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole olemassa eikä edes tekeillä. Kokeet kuuluvat koe-eläinasetuksen piiriin.

Puhetta on kyllä ollut komiteasta, joka pitäisi asettaa tutkimaan geeni­ tekniikkaan liittyviä kysymyksiä, mutta mitään konkreettista ei ole saatu aikaan.

Suomi tuntuu jälleen olevan myö­ hässä tämän asian suhteen. Euroo­ pan Yhteisössä on annettu jo direk­ tiiviluonnos bioteknisten keksintöjen suojaamisesta, mikä koskee siiselol­ listen olentojen patentointia. Pää­ töksiä lyötäneen lukkoon syksyllä.

Uskomatonta on myös se, että eläinten (= elämän) patentointi on eräänä kysymyksenä vapaakauppaa koskevissa GATT-neuvotteluissa, ensijoulukuussa Brysselissä. Yhdys­ vallat on esittänyt lähes uhkauksenomaisesti, että maat, jotka eivät hy­ väksy eläinten patentointia, kasaavat itselleen esteitä vapaata maailman­ kauppaa ajatellen.

Geeniteknologia ei ole yksistään kapea— alaisen tiedeyhteisön asia.

Siihen liittyykauaskantoisia eettisiä, taloudellisia ja sosiaalisia kysymyk­ siä ja siksi keskusteluun tarvitaan mukaan mm. kirkko, kuluttajajär­ jestöt, erilaiset kansalaisliikkeet se­ kä tietenkin yksittäiset kansalaiset.

Olisisyytä hillitäintoa geeniteknii­ kan »loistavien» tulevaisuudennäky­ mien suhteen, kunnes on perinpoh­ jin selvitetty siihen liittyvät riskit: eläimille aiheutettava kärsimys, geenimanipuloinnin vaikutukset ihmi­ seenjaympäristöön sekä ennen kaik­ kea kysymys elämän omistamisesta patentoinnin avulla. Vaikka tutki­ joilla onkin jo käsissään avaimet uusiin sovelluksiin, tulisi ne laittaa naulaan ainakin joksikin aikaa. Se, ettäosaa tehdä jotain, eitarkoita si­ tä, että sitä pitäisi tehdä.

PÄIVI VIINIKAINEN Lähteet: Pat R oy M ooney, The Ownership o f Life Michael W. Fox, Genetic Engineering and Anim al Welfare The Liberator, 1—2 / 1989 <&summer 1990 Djurens Rätt, n:o I, 2, 3/1990 19

M etsästys

Vesilintumetsästys hakoteillä

Ihmisen halpamaisiin vaistoihin vetoavan metsästyksen raaimpiin il­ menemismuotoihin kuuluu vesilintu­ jen metsästys. Tilanne on parin vii­ me vuosikymmenen aikana käynyt entistä surkeammaksi. Miksi?

öiksi, ettälähes kaikillerannoillem­ me ja saariin on noussut lomamök­ kejä vesilintujen entisille reviireille.

Ihmiset ja linnut elävät kuitenkin suhteellisen hyvässä yhteisymmär­ ryksessä keskenään. Kesänviettäjät seuraavat myötätunnolla sorsien puuhailuja ja luovat niihin luotta­ mukselliset suhteet mm. ruokkimal­ la. Harmoonisen rinnakkaiselon seu­ rauksena linnut käyvät kesyiksi ei­ vätkä aavista ihmisestä koituvan vaaraa itselleen.

ELOKUUN 20. PÄIVÄNÄ tilan­ ne muuttuu, kun metsästäjät sonnus­ tautuvat vesilintujahtiin. Kuolonpartioitariittääkin kaikkialle, silläkosteikkomaisemiin suunnistaa noin 200 000 pyssynräiskyttelijää. Kesä­ kauden rauhassa eläneitä sorsia on helppo lähestyä ampumaetäisyyden päähän. Eivätkä tunteettomilta tun­ tuvat metsästäjät epäröi tunkeutua aivan mökkirantojenkin edustalle.

TAPPORITUAALIT alkavatkin vauhdikkaasti, ja kuolema niittää runsasta satoa. Ensimmäiset iskusta selviytyneet linturaukat ovat kauhus­ tasuunniltaan ja räpiköivät paniikinomaisesti pakolentoon haulisuihkujen suhistessa korvissa. Metsästäjät puolestaan hersyvät hyvää mieltä päästyään taas aloittamaan hartaas­ tiodottamansa verileikin, jota veik­ koset itse kutsuvat »sadonkorjuuk­ si». Joka vuosi Suomessa tapetaan reilustiylipuolimiljoonaa vesilintua, esimerkiksi pyyntivuonna 86/87 noin 740 000 sorsalintua ja hanhea. Tap­ pajien mielenrauhaa eilainkaan häi­ ritse se, että holtittoman ammuske­ lun johdosta joka vuosi Suomessa rampautuu noin puoli miljoonaa ve­ silintua.

20

Taivaan tapporakeet YLISUUREKSI PAISUNUT PYYNTI on aiheuttanut sorsalin­ nuille toisenkin uhan. Lyijyhaulit ovat varsin turmiollisia sorsien ter­ veydelle. Yksi ainoa hauli rittää aiheuttamaan vakavan myrkytyksen pienikokoiselle saaliseläimelle.

Surkeaa on myös, ettäviranomai­ set katselevat metsästysrikollisten kolttosia läpi sormien. Vastuuseen joutumisen riskion olematon, joten laittomuus rehottaa. Kuvaavaa on, ettäjokaisena sorsastuskautena sur­ mataan epälukuinen määrä rauhoi­ tettuja kuikkia, kaakkureitajajout­ senia. Metsästäjien omissakin saalistilastoissa on joka vuosi vähintäin 50 000 »tuntemattomaksi sorsalin­ nuksi» merkittyä eläintä.

METSÄSTÄJIEN TOILAUSTEN johdosta vesilintukantamme on an­ karan paineen alaisena. Täysin käsit­ tämättömästä syystä pyssyväki eiha­ lua suoda rauhoitusta edes harvinai­ sillelajeille, kuten heinätaville, lapa­ Tänään emon suojassa, huomenna sorsasta­ jien maalitauluina. Kuva: Leo Lehtonen.

KOKEMUKSENI M U K A A N tu­ lokset ovat olleetvaivan arvoiset, sil­ lä riehumisen johdosta monet linnut ovat säilyttäneethenkensä tosipaikan tullen. Yksi pääsky eikuitenkaan ke­ sää tee. Vasta kun luonnonystävien sankat joukot saadaan juoneen mu­ kaan pystytään sorsien eloonjäämismahdollisuuksia parantamaan. Me­ netelmä on töykeä lintuja kohtaan, mutta kun vaihtoehtona on sorsien surma, eijossittelullejuurijää sijaa.

Tuhannet vesilinnut kuolevat lyijymyrkytykseen vuosittain Vesilintujen metsästyksen yhtey­ dessä joutuu miljoonia lyijyhauleja ym päristöömme. Kun jokaista saa­ liiksi saatua sorsaa kohti laukaistaan haulikko keskimäärin neljä, kertaa niin luontoon päätyy yhtä ammuttua vesilintua sorsaa kohden noin 900 haulia.

sotkalle, mustalinnulle ja hanhille.

Ehkä niidenkin kohtaloksi tulee su­ kupuuttoon kuoleminen kiljuhannen ja heinäkurpan tapaan.

Sorsien hengenpelastajat SORSALINNUT KAIPAAVAT SUOJELUA, ja tässä työssä voi jo­ kainen luonnonystävä olla mukana.

Käytäntö on osoittanut, että kesyyn­ tyneet linnut käyvät aroiksi hetijou­ duttuaan tulitukseen. Parvien lähei­ syyteen on turha pyrkiä, koska pakoetäisyys on metsästyskauden alet­ tua kasvanut 300— 400 metriin eli kymmenkertaiseksi kesään verrat­ tuna.

PAKOETÄISYYDEN PIDENTY­ MINEN ennen sorsastuskauden al­ kua on linnuillekuin henkivakuutus.

Siihen on mahdollisuus päästä, mi­ käli mökkirantojen asukkaat pelottelevatvesilintuja 1— 2 viikkoa ennen jahtikautta. Käyttäytymismuutoksen saa aikaan esimerkiksi kovaääninen karjunta sekä käsien paukuttelu.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy ongelman

Leo Lehtonen Leo Lehtonen on j o vuosikymme­ niä tutkinut lintujen elämää ja ollut voimakas eläinten suojelija. Hän on filosofian tohtori ja kirjoittanut mm. teoksen »Metsästysgangsterismi».

Tällä hetkellä hän on mukana mm.

Viikki-liikkeessä, jo k a taistelee Hel­ singin Vanhankaupunginlahden lintualueen ja maatalousmaiseman puolesta jättimäisiä rakentamissuun­ nitelmia vastaan.

Osa hauleista vajoaa saavuttamat­ tomiin pohjamutaan, mutta osa jää pohjan pintakerrokseen. Tästä sor­ sat, rantakanat, joutsenet ja muut vesilinnut poimivat ruokailun yhtey­ dessä lyijyhaulitelimistöönsä. Lintu­ jen mahassa lyijyhaulit vähitellenliu­ kenevat ja aiheuttavat niille myrky­ tystilan,joka voijohtaa kuolemaan.

USA:ssa on arvioitu, ettäjoka nel­ jännellä sorsalla on elimistössään hauleja. Epäsuorien laskelmien poh­ jaltaon päätelty, ettälyijyhaulityk­ sinään ovat syynä 2— 3 % kuollei­ suuteen sorsapopulaatioissa. Tämän arvion pohjalta 30 000— 50 000 VE­ SILINTUA KUOLEE SUOMESSA VUOSITTAIN LYIJYMYRKYTYK­ SEEN.

Metsästäjät eivät toistaiseksi ole luopuneet lyijyhaulien käytöstä, vaikka ne aiheuttavat kiistat­ tomasti huomattavia haittoja vesilinnuille, mm. kyhmyjoutsenille. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Vain saaliin määrä kiinnostaa Lyijyongelmaa on meillä tutkittu erittäinvähän. Aihe on arka riistantutkimuslaitoksellejametsästäjilleit­ selleen. Lyijyhaulit olisimahdollista korvata myrkyttömillä teräshauleilla. Näitten osumistehokkuus on kui­ tenkin lyijyhaulia pienempi ja met­ sästäjät eivät haluaisi minkään teki­ jän pienentävän saalismääräänsä.

Jo viimetoukokuun loppuun men­ nessä oliOulun yliopistoon toimitet­ tu 15 lyijymyrkytykseen kuollutta laulujoutsenta. Ruotsalaisten selvi­ tysten pohjalta tiedetään, että jout­ senten lisäksi altiita saamaan lyijyhauleja elimistöönsä ovat ennenkaik­ kea heinäsorsa, tukkasotka ja punasotka. Lyijyhaulien vaikutuksista kahlaajalintuihin ei ole tietoa.

Linnut ovat alttiinalyijynhaitoille paitsi pesimäalueillaan myös muut­ tomatkojen levähdysalueilla. Siten ongelma koskettaa valtaisia lintumääriä. Suoranaiset lyijykuolemat ovat vain osa ongelmaa; huomatta-, vasti suurempi määrä lintuja kärsii eläessään muuten lyijynmyrkyllisyy­ destä.

Laaja ongelma on siistiedossa ja ratkaisu siihen olemassa. Mitä tekee metsästystä valvova maa- ja metsä­ talousministeriön metsästysosasto.

Ei mitään! Metsästyslain uudistami­ sen yhteydessä lyijyhaulien käyttö aiotaan edelleen sallia. Lakityöryhmän puheenjohtajan hallintoneuvos Seppo Havun mukaan (Uusi Suomi 23. 5. 90) tällaisiin pikkuseikkoihin ei ole syytä puuttua.

Eläinsuojeluväki on toistamieltä: lyijyhaulien käytöstä on luovuttava, ainakin sorsastuksen yhteydessä.

Kymmenien— ,satojentuhansien ve­ silintujen täysin tarpeettomat myrkyttymiset ja kuolemat on estettävä.

VELI-RISTO CAJANDER

Voit kirjoittaa

tästä ongelmas­ ta ministeriöön ja paikallisille metsästysjärjestöille. Maa- ja metsäta­ lousministeriö Metsästysosasto Vi­ ronkatu 7 00170 HELSINKI. Lisä­ tietoja saat yhdistyksestämme.

LAHJOITUKSET KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:LLE (NYK. ELÄINSUOJELULIITTO ANIMALIA) 26. 7. 90 ASTI Kiitos kaikille lahjoittajille!

1—39,—

Lainsuojaton kaunokainen — harmaalokki.

Kuva: Risto Cajander.

Noutajat töihin Ruotsissa Ruotsin metsästyslainmuutoksen myötä tulee noutavien koirien käyt­ tö pakolliseksi vesilintu- ja lehtokurppajahdissa. Tällä pyritään vä­ hentämään luontoon haavoittuneina jäävien lintujen määrää. Määräys on tosin rajoitettu koskemaan vain auringonlaskun jälkeistä aikaa.

Eläinsuojeluliitto Animalia on metsästyslain uudistuksen yhteydes­ sä vaatinut viranomaisilta, että nou­ tavien koirien käyttöä edellytettäisiin myös suomalaisilta vesilintumetsästäjiltä. Toivottavasti vaatimuksem­ me saa uutta pontta Ruotsin hyväs­ tä päätöksestä.

M etsästys ja kalastus 9 /89 (E.M .)

Kesyä riistaa metsästäjille Nykyaikana metsästäjät ovat tot­ tuneet saamaan saalista vähällä vai­ valla. Erilaisiaapuvälineitä maasto­ autoista huippuaseisiinja radiopuhe­ limiin on metsästyksen yhteydessä yhä yleisemmin käytössä. Tämä ke­ hitys näkyy myös siinä, ettävankeu­ dessa kasvatettujen, puolikesyjen ja helposti ammuttavien riistaeläinten suosio on jatkuvassa kasvussa. Suo22

messa tämä koskee etenkin fasaaneita, joita ammutaan täälläjoka vuo­ si 6 000— 10 000 yksilöä. Samaten talviruokinnalla »kesytetyt» valko­ häntäpeurat ovat tietyissä passipai­ koissa helppoa saalista. »Suuressa maailmassa» suuntaus on yhä enemmän kasvatettuihin riis­

taeläimiin, mm. tarhattuihin han­ hiin, peltokanoihin ja vesilintuihin päin. USA:ssa riistatarhojen suosio sekä valmiitten »metsästysmatkapakettien» myynti on lisääntymässä.

Mitä tämä kaikki kertookaan met­ sästyksen luonteesta nykyaikana?

(V -R .C .j

Kampanja Etelä-Afrikan hylkeenpyyntiä vastaan Maailman eläinsuojeluliitto (WSPA) on aloittanut kansainvälisen kampan­ jan Etelä-Afrikan hylkeenpyyntiä vastaan. Hylkeenpyynnin oli määrä alkaa 15. päivänä heinäkuuta, ja lu­ vat olimyönnetty 25 200 hylkeenpoi­ kasen sekä 5 800 aikuisen hylkeen tappamiseen. Paikallisten eläinsuo­ jeluyhdistysten ja WSPA:n painos­ tuksen ansiosta pyyntiä kuitenkin ly­ kättiin. Nyt käynnistetyllä kampan­ jalla on tarkoitus saada lykkäys muutettua pysyväksi kielloksi.

Pyynnin aikana poikaset nuijitaan tajuttomiksi, minkä jälkeen niiltä vuodatetaan veri. Aikuiset tapetaan ampumalla. Turkikset menevät vien­ tiinja liha käytetään lemmikkieläin­ ten ruoaksi.

Eläinsuojeluliitto Animalia on osallistunut WSPA:n kampanjaan lähettämällä asiaa koskevan kirjeen Etelä-Afrikan ympäristöministerille sekä Etelä-Afrikan Helsingin suurlä­ hetystöön. Kirjeissäilmaisemme vas­ talauseemme hylkeenpyynnille ja kerromme aikovamme kehottaa kaikkia Etelä-Afrikkaan matkaa suunnitteleviajäseniämme peruutta­ maan matkansa kunnes julma hyl­ keenpyynti on kielletty.

Tosin apertheidia harjoittava Etelä-Afrikka saa pysyä muutenkin matkustusboikotissa.

(P V .)

A h o P , A h o la S, A h to la J , A lh o n p ä ä M , A ndelin T , A rp o n e n J / P o h j o l a , B io llag ru p p en , D u lv o rin T , E h n q v ist N , E lo m a a M , H a a p a ­ salo P , H arv ia A , H av ila J , H elin J , H en rik s­ so n M -L , H irsim äk i M , H ä k k ä n e n M , Jo e n salm i-K oskinen M , Jussila J , K alliola H , Kal­ lu n k i E , K arjalain en T , K ettu n en J , K ivinen J , K ivistö C , K oikkalainen K, K ork ea-A h o A , K oskela E , K o sk in en K , K oskinen S, K ousa P , K ujala 1, K um m oinen T , K urkisuo H , Kylm än iem i S, L a a k k o n e n K, L a ih o A , L atv ala M , Lehtinen S, L ehtonen L , L einonen R , Lepp äsalo J-V , L in d ell S, L in d strö m H , L ö fm an M , M anninen M , M anninen S, M atikainen T, M ellin M , M iettin en P , M u rto m ä k i S, M äk e­ lä S, M äki A , M äk i-P aav o la J-E , M äkinen M , M ä läsk ä J , N eu v o n en A , N ev alain en R , N ie­ m in en L , N ik u la M , N isk ala U , N o rd strö m M -B , N o ri M -B , N o rja v a a ra S, N u u tin en L, N y fo rs P , N ylen M , O m a n A , P elk o n en P , P e lto n e n T , P o h ja n p e lto G , P o ik o la in e n M , P u u rtin e n S, P u u stijä rv i M , P y n n ö n en K, R a n ta J , R a n ta n e n P , R in n e H , R osnell T, S aari M , S aarin en K, S allinen J & E , S a rk k i­ nen S, Sim ilä A -K , S im u la S-K , S k o g ster I, S undberg P , S ö d erh o lm C , T ek o n iem i-P elto n en T , T e re s c h a to ff T , T e rä sv u o n o T , T iito la A , T o iv o n en T , U hlenius J , U tela U , V .H ., Viitalla A , V iin a n e n A -K , V iitan en K, V ikars P , V äisänen M , V äyrynen P , W esterberg H .

40—50,— A alto n en E , A a rn io K , A h o k a s S, A h o la S, A h o n en R , A h s tra n d G -B , A irio M , A lasvuo U , A lerini L , A lisalo I, A n d ersso n B-M , A ndreasen M , A n tero in en E , A n tin lu o m a S, A n t­ tila A , A sto la R , A u tio M , B ack m an M , B jö rk m a n M , B ratsu S, B u n d ers M , D am strö m H , D ick m an E , D o ras K, E d elb erg M , Eilim o E , E k strö m A , E llonen E , Flink R , Fo' ^ ^ r e l l P , G ab rielsso n A , G o lfers E , G rö n lu n d E -L , H a a ja n e n R , H a a ja n e n R -H , H a k a la T , H a u sk a m a a M , H a u ta k a n g a s M , H au ta m ä k i S, H eim o I, H ein o n en T , H elatie H , H ellm an S, H ietan en P , H irv o n en -U u situ p a K, H o la p ­ p a C , H o lm a , H o lm b erg S, H o lsti U , H o n ­ k asalm i J , H y tti T , H y ttin en T , H y tö n en M , H äiv ä S, H äm äläin en P , H ä n n in e n K , Ig n a­ tiu s L , Ijäs M , Ik ä v a lk o S, Ilm o n e n P , Ilola J , Jo k in e n S, J o u te la K , Ju rv a L , Ju v a la A , Jä rv en p ä ä L , K allio E , K an g asah o S, Kangasniem i M , K arein en R , K arh u M , K arjalain en R , K arlsso n K , K arv o n en A , K au p p in en H , K ausam o K, K au tto R , K ehä M , K einänen M , K em istö T , K ero la T , K eski-O pas B, KeskiO p as M , K e to la -Jo ro n e n S, K eto n en C , K et­ tu S, K iias A , K iikka K, K iiskinen E -L , Kiiveri H , Kilpi E -R , K in n u n en H , K in n u n en P , K iv ik ari-S o rjo n en P , K iv im u rto I, K ivistö A , K lem ola M , K oistinen P , K o k k o Y , K oljonen M , K oskenkorva-H yvärinen A , Koski E , K ou­ sa A -M , K o v alain en M , K ro n h o lm A , K tifa P , K uism a K, K urki A , K uuluvainen P , K uuspalo L , Kyllönen M , K ytö E , K ähkönen S, K ä­ ki L , K ärk k äin en E , K ä rk k ä in e n I, L a a k so ­ nen H , L aam an en K, L ahdelm a S, L aine M -L, Laine P , Laine V, L aurila K, L ehtonen A , Lei­ no K, L evander M , L ilja S, L indberg E , L in d ­ berg M , L in d fo rs G , L indgren K , L indgren T , L in d g ren T , L in d h o lm S, L in d q v ist K , L in d ­

qvist P -M , L in d sted t N , L iu k k o n en P , L u stre L , L äh d en iem i M , L ö n n b eck S, M aisio J , M ankinen R , M an n in en L , M oilanen S, M u r­ to m äk i T , M u stajärv i M , M ustonen R , M äen­ p ä ä M , M äk elä P , M äk elä V, M ä n ty lä L, M äy rä H , M ä ä ttä n e n M , N en o n en T , N eva­ lain en N , N iem i S, N iem inen E , N iem inen K, N ik k u R , N iv an n e T , N u o rv ala G , N yberg H , N y m an S, N y q vist B -L , N ä p p ä P , O ja la M , O ja la S, O ja m ä k i K -M , O jan en R , O llikainen E , P a a so n e n M , P a a v o la S, P a ju n e n E , P a k ­ k a la R , P a k o la I P alm g re n E , P a lo H , P a r k ­ k o n en J , P a rta n e n M , P arv iain en H , P arv iai­ nen P , P a tja s S , P en tik äin en P , P e re ira H , P erk iö S, P e ta n d e r N , P etn ell M , P e tro v H , P eu ran h eim o L , P o ik o lain en J , P u lk k in en K, P ä rn ä n e n A -M , P ö y sti E , R a atik a in e n M , R aieen O , R a ja m ä k i K , R a ja m ä k i M , R a n ta J , R a n ta -N ilk k u A , R a n ta -P a n u la P , R a n ta ­ la H , R a n ta la R , R a n ta la T , R atilain en P , R e h n strö m E & J , R en fo rs E , R eu n an en E , R iih im äk i E , R istim äki S, R o n k a in e n E , R o sen strö m T , R o uvali R , R u o tsalain en E , R äisänen M , R ö nnberg M , S aaren p ää T , Saa­ rikivi U , S aastam o in e n T , S alm ela A , S alm e­ la H , S alm elainen M , S alm iluoto R , Salm inen M , S alm inen P , S alo K , S alo m aa M , Salonen S, S alo n en T , S a ra n p ä ä M , S ari I, S au k k o M -L , S au ro M , Selvilä H , S ep p än en T , Silf­ verberg H , S ilfverberg V, S illan p ää M -T , Si­ m ilä L , S im ola P , S in ev aara S, S irainen T , S nellm an M , S ten b erg M , S ten iu s A , S trö m ­ b erg L , S u h o n en K, S uik k an en A , S u n d strö m K, S u o m ela T , S u om inen S, S u tin en S, S u u ­ ro n e n H , S u u ta ri V , S ä h k ö -K o n ta k t, S äh k ö R o v a Ky, T allin en K, T allq v ist C , T arv ain en M , T ask in en R , T a u rio G , T e rä v ä T , T iain en S, T irk k o n en H , T irkkonen T , T oivola T , T ol­ van en T , T u ju n e n L , T u o m i P , U o tila L , U u sio T , U u sita lo H , V ainio A , V alk am a T , V altonen R , V asala O , V e h k a o ja M , V eik k o ­ la P , V idgren M , V iitala A , V iikki A , V irta­ nen J , V irtan en K , V o u tilain en R , V u o rin en A , V ähäm äki S, V äliaho C , V älikangas T , V ä­ lim äki J , W iik G , W iiperi V, W ik strö m O , W in b erg -N u u tin en A , Y li-K orpela K, Y läA n ttila L , Ä rv äs L, A d ah l S.

p asaari M , H a rju n e n P , H eld t J , K u m p u lai­ n en P , R a n ta n e n L , S ep p ä S -L , V irta M , V ä­ lim äki J , W allin K.

150—200,— A li-T u o m o la M , E rk k ilä M , H a ila S, H ä m ä ­ läin en R , Itä lin n a H , K allio J , K leinberg M , K olehm ainen K , K uuskoski K + A , L ängström K, N u m m in en E , P e lto m a a S , P u lk k in en I, S a a rto la L , S oini J /S a a rn iv a a r a L , S o rsa M , T o lo n e n A , T u o m in en T , U o tin en M , V ainio E , V allin M -L , V allittu S, W essm an H .

201—300,— A h lstra n d G -B , H o v i P , K atisk o sk i R , Kinn a r R , O llik ain en H , S ah lb erg H , S P R :n Keh ä-E sp o o n o s, T in tti & T ip lu n a sia k k a a t, U l­ v inen A .

301,— A n to A Jy sk än ala-aste K arttu n en L K ero la L K iiskinen E K okko V L ih to n en T L in d q v ist M N u rm i K P irh o n e n H R u o h o la K Sievänen M T o lo n e n A T u o m in en S

4 4 0 ,— 913,90 500,— 40 0 ,— 1000,— 1000,— 1000,— 1000,— 35 0 ,— 1000,— 50 0 ,— 500,— 40 0 ,— 350,—

L A H JO IT U K S E T T IL IL L E SYP 200138-1934

51—99,— A ilas H , B ym an S, E skelinen S, H ep o -O ja R, H o lo p ain en T , H y v ärin en A , H än n in en K, K o p ak k a A , K urki M , L au rila T , Lindgren-L, L u k k an en L , M a rju n e n A , M ä k i A , M än n is­ tö M , S u o m in en I, T .A ., T irk k o n e n H , V ir­ ta n e n S.

100,— A alto n e n R , A lm i N , A n to A /K u v a n a O y, A n ttila P , A rh a m a a T , B ack m an K , Forssell A , G rek u la J , G ro m o ff K, H a ila S, H a rk o n ­ m äk i M -R , H eik m an R , H ein ilä N , H o ffre n T , H o ik k a L , H o n k a n e n R , Ilo E , Ju n g ell A , K aipio T , K aito n en A , K arv o n en R , K eltti P , K eskitalo S, K irjalain en A , K irp p u P , K ivi­ v u o ri U , K leinberg E , K o n tio la K , K o n ttin en C , K o p o n en M , K o rh o n en U , K o rtelain en R, K oskinen R , L ain e A , L ain e S, L eh m u sk an gas M , L eh tim äk i E , L eh to n en J , L eh to v aa­ ra P , L em m etty in en E , L em o la A , M aster V oize O y, M ä k elä M , M ä k in en J , N iem inen M , O rin k i K, P a tv o A , P elto n en H , P e rä la h ­ ti A , P eräm äk i T , P eu ran h eim o J , P o ijärv i S, R a n ta -A h o J , R o n k a n en A -L , R o sm an V, R oth M , R um bein K, R äty K, Saarela I, SaintP ierre T , S alom aa M , S alo ran ta R , Sandström K, S a tta n e n S, S au ro I, Schw ela M , S im onen A , Siren J , S jö b erg E , S jö h o lm P , S tenberg M , S u o m iv in a T , T o iv o n en A , T o n ttila K, T än g E , U ro n e n J , V arp a m a S, V a rtija A , V ehniäinen A , V iljak ain en P , W ah lströ m B, W eck strö m M , Y lönen S.

101— 149,— A n d b erg T , A u la n k o T , H a a p a n e n M , H a a ­

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE L . C arrell M a rja V arjo s-M alm strö m L een a L in d strö m K . M . K. H u ittisten V am p u lan yläasteen 8 E /J a t t a Kivelä A a rn o H y tö lä O u ti P a rk k a ri H illevi V illberg M a rita R o th Ja a n a K o n k ari R isto R inne A u n e K ain u lain en J u h a K o rh o n en P irk k o T o lo n en I rja K a n k a a n p ä ä Soili S utinen T y ttim a a ria K o rja M . K-K. E ija K o sk en lin n a E rk k i S u o m in en R ita D ahl M irja H ietala K. R äty B rita M o rten sen S am i-Jussi V ehviläinen R a ija H eik m an

1300,— 500,— 100,— 4 0 ,— 6 0 ,— 7 7 ,— 5 0 ,— 50,— 100,— 200,— 2 5 ,— 1000,— 2 0 ,— 5 0 ,— 100,— 500,— 120,— 50,— 25 — 100,— 30,— 100,— 100,— 4 0 0 ,— 5 0 ,— 100,—

23

m e ts ä s ty k s e n v a s t u s ta ji e n k e s k u u d e s s a .

S ilti a n n a n t ä y d e n t u n n u s t u k s e n n iille , j o t k a e lä v ä t s a n o j e n s a m u k a a n e i v ä tk ä k o s k e t a p e t u n e lä im e n t u o t t a m i i n h y ö ­ d y k k e is iin . V a in h e illä o n t o d e l l a v a r a a k y s e e n a l a is ta a m e ts ä s ty s .

M e t s ä s t ä j ä , j o k a t a p p a a e l ä im i ä p u h ­ t a a s t i h u v in v u o k s i t a i a r v o t t o m i n a v ä li­ k a p p a le in a

o m is s a

p y r k i m y k s is s ä ä n ,

o s o i tt a a m e lk o is ta k u n n io itu k s e n p u u te t ­ t a e lä m ä ä k o h t a a n . S a m a a o s o i t t a a k u i­ t e n k in j o k a i n e n , j o k a k u l u t t a a v a r o j a a n te h d ä k s e e n i t s e s t ä ä n s u u r e m m a n j a t ä r -

Metsästyksestä

keäm m än,

s illä j o k a i n e n

m ark k a

on

E n o le v a k u u t t u n u t s iitä , e t t ä ih m in e n

l u o n n o s t a r e v i tty . J o s t u o t e s ille o m a a

o n k a s v is s y ö jä . B io lo g is e n a o l e n t o n a ih ­ m is e llä o n o i k e u s k ä y t t ä ä l u o n n o n a n t i ­

t ä r k e y t t ä s i , y ll y t ä t m u i t a s a m a a n j a s y n ­

m ia k u t e n m u ill a k i n o l e n n o il la .

ty y k i lp a i lu a . V o ik o k il p a il u n a h n e e s s a i lm a p iir is s ä o ll a k u n n i o i t u s t a e l ä m ä ä

O le n t a p p a n u t s e k ä k o t i - e t t ä v illie lä i­ m i ä j a h u o m a n n u t , e tte i t e o n o i k e u t u k ­

k o h t a a n ? S e v a l t a v a k a u p a ll is u u s , j o k a a litu is e s ta k ilp a ilu s ta e lä ä , o n jo h t a m a s s a

seen ja tu n te id e n la a tu u n v a ik u ta se , t a ­

m e itä v ä is tä m ä ttö m ä s ti s iih e n , m ih in e lä ­

p a h t u u k o te k o t e u r a s ta m o s s a v a ik o m e t­

m ä ä k u n n i o i t t a m a t o n a s e n n e v a in v o i:

s ä llä . J o k a i n e n , j o k a s y ö l i h a a t a i k ä y t ­

e lä m ä n tu h o u tu m is e e n .*

t ä ä n a h k a t u o t t e i t a , o n t a p p a j a , h u o l i­

E p ä k o h t ie n o s o i t t a j a n a t ä m ä le h ti t e ­

m a t t a s iitä , te k e e k ö t ä m ä n h e n k i l ö k o h ­

k ee a rv o k a s ta ty ö tä j a o s o itta a , e ttä a i­

ta is e s ti v a i m a k s a a k o p a lk a n t e u r a s t a j a l ­

n a o n ih m is iä , j o t k a v ä l i t t ä v ä t e iv ä tk ä s u lje s ilm iä ä n .

le .

V a l i t e t t a v a n u s e in te k o p y h y y s lo is ta a

A sk o

Toimiiko eläinsuojelutyö naisten voimalla?

M o n e s ti o le n h a v a i n n u t j y r k k ä ä r a j a n ­ v e t o a n iid e n v ä l illä , j o t k a p u o l u s t a v a t e l ä in te n o i k e u t t a k ä r s i m y k s e s t ä v a p a a ­

Kun lukee eläinsuojeluaiheisiakir­ joitelmia niissä on melko vähän miespuolista näkökulmaa. Koeeläinsuojelun yhdyshenkilöt taitavat olla kaikki naisia. Tuntemistani ih­ misistä naisilla on selkeämpi kanta eläinsuojeluunja usein positiivinen.

En tiedä pitääkö olettamukseni paik­ kaansa mutta luulen että naiset kan­ tavat suurimman taakan eläinsuojelutyöstä, varsinkin koe-eläinsuojelutoiminnasta.

Itse kuulun tuohon olettamaani vähemmistöön ja omista kokemuk­ sistanisanoisin, ettäeläinsuojelutyötä ei aina nähdä miehelle sopivana asiana vaan lähinnä pehmoiluna jo­ ka kuuluu naisille. Toisilta puuttuu näkemys, että mieskin voi tuntea vastuuta kanssaeläjistäänjaoivaltaa, että kaikella elollisella on sama elä­ misen oikeus, myös koe-eläimillä.

Miehisyyttään saattaa menettää kun aatettaan puolustaa, se saattaa kuulostaa tältä, »Pistä hame päälle ja lähde naisten kanssa rottia hoita­ maan». Tämäntapaisiin vihjauksiin täytyy todeta, ettämieluummin han­ kin sen hameen kuin asetan omat ajattelumallini eläinten oikeuksista kyseenalaisiksi.

Terveisin Snoopy

Vastaus: Kyllä meitä miehiä eläin­ suojelussamukana on, vaikkakin vä­ hemmistönä. Meille miehille on etu­ oikeus ollaeturintamassa edistämässäja kehittämässä eläimille myönteisempää yhteiskuntaa. Sitäpaitsi eläinsuojeluasioiden seuraaminen on mielenkiintoistajahaastavaa, varsin­ kin miehille, koska eettisten kysy­ mysten pohdinta ja tunteiden muka­ naolo työssä ja toiminnassa on jää­ nyt yhteiskunnassamme paljoltivain naisten asiaksi. Ja mikä jännittävää, raja luonnonsuojelun, ympäristöky­ symysten ja eläinsuojelun välillä on pikkuhiljaa häviämässä. Näin on käynyt jo paljoltimuualla länsimais­ sa. Niin on, että läheisempi suhde eläimiin avaa nimenomaan miehille uusia ovia elämässä.

Toivovat Animalian eläinsuojelumiehet: Riku Cajander, Tony Rosqvist, Teuvo Laitila ja Jukka Syl-

f

Eläinten oikeudet — ja ihmisten

se e n e lä m ä ä n s u h te e s s a n iih in r a d i k a a l e i ­ h in , j o tk a v a s tu s ta v a t e lä in te n k a ik k i­ n a is ta h y ö ty k ä y ttö ä . E d e llis e t k e s k itty v ä t u s e in e l ä i n k o k e i s ii n , j ä l k i m m ä i s e t v e g e ­ ta ris m in p u o lu s ta m is e e n .

E tiik a n n ä k ö k u l m a s ta tä s s ä o n m e r k it­ tä v ä e ro : k ä rs im y k s e n v a s tu s ta m in e n k u u l u u o i k e u t e t u s t i e t i i k a n a l a a n , o lip a k ä r s im y k s e n k o h t e e n a i h m i n e n t a i e lä in .

O l e n n a i s t a t ä l l ö i n o n e l ä im e n k y k y k ä r ­ s iä , k o k e a k ip u a s a m o in k u in ih m is e tk in .

M u tta ra d ik a a lim p i k y sy m y s o n , j a h a r ­ v o in e tiik a n a l a a n liite tty , m illä o ik e u d e l­ l a ih m in e n y l i p ä ä t ä ä n k ä y t t ä ä t o i s i a l a ­ j e j a o m a n h y v in v o in tin s a k a s v a tta m is e e n j a y llä p itä m is e e n ?

V e g e ta r is titk in v o iv a t n o j a t a k ä rsim y s p r in s i i p p i i n

ja

o l e n n a is e s ti

lih a n tu o ta n to m e n e te lm ie n

v a s tu s ta a

lih a n s y ö n tiä

Onko tässä eläinsuojelijoiden ongelma numero yk si — leikkaamaton kollikissa? Kuva: Veli-Risto Cajander.

v u o k s i: l i h a n s y ö n t i e i s i n ä n s ä o lis i t u o ­ m i t t a v a a , v a a n se t a p a , m ite n ih m in e n li­ h a n t u o t t a a t s . m i t e n h ä n k o h te le e t u o ­ ta n to e lä im iä . T u o ta n to e lä i n te n p i t ä j ä k i n v o i s ito u tu a k ä rs im y s -p rin s iip p iin , m u t­

h o t e t t i i n t o i m i m a a n k e s ä llä k in e lä i n a k -

ed es ju o la h ta n u t, e ttä tu o ta n to e lä in te n

lu e t, l o t is e v a t j o s a a p p a a t s y y s lä tä k ö is -

ei le i k a t a .

p i t o o n v o isi li i t ty ä p e r u s t a v a m o r a a l i n e n

s ä ...

I h k a e n s im m ä is e k s i h a l u a n liitty ä siih e n

M i n ä j ä i n m i e t t i m ä ä n , o n k o k is s o je n le ik k a a m in e n s itte n k ä ä n k o v in e lä in y s tä -

p ä ä t ä ä n k ä y t t ä ä to i s i a l a j e j a h y v ä k s e e n ?

v a lta is a a n v ä k im ä ä r ä ä n , j o k a k ilp a a o n

v ä llis tä ; m i s u p a r a t k a s t r o i d a a n j a e s te ­

E n t ä , j o s j o s t a i n il m a a n t u i s i ih m i s t ä k e h itty n e e m p i o l e n t o , j o k a o t t a i s i v a lla n

y l i s t ä n y t A n i m a l i a n u u t t a im a g e a . V ie s ­

tä ä n n o u d a tta m a s ta lu o n n o llis ta s u k u ­

t i n n ä n o p is k e lija n a e n v o i o l l a ih a ile m a t­

p u o l i - j a lis ä ä n ty m is v ie ttiä ä n ! Y m m ä r r ä n

h a l t u u n s a j a k ä y t t ä i s i ih m i s i ä r a v i n n o k ­

t a p ir ts a k k a a u lk o a s u a j a ju ttu je n e n ti­

k y llä , e t t ä le ik a tu is ta k is u le is ta s a a k iv o ja

se e n ? M i h i n p ä m u u h u n k a a n ih m is e n e lä in te n k ä y t t ö p e r u s tu is i k u in v a lta a n j a

s e s tä ä n p a r a n t u n u t t a t a s o a . L e h t ih ä n o n

k o t i m i r r e j ä , l e i k k a a m a t t o m a t se n s ija a n

n y k y is in e lä im e llis e n u p e a !

M u u t a m a s e i k k a k e s ä m i e l tä n i k u i t e n ­

k a r k a ile v a t j a p o ik iv a t h a ita k s i a s ti, ja liia llis ia k is s a n p o i k i a k o h d e l l a a n k a l t o i n

k in p a i n a a : 1) K a s v is s y ö n ti k e s k u s t e lu u n

— m u t t a s ilti! M itä s s a n o t te ?

k y s y m y s : m illä o i k e u d e l l a i h m i n e n y li­

p a k o t t a m i s e e n , t u s k i n p a y k s i k ä ä n e lä in s u o s tu tte le m a lla k a a n v a p a a s ta ta h d o s ­ t a a n a s tu is i t e u r a s h i h n a l l e . M i n u s t a ih m ise n p itä isi k u n n i o i t t a a e lä im e n v a p a u tt a e l ä ä sille h y v ä ä j a o m i n a i s t a e l ä m ä ä ,

k ilja i­

s e n , e t t ä v e g e ta r is tik s i k a n n a t t a a r y h t y ä m o n e n m o n i t u i s e s t a s y y s tä !

W

■

lv *

tiiv is e s ti m m k y s e le m ä llä , m ik s i k i s s o j a

3)

A iv o je n i s ik in s o k in s o tk u is is s a s o l­

m u is s a j ö k ö t t ä ä m u i s t i k u v a , m i n k ä m u ­ k a a n Y h d is ty k s e e n v o isi l ä h e ttä ä v a n h o ja

e ik ä y k s i k ä ä n e lä in t a h d o k u o l l a e lin v o i­

E n s i n n ä k i n l i h a t e o l l i s u u d e n k e s k ity s -

p o s t i m e r k k e j ä m y y t ä v ä k s i. P ä t e e k ö h ä n

m a is e n a . T ie ty s ti o n t a i s t e l t a v a k a i k i l l a r in ta m illa k ä r s im y s tä v a s t a a n : t ä h ä n v e l­

le irim ä in e n t e h o t u o t a n t o t u o t t a a elä im ille t a r p e e t o n t a t u s k a a . P ilk k a p ö l l ä h t ä ä k u i­

se v ie lä ? M e i d ä n k o t i i n k u n t u le e n o i t a liim a la p p u ja p o s tilu u k u t p u llo lla a n y m ­

v o itta a m ik ä ta h a n s a e e ttin e n jä r je s te l­

t e n k i n i h m is e n n il k k a a n : l u o n n o t t o m a n

p ä r i m a a i l m a n , j a n e h e it e l l ä ä n s u r u t t a

m ä , e ik ä s e lla in e n o lis i e t i i k k a a , j o k a p u o l u s t a i s i k ä r s i m y s tä e i k ä k a ik k ie n

e l i n y m p ä r is t ö n t a k i a e l ä i m e t s a i r a s t u v a t

ro s k a p u s s iin .

h e lp o s ti, j a n iih in p u m p a t u t lä ä k k e e t siir­

M IA U eli m ielek ästä syysm ieltä!

o l e n to je n h y v ä ä e lä m ä ä . M u t t a u to p i o i s ­

t y v ä t l i h a a s y ö v iin ih m is iin . M u u t e n k in

T e r k u t t e l e e n im im e r k k i ’V o ik o kissan ja

ta k in — ra d ik a a lie lä in s u o je lijo id e n n ä ­

koiran op ettaa k a sv issy ö jä k si? ’

k ä y ttä ä to is ia la je ja o m a n la jin s a h y ö ­

( r a s v a in e n ) lih a o n e p ä te r v e e llis e m p ä ä j a r a s k a a m p a a r u o k a a k u in k e v y e t k a s v ik ­ s e t. K u i n k a h a n m o n i k a s v i s s y ö j ä k ä r s ii

d y k s i — v o is i k e s k u s te lla .

s y d ä n - j a v e r i s u o n i t a u d e i s ta ?

Hei,

k e m y k s e s tä , e tte i ih m is e llä o le o i k e u t t a

Leevi

T o is e k s i l i h a n t u o t a n t o o n e r ittä in e p ä ­ ta lo u d e llis ta r a v in n o n tu o ta n to a . O n to ­ s ia s i a , e t t ä s illä v i l j a m ä ä r ä l l ä , m illä r i k ­ k a id e n te o l l i s u u s m a i d e n k a r j a k a s v a t e ­ t a a n , v o ita is iin r u o k k i a k o k o m a a p a l l o n v ä e s tö ! L ih a a s y n ty y siis t o d e l l a p ie n e llä h y ö t y p r o s e n t i l l a — j a v a in s ik s i, e t t ä m e

gren.

h e d o n i s ti t lä n s im a a la i s e t h a l a j a m m e j o ­ k a p ä i v ä i s e n p ih v im m e .

» Leikinohjaaja». Valokuvauskilpailun B-sar-

s a S u o m e n m a a s s a o n s itä p a its i e d u llis e m ­

jan II-palkinto. Kuva: Jyri Taskinen.

p a a o lla re h u n s y ö jä k u in l i h a p ä ä . . .

K o k e m u k s e s ta v o in k e r t o a , e t t ä k a ih is ­

ES

A n i m a l i a n to i m i tu k s e l l e v in k k i: j u l k a is k a a p a k a s v is ru o k a re s e p te jä !

2 ) V iim e le h d e n n u o r t e n p a l s t a l l a k e ­

H e i n ä k u u n h e lle k u t i t t e l e e k a i n a l o i t a tä tä k ir jo itta e s s a n i, m u tta k u n s in ä tä tä

t a t u s k i n h ä n e n m ie le e n s ä o n k o s k a a n

*

Vuf vaan kaikille kesälaitumilla kirmanneille!

A nimalia-ylistyksestäsi toipuessani vastaan pahin kysymykseesi. Ensiksikin kasvisruokareseptejä on tiedossa, jo seuraavassa Animaliassa. Toiseksi käytetty­ jä valmiiksi liotettuja postimerkkejä ote­ taan edelleen yhdistykseen myyntiin.

M yös palautetta, negatiivistakin, otetaan jatkossakin mielenkiinnolla vastaan Ani­ malian toimituksessa.

Kissakysymyksiisi toivon lukijoiden kokemuksia.

Terveisin Emmi M. 25

Hei kaikki eläinrakkaat!

Hyvä Teuvo ,

YHDISTYKSELLE T O I M I N N A N J O H T A J A

J ä i t k ö ilm a n k e s ä ty ö p a i k k a a ? M ik s i e t s e u r a a v a n a k e s ä n ä m u u tta is i k u u k a u d e k ­

H a lu a n v a s t a t a k ir jo itu k s e e s i ( A n im a lia 2 / 9 0 ) , k o s k a n iin r ä i k e ä s t i k i r j o i t i t j a

Yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Viinikainen aloitti 1. 8. 1990 työn

n im i tit h y v ä ä

k e n t e le m ä ä n ? I ts e o le n o l lu t k o lm e k e ­

O le n itse o llu t e lä in s u o je lu y h d is ty k s e n j ä ­

a s ia a

» v o u h o tu k s e k s i» .

s ä ä m a a ta l o u s lo m i t ta j a n a . O le n ty ö s k e n ­

se n j a p u u t t u n u t ti la n te i s i i n j o s k u s r a d i ­

n e lly t p i e n e h k ö s s ä s ik a la s s a j a v a ik k a

k a a l i n k i n o t t e i n . O le n p u u t t u n u t t i l a n ­

a lu k s i o li e n n a k k o l u u l o j a , o le n v iih ty n y t

te e s e e n s illo in , k u n o n r u o k i t t u v ä ä r i n j a

h y v in . T y ö o n r a s k a s t a m u t t a a n t o i s a a .

n ä i n a i h e u t e t t u s a i r a s t u m is i a , j o p a k u o ­ l e m a a . O le n s a a n u t p a r a n n u s t a a i k a a n ,

J o i d e n k in s ik o je n k a n s s a y s tä v y s ty in j o ­ p a n iin p a l j o n e t t ä v o in l e i k k i ä n iid e n k an ssa.

p ä i n ti la n t e e n . o t a n o s t a ji e n o s o i tt e e t j a k ä y n m y ö h e m ­

m a a t a l o s s a k y s y m ä s s ä , t a r v i t a a n k o sie l­

m in k a t s o m a s s a , e t t ä e lä in e i j o u d u k ä r ­

lä a p u a . M o n e t o v a t ty ö s k e n n e lle e t k o ­ k o e l ä m ä n s ä s a a m a t t a y h t ä ä n lo m a a .

s im ä ä n . A n n a n a i n a r u o k i n t a o h j e e t m u ­ k a a n . J o s e p ä i le n , e tte i e l ä i n t ä k o h d e l l a

K a n n a tta a hyvä.

v ie n e l ä in l ä ä k ä r i n l o p e t e t t a v a k s i j o v a s ­

P a lk k a k in

on

Eläinsuojelulain uudistusehdotus uusiksi

k u n o le n k ä y n y t t a r k a s t a m a s s a j ä l k e e n ­

E li e lle tte p e l k ä ä k o v a a t y ö t ä j a o le tte e l ä i n r a k k a i t a , k ä v ä i s k ä ä p ä lä h i m m ä s s ä

k o k e illa !

Ajankohtaista

Its e llä n i o n v u o h ia . K u n m y y n e lä im iä ,

h y v in , e n m y y s itä e n s in k ä ä n . E n n e m m in t a s y n ty n e e n ä k ilin ä . E lä in k o h te le e i h ­

— M arika—

m i s t ä n iin k u in s itä k o h d e l l a a n . O le n j o ­ p a o s t a n u t e lä im e n t a k a i s in s illo in , k u n o lo s u h te e t e iv ä t o le h y v ä t.

J .K .

K a ik k i e lä im e t o n i h a n i a . T ä ä l ­

lä h y p p e le e p u p u j a r a n t a t i e l l ä j a k u o v i j a t ö y h t ö h y y p p ä p e s iv ä t lu o n n o n n iity llä .

Kuva: Veli-Risto Cajander.

Koirahuolia

k i o v a t n e a s e e t, j o t k a t u l e v a t v a i k u t t a ­ m a a n s illo in , k u n n e a n n e t a a n j u l k i s u u ­ te e n .

E l ä in s u o j e lu t e r v e i s i n M aire

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT:

I la h tu n e e n a s iitä , m itä le h te n n e v a ik u t­ t a a e l ä in te n a s e m a a n , k i r j o i t a n p ie n e n k i r je e n . O le n h u o lis s a n i k o i r i s t a . M a t ­ k o illa P o h j o i s - S u o m e s s a o l e n h u o m a n ­ n u t , m ite n k o i r a l le k y llä l a i t e t a a n h ä k ­ k i, m u t t a s itte n se o n k in sie llä . E i k u k a a n » e h d i» j u o k s u t t a a , e i p u h u t e l l a . T i e d ä t ­ t e h ä n n ä m ä k o i r a t , j o t k a v a in h a u k k u ­ v a t s tre s s a a n tu n e in a y ö t j a p ä iv ä t. M o n i k a u p u n k ila in e n k in o t t a a k o ir a n j a j ä t t ä ä s e n s i t t e n y k s in . K a u p u n g is s a m i n u s ta k o ir a lla o n k u ite n k in p a r e m p i. K o ir ia o n p a l j o n t ä ä l l ä K e s k i- S u o m e s s a k in . E l ä i n ­ l ä ä k ä r i o n k iv a , m u t t a h ä n p u u t t u u a s i­ o i h i n v a in , j o s e lä im e llä o n v a a r a tu l la rä ä k ä ty k si.

M itä v o is im m e te h d ä ? E ik ö v o ita is i v ie ttä ä e r ity is tä k o ir a n v iik k o a ? E ik ö v o i­ ta is i l a i t t a a le h tiin s u u r e t o t s i k o t : M ite n v o i s i n u n k o i r a s i? K o i r a o n i h a n a , k u n s e k iin ty y i s ä n t ä ä n s ä j a v a in h ä n e e n , v a i k k a i s ä n tä o lis i k u i n k a h u o l i m a t o n .

M e illä o n o m a R o o p e - k o i r a . S e j ä t e t ­ tiin tie n v a r t e e n H e ls in g in s e u d u lla v ii­ m e j o u l u k u u s s a . K o ir a lö y d e ti in u u p u ­ n e e n a h a n g e s ta j a v ie tiin O ta la m m e n k o ir a k o t i in . S ie ltä h ä n e t s a im m e . R o o p e o n v e h n ä te r r ie r in n ä k ö i n e n , k a i p a r iv u o tia s .

N y t se tä ä l l ä m a a l la j u o k s u t t a a m i n u a j a i s ä n tä ä j a v a h t i i ta l o a m m e .

K a ik k e a h y v ä ä le h d e lle n n e . K o ir a m a i­ s in te r v e is in .

P irk k o K allio 26

K ai sin u n k in , T e u v o , o n m y ö n n e ttä ­ v ä , e t t ä ti e d o t t a m i n e n j a e l ä i n s u o je lu l a ­

HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokj, 90830 Haukipudas HUMPPI: Minna Kupari, 43640 Humppi, 944-67 133 JOENSUU: Milja Honkanen, Ruuhitie 50 D 9, 80160 JS, 973-822 479 JÄMSÄ: Sari Tukiainen, Jämsänkoskenne 16a 2,42220 Kai­ pola, 942-614 34 KAJAANI: Minna Kontio, Kuusitie 7, 87200 Kajaani, 986-220 58 KEMI: Merja Leskinen, Aaponk 5, 94720 Kemi, 9698-325 81 KLAUKKALA: Mia Kivelä, Seurantie 4 as 9, 01800 Klauk­ kala KOKKOLA: Virva Ilvesaava, Pormestarink 34, 67100 Kok­ kola, 968-13 738 LAHTI: Johanna Hovi, Purotie 2 B 25, 16300 Orimattila LAPPEENRANTA: Sari Kupiainen, Vuokonk 15, 53810 LPR 953-27 795 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-226 6236 OULU: Kirsti Leisto, Raivaajantie 18, 90140 Oulu, 981-330 578. Mervi Pesonen, Rintintie 1, 90240 Oulu, 981-521 618 (löytöeläinpalvelu).

PORI: Riitta Muurla, Vaarank 11, 26810 Pori, 939-200 02 TAMPERE: A nja Toivio, 33880 Sääksjärvi, 931-671 974 TURKU: Turun Alueosasto, Aurakatu 5 A, 20100 Turku, 921-310 123 Tarja Michejeff, Kukkarokiventie 1, 21530 Paimio, 921-809 973 VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90-227 3955 YLITORNIO: Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11 A 2, 95600 Yli­ tornio

f

Viime Animaliassa kerroimme eläinsuojelulain uudistusehdotukses­ tajayhdistyksemme siitäantamasta lausunnosta. Ehdotus meni osittain uusiksi ja toinen versio on nyt lau­ suntokierroksella.

Ehdotuksen mukaan eläinsuojelu­ lakimme kaipaisi kokonaisuudistusta, joka tosin on pitkällinen prosessi. Jotta Suomi voisi liittyä Euroo­ pan Neuvoston (EN) eläinsuojelusopimuksiin, tarvitaan pikaisempia osittaisuudistuksia. Siksi koiran hän­ nän typistäminen ja luonnonvarais­ ten eläinten turkistarhoille pyytämi­ nen ehdotetaan kiellettäväksi.

Muutosta uudistuksen ensimmäi­ seen versioon nähden on tapahtunut sikäli,ettäluonnonvaraisten eläinten lihantuotannollista tarhausta ei uudessa ehdotuksessa enää sallittai­ si.Kiitos mm. eläinsuojelijoiden vastalauseryöpyn.

Laaja-alaisin muutos lakiehdotuk­ sessa on ns. valtuutuspykälän lisää­ minen. Sen mukaan voidaan asetuk­ sellaja maa- ja metsätalousministe­ riön määräyksillä täsmentää, mitä tarkoittavat lainyleispiirteisetilmaisut, kuten »riittävätila» tai »tarpeeton kipu». Tavoitteena on, että sää­ dökset vastaavat EN:n sopimusten vaatimaa tasoa. Tavoite on eläinsuojelullisesti täysin riittämätön. Käy­ tännössä nimittäin EN:n sopimus ei tuo muutoksia esimerkiksi häkkikanojen taimuiden tuotantoeläinten ti­ loihin, sillä suomalaiset säädökset vastaavatjo nyt eurooppalaisia suo­ situksia.

Lakiehdotuksen mukaan on erityi­ sen tärkeää voida liittyä tuotanto­ eläinten suojelua koskevaan EN:n sopimukseen. Täytyy nimittäin voi­ da osoittaa, että »Suomen karjata­ lous ja turkistarhaus täyttävät eurooppalaiset vaatimukset»: sillä voi olla merkitystä eläintuotteiden vientimahdollisuuksiinkin!

Taloudelliset perusteet ovat jopa eläinsuojelulain muotoilussa eläinten etua tärkeämpiä. Mikä laki suojaisi eläinten oikeuksia?

(E.M .)

Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n toi­ minnanjohtajana. Työtehtäviin kuu­ luu mm. yhteydenpito tiedotusväli­ neisiinjaviranomaisiin, erilaistenta­ pahtumien järjestäminen, alueosastotoiminnan tehostaminen, koko­ naistoiminnan ja kampanjoiden suunnitteleminen sekä kansainvälis­ ten suhteiden hoitaminen.

Koulutukseltaan Päivi Viinikainen on kieltenmaisteri. Eläinsuojelutyössähän on ollutmukana noin 15 vuo­ den ajan. Kotiväkeen kuuluu kolme eläinsuojeluhenkistä urosta: mies se­ kä kaksi hännällistä kääpiösnautse­ ria.

Kuva: Veli-Risto Cajander.

si — p a r i k s i m a a lle e lä i n te n p a r i i n t y ö s ­

(E.M.)

Eläinsuojelulaki uudistuu — häkkikanalat pysyvät! Kuva: P ilvi Lassila.

27

Erävoitto härkätaistelussa

Helsingin kaupunginvaltuusto kannattaa rituaaliteurastusta

H e ls in g in

n o i n 10 0 0 0 n i m e ä . K iito s k a ik ille k a m ­ p a n j a a n o s a llis tu n e ille !

H ä r k ä t a i s t e l u r i n t a m a l t a k u u l u u h y v iä

k a u p u n g in te u ra s ta m o illa .

T o iv o m u s p o n s i s ä h k ö p i is k a n k ä y t ö s ­

u u t i s i a s ik ä li, e t t ä P o r t u g a l i n v a lm is te l­

t ä l u o p u m is e k s i v a l i te t ta v a s ti h ä v is i n i u ­

t a v a n a o le v a s s a e lä in s u o je lu la is s a tu lla a n

k a s ti ä ä n i n 3 7 — 4 0 . U s k o m a t o n t a o li se n

k i e l t ä m ä ä n e s p a n ja la is ty y lis e t h ä r k ä t a i s t e lu t, jo i s s a k ä y te t ä ä n p ic a d o r e i t a j a m a -

s i j a a n a s e n t e e t r i t u a a l it e u r a s t u s t a k o h ­

t a d o r e ita . L is ä k s i la k i k ie ltä ä a lle 1 4 -v u o t i a i l t a l a p s il ta p ä ä s y n h ä r k ä t a i s t e l u i h i n .

t a a n . V a in n e l j ä k a u p u n g i n v a l t u u t e t t u a u s k a ls i v a s t u s t a a r i tu a a l i t e u r a s t u s t a : H a n n e l e L u u k k a i n e n , L iisa K ulhia, O s­

m o Soininvaara j a Martti T u om ola. M m . v a ltu u te ttu O le VVasz-Höckert ( rk p ) k ä y t­

(P. VJ

Maailman eläinsuojeluliiton kokous Sveitsissä

ti p itk ä n p u h e e n v u o r o n r itu a a l it e u r a s t u k ­ s e n p u o l e s ta . H ä n e n m u k a a n s a o lis i f a ­

M a a i l m a n e l ä i n s u o je lu l i i t t o ( W S P A )

n a a t t i s u u t t a j a a h d a s m ie l is y y t tä p o i s t a a

p iti y le is k o k o u k s e n s a S v e itsis sä , B a se lissa

t ä m ä m e n e te lm ä , jo s s a ta j u i s s a a n o le v a l­ t a e lä im e ltä v iille tä ä n k u r k k u a u k i! M y ö s

t o u k o k u u s s a 1 990. K o k o u k s e s s a o li e s i­

v a l t u u t e t t u A b u-H ann a ( v ih r e ä t) p u o lu s ­

t o i m i n n a s t a j a r a p o r t t e j a W S P A : n k e n t­ t ä t y ö n t e k i j ö i d e n ty ö s t ä e ri p u o lilla m a a ­

Kennelliiton toiminta herätti paheksuntaa

v a a le is s a — e t k a i h a l u a s ä h k ö p iis k a n k a n n a tta ja a k a n s a n e d u s ta ja k s i?

y h d i s t y k s e s tä j a t k a v a t a d v i s o r y d ir e c to re in a .

Eläinsuojeluliitto Animalia ilmai­ siKennelliitolle kesäkuussa osoitta­ massaan kirjeessä paheksuntansa Kennelliiton antamia, penikkatautiepidemiaa koskevia varsin löyhiä määräyksiä kohtaan.

Eläintensuojeluliitto Animalia kat­ soi, että koirien turvallisuuden ta­ kaamiseksi kaikki koiranäyttelyt olisi pitänyt peruuttaa; nythän pentu- ja junioriluokkia lukuunottamatta vi­ ralliset näyttelyt pidettiin.

Onneksi epidemia alkoi laantua heinäkuun loppupuolella, ja karva­ kuonot pääsivät taas seurustelemaan toistensa kanssa.

Kirjelmän tuloksena on syntymäs­ sä yhteistyötä Kennelliiton ja Eläin­ suojeluliitto Animalian välillä.

(P. VJ

(P. V.)

(P. v j

ti p u h e e n v u o r o s s a a n r i tu a a l i t e u r a s t u s t a e s i tt ä e n , e t t ä v ä h e m m i s t ö je n o i k e u k s ia l o u k a t a a n , j o s r i tu a a l i t e u r a s t u s k ie lle ­

te lm iä g e e n i te k n o lo g ia s ta s e k ä e lä in k o e -

ilm a a .

J ä rje s tö n

uudeksi

p u h e e n jo h ta ja k s i

t ä ä n . E lä in t e n o i k e u d e t h ä n s e n s i ja a n

v a littiin t a r m o k a s e l ä in t e n o ik e u k s ie n

u n o h t i t ä y s in .

H e ls in g in k a u p u n g i n t e u r a s t a m o i d e n

p u o l e s ta p u h u j a , u u d is tu s m ie lin e n j a a k ­

t y ö n t e k i j ö i d e n e l ä i n s u o je lu k o u l u tu k s e n

p u h e e n j o h t a ja Richard Steiner. E lä in s u o ­

lis ä ä m in e n s a i se n s ija a n lä h e s v a r a u k s e t ­

je l u li it to A n i m a l ia n p u h e e n j o h t a j a P äivi

to m a n k a n n a tu k s e n : p u o ltö ä ä n iä a n n e t­

V iinikainen s e k ä V ih r e ä n R is tin p u h e e n ­ j o h t a j a Sylvia S tenius v a l it t ii n j ä r j e s t ö n a d v i s o r y d i r e c to r e ik s i s e k ä K ristiina H am m arén V i h r e ä s tä R is ti s t ä v a r s i n a i ­ s e k si d i r e k t o r i k s i. Eila V ah vaselk ä S u o ­ m e n E lä in s u o je lu y h d is ty k s e s tä j a H anne­ le L uu kk ain en H e ls in g in E lä in s u o j e lu -

tiin 7 9 j a v a in v a r a v a ltu u te ttu R ailo (k o k ) v a s tu s ti p o n t t a .

K i r j o it a o m a l le v a l t u u te t u l l e s i j a t i e ­ d u s te le h ä n e n k a n t a a n s a j a ä ä n e s ty s k ä y tt ä y t y m i s t ä ä n . H ä n s a a t t a a o lla m y ö s e h ­ d o k k a a n a en si m a a lisk u u n e d u s k u n ta ­

Mitä tapahtui heinä— elokuussa ratsastuksen MM-kilpailuille,joita koko maailman ratsastusväki oliodottanut? En­ sinpaljastuivat Saksan maajoukkueen kyseenalaiset valmennusmenetelmät, mm. barraus elihevosen »opettaminen» hyp­ päämään varsinaista estettä korkeammalle esimerkiksi lyö­ mällä sitä hypyn yhteydessä puukepillä etujalkoihin. (On aihetta epäillä, että barrausta on käytetty useissa maissa jo kauan.)

Kenttäkilpailuissa kuoli yksi hevonen ylirasituksen aiheut­ tamaan sydänkohtaukseen ja useat hevoset kieltäytyivät tai kaatuivat pahasti massiivisilla maastoesteillä.

Kisoissa jaettiin keltaisia varoituskortteja hevosten huo­ nosta kohtelusta. Kortin saivat mm. yksi esteratsastajajaval­ jakkoajon ohjastaja.

Ruotsissa kilpailut aiheuttivat suurta kohua. Ruotsalainen valtakunnallinen eläinsuojeluyhdistys Djurens Vänner teki ri­ kosilmoituksen kenttäkilpailuista. Yhdistyksen mukaan he­ voset asetettiin siinä liikarasituksen kohteiksi, mikä aiheutti eläinsuojelulaissa mainittua tarpeetonta kärsimystä.

Täytyykö hevosista puristaa kaikki irti mitalitaistelussa?

Vaikuttaa siltä, että huipputasolla kilpailtaessa hevosilla on yhä useammin vain välinearvo.

PÄIVI K O R H O N E N

m ä ä n , h ä r k ä t a i s t e l u i t a v a s t u s t a v a a n n im e n k e r ä y s k a m p a n ja a n j a sa i k o k o o n

k a u p u n g in v a ltu u s to s s a lä p i k o lm e to iv o ­ m u s p o n t t a , j o t k a k a ik k i tä h t ä s iv ä t e lä in ­ p a ra n n u k s iin

Skandaalikisat Tukholmassa

E lä in s u o j e l u l i i tt o A n i m a l i a o s a llis tu i M a a i lm a n e l ä i n s u o je lu l i i t o n j ä r j e s t ä ­

K a u p u n g i n v a lt u u t e tt u H ann ele L uuk­ kainen ( v i h r e ä t) y r i tt i s a a d a H e ls in g in

s u o je lu llis iin

Kohti maailmanmesta-

tiiv in e n S v e its in e lä in s u o je lu y h d is ty k s e n

» Villihevonen» kesyyntyy kummasti, kun vie­ reinen ratsastaja irroittaa siltä kiristävän vyön.

Helsinki VI -90. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Lähteet: G öteborgs Posten 24. 7., 29. 7. j a 30. 7. 90 Helsingin Sanomat S. 8. 90

RODEO Suomessa veti vesiperän Runsaasti mainostettu American Rodeo Show toukokuussa ei vetänyt yleisöä Helsingin stadionille. Yksi esitys joudut­ tiin väenpuutteen johdosta kokonaan peruuttamaan. Muu­ tenkin ihmisiä olipaikalla niukalti, yhteensä vain noin 50 000 neljässä esityksessä.

Rodeossa oli mukana 46 hevosta, joista ainoastaan kuusi kuljetettiintakaisinUSA:hän — näin siispuheet rodeomiesten rakkaudesta omiin hevosiinsa eivät oikein saaneet katetta.

Monille hevosille tuskallisin kokemus liittyitiukalle kiris­ tetyn vyön käyttöön pukitteluesityksissä. Kun hankalat vyöt oli poistettu, »villihevoset» rauhoittuivat nopeasti.

Eläinten ystävät järjestivät mielenosoituksen stadionin por­ tillaja jakoivat tietoa rodeoon liittyvistä epäkohdista. Rie­ hakas ja hauska mielenilmaisu pääsi hyvin esilletiedotusvä­ lineissäja pisti monet rodeolipun ostaneet miettimään, mis­ tä hommassa on oikein kyse.

Sharpei-koiral olivat m aa-ja metsätalousmi-y nisteriöllekin liikaa: koirien maahantuonti ja kasvatus Suomessa kiellettiin ylijalostuksen vuoksi. Kuva: Zefa/Stockm arket, julkaisija: Scandecor, Ruotsi.

(V -R .C J

Amerikkalaisten mielipiteet eläimistä Maanlaajuisen mielipidetutkimuk­ sen mukaan amerikkalaisilla on mel­ ko myönteiset asenteet eläimiin.

80 % uskoo, ettäeläimilläon oikeuk­ sia, 85 °7o vastustaaturkkien käyttöä ja63 % mielestäturkistenmyynti tu­ lisi lailla kieltää. Eläinten käyttöä kosmetiikkatesteissä vastustaa 81 °7o.

Metsästystä vastustaa 60 % tutkituis­ taja 33 °7o kieltäisimetsästyksen ko­ konaan. Sensijaan 85 °7o amerikka­ laisista hyväksyy eläinten kasvatuk­ sen ihmisille lihaksi ja 66 % hyväk­ syy eläintarhat.

E L ÄI NS UO JE LU JA TERRORISMI Eläinten vapautusrintaman (Animal Liberation Front, UK) jäsenet asettivat viime kesäkuussa Bristolis­ sa erään tutkijan auton allepommin.

Räjähdys haavoitti vakavasti vuoden ikäistävauvaa, jotaoltiintyöntämäs­ sä vaunuissa auton vierellä. Eläinsuojelujärjestöt tuomitsivat teon.

On ymmärrettävää, että eläinten

epäinhimillinen kohtelu tieteessä jo h ­ taa eläinystävien turhautumiseen.

Sen sijaan ei ole ymmärrettävää eikä hyväksyttävää, että turhautuminen kanavoituu väkivaltana. Todellinen eläinsuojelija kunnioittaa kaikkea elämää, eikä pyri sen vahingoittami­ seen.

N ew Scientist 16. 6. 1990 (R.S.)

Anim als Agenda VII/90. (V -R .C J 29

Ajankohtaista L u k io s s a t e i n b i o l o g i a a n liitty e n t u t ­ k ie lm a n v a i h t o e h t o m e n e t e l m i s t ä j a u s ­ k o n n o n e t i i k k a k u r s s il l a p i d i n e s ite lm ä n

Kaikki alkoi julisteesta

e l ä i n k o k e i s ta .

A ik a ta u lu s ta n i

jo h tu e n

K o e - e lä in te n S u o j e l u n j ä r j e s t ä m i i n t i l a i ­

Villakoiralle kuuluu häntä!

Ruotsalainen isovillakoirien kas­ vattaja tuomittiin alkuvuodesta n.

7 000 mk sakkoihin ja korvauksiin.

Hän oli leikannut hännät kahdeksal­ ta villakoiran pennulta. Oikeudessa sekä eräät eläinlääkärit että etologit totesivat, että häntien leikkaus ai­ heuttaa pennuille tuskaa ja että ne aikuisina kärsivät hännän puuttumi­ sesta.

Djurens Rätt 2/90 (V-RC.)

Eläinsuojelijat huolissaan lemmikkieläinten jalostuksesta Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Eläinsuojeluliitto Animalia ja Vihreä Ristijättivät elokuussa maa- jamet­ sätalousministeriölle kirjelmän kas­ vavaan rotukoira- ja rotukissaharrastukseen liittyvistä epäkohdista.

Jalostuksen tuloksena monet kis­ sa-ja koirarodut ovat kroonisesti sai­ raita. Tällainen eläinjalostus olisi Suomen eläinsuojelulain 8 §:n ja Euroopan Neuvoston lemmikkieläinsopimuksen 5 §:n vastaista. Kirjel­ mässä puututtiin myös hännän- ja korvientypistysongelmaan sekä lem­ mikkieläinten maahantuontiin liitty­ viin epäkohtiin.

Kirjelmässä esitetyt vaatimukset olivat seuraavat: 1. Eläinsuojelulain kahdeksatta pykälää tulee noudattaa. Ne lemmikkieläinrodut, joillaon jalostuksen tu­ loksena kroonisia sairauksiataiviko­ ja, tuleekieltää. Myös EN:n lemmikkieläinsopimus edellyttää tätä.

Lisäksi tulee kieltää psyykkisesti häiriintyneiden koirien, esimerkiksi ns. tappajakoirien tietoinenjalostus.

2. Koirien, joiden korvat (ja/tai häntä, kunhan hännäntypistyskielto astuu voimaan) on typistetty ulko­ mailla, maahantuonti tulee kieltää.

Suomessa virallisiin koiranäyttelyihin osallistuvien koirien tuleetäyttää eläinsuojelulain asettamat vaatimuk­ set. Tällöin esimerkiksi koirat, joi­ den korvat (ja/taihäntä) on typistet­ ty, eivät saisiosallistuanäyttelyihin.

3. Suomeen maahantuotujen kissojen ja koirien tulee olla luovutusikäisiä sekä rokotettuja. Sen lisäksi rajaeläinlääkärin tulee suorittaa jo­ kaiselleeläimelleperusteellineneläinlääkärintarkastus mahdollisten tart­ tuvien tautien sekä loisten varalta.

Rajaeläinlääkäreille tulee varata tä­ tä tarkoitusta varten asianmukaiset tilat ja välineet.

Niin lemmikkieläinten kuin mui­ denkin eläinten maahantuonnin val­ vontaa tuleetehostaa, ja eläinten sa­ lakuljetuksesta tulee antaa nykyistä ankarammat rangaistukset. (P.v.)

On monta tapaa päätyä eläinsuojeli­ jaksi. Tässä yk si niistä.

E lä m ä n ti l a n t e e n i m u u t t u e s s a m in u lle

L a p s u u d e s s a n i k ä v in n ä y te lm ä k e r h o s ­

j ä i e n e m m ä n a i k a a e l ä i n s u o je lu u n . O lin

s a H e ls in g in M u n k k i n i e m e s s ä . E r ä ä n k e r h o illa n p ä ä t y t t y ä k is k o e s s a n i t a k k i a

k i r j o i t t a n u t y l io p p ila a k s i j a ty ö s k e n te lin S u o m e n P a n k is s a . S iellä ta p a s in H a n n e le

y lle n i, s ilm iin i o s u i h u o n e e n t a k a s e i n ä l ­

L u u k k a i s e n , j o k a k e r t o i T u r k i s te n V a s ­

le lii m a t t u j u l i s t e . S iin ä o li k u v a k a n i s t a

tu s ta ja t -ry h m ä s tä . T ä m ä n ry h m ä n k o ­

v a n g ittu n a a h ta a s e e n to im e n p id e la a tik -

k o u k s iin j a t e m p a u k s iin o s a llis tu in a k t i i ­

k o o n ja m ä y rä k o ira s ta p a k o te ttu n a h e n ­ g it t ä m ä ä n t u p a k a n s a v u a v a lk o is e n tö tte -

v is e s ti. A l o i n

rö n k a u tta .

P a h a o lo h u l v a h t i m ie le e n i. S e n j ä l ­ k e e n n iin m o n e s ti e lä in te n o ik e u k s ia p u o ­

to im ia e n e m m ä n

m yös

K o e -e lä in te n S u o je lu n tila is u u k s is s a j a lii­ ty in H e ls in g in e lä in s u o je lu y h d is ty k s e e n .

T u tu s t u i n p a r e m m in e lä in s u o je lijo ih in j a h e k in o p p i v a t t u n t e m a a n m i n u t .

l u s ta e s s a i lm e n e v ä t u n n e , e p ä o i k e u d e n ­

K e v ä ä llä 1 9 9 0 K o e - e lä in te n S u o je lu n

m u k a i s u u d e n s y n n y ttä m ä v o im a to n v ih a ,

jo h to k u n ta a n ta rv ittiin u u s ia k a s v o ja .

t u s k a s t u t t i m ie le n i e n s im m ä is e n k e r r a n .

M u t t a la p s i k u n o lin , u n o h d i n k o k o a s ia n

m i n u l l a o li o n n i t u l l a ä ä n e s t e t y k s i m u ­

p ia n .

E lä in s u o j e l u l l i s u u t e n i ilm e n i 10 i k ä ­ v u o d e n v a n h e m m a l l a p u o l e l l a s ite n , e t ­ t ä lu o k a s s a k ie r te le v iin y s t ä v ä n k i r j o i h i n

J o h to k u n n a n e h d o tta m a n a e h d o k k a a n a k a a n . A lo ite lle s s a n i j o h t o k u n t a v u o t t a n i e l ä i n s u o je lu k e n t tä n i o n l a a j e n t u n u t k ä ­ s i t t ä m ä ä n k o e - e l ä i n t e n lis ä k s i t u o t a n t o ­ j a v illie lä im e t. E lä i n r a k k a u d e s t a n i o n

e lä in k o k e ita » . Y h d e ssä lu o k k a k a v e rin i

k y p sy n y t p ä iv ittä in e n h a r r a s tu s , ta i p i­ k e m m i n k i n e lä m ä n a s e n n e . Y h d is ty s to i­

k an ssa

k o k e ita , jo is ta

m i n n a n lis ä k s i y r i tä n v a lin n o i l l a n i k a u ­

lu im m e k i r ja s to is ta l a in a a m is ta m m e v ih ­

p o is s a j a k e s k u s te lu illa e lä im is tä s e k ä t u t ­ tu je n e ttä tu n te m a tto m ie n k a n ssa m u u t­

k ir jo itin » e n ite n m a a ilm a s s a v ih a a v a n i — k a u h i s te li m m e

k o s is ta . E m m e o ik e in t a j u n n e e t , m ite n j a m is s ä o lis im m e v o in e e t t e h d ä e lä in s u o j e l u t y ö t ä . V ä h ite lle n t u l i m m e tie to is ik s i

Harmoniaa

s u u k s i i n o s a l li s t u i n v ä h ä n .

Lontoon aukiolla ihmiset ruokkivat puluja, ulkokahviloissa jäljelle jääneet muruset keräävät pulut.

Kukaan ei puhu terveyshaitoista, m y rky itämisestä.

Poliisi ruokkii yhtälailla oravia kuin puluja.

Buddhalainen nuorukainen syöttää H yde Parkissa puluja.

Aikoinaanhan Franciscus Assisilainen saarnasi kaikenmaailman varislinnuille: niille joista harvat välittivät.

Aukiolle kerääntyvät eri kansallisuudet ja kaikkia yhdistää myötätunto puluja kohtaan: maailman meno pysähtyy, harmonia olemassaolon kanssa, paratiisi maan päällä.

Liisi Hiltunen

t a a k ä r s iv ie n e l ä in te n a s e m a a .

Heli Sajaniemi

K o e - e lä in te n S u o j e l u r y : s t ä . P i t k ä ä n a i ­

Heli helsinkiläisien kulutusjuhlaa häiritsemäs­ sä. Kuva: Veli-Risto Cajander.

k a a n e m m e k u it e n k a a n u s k a lta n e e t o t t a a y h te y ttä y h d is ty k s e e n , k o s k a y le in e n m ie ­ lik u v a k iih k o m ie lis is tä e l ä i n s u o je lijo is ta a r v e l u t t i.

‘yfO

J Af TURKIT KUULUVAT YHTEEN!

L

iTUWKIKMT

Turkisryhmä lähteeluottavaisenajavoimistuneena toimi­ maan syksyn edistyessä. Tuloksia on saavutettu: turkistar­ hojen määrä on pudonnut ainakin tuhannella ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa noin 60 % eläinhäkeistä on tyhjillään.

Toisaalta valtion kesäkuussa myöntämä 110 miljoonan mk tuki tarhaukselle ylläpitää monien muuten lakkautettavien tarhojen elinkelpoisuutta. Näköpiirissä saattaa ollatarhauk­ sen elpyminen ensi talvena, joten toimintatarvetta löytyy.

Syksyn toiminnassa eräs huippukohta on Eläinten Viikol­ la, jolloin ainakin Helsingissä on odotettavissa katutoimintaajatehostettuatiedottamista. Eräs tehtävä on selvittää,lop­ puiko superkettujen kasvatus tarhoillatodella, vai ovatko jul­ kisuudessa esitetyt tiedot ainoastaan hämäystä.

Eläinten Viikon tempauksia ajatellen toivotaan, että toi­ sitvanhan turkkisi (toki sinullakin on sellainen) ullakon kät­ köistä Vihreän Ristin toimistoon. Lisätietoja puhelimitse: 90/763 634.

TURKISTEN VASTUSTAJAT

V ih d o in t o i m i n n a n ta r v e s a a v u tti h u i p ­ p u n s a : t a r t u i n p u h e lim e e n j a s o itin K o e e l ä i n t e n S u o je lu u n . H a r h a l u u l o n i h ih h u l i e l ä i n s u o j e l i j o i s t a h ä l v e n i v ä t y s tä v ä llis h e n k is e n p u h e lin k e s k u s te lu n a i k a n a . I n ­ n o s t u i n k o v a s t i j a liity in jä s e n e k s i . V ie ­ r a i l in y h d is ty k s e n t o i m i s t o s s a M ä k e l ä n ­ k a d u l l a . T a p a s i n s y m p a a t ti s i a ih m is iä j a t u t u s t u i n B e a ty w i t h o u t C r u e l t y - k o s m e ­ t i i k k a a n . T u o ll o i n e n t i e n n y t e l ä in s u o je ­ lu s ta o ik e a s ta a n m itä ä n . K e rra n k ä y d e s­ s ä n i M ä k e l ä n k a d u l l a k y s y in , m ih in a m ­ m a t t i i n m i n u n p it ä i s i v a l m i s t u a , j o t t a v o is in a u t t a a k o e - e lä im iä .

M u u t a m i a v u o s ia e t e e n p ä i n e lä in s u o j e l u t y ö n i k ä s i tt i A n i m a l i a n lu k e m i s t a , B W C - s a r j a n k ä y t t ö ä , e l ä i n k o k e i s ta p u ­ h u m i s t a s u k u la is ille j a k a v e r e ille s e k ä e s itte id e n ja k a m i s t a . T ie to a e lä in k o k e is ta e n s illo in v ie lä p y s ty n y t h a n k k i m a a n t ä y ­ d e llä t e h o l l a , s illä k u v a t j a k u v a u k s e t k ä ä n s iv ä t v a ts a n i y m p ä ri. N y k y ä ä n k in r a ju im m a t k o k e e t lu k k iu tta v a t k a sv o n i v a k a v ik s i, m u t t a k u ite n k in o le n o p p i n u t s e n , e t t ä k o k e i s ta o n t i e d e t t ä v ä , m u u t e n e i p y s ty t e k e m ä ä n e l ä i n s u o je lu t y ö t ä .

Kuva: Liisi Hiltunen.

O STA TUOTTEITAMME - TUE TOIM IN TAAM M E!!

SYYSSIIVOUKSEN AIKA. . .

Nyt myymme vanhaa varastoa huippuedullise sti!! Alla olevat tuo ttee t m yynnissä niin kauan kuin tavaraa riittää, eli tila a pian ette t jää ilm an!

— Vielä saatavilla hihatonta t-paitaa, väljä m alli, te ksti: ANIM ALS DO N’T SMOKE ANIM ALS DO N’T WEAR MAKE-UP ANIM ALS DON’T DRINK ALCOHOL ANIM ALS DO N’T DROP BOMBS BECAUSE WE DO W HY SHOULD THEY SUFFER?

r L

AIKUISTEN huppariasu + t-paita, yhteishin­ taan 230,— . Koot S, M, L, XL. Huppareissa lentävä hevonen ja te ksti ELÄKÖÖN ELÄI­ MET, värit harmaa tai vaaleanpunainen. Tpaidassa eläin/ihm isryhm ä ja te ksti KOEELÄINTEN SUOJELU RY — ELÄINTEN OI­ KEUKSIEN PUOLESTA. Koot reiluja, laatu e rittäin hyvä!

Tilaan: KOKO ASU JA T-PAITA Pelkkä huppari (170,—) Pelkät housut (100,—) Pelkkä t-paita (50,—) HUOM! SÄÄSTÄT JOPA 90,—

K ettupyyhe näyttää näin tyylikkäältä.

T-PAIDASSA TYYLIKKÄÄSTI SYKSYYN . . .

Kilpailu: Suunnittele yhdistykselle uusi logo

V ärit oliivinvihreä/m usta painatus tai kirkas pinkki/valkoinen painatus.

Tilaan (60,—)

koko koko koko koko

... ... ... ...

väri väri väri väri

— Kosm etiikkakam panjan t-paita (kts. kuva) Valkoinen, koot, S, M, L, XL. Tilaan (60,—)

koko ___

TARROJA, MERKKEJÄ. . .

10,— — VASTUSTAN ELÄINKOKEITA-rintam erkki (kissa), 6 ,— VIOLENCE FREE SCIENCE-rintamerkki, (kaksi­ värinen), 8,— — K osm etiikkakam panjan kirje e n su lkija t, 16 m erk­ kiä/arkki, 10,—

YLLÄTYSPAKKAUS! Myynnissä tarroja, rin­ tamerkkejä, kirjeensulkijoita, k o rtte ja ... Ti­ laa nyt pakkaus, jo ssa vähintään yksi tu o ­ te jokaisesta yllä m a in itu sta ryhmästä, ja m aksat vain 15,—/pakkaus! Pakkauksista saattaa löytyä m uitakin yllätyksiä!

T ila a n ................. pakkausta (kpl)

väri

koko ___

— NO FUR-ketunpoikatarra (nel¡värinen), halkai­ sija 10 cm , 6,— — NO FUR-ketunpoika rintam erkki (nelivärinen),

LASTEN HUPPARIASU, painatus sama kuin aikuisten asuissa, väri vaaleankeltai­ nen. Koot 100— 150 cm, reilu m itoitus. Läm­ m in tä syksyn viim o ih in ! SÄÄSTÖÄ JOPA 40,— !!

Tilaan: KOKO ASU 140,— koko Pelkkä huppari (110,— ) koko Pelkät housut (80,—) koko

ej ANIMALIA

kpl^ kpl

.........

kpl

.........

kpl

.........

kpl

.........

PYYDÄ MYÖS ERILLINEN ESITE MUISTA ENGLANNINKIELISISTÄ RINTAMERKEISTÄMME!!

Eläinsuojeluliitto Animalia kaipaa kipeästi yhdistystunnusta. Entinen tunnuksemme (vihreä risti,jossa on apina ja koira)eienää kuvaa toimin­ taamme, ja lisäksi se sekoitetaan eläinsuojeluyhdistys Vihreän Ristin tunnukseen.

Suunnittele sinä uusi tunnuksem­ me. Otamme vastaan ideasi myös luonnoksena — voimme pyytää ammatti-ihmisiä antamaan tunnukselle »taiteellisen loppusilauksen», mikä­ litarve vaatii.

Tunnuksen tuleeolla mustavalkoi­ nen. Sitä tullaan käyttämään yhdis­ tyksen kirjepaperissa, toimiston näy­ teikkunoissa, Animalia-lehdessä, yh­ distyksen leimasimessajne.jne. Tun­ nuksen tulee siisolla selkeä. Lisäksi sen tuleeantaa kuva yhdistyksen toi­ minnasta ja linjasta.

Lähetä ehdotuksesi meille loka­ kuun loppuun mennessä. Parhaat ideat palkitaan!

Kosmetiikkakampanjan tpaidassa on sähäkkyyttä.

MUUTA MUKAVAA. . .

— Turkiskam panjan kettupyyhe, valkoista froteeta, koko 50 x 70 cm. Kettu ja teksti punaruskeat, 40,— — Avattava kuorellinen turkiskampanjan ketunpoikako rtti, sopii esim. jo u lu k o rtik s i! 5,— — Kuivam ustekynä, jo s s a liito n nim i ja puhelin­ numero, 7,— — P uhelinm uistio, koiran kuva ja te k s ti El ELÄIN­ KOKEILLE! T askukokoinen, 15,— — Ulkolainen uu siopaperilehtiö, eläinaiheinen koristekuva, 15,— — Ulkolainen uusiopaperikirjekuorinippu, eläinkuva, 1 5 ,— UUTTA! K otim aisesta uusiopaperista valm istetut kirjekuoret. N ipussa 20 kuorta/4 erilaista, 16,— — Ju lis te eläinkuvin ja te k s tillä VALINNO ILLASI VAIKUTAT ELÄINTEN ASEMAAN, lisäksi saat ke tu npo ika julisteen ! 10,— (sis. postituksen) — Lajitelm a aiem pien vuosien jo u lu ko rtte ja . N ipus­ sa 12 korttia, hinta vain 8,— !!!

PAPERIKASSIT, tukevaa ruskeaa paperia.

Kuvassa koira ja teksti El ELÄINKOKEIL­ L E !!! Kymmenen kassia 7,— (yksi kassi maksaa 1,— ) T ila a n ................. 10 kassin pakettia ................. yk s ittä is tä kassia SYKSYLLÄ ON AIKAA LUESKELLA. . .

Eeva Kilven runoteos AN IM A LIA sekä no­ velliko koe lm a KUOLEMA JA NUORI RA­ KASTAJA, yhteishintaan 140,— .

Tilaan: MOLEMMAT KIRJAT kpl Anim alia (80,— ) kpl Kuolem a (80,— ) kpl

kpl

...........

kpl

...........

kpl

...........

kpl

...........

kpl

...........

k p l^ P

Tampereen alueosasto tiedottaa

.

kpl

...........

kpl

...........

kpl

...........

NÄIN HELPPOA ON TILAAMINEN:

E läinsuojelun tietopakkaus.

Useiden k irjo itta jie n yh te istyö n ä syn­ tynyt ensim m äinen suom alainen eläin­ ten oikeu ksia käsittelevä teos ELÄIN IHMISTEN M AAILMASSA sekä m ielen­ kiin to in e n tie to te o s SUURVALAAT JA DELFIINIT (Cajander— Sim ilä), yh te is­ hintaan 80,— Tilaan: MOLEMM AT KIRJAT kpl E L Ä IN ...

(55,— ) kpl SUURVALAAT (55,— ) kpl

Lähetä tilauksesi toimistoon osoitteella ELÄINSUOJELULIITTO ANI­ MALIA (ent. Koe-eläinten Suojelu ry), Porvoonkatu 53, 00520 Helsin­ ki. Voit myös soittaa tilauksesi numeroon 90/148 4622.

Yli 30,— tilaukset toimitetaan postiennakolla (10,—) ja lähetyksiin lisätään postitus- ja käsittelykulut (käsittelykulu 2,—).

Muistathan merkitä osoitteesi ja värija kokotiedot selvästi.

........... ........... ...........

Ruohonjuuren laatim a KATALOOGI-VAIHTOEHTOISTEN LIIKE­ YRITYSTEN LUETTELO (kattaa koko Suomen). Nyt vain 3,— !!

Tilaan:

SUUNNITTELUKILPAILU

kpl

TILAAJA: NIM I/NAM N .........

OSOITE/ADRESS

Uusiopaperikirjekuorien kuvavalikoima. Kuorinipun hinta on 16 mk.

K O S M E T I I K K A A I L M A N 1* * * » * V E L Ä I N K O K E I T A

Syksyn kokoontumiset ovat seu­ raavasti: 17. 9., paikalla yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Viinikainen; 15. 10., 19. 11., 17. 12. Paikka: Van­ ha kirjastotalo, kabinetti 203, aika: klo 18— 20.

Tampere on yliopistokaupunki, jossa tehdään eläinkokeita, joten alueosastolla on siistärkeä merkitys.

Uusia aktivisteja kaivataan mukaan.

Eläinten Viikolla 6. 10. klo 10— 18 on koko perheen tapahtuma, mikäli löytyy talkooväkeä tilaisuuttajärjes­ tämään! Tiedossa on lapsille ohjel­ maa (mm. ongintaa), tuotteiden myyntiä, tarjoilua, eläinsuojelutietoa jne. Paikka on Vanha kirjastotalo, luentosali 202. Jos olet halukas ole­ maan mukana tapahtuman järjestä­ misessä, ota yhteys PIAN Anja Toivioon, puh: (931)-671 974. Lähem­ piä tietoja tapahtuman ohjelmasta paikallislehdissä.

Kiitokset kaikilletutustumisleirillä olleille, lähettävät Anja & Anja.

...........

33

ISSN 0783-9170

PÄIVI K O R H O N E N

N

U

O

Onko Margaret Astorissa käytet­ ty eläinkokeita?

— Punkkari—

L T E N

Margaret A stor -sarjaa ei ole mer­ kitty Eläinsuojeluliitto Animalian »synninpäästölistalle». Tosin listal­ le on otettu vain ne tuotteet, joiden valmistajilta on saatu kirjallinen il­ moitus testaamisesta ilman eläinko­ keita, joten kosmetiikkalistan ulko­ puolelta saattaa löytyä eläinkokeit­ ta testaavia sarjoja. Yhdistyksestämme ja Body Shopista saa kosmetiikkaesitteen, jossa on lista tuoteasarjoista, jo ita ei ole testattu eläinko­ kein.

Reipasta syksyn alkua!

Hei!

Olemme lukeneet lähettämiänne runoja ja kirjeitä ja todenneet, että eläinkokeiden ja -rääkkäyksen tie­ dostaminen on synnyttänyt paljon ahdistusta ja tuskaa.

Kaikilla eläinsuojelijoilla on jos­ kus epätoivon hetkiä, jollointuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi ja ettei eläinten asema hiukkaakaan parane.

Voimakkaat tunteet ovat hyvä asia, koska ne osoittavat, että ihmi­ nen ei ole vielä täysin turtunut eikä välinpitämätön. Tunteilleen ei kui­ tenkaan pidä antaa ylivaltaa.

Aluksi voi olla ylivoimaista lukea selostuksia ja katsoa kuvia eläinko­ keista. Mutta vähitellen oppii suh­ tautumaan kokeisiin rauhallisemmin ja ottamaan yhä enemmän selvää asioista. Sillä,mitä enemmän tietää, sitä tehokkaammin pystyy autta­ maan eläimiä.

Tuskan kanavoiminen toimintaan helpottaa oloa. Aina tulisi ajatella, että pieninkin teko eläinten hyväksi on tarpeellinen. Eläinkokeista puhu­ minen tai esitteiden jakaminen voi muuttaa monenkin ihmisen eläinsuojeluhenkisemmäksi.

On tärkeää olla vaipumatta epä­ toivoon ja säilyttääeläinsuojeluasenteensa. Myöhemmin elämässä ehkä pääsee sellaiseen asemaan, jossa voi vielä paremmin vaikuttaa eläinten kohteluun eli

Mitä tarkoittaa shampoopullon kyljestä löytyvä — dermatologisesti — bakteriologisesti testattu? Eläinkokeita?

Nimim. Tieto lisää tuskaa P.S. Mitä sanotte piilolinsseistä?

Dermatologinen lesti tarkoittaa ihonärsytystestiä. Bakteriologisella testillä taataan tuotteen »puhtaus».

Tuotteen valmistajasta riippuu sit­ ten, suoritetaanko kokeet eläimillä vai ei.

Piilolinssien ja niiden kemiallisten puhdistusnesteiden kehityksessä on käytetty eläinkokeita. Mm. Bausch & Lom b -yhtiötä kehoitettiin boiko­ toimaan eläinkokeiden takia, koska firm a on osallisena muunkin alan lii­ ketoiminnassa, jossa tarvitaan eläin­ kokeita.

Piilolinssien puhdistukseen käytet­ ty suolaliuos tuskin vaatii testausta.

M oi Päivi!

Piirros Maria Vidgren

Marika! (A N IM A LIA 2/90) S u n r u n o s o li h y v ä . S e t o s i a a n p is ti a j a t t e l e m a a n . M u h u n v a i k u t t i e n ite n v iim e s e t r iv it ( . . . j a o d o t a n a i n o a a p e l a s ­ ta ja a — k u o le m a a . . . ) . J u lk a s e ru n o a s i m u i s s a k i n le h d is s ä . S e o n t e h o k k a a m p i k u i n y k s k ä ä n m u n k o e - e lä in s a a r n o i s t a .

K iito s j a t e r k k u j a s u lle j a k a ik ille m u il­ le ! P ä r j ä i l k ä ä j a p u h u k a a l u o n n o n j a

T. Jenna

^

Mitä tarkoittaa kliinisestitestattu?

Onko tuote sillointestattueläimillä?

Minkä takia se ei riitä, että kun valmiste on ensimmäisen kerranteh­ ty, setestataan eläimillävaan jokai­ nen valmistuserä pitää testata erik­ seen? Vai onko näin?

Kiitos palstastasi ja lehdestä!

Nimim. Yksi meistä

» E m ä n t ä o n o s t a n u t i h a n u u d e n le m ­ m i k i n . S e o n k y llä a i k a o u t o , k u n se n k a n s s a e i v o i l e i k k i ä , e i k ä se h a u k u ta i ä ä n t e l e o l l e n k a a n . U l k o n a se k y llä k ä y e n e m m ä n k u in m in ä . E m ä n tä ta ita a p i­ t ä ä s iitä e n e m m ä n , m u t t a e i u s k o is i k u n e i se a n n a u u d e l l e le m m ik ille e d e s r u o ­ k a a , r a u k k a jo u t u u o l e m a a n n ä lä s s ä . N i­ m e k s i sille o n a n n e t t u ’T u r k k i ’ : k u u l i n

Kliininen testaus tarkoittaa tutki­ musta, jo k a tehdään seuraamalla po­ tilaita, siis ihmisiä.

Valmistuserien testaus riippuu tuotteesta. Lääkkeet ja rokotteita valvotaan huolellisimmin. Niiden jo ­ kainen valmistuserä testataan. M ut­ ta esimerkiksi kosmeettisten aineiden jokaista valmistuserää ei testata erik­ seen. ä

Etäinen jyrinä — Sinun hirnahduksesi.

Kaukainen kopina — Sinun kaviosi: Ihmeellinen tuuli — Sinun tuhinasi.

Kivenkova paukahdus; matkasi iäisyyteen oli alkanut.

Suru: läpitunkeva, kylmä ja kova.

Kyyneleet: kosteat; murtunut sydän.

Sinä ja minä aina ja iankaikkisesti.

Heli Sajaniemi & Pii Korhonen

Kuva Veli-Risto Cajander

e l ä i n t e n p u o l e s ta !

Jäähyväisruno hoitohevoselleni

KAIKESTA HUOLIMA TTA JAK SA K AA JA TK A A ELÄINSUOJEL UT YÖ TA!

34

Tule teroittamaan kynsiäsi eläinsuojelumark kinoille!

Kysymys & vastaus

M ato

k u i n k a e m ä n t ä p u h u i ’T u r k i s t a ’ is ä n n ä lle n ä y t t ä e n u u t t a le m m ik k iä . E m ä n t ä o t t a a s e n a i n a t ö i h i n m u k a a n j a o le n u s e in m i e t t i n y t , m ik s i m i n u n s i t t e n p i t ä ä o l l a y k s in k o t o n a . V a ik k a o n h a n m in u lla v in ­ k u v a le ik k i-s iili j a s a a n o n n e k s i v e t t ä s e ­ k ä r u o k a a p ä iv ä n v a ra lle . N o , to iv o ta n s i t t e n v a in k a i k k e a h y v ä ä ’T u r k i l l e ’ j a t e ille k in h y v ä t l u k i j a t : P i t ä k ä ä h y v ä ä ^ ^ ^ h u o l t a le m m i k e i s t ä n n e ! » _______________

Rakkaus elävään Yksikään hajuvesipullo ei voi luottaa minuun niin kuin koirani.

Yhtään ainoaa ripsiväriä en voi rapsuttaa niin kuin marsuani.

Yksikään geeliputkilo ei voi tuntua sylissä niin pehmeällä kuin kissani.

Yhtään ainoaa huulipunaa en voi rakastaa niin kuin pientä hiirtäni — siksi vastustan eläinkokeita!

— Elämän puolesta

Huomio!

Haluaisin panna alulle eräänlaisen nuor­ ten luontoaktivistien ryhmän. Kiinnostu­ neet (10—15 v.) kirjoittakaa!

Sami Vitikainen, Vuoksenkuja 19 B, 49420 Hamina

Moi kaikki eläinkokeita vastustavat tyy­ pit! Iällä, näöllä eikä sukupuolella ole vä­ liä. Harrastukseni ovat: laskettelu, pesis, ja lis ja aerobick. Olen 13-vuotias.

Niina Savolainen, Rantakylänkatu 8 A 6, 80160 Joensuu Tsau kaikki eläintenystävät! Kirjoitelkaa 13-vuotiaalle tytölle! Omistan kultaisennoutajan pennun nimeltä Osku. Lisäksi petaan pesistä ja lasket telen. Voin myös antaa koirien hoito-ohjeita. Varma vas­ taus kaikille!!

Minna Karppanen, M elat ie 11 B 10, 80160 Joensuu Hei eläinsuojelijat!

Olen 16-vuotias pirteä ja huumorinta­ juinen tyttö. Haluaisin kirjetovereita Teistä samanhenkisistä.

Satu Joensuu, Itälahdentie 13, 68660 Pietarsaari

Moi kaikki!

Olen 13-vuotias eläinrakas tyttö Ete­ lä-Suomesta. Kaikki eläinrakkaat kirjoi­ telkaa! Erityisesti toivoisin koirien omis­ tajien kirjoittavan, koska hankin heinä­ kuussa oman koiran.

Osoitteeni on: Riina Mikkola, Sahamäki B 17, 07970 Ruotsinpyhtää

Hei! Olen -76 syntynyt tyttö ja haluaisin kir­ jeen juuri SINULTA! Anna Nieminen, Kumpeentie 10 B 11, 03600 Karkkila 35

Uljaat merten älyköt, miekkavalaat, kuuluvat omaan ympäristöönsä, eivät delftnaatioihin.

Kuva: Tiu Similä.

Ei miekkavalasta Kolmärdenin delfinaarioon

Metsät häviävät ja apinat katoavat Burmassa

Villieläimet Kuolemaa eläintarhassa San Franciscon eläintarhassa vuonna 1985 olleestatuhannesta eläi­ mestä yli puolet eli 597 oli kuollut vuoden 1990 alkuun mennessä. Me­ nehtyneiden joukossa olimm. kolme uhanalaista kissaeläintä gepardia se­ kä pensasapinoiden lauma, jotka oli­ vat tappaneet toisensa. Asiaa koske­ van tutkinnan tuloksena suositeltiin tarhan eläinlääkärinjaeräiden eläin­ tenhoitajien eroamista työstään.

A nim als’ Agenda IV /90 (V-R.C.)

Yhdeksän kädellislajia, mm. makakiapinoita ja eräs gibbonilaji ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon Bur­ massa. Thaimaalaiset yritykset hakkaavat kiihtyvällä vauhdilla maan sademetsiä ja apinoiden elinympäris­ töt tuhoutuvat. Burman sotilashalli­ tus on auliisti myynyt hakkuulupia ulkomaisille yrityksillevaluuttatulo­ jen saamiseksi.

Thaimaa on hävittänyt omat sade­ metsänsä niin vähiin, että se joutui kieltämään v. -88 lopussa kaupalli­ set puutavarahakkuut siellä koko­ naan. Nyt maan suuret metsäfirmat ovat suunnanneet katseensa toistai­ seksi lähes koskemattomina säilynei­ siin Laosin, Cambodian ja Burman trooppisiin metsiin. Hakkuiden seu-

rauksena ovat nyt apinoiden ohella monet muut nisäkkäät ja linnut uhattuna.

Nappi-norppaa huolestuttaa lisääntyvä veneily sekä kalastajien ahneus Suomenlahdella. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Djurens R ätt 2 /9 0 (V-R.C.)

Burmalaiset eläintenystävät pyytä­ vät apuamme. Kirjoita (lentopostina) Thaimaan pääministerille ja pyydä häntä rajoittamaan yhtiöiden hakkuutoimia Burmassa, kunnes sinne on perustettu riittävästi suojelualuei­ ta.

Osoite: M a j o r G e n e r a l C h a ti c h a i C h o o n h a v a n P rim e M in is te r /G o v e rn m e n t H o u s e .

N a k h o rn P a th o m R o a d B an g k o k 10200, T H A 1 L A N D

International Primate Protection League 17 (I)-90. (V-R.C.)

T

.

Uutta tietoa hylkeistämme Maailman Luonnon Säätiön hyljetyöryhmä toteaa, että hylkeiden väheneminen Itämerellä on viime vuosina pysähtynyt. Alueella elää nykyisin noin 3 000 hallia ja noin 5 000 norppaa. Poikasia syntyy vuo­ sittainmolemmille lajeilleyli500 kpl, elihylkeiden lisääntymishäiriöt ovat hieman hellittäneet PCB-myrkkypitoisuuksien laskiessa hylkeiden ku­ doksissa.

Kuitenkin Itämeren hyljekannat ovat vielä melko vähäiset. Itämeren saastumisen ja jatkuvan rehevöity­ misen myötä (mikä johtuu pääasias­ sa maatalouden kuormituksesta) eri­ laisten virustautien ja sairauksien esiintyminen hylkeiden keskuudessa saattaa tulevaisuudessa kasvaa. Tä

Eläinsuojelijat saivat torjuttua suuren miekkavalaan hankinnan Ruotsin tunnetuimpaan Kolmärde­ nin eläinpuistoon. Eläinpuiston joh­ dolle lähetettiin 5 000 postikorttia, joissa vaadittiin hankkeesta luopu­ mista. Miekkavalaat elävät vankeu­ dessa yleensä vain kolmisen vuotta, ^^^ikä niiden lisääntyminen ole onnis^^^unut delfinaarioissa. Sensijaan Kolmärdenissa keskitytään jatkossa nykyisen delfinaarion tilojen uudis­ tamiseen.

näpäivänä vakavana ongelmana hyl­ keille ovat ammatti- ja virkistyskalastajienverkot ja pyydykset, joihin on hukkunut viime vuosina kymme­ niä yksilöitä.

Hylkeiden turvaksi tarvittaisiin tiukkoja kalastusrajoituksia, sekä tärkeimmille lisääntymisalueille ja oleskeluluodoille veneilyn ja maihin­ nousun kieltäviä suojelualueita.

Hyvänä tietona voidaan pitää, et­ tä vastoin aikaisempaa luuloa har­ maahylkeet voivat poikia Itämeres­ sä myös maalle. Siten viimeaikojen lauhat ja niukkajäiset talvet eivät halleilleole muodostuneet liiankoh­ talokkaiksi.

(V -R .C .)

7

-

DELFIINIEN TAPPAM ISTA RAJOITETAAN Tonnikalan pyytäjät tappavat joka vuosi itäisellä Tyynelläme­ rellänoin 100 000 delfiiniä. Koska delfiinitjatonnikalaparvet uivat yhdessä, laskevat kalastajatjättimäiset nuottansa sinne, missä nä­ kevät delfiinienuivan. Siten delfiinit sotkeutuvat verkkoihin ja huk­ kuvat. Luonnonsuojelijoiden vaatimuksesta kolme suurinta ame­ rikkalaista tonnikalasäilyketehdasta on luvannut lopettaa tonnika­ lan oston sellaisilta kalastuskomppanioilta, jotka käyttävät delfii­ nejä surmaavia verkkoja. Jotta hanke varmasti toteutuisi, on vii­ saintapistää kaikki niin ihmisillekuin eläimillekin tarkoitetutton­ nikalasäilykkeet ostoboikottiin.

Vastaavasti Välimerellä menehtyy vuosittain yli 7 000 delfiiniä miekkakalan pyyntiin tarkoitettuihin verkkoihin. Ellei pian tehdä jotain, delfiini katoaa Välimereltä.

Eläinsuojelijoiden vaatimuksesta myös Yhdysvaltain laivasto on joutunut tinkimään aikeistaan käyttää delfiinejä aseenaan meren­ alaisessa sodassa. Viime vuosien aikanahan se on saanut kyseen­ alaistakuuluisuutta kouluttaessaan delfiinejä sissisukeltajiksivar­ sin raaoin menetelmin. Ainakin 13 delfiiniä on kuollut jo koulu­ tusvaiheessa. mm. Helsingin Sanomat 20. 4. ja 25. 7. 90 (H .L.)

Suomalainen elokuvaohjaaja ja Hollywoodin suosikkipoika, Renny Harlin, on käynnistänyt keräyksen, jollayritetään koota miljoona mark­ kaa saimaannorpan suojeluun. Lajia on jäljelläenää on noin 160 yksilöä, jarahaa tarvitaan norpan pesimäluotojen ja -saarien ostamiseen. Varat kootaan huutokaupoin, joissa myy­ dään tunnettujen amerikkalaisten tähtien esiintymisrekvisiittaa. M u ­ kaan ovat tulleet mm. Clint East­ wood, Bruce Willice ja Billy Idol.

Renny itse sanoo aina pitäneensä eläimistä. Nyt hänellä on USArssa koiria. Hylkeisiin hän sanoo tutus­ tuneensa Kalifornian lahdella. Ren­ ny on hyvin järkyttynyt suunnitel­ mista tuhota Pihlajaveden alue Sa­ vonlinnassa rakentamalla sinne 4 100 kesämökkiä. Hänen uusiin suunnitelmiinsa kuuluu yhdessä Greenpeacen kanssa tehdä elokuva, jossa käsitellään järjestön toimintaa ja mm. valaiden, delfiinienja hylkei­ den kohtaloa ja suojelua. ‘ V-R.C.) Renny ja saimaannorppa katsovat optim istisesti j a vastuulli­ sesti tulevaisuuteen.

Kuva: Veli-Risto Cajander.

SUURPETOKAMPANJA ALKAA Ahma, karhu, ilvesja susi kuulu­ vat eläimistömme aatelisiin. Ne ovat arvokkaita sikälikin, että suuresta osaa Keski-Eurooppaa ne ovat kuol­ leet sukupuuttoon. Missään tapauk­ sessa suurpetoja eivoida suojella si­ ten, että niitä varten on säädetty avoin metsästyskausi (kuten karhul­ la ja sudella nykyisin Suomessa on tilanne). Kaikkien suurpetojen pyyn­ tion ehdottomasti saatava luvanva­ raiseksi. Lisäksi on voimakkaasti puututtava moottorikelkkapartioiden avulla tapahtuvaan ahmojen salapyyntiin Lapissa, sekä maa- jamet­ sätalousministeriön holtittomaan il­ veksien tappolupien myöntämiseen (200 kpl pyyntikautena 89/90).

Parlamentaarinen luonnonvarain_ luvosto päätti v. -86, että Suomes­ sa tulisi sallia elää 500— 600 suden, 1 000 karhun, 200 ahman ja 1 000 il­ veksen populaatiot. Miksi tätä laa­ jaltihyväksyttyä periaatetta eioleto­ teutettu, vaan on sallittuesim. susien ja karhujen erittäin voimakas pyyn­ tiItä-Suomessa? Samaten Suomi on täysin unohtanut vastuunsa Pohjois­ maiden susi- ja ahmakantojen kas­ vattamisessa.

Petokampanjan eräänä tavoittee­ na on saattaa suurpetojen yksioikoi­ nen kohtelu kansainväliseen tietoi­ suuteen. Lisäksi metsästyslain uudis­ tamisen yhteydessä on varmistettava — kaikkia väkivallattomia keinoja hyväksikäyttäen — ettäsuden ja kar­ hun vapaa metsästysoikeus lopete­ taanjaettäkaikkien suurpetokantoien annetaan huomattavasti kasvaa päässämme.

Ilves ei ole maa- ja metsätalousministeriön suosiossa. Petokampanjallamme voimme vai-

MAAILMAN ELÄINSUOJELULIITTO

deksi 90/91. Ähtärin eläinpuisto. Kuva: Veg li-Risto Cajander.

Sekä ulkomaiset ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt että enemmistö suomalaisista haluavat, että susi saa täysrauhoituksen maassamme.

Kuva: Veli-Risto Cajander.

VELI-RISTO CAJANDER

TUKEE KAMPANJAAMME SUURPETOJEN ASEMAN PARANTAMISEKSI!!!

OSOITTEEN M U U T O S ADRESSÄNDRING fr .o .m

Arvostettu Maailman eläinsuojeluliitto(WSPA) tukee julkisesti Eläinsuojeluliitto Animalian käynnistä­ mää kampanjaa petoeläimemme puo­ lesta. Saimme WSPA:lta kirjeen, jossa maamme hallitusta ja viran­ omaisia kehotetaan ryhtymään seuraaviin lainsäädännöllisiin toimiin suurpetojen aseman kohentamiseksi:

38

1. Metsästysasiat on siirrettävä maa- ja metsätalousministeriön metsästysosastolta ympäristöministe­ riöön.

2. On lainsäädännöllisesti var­ mistettava, että suurpedot saavat maassamme TÄYDEN suojelun. Eri­ tyisesti on huomioitava, että — metsästyslupia myönnetään vain poikkeustapauksissa — lainsäädännön noudattamista on valvottava, jotta salametsästys estyy — salametsästyksestä on oltava ko­ vat rangaistukset.

Kirjeessä huomautetaan myös, et­ tä Suomi rikkoo jatkuvasti allekir­ joittamaansa Bernin sopimusta, jos­ sa susi luokitellaan rauhoitetuksi eläimeksi, sillä Suomessa sutta saa vapaasti metsästää 1.9. ja 31. 3.vä­ lisenä aikana.

Eläinsuojeluliitto Animalian suur­ petojen tilannetta koskeva englan­ ninkielinen raportti on myös lähetet­ ty WSPA:n jäsenjärjestöille, joilta on pyydetty tukea kampanjaamme varten.

PÄIVI VIINIKAINEN

M a k s u tta k o ti­ m a a n p o s tilii­ kenteessä

/ ...........1 9 ..........aikoen / ...........1 9 ..........

Entinen osoite /D e n fö rra odressen:

A v g ifts fritt i in rik e s posttra fik

N im i/N a m n

I

J a k e lu o s o ite /U td e ln in g s a d re s s

Muistathan tehdä osoitteen­ muutoksen muutoin ei Animalia tavoita

P o stin ro /P o stn r

OSOITETOIMIPAIKKA/ADRESSANSTALT

Uusi o s o ite/D en nya adressen:

J a k e lu o s o ite /D e n nya adressen : P o stin ro /P o stn r

Eläinsuojeluliitto Animalia

OSOITETOIMI PAIKKA/ADRESSANST ALT

Porvoonkatu 53 Päiväys ja a lle k irjo itu s /D a tu m och u n d e rs k rift

VIRHEELLISEN POSTINUMERON KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHETYKSEN VIIVÄSTYMISEN. A N VÄ N D A N D ET A V FELAKTIG POSTADRESS LEDER TILL ATT FÖRESÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

00520 HELSINKI

JOUKKOJULKAISU

z4/Ai$tsaJ£MyMAZKz /n at VUODEN SU U RIN ELÄIN TEN E U K S IA PUOLUSTAVA TAPAH TUM A! HELSINGISSA BALDERIN SALISSA ALEKSANTERINKATU 12, LAUANTAINA 6. 10. klo 12— 17.

ELÄINTEN YSTÄVILLE, LUONNONSUOJELIJOILLE, ELÄINSUOJELUSTA KIINNOSTUNEILLE . . . J U U R I SINULLE!

Ohjelmassa • rajuja paljastuksia suomalaisista eläinkokeista • suurtapahtum a suurpetojemme puolesta • eläinsuojelujärjestöt, eläinystävällisten tuottei­ den kauppiaat sekä vaihtoehtoyritykset ja -jär­ jestöt esittäytyvät • eläinsuojelumyönteisiä julkkiksia • dia- ja videoesityksiä • herkullista kasvisruokaa • eläinsuojelupalkintojen ja antipalkintojen jako: Tule katsomaan, ketkä saavat kehut ja haukut!

LISÄTIETOJA SAAT SAMAN AAMUN HESARISTA!

alueosastojen Eläinten Viikon tapahtumia toimistosta.