Animalia 4/1990

O N K O

T a A fĂŽc '?

S U S \L ^ •

sssw -ss

Suomessa tutkitaan eläinkokein her­ mokaasuja. Tutkimusta rahoittaa valtioneuvoston asettama, puolus­ tusministeriön alainen M ATINE eli maanpuolustuksen tieteellinen neu­ vottelukunta. Eläinkokeita tehdään Kuopion yliopistossa — hiljaisuudes­ sa.

Animalia toimii

Suomi käyttää KEMIALLISIA ASEITA ELÄINKOKEISSA ••

Hermokaasut ovat nykyaikaisten kemiallisten taisteluaseidentärkeinja myrkyllisin ryhmä. Ne ovat organofosfaatteja, joihin kuuluu myös tu­ hohyönteisten torjuntaan käytettyjä myrkkyjä. Hermokaasut aiheuttavat voimakkaita oireita: jo muutama hengenveto voi riittää tappamaan.

Uhrit — myös koe-eläimet — kärsi­ vät päänsärystä, näön heikkenemi­ sestä, voimakkaasta pahoinvoinnis­ ta, kivuliaista kouristuksista, hengi­ tysvaikeuksista ja voimakkaista psyykkisistä oireista. Vaikeissa myrkytystapauksissa hengityskeskus la­ maantuu. Kuolinsyy on yleensä tu­ kehtuminen.

Suomalaista hermokaasusotaa MATINEN rahoittamissa suoma­ laisissakokeissa on tutkittu nimeno­ maan kemiallisessa sodassa käytettä­ viä hermokaasuja. Tutkimusten ra­ hoittajana on puolustusministeriö, joten suomalainen tutkimus palvelee sotilaallisia tarkoituksia. MATINEn pääsihteeri Matti Vuorion mukaan suomalaisen tutkimuksen tehtävänä on sotilaallisentutkimuksen tason yl­ läpito.

Kuopion yliopiston fysiologian lai­ toksellatehdyissä kokeissa on tutkit­ tu lämpötilan vaikutusta hermokaasumyrkytyksessä. Tutkimuksessa käytettyjä hermokaasuja olivat mm.

Hermokaasukokeita vastustava kansalaisadressi luovutettiin kansanedustajille ydintarlvea muis­ tuttavassa, jäätävässä viimassa. Kuva: Veli-Risto Cajander.

50W\T ¿¿/^As/AT KÖE-ELAfNLABORAV3mi§i

DFP, DDVP ja sariini. Eläimiä, hii­ riä ja rottia, pidettiin kokeissa kol­ messa eri lämpötilassa (+ 20°, +5° ja — 5°), ja hermomyrkyt annettiin ruiskeina vatsaonteloon. Myrkkyjen vaikutukset hiiriinja rottiinpoikk sivat toisistaan. Kuopion yliopistos' sa on ollut käynnissä lukuisia mui takin eläinkokeellisia hermokaasututkimuksia. Lisäksi on tutkittu eläinten käyttäytymistä hermokaasumyrkytysten yhteydessä: hermokaasumyrkytyksen aiheuttamien kärsi­ mysten lisäksieläimiä rasitetaan eri­ laisissa psykologisissa kokeissa.

Hermokaasujen tutkimus eläinko­ kein Kuopion yliopistossa jatkuu edelleen.

Kokeet kyseenalaisia eettisesti ja tieteellisesti Kemiallisten aseiden käyttö on kielletty kansainvälisin sopimuksin.

Eettisesti niiden vaikutuksien tutki^ mus eläinkokein on kyseenalaista^ sillätutkimustuloksia voidaan käyt­ tää myös sotilaallisissatarkoituksis­ sa. Lisäksi hermokaasueläinkokeet ovat äärimmäisen tuskallisia.

Hermokaasujen annostelumenetelmä kokeissa poikkeaa todellisesta tilanteesta, mikä heikentää voimak­ kaasti kokeiden tieteellistä sovellusarvoa. Sovellusarvo ihmisiin on muutoinkin kyseenalainen, silläerot tuloksissa eri eläinlajeilla ovat huo­ mattavat.

Tutkimuksessa, jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta hermokaasumyrkytykseen, osa eläimistä kuoli il­ man, että niitä edes hyödynnettiiin tutkimuksessa. Koe-eläimiä ei val­ vottu jatkuvasti tutkimuksen ajan: yöllä kuolleiltaeläimiltäeiotettu ku­ doksia talteen myrkytyksen vaiku­ tusten tutkimista varten, vaan eläi­ met heitettiin pois.

N yt kaikki kuopiolaiset kaasunaamarin han­ kintaan. Jos vaikka yliopistolla sattuisi hermokaasuvuoto. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Suomalaisia hermokaasueläinkokeita tehdään valtion varoin, mutta siitä huolimatta ne eivät ole täysin julkisia. Tutkimusten tuskallisuuden tähden kokeet kuuluvat ensimmäi­ seen luokkaan eli tuskallisiin eläin­ kokeisiin, joita varten luvat täytyy anoa lääninhallitukselta. Kuopion lääninhallituksesta julkisina asiakir­ joina pidettävien lupahakemusten joukosta ei kuitenkaan löydy kuin kahden hermokaasututkimuksen lu­ pahakemukset. On mahdollista, et­ tä kokeet on julistettu salaisiksi tai sitten lupa-anomukset eivät ole kul­ keneet asianmukaista tietälääninhal­ lituksiin.

Animalia katsoo, että kemialliseen sodankäyntiin liittyvät eläinkokeet tulee eettisistäsyistälopettaa välittö­ mästi. Liitto pitää myös muita puo­ lustusvoimien eläinkokeita (mm. tu­ liaseiden aiheuttamat sisäkorvan vauriot marsullaja sikojen ampumahaavakokeet) epäeettisinä, joten ko­ keiden tekeminen eiole hyväksyttä­ vää. Animalia luovutti kansainväli­ senä eläinten päivänä 4.10. asiaa koskevan kirjelmän eduskuntaryh­ mien edustajille. Kirjelmässä vaadit­ tiin, että eduskunnan tulee lakkaut­ taa sotilaallisiintaimaanpuolustuk­ sellisiintarkoituksiin tehtävien tutki­ musten määrärahat. Lisäksi eläin­ suojelulain 9. pykälää tulee muuttaa niin, ettei eläinkokeen lupaehdoksi riitä, että koe on »tieteellisesti tar­ peellinen». Vain näin voidaan taata, että eläimille ei tuoteta kipua tai muuta kärsimystä esim. maanpuo­ lustuksellisista tai sotilaallisista syis­ tä. Eläinsuojelulain kokonaisuudis­ tus käynnistyy vuoden 1991 alussa, ja Animalia koettaa tässä yhteydes­ sä vaikuttaa myös eläinkoelainsäädäntöön.

Lisäksi Animalia teki eläinkokei­ den salaiseksijulistamisesta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ny­ kyisin tutkijat voivat ilman mitään perusteluja itse merkata eläinkoelupahakemuksensa salaisiksi. Anima­ liakatsoo, ettäkaiken julkisinvaroin tehtävän eläinkoetoiminnan tuleeol­ laavointa. Tutkimusten salaisuus tai julkisuus eisaa ollatutkijoiden itsen­ sä ratkaistavissa. Animalia on pyy­ tänyt oikeusasiamieheltä kirjallista kannanottoa asiaan.

Animalia käynnisti Eläinten Vii­ kolla myös nimenkeruun kemiallis­ ten aseiden eläinkokeellista tutki­ musta vastaan.

Puolustusministeriön hermokaasueläinkokeet: ministeri tutkii tilanteen Eläinsuojeluliitto Animalia luo­ vutti torstaina 25. 10. puolustusmi­ nisteri Elisabeth Rehnille kansalais­ adressin, jossa vastustettiin hermo­ kaasututkimuksen eläinkokeita. Ad­ ressiinkerättiin nimiä eläintenviikon ajan 4.— 10. 10., ja nimiä kertyi 3 517. Mahtava suoritus vain yhden viikon sisällä!

Ministeri Rehn oli perehtynyt ky­ symykseen selvittäen tutkimuksen tarpeellisuutta, eläinten kohtelua se­ kä kokeiden julkisuutta. Hän esitti, että kokeita eivoi keskeyttää, mikä­ li ne ovat tieteellisesti tarpeellisia.

Hän korosti kuitenkin, että eläinten kärsimykset on minimoitava ja nii­ den hyvinvoinnistaon huolehdittava.

Rehnin mukaan ministeriö ei ole vaatinut kokeiden salaisiksi julista­ mista, vaan tämä on tapahtunut tut­ kijoiden toimesta. Hän aikoo esittää tutkijoille, että he eivät toimisi näin.

Ministeri Rehn korosti erityisesti edellyttävänsä, että ennen eläinko­ keiden aloittamista on selvitettävä, onko vastaavia kokeitatehty muual­ la.

Myös kokeiden rahoittajan Matinen tulisivaroja myöntäessään huo­ lellisesti selvittää tutkimusten tar­ peellisuus ja kokeiden luotettavuus asiantuntija-apua käyttäen. Lisäksi ministeri Rehn aikoo selvittää Ruot­ sin tilannetta vastaavien eläinkokei­ den osalta. Hän aikoo vieraillaKuo­ pion yliopistossatutustumassa tilan­ teeseen.

EläinsuojeluliittoAnimalia on tyy­ tyväinen ministerinaktiivisiintoimiin ao. kysymyksessä. Liitto on kuiten­ kin pettynyt siihen, että näitä eläin­ kokeita, joitasepitääepäeettisinäja tieteellisesti kyseenalaisina, ei kes­ keytetä.

Jos sinä haluat vielä osoittaa vastustavasi kemiallisten aseiden tutki­ musta eläinkokein, voit toimia seuraavasti: * Kirjoitaasiallinen, omalla nimellä varustettu kirjeasiastapuolustus­ ministeri Elisabeth Rehnille, Puolustusministeriö, Eteläinen Maka­ siinikatu 8, 00130 Helsinki. * Kirjoita aiheesta yleisönosastoihin. Voit käyttää tämän jutun tietoja oman juttusi pohjana. * Eduskuntavaalit lähestyvät. Ota selvää, mitä mieltä kansanedustajaehdokkaasi on aiheesta. Ilmaise oma mielipiteesi.

PÄIVI VIINIKAINEN

ANIMALIA E LA IN S U O JE L U L IIT T O A N IM A L IA N T IED O TU SLEH T I IN F O R M A T IO N S B L A D LIA Johtokunta V eli-R isto Cajander, fil.kand.

L iisi H iltunen, teol.kand.

Päivi Korhonen, m aanvilj.tekn.

Teuvo Laitila, fil.lis ., Hannele Luukkainen, valt.lis.

Emmi M anninen, LuK Tarja M ich eje ff, HuK Heli Sajaniem i, yo R iitta Salm i, LuK U lla Salo, biol.yo Päivi V iinikainen, fil.m aist.

Leena Vilkka, fil.kand.

Vastaava toimittaja Veli-R isto Cajander Toimitussihteeri Emmi Manninen Taitto Heljä Lassila Toimiston osoite Porvoonkatu 53, 00520 H elsinki Puh: -jäsenasiat, neuvonta 90-148 4866 -tilaukset ja lainaukset 90-148 4622 Avoinna: ark. 9— 17, la sopim uksen mukaan

15. vuosikerta

4/90

— Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Yhdistys vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa niille kipua tai tus­ kaa tai estää olennaisesti niiden luonnol­ lista käyttäytymistä. Ensisijaisesti yhdis­ tys pyrkii lopettamaan turhat ja tuskalli­ set eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaik­ kea eläinsuojelua.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen, tiedottamisen ja lainsäädännön uudistamisen avulla. Li­ säksi yhdistys tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullis­ ten parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

SISÄLLYS: Suomi käyttää kem iallisia aseita — eläinkokeissa ...................................

Pääkirjoitus .......................................

Eläinten oikeudet yhdentyvässä Euroopassa .......................................

Sikalat eurooppalaistuvat .............

H yvästit LD50-testille? .................

Hyvyyttä ja ho ikku utta herkutellen Anna jo u lu la h ja s i a l l e ....................

Eläinten V iikon h u lin o ita .............

Kosm etiikkakam panja ja tku u . . . .

O piskelijat eläinkokeita vastaan . . .

Professori nukahteli, eläim et heräi­ livät ......................................................

Eläinsuojelun ja ympäristönsuojelun yhtenevyys .......................................

T urkise läinku ulu m isia ....................

L u k ija lt a ..............................................

Suurpetojen tulevaisuus epävarma Grubo Lobo ja Portugalin sudet . . .

Joulukertom us ................................

N uorten palsta .................................

Alkaako sota valaita vastaan? . . .

2 5 6 10 12 14 16 17 18 19

Kuva: Veli-Risto Cajander.

KANSAINVÄLISEEN ELÄINSUOJELUUN

20 22 24 26 28 30 34 36 38

Kansalliseläimemme vaatii parempaa kohte­ lua: metsästys kuriin ja viimeiset karhusalot suojelluiksi. Kuva: Veli-Risto Cajander-

Yhdistyksen toimistossa: Päivi V iinikainen, to im inn anjoh ta ja Tarja Balding, to im isto n h o ita ja Puheenjohtaja Päivi V iinikainen S uo no tko ntie 5 E 119 00630 H elsinki puh. 742 409 Jäsenmaksu mk 60/vuosi mk 1200/ainaisjäsen Yhdistyksen lahjoitukset: SYP 200120-1019901 Jäsenm aksut ja tuo ttee t: PSP 2105 644 Säätiön lahjoitukset SYP 200 120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 llmoitushinnat 1/1 sivu 1200 mk 1/2 sivu 600 mk 1/4 sivu 300 mk 1/8 sivu 150 mk llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 3 syyskuu 2 toukokuu 4 jo ulu kuu

Tervetuloa pikkujoulu-« glögille toimistoomme!

15. joulukuuta (lauantai) on toimistossamme glögipannu kuumana klo 10— 15. Tule nauttimaan kupponen kuumaa jatutustumaan toimistoon. Samalla voittehdä löytöjäKIRP­ PUTORILTAMME (mm. lahjatavaroita ja jouluherkkuja) tai suorittaa jouluostoksesi myymälässämme! Myymälässä mm. penkojaispöytä, jossa yllätystarjouksia koko päivän!

Otamme kiitollisinamyös vastaan leivonnais-, jouluruokaja käsityölahjoituksia. \ Joulukuun aukioloajat:

■¥■

&

&

* Joulunalusviikolla 17— 21.12.90 myymälä auki klo 18 asti * 22.12.90 (lauantai) — 1.1.91 toimistojamyymälä suljetut

K irjo itta ja t vastaavat itse artikkeliensa sisä llö stä Vammala 1990 Vammalan Kirjapaino Oy

Seuraavan lehden aineiston jättöpäivä 2.1.1991. Lehteen tuleva aine isto lähetetään to im is to n o so itteella puh: (90) 148 55 11.

Koko maailmassa kuolee ihmisen käsissä arviolta 100 miljardia nisä­ kästä ja lintua joka vuosi. Vaikka suuri osa näistä eläimistä käytetään ravinnoksi, joukkoon mahtuu sato­ ja miljoonia pelkän huvin tai puh­ taan kaupallisuuden vuoksi meneh­ tynyttä eläintä. Ja huomattavalla osallaeläimistä ovat kasvatusolosuh­ teet puutteelliset.

Perustilanne lähes kaikkialla maa­ ilmassa yhä on, että elinkeinon, tie­ teen taiviihteen nimissä eläimille saa tehdä melkein mitä tahansa. Elityö­ tä eläinsuojelussa sekä eläinten oi­ keuksien esiinottamisessa on suun­

nattomasti tarjolla.

Maailma yhdentyy ja Suomi sen mukana. Voimme siis odottaa, että USA:ssa ja useissaLänsi-Eurooppan maissa voimakkaasti yleiseen tietoi­ suuteen ja keskusteluun nousseet ky­ symykset eläinten oikeuksista tulevat vääjäämättä meilläkin enemmän esil­ le. Samalla Suomen on yhä enem­ män tunnettava kansainvälistä yh­ teisvastuuta eläimistään. Tämä voi­ si merkitä vaikkapa edelläkävijän roolin ottamista luomueläintuotannossa, susien leviämisen turvaamis­ ta Norjaan ja Ruotsiin antamalla meillä niille täysrauhoitus, kettujen

tarhauksen lopettamista kansainvä­ lisen painostuksen vaatimuksesta jne.

Tässä tilanteessa on haastavaa ja mielenkiintoista olla eläinsuojelun eturintamassa täällä Suomessa. Yk­ silönä tämä voi merkitä sitä, että avoimemmin ja rohkeammin ilmai­ see kantansa mitä moninaisemmissa sosiaalisissa tilanteissa eläinten oi­ keuksien puolesta. Ja samalla voi oma näkökulma laajentua lemmik­ kieläimistä kaikkiin muihinkin eläi­ miin ja koko luontomme suojeluun.

Kun eläimet ja muu luonto voivat hyvin on ihmiselläkin parempi olla.

VELI-RISTO CAJANDER

DET INTERNATIONELLA DJURSKYDDSARBETET I människans händer dör ärligen uppskattningsvis 100 miljarder däggdjur och fäglar. Fastän en stor del av dessa djur används tiliföda, dör miljontals endast för underhällande eller kommersiella syften.

Dessutom uppföds en betydande del av djuren ibristfälligalevnadsförhällanden. Situationen ivärlden är fortfarande den, att iforskningens och underhällningens namn, fär djuren utsättas för vilken behandling som helst. M. a.o. finns det ansenligt med arbete till buds inom djurskyddet

och framförandet av djurens rätt.

Världen intégreras och Finland därmed. Vi kan vänta med, att frägor som i U.S.A och Väst-Europa dykt upp iallmänhetens medvetande och debatter angäende djurens rätt, ocksâ iFinland obevekligt fär större uppmärksamhet. Samtidigt bör Finland även känna ettstörrein­ ternationeilt ansvar över sina djur.

Detta künde betyda anammandet av föregängarens roll i naturell djU r ­ produktion, säkerställandet av vargens spridning tili Sverige och Nor-

ge genom fredning, nedlaggandet av ravarnas farmning under den internationellapatryckningens krav o.s.v.

Idenna situation ar det utmanande och intressant att vara i djursskyddsarbetets frontlinje. For var och en kan detta betyda, attmer oppet och modigare uttrycka sin ¿sikt om djurens ratt iolika sociala sammanhang. Samtidigt kan det egna perspektivet utvidgas till att omfatta aven andra djur an det egna keldjuret. Da djuren och naturen m£r bra m&r aven vi manniskor battre.

Oversattning Tony Rosqvist 5

Euroopan yhdentyminen ei luonnol­ lisestikaan kosketa vain meitä kak­ sijalkaisia: poliitikkojen innokkaina puuhaamilla uudistuksilla on kauas­ kantoisia vaikutuksia m yös luonnon ja eläinten asemaan, jo k a useinkaan ei näytä ainakaan kohentuvan uudis­ tusten myötä.

ELÄINTEN OIKEUDET YHDENTYVÄSSÄ EUROOPASSA Harvalla meistä on todellistatietoa niistä kielteisistä vaikutuksista, joi­ ta yhdentyvän Euroopan kehityksel­ läon jokapäiväiseen elämäämme tai yhteiskuntamme eri osa-alueisiin.

Asiasta tiedottaminen on ollut kovin yksipuolista. Eläinsuojelujärjestoil­ tavaaditaankin nyt varsin laajaa tie­ topohjaa paitsi eläinsuojelullisista myös poliittisista, yhteiskunnallisis­ ta ja taloudellisista kysymyksistä, jotta voimme valppaasti seurata ke­ hityksen kulkua, ja koettaa toimia, ennen kuin on liian myöhäistä.

Riittämätöntä eläinsuojelua Euroopan neuvostossa Suomi liittyi Euroopan Neuvos­ toon viime vuonna. Eläinsuojeluasioissa tämä merkitsee sitä, että omaa lainsäädäntöämme tuleemuut­ taa jonkin verran hyväksyäksemme Euroopan Neuvoston eläinsuojelusopimukset.

Sopimuksia on viisi kappaletta: eläinten kansainvälisiä kuljetuksia, tuotantoeläimiä, lemmikkieläimiä, teurastusta ja koe-eläintoimintaa * koskevat sopimukset. Suomi oliliit­ tynyt eläinten kansainvälisiä kulje­ tuksia koskevaan sopimukseen jo en­ nen Euroopan Neuvoston jäsenyyt-

—

tasollaedesauttaa eläinsuojelua niis­ sä Euroopan maissa, joiden lainsää­ däntö on puutteellisempi tai sitä ei käytännössä ole.

Minimi ei riitä

Seinä tulee vastaan, kun koekani yrittää ojen­ tautua suoraksi häkissään. EN: n koeeläinsopimus edellyttää 10 cm 1 lisätilaa ka­ neille, m utta sekään ei riitä ojenteluun. Mus­ ta alue kuvassa on nykyisen häkin pohjan ko­ koinen.

tä. Koe-eläinsopimus ratifioitiin ke­ sällä 1990 ja tuotantoeläinsopimus hyväksytään vuoden 1991 alussa.

Loput kaksi sopimusta aiotaan myös ratifioida, mutta ajankohta siirtyy myöhemmäksi.

Sopimukset eivät aiheuta suuria muutoksia maassamme. Oma eläin­ suojelulainsäädäntömme on yleiseurooppalaisittain katsottuna varsin »korkeatasoinen», vaikka seeieläin­ suojelunäkökohtia otakaan riittäväs­ tihuomioon. Positiivisena seikkana on kuitenkin se, että sopimuksien voimaan astuminen kansainvälisellä

(

Vaarana Euroopan Neuvoston eläinsuojelusopimuksissa on se,että niiden asettamista minimistandardeista tulee yleensä yleinen käytän­ tö. Esimerkiksi koe-eläinten häkkikoossa valmistajat siirtyvät käyttä­ mään EN:n koe-eläinsopimuksen mukaisia normeja, ja laitoksien edel­ lytetään siirtyväntällaisiinhäkkeihin viiden vuoden siirtymäajalla. Uudet normit eivät kuitenkaan tuo olennai­ sia pärannuksia: esimerkiksi säkäkorkeudeltaan 40-senttisen koiran häkin pinta-ala tulee olemaan 1 m 2 ja korkeus 80 cm.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Pirkko Skutnabbin mu­ kaan »suurimmat muutokset» tule­ vat kanihäkkeihin: yleensä 3— 5 -ki-1 loisten kanien häkkien pohjapintaala on noin 0,25 m 2,missä kani ei mahdu ojentautumaan suoraksi.

(Kanit nukkuvat mieluiten suoraksi ojentautuneina). Kun ajattelee, että suuri osa koekaneista, esim. vastaainetuotannossa, elää häkeissään useita vuosia, aiheuttaa liian pieni

Turkiseläinsopimusta valmisteltaessa on EN:ssa esitetty osin niin tiukkoja parannusehdotuk­ sia turkiseläinten oloihin, että niiden m yötä tarhaus menettäisi loputkin kannattavuudestaan.

Kuva: Veli-Risto Cajander.

ONKO NIITÄ?

häkki kaneilletodellista kärsimystä.

EN:n sopimuksen mukainen »suuri muutos» tuo parhaimmillaan 0,1 m 2 lisätilaa kaneille. Nämäkään häkkikoot eivätmahdollista kanin suorak­ siojentautumista. Kun laitokset nyt uusivat häkkinsä EN:n normien mu­ kaisiksi, ei siiseläinsuojelullisia pa­ rannuksia ole odotettavissa.

Lemmikkieläinsopimus sisältää odotetun eläinsuojelullisen paran­ nuksen: koiran hännän typistys kiel­ letään. Tuotanto- ja teurastussopimukset sen sijaaneivättuo tullessaan mitään sitoviamääräyksiä, jotka ko­ hentaisivat eläinten oloja.

Ongelmana EN:n eläinsuojelusopimuksia tehtäessä on se, että varsi­ naisia eläinsuojelijoita kuullaan hy­ vin vähän. Eläinsuojelun asiantunti­ joina toimivat yleensä eri maiden eläinsuojeluvirkamiehet: Suomesta neuvotteluissa on yleensä mukana maa- ja metsätalousministeriön yli­ tarkastaja Pirkko Skutnabb. Maailman eläinsuojeluliitolla WSPA:lla 4}^ on yleensä neuvoa-antava asema so­ pimuksia valmistelevissa komiteois­ sa, mutta yksinäinen ääni hukkuu kaikkien muiden vaatimusten alle.

•

E Y jyrää eläinsuojelun Päätöksenteko massiivisessa po­ liittisessaja taloudellisessa yhteenliit­ tymässä Euroopan Yhteisössä kulkee raskaan koneiston läpi, joten ei ih­ me ettäEY:n eläinsuojelua koskevat direktiivit ja asetukset ovat käytän­ nössä mitään sanomattomia komp­ romisseja. Kun jokin ehkä virheelli­ seksi osoittautuva päätös läpäiseetä­ män joustamattoman koneiston on sen muuttaminen varsin toivoton tehtävä. Toisaalta voi todeta, että tällöin myös eläinsuojelulliset pää­ tökset esim. LD-50 -testin lakkaut-

Teresa-lehmän päiväuni: friisiläiset, ayshiret ja m uut eurorodut vaviskaa — suomenkarja tu­ lee, ja vahvasti. Kuva: Veli-Risto Cajander.

tamisesta ovat pysyviä.

Eläinten, asemaan vaikuttavat myös monet muut säädökset varsi­ naisten eläinsuojelumääräysten lisäk­ si. Viime keväänä kohua herätti ns. kosmetiikkadirektiivin uudistus: tiu­ kentuvat määräykset kuluttajasuo­ jan edistämiseksi olivat vähällä teh­ dä kosmetiikkateollisuuden eläinko­ keet käytännössä pakollisiksi. Toi­ saalta taas norsunluun tuontikielto EY-maihin säästää monen elefantin hengen, kun ehdotus saatetaan voi­ maan.

EY:ssä eläinsuojelua ajaa oma ryhmä, Eurogroup For Animal Wel­ fare. Sen muodostaa 13 eläinsuojelujärjestöä: yksi jokaisesta EYmaasta sekä Maailman eläinsuojeluliitto. Eurogroup pyrkii toimimaan

kanavana eläinsuojelujärjestöjen ja EY:n sekä toisaalta EY:n eriorgani­ saatioiden ja Euroopan Neuvoston kanssa.

Eurogroup toimii aktiivisesti yh­ teistyössä EY:n komission ja euro­ parlamentin kanssa. Yhteistyö pal­ kittiin vuonna 1983, jolloin osa eu­ roparlamentin kansanedustajia päät­ ti itsenäisesti perustaa oman eläin­ suojelua ajavan ryhmänsä nimeltä European Parliamentary Intergroup for Animal Welfare. Toisaalta on syytä muistaa, että monikansallisten yritysten valloittamassa Brysselissä on paljon Eurogroupia ja Intergroupia voimakkaampia eturyhmittymiä ajamassa kukin omaa asiaansa, jo­ ka on yleensäjonkin taloudellisenta­ hon etu. ►

Euroopan Neuvoston kuviot

Käsitteitä matkalla kohti Eurooppaa WE CAN STOP THE SU FFER S Eläinten oikeudet tulevai­ suuden Euroopassa Euroopan yhdentyminen on herät­ tänyt hämmästyttävän vähän keskus­ telua. Lisäksi sekin keskustelu, jota on käyty on ollut lähes kritiikitöntä.

Siinä on korostettu yhteenliittymän taloudellisiaja poliittisiaetuja, ja lä­ hes kokonaan on sivuutettu esimer­ kiksi ympäristövaikutukset.

EY-politiikan keskeisenä tavoit­ teena on se, ettei mikään saa olla kaupan esteenä. Helsingin Sanomien ympäristötoimittaja Antti Vahteran mukaan »kaupan esteiden kaatami­ nen» on saatu EY-kielessä näyttä­ mään vain positiiviselta, turhien ra­ joitusten poistamiseen tähtäävältä toimenpiteeltä. Todellisuudessa kau­ pan esteet on yleensä pystytetty suo­ jaamaan esimerkiksi ympäristöä tai syrjäseutujen hyvinvointia.

Kun Euroopan yhdentymisen ym­ päristö-taisosiaalisetvaikutukset on unohdettu keskustelussa täysin, on selvää, että eläinsuojelunäkökohdille eiole annettu senkään vertaa huomi­ ota. Kuitenkin asiakoskettaa miljoo­ niaja miljoonia eläimiä, joiden edut taloudelliseen kasvuun ja vapaaseen kauppaan tähtäävässä kauppablokissa jäävät muiden näkökohtien var­ joon.

On myös tosiasia, että suuren ko­ neiston rattaissa eläinten oikeuksia puolustavien eläinsuojelujärjestöjen ääni kuuluu yhä heikommin.

Toisaalta ylitarkastaja Pirkko Skutnabb oli sitä mieltä, että kukin maa voisi antaa EY-määräyksiä tiu­ kempia säädöksiä omassa maassaan.

Tällaista käytäntöä onkin helpotet­ tu lisäämällä ns. Rooman sopimuk­ seen artikla, jonka mukaan jäsen­ maat voivat pitää voimassa omia määräyksiään, mikäli EY:n komissio sekä ministerineuvosto ne hyväksy­ vätja mikäli ne eivät estä kauppavir­ toja. Ulkoministeriön osastopäällik­ kö Marita Eerikäisen mukaan kui­ 8

tenkin esimerkiksi konfliktitilanteis­ sa EY-määräykset syrjäyttävät maan sisäiset lait.

Käynnissä olevat Gatt-vapaakaup­ paneuvottelut antavat esimakua sii­ tä, miten taloudelliset näkökohdat syrjäyttävät eläinsuojelun. Maata­ louden tukiaisten lopettaminen kes­ kittääeläinten pitoa yhä suurempiin tehoyksiköihin. Kaupan esteiden poistaminen ei anna eläinsuojelullisestiedistyneemmille maille mahdol­ lisuuksia rajoittaa markkinoitaan te­ homaatalouden tuotteiden osalta.

Vapaakauppa lisää elävien eläinten kuljetuksia maasta toiseen valvon­ nan samalla löystyessä.

Kansalaisten ääni kuuluviin Liikehdintä yhdentyvää Euroop­ paa vastaan on päässyt aluilleen myös Suomessa. AY-liikkeiden, kir­ kon, erikansalaisjärjestöjenjayksit­ täisten kansalaisten alullepanema lii­ ke nimeltään Keskustelemme ihmis­ ten Euroopasta: luonto — oikeuden­ mukaisuus — kansalaisvalta täh­ tää yhdentymistä koskevaan tasa­ puoliseen tiedonvälitykseen, kriitti­ seen keskusteluun ja lopulta kansan­ äänestykseen.

Liikkeen aktivisti,toimittajaEero Taivalsaari pitää Ihmisten Euroop­ pa -kampanjaa tarpeellisena, jotta suurelle yleisölle selviäisivät ne kiel­ teiset vaikutukset, joita Euroopan yhdentymisellä on mm. ympäris­ töön, sosiaaliturvaan ja yksilöiden sekä yksittäisten maiden päätäntä­ valtaan. Hänen mukaansa yhdenty­ misen perusteesit taloudellisen kilpai­ lun tehostamisesta ovat kaikkea eko­ logista ajattelua vastaan.

Animalia aikoo ollamukana Ihmi­ sen Eurooppa -liikkeessä, ja liittää eläinsuojelulliset näkökohdat kam­ panjaan.

PÄIVI VIINIKAINEN

Eläimellistä menoa Helsingin kaupunginvaltuustossa

E N = E u r o p e a n N e u v o s to ( e n g l. C E = C o u n c il o f E u r o p e )

H ann ele L uukkaisen ( v ih r e ä t) r u n s a s v u o s i s i t t e n H e ls in g in k a u ­

E N o n 23 e u r o o p p a l a i s e n m a a n , S u o ­ m i m u k a a n l u k i e n , m u o d o s t a m a y h te is ­

p u n g in v a l t u u s t o s s a te k e m ä a lo ite l u o n n o n v a r a i s t e n e lä in te n p e la s -

t y ö e lin , j o n k a t a v o i t t e e n a o n j ä s e n v a l t i ­

ta m is k e s k u k s e n p e r u s ta m is e s ta H e ls in k iin sa i v a l t u u s t o k a u d e n s u u ­

o id e n v ä lis e n y h te n ä is y y d e n , p a r l a m e n ­

r i m m a n k a n n a t u k s e n ta a k s e e n . N y t a l o i t e o n o l l u t la u s u n n o ll a j a k a ik k i l a u s u n n o n a n t a j a t , K o r k e a s a a r i, y m p ä r is t ö n s u o j e l u l a u t a k u n ­

t a a r i s e n d e m o k r a t i a n s e k ä ta lo u d e llis e n j a ' so s ia a lis e n k e h ity k s e n e d is tä m in e n . Se

t a , te r v e y s l a u t a k u n n a n v a l v o n t a j a o s t o s e k ä k i i n t e i s t ö l a u t a k u n t a , p u o l t a v a t h a n k k e e n t o t e u t t a m i s t a . L is ä k s i k a u p u n g i n ö l j y n t o r j u n -

o n r a k e n t e e l t a a n h u o m a t t a v a s t i E Y : tä lö y h e m p i e i v ä t k ä s e n p ä ä t ö k s e t s id o j ä ­

t a o h j e l m a e d e l l y t t ä ä k e s k u k s e n p e r u s t a m i s ta .

s e n m a i ta k u t e n E Y : n p ä ä t ö k s e t .

E N : n a s i o is t a p ä ä t t ä v ä e lin o n m inis­ terikom itea, j o n k a k o k o u k s i i n o s a llis tu ­

K u n k e s k u s te lla a n y h d e n ty v ä s tä E u r o o ­

V a lite tta v a s ti la u s u n n o n a n t a j a t e d e lly ttä is iv ä t v a ltio n tu le v a n m u ­ k a a n k u s t a n n u s t e n ja k a m i s e e n . T ä m ä tie o n k u i t e n k i n m u t k a i n e n

p a s ta , v ilisee jo u k o s s a a ik a m o in e n m ä ä r ä e r ila is ia ly h e n t e it ä j a te r m e j ä , j o t k a s a a ­

v a t k u n k i n m a a n u l k o m i n i s t e r i t . Parla-

j a h id a s . Ö ljy n t y n e e t l i n n u t , v e r k k o i h i n t a k e r t u n e e t h y l k e e n p o i k a ­ s e t, liik e n te e n u h r i t e iv ä t v o i o d o t t a a , n e t a r v i ts e v a t a p u a h e ti. S ik ­

m entaarik okous o n n e u v o a - a n t a v a e lin ,

si L u u k k a i n e n o n n y t t e h n y t t o i v o m u s p o n n e n , j o s s a k a u p u n g i n v a l ­

v a t m a t ti m e ik ä lä is e n h e lp o s ti p ä ä s t ä ä n

j o l l a ei o le l a k i a s ä ä t ä v ä ä a s e m a a . S iih e n

t u u s t o p y y tä ä k a u p u n g i n h a l l i t u s t a p i s t ä m ä ä n v a u h tia h a n k k e e n t o ­

p y ö r ä lle . S e u r a a v a s s a o t e t a a n e s ille j o i ­

te u t t a m i s e e n . P o n s i sa i ta a k s e e n 7 2 v a l t u u t e t u n tu e n j a v a in v iid e n

t a k in k ä s i tt e i t ä , j o t k a h e l p o t t a v a t e d e llä

k u u l u u 170 k a n s a n e d u s t a j a a , j o t k a j ä ­ s e n m a a t v a lits e v a t o m ie n k a n s a n e d u s t a -

o le v a n j u t u n s e u r a a m i s ta s e k ä m y ö s a i ­

jie n s a jo u k o s ta .

h e tta k ä s itte le v ä ä ja tk o k e s k u s te lu a : t ä m ä a j a n k o h t a i n e n te e m a tu le e o l e m a a n e s il- ^

o n s ) o v a t m in is te r ik o m ite a n h y v ä k s y m iä

v ity s t o u k o k u u n l o p p u u n m e n n e s s ä . J o n y t a p u l a i s k a u p u n g i n j o h ­ t a j a Antti Viinikka o n te h n y t y m p ä r is tö m in is te r iö lle e h d o tu k s e n ty ö ­ r y h m ä n a s e tta m is e k s i s e l v it t ä m ä ä n h a n k k e e n p e r u s e d e lly ty k s iä j a

lä A n i m a li a s s a j a t k o s s a k i n .

"

Euroopan yhteisön kiemurat

v a s tu s tu k s e n . K a u p u n g in h a llitu s e d e lly ttä ä , e ttä a s ia s ta t e h d ä ä n se l­

E N : n yleissopim uk set (e n g l. c o n v e n ti-

•

i l m o i tt a n u t, e t t ä k a u p u n k i o n v a lm is o s a l li s t u m a a n t y ö h ö n .

s o p im u k s ia , jo tk a o s o itta v a t jä s e n m a i­ d e n l a a ja a y k s im ie lis y y ttä k o . a s ia s ta . J ä ­ s e n v a ltio t v o iv a t a l l e k i r j o i t t a a s o p i m u k ­

J o s o m a k a u p u n g i n v a l t u u t e t t u s i ei its e k e k s i o t t a a e lä i n s u o je lu a ­ s io ita e s ille , v o it v i h j a i s t a h ä n e lle a j a n k o h t a i s i s t a , t o i m i n t a a v a a t i ­ v is ta k y s y m y k s is tä v a i k k a p a i n n o s t a v a ll a p u h e l i n s o i t o l l a . E lä in y s t ä v ä l l i s t ä p o l i t i ik k a a t a r v i ta a n !

se n , m ik ä o n ta h d o n ilm a u s n o u d a t t a a s o ­ p im u k s e n p e r i a a t t e i t a . T ä m ä ei k u i t e n ­

E Y = E u r o o p a n y h te is ö

k a a n v ie lä s id o a l l e k i r j o i t t a j a m a a t a m i­

(e n g l. E C = E u r o p e a n C o u n c il)

t e n k ä ä n . K u n j ä s e n v a l t io t h a l u a v a t a n ­

E Y o n ta lo u d e l li n e n j a p o l i i t ti n e n y h ­

t a a j o l le k in s o p im u k s e lle la in v o im a n

te e n l ii tt y m ä , j o n k a jä s e n m a a t o v a t l u o ­ v u t ta n e e t E Y :n e lim ille k a n s a l l is t a p ä ä ­

o m a s s a m a a s s a a n , m a a n h a llitu s r a t i f i o i e li h y v ä k s y y s e n .

tä n tä v a lt a a . E Y :ö ö n k u u lu u tä llä h e tk e llä 12 j ä s e n v a l t io t a : R a n s k a , S a k s a , I t a l ia ,

K u n n e ljä j ä s e n m a a t a r a t i f i o i j o n k u n s o p im u k s e n , tu le e s iitä k a n s a in v ä lis tä o i­

B e lg ia , H o lla n ti, L u x e m b u rg , Is o - B r ita n -

k e u tta . T ä m ä ta r k o itta a s itä , e ttä s o p i­

n ia , T a n s k a , I r la n ti , K r e ik k a , E s p a n j a j a

m u k s e e n v o i d a a n v e d o t a k a n s a in v ä lis e l­

P o r t u g a li .

lä t a s o ll a , j o s j o k u r i k k o o s itä v a s t a a n .

E Y :n k o m issio o n e h k ä E Y :n t ä r k e i n

N ä in k ä v i m m . k e s ä llä 1 9 9 0 , k u n S u o m i

e lin . S e o n t o i m e e n p a n e v a e lin j a to im ii

ra tifio i n e ljä n te n ä m a a n a E N :n k o ee l ä i n s o p im u k s e n : s o p i m u k s e s t a tu li v a s ­

m y ö s a lo it te e n t e k ij ä n ä a n t a m a l l a e s ity k ­ s iä m inisterineuvostolle, j o s s a o n j o k a j ä ­ s e n m a a s ta y k si m in is te ri. K o m is s io n a la i­ s u u d e s s a ty ö s k e n te le e 12 0 0 0 h e n k ilö n m u o d o s t a m a m a m m u ttik o n e is to . K o m is - f

M in i s t e r i k o m i t e a v o i a n t a a m y ö s su o4 I B s i t u k s i a ( e n g l. r e c o m m e n d a t i o n s ) , j o t k a

e tu ja .

t ä p ä ä t ö k s i ä . E s i m e r k k in ä v o i d a a n m a i ­

Europarlam enttiin k u u lu u 518 e d u s ta ­

n i t a k o e - e lä in te n h ä k k i k o o s t a a n n e t u t

j a a , j o t k a v a l it a a n v a p a illa v a a le illa k u s ­ s a k in E Y : n j ä s e n m a a s s a . A ie m m in p a r ­

s u o s itu k s e t, j o i d e n p o h j a l t a m a a - j a m e t­ s ä t a lo u s m in is te r iö v o i a n t a a s ito v ia p ä ä ­

la m e n t i ll a o li v a r s in v ä h ä n v a l t a a , m u t ­

tö k s iä .

tin a la is u u d e s s a to im ii e r ila is ia k o m ite o i­

Lähteet:

ta .

A Guide to The Council o f Europe.

Vuosi 1992jaelinympäristömme, Vihreän Lii­ ton julkaisuja 1, 1990.

Yhdentyminen on kestämätön ratkaisu. A n t­ ti Vahtera. Helsingin Sanomat 14. 10. 1990.

Uuteen Eurooppaan. Helsingin Sanomien erikoisliite 13. 3. 1990.

k o s k e e k a ik k ia E Y :n jä s e n m a ita . S e a s e t­ t a k e in o j e n o s a l ta . J ä s e n m a i d e n tu le e 12— 18 k u u k a u d e n k u lu e s s a d ir e k tiiv in

Asiantuntijat:

h y v ä k s y m is e s tä m u u t t a a o m a a l a i n s ä ä ­

— ylitarkastaja Pirkko Skutnabb, maa- ja

d ä n t ö ä ä n d ir e k tiiv in p ä ä m ä ä r i e n m u k a i ­ s ik s i. A setu k set (e n g l. r e g u l a t i o n s ) o v a t E Y :n m in is te re id e n o m ie n m a id e n s a p u o ­

— osastopäällikkö M arita Eerikäinen, ulko­

le s ta te k e m iä s ä ä d ö k s iä , j o t k a tu le v a t h e ­ ti v o im a a n jä s e n m a is s a s e lla is in a a n .

918-503 415 LAPPEENRANTA: Sari Kupiainen, Vuokonk 15, 53810

PÄIVI VIINIKAINEN

t a s itä o n n y tte m m in n o s te ttu . P a r la m e n ­

t a a p ä ä m ä ä r ä n , m u t t a ei s id o j ä s e n m a i ­

FORSSA: Tuula Kataja, Isoniitynt 53 A 3, 30300 Forssa, 916-26 556 HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokj, 90830 Haukipudas HUMPPI: Minna Kupari, 43640 Humppi, 944-67 133 JOENSUU: Milja Honkanen, Ruuhitie 50 D 9, 80160 JS, 973-822 479 JÄMSÄ: Sari Tukiainen, Pitkäniementie, 42220 Kaipola, 942-614 34 KAJAANI: Minna Kontio, Kuusitie 7, 87200 Kajaani, 986-220 58 KEMI: Merja Leskinen, Aaponk 5, 94720 Kemi, 9698-325 81 KLAUKKALA: Mia Kivelä, Seurantie 4 as 9, 01800 Klauk­ kala KOKKOLA: Virva Ilvesaava, Pormestarink 34, 67100 Kok­ kola, 968-13 738 LAHTI: Sanna Rantsi, Urpupolku 3 A 4, 15240 Lahti,

se o lik in E N : s s a h y v ä k s y tty a ie m m in .

o s o i t e t a a n j ä s e n m a i d e n h a llitu k s ille . J ä ­ s e n m a id e n m i n is te r iö t v o iv a t a n t a a n iis ­

j a a s e t u k s i n . D irektiivi o n s ä ä d ö s , j o k a

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT:

t a s illo in k a n s a in v ä lis tä o i k e u t t a , v a ik k a

s io n j ä s e n e t a j a v a t E Y :n e t u a — m in is ­ t e r i n e u v o s t o n m in is te r it o m a n m a a n s a

A s io is ta s ä ä d e tä ä n E Y :s s ä d ir e k tiiv e in

(E. M.)

metsätalousministeriö asiainministeriö — varatuomari Laura Yli-Vakkuri, ulko­

asiainministeriö — toim ittaja Eero Taivalsaari.

V

LPR, 953-27 795 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-226 6236 OULU: Kirsti Leisto, Raivaajantie 18, 90140 Oulu, 981-330 578. Mervi Pesonen, Rintintie 1, 90240 Oulu, 981-521 618 (löytöeläinpalvelu).

PORI: Riitta Muurla, Vaarank 11, 26810 Pori, 939-200 02 TAMPERE: A nja Toivio, 33880 Sääksjärvi, 931-671 974 TURKU: Tarja Michejeff, Kukkarokiventie 1,21530 Paimio, 921-809 973, Alueosaston toimisto: Aurakatu 5 A, 20100 Tur­ ku, 921-310 123 VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90-227 3955 YLITORNIO: Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11 A 2, 95600 Yli­ tornio

Tuoko Suomen liittyminen Euroo­ pan Neuvoston tuotantoeläinsopimukseen parannuksia kotieläintem­ me oloihin? Me animalialaiset suh­ taudumme sopimuksen vaikutuksiin epäillen. Hyvätkään periaatteet eivät riitä, jo s niitä ei sovelleta käytännön ratkaisuissa. Nykyinen eläinsuojelulakimmehan on tästä esimerkki.

Mutta ehkä sittenkin on eurooppa­ laista valoa näkyvissä, ainakin sioil­ le.

Tuotantoeläimet

Sikalat eurooppalaistuvat Tarkastuseläinlääkäri Urho Riihikoski Lihateollisuuden tutkimuskes­ kuksesta kertoo, että siankasvatuksessa Euroopan Neuvoston (EN) so­ pimusta on ennakoitu jo vuosien ajan. Tarkemmat sikoja koskevat EN:n suositukset ovat vielä tekeillä mutta sen verran ennakkotietoja kui­ tenkin on saatu, että Suomessa on parissa sadassa sikalassa uskaltau­ duttu niiden pohjalta uudenlaisiin ti­ laratkaisuihin. Noin 4000 sikalas­ tamme remontoidaan vuosittain 350 sikalaa, joten on syytä tehdä ratkai­ suja, jotka eivät EN:n sopimukseen liityttyä vaadi uutta remonttirallia.

Ja mitä tämä merkitsee sioille?

kot voivat muodostaa karsinaansa ruokailualueen, rauhallisen lepoalueen ja ulostusalueen.

EN:ssa vielä keskustellaan siitä, tullaanko entisenlaisten, ahtaiden joutilashäkkien käyttö kieltämään.

Kävi miten kävi, Suomessa ainakin osa siankasvattajista on tässä suh­

Uudenlaisissa sikaloissa on potkua. »Kyllä mi­ näkin nämä rodeohevosen hommat hallitsen».

Kuva Veli-Risto Cajander.

teessaedelläkävijänä. Ruotsissa puo­ lestaan uudessa eläinsuojelulaissa sallitaanjoutilashäkkien käyttö vain viikon ajan porsimisen yhteydessä.

Suomessa eläinsuojelulain kokonai­ suudistusta ollaan pian aloittamassa.

Ruotsin suuntaus sopisi malliksi meillekin.

Emakot vapautetaan

Pure olkea — älä saparoa

Emakot, jotka aiemmin ovat ko­ ko aikuisikänsä seisoneet suurinpiir­ tein itsensä kokoisessa karsinassa, »vapautetaan». Tämä merkitsee si­ tä, että ainakin joutilasaikana (kun emakolla ei ole porsaita) ja ehkä myös porsimisaikaan, emakot saavat liikuskella yhteisessä, suuremmassa karsinassa, Riihikoski kertoo. Sian luontaista tapaa jakaa erilaiset toi­ mintonsa elinalueensa eriosiin pyri­ tään hyödyntämään niin, että ema­

Muunmuassa joulukinkuiksi kas­ vatettavia porsaita elilihasikoja kas­ vatetaan tulevaisuudessakin ryhmäkarsinassa, mikä sopii sosiaalisille eläimille hyvin, jos tilaaon tarpeek­ sijaryhmän koko on sopiva. Nykyi­ sin yhtä possua kohden on karsinatilaa noin 0,7 m 2 mutta uusituissa sikaloissa pyritään aluetta laajenta­ maan — neliömetriin. Onko tämä nyt sitä eurooppalaistuvaa suunnit­ telua, joka pohjautuu eläimen »fy- ' siologisiin ja käyttäytymistarpei­

Sikamaailmassa kuiskitaan: pihattosikalat tu­ levat. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Kuluttajat barrikadeille siin»? Toivottavasti tähän eityydytä.

Tosin eläimen olosuhteita voidaan kohentaa ei vain elinalueen kokoa vaan myös sen laatua nostamalla.

Yksi keino ovat oljet. Olkien käyt­ töä pyritään Suomessa niinemakkokuin lihasikakarsinoissa lisäämään.

Ne tarjoavat paitsipehmikettä myös puuhailumahdollisuuksia, jolloin toiminnantarvetta voidaan purkaa naapurin korvien ja saparon pures­ kelun sijastaterveellisemmällä taval­ la.

Riihikoski pitää kuluttajien mieli­ piteitä erittäin tärkeinä: niiden mu­ kaan on eläintilat suunniteltava, muuten eikauppa käy. Periaatteita, joita kuluttajat tulevat painotta­ maan, ovat esim. eläinten liikkuma­ vapauden ja eläintä kohden olevan tilan lisääminen. EN:n tuotantoeläinsopimus ei tässä suhteessa aseta esteitä, mutta ei myöskään vaadi suuria parannuksia. Löytyykö siis hyvää tahtoa ja valmiutta kenties maksaa enemmän eläinystävällisemmistä tuotantomenetelmistä?

EMMI MANNINEN

Koe-eläimet

Sanooko uusi Eurooppa HYVÄSTIT LD50-TESTEILLE? Maailma pienenee ja rajat kaatuvat. Mitä tämä merkitsee eläinko­ keita korvaavien menetelmien kannalta? Tulevaa kehitystä on vai­ kea ennustaa, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää jokseenkin lu­ paa valta.

IVIonet eläinkokeet on voitu lopet­ taa kokonaan menetelmien kehit­ tyessä (esim. raskauden toteaminen suoritettiin ennen eläinkokeiden avulla). Silti koe-eläimiä käytetään edelleen valtavasti erilaiseen rutiinitestaukseen, kuten lääkkeiden ja muiden kemikaalien myrkyllisyystutkimukseen ja lääkevalmisteiden puh­ tauden ja tehon määrittelyyn. Kysei­ settestit koskettavat jokaista maail­ man valtiota; kaikkiin tuodaan eläin­

kokein testattuja tuotteita, vaikkei maa itse suorittaisikaan testausta.

Myös eläintestien vaihtoehdot ovat koko maailman yhteinen asia. Nii­ den kehittäminen voi tapahtua pie­ nessäkin tutkijaryhmässä, mutta nii­ den käyttökelpoisuuden ja tieteelli­ sen luotettavuuden varmistus on jär­ kevintä suorittaa kansainvälisesti. Ja jotta menetelmät joskus voitaisiin saada yleiseen käyttöön, ne on hy­ väksyttävä kansainvälisissä elimissä.

Tässä valmistetaan piristysruisketta eläinkokeita korvaavalle tutkimukselle. Reseptejä saa Nana von (Vendiin Säätiöstä. Kuva: FRAME.

Lopun alku LDSO-testiUe Viime vuoden puolella Euroopan Yhteisön komissio antoi historialli­ sen julkilausuman. Komissio ehdot­ ti ns. »kiinteän annoksen menetel­ män» hyväksymistä EECrn ohjeis­ toon pahamaineisen LD50-testin vaihtoehtona. LD50-testiä on jo yli puoli vuosisataa käytetty kemikaa­ lien myrkyllisyyden mittaamiseen eläimillä, vaikka yhä useampi asian­ tuntijatuomitsee testin. Uudessa me­ netelmässä käytetään siinäkin eläi­ miä, muttei niinpaljoa, eikä niintus­ kallisesti kuin LD50-testissä. Lopul­ lisenatavoitteena on kuitenkin pidet­ tävä kokonaan ilman eläimiä tapah­ tuvaa testausta.

Kemikaalien luokittelussa ei tois­ taiseksi ole ollut yhtenäistä käytän­ töä eri maiden, kansainvälisten jär­ jestöjen ja kaupparyhmittymien vä- (Q f Iillä,mikä on vakava esteperinteisis­ tä myrkyllisyystesteistä luopumisel­ le. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. sitä, ettätoiset maat edellyttä­ vät maahantuoduilta lääkkeiltä LD50-testin läpikäyntiätoisettaas ei­ vät.

EY:n komissio ryhtyy suunnittele­ maan rationalisointiaja kutsuu kaik­ ki OECD:n jäsenmaat mukaan työ­ hön. Samaan asiaan liittyen Euroo­ pan Farmakopea on äskettäin pyy­ tänyt Suomeltakin lausuntoa testimenetelmien standardointikeskuksen perustamisesta.

Vaihtoehtojen vaikeudet Monia varmaankin ihmetyttää se, että LD50-testiä käytetään edelleen, vaikka jo vuosikymmeniä on puhut12

Kaneja käytetään yhä pyrogeenitesteissä, vaikka vaihtoehto niille on j o olemassa.

tu sen vaihtoehdoista. Valitettavasti edellä mainittu EY:n aloitekaan ei vielä tarkoita LD50-testin lopetta­ mista. Erkki Palva Lääkelaboratoriosta kertoo, että Suomessa ei tällä­ kään hetkellä vaadita LD50-testin suorittamista lääkkeiden suhteen.

Kauppapoliittisista syistä testiä kui­ tenkin käytetään — tärkeiden markkina-alueiden vaatimukset ha­ lutaan huomioida. Testimenetelmien yhtenäistämistä siis kaivataan.

Ruotsissa kamppailu LD50-testiä vastaan on niin kiivasta, että testin kieltäminen on ehkä lähempänä kuin koskaan. Tarkkailemme tilannettaja varaudumme seuraamaan Ruotsin esimerkkiä viimeistään siinävaihees­ sa, jos »sota» kääntyy voitoksi.

Toinen esimerkki vaihtoehtomenetelmien kivisestätiestäovat pyrogeenitestit. Niissä kaneja käytetään lää­ kevalmisteiden puhtauden toteami­ seen; lämmönnousu paljastaa epä­ puhtaudet. Kanitestit on mahdollis­ ta korvata käyttämällä molukkiravun verta (saadaan eläintä vahingoit­ tamatta), mutta käytännössä tämä Limulus-testi eiole vähentänyt koekanien määrää. Molemmilla testeil­ lä on nimittäin rajoituksensa ja ka­ neja — joitajoudutaan säännöllisesti totuttelemaan koelaatikoihin — ha­ lutaan siten pitääjatkuvasti varalla.

Kansainväinen yhteistyö on voimaa eläinsuojelussakin Yhdysvalloissa vaihtoehtotutkimus on keskittynyt pitkälti CAATlaitokseen (John Hopkins Center for Alternatives to Animal Testing). Tä­ hän asti tutkimus on pyörinyt ehkä liikaakin iho- ja silmänärsytystestien ympärillä ja muut tärkeät myrkyllisyystestit ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Toisin kuin Euroopassa, USA:ssa ei tähän asti ole ymmärretty vaih­ toehtoisten menetelmien validoinnin (tieteellisenarvon varmistus) merki­ tystä. Nyt uudet tuulet puhaltavat Amerikassakin ja validointi nähdään avainprosessina, jonka avulla saa­ daan käytäntöön sopivia ja virano­ maisia tyydyttäviä »koeputkimenetelmiä».

Toinen tärkeä asiaon teollisuuden mukaantulo. Monet suuret biotek­ niikkaa, lääketeollisuuttaja kemian teollisuutta edustavat yritykset ovat kukin tahoillaan perustaneet solutoksikologisia laboratorioita. Teho­ kas voitontavoittelu eitässä suhtees­ saoleollut paha peikko, vaan tulok­ sena on ollut paljon käytännöllisiäja nerokkaita solutestejä, joitavalmis­ tetaan sarjatuotantona asiakkaille.

Sen sijaan akateemisessa maailmas­ sa henkilökohtainen kunnianhimo, taloudellisten resurssien puute ja vä­ hemmän käytännölliset tavoitteet saattavat haitata tuloksiin pääsemis­ tä.

Mitä pitemmälle kansainvälinen yhteistyö edistyy, sitä tärkeämmäk­ si tulee myös eläinsuojelijoiden yh­ teistyö vaihtoehtomenetelmien edis­ tämisessä. Eri maissa samanaikaises­ titoteutetuillanimenkeräyskampanjoilla ja viranomaisille osoitetuilla vetoomuksilla on aivan toisenlainen teho kuin vain oman maan sisälläto­ teutetuilla kampanjoilla. Meidän yh­ teistyökyvystämme riippuu suuressa määrin, mitä uusi uljasEurooppa tu­ lee olemaan eläinten kannalta.

RIITTA SALMI L ähteet: T he A ltern ativ es R ep o rt 2 (3 )/9 0 B jö rn Ekvvall: D ju ren s R ä tt /9 0

V- i'

Ruokaa kaikille Maailmassa kuolee vuosittain 60 miljoonaa ihmistä alira­ vitsemukseen, näistä 15 miljoonaa on lapsia. Ravintoa riit­ täisi jo nyt, mutta se jaetaan epätaisesti: rikas vähemmistö käyttää 3/4 maapallon ravintovaroista. On luonnonvarojen tuhlausta syöttää suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa ja kasviksia teuraseläimille: On laskettu, ettähehtaarin suu­ ruinen viljelyala elättäisi 61 ihmistä soijapavuilla, 2 ihmistä vehnällä, 10ihmistä maissillaja2 ihmistä naudanlihalla. Kui­ tenkin lähes puolet maailman vilja-aitan sisällöstä käytetään karjan ruokkimiseen. Jopa Etiopian nälänhädän ollessapa­ himmillaan, maasta vietiinimhisravinnoksi kelpaavaa viljaa Englantiin ja Yhdysvaltoihin karjanrehuksi.

Yhä useammat ihmiset tulevat jättämään lihan pois ruokavaliostaan tai ainakin vähentämään sen syöntiä: esimerkiksi Englannissa gallupit en­ nustavat, että lähes puolet ihmisistä lopettaa lihansyönnin seuraavan 20 vuoden aikana. Erityi­ sesti nuoret naiset ovat jo nyt omaksuneet lihattoman ruokavalion. Suomalaistenkin keskimää­ räinen lihankulutus laski viime vuonna lähes pro­ sentin.

"

O

Pure porkkanaa — säästät sademetsiä

Hyvyyttä ja hoikkuutta herkutellen » Tervetuloa kasvissyöjien joukkoon». Kuva: VeliRisto Cajander.

Kasvisruokailuun siirtymiselle on monia syitä: luopumalla lihasta auttaa omalta osaltaan vähentämään eläinten kärsi­ myksiä, edistää omaa terveyttään, säästää luonnonvaroja ja kantaa jopa oman kortensa kekoon maailman nälänhädän lievittämiseksi.

Eläintehtaasta teurastamoon

Terveyttä kasviksista

Lapsuusmuistojemme mielikuvat kesästä nauttivista eläi­ mistä ovat nykyään varsin kaukana todellisuudesta. Eläimet elävät ahtaissa, virikkeettömissä oloissavaillamahdollisuutta liikuntaan tai lajilleenominaiseen kanssakäymiseen lajitoveriensa kanssa. Eläimet kärsivätkin niin sairauksista, stressis­ tä kuin käyttäytymishäiriöistä.

Matka eläintehtaasta teurastamoon on usein pitkä ja tus­ kainen: on varsin tavallista, että eläimet matkaavat pitkiä­ kin matkoja ahtaudessa vailla ruokaa, juomaa tai lepoa.

Vammautumiset ja talvisin paleltumisvauriot kuljetuksen ai­ kana eivät ole poikkeuksellisia.

Teurastamolla kuolema eisuinkaan vapauta eläimiä heti, vaan ne joutuvat usein odottamaan teurastusta ahtaissa ti­ loissa lähes vuorokauden, ehkä enemmänkin. Eläinten koh­ teluon useinjulmaa: niitätönitään ja lyödään, ja ne ajetaan teurastustiloihin sähköpiiskaa taikumiremmejä käyttäen. On tavallista, että eläimet joutuvat paniikkiin. Myös eläinten tainnutuksessa ennen teurastusta esiintyy puutteita.

Vuonna 1989 teurastettin Suomessa lähes puoli miljoonaa nautaa, yli 2 miljoonaa sikaa, 27 miljoonaa siipikarjaeläintä, 52 000 lammasta sekä 2 500 hevosta. Kun ajattelee, että esimerkiksi Helsingin kaupungin teurastamolla teurastetaan 120 eläintätunnissa, on selvää, ettäyksittäisen eläimen koh­ telu on täynnä epäkohtia.

Monien tutkijoiden mukaan runsaasti lihaa sisältävä ruo­ kavalio on yhteydessä tiettyihin syöpälajeihin, koska lihasi­ sältää runsaasti rasvaa ja kolesterolia. Nämä samat tekiu^ altistavat myös sydän- ja verisuonisairauksille. Kasvissyöjä lä onkin keskimäärin 20 °7o matalampi veren kolesterolitaso kuin lihansyöjillä.

Kasvisruokavalioon siirtyminen pakottaa myös kaiken kaikkiaan miettimään ruokailutottumuksiaan, joten eiihme, että kasvissyöjät mm. vilustuvat muita harvemmin.

Usein väitetään, että kasvissyöjät eivät saa ravinnostaan kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita. Tosiasiassa ruokavali­ on sisältämä liha ei anna ihmiselle mitään sellaista, jota ei saisimonipuolisesta kasvisruokavaliosta. Seuraavassa luetel­ tuina muutamia sellaisten ravintoaineiden lähteitä, joiden puutteesta kasvissyöjien väitetään usein kärsivän: Aine

Lähde

K a ls iu m

v ih r e ä t l e h ti v i h a n n e k s e t, k o k o j y v ä v i l j a , p e r u n a t , h e r n e e t, p a v u t , m e r ile v ä , m a i t o t a l o u s t u o t t e e t

R a u ta B 1 2 - v ita m iin i P r o t e ii n i

k o k o j y v ä v il j a , p a lk o k a s v i t ( p a v u t j a lin s s it) , p ä h k i ­ nät m a it o ta l o u s tu o tt e e t , o l u th iiv a , m e r ile v ä , h a p a n k a a li s o i ja p a v u t j a - m a i to , p ä h k i n ä t , k o k o j y v ä v i l j a , m a i ­ to ta lo u s tu o tte e t

Trooppisten sademetsien kohtalo on viime aikoina huo­ lestuttanut ihmisiä: tuhoutuuhan näitä maapallomme keuh^^ja vuodessa Itävallan kokoinen alue. Lihansyönnillä on yh^iytensä tähän ilmiöön, sillämonikansalliset yritykset raivaavat sademetsiä karjankasvatusta varten. Esimerkiksi Brasi­ lian Amazonasin sademetsäalueesta on kahden viime vuosi­ kymmenen aikana hakattu laidunmaaksi yli 100 000 km2.

Varsinkin pikaruokateollisuus, mm. hampurilaisfirmat, kas­ vattavat sademetsistä poltetuiltaalueillahalvalla lihaa tuon­ tia varten. Siten käväistessäsi Mac Donaldsin »kuppilassa» voit lukea välillisestitilillesi20 hehtaaria tuhottua viidakkoa.

Minäkö syön sademetsiä? Kautta hampurilaiseni — en ikinä. Kuva: VeliRisto Cajander.

Kasvavat lapsetkin pärjäävät mainiosti laktovegetaarisellaruokavaliolla; vegaaniksi eikasvuikäisen kuitenkaan kan­ nata ryhtyä ainakaan ilman asiantuntija-apua.

Minustako vege?

Kun harkitsee kasvisruokavalioon siirtymistä, on hyvä Yleisimmin kasvisruokailijat ovat lakto-vegetaristeja, jot­ aloittaa vähitellen ja asiaan perehtyen. Kirjastoista ja kirja­ ka sisällyttävät ruokavalioonsa kasvikunnan tuotteiden lisäksi kaupoista löytyy runsaasti alan kirjallisuutta. Veden kielelle maitotaloustuotteita, jotkut lisäksi kananmunia. (Huom! Ei saavista resepteistä havaitsee myös, ettäkasvissyönti on muu­ tehokanaloiden munia.) Tällainen, monipuolinen ruokava­ takin kuin porkkanan puremista.

Hyvä tapa aloittaa, on päättää pitää lihaton päivä viikos­ lio takaa tarpeellisten ravintoaineiden saannin.

Osa kasvissyöjistä taas eikäytä edes maitotuotteita — heitä sa. Lihan syöntiä voi muutenkin tietoisesti vähentää; lihaa kutsutaan vegaaneiksi. Heidänkin ruokavalionsa on terveel­ suuhun laittaessa voi miettiä, voisiko sen korvata jollakin leen: ainoa ongelmallinen seikka on B12-vitamiini. Senkin muulla.

On jo suuri askel, jos jättää lihan, myös kananlihan, pois saannin voi turvata yleensä oluthiivalla, merilevällä ja mairuokavaliostaan, vaikka jatkaisikin kalan syöntiä. Tällöin on tohappokäymisellä valmistetuilla tuotteilla. kuitenkin syytä välttää kala-altaissa kasvatettuja kaloja, ku­ ten kirjolohia, silläniillesyötetään antibiootteja ruoan mu­ kana. Kirjolohen kasvatus on myös huomattava vesiämme rehevöittävä tekijä.

Vaikka kasvissyöntiin siirtymiselleon monia painavia syi­ tä,en siltiusko, että kukaan luopuu lihansyönnistä moraali­ saarnojen ansiosta. Paras mainos on terve, iloinen kasvissyöjä itsesekä tietenkin hänen läheisilleen valmistamat suussa su­ lavat kasvisherkut!

PÄIVI VIINIKAINEN Lähteet: Maataloustilastollinen kuukausikatsaus, 2/90 John Robbins: Diet f o r N ew America Lars Johansson: Vihreä keittiö Uusi Suomi, Ajankuva, 18.. 1990 Etelä-Suomen Sanomat, »Liha maistui suoma­ laisille aikaisempaa huonommin», 19.4.1990 Greenscene 7, The Vegeterian Society

15

VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE

Anna joululahja sialle LUOVU JOULUKINKUSTA —

Aloitamme Animaliassa uudelleen vege- elikasvissyöntipalstan. Tämän tarkoituksena ei ole aiheuttaa huo­ noa omaatuntoa niillelukijoille,jot­ ka vielä sisällyttävät lihan ruokava­ lioonsa. Yritämme sen sijaan tarjo­ ta innostavia vegereseptejä tietois­ kuin höystettynä, jotta teillä olisi mahdollisuus kokeilla kasvisherkkujen lumoavaa maailmaa. Kasvisruo­ kien syöminen kun on yksi vastaus meille niin usein esitettyyn kysymyk­ seen: mitä minä voisin tehdä eläin­ ten hyväksi.

Joulun aika on kaikkea muuta kuin ilon juhlaa — sioille. Sikojen matka kinkuiksi on ankea ja tuskal­ linen: yletön tehokasvatus jateuras­ tamoiden paineet suuren sikamäärän teurastuksessa joulun alla aiheutta­ vat kärsimyksiä suurelle määrälle si­ koja.

Vaikka jouluperinteitä kuinka muuten vaalisikin, kinkku kannattaa tipauttaa perinnelistalta. Myös kas­ viksista saa nimittäin todellistajuhlaruokaa. Itseasiassa monet joulun perinneherkuthan ovat kasvisruokia: erilaiset laatikot, rosolli, jälkiruoat jne. Kannattaa kokeilla myös jotain aivan uutta — ainakin jossain vai­ heessa pitkiä joulunpyhiä. Palkaksi saa herkkujen lisäksi hyvän oman­ tunnon sekä kevyen olon: kasvisruo­ ka eikasvata vyötärön mittaa taira­ sitaelimistöä kuten kinkun ahmimi­ nen.

Animalialaiset tempaisivat Eläinten Viikolla useaan otteeseen niin Hel­ singissä kuin muuallakin Suomessa.

Torstaina 4.10., kansainvälisenä eläinten päivänä, osoitettiin pääkau­ pungissa mieltä sotilaallisiin tarkoi­ tuksiinliittyviäeläinkokeitavastaan.

Lauantaina jo perinteeksi käyvät eläinsuojelumarkkinat kokosivat sa­ tamäärin yleisöä tutustumaan eläinsuojeluasioihin sekä eläinystävällisiin järjestöihin ja yrityksiin. Rock for Animals-konsertissa eläinten oikeuk­ sien puolesta musisoivat Saara Su-

J*lNAATTI-P(;RJOpHR P o h ja :

2 ^ i r.margariinia dI J a u h o ja

d l J u u sto r a a ste tta

y r S o t : “0 ^

to^

Z

^

^

ht Z t ! ^ % Sf

e t t ä s a a t k iin te ä n ta iJ d n a n a voidellulle j a ¡a i ,h

nL L ' ^ ä ju u s V etIäe v itä t a , k i-

0 a ,,e - T ä stä m ä ä r ä s i tu( P iiraklcavur e a a n > n o in 25—30 cm h f i l ta,klna P o ­ vaan v u o k aan . h a J k a 's ija J ta o le T ä y te: 200 g r P p i ° a ' f ' 2 P ' e n e m P ä ä p u rk ti P a s t e p ,n a a t t i a

P o is ta ) 1 d J ju u s to r a a s te tta

“ « i S p ”nJ„0„ S f S ’ b" d " “ " " ■ » ja p u rjo ja J v S SUl“ " ' # S e k o it a j u u s t o , k e r m a v -f" p ä ä ,f e v a lk o s ip u lin k y n n d a v u o k a a n . P a is ta

e t Z t T * P U r is te tu ' ä m a u s te e t. K a a -

sa " o i " p u o li tu n tL

2° ° ° a s te e s "

P Ä IV I V IIN IK A IN E N

^9

vanto, Kumikameli, Steady Rollin’ & Ice Cream, Little Mary Mixup sekä Way Out. Konsertissa saiensiesityk­ sensä Sari Varpaman säveltämä ja Aappo I. Piipon sanoittama eläin-

suojelusävellys Miks eläin ei oo ka­ veri. Toivottavasti se soi pian koko Suomen jukeboxeissa.

Eläinten Viikko osoitti, ettäeläin­ ten oikeudet alkavat kiinnostaa kan­ saa laajemminkin: sen saattoi huo­ mata vaikkapa tungeksiessa eläinsuojelumarkkinoiden ihmisvilinässä.

Eläinsuojelumarkkinoilla jaettiin jälleen ruusuja ja risuja. Ruusuja sai the Body Shop, jossa on tehty varsi­ naista pioneerityötä eläinkokeettoman kosmetiikan tunnetuksi tekemi­ sessä. Miss Skandinavia, Nina Björkfelt, rohkeni julkisesti luopua misseyden kunniaksi saamastaan lahjaturkista ja tuki näin turkisten vastaista kampanjaa Suomessa. Sii­ tähän heltisi Animalia-ruusut heti.

Kemiallisten aseiden eläinkokeellistatutkimusta rahoittava MATINE (maanpuolustuksen tieteellinen neu­ vottelukunta) puolestaan sai risuja epäeettisestä toiminnastaan. Kuopi­ on yliopistossa työskentelevän apu­ laisprofessori Mikko Harrin risuja perusteltiin mm. sillä, että hän on tutkijan auktoriteettiin turvautuen ajanut ennen kaikkea turkistuotannon etuja

Kaikki kissat ja koirat ja linnutkin t ra Suvannon sydämellä. Kuva: Veli-, jander.

Turkisten Vastustajat häkkiin, toivovat turkistuottajat. Kuva: Emmi Manninen.

Valintoja eläinten puolesta.

Eläinkokeeton kosmetiikka kiinnosti markkinayleisöä. Ku­ va: Emmi Manninen.

Eläinsuojelu elää Tampe­ reella. Tampereen alueo­ saston eläinten päivän ta­ pahtumassa oli vilskettä.

Kuva: Katri Rasilainen.

Kauneutta ilman julmuutta — kosmetiikkaa ilman eläinkokeita

L’OREAL VASTAA KAMPANJAAMME Animalia sai kirjeen 1’Orealin maa­ hantuojan Finelorin asianajajilta, jossa varatuomari Mika Pakarinen pyytää Animaliaa oikomaan lehdessämme aikaisemmin esittämämme »väärät tiedot» ja lopettamaan kir­ joittamisen yhtiöstä »negatiiviseen sävyyn».

Kirjeessä todetaan seuraavaa: »L’Oreal on viime vuosien aikana vähentänyt eläinkokeiden käyttöä si­ ten, ettäainoastaan 5 % uusistatuot­ teistatestataan eläinkokein ja nekin ainoastaan rottiaja hiiriäkäyttäen.»

Animalian hallussa on L’Orealin yhdysvaltalaista kirjeenvaihtoa,josta myös käy ilmi em. seikka. Taas yksi yhtymä on joutunut siis kuluttajien painostuksesta muuttamaan eläinkoe- politiikkaansa. On kuitenkin huomattava, että1’Oreal eiole lopet­ tanut eläinkokeitaan. Kokeissa kuo­ leeedelleen satoja eläimiä vuosittain.

Lisäksi se seikka, että eläimet ovat »ainoastaan» rottia ja hiiriä ei loh­ duta eläinsuojelijoita lainkaan.

Näitä eläinkokeita 1’Oreal perustelee kuluttajaturvallisuudella. 17.2.

1990 päivätyssä kirjeessä Cosmairyhtymä (1’Oreal USA:ssa) ilmoittaa »odottavansa päivää, jolloin he voi­ vat lopettaa kaikki eläinkokeensa il­ man, ettäkuluttajaturva heikkenee».

On erikoista, ettälukuisia muita kor­ keatasoisia kosmetiikkasarjoja val­ mistetaan jo nyt ilman eläinkokeita.

Lisäksi on huomattava, ettäeläin­ kokeet eivät takaa 1’Orealin tuottei­ den turvallisuutta. Yhdysvalloissa on käynnissä kolme oikeusprosessia, joissa Cosmair on haastettu oikeu­ teen kuluttajien 1’Orealin tuotteista saamien erilaisten vaurioiden takia.

Cosmair vetoaa suorittamiinsa eläinkokeellisiin »turvallisuustutkimuk­ siin»! Kohua herättäneestä 1’Orealin tutkimuksesta, jossa hiiriäpoltettiin

KOSMETIIKKAKAMPANJA JATKUU Lehtemme viime numerossa pyy­ simme jäseniä toimittamaan meille ostamansa 1’Orealin tuotteet, jotta voisimme toimittaa ne Finelorille osoituksena siitä, että kuluttajat ei­ vät halua ostaa eläinkokein testattuja tuotteita. Olemme päättäneet jatkaa kampanjaamme, silläviime numeroa tehdessämme emme vielä tienneet, että saman valmistajan tuotteitaovat myös kosmetiikkasarjat Helena Ru­

elävältä, asianajaja Pakarinen tote­ si,että kyseessä oliteknisen vian ai­ heuttama vahinko (!) ja että tutki­ muksen tehnyttä Biosearch-laboratoriota ei enää käytetä. Tosiasia kui­ tenkin on, että em. tutkimuksia on tehty ainakin jossakin muodossa.

Animalialla on asiasta Cosmairin ja Biosearchin kirjeenvaihtoa.

binstein, Lancöme, Guy Laroche -hajuvedet ja Ambre Solaire. Myös

näitä sarjoja testataan jatkuvasti eläinkokein.

13.12. asti keräämme edelleen näi­ tä tuotteita. Palauta ne meille, jotta voimme kampanjallamme osoittaa kuluttajien todellisen mielipiteen.

Tuotteet luovutetaan maahantuojalle 14.12.

Not Tested on Animals SMILE — TUSKAA KAUNEUDEN TÄHDEN Osa Helsingin seudulla asuvistajä­ senistä on ehkä elokuvissa käydes­ sään yllättynyt nähdessään EläinsuojeluliittoAnimalian harrastavan elokuvamainontaa. Käynnistimme lo­ kakuussa elokuvamainoskampanjan kosmetiikkateollisuuden eläinkokei­ ta vastaan.

Englantilaisen eläinkokeita vastus­ tavan järjestön BUAV:n teettämä

mainospätkä voitti Cannesin filmi­ festivaalien mainossarjan viime ke­ sänä. Mainoksessa kuluttajillekerro­ taan ihmismallin avulla, millaisia vammoja koe-eläimille tulee kosmetiikkakokeissa.

JÄLLEEN UUSI ELÄINKOKEETON SARJA Viime numerossa kerroimme, et­ tä Estee Lauder -sarjaa ei enää tes­ tata eläinkokein. Saimme juuri tie­ don, että samalle valmistajalle kuu­ luva Clinique on myös valmistettu il­ man eläinkokeita. Tiedon vahvistivat kirjallisesti niin sarjan maahantuoja kuin valmistajakin.

PÄIVI VIINIKAINEN

OPISKELIJAT ELÄINKOKEITA VASTAAN Usea eläintieteen ja lääketieteen opiskelija tuntee pistoksia omassa­ tunnossaan joutuessaan kursseillate­ kemään eläinkokeita. Tavallisesti omatunto vaiennetaan ja asia unoh­ detaan kaikessa hiljaisuudessa. Toi­ set menevät kuitenkin pidemmälle: useissa maissa toimii aktiivisiaopis­ kelijajärjestöjä, jotka vaativat opis­ kelijoilleoikeytta kieltäytyä eläinko­ keista.

Nyt humaania opetusta haluaville opiskelijoille on tarjolla kansainvä­ listäkin tukea. Vuodesta 1988 asti toiminut EURONICHE (European Network of Individuals and Cam­ paigns for Humane Education) avus­ taa opiskelijoita, jotka omantunnon syistä kieltäytyvät eläinkokeista, ja pyrkii takaamaan heille opiskeluoi­ keuden.

EURONICHE kerää ja jakaa tie­ toa opiskelussa tehtävien eläinkokei­ den vaihtoehdoista, julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää uutislehtistä ja järjestää vuosittain konfe­ renssin jäsenjärjestöille. Tarkoituk­ sena on rakentaa opiskelijoista, opet-

W a lk t h is w a y

to end cosmetic tests on animals 18 Lähde: Liberator, summer 1990.

tajista, eläinsuojelujärjestöistä ja muista asiasta kiinnostuneista verk­ ko, jonka piirissä voidaan vaihtaa ajatuksiaja tietoavaihtoehdoista se­ kä tehdä opetuseläinkokeet vapaaeh­ toisiksi.

Suomi osallistui tänä vuonna en­ simmäistä kertaa EURONICHEkonferenssiin, joka pidettiin Frank­ furtissa 11.— 14.10. Ulla Salo edusti Eläinsuojeluliitto Animaliaa ja Riit­ ta Salmi Juliana von Wendtin Sää­ tiötä.

Konferenssissa oli ilahduttavaa uusien osanottajamaiden suuri mää­ rä. Erityisen ilahduttvaa oliitäisenja eteläisen Euroopan voimakas mu­ kaantulo, mikä tietää vähän valoa näissä maissa usein tosi huonosti kohdelluille eläimille.

Kaikki suomalaiset opiskelijat, mi­ käli olette kiinnostuneita edellä esi­ tetyistäasioista, ottakaa yhteyttä yllä mainittuihin henkilöihin (C/O Eläin­ suojeluliitto ANIMALIA), niinsaat­ te lisätietoja! Voimme jatkossa pe­ rustaa esim. oman »FINNICHE»ryhmän.

RIITTA SALMI & ULLA SALO Ei eläinkokeita opiskelussa, se on viisautta.

Lähde: A D D A , Defience los Animales 1/90.

Vinttikoirien kilpajuoksu kuolemaa vastaan M o n ia v u o s ia h u h u t k ilp a u r a n s a lo p e t­ ta n e id e n g r e y h o u n d ie n m y y m is e s tä e lä in ­ k o k e is iin o v a t h ä ir in n e e t e l ä i n r a k k a id e n

t o d is te id e n p u u t t u m i s e e n . T u s k i n n iitä

p ia t e s te jä e d e l l y t e t ä ä n a i n e i l t a , j o i t a

a in e e t o t e t a a n ja tk o k ä s itte ly y n : n iitä te s ­

o n e t s it t y k ä ä n .

m y y d ä ä n y li 1 0 0 0 t o n n i a v u o d e s s a .

t a t a a n ih m is e n s y ö p ä k u d o k s e e n , j o t a o n

S ik si e n g la n tila in e n e lä in s u o je lu jä r je s t ö th e B ritish U n io n f o r A b o litio n o f V iv ­

M ik ä li k a i k k i , j o k ä y t ö s s ä o le v a t k e ­ m ik a a litk in h a lu tta is iin t e s ta ta y llä e s ite t-

i s t u t e t t u e r ity is iin k a t e e n k o r v a t t o m i i n h iir iin . S e k ä k u s t a n n u k s e t e t t ä e l ä i n k o ­

is e c tio n (B U A V ) p y s ty tti k u lis s ik s i e lä in -

ty e n u u s ie n m ä ä r ä y s te n m u k a a n , k u s t a n ­

k e id e n m ä ä r ä o v a t p ie n e n ty n e e t d r a m a a t ­

n u k s i s t a tu lis i p ä ä t ä h u i m a a v a t , lä h e s 50 m i l j a r d i a m a r k k a a . K o e - e lä im iä k ä y t e t ­

e l ä in te n o s ta jie n j a - m y y jie n v e r k o s to o n .

t ä is iin m i l j o o n ia .

sen s y ö p ä ä .

M e lk e in s e its e m ä n k u u k a u t t a k e s tä n e i­ d e n tu tk im u s te n lo p p u tu lo k s e n a B U A V

O n k in t o i v o t t a v a , e t t ä E Y :n k ä s ite ltä ­ v ä n ä o le v a o h j e i s t o j o o le m a s s a o le v ie n k e m ik a a lie n te s ta u k s e s t a e i tu le li s ä ä ­

tu n k e u tu m a a n

h ä m ä rä p e rä is te n

k u t u s o li u s e in r i i t t ä m ä t ö n t ä j a e lä im e t i l m a n k u u l u tie d e m ie s , j o k a t u n n e t a a n

r e a g o iv a t s e lv ä s ti t a j u i s i n a k iv u lia is iin to im e n p ite is iin . K o k e id e n a i k a n a e lä im e t

f o r A n im a ls j ä t t i a s i a s t a r a p o r t i n s is ä m i­ n is te riö lle . M in is te r iö tä p y y d e ttiin r y h ty ­ m ä ä n to im e n p it e is ii n e lä i n k o e l a i n v a l ­

m m . h e r m o s t o n t o i m i n ta a s e lv ittä n e is tä

o li s id o ttu k iin n i k ä p ä lis tä ä n . N u k u tu s a i­

v o n n a n te h o s ta m is e k s i j a v a r m i s t a m a a n ,

n e e n a k ä y te t ti i n k a n e ille tä y s in s o p im a ­

e tte i t a p a h t u n e e n k a lt a in e n ik in ä t o i s t u i ­ s i. A s ia s t a n o u s i v a lta v a j u l k i n e n k o h u .

t u t k i m u k s i s t a a n . J ä ä t y ä ä n e lä k k e e lle a r ­ v o v a lta is e s ta N I M R - t u t k i m u s l a it o k s e s t a

m ä ä n e lä in k o k e i d e n m ä ä r ä ä . O n t u r h a a j a ih m is e n te r v e y d e n k a n n a l t a e p ä o l e n ­

e t t ä te le v is io s s a .

p ä ä o n y h d i s t ä ä k a n s a in v ä lis e t v o im a v a ­

J a t k o t o i m e n p i t e i n ä s y y tte id e n n o s t a ­ m is e n lis ä k s i B U A V o n r y h ty n y t p a i n o s ­

r a t , j o t t a s a a t a i s i i n k ä y t t ö ö n e lä in te s te j ä lu o te tta v a m p ia , n o p e a m p ia j a ta lo u ­

t a m a a n h a l l i t u s t a v a l v o m a a n h u o le lli­

d e llis e m p ia te s ta u s m e n e t e l m i ä .

s e m m in e lä in t e n v ä l i t y s t ä .

B U A V rn se lv ity s g r e y h o u n d e is ta o n lä ­

Frame N ews 25/90 (R.S.J

h e te tty E n g la n n in e lä in s u o je lu v ir a n o m a i-

Lääkkeitä hiiren vai ihmisen syöpään

sille j a k o i r a k i lp a il u n h a r r a s t a j i l l e . T ä s ­ t ä e t e e n p ä in o n k iin n i h e i s tä , k u i n k a

(H.S.)

n a i s t a s u o r i t t a a j o k a ik is e lle k e m i k a a l i l ­

( N a t i o n a l I n s t i tu t e o f M e d ic a l R e s e a r c h )

t o n t a a i n e t t a . L a m p u n a n n e t t i i n to i s i ­ n a a n m e lk e in p ä k e it tä ä e lä in te n s is u s k a ­

h ä n j a t k o i y k s ity is e s ti t u t k i m u k s i a a n s a ­

lu t. R u o k a ta u o ill a e lä im e t j ä t e t ti in o d o t ­

m a is e s s a l a ito k s e s s a .

P r o f e s s o r i y r itti t u t k i m u k s i s s a a n p e ­

t a m a a n v a illa h o it o a .

r e h ty ä k o h o n n e e n v e re n s o k e rita s o n s a ­

t e k e m ä s s ä j a n u k a h t e l i k e s k e n k a ik e n .

la is u u k s iin . K o e - e lä im in ä k ä y te t ti i n k is ­

P e r ia a t t e e s s a s k a n d a a l i a e i o lis i p i t ä n y t

The Alternatives Report 2(3)/90 (R.S.)

Pelastaako geeniteknolgia sittenkään ihmiskuntaa?

le s a m a t k a a v a m a is e t k o k e e t. J ä r k e v ä m ­ G e e n it e k n o l o g i a n y h d e k s i m e r k i t t ä ­ v im m ä k s i e d u k s i o n s a n o t t u lä ä k k e id e n te h ta ilu e lä im illä . M u u ta m ia g e e n ite k n o ­ lo g ia n a v u lla v a l m i s t e t t u j a l ä ä k k e i t ä o n j o la s k e ttu m a r k k in o ille J a p a n i s s a j a Y h ­ d y s v a llo is s a . M u t t a y llä ty s , y llä ty s : t a a s ­

K a n s a llin e n s y ö v ä n tu tk im u s la ito s (T h e k y m m e n ie n v u o s ie n a j a n y r i tt ä n y t e ts iä s y ö p ä l ä ä k k e i t ä k o k e ile m a lla e r ila is ia a i ­

k a a n e l ä i n k o k e in v ä s ä ty t lä ä k k e e t e iv ä t o le o lle e t t u r v a l li s i a ih m isille !

E s im e r k ik s i k a s v u a e d i s tä v ä ä h o r m o ­ n ia , j o t a a n n e t a a n la p s ille , jo id e n p i t u u s ­ k a s v u ei e h k ä s a a v u t t a i s i » n o r m a a lip it u u t t a » , ( m ik ä se n s itte n tu lis i o l l a k a a n ) o n a ik a is e m m in u u te ttu k u o lle id e n ih m is ­

n e ita h iire n k a s v a im iin . E n im m illä ä n te s ­

te n r u u m ii s t a . N y t k a s v u h o r m o n i a t u o ­

t a t t i i n 2 0 0 0 0 y h d i s t e t t ä v u o d e s s a , m ih in

t e t a a n g e e n ite k n o lo g ia n k e in o in b a k t e e ­

ta r v i tt i i n k u u t i s e n m i l j o o n a a h i i r t ä .

V a lite tta v a s ti t u lo k s e t j ä i v ä t la ih o ik s i.

r e illa . O n k u it e n k i n k ä y n y t ilm i, e t t ä g e ­

M a a ilm a s s a o n y li v iisi m i l j o o n a a t u n -

S a d o i s t a t u h a n s i s t a t e s t a t u i s t a y h d is te is ­

h e u tta a

n e ttu a k e m ik a a lia . N ä is tä n o in 5 0 0 0 0 o n

t ä a i n o a s t a a n 3 6 r e k is te r ö itiin lä ä k k e in ä .

k ä y ttä v ie n j a p a n i l a i s n u o r t e n k e s k u u d e s ­

k a u p a llis e s s a

S i t ä p a its i u s e a t n i i s t ä t e h o s iv a t a i n o a s ­

sa to d e ttu je n le u k e m ia ta p a u s te n m ä ä r ä o n k a s v a n u t y h d e k s ä n k e r ta is e k s i.

Kemikaalitestien hinta S a a t u a a n r i i tt ä v ä s ti a in e i s to a A d v o c a te s

P r o f e s s o r i W ilh e lm F e ld b e r g o n m a a ­

lis e lta k u o le m a lta e lä in k o k e is s a , s e lv ittä ­ n y t t u n t e m a t t o m a n k e t j u n e lä in te n v ä littä jie n j a l a b o r a to r io id e n v ä lillä j a s a a v u t­ t a n u t l a a j a a j u l k i s u u t t a s e k ä le h d is tö s s ä

N a tio n a l C a n c e r In s titu te ) U S A rss a o n

V id e o n a u h a o s o itta a , e ttä k a n ie n n u ­

lis ia lä ä k k e e k s i s o p iv ia a i n e i t a . P a r h a a t

tis e s ti — j a t u l o k s e n a o n o le t e t t a v a s t i lä ä k k e itä , jo illa v o id a a n p a r a n ta a ih m i­

the A V Magazine helmikuu 1990

Miksi myös valvojat nukkuivat?

e lä in te n m ä ä r ä s a a tiin v ä h e n n e tty ä 3 0 0 0 0 0 :e e n v u o s i t t a i n . A l k u s e u l o n n a s -

m y r k y llis y y s tu tk im u k s e lla , j o t k a s u o r i ­ t e t a a n k o e -e lä im illä . V ie lä p e ru s te e llis e m ­

» e lä k k e e lle » s iir ty v ie n j u o k s i j a k o i r i e n p ä iv ä t p ä ä tty v ä t.

Vanhan herran kauhukammio

V u o n n a 1983 p r o j e k t il l e tu li u u s i j o h ­ ta ja , jo n k a a n s io s ta k ä y te tty je n k o e-

k in j a t k u v a s ti k u i t a n n e e t j u o r u t v e d o te n

o li p e l a s t a n u t k u u s i g r e y h o u n d i a t u s k a l ­

Eläinkokeiden valvonnan kuviteltiin p a ­ ranevan ratkaisevasti Englannissa, kun uusi koe-eläimiä suojeleva laki astui voi­ maan 1986. Äskettäin paljastunut tieteel­ linen skandaali osoittaa, että luottamus uuteen lakiin oli ennenaikainen.

m u o d o s t a a 8 0 % t u o t e t u i s t a k e m ik a a lito n n e is ta . U u d e t k e m ik a a lit, jo ita m y y ­ d ä ä n v u o s i t t a i n y li 1 0 0 0 k i l o a , o n E Y :n

s a k ä y t e t ä ä n n y t ih m is e n e r ila is ia (60)

pääsi

PROFESSORI NUKAHTELI, ELÄIMET HERÄILIVÄT KESKEN LEIKKAUKSEN

h iir e n l e u k e m ia a k ä y t t ä m ä l l ä .

s y ö p ä s o lu ja , jo ih in k o k e illa a n m a h d o l­

te n v ä lity s y h tiö n , jo n k a v a r jo lla jä r je s tö

Kumpi nukahtaa ensin, nukuttaja vai nukutettava.

Kuva: Advocates f o r Animals.

k o s k a a l k u s e u l o n ta o li t a p a h t u n u t v a in

m ä ä r ä y s t e n m u k a a n t e s t a t t a v a v iid e llä

ih m is te n m ie liä E n g la n n is s a . E lä in k o k e i­ d e n t e k i j ä t j a v ir a n o m a i s e t o v a t k u i t e n ­

jä ^

t a a n le u k e m ia a n j a im u k u d o s s y ö p ä ä n ,

k ä y tö s s ä ja

5 0 0 0 n ä i s tä

Joidenkin englantilaisten kilpakoirien juoksu on päättynyt eläinkoelaboratorioon. Voiko tus­ kaa juosta pakoon? Kuva: Veli-Risto Cajander.

n e e ttis e s ti v a lm i s t e t t u k a s v u h o r m o n i a i ­ sy ö p ää;

h o r m o n iv a lm i s t e t t a

Y h d y s v a llo is s a a ik u is e t k ä y t t ä v ä t s a ­ m a a h o r m o n ilä ä k e ttä e r ä ä n la is e n a » n u o ­ r u u d e n e lik s i i r i n ä » , k o s k a l ä ä k k e e llä o n

t a p a h t u a . E lä in k o k e id e n t e k i j ä t a r v its e e h e n k ilö k o h t a i s e n lu v a n j a p r o j e k t in j o h ­

h a v a ittu o le v a n j o i ta k in v a n h e n e m is ta hit a u t t a v i a v a i k u t u k s i a . K u ite n k in k a s v u ­

ta ja

L a i to k s e s s a k o e -

h o r m o n i a s y ö v illä a ik u is illa o n h a v a i t t u s i v u v a ik u t u k s e n a k o h o n n u t t a v e r e n p a i ­

H u o n o n ä k ö i s y y t e n s ä t a k i a h ä n k u lu tt i

e l ä in te n o l o i s t a v a s t a a v a t e l ä i n l ä ä k ä r i j a e lä i n te n » o m a h o i t a j a » . K o k o t o u h u a

s o j a j a k a n e j a . K o h o n n u t s o k e r it a s o a i­

k o h t u u t t o m a s t i a i k a a r u tiin it o i m e n p i te i ­

k a t s o v a t p ä ä l t ä s is ä m in is te r iö n t a r k a s t a ­

n e tta .

U S A : s t a k i n n ä y t t ä ä lö y ty v ä n v a in y k ­

h e u te ttiin k u u m e n ta m a lla n u k u te ttu je n

j a t . A p u r a h o j e n m y ö n tä m is e s s ä o n o m a t

si l ä ä k ä r i, j o k a u s k a lta a k e r to a to tu u d e n .

e l ä i n t e n k u d o k s i a l u k u l a m p u l l a . K o k e i­

s iin .

K o k e illa ei o le ti e te e llis tä a r v o a , k o s ­

T ri M a ry V a n c e to te a a , e ttä g e e n ite k n o ­

d e n p iti o lla t u s k a t t o m i a , m u t t a v a in p e ­

ka

v a ik u tta v ie n

» t a r k a t » p e r u s te e n s a .

T a p a h t u n e e n so p is i h e r ä t t ä ä k y s y m y k ­

r ia a tte e s s a .

A d v o c a te s f o r A n im a ls - jä r je s tö n e d u s ­

s e ik k o je n a n n e t ti in v a ih d e lla k o n t r o ll o i ­

s iä m y ö s m e illä S u o m e s s a : M ite n p a l j o n

k u is ia s i v u v a ik u t u k s i a , j a l ä ä k k e e n y le i­

t i e d e m a a i l m a s s a t a p a h t u u k y s e e n a la is ta

n e n k ä y t t ö n y t t a i lä h itu l e v a i s u u d e s s a ei

t a j a t h u o le s tu iv a t 8 9 - v u o tia a n F e ld b e rg in

m a tto m a s ti. M e n e te lm ä t o liv a t v a n h a n a i­ k a is e t j a v ä lin e e t s o p i m a t t o m a t . P r o f e s ­

v a in s ik s i, e tte i u s k a lle ta t a i h a l u t a p u u t ­

o le h y v ä k s y t tä v ä ä .

tu tk im u k s is ta ja h a n k k iu tu iv a t s e u ra a ­

s o r i e i o m ie n s a n o j e n s a m u k a a n l u k e n u t

t u a to is te n te k e m is iin ? K u i n k a p a l j o n

m a a n h ä n e n ty ö s k e n te ly ä ä n . H e s a iv a t k o k o o n 40 tu n tia v id e o n a u h a a ym . a i­

m u id e n t u t k i m u k s i a , e ik ä s ite n tie n n y t

lu p a - j a v a l v o n t a jä r je s te l m ä s s ä k u n n i o i ­

v a s ta a v is ta k o k e i s ta , j o i t a o li s u o r it e t tu

n e is to a .

j o k a u a n s itte n .

t e t a a n t u t k i j a n v a p a u t t a e l ä i n t e n h y v in ­ v o in n in k u s ta n n u k s e l l a ?

P r o f e s s o r i its e u n o h t i v ä l illä , m i tä o li

m o n ie n

k o e t u l o k s ii n

om an

lu p a n s a .

________________________ R I I T T A S A L M I

lo g ia lla t u o te tu lla k a s v u h o r m o n illa o n lu ­

New Scientist 14/7/90 the Campaigner and A nim als’ Defender Ju­ ly/A ugust/S e p t/1990 (H .S.)

Eläinten hyvinvointi ja ympäristö

—

konferenssi Oxfordissa:

ELÄINSUOJELUN JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN YHTENEVYYS

KIRJA-ARVOSTELU

Kissa joka tuli jouluksi kotiin M itä mieltä olet kaatopaikan lokkipopulaatiosta tai viemärirotista? N e ovat ympäristöongelma: lokit ja rotat likaavat paikkoja ja levittävät tauteja. Mutta ketä huolettaa lokkien ja rottien hyvinvointi? Ympäristönsuojelijaayleensä ei, mutta ehkä eläinsuojelijaa?

Kansainvälinen konferenssi koko­ siOxfordiin joukon eläintieteilijöitä, ympäristöntutkijoita, eläinsuojelijoi­ ta sekä vihreän liikkeen kannattajia pohtimaa kysymystä eläinten hyvin­ voinnistaja eläinten pidon ympäris­ tövaikutuksista.

Eläinsuojelijan suhde eläimeen on yksilökeskeinen. Eläin on yksilö, jonka hyvinvointi on otettava huo­ mioon samoin kuin ihmisyksilöidenkin. Ympäristönsuojelussa lähtökoh­ tana on ihmisyksilöiden hyvinvoin­ ti:ihmisen hyvinvointi on riippuvai­ nen hänen elinympäristönsä ilman ja veden puhtaudesta sekä maaperän hedelmällisyydestä. Samoin kuin ih­ misiin, ympäristö kuitenkin vaikut­ taa myös eläinten hyvinvointiin: ih­ minen on tuhoamalla elinympäristö­ jä hävittänyt monet lajit sukupuut­ toon.

Hyvinvointi — pahoinvointi — kärsimys Eläinten hyvinvoinnista (sikälikun sevaikuttaa tuotantoon tai muuhun eläimistä saatavaan hyötyyn) ovat eläinsuojelijoiden lisäksi olleet kiin­ nostuneet lähinnä ne henkilöt, joiden tehtävänä on kehittää eläimet yhä paremmin sopivaksi ravinnoksi, koeeläimiksi, kotieläimiksi jne. Hyvin­ vointi on kuitenkin erotettava kärsi­ myksen käsitteestä: eläin voi voida pahoin, vaikka silleei suoranaisesti tuotettaisi kärsimystä. Eläin voi kär­ siä hyvissäkin olosuhteissa: eläimiä voidaan pitää tuotantokoneen ase­ massa ilman, että niille tuotetaan suoranaista kärsimystä. Vangittu vil­ lieläin usein kuolee vapauden riis­ toon, vaikka sitä ei olisi mitenkään muuten vahingoitettu.

Ristiriitaeläinten hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun välillä on esi­ merkiksi metsästyksessä. Metsästys on usein välttämätöntä ympäristönhoidon kannalta, mutta aiheuttaa metsästettäville yksilöille kärsimystä.

Myös uhanalaisten lajien pitäminen eläintarhoissa voi olla ympäristön­ suojelun näkökulmasta puolustetta­ vissa, mutta eivangitun yksilön kan­ nalta. Ympäristönsuojelututkimuksessatehdään myös jatkuvasti eläin­ kokeita. Näitä voidaan arvostellasa­ moin eläinsuojelullisin perustein kuin lääketieteen tekemiä eläinkokei­ ta.

Lemmikkieläinten ja maatalouden eläinten vaikutus ympäristöön riip­ puu pitkälti siitä tavasta, miten ih­ minen pitää näitä eläimiä. Esimer­ kiksi koirien heitteillejättöaiheuttaa Englannissa kasvistolleja eläimistöl-

Jane Goodallin esitys simpansseista sai yleisön kyyneliin. Simpanssilapsia, jo tk a eroavat ge­ neettisesti ihmislapsista vain prosenten verran, myydään lemmikeiksi, eläintarhoihin ja koeeläimiksi oloihin, joissa eettisyydestä ei ole tietoakaan. Jotta simpanssilapsi saadaan vangit­ tua, on usein ensin sen emo tapettava. Goodall on omistanut elämänsä simpanssien oikeuksil­ le. Kuva: Leena Viikko.

levahinkoa samoin kuin meillä ko­ dittomat kissat. Myös vapaana lai­ duntava karjavoi aiheuttaa kasvilli­ suuden tuhoutumista. Suomessa esi­ merkkinä eläintuotannon aiheutta­ masta ympäristöongelmista ovat ol­ leet turkistarhat.

»Olemme kaikki vihreää liikettä» Oxfordin seminaari eiyltänyt ko­ vin syvällisiin pohdintoihin luonnon ja eläinten hyötykäytön yhtäläisyyk­ sistä. Esimerkiksi ekofeministinen näkökulma puuttui kokonaan.

Ekofeministisen näkemyksen mu­ kaan yhteys ymäristönsuojelun ja eläinsuojelun välillä on siinä, että vaikka eläinten hyväksikäyttö ei ai­ heutakaan sellaista ympäristön laa­ dun huononemista, mitä luonnon hyväksikäyttö aiheuttaa, itsetoimin­

nan rakenne on sama. Nimittäin hierarkinen, patriarkaalinenja dua­ listinen ajattelurakenteemme luokit­ taa todellisuuden käsitepareina— ih­ minen/eläin, ruumis/sielu, mies/nai­ nen, järki/tunne — siten, että pi­ dämme edellistä arvokkaampana kuin jälkimmäistä.

Eläinten hyväksikäyttö pohjautuu ajatukseen, että ihminen on arvok­ kaampi kuin eläin. Eläin on alistei­ sessa asemassa suhteessa ihmiseen (samoin kuin nainen suhteessa mie­ heen). Ihmisellä on itsestään selväoi­ keus käyttää eläimiä hyväkseen.

Ihmisen suhtautumisessa luontoon ja eläimiin ei ole ollut eroa, sillä kumpiakin on samoin käytetty väli­ neenä ihmisen hyvinvoinnin lisäämi­ seen — siksi me, jotka vastustamme välineellistävää käsitystä luonnosta ja eläimistä pelkkänä ihmisen raakaainevarastona, »olemme kaikki vih­ reää liikettä» (Richard Ryderin sa­ noin).

LEENA VILKKA

Toimintaa vanhojen metsien ja samalla sen asukkaiden — kuukkelin, karhun, aarnijäniksen ja monen m u u n ...

— puolesta. Luonnon- ja eläinsuojelun yhteisiä päämää­ riä? Kuva: Tuomo Oikarinen.

Jotkut hankkivat kis­ san, joillekin ne vain käyvät taloksi. Kuva: Sami Bläberg.

»Kissa joka tulijouluksi kotiin» on amerikkalaisen eläinsuojelujärjestön the Fund for Animalsin perustajajä­ senen, Cleveland Amoryn, kirjoitta­ ma iloinen kirja kissamaailmasta.

Kertomus kuvaa, kuinka löytökis­ sa viihtyy sijaiskodissaan niin mai­ niosti, että siitätulee kujakatille oi­ kea koti. Samalla tuoreet isäntä ja lemmikki käyvät kiivaan mutta hu­ moristisen valtataistelun siitä, kum­ pi miehenpuolista kantaa talon her­ ran titteliä. Koska kirjoittaja on eläinsuojeluaktivisti, teoksessa ker­ rotaan the Fund for Animalsin tem­ pauksistaja toiminnasta. Kuvaukset perustuvat tositapahtumiin.

Asiantuntevasti, ei kuitenkaan kuivasti, Amory valottaa kissanhoitoon liittyviä ohjeita. Kirja on erin­ omaisen havainnollinen tutkielma kissan luonteesta ja käyttäytymises­ tä. Teoksesta löytyy myös katsaus kissan historialliseen taustaan.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, mutta eläinsuojelutempausten matkassa vieraillaan sekä Grand Canyonissa että Kanadan jäätiköillä.

Tyylillisestiteos on hyvää ja help­ poa luettavaa. Teksti on höystetty hykerryttävällä itseironialla. Kirjaa voi vilpittömin mielin suositella kai­ killeja kaikenikäisilleeläintenystävil­ le. Erityisesti kissanomistajille opus on oikea herkkupala; onhan se ylis­ tyslaulu kissalle. »Kissajoka tulijou­ luksi kotiin» on lämmin, hauska ja eläinsuojelullinen kirja, jostajää lu­ kijalle iloinen mieli ja palava halu omistaa kissa!

HELI SAJANIEMI

turkiseläimet Sirkuseläinten ankeaa arkea

Turkiseläinten määrä Suomen tarhoilla vähenemässä

Lisää valtion tukea turkistarhoille?

k ä y t ä v ä k a u p p a v a a r a n t a a m a a i l m a n 23

V o im is tu n u t k o tim a in e n j a k a n s a in v ä ­ lin e n t u r k i s t e n v a s ta in e n k a m p a n j o i n t i ,

k r o k o tiilila jin tu le v a is u u d e n ( n ä is tä 19 o n

n a h k o j e n y l i t u o t a n t o j a a lh a is e t h i n n a t

u h a n a l a i s i a ) . K a k s i k o l m a s o s a a m a te li-

s e k ä li s ä ä n ty v ä tie t o i s u u s t a r h a u k s e e n

j a n n a h k a k a u p a s t a k o o s tu u u h a n a la is te n l a jie n n a h k o j e n m y y n n i s t ä . N a h a t o v a t

liitty v is tä v a k a v is ta e lä in s u o je lu o n g e lm is -

p e r ä is in

U S A :n

k is e lä in te n m ä ä r i ä r e ilu s ti. T ä n ä v u o n n a

h u ip p u ta v a ra ta lo t ja b o u tiq u e t m y y v ät

m a a s s a m m e t a p e t a a n 4 9 °7o v ä h e m m ä n m i n k k e j ä j a 27 °7o v ä h e m m ä n k e t t u j a

Yksitoista kansanedustajaa Vaa­ san läänistä on syyskuussa tehnyt aloitteen eduskunnalle turkistar­ hauksen lisätuesta. Ehdotuksen mu­ kaan vaikeuksissa kamppailevalle elinkeinolle annettaisiin ensi vuonna korkotukea 20 miljoonaa markkaa sekä viitenä seuraavana vuonna yh­ teensä 70 miljoonaa markkaa. Eli aiotaanko eläinsuojelullisesti kyseen­ alaistaturkistarhausta pönkittää nä vuonna jo myönnetyn 150 miljöönan markan lisäksi 90 miljoonalla ylimääräisellä potilla? Järki hoi, mis­ sä olet!

Muotimaailman etiikkaa U h a n a la is te n

m a t e l ij o i d e n

la itto m is ta

lä h te is tä .

n a h o i ll a

n i i s t ä v a l m i s t e t t u j a t u o t t e i t a i lm a n , e t t ä v a lv o v a t v i r a n o m a i s e t p u u t t u v a t a s ia a n .

A nim al’s Voice, 3 /9 0 (E.M .)

t a o v a t m y ö s S u o m e s s a v ä h e n tä n e e t t u r ­

k u in v u o n n a -8 9 . S ilti e d e lle e n t u r k is t a r ­ h o il l a p i d e t ä ä n

e lä im iä s u u n n a t to m i a

m ä ä r iä . A ik u is ia j a p o i k a s ia y h te e n s ä o n t a r h o i ll a t ä n ä v u o n n a o l lu t s u u n n ille e n s e u r a a v a s ti: m i n k k e j ä n . 2 m i l jo o n a a , k e t t u j a lä h e s 0 .9 m i l j o o n a a , n a a le ja lä ­ h es y k si m iljo o n a a , s u p ik o iria n . 40 000 y k s ilö ä j a h ille r e itä n . 150 0 0 0 y k s ilö ä .

E L I M A A M M E T U R K IS T A R H O IL L A ELÄÄ

JA

TA PETA A N

(H L .)

V IE L Ä K IN

N O IN N E L J Ä M IL JO O N A A V IL L I­ E L Ä IN T Ä T Ä N Ä V U O N N A .

Pohjois-Amerikan turkiskauppa alamäessä

Turning Point -lehden reportteri Jacqui Bishop seurasi Mary Chipperfieldin sirkuksen näytösten välistä elämää kuukauden ajan Englannis­ sa viime maalis- ja huhtikuussa.

Elefantit olivat suurimman osan »vapaa-ajastaan» kahlittuina ketjuihin,jotka sallivatniilleminimaalisen liikkumisen. Ylellisyytenä norsuilla oli päästä jaloittelemaan ahtaaseen, sähköistetyllä aidalla rajattuun ai­ taukseen.

Tiikeritja leijonat mittailivat häkkivaunujaan eläintarhoista tutulla

101— 149,— K em ppainen H , L eskinen M , L estinen J.

LAHJOITUKSET YHDISTYKSELLE SYYSKUUN LOPPUUN MENNESSÄ!

the Campaigner and A nim als’ Defender Ju­ ly/A u g/S ept/1990

Eläinsuojelijoiden sinnikkään painos­ tuksen tuloksena Suomessa kiellettiin vil­ lieläinten (poikkeuksena merileijonat) käyttö sirkuksissa. Oheinen raportti osoittaa, että kielto olisi tarpeen muual­ lakin maailmassa.

(H .S.)

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE

201—300,— A rn ev a I, V uori R.

300 -

Kiitos kaikille lahjoittajille!

.

.

1000,— 4 30,— 50 0 ,— 68 0 ,—

L A H JO IT U S T IL I: SY P 200138-1934

A n n e V irolainen M aija R u u sk a M . K-K. M erja M y n ttin en O u ti P a rk k a ri A nneli D ah lströ m L aila G ra n ö E ila P a ja rin e n V alentina R osenlew in R ah asto : S u san n a E lo ra n ta T u ija Ja v an ain en

200,50,150,100,100,500,50,500,100,100,-

L A H JO IT U S T IL I: SY P 200120-2011766

e d e llis e n ä v u o n n a . T u r k i s te n h i n t a o n p u d o n n u t 5 0 — 8 9 °7o. A ie m m in e i tu r k is k a u p a n a l a m ä k i o le o ll u t n ä in n o p e a a .

Anim als’Voice 3/1990. (V-R.C.)

— 39,— A rm in en T , H ak u lin en J , H u u sm a n K, H y ­ v ärin en L , Iso h ella S, Jo k in e n M , K o sk iran ­ ta T , L eh tin en L, M iettinen E , M iettinen H , R a n ta n en V, T u ru n e n M , T yynelä N , V. H , W ik M , Y li-T ainio R.

I

JULKKIKSET TUOMITSEVAT TURKIT

40—50,— A iram o I, A n d b erg M , A n d ersso n A , F eiring M , G ylden O , H a a p a n e n M , H eisk an en J-A , Jalo n en S, Ja v a n a in e n T , Jä rv e n p ä ä M , Ki­ vistö V, K o p o n en V, K orpi T , K ukk o n en A, L ahtinen S, L em piäinen D, Leskinen B, Läm sä R, M u sto n en A , M yllym äki M , M äkelä S, N en o n en S, N u o rv a la G , N u rm i K, P elan d er J , P e rn a ja M , P o u ta n e n K, P u lli J , R an tala H , R asku C , S aarela E , S aarik o sk i R . & R, Salm ela T , S alo M , S arv o la I, S eppä M , S jö ­ berg A -M , S o ja k k a S, S ten d ah l N , T am m i­ nen A , T am m inen O , T enhunen J , T u o m ik o s­ ki T , V ah an k a A -M , V ihersalo M , V äyrynen P , Y livainio H .

Eräät tunnetut Suomen kansalaiset ovat halunneet julkisestiilmoittaa, ettähe eivät hyväksy turkistarhaus­ ta, eivätkä itse käytä turkkia.

Näihin henkilöihin kuuluvat mm: Nina Björkfelt, Miss Suomi v. -90.

Heidi Hautala, Vihreitten puheenjohtaja.

Tove Jansson, kirjailija.

Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja.

Eeva Kilpi, kirjailija.

Ilkka K oivisto, Korkeasaaren eläintarhan johtaja.

Sakari Kukko, muusikko.

Lena Labart, näyttelijä.

Pentti Linkola, filosofi.

Esko Seppänen, kansanedustaja.

Saara Suvanto, muusikko.

Tiettävästi lisääjulkkiksia on liittymässä listoillemu­ kaan.

51—99,— A n ttila A , A tan asso v L , A u la n k o T , H ak o järv i M , H o ngisto T , K an k aan p ää T , S ajanie­ m i H , S ahlberg H , T a p io v a a ra M .

100,— A n sas H , B oberg J , H eik k in en I, K oivusaari T , K oskenniem i M , K rause J , K u rik k a K, L än g strö m K, M a k k o n en S, N ev ah a rju N , S an d b erg S, T elen S, T u o m in en S, V uorinen

TURKISTEN VASTUSTAJAT 24

E hn q v ist N , F a st K, N o k irek i T , R au h ala A , R äisänen L , Sievänen M , U hlenius J.

A rjas I. M ark u s K. T o lo n en S. L. T u o m in en T .

T u rk is k a u p a n a rv o o n K a n a d a ssa v.

Eläinsuojeluliitto Animalia val­ mistaa vielä kuluvan vuoden puo­ lella turkiseläimistä ja tarhaukses­ ta diasarjan.

iskuin päähän, jalkojen takaosaan ja muualle kehoon.

Hauskuus, huolettomuus ja va­ paus, jotka symbolisoivat sirkuselämää, ovat surullisen kaukana sirkuk­ sen oikeasta arkipäivästä.

150—200,—

Turkistalous 7— 8/90. (V-R.C.) -8 9 la s k e n u t 5 9 % j a s ie llä t a p e t t i i n 1 .6 m i l j o o n a a t u r k is e l ä i n t ä v ä h e m m ä n k u in

pakonomaisella edestakaisin liikku­ misella. Isojen kissapetojen elintila oli surkea 180 cm x 900 cm. Eräällä tiikerillä oli käpälässään leveä avo­ haava. Sirkuksen orkesterin rumpa­ lin mukaan vamma oli syntynyt är­ tyneiden tiikereiden välisessä tappe­ lussa. Vaikka haava oli auki neljä päivää, henkilökunta eikatsonut tar­ peelliseksi kutsua eläinlääkäriä pai­ kalle.

Bishop seurasi hevosten, kamelin, laaman, puhvelihärän, härän sekä aasinjamuulin kouluttamista. Usei­ na päivinä eläimet saivat maistaa kouluttajan huonoa tuulta ruoskan-

Talvi tulee. M ontako Suomen turkistarhojen 50 OOO.sta supikoirasta palelluttaa tassunsa? Ku­ va: Veli-Risto Cajander.

HUOMIO!

Koe-eläinten Suojelun Säätiö on muutttanut nimensä.

Uusi nimi on:

JULIANA VON W ENDTIN SÄÄTIÖ TIETEEN EDISTÄMISEKSI ILMAN ELÄINKOKEITA — JULIANA VON WENDTS STIFTELSE FÖR VETENSKAP UTAN DURFÖRSÖK Nimenmuutoksesta on Säätiössä puhuttu jo pitkään, mutta yhdistyksen nimenmuutoksen myötä asia tuli suorastaan välttämättömäksi.

Uudella nimellä halutaan kunnioittaa Julianavon Wendtin uurastusta Säätiön hyväksi ja samalla kertoa, mistä Säätiön toiminnassa olennaisimmin on kysymys.

25

KUOLEMAA TAMPEREEN DELFINAARIOSSA Kolmen poikasdelfiininja yhden uroksen kuolema tänä syk­ synä Tampereen delfinaariossa olivalitettava, mutta osin ennustet­ tavissa oleva tapahtuma. Ulkomaisten kokemusten perusteella tie­ detään, ettädelfinaarioissaolot ovat eläintenkannalta niinepäluon­ nolliset, että kolmesta syntyvästä poikasesta keskimäärin kaksi kuo­ lee.Tampereella kävi siisvielä huonommin. Tästä voidaan epäsuo­ rasti vetää se johtopäätös, että Särkänniemen olosuhteet eivät ole yhtään sen paremmat kuin muuallakaan — pikemminkin ehkä päin­ vastoin. Älykkäät ja vivahteikkaat pullokuonodelfiinit ovat esitysareenallavain Kalpea varjo siitä,mitä nämä eläimet ovat luonnollisessa ympäristössään. Onko Tampereella liiaksi satsattu eläinten temp­ puihin, yleisön pinnalliseen viihdyttämiseen ja runsaaseen lippu­ tulojen keräämiseen? Aiotaanko samat virheet sielläparin vuoden sisällätoistaa, kun uusia poikasia tulee? Mitä tehdä tässätilantees­ sa, kun vapauteenkin on niin pitkä matka?

[0-P.a.]

Jäisikö hesalaisen Pupen saluki ilman tonnikalaherkkua? Ku­ va: Veli-Risto Cajander.

Koirien ja kissojen omistajille — A JA TELKAA!

Jatkan metsästystä

Vasemmanpuolimmaista näistä Tampereen delfiineistä ei enää ole. H uvittiko hän itsensä hengiltä? Kuva: Veli-Risto Cajander.

Hello!

L u in j u u r i t u l l u t ta A n i m a li a - le h t e ä .

O n k u m m a , k u n le h d e s tä o n t u l l u t o ik e a m e ts ä s ty k s e n v a s t u s ta m i s l e h ti . E s illä o li

L e m m ik k ie n o m is ta ja t o v a t y le e n sä t o ­

I a m a n a n i m a l lo v e r a n d s u p p o r t e r o f

d e llis ia e lä in te n y s tä v iä j a h e h a lu a v a t

v e s ilin n u s tu s .

o li

t e h d ä k a ik k e n s a n ä id e n e te e n . M u tt a o n ­

t h e a n i m a l r ig h ts m o v e m e n ts h e r e in th e U .S . w ith a sp e c ia l in te r e s t in e x o tic c a g e

k a k s i to d e l l a t ö r k e ä s t i t e h t y ä h y ö k k ä y s ­ t ä m e itä m e t s ä s t ä j i ä v a s t a a n . K i r j o i t u k ­

k o liia n m o n e n n ä k ö k u l m a j a k o k e m u s -

b ird s (su c h a s m a c a w s , c o c k a ro o s a n d

p iiri tä s s ä liia n s u p p e a ? . M ie le s tä n i le m ­

o t h e r m e m b e r s o f t h e p a r r o t f a m ily ) . I

s e s ta v o i a s i a s t a t i e t ä m ä t ö n s a a d a a iv a n

m ik k ie n r u o k i n n a s s a to i m i ta a n u se in ris ­

v ä ä r ä n k u v a n . A iv a n k u in k a ik k i 74 0 00 0

tir iita is e s ti. K iss o ille j a k o ir ille a n n e t a a n e p ä r ö im ä ttä to in e n t o is ta a n » h ie n o m p ia »

a m v e ry in te r e s te d in c o r r e s p o n d in g w ith F in n is h c itiz e n s w h o a ls o h a r b o r a d e e p

A u k e a m a ll a

2 0 — 21

i

Metsästyksen lisäksi liikenne jättää jälkeensä haavoittuneita eläimiä. Tämä auton tönäisemä jänis löytyi halvaantuneena tapahtumapai­ kalta, missä poliisi lopulta katkaisi sen kärsi­ mykset. Kuva: Jouni Voutilainen, kunniamai­ ninta Animalian valokuvauskilpailussa.

Eläinsuojelulain kokonais­ uudistus käynnistyy

lo v e f o r a n i m a ls a n d a d v o c a t e a n im a l

s o r s a l i n tu a r ä p i k ö i s i h a a v o i t u n e i n a v e ­ dessä.

E i, e n t o k i o le p e lo is s a n i, e t t e n e n ä ä

e l ä i n m u o n i a , j o t k a o n y le e n s ä p a k a t t u

j o n a i n 2 0 .8 . m a a n a n t a i p ä i v ä n ä p ä ä s is i

b r o i le r i n m a k s a a , k a n a n l ih a a , t o n n i k a l a ­ s ä ily k k e itä y m s . J a s a m a lla siis e d is te tä ä n

o t h e r in te r e s ts in c lu d e o f r e a d i n g , c r e a ­

M a a - j a m e ts ä ta lo u s m in is te r iö o n a s e t­

tiv e w r itin g , tr a v e lin g , c o m p u t e r s , c o o k ­

t a n u t t o im ik u n n a n v a lm is te le m a a n e lä in ­

s u u r i m ä ä r ä , e t t ä s o r s a s tu s ei tu le k o s ­

b r o ile r ie n ä ä r i m m ä i s t ä t e h o k a s v a t u s t a ,

in g a n d s p o r t s .

s u o j e lu l a i n k o k o n a i s u u d i s t u s t a . T o im i ­

k a a n l o p p u m a a n . I ts e k ä y n j o k a v ii k o n ­

d e lf iin ie n m e n e h t y m i s t ä t o n n ik a l a p y y n -

Sarah P . Schroek

lo p p u s y k s y is in m e t s ä llä a l o i t t a e n 2 0 .8 . s o r s a s t u k s e l l a j a p ä ä t t ä e n se n s u o m e n a ­

n in y h te y d e s s ä . M y ö s lu o n n o n v a r o j e n

k u n n a n t a r k o i t u k s e n a o n s e lv ittä ä , m i­ te n e lä in s u o je lu la k i v o i d a a n s a a t t a a v a s ­

j o k o i r a n i k a n s s a h e l m ik u u n v iim e is e n ä

ty v ä t p e lt ip u r k e is ta .

v iik o n lo p p u n a u p e a a n e lä m y k s e e n , k u n k o ir a n i h a u k k u u k u u la a s s a a a m u h ä m y s -

O n l a s k e t t u , e t t ä U S A : n le m m ik k i­ e lä in te n m u r k in o illa p y s ty ttä is iin k ev y esti

s ä . I ts e is tu n te r v a s tu lilla j a n a u t in l u o n ­

r u o k k i m a a n k a ik k i A f r ik a n n ä l k ä ä n ä k e ­

n o s t a . S e u r a n a n i v ie r e is e s s ä p u u s s a h ö -

v ä t.

m ö tia is p a rv i.

t u o t t a j a f i r m a t o v a t m o n i k a n s a lli s ia j ä t tiy rity k s iä , j o t k a s a a tta v a t p ilk k a h in n a lla

s o r s a s t a m a a n . M e ts ä s tä jiä o n se n v e r ra n

n im im . A jok oiram ies

Häkkilinnulle Olet häkkilintu vain.

Kerran lensit loistavin siivin valoa päin.

N yt siiveniskuun ei tilaa sulia.

Saat ruokasi läpi ristikon, ja keinu ainut viihteesi on.

Ja laulaa pitäisi sun!

Oi julm uutta ihmisen!

Kun muinoin puun oksalla kuutamos nukuit yöt.

Aamulla nousit Taivoa päin ja laulelit Luojaasi ylistäin. nimim. E lä in te n y s tä v ä 26

v ie lä p e l t it ö l k k e i h i n . E lä im ille t a r j o t a a n

t u r h a k u lu tu s e d is ty y j a k a a t o p a i k a t tä y t ­

U seat

l e m m ik k ie lä in te n

r u o k ie n

r i g h ts , p a r t u c u l a r l y s in g le o r d iv o r c e d m e n b e tw e e n 2 0 — 35 y e a r s o f a g e . M y

134 3 0 S h a d y b e n d

t a a m a a n e lä in s u o je lu lle n y k y is in a s e t e t ­

O l a t h e , K a n s a s 66061 USA

ta v ia

v a a tim u k s ia

e lä i n s u o je lu l t a

o tta e n

m u is s a

h u o m io o n

P o h jo is m a is s a

v a a d itta v a ta s o se k ä E u ro o p a n N e u v o s­ t o n j a E u r o o p a n Y h te is ö n p iir is s ä e lä in ­

Moi!

s u o j e lu n a l a l l a t a p a h t u v a k e h ity s .

T o im ik u n n a n to im e k s ia n to o n ei sisälly

t u o d a k e h i t y s m a is t a r a a k a - a i n e i t a t u o t ­

M ä h a lu is in s a n o o te ille , e lä in te n s u o j e l i j a t , y h e n j u t u n , j o k a o n m u n m ie le s t

k o e — e lä in to im in ta , jo ta k o sk e v a t sä ä ­ d ö k s e t j ä ä v ä t siis n y k y is e lle e n . T o im i ­

te ita a n v a rte n .

Y llä o le v a lla e n t a r k o i ta s itä , e ttä e n a r ­

to s i t ä r k e e t ä . O n k s t e is t k u k a a n k u u llu

k u n n a n ty ö k ä y n n is ty y v u o d e n 1991 a lu s ­

j u t u s t , j o k a t a p a h t u tä s s v ä h ä n a ik a a sitte

s a j a se o n t a r k o i t u s s a a t t a a p ä ä t ö k s e e n

v o s ta is i m i s u j a j a m u s t e ja m m e . I ts e k in

(ei S u o m e s ) . E lä in t e n s u o j e l i j a t o li p ä ä s -

t o u k o k u u n 1992 l o p p u u n m e n n e s s ä .

h a lu a is in p itä ä k a h t a s a lu k ia j a k a h t a k is­ s a a , m u tt a n y t a s u in p a ik a n t a k i a se ei o le

tä n y u s e ita k y m m e n iä tu h a n s ia k e t t u j a ir ­

T o im ik u n ta a k u u lu u y k s i e d u s ta ja se u r a a v i s t a t a h o i s t a : M a a - j a m e t s ä ta lo u s ­

m a h d o l li s t a . M u t t a m ik s i e lä in te n y s t ä ­ v ie n p itä is i m e n n ä m u k a a n t a r p e e t t o ­ m a a n j a j o p a h a ita llis e e n k u lu tu s m ä s s ä ily y n . K isso ille j a k o irille k y llä y le e n sä kel-

t i. M ä o le n ite k in t u r k i s t e n v a s t u s t a j a , m u t s ilti. E ik s n e t a j u u , e t t k e t u t , j o t k a o n s y n ty n y & e lä n y h ä k i s s ä j a n iille o n t u o t u r u o k a v a lm iin a , ei p ä r j ä ä l u o n n o s ­

p a a t a v a llin e n p e r u s m u r k in a k i n ; s ila k k a

s a . J o s n iit e i lö y e t ä , n e e h k ä k u o le e n ä l ­ k ä ä n ta i j o k u to in e n e lä in t a p p a a n e , k o s ­

y m . k a la , p u u r o t , le ip ä j n e . k u n v a a n

k a e ih ä n n e o s a a p u o l u s t a a itte e n s ä ta r -

o s a a ta r jo ta n e o ik e a s s a m u o d o s s a . O n

peex.

M u s ta to i ir t i p ä ä s t ö o n e l ä i n r ä ä k k ä y s ­ t ä s iin ä m is s ä k e t tu je n h ä k k i i n l a i t t o k i .

v a ik e a u s k o a , e tt ä le m m ik k im m e itse k aip a is iv a t p it k ä l le j a l o s t e t t u j a j a p a k a t t u ­ j a r u o k i a . E li v ih r e ä ä a a t e t t a m y ö s ih m i­ s e n h y v ille y s tä v ille !

T V . P u p p e H e s a s ta

OTTAKAA KANTAA! n im im . T urkisten & tarhauksen vastu s­

taja, m utta kuitenkin

Jäsenmaksutilimme tulee siirty­ mään Postipankista Suomen Yhdys­ pankkiin vuoden 1991 alusta. Enti­ sillejäsenille postitetaan automaat­ tisestijäsenmaksukuitit. Postitus ta­ pahtuu kuitenkin lähinnä talkoovoi­ min, joten siihen tulee menemään hieman aikaa. Jolletole saanut kuit­ tia helmikuun loppuun mennessä, otapa yhteyttä niinselvitetäänyhdes­ sä missä vika.

PSP:n tilille 2105 644 voi toki edelleen suorittaavuoden 1991 jäsen­ maksut (jos sinullaesim. on vuoden 1990 maksulappu jolla haluaisit maksun suorittaa). Jäsenmaksuhan eitule nousemaan, vaan on edelleen 60,— .

Muistathan että myös maksupal­ velun kautta suoritettuihin maksui­ hin tulee selvästi jäsenen nimi ja osoite, jotta tiedämme minne ANIMALIA-lehden lähettää!

m in is te r iö , o ik e u s m in is te r iö , e lä in lä ä k e ­ t ie te e llin e n k o r k e a k o u l u , S u o m e n e lä in ­ l ä ä k ä r i l i i tt o j a S u o m e n K u n n a l l i s l i i t t o .

M a a t a l o u s t u o t t a j i e n k e s k u s liito s ta j a v a ­ p a a e h to is e s ta e lä in s u o je lu ty ö s tä o n k u m ­ m a s ta k in k a k s i e d u s t a j a a . V a p a a e h t o is ­ t a e lä in s u o je lu ty ö tä e d u s ta v a t te r v e y s ta r ­ k a s ta ja M a rte n H o g e S u o m e n e lä in s u o ­ je l u y h d i s t y k s e s t ä

ja

to im in n a n jo h ta ja

P ä iv i V iin ik a in e n E lä in s u o je lu liitto A n im a lia s ta .

(PV)

Villieläimet

SUURPETOJEMME TULEVAISUUS EPÄVARMA Animalia vaatii muutoksia susien, karhujen ja ilveksien asemaan

Maamme metsästyslakia ollaan par­ haillaan uudistamassa. Lähiaikoina annetaan m yös uusi petoasetus, j o ­ ka säätelee suurten petoeläinten pyyntiä seuraavat kaksi vuotta eteen­ päin.

Tuntureitten kulkurin kohtalona ovat liipasinherkät porom iehet sekä suurpedoista piittaa­ maton ministeriön metsästysosasto. Kuva: Veli-Risto Cajander.

□ — saanen e site llä ajanm u­ kaistetu n H äm een vaaku­ nan . . .

V aikka suurpetojen asemaan liit­ tyy nykyisin useita epäkohtia, ei maa- ja metsätalousministeriön metsästysosaston osastopäällikön, Heik­ ki Suomuksen, mukaan »ole odotet­ tavissa merkittäviä muutoksia» met­ sästyssäännöksiin (HS 10.10.90).

Mitkä sitten ovat pahimmat puut­ teet, jotka ehdottomasti olisi saata­ va korjattua?

ILVES: Metsästysosasto myöntää metsästäjien painostuksesta liian runsaasti lupia ilvesten pyyntiin. Li­ säksi talvikuukausina ammutuilta il­ vesnaarailta jää pentuja heitteilleja kuolee nälkään. Edelleen ilveskan­ nan suuruutta on yliarvioitu. Ilves­ kantaa on parina viime vuonna ve­ rotettu niinvoimakkaasti, ettäniiden määrä on ruvennut hieman vähene­ mään.

Hukan huuto kaikuu yhä harvemmin Suomen yölli­ sessä maisemassa. Kuva: Veli-Risto Cajander.

)

KARHU: Karhun metsästys on niin vapaata, että se johtaa kannan yliverotukseen (50— 70 kpl vuodessa) sekä useiden yksilöiden haavoittumi­ seen metsästyskauden aikana. Lisäk­ si metsästyksen salliminen PohjoisSuomessa myös keväisin on täysin vailla perusteita. Jos karhuja ei itä­ rajamme takaa jatkuvasti olisivael­ tanut Suomeen, olisimetsämme kuningaseläimen määrä vielävähäisem­ pi kuin nykyiset 400— 500 yksilöä.

SUSI: Hukkien määrä on voimak­ kaan metsästyksen (n. 30— 40 tapet­ tua eläintä vuodessa) seurauksena pudonnut allesadan yksilön. Sudel­ la on avoin, jokamiehenoikeuteen perustuva 4— 5 kuukauden metsästysaika Pohjois- ja Itä-Suomessa, jo­ ka ei millään tavoin ota huomioon lajin harvalukuisuutta eikä uhanalai­

suutta. Sudella einykyisin olejuuri­ kaan mahdollisuutta lisääntyä Suo­ messa tai elää täällä laumoissa. Su­ den salametsästystä ei paljoakaan pyritä valvomaan.

AHM A: Luontomme kulkurierakon määrä on nykyisellään hälyyttävän vähäinen, noin 50 yksilöä, mikä uhkaa jo kannan perinnöllisen mo­ nimuotoisuuden säilymistä. Ministe­ riön metsästysosasto myöntää liian helpostitappolupia (5— 10 kpl/vuo­ si)ahmojen pyyntiä varten. Lapissa ahmojen salapyyntiä eikunnolla val­ vota.

Kaikkien suurpetojen suhteen on omituista, ettäniitäsaa pyytää luon­ nonsuojelualueillamme, vaikka ne on nimenomaan perustettu eläimis­ tön turvapaikoiksi. Tämä on vastoin YK:n ja Kansainvälisen Luonnon­

suojeluliiton, IUCN:n, periaatteita suojelualueita koskevista määräyk­ sistä.

Tässä tilanteessa Animalia ehdot­ taa, että: — sutta ja karhua saa jatkossa pyytää ainoastaan erikoisluvilla — Suomi sitoutuu ns. Bernin so­ pimuksen taakse (ks. Animalia 3/90) ja poistaa lähes vapaan suden ja kar­ hun metsästyksen — säädetään laki, joka kieltää suurpetojen pyynnin kansallispuis­ toissamme ja muilla luonnonsuoje­ lualueilla — tappolupien myöntämisessä il­ vesten ja ahmojen pyyntiä varten noudatetaan suurta pidättyväisyyttä Vain näillä periaatteilla voivat suurpetokannat säilyä ja kasvaa maassamme.

VELI-RISTO CAJANDER

28

Lähde: Hämeen Sanomat.

29

Tarhasudet saavat paistinsa »sivistyneesti» teurastamoista. Niiden vapaat lajitoverit tap­ pavat syötävänsä itse, saavat siksi tappajan lei­ man — ja tulevat itse tapetuiksi. Kuva: VeliRisto Cajander.

GRUPO LOBO — kansalaistoimintaa Portugalin susien puolesta Villieläimet Iberian suden kaipaavat apuamme. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Riittämättömät susitarhat

Portugalin ja Espanjan vuoristoseu­ dulla elelee meikäläisen suden alala­ ji, Iberian susi. Se on pienempi ja ke­ vyempi kuin harmaasusi, ja väriltään ruskehtavampi. Näitä arkoja susia on jäljellä Iberian niemimaalla alle 1000 yksilöä, joista parisataa asuste­ lee pääasiassa Portugalin puolella.

Iberian susi on melkoisesti harvi­ naistunut tällä vuosisadalla. Myös sen luonnolliset saalislajit, kuten niinitjasaksanhirvet, ovat rajustivä­ hentyneetja niinpä suden suihinjou­ tuu nyt pääasiassa lampaita ja vuo­ hia. Oma ongelmansa susille ovat Portugalin tuhannet villikoirat, joi­ den kotieläimille tekemät vahingot pistetään surutta susien syyksi. Ko­ tieläinvahinkojen takia sutta edelleen vainotaan Portugalissa. Laji on ol­ lutmuutaman vuoden jo täysin rau­ hoitettu, mutta silti sitä tapetaan myrkyillä ja ampuen.

Grupo Lobon susi järsi mieluummin lammaspaistia kuin toimitussihteeriämme. Kuva: VeliRisto Cajander.

----

in.

Koirat ja sudet

GRUPO LOBO

Iberian susia auttamaan perustet­ tiinv. 1985 ryhmä nimeltä GRUPO LOBO. Toiminnan alkuunpanijoita olivat Lissabonin yliopiston susibiologi Francisco Fonsega sekä susien käyttäytymistä tarkkaileva Robert Lyle. Grupo Lobo haluaa saada ih­ miset erottamaan sutta koskevat tie­ dot harhaluuloista, sekä edistää su­ siin liittyvää tutkimusta. Käynnissä ovat mm. projektit, joissa tutkitaan paimenkoirien käyttömahdollisuuk­ sialampaiden vartioijina sekä tietty­ jen koirarotujen käyttämistä lampai­ den kuolinsyiden selvityksessä. Koi­ rien käyttäytymisestävoidaan päätel­ lä, onko lampaan tappanut susi vai villikoira, jolloin suden mainetta ei rasiteta ainakaan turhilla tapposyytöksillä.

Grupo Lobo haluaa työskennellä myös susiyksilöiden hyväksi. Ryh­ mällä on Lissabonin lähistöllä heh­ taarin kokoinen tarha, jossa on kol­ me metsästäjien ansoissa haavoittu­ nutta tai pesäluolasta lemmikiksi otettua ja sittemmin hylättyä sutta.

Niitä ei voida päästää enää vapau­ teen, joten vaihtoehtoina olivat eläinten tappaminen tai hoitaminen tarhassa. Grupo Lobo päätyi tar­ haukseen. Loppuvuodesta aluetta laajennetaan ja sinne tuodaan vielä kuusi sutta, joita niiden nykyinen huoltaja, metsähallitus, ei enää voi pitää. Jotta sudet eivätjoutuisi eläin­ tarhojen ahtaisiin häkkeihin, Grupo Lobo tarjoutui majoittamaan ne.

Grupo Lobon suunnitelmissa on käynnistää projekti, jossa uhanalai­ siasusia lisätäänja kasvatetaan tar­ hassa. Yleisö, esim. koululaiset, opiskelijat ja ryhmän jäsenet, voisi­ vat rajoitetusti käydä tarkkailemas­ sa susia. »Näin ihmiset voisivat oma­ kohtaisesti todeta, etteivät sudet ole­ kaan hirviöitä», toteaa Robert Lyle.

Tarha tarjoaa susillemonipuolisen ympäristön luolineen ja jopa uimapaikkoineen, mutta se on kooltaan vielä liian pieni. Tarhaa onkin tar­ koitus suurentaa, kunhan varoja sii­ hen saadaan. Vieraillessamme tar­ halla, sudet olivat asustaneet siinä vasta parisen viikkoa. Meidät näh­ dessään ne juoksivat hermostuneina edestakaisin häkissään, mikä Lylen mukaan johtui siitä,ettäolimme su­ silleuusia ihmisiä. Häkkiä suurenta­ malla sudet pääsisivät etäämmälle vieraista, mikä varmasti lisäisiniiden turvallisuudentunnetta. Peruskysy­ mys tietystion, onko villieläintentar­ haaminen oikeutettua, elleiseole ai­ van välttämätöntä lajin säilymisen kannalta? Tai onko uhanalaisuus­ kaan riittävä syy?

Grupo Lobo on saanut tutkimusprojekteihinsa EEC:n rahoitusta, mutta tarhasusien hoito on täysin lahjoitusten jajäsenmaksujen varas­ sa. Tarhasusia voi avustaa myös adoptoimalla nimikkosuden. Raha-avustuksen voi suunnata myös Gru­ po Lobon tutkimustoimintaa taisu­ sista kertovan kiertävän näyttelyn yl­ läpitokustannuksia varten.

GRUPO LOBON osoite on:

Departemento de Zoología e Antropologia/Faculdade de Cien­ cias. Bloco C 2, 3. Piso/ Cicade Universitaria 1600 LISBOA, PORTUGAL EMMI MANNINEN & VELI-RISTO CAJANDER JK. Grupo Lobo on virallisestiil­ maissut tukevansa suurpetokampanjaamme sekä julkaissut lehtisessään Suomen susitilannetta koskevan ar­ tikkelin.

31

O S T A T U O T T E IT A M M E -

TUE T O IM IN T A A M M E !!

T a m p e re e n a lu e o sa sto n

JOULUN PEHMEITÄ. . .

Läm pimät sävyt aikuisten huppariasuissa!

Värit harmaa tai vaaleanpunainen. Hupparissa lentävä hevonen ja teksti ELÄKÖÖN ELÄIMET ja housuissa te ksti ANIM ALIA. Koot S, L, XL ja punaisena m yös M. Koot reiluja, kotim ainen la atutuo te !!

Tilaan: koko . . .

KOKO ASU vain 230,— !! koko . . .

Huppari (170,— ) koko . . .

Housut (100,—)

UUSIOPAPERI-kirjekuoret 16,—/nippu Nipussa 20 kuorta, viisi erila ista hauskaa eläinkuvaa. Valm istettu kotim aisesta uusio­ paperista.

Tilaan: nippua

— Eläinsuojelun tietopakkaus.

Ensim m äinen kokonaan suom. eläin­ ten oikeu ksia käsittelevä kirja ELÄIN IHMISTEN MAAILMASSA sekä m ielen­ kiintoin en tie to te o s SUURVALAAT JA DELFIINIT (Cajander— Similä), yht. vain 8 0 , - ! !

Tilaan: MOLEMMAT KIRJAT kpl E L Ä IN ...

(50,—) kpl SUURVALAAT (50,—) kpl

T-PAIDAT 60,— Aina suosittu lahja! T-paidat kaikki kotim ai­ sia ja m alliltaan väljiä. * Kosm etiikkakampanjan paita: valkoinen, painatuksena nainen ja kani, teksti Kau­ neutta ilman julmuutta, kosmetiikkaa il­ man eläinkokeita. Koot S, M L, XL.

Tilaan:

— Turkiskam panjan kettupyyhe, valkoista froteeta. Koko 50 x 70 cm, kuvassa kaunis punakettu ja te ksti ANIMALIA. 40,— kpl Tilaan: — Perheen p ien im m ille suloinen kankai­ nen jo u lu p o ssu ! Vaaleanpunainen he l­ lyttävä m askotti saapuu punainen silkkiru se tti kaulassa ja tuo mukanaan kaverinsa keraamisen pikku-kanin. Yh­ teishintaan vain 40,— !!

Tilaan:

p a r a s ta k u v a a p a lk ita a n .

K u v ia ei p a l a u t e t a ; n e j ä ä v ä t a lu e o s a s ­ t o n k ä y t t ö ö n . T u lo k s e t j u l k a i s t a a n sy y s­ k u u n A n im a lia s s a .

A r v o s te lu la u ta k u n ta a n k u u lu v a t lä ä ­ k e tie te e n lis e n s ia a tti P e k k a K u u s in e n , v a ­

WP

l o k u v a a j a I n k e r i K a l l io la h ti s e k ä A n j a L e h tin e n T a m p e r e e n a lu e o s a s to n e d u s ta ­

........... ........... ...........

ja n a .

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

...........

/

JA TIETYSTI TARRAT, MERKIT, KORTIT. . .

koko

..

— NO FUR-ketunpoikatarra neliväri, halk. 10 cm, 6,— — NO FUR-rintam erkki neliväri, 10,— — VASTUSTAN ELÄINKOKEITA-rintamerkki (kissa), 6 ,— K osm etiikka-kirjeensulkijat (nainen ja kani), ar­ kissa 16 tarraa, arkki 10,— — Kuivam ustekynä, liito n nim i ja puh. 7,— — Ju liste »Valinnoillasi vaikutat eläinten asemaan» + ketunpoikajuliste, yht. 10,— (sis. post.)

— NO FUR-joulukortti, suloinen ketunpoika kuorellisessa kortissa, 5,— — Lajitelm a aiempien vuosien joulukortteja, nipussa 12 korttia, vain 8,— n ip p u a — UUTTA!!! Upeat vä rip o stiko rtit, nipussa neljä e rila ista korttia. Nippu 10,— n ip p u a

kpl kpl

........... ...........

kpl

...........

kpl kpl

........... ...........

kpl

...........

kpl

...........

kpl

.....

kpl

..

Jos joulukinkusta luopuminen aiheuttaa vie­ roitusoireita, hanki pehmopupu lohdutta­ maan. Jos sekään ei auta, pyyh i katkerat kyy­ neleet kettupyyheeseen. Possua ja pyyhettä voit tilata toim istosta (a 40,—).

Anna ystävällesi joululahja josta on iloa ja hyötyä koko vuodeksi:yhdistyksen jäsenyys ja samalla ANIMALIA-lehden vuosikerta! Ilmoittamalla ys­ täväsi jäseneksi tuet eläinsuojelua monilla tavoin. Ja ystäväsi saa ensi vuoden lehtien lisäksi meiltä jouluksi ilmoituksen lahjastasi, näytenumeron sekä kau­ niin kettujulisteen. Lahja-tilauksen voit maksaa esim. oman jäsenmaksusi yh­ teydessä tai erikseen tilillePSP 2105 644 (muistathan merkitä myös oman ni­ mesi ja osoitteesi!)

Jotta ensimmäinen lähetys ehtisi jouluksi, lähetä allaoleva kuponki jo tä­ nään tai soita 90-148 4866. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KYLLÄ! Haluan antaa lahjanjoka auttaa myös eläimiä! Annan ao henki­ löllelahjaksijäsenyyden vuodeksi 1991. Lähettäkää hänelle ilmoitus, näytenu­ mero ja juliste jouluksi!

NÄIN TEET TILAUKSESI: Lähetä tilauksesi toimistoomme, osoite Porvoonkatu 53, 00520 Hel­ sinki tai soita puhelintilaus numeroon 90-148 4866.

Lahjan saaja:

Yli 30,— tilaukset toimitetaan postiennakolla (10,—) ja lähetyksiin lisätään postimaksu sekä 3,— käsittelykulu. kpl

UUTUUS!! MEIKKIPUSSI 15,— Läpinäkyvä veto ke tju llin e n pussi (koko 15 x 11,5 cm). Hauska kani ja teksti ANIMA­ LIA koristavat uu tta m eikkipussia!

Tilaan: kpl

Joulunaluskiireitten takia suosittelemme puhelintilauksia! Ja vielä. . . muistathan merkitä selvästi väri ja kokotoivomukset sekä nimesi ja osoitteesi! KIITOS!!

Lahjan antaja:

TILAAJA: NIM I/NAMN .........

OSOITE/ADRESS

PUHELINMUISTIO 15,— Varaudu ensi vuoteen ja la ita nyt puhetinja o so ite tie d o t kerralla kuntoon. Taskuko­ koinen m u istio , sin iset m uovikannet, ko i­ ran kuva ja te ksti El! ELÄINKOKEILLE!

32

1 .1 .

K u v a t l ä h e t e t ä ä n A n j a T o iv io lle , 3 3 8 8 0 S ä ä k s j ä r v i , 1 5 .7 .1 9 9 1 m e n n e s s ä . K o lm e

kpl

AIKUISTEN REPUT 80,— Kysyntä on o llu t kova ja nyt on taas m yyn­ nissä pieni erä m ustia reppuja kestävää ryppynailonia, kevyt ja tilava. Kuvana koira ja te k s ti El! ELÄ IN KO KEILLE!!!

Tilaan:

kpl

a ja lla

1991— 1 5 .7 .1 9 9 1 . K ilp a ilu u n v o iv a t o s a l­ l i s t u a k a ik k i P i r k a n m a a n a lu e e l t a e n i n ­ t ä ä n k o lm e lla e lä in a ih e is e lla v ä r id ia lla .

PYYDÄ MYÖS ERILLINEN ESITE ENGLANNINKIELISISTÄ RINTA­ MERKEISTÄMME!!

. . .JA KOVIA PAKETTEJA!!

Tilaan:

r a s te li j a v a l o k u v a k i l p a i l u n

— Ruohonjuuren »VAIHTOEHTOISTEN LIIKEYRITYSTEN KATALOOGI vuodelle 1991», 5,—

koko

* Vielä pieni erä su o sittu ja h iha ttom ia tpaitoja, te ksti Animals don’t smoke, animals don’t wear make-up, animals don’t drink alcohol, animals don’t drop bombs. Because We do, why should they suffer? Värit o liivinvih reä tai kirkas pinkki. Koot S, M, L ja pinkkinä m yös XL. (Kaikkia kokoja ra jo ite tu sti jäljellä).

Tilaan: väri

T a m p e re e n a lu e o s a s to jä r je s tä ä h a r ­

KIRJOJA — Eeva Kilven runoteos »Animalia» sekä novellikokoelm a »Kuolem a ja nuori rakastaja», yht. vain 140,— !!

Tilaan: kpl MOLEMMAT KIRJAT ANIM ALIA (80,—) kpl kpl NOVELLIT (80,— )

väri väri väri

Lapsille lempeän vaaleankeltainen asu, pai­ natus: kts. yllä. Koot 100— 150 cm. Nopeim ­ m ille tila a jille kaupanpäälle vielä S-koon tpaita, niin kauan kuin riittää.

Tilaan: koko KOKO ASU vain 140,— !! koko Huppari (110,—) koko H ousut (80,—)

Tilaan:

VALOKUVAKILPAILU

Huom: ******************************************************************

kpl ISSN 0783-9170

33

ouluk ttto tu u s

jjg s

yrjäisillä, yksinäisillä kujilla, jotka nekin näyttävät aattoillan lempeässä valossa milteijuhlallisiltasinisine varjoineen ja ikkunoista loistavine kynttilöineen, on sielläkin elämää.

Kun onnekkaammat laulavat kodin lämmössä joululauluja ja availevat lahjapakettejaan, vähäosaisemmat vaeltavat ulkona sinisessä hämäräs­ sä.

Lumiselle kujalle on piirtynyt kah­ den ihmisen jalanjäljet: pienen tytön ja pojan. Sisarukset ovat lähteneet kotoaan, kauas juopottelevastaisäs­ täja itkevästä äidistä. Käsikkäin he kulkevat hiljaisen kaupungin kujilla, kurkistellen ihmisten koteihin ja ihaillen koristeltuja kuusia.

He tulevat autiolletorilleja näke­ vät sielläyksinäisenja kurjan näköi­ sen olennon. Hevonenhan seon, pie­ nija laiha. Se seisoo vaunujen edes­ sä, korvat riippuen alakuloisesti.

Tyttö ja poika katsahtavat toisiinsa vain kerran jasittenhe irrottavatyh­ teistuumin valjaat. Pian hevonen on vapaa. He taputtelevat sen takkuis­ ta kylkeä ja kuiskivat rohkaisevia sa­ noja sen korviin. Kun he lähtevät kulkemaan, hevonen seuraa muka­ na.

Toisaalla pieni poika kävelee yk­ sinään heitellen lumipalloja lyhtytolppiin, itseksensä joululaulua hy­ räillen. Hänkin on lähtenyt yön sel­ kään aattoiltana, pakoon kotona vallitsevaa kylmyyttä ja riitaa. Hä­ nen pienten kenkiensä painamat jäl­ jet risteilevät pitkin kujaa, poiketen iloisesti milloin minnekin.

Kun hän saapuu kujan päähän, hän näkee suuren leijonan näköisen ilmestyksen. Se seisoo hiljaa ja kat­ soo häneen. Joku toinen pelästyisija pinkaisisi ehkä pakoonkin, mutta ei tämä poika. Riemukas hymy leviää hänen nuorille kasvoilleen hänen ky­ syessään karvanaamalta, mikä tai kuka seon. Eläin vastaa hännänheilutuksella. Poika ojentaa kätensä, ja suuri sekarotuinen, keltainen kulkukoira tulee haistelemaan häntä ystä­ vällisenä ja luottavaisena kuin pen­ tu. Pian lumessa näkyy kahdet jäl­ jet, toiset niistä suurten käpälien.

Poika ja koira ehtivättorin laitaan ja kohtaavat siellä tutut sisarukset hevosen kanssa. Montaa sanaa ei vaihdeta, mutta hymyt ja tervehdyk­

set kertovat, ettäon löydettyystäviä.

Matka jatkuu yhdessä.

Oikeastaan jouluaaton yhä tum­ muvassa illassatapahtuu nyt melko merkillisiä asioita, sillä lisää lapsia liittyy tuohon kummalliseen kulku­ eeseen. Kuin pienet tontut he hiipi­ vät hiljaa,tuskin puhuen, kohtaavat ja kulkevat edelleen. Ja mikä ihmeellisintä, ainajoku koditon taipahoin pidettyeläin on tullutjoukkoon mu­ kaan.

Siinä on nyt kolme tyttöä ja kol­ me poikaa, kaikki hyvin nuoria. He­ vosen ja koiran lisäksi heillepitävät seuraa kissanpoikanen, joka on löy­ tynyt roskalaatikosta ja pieni kanii­ ni,jonka yksi pojistapelastiepämää^^ räisestä laitoksesta ryömimällä si^^ sään ikkunasta. Siinä on myös lam­ mas, joka on haettu ummehtunees­ tavajasta, missä semääki hädissään.

Vielä mukaan on mahtunut kukko, jonka nähtiin kököttävän hylätyn näköisenä tienposkessa.

Kun ensimmäiset tähdet syttyvät taivaalle, kulkueeseen ilmestyy äkkiä harmaa kyyhkynen, kuin tyhjästä.

Lintu ontuu jalkaansa, mutta enim­ mäkseen se lentääkin heidän edel­ lään. Niin käy, ettäjuuri kyyhkynen johdattaa heidät metsään. Korpitaipaleelleseheidät vieja pysähtyy vas­ tasuuren tammen luona, jonka käppyräiselle oksalle istahtaa.

Metsän taika ympärillään he istu­ vat aattoyönä, kuusi lasta ja kuusi eläintä nuotion ympärillä sekä kyyh­ kynen kaikkien yläpuolella. Lapse^^ jakavat köyhät eväänsä. Jokainei^^ saa pienen osansa jouluateriasta.

Kynttilöitä sytytetään puiden oksil­ leja taivaan tähdet vilkkuvat lumis­ ten puiden lomitse. Melkein voi kuulla sfäärien sävelen; vai onko se enkelten laulua?

Hevonen torkkuu kuusta vasten, koira lojuu pojan jaloissaja kissan­ poikanen on nukahtanut tyttösen sy­ liin. Kaniini etsii turvaa koiran tas­ sujen välistä ja lammas nojaa poi­ kaan, joka on tuskin korkeampi si­ tä itseään. Kukko tepastelee nuotion ympärillä äännellen hassunkurisesta kuin osallistuen lasten jutusteluun.

Lapset puhuvat joulusta ja eläi­ mistä, ihmetellen ihmisten toisinaan julmaa eläinten pitoa ja taputtelevat

*

ja hyväilevät uusia karvaisia ystävi­ ään. Äkkiä on yö,jakylmä alkaa hii­ piä nuoriinjäseniin. Pienimpiä pelot­ taajayksi itkee. Koira vinkuu hiljaa, kuin lohduttaen. Lapset alkavat lau­ laa jouluvirttä ja lämpenevät kau­ niista sanoista ja sävelistä.

Silloin, keskiyöllä, tapahtuu äkkiä ihme. Lumi sulaa. Taivas vaalenee.

Puut pukeutuvat lehtiverhoon, nur­ mi viheriöija kukat puhkeavat tuok­ sumaan. Aurinko ilmestyy tähtien ti­ lalle. Linnut laulavatja perhoset lei­ jailevat kukkien yllä. Sateenkaari liittää taivaan ja maan.

Lapset riemastuvat. He telmivät ruohikossa kukkien tuoksussa, syö-

vät hedelmiä ja marjoja, laulavat ja tanssivat. Eläimet leikkivät heidän kanssaan ja riehuvat keskenään. Sa­ massa kyyhkynen puhkeaa puhu­ maan. Sen höyhenpuku on muuttu­ nut valkoiseksi kuin lumi ja sen nok­ ka hohtaa kultaisena, kun se sanoo: »Jokainen ottakoon yhden kukan ja vieköön sen mukanaan kotiin, sillä sen tuoksuun on kätkettyjoulun ilo­ sanoma, rakkauden viesti.Kristus on syntynyt.» Ja kaikki lapset poimivat kukan, kuka punaisen, kuka keltai­ sen ja kuka sinisen. Sitten he nukah­ tavat nurmelle yksi toisensajälkeen.

Mutta eläimetvalvovat heidän vierel­ lään.

Jouluaamuna lapset heräävät ke­ vyeen lumisateeseen. Ovatko he näh­ neet unta? Missä on kyyhkynen? Si­ tä ei näy enää. Kotimatkan aikana, lumisten maisemien keskellä^taivaltaessaan jokainen lapsi löytää tas­ kustaan taipovestaan pienen kukka­ sen, kuka punaisen, kuka keltaisen ja kuka sinisen. Niine hyvineen he palaavat koteihinsaja kukin lapsiot­ taa mukaansa yhden eläimen, ja niin ne kaikki saavat kodin.

Kerrotaan, että metsässä suuren tammen luona kasvaa pieni vaatima­ ton puu, joka kukkii ja kantaa he­ delmää ympäri vuoden, jatuon puun kätköissä on kyyhkysenpesä.

RAILI VESANEN

PÄIVI K O R H O N E N HELI SAJANIEMI

N

c v o

^

t b a

Testanimal s day

/

Tervehdys kasvisruokailijat!

I wake up early in the morning, starting my day with a poison por­ tion. I’m suffering all day long and when the day turns to night I’m fighting against the death. But still Ihope that someone can hear my pe­ tition and would save me... After these last words of mine I turn to eternal life.

Hyvää jatkoa teille toivotellen: Milla Frangen

Hei!

Kysymys & vastaus

Vapaus!

Oletko saanut nyt talviaikaan ai­ noaksi vastaukseksi palopuheisiisi eläinten oikeuksista nilkkojasi täh­ täävän sormen ja kommentin: »Mut hei! Suliahan on nahkasaappaat, kuinka sä voit tuomita tuotantoe­ läinten tai turkisten käytön?»

Mikä merkitys sitten on sillä, on­ ko käytetty nahka karvaton vai ei?

Naudan, sian jamuiden lihantuotantoeläinten nahasta valmistetut vaat­ teet ja jalkineet eivät ole niin suuri synti, koska tapettaessa eläin lihan takia, kannattaa tietysti ottaa kaik­ kihyöty irtielämänsä uhranneestaja käyttää nahkakin. Turkiksia, kengurunnahkakenkiä ja käärmeennahkalaukkuja varten eläimet ovat menet­ täneet henkensä pelkästään nahkan­ sa vuoksi, ja niiden lihat joutavat tunkiolle.

Eli on siistarkoituksenmukaisem­ paa teurastaaeläimiä sekä ravinnoksi ettäihmisen suojaksi kylmyyttä vas­ taan kuin vain turhamaisuuden ta­ kia. Muista kuitenkin, ettäteurasjät­ teeseen pukeutumiselle on runsaasti tarjolla vaihtoehtoja: kangaskengät ja -laukut, huopikkaat, tekonahka ja puuvillatuotteet... Ja voisithan ko­ keilla kasvissyöntiäkin; kuten olet tästä Animaliasta lukenut, eirehunpuremiseen siirtyminen maailmaa kaatava muutos ole!

Sitten vielä: Kaupassa kannattaa olla tarkkana, silläturkista yritetään vaivihkaa ympätä myyntiin. Turkis­ ten syöksyttyä pohjalle muodin hui­ pulta karvaisia reunuksia, vuoria, korvakoruja, otsapantoja ja apeasti roikkuvia, kiinnitettäviä häntiä on ikävän useissa liikkeissäostettavana.

Terveisiä sinulle »Marilyn Mon­ roe». Teatterimaskeista ollaan otta­ massa selvää. Ulkomailta eiole vie­ lä saapunut vastauksia tiedusteluihimme eläinkokeiden käytöstä teatterimeikkien testauksessa.

Pieni minkki peloissaan istuu rautahäkissään suurilla kauniilla silmil-_ lään katsoo ulos vapauteen sitä eikoskaan kokea saa. Ihminen tulet isoillajulmilla käsillään raastaa ulos häkistä. Pieni minkki peloissaan tä­ risee yrittää vapauteen! Seuraavana päivänä joku koreilijakävelee kadul­ laesitellenuutta ostostaan. Eikä hän arvaa tai halua tietää että tämä oli pieni viaton joka halusi vapauteen!

Miksi NÄIN??

P.S: Samalla haluaisin kirjeen­ vaihtoon 18— 20 vuotiaiden kundien ja muijien, jotka kuuntelevat heviä, kanssa.

Ollaan siis skarppina kuin porkkanat!

T: Pii & Heli 36

o o o o o o o o

Olemme ratkiriemastuneita aktii­ visuudestanne kasvisruokakyselyämme kohtaan! Useista vastauksista in­ nostuneina käväisimme haastattele­ massa Tuula Penttiä, joka opettaa kahdessa Steinerkoulussa.

Steinerkouluissa oppilailla on mahdollisuus valita ilman mitään lääkärintodistuksia joko sekaruoka, kasvisruoka tai puuro. Helsingin Steinerkouluissa on 1200 oppilasta, joista päivittäin noin 120 lastavalit­ see kasvisruokavaihtoehdon.

Kotitalousopettaja Pentti ja ruo­ kaloiden emännät suunnittelevat yh­ dessä molemmat ruokalistat. Kasvisruuan takia ei ole tarvinnut lisätä keittiöhenkilökuntaa. Ja kustannuk­ setkin pysyvät kurissa: aterian hinta on 9,50 mk, kun koko maan keski^^^määräinen ateriahinta on 10,16 mk!

Eli kasvisruuan tarjoaminen kou­ luissa ei ole kustannus- tai resurssi­ kysymys, vaan kyse on lähinnä myönteisestä asennoitumisesta ja koulutuksesta.

Jatkotoimenpiteinä lähetämme syksyn aikana kouluhallitukselle kir­ jelmän koulukasvisruokailun puoles­ taja yritämme saada seuraavaan leh­ teen laajemman esittelyn Steinerkou­ lujen suhtautumisesta kasvisruokavalioon.

VEDELKÄÄ ROHKEASTI H E IN Ä Ä HUULEEN JA TKOSSAKIN!

T: Annika Ekström Vanharastaalantie 18 02620 ESPOO Piirros

Toivovat tyytyväiset rehufanit Pii & Heli

Kaisa Viitanen

^Englantilainen The Vegetarian Society

Sä riistit multa IHMINEN mun elämän, onnen ja vapauden mut toivom asta lakkaa en unelmissain metsissä laukkailen uutta onnea etsien.

Näet kadulla naisen turkiksineen siis mun ystäväni poikineen sä syyllistyit turhaan julmuuteen sä maksoit luottokortillas tien tur­ huuteen mut jotain nyt on kuitenkin jo ta maksaa et voi takaisin et sitä että palaisin rautavankilaani mä kärsimään takaisin.

Sari -90-

(Kasvissyöjien yhdistys) kampan­ joi lopettaakseen miljoonien tuotan­ toeläinten tarpeettoman teurastuk­ sen.

Yhdistyksen nuorisojäseneksi pää­ sevät kaikki alle 18-vuotiaat, jotka ovat (tai haluaisivat olla) kasvissyö­ jiä. Vuosijäsenmaksu on £ 3.50 (= n. 30 mk) jajäsenet saavat GREENSCENE-lehden.

Jos haluat liittyälaitakirjekuoreen jäsenmaksu sekä nimesi, osoitteesija syntymäaikasi. Kerro myös, oletko kasvissyöjä vai halutko vain tukea yhdistyksen toimintaa: »I am a vegetarian/I am not a vegetarian but support your work.»

Osoite on: Junior Membership, The Vegetarian Society, Parkdale, Dunham Road, Altrincham, Chesh­ ire W A 14 4QG Great Britain

KIRJEEN VAIH TOON! Heippa!

Olen 14-vuotias tyttö ja rakastan eläi­ miä, rockia ja pitkiä kirjeitä (niiden lu­ kemista ja kirjoittamista).

Odotan kirjeitänne.

Terveisin: Kirsi Lehtola Kiviojantie 9 C 12 84100 Ylivieska Olen eläinystävä vuosimallia -77 ja odotan kirjeitä suunnilleen sen ikäisiltä.

Parhaiten kirje tulee perille, kun raapus­ tatte kuoreen: Kirsi Mattila Merenkulkijankatu 3 48200 Kotka PS. Vastaan kaikille!

Ihmisen ja lemmikin ystävyys — tuhoavaako?

Kuva: Taimi Veijonen, kunniamaininta Animalian valokuvauskilpailussa.

Mato!

Kiitti paljon sun runostas »Jäähyväisruno hoitohevoselleni» (Animalia 3/90).

Se oli tosi kaunis ja koskettava. Ja se hel­ p o tti tosi paljon samasta aiheesta joh tu ­ vaa ikävääni.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Jos joku on kiinnostunut kirjeenvaih­ dosta kanssani, niin osoite on: Katja Pajunen Tuohikorventie 58 33340 Tampere PS. Olen 17-vuotias hepohullu typykkä. M yös kaninomistajat HUOMIO!

Suurvalaitten pyynti on viime vuosi­ na ollut melko vähäistä. Kansainvä­ linen valaanpyyntikomissio (ItVC) rauhoitti hetulavalaat kaupalliselta harppuunoinnilta viideksi vuodeksi vuonna 1986. N yt entiset valaanpyyntim aat — Islanti, Norja ja Ja­ pani — haluavat täysimittaisen valaitten pyynnin alkavan uudestaan sekä Atlantilla että Etelämantereen merialueilla.

Villieläimet

Älykkäitä miekkavalaita kutsutaan merten vinttikoiriksi. Etenkin islantilaiset ja norjalai­ set ovat vainonneet tätä lajia. Kuva: Tiu Si­ milä.

lanne on sama kuin että valitset ka­ dulla umpimähkään jonkun henki­ lön, jonka ammut tehottomalla pis­ toolilla. Uhri kuolee noin viidessä minuutissa. Onko tämä humaania?

Vastaa itse ensin tähän ja mieti sit­ ten kantaasi valaanpyyntiin!» ehdot­ taa Roger Payne.

Muu maailma suojelisi, mutta NORJA, ISLANTI JA JAPANI IWC:n vuosikokouksessa Hollan­ nissa heinäkuussa päätettiin, että ai­ nakaan pyyntikautena 1990— 91 suu­ riavalaita eisaa metsästää kaupalli­ siin tarkoituksiin. Valaitten suojelua nykyään ajavat ennenkaikkea USA, Australia, Englanti, Ruotsi ja yhä enemmän myös Suomi.

Kokouksessa kuitenkin Norja ja Japani ilmoittivat, että IWC:n kieteisistä päätöslauselmista huolimat­ ta ne aikovat harjoittaa tieteellistä pyyntiäja tappaa siten ainakin muu­ tamia kymmeniä lahtivalaita ensi vuonna. Lahtivalaat ovat uteliaita, vajaan kymmenen metrin mittaisia, tummavatsaisia vonkaleita, joita maailman merissä elelee melko run­ saasti, ehkä yli puoli miljoonaa yk­ silöä. Kuitenkaan eivielätiedetä, mi­ ten vähäinenkin pyynti heijastuisi lahtivalaitten kantoihin ja lisäänty­ miseen.

Valaitten pyynti tarpeetonta Valaista ei saada mitää sellaisia hyödykkeitä, jotka olisivat korvaa­ mattomia taitärkeitä ihmiskunnalle.

Valaitten lihaa käyttävät perusravin­ tonaan ainoastaan muutamat alku­ peräiskansat. Niinpä IWC onkin myöntänyt rajoitetun valaanpyyntioikeuden mm. eskimoillejagrönlan­ tilaisille.Sen sijaan norjalaisillejaja­ panilaisillevalaanlihalla on merkitys­ tä vain erikoisruokana ylellisyysravintoloissa (vrt. karhunlihan syönti Suomessa). Valasöljyäkään ei enää tarvita, kun autiomaitten ihmekasvin,jojohan, öljyä on alettu tuottaa monissa kehitysmaissa.

Valaat ovat omaan merielementtiinsä erittäin pitkälle sopeutuneita otuksia, joiden sosiaalinen käyttäy­ tyminen on monivivahteista ja ääni­ maailma rikasta. Näiden pitkälle ke­

hittyneiden eläinten pyynti on ylipää­ tänsäeettisestiarveluttavaa. EtenkirJ kun valaitten tappaminen harppuunoimalla on erittäintuskallista: kuolinkamppailu kestää useita minuut­ teja. Vastaavanlaista tappomenetelmää ei länsimaissa hyväksyttäisi minkään kotieläimen teurastuksessa.

Tunnetut valasasiantuntijat vetoavat valaiden puolesta Maailman arvostetuimpiin valastutkijoihin kuuluvien, amerikkalaisbiologien, Roger Paynen ja Sidney Holtin tiedot ja käsitykset valaitten pyyntimenetelmästä ovat selkeät. » Valaita pyydetään epähumaanilla menetelmällä. Räjähtävän harppuu­ nan käyttöönotto räjähtämättömän harppuunan sijaan hieman vähensi ongelmia, mutta ei olennaisesti. Tig

HALUAVAT SOTAA VALAITA VASTAAN Sidney Holt on yhtä tiukkana: Valaanpyyntimenetelmät ovat eh­ dottoman epähumaaneja. Oleellisia parannuksia pyyntimenetelmiin ei ole tullut vuosikymmeniin. Joitakin vuosia sittenpyyntimaat pakotettiin siirtymään räjähtävään harppuu­ naan. Nyt norjalaiset ovat uudelleen ruvenneet käyttämään räjähtämä­ töntä harppuunaa lahtivalaan pyyn­ nissä, koska semuka ’eituhoa liikaa valaanlihaa’.Eli olemme samassa ti­ lanteessa kuin monta vuosikymmen­ tä sitten. On kurjaa, kun tietää, että valaan kuolinaika kestää monesti yli puoli tuntia. Myös valaan takaa— ajo pyyntialuksella kestää pitkään ja on valaalle erittäinstressaavaa, siitä eiole epäilystäkään. Ja parannuksia pyyntimenetelmiin eiole näköpiiris­ sä.»

Jos valaanpyynti alkaa uudestaan — ja senhän m e estämme — niin harppuunat alkaisivat en­ simmäiseksi porautua tämän lajin — lahtivalaan — kylkeen. Kuva: Veli-Risto Cajander.

'aistelua valaitten puolesta tarvitaan Norja, Islanti, Tanska (Grönlantinsa takia) sekä Japani yrittävät nyt tehdä kaikkensa, että IWC:n ko­ kouksessa ensitoukokuussa sallittai­ siin laajan valaanpyynnin alkavan uudelleen. Tämä merkitsisi ainakin tuhansien lahtivalaitten ja satojen seitivalaitten tappamista eri puolilla maailmaa. Ahneet valaanpyyntimaat eivät ainakaan toistaiseksi näytä ym­ märtävän, että muu maailma halu­ aa suojella näitä merten ihmeellisiä ja kiehtovia olentoja. Jatkossa onkin pelättävissä, että valaanpyyntivaltiot eroavat IWC:stä. Tällöin ne, mu­ kaanluettuna pohjoismaiset kump­ panimme, voisivat pyytää lahtivalai­ ta mielinmäärin.

Luonnon- ja eläinsuojelijoiden, yksilöiden ja yhdistysten, on syytä tiivistäätoimintaansa valaitten puo­ lesta. Suomalaiset, IWC:n ja poh­

joismaisen yhteisön jäseninä, ovat tässä tilanteessa vastuullisessa ase­ massa.

VELI-RISTO CAJANDER

Mitä minä voin tehdä: Kirjoita Norjan ja Islannin suurlähetystöihin Helsingissä, ja vaadi näitä maita lopettamaan valaanpyyntinsä lopullisesti.

— Norjan Suurlähetystö, Suurlähettiläs, Rehbinder.t. 17, 00150 Helsinki. — Islannin Suurlähetystö, Suurlähettiläs, Yr­ jönkatu 9. 00120 Helsinki.

Mahtava kaskelotti on säilynyt runsaslukui­ sena maailman merissä. Kuva: Tiu Similä.

39

joukkoj

M

X

i u

r

^uima lia

^IZ^JoiUeen &Jouluq

ULK a i s u