Animalia 1/1991 by Animalia ry

e l ä in k o k e il l e

LÖYTYY V A IH T O E H T O J A

Kansainvälisessä mallimaailmassa turkisten käyttö on vastatuulessa. Nina Björkfelt kiel täytyi ensimmäisenä suomalaisena missinä käyttämästä palkintoturkkiaan. Kuva: VeliRisto Cajander.

Miss Skandinavia Nina Björkfelt:

»Eläinten ystävä ei käytä turkkia!» Uusi Miss Skandinavia, turkulainen Nina Björkfelt, on julkisuudessa sel keästi asettunut tukemaan eläinsuo jelua. Hän kieltäytyi käyttämästä missikisoissa palkinnoksi saamaan sa kallista turkkia. Tammikuussa Ni na pistäytyi Helsingin räntäsateessa ja perusteli kielteistä turkkipäätöstään eläinrakkauden pohjalta.

Säihkyväsilmäinen Nina kertoi, kuinka hän jo lapsena on ollut pal jon tekemisissä eläinten kanssa. »Kotonani on ollut akvaariokaloja, hamstereita, hevonen ja lammas. Sis koni kanssa meillä oli myös ensin kaksi undulaattia mutta yhtäkkiä nii täolikin 14 kappaletta! Missiksi tul tuani oliluonnollista kieltäytyäpitä mästä turkkia, koska olen eläinten ystävä. Turkisten käyttö on turhamaistakin ja ennenkaikkea eläimet kärsivät siitä. Miss Maailma-kisoissa Lontoossa huomasin, että turkisten käyttö on myös kansainvälisessä mallimaailmassa vastatuulessa.» Kun tieto Ninan turkistenvastaisesta kannasta tuli julkisuuteen, sai hän siitäaluksi kielteistäpalautetta.

Esimerkiksi IltaSanomien artikkelis sa hänen turkispäätöstään pidettiin tekopyhänä. Myös Suomen Turkise läinten Kasvattajain Liiton toimis tosta hänelle soitettiinja »haukuttiin pataluhaksi». Mutta monet muut ovat arvostaneet hänen rohkeaa ja johdonmukaista päätöstään. Eläinsuojeluliitto Animaliakin palkitsiNi na Björkfeltin tervejärkisyyden myöntämällä hänelle Eläinten Vii kon palkinnon. Turkista kieltäytymisen lisäksi Ni na on tehnyt muitakin eläinystävällisiävalintoja. Hän esimerkiksi käyt tää mieluiten eläinkokeettomasti tes tattua kosmetiikkaa. Kuitenkaan hän eitoistaiseksivoi aina valitapel kästään cruelty-free tuotteita, koska monet meikkitavarat on hankittu häntä varten etukäteen. Lisäksi Ni na arvostaa kasvissyöntiä vaikkakin pitää myös kalasta. »Eläinsuojeluasioissa voisin oli aktiivisempikin. Mutta minua huo lestuttaa myös vesien saastuminen ja metsätuhot. Mökillämme Ahvenan maalla olen huomannut, miten meri rehevöityyjalevätvahaavat rannat», Nina pohdiskelee. Talvikauden Nina Björkfelt viet tää USA:ssa, Floridassa. Myöhem min hän jatkanee mallintöitä ja eh kä venäjänkielenopintojaan Turun yliopistossa. Ja on edelleenEläinsuojeluliitto Animalian jäsen! Toivom me, että Ninan Tokaisemana löytyy jatkossa muitakin, myös käytännös sä eläinsuojelullisten näkemystensä takana seisovia malleja ja missejä. VELI-RISTO CAJANDER Omilla valinnoilla voi vaikuttaa eläinsuojelussa, sen on todennut myös Miss Skandinavia N j^ S iä rk felt. Kuva: Veli-Risto i

Keski-Euroopassa eläinsuojelusta on tullut todellinen poliittinen kysy mys. Europoliitikoilla tuntuu olevan aito huoli eläinten asemasta ihmisen maailmassa: esimerkiksi EY:n parla mentin jäsenet koettavat aktiivisesti edistää eläinsuojelumyönteisten sää dösten hyväksymistä. Lisäksi kiin nostus äänestäjien äänistä luonnol lisestivaikuttaa poliitikkojen ratkai suihin: suuri yleisö on jatkuvasti yhä eläinsuojelumyönteisempää, ja polii tikot tietävät tämän.

Whippet on turvassa koirankasvatlajien typistyssaksilta. Monet muut rodut joutuvat edelleen hännäntypistyspolitiikan uhreiksi. Kuva: Veli-Risto Cajander.

taustastaan riippumatta. Todelliset teot eläinsuojelun puolesta tai vas taan ovat arvioinnille pohjana. Aiomme myös tutkia puolueiden oh jelmat ja katsoa, mitkä puolueet yli päätänsä ottavat esille eläinsuojelukysymyksiä. Nyt on siis äärimmäisen tärkeää ottaa selvää oman ehdokkaansa eläinsuojelumyönteisyydestä. Virka miehet ja eläinten hyötykäyttäjät pyrkivät yleensä vain tukemaan val litsevaa järjestelmää: eläinsuojelu myönteisten ratkaisujen avaimet ovat poliitikkojen käsissä.

Vaalit lähestyvät

ELÄIMET POLITIIKKAAN

Suomen karhut odottavat henken sä kaupalla, millaisten kansan edustajien varassa metsästyslain uudistaminen vaalien jälkeen on. Kuva: Veli-Risto Cajander.

f 1980-luvun loppupuoli toi tulles

saan uusia eläinsuojelutuulia myös Suomessa. Eläinsuojelijoihinon alet tu suhtautua yhä vakavammin ja myönteisemmin. Paljon on kuiten kin vielä tehtävissä, ennen kuin esi merkiksi eläinsuojelulainsäädäntöm me on sellainen, että se turvaa pa remmin eläinten oikeudet kuin esi merkiksi eläinten omistajien taikäyt täjien oikeudet.

Eläinsuojelijoita eduskuntaan Nyt jos koskaan on äärimmäisen tärkeää, että eduskuntaan valitaan eläinsuojelumyönteisiä kansanedus tajia. Maa- ja metsätalousministe riön alainentyöryhmä pohtii parhail^^aan eläinsuojelulain kokonaisuudis tusta, joka vuoden 1992 aikana tu lee uuden eduskunnan käsittelyyn. Haluamme kai kaikki, että kansane dustajat ottavat nimenomaan eläin suojelunäkökohtia huomioon eläin suojelulakia käsitellessään? Eläinsuojeluliitto Animalia pyrkii kartoittamaan kansanedustajaeh dokkaiden eläinsuojelumyönteisyyttäja -kielteisyyttä. Tätä kirjoitettaes saen vieläosaa sanoa, kuinka hyvin siinä onnistumme, mutta pyrimme kattavaan loppputulokseen.

Animalia on eläinten, ei puolueiden asialla Eläinsuojeluliitto Animalia on puoluepoliittisesti sitoutumaton jär jestö. Otamme esillemyönteisesti tai kielteisestihenkilöitä heidän puolue-

MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ? 1. Ota yhteyttä kansanedustajaehdokkaaseesi ja tiedustele hänen näkemyksiään. Älä tyydy vastaukseen tyyliin »eläimet ovat ai na olleet sydäntäni lähellä». Tee selkeitä kysymyksiä, mitä hän aikoo tehdä / mitä on tehnyt eläinten hyväksi. Tiedustele hä nen mielipidettään esimerkiksi turkistarhauksestajatuskallisista eläinkokeista. 2. Kerro meille, mitä ehdokkaasi vastasi. Voit näin omalta osalta si vaikuttaa siihen, että tietous menee eteenpäin. 3. Soita toim istoom me ja tiedustele meiltä tietojamme ehdokkai den näkemyksistä. 4. Kerro ihmisille asiasta ja kehota heitä toimimaan. Yksittäisistä äänistä kertyy äänivyöry. PÄIVI VIINIKAINEN 3

ANI MALIA E LÄ IN S U O JEL U N E R IK O IS L E H T I D JU R S K Y D D E T S S P E C IA L -M A G A S IN

Johtokunta Veli-R isto Cajander, fil.kand. Liisi H iltunen, teol.kand. Päivi Korhonen, m aanvilj.tekn. Teuvo Laitila, fil.lis ., Hannele Luukkainen, valt.lis. Emmi Manninen, LuK Tarja M ichejeff, HuK Heli Sajaniemi, yo R iitta Salmi, LuK Ulla Salo, biol.yo Päivi V iinikainen, fil.m aist. Leena Vilkka, fil.kand. Vastaava toimittaja Veli-R isto Cajander Toimitussihteeri Emmi Manninen Taitto Heljä Lassila Toimiston osoite Porvoonkatu 53, 00520 H elsinki Fax 1484622 Puh: -jäsenasiat, neuvonta 90-148 4866 -tilaukset ja lainaukset 90-148 4622 Avoinna: ark. 9— 17, la sopim uksen mukaan

16. vuosikerta

1/91

— Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Y hdistys vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa n iille kipua tai tus kaa tai estää olennaisesti niiden luonnol lista käyttäytym istä. E nsisijaisesti yhdis tys pyrkii lopettam aan turhat ja tu ska lli set eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaik kea eläinsuojelua. Y hdistys toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen, tied ottam ise n ja lainsäädännön uudistam isen avulla. Li säksi yhdistys tukee eläinkokeettom ien tutkim usm enetelm ien ja eläinsuojelullis ten parhaiden ratkaisujen kehittäm istä ja käyttöä.

SISÄLLYS: Eläinten ystävä ei käytä turkkia .. Eläimet p o litiika ssa ........................ Pääkirjoitus ....................................... Turkisten vastustaja ja tu rkista r haaja .................................................... Suoraa to im in ta a ............................ Tonnikalat ja d e lfiin it ................... Etiikkaa Kuopion ylio p isto ssa . . . Koirien häntien ja korvien typ istys Eläinlääkärinä T e k s a s is s a ............. Vaihtoehtoja eläin koke ille ........... Ryhävalaan kutsu ............................ Eläinten oikeudet ja ym päristönsuo je lu ...................................................... Uusi e lä in s u o je lu le v y ...................... Eläinsuojelulakiko eläinten puolella? Eläinsuojelua Neuvostoliitossa . . . Kasvissyönti etenee! ...................... Uutisia tuotanto- ja villie läim istä . Villieläinten rautapyynti ................. Hermokaasu ja e lä in k o k e e t Ilvesten suurtappo jatkuu .............

2 3 5 6 8 9 10 12 14 16 19 20 23 24 26 30 34 42 44 46

Jäsenmaksu mk 60/vuosi m k 1200/ainaisjäsen Y hdistyksen lahjoitukset: SYP 200138-1934 Jäsenm aksut: SYP 229818-189 Tuotteet: PSP 2105 644 Säätiön lahjoitukset SYP 200 120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 llmoitushinnat 1/1 sivu 1200 mk 1/2 sivu 600 mk 1/4 sivu 300 mk 1/8 sivu 150 mk llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 3 syyskuu 2 toukokuu 4 jo ulu kuu

Eläimiä kyseenalaisesti hyödyntävät piirit ovat kansainvälisesti liittyneet yhteen ja ryhtyneet mustamaalaa maan eläinsuojelua. Huomion koh teeksi on nostettu todellisuudessa erittäinpieni joukkio eläinsuojelijoi den äärilaitaa,joka on pahimmillaan syyllistynyt jopa pommi-iskuihin. Kaikki eläinten oikeuksia puolusta vatja mm. eläinkokeita jaturkistar hausta vastustavat järjestöt on rin nastettu kyseisiin ääriryhmiin! Lienee turha muistuttaa, että Eläinsuojeiuliitto Animalia tuomit seejyrkästi väkivallan käytön. Eläinsuojelutyö on arvotonta, ellei sen pohjana ole syvää inhimillistäkoko naisnäkemystä ja kaiken elämän ar vostusta. Eläinten oikeuksista puhu malla ei väheksytä ihmisoikeuksia, vaan tunnustetaan, että eläimilläkin on itseisarvoja omat tarpeensa, jot ka on huomioitava.

Valitettavan usein eläinsuojelu nähdään jonkinlaisena erillisasiana yhteiskunnassa. Todellisuudessa ih misen ja eläinten hyvinvointi ovat li mittyneet toisiinsa tuhansin sitein. Päivittäin, aina korkeinta tasoa myöten, tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat eläinten asemaan. Kui tenkin vain harvoja ratkaisuja pun nitaan eläinten hyvinvoinnin kannal ta. Kohta ovat jälleen edessä vaalit, joiden välityksellä tavallinenkin ih minen voi osallistuasuurten päätös ten tekoon. Tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä, mutta ehdokas on syytä valita tarkoin. Kauniit pu heet eivät riitä, mikäli halu inhimil lisiinpäätöksiin puuttuu. Liian usein eläinsuojelumyönteisyys karisee sii hen, että nähdään viisaammaksi puolustaa eläimiä äänekkäämpiä eturyhmiä. RIITTA SALMI

BÄSTA DJURSKYDDARE — PÄVERKA!

VUOSIKOKOUS Eläinsuojeiuliitto Animalian sääntömääräinen vuosiko kous pidetään lauantaina 23. 3. 91 klo 12 Alppilan kou lulla, Tammisaarenkatu 2 (HPY:n karttalehti 25, ruutu 52-75). Liiton uusien sääntöjen mukaisesti ehdotukset johto kunnan uusiksi jäseniksi tulee tehdä kirjallisesti johtokun nalle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta eli 9. 3. mennessä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokouksen jälkeen on jäsenillämahdollisuus vie railla liiton toimistossa. Vuosikokouspaikalle pääsee parhaiten bussilla23 tairai tiovaunuilla 3 B tai 3 T.

K irjo itta ja t vastaavat itse artikkeliensa sisä llö stä Vammala 1991 Vammalan Kirjapaino Oy

Eläinsuojelu ei ole helppoa. Sel keät vaikutusmahdollisuudet tuntu vat vähäisiltä. Vastassa on ryhmiä, jotka yrittävät leimata kaiken eläin suojelun kiihkoiluksija ihmisen etu jen kavennukseksi. Maailmanpoliit tisettapahtumat, kärsivien ihmisten suuri määrä ja ympäristön tilaaskar ruttavat monen mieltä. Miten tällai sessa tilanteessa pystyy kertomaan ihmisille, ettäeläimetkin merkitsevät jotakin, että niilläkin voisi olla oi keuksia? " Itse asiassa meidän suomalaisten on turha vaipua synkkyyteen: voim me tehdä hyvinkin paljon. Mikä pa rasta, voimme vakuuttaa eläinsuoje lua väheksyville, että hyvinvointiSuomessa voimavarat riittävät mai niosti niin eläinten kuin ihmistenkin auttamiseen. Eläinsuojeiuliitto Animalia puhuu eläinten oikeuksista, mikä käsiteym märretään usein tahallisesti väärin.

Pohjois-Karjalan turkistarhan kettu kannat taa turkisboikottia. Kuva: Veli-Risto Cajan der.

Yhdistyksen toimistossa: Päivi V iinikainen, toim inn anjoh ta ja Tarja Balding, to im isto n h o ita ja Puheenjohtaja Päivi V iinikainen S uonotkontie 5 E 119 00630 H elsinki puh. 742 409

VAIKUTA, ELÄINSUOJELIJA!

Seuraavan lehden aineiston jättöpäivä 27. 3.1991. Lehteen tuleva aineisto lähetetään to im is to n o so itte e lla puh: (90) 148 55 11.

Djurskydd är intelättoch de upp^^nbara päverkningsmöjlighetema är ^Wfá. Bland motstándarna finns det grupper, som försöker stämpla djur skyddet som passionsladdat och nägot som hotar förtränga människans intressen. De världspolitiskahändelserna, den Stora skaran av lidande människor och naturens tillständ spökar imángas tankar. Hur kan man ien situation som denna berätta ät människorna, attdjuren har ocksä en betydelse, att de även har rättigheter? I själva verket är det för oss finländare onödigt attmisströsta; vikan göra mycket. Vi kan försäkra de, som förringar djurskyddet, att välständs-Finlands resursser räcker väl tiliför att hjälpa báde människorna och djuren. Djurskyddsförbundet ANIMA LIA pratar för djurens rätt, vilket ofta uppfattas med flitfelaktigt. De

kretsar, som utnyttjar djuren pä ett tvivelaktigt sätt, har sammanslutit sig internationellt och börjat svartmäla djurskyddet. Uppmärksamhet har fästs pä en liten grupp djurskyddsextremister, som ivärsta fall har gjort sig skyldiga tili bombattacker. Alla organisationer, som försvarar djurens rätt och som motsätter sig djurförsök och pälsfarmning har jämställts med dessa extremister! Det är onödigt att päminna, att Djurskyddsförbundet ANIMALIA fördömer tvärt dylika väldshandlingar. Djurskyddsarbetet är värdelöst, om den intebottnar ien djup human helhetsuppfattning och värdesätter alltliv.Genom attprata om djurens rätt ringaktar man inte människans rättigheter, utan man erkänner, att även djuren har ettegenvärde och egna behov, som mäste beaktas.

Beklagligt ofta ses djurskyddet som en skild fräga i samhället. I verkligheten är människans och dju rens välständ inflätade ivarann med otaligaband. Dagligen, medräcknat den högsta beslutsfattande nivän, görs beslut, som päverkar djurens ställning. Emellertid vägs endast ett fätal av besluten utgäende frän dju rens behov. Snart har vi igen framför oss vai, genom vilken den vanliga människan kan delta ibeslutsfattningen. Tillfälletlönar sig inte attlämnas outnyttjat, men kandidaten bör väljas nogrant. Vackra ord räcker inte,ifallvil jan tilimänskliga beslut saknas. Alltför ofta rinner den positiva inställningen tili djurskyddet isanden dä man finner det opportunt, att ta ställning för intressegrupper, som är högljuddare än djuren. Översättning Tony Rosqvist 5

Mitä jäi jäljelle, kun TURKISTEN VASTUSTAJA KÄVI

TURKISTARHAAJIEN JUTTUSILLA Turkistarhauksen lama on ollut kova. Onko tarhaajien ja turkisnaalien ilme nyt yhtä su rullinen? Kuva: Veli-Risto Cajander.

Turkiseläimet

Loppusyksystä minulla oli harvi nainen tilaisuus tavata muutama tur kistarhaaja Pohjanmaalla. Juttelimme pitkän tovin turkistarhauksesta, tarhaajista ja eläimistä kaihtamatta arkojakaan aiheita.

Tällaisia terveisiä valtion turkistuen m yöntäjille lähettävät Turkisten Vastustajat — ja jopa jo tk u t turkistarhaajat. Kuva: Veli-Risto Cajander.

irkin oikean ot' staian kohtalo.

Tapaamani turkistarhaajat olivat voimakkaasti sitä mieltä, että tar haus ei ole mikään elinkeino; se on liianheiluvajaepävakaa alavoidak seen ollaihmisten pysyvän toimeen tulon lähde. Nyt kun ihmiset eivät enää käytä turkkeja, tarha toisensa jälkeen kaatuu ja tarhurit joutuvat ahdinkoon. Suurimpana syynä turkismarkkinoiden romahtamiseen tarhurit piti vät turkistarhauksen paisumista ja nahkojen liikatuotantoa. Keskeisenä syyllisenä tarhurit pitivät maa- j metsätalousministeriötä, joka vielä muutama vuosi sitten auliisti jakeli valtion ilmaisia rahoja uusien tarho jen perustamiseen. Kehuja eisaanut myöskään Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, joka ei ole ra joittanut nahkojen liikatuotantoa vaan vieläkin ylläpitää illuusiotapa remmista tulevistaajoista. Eräänkin tarhurin mielestä Vantaalla sijaitse van Fur-Centerin »voisihyvin räjäyt tää ilmaan». Kehitysaluerahastoa taas tarhurit arvostelivat siitä,ettäse vie pieniltä tarhoilta toimeentulo mahdollisuudet suosimalla isojaosa keyhtiömuotoisia tarhoja. Tarhurit paheksuivat myös eduskunnan viimekesäistä päätöstä antaa tarhureille 150 miljoonaa markkaa valtionapua nahkojen hintatukena, koska sen turvin vain ylläpidetään nahkoje ylituotantoa ja siirretään ongelman ratkaisua. Tarhaajien mielestä myös tarhaa jat itse ovat syypäitä taloudellisiin vaikeuksiinsa, koska hyvinä vuosina eiole laitettu mitään säästöön, vaan on elettykuin siatpellossaja törsät ty kaikki mitä turkiksista on tullut. Pohjanmaalla oli kuulemma vietet ty kuin kultakuumeen aikaa ja turkismersut ilmestyivät monen talon pihaan. Nyt itketään valtiotaapuun, kun omat rahat on tuhlattu.

Eläin- ja ympäristöongelmat myönnetään Tarhaajat tunnustivat avoimesti, ettähe ovat vaikeuksissa myös eläinsuojelijoiden tehokkaiden kämpän-

joiden takia. He myönsivät turkistar haukseen liittyvän eläin-ja ympäris^^önsuojelullisia epäkohtia, joistatar^^iaajia on ollut helppo arvostella hei dän piittaamattomuutensa takia. Esimerkiksi Lapuanjoki Kruunupyyssä on täysin saastunut, koska tarhuriteivät oletehneet mitään ym päristönsuojelun hyväksi. Asiasta onkin nyt tulossa oikeusjuttuja. Eläinsuojelupuolella taas eettiset näkökohdat ovat olleetarin paikka. Lisäksi monilla tarhoillaon ollutpal jon ns. pillerikettujaelihormonikapseleiden avulla ketut on yritetty saa da kasvamaan nopeammin ja suu remmiksi. Toisaalta tarhurit pitivät kohtuuttomana sitä,että eläinsuoje lijatovat käyneet niin voimalla juu riturkistarhauksen kimppuun, vaik ka maataloudessa eläimiä kohdel laan vähintään yhtä huonosti. Tämä oli selvä väärinkäsitys, sillä heidän etujärjestönsä on jättänyt kertomat

ta, että vastustamme kaikkea eläin ten väärinkäyttöä. Superketuista aiheutunutta kohua tarhuritsen sijaaneivätymmärtäneet lainkaan, koska he ovat itseaina pyr kineet karsimaan jättikokoiset yksi lötpoisjalostuksessa. Kettujen vam maisuus oli heille myöskin arkipäi vää, silläainahan vammaisia yksilöi täon joukossa tiettyprosenttiosuus, kuten he sanoivat. Tavallisen turkistarhan perusin vestointi on noin 300 000 markkaa. Se on iso riski, koska tarhan raken nuksilla, häkeillä yms. eiole mitään käyttöä, jos tarhaus loppuu. Inves tointi menettää siis täysin arvonsa. Varjotalojen häkkirivistöjen verkkoosat kuitenkin kuluvat loppuun vii dessä vuodessa. Ministeriö voisi näin ollen hyvin antaa uudet määräykset häkkien koosta vaikka viidenvuoden välein aiheuttamatta taloudellistava hinkoa tarhaajille. Konkurssiin men

neiden rehusekoittamoiden laitteet sen sijaan ovat käypää tavaraaja nii täonkinjo myyty Viroon, minne tur kistarhaus on kovaa vauhtia siirty mässä. Jotkut tarhaajat ovat kyllä kin suunnitelleet ryhtyvänsä kasvat tamaan koiriatyhjiksijääneissä tur kistarhoissa. Kennelliitostakin on jo neuvoja kyselty sopivista koiraro duista. Eräs tarhuri oliennakoinut tulevat vaikeudetja monipuolistanut elinkei notoimintaansa ajoissa. Tarhauksen rinnallahän olituottanut kompostimultaa turkiseläinten ulosteista. Nyt kun tarhat ovat »kanttuvei eikä niil tä enää saa paskaa», kuten hän sa noi, hän on ryhtynyt valmistamaan multaa suoraan silakasta. Turha si tä on painaa ketun suoliston läpi. Ja silakasta tehty multa on kuulemma erinomaisen ravintopitoista. — Mel koista tuhlausta vai mitä ? Ja tietys ti valtion tuella! HANNELE LUUKKAINEN 7

TU H KiSTIN V A S TU ST A JAT

KULUTTAJIEN SUORAA TOIMINTAA UOREALIA VASTAAN IVlenneen syksyn aikana kosmetiik kateollisuuden eläinkokeita vastusta vat kuluttajat palauttivat Animalian toimistoon ostamiaan 1’Orealin tuot teita. Nämä luovutettiin 1’Orealin maahantuojalle Finelorille 14.12,jol loin eläinsuojelujärjestöt ympäri maailman yhtä aikaa tempaisivat 1’Orealin eläinkokeita vastaan. Tuotteita oli palautettu meille röykkiöittäin. Suurkiitos kaikilleteil le,jotka tuotteita palauttamalla osoi titte huolenne kosmetiikkakokeissa kärsivien koe-eläinten puolesta. Tempaus oli kaikin tavoin ainutlaa tuinen: ensimmäistä kertaa Suomes sa kuluttajat osoittavat kantansa suoran toiminnan avulla. Tuotteet oli pakattu jättiläismäi sen joululahjan muotoon. Joululah jan avulla Animalia toivoi Finelorin vaikuttavan päämieheensä, jotta se antaisi joululahjan koe-eläimille: kosmetiikkaeläinkokeiden lopettami sen. Myös monissa muissa maissa eläinsuojelijat antoivat erilaisia»jou lulahjoja» 1’Orealille. Finelorin edustajat jättivät kulut tajien kritiikin täysin huomiotta. Luovutuksesta oli ilmoitettu heille etukäteen, mutta yksikään yrityksen edustaja eiollutvastaanottamassa lä hetystöämme! Puhelinkeskuksen mukaan kaikki yrityksen eläinko keistatietoiset henkilöt sattuivat ole maan juuri sillä hetkellä neuvotte luissa, kokouksissa, poissa talosta jne. jne. Finelorin edustajien käytös vastaa kansainvälisen mainostoimiston 1’Orealille tekemiä ohjeita siitä, mi ten eläinsuojelijoiden kritiikkiin tu lee suhtautua. Ohjeet vuosivat eng lantilaiselle Independent-lehdelle, ja ohessa otteita niistä: — Väittele koko aihetta. — Käytä termiä »hiiret ja rotat» aina kun mahdollista, sillänämä eläimet eivät herätä ihmisille po sitiivisia mielikuvia. — Vältä näyttämästä »tunteetto malta hirviöltä», jonka ainoana motiivina ovat kaupallisetja tie teelliset näkökohdat. L’Orealin vastaiseen kampanjaan on tammikuusta 1990 lähtien liitty nyt 212 eläinsuojelujärjestöä. Kam panja ei lopu, ennen kuin tämä kosmetiikka-alan jättiyrityslopettaa eläinkokeet kokonaan. 8

Animalian ja koko maailman eläinsuojeluväen lahja 1’Orealille: kullanarvoinen vihje luopua eläin kokeista ennen kuin loputkin kuluttajat luopuvat TOrealista. Kuva: Tarja Balding.

Päivän ruokavihje: m

^ielä 1970-luvulla arvioitiin noin puolen miljoonan delfiininvuosittain kuolevan tonnikalan pyynnin yhtey dessä. Erilaisia säädöksiä ja paran nuksia on sittemmin liitettytonnika lan kalastukseen, mutta edelleenkin viime vuonna sai noin 120 000 del fiiniä surmansa tällä tavoin. Tonnikalaverkkoihin joutuu en nenkaikkea naaraita, joista esimer kiksi täplädelfiineillä 80 % on ras kaana olevia tai imettäviä yksilöitä. IVerkon saaminen delfiiniparven ym pärillekestää noin tunnin, puolitois tajaon eläimillehyvin stressaavata pahtuma. Jos homma hoidetaan hä märässä auringon laskiessa ja lau maa yritetään samalla pitää koossa räjähteiden avulla, tuhoutuu erityi sen paljon delfiineitä. Onneksi mo lemmista menettelytavoista ollaan luopumassa -kiitos aktiivisten ame rikkalaisten eläin-ja ympäristönsuojelujärjestojen.

»Syylliset» delfiinituhoihin Aiemmin USA:n kalastusalukset aiheuttivat suuren osan delfiinien kuolemista, mutta tilanne on muut tunut. Tiukentuneet säännökset, mm. USA:n merellisten nisäkkäiden .suojelua koskeva laki sekä Greenpeacen ja muiden järjestöjen boikottiuhkaukset tiettyjätonnikalafirmoja

Mitä sinä voit tehdä? 1. Älä osta 1’Orealin, Helena Rubinsteinin tai Lancömen tuot teita. Boikotoi myös muita eläinkokein testattuja tuotteita. Listan eläinkokeettomasti testatuista kosmetiikka- ja hygieniatuotteista saat Animaliasta. 2. Kerro 1’Orealin eläinkokeista kampaajallesi. Pyydä häntä boi kotoimaan 1’Orealin tuotteita. 3. Kirjoita asiallinen, omalla niinelläsi varustettu kirje/kortti

Finelorille. Paheksu sitä, että he piiloutuivat kuluttajien kritiikil tä. Toivo, että he vaikuttaisivat 1’Orealin pääyritykseen eläinko keiden lopettamiseksi. Osoite: Finelor Oy / toimitusjohtaja JeanLoup Bourjot, Niittykatu 6, 02200 Espoo. PÄIVI VIINIKAINEN

TONNIKALAA DELFIINILLÄ HÖYSTETTYNÄ Tonnikalat ja tietyt delfiinilajit viihtyvät jostain, toistaiseksi tun temattomasta syystä yhdessä; delfiinilauma pinnemmassa ja tonnikalaparvi sen alapuolella syvemmällä. Tätä ilmiötä ovat verkoil la tonnikaloja pyytävät kalastajat kolmenkymmenen viime vuoden aikana käyttäneet hyödyksi. Noin kilometrin pituinen verkko las ketaan delfiiniparven päälle ja ympärille sekä suljetaan pohjasta. Kun verkkoa sitten koetaan, hukkuu ja vahingoittuu runsaasti del fiineitä.

vastaan, ovat johtaneet siihen, että suurempi osa tonnikaloista pyyde tään nykyään muiden maiden toi mesta. USA:n osallevoidaan nykyi sin laskea noin 20 000 delfiinin tu houtuminen. Enemmän delfiinikuolemia aiheuttavat Meksiko (n. 40 000 yksilöä) ja Venetzuela (n. 34 000). Euroopan maista Espanjan, Italian ja Ranskan tonnikalanpyynnin seu rauksena yhteensä noin 10 000 del fiiniä menehtyy joka vuosi. Läheskään kaikki delfiinilajiteivät viihdy tonnikalojen kanssa ja siksi esimerkiksi Aasian maiden harjoitta ma pyynti ei tiettävästi johda del fiinituhoihin. Toisaalta KaakkoisAasian maiden (esim. Japani, Taiwan, Thaimaa, Etelä-Korea) muu valtaisa kalastus pitkillä ajoverkoil laaiheuttaa suunnatonta tuhoa del fiineillejahylkeilleTyynellä merellä.

Ei tonnikalaa omaan suuhun eikä lemmikille Lainsäädännön ja valvonnan li säämisen ohella kuluttajat ovat avai nasemassa, mikäli delfiinejä halu taan auttaa. Tonnikalaboikotti oi kein käytettynä on tehokas ase. Se voi herättäätonnikalan kalastuksesta ja kaupasta vastaavat elimet teke mään parannuksia mm. pyntimenetemiin. Suomeen tuotu tonnikala on pää osinperäisin Thaimaasta, eiUSA:sta tai Etelä-Amerikasta. Siten meidän kulutuksemme ei ehkä olennaisesti vaikuta delfiinien hyvinvointiin. Kui tenkin koska olosuhteistaja pyyntitavoista kaukana Thaimaassa ei ole tarkkaa tietoa, ja koska tonnikala säilykkeiden myynti on osin suurten amerikkalaisten monikansallisten yritysten hallinnassa, on toistaiseksi parempi välttää tonnikalan käyttöä. Epäilyttävien joukossa ovat ainakin tonnikalaa tuottavat Eldorado ja Abba. Tiettävästi amerikkalainen Starkist-firma eiaiheuta pyynnillään delfiinivahinkoja. Oman kisulin ruo kinta tonnikalalla on nykyisessä ti lanteensa aika arveluttavaa. Lem mikkien tonnikalamuonaa tuovat Suomeen ainakin Thai Union- ja Medicare-firmat Ehkä pian saamme Suomeenkin »delfiinivapaata» tonnikalaa. Tällai nen merkintä on jo käytössä USA:ssa. Tämä kehitys helpottaa näiden älykkäiden ja mielenkiintoi sienpikkuvalaittenelämää maailman merissä. VELI-RISTO CAJANDER Tonnikalan ostoboikotit ovat j o saaneet muutaman kalastusfirman etsimään »delfiinivapaita» tonni kalan pyyntimenetelmiä. Kuva: Greenpeace

Demonstraatio aiheesta »biologia on oppi elä mästä». Piirroksen lähde: Anim alä’s Defender.

Koe-eläimet

K ä y tä n n ö n e tiik k a a K u o p io n y lio p is to ss a

HYVIN PYYHKII, JOS EI MUKISE VASTAAN Hänelläkin voisi olla sananen sanottavana koe-eläinten oikeuksista. Kuva: Veli-Risto Cajan der.

Aihe kai p iti olla jotain eläinten oi keuksista ja opiskelusta Kuopion yli opistossa. Vähän absurdia. Mitä te kemistä niillä on toistensa kanssa? Keksitkö sä? M: Joo, tai siisen. Mä ihmettelin samaa, kun kuulin ton aiheen. Eläi miin suhtaudutaan opetuksessa kuin mihinkä muuhun välineeseen tahan sa, eikä opiskelijatyleensäjuurikaan napise vastaan. Mutta kun yleisfarmakologian ja -toksikologian kurs sillaharjoitustöissä olis pitänyt har joitella icoe-eläinten käsittelyä, syn tyi meidän alan ihmisten keskuudes sa niin suuri vastarinta, että kuulem ma kurssin loputtua oli kysely har joitustöistä. Eli kannattaa avata suunsa. Aina sevieasiaa edes hiukan johonkin suuntaan... Multa jäi kurssi kesken. Toivottavasti sen voi korvata jollain toisella kurssilla. Ootko sä käynyt jotain kursseja, joissaon opiskeltu eläinten avulla — kuolleiden tai elävien? S: En. Mä vaihdoin ne pois. Pa rilla käymälläni kurssilla oli aikai sempina vuosina käsitelty eläimiä. Esimerkiksi ympäristötoksikologian kurssilla tehtiin vielä vuonna 1987 harjoitustyönä LD50-koe! Käsittä mätöntä. Mutta jos palaan vielä »eläinten oikeuksiin». Musta on näyttänyt siltä, että julkisessa kes kustelussa aiheesta on juututtu sii hen, onko eläimillä oikeuksia sanan juridisessa mielessä. Eli voivatko ne ollaoikeussubjekteja. Minusta tämä on turhaa pilkkujen nuuhkimista. Voidaan esittää hyvin yksinkertaisia kysymyksiä: Onko ihmisellä oikeus tuottaa eläimelle kärsimystä? Jos, missä tapauksessa? Onko ihmisellä oikeus tappaa eläin? Jos, missä ta pauksessa? Näitä kysymyksiä hel posti vain kierretään. 10

M: Niin, usein asioita tehdään, koska muutkin tekee tai pääsee hel pommalla, kun ei mukise ääneen. Tällai kai se on aika usein eettisissä kysymyksissä. Syy on arvoissa mun mielestä. Oma ura ja pulska pörssi ovat etusijalla oikeudenmukaisuu teen nähden. S: H m m . .. Ei tuo oikeudenmu kaisuus ole kovin yksiselitteinen kä site. Tai arvot. Niitä on joka läh töön. Mutta pahinta kai on se, ettei (j^^niitä ole. Tai ainakaan eiole keskus^^telua, joka paljastaisi ne arvot, joi den mukaan toimitaan. Ei lääke- ja luonnontieteiden piirissä keskustella koe-eläinten käyttöön liittyvästäetii kasta. Sitätekevät korkeintaan filo sofit!! Eli tiede ja sen etiikka ovat täysin erillään. M: Tuntuu, että tässä yhteiskun nassa asiat on niin pirstoutuneina erilleen toisistaan, että ihmiset voi vat tehdä juttuja tajuamatta lain kaan niiden taustaa tai seurauksia. Jopa maidon juontikin on oikeas taan rikos. Sehän on tehdasmaisten suurnavettojen kannattamista. S: Ja mitä tuleekaan kannatta neeksi ostaessaan makkaraa tainah

kaiset kengät. Tai sytyttäessään säh kövalon: uraani halkeaa taihiilipa laa... Ainakin mun ihanneyhteis kunnastani olemme äärimmäisen kaukana. Miten siis käyttäytyä yh teiskunnassa, jossaon täysin mahdo tonta elää periaatteittensa mukaan? Olisiko niin, että tärkeämpää kuin millainen on, on se, mihin suuntaan on menossa? M: Ainakin on ensin mentävä, ja sittenvasta voi päästä perille. Joskus ajattelen, kunpa en olisimitään jähmeää ja raskasta materiaa. Saisin vain kepeänä henkenä syventyä mun perimmäisinä pitämiin kysymyksiin. Mutta hemmetti, on kyllä ihan type rää haihatella semmoista. Pitäis koettaa tulla toimeen todellisuuden kanssa. Entä mitäs setodellisuuson? Onks se noita betoniseiniä, joitatäs täkin ikkunasta näkyy ja tuota jou luista maton tamppausta, jota naa purin setä kuuluu tekevän? Asioita pitäis kyseenalaistaa. S: Kyllä tämä eläinkokeiden ja ekokatastrofien maailma on yksi to dellisuus, meille setärkein. Siinä elä miseen ja sen (ja itsemme) muutta miseen pitäisi keskittyä. Monet on

gelmat tulevat pahasti kärjistymään lähivuosina, mutta uskon, että kyse on paremman ajan synnytystuskista. Ja positiivista kehitystä on koko ajan: viime aikoina olen esimerkiksi useista lehdistä lukenut eettisperusteisenkasvissyönnin lisääntymisestä. M: On ihan turhaa vaatimatto muutta pistää »itsemme» sulkeisiin. Sen sijaan se pitäisi kirjoittaa isoin kirjaimin, alleviivaten ja vielä paksuntaakin. Violettia väriä ei tästä vehkeestä taida saada. Eikä taidaol laeläintenoikeuksillaja Kuopion yli opistolla ainakaan meidän ajatuksis samme paljoakaan tekemistä keske nään. Jutustelu meni sivuraiteille yleiseen vääristyneisyyteen. S: Lopuksi voisiantaa suunvuoron Pentti Linkolalle, joka on myös si vunnut aihetta (Yliopisto 27/1990). Terävää tekstiä, ongelman ratkaisu keinoista en kuitenkaan ole samaa mieltä. »Järkyttävin kotimainen esimerk ki korkeakoululaitoksen rappiosta on Kuopion yliopistossatoimivat so veltavan eläintieteen tutkimus(ja opetus-! toim. huom.)haara, joka pyrkii edistämään kotieläinten hy väksikäytön taloudellista kannatta vuutta. Sen professorit — tutkijanvastuunsa mukaisesti osallistuenjul kiseen keskusteluun — todistelevat, kuinka kettu toteuttaa verrattomas tiparhaiten itseään 2 x 1m suurui sessa kalterihäkissä hyvin ravittuna jasuuriapentueitatuottavana, mutta luonnossa elää nälästä lähes näännyksissä toivottomassa kärsimyksen tilassa. Tällaisen lakkautetun tieteen haaran tutkijaton sijoitettavauudel leenkoulutusleirille,jossa heistä kit ketään yli-ihmisen öykkäröinnin ääriasenteet ja opetetaan elämän kun nioitusta. Kaikki nk. biomanipulaation harjoittajat saavat tehdä heille seuraa.» MINNA ROISKO ja SAMI TOIVANEN Kirjoittajat opiskelevat ympäristöhy gieniaa Kuopion yliopistossa. 11

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosasto esitti eduskun nalle, että koiran hännän typistys kiellettäisiin maassamme. Eduskun nan talousvaliokunta valmisteli asi an eduskunnan täysistuntoa varten ja kuuli asiasta eri tahojen edustajia.

Koiran hännän typistys jatkuu korvien typistys historiaan E l ä i n s u o j e l u j ä r j e s t ö t , S u o m e n E lä in lä ä k ä r iliitto j a E lä in lä ä k e tie te e llin e n k o r k e a k o u l u k a n n a t t i v a t h ä n n ä n ty p is ty s k ie lto a . T a lo u s v a l io k u n t a k a n s a n e d u s t a

j a a ie m m a n y h d e k s ä n p ä iv ä n s ija a n se o n

j a R e ijo L in d r o o s in ( S D P ) jo h d o l la p ä ä t ti k u ite n k in s u o s i t t a a e d u s k u n n a l le h ä n

se lle k o ir a lle . S u o m e n liitty e s s ä E u r o o p a n N e u v o s -1 t o n le m m i k k ie l ä in s o p i m u k s e e n , j o k a

n ä n ty p is ty k s e n s a llim is ta e d e lle e n . T a l o u s v a li o k u n t a a t ä h ä n p a i n o s ti v a t S u o m e n K e n n e lliitto , j o t k u t s e n a la is e t r o t u j ä r j e s t ö t s e k ä M e t s ä s t ä j ä liit t o . T a lo u s v a l io k u n n a n e s ity s h y v ä k s y ttiin

Ihmisen muotoilemia dobermannin korvia ei enää muutaman vuoden ku luttua näyttelyissä nähdä, kiitos eläin suojelulain tiukennuksen. Kuva: VeliRisto Cajander.

n o a s t a a n s i te n , e t t ä u u d e n la in m u k a a n ty p is ty k s e n s a a s u o r itta a v a in e lä in lä ä k ä r i t e h t ä v ä k o r k e i n t a a n v iid e n p ä i v ä n ik ä i

k ie l tä ä h ä n n ä n ty p i s t y k s e n , j o u t u u S u o m i te k e m ä ä n t ä h ä n v a r a u k s e n , j o t t a h ä n t iä v o ita is iin m a a s s a m m e e d e lle e n le ik e l lä .

t ä y s is tu n n o s s a . L a k ip y k ä l ä m u u t t u i a i

Kansanedustajien kanta ihmetyttää

Eläinsuojelulaki sallii edelleen koiran hännän typistyksen: typistettävälle ro dulle voidaan kyllä koiran ostajan pyynnöstä jättää häntä. Kuva: VeliRisto Cajander.

E lä in s u o je l u li itto A n i m a l i a a k u u ltiin ta lo u s v a lio k u n n a s s a tä s tä k y s y m y k s e s tä . T o im i n n a n j o h t a j a

Päivi Viinikainen e s it

t i ti la i s u u d e s s a A n i m a l i a n , H e ls in g in E lä in s u o j e lu y h d is ty k s e n j a V ih r e ä n R is tin k a n n a n h ä n n ä n ty p is ty s k y s y m y k s e e n . L a u s u n t o a tu k i v a t m y ö s e r ä ä t e l ä i n l ä ä k ä r i t. O n h ä m m ä s ty t t ä v ä ä , e t t ä k a n s a n e d u s t a j a t s a a t t o iv a t te h d ä m o is e n p ä ä t ö k s e n . M o n e t k u u l u i s a t e lä in te n k ä y t t ä y t y m i s - 1 t u t k ij a t o v a t to d e n n e e t h ä n n ä n tä r k e y d e n k o i r a n k ä y ttä y ty m is e lle s e k ä k o ir ie n k e s k e is e lle v ie s tin n ä lle ( k s . A n i m a l i a 1 /9 0 ) . L is ä k s i o lis i l u u ll u t E lä in l ä ä k ä r i l i i t o n j a E lä in lä ä k e tie te e llis e n k o r k e a k o u l u n la u s u n t o j e n ty p is ty k s e n k ie ltä m is e k s i p a i n a v a n v a a k a k u p i s s a p a lj o n . H ä n n ä n t y p is ty k s e n k a n n a t t a j i e n e s it t ä m ä t p e r u s t e l u t ty p i s t y k s e n

p u o l e s ta

o v a t t u n t u n e e t l ä h i n n ä t e k o s y iltä : h ä n t ä v o isi v a h i n g o i tt u a ( n iin v o i k o i r a n j a l k a k in ) , m o n e t k a s v a t t a j a t l o p e t t a i s i v a t h e t i r o t u n s a k a s v a tt a m is e n ( h ä n n ä s s ä t a i h ä n n ä t t ö m y y d e s s ä k ö se k o i r a n » j o k i n » o n ) jn e . » T a is te lu a » ei k u ite n k a a n o le v ie lä tä y s in h ä v itty . E lä in s u o je lu la in k o k o n a is u u d is tu s ta v a lm is te lla a n p a r h a i l l a a n , j a t ä l l ö in t u l l a a n y r i tt ä m ä ä n u u d e s t a a n s a a d a t y p is ty s k ie l to lä p i. W

.-.- -v

•■■•.HB»' &

a ^

Hännän typistyskielto tulee ennakoida

Häntä heiluu — kiitos kuluttajan

Typistetyt korvat historiaan

l u u n t o i t u n n e t t u » k o i r a t o h t o r i » , e lä in

K u n k a ts o n o m ia k ä ä p iö s n a u ts e re ita n i, j o i d e n h ä n n ä t il m e n t ä v ä t n iin p a l j o n

s u u r i e lä in s u o je lu a s k e l t e h tiin k u ite n k in , k u n K e n n e lliito n v a l t u u s t o p ä ä t t i , e t t ä k o i r a t , j o i l l a o n t y p is te ty t k o r v a t j a j o t

V a ik k a h ä n t i ä e d e lle e n s a a k in ty p is tä ä , U u s ia n ä k ö k o h t i a j a j ä r k e ä k e s k u s te

Saki Paatsama,

h u r j a s t i v i u h t o e n ta i j a l k o j e n v ä liin p a i

j o k a te k i K o i r a m m e - le h d e s s ä 1 2 /9 0 m ie

n u e n , e n v o i k u in ih m e t e l l ä , m ik s i t ä l t ä

k a s y n ty v ä t 1 .7 .1 9 9 1 ta i s e n j ä l k e e n , e i

le n k iin to is e n j a v a r t e e n o t e t t a v a n e h d o

k in r o d u l t a v ie lä 9 9 ,9 p r o s e n t t i s e s t i k a t k o ta a n h ä n n ä t.

v ä t s a a o s a l li s t u a n ä y t t e l y i h i n j a k o k e i s iin .

l ä ä k e tie te e n p r o f e s s o r i

t u k s e n . H ä n e n m u k a a n s a h ä n t i e n t y p is ty s t u l l a a n j o s s a i n v a ih e e s s a v a r m a s ti

N iin k a u a n k u in t ä t ä s ilp o m is ta ei la illa

A s ia lä h ti liik k e e lle m a a - j a m e t s ä t a

k i e l t ä m ä ä n e s im . E Y : n k a u t t a . T ä m ä n

o le k ie lle tty , o n v a s t u u t ä s s ä k i n a s ia s s a

v a r a l t a p itä is i n y t m a a s s a m m e s ä ä t ä ä m ä ä r ä y s , ta i a i n a k i n s u o s itu s , e t t ä ty p is

k u lu tta ja n . K u n h a rk its e e ty p is te ttä v ä n k o i r a r o d u n o s t o a , k a n n a t t a a n e u v o te lla

l o u s m in is te r iö n a lo itte e s ta . K ie lto o n k in m itä a ih e e llis in : k o r v ie n ty p is tä m in e n o n

te ttä v is s ä r o d u is s a o s a p e n n u is ta j ä t e t t ä i

k a s v a tta ja n k a n s sa h ä n n ä n jä ttä m is e s tä .

S u o m e n e lä in s u o je lu la in m u k a a n k ie lle t t y , m u t t a k a s v a t t a j a t o v a t e s im . v ie n e e t

s iin p i t k ä h ä n t ä i s i k s i . N ä i n e h d ittä is iin

P ä ä t ö s a s i a s t a t u le e t e h d ä e n n e n p e n t u

p e n t u e i t a u lk o m a ille t y p i s t y s t ä v a r te n .

m u u t a m a n v u o d e n a j a n k e r ä t ä t i e t o a ty

M a a h a m m e o n m y ö s t u o t u ty p is te tty k o r v a is ia k o i r ia , j a n a r t t u j a o n lä h e t e t t y u l k o m a ille s y n n y t t ä m ä ä n , j o t t a p e n t u j e n k o r v a t v o ita is iin t y p i s t ä ä .

la a d u s ta .

je n s y n ty m ä ä . O s a k a s v a tta jis ta s u h ta u tu u v a r s in m y ö tä m ie lis e s ti m o is e e n p y y n

P a a t s a m a n m u k a a n k a s v a t t a j a t p itä is i

t ö ö n , o s a t a a s k ie ltä y ty y a s i a s t a tä y s in .

m y ö s » o p e tta a » jä ttä m ä ä n p itk ä h ä n tä i s ik s i m y ö s n s . p a r h a i t a p e n t u j a j a u lk o m u o to tu o m a r it p a lk its e m a a n p itk ä h ä n t ä i s i ä , h y v iä y k s i l ö i t ä .

K a n n a tta a o lla s itk e ä e ik ä t a i p u a liia n n o

p is te ttä v ie n

ro tu je n

h ä n tie n

p e a s ti » k o i r a h i m o n » is k ie s s ä .

N yt kun

n ä y t t e l y p o r ti t

s u l k e u tu v a t

m o is te n t e m p p u j e n te k ijö iltä , ta i t a a k o r v ie n l e ik k e ly in n o s tu s l o p a h t a a . P Ä IV I V IIN IK A IN E N

EKSOOTTISIA ELÄIMIÄ TEKSASIN HELTEESSÄ Kesäkuun alussa unelmani ulkomailla työskentelemisestä to teutui ja byrokratian koukerot jäivät onnellisesti taaksepäin. Kotoinen ympäristöni vaihtui moottoriteiden, meksikolaisen ruoan ja leveän aksentin luvattuun maahan Teksasiin. Edes säni oli kymmenen viikon pituinen kesätyö pieneläinasemalla Houstonissa.

Houston esikaupunkialueineen on yli kolmen miljoonan asukkaan suurkau punki Teksasissa Yhdysvalloissa. Se si jaitsee 80 km päässä Meksikonlahden rannaltasisämaassa,mistäjohtuuvarsin kostea ja tukalankin kuuma ilmasto. Luonnonvaraiset eläimet sielläovat ko vin erilaisiaSuomen eläimistöön verrat tuna. Teksasissavoi nähdä taranteleita, alligaattoreitajakalkkarokäärmeitä, pu humattakaan tavallisemmista peuroista, vyötiäisistä ja kilpikonnista. Ei ainoas taan luonnostavaan myös yksityisiltäih misiltä löytyy mitä eksoottisimpia eläi miä. Oiva esimerkki tästä olityönanta janieläinlääkäriGary Harwell,jonka ko tonaoli»normaalien» kotieläintenkuten kissojen,koirienjahevostenlisäksimyös erilaisialintuja, käärmeitä, gekkoja, al ligaattorisekä kinkaju. Teksasin lainsää däntöon joeläintenomistamisenkinsuh teen varsinlöyhä. Lukuunottamatta ns. Endangered Species Actiajaeläinsuoje lulakiamikään laki eirajoita eksoottis teneläintenpitoa,tosinmonissa kaupun geissaon rajoittaviasääntöjä. Tiettyjen eläinlajienpitoonvaaditaanlupajaeläin lääkärintarkistamahäkkimuttaseeiestä ihmisiäomistamasta esimerkiksi tiikereitä,karhuja, oselotteja, apinoitajaanti looppeja. Teksasissaovat yleisiäeksoot tisteneläintenhuutokaupat, joissamyy dään mm. eläintarhojen ylijäämäeläimiä ja kuka tahansa voi niissä käydä kaup paa.

Potilaita kameleonteista laamoihin Työpaikkani oli esikaupunkialueella sijaitsevaSoutheast Animal Clinic. Kli nikan omistaja Gary Harwell oli aikai semmin toiminut Houstonin eläintarhan eläinlääkärinäjahänen kiinnostuksensa eksoottisiineläimiinnäkyi myös potilaskunnassa. Noin puolet potilaistaolikis sojasekäkoiria,loputolivatlintujapie nistäundulaateistaisoihinarapapukaijoihin asti, tavallisia kaneja ja jyrsijöitä, mutta myös kilpikonnia, käärmeitä, fret14

tejä,iguaanejajakameleontteja,mahtuipa joukkoon muutama laamakin. Olin eläinlääkäreiden avustajana eli autoin potilaiden hoitamisessa, avustin leikkauksissa ja tein myös paljon labo ratoriotöitä. Klinikallaolimahdollisuus pitää potilaita tarvittaessa yön ylitseja hoidimme kissoja ja koiria myös omis tajienollessalomalla. Työnantajani otti monesti kotiinsa potilaita jotka olivat huonossa kunnossa ja tarvitsivat lääki tyksiä myöhään illalla. Koirien ja kissojen kohdalla kysymys

Gepardivanhus eläin lääkärin tutkittavana Houstonin eläintarhas sa. Kuva: Pilvi Lassila.

Texas lon-horn-sonni f huimine sarvineen. Kuva: Pilvi Lassila.

oli pääasiassa vain perusterveydenhoi dosta, vaativimmat tapaukset lähetettiin spesialistienluokse. Linnuillapuolestaan hoidettiinkaikkeamahdollista.Asiakas piiriin kuului monia papukaijojen kas vattajia,jotkatoivatlintujaanterveystar kastuksiin, kirurgiseensukupuolenmääritykseen sekä nokan, kynsien jasiipien^ trimmaukseen. Rutiinia olivat myöskin" testauksetpsittakoosinelipapukaijakuumeen varalta, sitä sairastavien lintujen hoito sekä vaurioituneiden jalkojen las toitus. Arvion mukaan noin puolet lin-

tupotilaistaon vankeudessa syntyneitäja kasvatettuja, mutta Teksasiin tuodaan yhä paljon luonnosta pyydystettyjä pa pukaijojaesimerkiksiEtelä-Amerikasta, sekä laillisestiettä laittomasti. Miltänäyttääfretti?Mitä iguaanitsyö vät? Kuinka kilpikonnan vaurioitunut kilpi voidaan korjata? Suomalaisille eläinlääketieteenopiskelijoilleopetetaan hyvin vähän kaneista, jyrsijöistäja lin nuista,matelijoistapuhumattakaan. Mo neteläimistä olivat minulle tuntematto mia ja jouduin aloittamaan alkeiden opettelusta: kuinka erieläimiäpidetään kiinni,miten niilleannetaan lääkkeitäja minkälaisia vaivoja niillä esiintyy. Oli ikävähuomata, ettäeläinkaupatharvoin informoivat eläimen ostajaa eikä omis taja itsekään vaivaudu ottamaan selvää lemmikkinsä vaatimista olosuhteista, ruokavaliosta ja muusta hoidosta. Val taosa eksoottisten eläinten ongelmista olikinsuoraaseuraustaomistajientietä mättömyydestä. Hoitoomme tuliesimer kiksimonia kilpikonniajakäärmeitäjot kaolivathuonossakunnossaväärän ruo kinnan jalämpötilan takiasekä iguaane ja joille oli syötetty kalsiumköyhää ra vintoamistäseurasiuseinluunmurtumia. Kesän kenties eksoottisin potilas oliar gentiinalainen sarvisammakko jonka suolesta poistettiin sammakon syömä valtava muovikukan osa!

Vapaa-aikanakin eläimiä kerrakseen Työtunteja minulle kertyi viikossa noin 50, mutta huolimatta pitkistä päi vistäniminulla olivapaa-aikaakin. Olin mielissänipäästessänitiistaisinkäymään Houstonin eläintarhan sairaalassa seu raamassa eläinlääkäreiden työskentelyä. Eläintarhaolimielestänisuhteellisenhy vätasoinen. Esimerkiksi tiikereillä oli enemmän elintilaa kuin eläintarhoissa yleensäjauseillalinnuillaolikunnollati laalentää. Ikävä kylläerittäinhuonoja kin tiloja löytyi. Onneksi eläintarhassa remontoitiin koko kesän ajan,jotenpa rempaa on odotettavissa. Eläinsairaala puolestaan olimelko uusijaerittäinhy vinvarustettu,jakun senhenkilökuntaan kahden eläinlääkärinlisäksikuuluiusei ta eläintenhoitajia, oli ainakin eläinten terveyden- ja sairaanhoito tehokkaasti hoidettu. Tiistaipäiviinimahtui josjon kinlaista nähtävää ja mitä erilaisimpia potilaita, tuollaisessa työssä eikoskaan olekahta samanlaistapäivää! Olen ollut hoitamassa laaman lämpöhalvausta, letkuttamassa puhaltunuttawallabia,rönt genkuvaamassa saukon munuaiskiviä, auttamassa kalkkarokäärmeiden veri näytteiden otossa ja seuraamassa niin apinan kuin vampyyrilepakonkin ruu miinavausta.

Eläintarhapäivien lisäksi vapaa-ajan viettoni liittyi usein tavalla tai toisella eläimiin. Erittäin mielenkiintoiseksi osoittautui käynti Meksikonlahden ran nalla Galvestonissa, jossa toimii harvi naisen merikilpikonnalajin (Kemp’sRid ley sea turtle) »pelastusasema». Laji li sääntyyvainhyvinpienellärannikkokaistaleellaMeksikossa ja syynä lajinvähe nemiseen ovat pääasiassa linnut ja pik kupedotjotkasyövätkilpikonnan munia japoikasia. Projektintyöntekijät kerää vät vastakuoriutuneita poikasia rannal taja tuovat ne asemalle kasvatettavak si.Kun kilpikonnat ovat tarpeeksi isoja selviytyäkseenyksin,neviedääntakaisin Meksikoon japäästetäänvapaaksi. Pro jektiarahoittaavaltiojaseon osoittau tunut yhdeksi kaikkien aikojen parhai tentoimivaksiuhanalaisenlajinpelastus operaatioksi: kanta on vähitellen elpy mässä. Kaiken kaikkiaan kesäniolivarsinon nistunut.Työni olimonipuolistajahaas tavaa. Pääsin tutustumaan niinTeksasin ainutlaatuiseenluontoonja seneläimiin kuin eläintarhoihinkin, opin tuntemaan eksoottisia eläinlajejaja tapasin paljon ystävällisiä ihmisiä. Teksas on mielen kiintoinenosavaltio,jossaon paljonnä kemisen arvoistaainaöljy-yhtiöidenhäi käisevistäpilvenpiirtäjistäavaruusraketteihin asti. PILVI LASSILA

Koe-eläimet

Suomessa käytetään yli 200 000 koe-eläintä vuodessa, näistä pari sataa kissoja. Eläinkokei ta korvaavia menetelmiä tarvi taan. Kuva: Veli-Risto Cajan der.

ELÄINKOKEIDEN VÄHENTÄMINEN — UHKA TERVEYDELLE? Vaikean sairauden iskiesssä itseem me tai läheiseemme, toivom me tie tysti parannuskeinon löytyvän. Kä sityksemme siitä, miten sairauksia parhaiten torjutaan, saattaa.kuiten kin vaihdella suuresti. Emme m yös kään kaikki ole valmiita maksamaan terveydestä samaa hintaa; monikaan meistä ei halua eläinten kärsivän sik si, että niiden avulla yritetään löytää parannusta moninaisiin vaivoihim me.

Yliopisto-opetuksessa tehtäviä eläinkokeita on jo voitu vähentää mm. tietokonemalleilla. Piir ros: Adrian Baker.

Eläinkokeiden merkitystä koroste taan usein ikään kuin ne olisivatter veytemme tärkein perusta. Lääketie teellinentutkimus koostuu kuitenkin muustakin kuin eläinkokeista,jater veytemme ylläpitoon vaikuttavat paljon monisäikeisemmät asiat kuin lääketieteellinen tutkimus. Tervey dessä ja hyvinvoinnissa on kysymys koko henkisruumiillisen kokonai suutemme sopeuttamisesta ympäröi vään maailmaan — ja päinvastoin. Lääketieteellinen tutkimus keskit tyy suurimpiin kansanterveydellisiin ongelmiin, jotka ovat pitkältihyvin vointiyhteiskunnan oireilua. Lääk keiden kehittely ja tiedon merkitys korostuvat ongelmien ennaltaehkäi syn kustannuksella. Pohjaton tiedonjanomme vaatii yhä uusia eläinkokeita. Aiheutamme itsellemme mm. kemikalisoitumisen myötä yhä uusia terveysrasitteita, joita taas on tutkittava. Valitsemal latoisenlainen lähestymistapa tervey songelmiin, suuri osa eläinkokeista voitaisiin hylätä tarpeettomina.

Uskoa tieteeseen, vaan ei tieteisuskoa Tieteellistätutkimusta eisiltipidä väheksyä: tieteen keinoin on kehitet ty paljon hyviä asioita kuten esim. tehokkaita kipulääkkeitä. Kaiken edistyksen taustallaeioleeläinkokei ta, mutta ne kuuluvat kuitenkin erot- ( tamattomana osana lääketieteen his toriaan, tahdoimme taiemme. Mut talääketieteen historiaolisivoitu kir joittaa myös kokonaan ilman eläin kokeita. Valitettavasti tieteisuskoinen yh teiskuntamme vannoo edelleen eläin kokeiden nimeen. Tässä tilanteessa vaatimus eläinkokeiden täydellisestä lopettamisesta on — vaikkakin eet tisestioikeutettu — liian kaukana to dellisuudesta, jotta silläolisi käytän nön merkitystä. Eläinsuojelijoiden on edistettävä vaihtoehtojen kehittä mistä eläinkokeille, käytettyjen eläinmäärien vähentämistä ja eläin ten säästämistä kärsimyksiltä koetekniikoita ja kasvatusoloja paranta malla (ns. kolmen r:nperiaate: »rep lacement, reduction, refinement»). Näiden periaatteiden noudattami-1 nen ei vaadi tutkijoilta kohtuutto mia. Esimerkiksi Englannissa kehi tys on ollutkin mitä ilahduttavinta; eläinkokeet ovat vähentyneet lähes puolella sitten 70-luvun.

Suomalaisten tutkijoiden mielipiteitä

Tieteellisen tiedonjanon vuoksi monen apinan tie on vienyt viidakosta koe-eläinlaboratorioon. Miten tulevaisuudessa? Kuva: Päivi Viinikainen.

Lähinnä toksikologeille tekemäm me kysely, johon vastasi tosin vain kahdeksan tutkijaa, kuvastanee kar keasti tiedeyhteisön asenteita: Koe-eläinten nykyisiä käyttömää riä ja -tapoja pidettiin yleisesti tar koituksenmukaisina. Suurin osa vas taajista uskoi kuitenkin, että eläin kokeille voidaan laajemmassakin mittakaavassa kehittää vaihtoehtoja.

Lupaavimmiksi kohteiksi mainittiin aineiden myrkyllisyyden (toksisuus) ja syövänaiheuttamiskyvyn (karsinogeenisyys) testaus, laaduntarkkailumenetelmät, varhaisemmat ihmistut kimukset, jatkuviinsolulinjoihinsiir tyminen kudosmateriaalin tuottami sessa, geeniteknologian käyttö koeeläimiä korvaavasti, päällekkäistutkimuksen välttäminenja parempi pe rehtyminen teoriaan ennen kokeellis ta tutkimusta. Vaihtoehtojen käyttöönottoa vai keuttaviksi syiksimainittiinuseimmi ten tietyt eläinkokeita vaativat vira nomaismääräykset ja se, että koko naista eliötä on vaikea korvata esi merkiksi soluviljelmällä. Lisäksi tuo tiin esiin, että vaihtoehtoiset teknii kat saattavat olla monimutkaisia ja hinnakkaita, sopivista kudoksista ja soluistaon puutettajatutkijathalua vat »pelatavarman päälle» elipitäy tyä opitussa. Eläinsuojelunäkökohtien huomi oonottoa koe-eläintoiminnassa pi dettiin yleensä ottaen hyvänä. Tut kijoiden koulutustaja koesuunnittelua pidettiin tärkeänä eläinsuojelun kannalta. Eläinten kuntoon, käsitte lyyn ja kasvatukseen sekä nukutusja kivunlievitysaineiden valintaan voisi vastaajien mielestä kiinnittää enemmän huomiota, samoin tutkija koulutuksen eettiseenpainotukseen. Juliana von Wendtin Säätiön työtä vaihtoehtoisten tutkimusmenetel mien rahoittajana pidettiinmyöntei senä ja hyödyllisenä.

Vaihtoehtoja eläinkokeille löytyy Keskustelu kolmen kudosviljelymenetelmiä käyttävän tutkijan kanssa antoi jokseenkinvaloisanvaikutelmaneläinko keitakorvaavien menetelmien mahdolli suuksista.(Nämä tutkijateivätolleetmu kana e.m. kyselyssä.) Boris Isomaa Äbo Akademin biologi an laitokseltaon mukana kansainvälises sä yhteistyössä, joka tähtää käyttökel poisten vaihtoehtojenlöytymiseen eläintesteille. Hänen mukaansa kiinnostusta vaihtoehtoisiamenetelmiä kohtaan Suo messa löytyy, mutta käytännössä on ta pahtunut melko vähän. AsioitavoitaisiinBoris Isomaan mie lestävauhdittaa siten,ettäuusistateknii koista olisi tarjolla enemmän asiantuntijatietoa. Lisäksi taloudellinen tuki on ensiarvoisen tärkeää. Juuri USA:ssa kaksi vuotta viettänyt Raimo K. Tuominen Helsingin yliopis ton farmakologian jatoksikologian lai tokselta arvelee Suomen olevan hieman jälkijunassavaihtoehtojen kehittämises sä. Asenteet eivät hänen mukaansa ole esteenä, mutta tutkijoilta puuttuu kou lutustauusientekniikoidenkäyttämiseen. Lisäksisoluviljelyon erittäinkallista;reagenssit ym. tarvikkeet maksavat valta vasti. Raimo K. Tuominen tietää,mistä puhuu, sillähän on juuripystyttänytny kyaikaisen soluviljelylaboratorion laitok selleen. DosenttiSeppo Santavirta Invalidisää tiöstäsaivuonna 1989Koe-eläinten Suo

jelun Säätiöltä (nykyinen Juliana von Wendtin SäätiöTieteenEdistämiseksi Il man Eläinkokeita) apurahan tutkimuk seensa: lonkan tekonivelen kudosvaste soluviljelymenetelmällä tutkittuna. Vuo den 1990 hän on kuulunut säätiön joh tokuntaan. Santavirta näkee tiedeyhteisön otta neen vakavasti eläinsuojelijoiden vaati mukset; eettisestiarveluttaviatutkimuk siaeihevinedesotetaarvostetuimpiintie teellisiin julkaisuihin. Kilpailu kovenee vuosi vuodelta ja tutkijoiden on pakko huomioida etiikka.Toimiessaan kansain välisen tieteellisenjulkaisun toimittaja na Santavirta on itse hylännyt joitakin tutkimuksia eettisin perustein. Omalla alallaaneliortopediassa San tavirtakertooeläinkokeiden suhteellisesti vähentyneen. Tietotekniikkaon mahdol listanutpotilasaineistonaiempaa parem man hyväksikäytön ja ylipäänsä teknii koiden kehittyminen edesauttaa vaara tonta tutkimusta suoraan ihmisillä. Eläinsuojelutyön edistymisen ehtona Santavirranmukaan on yleistyksienvält täminen: mikälikaikkieläinkokeetleima taan turhiksi, tutkijoissaherää vastare aktio,eikätarpeellistavuoropuhelua syn ny. Keskustelu näiden vastuuntuntoisten tutkijoiden kanssa antaa ehkä liiankin valoisankuvan eläinkokeistaSuomessa. Tutkijoidenjoukkoon mahtuu monenlai siaihmisiäja valvonta on puutteellista. Epäkohtiin on puututtava, muttavähin täänyhtätärkeääon nostaaesiinmyön teisiä esimerkejä ja kannustaa tutkijoi ta, joille eläinsuojelu eiole kirosana. RIITTA SALMI 17

Palveluskoirien platoon

Koe-eläimet Koe-eläinten käyttömäärä Suomessa

Koekoirat kaipaavat kirjettäsi YhdysvaltalaisenAA-VS:n (theAme ricanAnti-VivisectionSociety)jäsen Li seOlsen on aktiivisestivastustanut koi rien käyttöä eläinkokeissa Chicagon Cook County sairaalassa. Olsen on lähettänyt sairaalan päättä villehenkilöille sekä kokeiden tekijöille vaihtoehtomenetelmäkirjallisuuttaja ve toomuksen kokeissa kärsivien koirien puolesta. Hänen ponnistuksensa ovat tuottaneettulosta: kokeeton jäädytetty! Siltivoitvielätukea Lise Olsenin hie noa eläinsuojelutyötä. Kirjoita artikke lin lopusta löytyviin osoitteisiinja kiitä Cook County sairaalaa inhimillisestä päätöksestä. Pyydä heitä hylkäämään koirakokeet lopullisestijalaajentamaan edistyksellisen asenteensa myös koekissoihin. Chicagolaisillakoekoirillaon jotoinen tassu häkinoven välissä vapautukseen eläinkokeista. Auta niitäsaamaan kaik ki neljä käpäläänsä irtilaboratoriosta! Lähetä kirjeesiseuraaviin osoitteisiin: George Dunne County President 118 N. Clark Chicago, IL 60602 USA Terence Hansen Hospital Director Cook County Hospital 1835 W. Harrison Chicago, IL 60612 USA Dr. Agnes Lattimer Medical Director Cook County Hospital 1835 W. Harrison Chicago, IL 60612 USA A V Magazine SEPT/90 (H.S.) 18

Juuri valmistunut tilasto kertoo, että Suomessa käytettiin vuonna 1989 noin 207 000 selkärankaista koe-eläintä. Vä hennystä edellisvuodestaon tapahtunut noin 60 000. Tilastoon puutteellinensi käli,ettäseeipaljastaykkösluokkaan eli tuskallisimpiin eläinkokeisiin käytettyä eläinmäärää. Tämä johtuu siitä, että Uudellamaalla, jossa käytetään lähes puolet kaikistaSuomen koe-eläimistä,ei koe-eläinasetuksen määräyksistä huoli matta ole eritelty ykkös- ja kakkosluo kan kokeita kunkin eläinlajin osalta.

Yhdysvaltalaisenkansallisensyöpäinstituutinäskettäinjulkaisemantutkimuk senmukaan Vietnamin sodassataistelleil lakoirilla,jotka altistuivatsamoille ke mikaaleille kuin sotilaatkin, todettiin 80 <7oenemmän kiveskasvaimiakuinYh dysvalloissa palveluksensa suorittaneilla koirilla.Lisäksitutkimuksestakäviilmi, ettäVietnamin nelijalkaisillasotaurhoilla todettiin 1.7— 2 kertaa enemmän kives ten toimintahäiriöitä kuin pelkästään USA:ssa olleilla koirilla. Tuntuu raukkamaiselta, ettäeläimet, jotka ovat kyllin fiksuja olemaan soti matta,joutuvatihmisentakiakärsimään taistelujen aiheuttamista vaurioista ja epäinhimillisyydestä. A V Magazine SEPT/90 (H.S.)

Maa- ja metsätalousministeriön tilasto ja (E. M.)

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT: FORSSA: Tuula Kataja, Isoniitynt. 53A3, 30300 Forssa, 916-26 556 HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokj, 90830 Haukipudas HUMPPI: Minna Kupari, 43640 Humppi, 944 67 133 JOENSUU: M ilja Honkanen, Ruuhitie 50D9, 80160 Joensuu, 973-822 479 JÄMSÄ: Sari Tukiainen, Jämsänkoskent. 16a2, 42220 Kai pola, 942-614 34 KAJAANI: M inna K ontio, Kuusitie 7, 87200 Kajaani, 986220 58 KEMI: Merja Leskinen, Aaponk. 5,94720 Kemi, 9698-325 81 KLAUKKALA: Mia Kivelä, Seurant. 4as9, 01800 Klaukkala KOKKOLA: Virva Ilvesaava, Pormestarink. 34, 67100 Kok kola, 968-13 738 LAHTI: Sanna Rantsi, Urpupolku 3a4, 15240 Lahti, 918503 415 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-226 6236 OULU: Kirsti Leisto, Raivaajant. 18, 90140 Oulu, 981330 578, Löytöeläintietopalvelu/Merv/ Pesonen 981-521 618 PORI: Riitta Muurla, Kouvonraitti 16 as. 24, 28370 Pori TAMPERE: A n ja Toivio, 33880 Sääksjärvi, 931-671 974 TURKU: Tarja M ich ejeff, Kukkarokivent. 1,21530 Paimio 921-809 973, Alueosaston toimisto: Aurakatu 5A, 20100 Tur ku, 921-310 123 VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90-227 3955 YLITORNIO: Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11A2, 95600 Yli tornio

Piirros: Anne Saarinen

Viimeinen pyrstön keinahdus ja Isoryhmy saattoiantautuajatkuvuuden kul jetettavaksi.Maailman kohiseva,narise va hiljaisuus.Eienää kumppania, eitun temattoman kutsua. Vesi sivelihidastuvalla hyväilyllä va laanryhmyisentummaa pintaa,jäähdytti ponnistuksen kuumentamaa verta. Isoryhmy näki hämärän veden kätkemän maiseman, pienensilliparven,muttaeisi tä mitä etsi. Uros kuunteli. Missä? Missä? Niinhil jaista. Missä? Hän kutsui taas. Matala mylväisy syöksähti läpi vetisen avaruu den. Kahden japuolensadan kilometrin päässä laiduntava lahtivalasperhe kuuli senjapysähtyikeskenaterioinnin. He ei vät vastanneet; viestiä ei oltu lähetetty heille.Ryhävalasjatkoi: »Missä? Missä? Uros kuullut hätäsi, Isoryhmy tulossa luoksesi. Missä? Missä? Jatka! Jatka!» Ääniä. Jättijyskeedessäarpievänpuo lella.Kaukana, mutta tulossakohti. Le vottomuutta. OlikoseSellainen?Vuosia sittenSellaisellevanhempansa menettä nyt Isoryhmy lerputteliahdistuneenapit kiä eviään. Tuttujyrähdysjasieluapilkkovatus kanhuuto. Uros värähti kauhusta. Ei taas.Eitaas.Se kuitenkinsuunnistikohti ääniä. Joku sen omista tarvitsi apua. Vedessä kimpoilisekapäisiäparahduk siaja avunhuutoja: »Valkovatsa pulas sa,Isohukkumassa! Apua! Apua! Vaa ra!Vaara!»Omalso-naaras. Pahoin haa voittunut. Isoryhmy lisäsi vauhtia ja vaikka kauhu roikkuikinhänen pyrstös sään,olihän innoissaan. Vihdoinkinhän oli kohdannut Omalson! Hän alkoihengästyä. Ilmanottonousut tihenivät ja vauhti hiipui pikku hiljaa. Naaras huusi edelleen. Isoryhmy eituh lannutvoimia vastaukseen. Hän ponnis teli läpi veden ja epätoivon. Hän löysi naaraan sekä Jättijyskyn. Tuolla! Tuol la! Oli pahaenteisen hiljaista. Isoryhmy näkikuinkamaailma värjäytyitummak

si.Hän eihaistanutverta. Hänen nenäaukkonsa olivatkehittyneetyksinhengit tämistä varten. Valkovatsa oli vajoamassa viimeistä kertaa. Uros kaarsihänen alleen,otti30 tonnia painoa selkäänsä ja auttoi haa voittuneenpintaanhengittämään. Muu ta hän eivoinut tehdä. Naaras hengitti. Hyvä. Isoryhmy löy simuististaan äidiltänsäopitun lohdutussäkeen ja alkoi laulaa sitä Valkovatsalle.Hän kertoiaaltojenjyminästämaail man rajoilla, laidunpaikkojen kuhinas ta,auringon kirjoman vesikatonloistees ta, taivaan opastavista valoista... Valkovatsa itkikipuajakauhua. Hä nen vaikerruksensaoliraskaampi kantaa kuin itsenaaras. »Vaara! Vaara!» haa voittunut voihkaisi selvänä hetkenään. Isoryhmy kallistikehoaan, tuijottisuo net kylminä suoraan jättikokoiseen Sel laiseen. Kauhu pureutui häneen kuin täit valasrokon onkaloihin. Hänen geeninsä kuitenkinestivätjättämästäavutontayk sin. Isoryhmy katsoi kuinka Jättitappaja kääntyikömpelöstiheitäkohden. Toisel tasivultalähestyi Pieni Pärisijä. Kuole ma oliläheneväjyskejaauringonpimen tävä jättiläinen. — Aja väliin, ne aikoo ampua uudel leen! Ruorimies eivastannut, hän olijo matkallavalaiden suojaksipyyntialuksen tielle. Vesileikkautuikahtiaveneenteräväs sä keulassa. Ilmavirtapaiskautui vasten kannella seisovien miesten kasvoja. Jo kunen pärske lennähti reelinginyli.Ku kaan eipuhunut. Ei ollutmitään sanot tavaa. Vene hiljensivalaidenedessä,jäiodot tamaan. Islantilaisenpyyntialuksen kan nellakiroiltiin. Harppuunamiehen väsy neetsilmätetsivättilaisuutta.Luonnon suojelijoiden vene poukkoili tähtäimes sä. Mies pyyhkäisi hiuksia silmiltään. Hän olihäpeissäänammuttuaan kahdesti

ohi. Osumaharppuunan köysikin oli ,päässyt katkeamaan valaan teutaroidessa.Moisestaseuraisikapteeninpuhutte lu.Hänen kulmansa kurtistuivatsynkentämään kavenneita silmiä. Greenpeace tästä enää oli puuttunutkin. Valaat lipuivat hitaasti sivummalle. Tykki käännähti ja hetken aikaa näytti tosihyvältä... Hän olijo laukaisemas sa,kun valkokylkinen herhiläinenilmes tyitaas tielle. Saatana! Harppuunamies epäröi. Väsyneissä aivoissa käväisi kyllystynytpiittaamattomuus;jossittenkin vainampuisi. Sormi hölleniliipasimelta. Ei. Hän eivoinut ottaa riskiä. Luonnonsuojelijoidenaluksellaseurat tiinhuolestuneina valaiden hidasta kul kua. Pienempi menettipelottavanpaljon verta. Katkeruus maistuimyrkyltä. Oli vatko he tulleetpaikalleliianmyöhään? Ryhmänjohtaja tuijotti ilmeettömänä suurtaalusta. Joku koskettihänen käsi varttaan. — Ottivat yhteyttä. Sanoivat säästä vänsäisomman, jossaavatottaahaavoit tuneen. Hetken epäröintiä. — Sehän kuolee kuitenkin. Pomon silmien arkti nen katse vaiensi viestintuojan. Valkovatsa vetihenkeä viimeisen ker ran.Kohta hänen keuhkonsa korahtivat tyhjiksi. Isoryhmyvaikenikeskensäkeen japysähtyi.Seodottikauan aikaaennen kuin päästi naaraan vajoamaan maail man lohduttaviin syvyyksiin. Tumma hahmo katosipimeään. Vatsapuolenval keus välähti esiin kuin muisto edellises tämenetyksestä. »Miksi? Miksi?» valit tiIsoryhmy. JättitappajanjaPikku Pärisijänkalsealauluoliainoa kuultavissa oleva vastaus. Isoryhmynousipuhaltamaan käytetyn ilman keuhkoistaan. Vesihöyry kohosi kohisten korkeuksiin. Uutta ilmaa tilal le. Viimeinen silmäys Sellaiseen. Sitten hän köyristi selkäänsä ja sukelsi pois. Pieniveneseurasivalastakaikuluotai mellajaturvasisen kulkua kunnes pyyntialusluovutti. Isoryhmyjatkoiyksinäis tä etsimäänsä. AN N E SAARINEN

Epilogi Lähiaikoina ratkeaa, alkaako ker tomuksen kaltainen sota valaita vas taan maailman merissä uudelleen. Tästä päätetään IWC:n (Kansainvä linen Valaanpyyntikomissio) ko kouksessa toukokuussa Islannissa. Ryhävalaita on jäljellä maapallolla nyt noin S 000 yksilöä, eli ainoastaan kahdeskymmenesosa niiden määräs tä ennen valaanpyynnin alkua. Ryhävalaitten kuulut sinfonia-aariat ovat vaienneet monilla alueilla. (V-RC.) 19

»Meillä on kuulemma oikeus vapauteen ja meille luonteenomaiseen elämään.» Kuva: Veli-Risto Cajander.

Niin eläimillä kuin ihmisilläkin on, teoriassa, oikeus puhtaaseen ilmaan. Kuva: Veli-Risto Cajander.

ELÄINTEN OIKEUDET JA YMPÄRISTÖNSUOJELU

Varhaisimpia eläinten oikeuksien puolustajia on englantilainen Henry Sait (1851— 1989). Hän vastaa kysy mykseen, voiko eläimillä olla oi keuksia: epäilemättä — jos ihmisil läon. Saitkorosti universaaliaoikeu denmukaisuutta ihmisiä, eläimiä ja kaikkia elollisiakohtaan javaati eläi milleoikeutta niilleluonnolliseenelä mään siten, että yksilöllinen kehitys voi toteutua.

Ei-inhimillisen ympäristömme kunnioittaminen eli spesismin (= lajisorto) vastustaminen Jos myönnämme, ettäihmisilläon oikeuksia, mutta kiellämme eläinten oikeudet, käsitystämme voi verrata väitteeseen, ettävalkoihoisilla on oi keuksia, mutta neekereillä eiole, to teaa Richard Ryder (1983). Hän määrittää lajisorron eli spesismin seuraavasti: Käytän sanaa lajisorto kuvaamaan laa jalle levinnyttä syrjintää, jota ihminen harjoittaa muita lajeja kohtaan. Rinnas tan lajisorron rotusortoon. Lajisorto ja rotusorto ovat kumpikin ulkonäköön pe rustuvia ennakkoluuloja — jo s toinen yksilö näyttää erilaiselta, niin tämä on luettu olennoksi, joka on moraalin rajan tuolla puolen. Useimmat älykkäät ja myötätuntoiset ihmiset tuomitsevat ny kyisin rotusorron ja näyttää vain johdon mukaiselta, että sellaisten ihmisten pitäisi laajentaa huoli muista roduista myös muihin lajeihin. Lajisorto ja rotusorto (ja samoin sukupuoleen kohdistuva sorto) eivät ota huomioon tai aliarvioivat yh täläisyyksiä syrjijän ja syrjittyjen välil lä. Molemmat ennakkoluulon muodot osoittavat itsekästä piittaamattomuutta muiden intressejä ja kärsimyksiä koh taan.

Ovatko eläimet olentoja, joilla voi olla oikeuksia? Jos eläi millä voi olla oikeuksia, miksi niillä pitäisi olla oikeuksia? Jos eläimillä pitäisi olla oikeuksia, niin minkälaisia? Miksi eläinten oikeudet pitäisi ottaa eettisesti huomioon? Pitäisi kö koko ei-inhimillinen ympäristömme ottaa eettisesti huo mioon?

Lajisorron vastustajia on kuiten kin arvosteltu moraalisen huomion rajoittamisesta vain tunteviin olen toihin. Eläinten oikeuksien puolus tajat olisivatsiislajisortajia: he ovat ainoastaan laajentaneet moraalisen huomioonoton joihinkin sellaisiin uusiin lajeihin, joiden jäsenet ovat tuntevia ja tajuisia, mutta jättäneet moraalin ulkopuolelle muun luon non. Eläinten oikeutta elämään ja va pauteen voimme epäillä VVarrenin (1983) esittämin perustein. Eläinten oikeus elämään ei ole yhtäläinen ih misten oikeuden elämään suhteen, koska eläimet eivät koe samoin kuin ihmiset elämän jatkuvuuden merki tyksellisyyttä. Eläimiltä puuttuu tie dollinen ulottuvuus arvottaa elämää samoin kuin ihmiset. Vangitut eläi met, jotka voivat toteuttaa intresse jään jajoillaon samankaltainen ym päristö kuin niiden luontainen ympä ristö, eivät välttämättä kärsi vapau den menetyksestä kuten ihmiset kär sisivät. Toisaalta ihmisen vapauteen liittyy sellaisia oikeuksia, kuten oi keus sananvapauteen, millä ei ole merkitystä eläinten kannalta. Vaik ka eläimen oikeutta elämään ja va pauteen voidaan pitää siksi heikom pina oikeuksina kuin ihmisen vastaa via oikeuksia, eläimen oikeutta ki vuttomaan ja sille luontaiseen elä mään eivoida pitää samoin perustein heikompina oikeuksina.

Eläinten oikeudet ja luonnon arvo Käsitykseni mukaan kuitenkin se kä eläimet että luonto kuuluvat eet

tisen huolenpitomme kohteiksi, mut-f taeritavoin. Olisiko mielekästäväit tää, että ekosysteemeillä tai kasveil laon oikeus tuskattomaan ja onnel liseen elämään? Eläinsuojelijat kiin nittävät huomiota yksilöihinja pyr kivät vähentämään yksilöille aiheu tuvaa kärsimystä. Pyrkimys kärsi myksen vähentämiseen ja yksilöiden onnellisuuden edistämiseen eikuiten kaan ole ristiriidassa luonnonaluei den jalajiensuojelun suhteen. Luon non eettisen huomioon oton näen pitkälti kysymyksenä luonnon arvos ta, kun eläinten kohdalla korostuu niiden ihmisen kaltaisuus; yksilölli nen, tajuinen ja tuntemiskykyinen elämä. Luonnon arvon kunnioitta misesta eiseuraa, ettämeidän pitäi siväheksyä eläinten oikeutta tuskat tomaan elämään. Eläinten oikeuk sien kunnioittamisesta ei seuraa, et-^ tä meidän pitäisi väheksyä luonnon arvoa.

Oikeus olemassaoloon, vapauteen ja hyvinvointiin Mitä oikeuksia eläimilläpitäisiol la? Eläimille ei tarvitse antaa ääni oikeutta, vapautta uskonnonharjoit tamiseen tai puheiden pitämiseen, koska ne eivät oletettavasti ole näi hin toimintoihin kykeneviä kuten ei vät ole pienet lapsetkaan tai pahasti vammautuneet aikuiset. Kuten Lafollette (1989) toteaa; vaikka kaikil leeitarvitsesuoda äänioikeutta, täs tä ei seuraa, että olisi oikeutettua käyttää näitälounaaksi taitestatake mikaaleja niiden silmiin. Saman pi täisi päteä eläimiin. Vaikka eläimil-

leeitarvitse eikä voida antaa tietty jä ihmisen oikeuksia, tästä eiseuraa, että voisimme kohdella niitä miten meitä huvittaa. Tärkeitä ovat seuraavat eläinten oikeudet: * oikeus olemassaoloon ja elämän jatkuvuuteen * oikeus tuskattomaan elämään ja ) hyvinvointiin * oikeus vapauteen ja niille luon teenomaiseen elämään. Nämä oikeudet sisältyvätGeneves sä 1977 julkaistuun Eläinten Oikeuk sien Julistukseen. Oikeus tulla suo jelluksi kärsimykseltä perustuu argu menttiin: jos kärsimys on moraali sesti huomioon otettava ja eläimillä on kyky kärsiä, silloinmyös eläinten kärsimys on otettava moraalisesti huomioon.

Eläinten oikeudet tekisivät eläinsuojelu työn tarpeettomaksi Jos eläimilläolisioikeus elämään, oikeus tuskattomaan elämään, oi keus vapauteen ja oikeus niilleluon taiseen elämään, niitä ei silloin kul jetettaisi teurastettaviksi eikä kasva tettaisi tehomaataloudessa. Niitä ei

käytettäisi koe-eläiminä, niitäeimet sästettäisi eikä villieläimistä valmis tettaisiturkiksia ihmisten käyttöön. Eläinten oikeuksien merkittävin puo lustaja on amerikkalainen Tom Re gan. Reganille (1988) eläinten oikeu det eivät merkitse vain humaanimpaa tapaa kohdella eläimiä, vaan to taalistaeläinkokeiden, maatalouden eläintuotannon ja metsästyksen kiel tämistä: järjestelmä, joka salliimeille käsityksen, ettäeläimet ovat meidän resurssimme ja meitä varten — syö täviksi, turkiksiksi, lääketieteellisiin kokeisiin uhrattaviksi, metsästettä viksi, on perustavasti väärä.

Eettisyys ei-inhimillistä ympäristöämme kohtaan Eläinten oikeudet voidaan ymmär tää eettisen huomioon oton ja huo lenpidon ulottamisena eläimiin. Eläinsuojelijat eivät kuitenkaan ole esittäneetperusteitasille,miksi mei dän pitää suojella paitsi yksilöitä myös lajeja. Toisaalta ympäristönsuojelijat eivät ole juurikaan pyrki neet esittämään, miksi on väärin ai heuttaa yksilöille kärsimystä. Eettisen huolenpidon laajennus edellyttää kuitenkin molemmat nä-

kökulmat, sekä tuntevien yksilöiden oikeuksien huomioon oton että la jien ja luonnonalueiden arvon kun nioittamisen. Kaltaistemme-olento jen intressien huomioon otto ei ole ristiriidassa ekosysteemien rikkau den, monimuotoisuuden ja kauneu den suojelun suhteen. Tärkeää onkin sekä ympäristönsuojelijoiden että eläinsuojelijoiden näkemysten yh teensaattaminen, jotta koko moraa lin alamme voisi ohjata suhdettam me ei-inhimillistä ympäristöämme kohtaan. LEENA VILKKA Lähteet LaFollette Hugh, ’Animal Rights and Human Wrongs’, teoksessa Dower Nigel (toim.), Ethics and Environmental Responsibility, Avebury, Aldershot 1989. Regan Tom, The Case for Animal Rights, Routledge, London 1988. Ryder Richard, Victims o f Science, The Use o f Animals in Research, National AntiVivisection Society, Sussex 1983. Salt Henry, Animals’ Rights, Considered in Relation to Social Progress, Society for Ani mal Rights, Pennsylvania 1980. (Alunperin ilmestynyt vuonna 1892). Warren Mary, ’The Rights o f the Nonhuman World’, teoksessa Elliot R. ja Gare A. (toim.) Environmental Philosophy, Open University Press, Milton Keynes 1983.

Omaisuus on tässä maassa turvattu monin tavoin, myös lukuisin laein. Eläinten asema on paljon turvatto mampi. Vasta viime vuosina on alet tu ylipäätänsä keskustella siitä, on ko ihmisellä ehkä jo k in velvollisuus osoittaa eläimille samaa huolenpitoa kuin autolleen. Siitä, miten eläinten oikeuksia tulisi turvata lainsäädän nöllä, ei Suomessa ole riittävästi kes kusteltu.

Ken oikeutta maassa s a a . .. Eräissä muissa maissa näkemys, jonka mukaan eläimillä on oikeus tulla kohdelluiksi hyvin, on paljon laajemmalti hyväksytty. Itävallassa on jopa esitettyajatus erityiseneläin ten asianajajan viran taiviraston pe rustamisesta. Itävaltalaisen ehdotuksen mukaan tämänkaltaisella virastolla olisi kah denlainen tehtävä. Toisaalta se val voisi kaikkea eläimiin liittyvää toi mintaa lähtien siitä,ettäeläimilläon samoja juridisiaoikeuksia kuin ihmi sillä. Toisaalta se pyrkisi ehkäise mään ennalta sellaiset tapaukset, joissa eläinten oikeuksia voitaisiin loukata.

eläinkokeet) ovat kysymyksiä, joita tulee sekä valvoa että muuttaa lain säädännön avulla. Tähän saakka suomalainen lain säädäntö on ottanut erittäin vähän huomioon eläinten näkökulmaa. Lainsäädäntö on perustunut lähes pelkästään ihmisen ns. hyvinvoinnin lisäämiseen ja tuotantoelämän tar peiden palvelemiseen. Nyt kun olem me alkaneet myöntää naisilla, vä hemmistöillä sekä jopa ympäristöl lä olevan tiettyjä oikeuksia ja olem me liittäneet ne jossain määrin myös lainsäädäntöön; nyt olisi aika ottaa seuraava askel ja ryhtyä keskustele maan eläinten oikeuksista myös täs tä näkökulmasta.

Eläimet syyllisiä? Keskustelu eläinten oikeuksista on usein lähtenyt siitä oletuksesta, että niistäpuhuvien tuleetodistaaeläimil lä olevan oikeuksia. Asia voidaan kuitenkin ajatella myös toisinpäin, klassisenjuridisesti. Voidaan olettaa, että eläimillä on oikeuksia, mikäli niiden »syyllisyyttä», oikeuksien puuttumista, eikyetä sitovasti todis tamaan. Näin voidaan sitten kysyä, mitä eläinten oikeuksien olemassa olosta seuraa. Pelkästään oikeudellisena kysy myksenä eläinten oikeudet tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen voi daan saattaa vastuuseen siitä, mitä hän tekee eläimille. Eläinten alista minen ihmisen mielivaltaan, eläinten rääkkääminen, eläinten tarpeeton välineellistäminen kulutuksen hyväk si(esim. kosmetiikka- tai sotateolli suuden sekä eräiden muiden ihmisen hyvinvoinnin kannalta turhien alojen 22

Eläinten asianajoa Käyttäen edelleen Itävallan kes kustelua lähtökohtana voidaan aja tella, että käytännössä puhe »eläin ten asianajajasta» voisi tarkottaa seuraavaa. Valtiovaltaja ympäristö jä eläinsuojelujärjestöt perustaisivat yhdessä jokaiseen lääniin eläinten asemaa juridisestipuolustavan viras ton. Se valvoisi esimerkiksi eläinkul jetuksia, eläinkokeita, metsästystäja kalastusta, turkistarhausta, tehomaataloutta, eläintarhoja, sirkuksia ja muita tapoja, joillaihminen käyt tää eläimiä viihteen tuottamiseen ja/tai rahan ansaitsemiseen. Myös eläimistä huolehtiminen (eläinlääkä rit,löytöeläinkoditjne.)voisi kuulua valvonnan piiriin. Ehdotuksen mukaan valvonta merkitsisi sitä, että virasto kontrol loisi, noudattavatko mainittujen alo

Kuva: Veli-Risto Cajander.

»Turkistarhaajan pankkitili karttuu, kun ke tut häkeissänsä varttuu», laulaa levyllään Sari Varpama. Kuva: Veli-Risto Cajander.

jen edustajat vallitsevaa eläinsuoje lulakia sekä asettaisioikeuteen lakia rikkoneet. Tämä edellyttäisivirastol ta oikeutta saada rikkomustapauk sissa poliisilta virka-apua. Valvon taan sisältyisi myös julkinen tiedot taminen sekä vuosittainen selonteko eduskunnalle. Valvonnan lisäksi virastolla olisi ennalta ehkäisevää toimintaa. Sen yksi tärkeä muoto olisi juridinen eläinten oikeuksien laajamittainen tunnetuksi tekeminen: lainsäädän nön tehtävänä eiolepuolustaaihmis tä kaikissatilanteissajamillähinnal la hyvänsä. Toinen ennalta ehkäisevän toiminnan muoto itävaltalaisessa mallissa on lainsäädännön kehittäminen. Tä tä varten virastolla tulisiolla oikeus toimia neuvonantajana annettaessa asetuksia eläinsuojelullisten epäkoh tien korjaamiseksi. Virasto voisi myös seurata lainsäädännön ja ylei sen eläinsuojelutyön kehitystä eri maissa, erityisestiEuroopassa, jaen nakoida kansainvälisten eläinsuoje luun liittyvien juridisten muutosten vaikutuksia Suomeen. Itävallan mallia on jo eräässä mie lessäsovellettuesim. Tanskassa, mis sä eläinsuojelu kuuluu oikeusminis teriön alaisuuteen. Muissa Pohjois maissa se on jätettymaa- taimaa- ja metsätalousministeriön päätettäväk si.

Sari laulaa eläinten puolesta — uusi eläinsuojelulevy markkinoille!

Itävaltalaisen eläirtsuojelulehden Leben und Forschung ohne Grausamkeit numeroissa 3 ja 4/1990 olleen artikkelin »Eine ’ Volksanwaltschaft ’fur Tiere?» pohjalta vapaasti muotoillut T. Laitila.

Minäkin tarvitsisin oman asianajajan. Piirrok sen lähde: Djurens Rätt.

Sari Varpama on Kanimania yh tyeen laulusolisti. Yhtyeeltä on äsket täin ilmestynyt markkinoille maam me ensimmäinen eläinsuojeluaiheinen levy. Svengaavassa kappaleessa »Miks eläin ei oo kaveri» otetaan huumorityylillä esille niin turkistar haukseen, tehotuotantoon, eläinko keisiin kuin lemmikkieläintenkin kohteluun liittyviä ongelmia. »Eläinsuojeluaiheisen biisin teke minen on minulle ollut pitkäaikainen haave, koska olen koko ikäni ollut eläinten kanssa tekemisissä», kertoo Sari. »Minulla itsellänion ollut lem mikkejä hiiristä hevosiin, ja musta on luonnollista, että ihmisen täytyis tuntea vastuuta kaikista luontokap paleista.» Sari,joka opiskelee musiikkia Ou lunkylän pop-jazz-konservatoriossa sekä englantia, espanjaa ja naistut kimusta Helsingin Yliopistossa, on eniten huolestunut eläinkokeista, maatalouden liiantehokkaasta eläin ten kasvatuksesta sekä geeniteknolo gian uhasta. »Yhteiskunta suojelee ihmisiä vaikeiltaja epämiellyttäviltä asioilta, mutta eläimistäkin on pu huttava — tietysti mieluiten ihmisiä liikaa syyllistämättä. Musiikin on kuitenkin annettava porukalle ensi sijassa hyviä fiiliksiä, mutta epäkoh tiakinvoidaan ottaa esille,aivan ku ten esimerkiksi Raptori-bändi te kee.» SariVarpamalla on kotonaan kak sikissaa ja hän tarjoaa löytökissoil lemyös väliaikaisen sijaiskodin. Iloi sestihän sanoo, ettäeläinsuojelijaksi leimautumisesta ei tarvitse olla pa hoillaan, pikemminkin päinvastoin. Kanimania yhtyeen uutta levyä, jonka b-puolellaon liikuttava »Neu lanen» -kappale, voi saada toimis tomme kautta hintaan 20 mk. Levy on uusi aluevaltaus »taiste lussa» eläinten oikeuksien puolesta. VELI-RISTO CAJANDER

ELÄINSUOJELULIITTO ANIMALIA 30 VUOTTA JA JULIANA VON WENDTIN SÄÄTIÖ 20 VUOTTA Vuosi 1991 on juhlavuosi niin Eläinsuojeluliitto Animalialle kuin Juliana von Wendtin Säätiöllekin: Animalia perustettiin vuonna 1961 ja Säätiö vuonna 1971, ja nyt on juhlien aika. Toukokuun 3. päivänä liittoja säätiö juhlistavat yhdessä virstan pylväitään Finlandia-talolla pidettävässä symposiumissa. Sen otsik kona on Tutkimuksen etiikka, jaesitelmöitsijöinä on arvostettujatut kijoitaja eläinten oikeuksien puolustajia niin kotimaasta kuin ulko mailtakin. Seminaaria tullaan mainostamaan erityisestiopiskelijoidenjatut kijoiden keskuudessa. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy, ja sen yksityiskohdista saa lisätietoja toimistosta. Jäsenistölle järjestetään lisäksi lokakuussa 1991 varsinaiset supereläinsuojelumarkkinat liiton 30-vuotisjuhlien kunniaksi.

Laki on niinkuin sitä luetaan — ja kenelle si tä luetaan. Kuva: Veli-Risto Cajander.

V K Y A

vontaaeisuoritetapistokokeenomaisesti,vaan valvojan täytyy ensin saada il moitus epäkohdista. Lain henki vesitetään usein alemman asteisillasäädöksillä, kuten asetuksilla. Esimerkiksieläinsuojelulain 1§määrää, että »eläimen säilytyspaikan tulee olla riittäväntilava,suojaava,valoisajapuh das sekä muutenkin tarkoituksenmukai nen». Kuitenkin ministeriö on antanut päätöksen kanojen häkkihoidolleannet tavista eläinsuojeluvaatimuksista, joka rikkoo selvästilainhenkeä vastaan: mää räystenmukainen A4-arkin kokoinen tila eiolekanalleriittäväntilavaeikätarkoi tuksenmukainen. Määräyksiä suoranaisesti myös riko taan ilman, että tilanne muuttuu. Lain 8 §kieltääeläinjalostuksen,jonka tulok sena toistuvasti syntyy yksilöitä, joiden elintoimintojenylläpitoedellyttääerityi siä toimenpiteitä. Kuitenkin tällaisia ^Jcoira- ja kissarotujajalostetaan ja kas^^atetaan maassamme jatkuvasti.

Eläinten oikeudet kirjoitettava lakiin Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen pohjana tulisiollaRuotsin uusieläinsuo

jelulaki. Ruotsin lain 4 § määrää, että eläimiäon pidettäväniin,ettäniidenym päristö edistää paitsi niiden terveyttä myös niiden luonnomukaista käyttäyty mistä.

Tällaisenalakipuolustaisieläintenoi keuksia, mikäli sitäsovellettaisiinsanan mukaisesti.Eläimillähäntulisiollaoikeus elämään,jossaniilleeituotetakärsimystä jajossa ne voivat toteuttaa luonnollisia käyttäytymistarpeitaan. Eläinrääkkäystapauksistajaeläinsuo jelulainrikkomisestaannettaviarangais tuksiatulisimyös tiukentaa.Elävänolen non vahingoittaminenjasen oikeuksien loukkaaminen on vakavarikos,jostatu lisiantaaasianmukainenrangaistus.Ny kyiselläänrangaistuksetovatkäytännös sä pieniä päiväsakkoja: esimerkiksi su rullisen kuuluisan kissankidutusvideon tehnytkuvataiteilijaTeemu Mäki saite ostaan vain 800 markkaa päiväsakkoa. Myös eläintenpitokieltoatuleetiuken taa. On vastuutonta antaa eläinrääk käykseen syyllistyneen henkilön jatkaa eläintenpitoa. Lisäksieläinsuojeluvalvo jillatulee olla oikeus ottaa välittömästi eläin/eläimethuostaansa, mikäliomista janon havaittukohdelleensitä/niitähuo nosti.

Vastuu on myös sinun! Vaikka ministeriöntyöryhmä saisikin aikaan maailman edistyksellisimmän eläinsuojelulain,jääsuuriosa vastuusta sinullejaminulle. Niin eläintenomista jina, hyötykäyttäjinä kuin tavallisina kansalaisina meidän tehtävänämme on toimia eläinten puolesta niiden väärin käyttöä vastaan. Esimerkkinä tästäovat eläinrääkkäystapaukset. Saamme päivittäin toimis toomme puheluja niistä. Soittaja on luonnollisesti tuohtunut ja järkyttynyt. Kun sitten neuvomme häntä ottamaan yhteyttäeläinsuojeluviranomaisiin, alkaa yleensäepäröinti. Ihmetellään, miksiasi aa eivoida hoitaa Animalian toimesta. Eläinrääkkäystapauksissa tarvitaan kui tenkin nimenomaan silminnäkijän todis tustajapienimmänkinepäilynperusteella tuleeottaayhteyttäviranomaisiintaisel vittää asiaa itseasianosaisten kanssa. Vastaavaa omatoimisuutta tarvitaan myös monissa muissa eläinsuojelukysymyksissä alkaen kosmetiikan valinnasta protestikirjeiden kirjoittamiseen. PÄIVI VIINIKAINEN

.V ELÄINSUOJELUKO VÄKIVALTAISTA ?

KENEN OIKEUKSIA ELÄINSUOJELULAKI PUOLUSTAA? Eläinsuojelulakia uudistetaan par haillaan. Maa- ja metsätalousminis teriön alainen yhdeksän hengen työ ryhmä, jo h o n kuuluu myös kaksi va paaehtoisen eläinsuojelun edustajaa, on aloittanut suururakkansa viime marraskuussa.

Työtehtävä on laaja. Nykyinen eläin suojelulakimme on vanhentunut ja se tuntuukin turvaavan paremmin eläinten omistajienja käyttäjienoikeudet kuin it se eläinten. Lisäksilakijättäämonia tärkeitäeläin ryhmiä määräysten ulkopuolelle. Esimer kiksi maatalouden eläimistä eiolejuuri lainkaan yksityiskohtaisia määräyksiä laissa.Eiriitä,ettäannetaan suosituksia taiohjeita eläinten pidosta: ne eivät ta kaa eläimillesuojaa, vaan lainsäädännön avullaon ihmisetvelvoitettavapitämään ja käyttämään eläimiä hyvin.

Lain henki vesitetään Silloinkinkun lakiperiaatteessaturvaa eläimilleriittävän suojan, tämä vesittyy useinkäytännössä. Erässuurimpiaeläinsuojeluongelmia on valvonnan puutteel lisuus. Virallisten eläinsuojeluvalvojien (poliisi, terveystarkastajat ja kun nan/kaupungin eläinlääkärit)toimenku va on liian laaja, jolloin aikaa ja moti vaatiotaeiriitäeläinsuojeluongelmiinpa neutumiselle. Lisäksinäiden henkilöiden eläinsuojelutietous on useinhyvin heik koa. Suurena ongelmana on se,ettäval-

Moni Animalian jäsen luki kauhistuneena marraskuun Valittuja Paloja, joissa maalailtiin kauhukuvia eläinten oikeuksia puolustavista järjestöistä. Jutun mukaan eläinten oikeusjärjestöt tekevät terroritekojaja toiminnallaan pysäyttävät lääketieteen kulun. EläinsuojeluliittoAnimalia ottivälittömästi yhteyttä Va littujen Palojen päätoimittajaan Risto Möysään ja pyysi vastineoikeutta. Tähän eikuitenkaan suostuttu huolimatta siitä,ettäjuttu antoi aivan väärän kuvan esimerkiksi Ani malian toiminnasta. Animaliahan nimenomaan puolustaa eläinten oikeuksia, mutta eimissään olosuhteissa hyväk sy väkivallan käyttöä toiminnassaan. Onneksi Te, Animalian jäsenet, olitte taas kerran ol leetaktiivisiaja myös ottaneet yhteyttä Valittuihin Paloi hin. Päätoimittaja Möysä oli saanut varsin paljon kirjei tä närkästyneiltä eläinsuojeluhenkisiltä lukijoilta, jotka olivat paheksuneet em. juttua. Painostuksen ansiosta us kon, ettäValitut Palat eijatkossa enää julkaise moisia pe rättömyyksiä. PÄIVI VIINIKAINEN Eläinten oikeuksien puolustajat ovat terroristeja, väitetään mm. Va littujen Palojen palstoilla. Pois se meistä! Kuva: Veli-Risto Cajan der.

Itänaapurimme uusi avoim uuspoli tiikka ehti j o näkyä eläinsuojelussa kin — toivottavasti suunta jatkuu le vottomuuksista huolimatta. Neuvos toliiton eläinsuojeluyhdistyksen 125vuotisjuhlallisuudet olivat näyttävä ja innostava avaus nyt itäänkin laa jenevalle eläinsuojelijoiden kansain väliselle yhteistyölle.

Neuvostoliiton eläinsuojeluliitossa

juhlittiin

kovaa bisnestä.Taajamien kiusanaovat vaeltelevatkulkukoiralaumatkutensotaajan Helsingissä.EsimerkiksiMoskovas sa viranomaiset tappavat kaasulla yli 50 000 kissaajakoiraavuosittainhitaasti ja väkivaltaisesti. Oma ongelmansa on toimistotilojenpuute, joten eläinsuojelu tapahtuu toistaiseksikotoa käsin. Lisäksi All-Unionin työtä haittaa kaikenlaisen materiaalinpuute: on pula eläintenruu astajalääkkeistä,eiolekopiokoneitaei kä kirjoituskoneita tietokoneista puhu mattakaan, paperistakinon niinkovapu la,että eläinsuojelulehteä eitahdo saa da painetuksi.

Puutetta ja vaikeuksia Neuvostoliiton eläinsuojeluliitolla on tietenkinmyös huomattaviavaikeuksia. All-Union joutuu toimimaan ikäänkuin varpaillaan,jottasesaisipysyäelossaja jatkaa työtään. Siksi se onkin joutunut kkeskittymään lemmikkieläintenauttami seen eikä uskalla ainakaan vielä käydä turkisten, eläinkokeiden tai tehokasva tuksen kimppuun kovin näkyvästi. Toki lemmikki-jalöytöeläinkysymyksissäkin on töitäenemmän kuintarpeeksi.Talou dellistenvaikeuksienjaruokapulan vai vaamassa Neuvostoliitossa eläimet ovat neensimmäisetuhrit.Kissojenjavarsin kin koirienpentutehtailuon armottoman

Eläinsuojelutarroja neuvostoliittolaisittain. Kuva: Sami Bláberg.

The Russian Emperor Animal ProtectionSocietyperustettiinjovuonna 1865. Siihenaikaanyhdistyksentoiminnassaoli mukana monia älymystön edustajia, mm. maailmankuulu kirjailija Dosto jevski. Yhdistyksen toiminta oli vilkas ta, silläolilukuisiajaostoja eripuolilla Venäjääjasesailäpiuseitaeläimiäsuo jelevialakeja. Jo tuolloineläinrääkkäyk sestä saattoi saada 100 ruplan sakot ja joutua kuukaudeksi vankilaan. Yhdistys julkaisisanomalehtiä, aikakausjulkaisu jajakatsauksia. Valitettavastiyhdistyk sentoimintalakkautettiinvallankumouk senpyörteissävuonna 1917. Siitälähtien Neuvostoliitossa eläinsuojelu on ollut vain yksityistenihmistenvarassa. Venä läiseneläinsuojelunsynkät vuosikymme net päättyivät vasta perestroikaan 80-luvun lopulla.

Uusi avaus eläinsuojelulle Venäläiseneläinsuojelunraunioillepe rustettiin joulukuussa 1988 All-Union SocietyeliNeuvostoliitoneläinsuojeluliitto, jollaon samat säännöt ja tavoitteet kuin Russian Emperor-yhdistyksellä ai koinaan. Vasta kaksivuotisenolemassao lonsaaikana All-Union on saanuttodel lapaljonaikaiseksi.Eläinsuojeluliittoon perustanut eläinlääkärikeskuksen,jossa se on aloittanut maan ensimmäisen hätäapuohjelman eläintenauttamiseksi. Se on avannut myös ensimmäisen eläinhoitolan,jonne omistajatvoivattuoda lemmikkinsä hoitoon poissaolonsa ajaksi. VastikäänAll-Unionon perustanutlepo kodin vanhoillehevosille.Lisäksisilläon oma paino,jossasenviikoittainilmesty vä lehtija muut julkaisut painetaan.

Neuvostoliitoneläinsuojeluliittoon ar vovaltaisissakäsissä.Sen puheenjohtaja na toimii professori Oleg Kolbasov, jo ka on Neuvostoliiton lakeja valmistele van tiedeakatemian varajohtaja. A1U Unionin hallituksessa on myös monia* muita akateemikkoja ja professoreja. All-Union on alusta lähtien pyrkinyt yhteistyöhön merkittävien ulkomaisten yhdistysten kanssa. Kansainvälisen yh teistyön turvin All-Union pystyi viime vuonna estämään härkätaistelun tulon Moskovaan, vaikka sitä oli tuomassa varsinvaikutusvaltainenjoukko; jopait sevaltionpäämiehen vaimon Raisa Maksimovan piti avata ensimmäinen härkätaistelunäytösyhdessäEspanjan prinses san kanssa. (Raisaon muuten vastikään hankkinut itselleenviidennen turkin,jo ka on tehty harvinaisesta siniapinasta.) Koti-, ja turkiseläimet ovat vie lä itänaapurimme eläinsuojelukeskustelussa liian arka aihe. Siksi Neuvostoliiton eläinsuo jeluyhdistys on toistaiseksi kes kittynyt lemmikkieläinongelmiin. Kuva: Veli-Risto Cajan-

Pitkää taivalta juhlittiin JoulukuussaNeuvostoliitoneläinsuo jeluyhdistys vietti esiyhdistyksensä 125-vuotisjuhlia näyttävin kolmipäiväi sinseremonioin. Meidän kansainvälisten vieraiden ja isäntien lisäksi mukana oli likisatavirallistakokousvaltuutettuaeri puolilta Neuvostoliittoa. Joukossa oli akateemikkoja, professoreja,eläinsuoje luyhdistysten edustajia, luonnonvarais teneläintentutkijoita, eläinpuistojen ja eläintarhojen johtajia, opettajia, eläin lääkäreitä— kaikkitavallataitoisellate kemisissä eläinten kanssa.

Juhlallisuudet aloitettiin All-Unionin ja kansainvälisten yhdistysten puheen johtajien kokouksella, jossa luodattiin eläinsuojelunnykytilaajayhdistystentoi mintaa eri maissa. Pääsimme myös ta paamaan Venäjän kulttuuriministeriä, jonka kanssa keskustelimme eläinsuoje lunmerkityksestäopetuksessajasivistyk sessä,uhanalaistenlajienkasvaneestasa lakaupasta ja vaikka mistä. Ministerin kanssa olikin helppo keskustella, sillä hän oliitsekinniin»eläimellinentyyppi». Hänen mielestään sikäläisissä vaikeissa oloissa vain todella hyvät ihmiset välit tävät eläimistä. Monipuoliseen juhlahjelmaan sisältyi vieläonnitteluseremoniatjamyös lehdis tötilaisuus, julkinen keskustelutilaisuus sekä tutustumiskäyntejä. Moskovasta lähdin paluumatkalle lopulta tippa sil mässä. Eläinsuojelijatovat ihaniaihmi siä kaikkialla maailmassa, mutta venä läisissäeläinsuojelijoissaon vieläjotain Superia. Heidän tiedonjanonsa on niin ääretönjasilmiensäpaloniinaito,etten ole sellaista aiemmin nähnyt. He tutki vat minua kuin juuri löytämäänsä aar rearkkua— ehkä edustinheillejotainen nen kokematontajasamallalupaustapa remmasta huomisesta. Koko matka oli todellaupea kokemus !Jatkossaon sin nepidettäväehdottomastiyhteyksiäyllä. HANNELE LUUKKAINEN

Kuumuus ahdistaa jääkarhuja maailman eläintarhoissa. Ranuan eläinpuistoon on juuri annettu lu pa kolmannen jääkarhun tuontiin. Kuva: Veli-Risto Cajander.

M oi

ZOO ä la SO VIET Neuvostoliiton eläinsuojeluyhdistyksen juhlaohjelmaan sisältyivierailu Mosko van eläintarhaan. Se on Neuvostoliiton 30 tarhasta vanhin, reilustiyli satavuo tias.Jatottapuhuen siltäsenäyttääkin. Eläintarha sijaitseekeskellä kaupunkia, pienessä kahdeksikonmuotoisessa puis tossaaivan kerrostalojenjavilkasliiken teistenteidenpuristuksessa. Tarhaan on tungettu800eläinlajinkokoelma, yhteen sä yli 5 000 »näytekappaletta» kuten eläintarhanjohtajasanoi. Eläintarhaon kin niinahdas, ettäensi silmäyksellä si täluuleeeläinmuseoksi, kunnes kauhuk seen huomaa, että museoesineet liikku vat. Lähes kaikki Moskovan eläintarhan häkitjaaitauksetovattäysinala-arvoisia. Esimerkiksi suuret kissaeläimetolisullot tuniinpieniinhäkkeihin, ettänejuurija juuri pystyivät ottamaan muutaman as keleen. Kaikki eläimet olivataivan ylei sön silmienedessä melkein käsin koske teltavissa. Moskovassa tapaamani eläin tarhojen johtajat kauhistelivat kertomuksiani eläinpuistoista, koska »eihän niissävoinähdä eläimiäkunnolla». Hei dän mielestäänlastentuleepäästävertaa maan suuriaeläimiäomaan kokoonsa lä heltä.Johtajatkatsovat,ettäeläimilläon

kaikki hyvin kunhan ne lisääntyvät! Erään eläintarhanjohtajanmielestätaas edestakaisinhäkeissään käveleväteläimet eivätosoitaneuroottisuutta,silläpakko liikkeetvoidaan yhtä hyvin tulkitaeläi men päivittäisen liikunnan tarpeen tyy dyttämiseksi. Isojenkissaeläintenlisäksisuurinepä kohta Neuvostoliiton eläintarhoissaovat jääkarhut, jotka Moskovan eläintarhan johtajan mukaan »kuuluvat eläintarho jen historiaan». Ne saisivatjojäädäkin historiaan. Kuitenkin Neuvostoliitossa jopa pyydystetään jääkarhunpoikasia luonnosta eläintarhoihin. Eläinten käyt täytymistieteilijöiden mukaan jääkarhua eimissään tapauksessasaisivangita: yk sikääneläintarhaeipystytarjoamaan sil le luonnonmukaisia olosuhteita. Silti maailman eläintarhoissa elää nykyään noin200jääkarhua,joistakolmasosa on luonnosta peräisin. Suomellekin on hä peäksi, että Ranuan eläinpuistossa on kaksi jääkarhua vankina. Moskovan eläintarha kärsii suunnat tomastiNeuvostoliitontaloudellisistavai keuksista. Peruskorjausmäärärahoja ei saada, vaikka kaikkion kaatumaisillaan. Valtioeimyöskään anna lupaarakentaa uutta eläintarhaa. HANNELE LUUKKAINEN

Viimenumerossaolipaljonjuttuakasvissyömisestä. Itse en syö lihaa, mutta kalaajakananmunia kylläkin. Tein pää tökseni jonain sunnuntaina viime maa liskuussa. Sen jälkeenon lihajäänyt kokonaan, eikä tee yhtään mieli. Kalaa syön, koska ne saavat elää vapaana, ja kuolema tietenkin on kerrasta poikki. Kun taas teuraseläimet elävät surkeissa oloissajaviedään teurastettaviksiahtais sa autoissa. Toinen asia: Leena Vilkan kirjoituk sesta »Eläinsuojelun ja ympäristönsuo jelunyhtenevyys»saihullunkäsityksen. Etteiköympäristönsuojelu olisiyhtätär keääkuineläinsuojelu.Turhahan eläimiä olisisuojella, jos niilleeiolisipuhdasta ilmaahengittää,vettäjuoda, maata elää. Jotenympäristönsuojelunjaeläinsuoje lunjärjestöjenolisitehtävähyvinpaljon enemmän yhteistyötä, käytännönläheis tä, eikä pelkkiä seminaareja alan asian tuntijoille! Me todella olemme kaikki vihreää liikettä,vaadimme parempaa tu levaisuuttaluonnolle= kasveille,eläimille sekä ihmisille! p.s.Meilläkotona muut eivätsyökasvisruokaa ja vaikka käyn tavallistaylä astetta, en Steiner-koulua, saan kasvis ruokaa, hyvääjamonipuolistakin. Suur kiitos Laukaan Vuojärven koulun keit täjilleja emännälle! nimim. Leijona I Hyvä Leijona! Taidamme ollatäsmäl leen samaa mieltä ympäristönsuojelun merkityksestä eläinsuojelulle ja näiden yhteistyön tärkeydestä. Yhteistyön vii meisin tulos on ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjen ponnistelu suurpetojen puolesta. Terv. Leena Vilkka ja toimitus P.S. Olisikohan ihanniin,ettäesimer kiksiverkossa taikalastaja-aluksen laa tikoissa villisti sätkivien ja henkeään haukkovien kalojen elämä on »kerrasta poikki»...

»Vegetarismin jaboikotoinnin puoles taPäve» Animalia2/90. Kirjoituksessasi olipaljon fiksua asiaa, mutta myös sel laista,josta päättelin, ettätunnet asias tavain yhden puolen, etkä toista halua tietääkään. Kirjoititkovin ankaraan sävyyn lihas ta,esim. lihaeiflunssaisenamaistu mil tään. Etoletainnuthuomata, etteimais tu mikään muukaan. Katsos, kun nenä ja suu Ga korvat ja silmät) ovat yhtey dessätoisiinsa.Kun tämä yhteystukkeu tuu,ruoan maku häviää.Nenäontelon li makalvoissaon hajuepiteeliä,jossasijait see hajureseptorit (= aistisolut). Juuri nämä reseptorisolutosaltaanluovatma kuelämyksen. Kokeilepajoskuspitääne nästäsi,kun syöt,maku häviääosittain. Ihmettelit myös sitä,onko lihan syö minen tärkeääterveydenkannalta.Seon. Lihasta(mukaan lukiensisäelimet)saaKvitamiinia, kaikkia B-ryhmän vitamiine ja, foolihappoa ja biotiinia sekä Avitamiinia. Kalasta saa D-vitamiinia, Br, B3 ja b12-vitamiineja sekä eikosapentaeenihappoa,jokaon monityydyttämätön rasvahappo. Lihasta saa myös proteiineja, jotka tuottavat energiaa ja säätelevät elintoimintoja. Eläinkunnan tuotteissaproteiinitovat parempilaatui siakuin kasvikunnan tuotteissa. Lisäksi lihanproteiineistasaa paljon välttämät tömiä aminohappoja, joita on saatava päivittäin.Proteiiniensaantivoimuodos tuaongelmalliseksikasvisruokavaliossa. Jos eisinullavieläole,tuletvarmaan myöhemmin saamaan lapsia. Liha on erittäintärkeää kasvavalle lapselle. Älä jätälapseltasilihaapois,vaikka itselläsi onkin vakaumus, vasta sitten, kun lap sesi kasvuikä on ohi. »Äiti»

Onpa jännittävää, kuinka huolissaan lihaistaruokavaliota noudattavat ihmi setovat kasvissyöjienterveydestä. Surun lievittämiseksi seuraavassa (ks. Anima lia 4/90) heille suosituimpien itkun ai heuttajien kasvispohjaiset lähteet: Kalsium

vihreätlehtivihannekset, kokojyvävilja, perunat, pähkinät, merilevä, maitota loustuotteet Rauta

kokojyvävilja, palkokasvit, pähkinät Bn-vitamiini

maitotaloustuotteet, soijamaito, oluthiiva, pähkinät, sienet Proteiini

soijapavut,soijamaito,pähkinät, koko jyvävilja, maitotuotteet, sienet Ja lapsikin kasvaa terveeksi aikuisek sioikein laaditulla kasvisruokavaliolla. Kauhean hyvältäravinnoltasitävastoin

eivaikuta antibiooteilla, väri-jasäilön täaineilla terästetty liha. Näin ajattelen, siisolen elossa, vielä pä hyvässä kunnossa, vaikka olen syö nyt kasvisruokaareilutkuusi vuottavii dentoista vuoden iästä alkaen. Vegeterveisin, Heli Sajaniemi

Hyvät Animalian lukijat! Jaerityisestikasvissyöjät.Olen itseol lut melkein neljä vuotta kasvissyöjä ja hyvin on pärjätty.Nahkatuotteistajanii den käytöstä olen myös luopunut palel tumattatalvisin.Eräs asiapistääsilmiin kasvisruokaohjeissa. Niissä käytetään juustojajaliivatetta. Juustoon tarvitta vajuoksute(katsovalmistusaineluettelo) otetaanteurastetuneläimenvatsamikrobeista.Jotenjuustoeiole»kasvisruoka». Liivatetaaskeitetäänteuraseläintenluis ta. (On tietysti hyvä, että kaikki tulee käytetyksiteuraseläimistä.)On suuriuh rausluopualihasta,muttajoshaluaaolla absolutistisen suhteen, kannattaa ottaa selvää, mitä suuhunsa pistää. Kevätterveisin nimim. Selvää ottanut Hyvä nimim. Selvää ottanut, Otin kehotuksestasi vaarin ja soitin oitisValion kuluttajapalveluun kysyäk seni, käytetäänkö juuston juoksutteena ainateuraseläintenvatsamikrobeja. Pää asiassanäitäkuulemma käytetään,mutta Emmental-, Gruyere- sekä Kainuun ja Sotkamon juustoissa yleensä käytetään mikrobiologisia,eiteuraseläimistäsaatu jajuoksutteita.Olijuoksutemitätahan sa, juuston raaka-aine on kuitenkin lä hes aina maito. Nyt on kuitenkin abso luuttistenkasvissyöjieniloksimarkkinoil leilmestynytkasvisraaka-aineistakinteh ty Paasivaaran valmistama juusto. Ky sykää tavarataloista. Terveisin Emmi Manninen

Vastuun ottamisesta Kirjassaan Ruttokoirat Richard Adams kertoo kokeellisen tieteentutkijatohtorista,jokaeikoskaan pysähtynyt kysymään itseltään,»paljonkotietoami nullaon oikeus etsiä»vaan kysyi», pal jonko tietoapystynomaksumaan». Hän »syyllistyiäärimmäiseen välinpitämättö myyteen inhimillisyden nimissä». Näin tekevät myös tutkijattodellises saelämässä. Jalotoiminta ihmisen par haaksi! Mutta missäraja?Onko ihmisel läoikeustehdäelävälleolennollemitäta hansa pelkästä tiedonhalusta? Ja miksi moni nuori opiskelijasuostuu osallistu maan noihin tekoihin? Tuota olen poh tinutsiitälätien,kun vuosikymmeniä sit ten itsealistuin painostuksen alla. Mikä selittää tavallisen natsisotilaan hirmuteot? Olikotuolleajalleominaista usko auktoriteetinehdottomaan valtaan? Oliko totteleminen hyve silloinkin, kun omatunto sotivastaan? Vai olikosepelkurimaista vastuun siirtämistäja toive ajattelua, että korkeammassa asemassa oleva käskijä parhaiten tietää, mikä on oikein mikä väärin? Sitäsekaioli.Itse petosta.Vastuun ottoon useinhyvinras kasta. Siltijokaisen on omista teoistaan vastuu kannettava. Tutkija, joka näkee vain uransa tavoitteetjajoka uskoo ih misen rajattomaan oikeuteen, eikykene koskaan tajuamaan aiheuttamansa kär simyksen syvyyttä eikä myöntämään omaa julmuuttaan. Eihänellevoivastuu ta siirtää, hänelle, joka ei ymmärrä. Opiskelijanon itselöydettävärajaoike anjavääränteonvälilläjaitsemyös niis tä vastattava. Tuija Lihtonen

Hämeenlinna

Kasvissyönti sopii muillekin kuin märehtijöille. Kuva: Veli-Risto Cajander.

VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE

VIEKOTTELEE KASVISSYÓNTIIN

® £

So°g kujVa. . I— ? „ • Vattuja

Oletko harkinnut kasvissyöjäksi ryhtymistä tai yritätkö vähentää Iihansyöntiä? Tai oletko aina ihmetel lyt kuinka kukaan viitsii ruveta »porkkananpurijaksi», koska ilman lihaahan »ei tule toimeen»? Tai eh kä olet vain yleensä kiinnostunut asi asta ja haluaisit lisätietoja! Kuulut pa sitten mihin tahansa ylläolevista ryhmistä, liittomme AVvälinelistalta löytyy uusi video FOOD WITH OUT FEAR, johon sinun kannattaa tutustua! Englantilaisen The Vegetarian So cietyn tuottama vajaan puolentunnin pituinen video on tiivis yhteenveto siitä,mitä yleensävarsin vähällehuo miolle jääviä epäkohtia liittyylihan tuotantoon jamiten hatarallepohjal le myytti lihan tarpeellisuudesta ih misten ruokavaliossa perustuu. Ih miset ovat nykyään tietoisia kasvisruuan terveellisyydestä ja useimmat myöntävät myös sen, että ajatus sii tä, mitä tapahtuu teurastamon sei nien sisällä, tuntuu vähintäänkin epämiellyttävältä. Mutta Food With out Fear etenee asiassa pitemmälle. Kiihkottomasti sekäsitteleeeläinten kasvatukseen liittyviä asioita, liha karjan tuottamiseen liittyviä ympä ristöongelmia ja selvittää maailman nälänhädän ja lihantuotannon välis tä yhteyttä. Piintyneinkin pihvin ys tävä saa videosta ehkä uusia ajatuk siaja moni lihansyönnistä luopunut saa varmasti vahvistusta periaatteel leen. Ja jos olet harkinnut asiaa ja kaivannut vain pientä sysäystä lopul lisenpäätöksen tehdäksesi...ehkä sen saat katsoessasi tämän videon! Video on tekstitetty suomeksi ja sen oheismateriaalina seuraa Suo men hieman Englannin tilanteesta poikkeavaa käytäntöä selvittävämo niste. Kopioiden rajallisuudestajohtuen on syytä valmistautua tekemään va raukset aikaisin. Videon katsottuasi haluat ehkä kokeillauusia kasvisruokareseptejä! Talven tuiskujen aikaan maistuvat tuhdit pataruuat. Jollet vielä ole pa pujen ystävä, nyt on aika tutustua — ja ihastua! — niihin! Seuraavat re septit ovat taattuja lämmittämään pakkasen ja viiman keskellä. 30

1 .,.

Pul>a

KOS

Papuja

(esi:n.

/ o

H IIR IÄ JA IH M ISIÄ .

P in to)

« ks r iiak^

________

f u

Lumisateisena perjantai-iltapäivänäis tun toimiston keittiössä yhdistyksen uuden logon suunnittelijan,Minna Laakamon, kanssa. Edessämme pöydällä kahvimukienjapiparkakujenseassapyö riierikokoisia versioitauudesta logosta — nappisilmä hiiri viikset terhakkaasti pörröllään, piipertämässä kohti koehiiren kannalta parempaa tulevaisuutta. Miksi juuri hiiri logoeläimeksi? utelen Minnalta. »Mietinliitontoimintaajasenlaajuut ta»,kertooMinna. »Halusin logostasel keän, ja sen tähden en halunnut siihen liikaa yksityiskohtia. Piirtelin erilaisia eläinhahmoja javähitellen päädyin kah teen lajiin, hiireen ja kaniin. Seuraava vaiheolipiirrelläerityppisiäkanejajahii riäjaniitäkinkertyiaikalaillaennenkuin tämä hahmo oli valmis». Minna innostui logon suunnittelusta hetiluettuaanasiastaANIM ALI ASTA. Yhdistyksenentinenlogoolihänen mie lestäänainaollutepäselväjaaikakinoli joajanutsenohi. SelkeydenlisäksiMin na halusiehdotukseensa myös huumoria jakeveyttä. Lopputuloksestavoitietysti jokainen esittää oman mielipiteensä, Imuttaainakinliitonjohtokuntasekäuse"atalueosastojenedustajatmieltyivätjuu riMinnan hiireenmonien erittäinhyvien logoehdotusten joukosta. Piirtäminen eiole Minnalle vain har rastus vaan myös tuleva ammatti. Ke vään aikanahän valmistuu Vantaan käsijataideteollisuusoppilaitoksesta mainospiirtäjänlinjalta.Minna uskoo viihtyvän sätulevanammattinsaparissa,onhan se sekä vaihtelevaa että haasteellista.

Ä u ° t a p * PP,Jauhett*

l ypsyy° on '¿y?

::n

Sin ''r 0n PaPU k v ^ s,Puli j a kypsä!) f j

W 0

¿ ‘i a pn uhaliuk. / aa Pa-

«Mi of„ '"*>«» J e n n y t r ■ Jyssä kun ■aasti _ e>etikir. T ^ s ä ä mausieet, ]a vesi. Sek, J» loi’“ '"”" anna3seote. s e o k s J eK0,ta hita a t ti in

vaksi.

nuos

uttia hit Ksen vielä ky yp-

ujaiseii¡

iulella

että-

s os

i J dl oliiviölj yä It ö * k i

<oista 'Jo n ttu ja

suu r i c h i v ‘- lUJa 'o m a a ,, ■

y 2 t¡ rouhnP¡PPUr>)

//"

P'PP”™

(6 O n n esen íT aa

Juu.

R a a ste tta

kanan

tPunaa)

Hauduta

tuu Sipuli A, VaIkosipuli

öljyssä

y ^ th f y lT

pehtueäkh‘y ° ksi bak* t.

rSe,Ia lämtnoZ mausteet Phaud (ei Vältt*-

eet hyvin seko Pe'tettynä kunn** h‘Ijai' ? ,vu°kaan J ? Une«a. Kaari m au*6 Ptunaa seok käytat kanan Se° s u“tUa‘set eivät rikk P‘nna» e n i,^ Unia*nJc° e te is e e n ,

k k °udu a .

hyytyneet T * '

Vu° ka

ia anna k u on ?tteI.e päälle juu[t°Vat ,äbei aa seoksen käytä nuuttia j a ii s ^ y bia» uunissa muniat an .Tarjoa r j £ „ . sittep j u u s t o t m,stä tämä r rikanssa- Väu J t o s iin sen jka

Koehiirestä logohiiri

' et{ä k el

¿s,

a j i ° a k o t * m erika ssa

PaP u j a ,n k a ^ a its e o ik e Z Sm'tarjot: etusti myös

Minnan eläinsuojelijan »ura» alkoi jo peruskoulun ala-asteella, varmasti hyvin samalla lailla kuin monen muunkin Animalian jäsenen kohdalla. Eräs hänen luokkakavereistaan toi kouluun koeeläimistä kertovia esitteitä ja siitä se al koi. Minna pitää hyvänä ja välttämättÖT m änä asiana sitä, että liiton toim inta on

ANIMALIA 1

laajentunut käsittämään tehokkaammin myös turkis- ja maatalouseläinten ase maa, mutta eläinkoekysymyksen tärkeyt tä eihänen mielestään voi korostaa lii kaa. Ehkäpä juuri tämä seikka inspiroi hänet päätymään juurihiireenlogoeläintä valitessaan, käytettiinhän Suomessa kinesimerkiksivuonna 1988 yli 100.000 hiirtä koe-eläiminä! Omaa eläintäMinnallaeitällähetkel läole,tosinperheeseen kuuluu — yhte nä jäsenenä — hamsteri. Entä mahdol linen suosikkieläin? sitäen maltaollaky symättä. Vastaustuleeilmanhetkenkään epäröintiä: hevonen! Ratsastus on ollut Minnan harrastus jo kahdeksan vuotta jahän on siitäonnellisessaasemassaole va ratsastuksen harrastaja, ettäon löy tänytratsastuskoulun,jossahevosten hy vinvoinnista todella pidetään huolta. Näin kun eivalitettavastisuinkaah aina ole asian laita. Talvi-ilta alkaa jo hämärtyä Minnan todetessa,ettähänen on aikajatkaamat kaa. Hyvästellessänihäntä ovellamietin sitä,miten arvokastaon seettäliitonjä-

u __ 1

Minna Laakamo pisti taiteelliset lahjansa käyt töön ja suunnitteli Animalialle uuden logon. Kuva: Tarja Balding.

senettoiminnallaan— kukin resurssien samukaan — antavatpanoksensayhtei senasiamme eteen. Minnan panoksen ar voa on vaikea edes arvioida! Toivotta vasti tulemme näkemään hänen töitään myös jatkossa! TARJA BALDING

Oikaisu ViimeAnimaliaan olipujahtanutkaksi painovirhettä, jotka muuttivat juttuja olennaisesti.Pahoittelemme aiheutunutta hämminkiä. Sivulla 15 jutussa Hyvyyttä ja hoik kuutta herkutellen olisipitänyt olla, et tähehtaarin suuruinen viljelyalaelättäi si20, ei2, ihmistä vehnällä. Sivulla 8, jossa selostettiin EY:n ja EN:n kuvioita olivarsinainen »moka»: EY:n englanninkielinen lyhenne EC ei tietenkään tarkoita European Council vaan European Community.

TARJA BALDING 31

KIRJA-ARVOSTELU

Animals and Christianity A b oo k o f readings. Ed. by Andrew Linzey & Tom Regan. London: S P C K 1989. 210 s.

O "n r hämmästyttävää, miten paljon eläi mistä ja kristinuskosta on kirjoitettu ja miten vähän kristittyjen suhtautum inen aiheeseen on m uuttunut. Luonnon »vil jelemisen ja varjelemisen» periaatteen le vitessä hitaasti myös kirkollisiin piireihin, jopa korkeim man hierarkian pariin — esimerkkeinä voidaan m ainita Saksan evankeelisten ja paavin (Johannes P aa vali II) kannanotot — eläinten arvosta minen ja eläinten suojeluun liittyvät ky symykset näyttävät Suomessa edelleen oudoilta ja vähäpätöisiltä. Kuitenkin jo kainen, joka lukee A. Linzeyn ja T. Reganin toim ittam an teoksen Animals and Christianity, voi helposti vakuuttua, et tä aihe on keskeinen niin Raam atussa kuin nykypäivän teologisessa keskuste lussa. Animals and Christianity jakautuu vii teen pääosioon: luominen, kärsimyksen ongelma, kysymys eläinten pelastumises ta, (ihmisen) vastuu ja (eläinten) oikeu det sekä käytännön kysymykset (mm. eläinkokeet, tehom aatalous, vegetaris mi). Kukin pääosio alkaa toimittajien ly hyellä johdannolla ja itse tekstit joko puolustavat eläinten ihmisestä riippuma tonta arvoa tai näkevät eläimissä vain vä linearvon. Kysymys ei kuitenkaan ole pa teettisesta puolustuspuheesta vaan rati onaalisemmasta pyrkimyksestä saada lu kija itse ajattelem aan ja ottam aan kan taa esitettyihin perusteluihin. Kirjan ylei senä punaisena lankana on ’suuren etii-

k an ’ ajatus, jo n k a toim ittajat palautta vat Ranskan ensimmäisen eläinsuoje luyhdistyksen puheenjohtajaan Victor Hugoon. Se voidaan tiivistää sanomal la, että kaikella sillä, m ikä on ihmisen toiminnan armoilla, on oikeus tulla koh delluksi m yötätunnolla, lämmöllä, su vaitsevaisuudella ja kunnioituksella, oli pa kyse »kedon kukista» tai »taivaan lin nuista». Ensimmäinen pääosio, luominen, nos taa esille aiheen, jo k a ainakin Darwinista lähtien on herättänyt koko joukossa kristittyjä epämiellyttäviä tuntemuksia ja ajatuksia; kysymyksen siitä, että ihminen on yksi eläin muiden joukossa. Monet niistä, jo tk a ovat tunnustaneet täm än biologisena tosiasiana, ovat silti halun neet nähdä ihmisellä olevan teologisesti perusteltava erityisasema luom akunnas sa. M aailma luotiin 1. Mooseksen kirjan m ukaan kokonaisuudeksi, joka oli »hy vä», eikä missään sanota, että ihmisellä olisi oikeus tehdä tälle kokonaisuudelle pahaa. Ihmisen oikeus »vallita» m aata ei tarkoita muiden elollisten olentojen sor to a ja riistoa vaan oikeutta (tai velvolli suutta) hoitaa maata siten, että se kukois taa. Neljäs luku kattaa kysymykset eläin ten kunnioittamisesta ja oikeuksista ja ih misen vastuusta. Paavalia (1 Kor 9: 9— 10) lukuunottam atta Raam attu sisäl tää näkemyksiä, joiden m ukaan eläimil lä on tiettyjä ihmisestä riippum attom ia oikeuksia ja ihmisillä tiettyjä velvolli suuksia eläimiä kohtaan (ks. esim. 2 Ms 21: 28—36; 5 Ms 22: 1—4, 6—7; Snl 12: 10; Mt 12: 9— 13). Jossain muodossa kristittyjen teologien enemmistö ilmeises ti tunnustaa sekä oikeuksien että velvol lisuuksien olemassaolon. Kysymys on pi kemminkin siitä, kuinka paljon ja mil laisia oikeuksia eläimillä on ja mitkä ovat ihmisen velvollisuudet. Oliko Albert Schweitzer oikeassa vaatiessaan kaiken elämän kunnioittamista. Vai Karl Barth, jo k a Akvinon Tuom aan tavoin ei epäil lyt ihmisen varsin laajaa oikeutta käyt tää jläim iä hyväkseen; tällöin ihmisen velvollisuudet rajoittuisivat sellaiseen huolenpitoon, joka takaisi eläinten mah dollisimman hyvän (tehokkaan) hyöty käytön. Akvinolainen totesi, että jos jo-

ku tappoi toisen härän, hän teki syntiä; ei siksi, että hän tappoi eläimen vaan kos ka hän tuhosi toisen ihmisen omaisuut ta. Kysymys on siis viime kädessä siitä, että ihminen voi toimia moraalisesti vää rin vain toista ihmistä, ei eläintä kohtaan. M utta onko se oikeudenmukaisuutta? Kirjan viimeiset tekstit nostavat esiin kysymyksen, onko ihmisellä oikeus käyt tää (muita) eläimiä ravinnokseen. Tols toi uskoi, kuten More, että tappaminen raaistaa ihmistä ja että vapautuminen teurastam oista olisi yksi askel kohti m o raalisesti parem paa ihmistä. Anglikaanipappi ja ex-vegetaristi A. Vidler puoles taan toteaa, että Jeesus söi kalaa ja Pie tari ja Paavali söivät lihaa; mikä sopi heille, sopii minullekin. Kalvinille 1 Ms 9: 3 sisälsi jo p a jumalallisen määräyksen syödä lihaa. Teos päättyy S. Clarkin mo raalifilosofisiin pohdintoihin, joiden m M k kaan ihmistä, joka vielä syö lihaa v a i ^ ^ ka hän voisi tehdä toisin, ei voida ottaa moraalisesti vakavasti. Täten keskuste lu esimerkiksi eläinten oikeuksista on vii me kädessä keskustelua siitä, mitä ihmi nen saa ja m itä hänen pitää tehdä (kysy mys m oraalista) sekä m itä ihminen poh jimmiltaan on (tasavertainen olento mui den luotujen kanssa vai niiden yläpuo lella eli kysymys ihmisen asemasta kos moksessa). Täm än vuoksi se ei ole m ar ginaalista keskustelua — ainakin mikäli kristityt ja kirkot ottavat vakavasti aja tuksen koko maailmasta luom akuntana, irtautuvat fiksaatiosta yhteen luotuun, ihmiseen — vaan keskustelua, johon voi si olettaa kaikkien haluavan osallistua. Animals and Christianity on tässä mie lessä yksi puheenvuoro, jo k a on kartoit tanut keskeisimmät aiheet. Keskustelun jatkam inen jä ä meille.

TEUVO L A I T I L ^

l ö :' Ä

f %

'< £ '■ '

JULIANA VON WENDTIN SÄÄTIÖN APURAHAT JAETTU

Tutkimusapurahoina vuodelle 1991 on jaettu yhteensä 59.000 m arkkaa seuraa vasti:

LKT Dan Nordström (IV Sisätautien kli nikka, HYKS): Hydroksiapatiitin immunogeenisuus — 20.000 mk. Tutkimuksessa selvitetään elävää luu ta korvaavan keinomateriaalin, HA:n (korallivalmiste) yhteensopivuutta ihmiskudoksen kanssa (aiheuttaako vastakinereaktion). Ihmiskudoksena käyte tään imusoluviljelmää. Lähestymistapa korvaa koe-eläinmalleja, joihin luuston sairauksia ja erityisesti niveltauteja tu t kittaessa on yleensä turvauduttu.

LL Kristiina Aalto (Lastenklinikka, HYKS): Hapen vapaiden radikaalien aiheuttamat kudosvauriot ja niiden es täminen perinataalikaudella (synny tyksen tienoilla) — 20.000 mk. Keskosten keuhkovauriomekanismeja selvitellään tavallisimmin kaneilla, koi rilla, rotilla ja sioilla. Tässä tutkimukses sa soluvaurioiden syntyä selvitellään ih misen napanuoran seinämästä otetuilla soluilla.

LL Visa Honkanen (IV Sisätautien kli nikka, HYKS): Antioksidaation suh teen keskeisten hivenaineiden ja vita miinien seerumitasot ja niihin vaikut tavat tekijät aikuisiän nivelreumassa ja lastenreumassa — 15.000 mk. Tutkimus suoritetaan epidemiologisesti kirjaam alla tarkoin ylös mm. potilai den lääkitys, ravinto ja reuman vaihe. Potilastutkimuksessa ulkoisia, sekoitta via tekijöitä ei voida sulkea pois tai va kioida kuten eläinkokeissa. Tässä tutki muksessa sekoittavat tekijät pyritään hal litsemaan käyttäm ällä tavallista syvällisemmen hyväksi matem atiikkaa, tilasto tiedettä ja ATK-tekniikkaa.

koululääketieteen ja toisaalta henkipa rannuksen keinoin, sekä vertaam alla tu loksia keskenään. Yhtenä tavoitteena on kiinnittää lääkäreiden huomio parantu misessa vaikuttaviin tekijöihin, joita ei eläimillä voida tutkia — kuten ihmispsyyken merkitykseen.

LK Markus Sundblom (Anestesiologian laitos, HYKS): Henkiparannuksen vaikutus potilaisiin, joilla on vaikeas ti hoidettavia kroonisia kiputiloja — 4.000 mk. K ipututkim usta tehdään paljon koeeläimillä. Tässä tutkimuksessa kivun on gelmaa lähestytään käsittelemällä toivot tomiksi koettuja kipupotilaita toisaalta

Lahjoitukset JU L IA N A VON W EN DTIN SÄÄTIÖ TIETEEN EDISTÄM ISEKSI ILM AN ELÄINKOKEITA JU L IA N A VON W ENDTS STIFTELSE FÖR VETENSK AP UTAN DJURFÖRSÖK Sari Toivoniemi 50,— , M. Varjos-M almström 200,— , Rit va Laanti 500, Sanna Niemi 35,—, Timo Törm ä 100,—, M. KK. 100,—, M aija Valmunen 50,—,Pepe ja Raija Ähman 300,—, Eija Alanko(?) 90,— , G. H. de Cock 100,— , Leila Sjöberg 100,— , M aarit Kaukonen 100,—, Leppävaaran koulu 1190,Terhi Niemi 67,—, M inna M äkelä 200,— , Outi Parkkari 50,— , Mir ja Ijäs 50,— , M edilääkintä Oy 100,— .

VALENTINA R O SEN LEW IN RAH ASTO Lea ja Ekko, Beba 150,—, L. Karttunen 100,— , M arja Lei no 50,— . Läm pimät kiitokset lahjoittajille! Eläinkokeiden korvaaminen muilla menetelmillä on joissa kin tapauksissa pitkälti rahasta kiinni. Säätiömme ei harjoita lii ketoimintaa; toim intamme on täysin lahjoitusten varassa. Mitä enemmän saamme varoja, sitä tehokkaam m in pystymme tuke m aan inhimillistä tutkim ustyötä, joka edistää lääketiedettä il man eläinuhreja. Säätiöömme on mahdollista perustaa erityisrahastoja esim. rakkaan omaisen muiston kunnioittamiseksi tai haluttaessa, et tä om a nimi jää elämään eläinystävällisen toim innan merkeis sä. Yhteisöt voivat vähentää verotuksessa Säätiöllemme lahjoi tetut 5000— 150 000 m arkan suuruiset summat.

J V ;: Auta meitä toimimaan! Lahjoitukset: SYP 200120-2011766

Tuotantoeläimet

Brittipossuille koittamassa paremmat ajat

Uusi purupihatto suosii sikamaista käyttäytymistä Jo parikymmentä vuotta sitten Japa nissa kehiteltiin n.s. purupihatto lihasi kojen lannan aiheuttamien ympäristö haittojen vähentämiseksi. Bakteerientsyymiseoksellaterästettysahanpurupohja sitoo hajua ja käymisprosessi muut taapohjan lopultakompostimullan kal taiseksi lannoitteeksi. Purupihaton on todettu lisäävän siko jen viihtyvyttä. Ne lepäävät pehmeällä, lämpimällä alustalla, jota ne pystyvät myös kaivamaan luontaisenkäyttätymisensä mukaisesti. Eläintiheydeksi suosi tellaanyhtä eläintäneliömetrille(Itoim. huom, nykysikaloissa noin 0.6— 0.7 eläintäneliöllä).Purupihatoissakarsinoi den kokonaisala on kuitenkin nykyistä suurempi, silläne on mitoitettusuurem malleeläinmäärälle. Periaatteessaliikku matilaakin niissä olisi siis enemmän. Vastikään Suomessaesiteltyynpurupihattoon suhtauduttiin varovaisen uteli aasti.Lähinnä epäilyjäaiheuttivatmah dolliset terveysongelmat. Toistaiseksi muualla maailmassa olevissakoesikaloissaeipurupihattojenasukeillaoleollutta vallista enempää sairauksia. Maaseudun Tulevaisuus 8.12.1990 (E.M.)

Porsaiden laidunkasvatus on viemäs sä jalansijaa tavanomaiselta, ahtaissa karsinoissatapahtuvaltasisäkasvatuksel taBritanniassa. Tällähetkellänoin 10% porsaista kasvatetaan ulkona mutta vii den vuoden sisällä määrä nousee jo 25%:iin.Parin vuoden kuluessatavanomiasissasisätiloissapidettävienemakoiden osuus putoaa nykyisestä 55%:sta 32%:iin. The Animals’ Agenda December (Agscene-lehden mukaan) (E.M.)

1990

Luomueläintuotteiden kysyntä kasvaa Luonnonmukaisen kotieläintalouden merkityson vieläpieni,mikälisitämita taan tuotettujen lihan, munien tai mai don määränä. Kysyntäon kuitenkinkas vanutrohkaisevasti.EsimerkiksiTampe reella tehdyn kyselyn mukaan 25% ku luttajistaoli valmiita ostamaan luomulihaajamaksamaan siitäenemmän kuin tavanomaisesta lihasta. Osuusteurastamoilla näyttää olevan kiinnostusta tuo tantosopimuksiin kasvattajien kanssa. Sen sijaan kaupan keskusliikkeidenasen noituminen luomutuotteisiinon Suomes savieläarvoitus.Kun markkinointi suur tenkauppaketjujen kauttavieläkangertelee, ovat monet myyneet tuotteitaan suoraan tilalta. Omavarainen maatalous 3/90

Mikäli luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa otetaan jatkossa paremmin huomioon eläinten käyttäytymispiirteet, niin kuin tarkoitus on, koittaa sioillekin paremmat ajat. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Kuluttajat ovat kuulemma ottaneet suoramyynnin innollavastaan,näkyyhän välikäsienpoisjääminen myös tuotteiden hinnoissa. Lihaasuoraantilaltamyytäes sävoidaan eläimetteurastaatutussaym päristössäkotona,mikä ilahduttaalihaasyöviäeläinystäviä.Koska useimmat ih misetasioivat kuitenkinmyymälöissäja marketeissa, on markkinoinnin kehittä minen myös näissäratkaisevantärkeää. Luomuihmiset ovatkinjolaajentamassa tuotteidensatarjontaamuttameidän asi amme on pitää huoli siitä,että kauppi aatovat selvilläainakin eläinsuojelullis ten kuluttajienluomutoiveista. Kysyntä rohkaiseekauppiaitauusiintuotevalikoi miin. (E. M.)

LUOHU* Suomestako ensimmäinen luomumaa? Olisiko koko Suomen maatalouden siirtyminen luonnonmukaiseen (luomu) tuotantoon varteenotettava vaihtoehto mahdollisen Euroopan yhdentymisen ja vapaakaupan mullistamalleelinkeinolle? Tästä on keskusteltu lupaavaan sävyyn viimeaikaisissaMaaseudun Tulevaisuuslehdissä. Suomi ehtisi julistautua vielä ensimmäiseksi ekomaaksi, toteaavuoden agronomiksi valittuJukka Rajala lehden palstoilla. Kiirettä pitää, silläilmeisesti tanskalaisetkinmiettivätsamaa alueval tausta. Siellä laaditun selvityksen mu kaan luomuviljelyyn siirtyminen olisi edullistaTanskan kansantaloudelle. Lu^^ mutuotanto olisimyös tuottajallekilpa lukykyinenvaitoehto,mikälituottajahin nat nousisivat 10— 20 %. Kansantalou dellisesti tämä kannattaisi tuottajille maksaa, sillä rehujen ja lannoitteiden pienentynyt tuonti olisi vaihtotaseelle eduksi. Suomessa näinlaajojalaskelmiaeiole tehty,muttamonet maatalousalan ihmi setuskovat luomuviljelynsiirtymisenole van edullista niin yksittäiselle viljelijäl le,kuluttajallekuin kansantaloudellekin. Epäilyjä javastalauseitakin toki on esi tetty. Mikäli luomu-kotieläinkasvatuksessaotetaanjatkossa(lupaustenmukai sesti)paremmin huomioon myös kotie läintenkäyttätymispiirteet, luomu-Suomi tietäisihyvää tulevaisuuttaeläimillekin. Me eläinsuojelijat yritämme kannustaa ennakkoluulottomia luomu-viljelijöitä. Maaseudun Tulevaisuus-lehtiä 29.11., 6.12., 11.12. ja 15.12.1990 mukaellen (E. M.)

Villieläimet

Sudet henkipatoiksi Mongoliassa

Myötätuulta makaronimaan susilla

Susia aiotaan ryhtyätehostetustitap pamaan Mongoliassa, eräässämaailman susirikkaimmassa maassa. Viranomais tenmukaan 45 000yksilönsusikantaaon harvennettava 10000:11aeläimellä, kos ka sudet syövät niin paljon lihaa. Kan sainvälisen Luonnonsuojeluliiton mu kaan Mongolian koko susikannan suu ruus on juuri 10 000 eläintä. — Metsästys ja kalastus 9/90ja IUCN:n

Italian susien määrä on kasvanut 70-luvun sadastayksilöstä250— 300yk silöön. Syynä tähän pidetään sitä, että yhteiskuntaon alkanutmaksaa korvauk siasuden tappamista kotieläimistä sekä tiukentunutta salametsästyksen valvon taa.Ongelmia susillejaniidenmaineelle aiheuttavat tihutöitä kotieläinten paris sa tekevät villiintyneet koirat. — Naturopa 64/90 (V-R.C.)

julkaisut. (V-R.C.)

Lyijyhaulit kieltoon Ruotsissa Lyijyhaulien käyttö aiotaan kieltää metsästyksessäRuotsissavuoden 1995lo pussa, koska ne aiheuttavat lintuvesien saastumistajavesilintujenmyrkyttymis tä, ks. Animalia 3/90. Metsästäjätahot ovat sielläehdottaneet, että kieltotulisi voimaan vasta vuonna 2010!

— Metsästys ja kalastus 9/90. (V-R.C.)

Kuolemankauppaa apinoilla Apinoita ja muita kädellisiä kuljete taan vuosittain n. 50 000 yksilöä teolli suusmaihinlemmikeiksijakoe-eläinlaboratorioihin. Enitenapinoita»ryöstetään» luonnosta Filippiineiltä, Indonesiasta, Guyanasta sekä Keniasta. Niiden tuo daan enitenUSA:han, Englantiin, Japa niin ja Taiwaniin. — World Resources Institute 90— 91.

Suomi sudennahkojen kauppiaana

»Se lohdutont on kertomaa» = uudet metsästystilastot 8 9 /9 0

Susien nahkoja tulee maailmankaup

paan 6 000 — 8 000vuosittain.Runsaim min sudennahkoja vievät valtiot ovat suuruusjärjestyksessä Kanada, Neuvos toliitto,Mongolia, Pohjois-KoreajaKii na. Sudennahkojen maahantuonnissaja kauttakulkukaupassaovatkyseenalaises ti kärjessä USA, Englanti, Tanska ja SUOMI! — IUCN 1990, Action Pian for Con-

Kiväärit,haulikotjatappoloukut pu huvat edelleen miljoonille suomalaisille villieläimille.Viimeisimmän metsästystilaston mukaan jahtikaudella 89/90 on maassamme tapettu runsaasti lintujaja nisäkkäitä. Jäniksiä on ammuttu noin 0.6miljoonaa, sinisorsia0.36miljoonaa, teeriä0.26miljoonaajataveja0.18 mil joonaa yksilöä. Aikaisempaan vuoteen nähden piisamienpyyntion voimakkaas tikasvanut; saalismääräviimevuonna oli 140 000 yksilöä. Turkiseläinten tappomäärät ovatpysyneet aikaisemmalla kor keallatasolla: kettu = 34 000 kuollutta, supikoira = 56 000 kuollutta,mäyrä = 11 000 kuollutta, näätä = 11 000 kuol lutta,minkki = 62 000 kuollutta. Mikä on johtopäätöksesi luontoarakastavista metsästäjistä?

servation o f Canids. (V-R.C.)

N yt kaikki Kanarialle! Härkätaistelut aiotaan kieltääsuoma laistenkin turistien suosimilla Kanarian Saarilla. Saarillaon vieläjäljelläkolme härkätaisteluareenaa. — Animals International x/35-1990.

Metsästäjien keskusjärjestö, Toiminta kertomus 1989. (V-R.C.)

(V-R.C.)

Animalian postiluukusta tupsahti tällainen las ku. Miten on, ovatko eläinsuojelijat turkistar haajien tappioiden maksumiehiä?

•¡OULU

-kuun/denJO elainsujeluultt

Turkiseläimet

; ; e4 -

anlmaalia -----,

6 ta rh a u s

o n o l i u£

------------------- —

.a? luvlranomai8t

kuin

tuhoam;

eP81 n

*•

h JZ

A im

J in

„

talttomaati

aiheuttanut

‘Mneet itaena^ Jos ,

t u

SK U /R Ä K N /N G

m°net Paheen

eUnkelnohu—

TE A1H EU TT M E E T 10° o o o o . o o

TOIMinm

Tappiot

ALLM

ta b

Eläinkokeisiin kantaa ottava reppu on oiva viesti kaupungilla liikuttaessa. Hinta 80 mk, väri musta. Meikkilaukkuun voi näkyvästi »piilottaa» eläi millä testaamattomat huulipunat ja muut kaunistusaineet. Hinta ? Kyllä!, vain 15 mk. Suoraan Animaliasta. Suomen ensimmäistä eläinsuojelubiisiä saa ostaa toimistos ta hintaan 20 mk kappale.

O STA TUOTTEITAM M E - TUE TO IM IN TAAM M E!! V IE N TIÄ VAATTEILLE

KIRJOJA — Eeva Kilven runoteos »Animalia» sekä novellikokoelm a »Kuolema ja nuori rakastaja», yht. vain 140,— !! Tilaan: MOLEMMAT KIRJAT kpl ANIM ALIA (80,— ) kpl NOVELLIT (80,— ) kpl

Piristä talven pim eyttä kivan vaaleanpunai sella hupparilla! H upparissa lentävä hevo nen ja teksti ELÄKÖÖN ELÄIMET, housuis sa teksti AN IM ALI A. Koot S, M, L, XL (Koot reiluja, kotim ainen la a tu tu o tte l!) Asua myös harmaana kokoja L, XL ja pieni erä ko koa S. Tilaan: KOKO ASU vain 230,— !!

koko ......... koko ......... koko .........

Huppari (170,—) Housut (100,— )

väri väri väri

Lapsille lempeän vaaleankeltainen asu, pai natus: kts. yllä. Koot 100— 150 cm. Nopeim m ille tila a jille kaupanpäälle vielä S-koon tpaita, niin kauan kuin riittää. Tilaan: KOKO ASU vain 140,— !! koko Huppari (110,—) koko Housut (80,— ) koko

vain 80, — !!

Tilaan: MOLEMMAT KIRJAT E L Ä IN ... (50,— ) SUURVALAAT (50,— )

Tilaan:

neutta ilman julm uutta, kosm etiikkaa ila man eläinkokeita. Koot S, M L, XL.

koko

* Vielä pieni erä su o sittu ja hiha ttom ia tpaitoja, te ksti Anim als don’t smoke, anim als don’t w ear make-up, anim als don’t drink alcohol, anim als don’t drop bom bs. Because we do, why should they suffer? Värit o liivinvih reä tai kirkas

pinkki. Koot S, M, L ja pinkkinä m yös XL. (Kaikkia kokoja ra jo ite tu sti jäljellä). Tilaan: väri .

— Turkiskam panjan kettupyyhe, valkoista froteeta. Koko 5 0 x 7 0 cm, kuvassa kaunis punakettu ja te k s ti A N IM A L IA . 40,— Tilaan:

kpl

koko

— NO FUR-ketunpoikatarra neliväri, halk. 10 cm, 6,— kpl ............. — NO FUR-rintamerkkl neliväri, 10, — kpl ........... — VASTUSTAN ELÄINKOKEITA-rintamerkki (kissa), 6 ,— kpl ........... — K osm etiikka-kirjeensulkijat (nainen ja kani), ar kissa 16 tarraa, arkki 10 ,— kpl ........... — Kuivamustekynä, liito n nim i ja puh. 7,— kpl ........... — Juliste »Valinnoillasi vaikutat eläinten asemaan» + ketunpoikajuliste, yht. 10,— (sis. post.) kpl ........... — Upeat vä rip o stiko rtit, 3 ,— kpl tai 10,— neljän e ri laisen kortin lajitelm a, aiheet: Naali tilaan kpl ........... T urkiskettu tilaan kpl ........... Valas tilaan kpl ........... Leijona tilaan kpl ........... TAI t ila a n kpl 4 kortin la jitelm ia — TARJOUS! Tarralajitelma, väh. kolm enlaisia tarro ja, ja kirjeen sulkijo ita, arvo n. 15,— , vain 5 ,— / lajitelm a! UUTTA . . UUTTA

kpl

REPUT 8 0 , M ateriaali m ustaa ryppynailonia. E rittäin kevyt ja tilava, taskun yläpuolella painatuk sena koira ja teksti El! ELÄINKOKEILLE!!! Tilaan: kpl

UUTTA

Ensim m äinen suom alainen e läin suo je lub iisi: M IKS ELÄIN El OO KAVER I/N EU LA N E N , Kanimaniayhtyeen esittämänä. (Kts. levyn esittely tässä lehdes sä). 20,— kpl Tilaan

kpl

PUHELINMUISTIO 15,— Taskukokoinen m uistio, sin iset muovikannet, koiran kuva ja teksti El! ELÄINKOKEIL LE! Sisäkannessa vuoden 1991 ja 1992 ka lenterit, sekä tila henkilökohtaisille tie d o il le. Tilaan: kpl

PYYDÄ M YÖ S ERILLINEN ESITE E N G L A N N IN K IE LIS IS TÄ R IN TA M ERKEISTÄ!

UUSIOPAPERI-kirjekuoret 16,—/nippu Nipussa 20 kuorta, viisi erilaista eläinkuvaa (kani, karhu, kettu, kissa, koira). Valm istettu kotim a ise sta uusiopaperista. Tilaan: nippua

NÄIN TEET TILAUKSESI: Lähetä tilauksesi toim istoom m e, osoite Porvoonkatu 53, 00520 H el sinki tai soita puhelintilaus num eroon 90-148 4866. Yli 30,— tilaukset toim itetaan postiennakolla (10,— ) ja lähetyksiin lisätään postim aksu sekä 3 ,— käsittelykulu. Ja v ie lä . . . m uistathan m erkitä selvästi väri ja kokotoivom ukset se kä nim esi ja osoitteesi! K IITO S !!

TILAAJA: NIM I/NAMN ......... OSOITE/ADRESS

LAINATTAVAT AV-VALINEET:

v a r t e n ...

X viivalle: Eläinsuojeluliitto Animalialta voit tilata maksutta seuraavia esitteitä: Tilaan kpl: ELÄINKOKEET: — Yleisesite eläinkokeista — Kosmetiikkaesite (sis. listan eläinkokein testaamat tornista kosm etiikka/hygieniatuotteista) — Opiskelijaesite — Vaihtoehtoja eläinkokeille-esite — Esite — Juliana Von W endtin Säätiö — tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita M AA-JA TURKISTALOUS/ KULUTUS: — Yleisesite eläimistä maataloudesa — »Turkistietoisku» Turkisesite (neliväri) Turkisjuliste (neliväri) — K uluttajan »tietoisku» — Kosmetiikkaesite MUUT: — Villieläinesite — »Eläinsuojelun nykytilanne Suomessa» (vihkonen) — »E läinrääkkäystä?»/V altakunnallinen Eläinsuo jeluliitto (VEL) — Eläinten Oikeuksien Julistus/V EL — Yleisesite (PR-esite) Eläinsuojeluliitto Animaliasta (sis. jäsenm aksulom akkeen) Ylläolevat esitteet on tarkoitettu niille, joilla on tarve saada tie toa erityisaloilta. Jos haluat kattavan tietopaketin itsellesi tutustu mista varten tai haluat jakaa esitteitä esim. postiluukkujakeluna tai koulussa, merkitse se tähän: * H aluan suomenkielisen tietopaketin ................. * Jag vill ha ett svenskspräkigt inform ationspaket ................. * H aluan joukkoesitteitä jaettavaksi kpl

•i

...........

UUTUUS!! MEIKKIPUSSI 15,—

Läpinäkyvä v e to k e tju lle e n pussi (koko 15 x 11,5 cm). Hauska kani ja teksti A N IM A LIA koristavat uutta m eikkipussia! Tilaan: kpl

^ i R V I T S E T K O M A T E R I R I A A L I A E S IT E L M Ä Ä , t u t k ie lm a a , o p in to p iir iä jn e

JA TIETYSTI TARRAT, M ERKIT, KORTIT

* Kosmetiikkakampanjan paita: valkoinen, painatuksena nainen ja kani, teksti Kau

K O TIIN , K O ULUUN, L A H JA K S I.

kpl ........... kpl ...........

— Ruohonjuuren »VAIHTOEHTOISTEN LIIKEYRITYSTEN KATALOOGI vuodelle 1991», 5 ,—

T-PAIDAT 60,— Varaudu kevääseen! Paidat kaikki kotim a i sia ja m alliltaan väljiä.

Tilaan:

— Eläinsuojelun tietopakkaus. Ensim m äinen kokonaan suom. eläin ten oikeu ksia käsittelevä kirja ELÄIN IHMISTEN MAAILMASSA sekä m ielen kiin to in e n tie to te o s SUURVALAAT JA DELFIINIT (Cajander— Similä), yht.

•f

* • ' * #>

DIA-SARJAT: — Yleisdiasarja eläinsuojelusta — KOE-ELÄIN-diasarja — MAATALOUS-diasarja — TURKIS-diasarja

..... ..... ..... .....

Kaikissa diasarjoissan. 20 kuvaa selityksineen,jaaiheeseen liitty vä infopaketti. VIDEOT: — SUFFER THE ANIMALS (eläinkokeetjavaihtoehtomenetelmät), 25 min., suom. äänitys — PROGRESS WITHOUT PAIN (eläinkokeet lää ketieteessä), 2x30 min., suom. äänitys — BRITCHES (näönriistokokeestapelastetunapinanpoikasen tarina), 10 min., engl.äänitys — NOOAN ARKKI (pääuskontojen suhteista eläi miin), 25min., suom. äänitys — TURKISTARHAUS-VIDEO, 25 min., suom. äänitys — FOOD WITHOUT FEAR (eläimetmaataloudessa/ kasvissyönti), 25 min., suom. tekstitys

..... ..... ..... ..... ..... ... .

AV-välineiden lainaus on ilmaista, mutta toivomme lainaajien mak savan postikulut (myös tilattaessa suuria m ääriä esitteitä). Lainaaika on n. 2 viikkoa, pidemmistä lainaajoista sovitaan erikseen. M uista tehdä varauksesi AV-välineistä hyvissä ajoin sillä etenkin koulujen esitelmäaikoina kysyntä on kova! Pääsääntöisesti vain yksi diasarja tai video kerrallaan.

T ilaaja/L ainaaja: Osoite: ................. ..................... .............................................. .................................................................... Puhelin (AV-välineitä lainattaessa): Toivottu laina-aika: ............................ Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse, numeroon 90/148 4866 (ar kisin klo 9—17) 37

ISSN 0783-9170

HELI SAJANIEMI

N U O R T B N M "

M •.,mt? ■ -

E. i läimet kärsivät ihmisen välinpitämät tömyyden takia monin eri tavoin. Vää ryydet alkavat huonosti hoidetusta lem mikistä ja päättyvät laskelmoituun ju l muuteen turkistarhauksessa, tehoeläintuotannossa ja koe-eläintoiminnassa. Vä lille jäävät elämille tehty ilkivalta, näyttelyeläinten ankea elämä ja villieläimiin kohdistuva riisto. M ikään näistä tuskaa tuottavista sek toreista ei ole väheksyttävä. Eläinsuoje lu on elämänasenne, jonka m ukaan eläi mille on turvattava niiden lajityypillinen normaali elämä, koska eläin on yhtä oi keutettu olemaan täällä maapallolla kuin ihminenkin. Siksi eläinsuojelija kunnioit taa kaikkien eri eläinten eläm ää ja vas tustaa eläinrääkkäystä sen niin (ikävä kyllä) monissa muodoissa. Kaikkien meidän eläinsuojelijoiden tu lee seurata tapahtum ia ja pysyä ajan ta salla, sekä silloin tällöin mentävä itseem me ja tarkistettava, että turhia ristiriito ja sanojemme ja tekojemme välillä ei ole päässyt syntym ään. Siis turkispallokorvikset pois ja NO FUR -paita päälle! Vielä loppusanoina ihmettelen, eivät kö Animalian lukijat tykkää piirtämises tä? Tuntuisiko piirustuskilpailu inspiroi valta? Toivoisimme enemmän piirroksia elävöittäm ään N uorten palstan sivuja. Eli koulukirjojesi marginaalien koriste lun sijaan luo mieluummin taideteokse si paperiarkeille ja lähetä ne Animaliaan meidän kaikkien iloksi!

Luovaa ja onnellista alkanutta vuotta -91, toivoopi H eli

L a itta isin tähän omat terkkuni kissoista ja muista elollisista. Yhdellä omakotitaloalueella on yleen sä paljon näitä ihania m irrejä. Useasti kissat (kaikki) ovat leikattuja ja minus ta se on hyvä, sillä om akotitaloalue on tiheään asuttu ja näin kissatkin joutuvat asumaan tiheässä, luonnonoloista poike ten. Villikissoillahan on iso reviiri verrat tuna kotikissaan. Näin ollen, kun kissat joutuvat asum aan tiiviisti toistensa kyl jessä, olisi varm aan parem pi, jos kissat (kollit) leikattaisiin. Silloinhan kissat säästyisivät pahoilta tappeluilta. M aalla asia on eri ju ttu , siellähän kis salla on isompi reviiri. Jos et kuitenkaan halua, että kollisi »menee naaraisiin», niin silloin voit myös hypätä autoon ja viedä kollisi klinikalle, ja kissaltasi kat kaistaan siemenjohdin. Täm ähän on vaihtoehto kastroinnille. Kissasi säilyttää luonnollisen käyttäytymisensä tietäm ät tä, että ei ole enää täydellinen m ies. . . Tässä oli m inun mielipiteeni tästä asi asta. Asiasta toiseen! Olen miettinyt tuota koirien hännän typistämistä. Se on todella typerää. Mi tä järkeä on typistää esim. cockerspanielin häntä? Onko se m ukavaa, kun pieni lyhyt tynkä vain heiluu? Eihän sitä vält täm ättä edes aina huom ata! Kaikkihan tedään vain ihmisen tu rh a maisuuden vuoksi, että koira voisi käy dä näyttelyissä ihmisen iloksi. P ahinta han tässä on se, että koiraa ei käytetä näyttelyissä (useimmiten) ja tällaisissa ta pauksissa koiran häntä on typistetty tu r haan. Joten, jos sinä aiot hankkia koi ran ja et aio sitä näyttelyissä kuljettaa, niin älä typistytä häntää. On myös hirveää, kun esim. eläinkau poissa (ei kaikissa) kaneilla ei ole heinää eikä m uutakaan tarpeellista. H äkit ovat usein siivottomassa kunnossa. Minulla on kissa Minni 4 v, kani 2 v, akvaario ja kaksi gerbiiliä. En voisi ku vitellakaan, että nämä eläisivät »sikamai sissa» oloissa, puhum attakaan, että ne olisivat koe-eläimiä. On täysi vääryys, et

tä eläimillä, elävillä luonnon tekeleillä, testataan kaiken maailman aineita. Kai killa pitäisi olla oikeus elää. Onneksi jo moni on sen tajunnut!

— A nim als girl -77 — Jos Sinäkin vastustat animaalista ra sismia; eläinten arvostelua pelkän ulko näön perusteella, kirjoita kansanedustaja/ille kirje ja lupaa, ettei ääntäsi ensi vaaleissa heru, jollei eläimien lookin puoskaroim inen lopu. Äänestysprosen tin jatkuvasti laskiessa voisi kasa kirjei tä saada päättäjät innokkaammin uudis tam aan eläinsuojelulakia. Toimi ja seuraa tilanteen kehittymis tä A nim aliasta kuin myös muista me dioista! . ,, t: H eli

Kissan kosteat, tuskan täyttämät silmät katsovat minuun. Pyytäen vapauttamaan Tekemään oikeutta elämälle. Verkon takaa se lähettää sanattoman viestinsä; hätähuudon ihmiskunnalle, piston omaantuntoon, jo k a is e lle .. . Oikeutta eläimille, viimeinen toivom us ennen lähtöä, pääsyä vapauteen — antamalla henki tieteen nimissä. Voiko ihminen olla näin julm a?

Heippa kaikki! Oletko tullut ajatelleeksi, että paitsi liittymällä Koe-eläinten Suojeluun (ny kyisin Eläinsuojeluliitto Animalia, toim. huom .) ja lopettam alla itse eläimillä tes tattujen tuotteiden käytön, voit todella vaikuttaa pitäm ällä koulussa esitelmän turhista eläinkokeista! Todella moni koululainenkin mielessään säälii »pupuparkaa, joka on häkissä», m utta kun annat aiheesta enemmän tietoa ja ennen kaik

kea kerrot, että jokainen voi omalta osal taan vaikuttaa, hekin ehkä saavat oman tuntonsa hereille. . . Sitä paitsi materiaa lia on tosi helppoa saada Animaliasta, esitteistä ym. joita voit ILMAISEKSI ti lata Eläinsuojeluliitto Animaliasta. Ajattele asiaa! Tässä olis vaan yks vinkki, jolla saada ihmiset ajattelemaan.

terv. Sara HIENOA SARA! Herätys vaan kaikki koulunpenkin kuluttajat ja pitäkää eläinsuojeluesitelmä!

— H oyden R ebel —

IH M IN EN ... Sä koirat telkesit häkkeihin ja kanit kauheisiin koppeihin. N e eivät voi huutaa hätäänsä, sen näet vain niiden silmistä. Te muut, jo tk a pystytte, auttakaa! Eläintä, apua tarvitsevaa!

— Eläinrakas vm.-76

Miten valistaa poikia?! »Ei ne niillä rusina-aivoillaan mi tään tajua onks ne siä häkissä vai jossain muualla», oli poikien kanta asiasta aiheen ollessa turkiseläimet, kun me kerran äidinkielen tunnilla harjoittelimme väittelyä. Kerran mei dän olimäärä kirjoittaaasia-aine, hon hankittiin ensin tietoa kirjoista^ ja minä päätin kirjoittaa turkistar hauksesta. Panostin kirjoitelmaani kaiken mahdollisen ja sain lopputu lokseksi niin hyvää jälkeä, ettäopet tajameni lukemaan sen ääneen. Sen jälkeen aloimme keskustella siitä (niin kuin kaikista luetuistakirjoitel mista)ja opettaja sanoi, ettäsiinätu lee voimakkaasti esiin kirjoittajan mielipide, joka oliperusteltu erittäin hyvin. No, saihan poikakin suunsa auki:»Joo, toi on vaan jonkun suo jelijanmielipide, eimuut tollainajattele!» Sillointekimieleni kyllälyödä. Pussycat -74 Hyvä Pussycat, Hienoa, että suojelet turkiseläi miä. Pidä vain pintasi. (Suojelethan poikaressujakin, älä ly ö ...) toivoo H eli S.

Julkaisemme Tiinan lähettäm än ristisanatehtävän tummien talvi-iltojen piris teeksi! Voit lähettää valmiin ristikon ni inelläsi ja osoitteellasi varustettuna Am alian toim istoon (Porvoonkatu 53, m ^>0:520 Helsinki) 15.3.91 mennessä. A r vomme vastanneiden joukosta yhdelle onnekkaalle kirjan Suurvalaat ja delfii nit. Vihjeet: 1. A jaa eläinten oikeuksia, haluaa eläinten parasta 2. Kalannäköisiä otuksia, joita koulu tetaan ihmisen viihdyttäjiksi 3. Koiriin liittyvä ajankohtainen asia, kielto ei tullutkaan voimaan 4. Suomessa ainut villi kissaeläin 5. Elokuvaohjaaja, joka pitää norpista 6. — ei osaa itkeä 7. Geeniteknologian »koekappaleita» 8. Espanjassa suosittu laji, -taistelut 9. Eniten käytetty koe-eläin, koirarotu 10. Koiran m aahantuonti ja kasvatus Suomessa kielletty ylijalostuksen vuoksi 11. Turham aisuuden symboli tehtävän laati Tiina -90 Tervetuloa Nuorten Palstan luki joiksi kaikki uudet animalialaiset. Tehdään rotillekin parempi uusi vuosikymmen. Kuva: Veli-Risto Cajander.

/*?

ANIMALIALLE UUSIA JÄSENIÄ — SINULLE HUPPARIASU!

Hei! Moi! Haluaisin kysyä mielipidettänne, olenko tekopyhä, kun vastustan turkistarhaus ta,mutta käytän nahkahanskojaja-ken kiä sekä syön lihaa? Ja mitä teen, haluaisin ostaa Sebas tian-hiustenhoitotuotteita(osatuotosta menee sademetsien suojeluun), mutta ha luan myös käyttää tuotteita, joitaeiole testattu eläimillä. Lisäksikysyn, onko Laponien hiusten hoitotuotteitatestattueläimillä?(Siismi täkuuluu »täydelliseen kosmetiikkasarjaan»?) Kiitos hyvästä lehdestä ja menestystä jatkossakin! — Kukkaislapsi vm. 74 — Animalian 4/90 Nuorten palstalta löy sit varmasti vastaukset ensimmäisiin ky symyksiisi. Sitten Sebastian: Kun sarja ei ole tes taamattomien listalla, olisi kiva, jo s va litsisit toisen hiustenhoitosarjan. Sade metsien suojelemiseksi löytynee muitakin kanavia kuin shampoon ostaminen. Jos haluat kiittää firmaa auttavasta eleestä, kirjoita sinne ja kerro, että on hyvä idea pitää huolta maapallon keuhkoista, mut ta eläinkokeiden tekeminen on tyhmää. Täydelliseen kosmetiikkasarjaan kuu luvat myös hiustenhoitotuotteet: Lapo nie ei tee eläinkokeita pääasioissakaan. Muistathan kuitenkin, että täydellistä eläinsuojelukosmetiikkaa edustavat Body Shop ja BW C Beauty Without Cruelty. t: H eli

HEIPPA sinä 12— 17-vuotias tyttö tai poika! Kirjoita vm. -76 olevalle, eläinrak kaalle tytölle. Raapusta kuoreen: Johanna Holopainen Kymenlaaksonkatu 28 A 48100 Kotka P.S. 100 % vastaus kaikille! Olen eläinrakas. Olen eläinkokeiden vastustaja. Olen kapinallinen. Olen hankala. Olen 17-vuotias. Olen koululiikunnan vihaaja. Olen lintsari. Olen itsepäinen. Olen mahdoton. Olen ystävä. Kirjoita minulle! Ritva Pärssinen Tarjanteenkatu 5 D 64 33720 Tampere 40

Kuollut elämä Kettu Häkissään Yksin E i vapautta E i elämää E i ystävää Ihminen vanginvartijana odottaa Odottaa ketun kuolemaa Että saisi päällystää itsensä kuolemalla riistetyllä elämällä — ■ketun turkilla Viimeinen y ö E i armoa Taivaan portilla Alaston kettu astuu sisään On kylmä Kettu ei palele Sillä se on vapaa A ivan vapaa Vapaa ihmiseltä Vapaa rautaristikolta Vapaa kuolleelta elämältä Aivan vapaa Pitkän kärsimyksen jälkeen vapaa Näin ei olisi pa kko olla, mutta kuitenkin kaikki vaan on näin. Sini

Hei hei! Muistatko, kun viimeNuorten palstal laviitattiinmarkkinoilletuupattuunturkiskrääsään, niihinpantoihin,pampuloi hin, reunuksiin ja häntiin? Pitää ihan toistamiseen tuoda tämä karvainen asia paperille, sillä siksi paljon turkin pala sianäkee sekä ihmistenylläettäkauppo jen tiskeillä. Pahin näky lieneeollutot saa kiristävä minkkipanta eläinten hy väksikäytöntuomitsevan suun yläpuolel la.

Tahdoin marsua hirveästijaeräänäke sänä sitten sain toivomani. Kävimme eräässäeläinkaupassajaostinsieltäiha nan pikkupalleroisen pennun. Annoin sillenimeksi Rölli. Se oli kirjava ja tuskin kämmentä isompi. Mutta iloloppuisiihen,kun huo masin silläolevanripulin.Sehuononi ko ko ajanjaseeiliikkunutollenkaan, raa hautui vainjoskus hiukan eteenpäin. Ja aivan kuin sen toinen takajalka olisiol lutpoikkitaihalvaantunut. Marsun poikastenhanpitäisiterveinäpomppia, hyp piäjajuosta, mutta en koskaan nähnyt sen juoksevan, edes kävelevän. Sen kunto huononijasekuihtui,kuoli pois, pieni raukka. Kun oli itkuni itke nyt,menimme samaan eläinkauppaanja selitimme, mitä olitapahtunut. Saimme toisen marsun tilallesamasta poikuees ta. Se olisöpö myös, janimeksi annoijMk Poju. Kun olinjuuri toipumassa edellisestä tapauksesta,alkoitoinen.Olinaivantoi votonjo kaikkeen, silläsamat oireetal koivathetitälläkinmarsulla:ripuliym., samanlainen liikkumattomuus. Sitten veimme sen eläinlääkäriin ja siellätodettiinsenolevanepämuodostu nut.Seeipystynytkävelemääneikäjuok semaan koskaan. Lääkäri ehdottijo,et täsepäästettäisiinpoistuskistaan, mut ta en voinut, vaikka ehkä olisipitänyt, silläseolisen viimeinen ilta.Se oliollut jalostusvirhetaisittentarkoitettukin. Ih miset jalostavat erilaisia rotuja keske nään niin,ettäon muotia, jakohta eläi met eivät voi kävellä. Nimimerkki Niina

Käynnistämme vuoden 1991 jäsenhankintakampanjalla. Joukkovoim aa tarvitaan myös eläinsuojelussa: mitä suurem pi jäsenm ääräm m e on, sitä enemmän painavat vaatim uksem me ja toiveemme. Tästä syystä toivomme Sinun, hyvä eläinsuojelija, auttavan meitä. Hyvän mielen lisäksi voit saada pal kinnoksi jopa huppariasun.

Toimi seuraavasti:

•

1. O ta oheiseen kaavakkeeseen tulevan jäsenen tiedot: nimi, osoite ja puhelinnum ero. Puhelinnum eron haluamme sik si, että voimme soittam alla tarkistaa, ettei ketään sellaista ole ilm oitettu, jo k a itse asiassa ei halua liittyä. Tiedot an tamalla ko. henkilö sitoutuu liittymään Animalian jäseneksi vuodelle 1991. H än saa jäsenlehden 4 kertaa vuodessa ja voi erota liitosta koska haluaa. 2. Anna liittyvälle henkilölle tilinumeromme SYP 229818-189, ja pyydä häntä m aksam aan jäsenm aksu 60,— kuukauden kuluessa. Maksulappuun tulee merkitä nimi ja osoite sekä

ikä ja ammatti. 3. Lähetä oheinen kuponki meille. Muista merkitä siihen omat tietosi. 4. Kun liittämäsi jäsenet ovat maksaneet jäsenm aksunsa, toi mitamme sinulle palkintosi.

Palkinnot: 2 jäsentä: kirjapalkinto 4 jäsentä: vaaleanpunainen huppariasu (arvo 270 mk)

Allaolevat henkilöt haluavat sitoutua liittymään Eläinsuojeluliitto Animalian jäseniksi vuodelle 1991. Vuosimaksun 60 m arkkaa he maksavat tilille SYP 229818-189. Nimi

Osoite

Puhelin (myös suunta)

1 ..................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................

Lemmikeilleni Sinä pieni, pyöreä ja pörröinen ystäväni — tuotat paljon iloa elämääni — pysyt luonani, kun ihmiset katoavat — olet iloinen seurastani — jaksat kuunnella surujani, vaikka et niitä ymmärräkään — katsot kaipaavasti, kun en huomaa sinua — K IIT O S, tulen aina muistamaan teidät, kun jonakin päivänä olette poissa A li my L o v e Emäntä

Jäsenhankkijan tiedot: Nimi

Voittaessani huppariasun: koko S ........... M

Osoite

Puhelin (myös suunta)

Palauta kuponki osoitteella: Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

KIITOS AKTIIVISUUDESTA! 41

Turkiseläimet

Rautapyynnillä saadut turkikset boikottiin EY:ssä EY-maiden yhteisen eläinsuojeluryhmän Eurogroup for Animal Wellfare ja EY-parlamentin sisäisen ryh män Intergroup for Animal Wellfare kolmen vuoden taistelu toi aina kin osavoiton turkisten vastaisessa kamppailussa. Rautapyynnin rajoi

Rautapyynnin ohella supi koiria tapetaan myös loukkupyynnillä. Kuva: VeliRisto Cajander.

Maailmassa tapetaan vuo sittain kymmenisentuhatta sutta, osa niistä rautapyyn nillä. Kuva: Veli-Risto Ca jander.

tusta koskeva ehdotus hyväksyttä neen EY-maiden ministerineuvostos sa alkuvuodesta 1991. Ehdotus koskee ns. jalkarautoja, joihin eläin tarttuu jalastaan kiinni. Ehdotuksessa kielletään jalkarautapyynti kaikissa EY-maissa. Merkit-

tävää on, että ehdotukseen liittyy myös tuontikielto, joka koskee tur kisten tuontia maista, joissa jalkaraudat ovat edelleen sallittuja. Pyynti- ja tuontikielto koskevat 14 yleisintäjalkaraudoilla pyydettävää lajia, kuten piisamia, supikoiraa, majavaa, sutta ja saukkoa. Listalta kuitenkin puuttuu kettu. Jalkarautapyyntiä harrastetaan^ etenkin Kanadassa ja Neuvostoliitos sa. Suomessa jalkarautoja vastaava, eläimen hukuttamaan pyrkivä raaka pyyntimenetelmä on sallittu piisamin metsästyksessä. Vuosittain maas samme tapetaan järviemme rehevöi tymistä hidastavia piisameita noin satatuhatta yksilöä ! EY:n ehdotusta vesittää kaksi seikkaa: ehdotus tulee voimaan vas ta 1995. Lisäksi laissa sallitaan yh den vuoden ylimenokausi, jos maa pystyy todistamaan, että seon nope asti korvaamassa jalkarautojen käy tön ns. inhimillisemmillä pyyntimenetelmillä.

Kaikkien tukea tarvitaan

Vaikka ehdotus eimennyt niinpit källekuin olisihaluttu, on sitäsyytä tukea: onhan sesuuri askel eteenpäin turkiseläinten oikeuksien puolesta. Samalla olisitietystitoivottavaa, et tä ehdotus kattaisi kaikki turkiseläi met, myös ketun, ja että setulisivoi maan välittömästi. Eurogroup for Animal Welfare ja Maailman eläinsuojeluliitto W SPA toivovat, että mahdollisimman mo net eri puolilla Eurooppaa (ja myös Animalian lukijat!) tukisivat EY:n aloitetta turkiseläinten pyynnin ra joittamiseksi ilmaisemalla toiveensa ehdotuksen tiukentamiseksi. Ohessa malli ympäristöministerien neuvos ton puheenjohtajalle M. Alex Bodrylle menevästä kirjeestä. Viivojen

Metsästäjät ovat tehneet piisamista tuholaisen. ^ l i i n p ä tuskalliset raudat koituvat Suomessa kin usein piisamien kohtaloksi. Kuva: Keijo Jokinen, kunniamaininta Animalian valokuvakilpailussa.

paikalle kirjeen ylälaitaan tulee päi väys ja alalaitaan oma nimi ja osoi te. Kirje kannattaa mieluiten kopioi da itse kirjoittamalla käsin tai ko neella, mutta monistuskin käy. Voit luonnollisesti laatia myös omasanaisen kirjeen. Tärkeää on, et tä toimit välittömästi, sillä ehdotus käsitellään heti alkutalvesta. Osoite on: M. Alex Bodry, President of the Environment Council, General Secretariat of the Council of Ministers, Rue de la Loi 170, 1048 Brussels, Belgium.

Proposal for a council regulation on the importation of certain furs Dear M. Bodry, 1congratulate the European Community on theproposed Council Regulation on the Importation of Certain Furs. Leghold trappingisaverycruelmethod ofhunting. Often thetraps maim butdo not kill.The animalsoftendieofstarvation,and trapped animals have been known to biteofftheirown legtoescape. Further more, leghold traps are indiscriminate. They catch animals which are not destined for them, including protected species. The leghold trap has been banned in most European Community countries and in over 60 countries allover the world. Please do your best to achieve an immediate total ban on itin EC countries and an immediate ban on the import ofallfur bearing species, including Red Foxes, caught in the wild. Yours sincerely, PÄIVI VIINIKAINEN

Koe-eläimet

Ministeri Rehn on saanut myös pal jon palautetta Animalian jäseniltä. Viime lehdessähän kehotimme teitä kirjoittamaan asiallisen kirjeen puo lustusministerille. Valitettavasti osa kirjeistäon ollutepäasiallisia. Pahoittelensuurestitätä,jahaluan muistut taakaikkia siitä,ettäepäasiallisuuksillasaadaan aikaan vain hallaaeläin suojelulle.

Elisabeth Rehn tutustui Kuopion hermokaasukokeisiin: ELÄINKOKEIDEN VALVONTAA LISÄTÄÄN Puolustusministeri Elisabeth Rehn vie raili7. 1.Kuopion yliopistossatutustu massa siellätehtäviineläinkokeisiin,jois satutkitaan hermokaasuja. Vierailusyn tyiAnimalian aloitteesta,kun lokakuussa 1990 luovutimme Rehnille asiaa koske van kansalaisadressin. Tutkijat saivat ministeri Rehnin va kuuttuneeksi siitä, että hermokaasukokeitatarvitaan. Hän totesikuitenkin,että eläimiä tulee kohdella mahdollisimman hyvinjaniiden kokema kipu tuleemini moida. Ministeri Rehn totesimyös edel lyttävänsä yksityiskohtaisia koeselostuksia puolustusministeriön rahoittamista eläinkokeista. Tähän mennessä Kuopion yliopistosta on raportoitu puolustusmi

nisteriöllevain,että»tehdään eläinkokei tarotillajahiirillä.»Hän totesimyös pe rehtyvänsä erittäin tarkkaan kuluvan vuoden apuraha-anomuksiin. Animaliaon pettynytsiihen,ettäeläinsuojelumyönteisenä henkilönä tunnettu ministerisaatiinvakuuttumaan siitä,et tähermokaasu-eläinkokeet ovat tarpeel lisia.Animalian kantahan on alustaasti ollutse,ettäem. kokeetovateettisestija tieteellisesti kyseenalaisia. Muutoin mi nisterin aktiivisuus ja oma-aloitteisuus tässä asiassa oliainutlaatuista, ja seon osoitus hänen eläinystävällisyydestään. Seuraavaksi ministeri Rehn vierailee Lahden lääkintäkoulussa, jossapuolus tusvoimat tekevät ampumahaavakokeita sioilla.

Animalian lausunto geeniteknologiasta Ympäristöministeriön alainenbiotekniikkaryhmä pyysiEläinsuojeluliittoAnimalialta lausuntoa mietinnöstään (sarja c,mietintö50, 1990). Muina lausunnon antajinaolipitkälistaeriyliopistojen toksia,ministeriöitä,yrityksiäsekäjoku^^ nen kansalaisjärjestö. Työryhmän mietinnössä eieläinsuoje lullisiaja eettisiä näkökohtia ole otettu huomioon juuri lainkaan. Animalia ko rostaakinlausunnossaan, ettäem. kysy myksiä varten tulisi perustaa laajapoh jainen, myös eläinsuojelijoitaja filoso feja(eetikoita)sisältävätoimikunta, en nen kuin asiassa ryhdytään lainsäädän nöllisiin toimiin. Geenitekniikkaa koskevassa lainsää dännössä tuleetehdä eroselkärankaisten ja muiden eliöidenvälillä. Samoin tulee geenitekniikan tutkimuksessajasovellu tuksessaainaarvioidans.isännälle(eliö, jossageneettisestimuunneltu organismi tuotetaan) aiheutuva kärsimys. Animalia katsoo myös, ettägeenitek niikan kysymyksiä selvittämäänjaeläinkoelupiamyöntämään tuleeperustaalaa^^ japohjainen toimikunta. Nykyiset koe^^ eläintoimikunnat eivätoleriittäviätähän tehtävään. Geenitekniikan sovelluksetjatutkimus eläimillätuleekieltääsilloin,kun tarkoi tuksena on tuotannon lisääminen esim. maataloudessa. Em. määräykset on saa tava lainsäädäntöön, silläYhdysvallois sajaKeski-Euroopassa on tämän kaltai sia pyrkimyksiä jo nyt. Animalian mukaan geenisiirroterila jienvälillätuleekieltää. Lajin sisälläkin selkärankaisten eläinten geneettinen muuttaminen geenisiirtojen avulla tulee keskeyttää, kunnes asiaa koskeva lain säädäntö on valmis. PÄIVI VIINIKAINEN

Geeniteknologia tuottaa käveleviä apteekke ja: lehmät voivat tuottaa maidossaan lääke aineita. Piirroksen lähde: Animal’s Agenda. 44

Villieläimet

KIRJELM Ä SUURPETOJEN PUOLESTA M INISTERIÖLLE Eläin- ja luonnonsuojelujärjestöt vihdoinkin yhteistyössä Animalian aloitteestajättivätuseatjär jestötjoulukuussa-90yhteisenvaatimuskirjelmän suden, karhun jailveksenase^r<an parantamiseksi metsästysasioista ^Vastaavalle ministerille,Ole Norrbackil le. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun luonnonsuojelujärjestöt (mm. Suomen LuonnonsuojeluliittojaMaailman Luon nonsäätiö WWF) saatiin yhdessä eläinsuojelijoiden kerällä ottamaan kantaa metsästyksenepäkohtiin.Kirjelmässäesi tettiinvaatimuksia metsästyslain uudis tamiseksijapetoasetuksen sisällöstä(ks. Animalia 4/90). Juuri ennen petokirjelmän antamista oliministeriönmetsästysosastojulkista nut hiljaisuudessa valmistelemansa uu den suurpetoasetuksen,jonka sisältöoli karhun jasuden suojelullevarsinkieltei nen. Lukuisistayrityksistähuolimatta (ja

ehkä tahallisen viivyttämisen johdosta) eivätjärjestötpäässeetennen petoasetuk sen antamista jättämään ministeriölle omaa ehdotustaan. Näin stalinilaisen epädemokraattisessahengessäpäätetään metsästysasioista Suomessa! Petokirjelmän vastaanottanut opetus ministeri Norrback keskusteli puolisen tuntialähetystönedustajienkanssa. Hän totesi, että osa kirjelmän vaatimuksista on tulossa mukaan uuteen metsästysla kiin,jonka uudistaminen voi kuitenkin viivästyäjopa vuodella. Norrback toisti vanhan väittämän, että metsästäjät jos ketkä ovat luonnonsuojelijoita, jotka pyrkivät pitämään eläinkannat mahdol lisimman runsaina. Tämä ei pidä paik kaansa esimerkiksi petoeläintenjaniinsanottujenvahinkoeläintenosalta,joiden määrää metsästäjät pyrkivät kaikin kei

noin -riistanhoidon nimissä- vähentä mään. Näitähän.ovat vaikkapa näätä, kettu, mäyrä, supikoira, piisamijamo netlinnut,mm. komeat närhijaharakka.

Toimintaa tarvitaan Norrback puolustiilveksenvoimakasta pyyntiäjasanoiluottavansametsästäjien omiin arvioihin »metsäkissojen» määris tä. Esille nousi myös valtakuntamme »ylin»petotutkijaErikS. Nyholm, jon ka lausuntojen perusteellametsästysosas to tekee paljolti omat suurpetopäätöksensä. Helsingin Yliopiston dosentti Torsten Stjärnberg, joka edusti Natur och Miljö-järjestöä,totesi,ettätutkijapiireissäNyholmin tutkimusmenetelmiin jasuurpetojen lukumääräarvioihin suh taudutaan suurellavarauksella. Kukapa itseään kunnioittava tutkija voisijulki suudessaesimerkiksitodetasuurpetojen, vaikkapa itärajamme molemmin puolin jolkottavien susien määrän yhden yksi lön tarkkuudella, kuten Nyholm tekee. Käynti ministerin puheilla eiherättä nyt suuriatoiveita,vaikkakin eräitäpa rannuksia -erityisesti karhun asemaanon tulossa. Painostusta metsästäjäpiirejäkohtaan olisihyväjatkaa.Maa-jamet sätalousministeriön metsästysosaston johtama »metsästysmafia» täytyisijoten kin saada avoimemmaksi jamoniarvoisemmaksi systeemiksi.Erityisestinaisten, joistayli99 % eimetsästä, olisihyvä saa da äänensä enemmän ja aktiivisemmin kuuluville villieläimemme kohtelusta päätettäessä. Mitävoimme tehdäjaminkälaisiatoi mintamuotoja järjestäätässätilanteessa? Lähettäkää ehdotuksiaja kannanottoja tänneAnimaliaanjapitäkääasiakuuma na. Suurpetoryhmäjatkaatoimintaansa. VELI-RISTO CAJANDER Opetusministeri Ole Norrback oli osin ymmär täväinen järjestöjen kirjelmälle susien ja kar hujen puolesta. Kuva: Emmi Manninen. 45

KIURUVESI

Ilvesten pyynti on maa- ja metsäta lousministeriön siunaamana ollut vii me vuosina varsin voimakasta. Niin pä tupsukorvakantaamme on karsit tu noin viidenneksellä yhden vuoden aikana. Erityisesti ilvekset ovat käy neet harvalukuisemmaksi lajin pääesiintymisalueilla mm. PohjoisKarjalassa ja Kymenlaaksossa.

Tupsukorvat tarvitsevat apuamme:

ILVESTEN SUURTAPPO JATKUU SUOMEN METSISSÄ! Huolimatta arvostelustaja monis ta perusteista ilveksen pyynnin vä hentämiseksi, on maa- ja metsäta lousministeriö jälleen myöntänyt tal vikaudeksi 90/91 lähes kaksisataa (190) ilveksentappolupaa.

Ilveksen metsästyksestä itse kiin^ nostuneet henkilöt ovat »laskeneetf ilveksien määrät jälkihavaintojen pe rusteella eri puolilla maata. Heidän mukaansa tupsukorvia näyttää ole van niin mahdottomasti metsissäm me, että niiden nälkään kuolemisen estämiseksi on metsästäjien suoras taan pakko ankarasti verottaa kan taa. Lisäksi metsästyksen tueksi on otettu vanha peruste: ilveksetsyövät jänikset vähiin ja käyttävät saalii naan valkohäntäpeuroja, eli lajeja, joita metsästäjät itse vaalivat, teke vät pelottomammiksi ja lihottavat keinoruokinnan avulla.

Ilveksien lukumäärää liioitellaan

■ Suomella on omat sotansa, tänä talvena mm. ilveksiä vastaan. Kuva: Veli-Risto Cajander.

i Ilveksientodellistalukumäärää on vaikea arvioida, koska eläimet ovat hyvin liikkuvaisia: yhden yön aika na ilvekset vaeltavat keskimäärin noin 20 km. Siten vaikka ilveksen jälkiä olisinäkyvillä monen kunnan alueella, voi silti olla kyseessä vain yksi yksilö. Uusien selvitysten mu kaan, joitaon tehnyt mm. professo riErkki Pulliainen, eiilves ratkaise vasti pienennä jäniskantoja. Ihmisen oma metsästys on tässäkin paljon suurempi tekijä. Ilvekset eivät tarvitsemetsästäjien suorittamaa kannan harventamista, koska monet luonnolliset tekijät es tävät sen paisumista liiantiheäksi. IIvesuroksen reviirion varsin laaja — ravinnonmäärästä ja maaston laa dusta riippuen 50— 500 km2— eikä sen sisällä toisia poikailveksiä hel posti suvaita. Ilveksiä kuolee myös

luontaisesti tauteihin ja ravinnon puutteeseen, sekä valitettavasti yhä useammin liikenteen uhrina. Lisäk si on todettu, että talvikuukausina ammuttujen naarasilvesten jäljiltä jää pentuja harhailemaan ja nälkä kuolemaan metsiimme. SiltiSuomes sa saa ilveksiä tappaa nimenomaan joulu- ja huhtikuun alun välisenä aikana!

Pohjois-Savon ilvessankari Kiuruvedellä, Ylä-Savossa on eräi den paikallisten asukkaiden sanka riksinoussut 12-vuotias poika, joka ampui, taipikemminkin haavoitti il*stä. »Sankarin» kahteen kertaan haavoittama, vertavuotava ilvesraa hautui satoja metrejä ennen kuin 25-miehinen metsästäjäporukka sai ammuttua kituvan ilveksen hengiltä. Tapaus paljastaa taas yhden met sästyslainsäädäntömme käsittämät tömyyksistä: Alle 15-vuotiaalle ei myönnetä aseenkantolupaa, mutta hän saa siltiholhoojansa läsnäolles sakäyttää asettametsästykseen. Laki ei siisaseta mitään estettä sille, että vaikka 3-vuotias napero ammuskelisi harvinaisia suurpetoja! Sankaritari namme kertoo myös, että metsästä jän luodin aiheuttama kuolema ei välttämättä olekaan niin armelias kuin metsästäjät itseantavat ymmär tää: eläintä ensin vain haavoitetaan ja haavoittunutta eläintäeiaina edes Jöydetä. m Suomen on syytä liittyä EY-maiden rintamaan ja vaadittava, että il ves rauhoitetaan täydellisesti maas samme; meidän kaikkien, luonnon hyvinvoinnin jailvesten itsensäilok si. VELI-RISTO CAJANDER

Animalian lukijat Ilvekset tarvitsevat apuamme. Ota yhteyttä puhelimitse tai kortilla/kirjeellä oman läänisi riistanhoitopiiriin ja esitä asiallinen vastalause ilvesten tappamisesta. Tämä voi konkreetti sesti auttaa ilveksiä ainakin tulevina vuosina. Kirjoita myös alueesi sano malehtien yleisönosastoihin näkö kantasi ilveksistä.

JAHDISSAMUKANA25MIESTÄ

Jari kaatoi ilveksen!

Ilves p ä ä si h a a v o ittu n e e n a s ilittä m ä ä n to is ta a jo s s a o llu tta k o ira a terä v illä k y n s illä ä n s e lk ä ran k a a m yö ten ..

K a k s ik y m m e n tä k ilo a p a in a v a n uros ilv e k sen p u r u k a lu s to o n v a ik u tta v a n n ä k ö in e n .

Vasta 12-vuotiaalla metsästajänalulla Jari Saastam oi sella oli lauantaina elämänsä jahtipäivä hänen päästessä kellistämään ilveksen. Jari suoritti metsästyskor tin viime kesänä. Hän on kulkenut koko syksyn Esaisän kanssa jänis- ja kettumetsällä.

Savolainen aprillipila? Ei, vaan todellista totta. Lähde: Kiuruvesi-lehti.

Eläinsuojeluliitto ANiMALIA puolustaa eläinten oikeuksia TULE MUKAAN!