Animalia 3/1991

«

8

3

Ä

W dl iiir

Suorasta toiminnastaan tunnettu PETÄ on saanut turkisten vastaisen kampanjansa tukijoukkoihin monia viihdemaailman tähtiä. Painostusta tarvitaankin: pelkästään Suomen turkistarhoilla on edelleen miljoonia eläimiä odottamasta tappamista tur­ huuden tähden. Kuva: Veli-Risto Cajander.

T ä ssä le h d e s sä o le m m e k e rto n e e t e lä in su o je lu n e d isty m ise stä m e illä j a m a a ilm a lla . E lä in su o je lija p itä ä itse stä ä n se lv ä n ä , et­ tä e lä im e t s a isiv a t e lä ä e lä m isen a rv o ista elä m ä ä . T o d ellisu u ­ d e ssa h a n lu k u isa t ta h o t o v a t a sia sta k u iten k in a iva n to ista m ieltä . N iin p ä e lä in su o je lu jä rje s tö t jo u tu v a t tu rv a u tu m a a n va rsin e rila isiin k ein o ih in ta v o itte id e n sa to te u tta m is e k s i

ELÄINSUOJELUA diplomatian ja suoran toiminnan keinoin IViaailmalla eläinsuojelujärjestöjä on laidastalaitaan.Toiset ovat maltillisia, lakiuudistuksin ja valistuksen keinoin sekä virkamiesten kanssa yhteistyössä toimivia. Toisesta ääripäästä löytyy sitten peräti eläinten vapautusrintama ALF sekä muita suoran toiminnanjär­ jestöjä.

Suomessa haitari ei ole näin laaja, muttaerojatoimintatavoissajajopape­ riaatteissa löytyy täälläkin.

Eläinsuojelua pykäläviidakossa Varsin hyvän kuvan eri toimintata­ pojen merkityksestä saa, kun vertailee kahden toisistaan täysin poikkeavan eläinsuojelujäijestön toimintaa.

Eurogroup forAnimal Welfare luo­ viiEY:n pykäläviidakossadiplomatian

Tuleeko vapautus häkkikanoille diplomatian vai suoran toiminnan keinoin? Molempia toimintatapoja eläinsuojelujärjestöistä ja ryhmistä löytyy. Kuva: Veli-Risto Cajander

keinoin herättäen poliitikkojen luotta­ musta ja kunnioitusta eläinsuojelua kohtaan.

Eurogroup on toiminut nyt 11 vuo­ den ajan. Sen asema vankentui huo­ mattavasti vuonna 1983,kun EY:n par­ lamentin poliitikot perustivat oman eläinsuojeluryhmänsä Intergroupin, jonka sihteeristön tehtäviä Eurogroup hoitaa.

Intergroup on toiminut keskustelu­ foorumina sekä lakienja lakiehdotu^^M^ ten ponnahduslautana. EnsimmäineH^^^* tulossyntyi,kun hylkeenpoikastentur­ kistentuontijamyynti EY-maihinkiel­ lettiin. Tätä seurasi lain voiman anta­ minen Euroopan Neuvoston koe-eläinsopimukselle, jota voidaan pitää edis­ tysaskeleena niissä EY-maissa, joista eläinsuojelulainsäädäntö puuttuu ko­ konaan.

Norsunluun tuontikielto EY-maihin astui voimaan vuonna 1989 ja ensi vuonna uusitaan vuonna 1986 hyväk­ sytty häkkikanaladirektiivi. Niin ikään ensi vuonna päätökseen viedään neljä muuta eläinsuojeluasetusta sekä jul­ kaistaan luonnos eläintarhoille asetet­ tavista minimivaatimuksista.

Saavutukset voivat tuntua varsin vaatimattomilta, mutta kun muistaa kuinka suuret taloudelliset intressit EY :ssätoimivateläinsuojelua vastaan, näkökulma muuttuu. Lisäksi Eurogroupin ansiostaeläinsuojeluun on alet­ tu suhtautua vakavasti EY:n sisällä.

Euroopan Yhteisön eläinsuojeluryhmä on taistellut rautapyyntiä vastaan diplomatian keinoin ja rautapyyntikielto onkin tulossa. Suomessa mm piisamin rautapyynti edelleenjatkuu Raudat vetävät eläimen veden alle, jossa se hitaasti hukkuu. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Kehitystä voi verrata luonnonsuojelun vähitellensaavuttamaan ’’vakiintunee­ seen” asemaan.

liikkuijopa lainulkopuolellajakamalla jäsenilleeniskulauseinvarustettujatar­ roja, joita he kaupoissa kiinnittäisivät eläinkokein testattuihintuotteisiin.

PETÄ on käynnistänyt myös lukui­ PETÄ pistää tuulemaan siaoikeusprosessejaerityyppisiäeläinYhdysvaltalainen PETÄ (People for rääkkääjiä vastaan. Syytetyn penkillä the Ethical Treatment of Animals) ei on istunut mm. julmien eläinkokeiden toiminnallaan varmasti saavuta virka­ tekijöitä,joiden tekosia on paljastettu miesten luottamusta, mutta suuren videofilmien avulla, sirkusten eläinten yleisön tietoisuutta se herättää kyllä. kouluttajia,jotka ovat pahoinpidelleet Järjestön toimintatapoihin kuuluu esi­ eläimiä koulutuksen yhteydessä sekä merkiksi paljastaa eläinkoelaboratoriyksittäisiäkansalaisia,jotka ovat syyl­ oihin soluttautumalla törkeitä eläinlistyneeteläinrääkkäykseen. rääkkäystapauksia. PETÄ onkin Yh­ PETÄ hyödyntää myös julkisuutta dysvaltain nopeimmin kasvanut eläinkaikin mahdollisin tavoin. Heidän ri­ suojelujäijestö. veissään kulkevat monet megatähdet Saadaan kiittää juuri PETAn kam­ Paul McCartneysta Belinda Carlisleen panjoita, jotka nopeasti levisivät eri ja River Phoenixista tyttökulta-Rue puolille maailmaa, että sellaiset kos­ MacCallaghaniin. Toisaalta julkisia metiikka-alan jättiyritykset kuin Revsättimisiä ei sitten säästellä sellaisia lonjaAvon luopuivateläinkokeistaan. julkkiksiakohtaan,jotkaesiintyvättur­ Kampanjassaan järjestö kehotti kulut­ kiksissa tai kannattavat eläinkokeita. tajia boikotoimaan em. yritysten tuot­ 1 Myöskin eläinkokeita tekevien tutki­ teitaja solutti aktivistejaan töihin nii­ joiden tai lihantuottajien kimppuun hin tiedon hankkimista varten. PETÄ hyökätään räväköin sanakääntein.

i

Vievätkö kaikki tiet Roomaan?

Mistä sittentietää,mitkä keinotjoh­ tavatparhaisiintuloksiin?Pitkän linjan neuvottelutievielopultaehkä pysyviin muutoksiin, mutta prosessin kestäessä joutuvat monet eläimet toimimaan si­ jaiskärsijöinä. Suoralla toiminnalla se­ kä muilla konkreettisillatoimilla aute­ taan eläimiä välittömästi, mutta pysy­ vien tulosten puuttuessa toimenpiteitä joudutaan uusimaan jatkuvasti.

Parhaat tulokset taidetaankin saa­ vuttaa kun kaikkia keinoja, väkivaltaa lukuunottamatta, käytetään rinnak­ kain. Siksi Animaliakin pyrkii toimi­ maan laajasti eläinsuojelun eri sekto­ reilla erilaisia toimintakanavia pitkin luovien. Niinpä animalialaisiavoi yhtä aikaa esiintyä kaasunaamarit päällä mielenosoituksessa eduskuntatalon portaillaja istua ministeriötason neu­ votteluissaeläinsuojelulainpykäliä hi­ omassa. Ja uusia toimintatapoja kehi­ telläänjatkuvasti.

Millätavallasinätoimisitmieluiten?

PÄIVI VIINIKAINEN

AN IMALIA ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI

7 %

.

DJURSLUDDETS SPECIAL-M AG ASIN 16. vuosikerta Johtokunta

Veli-Risto Cajander, fiLkand.

Liisi Hiltunen, teol.kand.

Päivi Korhonen, maanvilj.tekn.

Teuvo Laitila, fil.lis.

Hannele Luukkainen, valtlis.

Emmi Manninen, LuK Tarja Michejeff, HuK Heli Sajaniemi, yo Riitta Salmi, Luk Ulla Salo, biol.yo Päivi Viinikainen, fil.maist Leena Vilkka, fil.kand.

Vastaava toimittaja

Veli-Risto Cajander Toimitussihteeri

Emmi Manninen Taitto

Heljä Lassila Toimiston osoite

Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Puh. - jäsenasiat, neuvonta 90-148 4866 - tilaukset ja lainaukset 90-148 4622 Avoinna: ark. 9-17, la sopimuksen mukaan Yhdistyksen toimistossa.

3/91

Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oi­ keuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten koh­ telua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa niille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti nii­ den luonnollista käyttäytymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tuskalliset eläinkokeet Lisäksi se edistää kaikkea eläin­ suojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asenne­ kasvatuksen ja tiedottamisen avulla sekä pyr­ kii vaikuttamaan lainsäädännön uudistami­ seen. Lisäksi liitto tukee etäinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

Toimintansa tukemiseksi liitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja se­ kä harjoittaa eläinsuojeluuaiheisten tuottei­ den myyntiä.

SISÄLLYS:

Eläinsuojelua monin keinoin ...............

Animalia 30 vu o tta.................................

Eläinsuojelun saavutuksia Suomessa ..

Eläinsuojelu etenee maailmalla ............

Koira-susitutkija Michael W. Fox ..........

Helsingin löytöeläintalo............................

Kasvisruokakirjelmä opetushallitukselle Kotikanalat kunniaan! ..............................

Säätiö ilman eläinkokeita ........................

Animalian juhlasymposium ....................

Valasmetsästys alkammassa ..................

Vapautus delfinaariosta valtamereen mahdollinen ..........................................

Luonnollinen käyttäytyminen kunniaan Ruotsissa..................................................

Kotieläinten hyvinvointia, vai pahoin­ vointia? ....................................................

Koe-eläinuutisia .......................................

Villieläinuutisia .........................................

Vegepalsta................................................

Lukijalta .................................................

Nuorten Anim alia..................................

Persianlahden sota ja eläim et..................

Ajankohtaista säpinää ..............................

Suomi satsaa turkiksiin! ..........................

2 5

6 8 9 12 13 14 16 18 20 23 24 26 28 31 33 34 36 40 44 46

Kanojen vapautusliike etenee. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Päivi Viinikainen, toiminnanjohtaja Tarja Balding, toimistonhoitaja Puheenjohtaja

Päivi Viinikainen Suonotkontie 5 E 119 00630 Helsinki

Animaliassa uutta paperia!

Jäsenmaksu

mk 60/vuosi mk 1200/ainaisjäsen Yhdistyksen lahjoitukset SYP 200120-1019901 Jäsenmaksut ja tuotteet PSP 2105 644 Säätiön lahjoitukset

SYP 200120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 Hmoitushinnat

1/1 sivu 1200 mk 1/2 sivu 600 mk 1/4 sivu 300 mk 1/8 sivu 150 mk llmestymisaikataulu

No 1 helmikuu 2 toukokuu

3 syyskuu 4 joulukuu

Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä.

Forssa 1991 Forssan Kirjapaino Oy

4

Koettaneille ja kaikille muillekin eläimille omis­ tettua Eläinten Viikkoa vietetään jälleen 4.-10. lokakuuta. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Olemme vaihtaneet kiijapainoa. Uusi painopaikka on Forssan Kirjapaino.

Samassayhteydessäkokeilemme uusia paperilaatuja. Paperia valittaessa on tärkeäätietäämm. sen soveltuvuus ku­ vien painamiseen, paperin valmistuk­ sessa käytetyn kloorin määrä, paperia valmistavan tehtaan ympäristöystäväl­ lisyys ja vedenpuhdistusmenetelmät sekä valmistusmaa. Nyt suosimme ko­ timaista, ulkomaiseen uusiopaperiin emme nyt turvaudu. Tämän lehden pa­ perion samaa kuin mitä on hyväksytty tiukkojen selvitystenjälkeen käytettä­ väksi myös Suomen Luonto -lehdessä.

Kokeilumme jatkuvat jatkossa ja py­ rimme ympäristön kannalta kokonais­ valtaisesti parhaaseen tulokseen.

Seuraavan lehden aineiston jättöpäivä 15.10.1991. Lehteen tuleva aineisto lähetetään toi­ miston osoitteella puh: 148 55 11.

ANIMALIA, 30 VUOTTA! Eläinkokeet ovat erottamaton osa lääketieteen historiaa,ja monien mie­ lestä ne ovat ehdottoman välttämättö­ miä tulevaisuudessakin. Kuitenkin nii­ den henkilöiden määrä,jotkakyseena­ laistavat eläinkokeet, ainakin tuskalli­ set, on jatkuvasti nousussa. Muutama vuosikymmen sittentällaistakehitystä ei varmasti pidetty todennäköisenä, mutta onneksi siihen uskoi muutama rohkeaja ennakkoluuloton nainen,jot­ ka vuonna 1961 perustivat Koe-eläinten Suojelu ry:n puolustamaan koeeläinten oikeuksiaja herättämään kes­ kustelua eläinkokeiden oikeutuksesta.

Toiminta kävi vielä ennakkoluulot­ tomammaksi, kun Koe-eläinten Suoje­ luin yhteyteen perustettiin kymmenen duotta myöhemmin tieteellinen säätiö tukemaan tutkimusta, jossa etsitään eläinkokeita korvaavia ja vähentäviä menetelmiä. Työtä turhiajatuskallisia eläinkokeita vastaan käytiin nyt sekä eettiseltä että biolääketieteelliseltä pohjalta.

Keskustelu eläinkokeiden oikeu­ tuksestajohti pian keskusteluun ihmi­ sen oikeudesta ylipäänsä käyttää hy­ väkseen eläimiätavoin,jotkavoivatai-

heuttaa niille kipua tai muuta haittaa.

NiinpäKoe-eläintenSuojelurypiansi­ sällytti toimintaansa myös turkis- ja maatalouden eläimet sekä puuttui tar­ vittaessa kaikkiin eläinsuojelukysymyksiin. Liiton nopea kasvu Suomen suurimmaksi eläinsuojelujärjestöksi osoittiratkaisunolevanoikea.29 vuot­ taliitonperustamisenjälkeentulisitten aikamuuttaayhdistyksennimi senuut­ ta toiminta-alaa vastaavaksi: syntyi EläinsuojeluliittoAnimalia. Myös sää­ tiömuutti nimensä,ja sen perustajajä­ senentyötäkunnioittaensiitätuliJulia­ na von Wendtin Säätiö Tieteen Edistä­ miseksi Ilman Eläinkokeita.

Eläinkokeet ovat kuitenkin edelleen Eläinsuojeluliitto Animalian keskeisin toimintasarka. Animalialla on ollutja on edelleen keskeinen tehtävä maas­ samme eläinkokeita koskevan keskus­ telun ylläpitäjänäja mielipideilmaston muokkaajana. Toiminta on olluttulok­ sellista: esimerkiksi maamme nykyi­ nen koe-eläinlainsäädäntö, vaikkakin monin osin riittämätön, syntyiAnima­ lian käynnistämän kansalaisadressin ansiosta. Vieraillessani keväällä Kuo­ pion Valtakunnallisessa koeeläinkes-

kuksessa totesivat muutamat tutkijat, ettänimenomaan Animaliantoiminnan ja sen käymän mielipidekeskustelun ansiosta koeeläinten oloihin ja niiden hyvinvointiin saatu viime vuosina sel­ viä parannuksia.

Myös muilla eläinsuojelun osa-alu­ eillaAnimalia on keskeinen vaikuttaja maassamme. Näkemyksiimme suhtau­ dutaan yhä vakavammin eduskunnas­ sa, ministeriöissä, tiedotusvälineissä jne.

Näitä kehitysaskeleitaeikuitenkaan olisivoituottaailmansuurenyleisönja erityisesti liiton jäsenistön tukea. Ih­ misten jatkuvasti kasvava huoli eläin­ tenjaluonnonasemastaihmisenmaail­ massa sekäheidänantamansatukityöl­ lemme eläinten puolesta on se ’’pot­ ku”,jolla päättäjät saadaan liikkeelle.

Teidän joukostanne löytyvät myös ne ihmiset, jotka omilla asenteillaan ja käyttäytymisellään muuttavat tulevai­ suuden maailmaa yhä paremmaksi pai­ kaksi eläämeille ihmisille,eläimilleja muulle luonnolle.

Kasvakoon tämä joukko!

Djurförsökenären oskiljaktigdelav Väm sá smáningom isin verksamhet medicinsk historia, och mänga är av även djuren inom päls- och lantbruksden äsiktenattde ärnödvändiga även i näringen, samtbefatttadesigvidbehov fortsättningen. Ändä ökar antalet permed alladjurskyddsfrägor. soner som ifrägasätter ätminstone de Föreningens snabba expansion till plägsamma djurförsöken hela tiden.

Finlands största djurskyddsorganisaFör ett par ärtionden sedän ansägs en tionvisade attbeslutetvarriktigt.29 ár sadanutvecklingintesannolik,men tili eftergrundandet av förbundet blev det alilyckatroddeettparmodjga och försedan tid att förändra namnet tili att domsfria kvinnor pä den. Är 1961 bilmotsvara dess nya verksamhetsomrädade de Försöksdjurens Väm rfföratt de: Djurskyddsförbundet Animalia försvara försöksdjurens rättigheteroch föddes. Även stiftelsen ändrade sitt väcka diskussionom djurförsökensbenamn, och man hedrade dess stiftande medlems arbetegenom attkalladenJu­ rättigande.

Verksamheten blev ännu fördomsliana von Wendts Stiftelse för Vetenfriarenärman isamband med Försöks­ skap utan Djurförsök. djurens Väm tioärsenare grundade en Djurförsöken är fortfarande dess vetenskaplig stiftelse för att stöda centralaste verksamhetsfalt. Animalia forskning, som ersätter och reducerar har haft och har fortfarande en central djurförsöken. Kampen mot onödiga uppgift ivärt land som upprätthällare och plägsamma djurförsök fördes nu av diskussionen om djurförsök och bäde pä etiska och biovetenskapliga opinionsbildare.Verksamheten harvä­ gmnder. ritfruktbar: t.ex. värt lands nuvarande Diskussionen om djurförsökens beförsöksdjurslagstiftning,ävenom den i rättigandeledde snarttilien diskussion \stora delar är otillräcklig, föddes pä om människans rättattöverhuvudtaget grund av en medborgaradress, vilken utnyttjadjurenpä ettsädantsätt,attdet Animalia startat. När jag pä váren beorsakardjuren lidande ellerannan skasökteKuopios riksomfattande försöksda. Därför inkluderade Försöksdjurens djurscenterkonstateradeettparforska-

re, attisynnerhet tack vare Animalias verksamhet och den opinionsbildande diskussion den fört har man under de senaste ären fatt förbättningar tiliför­ söksdjurens förhällanden och deras välbefinnande. Även pä andra delomräden inom djurskyddet harAnimalia variten cen­ tral attitydskapare ivärt land. Man tar vära synpunktermed alltstörreallvari riksdagen, ministerier, media mm.

Dessa ffamsteg künde dock inte ha tagits utan stöd ffän den stora allmänheten och speciellt förbundets medlemmar. Människomas ideligen växandeorofördjurensochnaturensSitua­ tionimänniskans världsamtderasstöd för värt arbete för djuren är den spark med vilken man färbeslutsfattama att rörapä sig.Blanderfinnsävendemänniskor, som med sina egna attityder och sitt eget uppförande förändrar framtidens värld tilien alltbättre plats föross människor, djur och annan natur.

Mä denna skara växa!

PÄIVI VIINIKAINEN

ANIMALIA, 30 ÄR!

«

översättning KRISTINA LABART

5

• * • -.

Eläinten teurastuksessa on edelleen vakavia eläinsuojelurikkomuksia. Kuva: Tapio Vanhata­ lo.

Us

semmiksi. Se on edellyttänyt meiltä eläinsuojelijoilta entistä enemmän määrätietoisuuta ja tehokkuutta, sillä muuten emme olisi pärjänneet kilpa­ juoksussa eläinten hyväksikäyttäjien kanssa. Harvoin uudistuksia ja muu­ toksiasaakerralla,saman tien.Monien saavutusten taustalla on sinnikäs työ vuodesta toiseen. Nytkin monet asiat ovat itämässä, ne kypsyvät aikanaan helmiksi, jolloin nekin voidaan sitteM liittäähelminauhamme jatkeeksi. * Viimeaikojen saavutuksiamme eläinsuojelussa on runsaasti: * Animalian kansalaisadressikampanjan jälkeen uudistettiin maamme koeeläinlainsäädäntö. Vuonna 1987 Animalia nostiesilleuuden lainsäädännön toimivuuteen liittyviä epäkohtia, jol­ loin mm. kaikki Uudenmaan koe-eläinyksiköt tarkastettiin. * Koe-eläinten hyvinvointia on alettu tutkia, ja eläinten oikeaan käsittelyyn panostetaan enemmän. * Valtio on ryhtynyt rahoittamaan vaihtoehtomenetelmiä. * Jatkuva taistelumme delfinaarioita vastaan on nyt kääntymässä voitoksi; uusien delfiinienmaahantuontia tuskin enää sallitaan. * Vapaaehtoinen eläinsuojelutyö saa valtionapua. > * Teurastamoiden eläinsuojelullista epäkohdat on paljastettuja rituaaliteu­ rastuksella on yhä vähemmän kanna­ tusta.

/ '

M ikäli eläinsuojelun saavutuksia Suomessa kuvattaisiin helmillä, ei niistä vielä voisi punoa kovin pitkää ja sädehtivää helminauhaa. Mutta jo s suomalaisen eläinsuojelun saavutuk­ sia arvioidaan suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, niin silloin olem­ me varmaan maailman huippujen joukossa. Etenkin, jo s eläinsuojelupuolen voimavaroja verrataan eläin­ ten hyväksikäyttäjien varallisuuteen, työvoimaan jne.

Eläinsuojelun saavutuksia Suomessa Eläinsuojelijatovat saavuttaneetläpi­ murtoja, koskajoukkomme on niinak­ tiivistajamotivoitunutta. Kannustime­ na eivät ole olleet omat edut, vaan eläinten oikeudet. Voittomme ovat pe­ rustuneet tulokselliseen yhteistyöhön Animalian, Helsingin eläinsuojeluyh­ distyksen, Vihreän Ristinja Turkisten Vastustajien kesken.

Viimeisen runsaan 15 vuoden aika­ na,jonka itseolen ollut mukana eläinsuojelukuvioissa, olosuhteet ovat muuttuneet kovemmiksi ja monitahoi-

* Turkisten vastainen kampanja on tuottanut tulosta; kolmannes maamme turkistarhoista on lakkautettu. Superkettupaljastukselia yllätimme niin mi­ nisteriön kuin yleisönkin; maa-ja met­ sätalousministeriön eläinsuojelusta vastaava ylin virkamies ei tennyt, että superkettuja on olemassakaan. * Olemme onnistuneet nostamaan etii­ kan keskusteluun sekä tieteen että tai­ teenpiirissä.Tiedejataidetuleealistaa eettiselle kritiikille. * Eläinsuojelu on voittanut useita oi­

r«ri# m SV«

i: h u i mm mm ■*» m m mmm

keusjuttuja;eläinrääkkääjäon tuomittu mm. kissan hukuttamisesta ja kissan silpomisestakirveelläkuten ’’videotai­ teilija” Teemu Mäen tapauksessa. * Norsut on saatu pois sirkuksista. * Ponnekkaiden vaatimustemme ansi­ osta ministeriö lopulta puuttui laaja­ mittaiseensairaidenkissojenjakoirien itätuontiinja kielsi alle 10 viikkoisten kissojen ja koirien maahantuonnin.

Näin saatiineläintenkatutrokausvähe­ nemään. * Luonnonmukaiset eläinten kasvattamismenetelmät ovat saamassajalansi­ jaajakriittisetkuluttajaliikkeetkiinnit­ tävät huomiota myös eläinsuojelulli­ siintekijöihin. k* Olemme onnistuneet viemään eläi"met politiikkaan, sekä kaupunginval­ tuustoihinettäeduskuntaan— tasoille, joissaeläinten asioistapäätetään.

Kunnallispoliittisista saavutuksistamme pääkaupungissa kannattaa mai­ nitamm.: ** Helsinkiinperustettiinlöytöeläintalo. ** Helsinkiinon perustettueläinsuojelueläinlääkärinvirka,jokatäytettäneen viimeistään ensi vuoden alussa. Virka tulee muuttamaan radikaalisti eläinsuojeluvalvonnan kaupungin alueella. ** Helsinkiin ollaan suunnittelemassa luonnonvaraisten eläinten pelastamiskeskusta. Tämä hanke toteutunee yh­ teistyössä ympäristöministeriön kans­ sa.

Eduskunnassa tärkein tavoitteemme on eläimiä koskevan lainsäädännön .uudistaminen. Maa- ja metsätalousmi­ nisteriön alaiseen eläinsuojelulain uudistustoimikuntaan otettiin mukaan myös kaksi vapaaehtoisen eläinsuoje­ lun edustajaa.

m

»«MM

S — —— — mm-m

*•••.' TW

lii ' »V \

***?•¥¥** r¡7i#Jiii sisi

i h u h «SiiSa m m « g M » g g i|? J v ___ ■ ■ m m **# m m r s « «■rsirnj.' ®Vttf ^ — B i • K«1*»»- „

■« sr p 3 £ T .

--------

m m s s z v a S ;:.* :

I-. . J •* * ’^

3Hr » S « E lii

"

mmsmm

&

i m

^

SIL

„¿j k Ä

J

iH B

¡« ^ S

AV'

! ia g t " ! g i5 r v 5 g

'M S S i

f w « B S U m i ■** W & 1

mmmmmmm SSSI Turkisten Vastustajat-ryhmän tarhalta hankkima epämuodostunut Mikko-kettu onnistui yllättämään ylimmät eläinsuojeluviranomaisetkin. Mikon kaltaisia kun ei tiedetty olevan olemassakaan. Kuva: VeliRisto Cajander.

Metsästyslain uudistus on vireillä.

Kuitenkinmeilläon vieläpitkämat­ ka kuljettavana: työtäriittäävielävuo­ sikymmeniksikin eteenpäin. Tuskalli­ sista eläinkokeista on luovuttava ja mahdollisimmanmonet muutkin eläin­ kokeet on korvattava vaihtoehtomenetelmillä. Eläimiä koskevat lait ovat puutteellisiajaväljiä,valvontahuonoa ja tuomiot lievääkin lievempiä. Tehokasvatusmenetelmäton saatavasyrjäy­ tettyä luomu- ja muilla eläinystävällisemmillä menetelmillä. Loputkin tur­ kistarhat on kumottava. Tuskalliset metsästysmenetelmät on saatava kiel-

Maamme sadat koebeaglet takaavat muiden koeeläinten ohella sen. että Suomesta ei eläinsuoje­ lutyö toistaiseksi lopu. Karttuhan valmistuvan koe-eläinkasvattamon koiratuotannon pelätään lisäävän koekoirien käyttöä. Kuva: Veli-Risto Cajander.

letyiksijaSuomen suurpedot rauhoite­ tuksi. Jääkarhujen pito eläintarhoissa on lopetettavaja delfiineiden on pääs­ tävä takaisin valtameren vapauteen.

Jokaiseenkuntaantuleeperustaalöytöeläinasema.Kissojenlainsuojattomuus pitääpoistaajakoirienhäntientypistä­ minen kieltää...

Ketju tuntuu loputtomalta; sitä mu­ kaa kun joistakin väärinkäyttömuodoista päästään eroon, toisesta päästä keksitään uusia. Esimerkiksijuuri kun olemme voineetiloitaturkistarhauksen kriisistä, tarhurit etsivät uusia eläinla­ jeja tarhattaviksi. On siis oltava valp­ paana. Kuten eräshollantilaineneläinsuojeluveteraani kerran sanoi: ’’Mei­ dän on toimittava yhtä aikaa kolmella rintamalla; yksi joukko neuvottelee diplomaattisesti päättäjien ja virano­ maisten kanssa, toinen sakki järjestää näyttäviä mielenosoituksia ja kolmas ryhmä puuttuukonkreettisestijatarvit­ taessa suoralla toiminnalla eläinsuojeluepäkohtiin.. Vasta sitten saavutam­ me tavoitteemme.”

HANNELE LUUKKAiNEN 7

Kansainvälinen eläinsuojelu on viime aikoina edennyt hurjaazvauhtia.

Maailmanlaajuiset liikkeet kuten Maailman eläinsuojeluliitto, Maail­ man luonnonsäätiö ja Greenpeace ovat pyörittäneet mittavia kampanjoi­ ta ja toimeenpanneet näyttäviä ope­ raatioita. Kansainvälisenkin eläin­ suojelun saavutukset perustuvat eri maiden järjestöjen väliseen laajamit­ taiseen yhteistyöhön.

Kansainvälisillä ostoboikoteilla eläinsuojelijat ovat saaneet monet kosmetiikka/Irmat, mm. Revlonin, luopumaan koekanien ja muiden koe-eläinten käytöstä. (Kuvan kani on Helsingin kirurgisen sairaalan koe-eläimiä.) Kuva: Veli-Risto Cajander.

Uudet tuulet puhaltavat ELÄINSUOJELU ETENEE MAAILMALLA#* K u n Maailman eläinsuojeluliitto WSPA muutama vuosi sitten julisti maailmanlaajuisen sodan turkisten käyttöä vastaan, se ei voinut aavistaa­

kaan miten tuloksellinen siitä tulisi.

Turkisten myynti romahti monissa maissa eikä ole sen koommin elpynyt.

Kampanja onnistui muuttamaan pysy-

Maailman Eläinsuojeluliiton organisoima kansainvälinen turkistenvastainen kampanja on tuottanut tu­ losta. Turkisten vastaisuus on Keski-Euroopassa ja Englannissa saanut turkki päällä liikuskelunztuntumaan varsin epämiellyttävältäja jotkut suuret tavaratalot ovatjoutuneetjopa luopumaan turkisten myynnistään. Kuva: Veli-Risto Cajander.

västimyös yleisenmielipiteenniin,et­ tä esimerkiksi Hollannissa ja Englan­ nissatuskinkukaan enääkehtaapukeu­ tua turkkiin. Kuuluisat lontoolaiset ta­ varatalotkin Harrodsja Selfridgesjou­ tuivat luopumaan turkisten myynnistä.

Seuraavaksi WSPA käy härkätaistelunjaespanjalaiseen tiestään liittyvien eläinrääkkäysten kimppuun. Jatkossa on tulossa myös suuri karhukampanja, jolla pyritään suojelemaan kaikki har­ vinaiset ja uhanalaiset karhulajit ja mm. estämään jääkarhujen pito eläin­ tarhoissa. Myös suomalaiset eläinsuo­ jeluyhdistykset tulevat osallistumaan näihin kampanjoihin. Pidetäänhän meilläkin jääkarhuja nöyryyttävästi eläintarhan vankeina ja omia harmaa karhujamme metsästetään ankarasti.

Yksi suurimmista kansainvälisistä voitoista on lukuisten uhanalaisten eläintenkaupanjakuljetuksen kieltävä CITES sopimus. Valitettavasti heikko valvonta, salakauppajakorruptiojättä­ vät kuitenkin aukkoja järjestelmään.

Paras keino varjella uhanalaisia lajeja on tietenkin suojella niiden elinympä­ ristöjä. Esimerkiksi jättiläispandaa suojellaan paremmin rauhoittamalla sen asuinalueet Kiinassa kuin raahaa­ malla niitä eläintarhojen vangeiksi eri puolille maailmaa.

Valaiden ja hylkeiden lahtaamista eläin-ja luonnonsuojelijat ovat pysty­ neet estämään tai rajoittamaan. Silti ahnaita pyydystäjämaita— Norjaa, Is­ lantiajaJapaniajaTanskaa — eivielä­ kään ole saatu taipumaan. Delfiinien kohdalla suurvoitto saatiin vastikään tonnikalan ostoboikotinavulla. Tonni­ kalan pyytäjäthän tappavat vuosittain massoittain delfiinejä. Mutta nyt jo kolme amerikkalaista yritystä on luo-

punut tonnikalan pyytämisestä delfii­ neillevahingollisilla keinoilla.

Ostoboikotin avulla moni kosmetiikkafirmakin on saatu lopettamaan eläinkokeensa. Jatkossavaltaosaeläinsuojeluepäkohdista tullaan ilmeisesti ratkaisemaan juuri kansainvälisen ku­ luttajaliikkeen kautta, onhan eläinsuo­ jeluyksivastuullisenkuluttamisentee­ moista.

Viime aikoina eläinsuojelulainsää­ däntöä on uusittu monissa maissa.

Eläinsuojelullinen ajattelu ja eläinten oikeuksien tiedostaminen etenee kui­ tenkin niin nopeasti, että moni laki on vanhentunut jo voimaan tullessaan.

Siksi lainsäädäntöä tulee kehittää jat­ kuvasti. Toisaalta on käynyt ilmi, että eläinten väärinkäyttöä harrastavat yri­ tykset pakenevat lainsäädännön alta sellaisiinmaihin,joissaheidän toiminnalleeneiasetetaesteitä.Tällähetkellä esimerkiksi Espanja on eläinrääkkkäjien luvattu maa.

Kansainvälinen eläinsuojeluliike on parhaillaan vetämässä kahta isoa pro­ jektia, jotka molemmat on suunnattu kehitysmaihin. Ensimmäisessä karjan teurastustayritetäänmuuttaa inhimilli­ semmäksi opetuksen ja uusien tainnu­ tusvälineiden avulla. Toisessa yrite­ tään kehittää rokotetyyppinen sterilointimenetelmä kulkukissoilleja koi­ rille ja siten vähentää kodittomien eläintenmäärääjä kärsimyksiä. Jos tä­ mä hanke onnistuu, sitävoitaneenjat­ kossa soveltaamyös villihevoslaumoihintaijopahaisunäätiin,joistaon tullut haittaeläimiäjoissakin kaupungeissa.

Myös kansainvälisellä eläinsuoje­ lullaon pitkätiekuljettavanaanennenkuin eläinten oikeudet on saatu toteu^Ptettua kaikissa maissa. Jajuuri kun jo­ ku asia on on pois päiväjärjestyksestä teollisuusmaissa, se onkinjo putkahta­ nut kehitysmaihin. Lisäksi teollisuus­ maissa kehitellään jatkuvasti uusia prosesseja, joissa eläimet ovat vailla suojaa: mm. geenimanipulaatiossa eläimiä kohdellaan kuin raaka-ainetta.

Aiemmin esimerkiksi sika-nautaa on saanut ostaa vain säilykepurkeissa, mutta nyt ihminen on viisaudessaan kehittänyt uuden elävän sikanaudan.

Tällaiset lajien väliset geenisiirrot tu­ lee saada estetyksi.

Mittavista ponnisteluista huolimat­ ta monta tavoitetta on vielä saavut­ tamatta: TAISTELU JATKUKOON NIIN KOE-ELÄINTEN, VILLIELÄIN­ TEN, KOTIELÄINTEN, TURKISE­ LÄINTEN KUIN LEMMIKKIE­ LÄINTENKIN PAREMMAN ELÄ­ M Ä N PUOLESTA!!!

HANNELE LUUKKAINEN

Michael W. Fox - tiedemies, joka vaihtoi tutki­ jankammionsa eläinsuojelun eturintamaan.

M IC H A E L W . F O X

- Valovoimainen vaikuttaja JVun kuulin Michael W. Foxin esitel­ möivän ensimmäistä kertaa, tiesinjo­ tain liikahtavan pysyvästi sisälläni.

Myös Suomessa, Eläinsuojeluliitto Animalian 30-vuotissymposiumissa, geenitekniikasta luennoidessaan Mic­ hael kohautti: suurin osa yleisöstä kuunteli läheslumoutuneenahänen nä­ kemyksiään. Eräät koululääketieteen edustajat kuitenkin täysin kiihtyivät Michaelin esityksestä.

— Näin käy usein. Taidanjärkyttää niiden tiedemiesten maailmankuvaa, jotkatuijottavatomaa tutkimuskohdet­ taan ikään kuin tunnelin läpi.

Michael W. Foxillaon takanaan pit­ kä ura tiedemiehenä. Hän on lääketie­ teen, eläinlääketieteen ja etologian (eläinten käyttäytymistieteen) tohtori, ja toiminut psykologian professorina sekäeläintenkäyttäytymishäiriöitätut­ kivan keskuksenjohtajana.

Tänä päivänä hän kuitenkin on Yh­ dysvaltojen suurimman eläinsuojelujärjestön Humane Societyn bioetiikkaosaston johtaja. Hän pitää elämänteh­ tävänään toimia sellaisen maailman puolesta, jossa ihminen ei hallitsijan oikeudella tuhoa muuta elämää.

Mistä suunnanmuutos?

— Tutkin susien käyttäytymistä.

Ymmärsin kuinka upeita eläimiä ne ovatja tajusin, ettäne ovat paljon vii­ saampia kuin uskommekaan. Samalla näin ihmistenmetsästävän niitäharras­ tuksenaan tai vanhojen ennakkoluulo­ jen takiaja näin miten niiden elinym­ päristötuhotaan.Tiesinihmisentällöin rikkovan kaikkia perimmäisiä etiikan ja luonnon lakeja. Nämä tunteet syve­ nivätminussa vähitellenjaminustatuli vankkumaton eläinten-ja luonnonsuo­ jelija, Michael kertoo. ^ 9

Matkailun sanotaan avartavan. Lo­ mailua pidetään tapana rentoutua, elää huolettomastija mukavasti. Jotkut harvat ovat tohtineet arvostella sen kielteisiä puolia; turismin haitallisia vaikutuksia paikallisiin tapoihin, ta­ louselämään sekä ympäristöön. Vielä harvinaisempaa on puhua matkailusta ja eläinsuojelusta.

IVIatkatoimistot kehittelevät yhä uu­ sia matkailuvaltteja. Osa näistä, kuten erämatkailu, eijuuri ilahduta eläinten ystäviä. Vaihtoehtoisen matkailutoi­ minnan voimistuminen luo kuitenkin uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Vaihtoehtoinen turismi tarjoaa esim.

Isossa-Britanniassans.säilyttäviämatfckoja (engl. conservation holidays).

•Näillä ei levätä sanan tavanomaisessa mielessä vaan tehdään vapaaehtoista työtä vaikkapa vesiväylien puhdista­ miseksi.

Suomen on turvattava susiensa säilyminen muualtakin kuin eläintarhoissa. Meikäläinen sudentappopolitiikka sai Animalian juhlasymposiumin vieraalta ankaran tuomion. Kuva: Veli-Risto Cajander.

jatkoa edelliseltä sivulta

Ihmiskeskeisyydestä kaiken elämän kunnioittamiseen Michael ei säästele sanojaan, kun hän puhuu siitätuhosta,minkä ihminen on maapallollemme itsekkyydessään aiheuttanut: ’’Ihminen on vieraantunut ÄitiMaasta,jalakannutnoudattamasta Suuren Hengen oppeja.”

— Olemme unohtaneet luonnon, eläintenja ihmisen välisen siteen. Ny­ kyinen kulttuurimme on ihmiskeskei­ nen, vieläpä mieskeskeinen.

Michael painottaa jokaisen' yksilön vastuuta. Hän sanoo, ettemme voi pii­ loutua tekemältämme vahingolta.

Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa varsin pienin ponnistuksin. Michael ehdottaa ruokapiirin perustamista, eläin- tai luonnonsuojeluyhdistykseen liittymistä, luontoystävällisten pesuai­ neiden valitsemistataitavaroidenkier­ rättämistä.

— Gandhin sanoja lainatakseni:

meidän täytyy elää yksinkertaisesti, jottamuut voivat yksinkertaisestielää.

— Vain näin me voimme muuttaa luomamme teollistuneen autiomaan terveeksi ja terveyttä edistäväksi ym­ päristöksi. Pääsemme tähän,jos opim­ me rakastamaan kaikkea — eläimiä, kasveja, maata, vesistöjä — yhtä sy­ västi, kuin rakastamme puolisoamme, lapsiamme, vanhempiamme, Michael sanoo vakuuttavasti.

— Kun vahingoitamme luontoa ja sen lapsia, vahingoitamme myös itse­ ämme. On esimerkiksi masentavaa, et­ tätuhlaamme miljoonia dollareita tus­ kallisiin eläinkokeisiin löytääksemme parannuskeinoja sairauksille, joita ai­ heutamme itse itsellemme syömällä väärin, saastuttamallaluontoajasyytä­ mällä sinne tuholaismyrkkyjäja kemi­ allisialannoitteita.Jottavoimme todel­ laparantaaitsemme, meidän täytyypa­ rantaa maa.

— En usko pakkokeinoihin. Jokai­

sen tulee itse oivaltaa auttamisen ja^^^ osallistumisen tärkeys. Erään seikai^^^ sanoisin kuitenkin: jos välität luoma­ kunnastamme ja sen tulevaisuudesta, vähennä lihansyöntiä tai luovu siitä, Michael ehdottaa.

Lihantuotanto on epätaloudellista, monikansalliset yrityksetraivaavat sa­ demetsiä karjankasvatusta varten ja nykyaikainen lihantuotanto on muo­ dostunut keskitysleiriksi eläimille.

— Nämä eläintehtaatovat mielestä­ ni suurin loukkaus eläimiä kohtaan.

Olen vuosien varrella oppinut, että eläimetovatälykkäitäjaleikkisiä;niil­ lä on myös tunteita, huumorintajua ja jopa omatunto. Tehomaataloudessa ne on alistettu pelkästään tuotantokonei­ den asemaan.

— Jos ajatuskasvissyönnistätuntuu mahdottomalta, kuluttajien tulisiaina­ kin valitaluomu-lihaa,jonka tuottami­ nen on sekä eläin- että ympäristöystä­ vällistä,Michael ehdottaa.

PÄIVI VIINIKAINEN

10

Joukkom atkailu — joutom atkailu?

Neuvostoliiton yhteiskunnalliset muutokset näkyvät myös matkailussa: Karjalan-matkailu on kasvanut räjäh­ dysmäisesti. Viime vuonna rajamaat aukenivat myös metsästäjille. Tällöin suomalais-neuvostoliittolainen yhtei­ syritys,Kostamuksen Eräkeskus, alkoi järjestää saalistusmatkoja Itä-Karja­ laan. Toisena alan yrittäjänä voidaan mainita Värtsilän Matkailu, joka len­ nättääsaalistajiahelikoptereillaÄänisjärven itäpuoleisille saloille.Uudeksi erämatkailukohteeksion noussut lisäkm iViro,jossa erityiskohteitaovat villi­ siatja metsäkauriit.

Erämatkailusta kertovat esitteet an­ tavat siitäkauniin kuvan. Itä-Karjalas­ sa saalistajalle luvataan koskematonta luontoa,rikkaitakalavesiäjariistaavi­ liseviä metsiä. Ymmärrettävästi mat­ katoimistotvaikenevatniistäkielteisis­ tä vaikutuksista, joita erämatkailulla voi olla. Toistaiseksi ei tiettävästi ole esimerkiksi selvitetty, miten eläinten nopea, laajamittainen pyynti vaikuttaa Itä-Karjalan tai Viron ekojärjestel­ mään.

Myös tavallinen matkailu aiheuttaa monin paikoin merkittäviä ympäristö­ tuhoja. Tämän osoittavat mm. tutki­ mukset,joita on tehtyjoukkoturisimin vaikutuksista Välimeren alueen kasvija eläinmaailmaan. Erityisesti rannik­ koalueiden luontoon pahoin saastunut.

Monet lajit ovat hävinneet tai häviä­ mässä.

Suorien ympäristökuormitusten li­ säksi turismi on kaupallisuudellaan

Joukkomatkailu - eläinten menoa?

vaarantanut monien eläin- ja kasvila­ jien olemassaolon. Esimerkkinä voi­ daan mainita useat käärmelajitja alli­ gaattorit,joiden nahkaa käytetäänken­ kien taivöiden valmistamiseen, koral­ litja kilpikonnat, joiden kuorista val­ mistetaan monenlaisia matkamuistoja, sekä ne monet eläimet,joita käytetään turistien viihdyttämiseen esimerkiksi Espanjassa.

Eläinystävällistä matkailua Onko matkailu sitten vain haitallis­ ta?

Edellätodettiin,ettämonissa maissa on olemassa vaihtoehtoisia matkanjär­ jestäjiä.Näidenjärjestämät lomat ovat tosin pikemminkin työtä, vapaaehtois­ tatyötä, kuin lepäilyä rannalla. Muita vaihtoehtoja etsivilleeläintenystäville on tarjollaesimerkiksi lintujentarkkailumatkoja käytännöllisesti katsoen minne tahansa maapallolla. Afrikan ystävät voivat lähteä vaihtoehtoiselle safarille, jolla ei kaadeta riistaa vaan

tutustutaan eläinten elämäntapoihin.

Yksityiskohtaisempia tietoja tarjoaa Katie WoodinjaSyd Housen opaskirja The good tourist (London: Mandarin 1991). Ja jokainen voi tavallisellakin turistimatkalla tehdä eläinystävällisiä valintoja.

Valoa Kreikasta Joukkomatkailun maissa tapahtuu myös kehitystä. Yksi esimerkki on Kreikka,jossaeläintenkohteluon ollut joko ylenpalttisenrakastavaistataihy­ vinkin julmaa. Eläinsuojelun tuotteis­ saan huomioon ottanut Body Shop on hiljattain avannut liikkeen Äteenan li­ säksi myös Kreetan kahteen suurim­ paan kaupunkiin, Iraklioniinja Haniahan. Body Shop on myös puolustanut aktiivisestikreikkalaisiamerikilpikonnia,joidenelämän turismion vaaranta­ nut.Se on saanutKreikassajaTurkissa estetyksi turistihotellin rakentamisen muutamille sellaisille rannoille, joilla merikilpikonnat munivat.

TEUVO LAITILA

Animalia on yhdessä muiden eläin- ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa kamppaillut liian vapaata suur­ petojen metsästystä vastaan. Joidenkin mielestä vapautta taas on liian vähän: eräät matkanjärjestäjät organisoivat nimittäin suomalaisille riistamiehille suurpetojen jahtimatkoja Neuvostoliittoon. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Matkalla Kissaniemen turvakotiin. Kuva: Sami Bläberg.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry avu­ si parisen vuotta sitten Helsingin Vuosaaren Käärmeniemessä löytöeläintalon. Lähinnä kodittomat kissat, mutta myös lemmikkijyrsijät saavat ensiavun asunto-ongelmaansa kaupungilta vuokratulta löytöeläinasemalta.

ELÄIN EI OLE LELU

O n aika hassua, että eläinsuojelijat saavat maksaa vapaaehtoisesta eläinsuojelutyöstään, sillä hehän tekevät kaupungin hom­ mia huolehtiessaan kodittomista eläimistä.

Sekä eläinsuojelijat että varmaankin myös moni heitteille jätetty eläin kuitenkin toivo­ vat vuokrasopimuksen jatkuvan ikuisesti.

Lähes sadan neliömetrin huoneisto on re­ montoitu eläinten tarpeiden mukaisesti.

Monet talkoot kestänyt kunnostus nieli mielin määrin vapaaehtoista työpanosta ja rahaa.

Taloon mahtuu noin 50 kissaa sekä kane­ ja ja pikkujyrsijöitä. Kuitenkin esimerkiksi kesällä pahojen löytöeläinruuhkien aikaan

Käärmeniemi kehrättiin kissaniemeksi

löytöeläinasema joutuu jatkuvasti venyttä­ mään kapasiteettinsa äärirajoja. Terveet ja sosiaaliset kissat seurustelevat isoissa loo­ seissa. Sairaat ja erakkoluonteiset saavat oman rauhansa pienemmissä yksiöissä. Jo­ kaisesta loosista löytyvät omat potat, ruo­ kakupit ja pehmeät filtit loikoilua varten.

Vähintään kerran viikossa talolla käyvä eläinlääkäri tarkastaa löytöeläimet: mah­ dolliset sairaudet hoidetaan, kissa rokote­ taan, se saa matokuurin ja jos leikkausta ei ole vielä tehty, se steriloidaan. Parantumattomasti sairaat ja loukkaantuneet tai kesyyntymättömät villit lopetetaan. On arme­ liaampaa antaa eläinlääkärin päästää kissa pilven päälle kehräämään kuin antaa sen kärsiä tuskia tai odottaa paleltumista tai nälkiintymiskuolemaa Suomen talvessa.

Kissa ei kuulu Suomen alkuperäiseläimistöön.

Kissaniemen löytöeläinasema on todel lakin tullut tarpeeseen. Helsingin Eläinsuo­ jeluyhdistys ottaa huostaansa vuosittain pääkaupunkiseudulta lähes 1000 koditonta eläintä, pääasiassa kissoja, mutta myös koi­ ria ja pienjyrsijöitä sekä kaneja. Löysipä tä­ män kesän alussa tiensä jotenkin kummasti ravintola Pikkuparlamenttiin eksynyt kilpi­ konnakin yhdistyksen kautta hoitopaikan.

Lemmikille yritetään ensin etsiä sen omis­ tajaa. Mikäli sellaista ei ilmaannu tai koti havaitaan kykenemättömäksi huolehti­ maan eläimestä, lemmikki sijoitetaan uu­ teen, kunnolliseen kotiin.

Löytöeläinongelma on armottoman lu­ kuisa. Lama tuntuu vain pahentavan sitä.

Rahapulassa kituvat eläimenomistajat, joil­ le lemmikki ei sittenkään ole perheenjäsen, aloittavat säästöohjelmansa eläimestään ja jättävät sen heitteille. Lisäksi näin syksyllä tuttu kesäkissalauma on vailla huolenpitoa.

HALUATKO AUTTAA MEITÄ JA ELÄ MIÄ SÄILYTTÄMÄÄN KÄÄRMENIEMEN KISSANIEMENÄ? Jos Sinun nurkistasi ei kuulu kehrävstä tai oma(t) kisulisi kaipaa <vat) seuraa, tarjoapa kujakatille tilapäi­ nen hoitopaikka tai vaikka ihan oikea koti!

Löytöeläintalolla ollaan myös jatkuvasti eläintenhoitajien ja -silittelijöiden naukuvassa pulassa. Jos komeroissasi lojuu y li­ määräisiä muovivateja kissojen potiksi, ko­ reja, filttejä j a pyyhkeitä nukkumapesiksi, ruokakippoja tai kissankuljetuskoppeja, ota yhteyttä Helsingin Eläinsuojeluyhdis­ tyksen toimistolle puhelinnumeroon 90/ 659 320 (ma klo 12.30—20.00, ti-pe klo 10.30 — 18.00) tai suoraan löytöeläintalolle numeroon 90/312 220 (ma-pe j a su klo ¡5 — 18.00).

Jos Sinulta liikenee ylimääräisiä ropo­ sia, Kissatilimme pankkiyhteys on: SYP HKI SENAATINTORI 200120-500 059.

Avustuksilla kustannetaan kissanruokia, pisuhiekkoja j a eläinlääkärikustannuksia.

Helsingin löytöeläintalossa murisee ja kehrää leijonien sukulaisia. Kuvba: Sami Bläberg.

12

HELI SAJANIEMI

Eräs lihantuotannon ikävistä puolista: energiset ja leikkisät vasikat suljetaan ahtaaseen, rakolattiapohjaiseen karsinaan. Kuva: Veli-Risto Ca­ jander.

K a s v is r u o k a k ifje lm ä -

oppia opetushallitukselle

Eläinsuojeluliitto Animalia luovutti opetushallitukselle kiijelmän kasvis~^^ruokavaihtoehdon saamiseksi koului'^^^iin.

Tällä hetkellä kasvisruokaa pääsee nauttimaan ainoastaan lääkärintodis­ tuksenturvin.Oppilaat,jotkaeivättah­ do tukea maatalouden tehotuotannon eläin-jaympäristörääkkäystä,jäytävät kouluateriakseen pelkästään näkkilei­ pää ja mahdollisesti saatavilla olevia salaatteja. Omantunnon vapauteen ve­ doten Animalia vaati eettisiäsyitäriit­ täviksi perusteiksi kasvisruuan saami­ seksi.

Kasvisruoan etujen puolesta luovu­ tustilaisuudessatodistiravintotieteilijä Richard Burton. Kuultuaan Burtonin puheitaeivätterveydenhuollontaiope­ tushallituksen edustajat tuominneet­ kaan vegevaliota epäterveellisenä. Lä­ hinnä he olivat huolissaan ’’erikoisten kasvisten ja itujen” saatavuudesta.

(Mutta miksi kummassa kasvisruoka pitäisi valmista pelkästään jostain ih­ meellisistä vihanneksistaja iduista,ei­ vätkö kunnon suomalaiset rehut kelpaa?)

Esimerkkinä toimivasta kasvisruokavaihtoehtojärjestelmästä oli Steiner­ koulu, missäjoka päivä noin 120 oppi­ lastaeli 10 % 1200 oppilaasta valitsee kasvisvaihtoehdon. Henkilökuntaa ei olejouduttu palkkaamaan lisääjäkeit­ tiön terveisten mukaan alkukankeuk­ sista päästyä kasvisruuan kokkaami­ nen sujuu rutiinilla. Kouluaterian hin­ takaan eikasvisruuasta nouse.

Opetushallituksen edustajat olivat kiinnostuneitaaiheestajatoivoivatyh­ teistyöstä asian kehittämisessä. Tulok­ sia lupailtiin vain pitkän ajan tähtäi­ mellä. ’’Laman aiheuttama resurssipu­ laja virastojen monimutkainen byrok­ ratia” hidastavat koulujen kasvisvallankumousta. Kuitenkin painavimmat syyt lienevättietämättömyysjaennak­ koluulot.

Esimerkkeinä kasvisten tiestä kou­ lujen keittiöihin opetushallitus kuvaili kuntien mahdollisesti lisääntyvääkiin­ nostusta vihannesvalioon ja Ruotsin ruokalinjakokeilua. Opetushallitukses­ tahan lähtevät suositukset kuntiin,jot­ ka sitten jäljestävät kouluruokailun.

Nimenomaan vapaakuntakokeilun yh­

teydessä kunnat voisivat panostaa enemmän koulukasvisruokaa. Ikävä kyllä tasapainoisen kasvisruokailun kehittämiseen tarvittavaakoulutusta ei oikein ole ja informaatiokin on sekä auttamattoman vanhanaikaista että puutteellista. Ruotsin kouluissa on ko­ keiltu ruokalinjastosysteemiä, mistä oppilaatitsekokoavat lautaselleensyö­ tävänsä. Linjan yhteydessä padassa voisi opetushallituksen mukaan muhia kasvisruokaa. Suomessa ruokalinjakokeilu on vasta ajatusasteella.

Eläinsuojeluliitto Animalia etsii ja jakaa tietoakasvisvaihtoehdostaraiva­ ten vihannestenja viljatuotteiden tietä myös koulujenkattiloihin.Jossinätun­ netvegeasianomaksesi taioletmuuten vain tiedonjanoinen pommitapa ope­ tushallitusta kysymyksilläsi, miksei kouluissa saa kunnon rehuruokaa. Me puolestamme keskitymme sillä aikaa kaivelemaankuntienomiatuntoja. Toi­ vottavasti ei enää kauaa tarvitse olla ’’sairas” ja lääkärintodistuksen turvin kerjätä kasvisruokaa!

HELI SAJANIEMI 13

Tuotantoeläimet

Ulos tarhaan. Kanat kaipaavat runsaan maa-ja lattia-alan lisäksi myös mahdollisuuksia kulkea ylös ja alas. Korkealla sijaitseva kulkuaukko ka­ nalasta ulkotarhaan on mieluisampi kuin maan rajaan sijoitettu luukku. Kuva: Helena Tengvall.

Tuoreita munia omilta lemmikeiltä?

KOTKANALAT TAKAISIN KUNNIAAN! Tiheimmän taajama-asutuksen ulko­ puolella asuvalle eläintenystävälle oman pienen kotitarvekanalan pitämi­ nen on oiva keino täydentää ruokavali­ otaan hyvän omantunnon munilla, jo t­ ka myös makunsa puolesta päihittävät kaupoissa myytävät tehokasvatuksen tuotteet kirkkaasti. Samalla hyvinhoidetut kanat ovat— kaikkien oikein ym­ märrettyjen tuotantoeläinten tavoin — mitä kiehtovimpia lemmikkieläimiä.

IVflaatalouden tehostumisen ja eri­ koistumisen myötä pienet kotitarvekanalat, jotka aikoinaan kuuluivat ku­ vaan lähesjoka maatalossa, ovat nope­ asti harvinaistuneet. Rauhallisemman rakennemuutoksen kokeneissa maissa muutos ei ole ollut yhtä jyrkkä, vaan oman pienen kanaparven pito on yhä esimerkiksi Sveitsin maaseudulla var­ sin tavallista. Viime aikoina kanaharrastus on Suomessakin alkanut saada hiukan uutta jalansijaa etenkin luon­ nonmukaisten viljelijöidenkeskuudes­ sa.

Eläinsuojelijan näkökulmasta kat­ sottuna oman pikkukanalan pidolla on ennen kaikkeakaksi huomattavaaetua.

Ensinnäkin setarjoaatilaisuudensaada munia ruokapöytäänsä tarvitsematta tukea sitä massiivista eläinrääkkäystä, mikä kaupan hyllylle siististi ladottu­ jen munakoteloiden takana piilee.Toi­ seksi kanat ovat mielenkiintoisia per­ soonallisuuksia, joihin tutustuminen avartaa eläintenystävän maailmaa.

Kun on päässyt läheltä seuraamaan pienen kanayhteisön elämää, oivaltaa aivan uusin silmin senkin, kuinka tör­ keitä häkkikanalat, broilerikasvattamot ja muut nykyisen tehomaatalou­ den keskitysleirit todella ovat.

14

M onipuolinen ym päristö tekee kanasta kanan Mukavaan kananelämään tarvitaan tilavaja valoisa kanala, jossa on orret nukkumista varten,-.suojaisat ja peh­ mustetutmunintapesät sekälattiallaol­ kia,kutterinpuruataimuitakuivikkeita kuopsuteltavaksi. Toinen välttämätön elementti on ulospääsy, joko vapaasti pihamaalle tai kanaverkosta rakennet­ tuun tarhaan. Tarhan sisustuksessa ka­ nat arvostavat runsasta liikkumatilaa, korkeuseroja(isojakiviä,puulaatikoita tms., joiden päälle voi hypähtää) ja hiekkakasaa tai -laatikkoa hiekkakylpyjä varten.

Kokoonpanoltaan luonnonmukaisin kanaparvi käsittäänoin 25 kanaajane­ lisen kukkoa, joista vanhin toimii joh­ tajana. Varsin hyvin kanojen omia vaistoja vastaavat myös pienemmät osaparvet, esimerkiksi nelihenkisen perheen kotitarpeiksi sopiva ryhmäko­ ko on viisikanaajayksi kukko. Kanat munivat ilman kukkoakin, mutta ku­ kon kanssa muodostuvassa luontaises­ sasosiaalisessaryhmässä niidenhenki­ nen hyvinvointi on selvästi paremmis­ sa kantimissa.

Kana on ennen kaikkea seurallinen eläin. Sen seurallisuudesta saa ihmi­ nenkin osansa, jos hän vähänkin seu­ rustelee siivekkäidensä kanssa: kanat ottavat nopeasti tavakseen tulla hoita­

jaansa vastaan heti hänet nähdessään, rauhallisimmat vakaasti astellen, vilkasluonteisetjuoksujalkaa kiiruhtaen.

Vaistotoiminnat ovat kanoilla vah­ vassa asemassa ja säätelevät suurelta osin niiden käyttäytymistä (mihin liit­ tyvät myös puheet kanojen ’’tyhmyy­ destä”).Sisäisen äänensä ansiosta ka­ natosaavat opettamattakin noukkia pi­ hamaaltaitselleenparhaitensopiviara­ vintokasvejajahyönteisiäjatullaillal­ la hyvissä ajoin takaisin kanalaan, mikä tekee niistä suhteellisen helppo­ hoitoisia lemmikkejä. Silti kananhoi­ donkaan asettamiavaatimuksiaeipidä aliarvioida, kanala kyllä sitoo siiinä missä muukin eläintenpito.

Mitä olisi elämä ilman pihalla astelevaa kanaa!

Kuva: Veli-Risto Cajander.

'- : x

Kanala kaupunkiin?

Maaseudulla saa pystyttää korkein™ taa 100 kanan kanalan ilman mitään erityislupia, kunhan siitä ei aiheudu haittaanaapureilleja se sijoitetaantar­ peeksi kauas kaivostataimuusta vede­ nottopaikasta. Sen sijaan väestökeskuksissa tarvitaan kyseisen kaupungin tai kunnan terveyslautakunnan lupa.

(Väestökeskukseksi määritellään alue, jolla on vahvistettu asema- tai raken­ nuskaava. Jos on epätietoinen oman asuinpaikkansa kaavoitustilanteesta, asian voi tarkistaasoittamalla kaupun­ kinsataikuntansa kiinteistövirastoon.)

Terveyslautakunnan luvan saaminen edellyttää ennen kaikkea sitä, että ka­ nala voidaan sijoittaa riittävän kauas asuintaloistaja teistä. Se, kuinka kau­ kana on ’’riittävän kaukana", on itse kunkin terveyslautakunnan harkinnan varassa.

Entäpäjosjoku sittenalkaavakavis­ saan harkita oman pienen kanaparven hankkimista— mistähän saatietoasii­ tä,miten kanala rakennetaan, millaista

ruokaa kanoille annetaan, mistä hän saa kanoja?

Opaskitjoja aloittelevalle pienkanatilalliselleon saatavillavalitettavanvä­ hän. Suurin osa kanakiijallisuudesta opastaa lukijaansa vain häkkikanalanpidon ja broilerien tehokasvatuksen nikseissä. Paras ja lähestulkoon ainoa Suomessa saatavillaolevaluonnonmu­ kaisenkananhoidonopas on Flemming Schiöttenruotsinkielinen Hönsskötsel pä rimligt vis (kustantajana Bokskogen, 1986).Teoreettisempaatietoalöy­ tyy Erkki Pulliaisen kujasta Kanan historia, biologia ja tuotanto. Suo­ men Luonnonmukaisen Viljelynliitos­ ta löytyy asiantuntemusta ja neuvoja myös kotieläintenhoidossa.Myös alle­ kirjoittanut jakaa mielellään tarvitse­ ville kokemuksiaan (yhteystiedot saa Animalian toimistosta).

HELENA TENGVALL

Mikä ihmeen

^

JULIANA VON WENDTIN SÄÄTIÖ ® TIETEEN EDISTÄMISEKSI ILMAN ELÄINKOKEITA? Monet uudet Animalian jäsenet ovat saattaneet joutua hämmen­ nyksiin kuullessaan vuoroin Koe-eläinten Suojelusta, Koe-eläinten Suojelun Säätiöstä, Eläinsuojeluliitto Animaliasta ja Juliana von Wendtin Säätiöstä. Vastikään tapahtuneet nimenmuutokset ovat olleet omiaan sekoittamaan kenen tahansa pään, eikä Sääti­ ön ja Liiton välinen ero muutenkaan ole niin selvä kaikille.

IC u te n monet loistoideat, Säätiönkin perustamisajatus on saatu Ruotsista, vaikka itse perustamistyön suoritti Koe-eläinten Suojelu ry. Tuohon aikaan säätiöiden pe­ rustamiseen tarvittiin 10 000 markan pääo­ ma, joka nykyään on pieni summa, mutta joka tuolloin oli kiven alla. Vihdoin vuonna 1971 saatiin perustettua Koe-eläinten Suo­ jelun Säätiö.

Juliana von Wendt on luotsannut Säätiön ansiokkaasti halki vaikeimpien aikojen, mikä selittää osaltaan Säätiön nykyisen ni­ men (muutettu 1990). Innostus oli alussa suuri. Kuviteltiin, että tutkijat kiinnostuisi­ vat kovasti uusista kudosviljely- ym. mene­ telmistä, ja että eläinkokeet vähenisivät vauhdilla.

Todellisuus oli kuitenkin tyly. Johtokun­ taan pyydetyt tutkijat kieltäytyivät oiko­ päätä kunniasta ja viranomaiset eväsivät toistuvasti lahjoituksille anotun verovapau­ den. Onneksi ajat ovat tästä muuttuneet: Hallituksessa ei enää juuri ole maallikkoja ja Säätiölle lahjoitetut 5 000— 150 000 markan summat ovat yhteisöille verovapai­ ta (ei siis yksityishenkilöille).

Säätiö on jakanut vuodesta 1981 alkaen yli puoli mijoonaa markkaa apurahoina 43 tieteelliselle tutkimukselle. Lisäksi Säätiö on jäljestänyt tai ollut mukana jäljestämäs­ sä neljää tieteellisluonteista symposiumia.

rastein etsimään vaihtoehtoja eläinkokeil­ le: tarvitaan useita kannustimia. Perusedel­ lytys on raha.

Säätiö etsii tutkijan vastuuta Säätiö ja Animalia majailevat samassa toimistossa ja niiden päämäärä on tavallaan sama, mutta muuten niiden johtokunta, teh­ tävät ja toimintatavat ovat erilaiset. Anima-

lia nostaa räväkästikin esiin epäkohtia ja kampanjoi tuskallisimpia ja turhimpia eläinkokeita vastaan. Säätiö taas pyrkii vai­ kuttamaan suoraan tutkijoihin. Animalia luo paineita eläinkokeiden vähentämiseen ja Säätiö taas luo ilmapiiriä ja käytännön edellytyksiä, jotka edesauttavat muutoksia.

Molempia tarvitaan.

Mitä Säätiön apurahoilla sitten on saavu­ tettu? Sekä lääketiede että tekniikat, joilla eläinkokeita voidaan korvata ovat edisty­ neet. Tärkeä on myös apurahojen PR-arvo Säätiölle: eläinsuojelua voidaan edistää tiedemyönteisesti ja ihmisen hyvinvointia ajatellen.

Valitettavasti Säätiömme on toistaiseksi pelkkä hyttynen isompien rinnalla, mikä ra­ joittaa vakavasti toimintaamme. Suurem-

16

HUOM. Säätiöstä on ilmestynyt oma esite, joka kerto'o lyhyesti vaihtoehdoista, siitä miksi niitä tarvitaan ja mikä estää nii­ den käyttöä. Tilaa toimistosta!

Opiskelijoiden eettisyyskasvatus tärkeintä Erityisen tärkeää on tulevaisuuden tutki­ joihin vaikuttaminen. Toivomme, että voimme tuklevaisuudessa rahoittaa kursse­ ja, joilla opiskelijoille opetetaan kädestä pi­ täen kudosviljelyä ym. tekniikoita.

Kaikille perusopetuksessa tehtäville eläinkokeille lienee jo käytännössä vaihto­ ehtoja, jotka varmasti otetaan vastaan ylio­ pistoissamme, jos vain maksaja löytyy. Enfcsin on kuitenkin selvitettävä, mitkä vaihtokehdot sopivat millekin kokeelle, tilattava ulkomailta mallikappaleet simulointiohjelmista ja videoista ja selvitettävä kotimai­ nen kysyntä. Työsarkaa siis riittää.

RIITTA SALMI

LAHJO ITUK SET JULIANA VON W ENDTIN SÄÄTIÖLLE (tilinumerot löytyvät sivulta 4) Riikka Salo 6770, Lahden alueosasto 5000, Eeva Kilpi 1000, Ruth Kuhlefelt 1000, Mar­ gareta Dahllund ’’Netta-koiran muistoksi” 500, Tuija Lihtonen 500, L.Carrell 800, V.Kivistö 500, Milla Toivakka 400, M. Vatjos-Malmström 200, Aune Nurmiaho 60, Minna Toivola 100, Johanna Jussila 50, Riina Kontkanen 110, Sirkka Salin 100, Lei­ la Kakkuri 50, Mia Asplund 50, Kaija Inke­ ri Rossi 100, Annikki Parkkila 100, Sanna Keränen 15, Kirsi Paananen 50, Sirkka Vuorinen 200

Lämpimät kiitokset kaikille lahjoitta­ jille!

Haluatko auttaa Säätiötämme? Voit ha­ lutessasi lahjoittaa rahaa tiettyyn tarkoituk­ seen, esimerkiksi määrättyjen sairauksien tutkimiseen — taatusti ilman eläinkokeita — , eettisesti valveutuneiden opiskelijoiden tukemiseen tai simulointiohjelmien ja tie­ teellisen kirjallisuuden hankkimiseen.

Entä haluatko auttaa eläimiä vielä kuole­ masi jälkeenkin? Asian voi ratkaista testa­ mentilla tai määräämällä muistojuhlallisuuksiin tulevat varat lahjoitettavaksi eläinsuojelulle. Rakkaan vainajan muistoa voi kunnioittaa perustamalla hänen nime­ ään kantavan rahaston. Juliana von Wendtin Säätiö on oikea lahjoituskohde niille, jotka arvostavat lääketeteellistä tutkimusta, mutta eivät hyväksy kärsimyksen tuotta­ mista eläimille tieteen nimissä.

Kaikissa Juliana von Wendtin Säätiötä koskevissa asioissa voi kääntyä toiminnan­ johtaja Riitta Salmen puoleen joko kirjeitse Animalian toimiston kautta tai puhelimitse, p. 90/763 846 tai 90/148 5511.

Tiedettä ilman eläinkokeita — heidänkin unel­ mansa. — Kuopion yliopiston koekoiria. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Jos on säätiö ainutlaatuinen, niin on puheenjohtajakin

Raha ratkaisee Miksi sitten on tarvittu erillinen Säätiö edistämään eläinkokeiden korvaamista, ei­ kö Animalia pystyisi vaikuttamaan niin, et­ tä tutkijoiden olisi pakko siirtyä vaihtoeh­ toihin?

Valitettavasti asia ei ole näin yksinker­ tainen. Eläinkoeasetus määrää jo nyt, että eläinkoe on korvattava muulla menetelmäl­ lä, milloin mahdollista. Käytännössä tämä ei ole juurikaan vaikuttanut eläinkokeiden vähenemiseen.

Ongelma on siinä, että ennen kuin vaih­ toehtoja voidaan käyttää, ne on kehitettävä ja niiden tieteellinen laatu varmistettava, missä riittää valtavasti työsarkaa. Hyvin harva tutkija lähtee pelkästään eettisin pe-

maila pääomalla pystyisimme — yhdessä tutkijoiden kanssa — luomaan omia tutki­ musprojektejamme, joissa selvitettäisiin esimerkiksi mahdollisuudet korvata eläin­ ten käyttöä Suomessa toisaalta tuskallisis­ sa, toisaalta eniten eläimiä vaativissa ko­ keissa.

JULIA N A VON W ENDTIN SÄÄTIÖN HALLITUS 1991 -v ELL Oili Gylden, pj; LKT Hannu Halila; ELL Mikael Ilves; ELL Juha Junttila; FL Pirkko Lahti, Suomen mielenterveysseuran toim.joht.; LuK Mauri Leivo; FL ja LL Gustav Molander, varapj.; FM Stella Nylund; LuK Saija Pihkanen; DI Tony Rosqvist; dos Seppo Santavirta; LuK Riit­ ta Salmi, toim.joht.

Ju lia n a von Wendtin Säätiön puheenjoh­ taja, eläinlääkäri Oili Gylden, osoitti jo pik­ kutyttönä, että hänessä on ainesta. Koeeläinten Suojeluunkin hän liittyi välittö­ mästi saatuaan jostakin tietää moisen yh­ distyksen olemassaolosta. Aikanaan hänet sitten valittiin yhdistyksen johtokuntaan ja toimipa hän lehtemme päätoimittajanakin jonkin aikaa. Säätiön hallituksessa hän on ollut viisi vuotta.

Opiskeluaikanaan Oili heittäytyi ’’rettelöimään” , toisin sanoen hän oli opettajien­ sa kanssa eri mieltä siitä, ovatko eläinko­ keet välttämättömiä tulevan eläinlääkärin koulutuksessa vai eivät. Oili kehottaa kaik­ kia opiskelijoita samanlaiseen kurittomuu­ teen (lue: vastuullisuuteen). Hän itse joutui pienoisiin vaikeuksiin kantansa takia, mut­ ta piti pintansa ja sai paperinsa, eikä tun­ nustaudu sen huonommaksi eläinlääkäriksi kuin muutkaan. (Itse asiassa Oilin asiak­ kaat väittävät jopa päinvastaista.)

Oili pitää vastaanottoa Kauniaisissa yh­ dessä Jalangan ja Kontion kanssa. Muina

töinään hän toimittaa Lemmikki-lehden eläinlääkäripalstaa.

Mitä Oili ajattelee eläinkokeista ja eläin­ suojelusta?

— Henkilökohtaisesti suhtaudun eläin­ kokeisiin — etenkin tuskallisiin tuomitsevasti, ja kantani on vain koventunut ajan myötä. Laajasti ottaen eläinkokeille on aina vaihtoehtoja, eikä ihmislajin hyvinvointi yksinkertaisesti ole eläinten vastuulla. En häpeä tunnustaa, että näkökantani on puh­ taasti tunnepohjainen, vaikka pystyn tietys­ ti perustelemaan sen ns. järkevästi. Koko elämän pitäisi olla fiilisjuttu!

— Käytännössä suhtautumiseni eläinko­ keisiin on maltillinen, sillä ne eivät ole mi­ kään yksinkertainen asia muutettavaksi.

Kiihkomielisyydellä voitetaan kaikkein vä­ hiten.

— Olen iloinen siitä, että uusia eläinsuo­ jelijoita putkahtelee kuin sieniä sateella. Ih­ miset ovat kaiken kaikkiaan yhä enemmän huolissaan elinympäristönsä puolesta; ym­ märretään, että maailmassa on tärkeämpiä­ kin asioita kuin ura, maine ja raha. Näyttää siltä, että viime vuosina on alkanut todelli­ nen murros, jolla voi olla jo suurempaakin vaikutusta mm. eläinkokeisiin.

— Säätiössä on erityisen ilahduttavaa se, että hallitukseen on saatu asiantuntijoita, jotka ovat arvostettuja ammattilaisia omal­ la alallaan.

Kuten monet muutkin merkittävät henki­ löt, Säätiömme puheenjohtaja on kyllästy­ nyt Helsingin vilskeeseen ja muuttanut omaan piilopirttiinsä luonnonrauhaan.

Vilskettä tosin on sielläkin, sillä Oili on jo­ tenkin onnistunut kokoamaan ympärilleen kokonaisen eläintarhan.

Katraaseen kuuluvat parivuotias ’’kul­ tainen vahinko” Sylvi (labradorin ja kultai­ sen noutajan sekoitus), perhoskoira Pami, nuori sakemanni Putteja veteraanina Ismokolli. Sylvi oli hurjina pentuvuosinaan vä­ hällä saattaa emäntänsä Lapinlahteen syö­ mällä mm. neuloja, myrkkysieniä ja puhe­ linvastaajan viestejä — arkisemmista kapi­ neista puhumattakaan. Sylvi paransi tapan­ sa mystisesti kertaheitolla, mutta nyt perin­ nettä jatkaa ” MBD-lapsi” Putte.

Pami taas tuli taloon ikään kuin kiristyk­ sen kautta. Se tuotiin lopetettavaksi Oilille ja uudelleensijoitus ei enää kuulemma tul­ lut kysymykseen. Pami oli kuitenkin iloi­ nen ja terve. Tutkimuspöydällä se kohot­ tautui Oilia vasten ja nuolaisi hänen naa­ maansa. Oilin ei auttanut muu kuin ottaa koira itselleen, sillä se oli ainoa, mihin omistaja suostui lopetuksen lisäksi.

Oili lähettää terveisiä kaikille Animalian lukijoille: Suojelkaa eläimiä, mutta älkää unohtako itsekin elää ja iloita — älkää me­ nettäkö toivoanne!

RIITTA SALMI 17

Tarjolla juhlasymposiumissa

UUTTA TUTKIMUKSEN ETIIKKAA JA VAIHTOEHTOJA ELÄINKOKEILLE Eläinsuojeluliitto Animalia, 30 vuot­ ta,ja Juliana von Wendtin Säätiö Tie­ teenEdistämiseksi Ilman Eläinkokeita, 20 vuotta,juhlistivat syntymäpäiviään toukokuussa symposiumilla, jonka ai­ heena oli tutkimuksen etiikka. Tilai­ suudessa eläinsuojelujäijestöjen edus­ tajatja tieteentekijät pohtivat yhdessä koe-eläinten oikeuksia ja etsivät vaih­ toehtoja eläinkokeille. Mahtuipa jouk­ koon jokunen tutkija,joiden pääsano­ ina tuntui olevan se,etteieläimillä voi olla oikeuksia eikä eläinkokeille ole vaihtoehtoja: turha siisjäljestää sym­ posiumia asioista,joita ei ole olemas­ sakaan. No, ’’vahinko” olijo tapahtu­ nut, sillä symposium oli käynnissä ja monipuolinen esitelmöitsijäjoukko oli päässyt vauhtiin.

Professori Timo Airaksinen Hel­ singin yliopiston käytännön filosofian laitokselta pohdiskeli esitelmässään eläinten oikeuksiaja yleisimpiä eläin­ tenhyötykäytön puolesta esitettyjäpe­ rusteluita. Airaksisen nostatti auktori­ teettiuskoisten kansalaisten (ja itse auktoriteettien) hiukset pystyyn esittä­ mällä, että lääkärien ammattipätevyys eiyksin riitälääketieteellisteneläinko­ keiden oikeutuksen arviointiin, vaan asia vaatii laajempaa filosofista poh­ dintaa.

Tutkija Paula Hirsjärvi Kansanter­ veyslaitokselta siirtyi teoreettisem­ mastapohdinnastakäytäntöönjamuis-

tutti siitä, että oltiinpa eläinkokeiden oikeutuksessa mitä mieltä tahansa, koe-eläinten parissa työskentelevillä on velvollisuuksia eläimiään kohtaan.

Tutkijoiden on nähtävä eläimet paitsi herkkänä biologisena ’’materiaalina”, myös tuntevina olentoina, joilla on fyysisten tarpeiden lisäksi psyykkisiäkin tarpeita.

Symposiumin pääpuhuja triMicha­ el W. Fox Yhdysvalloista esitteligee­ nitekniikkaan liittyviäeettisiäja eläinsekä ympäristönsuojelullisia ongel­ mia. Foxin esitys,johon oli sekoitettu faktaajapanteistissävyistäelämänfilo­ sofiaa, vimmastutti erään siihen asti rauhallisesti yleisönjoukossa istuneen syöpäspesialistin niin, että koko sym­ posium oli mennä sekaisin. Tilaisuu­ den puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Päivi Viinikainen rauhoitti kuitenkin tilanteen entisen opettajan ottein ja päästi Juliana von Wendtin Säätiön apurahansaajat esittelemään löytöjään.

Eläinlääketieteen tohtori MarjaLiisa Hänninen kertoi esityksessään kemikaalien myrkyllisyyden arvioin­ nistajaarvioi siinäolevan mahdollista kehittäälaajaltieläinkokeitakorvaavia menetelmiä. Dosentti Matti Lehtinen puolestaan kertoi, että syövän syntyä voidaan tutkia ilman eläinkokeita tut­ kimalla syöpää aiheuttavien virusten vaikutusta ihmisen soluihin. Soluvil­ jelmissä voidaan tuottaa myös monia

Maailman Uhanalaiset Eläimet Tieto auttaa meitä säilyttämään eläimet myös tulevaisuudessa Maailman Uhanalaiset Eläimet 1-6 kertoo eläi­ mistä,joiltaalkaa aika loppua, mikäli me ihmisetjat­ kamme luonnosta piittaamatonta toimintaamme.

Useiden lajienkohdalla olemme tehneet virheitä, mutta oikeilla asenteillameistäjokainen voi osaltaan toimia niin,ettäeläimet säilyttävätpaikkansa luon­ nossa vielätulevaisuudessakin.

lääketieteellisessä tutkimuksessa ja hoidossa käytettäviä vasta-aineita ja hormoneja, arvioiesitelmässään lääke­ tieteentohtori Olavi Kajander.

Juhlasymposiumin esitelmät loivat toivoa koe-eläimistä, huolestuneelle eläinsuojeluväelle. Iloa himmensi vain se, että symposiumissa esitetyt näke­ myksetedustavatvielävähemmistöäbi­ olääketieteellisen tutkimuksen maail­ massa, ainakin Suomessa. Hallitsevail­ mapiiri tuntuu olevan se, että clämko^ft*r% keitä sinänsä eijuuri kyseenalaisteta niiden korvaamiseen suhtaudutaan hy­ vinvarauksella. Symposium todisti,että muutosta on jo ilmassa mutta tarvitaan monenlaista toimintaa ennen kuin uu­ denlainen tutkimuksen etiikkaja eläinkokeettomat menetelmät pääsevät val­ lalle. Tähän päämäärään Animalia ja Julianavon Wendtin Säätiönyttaivalta­ vat— uudella innolla.

Upea luku-ja katseluteos Maailman Uhanalaiset Eläimet -sarjan poikkeuk sellisen korkeatasoinen kuvitus tarjoaa upeita hetkiä koko perheelle. Helppotajuinen yleisteksti avartaa yleistietouttaja objektiivinen kerrontatapa auttaa ymmärtämään kaikkien eläinten tarpeellisuuden osana luonnontasapainoa.

Jokaisessa kirjassaon yksityiskohtainen hake­ mistojatieto-osa,josta löytyvät mm. eläintentieteelli­ set nimet, laji-ja heimokuvaukset sekä levinneisyyskartat. Nyt kaikki tämä korvaamaton tietoon samoissa kansissajaaina käsillä!

Saimaannorppia on nyt

yksilöä!

Suomen uhanalaiset eläimet omassa osassaan.

Tämän sympaattisenja harvinaisen eläimen suo­ jelemisen eteen on viime vuosina tehty paljon. Vuo­ den 1979 laskennassa niitätavattiinvain 18 yksilöä, joten norppakanta näyttäisiolevan elpymässä. Meillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Veera on nimikkonorppamme Saimaalla. Tilaa­ malla W+G:n tuotteita,oletsinäkin mukana autta­ massa kantaa selviytymään.

Kuvan sosiaalisten lehtiapinoiden, kuten tuhan­ sien muidenkin lajien uhkana ovat dramaattiset mitta­ suhteet saaneet sademetsien hakkuutyöt.

EMMI MANNINEN Animalian juhlavuosi jatkuu Eläin­ ten Viikon merkeissä 4.— 10.lokakuu­ ta.Tapahtumia on sekä Helsingissäet­ tämuualla. Katso ilmoituksiatoisaalla tässä lehdessä taikysy lisätietojaalue­ osastojen yhdyshenkilöiltä (luettelo heistä sivulla — ).Tervetuloa mukaa viemään eläinsuojelua uudelle. parem^B^ malle vuosikymmenelle!

L eikkaa irti katkoviivaa pitkin

Suomen karhut tarvitsevat kaikkien eläinsuojeli­ joiden ja luonnonsuojelijoiden tuen: Kuva: VeliRisto Cajander.

Karhunmetsästys alkanut Syyskuun alussa on jokaisella metsästysaseen omistavalla suomalaisella mahdollisuus lähteätappamaan karhuja poron­ hoitoalueella(Lapinja lähes koko Oulun lääni)sekä PohjoisKaijalassa. Karhuja on tapettu viime aikoina yli 50 yksilöä vuosittain, mikä on selvästienemmän kuin mitä lajilisääntyy maassamme. Metsästysjatkuupuoleenväliinlokakuuta. Sadat urhoolliset pyssymiehet ovatjo rynnänneet saloille. Metsäs­ tyslain uudistus ei lupaa parannusta metsän kuninkaan ase­ maan.

Nyt on tärkeää, että mahdollisimman moni protestoi tätä kestämätöntä tilannetta vastaan. Jokainen yleisönnosastokirjoitus on nyt tarpeen. Samaten kannanototja kommentit riis­ tanhoitoyhdistyksille, yksittäisillemetsästäjilleja viranomai­ silleovat paikallaan.

Karhu on kokonaan rauhoitettava Suomessa! Kaikki metsästys on kiellettävä luonnonsuojelualueilla! Karhuja varten perustettava laaja erityinen suojelualue Talaskan­ kaalle!

Kiehtova uutuus ja tietoteossarja jokaisen luonnonystävän käyttöön ja kirjahyllyyn. * Sarja kertoo koko maailman uhanalaisista eläi­ mistä. * Suomen uhanalaiset lajit omana osanaan. * Asteikko kertoo kunkin eläimen uhanalaisuusasteen. * Lähes 2000 sivua. * Upeat värikuvat, n.

1000 kuvaa. * Lisäksi yli 1000 muuta kuvaa, kart­ taa ja piirrosta. * Suuri sivukoko, 215 x 290 mm.

Maailman Uhan­ alaisetEläimet -teoksen toimi­ tusneuvoston puheenjohtajana toimii Korkeasaa­ ren eläintarjan johtaja,fil.tri Ilkka Koivisto.

Tottakai haluan luonnon ja eläinten ystävänä tietää lisää Maailman Uhanalaiset Eläimet -teoksesta ja pyydän lisätietoja.

Samalla saan upean uhanalaiset eläimet -julisteen täysin maksutta!

Julisteen koko n. 60 x 80 cm!

W EILIN+GÔÔS Tietokustantaminen VASTAUSLÄHETYS Sopimus 02100/70 Ahertajantie 5 02100 ESPOO

V -i Nimi

Lähiosoite

Pyydä lisätietoja teoksesta, saat upean julisteen täysin

Postinumero

MAKSUTTA!

Puhelin

1 1

Weilin+Göös maksaa postimaksun

-toimipaikka

1

1

Tanska sallii pikkuvalaitten tuhoamisen

Villieläimet

Islamilaiset ovat aloittamassa jälleen miekkavalaitten elävänäpyyntiä delfinaarioita varten.

Suurin osa muuta maailmaa tuomitsee tällaiset hankkeet. Kuva: Tiu Similä.

LAITON VALASMETSASTYS ALKAMASSA NORJAN JA ISLANNIN VESILLÄ?

Merten valtiaat, suuret hetulavalaat, voivat ainakin toistaiseksi elää rauhoitettuina maailmassamme. Kansainvälisen Valaanpyyntikomission IW C:n jäsenmaiden selvä enemmistö päätti toukokuussa Reykjavikissa, että jo kuusi vuotta voimassaollut valaitten kaupallinen pyyntikielto säilyy kaikkialla. Islanti, Norja ja Japani eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä tähän päätök­ seen.

Kiellosta huolimatta japanilaiset ai­ kovat ensi pyyntikaudella tappaa kol­ misensataa lahtivalasta,jota toimintaa he hämäysmielessä kutsuvat tieteelli­ seksi pyynniksi. Lisäksi Islanti erosi IWC:stä, ja sikäläiset valaanpyytäjät aikovat yhdessä norjalaisten pyytäjien kanssa lähteä laittomaan valastappoon vielä kuluvan syksyn aikana. Viralli­ sestinämä maat ovat ilmoittaneet, että ne eivät pyydä valaita 30. 6.92 men­ nessä.

Valaanpyynti on aina epähumaania!

IWC:n kokouksessa tuliselvästiesille, ettäeikertakaikkiaanoleolemassa sel­ laisia valaanpyyntimenetelmiä, joissa eläimen kuolema voisi tapahtua hu­ maanilla tavalla. Räjähtämättömän harppuunan käyttö kiellettiin 1981, koska seolieläimillehyvin tuskallinen ja kuolinajatjäivät pitkiksi.

20

Mutta räjähtävänharppuunan käyttö eiolepaljonparantanuttilannetta.Nor­ jalaisten ja japanilaisten tutkimusten perusteella esimerkiksi lahtivalaiden kuolinkamppailu tätäuudempaa mene­ telmääkäytettäessäkestääkeskimäärin 5— 12 minuuttia ja korkeintaan puolet valaistakuolee yhden minuutin sisällä.

Koska ’’parempia” menetelmiä ei ole edes näköpiirissä,niin useat mm. ame­ rikkalaisetjaenglantilaiset valasasiantuntijat katsovat, että yksin tämä on riittävä syy säilyttää valaitten maail­ manlaajuinen rauhoitus ennallaan.

IWC pyrkii myös pikkuvalaitten suojelemiseen Kymmenettuhannet pyöriäiset ja delfiinitjoutuvat kärsimäänjoka vuosi raakaa kohtelua ennen kuolemaansa.

Niitä hukkuu runsaasti mm. ajoverk­ koihin, lohikoukkuihinjamuihin kala-

pyydyksiin. Lisäksi niitä tapetaan ja teurastetaan elävältä mm. Japanissa, Grönlannissa ja Färsaarilla, käyttäen apuna veitsiä, koukkuja, keppejä ja ampumaaseita. Siksion hyvä,ettäIWC entistä selvemmin pyrkii suojelupää­ töksissään huomioimaan myös pikkuvalaat.

Pohjoismaista kolme vastustaa voi­ makkaasti IWC:n pyrkimyksiä ja maailman yleistä mielipidettä suojella valaita. Norjassa kalastajat syyttävät miekkavalaitaja myös lahtivalaita sii­ tä,ettäne syövät liikaakalaa. Tosiasi­ assa tietyt kalakannat ovat pohjoisilla merialueilla vähentyneet norjalaisten oman (jamyös Neuvostoliiton)massii­ visen ylikalastuksen seurauksena. Is­ lantilaiset ovat pyytäneet vesiltään vuodesta 1974 lähtien94 miekkavalas­ ta maailman delfinaarioihin. Lisäksi maa on jatkuvasti luvatta salakuljetta­ nut valaanlihaa japanilaisiin ravinto­ loihin.

Vaikeimmat pikkuvalasongelmat ovat kuitenkin Tanskan kontolla. Maa ei ole suostunut puuttumaan farsaarelaisten julmaan pallopäävalaitten pyyntiin. Vuosittain saarelaiset ovat ’’perinteisiinsä” vedoten tappaneet 1500— 4 000 pitkäeväpallopäätä aja­ malla valaatmataliin lahtiinjarannalle teurastettavaksi. Myös muita, muualla suojeltuja pikkuvalaslajeja pyydetään Färsaarillajatkuvasti. Tanska eimyöskää halua puuttua grönlantilaisten tuh­ laavaiseen ja runsaaseen valaspyyntiin. Tanskan painostuksesta IWC on myöntänyt aluellenoin 130 lahtivalaan ja20 suurensillivalaanpyyntioikeuden vuosittain. Mutta tämän lisäksi Grön­ lannissa tapetaan ainakin 1500 maitovalastavuodessa. Tämä merkitsee, että jopa 15 % alueen valkoisistaja äänek­ käistä maitovalaista kuolee vuosittain, mikä on kääntänyt kannan selvään las­ kusuuntaan. Grönlannissa pyydetään edelleen noin tuhat sarvivalasta vuo­ dessa, mikä on selvästi liikaa.

Kaikenkaikkiaan on kyseenalaista,

kuinka paljon valaanpyynti Grönlan­ nissa todellisuudessa palvelee eski­ moiden tarpeita ja paljonko on puh­ taasti kaupallista toimintaa. Saarelais­ tenpyyntimenetelmät ovatuseinmyös niinhuonoja, ettärunsaastivalaitahuk­ kaantuu haavoittuneina merelle.

Tanskan syntilistaan on vielä liitet­ tävä, että sikäläiset kalastajat tappavat joka vuosimeidän ainoatavalaslajiamme, pyöriäistä, 1000— 3 000 yksilöä Pohjanmeressä ja Tanskan salmissa.

Näin estetään tehokkaasti tämän leik­ kisän pikkuvalaan paluu Itämereen!

Tähänkään ongelmaan Tanskan vira­ nomaiset eivät ole tarttuneet.

Valaitten tulevaisuus valoisampi?

On useitasyitä— eettisiä,biologisia ja jopa laajenevaan valasmatkailuun liittyviä— lopettaavalaidenpyyntiko­ konaan. Maailma on muuttumassa; kuolleista valaista saatavan tuoton ar­ vottamisesta ollaan kääntymässä yhä enemmän elävien valaitten arvostami­ seen. Perusteeksi pyynnin uudelleenaloittamiselleeiriitäse,ettäjoku valas-

kanta saattaisi biologisesti kestääkin verotusta, tai ettäjollakin alueella on entisinäkin aikoina puyydetty valaita.

Valailla on olemassa myös suunnaton itseisarvojasamallane ovatmerten pi­ simmälle kehittyneitä eläimiä ja me­ rien ravintoverkkojen huipulla. Syyttä valaat eivät ole Pohjois-Amerikassa ympäristönsuojelun tunnuseläimiä.

Onkin todennäköistä, ettävalaanpyyntimaidenonjatkossaselvemmintaivut­ tava valaiden suojelun puolle.

VELI-RISTO CAJANDER

Mitä minä voin tehdä?

Kiijoita asiallinen viesti Tanskan suurlähetystöön,ja vaadi, ettämaitovalaitten, sarvivalaitten, miekkavalaitten, lahtivalaitten ja sillivalaitten pyyntiä vähennetään Grön­ lannissa, että pallopäävalitten pyynti lopetetaan Färsaarillaja että pyöriäisten pyynti tanskalaisen ka­ lastuksen yhteydessä estetään.

Danska Ambassaden, Yrjönkatu 9, 00120 Helsinki

Kaskeloiden mahtavia pyrstöjä vilahtelee mm. Norjan vesillä. Norjalaiset haluaisivat päästä keinolla millä hyvänsä valaanpyyntiin. vaikka rikas maa pärjää kyllä ilman valaista saatavia tuotteitakin. Kuva: Tiu Similä.

Elämää eläinvankilassa Eläinsuojeluliitto Animalian Turun alue­ osaston iskuryhmä vieraili Zoolandiassa eräänä kesäkuun kauniina päivänä. Zoolandia on yhdistetty eläintarha ja huvipuistoja se sijaitsee Liedossa, lähellä Turkua. Tar­ koituksenamme oli luoda kriittinen silmäys eläintarhan asukkien oloihin.

Zoolandian esitteessä kerrotaan, että eläimiä siellä on kokonaista 600 yksilöä.

Alue on toiminnassa kahdeksatta vuotta.

Ensivaikutelmaksi syntyi kuva, että alue oli laaja ja eläimillä paljon tilaa. Ponit ja muut eläimet käyskentelivät vihreillä laitumillaan kesäauringon paisteessa. Lähempi tarkastelu murensi tätä k u v aa ja kun vertasimme eläinten luontaisia olosuhteita eläin­ tarhan oloihin, illusio suorastaan romahti.

Seuraavassa pari kommenttia siitä, mitä eläinkirjat ja — ironista kyllä — zoolan­ dian omat opastetaulut tiesivät eläinten oloista, verrattuna siihen, mitä itse havait­ simme tarkastellessamme häkkien asuk­ keja.

Muunnettua todellisuutta ’’Norsut ovat kasvissyöjiä. Ne viihtyvät puiden, pensaiden ja runsaan kasvillisuu­ den alueilla. Norsujen on mitattu vaeltavan jopa 65 km päivässä. Elinpiirin koko on yleensä muutamia neliökilometrejä.”

Zoolandiassa kaksi norsua sai tyytyä muutaman kymmenen neliömetrin elinpii­ riin. Vaihtelua ne saivat siitä, että mahdolli­ suus oli piipahtaa joko sisälle tallin betonihäkkiin tai sitten seisoskella ankealla, ku­ raisella ulkokentällä. Runsaasta kasvilli­ suudesta norsut saivat vain haaveksia — vieraiden tarjoamaa näkkileipää oli sen si­ jaan tarjolla runsain mitoin. Muuta virikettä ei ollut. Ajankulukseen toinen norsu seisos­ keli pitkään paikoillaan huojutellen ruu­ mistaan ja toinen kolisutteli sydäntäsärke­ västi häkin porttia. ’’Huuhkaja on pöllöistä suurin. Se pesii maahan kallion juurelle. Syksyisin huuhka­ ja vaeltaa etelän suuntaan ja saattaa eksyä keskelle kaupunkia.”

Zoolandian huuhkaja tuntui olevan ek­ syksissä kaiken aikaa. Häkki oli kooltaan noin 6 metriä pitkä ja 4— 5 metriä korkea.

Tasainen alusta oli kauttaaltaan korkean heinikon peitossa. Minkäänlaista kiveä tai kalliota ei huuhkajan häkistä löytynyt.

Nurkkaan oli rakennettu pesätalo, mutta poikaset torkuskelivat yhdessä mytyssä pe­ sän ulkopuolella.

Yhtä suuria eroja eläinten vaatimusten ja häkkien tarjoaman todellisuuden välillä ha­ vaitsimme myös mm. kamelilla, ruskosuo­ haukalla, rämemajavalla ja hirvellä.

Yleisesti ottaen suurimpina puutteina pi­ dimme sitä, että häkkien muodot, materiaa­ lit ja sisustukset olivat aivan liian yksitoik­ koisia. Missä olivat vesi ja rantatörmät, suoseutuja vastaavat olosuhteet, kivenkolot tai muut piilopaikat? Miksi maaperä oli ko­ vaa ja usein betonipäällysteistä? Miksi lintuhäkit olivat niin matalia ja pieniä, etteivät linnut voineet niissä lentää. Missä oli luon­ tainen rehevä kasvillisuus, puut, kannot ja

pensaat. Mihin eläimet pääsevät ulkona tuulen- ja auringonsuojaan! Minkä takia häkkien seiniin oli maalattu eksoottisia maisemakuvia, eläinten viihdykkeeksikö?

Ja ketä oli tarkoitus hämätä joihinkin häkkeihin sijoitetuilla muovikukilla? Entä minkälaiset olot eläimillä on talvisaikaan?

MATKA DELFINAARIOSTA VALTAMEREEN ON PITKÄ MUTTA EI MAHDOTON Särkänniemen delfiineille vaaditaan vapautta

Eläintarhojen tarpeellisuus Monet kysymykset jäivät askartelemaan mieliimme. Toisaalta, olisiko yksikään näistä eläimistä saanut elää, jos eläintarhaa ei olisi. Eikö ole hienoa, että ulkoiset vaara­ tekijät on eliminoituja eläimet saavat sään­ nöllisesti ruokaa? Eikö ole erinomaista, että lapset näin oppivat tuntemaan ja rakasta­ maan eläimiä? Loppujen lopuksi palaamme ikuisen ongelman eteen, eli onko meidän eläinsuojelijoiden taas vouhotettava tästä­ kin aiheesta, kun asiat ovat Suomen eläin-^ tarhoissa kuitenkin erinomaisen hyvin?

SIRPA LAITINEN, Turku Jälkikommentti: Eläinten ystävien lienee syytä jatkossa entistä enemmän "vouhotta a ' ’ eläintarhoista. Parannettavaa löytyy.

Periaatteessa eläintarhat olisi korvattava eläinpuistoilla, missä eläimillä on todella runsaasti tilaa j a luontoa ympärillään ja missä ihmiset voivat tarkkailla eläimiä nii­ tä häiritsemättä. Voi myös kysyä, miksi lap­ sien p itäisi nähdä elävinä nimenomaan eläintarhojen eksoottisia, harvinaisia tai suurikokoisia eläimiä? Jokaisen lapsen lä­ hipiiristähän löytyy yllinkyllin tutumpia la­ jeja, kuten koiria, lehmiä, varpusia, lokke­ ja , oravia jne. Eikö näitten lajien elämään olisi ensin syytä kunnolla tutustua. (V-RC.)

Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Vih­ reä RistijaEläinsuojeluliittoAnimalia luovuttivat toukokuun alussa maa- ja metsätalousministeriölle Särkännie­ men delfmaarion toimintaa koskevan yhteiskirjelmän. Kirjelmässä eläinsuo­ jeluyhdistykset esittivät huolestunei­ suutensa Särkänniemen neljän delfii­ nin kuoleman johdosta sekä vaativat delfiinien palauttamista luontoon. ^Luontoon palauttaminen olisimahdol­ lista Karibialla tämän vuoden tammi­ kuussakäynnistetynkansainvälisenIn­ tothe Blue -projektinkautta. Projektin tarkoituksena on merinisäkäsasiantuntijoiden valvonnassa sopeuttaa delfinaarioiden asukkeja takaisin luontai­ seen elinympäristöönsä. Kevään aika­ na onjo kolme Englannista tuotuadel­ fiiniäpalautettumereenjakokemukset ovat olleetrohkaisevia. Kirjelmän luo­ vutustilaisuudessa maa- ja metsäta­ lousministeriön eläinlääkintöosaston ylitarkastaja Pirkko Skutnabb kertoi, että tuskin enää uusia lupia delfiinien tuomiseksi myönnettäisiin. Toisaalta Skutnabbin mukaan delfiinien hyvin­ vointiin, terveyteenja tiloihin liittyvät asiatovat Särkänniemessä kunnossa.

Ei uusia delfiiniiupia Zoolandian kahden norsun valtakunta on muutaman ky mmenen neliömetrin kokoinen. Luonnossa nor­ sujen elinalueita mitataan neliökilometreissä. Kuva: Sirpa Laitinen.

r

Oikeusasiamiehelle tehdyn valituk­ sen vuoksi ministeriön edustajatolivat tehneetalkuvuodesta tarkastuskäynnin Särkänniemen delfmaarioon. Heidän mielestään delfiinien oloissa ei ollut mitään huomauttamista. Ylitarkastaja Skutnabb totesi kuitenkin kiijelmän luovutustilaisuudessa, että tietämys ja asenteet ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttuneet niin, että uusille delfiineille tuskin enää myön­ nettäisiin maahantuontilupaa. Käytän­ nössä tämä merkitsisi Särkänniemen delfmaariontoiminnanpäättymistäsen nykyisten asukkien kuoltua, sillävan­ keudessasyntyvistädelfiininpoikasista vain harvajää eloon.

Näinkö opitaan tuntemaan ja kunnioittamaan merten älymystöä? - Tampereen delfinaario 1991. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Delfiinikiijelmä ja eläinsuojelijoi­ den näkemykset delfmaariotoiminnasta saivat runsaasti julkisuutta, ja tästä suivaantuneenajohtaja Joenpolvi Sär­ känniemestä ryhtyi vastahyökkäyk­ seen.Hän antoilehtienpalstoillakitke­ riäkommentteja, muun muassa syyttä­ en eläinsuojelijoita asiantuntematto­ muudesta ja väittäen vapauden olevan pahinta, mitä delfiineille voisi tapah­ tua.

Delfinaariosta voi matka käydä valtamereen. Ei niin mahdoton ajatus kuin äkkiseltään kuulos­ taa. Sen on osoittanut kansainvälinen delfiinien luontoon sopeuttamisohjelma. In to the Blue. Ku­ va: Veli-Risto Cajander.

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksestä vastattiin syytöksiin jäljestämällä eläinsuojelijoiden ja delfmaarion joh­ toportaan välinen tapaaminen Särkän­ niemessä 23. 5.-91. Tapaamisen tar­ koituksena oli keskustella delfinaariotoiminnasta ja villieläinten hyväksi­ käytöstä viihteessä yleensä; läsnä oli runsaslukuinen joukko myös tiedotus­ välineiden edustajia.

Särkänniemen delfmaarion toimin­ nanjohtaja Rahunen esittitilaisuudessa uuden delfiinitutkimuksen tuloksia, joihinvedoten hän yrittitodistaamuun muassa että delfiinien keski-ikä olisi sama vankeudessajaluonnossa. Eläinsuojelijoissa herätti kummastusta tut­ kimuksen tieteellisyysarvo:esimerkik­ sivapaudessa elävien naarasdelfiinien keski-ikä oli laskettu yhden (1) kuol­ leen naarasdelfiinin perusteella!

Muutenkaan yhteisymmärrystä eläinsuojelijoidenjadelfmaarionedus­ tajien välillä ei tuntunut löytyvän. Ti­ laisuudessa sovittiin kuitenkin uuden tapaamisen jäijestämisestä syksyllä delfiininpoikasten synnyttyä, eli kes­ kustelu Särkänniemen delfiineistäjat­ kuu.

KATRIINA PARU

tapauksessa vain hieman muunneltuihin häkkikanaloihin. Näiden sovellusten perus­ teilla voisi paremminkin kuvitella, että lain tavoite on ’’taloudellisen” eikä ’’luontai­ sen” käyttäytymisen takaaminen eläimille.

Luonnollinen käyttäytyminen kadoksissa Mitä sitten on luontainen käyttäytymi­ nen? Nyt, kun laki on jo voimassa, on huo­ mattu, että vastausta tähän ei tarkalleen tie­ detä — eikä ole toden teolla etsittykään.

Valtion rahoitus ns. vaihtoehtoisten kotie­ läinten kasvatusmenetelmien tutkimiseen ja vielä enemmän kotieläinten käyttäyty­ mistutkimukseen on ollut nihkeää sekä en­ nen että jälkeen eläinsuojelulain uudista-

Uuden eläinsuojelulain myötä tämänkaltaiset emakkokarsinat jäävät Ruotsissa historiaan.

Emakkoja saa pitää kapeissa yksittäiskarsinois­ sa jatkossa vain viikon ajan porsimisen yhtey­ dessä. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Ruotsissa taistellaan

luonnollisen käyttäytymisen puolesta Ruotsin eläinsuojelijat saivat aiheen juhlia, kun uusi eläinsuoje­ lulaki astui kolmisen vuotta sitten sitkeän taistelun jälkeen voi­ maan. Laki kohautti eläinsuojeluväkeä maailmanlaajuisestikin eläinystävä/lisillä periaatteillaan. Kun sitä alettiin soveltaa käy­ täntöön, sai eläinsuojelijoiden juhlinta jäädä ja uusi kamppailu laista alkoi.

R .u o tsin eläinsuojelulain perusperiaatteen mukaan eläimiä on kasvatettava niin, että niillä on mahdollisuus luonnolliseen käyt­ täytymiseen. Niinpä esimerkiksi häkkika­ nalat saaavat jäädä historiaan, emakoita ei enää pidetä jatkuvasti yksittäiskarsinoissa ja lehmät pääsevät laiduntamaan kesällä.

Lain soveltaminen arveluttaa eläinsuojelu väkeä Laki on ns. puitelaki, joka antaa maata­ lousviranomaisille valtuudet soveltaa py­ käliä parhaalla mahdollisella tavalla. Ta­ loudelliset seikat ovat saaneet käytännön sovelluksissa niin paljon painoarvoa, että 24

ne uhkaavat nyt vesittää hyvän perusperi­ aatteen. Eläinsuojelijat ovat huolissaan sii­ tä, että maatalousviranomaiset ovat anteli­ aasti myöntäneet poikkeuslupia lehmien pitämiseen sisällä ympäri vuoden tai emakoiden sulkemiseen kapeaan karsinaan yli laissa mainitun viikon ajan porsimisen yh­ teydessä. Mahdollisuus luonnollisen käyt­ täytymiseen merkitsi maaatilahallituksen tulkinnan mukaan vain 0.15 m2 lisätilaa. Li­ hanautoja saadaan edelleen pitää ahtaissa ritiläpohjaisissa karsinoissa, joissa esimer­ kiksi kolmen kuukauden ikäiselle vasikalle ’’riittää” neliömetrin liikkumatila. Häkkikanat saavat odottaa 10 vuotta ennen kuin nykyisistä häkeistä siirrytään pahimmassa

Onneksi muutamat tutkijat ovat jo uskal­ tautuneet virittämään keskustelua siitä, mi­ tä luonnollinen käyttäytyminen on ja miten se voi kotieläinten kasvatuksessa toteutua.

Ruotsalaisen kotieläinten käyttäytymistie­ teen (etologian) professorin, Per Jensenin, mukaan luonnollinen käyttäytyminen tar­ koittaa sitä, että eläin voi toteuttaa käyttäy­ tymistarpeitaan eli käyttäytymistä, johon eläin on hyvin motivoitunut olosuhteista riippumatta. Esimerkiksi sialla voi olla tar­ ve rakentaa porsimispesää tai tonkia maata

Ruotsin eläinsuojelulain pitäisi taata lehmille laidunnusoikeus. Viranomaiset ovat kuitenkin vesittäneet päätöstä myöntämällä liian auliisti poikkeuslupia lehmien pitämiseksi sisällä kesät talvet. Kuva: Veli-Risto Cajander.

niin vapaana ollessaan kuin sisällä sikalas­ sakin. Käyttäytymistarpeista tarvitaan vielä paljon lisäselvityksiä, mikä ei Jensenin mu­ kaan merkitse sitä, että parempaa tietoa odotellessa eläimiä pidetään miten tahansa.

Eläimille on annettava ’’etua tietämättö­ myydestä” : niin kauan, kun emme tiedä onko tietty käyttäytyminen eläimelle tärkeä tarve, annamme sille mahdollisuuden sen toteuttamiseen.

Toisen kokeneen ruotsalaisetologin, Bo Algersin, mukaan luonnollinen käyttäytyseen kuuluu se, että eläin voi omalla käyt­ täytymisellään edistää parasta mahdollista ympäristöön sopeutumista. Esimerkiksi si­ an sopeutumista varmasti edesauttaisi se, että sillä olisi riittävästi tilaa väistää huonotuulista karsinatoveriaan ennen kuin tämä ehtii käydä kimppuun.

Ruotsalaisten kamppailu ’’luonnollisen käyttäytymisen” tulkinnan ja soveltamisen kanssa jatkuu ja on opettavaista meille suo­ malaisillekin. Onhan meikäläisenkin eläin­ suojelulain periaatteena, että eläimen ’’säi­ lytyspaikan’ ’ on oltava eläimen lajityypilli­ set erityispiirteet huomioonottava. Valmis­ teilla oleva uusi lakimme tulee Ruotsin ta­ paan olemaan puitelaki, joka takaa paljon soveltamisvaltaa maa- ja metsätalousmi­ nisteriölle. Perusongelma sekä meillä että Ruotsissa on se, kenen erityistarpeita lain tulkinnassa kunnioitetaan. Eläinten vai niistä hyötyvien ihmisten?

EMMI MANNINEN Lähteitä: Algers, B. 1990: Naturligt beteende — ett naturligt begrepp? — Svensk Veterinär Tidning 42 (12) : 517— 519.

Jensen, P. 1990: Naturligt beteende och beteendebehov. — Svensk Veterinär Tidning 42(12): 511—515.

Jättiläisadressein eläinten puolesta

Hyvinvointitutkijat kysyvät:

MITEN KOTIELÄIMILLÄ MENEE?

Opetuksessa tehtävät eläinkokeet Euroopan Neuvoston koe-eläinsopimus, johon Suomi liittyi viime vuonna, määrää, että opetuksessa saa tehdä eläinkokeita vain mikäli ne ovat ehdottoman välttämät­ tömiä. Suomessa ei asianlaita ole näin: esi­ merkiksi Turun yliopistossa on lääketie­ teen opiskelijat pantu vuosi toisensa perään tutkimaan rotilla lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutusta.

Animalia lähetti asiaa koskevan kirjeen kesäkuussa kaikille lääninhallituksille sekä maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle. Kirjeessä pyysimme läänineläinlääkäreitä tarkistamaan alueeltaan opetuksessa tehtävät eläinkokeet sekä eväämään luvat sellaisilta, jotka eivät täytä EN:n sopimuksen ehtoa. Maa- ja metsäta­ lousministeriön eläinlääkintöosasto on vas­ tannut kirjeeseemme ja kertonut niin ikään lähettäneensä läänineläinlääkäreille muis­ tutuksen.

H u o li k o tie lä in te n p a h o in v o in n is ta sy n n y tti p a r i v u o sik y m m e n tä sitten k o k o n a a n u u den tu tk im u sa la n : e lä in ­ ten h y v in v o in titu tk im u k se n . T u tki­ m u s v o i n y t a lk u a ik o ja a n p a re m m in , elä in ten o lo issa m u u to k sia ta p a h tu u h itaasti.

Hyvinvointitutkimuksen juuret joh­ tavat 1960-luvun Englantiin, jossa Ruth Harrisonin kiija Animal Machi­ nes kohahdutti kansaa. Karjankasva­ tuksesta olitullutteollisuuttaja eläin­ tensopeutumiskyky oliylitetty.Kohun saattelemana Iso-Britannian hallitus kokosi komitean, joka aikansa kotie­ läinten tilannetta tutkittuaan julkaisi eläinten pidon vähimmäisvaaatimukset.Näiden viiden perusvapauden mu­ kaan eläimen on voitava vaikeuksitta kääntyä ympäri, mennä makuulle, nousta ylös, rapsutella itseäänja ojen­ taajalkansa.

Tutkijoidenmielenkiintoalkoiherä­ tälaajemminkin. Kestikuitenkinuseita vuosia ennenkuin käsitettä ’’eläinten hyvinvointi” uskaltauduttiin käyttä­ mään tieteellisissäjulkaisuissa.

Miltä hyvinvointi näyttää?

Jotta hyvinvointia voitaisiin tutkia, on ensinmääriteltävä,mitä sillätarkoi­ tetaan. Tehtävä ei ole ollenkaan niin yksinkertaista, miltä äkkiseltään tun­ tuu.Erään määritelmän mukaan hyvin­ voivaeläinon fyysisestijapsyykkises­ ti harmoniassa ympäristönsä kanssa.

Kuulostaa hyvältä mutta, mistä tiede­ tään, jos harmoniaa ei olekaan löyty­ nyt? Pitääkeksiäkonkreettisiamittoja.

Tällaisina on käytetty esimerkiksi sai­ rauksien ja vammojen esiintymistä, tuotosta, hormonaalisia muutoksia ja käyttäytymistä.

26

Siat ovat toimeliaita eläimiä. Ne tonkisivat maata, tutkisivat ympäristöään ja rakentaisivat nukkumis- ja porsimispesiä, jo s siihen annettaisiin mahdollisuus. Kuva: Vali-Risto Cajander.

Eläinten hyvinvointi liittyyolennai­ sesti siihen, mitä tarpeita eläimillä on ja miten ne täyttyvät erilaisissaympä­ ristöissä. Viime vuosina on perinteis­ tenfyysistentarpeidenohellaalettuot­ taavakavasti myös henkisemmät käyt­ täytymistarpeet. Hollantilainen sikatutkija Gerhard Van Putten muistelee suhtautumista kotieläinten käyttäyty­ mistutkimuksen merkitykseen näin: Jo tehosikaloiden alkuvaiheessa 1960-luvulla siat keksivät alkaa pureskella toistensa häntiä. Pulmaa pidettiin lä­ hinnätaloudellisena,lisäsiväthänavoi­ met puruhaavat sairausriskiä. Apuun kutsuttiin agronomit, jotka taistelivat hännänpurentaa vastaan kokeilemalla erilaisia ruokavalioita, sillä porsailla ajateltiin olevan raudanpuutetta. Tu­ loksiaeisyntynytjaniinpääsiväteläin­ lääkäritvuorostaanetsimäänmahdolli­ siasairauksia.Kun mikään einäyttänyt auttavan olipaikallelopultakutsuttava sikojenkäyttäytymistutkijat,jotkasuosittelivatpossuille toimintaterapiaa eli olkia, joita voi pureskella häntien si­ jaan.Reseptiäpidettiinkuitenkinriittä­ mättömänä ja niinpä eläinlääkärit sai­ vat ongelman poistettavakseen katkai­ semalla possujen hännät ennen kuin näiden karsinatoveritehtivät sen tehdä vähemmän hygieenisesti.

Tutkimus yksin ei tuo hyvinvointia Tarina keskieuroopalaisistapossuis­ ta kuvastaa käyttäytymistarpeiden ali­ arvostuksen ohella paria muutakin on­ gelmaa. Ensinnäkin hyvinvointitutki-

musten tuloksetvoivatollaristiriitaisia janiidentulkintavaikeaa. Toiseksitie­ teellinen tieto ei ratkaise hyvinvointiongelmiaelleisitäsovelletaongelmien syiden eikä vain oireiden poistami­ seen. Ja soveltaminen voi maksaa. Sen sijaan eläin saattaa voida huonosti ja siltituottaa hyvin.

On toki hyvinvointitutkimuksen tu­ loksia sovellettukin. Ruotsin ja Sveit-' sin päätökset luopua tavanomaisista häkkikanaloista ovat näkyvimpiä esi­ merkkejä. Siatkinovat saaneet osansa: emakoiden pito suuren osan elämästä yksittäiskarsinoissa jää lain voimalla historiaan niin Ruotsissa kuin Iso-Britanniassakin. Monissa muissa Euroo­ pan maissa suunta on sama vaikka la­ kiin emakoiden ’’vapautusta” ei ole kirjattukaan. Uudet, vaihtoehtoiset kasvatusmenetelmät ovat nekin haaste hyvinvointitutkimukselle,jottaeläimet eivätjoutuisi ojasta allikkoon.

Liiallisestahätäilystäeikotieläinten olojenkohentamisessaolepelkoa. Mil­ joonat kotieläimet saavat edelleen, yli 20 vuoden jälkeen, odotella Brambellinkomitean esittämänviidenperusva­ pauden toteutumista. Miksi? Esimer­ kiksi tällaisen logiikan tähden: niin kauan, kun eiehdottoman varmasti ole voitu todistaa eläimellä olevan tiettyjä tarpeita, toimitaan niin kuin näitä tar­ peita eiolisiolemassakaan.

EMMI MANNINEN Kirjallisuutta: Van Putten. G. 1989: The pig: a mode! fo r dis­ cussing animal behaviour and welfare. — Ap­ plied Animat Behaviour Science 22:115— 128.

Jos tiedät opiskelussa tehtävistä eläin­ kokeista, jotka eivät ole aivan välttämät­ tömiä, kerro asiasta meille. Ryhdymme jatkotoimenpiteisiin.

(PV)

¡A

Valtaisa tapahtuma laboratorioeläinten puolesta Englantilainen eläinsuojelujärjestö Nati­ onal Anti-Vivisection Society (NAVS) jär­ jesti huhtikuussa Englannissa lukuisia ta­ pahtumia koeeläinten puolesta. Kansainvä­ lisenä koe-eläinten päivänä 24. 4. 91 noin 18 000 eläinten ystävää kokoontui Lon­ toossa vastustamaan niitä lukemattomia turhia ja tuskallisia eläinkokeita, joita suo­ ritetaan kaupallisissa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa Englannissa. NAVS:in jäse­ net olivat jakaneet ennen tapahtumaa noin neljännesmiljoonaa eläinkokeita käsittele­ vää tiedotuslehdistä. Tapahtuman tunnuslogona oli suurikokoinen entinen laboratoriokani.

Turning Point/july-August 91. (V-R.C.)

Nämä kaveruksetja kymmenet tuhannet muut koerotat odottavat Säätiön työn tuloksia. Kuva: Ve­ li-Risto Cajander.

EY:ssä luovutettiin keväällä kaksi jättiläisadressia eläinten puolesta painajaismai­ sia tulevaisuuden näkymiä vastaan.

Toukokuussa luovutettiin kaikkien aiko­ jen suurin europarlamentille koskaan luo­ vutettu adressi uutta kosmetiikkadirektiiviä vastaan. Alkuperäisessä muodossaan di­ rektiivi olisi lisännyt kosmetiikkateollisuu­ den eläinkokeita ja joissain tapauksissa teh­ nyt ne jopa pakollisiksi. Tällä hetkellä näyt­ tää siltä, että eläinkokeita ei tulla vaatimaan kosmetiikan turvallisuustesteissä, mutta niiden määrä ei myöskään tule alenemaan.

Eläinsuojelijat eivät kuitenkaan tyydy tä­ hän, vaan taistelevat edelleen yli 20 EYmaihin kuuluvan järjestön voimin. Animalialaisetkin ovat ottaneet osaa kampanjaan keräämällä nimiä em. adressiin.

Niin ikään toukokuussa Luxembourgin ulkoministeri Georges VVohlfart, joka on EY:n maatalousneuvoston presidentti, sai vastaanottaa 1,5 miljoonaa allekirjoitusta käsittävän adressin. Siinä vastustettiin eläinten kansainvälisiä kuljetuksia käsitte­ levää EY-asetusehdotusta. Alkuperäisessä muodossaan kuljetuksilla ei olisi esim. maksimikestoa ja kuljettajilta ei vaadittaisi minkäänlaista pätevyyttä. Nyt näyttää siltä, että mahtavan painostuksen edessä näihin seikkoihin saadaan aikaan parannukset.

(WSPAn Eurolink, 1/91, PV)

Vielä kerran: Yves Rocher Oy Yves Rocher -sarjan tuotteet ovat olleet oikea murheenkryyni, kun niiden testaustavoista on liikkunut monenlaista sekavaa tietoa. Lisäksi Animalia sotki soppaa lisää viime numerossa väittämällä, ettei YR vas­ taa kosmetiikkakyselyymme. Tässä nyt kuitenkin totuus asiasta: Yves Rocher on aiemmin testannut tuot­ teitaan eläinkokein. Se otti kuitenkin eläin­ suojelullisen harppauksen lopettaessaan eläintestit ja siirtyessään käyttämään mm. koeputkimenetelmiä. Yritys ei kuitenkaan takaa samaa tuotteiden raaka-aineista, vaan raaka-aineiden tuottaja on voinut testata ne eläinkokein. Eli: Valmistaja (= Yves Roc­ her) ei ole testannut tuotteitaan eläinkokein missään tuotekehittelyn vaiheessa, mutta raaka-aineiden toimittaja on kuitenkin tes­ tannut/testauttanut osan raaka-aineista.

(PV)

Animalian uusi kosm etiikkakysely Olemme lupailleet uutta kosmetiikkaesitettämme alkusyksystä, mutta valitettavasti joudutte odottelemaan sitä loppuvuoteen.

Kyselyt lähetettiin kosmetiikka-ja hygieniatuotealan yrityksille jo kesäkuussa, mutta kesälomat viivyttivät palautustahtia. Lisäk­ si vastausten läpikäynti ja luokittelu vie oman aikansa.

Lentoyhtiöt hillitsevät tuhoisaa papukaijakauppaa

Halutaanko tietoja kosmetiikan testaustavoista pimittää?

Syntyvyyden säännöstelyä siimahännille

Teknokemian yhdistys on lähettänyt kir­ jeen kosmetiikkaa valmistaville, maahan­ tuoville ja myyville jäsenyrityksilleen. Kir­ jeessä kehotetaan yrityksiä olemaan vastaa­ matta Animalian kosmetiikkakyselyyn.

Kehotus tulee ilmeisesti heikentämään ky­ selyn vastausprosenttia huomattavastikin.

Teknokemian yhdistyksestä on luvattu ottaa asia uudelleen harkintaan elokuussa.

Haitta on kuitenkin jo saatu aikaan, sillä kehotuskiijeet lähtivät yrityksille kesäkuussa.

Kirjoita asiasta Teknokemian yhdistyk­ seen, PL 277, 00101 Helsinki. Asiallisessa kirjeessäsi voit esittää paheksuntasi siitä, että kuluttajia kiinnostavaa tietoa yritetään pimittää sekä toivomuksen yhdistyksen kannanmuutoksesta.

(PV)

Ei eläinkokeita -merkintä eurokosmetiikkaan EY:n komissio on myöntänyt 100.000 ecun (noin 500.000 mk) suuruisen apura­ han Eurogroup for Animal Welfare -ryh­ mälle sen selvittämiseksi, voitaisiinko kosmetiikkatuotteisiin merkitä niiden testaus­ tapa. Tutkimus käynnistyi maaliskuussa ja se valmistunee alkusyksystä. Apurahan kimmokkeena oli kuluttajien kasvava kiin­ nostus sellaisia tuotteita kohtaan, joita ei ole testattu eläinkokein.

(Animal life, nro 4, 1991/PV)

Kalle Heiskanen, entinen merimies ja baarimikko, on saanut julkisuutta paitsi Suomessa, myös ulkomailla aina rapakon tuolle puolen asti. AFAAR (American Fund for Altematives to Animal Research) kertoo ylistävästi hänen keksinnöstään pi­ tää rotat kurissa; myrkkyjen sijasta rotille syötetään ” E-pillereitä” eli progesteronihormonilla terästettyä leipää.

Joensuun yliopisto on mukana kokeilus­ sa, mutta koko ajatus rottien E-pillereihin on lähtöisin Heiskaselta. Hän oli huolissaan normaalien rotantorj untamenetelmien epäinhimillisyydestä ja vaarallisuudesta mm. kotieläimille. Ehkäisymenetelmä vai­ kuttaa yksinkertaiselta, halvalta ja turvalli­ selta.

AFAAR, Spring 1991 (The European, March 29—311991) (RS)

Idean oivallisuudesta on helppo olla yhtä mieltä. Rotat, jo s ketkä, ovat joutuneet ko­ kemaan nahoissaan, miten ihminen kohtelee ns. vihollisiaan. Sinänsä usein välttä­ mätöntä rottakantojen kurissapitoa toteu­ tetaan joskus lapsellisen julmin menetel­ min; ikään kuin rotat olisivat vakain tuu­ min ja harkiten syyllistyneet vahingontuottoon ihmiselle. Kaikki inhi­ milliset menetelmät maailman miljardien ’’tuhoeläinten" torjunnassa ovat todella tervetulleita.

Kiitokset Kalle Heiskaselle ja suurme­ nestystä projektille!

(R.S.)

Eräät suuret lentoyhtiöt — Swissair, Lufthansa ja Virgin Airways — ovat päät­ täneet, että ne eivät enää kuljeta eläviä lin­ tuja koneissaan.Miljoonia lintuja pyyde­ tään vuosittain luonnosta lemmikeiksi. Pit­ kien lentokuljetusten aikana 20— 50 % niistä menehtyy, eli kuolee täysin turhaan.

Henkiinjääneillä on edessä ankea elämä vangittuina häkkilintuina.

Trooppisista maista viedään ainakin 0.7 miljoonaa papukaijaa joka vuosi rikkaisiin valtioihin, eniten USA:han, Englantiin, Hollantiin ja Japaniin, mutta myös Suo­ meen. On yleistä, että papukaijojen alkupe­ rä ja tullipaperit ovat väärennettyjä; niiden väitetään olevan vankeudessa kasvatettuja, vaikka ne on vangittu suoraan sademetsis­ tä. Runsaimmin papukaijoja pyydystetään Argentiinassa, Tansaniassa, Senegalissa ja Indonesiassa.

Argentiina perustelee valtaisaa papukaijakauppaansa sillä, että nämä linnut ovat tu­ holaisia. Varpuslintuja, kuten peippoja ja muita laululintuja, vangitaan eniten Sene­ galissa. Useat lajit, esimerkiksi eräät tukaa­ nit, ovat käyneet uhanalaisiksi lemmikeiksi pyytämisen seurauksena.

Eläinsuojelijoitten tavoiteena on, että EY kieltäisi kaikkien trooppisten lintujen maahantuonnin Länsi-Eurooppaan. Olisiko Suomella mahdollisuus puuttua tärkeim­ män kehitysyhteistyökohteensa Tansanian valtaisaan villieläinkauppaan?

Entä voisiko kotoinen Finnairimme teh -' dä päätöksen lintujen kuljetuskiellosta as­ keleena kohti parempaa tulevaisuutta?

Asiasta voi ilmoittaa mielipiteensä osoit­ teeseen: Finnair, Kaupallinen johto, Dagmarinkatu 4, 00100 Helsinki Animal World 80/1991, World Resources Ins­ titute 90 — 91. (V-R.C.)

Royal Canin-koiranruokayrityksen koenaudan kylkeen on avattu reikä, jonka kautta päästään käsiksi suoraan eläimen pötsiin. Kuva: Societe Nationale pour la Defense des Animaux.

Jos tahdot kunnioittaa elämää, valmistaudu oikeudenkäyntiin !

Saksalainen lääketieteen opiskelija Bir­ git Völlm ei suostunut tekemään kokeita sammakoilla opintokurssillaan. Hän ei kui­ tenkaan saanut vapautusta eläinkokeista, jolloin hän vei asian oikeuteen.

Oikeuden päätöksellä Frankfurtin ylio­ piston on nyt tarjottava Birgitille vaihtoeh­ toinen menetelmä, jolla hän voi korvata eläinkokeen. Yliopisto on valittanut pää­ töksestä.

Tuomioistuimen perustelut ovat kiintoi­ sat: Ne lähtevät ennen kaikkea siitä, että opiskelijalla on oikeus vedota omatuntoon­ sa ja valita vapaasti opiskelualansa. Profes­ sorin oikeus opetuksen vapauteen ei tässä tapauksessa ole niin tärkeä kuin opiskelijan oikeus. Opiskelija voi paeta moraalista on­ gelmaansa ainoastaan lopettamalla opiske­ lun, kun taas professori voisi ratkaista tilan­ teen muuttamalla opetusmenetelmiään ka­ joamatta edes opetuksen sisältöön.

Euroniche Newsletter 5/91 (R.S.)

Hudson Bay Company historiaan!!

Turkisten rautapyyntikielto lykkääntyi Ranskan vaatimuksesta Euroopan Yhtei­ sön ministerineuvosto ei vielä hyväksynyt turkiseläinten jalkarautapyyntikieltoa (ks.

Animalia, 1/91). Onneksi lykkäyksen syynä ei ollut haluttomuus hyväksyä kieltoa si­ nänsä, vaan Ranskan vaatimus saada kiel­ toon tarkempi määrittely siitä, mitkä kaikki pyyntivälineet luetaan jalkaraudoiksi. Kieltoehdotuksen käsittely siirtyy loppuvuo­ teen 1991.

(PV)

Eläinkokeita lemmikkieläinten ruokateollisuudessa Monet tunnetut monikansalliset lemmik­ kieläinten ruokia valmistavat yritykset te­ kevät eläinkokeita. Kokeissa käytetään mm. kissoja, koiria ja lehmiä.

Oheinen kuva on Royal Canin -yrityksen tutkimuslaboratorioista Ranskasta. Myös mm. ruokamerkit Pal, Frolic, Whiskas, Sheba ja Brekkies ovat valmistajalta (Unisab), joka tekee vastaavia eläinkokeita.

(PV) Société nationale pour la défense des animaux

Matkan pää ja ystävän menetys. Jos tahdot kun­ nioittaa elämää, paina jarrua, väistä, varoja hil­ jennä nopeutta. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Jälleen yksi turkismyymälä suljettu Englannissa Jindo, korealainen yritys ja maailman suurin turkismyyjä, on lopettanut myynnin jälleen yhdessä brittimyymälässä.

Siitä lähtien, kun kampanjointi Jindoa vastaan alkoi viime vuoden toukokuussa, on se joutunut sulkemaan useita myymälöi­ tä, ja sen aikomus olla turkiskaupan Mc Donald’s jonain päivänä, on menneen tal­ ven lumia — ainakin Englannissa.

Outrage 73/4— 5/91. (O R.)

Amerikkalaisen eläinsuojeluyhdistys PETA:n mukaan eräs turkiskaupan ura­ nuurtajista, Hudson Bay Company, on pis­ tänyt kirjaimellisesti ’’turkisrukkaset” naulaan ja lopettanut liiketoimintansa.

Aiemmin on kuitenkin kuultu huhuja siitä että firma olisi siirtänyt toimintansa Kore­ aan. Koreastahan on viime vuosina vyöry­ nyt halpaturkiksia länsimarkkinoille (Suo­ messakin Jindo-turkikset). Mutta sielläkin alkaa alan toiminta kangerrella. Ainakin kolme suurta korealaistaturkisfirmaa (JC,Sam Junf Trading sekä Jinna Trading) ovat lopettaneet toimintansa. Näiden fir­ mojen markkina-aluetta on ollut juuri USA, missä NO FUR-kampanja on todella herät­ tänyt kuluttajat 90-luvun ajatteluun: FUR IS DEAD! Petä News (Spring 91) (T.B)

Turkittomat Seuraavat ajan hermolla olevat tai muu­ ten vaan fiksut vaatefirmat ovat joko lopet­ taneet turkisasusteiden suunnittelun tai ei­ vät ole niihin koskaan sortuneetkaan: Errol Arendz, Giorgio Armani, Bill Blass, Carolina Herrera, Jean-Paul Gaul­ tier, Romeo Gigli, Katharine Hamnett, Rei Kawakubo, Matsuda, Franco Moschino, Nicola Trussardi ja Yohji Yamamoto.

Nyt tiedät, mistä voit puhtaalla omalla­ tunnolla ostaa designesi!

Lähde: The Compassionate Shopper hv Beauty Without Cruelty, 175 W. 12th Street, NY. N Y 10011/ 5. 5. 91 AREN (H.S.)

Syökö Tarzan liaaninsa?

Syyskuun lopulla maailmaa lähtee val­ loittamaan uusi Tarzan. Tämä viidakkosankari ei syö lihaa eikä pukeudu turkis- tai nahkalannevaatteeseen. Hän ei anna met­ sästäjien ja saastuttajien tärvellä eläimiä ja luontoa. Joka viikko puolentunnin ajan W olf Larson melskaa pöheikössä seura­ naan eläintieteilijä-Jane, jota esittää Lydle Denier. Näin ainakin TV Guide-lehden ke­ säkuun numeron mukaan. Toivottavasti saija saadaan Suomeenkin. Kunpa vaikka­ pa Enid Blytonin Viisikkoakin modernisoi­ taisiin ja nuoret salapoliisit keksisivät pal­ jastaa esimerkiksi karmean eläinrääkkäysskandaalin!

Lähde: Vegetarian Voice 1. 7. 1991 AREN (H.S.)

29

”Minulla on häntä tuolla jossain, mutta sitä ei näy, ellei se heilu. ’’ Kuva: Veli-Risto Cajander.

Amerikassa taistellaan kyyhkynmetsästystä vastaan Yli 40 eläinsuojelujäijestöä on järjestä­ nyt suuren, tuhansittain väkeä koonneen marssin kyyhkysten tappamista vastaan Heginsissä USA:ssa syyskuussa -91. Ame­ rikkalaiset metsästäjät harjoittelevat va­ paaksi lasketuilla kyyhkysillä ampumataitoaan. Myös kilpailuja, elävinä maaleina kyyhkyset, järjestetään USA:ssa. Vuosit­ tain näin tapetaan kymmeniätuhansia kyyh­ kysiä. Linnut on pyydystetty luonnosta, kaupungeista tai kirjakyyhkysten kasvatta­ jilta. Eläinsuojelujärjestöt vaativat tällais­ ten tapahtumien kieltämistä.

Hännät heiluvat Tanskassa Tanska on ottanut edistysaskeleen koi­ rien häntien typistyskiellossa. Ensi vuoden alusta häntien typistys on kielletty. Valitet­ tavan myönnytyksen joutuivat eläinsuojeli­ jat tekemään kuitenkin metsästyskoirien häntien suhteen: 14 metsästyksessä ylei­ simmin käytettävältä koirarodulta saa hän­ nät edelleen katkoa. Tästä myönnytyksestä huolimatta päätös on kuitenkin edistystä, sillä typistyskiellon kohteeksi joutuu montakymmentä rotua.

(PV)

Oulun yliopiston koebeaglepojat ovat joutuneet mielikuvituksellisilta kuulostaviin peniksen amputaatiokokeisiin. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Beagleja peniksen poistokokeessa Oulun yliopistossa on professori Olavi Lukkarisen johdolla tehty koesaija kuu­ della urosbeaglella Jossa niiltä on anestesi­ assa amputoitu penis. Noin tunnin kuluttua penis on istutettu uudelleen paikalleen.

Kuukauden kuluttua leikkauksesta aloitet­ tiin kokeet, joissa pyrittiin penikseen annet­ tavien lääkeruiskeiden avulla aiheuttamaan erektio. Tutkimus toistettiin kahden viikon välein kuuden kuukauden ajan.

Koirille on annettu kipulääkitystä ko­ keen aikana. Eri asia kuitenkin on kuinka hyvin kipulääkityksen vaikutuksia on seu­ rattu esimerkiksi viikonloppuisin ja iltaisin.

Lisäksi on huomattava, että tuskin mikään kipulääke täysin eliminoi näin radikaalin toimenpiteen vaikutuksia, etenkin kun koi­ rat joutuvat olemaan kokeessa yli puoli vuotta.

Tutkijat itse myöntävät koehakemuksessaan, että peniksen amputaatio ihmisillä on harvinainen toimenpide.

Oulun lääninhallitukselle osoitettu eläinkoelupahakemus (PV)

Vihdoin kielto Korean koirienhirtolle!

Korean hallitus on vihdoin hyväksynyt lain, jolla kielletään ihmisravinnoksi tar­ koitettujen kissojen ja koirien tappo hirttä­ mällä. Laki tuli voimaan kesäkuussa ja ran­ gaistus lain rikkomisesta on sakkojen lisäk­ si jopa puolen vuoden vankeustuomio.

Suurpedoille suojeluohjelma Kanadassa Kanadassa elää nykyisellään ehkä enem­ män suurpetoja kuin missään toisessa valti­ ossa. Esimerkiksi maan susikannaksi arvi­ oidaan noin 55 000 yksilöä. Uhatuimpia si­ käläisistä suurista petonisäkkäistä ovat puuma ja ahma.Nyt laaditussa suurpetojen hoito-ohjelmassa lähdetään siitä, että näillä lajeilla on oikeus elää kaikkialla maassa.

Suurpetoja varten pitäisi olla enemmän rauhoitusalueita, ja niiden salapyyntiä olisi tehokkaammin valvottava. Metsästykselle ehdotetaan tiukennuksia ja pyynnin poh­ jaksi tutkimuksia ja selkeitä pyyntikiintiöitä. Esimerkiksi harmaakarhuja ei saisi pyy­ tää kuin korkeintaan 2— 3 % kannasta.

Suomessahan karhujen metsästys on peräti 10—20 % koko kannasta. Kanadalaisten ohjelmassa susille varattaisiin myös sellai­ sia luonnonalueita, joissa ihmiset voivat käydä kätevästi kuuntelemassa niiden ul­ vontaa. Suomen metsästysviranomaisten ja erityisesti osastopäällikkö Heikki Suomuk­ sen olisi syytä tarkoin tutustua kanadalais­ ten suurpetoohjelmaan.

Anim als'Agenda XI/6, 1991. (V-R.C.)

Johtava brittisirkus joutui luopumaan villieläinnäytöksistään Austen-veljekset niminen brittisirkus on luopunut kaikista villieläinnäytöksistään huomattuaan, etteivät ne enää kiinnostaneet nuoria. Viimeaikaisissa näytöksissä on eläinnumeroissa ollut mukana vain hevosia.

Outrage 72/2—3/91. (O R.) Metsästäjät tappavat maassamme parisen mil­ joonaa eläintä joka vuosi, huvin ja harrastuksen nimissä. Suomessa metsästyksen vastustus on toistaiseksi ollut vähäistä. Tulisiko eläinsuojeli­ joiden tarttua aseisiin ja pelotella sorsia pois metsästäjien ulottuvilta? Kuva: Emmi Manni­ nen.

WWF 1990. Conservation Strategy fo r Large Carnivores in Canada. (V-R.C.)

Kuka onkaan terroristi?

Moni ANIMAL LAN jäsen varmaan muis­ taa keränneensä Korean Olympialaisten ai­ koihin (1988) nimiä kansainväliseen adres­ siin, jossa vedottiin Korean hallitukseen tä­ män julman käytännön kieltämiseksi.

Ilman maailmanlaajuista painostusta uu­ si laki ei varmaan koskaan olisi toteutunut­ kaan!

Tämä on kuitenkin vasta välietappi.

Vuosittain Koreassa tapetaan ruuaksi yli 2 miljoonaa koiraa ja tuhansia kissoja. Tappotapojen tai eläinten käsittelyn valvonta on edelleen lähes olematonta. IFAW (The International Fund for Animal Welfare), jo-

ka oli myös yllämainitun adressin takana, jatkaa kampanjointia asiassa. Kampanja jatkuu paitsi Koreassa myös Filippiineillä, missä valmisteilla on lakiehdotus, joka to­ teutuessaan kieltäisi kokonaan koirien myynnin ruuaksi.

Tätä voit sinäkin tukea lähettämällä eng­ lanninkielisen, vaikka kuinkakin lyhyen, tuenilmaisun lakiehdotusta ajavalle tahol­ le! Osoite on: Congressman Flonorato Y Aquino, 15 Pennsylvania St.,New Manila, Quezon City 3008, The Philippines.

Turning Point No. 22/91 (Julv-August 91) (T.B.)

Monet eläinten hyväksikäytöllä uransa luoneet henkilöt ovat nähneet huomattavas­ ti vaivaa yrittäessään todistaa eläinsuojeli­ jat terroristeiksi. Richard Ryderin mukaan yhtäkään eläinten käyttäjää ei ole kuiten­ kaan raportoitu vahingoitetun vakavasti missään päin maailmaa. Sen sijaan eläinten puolustajat elävät paikoin jatkuvassa hen­ genvaarassa. Ryder luettelee parikymmen­ tä henkilöä, jotka on tapettu tai joille on ai­ heutettu vakavia vammoja, kuten kallon-ja selkärangan murtumia, heidän yrittäessään suojella eläimiä ja luontoa.

Rehellisyyden nimessä on toki mainitta­ va, että on joitakin ääriryhmiä, jotka eläin­ suojelun nimissä ovat syyllistyneet väki­ valtaan: muistettakoon pommi-isku, jossa sivullinen loukkaantui. On silti selvää, että väkivaltaisten eläinsuojelijoiden määrä suurennellaan, jotta itse aktiviteetin syy unohtuisi: se väkivalta, jota ihminen jatku­ vasti harjoittaa eläimiä kohtaan.

AFAAR, Spring 1991 (R.S.)

V

Munkkihylkeet pelastuivat Maailman eläinsuojeluliitto WSPA käynnisti viime talvena kansainvälisen hätäkampanjan munkkihylkeiden puolesta.

WSPA sai tietää, että Ranskan oli tarkoitus pyytää näitä äärimmäisen harvinaisia eläi­ miä Marokon edustalta Etelä-Ranskan Antibesissa sijaitsevaan meripuistoon sirkustemppujen tekijöiksi.

Kampanja, johon Animaliakin osallistui, tuotti tuloksia. Animalia sai Ranskan ym­ päristöministeriöstä kirjeen, jossa kerrot­ tiin, että munkkihylkeitä ei tulla pyytämään sirkustarkoituksiin. Sen sijaan Ranska ryh­ tyy miettimään munkkihylkeiden tehok­ kaampaan suojeluun tähtääviä toimenpitei­ tä.

(PV)

Joukkomarssi valaitten puolesta Lontoossa järjestettiin toukokuun lopus­ sa noin 2000 ihmisen joukkokokous valait­ ten puolesta. Tapahtuman takana olivat useat ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt, mm. Greenpeace ja Englannin Kuninkaalli­ nen Eläinsuojeluyhdistys RSPCA. Osanot­ tajat vaativat, että Kansainvälisen Valaanpyyntikomission on jatkettava kaikkien va­ laitten rauhoitusta ja estettävä kaupallisen valaanpyynnin käynnistyminen.

Turning Point/July-August 91. (V-R.C.)

Sveitsin häkkikanoille parannuksia Tammikuuhun 1992 mennessä pitää Sveitsin häkkikanoilla olla orret sekä pesäkopit. Häkkien koon tulee olla 800 cm2 ta­ vanomaisen 450 cm2 sijasta.

Sveitsissä on lisäksi kehitetty viisi vaihtoehtojäijestelmää häkkikanaloille. Tutki­ mus yli 500 kanan yksiköistä osoittaa, että vaihtoehtomenetelmin tuotettuna kanan­ munat tulevat maksamaan vain 8 % enem­ män kuin häkkikanaloiden keskitysleireillä tuotetut munat.

(Eurolink, 1/91, PV)

Eläinten patentointikielto uudelleenharkintaan Euroopassa Vuoden 1962 Euroopan patenttisopimus (EPC) kieltää eläinten patentoimisen. Tällä perusteella Euroopan patenttitoimiston (EPO) tutkijat hylkäsivät vuonna 1989 Har­ vardin yliopiston hakemuksen, joka koski siirtogeenisen hiiren patentoimista. Hiireen oli istutettu ihmisen rintasyövän geeni.

Lokakuussa 1990 EPO:n tekninen lauta­ kunta kuitenkin hylkäsi tutkijoiden päätök­ sen ja neuvoi heitä harkitsemaan uudelleen, mitkä elämänmuodot todella jäävät EPC:n ulkopuolelle. Sopimus kieltää patentit, jot­ ka ovat yleistä moraalia vastaan. EPO:n tut­ kijoiden mielestä patenttilaki ei kuitenkaan anna vastausta siihen, mikä on oikein ja väärin.

Tämän jälkeen lautakunta totesi, että päätös riippuu tarkasta harkinnasta, jossa otetaan huomioon toisaalta eläinten kärsi­ mys ja mahdolliset ympäristöriskit ja toi­ saalta käytännön hyöty ihmiskunnalle.

Jos patentti myönnetään, se on ennakko­ tapaus, jonka perusteella on vaikea hylätä hakemuksia tulevaisuudessa.

Outrage 72/2— 3/91. (O R.)

Metsästyksen vastustaja tapettiin Englannissa Englantilainen Mike Hill, 18, kuoli, kun hän yritti estää erästä metsästäjää siirtä­ mästä koiria kuorma-autolla toiselle met­ sästysalueelle. Hill ja kaksi muuta eläinsuojeluaktivistia kiipesivät auton lavalle, jolloin metsästäjä lisäsi vauhtia yli 120 km:iin tunnissa. Hill putosi ja jäi kuormurin ruhjomaksi. Auton kuljettaja ei pysähtynyt putoamisen tapahduttua. Oikeudenkäynti metsästäjää vastaan oli määrä alkaa touko­ kuussa -91.

Pommi-iskuja Englantilainen John Newberry-Street, joka on perustanut metsästysjäijeston (the British Hunting Exhibition) sekä eläinsuo­ jelun vastaisen ryhmän (South Somerset Hunting Preservation) ja ammuskelee mie­ lellään kettuja ja kauriita, keksi tehdä hallaa eläinsuojelijoille väsäämällä autonsa alle kotitekoisen pommin ja väittämällä sen olevan eläinsuojeluaktivistien tekosia.

Ajoitus mielettömälle tempulle oli hyvä,

sillä viime kesänä englantilaista Animal Li­ beration Frontjäijestöä syytettiin paristakin pommi-iskusta. Virallisia todisteita järjes­ töä vastaan ei ole ja enkuistahan löytyy mo­ nia, paljon todennäköisempiäkin terrori-is­ kujen tekijöitä.

26. 6. 1991AR-NEWS Fidonet Gateway (H S.)

Kiinalainen tutkimus puhuu kasvisruuan puolesta Kiinalais-amerikkalainen tutkimus ruo­ kavalion ja terveyden yhteydestä osoittaa, että vegetarismilla on merkittäviä etuja li­ haan perustuvaan ruokavalioon verrattuna.

Tutkimukseen osallistui 6 500 kiinalais­ ta. Päätulokset eivät ainoastaan vahvista käsitystä, että länsimaiset elintasosairaudet, kuten sydänsairaudet ja eräät syövät, ovat pitkälle tuntemattomia kasvissyöjillä, vaan lisäksi todistavat, että huoli raudan ja kalsiumin saannista monipuolisessa kasvisruokavaliossa on perusteeton. Tutkimuk­ sen johtaja, professori Colin Campbell Cornellin yliopistosta toteaa, että syöpäriski on pienin ruokavaliossa, joka sisältää laajan valikoiman elävää kasvisravintoa.

Tutkimuksesta ilmeni myös, että mel­ kein vegaanisessa ruokavaliossa kolestero­ liarvot olivat erittäin matalat ja sydänsai­ raudet lähes tuntematon kuolinsyy.

Lisäksi tutkimus osoitti, että kiinalaiset, jotka eivät syö lihaa eivätkä maitotaloustuotteita, eivät juuri kärsi osteoporoosista eli luuston haurastumisesta.

Vielä kävi ilmi, että hyvin kuitupitoinen ruokavalio ei estä raudan imeytymistä ku- ten jotkut ovat kritisoineet kasvisruokavali­ ota.

Tutkimustajatketaan vielä vuosikymme­ nien ajan, joten arvokasta tietoa kasvissyö­ jille on luvassa jatkossakin.

Outrage 72/2—3/91. (O.R.)

Ammals Agenda XI/6. 1991. (V-R.C.)

VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE VEGE ml

ubb d r u i m u u i d i i n u i i i c i u s b d u u p u n u u u

kouluruokailusta ja siitä ongelmasta joka syntyy, kun kasvisruokaa haluava koululainentörmää vastakkain opetushallituksen ja kuntien byrokratian kanssa.

Taistelu kasvisruoka vaihtoehtojen puo­ lesta jatkuu, mutta tämän päivän ja lopulli­ sen voiton väliin mahtuu monta lounastuntia. Seuraavassa on muutama ehdotelma herkullisiksi eväiksi!

Pitaleipiä ja erilaisia kasvispihvejä voi ostaa valmiina hyvinvarustetuista ruokatai luontaistuotekaupoista, mutta kokeilepa joskus tehdä molemmat tai toinen itse.

Kannattaa!!

P l r ^ ~ L E lP Ä Tarvitset: Tarvitset? S At , *

CAL ^ P 1)

Pa^kas hkaa V6ttä ¡ l ' 2 « * Z a"K I‘

saksi

k

oh

1ja alusta t a ,

V a° n liu .

eri; . aika" a k u u Z

tunn'n ajan P T a ja p e '~

na myös De, r nauuni2S0-astP taikina on f kuumentua „ t6 e n P a la a n

°hu,ksi f

e

i a Pk

aS, t l

v r f t '

k o n n u t

l°amiset'

eics,>an-

¡1 ' ^

'

K u n

k01^ Palaaln n UU-

Ja Paista uunin v ?sfa ne kuun,^ n aan !'a V a l o ta s o s s a 7 -^ tasku" ;nnf 'P'en sisään m 'nuut-

salaateilla vih * *V° " tayttää e s ir 7 U° d° StUu ^ to e h to .a

Pcmpe(|.;e

.

£ 5

annos(a^

ta‘stuotpL

Pehiär<!„

anneks‘l<aja W

varsisellerin US'a siPaleita \ 1 rk[:s m a p p ir e l^ a Varsmeen jä ä b ty ä ^ l ^ P e h i ä ^ o ^ ö s a l a a t t i a nee, sekon k a t t i a a

PaP«P/ftvft ,T e"

t ai­

Tarvitset;

^ ^ /i l sitr»unanm eh

Sinunko paikkakunnallasi eläinsuojelutilaisuus ?

Kiinnostaisiko sinua eläinsuojelutilaisuuden jäljestäminen paikkakunnallasi, mutta et oikein tiedä miten aloittaisit? Toi­ minnanjohtaja Päivi Viinikaisen työkent­ tään kuuluvat eläinsuojelutilaisuudet eri puolilla Suomea, joten ehkäpä yhdessä keksisitte jotain.

Sinun täytyy vain ehdottaa sopivaa paik­ kaa tilaisuutta varten (koulu, nuorisoti­ lat...), niin Animalia hoitaa loput: maksut, tilaisuuden mainostamisen, jne. Ota yhteyt­ tä Päiviin (puh. 90-148 5511) ja neuvottele

Vehn*Jau-

2 rkl tahim lnaJauhetta

L’Oreal-yritys, jonka tuotteisiin kuulu­ vat myös esim. sarjat Helena Rubinstein, Lancöme ja Ambre Solaire, ei ole painos­ tuksesta huolimatta kokonaan luopunut eläinkokeistaan. Aiemmat kampanjat mui­ ta kosmetiikkayrityksiä (esim. Revlon ja Avon) vastaan johtivat tuloksiin vuodessa.

L’Oreal kuitenkin tekee edelleen eläinko­ keita.

Maailmanlaajuinen kampanja jatkuu myös Suomessa. Tilaa Animaliasta protestikortteja, joissa on valmis teksti. Kortit lähetetään Ranskaan L’Orealin päämajaan.

Kortit ovat ilmaisia. Ja muistathan edel­

kai>poista)

m 'm tua

k ’kherneet / " a"a kvn nasta halkai S i ^ t a i n ^ ^

kc n e ty t

Pa,nat °huik .s n u am n- S cnt n u n ntä Vähässa öljy a T T h ija Pa,stat°Ja' j0tka PUOl,n E lä is i U" anruskeiks¡ ¿ . ^ " a ,Smn* salaatin la v ilt a °'enyP'n

&)

t T ^ t ^ ^ v a ln U s t e h l ^ ^ o n e e s i a

'U°n,a'^ofe.

leen boikotoida L'Orealin sekä muiden eläinkokeita tekevien vritvsten tuotteita.

^

ti. 34f)

San7itahnaa Ouo

, U rakan

^

Tarvttset;

,r k lk mvattua.hU Sll°laa, kun, n°nnett,,.,

Kampanja L ’Orealia vastaan jatkuu

li

r‘ä siiDlltf ruasa si >

’

° ^ -

an) suohu

a

K a ja v a

V%aa ' rkl v a t majaahet,a

^ : ° ,taka- £ z : : af a on

• •

• **«

'"»«m 'nutta kas

n vihässä c

1 P o tu s ta

°n Sekil o 7 eväsmokan at ° n kkääl!" Ja Jasekm :eh itt 7 ° o äSi hyva e 7 d0,I,StaJosmamUU “ 1' *1 0 , ‘ l r ^ p t e 7 ° ska n n 7 v7 o»»U h lnUUa

32 erkullisia

Elämän tarkoitusko?

Nimimerkille Antti 17 (Animalia 2/91) Minusta on hienoa, että uskallat tuoda mielipiteesi julki etkä pidä eläinsuojelua ’’ämmien kiihkoiluna” . Toivon, että saat kaverisi muuttamaan mielipiteensä ja annat heille rohkeutta puolustaa eläimiä. Täällä meillä päin ikäiseni pojat (ei kaikki) ovat ’’kiihkoutuneita” kissojen ja lintujen tap­ pajia. Jos otan heidän kuullensa puheeksi eläinsuojelun, niin... He eivät pysty tajua­ maan, että eläimilläkin on oikeus elää ja myös nauttia elämästä! Toivon, että myös muut Suomen urokset saisivat rohkeutta puolustaa eläimiä. Mielestäni ei ole oikein, että pojat ’’kilpailevat” kovuudestaan tapamalla viattomia eläimiä. Tsemppiä Ant­ ti! Älä luovu mielipiteestäsi!!!

Ja sitten vielä... Onko oikein, että del­ fiinit laitetaan altaaseen näytille? Viihdyk­ keenään vain muovilelut. Tiedän, että van­ keudessa syntyneitä delfiinejä ei voi pääs­ tää vapauteen. Ne eivät selviäisi mutta eikö delfiineille voisi tehdä ’’vapaa-ajan” allas, jossa olisi esim. hiekkaa pohjalla. Ei ole varmaan mukavaa asua altaassa, missä on valkoista joka puolella. Tietysti siinä olisi siivottavaa... mutta eikö teistäkin olisi ikä­ vää asua altaassa ilman viihdykkeitä (paitsi muovilelut). nimim. Tyttö -75

ps. Voiko lehteen lähettä valokuvia? En­ tä puuvärikynillä tehtyjä piirustuksia?

Hei Tyttö -75 Otamme mieluusti vastaan mustavalkoi­ sia valokuvia kuten myös piirustuksia. Pii­ rustusten ei saisi olla vaaleita, jotta jälki nä­ kyisi lehdessä. Sitten delfiineistä. Luepa tässä lehdestä toisaalla oleva pieni delfiinijuttu. Vankeudessa syntyneitä delfiinejä ni­ mittäin voidaan päästää vapauteen.

34

Luin hetki sitten Animalian 2/91 lop­ puun. Aina sama tuskastuttava putoaminen eläinten hyväksikäytön julmaan maail­ maan. Tunnen itseni niin turhautuneeksi ja väsyneeksi ihmisten ahneuden, julmuuden, hyödyntavoittelun jne. jne. edessä.

Voisihan sitä sulkea silmänsä kaikelta li­ kaiselta ja ottaa hyöty irti maailmasta.

Helppo on myöhemmin vedota tietämättö­ myyteen... Mutta minä tiedän. Se tieto kul­ kee mukana jokapäiväisessä elämässäni: Menen kauppaan, jossa näen tuotantolai­ toksien munat ja teurastamojen lihat. Ham­ maslääkäriin, jossa voin kuvitella, miltä tuntuu koeeläimestä sidottuna operaatiopöytään.

Tieteen nimissä... ihmiskunnan kauneu­ den, terveyden, turvallisuuden ja muun ’’tärkeän” nimissä... Ainahan kaikelle pi­ tää olla veruke, ’’lupa” tehdä noita luke­ mattomia erilaisia kokeita, joiden keksimi­ sessä ihminen on nerokas. Kunpa se kaikki tieto käytettäisiinkin hyvän tekemiseen ja luomiseen.

Tosiaankin, olisi niin helppo sulkea sil­ mät ja sydän kaikelta pahuudelta, mutta asi­ oita ei paranneta selkäänsä kääntämällä ei­ kä odottamalla, että joku toinen tekee työt paremman huomisen hyväksi. Myönnettä­ köön, että nuorena yritin unohtaa kärsi­ myksen ja jo ammentamani tiedon eläinten onnettomasta asemasta. Mutta sekään ei antanut rauhaa mielelleni. Lopulta päätin ottaa härkää sarvista. Mitä enemmän sain ja hankin tietoa aiheesta lajisorto sen kaikissa väreissä, sitä enemmän meni rikki sisälläni, mutta samalla tuli voimaakin auttaa heik­ koja omilla aseillani. Luonnollisesti myös viha ja ääretön vastenmielisyys nousi mie­ lessäni tuskan jälkeen.

Että ihmiskunta kehtaakin vielä kutsua itseään henkisesti korkeaksi sivilisaatioksi.

Luomakunnan kruunuksi. Me, jotka emme loppujen lopuksi kuin haijoita kaikkia mahdollisia riistämisen lajeja niin ihmisiä, eläimiä kuin luontoamme kohtaan. Mikään ei ole tärkeämpää kuin rahan, maineen ja vallan saaminen. Pieniä ovat elolliset peli­ nappulat hyväksikäyttäjien käsissä.

Mihin unohtuivat rakkaus ja kunnioitus toisia elollisia kohtaan?

Puolustuksia on monia ja tapoja hiljentää omaatuntoaan. Kuten, ettei eläimillä ole sielua ja siksi niille saisi tehdä suunnilleen, mitä ’’sielukas” tohtori katsoo parhaak­ seen. Taikasana kuuluu ihmiskunnan hy­ väksi. Ja kuulemma eläimet eivät tunne tus­ kaakaan, saatika surua, hätää, yksinäisyyt­ tä, yhteenkuuluvuutta...

Auktoriteetteja kunnioitetaan kuin juma­ laa ja heidän sanansa ovat ehdottoman oi­ keita ja hyväksyttäviä. Melkein pyhiä.

Kuinka joku eläinten puolesta nouseva ’’kiihkoilija” edes uskaltaa asettaa kysee­ nalaiseksi heidän tekonsa, hehän vain uh­

raavat eläimen lapsemme puolesta... Minua eivät heilauta tippakaan nuo mainospuheet ja syyllistämiset.

Kyllä eläinkokeille löytyy vaihtoehtoja.

Turvalliset kliiniset testit, soluviljelmät...

Ne ovat kuulemma kallita toteuttaa, vielä.

Kalleudesta en tiedä, mutta selvästi elämä on erittäin halpaa ’’tutkijoiden” käsissä.

Tämä kirjeeni kallistui nyt koe-eläimiin, mutta niiden käyttö on järkyttävintä elämän lakia kohtaan rikkomista. Tietenkään ei voi laittaa mitään kärsimyksen lajia järjestyk­ seen.

Todellakin, tunnetta ja aitoa välittämistä muista ympärillään olevista tarvitaan, eikä alituista hyödyn tavoittelua.

Näin siis kirjoittaa mielipiteensä eräs ’’kiihkoilija” elämän puolesta.

Le Nina Helsinki

Moi kaikki!

Animaliassa 2/91 oli lukijalta-palstalla joku kirjoittanut esim. karjanjalostuksesta.

Ajattelinpa minäkin kirjoitella lukemistani asioista. No, minäkin luin biologian kokee­ seen Suomen maataloudesta. Lainaankin tekstin suoraan kiijasta: ’’Nykyajan sikalat ja kanalat ovat tehokkaita tuotantolaitoksia.

Eläinten tuotanto on maksimoitu pitämällä ne ahtaissa häkeissä, jolloin energiaa ei kulu liikkumiseen” . Tosi inhottavaa! Jos tuota olisi kysytty kokeessa, arvatkaapa, mitä olisin vastannut? Eräs asia vielä ka­ noista. Milloin tulee ruskeita munia ja mil­ loin valkoisia? Johtuuko se kenties roduista vaiko muista tekijöistä? nimim. Flower

Hei Kaikille!

Ajattelin päästää pari huolenaihetta tai miksi näitä asioita nyt kutsuisi)?) kaikkien Animalian lukijoiden silmäiltäväksi. Jos vaikka saisi jotain mielipiteitä ihmisiltä.

Joo, eli ajattelin tässä hakea ensi syksyksi kouluun joka kantaa nimeä ’’Osaran maa­ talousoppilaitos” . Olen käynyt siellä pari kolme vuotta sitten tutustumassa yläasteel­ ta ja näyt eivät olleet maailman ihastuttavimpia koulun navetoissa, sikalassa ja ka­ nalassa. Navetassa liukasteli lantaan ja leh­ mät oleskelivat niissä tavanomaisissa ah­ taissa riviköissä kaulan ympärillä rautakan­ ki..?

Sikalassa sama ahtaus ja tuotanto-lihaa-nopeasti -sana leijui ilmas­ sa. Kanala oli hirvittävä häkkikanala. Sa­ noin omistajille että eivätkö kananne kärsi tällaisissa olosuhteissa? Vastaus tuli vihaiI sesti: ’’Tällainen on hyväksyttävä tapa kas­ vattaa kanoja” . Minun oli pakko poistua siitä kammottavasta, huudon täyttämästä rakennuksesta.

Eli tuollaisissa olosuhteissa eläimet ai­ nakin kolme vuotta sitten elivät Osaran maatalousoppilaitoksessa. Mutta maata­ louslomittajan työ taas voisi olla kiinnosta­ vaa, samoin puutarhurin. Mietin vain, olisi­ ko väärin mennä tuollaiseen kouluun... ah­ distavaa ainakin. Mutta toisaalta taas siellä­ hän voisi järjestää jotain toimintapäiviä, viedä ja jakaa esitteitä ja tietoa tehokasva­ tuksen ikävyydestä. Eli toisaalta se voisi ol­ la muutenkin kannattavaa, tiedon saannin lisäksi.

Onko joku jotain mieltä? Jos on, kirjoit­ takaa palstalle!

Lopuksi toivotan kaikkea hyvää ja eläi­ mellistä elontietä kaikille hyvän sydämen omistaville!

Toisaalta asia on kuten sanoit: eläinten hyvinvoinnista ei koskaan toitoteta liikaa.

Aina tarvitaan ihmisiä, jotka jakavat tietoa paremmista vaihtoehdoista. Koulun oppi­ laana sinulla voi olla paremmat mahdolli­ suudet muuttaa asioita kuin luennoitsijalla, joka käy kerran vuodessa. Voit myös pyr­ kiä tekemään pakollisen kesäharjoittelusi esimerkiksi jollain sellaisella luomutilalla, jossa eläinten hyvinvoinnista huolehditaan normaalia paremmin (ja ’’ilman lisäkustan­ nuksia” ...) ja kertoa sitten syksyllä koke­ muksistasi koulussa.

Suomessa vielä valitettavasti kunnioite­ taan titteliä enemmän kuin itse ihmistä eli esimerkiksi maatalousasioissa sinut otetaan vakavasti, jos olet vaikka maanviljelysteknikko, mutta esimerkiksi pankkitoimihen­ kilönä sinua ei ehkä otetakaan vakavasti, vaikka puhuisit samasta asiasta samalla lailla. Titteli ei kuitenkaan saisi olla se itse tarkoitus. Koulussa pitäisi opiskella elä­ mää, ei koulua varten. Ja jos koulu ei sitten vastaakaan sitä, mitä elämältä haluaa, voi vaikka kääntää kelkan aivan eri suuntaan ja aloittaa jotain muuta.

Jollet vielä ole koulussa, suosittelen otta­ maan yhteyttä kuntasi maataloustoimistoon ja kysymään, voisitko kiertää jonkun maa­ talouslomittajan mukana tutustumassa hä­ nen työhönsä. Tai yritä päästä jollekin tilal­ le töihin pariksi viikoksi.

Joka tapauksessa: onnea tulevaisuudelle­ si, mitä sitten päätätkin tehdä. Ja kiitos, että viet eläinsuojeluaatetta eteenpäin! terveisin

Minusta hyvä ratkaisu olisi, että sorsanmetsästyksessä tulisi noutaja pakolliseksi.

Useat sorsat kuolevat turhaan ja sitten jää­ vät kaislikkoihin piiloon mätänemään. En tarkoita, että jokaisella metsästäjällä tulisi olla koira, sillä koiranottoa on tarkkaan har­ kittava. Vaan jos metsästysseuroilla olisi muutama koira, joita lainattaisiin metsästä­ jille. Noutajat varsinkin hyväluontoisina toimivat vieraammallekin. Asun sorsamaiden lähellä ja aina syksyisin oma labrado­ rinnoutajani löytää lenkkipolkujen pusi­ koista muutamia sorsia. Pusikoissa mädän­ tyvät sorsat ovat mielestäni todellista tuh­ lausta ja eläinrääkkäystä. Minusta itsestäni ei olisi ampumaan mitään luonnon eläintä.

Mitä pahaa ne meille ovat tehneet, että an­ saitsisivat kuoleman ja jossain tapauksessa vielä turhaan?

Mitä mieltä olette? Sitten minua vielä as­ karruttaa eräs seikka: Miksi ihmiset käyttä­ vät apina-sanaa pilkatessaan toisiaan? Api­ nahan on ihmisen jälkeen kehittynein eläin.

Päivi Korhonen

nimim. Labradori Reetu ja huolestunut emäntä

Sorsanmetsästyksestä

Kaisuli Ikaalisista

Hei Kaisuli!

Hei Floyver Pohdintasi munanvärin suhteen osui ai­ van oikeaan. Tietyt kanarodut, kuten Ply­ mouth Rock, munivat ruskeita munia. Ruskeus ei tee munista valkoisiin venattuna ’’maalaisempia” eikä kanoista onnellisem­ pia, sillä ruskeatkin munat voivat tulla tava­ nomaisista häkkikanaloista. t. Emmi Manninen

Kun tämä lehti ilmestyy, ovat maatalouskoulut alkaneet, enkä tiedä, istutko jo ken­ ties Osaran koulun pulpetissa. Kirjeesi oli pohdintoja herättävä, vaikka tavallaan vastailitkin omiin kysymyksiisi. Yksinkertais­ ta vastausta ei näihin asioihin löydy, ei myöskään kukaan toinen voi puolestasi päättää, mikä on ’’oikein” ja mikä, ’’vää­ rin” . On vain kuunneltava omaa sisintään aina ja kaikessa, sieltä kyllä löytyvät oikeat vastaukset.

Kyllä maalla on mukavaa, sanotaan, mutta se ei todellakaan aina päde eläinten oloihin. Eläimiä todella rakastavalle ihmi­ selle maatalouskoulu voi olla ahdistava paikka, helposti voi huomata olevansa ai­ van yksin eläinsuojelullisine mielipitei­ neen. Vahva itsetunto ja usko eläinten oi­ keuksiin auttaa jaksamaan vaikeiden koh­ tien yli.

Alueosastot/yhdyshenkilöt: HANKO: Gitta Jfoos/ZOOLIFE, Vuorikatu 11,10900 Hanko, 911-86 910 HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokj, 90830 Haukipudas JOENSUU: Anna Liitsalo, Tiirantie 3, 80160 Joensuu, 973-822 757 JYVÄSKYLÄ: Minna Kupari, Ykköspesänk. 1 B 30, 40520 JKL, 941643 562 JÄMSÄ: Sari Tukiainen, Pitkäniementie, 42220 Kaipola, 942-61 434 KAJAANI: Tiina Korhonen, Koivukatu 8, 88600 Sotkamo KLAUKKALA: Mia Kivelä, Seurant. 4 as 9, 01800 Klaukkala KOKKOLA: Virva llvesaava, Pormestarink. 34, 67100 Kokkola, 96813 738 LAHTI: Sanna Rantsi, Urpupolku 3 A 4, 15240 Lahti NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-226 6236 OULU: Kirsi Leisto, Raivaajant. 18, 90140 Oulu, 981-330 578, Löytöeläintietopalvelu/Mervi Pesonen 981-521 618 PORI: Riitta Muurla, Vaarank. 11, 26810 Pori, 939-20 002 TAMPERE: Anja Toivio, 33880 Sääksjärvi, 931-671 974 TURKU: Gitta Gorschelnik, Tiilentekijänk. 16 D 18, 20810 Turku, 921353 676, Alueosaston toimisto: Aurakatu 5 A, 20100 Turku, 921-310 123 VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90-227 3955

35

Moi!

Hei kaikki!

Hei kaikki Nuorten Animalian lukijat!

Kirjeitä ja piirustuksia on kerrankin tul­ lut roppakaupalla, monet kiitokset niistä!

Jatkakaahan yhtä aktiivisina. Toivoisimme teidän kuitenkin muistavan muutamia asi­ oita. Ensiksikin: kaikkiin hengentuottei­ siinne ehdottomasti ja AINA oma nimi ja osoite mukaan. Jos käytätte myös nimi­ merkkiä, jäävät nimenne ja osoitteenne vain toimituksen tietoon, niitä ei siis silloin julkaista juttunne yhteydessä.

Toiseksi: yrittäkää kirjoittaa mahdolli­ simman lyhyesti, näin teillä on paremmat mahdollisuudet saada mielipiteemme julki ja me voimme julkaista useampia kirjeitä.

Myös kirjeenvaihtoilmoitukset lyhyiksi, kiitos! Jossain tapauksissa voimme joutua lyhentämään pitkiä kirjeitä tai sitten kat­ somme parhaaksi poimia kirjeistä kysy­ mykset ja vastata niihin.

Kolmanneksi: jos haluatte, että piirus­ tuksenne julkaistaan, parhaaseen tulokseen päästään, jos teette selkeän mustavalkoisen kuvan, jossa on mahdollisimman vähän sä­ vyjä. Kuvan koolla ei ole väliä, kirjapaino huolehtii kyllä pienennyksestä tai suuren­ noksesta. Käyttäkää kuitenkin isoa paperia.

vaikka itse kuva olisikin pieni. Pienet lip­ puset ja lappuset kun valitettavasti tuppaavat helposti häviämään, samoin niitä on kir­ japainossa vaikeaa käsitellä. Meidän sil­ miemme iloksi voitte tietysti piirtää ja lä­ hettää vaikka nelivärikuvia.

Reipasta syksyä kaikille!

Heli & Pii

Päätin kirjoittaa erittäin tärkeistä asioista ja omista kokemuksistani. Animalian nu­ merossa 1/91 oli artikkeli L'orealille anne­ tusta ’’joululahjasta” ja osoite, johon voi kirjoittaa ja boikotoida. No, minähän otin ja kirjoitin toimitusjohtajalle ja vastauskin häneltä tuli, kiitos siitä. Minua ihmetytti kirjeen sisältö! Olemme kehittämässä, ym­ märrämme huolestuneisuutenne, on tärkeä­ tä muistaa jne. Tokihan siinä oli paljon hy­ vääkin, mutta minulle jäi sellainen tunne, että hän pitää eläinkokeita parempana ja turvallisempana kuin vaihtoehtomenetelmiä. Turvallisuudesta en menisi puhu­ maan, eläinhän reagoi eri lailla kuin ihmi­ nen!

Eräs asia on minulle epäselvä. Siis: onko tuote testattu eläimillä, jos se on kliinisesti testattu. Olisiko mahdollista, että Animalia lähettäisi kosmetiikkaesitteen Animalian välissä tietyin ajoin, koskapa silloin valis­ tettaisiin kaikkia jäseniä eikä vain kaikkein aktiivisimpia?? Tai sitten lehteen vain oma sivu niitä varten.

Lopuksi haluaisin toivottaa kaikille hy­ vää jatkoa ja tutustukaa The Body Shop -kauppoihin! Tuotteet ovat tosi ihania ja il­ man eläinkokeita testattuja. NAM!!

T: Foxie -76

Hei Foxie!

Minä käytän vain eläinkokeettomasri testattua shampoota. Kuva: Veli-Risto Cajander.

’ 'Lonely Dreamer' ’

Dreams to ” lonely dreamer” Kliininen testaus tarkoittaa tutkimusta, joka tehdään seuraamalla potilaita, siis ih­ misiä. Silti en suosittelisi eläinsuojelijaa' hinkkaamaan hampaitaan Pepsodentilla. sillä tuotetta valmistaa monikansallinen yritys, jonka pussista ei löydy puhtaita jau ­ hoja. Sittenpä vielä; kliininen testaus ei ai­ na välttämättä ole ainoa testimenetelmä. 4 jo ta on käytetty tuotteen valmistusvaihees­ sa.

Kosmetiikkalista lehden väliin on mainio ajatus. Täytyypi vain ensin tutkiskella re­ surssikysymyksiä. Joulunumerosta löyty­ nee kuitenkin uusittu kosmetiikkalista.

Runoja Kuoleman vaunut saapuvat pihalle; taas ne hakevat yhden liikaa kärsineen ruumiin pois.

Liian paljon tuskaa liian paljon pelkoa liian paljon kauhua liian vähän elämää.

Foxie Piirros Kaija Viitanen 36

Mä en tiiä, minne tää lappu kuuluis lähet­ tää, mut lähetin sen tänne nuorten Animaliaan. Siis tää kysymys kuuluu oikeestaan Helille. Mä oon vasta 14-vuotias, äsken liittyny Animaliaan ja tietysti kauheen uhrautuvainen eläinten ja luonnon puolesta. Mut­ ta kysymys kuuluu: MITÄ MÄ VOIN TEHDÄ? Siis kirjeitten kirjoittelun L ’orealille ym. ja Animalian lappujen jakelun lisäks. Ja sit noista kirjeistä. Mä kirjoittaisin mielelläni poliitikoille ja riistanhoitopii­ riin, mutta mistä osoitteet?

Ja sitten vielä tosta eläinrääkkäyksestä.

Luetaanko eläinrääkkäykseks se, kun per­ heessä on kolme kissaa ja yks juotetaan väkisten humalaan viinalla ja sit hukutetaan.

Ja että samoin käy viattomille, pikku kis­ sanpennuille, joita kaksi jäljellä olevaa kis| saa saa aikaan tasaisin väliajoin? Ja minne eläinrääkkäyksestä voi ilmoittaa ja pitääks kertoo oma nimi?

Lappujen liputtamisen lisäksi pidä esi­ telmiä koulussa, kirjoittele yleisönosastoil­ le eläimiin liittyvistä epäkohdista, osallistu eläinsuojelutapahtumiin (mm. Eläinsuojelumarkkinat. Eläinten viikko: järjestelyapua tarvitaan aina!), soita toimistoon ja ilmottaudu aktivistien listalle, täytettyäsi 18 vuotta voit ryhtyä alueosaston vetäjäksi tai yhdyshenkilöksi, ota selvää muidenkin eläinsuojelujärjestöjen toiminnasta (esim.

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry janoaa " vapaaehtoisia kissanhoitopaikkoja ja muita auttajia), kerääjä levitä tietoa, törmätessäsi eläinrääkkäystapauksiin ota yhteys virano­ maisiin. elä eläinsuojelullisesti: vaadi eläi­ millä testaamattomia ja luomutuotteita; kerro, miksi boikotoit. Toiminta ja valistus, siinä eläinten pelastus! Osoitteita voit kai­ vella puhelinluetteloista ja numerotieduste­ luista. Animalioista löytyy artikkelien lo­ pusta osoitteita ajankohtaisia protestikirjeitä varten. Poliitikoille menee postia perille myös puoluetoimistojen kautta. Riistanhoi­ topiirin osoitteen jäljität soittamalla kun­ nan, kaupungin tai läänin virastojen keskusnumeroon ja pyytämällä sieltä infoa tai kysymällä metsästysliitoista.

Kyllä kissojen ryyppäyttäminen ja hukuttaminenon eläinrääkkäystä. Siitä voit il­ moittaa poliisille, kaupungin-, kunnan-, tai läänineläinlääkärille ja terveystarkastajal­ le. Ota yhteys myös paikkakunnan eläin­ suojeluvalvojaan. Jos on mahdollista, polii­ siasemalle kannattaa mennä henkilökohtai­ sesti ja vielä parempi on, mikäli löytyy to­ distajia ja todistusaineistoa. Oma nimi täy-

Tervehdys Tarjusta + uusi, pieni Animaalikko! tyy ilmoittaa, mutta voit pyytää, ettei sitä annettaisi eteenpäin. Yritä kuitenkin ensin valistaa kisuleiden omistajia eläinlääkärin tekemästä lopetuksesta ja kissojen sterili­ saatiosta. Jos asiallinen puhe ei mene peril­ le, viranomaisten on syytä puuttua tapahtu­ miin. Käy reippaasti kiinni asiaan. Soita oman tai lähimmän paikkakuntasi eläinsuojelujärjestöön. Saat varmasti taustatu­ kea!

Terveisin Heli

...Lukijalta toimitukselle...

Täällä tällainen pieni, finninaamainen naisenpuoli... Olin siinä aikeissa ostaa Clearasilia, mutta sitten huomasin putelin kyl­ jessä tekstin ’’dermatologisesti testattu” .

Eli ’’tyhmä” kysymykseni nyt kuuluu­ kin: Mitä on tämä ’’dermatologisesti” ?

Onko se eläimillä testattua kosmetiikkaa?

Tähän asiaan toivoisin selvyyttä.

Eipä tällä kertaa muuta kuin hyvää kesää toimitukselle ja kaikille animaalikoille muutenkin!

Toivoopi uutta, pientä animaalikkoa odotel­ len Tarjuska

Dermatologinen testi tarkoittaa ihonärsytystestiä. Eri asia on sitten se, testataanko ärsyttävyys eläinkokein vai ei. Clearasil ei kyllä ole testaamattomien listalla. Varmuuden vuoksi: Tsekkaahan uusittu kosmetiikkalista!

Saat sen tilaamalla Animaliasta.

Hello!

Onko Sebastian hiustenhoitotuotteita testattu eläimillä vai ei? Meinaan. kun edel­ lisen lehden nuorten palstalla luki, että Se­ bastian ei ole ’’testaamattomien listalla” , mutta kyllä se siellä on??

Terv. Stop Vivisection P.S. Mihin osoitteeseen voin kirjoittaa Revlonille?

Hello hello!

Niinhän se Sebastian siellä listalla on.

Valitettavan huolimattomuuteni takia tieto oli vanhentunut. Sori!

P.S. Revlonin tavoittaa osoitteista: I) maahantuoja: Berner Osakeyhtiö, Pää­ konttori/Kosmetiikkaosasto, PL 15, 00131 Helsinki; p. 90-134 511 2) Skandinavian kaupasta vastaava pääjehu: Revlon Export Division!Billy Mortey, PO BOX 400 Bournemout Dorset BH 11 8 PW, England.

37

Nuorten palsta jatkuu

I live. ,

f

m Hello everybody!

Hei! Viime animaliassa olleesta marsujutusta innostuneena päätin minäkin kertoa teille marsuistani.

Minäkin halusin kovasti marsua ja sitten, kun hyvän kaverini marsu sai poikaset, niin sain niistä yhden. Se oli pieni, söpö, sileäkarvainen marsu, jonka nimeksi tuli Justii­ na. Justiina eli meillä vain kuukauden. Päi­ vää ennen jouluaattoa Justiina kuoli vilus­ tumiseen vuonna 1987. Se oli minulle kova suru, sitten kun olin suruni surrut, paine­ limme eläinkauppaan ostamaan uutta mar­ sua. Sieltä mukaamme lähtikin pieni pal­ lukka, jolle tuli nimeksi Tippe. Mutta sii­ hen loppui iloni, kun Tippe oli tammikuun loppupuolellaeräänäaamunakuollut vilus­ tumiseen. Kun olin taas suruni surrut, me­ nimme samaan eläinkauppaan ja kerroim­ me, kuinka oli käynyt. Sieltä lähtikin mu­ kaamme vilkas marsutyttö, jolle tuli nimek­ si Nappi. Päätimme, että jos tämäkin marsu kuolee, otamme jonkun muun eläimen.

Mutta Napin kanssa meni onneksi kuiten­ kin hyvin lukuunottamatta neljää antibioot­ tikuuria. Ja kesää, vuonna 1990, Nappi syn­ nytti kaksi poikasta. Sain myös koiran ja se tuntui olevan elämäni onnellisin kesä. Poi­ kasten nimiksi tulivat Nipsu ja Napsu.

Myöhemmin selvisi, että Nipsu oli tyttöjä Napsu poika. Siispä Nappi ja Nipsu olivat samassa häkissä ja Napsu omassa. Mutta jo marraskuussa jollain ihmeen huonolla on­ nella Nipsu katkaisi jalkansa. Mitään ei ol­ lut tehtävissä, joten eläinlääkäri päästi sen tuskistaan... Se tuntui olevan elämäni kovin suru. Mutta siitä vihdoin selvittyäni han­ kimme pienen rusettimarsutytön Napille kaveriksi. Vieläkin suruissani joulu meni kuitenkin hyvin. Mutta helmikuussa Nappi hiljeni. Se ei enää kuikuttanut eikä oikein liikkunut, eikä syönyt, nyhjötti vain kopissan, pieni raukka. Tutkimme sitä ja huoma­ simme sen silmien rähmivän, joten veimme sen eläinlääkäriin. Eläinlääkäri totesi sen olevan pahasti vilustunut ja määräsi sille vahvat antibiootit ja silmätipat. Erillisessä lämpökopissaan hyvässä hoidossa se eli viimeiset päivänsä. Aloimme aavistella, et­ tei se selviäisi. Kerroin sille kaikki asiat, minne se nyt pääsisi ja näkisi Nipsun ja sillä olisi hyvä olla marsujen taivaassa muiden kanssa... Ja sitten torstaina 21. 2. 1991 Nap­ pi oli illalla kuollut, kun olin ollut katsele­ massa TV:tä ja tulin katsomaan sitä.

Olen miettinyt näitä kaikkia marsuja hy­ vin paljon ja todennut, että marsut ovat erit­ täin kivoja, mutta paha kyllä todella herk­ kiä kylmälle ilmalle. Nyt Napin kuolemasta on kulunut noin kuukausi. Olen koettanut olla ulospäin mahdollisimman iloinen ja ta­ vallinen. Mutta yksin jäätyäni ja varsinkin 38

Olen samaa mieltä ” Sära” (Animalia 1/ 91). Pitämällä esitelmiä voi vaikuttaa enemmän kuin uskoisikaan. Pidin kaverini kanssa esitelmän seitsemännelle ja kahdek­ sannelle luokalle. Luulimme, että meidät nauretaan ulos luokista, mutta toisin kävi.

Yllättävän monet periaatteessa vastustavat eläinkokeita, mutta eivät tiedä mitä voisivat tehdä asian hyväksi. He eivät esim. tiedä testaamattomista tuotteista, eläinkokeiden vaihtoehdoista tai yleensäkään eläinkokeis­ ta.

Näytimme esitelmän alussa videon, jon­ ka jälkeen kerroimme eläinkokeilla testaa­ mattomista tuotteista ja kokosimme kalvol^ ^ k | e asioita, joita voi tehdä eläinten hyväksi. ^ ^ M -ä h es kaikki halusivat listan eläimillä tes­ taamattomista tuotteista sekä esitteen, jolla voi tilata tietopaketin. Meiltä myös kysel­ tiin innokkaasti eläinkokeista. Eli kaikki vaan rohkeasti esitelmöimään. Toimintaa!

iltaisin Nappi tulee mieleen eikä itkulle voi mitään. Onneksi Russu on terve ja siitä tai­ taa tulla äiti keväällä. Myös Napsulla me­ nee hyvin.

Varoittaisin vielä kaikkia marsun omis­ tajia: pitäkää marsunhäkki lämpimässä pai­ kassa ja katsokaa ettei siihen vedä. Varsin­ kin naarasmarsujen häkkien kanssa kannat­ ta olla huolellinen, sillä naaraat ovat her­ kempiä kylmälle kuin urokset.

Kirjeeni lopuksi haluaisin vielä kysyä muutamia asioita: 1) Onko Lumene-meikkisarja testattu eläimillä? 2) Montako ker­ taa vuodessa Animalia-lehti ilmestyy?

Kiitos vielä Sinulle Sini ihanasta runos­ tasi; paras runo, minkä olen tähän mennes­ sä lukenut! ' Kali ’

Hei Kati ja Marsuperhe!

Vastaukset kysymyksiisi: 1) Lumenen valmistaja ei ole vastannut kosmetiikkakyselyymme. Tsekkaa kuitenkin uusin, syk­ syllä valmistuva lista, josko tilanne olisi muuttunut?! 2) Animalia putoaa postiluu­ kustasi neljästi vuodessa.

Heippa kaikki!

Musta on mukavaa, kun mulla ja kaikilla muillakin on mahdollisuus tukea ja auttaa eläimiä. Mut mua vaan askarruttaa, miten mä voisin auttaa? Mä oon jo ollu jäsen kak­ si tai kolme vuotta, ja mulle tää on tosi tärkeetä.

Sit miten raha voi vaikuttaa eläinten kär­ simyksiin? Siis lahjoitukset ja jäsenmaksut ym. mihin ne menee?

Mä tahtoisin kertoo teille meiän kissasta, ja miten se tänne tuli. Se oli kesän -90 lo­ pulla, kun mun isoveli oli tulossa illalla ko­ tiin. Se sano, että joku kissa värjötteli tuolla ulkona. No, se yritti tulla sisälle, ja puhut­ tiin, että mitä me voitais tehdä. Kissa pääs­ tettiin sisälle ja nyt se on mun kissa. Nytkin se kehrää tuolla sängyllä. Mä voin vieläkin nähdä sen laihan ja likomärän kissanpen­ nun meidän portailla. Se on mulle tosi tärkee, niin kuin mun hamsterikin, jonka kanssa se tulee hyvin toimeen.

Siinä oli sen kesäkissan taru. Onko muil­ la ollut tämmöisiä kokemuksiapa sanokaa, teinkö mä oikein, kun otin kissan ulkoa ja annoin sille kodin, vaikken edes yrittänyt etsiä sille oikeeata kotia? Omasta mielestä­ ni en voinut tehdä muuta, eläinrakas kun olen. Ottakaa kantaa! Hyvät jatkot kaikille!

M m Pähkinähiiri & Kumppanit

Moi Pähkinähiiri ja kumppanit!

Pyydän Sinua lukemaan Foxien vastauk­ sen alusta, miten voit auttaa eläimiä.

Mikään maailmassa ei ole ilmaista. Yh­ distyksen toimistohuoneistosta on makset­ tava vuokraa, toimistotarvikkeet maksavat, kirjanpito vie rahaa, mikään paino ei paina­ ta ilmaiseksi lehteämme tai esitteitämme, tapahtumien järjestäminen nielee nappulaa, joskus autamme rahallisesti vielä köyhempiä yhdistyksiä jne. Muutamalla sanalla sa­ noen: näin laajamittainen toiminta kuin Eläinsuojeluliitto Animaliankin on, ei ole mahdollista ilman rahaa.

Olen töissä Helsingin Eläinsuojeluyhdis­ tyksessä, jolla on löytökissatoimintaa, eli kehrään kujakattitapausten kanssa päivit­ täin. Minun ja lainkin mukaan teit aivan oi­ kein, sillä kissan poistuttua pihapiiristään misu kuuluu löytäjälleen. Jos omistaja olisi välittänyt etsiä lemmikkiään, luulisi Sinun­ kin huomanneen jossain lyhtypylväässä tai ilmoitustaululla lapun kadonneesta kissas­ ta. Ilmeisesti kyseessä oli heitteillejättö, jo­ ten kehrääjälläsi on ollut kaikesta huoli­ matta onnea matkassa harhailtuaan kotipi­ hallesi. On kuitenkin korrektia laittaa il­ moituksia löytyneestä kissasta. Mikäli kisu on lempattu ulos, sitä ei kukaan koskaan kaipaa. Jos omistaja ilmaantuu vaatimaan lemmikkiään. mutta ei vaikuta kunnollisel­ ta kodilta eläimelle. Sinun ei tarvitse luo­ vuttaa kattia takaisin. Ja ainahan voi vaikka kuinka eläinrakkaalle omistajalle sattua va­ hinko. Karkuri saadaan todennäköisesti ko­ tiinsa, jos löytäjä ilmoittaa löydöstään.

Mutta mitäpä siitä ilmoituksesta enää, ihanaa, että yksi koditon kehrääjä saa viet­ tää kotonasi kissanpäiviä!

Isadora Joku odottaa kirjettäsi. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Kirjeen vaihtoilmoituksia:

Hiiri Pieni hiirenpoikanen saapui seurakunnan tiloihin, siskoistaan veljistään se eksynyt oli kenties Ulkona on kylmä talvityö, hiiren sydän pelosta lyö.

Pääsis sisään lämpimään ja saisi vähän syö­ tävää.

Piilossa mä pysyisin, enkä pahaa tekisi... .Hiiren kun me näimme, leipää sille toim­ in e .

Hiiri kasvoi vahvistui, rohkeammaksi tuli tuo.

Kunnes kerran iso koura siihen pisti, ulos heitti raa asti.

Mitä pahaa tehnyt oli hiiri pieni koditon?

Toivoin, että kevätsää, sua edes lämmittää.

Mutta sitten huomasin, olit tullut takaisin, saman piilopaikan löysit.

Sinne taas me toimme ruokaa juomaa, kun­ nes huomaat ulkona on lämmin sää, siell on kiva tem­ meltää.

Nimimerkki Hiirelläkin on oikeus elää.

Heissan! 13-vuotias tyttö haluaisi kirjoi­ tella 13-vuotiaiden ja siitä niin paljon ylös­ päin kuin ihmisikää riittää, kanssa. Jos eläimet ja luonto ovat todellinen intohimosi — ei mikään hetken huumaus, älä aikaile vaan kirjoita. Toivottavasti omistat jonkin karvaisen tai karvattoman lemmikin. Har­ rastukseni ovat ratsastus, eläimieni hoito ja lähitulevaisuudessa myös kissa- ja koira­ näyttelyt sekä juttujen kirjoittelu. Olen eläinten- ja luonnonsuojeluaktivisti. Toi­ von, että sinäkin olet. Omistan kissan, koi­ ran, 2 lintua ja pian myös akvaarion. Jos kuulosta kiinnostavalta — kirjoita, mikään ei estä sinua.

Jenni Toivoniemi, Kasala, 29900 Meri­ karvia PS. Onko sinullakin suuri huoli maapal­ lomme tilanteesta ja tulevaisuudesta???

H AUX H AUX! Kirjoitelkaa kaikki kynnel­ le kykenevät, Animalian merkeissä zoomailevat! Ikää mulle on kertynyt jo melkeen 20, muttei se menoo haittaa! Siispä, kynät äk­ kiä käsiin.

Sari Korpinen, Messunkylänk. 37 F 46, 33700 Tampere

H ei kaiken ikäiset, kokoiset ja näköiset ty­ töt ja pojat. Kirjoittakaa 17-vuotiaalle luonto- ja eläinrakkaalle tytölle.

Heidi Virolainen, Haratie 1 B 27,13500 Hämeenlinna

Huomio, huomio... kaikki yli 13-vuotiaat. Täällä Porvoossa on 14-vuotias eläin­ rakas tyttö, joka odottaa innokkaasti po s­ tia. Iältä tai sukupuolella ei ole väliä.

Niina Arponen, Viertotie 14 B 72, 06400 Porvoo AAARGH Kaikki punkkarit! K irjoitta­ kaa eläinystävälliselle luonnonsuojelijakahelille peikkotytölle!

Tiitu Räsänen, Everstinkuja 4 A 6,02600 Espoo Ps Mä diggaan pitkistä breiveistä...

M oro! Kirjoittakaa 14-vuotiaalle tytölle, joka on pöpinä koiriin. Plussaa heille jotka kirjoittaa usein ja myös pitkiä kirjeitä.

Tipsutyttö -77, Vanhamyllyp. 4 C 10, 01360 Vantaa

MOI! Mä oon 16 v. tyttö Kemistä ja oon liittynyt Animaliaan pari kuukautta sitten.

Syön nykyään vain vihanneksia ja hedelmiä ja hyvin oon pärjänny. Pidin koulussa esit­ telyn eläintensuojelusta ja kaikki oli ihan mielenkiinnolla mukana, varsinkin tytöt.

Muutama poika ei oikein pitänyt mun esi­ telmää tarpeellisena.

Mä taas henk.kohtaisesti haluaisin kiit­ tää Animalian porukkaa + kaikkia eläinsuojelijoita. Pidetään aina yhtä. Mulle voi myös kaikki eläinsuojelijat kirjottaa. Vas­ taan varmasti!

Minna Thun, Keskuspuistok. 19 A 4, 94100 Kemi 39

NÄISTÄ PUHUTAAN II ELÄINTEN VIIKOLLA

Sota tappaa myös eläimiä Tuhoisaa öljysaastetta

P ersianlahden sota öljykatastrofeineen ai­ heutti mittaamatonta tuhoa alueen eläimis­ tölle. Sodasta kärsivät sekä luonnonvarai­ set eläimet että kotieläimet. Ja mikä pahin­ ta, eläimet joutuvat kitumaan ja kuolemaan tämän sodan takia vielä vuosikausia sen päättymisen jälkeenkin. Valtaisien öljypäästöjen ja öljypalojen vuoksi luonto tus­ kin koskaan palaa entiselleen.

Maailman eläinsuojeluliitto (WSPA) osallistui eläinten pelastustoimiin Persian­ lahdella sodan aikana ja Kuwaitissa heti so­ dan päättymisen jälkeen. Rannoilta otettiin kiinni öljynpeittämiä kilpikonnia ja lintuja ja kuljetettiin nopeasti perustettuihin tila­ päisiin eläinten pesupisteisiin. Työ oli ras­ kasta ja hidasta, sillä öljy piti saada pois eläimistä tuiki tarkkaan. Jokaisen linnun peseminen vei aikaa monta tuntia ja isojen merikilpikonnien käsittelyyn tarvittiin 4— 5 miestä. Kilpikonnilta pestiin suu ja hampaatkin — milläs muulla kuin ham­ masharjalla. Perusteellisen puhdistamisen jälkeen eläimet päästettiin sitten takaisin vapauteen puhtaille vesille. Monet liittou­ tuneiden joukkojen sotilaat käyttivät tähän työhön lähes kaiken vapaa-aikansa. Ilman armeijan apua — kuljetuskalustoa, välinei­ tä, vettä ja henkilökuntaa — työtä tuskin olisi voitu tehdäkään.

Uurastuksestaan huolimatta pelastusjou­ kot kykenivät auttamaan vain murto-osaa vahingoittuneista eläimistä. Öljy tappoi massoittain eläimiä niin maalla kuin merelläkin. Jos eläimet olivat ehtineet saada öl­ jyä suolistoonsa, pesukaan ei pystynyt niitä pelastamaan. Linnut menehtyivät hypotermiaan Arabian kylmässä yössä, kun niiden höyhenet olivat öljyn peitossa. Aavikkoketut puolestaan kuolivat, kun ne söivät öljyi­ siä lintuja jne. eli tuho meni läpi koko ra­ vintoketjun. Sentään Bahrainin edustalla asustava merilehmälauma säästyi öljyltä suotuisten tuulien ansiosta.

Kuwaitissa taas karjaa kuoli janoon ja nälkään, minkä lisäksi tuhannet lehmät posahtivat ilmaan astuessaan miinoihin. Ka­ dut ovat edelleen täynnä kodittomiksi jou­ tuneita koiria ja kissoja, kaikkien turkit paksun noen peittämiä. Varsinkin kissat tu­ levat kuolemaan myrkytykseen, kun ne yrittävät nuolla nokeentuneita turkkejaan puhtaaksi.

Raakuutta eläintarhoissa Kuwaitin eläintarhassa harjoitetusta jul­ muudesta saimme aavistuksen jo keväällä uutistoimistojen kautta. Todellisuus paljas­ tui kokonaisuudessaan vasta silloin, kun WSPAn edustaja meni eläintarhaan kaksi

Tuhansien merilintujen lento päättyy Persian­ lahdella ajelehtivaan öljyyn. Kuva: Veli-Risto Cajander.

päivää sodan päättymisen jälkeen: Irakilai­ set sotilaat olivat syöneet kaiken syötäväksi kelpaavan kuten antiloopit, linnut jne. Har­ vinaiset eläinlajit oli raahattu Bagdadin eläintarhaan. Tiikerin, joka ei ollut suostu- ' nut menemään kuljetushäkkiin, he olivat ampuneet häkin ovelle. He olivat ammus­ kelleet eläintarhassa myös huvikseen: api­ noita oli haavoitettu, karhulta oli ammuttu etutassu poikki ja luodit olivat lä v istä n ee ^ ^ ^ ^ norsunkin nahan. Lisäksi he olivat h u v ite l^ B I^ leet heittämällä eläviä aaseja, lampaita ja vuohia leijonien häkkiin. Julmaa, mutta se esti isoja kissoja kuolemasta nälkään.

Useimmat kasvinsyöjälajit sitä vastoin kuolivat ruuan ja veden puutteeseen, koska heinästä ja vedestä oli ankara pula.

WSPAn edustaja sai liittoutuneiden ar­ meijan avulla hankituksi eläintarhaan tankeittain vettä, rekkalastillisia heinää ja jopa omenoita apinoille. Nyt sinne jäljelle jää­ neet eläimet voivat jo hyvin.

Maailman eläinsuojeluliitto WSPA toi­ mii ikäänkuin eläinten Punaisena Ristinä maailmanlaajuisen verkostonsa avulla. Se ponnistelee eläinten auttamiseksi sekä luonnonkatastrofeissa että ihmisen aiheut­ tamissa kriisitilanteissa. WSPAn työstä Persianlahden alueella on nyt tehty parintunnin mittainen dokumenttifilmi. Filmi paljastaa sodan mielettömyyden erityisesti eläinten kannalta. Toivottavasti tällainen eläinten ja ihmisten painajainen ei koskaan enää toistu!

HANNELE LUUKKAINEN

Eläinten viikkoa vietetään perinteiseen tapaan jälleen 4.-10. lokakuuta. Eläinsuojeluongelmien laajastavalikoimasta Animalia on vuosittain poiminut Eläinten Viikon teemoiksi pari ajankohtaistaongelmaa. Tänä vuonna tällaisiaovat yliopistoopetuksessa tehtäväteläinkokeet sekä metsästykseen liittyvät epäkohdat.

Eläinkoeasetuksen mukaan opetuksessa tehtävä eläinkoe on korvattavamuulla menetelmällä, milloin sekokeen tarkoi­ tuksen tai tuloksen saavuttamiseksi on käytännössä mahdol­ lista.Opiskelun arkion kuitenkinvieläkaukana asetuksenhyästä periaatteesta. Elävilläeläimillä tehtäviäkokeita kuuluu ^^^edelleen mm. biologian, lääketieteenja eläinlääketieteen pe­ rusopetukseen. Joissakin yliopistoissa eläinkokeita joutuvat tekemään esimerkiksikaikkibiologianopiskelijatriippumatta siitä,tarvitsevatkohe eläinkokeellisiataitojatulevaisuudessa.

Eläinkokeiden tekemisessäopiskelun yhteydessäeioleky­ sevain kulloinkin käytettävien eläintenkärsimyksistätaielä­ män tuhlaamisesta vaan myös asennekasvatuksesta. Perintei­ sestieläinkokeita sisältävienopiskelualoillailmapiiri on vah­ vasti eläinkoemyönteinen: kokeet tarjotaan ikäänkuin itses­ täänselvyytenä,janiistäkieltäytyjättainiitäarvostelevatopis­ kelijat joutuvat melkoisen painostuksen alle. Se, miten eläinkokeisiin ja eläimiin yliopistoissa suhtaudutaan, näkyy

tulevien biologien, lääkärien,eläinlääkärien, farmaseuttienja muiden eläinkokeiden kautta valmistuneiden opiskelijoiden käytännön toiminnassa. Eläinkokeita korvaavien menetel­ mien voittokulkua saadaan kyllä odottaa,jos eläimiä lähinnä materiaalina käsittelevän tiedeyhteisön asenteitaja menetel­ miä ei muuteta.

Animalia pyrkii Eläinten Viikon tiedotuksellaan kyseena­ laistamaan opiskeluun liittyvät eläinkokeet, tuomaan esille vaihtoehtojajarohkaisemaan eläinkokeitavastustaviaopiske­ lijoitakieltäytymään niistä.

Metsästykseen liittyväteläinsuojeluepäkohdatovat nyteri­ tyisen ajankohtaisia, sillä metsästyslakia ollaan parhaillaan uusimassajaeläinystävällisiämuutoksia siihentodellakaiva­ taan.Suomalainen suurpetopolitiikka,joka mm. salliipetojen metsästyksen jopa luonnonsuojelualueilla, on saanut jo kan­ sainvälistäkin paheksuntaa osakseen. Piisamien rautapyynriä jossa eläin hukutetaan kuoliaaksi, on julmuudessaan omaa luokkaansa. Sorsastuksessahaavoittuujahukkaantuu tänäkin vuonnna satojatuhansia lintuja. Ketut, supit,mäyrät ja monet muut eivät ole saaneet metsästäjiltätäyttäsuojaa edes lisään­ tymiskautenaan ja nitäkin saa pyytää julmilla raudoilla. On­ gelmia siisriittääniinkoe-kuinvillieläinpuolellakin.Eläinten Viikolla näistä puhutaan - tule mukaan tapahtumiin.

EMMI MANNINEN

Viime keväänä syntyneet ketunpojat kurkistelevat tässä vielä kesäaurinkoon. Uteliaisuutta, leikkisyyttä ja elinvoimaa riittää. Syksyllä niiden häkkielämä päättyy sähkövirtaan. Kuva: Veli-Risto Cajander.

Metsästys- ja suurpetotapahtuma järjestetään Eläinten Viikon torstaina 10.10. klo 15-17 Vanhalla ylioppilasta­ lolla Helsingissä. Tule mukaan!

Yli 120 vuotta eläinsuojelutyötä Suomessa Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry on eläinsuojelun ura­ nuurtaja Suomessa.

Yhdistyksen toimintaan voi tutustua vaikkapa vieraile­ malla kissojen kansoittamalla Löytöeläintalolla avoimien ovienpäivänäEläintenViikon sunnuntaina6.10.klol3-16.

Lisäksi Helsingin eläinsuojeluyhdistys esittäytyy Eläinsuojelumarkkinoilla 5.10.

Helsingineläinsuojeluyhdistysrypalveleesinuakaikis­ sa eläinsuojelu-ja löytöeläinasioissa.

Toimisto: Jääkärinkatu 7,00150 Helsinki p. 659 008/jäsen- & eläinten hautausmaa-asiat p. 659 320/eläinsuojelu-ja löytöeläinasiat Löytöeläintalo: Vuosaari, Käärmeniemi (viimeinen talo Niinilahteen vie­ vän hiekkatien päässä) p. 312 220/yleisöpalvelu ma-pe & su klo 15— 18.

41

cp,

OSTA TUOTTEITAMME - TUE TOIMINTAAMME!!

Lämmintä syksyksi...

Miksi palella syksyn viimoissa kun voit vetää vaikkapa villapaidan ylle liiton tyylikkään mustan hihattoman hupparin! Koot S, M, L, XL. Pai­ natuksena liiton logo. Hinta vain 100,— !!!

Tilaan: kpl......... koko..........

Hihattomat t-paidat: vaaleanharmaa, painatus mustalla, teksti: animals don’t smoke, animals don’t wear make-up, animals don’t drink alcohol, animals don’t drop bombs. Because we do, why should they suffer? Koot S, M, XL. Malli väljä! Hinta 65,— Tilaan: kpl......... koko..........

Samaa paitaa jäljellä vielä pieni erä pinkkinä (valk. painatus) koot: M, L. Hinta vain 60,— Tilaan: kpl.......... koko.......... väri...................

Huppariasut: taskullisessa hupparissa lentävä hevonen ja teksti ELÄ­ KÖÖN ELÄIMET. Housuissa teksti ANIMALIA ja sivusaumataskut.

Kotimaista puuvillaa. Lasten asut vaaleankeltaiset, aikuisten asut vaale­ anpunaiset tai vaaleanharmaat (kaikissa musta painatus).

Tilaan (lasten asut, koot 100— 150 cm) koko..

KOKO ASU vain 120,— !! koko..

Huppari (100,—) koko..

Housut (80,— ) Tilaan (aikuisten asut, koot L tai XL ja vaal.pun. S) van..

KOKO ASU vain 200,— !! koko.......... väri..

Huppari (150,—) koko.......... väri..

Housut (90,— ) koko..........

Itselle iloksi tai toiselle lahjaksi...

Reppu 80,— Musta nailonreppu, erittäin kevyt ja tilava. Sivutaskun ylä-puolella pai­ natuksena koiran kuva ja teksti EI! ELÄINKOKEILLE! (valkoinen pai­ natus) Tilaan: kpl

TURKISKAMPANJAN KETTUPYYHE 40,— Valkoinen froteepyyhe, koko 50 70 cm. Painatuksena kaunis puna-kettu ja teksti ANIMALIA. Tilaan: kpl

MEIKKIPUSSI 15,— Läpinäkyvä vetoketjullinen pussi (koko 15x11,5 cm), sisällä tasku. Haus­ ka kani ja teksti ANIMALIA koristavat uutta meikkipussiasi!

Tilaan: kpl PUHELINMUISTIO 15,— Taskukokoinen muistio, siniset muovikannet, koiran kuva ja teksti Ei! Eläinkokeille! Sisäkannessa vuoden 1991 ja 1992 kalenterit, sekä tila henkilökohtaisille tiedoille.

Tilaan: kpl

UUSIOPAPERI-kirjekuoret 16,—/nippu Nipussa 20 kuorta, viisi erilaista eläinkuvaa (kani, karhu, kettu, kissa, koira). Valmistettu kotimaisesta uusiopaperista.

Tilaan: nippua

Lukemista syksyn illoiksi...

Kuolema ja nuori rakastaja/Eeva Kilpi 3 kertomusta käsittävä kokoelma. ’’Kertomukset pohtivat elämää sy­ vyyssuunnassa: ihmisen suhdetta luontoon, yhtä hyvin eläimiin, puihin kuin metsiin, ja ihmisen kokonaisvastuuta” . Hinta 80,— Tilaan: kpl

Eläin ihmisten maailmassa/useita kirjoittajia Ensimmäinen kokonaan suomalainen eläinten oikeuksia käsittelevä te­ os. Pohdintaa ja faktaa. Hinta vain 40,— !

Tilaan: kpl 42

Suurvalaat ja delfiinit/Cajander-Similä Mielenkiintoinen runsaasti kuvitettu tietoteos merten älykkäistä valtiais­ ta- ja niitä uhkaavasta tuhosta. Hinta vain 40,— !

Tilaan: kpl Niin kauan kuin tavaraa riittää: ’’Ekokuluttajan” tietopaketti: Sis. 1) Vaihtoehtoisten yritysten Kataloogi/Ruohonjuuri 2) Vihreä ABC-kiija/ Vihreä Liitto 3) Ekolehti-91 eli ympäristönsuojelun koti-konstit/Smen Luonnonsuojeluliitto. Kaikki tämä vain 12,— !!

Tilaan: _ pakettia

Ja tietysti tarrat, merkit, kortit...

— VASTUSTAN

ELÄINKOKEITA

-rintamerkki

(kissa),

— Kosmetiikka-kirjeensulkijat (nainen ja kani), arkissa 16 tarraa, arkki 10,— : kpl — Liiton uusi logohiiri kirjeensulkijoissa. Arkilla 15 pyöreää tarraa kpl — NO FUR -ketunpoikatarra (värikuva), halk. 10 cm, 6,— .......... kpl — WSPA:n härkätaistelun vastainen tarra, halk. 5 cm, englanniksi tai es­ panjaksi, 1,—/kpl .......... kpl/engl .......... kpl/esp — Juliste ’’Valinnoillasi vaikutat eläinten asemaan” + ketunpoikajuliste, yht. 10,— (sis. post.) kpl — Upeat väripostikortit. 3.—/kpl, aiheet: Naali tilaan kpl Turkiskettu tilaan kpl Valas tilaan kpl Leijona tilaan kpl TAI tilaan ........... kpl 4 kortin lajitelmia, yht. 10,— — Ensimmäinen suomalainen eläinsuojelubiisi: MIKS ELÄIN EI OO KAVERI/NEULANEN, Kanimania-yhtyeen esittämänä. 20,—/kpl Tilaan: kpl

PYYDÄ MYÖS ERILLINEN ESITE ENGLANNINKIELISIujjk^ RINTAMERKEISTÄ!

UUTTA ....UUTTA ....UUTTA ....UUTTA Joulu lähestyy ja pian on joulutervehdysten aika. Tilaa nyt joulukortit hyvissä ajoin ja joulukorttisi viestittää myös eläinten puolesta!

Joulupostikortit, 2,50/kpl, aiheet: — Logohiiri joulutunnelmissa tilaan kpl — Kanien jouluateria tilaan kpl — Joulukoirat (värivalokuva) tilaan kpl TAI tilaan .......... kpl 6 kortin sarjaa, yht. 12,— Avattavat kuorelliset joulukortit, sis. kuoren: 5,—/kpl — Kettujen joulurauhaa tilaan kpl — NO FUR (engl. teksti) tilaan kpl

Näin teet tilauksesi: Lähetä tilauksesi toimistoomme, osoite Porvoonkatu 53,00520 Helsinki tai soita puhelintilaus numeroon 90-148 4866. Yli 30,— tilaukset toimi­ tetaan postiennakolla (11,— ) ja lähetyksiin lisätään postimaksu sekä 3,— käsittelykulu. Ja vielä... muistathan merkitä selvästi väri ja kokotoivomukset sekä nimesi ja osoitteesi! KIITOS!!

Tilaajan nimi: O soite:...........

Tarvitsetko materiaalia esitelmää, tutkielmaa, opintopiiriä jne. varten...

Eläinsuojeluliitto Animalialta voit tilata maksutta seuraavia esitteitä: Tilaan kpl: ELÄINKOKEET: — Yleisesite eläinkokeista ..........

— Kosmetiikkaesite (sis. listan eläinkokein testaamattomista kosmetiik­ ka/hygieniatuotteista) ..........

— Opiskelijaesite ..........

— Vaihtoehtoja eläinkokeille-esite ..........

— Esite — Juliana Von Wendtin Säätiö — tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita ..........

MAA- JA TURKISTALOUS/KULUTUS: — Yleisesite eläimistä maataloudessa ..........

— ’’Turkistietoisku” ..........

— Turkisesite (neliväri) ..........

— Turkisjuliste (neliväri) ..........

— K uluttajan’’tietoisku” ..........

— Kosmetiikkaesite ..........

MUUT: Eläinrääkkäystä? Voitko sinä auttaa?"/Eläinten Oikeuksien Julis­ .......... t u s (VEL) — ANIMALIAN yleisesite (sis. jäsenmaksulomakkeen) ..........

— Valmis teksti koulun aamunavausta varten: suom:.......... ruots:..........

Ylläolevat esitteet on tarkoitettu niille, joilla on tarve saada tietoa erityis­ aloilta. Jos haluat kattavan tietopaketin itsellesi tutustumista varten tai haluat jakaa esitteitä esim. postiluukkujakeluna tai koulussa, merkitse se tähän: * Haluan suomenkielisen tietopaketin .......... * Jag vill ha ett svenskspräkigt informationspaket .......... * Haluan joukkoesitteitä jaettavaksi ..........

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET: X viivalle: DIA-SARJAT: — Yleisdiasarja eläinsuojelusta ..........

— KOE-ELÄIN -diasarja ..........

— MAATALOUSELÄIN-diasarja ..........

— TURKISELÄIN-diasarja ..........

Kaikissa diasarjoissa n. 20 kuvaa selityksineen, ja aiheeseen liittyvä infopaketti.

VIDEOT: UFFER THE ANIMALS (eläinkokeet ja vaihtoehtomenetelmät), 25 min., suom. äänitys ..........

— PROGRESS WITHOUT PAIN (eläinkokeet lääketieteessä), 2x30 min., suom. äänitys ..........

— BRITCHES (näönriistokokeesta pelastetun apinanpoikasen tarina), 10 min., engl. äänitys ..........

— NOOAN ARKKI (pääuskontojen suhtautuminen eläimiin), 25 min., suom. äänitys ..........

— TURKISTARHAUS-VIDEO, 25 min., suom. äänitys ..........

— FOOD WITHOUT FEAR (eläimet maataloudessa/kasvissyönti), 25 min., suom. tekstitys ..........

AV-välineiden lainaus on ilmaista, mutta toivomme lainaajien maksa­ van postikulut (myös lainattaessa suuria määriä esitteitä). Laina-aika on n. 2 viikkoa, pidemmistä laina-ajoista sovitaan erikseen. Muista tehdä varauksesi AV-välineistä hyvissä ajoin sillä etenkin koulujen esitelmäaikoina kysyntä on kova! Pääsääntöisesti vain yksi diasarja tai video ker­ rallaan.

Tilaaja/Lainaaja: ..........................................................................................

Osoite: ...........................................................................................................

Puhelin (AV-välineitä lainattaessa):..................... * ..................................

Toivottu laina-aika:.......................................................................................

Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse, numeroon 90/148 4866 (arkisin klo 9— 17)

"Svengaava ANIMALIA-huppari. hihaton malli mustana, sopii syksyn leikkeihin. Animaliasta niitä sa a ", väittää Markus Karstula Citystä. Ku­ va: Veli-Risto Cajander.

HAUSKA JOULUA!

Pääkaupunkiseudun aktivistitoiminta tehostuu

Kasvisruokakurssi

Huomio kaikkipääkaupunkiseudun eläintenystävät! Meitä on täällä pieni ydinjoukko, joka ideoi ja järjestää kaikenlaista toi­ mintaa tehdäkseen eläinsuojelutyötä tunnetuksi. Olemme muka­ na koira-,kissa-ym. näyttelyissäjaerilaisissatapahtumissa,jär­ jestämme myyjäisiäjakirpputoreja,jaamme esitteitä,keräämme nimiä, pidämme teemailtoja,jne— mikä milloinkinon ajankoh­ taista.

Tarvitsemme aktivisteja mukaan toimimaan eli TARVIT­ SEMME JUURI SINUA! Soita tai kirjoita ja ilmoita nimesi osoitteesijavarsinkinpuhelinnumerosi aktivistilistallemme,niin osaamme ottaa yhteyttä, kun tarvitsemme aputyövoimaa. Kerro meille, minkälainen toiminta sinua kiinnostaa. Uudet raikkaat ideat ovat myös tervetulleita.

Pidämme pitkin syksyä teemailtoja, joihin kaikki kiinnostu­ neet ovat tervetulleita,myös ne,jotka eivät välttämättähalua tai joillaeiolemahdollisuuttatoimiaaktiivisesti.Päivämäärätjakel^^^jat löydät ohesta.

Tavataan, toimitaan ja pidetään myös hauskaa yhdessä!

ELÄINSUOJELU­ INARKKI N AT V U O D E N S U U R IN E L Ä IN T E N O IK E U K S IA P U O L U S T A V A T A P A H T U M A !

HELSINGISSÄ, BALDERIN SALISSA, ALEKSANTERINKATU 12, LAUANTAINA 5.10. klo 11-16.

ELÄINTEN YSTÄVILLE, LUONNONSUOJELIJOILLE, 90-LUVUN IHMISILLE... ...JUURI SINULLE!

Terveisin Päivi ’’Pii” Korhonen Servinkuja 3 B 36 02150 Espoo p.455 1236 (koti) ja Outi Repo Ylistörmä 5 B 16 02210 Espoo p. 889 833 (koti) 22.10. (ti) klo 18.30 Tutustutaan toisiimmejaideoidaan yhdessä 19.11. (ti) klo 18.30 Vapauta eläimet elämäntavallasi — elimiten vaikutat kuluttajana 17.12. (ti) klo 18.30 Aktivistien pikkujoulu — tarjoilemme glögiäja pientä purtavaa Osoite: Eläinsuojeluliitto Animalian toimisto, Porvoonk. 53 (bussi 17)

-

t i e t o - ja t u o t e t o r i ; t u t u s t u e lä i n s u o j e l u j ä r j e s t ö i h i n , e lä in - ja y m p ä r i s t ö y s t ä v ä l l i s i i n t u o t t e is iin , v a ih t o e h t o y r i t y k s i i n ja - jä r je s tö ih in ... d i a - ja v id e o e s it y k s iä m a k u n a u t i n t o j a k a s v is r u o a s t a p r o - a n i m a l i a ja a n t i - a n i m a l i a p a l k in n o t e l ä i n s u o j e l u a e d i s t ä ­ n e ille ja h id a s t a n e ille r ä v ä k k ä ä o h j e l m a a ja t iu k k a a s a n a n v a i h t o a

PANEELI­ KESKUSTELU - METSÄSTYS KURIIN R ä v ä k k ä k e s k u s te lu tila is u u s H e ls in g is s ä V a n h a l l a y lio p p ila s t a lo l la t o r s t a i n a 1 0 .1 0 . klo 1 5 - 1 7 .

K u u le m e ts ä s t ä jie n , e lä in s u o je l ijo id e n , l u o n n o n s u o je l ijo id e n ja v i r a n ­ o m a i s t e n m ie lip it e e t .

M e t s ä s t y s la k i k ä s ite llä ä n e d u s k u n n a s s a s y k s y llä - t u l e v a i k u t t a m a a n !

JEN A nim aliajärjestää lau, koululla. _jantaina 10—16.00~A lppilan i am m isaarenkatu 2 (H 19.10.91 elsinki), klo. herkullisten lavien kasvisruokien erikoiskurssin. T utustut m istat helpostija nopeasti eksotiikka" asten, suussasumir iset h v­ Satu M oilasen» hint, ruokiin, jo ita valV a l­ «.mi, - hikkaa unohtam atta.

Ilm oitta m atta. Ilm K oittautu7117mm.

11.10.91 mennessä. urssin a on 250 m..„¿ciiep. arkkaa ja 90/879 se sisältää juhlavan 10.91 mennessä. K an

aterian.

TAMPEREEN ALUEOSASTO TOIMII Tam pereeen läh istö llä eläin tt . „.» at viiettää p i­ voivat m eneviä syysiltoja hyvässä seurassa ja vielä parem m an asian m erkeissä A nim alian alueosaston kokouksissa, jo tk a ovat m aa­ nantaina 23.9. ja 28.10. M äkelän kabinetissa nro 203 sekä 25.11. ja 16.12. Vanhan kirjastotalon luentosalissa. K okoontum isaika on klo 18. L sinua isätietoja saat A nja T o iv io lta p. 931/671 974 TERVE­ TULOA, tarvitaan! s

a

PU

a s i

K ISS

a t

l A R v _*SEV ir< AT

Vm päri Suom en löytyy i Y m päri Suom en löytyy avun tarpeessa olevia eläim iä, jo ita m eidän eläinsuojelu"1- ’’ m nsi aut­ l eläinsuojeluyhdistyksiin kuuluvien ihm isten tu lisi auttaa "’' n i tä täällä ällä O ulussakin. ulu «m .

V alistustyötä .„..aiy o tä tarvitaan, tarvitaan m •"•*“ utta käytännön eläinsuojelutyötäkään väliltä m keskellä e i saisi unohtaa. lv in » "' ■" v älillä kurjissakin keleisssä ja liK oska allek

Ohjelmassa -

SYÖMISENILOA, HERKKU. JUHLAA

«neK irjoittaneelle on siunaantunut laum a kissoja ko tiin ja päivätöissäkin p itä isi käydäja halu on v ielä iltaisin ia v t; konloppuisin käytännön eläinsuojelutyöhön, yksinkertaisesti riittää kaikkeen v " v k«;— ' asm j a v¡i VII, ...u n , niin aika e i tahdo «aitcKeen.

K ulkukissojen ruokinta on . asia, jo ssa sin ä eläinsuojelija v o isit auttaa. K oska runta­ taan kuluu aikaa ja rahaa, n iin yk sija toinenkin on v lopettanut ruokkim isen. U usia ruokkijoita tarvitaan vasti. K ulkukissojen ruokinta e i ole ratkaisu tiin kauan kuin k issatjo u tu v at o le m . tarvitaan.

Animalia laajenee Hankoniemelle

TIEDUSTELE ALUEOSASTOJEN ELÄIN­ TEN VIIKON TAPAHTUM IA TOIMIS TOSTA TAI S U O ­ RAAN YHDYSHENKILÖILTÄ (LISTA TOISAALLA TÄSSÄ LEHDESSÄ).

Animalian yhdyshenkilöinä H a n k o Tammisaari— Karjaa -alueella alkavat toi­ mia tarmokkaat naiset (litta Roos, jonka hankolaiset tuntevat lemmikkieläinliike Zoolifen omistajana sekä Anneli Friberg.

Gitta ja Anneli ovat jo tähän mennessä puuttuneet moniin eläinrääkkäystapauksiin, ottaneet huostaansa kodittomia eläi­ miä ja järjestäneet erilaisia tapahtumia. Jos olet kiinnostunut toimimaan em. alueella eläinten puolesta, ota yhteyttä suomeksi tai ruotsiksi: Gitta Roos, Zoolife, Vuorikatu 11, 10900 Hanko, puh. (911) 86 910.

aan u,k o 2 gn,™am- mu^ n"n ruokintaa Jos e t halua/jaksa itse ruokkia kulkukissoja, niin kissanruokalahjoitukset o lisivat erittäin tervetulleita. T äysi-ikäisiä henkilöitä kulkukissojen pyydystäm iseen sekä „_,.,i-iKaisiä rä n illem/ h y lä ty ille kisoin t ik is s o in » k1a iv ■ nk eissa a isin r v eK „te otikissoille ..isa etaeann sm e kyös. ä s ija is k o te ja k a KissamaUi" *...

K irsti L eisto R a iv a a ja n tie p.

18, 90140 O ulu

981/330 578 ilta is in j a v iik o n lo p p u is in p . 981/521 618 lö y tö e lä in tie to p a lv e lu

Melkoinen osa rehujen sisältämistära­ vinteista, fosforista ja typestä, valuu ulosteiden mukana pinta- ja pohjave­ siin.

Entä mitä tarjoaa elämä tarhoissa näille miljoonille älykkäille petoeläi­ mille,joista kukin on pitkälle kehitty­ nyt biologinen olento monine tarpei­ neen. Ei paljoa, -eiluonnollisiasosiaa­ lisiakontaktejalajitovereihin,eisaalistusmahdollisuutta, ei tilaaja liikunta-

mahdollisuuksia, ei vaihtelevia ympäristöjä, ei luontaista vuorokausirytmiä, ei mahdollisuutta normaaliin lisääntymiselämään. Tilalle yksitoik­ koisuutta,virikkeettömyyttä,suojaton­ ta kylmyyttä ja kuumuutta, turhautu­ mista, apatiaa, kaavamaisia liikkeitä, lukuisia sairauksia, pelkoja.... lyhyen luonnottoman elämän.

VELI-RISTO CAJANDER

4 » Jos elämä ilman turkintapaista on vaikeaa, on keinoturkki silloin eläinyslävällisempi vaihtoeh­ to. Niiden suosio on maailmalla nousussa samal­ la kun turkisten vastaisuus lisääntyy. Kuva: VeliRisto Cajander.

"M e pitäisimme mieluusti t urkkimm e on käytössämme” . Kuva: Veli-Risto Cajander

Turkisten vastustus puree, mutta

Suomi yrittää satsata turkistarhaukseen Maamme huomattavimpiin eläinsuojeluongelmiin kuuluu edelleen turkis­ tarhaus. Vaikka useimmissa LänsiEuroopan ja Pohjois-Amerikan mais­ sa tarhaus ja turkisten kulutus on sel­ västi vähentynyt, on Suomen edus­ kunnan myöntämä miljoonatuki yllä­ pitänyt maamme säilymistä Tanskan ja Neuvostoliiton ohella turkistar­ hauksen kärkimaana maailmassa.

Erityisesti ketun ja naalin nahkojen tuottajana Suomi on omaa luokkaan­ sa. Vuonna -90 maamme tarhoilla vi­ rui lähes kaksi miljoonaa kettua ja naalia, kun toisena olevan Norjan ke­ tunnahkojen tuotanto oli vain puoli miljoonaa kappaletta.

46

Turkistarhaus vähenee — liian hitaasti!

Eläinsuojelijoitten kampanjat ovat kuitenkin selvästivähentäneet tarhaus­ ta.VieläparivuottasittenSuomi tuotti ketunnahkoja yli3.5 miljoonaa kappa­ letta.Vangittuja minkin pentuja syntyi Suomessa viime vuonna vielä 1.7 mil­ joonaa kappaletta, mutta muutamaa vuotta aiemmin (1985) perätiviisimil­ joonaa yksilöä. Eläinsuojelijoitten toi­ minta on yhdessä ylituotannon kanssa laskenut myös selvästi turkiksien hin­ taa. Minkin nahka maksoi 80-luvun puolivälissänoin 150mk, nytenäänoin 50 mk. Naalinturkinhintaon pudonnut 300:stanoin 100:aanmarkkaan. Tämän vuoden aikana turkisten hinnat ovat

jälleen ruvenneet kohoamaan, mutta ovat vielä kaukana huippuhinnoista.

Myös turkistarhojen määrä on Suo­ messa pudonnut,joskaan einiinrajusti kuin on annettu ymmärtää. Tämänhetken tarhojen luku lienee noin 3 000— 3 500 kpl. Ylivoimaisestieniten tarho­ jalöytyy Vaasan läänistä,missä useas­ sa kunnassa oli v. -89 yli 200 tarhaa.

Muissa lääneissä turkiseläinten kan­ nalta mustia kuntia ovat esimerkiksi Juuka. Kalajoki, Kuusamo, Kuhmo, Suomussalmi, Juankoski, Kivijärvi.

Sallaja Pello.

Jättimäisiä eläintehtaita Suomen tarhoistavarsin monet ovat jättimäisiä kooltaan. Kun yhdellä tar-

hallaeläimiäon tuhansittain,on selvää, ettäon mahdotontakiinnittäähuomiota eläinten alkeellisimpiinkaan hyvinvointitarpeisiin. Esimerkiksi sairaiden yksilöiden esiinpoimiminen tällaisista eläinmääristäeiyksinkertaisestionnis­ tu.Vuonna 1989 Suomessa oliperäti7 sellaista tarhaa, missä eli yli 25 000 minkkiäja 10 sellaistatarhaa,jossaoli yli 10000 kettua kussakin! Melkoista massatuotantoa. Meikäläistä tällaiset määrät ainakin hirvittävät.

Entä mihin suomalaiset turkikset ^^■eäät^yät? Suuri osa on vientitavaraa, ^^^>maan maahan jää turkiksista vain noin5 %. Vientitilasto89/90on paljas­ tava. Minkin nahoista selvästi eniten eli 25 % kulkeutuu Sveitsiin. Lisäksi runsaasti minkin turkkeja viedään Hongkongiin, Italiaan, USA:han ja Saksaan. Kaikista ketunnahoista taas lähes puolet viedään kahteen maahan; Japaniin ja Etelä-Koreaan. Jatkossa suomalaisteneläintenystävienolisihy­ vä pyrkiä ottamaan kontakteja juuri maamme tärkeimpiin turkisten vienti­ maihin.

Rehuiksi miljoonia kiloja viljaa ja silakkaa Miljoonat turkiseläimet tarvitsevat myös paljonravintoa.Elämänsä aikana ketulle syötetään rehua noin 110 kg ja minkille noin 50 kg. Kaikkiaan Suo­ messa turkiseläimille annettiin rehua vuonna 1990jättimäiset250 miljoonaa kiloa,jostamm. 45 miljoonaa kiloasi­ lakkaaja n. 50 miljoonaa kiloa viljaa.

SP

1 Naurulokki, närhi, mustarastas ja harakka pois vapaasti met­ sästettävien vahinkolintujen listalta!

2

Sorsastukseen pakolliseksi noutava koira ja lyijyhaulit käyt­ tökieltoon!

,

■Jhi

«s

3

Susi rauhoitettava, karhun metsästys luvanvaraiseksi, metsästyskielto kaikille suojelualueille!

4

Kettujen, mäyrien, supikoirien ja piisamien rautapyynti lope­ tettava ja näille lajeille lisääntymisaikaan täysrauhoitus. Ku­ vat: Veli-Risto Cajander.

Metsästyksen epäkohtiin korjaukset PUOLUSTA NAITA ELÄIMIÄ