Animalia 1/1992

Verisiä koirakilpailuja Irlannissa

Saloistakin salaisemmat eläinkokeet

HARKATAISTELU KUOHIHTAA MIEUA vetoomus Barcelonan olympialaisiin

min kuin perustellusti salaisen asiakir­ jan paljastaminen. Pakkalan mukaan on ymmärrettävää, että lääninhallituk­ set ovat varovaisia tällaisen riskin suh­ teen.

Lääninhallituksen päätöksestä voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oi­ keuteen, mikä tarkoittaa erittäin ras­ kaan hallintokoneiston läpi viemistä.

Eläinkokeiden lupahakemukset ovat periaatteessa julkisia asiakir­ joja. Liikesalaisuuden (esim. uu­ den lääkkeen kehittely) tai ammat­ tisalaisuuden (esim. uusi hoitome­ netelmä) varjelemiseksi lupahake­ mus voidaan kuitenkin julistaa sa­ laiseksi. Eläinkokeiden lupahakemuskaavakkeessahan on kohta, jonka rastittamalla tutkija voi teh­ dä tämän.

Parannuksia byrokratian keinoin

Koekissatkin kehräävät, mutta elämä on muuten varsin ankeaa. (Veli-Risto Cajander)

eli eläinkokeiden tarkoin vartioidut salat

X ätä on käytetty hyväksi aivan rutii­ ninomaisesti: Esimerkiksi Uudella­ maalla on viime vuosina 30-50 pro­ senttia ykkösluokan eläinkokeista ollut salaisia. Onpa Valtakunnallisen koeeläinkeskuksen johtaja Timo Nevalai­ nen jopa kehottanut tutkijoita rasti­ maan salaisuuskohdan, jotta eläinsuo­ jelijat eivät saisi kokeista tietoja.

Eläinsuojelijaa ei yllätä, mutta rai­ vostuttaa kylläkin, että esimerkiksi koirilla, kissoilla ja apinoilla tehtävät eläinkokeet ovat yleensä salaiseksi ju­ listettuja - tutkijat ilmeisesti pelkäävät suuren yleisön paheksuntaa.

%

S A

Myös eräiden laitosten, mm. paha­ maineisen Helsingin yliopiston fysio­ logian laitoksen, koesuunnitelmat ovat kaikki lähes poikkeuksetta salaiseksi julistettuja. Tai sitten laitoksen koeeläintoimikunta on luokitellut kaikki kokeensa kakkoskipuluokkaan, mikä ei varmasti ole totuudenmukaista - Uu­ denmaan lääninhallituksen ykkösluo­ kan julkisten koelupien joukosta niitä ei kuitenkaan löydy.

Huoli siitä, että eläinkoelupahakemus olisi juuri se paperi, joka paljastai­ si tutkimuksista jotain olennaista, on aivan turha. Eläinkoelupahakemuksissa tutkimussuunnitelmat selostetaan pintapuolisesti, sillä niiden tarkoituk­ senahan on selvittää, noudattaako tut­ kimus eläinsuojelulainsäädännön vaa­ timuksia.

Lisäksi tulee muistaa, että suurim­ masta osasta tutkimushankkeita lähete­ tään myös apuraha-anomuksia mitä erilaisimpiin säätiöihin. Näissä hake­ muksissa tutkimussuunnitelmat ovat paljon yksityiskohtaisempia eikä ku­ kaan tunnu huolestuvan ammattisalai­ suuden paljastumisesta.

E läinkoelaboratohosla vapautetusta epäluuloi­ sesta marsusta kasvoi mitä parhain lemmikkikaveri. (Helena Tengvall)

Vaivalloinen valitustie Kansainvälisenä eläinten päivänä 1990 Animalia valitti eduskunnan oikeusasi­ amiehelle eläinkokeiden salaiseksi ju­ listamisesta. Oikeusasiamies Jacob Söderman vastasi kanteluumme viime vuoden lopulla. Vastauksessa todettiin se, että kokeita ei ole tarkoitus julistaa salaiseksi rutiininomaisesti.

S Mihinkään toimenpiteisiin ei oikeu­ sasiamies katsonut voivansa kuiten­ kaan ryhtyä, sillä Animalia valitti kan­ telussaan yleisesti tutkijoiden teke­ mästä rutiininomaisesta salaiseksi ju­ listamisesta, ja oikeusasiamies tutkii viranomaisten toimia. Eläinkokeiden salaiseksi julistamisessa kyseinen vira­ nomainen on lääninhallitus.

Oikeusasiamies totesi kuitenkin, et­ tä Animalialla - ja kaikilla kansalaisil­ la - on oikeus pyytää myös salaiset lu­ pahakemukset nähtäväkseen, jolloin lääninhallitus joutuu sitten ratkaise­ maan, sisältääkö tutkimussuunnitelma todella liike- tai ammattisalaisuuden.

Maa- ja metsätalousministeriön ju­ ristin Kristiina Pakkalan mukaan mu­ kaan lääninhallituksen päätös on mitä todennäköisemmin salaisuuden säilyt­ tävä. Virheellinen salaaminen tuomi­ taan nimittäin huomattavasti lievem­

Kristiina Pakkalan mukaan maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole juridi­ sia valtuuksia antaa laitoksille mää­ räyksiä lupahakemusten julkisuudesta tai salaisuudesta.

Ylitarkastaja Pirkko Skutnabb MMM:n eläinlääkintöosastolta kertoi kuitenkin, että he aikovat lähettää lai­ toksille asiaa koskevan suosituskir­ je e n . Tässä tutkijoille ja laitoksille suo­ ritellaan, että lupahakemuksiin liite­ tään lisäsivu, joka olisi aina julkinen.

Tästä lisäsivusta kävisi ilmi ainoas­ taan joitain eläinsuojelullisia seikkoja,

kuten esimerkiksi eläinlaji ja -määrä sekä eläimille aiheutuva kipu. Tällöin eläinsuojelijat sekä kaikki muutkin kansalaiset, joiden verovaroin eläinko­ keita joka tapauksessa tehdään, saisi­ vat edes perustietoja suunnitteilla ole­ vista eläinkokeista.

Hiukan vastaavalla tavalla on jo oma-aloitteisesti toiminut Uudenmaan läänineläinlääkäri Timo Estola. Hän säilyttää edelleen salaisena tutkijoiden salaiseksi julistamat hakemukset, mut­ ta antaa julkisesti nähtäville Uuden­ maan lääninhallituksen päätökset lupa­ hakemuksista. Näistä käy ilmi tutki­ muksen otsikko sekä eläinlaji.

Valitettavasti ministeriön kirje tulee siis kuitenkin olemaan pelkkä suositus, joka ei sido tutkijoita mihinkään toi­ menpiteisiin.

Tätä kirjoitettaessa Animalia on sel­ vittämässä, miten valitustie käytännös­ sä toimii. Pyydämme saada nähtäväk­ semme eräät salaiset lupahakemukset, ja mikäli vastaus on kielteinen, vali­ tamme asiasta korkeimpaan hallintooikeuteen.

Osa eläinkokeista on tarkoitusperiltään sellaisia, että niistä ei uskalleta liiemmin pitää ääntä.

(Veli-Risto Cajander)

Pyrimme myös kaikkia mahdollisia kanavia käyttäen painostamaan tutki­ joita siihen, että rutiininomainen salai­ seksi julistaminen loppuu.

Kuka puuttuisi asiaan?

Tuntuu uskomattomalta, että lukuisat tahot (koe-eläintoimikunnat, läänin­ hallitukset, ministeriön eläinlääkintöosasto, eduskunnan oikeusasiamies) tie­ tävät, että eläinkokeiden lupahake­ muksia julistetaan perättömästi salai­ siksi, ja silti kaikki vain pallottelevat asiaa taholta toiselle. Lakia rikotaan, ja kukaan ei puutu asiaan.

Moraalisesti ajateltuna eläinkokeita koskevat lupapaperit tulisi erottaa muista hallinnollisista lupapapereista, sillä eläinkokeissa on kyse elävien eläinten kokemasta tuskasta.

Salaiseksi julistaminen on perustee­ tonta myös sikäli, että se lisää päällekkäistutkimuksen riskiä. Tämä on arve­ luttavaa sekä tieteellisesti että eettises­ ti.

PÄIVI VIINIKAINEN

ANI MALIA ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI DJURSLUDDETS SPECIAL-MAGASIN Johtokunta Veli-Risto Cajander, fil.kand.

Päivi Korhonen, m aanvilj.tekn.

Teuvo Laitila, fil.lis.

Hannele Luukkainen, valt.lis.

Tarja Michejeff, HuK Outi Repo, kauppat.maist.

Heli Sajaniem i, yo Riitta Salm i, Luk Päivi Viinikainen, fil.m aist.

Leena Vilkka, fil.lis.

Vastaava to im itta ja Kaarina Kivivuori Taitto Heljä Lassila Toim iston osoite Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Fax 1484622 Puh. -jä s e n a s ia t, neuvonta 90-148 4866 - tilaukset ja lainaukset 90-148 4622 Avoinna: ark. 9-17, la sopimuksen mukaan Yhdistyksen toim istossa: Päivi Viinikainen, toim innanjohtaja Tarja Balding, toim istonhoitaja Puheenjohtaja Leena Vilkka Martinkatu 9-11 B 27 05800 Hyvinkää puh. 914/297 95

17. vuosikerta

1/92

Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläin­ ten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa niille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäy­ tym istä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopet­ tam aan tu rh a t ja tuskalliset eläinkokeet.

Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto to te u tta a tarkoitustaan m m . asennekasvatuksen ja tiedottam isen avulla sekä pyrkii vaikuttam aan lainsää­ dännön uudistam iseen. Lisäksi liitto tu ­ kee eläinkokeettom ien tutkim u sm ene­ telm ien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittäm istä ja käyttöä.

Toim intansa tukem iseksi liitolla on oi­ keus ottaa vastaan lahjoituksia ja tes ta ­ m en tteja sekä harjoittaa eläinsuojeluaiheisten tuo tteiden m yyntiä.

SISÄLLYS: Eläinkokeiden tarkoin vartioidut sa lat ............................................................

M itäs me kuninkaalliset - Vi kungli ga (pääkirjoitus) ................................

Eläinsuojelu EY :ssä............................

Testamentti eläm älle .......................

Tutkimuksella tietoa kasvissyönnin eduista ...................................................

Vasta-aineita ilman koe-eläim iä . .

Ahaa-eläm ys A u s tra lia s s a ..............

Kanojen v u o s ik y m m e n .....................

Eläinsuojelum yönteisyys loppu v a a le ih in ................................................

Eläinten kuolemantanssi ................

Veristä vinttikoiraurheilua Irla n n is s a ..............................................

Ranuan eläinpuiston jääkarhut . . .

Karvoihin on syytä k a ts o a ..............

Eläinkokeet ja tieteen e t iik k a .........

Eläinten ETYK, kirja-arvostelu . . . .

Liian m onet m atelijat kuolevat hoi to v irh e is iin ............................................

Nuorten Anim alia . . . .•.....................

Lukijalta ................................................

Eestissä tarvitaan a p u a s i................

Suom i rikkoo kansainvälisiä sopi muksia ...................................................

Ei luokkaretkiä d e lfin a a rio o n .........

3

Säätiön lahjoitukset SYP 200120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 llm oitushinnat 2/1 sivu 4000 mk 1/1 sivu 1500 mk 1/2 sivu 800 mk 1/4 sivu 400 mk 1/8 sivu 200 mk Takak.

2500 mk llm estym isaikataulu No 1 helmikuu 2 toukokuu

3 elokuu 4 marraskuu

Kirjoittajat vastaavat itse artikkelien­ sa sisällöstä.

Täm än lehden irtonum eroita myy Akateem inen Kirjakauppa.

Forssa 1991 Forssan Kirjapaino Oy

4

T

MITÄS ME KUNINKAALLISET

5

6 7

8 10 11 12 14 15 17 18 19

20

21 23 24 26 29

Suomen vinttikoirat saavat virallisesti juosta, kilpailla ja purkaa m etsästysviettiään vain ra­ doilla. Vauhti on päätä huimaavaa! (Veli-Risto Cajander)

30 32

’Kuluttaja on kuningas ’’ - huono pila­ ko? Ainakin takavuosina tuntui siltä, kun kaupassa sai tapella kynsin ham­ pain päästäkseen uusiovessapaperin omistajaksi, ja kemikaliossa myyjät kohauttelivat merkitsevästi kulmiaan, kun tiedusteli eläimillä testaamattomia tuotteita.

Ajat ovat selvästi muuttuneet: Kai­ kenlainen ekoilu on muotia. Ilman eläinkokeita testattu kosmetiika on kaikkien ulottuvilla ja lähikaupastakin löytyy jo uusiopaperituotteita.

Mitä tästä opimme? Ainakin, sen, et­ tä kuluttajalla todella on valtaa. Myös sen, että muutokset tapahtuvat, ainakin alkuvaiheessaan, hitaasti. Se, että vaih-

toehtotuotteiden tarjonta on kasvanut, johtuu tietysti lisääntyneestä kysyn­ nästä. Markkinat mukautuvat sittenkin kuluttajien toiveisiin, vaikka epäilys on joskus ehtinyt jo vallata mielen.

Turha siis tuudittautua siihen luu­ loon, että ei yksi kärpänen kesää tee.

Tekeepä niinkin: Se, että nykytilantee­ seen on päädytty, on lukemattomien yksittäisten kulutuspäätösten summa.

Se, että vaihtoehtotuotteita on tarjolla, on henkilökohtainen voitto jokaiselle kuluttajalle, joka on tehnyt valinnan eläinten ja luonnon puolesta. Tai tulee sellaisen tekemään. Sillä mitä enem­ män näitä tuotteita kysytään, sitä laa­ jempi valikoima niitä on tarjolla. Ja sitä

vähemmän - toivottavasti - kaupoista löytyy enää eettisesti arveluttavia tuot­ teita.

Kulutustottumukset muuttuvat niin hitaasti, että muutoksia vauhdittamaan tarvitaan myös nopeampia ja järeämpiä keinoja. Suomalainen kuluttajaliike on vielä melko heikko ja siksi on tärkeää, että erilaiset kansalaisjärjestöt ja -liik­ keet kokoavat voimansa tietyissä kai­ kille tärkeissä asioissa. Tällaisia voisi­ vat olla esimerkiksi eläinkoemerkinnän saaminen kosmetiikkaan ja puh­ distusaineisiin ja ympäristölle vaaral­ listen kodinpuhdistusaineiden hyvin organisoitu, laaja boikotti.

KAARINA KIVIVUORI

Jäsenmaksu mk 60/vuosi mk 1200/ainaisjäsen Yhdistyksen lahjoitukset: SYP 200138-1934 Jäsenmaksut: SYP 229818-189 Tuotteet: PSP 2105 644

Piirros Kaisa Viitanen

VI KUNGLIGA

Älä anna laman puraista eläimiä!

Olet varmaankin jo saanut jäsenmaksukuittisi (ja toivottavasti myös ehtinyt sen maksaa!) Kuten olet huomannut, emme ole nos­ taneet jäsenmaksua viime vuodesta, sillä ajathan ovat tunnetusti tiukat. MUTTA... juuri siksi onkin erityisen tärkeää, että sinäkin tuet yhteistä työtämme ja maksat jäsenmaksusi mahdollisimman pian. Jokainen jäsen on kullanarvoinen, ja haluamme pitää sinut­ kin riveissämme ajamassa eläinten oikeuksia. JOUKOSSA ON VOIMAA!!!

Jos jostain syystä et ole saanut jäsenmaksukuittia, ota yhteyttä toimistoon. Kun maksat maksuautomaatin kautta, muista lisätä tiedonantoihin jäsenen nimi ja osoite. Valitettavasti meille tulee jatkuvasti maksukuitteja joista puuttuvat maksajan tiedot. Tällöin emme tiedä minne ANIMALIA-lehden toimittaa!

Jos lehti ei tule perille, ota yhteyttä ja selvitetään yhdessä missä vika. Jäsenasioista vastaa toimistonhoitaja Tarja Balding, puhe­ lin 90-148 4866 (arkisin 9-17).

Seuraavan lehden aineiston jättöpäivä 3.4.1992. Lehteen tuleva aineisto lähe­ tetään osoitteella Kaarina Kivivuori, Hallituvant. 2 D 28, 06450 Porvoo, puh: 915-153 551.

’’Konsumenten är kung” - Ett däligt skämt? Ätminstone kändes det sä för nägra är sedan dä man nästan med tänder och klor mäste kämpa för att fä wcpapper tillverkat av cirkulationspapper, eller dä försäljama pä kemikalieavdelningen med höjda ögonbryn tittade pä varann om man frägade efter pro­ dukter som inte testats pä djur.

Attitydema har ändrat sedan detta, nu börjar ekoproduktema vara i mode.

Kosmetika som inte har testats pä djur finns tillgänglig för alla och t.o.m. närbutiken säljer produkter tillverkade av cirkulationspapper.

Vad lär vi oss av detta? Ätminstone det att konsumenten faktist har en viss makt. Men ocksä det att förändringama - ätminstone tili en början - sker läng­ samt. Det att utbudet pä alternativa var-

or har ökat beror säklart pä den utökade efterfrägan. Marknaden anpassar sig ändä efter allt tili konsumentens betéende, fastän en viss skeptism dä och dä trängt sig in i medvetandet.

Det är säledes onödigt att inbilla sig att inte havet skulle bestä av mänga vattendroppar - för det gör det. Det som gjort att vi befinner oss i nuvarande situation är resultatet av ett otal enskilda konsumtionsbeslut. Det att alter­ nativa produkter nu finns tillhanda är en personlig triumf för alla de konsu­ menter som har gjort - eller kommer att göra - ett medvetet val tili förmän för djur och natur. Desto större efter­ frägan det finns pä dessa varor desto större Sortiment finns det tili salu, och desto mindre - förhoppningsvis - finns det därmed kvar etiskt ifrägasatta varor i butikema.

Konsumtionsvanoma förändras sä längsamt att det även behövs snabbare och kraftigare metoder för att päskynda förändringen. Den finländska konsumentrörelsen är fortfarande ganska svag. Därför är det viktigt att olika medborgarorganisationer och -rörelser förenar sinä krafter i vissa för alla viktiga frägor. Sädana kunde t.ex. vara att fä en tydlig markering av djurtestad kosmetika och rengöringsmedel, samt att ästadkomma en väl organiserad och omfattande bojkott av miljöfarliga hushäl lsrengöringsmedel.

OBS! FÖRENINGENS ÄRSMÖTE HÄLLS I ALEKSIS KIVIS LÄGSTADIESKOLA, BORGÄGATAN 2, TORSDAGEN 26.3.1992 KL 18.00. VÄLKOMMEN!

5

TE STA M E N TTI E L Ä M Ä L L E

ELÄINSUOJELU EYssä L Y H Y IT Ä M U T T A M Ä Ä R Ä TIE TO ISIA A SK ELIA Marraskuussa 1991 pidettiin jälleen EY:n eläinsuojeluryhmän Eurogroupin yleiskokous. Animaliahan on siel­ lä mukana tarkkailijana, mikä onkin nyt entistä tärkeämpää, kun EY:n eläinsuojelusäädökset voivat pian olla osa omaakin lainsäädäntöämme.

M»Larraskuun 4. päivänä EY:n mi­ nisterineuvosto hyväksyi ns. jalkarautakiellon. Asetus kieltää jalkarautojen käytön EY-maissa 13 lajin osalta sekä näiden 13 lajin turkisten tuonnin EYmaihin maista, joissa jalkaraudat ovat sallittuja. Kiellot astuvat voimaan 1.1.1995. Kiellolla on tuntuvia vaiku­ tuksia mm. USAssa ja Kanadassa, sillä

se koskee yli 80 prosenttia siellä pyy­ detyistä eläimistä.

Myös Suomessa piisamin pyynnissä käytettävä hukuttava jalkarauta kuuluu kiellettyjen rautojen listalle, ja piisami kiellon piiriin kuuluviin eläimiin. Eli piisamiturkistuotteita ei saa Suomesta viedä EY-maihin 1.1.1995 jälkeen. Jos Suomi liittyy EY:öön, silloin kielle­ tään luonnollisesti myös em. raudan käyttö maassamme.

Maatalousministerien neuvosto hy­ väksyi juuri Eurogroupin kokouksen alla myös sikoja ja vasikoita koskevat direktiivit, jotka ovat täysin riittämät­ tömät. Asian käsittelyn yhteydessä tuli esille sekin seikka, että vaikka periaat­ teessa maat voivat pitää EY-määräyksiä tiukempia määräyksiä, on se käy-

Jo s vain metsästäjät sallisivat, Suom essa voisi hyvin elää pari tuhatta ilvestä. (Veli-Risto Cajander)

tännössä vaikeaa. Esimerkiksi Iso-Britannian parlamentti on päättänyt kiel­ tää emakoiden karsinat, mutta koska EY:n direktiivi hyväksyy ne, on Eng­ lannin sikatuottajilla nyt käsissään te­ hokas ase heidän vaatiessaan emakkokarsinoiden sallimista myös omassa maassaan. Lisäksi usein tiukemmat eläinsuojelumääräykset tulkitaan myös kaupan esteiksi, jolloin niitä ei voida sallia EY-säännösten puitteissa. Eläinkuljetusten keskeiset kysymykset ovat vielä auki Paljon kohua herättänyt asetus eläin­ ten kansainvälisistä kuljetuksista o q ^ fe vasta osittain valmis. Valmis osa v a i-^ ^ kuttaa paremmalta kuin alkuperäinen painajaismainen ehdotus, jonka mu­ kaan eläimiä olisi kuljetettu yhtä vähän kontrolloiduissa oloissa kuin pahvilaa­ tikoita. Kuitenkin eläinten kannalta ratkaisevat kysymykset, kuten kulje­ tusten enimmäiskesto sekä juotto- ja ruokinta-ajat, ovat vielä ratkaisematta.

Kosmetiikkadirektiivin valmistelu on niin ikään kesken. Asiasta oli puhu­ massa EY:n komissiosta Dimitri Angelis, jonka sanoma eläinsuojelijoille oli erittäin lohduton: Hän sanoi suo­ raan, että EY on kauppapoliittinen yh­ teenliittymä, jonka pääasiallinen tehtä­ vä on kaupan edistäminen; kaikki muut asiat, koskivatpa ne ihmisten, luonnon tai eläinten suojelua, ovat toissijaisia.

Eli rivien välistä oli sanoma selvääkin selvempi: Kosmetiikkadirektiivin u u -^ ^ distus ei lupaa hyvää eläimille.

Villieläinten suojelu edistyy EY on kieltänyt yli 2,8 kilometriä pit­ kien ajoverkkojen käytön alueillaan.

Muutoinkin vaikuttaa siltä, että villie­ läinten suojelu on se eläinsuojelun osaalue, joka toisi suomalaiseen eläinsuo­ jeluun suurimmat parannukset, jos maamme liittyy EY:öön.

Muuten edistysaskeleet ovat todella pieniä eivätkä ne tyydytä eläinsuojeli­ joita -eivätkä ennen kaikkea eläimiä lainkaan. Komissaari Angeliksen syn­ kät sanat lienevät siitä hyvä esimerkki.

Eurogroup for Animal Welfare -ryh­ män toiminta on kuitenkin tehokasta, ja ryhmä tekee jäsenjärjestöjensä voi­ min todella hienoa kampanjointia jä­ senmaissa ja lobbailua EY:n parlamen­ tissa.

PÄIVI VIINIKAINEN

Ei, nyt ei ole kysymys rahasta eikä ta­ vallisista testamenteista, niin tärkeitä kuin ne ovatkin esim. eläinsuojelutyön jatkumiselle.Varatonkin voi tehdä täs­ sä esiteltävän testamentin, eikä sen tes­ tamentin arvoa voi edes mitata rahassa.

Sillä voi nimittäin säästää kuolemalta niin ihmisiä kuin eläimiäkin.

Suomessa on useita vuosia ollut käy­ tössä ns. elintenluovutustestamentti, jolla voi kuoltuaan antaa lähimmäisil­ leen elämän esim. uuden sydämen muodossa. Ruumiinsa on mahdollista luovuttaa myös anatomian laitoksille lääketieteen opetukseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut käytössä sellais­ ta luovutuskorttia, jolla voisi testamen^ ^ ta ta kudoksensa tutkimuksen käyt^ ^ tö ö n , vaikka sekin tarvitsee ihmiskudoksia.

Monien ihmisten mielestä on kaunis ajatus luovuttaa oma tomumajansa ar­ vokkaaseen käyttöön, kun se aikanaan käy meille itsellemme hyödyttömäksi.

Toisia taas kavahduttaa ajatus oman ruumiin luovuttamisesta tieteelle. Eh­ kä asia tuntuu liian dramaattiselta, ai­ van kuin koko kuolema on yhteiskun­ nassamme dramatisoitu. Toisinaan tuntuu, kuin kuolemaa pidettäisiin sai­ rautena, jolle lääketiede aikansa tutkit­ tuaan kyllä löytää parannuskeinon.

IHMISKUDOKSELLA VÄHENNETÄÄN KOEELÄ1NTEN KÄYTTÖÄ

•

Miksi juuri eläinsuojelijoiden kannattaisi viehättyä kudosluovutuksesta?

Edellisessä Animaliassa mainittiin jo, että Englannissa ja USA:ssa on otettu käyttöön ns. Humane Research Donor Card, jolla voi lahjoittaa kudoksensa tieteelle koe-eläinten sijasta. Professo­ ri Donald Davies on arvioinut, että ihmiskudoksen käytöllä voitaisiin päästä kymmenen prosentin vähennykseen koe-eläinten käytössä (AV 9/91).

Juliana von Wendtin Säätiö on selvi­ tellyt ihmiskudoksen käyttöä ja tarvet­ ta Suomessa lähettämällä kyselylo­ makkeen 86 tutkimuslaitokselle ja kli­ nikalle. Näistä kolmasosa on toistai­ seksi vastannut. Lähes kaikki vastan­ neet laitokset käyttivät tutkimuksis­ saan ihmiskudosta ja kolmaosalla oli ollut jonkin verran vaikeuksia sen saa­ misessa. Mikä tärkeintä, lähes puolet katsoi, että koe-eläinten käyttöä hei­ dän laitoksellaan voitaisiin ainakin osittain korvata ihmiskudoksen käy­ töllä.

Esimerkkeinä ihmiskudoksella kor­ vattavasta eläinten käytöstä mainittiin luuston lujuusmittaukset, siirtogeeniset eläimet ihmisen tautimalleina, itseimmuunisairauksien tutkiminen ja ihon läpäisyn (lääkkeet) tutkiminen eläimillä, jota pidettiin lähes turhana ihmisen ja eläinten ihon erilaisuuden vuoksi. Ihmiskudos voi siis korvata paitsi eläinten käyttöä kudoslähteenä, myös varsinaisia eläinkokeita.

TUTKIJAT INNOSTUNEITA, MUTTA TOTEUTUS ONGELMA Ongelmallisimpina vaiheina kudosten hyödyntämisessä pidettiin herkkien kudosten nopeaa toimittamista tutki­ joille, tiedon saamista vainajan tahdos­ ta, omaisten suhtautumista ja kudosten talteenotto- ja varastointivaikeuksia.

Parhaiten ihmiskudoksen käyttöönot­ toa katsottiin voitavan edistää tehosta­ malla tutkimuslaitosten ja sairaaloiden yhteistyötä, perustamalla kudospankkeja ja lisäämällä kudosviljelytekniikoiden opetusta ja pitämällä sairaa­ loissa rekisteriä kudosluovuttajista.

Kaiken kaikkiaan vastaajat suhtau­ tuivat ajatukseen kudostestamentista erittäin myönteisesti. On ilmeistä, että ihmiskudosta voitaisiin käyttää lääke­ tieteellisessä tutkimuksessa nykyistä laajemmin ja samalla saada suoraan ihmiseen sovellettavaa tietoa. Ehkä jopa kymmenettuhannet koe-eläimet Suomessa säästyisivät ahtaiden häk­ kien vankeudelta, mikäli tutkijoilla oli­ si säännöllisesti saatavilla erilaisia ihmiskudoksia tutkimuskäyttöön.

Suuria ihmeitä ei kuitenkaan pidä odottaa kudostestamentin ansiosta he­

ti. Tehokasta järjestelmää ihmiskudok­ sen käyttöönotoksi ei ole vielä luotu, eivätkä ihmisoluviljelmä ja eläinko­ keet suinkaan aina ole toistensa vaihto­ ehtoja.

ELÄVÄ IHMINEN KUDOSLÄHTEENÄ On huomattava, ettei tarvitse odottaa kuolemaansa asti, mikäli haluaa edis­ tää lääketiedettä ilman eläinkokeita.

Erilaisten leikkauksien yhteydessä saa­ tavat kudokset ja synnytyksistä saata­ vat istukat ja napanuorat ovat kaikki ar­ vokasta materiaalia tutkimukselle.

Käytännöllisintä olisi, mikäli kaikki sairaaloiden potilaat antaisivat rutii­ ninomaisesti luvan kudostensa hyö­ dyntämiseen.

Kaikkein arvokkaimpia ovat sikiösolut, joita saadaan äidin suostumuk­ sella myöhäisvaiheessa (lääketieteelli­ sistä syistä) tehdyissä raskaudenkes­ keytyksissä. Istukat soveltuvat moneen tarkoitukseen kuten esim. mikrokirur­ giseen harjoitteluun rottien sijasta.

Haluatko tehdä kudostestamentin?

Täytä vaaditut tiedot oheisessa kortis­ sa, leikkaa se irti ja kuljeta sitä aina mukanasi. Näytä se aina esim. sisäänkirjoittautuessasi sairaalaan. (HUOM! Luovutuskortia ei pidä sekoittaa hoitotestamenttiin, jolla varmistetaan, ettei parantumattomasti sairaan potilaan elämää pitkitetä yli inhimillisen rajan.)

Tee tahtosi selväksi myös omaisille­ si. Mikäli olet alaikäinen, neuvottele asiasta ensin vanhempiesi kanssa.

Oheinen luovutuskortti mahdollis­ taa sekä elinsiirrot että kudosten tutki­ mus- ja opetuskäytön, mutta nämä asi­ at eivät käytännössä riitele keskenään.

Mitä enemmän luovutuskortteja täyte­ tään, sitä varmemmin hyötyvät sekä elinsiirtoa odottavat potilaat että eläinkokeeton tutkimus ja koko lääketiede.

RIITTA SALMI

Kudosluovutuskortti Toivomukseni on, että kudoksiani ja elimiäni käytetään kuolemani jälkeen kanssaihmisteni auttamiseksi tai lääketieteellisen tutkimuksen tai opetuksen edistämiseksi.

Ruumistani saa / ei saa käyttää lääketieteen opetuksessa. Toivon, että kudoksiani käy­ tetään erityisesti sellaiseen tieteelliseen tutkimukseen tai testaukseen, jolla voidaan vähentää eläinkokeiden määrää tai koe-eläinten kärsimystä. Elämäni aikana minulle tehtyjen leikkausten ym. toimenpiteiden yhteydessä irroitettuja kudoksia saa myös käyttää kaikkiin mainittuihin tarkoituksiin.

Aika ja paikka Allekirjoitus Nimenselvennys (Viivaa yli toisesta lauseesta vaihtoehto, jota et halua.) Kudosluovutuskortteja voi ti­ lata lisää Juliana von Wendtin Säätiöltä tai niitä voi kopioida suoraan tästä lehdestä esitetyn mallin mukaan. Kudosluovutuskorttia koskevat kyselyt ja tilaukset puheli­ mitse Riitta Salmelle 90-763 846 tai kirjeitse Animalian toimiston kautta.

7

Tutkimuksella tietoa kasvissyönnin eduista Vuonna 1975 Amerikan ravintotieteellinen yhdistys (American Dietetic Association) ilmoitti varovasti, että kasvisruokavalio voi taata aikuiselle kaikki tarvittavat ravintoaineet. Sen mukaan kasvissyöjien tulisi kuitenkin suunnitella huolellisesti ruokavalionsa turvatakseen riittävän proteiininsaan­ nin. Lisäksi se kehotti, että alle viisi­ vuotiaiden lasten ei tulisi ryhtyä kas­ vissyöjiksi.

Vuonna 1976 julkaistiin tutkimus brittiläisten vegetaristien ja vegaanien ruokavalioista. Sen mukaan he eivät kärsineet mitään huomattavia ravintopuutoksia, lukuunottamatta hyvin m a r ^ ^ ginaalista B12-vitamiinin puutosta^^ Vuonna 1979 tehdyssä vertailussa kas­ vis- ja sekaruokavaliota noudattavien Seitsemännen päivän adventistien kes­ kuudessa ei löydetty eroja B6-vitamiinin saannissa ryhmien välillä.

’Plääh. tää ei oo kasvispurilainen!' ’ (Veli-Risto Cajander) ’

Suuressa osassa Eurooppaa, PohjoisAmerikkaa, Australiaa ja Uutta-Seelantia ovat ruokailutottumukset siirty­ mässä pois ruokavaliosta, jo k a perus­ tuu eläinkunnan tuotteisiin, erityises­ ti lihaan. Kun massiivisen lihateolli­ suuden ei ole onnistunut kasvattaa jatkuvasti pieneneviä voittojaan, on kohtuullista olettaa, että suuntaus on todellinen ja että kasvissyönti eri muodoissaan on tullut jäädäkseen.

E i r i viranomaiset ovat yleensä pitä­ neet kasvisruokavalioita enemmänkin terveysriskinä, kuin terveyttä mahdol­ lisesti edistävänä tekijänä. Tämän takia jotkut kasvissyöjät törmäävät kieltei­ siin asenteisiin, jotka ulottuvat aikaavievistä byrokratian kuvioista viha­ mielisiin purkauksiin lääkärien ja muun terveydenhuolto- tai kouluhenkilöstön taholta.

Enää ei ole perusteita kohdella näin ihmisiä, jotka ovat päättäneet välttää eläinkunnan tuotteita. Onneksi kasva­ va joukko tutkijoita, terveydenhoitoa­ lan työntekijöitä ja maallikoita ymmär­ tää tämän.

8

Ratkaiseva merkitys terveydelle Viimeisen 10-15 vuoden ajan on tutkit­ tu yhä enenevässä määrin ravinnon ai­ heuttamia terveyttä heikentäviä ja edis­ täviä tekijöitä. Vaikka monet tutki­ mukset ovat vielä kesken, osa on jo to­ distanut, että ruokavaliot, jotka perus­ tuvat eläinkunnan tuotteisiin, ovat terveydelle haitallisempia kuin kasvi­ pohjaiset ruokavaliot. Erityisesti huo­ mioitavia ovat ns. elintasosairaudet, jotka ovat liiankin tuttuja meille rik­ kaille länsimaalaisille.

Seuraavassa on lyhyt yhteenveto 1970-luvun puolivälin jälkeen tehdyis­ tä kasvisruokavalioa käsittelevistä lää­ ke- ja ravintotieteellisistä tutkimuksis­ ta. Tarkoituksena on osoittaa, että tut­ kimusten valossa ei ole perusteita pitää kasvisruokavaliota terveysriskinä.

Muutoksen vuosikymmen Tieteellinen kiinnostus ns. ’’uutta kasvissyöntiä” kohtaan kehittyi 1970-luvun kuluessa. Vuonna 1973 todettiin Journal American Diet Associationjulkaisun selonteossa, että kasvisruo­ kavaliosta on mahdollista saada kaikki tarvittavat ravintoaineet. Seuraavana vuonna tutkimus makrobiootikkoaikuisten verenpaineesta osoitti, että he olivat keskimäärin hyvin terveitä.

Myönteisiä tuloksia kas vissyä nnistä Vuonna 1978 julkaistussa selonteossa verrattiin vegaaneja ja sekaruoan syö­ jiä. Tulosten perusteella tutkijat totesi­ vat, että vegaani-ruokavaliosta voi olla apua sydäntautien (esim. angina pectoriksen) ja tiettyjen hyperlipidemiatyyppien (verisuonten rasvoittuminen) hoidossa.

Vuoteen 1980 mennessä Amerikan ravintotieteellinen yhdistys oli tullut selvästi vähemmän vihamieliseksi k a s ^ ^ visruokavaliota kohtaan. Se totesi, ett^^^ yhä kasvava tieteellinen todistusaineis­ to tukee positiivista suhdetta kasvisruokavalion ja tiettyjen sairauksien eh­ käisyn välillä. Näitä olivat sydän-ja se­ pelvaltimosairaudet, luukato ja vatsaja suolistosyövät.

Vuonna 1981 tehty tutkimus osoitti, että vegetaristi-lasten hemoglobiini-ar­ vot vastasivat sekaruokaa syövien las­ ten arvoja ja että raudanpuutosanemia oli itse asiassa harvinaisempaa kasvis­ syöjillä. Ranskalainen tutkimus vuosi­ kymmenen lopussa osoitti, että kasvis­ syöjät saavat enemmän välttämättömiä ravintoaineita ruokavaliostaan ja että ne imeytyvät heillä paremmin.

Epäluulot hälvenevät Vuoteen 1988 mennessä Amerikan ra­ vintotieteellinen yhdistys oli tunnustanut,että kasvissyöjillä ei ole mitään on-

gelmia saada ruoastaan kaikkia tarvit­ semiaan ravintoaineita. Raportti koros­ taa myös kasvissyönnin terveyttä edis­ täviä tekijöitä: pienempi riski sairastua sydän- ja sepelvaltimotauteihin, paksusuolisyöpään (ja ilmeisesti myös keuhko- ja rintasyöpään), diabetes tyyppi II:seen, luukatoon, munuaiski­ viin, sappikiviin ja ohutsuolisairauksiin. Myös korkean verenpaineen ja lii­ kalihavuuden riski on pienempi.

Ainoa itsepintainen arvostelu ja huoli kasvisruokailua kohtaan on enää suunnattu vegaaneihin, jotka eivät syö lainkaan eläinkunnan tuotteita. Kes­ keinen huolenaihe on pieni ryhmä ve­ gaaneja, jotka kärsivät liian alhaisesta B12-vitamiinin saannista. Tutkijoiden, lääkäreiden ja vegaanien itsensä mieli­ pide on se, että vegaanien tulisi suojata itsensä ja lapsensa tältä riskiltä käyttä­ mällä säännöllisesti pientä määrää tätä ^ p /ita m iin ia lisäravinteena.

nalaiset kuluttavat keskimäärin kol­ manneksen vähemmän proteiinia kuin amerikkalaiset, ja vain seitsemän pro­ senttia siitä saadaan eläinkunnan tuot­ teista (vastaava luku amerikkalaisilla on 70 %). Amerikkalaisiin verrattuna kiinalaiset syövät myös kolmanneksen vähemmän rasvoja, mutta kaksi kertaa enemmän tärkkelystä.

Kiina-projektin tutkimusryhmä on tähän mennessä voinut varmistaa tiet­ tyjä, aiemmin oletettuja yhteyksiä ra­ vinnon ja terveyden välillä: -K orkea kolesterolitaso on eräs tär­ keimpiä sairauksien, erityisesti sydänsai­ rauksien syitä.

- Jos lapsuuden ruokavalio sisältää run­ saasti proteiinia, rasvoja ja kalsiumia, varhaisiän kasvu on nopeata, mutta rintasyö­ vän riski kasvaa myöhemmässä iässä.

- Etupäässä kasvikunnan tuotteisiin pe­ rustuva ruokavalio ei ole vain turvallista, vaan myös terveellisempää kuin eläinkun­ nan tuotteisiin perustuva.

Kiina-projekti paljastaa Jotkut luotettavimmat ja paljastavimmat tutkimustulokset on saatu tärkeäs­ tä Kiina-projektista, joka on laaja epi­ demiologinen ravinto-, terveys- ja sairaustutkimus eri puolilta Kiinaa. Kii-

Liika proteiini on vaaraksi Tämän lisäksi tutkimukset ovat johta­ neet yllättävimpiinkin tuloksiin: - Ihanteellinen rasvan osuus kokonaisenergiamäärästä ei ole 25-30 %, kuten mo­

net viranomaiset suosittelevat, vaan noin 15-20% -Suurten proteiinimäärien nauttiminen voi johtaa syöpään ja muihin rappeutumasairauksiin.

-Maitotaloustuotteita ei tarvita luuka­ don ehkäisyyn. Kasvikunnan tuotteet ta­ kaavat riittävän kalsiumin saannin. Luuka­ to on harvinaista kiinalaisilla, ja yli 45vuotiailla kiinalaisnaisilla on todettu vä­ hemmän luuston haurastumista kuin vastaavanikäisillä amerikkalaisnaisilla.

- Liikalihavuus liittyy enemmän rasvojen kulutukseen kuin kokonaisenergiamäärään. Liikalihavuus on Kiinassa harvinais­ ta, vaikka kiinalaisten päivittäinen energiamäärä on keskimäärin 275 kaloria suurem­ pi kuin amerikkalaisten.

- Matala kolesterolitaso pikemminkin eh­ käisee paksusuolisyöpää kuin lisää sen ris­ kiä.

- Lihansyöntiä ei tarvita raudanpuutteen ennaltaehkäisyyn. Anemia on harvinaista kiinalaisilla.

RICHRD BURTON, ravintotieteilijä Huom! Lue myös Voi Hyvin-lehden nume­ ro 1/92. Sen teemana on Miten ryhdyn kas­ vissyöjäksi.

Ruotsissa possuille on annettu uusia haasteita.

N iitä on m enestyksellä kokeiltu metsämaan muokkaajina. (Veli-Risto Cajander)

Vasta-aineita ilman koe-eläimiä Juliana von Wendtin Säätiö jakoi 20juhlavuotensa kunniaksi 4.12. 1991 tunnustuspalkinnon tutkijaryhmälle, joka pyrkii valmistamaan vasta-aineita ilman koe-eläimiä. Palkinnon saivat dosentti Olavi Kajander ja FK Ilpo Kuronen Kuopion yliopiston bioke­ mian ja bioteknologian laitokselta.

Säätiö piti asiasta lehdistötilaisuuden, jonka avulla haluttiin kiinnittää laa­ jempaakin huomiota vasta-ainetuotan­ non epäkohtiin.

Vasta-aineilla on valtavan suuret käyttömahdollisuudet lääketieteessä mm. erilaisten sairauksien toteamises­ sa ja parantamisessa. Perinteisesti vas­ ta-aineiden tuotossa käytetään suuret määrät terveitä koe-eläimiä ja valmis­ tus on aikaavievää. Saadut vasta-aineet soveltuvat huonosti ihmisen hoitoon, koska vieraan lajin valkuaisaine ai­ heuttaa elimistössä voimakkaan puo­ lustusreaktion.

Vanhastaan vasta-aineita tuotetaan kaneissa ja suuremmissa nisäkkäissä ruiskuttamalla niihin ainetta, jolle eläin sitten muodostaa vasta-ainetta vereen­ sä. Koe-eläinten määrää tässä pys­ tyttäisiin huomattavasti vähentä­ mään käyttämällä nisäkkäiden sijas­ ta kanoja. Kanat tuottavat erittäin suu­ KananmuniUakin voidaan korvata eläviä eläi­ miä. (Frame)

ria määriä vasta-aineita munan keltuai­ seen, joten niitä tarvitaan vähemmän, eikä verenotto ole välttämätöntä.

Monoklonaalisia vasta-aineita (vas­ ta-aine samanlaista, yhdestä solukloonista peräisin) voidaan tuottaa sekä kudosviljelmässä että eläimissä. Eläinten vatsaonteloon ruiskutetaan vasta-ai­ netta tuottavia soluja, ja niiden anne­ taan kasvaa siellä kymmenisen päivää.

Koko menetelmä perustuu vatsakalvon ärsyttämiseen niin, että vasta-aineita saadaan mahdollisimman paljon.

Eläinten vatsa paisuu ja ne muuttuvat silminnähden tuskaisiksi.

Monoklonaalisten vasta-aineiden tuotto mainitulla ascitesmenetelmällä muodostaa suuren ryhmän Suomessa tehtävistä tuskallisen 1. luokan eläin­ kokeista. Kuitenkin monoklonaalisia vasta-aineita voidaan tuottaa kudosviljelyllä yhtä tehokkaasti - ja puh­ taammin - kuin koe-eläimissä. Julia­ na von Wendtin Säätiö on äskettäin ve­ donnut lääninhallituksiin, koe-eläintoimikuntiin ja itse tutkijoihin, jotta vaihtoehdon käyttöön siirryttäisiin.

Dos. Kajanderin tutkimusryhmä pyrkii siirtämään vasta-aineiden tuottoa geenitekniikan avulla bakteerikas­ vustoon, jolloin voidaan parhaassa ta­ pauksessa tulla toimeen kokonaan il­ man koe-eläimiä.

USA:n lääketeollisuus sijoittaa kol­ masosan tutkimusvaroistaan vasta-ai­ neisiin, mikä osoittaa, että on kysymys tulevaisuuden menetelmästä. Aika­ naan bakteereissa voidaan varmasti tuottaa juuri ihmisen hoitoon sopivia vasta-aineita, mikä antaa ennennäke­ mätöntä toivoa sekä vaikeiden sairauk­ sien uhreille että koe-eläimille.

RIITTA SALMI

- Täällä on kyllä mainittu ympäris­ töystävälliset kissan- ja koiranshampoot, nauraa Marianne. - Mutta kasvissyönnin vaikutuksista ei puhuta mi­ tään. Ja kuitenkin metsien raivaaminen laidunmaaksi ja karjan ulosteista va­ pautuva typpi ovat valtavia ympäristö­ haittoja.

Marianne lukeutuu kaikesta huoli­ matta optimistiksi: - En enää ajattele, että yksi ihminen ei voi vaikuttaa mi­ tenkään. Kyllä voi, sillä meitähän on monta, ja yhdistämällä voimamme saamme muutoksia aikaan. Sen näkee esimerkiksi siinä, kuinka kuluttajaboikotti on saanut jotkut kosmetiikkayritykset luopumaan eläinkokeista.

Ahaa-elämys Australiassa M ikä saa ihmisen kiinnostumaan eläinsuojelusta? Sattumako? Vaiko johdatus? Marianne Nymanin koh­ dalla rajapyykkinä oli kirja, joka jo u ­ tui hänen käsiinsä matkalla maapal­ lon ympäri.

Eläinsuojelu on mukana työssä

Marianne on toimittaja ja tekee tällä hetkellä töitä ruotsinkielisessä aamuradiossa.

- Eläinsuojelu on jotenkin aina o llu ^ ^ mielessäni, hän kertoo.

- Kun olen kuullut eläinten huonos­ ta kohtelusta, on reaktioni usein ollut se, että pitäisi tehdä jotain. Sitten olen ajatellut, ettei yksi ihminen voi kuiten­ kaan mitään muuttaa. On tullut jonkin­ lainen avuttomuuden tunne...

Elämä muuttui kertaheitolla Marianne toteutti runsas vuosi sitten haaveensa: hän vietti miehensä kanssa puoli vuotta kierrellen ympäri maail­ maa. He kävivät Australiassa, Japanis­ sa, Papua-Uusi-Guineassa, Tahitilla ja Hawajilla... Australiassa tuttava antoi Mariannelle luettavaksi Friends of Earth-jäijestön kirjan ’’How to be Green” (suom. ’’Kuinka tulla vihreäk­ si” ) Friends of Earth on kansainväli^^ nen järjestö, joka puolustaa eläinten jc^P luonnon oikeuksia.

- Kirja muutti elämäni täysin, Mari­ anne sanoo. - Siinä kerrotaan muun muassa, miten eläimet joutuvat kärsi­ mään ruuan tuotannossa, ja millaisia vaikutuksia karjankasvatuksella on luontoon. Kirjaa lukiessani minulle tuli voimakas ahaa-elämys, jonkinlainen herääminen.

Olin järkyttynyt, mutta halusin lisää tietoa. Me matkustimme pitkiä matko­ ja junilla, linja-autoilla ja laivoilla, ja minä luin, luin ja luin. Ja mitä enem­ män sain tietää asioista, sitä vakuuttu­ neempi olin, että myös minua tarvi­ taan.

- N y t jälkeenpäin ajateltuna tuon asioiden tiedostamisen piti tapahtuakin jossain kauempana. Oli vapautta ja ti­ laa ajatella, ja matkan aikana saatoin

omin silmin todeta, mitä tapahtuu, jos suhtautumisemme eläimiin ja luontoon ei pian muutu. Australiassa näimme upeat koralliriutat, jotka ovat kuole^ ^ n a ssa saasteisiin. Ja Japanihan harjottonnikalan ajoverkkopyyntiä, joka tappaa vuosittain tuhansia delfiinejä.

Olin kuullut näistä asioista jo aiemmin, mutta nyt ne osaltaan vahvistivat pää­ töstäni ryhtyä elämänmuutokseen.

Lihansyönti loppui Marianne lopetti matkan aikana lihan syönnin ja oli jonkin aikaa vegaani söi siis vain kasvisruokaa.

- Se kävi kuitenkin liian hankalaksi jokapäiväisessä elämässä, hän huokaa.

-Työpaikan ruokalassa on tarjolla kasvisvaihtoehto, jonka valmistuksessa käytetään myös munia ja maitotuottei­ ta. Vegaanina olisin joutunut tuomaan omat eväät töihin. Lisäksi tofun ja mui­ den erikoistuotteiden saaminen lähi­ kaupoista osoittautui oletettua vaike­ ammaksi.

Lähipiiri on suhtautunut Mariannen elämänmuutokseen myönteisesti ja etenkin aviomies Keijo on ollut henki­ senä tukena pitkin matkaa. Keskuste­ luissa tuttujen kanssa on tullut esille, että moni haluaisi lopettaa lihansyönnin, mutta pitää sitä liian vaikeana.

Kasvissyönnin vaikutuksia väheksytty Mariannen mielestä tämän hetken suu­ rimmat eläinsuojeluepäkohdat löyty­ vät ruuantuotannosta, ja kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet saavat hänet pyörittämään päätään. Viime aikoina hän on myös kiinnittänyt huomiota sii­ hen, miten vähän luonnonsuojelujärjestöjen piirissä puhutaan kasvissyön­ nin myönteisistä ympäristövaikutuk­ sista. Hän selaa amerikkalaisen ympä­ ristöjärjestön kirjaa ” 50 Simple Things You can do to Save the Earth” (suom. ” 50 yksinkertaista asiaa, jot­ ka voit tehdä maapallon pelastami­ seksi” ).

Omassa työssään toimittajana Marian­ ne on näköalapaikalla yhteiskuntaan.

Hän myöntää, että toimittajalla on työnsä kautta paljon vaikutusmahdolli­ suuksia.

- Ongelmana on se, että kun itse us­ koo sataprosenttisesti johorikin, tulee paasattua liikaakin muille. Olen yrittä­ nyt välttää sitä, sillä se saa aikaan aivan luonnollisen torjuntareaktion. Niissä toimituksissa, joissa olen itse työsken­ nellyt, on suhtautuminen eläinsuoje­ luun ollut yleensä myönteistä.

Marianne on hiljattain tehnyt useita­ kin eläinsuojelujuttuja - muun muassa Animalian toiminnasta - televisioon ja radioon. - Meitä on muutamia toimit­ tajia, joiden sydäntä lähellä tämä asia on ja yritämme mahdollisuuksien mu­ kaan tehdä juttuja aiheesta. Viime ke­ sänä teimme radion puolella mielen­ kiintoisen ohjelman; pohdimme siinä, voiko uskoon tulemisen ja aatteellisen herätyksen välille vetää parallellejä.

Haastattelimme silloin mm. pappia se­ kä Greenpeacen ja Punaisen Ristin ih­ misiä. Minun elämääni eläin- ja luonnonsuojelutietoisuus on vaikuttanut niin syvästi, että voisin verrata sitä us­ kontoon.

Mariannen sylissä lepää harmaa kissakaunotar, Mindy. Se on rauhallinen persialainen ja suhtautuu salamavalon välähdyksiinkin perin stoalaisesti. Mitäpäs sitä, vanha konkari: Mindy on ni­ mittäin myös kokenut tv-esiintyjä.

-O le n mielestäni selvä kissaihmi­ nen. Meillä on ollut kotona lähes aina kissa, enkä voi kuvitella muunlaista elämää. Marianne on myös luisteluihmisiä - haastattelun jälkeen odottivat jäähallissa taitoluistelun SM-kilpailujen tuomarintehtävät.

Teksti ja kuva KAARINA KIVIVUORI 11

neet sveitsiläisten päätöksen ja epäil­ leet vaihtoehtojen onnistumista. Sveit­ sin munantuottajien keskusjärjestön ja eläinsuojelijoiden edustajista sekä maatalousviranomaisista koostuva yh­ teistyöelin on jo suunnitellut kanoja koskevan lainsäädännön kehittämistä edelleen. Esimerkiksi kanojen nokan katkaisu, joka tuli häkkikanaloiden myötä Sveitsiin 1960-luvulla, on syytä jättää kanahäkkien myötä historiaan.

Sen sijaan eläinten ympäristöä tulisi kehittää edelleen niin, että eläimet ei­ vät vahingoita toisiaan.

KANOJEN VUOSIKYMMEN Ensimmäiset häkkikanalakiellot voimaan 1990-luvulla Sveitsissä tavanomaisista häkkikana­ loista luopumiseen annettu kymme­ nen vuoden siirtymäaika umpeutui vuoden alussa. Ruotsissa häkkikana­ loiden armonaika puolestaan päättyy kuluvan vuosikymmenen lopulla.

Vastaavista päätöksistä keskustellaan myös muissa maissa.

Häkkikanalat, joissa eläimiä pidetään verkkopohjalla, äärimmäisen pienessä tilassa, ovat saaneet osakseen enem­ män paheksuntaa kuin kenties mikään muu eläinten hyötykäytön muoto.

Eläinsuojelijat ja kuluttajat laajemmin­ kin ovat vaatineet eläinystävällisem­ pää munantuotantoa. Tuloksia on jo näkyvissä.

Euroopan Neuvosto etenee hitaasti Varovaista linjaa edustaa Suomenkin ratifioima Euroopan Neuvoston tuotantoeläinsopimus, jossa todetaan etenkin häkkikanaloiden olevan puut­

teellisia mm. eläinten käyttäytymistar­ peiden kannalta ja kehotetaan allekir­ joittajamaita kehittämään nykyistä pa­ rempia ratkaisuja. Samalla kuitenkin sallitaan toistaiseksi kanojen pito hä­ kissä niin, että ne voivat vain seistä tai kääntyä ympäri.

Myös Iso-Britannian maatalousmi­ nisteriö myöntää tavanomaisen häkkikasvatuksen rajoittavan voimakkaasti kanojen käyttäytymistä ja olevan myös kanojen terveyden kannalta ongelmal­ lisen. Silti häkkikanalakieltoa ei ole rohjettu tehdä.

Sveitsi - kanalauudistusten edelläkävijä Tähän mennessä rohkeimmalle linjalle on uskaltautunut Sveitsi, jossa jo vuon­ na 1981 hyväksyttiin ennennäkemätön laki: Tavanomaisten häkkikanaloiden on jäätävä historiaan vuodesta 1992 lähtien. Päätöksen ansiosta Sveitsissä alkoi mittava, häkkikasvatukselle vaihtoehtoja etsivä tutkimustoiminta.

Mikä tahansa uusi keksintö ei Sveitsis-

K anat pitävät viidakkoleikeistä enemmän kuin häkissä riutumisesta. (Veli-Risto Cajander)

Ruotsi seuraa Sveitsiä

...voidaan verrata keskitysleiriin... (Veli-Risto C ajander)

säkään käy, vaan vaihtoehtokanala on virallisesti hyväksi havaittava ennen laajamittaista käyttöönottoa. Lisäksi erilaisten menetelmien käytölle voi­ daan asettaa esimerkiksi eläintiheyttä koskevia ehtoja.

Kymmenistä vaihtoehtoisista kanalakehitelmistä oli Sveitsissä viime vuo­ teen mennessä hyväksytty viisi, ja mu­ nista jo 80% tuotetiin tällaisissa kana­ loissa. Uusista kanalavaihtoehdoista lupaavimpana on pidetty ns. voletagekanalaa (kuva). Sen perusideana on luoda eläimille lattiathan lisäksi puui^^ oksistoa muistuttava, monikerroksinei^P ympäristö, jossa eläimet voivat liikkua kerroksesta toiseen. Tällainen järjes­ telmä tehostaa tilan käyttöä: Eläimille tarjoutuu enemmän liikkumatilaa kuin tavanomainen lattiakanala mahdollis­ taisi.

Voletage-kanala on suunniteltu si­ ten, että kanojen olisi mahdollisimman helppo väistää toisiaan ja välttää näin yhteenottoja. Lisäksi ne voivat toteut­ taa käyttäytymistään monipuolisesti esimerkiksi hiekkakylpemällä, nukku­ malla orsilla ja munimalla pesään.

Olennaista järjestelmän toimivuuden kannalta on kuitenkin se, että eläinti­ heys ei ole liian suuri. Suurissa tiheyk­ sissä eläinten väliset aggressiiviset yh­ teenotot lisääntyvät.

Optimismia vaihtoehtokanaloiden suhteen Sveitsissä tuntuu riittävän, vaikka häkkikanalakiellon vastustajat mm. Suomessa ovat jo ennalta tuomin-

Voletage kanalan valmistukseen ja ke­ hittelyyn on osallistunut ruotsalaisyri­ tys Oli AB, joka aiemmin keskittyi ta­ vanomaisten häkkien markkinointiin.

Myös Ruotsin maatalousyliopistossa ^feutkitaan voletage-menetelmää. Par^ ^ la illa a n ruotsalaistutkijoilla on me­ neillään koe smoolantilaisessa Stora Segersvärdin maatalouskoulussa, jos­ sa pyritään parantelemaan voletagekanalaa sekä kanojen että niiden hoita-

Vapaiden kanojen aam urituaaleihin saattaa liit­ tyä aamukylpy. (Veli-Risto Cajander)

Ruotsin eläinsuojelulaki antoi aikaa häkkikanaloista luopumiselle vuoteen 1999 asti, mutta jo nyt kanatalouden edustajat ja mm. Ruotsin valtionagronomi vaativat häkkikanalakiellon lyk­ käämistä tulevaisuuteen. Uusiin ratkai­ suihin ei uskota. Toisaalta niihin ei ole juuri paneuduttukaan. Eläinsuojelijat ja eräät kotieläinten käyttäytymistutkijat ovat huolestuneita siitä, että valtio ei ole riittävän aktiivisesti edistänyt vaihtoehtoja: Ruotsissa ei esimerkiksi edelleenkään, kolme vuotta eläinsuoje­ lulain voimaantulon jälkeen, ole viral­ lisia testausohjeita uusien kanalaratkaisujen hyväksymiseksi tai hylkäämi­ seksi. Näin ollen nekin, jotka olisivat valmiita jo ennen vuotta 1999 siirty­ mään eläinystävällisempiin ratkaisui­ hin, eivät voi sitä tehdä. Esimerkiksi Oli AB, joka on vahvasti satsannut vaihtoehtoisen kanalatyypin kehitte­ lyyn, on viranomaisten hitauden vuok­ si taloudellisissa vaikeuksissa.

Suomessa odotellaan

VOLETAGE” -KANALA POIKKILEIKKAUS KETJURUOKKIJA

VESINIPPELIT ORRET MUNINTAPESÄT,

LA NN A N i

I 1

*n

1

•J *

1

M» »*N»**lS-00m

1

I

«

PIE N IN LEVEYS 5,00 m

jien kannalta paremmaksi. Tutkimuk­ sissa seurataan mm. eläinten terveyttä, tilan hyväksikäyttöä, sosiaalista käyt­ täytymistä sekä stressiä ja aggressiivis­ ta käyttäytymistä. Myös kanalailman laatua, esimerkiksi ammoniakki-ja pölypitoisuutta, seurataan.

Myös tutkimusmäärärahojen myön­ täminen uusien kanaloiden tutkimuk­ selle on ollut nihkeää: Vuosina 19861990 valtion ns. vaihtoehtoiseen kotie­ läintuotantoon suunnatusta 17 miljoo­ nasta kruunusta vain 280 000 kruunua herui kanalatutkimuksiin.

Suomessa on tähän mennessä harras­ tettu kanapolitiikassakin varovaista linjaa odotellen ensin muiden maiden ratkaisuja. Suomen eläinsuojelulakia ollaan kuitenkin nyt uudistamassa ja ti­ laisuus olisi seurata Sveitsiä ja Ruotsia.

Näin ei aiota tehdä. Lakiuudistustoimikunnassa eläinsuojelua edustava Animalian toiminnanjohtaja Päivi Viini­ kainen on vaatinut lakiin pykälää häk­ kikanaloiden kieltämiseksi siirtymäa­ jan jälkeen - turhaan. Suomessa halu­ taan seurata Ruotsin kokemuksia ja päättää häkkikanaloiden kohtalosta vasta sitten.

Nykyinen tietämys kanojen käyttäy­ tymisestä osoittaa, että häkeistä luopu­ misen puolesta tulisi tehdä kaikki mah­ dollinen - its e asiassa koko häkkikana­ loita ei saisi olla olemassakaan. Kirjaa­ malla lainsäädäntöön tavoite häkkika­ naloista luopumiseksi, voitaisiin Suomessakin jo pohjustaa sekä asen­ teita että käytännön olosuhteita niin, että muutos onnistuisi lähivuosina.

Niin kauan, kuin eläinsuojelulaki puo­ lustaa enemmän taloudellisia etuja kuin eläimiä, on kanojen toivo kulutta­ jissa. Häkkikanaloissa tuotetuille mu­ nille on jo vaihtoehtoja.

EMMI MANNINEN

Ajankohtaista Painostus on tärkeää

Eläinten kuolemantanssi

S K L . n kansanedustajan eläinsuojelumyönteisyys loppui vaaleihin

Tunnettu eläinsuojelija, kansanedustaja Hannele Luukkainen teki syksyllä edus­ kunnassa kolme raha-asia-aloitetta eläinsuojeluseikkojen hyväksi. Valitettavasti nämä eivät menneet läpi; valtion huonon taloudellisen tilanteen takia yhtäkään bud­ jetin ulkopuolista raha-asia-aloitetta ei hy­ väksytty.

Raha-asia-aloitteet olivat: 50 000 mark­ kaa eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämi­ seen, 150.000 markkaa löytöeläinten huostaanottamiseen sekä petoeläinkorvausjärjestelmän muuttaminen Ruotsin mallin mu­ kaiseksi. Lisäksi Luukkainen ehdotti turkistuen poistamista.

Kansanedustaja Ismo Seivästö (SKL) vastasi eduskuntavaalien alla erittäin eläinsuojelumyönteisesti Animalian kyselyyn, jossa tiedusteltiin kansanedustajien suhtau­ tumista eläinsuojeluun. Hän vastasi mm: ’’Valtion budjetissa on viime vuosina myönnetty 250 000 markkaa eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseen. Tätä summaa tulee tuntuvasti nostaa” . Tosi paikan eli ää­ nestyksen tullen Seivästö ei kannattanut edes 250 000 markan tukea eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseen.

Kyselyssämme Seivästön mielestä kor­ vauksia suurpetojen aiheuttamista vahin­ goista tulee nostaa. Kuitenkaan hän ei kan­ nattanut Luukkaisen ehdotusta petojärjestelmän muuttamisesta sellaiseksi, joka suojaisi suurpedot paremmin sekä toisi myös poromiehille oikeudenmukaisemman ase­ man suurpetovahinkoihin.

Hän ei antanut tukea myöskään Luukkai­ sen löytöeläinaloitteelle eikä aloitteelle poistaa turkistuotannon tuki.

Hyi Seivästö! Kristillisen liiton edustaja eikä seiso lupaustensa takana.

Muutoin Animalian kyselyyn eläinsuojelumyönteisesti vastanneet kansanedusta­ jat myös äänestivät lupaustensa mukaisesti.

Edustajien joukosta löytyi melkoisesti eläinsuojelumyönteisyyttä, sillä esim. eh­ dotus vaihtoehtomenetelmien tuen nosta­ misesta sai taakseen peräti 74 kansanedus­ tajaa.

Tiedustele, miten sinun kansanedustajasi äänpcti

PÄIVI VIINIKAINEN 14

Joka vuosi tapetaan yli 17 000 härkää espanjalaisilla härkätaisteluareenoilla. WSPA.n (World Society fo r the Pro­ tection o f Animals eli Maailman eläinsuojeluliitto) tukema kampanja härkätaisteluita ja espanjalaisissa kyläjuh­ lissa tapahtuvaa eläinrääkkäystä vas­ taan jatkuu, kunnes nämä julmat huvittelumuodot saadaan loppumaan.

Juuri nyt on kovan painostuksen aika, sillä tämän vuoden olympiakisojen isäntämaana Espanja haluaa antaa mahdollisimman hyvän kuvan itses­ tään. Maailman, ja erityisesti Euroo­ pan, katseet suuntautuvat muutenkin Espanjaan, sillä Sevillassa pidetään maailmannäyttely, ja Madrid on julis­ tettu Euroopan kulttuurikaupungiksi vuodeksi 1992.

Hä

Lärkätaistelu on yksi julmimmista ihmisen keksimistä huveista. Jo ennen areenalle päästämistä härkä saatetaan tilaan, jossa sen puolustusmahdollisuudet ovat vähentyneet käyttämällä mm. seuraavia keinoja: Korvat täyte­ tään märällä sanomalehtipaperilla, sar­ vien päät katkaistaan, jotta härkä puskiessaan tekisi virhearviointeja, pitkä neula työnnetään sukupuolielimiin, sil­ miin laitetaan rasvaa näön heikentämi­ seksi ja härkää lyödään raskailla hiek­ kasäkeillä selkään munuaisten kohdal­ le.

Ennen kuin ’’urhea” matadori saa­ puu areenalle, ratsain liikkuvat picadorit pistävät teräviksi hiottuja keihäitä syvälle härän niskalihaksiin. Voima­ kas verenvuoto heikentää härkää ja keihäät aiheuttavat suurta tuskaa härän yrittäessä nostaa päätään. Myös sel­ kään työnnetään teräviä banderilloja (eräänlaisia koukkupäisiä tikareita), jotka lisäävät tuskaa ja heikentävät eläintä entisestään.

Hevoset ja teurastamoeläimetkin uhreina Vasta nyt saapuu matadori aloittaen kuolemantanssin, joka päättyy, kun matadori pistää pitkän, ohuen miek­ kansa lapaluiden välistä härän sydä­ meen. Aina ei matadori onnistu ensi yrittämällä, vaan joutuu pistämään här­ kää useita kertoja, ennen kuin eläin vaipuu verilammikkoon maahan. Lo­ puksi - usein vielä elossa oleva - härkä

laahataan pois areenalta, kun siltä on ensin leikattu korvat ja häntä matado­ rin voitonmerkiksi.

Matadori on harjoitellut useita vuo­ sia teurastamoissa, joissa tuhannet eläimet ovat joutuneet kärsimään, kun hän on opetellut pistämään miekkansa niiden selän läpi sydämeen. Tietysti matadorikin joskus haavoittuu tai jopa kuolee, mutta hän on valinnut tilanteen vapaaehtoisesti. Härillä ei ole valin­ nanvaraa.

Myös hevoset joutuvat kärsimään areenoilla ja niitäkin ’’valmistellaan” härkätaisteluihin. Niille laitetaan sil­ mälaput, jotka estävät näkemästä si­ vuille, äänijänteet katkaistaan, jottej^^ yleisö kuulisi pelon- ja tuskanhuutoja ja ne huumataan, jotta ne eivät vauhkoontuisi härän hyökätessä. Paksut loi­ met saavat hevoset nääntymään kuu­ muuteen, samalla loimet estävät ylei­ söä näkemästä härän sarvien aiheutta­ mia haavoja. Loukkaantuneet - usein eläkeikäiset - hevoset ’’ommellaan ka­ saan” ja ne joutuvat palaamaan aree­ nalle yhä uudelleen.

Eläinrääkkäystä uskonnon vuoksi Härkätaistelut eivät ole espanjalaisten ainoa kansanhuvi. Kylissä eri puolilla maata jäljestettävissä juhlissa eli fiestoissa kidutetaan ja tapetaan eläimiä mitä uskomattomimmin tavoin. Esi­ merkiksi Coriassa, Länsi-Espanjassa, härkää heitellään tikoilla yrittäen o s u a ^ sen silmiin. Kun härkä on tikkojen pei^r tossa, usein humalainen, yleisö kiusaa sen hengiltä hakaten sitä, vetäen sitä hännästä ja pistäen siihen nauloja.

Muualla huvitellaan mm. heittämällä eläviä eläimiä alas kirkontorneista tai sitomalla riepuja härän sarvien ympäri ja sytyttämällä ne palamaan. Joka vuo­ si tuhansia eläimiä (vuohia, aaseja, här­ kiä, lehmiä, kanoja, kukkoja jne) kidu­ tetaan kuoliaaksi fiestoissa. Miehet, naiset ja lapset kokoontuvat yhteen kiusaten eläimiä perinteiden ja viihteen nimissä.

Useissa fiestoissa juhlitaan jotain tiettyä uskonnollista tapausta, ja ne ovat paikallisten pappien siunaamia.

Katoliset nunnat valmistavat pitkin vuotta niitä tikkoja, joita käytetään Co­ riassa... Fiestoja, joissa eläinten kiu­ saaminen on olennainen osa juhlintaa, kutsutaan verifiestoiksi - Sanguinary Fiestas Populares.

•

Espanja, ja samoin yleensä ulkomaa­ laisille suunnatut härkätaisteluesitykset, ovat erittäin riippuvaisia turismis­ ta. Härkätaistelumafialla on yhteyksiä hyvinkin korkeisiin viranomaisiin; niinpä sekä maailmannäyttelyä että olympiakisoja aiotaan hyödyntää jär­ jestämällä 60-70 härkätaisteluesitystä Sevillassa ja Barcelonassa muutamien näyttely- ja kisaviikkojen aikana.

On siis äärettömän tärkeää, että me kaikki painostamme Espanjan hallitus­ ta ja vaikutusvaltaisia tahoja välittö­ mästi lopettamaan härkätaistelut ja säätämään kunnollisia eläinsuojelula­ keja, jotka estävät tällaisen eläinrääk­ käyksen.

Jokaisen eläinystävän apua tarvitaan nyt! On monia tapoja, joilla voit vaikuttaa: 1) kirjoita protestikirje Es­ panjan Suomen suurlähettiläälle, Es­ panjan sisäministerille ja paaville (osoitteet löydät ohesta) 2) järjestä paikkakunnallasi mielenosoitus ja/tai kerää nimiä härkätaisteluita vastusta­ vaan adresiin, jonka voit tilata Animaliasta (adressit tulee palauttaa 31.3. mennessä Animaliaan) 3) kirjoita leh­ tien yleisönosastoihin 4) ota yhteyttä paikallisradioon ja pyydä heitä teke­ mään juttu aiheesta 5) Änimaliasta voit tilata härkätaisteluvideota ( kesto 8 min., englanninkielinen), jota voit näyttää eri tilaisuuksissa 6) ota yhteyttä paikkakuntasi matkatoimistoon ja pyy­ dä, etteivät sen henkilökunta tai matka­ oppaat mainosta härkätaisteluita 7) jos matkustat Espanjaan, älä mene eläinrääkkäystapahtumiin äläkä osta härkätaistelumatkamuistoja 8) voit astua as­ keleen pidemmälle ja boikotoida Es­ panjaa matkailumaana ja olla myös os­ tamatta espanjalaisia tuotteita (esim. oliiveja, hedelmiä, viinejä jne) 9) pyy­ dä Espanjaan matkustavia tuttujasi ole­ maan menemättä härkätaisteluihin.

Animalian tärkein toimenpide on tiedonjakaminen mahdollisimman laa­ jalle. Eri tempausten lisäksi tiedotam­ me myös olympiakisoihin ja maail­ mannäyttelyyn osallistuville urheili­ joille ja yrityksille asiasta.

On skandaalimaista, että sivistysval­ tiona itseään pitävä Espanja edelleen sallii eläinten laajamittaisen rääkkäyk­ sen vain huvin vuoksi. Jos haluat auttaa meitä lopettamaan tämän barbaarisen perinteen, ota yhteyttä paikkakuntasi alueosastoon/yhdyshenkilöön tai Päivi Korhoseen, Valapolku 15 A, 02770 Es­ poo, p. 90-8057 232 (k.).

PÄIVI KORHONEN

Kirjoita ja protestoi Espanjan eläinrääkkäystä vastaan.

Ohessa osoitteet Espanjan Suomen suurlähettiläälle, Espanjan sisäministerille sekä paaville - katolinen kirkkohan usein tukee eläinrääkkäystä. Allekirjoita kirje, ja laita myös koko osoitteesi mukaan.

Suurlähettiläs Eduardo Aranda Carranza Espanjan suurlähetystö Bulevardi 10 A 00120 Helsinki Señor Ministro del Interior Ministerio del Interior Anador de los Rios Madrid 4 Espana

Sua Santita Giovanni Paolo II Palazzo Vaticano

Toimintaa ilveksien puolesta Savossa

Hesari ja suurpedot Kahdessa Helsingin Sanomien pääkirjoi­ tuksessa joulukuussa käsiteltiin maamme suurpetotilannetta. Toisessa kirjoituksessa korostettiin, että petojen aiheuttamien porotappioiden korvausjärjestelmässä olisi muuttamisen aihetta. Nykysysteemi ei ole hyvä petojen, porojen tai poron omistajien kannalta. Ruotsissakin ollaan tammikuussa siirtymässä sellaiseen käytäntöön, että porokorvausten myöntämisen perusteena ovat elävien suurpetojen määrät eri paliskuntien alueella, eivät poron raadot.

Toinen pääkirjoitus vaati ’’barbaari­ maista suurpetojen tappamista kuriin” Pohjois-Karjalassa sekä suurpetoja koske­ vien säännöksien uudistamista ja suojelun lisäämistä.

(V-R.C.)

Luonnonkuvaajien ruokkimat sudet lahdattiin PohjoisKarjalassa Metsästäjät tappoivat kolme luonnonku­ vaajien haaskoilla käymään oppinutta sutta joulukuussa Lieksassa. Apunaan metsästä­ jät käyttivät lippusiimaa, autoja, moottori­ kelkkoja, radiopuhelimia ja hajusteita.

Metsästykseen otti osaa yli 50 miestä.

Tunnetun luonnonkuvaaja Eero Kemilän mukaan susien metsästys on teurastusta.

Pohjois-Karjalassa on jo alkutalven aikana tapettu yhteensä kymmenkunta sutta.

H S 15.12.91 (V-R.C.)

Kuopion läänissä ovat Animalian jäsenet protestoineet mittavaa ilveksien vainoa­ mista vastaan. Ainakin Iisalmessa on kerät­ ty nimiä ilveksien puolesta, ja useita kirjoi­ tuksia on ilmestynyt asiasta paikallisiin lehtiin. Läänin riistanhoitopiirin myötävai­ kutuksella myönnettiin marraskuussa -91 metsästäjille peräti 40 ilveksen tappolupaa alueelle. Koko Suomen ilveskannaksi arvi­ oidaan noin viitisensataa eläintä.

(V-R.C.)

★★★★★★★★★★★★★★★★★★★

Eläinsuojelijat valloittamassa Hollywoodia Paramount-televisio on palkannut amerik­ kalaisen eläinsuojelujärjestön ’’Last Chan­ ce for Animais” in puheenjohtajan Chris DeRosen esittelemään eläinaiheita ja mah­ dollisesti myöskin isännöimään ” Hard Co­ py” -nim isessä TV-showssa. Eläinten jul­ maa hyväksikäyttöä edustavat tahot eivät ole pitäneet valinnasta. Ne ovat järjestäneet kirjekampanjan, missä protestoidaan Chris DeRosen palkkaamista ja nimitetään DeRosea mm ’’radikaaliksi eläinsuojeluaktivistiksi” Ei kuitenkaan olisi ollenkaan pahitteeksi saada Hollywoodin kuvioihin mukaan eläinsuojelijoita. Jottei vastapuolen painos­ tus vain saisi aikaan potkuja DeRoselle, lä­ hetä sinäkin kirjeessä mielipiteesi Peter Brennannille. Kerro, että arvostat Brennanin valintaa ja annat täyden tuen sille.

Postita englanniksi kirjoitettu kirje osoit­ teella: Peter Brennan, Executive Director, ” Hard Copy” , Paramount Studio, 5555 Melrose Ave., Studio G, Hollywood, CA 90038, USA The A V M agazine (H.S)

★★★★★★★★★★★★★★★★★★★

15

Kuva Veli-Risto Cajander

SEIS! apinakokeille Professori Ake Möller Göteborgin suumikrobiologian instituutista on kahdeksan vuoden ajan tehnyt erittäin tuskallisia apinakokeita, joissa on tutkittu bakteereista vapaan juurikanavan paranemista verrattu­ na steriilittömän kanavan paranemiseen juurihoidon yhteydessä (Djurens Rätt 1/ 92).

Nyt on eettinen lautakunta sanonut jyr­ kän Eln professori Möllerin anomukselle kokeiden jatkamisesta.

Göteborgin ympäristö- ja terveyslauta­ kunta oli esittänyt vakavia huomautuksia apinoiden kohtelusta vaatien niille jaloitteluhäkkejä sekä parempaa käsittelyä. Vii­ meisen vuoden ajan niillä on ollut jaloitteluhäkit, mutta niitä ei ole käytetty päivit­ täin. Hakemuksessaan on professori Möller valehdellut apinoiden saavan oleskella jaloitteluhäkissä joka päivä.

Opiskelussa tehtävien eläinkokeiden on vähennyttävä Suomi liittyi viime vuonna Euroopan Neu­ voston koe-eläinsopimukseen. Sen 25. ar­ tiklassa määrätään, että opiskelussa tehtä­ vä eläinkoe on hyväksyttävä vain, jos se on ehdottoman välttäm ätön. Ainakin toistaiseksi tällainen tilanne on Suomessa ollut silkkaa utopiaa - jopa opiskelijoiden itsensä mielestä monet pakolliset eläinko­ keet ovat turhia.

Animalia kiinnitti kesällä 1991 läänineläinlääkäreiden huomion tähän asiaan. Em­ me kuitenkaan saaneet heiltä vastausta, jo­ ten uusimme kirjeemme juuri joulun alla.

Tätä kirjoitettaessa olemme saaneet vas­ taukset Oulun ja Uudenmaan läänineläin­ lääkäreiltä, ja he kertovat saattaneensa Animalian kirjeen eläinkokeita tekevien laitos­ ten koe-eläintoimikuntien tietoon. Työ­ määrän vuoksi läänineläinlääkärit eivät suorita tarkastuskäyntejä opetusta harjoit­ taviin laitoksiin nähdäkseen, noudatetaan­ ko niissä EN:n sopimuksen em. kohtaa.

Uudenmaan läänineläinlääkäri Timo Estola totesi kuitenkin, että jos Animalia saa tietoonsa opiskelussa tehtäviä eläinkokeita, jotka eivät ole ehdottom an välttäm ättö­ miä, tulee niistä ilmoittaa ao. lääninhalli­ tukseen, joka ryhtyy toimenpiteisiin.

Jos sinun mielestäsi jollain laitoksella tehdään eläinkokeita, jotka eivät ole opis­ kelussa ehdottoman välttämättömiä, ota meihin yhteyttä tai suoraan ao. lääninhalli­ tukseen. On tärkeää, että tällaiset lain­ vastaiset ja epäeettiset eläinkokeet saa­ daan loppumaan.

16

Möllerin valheista raportoi em. lauta­ kunnan tutkijoiden edustaja Johan B räuti­ gam, jonka mukaan apinoilla on myös loistartunta, jota Möller ei ole hoitanut. Hän on sen sijaan väittänyt ettei loistartunta vaiku­ ta tutkimustuloksiin. Bräutigamin mukaan asia ei ole näin.

Möllerin tapauksen kaltaisia väärinkäy­ töksiä on varmasti meillä Suomessakin, mutta koska koe-eläintoimikunnat ovat niin sisäänpäinlämpiäviä, on tilanteesta mahdotonta saada tietoa ajoissa. Lähes kai­ kissa länsimaissa ovat eläinsuojelijat edus­ tettuina koe-eläintoimikunnissa, mutta suo­ malaiset tutkijat väittävät sitkeästi, että se vaarantaisi biolääketieteellisen tutkimuk­ sen. Äärimaltillisia eläinsuojelijoita, jotka eivät liiemmin ole eri mieltä tutkijoiden kanssa, on kyllä hyväksytty muutamiin maamme koe-eläintoimikuntiin, mutta, Animalian edustajat, joita tutkijat pitävät häirikköinä, sen sijaan jätetään sytjään.

PÄ IV I V IIN IK A IN EN

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT ESPOO,HKI,VNT ympäristöineen: Päivi Korhonen, Valapolku 15A, 02770 Espoo, 90-8057 232 HANKO: Gitta Roos/ZOOUFE, Vuorikatu 11,10900 Hanko,911869 10 HAUKIPUDAS: Tiina Ahokas, Hepokj, 90830 Haukipudas IISALMI: Niina Arponen, Tomikatu 12A33,74120 Iisalmi, 977146 26 JOENSUU: Anna Liitsalo, Tiirantie 3, 80160 Joensuu, 973822 757 JYVÄSKYLÄ: Minna Kupari, Ykköspesänk 1B30, 40520 JKL, 941-643 562 JÄMSÄ: Sari Tukiainen, Pitkäniementie, 42220 Kaipola, 94261 434 KAJAANI: Tiina Korhonen, Koivukatu 8, 88600 Sotkamo, 98661444 KEMI: Mervi Tuohimaa, Harjuk 5. 94720. 9698-340 68 KLAUKKALA: Mia Kivelä, Seurant 4as9, 01800 Klaukkala KOTKA: Sari Sakki, PL 228, 48101 Kotka. 952-287 811 LAHTI: Sanna Rantsi, Kariniemenk 35B23, 15140 Lahti, 918517 115, Alueosaston tsto: Kariniemenkatu 28, pohjakerros, 918514 002 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90226 6236 OULU: Tuukka Niskanen, Niilont 46as2, 90120 Oulu, 981311 8802 / Löytöeläintietopalvelu/Mervi Pesonen 981-521 618 PORI: Riitta Muurla, Vapaudenkatu 6 B 16, 28100 Pori TAMPERE: Sirpa Sipola, Sääksmäeni 17-19A5, 37600 VLK, 937-47 383 TURKU: Gitta Gorschelnik, Tiilentekijänk 16D18, 20810 Turku, 921-353 676 / Alueosaston toimisto: Humalistonk 14, II krs, 20100 Turku, 921-310 123 VAASA: Kirsi Haapaniemi, Laivak 6a5, 65100 Vaasa, 961128 520 VIHTI: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90227 3955

VERISTÄ M M T IKOIRAL RHI ILL A IRLANNISSA Suomen Vinttikoiraliitto ei suostu protestoimaan I r la n n is s a k ä y te tä ä n v u o sitta in tu ­ h a n s ia eläv iä jä n ik s iä v in ttik o irie n (g re y h o u n d ) ju o k su k ilp a ilu issa . K il­ p a ilu issa k o ir a t s a a v a t ra a d e lla k ir ­ ja im ellisesti h e n k e n sä ed e stä ju o sse e t jä n ik s e t eläv ä ltä . L isäk si p ie n ik o k o i­ sia , eläv iä eläim iä k a n e ista k issan p o ik asiin k ä y te tä ä n v a rs in a is ta ju o k s u a e d e ltä v ässä ritu a a lis s a (b lo o d in g ses­ sion): K o irien a n n e ta a n re p iä eläv ät sy ö ttin sä , jo tta n e s a a ta isiin v ere n m a k u u n ja ju o k s e m a a n s itte n in n o k ­ k a a m m in v a rsin a ise ssa k ilp a ilu ssa.

M ielip id etie d u ste lu je n m u k a a n a r ­ v io lta 80 % irla n tila is is ta v a s tu sta a v e ristä v in ttik o ir a h a rr a s tu s ta , k e r r o ­ ta a n sik ä lä isestä ju lm ia u rh e ilu la je ja v a s tu sta v a sta e lä in s u o je lu jä rje s tö stä C am p aig n fo r th e A b o litio n o f C ru e l S p o rts (CA CS). M a an p a rla m e n tti ei silti su o stu k ie ltä m ä ä n k ilp a ilu ja ve­ d o te n siih en , e ttä kyseessä on ’’k a n ­ sa llin e n p e r in n e ” .

CACS v a s tu s ta a v o im a k k a a sti e lä ­

vien elä in te n ra a te le m is ta j a se o n k in p y y tä n y t k a n s a in v ä lis tä a p u a m u i­ d en m a id en e lä in s u o je lu jä rje s tö iltä , jo tta m a a n p a rla m e n tti ta ip u isi k a n ­ sain v älisen p a h e k s u n n a n edessä.

A n im alia lä h e tti a s ia sta p ro te stik irje e n I rla n n in p re s id e n tille , jo k a jo aiem m in on to im in u t e lä in te n oi­ k eu k sien p u o le s ta p u h u ja n a . A n im a­ lia vetosi m yös S uom en v in ttik o ira liitto o n p y y tä e n tä tä m u ista m a a n I r ­ la n n in p re s id e n ttiä k irje e llä j a tie d o t­ ta m a a n a sia sta jä se n ille e n . V in ttik o ira liito ssa p ä ä te ttiin k u ite n k in olla o tta m a tta k a n ta a a s ia a n v a ik k a siitä h ito n p u h e e n jo h ta ja n Jo u k o H u o v i­ sen m u k a a n k ä y tiin k in v ä rik ä s tä k es­ k u ste lu a j a m ie lip iteitä oli sek ä k a n ­ n a n o to n p u o le sta e ttä sitä v a s ta a n .

Y h te n ä sy y n ä S uom en v in ttik o ira liito n p a ssiiv isu u te n oli se, e ttä ongel­ m ia k a ts o ttiin o lev an ta rp e e k s i k o ti­ m a assa k in .

E lä in su o je lu ty ö ssä on h u o m a ttu ,

m iten k a n s a in v ä lin e n p ain o stu s voi s a a d a asio id en editym iseen e n n e n n ä ­ k e m ä tö n tä v a u h tia . Silti v in ttik o ira liito ssa a ja te ltiin , e ttä S uom en asia ei ole p u u ttu a m u id en m a id en ongel­ m iin . T ä lla is ta p e r u s te tta on v aik ea y m m ä rtä ä sik ä lik in , e ttä k o ir a h a r ­ r a s tu s on m u u te n v a rs in k a n s a in v ä ­ listä to im in ta a . Jo s K e sk i-E u ro o p assa p ä ä te ttä is iin , e ttä suo m alaiset v in ttik o ira t eiv ät saa o sa llistu a s ik ä ­ läisiin n ä y tte ly ih in , k u n n io itta isik o S uom en v in ttik o ira liitto p ä ä tö s tä m a id e n sisäisen ä a sian a ?

Suom essa eläviä eläim iä ei v inttik o irie n ju o k su k ilp a ilu issa k ä y te tä ei­ k ä tu lla k ä y ttä m ä ä n , v a k u u tta a p u ­ h e e n jo h ta ja Jo u k o H uo v in en .

EM M I M A N N IN EN

Ranuan jääkarhulinnan puitteet. Ishtar-uroksella käyttäytyminen on pakonom aista; se kulkee edestakaisin seinustaa pitkin. (Tuukka N iska­ nen)

Karhut saavat lisääntyä

RANUAN ELÄINPUISTON JÄÄKARHUT Huolestuneina tiedoista, joiden mu­ kaan Ranuan eläinpuistossa asuvilla jääkarhuilla on huonot oltavat, ryhmä Oulun alueosastolaisia suunnisti kat­ sastamaan tilannetta.

M artika-jääkarhu on komea otus. (Tuukka N is­ kanen)

Eläinpuistossa oli käydessämme kolme jääkarhua: Ishtar-uros, Martika-naaras ja Manasse-uros. Karhut ovat kotoisin Ruot­ sista, Kolmärdenin eläintarhasta. Manasse oli Ranualla ’’sijaishoidossa” Kolmärde­ nin tilanahtauden vuoksi viime joulukuun loppuun, minkä jälkeen se oli tarkoitus siir­ tää johonkin toiseen eläintarhaan.

Ankeat asumukset Karhut asustavat Ranuan eläinpuiston jääkarhulinnassa, joka on ankea, betoniele­ menteistä kyhätty aitaus. Alue on jaettu kahteen osaan: Ishtar on yksinään toisella ja Martika ja Manasse toisella puolella.

Alue on kooltaan 1400 neliömetriä, Kol­ märdenin suositusten mukaisesti. Kummal­ lakin puolella on 600 neliön vesialtaat .jot­ ka ovat kolme metriä syvät. Aitaus on ra­ kennettu kallionkupeeseen, jolta viettää rinne vesialtaille. Yleisö pääsee katsomaan karhuja kävelysillalta, joka kulkee alueen toisella reunalla. Silta kulkee betoniele­ mentin yläpuolella, noin kuuden metrin korkeudella.

Vierailumme aikana työvuorossa olivat eläintenhoitajat Pertti Saarijärvi ja Tero Ikonen. Heidän mukaansa jääkarhut ovat sopeutuneet hyvin, eikä niillä ole ollut käyttäytymishäiriöitä. Uros on kylläkin le­ voton syksyisin ja keväisin vaellusvietinsä vuoksi.

Jääkarhujen terveydentila on ollut hyvä, ei­ vätkä ne ole tarvinneet eläinlääkärin apua.

Eläinpuistossa käy Ranuan kunnaneläin­ lääkäri kerran kuussa. Karhut saavat ravin­ noksi lihaa, kalaa ja ’’vähän kaikkea” (?).

Suunnitelmissa on, että niiden annetaan li­ sääntyä, ja pennut annetaan todennäköises­ ti pois. Martika on vielä niin nuori, että se ei ole valmis pentujen tekoon.

Keskustellessamme hoitajien kanssa ti­ lanahtaudesta, he eivät kommentoineet, kun kerroimme jääkarhujen vaeltavan luonnossa yli sata kilometriä päivässä. Hoi­ tajat pitivät nykyisiä tiloja riittävinä. Hei­ dän puolestaan niitä voisi laajentaakin, mutta se on kustannuskysymys. ’’Jääkarhut voivat hyvin, eikä niiden olojen parantami­ seksi ole lähitulevaisuuden suunnitelmia.” ’’Bisnestähän tämä on” , kuului vastaus, kun kysyimme, miksi jääkarhut piti saada Ranualle. Idean esitti eläinpuiston perusta­ misen aikoihin silloinen kunnanjohtaja K aunoharju. Hoitajien mukaan jääkarhut ovat hyvä turistipyydys. Eläinpuistossa on 80.000-100.000 kävijää vuodessa. Puisto on Ranuan kunnan omistuksessa ja se on sille merkittävä tulolähde. Jääkarhulinna valmistui keväällä 1989 ja se on maksanut 7,5 miljoonaa markkaa. Ihmetystä herätti eläintenhoitajan väite, jonka mukaan ’ ’jää­ karhujen ylläpito ei maksa juuri mitään” .

Jääkarhut tarvitsevat virikkeitä Hoitajien jutut tuntuivat siloitelluilta ja ky­ symyksiinkin piti lypsää vastaukset. Todel­ lisia ongelmia ei mielestämme kerrottu.

Kuitenkin käydessämme yhdellä karhuista oli ripuli ja toinen kulki päämäärättömästi seinän vierellä. Ishtar käveli taukoamatta edestakaisin polkua jyrkänteen reunalta si­ sälle vievän luukun eteen. Jääkarhuilla ei ollut minkäänlaisia virikkeitä. Ne vain oli­ vat. Näkymä oli perin ankea ja ahdistava.

Ulkomailla tehtyjen havaintojen mukaan jääkarhut kärsivät suuresti vankeudessa, ja niille tulee ennen pitkää käyttäytymishäiri­ öitä. Ne saattavat esimerkiksi olla tuntikau­ sia paikoillaan ja nyökytellä päätään. Glasgown eläintarhassa tehdyn selvityksen mu­ kaan neuroottinen käyttäytyminen voidaan välttää, jos karhuilla on laaja elinalue, suu­ ret uima-altaat ja niille järjestetään päivit­ täin liikunnallisia ja älyllisiä virikkeitä.

TUUKKA NISKANEN

on syytä katsoa Oletko koskaan miettinyt, minkä laa­ tuista karvaa pörhistelee useiden tänä päivänä myytävien takkien ja ulkoilupuseroiden hupuissa ja kauluksissa?

Tietoahan ei välttämättä löydä pukimen tuoteselosteestakaan. Ikävä yllä­ tys kuitenkin on, että somistus saattaa hyvinkin olla aitoa, kidutettua turkista suoraan turkistarhalta.

Onko vaatteita valmistavalla yrityk­ sellä sitten velvollisuutta kertoa kulut­ tajalle, mistä tuote on tehty? Tekstiiliinsinööri Kelloniemi kuluttajaviras­ tosta totesi ensin, että turkiskauluksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole olemas­ sa. Suomen standardisoimisliiton suo­ situksista kuitenkin löytyy kohta, jon­ ka mukaan valmistaja on velvollinen ilmoittamaan tuotteessa käytetyt mate­ riaalit, kun niiden osuus kasvaa yli kol­ menkymmenen prosentin tuotteen ko­ konaismassasta. Esimerkiksi puuvillaleninkiä koristavan silkkikauluksen materiaalia ei tarvitse mainita tuotese­ losteessa.

Kelloniemi totesi yritysten joskus käyttävän tuoteselostetta markkinoin­ tikeinona. Reippaiden ulkoilupusakoiden ostajat ovat usein meneviä nuoria.

Nykyään moni nuori pitää turkistarho­ ja epäinhimillisinä keskitysleireinä ei­ kä halua ostaa turkiksia. Niinpä var­ mastikin valmistajat ovat haluttomia kertomaan karvakaulustensa alkupe­ rän.

Firmat eivät riko lakia, kun eivät il­ moita kaikkia materiaaleja tuotteis­ taan. Valitusta kuluttaja-asiamiehelle on siis vaikea väsätä. Jos olet turkiskaulustakin onneton omistaja, voit kui­ tenkin ottaa yhteyttä vaatteen valmista­ jaan ja kertoa, ettet olisi mokomaa os­ tanutkaan, mikäli olisit tiennyt aidosta turkiksesta. Esitä samalla pyyntö, että olisi reilua informoida asiakkaita perin pohjin tuotteesta. Jos olet suunnittele­ massa pompan hankintaa ja törmäät karvaisiin reunuksiin, ota ihmeessä selville karvan laatu. Oikea turkis tun­ tuu kädessä pehmoisemmalta kuin tekoturkis ja kiiltää vähemmän. Kannat­ taa myös kurkistaa aivan karvojen juu­ reen, löytyykö sieltä nahkaa vai syn­ teettistä pohjaa. Jos hyppystuntuma tuntuu epävarmalta, soita takin valmis­ tajalle ja vaadi tieto karvan alkuperäs­ tä. Osta vasta puhtaalla omallatunnol­ la!

Luhta Oy pitänee Suomessa hallin­ nassaan takkien laajinta tuotevalikoi­ maa. Artikkelin lopusta löydät Luhta Oy:n osoitteen ja puhelinnumeron, joista voit kirjallisesti tai suullisesti tie­ dustella karvakauluksista ja syytä, miksei niiden materiaalia ilmoiteta tuoteselosteessa. PIENI POMMITUS ROTSIFIRMOIHIN ON IHAN PAI­ KALLAAN; ANSAITSEVAT SAA­ DA VÄHÄN TAKKIINSA! Luhta Oy, Myyntikonttori, Museokatu 9 B, 00100 Helsinki, Luhta Oy/Tiedo­ tussihteeri Majlis Salonen p 90494 256

’’M inustako hupparireuhka?” (Veli-Risto C a­ jander)

!

'n»

v '.i i

[tf

v

Samaan aikaan, kun eräs nykyaikaisen ajattelun perusteoksista eli Peter Singerin Oikeutta eläimille, ilmestyi suomeksi, ilmestyi myös suomalaisvoimin kirjoitettu kirja Tiede ja etiikka. Sen on kirjoittanut joukko ansioituneita suomalaisia tutkijoita, mikä tie­ tysti nosti odotukset kirjan suhteen korkealle.

ELÄINKOKEET JA TIETEEN ETIIKKA ELÄINKOKEIDEN TEKIJÄN NÄKÖKULMASTA IVIikä pudotus! Jo kirjan mainoksessa luvataan, että teos antaa vastauksen ky­ symykseen ’’Miksi koe-eläinten käyttö tutkimuksessa on perusteltua?’ ’ Puolu­ eettomasta pohdiskelusta ei siis tietoa­ kaan.

Kirja perustuu siihen vanhaan, suo­ malaisille niin tyypilliseen virteen sii­ tä, että vain ns. asiantuntija voi lausua mielipiteensä jostain asiasta. Eli eläin­ kokeiden asiantuntija on Valtakunnal­ lisen koe-eläinkeskuksen johtaja, ai­ van samoin kun ydinvoiman asiantun­ tija on tietenkin Imatran Voiman toimi­ tusjohtaja...

Tuomisto toteaa myös aivan oikein, että ’’postoperatiiviseen kivun pois­ toon on kiinnitettävä huomiota samoin periaattein kuin kliinisessäkin lääketie­ teessä” (s. 382). Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa: Esimerkiksi vaikei­ den leikkausten jälkeen ei eläimillä ole ympärivuorokautista valvontaa ja hoi­ toa kuten ihmispotilailla.

Lupien myöntäminen tutkijoiden käsiin Tuomisto toivoo, että eläinkokeiden lupien myöntäminen siirrettäisiin tut­

Ruusuinen kuva arkitodellisuudesta Tiede ja etiikka -kirjassa on kaksi koeeläinten käyttöä käsittelevää lukua.

Niiden kirjoittajat ovat tunnettuja eläinkokeiden tekijöitä ja puolestapu­ hujia: Suomen Akatemian tutkijapro­ fessori Jouko Tuomisto Kansanter­ veyslaitokselta sekä ELT Timo Neva­ lainen, Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen johtaja.

Molempien artikkelit ovat erittäin maltillisia ja osin jopa eläinsuojelijoi­ den näkemysten kanssa yhteneviä. Pe­ ruserona on tietenkin näkemys eläin­ kokeiden oikeutuksesta - käytännön etiikan alalta löytyy kyllä yhtäläisiä mielipiteitä.

Artikkelit antavat kuitenkin epäto­ dellisen ruusuisen kuvan eläinkokeis­ ta. Ne seikat, joissa Tuomiston ja Ne­ valaisen mielipiteet vastaavat eläinsuojelijoiden mielipiteitä, eivät suin­ kaan aina ole arkitodellisuutta, kuten kirjoittajat antavat ymmärtää.

Tuomisto esimerkiksi vakuuttaa, että vaihtoehtomenetelmiä käytetään aina kun mahdollista. Miksi sitten monoklonaalisia vasta-aineita edelleen tuotetaan pitkälti eläinkokein, vaikka korvaava menetelmä on olemassa?

^ H |> 0 | i ^

kijoiden nimeämille toimikunnille, joi­ hin olisi järkevää valita myös eläinsuo­ jelun edustaja (Allekirjoittanut lähes­ tyy tässä välittömästi Jouko Tuomistoa avoimella kirjeellä ja ehdottaa it­ seään Kansanterveyslaitoksen k o e eläintoimikuntaan). Hänen mukaansa ’’ulkopuolisen viranomaisen (läänin­ hallitukset) etukäteisvalvonta on osoit­ tautunut pulmalliseksi....eikä sen ole osoitettu millään lailla parantavan eläinsuojelun tilaa” (s. 377). Läänin­ hallitusten valvonta kuulemma pikem­ min vähentää kuin lisää tutkijan omaa vastuuntunnetta asiassa!

Sen sijaan, että keskittyisi tutkimuk­ sen ja tutkijoiden etiikkaan, mikä on kiijan tarkoitus, Tuomisto ruotii eläinsuojelujärjestöjen etiikkaa. Monet eläinsuojelijoiden keinot ovat hänen mielestään eettisessä mielessä hyvin arveluttavia. Tällaisia ovat hänen mu­ kaansa vanhentuneen tai eri maista saa­ dun materiaalin käyttöjä lavastettu ku­ vamateriaali.

Jälkimmäinen väite on vanha ja ku­ lunut; eläinsuojelijathan ovat ’’tunne­ tusti” lavastaneet eläinrääkkäystilanteita niin eläinkoetoiminnasta, turkis­ tarhoilta, rautapyynnistä kuin maata­ loudestakin. Ensimmäiseen väittee­ seen taas voi todeta sen, että laitoksiin on vaikea päästä käymään, ja silloin kun päästään, nähdään vain koe-eläinhäkkirivistöjä. Ei siis ihme, että useim­ mat kuvat tuskallisista eläinkokeista tai täysin sairaista eläimistä on saatu sä­ lää, eläinkoelaboratoihin soluttautu­ malla. Usein joutuu myös käyttämään toisessa maassa otettua kuvaa tai sa­ maa kuvaa useamman kerran. Tämä ei kuitenkaan muuta kuvan todellisuusarvoa.

Koe-eläintoiminnan vinoutunut julkisuuskuva Timo Nevalainen on artikkelissaan huolestunut koe-eläintoiminnan vinou­ tuneesta julkisuuskuvasta. Eli hänen mukaansa ihmisillä ei ole todenmu­ kaista kuvaa eläinkokeista, koska asi­ asta ovat tiedottaneet pääasiassa eläinsuojelijat, eivätkä puolueettomat (?) asiantuntijat eli siis eläinkokeiden teki­ jät. Muutoin Nevalainen selittää koeeläinlainsäädännön pääpiirteitä sekä koe-eläintoimikuntien työskentelyä.

Taas kerran kuvaus on todellisuutta kauniimpi.

Lupamenettelyt, lainsäädäntö ja tut­ kijoiden kelpoisuusvaatimukset näyt­ tävät kaikki kovin hyvältä paperilla, mutta todellisuudessa tilanne on toi­ nen. Valvonta on olematonta, eläinten oloissa tyydytään minimiin ja eläinten kivunlievityksen arviointi on usein puutteellista.

Kuten alussa todettiin sekä Tuomistolla että Nevalaisella on hyviäkin nä­ kemyksiä koe-eläintoiminnan eettises­ tä ja eläinsuojelullisesta puolesta.

Eläinten kannalta olisi kuitenkin huo­ mattavasti parempi, jos he aktiivisesti ja julkisesti pyrkisivät vaikuttamaan näiden seikkojen toteutumiseen koeeläinlaitoksissa, sen sijaan, että he käyttävät aikaansa uskotellakseen ih­ misille, että kaikki on hyvin jo nyt.

Tiede ja etiikka, toim. Paavo Löppönen, Pirjo H. Mäkelä ja Keijo Paunio. WSOY 1991.

PÄIVI VIINIKAINEN 20

Kirja-arvostelu

ELÄINTEN ETYK Eläinten tulevaisuus ihmisen kulttuurissa Kirja on kooste ajatuksista eläinten asemasta ihmisen maailmassa, ja sen kirjoitukset perustuvat alustuksiin,jot­ ka pidettiin Vihreän Elämänsuojelun Liiton seminaarissa marraskuussa 1990.

Kirjan kirjoittajat ovat Tarton maatalousakatemian professori Koit Alekand, emeritusprofessori Urpo Har­ va, kulttuuriantropologi Teuvo Laitila, eläinlääketieteen dosentit Kauri M ik­ kola ja Rauno Väisänen, toiminnan­ johtaja Päivi Viinikainen ja kulttuuri­ antropologian professori Matti Sarmela, joka on myös kirjan toimittaja.

Eläinten asemaa tulee siis tarkastel­ tua niin luonnontieteen, filosofian, us­ kontojen, kulttuurin kuin käytännön eläinsuojelunkin näkökulmasta.

Syvennyin kirjaan mielenkiinnolla.

Kahden ensimmäisen puheenvuoron jälkeen olin kuitenkin lievästi pettynyt: Mikkola ja Väisänen keskittyivät pel­ kästään lajien suojeluun ( mitenkään tätä väheksymättä). Takakannen pe­ rusteella olin kuitenkin ajatellut, että kerrankin kokonainen kirja, jossa huo­ mioidaan eläimet yksilöinä!

Pienen närkästyksen jälkeen kirja osoittautui kuitenkin erittäin hyväksi.

Aktiiviselle eläinsuojelijalle Päivi Vii­ nikaisen alustus ’’Eläinsuojelun tule­ vaisuus” ja Teuvo Laitilan ’’Eläimen ja ihmisen suhde maailmanuskontojen valossa’ ’ ovat aiheiltaan tuttuja.

Mielenkiintoisinta kirjassa olivat Urpo Harvan ja Matti Sarmelan poh­ diskelevat, mietteitä herättävät, alus­ tukset. Harvan puheenvuoro eläinten kärsimyksestä sisälsi paljon ajatuksia, joiden kanssa jokainen eläinsuojelija omatuntoineen ’’painii” ja joihin jo­ kainen yrittää löytää omaa ahdistus­

taan helpottavan ratkaisun. ’’Ihmisen kärsimys on suurelta osal­ ta seurausta heidän pahuudestaan ja siis tavallaan oikeutettu rangaistus.

Eläinten ja pikkulasten kärsimys on vi­ attomien kärsimystä, ja siksi sitä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä... Henki­ senä olentona ihmisellä on monia mah­ dollisuuksia helpottaa kärsimystään.

Eläimiltä tällaiset mahdollisuudet puuttuvat... Olisi lohdullista ajatella, että kärsimys ei ole absoluuttista pa­ haa, mutta siihen minä en pysty. Myön­ nän toki, että kärsimys voi syventää elämän kokemista ja jalostaakin, mutta vain ihmistä, ei eläintä.”

Sarmelan sarkastinen puheenvuoro eläimistä ihmisyhteisöissä oli melkein­ pä pieni mestariteos. Olisipa jokaisella eläinsuojelijalla samanlainen kyky si­ valtaa sanoin. Melkein olisin halunnut taputtaa sen luettuani, vaikka kirjoitta­ jan tulevaisuuden kuva on kovin synk­ kä, jopa ahdistava. ’’Valvontatiede ja mediakulttuuri muuttavat koko ympäristön. Luonto hallitaan ’’geeniteknologialla” , ihmis­ mielen ottaa haltuunsa ’’tajuntatekniikka” . Hyötyeläimet voidaan sulkea mediamaailman ulkopuolelle, näky­ mättömään epätodellisuuteen. Ehkä cityihminen ei välitä tietääkään, mitä jossakin agraarivyöhykkeiden kaukoohjatuissa sikaloissa, kanaloissa tai na­ vetoissa tapahtuu. Kenties hänelle ker­ rotaan vain se, kuinka täydellisiä ravintoeläimiä geeniteknologia pystyy tuot­ tamaan, muttei koskaan sitä, miten siirtogeeniset eläimet muuttuvat vähitel­ len roboteiksi.”

Jos Eläinten ETYKistä pitäisi löytää jokin punainen lanka, niin tuskin ku­ kaan alustajista, heidän erilaiset taus­ tansa huomioon ottaen, olisi erimieltä: Elämän itsenäisyyttä on varjeltava.

OUTI REPO

Huom! Kirja on myynnissä toimistossa hintaan 55 mk.

O uti hoitaa mm. eläimiä ja Anim alian talousasioita.

(Veli-Risto Cajander)

Koe-eläimiä hoidetaan kuten potilaita vai miten se olikaan?

Eläinsuojelijathan ovat yleensä myös ihmisten oikeuksien puolesta puhujia.

Tästä syystä moni Animalian lukija varmaan ilahtuu saadessaan tietää, että aivan samoin kuin vaikutamme eläin­ ten oikeuksien edistymiseen kulutustottumuksillamme, voimme vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Ylikansalliset yhtiöt hallitsevat lä­ hes 90-prosenttisesti kehitysmaiden kauppaa, jolloin kehitysmaat eivät voi itse vaikuttaa omien tuotteidensa hin­ nanmuodostukseen.

Ylikansallisten yritysten tuotteita ostava kuluttaja tu­ kee ostollaan nälkää ja epäoikeuden­ mukaisuutta.

Varmasti suurin osa Animalian luki­ joista on siirtynyt käyttämään kosme­ tiikka- ja hygieniatuotteita, joita ei ole testattu eläinkokein. Todella valistunut kuluttaja selvittää myös, etteivät hänen käyttämänsä tuotteet ole jonkun yli­ kansallisen, kehitysmaita riistävän, yh­ tiön valmistamia.

Eläinkokeidensa takia eettisten ku­ luttajien boikottiin joutunut l’Oréal (myös Lancöme-, Helena Rubinstein-, Ambre Solaire-tuotteet) kuuluu boi­ kottilistalle myös siitä syystä, että se kuuluu ylikansallisen Nestlé-konserniin.

Nestlé on tunnettu monista kehitys­ maihin kohdistuvista riistotoimistaan (esimerkiksi ns. äidinmaidon korvike -skandaali). Nyt Nestlén rikoslista saa jälleen jatkoa: Yhtiö tekee eläinkokeita tutkiakseen kuinka karsinogeenisiä (syöpää aiheuttavia) sen kahvit ovat!

Vastaavia kokeita tekee myös M ax­ well House.

Pierre Robert- ja Jane Helien -sar­ jat saavat suosion eläinsuojelijan sil­ missä, sillä valmistaja ei tee eikä teetä eläinkokeita. Suosio tosin on varauk­ sellinen, sillä osa em. tuotteiden raakaaineista on saatettu testata eläinkokein kolmannen osapuolen toimesta. Sen si­ jaan myös ihmisistä huolta kantava eläinsuojelija ei osta näitä tuotteita, sil­ lä ne kuuluvat ylikansalliseen Unilever-konsemiin.

Jos haluat boikotoida tuotteita, jotka ovat ’’riistomerkkejä” , ota yhteys jo­ 22

honkin kehitysmaakauppaan tai vaikka Afrikan tähti-yhdistykseen, puh. 9013114234.

Osallistu myös kansainväliseen, englantilaisen BUAV-yhdistyksen jär­ jestämään boikottiin Nestlén ja Max­ well Housen eläinkokeita vastaan. Kir­ joita kirjeet (mieluummin oma tai ko­ pioi oheinen teksti) ja lähetä ne osoit­ teella: - N e s tle ’, Consumer relations dept., St George’s House, Park St. Croydon, Surrey CR9 INR, England.

-M axw ell House, Kraft General Foods, 250 North Street, White Plains, New York, 10625, USA. Voit myös kerätä nimilistan kirjeesi tueksi.

Luonnollisesti boikotoit myös kaik­ kia Nestle’n ja Maxwell Housen tuot­ teita. Näitä ovat Nestle’ltâ Nescafe), Nestea, Nordfilet- ja Findus-pakasteet, Nesquick-kaakao, Nestlen suklaa ja Maggi-tuotteet, ja Maxwell Houselta kaikki heidän kahvituotteensa.

D ear Sir,

Finland, (päiväys)

/ was most upset to fin d out that Nestlé / Maxwell House is carrying out animal ex­ perimentation on its coffee products. I urge you to stop these cruel and unneccessary experiments. Until you do so, I will boycott all Nestle / Maxwell products and will en­ courage my fam ily and friends to do the sa­ me.

Yours sincerely, (oma nimi)

PÄIVI VIINIKAINEN

Eläinkokeita tekevät tutkijat väittävät yleensä, että koe-eläinten kärsimykset mi­ nimoidaan, ja että tuskallisia eläinkokeita tehdään hyvin vähän. Tämähän on silkkaa puppua, kuten jokainen eläinkokeiden lu­ pahakemuksia hiukankin tutkinut tietää.

Tutkijat väittävät yleensä myös, että koeeläimet pyritään lopettamaan, ennen kuin ne alkavat kärsiä kovia tuskia. Näin voi usein lukea lupahakemuksistapa luonnolli­ sesti sitä uskoo, että näin myös tehdään.

Kuitenkin todellisuus voi olla aivan toi­ nen. ’’Jos halutaan tehdä tieteellistä syöpätut­ kimusta koe-eläimillä, on hyväksyttävä se tosiasia, että koe-eläimet kuolevat kokee­ seen eli että niitä ei lopeteta ennen kärsi­ mysten alkua. Yleensä eläimet kuolevat viikonlopun aikana, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.”

Näin toteaa syöpätutkija L ars Ove Elisson Malmön sairaalan keuhkoklinikalta.

(Djurens Rätt 5/91). Vuosina 1990-1991 on hänen tutkimuksissaan käyttämistään ka­ niineista 14 löydetty kuolleena häkistä. Li­ säksi hän on pitänyt todella sairaita eläimiä hengissä jopa kuukaudenkin, ennen kuin on suostunut lopettamaan ne. Eräätkin kanit olivat koko kuukauden syömättä, ennen kuin kuolema armahti ne.

Pistää miettimään, kuinka paljon Suo­ mestakin löytyy em. kaltaista koe-eläinten kohtelua. Paperilla ja lehtihaastatteluissa on kovin helppo kaunistella todellisuutta.

Jos koe-eläinten hoito ja kohtelu olisi maassamme niin erinomaista kuin tutkijat väittävät, he eivät varmasti olisi niin jyrkäs­ ti sitä vastaan, että Animalian edustajia otettaisiin koe-eläintoimikuntiin jäseniksi.

Miettipä MTV:n toimittaja R iitta Snell­ m ankin kovasti, miksi hänen oli niin vai­ kea päästä näkemään koe-eläintiloja ja eläinkokeita tehdessään taannoista, erin­ omaisen rohkeaa eläinkokeita käsittelevää Sunnuntairaporttia. Hygieniasyyt tuskin riittävät selitykseksi, kun samainen ku­ vausryhmä on seurannut ja kuvannut ih­ misten elinsiirtoleikkauksiakin....

PÄIVI VIINIKAINEN

Lääkärit eläinkokeita vastaan

Rottien käyttö myrkyllisyystutkimuksissa on onneksi vähenem ässä (Veli-Risto Cajander)

Tohtori Vernon Coleman on kansainväli­ sen L ääkärit eläinkokeita vastaan jä rje s ­ tön puheenjohtaja (Ligue international des Médecins pour l’abolition de la vivisec­ tion). Hän on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan 69 % lääkäreistä ja tutkijoista on sitä mieltä, että eläinkokeita tehdään liikaa.

Kyselyyn vastanneet lääkärit edustivat sa­ tunnaisotosta.

Liian monet lemmikkimatelijat Colemanin johtamaan järjestöön kuuluu 6 000 lääkäriä 28 eri maasta. Coleman itse on kirjoittanut 45 kirjaa, jotka on käännetty 14 kielelle ja myyty 50 maassa.

- E i riitä, että kuuluu johonkin järjes­ töön, Coleman sanoo. On korvaamattoman tärkeää olla myös aktiivinen.

Djurens rätt, 5191 (PV)

Lääketeollisuuden eläinkokeita voidaan vähentää EY-maihin vuonna 1993 syntyvät yhteis­ markkinat koskevat myös lääkkeitä. Näi­ den maiden lääkkeiden tuotantoja kehittely tulee silloin hallitsemaan peräti reilua kol­ mannesta maailman lääketuotannosta.

Muut lääketuotannon jättiläiset, Japani ja .Yhdysvallat, kiirehtivät nyt neuvottele­ minaan EY-maiden kanssa laajemman yh­ teistyön luomisesta lääkealalla.

Koe-eläimet hyötyisivät lääkejättien yh­ teistyöstä, sillä sen tavoitteena on yhden­ mukaistaa lääketuotantoon ja uusien lääk­ keiden kehittelyyn liittyvät säännökset. Tä­ hän mennessä eri maiden toisistaan poikke­ avat säännöt ovat merkinneet sitä, että tie­ tyssä maassa koe-eläimillä testattu uusi lääke käy uudestaan läpi eläintestejä, kun se otetaan käyttöön jossakin toisessa maas­ sa. Jos näistä tarpeettomista, pelkästään eri maiden säännösten poikkeavuudesta johtu­ vista, testeistä suostutaan luopumaan, sääs­ tetään uusien lääkkeiden kehittelytutkimuksissa arviolta 600 000 koe-eläintä vuo­ sittain.

Helsingin Sanomat!Juhana IdänpäänHeikkilä 7.1.1991 (E.M.)

.Eläinkokeita autojen testauksessa General Motors testaa valmistamiensa au­ tojen turvallisuutta eläinkokein! Koe-eläimille aiheutetaan eri asteisia murskautumisvammoja lievistä ruhjeista välittömiin kuolemantapauksiin. Testien tarkoituksena on selvittää minkälaisia vammoja määrä­ tyissä nopeuksissa syntyy. Yhtiön valmis­ tamia autoja ovat Chevrolet, Cadillac, Pontiac ja Buick.

Protestoi tätä älyvapaata touhua vastaan kirjoittamalla General Motorsille kirje, jos­ sa vaadit yhtiötä välittömästi lopettamaan tarpeettomat ja julmat kokeensa. Ota yh­ teys: Tiedotuspäällikkö Tomi Hämäläinen, Kutojantie 8, 02630 Espoo, puh: 90-527 31 tai/ja Dr James Lighthall, Biomedical Science Dept., General Motors Research Laborato­ ries, Warren, Michigan 48090, USA

kuolevat hoitovirheisiin V aition eläinlääketieteellisellä laitok­ sella (VEL) on vuosina 1989-1991 selvi­ tetty lemmikkimatelijoiden kuolinsyitä.

Tutkimuksen mukaan yleisimmät kuo­ linsyyt ovat nääntyminen, tulehdukset ja lois- sekä puutossairaudet.

Eksoottisen matelijan lemmikikseen hankkivat ovat usein tietämättömiä eläimen ympäristö- ja hoitovaatimuksista. VEL:n selvityksessä ilmeni, että vain harvat matelijanomistajat tiesivät edes, mitä lajia heidän lemmikkinsä oli. Usein omistaja ei myöskään osan­ nut erottaa, onko eläin elävä vai jo kuollut hoitoon tuotaessa! Myös mate­ lijoiden myyjillä oli usein puutteelliset tiedot eläimistä eikä ostajalle annettu riittävästi hoito-ohjeita.

Matelijan kunnollinen hoito vaatii runsaasti tietoa ja se voi myös tulla kal­ liiksi omistajalleen. Eläimille pitäisi esimerkiksi pystyä järjestämään lisälämpöä, sillä niiden optimilämpötilat ovat tavallista huonelämpöä korkeam­ pia. Myös tavallinen hehkulamppuvalaistus on matelijoiden aineenvaihdun­ nan toimimisen kannalta riittämätön.

Matelijoiden salakuljetus maaham­ me on viime vuosina lisääntynyt. Kau­ poissa myytävät ’’Suomessa syntyneet matelijat” ovatkin pääsääntöisesti sa­ lakuljetettuja. Maa- ja metsätalousmi­ nisteriö aikoo nyt sallia yli 50 matelijalajin tuomisen Suomeen. Helppohoi­ toisempia lajeja laillisesti tuomalla us­ kotaan hillittävän salakuljetusta. Toi­ nen vaihtoehto olisi ollut kieltää koko matelijoiden tuonti, mutta sen ei katso­ ta tehoavan salakuljetukseen.

Eläinsuojelullisesti MMM:n suunni­ telma on ongelmallinen. Ensinnäkin kaupan laillistamisen arvioidaan lisää­ vän eläinten pyyntiä luonnosta. Toi­ seksi sallituista lajeista 11 sisältyy uha­ nalaisilla eläimillä ja kasveilla käytä­ vää kauppaa rajoittavaan CITES-sopimukseen, jonka mukaan sopimuksessa mainittuihin uhanlaisiin lajeihin kuulu­ via luonnosta pyydettyjä eläimiä ei saa myydä tai ostaa. Yhdentoista CITESlajin tuonnin sallimista perustellaan sillä, että ne ovat yleisiä lemmikkejä, ja monet lisääntyvät vankeudessa. Mutta kuka valvoo, ovatko Suomeen tuotavat uhanalaiset matelijat nimenomaan vankeudessa syntyneitä? Entä pureeko tuonnin osittainen salliminen loppujen lopuksi salakuljetukseen, jota muuten­ kin väitetään olevan täysin mahdoton valvoa.

EMMI MANNINEN JK. 4.2. saimme seuraavan tiedon: Matelijoiden tuonnin rajoittaminen perustui aiemmin tautisyihin, mutta määräysten muututtua saa 1.4. alka­ en kaikkia matelijalajeja tuoda maa­ han vapaasti. Poikkeuksena ovat CITES-listan I ryhmän lajit, joille tar­ vitaan tuontiluvat ympäristöministe­ riöstä. Mielipiteet asiasta: MMM:n eläinlääkintöosaston osastopäällik­ kö Rolf Berger, puh. (90) 1601 tai Vuorikatu 16 A, 00100 Helsinki.

’ ’M inäkin kuulun matelijoihin, mutta en ole mikään Sitessilaji, vaan vikkelä sisilisko!” (H elena Tengvall)

f;“ .>.'**'Ä jr' 'M

0i

m„ Ï?

*. “ * ' ' ' ’y ÿ p f JP-

y,;'!*.

T he A V Magazine (H.S)

23

\

Moicca!

Mä haluaisin tietää, voiko Helsingistä Body Shopista tilata meikkejä vai onko se vain suoramyyntiä? Jos voi tilata, niin ootteko niin kivoja, että laitatte osoitteen tälle pals­ talle. Kiitos jo etukäteen.

I Love Animals

Tervehdys!

Body Shopilla on postimyyntiä. Tarkem­ min tilauskäytännöstä voit tiedustella The Body Shop Maahantuonnista Eeva Rapelilta puhelinnumeroista 90-603700 tai 90611517.

ILOISTA ALKANUTTA VUOTTA -92!

Olemme saaneet lukuisia omantunnon­ kysymyksiä, mitä eläinsuojelija saa syödä, pukea ylleen, millä raikastaa kainalonsa tai siloittaa ryppynsä. Tä­ män innoittamina päätimme julkaista tulevissa Animalioissa taulukkosarjan.

Esittelemme suosituimmat pulmat kos­ kien kuluttamista ja eläinsuojelua, ja odotamme lisää yhteydenottoja.

Kukaan ei voi sanoa, mitä eläinsuo­ jelija ei saa tai saa tehdä. Jokaisen on päätettävä oma linjansa. Tärkeää on kerätä mahdollisimman paljon tietoa, minkä pohjalta jokainen toimii oman­ tuntonsa mukaan. Ei ole syytä ottaa ko­ ko maailman paineita harteilleen, vaan aloittaa askel askeleelta omien resurs­ siensa mukaan esimerkiksi pitämällä edes yksi ainokainen kasvispäivä vii­ kossa tai päättämällä olla ostamatta nahkavalmisteita.

Asettaessanne ja tavoitellessanne ta­ voitteitanne muistakaa jättää itsellenne tilaa elää, epäonnistua, rentoutua ja säi­ lyttää iloinen mieli. Silloin saavutatte maalinkin helpommin! Omaa loisto­ kasta mutta julmaa taistoaan käyvät myös Pii ja Heli: Vuonna -92 Pii aloit­ taa karkkilakon ja luopuu maitotuot­ teista; Heli lopettaa tupakanpolton ja maitovalmisteiden käytön sekä aloittaa laihdutuskuurin.

ROHKEAA JA REIPASTA KEHI­ TYKSEN AIKAA KAIKILLE! Toivottavat PII ja Heli (Kuvassa Heli, Pii, Liina ja Ransu)

Mosh Kaikki 13-¡7-vuotiaat immeiset! Kaipaan kirjekamuja, oon 15 v. tyttö ja ra­ kastan yli kaiken eläimiä ja heavyä.

Sanna Lahti, Kuohuntie 240, 36270 Kangasala 6

Arvoisat nuoret taiteilijat, muistakaa laittaa kuviin ja piirroksiin oma nimen­ ne tai puumerkkinne!

Moi kaikki eri näköiset, ikäiset, kokoi­ set , enemmän tai vähemmän eläinhihhulit, jotka osaa kirjottaa edes pitkäh­ köjä, mieluiten pitkiä kirjeitä! Kirjotelkaa 15-vuotiaalle tytölle!

Anna Nieminen, Kumpeentie 8 b 15, 03600 Karkkila

K irjeitä koiraihm isille kaivataan! (Veli-Risto Cajander)

Moicca!

E läinten päivän porkkana-kerm akakkujuhlat.

(Johanna Uuranio)

Minä kun omistan kaksi ihanaa pitkäkar­ vaista collieta ja joudun ahkerasti pese­ mään ja puunaamaan hauvelien turkkeja, olisin erittäin kiinnostunut tietämään, onko koirien shampoot, hoitoaineet, ja esim. silmävedet, korvavedet, vitamiinit ja ruuat testattu eläimillä. Ja voisitkos mainita kai­ kista lajeista muutamia ’’vapaita’ ’ - ei eläi­ millä testattuja tuotteita. KIITOS 1 Toivoo: Elina ja koirat & marsu

Tervehdys!

Olemme lähettäneet eläinshampoovalmistajille ja - maahantuojille kirjallisen kyse­ lyn testaustavoista. Odotamme vastauksia yhtä innokkaina kuin sinä. Mitä tulee sil­ m ä-ja korvavesiin, ruokiin sekä vitamiinei­ hin, valmiita listoja testaavista ja testaamat­ tomista firmoista ei ole. Monikansallisten yritysten verkot tytäryhtiöineen muodosta­ vat sellaisia sokkeloita, että vaatisi aivan oman aikansa paneutua vyyhtien selvitte­ lyyn. Nyrkkisääntönä voit kuitenkin pitää sitä, että mitä enemmän tuotteessa on käy­ tetty kemikaaleja ja mitä isomman ja tunne­ tumman firman valmistama tuote on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä valmiste on testattu eläinkokein tai yritys valmistaa tuotteita, joihin käytetään eläinkokeita.

Yritä kokata lemmikkiesi ruuat mahdolli­

simman pitkälle itse. Osta raaka-aineet ja shampoot luontaistuotekaupoista, pienistä yksityisistä liikkeistä tai suoraan pientiloil­ ta (listoja em paikoista voi hankkia Animalian toimistosta, luontaistuotekaupoista ym:sta useimmista vaihtoehtoliikkeistä).

K O IR A L L E N I P Ö P IL L E

Rakas takkuinen enkelini, anna minun pyyhkiä murheet silmistäsi.

Jos saisin, suutelisin sadepisarat mustalta kuonoltasi.

Jos uskaltaisin, rukoilisin sinua kulkemaan rinnallani vieläkin, perhosena, tähdenlentona.

Mutta hautasi on niin kaukana.

Pieni puinen ristisi luo varjon päiviini, kyyneleet polttavat.

Sielussani on susi, joka ulvoo nimeäsi kylminä talviöinä.

Unohduksen tuuli yrittää puhaltaa kaipuuni kynttilän sammuksiin, mutta ei pysty.

Olet sydämessäni.

Zau! Inhoatko turkkeja, eläinkokeita, eläin­ ten vangitsemista sekä kaikkea muuta eläimiä vahingoittavaa? Jos olet täl­ lainen, ota uusiopaperi ja kynä ja kir­ joita osoitteeksi...

Liisa-Maija Vuorisalo, Kasakkamäentie 28 D 43,15820 Lahti.

YO! Tahtoisin kirjeenvaihtoon -77 synty­ neiden ja sitä vanhempien eläinrakkai­ den kanssa. Ois kiva, jo s omistaisit eläimen. Iteliäni on 4 undulaat(ia, 2 kania ja akvaario.

Eva Westerlund, Pitsitie 3 as. 3,16300 OrimattilaP.s. Diggaan pitkiä ja usein tulevia kirjeitä!

Sadepäivän ihminen 25

Kalat pulassa Vietin joulua Prahassa Tshekkoslovakias­ sa. Siellä syödään joulukalana karppeja, joita myydään elävinä kaduilla seisovista suurista paljuista. Asiakas saa valita mielei­ sensä kalan...kurjaa oli se, että karppeja oli altaissa usein niin paljon, etteivät alimmai­ set mahtuneet liikkumaan eivätkä ylimmäi­ set kokonaan edes veden alle.

Tuli mieleen, että ihan samalla tavalla ovat henkeään haukkoneet suomalaiset jou­ lupöydän kalat, vaikkei nyt ihan kadulla kaikkien nähtävillä.

Jos pitää kovasti kalaruoasta eikä pärjää ilman, kannattaa sentään vaatia, että esi­ merkiksi kouluruokailussa käytettäisiin luonnonkalaa pulskeiden allaskirjolohien ja tonnikalan sijaan. Luonnonkaloistakin löytyy hyviä ja halpoja vaihtoehtoja. Ylio­ pistoissa tällaisia toiveita voi osoittaa ruo­ kalatoimikunnille, joissa on myös opiskeli­ jajäseniä.

Inari Arjas

Ps. Vielä yksi kalajuttu! Akvaarioharrastajat, kun hankitte uusia kaloja, ostakaa mieluummin Saksassa kasvatettuja kuin trooppisista puroista pyydystettyjä. Ja sit­ ten kannattaa suosia helposti lisääntyviä kaloja (esim. platyt, mollit, kiklidit, miljoonakalat) mieluummin kuin ostaa aina uusia.

2) Muista luonnon omat aineet. Omasta kokemuksestani voin suositella ihon ja hiusten hoitoon hunajaa, maitoa, kananmu­ naa, sitruunaa... Ne eivät ainakaan tule kal­ liiksi ja ovat taatusti luonnonmukaisia.

Hanki kirjaston kirjoista lisää vinkkejä sii­ tä, mitä aineita voi käyttää, tai kokeile itse.

3) Muista, että Body Shop kierrättää pak­ kauksia. Viemällä tyhjän pakkauksen täy­ tettäväksi saat sen hieman edullisemmin. Ja jos tänä jouluna sait lahjaksi kymmenen suklaarasiaa, voisit vihjata tuttaville kosmetiikkalahjasta tai lahjakortista johonkin liikkeeseen; jossa myydään eläinkokeettomia tuotteita.

4) Jos kaikesta huolimatta käytät muita tuotteita, koita kiinnittää huomiotasi mui­ hin tärkeisiin asioihin: Pakkauksen ja tuot­ teen ympäristöystävällisyyteen ja siihen, ettei valmistaja ole monikansallinen yritys (toim. huom .: ks. artikkeli toisaalla lehdes­ sä). Tästä asiasta saat lisätietoa mm. kirjas­ ta Sanoista tekoihin (kirj. Kai Henttonen Pauli Välimäki).

Toivottavasti näistä vinkeistä on edes jo ­ tain hyötyä. Terkkuja sulle ja kaikille muil­ le Animalialaisille! Ollaan aktiivisia ja pi­ detään pintamme!

Terveisin Annukka

Eipä muuta, kuin että kaikki vaan reip­ paasti kokeilemaan kurkkunaamioita, ja syömään terveellisesti. Onhan nimittäin niin, että mitä suuhunsa laittaa, sen vaiku­ tus näkyy pian ihon ja hiusten kunnossa. Ja muistakaa, että iloinen, säteilevä olemus ja hymy valloittaa kanssaihmiset usein meik­ kiäkin tehokkaammin!

Terveisin Päivi Korhonen

On upeeta, että Animalia on olemassa! Ja vielä mahtavampaa on se, että SÄ haluut kuulua tähän porukkaan ja auttaa eläimiä.

Kiitti sulle siitä! Mutta, mutta... onko koko Animalian jengissä yhtään poikaa? Mä en suoraan sanottuna edes tunne yhtään eläinsuojelijapojua. Herrantähden pojat! Väsät­ kää nyt tänne lehteen joku juttu tai kirjeen­ vaihtoilmoitus tai jotain. Vai ootteks tekin suojelua kaipaava uhanalainen laji? Kom­ mentteja!

VUOSIKOKOUS Eläinsuojeluliitto Animalian sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 26. maaliskuuta 1992 klo 18.00 Aleksiskiven ala-asteen koulussa, Porvoonkatu 2, Helsinki (HPY:n karttalehti 25).

Liiton sääntöjen mukaisesti ehdotukset uusista johtokun­ nan jäsenistä tulee tehdä kirjallisesti johtokunnalle viimeis­ tään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta eli 14.3 mennessä.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Johtokunta

Nimim. Animaalikko -76 Turun alueosaston uuden toimiston avajaisissa oli väkeä kuin pipoa. ’ ’Ja meillä kaikilla oli niin m uu-kaa-vaa..."

(Tarja Balding)

Mielettömästi terveisiä Katelle, Santulle^ Mimmille Jääliin, Päiville, Anttonille, Kur­ relle, Hugolle, Maussille Hesaan, Päkälle & kaikille hoitokodille Vantaalle ja kaikil­ le animalialaisille. toivoopi Anna ja Miira

P.S. Toimitukselle kiitti upeesta leh­ destä!

Kiitos, Annukka,

hyvistä vihjeistä! Kotikosmetiikasta löytyy varmaankin useita teoksia, mutta ainakin voisin suositella kirjaa Kosmetiikkaa koti­ konstein (Kristiina Ounapuu -Anu Ranta).

Neitokaiset kirjoittavat huumorilla luvaten, että jos ei aina rypynsiloitusvoiteen teossa onnistuisikaan, voi keitoksen aina syödä...

Ja mikä parasta, kasvikunnan tuotteet näyt­ Moi Ihmislapsi televät ohjeissa pääosaa!

(Animalia 4/91) Kuten monet ovat huomanneetkin, kosmetiikkalistamme uusiutui monien sarjojen Mä olen 15 -vuotias tyttöjä haluisin kiihot­ kohdalta ja myös luokittelu muuttui. On sil­ taa oman mielipiteeni mainitsemastasi asi­ ti syytä korostaa, että mitään ’’mustaa lis­ asta. On totta, että kosmetiikalistan tuotteet taa” emme pidä. Jos joku satja puuttuu, on on usein kalliimpia. Mutta tässä pari vink­ syynä joko se, ettemme ole saaneet valmis­ kiä miten voit ainakin yrittää pysyä testaa­ tajalta tai maahantuojalta vastausta kyse­ mattomalla linjalla.

1) Katso kaikki tarjoukset ja alennus­ lyymme, tai sitten tuote on testattu eläimil­ lä. Tietysti voi myös löytyä sarjoja, joiden myynnit. Niistä voit löytää kosmetiikkalisolemassaolosta emme ole tienneet ja tällöin tankin tuotteita. Esimerkiksi jonkun yrityk­ toivomme lukijoiden aktiivisuutta tiedottaa sen asiakkaana voit saada kaksi tuotetta yh­ ko. sarjasta meille. den hinnalla.

LAHJOITUKSET JULIANA VON WENDTIN SÄÄTIÖ TIETEEN EDISTÄMISEKSI ILMAN ELÄINKOKEITA 40.000,Marja-Liisa Alanko

10.000-1000 mk:

m•

Äitiyslomalta toimittajan hommiin Moni animalialainen muistaa varmasti riuskan tiedotussihteerimme Kaarina Kivivuoren eli Katen, joka puhalsi hengen moniin Animalian projektei­ hin. Viimeisen kahden vuoden ajan Kate on ollut poissa kuvioistamme saattamassa maailmaan nyt jo kaksi­ vuotiaan, reippaan Jasmine-tytön ja juuri kävelemään oppineen Niklas-pojan.

Aktiivisen Katen mammalomaan mahtui kyllä ympäristönsuojeluakin: Olihan hän alullepanijana ja aktivistina ns. Neste-liikkeessä, jossa vastustettiin Nesteen Porvoon tuotantolaitosten saasteita. Eläimet ovat edelleen osa Katen elämää, sillä perheeseen kuuluu Tom-miehen ja lasten lisäksi Dandimäyräkoira, jonka monet jäsenet var­ masti muistavat entisen Mäkelänkadun toimistomme uljaana (?) vahtina. Li­ säksi ratsastus on Katen lempiharras­ tus.

Nyt Kate on siis taas joukossamme, tällä kertaa lehden vastaavana toimitta­ jana. Tästä työstä Katella on kokemus­ ta, sillä Animalia on aiemminkin ollut hänen käsissään.

Toivotamme Katen todella tervetul­ leeksi taas riveihimme!

PÄIVI VIINIKAINEN

L. Carrell, Aune Kainulainen, Riikka Salo

1000-200 mk: Marguerita 1. B. Alitan, Anneli Dahlström, Juliana von Wendt, Tanja Noponen, M. Varjos-Malmström, AnneMarie Sjöberg, Tuija Lihtonen

Pääkaupunkiseudun aktivisti-illat

200-10 mk: Pia K. Ruhala, Sonja Raitanen, Outi M. Mustonen, Minna Pajanti, Tiina M. Tennosmaa, Mirja Iivonen, Vieno Rahikainen, Jyväskylän lyseon lukion I A, Minna H. Kostamo, Tuula Kuosa, Philippe Wilberz, J. ja S-L. Tömi, Anne Varjonen, Seija Ani­ harva, Niina Snellman, Kirsi Paulus, Mirja Ijäs, MarjaLeena Hossi, Ahmet Incesu. Ou­ ti Parkkari, Pia Remula, Leena Aulio, Tat­ jana Abrahamsson, Lindal, Tuula Tolonen, Merja Väyrynen, Eeva-Liisa Juvonen, San­ na K. Kovanen, R. Ojanen ja H. Aaltonen, Marianne Lampi SYDÄMELLISET KIITOKSET TEILLE KAIKILLE, JOTKA LAHJOITUKSILLANNE EDISTÄTTE VAIHTOEHTOJEN KEHITTÄMISTÄ ELÄINKOKEILLE!

pidetään kevään kuluessa Animalian toimistolla osoitteessa voonkatu 53, Helsinki.

17.3. (ti) klo 18.30 ELÄIMET VIIHTEESSÄ, pääaiheena härkätaistelut 21.4. (ti) klo 18.30 KERROTAAN ELÄINKOKEISTA, 24.4. on Kansainvälinen koe-eläinten päivä 12.5. (ti) klo 18.30 PUHUTAAN MAATALOUDEN TEHOTUO­ TANNOSTA JA MAISTELLAAN KASVISRUOKIA 27.6. (la) RETKIPÄIVÄ, aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin Heinäkuussa pidämme lomaa ja jatkamme taas elokuussa.

Sankoin joukoin mukaan kaikki vanhat ja uudet aktivistit ja muutkin tiedonjanoiset!

Jos haluat aktivistiksi, ilmoittaudu: OUTI REPO, Ylistörmä 5 B 16, 02210 Espoo, p. 889 833 (koti) tai PÄIVI (PII) KORHONEN, Valapolku 15 A, 02770 Espoo, p.

8057 232 (koti)

LEMMIKKITALO NEPTUS H elsinginkatu 14, 00500 Helsinki Puh. 715 677

Klo 10.00-17.30, La 10-14

27 K ala ja koukku ovat tuskallinen yhdistelm ä.

(Helena Tengvall)

OSTA TUOTTEITAMME - TUE TOIMINTAAMME!!

’’TUNNUSTA VÄRIÄ .... YHDISTYSTUNNUSVAATTEELLA!! * Miksi palella talven viimoissa kun voit vetää vaikkapa villapaidan ylle liiton tyylikkään mustan, hihattoman hupparin! Koot S,M,L,XL. Paina­ tuksena liiton logo. H inta vain 100,-!!!

Tilaan: kpl........ koko...... * Varaudu kevääseen .... osta nyt ennenkuin loppuu! Hihattomat tpaidat: vaaleanharmaa, musta painatus, teksti: Animals don’t smoke, animals don’t wear make-up, animals don't drink alcohol, animals don’t drop bombs. Because we do, why should they suffer? Koot S,M,XL. Malli väljä! Hinta 65,Tilaan: kpl........ koko...... * H uppariasut: taskullisessa hupparissa lentävä hevonen ja teksti ELÄ­ KÖÖN ELÄIMET. Housuissa teksti AN1MALIA ja sivusaumataskut.

Kotimaista puuvillaa. Lasten asut vaaleankeltaiset, aikuisten asut vaale­ anpunaiset tai harmaat (kaikissa musta painatus).

Tilaan (lasten asut, koot 100-150cm) KOKO ASU vain 120,-.................................................................koko......

Huppari (100,-)............................................................................... koko......

Housut (80,-).................................................................................. koko......

Tilaan (aikuisten asut 1—xl ja kokoa xl myös vaaleanharm aana) KOKO ASU vain 200,-!! koko.........väri......

Huppari (150,-) koko.........väri......

Housut (90,-) koko.........väri......

VARASTON TYHJENNYS!!!

Jäljellä rajoitetut erät t-paitoja, joita riittää vain nopeimmille tilaajille ulosheittohintaan. Kotimaista puuvillaa, väljät mallit. * Kosmetiikkakampanjan valkoinen lyhythihainen paita. Painatuksena nainen ja kani, teksti K auneutta ilman julm uutta, kosmetiikkaa il­ man eläinkokeita. Koko S, hinta 15,- (norm. 50,-) Tilaan kpl * Hihattomat t-paidat, teksti ’’Animals don’t jne.” Vihreä paita/musta teksti, koko S. Aniliininpunainen paita/valkoinen teksti, koot S,M,L. Hinta vain 25,-/kpl!! Nyt kannattaa pitää kiirettä!

Tilaan .......k p l koko väri KOTIIN, KOULUUN, LAHJAKSI...

REPPU 80,Musta nailonreppu, erittäin kevyt ja tilava. Sivutaskun yläpuolella paina­ tuksena koiran kuva ja teksti EI! ELÄINKOKEILLE! (valkoinen pai­ natus) Tilaan: kpl MEIKKIPUSSI 15,Läpinäkyvä vetoketjullinen pussi (koko 15x11,5cm), sisällä tasku. Haus­ ka kani ja teksti ANIMALIA koristavat uutta meikkipussiasi!

Tilaan kpl PUHELINMUISTIO 15,Taskukokoinen muistio, siniset muovikannet, koiran kuva ja teksti Ei! Eläinkokeille! Sisäkannessa vuoden 1992 kalenteri, sekä tila henkilö­ kohtaisille tiedoille.

Tilaan kpl NÄIN TEET TILAUKSESI: Lähetä tilauksesi toimistoomme, osoite Porvoonkatu 53,00520 Helsinki tai soita puhelintilaus numeroon 90-148 4866. Voit myös tulla asioimaan myymäläämme (arkisin 9-17).Yli 30,- tilaukset toimitetaan postienna­ kolla (11,-) ja lähetyksiin lisätään postimaksu sekä 3 ,- käsittelykulu. Ja vielä .... muistathan merkitä selvästi väri ja kokotoivomukset sekä nimesija osoitteesi! KIITOS!!

Tilaajan nimi:................................................................................................

O soite:.

28

KYNÄ 7 ,Kuivamustekynä, jossa liiton nimi ja puhelinnimero.

Tilaan kpl UUSIOPAPERI-kirjekuoret 16,-/nippu Nipussa 20 kuorta, viisi erilaista eläinkuvaa (kani, karhu, kettu.kissa, koira). Valmistettu kotimaisesta uusiopaperista Tilaan kpl LEVY + keraaminen tunnuskani, yht. 2 0,-Eläinsuojelu/luonnonsuojelubiisit (single) Miks eläin ei oo kaveri/ neulanen Kanimania-yhtyeen esittäminä.

Tilaan kpl UUTTA!!! UUTTA!!! UUTTA!!!!

VYÖLAUKKU, 40,Musta nailon-vyölaukku, Vyöhihihnassa painatus ANIMALS HAVE RIGHTS Tilaan kpl NYT ON TARJOLLA TIETOA, POHDINTAA JA VIIHDETTÄ­ KIN.... * Eläin ihmisten maailmassa/useita kirjoittajia Ensimmäinen kokonaan suomalainen eläinten oikeuksia käsittelevä*fcr os. Pohdintaa ja faktaa. Hinta vain 40,-!

Tilaan kpl * Suurvalaat ja delfiinit/Cajander-Similä Mielenkiintoinen runsaasti kuvitettu tietoteos merten älykkäistä valtiais­ ta- ja niitä uhkaavasta tuhosta. H inta vain 40,Tilaan kpl * Kuolema ja Nuori Rakastaja/Eeva Kilpi Kolme elämän- ja luonnonläheistä novellia. Hinta 80,Tilaan kpl UUTTA!!! UUTTA!!! UUTTA!!!!! * OIKEUTTA ELÄIMILLE/Peter Singer Kauan odotettu Animal Liberation-kirjan suomennos vihdoin valmis!

Perusteos jokaiselle eläinsuojelijalle! Hinta Animalian kautta vainJ20,(norm. n. 150,-).

Tilaan kpl * ELÄINTEN ETYK /useita kirjoittajia Yleistajuiset perustiedot eläinten asemasta Suomessa yksissä kansissa, hinta 55,-.

Roger Smith

TYHJÄ SAARI t'% A-f

Tilaan kpl * Lapsille ihastutavat kovakantiset kuvakirjat KUKKO KOSIORETKELLÄ/ Lind-Rudebjer tai TYHJÄ SAARI/Smith. Hauskat tarinat, joissa mukana eläinten kunnioitus ! Kirjat 80,- kpl TAI (molemmat yht.

150,T ila an kpl KUKKO-kirjaa kpl SAARI-kirjaa T A I kpl mo­ lemmat

* Vaihtoehtoisten liikeyritysten KATALOOGI 1992/Ruohonjuuri Nyt entistä laajempi koko Suomen käsittävä vihreä hakemisto. Lisälahjana nopeille tilaajille ’’Ekolehti-ympäristönsuojelun kotikonstit” . Hinta 15,Tilaan kpl TIETYSTI TARRAT, M ERKIT, KORTIT....

- VASTUSTAN ELÄINKOKEITA-rintamerkki (kissa), 6 ,kpl - VIOLENCE FREE SCIENCE-rintamerkki(2-värinen) 6 ,kpl - Kosmetiikka-kirjeensulkijat (nainen ja kani), arkissa 16 tarraa, arkki 10,kpl - Liiton logohiiri kirjeensulkijoissa. Arkilla 15 pyöreää tarraa, arkki 10,kpl - WSPA:n härkätaistelun vastainen tarra. halk. 5 cm, englanniksi tai espanjaksi, 1 - k p l..... kpl/engl .....kpl/esp - Upeat väripostikortit, 3 ,- kpl, aiheet: Naali tilaan ........ kpl Turkiskettu tilaan........kpl Valas tilaan ........ kpl Leijona tilaan ........ kpl 4 kortin lajitelma yht. 10,- tila a n kpl

Tarvitsetko materiaalia esitelmää, ^ M kielm aa, opintopiiriä varten ^H unsuojeluliitto Animalialta voit tilata seuraavia esitteitä: ELÄINKOKEET: Tllaan kpl: ------------ Yleisesite eläinkokeista - Kosmetiikkaesite (sis. listan eläinkokein testaamattomista kosmetiikka/hygieniatuotteista) ------------ Eläimet kosmetiikkateollisuudessa-tietovihko, 18s. (10,-)--------------------------------------------------------------- ------------ Opiskelijaesite ------------ Esite -Juliana Von Wendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita ------------MAA- JA TURKISTALOUS/KULUTUS - Yleisesite eläimistä maataloudessa ------------ ’’Turkistietoisku” ------------ Turkisesite (neliväri) ------------ Turkisjuliste (neliväri) ------------- K uluttajan’’tietoisku” ---------------------------------------------- ------------MUUT: - ’’Eläinrääkkäystä? Voitko sinä auttaa?’’/Eläinten Oikeuksien Julistus ------------- Animalian yleisesite (sis. jäsenmaksulomakkeen) -----------^^^ostim yyntihinnasto (liiton tuotteet) -----------Ylläolevat esitteet on tarkoitettu niille, joilla on tarve saada tietoa erityi­ saloilta. Jos haluat kattavan tietopaketin itsellesi tutustum ista var­ ten tai haluat jakaa esitteitä esim. postiluukkujakeluna tai koulussa, mer­ kitse se tähän: * Haluan suomenkielisen tietopaketin-----------------------------------------* Jag vill ha ett svenskspräkigt informationspaket-------------- ------------* Haluan joukkoesitteitä jaettavaksi-------------------------------- ------------kpl LAINATTAVAT AV-VÄLINEET: X DIA-SARJAT: viivalle: - Yleisdiasarja eläinsuojelusta--------------------------------------- ------------- KOE-ELÄIN-diasarja ------------- MAATALOUSELÄIN-diasarja ------------- TURKISELÄIN-diasarja ------------- Lasten eläinsuojelu-diasarja (päiväkodit ja ala-asteet) -----------Kaikissa diasatjoissa n. 20 kuvaa selityksineen, ja aiheeseen liittyvä infopaketti.

VIDEOT: -S u ffe r the Animals (eläinkokeet ja vaihtomenetelmät), 25 min., suom. äänitys ------------ Progress W ithout Pain (eläinkokeet lääketieteessä), 2x30 min., suom. äänitys -------------

EESTISSÄ TARVITAAN APUASI Eestissä akateeminen eläinsuojeluyhdistys toimii Tarton yliopistossa. Sen puheenjohtaja on eläinlääketieteen tohtori Helgi Aart, joka mukista resurs­ seistaan huolimatta on onnistunut huomattavasti kasvattamaan järjestönsä jäsenmäärää ja toimialaa.

Eestin akateeminen eläinsuojeluyhdistys on avainasemassa myös opiske­ lijoiden eläinsuojelutietoisuuden kasvattamisessa. Helgi Aart on järjestänyt korkeakoulussa eläinsuojelun etiikkaa käsittelevän luentosarjan, opiskeli­ joille on jaettu tietoa eläinsuojelun eri osa-alueista, ja opiskelijoille on ulko­ maisten kontaktien, mm. Animalian, avulla järjestetty tilaisuuksia tutustua muiden maiden eläinsuojelutoimintaan.

Mutta. Suuri mutta tekee mutkan hyviin aikomuksiin. Eestin akateemisel­ la eläinsuojeluyhdistyksellä ei ole pulaa lahjoitetusta av-materiaalista, mutta ongelmana on se, että yhdistyksellä ei ole käytössä videoita, tv:tä eikä dia­ projektoria. Ilman näitä laitteita yhdistyksen yli 30 videonauhaa ja useat diasarjat, jotka käsittelevät esim. eläinkokeiden vaihtoehtoja, maatalouden eläinten oloja ja lemmikkieläinten rokotuksia sekä sterilointia, eivät koskaan tavoita opiskelijoita.

Tunnetko sinä jonkun, joka voisi lahjoittaa jonkun em. laitteista vaik­ ka käytettynä? Avun perille saamisesta ei ole epäilyjä. Luotettavia eläinsuojelukuriireja on useampia.

Jos voit auttaa, ota yhteyttä Animalian toiminnanjohtajaan, puh. 90148 5511.

PÄIVI VIINIKAINEN

-B ritc h es (näönriistokokeesta pelastetun apinanpoikasen tarina), 19 min., engl.äänitys ------------N o o a n Arkki (pääuskontojen suhtautuminen eläimiin), 25 min., suom. äänitys -F o o d W ithout Fear/R uokaa ilman kärsim ystä (eläimet maataloudessa/kasvissyönti), 25 min., suom. tekstitys -----------Diojen ja videoiden lainauksen ’’pelisäännöt” : * AV-välineiden lainausmaksu on 10,-/video tai diasaija ja lisäksi pe­ rimme postituskulut (HUOM! Postikulut peritään myös suuria esitemääriä tilatessa.) * Laina-aika on n. 2 viikkoa, pidemmistä laina-ajoista sovitaan erikseen. * Muista tehdä varauksesi AV-välineistä hyvissä ajoin sillä etenkin kou­ lujen esitelmäaikoina kysyntä on kova! Emme voi taata että toivomasi materiaali on vapaana. * Pääsääntöisesti vain yksi dia-sarja tai video kerrallaan. * Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palautta­ maan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

Tilaaja/Lainaaja:_____________________________________________

O soite:.

Puhelin (AV-välineitä lainattaessa):.

Toivottu laina-aika:-------------------Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse, numeroon 90/148 4866 (arkisin klo 9-17)

29

Jos Suomen virkamiehet olisivat vähääkään huolissaan maamme maineesta luonnonsuojelussa, sudet rauhoitettaisiin heti.

(Veli-Risto Cajander)

olikin vuosisadan alussa. Tänä päivänä kaikki metsästys suojelualueilla on sel­ keästi harrastusta ja huvimetsästystä ehkä saamelaisten riekon-kiirunan pyyntiä lukuunottamatta. Lisäksi Pohjois-Suomen miehille ovat vapaasti tar­ jolla kaikki valtion omistamat maat metsästysalueina.

Lisäksi Bernin sihteeristön kirjeessä pahoiteltiin sitä, että Suomessa ei käy­ tännössä susille ole annettu minkään­ laista lainsuojaa. Animalia on lähettä­ nyt Berniin lisätietoja Suomen ” metsästysmeiningistä” , ja toivottavasti tiukkasävyinen virallinen kannanotto saapuu Euroopan Neuvostosta lähi­ viikkoina Suomeen.

YK ei hyväksy metsästystä suojelualueilla YK:n yleiskokous on jo vuonna -62 laatinut yleismaailmalliset periaatteet ja kriteerit erilaisille suojelualueille, eli mitä saa ja mitä ei saa tehdä minkäkintyyppisillä suojelualueilla. Kansallisja luonnonpuistoja koskevat säädökset ovat vuosilta 69 ja -82. Listaa viralli­ sesti hyväksytyistä suojelualueista yl­ läpitää Kansainvälinen Luonnonsuo­ jeluliitto IUCN.

Luonnonsuojelualueilla suojellaan luontoa metsästäjien ehdoilla!

Kaikille on varmaan tuttua, että luon­ nonsuojelualueiden tarkoituksena on säästää eläimiä, kasveja, maisemia ja luonnon kokonaisuuksia ihmistoimin-Äfc noilta. Näin on kaikkialla maailmassa^^ mutta ei Suomessa. Metsästysjärjestöt ja -viranomaiset ovat meillä junailleet asiat siten, että valtaosalla Suomen

Metsästysmafia jyllää SUOMI RIKKOO KANSAINVÄLISIÄ YMPÄRISTÖSOPIMUKSIA Animalia on puuttunut eläinten ase­ maa koskeviin kansainvälisiin laimin­ lyönteihin. Suomi rikkoo rajusti kahta kansainvälistä sopimusta metsästyssäädöksillään. Viranomaiset ovat tois­ taiseksi vaienneet näistä ongelmista.

Tuloksia Animalian ulkomaisille ta­ hoille tekemistä kanteluista on odotet­ tavissa kevättalven kuluessa.

Rautapyyntiä suojeltaville eläinlajeille Bernin sopimus koskee Euroopan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelua. Suomi on virallisesti hyväk­ synyt sopimuksen sisällön 21.3.1986.

Tällöin maamme teki metsästäjätahojen painostuksesta sopimukseen kui­ tenkin surullisenkuuluisan varauman, jolla täysin rauhoitettavaksi sovitut la­ jit, karhu ja susi, jätettiin suojelun ul­ kopuolelle. Tälle varaumalle ei vuonna -86 eikä nyt ole asiallisia perusteita.

Bernin sopimuksessa on lueteltu joukko suojelunarvoisia eläinlajeja, joita saa harkitusti pyytää. Niitä ei saa kuitenkaan tappaa ei-valikoimattomilla (indiscriminate means) pyyntimenetelmillä. Näihin kuuluvat tappavat rau-

dat, jotka eivät voi valita uhriaan kuin karkeasti eläinlajin koon perusteella.

Vaikka tällaiset raudat sijoitetaan suo­ juksen sisään, ne toimivat umpimähkäisesti. Ne voivat aiheuttaa eläimille julman ja pitkällisen kuolinkamppailun.

Kuitenkin Suomessa on Bernin sopi­ muksen vastaisesti metsästyslaissa sallittu majavan, hillerin, näädän, mäyrän ja kärpän pyynti raudoilla.

Varsinkin näädistä ja majavista pyyde­ tään Suomessa raudoilla huomattava osa. Lisäksi Bernin sopimus edellyttää, että näille lajeille on säädettävä mm. rauhoitusajat, mutta Suomessa saa mäyriä tappaa ympäri vuoden!

Vastaus Bernin komissiolta Vuoden alussa Animalian tekemään kanteluun saatiin vastaus Bernin sopi­ muksen sihteeristöltä Euroopan Neu­ vostosta. Vastauksessa oltiin yllätty­ neitä Suomen rikkeistä. Maamme vira­ nomaiset ovat salanneet nämä asiat, vaikka joka toinen vuosi kunkin sopi­ musmaan täytyy lähettää selonteko so­ pimuksen noudattamisesta sihteeristöl­ le.

luonnonsuojelualueista metsästys on sallittua.

Suurimmilla ja arvostetuimmilla suojelualueilla, Lapin ja Oulun läänin kansallis- ja luonnonpuistoissa, sekä sen lisäksi maamme kaikilla 200:11a soidensuojelualueella, on riistaeläinten^^ metsästys sallittu vähintäinkin p aikka-^ ^ kuntalaisille. Eli noin 90 % suojelualueittemme kokonaispinta-alasta on sel­ laisia, missä suojelu koskee muuta luontoa, mutta ei esimerkiksi hirviä, kettuja, sorsia, jäniksiä ja metsoja. Li­ säksi suurpetojen KARHUN JA SU­ DEN SEKÄ ILVEKSIEN pyynti on metsästysaikojen puitteissa sallittua suojelualueilla.

Luonnonpuistoissa ei tavallinen ih­ minen saa edes liikkua ilman lupaa tai korkeintaan tietyllä polulla. Yhtäkään kukkaa sinulla ei ole lupa sieltä poimia tai yhtäkään lintua hätyyttää. Mutta jos sinulla on metsästyskortti, saat mennä sinne mielin määrin paukuttelemaan eläimiä hengiltä. Uskomatonta, mutta totta!

Metsästysoikeutta pohjoisen suuril­ la suojelualueilla on perusteltu siten, että sillä on olennainen merkitys paik­ kakuntalaisten taloudessa. Ehkä näin

m Jostain syystä etenkin m onet turkiseläimet ovat metsästäjien vainon ja yli-innokkaan pyynnin kohteina. (Veli-Risto Cajander)

YK:n säädöksissä sanotaan aivan yksiselitteisesti, että metsästys on kiel­ letty kansallis- ja luonnonpuistoissa.

Maamme viranomaiset eivät ole il­ moittaneet IUCN:lle, että pohjoisen lu­ kuisissa suojelupuistoissa tätä perusk­ riteeriä ei täytetä.

Animalia on tehnyt asiasta kantelun IUCN:lle joulukuussa -91. Siinä vaadi­ taan, että IUCN painostaa Suomea kieltämään metsästyksen kansallis- ja luonnonpuistoissa ja mikäli näin ei ta­ pahdu 6 kansallispuistoa ja 11 luonnon­ puistoa on poistettava virallisesti hy­ väksyttyjen suojelualueitten listalta.

IUCN on ottanut alustavasti yhteyttä Animaliaan, ja kertonut että metsästys kansallis- ja luonnonpuistoissa tulee olemaan IUCN:n seuraavan, helmi­ kuussa Venezuelassa pidettävän ko­ kouksen aihe. Jäämme odottamaan toi­ menpiteitä.

Teksti ja kuvat VELI-RISTO CAJANDER

MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ: On erittäin tärkeää, että mahdolli­ simman moni eläinten ystävä pyrkii vaikuttamaan näihin ongelmiin.

Kirjoita omalla nimellä ja osoitteel­ la varustettuja mielipiteitä lehtiin ja seuraaville viranomaisille.

-Kansliapäällikkö Lauri Tarasti.

Ympäristöministeriö. Kirjaamo, PL 399, 00121 Helsinki.

Tarastin johtama työryhmä val­ mistelee luonnonsuojelualueiden lakiuudistusta. Vaadi, että metsäs­ tys kielletään kansallis- ja luonnon­ puistoissa. Voit vedota myös IUCN:n ja YK:n periaatteisiin. Esi­ tä lisäksi, että kaikkien suurpetojen tulee saada suoja ainakin luonnon­ suojelualueillamme.

-Toimistopäällikkö Matti Helmi­ nen Metsähallitus, Luonnonsuojelutoimisto, PL 233, 00121 Helsinki.

Metsähallituksen hallinnassa ovat useimmat maamme suojelua­ lueet. Kirjoita Helmiselle, että suo­ jelualueiden säännöksiä muutettai­ siin siten, että metsästys kiellettäi­ siin niillä. Helminen on myös Ta­ rastin johtaman lakiryhmän jäsenTotea vaikka, että maamme kansainvälinen maine suojelukysy­ myksissä on heikentynyt suurpeto­ jen suojelemattomuuden ja kansallis-luonnonpuistoissa sallittavan metsästyksen johdosta.

- Seppo Mattila Maa- ja metsätalousministeriö, kir­ jaamo, Hallituskatu 3 A, 00170 Hel­ sinki.

Kirjoita, että maamme rikkoo Bernin sopimuksen säädöksiä salli­ malla mäyrien, näätien ym. turkise­ läinten rautapyynnin. Mattilan vas­ tuulle metsästysosastolla kuuluvat myös suurpetoasiat, joten hänelle voi ilmaista mielipiteensä karhujen, susien ja ilveksien metsästyksestä ja suojelusta.

Ei luokkaretkiä DELFINAARIOON Delfiinien oikea ympäristö ei ole delfinaariossa. Näiden älykkäiden nisäk­ käiden elämä on vankeudessa luonno­ tonta ja yksitoikkoista. Vankeudessa delfiinit sairastuvat ja stressaantuvat helposti - niiden naurava ulkonäkö

vain peittää niiden tuskan. Delfiinien ahtaassa betonialtaassa tekemien sir­ kustemppujen katseleminen ei opeta mitään delfiinien elämästä. Luontokir­ jat ja -elokuvat ovat parempi opettaja.

Delfinaarion pitäminen on tuottoi-

saa liiketoimintaa. Siksi Särkänniemen delfinaario ei suostu delfiinien vapaut­ tamiseen valtameriin Into the Blue -projektin kautta, vaikka se olisi mah­ dollista.

Särkänniemi saa suuren osan tulois­ taan luokkaretkistä. Vaikuta siihen, et­ tä delfinaarion rahahanat sulkeutuvat: Ota yhteyttä alueellasi oleviin koului­ hin (lähinnä ala- ja yläasteet) ja kehota niitä olemaan tekemättä luokkaretkeä Särkänniemen delfinaarioon. Osoita kirjeesi rehtorille ja yläasteilla lisäksi oppilaskunnalle. Kerro kirjeessäsi, miksi luokkaretkien tekeminen delfi­ naarioon vain edistää eläinrääkkäystä.

Muistathan, että kirjeesi on asiallin en ^ ^ ja omalla nimelläsi varustettu, jotta s e ^ ^ tehoaa mahdollisimman hyvin.

Lisätietoja saat Animalian toimis­ tosta.

Kuvat Veli-Risto Cajander