Animalia 3/1992 by Animalia ry

Turhia eläinkokeita opiskelussa

Yli 2,5 miljoonaa nimeä härkätaisteluita vastaan! Syöksy ha m paat J<ohtalona

ANIMALIA ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI DJURSKYDDETS SPECIAL-M AGASIN Johtokunta Veli-Risto Cajander, fll.kand. Päivi Korhonen, m aanvilj.tekn. Teuvo Laitila, fil.lis. Hannele Luukkainen, valt.lis. Outi Repo, kauppat.maist. Heli Sajaniem i, yo Riitta Salm i, Luk Päivi Viinikainen-Rosqvist, fil.m aist. Leena Vilkka, fil.lis. Riitta Yli-Tainio, fil.yo Vastaava to im itta ja Kaarina Kivivuori Taitto Heljä Lassila K uvatoim ittaja Veli-Risto Cajander Toim iston osoite Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki F a x 1484622 Puh. -jä s e n a s ia t, neuvonta 90-148 4866 - tilaukset ja lainaukset 90-148 4622 Avoinna: ark. 9-17, la sopimuksen mukaan Yhdistyksen toim istossa: Päivi Viinikainen-Rosqvist, to im in nanjohtaja Tarja Balding, toim istonhoitaja

17. vuosikerta

3/92

Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläin ten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa niille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäy tym istä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lop et tam aan tu rh a t ja tuskalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua. Liitto to te u tta a tarkoitustaan mm . asennekasvatuksen ja tiedottam isen avulla sekä pyrkii vaiku ttam aan lainsää dännön uudistam iseen. Lisäksi liitto tu kee eläinkokeettom ien tutk im u sm e n e telm ien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittäm istä ja käyttöä. Toim intansa tukem iseksi liitolla on oi keus o ttaa vastaan lahjoituksia ja te s ta m en tteja sekä harjoittaa eläinsuojeluaiheisten tuo tteiden m yyntiä.

SISÄLLYS: Pääkirjoitus/ L edare............................. Eläinkokeet opiskelussa....................... Itä-Euroopan eläinsuojelullanne Härkätaisteluadressit luovutettiin . . . . Nupoutus ja kastrointi - tarpeellisiako? Eläinsuojelijan vaatevalinnat................. Norsujen tulevaisuus vaakalaudalla .. Simpanssien valtakunta (kirja-arvoste lu) ............................................................ Valaanpyynnin eettiset ongelmat . . . . Kokemuksia eettisten toimikuntien työstä Ruotsissa...................................... Ajankohtaista.......................................... Lukijalta.................................................. Nuorten Animalia vierainaan huippurokkarit .................................................... Vege-palsta ............................................ Alueosastokuulumisia ........................... Uusi metsästyslaki tulossa..................... Tuotteet, esitteet, av-välineet

3 4 8 10 11 12 14 15 16 18 20 22 24 26 27 28 30

•

m J N v.

Jg.

I K

m * M

ti, #

Käynnistimme keväällä kampanjan eläinsuojelijoiden saamiseksi mukaan päättämään eläinkokeista. Kampanja lähti hyvin käyntiin, kunnes eräs hen kilö kopioi kampanjaesitettämme lait tomasti yrittäen kerätä sillä omalle tilil leen rahaa. Onneksi tämä yritys saatiin pysäytettyä heti alkuunsa, muutoin kampanjallemme olisi voinut aiheutua vakavaa vahinkoa. Kyseinen henkilö joutuu vastaamaan teostaan oikeudes sa. Tapahtuma herättää kuitenkin ky symyksen, voinko lainkaan turvallises ti lahjoittaa rahaa? Kun haluat tehdä lahjoituksen yhdis tyksellemme tai johonkin kampan^ ^jaam m e, käytä posti/pankkisiirtoloma^P-vetta, johon on selvästi merkitty saa jaksi Eläinsuojeluliitto Animalia sekä osoitteemme ja tilinumeromme. Voit myös varmistaa soittamalla, että tilinu mero on oikea.

v V .- v r ,.

* Jfc *

Norsujen kohtaloksi saattaa koitua se, että ihm i nen on keksinyt ryhtyä tavoittelemaan niiden upeita syöksyhampaita. (Kuva: V-R Cajander)

Eläinkokeet herättävät voimakkaita tunnelatauksia. Eläinkoetutkijat ovat

ammatillisesti sitoutuneita eläinkokei den tekemiseen. Vaatimukset eläinko keiden vähentämisestä nostavat huolta eläinkoetutkimuksen arvostuksesta, ja ehkä myös oman ammatin tai uran säi lymisestä. Värijulisteet pienistä lapsis ta, joita on lääkitty eläinkokein kehite tyillä lääkkeillä, vetoavat voimakkaas ti tunteisiin. Onko ihminen oikeutettu aiheutta maan eläimelle tuskaa, pyrkimyksenä vähentää ihmislajin sairauksia? Eläinsuojelijoiden saaminen mukaan eläin kokeita käsittelevään päätöksentekoon ei yksin takaa, että turhia ja tuskallisia kokeita eläimillä ei tehtäisi lainkaan. Muutosta tarvitaan myös tutkijoiden asenteissa ja alan koulutuksessa. Eläin koetutkijat seuraavat myös kollegoi densa tutkimuksia ja voivat tietää, on ko kollegan tutkimus tai hänen opiske lijoilla teettämänsä eläinkokeet ensiar voisen välttämättömiä. Väärä solidaa risuus tai vain rohkeuden puute leimautumisen pelossa voi estää eläin ten hyvinvoinnista huolta kantavankin tutkijan puuttumista alansa epäkohtiin.

Varttuneemmat tutkijat ovat myös keskeisiä asenteiden välittäjiä nuorem mille tutkijoille ja koe-eläinten parissa työskenteleville. Tärkeänä näkisin, että jo koulutuksessa käsiteltäisiin eettisiä kysymyksiä. Kysymys hyvästä ja pa hasta, oikeasta ja väärästä edellyttää ai na omakohtaista pohdintaa. Koe-eläinkoulutukseen sisältyvää eettistä poh dintaa voisi kuitenkin jäsentää ja terä vöittää myös etiikan ammattilaisten hyödyntäminen. Paitsi filosofien kou lutukseen, ainakin myös teologien ja elämänkatsomustiedon opettajien kou lutukseen sisältyy systemaattista etii kan opetusta. Käytettävissä olisi myös runsaasti oppikirjoiksi soveltuvaa ma teriaalia, suomeksikin on saatavilla jo pa erityisesti eläinetiikkaa käsittelevää kirjallisuutta kuten Heta Häyryn ym. toimittama Eläin Ihmisten Maailmassa sekä Peter Singerin Oikeutta Eläimille. Hyödyttömiä nämä eettiset pohdinnat eivät toki ole meille eläinsuojelijoille kaan, eikä myös vastapuolen argu mentteihin perehtyminen! LEENA VILKKA

ETIK I VÄRDERING AV DJURFÖRSÖK

Puheenjohtaja Leena Vilkka M artinkatu 9-11 B 27 05800 Hyvinkää Jäsenm aksu mk 60/vuosi mk 1200/ainaisjäsen Yhdistyksen lahjoitukset: SYP 200138-1934 Jäsenmaksut: SYP 229818-189 Tuotteet: PSP 2105 644 Säätiön lahjoitukset SYP 200120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 llm oitushinnat 2/1 sivu 4000 mk 1/1 sivu 1500 mk 1/2 sivu 800 mk 1/4 sivu 400 mk 1/8 sivu 200 mk Taka k. 2500 mk llm estym isaikataulu No 1 helm ikuu 2 toukokuu

3 elokuu 4 marraskuu

Kunnallisvaalit tulossa sinun tilaisuutesi vaikuttaa Kunnallisvaaleissa on ehdolla monen moista väkeä. Harva mainostaa itseään eläinsuojeluehdokkaana, koska harva edes tietää, mitä kaikkea kunnantasolla voi tehdä eläinten hyväksi. Kannattaa soittaa ehdokkaille ja kysyä, miten ajaisivat eläinsuojeluasioita.

Jokaisessa kaupungissa ja kunnassa han on omat eläinsuojelukysymyksensä. Tehokas eläinsuojeluvalvonta ja asianmukaiset löytöeläintilat tulisi kui tenkin kaikkialla olla. Onko sinun kun nassasi?

* * *

Kirjoittajat vastaavat itse artikkelien sa sisällöstä. Täm än lehden irtonum eroita myy Akateem inen Kirjakauppa. Forssa 1992 Forssan Kirjapaino Oy

Under vären startade vi en kampanj för att fä djurskyddare med att besluta om djurförsök. Kampanjen förlöpte väl ända tills en person olagligt kopierade vär kampanjbroschyr i ett försök att samla pengar pä sitt personliga bankkonto. Ä L .yck ligtvis künde försöket stoppas ge nast - i annat fall kunde tilltaget ha vä rit tili stor skada för vär kampanj. Per sonen i fräga fär svara för sitt tilltag inför domstol. Händelsen väcker en misstanke om det över huvud är möjligt att donera pengar pä ett tillförlitligt sätt. Dä du donerar pengar ät vär förening eller tili nägon av vära kampanjer sä använd en bank- eller postgiroblankett där Djurskyddsförbundet Animalia tydligt antecknats som mottagare, samt vär adress och värt kontonummer. Du kan även försäkra dig om att kontonumret är riktigt genom att ringa upp oss.

Seuraavan lehden aineiston jättöpäivä 16.10.1992. Lehteen tuleva aineisto lä hetetään osoitteella Kaarina Kivivuori, Hollituvant. 2 D 28, 06450 Porvoo, puh: 915-153511. A N IM A LIA 3/1992

Djurförsök väcker starka känsloladdningar. Forskare som genomför djur försök är yrkesmässigt bundna att utföra dessa. Kraven att redusera djurför-

AN IM A LIA 3/1992

söken skapar oro om hur djurförsöksforskningen uppskattas och kanske även om beständigheten av ens arbete eller karriär. Färgplanscher med smä bam som värdats med mediciner som utvecklats med hjälp av djurförsök inverkar stärkt pä känsloma. Är människan berättigad tili att äsamka smärta ät djur i sin strävan att minska mänskoartens sjukdomar? Att fä djurskyddare med i beslutfattningen som gäller djurförsök garanterar inte i sig att det inte alls skulle utföras onödiga och plägsamma djurförsök. En förändring behövs även i forskamas inställning och i utbildning pä omrädet. Forskama följer även med sina kollegers verksamhet och torde därför ha en uppfattning om huruvida kollegans forskning eller de djurförsök han läter studeranden utföra är absolut nödvändiga. Felaktig solidaritet eller avsaknad av mod - i rädsla att stämplas - kan förhindra en forskare, som i övrigt känner ansvar för djurens välfärd, att ingripa i olägenheter inom sitt yrkesomräde. Äldre forskare har en central roll i att förmedla sin inställning ät yngre fors-

kare samt ät personer som jobbar med försöksdjur. Jag anser det viktigt att man skulle behandla etiska frägor redan i utbildningsskedet. Frägan om vad som är gott och ont eller rätt och fei förutsätter alltid att man tar sig en personlig tankeställare. Den etiska värdering som ingär i utbildningen som relaterar tili försöksdjur kunde omstruktureras och förtydligas av att utnyttja sakkunniga inom etikfrägor. Förutom inom utbildningen av filosofer ingär systematisk undervisning i etik ätminstone i teologers och vissa lärares utbildning. Det skulle ocksä finnas rikligt med ma terial som lämpar sig som läroböcker tili förfogande. Pä finska finns det t.o.m. att tillgä litteratur som behandlar speciellt djuretik, t.ex. Heta Häyry m.f. red. Eläin Ihmisten Maailmassa (Djur i människovärlden) samt Peter Singers Oikeutta Eläimille (Rättvisa ät djuren). Etiska begrunnanden är dock inte bortkastad tid för oss djurskyddare heller, likväl som det inte är onyttigt att ocksä fördjupa sig i motpartens argument.

Akateeminen sivistys voi olla harjoittelua tappamaan L ä h e s yhtä itsestäänselvästi kuin eläinkokeita pidetään osana lääketie teellistä tutkimusta, niiden katsotaan kuuluvan lääketiedettä ja biologiaa si vuavien alojen opetukseen. Suomessa koe-eläimiä käytetään biologian, lää ketieteen, hammas- ja eläinlääketie teen, farmasian, biokemian (ja kemi an), ravitsemustieteen, ympäristöhy gienian ja kotieläintieteiden opetukses sa. Vaadittavien eläinkokeiden määrä vaihtelee oppialasta ja yliopistosta toi seen ja osalle mainituista oppialoista koe-eläinkurssit ovat valinnaisia. Eläinkokeiden tarkoitus opetuksessa on kahtalainen: toisaalta niillä pyritään havainnollistamaan elimistön toimin toja ja toisaalta niillä pyritään tutustut tamaan opiskelijat koe-eläintekniikoihin. Silloin kun opiskelija on joka ta pauksessa suunnitellut tulevaa uraansa kokeellisen tutkimuksen parista, on luonnollisesti hyvä, että hän oppii jo alusta alkaen käsittelemään koe-eläi miä mahdollisimman oikein ja stressittömästi.

Lääkärit harjoittelevat eläimillä eläinlääkäreitä enemmän Lääketiedettä opetetaan maassamme viidessä yliopistossa: Helsingissä, Tu russa, Tampereella, Oulussa ja Kuopi ossa. Eläinlääketiedettä opetetaan vain yhdessä korkeakoulussa, joka toistai seksi, mutta valitettavasti siirtouhan al la, toimii Helsingissä. Sekä lääketieteen että eläinlääketie teen opetuksessa tehtävät eläinkokeet ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Pää sääntöisesti tuskallisista eläinkokeista on luovuttu tai ne on siirretty videolle. Kummastelun aihetta riittää silti siinä, että eläinlääketieteen opetuksessa ei enää käytännöllisesti katsoen lainkaan käytetä koe-eläimiä, kun taas tuleville ihmislääkäreille rottatieto katsotaan hyvinkin välttämättömäksi. On tosin ilahduttava poikkeuskin: Tampereen yliopistossa lääketieteen opiskelijoi den ei ole pakko tehdä koe-eläintöitä.

Jos haluat parantajaksi, ole valmis tuhoamaan Joitakin vuosia sitten lääketieteen kursseilla oli vielä kokeita, joissa eläi mille aiheutettiin myrkytys paikallis puudutteella, tai niiden lihakset la maannutettiin kuraren kaltaisella ai neella ilman nukutusta. Viime mainittu 4

Yliopistojen tehtävänä on kasvattaa ’’isänmaan toivoja”, omilla aivoillaan ajattelevia, moraalisesti korkeatasoisia yksilöitä. Näin on totuttu ajattelemaan. To dellisuudessa yliopistojen antama ’’kasvatus” voi olla pelkkää tiedon syöttämis tä, ja opiskelijoiden omaa kriittisyyttä ja eettistä asennoitumista saatetaan p i kemminkin tukahduttaa kuin rohkaista. Ikävimpiä esimerkkejä viime maini tusta on se, kun opiskelija pakotetaan vastoin eettistä vakaumustaan tekemään tai seuraamaan eläinkokeita.

valinta pitää armotta sisällään eläinko keita. Sammakoita käytetään mm. ääreis verenkierron tutkimiseen: huumatun sammakon räpylä kiinnitetään nuppineuloilla alustaan ja verenkiertoa räpy lässä tutkitaan mikroskoopilla. Tape tuista sammakoista eristetään myös usein sydän tai hermo-lihasnäyte, jois sa sitten seurataan sähköärsytyksen siirtymistä. Yleinen tapa lopettaa sammakko on leikata saksilla poikki sen yläleuka ja samalla kallo. Tämän jälkeen ',;lkäydin tuhotaan työntämällä sinne paksuh ko piikki. Sammakko ei ehkä ehdi tun tea kipua niin paljon kuin voisi kuvitel la, mutta jollei tällainen lopetusmene telmä raa’ista käyttäjäänsä, niin mikä sitten? Rottia käytetään mm. harjoitustyös sä, jossa osoitetaan kolmen viikon kyläkäsittelyn (+4°C) vaikutus kilpirauiasen toimintaan ja hapenkulutukseen. Rottia on myös käytetty työssä, jossa myrkyllisen allyylialkoholin vaikutus ta niiden maksaan on tutkittu.

Metsästyksen opettelu tieteen nimissä

Lehmän kyljessä on aukko, jonka kautta opiskelijat voivat tutkia mm. ruuansulatusta.

menetelmä on eläimille tavattoman stressaava ja nykyään yleisesti tuomit tu epäinhimillisenä. Tätä nykyä monet töistä ovat sellai sia, joissa assistenttien valmiiksi tap pamista eläimistä irrotetaan vain esim. sydän tai suoli tutkimista varten. Täl löinkään eläimet eivät välttämättä pää se vähällä. Osa nukahtaa viimeiseen uneensa eetterin tukahduttavassa kat kussa ja osa tapetaan ilmeisesti ruiskut tamalla ilmaa laskimoon - ainakin täl laista tappoa suositellaan eräässä kurs simonisteessa kaneille. Omituista asi assa on se, että erään toisen yliopiston koe-eläinkurssimonisteessa ilman ruis kuttamista pidetään ehdottomasti väl tettävänä menetelmänä, perusteena eläimen kovat kivut. Eetterin käyttöä kään ei suositella. Kaikesta huolimatta eetterin käyttö näyttää olevan yleisimpiä koe-eläinten nukutusmenetelmiä, joka välttämättä halutaan demonstroida myös opiskeli joille. Mallina käytetään esim. kania, jota pitelemään tarvitaan tällöin kaksi kin henkilöä. Useilla koe-eläimistä näytetään eri tavoin annettujen lääkkeiden ja niiden vastavaikuttajien vaikutuksia. Kaik

keen käsittelyyn, pistelyyn ja nukutuk siin liittyy oma stressinsä - varsinkin kun kokemattomat opiskelijat ovat kä sittelijöinä - j a samaa eläintä saatetaan käyttää useampiinkin tarkoituksiin. Erään farmakologian laitoksen kurssimonisteesta löytyy vieläkin hiirillä teh tävä kuumalevykoe, jonka opiskelija^ jo vuosia sitten teilasivat täysin tar peettomana. Kokeella osoitetaan pel kästään, miten pitkään morfiinia saa nut hiiri kestää seistä kuumalla levyllä; ajanotto lopetetaan hiiren alkaessa nuolla käpäliään, ja se poistetaan levyl tä.

Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että vain fysiologit opetettaisiin tappamaan. Myös pahaa aavistamaton, nisäkkäi den elämästä kiinnostunut morfologisekologisen eläintieteen opiskelija saat taa kokea ikävän yllätyksen. Ainoa kurssi, joka tarjoaa mahdollisuuden erikoistua nisäkkäisiin, saattaakin si sältää myyrien pyydystämistä maas tosta hiirenloukuilla kymmenittäin ja piisamien tappamista erilaisin, enem män tai vähemmän tuskallisin pyynti.menetelmin.

Opettajat saattavat olla hyviä ja asi allisia, mutta jotakin jää silti erittäin ikävästi kaivertamaan mielessä, kun myyräloukusta löytyy jalastaan kiinnitakertunut sammakko - tai kun aamulla polkurautoja koettaessa keoltaan löy tyy käpälästään rautaan jäänyt, urheas ti sihisten henkiriepuaan puolustava piisami - tai kun piisamimerrassa on hampaansa verille telonut, selvästi tus kallisen hukkumiskuoleman kokenut eläin. Silloin voi vain miettiä, olisiko biologia (= oppi elämästä) pitänyt ni metä hieman toisin.

Eläinkokeet saatava vapaaehtoisiksi Kaikkein huutavimpana vääryytenä pi dän sitä, että esim. fysiologista tai so veltavaa eläintiedettä opiskelemaan haluavat joutuvat erotuksetta tekemään eläinkokeita, vaikkeivät niitä hyväksyisikään. Tämä karsii alalta juuri ne, jotka voisivat tuoda sille uusia tuulah duksia, ja joilla saattaisi olla halua kudosviljelytekniikkojen ja eläinkokei den vaihtoehtojen kehittelyyn. Mikäli vähän hyvää tahtoa löytyisi, ongelma olisi varsin helposti ratkaista vissa tekemällä eläinkokeet vapaaeh toisiksi kaikessa opetuksessa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tämä ei edes aiheuttaisi suurempia muutok sia opetuksessa, vaan innokkaimmat tutkijanalut tulisivat joka tapauksessa hakemaan eläinkoeoppinsa vapaaeh toisilta kursseilta. Mitä tulee oppimiseen, voin omasta puolestani - fysiologian kurssin käy neenä - vakuuttaa asiasta huolestuneil le, ettei eläinkokeiden avulla voida mi tenkään mullistavasti kuvata opiskeli jalle sitä, mitä elimistössä tapahtuu. Pi Helsingin yliopiston edustajat vastaanotta massa eläinsuojelijoi den lahjoitusta: tietoko neohjelmia, jo illa kor vataan opetuseläinkokeita.

kemminkin päinvastoin; vaikeimmin hahmotettavat asiat kuten esim. veren paineen säätelyjäijestelmä tulisivat varmasti selkeämmin ymmärretyksi esim. hyvästä tietokonesimulaatiosta kuin eläimistä.

Vaihtoehdot käyttöön Eläinkoeasetuksemme sanoo selvästi, että eläinkoe on korvattava muulla opetusmenetelmällä, mikäli mahdol lista. Euroopan Neuvoston sopimus sa noo saman asian vielä jyrkemmin. Opetuseläinkokeille on kehitetty vaih toehtoja suorastaan pilvin pimein, ja osittain näiden avulla monissa ulko maisissa yliopistoissa on kokonaan lo petettu koe-eläintöiden teettäminen opiskelijoilla. Valitettavasti meillä ei vielä olla samassa pisteessä, mutta ke hitys on ainakin tähän asti kulkenut suotuisia latuja. Juliana von Wendtin Säätiö on hank kinut lukuisia tietokoneohjelmia, joita voidaan käyttää opetuksessa farmako logisten ja fysiologisten tapahtumien simulointiin. Ohjelmia on lainattu useiden yliopistojen laitoksille ja ne ovat saaneet varsin positiivisen vastaa noton. Kansainvälisenä Koe-eläinten Päivänä 24.4. Säätiö lahjoitti uusia oh jelmia Helsingin yliopiston eläintie teen, farmakologian ja toksikologian, farmasian ja Viikin eläinlääketieteen laitokselle.

EURONICHE - vapaus eläinkokeista Vuonna 1988 Hollannissa perustettiin rekisteröimätön opiskelijaryhmittymä EURONICHE (European Network oi Individuals and Campaigns for Huma ne Education). Sen tarkoituksena on puolustaa opiskelijoiden oikeutta kiel täytyä eläinkokeista, kartoittaa koeeläinten käyttöä opetuksessa, edistää eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönottoa ja toimia keskustelu areenana asiaan liittyvissä kysymyk sissä. RIITTA SALMI

Miten käy biologilta elämän kunnioitus? Biologiaa opetetaan Helsingin, Turun, Joensuun, Oulun (kala-, turkis-, riistä jä porotalouden linja), Kuopion (sovel tava eläintiede ja ympäristöhygienia) ja Jyväskylän yliopistossa (ekologia, hydrobiologia ja solubiologia) sekä Äbo Akademissa. Eläintieteen pääaineekseen haluavat voivat yleensä valita joko fysiologisen eläintieteen tai morfologisen (ekologi sen) eläintieteen väliltä. Ensin mainittu A N IM A LIA 3/1992

Joudutko sinä opiskelussasi käsittelemään eläimiä tavalla, joka sotii omaatuntoasi vastaan? Älä jä ä yksin murehti maan asiantilaa, vaan tee jotakin! Ota selvää vaihtoeh doista, herätä keskustelua ja esitä oma mielipiteesi rohke asti ja asiallisesti kurssivastaavalle! Haluatko lisää tietoa eläinkokeiden vaihtoehdoista ope tuksessa tai opiskelijatoiminnasta, esim. EURONICHE.stä meillä ja muualla? Ota yhteyttä R. Salmeen c/o Animalian toimisto tai puh. 90-763 846.

Onko päästäisen elämällä arvoa? kuva Helena Tengvall _

Kelpaako hiiren elämää kunnioittava lääkäriksi? Opiskelen lääketiedettä Kuopion yliopis tossa. Eläinkokeita tehdään opiskelun prekliinisessä vaiheessa eli kahden ensimmäi sen vuoden aikana. Farmakologian kurssilla opetellaan hiir ten käsittelyä; fysiologisen suolaliuoksen pistäminen vatsaonteloon, niskaan ja hän tään sekä teräsputken työntäminen maha laukkuun. Hiiret ovat tajuissaan ja monta niistä kuolee taitamattoman käsittelyn seu rauksena. Assistenttien asenteissa olisi pa rantamisen varaa; kun eräs opiskelutoverini pyysi apua pistämisessä, tokaisi assistentti: ” No harjoittele niin kauan, että onnistuu, teitä varten nuo hiiret ovat. Nyt ei pidä aja tella tunteella.”

Opiskelijoiden mielipiteillä vaikutusta Vain harvat lääketieteen opiskelijat jatka vat tutkijoiksi, eivätkä hekään opi eläinten käsittelyä parin tunnin aikana, joten pidän tätä harjoitustyötä turhana - semminkin kun yliopistossa järjestetään vuosittain eril linen koe-eläinten käsittelyä opettava kurs si. Kurssilla nukutetaan myös hiiriä eri ai neilla nukahtamis-ja heräämisaikoja seura ten, myös rotan nukutus näytetään. Tämä ei ollut mielekästä, sillä eri anesteettien omi naisuudet on selkeästi lueteltu oppikirjassa, ja jokainen voi kuvitella, miltä nukahtava rotta näyttää... Kanin eetterinukutuksesta on luovuttu kokonaan, sekä alkoholin ja lääkkeiden yh teisvaikutuksen tutkimiseen käytettävää eläinmäärää vähennetty opiskelijoiden suu ren vastustuksen vuoksi. Monet erityisen ikävät eläinkokeet (esim. nikotiinin vaikutus hiiriin) on kor vattu videoin. Mukavaa olisi saada vaikka pa tietokonekoira, jolla voitaisiin seurata sydänlääkkeiden vaikutuksia, mutta se tai taa olla kustannuskysymys ainakin lyhyellä tähtäimellä. Hauskoja ja mieleenpainuvia olivat harjoitustyöt, joissa otimme lääkkei tä itse: placebovaikutus tuli niissä yllättä västi esille. 6

Oltava valmis elämään kuten puhuu Anatomian harjoitustöissä käsittelimme se kä teurastamolta tuotuja elimiä että vastatapettuja rottia. Nämä työt olivat mielestäni erittäin mielenkiintoisia ja opettavaisia, esim. sydämen rakenne selvisi paremmin kuin kirjan kuvia katselemalla. Minusta on luonnollista, että ihminen käyttää eläimiä hyväkseen ja että ihmisen henki on eläintä arvokkaampi. Niin kauan kun eläimelle annetaan elämisen arvoinen elämä ja tuskaton kuolema, ei eettisiä on gelmia ole. Kokeet tulisi tehdä mahdolli simman kivuttomasti ja eläintä kunnioitta en. Päällekkäiset eri firmojen tekemät ko keet olisi karsittava, eikä eläinkokeen pe rusteeksi saisi riittää uteliaisuus tai itses täänselvyyksien todisteleminen (tupakka aiheuttaa syöpää). Apinoilla tehtävät psy kologiset kokeet lienevät järkyttävimpiä esimerkkejä ihmisen rajattomasta julmuu desta, jolla ei ole mitään tekemistä ihmis henkien pelastamisen kanssa. Olen kuitenkin yhtä mieltä eläinkokei den tekijöiden kanssa siitä, että on kaksi naismoraalista vaatia heitä muuttamaan menetelmiään, mutta käyttää itse turkiksia tai syödä tehotuotettua lihaa. Sanoilleen saa uskottavuutta kun on itsekin valmis uh rauksiin.

Eläinsuojelijoiden periaatteita vääristelty Olen aina pitänyt eläimistä, ja liityin eläin suojeluyhdistykseen heti, kun sain tietoa eläinrääkkäyksestä. Yläasteella aloitin ak tiivisemman toiminnan eläinten puolesta. Alusta alkaen olen törmännyt mitä ihmeel lisimpiin ennakkoluuloihin, kuten ettei voi välittää ihmisistä jos pitää eläimistä. En varmaankaan kulkisi sairauskohtauksen saaneen ihmisen ohi tai jäisi tumput suorina seuraamaan pahoinpitelyä. Meidän yliopistossamme harjoitustöissä tulee olla läsnä, mutta kokeiden tekoon ei tarvitse osallistua. Opiskelijatoverit suh

tautuivat kieltäytymiseeni enimmäkseen myönteisesti - toki joukosta löytyi sellaisi akin, joiden mielestä hiiren elämää kunni oittava ihminen ei kelpaa lääkäriksi. Assistentit jakoivat esitteitä, joissa v ää ^ risteltiin Animalian toimintaa. Niissä m m * väitettiin, ettei Animalia puutu muuhun eläinten hyväksikäyttöön kuin eläinkokei siin ja että vastustamme KAIKKIA eläin kokeita. Samaan hengenvetoon esite toivoo hedelmällistä yhteistyötä, mutta epäilee sen olevan mahdotonta fanaattisten eläinsuoje lijoiden kanssa. Pitäisiköhän tilata Anima lia farmakologian laitokselle?

SOILI RAHJA

P etri Sipola

- Lääkäriksi voi hyvin valmistua ilman eläinkokeita, sanoo Oulussa kolmatta vuot ta lääketiedettä opiskeleva Petri Sipola. Ne voi korvata esimerkiksi videoilla, tieto konesimulaatioilla tai lukea asian kirjoista. Mielestäni tulee kysyä, eroaako ihmisen elämä olennaisesti muista elämän muo doista ja sen pohjalta miettiä eläinkokeiden oikeutusta. Ei sitä, tarvitaanko eläinkokei ta, koska kyllä niitä joku aina jossakin tar vitsee. Jos ei muuten niin työllistääkseen it sensä. Oulussa fysiologian kurssilla injektoiAN IM A LIA 3/1992

daan radiojodia nukutetun rotan vatsaonte loon, rotta lopetetaan, preparoidaan ja tode taan, että aine kerääntyy kilpirauhaseen. Farmakologian kurssilla rotan vatsaonte loon injektoidaan erilaisia mm. nukutusai neita ja seurataan niiden vaikutusta. -Täm ä koe tuotti mielestäni eläimille tuskaa. Ne oli työnnetty läpinäkyviin muoviputkiin, että ne eivät pääsisi liikkumaan, ja ne sähisivät ja näyttivät hampaitaan, kun teräsput ki työnnettiin vatsaonteloon. Kokeiden eet tisestä puolesta ei puhuttu missään vaihees sa. Sipola ei kieltäytynyt eläinkokeiden te kemisestä, vaikka pitääkin niitä tarpeetto mina. - Opiskeluni olisi vaikeutunut. Asia edistyi mielestäni paremmin, kun järjestin keskustelutilaisuuden yliopistolla. Sen seu rauksena kilpirauhaskokeesta tullaan luo pumaan. Opiskelijoiden täytyy toimia itse aktiivisesti. Myös eläinsuojelijat voivat ^ ^ ^ d i s tä ä asiaa pitämällä yllä korkeatasoista ^ ^ k e sk u ste lu a julkisuudessa ja tuomalla asi antuntemustaan tilaisuuksiin. - Eläinkokeista kieltäytyminen on pas siivista: keksitään tekosyy, ettei tarvitse osallistua. Kokeiden vastainen mieliala ei tällöin näy eikä niiden oikeutusta kyseena laisteta.

Janne Reitala, työskentelee ambulanssilääkärinä Helsingissä, valmistunut Helsin gin yliopistosta 1982.

Minkälaisia eläinkokeita jouduit teke mään opiskelussasi? - Eräs koe oli histamiinin keuhkoputkea supistava vaikutus marsulla. Marsu oli poikkeuksellisen herkkä ja se kuoli kuvun alle, missä sai kaasua. Toinen työ oli sellai nen, että hiiriä pidettiin kuumalla alustalla. En muista, oliko niille annettu kipulääkettä, osalle ehkä olija osalle ei. Laskimme, kuin ka monta kertaa hiiret nostavat tassujaan alustalta.

Ottiko kokeiden vetäjä puheeksi eetti sen puolen? - En ainakaan muista, että olisi ottanut. En myöskään muista, että me opiskelijat olisimme keskustelleet kokeista.

Voiko tästä vetää johtopäätöksen, et tei asia suuremmin vaikuttanut sinuun? - Kyllä, sen vaan muistan, että sitä mar sua surkuteltiin.

Onko eläinkokeista ollut hyötyä am mattisi kannalta? - Ei. Ne olivat turhia, ainakin minun kannaltani.

Olisiko sinulla jotain omakohtaista kerrottavaa?

Liisa Uusitalo

K.K. Tuula Mäkelä lukee neljättä vuottaan ko tieläinten jalostustiedettä. - Kävin ennen eiäinkoeharjoittelun alkamista keskustele massa assistentin kanssa kokeiden korvaa misesta. Vastauksena oli alkuun ehdoton ei. Lopulta päädyimme kompromissiin, et tä läsnä täytyy olla, mutta ei itse tehdä ko keita. Kompromissiratkaisu ei ollut tyydyt tävä, koska olisin halunnut käyttää ajan mielekkäämmin. Fysiologian harjoitustöihin kuuluu rot^ ^ t i e n kiimasyklin seuranta (parittelun jäl^ R t e e n naaras tapetaan ja tutkitaan, löytyykö spermaa), rotan kastraatio, koirasrottien preparointi ja sisäsukurauhasten vertailu, nukutetun sammakon verenkierron tutki minen ja sydämen preparointi sekä vuohel la tehtävä koe, jossa seurataan kaulavalti moon ja virtsarakkoon laitettavien kestokatetrejen avulla antidiureettisen hormonin eritystä. - Nämä kokeet eivät mielestäni elävöitä eivätkä havainnollista opiskelua. Tuntuu, että ne jatkuvat, koska niissä on henkilö kunnan oma leipä kiinni. - Eläinsuojelijoiden työ on ollut merkit tävää. Asia on ollut esillä julkisuudessa ja tiesin, että minulla on oikeus kieltäytyä. Otin vielä yhteyttä Animaliaan ennen kun menin keskustelemaan assistentin kanssa. - Mikä erottaa ihmisen eläimestä? Vain aivokapasiteetti. Mikä siis antaa meille oi keuden kohdella muita eläimiä kuten nyt teemme?

K.K. AN IM A LIA 3/1992

Liisa Uusitalo lukee kolmatta vuottaan ra vitsemustiedettä maatalous-metsätieteellisessä Helsingissä. Opintoihin kuuluu eläin kokeita rotilla ja sammakoilla - osin samo ja kursseja kuin kotieläinten jalostustieteessä. - Eläinkokeet tulivat vastaan ensimmäi seksi biologian kurssilla, jolla piti tutkia kuolleita eläimiä. En halunnut osallistua, koska eläimet tapettiin nimenomaan näitä kokeita varten ja sammakot pyydettiin luonnosta. Suhtautuminen oli aluksi hyvin ikävää. Assistentti puhui jopa pääaineen vaihdosta, jollen käy kurssia. Professori oli kuitenkin asiallinen ja ymmärtäväinen. Tällä hetkellä asia on kesken. Aion kuiten kin jatkaa opintojani ilman, että joudun seuraamaan tai tekemään eläinkokeita. - Kokeet ovat aivan turhia ja niissä tois tetaan itsestäänselvyyksiä. Ei ravitsemustieteilijän tarvitse tuntea rotan aineenvaih duntaa ja anatomiaa. Käynti patologian lai toksella olisi järkevämpää. Yhteistyö opiskelijoiden ja eläinsuojelijoi den välillä on Uusitalon mielestä tärkeää. Esimerkiksi Animalia voi ohjata yhteen ja tukea sellaisia opiskelijoita, jotka haluavat kieltäytyä eläinkokeista. KK.

- Tietysti olen sitä mieltä, ettei pitäisi tehdä turhia eläinkokeita. Olen varma, että turhia tehdään koko ajan sekä perusopetuk sessa että tieteessä ja esim. kosmetiikkate ollisuudessa. Asia ei kuitenkaan minua niin kauheasti paina.

Miksi ei? Näen lääkärin ammatissa niin paljon asi oita, jotka vaivaavat - paljon suuremmassa mittakaavassa. Tilanne voisi olla toinen, jos jossain vaiheessa työtäni olisin joutunut ottamaan kantaa, teenkö eläinkokeita. En ole koskaan tehnyt sen kaltaista tiedettä, enkä tule varmasti tekemäänkään, jossa tu lisi kysymykseen eläinten käyttö.

Tarvitaanko eläinkokeita? - Olen sitä mieltä, että suurin osa eläin kokeista pystytään korvaamaan muilla me netelmillä, mutta ei kaikkia.

Siis jotkut eläinkokeet ovat mielestäsi hyväksyttäviä? - Periaatteessa, koska niitä ilman ei voi da edetä. Mutta eläinkokeiden toteutukses sa voi olla paljon koijattavaa. Periaatteessa etiikkani hyväksyy eläinkokeet, jos ne on mahdollisimman vähän kärsimystä aiheut taen tehty ja toteutettu ja niiden tavoite on selvä - ettei ole mitään pseudotiedettä. Suuri osa tieteestä tehdään ihmisten henki lökohtaisten syiden, esim. oman pätevöity misen. takia. HANNELE TIRKKONEN

C 3B=0 7

Rautaesirippu murtui milloin nousee eläinsuojelu? iVlaailm an eläinsuojeluliiton (WSPA) Euroopan johtaja Janice Cox on tehnyt mittavaa selvitystyötä Puolan, Unkarin, Tsekkoslovakian, Bulgarian, Romani an, entisen Jugoslavian ja Venäjän eläinsuojelutilanteesta, avun tarpeesta sekä eläinsuojeluyhdistyksistä. Cox on nähnyt, miten eläimet ovat nääntyneet nälkään Belgradin eläintar hassa. Hän on seurannut, miten Mos kovassa koe-eläimille annetaan ruoak si jätteitä. Viimeksi tekemällään mat kalla sodan repimään Kroatiaan hän joutui oman henkensä kaupalla selvit tämään, mitä vahinkoa serbisissien pommit olivat tehneet maatilojen eläi mille.

Lainsuojattomat eläimet Harvassa entisen Itä-Euroopan maassa on eläinsuojelulainsäädäntöä. Ja vaik ka määräyksiä olisikin, kukaan ei niitä valvo. Ja vaikka valvoisi, ei ole tiloja, välineitä, ei mitään varmistamaan eläinten hyvinvointia. Löytöeläimiä on näissä maissa mas soittain: yksin Unkarissa arvioidaan olevan yli 300.000 kulkueläintä. Eläi met lopetetaan usein nuijimalla, myr kyttämällä tai hukuttamalla. Toiset päätyvät koe-eläimiksi, ja esim. Bul gariassa on yksittäisiä ihmisiä kannus tettu pyydystämään kulkukissoja ja -koiria turkisten saamiseksi. Eläinsuojeluyhdistysten ylläpitämät löytöeläinasemat eivät liiemmin auta tilannetta, sillä pulaa on ruoasta, rokot teista, lääkkeistä ja lopetusaineista. Ti lat ovat länsimaisen mittapuun mukaan todella kehnot.

Ennen kuin Itä-Euroopan läpi pyyhkäissyt veretön vallankumousaalto palautti demokratian, joutuivat eläinsuojeluyhdis tykset toimimaan näissä maissa 45 vuoden ajan täysin maan al la tai jonkun muun aatteen verhoon puettuna. Vaikeista ja usein vaarallisista oloista huolimatta asialleen omistautuneet eläinsuojelijat jatkoivat työtään. Ongelmat olivat kuitenkin lii an suuret hyvän tahdon ja rohkeuden voitettaviksi: kun viimein päästiin kurkistamaan, miten eläimet voivat rautaesiripun taka na, voitiin vain todeta eläinten kurjuuden olevan kuviteltuakin suurempaa. Ja pikaratkaisua tilanteeseen ei ole odotettavissa.

Koe-eläinten olot ovat alkeelliset, ja kivunlievitystä käytetään äärimmäisen harvoin. Tässä tilanteessa on anteeksi antamatonta, että eräät länsimaat ovat alkaneet tilata eläintestejä esimerkiksi Unkarista: näin yritykset voivat välttää länsimaiden tiukempien eläinsuojelumääräysten aiheuttaman ’’haitan”. Eläintarhat ovat järkyttävässä kun nossa. Sosialismin aikana eläintarha oli ikään kuin jokaisen kaupungin sta tussymboli. Nyt valtio ei enää ylläpidäkään niitä. Niinpä tuhannet eläimet kärsivät nälästä, ahtaista ja surkeista elintiloista sekä puutteellisesta hoidos ta. Maatalouden eläinten pito on sa manlaista kuten länsimaiden tehotuo tannossa, paitsi että tuotantomenetel mien julmuuden lisäksi eläimet kärsi vät kehnosta ravinnosta, surkeista ti loista, sekä olemattomasta eläinlääkintöhuollosta. Lisäksi eläinmäärät ovat huikeita, sillä kollektiivisilla maatiloil la eläimiä pidetään tuhansittain. Kävivätpä WSPAn edustajat Romaniassa eräällä tilalla, jossa oli ollut miljoona sikaa. Näistä vain noin 8% oli enää

hengissä, mistä työntekijät syyttivät ruoan ja lääkkeiden puutetta. Venäjäru suurin sikala sijaitsee Pietarissa, ja" siellä on 500.000 sikaa.

Mikä on eläinten tulevaisuus? Suurena ongelmana entisissä Itä-Eu roopan maissa ovat asenteet: kun kaik ki aloitteellisuus oli yli 40 vuoden ajan kiellettyä, on ihmisten vaikea ryhtyä toimiin tai hyväksyä vastuuta. Päätös ten teko on vaikeaa, ja niiden toteutta minen vielä vaikeampaa. Viranomaiset suhtautuvat eläinsuo jeluun pinnallisesti erittäin hyväksy västi. Kaikkien muiden jättiläismäisten ongelmien keskellä on kuitenkin vai keaa saada eläinsuojelua lähellekään hoidettavien asioiden kärkipäätä. On neksi muutamat Itä-Euroopan maat ovat ryhtyneet valmistelemaan kansal lista eläinsuojelulainsäädäntöä. Eläinten ehkä suurimmaksi avuksi tu* lee näiden maiden halu liittyä länteen. Jos ne haluavat tulevaisuudessa käydä kauppaa esim. EY-maiden kanssa, on niiden mukautettava eläinsuojelulainsäädäntöään näiltä osin EY-säädösten mukaisiksi. Myös Euroopan Neuvos ton kautta voidaan entisiä Itä-Euroo pan maita kohtaan haijoittaa moraalis ta painostusta hyväksyä EN:n eläintenpitosopimukset.

Täälläkin joku välittää Tulee kulumaan vuosia, ennen kuin eläinten tila pysyvästi kohenee. Tällä välin kuitenkin paikalliset eläinsuojelujäijestöt tekevät kaikkensa auttaak seen hätää kärsiviä eläimiä. Karhun oloissa ei ole hurraam ista tässä unkari laisessa eläintarhassa. Aukeaman kuvat M aailman eläinsuojeluliitto, WSPA. AN IM A LIA 3/1992

mm. yhteydenotot hallituksiin, eläinlääkintöavun järjestäminen, neuvonta työ lukuisilla eri aloilla (esim. löytöeläinkodin perustaminen, esitteiden laatiminen, valvonnan suorittaminen) ja lahjoitukset. WSPA on myös pyrki nyt koordinoimaan eri länsimaisten eläinsuojeluyhdistysten lahjoituksia si ten, että apu saataisiin mahdollisim man tehokkaasti jaettua ja käytettyä. Länsivaluutalla eläinsuojeluyhdistyk set voivat saada aikaan lähes ihmeitä. Tästä esimerkkinä Moskovan Eläinten eettisen kohtelun keskuksen Tatjana Pavlovan antama tieto: yhdellä USAn dollarilla (n. 4;50 mk) he saavat painet tua 250 esitettä, 40 dollarilla 10.000 esitettä ja 50 dollarilla he voivat palka ta eläinsuojelutarkastajan vuodeksi. AN IM A LIA 3/1992

Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi Itä-Euroopan eläimiä: 1. Voit lahjoittaa varoja. Kuten ylläolevasta huomaat, jo viiden mar kan lahjoitus voi saada paljon aikaan. Lahjoita rahat tilillemme SYP 200138-1934 ja merkitse lahjoituskuittiin tieto ”Itä-Eurooppa”. Me neuvottelemme WSPAn kanssa, miten rahat käytetään parhaiten (eläinlääkintä, suora apu eläinsuojeluyhdistyksille, muu materiaalia pu, jne.). 2. Jos sinulla on käyttökelpoista toimisto- tms. tavaraa (kamera, TV, videot, kirjoitus- ja kopiokone), ota yhteyttä. Toimitamme tavarat eestiläisille eläinsuojelujärjestöille. 3. Jos sinulla on yhteyksiä eläinruokavalmistajiin, yritä saada suuri lahjoituserä. Toimitamme ne eestiläisille löytöeläimille. PÄIVI VIINIKAINEN-ROSQVIST 9

Vasikoiden nupoutus ja porsaiden kastrointi - tarpeellista kipuako?

Veli-Rislo Cajander

Eläinsuojelulakimme mukaan eläimel le ei saa tuottaa tarpeetonta kipua. Leikkaus tai muu kivulias toimenpide saadaan kuitenkin tehdä, mikäli se on esimerkiksi eläimen käyttötarkoituksen kannalta tarpeellinen. Niinpä lukuisat vasikat nupoutetaan polttoraudalla ja kaikki karjuporsaat kastroidaan ilman mitään kivunlievitystä.

hattotiloilla, joissa eläimiä ei kytketä kiinni parteen ja ne voivat näin ollen helpommin huitaista toisiaan sarvella.

Y le i s in lypsykarjarotumme ayrshire ja myös lihanautojen enemmistö sattu vat pahaksi onnekseen omistamaan sarvet. Sarvien olemassaolo saattaa vaikeuttaa eläinten hoitotyötä ja sar vella tökkäilyt ovat joskus aiheuttaneet vammoja sekä hoitajille että toisille eläimille. Siksi monet naudat nupoute taan eli sarvien kasvu ehkäistään jo va sikkana. Nupoutus on yleisempää pi-

Polttoraudalla hyvästit sarville Nupoutus tehdään vasikoiden ollessa yhden, kahden viikon ikäisiä. Hehku van kuuma polttorauta painetaan noin 10 sekunnin ajaksi sarvenaiheen ympä rille, jolloin sarveen tulevat verisuonet tukkeutuvat ja sarvi ei saa enää kasvu voimaa. Vasikan käyttäytymisestä (esimer kiksi pyristely, huutaminen) ja aiheu tuneesta palovammasta päätellen polt taminen on epäilemättä tuskallinen toi menpide. Kipu on kuitenkin ilmeisesti tulkittu ’’tarpeelliseksi” ja nupoutusta jatketaan Suomessa toistaiseksi enti seen malliin.

" Olisipa asetus meilläkin kuten Ruotsissa - e i tarvitsisi pikkuvasikoiden turhaan kärsiä."

HÄRKÄTAISTELUADRESSIT LUOVUTETTIIN MAAILMALLA -Espanjan Suomen suurlähettiläällä ei aikaa eleänsuojetijoille M a a ilm a n elämsuojeluliitto (WSPA) julisti 22. heinäkuuta 1992 maailman härkien päiväksi. Juuri silloin, kolme päivää ennen olympiakisojen alkua Bar celonassa, luovutettiin härkätaisteluiden vastaiset adressit eri puolella maailmaa Espanjan suurlähettiläille. Espanjan eläinsuojeluyhdistysten ja WSPA:n yh teinen delegaatio luovutti samana päivä nä maailmanlaajuisen vetoomuksen yli 2,5 miljoonaa nimeä - Barcelonan pormestarin sijaiselle, joka henkilökoh taisesti vastustaa härkätaisteluja. - Koko maailmassahan kerättiin nimiä yli 2.5 miljoonaa. Espanjan Suomen suurlähetystö kieltäytyi vastaanottamasta Animalian keräämää adressia vedoten ETYK-kokouksen ja lähetystön muuton aiheutta miin kiireisiin. ETYK-kokous tosin päättyi jo 10.7. ja lähetystö muutti vas ta elokuun alkupuolella...

Olympiakomitea myönteinen Animalia lähetti ennen olympialaisia vetoomuskirjeen Suomen Olympiako mitealle, Suomen Ratsastajaliitolle se kä Sevillan maailmannäyttelyä tuke ville yrityksille. Olympiakomitea suh tautui vetoomukseen myönteisesti, ja uskoi että tieto härkätaistelujen epä kohdista tulee olemaan järkytys monil le urheilijoillemme.

Ruotsissa edellytetään kivunlievitystä

Härkätaisteluiden vastainen kampanja sai eläinsuojelijat liik keelle: vetoomukseen härkien puolesta kerättiin yksin Suomessa yli 60 000 nimeä. Kampanjasta kirjoitettiin useissa lehdissä ja Helsingissä järjestettiin siihen liittyen puistotapahtuma.

Otimme yhteyttä myös kymmeniin matkatoimistoihin, jotta ne eivät mai nostaisi härkätaisteluita esitteissään tai paikanpäällä. Urheilijoihin vedottiin myös muualla maailmassa ja esimer kiksi Unkarin olympiakomitea ilmoitti jo toukokuussa suhtautuvansa kieltei sesti härkätaisteluihin.

Korutonta kertomaa Viimeisimmät tiedot kertovat, että Es panjan härkätaisteluissa kuolleiden härkien määrä onkin jopa 30 000 vuo dessa - ei ’ ’vain” 17 000, kuten mm. adressissa luki. Toinen ikävä uutinen on se, että tä män vuoden helmikuussa Espanjassa kumottiin vuodesta 1929 voimassa ol lut laki, jonka mukaan alle 14-vuotiaat lapset eivät saa mennä katsomaan här kätaisteluja. Tämä osoittaa, miten vai kutusvaltainen - j a myös epätoivoinen - härkätaistelumafia on. Se on huo mannut, että esimerkiksi jalkapallo kiinnostaa espanjalaisia nuoria nykyi sin enemmän kuin härkätaistelut. Yhä

Ruotsissa muutettiin vastikään eläin suojeluasetusta siten, että vasikoiden nupoutuksessa on käytettävä kivunlie vitystä. Toimenpiteen saa suorittaa eläinlääkäri tai joku muu tämän val tuuttama nupoutuksen ja kivunlievi tyksen hallitseva henkilö. Kivunlievityksen vaatiminen lähti liikkeelle Ruotsin maatilahallituksen eläinsuojeluneuvostosta ja se sai tuek seen monet teurastamoja ja tuottajia edustavat jäijestöt, eläinlääkäriliiton sekä arvatenkin myös eläinsuojelujärjestöt. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kivunlievitystä tarvitaan mutta sa malla haluttiin tavalla tai toisella var mistaa, että tuottajille ei aiheudu ylen määrin kustannuksia eläinlääkärin tai muun nupouttajan työstä. Nupoutus on meikäläisille vasikoille varmasti yhtä tuskallista kuin ruotsalaisvasikoillekin, joten naapurimme esimerkkiä olisi jälleen syytä seurata. Siihen olisi nyt erinomainen tilaisuus kin, sillä eläinsuojelakiamme ollaan parhaillaan uusimassa. Animalia onkin vaatinut, että uusissa eläinsuojelusääv döksissämme nupoutus sallittaisiin vain, mikäli pätevästä kivunlievityk2. sestä huolehditaan.

nuoremmat on siis saatava katsomoi hin, muuten härkien kasvattajien ja muiden asianosaisten tulot pienenevät ja ’ ’perinne” katoaa. Espanjan eläinsuojeluyhdistys A D - ^ ^ D A toimii aktiivisesti, jotta vuoden 1929 laki saataisiin jälleen-voimaan. Se järjesti 19. heinäkuuta suuren kansain välisen mielenosoituksen härkätaiste luja vastaan.

Painostus jatkuu W SPA:n tämänkertainen härkätaistelukampanja huipentui Barcelonan olympiakisoihin. Silti eläinsuojelijoi den painostus tulee jatkumaan Espan jan hallitusta kohtaan niin kauan, kun nes härkätaistelut loppuvat. Erityisesti espanjalaiset eläinsuojelijat tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen työlleen. Es panja on yksi Euroopan takapajuisemmista maista eläinsuojeluasioissa, eikä siellä ole helppoa ajaa eläinten asiaa; eläinsuojelijoiden pahoinpitelytkään eivät valitettavasti ole harvinaisia. PÄIVI KORHONEN A N IM A L IA 3/1992

A N IM A L IA 3/1992

EMMI MANNINEN

Kulutustavaroiden taustaa osa 2: ,

Valitse ja vaikuta vaateostoksilla Puuvilla, ja eräissä tekstiileissä käytettävät muutkin kasvikuidut, ovat vanha hyvä valinta eläimiä ajattelevalle kuluttajalle. Ongel mallisimmasta päästä löytyvät etenkin turkikset ja matelijannahat. Mutta mitä liittyy keinokuituihin, villaan, silkkiin, nahkatavaroi hin...?

K u n verrataan erilaisten tuotantopro sessien vaikutuksia eläimiin, yksi oleellinen osa on tietysti niiden ympä ristövaikutukset -vaikutus luonnonva raisiin eläimiin, ja pitkällä tähtäimellä myös kotieläinten ja ihmisten elinolo suhteisiin. Turkistarhaus on kuuluisa ympäris töongelmistaan. Etenkin Pohjanmaalla turkistarhaus on kuormittanut vesistöjä suurilla typpi- ja fosforipäästöillään ja pilannut pohjavesiä. Vähemmälle huo miolle on sen sijaan jäänyt se, että ko tieläinten tehokasvatus - josta lihan ohella saadaan myös nahkoja - on myös yllättävän suuri ympäristöongel ma. Esimerkiksi kasvihuoneilmiön osalta on laskettu, että yhden naudanlihakilon tuottaminen tehokasvatuk sessa vaikuttaa yhtä paljon kuin henki löautolla ajaminen 90 kilometrin ver ran. Lisäksi nahkakenkiä tuodaan Suo meen muun muassa Brasiliasta, missä niiden raaka-aine otetaan naudoista, joiden laitumien tieltä kaadetaan ja poltetaan sademetsää.

Turkikset: tutki tarkkaan takkien karvakaulukset Suomalaisista turkiksista valtaosa on peräisin turkistarhoilta. Yleisimmin tarhattuja eläimiä ovat kettu, minkki, naali (sinikettu), supikoira ja hilleri. Tarhojen kenties suurin ongelma on häkkien tavaton ahtaus, jolla on tuhoi sa vaikutus eläinten henkiseen tervey teen. Turkiseläinten lopettaminen tapah tuu joko sähkövirralla, auton pakokaa sulla tai iskulla päähän. Käytännössä tappamisen asiallista kulkua haittaa paitsi eläinten oma paniikki, usein myös nahoitusajan kiire ja ammattitai dottoman tilapäistyövoiman käyttö. Eräitä turkiseläimiä, kuten piisamia, pyydetään luonnosta. Piisamien pyyn nissä käytetään jalkarautoja ja mertoja, jotka pitävät piisamin veden alla, niin 12

•

tonta päätellä, mistä maasta villa on pe räisin. Joissain maissa lampaiden pito on vielä hyvin perinteistä ja lampaiden olot ovat varsin vapaat ja luonnonmu kaiset. Suomeen tuodaan melko paljon villavaatteita Englannista, missä lam paiden olot ovat yleisesti ottaen varsin hyvät. Toisaalta on olemassa sellaisia paik koja kuin villan suurtuottaja Australia, missä lammasbisnes on muuttunut eräänlaiseksi teollisuudeksi. Kuvaan kuuluvat muun muassa elävien lampai den hyvin pitkät kuljetusmatkat, joiden aikana lampaiden olot luisuvat helposti eläinrääkkäyksen puolelle. Kummalli sin australialaiseen lammasteollisuuteen liittyvä epäinhimillisyys on kui tenkin niin sanottu mulesing. Hienovillaisiksi jalostetuilla merinolampailla ulosteet pyrkivät takertumaan peräau kon ympäristön pehmeän säkkäräiseen turkkiin, houkutellen munivia kärpäsiä ja huonontaen villan laatua. Lammasfarmareiden ’’ratkaisu” ongelmaan on se, että lampaiden takapuolesta leika taan sekä turkki että osa ihosta pois. Näin lampaiden takapäätä jää peittä mään kova, kipeä arpikudos, johon ei kasva uutta turkkia.

Siannahkaa ei Suomessa laiteta juuri vaatteisiin - s e jauhetaan ihmisten ja eläinten ruokiin.

että se hukkuu. Piisamin kuolinkamppailun kestosta ei tiettävästi ole tehty tutkimuksia, mutta erään arvion mu kaan piisamin hukkumiskuolemaan kuluu noin 20-30 minuuttia. (Piisaminraudoista löytyy toisinaan muita kin eläimiä kuten sorsia, joille rauta on lyönyt kiinni nokkaan ja jotka ovat sen puristuksessa hitaasti kuolleet näl kään.) Eläinsuojelijoiden aktiivisen tiedo tustoiminnan - ja osaksi ehkä myös leutojen talvien ansiosta - turkisten ky syntä laski joitain vuosia sitten ilahdut tavalla vauhdilla. Nyt turkisteollisuus kehittelee parhaillaan keinoja, joilla menekkiä voisi nostaa uudestaan. Tä män hetken päästrategia näyttää kui tenkin olevan se, että turkikset m yy dään ”huomaamattomina” lisukkeina. Yleisimpiä versioita ovat aidosta tur kiksesta tehdyt takkien kaulukset ja hu pun turkisreunukset. Muutenkin yrite tään väistää kokoturkin imagoa. Mark kinoille on ilmestynyt jopa sellainen

Erikoisuuksia: silkkiä, matelijannahkoja...

Nahkavaatteista ja -kengistä kuulee toisinaan sanottavan, että kun näitä eläimiä joka tapauksessa tapetaan ruo aksi, niin järkevää on sitten käyttää myös niiden nahat hyödyksi. Tosiasi assa vuotien myynti nahkateollisuuden tarpeisiin on yksi niistä rahavirroista, jotka tukevat lihantuotantobisneksen kannattavuutta. Vaatteissa käytettävä nahka on ta vallisesti lammasta tai vuohta, jalki neissa käytetty nahka nautaa. Siannah kaa ei Suomessa juuri käytetä vaattei siin, vaan se syödään (makkaroihin yn nä muihin jauhettuna). Nautojen kasvatusoloista löytyy ko ko skaala: sekä kesät laitumella kuljes kelevat lehmät että koko ikänsä parres sa seisotetut ’’maitokoneet” . Myös ul komailta tuotujen lampaan- ja vuohen nahkojen alkuperässä on melko lailla kirjavuutta. Suuri osa lampaan- ja vuohenkasvatuksesta on varsin luonnon mukaista, mutta osaan liittyy niitä on gelmia, mihin viitattiin edellä villan kohdalla. Lisäksi kuljetukset teurasta molle ja itse teurastus tapahtuvat usein massamittakaavassa, yksittäisen eläi men paniikista tai murtuneesta jalasta piittaamatta.

Kun silkkiperhosen toukka on valmis muuttumaan aikuiseksi perhoseksi, se alkaa tuottaa silkkilankaa, josta se kie too ympärilleen suojaavan kotelon. Kun kotelo on valmis, tulee silkkifarmari, tappaa toukan kuumalla vesihöy ryllä ja purkaa kotelon taas silkkilangaksi. Kieltämättä kyseessä on elävän eläi men tappaminen ihmisen koristautumisenhalun nimissä. Toisaalta silkki perhosen toukan kuolema on varsin no pea ja sen elämä luonnonmukaista varsinkin jos sitä vertaa minkkitarhan häkissä kehää kiertävään mielipuo leen, jalkaraudassa riuhtovaan piisa miin tai mulesingin läpikäyneeseen lampaaseen. Matelijannahat ovat tuontitavaraa, osa luonnosta pyydystettyjä ja osa alligaattorifarmeilta. Farmeilla eläimiä pi detään avoimissa aitauksissa niin pal jon kuin mahtuu, toinen toistensa pääl lä. Koska matelijat ovat yleensäkin huomattavan sitkeähenkisiä ja alligaat torin lopetus on varsin vaativa tehtävä, saatetaan alligaattorit nylkeä farmeilla jopa elävältä.

Vaihtoehdot: luonnonkuitu vai keinokuitu? Entä sitten ne materiaalit, jotka eivät ole suoraan peräisin kenenkään ruu miista? Oman ryhmänsä muodostavat kasviperäiset kuidut: puuvilla- ja har vinaisemmat pellava (pöytäliinat ym.) sekä juutti ja maissi (kangaskassit ja matot). Toinen ryhmä ovat teko- eli keinokuidut: nailon, raion, viskoosi, modaali ja niin poispäin. Keinokuitujen yhtenä keskeisenä raaka-aineena on yleensä öljy. Tämä on kenties suurin syy, miksi niitä kan nattaa katsella kriittisemmällä silmällä kuin kasvikuituja (joiden niidenkin, esim. puuvillan, viljelyssä käytetään paljon kemikaaleja). Öljynporaus, kul jetukset -onnettomuuksineen ja moni ne pienempine vuotoineen- ja öljynjalostus ovat rasite sekä luonnolle koko naisuutena että monille yksittäisille eläimille. Seuraavassa Animalia-lehden nu merossa tutustumme kodin kemikaaleihin, pyykinpesuaineista hyttysöljyyn: kurkistamme niiden tuotantoon ja testaukseen, tutkimme mitä tällä rin tamalla on tarjottavanaan eläinsuojelullisesti ajattelevalle kuluttajalle.

kummallisuus kuin tekoturkiksen nä köiseksi käsitelty aito turkki, ja tavara taloissa voi nykyään törmätä vaikkapa minkkiturkiksesta tehtyihin hiuskoristeisiin. Turkiksista ja tilanteesta turkisrintamalla kerrotaan lisää seuraavassa Ani malia-lehden numerossa.

Villa: Australian ihmeitä tuoteselosteen takana? Suuri osa Suomessa myytävistä villavaatteista ja villalangoista on tehty ul komaista alkuperää olevasta villasta. Suomalainen lammaskanta on melko pieni, ja sen villa ei ole riittävän tasa laatuista sopiakseen suuren mittakaa van teollisuuden tarpeisiin, mistä syys tä suomalaisen lammastalouden tär kein myyntiartikkeli on yleensä liha ei kä villa. Lampaiden kohtelussa ulkomaisen lampaanvillan taustalla on suuria eroja. Tuoteselosteesta on yleensä mahdoA N IM A L IA 3/1992

Nahat: lihateollisuuden ”sivutuote”

HELENA T E N G V A L L

A N IM A L IA 3/1992

on norsujen elämää vuosikausia tutki nut Daphne Sheldric. Hän on mm. to dennut, miten norsuilla on tapana ’ ’haudata” lehdillä ja oksilla kuolleita laumatovereita. ’ ’Mikäli ahneus ja ra ha saavat aikaan sen, että norsujen pyynti alkaa uudelleen, niin olisi eläin ten kannalta parempi tappaa samalla koko lauma eikä vain lauman vanhim mat syöksyhampaalliset yksilöt” , Sheldrick toteaa.

Norsujen kestävä hyödyntäminen ? •

Näin auvoisia on norsun elämä parhaimmillaan. Lauma taivaltaa Afrikan taivaan alla.

Eteläisen Afrikan maat katsovat, että norsukantojä tulisi saada hyödyntää ja tappaa suunnitelmallisesti; norsunluun saamiseksi, metsästyssafareissa, lihan tuottamiseksi maaseudun asukkaille, viljelyksille aiheutuvien tuhojen estä miseksi jne. Näin aikovatkin tehdä mm. Botsvana, Zimbabve ja Etelä-Afrikka rajojensa sisällä, mutta ulkomai seen norsunluukauppaan niillä ei ole lupaa. Tällaiseen hyödyntämiseen liit tyy kuitenkin monia ongelmia: Norsuilla on voimakkaat sosiaaliset siteet: laumatoverin menetys herättää kaipausta ja rauhat tomuutta.

Norsujen tulevaisuus vaakalaudalla

N orsunluun kauppakielto vahvistet tiin kahdeksi vuodeksi uudelleen tä män vuoden CITES-kokouksessa, mutta lajin tulevaisuus on silti uhattu na. Useat eteläisen Afrikan maat ovat käynnistäneet maailmalla voimakkaan painostuskampanjan, jotta norsunluun kauppa vapautettaisiin uudelleen.

Maapallon suurimmat maaeläimet ovat saaneet kokea kovia parinkymmenen viime vuoden aikana. Hillittömän norsunluun kysynnän ja rajun salametsästyksen seurauksena näiden jopa 6 000 kilon jättiläisten määrä putosi Afrikassa 1.3 miljoonasta 600 000 yksilöön. Uhanalaisten lajien kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen turvin saatiin norsunluun myyminen kielletyksi vuoden 1990 alusta. Tämä pelasti Afrikan norsun, ainakin toistaiseksi.

Norsujen pyynnin ikävät kuviot Aikuisen urosnorsun syöksyhampaat saattavat painaa jopa 80 kiloa. Siksi norsujen pyynti kohdistui ensimmäise nä juuri suuriin uroksiin, jotka elelevät erillään vanhojen naaraiden johtamista ja runsaasti nuoria norsuja sisältävistä laumoista. Pian olivat urosnorsut niin vähissä, että norsujen lisääntyminen vaarantui. Aikuinen naarasnorsu voi li sääntyä vain kahden päivän aikana vuodessa, joten silloin täytyisi aina olla urosnorsu saatavilla. 14

Seuraavaksi pyynti keskittyi laumo jen johtaviin vanhimpiin naaraisiin, koska niillä on naaraista suurimmat syöksyhampaat. Tämä aiheutti lau moille suurta tuhoa, ja ne joutuivat ikäänkuin tuuliajolle. Johtajanaarailla on usein yksin hallussaan se tietoja ko kemus, mitä tarvitaan lauman liikku miseen vesi-, ruokailu- ja levähdysalueitten välillä. Pikkunorsut ovat täysin riippuvaisia emostaan kaksi ensimmäistä elinvuot

ta. Norsulla, joka on iältään yli kahden mutta alle viiden, on vain 30 prosentin eloonjäämismahdollisuus ilman emoa. Siten aikuisten naaraiden tappaminen johtaa yleensä myös poikasten kuole maan. Norsulaumassa sosiaaliset siteet ovat erittäin voimakkaat. Eli jos tapat norsun jostakin laumasta, jäljelle jää neet yksilöt elävät todennäköisesti ko ko loppuelämänsä pelon, rauhattomuu den ja kaipauksen vallassa. Tätä mieltä A N IM A L IA 3/1992

- osittainenkin

norsunluukaupan vapauttaminen voisi aloittaa uudelleen norsujen salametsästyksen, mikä nyt monissa Itä-Afrikan maissa on vaivoin juuri saatu kuriin. -norsujen humaani tappaminen on erittäin hankalaa -m onien eteläisen Afrikan maiden norsukannat on oletettu todellista suu remmiksi puutteellisten laskentojen johdosta sekä siksi, että sinne on vael tanut tuhansittain norsuja pohjoisesta levottomilta sotatila-alueilta, esim, Mosambikista ja Angolasta. Elävät norsut tuovat rahaa turismin ja luontomatkailun kautta. Safarimatkailutulot putoavat varmasti sellaisissa maissa, joissa osittainenkin norsujen tappaminen tullaan sallimaan. Norsujen suojelu monissa köyhissä Afrikan maissa ei kuitenkaan toteudu itsestään. Pelkät kiellot eivät riitä. Tar vitaan valvontaa, monia käytännön suojelutoimia, mm. viljelyjen suojaa mista aidoin, pätevää henkilökuntaa sekä ennen kaikkea rahaa. Teksti ja kuvat VELI-RISTO CAJAN DER

Kirja-arvostelu Simpanssien valtakunta Jane Goodall Simpanssien valtakunta kuvaa Gomben kansallispuistossa Tansaniassa asuvan simpanssiyhteisön elämää lä hes kolmen vuosikymmenen ajalta. Sen kirjoittaja, Jane Goodall, lähti vuonna 1960 tekemään vuoden mittais ta tutkimusprojektia simpanssien käyt täytymisestä ja on yhä sillä tiellään. Hän on varmasti monille tuttu vuonna 1974 ilmestyneestä kirjastaan Ystäväni simpanssit. Kirjan alkuosassa Jane Goodall kes kittyy kuvaamaan simpanssiyhteisössä vallitsevia sosiaalisia suhteita ja sim panssin käyttäytymistä yleisemmin kin. Hän tutustuttaa lukijansa yhteisön sisäisiin valtataisteluihin sekä naarasja urossimpanssien erilaisiin rooleihin. Kirjassa kuvataan hauskasti myös sim panssien ja paviaanien keskinäistä suh detta ja rinnakkaineloa laumana. Goodall esittelee myös muutamia it selleen rakkaimmista simpansseista. Hän kertoo hyvin tarkasti Goblinin tien huolehtivan ja korkea-arvoisen äitisimpanssin huomasta yhteisön pitkäai kaiseksi johtajaurokseksi. Samoin hän kuvaa Melissan kasvamista huolehti vaksi äidiksi ja perheen pääksi. Kirjan loppuosassa kerrotaan ihmis ten ja simpanssien välisestä suhteesta. Varsin pian käy selville, että liian mo net luonnonvaraiset simpanssit joutu vat koe-eläimiksi, ihmisten viihdyttäjiksi tai lemmikkieläimiksi. Sen lisäk si, että Goodall ottaa voimakkaasti kantaa simpanssien puolesta ihmisen mielivaltaa vastaan, hän tuo esiin mo nia epäkohtia suhteessamme myös muihin eläinlajeihin. Kirjan alussa ole va aforismi kuvaa yleisemminkin, kuinka meidän tulisi suhtautua muihin lajeihin:

Vain jos ymmärrämme, voimme välittää Vain jos välitämme, voimme auttaa Vain jos autamme, ne pelastuvat RISTO YLI-TAIN IO

A N IM A L IA 3/1992

Tanskalaiset kannattavat julmaa pyyntiä

Valaanpyynnin eettiset ongelmat mittavia

S u u ret valaat tapetaan nykyään noin 20 kilon harppuunoilla, joiden kärjessä on pentrineä sisältävä räjähtävä osa. Mikäli tähtäys onnistuu täysin, eli osuu valasta keskelle päätä, yksilö voi kuol la välittömästi. Kaikissa muissa ta pauksissa valaan kuolinkamppailu kes tää vähintään useita minuutteja. Lainehtivalla merellä on vaikea osua liikkuvaan valaaseen. Lisäksi pyytä jien taidot vaihtelevat huomattavasti. Osa harppuunoista kulkee valaan läpi. Epäonnistuneita osumia paikataan uu della harppuunanlaukauksella tai ki vääreillä. Kaikki tämä vie aikaa ja ai heuttaa valaalle suurta tuskaa.

Kärsimystä ei mitata keskiarvoilla Japanilaisen lahtivalaita koskevan tut kimuksen mukaan eläinten keskimää räinen kuolinaika oli kaksi ja puoli mi nuuttia. Norjalaisten mukaan puolet lahtivalaista on kuollut ennen 75 se kuntia, mutta keskimäärin kuolin kamppailu kestää 6.5 minuuttia. Y le i sesti otaksutaan, että sekä norjalaiset että japanilaiset ovat ’ ’ siivonneet” näistä keskiarvoista pois kaikkein karmeimmat tapaukset, joissa valaiden kuolinkamppailu on kestänyt jopa useita tunteja. Kärsimystä ei mitata keskiarvoilla tai numeroilla. Kaikilla nisäkkäillä, ih minen mukaanlukien, on samalla ta voin rakentunut keskushermostosysteemi, mikä mahdollistaa saman kaltai sen kivun kokemisen, toteaa neurofysi ologi Bateson ’ ’Animal Behaviour” lehdessä 1991. Norjalaisten ja japanilaisten ’ ’kuolematuloksia” kaunistaa myös se, että valaanpyytäjillä on eri käsitys kuin vaikkapa eläinlääkäreillä siitä, milloin eläin on tiedottomassa tilassa ja kuol lut. Norjalaisten mukaan jo valaan selkäevän liikkeiden hidastumisen alka minen voidaan tulkita tiedottomuuden tilaksi. Japanilaisten mukaan taas va laan pyrstön liikkeet tai hengitysliikkeet voidaan tulkita reflekseiksi, jossa tilassa eläin ei voi enää tuntea kipua. Tällaiset väittämät ovat täyttä hämäys tä ja roskaa; niillä ei ole mitään teke mistä tieteellisen totuuden kanssa! 16

M ikäli kaupallinen valaanpyynti alkaa uudelleen - kuten Nor ja , Japani ja Islanti vaativat - on aika tuoda voimakkaasti esil le, mitä eettisiä epäkohtia ja raakuuksia valaitten tappamiseen liittyy. Tämä olikin esillä kansainvälisen valaanpyyntikomission (IWC) heinäkuisessa kokouksessa Glasgowssa.

Onko kotieläinten teurastus raa’empaa? IWC:n kokouksessa islantilaiset ja nor jalaiset toivat toistuvasti esille, että ko tieläinten teurastus tai vaikkapa ketunmetsästys on epähumaanimpaa kuin valaanpyynti. Siksi valaitten pyyntimenetelmiä ei pitäisi edes käsitellä ko kouksissa. Ylipäätänsä on heppoista puolustel la jotain epäkohtaa vetoamalla jonkin muun ongelman olemassaoloon. L i säksi vastakommenttina voidaan esit tää, että teurastus on paremmin valvot tua kuin valaanpyynti. Länsimaisen käytännön mukaan teuraseläimen on kuoltava tai mentävä tiedottomaan ti laan välittömästi, mikä tarkottaa alle

Kashelotti sukeltamassa merten syvyyksiin.

sekunnissa (tosin käytäntö ei aina ole näin kaunista). Valaat tapetaan usein toisten yksi löiden läsnäollessa, mikä aiheuttaa jäl jellejääville eläimille epäilemättä suur ta levottomuutta ja painetta. Teurastettavat kotieläimet tulee määräysten m u -^ R kaan tappaa yksittäin toisten näkemät tä, ja niiden tulee saada levätä ennen lopetusta. Valailla on sen sijaan takana jopa tuntikausia kestänyt pelottava takaa-ajo ennen kuolemaa. Kaikenkaik kiaan: länsimaissa ei kotieläinten teu rastuksessa hyväksyttäisi valaanpyyntiin verrattavia menetelmiä. Pyynnistä saatava valaanliha on ja panilaisten ravintoloiden ylellisyys tuote, jota ihmiskunta ei tarvitse.

•

IWC:n kokouksen aikana tuli esille, et tä färsaarelaiset ovat heinäkuussa jäl leen aloittaneet pallopäävalaitten pyynnin saarillaan. Heidän käyttä määnsä menetelmää pidetään yleisesti kaikkein raaimpana valastuksen muo tona. Kun paikalliset asukkaat havaitsevat merellä lauman näitä noin kuusimetri siä ja 1 500 kilon painoisia valaita, he pakottavat eläimet rantaan, missä aloi tetaan verinen kansanjuhla. Nuijin, veitsin ja rautakoukuin hakataan panii kissa olevia eläimiä tuntikausia, kun nes ne saadaan hinattua rannalle ja ta pettua lopullisesti. Tällä tavoin Färsaa rella tapettiin 80-luvulla yli 20 000 pallopäävalasta. IWC:n jäsenmaiden selvä enemmistö kyseenalaisti - jälleen kerran - pal lopäävalaitten tappamisen m ielekkyy den. Tanskalaisten kanta on, että asias ta ei tule edes keskustella. IWC:n Tanskan delegaation jäsen J. Olsen to tesi mm. että: ’ ’Färsaarelaiset jatkavat tätä menetelmää, jota he ovat menes tyksellä käyttäneet jo 400 vuotta. Pyynti on ratkaisevan tärkeää saare laisten toimeentulon ja kulttuurin säi lymisen kannalta” . Kuvat ja teksti VELI-RISTO CAJAN DER Mielenosoitus valaanpyyntiä vastaan - onneksi joku välittää... —»

Mitä minä voin tehdä: Norjalaiset aloittivat heinäkuussa luvattoman lahtivalaitten pyynnin, saaliskiintiönä on 110 valasta. M yös islantilaiset saatta vat lähteä pyyntiin jo kuluvana syksynä. Japanilaiset kiertävät pyyntikieltoa tappamalla 400 valasta tutkimustarkoituksiin. Tanskan viranomaiset eivät ole puuttuneet färsaarelaisten pallopäävalasjahtiin. Voit ilmaista kantasi kortilla tai kirjeitse - myös suomeksi (lähe tystöissä on varmasti käännöstaitoista väkeä). Muista laittaa mu kaan oma nimesi ja osoitteesi ja pyytää vastausta kannanottoosi. Valaanpyyntimaista tulee Suomeen runsaasti tuotteita, joita voi boikotoida, kunnes valaat saavat uudelleen rauhan. Osoitteita: Japanin suurlähetystö/ Suurlähettiläs Eteläranta 8, 00130 Helsinki Norjan suurlähetystö/Kaupallinen osasto Yrjönkatu 23, 00100 Helsinki fax 90-657 807 Tanskan suurlähetystö/Suurlähettiläs Keskuskatu 1, 00100 Helsinki fax 90-171 511

Eettiset toimikunnat - keino vaikuttaa ja muuttaa Ruotsin eläinkokeita arvioivat eettiset toimikunnat eivät toimi läheskään riittävän hyvin. Ne ovat kuitenkin tärkeä keino vai kuttaa koe-eläinten oloihin, mahdollistavat tiedon saannin eläinkoetoiminnasta ja niiden sisällä voi saada aikaan muutos ta vuoropuhelun avulla.

S iit ä saakka, kun eläinkoe-eettinen arviointi tuli voimaan Ruotsissa 1979, sillä on ollut neuvoa-antava tehtävä. Kun valtiopäivät päätti uusista arvioin tia koskevista säädöksistä vuonna 1988, katsoi maatalousministeri, että nämä kysymykset sopivat luonteeltaan parhaiten neuvoa-antavaan käsitte lyyn. Hän perusteli tätä sillä, että arvi oinnin tulisi johtaa tutkijoiden ja eettis ten toimikuntien lisääntyvään yhteis työhön sekä aikaansaada yhteisym märrystä tutkimus- ja eläinsuojelunäkemysten välillä.

•

Kaikki kokeet arviointiin Samalla, kun Ruotsissa tuli voimaan uusi eläinsuojelulaki, muuttuivat myös eettisiä toimikuntia koskevat säädök set. Nykyisin kaikki eläinkokeet käy vät läpi eettisen arvioinnin, kun aikai semmin arvioinnin piirissä oli ehkä puolet kokeista - loput vain ilmoitettiin viranomaisille. Toimikuntien kokoon pano muuttui niin, että eläinkokeiden tekijät eivät enää muodosta niissä enemmistöä. Aiemmin toimikunnan tehtävänä oli ottaa kantaa vain itse koe tilanteeseen, kun ne nyt arvioivat myös eläinten hoitoa ja tiloja. Nykyisen lain mukaan eettisten toi mikuntien tulee hylätä koelupa-ano mus, mikäli sen tieteellistä päämäärää ei voida pitää yleisen edun mukaisena ja mikäli on mahdollista saada saman arvoista tietoa muilla menetelmillä.

Eettinen keskustelu on vähäistä Valmisteluryhmässä ja toimikunnassa ei oikeastaan käydä varsinaista eettistä keskustelua, vaan niissä keskustellaan kokeiden suorittamiseen liittyvistä konkreettisista seikoista. Silloin kun haluamme kyseenalaistaa itse kokeen tarkoituksen, kiristyy ilmapiiri ja lop putuloksena on toimikunnan enemmis tön hyväksyntä ja meidän (NSMPDrn) edustajamme eriävä mielipide. Toimikunta ei siis käy mitään syväl lisiä eettisiä keskusteluja, vaan par haassa tapauksessa on kysymys rajojen asettamisesta sille, kuinka pitkälle eläi miä saa kokeessa hyödyntää. Nämä ra janvedot ovat kuitenkin tärkeitä ko keissa käytettävien eläinten kannalta ja myös siksi, että eläinkokeiden tekijöi den kanssa päästään käymään konk reettista keskustelua eläinten oloista siis parhaassa tapauksessa.

Koe-eläinsuojelijat mukaan toimikuntiin Nordiska Samfundet Mot Plägsamma Djurförsök (Ruotsin suurin eläinsuojelujärjestö, vastustaa tuskallisia eläin-

Ruotsissa eettiset toimikunnat ovat kaikkien mieIestä hyvä asia.

~ S*

kokeita, toim. huom.) ei saanut ehdot taa jäseniä eettisiin toimikuntiin ennen vuotta 1982. Tällä hetkellä meillä on edustaja jokaisessa seitsemässä toimi kunnassa. Allekirjoittanut on ollut Malmö-Lundin toimikunnan jäsen vuodesta 1982. Mielestäni tämä toimi kunta käsittelee koeanomukset parhai ten. Kun tutkija aikoo käyttää eläintä ko keessa, hänen täytyy tehdä anomus toi mikunnalle. Tämän laiminlyönti on rangaistava teko. Hakemus käsitellään ensin ns. valmisteluryhmässä. MalmöLundin toimikunnan jäsenet on jaettu kolmeen valmisteluryhmään. Meillä on tehty periaatepäätös, että kokeen ohjaaja kutsutaan - ja hänen tulee olla - läsnä valmistelussa. Tämä tarkoittaa, että käymme hake muksen läpi yhdessä kokeen ohjaajan kanssa, minkä jälkeen ryhmä antaa päätösehdotuksensa toimikunnalle. Tällä tavoin on mahdollista esittää k y symyksiä suoraan kokeen ohjaajalle ja keskustella mahdollisista muutoksista kokeen kulussa. Tämä myös lisää to dennäköisyyttä, että edellytettyjä muu toksia noudatetaan. Valitettavasti tällainen työskentely tapa ei ole yleinen. Jotkut toimikunnat eivät kutsu kokeen ohjaajaa valmiste luun, ja joissain valmisteluryhmä voi itse päättää, kuinka tehdään. Koke mukseni mukaan useimmat eläinko keiden tekijät tulevat mielellään val misteluryhmän kuultavaksi. On tietysti myös niitä, jotka eivät pidä siitä, että heidän täytyy vastata kokeitaan koske viin kysymyksiin.

A N IM A L IA 3/1992

Rajoja tarvitaan tutkijoidenkin mielestä Yhä useammat eläinkokeiden tekijät myöntävät, että rajoja tarvitaan. Niin esimerkiksi Malmö-Lundin toimikun nassa on useaan otteeseen keskusteltu ja edellytetty, että eläimet, jotka ko keessa voivat tulla kuolemansairaiksi, lopetetaan, heti kun niissä näkyy vai kean sairauden oireita. Tällainen pää tös ei estä eläinkokeiden tekemistä, mutta johtaa toivottavasti siihen, että eläimet säästetään pahimmilta kärsi myksiltä ja myös siihen, että näkemyk set muuttuvat. Eläinkokeiden tekijät väittävät, että toimikunnat ovat tuoneet eläinkoetoimintaan omaehtoista saneerausta: ettei tietynlaisille eläinkokeille edes anota lupia - ja niitä ei siis näin muodoin enää tehdä. Tätä on tapana myös käyt tää selityksenä sille, että toimikunnat hylkäävät vain muutaman promillen anomuksista.

Hakemuksia kaunisteltu, valvonta ontuu Itse olen sitä mieltä, että toimikunnilla on tietty ennalta ehkäisevä tehtävä. Mutta niissä näkee myös asian toisen puolen. Hakemukset ovat usein aivan liian suppeita ja yleisluonteisia. Väitänpä jopa, että useat eläinkokeiden te kijät ovat oppineet, mitä toimikunnat toivovat hakemuksilta ja muokkaavat sanottavansa näihin raameihin. Olen nähnyt myös useita kaunistel tuja koekuvauksia. Nordiska Samfun

det on joitakin kertoja saanut selville, että tutkija on todellisuudessa kokees saan aiheuttanut eläimille enemmän kärsimystä kuin mitä koelupahakemus on antanut ymmärtää. Tällainen on tie tysti vaarallista koko eettisen arvioin nin uskottavuudelle - ja olisi myös tul lut automaattisesti esille, mikäli eläin kokeiden valvonta ja seuranta toimisi kunnolla. Eettiset toimikunnat tekevät arvioin tinsa pelkästään hakemuspaperien pe rusteella, kun taas melko olemattomas ta valvonnasta ja seurannasta vastaavat kuntien ympäristö- ja terveysviran omaiset.

Pelkkä vastustaminen ei auta eläimiä On työlästä vastustaa eläinkokeita ja olla mukana toimikuntien työssä. K o kouksiin on valmistauduttava huolelli sesti ja niiden jälkeen tuntuu usein ras kaalta, kun on ollut mukana käsittele mässä hakemuksia, jotka merkitsevät kärsimyksiä monille eläimille. Toimi kunnan jäsenenä tuntee helposti jopa osallistuvansa eläinkoetoimintaan. Minulle henkilökohtaisesti olisi hel pompaa jättäytyä ulkopuolelle ja sanoa vain ei. Mutta näin toimimalla menet täisin mahdollisuuden muuttaa eläin ten oloja. En myöskään voisi vuoropu helun avulla vaikuttaa suoraan eläinko keiden tekijöihin, enkä saisi tietoa eläinkokeista. Toimikunnat eivät toimi lähestulkoonkaan hyvin, mutta vaihto ehto ei ole kieltäytyä osallistumasta niiden toimintaan, vaan yrittää paran taa niitä sisältäpäin. STAFFAN PERSSON, varapuheenjohtaja Nordiska Samfundet Mot Plägsamma Djurförsök (K ä ä n n ö s K a a rin a K iv iv u o ri)

Eläinsuojelijat koe-eläintoimikuntiin - kampanja jatkuu Muistathan osallistua Animalian kampanjaan, jonka tarkoituksena on saada eläinsuojelujärjestöjen edustus pakolliseksi koe-eläintoimikuntiin. Toimis tosta saat kampanjaesitettä sekä kansalaisadresseja, joihin voit kerätä nimiä vaatimuksemme tueksi. Mikäli tunnet lääkäreitä, tutkijoita, eläinlääkäreitä tai muita tieteen edustajia, tilaa erityistä heille suunnattua monistetta sekä allekirjoituskaavaketta. Ethän ajattele, että yksi ihminen ei voi tehdä mitään. Muista mieluummin, että juuri sinusta voi alkaa muutos.

BST:n käyttö kielletään edelleen

Ajankohtaista

E Y o n p ä ä ttä n y t ja tk a a g e e n ite k n iik a lla tu o te tu n B S T -k a s v u h o rm o n in k ie lto a j ä l le e n k a h d e lla v u o d e lla . B S T o n k e h ite tty ly p sy k a rja n m a id o n tu o ta n n o n lis ä ä m is e k si. T u tk im u k s e t B S T :n e lä in s u o je lu u n ja k u lu tta jie n te rv e y te e n liitty v is tä o n g e lm is ta , s a m o in k u in se n k ä y tö n y h te isk u n n a llis ta lo u d e llis is ta v a ik u tu k s is ta ja tk u v a t e d e l

Kanahuolia EY:ssä

le e n . L o p u llin e n p ä ä tö s B S T :n k ä y tö s tä te h d ä ä n lo p p u v u o d e s ta 1993.

E Y :n k o m is s io o n o tta n u t h ä k k ik a n a la o n -

(WSPA, Eurolink 1192, P.V-R)

g e lm a n to s is s a a n j a p e ru s ta n u t a s ia n tu n tija ry h m ä n (E C O P F A ) s e lv ittä m ä ä n h ä k k ik a n a lo ih in

liitty v iä

o n g e lm ia

se k ä

n iid e n

v a ih to e h to ja . R y h m ä llä o li se m in a a ri m a a

Tulevaisuuden eläintarha

EY-maissa tulee kanamunapakkauksiin kohta merkitä, millaisista oloista munat ovat peräisin.

lis k u u s sa , j a siih e n o sa llis tu i e lä in lä ä k ä r e i tä , e to lo g e ja , siip ik a rja tu o tta jie n e d u s ta jia

T e k n o -e k o -e lä in ta rh a j a 2 0 0 0 -lu v u n v a ih

se k ä e lä in s u o je lu jä rje s tö je n e d u s ta jia .

to e h to p e rin te is e lle e lä in ta rh a lle . N ä in k u se u ra a v a t

o n g e lm a t

v o ita is iin

ra tk a ista :

h in liitty v ä t v a k a v im m a t o n g e lm a t: u se id e n

k a n n ib a lis m in v a a ra , k a n a n m u n ie n k e rä ily -

n o rm a a lie n k ä y ttä y ty m is m u o to je n e s ty m i

o n g e lm a se k ä p ö ly o n g e lm a t.

nen,

lu u s to n

h e ik e n ty m in e n

liik u n n a n

S e m in a a ri s u o s itte li m y ö s , e ttä r u tiin in o m a in e n s iip ik a rja n n o k a n k a tk a is u tu lisi

F ä r-s a a re t o n itse p ä is e s ti ja tk a n u t p ik k u v a -

k ie ltä ä . K u lu tta ja a ila h d u tta a e rity is e s ti se,

S e m in a a ris s a ta rk a s te ltiin h ä k k ik a n a lo i

to im e e n tu lo n tu rv a a m is e e n . P e ru ste o n m i

e ttä k o k o u s o li o llu t y k s im ie lin e n siitä , e ttä

d e n v a ih to e h d o ik s i k e h ite tty jä jä r je s te lm iä ,

tä ilm e isin te k o s y y , sillä v a la id e n j a d e l

k a ik k iin k a n a n m u n a p a k k a u k s iin tu le e m e r

fiin ie n su o je lu u n e rik o is tu n e e n e n g la n tila i

p u u tte e n ta k ia s e k ä v a ik e u d e t lin tu je n ta r k a s ta m is e s sa .

k itä se , m is s ä k a n a n p ito jä rje s te lm ä s s ä ne

m a h d o llis ta v a t e r in o m a is e s ti k a n o je n p e -

se n W h a le a n d D o lp h in C o n s e rv a tio n S o

o n tu o te ttu .

c ie ty n e d u s ta ja t to te s iv a t ä s k e ttä in F ä r-s a a -

to te u tta m ise n .

K o m iss io k ä y ttä ä k o k o u k s e n se lo n te k o a

Y k s im ie lis y y ttä lö y ty i k u ite n k in m y ö s s ii

a p u n a a n u u d is ta e s s a a n h ä k k ik a n a la d ire k tiiv iä . K o m iss io n e h d o tu s te n o d o te ta a n m e

tä , e ttä lis ä tu tk im u k s ia ta rv ita a n , jo t ta esim .

Färsaarelaisten harjoittama valaiden nuijimi nen tulisi kieltää välittömästi.

k esk u k seen

e n n e n sy k s y ä .

k a d e lfiin iä .

tie to k o n e e n

o h ja a m ia

W o rld life n ta rk o itu s o n o p a s ta a k a ik e n -

^ "§ §■

ik ä is iä ih m is iä a rv o s ta m a a n j a y m m ä rtä -

m ä ä n e lä im iä j a n iid e n e lin y m p ä ris tö jä ilm a n , e ttä e lä im ille tu o te ta a n k ä rs im y s tä , U u d e n te k n iik a n a v u lla ih m is e t v o iv a t

B i ^

m y ö s to d e lla ’’o s a llis tu a ” n ä k e m ie n s ä e lä in te n lu o n n o n m u k a is e e n e lä m ä ä n . T e k -

S ilti v iim e v u o n n a s a a rilla ta p e ttiin j u l m a s ti 6 5 8 p a llo p ä ä v a la s ta j a 6 2 p u llo n o k -

tu le e

k o lm iu lo tte is ia k u v ia e lä im is tä n iid e n a id o s s a e lin y m p ä ris tö s s ä .

rille te k e m ä llä ä n v ie ra ilu lla s a a rte n ih m is te n e lin ta s o n o le v a n e rittä in k o rk e a .

n e v ä n m in is te rin e u v o s to n k ä s itte ly y n v ie lä

(WSPA, Eurolink 1192, P.V-R)

K o k o j u tu n id e a o n se , e ttä tä s s ä e lä in ta r h a s s a e i o le la in k a a n elä im iä ! S e n sija a n

la id e n p y y n tiä v e d o te n s a a rte n a s u k k a id e n

j a o ltiin y k s im ie lis iä siitä , e ttä n iis tä m o n e t r u s k ä y ttä y ty m is ta rp e id e n

v a ta a n E n g la n n is s a v u o n n a 1995 a v a tta v a a ^ ^ W o rld life -k e s k u s ta .

Färsaarten valaanpyynä jatkuu

Bristolin eläintarha luopui jääkarhuista aini aaksi - seuraisipa Ranuan eläinpuisto esimerk kiä!

n o -e k o -e lä in ta rh a s ta o n s a n o ttu , e ttä se o n y h tä k a u k a n a 1 8 0 0 -lu v u lla k e h ite ty s tä p e

(WSPA, Eurolink 1192, P.V-R)

r in te is e n e lä in ta rh a n id e a s ta k u in a v a ru u s su k k u la o n h e v o s k ä rry istä .

(WSPA. Eurolink 1/92, P.V-R)

YK suojelee eläimiä G e n e v e e n , S v e its iin o n a v a ttu e lä in s u o je lu n tie to k e s k u s (C IP A ), jo k a to im ii Y K :n

N in a lo p e te ttiin tu sk a tto m a s ti ta m m i

su o je lu k s e s sa . T ie to k e s k u k s e n e n s im m ä i

k u u s s a , k u n sillä h a v a ittiin v a k a v a m a k s a

Broilereiden luustovauriot

n e n p ro je k ti o li p e ru s te e llin e n se lv ity s n i m e ltä ä n T o n n ik a la n m a s s a k u o le m a , jo k a

v a u rio , jo s ta se e i p a ra n tu n u t. S a m a a n a i

Iso n -B rita n n ia n

p itä ä s is ä llä ä n tie to a a jo v e rk o is ta (m m .

ilm o itti, e tte i se e n ä ä k o s k a a n h a n k i jä ä k a r

ru o a n tu tk im u s k e s k u s te k e e p e ru s te e llis ta

Y K :n p ä ä tö s a s ia sta ), d e lfiin iv a p a a s ta to n

h u ja.

tu tk im u s ta k a n o je n j a b ro ile rie n lu u sto sta .

n ik a la s ta j a F ä r-s a a rte n v a la a n p y y n n is tä .

N y t o n v a rm is tu ttu siitä , e ttä 5 0 - 8 0 p r o s e n tilla B rita n n ia n b ro ile re is ta o n ja lk a - ja

C IP A n se u ra a v a p ro je k ti o n te h d ä s e lv i ty s e lä in te n p e la s ta m is o p e ra a tio is ta k a ta s

lu u s to v a u rio ita , j a 3 0 p ro s e n tilla k a ik is ta

tr o fitila n te iss a .

m a a ta lo u s tu o tte id e n

te u ra s te tu is ta m u n in ta k a n o is ta o n v ä h in

(WSPA, Eurolink 1192, P.V-R)

tä ä n y k si m u rtu n u t lu u . T o h to ri C o lin W h ite h e a d E lä in te n f y s io lo g ia n a n d g e n e tiik a n tu tk im u k s e n k e s k u k

k a a n m y ö s M is h a lo p e te ttiin , j a e lä in ta rh a

(Turning Point, n:o 25,1992, P.V-R)

Eläinkokeista tiedottaminen E lä in lä ä k e tie te e llis e llä k o rk e a k o u lu lla p i d e ttiin to u k o k u u n lo p u lla K u o p io n y lio p is to n jä r je s tä m ä tila is u u s ’’E lä in k o k e is ta tie

la t v ä ä n ty v ä t. A in a k in 5 0 - 6 0 p ro s e n tilla

Hyvästi Misha ja Nina ei enää uusia jääkarhuja Bristoliin

k u u s iv iik k o is is ta b ro ile re is ta o n ja lk a v ik a ,

Jä ä k a rh u t o v a t e lä in ta rh a o lo ih in k a ik k e in

jo k a jo h tu u su o ra a n n iid e n liia n n o p e a s ta

h u o n o im m in s o p e u tu v ia la jie ja . N iid e n o n

la is u u d e s ta

k a s v u v a u h d ista . P ie n e llä m ä ä rä llä lin tu ja ja la t o v a t n iin

to d e ttu

h ä iriy ty v ä n

e n e m m ä n h y ö ty ä , j o s k e s k u s te lu o lisi sa atu

p a h a s ti e p ä m u o d o s tu n e e t, e ttä n e e iv ä t v o i

v a n k e u d e s sa . B ris to lin e lä in ta r h a s s a E n g la n n is s a o li

p y s y m ä ä n a s ia lin ja lla , jo t a k u rs s in jo h ta ja , T im o N e v a la in e n , a lk u p u h e e n v u o ro s s a a n

n e e t liik k u a . N e k u o liv a t u se in e s im . n e s te -

v ie lä v iim e v u o n n a k a k s i jä ä k a r h u a , N in a ja

p e rä ä n k u u lu tti. N y t tu h e rtu i liik a a a ik a a

h u k k a a n . W h ite h e a d to te a a : p ro s e n tu a a li

A n im a lia n te k e m is te n j a te k e m ä ttä j ä t t ä

se sti m ä ä rä o n p ie n i, m u tta y k s i p ro se n tti

M is h a . E lä in ta rh a o li te h n y t p e r ia a te p ä ä tö k s e n v u o n n a 1989, e ttä k u n to in e n k a r

5 0 0 m iljo o n a s ta lin n u s ta o n v a lta v a m äärä!

h u ista k u o le e , to in e n k in lo p e te ta a n , sillä

k o e tu tk ija t e iv ä t tu n n u p ä ä s e v ä n irti.

jä ä k a r h u t ta rv its e v a t la jito v e rin se u ra a .

KK.

se sta to te a a a sia sta : K o s k a b ro ile rit lih o te ta a n n iin n o p e a s ti, n iid e n lu u t ta ip u v a t j a j a

Kuva: Greenpeace

S e m in a a ris s a tu o tiin e s ille h ä k k ik a n a lo i

(WSPA, Eurolink 1192, P.V-R) A N IM A L IA 3/1992

lä h e s

p o ik k e u k s e tta

d o tta m in e n ” . L ä s n ä o li tu tk ijo ita , k o ee lä in h o ita jia , v ira n o m a isia , o p is k e lijo ita ja e lä in s u o je lu v ä k e ä . A ih e o li m ie le n k iin to i n e n j a k e s k u s te lu k ä v i v ilk k a a n a . T o s in ti o lisi

v a rm a sti

o llu t

p a ljo n

m is te n p u im is e e n - a ih e , jo s ta jo tk u t e lä in -

e ty t

CIVIS toimii J ä s e n le h d e s s ä n n e 2 /9 2 a n n e ttiin v ä ä rä ä tie to a C IV IS :in p e ria a tte is ta j a to im in n a sta . S iin ä v ä ite ttiin , e tte i C IV IS :llä o le a k tiiv is ta to im in ta a S u o m e s s a j a e ttä se e i v a s tu sta e lä in k o k e ita e lä in s u o je lu s y istä . C IV IS v a s tu s ta a e lä in k o k e ita s e k ä e lä in su o je lu - e ttä lä ä k e tie te e llis is tä sy is tä . T o i m in n a s s a o n m u k a n a u s e ita lä ä k ä re itä j a tu tk ijo ita (K a tso k irja s s a A la s to n h a llitsija s. 3 5 4 ’’C IV IS p e ria a tte e t). Y h te y d e n o to t:

Per-Erik Pettersson, Karhunkatu 4 F, 33500 Tampere.

Luontomme ei säätele vieraspetoja! A n im a lia -le h d e n n u m e ro s s a 2 /9 2 V e liR is to C a ja n d e r k irjo itti tie tä m ä ttö m y y d e n s y v ä llä rin ta ä ä n e llä m e tsä sty k se stä . H ä n m a in itsi m m . e ttä su p in j a m in k in k a n to je n s ä ä te ly s tä lu o n to p itä ä h u o le n j a e ttä n iid e n

Vastaus lukijakirjeeseen M in k in j a su p in ra v in to o n to d e lla k in m o n i

Suomalainen metsästys hyvällä tahdolla ja terveellä järjellä

Barrikaadeille eläinten puolesta N u m e ro s s a 2 /9 2 k e h o itti H a n n a T u o m a a la m e itä v e to a m a a n k u n in k a a llis iin E s p a n ja n

p u o lista . S ik si n iid e n s a a listu s ei k e s k ity

A n im a lia -le h d e s s ä 4/91 ju lk a is tiin a r t i k k e l i ^ ^

ra u ta - j a lo u k k u p y y n tiä e i ta rv ita . T a rv ita a n

y k sip u o lis e s ti v a in k a n a lin tu ih in ta i v e s i

m e ts ä s ty s la in u u d ista m is e sta . M M M :n k a - ^ ^

v a rm a s ti, sillä m u u te n e i e lä im is tö m m e

lin tu ih in e iv ä tk ä n e tä te n u h k a a lin tu k a n to -

la s tu s - j a m e ts ä s ty s o s a s to n y lijo h ta ja S u o

m o n ip u o lis u u s sä ily . A lle k irjo itta n u t o n 4 0

ja . K a tta v im m a s s a s u o m a la is e s s a m in k k i-

m u k se n (n y k y is in e lä k k e e llä , to im .h u o m .)

d o n n u t Ju a n C a rlo s iin j a k o h te lia in , m u tta jy r k in sa n a k ä ä n te in p y y tä n y t h ä n tä n im is

v u o tta liik k u n u t lu o n n o s s a m e ts ä s tä jä n ä ,

tu tk im u k s e s s a

riis ta n h o ita ja n a j a lu o n n o n s u o je lija n a , j a

1990.) to d e ta a n m m ., e ttä m in k k i e i o le

a ja m a u u d is tu s sis ä ltä ä p ä ä a s ia s s a e h d o tu k se n , ette i m itä ä n e lä in la jia sa a m e ts ä s tä ä s u

m e n n y t j o k a k s i e ik ä h o v i o le v a iv a u tu n u t

lu u le n n ä h n e e n i p a ljo n s e lla is ta , m itä ei k ir

S u o m e n la h d e lla v a ik u tta n u t sa a ris to lin n u s to o n lä h e s k ä ä n n iin tu h o is a s ti, k u in m itä o n

k u p u u tto o n . S itä v a s to in k is s a j ä ä e d e lle e n

v a s ta a m a a n . S a m a lla ta v o in o le n p ro te s to i

la in s u o ja tto m a k s i, n o u ta v a n k o ira n k ä y ttö -

n u t N o rja n j a E n g la n n in k u n in k a a llis e n

p e lä tty . T u tk im u k s e s s a to d e ta a n m y ö s, e ttä

p a k k o a e i tu le , k iv u lia a t ly ijy lu o d it jä ä v ä t

m in k k i j a v e s ilin n u t v o iv a t k iista tto m a s ti

k ä y ttö ö n , p iis a m in j a m u id e n tu rk is e lä in te n

p e rh e e n k a u tta . N ä in o n , e ttä to d e n n ä k ö i se sti v a s ta n s. k o r k e a n ta s o n y h te y d e n o tto

s o p e u tu a e lä m ä ä n sa m a lla a lu e e lla y h d e s

tu s k a llin e n ra u ta p y y n ti o n e d e lle e n lu v a l lis ta j a v illip e d o n sa a a m p u a jo k a in e n , jo k a

sa a tta isi k a n ta a h e d e lm ä ä .

jo itu s p ö y d ä n ta k a a n ä e . M e illä o n la je ja , jo tk a o v a t o lle e t tä ä llä a ik o je n a lu s sa . N e o v a t m u k a u tu n e e t lu o n to o m m e ,

e s im e rk ik s i

k e ttu .

H u o n o in a

m y y rä v u o s in a k e tu n p o ik u e e t o v a t p ie n iä .

(P o k k i,

S uom en

R iis ta

sä.

•

h ä rk ä ta is te lu je n lo p e tta m ise k s i. O le n v e

sä ä n te k e m ä ä n jo ta in . N ä itä k irje itä o n

J o k a m a a s s a o n o m a t h is to ria llis e t, m o

H u u h k a ja t j a m u u t p ö llö m m e e iv ä t p e s i

M itä ä n e lä im iä e i o le o ik e u tta p y y tä ä

o m is ta a a s e e n . Y lijo h ta ja S u o m u k se n m u

n asti u s k o n n o n v a rjo lla te h d y t ju lm u u te n

h u o n o in a m y y rä v u o s in a o lle n k a a n . N ä in n iid e n k a n n a t p y s y v ä t lu o n n o n s ä ä te le m i-

e p ä in h im m illis illä m e n e te lm illä . T ä m ä n k ie ltä ä j o m e ts ä s ty s la k ik in , m u tta silti P e n t

k a a n la it o v a t h y ö d y ttö m iä . H ä n u sk o o ih

sa. E s p a n ja n k a n s a n o lis i v iim e is tä ä n n y t n ä h tä v ä j a te h tä v ä jo ta in . M u tta k u n h e

nä.

ti K a ta ja h a lu a a itse p in ta is e s ti p itä ä k iin n i

k e e n . M e ts ä n o m is ta ja n a o le n e ts in y t m e t

n a u ttiv a tk in h ä rk ä ta is te lu is ta s o s ia a lise n a

ra u ta p y y n n is tä .

sä s tä jis tä j o k a u a n n ä itä o m in a isu u k s ia .

p e rin tö n ä ä n . P o rtu g a lila is e t h e k u m o iv a t k u k k o ta p p e lu is s a a n , s u o m a la is e t ’’u r h o t”

M in k in o v a t lu o n to o m m e tu o n e e t p ä ä

m is e n h y v ä ä n ta h to o n j a te rv e e s e e n j ä r

sä ä n tö is e s ti h u o lim a tto m a t ta rh a a ja t. S u p in

O n u s k o n a s ia , p iitta a m a tto m u u tta tai

o v a t a ja tte le m a tto m a t v e li v e n ä lä is e t is tu t

v a lh e e llis ta v ä ittä ä , e ttä n s. h e tita p p a v a t

V iim e s y k s y n ä lö y s iv ä t m e ts ä s tä jä t k o ir i n e e n v e r ijä lk iä p itk in a ja m a n s a h irv e n v ie lä

ta n e e t u u d e n tu rk is riis ta n to iv o s s a itä r a

ra u d a t to im is iv a t a in a m o itte e tto m a s ti, e ik ä

e lo s s a - h e o liv a t h a a v o itta n e e t s itä e d e lli

k u s s a sa lo illa j a v ie ttä v ä t p e ija is ia a n . V e n ä

ja m m e ta a k s e , m is tä se o n tä n n e u s k o m a t

n iih in jo u tu is i ra u h o ite ttu ja j a e s im e rk ik s i p o ik a s is ta a n h u o le h tiv ia n a a ra s e lä im iä . J o

se n ä p ä iv ä n ä . T o is s a k e s ä n ä lö y si p a ik a lli

lä ise t r a k a s ta v a t sirk u k s ia a n , n o rja la is e t va-

n e n m e ts u ri le ik e lly n s a la k a a d e tu n h i r v e n - ^ ^

la a n p y y n tiä ä n . L u e tte lo a v o in ja tk a a lo p u t

to m a n n o p e a s ti le v in n y t 5 0 - 6 0 -lu v u illa . S u p in k a n to ja e i lu o n to m m e s ä ä te le m ih in

y stä v ie n i

Me eläinsuojelijat jäimme kaipaamaan Ebba von Wendtiä, joka ehti tehdä elämänsä aikana niin paljon eläinten hyväk si. Ebba oli yhdistyksemme jäsen sen perustamisesta (1961) asti ja teki eläinsuojelutyötä mm. hoitamalla kodit tomia eläimiä, opettamalla lähipiirinsä rakastamaan eläi miä ja toimimalla sodan aikana eläinlääkintälottana. Ebban mielestä eläimet olivat ihmistä viisaampia ja luo tettavampia. Esimerkkinä niiden rohkeudesta ja viisaudes ta hän kertoi, kuinka Pat-koira pelasti aikoinaan perheen pienen pojan hukkumiskuolemalta tämän tipahdettua lai turilta veteen. Ebba kertoi mielellään teurastuomion saa neesta, surkeakuntoisesta hevosesta, jonka hän osti:” Y h dessä me sitten voitimme myöhemmin monet ratsastuskil pailut, eivätkä ihmiset tunteneet sitä samaksi hevoseksi” . KK. Ebba von Wendtin elämäntyön kunnioittamiseksi tarkoite tut lahjoitukset pyydetään osoittamaan tilille: S Y P 200118-35837

v a e lta v a t p y ss y o la lla j a K o s k e n k o rv a ta s

•

M ARRASKUUN ANIMALIASSA:

to m iin . M itä v o im m e te h d ä ? V o im m e y rit

p a m e ts ä s tä jä m y ö n te in e n R iis ta n tu tk im u s -

ra a d o n .

S o u d e lle ss a n i

k ä ä n o ik e a a n su h te e se e n se n s a a lise lä im iin

la ito s o n e s ittä n y t, e ttä su p ik o irie n (ja k e tu n

K o tk a n

sa a ris to s s a ,

n ä h d e n . S u p i o n n ä e t k a ik k iru o k a in e n , se

j a m ä y rä n ) ra u ta p y y n ti p itä is i k ie ltä ä e lä in -

m e k a s v a tta a n u o ris o a m m e s iih e n , e tte i

Uivatko Suomen delfiinit vapauteen

s y ö lin n u n m u n ie n j a p o ik a s te n j a m y y rie n

su o je lu s y istä ! M o n ie n m e ts ä s tä jie n , k u te n P e n tti K a ta

a m m u ttu ja so rsia . K e s k i-E u ro o p a s s a , e s im . S a k s a s s a , Itä-

m e ts ä s ty s o le k a a n m ie h u u d e n m itta . M e ih

In to th e B lu e -p ro je k tin e d u s ta ja t M ic h a e l O ’S u lliv a n j a W illia m J o h n s s o n tu tu s tu iv a t S ä rk ä n

v a lla s s a j a S v e its is s ä , e i lu o te ta m e ts ä s tä

m ise t o lis im m e v a lta v a m a h ti, k u n v a in j ä r

n ie m e n d e lfin a a rio o n e lo k u u s sa . H e p itiv ä t T a m p e re e n d e lfiin e jä so p iv in a v a p a u te tta v ik s i

k e m m e jo s k u s k a s v a isi.

p ro je k tin k a u tta . S ä rk ä n n ie m e n o sa s to p ä ä llik k ö T im o R a h u n e n ilm o itti, e tte i d e lfiin e is tä a io ta

lö y sim m e

k an ssa^p'

Im Memoriam

k a llio ilta

lisä k s i k a s v is r u o k a a j a tu n k io jä tte itä . S illä v o i o lla jo p a 1 0 -12 p e n tu a S e n p o ik a s k u o l

ja n k in , m a in o s ta m a lu o n n o n s u o je lu m y ö n -

j ie n h y v ä ä n ta h to o n . M e tsä s ty sla k i o n S u o

le isu u s o n p ie n i e ik ä sillä o le m itä ä n lu o n

te is y y s tu n tu u o m itu is e lta . O s o itta a k o se

m e n o lo s u h te is iin v e rra ttu n a p ik k u ta rk k a :

ta is ia v ih o llisia . S itä e i sa a e d e s a jo k o ira n

lu o n n o n ra k k a u tta , e ttä j o k a v u o si m e ts ä s tä

e te e n , k o s k a se o n y ö e lä in .

j ä t ta p p a v a t S u o m e s s a y li m iljo o n a e lä in tä

ly ijy lu o d it o n k ie lle tty , n o u to k o ira p a k o lli n e n j a y ö llä a m p u m in e n k ie lle tty ( D e u ts c

tä ä v a ik u tta a a s e n n e k a s v a tu k s e lla . V o im

Camilla Kivilahti-Parland

K o s k a n ä in lis ä ä n ty v ä su p ik a n ta k ä y ttä ä

j a h a a v o itta v a t sa to ja tu h a n s ia n is ä k k ä itä ja

h e s B u n d e s ja g d g e s e tz ). M e tsä s ty sk o e o n

ra v in n o k s e e n m o n is ta s y is tä h ä tä ä k ä r s i

lin tu ja ? R iis ta n h o ito ty ö k in tä h tä ä v a in sii

m a in itu is s a m a is s a e rittä in v a ik e a : jo k a is e n

m ä s s ä o le v ia m e ts ä k a n a lin tu ja m m e , o n s u

h e n , e ttä sa a d a a n tie tty jä m e ts ä s tä jie n a r

la u k a u k s e n o n k u o le tta v a s ti o s u tta v a . L i

O ta m m e ilo m ie lin v a s ta a n lu k ija k irje itä -

p in lu o la -, ra u ta - ja lo u k k u p y y n ti v ä lttä m ä

v o s ta m ia riis ta e lä im iä e n e m m ä n a m m u tta

sä k si m e ts ä s tä jie n o n o s a tta v a b io lo g ia a ja e lä in te n h o ito a . K y s y n k in , m illo in m e id ä n

o n h a n h y v ä , e ttä k e s k u s te lu k ä y v ilk k a a n a .

tö n tä . S itte n m in k k i. S e sy ö p ä ä s ä ä n tö is e s ti k a

v a k s i p a ta a n .

Hyvät kirjoittajat

K o s k a ju ttu ja ta rjo ta a n e n e m m ä n k u in o n p a ls ta tila a , p y rim m e ju lk a is e m a a n a s ia lli-

L u o n n o n y s tä v ä n ä itse n a u tin siitä , e ttä sa a n e d e s jo s k u s n ä h d ä v ila h d u k s e n p u n e r

m e ts ä s tä jä m m e s a a v a t m e ts ä s ty s ta p a m m e e u ro ta s o lle ? E u ro o p a n y h d e n ty m is e s s ä o n

s im m a t, m ie le n k iin to is im m a t j a n e , jo is ta

ta v a s ta k e ttu re p o la is e s ta , u p e a tu rk k is e s ta

to in e n k in n ä k ö k u lm a . M ik ä li S u o m e n m e t

o n e n ite n h y ö ty ä m u ille lu k ijo ille . N im e ttö

r illa p e s iv ie n lin tu je n . M in k illä k ä ä n e i o le

m in k is tä tai s a la p e rä is e s tä s u p ik o ira s ta v a

s ä s ty s la k ia e i tiu k e n n e ta , k u in k a m o n ta v il

m iä k irjo itu k s ia e m m e ju lk a is e . N im im e rk

lu o n n o llis ta s ä ä te lijä ä , jo te n ih m ise n o n h o id e tta v a tö p p ä ily n s ä j a p y y d e ttä v ä sitä

p a a s s a lu o n n o ss a . O n o u to a , jo s lu o n n o ss a -

lip e to a m e ts iim m e jä ä , jo s jo k a in e n a s e e n

liik k u m is e s ta e i o s a a n a u ttia m u u ta k u in

k a ik illa sa llitu illa k e in o illa .

a s e e n k a n ssa .

k a n to lu v a n o m is ta v a e u ro tu ris ti sa a m e lla s ta a m e ts ä s ty s la k im m e v a ltu u tta m a n a ? M i

k iä sa a lu o n n o llis e s ti k ä y ttä ä , m u tta k ir jo it ta ja n n im e n tu le e o lla to im itu k s e n tie d o ssa . T o im itu s p id ä ttä ä m y ö s its e llä ä n o ik e u d e n

n ä e n u sk a lta is i k o k e illa .

ly h e n tä ä ju ttu ja .

la a , m u tta k a ik k i a s io ita s e u ra n n e e t tie tä v ä t, m ite n k ä y m in k k ie n v a llo itta m illa sa a

Pentti Kataja, Salo

Veli-Risto Cajander

A N IM A L IA 3/1992

lu o p u a . R a tk a is e v a s s a a s e m a s s a o n T a m p e re e n k a u p u n g in v a ltu u s to , sillä T a m p e re e n k a u p u n k i o m is ta a 9 9 p ro s e n ttia S ä rk ä n n ie m i O y :stä . In to th e B lu e n k a u tta o n j o v a p a u te ttu k o lm e d e l fiin iä j a k a h d e n d e lfiin in v a p a u tta m in e n k ä y n n is ty y sy k sy llä .

A N IM A L IA 3/1992

Eläinsuojelulaki uudistuu K a k s iv u o tin e n u u d is tu s ty ö u h k a a v a lu a h u k k a a n , sillä K u n n a llis liitto v a s tu s ta a p a ik a llis ta s o n e lä in s u o je lu v a lv o n n a n siirtä m is tä k u n tie n te h tä v ä k s i.

Kirje Tove Janssonilta R a k a s te ttu ta ite ilija k e rto o A n im a lia n lu k ijo ille su h te e s ta a n e lä im iin j a a ja tu k s ia a n e lä in s u o je lu sta .

Ja paljon, paljon muuta...

Heippa! M ä o o n v ä h ä n e p ä to iv o in e n j a sy y s tä k in . T u rk is te n k ä y tö n h u o n o t p u o le t tie tä v ä t k a ik k i, m y ö s siitä , k u in k a tu rk is e lä im iä k o h d e lla a n . M u tta m ite n o n n a h k a v a lm is te id e n la ita ? M is tä e lä im is tä e s im e rk ik s i n a h k a ta k it v a lm is te ta a n j a m ite n n iitä e lä in ra u k k o ja k o h d e lla a n ? P u n k k a ri k u n o le n , o le n k ä y ttä n y t n a h k a ta k k ia p a rin v u o d e n a ja n e n n e n tä tä " h e rä ä m is tä n i” . T o iv o n p ik a is ta a p u a p u lm a a n i, k o sk a e n sa a ra u h a a n iid e n e lu k k a p a rk o je n p u o le s ta , jo ita

Samuli vasemmalla, Juha ja Heli juttelemassa oikealla.

ta k k iin i o n u h ra ttu .

TERVETULOA KESÄLAITUMILTA ! Monia kiinnostaa, missä ammatissa voisi parhaiten ajaa eläinten oikeuksia. Varsinaisia ’’eläinsuojeluammatteja” on harvassa. Sellaisia ovat eläinsuoje luyhdistysten henkilökunta (pääasiassa toimisto-ja projektityötäpä eläinsuojeluviranomaiset (eläinlääkäreitä, ter veystarkastajia). Turun kaupungilla on maan ainoa palkattu eläinsuojeluval voja, Anja Eerikäinen, ja Helsingin kaupunkiin on tämän vuoden alusta pe rustettu eläinsuojelueläinlääkärin vir ka. Myös esim. biologit, filosofit ja toi mittajat voivat erikoistua eläinsuojelukysymyksiin. Maa- ja metsätalousmi nisteriön hyväksymän eläinsuojeluvalvojakurssin jälkeen voi anoa läänin hallitukselta vapaaehtoisen (huom: ei palkkaa) eläinsuojeluvalvojan oikeuk sia. Lisätietoja saa maa- ja metsäta lousministeriön eläinlääkintöosastolta. Omalla työpanoksellaan ja käyttäy tymisellään jokainen voi vaikuttaa eläinten asemaan. Jos on suoranaisesti tekemisissä eläinten kanssa, tulisi eläi miä kohdella ja hoitaa mahdollisim

man hyvin. Vaikka esimerkiksi koeeläinten hoitajan tai maatalouslomitta jan ammatti voi olla eläinrakkaalle ih miselle henkisesti raskasta, on eläinten kannalta sitäkin tärkeämpää, että niitä hoitaa todellinen eläinten ystävä. Muissakin ammateissa voi ottaa eläinnäkökohdat huomioon ja omalla käyt täytymisellään ja mielipiteillään voi kaikilla työpaikoilla viedä eläinten oi keuksia eteenpäin. Työvoimatoimistoissa sekä opetus hallituksessa on tarjolla valintaoppaita ja opinahjoluetteloita, joissa kerrotaan ammattien ja koulutuksen sisällöstä. Jos opetukseen sisältyy elänkokeita, on helpottavaa muistaa, että oppilaalla on mahdollisuus kieltäytyä tekemästä nii tä. Valitettavasti käytännössä kieltäy tyminen voi hankaloittaa opiskelua. Mikäli joudut painiskelemaan tällais ten ongelmien kanssa, hanki taustatu kea Animalian toimistolta. D Y N A A M IS T A PO TK U A O PISKE LUUN JA ELÄINSUOJELUUN!

Heli & Pii

-N a n c y -

Hei Nancy! L u e tä s tä n u m e ro s ta a rtik k e li ’’K u lu tta ja n

% Paikallisradio Radio Ykkönen - Ettan järjesti kesäkuun ensimmäisenä sun nuntaina kaikille piknikin ja live-musiikin ystäville ulkoilmakonsertin Hel singin Kaivopuistossa. Helteinen ilma väreili auringon paahtavia säteitä 50 000 ihmisen vyöryessä vihreyteen puhjenneeseen Kaivariin. Lapset, ai kuiset, nuoret ja lukuisat koirat paistattelivat päivää ruohikossa kylki kyljessä kiinni, mutta onneksi leuto kesätuuli leyhytteli mereltä viilentäviä, suolaisia tuoksujaan. Konsertin tähtinä kimalle livat mm Suurlähettiläät ja Samuli Edelman. Meillä oli ilo jututtaa Suukkareiden laulusolistia Juha Pöyhöstä sekä Samulia eläinsuojelusta ja muu tenkin maailman menosta.

Onko sinulla lemmikkieläintä? Samuli: Mulla oli pienenä koira. Juha: Meillä oli marsuja ja hamstereita.

Oletko koskaan törmännyt eläinsuojeluaiheisiin esim. tiedotusvälineiden kautta? Samuli: Nyt on ollut pari vuotta niin kovaa menoa, etten ole ehtinyt seurata. Onhan kuitenkin tietoisuus olemassa maailman ongelmista; maapallolla ei voida kauaa jatkaa tätä menoa. Jos näi tä asioita jää miettimään, ahdistuu lii kaa. Juha: Onhan näistä aiheista ollut puhet ta. Mutta konkreettisin esimerkki on lapsuudenkotini vieressä ollut minkkitarha. Kävin siellä kerran katsomassa, ja touhu vaikutti epäinhimilliseltä.

Kuuluuko sinun eläinsuojelu?

v a lin n a t o sa 2: v a a tte e t” . S a a n e t siitä u u sia n ä k ö k u lm ia p u lm a si p o h d in ta a n .

asioihin, mutta ei ne epäkohdat kauhe an hyviltä näytä. Juha: Eläinsuojelu on tärkeä asia, esi merkiksi eläinkokeet ovat järkyttäviä. Muutenkin ympäristön ja koko maa pallon tila huolestuttaa. Välillä tuntee itsensä voimattomaksi näin vakavien asioiden edessä. Vaikka lama painaa, olisi luonnotonta olla ajattelematta eläimiä. Jotenkin tuntuu, että ihmiset tekee liian vähän.

Olisitko valmis tekemään jotain eläin suojelullista vaikkapa käyttämään eläinkokeettomia tuotteita? Samuli: Varmasti käyttäisin, jos tietäi sin. Ei minulla ole mitään tiettyä merk kiä, jota olisi pakko käyttää. Turkkia en aio ostaa. Juha: Yritän katsoa, mitä tuotteita os tan. En hirveän aktiivisesti ryntää bar rikadeille, mutta olen pyrkinyt teke mään jotain. Luulisin, että useimmat ihmiset yrittävät vaikuttaa valinnoil laan. Olen syönyt kasvisruokaa, kun äi tini on ollut kasvissyöjä. Yritän nyky äänkin silloin tällöin pitää kasvispäivän. Keikoilla on kuitenkin hankala

aatemaailmaasi

Samuli: No ainakin turkit on aika komi juttu. En ole oikein perehtynyt näihin

Syksy on upeaa aikaa - vaikkei ruoho olekaan enää kesäisen makeaa.

Tässä piirros, johon idea syntyi luettuani vaikuttavan artikkelin Eläinten kuolemantanssi. A N IM A L IA 3/1992

saada muuta kuin tavallista ravintolamokaa.

M itä mieltä olet kantaaottavasta viih teestä? Samuli: Olen osallistunut ja voisin vas taisuudessa osallistuakin hyväntekeväisyyskonsertteihin. Juha: Artistien pitäisi ottaa kantaa jo l lei teksteissä, niin jossain muussa esi merkiksi hyväntekeväisyyskonserteissa.

Heissan! O le n m ie ttin y t y h tä a siaa. T e illä k u n o n tä m ä le h ti, n iin o n k o tä m ä le h d y k k ä p a in e ttu u u s io p a p e rille ? Jo s e i, n iin o n k o sitte n k lo o ritto m a s ti v a lk a is tu ? Jo s e i o le , n iin te h k ä ä a s ia lle jo ta in , k iito s! E ik ö s o le n iin , e ttä lu o n n o n s u o je lu e d is tä ä e lä in s u o je lu a ? K a ik e lla K u n n io itu k s e lla , T iin a

Terve Tiina! Ä ä rim m ä is e llä k u n n io itu k s e lla L u o n to ä itiä

Kiitokset Samulille ja Juhalle. Toivotamme eläimellistä menoa jatkossakin! Heli & Pii

k o h ta a n le h te m m e p a in e ta a n u u sio p a p e rille lu k u u n o tta m a tta k a n s ile h tiä , jo is s a p a in o te k n is is tä (p a p e rin tu k e v u u s , k u v ie n la a tu ) s y is tä jo h tu e n k ä y te tä ä n v a lk a is tu a p a p e ria .

H e i! Kaikki, jotka ovat enemmän kuin tarpeeksi eläinhulluja, kirjoittakaa 13-vuotiaalle eläinhullulle tytölle. Myös pojat voivat kir joittaa. Osoite: Hanna-Leena Liesjärvi, Nuolikatu 4, 39700 Parkano.

Tervehdys !

Kasvissyöjän kulta-aika on koittanut. Saamme taas herkutella edullisesti raikkailla kotimaisilla kasviksilla. Lä hes kaikki vihannekset ja juurekset maistuvat herkullisilta kypsentämättä sellaisinaan ja maustekastikkeisiin dipattuna. Nyt niitä kannattaa popsia! Käytä mielikuvitustasi ja kokeile en nakkoluulottomasti - nuorta kaalia pit saan, punajuurta pataan - ja NAUTI hyvästä ruuasta!Tässä muutama resep ti ruuista, jotka maistuvat myös kol melle tyttärelleni ja ovat helpot ja no peat valmistaa. P O R K K A N A K A V IA A R I

k e lta in e n p a p rik a

Kurnauskis !

tim ja m ia , b a s ilik a a , m u sta p ip p u ria

Hei Kaikki! Kirjoitelkaa 14-vuotiaalle tytölle, joka ra kastaa luontoa ja eläimiä. Saat olla minkä ikäinen tahansa. Osoite on: Hanna-Leena Liesjärvi, Nuolikatu 4, 39700 Parkano.

10 p o rk k a n a a

Tämä tilaisuus ei toistu! 16-vuotias hevari odottaa kirjeitänne. Siis kaikki hevistä pitä vät sekopäät: jos heilut Pearl Jämin, Metallican, LA. Gunsin, Nirvanan, Nazarethin ja muun metallin tahdissa, kirjoita osoitteeseen: Nelli Tanner, Hulluksentie 3 D 16, 02430 Masala.

to m a a ttim u rs k a j a m a u s te e t. J ä tä p a ri v a l k o s ip u lin k y n ttä p o is. K y p s e n n ä u u n iss a 2 0 0 a s te e s s a n. tu n ti. L is ä ä lo p u t v a lk o s ip u lit j a p o is ta la a k e rin le h d e t. S ä ily tä j ä ä k a a p iss a . M a istu u ru is le iv ä n p ä ä llä , p e ru n o i d e n j a m a k a ro o n in k a n s sa . T Ä Y T E T Y T N A U R IIT 4 n a u ris ta 5 rk l ra a s te ttu a h o m e ju u s to a 3 - 4 rk l ju u s to r a a s te tta s u o la a

su o la a . S o s e u ta tai r a a s ta h ie n o k s i k o v e r

p u n a in e n p a p rik a

re ttu sisu s. S e k o ita ju u s to r a a s te e t j a n a u risso s e /ra a ste . T ä y tä n a u riit j a la ita n e u u n i-,

4 - 5 s ip u lia

v u o k a a n , jo n k a p o h ja lla o n tilk a a v e ttä tai

ö ljy ä

m ie to a k a s v is lie n tä . H a u d u ta u u n is s a 175— 2 0 0 a s te e ss a 10-15 m in . J o s v a lm is ta t n a u

1 tlk to m a a ttim u rs k a a 2 la a k e rin le h te ä 5 v a lk o s ip u lin k y n ttä

riit g rillis s ä fo lio o n k ä ä ritty n ä , ä lä k u o ri n iitä . H e rk u llis e n tä y tte e n sa a t m y ö s s e k o itta m a lla ju u s to r a a s te tta , k o rp p u ja u h o ja ,

K e itä p e s ty t p o rk k a n a t (n. 2 0 m in .). J ä ä h

ja u h e ttu a m a n te lia j a tilk a n k e rm a a .

SA TU M OILANEN

d y tä k y lm ä s s ä v e d e s s ä j a k u o ri. R a a sta k a r

Alueosastot/yhdyshenkilöt: E S P O O /H K I/V N T y m p ä ris tö in e e n : 0 2 7 7 0 E sp o o , 9 0 -8 0 5 7 2 3 2

Päivi Korhonen, V a la p o lk u 15A ,

Animalian Kajaanin osasto järjesti toukokuun loppupuolella teemapäi vän, ’’eläimellisen lauantain” , kertoak seen olemassaolostaan ja toiminnas taan kainuulaisille. Nuorisotilat, joissa tapahtuma pidet tiin, sisustettiin aktiivien tuomilla pehmoeläimillä ja eläinjulisteilla. Osa meistä oli ‘pukeutunut eläimiksi ja 'uutamilla oli lemmikit mukana. Teemapäiville saapunutta runsasta yleisöä informoitiin kasvissyöntivideon ja Animalian diakuvien avulla. Esit teitä oli saatavilla, nimilistoihin kerät tiin nimiä ja myytiin kirpputoritavaraa. Meiltä aktiiveilta sai kysellä Animali an toiminnasta. Viihdykkeenä tilaisuudessa soitti kolme eri yhtyettä ja välipalaksi tehtiin kasvispizzaa, joka saavutti suuren suo sion. ’’Mitä! Tämähän onkin hyvää, vaikka on vain kasvispizzaa” , lausah duksia kuultiin ensimmäisten epäluu loisten haukkujen jälkeen.

Olen 14-vuotias tyttö Oulusta. Mä tykkään elää täysillä ja pitää hauskaa, mutta joskus pysähdyn kuitenkin miettimään maailman vääryyksiä. Jos olet vähääkään samanlai nen kuin minä ja yli 13-vuotias, kirjoita! Eeva Luotola, Pikivälkkeentie 23, 90240 Oulu.

Kasvispizza valmistui nopeasti monen leipurin voimin. Video esityskin kertoi kasvissyönnistä.

562 JÄ M S Ä :

Sari Tukiainen, P itk ä n ie m e n tie , 4 2 2 2 0 K a ip o la , 942 -6 1 4 3 4 Jani Rautiainen, K a u k o tie 1 0 -1 2 c ll, 0 4 4 0 0 J P Ä Ä . 9 0 -

JÄ R V E N P Ä Ä : 291 0 4 0 6

~ /

Tiina Korhonen, K o iv u k a tu 8, 8 8 6 0 0 S o tk a m o . 986 -6 1 4 4 4

K E M I: M e rv i T u o h im a a , H a rju k a tu 5, 9 4 7 2 0 K e m i, 9 6 9 8 -3 4 0 68 KOTKA:

Sari Sakki, P L 2 2 8 . 48101 K o tk a , 9 5 2 -2 8 7 811

L A H T I, A lu e o s a s to n tsto : K a rin ie m e n k 2 8 , 15140 L a h ti, 918-514 0 0 2 N IV A L A : Maarit Annala, P ä ä k ö n tie 149, 8 5 6 3 0 S a rja n a h d e , 9 8 3 -4 4 6 8 6 2 N U M M 1 -P U S U L A : Irma Teikari, L e h to la . 0 3 8 5 0 P u su la . 9 0 -2 2 6

Pääkaupunkiseudun aktivisti-illat syksyllä 1992

6236 O U L U : Tuukka Niskanen. V a lta tie 4 4 a s 5 3 , 9 0 5 0 0 O u lu , 9 8 1 -3 4 9 8 6 3 L ö y tö e lä in tie to p a lv e lu /M e rv i P e so n e n : 981-521 618 P IE K S Ä M Ä K I:

Anne Huuskonen, M e ts ä m ie h e n tie 9 4 , 7 6 1 2 0 P M K ,

Iisalmelainen Melcorn ja kaksi muuta bändiä viihdyttivät yleisöä.

9 5 8 -1 4 315

Heips!

Nina ja Emppu-kani kertomassa tärkeästä asiasta.

Teksti ja kuvat TIINA KORHONEN

Gitta Roos/ZOOLIFE, V u o rik a tu 1 1 ,1 0 9 0 0 H a n k o , 911-871 7 0 IIS A L M I: Niina Arponen, T o m ik a tu 12A 33, 7 4 1 2 0 Iisa lm i, 9 7 7 -1 4 6 2 6 JO E N S U U : Anna Liitsalo, T iira n tie 3, 801 6 0 JS . 9 7 3 -8 2 2 7 5 7 J Y V Ä S K Y L Ä : Minna Kupari, Y k k ö s p e sä n k 1 B 3 0 ,4 0 5 2 0 JK L , 94 1 -6 4 3 HANKO:

K A J A A N I:

Step into the heaven....

L a ita ra a s te j a h a u d u k e u u n iv u o k a a n . L is ä ä

K u o ri n a u riit, k o v e rra n iih in k o lo j a rip a u ta

Nyt kaikki 13 vuodesta ylöspäin olevat ihmisalut kirjoitelkaa eläinrakkaalle tyttösel le. Pidän myös melkein kaikesta musiikista. Heittäkää kirjeet osoitteeseen: Kati Tolva nen, Timonkatu 6 C 39,15240 Lahti. P.S. Kirjoitelkaa pitkiä kirjeitä !

Te kaikki eläinhöppänät! Kirjoitelkaa 18vuotiaalle tytölle, jonka perheeseen kuuluu mm. neljä maatiaiskisua. Harrastan kai kenlaista eläimiin liittyvää, piirtämistä, maalaamista, lenkkeilyä, lukemista ja - tie tysti hyvää musiikkia kuten esimerkiksi Neljä Ruusua, Samuli Edelman, G unsn’ Roses... etc... Ystävällisin kehräyksin kirjeitänne odotel len, Tanja Korte, KP 4 Kultela, 31400 So mero. Eläimille Oikeudet!

k e a k si. H a u d u ta s u ik a lo id u t p a p rik a t j a sil p u tu t sip u lit ö ljy s s ä m ie d o lla lä m m ö llä .

Mirva Mäntykorpi, L a u ta p o ja n tie 10, 2 8 8 0 0 P o ri, 9 3 9 -4 4 7 0 6 4 Leila Pennala, K e p o n k a tu 2 0 A , 6 0 1 0 0 S JK T A M P E R E : Petra Jalli, T u u la rin k 4 F 7 6 , 3 3 3 0 0 T R E , 9 3 1 -4 4 3 6 5 4 E lä in s u o je lu n e u v o n ta : Anja Toivio, 931-671 9 7 4 T U R K U : Gitta Gorschelnik, T iile n te k ijä n k 16D 18, 2 0 8 1 0 T u rk u P O R I:

S E IN Ä J O K I:

A lu e o s a s to n tsto : H u m a listo n k 14 H k rs, 2 0 100 T u rk u , 921-310 123

Kirsi Haapaniemi, L a iv a k a tu 6 a 5 , 6 5 1 0 0 V aasa, 961-128 5 2 0 Irina Hornamo, Jä rv e n ta u s , 0 3 2 2 0 T e rv a la m p i, 9 0 -2 2 7 3 9 5 5

VAASA: V IH T I:

A N IM A L IA 3/1992

Veli-Risto Cajander ja Mauri Leivo kertovat villieläimistä tiistaina 15. syyskuuta klo 18.00. Animalian puheenjohtaja Leena Vilkka alustaa aiheesta eläinetiikka keskiviikkona 21. lokakuuta klo 18.00. Keskustelua turkistarhauksesta torstaina 19. marraskuuta klo 18.00. Tule mukaan kartuttamaan tietojasi, auttamaan eläinsuojelua sioiden eteenpäin viemisessä ja nauttimaan mukavien ihmis ten seurasta. Kokoukset pidetään liiton toimistossa, Porvoonkatu 53.

Outi ja Pii

A N IM A L IA 3/1992

Uusi metsästyslaki tulossa

ELÄINSUOJELIJOIDEN PAINOSTUS PAIKALLAAN Jo vuosikausia vireillä ollut metsästyslain ja -asetuksen uudis tus on tulossa tänä syksynä eduskuntaan. Kyseessä on tärkeä päätös, joka tulee vuosikausia vaikuttamaan miljoonien lintu jen ja nisäkkäiden elämään Suomessa. Animalialaisten apua todella toivotaan, jotta edes räikeimmät epäkohdat saadaan metsästyslaissa muutettua.

Mitäpä jos vaihtaisin pyssyn kiikariin tai kame raan -eih ä n toisten tappaminen voi olla kenen kään harrastus...

N y k y in e n metsästyslainsäädäntö (ja sen pohjalta valmisteltu uudistusesi tys) on hyvin yksipuolinen; sen tarkoi tuksena on palvella ainoastaan metsäs tyksen harrastajien toiveita ja saalistushaluja. Monilta tahoilta, mm. eläin- ja luonnonsuojelujärjestöistä, ympäristö ministeriöstä, riistantutkimuslaitokselta sekä lintuharrastusyhdistyksistä on lakiin tehty lukuisa parannusesityksiä,

mutta ne on lähes kaikki jätetty huo mioonottamatta lakia uudistettaes sa. Ministeriössä ylijohtaja Seppo Havu on muotoillut viime kuukausi-^ na lakia mittatilaustyönä pelkästään^ metsästäjien mielen mukaiseksi. Eräitä pahimpia puutteita, jotka ai nakin uudessa laissa ja asetuksessa oli si saatava korjattava, ovat:

-T u sk alliset kiellettävä.

pyyntimenetelmät

Vähimmäisvaatimuksena on, että pitkän kuolinkamppailun ’’takaava” piisamin polkurauta, - jalkanarun käyttö ketun pyynnissä sekä - rautojen käyttö isompien turkiseläinten, kuten supikoiran, mäyrän, ketun ja näädän pyynnissä, kielletään.

- Vesilintujen metsästyksen sään nöksiä muutetaan. Nykyisin sorsas tuksen seurauksena tuhansittain vesi lintuja haavoittuu ja myrkyttyy. Siksi lyijyhaulien käytöstä luovutaan, - nou tava koira tulee pakolliseksi sorsastuk seen, - vesilintujen pyynti kielletään hämärässä auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana. ANIMALIA 3/1992

Saada elää rauhassa kotikonnuillaan - sitähän me kaikki toivomme.

Suurpetojen asemaa paranne taan. - Suden, karhun, ahman ja ilvek -

sen pyynti tulee aina olla luvanvaraista ja ne rauhoitetaan kokonaan vuoteen 2000 asti. - Karhujen kevätmetsästys kielletään. - Suurpetojen mahdollisista pyyntiluvista eivät päätä metsästäjät vaan ympäristöministeriö. - Suurpeto jen metsästys kielletään luonnonsuoje lualueilla.

- Kissan asema lähes vapaasti ta pettavana tuholaisena muutetaan turvallisemmaksi. - Vähenevät ja harvinaiset eläin lajit poistetaan metsästettävien riis taeläinten luettelosta ja siirretään luonnonsuojelulain alaisuuteen. Näi tä ovat mm. - metso, uuttukyyhky, pel topyy, kiiruna, ristisorsa, mustalintu, pilkkasiipi, lapasotka, saukko, näätä, ahma, hylkeet. A N IM A L IA 3/1992

-K a ik ille nisäkäslajeille on an nettava lisääntymisaikoina. Täydel linen rauhoitusjakso. Nykylain metsästysajoissa on tässä suhteessa puutteita, joko täydellisesti tai osin, mm. - ketun, mäyrän, supikoiran, nää dän, majavan, ilveksen, suden, sepelkyyhkyn, pilkkasiiven, mustalinnun ja haahkan osalla.

- Kaikilla luonnonsuojelualueilla metsästys kielletään. - Metsästyslain haittaeläinkäsitteestä luovutaan, jolloin - mm. närhi, harakka, mustarastas, korppi ja naakka rauhoitetaan.

Aika on tullut toimia ! VELI-RISTO CAJAN DER

Mitä kukin voi tehdä? - Ota yhteys tuntemaasi kansanedustajaan ja puhu hänelle asiasta - Kirjoita asiasta sanomalehtiin - Yritä saada asia esille paikallisradioiden lähetyksissä -K irjo ita asiasta Ympäristöministeriöön (kirjaamo, Ympäristön suojeluosasto, PL. 399, 00121 Helsinki) - Tule mukaan Animalian toimintaan syksyllä Helsingissä kun kut su käy - Kirjoita asiasta Maa- ja Metsätalousministeriöön (kirjaamo, Halli tuskatu 3A, 00170 Helsinki)

OSTA TUOTTEITAMME - TUE TOIMINTAAMME!!

T A R V IT S E T K O M A T E R IA A L IA E S IT E L M Ä Ä , T U T K IE L M A A , O P IN T O P IIR IÄ T M S . V A R T E N E lä in s u o je lu liitto A n im a lia s ta v o it tila ta s e u ra a v ia es itte itä : T ila a n k p l: E L Ä IN K O K E E T : - Y le is e s ite e lä in k o k e is ta -------------------------------------------------------------------------

SYYSSIIVOUKSEN AIKA...

Tarrat

V a n h a a v a r a s to a ty h je n n e tä ä n n y t to si e d u llis e s ti! A lla o le v ia tu o tte ita r a

* E lä in k o k e e to n k o s m e tik k a ta rra -a rk k i, 16 ta rra a , 10,-

T ila a n .....

jo ite tu s ti e li tila a p ia n e tte t j ä ä ilm an !

* L o g o -h iiri ta rra -a rk k i, 15 p y ö r e ä ä ta rra a , 10,-

T ila a n .....

Hihaton huppari, vain 90,-

* H ä rk ä ta is te lu n v a s ta in e n 2 v ä ri-ta rra , h a lk . 5 c m , 1,-

T ila a n .....

M u s ta ty y lik ä s h u p p a ri liito n lo g o lla , e rittä in h y v ä la a tu in e n . K o o t S ,M ,L ,X L .

* K a rh u je n s u o je lu k a m p a n ja n 2 v ä ri-ta rra , h alk . n 7 c m , 2 ,- T ila a n ..... * U U T T A ! ! ! O le tk o s itä m ie ltä e ttä n ä in sy k s y llä s a a v a t le h d e t p u to illa ,

T ila a n :

m u tta e iv ä t m a in o s rö y k k iö t p o s tilu u k u s ta si! S ä ä s tä m e tsiä , sa n o E I m a i

k p l........ k o k o ..........

Lasten huppariasut, 120!

- K o s m e tiik k a e s ite -----------------------------------------------------------------------------------

n o k s ille liito n u u d e lla ta rra lla (k u v a s s a )

T ila a n ......

T a s k u llin e n h u p p a ri j a h o u su t, p a in a tu k s e n a le n tä v ä h e v o n e n j a te k sti E L Ä K Ö Ö N E L Ä IM E T , v ä ri v a a le a n k e lta in e n . L ä m m in tä sy k s y n v ii m o ih in ! K o o t 1 0 0-140cm . T ila a n :

k p l.............k o k o .......

Puhelin/osoitemuistio ja kynä, yht. 15,T a s k u k o k o is e s s a m u is tio s s a k a n n e s s a k o ira n k u v a j a te k s ti E I E L Ä IN K O K E IL L E , s is ä k a n n e s s a v . 9 2 k a le n te ri. K y n ä s s ä liito n n im i j a p u h e lin n u m e ro . T ila a n :

El M AINOKSIA, KIITO S!

k p l.........

Levy ja keraaminen kani, yht. VAIN 15,T ila a u s e a m p ia v a ik k a p ik k u jo u lu la h jo ik si! E lä in /lu o n n o n s u o je lu s in g le

. •' *'0? •-#? •-•* •* m-

A N IM A I V

M IK S E L Ä IN E I O O K A V E R I/N E U L A N E N K a n im a n ia -y h ty e e n e s it tä m in ä j a s ö p ö k e ra a m in e n k a n ik o ru .

Kortit

T ila a n :

* U p e a t v ä rip o s tik o rtit, 3 ,- k p l T A I n e ljä n e ri k o rtin n ip p u 10,-

k p l.............k o k o ......

Lastenkirjoja edullisesti!

N a a li....k p l, T u rk is k e ttu ....k p l, L e ijo n a ....k p l, V a la s ....k p l, N ip p u ....

Ih a s tu tta v a t k o v a k a n tis e t k u v a k irja t K U K K O K O S IO R E T K E L L Ä ta i T Y H J Ä S A A R I, n y t y h te is h in ta a n V A IN 120! (N o rm , h in ta 8 0 ,-k p l). H a u s k a t, e lä im iä k u n n io itta v a t ta rin a t (v ä rip iirro s k u v itu s). T ila a n

k p l 120,-

Kataloogi ja EKOlehti, 15,K o k o m a a n k a tta v a v a ih to e h to is te n liik e y rity s te n lu e tte lo k irja s e n a , se k ä h y ö d y llin e n e k o le h ti. T ila a n

kpl

Joulukortteja, 10,- nippu

* T u ru n a lu e o s a s to n v ie h ä ttä v ä t p iirro s k o rtit 3,O ra v a k o rtti....k p l, k o ira -ja k is s a k a v e ru k s e t ....k p l * U U T T A ! O u lu n a lu e o s a s to n v ie h ä ttä v ä sy y s n a lle p u o lu k k a m ä ttä ä llä ! K a u n iit v ä rit, so p ii v a ik k a o n n itte lu k o rtik s i, 3 ,-

LUKEMISTA PIMENEVIIN SYYSILTOIHIN.... * Oikeutta Eläimille/Peter S in g e r, A n im a lia n k a u tta

V a ra u d u n y t h y v is s ä a jo in jo u lu u n ! A ie m p ie n v u o sie n jo u lu k o rtte ja , n i T ila a n

n ip p u a

Y k s is s ä k a n s is s a p e ru s tie d o t e lä in te n a s e m a s ta j a k o h te lu s ta tä m ä n p ä iv ä n S u o m e s s a - j a v ä h ä n m u u a lla k in d e lf iin it/C a ja n d e r- S im ilä , v a in 4 0 ,-

T ila a n .......

* Suurvalaat ja

T ila a n .......

K o lm e e lä m ä n -ja lu o n n o n lä h e is tä n o v e llia

T ila a n .......

NÄIN TEET TILAUKSESI: L ä h e tä tila u k s e s i to im is to o m m e , o s o ite E L ä in s u o je lu liitto A n im a lia ry , P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H k i. V o it m y ö s s o itta a tila u k s e n n u m e ro o n 9 0 -

N y t v o it o lla m u k a n a tu k e m a s s a d e lfiin ie n v a p a u tu s o h je lm a a ’In

-------------

to th e B lu e ’ h a n k k im a lla A n im a lia n k a u tta k a m p a n ja p a id a n .

M f e l e v a t e s itte e t o n ta rk o ite ttu n iille , jo tk a ta rv its e v a t tie to a e rity is ^ m a . T o im is to m m e k irja s to s s a o n lisä k s i ru n sa a s ti k irjo ja j a le h tiä tu tu s

k o k o n a a n In to th e B lu e -p ro je k tin tu k e m ise e n . P ro je k ti - jo n k a

tu m is ta ta i la in a u s ta v a rte n . V a lite tta v a s ti e m m e v o i to im itta a k itjo ja / le h tiä p o stits e . P a itsi y m e s itte itä v o it tilata:

k a is in ’’m e re n s in e e n ” - o n e d e n n y t n iin h y v in , e ttä n y t ta rv ita a n u u s ia v e rk k o a ito ja so p e u tta m is a lu e e n y m p ä rille (k ts. A n im a lia 4 /

* s u o m e n k ie lin e n tie to p a k e tti------------------------------------------------------------------* ru o ts in k ie lin e n tie to p a k e tti------------------------------------------------------- -------------

91). T ä tä j a m u ita k u s ta n n u k s ia v a rte n ta h d o m m e o m a lta o s a l

O le m m e te e ttä n e e t ra jo ite tu n e rä n t-p a ito ja jo id e n tu o tto m e n e e ta r k o itu k s e n a o n v a p a u tta a d e lfin a a rio ih in s u lje ttu ja d e lfiin e jä ta

* jo u k k o e s itte itä ja e tta v ik s i----------------------------------------------------------------------

ta m m e k a n ta a k o r te m m e k e k o o n j a h a lu a m m e a n ta a s in u lle m y ö s sa m a n m a h d o llisu u d e n ! T ila a m a lla p a id a n s a a t u p e a n j a n ä y ttä

L A IN A T T A V IA A V -V Ä L IN E IT Ä :

v ä n v a a tte e n j a o ta t sa m a lla k a n ta a d e lfiin ie n p u o le s ta ! V o it tila ta

D IA S A R J A T : - Y le is d ia s a rja e lä in s u o je lu s ta /2 4 k u v a a

X v iiv a lle -------------

p a id a n h in n a s to m m e k a u tta , h in ta a n 6 5 ,-. T u o tto m e n e e ly h e n tä m ä ttö m ä n ä d e lfiin ip ro je k tiin ... j a jo s h a lu a t te h d ä p ie n e n lisä la h -

- Y le is d ia sa rja n u o rim m ille (m m .a la -a s te e t)/1 8 k u v a a ------------D ia s a tjo je n k a n s s a lä h e te tä ä n k u v ie n se lity k s e t se k ä a ih e e s e e n liitty v ä ä y le is m a te ria a lia . V ID E O T : - F o o d w i t h o u t f e a r / R u o k a a ilm a n k ä r s i m y s tä , v id e o k a s v is s y ö n n is tä j a lih a n tu o ta n n o s ta , n. 2 5 m in , -------------

- N o o a n A r k k i , v id e o p ä ä u s k o n to je n su h ta u tu m is e s ta ^ f t p n i i n , n. 2 5 m in , su o m . ä ä n ity s (so p ii h y v in u sk o n n o n T a ie lä m ä n k a ts o m u s tie d o n tu n n e ille !)

-------------

- B r itc h e s , n ä ö n riis to k o k e e s ta p e la s te tu n a p in a n p o ik a s e n ta rin a , 10 m in ., e n g l. ä ä n ity s

148 4 8 6 6 ta i fa x a ta se n n u m e ro o n 90-148 4 6 2 2 .

-------------

D i a s a r j o j e n j a v id e o id e n l a i n a a m i s e n ’’p e l i s ä ä n n ö t ” : * A V -v ä lin e id e n la in a u s m a k su o n 10,-/v id e o tai d ia s a rja j a lisä k si p e rim m e p o stik u lu t (H U O M ! P o stik u lu t p e ritä ä n m y ö s su u ria esite m ä ä riä tilattaessa). * L a in a -a ik a o n n. 2 v iik k o a , e lle i m u u s ta e rik s e e n so v ita. * V a in y k s i d ia s a rja ta i v id e o k e rra lla a n , e lle i m u u s ta e rik se e n so v ita .

T ila a ja n n i m i : .................................................................................................................... O s o ite :..................................................................................................................................

* L a in a a ja sito u tu u k ä s itte le m ä ä n la in a m a te ria a lia h u o le lla j a p a la u tta m a a n se n to im is to o n h y v ä s s ä k u n n o ss a . * H U O M ! T e e v a ra u k s e s i h y v is s ä a jo in . E m m e v o i ta a ta s itä e ttä to iv o m a si m a te ria a li o n v a p a a n a . L a in a u k s e t to im ite ta a n v a ra u s jä rje s ty k s e s s ä .

L ä p in ä k y v ä k a n in k u v a lla j a liito n n im e llä v a ru s te ttu v e to k e tju llin e n ja ta s k u llin e n p u ss i m e ik e ille (tai m ik se i m u ille k in p ik k u ta v a ro ille ). K o k o 15x11 c m . T ila a n

-------------

- P o stim y y n tih in n a s to (liito n tu o tte e t)

su o m . te k s tity s

8 0 ,-

M u is tith a n m e rk itä v a a te tila u k s iin se lv ä sti k o k o to iv o m u k s e s i j a ta rk a t o s o ite tie to s i! K IIT O S T IL A U K S E S T A S I!

TARROJA,MERKKEJÄ,KORTTEJA JNE... Meikkipussi 15,-

- ’’E lä in rä ä k k ä y s tä ,v o itk o s in ä a u tta a ”/ E lä in te n o ik e u k s ie n ju lis tu s

-------------

lisä tä ä n p o stitu s k u lu t s e k ä 3 ,- k ä s itte ly k u lu .

k o k o ........

Delfiinit takaisin valtameriin!!!

-------------

- T u r k is e lä in - d ia s a r ja /1 5 k u v a a

T ila a n .......

(k ts. e s i tt e l y j ä k u v a le h d e s s ä ) T u le m u k a a n In to T h e B lu e -p ro je k tiin v a

kpl

M UUT: - A N IM A L IA N y le is e s ite (sis. jä s e n m a k s u k u itin )

se n e lä in s u o je lu s ta k iin n o s tu n e e n p e ru s te o s E T Y K /u s e ita k irjo itta jia 5 5 ,-

Y li 3 0 ,- tila u k s e t to im ita m m e p o s tie n n a k o lla (11,-) ja k a ik k iin tila u k siin

T ila a n :

-------------

- T u rk is ju lis te ----------------------------------------------------------------------------- -------------

K e rro m m e lis ä ä v a p a u tu s p ro je k tis ta e n s i le h d e s sä ! S iih e n a s ti... m o ik a ta a n k u n ta v a ta a n k a d u lla d e lflin ip a id a t p ä ä llä !!!

UUTTA!!! UUTTA!!! UUTTA!!! Delflinipaidat, 65,p a u tta m a a n d e lfiin e jä ! H y v ä ta s o in e n v ä ljä v a lk o in e n t-p a ita , v ä rik ä s k u v a . K o o t S ,M ,L ,X L .

-------------

-T u rk is e s ite

jo itu k s e n , m e n e e se k o k o n a is u u d e s s a a n d e lfiin e ille !

* Kuolema ja nuori rakastaja/Eeva K ilp i

k o k o ........

-------------

M A A -J A T U R K IS T A L O U S : - Y le is e s ite e lä im is tä m a a ta lo u d e s s a

-------------

ta j a n iitä u h k a a v a s ta tu h o s ta

kpl

d ju rfö rs ö k - b ro s c h y r

-------------

A in a y h tä s u o s itu t h a rm a a t t-p a id a t, te k s ti A N IM A L S D O N T S M O K E ,

K o o t M ,L ,X L , v ä ljä m a lli.

tu k e m is e k s i ilm a n e lä in k o k e ita -e s ite - Ju lia n a v o n W e n d ts S tifte ls e f ö r v e te n s k a p u ta n

- E lä in k o e -d ia s a rja /2 5 k u v a a

V A IN 120,-!

M ie le n k iin to in e n j a ru n sa a s ti k u v ite ttu te o s m e rte n ä ly k k ä is tä v a ltia is

C O H O L , A N IM A L S D O N T D R O P B O M B S . B E C A U S E W E D O , W H Y SH O U LD THEY SUFFER?

- J u l i a n a v o n W e n d tin S ä ä tiö tie te e n

- M a a ta lo u se lä in -d ia sa rja /1 9 k u v a a

VIELÄ RIITTÄÄ T-PAITAILMOJA... Hihattomat t-paidat 65,A N IM A L S D O N T W E A R M A K E -U P , A N IM A L S D O N T D R IN K A L

18 s iv u a , 10,----------------------------------------------------------------------------- ------------- O p isk e lija e s ite

V a ra u d u S in g e rin S u o m e n v ie ra ilu u n s y k s y llä 9 2 j a h a n k i tä m ä jo k a i

* Eläinten

p u s s a y k si k u o re llin e n s e k ä 6 p o s tik o rttia (e n n e n y h t. 2 0 ,-)

T ila a n

T ila a n .....

- E lä im e t k o s m e tiik k a te o llis u u d e s s a - tie to v ih k o ,

T ila a ja /L a in a a ja :-------------------------------------------------------- -- ---------------------------

kpl

Kuorinippu 16,K o tim a is ta u u s io p a p e ria , 2 0 k u o rta , v iisi e rila s ta k u v a a (k a n i, k a rh u , k e t tu , k iss a , k o ira ). T ila a n

kpl

Rintamerkit 6,* V a s tu s ta n e lä in k o k e ita , k is s a * V io le n c e fre e sc ie n c e , 2 -v ä ri

T ila a n ....... k p l T ila a n ....... k pl

Muista ilmoittaa, kun osoitteesi muut tuu - säästät toimiston aikaa, vaivaa ja rahaa. Eläimet tarvitsevat joka pennin!

O s o it e : ----------------------------------------------------------------------------------------------------P u h e lin (A V -v ä lin e itä la in a tta e s s a ) : ___________ __________________________ T o iv o ttu l a in a - a ik a :

_______________________________________________

H U O M ! S a a ta v illa ta a s e r ila is ia e n g la n n in k ie lis iä m e rk k e jä . T ila a e r illi

T ilauksen voi tehdä m yös p uhelim itse, num eroon 90/148 4866 (toim iston

n e n esite!

au k io lo a ik a n a ).

A N IM A L IA 3/1992

Tilaa marjaskarhu syys- ja joulutervehdyksiä viemään! 31

ELÄINSUOJELU m arkkinat 199 ■■ ■ . . i .

a \V»slaina ,ana ° Y

v' ° p p '105

Z e u k s ie n 1 vvsk u u o

v°

'ä t

e s W \ lS\°A

T'ed * J a

OIKEUTTA ELAIMILLE-KIRJAN KIRJOITTAJA A PETER SINGER SUOMEEN Oikeutta eläimille -kirjan kirjoittaja, eläinten oikeuksien liikkeen perusteet luonut australialainen filosofi Peter Singer saapuu Suomeen Eläinsuojeluliitto Anim alian sekä Helsingin Yliopiston filosofian laitoksen vieraaksi. N yt Sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla Peter Singerin puhuvan, sillä A nim alia järjestää yleisötilaisuuden lokakuussa viikolla 42 tai 43, jossa Peter Singer kertoo eläinten oikeuksista. Tilaisuus on englanninkielinen. Paikasta ja tarkemmasta ajankohdasta saat tietää toimistosta syyskuun lopussa, puh. (90) 148 48 66