Animalia 4/1992 by Animalia ry

Erävoitto metsästyslain käsittelyssä

Tove Janssonin eläinajatuksia Peter Singer Animatian vieraana

AN IMALIA ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI DJURSKYDDETS SPECIAL- M AGASIN 17. vuosikerta Johtokunta Veli-Risto Cajander, fil.kand. Päivi Korhonen, m aanvilj.tekn. Teuvo Laitila, fiilis . Hannele Luukkainen, valt.lis. Outi Repo, kauppat.maist. Heli Sajaniem i, yo Riitta Salm i, Luk Päivi Viinikainen-Rosqvist, fil.m aist. Leena Vilkka, fil.lis. Riitta Yli-Tainio, fil.yo Vastaava to im itta ja Kaarina Kivivuori Taitto Heljä Lassila Toim iston osoite Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki F a x 1484622 Puh. -jä s e n a s ia t, neuvonta 90-148 4866 -tila u k s e t ja lainaukset 90-148 4622 Avoinna: ark. 9-17, la sopimuksen mukaan Yhdistyksen toim istossa: Päivi Viinikainen-Rosqvist, to im in nanjohtaja Tarja Balding, toim istonhoitaja Puheenjohtaja Leena Vilkka M artinkatu 9-11 B 27 05800 Hyvinkää Jäsenm aksu mk 60/vuosi mk 1200/ainaisjäsen Jäsenmaksut: SYP 229818-189 Tuotteet: PSP 2105 644 llm oitushinnat 2/1 sivu 4000 mk 1/1 sivu 1500 mk 1/2 sivu 800 mk 1/4 sivu 400 mk 1/8 sivu 200 mk Takak. 2500 mk llm estym isaikataulu No 1 helm ikuu 3 elokuu 2 toukokuu 4 marraskuu Kirjoittajat vastaavat itse artikkelien sa sisällöstä. Täm än lehden irtonum eroita myy Akateem inen Kirjakauppa. Forssa 1992 Forssan Kirjapaino Oy Seuraavan lehden aineistopäivä 30.1.1993. Aineisto lähetetään osoit teella Anim alia/Kaarina Kivivuori, Porvoonk. 53, 00520 Helsinki.

S IS Ä L L Y S :

4/92

3 Pääkirjoitus/Ledare ................................... F ilo so fi Peter - A n im a l L iberation Sin gerin h a a s t a t t e lu ................................... 4 G een ib isn estä - patentoikaam m e e lä i m iä .................................................................. 6 E läinten v iik k o : Pro- ja A n ti-A n im a lia palkinn ot ...................................................... 8 T o v e Janssonin ajatuksia eläim istä . . . 9 E läin su o jelijan pu hdistusainevalinnat . 10 Y le m m ä n lajin o ik eu s .............................. 12 A n im alia n o p iskelija ryh m ä perustettu . 12 Protestikortti m eluvam m ojen tu tkijoille ....................................................................................... 13 14 Turkism ain on n asta se lv ity sp y y n tö . . . M aanpuolustajat tu kevat tuskallisia elä in k ok eita ................................................. 15 H äk k ikan alo ista voidaan l u o p u a 16 S u om en kin d elfiin it k uu lu vat vap au teen .................................................................. 18 20 L u k i j a l t a ........................................................ M etsästyslak i kritiikin k o u r is s a 22 E läin su o jelijat vaikuttam aan an sap yyn 24 tiin .................................................................. 24 K arhupaistiprotesti ra vin toloille .......... K oe-eläin ten k äyttö ennalaan ............... 25 25 E läin su o jelu lak i lausun tok ierrok selle . E Y päätti: k osm etiik k atestit saavat ja t 25 kua .................................................................. N uorten A n im a lia ..................................... 26 A lu e u u t is ia .................................................... 27 U u tisia kan sain välisistä k o k o u k sista . . 28 29 Jouluinen v eg e-p a lsta .............................. A lu e o sa sto t ja y h d y s h e n k ilö t ................. 29 E lä im e llise t jo u lu lah ja t ........................... 30

Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläin ten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa niille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäy tym istä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopet tam aan tu rh a t ja tuskalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua. Liitto to te u tta a tarkoitustaan m m . asennekasvatuksen ja tied ottam isen avulla sekä pyrkii vaiku ttam aan lainsää dännön uudistam iseen. Lisäksi liitto tu kee eläinkokeettom ien tutkim u sm ene telm ien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittäm istä ja käyttöä. Toim intansa tukem iseksi liitolla on oi keus ottaa vastaan lahjoituksia ja tes ta m en tteja sekä harjoittaa eläinsuojeluaiheisten tu o tte id e n myyntiä.

Eläinkokeiden alalla Ferguson nä kee sekä edistysaskeleita että suuria ongelmia. Draizen silmänärsytystesti ja tuskalliset LD50-testit kuuluvat 2000-luvulla jo menneisyyteen. Toi saalta geenitekniikan kehitys nostattaa aivan uusia eläinsuojeluongelmia. Kun kaupungistuminen kiihtyy, ja etenkin huono-osaisimpia köyhiä vir taa maaseudulta maailman suurkau punkeihin, kaupungeissa asuvien lem mikkieläinten heitteillejätöt ja eläinrääkkäystapaukset lisääntyvät. Luon nonvaraisten eläinten elinolosuhteita kaventavat muun muassa metsien hak kuut, liikalaiduntaminen ja tehomaata lous. Nyt metsiä on jäljellä enää 7 % maapallon pinta-alasta, ja niissä asuu 50 % maapallon eläinlajeista. Lapset - tulevaisuuden aikuiset tuntevat nykyään hyvin yleisesti huolta villieläimistä, eläinkokeista, otsonika dosta ja niin edelleen. Ferguson toteaa, että lapsilla on myös kiintoisa kyky nähdä, miten nämä kaikki ongelmat

liittyvät toisiinsa. Halu suojella eläimiä ja luontoa jokaisen omassa elämässä korostuu entisestään. Loren Eiseleyn sanoin:

Nuori mies poimi rannalta esineitä ja heitteli niitä mereen. Toinen mies lä hestyi häntä ja näki, että esineet olivat kin meritähtiä. ’’Miksi ihmeessä heität meritähtiä mereen?" ’ ’Jos meritähdet ovat vielä rannalla, kun laskuvesi tulee ja aurinko nousee korkealle taivaalle, ne kuolevat” , nuo ri mies vastasi. ’’Tuohan on naurettavaa. Rantaa on tuhansia maileja ja meritähtiä on mil joonia. En tosiaankaan voi uskoa, että tuolla mitä teet voisi olla mitään merki tystä.” Nuori mies poimi taas yhden meritähden, pysähtyi hetkeksi ja totesi sit ten, heittäen sen samalla aaltoihin: ’’Ainakin tälle meritähdelle sillä on merkitystä.” HELENA T E N G V A L L

Kuinka kauan kestää, ennen kuin meidän oikeu temme hyvään elämään tunnustetaan? Simpans si Pietarin Pavlov-instituutista. Kuva: Veli-Risto Cajander.

DJURSKYDDETS FRAMTID

ANIMALIA MUUTTAA MUOTOAAN Lehden ulkoasu muuttuu ensi vuoden alusta. Siitä tulee tabloid-kokoinen, sanomalehden tyylinen julkaisu. Kyseessä on aluksi kokeilu, jolle odotam me palautetta teiltä, lukijat. Tässä vaiheessa on myös kyseessä käytännön sanelema pakko, koska tabloid-lehden painokustannukset ovat vain puo let nykyisen lehden kustannuksista. Yhdistys säästää muutoksen avulla a i nakin 4 0 0 0 0 m arkkaa vuodessa. N ä in ä tiukkoina aikoina se on paljon. Uudistuneessa Animaliassa on jonkin verran enemmän palstatilaa kuin nykyisessä - saamme siis enemmän eläinsuojeluasiaa julkisuuteen huo mattavasti halvemmalla.Takaamme, että lehden sisältö pysyy yhtä mielen kiintoisena ja ajankohtaisena kuin ennenkin. Anim alian toimituskunta

K U N O SO IT T E E N M U U T T A A M U IST A A , NIIN LE H D E N T U L O L U IS T A A ! M UUTOSKORTTEJA PO STISTA M A K SU T T A

Eläinsuojelun ottaminen uutena liittee nä mukaan EY:n perustamisasiakirjaan eli Rooman sopimukseen (joka luettelee EY-lainsäädännössä huomioon otettavia näkökohtia) on yksi tuoreim mista eläinsuojelun edistysaskelista. Eläinsuojelu kehittyy ja kansainvälis tyy nopeasti, ja ensi vuosituhannelle tultaessa se toimii osittain eri tilantees sa kuin nyt. Tällaisia visioita vuodelle 2000 esitti hiljattain EY:n alaisessa Eurogroup for Animal Welfare- eläinsuojeluryhmässä toimiva Iän Ferguson: Eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestöt ^ k iu u ttu v a t nykyään tuotantoeläinten ^^ casvatukseen siinä määrin aktiivisesti, että kaikkein epäinhimillisimmät tehokasvatuksen muodot lienevät vuonna 2000 siirtyneet historiaan. Sian-, nau dan- ja lampaanlihan kulutus on E Ymaissa jo nyt vähenemässä. Toisaalta kanojen ja broilerien teurastus kasvaa vuoteen 2000 mennessä viisinkertai seksi, mikäli nykyinen kasvuvauhti jat kuu.

A N IM A L IA 4/1992

Det att djurskyddet medtagits som en ny bilaga till EG:s stiftelseurkund - det sk. Romfördraget (som definierar vilka ^ ^ fr â g o r EG-lagstiftningen omfattar) - är E lP e tt av de senaste framstegen inom omrâdet. Djurskyddsverksamheten utvecklas och internationaliseras i snabb takt och vid ingângen av nästa ârtusende kommer verksamheten delvis att utövas under andra förhällanden än nu. Dessa visioner för âr 2000 framfördes nyligen av Ian Ferguson för den EGunderordnande djurskyddsgruppen Eurogroup för Animal Welfare. Djurskydds- och miljöorganisationema ingriper nuförtiden sâ pass aktivt i djuruppfödseln att de mest omänskliga intensivuppfödslingsformema tor de ha flyttats till historien före âr 2000. Konsumtionen av gris-, nöt- och fârkött minskar redan nu inom EG-länderna. Â andra sidan kommer slakten av höna och broiler att femdubblas innan âr 2000 i fall den nuvarande tillväxttakten fortsätter.

A N IM A L IA 4/1992

Inom omrädet för djurförsök ser Fer guson säväl framsteg som stora pro blem. Draizens ögonirritationstest och de plägsamma LD 50-testema hör pä 2000-talet tili det förflutna. Genteknikens utveckling lyfter ä andra sidan fram heit nya djurskyddsproblem. Dä urbaniseringstakten accelererar och de ekonomiskt sämst ställda strömmar frän landsbyggden tili världens storstäder kommer fallen av djurmisshandel att öka och allt flere sällskapsdjur att lämnas ät sitt öde. Huggning av skog, överbelastning av betesmarker och intensivjordbruk inskränker vilda djurs levnadsförhällanden. Nu finns det en dast skog kvarpä 7 % av jordens landyta och 50 % av jordens djurarter lever i dessa. Bamen - framtidens vuxna -känner nuförtiden mycket allmänt oro för vilddjuren, djurförsök, otsonbrist o.s.v. Bamen har ocksä en intressant förmäga att se sambandet mellan alla dessa pro blem konstaterar Ferguson. Önskan att

skydda djur och natur som en del av envars liv framträder allt tydligare. För att citera Loren Eiseleyn: En ung man plockade föremäl pä en Strand och kastade dem i havet. En annan man närmade sig honom och upptäckte att föremälen var sjöstjämor. ’’Varför i all sin dar kastar du sjöst jämor i havet?” ”Om sjöstjämoma är pä stranden ännu dä ebben kommer och solen stär högt pä himlen kommer de att dö” , svarade den unga mannen. ” Det är ju löjligt. Det finns tusentals miles av strand och miljontals sjöstjärnor. Jag kan heit enkelt inte tro att det du häller pä med skulle kunna ha nägon betydelse.” Den unga mannen plockade igen upp en sjöstjäma, stannade för en stund och konstaterade sedan tillika som han kastade den i havet: ’’Ätminstone har det en betydelse för den här sjöstjärnan.”

Luentosalit olivat täynnä innostuneita kuulijoita, kun Peter Singer puhui.

Singer on myös käytännön eläinsuojeluaktivisti. Päätyönsä - Monashin yli opiston bioetiikan keskuksen johtaja ohella hän toimii Australian eläinsuo jeluyhdistysten liiton varapuheenjoh tajana sekä Victorian osavaltion A ni mal Liberation -yhdistyksen puheen johtajana. Miltä periaatteen miehestä tuntuu tehdä hidasta, kompromissien tietä ete nevää eläinsuojelutyötä? - Inhoan istua komiteoissa hiomas sa pykäliä. Silti pidän sitä välttämättö mänä. On kuitenkin muistettava, että emme saa suostua mihin tahansa kom promisseihin. Esimerkiksi 50 lisäneliösentin antaminen häkkikanoille ei mi tenkään edesauta eläinten hyvinvoin-

’’Loukkaannun, kun eläinten oikeuk sien puolustajia pidetään itsestään selvästi eläinrakkaina ihmisinä. Se on rationaalisen, eettisen aatteen hal ventamista. Samoin aikanaan käytet tiin mustien oikeuksien puolustajista termiä ’’nigger lover” (neekerirakas), kun heidät yritettiin tehdä nau runalaisiksi.”

Kaikki alkoi kasviksista... Vuonna 1975 ilmestyi Peter Singerin kirja Animal Liberation. Se alkoi no peasti tavoittaa yhä laajempia lukijajoukkoja, ja koota perinteiseen eläinsuojeluliikkeeseen tympääntyneitä ih misiä yhteen. Joukkoon liittyi myös ih misiä, jotka aiemmin eivät olleet olleet tekemisissä eläinten tai eläinsuojelun kanssa. Olihan Singerin näkemyksissä kyse oikeudenmukaisuudesta eikä eläinrakkaudesta. Tietenkin haluan kuulla, mikä antoi sysäyksen näin vallankumouksellisen liikkeen synnylle. Opiskellessaan Oxfordissa Peter Singer suhtautui eläimiin kuten suurin osa ihmisiä: eläinrääkkäystapaukset ai heuttivat paheksuntaa, mutta muuten hän ei asiaa liiemmin ajatellut. Näin, kunnes hän vuonna 1969 tutustui muu tamaan opiskelijaan, jotka olivat kas vissyöjiä. Opiskelutovereiden eettiset peruste lut ruokailuvalinnoistaan saivat Peter Singerin pohtimaan suhdettamme eläi miin ja hankkimaan lisätietoja eläinten kohtelusta. Tieto tuotti tulosta: Singer ryhtyi kasvissyöjäksi.

<§ 5 [g J rt ¡S

Koe-eläinbiologi Kai Pelkonen Kuopion yliopis tosta (oik.) keskusteli Singerin kanssa eläinten oikeuksista.

Puheenaiheena rottien intressit Vuosien varrella hän kehitti edelleen filosofisia näkemyksiään. Hän huoma si, että monet filosofit pyrkivät todista maan, että monissa suhteissa hyvinkin erilaiset ihmiset ovat keskenään sama narvoisia. Meillä on kaikilla saman laisia intressejä, ja yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti nämä intressit tulisi ottaa yhtäläisesti huomioon. Singer ei kuitenkaan ymmärtänyt, miksi intressien yhtäläinen huomioon ottaminen piti rajoittaa ihmisiin. K yke neväthän eläimetkin nauttimaan ja kär simään. Singer tulikin siihen tulok seen, että missä intressit ovat samat, tu lee ne ottaa yhtäläisesti, lajista riippu matta huomioon. Nämä pohdinnat sekä hänen eläväs tä elämästä poimimansa esimerkit eläinten intressien polkemisesta johti vat vuonna 1975 Animal Liberationin syntyyn. Nyt, 18 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen, Singerin aatteet ovat nousseet länsimaissa erääksi eniten väitellyistä yhteiskunnallisista aiheista. Animal Liberation kirja ei jäänyt lyhyen ajan muoti-ilmiöksi. Se tuli jäädäkseen. Singer kannustaakin meitä kaikkia: - Miksi pidämme niin itsestään sel vänä sitä, että yksittäinen ihminen ei voi mitään. Minä olin tavallinen opis kelija, jonka pari kasvissyöjää sai liik keelle. Voin myös kertoa esimerkin sveitsiläisestä kotirouvasta, jonka

Helena Tengvall

N ä i n filosofi Peter Singer aloittaa lehdistötilaisuuden, joka käynnistää hänen viisipäiväisen Suomen vierailunsa Animalian ja Helsingin yliopiston filosofian laitoksen vieraana. K yytiä saavat niin eläinsuojelijoiden kuin muidenkin asenteet ja mielipiteet. Silti tunnelma on leppoisa - mies ei saar naa. - Perinteisessä eläinsuojelussa suo jellaan söpöjä tai meille läheisiä eläi miä. Omaa lemmikkiä hellitään, sa malla kun mitään ajattelematta paistin pannussa paistetaan munakasta häkkikanaloiden munista. Uuden ajan eläin suojelun - eläinten vapautusliikkeen, kuten me sitä kutsumme - eettinen ajattelu ei sen sijaan tunne tällaisia epä johdonmukaisuuksia, Singer kertoo.

Peter Singer on hyvin op timistinen: "Eläinten oi keuksien liike on toiminut vasta parikymmentä vuotta, ja olemme saaneet valtavas ti aikaan."

aloitteesta saatiin aikaan häkkikanaloi ta koskeva kansanäänestys, ja nyt häk kikanalat ovat Sveitsissä kiellettyjä.

Voiton tiellä pommi vai kynä kädessä? Eläinten vapautusliikkeen nimissä on maailmalla tehty jopa terroritekoja. -O n neksi näiden määrä on vähäi nen, mielestäni hämmästyttävän vähäi nen liikkeen laajuuteen verrattuna, Singer toteaa. - Perusfilosofiamme lähtee siitä, et-" tä kivun tuottamisen välttäminen on eräs määräävimpiä tekijöitä suhtees samme ihmisiin ja eläimiin. Tällöin on selvää, että väkivalta ei voi kuulua toi mintaperiaatteisiimme. Tuomitsen vä kivallan käytön yksiselitteisesti. - Sen sijaan laittomat keinot voivat mielestäni olla hyväksyttäviä. Pidämmehän nykyään jopa sankareina ihmi siä, jotka auttoivat orjia karkaamaan tai vastarintaliikettä toimimaan natsival lan aikana. Esimerkiksi amerikkalaiset eläinsuojeluaktivistit varastivat video nauhoja, jotka kuvasivat erittäin tus kallisia ja laittomia kokeita apinoilla. Kun nauhat julkaistiin, saatiin kokeet loppumaan. Mielestäni varkaus oli oi keutettu. Keino ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus. Tulos on se joka ratkai see, Singer perustelee. Paitsi filosofi, teorian luoja, Peter

A N IM A L IA 4/1992

tia. Sen sijaan voimme välivaiheena hyväksyä esimerkiksi uudenlaiset häkkijärjestelmät, esimerkiksi ns. Voletage-häkit, joissa kanoilla on pesät, orret, tilaa liikkua ja kuopia maata. Jos turkisten vastustaja kulkee nahkakengät jalassa, saa hän yleensä kuul la olevansa naurettava. Edellytätkö sinä Peter meiltä täydellisyyttä? - K yllä meidän tulee pyrkiä siihen, että elämme kuten puhumme. On mie lestäni epäjohdonmukaista, jopa rai vostuttavaa, että monet vastustavat jyr kästi eläinkokeita, mutta syövät tehotuotettua lihaa. En silti edellytä täydel lisyyttä. Jokainen tekee omat valintan sa oman tahtinsa mukaan, ja jokainen positiivinen teko eläinten puolesta on aina kotiin päin. - Keskeisimmät muutokset kulutus tottumuksissa ovat mielestäni lihasta ja häkkikanaloiden munista, eläintesta tusta kosmetiikasta sekä turkiksista luopuminen. Kun tämän askeleen, tai oikeammin harppauksen on tehnyt, voi alkaa pohtia kalasta luopumista, päänsärkypillerin vaihtamista niskahierontaan ja maitotuotteiden vähentämistä, Peter Singer luettelee.

A N IM A L IA 4/1992

Olemme kehityksen etunenässä Katselen tätä edessäni istuvaa miestä, jonka paidan rintamuksessa rotat vilis tävät. Hän ottaa hyvin vähän kunniaa itselleen siitä, miten eläinten vapautus liike on edennyt. Tunnustusta saamme me kaikki, aktivistit, jäsenet, kannatusjoukot. - En pidä saavutuksiamme lainkaan vaatimattomina: onhan ihmiskeskei nen ajattelu ollut voimassa aina Aristo teleen ajoista lähtien, ja eläinten va pautusliikettä on ideoitu vasta pari kymmentä vuotta. Uskon, että kuljem me kehityksen keulilla. Luulenpa, että parinsadan vuoden päästä jälkeläisemme ihmettelevät häkkikanaloita ja tur kistarhoja samalla tavalla, kuten me nyt kauhistelemme orjuutta, Peter Sin ger arvailee. Mitä erityisterveisiä me suomalaiset saamme? - T e illä on täällä suuria ongelmia, samanlaisia kuin muissakin länsimais sa. Näin lehmiä ja vasikoita yliopiston koetilalla Viikissä: masentavaa ja huo lestuttavaa. Turkistarhauksenne on tur haa ja julmaa eläinrääkkäystä. Olen

myös kuullut, että Suomessa palellute taan eläimiä kuoliaaksi tieteen nimissä. En usko, että sellaiset eläinkokeet sai sivat luvan Australiassa, Singer luette lee. - Toisaalta minusta on hienoa näh dä, miten suuri ja aktiivinen järjestö Animalia on! Olette saaneet paljon hy vää aikaan: villieläimiä ei saa pitää sir kuksissa, mikä on ainutlaatuista koko maailmassa, olette saaneet tiedotusvä lineet kiinnostumaan tästä asiasta ja poliitikot alkavat kysyä teiltä neuvoa päätöksiä tehdessään. Olette tasapai nottaneet hyvin eettiset periaatteenne ja käytännön työn, Singer kehuu. Kaksi viikkoa työtä ja esitelmiä Hol lannissa, viikko vieraanamme täällä Animaliassa, vielä kolme viikkoa Y h dysvalloissa ja Kanadassa, ja sitten vasta Peter Singerin matka suuntautuu kotiin vaimon, kolmen tyttären, kah den entisen koerotan ja yhden entisen kulkukissan luokse. Rottapaita ja selkäreppu häviävät lentokentän ihmisvilinään. Palaan Ani malian toimistoon ja tiedän: olemme oikealla tiellä. PÄIVI VIINIKAINEN-ROSQVIST

Geenimanipuloituja lihapullia, olkaa hyvä!

Geenisiirron avulla aikaansaatu eläin ei olekaan enää eläin. Se on keksintö, uusi tuote, jo lle haetaan patenttia. Ja näyttää siltä, että tämä patentti tul laan yh ä useammissa tapauksissa hy väksymään.

Yhdysvallat on hyväksynyt geenitek niikalla tuotettujen vihannesten myyn nin ruoaksi. Vihanneksissa ei tarvitse olla merkintää siitä, että ne on tuotettu geenitekniikan avulla. Tiedotusvälineiden mukaan em. päätös on alkusoitto sille, että pian hy väksytään ruokapöytään geeniteknii kalla tuotettu liha.

GEENIBISNESTÄ -

Geenitekniikkaa voidaan tulevaisuudessa käyt tää niin, että tuotantoeläimet sietävät paremmin huonoja oloja. Millaisiksi mahtavat olot muut tua. kun emakkosika ei nykyoloissakaan mahdu kääntymään karsinassaan?

patentoikaamme eläimiä V aion nopeudella kehittyvä geenitek niikka on mahdollistanut esimerkiksi sen, että hiireen voidaan istuttaa ihmi sen ’ ’ syöpägeeni” . Kaikilla hiiren jäl keläisillä on tämä geeni, ja se aiheuttaa niille voimakkaan taipumuksen sairas tua syöpään. Niin käykin suurimmalle osalle näistä hiiristä ennen kolmen kuukauden ikää. Tässä esimerkissä geenisiirto tähtää eläimen käyttämiseen ihmisen sairau den mallina. Geenisiirtoja voidaan kui tenkin käyttää myös moniin muihin tarkoituksiin, ja yhä enemmän uusia ’ ’ käyttökohteita” on kehitteillä. Monet näistä sovelluksista ovat jo sinänsä eläinsuojelullisesti arvelutta via. Niihin liittyvä patentoinnin mah dollisuus tekee niistä vieläkin tuomit tavampia - ei vain eläinsuojelun vaan myös ympäristönsuojelun, kuluttajan suojan, tutkimuksen vapauden ja mo nien muiden seikkojen takia. Vastaavanlaisia uhkia on jo aiheutu nut esim. kasvien patentoinnin takia. Ympäristönsuojelijat esittävät, että valtaosa maailman maatalouden tär keimmistä lajikkeista on kadonnut

1950-luvulla alkaneen ylitehokkaan ja lostustoiminnan myötä. Lajikkeiden patentoinnin seurauksena köyhien maiden viljelijöillä ei enää ole varaa hankkia kylvöön tarvitsemiaan sieme niä.

Poliitikot hyväksyvät Animalia ei Olemme käsitelleet näitä seikkoja Animaliassa jo aiemmin ottaen ehdotto man kielteisen kannan elävien organis mien patentointiin. Tässä kuitenkin uutta surullista luettavaa alan kehityk sestä. Kesäkuussa Rio de Janeirossa pide tyssä kansainvälisessä Y K :n ympäris tökokouksessa Yhdysvallat kieltäytyi allekiijoittamasta luonnon monimuo toisuuden säilyttämiseen tähtäävää so pimusta. Maan edustajan mukaan sopi mus ei takaa riittävää suojaa bioteknii kan alalla, sillä Yhdysvalloissa elävien organismien patentoimisoikeus on olennainen osa maan valtavaa biotekniikkabisnestä.

Yhdysvallat onkin hakenut jo pa tenttia ns. superbroilerille eli broileril le, johon on geenitekniikan avulla siir retty kasvugeeni. Superbroileri kasvaa seitsemänviikkoisen elämänsä aikana lähes kaksinkertaiseksi tavalliseen broileriin verrattuna. Kun tavallisellakin broilerilla on va kavia kasvuhäiriöitä ja luusto vaurioita liian nopean kasvuvauhdin takia, voi vain kuvitella, mitä superbroileri jou tuu kärsimään.

M yös Pohjoismaiden ministerineu vosto on ottanut asiaan myönteisen kannan. Se on julkaissut patentoinnista^» kirjasen Bioteknik och patent, m ika^ P on hätkähdyttävää luettavaa: siinä ikään kuin selitetään pois kaikki elä vien eliöiden patentoinnin vastaiset ar gumentit. Esimerkiksi patentoinnin aiheutta ma uhka geneettiselle monimuotoisuu delle torjutaan toteamalla, että biotek niikan avulla voidaan lisätä biologista monimuotoisuutta kehittämällä uusia lajeja, jotka sopivat tietyille viljelyalu eille. On yleisesti tunnettua, että geenimanipuloitujen organismien päästäminen luontoon voi muodostaa vakavan uh kan luonnolle. Pohjoismaisen neuvos ton mielestä patentointi ei kuitenkaan mitenkään lisää tätä riskiä, sillä ongel mat voidaan estää tiukalla lainsäädän nöllä. Myöskään eläinten patentointia ei pidetä eläinsuojeluongelmana. ” O n ^ ^ olemassa riski, että voitontavoittelu so kaisee ihmisiä manipuloimaan eläimiä ilman, että eläinten kärsimykset ote taan huomioon. Patentointimahdolli suudella on tässä kuitenkin häviävän pieni merkitys. Tällaiset haitat voidaan koettaa oikaista tehokkaalla eläinsuo jelulainsäädännöllä” (s. 11). On totta, että kansainvälistyvässä maailmassa Pohjolalla on häviävän pienet mahdollisuudet ’ ’olla eri miel tä” kuin muu läntinen maailma. Tämä onkin perusteena sille, että Pohjois maiden ministerineuvoston työryhmä on päätynyt antamaan siunauksensa elävien organismien patentoinnille. Patentoinnissa on kuitenkin kysy mys laajakantoisista, elämän syvim pään perusolemukseen liittyvistä on gelmista. Siksi sitä ei missään tapauk sessa tulisi hyväksyä vain, koska muut kin niin tekevät. A N IM A L IA 4/1992

Vastarintaliikkeen tarve Tässä tilanteessa olisi ensiarvoisen tär keätä, että elävien organismien paten toimista vastustavat järjestöt lyöttäy tyisivät yhteen ja nousisivat aktiivi seen, järjestäytyneeseen vastarintaan. Yhdessä eläin-ja luonnonsuojelijoilla, kuluttajajärjestöillä, eri uskontokun nilla ja filosofeilla voisi olla edes pie nen pieni mahdollisuus taistella moni kansallisia, jättivoittoja tavoittelevia yrityksiä vastaan. Pohjoismainen eläinsuoj eluneuvosto teki Animalian aloitteesta päätöslau selman, jossa eläinten patentointi tuo mitaan yksiselitteisesti. Animalialla on myös edustaja ns. biotekniikkalautakunnassa, mikä antaa mahdollisuuden vaikuttaa asioihin viranomais- ja lainsäädäntöteitä. Lähteet: Bioteknik och patent, Nordiska ministerrädet, Köpenhamn, 1992 Vihreä Lanka, 24/1992

Mitä vikaa on muka ihan tavallisessa lehmässä?

T e k sti P Ä IV I V IIN IK A IN E N -R O S Q V IS T

Kuvat: Veli-Risto Cajander

A N IM A L IA 4/1992

Anti-palkinto turhien kokeiden tukemisesta ja ontuvasta lupakäsittelystä S

e jc t y v i~

Eläinten oikeuksien loukkaamisesta saivat muistutuksen opetusministeri ön alainen valtion liikuntatieteellinen neuvottelukunta sekä Oulun yliopis

ton koe-eläintoimikunta.

Tunnustusta rohkealle eliänlääkärille ja eläinsuojelullisille toimittajille

Eläinsuojelun edistämisestä saivat tänä vuonna tunnustusta eläinlääkäri Auli Koponen Kiteeltä ja toimittajat Asta Korpikallio ja Hannu Holvas Seuralehdestä. Auli Koponen on toiminut tarkastuseläinlääkärinä useilla teurastamoilla. Hän on tuonut rohkeasti julkisuudessa esille teuraseläinten kohteluun liittyviä epäkohtia ja säädösten rikkomuksia ja painostanut viranomaisia tehokkaam piin toimiin epäkohtien korjaamiseksi. Viim e aikoina hän on puuttunut eri tyisesti eläinten sairaskuljetuksiin. Tietyt teurastamot haluavat eläimet ai na elävinä, mikä on johtanut siihen, et tä sairaita ja vammautuneita eläimiä kuljetetaan monen sadan kilometrin matkoja teurastamoille. - Olen tyyty väinen eläinsuojelijoilta ja tavallisilta kansalaisilta saamaani tukeen, palkin nonsaaja toteaa. - Viranomaisilta ei juuri tukea tule.

Eläinten viikon suurtapahtuma eläinsuojelumarkkinat keräsi runsaasti väkeä Vanhalle Ylioppilastalolle Helsingissä Päivän huipentumat otivat Pro-Animalia ja Anti-Animalia palkintojen julldstaminen ja turkisten vastainen muotinäytös tunnuksella ”Mieluummin alasti kuin turkki päällä”. Info-pisteissä jaettiin tietoa eläin- ja luonnonsuojelusta, esittelypöytien ääressä tutustuttiin elinnystäväUisiin tuotteisiin ja koirakonsuM neuvoivat kuinka lemmikki tehdään onnelliseksi Asta Korpikallio ja Hannu Holvas seuraavat jatkuvasti eläinsuojeluasioi ta ja ovat kirjoittaneet niistä asiantunte via ja perusteellisia juttuja. Hannu Hol vas on kirjoittanut ansiokkaasti mm. villieläimistä ja Asta Korpikallio pa-

Eläinsuojelumarkkinat huipentui vauhdikkaa seen muotinäytökseen.

neutunut Särkänniemen delfinaarioongelmaan. Seura-lehden suuren levi kin ansiosta eläinsuojelutietous on le vinnyt laajalle. Toimittajat kertoivat olevansa iloisia tunnustuksesta ja jat kavansa työtään entiseen malliin.

Liikuntatieteellinen neuvottelukun ta on myöntänyt apurahoja tuskallisiin eläinkokeisiin, joissa tutkitaan urheilu ja liikuntavammoja. Kokeissa on mm. juoksutettu koiria liukuhihnalla, niin että niiden sydänlihas on vaurioitunut ja pakkouitettu rottia näännyksiin asti. Eläimille on myös syötetty anabolisia steroideja,mikä viittaa siihen, että ko keita tehdään huippu-urheilun vuoksi. Jotkut tutkimuksista on lisäksi suunni teltu ja tehty huonosti. Animalian mielestä julkisten varo jen suuntaaminen tällaisiin kokeisiin on vastuutonta, etenkin aikana, jolloin ministeriö joutuu säästämään yhteis kunnallisesti ja sivistyksellisesti tär keistä kohteista. Tieto anti-palkinnosta on lähetetty myös opetusministeri Riit ta Uosukaiselle. Oulun yliopiston koe-eläintoimikunnan toiminnassa on Animalian mielestä paljon huomautettavaa. Se on hyväksynyt eettisesti kyseenalaisia, erittäin tuskallisia kokeita (mm. oi keuslääketieteen kokeet, joissa on pa lellutettu eläimiä kuoliaaksi), se on luokitellut selvästi tuskallisen eläinko keen kipuluokkaan kaksi, ja antanut sille itse luvan. Koe olisi kuulunut lä hettää Oulun lääninhallituksen käsitel täväksi ykkösluokan kokeena. Toimikunta hyväksyy yliopistoissa i tehtävien eläinkokeiden salaiseksi ju listamisen (mm. toimikunnan puheen johtaja on luokitellut oman eläinkokeensa salaiseksi), se ei käy kokeista periaatteellista eettistä keskustelua: riittää, että koe täyttää lain ehdot. Toi mikunta ei myöskään halua eläinsuoje lijoita mukaan koe-eläintoimikuntiin, vaikka tämä on hyväksi havaittu käy täntö muissa Pohjoismaissa ja useissa Keski-Euroopan maissa. Palkinto sym boloi koe-eläintoimikunnissa yleisesti esiintyviä epäkohtia - moni muukin toimikunta olisi siis ansainnut tulla pal kituksi. A n ti-p a lk in n o n s a a ja t e iv ä t lä h e ttä n e e t e d u s ta ja a n s a ta i k a n n a n o tto a a n ju lk is ta m is tila is u u te e n .

Koonnut Kaarina Kivivuori Kuvat Veli-Risto Cajander A N IM A L IA 4/1992

Tove Jansson lähettää terveisiä eläinsuojelijoil le: ”Olette oikealla asialla".

’’Eläimillä on oikeuksia nehän tulivat ennen meitä Tove Jansson on rakastettu tarinanker toja, elämänmyönteisten muumihahmojen äiti, kaikenkarvaisten mörköjen ja mönkiäisten luoja. Mitä hän mahtaa ajatella eläimistä ja eläinsuojelusta? Antaa Toven itsensä kertoa...

"Perheessämme on aina ollut eläi miä. Skaala ulottui valkoisista hiiristä koulun pulpetissa algerialaiseen ma rakattiin. Sillä välillä meillä oli paitsi kissoja, koiria ja häkkilintuja (jotka saivat lennellä vapaina, kts. Kuvan veistäjän tytär), myös orava, lokki ja erittäin viisas rotta. Parasta eläinten kanssa on -a iva n kuten ystävyydessä muutenkin - keski näinen luottamus ja toisen yksityisyy den kunnioittaminen. Yksikään eläin ei ole pettänyt minua, ja jos käyttäydyn huonosti, uskon saavani anteeksi. Yritän kunnioittaa eläinten reviiriä, mutta puolustan myös omaani - e n pi dä siitä, että tiirat kakkivat päälleni, kun pistän nenäni mökin ovesta. Mutta elää voi sovussa; ruokki pesi ja hautoi

poikasia rappujeni vieressä ja me mo lemmat olimme hyvin hiljaa. Tietysti eläimillä on oikeuksia täällä maan päällä, nehän tulivat kauan en nen meitä! Sitäpaitsi ne ovat kauniim pia kuin me ja hienotunteisempia - ja jos ne syövätkin tilaisuuden tullen mei tä, se on aivan ymmärrettävää. Syömmehän mekin niitä, koko ajan. Voiko kuluttaja vaikuttaa kotieläin ten oloihin? No jaa, voi tietysti ryhtyä kasvissyöjäksi, voimakas ja hiukan epäkäytännöllinen protesti. Suhtaudun turkistarhaukseen nega tiivisesti. Kirjoitin pari vuotta sitten ni meni listaan, jossa ihmiset ympäri maailmaa lupasivat olla koskaan osta matta turkkia (sitäpaitsi viihdyn pa remmin tavallisessa tai sadetakissa). Muutenkin voi vaikuttaa; ottamalla huomioon eläinten tavan elää ja käyt täytyä, yrittämällä oppia niiltä ja suo jelemalla luontoa, jossa ne asuvat. An tamalla aikaa ja voimia sen korjaami seen, mitä olemme tuhonneet niin kau an. Alkaa jo olla myöhä sekä eläinten että meidän itsemme kannalta.”

Kulutustavaroiden taustaa, osa 3:

• M ä n ty s u o p a

Kasvot, karvat ja koti puhtaaksi Eläimillä testaamattomasta kosmetiikasta on puhuttu paljonkin, mutta entä muut kodinkemikaalit? Ja lääkkeet? Kauppojen hyl lyillä on tarjolla valtaisa määrä erilaisia aineita pyykinpesuai neista hyttysöljyyn, apteekkienkin valikoima on ylitsepursuava. Kulutustavaroiden taustaa -sarjan viimeiseen osaan on poimittu joitakin näistä tuotteista ja niiden eläinystävällisemmistä vaihto ehdoista.

so p ii

y le isp e su a in e e k s i

m m . la ttio id e n , se in ie n , la v u a a rie n j a k a a k e le id e n p e s u u n . S itk e ä m p iin ta h ro ih in k o

Not Tested

on Animals A lla on lueteltu eläimillä testaamat tomia, käytännössä tepsivimmiksi osoittautuneita pesuainemerkkejä. Nii tä saa oheisessa laatikossa luetelluista myymälöistä.

• S a m a 1+9 e tik k a - v e s is e o s so p ii m y ö s

(k u te n " k a r h u n k ie ltä ” ).

m ä n ty s u o v a lla p e s ty n la ttia n h u u h te lu u n

• V ä k i v i i n a e t i k a l l a lä h te v ä t m u u n m u a s sa k u u la k ä rk ik y n ä n jä lje t, k irjo itu s k o n e e n

(v ä h e n tä ä la ttia n liu k k a u tta ). • S o o d a o n te h o k a s h a n k a u s ja u h e p in tty

k o rja u s la k a n jä ttä m ä t ta h ra t j a u s e im m a t

n e id e n p in to je n , m u u n m u a s s a k y lp y a m

liim a ta h ra t. E tik a lla v o i m y ö s p u h d is ta a j a

m e id e n , la v u a a rie n , W C -p ö n ttö je n

k iillo tta a te rä s e s in e itä j a as tio ita .

ta h ra is te n la ttio id e n j a se in ie n p u h d is tu k

• Ik k u n a n p e s u a in e e n sa a s e k o itta m a lla lit

se ssa . L e iv in ja u h e k in k ä y , m u tta se e i o le y h tä te h o k a s ta k u in p u h d a s so o d a .

r a a n v e ttä y h d e n d e s ilitra n e t i k k a a j a til

• Y le is p u h d is tu s a in e ita : U n ire n , S y lv e ste r,

Lääkkeitä - mutta tarpeeseen

H o fa

Lääketeollisuudessa tehdään runsaasti eläinkokeita, muun muassa turskallisia myrkyllisyystestejä. Näiden tukemista voi välttää oikeastaan vain vähentä mällä turhaa lääkkeiden käyttöä. Luon taistuotekaupoissa myytäviä lääkkeitä ja lääkkeenomaisia tuotteita ei useim miten ole testattu eläinkokein. Tyypillinen esimerkki lääkkeiden turhasta käytöstä on flunssalääkkeiden ottaminen tavan vuoksi heti, kun fluns san oireita alkaa tuntua. Flunssaan te hoavat edelleenkin parhaiten ne klassi set keinot lepo ja lämpö. Lääkkeet lie vittävät oireita hetkellisesti, mutta ei vät nopeuta flunssan paranemista. Ne saattavat päinvastoin pitkittää sairaut ta, kun potilas yrittää lääkkeiden voi malla mennä puolikuntoisena töihin. Ainoat, jotka näissä tapauksissa lääk keiden käytöstä hyötyvät, ovat apteekit ja lääketeollisuus. Muita sellaisia lääkeryhmiä, joita lääkärien mukaan käytetään melko pal jon ’ ’lohdutustarkoituksessa” , ilman varsinaista lääkinnällistä hyötyä, ovat kuumeenalennuslääkkeet (kuten pik kulasten peräpuikot eli supot), vitamii nit sekä särky-, vatsa- ja unilääkkeet. Vaikka lääkkeen käyttö lohdukkeena voi hetkellisesti tuntua auttavan, pitkän ^ päälle siitä on usein enemmän haittaa •| kuin hyötyä. | HELENA T E N G V A L L

k ä y ttä ä p e s u p a llo n k a n s s a ) • A s tia n p e s u a in e ita , k ä s in p e su u n : E c o v e r, U n ire n , S y lv e s te r • V o im a k k a ita n e ille

p u h d is tu s a in e ita

p in n o ille ,

W C -p ö n ttö je n

( p in tty pesuun

jn e .): W C -U n ire n se k ä E c o v e rin W C -p u h d is tu s a in e • D e s in fio in tiin : H o fa n d e s in fio iv a p e s u a i n e.

Shampoon, saippuoiden, hiustenhoitoaineiden, hammastahnojen ja muun henkilökohtaisen hygienian valintaa helpottaa Animalian toimistosta saata va lista valmistajista, jotka eivät tee ei vätkä teetä eläinkokeita. Tässä ansait see tulla tältä listalta mainituiksi kaksi valmistajaa, jotka ovat eläinystävällisyydessään selvästi ylitse muiden: Bo dy Shop ja B W C (Beauty Without Cruelty). Niiden tuotteiden raaka-ai neitakaan ei testata eläinkokein (muut valmistajat takaavat vain valmiin tuot teen testaustavan), eikä niissä käytetä eläinperäisiä raaka-aineita. Molem pien firmojen tuotosta osa menee eläinja luonnonsuojelun tukemiseen. 10

Pesuaineista hyttysöljyyn: suosi ympäristöystävällisiä, myös eläinten takia Ympäristö- ja eläinystävällisyys käy vät usein käsi kädessä. Ympäristöä vä hemmän rasittavat pesuaineet säästä vät luonnonvaraista elämää. Lisäksi ne on usein testattu ilman eläinkokeita, sekä eettisistä syistä että siksi, että yk sinkertaiset, kasviperäiset ja pitkään tunnetut raaka-aineet eivät edes kaipaa niin monimutkaista turvallisuustestausta kuin uudet synteettiset kemikaa lit.

se k ä

k a n a s t ia n p e s u a i n e t t a .

• P y y k in p e s u a in e ita : E c o v e r, S o n e tt (ta v a l

Kani on käytetyimpiä eläimiä kosmetiikan tes tauksessa.

tä (p e h m e n tä ä p y y k in e ik ä j ä t ä h a ju a).

k e ile m ä n ty s u o v a n lisä k s i h a n k a u s s ie n tä

lis ia p e s u ja u h e ita ) s e k ä U n ire n (n e ste , v o i

• P y y k in h u u h te lu a in e e k s i h y v ä k e in o o n e tik k a - v e s is e o s : 1 o s a e tik k a a j a 9 o s a a v e t

Huom: tavallisten ruokakauppojen pesuainehyllyissä on yhtä ja toista ekotai green-alkuista, jotka ovat ympäris tön kannalta askel parempaan suuntaan (vaikkakin eräissä merkeissä ’ ’ympä ristöystävällisyys” ei oikein kestä lä hempää tarkastelua), mutta osalla niis tä on kuitenkin kytkentöjä eläinkokei siin. Niissäkin tapauksissa, joissa ky seistä tuotetta itseään ei olisi testattu eläinkokein, valmistaja voi käyttää eläinkokeita muiden tuotteidensa tes tauksessa. Erityisesti tämä pätee moni kansallisiin yhtiöihin. Ensi kesään ajoissa varautuen tul koon mainituksi hauska yksityiskohta: Suomessa on nykyään saatavilla myös eläimillä testaamaton, luonnon raakaaineista valmistettu hyttysöljy - Frantsilan itikkaöljy. Iholle levitettynä se karkottaa tehokkaasti hyttyset, mäkä rät ja muut pikkuotukset. Päinvastoin kuin tavalliset Offit ja vastaavat, Frantsilan öljy sopii käytettäväksi myös vauvoille ja kotieläimille.

O *5

Pesun ja pyykkäyksen kotikonsteja Jos luontaisia pesuaineita m yyviä eri koisliikkeitä ei kohtuullisen välimat kan päässä ole, ei eläinystävällisen pe semisen ja pyykkäämisen tarvitse silti loppua siihen. Eräillä kotikonsteilla selviytyy monista kodin pesu- ja jynssäystilanteista. Näin pystyy säästä mään voimakkaimmat aineet vain tosi tarpeeseen, eli niitä tarvitsee ostaa vä hemmän. A N IM A L IA 4/1992

Ympäristö- ja -eläinystävällisiä puhdistus- ja desin fiointiaineita, hyttysöljyä jne. myyvät: • eräät luontaistuotekaupat Beagleja käytetään testattaessa erilaisten ainei den myrkyllisyyttä.

A N IM A L IA 4/1992

• ekopuodit suurimmissa kaupungeissa (laajin valikoima lienee helsinkiläisessä Ruohonjuuressa, Mannerheimintie 13 A , puh. (90)406 927) • Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälät: Helsingissä Ner vanderinkatu 11, puh. (90)406 262, Turussa Aurakatu 8, puh. (921)327 001, Tampereella Laukontori 4, puh. (931)115 715 ja Oulussa Kajaaninkatu 13, puh. (981)220 279.

Rottien kuurouttaminen johtaa tuskin ihmisten työolojen paranemiseen.

Ylemmän lajin oikeus Kieltämättä se tuntui joskus pahalta. Eläimillä oli niin ilmeikkäät silmät. Äänijänteiden leikkaamisen oli luultu helpottavan tutkijoiden oloa. Reija epäili tulosta. Nyt eläinten ainoa keino helpottaa tuskaa ja kauhua oli puristaa se katseittensa kautta heidän päällensä. Huutoon oli turtunut puolessa vuodes sa. Tuo mykkä kärsimys oli paljon pa hempi kestää. Eikä silmät kiinni voinut työskennellä. Reija siirtyi seuraavan pöydän ää reen. Lisää tutkimuspenkkeihin kah lehdittuja uhreja. Pienet lihakset tem poilivat turhaan rautakäpälien otteessa, koe vaati ehdotonta paikalla oloa. Eläi miltä oli viety oikeus kiemurrella tus kasta. Elämisen painajainen hehkui tum mista, kiiltävistä silmistä. Se kurotteli kohden Reijaa, hapuili hänen sykkivää omaatuntoaan. Hän siirsi katseensa toi saalle, kokosi mielensä palapelin kun toon ennen kuin jatkoi tulosten kirjaa mista. Ikkunan takana satoi loskaa. Vain tuuli oli armelias. Sen ulvon nassa kuolleet ja kidutetut saivat ää nensä kuuluville.

Kieltämättä se tuntui joskus pahalta. Xan-Kersima silitti rauhoittelevasti si dotun yksilön paljaaksi ajeltua päätä. Hän luopui yrityksestä otuksen koetta essa purra hänen lonkeroaan. Xan-Ker sima äänteli tyynnyttelevästi saadak seen tutkimuskohteen kauhun lamaan tumaan. Jos se sekoaisi, kokeesta ei tu lisi mitään. Ylileikkelijä puhalteli ärtyneitä kup lia huoneen vastakkaisella seinustalla. Xan-Kersima kiiruhti antamaan saaliil le lisää rauhoitusvärinää. Meteli vai meni. Sen alta paljastui mielenkiintoi sia ajatusrakennelmia. Xan-Kersima analysoi vastaanottamaansa lähetystä ja äimistyi. - Arvoisa Ylileikkelijä, tämä ihmi nen protestoi! Se sanoo ettei meillä o le ^ * oikeutta tällaiseen. Ylileikkelijä oli rikkoa kuplansa. Hänen katseessaan oli syvää kummas tusta. Pitkän aikaa huoneessa oli hyvin hiljaista. Vihdoin Ylileikkelijä sai aja tuksensa selkeiksi ja vastasi: - Sano sille, että me olemme ylem pää lajia. AN N E SAARINEN

AN IMALIAN OPISKELIJARYHMÄ on perustettu! V ih d o in k in se o n ta p a h tu n u t eli y lio p is to lle

h is tä (O p is k e lija ry h m ä ä s iis to d e lla ta r v i

s e n ä ta p a n a a n s a ita e la n to n s a j a lisä tä S u o

o n n y t sa a tu p e ru s te ttu a k a ik k ie n m u id e n

taa n ...).

m e n v ie n titu lo ja ” .

2. Mielikuvasi Animaliasta?

4. M ielipiteesi eläinkokeista?

N a is te n m ie lik u v a t tu n tu iv a t o le v a n h u o

V a in h a rv a v a s ta a jis ta p u o lu sti e lä in k o k e ita

ry h m ie n j a

y h d is ty s te n jo u k k o o n

m yös

o m a ry h m ä e lä in s u o je lu s ta k iin n o stu n e ille . T a rk o itu k s e n a m m e o n v a lis ta a y lio p is to n v ä k e ä j a to is ia m m e e lä in s u o je lu tie d o lla s e k ä p o h tia sitä , m itä k ä y tä n n ö s s ä o n m a h d o l lista te h d ä e lä in te n o ik e u k s ie n e d is tä m is e k si - j a te h d ä se! K o k o o n n u m m e ta rp e e n m u k a a n 1 -2 k e r ta a k u u k a u d e s s a j a jä lje s tä m m e m m . n ä y t te ly itä , in fo -p is te itä j a o p in to p iire jä y li o p is to n tilo iss a . T o im in ta m m e o n k u ite n k in v a s ta m u o to u tu m a s s a , jo te n k a ik k i u u d e t id e a t o v a t te rv e tu lle ita . K a rto itta a k s e m me

h iu k a n

uuden

o p is k e lija s u k u p o lv e n

m ie lip ite itä e lä in s u o je lu s ta j a A n im a lia s ta te im m e sy y s k u u n lo p u lla k y s e ly n , jo h o n v a s ta si y h te e n s ä 178 o p is k e lija a - h e is tä 139 o li n a is ia j a 3 9 m ie h iä . J a n e k y s y m y k se t j a v a s ta u k s e t o liv a t s e u ra a v a n la isia :

1. M itä tiedät Eläinsuojeluliitto Animaliasta? N a is is ta 3 2 % j a m ie h is tä p e rä ti 6 0 % il m o itti ” e n m itä ä n ” . ’ ’V ä h ä n ” tie tä v iä oli n a is is ta e n e m m is tö eli 6 0 % j a lo p u t m ie

m a tta v a s ti m ie h iä p o sitiiv is e m p ia : 4 7 %

’ ’ta rp e e llis e n a j a e e ttise sti o ik e u te ttu n a ” ;

n a is is ta o li s itä m ie ltä , e ttä A n im a lia o n

se n s ija a n e lä in k o k e ita ’ ’v ä lttä m ä ttö m ä n ä

’ ’o ik e a lla a s ia lla j a jä r k e v ä s ti to im iv a ” ,

pahana”

m ie h is tä n ä in a ja tte li v a in 15 % . A n im a lia a

31 % . K a ik k ia a n p u o le t v a s ta a jis ta v a litsi v a ih to e h d o n ’’tu s k a llis im m a tja v ä h e m m ä n tä rk e ä t lo p e te tta v a ” , k u n ta a s 3 3 % n a is is ta

’ ’s u h te e llis e n

a s ia llis e n a ”

p iti

n a is is ta

4 2 % , m ie h is tä 35 % . H u o le s tu tta v a a o n se, e ttä p e rä ti 18 % m ie h is tä p iti A n im a lia a

p iti n a is is ta

tiin : ’’o ik e a lla a s ia lla , ra ju m p a a j a n ä k y

k in la is e n y le is k u v a n o p is k e lijo id e n a s e n

v ä m p ä ä to im in ta a ” , ’ ’tu n te m a to n y le is ö l le ” , ’ ’h y v ä n ta h to is ia tu n te ilijo ita , ä ly llis e s

te is ta e lä in s u o je lu u n - o p is k e lija ry h m ä m

ti s e k a v ia ” .

m a h d o llis te n tu le v ie n p ä ä ttä jie n v a lis ta m i

m e v o in e e k a n ta a o m a n k o rte n s a k e k o o n se ss a . A in a k in e lä in s u o je lijo id e n im a g o sta ’ ’ä ly llis e s ti s e k a v in a tu n te ilijo in a ” o lis i jo

tu rk is ta rh a u k s e n ’ ’p a h im m a n la jin e lä in

a ik a p ä ä s tä e ro o n ! Jo s o le t k iin o s tu n u t to im im a a n A n im a li-

N a is is ta 4 6 % j a m ie h is tä 17 % tu o m itsi

V u o s i sitten kerroimme Animaliassa .tutkimuksesta, jolla selviteltiin liuo

tinaineiden ja melun yhteisvaikutus ta rotan korvaan. Tätä, dosentti Juk ka Ylikosken (LKT) ja Vesa Riihimä en (LKT) tutkimusta on jatkettu Työ terveyslaitoksella tänäkin vuonna. Rottia on lupahakemuksen mukaan v. 1992 käytetty 78 kappaletta, joista 60:lle suoritettiin varsinaiset koetoimenpiteet. Osa altistettiin 105 dB:n tehdasmelulle (joka on todettu ihmisel le epämiellyttäväksi), osa liuotinai neelle (styreeni) ja osa molemmille sa manaikaisesti. Liuotinainetta rotat joutuivat pahim millaan hengittämään sellaisia pitoi suuksia, jotka aiheuttavat huumausta, limakalvoärsytystä ja todennäköisesti huonovointisuutta. Sekä melu- että styreenialtistus tapahtui ns. altistus-

kammioissa 12 tuntia päivässä, viite nä päivänä viikossa kuukauden ajan. Miksi tällaista tutkimusta sitten ha lutaan tehdä? Työntekijäryhmiä tutkit taessa on jo havaittu, että liuotinaineet ja melu yhdessä aiheuttavat pahemmat meluvammat kuin jompikumpi yksi nään. Sama on todettu eläinkokeiden (mm. samojen tutkijoiden aiempien kokeiden) perusteella. Mutta ’ ’lopulli nen sitova osoitus liuotinaineiden kuu lolle haitallisista vaikutuksista puut tuu” . Lisäksi ’ ’näyttöä työperäisyydestä on ollut vaikea saada” . Sitäpaitsi ” on tarkka melun vaikutusmekanismi sisäkorvassa edelleen epäselvä” . Onko tosiaan niin, että vasta rottako keista saatujen ’ ’varmojen” todistei den avulla saadaan työnantajat ja vira nomaiset vakuutettua siitä, että liotinaineet ja melu ovat haitallisia työnte-

kijöille? Työsuojeluongelmat tuskin johtuvat eläinkokeiden puutteesta, vaan siitä että riittävä tahto työolojen valvontaan ja työperäisten vammojen korvaamiseen puuttuu. Sitä tahtoa ei saada herätettyä, vaikka miljoona rot taa käytettäisiin meluvaurioiden syn nyn selvittelyyn - yhtä vähän kuin si ten saataisiin selville ’ ’ lopullinen to tuus” vaurioiden syntymekanismista. Aina riittää tutkittavaa ja aina riittää tutkijoita, jotka voivat naamioida tie teellisesti kunnianhimoiset tavoitteen sa yleishyödyllisyyden valepukuun. RIITTA SALM I Haluatko osoittaa mieltäsi mainittuja eläinkokeita vastaan? Voit tehdä sen allekiijoittamalla ja lähettämällä ohei sen kortin tai kopion siitä.

j a 11% m ie h is tä tu o m itsi e lä in k o k e e t k o k o n aan . N ä in k in su p p e a k y s e ly a n ta a e h k ä j o n

3. M ielipiteesi turkistarhauksesta?

Veli-Risto Cajander

1 4 % j a m ie h is tä

s e n ä ’ ’ ! P a lja s ta v ia lis ä k o m m e n tte ja k in sa a

’ ’fa n a a ttis e n a ” j a 10 % ’’tu rh a n a h ö ss ö ty k -

Rottien kuuroutus ja työsuojelu

r ä ä k k ä y k s e n ä j a v ie lä tu rh a n a s e lla is e n a ” ,

a n o p is k e lija ry h m ä s s ä , so itte le . L is ä tie to ja

k u n ta a s n a is is ta 41 % j a m ie h is tä jo p a 61 %

saat

p iti tu r k is ta r h a u s ta ’’n y k y m u o d o s s a a n tu o m itta v a n a ” . V ä i n ö % n a is is ta j a 2 2 % m ie h is tä h y v ä k s y iv ä t tu rk is ta rh a u k s e n ’’sä ä lli-

2 6 9 149.

P ik k i

R o m a k k a n ie m e ltä ,

puh:

90-

TAR U U OTILA ja PIKKI RO M AK KAN IEM I

A N IM A L IA 4/1992

Paheksun/Paheksumm e suorittamianne tutkimuk sia, joissa olette mm. selvittäneet melun ja liuotinai neiden vaikutuksia eläim iin.S am alla ihm ettelen/ih mettelemme sitä, että Työterveyslaitos on käyttänyt veronm aksajien rahoja näin kyseenalaiseen tutki mukseen. Työsuojelua voidaan ja on voitava edis tää muuten kuin eläinten kärsimyksen kautta. V a a d in /V a a d im m e ehdottomasti mainitun kaltaisen tutkimuksen lopettamista. Pvm .

------ -----------------------------------------------------

Jukka Ylikoski/Vesa Riihimäki Työterveyslaitos Topeliuksenk. 41 a A 00250 Helsinki

Eläinsuojelijoiden vetoomus maanpuolustajille:

Eläinkokeiden vaihtoehdoista puhu taan maailmassa enemmän kuin kos kaan. Eri valtioilla, tutkimuslaitoksilla ja järjestöillä on omat tutkimus- ja tie tokeskuksensa vaihtoehdoille. Monilla näistä on meneillään oma tutkimusoh jelma, jolla yritetään löytää parhaiten eläinkokeita korvaavat menetelmät myrkyllisyystutkimuksiin. Ainoastaan kahdessa projektissa kudosviljelytestien tuloksia verrataan jo olemassa olevaan tietoon aineiden myrkyllisyydestä ihmiselle. Nämä projektit ovat saksalainen ZEBE T ja M EIC (Multicenter Evaluation Prog ram). MEIC Hippaa erityisen läheltä meitä; idea kun on lähtöisin Ruotsista, Pohjoismaisen Solutoksikologian Seu ran nerokkailta perustajilta, joista mai nittakoon erityisesti tri Björn Ekwall. MEIC-projektiin osallistuu tätä nykyä 90 laboratoriota. Suomesta on toistai seksi mukana Äbo Akademin ja Kuo pion yliopiston tutkijoita. Laboratoriot tutkivat omilla (kudosviljely)menetelmillään tiettyjä 50 myrkyllisyydeltään tunnettua kemikaalia. Ne menetelmät, joilla varmimmin ja käytännöllisimmin kyetään osoittamaan kemikaalien myrkyllisyys ihmiselle, tulevat aika naan olemaan kova sana eläinkokeiden vaihtoehtona. Paljon tuloksia on jo jul kaistu, ja seuraavaksi projektia aiotaan laajentaa ihoärsytystesteihin. MEIC on saanut maailmanlaajuista huomiota ja sitä ovat rahoittaneet mm. amerikkalainen ja ruotsalainen vaihtoehtosäätiö, Body Shop ja Ruotsin keskuskoeeläinlautakunta. Mikäli haluat tukea MEIC-projektia, voit tehdä sen Juliana von Wendtin Säätiön kautta.

R.S.

Huoltoasemalta helpotusta koirienkin janoon Hämeenlinnassa valtatien varrella ole va Esso-huoltoasema tarjoaa koirille ja omistajille iloisen yllätyksen. Vähän sivussa polttoainemittareissa on erilli nen koirien juottopaikka, jossa on tar jolla raikasta vettä ja juomakuppi. Koi rille riittävän nesteen saaminen on tär keää etenkin kesäisillä automatkoilla. Kymmenen pistettä Essolle!. M.L.

Lopettakaa

EN:n sopimukset Suomen lainsäädännön osaksi

M EIC = toivoa koe-eläimille

S u o m i o n ra tifio in u t k a ik k i E u ro o p a n N e u v o sto n e lä in s u o je lu s o p im u k s e t. N iillä o n m e illä a s e tu k s e n a s e m a . S o p im u ste n a i h e u tta m a t v ä littö m ä t v a ik u tu k s e t o v a t m a a j a m e ts ä ta lo u s m in is te riö n m u k a a n v ä h ä i se t, k o s k a su o m a la is e t sä ä d ö k s e t o v a t j o n y t sa m a n s u u n ta is e t so p im u s te n k a n s sa . J o tk in m u u to k se t a s tu v a t h eti v o im a a n , k u te n m ä ä rä y s h y lly m ä is te n le p o p a ik k o je n a s e n ta m is e s ta k e ttu je n h ä k k e ih in . S o p im u k siin

Tarhaus ei ketun mielestä taida olla kovin luon nollinen vaihtoehto.

o n m a h d o llis ta te h d ä v a ra u m ia - S u o m i o n

m ik k iä sa a h a n k k ia a la ik ä is e lle .

—

KK.

Z r f7 4 _ ^

TURKIS - LUONNOLLINEN VALINTA

linta”. Hollannin turkisala yritti käyttää sa maa taktiikkaa. Mainoksissa vakuutet tiin, että turkikset ovat ekologinen tuo te, ja että turkiseläimet voivat erin omaisesti. Hollannin turkisten vastus tajat valittivat tästä mainontaa käsitte levään kuluttajalautakuntaan. Pitkäl lisen prosessin ja monien asiantuntija lausuntojen jälkeen lautakunta päätti seuraavaa: ’’Turkistuotantoa ei enää saa mai noksissa kutsua ekologiseksi. Niin ikään on harhaanjohtavaa väittää tur kiseläinten hyvinvointia erinomaisek si.” Lautakunta perusteli päätöstään: ’Turkistuotannolla ei ole mitään te kemistä eläinten ja niiden luonnollisen elinympäristön välisen suhteen kanssa. Turkisten jalostaminen ei ole myös kään ympäristöystävällistä, sillä siinä

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta, M ATINE, on vuosien varrella myöntänyt useaan otteesen apurahoja tuskallisiin eläinkokei siin. Animalia nosti syksyllä 1990 julkisuuteen kokeet, joissa tutkittiin eläimillä hermokaasuja. Nyt on puolustusministeriöön ja MATINEen otettu jälleen yhteyttä eläinsuojelullisesti kyseenalaisen ja huonosti teh dyn kokeen vuoksi. M ATIN E tuki yhtenä rahoittajana vuosina 1982-91 Jarmo Vuorisen väitöskirjatutkimusta ’ ’Immobilisaation vaikutus selkärankaan” . Tut kimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä muutoksia liikkumattomana pitäminen aiheuttaa selkärankaan.

te h n y t n iitä e s im e rk ik s i k o ira n h ä n tie n ty p is tä m is k ie lto o n j a m ä ä rä y k s e e n , e tte i le m

Suomen turkisala on lähtenyt kampan joimaan turkismyynnin puolesta tun nuksella ’’Turkis - luonnollinen va

tuskallisten kokeiden tukeminen

käytetään ympäristölle vahingollisia kemikaaleja. Turkistuottajat yrittävät häikäilemättä hyötyä ihmisten kasva vasta ympäristöhuolesta ja muuttuvista arvoista eläinten hyötykäyttöä koh taan.” Suomen luonnonsuojeluliitto on jät tänyt vastikään kuluttaja-asiamiehelle selvityspyynnön siitä, mainostetaanko turkiksia virheellisesti ekotuotteina. Liitto huomauttaa turkistarhojen ole van maamme suurimpia yksittäisiä ammoniakkipäästölähteitä. Lisäksi eläin- a ten lanta ja rehusekottamoiden jäteve- ™ det kuormittavat lähivesiä ja pilaavat pohjavettä nitraateilla. Turkisten vastustajat ovat käynnis täneet Suomessa Animalian johdolla oman kampanjansa ’T urkis - luonno ton valinta luonnonystävälle”. Olim me paikalla osoittamassa mieltämme, kun turkisala aloitti kampanjansa muo tinäytöksellä Savoy-teatterissa, lähe timme kampanjastamme ja Hollannin tilanteesta lehdistötiedotteet ja jäljes timme turkisten vastaisen muotishow’n ’’Mieluummin alasti kuin turk ki päällä” . Kiitos vuoden 1991 ProAnimalia-palkinnon saajan Aki Kau rismäen, elokuvateatteri Andorrassa Helsingissä pyörii ilmaiseksi turkisten vastainen mainos.

Elävien eläinten kuljetus retuperällä R S P C A (e n g la n tila in e n e lä in s u o je lu y h d is ty s) o n d o k u m e n to in u t k y m m e n e n sik o je n , la m p a id e n j a v a s ik o id e n te u ra s k u lje tu s m a tk a a E n g la n n is ta E u ro o p p a a n . K a ik k i k u lje tu k s e t y littiv ä t 3 0 tu n tia (u s e im m a t y li 4 0 tu n tia ) e ik ä y h d e n k ä ä n k u lje tu k s e n a ik a n a e lä im ille a n n e ttu sy ö tä v ä ä ta i ju o ta v a a . R ä ik e im m is s ä ta p a u k s is s a k u lje tu k s e t p it k in E u ro o p p a a v e n y iv ä t 5 9 tu n tiin ilm a n , e ttä e lä im iä ju o te ttiin tai sy ö te ttiin . N ä in s iitä h u o lim a tta , e ttä b rittilä is te n

Rotat nukutettiin eetterillä ja niille asetettiin leikkauksella selkään lihas ten alle metallinen suurehko laite, jonka avulla selkäranka saatiin liik kumattomaksi. Immobilisaatio aiheutti haitallisia muutoksia rotille, jo ten tutkijan mukaan ’ ’ selkärangan vammakirurgiassa pitää pyrkiä käyt tämään sellaisia kiinnitysmenetelmiä, jotka immobilisoivat mahdolli simman vähäisessä määrin vaurioitumattomia selkärangan osia” . Tu los, joka on itsestäänselvä, ja jonka olisi saanut luotettavammin - tosin enemmän aikaa ja vaivaa käyttäen - selkäkirurgiapotilailta. Tutkimuksen tarpeellisuutta ei ole perusteltu juuri mitenkään, eikä rotan käyttämiseen koe-eläimenä ole esitetty riittäviä tieteellisiä perus teita. Ne valittiin ’ ’helpon saatavuuden ja ylläpidettävyyden vuoksi” . Ei kerrota myöskään, miten ihmisen ja rotan selkärangan erot ja yhtäläi syydet vaikuttavat tulosten tulkintaan. Todetaan vain, että ’ ’ selkärangan immobilisaatio aiheuttanee ihmisellä samantyyppisiä muutoksia kuin rotalla, koska periaatteessa selkärangan kudosrakenteet ovat rotalla ja ihmisellä samanlaisia” .

sä ä n n ö ste n m u k a a n te u ra a k si v ie tä v ä t e lä i m e t tä y ty y sy ö ttä ä j a ju o tta a 12 tu n n in v ä lein . U u s itu n E Y -la in s ä ä d ä n n ö n m ä ä rä y k s iä tä s tä a s ia sta o d o te lla a n ju u r i n ä in ä p ä i v in ä . (O u tra g e n ro 81 e lo /s y y s k u u 1992)

O.R.

Kipulääkkeistä ei mainintaa Näin suuren leikkauksen yhteydessä eläimillä on täytynyt olla voimak kaitakin kipuja jälkikäteen, mutta kipulääkeistä ei ole mitään mainintaa. Merkillisintä koko tutkimuksessa on kuitenkin se, että peräti kolmasosa eläimistä kuoli seurannan aikana - mutta kuolinsyystä ei puhuta mitään! Kuolleista 85 oli leikattu ja kuusi kuului vertailuryhmään. Tämä kertoo paitsi eläimille aiheutuneista kärsimyksistä, myös puutteista leikkaustekniikassa tai puhtaudessa. Nukutus- ja lopetusaineena käytettyä eetteriä pidetään nykyisin huo nona, eläimille stressaavana menetelmänä.

Puolustusministeri tutkii asiaa Puolustusministeri Elisabeth Rehnin vastauksessa Animalialle tode taan: ’ ’Aina, kun joudutaan käyttämään koe-eläimiä, on varmistettava, että hankkeet ovat eläinsuojelullisesti hyväksyttäviä ja tieteellisesti luo tettavia” . Hän on luvannut selvittää asian. MATINEn vastauksessa ei selitetä, mistä ko. tieteelliset ja eläinsuojelulliset puutteet johtuvat - tut kimus katsotaan luotettavaksi, koska se on ’ ’johtanut väitöskirjaan” ! M ATINE ei myöskään lupaa tiukempaa linjaa tuskallisten eläinkokei den rahoituksessa. K A A R IN A KIVIVUORI

PÄIVI VU NIKAINEN -ROSQ VIST

A N IM A U A 4/1992

Tutkitaan rotilla: niitä on helppo hankkia

A N IM A L IA 4/1992

Särkänniemen delfiinit pyydystettiin kymmeni sen vuotta sitten Floridan rannikolta -ja sinne ne kuuluvat takaisin.

tä syntyy kosolti kuluja: esimerkiksi viime syksynä uusittu vedenpuhdistusjäijestelmä maksoi yli miljoona mark kaa. Särkänniemen ongelmat eivät lopu tähän, sillä jo nyt E Y :ssä suunnitellaan eläintarhoja ja delfinaarioita koskevia direktiivejä, jotka toteutuessaan suun nitellun kaltaisina edellyttäisivät delfinaarioilta suurempia altaita, kuin mi tä Särkänniemessä on. Altaiden suu rentaminen maksaisi miljoonia. Viim e kädessä em. kulut sekä katso jamäärien hupeneminen tuntuvat tam perelaisten veronmaksajien kukkarois sa, sillä Särkänniemi Oy:n omistaja on Tampereen kaupunki. Tässä tilantees-^., sa ainoa eettisesti oikea ratkaisu o li s ^ palauttaa delfiinit takaisin merten si neen.

Vankeutta parempi vaihtoehto Into the Blue on delfiinien vapautusprojekti, jonka toiminnasta vastaavat monet kansainväliset jäij estot. Vuoden 1991 aikana projektin kautta vapautet tiin ensimmäiset kolme delfiiniä. Täs tähän on Animaliassa kerrottu jo aiemMissie omassa elementissään - jossakin merten syvyyksissä.

Suomenkin delfiinit kuuluvat vapauteen Vuonna1984pyydystettiin eläinsuojelujärjestöjen vastalauseista huolim at ta F loridan länsirannikolta viisip u llokuonodelfiiniä - ne lennätettiin Suom een Särkänniem en huvipuiston vetonauloiksi E läinsuojelijoiden k a ik k ip elo t ovat käyneet toteen. Poi kaskuolleisuus Särkänniem essä on o llu t 100 prosen ttia, ja suru viestitja t ku vat m yös lähitulevaisuudessa,jo lle i delfiin ejä pää stetä takaisin vapau teen. T am pereen delfmaariossa on vajaan kahden vuoden sisällä kuollut yhteensä kuusi delfiiniä: viisi poikasta ja 12vuotias uros Joona. Kuolintapaukset olivat ennustettavissa, sillä delfinaarioiden luonnottomat olot, keinotekoi nen vesi, melusaaste, kuollut ravinto, vääränlainen valaistus, lauman epänor maali rakenne ja virikkeettömät olot ai heuttavat delfiineille voimakasta stres 18

siä. Tämän seurauksena niiden vastus tuskyky heikkenee, ja ne sairastuvat helposti. Joskus delfiinit saattavat jopa tehdä itsemurhan. Esimerkiksi tunne tun meribiologi Cousteaun vapaudes ta pyytämät delfiinit hakkasivat pää tään altaan reunaa vasten, kunnes kuo livat.

Särkänniemen suunnitelmat sekaisin Suomalaisten eläinsuojelujäijestöjen vetämä, Särkänniemen delfinaarion vastainen aktiivinen kampanjointi on tuottanut tulosta. M aa-ja metsätalous ministeriön eläinlääkintöosasto on il moittanut, ettei uusille delfiineille enää aiota myöntää maahantuontilupia. Sär känniemen delfinaariolle tämä on tun tuva takaisku, sillä delfiininpoikasia ei ole saatu pysymään hengissä, eikä Veeran, Näsin, Nikin ja Delfin odo tettavissa oleva elinaika ole enää pitkä. Delfinaariotoiminnan ylläpitämises-

Missie-delfiini saapuu Karibian merellä sijaitse valle suojelualueelle. 1 Missie, Rocky ja Silver päästetään vapauteen syyskuussa 1991. I i

min. Esimerkkinä delfiinien vapautta- ^ ^ misprojektin onnistumisesta on R oc-™ ’ ky-delfiini, jonka luultiin kärsivän täy dellisestä mykkyydestä: delfiinien ään tely kaikuu delfinaarioiden altaissa niin pahasti, että ne usein mykistyvät vankeudessa. Vapauteen päästyään Rocky intoutui niin, että piti välittö mästi todellisen ’ ’konsertin” . Seuraavien viikkojen aikana delfii nit oppivat pyydystämään ruokansa it se, ja kuuden kuukauden kuluttua suo jelualueen portit aukaistiin, ja delfiinit uivat vapauteen. Into the Bluen tarkoituksena on myös edistää Karibian saarten oman ympäristön, erityisesti uhanalaisten merikilpikonnien, koralliriuttojen ja valaiden, suojelua.

Joka tapauksessa vierailun lopputu loksena varmistui, että Into the Blue olisi valmis vastaanottamaan Särkän niemen delfiinit: ne olisivat ihanteelli sia vapautettavia! Delfiinien vapauttaminen nostaisi myös Tampereen kaupungin profiilia, sillä jo nyt Into the Blue -projekti on herättänyt runsaasti myönteistä julki suutta tiedotusvälineissä ympäri maail maa. Tällä hetkellä tärkeintä on saada Tampereen uusi kaupunginvaltuusto vakuuttuneeksi delfiinien vapautuksen tarpeellisuudesta. Heidän päätöksis tään riippuu delfiinien tulevaisuus. Teksti K ATR IIN A PARU Kuvat MATTHIAS SCHNELLMANN

Mitä sinä voit tehdä: * Boikotoi Särkänniemen huvipuistoa ja pyydä ystäviäsi tekemään samoin. Kirjoita Särkänniemeen ja kerro boikottisi syy: Olavi Joenpolvi, Särkän niemi Oy, 33230 Särkänniemi * Kirjoita Tampereen kaupungin johdolle ja vaadi delfiinien vapauttamista Into the Blue-projektin kautta: Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen, PL 87, 33211 Tampere ja Kaupunginhallitus, Tampereen kaupungin kanslia, Aleksis Kivenkatu 16 F, 33210 Tampere. * Tilaa Animalian toimistosta delfinaarioesitteitä levitettäväksi ja nimenkeräyslistoja delfinaarioita vastaan.

Särkänniemestä merten sineen Suomalaiset delfiiniaktivistit ovat jat kuvasti olleet yhteydessä Into the BluA N IM A L IA 4/1992

en asiantuntijoiden kanssa. Viime elo kuussa William Johnson Bellerivesäätiöstä ja Michael O ’Sullivan W SPA:sta kävivät Suomessa perehty mässä Särkänniemen delfinaarion ti lanteeseen. Vierailun aikana he neuvottelivat suomalaisten asiantuntijoiden kanssa ja tutustuivat Särkänniemen delfiinien olosuhteisiin. M yös Tampereen kau punginjohdolle oli jäljestetty tapaami nen Into the Bluen edustajien kanssa, mutta valitettavasti delfinaarion tilan teen pohdiskelu ei näyttänyt kiinnosta van muita kuin valtuutettu Satu Hassia (vihr.) joka kutsutuista ainoana rohkeni paikalle.

A N IM A L IA 4/1992

Olivia Newton-John, yksi monista delfiinien ystävistä M ikä lieneekin syy näiden delfiinien kuolemiin, on saksalainen delfiinibisnes kokenut moraalisen takaiskun. Rustin uuden delfinaarion rakentami nen on nyt jäissä, ja tiukentuvat eu rooppalaiset määräykset tulevat osal taan vaikeuttamaan delfinaarioiden toimintaa.

Delfiini-shown tähdet kuolivat äkillisesti Bobby, Elvis ja Sally esiintyivät lähes 20 vuotta Saksan suosituimmassa delfiinishowssa Rustissa. Viim e kesänä ne toinen toisensa jälkeen muuttuivat apaattisiksi ja menettivät ruokahalun sa. Saksan ja Englannin parhaat asian tuntijat kutsuttiin apuun, mutta tur haan: delfiinit kuolivat elokuussa tun temattomasta syystä. Julkisuudessa esitettiin jopa epäily jä, että radikaalit eläinsuojelijat, jotka olivat heinäkuussa osoittaneet turhaan mieltään uuden delfinaarion rakenta mista vastaan, olisivat viimeisenä kei nonaan myrkyttäneet delfiinit. Testeis sä ei kuitenkaan löydetty mitään myr kytykseen viittaavaa. Saksalaiset eläinsuojelijat katsovat, että delfiinien kuolema on jälleen yksi osoitus siitä, että vankeudessa elävät delfiinit eivät ole onnellisia sirkusesiintyjiä, vaan hyvin herkkiä nisäkkäi tä, jotka voivat helposti väsyä tiukkoi hin rutiineihin.

Delfiinien suojelua koskeva laki myötätuulessa USA:ssa USA:n kongressissa on mennyt eteen päin lakiesitys, joka toteutuessaan toisi viiden vuoden kansainvälisen moratorion tonnikalan pyyntiin kurenuotalla alkaen 1994. Kurenuottapyynti koituu vuosittain lukemattomien delfiinien kuolemaksi niiden tukehtuessa ver koissa. Lakiesitykseen sisältyy myös vaihtoehtojen kehittäminen kurenuotille.

Etelä-Carolina ja Texas kieltävät delfiiniesitykset Etelä-Carolinan osavaltio USArssa on kieltänyt delfiini- ja valasesitykset. Osavaltion aluevesillä pyydetyt delfii nit ja valaat tulee palauttaa luontoon. Texasin osavaltio harkitsee samanlais ta kieltoa.

te n n a h k a n b o ik o to in ti p a ra n ta is i o le n n a i se sti m a a ta lo u s e lä in te n a se m a a .

e ty t

k in lö y ty y . R a n s k a o n v a s tik ä ä n k ie ltä n y t m a a k ilp ik o n n ie n tu o n n in , k o s k a n e e iv ä t

T o im itu k s e e n o n tu llu t k iije itä h u o n o is ta

k e rta k a ik k ia a n so v i le m m ik e ik s i. O n g e lm a

k o k e m u k s is ta e lä in lä ä k ä rillä e lä im e n lo p e

k o ro s tu i, k u n a ja tte le m a tto m a t v a n h e m m a t

p y y n n is tä m in ä e n p u h u n u t m e ts ä s ty s la in

tu k s e n y h te y d e s sä . ’’E lä im e n lo p e tu s o n ta

o s tiv a t T u rtle s -s a rja n (m u ta n ttik ilp ik o n n a t)

v a s ta is te n

v a llise s ti ra u h a llin e n j a k iv u to n to im e n p i

in n o itta m in a la p s ille e n k ilp ik o n n ia , jo i t a ei

s u o s itte lin n im e n o m a a n e lä im iä stre ssa a -

d e .” , k e rto o

sitte n o sa ttu h o ita a .

v a n h ä k k ip y y n n in s ija a n k ä y te ttä v ä k s i h y

’’E lä im e lle a n n e ta a n e n s in ra u h o itta v a ain e j a se n jä lk e e n jo k o y lia n n o s n u k u tu s a in e tta ja /ta i lo p e tu sa in e . L o p e tu s tila n n e o n v a i

m ä n p u o lu s ta ja , j a h e r k k ä n ä ih m is e n ä p i d ä n le h te n n e y le is ilm e ttä lie v ä s ti s a n o ttu n a

h u o m io ta .

s iitä K in n u s e n ’ ’p o ro n a m p u m is ju tu s ta ” ? E ik ö a rv o s ta a n k iin n ip itä v ä n le h d e n jo u r

d e s s ä o n h y v ä tie tä ä , e ttä k a ik k i k iss o ille

v a a n v o im a a n e n e m m ä n k u in e p ä to iv o n lie tso m a a n . M y ö s jo u lu n u m e ro v o isi sis ä l

n a listiik a n s ä ä n tö je n m u k a ise sti tu lisi k o r

jo n k in v e rra n h u o n o v o in tis u u tta e n n e n n u

tä ä m u u ta k in k u in s y y llis tä v ä ä s ia n la h ta u s-

j a t a o ik a is u n i tu o s ta k u v a s ta j a se n a ih e e s ta? O n n e k s i p ari e rä a la n le h te ä j o o n j u l

k a h ta m ista . R a u h o itu s - j a n u k u tu sa in e e n v o i a n ta a sa m a n a ik a is e s ti, m u tta se k ir v e

E n n e n k a ik k e a h a lu a is in tie to ja , m itä k a u tta sa a e s im . o n n e llis te n k a n o je n m u n ia ,

k a is s u t o ik a is u n i tu o s ta k u v a s ta j a se n a i

le e .”

lu o m u -lih a a j a b io lo g is e s ti v ilje lty jä v ih a n

Pentti Kataja ase, erä ja luontoalan freelance-toimittaja

U skon

o p tim is m in

k a n n u s ta

H in ja a .

n e k s ia , k u n e lin ta rv ik e liik k e e t e iv ä t o ta to i je lu a e n n e n k a ik k e a o m illa e lin ta v o illa n i j a v a ik u tta a m e n e ttä m ä ttä y ö u n ia n i.

Leena Leinonen, Liminka

Hyvä Pentti Kataja

m in ta a v a lv o o m a a - j a m e ts ä ta lo u s m in is te riö n e lä in lä ä k in tö o s a s to , m ih in m y ö s m a h

M ie lip id e k irjo itu k s ia o n p a k k o tila n p u u t

d o llis e t v a litu k s e t v o i su u n n a ta .

A n im a lia a n o n to iv o ttu m y ö s e lä in lä ä k ä ri-

v a s s a (A n im a lia 2 /9 2 ) p o s e e ra a v a e lä in oli

p a ls ta a . V a lite tta v a s ti tä m ä o n tila n p u u t

to im itu s k u n n a s sa .

to d e lla k in p e u r a - ei p o r o - k u te n o le t v ir

O le m m e k e s k u s te lu id e n tu lo k s e n a y rittä

h e e llise sti o ik a iss u t. A s ia o n v a rm iste ttu

te e n v u o k si m a h d o to n ta . T o iv o m m e , e ttä lu k ija t k ä ä n ty v ä t o n g e lm is s a n s u o ra a n

n e e t tu o d a tie to is e s ti e s ille m y ö s p o s itiiv i

k u v a n o tta ja lta .

e lä in lä ä k ä rin p u o le e n . N ä in e lä im e t sa a v a t

tie d o ste ttu

le h d e n

to iv o tta v a s ti lie v e n ty y j a m u u ttu u to im in -

p a k k a s ilta lä h e s m u u ttu m a tto m a n a . S a m a s sa a ja s s a o lisin k u lu tta n u t lo p p u u n u se ita

I n a k s i - j o k a o n a in o a ta p a s a a d a a s ia t m u u t

r a ta lo is s a k u in le lu ja . Ilm a n h o ito -o h je ita

tu m a a n . E lä in s u o je lu le h te n ä A n im a lia lla

k a n g a s -p u u v illa ta k k e ja . M y ö s n a h k a k e n -

k e n e lle v a a n - p iin a a m a tta siitä , m ih in n e

k ie n k e s tä v y y s , m ie lly ttä v y y s j a h e n g ittä

o n v e lv o llis u u s k e r to a ik ä v is tä a s io is ta k a u n is te le m a tta : le h te ä h ä n lu k e v a t jä s e n is tö n

v y y s o v a t o m a a lu o k k a a n s a m u u n la isiin

jo u tu v a t. K u o lle is u u s p ro s e n tti o n p ä ä tä h u i m a a v a , k u n e s im . v e s ik ilp ik o n n a t s ijo ite

k e n k iin v e rra ttu n a .

ta a n k o to n a h illo p u rk k e ih in y m s ’’k o tia k -

v a ik u tta a . N ä in lu k ija n k o k e m a a h d is tu s

lisä k s i m m . k a n s a n e d u s ta ja t, to im itta ja t j a k iija s to id e n k ä y ttä jä t. L u o m u tu o tte is ta v o it k y s e llä o m a n a lu

k e n n e j a m itä to d e n n ä k ö is e m m in e lä m ise n -

n u t m o n ta y h te y d e n o tto a , jo is ta v o in p ä ä te l

h u o m io o n . K a n n a tta a e h k ä v ie lä k e s k u s te l

n o ja p u o lia ta v a lla , j o k a sa a e lä in s u o je lu n

j a tu s k a n k o k e m is k y k y o n h y v in e rila in e n j a

lä , e ttä v a listu s ty ö e i o le m e n n y t h u k k aan !

la k a u p p ia a n k a n s s a liik k e e ss ä , jo s s a a s io it v a k itu is e s ti (jo lle t o le s itä j o te h n y t). S u u ris ta k e tju is ta a in a k in E la n n o n liik k e e t o v at

(n u m e ro p a ik a llis lu e tte lo s s a ). S a n o it, e ttä

s u u re n y le is ö n s ilm is sä n ä y ttä m ä ä n lä h in n ä

v ä h ä is e m p i k u in v a ik k a p a tu rk is ta rh a n k e

S in ä , jo k a o le t a k tiiv in e n , tie d ä t v e s ik il-

h u v itta v a lta , e li lä h e s k a ik k i p itä is i k ie ltä ä

tu lla. E li p e rä ä n k u u lu tta is in su h te e llis u u d e n

p ik o n n ie n h o id o s ta j a o le t v a lm is ta is te le m a a n k a n s s a n i n iid e n p u o le s ta , o ta y h te y ttä

o tta n e e t lu o m u lih a tila u k s ia , j a m y y v ä t j o n k in v e rra n lu o m u tu o tte ita . L u o m u lih a n j a -m a id o n k o h d a lla m ä ä rä y k s e t e lä in te n p i

ta ju a sillo in , k u n e lä in s u o je lu n k ä y tä n n ö n

m in u u n .

h u o n o is s a

s o v e llu tu k s is ta a n n e ta a n tie to a u lo sp ä in .

o lo iss a . N a h k a o n lä h e s a in a lih a n tu o ta n

P ik k u d e ta ljie n e s iin o tto sa m a lla k u n e s ite l

V o im m e la a tia y h d e s s ä h o ito -o h je e n , j o k a tu lisi le v iä m ä ä n m a h d o llis im m a n la a ja l

n o n siv u tu o te , jo k a m u u te n jo u tu is i u se in k a a to p a ik o ille . S ite n o n h u o m a tta v a s ti

lä ä n

le S u o m e n m a a h a n v ä s y m ä ttö m ä n u u r a s

s a a p itä ä p a rre s s a , s o n n e ja e i ta rv its e p ä ä s

tu k s e m m e tu lo k se n a !

tä ä la itu m e lle k e s ä is in j a sia t k a s tro id a a n il

o le n n a is e m p a a p y rk iä e d is tä m ä ä n ih m iste n

p u o le s ta v a in se k a a n n u s ta , v ä h ä tte ly ä ja

k a s v is s y ö n tiä k u in v a s tu s ta a n a h k a v a a te i-

to rju n ta a .

A N IM A L IA 4/1992

Eläinlääkäripalstalle ei tilaa

K iito s k o m m e n te ista s i. M a in its e m a s i a s ia t

m y k sis tä . H ä n k o ro sti n a h k a n j a silk in h u o

ta a n o to lle - j a p u h u a m a h d o llis is ta e p ä s e l v y y k s is tä jä lk ik ä te e n . E lä in lä ä k ä rie n to i

tu s ta s i o li ly h e n n e tty . K in n u s e n k a n s s a k u

v u o k si. E lä im iä m y y d ä ä n a le -h in n o in ta v a

Riku Cajander, Helsinki

k ä rin k a n s s a e n n e n k u in e lä in v ie d ä ä n v a s

Hei, Leena

e lin ta rv ik k e liik k e e t e iv ä t o ta to iv o m u k s ia

d e n ta i -k e n k ie n k ä y ttö ä . E n y m m ä rrä , m i

K a n n a tta a k ä y d ä a s ia t lä p i h o ita v a n lä ä

h e e s ta .

tu k s is ta j ä ä s y y s tä ta i to is e s ta k o k o n a a n

p ik o n n ie n la illis e n j a la itto m a n tu o n n in

Marketta Utriainen Mannerheimintie 61A 24 00250 Helsinki

so v e ltu v a t r a u h o itta v a t a in e e t a ih e u tta v a t

te e n v u o k s i u s e in k in ly h e n tä ä , j a o sa k ir jo i

n y t k o v a n k ä y tö n s e k ä su o ja n n u t sa te ilta j a

a ih e u tta a ta is te lu s s a e lä in te n o ik e u k s ie n

M ik s i m u u te n e tte ju lk a is s e e t ju ttu a n i

v o m u k s iin k a n ta a . H a lu a n e d is tä ä e lä in s u o

n a h k a ta k k i k y m m e n e n v u o tta . S e o n k e s tä

e lä in s u o je lu o n g e lm ia

si, m itä ra u h o itu s a in e h e ik e n tä ä e n tis e s

lo p e tu s a in e e n , m u tta r a u h o ite ttu e lä in h ä n e i tä tä tu n n e . K is s o je n lo p e tu k se n y h te y

d a lla k e r to a lu k ija lle , k u in k a ju u r i h ä n v o i

s u u re n lu o k a n

tä ä n . E lä in lä ä k ä ri v o i jo s k u s jo u tu a p itk ä ä n e ts im ä ä n v e ris u o n ta a n ta a k s e e n n u k u tu s /

se e n m a h d o llise e n p a ik k a a n . N y t o len sa a

s a a m ise k s i

k a e lä ttä ä . Itse a s ia s s a k a ik k ia ta lv ise n lu o n to m m e e lä im iä h iire s tä h irv e e n , k u u si-

v a a te tu k s e e n liitty v is tä e lä in s u o je lu k y s y -

nahan

j a v a n h o illa e lä im illä o n u se in h e ik k o p u ls

tia is e s ta m e tso o n .

e e s i m a a s e u tu k e s k u k s e n lu o m u n e u v o ja lta

m enom aan

k e a , j a jo tk in a s ia t s a a tta v a t o m is ta ja s ta tu n tu a p a h e m m ilta k u in o v a tk a a n . S a ira illa

m a s e n ta v a n a . Y m m ä rrä n to k i, e ttä a s io is ta

ta tte m a te lijo id e n tu o n tia S u o m e e n . T ila n n e o n k a r k a a m a s s a k ä s is tä m m e h u rja n k il

v a a r io ih in ” .

Oili Gylden.

se u ra a m a a n , m ite n p a ljo n m u ita k in k u in riis ta e lä im iä h y v in v a ru s te ttu ru o k in ta p a ik

p o is. S in u n e d e llis tä (k u te n tä tä k in ) k ir jo i

Vetoomus kilpikonnien puolesta

e lä in lä ä k ä ri

v a ik e n e m in e n e i a u ta , m u tta to iv o is in , e ttä m y ö s p o s itiiv is iin a s io ih in k iin n ite ttä is iin

O le n k o o n n u t itse m a a k ilp ik o n n ie n h o i to -o h je e n j a ja k a n u t sitä h u rja t m ä ä rä t jo k a i

e lä in s u o je lu s y is tä . E rittä in h a r v o ja e lä im iä k a s v a te ta a n n i

vaan

d ä n p itä is i tu lla jo s k u s p o is k irjo itu s p ö y

te n to u k k ie n tu s k ia v e s ih ö y ry llä ta p e tta e s s a o n h u o m a tta v a , e ttä k y s e o n k u ite n k in h y ö n te ise stä . H y ö n te is te n h e rm o s to n r a

A n im a lia s s a 3 /9 2 k irjo itti H e le n a T e n g v a ll

k ä y ttä m is e s tä ,

tä n n e ta k a a , j a m e n n ä sy d ä n ta lv e n p ä iv ä n ä

H e i, te k a ik k i e lä in s u o je lija t, jo tk a v a s tu s

M ite n k ä ä n v ä h e k s y m ä ttä s ilk k ip e rh o s-

ra u to je n

v ä k s y tty jä h e tita p p a v ia ra u to ja . T u o m its e tte jo p a riis ta n ru o k in n a n . T e i

O le n h e n k e e n j a v e re e n e lä in te n h y v ä n e lä

’’Näe kuinka ne leikkivät kuun valossa katso niiden tanssia auringossa ne ovat vapauden lapsia -jokainen Ne välittävät toisistaan ilman kysymyksiä tai syitä niitä täytyy helliä rakkauden lähteenä.”

Ikäviä kokemuksia lopetuksesta

v ä ä ris te le e a s io ita ? K irjo itta e s s a n i ra u ta -

Hei, ’’See them play in the moonlight watch them dance in the sun they are the children o f freedom everyone As they care fo r each other with no question or cause they deserve to be treasured as a source o f love.”

Animalia-lehden vastaavalle toimittajalle M ik s i C a ja n d e r v a s tin e is s a a n ja tk u v a s ti

s ia a s io ita - j a a n k e itte n k in a s io id e n k o h

I tse llä n i o n o llu t sa m a k o tim a in e n sia n -

Suhteellisuudentajua eläinsuojeluun!

Moni koditon eläin on löytänyt turva paikan näyttelijä-laulaja O livia Newton-Johnin luota. Olivia, joka on kas vissyöjä, on todennut usein ” En syö ystäviäni” . Parantumatonta syöpää sairastava tähti kirjoitti delfiineille tä män kauniin laulun yksitoista vuotta sitten:

K iito s, M a rk e tta , a k tiiv is u u d e s ta s i. T o i v o tta v a s ti y h te is ty ö k u m p p a n i ta i u s e a m p i

d o s ta o v a t v ie lä v a lite tta v a n v ä ljä t: le h m iä

m a n k iv u n lie v ity stä .

A N IM A L IA 4/1992

Kaarina Kivivuori Eläinlääkäriin vaan ilman viivyttelyä, jos on on gelmia.

n o p e im m a n a v u n v a iv o ih in sa . U s e in e lä in lä ä k ä rin o n lisä k s i tä y s in m a h d o to n ta a n ta a h o ito -o h je ita n ä k e m ä ttä e lä in tä .

Metsästyslakia vastaan osoitettiin mieltä valtio neuvoston ja eduskunnan edessä.

300 000 METSÄSTÄÄ,

Eläinsuojeluväen oli siis pakko lait taa täysi rumba päälle. Eläin-, luonnon suojelu- ja lintuharrastusjäijestöt kävi vät yhdessä ministeri Puran puheilla syyskuun alussa. Animalia ja Helsin gin Eläinsuojeluyhdistys muotoilivat lakiesityksestä perusteellisen lausun non, joka toimitettiin eläin- ja luonno nystävinä tunnetuille ministereille sekä kaikille kansanedustajille, ja eläinsuojeluaktiivit osoittivat mieltään hallituk sen rappusilla. Kansainväliset yhteistyöjäijestömme antoivat täyden tukensa vaatimuksillemme, ja epäkohtien esilletuonti sai tiedotusvälineet kriti soimaan lakiesitystä ankarasti.

Eduskuntavaiheessa muutosten läpi vienti on erittäin vaikeaa, koska ” metsästysmafialla” on omat seittinsä eduskunnan sisällä. Nyt on tosin eläinsuojelijoillakin, sillä perustin keväällä eduskuntaan Eläinten oikeuksien ryh män.

^ h w m

N El

M F T SÄSTÄ f

Eräkerhosta salaista tietoa Viim e toukokuussa metsästyslakiluonnos esiteltiin eduskunnan eräkerholle, joten myös minä - kerhon jäsenenä pääsin salaillun tiedon äärelle. Kau hukseni huomasin, että laki muistutti kaikessa olennaisessa nykyistä. Kävin esittelemässä näkemykseni ministeri Puralle kesäkuussa, ja hän lupasi sy ventyä niihin. Alkusyksystä metsästyslaki m em ^P' sitten hallituksen käsittelyyn - yllätys yllätys - muutamaa teknistä koijausta lukuunottamatta samassa muodossa kuin keväinen versio. Toiveistani oli otettu huomioon vain karhun kevätmetsästyksen kieltäminen, mutta sekin ilmeisesti, koska osa metsästäjäpiireistä oli jo taipunut samalle kannalle. V ii me keväänähän karhujahdin raakuus ja tökeryys paljastui todella selvästi leh tien palstoilla. Sittemmin ministeri Hannele Pokka on vaatinut hallituk sessa jyrkästi karhun kevätmetsästyksen sallimista Lapissa.

Kissa edelleen haittaeläimenä Kissa on lakiesityksessä edelleen lain suojaton: maan tai rakennuksen omista ja tai haltija ja metsästysoikeuden halti ja voi vapaasti tappaa sen. ’ ’Haittaeläimenä” kissan saisi tappaa kuin ro tan kaasulla, savulla, myrkyllä tai ns. heti tappavilla raudoilla. Näitä menetel miä voitaisiin rajoittaa metsästysasetuk sessa; asetus on ratkaisevan tärkeä mo nessa muussakin suhteessa, mutta vali tettavasti sen sisällöstä päättää käytän nössä yksin MMM:n metsästysosasto.

Ympäristöministeri Pietikäinen oli kanssamme täsmälleen samaa mieltä. mpäristöministeriö tekikin välittö^ p i ä s t i omat pykäläehdotuksensa, ja Pietikäinen ryhtyi neuvottelemaan Pu ran kanssa. Valitettavasti ministerei den Pietikäinen & Salolainen vaati mukset jyrättiin nurin, ja hallitus teki ministeriön esitykseen vain pienen pie niä muutoksia. Mikä metsästyslakiesityksessä sit ten kiikastaa? Metsästettävien eläinten joukkoon on kirjattu monia uhanalaisia £ ja harvinaisia lajeja. Ne tulisi siirtää § luonnonsuojelulain puolelle, jotta niiden säilyminen voitaisiin taata. Suo- a mella on globaalinen vastuu maail- £

METSÄSTYSLAKI ESITYS KRITIIKIN KOURISSA

ven- ja karhun metsästyksessä - ja hämärämetsästys on sallittu.

Pietikäinen ja eläinsuojelijat samoilla linjoilla

Lakiin tarvittaisiin susimaisia näkemyksiä.

Porvoon luonnontieteellinen museo

Viisi vuotta maa- ja metsätalousmi nisteriön metsästysosaston kätköissä valmisteltu metsästyslaki ei mennyt kään hallituksessa läpihuutojuttuna, vaan ministerit Pietikäinen ja Salo lainen vaativat siihen tuntuvia muu toksia. Eläin- ja luonnonsuojelumyönteiset ministerit jä ivä t kuitenkin vähemmistöön, ja metsästäjien eh doilla valmisteltu lakiesitys lähetettiin eduskuntaan sellaisenaan.

manmittakaavassa harvinaisten eläin lajien säilymisestä. Esimerkiksi suur petomme tulisi kantojen elpymiseksi rauhoittaa täysin vuoteen 2000 saakka. Vasta sen jälkeen voidaan nähdä, mi ten kestäviksi kannat ovat muodostu neet ja riittääkö niitä lainkaan metsäs tettäväksi. Lakiesityksessä sen sijaan saisi metsästysoikeuden haltija edel leen pyytää ilvestä, sutta ja karhua. Lakiesitys kieltää muut paitsi ns. he ti tappavat raudat. Kuulostaa hyvältä paperilla, mutta kun ’ ’heti tappavissa” raudoissakin eläin voi joutua kitumaan pitkään, on käytäntö toinen. Metsästä jäksi pääsee edelleen kirjoja lukemalla - esim. ampumakoe vaaditaan vain hir

Suden ja muiden suurpetojen pyynti pitäisi lopettaa ainakin määräajaksi.

B rigitte B ard ot läh etti ju u ri en n en m etsästyslain ed u sk u n ta k ä sittelyä A n im a lia lle terveiset: ’’R oh k ea to im in ta n n e an saitsisi k aik k ien S u om en vira n o m a isten tu e n ” .

Lakiesitys on selvästi ristiriidassa Suomen ratifioiman Euroopan Neu voston lemmikkieläinsopimuksen kanssa, jonka mukaan lemmikkieläin myös kissa - on eläin, jota ihminen pi tää taloudessaan yksityistä iloa ja seu raa varten. Ruotsissa kissalle on sää detty omaisuuden suoja eli ns. löytötavaran asema, jolloin omistajalla on mahdollisuus saada kissansa takaisin tietyn määräajan kuluessa. Lopettamisoikeus tulee rajata maaseutuoloissa vain metsässä pysyvästi asuviin villiin tyneisiin kissoihin. Metsästyslakiesitystä on mahdoton ta saada kuntoon paikkailemalla. Olen samaa mieltä kuin Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 11.10.): koko työ pitäi si panna uusiksi. Lakiesitys on nyt eduskunnassa, ja raju kissanhännän veto edessä. HANNELE LUU KKAIN EN

ANIMALIA 4/1992

Kansainvälinen standardisoimisliitto (ISO) on asettanut työryhmän määrit tämään turkiseläinten inhimillisen an sapyynnin kriteerejä. ISO:n sääntöjen mukaan asiassa on selvitettävä kansal linen mielipide, ennen kuin jäsenmaa saa toimia työryhmän kokouksissa. Kun Animalia lähti selvittämään, kuka Suomea edustaa ja missä vaihees sa ”kansallinen mielipide” aiotaan sel vittää, kävi selville, että Suomen Stan dardisoimisliitto oli antanut asian Met sästäjäin Keskusjärjestön hoidettavak si! Kaikissa muissa jäsenmaissa on jär jestetty kokouksia, joihin ovat osallis tuneet mm. eläinsuojelujärjestöt ja eläinlääkärit. Pisteenä i:n päälle tuli Englannista tie to, jonka mukaan Metsästäjäin Kes kusliiton edustaja oli ISO:n kokouk sessa väittänyt, että Suomessa on selvi tetty kansallinen mielipide asiasta. Vasta pitkällisen painostuksen jäl keen saimme Suomen Standardisoi

malehti käsitteli aihetta syyskuussa ih metellen, miten karhupaistia voidaan vapaasti taijota, vaikka metsiemme ku ninkaita on jäljellä vain noin 500 yksi löä. Jutun innoittamana puuttui asiaan myös B B C , joka halusi Animalian kommentit asiasta suoraan radiolähetykseensä. Näin itsenäisyytemme 75. juhlavuo tena protestoikaamme sitä vastaan, että hieno kansalliseläimemme päätyy mu hennokseksi kulinaristi-juppien lauta sille. Lähetä itsenäisyyspäiväksi (6. joulukuuta) kiije ohessa mainituille ra vintoloille, ja pyydä, että kansalliseläi memme poistetaan ravintolan ruokalis talta. Jos sinulla on yhteyksiä suoma laisiin yrityksiin, jotka kestitsevät ul komaalaisia vieraitaan ravintoloissa, vihjaise heille, että ulkomaalainen pi kemminkin kauhistuu kuin ihastuu jou tuessaan karhuruokia valmistavaan ra vintolaan. Muista kirjeesi a siallisu u s

ja oma nimi.

Karhupaistia, olkaa hyvä - ei kiitos, vastaa Eurooppa Kuinkahan monessa maassa maan kansalliseläintä tarjotaan ravintoloissa eri koisherkkuna? Suomessa näin tehdään ja vieläpä tunnutaan olevan ylpeitä asi asta. Korkeatasoisten helsinkiläisra vintoloiden ruokalistoilta löytyy kar hupaistia, karhupiirakkaa, karhumuhennosta, jne. Moinen barbaarisuus on herättänyt närää Englannissa ja Keski-Euroopassa. Arvostettu The European -sano

™

Karhunlihaa tarjoavia ravintoloita: Saslik, Neitsytpolku 12,00140 Helsin ki: Kasakka, Meritullinkatu 13, 00170 Helsinki Piekka, Mannerheimintie 68, 00260 Helsinki Aleksander Nevski, Pohjoisesplanadi 17, 00170 Helsinki P.V-R.

Eläinkokeis>sa käytetyt koe-eläimet vuonna 1991 Eläinlajit, e äinten lukumäärä ja kokeiden luokitus Eläinlaji

Koe-eläinten käyttö ennallaan Maa- ja metsätalousministeriö on laati nut lääninhallitusten tietojen perusteella tilaston koe-eläinten käytöstä lajeittain vuonna 1991 (kuvassa). Eläinten määrä 172 028 - on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Eläinten määrä on vähentynyt kuitenkin vuodesta 1988, jolloin käytet tiin 260 000 eläintä. Luvuista ei ministe riön mukaan voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska osa vaihtelusta ^ ^ o h tu u tutkimuksen jaksotuksesta, ja ^H ^m a vaikutuksensa on myös taloudelli sella lamalla. Ensimmäisen luokan ko keissa käytettiin 27 prosenttia eläimistä. Tilastot eivät muutenkaan anna tark kaa kuvaa koe-eläinten määrästä, sillä niistä puuttuvat siitoseläimet. Laitok silla on myös ilmeisesti epäselvyyttä siitä, milloin eläin tilastoidaan. Jotkut tilastoivat eläimen kokeen alkaessa, ja jotkut, kun eläin tapetaan.

i-iuokka

ll-luokka

Rotat

14378

39466

0-luokka 4019

57863

Hiiret

24840

30227

3161

58228

Kanit

Yhteensä

648

2763

115

3526

Koirat

199

221

Kissat

Apinat

100

1032

416

1548

Hevoset

538

Lampaat

362

389

815

Siat

518

837

1451

Naudat

Kalat

807

5916

144

6867

Muut*

5813

20933

14168

40914

46776

102003

23249

172028

Yhteensä

*) marsut, hamsterit, myyrät, sammakot ym.

Koekissoilla tehdään Suomessa mm. psykologian alan eläinkokeita.

Eläinsuojelulakiesitys valmis Karhu kuuluu saloille eikä gourmet-annokseen.

Veli-Risto Cajander

•

ANIMALIA 4/1992

M aa-ja metsätalousministeriön alaisen eläinsuojelulakitoimikunnan työ val mistuu marraskuun loppuun mennessä. Ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi lähtee ensin lausuntokierrokselle, min kä jälkeen sitä muokataan. Hallituksen esityksenä sitä voidaan odottaa edus kuntaan vuoden 1993 aikana. Lakiesitys pitää sisällään monia hy viä seikkoja: Eläinsuojeluvalvonnan kuviot oikenevat eli on esimerkiksi hel pompi saada kaltoin kohdeltu eläin pois omistajaltaan. Eläimille tehtäviin ope ratiivisiin toimenpiteisiin tulee tiuken nuksia. Kuntien tulee jäljestää talteenotettujen kissojen ja koirien hoito, jne. Toisaalta lakiesityksestä jää uupu maan sellaisia uudistuksia, joita eläinsuojeluväki olisi odottanut siellä näke vänsä. Se ei kiellä julmimpia eläinten pidon muotoja kuten häkkikanaloita tai turkistarhoja. Myöskään nautojen laiduntamismahdollisuutta ei edellytetä. Onpa lakiin tulossa heikennyksiäkin: villieläinten tarhaus lihantuotannollisissa tarkoituksissa aiotaan sallia. Täytyy kuitenkin muistaa, että ky seiset parannukset ja parantamatta jät tämiset ovat vasta toimikunnan esityk sessä. Tämä saattaa vielä muuttua ratkaisevin vaihehan on sitten, kun esi tys on eduskunnassa.

Minna Kupari

Metsästäjät salakähmäisinä: E i eläinsuojelijoita päätöksentekoon

misliiton järjestämään kokousta, johon kutsuttaisiin kaikki mahdolliset asiasta kiinnostuneet tahot. Kokous pidettiin 26.10 ja jatkoa seuraa. Animalian kanta esim. rautapyyntiin on aivan ehdoton: rautojen käyttöön liittyy aina eläin- ja luonnonsuojelulli sia riskejä, mistä syystä sitä ei tule sal lia. Esimerkiksi riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoskin on todennut, että eri tyisesti isojen eläinten (esim. kettu ja näätä) kohdalla ns. hetitappavat raudat eivät tapa heti. Kuolinkamppailu kes tää keskimäärin 3 minuuttia. Pidetyssä rautapyyntikokouksessa ruotsalaiset tutkijat esittelivät rautapyyntitutkimuksiaan ja maa- ja metsä talousministeriön metsästysosasto käytössä olevia rautoja. Animalia yrit tää vaikuttaa asian kehittymiseen niin Suomessa kuin kansainvälisellä tasol lakin. P.V-R

EY päätti:

Kosmetukkatestit saavatjatkua Viime keväänä eläinsuojelijat onnittelivat itseään saavutuksestaan: sekä EY:n parlamentti että jopa byrokraatti suudestaan tunnettu komissio päättivät esittää, että kosmetiikkatuotteisiin tar koitettuja ainesosia ei saisi testata eläinkokein vuodesta 1998 alkaen. Nyt edistysaskel jää ottamatta, kun EY:n ministerit ovat saaneet esityksen käsiinsä. Ministerineuvosto on esittä nyt, että eläintestit kielletään vuonna 1998 vain jos niille on löytynyt OECD:n hyväksymät vaihtoehtomenetelmät. Lisäksi EY-maissa saa edelleen testata eläimillä esim. USA:n ja Japa nin markkinoille tarkoitettuja kosmetiikkatuotteita. O ECD taas on tunnettu jähmeydes

tään, ja siitä, että jopa käytössä olevia testimenetelmiä on vaikea saada siellä hyväksytyksi. OECD:n päätöksiin osallistuvat myös U SA ja Japani, mikä vaikeuttaa vaihtoehtomenetelmien hy väksymistä ja eläinkokeiden kieltoa. Päätöksellä on selvästi yritetty hämätä suurta yleisöä ja eläinsuojelijoita, sillä pinnallisesti se näyttää eläintestien kiellolta. Sitä vesittää lisäksi kosmetiikkayrityksille annettu ’’jatkoaika” : EY:n tekninen komitea voi antaa yri tyksille 2 vuotta lykkäystä kiellon voi maantulosta, vaikka vaihtoehdot olisi kin kehitetty. Ministerineuvoston päätökselle kilistelevät samppanjalaseja vain kosmetiikkayritysten edustajat! P.V-R.

Etanajuttu

Kotkassa rokattiin ja väkeä oli...

E ta n a o n e p ä m ä ä rä in e n m ö y k k y , jo k a k ö n ö ttä ä j o n k u n le h d e n k u p e e s s a . M e rk ity k s e tö n , n ilja s k a in e n o lio ... V a a n m in ä p ä sa in tu tu s tu a e ta n a a n . S e tu li p u s s is ta p u u n a lta p o im ittu je n o m e n o id e n k e ra . H ä tk ä h d in , s illä se oli k o o k a s . E ta n a k in ih m e tte li: se n tu n to s a rv e t p ö rh ö ttiv ä t k u in m a s to t. Jä tin sille p u o lik k a a n o m e n a a j a a n n o in se n o lla tis k ip ö y d ä llä . S e ra u h o ittu i j a tu n to s a r v e t la s k iv a t. E i o lisi v o in u t sa n o a , k u m m a s s a p ä ä s s ä n e o v a tk a a n . M u tta j o s jo ta in k iin to is a a ta p a h tu i, h e rä s i se n v a lp p a u s jä lle e n . S e v e n y tti p ä ä tä ä n k o h ti k o o k o s h iu ta le tta j a

JOULUINEN TERVEHDYS SINULLE

n ä y k k i sitä . K u n sa m m u tin v a lo n se k a to s i - n u k k u m a a n m u n a n k u o re e n ! Illa lla se v ie lä p a la u te ttiin lu o n to o n . U lk o ilm a n j a liik k e e n a is tie s s a a n se v e n y tti p ä ä tä ä n m u n a n k u o re s ta j a h ö risti tu n to sa rv ia a n . P e lä s ty s s a i s e n ta a s v e tä y ty m ä ä n ta k a is in . U s k o m a

T o iv o tta v a s ti o le t s a a n u t k u lu v a lta v u o d e l

n is tu m is e tk in . O n n e a j a m e n e s ty s tä y rity k -

ta u u sia id e o ita j a ta p o ja e lä in s u o je lija n e lä

to n ta - n u o k a ik k i in h im illis e t tu n te e t p ie

m ä ä s i. E n si v u o n n a o d o tta v a t u u d e t h a a s

sillesi! P y ö rä y te tä ä n p ä s u u si v u o si r a u h a i sa n jo u lu n jä lk e e n ilo isin j a r e ip p a in m ie lin

te e t, ta v o itte e t j a v o ito t, m u tta e h k ä e p ä o n -

a lk u u n a ja e s s a m m e e lä in te n a sio ita!

ilm a n ä ä n n ä h d y s tä k ä ä n .A ja te lk a a , m itä s iid tu n te v a tk a a a n k o e h iire t, k a n it j a m u u t ih

n e s s ä e ta n a s s a , j a m ite n se lv ä sti se n e n ä y tti

m ise n m ie liv a lla n u h rik si jo u tu v a t e lä im e t.

Lämmintä joulumieltä ja railakasta vuotta -93!

Ih m is jä rk i k u n e i tu n n u r iittä v ä n m u u n e lä

H eli & P ii

m ä n k u n n io itta m is e e n . E ta n a o p e tti m in u l le ly h y e s s ä a ja s s a p a ljo n . S e n k o r u to n k e r to m a k o sk e tti.

Kirsi Nurmi

Mitä ihmettä - koulussa hyvää kasvisruokaa!?

Kaarina Kivivuori ta . M ie ltä v a in p a in a a se , e ttä ’ ’p e r u s te ta a n k o ” A n im a lia n a lu e o s a s to ja k o v in u se in ?

L ö y ty y k ö sie ltä k e tä ä n v a s ta a m a a n M in n a n

m o s ta tu lo s s a ? A in a k a a n A n im a lia 3 /9 2 lis ta n m u k a a n tä ä llä p ä in e i o le e r ity is tä a lu e

h a a s te e s e e n ? Jo s h a lu a t p e r u s ta a a lu e o s a s to n ta i r y h ty ä y h d y sh e n k ilö k s i, k irjo ita v a

o sa sto a /y h d y s h e n k ilö ä . S y d ä m e llis in te r

p a a m u o to in e n k irje jo h to k u n n a lle to im is

v e is in k a ik ille e lä im ille j a n iid e n y s tä v ille ,

to n o s o itte e s e e n .

Minna 26

20.1. k lo 18.00 T E E M A N A M A A T A L O U S E L Ä IM E T J A T E HOTUOTANTO. A lu s ta ja n a E m m i M a n n in e n . 18.2. k lo 18.00 S atu M o ila n e n k e rto o E L Ä V Ä S T Ä R A V IN N O S T A j a P ä iv i K o rh o n e n k e rto o V E G A N IS M IS T A . 16.3. k lo 18.00 L u o n ta is te ra p e u tti M a rja -L e e n a H e ik k in e n k e rto o V A IH T O E H T O IS IS T A H O IT O M U O D O IS T A (m m . v y ö h y k e te r a p ia s ta j a h o m e o p a tia s ta ). 15.4. k lo 18.00 T E E M A N A S U O M A L A IS E T E L Ä IN K O K E E T . A lu s ta ja n a R iitta S a lm i. (K a n s a in v ä lin e n k o e -e lä in te n p ä iv ä o n 2 4 .4 .) 12.5. k lo 18.00 H e le n a T e n g v a l k e rto o a ih e e s ta Y M P Ä R IS T Ö N S U O J E L U J A E L Ä IM E T .

"Vaihdoin koulua, ja äitini kysyi tervey-{ denhoitajalta, järjestyykö kasvisruokailu. Siinä ei ollut mitään vaikeuksia, vaikka kasvissyöjiä oli koko koulussa vain kaksi. Meille tilataan erikseen ruokaa - ja herkul lista! Ei kysytty lääkärintodistuksia J a asi aan suhtauduttiin täysin luonnollisesti. En tisessä koulussani, Helsingin II normaali koulussa, sain tapella todella pitkään, vaik ka kasvissyöjiä oli useita jo ennestään. Lo pulta sain kasvisruokaa eettisen vakaumukseni vuoksi kommentein "yrite tään järjestää, jos joskus jotain jää". Ja ruoka oli sen mukaista..."

r iip p u u m itä ilm e isim m in siitä , m ite n e n

Joensuulaiset kysyivät vaaliehdokkailta Joensuun alueosasto lähetti paikallisille kunnallisvaaliehdok k a ille eläinten viikon alla kyselyn, jossa tiedusteltiin heidän eläinsuojelunäkemyksiään. Vastauksia tuli vain neljä - sitou tumattomilta, vihreiltä ja kristillisiltä. Vastaajat, kaikki muu ten naisia, olivat varsin eläinsuojelumyönteisiä. Selkein joh topäätös kyselyn tuloksista lienee vedettävissä vastausten määrästä: useimpia ehdokkaita (ja etenkin miehiä) eläinsuoje lu ei kiinnosta. Pelkkä kiireisyys vaalien alla ei ole voinut olla syynä vastaamattomuuteen. Kyselyyn olisi voinut tulla enemmän vastauksia, jos se olisi tehty aikaisemmin ja suuremman julkisuuden saattelemana. Heikki Piirainen

Oulun alueosasto kokoontuu Kokoukset joka kuukauden 1. ja 3. keskiviikko klo 19.00 Nuo riso- ja kulttuurikeskuksessa (entinen poliisilaitos), neuvotte luhuone 1, Ojakatu 4. Tule mukaan toimintaamme!

n a k k o lu u lo tto m ia p ä ä ttä jiä k o u lu s s a s i on.

O lis k o s k e n tie s tä n n e L a p p e e n ra n ta a n se m -

p ie n tä p u rta v a a (e sim . p ä h k in ö itä , p ip a re ita , h e d e lm iä y m s) G L Ö G IT A R J O IL U !

12.6. ta i 13.6. R E T K IP Ä IV Ä .

k o v a t: to iv o a o n k o u lu la ito k s e s s a k in . A sia

Huomio Lappeenranta!

15.12. k lo 18.00 P IK K U JO U L U T N Y Y T T Ä R IP E R 1 A A T T E E L L A . T u o m u k a n a s i ilo is ta m ie ltä , p u n a is e t p o s k e t j a tie ty s ti jo ta in

T a rk e m m a t tie d o t: k s. A n im a lia 1/93 j a 2 /9 3 .

k o k e m u k s ia k a s v is s y ö n n is tä k o u lu ss a .

S iis, k a ik k i k a s v is s y ö jä t j a se lla is ik s i a i

T ä ä llä k ir jo itta a y x ty tte li L a p p e e n r a n n a s

4^fcpsallistuimme Tampereen Pirkkahallissa järjestetyille kolmi päiväisille messuille 21-23.8. Pystytimme oman pöydän lemmikkieläinosastolle, joten paikalla oli paljon eläinväkeä. Toi mintamme herätti toivottua huomiota, ja mukava joukkomme lisääntyi uusilla aktivisteilla. Valtakunnallisen eläinten viikon alkajaisiksi tempasimme koko perheen tapahtumalla. Lapsille oli varattu kokonainen sali leikkiä ja temmellystä varten. He saivat myös osallistua piirustuskilpailuun, jonka aiheena oli Eläimet ja minä. Kilpai lun sato oli sitten eläinten viikon ajan näytteillä pääkirjasto Metsossa. Videoiden, diojen, esitteiden ja eläinsuojelutuotteiden lisäksi oli tarjolla kasvisruokaa ja leivonnaisia. Suuri joukko lahjoittajia tuki toimintaamme arpajaisvoitoin. Houkuttelimme yleisöä kiertelemällä kaupungilla eläinpukuihin sonnustautuneina. Ja paikalla oli myös oikeita eläimiä kuten rottia, kissoja, koiria ja kani. Petra Jalli ja Anne Riekki

Pääkaupunkiseudun aktivisti-illat Animalian toimistossa, Porvoonkatu 53

Kristiina Kantolalla o n h y v iä - j a h u o n o ja

se u ra a v a a :

Kristiina sai kasvisruokaa - kokeile sinäkin!

Tam pereen animalialaiset vauhdissa

Tiina Korhonen

H ä n k ä y E te lä -K a a re la n lu k io ta j a k e rto o

Hei!

R ottarokkia Kotkassa Kotkan paikallisryhmä järjesti 3.10 Rotta-Rockin, joka yllätti yleisömäärällään järjestäjät positiivisesti. Väkeä oli satamää rin ja heille oli tarjolla Food Without Fear-ftlmi, esitteitä, kah via, pullaa ja kasvispizzaa. Pizza meni kuin kuumille kiville vieläkö joku epäilee kasvisruuan maittavuutta? Musiikkia tar josivat paikalliset Lexington 1 to 5 ja Beirut. Muualta olivat tulleet Ferox, Sweetheart, Rytke ja Tritonus. Ilta meni todella hyvin ja jatkoa seuraa, Sari

K a n n a tta a k u ite n k in y rittä ä , v a ik k a e n s in s a isik in ty rm ä ä v ä n v a s ta a n o to n . J a p y y tä ä v a n h e m m ilta a n h e iltä h e ru u .

ta u s ta tu k e a ,

m ik ä li

sitä

KK.

Toim intaa suunnitteilla Porvooseen Kiinnostuneet voivat ottaa kirjeitse yhteyttä Marko Virtaseen, Tomipolku 1 C 37, 06400 Porvoo.

Eläimellisessä seurassa ensi vuonnakin? Taas on vuosi vierähtänyt hyvässä seurassa eli Animalian jäsene nä muiden eläinten oikeuksia ajavien kanssa. Vuoden 1993 jäsenmaksukuitit postitetaan entisille jäsenille tammi-helmikuussa. Olethan ensi vuonnakin mukana takaamassa että eläinsuojelu menee eteenpäin eikä jää laman jalkoihin!! Jos maksat jäsenmaksusi maksupalvelun tai maksuautomaatin kautta, muista merkitä tiedonantoihin jäsenen nimi ja mielel lään osoitetiedot. Näin etenkin niissä tapauksissa kun tilinomis taja on muu kuin Animalian jäsen. Tällaisia ’ ’epäselviä” jäsen maksuja tulee toimistoon valitettavan usein ja se saattaa aiheuttaa turhaa selvittelyä puolin ja toisin. Muista muutenkin pyytää aina kuitti jäsenmaksusta (myös ym maksutapoja käytettäessä), jotta mahdolliset epäselvyydet hoituvat vaivattomasti. Ota yhteys toimistoon jos lehti ei tule perille! Selvitetään yh dessä, mistä on kyse. Jäsenasioista vastaa toimistonhoitaja Tarja Balding (puh 90-148 4866).

Kiitos menneestä vuodesta! Tehdään seuraavasta yhdessä todellinen eläinten vuosi!

JU U R E S V U O K A n. 1 k g ju u r e k s ia (m ie lty m y s te n m u k a a n p e ru n a a , p o rk k a n a a , la n ttu a , se lle riä ) 2 iso a sip u lia

Eläinsuojelu edistyy - espanjalaisten rääkkäyskeksinnöistä huolimatta Pohjoism ainen Eläinsuojeluneuvosto kokoontui elokuun lopussa Tanskas sa. Kokouksessa tehtiin Animalian ja Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen aloitteesta päätöslauselmat emakkokasvatuksen muuttamisesta inhimilli semmäksi ja elävien eläinten paten toinnin kieltämiseksi. Animalian aloitteesta neuvosto teki päätöslauselman kettutarhausta vas taan. Tanska on minkkikasvatuksen jättimaa, ja sikäläinen eläinsuojeluyh distys pelkää tästä syystä vastustaa minkkitarhausta. Näin päätöslauselma jäi valitettavasti koskemaan vain kettutarhausta. Kokouksessa tehtiin päätöslauselma myös valaanpyyntiä vastaan. Lisäksi päätettiin ottaa yhteyttä Maailman eläinlääkäriliittoon, sillä Espanjan eläinlääkäriliitto on suhtautunut myö tämielisesti härkätaisteluihin. M aailm an eläinsuojeluliiton W SP A :n Euroopan työryhm ä ko koontui elokuussa Espanjassa. K ysei nen maa oli valittu kokouspaikaksi, jotta espanjalaiset eläinsuojelujäijestot

saisivat samalla nostettua toimintansa profiilia. Kokous saikin julkisuutta tie dotusvälineissä, ja espanjalaiset saivat hämmästyksekseen huomata, että eläinsuojelu on aivan vakavasti otetta va asia. Itse kokouksessa tuli esille monia tärkeitä seikkoja: keskustelimme mm. nupoutusta koskevista määräyksistä eri maissa, Hollannin uudesta eläinsuoje lulainsäädännöstä sekä rautapyynnistä. Murheellisiakin asioita tuli esille: espanjalaisissa fiestoissa on otettu käyttöön nykyaikaista tekniikkaa. Madridin esikaupunkialueella järjes tettiin näytäntö, jossa sirkusareenalle päästettiin kaksi lehmää. Sitten areena suihkutettiin täyteen vaahtosammutusvaahtoa. Lehmät yrittivät uiden pysyä vaahdon pinnalla. Kun niiden voimat ehtyivät, ne painuivat vaahdon alle ja kuolivat tuskallisesti tukehtumalla. V i deonauhalta näimme, miten yleisö hih kui riemusta. Koko idean oli kehittänyt kaupunginvaltuusto kokouksessaan!

M A R IN O ID U T SIE N E T n. 2 0 0 g sie n iä (e sim . tu o re ita h e rk k u sie n iä )

jo u lu u n ,

k o k e ile

v a ik k a p a

O M E N A -R IISIPU U R O

PARAS YST Ä V Ä parhaan ystäväsi parhaaksi

Espanjan kokouksessa tutustuttiin aasien vanhainkotiin. Kuvassa WSPA:n Janice Cox ja Wim de Kok.

K o s k a se k ä o m e n a t e ttä riis ip u u ro k u u lu v a t p e rin te is e e n

6 d l v e ttä n. 1 d l p u u ro u tu v a a k o k o jy v ä riis iä 2 - 3 h a p a n ta o m e n a a ta i n. 2 d l o m e n a s o s e t ta , jo llo in so k e ri jä te tä ä n p o is

M arie Hansson H allgren on ruotsa lainen koirapsykologi, joka on erikois tunut ns. pehmeisiin koirankoulutusmenetelmiin. Niiden lähtökohtana on koiran luontainen käyttäytyminen, ja kaikki perustuu kontaktiin koiran ja omistajan välillä. Pakkokeinoja ei käy tetä. Näistä seikoista kerrotaan hänen k i r ^ ^ joittamassaan Paras ystävä -kiijassa^P" Mielestäni sen tulisi olla jokaisen koi ranomistajan hyllyssä. Siinä selvite tään koiran ’ ’ ajatusmaailmaa” , jotta omistaja oppisi paremmin ymmärtä mään ystäväänsä. Lisäksi se on täynnä aktivointivinkkejä, joilla koiran luon taisia tarpeita käytetään koiran ja omis tajan iloksi: temppujen opettamista, ta sapainohan oituksia, j älj estämisleikkejä. Kiijan antia voi hyödyntää sekä ta vallinen koiranomistaja että vaativam piin harrastuksiin, kuten erilaisiin kilpailumuotoihin, tähtäävä henkilö. Se antaa varsin yksinkertaisin keinoin eväitä siihen, että koiran ja ihmisen rin nakkaiselo muodostuu kummallekin osapuolelle onnelliseksi. Paras ystävä -kirjaa on myynnissä Animalian myymälässä hintaan 85 markkaa. Postitse sitä voi tilata o so it-^ P teestä Cane felice/Paras ystäväni, PL 10, 02340 Espoo.

0 ,5 d l s o k e ria

1 tl k u ta k in se u ra a v is ta : tim ja m ia , r o s m a rii

m a rin a d i 2 0 0 g k o h d e n :

n ia, sa lv ia a , m u sta p ip p u ria

0 ,5 d l o liiv iö ljy ä 1 rk l s o ija k a stik e tta 1 rk l e tik k a a (p u n a v iin i-)

J u u s to k a stik e :

1 tl m e ris u o la a 3 v a lk o s ip u lin k y n ttä H u u h te le s ie n e t j a le ik k a a n e s iiv u ik s i j a

2 dl k u o h u k e rm a a ta i so ija m a ito a , jo llo in la ita e n e m m ä n ju u s to a 1 rk l v e h n ä ja u h o ja 2 0 0 g ju u s to r a a s te tta K u o ri k a s v ik s e t j a le ik k a a v iip a le ik si.

a s e tte le k u lh o o n (silp u ttu je n y r ttie n k a n s

Y h d is tä m a u s te e t. K a a d a k e rm a /s o ija m a ito

K ie h a u ta v e s i j a p a n e r iis it k ie h u m a a n . V ä h e n n ä lä m p ö ä j a k e itä p u u ro a n. 15 m in .. K u o ri o m e n a t, p o is ta sie m e n k o d a t j a leik -

sa). S e k o ita h u o le llis e s ti k e s k e n ä ä n k a ik k i

k a ttila a n , s e k o ita ja u h o t jo u k k o o n j a k u u

m a rin a d in a in e k s e t j a k a a d a sie n te n p ä ä lle .

m e n n a . L is ä ä ju u s to j a se k o ita , k u n n e s

A n n a m a u s tu a jä ä k a a p is s a m ie le llä ä n y ö n

k a a lo h k o ik si. L is ä ä o m e n a lo h k o t p u u ro o n

y li.

ju u s to o n su la n u t. L a d o u u n iv u o k a a n k e r ro k s itta in ju u r e k s ia , s ip u lit, m a u s te s e o s ta

j a k e itä v ie lä n. 2 5 m in . L is ä ä so k e ri. S e k o i ta v ä lillä , e tte i p u u ro ta r tu p o h ja a n . L o p u k si

J o s o n k y llä s ty n y t iä n ik u is iin p e ru n a -,

n ä 175 a s te e s s a n . 2 ,5 tu n tia . P o ista lo p p u

m a u s ta k a rd e m u m m a lla . T a ijo illa a n k y l

p o rk k a n a - jn e . la a tik o ih in , k a n n a tta a k o

v a ih e e s s a k a n s i, jo tta p in ta sa a k a u n iin ru s

k e illa se u ra a v a a ...

k e a n v ä rin .

ä n ä m a id o n k a n s s a ta i se lla is e n a a n .

ja ju u s to k a s tik e tta . P e itä k a n n e lla . K y p s e n

S a la a te is ta r o s o lli m a istu u ilm a n s illiä K in k k u tai k a lk k u n a e iv ä t o le a in o ita

k in . J o s p u n a ju u ria o n tu llu t h a n k ittu a

v a ih to e h to ja jo u lu ru o a k s i. K in k u to n m u tte i

e n e m m ä n , k a n n a tta a k e ite ty t p u n a ju u re t le ik a ta n. 1 c m :n v iip a le ik si, p y ö rittä ä k o rp -

m a u to n v a ih to e h to o v a t e sim . sie n et. E li e lä k ö ö n s ik a - y li jo u lu n k in !

p u ja u h o - j a

m a u s te s e o k s e s s a j a

p a is ta a

n iis tä ih a n ia p ih v e jä . R u o a n la itto a e i p id ä o tta a h a u d a n v a k a v a s ti. J o s jo k i n a in e s o s a p u u ttu u , ei k a n n a ta ’ ’u n o h ta a k o k o j u t t u a ” , v a a n j ä ttä ä se p o is ta i k o rv a ta jo lla k in m u u lla . T e k e m ä llä o p p ii j a a in o a ra jo ite o n m ie lik u v itu s!

OUTI REPO

A L U E O S A S T O T /Y h d y s h e n k ilö t:

Anim alian joulum yyjäiset pidetään Vanhan ylioppilastalon joulumyyjäisten yhteydessä perjantaina 18.12 klo 11-22 sekä lauantaina 19.12 ja sunnuntaina 20.12 klo 10-17. Otamme vastaan myyjäistavaraa (ei kirppista va roita). Tervetuloa ostoksille!

Joulun aukioloajat

A N IM A L IA 4/1992

(tu o re ita y rtte jä - tilliä j a tim ja m ia )

n. 2 tl k a rd e m u m m a a

P.V-R.

Kuva ja teksti PÄIVI VIINIKAINEN -ROSQVIST

M a u ste s e o s: 0 ,5 rk l m e ris u o la a

Toimistosto ja myymälä on suljettu 23.12.92-3.1.93 ja loppiaisena 6.1. Jos normaalit aukioloaikamme (arkisin 9 17) eivät sovi sinulle, voit tulla jouluos toksille vaikkapa lauantaina 19.12. klo 9-15. Muista erikoisjäijestelyistä voit tarvittaessa sopia toimiston henkilö kunnan kanssa.

E S P 0 0 /H K 1 /V N T ympäristöineen: Päivi Korhonen, Valapolku 15A, 02770 Es poo, 90-8057 232 HANKO: G itta R oos/ZO O L IFE , V uorikatu 11,10900 Hanko, 911-871 70 HSALMI: Niina Arponen, T ornikatu 12A33, 74120 Iisalmi, 977-146 26 JOENSUU: Anna Liitsalo, T iirantie 3, 80160 JS, 973-822 757 JYVÄSKYLÄ: Jaana Mäkinen, Pelkosentie 1 B 19, 40250 Jyväskylä, 941-677 882 K um pulanne 3 A 7, 42100 Jämsä. JÄRVENPÄÄ: Jani Rautiainen, K aukotie 10-12cll, 04400 JPÄÄ, 90-291 0406 KAJAANI: Sonja Karppanen, Savikontie 28, 87500 K ajaani, 986-375 68 KEMI: Mervi Tuohim aa, H arjukatu 5, 94720 Kemi, 9698-340 68 KOTKA: Sari Sakki, PL 228, 48101 K otka, 952-287 811 LAHTI: Alueosaston tsto: Kariniemenk 28,15140 L ahti, 918-514 002 NIVALA: M aarit Annala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde, 983-446 862 NUM MI-PUSULA: Irm a Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-226 6236 OULU: Tuukka Niskanen, Valtatie 44as53; 90500 Oulu, 981-349 863 L öytöeläintietopalvelu/M ervi Pesonen: 981-521 618 PIEKSÄMÄKI: Anne Huuskonen, Tikankatu 5 A 2, 76100 PM K 958-14 315 PORI: Mirva M äntykorpi, Lautapojantie 10, 28800 P o ri, 939-447 064 SEINÄJOKI: Leila Pennala, Keponkatu 20A, 60100 SJK TAMPERE: Petra Jalli, T uularink 4F 76, 33300 TRE, 931-443 654 Eläinsuojeluneuvonta: Anja Toivio, 931-671 974 TURK U: G itta Gorschelnik, Tiilentekijänk 16D18, 20810 T urku Alueosaston tsto: Hum alistonk 14 Hkrs, 20100 T urku, 921-310 123 VAASA: K irsi Haapaniemi, Laivakatu 6a5, 65100 Vaasa, 961-128 520 VIHTI: Irina H ornam o, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90-227 3955

T I L A A T I E T O A E L Ä IN S U O J E L U S T A

Vielä ehdit tilata eläimelliset joululahjat!

E L Ä IN K O K E E T : - Y le is e s ite e lä in k o k e is ta

T ila a n k p l: ---------------

Y k s is s ä k a n s is s a p a ljo n a s ia a e lä in te n a s e m a s ta j a k o h te lu s ta tä m ä n p ä i

H u p p a r i a s u t , 120,L ä m m in a s u k o tim a is ta p u u v illa a , ta s k u t se k ä h u p p a ris s a e ttä h o u su is sa ,

T ila a n :

v ä n S u o m e s s a - j a v ä h ä n m u u a lla k in .

v ä ri v a a le a n k e lta in e n . H u p p a ris s a p a in a tu k s e n a le n tä v ä h e v o n e n j a te k s ti ’’E lä k ö ö n e lä im e t” . K o o t 1 0 0 -1 4 0 cm . T ila a n :

koko

L u e la p s e lle ! I h a s tu tta v a t, v ä rik k ä ä t

k p l ...............

’ ’K u o le m a j a n u o r i r a k a s t a j a ” /E e v a K ilp i, 8 0 ,K o lm e e lä m ä n - j a lu o n n o n lä h e is tä n o v e llia (k o v a k a n tin e n ) T ila a n :

- E m a k o id e n k a s v a tu s

---------------

LAINATTAVIA AV-VÄLINEITÄ

Roger Smith la s te n k iija t

’ ’K u k k o

k o s io re tk e llä ”

ta i k p l

( k iija p a k e tti h in ta a n 120,-) k p l

ja /ta i

---------------

S a a r i-k itja (8 0 ,-)

LAHJAIDEOITA ISOIHIN JA PIENIIN PAKETTEIHIN... -

-----------------------------

- T u rk is e s ite

---------------

- T u rk is ju lis te - H ä k k ik a n a e s ite (U U T U U S !)

-----------------------------

D ia s a rjo je n k a n s s a lä h e te tä ä n k u v ie n s e lity k s e t se k ä a ih e e s e e n liitty v ä ä y le is m a te ria a lia .

---------------

■-^

- P o s tim y y n tih in n a s to (liito n tu o tte e t)

---------------

- S u o m e n k ie lin e n tie to p a k e tti - M a te ria l p ä s v e n s k a

--------------— -----------

- J o u k k o e s itte itä ja e tta v ik s i

---------------

D i a s a r j o j e n j a v id e o id e n la i n a a m i s e n ’’p e l i s ä ä n n ö t ” :

---------------

* A V -v ä lin e id e n la in a u s m a k s u o n 10,- / v id e o ta i d ia s a rja j a lisä k s i p e rim m e p o s titu s k u lu t (H U O M ! P o s tik u lu t p e ritä ä n m y ö s s u u ria e s ite m ä ä r iä tila tta e s s a .)

E lä im e t k o sm e tiik k a te o llis u u d e s s a

- N o o a n A r k k i v id e o p ä ä u s k o n to je n s u h ta u tu m is e s ta e lä im iin , n. 2 5 m in ., su o m . ä ä n ity s (so p ii h y v in u s k o n n o n ta i e lä m ä n k a ts o m u s tie d o n tu n n e ille !)

---------------

* L a in a a ja sito u tu u k ä s itte le m ä ä n la in a m a te ria a lia h u o le lla j a p a la u tta

k o k o ...................

m a a n se n to im is to o n h y v ä s s ä k u n n o ss a .

H a r m a a h i h a t o n t - p a i t a 6 5 ,’ ’A n im a ls d o n ’t sm o k e , a n im a ls d o n ’t w e a r m a k e -u p , a n im a ls d o n ’t

V ID E O T : - F o o d w i t h o u t f e a r / R u o k a a ilm a n k ä r s i m y s tä , v id e o k a s v is s y ö n n is tä j a lih a n tu o ta n n o s ta , n . 2 5 m in ., su o m . te k s tity s------------------ ---------------

* V a in v a in y k s i d ia s a rja ta i v id e o k e rra lla a n , e lle i m u u s ta e rik s e e n so v i ta.

le. K o o t M -X L (v ä ljä m ito itu s ).

T ä m ä p a ita o n o llu t su u rm e n e s ty s , n y t v ie d ä ä n v iim e isiä . P a id a s s a te k sti:

K U V A N Ä Y T T E L Y : 17 v ä rik u v a a te k s te in e e n elä in s u o je lu n eri a lu e ilta . S o p ii k irja s to ih in , k o u lu ih in , n ä y tte ly - j a k e rh o tilo ih in . ---------------

* L a in a -a ik a o n n. 2 v iik k o a , e lle i m u u s ta e rik s e e n so v ita .

P a ita a sa a ta v illa r a jo ite ttu erä. U p e a , v ä rik ä s p a in a tu s j a h u ip p u la a tu (tp a ita v a lk o in e n ) te k e v ä t tä s tä p a id a s ta jo u lu n su o s ik in . Itse lle ta i k a v e ril

-----------------------------

- Y le is d ia s a ija n u o rim m ille (m m . a la -a ste e t)/1 8 k u v a a

E lä in s u o je lu n n y k y tila n n e S u o m e ss a

---------------

- E lä in k o e -d ia s a ija /2 5 k u v a a - M a a ta lo u se lä in -d ia sa rja /1 9 k u v a a - T u rk is e lä in -d ia s a tja /1 5 k u v a a

M O N IP U O L IS E T T IE T O V IH K O T (10,-/k p l)

I n t o th e B l u e - k a m p a n j a n d e lf iin i p a i ta , 65 ,-

- Y le is d ia s a ija e lä in s u o je lu s ta /2 4 k u v a a

---------------

- ’’E lä in rä ä k k ä y s tä , v o itk o sin ä a u tta a ” /E lä in te n o ik e u k s ie n ju lis tu s ---------------

TYHJÄ SAARI

v iiv a lle

- Y le is e s ite e lä im is tä m a a ta lo u d e s s a

- A n im a lia n y le is e s ite (sis. jä s e n m a k s u k u itin )

K u k k o - k itja (8 0 ,-)

T ila a n :......................................................... k p l............................

- Ju lia n a V o n W e n d ts S tifte ls e fö r v e te n s k a p u ta n d ju rfö rs ö k - b ro s c h y r

D IA S A R J A T :

M UUT:

’’T y h j ä s a a r i ” n y t jo u lu h in ta a n y h te e n s ä 120,-1 (n o rm . 8 0 ,- k p l). H a u s k a t, e lä im iä k u n n io itta v a t ta rin a t k o v is s a k a n s issa . T ila a n : k p l

kpl

---------------

M A A - J A T U R K IS T A L O U S : kpl

---------------

- O p is k e lija e s ite

ilm a n e lä in k o k e ita -e s ite ------------------------------------------------------ ---------------

LAPSILLE PEHMEITÄ JA KOVIA PAKETTEJA...

---------------

- N u p o u tu s j a k a s tro in ti

- K o s m e tiik k a e s ite - Ju lia n a V o n W e n d tin S ä ä tiö tie te e n tu k e m ise k s i

’ ’E lä in t e n E t y k ” / u s e ita k i r j o i t t a j i a , 5 5 ,-

- H ä k k ik a n a la t

* H U O M ! T e e v a ra u k s e s i h y v is s ä a jo in . E m m e v o i ta a ta s itä e ttä to iv o m a s i m a te ria a li o n v a p a a n a . L a in a u k se t to im ite ta a n v a ra u s jä rje s ty k s e s sä.

PIKKULAHJOIKSI TAI MUUTEN VAAN KORTTEJA, TARROJA, MERKKEJÄ

d rin k a lc o h o l, a n im a ls d o n ’t d ro p b o m b s. B e c a u se w e d o , w h y s h o u ld th e y s u f f e r ” J ä lje llä e n ä ä p ie n i e r ä k o k o a M (v ä ljä m ito itu s ).

T a rra t

T ila a n :

* K o s m e tiik k a -k a m p a n ja n 16 ta r ra n a rk k i, 10,-

k p l..........

* L o g o h iiri ta rra -a rk k i, 15 p y ö r e ä ä ta rra a , 10,* E i m a in o k s ia , k iito s -ta rra o v e e n

k p l..........

(n ä in k e h o itta a ta rra s s a k ip ittä v ä lo g o h iire m m e !), 5 ,R in ta m e rk it

k p l..........

* 2 - v ä rin e n V io le n c e ffe e sc ie n c e -m e rk k i, 6 ,-

k p l..........

L ä p in ä k y v ä v e to k e tju llin e n ta s k u llin e n p u ss i m e ik e ille ta i m u ille p ik k u

JA U U D E T M E R K IT : * A n im a l L ib e ra tio n , H u m a n L ib e ra tio n -m e rk k i, 8 ,-

k p l...........

ta v a r o ille ( k o k o 15x1 lc m ). K o ris te e n a k a n in k u v a.

* 4 - v ä rin e n H ä k k ik a n a la -k a m p a n ja n m e rk k i, 8 ,-

k p l...........

* F u r is d e a d -m e rk k i, 8 ,* E i e lä in k o k e ille -m e rk k i, 8 ,-

k p l........... k p l...^ ^

k p l......................

M u s t a h i h a t o n h u p p a r i , v a in 9 0 ,-! K o tim a is ta p u u v illa a , so p ii n iin n a is ille k u in m ie h ille . H u p p a ris s a liito n lo g o tu n n u s . K o o t S -X L ( v ä ljä m ito itu s ). T ila a n :

k p l ............................

k o k o .................

M e ik k ip u s s i. 15,-

T ila a n :

k p l..............

L e v y j a k e r a a m i n e n k a n i , y h t. 15,E lä in /lu o n n o n s u o je lu s in g le ’’M ik s i e lä in ei o o k a v e r i/N e u la n e n ” K an im a n ia -y h ty e e n e s ittä m in ä . L is ä la h ja n a sö p ö k a n i, jo k a so p ii v a ik k a jo u lu k u u se e n ! T ila a n :............................................................................................................ k p l................ M u i s t i o / k y n ä , y h t . 15,A lo ita u u si v u o si te h o k k a a s ti j a la ita n y t p u h e lin - ja o so ite tie d o t k e rra lla k u n to o n . T a sk u k o k o in e n a a k k o s te ttu k irja ( k a n n e s s a k o ira n k u v a j a te k s ti ” E i! E lä in k o k e ille !) m u k a n a liito n k y n ä. T ila a n :

k p l..............

K irje k u o re t ja U U T U U T E N A K IR J E P A P E R I! Y le is ö n p y y n n ö s tä o le m m e n y t te e ttä n e e t m y ö s k irje p a p e ria su o s ittu je n u u s io k u o rie m m e se u ra k si. L e h tiö s s ä 5 0 s iv u a , p a in a tu k s e n a s a m a t v iisi e lä in h a h m o a k u in k u o r is s a ( k a n i,k a rh u ,k e ttu ,k is s a ,k o ira ). T ila a n : k p l

2 0 k u o re n n ip p u 16,- k p l

T A I k u o re t j a p a p e ri y h t.h in ta a n 3 2 ,-

p a p e ri 2 0 ,k pl

’’O i k e u t t a E lä im i l l e ” / P e t e r S in g e r , 120,L u it v a rm a a n P e te r S in g e rin h a a s ta tte lu n j a h a lu a t tie tä ä lisää! T ä m ä o n to d e lla e lä in te n o ik e u k s ie n p e ru s te o s (k o v a k a n tin e n ).

kpl

O s o it e : _________________________________________________________________

P u h e lin (A V -v ä lin e itä la in a tta e s s a ) : ___________________________________ T o iv o ttu la in a -a ik a (e sim . 1.—1 5 .9 .) ____________________________________ T ila u k s e n /v a ra u k s e n

v o it te h d ä

m yös

p u h e lim its e , n u m e ro o n

90/

148 4 8 6 6 to im is to n a u k io lo a ik a n a ).

M A A L ISK U U N A N IM A L IA SSA :

K o rtit * U p e a t v ä rip o s tik o rtit 3 ,-k p l T A I n e ljä n k o rtin n ip p u 10,N a a li....k p l, T u rk is k e ttu ....k p l, V a la s ....k p l, L e ijo n a ....k p l, N I P P U ........ * O u lu n a lu e o s a s to n k a u n is ” v i m u k a r h u ” -k o rtti, 3 ,-

k p l...........

N y t o n jo u lu te rv e h d y s te n aik a. L ä h e ttä m ä llä k o rtte ja m m e v ie s titä t m y ö s e lä in te n p u o le sta ! * J O U L U K O R T T IN IP P U a ie m p ie n v u o sie n k o rte ista . N ip u s s a 6 p o s tik o rttia j a y k si a v a tta v a k u o re llin e n . V A IN 10,-!! (e n n e n y h t. 2 0 ,-)

k p l ...........

Kuka haluaa eläinsuojelijoita koe-eläintoimikuntiin ja kuka ei... Venäjällä tarvitaan eläinten vallankumousta

* U U T T A ! T u ru n a lu e o s a s to n k a k s iv ä ris e t k o rtit, 3,K o ira j a k y n ttilä , k p l , K o ira j a k u u s e n p a llo t k p l.........

la a n , e lä in ta rh a a n j a e lä in k o k e ita te k e v ä ä n P a v lo v -in s titu u ttiin . M a t

N Ä IN T E E T T IL A U K S E S I:

k a n v a lo p ilk u ik si’j ä iv ä t k a k s i v a a tim a to n ta lö y tö e lä in k o tia .

P o stits e o s o itte e lla A n im a lia , P o rv o o n k 5 3 , 0 0 5 2 0 H K j P u h e lim its e a rk is in 9 -1 7 n u m e ro o n 90-1 4 8 4 8 6 6 T e le fa x illa n u m e ro o n 90-1 4 8 4 6 2 2 Y li 3 0 ,- tila u k s e t to im ite ta a n p o s tie n n a k o lla (11,-) j a k a ik k iin lä h e ty k s iin

KIRJA ON AINA HYVÄ LAHJA

T ila a n :

T ila a ja /L a in a a ja : _______________________________________________________

S u o m a la is e t e lä in s u o je lija t tu tu s tu iv a t P ie ta rin m a tk a lla a n te h o s ik a -

Koeapinoita Suomeen huonomaineiselta Shamrock-farmilta

lisä tä ä n p o s ti t u s - ja k ä s itte ly k u lu t (4 ,-). S u o s itte le m m e p u h e lin - ta i fax -

E n g la n tila is e t e lä in s u o je lija t o v a t a lo itta n e e t k a n s a in v ä lis e n k a m

tila u k s ia n ä in jo u lu n alla!

p a n ja n , jo n k a ta rk o itu k s e n a o n lo p e tta a a p in o id e n p y y n ti lu o n n o sta

K IIT O S T IL A U K S E S T A S I

j a n iid e n k ä y ttä m in e n tu s k a llis is s a e lä in k o k e is sa . E n g la n n in tie to je n m u k a a n S u o m e e n o n o s te ttu a p in o ita y rity k s e ltä , jo k a m m . o sta a lu o n n o s ta p y y d e tty jä , k u lje tu k s e s s a v a m m a u tu n e ita a p in o ita , p itä ä n iitä liia n a h ta is s a o lo is s a j a e ris te tty in ä la jito v e re ista a n .

T ila a ja n n i m i : .................................................................................................................... O s o it e : .................................................................................................................................. A N IM A L IA 4/1992

j a p a ljo n , p a ljo n m u u ta ...

Anunahan vĂ¤ki toivottaa rauhallista joulua