Animalia 1/1993

ANIMALIA ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

Kadotettu paratiisi: viidakosta koe-eläimiksi

M

H

■■

■■ ■■

■ ■■ ■

■■

Tana pääsiäisenä vapaiden kanojen munia?

Kirjailija Leena Krohn ja kehittyvä maailmankuva

ANIMALIA

1/93

Kampanjoilla tuloksiin

Tässä numerossa Pääkirjoitus K a m p a n j o i l l a tu lo k s ii n

...............

3

Reportaasi

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI

U

2 *

SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

L iito n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä e lä in te n o i­ k e u k s ia . L iitto v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta ta i k ä y ttö ä , jo k a a i­ h e u tta a n iille k ip u a ta i tu s k a a ta i e s tä ä o le n ­ n a is e s ti n iid e n lu o n n o llis ta k ä y ttä y ty m istä .

E n sisija is e sti liitto p y rk ii lo p e tta m a a n tu r ­ h a t j a tu s k a llis e t e lä in k o k e e t. L is ä k s i se e d is tä ä k a ik k e a e lä in s u o je lu a .

L iitto to te u tta a ta rk o itu s ta a n m m . a s e n ­ n e k a s v a tu k s e n j a tie d o tta m ise n a v u lla se k ä p y rk ii v a ik u tta m a a n la in s ä ä d ä n n ö n u u d is­ ta m ise e n . L isä k si liitto tu k e e e lä in k o k e e tto m ie n tu tk im u s m e n e te lm ie n j a e lä in s u o je lu llise s ti p a rh a id e n ra tk a is u je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ä .

J o h to k u n ta /S ty re ls e n V e li-R isto C a ja n d e r, fil.k a n d .

P äiv i K o rh o n e n , m a a n v ilj.te k n .

T e u v o L a itila , fil.lis.

H a n n e le L u u k k a in e n , v a lt.lis.

O u ti R e p o , k a u p p a t.m a is t.

H e li S a ja n ie m i, yo R iitta S a lm i, L u k P äiv i V iin ik a in e n -R o s q v is t, fil.m a is t.

L e e n a V ilk k a , fil.lis.

R iitta Y li-T a in io , fil.y o P u h e e n jo h ta ja /O rd fo ra n d e L e e n a V ilk k a , M a rtin k a tu 9-11 B 2 7 , 0 5 8 0 0 H y v in k ä ä T o in iis to /K a n s li P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e lsin k i A v o in n a ark . k lo 9 -1 7 , la so p . m u k .

A s ia k a sp a lv e lu : to im is to n h o ita ja T a rja B a ld in g , p u h . 90-148 4 8 6 6 k lo 13-17 T o im in n a n jo h ta ja P ä iv i V iin ik a in e n R o s q v ist, p u h . 90-148 5511 T e le fa x : 90 -1 48 4 6 2 2 J ä s e n m a k s u /M e d le m s a v g ift 6 0 m k /v u o si A k tiiv ijä s e n m a k s u 100 m k /v u o si A in a is jä s e n m a k s u 1200 m k S Y P 2 2 9 818-189 L a h j o it u k s e t / D o n a t io n e r S Y P 2 0 0 138-1934 T e s t a m e n t it / T e s t a m e n t e r o v a t o lle e t m e rk ittä v ä tu k i E lä in s u o je lu liitto A n im a lia n ty ö lle . T ie d u s te lu t to i­ m in n a n jo h ta ja lta p u h . 90-148 5511.

2

4 7

Tuotantoeläimet

18. vuosikerta

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsforbundet Animalia

P a ra d is e L o st - k a d o t e t t u p a r a t i i s i .......................

J o k a to in e n a p i n a la j i v a a r a s s a k u o lla s u k u p u u t t o o n . .

H e lt a t h e ilu m a a n ! ...........................

P u h t i a v i r a n o m a is ii n ....................

Ajankohtaista ..............................................

Animalia-lehti V a s t a a v a t o i m i t t a j a : K a a rin a K iv iv u o ri U lk o a s u : H e le n a T e n g v a ll V a lo k u v ie n c o p y r ig h t : A n im a lia , e lle i to i­ sin m a in ita P a i n o p a i k k a : F o rs sa n K iija p a in o O y 1993 I lm e s ty s m is a ik a t a u l u N o 1 m a a lisk u u 3 e lo k u u 2 to u k o k u u 4 m a rra s k u u Ilm o itu s h in n a t 2/1 siv u 5 5 0 0 m k 1/4 siv u 1000 m k 1/1 siv u 3 0 0 0 m k 1/8 siv u 5 0 0 m k 1/2 s iv u 2 0 0 0 m k ta k a k a n s i 5 0 0 0 m k I r t o n u m e r o m y y n t i : A k a te e m in e n K irja ­ kauppa.

S e u ra a v a n le h d e n a in e is to p ä iv ä 15.4.1993.

A in e is to lä h e te tä ä n o s. A n im a lia /K a a rin a K iv iv u o ri, P o rv o o n k . 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i.

K irjo itta ja t v a s ta a v a t itse a rtik k e lie n s a sisä llö stä .

8 9 10

Henkilökuva K irja ilija L e e n a K ro h n : ’’M a a i l m a n k u v a n k e h itty m is e s s ä o n e l ä in te n to iv o ” ...............................

12

Eläinkokeet E lä in s u o je lijo ille tie a u k i k o e - e lä in t o i m ik u n ti in ? .....................

14 S y ö p ä h i ir e n p a t e n t t i a . ei p u r e m a t t a n ie llä .........................

1^ E lä in k o k e e t k o s m e tiik a s s a h is to ria a v ai tu le v a is u u tta ? . . . . 17

Villieläimet M e t s ä s t y s k r i ti i k k i t u o t t i v a r jo l a k i e s it y k s e n ............................

Ilv e k s e t a n k a r a n m e ts ä s ty s p a in e e n a lla ....................

18 19

Ulkomailta E lä in te n v a lla n k u m o u s t a t a r v i t a a n V e n ä jä l l ä .........................

20

Järjestöt ja eläinsuojeluryhmät K a n s a in v ä lis y y s - t ä r k e ä o s a e lä i n s u o je lu a ..............................

22 T u r k is k a m p a n ja v a u h d is s a . . . . 23 K e m i k a a l e ja v o i t e s t a t a ilm a n e l ä in te n m y r k y tt ä m i s t ä ...............

25

Animalian lukijat voivat joka lehdestä nähdä, kuinka laaja eläinsuojelun kent­ tä on. Milloin kampanjoimme turkis­ tarhausta vastaan, milloin tuomme esille luomutuotannon hyviä puolia te­ hotuotantoon verrattuna. Viime nume­ rossa kerroimme liiton työstä metsäs­ tyslain uudistamisessa, ja tästä nume­ rosta voit lukea, että olemme liittyneet eläinten patentointia vastustavaan yh­ teenliittymään.

Monista, toinen toistaan vaikeam­ mista ongelmista on vaikea valita juuri ne, joihin toiminta keskitetään. Työn tehokkuuden takia ja tulosten saavutta­ miseksi tämä on kuitenkin välttämä- ^öntä. Vain hyvin suunniteltu, keskitettyö kantaa hedelmää.

Mitä perusteita sitten käytämme, kun valitsemme toimintakohteita? Em­ me aseta eläinten kärsimyksiä miten­ kään tärkeysjärjestykseen. Sen sijaan ongelman ajankohtaisuus on eräs tär­ keä kriteeri. Turkiskampanjamme on tietenkin ajoittunut talveen eikä kesähelteille.

Metsästyslainsäädännön puutteista puhutaan silloin, kun uusi la­ ki on menossa eduskuntaan.

Yhteistyö on myös valttia. Koko Eu­ roopassa on tällä hetkellä käynnissä kampanja häkkikanaloita vastaan. On

P a r a d i s e L o s t ..............................

27 H a lu a t k o a k tii v i jä s e n e k s i ? . . . . 27

Vakio-osastot

\

K i r j a - a r v o s te lu : V a p a a k a n a . . .

V e g e - p a ls ta ........................................

L u k ij o i l t a .............................................

N u o r t e n A n im a lia ...........................

T il a a t ie t o a e lä i n s u o je lu s t a ....

29 29 30 32 34

M y y n ti tu o t e l u e t te l o

34

.......................

Kun osoitteen muuttaa muistaa, niin lehden tulo luistaa!

Osoitteenmuutoskortteja postista maksutta.

A N IM A LIA 1/1993

K o h ti i n h im illis e m p ä ä m u n a n t u o t a n t o a !

K a n o je n

h ä k k ik a s v a tu k se n

lo p e tta m i­

n e n o n n y t y le is e u r o o p p a la is e n k a m p a n ­ j a n ta v o itte e n a .

vaikeaa eikä työlästä. Pistä esite kier­ tämään, tule tapahtumaan, kirjoita päättäjälle. Pyydä ystävääsi tekemään samoin. Kun tarpeeksi moni puhaltaa näin kampanj ailmapalloon, nousee se lentoon ja pääsee määränpäähänsä. □

Päivi Viinikainen-Rosqvist

Resultat via kampanjer

Toimintaa A lu e o s a s to t ........................................

26 O s a llis tu k a n a k a m p a n j a a n . . . . 27

turha kuvitella, että EY:n häkkikana­ loita koskevaan direktiiviin saadaan eläinsuojelullisia uudistuksia, jos EY:n päättäjiä painostetaan vain yhdeltä ta­ holta. Toiminnan täytyy olla käynnissä kaikkialla yhtä aikaa.

Tiellä lopulliseen päämäärään on tärkeää asettaa välitavoitteita. Emme hyväksy erittäin tuskallisia eläinkokei­ ta. Voidaksemme paremmin toimia niiden kieltämiseksi, tulee koe-eläintoimikuntiin saada eläinsuojelijoiden edustus. Tämän saavuttamiseksi kan­ nattaa kampanjoida.

Meiltä ja maailmalta on esimerkkejä siitä, että tehokas kampanjointi asia kerrallaan vie eteenpäin. Aikanaan ke­ räsimme nimiä koe-eläinlainsäädännön puolesta, ja koe-eläinasetus syntyi vuonna 1986. Maailmanlaajuinen kam­ panja norsunluulla käytävän kaupan kieltämiseksi onnistui. Onneksi lista ei lopu tähän.

Kaikkien kampanjoiden onnistumi­ sen edellytyksenä ovat kuitenkin in­ nokkaat osallistujat ja tukijat. Ilman heitä (ilman Teitä!) jokainen kampanja on kuin tyhjiin vuotanut ilmapallo.

Kampanjoihin osallistuminen ei ole

Animalias läsare kan i varje tidning konstatera hur omfattande djurskyd| . t s fait är. Än kampanjerar vi mot pälsproduktionen, än framhäver vi den naturenliga produktionens fördelar mot intensivproduktionen. I föregäende nummer berättade vi, hur Djurskydds- förbundet Animalia fiingerade vid reformeringen av jaktlagen, och i detta nummer kan du läsa att vi slutit oss tili en sammanslutning som motsätter sig patentering av djur.

A v mänga problem, det ena svärare än det andra, är det svärt att väljä just de, tili vilka verksamheten koncentre ras. För att arbetet skall vara effektivt och för att fa résultat är detta dock nödvändigt. Bara ett välplanerat, koncentrerat arbete ger résultat.

Vilka motiveringar använder vi dä, när vi väljer verksamhetsmäl? V i sätter inte djurens lidande i nägon rangordning.

A N IM A LIA 1/1993

Problemets aktualitet däremot är ett viktigt kriterium. Värpälskampanj förs naturligtvis pä vintem och inte i sommarhettan. Bristema i jaktlagen tas upp när den nya lagen är pä väg tili behandling i riksdagen.

Samarbete är ocksä en trumf. I hela Europa pâgâr som bäst en kampanj mot hönsburar. Det är fäfangt att tro att man i EG:s direktiv som berör hönsburar far till ständ djurskyddsreformer, om man enbart frân ett hâll utövar pâtryckning mot EG:s beslutsfattare. Verksamhe­ ten mâste vara i gâng överallt hela tiden.

Pâ väg mot det slutliga mâlet är det viktigt att uppställa etappmâl. V i accepterar inte plâgsamma djurförsök.

För att bättre kunna verka för att fa dem förbjudna bör forsôksdjurskommittéema fa djurskyddsrepresentation. Därför bör man kampanjera för detta.

Frân oss och världen hittar man ex-

empel pâ hur en effektiv kampanjering för en sak i sänder ger résultat. I tidema samlade vi namn för att fa till stând en försöksdjurslagstiftning, och försöksdjursförfattningen föddes âr 1986. Den världsomfattande kampanjen för att förbjuda elfenbenshandeln lyckades.

Lyckligtvis slutar listan inte här.

En förutsättning för alla lyckade kampanj er är dock entusiastiska delta­ gare och stödpersoner. Utan dem (utan Er!) är vaije kampanj som en ballong utan luft.

Det är inte svärt eller arbetsamt att delta i en kampanj. Delà ut en broschyr, kom med i ett evenemang, skriv till beslutsfattama. Be nägon av dina vänner göra pä samma sätt. När tillräckligt mânga pä detta sätt blâser i kampanjballongen, stiger den mot höjdema och nâr sitt mäl. □

översättning: Kristina Labbart

3

PARADISE LOST

Kun kuorma puretaan Englannissa, todetaan yhden apinan kuolleen lento­ kuljetuksen aikana. Kaksi apinaa pyy­ detystä kymmenestä viedään välityslaitoksen karanteenitiloihin.

Kuoleman ketjun viimeinen lenkki on lyöty kiinni. 80 % eläimistä on kuollut ennen määränpäätä.

- Kadotettu paratiisi

Vehreys on kaikkialla ylitse­ vuotavaa. Mitä erilaisemmat eläimet liikkuvat vikkelästi uskomattoman rikkaan kas­ vuston seassa, kuka lentäen, kuka madellen, kuka hyppien.

Tiheä kasvusto antaa keski­ päivälläkin suojan paahta­ valta helteeltä. Trooppinen sademetsä on kirjaimellisesti paratiisi maan päällä.

Eräät viidakon asukeista ovat lähimpiä sukulaisiamme eläinkunnassa, apinoi­ ta. Indonesian sademetsissä asustaa makakeja, Itä-Afrikassa paviaaneja ja Etelä-Amerikassa marmosetteja. Laje­ ja on paljon, ja ne ovat niin ulkonäöl­ tään, kooltaan kuin elintavoiltaankin kovin erilaisia.

Apinoita, kuten muitakin sademet­ sien asukkaita, uhkaavat tällä hetkellä monet tekijät. Apinoita kohtaa aivan

erityinen uhka, joka vahingoittaa niitä paitsi lajeina, myös yksilöinä: pyynti koe-eläimiksi.

Jotkut maat ovat kieltäneet apinoi­ den pyynnin ja viennin; tällaisia ovat mm. Intia, Thaimaa ja Peru. Silti api­ noita pyydetään koe-eläimiksi ainakin kymmenessä maassa, mm. Indonesias­ sa, Filippiineillä, Mauritiuksella, Etio­ piassa, Keniassa ja Tansaniassa. Sala­ kauppakin kukoistaa.

Tuhansille apinayksilöille viidakko jää kadotetuksi paratiisiksi - ja matka helvettiin alkaa.

Kuoleman ketju Pyytäjä on virittänyt laajan verkon.

Tällä kertaa hänellä on hyvä onni, sillä kymmenen jaavanmakakia on banaa­ nien houkuttelemana tullut ansan lä­ heisyyteen. Kun kaikki eläimet ovat ansan sisällä, mies laukaisee sen.

Hädissään eläimet poukkoilevat ym­ päriinsä, mutta turhaan.

Pyytäjä sulloo apinat puisiin laati­ koihin, jotka hän heittää kuorma-auton lavalle. Yksi urosapina on liian suuri käytettäväksi koe-eläimenä. Mies ei suinkaan vapauta sitä, vaan pitää eläi­ mestä kiinni, kun toiset pyytäjät potki­ vat sen tajuttomaksi. Tajuton a p i ^ heitetään kuorma-auton lavalle. Illalla se syödään.

Kaksi muuta apinaa kuolee kuljetuk­ sen aikana. Säilytysyksikköön saapuu seitsemän täysin paniikissa olevaa eläintä.

Säilytysyksikön ahtaassa puuhäkissä syntyy tappelu toisilleen vieraiden eläinten kesken. Yksi apina vahingoit­ tuu niin pahasti, että se tapetaan.

Muutaman viikon odottelun jälkeen jäljelle jäävät kuusi apinaa kuljetetaan lentokentälle. Yksi kuolee tukehtumal­ la laatikkoonsa.

Viejä toteaa kahden apinan olevan niin huonokuntoisia, etteivät ne kestä lentomatkaa. Hän tappaa ne, ja pakkaa kolme jäljelle jäävää rahtilaatikoihin.

Apinat järkyttävässä kunnossa, myöntää toimitusjohtaja Onko Animalian toiminnanjohtaja ryh^^nyt sepustamaan kauhutarinoita ^^Lnasta päästään? Valitettavasti ei.

Englantilaisen eläinkokeiden vastai­ sen järjestön BU A V:in tutkijat seurasivat vuoden ajan apinoilla käytävää kauppaa. Yksi ryhmä seurasi oman henkensä uhalla apinoiden pyyntiä ja säilytystä Filippiineillä ja Indonesias­ sa. Samaan aikaan eläinsuojelijat palkkautuivat töihin Shamrock Farmsille, joka on koe-eläinten kasvatusta ja väli­ tystä harjoittava yksikkö Englannissa, sekä maan suurimpiin apinoita käyttä­ viin koe-eläinlaitoksiin.

He valokuvasivat, videoivat, kopioi­ vat asiakirjoja ja vakoilivat. Hankittu todistusaineisto oli musertava.

Myös apinakauppaan itse sotkeutu­ neet tahot tietävät liiketoiminnan likai­ suuden.

’’Ihmettelen, voimmeko lainkaan tienata rahaa Indonesiasta hankkimil­ lamme apinoilla. Ne ovat niin järkyttä­ vässä kunnossa kuljetusten jälkeen” , toteaa Charles River LTD:n toimitus­ johtaja yhtiön omassa muistiossa.

Charles River Ltd. omistaa Shamrockin.

Shamrockilla puolestaan ei tehty mi­ tään eläinten kärsimysten lieventämi­ seksi, päinvastoin. Shamrockille palkkautunut B U A V :in työntekijä T erry Hill joutui todistamaan järkyttävää ju l­ muutta apinoita kohtaan. Eläimiä koh­ deltiin huonosti tahattomasti ja tahalli­ sesti: Ammattitaidottomuuden takia toimenpiteitä jouduttiin toistamaan.

Häkeissä olevia eläimiä kiusattiin tök­ kimällä niitä metallipuikoilla. Raskaa­ na olevia naaraita kohdeltiin kovakou­ raisesti.

Selvitystyö paljasti myös muita skandaalinkäryisiä seikkoja. Englanti­ lainen, koko kansan lomailukohde Wobumin safaripuisto myi apinoitaan koe-eläimiksi.

Monikansallinen optiikka-alan yri­ tys Bausch & Lomb paljastui apinakaupan takapiruksi: Yritys omistaa Charles River Ltd:n, joka puolestaan omistaa Shamrockin. Bausch & Lomb mm. toimittaa muutamat huippukalliit Ray Ban -aurinkolasit joka vuosi Shamrockin työntekijöille lahjaksi.

.*

¡ 1

I

A p i n a n tie v iid a k o s ta e l ä i n k o e l a b o r a t o r io o n a l k a a p y y d y s tä ­

E d e s s ä m a t k a l ä n s im a i h in : m a k a k ie m o j a s e n p o i k a n e n in ­

T ä m ä m a k a k i n a a r a s o li t i i n e e n ä , k u n

j ä n k ä s is s ä . T ä s s ä a n s a p y y t ä j ä v ä ä n t ä ä m a k a k i n k ä s i ä s e lä n t a a k s e e s t ä ä k s e e n s itä k a r k a a m a s t a . T ä m ä u r o s o li liia n k o o ­

d o n e s ia la is e n

se p y y d y s te ttiin v i i d a k o s t a . P o ik a n e n s y n ty i v a n k e u d e s s a , e n g la n tila is e s s a

k a s l a b o r a t o r i o a p i n a k s i . K u v a n o tt a m i s e n j ä l k e e n se p o t k i t ­

s ä ily ty s y k s ik ö n

p u is e s s a

k u lje tu s la a tik o s s a .

E n n e n k u in a p i n a t p ä ä t y v ä t p e r ille e lä in k o e l a b o r a t o r io i h i n , n o in 8 0 V . n iis tä k u o le e p y v d y s ty k s e e n j a k u l j e t u k s i i n .

t i i n t a j u t t o m a k s i , m y ö h e m m in se t a p e t t i i n j a s y ö tiin .

4

S h a m ro c k is s a : n ia k a k i tiu k a s ti h ä k k in s ä n u r k k a a v a s te n p a i n a u t u n e e ­ na.

Koska Indonesia on jatkuvasti rik­ konut uhanalaisten lajien kauppaa kos­ kevaa CITES-sopimusta, E Y on asetta­ nut väliaikaisen kiellon apinoiden tuonnille sieltä. Sitä on kuitenkin vesi­ tetty antamalla hollantilaiselle koeeläinten välityslaitokselle lupa tuoda Indonesiasta 600 saparomakakia siito­ seläimiksi.

On myös suuri riski, että E Y kumoaa väliaikaisen tuontikiellon — niin suuri on painostus koe-eläintoimintaa har­ joittavista laitoksista. Jos kielto saatai­ siin pysyväksi, säästyisi tuhansien api­ noiden henki.

Toistaiseksi suhteellisen hyvin säi­ lynyttä saparomakakikantaa uhkaa ka­ toaminen: Yhdysvaltalaisten tutkijoi­ den mukaan saparomakaki toimii yhtä hyvin AIDS-mallina kuin simpanssi.

Tutkijat ovat arvioineet, että näitä eläi­ miä tarvitaan tutkimustarkoituksiin noin 10 000 vuodessa. Koko populaati­ on määrä on vain noin 70 000 yksilöä.

Shamrockista Suomeen Suomalaisten koeapinoiden alkuperä on kaikkea muuta kuin selvä. Asia ei liiemmin tunnu edes kiinnostavan ke­ tään.

Tällä hetkellä koe-apinoita on maas­ samme 18: Tampereen yliopiston bio­ lääketieteen laitoksella on kymmenen jaavanmakakia ja Helsingin yliopiston fysiologian laitoksella apinoita on kah­ deksan.

Määrät ovat kansainvälisesti ottaen pieniä. Esimerkiksi Ruotsissa oli 690 koeapinaa vuonna 1990.

Vaikka osa suomalaisista koeapinoista on vankeudessa syntyneitä, ei ti­ lanne silti ole ongelmaton. Vuosina 1988 ja 1990 Kuopion yliopistoon tuo­ tiin kaksi jaavanmakakia juuri paha­ maineiselta Shamrock Farmsilta.

Shamrockin omien papereiden mukaan apinat ovat vankeudessa syntyneitä.

Koska eläinten kohtelu Shamrockilla on äärimmäisen julmaa, ja koska Shamrockiin tuodaan valtavia määriä apinoita vapaudesta, on eettisesti ky­ seenalaista käydä kauppaa moisen yri­ tyksen kanssa.

Lisäksi osa Shamrockin ’’vankeu­ dessa syntyneistä apinoista” on pääty­ nyt Shamrockiin vapaudesta pyydetyn,

S h a m r o c k F a r m s i n k o e - e lä in te n v ä lity s y k s ik ö s s ä .

A N IM A L IA 1/1993

A N IM A LIA 1/1993

5

tiineenä olleen emonsa vatsassa!

Tampereen k o e a p in o id e n a lk u p e rä o n v i­

Y h tä a p in o is ta k o u lu te ta a n m u istite h tä -

Virikkeitä häkkielämään

ra llis e s ti h ä m ä rä n p e ito ss a . N iid e n a rv e l­

v ä ä n . K u n a p in a o n o p p in u t te h tä v ä n , se n

la a n o le v a n p y y d e tty jä M a le sia s ta , k u lje te t­

Tampereen yliopiston biolääketieteen laitoksella apinat elävät noin neliömet­ rin suuruisissa yksittäishäkeissä. Eris­ täminen on luonnossa laumoissa elä­ ville apinoille erittäin stressaavaa. Hoi­ tohenkilökunta pyrkii jäljestämään eläimille virikkeitä, mutta apinat kyl­ lästyvät helposti niihin, jos vaihtelua ei ole riittävästi.

Fysiologian laitoksen apinoilla on käytössään ns. ryhmähäkki, jossa kaik­ ki voivat oleilla ainakin pari kertaa vii­ kossa.

Tätä kirjoitettaessa olemme ryhty­ neet selvittämään apinoiden elinympä­ ristön virikkeellistämistä: miten Suo­ messa olevien koeapinoiden oloja voi­ taisiin kohentaa. Maailmalla aihetta pi­ detään erittäin tärkeänä, ja tietoa on saatavilla runsaasti.

Ehdotuksena on mm. kumipuita ja puupalikoita, joiden koloista apinat voisivat kaivaa ruokansa. Auttaisiko ruotsalainen niksi maalata apinahuoneiden seinät kirkkaan vihreiksi? Häkkikokoja tulisi ehdottomasti suurentaa, ja apinoiden tulisi antaa olla laumoissa.

Kokemusten mukaan ryhmiin sopeut­ taminen onnistuu hyvin silloinkin, kun apinat ovat ensin eläneet yksittäishä­ keissä. Esimerkiksi muutama naaras ja yksi uros on hyvä yhdistelmä.

Vielä emme tiedä, miten laitokset ja viranomaiset suhtautuvat em. ehdotuk­ siin. Löytyykö uudistuksiin halua ja ra­ haa?

tu E n g la n tiin , sie ltä R u o ts iin , jo s ta n e sitte n

p ä ä h ä n a s e te ta a n le ik k a u k s e s s a k a m m io k a llo o n p o ra tu n p ie n e n a u k o n k o h d a lle .

tu o tiin T a m p e re e lle

Apinat eivät kuulu laboratorioihin Vihreäkin apinahuone tarjoaa kuiten­ kin vain irvikuvan sademetsän paratii-

1988. K u n o le m m e

K a m m io o n liite tä ä n liik u te lta v a m ik ro e -

p y y tä n e e t ta rk e m p a a se lv ity s tä a s ia sta , on tie d o n sa a n ti ty s s ä n n y t R u o ts in k a ra n te e n i-

le k tro d i, j o n k a a v u lla v o id a a n m ita ta y k s it­ tä is te n h e rm o s o lu je n sä h k ö is tä to im in ta a

p a ik k a a n .

a p in a n s u o ritta e s s a m u is tite h tä v ä ä (1. lu o ­

T ä llä h e tk e llä n e ljä T a m p e re e n k y m m e ­ n e s tä a p in a s ta o n k o k e is sa : n iillä te h d ä ä n H lV -ro k o te tu tk im u s ta . M u ita a p in o ita ei v ie lä o le k o k e is s a k ä y te tty k ä ä n . K o s k a k y ­ s e e s s ä o v a t k o rk e a lle k e h itty n e e t a p in a t,

k u lu e s sa .

Fysiologian laitoksen a p in a t o v a t k a ik k i

V ie lä m yös

v iim e

vuonna

k o e a p in o ita

o li

Kuopion yliopistossa, jo s s a n iitä o n

k a rh u m a k a k e ja , jo tk a y h tä lu k u u n o tta m a tta

k ä y te tty m m . h a m m a s k iru rg is e s s a j a o rto ­

o v a t la ito k s e s s a s y n ty n e itä . V iim e k si la i­

p e d is e s s ä tu tk im u k se s sa .

to k s e s s a s y n ty i a p in a k o lm e v u o tta sitten .

sista. On tuomittavaa pyytää apinoita vapaudesta tutkimustarkoituksia var­ ten.

Tavoitekasvatettujenkin apinoiden käyttöön liittyy niin suuria eettisiä on­ gelmia, että on vaikea ylipäänsä hy­ väksyä apinoiden käyttöä koe-eläiminä. Edes jotenkin hyväksyttävien apinatilojen rakentaminen on niin kallista, että toiminta tulisi keskittää. Nykyti­ lanteessa apinat joutuvat lähes kaikki­ alla elämään suomalaisten laitosten kaltaisissa tai niitä paljon huonommis­ sa oloissa.

Täytyy lisäksi muistaa, että vaikka apina olisikin tavoitekasvatettu, sillä on tallella villien lajitovereidensa tar­ peet.

Osallistumalla kansainväliseen Ka­ dotettu paratiisi -kampanjaan Animalia on mukana herättämässä ihmisten tietoutta niistä kärsimyksistä ja siitä

uhkasta, joita koe-eläintoiminta ap ioil^ ^ le aiheuttaa. Kansainvälisen kampan­ jan tavoitteena on kieltää apinoiden pyynti vapaudesta koe-eläimiksi.

Koska apinoiden alkuperästä on mahdotonta täysin yksiselitteisesti var­ mistua, koska tavoitekasvatusta har­ joittavissa laitoksissa on suuria eläinsuojeluongelmia ja koska apinoille on äärimmäisen vaikeaa järjestää tyydyt­ täviä oloja koe-eläinlaboratorioissa, Animalia vaatii, että apinoiden tuonti koe-eläimiksi Suomeen tulee kieltää.

On edistyksellistä, että apinoita käy­ tetään Suomessa niinkin vähän koeeläiminä. Nyt meillä olisi hyvät mah­ dollisuudet kehittyä edelleen ja kieltää maahamme suuntautuva apina- kauppa kokonaan. □

Teksti: Päivi V iinikainen-Rosqvis^^ Kuvat: British Union A g a in ^ V Vivisection (BUAV)

Sinä voit auttaa!

ZiB:

Osallistu Paradise Lost -kampanjaan, ks. s. 27.

T ä lla is ia k o k e ita t e h d ä ä n y h ä e d e lle e n : m a k a k i t p a k o t e t a a n h e n ­ g i t t ä m ä ä n t e s t a t t a v a a k a a s u a e n g la n tila is e s s a l a b o r a t o r i o s s a .

6

A N IM A LIA 1/1993

-

Ruotsin edistysaskel apinoiden suojelussa

ta v a llis te n lä ä k e a in e id e n v a ik u tu k s ia m u is ­

k a n e e iv ä t a ih e u ta k a a n s u o ra n a is ta k ip u a

s e lä s s ä

hin, mm. Pohjoismaihin. Tilastoitu apinoiden tuonti on 80-luvulla vähen­ tynyt 5 - 10 % vuosittain.

M u u t a p in a t o v a t k a k k o s lu o k a n k o k e e s ­ sa, jo s s a tu tk ita a n ik ä ä n ty m is e n j a tie tty je n ,

k o k e e t o n lu o k ite ltu y k k ö s lu o k k a a n , v a ik ­

em onsa

s u o s ittu k e in o s i i r t y ä p a i k a s t a to is e e n .

k a n k o e).

tiin . A p in o ille o p e te ta a n tie tty jä te h tä v iä , jo id e n m u is ta m is ta se u ra ta a n p itk ä n a ja n

eläim ille .

iS P a v i a a n i n p o i k a n e n

Uhatut serkkumme:

Joka toinen apinalaji • vaarassa kuolla sukupuuttoon

#

Kädelliset eli apinat, kuten yleiskieles­ sä puhutaan, ovat perinnöllisiltä omi­ naisuuksiltaan ja käyttäytymispiirteil­ tään kaikkein lähinnä ihmistä. Apinayksilön elämä on tiukasti sidoksissa siihen laumaan, mihin se kuuluu. Lau­ massa yksilöiden väliset suhteet muo­ dostuvat yleensä elinikäisiksi ja vuoro­ vaikutusta tapahtuu monimutkaisten käyttäytymispiirteiden saattelemana.

Useimmat kädellislajit elävät lämpi­ missä oloissa trooppisissa metsissä ja savanneilla. Ravinto on kasvisvoittoista, mutta isommilla lajeilla siihen kuu­ luu myös mm. hyönteisiä ja pikkunisäkkäitä.

Kädellisten elämä on nykymaail­ massa uhattuna lähinnä ihmisen valtai­ san väestönkasvun seurauksena. Sade­ metsien hakkuut ja raivaaminen pel­ loksi, apinoiden metsästys liharavin­ noksi sekä pyynti eläinkokeisiin, eläin­ tarhoihin ja lemmikeiksi ovat selkeästi keskeisimmät syyt, jotka vähentävät apinoiden määrää.

Aasian 65 apinalajista 60 % on ny­ kyään uhanalaisia. Afrikan 80:stä kä­ dellisestä vain 28 lajin kantaa voidaan pitää vakaana. Monien lajien tilannetta ei tarkaan edes tunneta.

CITES -sopimuksella pyritään val­ vomaan kansainvälistä eläimillä käytä­ vää kauppaa. Monet apinalajit kuulu­ vat CITES:in ykkösluokkaan, jolloin ne ovat kaupalta rauhoitettuja. Varsin­ kin Aasiassa salakauppa kuitenkin ku­ koistaa. Monet koe-eläimiksi pyydet­ tävät apinalajit kuuluvat kakkosluok-

A N IM A LIA 1/1993

kaan, jolloin kaupan valvominen on vaikeampaa.

Suomen kehitysmaakumppanit apinakaupan kärkipäässä Aiempina vuosina kädellisten vienti kehitysmaista teollisuusmaihin oli val­ taisaa. Esimerkiksi Intiasta vietiin 6070-luvuilla vuosittain jopa 200 000 rhesusapinaa ulkomaille. Maa kielsi onneksi apinakaupan vuonna 1978.

Virallisten CITES-tilastojen mu­ kaan apinoiden vienti kehitysmaista ul­ komaille oli vielä vuonna 1988 yli 42 000 yksilöä. Suurimmat vientimaat olivat Indonesia ja Filippiinit; molem­ mista maista vietiin yli 10 000 kädellis­ tä. Afrikassa apinoita pyydetään myyntiin eniten Keniassa ja Tansanias­ sa, 2000-5000 yksilöä vuosittain. Nä­ mä maat ovat Suomen keskeisimpiä kehitysyhteistyökohteita. Viime vuosi­ na varsinkin Tansania ja Kiina ovat li­ sänneet apinavientiään. On huomatta­ va, että pyydettyjä apinoita on vietyjä enemmän, sillä pyydystyksen ja kulje­ tusten aikana apinoita kuolee aina mo­ ninkertainen määrä.

Apinoiden tuonti lähinnä laboratori­ okäyttöön on selvästi keskittynyt tiet­ tyihin maihin: U SA (14 000 yksilöä/ vuosi), Japani (7 000), Englanti (6 000) ja Taiwan (3 000). Myös Hol­ lanti ja Ranska ovat huomattavia api­ noiden käyttäjiä. Monet näistä maista välittävät apinat edelleen muihin mai-

Viime vuoden CITES-kokouksessa tehtiin päätöslauselma lajeista, joilla käydään erittäin paljon kauppaa (pää­ tös 8.9). Siinä edellytetään sopimus­ maiden ryhtyvän tiettyihin erityistoi­ miin näiden lajien säilymisen turvaa­ miseksi. Ruotsi tulkitsee tätä päätöstä nyt siten, että vapaudesta pyydettyjen apinoiden tuonti Ruotsiin on kielletty.

Valvonnan helpottamiseksi vankeu­ dessa kasvatetut apinat saa tuoda vain suoraan siitä maasta, jossa ne on kasva­ tettu. Esimerkiksi muualla kasvatettu­ ja, mutta Shamrockin välittämiä api­ noita ei siis enää saa tuoda Ruotsiin.

Jotta Suomessa voitaisiin ottaa vas­ taava edistysaskel, tulisi lainsäädäntöä muuttaa. Ylitarkastaja Esko Jaakkola ympäristöministeriöstä kertoo, että Ruotsissa vaaditaan tuontiluvat myös CITES-sopimuksen kakkoslistan la­ jeille. ’’Meillä ei ole tällaista lainsäädän­ töä, koska CITES-sopimus itse edellyt­ tää tuontiluvat vain ykkösliitteen lajeil­ le. Yritimme saada lakimuutoksen ai­ kaan lähes kymmenen vuotta sitten, mutta asia ei mennyt läpi. Tällainen CITES-sopimusta tiukemmin tulkitse­ va säädös aiheuttaisi meille lisätyötä, mutta valvonnan kannalta se olisi erit­ täin hyvä” , Jaakkola toteaa.

EY:ssä CITES-sopimuksen voi­ maansaattamista koskevassa asetuk­ sessa vaaditaan tietyille kakkoslistan lajeillekin tuonti-ja vientiluvat. Kädel­ liset kuuluvat näihin lajeihin.

Vastaava lakimuutos tulisi Suomes­ sa tehdä luonnonsuojelulakiin.

Apinoiden asemaa voivat parantaa ennenkaikkea mahdollisimman laajaalaiset suojelualueet, joissa pyynti on valvottua. Villiapinoiden tarkkailuun perustuvalla ekoturismilla voidaan ke­ rätä tuloja suojelutyöhön ja vaikuttaa paikallisten asukkaiden suhtautumi­ seen apinoihin. Tarvittaisiin myös tiu­ kasti valvottu kansainvälinen säädös siitä, että kaikkien apinoiden pyynti luonnosta eläinkokeisiin olisi kielletty.

□

Veli-Risto Cajander ja Päivi Viinikainen-Rosqvist

7

Eläinsuojelijat Ruotsissa:

Puhtia viranomaisiin että häkkikanaloista päästään määräajassa

Veli-Risto Cajander

Häkkikanalasysteemistä luo­ pumisen käytännön järjestelyt ovat edenneet ruotsalaisten eläinsuojelijoiden mielestä te­ hottomasti. Huhu, jonka mu­ kaan häkkikielto jouduttaisiin perumaan, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Siirtyminen hä­ keistä lattialle etenee hitaasti mutta varmasti.

Heltat heilumaan!

Kanakampanjamme on pääs­ syt hyvään vauhtiin, ja nyt pe­ räänkuulutamme teitä aktiivi­ set ja ’’piiloaktiiviset” jäsenet.

Oletko ehkä joskus miettinyt, että haluaisit tehdä jotain IT­ SE, etkä vain lukea Animaliasta, mitä MUUT tekevät? Hy­ vä, nyt on sinun hetkesi tullut!

Tavoitteena on viedä kanatietoa ja etenkin tietoa kuluttajan mahdolli­ suuksista vaikuttaa - mahdollisimman monen ulottuville. Muutostahan ei tu­ le, elleivät suuret joukot tiedä epäkoh­ dista ja vaihtoehdoista. Tiedon levityk­ seen voi osallistua jokainen, ja toimin­ tatapoja on niin monia, että niistä voi valita juuri sen itselleen sopivan. Voi toimia yksin levittämällä esitteitä ja ve­ toomuksia, kirjoittaa lehtien yleisön­ osastoihin tai järjestää porukalla ohjel­ mallisen katutapahtuman - ja kaikkea siltä väliltä. Pääasia, että tieto välittyy.

Luonteva ajankohta kanatapahtumalle on pääsiäisen alla. Silloinhan munat ja kanat ovat ihmisten mielissä muutenkin.

Kerrotaan, millaisissa oloissa pääsiäiskana todella elää! Ker­ rotaan, mitä kukkopojille tapahtuu la­ jittelussa (eivät muni - tapetaan!). Ker­ rotaan, että ’’häkkimunille” on olemas­ sa vaihtoehto.

Tilaa materiaalia kanatietoiskua var­ ten jo tänään, niin se ehtii sinulle ennen pääsiäistä. Saatavilla on: • monipuolista tietoa kana-asioista (mielipidekirjoitusten pohjaksi) • esitteitä • vetoomuskortteja kauppiaille ja kau­ pan keskusliikkeille • adresseja häkkikanaloita vastaan • julisteita, otsikkotekstejä ym. kylttei­ hin kiinnitettäviksi.

Soita liiton toimistoon Kaarina K ivi­ vuorelle (puh. 90-148 46 22) ja kerro, miten haluat toimia ja mitä/miten pal­ jon materiaalia lähetetään. Voit myös tilata kirjeitse, mutta selvitä tarkkaan, miten aiot toimia, arvioitu esitteiden tarve jne.

Kanakampanjamme jatkuu koko vuoden, joten ei kannata jäädä sure­ maan, jos ei ennätä mukaan vielä pää­ siäiseksi. Tietämättömiä munankuluttajia on niin paljon, että työsarkaa riit­ tää varmasti.

Seuraavassa Animaliassa kerrom­ me, miten pääsiäisen tietoisku onnis­ tui: miten paljon esitteitä levitettiin, minkälaisia tapahtumia järjestettiin ja miten kanat näkyivät tiedotusvälineis­ sä. Toivottavasti meillä on paljon ker­ tomista...

Ruotsissa kiellettiin uusien häkkikana­ loiden rakentaminen 1.6.1989 alkaen ja vuoden 1999 alussa astuu voimaan täy­ dellinen häkkikanalakielto. Siirtymä­ vaiheessa häkkikanoille tulee antaa enemmän tilaa.

paiden kanojen munia on lähes mahdo­ ton saada kohtuullisin ponnistuksin.

Kaikilla ei ole ruokapiiriä ulottuvil­ laan, ei autoa, jolla hurauttaa hake­ maan munia suoraan tuottajalta tai pal­ veluhaluista lähikauppiasta. Kun kai­ kilta toreiltakaan ei saa haluamiaan munia, ja Munakunta pakkaa nykyisin ’’Maalaismuniensa” (tuotiin markki­ noille lattiakanaloiden munina) jouk­ koon häkkikanaloiden tuotteita, on moni kuluttaja aikamoisessa pattitilan­ teessa.

Vapaiden kanojen munia täytyy saa­ da kaikkien kuluttajien ulottuville! Y k -( si keino on esittää kauppiaille ja kau­ pan keskusliikkeille vetoomus, että ne lisäisivät vapaiden kanojen munat vali­ koimiinsa. Tätä varten olemme painat­ taneet valmiita kortteja, joita voi tilata liiton toimistosta.

Animalian Lahden alueosasto on aloittanut nimenkeräyksen häkkikana­ loita vastaan. Adresseja saa tilata alue­ osastosta (ks. s. 26). Keräys jatkuu lo­ kakuun loppuun. □ K aarina K ivivuori

Tuottajat ymmällään Tuottajen keskuudessa eletään epätie­ toisuudessa, miten siirtyminen häkkisysteemistä lattiakasvatukseen käytän­ nössä toimii. Viranomaisilta on heru­ nut tietoa niukasti, ja se on ollut osin puutteellista ja ristiriitaista. ’’Tilanne on nykyisellään hyvin epä­ varma niille, jotka haluaisivat satsata uusiin lattiasysteemeihin” , sanoo Ruotsin eläinsuojeluyhdistysten liiton puheenjohtaja John E rik Trollsten. ^ fc"J o s haluamme, että Ruotsissa ylipään­ sä on mainittavaa munantuotantoa vuoden 1998 jälkeen, tulisi yrittäjille luoda kunnon toimintaedellytykset jo nyt.”

Viranomaisten on määrä antaa vuonna 1993 väliraportti vaihtoehtois­ ten systeemien tutkimuksesta ja arvi­ oinnista. Eläinsuojelijoiden mielestä kumpaakaan ei ole tehty tarpeeksi,

vaikka aikaa on kulunut jo neljä vuotta määräysten voimaantulosta.

Lisää tutkimusta ja kurssitusta Eläinsuojelujärjestöt vaativat nyt vira­ nomaisilta (maatalousministeriö ja val­ tion maatalousvirasto) selvempiä oh­ jeita tuottajille, parempaa tiedotusta sekä koko siirtymävaiheen toimenpi­ teiden tehostamista. Jonkun pitäisi myös valvoa, että annettuja määräyk­ siä noudatetaan esim. häkkien lisätilan suhteen. Tässä on ilmennyt selviä puutteita.

Vaihtoehtoisten systeemien tutki­ musta tulisi lisätä, jotta siirtyminen hä­ keistä pois sujuisi joustavasti ja määrä­ ajassa. Maatalousviraston tulisi laajen­ taa viime vuonna aloitettua testiohjel­ maansa, niin että sen piirissä olisi enemmän kanaloita. Lattiakanaloista kertyneet kokemukset tulisi kirjata ja hyödyntää.

Kurssitusta pitäisi lisätä tuntuvasti, sillä kanojen lattiakasvatus poikkeaa paljon häkkikasvatuksesta. Ruotsissa on noin 300 häkkikanalanpitäjää, joilla kullakin vähintään 5 000 kanaa. Täl­ laista määrää ei kurssiteta hetkessä.

Toistaiseksi kursseja on järjestetty vain satunnaisesti.

Vaihtoehtomunien kilpailukykyä parannettava Ns. vaihtoehtomunien tuotantoa ja markkinointia tulisi helpottaa valtion tukitoimin mm. halpakorkoisin lai­

noin, investointiavustuksin ja aktiivi­ sella neuvonnalla.

Eläinsuojelijat vaativat, että munapakkausten merkintä toteutetaan heti.

Kun pakkauksessa kerrotaan, minkä­ laisesta kanalasta munat ovat peräisin, voi kuluttaja itse päättää, millaista eläintenpitoa tukee. Merkinnästä on tehty päätös Ruotsin valtiopäivillä jo 1986, mutta asia ei ole edennyt lain­ kaan.

Lisätilavaatimus häkkikanoille vah­ vistaisi myös vaihtoehtokanaloiden kilpailukykyä. Häkissä yhden kanan ti­ la vaihtelee 600-1 000 neliösenttiä, kun lattiakasvatuksessa kanalla tulee olla 1 100-1 700 neliösenttiä lattiapin­ ta-alaa. Eläinsuojelijoiden mielestä häkkikana tarvitsee saman tilan kuin muutkin kanat.

Yksi suuri kysymysmerkki Ruotsis­ sa on tietysti EY:öön liittyminen. M i­ ten vaihtoehtomunat voivat kilpailla halpojen tuontimunien kanssa? Miten Ruotsin kanatalouden käy?

Eläinsuojelijoiden mielestä Ruotsin tulee profiloitua puhtaiden ja eettisesti korkeatasoisten tuotteiden maana, joka kilpailee laadulla. Hinnalla on euromarkkinoilla vaikea kilpailla - tuskin siihen pystyisivät edes ruotsalaiset häkkimunat. Sveitsiin, missä häkkika­ nalakielto on ollut voimassa nyt vuo­ den, tuodaan ulkomailta halpoja häkkimunia. Niiden osuus markkinoista on kuitenkin vain noin 35 prosenttia, ja se vähenee koko ajan.

Ruotsissa häkkikanalakielto oli eläinsuojelijoiden pitkäjänteisen työn tulos. Toisaalta kielto ei olisi ollut mahdollinen ilman laajojen kansalais­ piirien tukea ja vankkaa tutkimustietoa häkkikanaloiden eläinsuojeluepäkohdista. □ K aarina Kivivuori

K a n o illa o n v o im a k a s v a is to m a in e n t a r ­ v e m u n ia

tä m ä n ty y p p is e e n

p a ik k a a n :

p e h m e ä lle a lu s ta lle v a r j o i s a s s a p iilo p a i­ k a ssa . H ä k k ik a n a la s sa k a n a t jo u tu v a t m u n i m a a n " j u l k i s e s t i " p a l j a a l l e m e ta lli-

Kuluttajalle mitä kuluttaja haluaa

Sinäkin voit osallistua - ks. s. 27

Moni on joutunut toteamaan, että va­

v e r k k o l a t t ia l le j a k i r k k a a s s a v a lo s s a , k y lk i k y lje s s ä m u id e n k a n o je n k a n s s a .

E lä in tie te ilijö id e n m u k a a n t ä m ä o n a h ­ t a u d e n j a m e lu n o h e lla e r i t t ä i n v o im a k a s s t r e s s i t e k i j ä h ä k k ik a n o ille .

A N IM A L IA 1/1993

A N IM A LIA 1/1993

9

K anadan hylkeenpyynti jatkuu - hylkeet syyttömiä turskakantojen vähenemiseen

Ajankohtaista

A pua Bosnian eläinuhreille Ruotsin kuluttajavirasto puuttui turkismainontaan Ruotsalainen turkiskauppias on mai­ nostanut turkkia luonnontuotteena, jo ­ ka säästää luontoa ja on ainoa ekologi­ nen vaihtoehto. Kuluttajavirasto piti mainontaa harhaanjohtavana ja sopi­ mattomana, ja on pyytänyt mainosta­ jalta lisäselvitystä asiasta.

Maailman eläinsuojeluliitto W SPA on lähettänyt ensiapujoukot pelastamaan Bosnian eläinuhreja. Kaksi W SPAn edustajaa matkusti kolmen viikon ajan sodan repimässä Bosnia-Herzegovinassa selvittämässä sodan aiheuttamia vahinkoja eläimille.

Eläinuhreille on nyt toimitettu lääkkeitä ja ruokaa W SPAn perustaman apuverkoston kautta, rabies-rokotusohjelmia on perustettu, ja maatalouden eläimiä kuljetettu turvaan.

Djurens Rätt 1/93 KK.

Animals International n:o 43 P. V-R.

s | £ g ^ | g.

I L is ä ä to iv o a h ä k k ik a n o il l e : S a k s a s s a n ii­ d e n a s e m a a p u i d a a n p ia n k o r k e im m a s s a o ik e u d e s s a .

Pankin eettinen ratkaisu Suuri englantilainen pankki The Cooperative Bank on pyytänyt yrityksiä, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisis­ sä turkiskaupan, kosmetiikassa tehtä­ vien eläinkokeiden tai veristen urheilu­ harrastusten kanssa joko katkaisemaan siteensä näihin tahoihin tai lopetta­ maan tilinsä ko. pankissa.

Tämä eettinen periaate - ensimmäi­ nen laatuaan - sai alkunsa pankin teet­ tämästä kyselystä. Y li 80 % 30 000 asiakkaasta kannatti ajatusta.

Outrage n:o 80, kesä/heinäkuu 1992 Outi Repo

Saksalainen ministeri häkkikanaloita vastaan Saksan T V 2:n uutislähetyksessä oli 19.11.92 Nord Rhein-Westfalenin maa­ talous- ja ympäristöasioista vastaavan ministeri Mattiessenin lausunto. Hä­ nen mielestään häkkikanalat ovat Sak­ san eläinsuojelulain vastaisia, ja hän on vienyt häkkikanaloita koskevan jutun korkeimpaan oikeuteen. Ministeri vaa­ tii, että eläinsuojelu otetaan mukaan Saksan perustuslakiin.

Katriina Paru

Virkam iehet oikeuteen valaanpyynnin vuoksi Norjalaisten tavoitteena oli tappaa vii­ me vuonna 110 lahtivalasta, mutta saa­ lis jäi 95 yksilöön. Kalastusministeriön pyyntiraportin mukaan huomattava osa valaista ei kuollut välittömästi. Keski­ määräinen kuolinkamppailu kesti 3-4 minuuttia, kahdeksalla valaalla yli 10 minuuttia.

Joukko tunnettuja norjalaisia on haastanut maan kalastusministeriön valastutkimuksen johdon oikeuteen.

Syytteen mukaan valaanpyynti on ollut eläinrääkkäystä, joka on kiellettyä maan eläinsuojelulain mukaan.

Vastalauseena Noijan valaanpyynnille on suuri hampurilaisketju Burger King päättänyt luopua 8 milj.dollarin kalakaupoista noijalaisen Frionor yhti­ ön kanssa.

Whale and Dolphin Conservation Society ja Norjan Greenpeace V-R.C. N ä in k in v o i o lla : T ä s s ä ta n s k a l a i s e s s a n a v e ta s s a l e h m ä t s a a v a t l i ik k u a v a p a i n a j a m e n n ä h a lu t e s s a a n v a s e m m a lla n ä k y ­ v iin p a r s i i n s y ö m ä ä n t a i n u k k u m a a n .

K o s k a le h m ä t e iv ä t n a v e ta s s a v o i k y h ­ n y t t ä ä i ts e ä ä n p u u n r u n k o o n n iin k u in e s iä id it m e ts ä la itu m e ll a . n iille o n l a i t e t t u k o rv ik k e e k s i s e lä n r a p s u tu s h a r ja .

10

A N IM A LIA 1/1993

E Y kielsi hylkeenpoikasista saatujen turkisten tuonnin alueelleen jo 10 vuot­ ta sitten.

Hylkeiden teurastus jatkuu kuiten­ kin Kanadassa, sillä Kanadan hallitus määrittelee poikaseksi vain alle 14 päi­ väisen hylkeen. Kanadan viranomais­ ten mukaan vuonna 1992 tapettiin yli 67 000 hyljettä Kanadan jäillä.

Hylkeitä tapetaan terävällä ’ ’hakapic” -nuijalla ja ampumalla laivoilta, Osa hylkeistä vain haavoittuu ja ne ovat vielä tajuissaan, kun ne raahataan laivojen kannelle.

Hylkeenpyytäjät syyttävät hylkeitä j^^Atlantin turskakantojen harvenemises­ ta. Kansainvälisen merinisäkäsliiton (International Marine Mammal Asso­ ciation) kattava tutkimus osoittaa kui­ tenkin, että grönlanninhylkeet syövät vain harvoin turskaa.

Animals International n:o 43 P. V-R. V o it k i r j o i t t a a e n g la n n in k ie lis e n k i r ­ je e n K a n a d a n k a la s tu s m in is te rille p ä v a a t i a h ä n t ä l o p e t t a m a a n h y lk e e n ­ p y y n n in . O s o ite : M r J o h n C r o s b ie , M i n i s t e r o f F is h e r ie s a n d O c e a n s , 2 0 0 K e n t S tre e t, O tta w a , O n ta rio , C a n a ­ d a K 1A 0 E 6 .

Raakoja karhutappeluja Pakistanissa Pakistanissa harrastetaan vieläkin raa­ koja, keskiaikaisia karhutappeluja.

Niitä jäljestetään erityisesti hää- ja muiden juhlien huvitukseksi.

Suuri mustakarhu sidotaan kiinni, ettei se voi karata. Karhulta on revitty irti hampaat ja kynnet. Sen kimppuun lasketaan kaksi bullterrieriä, jotka hypA N IM A LIA 1/1993

* ^ o g -=

>

Alkuperäiskansat turkiksia vastaan Turkistuotannon kannattajat - erityi­ sesti Amerikan mantereella - vetoavat alkuperäiskansojen elinkeinojen tär­ keyteen. Nyt alkuperäiskansojen edus­ tajat ovat alkaneet kampanjoida tätä leimaa vastaan. He ovat perustaneet järjestön Native/Animal Brotherhood: Natives helping animals (Alkuperäis­ kansojen ja eläinten veljeys: alkupe­ räiskansat auttavat eläimiä).

Ryhmän puheenjohtaja Paul Hol­ lingsworth sanoo: ” 300 vuoden ajan

pien yrittävät kirjaimellisesti repiä kar­ hulta kurkun auki.

Tappelu kestää vain kolme minuut­ tia, mutta sekä lähes puolustuskyvyttö­ mälle karhulle että koirille kyseessä on kolme silkan kauhun minuuttia.

Karhun ei anneta kuolla, koska kar­ hujen omistajat, vaeltavat kerjäläiset, ansaitsevat rahaa antamalla karhunsa käyttöön tappeluihin.

Karhutappelut ovat laittomia kah­ denkin pakistanilaisen lain mukaan (Prevention o f Cruelty to Animals Act, 1890 ja Wildlife Protection Act, 1974).

Animals International n:o 43 P. V-R. K ir jo ita

P a k is ta n in

k o n s u l a a t ti i n

( s u o m e k s i ta i e n g l a n n i k s i) j a p r o t e s ­ to i. O s o ite : P a k i s t a n i n

k o n s u l a a t ti .

on alkuperäiskansoja käytetty turkistuotannon työkaluina. Turkisala val­ loitti maamme, kulttuurimme ja eläinveljemme. Kerran olimme yhtä Äiti Maan ja kaikkien hänen lastensa kans­ sa. On aika, että kuuntelemme eläinten ääniä uudestaan, sen sijaan että teem­ me kauppaa niiden verellä. Muoti ei saa tulla veljien väliin.”

Lisätietoja: Native/Animal Brother­ hood, 106-90 Carden St., Guelph, On­ tario, Canada N1H 3A3.

P. V-R.

Kreikkalainen karhuvanhainkoti lähes valmis Maailman eläinsuojeluliiton WSPAn perustama vanhainkoti tanssiville kar­ huille otetaan käyttöön tämän vuoden alussa.

Tanssivat karhut ovat kiellettyjä Kreikassa, mutta viranomaiset ovat ol­ leet haluttomia takavarikoimaan kar­ huja, koska he eivät ole tienneet, mitä tehdä eläimille.

Nyt karhuvanhainkoti, jonka heh­ taarien maa-alueet saatiin lahjoitukse­ na rikkaalta yksityishenkilöltä, on val­ miina tarjoamaan ratkaisun pulmaan.

Vastaava vanhainkoti avataan lähi­ tulevaisuudessa myös Turkissa.

Animals International n:o 43 P. V-R.

T e o l li s u u s k a t u 2 9 , 0 0 510 H e ls in k i.

11

Finlandia- ja Topelius-palkittu kirjailija Leena Krohn:

Maailmankuvan kehittymisessä on eläinten toivo

Veli-Risto Cajander

’'Kirjoittaminen on minulle ammatti, mutta myös älyllinen ja tunteellinen välttämättö­ myys” , sanoo tänä vuonna se­ kä Finlandia- että Topeliuspalkinnon saanut kirjailija Leena Krohn. Eläinten oikeu­ denmukainen kohtelu kuuluu erottamattomana osana Kroh­ nin maailmankuvaan: häneltä saavat tiukkaa kritiikkiä mm. tehomaatalous ja turkistar­ haus.

Vuonna 1970, kun ympäristö- ja eläinsuojeluasiat olivat vasta pienten piirien puheenaiheita, ilmestyi Leena Kroh­ nin lastenkirja Vihreä vallankumous.

Optimistinen luonnonsuojelukertomus käynnisti Krohnin tuotteliaan kirjaili­ januran - tähän mennessä häneltä on julkaistu viitisentoista teosta.

Ekologisia kannanottoja esiintyy muun muassa kirjassa Tyttö joka kasvoi ja satunovell¡kokoelmassa Viimei­ nen kesävieras. Kirjassa Ihmisen vaat­ teissa Krohn pohtii sivilisaation ja eläinten välistä ristiriitaa: tarinassa eläin pyrkii muuttumaan ihmiseksi, mutta lopulta se katsoo paremmaksi luopua aikeestaan.

Ajattelun selkeys ja uusia uria etsivä pohdinta ovat nostaneet Leena Kroh­ nin suomalaisen kaunokirjallisuuden kärkeen. Tänä vuonna hänelle myön­ nettiin peräti kaksi kaunokirjallisuuden huomattavinta palkintoa: Finlandiapalkinto novellikokelmasta Matemaatti­ sia olioita sekä parhaalle lasten- tai nuortenkirjalle myönnettävä Topeliuspalkinto nuortenkirjasta Salaisuuksia.

Kissantappoa "kulturellisti”

L e e n a K r o h n a r v o s te le e m u u n m u a s s a o ik e u s m i n i s t e r i H a n n e le P o k k a a , j o k a m e ts ä s t y s l a k i k e s k u s t e lu s s a a s e t tu i p u o ­ l u s t a m a a n k a r h u j e n k e v ä t m e ts ä s ty s tä j a P o h jo is - S u o m e n s u s ie n y m p ä r i v u o ti s t a m e t s ä s t y s t ä - o r v o ik s i j ä ä v i e n p e n t u j e n m e n e h ty m is e n h in n a ll a k in . ’’O u t o k a n t a o ik e u s m in is te riltä ” ,

K ro h n

h u o m a u t­

t a a . ” E i h ä n a i n a k a a n e l ä in te n o i k e u t t a a j a t ä s s ä m a a s s a .”

12

Leena Krohnin maailmankuvaa ravis­ telleista tapahtumista yksi sattui 1970luvun puolivälissä, kun Rauni Moll­ bergin ohjaama, hyvin kyseenalaista eläinten kohtelua sisältänyt elokuva Maa on syntinen laulu oli tullut levi­ tykseen. Krohn koetti virittää tapauk­ sesta keskustelua julkisuudessa. Hänen yllätyksekseen yritys törmäsi vain vä­ linpitämättömään hiljaisuuteen ja jäi siksi vaille tuloksia.

Kaksi vuotta sitten eläinrääkkäys filmaustarkoituksissa tuli jälleen ajan­

vat, eläintenkin asema käy kestämättömämmäksi. Jugoslavian sodankin yh­ teydessä on esiintynyt paheksuntaa sii­ tä, että jotkut järjestöt yrittävät lievittää myös eläinten kärsimyksiä sodan ja ­ loissa” , Krohn toteaa.

Krohn hämmästelee maa- ja metsä­ talousministeriön ehdotusta uudeksi metsästyslaiksi, josta inhimillinen suh­ tautuminen eläimiin on kaukana. Hän on ollut hyvin pettynyt myös oikeusmi­ nisteri Hannele Pokkaan, joka lakikeskustelussa asettui puolustamaan karhujen kevätmetsästyksen jatkamis­ ta ja Pohjois-Suomen susien ympäri­ vuotista metsästystä, jotka käytännös­ sä johtaisivat monesti orpopentujen menehtymiseen. ’ ’Outo kanta oikeus­ ministeriltä. Ei hän ainakaan eläinten oikeutta aja tässä maassa.”

Eteenpäin keskiaikaisesta ^^ajattelusta

kohtaiseksi: nuori taitelilija Teemu Mäki saavutti mainetta videollaan Sex and death, jonka aiheena oli kissan hakkaaminen kirveellä. ’ ’Tapaus he­ rätti minussa raivoa ja vastenmielisyyt­ tä, mutta myös tyrmistystä” , Krohn muistelee. ’ ’ Mäelle ilmaantui paljon puolustelijoita, ja nimenomaan taiteili­ joiden piiristä. Sitä en olisi uskonut.

Kriminaaleja ja psykopaattejahan riit­ tää, siinä ei ole mitään epätavallista.

Mutta että Helsingin Sanomien kult­ tuuritoimituksessa aplodeerataan täl­ laiselle... se on vastenmielistä ja vaa­ rallista.”

Vastapainoksi Krohn laati kirjel­ män, johon tuli mukaan joukko muita­ kin allekirjoittajia. Seurauksena oli ryöppy Mäkeä puoltavia vastareaktioi­ ta, joiden tunneperäisyys ihmetyttää Krohnia vieläkin. ’ ’Niihin reaktioihin^^ olisi kyllä kaivattu enemmän asioiden erittelyä kaikkea ei sentään voi sotkea samaan lihasoppaan.”

Tehomaatalous ja turkistarhaus - nykyajan eläinrääkkäystä ’ ’Jotain edistystä eläinten asemassa näyttää tapahtuneen sikäli, että eläin­ rääkkäys ei enää ole yleinen tapa niin kuin se oli esimerkiksi hevosten kohte­ lussa vielä viime vuosisadalla. N yky­ ään eläinrääkkäys saa yleensä osak­ seen halveksuntaa ja tuomioita, vaikka tuomiot ovatkin naurettavan lieviä.” ’ ’Mutta rakenteellinen epäoikeu­ denmukaisuus ei ole vähentynyt, kun ajatellaan vaikka eläinten tehokasva­ tusta. Taikka turkistarhausta, joka pi­ täisi lopettaa tykkänään.” ’ ’Näyttää siltä, että kun ajat koveneA N IM A LIA 1/1993

Eläinten alisteisen aseman syynä Krohn näkee yhden Homo sapiens - la­ jin maailmankuvan peruspilareista: us­ kon oman lajin ylemmyyteen. ’ ’Tämä perustellaan ennen kaikkea älyllisellä ylemmyydellä - tosin siitäkään en ole aivan vakuuttunut, kun ajatellaan esi­ merkiksi delfiinejä. Kyseessä on eräänlainen kehäpäätelmä: ihmisen erottaa muista lajeista se, että hän on ihminen. Tästä kuvitellaan sitten seu­ raavan jumalallinen valta muihin lajei­ hin.”

Mitä tarvittaisiin, jotta eläinten ase­ ma yhteiskunnassamme saataisiin pa­ ranemaan? ’ ’Oleellista on maailmankuvan laa­ jeneminen nykyisestä ihmiskeskeises­ tä ajattelusta. Katson, että se keskuste­ lu, jota muun muassa Peter Singer on ^^käynnistänyt, jatkaa Galilein ja Keple^ ^ r i n työtä maailmankuvan laajentami­ seksi - jotta päästään eteenpäin tästä keskiaikaisesta ajattelusta. Maapalloa ei enää kuvitella maailmankaikkeuden keskukseksi. Vastaavasti ihminenkään ei ole sellainen luonnon keskipiste kuin kuvitellaan. Ihmisen geeneistä on kui­ tenkin 99 % samoja kuin simpanssilla.

Kielenkin ihminen on pyrkinyt omi­ maan vain itselleen, vaikka monilla eläimillä on erittäin kehittynyttä vies­ tintää.” ’ ’ Eläinten asema on osa toiseuden ongelmaa - vastaavasti kuin suhteem­ me toiseen sukupuoleen, lapsiin, van­ huksiin, kehitysvammaisiin. Oleellista on tajuta, että niilläkin, jotka eivät näy­ tä kaltaisiltamme, on sama kärsimisen kyky” , Krohn pohtii. ’ ’Eläinsuojelu ei ole erillinen kenttä.

Siinä törmätään kysymyksiin ympäris­ tön tilasta ja filosofisiin kesto-ongel­ A N IM A LIA 1/1993

L e e n a K r o h n o n o m a le im a in e n k i r j a i l i j a , j o n k a t a v a r a m e r k k e j ä o v a t t a r k k a l u o n n o n ­ t ie te id e n t u n t e m u s j a p y r k i m y s m a a i l m a n e r i l a i s t e n to d e llis u u k s ie n jä s e n t ä m is e e n .

H ä n o n s e u r a n n u t k ii n n o s t u n e e n a m u u n m u a s s a v i i m e a ik a is ta t e k o ä lv k e s k u s te lu a . " O n h a s s u a , e t t ä k o n e id e n v o i e d e s a j a t e l l a a j a t t e l e v a n . E n k iis tä s itä , e tte ik ö t e k o ä ly n a la lla v o ita is i p ä ä s t ä p i t k ä l l e k i n . S ilti u s e in u n o h d e t a a n , e t t ä j o h y tty n e n o n t a v a t t o m a n p a l j o n m o n i m u t k a i s e m p i s y s te e m i k u in tie to k o n e . T ä s s ä m ie le s s ä h y tty n e n m y ö s a j a t te le e a i d o m m in k u in k o n e .”

miin, kuten tahdonvapaus, mitä on luonto, mikä erottaa eläimen ja ihmi­ sen.” Krohn huomauttaa, että ekologia ei perustu eikä tule koskaan perustu­ maan tasavertaisuudelle, vaan jokai­ nen laji käyttää toisia hyväkseen. Ihmi­ nen on kuitenkin erikoisasemassa sii­ nä, että hän voi valita. Hän voi jäljestää toimintansa niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän kärsimystä muille. ’ ’Jokin hierarkia tulee silti säily­ mään, siitä on vaikea päästä pois. Esi­ merkiksi ne lajit, joihin ihminen saa katsekontaktin, tulevat säilyttämään erityisasemansa ihmisten ajatuksissa” , Krohn ennustaa.

Lapsen vaistomainen ymmärrys - kun aikuiset eivät sitä hämärrä

oli hyvin eläinsuojeluhenkinen.”

Krohnin mieleen ovat piirtyneet tar­ kasti lapsuudenkokemukset, joissa hän joutui ihmisen epäinhimillisyyden sil­ minnäkijäksi: Kun hän löysi rannalta puuhun naulatun tiiran, jonka puoliso lenteli hätääntyneenä ympärillä. Tai kun kirjolohenkasvattajat kesällä saa­ ristossa pyydystivät lokkeja isoihin häkkeihin ja nuijivat ne hengiltä.

Hyvänä esimerkkinä lapsen intuitii­ visesta ymmärryksestä Krohn pitää hil­ jattain iltapäivälehtien etusivuille päässyttä tapausta, jossa pikkupoika pelasti kissanpennut kotitalonsa tulipa­ losta. ’ ’ Kummallisinta tässä kaikessa oli se, että lehdissä ihmeteltiin, miksi poika pelasti kissanpennut eikä Turtles-lelujaan. Aikuiset eivät näyttäneet ymmärtävän, että lapsikin ymmärtää elollisen ja elottoman välisen cron.” 0

Helena Tengvall

Mistä sinun oma suhtautumisesi eläi­ miin juontaa juurensa? ’ ’ Sitä on vaikea sanoa. Minusta tun­ tuu, että kaikilla lapsilla on vaistomai­ nen ymmärrys eläimiä kohtaan, jos ai­ kuiset eivät sitä hämärrä. Lapsuudessa­ ni meillä ei ollut kotieläimiä ennen kuin olin kymmenvuotias, mutta äitini 13

Eläinsuojelijoille tie auki koe-eläintoimikuntim?

’’T o im ik u n n is s a tu lisi o lla e d u s te ttu n a

lijo ita , o te ta a n n iitä , jo tk a e iv ä t o le j u l k i ­

m a h d o llis im m a n m o n ip u o lis e t n ä k ö k a n ­

s u u d e s s a le im a u tu n e e t n e g a tiiv ise s ti e lä in -

n a t. E lä in s u o je lijo ita tu lisi o lla m u k a n a k a ik is s a to im ik u n n is s a , m u tta tä m ä tu s ­

k o e a s io ih in s u h ta u tu v ik s i. Y h d is ty s te n e r i­ S E Y o lisi o llu t y h tä ä rh ä k k ä k u in A n im a lia ,

m e rk ik si

V a p a a e h to is e s ti

ei to im ik u n n is s a o lisi n y t k e tä ä n . S illä , e ttä

e lä in s u o je lijo ita o te ta a n to d e n n ä k ö is e sti

m e illä o n j a lk a o v e n v ä liss ä , te e m m e v ä h i­

n iih in

a s e tu k se s sa .

to im ik u n tiin , jo is s a

su h ta u d u ta a n

m y ö n te ise s ti

m u u te n k in

te lle n tila a m y ö s m u id e n jä ije s tö je n e d u s ta ­

e lä in s u o je ­

jille .

lu u n .”

’ ’Eläinsuojelijoita pitäisi saada kaik­ kiin toimikuntiin. Mielestäni kannat­ taisi yrittää hoitaa asia ensin vapaaehtoistietä: ministeriön suosituksel­ la. Jos se ei pure, tulee asetusta muut­ taa” .

Koe-eläintoimikunnilla on ollut hyviä kokemuksia eläinsuojelijoiden muka­ naolosta. ’ ’Eläinsuojelija on ollut alus­ ta asti mukana ja se on selventänyt toi­ 14

p r o f e s s o r i , T y ö te r v e y s la ito s

j o s k e n e llä o n s iis p a itsi m ie lip ite itä j a tie ­

pompaa ja selkeämpää, jos eläinsuoje­ lijoilla olisi yhteinen kattojärjestö.”

Hidas vai nopea tie?

Kansanterveyslaitoksen ja lääkelaboratorion yhteiseen toimikuntaan kutsuttiin hiljattain eläinsuojelija. ’ ’Tämä suunta koettiin oikeaksi. Toiminnasta tulee julkisempaa ja mukaan tulee uut­ ta näkemystä” , toteaa KTL:n koe-eläinyksikön päällikkö Liisa Pyhälä. ’ ’Näkisin kuitenkin mieluummin niin päin, että tähän asiaan kypsyttään vaik­ ka hitaammin mutta vapaaehtoisesti.

Toisaalta nykyinenkin asetus tuli väki­ sin, ja vaikka monet aikanaan vastusti­ vat sitä, koetaan muutos nyt yleisesti hyvänä. Mielestäni pienet, yhden lai­ toksen toimikunnat tulisi korvata usei­ den laitosten yhteisillä toimikunnilla.

Sitä kautta tulisi asiantuntijaedustus monipuolisemmaksi ja myös eläinsuo­ jelijoiden osallistuminen helpommak­ si.”

Veijo Ritsilän mielestä eläinsuojeli­ joiden mukanaolo loisi yhteistoimin­ taa, jota tarvitaan. □

Koe-eläintoimikunnissa tarvi­ taan eläinsuojelijoiden panos­ ta, se on selvää. Ei kuitenkaan riitä, että eläinsuojelijoita is­ tuu kokouksissa silmän lu­ meena - niin että kaikki näyt­ tää kauniilta - vaan heidän tu­ lee olla asiaansa perehtyneitä, aktiivisia henkilöitä, jotka edustavat tasapuolisesti maan suurimpia eläinsuojelujärjestöjä.

Muuten saatetaan päätyä ti­ lanteeseen, jossa laitokset kut­ suvat oma-aloitteisesti toimi­ kuntiin vanhoillisia eläinsuo­ jelijoita, jotka eivät kyseena­ laista mitään.

Positiivisia kokemuksia

K a r i L in d s trö m

S u o m e n E lä in s u o je lu y h d is ty k s e n to im in ­ n a n jo h ta ja R is to R y d m a n o n jä s e n e n ä k a h d e s s a k o e -e lä in to im ik u n n a s s a . H ä n e llä to a, m y ö s k ä y tä n n ö n k o k e m u s ta a s ia sta .

- Pirkko Lahti Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja

Tällä hetkellä on viidessä toimikunnas­ sa eläinsuojelija mukana: Risto R yd­ man (Suomen Eläinsuojeluyhdistys) Helsingin yliopiston Siltavuorenpenkereen laitoksella ja Kansanterveyslai­ toksella, G öran Lindholm (Suomen Eläinsuojeluyhdistys) Invalidisäätiön sairaalassa, K a ri Leim u (Kuopion Eläinten Ystävät) Kuopion yliopistos­ sa ja Paula H irsjärvi (Keski-Suomen Koe-eläintensuojelu) Jyväskylän yli­ opistossa.

la ise sta p ro filo itu m is e s ta o n h y ö ty ä . Jo s

k in to te u tu u ilm a n s e lv ä ä m ä ä rä y stä , e s i­

K aarina K ivivuori

Pitäisikö asetusta muuttaa, niin että eläinsuojelijoilla olisi edustus kaikissa koeeläintoimikunnissa? Miten eläinsuojelujäsenet valitaan?

lä m p im ä sti e lä in s u o je lijo i­

- T o im ik u n ta jo u tu u m ie ttim ä ä n a s io ita eri ta v a lla p e lk ä s tä ä n sik si, e ttä e lä in s u o je lija o n m u k a n a . S a m a p ä te e m y ö s a n o m u s te n te k ijö ih in . O le m m e p a la u tta n e e t lu p a -a n o ­ m u k s ia m o n a s ti v a illin a is te n tie to je n v u o k ­ si.

T a v a llis e s ti

lis ä s e lv ity s tä

p y y d e tä ä n

- A s e tu s ta p itä isi m u u tta a ta i v a rm is ta a

e lä in s u o je lu u n liitty v is s ä se ik o issa : k iv u n ­ lie v ity s, n u k u tu s jn e . T o is in a a n lu p a -a n o ­

m u u lla ta v o in , e ttä e lä in s u o je lijo illa o n v ä ­

m u s ei p a la a e n ä ä la in k a a n ta k a is in k ä s itte ­

h in tä ä n y k si e d u s ta ja jo k a to im ik u n n a ss a .

ly y n . V a ik k a to im ik u n ta o n o llu t y k s im ie li­

K u n ei o le y h te is tä k e s k u s jä rje s tö ä , o n g e l­

n e n p ä ä tö k s istä , o n e riä v iä m ie lip ite itä tu l­

m a o n , m ite n j a k u k a e lä in s u o je lija t v a lit­

lu t e s ille e d e ltä v ä s s ä k e s k u ste lu s sa . N ä in

see. E lä in s u o je lu jä rje s tö illä tu lisi o lla j o n ­ k in la in e n v ira llin e n y h te ise lin , j o k a ju u ri

o n e s im e rk ik s i k ip u lu o k itu k s ia sa a tu m u u ­ te ttu a .

e s im e rk ik s i v a litsis i e d u s ta ja t tä lla is is s a ta ­ p a u k s issa .

S illä, jo k a to im ii jä s e n e n ä , tu lisi o lla n ä ­ k e m y s tä j a tie to a siitä , m itä lak i j a a se tu s v a a tiv a t j a

to is a a lta h y v ä y le isn ä k e m y s

e lä in s u o je lu s ta . T o im ik u n tie n jä s e n te n v a ­ lin ta p e ru ste ita tu lisi m u u te n k in m ie ttiä u u ­ d e lle e n , sillä o n g e lm iin tö rm ä tä ä n h e lp o s ti, v a ik k e i k o k e e n te k ijä itse sa a k a a n o lla k ä ­ s itte le m ä s s ä o m a a lu p a -a n o m u sta a n .

L a ito s k o h ta is is s a to im ik u n n is s a o n g e l­ m a o n , e ttä o le t j o k a ta p a u k s e s s a k ä s itte le ­ m ä s s ä ty ö to v e ris i ta i tu ttu si k o e tta . K a ik illa v a ih to e h d o illa o n k u ite n k in o m a t h y v ä t ja h u o n o t p u o le n s a .

Suurin osa toimikuntapaikoista on SEY.n edustajilla. Onko tämä merkki siitä, että olette liian kilttejä, laitokset pyytävät teitä jäseniksi ja ulospäin näyttää kauniilta, kun toimikunnassa on eläinsuojelujäsen?

- O n se lv ä ä , e ttä k u n la ito k se t o v a t o m a s ta

" K a n n a ta n

Miten olette vaikuttaneet asioihin toimi­ kunnissa?

Miten suhtaudut apinoilla tehtäviin kokei­ siin - sinun toimikuntasihan käsittelee mm.

Helsingin fysiologian laitoksen apinakokeita?

- O le n itse o llu t s e u ra a m a ss a a iv o tu tk i­ m u sta a p in a lla . V o in v a k u u tta a , e ttei a p in a tu n te n u t siin ä k ip u a . E n o le n iin k ä ä n h u o ­ lissan i tä lla is is ta k o k e is ta k u in n iistä o lo is ­ ta, m iss ä e lä im e t jo u tu v a t la ito k sis sa e lä ­ m ä ä n . E sim e rk ik s i fy sio lo g ia n la ito k se lla e lä in te n h o ita ja t te k e v ä t k a ik k e n s a , m u tta tila t e iv ä t o le h y v ät.

Hyväksytkö apinoiden käytön eläinkokeis­ sa?

- S e o n p a k k o h y v ä k s y ä , j o s n iid e n a v u lla s a a d a a n m e rk ittä v ä ä tie te e llis tä tie to a j a n iin k a u a n , k u n v a ih to e h to ja ei o le. A p in o i­ d e n k ä y tö s tä tu lisi k u ite n k in p ä ä s tä e ro o n .

K .K .

a lo itte e s ta a n p y y tä n e e t m u k a a n e lä in s u o je ­

d e n v a a tim u s ta , e ttä la ito s te n to im ik u n ­ tiin p itä isi k u u lu a e lä in s u o je lu jä ije s tö je n

mintaamme” , sanoo Invalidisäätiön Tieteellinen tutkimus ORTON in johta­ ja Veijo Ritsilä. Jyväskylän yliopiston toimikunnan puheenjohtaja H ilkka Reunanen toteaa, että eläinsuojelija on tuonut uutta, erilaista tietoa keskus­ teluun.

Mielipiteet asetusmuutoksen tar­ peesta sen sijaan jakautuvat. Joissakin toimikunnissa ollaan hiukan varauk­ sellisia, joskaan ei varsinaisesti vas­ taankaan. Ongelmana asetusmuutok­ sen kohdalla pidetään sitä, miten eläinsuojelijoiden edustus määritellään, kun

yhteinen kattojärjestö puuttuu.

Siltavuoren penkereen toimikunnan jäsen, anatomian apulaisopettaja Sep­ po Soinila ei lähtisi näissä oloissa muuttamaan asetusta, koska nykyään­ kään ei ole estettä niin halutessaan ot­ taa eläinsuojelijoita toimikuntiin. ’ ’Pe­ riaatteessa minulla ei ole mitään asiaa vastaan. Toimikunnassamme on ollut eläinsuojelijoiden edustaja usean vuo­ den ajan. Jos liikutaan asiallisella poh­ jalla, ei yhteistyölle on estettä. Mieles­ täni olennaista on, miten eläinsuojeli­ joiden edustus määritellään. Olisi helA N IM A LIA 1/1993

ed u s ta jia . E lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö ä p i­ tä isi tä ltä o s in m u u tta a .”

A a r n o R a n ta la O u lu n lä ä n in e lä in lä ä k ä ri

” E n u s k o , e t t ä e lä in s u o je lijo id e n m u k a ­ n a o lo s ta o n h a i t t a a . I n f o r m a a t i o n k a n ­ n a l t a se o lisi h y v ä s illo in , k u n k ä s ite llä ä n la a je m p ia a s ia k o k o n a is u u k s ia ” , sa n o o T ö ö lö n s a i r a a l a n y l i l ä ä k ä r i P e n t t i R o k k a n e n . T a u s t a l l a T ö ö lö n s a i r a a l a n la b o ­ ra to rio ro ttia .

A N IM A LIA 1/1993

15

K uka ottaa vastuun syöpäsim panssista?

Syöpähiiren patenttia ei purematta niellä

Patenttiin sisältyy paitsi itse syöpähiiri ja sen jälkeläiset, myös menetelmä, jo l­ la eläin on tuotettu. Käytännössä pa­

tentti koskee myös tulevaisuuden mahdollisia syöpäkoiria, -apinoita jne. (’ ’jostakin syystä” ei kuitenkaan ihmistä). Viranomaiset eivät kuiten­ kaan ole pohtineet, onko esim. syöpäsimpanssin luominen yleisen moraalin mukaista.

Kaiken kaikkiaan yksikään virano­ mainen ei näytä halukkaalta ottamaan vastuuta geenitekniikan eläinsuojelukysymyksistä. Vedotaan eläinsuojelulakeihin, jotka kuitenkin mahdollista­ vat äärettömän kärsimyksen aiheutta­ misen koe-eläimille jo nyt ilman, että tutkimuksella on mitään merkitystä ih­ misen hyvinvoinnille. Vielä vähem­ män hyötyä laeista on silloin, kun gee­ ninsiirroilla aiheutetaan eläimille uu­ sia, eläinlääketieteelle ennestään tunte­ mattomia sairauksia.

Syöpähiiren patentointi lisää väistä­ mättä eläinkokeita ja osin hyvin tuskal­ lisia sellaisia. Jo nyt Euroopan patentti­ toimistolle on jätetty kymmenittäin siirtogeenisiä eläimiä koskevia patent­ tihakemuksia! Toivottavasti EPO:ssa tullaan järkiinsä ja ymmärretään, että eläimet ovat itseisarvoisia olentoja ei­ vätkä patentoitavia koneita. □

Riitta Salmi

S y ö p ä h i ir e t o v a t g e e n i m a n i p u l o i t u j a h ii­ r i ä , j o t k a o v a t e r ity is e n a l t t i i t a s a a m a a n s y ö p ä k a s v a im ia .

Ei siinä kylliksi, että tiede­ m aailm a on aina katsonut oi­ keudekseen kehitellä ja ottaa käyttöön toinen toistaan sai­ raam pia koe-eläintyyppejä (kuten esim. karvaton, helpos­ ti infektoituva nude-hiiri). Nyt tällaisia kum m ajaisia halu­ taan ruveta patentoim aankin kuin teknisiä vem paim ia ikään.

Euroopan patenttioim iston toukokuinen päätös m yöntää patentti ns. syöpähiirelle - sa­ moin kuin USArssa oli tehty vuonna 1988 - sai kuitenkin eläinsuojelijoiden m itan täy­ teen. Englannista käsin ryh­ dyttiin ohjaam aan jä re ä ä vas­ taiskua.

Mikä tekee USA:ssa Harvardin yli­ opistossa kehitetystä syöpähiirestä ’ ’patentoimiskelpoisen” toisin kuin muut syövälle herkät hiirityypit? Har­ vardin hiiri on tuotettu uudella teknii­ kalla, joka vaatii niin tietoa, käsityötai­ toa, kärsivällisyyttä kuin onneakin.

Hiiren munasoluun ruiskutetaan pik­ 16

kuriikkisellä ruiskulla geeni, joka suu­ rella todennäköisyydellä aiheuttaa mu­ nasolusta aikanaan kehittyvälle hiirelle syövän.

Geenitekniikka on siis se taikasana, joka on saanut viranomaiset laajenta­ maan patentointikelpoisuuden käsitet­ tä kokonaisiin eläviin eläimiin asti.

Kun eläimen perintötekijään riittävän vaikealla tekniikalla siirretään vieras geeni, se ei oikeastaan enää olekaan eläin, vaan - hokkus pokkus - tuote.

ja Vihreä Risti. Eläinsuojeluliitto Ani­ malia on Suomessa tiedottanut paten­ toinnin vastustuksesta mm. tiedotusvä­ lineille ja viranomaisille.

Euroopan patenttisopimuksen mu­ kaan moraalinvastaiset keksinnöt ei­ vät ole patentoitavissa. Eläinsuojeli­ joiden kritiikki kohdistuu siihen, että eläinten kärsimys on suorastaan si­ säänrakennettuna nyt patentilla suoja­ tussa ’ ’keksinnössä” . Syöpäkasvaimet saattavat kehittyä hiirissä moniin eri paikkoihin ja aiheuttaa huomattavaa kipua esim. venyttämällä kudoksia ja lähettämällä etäispesäkkeitä. Tällaista patentointia voidaan siis automaatti­ sesti pitää moraalinvastaisena.

Syöpähiiren tapauksessa viranomai­ set ovat kuitenkin katsoneet, että syö­ pähiirestä koituva hyöty ihmiskunnalle ylittää eläinten kärsimykset, joten pa­ tentti ei heidän mukaansa ole moraalinvastainen.

Eläinsuojelijat moittivat ankarasti myös sitä, että ko. viranomaiset saavat yksin vallan päättää, mikä on moraalinvastaista.

L aaja vastustus patentoinnille

Syöpähiirellä löydetään lääkkeitä - hiiren syöpiin

Tammikuun 11. päivänä 1993 British Union Against Vivisection ja Com­ passion in World Farming luovutti­ vat Euroopan patenttitoimistolle (EPO) 25-sivuisen virallisen valituk­ sen syöpähiiren patentoinnista. Lisäksi lukemattomat tahot ovat esittäneet epä­ virallisia vastalauseita. EPO:n on käsi­ teltävä virallinen valitus, ennen kuin patentti saa lainvoiman.

Valitusta tukee 36 järjestöä 16 maas­ ta. Suomesta mukana ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita, Suomen Eläinsuojeluyh­ distys, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys

Syöpähiirestä ei todennäköisesti ole suurta hyötyä syöpälääkkeiden ja syö­ pää aiheuttavien aineiden etsimisessä.

Jonkin aikaa sitten USA:n kansalli­

nen syöpäinstituutti luopui leukeemisten hiirten käytöstä syöpälääk­ keiden seulonnassa ja siirtyi käyttä­ mään tarkoitukseen ihmiskudosta.

Syöpää aiheuttavien aineiden tes­ tauksesta eläimillä väitellään jatkuvas­ ti. Kun jo hiiren ja rotan välillä on niin suuret erot, että puolet toisessa jyrsi­

Eläinkokeet kosmetiikassa •

- historiaa vai tulevaisuutta?

Eläinsuojelijat saivat pettynei­ nä lukea EY :n m inisterineu­ voston laim easta päätöksestä lopettaa kosm etiikan raak aaineiden testaus eläimillä, jos eläintesteille löytyy O EC D :n hyväksym ät vaihtoehtom enetelm ät. Vielä ei tiedetä, vähe­ nevätkö eläintestit tulevaisuu­ dessa, m utta selvää on, että nyt jos koskaan tarv itaan ku­ luttajien painostusta.

^^Parhaim m assa tapauksessa kosmetiikkateollisuus panostaisi nyt vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen, jotta mah­ dollisimman monelle eläintestille olisi vaihtoehto vuonna 1997. Silloin E Y voisi kieltää ainakin osan eläintesteistä. (Toisaalta nyt tehty päätös viittaa siihen, että jokaisella testillä täytyy ol­ la vaihtoehto, ennen kuin yhtään eläintestiä kielletään).

Kiellolla olisi tärkeä moraalinen vai­ kutus, sillä sen myötä yhä useammat yritykset alkaisivat suhtautua eläinko­ keisiin eettisenä ongelmana.

Pahin, mitä voi käydä, on ettei vaih­ toehtoja nyt kehitetä aktiivisesti, jo l­ loin myöskään testikielto ei mene läpi EY.ssä.

jässä syöpää aiheuttavista aineista saattaa olla haitattomia toiselle, niin

Boikotti yhä tarpeen

miten kukaan uskaltaa soveltaa jyrsijätestien tuloksia ihmiseen?

Jos kosmetiikkaeläinkokeet halutaan saada loppumaan, on kuluttajien jat­

A N IM A LIA 1/1993

A N IM A LIA 1/1993

kettava sinnikästä boikottiaan. Se on käytännössä tehokkaimmaksi havaittu tapa saada firmat vähentämään eläin­ kokeita ja satsaamaan vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen. EY:n päätös, jota voidaan lykkäillä hamaan tulevai­ suuteen, ei hetkauta yrityksiä yhtään niin paljon kuin kuluttajien halutto­ muus ostaa eläinkokein testattuja tuot­ teita.

Suomi hakee EY:n jäsenyyttä, ja jo nyt kosmetiikkaa koskeva lainsäädän­ tömme noudattaa EY-direktiivejä. Sik­ si suomalaisten kannattaaa yhä uutterammin jatkaa kampanjaa kosmetiikan eläinkokeita vastaan. Animalia auttaa valveutuneita kuluttajia uusimalla kos-

metiikkalistan. Yritämme tehdä listas­ ta oikeudenmukaisemman tiukenta­ malla kriteerejä, jotta listalle pääsisivät vain todella eläinystävälliset yritykset.

Työ on suuri, joten uusi lista on saata­ villa vasta syksyllä. □

Heli Sajaniemi

K o s m e t iik k a te o llis u u d e s s a k in o n j o k e ­ h it e t t y e r ä i t ä l u o t e t t a v i a te s ti m e n e t e l ­ m iä , jo is s a ei t a r v i t a e lä im iä . P u l l o n k a u ­ la n a

k e h ite ly v a ih e e s s a o n u s e in

rah a.

S ik s i k u l u t t a j a t , j o t k a s u o s iv a t e lä in k o k e e t t o m i a t u o t t e i t a , o v a t e d e lle e n t ä r k e i ­ tä v a ik u tta jia .

17

me eläimistön kannalta näin elintärke­ ässä asiassa?

K ansainvälistä paheksuntaa Suomen susitilanteesta

K ansanedustajat halusivat perusteellisem paa käsittelyä

Stig Persson/ N ordiska Samfundet mot Plägsamm a Djurförsök

Metsästyskritiikki tuotti varj«lakiesityksen H allituksesta melkoisena to r­ sona eduskuntaan lähetetty esitys uudeksi metsästyslaiksi sai rinnalleen H anu L uukkai­ sen johdolla valm istellun varjolakiesityksen. Useat e läin -ja luonnonsuojelujärjestöt olivat aktiivisesti m ukana valm iste­ lutyössä.

Hallituksen metsästyslakiesitys sisäl­ tää runsaasti eläin-ja luonnonsuojelul­ lisia epäkohtia. Jo syntyessään sudeksi haukuttu esitys on saanut myös Animalialta jyrkän tuomion. Lakiesityksen puutteita on lueteltu Animalian viime numerossa.

Eläinsuojelukansanedustaja Hanu Luukkaisen ehdotus uudeksi metsäs­ tyslaiksi otettiin eläin- ja luonnonsuojelujäijestöissä ilolla vastaan. Animali­ an johdolla yhteisen pöydän ääressä keskustelivat esityksestä Suomen Eläinsuojeluyhdistys, Helsingin Eläin­ suojeluyhdistys, ja Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto tehden siihen myös parannusehdotuksia. Eduskunnassa la­ kiesityksen allekirjoitti lähetekeskus­ telua varten 18 edustajaa. Vihreistä vain Erkki ’’Susi” Pulliainen jättäy­ tyi hankkeesta.

18

M inisteriö valehteli lain valm istelusta Varjolakiesitys on sisällöltään selvästi edistyksellisempi kuin hallituksen esi­ tys. Se vastaa ajan henkeä huomatta­ vasti paremmin ja ottaa huomioon sen muutoksen, mikä on tapahtunut met­ sästyksen asemassa, yhteiskunnallisis­ sa oloissa, biologisessa tietämyksessä ja ihmisten asenteissa eläin- ja luon­ nonsuojeluaatteisiin viimeisten 30 vuoden aikana.

Lähettäessään valmistelemansa la­ kiesityksen eduskunnan käsiteltäväksi, Hanu Luukkainen antoi sapiskaa paitsi hallituksen kehnolle esitykselle, myös esityksen salakähmäiselle valmistelul­ le ja kritisoi maa-ja metsätalousminis­ teriön valheellista tiedottamista kos­ kien lain valmistelutyötä.

Ministeriö väitti lehdistötiedottees­ saan, että lakia valmistelevassa työryh­ mässä olisi ollut mukana eläin-ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. To­ tuus oli kuitenkin paljon tylympi: työ­ ryhmän yhdeksästä jäsenestä seitse- _ män edusti vähintään epäsuorasti "S metsästysväen näkemyksiä, mutta ei ? yksikään eläin- tai luonnonsuojelujär- 0 jestöjen! Onko oikein, että kansamme ehdotonta vähemmistöä edustavat met- = sästäjäpiirit saavat yksin hääriä maam- >

Belgialainen, villieläinten ja erityi­ sesti susien oikeuksien puolustami­ seen erikoistunut jäijestö pitää kan­ sainvälisen susikokouksen Brysse­ lissä toukokuussa. Kokouksen asia­ listalla ovat mm. Suomen sudet.

Esille otetaan mm. maamme met­ sästyslain uudistus suden kannalta sekä Suomen periaatteet olla kunni­ oittamatta Bernin sopimuksen edel­ lyttämää susien suojelua. Lisäksi keskustellaan kansainvälisistä toi­ mista Suomen susien puolesta sekä mahdollisuuksista saada Lappiin rauhoitettu ’ ’ susikäytävä” , jota myöten laji voisi meiltä levitä Ruot­ siin ja Noijaan.

Hallituksen esitys lähetettiin valiokuntakierrokselle tiukkojen puheenvuoro­ jen säestyksellä. Pulliainen esitti kriit­ tisen näkemyksensä hallituksen esityk­ sestä ja mm. epäili sen olevan monessa kohdin luonnon kestävän käytön peri­ aatteen vastainen. Muissa puheenvuo­ roissa vuoroin kiiteltiin, vuoroin hau­ kuttiin lakiesityksen yksityiskohtia.

Lakiesityksen valiokuntakäsittelys­ tä äänestettiin eduskunnassa. Hyvin monet kansanedustajat olisivat halun­ neet lakiesityksen myös ympäristövali­ okunnan käsiteltäväksi, sillä maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyn puolueettomuuteen ei uskottu. Valitet­ tavasti lakiesitys pääsi luistamaan ympäristövaliokunnasta täpärästi äänin 82-83.

Eläinten ystävät Animaliasta ja muista jäijestöistä evästivät lakiesityk­ sen käsittelyä osoittamalla mieltään pariin otteeseen eduskunnan portailla ja viemällä jokaiselle kansanedustajal­ le tietopaketin hallituksen lakiesityk­ sen pahimmista epäkohdista. Jäijestöjen näkemyksiä metsästysasioista esi­ tettiin sekä radiossa että sanomalehdis­ sä.

Seuraavan kerran metsästysasiat nousevat tapetille helmikuun lopulla, jolloin kaikkia asianosaisia, tällä ker­ taa myös eläin- ja luonnonsuojetujär­ jestöjä, kuullaan maa- ja metsätalous­ valiokunnassa.

Metsästyslakitarinan loppuvärssyt kiijoitetaan eduskunnas­ sa, jossa lakiesitykset käydään läpi py­ kälä pykälältä. □

V-R.C.

A N IM A L IA 1/1993 »

Joulukuun alussa uusittiin suurpetoja koskeva metsästysasetus, joka on voi­ massa ainakin syksyyn -93 asti. Ase­ tuksen henki on hämmästyttävän van­ hakantainen. Sutta ja karhua pidetään asetuksessa ikäänkuin tuhoeläiminä, joiden metsästyksen täytyy olla mah­ dollisimman joustavaa ja rajoittama­ tonta.

Uuden petoasetuksen mukaan kar­ hun kevätmetsästystä saa edelleen jat­ kaa Lapissa, ja suden metsästysaika on 4-5 talvikuukautta Itä-ja Pohjois-Suomessa. Molempia lajeja saa metsästää ilman pyyntikiintiöitä ja alueeseen si­ dottua metsästysoikeutta miten paljon tahansa.

Päätös on käsittämätön, koska mo­ lempia lajeja on selvästi metsästetty lii­ an paljon Suomessa. Asetus ei myös­ kään ota huomioon niitä menneen syk­ syn ja talven metsästysrikoksia, joissa karhuemoja on ammuttu pesiin ja pen­ tuja on jäänyt orvoiksi talveen nälkä­ kuolemaan.

V-R.C.

Ilvekset ankaran metsästyspaineen alla Luontom m e komeimpiin ja arvostetuim piin eläimiin kuu­ luvat ilvekset eivät tänä talve­ nakaan ole saaneet säästyä voim akkaalta metsästysvainolta. M aa- ja m etsätalousm i­ nisteriön metsästysosasto on yksipuolisesti m yöntänyt lää­ nien riistanhoitopiireille 137 ilveksien tappolupaa.

•

Mauri Leivo

Uusi petoasetus elää tuohivirsu-Suom en hengessä

Suuri lupamäärä tuntuu oudolta, kun Suomen ilveksien kanta on etupäässä juuri liiallisen metsästyksen seurauk­ sena pienentynyt parin viime vuoden aikana yli 30 %:lla, ollen nyt noin 500 yksilöä.

Ilveskantamme on paljon vähäisem­ pi, kuin mitä metsästysviranomaiset antavat julkisuudessa ymmmärtää.

Viime vuonna saatiin 178:11a tappoluvalla kovasta yrityksestä huolimatta saaliiksi vain 81 ilvestä.

Ulkomaisissa tutkimuksissa on to­ dettu, että ilves on hyödyllinen eläin tärkeimpien saalislajiensa - jänikset, peurat - kannalta. Ilveksien paisteiksi joutuvat helpommin huonokuntoiset, sairaat ja kokemattomat saalisyksilöt.

Siten vahvemmat ja kokeneemmat peurat ja jänikset pääsevät todennäköi­ semmin jatkamaan sukuaan.

Vaikka ilveksien tappoluvat ovatkin viime vuodesta pienentyneet neljänA N IM A LIA 1/1993

neksellä, mikä tietysti on ilahduttavaa, tulisi toimintaa ilveksien oikeuksien puolesta jatkaa. Nykyisiä suuria pyyn­ timääriä ei voida perustella järkisyillä.

Esimerkiksi metsästäjien väittämiä nälkiintyneitä ilveksiä, mikä kertoisi kannan ylisuuresta tiheydestä, ei ole Oulun yliopiston tutkimuksissa havait­ tu.

Mikäli ilveksien suojelua lisättäi­ siin, lajilla olisi kaikki mahdollisuudet levittää esiintymisaluettaan ja runsas­ tua. Realistinen, varmaankin suoma­ laisten enemmistön hyväksymä ilvesmäärä maassamme olisi 1500-2000 yksilöä.

V e lje k s e t k u i n ilv e k s e t. I lv e k s e n p e n n u t a l o i t t a v a t its e n ä is e n e lä m ä n v a s ta y h d e n v u o d e n ik ä is in ä .

Uusi metsästyslaki ei toistaiseksi näytä tuovan mitään parannuksia il­ veksien asemaan. Mikäli lajin täysrauhoitusta ei saada toteutettua, tulisi kompromissina ilveksien metsästysaikaa nykyisestä neljästä kuukaudesta (1.12—31.3) lyhentää yhteen kuukau­ teen ja siirtää ilveksien tappolupien myöntämisoikeus metsästäjien omista käsistä ympäristöministeriöön. □

Veli-Risto Cajander 19

P a v lo v in fy s io lo g is e s s a i n s t i t u u t i s s a k ä y ­ t e t ä ä n k o e - e lä im in ä m u u n m u a s s a k a ­ d u i l t a p y y d y s t e tt y j ä k u l k u k o i r i a .

Eläinten vallankumousta tarvitaan Venäjällä 1500 eläimen ’’kokoelm a” Pietarin eläintarha on perustettu vuon­

Pietarissa järjestettiin viime elokuussa viikon m ittainen kansainvälinen foorum i otsi­ kolla Y hteinen Y m päristöm ­ me. Sen osana oli Eläinten oi­ keudet -työryhm ä, jo ta itse ve­ din ja johon osallistui asian­ tuntijoita eri m aista.

Luentojen, esitelmien ja keskustelujen lisäksi vierai­ limme mm. tehokasvatussikalassa, Pietarin eläintarhassa, kahdessa Pietarin eläinsuoje­ luyhdistyksen ylläpitäm ässä löytöeläintalossa ja Pavlovin fysiologisessa instituutissa,

jossa tehdään eläinkokeita. Jos olet herkkä, täm ä ju ttu ei sovi sinulle.

Tehokasvatussikala Sovhoosi Sputnik esiteltiin meille mallitilana. Sen eläinsuoj elulliset-j a ympäristönsuoj elulliset epäkohdat ovat kuitenkin niin valtavat, että ne shokeerasivat meidät.

M elkein satatu h atta sikaa Jättisikalassa pidetään 80 000 sikaa lihantuotantokoneina. Y ksi hoitaja vas­ taa peräti 3000 sian hoitamisesta, mikä tekee mahdottomaksi eläinyksilöiden hyvinvoinnista huolehtimisen. Siat elävät 15-20 sian ryhmissä kolkoissa betonikaukaloissa, joissa ei ole min­

käänlaisia virikkeitä. Eläimet joutuvat makaamaan paljaalla betonilattialla ja puuritilöillä, koska sikalassa ei käytetä kuivikkeita. Lattia on jatkuvasti kos­ tea, sillä lanta poistetaan vettä suihkut­ tamalla. Puutteellisen puhdistustekniikan takia lietelanta on saastuttanut pa­ hoin paitsi läheisen Laatokan järven myös pohjaveden.

Porsaskuolleisuus tilalla on peräti 40 %. Kun kauhistelimme isännillem­ me korkeaa lukua, he pitivät sitä nor­ maalina ja kertoivat, että on sellaisia­ kin tiloja, joissa eläimistä kuolee 50 %!

Antibiootteja annetaan kaikille porsail­ le ruiskeina ja vanhemmille rehussa ei sairauksien hoitoon vaan estämään tautien puhkeamista.

Sikalan johto valitteli rottaongelmaa. Ihmettelyyni miksei sovhoosilla näkynyt yhtään kissaa, joita normaalis­ ti vilisee Venäjällä kaikkialla, vastat­ tiin, että jokainen alueelle eksyvä kissa listitään heti hengiltä. Rotista yritetään päästä eroon keskusjohtoisella tyylillä eli myrkyttämällä, mistä puolestaan seuraa lintutuhoja.

Ainoa valopilkku on se, että koko sikasovhoosin toiminta uhkaa loppua ra­ hapulaan. Koko suunnitelmatalouden järjestelmä on rakennettu ostorehun varaan, ja nyt ei siis enää ole rahaa os­ taa rehua markkinahinnoilla.

na 1865 ja se sijaitsee aivan kaupungin keskellä ahtaalla puistoalueella. Eläin­ tarhassa pidetään liki 1500 eläinyksilön 443 lajin ’ ’kokoelmaa” , kuten eläin­ tarhan johtaja sanoi.

Eläimiä pidetään ahtaissa häkeissä aivan yleisön ulottuvilla. Useimmissa häkeissä ei ollut mitään ’ ’sisustusta” _ kuten kiipeilypuita, piilopaikkoja tai ^■rasvustoa - eläinten on pakko elää kuin tarjottimella. Luonnossa toisilleen täy­ sin vieraat lajit kuten leijona, karhu, tii­ keri ja susi, oli sijoitettu viereisiin häkkeihin.

Eläintarha tuottaa vuosittain suurpe­ tojen - mm. karhun ja leijonan - pentu­ ja yleisöhoukuttimiksi, ja myy ne sir­ kuksiin ja kiertäviin eläintarhoihin eläinten kasvettua liian isoiksi. Tämä oli eläintarhan johdon mielestä eläi­ nystävällisempää kuin pentujen lopet­ taminen. Kuulimme myös, että eräs sir­ kus oli juuri saanut luvan pyydystää luonnosta 14 jääkarhun pentua - jokai­ nen tietää miten niiden emoille käy.

Eläintarha myy eläimiä, esimerkiksi kaneja, marsuja, liskoja ja jopa käär­ meitä, yleisölle täysin ilman kontrollia.

Kerroimme eläintarhan johdolle ISOILLA KIRJAIM ILLA näkemykA e m m e eläintarhan tilasta, ja vaadim^ ^ n e välittömiä muutoksia. Pelkään pa­ hoin, että lähtömme jälkeen mikään ei ole muuttunut - ei ainakaan parempaan suuntaan.

K odittom at eläim et trokareiden arm oilla Pietarin eläinsuojeluyhdistyksen yllä­ pitämät löytöeläinasemat ovat olleet toiminnassa vasta vähän aikaa, mutta jo 4000 eläintä on saanut uuden kodin niiden kautta. Länsimaiseen tasoon verrattuna eläinkodit ovat alkeellisia ja toivomisen varaa on paitsi siisteydes­ sä, myös eläinten olosuhteissa ja hoi­ dossa. Parannuksia on kuitenkin tulos­ sa, sillä Nordiska Samfundet ja W SPA ovat ryhtyneet hankkeen kummeiksi kouluttamalla henkilökuntaa ja lahjoit­ tamalla ruokaa ja lääkkeitä eläimille.

Avun tarve ylittää kuitenkin tuhat-

K i s s a n p e n t u j a o d o t ta m a s s a u u t t a k o tia P i e t a r in e l ä i n s u o je lu y h d i s t y k s e n lö y tö e lä i n a s e m a lla .

K a r h u j a P i e t a r i n e l ä i n t a r h a s s a . S iv u b is ­ neksenään

tä m ä e lä in ta rh a

m yy m m .

k a r h u n j a l e i j o n a n p e n t u j a s ir k u k s i in j a k ie r tä v i in e lä in n ä y t te l y ih in .

20

A N IM A L LA 1/1993

AN IM ALI A 1/1993

kertaisesti sen mihin resurssit ikinä riit­ tävät. Yksistään Pietarissa ovat kadut ja kellarit täynnä kulkukissoja ja -koi­ ria, joita kovaotteiset trokarit pyydys­ tävät nahoitettavaksi turkiksiksi tai koe-eläimiksi.

Pavlovin instituutti m aineensa veroinen Pavlovin fysiologinen instituutti on ni­ metty juuri sen kuuluisan Pavlovin mu­ kaan. Isäntämme näyttivät meille au­ liisti kaiken, koska Venäjällä eläinko­ keet ovat aina olleet itsestäänselvyys.

Eläimiä oli selvästi liikaa koetarpeisiin nähden, sillä kokeiden määrä on vä­ hentynyt rahapulan vuoksi. Mutta ne kokeet, joita vielä tehdään ovatkin sit­ ten karmeita, koska Venäjällä ei ole riittävästi nukutus- eikä puudutusainei­ ta edes ihmiskirurgiaan.

Rotilla oli kohtalaiset olot ’ ’ länsi­ maalaisissa” muovilaatikoissaan. K a­ neilla sitä vastoin oli erittäin likaiset rautahäkit, joissa kaikissa oli enemmän tai vähemmän ruosteiset ruokakipot, monilla vesiastia oli tyhjä. Kissat ja koirat on ostettu kadulta ja ne asuivat liukkaissa kaakeliselleissä vailla min­ käänlaisia virikkeitä. Vierailupäivänä kissojen ateria oli vesiämpärissä liotet­ tuja kuivia leivänkannikoita.

Apinoita pidettiin myös kalseissa ja kosteissa kaakeliselleissä, joissa ei ol­ lut edes makuutasoa - kiipeilypuista tai liaaneista puhumattakaan. Monet api­ nat olivat joutuneet elämään instituu­ tissa yli kymmenen vuotta, ja niitä oli käytetty useisiin eri kokeisiin. Apaatti­ sena sellin nurkassa istuvalle oli tehty ’ ’ isompi aivo-operaatio” .

Simpansseja pidettiin erillisessä ta­

lossa, jossa oli häkkejä sekä sisällä että ulkona. Vain yhdessä ulkohäkissä oli kaksi aikuista ja kaksi nuorta simpans­ sia, muut olivat tyhjiä, koska niiden asukkaat oli myyty muihin laitoksiin ja sirkuksiin. Mitään tutkimusta ei ollut menossa, mutta laitos teettää simpans­ seilla poikasia myyntiin. He olivat oitis valmiita myymään niitä myös Euroop­ paan ja Amerikkaan. — Kieltäydyimme kunniasta ryhtyä välittäjiksi!

V aihtoehdot tuntem aton käsite Kun kyselimme laitoksen tieteellisistä saavutuksista, kävi ilmi, että tehdyt ko­ keet ovat pääasiassa länsimaissa 60 ja 70-luvulla ns. tieteellisissä julkaisuissa mainittujen kokeiden ’ ’apinointia” .

Isäntämme väittivät tekevänsä tiivistä yhteistyötä mm. ruotsalaisten, englan­ tilaisten ja amerikkalaisten tutkimus­ ryhmien kanssa. Ja kuten saattoi olet­ taa, isäntämme eivät olleet kuulleet sa­ naakaan vaihtoehtomenetelmistä.

Pavlovin instituutissa näkemäämme kärsimystä voi tuskin mikään ylittää.

Toivottavasti Venäjän taloustilanne menee nopeasti niin huonoksi, että ra­ hapula pakottaa sulkemaan koko lai­ toksen.

Uskon, että Eläinten Oikeuksien työryhmämme antoi alkusysäyksen eläinten vallankumoukselle Pietarissa nyt se täytyisi saada jatkumaan ja leviämään koko Venäjälle. □

Teksti: Hannele Luukkainen Kuvat: Minna Petra

21

Kansainvälisyys - tärkeä osa eläinsuojelua Eläinsuojeluliitto A nim alian tulo- ja m enoarviossa on aina varattu sum m a m atkakuluihin. L om am atkailuako eläin­ suojelun rahoilla? Ei suin­ kaan, vaan tiedonhankintaa, hedelm ällisten suhteiden sol­ mimista ja tuikitärkeän avun saam ista.

Kun Animalian johtokunta päättää ko­ kouksiin osallistumisesta, punnitaan tarkasti hyöty suhteessa matkasta ai­ heutuviin kustannuksiin. Matkalle ei lähdetä, jos kokouksen anti voidaan saavuttaa kirjeitse. Osallistuja valitsee aina halvimman matkustustavan ja asumismuodon.

Eloonjääm iskurssi direktiiviviidakkoon m atkaavalle

saamme siitä tiedon. Esimerkiksi juuri eilen (18.1) saimme tietää, mitä EY:n komissio aikoo ehdottaa uusiksi häkkikanalanormeiksi, vaikka tieto ei itse

Eurooppa yhdentyy. Kun yhdentymi­ nen on tapahtunut, on liian myöhäistä alkaa ihmetellä, miten eläinsuojelu hoituu ’ ’ uudessa” maanosassamme.

Onneksi olemme hankkineet oppia jo kolmen yuoden ajan. Eurogroup for Animal Welfaren vuosittaiset täy­ sistunnot ovat eloonjäämiskursseja syrjäkylien eläinsuojelijaparalle, joka ei alkuun tiennyt edes mikä on EY:n ja EN:n ero.

Tällä hetkellä elämme ajan hermolla EY:n eläinsuojelulainsäädännön suh­ teen. Heti kun joku muutos tapahtuu,

asiassa ole vielä edes julkinen!

Toisinaan EY:stä kantautuvat uuti­ set ovat huonoja, ja silloin on äärim­ mäisen tärkeää, että rivit ehditään koo­ ta välittömästi ja toimiin ryhdytään he­ ti: on ehdittävä vaikuttaa, ennen kuin lopullinen nuijan kopautus sinetöi pää­ tökset. Näin esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden eläinkokeita vastusta vas-^ fc sa taistelussa on jo monta kertaa käy-^ ^ nyt.

Kun uutiset ovat hyviä, on käsissäm­ me hyvä ase suomalaisten viranomais­ ten painostamiseen. On aivan eri asia vaatia emakkokarsinoiden kieltämistä Suomessa, kun voimme kertoa virano­ maisille Englannin tehneen jo em. pää­ töksen.

Apua aateveljiltä Jokainen eläinsuojelujäijestö maail­ massa kantaa taakkaa, jonka muodos­ taa liian suuri työmäärä suhteessa re­ sursseihin. Postin joka päivä tuomat tiedustelut eri puolilta maailmaa hau­ tautuvat helposti. Paitsi jos viestin lä­ hettäjä onkin vastaanottajan tuttu.

Suhteiden luomisen tärkeys pätee myös eläinsuojelussa. Nyt kun m eillä^^ on hyvät suhteet maailman lähes kaik-^ F kiin tärkeimpiin eläinsuojelujäijestöihin, on uskomattoman helppoa saada tietoa nopeasti juuri sieltä, missä ko. asiaan on paras asiantuntemus.

Niinpä fax suoltaa viimeiset tutki­ mustulokset Ruotsin vaihtoehdoista häkkikanaloille, posti tuo Kanadasta puhelinluettelon paksuisen raportin delfiinien vapauttamisprojektista ja

E n g la n n is s a t ä m ä o n p ia n h i s t o r i a a . K a ­

puhelinlangat välittävät viestin suoma­ laisten laboratorioiden koeapinaostoista Englannista.

Hyvien suhteiden ansiosta myös muut reagoivat meillä Suomessa ta­ pahtuviin asioihin. Kun eläinsuojelujärjestöt eri puolilta maailmaa ilmaisi­ vat Brigitte Bardot’n johdolla huolen­ sa metsästyslakiehdotuksen puutteista, tiesimme että onnistumisen mahdolli­ suutemme kasvoivat.

Tyypillinen eläinsuojelukokous Mitä kansainvälisissä eläinsuojelukokouksissa sitten tapahtuu? Tässä esi­ merkki kahdesta, peräkkäisinä päivinä pidetystä kokouksesta marraskuulta 1992.

Eurogroupin kokouksen alkuun meille selvitettiin, millainen on EY:n puheenjohtajamaan rooli. Saimme tie|toa siitä, miten ’ ’ lobbata” puheenjoh­ tajamaata, jotta eläinsuojelukysymykset saisivat ansaitsemansa huomion.

Tätä on jo testattu käytännössä, kun Pohjoismaat ryhtyivät yhdessä painos­ tamaan nyt puheenjohtajan paikkaa pi­ tävää Tanskaa häkkikanalakysymyksessä.

k a e n . E n g la n til a is t e n e lä in s u o je lijo id e n s i n n i k k ä ä n ty ö n tu lo s o n s a m a l la v a l t t i ­ k o r t t i m e ille . K u n y k s i m a a o n t ä m ä n e d is ty s a s k e le e n o t t a n u t , o n m u id e n m a i ­ d e n p ä ä t t ä j ä t h e lp o m p i p a i n o s ta a s e u ­ ra a m a a n p erässä.

AN IM ALI A 1/1993

J o h n W ils o n E u r o o p a n y h te is ö n k o m is ­ sio n m a a t a l o u s ja o s t o s t a a n to i e lä in s u o ­ je lijo ille a r v o k a s t a t i e to a s iitä , k u i n k a E Y :ö ö n k u u l u m a t t o m a t k i n m a a t p y s ty ­ v ä t v a ik u tta m a a n p ä ä tö k s e n te k o o n .

Animaliasta tämä valitus on jo lähte­ nyt, ja hollantilaiset ovat peräti voitta­ neet oman valituksensa! □

Päivi Viinikainen-Rosqvist

T urkiskam panja vauhdissa:

Eteenpäin elokuvan, performanssin ja keskustelun keinoin ^ J o u l u n alla tu rkisrintam alla tapahtui: M ark Rissin uusi turkisfilm i h erätti kohua pait­ si Euroopassa, myös Suomes­ sa, Turkisten V astustajat-ryhmä esitti helsinkiläisille näyt­ tävän k atu tap ah tu m aan sa ja turkisala jo u tu i lujille, kun kuluttaja-asiam iehelle tehtiin selvityspyyntö h arh aan jo h ta­ vasta turkism ainonnasta.

p e a t y k s i t t ä i s k a r s i n a t , jo is s a e m a k k o ei m a h d u ed es k ä ä n ty m ä ä n y m p ä ri, o v a t E n g la n n is s a k ie lle tty j ä v u o d e s ta 1999 a l­

Kävimme läpi Eurogroupin lähiajan kampanjat. Tämä tieto on nyt otettu huomioon myös Animalian kampan­ joita suunniteltaessa.

Saimme ajankohtaista tietoa monis­ ta eri eläinsuojeludirektiiveistä. Käsit­ telyssä olivat mm. eläinkuljetukset, teurastus, geenitekniikka ja kosmetiikkatestit. Kaikkea tätä tietomäärää on nyt jo hyödynnetty Animaliassa.

W SPAn Euroopan neuvontaryhmän kokouksen aluksi meillä oli tilaisuus tavata komissionaan John Wilson EY:n komission maatalousjaostosta.

Hän kertoi meille, miten EY:öön kuu­ lumattomat maat voivat vaikuttaa pää­ töksentekoon. Saimme myös esittää kysymyksiä, joita kaikilla olikin kasa­ päin. Vastaukset avasivat uusia näky­ miä.

Saimme raportit eri osallistujamai­ den ajankohtaisimmista eläinsuojelukysymyksistä. Neuvottelimme Itä-Euroopan maiden auttamisesta, ja teimme päätöksen auton lahjoittamisesta Mos­ kovan eläinsuojeluyhdistykselle.

Keskustelimme turkisten mainon­ nasta ympäristö- ja eläinystävällisinä tuotteina. Päätimme, että kaikissa Eu­ roopan maissa pyritään tekemään tästä aiheesta valitus kuluttaja-asiamiehelle.

Sveitsiläisen Mark Rissin suomalai­ silla turkistarhoilla kuvaama filmi teki yhdeksän vuotta sitten turkistarhauk­ sesta kerta heitolla kuuman keskustelun­ aiheen myös Suomessa. Se olikin eräänlainen lähtölaukaus aktiiviselle turkisten vastaiselle toiminnalle tässä turkistarhauksen luvatussa maassa.

AN1MALIA 1/1993

Viime syksyn aikana Rissi kävi ku­ vaamassa eläimiä sekä Venäjän suu­ rimmalla turkistarhalla Pietarin lähellä että suomalaisilla turkistarhoilla. Filmi näytettiin syystalvella Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa. Sveitsin eläinsuo­ jeluyhdistyksen ja Animalian yhteis­ työllä filmi saatiin myös Suomen tele­ visioon. Se näytettiin joulukuun lopul­ la Ajankohtaisessa Kakkosessa höys­ tettynä turkisalan ja eläinsuojelun puheenvuoroilla, ja pätkiä filmistä nähtiin myös ruotsinkielisissä uutisissa tammikuussa.

Filmi toi jälleen kerran esille turkis­ eläinten ankeat olot tarhoilla. Karmeimmat kuvat tulivat Venäjältä, jossa verkon pahemmalta puolelta löytyi mm. ilveksiä, murmeleita, koiriaja kis­ soja! Turkistarhaajan kultainen sääntö lienee: mikä eläin hyvänsä, jolla kas­ vaa karva, kelpaa turkikseksi. Suomen

osuudessa ei sentään näkynyt yhtä ek­ soottisia lajeja, mutta kylläkin sekä tappelevia että häkissään apaattisina viruvia sinikettuja.

Perform ansseja kävelykadulla Turkisten Vastustajat eivät katutapahtumissaan tyytyneet pelkkään kylttien kannatteluun ja esitteiden jakeluun.

Ryhmässä piilevät taiteilijakyvyt puh­ kesivat kukkaan kahden eri perfor­ manssin muodossa. Ne herättivät an­ saittua huomiota Helsingin katukuvas­ sa.

Kluuvin kävelykadulla pidetyissä katutapahtumissa esiteltiin myös mm. minkin raatoja rautojen hampaissa ker­ tomassa rautapyynnin karuudesta, säh-

23

T u rk is te n V a s tu s ta ja t - ry h m ä n p e r f o r ­ m a n s s i k e r ä s i y le is ö ä H e ls in g in R lu u v ik a d u lla .

V a s e m m a lla

’'t u r k i s e l ä i n ”

ilo its e e , k u n e lä in s u o je li j a o n p u k e n u t n y lje ty n t u r k i n ta k a i s in sille . A lla " t u r ­ k i s t a r h a a j a ” lo p e t t a a ilo n p id o n j a p a ­ l a u t t a a tu r k is e l ä i m e n t a k a i s in h ä k k i i n -

köliä tapetun ketun kuolinhuuto, eläviä nisäkkäitä (ihmisiä turkki yllään) hä­ keissä ja hätkähdyttäviä valokuvasuurennoksia turkiseläinten kohtalosta.

Katutapahtumista kerrottiin lehdissä, radiossa ja Helsingin paikallis-TV:ssä.

Useimmat paikalle osuneista tuhan­ sista ihmisistä antoivat tukensa toimin­ nallemme turkiseläinten puolesta ja kertoivat eettisistä syistä luopuneensa turkisvaatteiden ostosta.

Valheellisesta turkism ainonnasta valitus Viime Animaliassa kerrottiin, että tur­ kisten ympäristö- ja eläinystävällisyydellä kehuskeleva mainonta sai tylyn tuomion Hollannin mainontaa käsitte­ levältä kuluttajalautakunnalta. Suo­ messa kuluttaja-asiamies sai syksyllä käsiteltäväkseen Suomen luonnonsuo­ jeluliiton valituksen turkisten mai­ nostamisesta ympäristöystävällisinä.

S i n i k e t t u ja v e te lilä is e llä t u r k i s t a r h a l l a .

Tammikuussa Animalia teki asiasta oman selvityspyynnön.

Animalian tekemä selvityspyyntö oli sisällöltään laajempi, sillä ympäris­ töasioiden lisäksi puututtiin turkismainonnan eläinsuojeluväittämiin. Turkismainosten mukaan ’ ’eläinsuojelu on turkisalan elinehto” , ’ ’ aito turkis on luonnon oma tuote” ja ’ ’tarhaturkiseläimet ovat maailman parhaiten hoidet­ tuja kotieläimiä” . Jokainen vähänkin turkistarhauksesta perillä oleva tietää, että kyseiset mainoslauseet ovat täysin perättömiä. Turkisala yrittää valheelli­ sella mainonnallaan harhauttaa suurta yleisöä turkisostoksille.

Selvityspyyntönsä perusteluissa Animalia esitteli joukon uusia tutki­ mustuloksia, joista ilmenee mm., että • turkistarhoilla tuotettua turkkia kohti kuluu energiaa (öljyä) kymmeniä kertoja enemmän kuin tekoturkin valmistamisessa • turkin poltosta syntyvä tuhka luoki­ tellaan USA:n Työterveyslaitoksessa ongelmajätteeksi

Kemikaaleja voi testata ilman eläinten myrkyttämistä Ju lian a von W endtin Säätiö Tieteen Edistäm iseksi Ilm an Eläinkokeita (ennen Koeeläinten Suojelun Säätiö) on runsaan kym m enen vuoden ajan ja k a n u t ap u rah o ja ja tunnustuspalkintoja tutkijoil­ le ja tutkijaryhm ille, jo tk a ansioikkaim m in kehittävät tai soveltavat käyttöön eläinko­ keita korvaavia menetelmiä.

Vuoden 1992 tunnustuspal­ kinto - 50.000 m ark k aa - luo­ vutettiin Äbo A kadem in tu tk i­ jaryhm älle.

• suomalaisista minkeistä 60 % kärsii plasmasytoosista (aiheuttaa munu­ aisvaurioita, korkea kuolleisuus) • joka kolmannella tarhalla asustelee salmonella-bakteeri.

Korkeasaaren eläintarhan johtaja Ilk­ ka Koivisto totesi selvityspyyntöön liitetyssä lausunnossaan, että ’ ’turkis­ tarhoihin kohdistetulla eläinsuojelulli­ sella arvostelulla on epäilemättä selvät biologiset perusteet” .

V ierailu turkisalan pääm ajassa Turkisala seuraa tarkasti turkisten vas­ taista toimintaa. Kiijoitin Tekniikka & Talous -lehteen yleisökiijoituksen tur­ kistarhauksen epäkohdista syystalvel­ la, ja kohta sain agronomi Ilpo Pölö­ seltä kutsun Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liittoon Vantaalle. Vierai­ lun aikana molemmat osapuolet saivat runsaasti sulateltavaa vastapuolen tiu­ koista mutta asiallisista näkemyksistä, ja ainakin jotkut väärinkäsitykset sai­ vat kaipaamansa oikaisun.

Kevättalvella turkiskampanja jatkuu aktiiviisena, ja turkistarhauksen todel­ lisuudesta pyritään levittämään tietoa Q •9 kuluttajille.

Kampanjan tunnus on aCO cö* edelleen: TURKIS ON LUONNO­ u TON V A L IN TA ! □

Mauri Leivo 24

Ju lian a von W endtin Säätiön täm änvuotinen tunnustuspalkinto Abo A kadem in tutkijaryhm älle

A N IM A LIA 1/1993

Kemikaalien myrkyllisyyden testaami­ nen eläimillä on edelleen yksi kauhistuttavimpia koe-eläinten käyttömuoto­ ja. Lukuisista eläintesteistä huolimatta kemikaalit aiheuttavat vuosittain run­ saasti myrkytyksiä, ja markkinoille on päässyt jopa lääkkeitä, joilla on ollut hengenvaarallisia sivuvaikutuksia.

Osittain mainitut ongelmat johtuvat siitä, että testauksen tarkoituksena ei useinkaan ole myrkyllisen kemikaalin pitäminen pois markkinoilta, vaan ai­ noastaan sen myrkyllisyysasteen toteaminen. Erittäin suuri ongelma on tulosten yleistäminen lajista toiseen. Kaiken kaikiaan eläinkokeiden tieteellistä

arvoa ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan tutkittu ennen laajamit­ taista käyttöönottoa.

V aihtoehtoja runsaasti, m utta...

Eläintesteille on kehitetty pyöreästi 500 vaihtoehtoista menetelmää, mut­ ta näistä ainoastaan kaksi on virano­ maisten hyväksymiä, nimittäin soluvil­ jelmien käyttö proteesimateriaalien testaukseen ja bakteerien käyttö syö­ pää ja mutaatioita aiheuttavien ainei­ den testaukseen (Am es’n testi).

Uusia menetelmiä on helppo kehit­ tää, mutta niiden luotettavuuden osoit­ taminen vaatii valtavasti aikaa ja rahaa.

Useista laboratorioista on saatava sam o f f.ilrvbi-af

C tfö o 1te 1 lllicipn VTIPTIP-

A N IM A LIA 1/1993

A lla J u l i a n a v o n W e n d t i n S ä ä tiö n t o i m i n n a n j o h t a j a R i i t t a S a lm i j a p u h e e n j o h t a j a J u ­ h a J u n t t i l a o j e n t a v a t s ä ä tiö n t ä m ä n v u o t i s e n t u n n u s t u s p a l k i n n o n H e n r i k L iliu k s e lle , j o k a k u u l u u p a l k i t t u u n Ä b o A k a d e m i n t u t k i m u s r y h m ä ä n . T u t k i m u s r y h m ä o n o s a llis ­ t u n u t v a h v a l l a p a n o k s e l l a M E I C - p r o j e k t i i n , jo l l a t u t k i t a a n s o lu v ilje lm ie n l u o t e t t a ­ v u u t t a m y r k y llis y y s te s ta u k s e s s a . M E I C - p r o j e k t i a p i d e t ä ä n m a a i l m a n k e n tie s p a r h a a ­ n a e l ä i n k o k e id e n v a i h t o e h t o j e n l u o t e t t a v u u t t a t u t k i v a n a p r o j e k t i n a .

simman tarkoin entuudestaan. Tutki­ mukseen osallistuvat laboratoriot tes­ taavat sitten kukin samat kemikaalit omilla (soluviljely)menetelmillään.

MEIC-projektiin on liittynyt eri puolilta maailmaa jo 90 laboratoriota, jotka testaavat yhteensä yli 200 mene­ telmää. Suomesta on mukana tutkijoita Abo Akademista ja Tampereen ja Kuo­ pion yliopistoista.

Miksi käyttää koe-eläimiä, kun solujakin on olemassa?

Tähänastiset tulokset ovat olleet erit­ täin lupaavia: pelkästään solumyr-

telmien on käytännössä oltava eläintestejä parempia, jotta ne saavat vira­ nomaisten hyväksynnän.

Virallisesti hyväksyttyjen testien li­ säksi monilla kosmetiikkayrityksellä on jo rutiininomaisesti käytössään hy­ viä vaihtoehtoisia testejä.

Validoinnilla vaihtoehtojen voittoon Suurin pullonkaula koe-eläinten kor­ vaamiselle myrkyllisyystesteissä ei siis ole vaihtoehtojen puute, vaan se, että niiden tieteellinen laatu on valtavan huolellisesti osoitettava - eli ne on validoitava - ennen käyttöönottoa. V ii­ me vuosina on aloitettu lukuisia eri validointiohjelmia, joissa tähdätään käyt­ tökelpoisten vaihtoehtojen löytymi­ seen ennen kaikkea tuskallisille Draizen testille ja LD50-testille.

Pohjoismaiden Solutoksikologian Seura aloitti vuonna 1987 MEICprojektin (Multicenter Evaluation study o f In vitro Cytotoxicity), joka on ilmei­ simmin paras maailmassa meneillään olevista validointiprojekteista. Tutki­ mukseen on valittu 50 verrokkikemikaalia, joiden myrkyllisyys sekä ihmi­ sille että eläimille tunnetaan mahdolli-

kyllisyyttä mittaavilla testeillä voi­ daan löytää 80-90% ihmiselle myr­ kyllisistä kemikaaleista. Yhdistämäl­ lä solutesteihin menetelmiä, joilla tut­ kitaan kemikaalien kulkeutumista elimistössä sekä myrkyllisyyttä eri­ koistuneille kudoksille (esim. maksa), voidaan tulevaisuudessa varmasti luo­ pua kemikaalien testauksesta eläimillä lähes täysin ja saada entistä luotetta­ vampia tuloksia. Tähän kuluu kuiten­ kin vielä runsaasti aikaa ja rahaa.

Juliana von Wendtin Säätiön tun­ nustuspalkinto luovutettiin juuri Abo Akademin tutkijoille siksi, että he osal­ listuvat Suomen oloissa poikkeukselli­ sen vahvalla panoksella MEICprojektiin. Tutkimusryhmää, johon kuuluvat

Henrik Lilius, Christina Räbergh ja John Eriksson, johtaa tri Boris Isomaa. MEIC-kemikaaleja ryhmäläiset testaavat punasoluilla, vesikirpuilla ja kalojen maksa- ja kidussoluilla.

Tunnustuspalkinto luovutettiin 9. joulukuuta Helsingin yliopiston eläin­ tieteen laitoksella pidetyssä tiedotus-ja esitelmätilaisuudessa, jossa Henrik Li­ lius kertoi MEIC-projektista ja AA:n tutkimuksista. □

Riitta Salmi 25

Toimintaa r

s

1

ALUEOSASTOT/ yhdyshenkilöt: ESPOO: Päivi Korhonen, Valapolku 15 A, 02770 Espoo, 90-8057 232 HANKO: Gitta Roos/Zoolife, Vuorikatu 11, 10900 Hanko, 911-871 70 IISALMI: Niina Arponen, Tomikatu 12 A 33, 74120 Iisalmi, 977-146 26 JOENSUU: Anna Liitsalo, Tiirantie 3, 80160 JS, 973-822 757 J Y V Ä S K Y L Ä : Jaana Mäkinen, Pelkosentie 1 B 19, 40250 JKL, 941-677 882 JÄRVENPÄÄ: Jani Rautiainen, Kaukotie 10-12 C 11, 04400 JPÄÄ, 90-291 0406 KAJAANI: Sonja Karppanen, Savikontie 28, 87500 Kajaani, 986-375 68 KEMI: Mervi Tuohimaa, Harjukatu 5, 94720 Kemi, 9698-340 68 KO TKA: Sari Sakki, PL 228, 48101 Kotka, 952-287 811 K O U VO LA: Nina Paavilainen, Marjatie 3, 45610 Koria, 951-822 006 KUOPIO: Mari Partanen, Haapakangas, 71360 Litmaniemi, 971-564 108 LAHTI, alueosaston toimisto: Kariniemenkatu 28, 15140 Lahti, 918-514 002 LAPPEEN RANTA: Liisi Hiltunen, Hallituskatu 15 as. 1, 53300 LPR, 953-583 451 N IV A LA : Maarit Annala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde, 983-446 862 NUM MI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-2266 236 OULU: Tuukka Niskanen, Valtatie 44 as. 53, 90500 Oulu, 981-349 863 Löytöeläinpalvelu/Mervi Pesonen: 981-521 618 PIEKSÄM ÄKI: Anne Huuskonen, Tikankatu 5 A 2, 76100 PMK, 958-143 15 PORI: Mirva Mäntykorpi, Lautapojantie 10, 28800 Pori, 939-447 064 PORVOO: Anna Lindqvist, Pajumäentie 1-3 A, 06450 Porvoo SEINÄJOKI: Leila Pennala, Keponkatu 20 A, 60100 SJK TAMPERE: Petra Jalli, Tuularinkatu 4 F 76, 33300 Tre, 931-443 654 Eläinsuojeluneuvonta: Anja Toivio, 931-671 974 TURKU, alueosaston toimisto: Humalistonkatu 1 4 II krs, 20100 Tku, 921-310 123 V A A S A : Kirsi Haapaniemi, Laivakatu 6 A 5, 65100 Vaasa, 961-128 520 VIHTI: Irina Homamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90-2273 955

Oletko kiinnostunut ryhtym ään alueellesi ANIM ALIAN yhdyshenkilöksi?

O ta yhteyttä toimistoon ja jutellaan asiasta lisää!!

T am pereen alueosasto tiedottaa

S y k sy oli T a m p e re e n a lu e o s a s to la is ille v ilk a sta to im in n a n aik a a . E lo m e s s u je n j a E lä in te n v iik o n ta p a h tu m ie n lisä k s i p id im ­

K o k o o n tu m is p a ik k a m m e

on

m u u ttu n u t.

M a rra s k u u n lo p u lla o lim m e n ä k y v ä sti

v ä ä n ta p a a m is e t o v a t lu e n to sa li 2 :ssa : m a

m u k a n a U n ic e fin jo u lu k a u p u n k i-ta p a h tu m a s sa j a A n im a lia n tu o tte ita oli e s illä k irja ­ k a h v ila In n o s s a jo u lu k u u n p u o liv ä lis tä a a t­ to o n asti.

A n n e R ie k k i

K e llo n a ik a sa m a k u in e n n e n , 18.00. T e rv e ­ tu lo a m y ö s u u d e t jä s e n e t.

Osallistu kanakampanj aan

Eläinsuojeluliitto Animalian sääntö­ määräinen vuosikokous pidetään maa­ nantaina 29. maaliskuuta 1993 klo 18.00 liiton toimistossa, Porvoonkatu 53, Helsinki.

Liiton sääntöjen mukaisesti ehdo­ tukset uusista johtokunnan jäsenistä tu­ lee tehdä kirjallisesti johtokunnalle vii­ meistään kaksi viikkoa ennen vuosiko­ kousta eli 15. maaliskuuta mennessä.

Kokouksessa käsitellään sääntö­ määräiset vuosikokousasiat.

n o je n m u n ia j o k a i s e n s a a ta v ille ! T ä h ä n t ä h t ä ä A n im a lia n k a n a k a m p a n j a , j o s t a t a r k e m m i n t ä m ä n le h d e n s iv u lla 8.

Johtokunta

Paradise Lost - Kadotettu paratiisi I

•

Miten Sinä voit auttaa apinakaupan uhreja:

Tilaa protestikortteja.

Lainaa uusi videomme:

Paradise Lost - Kadotettu paratiisi pro­ testikortteja saat ilmaiseksi Animalian toimistosta.

Kortteja on kahta tyyppiä: Toinen on osoitettu Indonesian suurlähettiläälle, ja siinä vedotaan Indonesian hallituk­ seen, jotta se kieltäisi apinoiden vien­ nin. Toinen on osoitettu m aa-ja metsä­ talousministeri Martti Puralle, jotta mmm kieltäisi apinoiden tuonnin koeeläimiksi. Kortin kuvana on Kadotettu paratiisi -kampanjan kansainvälinen tunnus (ks. kuva).

’’Heidän tulevaisuutensa Sinun käsissäsi” Yhdistys on tilannut ja suomentanut englantilaisen Animal Aid -jäijestön tuottaman videon ’ ’Their Future in Your Hands” . Se on koskettava pu­ heenvuoro siitä, miksi meidän täytyy muuttaa suhtautumistamme muihin la­ jeihin, jotka jakavat kanssamme maa­ pallon. Se ei ole pelkkä luettelo eläin­ ten huonosta kohtelusta laboratorioissa ja tehotiloilla, vaan se antaa toivoa ja auttaa meitä näkemään, kuinka voim­ me luoda ihmisten, eläinten ja luonnon kannalta paremman maailman.

Video kestää noin 15 minuuttia.

Protestoi Bausch & Lombille.

•

Toim intaa Turussa 31.3 film i-ilta k lo 18.30 to im is to lla U u si film i sa a p u n u t! T u tu s tu sa m a lla u u ­ te e n to im ik u n ta a n .

Älä osta Bausch & Lombin optikkotuotteita. Piilolaseja ja piilolasinesteitä on muitakin merkkejä, ja RayBan haa­ veet kannattaa heittää roskakoppaan.

Voit myös kirjoittaa asiallisen, mutta tiukan kirjeen Suomen Bausch & Lom­ bille, jossa kerrot boikotoivasi heidän tuotteitaan siihen saakka, kunnes yritys on pessyt kätensä apinakaupasta.

2 4 .4 . y le is ö tila is u u s T a im i II:s sa k lo 15.00 K a n s a in v ä lin e n k o e -e lä in te n p ä iv ä - tu le k u u le m a a n , m itä m ie ltä k a u p u n g in v a ltu u ­ te ttu J a n in a A n d e rs s o n o n e lä in k o k e is ta !

Osoite: Bausch & Lomb, Länsituulentie 10, 02100 Espoo.

6 .5 o v e t a v o in n a j a k e s k u s te lu v a p a a k lo 18.30 Ä itie n p ä iv ä tu lo ss a . M u is ta h a n k k ia to i­ m isto lta ä id ille la h ja k si y h d isty s tu o tte ita !

2 6 .5 ilo ise t p ä ä ttä jä is e t k lo 18.30 T a p a a m m e k e s ä is is s ä m e rk e iss ä ra v in to ­ la P in e lla n te ra s s illa , sa te e n s a ttu e ss a s is ä ti­ lo issa.

T a m p e re e n

a lu e o s a s to

o s a llis tu i

m i t ta a n u s e is iin t a p a h t u m i i n A n im a l ia n e s itte ly p ö y tä ä .

26

H ä k k ik a n a la t h is to r ia a n , v a p a id e n k a ­

tilaamalla: • vetoomuskortteja kauppiaille ja kaupan keskusliikkeille, että ot­ taisivat tuotevalikoimiinsa vapai­ den kanojen munia • kanaesitteitä jaettavaksi (ja mieli­ pidekirjoitusten pohjaksi) • adresseja nimenkeruuta varten Puh. 90-148 46 22 tai 146 48 66.

m e to im in ta a y llä m y ö s jo u lu n alla.

U u si p a ik k a o n p ä ä k i r j a s t o M e ts o . K e ­ 2 2 .3 , m a 5 .4 , ti 2 0 .4 , m a 3 .5 j a m a 2 4 .5 .

Toimintaa

Animalian vuosikokous

Ota yhteys televisioon.

Ota yhteyttä Yleisradioon tai MTV:hen, ja pyydä, että he hankkisi­ vat meiltä apinakaupasta kertovan K a­ dotettu paratiisi -videon ja näyttäisivät sen televisiossa. Filmi on jo näytetty Ruotsin ja Englannin televisiossa. Ker­ ro, että videon saa käyttöön meiltä.

sy k sy n

Olet varmasti huomannut tämän vuo­ den jäsenmaksulapusta, että haluamme antaa jäsenille mahdollisuuden toimia entistä aktiivisemmin.

Olemme luoneet tietoverkon, johon kuuluville lähetetään tiedotteita ajan­ kohtaisista paikallisista ja valtakunnal­ lisista asioista ja tapahtumista.

40 markan lisämaksu kattaa aktiivikirjeiden kustannukset: rekisterin yllä­ pito, kirjeiden monistus ja postitus maksavat. Lisämaksu on tietysti täysin vapaaehtoinen.

Jäsenmaksu on 60 markkaa, kuten ennenkin, ja siihen kuuluu Animalialehti. Jäsenmaksua ei ole korotettu mo­ neen vuoteen, jotta taloudellisesti vai­ keina aikoinakin ihmisillä on mahdol­ lisuus pysyä jäseninä.

Jos olet maksanut jo vuoden 1993 jä ­ senmaksusi (60 mk) ja haluaisitkin nyt maksaa myös aktiivin lisämaksun, soi­ ta toimistoon 90-148 4866.

P. V-R.

Muistithan maksaa vuoden 1993 jäsenmaksun?

Jokainen jäsen on arvokas työssämme eläinten puolesta!

p itä m ä llä

A N IM A L LA 1/1993

H aluatko aktiivijäseneksi?

A N IM A LIA 1/1993

27

Naisten hemmottelupäivä 20.3.

Ohjelma Muodikkaana hyvällä omalla­

k lo 11-12:

tunnolla E lä in s u o je lu o n h ie n o asia! M e e lä in s u o je ­ lija t to im im m e o m a lta o s a lta m m e p a r e m ­ m a n m a a ilm a n lu o m ise k s i. O le m m e e tu o i­ k e u te ttu ja , k u n sa a m m e k ä y ttä ä k o s m e tiik ­ k a a , j o t a e i o le te s ta ttu e lä im illä . H e llim m e

• E lä in s u o je lija n v a a te v a ih to e h d o t: h u o p a to s s u tk o n a h k a k e n k ie n tila lle ? H eli S a ja ­ n ie m i, A n im a lia

Kasvisruoasta elinvoimaa • p ä ä to im itta ja M a rik k a B u rto n , V o i H y v in

k ie to u d u m m e lä m p im iin v a a tte is iin , jo id e n ta k ia e lä im e t e iv ä t o le h e ittä n e e t h e n k e ä ä n .

T o is ta is e k s i m e n a is e t o le m m e o iv a lta n e e t n ä m ä s e ik a t m ie h iä p a re m m in . S ik si a n s a itse m m e k in o ik e in k u n n o n h e m m o tte lu p ä iv än . N a u tim m e k a s v isru o a sta , s a a m m e yllä ty sla h ja k s i k o sm e tiik k a a , k u u le m m e e läi-

(s u o m e n k ie lin e n te k s ti)

Herkullinen kasvislounas

• h e rk k u ja ilm a n e lä in k u n n a n tu o tte ita Kauneutta ilman julmuutta • e lä in y s tä v ä llis te n S aijo jen e s itte ly ä (B o ­

k lo 1 4-16

d y S h o p , W e le d a , M a ija E n tric h , A v o n ) • y llä ty s la h jo ja

K e v ä ä n k y n n y k se llä , ju u r i s illo in k u n p ä iv ä

• n ä y te h o ito ja j a -m e ik k e jä

sa a v o ito n y ö s tä eli la u a n ta in a 2 0 .3 , sin u lla

rin k ä y ttö ö n j a te h o s ta m a lla ilm o itu s tila n m y y n tiä .

n y s tä v ä llis e s tä m u o d ista , jn e .

o n tila is u u s tu lla

K u te n h u o m a a t, n ä in ei k ä y n y tk ä ä n . S a a ­

n u s s ä ä s tö ih in s iirty m ä llä h a lv e m m a n p a p e ­

• K a ts o m m e F o o d W ith o u t F e a r -v id e o n k lo 1 3-14

m u u ttu u v u o d e n a lu s ta ta b lo id ty y p p ise k s i.

p y s y v ä n e n tise n la is e n a . P y rim m e k u s ta n ­

leh ti

e lim is tö ä m m e h e rk u llis e lla k a s v is ru o a lla j a

V iim e n u m e ro ss a k e rro im m e , e ttä leh ti

Jo tä s s ä le h d e s sä o n k ä y te tty Publishers Matta -p a p e ria , jo l l e o n m y ö n n e tty p o h jo is ­ m a in e n y m p ä ristö m e rk k i. S e o n tä llä h e t­ k e llä y m p ä ris tö y s tä v ä llis in o le v a p a p e ri.

m a rk k in o illa

K orjaus

P ä iv ä n h in ta 180 m k , sis ä ltä ä lo u n aan .

V iim e le h d e s sä k e rro ttiin , e ttä la k ito im ik u n n a n e s ity k s e n u u d e k si e lä in s u o je lu la ik ­

E lä in s u o j e l ij a n a i s t e n h e m m o tt e lu p ä i v ä ll e H e ls in g in Itä -P a s ila n ra u h a n a s e m a lle .

V a in 12 e n s ik si ilm o itta u tu n u tta m a h tu u m u k a a n . V a ra a p a ik k a si!

si p iti v a lm is tu a v iim e v u o d e n m a rra s k u u n

S ito v a t ilm o itta u tu m is e t 17.3. m e n n e s sä , A n im a lia , p u h . 90-1 4 8 5511.

h u o lim a tta k ä y n y t v a lm is te lu s ta v a s ta a v a riB v irk a m ie h e n sa ira stu ttu a .

T o im ik u n ta o n sa a n u t ja tk o a ik a a ty ö l­ K .K.

Elävä m aa Tirrola, 51900 Juva Luomuviljelyn erikoislehti alan ammatti­ laisille ja kotipuutarhureille O m avarainen m aatalous-lehti on il­ m estynyt vuodesta 1981. Teem anum erot käsittelevät luonnonm ukaisen viljelyn ja puutarhanhoidon viljelytekniikkaa, luom ukotieläintenhoitoa, tuotteiden jatkoja­ lostusta ja m arkkinointia. Lehdestä voit lukea uusim m at tutkim ustulokset, edelli­ sen kesän viljelykokem ukset, uutiset ja yhteystiedot luonnonm ukaisen viljelyn alalta.

6 num eroa vuodessa/A 4/m v/32 s.

Tilaus: 110 m k/vuosi, irtonum ero 20 mk.

PS-tili TA 17 45 665.

Lisätietoja: p. 955-51080

Omavarainen maatalous

4 /9 1

Vapaa Kana -kiijan eli Vapaan Kanan Käsikirjan ilmestyminen on tervetullut tapaus. Omasta kotikanalasta haaveile­ va on tähän mennessä joutunut onki­ maan tietonsa lähinnä tuttavilta ja ul­ komaisista kirjoista. Suomenkielinen opaskitjallisuus kanojen pienkasvatuksesta on ollut kiven alla, ja siitäkin vä­ hästä osa potee ilmeistä skitsofreniaa: kiijojen esipuheissa saatetaan kritisoi­ da kanojen tehokasvatusta, mutta käy­ tännön ohjeet eivät kuitenkaan paljon poikkea suurten ’ ’munatehtaiden” me­ netelmistä.

lo p p u u n m e n n e s sä . N ä in ei k a a v a i l u i s ta -

le e n tä m ä n v u o d e n to u k o k u u n lo p p u u n .

O M AVA R AIN EN M A A TA L O U S

Miriam Soledad Ramirez - Kaarina Valoaalto - Anne Streng: V apaa K a ­ na. G allina L ibre! Omakustanne, 1992. 57 s., 75 mk.

m a m m e p a la u te o n , e ttä le h d e n to iv o ta a n

k lo 12-13:

Kirjat

Oivallinen tietopaketti vapaiden kanojen kasvatuksesta

E ntistäkin ym päristöystävällisem pää paperia Anim aliassa

SAtcp Jrina &flina Käytämme eläintestaamattomia Goldwell-tuotteita. joiden kehittelyssä on huomioitu myös ympäristöseikat. Tule ja kokeile!

^ ^C y lp y tu h k a sta hätätapausten hoitoon - rautaisannos asiatietoa Y ksi Vapaan Kanan erinomaisista piir­ teistä on se, että kirjoittaj illa on itses­ tään selvänä lähtökohtana kanan hy­ vinvointi. Kanojen hoito-ohjeissa ote­ taan huomioon kanojen luontaiset tar­ peet ja yksilöllisyys. Riveillä ja rivien välissä korostetaan liikkumavapauden, toimintamahdollisuuksien ja luontais­ ten sosiaalisten ryhmien merkitystä eläinten fyysiselle ja henkiselle tervey­ delle.

K iija sisältää runsaasti sellaista ar-

yksityiskohtaisesti on kuvattu muun muassa ruokinta - mukaanlukien eri vitamiinien lähteet ja puutostautien oi­ reet - kanalan rakenneratkaisut, mu­ nien valitseminen haudontaan ja vastakuoriutuneiden hoito.

Kananhoitoa harrastava allekirjoit­ tanutkin löysi kiijasta uusia niksejä, kuten että kanojen kylpyhiekkaan voi sekoittaa lämmintä tuhkaa, jolloin ka­ nojen ruoansulatus samalla hyötyy nii­ den nokkiessa hiilenmuruja, tai ohjeet kuinka selviydytään kanan ulosluiskahtaneesta yhteissuolesta, jonka sisäl­ le on kovettunut keskeneräinen muna tiukka paikka, johon teknisempi kanankasvatussuuntaus ei tunne muuta hoitoa kuin teurastuksen.

Toisaalta jotkin asiat ovat kiijassa jääneet hieman ylimalkaisen käsittelyn varaan. Hyödyllistä olisi ollut kertoa muun muassa kanalan talviaikaisesta lämmityksestä lämpölampulla, koska kaikissa ulkorakennuksissa ei ole tilai­ suutta (ainakaan kovin helposti) jäljes­ tää kirjan mainitsemaa puulämmitystä kamiinalla. Samaten olisi ehkä ollut hyvä neuvoa kaiken varalta hätäteurastus. Ettei lukijan tarvitsisi toivottoman loukkaantumisen satuttua yrittää kat­ kaista kanansa kaulaa kirveellä, vaan hän osaisi inhimillisemmän nuijatain-

elämästä, sairauksista ja niiden hoidos­ ta, kanojen keskinäisistä suhteista - ja myös luonnonmukaisen pienkanalanpitäjän yhteentörmäyksistä kylmän ja kyynisen suurkanalamaailman kanssa.

Tämä rakenne tekee kirjasta omape­ räisen, mutta samalla voi myös hiukan vaikeuttaa sen käyttöä. Kirja ei ole var­ sinainen hakuteos, koska hoito-ohjeet on siroteltu eri puolille kirjaa osaksi myös tarinanpätkien sisään —ja koska kiijassa ei ole hakemistoa tai sisällys­ luetteloa.

Näistä puutteistaan huolimatta kir­ jaa voi lämpimästi suositella jokaiselle kanoista kiinnostuneelle. Kirja sopii myös sellaisen lukijan käteen, joka vasta haaveilee vapaina kuopsuttavista siivekkäistä.

Kenen tahansa eläimistä kiinostuneen voi uskoa lukevan ahmimalla kir­ jan kanatarinoita, joiden kautta kirjoit­ tajat antavat lukijalle tilaisuuden kur­ kistaa kanalansa arkipäivään. Usein tuntuukin siltä, että vasta jokseenkin luontaisesti elävän kanayhteisön elä­ mää seuraamalla pystyy ymmärtä­ mään, kuinka absurdeja keskitysleirejä nykyiset häkkikanalat todella ovat ver­ rattuna kanojen luontaisiin tarpeisiin.

Helena Tengvall

Kauppakartanonkatu 22 (Itäkeskus), puh. (90) 339 332

L u e tte lo lu o m u v ilje lijö istä ilm esty n y t!

H in ta 2 0 m k + p o stik u lu t. T ila u k s e t p. 95 5 -5 1 0 8 0

Vesikilpikonnien hoito-ohje valmis M a rk e tta U tria in e n o n s a a n u t v a lm iik si v e s ik ilp ik o n n ie n h o ito -o h ­ je e n . S itä - s a m o in k u in m a a k ilp ik o n n a o h je ita - v o i tila ta A n im a lia n to im is to s ta (p u h . 90-1 4 8 4 8 6 6 ) ta i s u o ra a n M a rk e ta lta . M a rk e tta n e u v o o m ie le llä ä n k a ik is s a k ilp ik o n n a o n g e lm is s a , o s. M a n n e rh e i­ m in tie 61 A 2 4 , 0 0 2 5 0 H e lsin k i.

Parturi-kampaamo Hius-soppi Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä.

Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967

H om eopaattista hoitoa eläimille a n ta v a t sa m a t h o m e o p a a tit, jo tk a h o ita v a t ih m isiä k in . M y ö s m o n e t k iro p ra k tik o t h o ita v a t elä im iä . Y h te y s tie to ja sa at s o itta m a lla C a n e F e lic e :n k o ira o n g e lm a k o n s u lte ille 0 7 0 0 -2 2 6 3 3 (6 m k /m in ).

28

A N IM A LIA 1/1993

A N IM A LIA 1/1993

29

e lä in s u o je lu v a lv o ja to im in n a s ta a n , j a A n i­ m a lia ta a s o n a k tiiv is e s ti k a m p a n jo iv a j ä r ­ je s tö . N ä in jä lje s te tty n ä ty ö o n te h o k a s ta j a k e s k ite tty ä .

O le n n a is ta o n tie te n k in y h te is ty ö n iin ju lk is u u d e s s a k u in ta u s ta ty ö tä k in te h d e s sä .

M itä riv ijä s e n e n p ä ä n v a iv a a n tu le e , on tie ty s ti h y v ä , jo s k u k k a ro a n ta a m y ö te n o lla u se a m m a n k in jä ije s tö n jä s e n - jä s e n m a k s u t e iv ä t o le p ä ä tä h u im a a v ia .

J o s jo u tu u te k e m ä ä n v a lin n a n , k a n n a tta a tu tu s tu a jä r je s tö je n to im in ta a n e sim . to i­ m in ta k e rto m u k s e n j a jä s e n le h d e n v ä lity k ­ se llä , j a m ie ttiä , m in k ä ty y p p is e e n jä r je s ­ tö ö n h a lu a a k u u lu a.

P ä iv i V iin ik a in e n - R o s q v is t

Korjaus ja korjauksen korjaus

su u s te k e e k o k o tu tk im u s a la s ta e n tis tä tu o ­

A n im a lia n v a s ta a v a lle to im itta ja lle : k u v a s s a p o s e e ra a v a e lä in ei e re h d y ttä v ä s tä u lk o n ä ö s tä ä n h u o lim a tta o llu t p o ro . O le n M a rttila n M e ts ä s ty s s e u ra lta , jo n k a a lu e e lla k u v a o n o te ttu . S e o n v a lk o h ä n tä p e u ra , m u tta e i v ä h im m ä s s ä k ä ä n m ä ä rin itse n o s ­

O lis itte v o in e e t se n k in ta rk is ta a v a lo k u v a a ­ ja lta . P e u ra o li la p o je n läp i a m m u ttu n a k u o llu t j o a a m u p ä iv ä llä p a ik a lle e n , k u v a o li o te ttu illa lla , j a j o jä y k is ty n y t p e u r a o li n o s te ttu o s itta in p y s ty y n J o rm a K in n u se n v ie re e n . H iu k a n p r o v o s o iv a s ti j a g ro te sk is -

V iin ik a in e n -R o s q v is tin

ju t t u a P o h jo is m a is e n E lä in s u o je lu n e u v o s -

silti sa a p y h ittä ä k e in o ja . H y v ä k in e sity s

to n k o k o u k s e s ta e d e llise stä A n im a lia sta .

v oi n ä in m e n e te lle n k ä ä n ty ä itse ä ä n v a s ­

S iin ä m a in ittiin tu o S u o m e n E lä in s u o je lu y h d is ty s j a siitä tu li h e ti m ie le e n i, e ttä m ik si

ta a n .

tu o ta

^

eri jä r je s tö ä e lä in s u o je lu n a la lla ? V o isik o y h d is tä m is tä a ja te lla ? E ik ö re s u rs s ie n j ä r ­ k e v ä j a te h o k a s k ä y ttö y h d e s s ä v o im a k ­

Pentti Kataja,

k a a s s a jä ije s tö s s ä o lisi n ä in la m a n k in a ik a ­ n a jä r k e v ä ä ? T a v a llis e s s a riv ijä s e n e s s ä , j o ­ k a h a rv e m m in te k e e ju u r i m u u ta k u in j ä ­

O le tte o ik e a s sa . P e u ra e i o llu t k u v a a o te tta ­ e s s a h e n g is sä , v a ik k a k u v a s ta sai ilm is e l­

s e n m a k s u n s a m a k s a a , se a in a k in h e rä ttä ä ih m e ty stä .

J ä s e n m ä ä rä n k in

v o isi

v ä sti se n k ä s ity k s e n . H y v ä , e ttä o ik a isitte a sia n . J o rm a K in n u sta k ä s ite lle e n te k s tin

sa a d a

’’n ä k y v ä lle t a s o lle ” . S e s a a tta isi a u tta a m y ö s h u u h a a -m a in e e s ta e ro o n p ä ä s e m is e k ­ si. F u n tsik a a !

J a r i K in n u n e n

p ä ä a s ia oli j a o n e d e lle e n : H u ip p u -u rh e ili­

Matkatoimistot tukevat eläin rääkkäystä

j a n p itä isi tu n te a v a s tu u n sa , e ik ä a n ta a j u l ­ k is u u d e s s a e lä im iä v ä h ä tte le v iä j a h a lv e n ­ ta v ia la u su n to ja . H ä n o n k a ik e n ik ä is te n ih ­

H a in tä s s ä ta a n n o in v in o n p in o n m a tk a e s itte itä y h d e s tä j o s to is e s ta k in a la n y rity k s e s ­

m is te n id o li, jo t a jä ljite llä ä n j a ih a n n o i­ d aan .

tä . N iitä s e la ille s s a n i o li to d e tta v a , k u in k a v a lta v a

ja la n s ija

e lä in rä ä k k ä y k s e llä

Yksi vai monta eläinsuojeluyhdistystä

m a tk a ilu b u s in e k s e s s a .

K iito s m ie lip ite e stä . O n fu n tsittu !

k o m a tk o je n

on

m y ö n tä m ä ’’o n k o h iiri- ” (t. ’ ’o n k o e lä in ” )

te n to in tim a h d o llis u u s to d e n n ä k ö is e sti lisä ä

y lio p is to lle

p a te n tti n ro 169672. T ä m ä n p a te n tin m y ö n ­

sa la ilu a . E lä in k o k e e llis e s sa tu tk im u k s e s s a

tä m is tä v a s ta a n o n k u u le m a n m u k a a n j o e n ­ n e n v ä ite a ja n p ä ä tty m is tä jä te tty n o in m e t­

tä m ä

k e ita v a s tu s ta v ilta k a n s a in v ä lis iltä jä ije s tö iltä.

N ä in o lle n tie to a siitä , tu le e k o p a te n tti v o im a a n E u ro o p a n m a is s a v a i k u m o ta a n k o

K a a r i n a K iv iv u o r i

sa. O n g e lm a o n k in ju u r i siin ä , e ttä e lä in -

v o im a ss a . Jo s siis e sim . k o e -e lä in h iirie n

j e n m ie le s tä e lä v ä t e lä im e t tu lis i lu k e a tä l­ la isik si ’’k e k s in n ö ik s i” - U S A n j a E u ro o ­ p a n p a te n ttiv ira n o m a is te n m ie le s tä ta a s ei.

lu t U S A :ss a v o im a s s a j o v u o d e s ta 1988 lä h ­ tie n j a lisä ä ” k o e h iir i” -p a te n tte ja o n sie llä

k o e -e lä im iä k o s k e v a t p a te n tit n iid e n h a lti­ jo ille a rv o tto m ia .

O n m y ö s tila n te ita , jo is s a p a te n tin sa a ­ n e e n k e k s in n ö n h y ö d y n tä m in e n e sty y

m y ö n n e tty v u o d e n 1992 lo p u ssa ).

- ’ ’E lä v ä t o rg a n is m it” o v a t o lle e t j o k a u a n

m u u n la in sä ä d ä n n ö n ta k ia . M o n ie n tra n s-

p a te n to ita v is s a , S u o m e n k in p a te n tti n ro 3

g e e n is te n e lä in te n k o h d a lla tila n n e o n k u i­

se n e lä in s u o je lu liito n ta h o lta a n n e ta a n p a -

v u o d e lta 1843 k o sk i h iiv a p re p a ra a ttia .

te n k in se , e ttä m y ö n n e tty ä p a te n ttia v o i­

te n ttijä ije s te lm ä s tä jo k o

ta h a tto m a sti tai

- E n n e n to is in n e tta v is s a o le v a a g e e n ite k ­

daan

s u u re n y le is ö n p ro v o s o im is e k s i ta h a llise s ti

n iik k a a j a p a te n ttijä rje s te lm ä ä n lu o tu a B u ­ d a p e s tin s o p im u k s e n ta lle tu s k ä y tä n tö ä ei

K u n e sim . e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö o n sa l­ lin u t se lla is e n tr a n s g e e n is e n e lä im e n lu o ­

to n 11.1.1993 k a n s a n e d u s ta jille ja e tu s ta y h te is k iije lm ä s tä ). K u n n y k y a ja n b io te k n ii­

k a s v ie n p a te n to in ti o le ju u r i o llu t m a h d o l­

m ise n , jo n k a k e h ittä ä its e lle e n v a k a v a n sa i­

lista. K a s v ila jik k e e t o v a t se n s ija a n o lle e t

ra u d e n , ei m ik ä ä n m u u la in s ä ä d ä n tö e n ä ä

k a lta , jo h o n

g e e n in s iirto te k n iik a t

k a n s a in v ä lis e s ti su o ja tta v is s a n ä itä k o s k e ­

e s tä se n la a ja m itta ista h y ö d y n tä m istä .

o sa lta a n k u u lu v a t, y le ise sti o d o te ta a n r a t­ k a is u a m a a ilm a n e n e rg ia -, ra v in to -, y m p ä ­

v an n s. U P O V -o ik e u s s u o ja jä rje s te lm ä n a v u lla . K a s v ie n p a te n to in ti e i o le siis k ö y h ­

n y t m y ö s p a te n tti- j a re k iste rih a llitu k s e n

ristö n s u o je lu - j a te rv e y s o n g e lm iin , tu lisi

d y ttä n y t m a a ilm a n k a s v ila jik k e ita e ik ä tu le

o sa llis tu m a a n g e e n ite k n iik a lla tu o te ttu je n

m y ö s n ä id e n te k n iik a n a lo je n k e k s ijö itä k a n n u s ta v a s ta p a te n ttijä rje s te lm ä s tä an ta a o ik e a k u v a .

n iitä m y ö s k ä ä n h ä v ittä m ä ä n tu le v a is u u d e s ­ s a k a a n p a te n to in tiin liitty v ä n s ie m e n te n

e lä in te n p a te n to in tia k o sk e v a a n k e s k u s te ­

v irh e e llin e n k u v a (tä m ä ilm e n e e m y ö s lii-

m yös

ta lle tu s p a k o n tak ia.

O n e rittä in su ru llis ta h u o m a ta , e tte i a r­

O n tä rk e ä tä , e ttä eri a s ia n tu n tija p iirit

tik k e lin k irjo itta ja o le v ä littä n y t n ä itä tie to ­ j a v iitte e n ä e s ittä m is tä ä n p o h jo is m a is e n

k e s k u s te le v a t ’’g e e n ib is n e k s e n p a te n to in ­

m in is te rin e u v o s to n ju lk a is u is ta ’ ’B io te k n ik o c h p a te n t” 1 9 8 8 :9 9 j a 1992:8.

O h e is e n a e rä itä tä rk e im p iä a ih e e s e e n liitty v iä se lv e n n y k siä :

n is ta ” o ik e in a s ia tie d o in . S u u re n y le isö n

r o u tu n u tta s a d ism in m u o to a v oi sa m a n y ri­ ty k s e n k e s ä k a u d e n o p p a a n m u k a a n se u ra ta m y ö s B a n g k o k in R o s e g a rd e n is s a ’’N o rs u ­

sin tö o n e s ite ty n k u v a u k s e n p e r u s te e lla a m ­ m a ttim ie h e n to isin n e tta v is s a . P a te n ttitie to ei s iis o le sa la ista , v a a n p ä in v a s to in k o k o

a m m a ttim a is e e n h y v ä k s ik ä y ttö ö n e d e lly t­

e d is te tä m itä ä n a sia a . T ä ss ä a s ia s s a o n m u is te tta v a , e ttä e lä in s u o je lu jä rje s tö n ä A n im a lia n k e s k e is e n ä ta v o itte e n a o n tu o d a e s ille p a te n to in n in e lä im ille m u o d o s ta m a

tie ty n te k n iik a n a la n p a te n to in ti h a lu ta a n

u h k a , ei k e s k itty ä p a te n to in tijä rje s te lm ä n

se n r e tk is tä m a in o s te ta a n n ä in : ’’K a m e li-

k o k o n a a n k ie ltä ä , jo h ta a se s iih e n , e ttä tu t­

te k n is iin y k sity is k o h tiin . M e id ä n te h tä v ä ­

e rillä ä n to im im is e s s a o n m o le m m is s a h y ­

m a rk k in a t: tä ä llä m y y d ä ä n k a ik e n la is ia k a ­ m e le ja , se k ä u u s ia e ttä k ä y te tty jä ...” K u n

tiin liitty v ä tie to ju lk is e k s i. Jo s ta a s jo n k u n

k im u s te h d ä ä n s a la s s a ja tu lo k s ia ei ju lk a is ­

n ä m m e e i m y ö s k ä ä n o le to im ia g e e n ite k ­

ta.

- M y ö n n e t t y p a te n tti ei a n n a v ä lttä m ä ttä

n iik a n k ritiik ittö m in ä y lis tä jin ä - se lla is ia

se n h a ltija lle o ik e u tta h y ö d y n tä ä k e k s in tö ä

E n u sk o , e ttä p a te n to in tijä rje s te lm ä n a m ­ m a ttila in e n m y ö s k ä ä n o n o ik e a h e n k ilö a n ­

U s e is ta y h d is ty k s is tä m u o d o s te ttu k a tto -

e lä v ä s tä , tu n te v a s ta e lä im e s tä k ä y te tä ä n a d ­

liitto o n to k i v a ik u tu s v a lta in e n . J o tta se v o i­

j e k tiiv ia k ä y te tty ta i u u s i, o n a rv o t p ie le s s ä

si to im ia te h o k k a a s ti, tu lisi s iin ä m u k a n a o le v ie n jä r je s tö je n o lla h y v in y k s im ie lis iä a s io is ta . M u u to in p ä ä tö k s is tä tu le e te h o tto ­

j a p a h a s ti. E lä in e i o le e sin e! M a tk u sta m i-

Elävien organismien patentoiminen mistä on oikein kysymys?

s e s s a k in v o i n ä k ö jä ä n te h d ä v a lin to ja . P id e ­

A n im a lia -le h d e n n u m e ro s s a 4 /9 2 k e rro ttiin

tä ä n m ie le ss ä ...

g e e n in s iirto te k n iik a n v iim e a ik a is is ta tu tk i­

ta a n ta rv ita a n m u id e n v ira n o m a is te n lu p a.

H y v ä n ä e s im e rk k in ä o v a t lä ä k e a in e e t j a

m u k sis ta , j a ilm a is tiin tä y s in y m m ä rre ttä ­

n iid e n ta rv its e m a t m y y n tilu v a t. E lä in lä ä ­

te n to in n ista . K y s y m y k s e n k ä s itte ly v a a tii p a te n ttila in s ä ä d ä n n ö n tu n te m u k s e n lisäk si

v ä s ti e lä in s u o je lijo id e n h u o li j a p e lk o y h ä y le is ty v ie n tr a n s g e e n ie lä in te n m a h d o llis is ­

k in tä v ira n o m a ise t p u o le s ta a n v a s ta a v a t k o e-

p e r e h ty m is tä

e lä in to im in n a n lu p a m e n e tte ly s tä .

g e e n ite k n iik a n tu tk im u k s e e n , to s ia s io ih in

ta k ä rs im y k s is tä . A rtik k e lin m u k a a n tra n s-

- P a te n tti v o id a a n p itä ä v o im a s s a k o r k e in ­

g e e n ie lä in k e k s in tö je n p a te n to in tim a h d o lli­

ta a n 2 0 v u o tta . E h to n a o n , e ttä v u o s im a k s u t

e lä in te n p a te n to in n is ta u lk o m a illa s e k ä e n ­ n e n k a ik k e a a s ia n e e ttis e e n p u o le e n .

m en

30

E lä in s u o je lu y h d is ty s

on

tu n n e ttu

P ä iv i V i in ik a in e n - R o s q v is t

V ä ä rä n tie d o n le v ittä m is e llä e i to d e lla k a a n

E lä in s u o je lu y h d is ty s te n y h d is tä m is e s s ä j a

tä m ä ttä s y ö tu r h ia re su rss e ja . E sim . S u o ­

k o ik in j o o lla v iim e in e n m a h d o llin e n .

Hely Lommille,

F ritid s re s o rin e s itte e ss ä , jo s s a e r ä s tä S o u s-

P ä iv i

lu u n . N ä in k a u a s k a n to is ia m o ra a lis ia o n ­ g e lm ia s is ä ltä v ä s sä a ih e e s sa a ja n k o h ta a l­

H e ly L o m m i P a t e n t t i - j a r e k i s t e r i h a l l i tu s

jä r je s te lm ä n ta rk o itu s o n te h d ä p a te n to in ­

tä lla is ia jä ije s tö jä u lk o m a illa .

U s e a m m a n jä r je s tö n o le m a s s a o lo ei v ä lt­

O le n ty y ty v ä in e n , e ttä o le m m e sa a n e e t

m iin h u ik e is iin tu le v a is u u d e n n ä k y m iin .

je n n ä y tö k s e n ” o h e lla .

E lä in te n tö rk e ä h y v ä k s ik ä y ttö tiiv is ty y

m ia k o m p ro m is se ja . O le n n ä h n y t p a ljo n

ta lo u d e llise s ti.

v o i k ä y ttä ä te o llise s ti (m m . ih m in e n ).

ih a n o ik e a ta rv e . E sim . A n im a lia (en t. K o e -

v ä t j a h u o n o t p u o le n s a .

h y ö d y n tä ä

v a s ta is e t k e k s in n ö t ta i k e k s in n ö t, jo ita ei

(K a u k o m a tk a t, ta lv i 9 2 /9 3 )

tä ä k e k s in n ö n ju lk is ta m is ta site n , e ttä k e k ­

k o e -e lä in a s ia a o m a k s e e n .

M ik s i s itte n to im im m e e d e lle e n e rillä ä n ?

su o ra a n

in fo rm o im in e n v ä ä rillä tie d o illa v ie u s k o t­ ta v u u tta tä rk e ä s s ä a s ia s s a m m e eli m ite n su h ta u tu a u u d e n g e e n is iirto te k n iik a n tu o ­

- P a te n ttia sa a te ta a n h a k e a k e k s in n ö ille , jo tk a e iv ä t o le p a te n to ita v is s a ; tä lla is ia o v a t

a is e n jä lk e e n k u k k o ta p p e lu a . S a m a a k ie ­

k u n m ik ä ä n m u u jä r je s tö ei o tta n u t v a ik e a a

su o je lu jä rje s tö je n j a m o n ie n m u id e n ta h o ­

k ä y ttö o n k o rv a tta v is s a h a lv e m m illa m u illa

S iih e n , e ttä m a a s s a m m e y lip ä ä n s ä to im ii u s e ita e lä in s u o je lu jä ije s tö jä , o n jo h ta n u t e lä in te n S u o je lu ry .) sy n ty i v u o n n a 1961,

k e k s in n ö ille , jo tk a e iv ä t o le p a te n to ita v is ­

ra tk a is u illa , j o ih in ei ta r v ita e lä im iä , o v a t

- P a t e n t i l l a sa a tu y k s in o ik e u s k e k s in n ö n

ta k in , jo te n h y v ä e ttä a s ia tu li e sille .

eli

se o sitta in tai k o k o n a a n , jo u d u ta a n o d o tta ­

e s itte e stä , jo s s a e rä ä llä M a le s ia n j a B o m e o n k ie rto m a tk a n r e tk is tä v o i se u ra ta a a m i­

K y s y m y k s e s i a s k a rru tta a v a rm a s ti m u i­

p ä ä lle k k ä is tu tk im u k s e n

m a k s e ta a n . S e lla ista k e k s in tö ä , jo t a ei v o i h y ö d y n tä ä ta lo u d e llis e s ti, e i k a n n a ta p itä ä

m m . h y v ä n ta v a n j a y le is e n jä r je s ty k s e n

E n s im m ä in e n ik ä v ä y llä ty s lö y ty i A u rin ­

lisä ä

e lä in k o k e id e n tu rh a n to is to n v a a ra a .

O n to tta , e ttä p a te n ttia sa a te ta a n h ak e a

m a a n v ie lä v u o sia ( v a s ta a v a p a te n tti o n o l­

O n e rittä in v a lite tta v a a , e ttä a rv o v a lta i­

P e n tt i K a t a j a , S a lo

ih m e e s s ä tä s s ä m a a s s a tä y ty y o lla k a k s ik in

18 k u u k a u tta p a te n ttih a u n jä lk e e n . S en s i­ ja a n k e k s in n ö n v a s ta o lle s s a k e h itte illä p a ­

H a rv a rd in

rin k o rk u in e n p in o v ä itte itä , m m . e lä in k o ­

te le p ä ä tä ä n , e ik ä o le e lo s sa o llu t k u v a n o tto h e tk e llä e n ä ä tu n tik a u s iin , k u te n e s itä tte .

tiin , jo ih in k iijo itte le n .

E lä in s u o je lu o n a rv o k a s a s ia , ta rk o itu s ei

L u e s k e lin

13.5.1992

ra sto n

ta rk is ta n u t a s ia n K in n u silta , k u in m y ö s

p a te n ttijä rje s te lm ä n ju lk is u u te e n

tu le e , o n to tta , e ttä p a te n to ita v a k e k s in tö o n ju lk in e n j o e n n e n p a te n tin m y ö n tä m istä eli

K im m o k k e e n a g e e n ib is n e s -a rtik k e liin o n a rv a tta v a sti o llu t E u ro o p a n p a te n ttiv i­

O le tte o ik e a s sa . K in n u ste n k a n s s a H S :n

ti, k ie ltä m ä ttä . T u le n k o rja a m a a n a s ia n le h ­

Miksei voimia yhdistetä?

M itä

m itta v a m m a n .

A N IM A LIA 1/1993

a m m a ttim a is e s ti, v a a n tä lla is e e n to im in ­

A N IM A LIA 1/1993

ta h o ja tä s s ä k in m a a s s a o n a iv a n riittä m iin .

ta m a a n k o k o k u v a a e lä im iin liitty v ä stä p a ­

e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö ö n ,

K i r j e e t tä lle p a ls ta lle o s o itte e lla : A n im a lia , L u k ij o i l t a - p a l s t a , P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i.

31

Nuorten Animalia K ysym yksiä & vastauksia Kiitos kirjeistä ja kysymyksistä, joita on tullut kasapäin. Tilanpuutteen vuoksi emme voi julkaista niitä kaik­ kia, mutta pyrimme vastaamaan jokai­ selle mahdollisuuksien mukaan.

Huom! Jos sinua vaivaavat kosmetiikkakysmykset, tilaa toimistolta kosmetiikkalista.

Eläinrakas schäferfani pohti, mitä syömättömälle lihalle tapahtuu, eli kannattaako kasvissyöjäksi ryhtyä?

Lihan kysyntä määrää lihan tarjon­ nan. Jos kulutamme vähemmän li­ haa, niin tuotantoakin on pakko su­ pistaa ennemmin tai myöhemmin.

Lisäksi Schäferfani tiedusteli, onko eläinrasvoja vain lihassa.

Kyllä niitä muuallakin on. Esi­ merkiksi pussikeittojen tuoteselos­ teet on syytä lukea tarkkaan. Ja huo­ mioikaa, maitotuotteissa on myös eläinrasvoja.

parlamentti kokoontui 24.10.1992 eduskunnan täysistuntosalissa. Siellä teki Laura Tuominen seuraavanlaisen suullisen kysym yk­ sen sosiaali- ja terveysministeri Huuhtaselle: ’ ’ Herra puhemies! Ka­ nojen ja sikojen pitäminen pienissä tiloissa on eläinrääkkäystä. Miksi nii­ tä ei siirretä pienempiin ryhmiin ja isompiin tiloihin? Ulkoilmakin tekisi niille hyvää. Kun vertaa tavallisilla maatiloilla ja suurissa kanaloissa kas­ vaneita kanoja, niin huomaa kyllä eroa jopa heltan värissä.”

Ministeri Huuhtasen vastaus: ” ArLasten

32

Foxy L ad y kysyi mielipidettämme tekoturkeista. Tekoturkki on parem­ pi kuin aito sekä eettisesti että ekolo­ gisesti. Aidon turkin valmistuksessa kuluu energiaa (öljyä) kymmeniä kertoja enemmän kuin tekoturkin. Öljyn ohella tekoturkin materiaalei­ na käytetään runsaasti - jopa 80 % puuvillaa, villaa tai muita uusiutuvia luonnonvaroja. Luonnon kannalta parasta on tietysti pitäytyä molem­ mista turkeista.

PS. Mokkavaatteet valmistetaan eläinten nahasta (ks. Animalia 3/92).

Monissa kirjeissä toistuvat kysym yk­ set: ’ ’onko väärin tehdä niin...” tai ’ ’ voiko hyvällä omallatunnolla tehdä näin...” Yksi Animalian tehtävistä on tiedottaa eläinsuojelun epäkohdista.

Tiedon pohjalta jokaisen on tehtävä omat valintansa.

Omatunto onjokaisen O M A, emme­ kä me voi antaa kenellekään synnin­ päästöä sanomalla esim. ’ ’voit hyvin käyttää tuotetta, joka on kosmetiikkalistalla luokassa B ” tai ’ ’ saat käyttää nahkakenkiä” .

On itse päätettävä, kuinka pitkälle haluaa mennä välttääkseen eläinkun­ nan tuotteita esim. ravinnossaan tai vaatteissaan. Kotona asuva on tietysti riippuvainen myös vanhempiensa suh- 5 tautumisesta ko. asioihin (koulutusoh- 1 jeita ohessa). g Heli ja Pii o

voisa puhemies. Tehomaatalous on johtanut ilmeisesti siihen, että sekä kanoja että sikoja pidetään ns. pienis­ sä ahtaissa tiloissa. Mutta käsitykseni on, että nämä tilat kuitenkin vastaavat säädöksien asettamia ehtoja, eli em­ me voi puhua eläinrääkkäyksestä.

Se, miten suhtaudumme eläimiin ja siihen, mikä niiden vapaus tulisi olla, vaihtelee vähän ajattelijasta riip­ puen. Itse myöskin kannatan enem­ män tällaisia vapaampia oloja. Halu­ aisin, että eläimet saisivat ulkoilmaa, ja näkisin mielelläni näitä kirkkaita helttoja.”

Kuinka koulutan vanhempani hyväksymään eläinsuojelijan ”Arvaa mitä mutsi, mä en kehtaa lähtee sun kanssa ulos, jos sulia on turkki pääl­ lä. Joo, tästälähin mä oon kasvissyöjä.

Itse asiassa, musta koko perheen pitäis ryhtyy kasvissyöjiks. Muuten, toisit sä mulle eväitä, jos mä olisin osoittamassa mieltäni vuorokauden ajan koe-eläinlaboratorion edessä?” ”No, mutta tuohan kuulostaa fiksul­ ta! Älä turhaan ainakaan sitä isältä hääpäivälahjaksi saamaani turkkia su­ re. Kuljenkin mieluummin toppatakissa.

Kuule, tuotaisiinko sinulle sinne miele­ nosoitukseen vaikka kasvispihvejä?”

Oletko joskus käynyt vastaavanlaista keskustelua? Tuskin. Harvat vanhem­ mat hyväksyvät kaikkea eläinsuoje­ luun liittyvää kertaheitolla.

Muistatko, kun sinun piti olla sän­ gyssä kello kahdeksalta illalla. M yö­ hemmin sait olla ulkona kahdeksaan saakka. Nyt sinun kotiintuloaikasi on ehkä yhdeksältä tai kymmeneltä illalla.

Samalla tavalla sinunkin tulee vähitel­ len totuttaa vanhempasi tosiasiaan, että perheessä elää eläinsuojelija.

, Ensiksi sinun tulee vakuuttaa vanhem­

T e k o tu rk k ie n tu o ta n to on m yös y m p ä ­ r is tö lle p ie n e m p i r a s i t u s

k u in

a ito je n

tu rk is te n . T u r k is ta r h a t k u lu tta v a t r u n ­ s a a s ti e n e r g i a a . L is ä k s i n iid e n t y p p i - j a f o s f o r i p ä ä s t ö t o v a t m i t t a v a p a ik a l l i n e n y m p ä ris tö o n g e lm a .

pasi siitä, että eläinsuojelija on ihan muuta kuin kuin barrikadeilla mella­ koiva, ihmisiin pettynyt katkera olento.

Näytä, että eläinsuojelija on vain valveutuneempi ja oikeudentajuisempi persoona.

Anna vanhemmillesi aikaa tottua en­ simmäiseen muutokseen. Jos esimer­ kiksi olet päättänyt ryhtyä kasvissyö­ jäksi, jätä aikeesi luopua nahkatuot­ teista vähän myöhempään ajankoh­ taan. Käytä ensin vanhat nahkakenkäsi karrelle ja pyydä vasta sitten vanhem­ piasi ostamaan sinulle muista materi­ aaleista valmistetut kengät. Ota rauhal­ lisesti, vaikka vanhempasi eivät muis­ taneetkaan ostaa sinulle ’ ’ sitä eläinkokeetonta sampoota” . Koulutuksessa tarvitaan aina kärsivällisyyttä ja malt­ tia!

bNXMfiy l/8 E **T »0 V

Huomattuasi, että vanhempasi ovat so­ peutuneet ensimmäisiin muutoksiin, voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen: yri­ tä saada heidät kiinnostumaan eläin­ suojelusta.

Jätä vaivihkaa näkyville eläinsuojelulehtiä tai -artikkeleita. Tutki vanhempiesi luonnetta ja mieti, mikä heil­ le on tärkeää ja läheistä. Jos äitisi kun­ toilee, valista häntä kasvisruuan ter­ veellisistä vaikutuksista. Katsooko isä­ si vanhoja leffoja? Kyynelehtiikö hän onnesta Tarzanin pelastaessa villieläi­ met ajamalla salametsästäjät pois vii­ dakosta? Kerro hänelle metsästykseen ja uhanalaisiin lajeihin liittyvistä eläinsuojeluongelmista.

Vanhempasi ehkä huomaavat, että eläinsuojelulliset elämäntavat voisivat kuulua heidänkin arkielämäänsä.

Muista kuunnella ja ottaa huomioon heidän näkökohtiaan.

Olemme nyt koulutusvaiheessa, jossa sinun viimeistään täytyy olla hyvin valmentautunut. Mitä enemmän tietoa sinulla on, sitä paremmin pystyt perus­ telemaan kantasi!

Tiedustele vanhemmiltasi, mikä hei­ tä erityisesti eläinsuojelussa pelottaa tai epäilyttää. Kerro heille, että eläinsuojelijat ovat hyvää seuraa, ettei kas­ visruokavalioon kuole, että ilman eläinkokeita testatut meikit ovat turval­

lisia, ettei ilman turkkia jäädy... Kaik­ kein parasta olisi, jos saisit vielä jon­ kun aikuisen toistamaan vanhemmille­ si nämä asiat.

Kertaus on opintojen äiti 0a aikuiset uskovat aina toisia aikuisia). Lisäksi asiasta on hyvä keskustella välillä per­ hepiirin ulkopuolella. Varsinkin kas­ visruoka on aihe, joka usein säikäyttää vanhemmat. He vannovat lenkkimak­ karat sydämellä, ettei kasviksista, juu­ reksista, palkokasveista, pähkinöistä, viljasta, hedelmistä ja marjoista saa juuri sitä tiettyä elintärkeätä disulfaattitrigluteeni-kurplunknicksiä, minkä takia sinä et enää kasvaja loputkin ke­ hostasi rappeutuu.

Nyt olet avannut oven vanhemmillesi eläinten oikeuksien maailmaan. Te kaikki ansaitsette diplomin! Järkähtämättömyytesi ja kärsivällisyytesi ansi­ osta vanhempasi ovat oppineet ymmär­ tämään ja hyväksymään näkemyksiäsi.

Prosessi kaiken kaikkiaan vie vuosia, mutta ainakin olet aloittanut sen.

Anna hiukan, opi paljon, ja kehitä suhdettasi eläimiin... ja isään ja äitiin. □

Vapaa suomennos artikkelista ’ 'Training Parents' Jodi Cohen/The A V Magazine 10/92.

Heli Sajaniemi

M Y Ö TÄ K A R V A A N A N IM A LIA 1/1993

A N IM A LIA 1/1993

33

Tilaa tietoa eläinsuojelusta L ain attav at AV-välineet

Esitteet ( E s itte e t o v a t m a k s u tto m ia , su u ris ta tila u k s is ta p e rim m e p o s tik u lu t.)

E lä in k o k e e t - Y le is e site e lä in k o k e is ta - K o s m e tiik k a e s ite - O p is k e lija e s ite - J u l i a n a V o n W e n d tin S ä ä tiö tie te e n tu k e m is e k s i ilm a n e lä in k o k e ita -e site - J u lia n a V o n W e n d ts S tifte ls e f ö r v e te n s k a p u ta n d ju rfö rs ö k - b ro s c h y r

ti l a a n k p l:

M a a - j a tu rk is ta lo u s - Y le is e site e lä im is tä m a a ta lo u d e s s a - H ä k k ik a n a e s ite - T u rk is e site - ” 10 h y v ä ä sy y tä o lla k ä y ttä m ä ttä tu r k k ia ” -e site - T u rk is ju lis te M uut - A n im a lia n y le is e s ite (sis. jä s e n m a k s u k u itin ) - ’’E lä in rä ä k k ä y s tä ,v o itk o sin ä a u tta a ” / E lä in te n o ik e u k s ie n ju lis tu s - P o stim y y n tih in n a s to (A n im a lia n tu o tte e t) - S u o m e n k ie lin e n tie to p a k e tti - M a te ria l p ä sv e n sk a - Jo u k k o e s itte itä ja e tta v a k s i

T ila a ja /la in a a ja : O so ite : ________ P u h e lin (A V -v ä lin e itä la in a tta e s sa ): T o iv o ttu la in a -a ik a (e sim 1 .-1 5 .9 .) _ T ila u k s e n /v a ra u k s e n v o it te h d ä m y ö s p u h e lim its e , 90-1 4 8 4 8 6 6 to i­ m isto n a u k io lo a ik a n a .

D ia s a rja t X v iiv a lle - Y le is d ia s a rja e lä in s u o je lu s ta /2 4 k u v a a - E lä in k o e -d ia s a tja /2 5 k u v a a ------------------------------------------------------------ M a a ta lo u se lä in -d ia sa ija /1 9 k u v a a ---------------------------------------- ---------- T u rk is e lä in -d ia s a tja /1 5 k u v a a ---------------------------------------------- --------- Y le is d ia s a tja n u o rim m ille (m m . a la -a ste e t)/1 8 k u v a a --------D ia s a tjo je n k a n s sa lä h e te tä ä n k u v ie n se lity k s e t s e k ä a ih e e s e e n liitty ­ v ä ä y le ism a te ria a lia .

K u v a n ä y tt e l y 17 v ä rik u v a a te k s te in e e n e lä in s u o je lu n eri a lu e ilta . S o p ii k iija s to ih in , k o u lu ih in , n ä y tte ly - j a k e rh o tilo ih in -------------------------------------------------------- --------V id e o t - H e id ä n t u l e v a is u u te n s a o n S i n u n k ä s is s ä s i, n. 15 m in , su o m . te k s tity s (k s. e s itte ly s. 2 7 ) - F o o d w i t h o u t F e a r / R u o k a a ilm a n k ä r s i m y s tä , v id e o k a s v is s y ö n n is tä j a lih a n tu o ta n n o sta , n. 2 5 m in , su o m . te k s tity s - N o o a n A r k k i , v id e o p ä ä u s k o n to je n su h ta u tu m is e s ta e lä im iin , n. 2 5 m in , su o m . ä ä n ity s (so p ii h y v in u sk o n n o n tai e lä m ä n k a ts o m u s tie d o n tu n n e ille !)

M

----------

D ia s a r j o je n j a v id e o id e n la in a a m is e n ’’p e l i s ä ä n n ö t : ” • A V -v ä lin e id e n la in a u s m a k s u o n 10,-/v id e o ta i d ia s a tja . L isä k si p e rim m e p o stik u lu t.

• L a in a -a ik a o n n. 2 v iik k o a , e lle i m u u s ta e rik se e n so v ita.

• V a in y k si d ia s a tja tai v id e o k e rra lla a n , e lle i m u u s ta e rik s e e n so ­ vita.

• L a in a a ja sito u tu u k ä s itte le m ä ä n la in a m a te ria a lia h u o le lla j a p a ­ la u tta m a a n se n to im is to o n h y v ä s s ä k u n n o ss a .

• H U O M ! T e e v a ra u k se si h y v iss ä a jo in . E m m e v o i ta a ta s itä e ttä to iv o m a si m a te ria a li o n v a p a a n a . L a in a u k s e t to im ite ta a n v a r a u s ­ jä rje s ty k s e s s ä .

E lä in t e n E T Y K /u s e ita k irjo itta jia , 5 5 , Y k s is sä k a n s issa p a ljo n a s ia a j a p o h d in ta a e lä in te n a s e m a s ta tä ­ m ä n p ä iv ä n S u o m e s s a -ja v ä h ä n m u u a lla k in . T ila a n ........ k p l K u o le m a j a n u o r i r a k a s t a j a / E e v a K ilp i, 8 0 ,K o lm e e lä m ä n -ja lu o n n o n lä h e is tä n o v e llia . N o p e ille tila a jille k ir ­ ja ilija n n im ik irjo itu k s e lla v a ru s te ttu teo s! T ila a n ......... k p l K u k k o k o s io r e tk e llä j a T y h jä s a a r i 8 0 ,- / k p l T A I y h t. 1 2 0 ,Ih a s tu tta v a t,v ä rik k ä ä t k u v a k irja t la p s ille . H a u s k a t ta rin a t, jo is s a m u k a n a e lä in te n k u n n io itu s! T ila a n ......... k u k k o -k irja sa arik ir ja ........ m o le m m a t, v a in 1 2 0 ,-!

KORTIT, MERKIT, TARRAT...

K o rtit - K a u n iit v ä rip o s tik o rtit 3 ,- / k p l T A I 1 0 ,- n e ljä n e rila is e n k o r tin n ip ­ p u . T ila a n : n a a li ........ k p l, tu rk is k e ttu ........ k p l, v a la s ........ k p l, le ijo n a ........ k p l. T a i n e ljä n k o rtin n ip p u ........ k p l - O n n itte lu k o rtik s i s o p iv a k a u n is k a rh u k o rtti (O u lu n a lu e o s a s to ) 3 ,- .

T ila a n ........ k p l - U U T T A !! V ä rik ä s ’’P a ra d ise L o s t” -a p in a k a m p a n ja n k o rtti ilm a n te k s tiä , 3 , - (k s. s. 2 7 ). T ila a n ........ k p l R in ta m e rk it - 2 - v ä r i n e n V io le n c e F re e S c ie n c e -m e rk k i, 6 ,- . T ila a n ........ k p l - 4 - v ä r i n e n H ä k k ik a n a la t h is to r ia a n - m e r k k i, 8 ,- . T ila a n ........ k p l - F u r is d e a d -m e rk k i (p u n a m u sta ), 8 ,- . T ila a n ........ k p l A n im a l L ib e ra tio n , H u m a n L ib e ra tio n -m e rk k i, 8 ,- . T if la a n ........ k p l - E i e lä in k o k e ille -m e rk k i (ro tta ), 8 ,- . T ila a n ........ k p l T a rra t - L o g o h iiri ta rra -a rk k i, 15 p y ö re ä ä ta rra a , 1 0 ,-. T ila a n ........ k p l - E lä in k o k e e to n k o s m e tiik k a ta rra -a rk k i, 16 ta rra a , (n a in e n j a k an i).

T ila a n ........ k p l - E I M A IN O K S IA , K IIT O S to iv o tta a lo g o h iire m m e k e s tä v ä s s ä o v ita rra s sa m m e , 5 ,- . T ila a n ........ k p l

MUUTA PIENTÄ KIVAA M e ik k ip u s s i 1 5 ,L ä p in ä k y v ä v e to k e tju lla j a ta s k u lla v a ru s te ttu p u ss i m e ik e ille ta i m u ille p ik k u ta v a ro ille , k u v a n a k a n i j a te k s ti Ä N IM A L IA . K o k o 15 x llc m . T ila a n ........ k p l U u s io p a p e r i k u o r e t ja /ta i k i r je p a p e r i l e h t i ö K u o rin ip u s s a 2 0 k u o rta , le h tiö ss ä 5 0 k irje p a p e ria . K u o riss a j a p a ­ p e r e is s a p a in a tu k s e n a k u s s a k in v iittä e rila is ta h a u s k a a e lä in h a h ­ m o a (k a n i, k a rh u , k e ttu , k iss a , k o ira ). T ila a n ........ k u o rin ip p u 1 6 , - , ........ le h tiö 2 0 , - T A I m o le m m a t 3 2 ,L e v y j a k e r a a m i n e n k a n i 1 5 ,E lä in /lu o n n o n s u o je lu s in g le ” M ik s e lä in ei o o k a v e r i/N e u la n e n ” K a n im a n ia -y h ty e e n e s ittä m in ä . L is ä la h ja n a n o p e im m ille k e ra a ­ m in e n k a n ik o ru . T ila a n ......... k p l V y ö la u k k u , v a in 3 5 , - k p l!

M u s ta n a ilo n la u k k u , v y ö h ih n a s s a p a in a tu s A N IM A L S H A V E R IG H T S . T ila a n ........ k p l K y n ä , v a in 5 ,- !

K u iv a m u s te k y n ä , jo s s a liito n n im i- j a o s o ite tie d o t. T i­ la a n ........ k p l

NÄIN TEET TILAUKSESI: P o stits e o s o itte e lla A n im a lia ry , P o rv o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H K I P u h e lim its e a rk is in k lo 14—17 n u m e ro o n 90 -1 4 8 4 8 6 6 T e le fa x in a n u m e ro o n 9 0 -1 4 8 4 6 2 2 Y li 3 0 , - tila u k s e t to im ite ta a n p o s tie n n a k o lla . K a ik k iin lä h e ty k s iin li­ sä tä ä n p o s titu s k u lu t j a 4 , - k ä sitte ly k u lu .

K IIT O S T IL A U K S E S T A S I! T ila a ja n n im i ______________________________________________________ O s o ite _____________________________________________________________

Eläinten ystävän käsikirja tulossa!

E n sim m ä in e n su o m e n k ie lin e n k ä y tä n n ö n o p a s e lä in te n a u tta m ise s ta .

2 2 4 siv u a , sis ä ltä ä m m .

• k ä y tä n n ö n h o ito -o h je e t ä k illisiin a v u n ta rv e tila n te isiin : a u to n a lle jä ä n e e t e lä im e t, ik k u n a a n tö rm ä n n e e t lin n u t, lö y tö k is s a t j a -k o ira t, o rv o t v illie lä in te n p o ik a s e t jn e .

• k u in k a k e h itä n le m m ik k in i o lo t j a o m a n su h te e n i siih e n e n tis tä a n ­

Osta tuotteitamme - tuet toimintaamme

to isa m m ik s i • k u in k a p ie n e n tä ä e lä in te n k ä rs im y k s iä m m . k a la s tu k s e s s a , ra v u s­ tu k se ssa j a m e ts ä s ty k s e s s ä • e lä in y s tä v ä llis e n k u lu tta ja n o p a s (ru o a t, v a a tte e t, p e s u a in e e t jn e .)

VAATTEET L a s te n h u p p a r i a s u t , 1 2 0 ,4 L ä m m in a s u k o tim a is ta p u u v illa a . V ä ri v a a le ä n k e lta in e n , ta s k u ? s e k ä h u p p a ris s a e ttä h o u su is sa . H u p p a ris s a k u v a n a le n tä v ä h e v o ­ n e n se k ä te k s ti ’’E L Ä K Ö Ö N E L Ä I M E T ” . K o o t 1 0 0 -1 4 0 cm .

T ila a n ........ k p l koko P S . A ik u is ille v a s ta a v ia a s u ja k o k o ja L ( v a a le a n p u n a in e n ) j a L X L (h a rm a a j a v aal. p u n .) H in ta v a in 150,-1 T ila a n ........ k o ­ k o ........ v ä ri I N T O T H E B L U E - k a m p a n j a n u p e a t - p a i t a 6 5 ,V a ra u d u k e v ä ä s e e n ! O s ta m a lla t-p a id a n tu e t d e lfiin ie n v a p a u tu s k a m p a n ja a . V a lk o in e n t-p a ita , v ä rik ä s p a in a tu s , re ilu m ito itu s.

P a ito ja v a in r a jo ite ttu erä! K o o t L - X L T ila a n ........ k p l ko­ ko Y h d i s t y s t u n n u s h u p p a r i 9 0 ,M u s ta h ih a to n p u u v illa h u p p a ri k e v ä is e e n m e n o o n ,s o p ii n iin n a i­ sille k u in m ie h ille . R e ilu m ito itu s , k o tim a in e n , k o o t S -X L . koko T ila a n ........ k p l

I • ru n sa a s ti to im in ta o h je ita e lä in s u o je lu s ta k iin n o stu n e e lle I lm e s ty y m a a l i s k u u n lo p u s s a . T il a a A n im a lia s ta h i n t a a n 8 7 ,- ( o v h . k i r j a k a u p o i s s a 9 2 ,-).

Toukokuun Animaliassa: M e ts ä s ty s la k i u u s i t t i i n , m ite n k ä v i e lä i n t e n ?

R a p o rtti m e ts ä s ty s la in v iim e v a ih e is ta e d u s k u n n a ss a . T u lik o la ista tä y s i su si v ai sa a riin k o v iim e h e tk e s s ä e lä in s u o je lu llis ia m u u to k s ia a ik a a n ?

D e l f i n a a r io a d r e s s i l u o v u te ttiin T a m p e r e e ll a E lä in s u o je lija t o v a t k e rä n n e e t n im iä se n p u o le s ta , e ttä T a m p e re e n d e lfiin it v a p a u te tta is iin a h ta a s ta v a n k ila s ta a n In to th e B lu e -p ro je k tin k a u tta . L u e, m ite n T a m p e re e n k a u p u n g in jo h to

KIRJAT

re a g o i v ie ra ilu u m m e .

O i k e u t t a e lä im ille /P e te r S in g e r, 1 2 0 ,K a n s a in v ä lis e n e lä in s u o je lu liik k e e n p e ru ste o s , ru n sa a s ti tie to a m y ö s S u o m e sta . T ila a n ........ k p l UUTUUS: E lä in te n p u o le s ta . E lä in t e n y s tä v ä n k ä s ik ir ja /H e le n a T e n g v a ll, 8 7 ,- . K a tta v a k o tim a in e n tie to p a k e tti e lä im istä j a e lä in ­ su o je lu s ta k iin n o stu n e ille . T ila a n ......... kpl

34

A N IM A LIA 1/1993

S ik a - E l m e r in t a r i n a V o ik o sia n k a s v a tta a in h im illis e sti, j a j o s v o i, p y s ty y k ö se n e n ä ä tä m ä n jä lk e e n sy ö m ä ä n ?

S o ili R a h ja k o k e ili E lm e rin k a n s sa . j a p a ljo n , p a ljo n m u u ta ...

A N IM A LIA 1/1993

35

VILJAMAA TUULA P Ä I V Ä T I E 5B7 -022 LO— E S P O O —

Ammattitaito painaa paljon

FORSSAN Puhelin (916) 1 551

KIRJAPAINO OY Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa