Animalia 2/1993

Page 1

EY^patfamenW7


A N IM A D A E L Ä IN S U O J E L U N E R IK O ISLE H TI S P E C IA L M A G A S IN FÖR D J U R S K Y D D

2 /9 3

18. vuosikerta

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia L iito n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä e lä in te n o i­ k e u k s ia . L iitto v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta tai k ä y ttö ä , jo k a ai­ h e u tta a n iille k ip u a tai tu s k a a tai e s tä ä o le n ­ n a is e sti n iid e n lu o n n o llista k ä y ttä y ty m istä . E n sisija is e sti liitto p y rk ii lo p e tta m a a n tu r­ h a t j a tu sk a llis e t e lä in k o k e e t. L isäk si se e d is tä ä k a ik k e a e lä in s u o je lu a . L iitto to te u tta a ta rk o itu s ta a n m m . a s e n ­ n e k a s v a tu k s e n j a tie d o tta m is e n a v u lla se k ä p y rk ii v a ik u tta m a a n la in s ä ä d ä n n ö n u u d is­ ta m ise e n . L isä k si liitto tu k e e e lä in k o k e e tto m ie n tu tk im u s m e n e te lm ie n j a e lä in s u o je lu llise s ti p a rh a id e n ra tk a is u je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ä . J o h to k u n ta /S ty re ls e n V e li-R is to C a ja n d e r, fil.k a n d . P äiv i K o rh o n e n , m a a n v ilj.te k n . M in n a V a ro n e n , te k n .y o H a n n e le L u u k k a in e n , v a lt.lis. O u ti R e p o , k a u p p a t.m a is t. H eli S a ja n ie m i, y o R iitta S a lm i, L u k P e k k a L iu k k o n e n , a rte sa a n i P ä iv i V iin ik a in e n -R o s q v is t, fil.m a ist. L e e n a V ilk k a , fil.lis. R iitta Y li-T a in io , fil.y o P u h e e n jo h ta ja /O rd fö ra n d e L e e n a V ilk k a , M a rtin k a tu 9-11 B 27, 0 5 8 0 0 H y v in k ä ä T o im is to /K a n s li P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i A v o in n a ark . k lo 9 - 1 7 , la so p . m u k . A s ia k a sp a lv e lu : to im is to n h o ita ja T a ija B a ld in g , p u h . 90-1 4 8 4 8 6 6 k lo 13-17 T o im in n a n jo h ta ja P ä iv i V iin ik a in e n R o s q v ist, p u h . 90-1 4 8 5511 T e le fa x : 90 -1 4 8 4 6 2 2 J ä s e n m a k s u / M e d le m s a v g i f t 6 0 m k /v u o si A k tiiv ijä s e n m a k s u 100 m k /v u o si A in a is jä s e n m a k s u 1200 m k S Y P 2 2 9 818-189 L a h j o it u k s e t / D o n a t i o n e r S Y P 2 0 0 138-1934 T e s t a m e n t it / T e s t a m e n t e r o v a t o lle e t m e rk ittä v ä tu k i E lä in s u o je lu liitto A n im a lia n ty ö lle . T ie d u s te lu t to i­ m in n a n jo h ta ja lta p u h . 90-1 4 8 5511.

Animalia-lehti V a s t a a v a t o i m i tt a j a : K a a rin a K iv iv u o ri U lk o a s u : H e le n a T e n g v a ll V a lo k u v ie n c o p y r ig h t : A n im a lia , e lle i to i­ sin m a in ita P a i n o p a i k k a : F o rssa n K irja p a in o O y 1993 l lm e s t y s m is a ik a ta u l u e lo k u u m a a lisk u u m a rra s k u u to u k o k u u I l m o it u s h i n n a t 1/4 siv u 1000 m k 2/1 s iv u 5 5 0 0 m k 1/8 siv u 5 0 0 m k 1/1 siv u 3 0 0 0 m k ta k a k a n s i 5 0 0 0 m k 1/2 siv u 2 0 0 0 m k I r t o n u m e r o m y y n t i: A k a te e m in e n K irjakauppa. S e u ra a v a n le h d e n a in e is to p ä iv ä 18.6.1993. A in e is to lä h e te tä ä n o s. A n im a lia /K a a rin a K iv iv u o ri, P o rv o o n k . 5 3, 0 0 5 2 0 H e ls in k i. K irjo itta ja t v a s ta a v a t itse a rtik k e lie n s a sisä llö stä .

Joukkovoimaa ja yksilön voimaa

T ässä num erossa: Pääkirjoitus Joukkovoimaa ja yksilön voim aa...........................3

Eläinkokeet Eläinsuojelijoille voitto EY:n kosmetiikkaäänestyksessä 4 EY: n tavoitteena vähentää eläinkokeet puoleen.......................4 Askeleen lähempänä paratiisia . 5 Patenttikäytäntö moraalinvartijana....................... 6 Pavlovin k o ira ............................. 10 Koemarsuista lemm ikkim arsuiksi.......................11 Ajankohtaista ................................... 12

Tuotantoeläimet Sika-Elmerin tarin a ...................16 Vapaiden kanojen munat ^ jumittuvat pakkaajiin.............. 1 ^ Ja heltat heiluivat..................... 20

Viimeisten parinkymmenen vuoden ai­ kana on eläinten puolesta tavalla tai toisella toimivien määrä Suomessa yli kymmenkertaistunut. Esimerkiksi Animalian tämänhetkinen jäsenmäärä on noin kymmenen tuhatta, joista n. tu­ hat on ilmoittautunut toimintaan haluk­ kaiksi aktiivijäseniksi. Maailmalla suuntaus on ollut sama, ja yhä useammin on sen ansiosta päästy onnistuneisiin tuloksiin. Tuoreimpia ulkomailta tihkuneita hyviä uutisia ovat mm. EY:n parlamentin kanta, jon­ ka mukaan kosmetiikkakokeet eläimil­ lä kiellettäisiin 1998 lähtien, maitovalaiden pyynnin loppuminen Kanadassa ja Kreikan ’ ’tanssivien karhujen” va^W oisam pi tulevaisuus. Näistä tarkem™ ™nin edempänä tässä lehdessä.

Eläimet ja viihde

• • •

Flipper ui vapauteen................ 21

Ulkomailta

Vaikka joukkovoima on perinteinen kampanjoiden valtti, myös yksi ihmi­ nen voi saada aikaan yllättävän paljon. Peter Singer, yksi kansainvälisen eläinsuojeluliikkeen voimakkaimmista moottoreista, totesi viime syksynä Suomessa käydessään: ” En oikein

Viimeinen tango Kreikassa......22 Madron Seligman -elä in te n puolestapuhuja EY-parlam entissa..................... 23 Eläinsuojelua englantilaisittain.........................24 Turkisten vastustus puree muotimekka M ilanossa............ 25 Toimintaa........................................... 26

pysty uskomaan siihen väitteeseen, et­ tä ’ei yksi ihminen mitään voi’ . Itse olin vain yksi opiskelija, joka sattui kuulemaan eläinten kärsimyksistä te­ hokasvatuksessa. Ja Sveitsin uraauur­ tava häkkikanaloiden kielto sai alkunsa siitä, että eräs tavallinen sveitsiläinen kotirouva sai tietää, millaista kanojen elämä on häkkikanaloissa, ja alkoi ke­ rätä nimiä kansanäänestyksen järjestä­ miseksi.” Mielenkiintoista on ollut huomata, että joskus yksittäisiltä kansalaisilta tu­ levat mielipiteet painavat jopa enem­ män kuin kokonaisen järjestön kanna­ notto. Monet lukijat muistanevat viime Animalia-lehdestä jutun apinoiden pyydystämisestä luonnosta koe-eläimiksi. Animalia oli ottanut kaksi ker­ taa yhteyttä Suomen Bausch & Lomb -yhtiöön, jonka monikansallinen emo­ yhtiö on mukana apinabisneksessä, mutta asia oli kaikunut kuuroille kor­ ville. Mutta kuinka ollakaan: sen jäl­ keen kun monet teistä olivat kirjoitta­ neet apina-asiasta kirjeen Suomen Bausch & Lombille, sieltä otettiin pian yhteyttä Animalian toimistoon ja lu­ vattiin esittää selvityspyyntö emoyhti­

ölle. Asia siis etenee. Jokainen pystyy tekemään jotakin, jotta maailma kehittyisi paremmaksi ihmisille ja eläimille. (Muutamia tapo­ ja löydät mm. tämän lehden toimintasivuilta, s. 26-27.) Tärkeintä on, että va­ litsee sen toimintatavan, josta itse pitää eniten - siinä toimintatavassa kukin meistä on yleensä myös osaavin. Aurinkoista kesää kaikille! □

Helena Tengvall

Mitä tehdä, kun...

Masspäverkan och den individuella styrkan

Auta auton alle jääneitä........... 28

Vakio-osastot Kirja-arvostelu: Käytännön neuvoja eläinten puolesta......... 29 Lukijoilta......................................30 Nuorten A nim alia...................... 3.jti Vege-palsta................................. 34 M vvntituoteluettelo.................. 35

G e e n ite k n o lo g ia t u o t t a a m u u t a k i n k u in k l o o n a t t u j a v a s ik o ita . S y ö p ä h i i r e t, k a s v u h o r m o n is i a t j a m o n e t m u u t g e e n it e k n i ik a n l u o m u k s e t s a a v a t " p a l ­

nder de señaste tjugo áren har mängden av dem, som pä ett eller annat sätt engagerar sig för djuren, över tiofaldigats. Animalia t.ex. har för nuvarande cirka tiotusen medlemmar, av vilka över ca. tusen har meddelat sin villighet att agera som aktivmedlemmar. Den globala trenden har varit Iikadan, och allt oftare har man tack vare den nátt lyckade resultat. Bland de se­ ñaste goda nyheter skall nämnas bl.a. att EG:s pariament röstade pá nytt för att kosmetikatester pä djur skall slopas, att fangsten av Beluga-valama upphör i Kanada och att framtiden ser lj usare ut för Greklands ’ ’dansande bjömar” , varom señare i denna tidning. • • •

k a k s e e n ” ja tk u v a t k iv u t j a lu o n n o tto ­ m a n e lä m ä n . O n k o p a t e n tt i t o i m is t o o ik e a p a i k k a p ä ä t t ä ä , m itä e lä im ille s a a

Fast masspäverkan traditioneilt är trumf i kampanjer, kan även en enskild

människa fä överraskande mycket tili ständ. Peter Singer, en av de ledande kraftema inom den intemationella djurskyddsrörelsen, konstaterade under sitt besök i Finland señaste höst ’ ’Jag har svärt att tro pä att en enskild människa inte ensam künde göra nägonting. Själv var jag bara en studerande som räkade höra om djurens lidanden i djurfabriker. Och det banbrytande förbudet av burhönshusen i Schweitz fick sin början av det, att en vanlig schweitzisk hemmafru fick veta hur hönsen levde, och hon började samla namn för ordnandet av en fölkomröstning.” Det har varit intressant att märka att ibland kan enskilda individers äsikter väga tili och med mera än en hei orga­ nisations ställningstagande. Läsama torde minnas señaste Animalias repor­ tage om fängsten av apor frän naturen

tili djurförsök. Animalia hade tvä gänger kontaktatat Finlands Bausch & Lomb, vars multinationella huvudbolag är med i intemationella apaffarer, men man hade vänt oss dövörat. Men hör sen; efter att mänga av er hade skrivit brev tili Finlands Bausch & Lomb, tog man därifrän kontakt med Anima­ lia med ett löfte om en uppklamingsförfrägning tili huvudbolaget. Sä saken gär framät. Var och en kan göra nägonting för att världen skulle bli bättre för människor och djur (nägra förslag finns pä denna tidnings aktions sidor, s. 26-27). Det viktigaste är att man väljer det sättet som man själv tycker mest om - det är sättet vi bäst kan. En solig sommar tili alla! □

Översättning Harriet Pettersson

t e h d ä ? - S . 6 .”

2

A N IM A LIA 2/1993

A N IM A LIA 2/1993

3


Eläinsuojelijoille voitto EY:n kosmetiikkaäänestyksessä

Askeleen lähempänä paratiisia

E uroopan yhteisön p a rla ­ m entti pysyi 21.4.1993 pidetys­ sä äänestyksessä aiem m assa kannassaan, jonka m ukaan kosm etiikan testauksen eläi­ millä on loputtava vuoteen 1998 mennessä. Äänestyksen tulos oli eläinsuojelun riemuvoitto: parhaimmassa osaäänestyksessä oli 324 edustajaa eläinsuoje­ lullisen uudistuksen takana ja kuusi vastaan! Katkera kalkki on kuitenkin, että kosmetiikkakokeiden loppuminen EY:ssä ei ole vieläkään täysin varmaa. Parlametti ja komissio ovat jo ker­ taalleen aiemmin ilmaisseet halunsa saada kosmetiikkakokeet loppumaan. Ministerineuvosto kuitenkin vesitti asian omalla ehdotuksellaan, joka si­ sälsi lukuisia lievennyksiä ja porsaan­ reikiä (ks. Animalia 1/93).

K ariutuuko E uroopan kansalaisten tahto... Parlamentti näytti nyt voimansa. Eläinsuojelujärjestöjä edustavan Chris Fisherin (European Coalition to End Cos­ metic Tests on Animals) sanoin: ’ ’ Par­ lamentin valtavan enemmistön kanta asiassa on voimakas viesti ministeri­ neuvostolle. Sen täytyy muuttaa ajatte-

• lutapaansa ja kunnioittaa Euroopan kansalaisten halua saada eläintestit loppumaan.” Tämä historiallinen äänestystulos ei olisi toteutunut ilman Euroopan eläinsuojelujärjestöjen tiivistä yhteistyötä ja miljoonien eri puolilla Eurooppaa asu­ vien ihmisten parlamentin jäseniin ja komissioon kohdistamaa painostusta. Animalia edustaa eläintestejä vastusta­ vassa yhteenliittymässä Suomea.

...m inisterien hirm uvaltaan? Asiaa käsitellään seuraavaksi uudel­ leen komissiossa, joka tullee ottamaan aiemman eläinsuojelumyönteisen kan­

EY: n tavoitteena vähentää eläinkokeet puoleen

tansa. Tosin pelko siitä, että ministeri­ neuvosto voi pistää jäihin koko direk­ tiivin, ellei saa omaa esitystään läpi, voi vielä vaikuttaa komission kantaan. Komissiolle tämä direktiivi on tärkeä, koska se sisältää muita (eläinsuojeluun liittymättömiä) kauppapoliittisesti tär­ keitä uudistuksia. Komissiosta asia etenee taas minis­ terineuvostoon, joka voi nyt joko tai­ pua parlamentin (ja komission?) kan­ taan, vetää koko direktiiviesityksen pois tai kumota parlamentin päätöksen. Viimeksimainittu on kuitenkin hy­ vin vaikeata, sillä jotta parlamentin esi­ tys tällä kertaa voitaisiin vesittää, tulee mininsterineuvoston olla täysin yksi^ mielinen. Enemmistöpäätös ei siis rii­ tä. Tällaista yksimielisyyttä ministe­ reiltä tuskin löytyy, koska jo ensim­ mäisessä käsittelyssä mm. Tanskan ja Länsi-Saksan ministerit olivat parla­ mentin ehdotuksen kannalla. Asia kä­ sitellään kesäkuussa ja tuloksista ker­ romme seuraavassa Animaliassa. □

Kaarina Kivivuori Euroopan yhteisön komissio on kirjan­ nut tuoreessa ympäristöohjelmassaan (Fifth Environmental Action Program­ me) tavoitteeksi vähentää eläinkokeet jäsenmaissa puoleen vuoteen 2000 mennessä. Upeaa! Tämä näyttää, että eläinsuojelijoiden eurooppalainen yh­ teistyö kannattaa ja on niin vankalla asiapohjalla, että on vakuuttanut asian­ tuntijat ja päättäjätkin. Eläinsuojelijat toivovat nyt, että jot-

4

ta tämä tavoite muuttuu todeksi, tehtäi­ siin mahdollisimman pian yhteenveto nykyisestä tutkimuksesta ja laborato­ rio-oloista. M yös eläinkokeita koske­ vien standardien yhdenmukaistami­ nen, tiedon vaihdon tehostaminen ja yhteinen, keskitetty vaihtoehtomenetelmien kehittäminen, validoiminen ja käyttöönotto ovat välttämättömiä uu­ distuksen onnistumiseksi.

A N IM A LIA 2/1993

K ansainvälinen Kadotettu Pa­ ratiisi -kam panja etenee eri puolilla m aailm aa. Sitä käy­ dään mm. E uroopan maissa, Yhdysvalloissa, Israelissa, Thaim aassa ja A ustraliassa. Te A nim alian jäsenet olette tehneet siitä onnistuneen Suo­ messa. M uuallakin kam panja on saanut niin hyvän vastaa­ noton, että se on vienyt apinoita askeleen lähem m äksi viida­ kon paratiisia.

Kansainvälisellä tasollakin on ta­ pahtunut. Englantilainen B U A V sai kiinni Mauritiuksen ja Kenian hallituk­ set valheista, kun ne väittivät, etteivät ko. maat toimita apinoita koe-eläimiksi. Kumpikin maa käy varsin laajamit­ taista apinakauppaa mm. Shamrock Farmsin kanssa. Englannin parlamentin alahuone te­ ki 22.4. Maan päivänä 150 kansanedus­ tajan voimalla lakialoitteen vapaudesta pyydettyjen apinoiden tuonnin kieltä­ miseksi. Sisäasiainministeriöstä on tih­ kunut jo tietoja, että se suunnittelee tuontikiellolle asetettavaa päivämää­ rää.

Uusi kortti ym päristöm inisterille

Mitä on tapahtunut sitten viime Animalia-lehden? Tätä kirjoitettaessa kampanjaa on Suomessa käyty vasta kuukausi. Silti olemme lähettäneet täältä toimistosta lähes 10.000 protestikorttia, jotka Te olette toimittaneet edelleen maa- ja metsätalousministeri Martti Puralle ja Indonesian suurlä­ hettiläälle muistutuksena apinakaupan julmuuksista. Puralle oli mennyt huhti­ kuun lopulla kortteja ” 23 sentin pi­ no” .

Neuvottelut CITES-sopimuksen sovel­ tamisen tiukentamiseksi eri maissa ovat käynnissä. Mikäli sopimuksen II liitteen lajeille (monet apinalajit) vaa­ dittaisiin tuontiluvat pelkän ilmoitus­

menettelyn sijasta, voisi Suomikin tä­ hän sopimukseen vedoten kieltää va­ paudesta pyydettyjen apinoiden tuon­ nin. Tästä asiasta on valmistunut nyt

kolmas Kadotettu Paratiisi -vetoomuskortti ympäristöministeri Sirpa Pietikäiselle. Neuvotteluja käydään niin ikään muutamien lentoyhtiöiden kanssa siitä, että ne kieltäytyisivät vapaudesta pyy­ dettyjen apinoiden kuljetuksesta. Koh­ teena ovat sellaiset lentoyhtiöt, joilla on liikennettä niistä maista, joissa api­ noita pyydetään. Englantilainen Bri­ tish Airways ja hollantilainen K LM ovat jo tällaisen päätöksen tehneet. L i­ sää asiasta seuraavassa Animaliassa.□

Päivi Viinikainen-Rosqvist Juuri Sinä voit auttaa, ks. s. 27.

T uhannet suom alaiset m ukana kam panjassa 21.3 M TV:n Sunnuntairaportti vavah­ dutti ansiokkaalla Kadotettu Paratiisi -raportillaan lähes miljoona TV:n kat0 ^ ojaa apinakaupan todellisuuteen. Seuraavalla viikolla Sei/ra-lehden aukea­ man nelivärijuttu kertoi asiasta. Hel­ singin Sanomat, Ilta-Sanomat ja maa­ kuntalehdet sekä monet radioasemat kautta maan levittivät raporttia edel­ leen. Kansainvälisenä koe-eläinten päivä­ nä tempaistiin 12 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, kun Animalian alue­ osastot kertoivat videoesityksin ja kuvanäyttelyin, millainen on apinoiden matka paratiisista helvettiin. Animalian keskustoimistosta on lä­ hetetty Kadotettu Paratiisi -video ve­ toomuskirjeen kera ministereille Pura ja Sirpa Pietikäinen sekä Indonesian suurlähetystöön. Olemme teettäneet selvityksen koeapinoiden elinolosuhteiden virikkeelEstämisestä, jota olemme lehden ilmestyttyä jo tarjonneet apinoita käyttäville, suomalaisille laitoksille. A N IM A LIA 2/1993

| | ^ 5 ^ 5


Patenttikäytäntö moraalinvartij ana Geeniteknisten eläinten käyttö voi olla tuomittavaa

G eeniteknologia m uuttaa ih­ misen ja luonnon suhdetta enem m än kuin m ikään m uu teknologia. Eliöistä, myös eläi­ m istä, on tullut tuotantoväli­ neitä. N äitä geeniteknisiä eli geneettisesti m uunneltuja eli­ öitä pidetään biotekniikan ratkaisuina ihm iskunnan vakeim piin ongelmiin, esim er­ kiksi ravinto-, ym päristönsuo­ jelu- ja terveysongelmiin. Uusi teknologia on kuiten­ kin sokea m oraalilleen. Yhden sukupolven ikäisen geenitek­ nologian eettiset ongelm at ovat ilm aantuneet ja ilm aan­ tuvat edelleenkin vasta, kun tieto, tekniset ratk aisu t ja väli­ neet ovat jo olemassa. Etiikka laahaa tekniikan perässä. Tarkastelen tässä kahta asiaa, ensiksi niinsanottua teknologiaparadoksia ja toiseksi geeniteknisten eläinten raken­ tamisen ja käytön moraalikysymyksiä.

Teknologian luonne Luonnon hyväksikäyttö on läpi histori­ an perustunut teknologiseen uudista­ miseen. Teknologiat syntyvät ja kuole­ vat, mutta yhteistä niille on niihin koh­ distetut odotukset ongelmien ratkaisui­ na. Siten perusteltuna teknologia eetti­ sine ongelmineenkin nähdään moraali­ sesti hyväksyttävänä. Teknologioita, kuten höyryvoima-, ydin-, tieto- tai bi­ otekniikka, on tarjottu ja tarjoillaan yhä suurten ja ehtymättömien resurs­ sien mahdollisuuksina, ja ne tuotetaan ylivoimaisilta näyttäviin teknisiin rat­ kaisuihin perustuvina. 6

Teknologiat kasvavat poliittisen etiikan maaperässä, minkä vuoksi nii­ den käytön moraalia pitäisi tarkastella^ennen kaikkea poliittisen käytännöd^^ seurauksina. Teknologia tulisi sijoittaa ihmisten palvelukseen heidän etujensa vaatimalla tavalla. Poliittisen moraalin lähtökohta tulisi olla ihmisten mahdol­ lisuus osallistua päätöksentekoon, teknologiavalintoihin. Poliittinen järjes­ telmä on niin kauan vain näennäisesti demokraattinen, kun kansalaiset joutu­ vat sitoutumaan teknologiaan, jonka sisällöstä heillä ei ole tietoja tai näke­ mystä. Paras tietojen foorumi on julki­ nen keskustelu.

Suuri m ahdollisuus? Geeniteknisiä eliöitä valmistetaan sekä tuotannon välineiksi (lääkemaitoa lypsävä lammas) että hyödykkeiksi (syövän tutkimusmalliksi rakennettu ’ ’ syöpähiiri” tai sienitauteja kestävä viljakasvi). Kaikissa tapauksissa eliön käyttöarvoa lisäävä ominaisuus perus­ tuu menetelmiin, joissa eliön perimää (geenejä) manipuloidaan siten, että voimme käyttää hyväksi eliön infor­ maatiota (geeni tai geenit säätelymekanismeineen) ja työtä (biosynteesi). Näin eliöissä saadaan aikaan haluttuja ominaisuuksia tai eliöt saadaan tuotta­ maan haluttuja hyödykkeitä. Geeniteknisten tuotantovälineiden uskotaan näin vapauttavan ihmisen luonnon asettamista toimeentulon eh­ doista. Geeniteknologian yhteiskun­ nalliset vaikutukset määräytyvät kui­ tenkin sen perusteella, minkälaiset tuo­ tantosuhteet ovat vallitsevia. Uusi tek­ nologia ei tuo mukanaan uusia talou­ den perusrakenteita. Globaalisiin ratkaisuihin pyrkivä bio- ja geenitek­ nologia tukee suurten valtaaja muren­ taa pienten pyrkimyksiä tehdä omia ratkaisujaan.

Geeniteknologian mahdollisuuksista ja sen aiheuttamista uhkista perillä olevat kansalaiset (osa heistä on tiedeyhteisön jäseniä) jakautuvat kolmeen ryhmään: varauksettomat kannattajat, kriittisesti suhtautuvat ja vastustajat. Kannatta] ovat kukin omalla tavallaan sitoutuneet^^ ihmisen ja luonnon hyväksikäytön yh­ teiskunnalliseen käytäntöön, toisin sa­ noen vapaan markkinatalouden talous­ järjestelmään ja sen voitontavoittelun päämäärään. En usko myöskään geeni­ teknologian voivan irrota omista mai­ nittuun käytäntöön liittyvistä siteis­ tään. Keksimistä ja teknisiä innovaatiota kannustava ja tukeva virkamieskunta (patenttikäytäntö) voi olla sitoutunut teknologiainstituutioon. Tällöin se saattaa järjestelmänä kuulua esimer­ kiksi juuri geeniteknologian varaukset­ tomiin kannattajiin. Esimerkiksi näke­ myksessä, että ’ ’kun nykyajan biotek­ niikalta, johon myös geenisiirtotekniikat osaltaan kuuluvat, yleisesti odote­ taan ratkaisua maailman energia-, ravinto-, ympäristönsuojelu-ja tervey­ songelmiin...” (Hely Lommi, mielipiA N IM A L IA 2/1993

dekirjoitus Animaliassa 1/93, s. 31), il­ maistaan kannattajien tavanomainen ajatus että geeniteknologia olisi ylei­ sesti hyväksyttyä. Pidän tätä käsitystä virheellisenä. Kansalaiset eivät yleisesti ole perillä uuden teknologian riskeistä eivätkä he missään päin maailmaa ole yleisesti kannattamassa geeniteknologiaa ih­ mistä ja luontoa ajatellen oikeana va­ lintana ’ ’yleishyödyllisten” päämää­ rien saavuttamiseksi. Esimerkiksi jo ­ kin geenitekninen koe- tai tuotanto­ eläin, sen tekninen luonne tai kärsi­ mykset voivat olla sellaisia, että eläimen rakentamista ei yleisesti pidet­ täisi edistämisen arvoisena. Toistai­ seksi mikään geenitekninen koe-eläin ei ole siinä määrin lupauksia herättävä, että se täyttäisi yleishyödyllisyyden vaatimuksen.

|T eknologiaparadoksi Moraalin suhteen geeniteknologian va­ rauksettomat kannattajat olettavat, että geeniteknisistä ratkaisuista ei seuraa mitään vakavia ongelmia ja että esi­ merkiksi ravinnon riittämättömyys tu­ levaisuudessa voidaan torjua vain eli­ öiden geneettisellä parantelulla. Tä­ män näkemyksen mukaan muut keinot eivät voisi tuoda ratkaisua uhkaavaan nälänhätään. Kuvaamani teknologiaparadoksi tarkoittaa ajatusta, että tieteellinen ja teknologinen edistyminen ei samalla johda ihmisen edistymiseen, sillä tek­ nistä edistymistä ei voitane toteuttaa si­ ten, että luovuttaisiin luonnon valloit­ tamisesta ja herruudesta luontoon tai ihmiseen. Mutta tämäkään ei merkitse sitä, että esimerkiksi kaikki geenitekni­ set innovaatiot olisivat yleishyödyttöfcmiä, mikään niistä ei kelpaisi jonkin ongelman ratkaisuksi. Teknologian tietynlaisen (erityisen

AN IM A LIA 2/1993

ongelmallisen, vaarallisen) edistymi­ sen legitimointia voidaan ja pitääkin vastustaa, mutta tämä ei merkitse gee­ niteknologian kaikkien mahdollisuuk­ sien torjumista tai eväämistä. Teknologian institutionaaliseen luonteeseen kuuluu teknisten innovaa­ tioiden patentointi. Geeniteknistä eläintäkin pidetään keksintönä, joka voidaan patentoida. Patenttiviranomai­ set (mm. Euroopan patenttivirasto) päättävät myös siitä milloin keksintö on moraalinvastainen (Hely Lommin mukaan tällaisia keksintöjä ovat ’ ’hy­ vän tavan ja yleisen järjestyksen vas­ taiset keksinnöt” ), jolloin sille ei voida myöntää patenttia. Näin patenttivira­ nomaisilla on velvoite päättää mikä on moraalisesti oikein tai väärin. Viranomaiset ovat tämän velvoit­ teen vuoksi kaksinkertaisesti sitoutu­ neita, heillä on sekä teknologiseen edistymiseen liittyvä intressi että mo­ raalinvartij an intressi. Patenttivirano­ maiset eivät kuitenkaan voi sitoutua teknologiainstituution näkemyksiin, mutta moraalinvartijana heidän tulisi sitoutua kansalaisten tahtoon ja näke­ myksiin. Näin siksi, että yhteiskunnal­ lisesta käytännöstä (teknologiasta) toi­ seen siirtymisen surutyön tekevät ih­ miset, joita teknologiavalintojen mo­ nenlaiset seuraukset koskevat. Tällä hetkellä patenttikäytäntö on ai­ noa ja potentiaalisesti myös tehokas geeniteknologian sovelluksia kontrol­ loiva järjestelmä. Patenttiviranomais­ ten tulisikin päätöstä tehdessään koota arvio kaikista niistä tekijöistä ja olo­ suhteista, jotka ovan keksinnön moraa­ lisuuden kannalta oleellisia. Heidän tu­ lisi arvioida muun muassa sitä, miten jokin geenitekninen tuotantoeläin, syrjäyttäessään perinteisen kotieläimen, vaikuttaa karjatalouteen elinkeinona. Nähdäkseni niin geeniteknisten so­ vellusten varauksettomien kannatta-

"dcrp rac" ’’K u m m a l l i s t a , se ei n ä y t ä k a s v a n e e n y h ­ tä ä n .”

jien kuin totaalisten vastustajienkin ar­ viot perustuvat puutteelliseen tietoon, josta syystä ’ ’tuomiot” voivat olla vir­ heellisiä ja epäoikeudenmukaisia.

Geeniteknologian ulottuvuudet Bio- ja geenitekniikan etiikan kenttää on tähän asti hallinnut ihminen, toisin sanoen terveydenhuoltoon liittyvät eet­ tiset ongelmat. Niiden arviointi ja rat­ kaisut ovat kummunneet olemassaole­ van hoitokäytännön eettisistä periaat­ teista. Kokonaan uuden bioetiikan on­ gelmakentän muodostavat geenitekni­ set eläimet (ja kasvit). Vaikka koe-eläinten (kuten labora­ toriorotta), ravintoeläinten (sika), tuo­ tantoeläinten (lammas) tai lemmikkie­ läinten (kanarialintu) osalta yhteiskun­

7


nallinen käytäntö eettisine periaattei­ neen onkin jo olemassa, geeniteknolo­ gia tuo siihen ulottuvuuden, jota ei voida ottaa olemassaolevan käytännön jatkeeksi ilman vakavaa eettistä poh­ dintaa. Eläinten (ja kasvien) perimään on jo kauan tieten tahtoen vaikutettu ristey­ tyksen ja valinnan (jalostuksen) kei­ noin. Pyrkimyksenä on ollut haluttujen periytyvien ominaisuuksien rikastumi­ nen ja säilyminen eläinkannoissa. Gee­ nin partikkelimaisen luonteen määrit­ telyn jälkeen perimään vaikuttamisen keinoksi oivallettiin mutaatiot, joita saatiinkin aikaan säteilyllä ja kemialli­ sesti. Geenitekniikka, jonka menetelmin geeni voidaan eristää ja siirtää eliöstä toiseen, on sekin perimään vaikuttami­ sen keino. Sen avulla voidaan ohittaa perimään vaikuttamisen kaikki esteet.

Geenitekniikalla voidaan murtaa sekä suvullisen lisääntymisen asettama ehto (geenit siirtyvät vertikaalisesti, van­ hemmilta jälkeläiselle) että eliöiden

evoluutiosta ja lajiutumisesta johtuvat ehdot (geenien horisontaalisen - lajista toiseen, eliöryhmästä toiseen, kasvista eläimeen - siirtymisen esteet). Tähän uuteen ulottuvuuteen sisältyy mahdollisuus murtaa kolmaskin este, luonnon geeniresurssien asettamat ra­ jat. Emme ole enää riippuvaisia biolo­

gisesta muuntelusta (biodiversiteetistä), luonnosta löytyvistä eliöistä, gee­ neistä ja geneettisestä muuntelusta. Geenejä voidaan keksiä, jolloin luon­ non geeniresurssit ovat osaksi ainoas­ taan lähtökohta tulevaisuuden tuotan­ toeläinten kirjossa. Geenitekniset siirtogeeniset eläimet ovat joko vierasgeenisiä (eläimellä on toisen eliölajin geeni) tai omageenisiä (eläimen geenisiirrännäinen on muun­ neltu oma geeni). Eläimeen kohdistu­ van manipulaation aste kasvaa suhtees­ sa geenisiirrännäisen ’ ’vierauteen” . Siten hiirtä, jolle on siirretty rotan kas­ vuhormonin geeni (jollainen - tosin hieman erilainen -sillä itselläänkin on), voidaan pitää vähemmän manipu­ loituna kuin hiirtä, jonka soluissa syn­ tyisi lehtivihreätä. Manipulaation aste kuvaa geenitek­ nisen eläimen ’ ’outoutta” . Siirtogeeninen eläin, joka tuottaa lääkeainetta maidossaan, on vähäisemmässä mää­ rin outo kuin esimerkiksi nisäkäs, jolla on linnun raajojen kehitystä ohjaavia siirtogeenejä. Siirtogeenisyyteen liittyy kaksi eet­ tisesti ongelmallista konkreettista ta­ hoa: patogeneesi (biologiset muutok­ set, kärsimykset, ym.) ja käyttöarvo (hyödyllisyys). Kuuluisan syöpähiiren tapauksessa tuotetaan eläimiä, joiden osa on kärsiä kipuja ja sairastua elimis­ töä rampauttavasti. Hiirille on tarkoi­ tuksellisesti aiheutettu patologinen ti­ la, jonka kaikkia yksityiskohtia ei edes tunneta. Lisäksi syöpähiiren käyttöar­ vo on kyseenalainen, ainakaan siihen ei yleisesti uskota. Vetoaminen ihmisen sairauksien ja eläinmallin vastaavuuteen on vähin­ täänkin epäilyttävää. Näin etenkin kun terveellisemmät elämäntavat vaikutta­ vat terveydellisten ongelmien vähentä­ miseen enemmän kuin minkäänlainen lääketieteellinen tutkimus. Tämä pitä­ nee paikkansa ainakin joidenkin syö­ pien suhteen. Syöpähiiren yleishyödyllisyyden perustelu sisältäneekin aja­ tuksen, että geeniteknologian keinoin syöpä on voitettavissa, tulevaisuudessa se olisi tuntematon sairaus.

M oraalista Geenitekniseen eläimeen liittyvä mo­ raali voidaan perustaa seurausetiikan periaatteisiin, toisin sanoen tapauskoh­ taiseen arvioon siitä, minkälaisesta te­ osta (tai aiotusta teosta) on kysymys ja minkälaiset ovat teon seuraukset. Syöpähiirtä voi pitää eettisesti kestä­ mättömänä teennöksenä siksi, että teko (eläin) on tahallinen ja sen seurauksena eläin kärsii (patologinen tila) ilman, et­ tä voidaan osoittaa teko yleishyödylli­ 8

se sitä on. Joka tapauksessa syöpähii­ reen pätee toteamus, että emme tarvitse geeniteknisiä eläimiä osoittamaan sitä, mikä (teko) on väärin, eli että tahalli­ nen kärsimyksen tuottaminen eläimel­ le on väärin ja tuomittavaa. Syöpähiiri on tutkimuksen hyödyke, tuote jolla on tutkijoiden toivomia omi­ naisuuksia. Jokaisen tuotteen ominai­ suudet riippuvat myös sen tekijän tah­ dosta. Kuka on syöpähiiren tekijä? Ku­ ka on syöpähiirestä vastuussa niin, että häntä voitaisiin siitä rangaista? Näh­ däkseni tekijyys on kollektiivista ja ja ­ ettua, mutta moraalista vastaavana asi­ anosaisena (siihen että syöpähiiri on kaupallinen tuote) on tekijyyttä jakamasssa myös patenttiviranomainen.

A rvoparadoksi seksi (ihmisen sairauden ja sen eläin -^ ^ mallin vastaamattomuus on ilm einen).^^ Seurauseettisessä arviossa on tehtä­ vä selväksi myös se, keitä asia koskee. Siten geeniteknisen eliön (esimerkiksi tuholaisia torjuvan eläimen) käytön eettisessä arvioinnissa, silloin kun eläintä aiotaan kokeilla luonnossa (käytännössä rajatussa luonnon osas­ sa), on huomioitava se tosiasia, että luonto on poliittisesti ja moraalisesti avoin alue. Siksi kenttäkokeilu ekologisine riskeineen koskee jokaista. Myös syöpähiiren moraalista oikeu­ tusta voitaisiin arvioida vain niiden osapuolten kesken ja asiana, joille tä­ mä geenitekninen koe-eläin suoranai­ sesti kuuluu. Mutta jos näin menetel­ lään, eli kielletään asianosaisuus syö­ pähiireen kriittisesti suhtautuvilta tai vastustajilta, poljetaan samalla poliitti­ seen moraaliin kuuluvaa demokratian periaatetta. Yksiulotteinen eli vain tek-^fc nologiainstituutioon sitoutunut patent­ tikäytäntö on sosiaalieettisesti arvelut­ tava, se on moraalinvartijana teknisen rationaalisuuden (tehdään kaikki mitä osataan) juoksupoika. Koska tekninen kehitys tapahtuu yh­ teiskunnallisen käytännön tasolla ja koskee meitä kaikkia, seurausetiikan asianosaisuuden periaatetta olisi laa­ jennettava. Sääntelyn mahdollisuus tu­ lisi välittömien asianosaisten lisäksi ol­ la kaikilla niillä, jotka voivat ja halua­ vat vaikuttaa tekniseen kehitykseen. Tällöin yhteiskunnan tärkein sosiaa­ lieettinen arvo olisi inhimillinen ratio­ naalisuus, inhimillisesti ja yhteiskun­ nallisesti tarkoituksenmukainen toi­ minta. Patenttiviranomaisten mielestä syö­ pähiiri ei ole moraalinvastainen kek­ sintö. Geenitekniikan vastustajien ja siihen kriittisesti suhtautuvien mielestä AN IM A LI A 2/1993

Eläimen asema geeniteknisessä tuotan^ fco ssa tai hyödykkeenä on instrumen­ t a a l i n e n , eläimellä on välineen arvo. Sille ei ehkä voidakaan suoda ihmisar­ voon verrattavaa omaa arvoa. Sen tar­ peellisuuden geeniteknikan käyttö on nyt nostamassa esiin. Jos yksittäiselle eläimelle suotaisiin oma arvo, merkit­ sisi se sitä, että eläimellä olisi arvoonsa perustuva koskemattomuuden turva, jota ihmisen olisi kaikin puolin kunni­ oitettava. Mutta arvonsa suhteen eläimet ovat eriarvoisia. Ravinnoksi tarkoitetusta eläimestä huolehtiminen merkitsee oi­ keutta käyttää eläin ravinnoksi. Yhteis­ kunnalliseen käytäntöön kuuluu oikeu­ tus eläinten hyötykäyttöön. Tästä seu­ raa se, että eläimille ei suoda absoluut­ tista omaa arvoa. Kutsun tilannetta, et­ tä eläimen arvo on sidoksissa sen käyttöarvoon, eläimen oman arvon pa­ noksiksi. Eläimillä ja luonnolla on kuitenkin omaa arvoa muistuttava ary° i pe­ rustuu ihmisen tuntema-' * >iskunnan tukemaan ve: läim iäja luontoa koh< eli­ ölajille ja use: . 10lle suodaan arvo, .u ia nii­ den suojelusta ">uolehditaan. Arvopa „¿.sun kuui. j kui­ tenkin lisäksi se, että luontoa ja luonto­ kappaleita koskevat arvot ovat abso­ luuttisesti lokaalisia, toisin sanoen yh­ teiskunta- ja yksilökohtaisia.

M oraalin havaitsem inen Seurausetiikan periaatteiden mukaan teon (geenitekninen eläin) moraalin ar­ vioinnin tarkoitus on nostaa esiin kysy­ mys mitä pitäisi tehdä? Syöpähiiren ta­ pauksessa kysymys voidaan esittää myös toisin: mitä olisi pitänyt tehdä? Teon moraalia ei aina voida punnita il­ A N IM A LIA 2/1993

” ...ja t ä m ä n i n t e g r o id u n k o n t r o ll i n ä p p ä i m i s t ö n a v u lla v o itte v a lita j o k o m a ito a , m u ­ n ia , p e k o n ia t a i h ä r ä n l i h a a ! ”

man, että teko myös tehdään. Mutta syöpähiiri tekona ja toimintana teon hetken tiedollisissa olosuhteissa olisi voitu asettaa kyseenalaiseksi. Tähän päätelmään olisi voitu päätyä myös seurauseettisin perustein jo silloin, kun teko vielä oli aikomus. Eläimen arvon suhteen geenitekni­ set eläimet ovat luonnon hyötykäytön rajojen koettimia. Niiden rakentami­ nen tulee osoittamaan, kuinka luonnon sisintä olemustakin pidetään vain ul­ koisena raaka-aineena, jota voidaan hyödyntää loputtomasti. Teknologian käytön moraalia tai eettistä arviointia ei voida perustaa tie­ teellisen tiedon tai tutkimuksen varaan. Moraali on yhteiskunnallisen käytän­ nön ilmentymä, toisin sanoen olemas­ saolevat esimerkiksi koe-eläimiä tai kotieläimiä koskevat lait ja eettiset pe­ riaatteet ovat yhteiskunnallisen kehi­ tyksen tuloksia. Moraalin pohtiminen tai tutkijoiden tekemisten eettinen arvi­ ointi on rationaalista toimintaa sekä yhteiskunnallisessa merkityksessä että esimerkiksi biologisen tutkimuksen (ja geeniteknologian) puitteissa. Moraalista totuutta, tai paremmin­ kin inhimillisellä tavalla rationaalista arviota totuudesta, ei voida löytää. Mo­ raali on sitoutumistemme kautta mei­

hin sisään rakennettua, se havaitaan. Vastuu ja todellisuudentaju on meissä itsessämme, mutta moraalin lähtökoh­ tia on löydettävissä sekä tietämisen että tuntemisen maailmasta. Moraalin ai­ neksia ovat sekä tietoja tutkiminen että oman olemuksemme katseleminen. Geenitekniikan yhteydessä korostuu myös tieteen ja tutkimuksen moraali. Samaistan sen tutkijan moraaliksi. Tut­ kimusyhteisöillä on kuitenkin omat moraalia koskevat ehtonsa, joiden puitteissa sen jäsenet tekevät työtään. Tutkija on - patenttiviranomaisen ta­ voin - kaksinkertaisesti sitoutunut. Hän on sitoutunut työhönsä ja toimeen­ tuloonsa intressinään selvittää asioita tiedollisesti. Mutta hän myös haluaa kansalaisena vaikuttaa yhteiskunnalli­ seen käytäntöön. □

Olli Haapala

Sinäkin voit vaikuttaa. Lähetä protestikortti Euroopan Patentti­ toimistolle (ks. s. 27).

9


annettu sitäkään vähää. Eläinlääkäri arvioi koiran vajaan vuoden ikäiseksi.

Pavlovin koira Viime syksynä m inulla oli ti­ laisuus tuoda Suomeen koekoira Pavlovin fysiologisesta instituutista Pietarista. K oira oli poikkeuksellisen pelokas: se liikkui levottom a­ na koppinsa takaseinustalla ihmisiä nähdessään. H alusin saada sen pois instituutista, jo tta sillä tehtävät kokeet teh­ täisiin koiralla, joka ei olisi niin a rk a ja joka siksi kestäisi kokeet ja laitoksessa olon hen­ kisesti parem m in. Kuukautta ennen Suomeen tuontia koi­ ralle annettiin Suomesta tuomani ra­ bies-rokote. Minulle kerrottiin koirasta seuraavaa: se oli syntynyt laitoksessa noin vuotta aikaisemmin, kastroitu kuukauden ikäsenä (en tiedä onko lai­ toksella varaa nukutus- tai puudutusai­ neisiin), ja kolmen kuukauden ikäises­ tä eteenpäin sillä oli tehty kokeita jois­ sa oli verrattu sen reaktioita kastroimattoman koiran reaktioihin. Tarkem­ min ei kokeista kerrottu. Mainittiin myös, että pentueessa oli ollut yhteensä kolme koiraa, joista kak­ si oli toimitettu jollekin toiselle koeeläinlaitokselle, ja jotka eivät enää ol­ leet elossa. Ilmeisesti pentuja toimitet­

10

taessa oli niillä tehtävän kokeen laatu ollut tiedossa, koska niiden tiedettiin kuolleen.

Pelottavaan m aailm aan Mennessämme hakemaan koiraa sen säilytyspaikasta minulle oltiin kuiten­ kin erehdyksessä antamassa aivan tois­ ta koiraa kuin sitä, joka oli saanut roko­ tuksen. Tästä syystä en tiedä, koskevatko saamani tiedot minulle lopulta an­ nettua oikeaa koiraa. Koira oli aikaisemmin päässyt ulos vain matkalla ’ ’ kenneltalosta” raken­ nukseen, jossa kokeet tehtiin. Nyt se kulki ulkona matalana vatsa maata viistäen ja hihnan päässä kieppuen. Ju­ nassa se makasi arkana häkissä, mutta heilutti hännänpäätään puhellessani sille. Ensimmäisen yönsä uudessa kodis­ saan koira vietti maaten koko yön sa­ massa pelokkaassa asennossa ääntä­ kään päästämättä. Seuraavana päivänä kävimme eläin­ lääkärissä. Koira oli terve lukuunotta­ matta lievää silm ä-ja korvatulehdusta. Se oli erittäin laiha: kylkiluut tuntuivat terävinä heti nahan alla. Tullessaan se painoi tasan kymmenen kiloa. Erikoisravitsevan ruoan ansiosta se lihoi kah­ dessa viikossa puolitoista kiloa ja pai­ naa nykyään 15 kiloa. Se on melko pieniruokainen; instituutissa sille ei ollut

Siisteysongelmia Suojattimme sai nimekseen Vipsu ja oppi tuntemaan nimensä nopeasti. Se tottui kotiimme ja kotiväkeemme alku­ vaiheen arkuudesta päästyään. Ulkoi­ luttaminen osoittautui vaikeaksi: Vip­ su pelkäsi aluksi kaikkea mahdollista. Muutamassa päivässä se tottui ulkona muihin uusiin ilmiöihin paitsi ihmisiin, joita se pelkää edelleen. Sisäsiistiksi opettamisessa toimim­ me aluksi väärin: veimme sen ulos joka aterian jälkeen, mutta parin ensimmäi­ sen viikon aikana se pissasi ulos vain muutaman kerran. Sitten löysimme oi­ kean ulkoilutusrytmin ja tilanne para­ ni, vaikka Vipsu teki edelleen sisälle päivittäin. Sisäsiisteyden oppiminen vei muutaman kuukauden, koska s it ä ^ hidasti ulosmenemisen pelko. Alussa Vipsu pelkäsi kaikkia rappukäytävästä kuuluvia ääniä ja piiloutui sängyn alle. Niin se teki myös jonkun meistä tullessa kotiin, mutta heilutti häntäänsä. Sitten se alkoi vähitellen us­ kaltaa tulla vastaan innoissaan vinku­ en. Nykyään se tervehtii riemuissaan haukkumalla ja hyppimällä. Aggressiivisuutta Vipsu on osoitta­ nut meitä kohtaan vain vartioidessaan luutaan.

Vipsu nauttii leikistä ja hellittelystä Kuluneet kuukaudet ovat olleet Vipsulle hitaan rohkaistumisen aikaa sen suhtautumisessa meillä vieraileviin ih­ misiin. Ensimmäisen vieraan nähdes­ sään se pissasi alleen, mutta nykyääiw se aluksi uhmakkaasti haukuttuaan t ^ P kee oma-aloitteisesti tuttavuutta ja houkuttelee vieraan leikkiin. Olen pohtinut paljon olisiko Vipsun ollut parempi jäädä instituuttiin, koska se on täällä joutunut pelkäämään niin monia asioita. Toisaalta sillä on nyt paljon sellais­ ta, josta se ei aikaisemmin olisi osannut uneksiakaan: perhe, joka rakastaa sitä ja koti, jossa on tilaa juosta. Varsinkin alussa se juoksi sisällä edestakaisin niin lujaa kuin pystyi vain siksi, ettei sillä ollut koskaan ollut mahdollisuutta liikkua normaalin koiran tavoin. Vipsu nauttii leikeistä ja hellittelyistä ja on oppinut pyytämään rapsutusta. Myös aineellisesti sillä on enemmän kuin ennen: riittävästi ruokaa, leluja, makupaloja ja pehmeä paikka (soh­ va!), jossa nukkua yönsä. Siis asioita, joihin jokaisella koiralla on oikeus. Virikkeitäkin on enemmän kuin yk­ A N IM A LIA 2/1993

sinäisessä kopissa kyhjöttäessä: Vipsu tuntee rajatonta uteliaisuutta kaikkia uusia asioita, tavaroita ja tapahtumia kohtaan.

Suru ja syyllisyys seuralaisina Olemme joutuneet jopa harkitsemaan Vipsusta luopumista sen ulosmenemispelon vuoksi. Sen olisi helpompi ul­ koilla maalla, missä se ei näkisi niin paljon ihmisiä. Vipsu on kuitenkin luonteeltaan niin rakastettava koira, et­ tä luopuminen siitä sen omaksi par­ haaksi on erittäin vaikea kysymys. Toistaiseksi pidämme sen itsellämme ja yritämme saada sen sopeutumaan lähiöelämään. Tästä kaikesta ei suinkaan pidä teh­ dä sitä johtopäätöstä, että koekoiran (tai muun entisen koe-eläimen) ottamiÄ j e n lemmikiksi on epäonnistumaan ^ R iom ittu yritys, koska Vipsu on poik­ keuksellisen vaikea tapaus. Tunnen raskasta syyllisyyttä siitä, että olen mahdollisesti siirtänyt Vipsulla tehtäviksi aiotut kokeet jonkun toisen koiran kärsittäviksi. Olen myös

4 .4 .1 9 9 3

jäänyt suremaan kaikkia niitä koiria, jotka jäivät instituuttiin. Erityisesti nii­ tä, joista tiedän, että jokainen sekunti niiden elämästä on silkkaa kärsimystä. Suren myös ajatellessani niitä kahta

pentua, joiden sanottiin olevan Vipsun sisaruksia ja joille ei annettu edes mah­ dollisuutta elämään. □

Teksti ja kuvat: Minna Petra

Koemarsuista lemmikkimarstiiksi Myös monista suom alaisista koe-eläinlaboratorioista voi saada ylijääm äeläim iä lemmi­ keiksi, jos pyytää. Omien kouluaikojeni lem m ikeistä mie40benjäävim pien joukossa oli­ vat kaksi helsinkiläisestä koeeläinlaboratoriosta peräisin ollutta m arsua. Marsuista toinen oli vanha, siitoskäytössä ollut naaras. Sen saadessani se oli juuri saanut keskenmenon (ilmeisesti alkoi olla liian vanha synnyttäjäksi) ja vaikutti raihnaisen oloiselta. Toinen oli

A N IM A LIA 2/1993

pieni, laiha ja arka poikanen. Molem­ milla oli korvissa puremajälkiä, mikä viittasi siihen, että marsujen tilojen ah­ taus laitoksella oli johtanut tappeluihin. Siis häkit historiaan ja marsuille va­ paa oleskeluoikeus huoneeni lattialla. Vanhus, jonka olin rohkaisevasti risti­ nyt Muksuksi, puri aluksi varpaisiin jokaista ihmistä, joka seisoi sen lähelläkin. Laikkuun, poikaseen, ei kah­ teen ensimmäiseen viikkoon päässyt juuri tutustumaan: se vilahti salamana piiloon pesäkoppiin heti kun näki ihmi­ sen. Olin odottanut suurempiakin alkuhankaluuksia, joten asiat tuntuivat su­ juvan varsin hyvin. Vaikeinta oli Muk­ sun kynsien leikkaaminen. Laboratori­ ossa kukaan ei niitä ollut tietenkään lei­ kannut, ja luonnottoman pitkiksi kas­ vaneina ne olivat vuosien mittaan käyristyneet käpälien alleja vääntäneet osan varpaista lähes sijoiltaan. Kun kynnet oli Muksun pontevasta vastus­ tuksesta huolimatta leikattu, sen oli huomattavasti helpompi kävellä. Pahi­ ten vääntyneet varpaat eivät kuiten­ kaan koskaan palanneet täysin luon­ nolliseen asentoon.

• • • Viikot kuluivat, ja marsuissa tapahtui hämmästyttävä muodonmuutos. Muk­ su lakkasi puremasta ihmisten varpaita ja alkoi vastatajutteluun omilla kimeil­ lä kurahduksillaan. Laikku, joka oli alussa ollut vain laiha ja pelokas vilah­ dus, alkoi saada enemmän lihaa luiden päälle ja muuttua marsun muotoiseksi. Arkuus katosi, ja nimeltä huudettaessa Laikku ryntäsi luokse kuin koira. M o­ lemmat marsut istuivat mielellään sy­ lissä tiiviisti kuin olisivat kasvattaneet juuret. Yllättävintä kaikessa oli, että Muksu alkoi nuorentua. Sen kaljuuntuneet korvat, joita normaalisti pidetään sel­ vänä yli nelivuotiaan marsun tunto­ merkkinä, alkoivat taas kasvattaa hen­ toa karvaa. Symbolisoikoon se sitten vaikka näiden kahden marsun uutta elämää. Joka tapauksessa koe-eläinlaitoksen ajat näyttivät jo muutaman kuu­ kauden jälkeen autuaasti unohtuneen niiltä. □

Teksti ja kuva: Helena Tengvall 11


Ajankohtaista f N .

(? —

Kampanja itäkoirien katukaupan lopettamiseksi Koirien tuonti entisen Neuvostoliiton maista on lisääntynyt räjähdysmäises­ ti. Harva koira saapuu maahamme täy­ sin terveenä ja laillisesti. Suurin osa koirista salakuljetetaan tai tuodaan väärennettyjen rokotus- ja eläinlääkärin todistusten avulla. Itäkoiria myydään paljon katukaupassa ja lehti-ilmoituksilla ’ ’ itäkoiria ulosheittohintaan” . Maahantuodut koirat kantavat mo­ nenlaisia tauteja, joista osa voi maahantuontihetkellä olla oireettomia. Suurimman tautiuhkan muodostavat rabies eli vesikauhu, penikkatauti, parvo-ja muut ripulit sekä uiko-ja sisäloiset. Uusi omistaja voikin yllättäen löy­ tää itsensä keskeltä kärsimysnäytel­ mää, kun vakava, usein pennun kuole­ maan johtava sairaus alkaa oireilla.

Osallistu kampanjaan, s. 26.

Eläimet politiikassa

Eivätkö kalat ole eläimiä?

Animalialla menestystä biotekniikan neuvottelukunnassa Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1991 biotekniikan neuvottelukunnan käsittelemään alan erityiskysymyksiä ja ongelmia. Eläinsuojelun edustus ai­ ottiin ensin sivuuttaa, mutta Animalian aloittaman julkisen keskustelun ansi­ osta edustajamme pyydettiin neuvotte­ lukuntaan. Riitta Salmi on toiminut neuvotte­ lukunnassa eläinsuojelun äänitorvena nyt parin vuoden ajan, ja pitänyt esillä Animalian vaatimusta siitä, että maa­ hamme tulee saada mm. Ruotsin ja Hollannin mallin mukainen geenitek­ niikan eläinsuojelukysymyksiin eri­ koistunut työryhmä. Tänä keväänä työ tuotti tulostaja täl­ lainen alajaosto perustettiin. Siis: aktii­ vinen tinkimätön työ on aina tie tuloksnn.

P.V.

Eläinlääkäriliitto ottaisi eläinsuojelijat koe-eläintoimikuntiin Suomen Eläinlääkäriliitto suhtautuu myönteisesti eläinsuojelijoiden nimit­ tämiseen koe-eläintoimikuntiin. Liiton mielestä toimikunnissa tulisi olla paitsi eläinlääkäriasiantuntemus myös eläinsuojelujärjestöjen edustus. Viimeksi mainittu edellyttää liiton mielestä eläinsuojelujäijestöjen omaa aktiivisuutta.

Eläinlääkärit kritisoivat metsästyslakiehdotusta

Erä-lehdessä 4/93 kerrotaan hauen pyynnistä elävällä syötillä: ’ 'Ruutana pujotetaan koukkuun sel-

käevän takaa niin, että se jä ä roikku­ maan etupainoisena. Koukkua pujottaessaan on varottava vaurioittamasta ruutanan selkärankaa, muutoin se ei ole koukussa pitkäikäinen. Haukisiimaa ei tarvitse käydä katso­ massa ihan joka päivä, mutta päivittäi^^ nen tarkastus kuuluu toki hyviin ta p o ^ J hin. Ruutana elää koukun killuttimena parikin viikkoa, mutta sen voi mainios­ ti armahtaa viikonkin pyytämisen jä l­ keen tai viimeistään silloin, kun vesihome alkaa haitata sen uintia. Erämiesten on turhaa vakuutella, kuinka reiluja ja rehtejä harrastuksia kalastus ja metsästys ovat, mikäli ar­ vostetussa alan lehdessä jaellaan tällai­ sia neuvoja. Eikö kalastuspiireissä to­ siaankaan tiedetä, että eläinsuojelulaki suojelee myös kaloja? Sama lehti on - jutun lähettäneen lu­ kijamme mukaan - kertoillut uudesta ’ ’pyydystäjä vapauta” -kalastustavas­ ta. Kalaa revitään siiman ja uistimen päässä vartin tai puoli tuntia, haavitaan ylös ja päästetään takaisin veteen muka vahingoittumattomana. Kalastus ’ ’kulttuurissamme” on jo ­ takin perustavanlaatuisesti vialla, ku^^ kalastajia oikein lehdessä tarvitsee ke­ hottaa mainittuihin räävittömyyksiin. Animalia tulee puuttumaan asiaan; ka­ loillekin on käytännössä saatava jokin oikeussuoja.

R.S.

i

i

auppasopimusta Färsaarten kanssa

Hallitus on esittänyt eduskunnan hy­ väksyttäväksi Suomen ja Färsaarten välisen vapaakauppasopimuksen. Ul­ koasiainvaliokunta pyysi asiasta maaja metsätalousvaliokunnan kannanotton. Erkki Pulliainen (vihr.) esitti em. valiokunnassa eriävän mielipiteen. Hä­ nen mielestään Suomen ei pitäisi sol­ mia Färsaarten kanssa sopimusta niin kauan, kun se harjoittaa nykyisenlaista julmaa valaanpyyntiä.

Toimi Sinäkin - lisää asiasta si­ vulla 27.

P

K.K.

Neuvottelukunta valvomaan eläintarhaeläinten hyvinvointia Hannele Luukkainen (vihr.) on saa­ nut Helsingin valtuustossa läpi ponsie­ sityksen, että Korkeasaaren eläintar­ haan perustettaisiin eläinten hyvin­ vointia ja eläintarhan kehittämistä val­ vova neuvottelukunta, jonka jäseniksi valitaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällainen animal welfare commitee on yleinen ainakin suurimmissa eläin­ tarhoissa maailmalla. Korkeasaaren johto on myös kannattanut ideaa. K.K.

12

A N IM A LIA 2/1993

A N IM A LIA 2/1993

Praktikkoeläinlääkärien yhdistyksen pieneläinjaoston jäsenet ottivat eläin­ lääkäri Mikael Ilveksen aloitteesta vuosikokouksessaan kantaa metsästyslakiesityksen epäkohtiin. Kannanotossa kritisoidaan sitä, että kissa olisi lain mukaan edelleen lain­ suojaton kotipihansa ulkopuolella sekä sitä, että tuskalliset metsästysmenetelmät kuten raudat, ansat ja hukuttavat merrat sallittaisiin edelleen. Kannanotto, jonka vuosikokouksen ylivoimainen enemmistö allekirjoitti, on lähetetty eduskunnalle tiedoksi.

K.K.

Eläinsuojelullisia budjettiesityksiä Kansanedustaja Hannele Luukkainen (vihr.) esitti vuoden 1993 budjettiin miljoona markkaa eläinkokeita vähen­ tävien ja korvaavien menetelmien ke­ hittämiseen. Esitystä kannatti 76 edus­ tajaa pääasiassa oppositiopuolueista. Ehdotusta miljoonasta markasta löytöeläintoimintaan kannatti 45 kansan­ edustajaa. Luukkainen esitti edelleen 850 000 markan vähennystä turkistalouden ke­ hittämisrahoista, mitä kannatti 20 edustajaa. Porovahinkoja koskien Luukkainen esitti, että siirryttäisiin sellaiseen kor­ vausjärjestelmään, jossa valtio maksaa petokannan säilyttämisestä sen sijaan, että maksetaan petojen tappamista po­ roista. Jos olet kiinnostunut tietämään, mi­ ten ’ ’ oma” kansanedustajasi äänesti, ota yhteys Animalian toimistoon.

K.K.

Poliitikot eläinten geenipatentointia vastaan Antti Kalliomäki (sdp) on lähettänyt Animalialle kirjeen, jossa hän toteaa ’ ’Elämä ei todellakaan ole patentoita­ vissa eläinkokeita varten. Meillä on vain yksi patentti per ihmiselämä. Se riittää!” Heidi Hautala (vihr.) on tehnyt eduskunnassa suullisen kysymyksen geenitutkimuksesta. Hän on kiinnostu­ nut hallituksen suhtautumisesta Kuopi­ on lääkelehmä-tyylisiin kokeisiin ja haluaa tietää, painottuvatko eettiset ky­ symykset riittävästi, kun päätetään lainsäädännöstä, joka koskee geneetti­ sesti muunneltuja eläimiä. Hautala to­ teaa myös, että lainsäädäntö laahaa elä­ vän elämän perässä. Vastauksessaan ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen ei ota kantaa em. kokeeseen, vaan toteaa, että tämän tyy­ liset tutkimukset kuuluvat selvästi val­ misteilla olevan lainsäädännön piiriin. Ministeri toteaa myös, että meillä eetti­ nen biotekniikkaan liittyvä keskustelu on lähtenyt myöhään liikkeelle ja se on ollut ohutta. Hannele Luukkainen (vihr.) halusi samassa yhteydessä tietää, aikooko ympäristöministeriö jäljestää Suomes­ sa laajapohjaisen seminaarin ja keskus­ teluja eläinten geenitekniikkaan ja pa­ tentointiin liittyvistä kysymyksistä. Ministerin kanta oli, että keskuste­ lun paikka on sitten, kun parasta aikaa istuvien työryhmien (ympäristöminis­ teriön lakia valmisteleva komitea ja so­ siaali- ja terveysministeriön bioteknii­ kan neuvottelukunta) mietinnöt ovat valmistuneet eli aikaisintaan vuoden­ vaihteessa.

K.K.

Ei jätetä asiaa pelkästään poliiti­ koille! Lähetä protestikortti Eu­ roopan Patenttivirastolle. Ks. toimintasivut, s. 27.

13


Ulkomailta

Häkkikanalaloiden munille vaaditaan merkintää Eurooppalaiset eläinsuojelijat ovat nostaneet esille kanamunien merkintää koskevan direktiivin. Tällä hetkellä se mahdollistaa ns. vaihtoehtosysteemeistä tulevien munien merkinnän tyy­ liin ’ ’ farm fresh eggs” , ’ ’ free range eggs” . Eläinsuojelijoiden mielestä nykyi­ nen systeemi on epämääräinen. Vaihtoehtokanaloiden kriteereistä ei ole päästy yksimielisyyteen, eikä kuluttaja välttämättä edes tiedä, mitä mikäkin merkintä tarkoittaa. Eurogroup for Animal Welfare (EY-maiden eläinsuojelujäijestöjen yhteenliittymä) ehdot­ taakin, että direktiivi muutettaisiin niin, että häkkikanaloista tulevat mu­ nat täytyy merkitä. Englantilaisen eläinsuojelujäijestön RSCPA:n teettämä tuore tutkimus ker­ too, että 96 % tuhannesta satunnaiso-

Muutoksia häkkikanaladirektiiviin odotellaan yhä EY:n nykyinen direktiivi antaa kanalle tilaa häkissä 450 cm2 (Suomessa 480 cm2). Direktiivin uudistamisesta on pu­ huttu pitkään. Edinburghin kokoukses­ sa vuoden 1992 lopulla lanseerattiin kuitenkin ns. subsidiariteettiperiaate, eli E Y laatii yhteisiä direktiivejä vain silloin kun se katsotaan välttämättö­ mäksi ja on jäsenmaiden kannalta edul­ lisin tapa toimia. Muista asioista - esim. kauppaan epäsuoremmin (tai ei lainkaan) liitty­ vistä - jäsenmaat päättäisivät itsenäi­ sesti. Häkkidirektiivi on yksi niistä lu­ kuisista direktiiveistä, joiden olemas­ saoloa punnitaan nyt tarkkaan. Se, on­ ko häkkidirektiivi subsidiariteettiasia vai ei, päätetään tämän vuoden lopulla. Siihen saakka asia on auki.

Julmin hevoskilpailu maailmassa

Sudet säästyivät luotisateelta Alaskan viranomaiset ovat peruutta­ neet mielettömän suunnitelmansa am­ pua yli 300 sutta. Paukuttelijat olisivat laukoneet tappavia aseitaan helikopte­ rista käsin. Perääntymisen sai aikaan paikallis­ ten eläinsuojelujäijestöjen uhkaus jär­ jestää kansainvälinen matkustusboikotti Alaskaan.

The A V Magazine, Feb/93 H .S ^

K.K.

toksella valitusta perheenemännästä on hämmentynyt eri nimillä myytävistä munista. He toivovat, että häkkikana­ loista tulevat munat merkitään selvästi. 72 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan hiukan enemmän inhimil­ lisesti tuotetuista munista. 63 prosent­ tia perheenemännistä ei hyväksynyt kasvatusta häkkikanaloissa lainkaan.

K.K.

Ruotsalaisille korvausta muuta EY:tä paremmasta eläinsuojelusta?

Tsekkien tasavallassa vuosittain pidet­ tävä estelaukkakilpailu The Pardubice Grand Steeplechase on saanut Maail­ man eläinsuojeluliiton WSPArn pro­ testoimaan. Viimesyksyisessä kisassa kuoli kaksi hevosta, ja viidestätoista startanneesta hevosesta vain viisi selvisi maaliin. Yksi niistä lyyhistyi tajutto­ mana maalilinjalle. | Hirveimmät vammat aiheutuvat Taxis-esteellä, joka on nimetty Pardubicen aikaisemman maanomistajan, prinssi Thum und Taxiksen mukaan. Esteellä on ensin 2,5 m leveä ja 1,5 m korkea pensasaita. Sen takana piilossa on 6,5 m leveä ja 2 m syvä oja. Laukkaavien hevosten joukko joutuu esteel­ lä paniikkiin ja jumiutuu siihen - esi­ merkiksi viime vuonna yhdeksän he­ vosta sortui ojaan peräkkäin. Tulokse­ na oli vakavia vammoja, kuten jalkojen katkeamisia. Muutenkin kilpailu on hevosille rankka ja vaikea: 6,9 kilometrin radalla on 31 estettä ja 36 hyppyä.

Mitä Sinä voit tehdä? Ks. s. 27.

Ruotsalaisen selvityksen mukaan EY^ maita tiukemmat eläinsuojelumääräykset nostavat sianlihan tuotantokus­ tannuksia 1,15 markkaa kilo, kanamu­ nien 50 penniä ja naudanlihan 75 pen­ niä kilo. Mm. teurastamosektori vaatii korvausta kilpailuhaitoista. Nyt Ruotsissa keskustellaan, tulisi­ ko maan saada E Y-neuvotteluissa kor­ vaus tiukista eläinsuojeluvaatimuksis­ taan. Rahan saamisen E Yritä ei uskota olevan helppoa. Ruotsin maatalousneuvottelijan Lennart Dafgärdin mukaan eläinsuojelumääräykset kehittyvät varsinkin EYrn pohjoisissa jäsenmaissa niin no­ peasti, että on vaikea arvoida, millai­ nen kompensaation tarve Ruotsilla oli­ si 1995.

Maaseudun Tulevaisuus 15.4.93 M is s ä h ä n n ä m ä k i n m u n a t o n t u o t e t t u ?

14

K.K. A N IM A LIA 2/1993

A N IM A LIA 2/1993

Norjan valaanpyynti on alkanut Huhtikuun puolessa välissä aloittivat norjalaiset lahti valaiden pyynnin A t­ lantilla ja Jäämeressä. Pyynnin perus­ teina pidetään tutkimustarvetta ja sitä, että valaat syövät liikaa kaloja. Kansainvälisen valaskomission mu­ kaan tapetuista valaista ei saada mitään sellaista uutta tietoa, joka auttaisi va­ laiden ekologian ja käyttäytymisen sel­ vittämisessä. Lahtivalaat eivät myöskän uhkaa ihmisten kalastuselinkei­ noa, koska niiden saaliina ovat varsin monenlaiset ja -kokoiset merieliöt. Valaanpyynninnillä on merkitystä ainoastaan noin sadalle pyytäjälle, heillekin vain osavuotisesti. Sallimalla valaanpyynnin ja nostamalla sen koko Norjan kansan perusoikeudeksi maan hallitus yrittää kiinnittää kansalaisten huomion pois sisäpoliittisista ongel­ mista sekä EYrhyn liittymisestä. Ympäristöjärjestöt ovat valmistel­ leet laajoja boikotteja Norjan kalatuot­ teita ja maan matkailuelinkeinoa vas­ taan. Greenpeace yrittää pelastaa lahtivalaita myös merellä, mutta se on ääri­ mmäisen vaikeaa. Kansainvälisen valaskomission ko­ kouksen jälkeen toukokuun loppupuo­

lella on mahdollista, että Norja aloittaa myös laajan kaupallisen valaanpyyn­ nin uudestaan.

V-R.C.

Valaanpyyntipäätöksiin voi vielä onnistua vaikuttamaan kirjetulvalla - ks. s. 27.

Härkätaistelusuunnitelmat peruuntuivat Tsekkiläisessä Bmon kaupungissa päätettiin jäljestää ’ ’aito” espanjalai­ nen härkätaistelu 20. päivänä huhti­ kuuta. Maailman eläinsuojeluliitto W SPA ryhtyi toimiin näytöksen estä­ miseksi, ja härkätaistelut saatiin estet­ tyä WSPA:n toiminnan ja yksittäisten eläinsuojelijoiden lähettämien kirjei­ den ansiosta. M yös vuonna 1991 Venäjällä ja Puo­ lassa suunnitellut härkätaistelut jäivät pitämättä W SPA:n väliintulon ja kan­ sainvälisen painostuksen vuoksi.

Animals International P.V-R. 15


Sika-Elmerin kesä

’'O tetaan tuo kun sillä on niin nätit silm ät." Näin ta rk a n harkinnan jälkeen tuli ju u ri E lm eristä Sikasten kesäpossu. Ajatus porsaan tunkemisesta säkkiin ei tuntunut inhimilliseltä, joten yritin ot­ taa Elmerin syliini takapenkille. Tuntui kuin käsieni välistä olisi luiskahtanut paremminkin saippua kuin sika. Tuok­ su vain oli toinen. Kun takapenkki ja sylini olivat peittyneet possun pissaan ja löysään ulosteeseen, suostuin mieli­ hyvin operaatioon ’ ’ sika säkkiin” . Evästykseksi saimme sikalasta kiel­ lon pitää Elmeriä auringossa kahteen viikkoon ja kehotuksen rokottaa possu maaperässä vaanivaa sikaruusua vas­ taan. Ajoimme hitaasti, kuoppia väistel­ len, sillä stressitilanteessa sika saa hel­ posti sydänpysähdyksen. Kaikki me pääsimme hengissä perille. Riemusaa­ tossa kannoimme Elmerin ikiomaan oljilla täytettyyn koppiinsa, mutta pos­ supa päättikin pysytellä säkissä. Kun vihdoin saimme sen ravisteltua säkistä ulos, hätäännytti Elmeri uudet hoita­ jansa rynnimällä pää edellä seinästä seinään, yrittipä se ulos katonkin kaut­ ta. Onneksi koppi oli kauttaaltaan vuo­ 16

rattu styroxilla niin, ettei possu koke­ nut kovempia kolhuja.

"S ik am aisia” tapoja Vaikka Elmeri oli pieni ja pelokas, se antoi muutaman läävässä viettämäni tunnin jälkeen uteliaisuudelleen perik­ si ja tuli tekemään tuttavuutta. Miten suloinen onkaan sikalapsen vaaleanpu­ nainen, kostea kärsä! Meitä oli neuvottu ruokkimaan pos­ su vasta seuraa vana päivänä ja silloin­ kin pienellä ruokamäärällä stressin välttämiseksi, mutta Sikasen papan luonnolle ei sopinut pitää ketään näläs­ sä. Elmeri ei suositusten noudattamattomuudesta piitannut, vaan mussutteli tyytyväisenä sille tarjotun ruuan vii­ meistä murua myöten. Elmerin karsinaa peittivät pressut, vain yhteen nurkkaukseen ei peite riit­ tänyt. Auringon valo veti possua puo­ leensa magneetin lailla, ja vaikka vah­ din sikaa läävässä istuen ja vähän väliä sen nurkkauksesta pois raahaten, joutui Sikasen emäntä kohta rasvailemaan perusvoiteella uppiniskaisen lemmikkinsä palaneita korvia. Olimme rahdanneet aitaukseen van­ han pöydän, ja sen alusen Elmeri vihki vessakseen. Toilettitavoiltaan sikam­ me oli siisti, mutta pöytätavoista ei voi­

nut sanoa samaa: ruoka maistui par­ haimmalta sorkat vadissa nautinnolli­ sen maiskuttelun säestyksellä. Päivän ruokalistan saattoi lukea paitsi suupie­ listä, myös korvista ja erityisen hyvän aterian jälkeen jopa otsalta. Juomavesi piti vaihtaa vähän väliä, sillä se muut­ tui mustaksi heti, kun Elmeri työnsi sii­ hen mutaisen kärsänsä, eikä possul­ lemme kelvannut kuin kirkas vesi. Elmeri oli niin ahkera kyntäjä, että katsoimme parhaaksi pyytää eläinlää­ käriä rokottamaan sen mitä pikimmin. Possumme oli innoissaan saamastaan huomiosta, eikä edes juuri huomannut, kun eläinlääkäri tuikkasi neulan sen niskanahkaan. Kun Elmeri piti nostaa syliin rokotteen ruiskuttamista varten, alkoi sen sijaan melkoinen meteli. Kurkku suorana kiljuvaa ja kaikin voi­ min riuhtovaa porsasta pitelemään tar­ vittiin puoli sukua.

Tutkim usm atkoja, m atonpesua ja esteitä Totutin Elmerin koiranvaljaisiin. Me­ netelmä oli yksinkertainen: ruokaa va­ tiin ja valjaat niskaan. Vihdoin koitti se päivä, että possu pääsi pihamaalle. En­ si ihmetyksestä toivuttuaan Elmeri ponkaisi villiin vauhtiin ja kiisi taloa ympäri vetäen minua perässään. Kun A N IM A LIA 2/1993

viuhahdimme jo kolmatta kierrosta ja sika sen kun paransi juoksuaan, pyysin jo päästä vaihtopenkille. Elmerin maailmankuva laajeni valjaitten ansiosta. Kuljimme pitkin met­ säpolkuja ja pitkä heinikko oli erityi­ sesti Elmerin mieleen. Ensimmäisistä retkistämme jäi suloinen muisto: pe­ rässä kipittävä pikkuinen possu oli hel­ lyttävä näky varsinkin kun se röhki kuin varmistaakseen, etten jättäisi sitä yksin. Uimakaveria en Elmeristä saanut. Helteisinä kesäpäivinä se tosin tykkäsi huljutella mahanalustaansa mutaisessa rantavedessä, ja matonpesussa se oli hengessä mukana yrittäen tallata mattoja sitä mukaa kun niitä veteen lasket^ P t ii n . Kunnianhimoisena ajatuksena mi­ nulla oli ollut opettaa Elmeri tekemään temppuja. Sian keskittymiskyky oli il­ miömäinen; se keskittyi tuijottamaan palkkioksi tarkoittamiani koirankeksejä kuola valuen ja sulki kaiken muun tajuntansa ulkopuolelle - myös minut ja opetusyritykseni. Estehyppy sentään onnistui puoliksi: Elmeri nosti laiskasti etusorkkansa pölkyn yli, mutta keksi sitten ruveta hankaamaan mahaansa edestakaisin mukavan karheaa estettä vasten. Luovutin keksit suosiolla ja sa­ malla palan sormenpäästäni ahneen possun suuhun. Kun valjaista alkoi säätö vara lop­ pua, tuli Elmeristä hankalampi lenkkitoveri. Nyt se halusi itse päättää suun­ nan ja vauhdin. Ainut keino välttää ko­ vaääninen protesti oli taipua sen tah(^^toon. Lopulta Elmerin voimallinen riuhtaisu repäisi valjaat hajalle, ja siitä lähtien sai sikamme liikuskella vapaa­ na, kunhan vain joku oli pitämässä kukkapenkkien puolta.

V apauden huum aa ja ystäviä Vapaus hurmasi Elmerin joka kerta kun se pääsi aitauksestaan ulos. Vauh­ dikkaissa kurveissa se kellahti joskus nurin, mutta jatkoi huijaa rodeonäytöstään ja teki satasen spurtteja suu vaah­ dossa, kunnes sen oli pysähdyttävä ve­ tämään henkeä. Vaikka Elmeri viihtyikin yleensä tiukasti kotipihalla, her­ mostutti se meitä joskus hölköttelemällä metsään. Jos joku onneton sortui menemään perässä, possun tahti vain kiihtyi. Kauemmas ei sikamme kuiten­ kaan yksikseen uskaltautunut, se vil­ kuili taakseen vähän väliä, ja kun huo­ masi hippaleikin päättyneen, palasi se A N IM A LIA 2/1993

kiltisti kotiin. Elmeri oli kaikkien lellikki. Ei tar­ vinnut kuin korvantakusta koskettaa, niin jo kellahti possu kyljelleen ja antoi silmiensä muljahtaa nurin. Sian kasva­ essa eivät sormet enää riittäneet, ja lo­ pulta oli siirryttävä porrasharjan käyt­ töön. Paarmat olivat mieltyneet Elme­ rin ohueen vatsanahkaan, ja sen kuti­ nan lievittäminen oli loputon urakka. Toinen tapa voittaa Elmerin suosio oli antaa sille herkkuja. Hemmoteltu pos­ summe suhtautui uteliaasti uusiin tutta­ vuuksiin ja oli ylintä ystävää niin kau­ an kuin makupaloja riitti. Pappa puuro­ ja perunakattiloineen oli Elmerin ehdo­ ton bestis. Elmerillä oli myös eläinystäviä. Napo-niminen kultainen noutaja piti pos­ sua seksuaalisesti puoleensavetävänä. Kiinnostus oli yksipuolista ja onneton rakkaustarina sai kivuliaan lopun kast­ roidun poikapossumme kostaessa saa­ mansa traumat puraisemalla Napoa tassusta. Ankkoihin Elmeri suhtautui ylevän välinpitämättömästi, mitä nyt joskus uskoi olevansa Suuri Saalistaja rymistäen läpi ryteikköjen lintuparkojen kimppuun. Järveen asti sikamme ei kuitenkaan viitsinyt ankkoja ajaa, vaan pysähtyi aina tarkistamaan, josko rantapolun varrelle asetettuun vatiin olisi ilmestynyt murkinaa. Elmeri ei ollut turhan kranttu syömistensä suhteen; jopa nahkakengät saivat sen sylkirauhaset kiihdyksiin. Sikamme erityinen intohimo olivat pi­ han perällä sijaitsevan kaatopaikan kätköistä löytyvät makkarankuoret, joita se autuaallisesti lassutti. Possum­ me parasta ajatellen kielsimme siltä moisen epäterveellisen ruokalajin, mistä Elmeri kovasti kiukustui, kiljui vihaisesti ja viskeli päätään puolelta toiselle pukittelun lomassa. Lopulta se purki aggressionsa tantereeseen ja an­ toi maapaakuille kyytiä.

• • • Moni on kauhistellut possumme tappa­ mista ja ihmetellyt, miten pystyimme syömään ystävämme. Samat ihmiset herkuttelevat ilman tunnontuskia El­ merin lajitovereilla, joilla ei koskaan ole ollut mahdollisuutta tonkia maata, ottaa mutakylpyjä, kelliä auringon­ paisteessa tai juoksennella. Niiden ai­ noa elämäntehtävä on ollut joutua teu­ raaksi. Se, ettemme ole tutustuneet ruokalautasellemme päätyneeseen sikaan, ei vapauta meitä vastuusta, sillä jokainen syömämme tehotuotettu lihapala tukee tahtomattammekin taloudellisesti ja myös moraalisesti eläinten pitoa lihakoneina. Jokaisella sialla on tunteet, oli sen elämä mielekästä tai ei. □

Teksti ja kuvat: Soili Rahja

Tehotuotannolle on vaihtoehto. Jos Sinua kiinnostaa oman pos­ sun hankkiminen, edes yhden eläimen pelastaminen liukuhihnatuotannolta, saat kirjoittajan yhteystiedot Animalian toimis­ tosta.

Elm erin eläm än loppu Elmeri oli otettu syöttösiaksi, ja öitten kylmetessä läheni päivä, josta ei mie­ lellään puhuttu. Liukuhihnateurastukseen emme halunneet Elmeriä luovut­ taa, vaan pahaa-aavistamaton possum­ me nukkui viimeisenkin yönsä omien olkiensa alla. Aamuvarhaisella toivotteli tuttu emäntä Elmerille hyvät huo­ menet, mutta sikaa kiinnosti enemmän aitaukseen ilmestynyt uusi outo ihmi­ nen. ’ ’ Olisiko tuolla jotain nam...” , lie ollut possumme viimeinen ajatus. 17


Vapaiden kanojen munat jumittuvat pakkaajiin K eskusliikkeet ja vähittäiskauppayritykset ovat saaneet paljon A nim alian kam panjako rtteja - vetoom uksia, että kauppoihin ilmestyisi lattiakanaloiden m unia. K eskus­ liikkeet suhtautuvat asiaan myönteisesti, m utta asia tu n ­ tuu tällä haavaa jum ittuneen pakkaajiin. Kaupan ryhmittymät käyttävät pääasi­ assa kahta munantoimittajaa: Munakuntaa ja Inex Partnersin A-Munaa. Kumpikaan taho ei ole innokas pak­ kaamaan lattiamunia erikseen. Syitä on esitetty monia: Lattiakanaloiden munia ei ole tarpeeksi ja vähäi­ sen munamäärän lajittelu- ja pakkauskustannukset nostaisivat munien hin­ nan niin korkealle, ettei kukaan niitä ostaisi. Lisäksi munien kierto olisi liian hidasta ja laatu kärsisi.

Menekkiä lisää tietysti se, että tuote erottuu selvästi muista esim. selittävän kyltin avulla. Jos lattiamunat piilote­ taan myymälän nurkkaan vain korkea­ mmalla hintalapulla varustettuna, niin eivät taatusti menekään kaupaksi. Se väite, ettei lattiamunia ole ’ ’tar­ peeksi” on myöskin aika häilyvä.

Tarpeeksi m ihin? Jos maamme munista noin kymmenen prosenttia tulee yhä lattiakanaloista, se merkitsee kuitenkin useita miljoonia kiloja vuodessa. Todennäköisesti koko

Syitä... ja tekosyitä? Näistä syistä kaksi viimeistä ovat olet­ tamuksia: menekin ja kierron näkee vasta sitten, kun munat ovat kaupoissa.

M

« w a tu o t^ o s u W « e t

\u o n f l° n

... pi». - S S

1 .

= £ £ ¿£ £ 55?

Ä

vasta»'“

ai»»

asi»-*

\u«»n

» tim » "» ' “ ' " " ' v»-

- S— “ L

«M*"*

i

«

«

nninkylästä. Anittelivat tätä paik-

menekki ja mitä viikossa 200-300 on 16,90.

iä ongelmia, esim. imista?

usliikkeistä ensimokeilla, onko lattiavai ei. Elannossa ja aan vielä toistaisekikkimiseen toiveikMitään konkreettis­ in päätetty. Pertti Falck sanoo, ittäin halukas otta­ mojen munia myynpn saatu liikkeisiin, ’ennäköisesti kerto-lehdessä jäsenille, matkassa tullee oleunia toimittava Inex

pa, Varoboden, Penni), katsotaan, ettei pienen munamäärän eritteleminen ole taloudellisesti kannattavaa. Lattiamu­ nia pitäisi olla tuotepäällikkö Antero Lehtovaaran mielestä enemmän saa­ tavilla, mutta Inex Partners Oy ei katso voivansa ’ ’ohjailla” tuottajia ts. kehoittaa heitä siirtymään lattiakasvatukseen. Lehtovaaran mukaan ei ole odotetta­ vissa, että A-Muna ryhtyisi pakkaa­ maan lattiamunia erikseen.

veUiVV«***'

’S S » “ " .

oiv,urW

£2»

m ~2£$Z

.« •»»**

f \

A n im a lia n P i e k s ä m ä e n y h d y s h e n k ilö n A n n e H u u sk o se n h a a s ta tte lu P ie k s ä m ä ­

!h,n

e n L e h d e s s ä 3 .4 . A n n e o n m y ö s s a a n u t

18

vat?

i*

.«.a»"*"

I « • » '” £

voolaiset aktivistit ssa asiasta. Meillä ikin iloisten kanolissä ja palaute on

tekouluttaja Pirjo uistellut Munakunasia ei ole edennyt ' enemmän kortteja in meilläkin uskon kanojen munille oo Aamikko, jonka ¡ja on saanut kiinuojeluasioista laa­

' -äVe-ri«*-

*>.t h>ww«*

tista on ottanut n kanojen munia.

Suomen kansa ei (valitettavasti) päätä kampanjamme seurauksena yhtäkkiä olla käyttämättä häkkimunia, jolloin todellinen saatavuusongelma tulisi vastaan. Tällä hetkellä ’ ’ tarpeeksi” tarkoitta­ nee sitä, että lattiamunia ei pystytä pak­ kaamaan yhtä suuria määriä ja yhtä kannattavasti kuin häkkimunia, mikä vaikuttaa hintaan ja sitä kautta munien menekkiin. Ihannetilanne kuluttajan kannalta olisi tällä hetkellä se, että kauppias ot- ^ taisi munat myyntiin suoraan t ila lt a .^ Näin hintaan ei muodostu uskomatto­ malta kuulostavia pakkaus-ja lajittelulisiä. Ongelmana on, että kauppiaat ei­ vät tiedä, mistä lattiamunia saa, ja tilat eivät ole itse lähteneet aktiivisesti tar­ joamaan tuotteitaan. Kauppiaalla täytyy olla bisnesajattelun lisäksi aikamoinen annos aitoa asiakaspalveluhenkeä ja eläinsuojelumyönteisyyttä, että ryhtyy järjestä­ mään omasta aloitteestaan asiaa. Helpointahan on tilata tavarat suoraan tu­ kusta.

H»»''""'

,19^.

>“

Un

Korvensyrjä Por­

P ä ä s iä is e n a lla k a n a - a s io i ta s a a t i in v a r ­

n i m e n k e r u u l is t o j a e s ille p i e k s ä m ä k e l ä i ­

s in h y v in e s ille t i e d o t u s v ä l in e i s s ä . T ä s s ä

s iin liik k e is iin .

Elanto ja Tuko m yönteisim m ät Nähtäväksi jää, mikä suurista vähit-

A N IM A LIA 2/1993

A N IM A LIA 2/1993

jemminkin.

- Ei mitään, vaikka alkuun vähän tätä pelkäsinkin, kun asiakkaat itse laittavat munat laatikoihin.

K.K.

kunnan kanssa ovat kesken. Kortteja oli huhtikuun puoliväliin mennessä tul­ lut ’ ’noin puoli kiloa” . • • • Vielä toistaiseksi eläinsuojelullisesti ajatteleva kuluttaja saa siis tyytyä hankkimaan munansa kuka mistäkin tai olla ilman. Mutta ei luovuteta: jat­ ketaan keskusliikeiden ja munanpakkaajien painostusta. Jos erikseen pak­ kaaminen on onnistunut monissa Keski-Euroopan maissa, niin miksei se on­ nistuisi meilläkin? Animalia on lähettänyt kaikille Suo­ men munapakkaamoille kirjallisen tie­ dustelun, löytyisikö resursseja ja halua lattiamunien pakkaamiseen ja toimitta­ miseen keskusliikkeille kohtuuhin­ taan. Ehkäpä joku pienemmistä pak­ kaamoista on valmis palvelemaan, kun isojen koneisto on liian raskas ja kallis. Palaamme asiaan syksyllä. □

Kaarina Kivivuori

Puoli kiloa k o rtteja - ja lisää tarv itaan Tradeka, johon kuuluvat siis Valintata­ lo, Eka-market, Siwa, Tenna ja Mante­ li, aikoo vastata kortin lähettäjille seuraavassa Me-lehdessä. Vastaus ei ole kovin myönteinen, koska viestintä­ päällikkö Riitta Raasakka-Nikanderin mukaan Tradeka noudattaa Inex Partnersin hankintapolitiikkaa. Munia tarvitaan kuulemma niin paljon, että niiden täytyy tulla isoista kanaloista. Keskon myyntipäällikkö Kaija Tuiskulan mukaan neuvottelut Muna19


M ikä G reenpeace on ja m ihin se pyrkii

Vapaiden ka jumittuvat

Syitä... ja tekosyitä? Näistä syistä kaksi viimeistä ovat olet­ tamuksia: menekin ja kierron näkee vasta sitten, kun munat ovat kaupoissa.

Menekkiä lisää tiet erottuu selvästi muis kyltin avulla. Jos la taan myymälän nurk mmalla hintalapulla eivät taatusti menek. Se väite, ettei latt peeksi” on myöskin

Greenpeace kampanjoi ^ ydinaseista ja ydinvoimasta luo­ pumiseksi ♦ kasvihuoneilmiön ehkäisemiseksi ♦ otsonikadon etenemisen estämiseksi ♦ meriekosysteemien su o je le m i^ i ^ kaupallisen valaanpyynnin lopettamiseksi ♦Etelämantemcn suojelemiseksi pysyvästi ^ kansainvälisen jätekaupan estä­ m isek si^ ympäristömyrkkyjen käytön ja valmistuksen lo­ pettamiseksi ^ metsien suojelemiseksi ja ekologisesti kestä­ vän metsätalouden kehittämiseksi. Kaikki Greenpeace-osastot eri maissa tekevät itsenäistä työtä samojen päämäärien saavuttamiseksi.

Tarpeeksi mihir Jos maamme munist prosenttia tulee yhä 1 merkitsee kuitenkin kiloja vuodessa. Tod

o\osu ...

£§==§

Greenpeacen hellittämätön, yli 20 vuotta kestänyt taistelu ympäristön puolesta on osaltaan vaikuttanut mm. seuraavien ympäristön kannalta ratkaisevien parannusten aikaansaamiseen: ^ + ^ ^ + ^

radioaktiivisen jätteen upottaminen meriin on lopetettu useimmat maat ovat lopettaneet valaanpyynnin myrkyllisten jätteiden polttaminen merellä on lopetettu Etelämantereen suojelusopimus 50 vuodeksi vuonna ydinasevaltiot harkitsevat ydinkokeiden lopettamista jätekauppa kehitysmaihin on joutunut kansainvälisen huomion kohteeksi

MMK»**

*>*“*“m.1»

,,«****3£?S .

iiu"n

hr

S '» “"-“

18

Liity jäseneksi - tue G reenpeacea sen työssä ym päristön hyväksi! Greenpeacen rauhanomainen suora toimintaja tehokas taustatyö on muuttanut yleistä mielipidettä. Sen avulla puolestaan on muutettu lainsäädäntöä paremmin ympäristöä ja maapallolla eläviä olentoja suojaavaksi.

rV x

-.«et» ® '*\

A n im a lia n

.i* * -

Jatkaakseen tärkeätä työtään Greenpeace tarvitsee Sinun tukeasi. Maksamalla vuosimaksun liitteenä olevalla postisiirrolla voit liittyä Greenpeacen jäseneksi -jäsenenä olet mukana pitämässä Greenpeacea pinnalla! Jäsenyytesi merkiksi saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Greenpeace-lehden.

P ie k s ä m ä e n

Mikäli haluat tarkempia tietoja Greenpeacesta, voit tilata niitä maksamalla oheisella postisiirrolla tilillemme pienen summan, Ä a kattaa kulumme. Maapallo tarvitsee Greenpeacea - Greenpeace tarvitsee Sinua. Nyt.

y h d y s h e n k ilö n

A n n e H u u s k o se n h a a s ta tte lu P ie k s ä m ä ­ P ä ä s iä is e n a l la k a n a - a s io i ta s a a t i in v a r ­

e n L e h d e s s ä 3 .4 . A n n e o n m y ö s s a a n u t n im e n k e r u u l i s t o j a e s ille p i e k s ä m ä k e l ä i ­

E la n to ja Tuko m yönteisim m ät

sin h y v in e s ille t i e d o t u s v ä l in e i s s ä . T ä s s ä

s iin liik k e is iin .

Nähtäväksi jää, mikä suurista vähitA N IM A LIA 2/1993

< O

CL

K e i j u i : a-marxet, s o k o s . Prisma, A l e ­ pa, Varoboden, Penni), katsotaan, ettei pienen munamäärän eritteleminen ole taloudellisesti kannattavaa. Lattiamu­ nia pitäisi olla tuotepäällikkö Antero Lehtovaaran mielestä enemmän saa­ tavilla, mutta Inex Partners Oy ei katso voivansa ’ ’ohjailla” tuottajia ts. kehoittaa heitä siirtymään lattiakasvatukseen. Lehtovaaran mukaan ei ole odotetta­ vissa, että A-Muna ryhtyisi pakkaa­ maan lattiamunia erikseen.

H tÜ

»«** ■1 .UOK'”«*-

Näiden konkreettisten tulosten valossa Greenpeacen työ on mielekästä - kaikista ympäristöä edelleen uhkaavista tekijöistä ja vielä tekemättömästä työstä huolimatta.

G reenpeacen aikaansaannokset

>""Im ..» "» ** '"’*■ SSL

KaU°jen ^

^

G reenpeacen k am p an jat

«toon tuota \\u o a lU t o e i \uonnoo

Greenpeace on taloudellisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti riippumaton järjestö. Se ei ota vastaan avustuksia, jotka rajoit­ taisivat sen toimintavapautta, vaan rahoitus perustuu yksityisten ihmisten jäsenmaksuihin ja lahjoituksiin.

^

hallitukset ja viranomaiset useissa maissa ovat alkaneet vaatia tiukempia rajoituksia ilmakehään ja vesistöön joutuville myrkyllisille päästöille ympäristöongelmiin liittyvä tutkimus- ja tiedotustoiminta on ratkaisevasti lisääntynyt koko maailmassa eri teollisuusalat ja -laitokset ovat alkaneet ymmärtää ympäristönäkökohtien pitkän tähtäimen merkityksen

Päästäkseen tavoitteisiinsa Greenpeace käyttää väkivallatonta suoraa toimintaa, tekee tieteellistä tutkimustyötä, osallistuu kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön sekä pyrkii vaikutta­ maan päätöksentekijöihin, teollisuuden edustajiin ja yleiseen mielipiteeseen kaikkialla maailmassa.

K eskusliikkeet ja vähittäiskauppayritykset ovat saaneet paljon A nim alian kam panjako rtteja - vetoomuksia, että kauppoihin ilmestyisi lattiakanaloiden m unia. K eskus­ liikkeet suhtautuvat asiaan myönteisesti, m utta asia tu n ­ tuu tällä haavaa jum ittuneen pakkaajiin. Kaupan ryhmittymät käyttävät pääasi­ assa kahta munantoimittajaa: Munakuntaa ja Inex Partnersin A-Munaa. Kumpikaan taho ei ole innokas pak­ kaamaan lattiamunia erikseen. Syitä on esitetty monia: Lattiakanaloiden munia ei ole tarpeeksi ja vähäi­ sen munamäärän lajittelu- ja pakkauskustannukset nostaisivat munien hin­ nan niin korkealle, ettei kukaan niitä ostaisi. Lisäksi munien kierto olisi liian hidastaja laatu kärsisi.

Greenpeace on kansainvälinen ympäristöjäijestö, joka työs­ kentelee maapallon ekologisen tasapainon ylläpitämiseksi ja maailmanrauhan edistämiseksi. Greenpeacella on toimisto yli 30 maassa ja lähes viisi miljoonaa tukijaa kaikkiaan yli 100 maassa.

^

A N IM A LIA 2/1993

II z z < < Q- CL

nostumaan eläinsuojeluasioista jemminkin.

laa­

Kaarina Kivivuori

Puoli kiloa k o rtteja - ja lisää tarv itaan Tradeka, johon kuuluvat siis Valintata­ lo, Eka-market, Siwa, Tenna ja Mante­ li, aikoo vastata kortin lähettäjille seuraavassa Me-lehdessä. Vastaus ei ole kovin myönteinen, koska viestintä­ päällikkö Riitta Raasakka-Nikanderin mukaan Tradeka noudattaa Inex Partnersin hankintapolitiikkaa. Munia tarvitaan kuulemma niin paljon, että niiden täytyy tulla isoista kanaloista. Keskon myyntipäällikkö Kaija Tuiskulan mukaan neuvottelut Muna19


J o s tä m ä k ä s ittä m ä ttö m ä n p itk ä a ja n ja k s o tiiv is te tä ä n y m m ä r ­ r e ttä v ä m p ä ä n m itta a n , m a a p a llo a v o id a a n a ja te lla 4 6 - v u o tia a n a

M unakunta häkkikiellon kannalla?

ih m is e n ä . T ä m ä n h e n k ilö n s e its e m ä s tä e n s im m ä is e s tä e lin v u o d e s ta ei tie d e tä m itä ä n . S c its c n v u o tis - j a 4 2 - v u o tis p ä iv ä n

v ä lis e s tä

a j a n j a k s o s t a o n v a in h y v i n h a j a n a i s t a ti e t o a . S e n s i j a a n t i e d e t ä ä n , e ttä v a s ta

42-vuotiaana

tä m ä

h e n k ilö

a lk o i

v a rs in a is e s ti

k u k o is ta a . D in o s a u r u k s e t j a s u u r e t m a te lija t ilm e s ty iv ä t m a a ilm a a n tä m ä n a ja n la s k u n m u k a a n v a s ta

vuosi s i t t e n ,

m a a p a llo n tä y ttä e s s ä 4 5

v u o tta . N is ä k k ä ä t ilm a a n tu iv a t k a h d e k s a n k u u k a u tta s itte n . V i i m e v ii k o n

p u o liv ä lin

p a ik k e illa ih m is e n n ä k ö is e t a p in a t

m u u ttu iv a t a p in a n n ä k ö is ik s i ih m is ik s i, j a v iim e v iik o n lo p u n m a a p a l l o p a le l i v i i m e i s e n j ä ä k a u d e n k o u r i s s a . N y k y ih m in e n o n o llu t m a a p a llo lla n e lis e n tu n tia . V iim e k s i k u l u n e e n t u n n i n a i k a n a ih m i n e n a l k o i v i l j e l l ä m a a t a . T e o l l i n e n v a l l a n k u m o u s a lk o i m i n u u t t i s it t e n . N o i d e n 6 0 s e k u n n in a ik a n a n y k y i h m i n e n o n m u u t t a n u t p a r a tiis in k a a to p a ik a k s i. L i s ä ä n n y t t y ä ä n r ä j ä h d y s m ä i s e l l ä tav a l la , a i h e u t e t t u a a n s a t o je n e lä in la jie n k u o le m is e n s u k u p u u tto o n j a tu h o ttu a a n s e k ä o m a t e t t ä m u i d e n l a j ie n e l i n m a h d o l l i s u u d e t i h m i n e n o n n y t v a s tu u s s a te o is ta a n . V a in ih m in e n v o i p y s ä y ttä ä a lo itta m a n s a k e h i t y k s e n j a p e l a s t a a s e n . m i tä p e l a s t e t t a v i s s a o n . M a a p a l l o n t il a o n k r i i t t i n e n .

_____

_____

_____

_____

Munakunnan toimitusjohtaja Jukka Ahonen on vastannut Animalian tie­ dusteluun positiiviseen sävyyn. Munakunta on periaatteessa valmis palvele­ maan kuluttajaa ja pakkaamaan munat erikseen. Mutta. Lattiakanalat ovat vähentyneet, mi­ kä vaikeuttaa munien tarjontaa. Lisäksi Ahonen viittaa Sveitsiin, missä häkkikiellon jälkeen kotimaisen munan hin­ ta nousi ja kysyntä laski. Hänen mie­ lestään yleinen koko Eurooppaa koske­ va häkkikielto olisi paras mahdollinen ratkaisu tällaisten ongelmien välttämi­ seksi. Munakunta on ehdottanut, että Animalia ostaisi lattiakanaloiden munia hintaan 29 mk/kilo ja myisi niitä edel­ leen. (Häkkimunien normaalihinta kaupoissa on n. 16 mk/kg). Tarjoukseen (ja hintaan!) on suhtau­ duttu Animaliassa lähinnä kummeksu­ en. Maassammehan on kananmunan markkinointiin erikoistuneita yrityksiä ja toimiva tukku- ja vähittäiskauppaverkko. Tällaisella kapasiteetilla pitäi­ si pystyä tuomaan kuluttajan ulottuvil­ le niitä tuotteita, joita hän haluaa. Sitä paitsi lattiamunia varmasti ostavat toki muutkin kuin Animalian jäsenet. Animalia ei aio ryhtyä munabisnekseen, vaan jatkaa entiseen malliin eläinsuojelujärjestönä. Jotkut liiton toimintaryhmät ovat sen sijaan perus­ taneet ns. munapiirejä, joissa joku ha­ kee suuren erän lattiamunia suoraan ti­ lalta tai niitä myyvästä kaupasta ja toi­ mittaa muille piirin jäsenille. Animalia on myös saattanut yhteen joitakin tuot­ tajia ja kauppiaita, ja tekee mahdolli­ suuksiensa mukaan tätä edelleenkin.

Inex ei aio p akata erikseen Inex Partners Oy:ssä, joka toimittaa munia kolmelle ryhmittymälle omat ketjut: S-market, Sokos, Prisma, A le­ pa, Varoboden, Penni), katsotaan, ettei pienen munamäärän eritteleminen ole taloudellisesti kannattavaa. Lattiamu­ nia pitäisi olla tuotepäällikkö Antero Lehtovaaran mielestä enemmän saa­ tavilla, mutta Inex Partners Oy ei katso voivansa ’ ’ohjailla” tuottajia ts. kehoittaa heitä siirtymään lattiakasvatukseen. Lehtovaaran mukaan ei ole odotetta­ vissa, että A-Muna ryhtyisi pakkaa­ maan lattiamunia erikseen. A n im a lia n P ie k s ä m ä e n y h d y s h e n k ilö n A n n e H u u s k o s e n h a a s ta tte lu P ie k s ä m ä ­

18

P ä ä s iä is e n a l la k a n a - a s io i ta s a a ti in v a r ­

e n L e h d e s s ä 3 .4 . A n n e o n m y ö s s a a n u t n im e n k e r u u l is t o j a e s ille p ie k s ä m ä k e l ä i ­

E la n to ja Tuko m yönteisim m ät

s in h y v in e s ille tie d o t u s v ä li n e i s s ä . T ä s s ä

s iin liik k e is iin .

Nähtäväksi jää, mikä suurista vähit­ A N IM A LIA 2/1993

A N IM A LIA 2/1993

Kauppias Pauli Korvensyrjä Por­ voon Citymarketista on ottanut myyntiin vapaiden kanojen munia. Miksi? - Animalian porvoolaiset aktivistit kävivät juttelemassa asiasta. Meillä on ollut aiemminkin iloisten kano­ jen munia myynnissä ja palaute on ollut positiivista.

Mistä munat tulevat? - Lähitilalta Monninkylästä. Animalialaiset suosittelivat tätä paik­ kaa.

Mikä on munien menekki ja mitä maksavat? - Munia menee viikossa 200-300 kiloa ja kilohinta on 16,90.

Onko ollut teknisiä ongelmia, esim. munien rikkoontumista?

täiskauppa- ja keskusliikkeistä ensim­ mäisenä uskaltaa kokeilla, onko lattiamunilla menekkiä vai ei. Elannossa ja Tukossa suhtaudutaan vielä toistaisek­ si ko. tuotteen hankkimiseen toiveik­ kaan myönteisesti. Mitään konkreettis­ ta ei ole kuitenkaan päätetty. Tuotepäällikkö Pertti Falck sanoo, että Elanto on erittäin halukas otta­ maan vapaiden kanojen munia myyn­ tiin. Kun munia on saatu liikkeisiin, tullaan asiasta todennäköisesti kerto­ maan myös Elanto-lehdessä jäsenille. Mutkana Elannon matkassa tullee ole­ maan heille kanamunia toimittava Inex Partners Oy. Tukon tuoretuotekouluttaja Pirjo Aarnikko on keskustellut Munakun­ nan kanssa, mutta asia ei ole edennyt toistaiseksi. ’ ’Mitä enemmän kortteja tulee, sitä paremmin meilläkin usko­ taan, että vapaiden kanojen munille olisi ostajia” , sanoo Aarnikko, jonka Animalian kampanja on saanut kiin­ nostumaan eläinsuojeluasioista laa­ jemminkin.

- Ei mitään, vaikka alkuun vähän tätä pelkäsinkin, kun asiakkaat itse laittavat munat laatikoihin.

K.K.

kunnan kanssa ovat kesken. Kortteja oli huhtikuun puoliväliin mennessä tul­ lut ’ ’noin puoli kiloa” . • • • Vielä toistaiseksi eläinsuojelullisesti ajatteleva kuluttaja saa siis tyytyä hankkimaan munansa kuka mistäkin tai olla ilman. Mutta ei luovuteta: jat­ ketaan keskusliikeiden ja munanpakkaajien painostusta. Jos erikseen pak­ kaaminen on onnistunut monissa Keski-Euroopan maissa, niin miksei se on­ nistuisi meilläkin? Animalia on lähettänyt kaikille Suo­ men munapakkaamoille kirjallisen tie­ dustelun, löytyisikö resursseja ja halua lattiamunien pakkaamiseen ja toimitta­ miseen keskusliikkeille kohtuuhin­ taan. Ehkäpä joku pienemmistä pak­ kaamoista on valmis palvelemaan, kun isojen koneisto on liian raskas ja kallis. Palaamme asiaan syksyllä. □

Kaarina Kivivuori

Puoli kiloa k o rtteja - ja lisää tarv itaan Tradeka, johon kuuluvat siis Valintata­ lo, Eka-market, Siwa, Tenna ja Mante­ li, aikoo vastata kortin lähettäjille seuraavassa Me-lehdessä. Vastaus ei ole kovin myönteinen, koska viestintä­ päällikkö Riitta Raasakka-Nikanderin mukaan Tradeka noudattaa Inex Partnersin hankintapolitiikkaa. Munia tarvitaan kuulemma niin paljon, että niiden täytyy tulla isoista kanaloista. Keskon myyntipäällikkö Kaija Tuiskulan mukaan neuvottelut Muna19


A

y^

P o rv o o n tu o r e ry h m ä on a lo itta n u t a k tii­ v is e s ti. V e t ä jä A n n a L in d q v i s t o li p ä ä s i ­ ä is e n a ll a m u k a n a k a h d e s s a r a d i o - o h j e l ­ m a s s a . j a P o r v o o n s u u r i n e l i n t a r v ik e l ii ­ T u r k u l a i s i a A n i m a l ia n a k t i i v e j a j a k a m a s s a t i e to a j a m y y m ä s s ä v a p a i d e n k a n o j e n m u ­

k e s a a t iin i n n o s t u m a a n v a p a i d e n k a n o ­

n i a a l u e o s a s to n p ä ä s i ä i s t a p a h t u m a s s a .

je n

m u n is ta .

T ässä

k a n a ta p a h tu m a

k ä y n n is s ä k a u p p a k e s k u k s e s s a .

Ja heltat heiluivat A nim alian kanakam panja nä­ kyi ja kuului pääsiäisen alla. T apahtum ia järjestettiin useilla paikkakunnilla, häkkikanalat ja vapaiden kanojen m unat olivat esillä tiedotusvä­ lineissä. K anam unat - ja se, m istä ne ovat peräisin - tuntu v at kiin­ nostavan ihmisiä. K aduilla ja toreilla käytiin m ielenkiintoi­ sia keskusteluita.

L a h te l a is e t o s o ittiv a t m i e ltä ä n h ä k k i k a ­ n a lo i ta v a s ta a n j ä r j e s t ä m ä l l ä s u u r e n t a ­ p a h tu m a n k a u p p a to r illa . J u lis te in k e r ­ r o t ti i n m m . m u n a b is n e k s e e n s is ä lty v ä s tä k u k k o p o ik a s te n

lo p e t ta m i s e s t a ,

jo k a

S u o m e s s a k o s k e e n o in k o lm e a m iljo o n a a p o ik a s ta v u o d e s s a . Y le in e n j a t u s k a ll i ­ n e n l o p e tu s k ä v tä n tö o n h u k u t t a m i n e n .

K a j a a n i n t o i m i n ta r y h m ä l l ä oli k e s k u s t a n o s to s k e s k u k s e s s a i n f o p ö y tä . V id e o t, j u li s t e e t , i t s e t e h d y t p ä ä s i ä i s t i p u t j a k a h v i t a r j o i l u k e r ä s i v ä t v ä k e ä p u o le e n s a .

20

M aaliskuun lopulla, sam oihin aikoihin, kun suom alaiset eläinsuojelijat luovuttivat vaa­ tim uksen Särkänniem en del­ fiinien vapauttam isesta T am ­ pereen kaupunginvaltuustol­ le, Brasilian viimeinen vangit­ tu delfiini Flipper ui ensim ­ mäisiä vetojaan v ap au tetta­ vien delfiinien sopeuttam isA keskuksessa K aribian merelW lä. Raskaat kuljetukset Brasiliasta Karibian merellä sijaitseville Turks and Caicos -saarille olivat sujuneet hyvin, eläinlääkäritarkastukset todenneet Flipperin terveeksi, ja ensimmäiset päivät sopeuttamiskeskuksessa osoittaneet Flipperin muistavan luontaiset kykynsä kuten esim. ruoan pyytämi­ sen. Muutaman kuukauden päästä Flipper on valmis uimaan valtameren sineen. Into the Blue -projektin vetäjät oli­ vat juuri tiedottaneet, että aiemmin va­ pautetuista kolmesta delfiinistä on va­ pauttamisen jälkeen tehty lähes 40 ha­ vaintoa.

Laura Lindstedt ja Tiina Korhonen Kajaanista kertovat, että sikäläinen ta­ pahtuma onnistui todella hyvin. He oli­ vat varautuneet välinpitämättömyy­ teen ja pidättyväisyyteen, mutta vielä mitä. Kainuulaiset muistavat vielä van­ hat kunnon lattiakanalat ja ottivat asian vastaan hyvin. ’ ’Kukaan ei edes epäillyt lattiakanaloiden tuottavuutta tai haukkunut meitä turhiksi intoilijoiksi” , kertoo Tiina Korhonen. ’ ’Tällaiset onnistuneet ta­ pahtumat kohottavat mieltä ja intoa toi­ mia aktiivisesti.”

Flipper ui vapauteen - Tampere haluaa pitää delfiimnsä vangittuina

T a i te ili ja r y h m ä T a n s s i v a t K a n a t e s iin ty i e r i p u o lilla H e ls in k iä . T ä s s ä K o lm e n s e ­ p ä n p a t s a a l l a k e s k u s ta s s a .

A N IM A LIA 2/1993

^ T y ly vastaanotto W eläinsuojelijoille Suomessa Särkänniemen delfiinien va­ pauttamista vaativan kansalaisadressin oli allekirjoittanut lähes kymmenentu­ hatta ihmistä. Hieno saavutus ottaen huomioon, että adressin takana olevilla järjestöillä (Helsingin Eläinsuojeluyh­ distys ja Animalia) ei ollut resursseja laajoihin kampanjoihin. Meillä oli siis suuren ihmisjoukon tuki ja faktoja vapauttamisen onnistu­ misesta mukanamme, kun tapasimme Tampereen valtuutetut. Vastaanotto oli tyly. Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Salminen, joka istuu myös Sär­ känniemi Oy:n hallituksessa, lateli jou­ kon delfinaarioelinkeinon kuluneita väitteitä delfiinien vapauttamiseen liit­ tyvistä riskeistä. Kertoipa hän jopa ta­ rinan delfiineistä, joilla olisi ollut mah­ dollisuus uida vapauteen, mutta jotka A N IM A LIA 2/1993

A

yf

cc <3 = -2 “SI § ^ N ä s i, y k s i S ä r k ä n n i e m e n v ie lä h e n g is s ä o le v is ta d e lf iie is tä . S ä r k ä n n i e m e n d e lf iin it o li­ s iv a t e r i n o m a i s i a e h d o k k a i t a p a l a u t e t t a v i k s i lu o n to o n o s a n a k a n s a i n v ä l i s t ä I n t o th e B l u e - p r o j e k t ia .

palasivat delfinaarion altaaseen. (Vas­ taavia väitteitä esittävät muuten turkis­ tarhaajatkin turkiseläimistä, jotka pa­ laavat häkkeihin.) Muiden valtuustoryhmien edustajat myöntelivät, että nykytiedon valossa delfiinien pitäminen vangittuna ei ole hyväksyttävää, mutta ’ ’kun virhe on tullut tehtyä, on paras antaa asiantilan olla ennallaan” . Ainoastaan Vihreiden edustaja tuo­ mitsi Särkänniemen delfinaarion ja kannatti delfiinien vapauttamista.

Jatk e ta an painostusta - yhdessä Tampereen kaupunginvaltuutetut täy­ tyy saada ymmärtämään, että delfinaario on kaupungin häpeäpilkku. Delfii­ nien vapauttaminen toisi koko maail­ man TV-kamerat Tampereelle ja mu­ kanaan kosolti positiivista julkisuutta. Veera, Niki ja Näsi ovat ihanteelli­ set ehdokkaat vapautettaviksi Into the Bluen kautta. Riskit on minimoitu - to­ sin ainahan vapauteen liittyy vaaroja: onhan ihminenkin paremmassa turvas­ sa auto-onnettomuudelta vankilassa is­ tuessaan kuin kadulla kävellessään.

Mutta ei kai ihmisiäkään tällä perusteella vankilaan suljeta! Se, että kansalaisadressiin saatiin ly­ hyessä ajassa kerättyä paljon nimiä, oli täysin Teidän aktiivisuutenne ja omaaloitteisuutenne ansiota. Hienoa! Jat­ ketaan painostusta ja taivuttelua. Tällä kertaa lähestytään valtuusto­ ryhmiä (ks. toimintasivu 27). Tämän lisäksi tamperelaisten kannattaa muis­ tuttaa oman puolueensa valtuutettua siitä, että ensi kierroksen valtuusto­ paikka voi olla heikoilla, jos hän ei toi­ mi delfiinien vapauttamisen puolesta. K ysy valtuutetuilta lisäksi, ottavat­ ko he vastuun uusista poikaskuolemista, jos delfiininaaraat taas tulevat tii­ neiksi. Ja mitä valtuusto aikoo tehdä siinä vaiheessa, kun kaksi delfiiniä on kuollut, ja Särkänniemessä uiskentelee enää yksi delfiini, jolle yksinäisyys on pahimman luokan kiduttamista? Tähän tilanteeseen ei kulu enää montaa vuot­ ta, sillä delfinaarioissa elävät delfiinit kuolevat yleensä nuorina, ja uusia del­ fiinejähän ei maa-ja metsätalousminis­ teriö enää anna tuoda maahamme. □

Päivi Viinikainen-Rosqvist

21


seen. ” Se oli elämäni surullisimpia hetkiä” , sanoo Victor Watkins, W SPA:n Libearty-kampanjan vetäjä. ’ ’ Mutta vaikka emme voineetkaan tar­ jota Dmitrille parempaa elämää, saa­ toimme ainakin päästää sen tuskistaan. Se sai myös olla lempeyden ympäröi­ mänä kuolinhetkellään.” Sen sijaan Andreas-karhu on vielä niin hyväkuntoinen, että se voidaan pe-

Viimeinen tango Kreikassa luttuakin se tekee saman - aina musiikin kuullessaan. Turisti saa hal­ pahintaisen naurun ja polaroid-kuvan karhusta, karhun omistaja pienehkön rahasumman. Olisipa Mary tiennyt 12. päivänä tammikuuta tanssivansa viimeisen ker­ ran. Olisipa se tiennyt, että seuraavasta päivästä eteenpäin sen ei enää koskaan tarvitsisi olla pilkan, kiusanteon eikä julmuuden kohteena.

V ankeudesta vuorille

Mary on viisivuotias ruskeakarhu. Sen sierainten läpi on p orattu ruosteinen teräsrengas, ja kaulan ym päri kulkee teräskaulus. M aryn häkki on niin pieni, ettei se voi edes is­ tua suorassa. Jos se ottaa m uu­ tam ankin askeleen, nenärenkaaseen kiinnitetty ketju repii sen nenää ja suuta. Joka päivä teräsketjut koristellaan ku­ killa, ja Mary viedään tanssimaan tu­ risteille. Poikasena se pakotettiin käve­ lemään musiikin tahdissa tulisilla hii­ lillä. Tuska sai sen nousemaan takaja­ loilleen, ja nyt vielä viiden vuoden ku­

13. päivänä tammikuuta Maailman eläinsuojeluliiton W SPA:n Libeartvpelastusryhmä saapuu aamuhämärissä Maryn omistajan asunnolle erääseen Ateenan esikaupungin mustalaislei­ riin. Ateenan poliisin erikoisryhmä avustaa pelastusjoukkoja, sillä yhtee­ nottoja on odotettavissa. Tanssivat kar­ hut ovat laittomia Kreikassa, mutta omistajan ei uskota helpolla luovutta­ van rahanlähdettään. Samalla kun eläinlääkäri Suzie Jackson ja eläintenkouluttaja Keith Sharp yrittävät kakkupalan avulla saa­ vuttaa Maryn luottamuksen, tiivistyy heidän takanaan mustalaisten joukko. Sananvaihdot tihenevät, huudot kove­ nevat, ja lisää poliiseja hälytetään pai­ kalle. Viimein Mary saadaan kuljetushäkkiin, ja auto voi lähteä liikkeelle. Kahdentoista tunnin ajomatkan jäl­

keen saavutaan ’ ’karhuvanhainkotiin” Pohjois-Kreikan vuorille. Maryn häkki viedään vanhainkodin (neljä hehtaaria laaja metsäalue) sopeuttamiskeskukseen. Maryn vielä ollessa häkissä sen kuonon ja huulet lävistävät rautakahleet katkaistaan. Häkin ovi avataan, ja epäröiden Mary astuu ulos. Se tutkii uuden, väliaikaisen kotinsa kaikki nur­ kat, ja kohottautuu takajaloilleen nuuh­ kimaan kattoa. Koskaan aiemmin se ei ole kokenut näin paljon vapautta! Seuraavana päivänä, kun Mary herkuttelee hunajavoileivillä, WSPA:n joukot ryhtyvät valmisteluihin toisten karhujen pelastamiseksi. Suru täyttää W SPA:n pelastusjoukon mielen, kun he lähestyvät vanhaa Dmitri-karhua, joka sokeana ja liian huonokuntoisena tanssimaan on jätetty ketjuistaan kiinni syrjäiseen vajaan. Se istuu lyyhisty­ neenä saastan keskellä. Sen suu ja sie­ raimet ovat monesta kohtaa kahleiden rikkirepimät. Työntäen tunteensa sivuun Suzie ryhtyy työhönsä, ja nukuttaa Dmitrin. Se kannetaan autoon ja kuljetetaan vanhainkotiin. Karhun lähempi tutki­ minen paljastaa todeksi kaikkien pelot: sitä ei voida pelastaa. Sillä ei käytän­ nössä katsoen ole enää lainkaan silmiä jäljellä. Sen sieraimista löytyvät kym­ menen renkaan arvet. Lähes kaikki sen hampaat puuttuvatta karhun koko leu­ ka ja osa päästä ovat pahan tulehduk­ sen mädännyttämät. Dmitri nukutetaan karhujen taivaa-

o n p o r a t t u se n k u o n o n j a h u u l te n lä v its e .

d u il l a T u r k i s s a .

22

AN IM A LIA 2/1993

Mary ja Andreas eivät jää ainoiksi kar­ huiksi, jotka eivät enää koskaan tangoa Kreikan kaduilla. Nyt kun karhuille on sijoituspaikka, Kreikan poliisi on val­

Teksti: Päivi Viinikainen- Rosqvist Kuvat: WSPA

A

EY :n parlam entin jäsen Mad­ ron Seligman vieraili huhtikuun lopulla Suomessa. Vie­ railu liittyi Suomen jäsenyysneuvotteluihin, ja Seligmanin nim enom aisena toiveena oli tavata suom alaisia eläinsuoje­ lijoita. Madron Seligman on toiminut aktiivi­ sesti EY:n parlamentin eläinten hyvin­ vointia edistävässä työryhmässä (Intergroup for Animal Welfare), mm. ryhmän puheenjohtajana. Hän kuunteli kiinnostuneena suomalaisia mielipitei­ tä siitä, minkälaisena EY:öön liittymi­ nen nähdään eläinsuojelun kannalta. A n im a lia n t o i m i n n a n j o h t a j a P ä iv i V i i n ik a in e n - R o s q v is t o je n s i M a d r o n S e lig m a n ille

T u rk istarh au s ja metsästys esille Intergroupissa

• • •

M e h m e t, t u r i s t i h o u k u t in I s t a n b u l i n k a ­

Lisää k a rh u ja vapauteen

mis takavarikoimaan laittomat tanssi­ vat karhut. Vastaava operaatio on käynnistymässä Turkissa, jossa niin ikään vapautuspaikan puute on estänyt tanssivien karhujen takavarikoinnin.D

Madron Seligman - eläinten puolestapuhuja EY-parlamentissa

Keskustelussa käsiteltiin mm. eurooppalaisen yhteistyön voimaa direktii­ vien muuttamisessa eläinsuojelullisimmiksi, subsidiariteettiperiaatteen (eli periaatteen, jonka mukaan pääsvalta on annettava mahdollisimman pailkalliselle tasolle) vaikutusta eläinsuojeludirektiiveihin ja tehokasvatuksen mah­ dollista lisääntymistä Suomen EY-jäsenyyden myötä. Seligman oli erityisen kiinnostunut Suomen turkistarhauksesta ja suurpe­ tojen metsästyksestä. Hän lupasi ottaa asiat esille Intergroupissa.

M a r y , t ä s s ä v ie lä ’’t a n s s i v a n a ’ ’ k a r h u n a . K o u l u t t a j a h a llits e e s itä r a u t a k e t j u l i a , j o k a

lastaa. Sen omistajakin on yhteistyöha­ luinen, joten Andreaksen pelastusope­ raatio on helppo.

Seligmanin tie eläinsuojelijaksi ei ole ollut mutkaton. Hänet on valittu Eng­ lannista Länsi-Sussexin vaalipiiristä EY:n parlamenttiin, ja hänen piirinsä alueella, Horshamissa, sijaitsee Eng­ lannin kuninkaallisen eläinsuojeluyh-

A N IM A LIA 2/1993

k e r a a m i s e n k a n i n t u n n u s t u k s e n a r a t k a i s e v a s t a k o s m e ti i k k a k o k e i d e n v a s t a i s e s t a p u ­ h e e s ta E Y :n p a r l a m e n t i s s a . S e lig m a n sa i p u o l u e e n s a r a k o i l e v a t r i v it p y s y m ä ä n e lä in s u o je lijo id e n e s ity k s e n t a k a n a e n n e n d i r e k t ii v i ä ä n e s t y s tä .

distyksen (RSPCA) päämaja. RSCPA on ollut johtavia järjestöjä EY:n Eurogroup for Animal Welfare-ryhmässä. Näin, paikallisen kytkennän kautta, Seligman ikäänkuin luonnostaan pää­ tyi edustamaan myös eläinsuojeluasi­ oita työssään. ” En ollut parlamentaarikon urani alussa juurikaan kiinnostunut eläinsuo­ jelusta. Itse asiassa, kun Kanadan hyl­ keenpoikasten nuijimisesta äänestet­ tiin EY:ssä ensimmäisen kerran vuon­ na 1981, äänestin eläinsuojelua vas­ taan. En halunnut loukata Kanadan ta­ loudellisia etuja, olivathan he mm. antaneet tukensa Englannille sodan ai­ kana...”

Tieto sai vaihtam aan leiriä Mutta mitä enemmän Seligman pereh­

tyi työnsä kautta eläinsuojeluun, sitä eläinsuojelullisemmiksi hänen ajatuk­ sensa muuttuivat. Hänen puheenjohta­ jakaudellaan Intergroup sai läpi mm. lopullisen hylkeenpoikasten nuijimiskiellon. ’ ’Lopulta minulle annettiin Eurogroupin kultainen ansiomerkki eläinsuojelutyöstä” , mies toteaa sil­ minnähden tyytyväisenä. Seligman kertoo päämääränään ole­ van, että eläinsuojelu tunnustetaan po­ liittisesti tärkeäksi asiaksi EY:n piiris­ sä. Tällä hetkellä häntä huolestuttavat eläinten kuljetukset, Norjan valaanpyynnin jatkuminen. Espanjan itsepäi­ nen kanta härkätaisteluissa... ’ ’Asioita on paljon, ja kannattaakin edetä asia kerrallaan. Meillä on pitkä matka kuljettavana, mutta suhtaudun tulevaisuuteen valoisasti” , Seligman sanoo. □

Kaarina Kivivuori

23


Animal Liberation Front

Eläinsuojelua englantilaisittain Y k s i k a h d e k s a s t a b e a g le s ta , j o t k a A L F v a p a u t t i 3 . m a r r a s k u u t a 1990 B o o ts in l a ­ b o ra to rio s ta .

Vietin äskettäin puoli vuotta Lontoossa ja tutustuin englan­ tilaiseen eläinsuojeluun. Eroja Suomen ja Iso-Britannian vä­ lillä on, mutta perussuunnat ovat aika sam anlaiset - Eng­ lannissa vain suurem m assa mittakaavassa.

Kasvissyöjillä on helppoa Englannissa on helpompi olla kasvis­ syöjä ja välttää eläimillä testattuja ja eläinperäisiä tuotteita. Tuotteissa on useinmerkintäsuitable for vegetarians tai contains no animal ingredients. Kasvissyöjiä on paljon,jopa vegaane­ ja,jotka eivät syö mitään eläimistä tu­ levaa.Myös nahanjasilkin- eiainoas­ taan turkisten - käyttö tuomitaan suh­ teellisen laajastieläinsuojelupiireissä. Aktiivista toimintaa on, varsinkin Lontoossa, tarjollatodella paljon. Esi­ merkiksi mielenosoituksia pelkästään Boots-yhtiötä vastaan on vähintään kerran viikossa. Suomeen verrattuna Iso-Britanniassa on enemmän mies­ puolisia eläinsuojeluaktivisteja! Suomessa tärkeä turkisten vastusta­ minen eiEnglannissa ole niin isoasia, mikä onkin ymmärrettävää, koska siel-

Tiina Korhonen

Iso-Britanniassaeläinsuojelu on suosi­ tumpaa ja lähes päivittäin tavalla tai toisellaesillätiedotusvälineissä. Myös radikaalimpia, jopa laittomia, eläinsuojeluryhmiäja-suojelijoitaon enem­ män. Meilläkin tunnettu ALF eli Animal LiberationFrontmainittakoon esi­ merkkinä tällaisesta ’’terroristiryhmästä”.

ALF on mm. murtautunutkoe-eläinlaboratorioihin vapauttamaan niiden vankeja, aiheuttanut taloudellisia va­ hinkoja liha-, turkis-ja eläinkaupoille sekä julkisesti tunnustanut tekevänsä niin. Monet tavallisetkeskiluokan bri­ titmyöntävät tukevansa ALF:ia.

B o o ts -y h tiö n v a s ta i n e n m ie le n o s o itu s N o tt in g h a m i s s a m a r a s k u u s s a 1992.

24

tettiinkävelemään kuumalla levyllä,ja erojahiirienvammojen jatuskan välil­ lätutkittiin. Testaukseen käytettiin myös koiria, jotka oli ensin saatu riippuvaisiksi morfiinistaja sittentutkittiinBrufenin vaikutusta vieroitusoireisiin; ei tehon­ nut. Kaiken lisäksi Brufen testattiin vielä LD50-testillä käyttäen koiria, apinoita, rottiaja hiiriä! Näin monen testauksenjälkeenlääk­ keen pitäisikai ollaturvallinen. Vuon­

na 1987 kolme astmaatikkoakuoli kui­ tenkinNurofenin sivuvaikutuksiin.Tä­ män jälkeen Boots velvoitettiin laitta­ maan varoituksetallergisistavaikutuk­ sistaNurofen-paketteihin. Myös muita epäilyksiä Bootsin lääkkeiden epäe­ dullisista vaikutuksista on esitetty. • ••

ollisuuden eläinkokeita kohtaan kasvoi. En voi hyväksyä edes niitä, sillä vaihtoehdot löydetään,jos on vain ha­ lua! Pyydänkin kaikkia eläinrakkaita lukijoitaboikotoimaan Bootsintuottei­ ta. On tärkeää, että yhtiö tietää boiko­ tistasi,jotenkirjoitajakerroheillemie­ lipiteesi: Boots Plc., Pennvfoot Street, Nottingham NG1, England, U.K. □

SainEnglannissaollessanipaljonuutta tietoaja intoa. Vastustukseni lääkete­

Tiina Korhonen

läeikatukuvassa näe turkkejaeikätur­ kisliikkeitä. Sitä vastoin lihansyöntiä vastaan hyökätään todella rajusti. Bootsin eläinkokeita vastaan Osallistuin aktiivisimmin London Boots Action Groupin toimintaan: mielenosoituksiin, kokouksiin, tapah­ tumien suunnitteluunjne. Mielenosoituksetsujuivatyleensäleppoisastiaktivistien jakaessa esitteitä ja keskustel­ lessa sekä väitellessä ohikulkijoiden kanssa. London Boots Action Group perus­ tettiin 1991 painostamaan Boots-yhtiö lopettamaan eläinkokeensa. Yhtiö puolustautuu väittämällä tekevänsä vain lääketeollisuuden eläinkokeita, jotka ovat välttämättömiä tuotteiden turvallisuuden takia. Kosm etiikkakokeita ei tehdä, mutta... Lähes kaikissa Bootsin valmistamissa kosmetiikkatuotteissaon maininta,että niitä ei ole testattu eläimillä. Kaikista raaka-aineista ei ainakaan voida olla varmojajo Bootsin lääketestauksenta­ kia. Suomessa myytäviä Bootsin tuotteitä ovat ainakin Natural CollectionjaNo. 7-sarjat. (Ko. sarjaton poistettu Animalian kosmetiikkalistalta tarkem­ pia selvityksiä varten. - Toim. huom.) Boots salaa tarkasti tiedot kokeis­ taan,mutta sen verran tiedetään, lähin­ nä ALF:n ja tiedelehtien ansiosta, että yhtiö käyttää tuhansia eläimiä kokeis­ saan. ALF murtautui yhteen yhtiön tehtaistalähelläNottighamia vapautta­ en kahdeksan vielä tervettä beaglea.

T u rkiste n vastustus puree m uotim ekka M ilanossa M ilanossa on muutakin upeaa kuin La Scala ja Duomo; ni­ mittäin tehokkaasti toimiva eläinsuojelujärjestö nimeltä A nim al Amnesty. Tutustuin järjestön toimintaan vierail­ lessani sen turkisten vastaisissa tapah­ tumissa Milanon turkismessujen yh­ teydessä 25.-28.3. (Italialaiset kutsui­ vat meiltä edustajanja maksoivat kus­ tannukset.) Milanon katukuvassa näkyirunsaas­ timinkkivainajia, joista moni oli var­ masti suomalaista alkuperää; Italiaos­ taa nimittäin lähes puolet huutokau­ poissamme myydyistä minkeistä. Ani-

mieluummin alasti kuin turkki päällä. Tosin paikallinen poliisi piti esitystä liiankin piristävänä, mutta sehän vain takasi toimittajien kiinnostuksen. Mainittavaa on sekin, että Animal Amnesty oli saanut ilmaiseksi 20 met­ riä näyteikkunatilaa turkisten vastai­ sellenäyttelylleen Milanon keskustas­ ta.Lisäksikoko kaupunki näyttiolevan vuorattu ketunpentujulisteilla. Elä­ köön Animal Amnesty ja kansainväli­ nen eläinsuojelijoiden yhteistyö! □ Riitta Salmi

H o w w o u ld y o u like y o u r f u r m a d a m ? G a s s e d , s tr a n g le d , t r a p p e d o r e l e c t r o c u t e d ?

M orfiinia koirille, hiiret kuum alevylle Esimerkkinä Bootsinjulmistakokeista olkoon Brufenin, jota markkinoidaan Nurofen-nimisenä. Hiiriinruiskutettiin karrageenia aiheuttamaan kipuaja tur­ votusta. Sen jälkeen niille syötettiin Brufenia ja katsottiin, poistaako se ki­ vun.Tämän jälkeenhiirille,joistaosal­ leoliannettu Brufeniaja osalle ei,laiANIMALIA 2/1993

mal Amnesty kuitenkin kertoi, että asenteet - varsinkin nuorten - ovat muuttuneet selvästi turkisvastaisemmiksi. Toinen ’’tähtivieras”, Cathy Ar­ nold Englannista Beauty Without Cru­ elty -järjestöstä (vastustaaennen kaik­ kea rautapyyntiä) ja minä puhuimme viikonpäätapahtumassa, suuressaylei­ sö-ja lehdistötilaisuudessa. Anti-turkisviikko oli avattu ennen tuloamme cocktail-kutsuilla maail­ mankuulussa Superstudiossaja muka­ na olijulkisuuden henkilöitä Milanon tyyliin. Tilaisuuteen antoi piristysruis­ keen amerikkalaisten eläinsuojelijoi­ den nakupelle-esitys tutulla teemalla:

E lä in s u o j e l u j ä r je s t ö j e n t u r k is j u l i s t e e t o v a t n ä k y v ä o s a M ila n o n k a t u k u v a a .

ANIMALIA 2/1993


]

Toimintaa

A u ta itäkoiria Animalian, Helsingin Eläinsuojeluyh­ distyksen, Suomen Eläinsuojeluyhdis­ tyksenjaVihreänRistinyhteinenkam­ panja pyrkii vaikuttamaan yleisöön, jotteivätheostaisiitäkoiria,tulliin, jot­ tasetehostaisivalvontaa rajoillajavi­ ranomaisiin, jotta he tiukentaisivat koirien maahantuontimääräyksiä. Kampanja alkaa kesäkuun puolivä­ lissä. Materiaaliin kuuluu esite, jota voijakaa esim. koiranäyttelyissä, sekä kampanjaa vetäville tarkoitettu tieto­ paketti. Tilaatoimistostaennenjuhan­ nusta.

Tarvitsetko esitteitä tai esitelmämateriaalia? Luettelo saatavilla olevista materiaa­ leista löytyy Animalia-lehdestä 1/93; voit myös tilata sen toimistosta. Luet­ telojulkaistaan seuraavan kerran syk­ syn ensimmäisessä lehdessä.

Eläinsuojeluliikkeen voima on paljolti yksittäisten ihmisten voimaa. Monet eläinrääkkäykset on saatu loppumaan jo sillä, että eläinten kohtelusta vastaa­ vat ovat saaneet kasapäin eläinten puolesta puhuvia kirjeitä. Animalia-lehden toimintasivut tarjoavat lukijoille tilaisuuden saada ää­ nensä kuuluviin. Kun mieltäsi painaa jokin, mitä eläimille tehdään, ilmoita mielipiteesi kohteliaasti mutta selvästi suoraan asianomaisille. Sinun kirjeesi voi olla mukana tuomassa asiaan muutosta.

Tunnetko eläinystävällisiä tiloja? Animalia kokoaa rekisteriälihan-,mu­ nan- ja maidontuottajista,jotka kohtelevat eläimiä hyvin. Jos tiedättällaisia tiloja,niin soitatailähetä yhteystiedot meille. Pyydämme tuottajia täyttä­ mään eläintenpitoa koskevan kaavak­ keen ja palauttamaan sen meille. Rekisterin tiedot toimitetaan mm. Animalian alueellisille yhteyshenki­ löille,jotkavoivatnäinneuvoa kulutta­ jia.

Selvitys opetuksessa tehtävistä eläinkokeista

Eläinsuojeluliitto Animalia ry Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh: 90-148 4866 fax: 90-148 4622

Toimisto päivystää klo 13-17 joka ar­ kipäivä. Sopimuksen mukaan toimis­ toonvoitullakäymään myös muulloin. Kesällä toimisto on suljettu juhan­ nuksesta heinäkuun loppuun.

Josopiskelet(tairyhdytopiskelemaan) alalla,jossa tehdään eläinkokeita, saa­ tat olla kiinnostunut Animalian asiaa koskevasta uudesta selvityksestä. Ota yhteyttä toimistoon.

A LUEO SASTOT/yhdyshenkilöt:

Liikutko kesällä kam eran kanssa? Animalian toimitusottaailomielinvas­ taankuviaeläimistä. Kaikki kuvatovat mieluisia, mutta erityisestikaipaamme tuotanto- ja koe-eläinkuvia, kuvia eläinharrastuksista, eläimistä huvina (näyttelyt, tarhat, delfinaariot) yms. Jos voit ottaa mustavalkoisia - hyvä mutta myös värikuvat kelpaavat.

E S P O O : P äiv i K o rh o n e n , V a la p o lk u 15 A , 0 2 7 7 0 E sp o o , 9 0 -8 0 5 7 2 3 2

Sivulta 5

A pin ak am pan ja ^ ja tk u u Tilaa Animalian toimistosta protestikortteja (ministereillePurajaPietikäi­ nenjaIndonesian suurlähetystöön) se­ kä uutta kampanjaesitettä jakeluun. Pietikäiselle suunnattu kortti on uusi jos olet lähettänyt muut kaksi korttia, lähetä vielätämä. Jos sinulla on tilaisuus näyttää Ka­ dotettu Paratiisi-video, älä jätä sitä käyttämättä.Muistathan kuitenkin,että video saattaa järkyttää ihmisiä, joten älänäytä sitälapsille,javaroitamuita­ kin etukäteen. Voit myös kannustaa paikkakuntasi tiedotusvälineitä ottamaan asia esille. Kerro,ettäAnimaliasta saamateriaalia taitoimita sitäheille itse.

Färsaarten boikotti TanskallekuuluvillaFärsaarillateuras­ tetaan joka vuosi epäinhimillisillä ta­ voilla tuhansia valaita ja delfiinejä, etenkin pitkäeväpallopäävalaita. Fär­ saarten hallituksen kanssa on yritetty neuvotella turhaan julmuuksien lopet­ tamiseksi. Nyt kolme kansainvälistä eläin- ja luonnonsuojelujärjestöä Environmen­ tal Investigation Agency, Whale and Dolphin Conservation Society ja Maailman eläinsuojeluliitto kehoittavat yleisöä boikotoimaan Färsaarten kalatuotteita siihen saakka, kunnes saarten hallitus kieltää valaanpyynnin. Kannanotot (suomeksi, ruotsiksija englanniksi) osoitteella: Tanskan suurlähetystö, Keskuskatu 1, 00100 Helsinki.

H A N K O : G itta R o o s /Z o o life , V u o rik a tu 11, 10900 H a n k o , 911-87170 IIS A L M I: N iin a A rp o n e n , T o m ik a tu 12 A 3 3 , 7 4 1 2 0 Iisa lm i, 9 7 7 -1 4 6 26 JO E N S U U : A n n a L iits a lo , T iira n tie 3, 8 0 160 JS , 9 7 3 -8 2 2 7 5 7 J Y V Ä S K Y L Ä : J a a n a M ä k in e n , P e lk o se n tie 1 B 19, 4 0 2 5 0 J K L , 9 4 1 -6 7 7 8 8 2

Sivulta 15 Sivuilta 9 ja 13

JÄ M S Ä : T u ija S o v ijä rv i, P ih k a tie 1 as. D , 4 2 3 0 0 Jä m sä n k o s k i J Ä R V E N P Ä Ä : Ja n i R a u tia in e n , K a u k o tie 10-12 C 11, 0 4 4 0 0 JP Ä Ä , 90-2 9 1 0 4 0 6 K A J A A N I: S o n ja K a rp p a n e n , S a v ik o n tie 2 8 , 8 7 5 0 0 K a ja a n i, 9 8 6 -3 7 5 68 K E M I: M e rv i T u o h im a a , H a rju k a tu 5 , 9 4 7 2 0 K e m i, 9 6 9 8 -3 4 0 68 K O T K A : S ari S a k k i, P L 2 2 8 , 48101 K o tk a , 9 5 2 -2 8 7 811 K O U V O L A : N in a P a a v ila in e n , M a rja tie 3, 4 5 6 1 0 K o ria . 9 5 1 -8 2 2 0 0 6 K U O P IO : K irsi S iv e n , H a a ra k a s tie 2 E 3 8 , 7 0 8 0 0 K u o p io , 971-331 337 L A H T I, a lu e o s a s to n to im isto : K a rin ie m e n k a tu 2 8 , 15140 L a h ti, 918-514 0 0 2

T ule eloleirille!

L A P P E E N R A N T A : L iisi H iltu n e n , H a llitu sk a tu 15 as. 1, 5 3 3 0 0 L P R , 9 5 3 -5 8 3 451 N IV A L A : M a a rit A n n a la , P ä ä k ö n tie 149, 8 5 6 3 0 S a rja n a h d e , 9 8 3 -4 4 6 86 2

Keräämme porukkaa kokoon elokuun puolen välin jälkeen pidettävälle viikonloppuleirille. Tiedossa mm. ajan­ kohtaista eläinsuojeluasiaa, ideointia yhdessä, iloinenillanvietto,herkullista kasvisruokaaja saunomista. Leiripaik­ ka on vieläauki,seon kuitenkinmelko lähellä Helsinkiä. Josoletkiinnostunut,lähetäalustava ilmoitus (eisitova) toimistoon kirjalli­ sesti. Lähetämme sinulle tarkemmat tiedot sekä ilmoittautumislomakkeen.

N U M M I-P U S U L A : Irm a T e ik a ri, L e h to la , 0 3 8 5 0 P u s u la , 9 0 -2 2 6 6 23 6

26

Sivulta 13

O U L U : T u u k k a N is k a n e n , V a lta tie 4 4 as. 5 3 , 9 0 5 0 0 O u lu , 9 8 1 -3 4 9 863 L ö y tö e lä in p a lv e lu /M e rv i P e so n e n : 981-5521 618 P O R V O O : A n n a L in d q v is t, P a ju m ä e n tie 1-3 A , 0 6 4 5 0 P o rv o o S E IN Ä J O K I: L e ila P e n n a la , S iip ip y ö rä n k a tu 11, 6 0 1 0 0 S JK . 9 6 4 -4 1 4 0 6 4 8 T A M P E R E : P e tra Ja lli, T u u la rin k a tu 4 F 7 6 , 3 3 3 0 0 T R E , 9 3 1 -4 4 3 6 5 4 E lä in s u o je lu n e u v o n ta : A n ja T o iv io , 931-671 9 7 4 T U R K U , a lu e o s a s to n to im isto : H u m a listo n k a tu 14 II k rs, 2 0 1 0 0 T K U , 9 2 1 -310 123 V A A S A : K irsi H a a p a n ie m i, L a iv a k a tu 6 A 5, 6 5 1 0 0 V a a s a , 961-128 5 2 0

Oletko kiinnostunut ryhtymään alueellesi ANIMALIAN yhdyshenki­ löksi? Ota yhteyttä toimistoon ja jutellaan asiasta lisää! ANIMALIA 2/1993

Protestikortti eläinpatenteista Euroopan patenttitoimisto(EPO) päät­ tää tämän vuoden loppuun mennessä, mikä sen kanta on elävien eläintenpa­ tentointiin.Käsiteltävänäon syöpähiir­ tä koskeva patentti. Animalian viralli­ nen patentointiavastustavakannanotto on jojätetty asiasta. Nyt tarvitaan kui­ tenkin lisääpainostustaja myös Sinun apuasi. Eläinsuojelujärjestöt kautta Euroo­ pan lähettävätyhdenmukaista protestikorttiaja vetoavat ihmisiin, ettähe ot­ taisivat kantaa nyt, kun se vielä on mahdollista. Ilmaisia,englanninkielisiä protestikortteja voi tilata Animalian toimis­ tosta. ANIMALIA 2/1993

Pardubicen hevoskilpailut Jos haluatauttaaWSPA:ta kampanjas­ sajulmien hevoskilpailujen lopettami­ seksi, kirjoita Tsekin maatalousminis­ terille. Viesti voi lyhykäisyydessään kuulua esimerkiksi näin: ’’Dear Sir,Istronglyprotestagainst thecrueltytohorsesthatisexercisedin The Pardubice Grand Steeplechase. I willnotbuy any Czech products ortra­ vel to the Czech Republic, until The World Society for Protection of Ani­ mals (WSPA) reports that this sicke­ ning event has been celledofforchan­ ged radically.” (Allekirjoitus) Osoite: Ing Josef Lux, Minister of Agriculture, Ministerstvo Zemedelstvi, Trenov 17, 117 05 Praha 1, Czech Republic.

Sivulta 15

Norjan valaanpyynti Kirjoita mielipiteesi valaanpyynnistä Norjan matkailutoimistoon ja suurlä­ hetystöön (englanniksi, ruotsiksi tai suomeksi). Osoitteet: Matkailutoimisto: Norges Turistbyrä, PB 709, 00101 Helsinki. Suurlähetystö: Norska Ambassadens Handelsavdelning, Yrjönkatu 23, 00100 Helsinki.

Sivulta 19

H äkkikanalat historiaan Häkkikanaloiden vastainen kampanja jatkuu. Kaupan ryhmittymilleja yksit­ täisillekauppiaillekannattaayhä lähet­ täävetoomuskortteja. Näitävalmiiksi painettujakortteja saa tilatailmaiseksi Animalian toimistosta. Mitä enemmän kortteja lähetetään, sitä todennäköi­ semmin jotain alkaa tapahtua. Nimiä häkkikanaloita vastustavaan adressiin kerätään lokakuun loppuun. Tilaamyös uusiA3-kokoinen, kuvitet­ tukanajuliste ’’Kana eiolekone - osta vapaiden kanojen munia”.

Sivulta 21

Delfiinit vapauteen Kirjoita Tampereen kaupunginval­ tuustolle. Tehokkainta on lähettääkir­ je/kortti jokaiselle valtuustoryhmälle. Ne ovat: sosiaalidemokraattinen, por­ varillinen, vasemmistoliiton, vihrei­ den, keskustan, kristillistenja Tampe­ reen puolesta-valtuustoryhmä. Ryh­ män nimen alletulee osoitteeksi: Kes­ kusvirastotalo, PL 8 7 ,332U Tam pe­ re.

Jos aikasi/rahasi eiriitäkuuden kir­ jeen kirjoittamiseen, osoita kirje koko valtuustollejalaitasen allec/opj.Sep­ po Salminen. Postiosoitesama kuin yl­ lä. 27


Auta auton allejääneitä Suuren osan eläinkolareista voi eh­ käistä jo ennakolla. Tarkkaile syrjä­ silmällä tienvarsipensaikkoja - eläi­ miin törmäämisen riski on erityisen suuri hämäränä vuorokaudenaikana. Nopeuden pudottaminen 120 kilomet­ ristä tunnissa 80:een vähentää eläinkolarien riskiä puoleen. Jos törmäät eläimeen, pysähdy heti ja tarkasta tilanne. Pysähdy myös sil­

loin, kun tiellä on jonkun toisen yli­ ajama eläin. Kuolleelta näyttäväkin eläin saattaa olla vielä hengissä ja ki­ tua. ” Toimi rauhallisesti: vältä äkkinäi­ siä liikkeitä ja kovia ääniä, jotta eläin ei pelästyisi enempää. Varo ettei eläin yritä tuskissaan purra sinua, kun sitä kosketetaan.

Luonnonvaraiset eläimet • Loukkaantuneenvillieläimenhoita­ misessaonnistumisenmahdollisuu­ det ovat usein heikot. Avuttomana ihmisen käsiin joutuminen aiheut­ taa useimmissa villieläimissä voi­ makasta kauhua, ja rampautunut eläin on yleensä tuomittu viettä­ mään loppuikänsä eläintarhassa. Usein järkevin teko on siksi eläi­ men lopettaminen. • Pienet eläimet lopetetaan voimak­ kaalla iskulla päähän. Välineeksi sopii esimerkiksi iso kivi, auton tunkki tai raskas pulttiavain. Isku suunnataan kallon leveimpään koh­ taan. Iskun on oltava tarpeeksi voi­ makas,jottaeläinkuolee heti.(Mo­ nieneläintenkalloon kovempi kuin mitä ihmiset ovat taipuvaisia usko­ maan).

• Isot eläimet on lopetettava ampu­ malla, ja tehtävä kuuluu poliisille. Kutsu poliisi paikalle myös silloin, jos loukkaantunut hirvi, peura tai poro pakenee metsään. Älä yritäit­ se seurata eläintä - poliisi löytää senjälkikoiran avulla. • Jos vammat vaikuttavat lieviltä, mutta pystyt silti saamaan eläimen kiinni,voithalutessasitoimittaasen hoitoon. Älä yritä hoitaa sitä itse. Villieläinten ensiapu ja hoito on vaativaa ja kuuluu aina asiantunti­ joille. Ota yhteyttä: Korkeasaaren eläintarhapuh. (90) 19 981, Ähtärin eläinpuisto puh. (965) 31 861, tai Ranuan eläinpuisto puh. (960) 51 921.Linnutvoitoimittaahoitoon myös Heinolan lintutarhaan, puh. (918) 193 218 tai(918) 152 916.

Sinä lukija, joka et vielä ole Animalian jäsen:

L iity jäseneksi - voimamme kasvaa!

• Siirrä eläin varovasti pois ajora­ daltatienreunaan. • Tarkista, onko kaulapannassa omistajan puhelinnumero, ja il­ moita tapahtuneestaomistajalle. • Josomistajaaeisaadavälittömästi paikalle, vie eläin hetieläinlääkä­ riin. Selvitä ensin soittamalla, mistä löytyy lähin päivystävä eläinlääkäri, jotta vältyt turhalta ajamiselta. Mikäli sinun on mah­ doton toimittaa eläintä itse eläin­ # lääkäriin, ota yhteyttä lähimpään eläinsuojeluyhdistykseen. • Liikuttele eläintä vain sen verran kuin on välttämätöntä. Siirtelytai nostelu voi pahentaa sen saamia vammoja. Paras tapa kuljettaa ta­ paturman uhria on pitää se koko ajantukevalla,tasaisellaalustalla. Pienen eläimen, kuten kissan tai pienen koiran kuljettamiseen käy esimerkiksi auton ensiapupak­ kauksen lasta tai tilava pahvilaa­ tikko. Isommille eläimille paras kuljetusalustaonhuopa,lakanatai esimerkiksi isokovalevy. • Joseläinontajuton,asetasekulje­ tuksen ajaksi kyljelleen. Ojenna varovasti sen kaula suoraksi ja avaa suu, jotta sen on helpompi hengittää.Tarkista,ettäkielieiole liian takana suussa, missä se voi tukkiahengitystiet. • Peittele loukkaantunut eläin läm­ pimästi.Loukkaantumiseen liittyy usein shokkitila ja siitä seuraava lämmönhukka. Etenkin kylmänä vuodenaikanasevoijohtaakuole­ maan, vaikka eläimen vammat si­ nänsä eivätolisikuolettavia. • Älä teehätiköityjälopetuspäätöksiä.Jos eläinkuitenkin on todella pahasti murskaantunut, se on lo­ petettavaheti.Pienteneläintenlo­ petustapahtuu samoin kuinvillie­ läinten (ks. viereistä laatikkoa). Keskikokoisten koirien ja siitä isompien eläinten lopettaminen kuuluu poliisille tai eläinlääkäril­ le.

Helena Tengvall 28

Jokaisen eläinsuojelustakiinnostuneen kannattaaollajäsenjopelkästäänsiksi, että saa kotiinsa Änimalia-lehden ja pysyy ajantasallaeläinsuojeluasioissa. Jäsenmaksu on 60 markkaa vuodessa.

Kissat, koirat ja muut kotieläimet

ANIMALIA 2/1993

^

Halutessasi voit maksaa myös ns. aktiivijäsenmaksun eli40 markan lisä­ maksun. Sitävastaan saatlehden lisäk­ si tiedotteet ajankohtaisista asioistaja vaikuttamismahdollisuuksista.

Jäsenmaksu maksetaan tilille SYP 229 818-189. Merkitse maksulapun tiedotuksia-osaan selvästi oma nimesi, osoitteesija ’’jäsenmaksu -93”.Muis­ taantaa samat tiedotmyös maksuauto­ maatilla maksaessasi. Jos maksat myös 40 markan lisä­ maksun, merkitse ’’jäsenmaksu + aktivistimaksu -93”. Ota yhteyttä toimistoon, jollet saa meiltä postia kohtuuajassa jäsenmak­ sun maksettuasi.

K äytännön neuvoja eläinten puolesta Helena Tengvallin kirjoittama ja W SOY:n vastikään julkai­ sema kirja ’’Eläinten puoles­ ta” on jokaisen eläimistä kiin­ nostuneen perusteos. Se on la­ jissaan ensim m äinen suomen­ kielinen käytännön käsikirja eläinten auttam isesta ja niiden hyvinvoinnin edistäm isestä. Kirjaa voisi luonnehtia jokaisen eläi­ miä ja elämää arvostavan ja valistu­ neen kuluttajan oppaaksi tiellä kohti inhimillisempiä harrastuksia, vapaaajanviettotapojaja kuluttamista. Tengvall on pyrkinytkirjassaankat­

tamaan keskeisimmät elämänalueet, joillaihmisetjaeläimetkohtaavat. Kir­ jan ensimmäinen osakäsitteleeeläimiä harrastuksissaja vapaa-aikana huomi­ oiden mm. ratsastuksen, raviurheilun, TV-ohjelmat, eläintarhat, metsästyk­ sen, kalastuksenja ravustuksen. Toisessa osassa ’’Eläin avun tar­ peessa” käsitellään eläinrääkkäystä, löytöeläimiä sekä eläinten ensiapua. Kirjankolmas osa on elämystävällisen kuluttajanopas. Erituotteidenver­ tailun pohjaksi annetaan tietoa siitä, millaisia epäkohtia piilee mm. ruoan tuotannon (tehomaatalous), hygieniajakosmetiikkatuotteiden, pesu-japuh­ distusaineiden, lääkkeiden (eläinko­ keet), vaatteiden ja tekstiilien valmis-

tuksen (mm. turkistarhaus) taustalla. Kirjanneljäsja viimeinen osa käsit­ telee vaikuttamista eläinten puolesta esim. median välityksellä, kun edelli­ set kappaleet keskittyivät enemmän vaikuttamiseen elämäntavan valinnal­ la. Muttamitäjokainenmaija-taimattimeikäläinen voi todella tehdä inhimil­ lisemmän eläinten kohtelun puolesta? Mitä tehdä, jos joutuu porokolariin, minne hylätty kesäkissa, mistä vapai­ den kanojen munia, eläinkokeetonta kosmetiikkaajne.? Konkretiaa kiijastaeiainakaan puu­ tu.Paikoitellentuntuu,ettäsiitälöytyy jopa liikaakinyksityiskohtiaja selviöi­ tä.Mutta voiko näistäasioistakoskaan puhua liikaa maailmassa, jossa val­ heellisesti pidetään itsestäänselvyyte­ nä, että kärsimyksen tuottaminen eläi­ mille on (ainakinjossain määrin) vält­ tämätöntä? Asiastaenemmän kiinnostuneilleon kirjanlopussakattavastiesiteltyjärjes­ töjäja tahoja,jotka pyrkivät vaikutta­ maan eläintenasemaan, sekäaiheeseen liittyvääkirjallisuutta. □ Outi Repo

Kirjanhintakirjakaupoissaon 92,-. Jos kirjaaeiomasta kirjakaupastasi löydy, voitpyytää kauppiasta tilaa­ maan sen kustantajalta (WSOY). Animalian toimistossa kirja on myynnissä hintaan 87,-. Kirjan voi tilata Animaliasta myös postitse, jolloin hintaan lisätään postikulut.


Laiskimmat ampuvat istualtaan

Kirjeet tälle palstalle osoitteella: Animalia, Lukijoilta-palsta. Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Boikotin sijasta kiitoskirje Innostuin nimimerkki ’’Päivin” (Ani­ malia 1/93)kirjoituksenjohdostatutki­ maan matkaesitteitä, tarkoituksenani lähettää boikottikirjeitä. Etsimällä et­ sinAurinkomatkojen, Fritidsresorinja Finnmatkojen satasivuisista esitteistä, muttaedes Espanjan kohdalta en löytä­ nyt mainintaa härkätaisteluista. Sen sijaan Finnmatkojen esitteestä löytyi oheinen hieno kannanotto norsunluukauppaa vastaan. Boikottikirjeetjäivätlähettämättä,kiitoskirjelähti Finnmatkoille. Voi olla, etten etsinyt yhtä tarkasti kuin Päivi,mutta mikäli satasivuisessa esitteessäon 2 riviäjostakintappelusta tai taistelusta, on tuskin syytä suureen arvosteluun. Tietysti olisi toivottavaa, että eläimiä ei käytettäisi matkamainoksissa hyväksikäyttävään sävyyn.

Viime vuosina näyttää yleistyneen omituinen metsästystapa. Metsästäjät seisoskelevatsopivinvälimatkoin met­ säauto-, mökki- tai muilla sivuteillä. Laiskimmat istuvat pilkkijakkaralla. Nekin,jotkajaksavatottaakaksiaskel­ tapois tieltä (kai naamioituakseen pa­ remmin), pitävätmuotiin tulleenjousipyssynsä taimuun aseensa tiellesuun­ nattuna. Kieltämättä tuollainen met­ sästystapa on vaivatonta, kun eitarvit­ se rämpiä metsässä. Tie on lisäksi sopivan aukea ampumarata. On tietysti selvää, että turvallisuus­ syistälakikieltäätieltä,tiellejatienyli ampumisen. On yllättävää, miten huo­ no laintuntemus metsästäjilläon. Teil­ le,jotka liikutte syrjäteilläjalan, suk­ sillataipolkupyörällä, suosittelen mu­ kaan esim. erotuomarinpilliä, johon kannattaa puhallella, etteitulisivahin­ gossa ammutuksi. Tietysti meidän kaikkien velvolli­ suutenaon myöskin valistaaasiallisesti noita tietämättömiä. Olipa sittenkysy­ myksessä välinpitämättömyys taitietä­ mättömyys, tuo vähemmistön harjoit­ tama terroriloppuisi,joskaikki ’’huvimetsästys” kiellettäisiin kokonaan. Välttämättömät tapaukset pitäisijättää laittuntevienjaniitänoudattavien am­ mattimiesten huoleksi. Jorma Kaunisto

Satu Leinonen

Säästön pitäisi olla itsestäänselvyys

ELÄI NTEN VALTIAS

Sri IMiikalla on elefantti, joita viidakoissa elää vielä parituhatta.

Olin TODELLA hämmästynyt, ettei Animalia-lehti muuttunutkaan tabloidtyyppiseksi. Ovatko Animalianjäsenet niin turhamaisia, ettei 40 000 markan säästö tunnu merkittävältä? Mielestäni eläimet tarvitsevatjoka markan... Myös lehdessä olevat väritkuormit­ tavat ympäristöä enemmän kuin jos lehti olisi kokonaan mustavalkoinen. Hyvä, ettäjotässälehdessäon käytetty Publishers Matta-paperia. Todellinen eläinten ystävä pystyy lukemaan Animaliansa myös sanomalehtityyppise­ nä.Kun säästöon noinhuomattava, sen pitäisiolla itsestäänselvyys.

Xors u n lu uesi n eitä on myynnissä yleisesti. E thän osta

Satu

niitä, näin autat viidakon valtiasta säilymään hengissä.

♦ ♦♦ 30

Kiitos mielipiteestä, jonka toivoit he­ rättävän keskustelua. Me toimitukses­ sakin haluamme säästääjaolemme sa­ maa mieltä,että40 000 markkaa on iso

raha. Juuri siitäsyystä muutosta sanomalehtityyppiin suunniteltiin. Asiassa ilmeni matkalla muutamia uusia seik­ koja,ja päätös olikin useiden asioiden summa. Sanomalehtityylistä lehteä ei saada järkevään hintaanniitattuatailiimattua eli siitä olisi tullut ns. irtolehtipainos. Koska Animalia leviää jäsenistön li­ säksi myös viranomaisille, kansan­ edustajille, tiedotusvälineilleja kirjas­ toihin,olitoimitusneuvoston kanta,et­ tälehtipidetään toistaiseksiennallaan. Animalia edustaa yhdistystä ulospäin ja sen tehtävä on myös houkutella uu­ sia jäseniä ja lukijoita. Irtolehti-Animalian viehätyksestä ei vakuututtu. Toinen päätökseen vaikuttanut teki­ jä oli mahdollisuus vaihtaa Animalian paperi entistä ympäristöystävällisem­ mäksi sekä samalla hiukan halvem­ maksi kuin entinen paperi. Publishers Matta -paperia puolestaan ei voi käyt-^_ tää Forssan Kirjapainon (josta halvinflp tarjous saatiin) rotaatiokoneessa ja vaikka voisikin,olisisäästöjäänytaika marginaaliseksi, sillä se on tuntuvasti kalliimpaa kuin tavallinen sanomaleh­ tipaperi.

tuntui kaikkiaan saaneen varsin kiin­ nostuneen vastaanoton. Animalian toi­ mitus ottaajatkossakinmielellään vas­ taan lukijoiden ehdotuksia aiheista, joita he toivoisivat lehdessä käsiteltä­ vän. Helena Tengvall

T utkijamielipide

Toimitus

Vielä ” Kulutustavaroiden taustoista” Lukijoilta-palstalla Veli-Risto Cajan­ derolityytymätön silkki-janahkatava­ roiden esittelyyn Animalia-lehden vii­ mevuotisessa ’’Kulutustavaroiden taustaa” -juttusarjassa. Cajanderilta oli jäänyt huomaamatta, että hänen mainitsemassaan jutussa kyllä tode-| taan, että silkkiperhosen toukan loppu on huomattavasti tuskattomampi kuin esimerkiksi turkiseläinten. Syistä yksi on juuri Cajanderin mainitsema suuri erohyönteistenjanisäkkäidenhermos­ tossajaoletettavasti myös kivuntuntokyvyssä. Nahkatavarat ovat lihantuotannon sivutuotetta, kuten Cajander toteaa. Toisinaan tätä faktaa korostetaan kui­ tenkin niin ponnekkaasti, että kuulos­ taa kuin nahkateollisuus saisi raakaaineensa ilmaiseksi teurastamoidenjätekasoja tonkimalla. Kertauksen vuok­ sisiis:Suurimman osan tuloistaansuo­ malainen lihantuotantobisnes saa suo­ raan lihan myynnistä ja epäsuorasti maataloustukiaisista. Pieni osa tuloista koostuu vuotien myynnistä nahkateol­ lisuudelle. Lukijoiden toivomuksesta kirjoitet­ tu ’’Kulutustavaroiden taustaa” -sarja ANIMALIA 2/1993

Animalian artikkelissa ’’Kemikaaleja voitestatailmaneläintenmyrkyttämis­ tä” (Animalia 1/93) pilataan taas ker­ ran hyvä asia perättömillä väitteilläja puolitotuuksilla, jotka tehokkaammin kuin mikään muu vieroittavat asialli­ sesti ajattelevat tutkijat aatteellisesta eläinsuojelutyöstä. Muutama esimerkki pelkästään kir­ joituksen ensimmäiseltä palstalta. ’’Kemikaalien myrkyllisyyden testaa­ minen eläimillä on edelleen yksi kauhistuttavimpia koe-eläinten käyttö­ muotoja.” Todellako? Kansanterveyslaitoksessa on juuri meneillään suuri syöpätutkimus,jonka tarkoituksena on selvittää, aiheuttaako veden kloorauksessa syntyvä yhdiste M X syöpää rotilla. Rottaryhmille an­ netaan juotavaksi vettä,jossa on MXainetta. Koe kestääkaksi vuotta.Toistaisek­ si kokeen aikana ainoa havaittava ero on ollut se, että suurinta annosta saa­ vassaryhmässäpainon kehityson ollut lievästi hitaampaa kuin kontrolleilla. Sitä,tuleeko koeryhmään enemmän syöpää kuin kontrolliryhmään, emme vielä tiedä, mutta se tiedetään kokemuksesta, ettäkontrolliryhmäänkin tu­ leejoka tapauksessa 10-20 % syöpää. Sen lisääntyminen esim. 25 %:iin ei mielestäni tee koetta kauhistuttavaksi, pahempi olisi jatkaa koetta kahdella miljoonalla suomalaisella aineen vai­ kutuksista tietämättä. Seuraavakyseenalainenväiteon,et­ tä toksisuustutkimuksien tarkoitus ei ole myrkyllisen kemikaalin pitäminen pois markkinoilta, vaan ainoastaan sen myrkyllisyysasteen toteaminen. Jos myrkyllisyys osoittautuu pahaksi, aine joutuu oitispois markkinoilta. Väitteeseen liittyymyös harha siitä, että maailmassa olisi jokin myrkytön aine. Kaikilla luonnonaineilla, niin kuin synteettisilläkin, on oma myrkyl­ lisyytensä. Kysymys on siitä, tuleeko haittavaikutuksiasellaisillaannoksilla, ettäaineesta on todellista vaaraa. Ruoan lisäaineistamonia on hylätty eläinkokeissa esiin tulleen haitallisuu­ ANIMALIA 2/1993

den perusteella. Ihmisellä kuitenkin haittoja on nähty aniharvoista. Ruokasuola on yksi harvoja elintarvikkeiden lisäaineita,jostaon todellaväestötutki­ muksessa saatavissaesillehaittoja.Sa­ mat saadaaneläinkokeissa.Olisikotut­ kimuksen tarkoituksena nyt sittenkiel­ tää suolan käyttö? Suoranainen valhe on väittää, että ’’eläinkokeidentieteellistäarvoaeiole käytännöllisesti katsoen lainkaan tut­ kittu ennen laajamittaista käyttöönot­ toa”.Joka ainoa uusi lääke,joka tulee markkinoille, on samalla tutkimus eläinkokeiden onnistumisesta. Ereh­ dyksiäsattuusillointällöin,koskarotta eitietenkään ole ihminen. Mutta ilman eläinkokeita niitä tapahtuisi 5-10 ker­ taa enemmän. Vaihtoehtoisista menetelmistä väi­ tetään taas kerran puuta heinää. Aina­ kin 90 % biolääketieteellisestä tutki­ muksesta tehdään nykyään erilaisia biokemiallisia ym. ’’vaihtoehtoisia” menetelmiä käyttäen. Niiden ongelma on,ettäne eivätriitäyksin. Esim.josai­ ne osoitetaan Ames-testillä mutageeniksi, ei siltivielä tiedetä, aiheuttaako se syöpää vai ei. Väite, että uusien menetelmien on oltava eläintestejä parempia, osoittaa taaskerran ettäasian ydintä eiole ym­ märretty. Ei voi verrata omenia ja ap­ pelsiineja. In vitro -menetelmillä voi­ daan useinparemmin kuineläinkokeil­ la selvittää myrkyllisyyden mekanis­ meja, mutta vastattavaksi jää aina se, mitä tämä sitten kokonaisessa elimis­ tössä merkitsee. Jouko Tuomisto Kansanterveyslaitos

Eräillä ’’asiallisesti ajattelevilla tutki­ joilla” on ilmiömäinen kyky (tahto?) ymmärtää väärinkaikkieläinsuojeluun liittyvä ja puhua siltä pohjalta asian vierestä.Asioista saakeskustella,mut­ ta asiatietoon perustuvia johtopäätök­ siäja mielipiteitä ei pidä tuomita val­ heiksi taipuolitotuuksiksi, vaikkei nä­ kemys miellyttäisikään. Tuomitessaan väitteeniperättömiksi Tuomisto tulee tahranneeksi myös omaa ammattikuntaansa, toksikologe­ ja.Esittämäni ajatukseteivät nimittäin ole pelkästään omien harmaiden aivosolujeni askartelun tulosta, vaan pääo­ sin lainaajuuri toksikologeilta. Myrkytysoireita saaneiden eläinten kärsimykset kemikaalien akuutin myr­ kyllisyyden testauksessa eivät muutu vähemmän kauhistuttaviksi sillä, että annetaan esimerkkejä vähemmän kär­ sivistäeläimistä. Tästä olikysymys, ei

siitä että väittäisin kaiken myrkyllisyystestauksen olevan äärimmäisen tuskallista. Kuten Tuomisto hyvin tietää,tappa­ viatailähes tappavia kemikaaliannoksia saaneiden eläinten tarkkailu ei ole kaunistakatsottavaa - puhumattakaan, että joutuisi itse kokemaan myrkyty­ soireet.Tiedänjoidenkinkoe-eläinhoitajienKuopiossa valittaneensitä,ettei­ vät he kestä katsella toksikologisissa kokeissa olleiden eläinten kärsimyk­ siä.Eikötällaisestakärsimyksestätosi­ aankaan saisipuhua avoimesti? Lukemattomia eläintesteissä myr­ kylliseksi todettuja aineita on markki­ noilla. Ihmiskunta tulisi loistavasti tai itse asiassa paremmin - toimeen, vaikkei murto-osaakaan niistäolisike­ hitetty. En ole väittänyt, että kaikki myrkylliset aineet pääsevät markki­ noille,vaan tottakaimyrkyllisyyttäar­ vioidaan suhteessa aineen käyttötar­ koitukseen. Lääkkeet ja teollisuuske­ mikaalit painivat eri sarjassa. Joka tapauksessa myrkyllisyystestaus on eräänlainen automaatti, jota teollisuustarvitseesaadakseentuotteil­ leen myyntiluvan. Siinä sivussa ehkä joitakinpahimmistamyrkyistäjäävail­ lesiunausta. En ota kantaa siihen,pitäisikö suola kieltää,muttasensijaantuomitsenerit­ täin jyrkästi suolan akuutin myrkylli­ syyden testaamisen eläimillä. Lisäksi katson, ettäjoseläinkokeiden todistus­ voimaan ylipäänsä uskotaan, olisi va­ kavasti ryhdyttävä suolan käytön ra­ joittamiseen. Mitä tulee eläinkokeiden tieteelli­ seen arvoon, väitänedelleen,ettäseon ollutalunalkaen tutkimaton. Koe-eläimiä on vain ruvettukäyttämään, koska muita menetelmiä eioleosattujaihmi­ siäeiole saanut käyttää. Myöhemmin eläinkokeilla saadut tulokset ovat vähintään kiistanalaiset (tutkimusalueesta riippuen). Kiistelläänhän jatkuvasti esim. siitä, miten jyrsijöillä tehdyistä myrkyllisyystesteistävoidaan vetääjohtopäätöksiä ih­ miseen, kun jo pelkästään hiirenjaro­ tan välilläon valtavaterot.On mahdo­ tonta arvioida sitäkään, miten paljon hyviä lääkeaineita jää ottamatta käyt­ töön siksi, että aine on eläinkokeissa tehoton tai liianmyrkyllinen. Vaihtoehtoisista menetelmistä eräät suomalaistutkijatTuomisto mukaanlu­ kien puhuvat mielellään lainausmer­ keissä. Minusta on aivan sama, puhu­ taanko vaihtoehtoisista vai täydentä­ vistämenetelmistä, kunhan vain eläin­ ten määrää jakärsimyksiä voidaan vä­ hentää-ja näinhäntapahtuukoko ajan.

31


En ole yrittänytkään väittää, että vaihtoehdoilla voitaisiinjo nyt korvata kaikkien eläinten käyttö myrkyllisyystesteissä. Se sijaan halusin raportoida siitätoiveikkuudesta,jota solutoksikologitovatilmaisseetvaihtoehtojensuh­ teen. Eläintesteihin luottaminen on aina eräänlaista arpapeliä. Tästä huolimatta uusilta menetelmiltä - olivat ne sitten eläinkokeita korvaavia tai täydentäviä

- vaaditaan aina huomattavasti suu­ rempaa näyttöämyrkyllisyyden ennus­ tamisesta, käytännöllisyydestä ym. ominaisuuksista kuin aikoinaan eläin­ kokeilta. Kokonaan toinen asia on se, voi­ daanko kehittää testejä tai testiyhdistelmiä, jotka ennustavat aineen myr­ kyllisyyden kokonaisessa ihmisen eli­ mistössä. Mielestäni tämä on vain ajan kysymys. Kuinka pitkän ajan - se riip-

Nuorten Animatia

puu sekä niistä resursseista, joita asi­ aan halutaan käyttää että itse kunkin toksikologin tahdostakehittääeläinko­ keita varmempia ja inhimillisempiä menetelmiä.

Hei!

Riitta Salmi Juliana von VVendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita

Nuorten Animatia Terve!

NEON 2 - länsirannikon kultapojat Intiaanihiuksinen Juha ’’Jussi” Rai­ nio, 28, ja vaalea Rami Alanko, 25, ovat kansainvälisen tasoisillajatyylik­ käillä biiseillään saavuttaneet kultaa, platinaa, Emmaa ja glooriaa, puolen vuoden aikana lähes kaiken mahdolli­ sen. Tosiasiassatakanaon vuosientaiste­ lu paikasta auringossa. Kenties juuri siksipojatovat niinotettuja,jopa nöy­ riämenestyksestään. Romanttiset,osit­ tain melankolisetkin laulut ovat löytä­ neetpolun monen sydämeen. Jussitun­

nustautuukin parantumattomaksi ro­ mantikoksi. Rami sen sijaan myhäilee ja naurahtelee, eikä myönnä mitään, vaikka vetoan hänen sanoituksiinsa... Sivuuttaa ei myöskään voi sitätosiasi­ aa, että kaverit ovat sympaattisia, kis­ sankokoisin kirjaimin kirjoitettuna! Jussija Rami ovat eläinrakkaita ys­ tävyksiä liki 7 vuoden takaa. Jussilla on koira, briardi-Miska, 8-vuotias leikkisäjaoppivainen hauveli,joka ra­ kastaaporkkanoitajasiinäsivussapai­ mentaa isäntäänsä. Ramin elämää su­ lostuttaa Nessi-neiti, 6-vuotias musta­ valkoinen, oikein kunnon maatiaskissa. "Leikattu”,Rami korostaa. Hänel­ läolimyös kani,muttapetolinturaateli sen niin pahoin, että se menehtyi. Ra­ mikin mielisi kovasti koiraa. Eläinkokeista pojat ovat sitämieltä, ettäniistäon ollutliiankin vähänjuttu­ jalehdissä.He ovattörmänneet lähinnä artikkeleihin,joissaon kerrottutuotan-

imj O L E X cT

OI £ G A L l A a %

( a lla

.

toeläimiin kohdistuvista eläinrääk­ käyksistä. (HERÄTYS Uudenkaupun-^^ gin Sanomat, jaennen kaikkea UK:ssa asuvat Animalialaiset!) Pojat olisivat valmiita käyttämään ilman eläinkokei­ ta testattuja tuotteita, mutta eivät oi­ kein ole tietoisia,mistä niitäsaa. (Ter­ veisiä Jussille: Käyttämäsi Sebastiansarjantuotteetovat nykyiselläeläinkokeettomien listalla.Uusi listailmestyy syksyllä -93.) Minkäänlaista heroistista kilinää ei voi näiden pitkien hiusten alta löytää. Pienenkaupungin suuretpojatovathy­ vin musikaalisia ja skarppeja. Heidän tulevaisuuden toiveenaan on tehdä tätä työtä vielä 10-15 vuotta. Sitä samaa toivomme mekin.

Koulut ovatjälleenkerran kesälomia edeltävälläloppusuoralla. Haluaisim­ me muistuttaa sinua, että voit pakata eläinsuojeluharrastuksesi mukaan lo­ malle. Vaikkamaamme kietoutuuraukea­ na auringon kiloon, kana- ja apinakampanjat jatkuvat virkeinä. Edel­ leen tarvitaan esitteiden ja protestikorttien (tilaa tai nouda toimistosta) aktiivista levitystä. Mikäli tiellesi osuumaatila,jostasaaostaavapaiden kanojen munia, ole kiltti ja ilmoita yhteystiedot toimistolle. Kartoitam­ me onnellisten munien ostopaikkoja. Vietätkö suven maatilalla? Minkä­ laisetsielläovat kotieläintenelinolot jahoito? Kannattaa yrittääkeskustel­ la ASIALLISESTI ja KOHTELI­ AASTI eläinten luonnonmukaisesta elämästä.Ota vaikkaesitteitämukaan perustelujesi tueksi. Muutkin eläin­ suojelun alat eläinkokeet, kasvissyönti, kesäkissat, metsästys, viihdeeläimet jne. ovat hedelmällisiä pu­ heenaiheita mukavassa porukassa, vaikka leireilläjafestareilla. Muista, ettei maailmaa muuteta yhden loman aikana, mutta istutettu siemen itääystävällisessä lämmössä. Toivomme sinulle auringonkel­ taista, ruohonvihreää ja vedensinistä kesää. Muista suojata itsesi liialta UV-säteilyltä! Heli & Pii

Hannele Tirkkonen

Kiitokset Timo Poijärvelle, Sony Music Entertainment (Finland) 0 \. 32

ANIMALIA 2/1993

/««¡i

Olen seuraillut toimintaanne ja pääty­ nyt siihen, ettätoimintanne on suoras­ taanloistavaa,ihailtavaajaennen kaik­ kea täpösen tärkeää. Itse käytän tuot­ teita,joita ei ole testattu eläimillä, siis ne ovat A-ryhmän tuotteita. Vaikka ne ovatkinaikaarvokkaita,on niissäaina­ kin sehyvä puoli,ettäniitävoi käyttää hyvällä omallatunnolla. Olisin oikein iloinen,jos lähettäisit­ te minulle tietoja, adresseja yms. Mi­ nun pienen suomalaisen sana eipaljon paina, mutta olen silti tehnyt omalta osaltani kaiken, minkä arkielämässä voin tehdä. Ja jos jokainen olisi niin fiksu,voisiasioidenkulku pianvaihtaa suuntaa parempaan päin. Oikeastaan kaikki, mitä minun piti sanoa, tulee esille tuossa seuraavassa runossa.

Kissalle Sinä osaat kaiken, etkä pelkää mitään. Sinähalveksitkaikkeajaoletoma itse­ si. Kuonosi silkkiset karvat kaipaavat jumalointia. Sen, mitä tahdot, otat. Muusta et välitä. Sinä tiedät kaiken, mutta et kerro mitään. Kuningastakin ylevämpänä, rikkaintakin mahtavamapana tassutteletomassa valtakunnassa­ si halliten kaikkea. Miten ihailenkaan sinua kissa, miten tahtoisinkaan olla kaltaisesi, mutta miten alhaalla olen­ kaan sinun arvoasteikossasi, minä pal­ velijasi, ihminen. ’’Turre”

Omistettu eläimille:

Katsot minua suurilla, surullisilla sil­ milläsi,muttahylkään sinut,koira.Kä­ perryt häkkisi nurkkaan, marsu, mutta aion käytää sinua turhissa kokeissani, kunnes kuolet. Isken harppuunani si­ nuun, valas ja miekkani teihin, herra härkä. Mitä pirua minä eläimillä? Olenhan ihminen - luomakunnan kingi-

Ajan-jakampanjakohtaisiatietopa­ kettejaja toimintaohjeita saa mak­ samalla AKTIIVIJÄSENMAKSUN. Jäsenmaksu on 40 mk kal­ liimpi kuin tavallinen jäsenmaksu (60 mk), eli yhteensä 100 mk. Yli­ määräisellä summalla kustannetaan aktiiveille useita kertoja vuodessa lähetettävä infomateriaali.

Janina Saarinen

1 7

o

Hei! Mua säälittää meidän koulussa olevat gerbiilit! Opettaja teettää niillä poika­ sia,jaantaaniitäihankenellevaan.Tä­ nään hän sanoi hävittävänsä ’’liiat” gerbiilit.Lisäksi kaikillagerbiileilläei ole edes juomapulloa! En voi nostaa asiasta kohua, koska olen ujo, mutta minua huolestuttaa todella. Mitä teen?

Jos etvoi asiallisestikeskustella opet­ tajasi kanssa gerbiilien paremmasta hoidosta,pyydä ettävaikkavanhempa­ sitaijoku muu luotettava aikuinen lä­ hipiiristäsiottaisiyhteyttäpaikalliseen kaupungin- tai kunnaneläinlääkäriin tarkastuskäyntiä varten. Heli & Pii

’’Huolestunut” ANIMALIA 2/1993

33


Osta tuotteitamme - tuet toimintaamme

Vege-palsta

Puolipäiväiseksi toimistoapulaiseksi Anim aliaan? Oletko ripeä ja oma-alotteinen? Pys­ tytkö toimimaan kovankin työpai­ neen alla? Pysyvätkö asiat käsissäsi järjestyksessä? Oletko ystävällinen ja innostava asiakaspalvelun hoita­ ja?

Herkutellaan ja hoidetaan

nokkosella Kesä on kasvissyöjän ominta aikaa. Nyt kannattaa lähteä luontoon keräile­ mään ruokatarpeita. Yksi keväänjaal­ kukesän odotetuimpia tulijoita on ko­ toinennokkonen. Seon suurenvitamii­ ni- ja hivenainepitoisuutensa ja luke­ mattomien käyttömahdollisuuksiensa vuoksiyksikäytetympiäluonnonvarai­ siahyötykasveja. Nokkosesta saamaistuvan sopan, si­ tä kannattaa lisätä lettutaikinaan ja käyttää muhennoksissa ja padoissa. Parhaimmillaan se on keväällä ennen kukintaa. Nokkosta voi pakastaa taikuivataja jauhaa talven varalle. Ennen pakasta­ mista se kannattaa ryöpätä kiehuvassa vedessä. Kuivaaminen käy parhaiten ritilänpäällätaikuivurissa.Jauhettaon helppo lisätämausteeksiruokaanjaleipätaikinaan. Nokkosta on käytetty kautta aikojen erilaistenvaivojenparantamiseen: ane­ miaan, turvotukseen, aineenvaihdun­ nan edistämiseen. Silläon lieväveren­ L e ik k a a ta lte e n

painettaja verensokeria alentava vai­ kutus. Nokkosvedellä voi huuhdella hiuksiaja kylvettää väsyneitäjalkoja. Enemmän nokkosestajamuistahyö­ tykasveista saat tietää alan kirjoista. Aloitavaikkapa lainaamallakiijastosta Luontoäidin kasviaarteet (Marikka Burtonja Risto Nurmi, WSOY). K. K.

Inkeri j a Pirkko Vuoksi, j o i l l e e lä in s u o je lu o li tä r k e ä a s ia , o v a t p o is s a jo u k o s ta m m e . H e id ä n e lä in s u o je lu lle a n ta m a n s a tu k i o n m e rk ittä v ä , j a h e e lä v ä t n ii­ d e n ih m is te n a ja tu k s is s a , jo tk a j a t ­ k a v a t ty ö tä e lä in te n a u tta m is e k s i.

Eläinsuojeluliitto Animalian johtokunta

n

Mm

$

jelutietoutta levitetään siitä kiinnos­ tuneille ja sitä tarvitseville. Tarvit-i

semme sinua

#

luke­ mattomiin kysymyksiin koskien kaikkea mahdollista löytökissoista diasaijatilauksiin % postittamaan toimistostamme läh­ teviä tuhansia tietopaketteja, satoja av-välineitäjaröykkiöittäintuoteti­ lauksia

In memoriam

I--------

Josvastaatmyöntävästi kaikkiinedellä mainittuihin kysymyksiin, saatat olla etsimämme henkilö. Mihin tarvitsemme sinua? Ei sankaritekoihin rääkättyjen eläinten puoles­ ta. Ei myöskään hoivaamaan hylättyä kissaa taivillitsemään kansanjoukkoja mielenosoituksessa. Sen sijaan tarvitsemme sinua var­ mistamaan sen, että tärkeää eläinsuo-

;

!l SUOMEN ELÄINPALVELU j, - Suomen ensimmäinen kaikkien eläinten välityspalvelu

vastaamaan

kopioimaan, niittaamaan, teip­ paamaan jne.

puhelimessa

Työsuhde on määräaikainen: se alkaa 1.8.1993 ja päättyy 31.7.1994. Työaika on maanantaista perjantaihin klo 1317. Tarvittaessasinuntuleevoidajous­ taa työajoista. Palkka on 30 mk/tunti. Pyydämme toimittamaan kirjalliset hakemukset 14. kesäkuuta mennessä osoitteella: Eläinsuojeluliitto Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Kuoreen merkintä ’’työhakemus”. Haastatteluihinvalitaanhakemusten* perusteellaenintäänkymmenen henki­ löä. Haastattelut suoritetaan ennen ju­ hannusta. Emme vastaa työtä koskeviin ky­ selyihin puhelimitse.

VAATTEET Lasten huppariasut, 120,Mukava asu kotimaista puuvillaa. Väri vaaleankeltainen, taskut sekä hupparissa että housuissa. Hupparissa kuvana lentävä hevonen sekä teksti ’’ELÄKÖÖN ELÄIMET”. Koot 100-130 cm. Tilaan ... kpl koko PS. aikuisille vastaavia asuja kokoja L-XL, väri vaalean­ punainen. Hinta vain 150,-! Tilaan .. kpl koko Yhdistystunnushuppari 90,Musta hihaton puuvillahuppari kesäiseen menoon, sopii niinnaisillekuinmiehille.Reilumitoitus,kotimainen, koot S-XL. Tilaan .. kpl koko KIRJAT UUTTA: Eläinten puolesta. Eläinten ystävän käsikirja/ Helena Tengvall, 87,Kattava kotimainentietopakettieläimistäjaeläinsuojelusta kiinnostuneille. Ks. kirja-arvostelu tämän lehden sivulla 29. Tilaan .. kpl Oikeutta eläimille/Peter Singer, 120,— Kansainvälisen eläinsuojeluliikkeen perusteos, runsaasti tietoamyös Suomesta. Tilaan ... kpl Eläinten ETYK/useita kirjoittajia, 55,— Yksissäkansissapaljonasiaajapohdintaaeläintenasemas­ tatämän päivän Suomessa ja vähän muuallakin. Tilaan ... kpl Kuolema ja nuori rakastaja/Eeva Kilpi, 80,Kolme elämän-ja luonnonläheistä novellia. Nopeille tilaa­ jillekirjailijannimikirjoituksella varustettu teos! Tilaan ... kpl Kukko kosioretkelläjaTyhjä saari 80,-/kpl TAI yht. 120,— Ihastuttavat, värikkäät kuvakirjat lapsille. Hauskat tarinat, joissamukana eläinten kunnioitus! Tilaan .. kpl kukko-kirjaa... kpl saari-kirjaa, 80 mk/kpl. Tilaan .. molemmat, vain 120,— UUTTA: Vaihtoehtoisten liikeyritysten Kataloogi 93/Ruohonjuuri, 15,— Koko Suomen käsittävä ’’vihreä” hakemisto. Tilaan ... kpl KORTIT, MERKIT, TARRAT... Kortit - Kauniitväripostikortit3,-/kplTAI 10,-/neljänerilaisenkortinnippu. Tilaan: naali kpl,turkiskettu kpl,va­ las .. kpl, leijona .. kpl..Tai neljän kortin nippui­ na .. kpl - Onnittelukortiksi sopiva kaunis karhukortti (Oulun alueo­ sasto), 3,-. Tilaan ... kpl -Värikäs ’’Paradise Lost” -apinakampanjan kortti ilman tekstiä, 3,-. Tilaan ... kpl

. I

• LÖYTÖELÄINPALVELU: 9700-7049 1 1

7,90 mk/min + ppm. - valtakunnallinen

I 1

I Nopea ja edullinen henkilökohtainen palvelu ATKdla. I

I 02401 K irk k o n u m m i

(

Osoite ................................

Elokuun Animaliassa:

• ELÄINVÄLITYS: 9700-7149 11,90 mk/min + ppm. - pentujaja aikuisia, rekisteröityjäja sekarotuisia - neuvontaa, hoitopaikkoja, tarvikkeita ym.

NÄIN TEET TILAUKSESI: Postitse osoitteellaAnimalia ry,Porvoonkatu 53, 00520 Hel­ sinki. Puhelimitse arkisin klo 13-17 numeroon 90-148 4866. Telefaxina numeroon 90-148 4622. Yli 30,— tilauksettoimitetaan postiennakolla. Kaikkiin lähe­ tyksiin lisätään postituskulutja 4,- käsittelykuluja. Huom! Tilaa ajoissa- toimisto on suljettu ajalla 25.6.-1.8. KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaajan nimi ............................

Johtokunta

\ ■ I I

Rintamerkit - 2-värinen Violence Free Science -merkki, 6,-. Ti­ laan .. kpl - 4-värinen Häkkikanalat Historiaan -merkki, 8,-. Ti­ laan .. kpl - Fur isdead -merkki (punamusta), 8,-. Tilaan .. kpl -Animal Liberation, Human Liberation -merkki, 8,-. Ti­ laan .. kpl - Ei eläinkokeille -merkki (rotta), 8,-. Tilaan .. kpl Tarrat - Logohiiri-tarra-arkki, 15 pyöreää tarraa, 10,-. Ti­ laan .. kpl - Eläinkokeetonkosmetiikka-tarra-arkki, 16tarraa,(nainenja kani). Tilaan ... kpl - EI MAINOKSIA, KIITOS toivottaa logohiiremme kestä­ vässä ovitarrassamme, 5,-. Tilaan ... kpl MU U T A PIENTÄ KIVAA Meikkipussi 15,- Läpinäkyvävetoketjullajataskullavarustettupussimeikeil­ letaimuillepikkutavaroille,kuvana kanijatekstiANIMA­ LIA. Koko 15 cm x 11 cm. Tilaan ... kpl Uusiopaperikuoretja/tai kirjepaperilehtiö - Kuorinipussa 20 kuorta, lehtiössä50 kirjepaperia. Kuorissa ja papereissa painatuksena kussakin viittäerilaistahauskaa eläinhahmoa (kani, karhu, kettu, kissa, koira). lehtiötä, 20,Tilaan .. kpl kuorinippua, 16,TAI .. molemmat 32,Levy 15,- Eläin/luonnonsuojelusingle ”Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen”,Kanimania-yhtyeen esittäminä. Tilaan ... kpl Kynä, vain 5,-! - Kuivamustekynä, jossa liiton nimi- ja osoitetiedot. Ti­ laan .. kpl

Uusi kirja eläinetiikasta

/

/

N ti

Animalian puheenjohtaja Leena Vitkalta on ilmestynyt kirja ’’Y m ­ päristöetiikka, vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvis­ ta”.Kustantaja on Yliopistopaino ja kirjaa myydään kirjakaupoissa.

Laittomia eläinkokeita opiskelussa?

Koe-eläinasetuksenmukaan opiskeluneläinkokeettäytyykorvatamuullamenetelmäl­ lä,milloin sekokeen tarkoituksen saavuttamiseksi on mahdollista. Animalian opiskelututkimuksesta käy ilmi, että näin eikuitenkaan käytännössä aina tehdä. AIDS-tutkimus ja eläimet

¡\

EläintenkäyttöAIDS-kokeissajakaamielipiteitätutkijapiireissä.Kasvavajoukko tut­ kijoita epäilee, onko eläinkokeista sittenkään apua AIDS-rokotteenja hoidon etsimi­ sessä.Kaikki tähänastisetedistysaskeleeton saavutettuHIV-viruksen rakenteentutki­ misellaja ihmispotilaiden tarkkailulla. ” En päivääkään vaihtaisi pois...”

Eläinsuojelun ’’grand old man”,eläinlääketieteen profesori Haakon Westermarck kertoo pitkästä taipaleestaan eläintenja eläinsuojelun parissa.

I---------------------------------------------------1 34

ANIMALIA 2/1993

ANIMALIA 2/1993

35


Kesä houkuttelee liikkumaan uusissa ympyröissä ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Kerro heille Animaliasta. Mitä useampi on mukana puolustamassa eläinten oikeuksia, sitä enemmän ja nopeammin saamme muutoksia aikaan. Tässä maassa on vielä lukemattomia ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitä eläimille tapahtuu, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan Animaliasta. Moni haluaisi olla mukana, moni haluaisi auttaa. Kun vain joku kertoisi miten. Se joku voit olla Sinä. Hyvää kesää!


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.