Animalia 3/1993

ANIMALIA

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

3/93

Uusi metsästyslaki on vanhentunut jo syntyessään Opiskelijoilla teetetään laittomia eläinkokeita Ympäristöystävällistäkö? Kuluttaja-asiamies ratkaisi turkiskiistan

ANIMALIA

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

3 /9 3

L a it uudistuvat - pääsevätkö eläinsuojelijat vaikuttamaan?

T ässä num erossa

18. vuosikerta P ääkirjoitus .................................

3

M e t s ä s t y s la i n v o ito t j a t a p p i o t .

E lä in s u o je l u la k i a s k e le e n e te e n p ä i n ? .......................

4

L a it u u d is tu v a t

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia L iito n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä e lä in te n o i­ k e u k s ia . L iitto v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta tai k ä y ttö ä , jo k a a i­ h e u tta a n iille k ip u a tai tu s k a a ta i e s tä ä o le n ­ n a is e sti n iid e n lu o n n o llista k ä y ttä y ty m istä .

E n s isija is e sti liitto p y rk ii lo p e tta m a a n tu r ­ h a t j a tu s k a llis e t e lä in k o k e e t. L is ä k s i se e d is tä ä k a ik k e a e lä in s u o je lu a .

L iitto to te u tta a ta rk o itu s ta a n m m . a s e n ­ n e k a s v a tu k s e n j a tie d o tta m is e n a v u lla se k ä p y rk ii v a ik u tta m a a n la in s ä ä d ä n n ö n u u d is­ ta m ise e n . L isäk si liitto tu k e e e lä in k o k e e tto m ie n tu tk im u s m e n e te lm ie n j a e lä in s u o je lu llise s ti p a rh a id e n ra tk a is u je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ä .

J o h to k u n ta /S ty re ls e n V e li-R isto C a ja n d e r, fil.k a n d .

P ä iv i K o rh o n e n , m a a n v ilj.te k n .

M in n a V a ro n e n , te k n .y o H a n n e le L u u k k a in e n , v a lt.lis.

O u ti R e p o , k a u p p a t.m a is t.

H eli S a ja n ie m i, y o R iitta S a lm i, L u k P e k k a L iu k k o n e n , a rte n o m i P äiv i V iin ik a in e n -R o s q v is t, fil.m a ist.

L e e n a V ilk k a , fil.lis.

R iitta Y li-T a in io , fil.y o P u h e e n jo h ta ja /O rd fö ra n d e L e e n a V ilk k a , M a rtin k a tu 9-11 B 2 7 , 0 5 8 0 0 H y v in k ä ä T o im is to /K a n s li P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e lsin k i A v o in n a a rk . k lo 9 - 1 7 , la so p . m u k .

A s ia k a sp a lv e lu : to im is to n h o ita ja T a ija B a ld in g , p u h . 90-1 4 8 4 8 6 6 k lo 13-17 T o im in n a n jo h ta ja P ä iv i V iin ik a in e n R o s q v ist, p u h . 90-1 4 8 5511 T e le fa x : 9 0 -1 4 8 4 6 2 2 J ä s e n n i a k s u / M e d le m s a v g i f t 6 0 m k /v u o si A k tiiv ijä s e n m a k s u 100 m k /v u o s i A in a is jä s e n m a k s u 1200 m k S Y P 2 2 9 818-189 L a h j o it u k s e t / D o n a t io n e r S Y P 2 0 0 138-1934 T e s t a m e n t it / T e s t a m e n t e r o v a t o lle e t m e rk ittä v ä tu k i E lä in s u o je lu liitto A n im a lia n ty ö lle . T ie d u s te lu t to i­ m in n a n jo h ta ja lta p u h . 90-1 4 8 5511.

Animalia-lehti V a s t a a v a t o i m i tt a j a : K a a rin a K iv iv u o ri U lk o a s u : H e le n a T e n g v a ll V a lo k u v ie n c o p y r i g h t : A n im a lia , e lle i to i­ sin m a in ita P a i n o p a i k k a : F o rs sa n K irja p a in o O y 1993 llm e s tv s m is a i k a ta u l u m a a lis k u u e lo k u u to u k o k u u m a rra s k u u l l m o i tu s h i n n a t 2/1 siv u 5 5 0 0 m k 1/4 siv u 1000 m k 1/1 siv u 3 0 0 0 m k 1/8 siv u 5 0 0 m k 1/2 siv u 2 0 0 0 m k ta k a k a n s i 5 0 0 0 m k I r t o n u m e r o m y y n t i : A k a te e m in e n K irja ­ kauppa.

S e u ra a v a n le h d e n a in e is to p ä iv ä 15.10.1993.

A in e is to lä h e te tä ä n o s. A n im a lia /K a a rin a K iv iv u o ri, P o rv o o n k . 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i.

K irjo itta ja t v a s ta a v a t itse a rtik k e lie n s a sisä llö stä .

Eläim et j a laki

6

Eläinkokeet M i tä t e h d ä , k u n y lio p is to o p e t t a a l a it t o m u u k s i i n ? ...............

E u ro o p p a la is te n ta h to j y r ä t t i i n y l i ...........................................

F i n n a i r k ie lt ä ä a p i n a k u l j e t u k s e t ..............................

A I D S - t u tk im u s e lä im illä p o lk e e p a i k a l l a a n ............................

Ajankohtaista ...........................................

8 9 10

14

Turkiseläim et K u lu tta ja -a sia m ie s : T u rk is ei o le y m p ä r is tö y s t ä v ä ll i n e n S a a d a a n k o ja lk a ra u to je n k ä y t tö l o p p u m a a n ? ...............

...

17

18

Lem m ikkieläim et Itä k o ira k a u p p a p i i t t a a m a t o n t a lii k e t o i m in t a a T o k s o p la s m o o s i ta p e t i l l a t a a s

.. ..

20 21

o s a 1: K a n a .........................................

J u lm a , ju lm e m p i, k u k k o t a p p e l u ...................................

22

Tuotantoeläim et E lä m ä ä v a p a u d e s s a ,

masti suurin syy siihen, että eduskun­ nan maa-ja metsätalousvaliokuntateki hallituksen esitykseen joitain pieniä parannuksia.

Valitettavastipolitiikassapäätöksiin ja äänestyskäyttäytymiseen vaikutta­ vat yleensä monet muut tekijät kuin kansanedustajien henkilökohtaiset mielipiteet, esimerkiksi puoluekuri.

Talousnäkökohdat, yhteiskunnan rakenteetjaihmistenhyötynäkökohdat ovat kaikki seikkoja, jotka vielä tänä päivänä ajavat usein eläinsuojelun edelle. Esimerkiksi eläinsuojelulain uudistustyön yhteydessä jouduimme toteamaan, että ihmisen omaisuuden suojataikotirauhamenee eläinsuojelu-

valvonnassa eläinten hyvinvoinnin edelle.Taimunantuotannon taloudelli­ set näkökohdat estävät häkkikanala­ kiellon esittämisen.

Usein ratkaisevaksi tekijäksi riittää se, että avainasemassa olevalla henki­ löllä on tietynlainen näkemys asiasta.

Ruotsin erinomaista eläinsuojelulakia eikoskaan olisi saatu aikaan, ellei sil­ loinen maatalousministeri Mats Hellström olisiollutinnokaseläinsuo­ jelija. Meillä tilanne on maatalousmi­ nisterin osalta ollut perinteisesti päin­ vastainen. □ Päivi Viinikainen-Rosqvist

24

Villieläimet A n i m a li a v e to s i E Y :n y m p ä r i s t ö ja o s to o n .............

B o ik o tti S u o m e n s u s ie n p u o le s ta ? ..............................

V a la s k o m is s io h a l u a a s u o je lla - N o r j a ei ............................

26

V akio-osastot L u k ij o i l t a .............................................

N u o r t e n A n im a lia ............................

A lu e o s a s to t ........................................

T o im i n t a a .............................................

V e g e p a ls ta ...........................................

T il a a ti e t o a e l ä in s u o je lu s t a . . . .

M y y n ti tu o t e l u e t te l o .......................

- kan djurskyddare päverka?

28

Henkilökuva H a k o n W e s te rm a rc k : ’ ’E l ä in l ä ä k ä r i e n t u n n e t t a v a v a s t u u n s a e lä i n s u o je lu s s a ” . . . .

Lagarna föm yas

25

27 27 30 31 34 35 36

Kannen piirros: Seppo Leinonen

Kun osoitteen muuttaa muistaa, niin lehden kulku luistaa!

Osoitteenmuutoskortteja postistamaksutta.

2

Viiden vuoden työ metsästyslain uu­ distamiseksi on viimein päättynyt.

Myös kolme vuotta työtä tehnyt eläinsuojelulakitoimikunta sailakiehdotuk­ sensa valmiiksi. Miten eläinsuojelijat onnistuivat vaikuttamaan näihin lakei­ hin? Entä mitkä tekijätvaikuttavat onnistumismahdollisuuksiimme?

Osallistuminen lainsäädännön val­ misteluunjo hetialkuvaiheesta lähtien on olennaista. Metsästyslakia valmis­ teltiin erittäin salakähmäisesti ja sisä­ piirin kesken. Toimikuntaan ei kuulu­ nuteläin-tailuonnonsuojelujäijestöjen edustajia, ja työn valmistumisen jäl­ keen tietoja lain sisällöstäja aikatau^^lusta sainyhtää irtipihdeilläministeri­ ö ö n metsästysosaston virkamiehiltä.

Eläinsuojelulain uudistamistyössä saimme sen sijaan olla mukana alusta alkaen. Eläinsuojelijoiden käden jälki näkyykin lakiehdotuksessa.

Kun metsästyslakiehdotusmeni hal­ lituksenkäsittelyyn, esittelimme näke­ myksemme yksityiskohtaisesti eräille ministereille. He tekivät parhaansa muokatakseen hallituksen esityksen eläinsuojelullisemmaksi.

Samaan aikaan kävimme lakiehdo­ tuksesta väittelyä tiedotusvälineissä.

Näkyväjulkinenkeskusteluolikinvar­

ANIMALIA 3/1993

Ett fern âr längt arbete för att fömya jaktlagen är äntligen slut. Även kommittén för djurskyddslagen, som arbetat itre är, fick sitt lagförslag färdigt.

Hur har djurskyddama lyckats iattpä­ verka dessa lagar? Vilka ärde faktorer som pâverkarväramöjligheterattlyckas?

Attvaramed redan fränböijan iförberädelsen av lagstiftningen är rele­ vant. Jaktlagenberäddes istörstahemlighet av en sk. inre krets. Inga representanter ffän djur- eller naturskyddsorganisationervarmed ilagstiftningskommittén. När kommittén var fardig med sittarbete fickman ’’mjölka” in­ formation om lagens innehäll och tidtabell ffäntjänstemännen pä ministerietsjaktavdelning.

Däremot fick vi frän första början vara med om att fömya djurskyddslaANIMALIA 3/1993

gen. Mänga av vära ideerblev beaktade ilagförslaget.

När jaktlagsförslaget gick tiliregeringens behandling framförde vi vära synpunktermycket detaljeratförnägra ministrar. De gjorde sitt bästa för att bearbeta regeringens förslag tili att bättre beakta djurskyddssynpunkter.

Samtidigt polemiserade vi härt om lagförslaget i massmedian. Den synliga officiella diskussionen var säkert den största orsaken tili att riksdagens jord- och skogsbruksutskott gjorde nägrasmä förbättringartiliregeringens förslag.

Tyvärr fattas besluten inom Politi­ ken oftapä andra grander än riksdagsmännens personligavyert.ex.partilydnad.

Ekonomiska synpunkter, samhällsstrukturer och människans nyttotän-

kande kör ätminstone ännu idag förbi djurskyddet. Till exempel i samband med fömyandet av djurskyddslagen fick vi erfara attegendomsskydd samt husffidbetydermera än djurensvälbefinnande när det gäller djurskyddsövervakning. Ellerattäggproduktionens ekonomiska synpunkterförhindrarförbudet av burhönsgärdar.

Ofta räckerdet atten person inyckelposition har en viss vision i saken; Sveriges förträffligadjurskyddslag hade aldrig blivitsä bra om ej den dävarande lantbruksministem, Mats Hellström, väriten ivrigdjurskyddare.

Hos oss har Situationen beträffande lantbraksministrar traditioneilt varit precis tvärtom. □ Översättning: Harriet Pettersson

3

Eläinsuojelulaki askeleen eteenpäin

ssss

Lakiehdotuksen suunta hyvä, paras terä puuttuu Eläinsuojelulakia uudistaneen toim ikunnan työ valm istui toukokuussa, ja se luovutettiin maa- ja m etsätalousm inisteri M artti Puralle kesäkuun puo­ lessa välissä. Positiivista uu­ distuksessa on mm., että eläi­ men tuotantokyvyn keinote­ koinen kohottam inen kiel­ tään, ratsastuskoulujen ja eläinkauppojen pito tulee lu­ vanvaraiseksi ja se, että eläin­ ten liikunnan tarve turvataan nykyistä paremmin.

Animalian Päivi Viinikainen-Rosqvist ja Suomen Eläinsuojeluyhdistyk­ sen Märten Hoge edustivat vapaaeh­ toistaeläinsuojelutyötätoimikunnassa.

Eläinsuojelijoidenjättämästä eriävästä mielipiteestä huolimatta Päivi Viini­

kainen-Rosqvist luonnehtii toimikun­ nan työtähedelmälliseksijaon etenkin ilahtunut MTK:n edustajien myöntei­ sestä suhtautumisesta eläinsuojeluun.

Viinikainen-Rosqvistinmielestäuu­ distuksen lopullisesta muodosta on vaikea sanoa tässä vaiheessa paljoa­ kaan. ’’Nykyisen hallinnon käytännön mukaan kysymyksessä on puitelaki, joka antaa siis säädöksille kehykset.

Ministeriö saa sen myötä avoimen valtakiijan päättää tarkemmista säädök­ sistä.Toimikunnanjäsenetsaavatkyllä vielä osallistua asetusluonnoksen te­ koon, mutta käytännössä ministeriöllä on erittäinsuuri valta asetustenja pää­ töstensisällönsuhteen. Nyt on tärkeää, että Animalia ja muut eläinsuojelutahot painostavat ministeriötä tekemään alempiasteisista säädöksistä todella eläinsuojelulliset.”

Viinikainen-Rosqvist muistuttaa myös, että laki sinällään ei turvaa

Y k s i k i i s t a k a p u l o i s ta u u d e s s a e l ä i n s u o je lu la k ie h d o tu k s e s s a oli p o r s a i d e n k a s t r o i n t i j a h a m p a i d e n le ik k a u s . N ä i tä k i v u l i a it a t o im e n p it e i tä v o iv a t y h ä te h d ä m u u t k in k u in e lä in lä ä k ä rit.

eläintenhyvinvointiavaan se,mitenla­ kia käytännössä sovelletaan. Jo nykyi­ senlainnojallavoitaisiinkieltäähäkkikanalatja turkistarhat.

Lain sanam uodot epäm ääräisiä Lakiehdotuksen määritelmä ’’tarpeet­ tomastakärsimyksestä” on eläinsuoja lijoidenmielestä poistettava. Sana tar­ peeton on tarpeeton,ja laintulisiyksi­ selitteisesti kieltää kivun ja tuskan ai­ heuttaminen eläimille. Asetuksella voitaisiin luetella ne tapaukset, joissa kivunjatuskan tuottaminen on kuiten­ kin väistämätöntä ja sikäli sallittua esimerkiksi silloin, kun se on eläimen hyvinvoinninjaterveyden vuoksi vält­ tämätöntä tai kipu on erittäin lievääja lyhytaikaista.

Pykälän 6 määritelmä, että eläimen tarve liikkua on otettava huomioon, ei riitä.Ilmaisu ’’otettavahuomioon” ve­ sittääkäytännössäasian.Laissaon sää­ dettävä yksiselitteisesti, että eläimen on annettavalevätäjaliikkuakunnolla.

Sama huomioon ottaminen kummittelee myös puhuttaessa eläinten käyt­ täytymis- ja fysiologisten tarpeiden tyydyttämisestä.

M Eläinsuojelijoiden mielestä luon” nonvaraisia eläimiä ei saa tarhata lihantuotannollisissa tarkoituksissa.

Eriävämielipidejätettiinmyös siitä, että lakiehdotus sallisi muiden kuin eläinlääkärintehdä eläimille kivuliaita toimenpiteitä. Tällaisia olisivat mm. porsaiden hampaiden leikkaus ja alle kuusiviikkoisten sikojen kastrointi.

Porsaiden hampaiden leikkauksen sijastatuleepyrkiävaihtoehtoistenme­ netelmien, kuten raspauksen. käyttä­ miseen. Nautojen, lampaiden, vuohien ja alle kuusiviikkoisten sikojen kast­ rointiatulee välttää.

Eläinlääkärien edustaja luopuisi kastroinnista Vs. läänineläinlääkäri Paula Junnilainen edusti toimikunnassa Suomen Eläinlääkäriliittoa. Hänen mielestään lain sisältöä koskeva keskustelu oli

6

ANIMALIA 3/1993

•

erittäin avointa. Samanlaista avoi­ muutta hän toivoo myös, kun jatkossa keskustellaan asetuksien ja päätösten sisällöstä.

Pienenä kivenä kengässä jäi hiertäm;ään se,ettäpikkuporsaiden kastroin­ ni saisitehdämuukin kuin eläinlääkä­ ein ri. ’’Toivon, ettäkastroinnistapäästäi­ siin pois kokonaan mahdollisimman pian. Kaijunhajun saapoisjalostuksel­ la ja ruokavaliolla, ja karjunhajuinen liha pystytään teurastamolla tunnista­ maan erityislaitteilla.Tässä asiassaoli­ sikylläihmisten asenteissakinmuutta­ mista: kaljun lihalla on oma erityinen makunsa,jatämä on mielestänihyväk­ syttävä,jos sitähalutaan syödä.”

Junnilainen pitää hyvänä uudistuk­ sena sitä, että löytöeläimistä huolehti­ minen tulisi kuntien tehtäväksi. Kun­ nallisliitonedustajajättiasiastaeriävän mielipiteen. Myös ministeri Martti Pura suhtautui epäröiden siihen, että kuntientaloudellisiavelvoitteitanyky­ tilanteessa lisättäisiin. Hänestä vapaa­ ehtoisuuteenperustuvasysteemitoimii hyvin. f ’’Jos löytöeläinasia kuuluisi kunnil­ le,niilläolisimyös enemmän intresse­ jä kasvattaa eläinsuojelullisesti vas­ tuuntuntoisia kuntalaisia asiassa, ja näin ennaltaehkäistä ongelman synty­ mistä”,toteaa Junnilainen.

Tuottajien edustaja kiittelee hormonipäätöstä Maanviljelijä, agronomi Ilona Mäki oli lakitoimikunnassa tuottajien toinen edustaja. Hän - kuten muutkin haasta­ teltavat- kiittelee ryhmän hyvää hen­ keäjauskoo ennakkoluulojenpuolinja toisinmurentuneen työn kuluessa.

Yksittäisinä asioina etenkin päätös, etteieläintentuotantokykyä saakeino­ tekoisesti kohottaa sekä hännäntypistyksen kieltäminen ilahduttivat. Hän

ANIMALIA 3/1993

R a ts a s tu s k o u l u j e n j a e l ä i n k a u p p o j e n s ä ä t ä m i n e n l u v a n v a r a i s i k s i o n y k s i l a k i e h d o t u k ­ se n e d is ty s a s k e lis ta .

on myös tyytyväinen siihen, mitä lihantuotantotarhoista säädettiin. ’’Hy­ vä,ettäon selvätrajat,mitäsaatehdäja millä ehdoilla.”

Mäen mukaan eniten näkökannat erosivattuottajienjaeläinsuojelijoiden välillä siinä, että tuottajat eivät halua antaa viranomaisille tarkastusoikeutta tilojeneläinsuojiinilman,ettäon aihet­ ta epäilläeläinsuojelurikkomusta.

Uhkista apua eläimille Ylitarkastaja Pirkko Skutnabb maaja metsätalousministeriön eläinlääkin­ tä-ja elintarvikeosastolta pitää lakieh­ dotuksen yhtenä suurimmista paran­ nuksista valvontaprosessin suorentumista. Skutnabbtoimilakitoimikunnan puheenjohtajana. ’’Eläimen olojen parantaminen käy nopeammin, kun viranomaisilla on mahdollisuus tehostaa ohjeita uhkasa­ kollaja teettämisuhalla. Jos vaadittuja parannuksiaeitehdämääräajassa,vira­ nomainen voiteettääne ulkopuolisella ja laskuttaa eläimen omistajaa. Nykyi­ nen hidas tarkastus-kehotusmenettelyhän voi pitkittää prosessia pahimmil­ laan vuosia.”

Valvontaan liittyy toisaalta myös yksi Skutnabbin suurimmista huole­ naiheista:kukaan eitällähetkellätiedä, millaiseksi valvontaorganisaatio tule­ vaisuudessa muodostuu. Kunnaneläinlääkärilaitos ja poliisin toiminta ovat muutosten kourissa.

Kanahäkeistä tullaan luopum aan - joskus Toinen epävarmuustekijä ovat tulevai­ suuden eläinsuojelu-uudistuksiin liit­

tyvätaikataulut.Trendi on esimerkiksi häkkikanaloiden kohdalla Skutnabbin mukaan eurooppalaisittain täysin sel­ vä: pienistä häkeistä halutaan päästä eroon,jaSuomi seuraatässämuuta Eu­ rooppaa. Mutta millä aikataululla, se on eriasia. ’’En pidämahdottomana, ettämikäli tämä lakiehdotus menee läpi, asetuk­ sella säädettäisiin myöhemmin, että häkkisysteemistäsiirrytäänkymmenen vuoden siirtymäajalla muihin systee­ meihin.”

Skutnabbin mukaan muut systeemit voivattarkoittaamyös ns. laajennettua häkkiä,jossakanallaolisin.neliömetri tilaa sekä orsi, pesä ja hiekkakylpypaikka.

Lakiehdotus poikisi hyviä uudistuksia Lakiin liittyvinalempiin säädöksiin on kaavailtu ainakin laiduntamisoikeutta parressa pidettäville lypsylehmille, liikkumismahdollisuuden turvaamista sioille- mm. joutilasemakoita ei saisi pitää nykyisenkaltaisissa ahtaissa porsitushäkeissä - sekä määräystä täysi­ kasvuisen, terveen koiran ulkoilutta­ misesta 8-10 tunnin välein. Uskonnol­ lisessateurastuksessaeläimentulisiol­ latainnutettu ennen verenlaskua. □ Teksti: Kaarina Kivivuori Kuvat: Veli-Risto Cajander

Viranomaiset ovat tekemässä monia parannuksia eläinten oloihin. Nyt on kiitoksen paikka! Ks. toimintasivu 31.

laajemmin Animaliassa 3/92.)

Mikäli opiskelija haluaa kieltäytyä eläintöistä, hänelle tulee aina jossain määrin hankaluuksia - jollei muuta niin ainakin yhteydenotto kurssivastaavaan. Tilanne on kerrassaan nurin­ kurinen: opiskelijajoutuu todistamaan yliopistolle, että hän ei tulevalla ural­ laan tarvitse eläinkokeita, joita hän ei asetuksen mukaan edes saisitehdä!

Mitä tehdä,

kun yliopisto opettaa laittomuuksiin?

Lukutaito ja lakitieto puutteellisia yliopistoissa Asetuskoe-eläintoiminnasta(ollutvoi­ massa 1.1.1986 alkaen) sanoo selvällä suomenkielellä, että eläinkoe on kor­ vattava muulla opetusmenetelmällä, milloin se kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavuttamiseksi on käytän­ nössä mahdollista.

Euroopan Neuvoston yleissopimus^^ koe-eläintensuojelemiseksi(ollutSuo-^P messa asetuksena 1.1.1991 alkaen) ot­ taavieläjyrkemmän kannan: ’’Opetuseläinkokeettuleesalliavain,milloinne ovat kyseisen opetuksen kannalta eh­ dottoman välttämättömiä ja milloin samaa tarkoitustaeivoida saavuttaa ... muulla sopivallamenetelmällä.” Sopi­ mustekstiä selittävän raportin mukaan mitään toimenpiteitäeisaa suorittaa sellaiseen uraan tähtäävässä koulu­ tuksessa, johon ei sisälly toimenpi­ teiden suorittamista taieläinten hoi­ toa.

Kenen tahansa tum pelon ei pidä päästä käsittelem ään koe-eläim iä, eivätkä taitavatkaan kädet saa repostella eivätkä tappaa yhtään koe-eläintä turhaan.

Nämä periaatteet on kirjattu tosin hieman toisenlaiseen tyyliin - kahteen Suom essa voim assa olevaan asetukseen.

M ainitut asetukset rajoittavat erityisen jyrkästi opetuseläinkokeita, mutta miten onkaan käytännön laita...

Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita sekä Eläinsuojeluliitto Animalia ovat yh­ dessä tehneet laajan selvityksen suo­ malaisessa yliopisto-opetuksessa ta­ pahtuvasta koe-eläinten käytöstä. Sel­ vitykseen on pyritty listaamaan kaikki suomalaisissa yliopistoissa tapahtuva koe-eläinten opetuskäyttö opetusaloit­ tani, kursseittain ja harjoitustöittäni.

Tulokset ovat hälyttäviä.

8

Eläinten käyttö odotettua laajem paa ja pahempaa Koe-eläinten käyttö opetuksessa osoit­ tautui luultua laajemmaksi ja osin pa­ hemmaksi. Esimerkkeinävoidaan mai­ nita nikotiinimyrkytyksen aiheuttami­ nen hiirille,psyykenlääkkeiden vaiku­ tusten (mm. kouristelut) osoittaminen koe-eläimissäjakuumalevytestinkäyt­ tö (oikein tehtynä tuskaton, mutta täy­ sinturha). Vaihtoehtojakäytettiinsuh­ teellisenrunsaasti,mutta kudosviljelykurssit loistivat poissaolollaan opetu­ sohjelmista.

Kurssisaleissatehdään vuodesta toi­ seen samat harjoitustyöt; esimerkkinä typeräksijaväkivaltaiseksinäytelmäk­ si haukuttu kanin eetterianestesia.

Kaikkein pahimmat opetuseläinkokeet lienevät onneksi jääneet historiaan, mutta nykyinenkään tilanne ei naurata sitä, joka on kiinnostunut joko koeeläinten hyvinvoinnista tai lainja ase­ tusten noudattamisesta.

O piskelijat joutuvat taistelem aan oikeuksistaan Opiskelija,joka ei aio ruveta ’’isona” tekemään eläinkokeita, ei EN:n sopi­ muksen mukaan opiskelunsa aikana^^ saa harjoitella koe-eläimillä (ainakaan^P injektioita tms.). Mutta kuinka olla­ kaan, käytännössä opiskelijatjopa pa­ kotetaan tekemään tai vähintään seu­ raamaan vierestäeläinkokeita. Tätä ta­ pahtuu monien biologistenja lääketie­ teellisten oppiaineiden opetukseen kuuluvilla fysiologianja farmakologi­ an kursseilla. (Aiheesta on kiijoitettu

ANIMALIA 3/1993

Vaihtoehdot otettava vipinällä käyttöön YliopistotvelvoitetaanEN:n sopimuk­ sella tarkoin harkitsemaan mahdolli­ suuksia käyttää vaihtoehtoisia opetus­ menetelmiä. Näitä on valtavastijajat­ kuvasti kehitetään uusia ja parempia,

•

mutta suomalaisissayliopistoissatietä­ mys niistäon kauniisti sanottunarajal­ linen. Mikä pahinta, opiskelijanpitäisi itse ottaa niistä selvää, mikäli haluaa korvata koe-eläintöitäesim. tietokonesimulaatiolla.

Paikalleenjuuttuneelletilanteelleon korkea aika tehdäjotakin. Juliana von Wendtin Säätiö pyrkii tekemään par­ haansa,jottatietouusista, vaihtoehtoi­ sistaopetusmenetelmistä leviäisikaik­ kiin suomalaisiin yliopistoihinjajotta kudosviljelykurssitusta lisättäisiin ra­ dikaalisti. Viime kädessä riippuu kui­ tenkin opiskelijoista itsestään, rupea­ vatko uudettuuletpuhaltamaan kurssisalien ummehtuneessa ilmassa. □

Opiskelija, NYT on aika toimia -ks. s.31.

Riitta Salmi

Ministerineuvosto päätti kosmetiikkadirektiivistä

Eurooppalaisten tahtojyrättiinyli Kauan valm isteilla ollut EY:n kosm etiikkadirektiivi on vii­ meinkin lyöty lukkoon. Parla­ mentin kanta oli, että kosmetiikkakokeet loppuvat, mutta ministerineuvosto käveli häpeäm ättöm ästi parlamentin

EY-parlamentin kokous oli todellinen voimannäyttö kosmetiikkatestejä vas­ taan: vain kuusi kansanedustajaa jäi eläintestejä puolustamaan, kun 324 vastusti niitä (ks. Animalia 2/93).

Luulisi, ettei moista mielipiteen il­ maisua voi noin vain sivuuttaa. EYmaiden kuluttaja-asioistavastaavatmi­ nisterit kuitenkin voivat kokoukses­ saan 14.6. Syntyneen päätöksen takia uonna 1998 voimaantuleva eläintestiMelto on helppo vesittää,kiertää,lykä­ tätaiperätiperua.

Ministerineuvosto palautti direktii­ vin täsmälleen samaan muotoon, jota se itse ehdotti viime marraskuussa.

Kaikki porsaanreiät ovat tallella: • KosmetiikkatestitkielletäänEY:ssä vain, jos niille on OECD:n hyväk­ symät vaihtoehdot. OECD:ssä on mukana myös USA ja Japani, ja ANIMALIA 3/1993

OECD on tunnettujähmeydestään. # Kosmetiikkatestejä käsitellään ’’pakettina” eli kaikille eläintesteillepitäälöytäävaihtoehto, ennen kuin yhtäkään kielletään. # Kosmetiikkatestikiellon mahdolli­ sesta (ja erittäin todennäköisestä) lykkäyksestä päättää komission alainenvirkamiehistäkoostuva tek­ ninen komitea; parlamentilla ei ole sanan sijaa. # Testikielto koskee vain EY-määräysten mukaisia testejä. Sen sijaan esim. USA:n markkinoille myytä­ viätuotteitatainiiden raaka-aineita saisi testata edelleen, vaikka EY:tä koskeva kielto olisikinvoimassa.

Ministerineuvostonpäätöksentultua julkisuuteen,kyselinpitkänaikaaitsel­ täni, onko työllämme eläinten hyväksi mitään merkitystä. Kun näin itsestään selvä asiakaatuu taloudellisenmahdin edessä,tuntuumahdottomalta saadaai­ kaan muutoksia esim. lääketieteen eläinkokeisiintaieläintenpitoonruuan tuotannossa. Masennus tuntuimuserta­ valta.

Pahimmasta toivuttuaniolenkuiten­ kin entistä päättäväisemmin ’’hionut taistelukirveen” uuteen terään. Onhan ministerineuvostonpäätösosoitusvain siitä, että meidän kaikkien eläinten

M i t ä , e iv ä tk ö n e E Y :s s ä v ie l ä k ä ä n s a a ­ n e e t a i k a a n l o p p u a k o s m e ti i k a n e lä in te s te ille ?

puolesta puhujien on tehtävä entistä enemmän työtä. Yhtään protestikorttia ei pidä jättää lähettämättä siksi, että epäilee, ettei oma panos auta mitään.

Yhtään häkkikanalamunaa ei kannata ostaa ajatellen, etteiyksi kerta haittaa.

Eikä yhtään pienenpientäkään edisty­ saskelta kannata jättääjuhlimatta.

Lisäksi kannattaa muistaa, että eläinten oikeuksien liikeon vasta noin 20 vuottavanha. Kun sitävertaavuosi­ tuhantiseen eläinten rääkkäyksen his­ toriaan, olemme sentään edistyneet ai­ ka nopeasti. □ Päivi Viinikainen-Rosqvist 9

Kadotettu Paratiisi -kampanja saa siivet

Finnair kieltää apinakuljetukset K ansainvälinen Kadotettu Pa­ ratiisi kam panja (ks. Animaliat 1 ja 2/93) lähtee lentoon: Painostuksen kohteeksi jo u tu ­ vat nyt lentoyhtiöt. Kam panja on käynnistynyt myös Y hdys­ valloissa, mikä on olennaista apinakaupan rajoittam iseksi.

M yös CITES-sopim usta val­ vovat viranom aiset ovat jo u ­ tuneet kam panjapyörteeseen.

Animalian käynnistämä kampanja Suomessa on tehokkuudellaan häm­ mästyttänyt ministeriöiden virkamie­ hiä. Te olette lähettäneet protestikortteja suuria määriä.

Jokainenkorttion kuitenkintarpeen, jotenjospöytälaatikkoosion jäänytlähettämätön protestikortti, koska ’’ei­ hän yksikorttikesää tee”,niinunohda heti moiset luulot, ja pistä kortti pos­ tiin.

Lentoyhtiöt m aalitauluna Kampanjan käynnistänyt englantilai­ nenjärjestöBUAV on nyt suunnannut toiminnan niitä lentoyhtiöitä vastaan, jotka edelleen kuljettavat apinoita vii­ dakosta vankilaan.

Jotta kampanja olisi mahdollisim­ man tehokas, on se tässä vaiheessa suunnattu lähinnä kahteen yhtiöön, joilla on kyseenalainen kunnia johtaa apinoiden kuljetustilastoja: Air Fran­ ceen ja Lufthansaan.

Vuonna 1992 Lufthansa kuljetti yk­ sin USA:han 679 apinaa jaavanmakakejaja paviaaneja Filippiineiltä, Mau­ ritiukselta, Indonesiasta ja Etiopiasta.

Näistä osa saapui perille kuolleena eräässä Indonesiasta Miamiin kuljete­ tussaerässäkaikki 110jaavanmakakia kuolivat kuljetuksen aikana.

Air France puolestaan kuljetti vuo­ den 1992 aikana pelkästään Ranskaan 108 reesusapinaa, 17 paviaania, 8 jaa­ vanmakakia, 34 husaariapinaa, 14 oravasaimiriaja1saparomakakin. Eläimet olipyydetty mm. Keniasta, Mauritiuk­ seltaja Senegalista.

A ir F r a n c e - le n to y h tiö lle s u u n n a t t u u n m ie le n o s o itu k s e e n o s a llis tu i e n e m m ä n j a v ä ­ h e m m ä n t u t t u j a k a s v o ja , m m . k u v a s s a o ik e a lla t u n n e t t u e n g l a n t il a in e n n ä y t t e l i j ä M igel H a v e rs.

10

justapuuttumaan tärkeälenkki.Josnä­ mä yhtiöt tekisivät samalla päätöksen kieltäytyäapinakuljetustenmaahuolinnasta, eivätmuutkaan yhtiötvoisikul­ jettaaapinoitaniillekentille,joissaem. lentoyhtiöttekevätmaahuolinnan. Esi­ merkiksi Frankfurt on rahtikuljetuksil­ lekeskeinenvälilasku-jahuolintapaikka,jajos Lufthansa irtisanoutuisi apinakaupasta, vähenisivätapinakuljetuk­ setvarmasti.

Selvitysten mukaan 31 lentoyhtiötä on irtisanoutunut apinakaupasta. Näis­ tä merkittäviä ovat British Airways, hollantilainenKLM javiimeksi British Midland. Niiden päätös tehtiin Kado­ tettu Paratiisi kampanjan ansiosta.

Aiemmin nämä yhtiötkuljettivatsatoja apinoita vuosittain. Silti yhä 32 lento­ yhtiötä kuljettaa apinoita.

A p i n a l a s t ia p u r e t a a n L u f t h a n s a n k o n e e s ta H o u s to n in l e n t o k e n t ä l l ä T e k s a s is s a .

Karmaisevia eläinlääkärinlausuntoja Englantilaisen apinoiden välitystä ja kasvatusta harjoittavan Shamrock Farmsin (myös suomalaiset laitokset ovat hankkineet apinoita Shamrock Farmsilta) eläinlääkärinlausunnot api­ noiden terveydentilastakuljetustenjäl­ jiltäovat ankeaa luettavaa. ’’Kaikilla apinoilla oli silmien ym­ pärillä ruhjeita, jotka johtuivat niiden hysteerisestäkäyttäytymisestäahtaissa kuljetuslaatikoissa matkan aikana.” ’’Apinoiden kyky selviytyä pitkän kuljetuksen aiheuttamasta stressistäon edelleen huono.”

Kaiken kaikkiaan Shamrockille saa­ puvien eläintenkunto on ollutkarmea.

Huhtikuussa 1991 Indonesiasta saapu­ villa apinoilla oli lähes kaikilla ripuli, jakahdeltapitiamputoidahäntä.Kuusi eläintäkuoli ensimmäisen kolmen vii­ kon aikana Shamrockilla.

Marraskuussa 1991 80 jaavanmaka­ kia tuotiin Filippiineiltä. Niistä neljä olikuolleita saapuessaan.

Syyskuussa 1989 100 jaavanmaka­ kiatuotiinniinikäänFilippiineiltä.Ko­ ne joutui odottamaan Karachissa 24 tuntia.Lastinsaavuttuaperille6 apinaa oli kuollut, kaksi kuoli välittömästi ja kymmenen apinaa kuoli ensimmäisen viikon aikana.

Lentoyhtiöt - tärkeä lenkki kuolem an ketjussa JosLufthansanjaAirFrancen kaltaiset lentoyhtiöt suostuisivat boikotoimaan apinakuljetuksia, jäisi kuoleman ket­ ANIMALIA 3/1993

Anim alia vetosi Finnairiin "AnimaliavetosiFinnairiin,etteisekul­ jettaisieläinkokeisiin tarkoitettujaapi­ noita lainkaan. Finnairin rahtitermi­ naalin liikennepäällikön Kari Mörskvn allekirjoittamassakirjeessäkerro­ taan, että yhtiö suhtautui vetoomuk­ seenmyönteisestijapäätti,etteikuljeta uhanalaisiataieläinkokeisiintarkoitet­ tujaapinoita, Mörskyn mukaan Finnai­ rillasuunnitellaan laajempaa päätöstä, joka koskisi kaikkia uhanalaisia eläi­ miä.

misen, terveyshaittojenjajulman koh­ telun riskiton minimoitu”.

CITES säätää myös sen alaisten tavoitekasvatettujen (siis ei luonnosta pyydettyjen) eläinten kaupasta. Tavoitekasvatuksen tulee olla sellaista, että selkeästi voidaan todistaa, että siitose­ läimiä ei pyydetä luonnosta. Kasvatu­ syksikön tulee luotettavasti voida osoittaa,ettäsetuottaatoisen sukupol­ venjälkeläisiä. Pahimmin CITESin tavoitekasvatusmääräyksiä rikotaan Fi­ lippiineillä.

TES-viranomaiset ehdottamaan api­ noiden tuontikieltoa EY:hyn ainakin Filippiineiltä, Indonesiasta sekä Mau­ ritiukselta, joissa CITES:iä rikotaan kaikkein pahimmin.

Animalia on ottanut apinakaupan ja CITES:in kytkennät esille neuvotte­ luissa ympäristöministeriön kanssa.

Ministeriössä ollaan varsin myönteisiä toiminnallamme,joten meillä on syytä toivoa, että tätä kirjoitettaessa keske­ neräisetneuvottelut saavat haluamam­ me lopputuloksen. □

CITES-sopim us ase apinakauppaa vastaan Uhanalaisilla lajeilla käytävää kan­ sainvälistä kauppaa säätelee ns. CI­ TES-sopimus. Vaikka sopimus etu­ päässä säätelee ns. luonnonsuojelulli­ siaseikkoja,antaasetiettyjäsäädöksiä imyös eläinsuojelusta.

Tämän sopimuksen kautta voidaan apinakauppa saattaa kyseenalaiseksi sekä luonnonsuojelullisiin että eläin­ suojelullisiin seikkoihin vedoten.

Luonnonsuojelullisesti apinakauppa rikkoo CITES-sopimuksen artiklaaIV, jokamäärää, ettäeläintenvienti ’’tulee rajoittaa siten, ettäkyseisen lajinkan­ taavoidaan ylläpitääkoko siinälaajuu­ dessa,joka on sopusoinnussa sen roo­ liin niissä ekosysteemeissä joissa se elää”.

Artikla 10 määrää, että tuontiluvan saadakseen anojan tulee osoittaa, että kauppa ei aiheuta mitään vaaraa lajin säilyvyydelle.

Apinakauppa rikkoo selkeästi mo­ lempia näitä kohtia vastaan.

Artiklatneljäjakahdeksan säätävät, että kuljetusten valmistelun, lastauk­ senjakuljetustenaikanaeläimettäytyy ollasitenpakattuna, että ’Toukkaantu-

Kadotettu Paratiisi esille EY:n CITES-neuvotteluissa Apinakauppaotetaanesilleseuraavissa EY:n CITES-viranomaisten neuvotte­ luissa syyskuussa. Asian oli tarkoitus olla esillä jo kesäkuun tapaamisessa, mutta ruuhkaisen esityslistanvuoksi se siirtyisyksyyn.

Tarkoituksena on saada EY:n CI-

Teksti: Päivi Viinikainen-Rosqvist Kuvat: BUAV

ANIMALIA 3/1993

Katso toimintasivulta, miten sinä voit osallistua Kadotettu Paratiisilentoyhtiökampanjaan,mm. protestikirjeinAir Francelle ja Lufthansalle ja kiitoskir­ jein Finnairille, s.31.

11

jolla puolestaan on keskeinen rooli AIDS:n puhkeamisessa.

Yhtään simpanssia ei ole saatu sai­ rastumaan AlDS:iin. Siksi eräissä apinalaboratorioissa on alettu tutkia api­ noiden omaa, AIDS:n kaltaistasairaut­ taaiheuttavaa SIV-virusta. Eräättutki­ jatovatnytalkaneetesittääepäilyjä,et­ täSIV on kuitenkinliianerilainenkuin ihmisen HIV, jotta siitä voisi olla AIDS-tutkimukselle mitään hyötyä.

AIDS-tutkimus eläimillä polkee paikallaan Eläinkokeisiin luottam inen AIDS-tutkim uksessa saattaa osoittautua yhdeksi tieteen suurista harha-askelista. Vuo­ sien yrittäm isestä huolimatta eläim ille ei ole saatu kehitty­ mään ihmisen AIDS:ia. Rans­ kassa harkitaan jo eläinkokei­ den jättäm istä pois AIDS-tutkim uksesta ja keskittym istä lupaavampiin m enetelm iin,

kuten kliiniseen potilastutki­ mukseen.

Kun eläinkokeista keskustellaan tutta­ vapiirissä,koulutunnillataieläinsuoje­ lijoiden yleisötapahtumissa, eläinko­ keiden puolestapuhujat vetäisevät useinasevarastostaan AIDS-tutkimuksen. Väitteenä on, että eläinkokeilla tehtävä tutkimus on välttämätöntä AIDS:in rokotteen ja hoidon kehittä­ miseksi,jaettämeidän on siisvalittava joko AIDS-potilaat taieläimet.

AIDS-tutkimus on oivallinen esi­ merkki siitä,miten katutasollajatiedepiireissä käytävä keskustelu voivat kulkea hyvinkin kaukana toisistaan.

Samaan aikaan kun ’’ruohonjuurita­ son” väittelyissä AlDS:ia maalaillaan jopa aikamme tärkeimmäksi todisteek­ sieläinkokeiden välttämättömyydestä, eräät AIDS-tutkijat ovat taipuvaisia luopumaan eläinkokeista kokonaan, koska ne ovat osoittautuneettutkimuk­ selle hyödyttömiksi.

Edistysaskelia potilastutkim uksella ja in vitro menetelmillä TähänastisetedistysaskeleetAIDS-tutkimuksessa on saavutettu lähinnä ihmispotilaiden kliinisellä havainnoin­ nilla sekä in vitro tutkimuksella. (In vitro käsittäämm. solu-ja kudosviljelmät; termiä käytetään vastakohtana elävilläeläimillätehtävillekokeilleeli in vivo tutkimukselle.)

Länsimaisen lääketieteen perintee­ seen kuuluu kuitenkin eläinkokeiden arvostettu asema, niinpä niihinkin on panostettu paljon AIDS-tutkimuksessa. Eniten AIDS-eläinkokeita tehdään Yhdysvalloissa,ja käytetyin koe-eläin on ihmisen lähin biologinen sukulai­ nen simpanssi. Suomessa AIDS-tutkimusta tehdään Tampereen yliopiston* biolääketieteen laitoksella Kai Kroh­ nin johdolla. Tampereelle on hankittu sitä varten kymmenen jaavanmakakia englantilaisesta Shamrock Farmsin koe-eläinvälitysyksiköstä. Apinat ovat kotoisin ilmeisesti Filippiineiltä.

(Shamrockin apinoiden taustoista enemmän Animalia-lehdessä 1/93.)

S im p a n s s i o n s u o s ittu A I D S - tu tk im u k s e n k o e - e lä in , k o s k a s e n e lim is tö m u i s t u t t a a s u u ­

Sim panssi ei sittenkään ole ihminen Ahkerasta yrittämisestä huolimatta apinatutkimus on polkenut kutakuin­ kin paikoillaan. Vaikka simpanssin ja ihmisen geeneistä on vajaat 99 % sa­ moja, on yksi elimistön biologisista eroista juuri immuunijärjestelmässä.

r e s ti o m a a m m e . A I D S o n k u it e n k i n t y y p illin e n v a in ih m is e lle o m i n a i n e n s a i r a u s . V u o ­ sie n y r i t t ä m i s e s t ä h u o l i m a t ta A I D S :ia ei o le s a a tu k e h i t t y m ä ä n y h d e l l e k ä ä n k o e -

Laboratoriostressi vaikuttaa tutkimustuloksiin Yhdysvaltalainen lääkärien sosiaali­ nen vastuu-tyyppinenjärjestöPhysici­ ans Committee fo r Responsible Medi­ cine on kiinnittänyt huomiota koesim-

•

panssien oloihin laboratorioissa. Sim­ panssit pidetään umpinaisissa, lähinnä uunin näköisissä yksittäishäkeissä, joissa ainoa näkymä on vastapäinen häkkijaainoakuuluvaäänituulettimen humina. Tartunnan pelossa henkilö­ kunta välttää myös kosketuskontaktia simpansseihin niin paljon kuin mah­ dollista.Ainoa kosketuskontakti liittyy tutkimustoimenpiteisiin, jotka ovat usein kivuliaitajaherättävät siksisim­ pansseissa lähinnä pelkoa.

Poikaset erotetaan emoistaan var­ hain, huolimatta siitä,että simpanssinpoikanen on psyykkisesti voimakkaas­ ti riippuvainen emostaan viiden vuo­ den ikäiseksiasti.Simpanssinelinkaari on melko samanlainen kuin ihmisen,ja simpanssit saattavat siksi kyyhöttää näissä laatikoissaan 40 vuoden ajan.

Aktiiviselle,sosiaalisellejarunsaas­ tifyysistäkosketustakaipaavalleeläin-

la ito k s e lla . K u v a n m a k a k i o n y k s i T a m p e r e e n A I D S - k o e a p in o is ta .

lajilletällaineneristysaiheuttaatieten­ kin erittäinvoimakasta stressiä.Physi­ cians Committee fo r Responsible Me­ dicine huomauttaa tuoreessa raportis­

saan, että paitsi että tämä on simpansseja kohtaan epäinhimillistä, stressillä on myös voimakas vaikutus simpanssin elimistöntoimintaan, mikä tekee koetulosten luotettavuudesta en­ tistäkin kyseenalaisemman.

Mitä tästä eteenpäin?

Yhdysvaltalainen Robert Gallo, AIDS-tutkimuksen uranuurtajajaedel­ leen yksi maailman johtavista tutki-

^^Simpansseja 30 vuoden ajan tutkinut etologiJane Goodall kuvaa kirjassaan Simpanssien valtakunta ensimmäistä käyntiään simpansseja käyttävässätut­ kimuslaitoksessa näin: ”Oli huone, jossa säilytettiin kaksikolmivuotiaita nuoria simpansseja ah­ dettuina kaksittain pieneen häkkiin jonka mitat olivat 60 cm x 60 cm, kor­ keus 62 cm, minulle kerrottiin. Ne pää­ sivät hädin tuskin liikahtamaan. Niitä oli säilytetty sillä tavoin jo yli kolme kuukautta, vaikkeivät ne vielä kuulu­ neet mihinkään tutkimusohjelmaan. ...

Kun niihin olisi tartutettu hepatiitti, AIDS tai jokin muu virustauti, ne ero­ tettaisiin ja siirrettäisiin yksinäishäkkeihin, kuten oli käynyt muillekin, jotka sinä päivänä näin. Katselin yhtä näistä simpansseista, nuorta naarasta, kun se huojutteli itseään metallisessa kammi­

ossaan, ulkomaailmasta eristettynä.

Koppi oli puolipimeässä. Ainoa sen kuulema ääni oli loppumaton kohina, jonka ilmavirta synnytti syöksyessään venttiileistä sen selliin. ... Minua vai­ noaa loppuikäni muisto sen silmistä ja muidenkin sinä päivänä näkemieni simpanssien silmistä.

joistaalalla,on suhtautunut epäilevästi simpanssitutkimuksen mahdollisuuksiinjomuutaman vuoden ajanjaesittä­ nyt, ettävoimavaroja lienisijärkeväm­ pää kohdentaa yhteistyössä ihmispotilaiden kanssa tehtävään tutkimukseen.

Ranskassa, joka on Yhdysvaltojen ohella toinen AIDS-tutkimuksen kär­ kimaa, on myös jo ehdittyhavaita,että apinatutkimuseinäytäjohtavanmihin­ kään. Voimavarat keskitetään tästä eteenpäin entistä enemmän ihmisten kliiniseen tutkimukseen.

Paljonon kuitenkin vieläjäljellänii­ täkinAIDS-tutkijoita,jotkauskovat fi­ losofiaan ’’jos tämä menetelmä ei toi­ mi, niin täytyy yrittää samalla tavalla kovempaa”.Apinoilla tehtävä AIDStutkimusjatkuu edelleen,jauusiamas­ siivisia apinakoeprojekteja ollaan par­ haillaan suunnittelemassamm. Yhdys­ valloissa. Uudeksi koe-eläimeksi on valittu saparomakaki,jonka on havait­ tu reagoivan AIDS-tutkimukseen sim­ panssintavoin,muttajokaon hankinta­ hinnaltaan simpanssia halvempi.

Pyynnin tutkimukseen uskotaan ro­ mahduttavan luonnonvaraisen saparomakakikannan (ks. lähemmin Animalia1/93).

Kerran käyntiin lähteneen tradition kääntäminen uusille urille on hidasta, muttei mahdotonta. Se, milloin eläin­ kokeet siirtyvät lopullisesti AIDS-tut­ kimuksen historiaan, riippuu monista tekijöistä. Myös eläinten puolesta pu­ huvat voivat ollanopeuttamassa muu­ tosta- siitäyhtenäesimerkkinäon uusi järjestö PACE, jostatarkemmin tämän lehden sivulla 33.

Helena Tengvall

e lä im e lle , ei e d e s s im p a n s s ille .

12

S u o m e s s a A I D S - t u t k i m u s t a a p in o illa t e h d ä ä n T a m p e r e e n y lio p is to n b io lä ä k e tie te e n

ANIMAL1A 3/1993

ANIMALIA 3/1993

13

Lattiakanaloiden munia kauppoihin T urkistarhaajia tuomittiin saastuttamisesta Uudenkaarlepyyn kihlakunnanoikeus määräsi heinäkuussa viidelleturkistar­ haajalle sakkoja lähivesistöjen tahalli­ sesta pilaamisesta. Tarhaajat eivät ole huolehtineet eläinten ulosteiden siivo­ amisesta,vaikkavesiviranomaisetovat heitäsiihenkehottaneet. Yleisönjatku­ vat valituksetkäynnistivät Uudenkaar­ lepyyn nimismiehenjaKokkolan vesijaympäristöpiirintutkimuksetjo 1988.

Turkisfarmareita vastaan käyty oi­ keudenkäynti on ainutlaatuinen. Syyt­ täjä vaati tarhaajia maksamaan valtio­ lle rikollisesti saatuna hyötynä peräti 1,6miljoonaa markkaa. Oikeus määrä­ siviidelletarhurillekuitenkin vain2050 päiväsakkoa. Päiväsakkojen mark­ kamäärät jäivät 600-1000 markkaan tarhaajien pienten tulojen vuoksi.

Mark Rissi

Helsingin Sanomat 14.7.1993

Anim alia puuttui Bernin sopimuksen rikkomiseen Euroopan Neuvoston sopimus luon­ nonvaraisten eläintenja kasvien suoje­ lemisesta,ns.Bernin sopimus, määrää, että valikoimattomilla pyyntimenetelmillä (esimerkiksijalkaraudoilla) met­ sästämisestäon tehtäväraporttikahden vuoden välein. Suomi on kuitenkin lai­ minlyönyt raportin tekemisen. Animalianpuututtuaasiaantämä laiminlyönti on nyt otettu esille Bernin sopimusta koskevissa neuvotteluissa.

14

Munakunta tuo markinoille syksyllä tuotteen nimeltä Lattiakanaloiden mu­ nat. Kaupoille on kesän aikana lähetet­ ty informaatiota asiasta. Tuote on tun­ tuvastikalliimpi kuin häkkikanaloiden munat. Silti:nyt vapaiden kanojen mu­ nat ovatjokaisen ulottuvilla.

Typistyskielto saattaa nopeutua KansanedustajaHannele Luukkainen (vihr.) on tehnyt lakialoitteen koiran hännän typistämisestä.Aloitteenon al­ lekirjoittanut 114 kansanedustajaa ja kaikki halukkaat eivät edes ehtineet mukaan. Joseduskunta niinhaluaa, voi kieltopäätös tulla voimaan jopa tämän vuoden puolella.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuk­ senyhteydessäkaavaillaansamaa kiel­ toa, mutta tällöin se tulisivoimaan ai­ kaisintaanvuoden 1995 alussa.Päätök­ sen nopeutuminen säästäisi sadat,jopa tuhannet, koiranpennut kärsimykseltä.

Ponsia metsästyslakikäsittelyssä Kansanedustajat Väinö Saario (kok.) jaSirkka-Liisa Anttila (kesk.)jättivät kumpikin ponnen karhun kevätmetsästyksen kieltämisestä.

Kansanedustaja Hannele Luukkai­ nen (vihr.) jätti seuraavat ponnet: 1) Suojakäytävä susille Venäjältä Suo­ men poikki Ruotsiin ja Norjaan, 2) Lintujen kevätmetsästyksen kieltämi­ nenjalinnustuksenkieltäminenpimeä­ nä aikana, 3) Suurpetojen pyyntikielto siihen saakka, kunnes kannat ovat saa­ vuttaneet luonnonvarainneuvoston ta­ voitteet.

Ulkomailta Teuraseläinten kuljetusm atkat pitenevät Kansanedustaja Raimo Visbacka (smp) on esittänythallituksellekirjalli­ sen kysymyksen eläimillekärsimyksiä aiheuttavien teuraseläinkuljetusten vä­ hentämisestä. Kun Itikka-Lihapolarin Rovaniemen teurastamo sulkeutuu, Lapin teuraseläintenkuljetusmatkatpi­ tenevät huomattavasti.

Vastauksessaan Visbackalle maa-ja metsätalousministeri Martti Pura ei^ olehuolissaanpitenevistäkuljetusmat-* koista. Hänen mukaansa tärkeintä eläinten kuljetuksenaikaisen hyvin­ voinnin kannalta on kuljetuskalusto, kuljetuksen olosuhteet ja järkevä etu­ käteissuunnittelu.

Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Rolf Berger on sitä­ vastoin esittänyt lehtihaastatteluissa huolestumisensa pitenevistäteuraskuljetuksista.

Tam pereen valtuutettuja ei eläinsuojelualoitteen taakse

^

Kaupunginvaltuutettu Terttu Tuomi­ nen (vihr.) teki kesäkuussa aloitteen, ettäTampereen kaupunginhallitusryh­ tyisieläinsuojelullisiintoimiinSärkän­ niemessä: Delfiinittulisivapauttaa In­ to the Blue-projektin kautta, ja delfinaario muuttaa vahingoittuneitten ve­ sieläinten hoitopaikaksi.

Myös lasteneläintarhantoimintape­ riaatteet tulisi Tuomisen mukaan tar­ kistaa. Eläintarhassa on näytteillä ja kosketeltavina koiranpentuja. Kesässä teetetään kaksi pentuetta, ja vanhem­ mat pennut lopetetaan, kun pienet ote­ taan näytteille. Pennut kärsivät olles­ saan aamusta iltaanlastenriepoteltavi­ na.

Tuominen eisaanutmuita valtuutet­ tuja - ei edes vihreitä - aloitteensa taakse.

General M otors luopui kolarikokeista...

Yleisön painostus on johtanut siihen, että autoja valmistava General Motors lopetti eläinten käyttämisen kolaritutkimuksissa. Ilouutinen myös kaikille teistä,jotka lähetitte oman protestinne Suomen General Motorsille!

Tsekkien hevoskilpailu inhimillisemmäksi Maailman eläinsuojeluliiton WSPA:n kampanja onjohtanutjälleenkerrantu­ loksiin.Tsekkiläinen estelaukkakilpailu Great Pardubice Steeplechase,josta kerroimme viime Animaliassa, muut­ tuu ratkaisevasti.

Tsekkienmaatalousministerion saa­ nut pinoittain kirjeitä, joissa ihmiset ympäri maailmaa ovat ilmaisseet huo­ lensa kilpailun eläinsuojeluepäkohdista.

Kilpailua aiotaan uudistaa niin, että maastotasoitetaan,esteitäetenkinkoh­ talokasta Taxis-estettä muutetaan tur­ vallisemmiksi ja kilpailuun osallistu­ vista hevosista huolehditaan parem­ min.

...ja ruotsalaiset ja tk a v a t niitä Chalmersin korkeakoulussa Götebor­ gissa tutkitaan liikenneonnettomuuk­ sissa sattuvia niskavaurioita käyttä­ mällä kolarikokeissa eläviä tainnutet­ tuja porsaita. Eläimet lopetetaan heti kokeen jälkeen, ja niille tehdään ruu­ miinavaus.

Dosentti Per Lövsundin mukaan niskavauriot ovat suurimpia ongelmia ^^liikenneonnettomuuksissa. Hermovau^Priot niskassa eivätnäy röntgenkuvissa, jasiksiniitäeivoidatodentaakliinises­ ti,vaikka potilaan oireet tiedetäänkin.

Heti,kun tiedetään,miten vammat syn­ tyvät, voidaan siirtyä eläimistä koenukkeihin, sanoo Lövsund.

Jos haluat ilmaista mielipiteesi ko­ keista,voitkirjoittaa(ruotsiksitaieng­ lanniksi) osoitteella: Chalmers Tek­ niska Högskola, 41296 Göteborg, Sverige.

Animalialaisten kirjeet auttavat Animaliassa 1/93 kerroimme teillepa­ kistanilaisista karhutappeluista, joissa hampaaton karhu pakotetaan tappele­ maan aggressiivisten pitbullterrierien kanssa. Onneksi teanimalialaiset sekä eläinsuojelijat eri puolilla maailmaa olette protestoineet Pakistanin suurlä­ hettiläille.Nyt PakistaninYK:n suurlä­ hettiläs on luvannut WSPAlle ryhtyä toimiinko.tappeluidenlopettamiseksi.

Toinen esimerkki tulee Kanadasta.

WSPA pyysi jäsenjärjestöjään vetoa­ maan Kanadan kalastusministeriin, jottahän kieltäisimaitovalaiden pyyn­ nin Hudsonin lahdelta. Vetoomuskir­ jeitä oli edeltänyt neljän maitovalaan pyynti Sheddin merieläintarhaan Chi­ cagoon. Vetoomuskirjeiden, joukossa Animalian virallinen protestikirje, tai­ vuttamanaministeriilmoitti,ettäpyyn­ tilupia eimyönnetä enääjatkossa.

P.V-R.

Kompurointipantoj a U S A :n koirille

Apinoita avaruuteen Yli kolmekymmentä vuotta sen jäl­ keen, kun ensimmäiset apinat lähetet­ tiinavaruuteen,julmat kokeetjatkuvat yhä. Vuoden 1992 lopulla lähetettiin venäläiselleavaruuslennollekaksirhesusapinaa, Vasya ja Top Gun. Apinat olikiinnitettyelektroditpäässä paikal­ leen,ja niiden avulla oli tarkoitus tut­ kia aivojenreaktiotapainottomuuteen.

Tätätosinolitutkittujo apinoilla,jotka lähetettiin avaruuteen 1987. Englanti­ laineneläinkokeita vastustavajärjestö, BUAV, on vedonnut presidentti Boris Jeltsiniin, että tällaisetkokeet loppui­ sivat.

Yhdysvaltalainen Rick Moon, amma­ tiltaan suunnittelija, ei ainakaan ole keksinyt kahdeksatta ihmettä. Hän on isä ihmisaivojen hedelmälle,jolla koi­ raaestetäänjuoksentelemastavapaana.

Mr. Moonin vempaimen kaulapan­ nasta lähtee ketju, joka kiinnitetään koiran etujaikaan. Ketju on niin lyhyt, ettäjalkajääriippumaan senvaraan. Ja kas kummaa, kolmijalkainen koira ei varmastikaan hyppele vallattomasti ympäriinsä.

Moon kertoo saaneensa idean van­ hasta tavasta sitoa hevoset karkumat­ kan estämiseksi.Hän mainostaatuotet­ taan lemmikkijulkaisussa. Oregonin paikalliset eläinsuojeluyhdistykset ovatjoryhtyneetkiijekampanjaanpan­ nan pannaan julistamiseksi. Ks. lisää toimintasivulta 32.

The A V Magazine, Feb/93

K.K

K.K. ANIMALIA 3/1993

ANIMALIA 3/1993

H.S. 15

rN L

j .

Kuluttaja-asiamies:

Ajankohtaista

Turkiseiole ympäristöystävällinen

A

Hallituksilta rahaa turkistutkimukseen

EY:n komissio on päätynyt siihen,että maatalouden eläinsuojeluasiat eivät kuulu ns. subsidiariteettiasioihin eli kunkin maan itsenäisen päätösvallan alle.Tämä on hyvä asia,koska maiden välisessä tiukassa kilpailutilanteessa normiksi muodostuvat helposti eläinsuojelullisesti huonot ratkaisut.

K.K.

E Y :n kulj etusdir ektiiviin parannuksia?

EY:n komissio on esittänyt, että tam­ mikuussa 1993 voimaantulleeseen eläintenkuljetusdirektiiviin lisätään komission eläinlääketieteellisen komi­ teanraportinmukaiset säädökseteläin­ ten ruokinnasta, levostaja eläintihey­ destä. Tämä olisitoki parannus nykyi­ seen. Eläinsuojelun kannalta ratkaise­ vinasia- kuljetuksenkokonaiskestoaika - ei kuitenkaan ole mukana ko­ mission esityksessä.

P.V-R.

B ST-horm onin käyttökieltoa pidennetään EY:n komissio esittää,ettämaidontuo­ tannossa käytettävä BST-hormoni pi­ detään yhä kiellettyjen hormonien lis­ talla.Tälläkertaakomissioesittääseit­ semän vuoden kieltoa, mikä käytän­ nössä tarkoittanee, että BST:n käyttö loppuu EY:n sisälläkokonaan.

Sitä mukaa kun Euroopan mielipide kääntyy yhä enemmän turkiksia vas­ taan,alkaa turkistuottajiapelottaa,että tarhaus peräti kielletäänjonain päivä­ nä.Selviämerkkejä on ilmassaesimer­ kiksi kettutarhauksen suhteen.

Ollakseen valmiusasemissa tällaista tilannettavarten Tanskan ja Hollannin hallitukset ovat rahoittaneet suurim­ man osan 1,3miljoonaa ecua (n. 8 mil­ joonaa markkaa) maksavasta nelivuo­ tisestatutkimusprojektista,jossa selvi­ tetään turkiseläinten hyvinvointia.

Loppurahoitus tulee Tanskan ja Hol­ lannin turkistuottajien liitoilta sekä Kansainväliseltä Turkistalouden liitol­ ta (IFTF).

Tutkimushankettajohtaaeläinsuojelijoiden ’’vanha tuttu” etologian pro­ fessoriLeif Jeppesen Kööpenhaminan yliopistosta. Yhdessä mm. Kuopion yliopiston soveltavan eläintieteenapu­ laisprofessori Mikko Harrin kanssa hän antoi Hollannin markkinatuomi­ oistuimelle lausunnon, jonka mukaan on aivanoikeinmainoksissaväittää,et­ tä eläinten hyvinvointi turkistarhoilla on erinomainen.

Tutkimushankkeen tarkoituksenaon testataketuillahäkkijäijestelyjä,joihin on päädyttyketuillatehtyjenkäyttäyty­ mistutkimustenperusteella.Tutkimuk­ sessatullaanmyös selvittämäänstereo­ typioidensyitäjakehitystä,esimerkik­ sisitä,alentaakostereotyyppinenkäyt­ täytyminen minkkien stressitasoa.

Käynnistettävässä tutkimushank­ keessaon mukana myös tutkijoitaSuo­ mesta, oletettavastijuuri Kuopion yli­ opistosta. IFTFm mukaan tutkimus on jatkoa silletyölle,jota on ”25 vuoden ajan herkeämättä tehty turkiseläinten hyvinvoinnin ja käyttäytymisen tutki­ miseksi. Viimeisen 8—10 vuoden ajanA yksistään 4,5 miljoonaa ecua (30 mil-^^ joonaa markkaa) on käytetty Pohjois­ maissa tähän tutkimukseen. Rahoituk­ sen ovat jäljestäneet Pohjoismaiden hallitukset, turkistuottajien liitot sekä IFTF.” Ihmetyttää, ettänäin lamaaikana in­ vestoidaan tällaisia summia rahaa to­ delliseen nollatutkimukseen,joka kos­ kee turhaakin turhempaa alaa,ja joka perustuu eläinrääkkäykseen.

P.V-R.

—!«■<**~ in r o i

rnriiri

fnPTOi .¿»rn

!■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ? ¡■■■■■■■■■■■■I l p li ainrrñ

W

Hormoneja eläinten tuotantokyvyn nostamiseksi Laittomien hormonien käyttö kotie­ läintuotannossa on lisääntynyt räjäh­ dysmäisesti EY:n alueella. Häikäile­ mättömät tuottajatjoutuivat EY:n par­ lamentin kansanedustajien ankaran ar­ vostelunkohteeksitoukokuussa. Edus­ tajatvaativatkaikissaEY-maissa kovia otteita,ettätuottajat saadaan noudatta­ maan säädöksiä. Belgiassa epäillään jopa mafian sekaantuneen hormonikauppaan tuottajille.

Komissio on ilmoittanut,ettätuotta­ jien tulee allekirjoittaa sitoumus,jossa lupaavat, etteivätkäytä kiellettyjähor­ moneja. Jos tuottaja rikkoo tätä vas­ taan, menettää hän EY:n tukiaiset.

Ongelmana on se, että tiettyjä hor­ moneja, kuten beta-agonisteja saa käyttää lääkinnällisissä tarkoituksissa.

Juuri annettu ehdotus Suomen uu­ deksi eläinsuojelulaiksi kieltää yksise­ litteisesti eläinten tuotantokyvyn kei­ notekoisen kohottamisen.

S T O w r w

WSPA

#

Anim alian toiminnanjohtaja W S P A :n hallitukseen Maailman Eläinsuojeluliiton WSPA:n hallitus kokoontui Lontoossa 2-3.6.

Kokouksessa valittiin liiton hallituk­ seen kaksi uutta täysivaltaistajäsentä, joistatoinen oliAnimalian toiminnan­ johtaja Päivi Viinikainen-Rosqvist.

Kokous käsitteli mm. WSPA:n toi­ minnan tehostamista. Itä-Euroopan maiden eläinsuojelutilannetta, eläinten katastrofiapua. WSPA:n kampanjoita sekä lähitulevaisuuden linjavetoja ja toimintastrategiaa.

K.K. ANIMAL IA 3/1993

F

i mk

Anti Bont Comité

Eläinsuojelu sittenkin osa E Y :n maatalous­ politiikkaa

Animaliaa ja muita lehtiä tar­ koin seuranneet m uistanevat, että Eläinsuojeluliitto Animalia teki vuoden alussa kuluttaja-asiam iehelle selvityspyyn­ nön turkisten mainonnassa käytetyistä eläin- ja ympäristönsuojeluväittäm istä. Näissähän on annettu ym m ärtää, et­ tä aidon turkin ostaminen on oikea luonnon-ja eläinystävän teko. Suomen luonnonsuojelu­ liitto oli hieman aikaisemmin tehnyt oman valituksensa turkismainonnan ym päristöväittämistä.

asta lausuntonsa. Sen mukaan turkik­

Kuluttaja-asiamies on nyt antanut asi-

Kuluttaja-asiamiehen päätöksestä

AN1MALIA 3/1993

sia ei jatkossa pidä mainostaa sa­ manlaisilla yleisluonteisilla väittä­ millä, joita on käytetty. Asiamies to­

teaa, että ’’turkistarhoissa on huomat­ tavia eroavaisuuksia mm. eläinten elinympäristön sekäpäästöistähuoleh­ timisen osalta.”

Väitetystä ympäristöystävällisyy­ destä kuluttaja-asiamies sanoo seuraa­ vasti: ’’Aito turkis ei, kuten ei keinoturkiskaan, ole absoluuttisessa mieles­ sä ympäristöystävällinen. Valittiinpa mikä tarkastelunäkökulma tahansa, turkistentuottaminenkuluttaaluonnon resursseja.” ... ’’Koska nähdäkseni yleisluontoisia ympäristöilmaisuja voidaan käyttää vain suhteellisessa mielessä, ei turkiksia tuoteryhmänä voida kutsua esim. ympäristöystä­ välliseksi.”

voidaan vain todeta, että HIP HUR­ RAA! Turkistuottajieneioleenää syy­ tä kaupitella turkiksia vetoamalla tur­ kiseläintenhoidon korkeaan tasoon tai aidon turkin ympäristöystävällisyy­ teen.

Hyvä Animalian lukija! Nähdessäsi sellaista turkismainontaa, joka rikkoo edellä mainittuja periaatteita, ole kiltti jakerroasiastavälittömästiAnimalialle tai lähetä kyseinen mainos toimis­ toomme!

Haluatko toimia turkiseläinten puo­ lesta? Voitko pahoin nähdessäsi turk­ keja katukuvassa? Älä kuitenkaan tee mitään harkitsematonta, vaan kiijoita Animaliaan ja pyydä tietoa, toimintavinkkejä ja esitteitäjaettavaksi! Syk­ syn turkismyynti käynnistyy kohta nyt on juuri oikea aika aloittaa kam­ panjat turkiseläinten puolesta! □ Riitta Salmi 17

Meistä kaikista riippuu nyt,

saadaanko jalkarautojen käyttö loppumaan käytön että 14 eläinlajin tur­ kisten tuonnin maista, joissa jalkaraudat ovat sallittuja.

Maailmassa pyydetään vuosittain 1015 miljoonaa eläintäerilaisillaraudoil­ laja ansoilla. Eniten ’’trappaajia” on USA:ssaja Kanadassa. JosEY:njalkarautakielto toteutuu sellaisenaan, sul­ keutuvat turkispyytäjiltä valtavat markkinatjasatojentuhansieneläinten henki säästyy.

Minna Jokinen

Kansainvälinen standardisoi­ misliitto (ISO) on koonnut ka­ nadalaisten ja yhdysvaltalais­ ten turkispyytäjien painostuk­ sesta toimikunnan laatimaan standardit ’’eläinsuojelullisiile rauta- ja ansapyydyksille” .

Tarkoituksena on näin saada kierrettyä EY:n vuonna 1995 voimaan tuleva asetus, joka kieltää sekä jalkarautojen

J a l k a r a u t o i h i n j ä ä n y t p iis a m i. E i o le h a r v i n a i s t a , e t t ä e lä in p u r e e o m a n j a l k a n s a p o ik k i p ä ä s t ä k s e e n i r ti r a u d o i s t a .

18

Tuskien kamppailu Jalkaraudat ovat varmasti julmin kek­ sintö, minkä ihminen on eläinten piinaamiseksi kehittänyt. Raudan veit­ senterävät leuat loksahtavat eläimen jalan ympärille aiheuttaen luun murtu­ mia, lihasten repeytymisiä, jänteiden poikkimenemisiä ja tietenkin valtavaa tuskaa.

Myös piisamin, majavan ja minkin pyynnissä käytettävä hukuttava jalkarauta on yleinen pyyntimenetelmä.

Rauta laukeaarantaviivallaviattomasti uiskentelevaneläimenjalkaan,javetää sen veden alle.Jos uhrina on muhkeahäntäinen majava, on sillä edessään noin kymmenen minuutin kuolinkamppailu. Se joutuu kokemaan rau­ dan aiheuttamankivunsekätuskallisen ’’kuivan” hukkumisen, sillä vesieläi­ menä sekuoleevereenkertyvänhiilidi­ oksidin aiheuttamaan tukehtumiseen eikä siihen, että vettä pääsee keuhkoi­ hin.

Sulavaliikkeinen minkki menettää tajuntansa keskimäärin kahdenja puo­ lenminuutin kamppailunjälkeen,mut­ tasydämen pysähdykseen kuluu taval­ lisesti lähes kymmenen minuuttia.

Vikkelä piisami rimpuilee tuskan uu­ vuttamana kolmesta neljään minuuttia.

Hukuttavassa merrassa eläimet läpi­ käyvät vastaavanlaisen kuolinkamppailun.

Suomi ehkä vaa'ankieliasem assa EY:n jalkarauta-asetuksessa on porsaanreikä, silläkansainvälisenstandar­ din mukaisia eläinsuojelullisia pyyntimenetelmiä saa käyttää. ISO:n ko­ AN IM ALIA 3/1993

miteaon nythyväksymässä eläinsuoje­ lullisiksi pyyntistandardeiksi mm. jal­ karaudat ja hukuttavat pyyntimenetelmät! Voimaan tullessaan nämä stan­ dardithyväksyttäisiin myös EY.ssä,ja suurella vaivalla aikaansaatujalkarautakielto kumoutuisi.

Suomi on jäsen ISO:n jalkarautastandardeja laativassa teknisessä komi­ teassa,ja äänestyksissä se saattaa olla jopa vaa’ankieliasemassa. Mutta: Suo­ men Standardoimisliitto(SFS) on anta­ nut Suomen edustuksen ISOrssa Met­ sästäjien keskusjärjestön käsiin...

Vastoin ISO:n sääntöjä - ja Animalian painostuksesta huolimatta - Suo­ men Standardoimisliittoeiolejäljestä­ nyt asiastaneuvotteluja ns. kansallisen mielipiteen selvittämiseksi.

Standardin laatiminen tai humane-sanan käyttö estettävä Sekä Suomessa ettäulkomailla on asi­ aan yritetty vaikuttaa eri rintamilla.

Tuloksetta. Nyt on aikaa enää vähän.

Ratkaisevat äänestykset ovat lokamarraskuun vaihteessa.

Kaikissa niissä maissa, jotka ovat äänestävinä jäseninä ISO:n teknisessä komiteassa, tehdään tällä hetkellä an­ karasti töitä, jotta jalkarautastandardien laatimisesta luovuttaisiin. Eläinsuojelijat vetoavat mm. Maailman eläinsuojeluliiton johdolla ISO:n pää­ majaan Geneveen, että prosessi, joka on moneltaosinISO:n omien sääntöjen vastainen, keskeytettäisiin viipymättä.

Josstandarditluodaan,olisiehdotto­ man tärkeää saada termi ’’eläinsuoje­ lullinen” (engl. humane) poistettua niistä.Näin neeivätkumoaisiEY:njalkarautakieltoa.

dumme varmastiostamaan mainostilaa lehdistä saadaksemme asian tarpeeksi näyttävästi esille. Mutta - esimerkiksi A4:n kokoinen mainos Helsingin Sa­ nomissa maksaa yli20.000 markkaa.

Joudumme todennäköisesti matkus­ tamaan Geneveen painostamaan ISO:a ja kertomaan, miten Suomessa on ri­ kottu lSO:n omia sääntöjä vastaan.

Edustajamme lähetetään ehkä ISO:n kokoukseen Kanadaan tukemaan pien­ tä,mutta sitkeää eläinsuojelujoukkoa.

Emme voi antaa sinullelupaustaonnistumisestamme. Kuten pääkirjoituk­ sestakin saatoit lukea, ei aina ole niin itsestään selvää, että pääsemme pää­ määräämme.

Voimme kuitenkinluvata,ettäteem­

me kaikkemme onnistuaksemme ja niin tekevät monet muut yhdistykset eri puolilla maailmaa.

Voimme luvata sinulleainakin hitu­ sen hyvää mieltä, koska voit olla mu­ kana vaikuttamassa - mikä tahansa lopputulos sitten onkin.

Voimme luvata huikean ilon tun­ teen,jos yhdessä onnistumme.

Kampanjatilin numero on: SYP 229 818-20849

Toimintasivulta 32 voit lukea, miten muuten voit vaikuttaa asiaan.

Kiitos Sinulle avustasi! □ Päivi Viinikainen-Rosqvist

R a u d a t n a p p a a v a t s a a l i is t a a n k iin n i m is tä s a a v a t . Y lä k u v a s s a v a s e m m a lla s a m a r a u t a m a lli, j o n k a u h r i k s i o n j ä ä n y t a l a k u v a n k ä r p p ä . O ik e a lla V i c t o r - r a u d a t , j o i t a m a r k k i ­ n o i d a a n p iis a m ie n p y y n tiin .

Kampanjointiin tarvitaan riihikuivaa rahaa Jotta voimme nyt toimia tehokkaasti, tarvitsemme yksinkertaisesti rahaa.

Sen saamiseksi vetoamme teihin, Animalian lukijat.

Meidän tulee voida nopeasti saada tälleasialle Suomessa niin suurijulki­ suus, että saamme Suomen standardi­ soimisliiton tekemään pesäeron koko prosessista. Tämä voisi osaltaan vai­ kuttaa siihen, ettäISO luopuu standar­ dien laadinnasta.

Toinen toivomme on, että saamme SFS:n ottamaan delegaatioon mukaan muitakin kuin metsästäjiä eli vaiku­ tamme siihen, miten Suomi äänestyk­ sissäreagoi.

Jotta saamme tiedotusvälineet kiin­ nostumaan asiasta, meidän tulee voida hankkiakuviajavideoitaaiheesta.Jou­ ANIMAL1A 3/1993

19

suojeluyhdistys ja Vihreä Risti käyn­ nistivätkesäkuussatiedotuskampanjan itäkoiraongelman ratkaisemiseksi.

Kampanja on jojohtanutsiihen,että Suomen tullisuunnitteleeomaa esitettä jajulistetta kaikkien eläinten maahan­

Itäkoirakauppa

tuonnista.

Eläinsuojelujärjestöjen kampanjaesitteen tekstijulkaistaantul­ lin itäturisteille tarkoitetussa venäjän­ kielisessä tiedotuslehdessä. □

Sinäkin voit osallistua.

Ohjeita toimintasivulla 32.

Päivi Viinikainen-Rosqvist

- piittaam atonta liike to im in ta a Itä-Euroopan maissa on huutava pula lääkkeistäja rokotteista. Niinpä roko­ tus- ja eläinlääkärintodistukset, sukutaulut ja rekisteriotteet ovat yleensä väärennettyjä. Ne eivätsiisoletaepen­ nun terveydestä.

Itä-Euroopasta - erityisesti entisen Neuvostoliiton maista - tuodut ja katukaupassa tai lehti-ilm oituksilla myytävät koirat ovat lähes poikkeukset­ ta sairaita tai huonokuntoisia.

Pennun aiheuttam a ilo voi jä ä ­ dä lyhytaikaiseksi, kun pentu sairastuukin vakavasti.

Rom an-m äyräkoiran tarina R o m a n o li p e rä is in P u o la sta . V iisiv iik k o ise n a se m y y tiin H e ls in g is s ä k a s s is ta , jo s s a

Pentuja teetetään, kun kauppa käy Myyjä pyrkii yleensä pitämään kulut niin pieninä kuin mahdollista, niinpä pennut luovutetaan liian nuorina, niitä ei ruokita kunnolla ja niiden elinolot ovat kurjat.

Kun myyjä saa koiran kaupaksi, se rohkaiseehäntäteettämään lisääpentu­ ja ja tuomaan niitä Suomeen myytä­ väksi. Emokoirien tehtävä on toimia elävinä pentutehtaina. Aliravitsemus, liian tiheät synnytykset ja hygienian puute tappavat ne usein jo muutaman vuoden iässä.

Ostohetkellä koira voi vaikuttaa ter­ veeltä, mutta näkymättömissä itänyt sairaus saattaa puhjeta varsin pian.

Toisinaan taas kestää viikkoja, ennen kuin sairaus alkaa oireilla, ja viaton koiran omistaja voi antaa sairaan lemmikkinsä tapaillatänäaikanapaljonkin muitakoiria.Sairausleviää,vaikkasen kantaja ei vielä oireile näkyvästi.

Suurimmat tuontikoirien tautiuhat ovatpenikkatauti,rabieselivesikauhu,

k iiltä ä . P iris ty tty ä ä n se sa i u u d e n o m is ta ­ j a n , j a siitä tu li le ik k is ä , ra u h a llin e n , k iltti j a liik u tta v a n k iito llin e n k o ira .

se v iru i ra n k a n rip u lin riu d u tta m a n a o m a s ­

M u tta sitten R o m a n alk o i o ire illa u u d e l­

sa u lo ste e ss a a n . S ääli sai o s ta ja n te k e m ä ä n

leen. E lä in lä ä k ä rin tu tk im u ste n m y ö tä ta u ­

o s to p ä ä tö k s e n , j a k a u p p a te h tiin o s a m a k ­

d in k u v a h ah m o ttu i: R o m a n sa irasti p e n ik k a ­

su lla.

K u n u u si o m is ta ja to te s i R o m a n in k a u ­

ta u tia , jo k a o li itä n y t jo sen S u o m e e n tu lle s­

h e a n k u n n o n , h ä n k ie ltä y ty i m a k s a m a s ta k a u p a n lo p p u su m m a a . H ä n ei m y ö sk ä ä n

le n p id o sta h u o lim a tta . V iim e ise t p ä iv ä n sä R o m a n eli p ie n e n ä , k u ih tu n e e n a ru u m iin a.

s u o s tu n u t p a la u tta m a a n k o ira a m y y jä lle .

L o p u lta se jo u d u ttiin n u k u tta m a a n v iim e i­

M y y jä a lk o i u h k a illa o m ista ja a . L o p p u je n

seen u n een tu rh ie n tu sk ie n v älttäm isek si.

E lä in lä ä k ä rik u lu ja k e rty i o m is ta ja lle lik i

m o itu k s e n m y y jä s tä p o liis ille j a lu o v u tti

n e ljä tu h a tta m a rk k a a . L is ä k s i h ä n e n m ie l­

k o ira n e lä in s u o je lu y h d is ty k s e n h o ito o n .

tä ä n k a lv o i h u o li siitä , o lik o R o m a n e h tin y t

k e a s s a k u n n o ss a : a lira v ittu n a , rip u lis e n a ja liia n a ik a is in v ie ro ite ttu n a se o li la ih tu n u t o le m a tto m a k s i. D ie e ttiru o a n j a h y v ä n h o i­ d o n a v u lla R o m a n a lk o i lih o a , j a se n k a rv a

20

Laki ja m ääräykset Neuvostoliitosta, Turkista, Puolastaja Baltian maista saa tuoda koiran ilman erityistä lupaa, jos koira on rokotettu rabiesta vastaan vähintään 30 vuoro­ kautta ennen maahantuloa. Koska ra­ bies-rokotusta ei voi antaa alle neljäviikkoiselle pennulle, ei siis määräys- ^ tenmukaan maahan saatuoda allekah- V deksanviikkoista pentua.

Jos rokotusmerkintää hyväksytyllä rokotteellaeiole,maahantuontiaeisal­ lita,ja pentu palautetaan lähtömaahan tai lopetetaan rajalla. Käytännössä tuontia yrittänyt henkilö jättää usein pennun heitteille.

Penikkatautia, parvoa ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan pennuilla on suoja emolta saaduista vasta-aineista, jos emo on rokotettu. Koska em. mais­ sa emokoiria ei yleensä oje rokotettu, pennuilla ei ole suojaa näitä tauteja vastaan.

Tarkkojatietojamuistamaistatuota­ vien koirien ja muiden eläinten maahantuontimääräyksistä saa maa- ja metsätalousministeriön eläintautitoimistosta (puh. 90-1601).

Kam panja itäkoirien 0 tuonnin kieltäm iseksi Eläinsuojeluliitto Animalia, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys, Suomen Eläin-

Toksoplasmoositapetillataas Kissojen toksoplasm oosi - sen mahdollinen riski ihm iselle herätti taas alkukesästä vil­ kasta keskustelua lehtien ylei­ sönosastoissa. Joukossa on ol­ lut niin oikeaa tietoa kuin har­ hakäsityksiäkin.

Kaikkien edun mukaista on jakaa toksoplasm oosista asiallista tie­ toa. Väärät väitteet ja ennak­ koluulot vain lietsovat kissavihaa.

Toksoplasmoosin aiheuttajan, Toksoplasma gondii alkueläimen pääisäntänä on kissa,jokaon loisenelinkierrolle välttämätön. Kissa saaoireettomantar­ tunnan tavallisimmin syödessään toksoplasman infektoimia jyrsijöitä. Al­ kueläin voi lisääntyä suvullisesti kis­ san suolistossa, jossa muodostuu ns. ookystoja, jotka ovat tartunnan varsi­ nainen lähde.

Seurauksena tartunnasta kissalla on immuniteetti, ts. uudelleen infektoitu­ minen ja ookystojen erittäminen use­ ammin kuin kerran elämässä on ääret­ tömän harvinaista. Koko kissapopulaatiosta vain noin yksi prosentti erittää samanaikaisesti toksoplasmoosia ja silloinkinainoastaan muutaman viikon ajan.

Käsineet odottajan turvavarustus Toksoplasmoosi herättää keskustelua nimenomaan sen takia,ettäse voi tart­ tua eläimestä ihmiseen. Mahdollisena riskiryhmänä eivät suinkaan olekaikki ihmiset, vaan raskaana olevat naiset.

Tästäkinryhmästä ovatalttiinavainne, joillaeientuudestaanoletoksoplasman vastaaineita veressään. Näiden naisten sikiöille toksoplasmoosi muodostaa vaaran.

Ookystat muuttuvat tartuntakykyisiksioltuaankissanelimistönulkopuo­ lella noin vuorokauden. Jos kissan hiekkalaatikon tyhjentää päivittäin,

sa. K o iran k u n to h e ik k e n i sin n ik k ä ä stä h u o ­

lo p u k s i o s ta ja e i k e s tä n y t e n ä ä : h ä n tek i il­

R o m a n p ä ä s i e lä in lä ä k ä rille . S e oli s u r ­

tarttuvamaksatulehdus, parvo-jamuut ripulit,leptospiroosisekäerilaisetsisäja ulkoloiset.

ta rtu tta a n e lija lk a is ia le ik k ito v e re ita a n .

K a ik k e in e n ite n k irp a is i k u ite n k in ih a n a n , p ie n e n m ä y rä k o ira n m e n e ty s . R o m a n m u r ­ si o m is ta ja n s a s y d ä m e s tä r a k k a a n y stä v ä n k o k o is e n p a lan .

ANIMALIA 3/1993

ANIMALIA 3/1993

K is s a n k a n s s a s e u r u s t e l e m i n e n o n e d e lle e n t u r v a l l i s t a , h u o l i m a t t a le h d is tö s s ä v e llo ­ n e e s ta to k s o p l a s m o o s i k e s k u s t e l u s t a . P ä i n v a s to i n k u in j o t k u t o v a t l e h t i k i r j o i t t e l u n p e ­ r u s t e e l l a lu u lle e t, to k s o p la s m o o s i ei a i h e u t a v a a r a a la p s ille , a ik u is ille e ik ä its e k iss o ille .

S e n s i j a a n r i s k i r y h m ä n m u o d o s t a v a t n e s y n t y m ä t t ö m ä t v a u v a t , j o i d e n ä iti j o u t u u r a s ­ k a u d e n a i k a n a e n s i m m ä i s t ä k e r t a a k o s k e tu k s iin t o k s o p la s m o o s in k a n s s a .

kuten huolellinen kissanomistaja te­ keekin, vähenee tartuntavaara olemat­ tomiin. Raskaana olevan naisen tulisi pitää suojakäsineitä siivotessaan kis­ san hiekkalaatikkoa.

Jos nainen taas saa tartunnan ennen raskautta,ja hänelle kehittyy vasta-ai­ neita,eienää raskausaikana olepelkoa siitä,ettätoksoplasmoosi vahingoittai­ sisikiötä.

Eläinlääkäritkin turvassa Kissan kanssa oleskelu ei aiheuta tok­ soplasmoosin vaaraa. Esimerkiksi kis­ sojapaljonkäsittelevieneläinlääkäreittentyöhön eitutkimusten mukaan liity muita suurempaa riskiä.Suurin osa ih­ misten toksoplasmoosi-infektioista on

todennäköisesti seurausta saastuneista elintarvikkeista, mikä käytännössä tar­ koittaa raakaa ja huonosti kypsennet­ tyä lihaa sekä huolimattomasti pestyjä vihanneksia.

On todennäköistä, ettäkissan omis­ tavalla naisella on toksoplasmoosin vasta-aineitajo ennen raskaaksi tuloa.

Toisaalta on erittäinepätodennäköistä, että kissajuuri omistajansa raskauden aikanaerittäisitartuntakykyisiäookystia.Infektioriskion tätenerittäinpieni.

Siksi onkin turhaa levittää pelkoa ih­ misten keskuuteen ja erityisen tuomit­ tavaakehottaatuleviaäitejähankkiutu­ maan eroon kissastaan. □ Pilvi Lassila eläinlääketieteen lisensiaatti 21

tivät joskus toisiaan hiljaisella ”pirrr”-äänellä, jonka arvellaan vah­ vistavan yksilöiden välistäyhteenkuu­ luvuuden tunnetta. Toisinaan kanojen näkee ennen nukkumaankäyntiä myös puhdistavan nokallaan kukon niskahöyheniä. Tämä on evoluution myötä kehittynyt rituaaliseksi ystävyydenosoituseleeksi,joka tunnetaan monilla muillakin linnuilla. Samantapainen ele ovat kanojen keskenään vaihtamat ’’kanasuudelmat”, joiden ilmeinen evolutiivinen alkuperä on ollut toinen toistensa nokan puhdistaminen ruoantähteistä.

Eläm ää vapaudessa, osa 1:

Kana Uudessa kirjoitussarjassa tutustumme yleisimpien tuotanto- ja koeeläinlajien luontaisiin elintapoihin. Millaisia ovat niiden synnyn­ näiset vaistot ja tarpeet, yhteisöelämä ja keskinäinen viestintä, ra­ vinnon hankinta ja poikasten hoito? Eli miten ne eläisivät, jo s ne ei­ vät olisi bisneksen tai laboratorion ahtaissa, rajoitetuissa oloissa?

Ensimmäisenä on esittelyvuorossa Suomen ylivoimaisesti run­ saslukuisin kesyeläin: kana. Tällä hetkellä maamme häkkikana­ loissa ja broilerikasvattamoissa elää kanoja ja kukkoja yhteensä kuutisen miljoonaa.

Kanojen tehokasvatuksen koko jäijettömyys vaikenee vasta,kun on päässyt seuraamaan kanojen vivahteikasta elä­ mää luonnollisissa oloissa. Kanayhteisössä vallitsee työnjako ja yksilöiden välisten suhteiden verkosto, jotka pe­ rustuvat kanan pitkälle kehittyneille sosiaalisille vaistoille. Omassa ympä­ ristössään kana osoittautuu aktiivisek­ si,seuralliseksijaloputtoman uteliaak­ si eläimeksi - kaikkea muuta kuin ’’tyhmäksi”.

Kesykana polveutuu bankivakanasta,joita elää vielä nykyäänkin Kaakkois-Aasian viidakkoalueilla, mm.

Burmassa. Matka bankivasta kesykanaamme on lyhyt: lähes kaikki bankivakanan vaistotjakäyttäytymispiirteet ovatjäljellämyös kesykanalla.

Bankivakana, samoin kuin kesykanakin, on henkeenjavereen yhteisölli­

nen eläin. Keskivertokana pystyy tun­ nistamaan noin 80 eri kanayksilöä ja muistamaan, missä kohdassa ryhmän arvojärjestystäkukinniistäon siihenit­ seensä verrattuna.

Luonnossa tyypillinen kanayhteisö on kuitenkin pienempi, esimerkiksi 4 kukkoa ja 25 kanaa. Ryhmä jakautuu pienemmiksi osaryhmiksi, joista kun­ kin johdossa on yksi kukko. Kukoista yksi, usein vanhin, on koko yhteisön johtaja. Kukon kiekuminen palvelee samaa tarkoitustakuinmuiden lintujen laulu:setiedottaakyseisenasuinalueen olevan varattu tällekanayhteisölle.

Yksi kukon päätehtävistäon varjella laumansa kanoja. Kukot tarkkailevat ympäristöä vihollistenvaraltajahälyt­ tävät muut tarvittaessa piiloutumaan.

Vaaran uhatessa pääkukko menee itse suojaan viimeisenä, kun muut ovattur-

U u tta k a n a s u k u p o l v e a p a n n a a n a lu lle . M u is ta li n n u i s t a p o ik e te n k a n a to s in p y s ty y t u o t t a m a a n m u n i a , v a i k k a se ei o lisi k u k k o a n ä h n y t k ä ä n . M u n i s ta v o i k u it e n k i n tu lla p o i k a s ia v a in , j o s k u k k o o n s a a n u t a s t u a k a n a n .

22

• vassa. Kun kukko taas löytää hyvän ruoka-apajan, se kutsuu kanansa sen ääreen äänekkäillä ’’kluk! kluk! kluk!” kutsuhuudoilla.

Hiekkakylpyjä ja kanasuudelmia Bankivakanat, samoin kuin vapainapi­ detyt kesykanat, viettävät päivänsä kuljeskelleneripuolillalaajahkoaasui­ naluettaan. Ne etsivät ruoakseen sie­ meniä, kasvien versoja, hyönteisiä, toukkiajamatoja. Joskus ne pyydystä­ vät myös sisiliskojaja pikkujyrsijöitä.

Vaeltaessaankanatjakukotpitävätyh­ teyttätoisiinsakatsekontaktillajatoisi­ naan hiljaisin kotkotusäänin.

Kanaryhmän asuinalueeseen kuuluu vähintään yksi joen- tai järvenranta.

Tälle juomapaikalle ryhmä vaeltaa yleensä kahdesti päivässä, aamulla ja illalla.

Aurinkoisella säälläkanat keräänty­ vät usein vakituisille hiekkakylpypaikoilleen pöllyttämään hienoa hiekkaa taitomua höyhentenjuuriin. Se auttaa höyhenpuvun kunnossapidossajapitää iholla elävien loisten määrän aisoissa.

Samaa tarkoitusta palvelee höyhenpu­ vun säännöllinen sukiminen nokalla.

Yöksikanaryhmä lentäänukkumaan oksalle, missä ne ovat turvassa saalis­ tajilta. Tästä johtuu kesykanojenkin voimakas tarve päästä nukkumaan or­ relletaimuuten ylös lattiatasosta.

Yöpuulle asettuessaan kanat tervehANIMALIA 3/1993

Arvojärjestyksen ratkontaa mahtailutansseilla Nokkimisjärjestyson yksipahitenväärinkäsitettyjäeläintenkäyttäytymiseen liittyvistä sanoista. Kanayhteisön elämästä kuulee toisinaan verisiäkuvitel­ mia, joissa kaikki kanat nokkivat heikompiaan ja arvoasteikon alimmainen onjatkuvanlöylytyksenkohteena.Täl­ laiseksitilanteensaakehittymäänvain, jos kanat ahdetaan luonnottoman pie­ niin tiloihin.

Vapaina kulkevien kanojen kesken arvojäijestys ratkaistaan symbolisilla mahtailutansseilla,joissa itsevarmem­ piperiivoiton. Varsinkin pienissäpar­ vissavoijohtavaksi kanaksi kohotajo­ pa yhteisön pienikokoisin,jos silläon lujempi itsetunto kuin muilla. Joillain kanayksilöillä on ilmeisen paljon ’’kunnianhimoa”,kun taas toiset tyy­ tyvät vastustelematta asteikon alem­ piin asemiin.

Silloin tällöinkanat pyrkivät tarkis­ tamaan, pystyisivätkö ne nousemaan pykälän ylöspäin. Jos kana tuntee itsensä epävarmaksi, se aloittaa nousuyrityksensä mahtailemalla ensin seuraavaksi alemmalle kanalle varmistu­ akseen omasta asemastaan tämän suh­ teen, ennen kuin ryhtyy haastamaan ylempäänsä. Siksi mahtailunäytökset kohdistetaan nimenomaan kaikkein lä­ himpänä ylä-taialapuolellaarvojärjes­ tyksessä oleviin kanoihin. Järjestyk­ sessä alimmalle eivät mahtaile muut kuin toisinaan toiseksija kolmanneksi alin.

Tappeluihin joudutaan vain sulje­ tuissatarha-taihäkkioloissa,kun hävi­ öllejääväosapuolieipystypoistumaan paikalta tai kun toisilleen vieraita ka­ noja laitetaan yhteen. Luonnottoman ahtaissa tiloissa voidaan joutua myös siihen kaoottiseen tilanteeseen, jossa joku nokitaan verille tai kaikki nokki­ vat arvoasteikon alinta(jota silloin sa­ notaan ajokanaksi).

ANIMALIA 3/1993

K a n a n l e n t o . K e s k i v e r t o k a n a p y s ty y l e n t ä m ä ä n 1 0 -2 0 m e t r iä , v a a r a n u h a t e s s a p i t e m ­ m ä lle k in . L e n t o ta it o o n t a r p e e n m y ö s y ö p u u lle m e n tä e s s ä : h e ti k u n ilta a l k a a h ä m ä r ­ t y ä , k a n a t l e h a h t a v a t o k s a lle , m is s ä n e o v a t t u r v a s s a u s e im m ilta s a a l i s t a j i l t a .

Nykyinen tulkinta: nokkim isjärjestys työnjakona Miksi kanoilla sitten on arvojärjestys?

Etologian elieläinten käyttäytymistie­ teen nykyisen tulkinnan mukaan kysy­ mys on ennen kaikkea työnjaosta.

Kanat ovat ryhmälle tärkeitä, koska kana on se joka tuottaa jälkikasvua.

Kuolleen kukon sijasta voi hedelmöi­ tyksenhoitaajokutoinenkukko, mutta kuolleen kanan puolesta ei toinen ala munia kaksin verroin. Siksi kukkojen johtavan aseman ensisijainen tehtävä on vartioida kanojen turvallisuutta ja kutsua ne parhaille ruokapaikoille.

Ylimpiinasemiinpäässeetkanattoi­ mivat vartijoina lähes yhtä suurella valppaudella kuin kukot. Vastineeksi korkea-arvoisimmat kanat saavat par­ haatruokapalatsilloin,kun ruokaa sat­ tuu olemaan vain rajallinen määrä mikä tosin on harvinainen tilanne ka­ nojen yltäkylläisessä luontaisessa viidakkoympäristössä.

Yhteisön alimpienkanojenelämä on luonnontilassa varsin leppoisaa. Vartijanvelvollisuudet kuuluvat ylemmille kanoille,jotka ovat todistaneetkyvyk­ kyytensä kohoamalla näihin asemiin.

Arvojärjestyksen mittailussakin alim­ mat kanat saavat olla rauhassa muilta paitsi kaikkein lähimpänä arvoastei­ kossa olevilta.

Valon määrä säätelee munimista Päivän piteneminen keväällä käynnis­

tää kanojen munimisen. (Tästä syystä munien syöminen juhlaruokana liittyy juuri pääsiäiseen.) Kuten useimmat linnut, kesykanakin munii alkuun päästyään noin munan päivässä. Erona on se,ettätoisetlinnutlakkaavatmuni­ masta ja ryhtyvät hautomaan tietyn munamäärän tultua täyteen.

Bankivakana munii noin kuusi mu­ naa ja alkaa sitten hautoa. Ne kesyka­ nat, joilla hautomisvaisto on tallella, munivat noin tusinan verran. Kun ne näkevät pesässään tämän määrän, ne keskeyttävät muninnan ja asettuvat hautomaan. Mutta jos munat kerätään säännöllisestipesästäpois, kanajatkaa munimista edelleen.

Valtaosalta nykyisistä kanoista on hautomisvaisto jalostuksella karsittu pois(tämä lieneeainoaero,joka on kesykanan ja villin bankivakanan vais­ toissa).Nämä kanatjatkavatmunimis­ ta siinäkin tapauksessa, että edellisiä munia eipoisteta pesästä.

Kesykanakaan ei silti luonnostaan muni vuoden ympäri,vaansenelimistö tarvitsee lepotauon. Syksyllä päivän lyhetessä kana lopettaa munimisen, minkäjälkeenalkaasulkasatojauusien sulkienkasvattaminenvanhojentilalle.

Haudontavaistoa ja piipittäviä munia Jos kana ryhtyy hautomaan, se omis­ tautuu tehtävälle perusteellisesti. Haudonta-ajan- noinkolme viikkoa- kana viettääläheskokonaan pesässä,kipais­ ten vain välillä syömässä. Kana kään-

23

tää munat säännöllisesti,jotta ne läm­ penevät tasaisesti joka puolelta. Haudonta-ajanlopullakana alkaa’’keskus­ tella” poikasten kanssa,jotka piipittä­ vät munan sisältä. Näin poikaset tutustuvat oman emonsa ääneen jo en­ nen kuoriutumistaan.

Poikasten kuoriuduttua emo opastaa niitäruoan etsinnässä,vartioiniitäsaa­

listajiltaja kerää ne siipiensä alle läm­ mittelemäänkylmälläsäällä.Kanan-ja kukonalut kasvavat nopeasti,ja viiden kuukauden iässä ne saavuttavat suku­ kypsyyden.

Jos kana välttyy saalistajilta,se elää keskimäärin seitsenvuotiaaksi ennen kuin vanhuus korjaa veronsa. Avarissa tarhaoloissa ja ehkä myös luonnossa

jotkut kanat saavuttavat korkeamman­ kiniän:jopa 15-vuotiaitakanojatunne­ taan. □

Lomailin alkuvuodesta Kari­ bialla Dom inikaanisessa tasa­ vallassa, jonka kansallishuvina ovat edelleen kukkotappelut. Kukkotappeluita järjeste­ tään paitsi Karibian saarilla myös Filippiineillä ja EteläAm erikassa. M uualla maail­ massa ne on kielletty raakuu­ den vuoksi.

Dominikaanisessa tasavallassaon kukkotappeluareena jokaisessa itseään kunnioittavassa kylässä. Näitä verisiä viihdetilaisuuksia pidetään yleensä torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 13-18. Yhden iltapäivän aikana kullakin areenalla saattaa ollajopa 30 taistelua, joissa kukot kirjaimellisesti repivät toisensa hengiltä.

Treenit kuin urheilijoilla

Häviö on häpeä om istajalle Tappelussakukollaon vain kaksi mah­ dollisuutta: Antautua paljastamalla sii­ pien alla olevat valkoiset höyhenet ja toivoa, ettäpäällä oleva tappelukumppani huomaisi avunpyyntösignaalin ajoissa.Tai selviytyätappelusta voitta­ jana eliyrittääitsepäästätoisenniskan päälleja repiä siltämaha auki.

Ensimmäisessä tapauksessa kukon omistaja joutuu häpeään, minkä hän taatustikostaa kurjallekukolleen teke­ mällä siitähakkelusta. Jälkimmäisessä tapauksessakukko kannetaanareenalta sankarina ja paikataan uuteen taiste­ luun ellei se kupsahda kuoliaaksi sil­ kasta rasituksesta. Ahneet omistajat ovatjopa antaneet tekohengitystäkuu­ kahtaneille kukoilleen, jotta ne nousi­ sivat kanveesista ja jatkaisivat tappe­

Animaliavetosi EY:n ympäristöjaostoon

Teksti ja kuvat: Helena Tengv all

Seuraavassa Animalia-lehdessä tutus­ tummejoulun kunniaksi sikoihin ja nii­ den luontaiseen elämään.

Julma, julmempi, KUKKOTAPPELU Oleellinen osa kukkotappeluita on ve­ donlyönti. Mitä suuremmista rahoista on kyse, sitäjulmemmin kukkoja har­ joitetaan. Tappelukukoiksi valmennet­ tavillakukoillaon tarkattreenausohjelmat kuin kilpaurheilijoilla konsanaan.

Kukoille syötetäänproteiinejajaeri­ laisiatehoaineita,jottaniistätulisivah­ vojaja kestäviä. Niiltäkynitään kaikki höyhenet pois jaloista ja alavatsasta, jotta tappelussa veri roiskuisi eikä homma jäisivain höyhenten pölinäksi.

Ne koulutetaan käymään toistensa kimppuun harjoitusmatseissa, jolloin kannuksien suojaksi puetaan ”nyrkkeilyhanskat”.Kaksivuotiaana tappelukukko on sittenvalmis oikeallearee­ nalle.

Ennen ottelua kukkoja pidetään pilkkopimeässä, jotta ne olisivat var­ masti aggressiivisia tappelussa. Sitten kukotpistetään säkkiinjapunnitaan,ja niitä ärsytetään mm. puristamalla nii­ den päälle kirvelevää sitruunanmehua.

Kukkojen kannuksiin sidotaan terävät koukut, jotta ne pystyisivät kunnolla repimään toisiltaan suolet pihalle.

Suurpedoista neuvoteltiin:

lua.

Kukkotappeluissa on kyse niinjul­ masta eläinrääkkäyksestä, että yhden­ kään suomalaisen matkatoimiston ei tulisipitääniitäretkiohjelmassaan, en­ kä soisi yhdenkään suomalaisen turis­ tin menevän niitä katsomaan. Vaikka kukkotappeluissaon kyse samastakuin härkätaisteluissa eli niitä jäljestetään varsinaisesti maan omille asukkaille, turistien rahavirtojen poisjäänti supis­ taisikuitenkin huomattavastijulmuusbisnestä.

Vapaita kanoja kaikkialla Dominikaaninen tasavaltaon muutoin­ kin varsin kanamainen maa: ruskeasävyisetkanatkeramustankirjavienkuk­ kojen tepastelivat kaikkialla vapaina maata kuoputtaen ja ruokaansa etsien jopa kaupunkien keskustoissakin. Lä­ hes kaikilla kanaemoilla oli pesue pe­ rässään,nuorimmatjuurikuoriutuneita untuvikkoja.

Tehokasvatuskanalat ovat valitetta­ vasti saaneet jalansijaa Karibiallakin. ^ Maaseudulla näinisojalatomaisialatti-W akanakasvattamoita, joiden seinät oli­ vat kanaverkkoa ja jotka oli sullottu täyteen valkoisia kanoja. Avolavaiset autot kiersivät sitten ympäri saarta myymässä tätäelävää lihaakanat kyy­ dissä velloen.

Isojen papukaijojen elämä ei ollut paljon häävimpää: niitä pidettiin sekä lemmikkeinä ettäravintoloidenhouku­ tuslintuina. Kaijojen siipisulat oli lei­ kattu, mikä teki niistä sekä henkisesti että fyysisesti rampoja.

Vastakohtana kaikelle lintukuijuu­ delle kävin tutustumassa Haltisesin luonnonsuojelualueen lintuparatiisiin, jossa pesii sadoittain mm. pelikaaneja ja fregattilintuja. Lentäminenhän on linnunelämää,myös kukkojenjakano­ jen! □

Suurpetojen metsästys nousi tärkeäksi kysymykseksi, kun Suomen ja Ruotsin EY-jäsenyysneut otteluissa puitiin di­ rektiivejä, jotka käsittelevät elinalueiden suojelua ja luon­ nonvaraisia lintuja. Taustahahmona toimi myös Anim a­ lia, jonka aloitteesta mm.

M aailman Eläinsuojeluliitto vetosi neuvottelijoihin.

Suomen virallinen kanta neuvotteluis­ sa muotoutui maa- ja metsätalousmi­ nisteriönmielen mukaiseksi. Ympäris­ töministeri Sirpa Pietikäinen yritti loppuun astiajaa eläinystävällisempää linjaa,muttametsästysmafiasaijälleen kerranvoiton ministerien Martti Pura ja Mauri Pekkarinen avustuksella.

Suomalaiset neuvottelijat vaativat Brysselissä direktiiviin varausta kos­ kien karhun, suden, ilveksen, harmaa­ hylkeen ja majavan metsästystä. Niin ikään vesilintujen kevätmetsästykseen halutaan poikkeuslupaa, mutta tästä asiasta neuvotellaan vasta sitten, kun varsinaiset jäsenyysneuvottelut ovat selvät.

Toisaalta Suomen positiopaperi si­ sälsimyös ehdotuksia lajeista,jotkatu^^lisi lisätä elinaluedirektiivin suojelta­

vien lajienlistalle.Näitäovatlajit,joita EY:n alueella ei esiinny, esim. Sai­ maan norppa.

Ruotsille pakit petoasiassa Ruotsi sai Suomen neuvottelujen alla kielteisen vastauksen omiin vaatimuksiinsa poikkeusjärjestelyistä suurpeto­ jenmetsästyksessä. Ruotsinon mukau­ duttava elinalueiden suojelua koske­ vaan direktiiviin,joka rauhoittaa suur­ pedot. Metsästyslupiavoianoa vaindi­ rektiivin poikkeuslupajärjestelmän kautta, joka on niin monimutkainen prosessi,ettämetsästyson käytännössä mahdotonta. Majavan metsästykseen Ruotsi sen sijaan saidirektiivistäpoik­ keavan oikeuden.

Animalia vetosiEY:n komission DG XI:een eli ympäristöjaostoon, jotta myös Suomen suhteenoltaisiinpetoasi­ assa tiukkoja. Toimitimme komissio­ naan Klaus StufTmanille tilastojasuur­ petojen metsästyksestä, kannoista ja kantasuosituksista sekä käännökset uu­ den metsästyslain ja asetusluonnoksen keskeisistä kohdista. Maailman Eläin­ suojeluliittolähettiasiastaoman vetoo­ muksensa, jossa todettiin, että Suomen suurpetojen metsästys on Norjan valaanpyyntiin verrattavakysymys.

Elokuun alussa asiaa koskevat neu­ vottelutolivatvieläkesken,muttanäytti melko epätodennäköiseltä, että Suomi saisiläpikaikkiavaraumiaan,esim.karhunpyyntiä koskevaa varaumaa. Karhu on EY:n habitaattidirektiivinerityissuo­ jelua vaativien lajien listalla.

Neuvotteluja voidaan pitää todelli­ sena testinä sille,halutaanko elinaluedirektiivin suojeluvaatimuksia todella noudattaa vaijäävätkö ne pelkäksi sa­ nahelinäksi. □ Teksti: Päivi Viinikainen-Rosqvist Kuvat: Veli-Risto Cajander

Ympäristöministeri Sirpa Pietikäiselle voi lähettää kiitokset sinnikkyydestä suurpetojen puolesta, osoitteella: Ym­ päristöministeriö, Ratakatu 3, 00120 Helsinki.

Teksti: Hannele Luukkainen ___________________ K u v a t : S a m i B l ä h e r g

ANIMALIA 3/1993

ANIMALIA 3/1993

25

Kirjeet tälle palstalle osoitteella: Animalia, Lukijoilta-palsta, Por­ voonkatu 53, 00520 Helsinki.

’’Eläinlääkärientunnettava vastuunsaeläinsuojelussa”

joista useimmat eläinystävät vain haa­ veilevat. Hänen kotitilansa oli Järven­ pään kartano, ja eläimiä oli vaikka minkälaisia. Oman ponin ja koiran li­ säksi pojalla oli mm. vuohi, kanoja ja kukko.

Häkkikanalat eläinrääkkäystä ’’Olen ainaolluterityisenkiinnostunut siipikarjasta. Ensimmäisen kanatarhan perustin kahdeksanvuotiaana, kun sain yksitoista siitosmunaa. Niistä kuoriu­ tuikahdeksan kanaajakukko”.Hakon Westermarck kertoo.

Vuosia myöhemmin, 1931, nuori kasvattaja sai Lahden yleisessä maata­ lousnäyttelyssä kunniapalkinnon hy­ vin hoidetusta siipikarjasta. Wester­ marck muistelee mielellään myös kolmeasataa kalkkunaa, jotka tepastelivat vapaana kotitilalla. ’’Häkkikanalat ny­ kymuodossaan ovat eläinrääkkäystä.

Kaikilla eläimillä tulisi olla mahdolli­ suus liikkua edes osan päivää tarhas­ sa.”

Hakon Westermarck aloittieläinlää­

H a k o n W e s t e r m a r c k o n r a k a s t a n u t p ie ­ n e s tä p itä e n k a n o ja j a k u k k o ja . T ä m ä n k u k o n h ä n p i i r s i k a k s i v u o ti a a n a , v u o n ­ n a 1915.

26

P ä iv in in n o itta m a n a k irjo itin k irje e n A u ­

se k ä e lä in te n k y n sis tä , su lis ta , h a m p a is ta j a

r in k o m a tk o ille , j o n k a jä r je s tä m illä m a t­

n a h o is ta v a lm iste tu t tu o tte e t. Ei k a n n a ta

k o illa s e u ra ta a n k u k k o ta p p e lu ita . A u rin k o ­

m y ö sk ä ä n o sta a v a lo k u v a a sim p a n s sin k an ssa liik k u v a lta k a tu v a lo k u v a a ja lta .

H ä m m ä s ty in to d e lla lu k ie ss a n i A n im a lia st a 2 /9 3 , e ttä v a in n. 1000 A n im a lia n jä s e n tä to im ii a k tiiv ijä se n in ä . Itse o le n a k tiiv ijä ­ se n , e n k ä o le k a tu n u t 4 0 m k :n ’’u h ra u s ta ­ n i ” . E n n e n e n o le la isk u u te n i j a k irja llis e n a n n in h u o n o u d e n ta k ia lä h e te lly t b o ik o ttik o rtte ja , m u tta n y t v o in to d e lla v a ik u tta a A n im a lia s ta sa a m ie n i v a lm iid e n k o rttie n

k a is ta tu ris tim a a h a n e lä v ä n ä tu o te ttu a p ie n ­

a v u lla . K iitä n A n im a lia a h y v ä s tä id e a s ta j a

jn e . p o h ja u tu v a t y le e n s ä k a n s a n p e rin te e ­

tä sim p a n s sia k o h d e n k u o le e s e its e m ä n

se e n . K o s k a m a tk u s ta jie n jo u k o s s a o n ain a

m u u ta j o k o p y y n n in ta i m a tk a n a ik a n a .

to iv o n , e ttä v a lm iid e n k o rttie n lä h e tte ly ä ja tk e ta a n .

^ h e n k ilö itä , jo tk a o v a t k iin n o s tu n e ita tä lla i­ sista e s ity k s istä , n iin m a tk a n jä rje s tä jä t p itä ­

-v u o tia in a , sillä sillo in n e o v a t liia n is o ja j a

s a n o o e l ä in lä ä k e ti e t e e n p r o f e s s o r i H a k o n W e s t e r m a r c k , a r v o s t e t t u s u o m a la in e n e lä in -

a in a m a tk u s ta ja n , k o s k a r e tk e ä ei v o id a to ­

s u o je lu m ie s .

te u tta a , j o s lä h tijö itä e i o lisi. A s ia k k a ita tä s ­ sä k u u lu isi lä h in n ä m o ittia . E s im e rk k e jä lö y ty y m y ö s k o tim a a sta , s u o ra n a is e s ta k i­

’’V a u v a s im p a n s s it” ta p e ta a n y le e n s ä 6 - 7 v a ik e a sti h o id e tta v ia . L u o n n o ssa sim p a n s si e lä ä 3 5 -v u o tia a k si.

A in a k in e n n e n M a a ilm a n L u o n n o n S ää­ tiö o n ja k a n u t ilm a is ta ’ ’A n n a n iid e n e lä ä ” -e site ttä , jo s s a k e rro ta a n ta rk e m m in siitä ,

d u tu k se sta e sim . tu r k is ta r h a a ja t.”

m itk ä m a tk a m u is to t o n te h ty u h a n a la is ista

A u rin k o m a tk a t s e lv ä s tik in y rittä ä v ä lttä ä v a s tu u ta a n - j a sy y ttä ä a sia k k a ita a n ! M a t­ k a to im isto p e ru s te le e te k o ja a n m y ö s sillä ,

e lä in la je is ta . E site ei k u ite n k a a n ta v o ita

e ttä m u u tk in te k e v ä t n iin - a iv a n k u in p ie ­

lia y k sin tai y h d e s s ä W W F :n , m a tk a to im is ­ to je n ta i F in n a irin k a n s s a jä r je s tä ä n ä k y v ä n

n e t k o u lu p o ja t! T o is a a lta v a s tin e k e rto o

m o n ia k a a n tu ris te ja , jo te n n ä k y v ä m p i k a m ­ p a n jo in ti o lisi p a ik a lla a n . V o isik o A n im a ­

se lv ä sti siitä , e ttä k u lu tta ja n v a lin n a t v a i­ k u tta v a t m e rk ittä v ä sti m y ö s m a tk a ilu ss a .

k a m p a n ja n ? S iih e n v o isi k u u lu a e s im . il­

Itse o le n k u ite n k in S a tu L e in o se n k a n s sa

p iste (e site m a te ria a lia j a k u v a ta u lu ja ) H els in k i- V a n ta a n le n to a s e m a lla .

sa m a a m ie ltä siitä , e ttä ei k a n n a ta ry h ty ä

m o itu k s ia m a tk a e s itte is s ä ja /ta i tie d o tu s-

m ih in k ä ä n b o ik o ttiin , j o s m u u ta m a lla m a t­ k a to im isto n re tk e llä m u id e n e sity s te n

A n im a lis ti

K aikki on suhteellista. M eistä täällä kes­ kustoim istossa tuhat aktivistiakin on paljon - enemmän kuin uskalsimm e toivoa. Mutta sitä nopeamminhan eläinten asem aa sa a ­ daan parannettua, m itä useam pi ryhtyy ak­ tiivisesti toimimaan. Uudet aktiivijäsenet ovat edelleen tervetulleita, j a pyrim m e j a t ­ kossakin pitäm ään aktiivijäsenille p o stite t­ tavan m ateriaalin m onipuolisena j a m ie­ lenkiintoisena. Jokainen toim ii tavallaan, parem pi, että toim ii edes m aksam alla j ä ­ senm aksun kuin ettei toim i lainkaan...

T o im itu s

J .K .

Nuorten Animalia A s u n m e lk o p ie n e llä p a ik k a k u n n a lla , eik ä tä ä llä m y y d ä y h d e s s ä k ä ä n k a u p a s sa v a p a i­ d e n k a n o je n m u n ia . K e s k u s te lin lu o n ta isliik k e e n o m is ta ja n k a n s s a , m u tta h ä n sa n o i, e ttä n iitä o n h a n k a la s a a d a , e ik ä h ä n tila n n u t n ii­ tä. M is tä n ä itä m u n ia v o i s a a d a ? V o is ik o n ii­ tä tila ta jo s ta in ? M is tä vo i sa a d a lu o m u lih a a ?

K iito s h y v ä s tä p a ls ta sta . ” E i h ä k k ik a n a la m u n ia ”

A nim alia on p a r ’aikaa kartoittam assa v a ­ paiden kanojen munien tiloja j a m yyjiä. Tu­ loksia odotellessasi voit o ttaa y h tey ttä vaik­ kapa paikalliseen maaseutukeskukseen (useissa on erityinen luomuneuvoja), nume­ ron löydät puhelinluettelosta. Ehkäpä sieltä osataan neuvoa, m issä on lähin lattiakanala ta i m issä niiden tuotteita on kaupan. (Elan­ nosta on ainakin aika ajoin saanut luom uli­ haa.) Lähetäthän saam asi tiedot m yös m eil­ le. Kiitos.

m e n , p itä isi m in u n m e n n ä k o lk u tte le m a a n e lä in ta rh a n p o rtte ja , jo tk a m u u llo in k ie rrä n k a u k a a . E ik ö se p u h u e lä in ta rh o je n p u o le s ta , e ttä j o s e lä im e t ta rv its e v a t a p u a , n e s a a v a t si­ tä ju u ri e lä in ta rh o ilta ?

M in n a

On hienoa, j o s eläintarhoissa autetaan louk­ kaantuneita luonnonvaraisia eläim iä. Sen takia ei kuitenkaan tarvitse hyväksyä eläin­ tarhoissa m ahdollisesti esiin tyviä epäkohtia.

L u k ie ss a n i u u sin ta A n im a lia -le h te ä n ro 2 /9 3 m ie ltä n i jä i k iu s a a m a a n e rä s p ie n i asia.

Y m m ä rtä ä k s e n i

Kaarina Kivivuori ANIMALIA 3/1993

S im p a n s s ik in o n u h a n a la in e n e lä in , j a j o ­

Kaikki aktiivijäseniksi!

n u lle v a s ta u k se n , j o s s a to d e ta a n se u ra a v a a : ’ ’E rila ise t k u k k o ta p p e lu t, h ä rk ä ta iste lu t

v ä t ’ ’n ä y tö k s iä ” o h je lm a ss a a n . P ä ä tö s o n

Viron auttam inen lähellä sydäntä Eläinsuojelutyöhön Hakon Wester­ marck tulimukaan 1970-luvulla. Paitsi kotimaisissajärjestöissä,hän on toimi­ nut myös luottamustehtävissä WSPA: ssaja Pohjoismaisessa Eläinsuojeluliitossa. Hän on ollut mukana vaikutta­ massa mm. siihen,ettäeläinsuojeluyh­ distykset saatiin valtionavun piiriinja ministeriööntulieläinsuojeluylitarkastajan virka.

Tällä hetkellä mies keskittyy Viron eläintenauttamiseen. Hän käy säännöl­

S a m a a v o is i p y y tä ä m u ilta k in m a tk a n jä r­ je s tä jä ltä .

J o k a in e n v o isi m y ö s ta rk k a illa o m a a

” S e , e t t ä s a a h u o le h t ia e lä im e s tä , o n la p s e lle s u u r i l a h j a . S e k e h i t t ä ä v a s t u u n t u n t o a '’,

Eläinsuojelu asialinjalla Eläinsuojeluaate on Westermarckin mielestä kehittynyt viime vuosien ai­ kanahuomattavasti. Siitähän antaakii­ toksen eläinsuojeluyhdistyksille,jotka ovat pystyneet pitämään asiallisen lin­ jan toiminnassaan. ”On hyvä, että meillä yhdistykset yhteistyössä pystyvät ajamaan asioita.

Muualla on enemmän kilpailuhenkeä, ja sejohtaa äärimmäisiin tekoihin.”

Hakon Westermarck on terveyden perikuva vielä 81-vuotiaana. Mies pal­ jastaasalaisuudekseen säännöllisenlii­ kunnan - hän pelaatennistäkerran vii­ kossa-ja sen,etteiolekoskenuttupak­ kaan, viinaan ja kahviin. Huolehtiva vaimo pidentää kuulemma myös ikää, samoin maidon juominen. □

tä k in n ä k y v ä m p ä ä n v a lis tu k s e e n ja tk o s s a .

k ä y ttä y ty m is tä ä n j a jä ttä ä m a tk o illa o s ta ­ m a tta k a ik k i k o tilo t, s im p u k a t, k a k tu k s e t, o rk id e a t j a m u u t v ä rik k ä ä t k a s v it, k o ra llit

m a tk o je n la a d u n v a lv o n ta o s a s to lä h e tti m i­

lisesti Virossa ja vie sinne rokotteita, eläinlääkkeitä sekä lahjoituksena saa­ tuja koneita ja toimistotarvikkeita eläinsuojeluyhdistyksille. ’’Eläinlääkärien vastuu eläinsuoje­ lussa on suuri”,Westermarck painot­ taa,jakertootehneensävuosiasitkeästi työtä,ettäeläinsuojeluotettaisiinesille kansainvälisen eläinlääkäriliiton ko­ kouksissa. ’’Australian kokouksessa kahdek­ san vuotta sitten eläinsuojelua käsitel­ tiin minun aloitteestani yleiskeskuste­ lussa. Kehitys on johtanut siihen, että viime vuoden kokouksessa eläinsuoje­ lullaoli oma sektio.”

T o im itu s

n o n e n A n im a lia s s a 2 /9 3 m a tk a to im is to je n h u n e lä in te n se k ä lu o n n o n su o je lu u n .

ketieteenopiskelutTukholmassa vuon­ na 1932. Eläkkeellejäädessään hän oli Eläinlääketieteellisen korkeakoulun rehtori. ’’Ruotsissa eläinsuojelu on parem­ min mukana eläinlääkäreiden koulu­ tuksessa. Se on nivelletty koko kuusi­ vuotiseen opiskeluun, kun meillä Suo­ messaon vainlyhyt5-6 tunninkurssi.’’

Sotien aikana Westermarck olirinta­ malla jäljestämässä eläinlääkintähuol­ toajaorganisoi muun muassa lapinkarjan evakuoinnin Tornion kautta Ruot­ siin. ’’Hevosille yritettiin tehdä kunnon korsut,vaikka olosuhteetolivattalvella vaikeat”, Westermarck muistelee, ja pudistaa päätään. ’’Minä ompelin he­ vosten haavoja neljänkymmenen as­ teen pakkasessa, ja villahansikkaiden päälläolivaltavansuuretkumikäsineet, jotteivät instrumentit olisi jäätyneet sormiini kiinni...”

n a tta a lä h e ttä ä F in n m a tk o ille k iito s k irje itä a s ia llis e sta v a lis tu k s e s ta n o rsu n lu u k a u p p a a

P äiv i k irjo itti A n im a lia s s a 1/93 j a S atu L e i­ su h ta u tu m is e s ta k u k k o ta p p e lu ih in j a m u u ­

Hakon W estermarck kasvoi oloissa,

K iitos hyvästä ideasta. Se on välitetty edel­ leen liiton johtokunnalle.

v a s ta a n , j a k a n n u s ta a m a tk a to im is to a e n tis ­

M atkailusta ja luonnonsuojelusta

Professori Hakon W ester­ marck on kulkenut vuosikym ­ menet eläinlääkäreiden eturi­ vissä, kun on ollut kysymys eläinsuojelusta. Tie vei lap­ suuden eläinparatiisista Tuk­ holmaan lukemaan eläinlää­ ketiedettä, rintam alle autta­ maan hevosia sodan keskellä ja lopulta mukaan vapaaeh­ toiseen eläinsuojelutyöhön.

(e sim . k a n s a n ta n s s it) lo m a ss a s e u ra ta a n m y ö s k u k k o ta p p e lu ita . P ik e m m in k in k a n ­

ANIMALIA 3/1993

o le

’ ’P r i m u s ” j a m u u t , j o t k a e p ä i l e v ä t j o t a i n

e lä in s u o je lijo id e n su o s io s s a e li n ä itä k o h te i­

e lä in ta rh a t

e iv ä t

e l ä i n t ä k o h d e l t a v a n k a l to in : o t t a k a a y h ­

ta tu lisi v ä lttä ä re iss u illa n s a , jo tte i k a n n a te t­ ta isi ’ ’tu o m itta v ia ” a s io ita . K u ite n k in , j o s s a tu n lö y tä m ä ä n v a h in g o ittu n e e n v illie lä i­

te y ttä

p a ik a llis e e n

k a u p u n g in /k u n n a n ­

e lä in lä ä k ä r iin , te r v e y s ta r k a s ta jiin ta i p o ­ liis iin .

27

Boikotti Suomen susien puolesta? natovatkasvussa,jaEspanjassa susien määrä on noin 1500 yksilöä.

’’Kaikkien koirien äiti” oli pääosassa Euroopan Susiliiton perustavassa kokouksessa Belgiassa toukokuun lopussa.

Liegeen kokooontui edustajia 15 eri maan eläinsuojelu- ja ym päristöjärjestöistäpä siellä keskusteltiin suden suojelusta ja tulevaisuudesta Euroopas­ sa.

Keski- ja Etelä-Euroopassa ihmisten asenteet suttakohtaan ovat kehittyneet viime vuosina myönteisesti, ja myös lainsäädäntöä susien hyväksi on näillä alueillakehitetty.Niinpä sudetovatpa­ laamassa takaisin elämään sekä Sak­ sassaettäRanskassa. Italiassasusikan­

Suomen suden tila huolestuttaa Ongelmallisimpia maita susille ovat nykyään Portugali, missä susiamyrky­ tetäänjopa suojelualueilla, sekä Norja, missämaan vähäisestäsusikannastaon jatkuvasti tapettu muutamia susiyksi­ löitä. Kesäkuun alussa Norjan ”Lagtinget” kuitenkin teki päätöksen, että lajion nyt täydellisesti rauhoitettu, ei­ kä susia saa tappaa edes vedoten sii­ hen, että ne ovat olleet hyökkäämässä kotieläinten, lampaiden tai porojen kimppuun.

Euroopan Susiliiton kokous oli erit­ täin huolestunut suden asemasta Suo­ messa. Kokous hyväksyi yksimielisen päätöslauselman,jossa vaadittiin, että: • sudet on täydellisesti rauhoitettava Suomessa, kunnes täällä on elinky­ kyinen ja itsenäinen susikanta (vä­ hintäin 200-300 yksilöä), • susia varten on muodostettava täy­ dellisesti metsästykseltä rauhoitettu kulkureittiVenäjältä Suomen kautta Norjaanja Ruotsiin. Ykkösehdokas susikäytävälle olisi alue Etelä-Kai-

Valaskomissiohaluaasuojella - Norja ei

nuusta länteen Tomionjokilaaksoon ja sieltä Ruotsiin.

Uudessa metsästyslaissa maamme susien vapaata metsästystä on pyritty rajoittamaan, mutta yksityiskohtaiset säädökset annetaan vasta uuden met­ sästysasetuksen sisällä. Laissa lähde­ täänsiitä,ettäpyyntiluvatjaalueelliset kiintiöt tapettavista susista ovat edel­ leen pelkästään metsästäjien itsensä maa- ja metsätalousministeriön metsästysosaston ja läänien riistanhoito­ piirien - päätettävissä. Susien elämä Suomessa näyttää siisjatkuvan henki­ pattona.

Susiliitto ja sen presidentti eri linjoilla Euroopan Susiliitossa mukana olevat järjestöt päättivät yksimielisesti, että ne kehottavat jäseniään boikotoimaan matkailua Suomeen ja suomalaisia tuotteita,josja kun suden asema Suo­ messa eiparane. Käytännössäjärjestöt vielä odottavat tietoja metsästysase­ tuksen suttakoskevistapykälistä, min­ käjälkeen voi alkaa tapahtua.

Euroopan Susiliiton presidentiksi valittiinkansanedustaja Erkki Pulliai­ nen. Eduskunnan metsästyslain käsit­ telyn yhteydessä Pulliainen ei kuiten­ kaan kannattanut niitä päätöslausel­ mia, mitä järjestö oli Suomen susistai esittänyt (mm. susien täysrauhoitus, susikäytävät).

Allekirjoittaneelta saa lisätietoa Eu­ roopan Susiliitostaja sen toiminnasta.

□

Teksti ja kuvat: Veli-Risto Cajander

Haluatko vaikuttaa suden asemaan?

Katso toimintasivu 32.

28

AN IM AL IA 3/1993

•

Valaanpyyntikom issio IWC päätti toukokuussa Japanissa, että suurvalaiden vuonna 1986 alkanut pyyntikieito jatkuu.

Norja ja Japani esittivät, että lahtivalaita saisi pyytää Koillis-Atlantilla ja Eteläm ante­ reen vesillä, mutta kokouksen selvä enem m istö, myös Suomi, äänesti ehdotusta vastaan.

Norjan painostus valaanpyynnin puolesta oli jo kuitenkin tehonnut: Ruotsi ja Tanska äänestivät tyhjää.

Kaupallisen valaanpyynnin aloittami­ nen uudelleen vaatii IWC:n jäsenmai­ den 3/4 enemmistön taakseen, mutta tämä tuskintoteutuneeaivanlähivuosi­ na.Lukuisatkansainvälisetjärjestötte­ kevät lakaamatta PR-työtä valaiden hyväksi,ja varsinkin suurimmissa län­ simaissa mielialat valaiden suojelun jatkamiselle ovat erittäinvahvat.

Norja aloitti kaupallisen pyynnin Toukokuun lopussaNorja ilmoitti,että se aikoo tulevana kesänä lWC:n pää­ töksen vastaisesti pyytää 300 lahtivalasta, osittain tieteen nimissä, osittain puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin.

•

K a u p a llin e n p y y n ti a lk o ik in s itte n k e ­ s ä k u u n p u o liv ä liss ä .

Norjan päätöstä on vaikea hyväksyä ja ymmärtää. Atlantin lahtivalaatteke­ vät vuosittain laajojavaelluksia, eivät­ kä ne sitenelä vain Norjan vesillä. Ri­ on ympäristökokouksessa v. -92 hy­ väksyttiin, että nimenomaan IWC on sekansainvälinenelin,joka päättäävalaitten pyynnistä ja suojelusta. IWC:n asiantuntijoiden enemmistö on sitä mieltä, ettäAtlantin lahtivalaskantaon niinvähentynyt,ettäseeiainakaan vie­ läkestäisipyyntiä. Myöskään pyynnin kansainväliseen seurantaan ja valvon­ taan ei ole vielä olemassa kunnollista systeemiä.

Monet ympäristöjärjestöt USA:ssa ja Länsi-Euroopassa ovat jo pistäneet

ANIMALIA 3/1993

P a l l o p ä ä v a l a i t a e te lä is e llä A tla n tilla .

pystyyn laajoja boikottikampanjoita norjalaisia tuotteita vastaan. Myös USA:n hallituksen virallisia rankaisutoimia Norjalle on odotettavissa. Ta­ loudellisetmenetyksetmaan kalastuse­ linkeinolle ja matkailulle voivat olla tällöin huomattavat. Norjan valaanpyynti antaa osavuotista työtä vain noin sadalle miehelle.

Suojelupuisto suunnitteilla Japanin valaskokous päätti jatkaa jo vuoden vireilläolluttavalmistelua,jot­ taAntarktiksen vesialueistamuodoste­ taan laajavalaidensuojelupuisto. Japa­ ni ja sen IWC:n kokoukseen ’’osta­ mat” pienet saarivaltiot vastustavat jyrkästinäitäsuunnitelmia, koska pää­ tös valaspuistosta estäisi Japanin tule­ vat suunnitelmat laajamittaisesta lahtivalaitten pyynnistä Etelämantereen merialueilla.

IWC esitti Suomen aloitteesta pää­ töslauselman oman pikkuvalaamme pyöriäisen nykytilanteen selvittämi­ seksija suojelun tehostamiseksi. Pyöriäisiähukkuujoka vuosi sadoittainlä­ hinnä tanskalaisten kalastajien verk­ koihin.

Valaskokous esitti myös pahoitte­ lunsa pallopäävalaitten epäinhimilli­ sestä nuijimisesta Fär-saarten vesillä.

Saarethan kuuluvat Tanskalle, mutta maan hallituseihaluapuuttuaasiaan.Q Teksti ja kuva: Veli-Risto Cajander

Haluatko toimia valaiden puolesta?

Katso toimintasivu 32.

29

Alueosastot EläinsiiojelulHkkeen voima on paljolti yksittäisten ihmisten voimaa. Monet eläinrääkkäykset on saatu loppumaan jo sillä, että eläinten kohtelusta vastaa­ vat ovat saaneet kasapäin eläinten puolesta puhuvia kirjeitä.

Animalia-lehden toimintasivut tarjoavat lukijoille tilaisuuden saada ää­ nensä kuuluviin. Kun mieltäsi painaa jokin, mitä eläimille tehdään, ilmoita mielipiteesi kohteliaasti mutta selvästi suoraan asianomaisille. Sinun kirjeesi voi olla mukana tuomassa asiaan muutosta.

Tam pereen toim intaryhm ä kokoontuu pääkirjasto Metsossa ajalla 18.8.93-2.3.94joka toinenkeskiviikko (luentosali 4) ja ajalla 7.3.94-30.5.94 joka toinen maanantai (luentosali 5).

Tervetuloa mukaan! Lisätietoja an­ taa Petra Jalli, puh. 443 654.

3 O« S

Sivulta 6:

A pua!

Tarvitsemme sinua aikuinen tainuori, uusi taivanha, lihava tai laiha, tumma taivaalea aktivisti!

8.9.93 (ke) klo 17.30 IDEARIIHI kaikille pääkaupunkiseudun animalialaisille. Nyt juuri sinulla on mahdolli­ suus vaikuttaa eläinsuojelun etenemi­ seen. Syksyllä on ohjelmistossa mm. apina- ja häkkikanalakampanjat, Eläintenviikontapahtumatjaeläinsuo­ jelulakiin vaikuttaminen.

Tulemukaan suunnittelemaan- löy­ detään yhdessäjokaiselle omia kykyjä ja mieltymyksiä vastaavaa toimintaa.

Paikkana Animalian toimisto, Por­ voonkatu 53, Helsinki. Kahvi- ja teetaijoilu.

Jos etpääse kokoukseen, kirjoitatai

soita ideasi: Outi Repo, Ylistörmä 5 B 16,02210

Espoo, puh. 889 833.

Päivi ’’Pii” Korhonen, Valapolku

p a n e d e s s ä , j o n k a i k k u n a a n o li s a a t u k a m p a n j a n k u v a n ä v t t e ly .

15 A, 02770 Espoo, puh. 8057 232.

ALUEO SASTO T/yhdyshenkilöt: E S P O O : P ä iv i K o rh o n e n , V a la p o lk u 15 A , 0 2 7 7 0 E sp o o , 9 0 -8 0 5 7 2 3 2 H A N K O : G itta R o o s /Z o o life , V u o rik a tu 11, 10900 H a n k o , 911-871 70 IIS A L M I: N iin a A rp o n e n , T o m ik a tu 12 A 3 3 , 7 4 1 20 Iisa lm i, 9 7 7 -1 4 6 2 6 JO E N S U U : A n n a L iits a lo , T iira n tie 3, 801 6 0 Jo e n su u , 9 7 3 -8 2 2 7 5 7 JY V Ä S K Y L Ä : Ja a n a M ä k in e n , P e lk o se n tie 1 B 19, 4 0 2 5 0 J k l, 9 4 1 -6 7 7 882 JÄ M S Ä : T u ija S o v ijä rv i, K o iv u tie 9 A 9 8 , 4 2 3 0 0 Jä m sä n k o s k i, 4 5 5 95 J Ä R V E N P Ä Ä : Ja n i R a u tia in e n , K a u k o tie 1 0-12 C 11, 0 4 4 0 0 Jp ä ä , 90-291 0 4 0 6 K A J A A N I: S o n ja K a rp p a n e n , S a v ik o n tie 2 8 , 8 7 5 0 0 K a ja a n i, 9 8 6 -3 7 5 68 K E M I: M e rv i T u o h im a a , H a iju k a tu 5, 9 4 7 2 0 K e m i, 9 6 9 8 -3 4 0 68 K O T K A : T e a S a k k i, P L 2 2 8 , 48101 K o tk a , 9 5 2 -2 8 7 811 K O U V O L A : N in a P a a v ila in e n , M a ija tie 3, 4 5 6 1 0 K o ria , 95 1 -8 2 2 0 0 6 K U O P IO : K irsi S iv e n , H a a ra k a s tie 2 E 3 8 , 7 0 8 0 0 K u o p io , 971-331 3 3 7 L A H T I, a lu e o s a s to n to im isto : K a rin ie m e n k a tu 2 8 , 15140 L a h ti, 918-514 002 M IK K E L I: M a rita L a a n ti, H iih to m ä e n tie 3 A 5, 50160 M ik k e li, 9 5 5 -3 3 6 9 8 6 N IV A L A : M a a rit A n n a la , P ä ä k ö n tie 149, 8 5 6 3 0 S a ija n a h d e , 9 8 3 -4 4 6 862 N U M M I-P U S U L A : Irm a T e ik a ri, L e h to la , 0 3 8 5 0 P u su la , 9 0 -2 2 6 6 2 3 6 O U L U : T u u k k a N isk a n e n , V a lta tie 4 4 as. 5 3, 9 0 5 0 0 O u lu , 9 8 1 -3 4 9 863 L ö y tö e lä in p a lv e lu /M e rv i P e so n e n : 981-5521 618 P O R I: M irv a M ä n ty k o rp i, L a u ta p o ja n tie 10, 2 8 8 0 0 P o ri, 9 3 9 -4 4 7 0 6 4 P O R V O O : A n n a L in d q v is t, P a ju m ä e n tie 1-3 A , 0 6 4 5 0 P o rv o o S E IN Ä J O K I: L e ila P e n n a la , S iip ip y ö rä n k a tu 11, 6 0 100 S jk , 9 6 4 -4 1 4 0 6 4 8 T A M P E R E : P e tra Ja lli, T u u la rin k a tu 4 F 7 6 , 3 3 3 0 0 T re , 93 1 -4 4 3 6 5 4 E lä in s u o je lu n e u v o n ta : A n ja T o iv io , 931-671 9 7 4 T U R K U , a lu e o s a s to n to im isto : H u m a lis to n k a tu 14 II k rs, 2 0 1 0 0 T k u , 921-310 123 V A A S A : K irsi H a a p a n ie m i, L a iv a k a tu 6 A 5, 6 5 100 V a a s a , 961-128 5 2 0 O l e t k o k i i n n o s t u n u t r y h t y m ä ä n a lu e e lle s i A N I M A L I A N y h d y s h e n k ilö k s i?

O t a y h t e y t t ä to im is to o n j a j u t e l l a a n a s ia s ta lis ä ä !!

30

P o r v o o la is te n K a d o t e t t u P a r a t i is i - t e m ­ p a u s oli 2 4 .4 . T ä s s ä a k t i v i s t i j o u k k o k a u ­

L a p p e e n r a n n a n a p i n a n ä y t e l m ä to i e s ille p a its i e l ä in s u o je lu e p ä k o h t i a , m y ö s u u s ia n ä y tte lij ä k y k y j ä.

Toim intaa Lappeenrannassa Tämän vuoden puolella perustettu Lappeenrannan toimintaryhmä aloitti aktiivisen toimintansa jäljestämällä helatorstaina 20.5 Kadotettu Paratiisitapahtuman. Tapahtuman suunnittelu ja toteutus sujuivat mutkattomasti hy­ vässäyhteishengessäja lujassahalussa onnistuaja vaikuttaa.

Tietoiskujen, esitteiden, diaesityk-^^ senjavideoiden lisäksitarjollaolikirp-^^ putori, kahvio ja todellisia näyttelijälahjakkuuksia versonutnäytelmä. Api­ nanäytelmä kuvasi apinoiden tietävii­ dakostakoe-eläinlaboratorioon. Lisäk­ si oli vielä kaksi muuta näytelmää ’’Ihanneihmisen päivä” sekä ’’Turkiskauppa”,jotka olivatryhmän itsekir­ joittamia.

Kävijämääräjäisuhteellisenpienek­ si, luultavasti johtuen hellelukemista, jotkavetivätihmisiäulkonapidettäviin tilaisuuksiin. Tämä eikuitenkaan mei­ tä lannistanut, ja ohjelmaa esitettiin iloisin mielin myös hyvinkin pienelle yleisölle.

Palaute tapahtumasta oli positiivis­ ta,jatoivottiinlisäävastaaviatapahtu­ mia. Meillä onkin tarkoituksena olla esillä mm. tulevalla valtakunnallisella eläinten viikolla.

H yviä eläinsuojeluuudistuksia Ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi ei (suinkaan ole täysin eläinsuojelijoiden mielen mukainen. Niin paljon hyviä uudistuksia se kuitenkin sisältää, että nyt on kiitoksen paikka. Animalia on saanut olla mukana valmistelutyössä, meitä on kuunneltuja olemme voineet vaikuttaa moniin asioihin.

Lähetä kiitokset: Maa- ja metsäta­ lousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto, osastopäällikkö Rolf Berger ja ylitarkastaja Pirkko Skutnabb, Vuorikatu 16 A, 00100 Helsinki. Voit esittäämyös toivomuk­

sen, ettäeläinsuojelijoitakuullaan laa­ dittaessa lakiin liittyviä alempia sää­ döksiä.

Sivulta 8:

d 3 Opiskelijat to im im aa n

Hanna Varjakoski

Opiskeletkotaioletkomenossaopiske­ lemaan alaa, jolla joudut vastatusten pakollisen koe-eläinten käytön kanssa, vaikka et haluaisikaan? Älä murehdi asiantilaa yksinäsi, sillä Suomen laki on puolellasi.

• Ota yhteyttä Juliana von Wendtin Säätiöön (toiminnanjohtaja Riitta Salmi, osoiteja puhelinnumero sa­ mat kuin Animalialla), kerro lyhy­ estitaustatietoaopiskelustasi,kurs­ seistasijahuolenaiheistasi. Saattoi­ mintaideoita ja lisätietoa lainsää­ dännöstä, vaihtoehdoista sekä opis­ kelijatoiminnastameilläjamuualla.

• Hanki raudanlujat perustelut sille, miksi ethalua osallistuakoe-eläin­ ten käyttöön, ja kieltäydy ko. har­ joitustöistä.Säätiöauttaatarvittaes­ sahaijoitustyökohtaisestivaihtoeh­ tojen miettimisessä.

ANIMAL IA 3/1993

ANIMALIA 3/1993

Sivulta 10:

Lentoyhtiöt ja apinakam panja Osallistumaailmanlaajuiseenkampan­ jaan,jotta lentoyhtiöt saadaan lopetta­ maan apinakuljetukset.

• Kiitä Finnairia siitä, että se kieltää apinakuljetukset. Osoite: Finnair Oy, pääjohtaja Antti Potila ja liikennepäällikkö Kari Mörsky, Dagmarink. 4, 00100 Helsinki.

• Osallistu mielenosoitukseen Air FrancenjaLufthansan Suomen-toimistojen edessä 10.9. Lisätietoja toimistosta.

• Kirjoita kirje Air Francen ja Luft­ hansanjohtajilleSuomessa. Ohessa englanninkielinen kirjemalli. Air Francenjohtajalle kirjoitetaan eng­ lanniksi tai ranskaksi, Lufthansaan voikirjoittaamyös suomeksi,mutta saksan- tai englanninkielinen kirje on parempi, koska tällöin johtaja voi toimittaakirjeeneteenpäin pää­ konttoriin Saksaan. Matkustaessasi boikotoi näitä lentoyhtiöitä.

• Jos olet työssä yrityksessä, jonka työntekijät matkustavat paljon ul­ komaille, kampanjoi asiasta siellä.

Voit monistaa kirjoittamaasi kirjet­ täjakerätäsiihentyöntekijöidenal­ lekirjoitukset.

• Saisitkoperätijonkinyrityksenboi­ kotoimaan lentoyhtiöitä,jotka kul­ jettavatapinoitajalähettämään kir­ jeen lentoyhtiölle? Voit lainata meiltäilmaiseksiKadotettu Paratii­ si-videota,joshaluatesittääsenvakuuttaaksesi yrityksen toimitusjoh­ tajanasiasta.Jossaatjonkun yrityk­ sen mukaan boikottikampanjaan, kerrothan siitämeille.

Animalia on järjestönä kirjoitta­ nutjoAirFrancellejaLufthansalle.

• Muista ministeri Sirpa Pietikäiselle menevä protestikortti,jossakehote­ taan muuttamaan luonnonsuojelu­ lakiamme niin, että apinoille vaa­ dittaisiin tuontiluvat CITES-sopimuksen nojalla.Korttejasaatilmai­ seksi meiltä.

Osoitteet: Deutsche Lufthansa AG, markkinointijohtaja Pekka Hok­ kanen, Yrjönkatu 29 A, 00100 Helsinki.

Air F ranee, j ohtaj a Declan Me­ agher, Pohjoisesplanadi 27 C, 00100 Helsinki.

KirjemalliLufthansalle/AirFrancelle:

Dear Sir, I am appalled by the cruelty of the trade inwild caught primates forrese­ arch purposes. It is estimated that around 80 % ofthe animals die during capture and transit, and the remaining 20 % areinapoorconditionwhen they arrive to theirdestination.

Airlinesarean important linkinthis death chain. Some major airlines like British Airways and KLM have made an ethicaldecision nottotransportpri­ mates. This will contribute to the dec­ line oftrade in wild caught primates.

Lufthansa / Air France, however, stillcontinue toplayapartinthiscruel trade by transporting hundreds of pri­ mates everyyearfromjungletolabora­ tories. Iwould liketo encourage Luft­ hansa /Air France tojoin the airlines which already have made this ethical decision not to have anything to do withtradethatinvolvesthreattoallthe monkey populationsoftheworld. Iam afraidthat,when travelling,I’llhave to choose other airlines, until I hear the good news thatyourairlinehasstopped transporting primates.

Yours Sincerely

31

Toimintaa

Toimintaa Sivulta 18:

Eestin Eläinsuojeluyhdistys tarvitsee edelleen apua

Rautastandardointi seis • Tilaa meiltä nimilistoja, joilla pai­ nostetaan ISO:a luopumaan ns. eläin­ suojelullistenrauta-ja ansapyyntistandardien luomisesta tai ainakin poista­ maan sana ’’eläinsuojelullinen” stan­ dardien nimestä. Nimiä pitäisi saada hurjaa vauhtia kasaan, sillätarvitsem­ me listattakaisinjo 15.9.Tilaalistahe­ ti vaikka puhelimitse taitaxilla.

• Voit kirjoittaa Suomen Standardi­ soimisliittoon ja kehottaa heitä luopu­ maan osallistumisesta rauta- ja ansapyyntistandardien suunnitteluun. Ker­ ro, että teknisiä laitteita standardisoi­ van liitontehtävänä eioleratkaistaky­ symystä, joka on moraalinen ja eläinsuojelullinen. Osoite: Suomen Standardisoimisliitto, kansainvälis­ ten asioiden johtaja Raija Relander, PL 116, 00241 Helsinki.

Alan Reingold

• Seuraavalta sivultavoitlukea, mik­ sipyydämme sinulta myös rahalahjoi­ tusta. Kampanjatilin numero on SYP 229 818-20849.

S ivulta 16:

Jenkkikoirien kom purointipannat Voitosallistuakampanjaan lähettämäl­ lä kirjeen alla olevaan osoitteeseen ja kertomalla, mitä mieltä keksinnöstä koiranystävänä olet.Laitettakutsutaan englanniksi nimellä dog hubble.

The Rev. Mother Ambrose of Wold Mission for Animals, P.O. Box 816, Glendale, Oregon 97442, USA. 32

Vuosi sitten pyysimme apuanne toi­ mistotarvikkeiden ja av-välineiden saamiseksi Eestin Akateemiselle Eläinsuojeluyhdistykselle.

Apua tarvitaanedelleen. Pääsyy sii­ hen, ettäjo toimitettu apu ei riitä,löy­ tyy täältä Suomen päästä. Valitetta­

Sivulta 22:

Osallistu itäkoirakam panjaan!

Tilaa itäkoiraesitettämme (saatavilla sekä suomen- että ruotsinkielisenä).

Jos sinullaon mahdollistaviedäsitäja­ koon paikkoihin, joissa käy tulevia koiranomistajia (koiranäyttelyt, lemmikkieläinliikkeet, harrastuskerhot, jne.), tilaa suurempi määrä. Voit tilata myös itäkoiratietopakettia, johon kuuluu esitteenlisäksitietoatuontikoirien sairauksista ja erilaisia toiminta­ ohjeita. Niiden avulla voit vaikka kir­ joittaaasiasta lehteen taitarjoutua pai­ kallisradion haastatteluun!

Maa- ja metsätalousministeriötä voi pyytää kieltämään itäkoirien tuonnin.

Osta koira-aiheinen postikortti - niitä on helposti saatavilla -ja vetoa minis­ teriöneläinlääkintä-jaelintarvikeosas­ toon. Tietoa korttiisi saat sivun 20 ju­ tusta tai itäkoiraesitteestä. Muista asi­ allisuusjaoma nimi kortissasi. Osoite:

Sivulta 29:

Boikottiin valaiden puolesta Norjan valaanpyyntiin. Tanskan ai­ heuttamiin pyöriäiskuolemiin sekä Fär-saarten pallopäävalaiden tappami­ sen lopettamiseksi voit vaikuttaa mm. näin: Älä osta norjalaisia ja tanskalaisia tuotteita,mm. juustojajapakastekalaa. Älä tee lomamatkoja Norjaan ja Tanskaan, kunnes valasasiat ovat kun­ nossa.

Ilmoita mielipiteesi ja henkilökoh­ taiset päätöksesi: Norjan Suurlähe­ tystön kaupallinen osasto, Yrjönka­ tu 23, 00100 Helsinki ja Tanskan Suurlähetystö, Keskuskatu 1, 00100 Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö, eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto.

Vuorikatu 16 A, 00100 Helsinki.

Sivulta 28:

Suomen sudet Vaadi sudenrauhoitusta.Kirjoitasano­ malehtien mielipideosastoille.

Kirjoita myös maa- ja metsätalous­ ministeriön tiedotusosastolle sekä suo­ raan ministeri Martti Puralle. Osoite: Maa- ja metsätalousministeriö, Hal­ lituskatu 3 A, 00170 Helsinki.

P a l l o p ä ä v a la i d e n n u i j i n t a a F ä r s a a r i l l a .

ANIMALIA 3/1993

vasti suuri osa saamistamme laitteis­ s a (mm. TV, videolaite, diaprojekto­ r i ) oli rikki.

Rahalahjoitus on iso apu

Soita! Kirjoita! Faksaa!

Eläinsuojeluliitto Animalia ry Porvoonkatu 53, 00250 Helsinki puh: 90-148 4866 fax: 90-148 4622

Toimisto päivystää klo 13-17 joka ar­ kipäivä. Sopimuksen mukaan toimis­ toonvoitullakäymään myös muulloin.

Todellisen avun tarpeessa olevaa yhdistystä ei saa käyttää ’’kaatopaik­ kana’’jonnekätevästitoimitetaanrikki menneet laitteet. Voi kuvitella, millä ilollalahjoituson otettuvastaan,jami­ kä pettymys on kohdannut, kun käsissä onkin romua. Etenkin kun laitteiden korjaus on Eestissämahdotonta varao­ sien puuttumisen takia.

Siis: kaipaamme edelleen kipeästi av-väline- ja toimistolaitteita, jotta voimme toimittaa ne Eestiin eläinsuojelutyöhön. Emme valitettavasti

voijärjestää laitteidenkuljetustatänne keskustoimistoon, muttajos voittuoda ne taimuutoin toimittaatänne,me hoi­ damme niiden kuljetukset Eestiin.

Kiitosjo etukäteen!

PACE 'simpanssien puolesta Englannissa on perustettu uusijärjestö nimeltä PACE eli People Against Chimpanzee Experiments. Sen tarkoi­ tuksena on saada loppumaan simpans­ sien käyttö koe-eläiminä, mm. AIDStutkimuksessa.

Parhaillaan PACE pyrkii saamaan simpanssien eläinkoekäytön kielletyk­ siEY-maissa. Tähän liittyensejärjesti kesällä Brysselissä laajan konferens­ sin. Järjestön suojelijana toimii mm. maailmankuulu eläinten käyttäytymis­ tieteen tutkijaDesmond Morris.

Näistä mittavista puitteista huoli­ matta PACE:n toiminta tapahtuu tässä vaiheessa kokonaan vapaaehtoisvoimin ja pienellä budjetilla. Järjestö on kiitollinen kaikesta tuesta, mitä se voi yksityisiltä ihmisiltä saada.

ANIMALIA 3/1993

Moni haluaisi auttaa Animaliaa työssä eläinten hyväksi, mutta aika taivoima­ varateivätkertakaikkiaan riitätoimin­ taan.

Rahalahjoitus toimintaamme varten on yksi panos,jonka voit silloinantaa.

Jäsenmaksumme on niin alhainen,että niillätuloillaei kateta edes puolta toi­ minnastamme. Jatärkeitätoimintakoh­ teitatulee koko ajan lisää!

Ihmiset tuntuvat usein ajattelevan, ettäeläinsuojelun tulisitapahtuatäysin vapaaehtoispohjalta. Nykypäivän maa­ ilmassa,jossa vastassamme on yhä ko­ vempi eläinten hyötykäyttöjajossa ta­ loudelliset tekijät ratkaisevat, tämä kaunis ajatuseienää toimi. Tarvitsem­ me ammattilaisia töihin,näyttävää ma­ teriaalia tiedotukseen ja valtavan mää­ rän asiantuntevaa tietoaonnistuaksemme. Kaikkeen tähän tarvitaan rahaa.

Rahan pyytäminen on vaikeaa. Toi­ vomme kuitenkin, että sen antaminen olisiiloinenasia,silläseon konkreetti­ nen aputyössämme eläintenoikeuksien puolesta.

Jos haluat, ettälahjoittaessasi tietosi tulevat meille, muista laittaa pankki­ siirron tai maksuautomaatin kohtaan ’’tiedonantoja” nimesi ja osoitteesi.

Jos haluat järjestää rahankeräyksen eläinten hyväksi, ota yhteyttä toimis­ tonhoitajaTarjaBaldingiin,jokakertoo sinulle, mitä laki määrää rahankeräyk­ sistä,puh. 90-1484866.

Lämmin kiitos.

Lahjoitustilin 2001381934.

Jos haluat lisää tietoja PACE:n toi­ minnasta taihaluat liittyätukijäseneksi, voit kirjoittaa (englanniksi) osoit­ teella: PACE/ Ms. Sandra Scott, 86 Victoria Mansions, South Lambeth Rd., London SW8 1QU, United Kingdom.

Kiitokset eläinsuojelulliselle pankille Animaliassa 1/93 ollutuutinen englan­ tilaisen pankin päätöksestä katkaista

numero

on:

SYP

siteensä eläinsuojelullisesti arvelutta­ viin yrityksiin, on poikinut yhteyde­ nottoja. Tässä osoite kiitoskirjeitä var­ ten: The Co-operative Bank, 1 Bal­ loon Street, Manchester, M60 4 EP, United Kingdom.

M aatalousmessuille!

Animalialla on oma osasto maaseutumessuillaHelsinginmessukeskuksessa 8 . - 10. 10.

Lahden alueosasto on mukana Luomu-Lahti-messuilla, jotka pidetään syyskuun lopussa.

33

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET

Uutuus T-paita T u ru n alueosastolta Tilaa nyt Turun alueosaston uusi T-paita(kuvaalla)suoraanalueosaston toimistosta, os. Humalistonkatu 14, 2. krs, puh. (921) 310 123.

Koot 100-140 cm 50 mk, koot 150— 160 cm ja S-M 55 mk, ja koot L-XXL 60 mk.

Värit: tummansininen, punainen, harmaa, valkoinen, vaaleankeltainen.

Postitse tilattaessalisätäänpostitusja käsittelykulut.

T ila a tietoa eläinsuojelusta

Syksyinen sienijuureslaatikko Ohje kahden hengen annokseen: 2 dltäysjyvämakaronia runsas desilitra paloiteltuja tuoreita sieniä (kanttarelleja, herkkusieniä tms.)

2 dljuureksia pieninä paloina (myös keittojuurespussi käy) purjoa 1vapaana kasvaneen kanan muna 1dl maitoa mausteita (yrttisuolaa, paprikajauhet­ ta...) loraus soijakastiketta

Keitä makaroneja 5 minuuttia. Lisää juurespalat ja keitä vielä noin 10 mi­ nuuttia. Kaada vesi pois. Ruskista sie­ net pannulla. Laita voideltuun uunivuokaan makaronit,juurekset,puijoja sienet.Tee munamaitojasekoitasiihen mausteet ja soijakastike. Kaada seos vuokaan. Paistalaatikkoa200 asteessa 15minuuttia. Ota uunistajasekoitava­ rovasti (etteikuivu päältäliikaa).Pais­ ta vielä 15 minuuttia. Päälle voi lisätä loppuvaiheessajuustoraastetta.

Toivottavasti maistuu!

Haluatko, että muut lukijat pääsevät nauttimaan parhaista kas visherku is ta si? Lähetä reseptisi toimitukseen etenkin joulureseptejä kaivataan seuraavaan lehteen.

BWC-kosmetiikkasarjalla on uusi maahantuoja. Tiedustelut: Oy Vitalas Finland Ab, Kauppatie 3, 65610 Mus­ tasaari. Puh: 961-322 3033.

Vilkan • Aatu (o.s. La-jun Aramis) 3.8.1980-19.12.1992 • Tito (o.s.Alenas Omar)

5.11.1979-29.5.1993

Diasarjat X viivalle - Yleisdiasarja eläinsuojelusta/24 kuvaa ----- Eläinkoe-diasaija/25 kuvaa ----- Maatalouseläin-diasaija/19 kuvaa ----- Turkiseläin-diasarja/15 kuvaa ESITTEET JA JULISTEET - Yleisdiasarja nuorimmille (Esitteetjajulisteetovatmaksuttomia, suuristatilauksistaperim­ (mm. ala-asteet)/18 kuvaa ----me postikulut.)

Diasarjojen kanssa lähetetään kuvien selitykset tilaan kpl: sekä aiheeseen liittyvääyleismateriaalia.

Eläinkokeet Kuvanäyttelyt - Yleisesite eläinkokeista ----- Kosmetiikkaesite ----- - 17 värikuvaa teksteineen eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kirjastoihin, kouluihin, - Juliana Von Wendtin Säätiö tieteen tukemiseksi ----näyttely-ja kerhotiloihin. ilman eläinkokeita -esite ----- ’’Kadotettu Paratiisi” -kampanjan - Juliana Von Wendts Stiftelse förvetenskap utan kuvanäyttely (11 kuvaaja selitykset) djurförsök- broschyr ----- ’’Kadotettu Paratiisi” -kampanjaesite Videot (+ protestikortit) ----- Heidän tulevaisuutensa on Sinun käsissäsi, n. 15 min, suom. tekstitys ----Jfua-ja turkistalous - Food without fear/Ruokaa ilman kärsimystä, ^^leisesite eläimistä maataloudessa video kasvissyönnistäja lihantuotannosta, - Häkkikanaesite (+ vetoomuskortti kauppiaille) n. 25 min, suom. tekstitys -----Turkisesite ----- Nooan Arkki, video pääuskontojen suhtau­ - ”10 hyvää syytä ollakäyttämättä tumisesta eläimiin, n. 25 min, suom. äänitys turkkia”-esite ----(sopii hyvin uskonnon taielämänkatsomustiedon - Turkisjuliste ----- ’’Kana eiole kone” -juliste ----tunneille!)

----- Kadotettu Paratiisi -video kansainvälisestä apinakaupasta, 20 min, engl. äänitys ----Muut - Animalian yleisesite (sis.jäsenmaksukuitin) Diasarjojen ja videoiden lainaamisen ’’pelisäännöt”: - ’’Eläinrääkkäystä, voitko sinä auttaa” • AV-välineiden lainausmaksu on 10,/videotaidiasarjajalisäk­ /Eläinten oikeuksienjulistus ----siperimme postikulut. (Postikulutperitäänmyös suuriaesite- Itäkoiraesite ----- Postimyyntihinnasto (liitontuotteet) määriä tilattaessa).

• Laina-aika on n. 2 viikkoa, elleimuusta erikseen sovita.

----- Suomenkielinen tietopaketti • Vain yksi diasarja taivideo kerrallaan, elleimuusta erikseen - Material pä svenska ----- Joukkoesitteitäjaettavaksi ----sovita.

• Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

Tietovihot (perimme 10,-/kpl • HUOM! Tee varauksesihyvissäajoin.Emme voitaatasitäet­ kopiointikustannusten peittämiseksi) ^Eläimet kosmetiikkateollisuudessa tä toivomasi materiaali on vapaana. Lainaukset toimitetaan varausjärjestyksessä. ^Bäinsuojelun nykytilanne Suomessa -"Häkkikanalat ----- Nupoutus ja kastrointi ----Tilaaja/lainaaja:_____________________________ - Emakoiden kasvatus ----Osoite:___________________________________

Marraskuun Animaliassa: Koiran silmissä kauneus, hyvyys ja totuus; sieltä ihminen ammentaa viisau­ den ja rakkauden voiman.

Puhelin (AV-välineitä lainattaessa):_________________ Toivottu laina-aika (esim 1.-15.9.):_________________ Tilauksen/varauksen voit tehdä myös puhelimitse, 90-148 4866 toimiston aukioloaikana.

• Vapaaehtoisena WSPA:n Lontoon toimistossa

Sari Varpama kertoo, millaistaon työskennellä Maailman eläinsuojeluliiton WSPA:n kansainvälisessäjoukossa. # Eläinsuojeluaate mukana bisneksessä

Parturi-kam paam o H ius-soppi K äytäm m e alan tuotteita, joita ei o le testattu k oe-eläim illä.

T ule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967 34

Rakkaan briardi-Aatun ja koirista parhaan spu-Titon muistoa kunnioittaen

Leena Kaisu ja Risto Pete, Taija, Mari ja Jani muut kaksi-ja nelijalkaisetystävät ANIM AL LA 3/1993

AnitaRoddickon The Body Shop-kosmetiikkaketjunluojajasie­ lu. Lue, mitä mieltä värikäs Anita on eläimistä, eläinsuojelusta, luonnosta... # Miten joulusika eläisi luonnossa

Saija eläinten luonnonmukaisesta elämästä jatkuu. Joulun alla Helena Tengvall perehdyttäälukijatsianmonipuoliseen käyttäy­ tymiseen.

ANIMALIA 3/1993

j§ 35

Osta tuotteitamme - tuet toimintaamme VAATTEET laan .. kpl -4-värinen Häkkikanalat Historiaan -merkki, 8,-. Ti­ laan .. kpl - Fur isdead -merkki (punamusta), 8,—.Tilaan .. kpl -Animal Liberation, Human Liberation -merkki, 8,-. Ti­ laan .. kpl -Ei eläinkokeille -merkki (rotta), 8,-. Tilaan .. kpl - Tullutuusieräenglanninkielisiäerikoismerkkejä.Tilaaeril­ linen esite!

Tarrat - Logohiiri-tarra-arkki, 15 pyöreää tarraa. 10,-. Ti­ laan .. kpl - Eläinkokeetonkosmetiikka-tarra-arkki,16tarraa,(nainenj^ kani). Tilaan .. kpl ™ Eläinten puolesta. Eläinten ystävän käsikirja/Helena -EI MAINOKSIA, KIITOS toivottaa logohiiremme kestä­ vässä ovitarrassamme, 5,-. Tilaan .. kpl Tengvall, 87,Kattavakotimainentietopakettieläimistäjaeläinsuojelusta M U U T A PIENTÄ KIVAA kiinnostuneille. Tilaan .. kpl Meikkipussi 15,Oikeutta eläimille/Peter Singer, 120,Kansainvälisen eläinsuojeluliikkeen perusteos, runsaasti - Läpinäkyvävetoketjullajataskullavarustettupussimeikeil­ letaimuillepikkutavaroille,kuvana kanijatekstiANIMAtietoa myös Suomesta. Tilaan ... kpl LIA. Koko 15 cm x 11 cm. Tilaan .. kpl Eläinten ETYK/useita kirjoittajia, 55,Yksissä kansissapaljonasiaajapohdintaaeläintenasemas­ Uusiopaperikuoret ja/tai kirjepaperilehtiö - Kuorinipussa 20 kuorta, lehtiössä40 kirjepaperia. Kuorissa tatämän päivän Suomessa ja vähän muuallakin. ja papereissa painatuksena kussakin viittäerilaistahauskaa Tilaan ... kpl eläinhahmoa (kani,karhu, kettu,kissa, koira).

Kuolema ja nuori rakastaja/Eeva Kilpi, 80,Tilaan .. kpl kuorinippua, 16,lehtiötä, 20,Kolme elämän-ja luonnonläheistä novellia. Nopeille tilaa­ TAI .. molemmat 32,jillekirjailijan nimikirjoituksella varustettu teos!

Levy 15,Tilaan ... kpl Kukko kosioretkelläjaTyhjä saari 80,-/kpl TAI yht. 120,- - Eläin/luonnonsuojelusingle ”Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen”,Kanimania-yhtyeen esittäminä. Tilaan .. kpl Ihastuttavat, värikkäät kuvakirjat lapsille. Hauskat tarinat, joissa mukana eläinten kunnioitus!

Tilaan .. kpl kukko-kirjaa kplsaari-kirjaa, 80 NAIN TEET TILAUKSESI: ^ mk/kpl. Tilaan .. molemmat, vain 120,UUTTA: Vaihtoehtoisten liikeyritysten Kataloogi 93/RuoPostitse osoitteellaAnimalia ry,Porvoonkatu 53,00520 Hel­ honjuuri, 15,sinki.

Koko Suomen käsittävä ’’vihreä” hakemisto.

Puhelimitse arkisinklo 13-17 numeroon 90-148 4866.

Tilaan ... kpl Telefaxina numeroon 90-148 4622.

KORTIT, MERKIT, TARRAT...

Yli 30,- tilaukset toimitetaan postiennakolla. Kaikkiin lähe­ tyksiin lisätään postituskulutja4,- käsittelykuluja.

Kortit - Kauniitväripostikortit3,—/kplTAI 10,-/neljänerilaisenkor­ tinnippu. Tilaan: naali kpl,turkiskettu kpl,va­ KIITOS TILAUKSESTASI! las .. kpl, leijona kpl..Tai neljän kortin nippui­ Tilaajan nimi ............................. na .. kpl - Onnittelukortiksi sopiva kaunis karhukortti (Oulun alueo­ Osoite ................................ sasto), 3,-. Tilaan ... kpl -Värikäs ’’Paradise Lost” -apinakampanjan kortti ilman tekstiä, 3,-. Tilaan ... kpl - Joulukorttinippu 10,-Varaudu pikkujouluaikaan. Edellisen vuoden kortteja, nipussa 10 korttia (väh. 3 erilaista). Niin kauan kuin varastoa riittää! Tilaan nippua.

Rintamerkit -2-värinen Violence Free Science -merkki, 6,-. TiLasten huppariasut, 120,Mukava asu kotimaista puuvillaa. Väri vaaleankeltainen, taskut sekä hupparissa että housuissa. Hupparissa kuvana lentävä hevonen sekä teksti ’’ELÄKÖÖN ELÄIMET”.

Koot 110-130 cm.

Tilaan ... kpl koko PS. aikuisille vastaavia asuja kokoja L-XL, väri vaalean­ punainen. Hinta vain 150,-! Tilaan .. kpl koko Yhdistystunnushuppari 90,Musta hihaton puuvillahuppari, painatuksena logohiiremme, sopii niin naisille kuin miehille. Reilu mitoitus, koti­ mainen, koot S-XL. Tilaan .. kpl .. koko KIRJAT