Animalia 4/1993 by Animalia ry

ANIMALIA ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

4/93

18. vuosikerta

E läinten oikeuksien liik e parem m an yhteiskunnan puolesta

T ässä num erossa P ääkirjoitus E lä in te n o ik e u k s ie n liik e - p a re m m a n y h te is k u n n a n p u o l e s ta ............................................

Eläinkokeet

Animalia-lehti

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia L iito n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä e lä in te n o i k e u k s ia . L iitto v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta ta i k ä y ttö ä , j o k a a i h e u tta a n iille k ip u a tai tu s k a a tai e s tä ä o le n n a is e sti n iid e n lu o n n o llis ta k ä y ttä y ty m is tä . E n s isija is e sti liitto p y rk ii lo p e tta m a a n tu r h a t j a tu s k a llis e t e lä in k o k e e t. L isä k si se e d is tä ä k a ik k e a e lä in s u o je lu a . L iitto to te u tta a ta rk o itu s ta a n m m . a s e n n e k a s v a tu k s e n j a tie d o tta m is e n a v u lla se k ä p y rk ii v a ik u tta m a a n la in s ä ä d ä n n ö n u u d is ta m ise e n . L isä k si liitto tu k e e e lä in k o k e e tto m ie n tu tk im u s m e n e te lm ie n j a e lä in s u o je lu llise sti p a rh a id e n ra tk a isu je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ä . J o h to k u n ta /S ty re ls e n V e li-R is to C a ja n d e r, fil.k a n d . P ä iv i K o rh o n e n , m a a n v ilj.te k n . M in n a V a ro n e n , te k n .y o H a n n e le L u u k k a in e n , v alt.lis. O u ti R e p o , k a u p p a t.m a is t. H e li S a ja n ie m i, y o R iitta S a lm i, L u k P e k k a L iu k k o n e n , a rte n o m i P ä iv i V iin ik a in e n -R o s q v is t, fil.m a is t. L e e n a V ilk k a , fil.lis . R iitta Y li-T a in io , fil.y o P u h e e n jo h ta ja /O rd fö ra n d e L e e n a V ilk k a , M a rtin k a tu 9-11 B 2 7, 0 5 8 0 0 H y v in k ä ä T o im is to /K a n s li P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i A v o in n a ark . k lo 9 - 1 7 , la so p . m u k . A s ia k a sp a lv e lu : to im is to n h o ita ja T a rja B a ld in g , p u h . 9 0 -1 4 8 4 8 6 6 k lo 13-17 T o im in n a n jo h ta ja P ä iv i V iin ik a in e n R o s q v ist, p u h . 9 0-1 4 8 5511 T ie d o tu s s ih te e ri K a a rin a K iv iv u o ri, p u h .

V a s ta a v a to i m i t t a ja : K a a rin a K iv iv u o ri U lk o a s u : H e le n a T e n g v a ll V a lo k u v ie n c o p y r i g h t : A n im a lia , elle i to i sin m a in ita P a i n o p a i k k a : F o rs sa n K irja p a in o O y 1993 l lm e s ty s m is a i k a ta u l u 1 h e lm ik u u 3 e lo k u u 2 to u k o k u u 4 m a rra s k u u I l m o it u s h i n n a t 2/1 siv u 5 5 0 0 m k 1/4 siv u 1000 m k 1/1 siv u 3 0 0 0 m k 1/8 s iv u 5 0 0 m k 1/2 siv u 2 0 0 0 m k ta k a k a n s i 5 0 0 0 m k I r t o n u m e r o m y y n t i : A k a te e m in e n K irja kauppa. S e u ra a v a n leh d e n a in e is to p ä iv ä 21.1.1994. A in e is to lä h e te tä ä n o s. A n im a lia /K a a rin a K iv iv u o ri, P o rv o o n k . 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i. K irjo itta ja t v a s ta a v a t itse a rtik k e lie n s a sisä llö stä .

Juliana von VVendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita S ä ä tiö n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä se lla is ta ih m iste n tai e lä in te n te rv e y d e n h y v ä k s i h a rjo ite tta v a a tie te e llis tä tu tk im u s ta , jo s s a m e n e te lm ä n ä ei k ä y te tä e lä in k o k e ita . L a h j o itu k s e t: S Y P 2 0 0 1 1 8 -4 2 6 2 7 P S P 4 2 4 8 81-3 E b b a v o n W e n d tin ra h a sto : S Y P 2 0 0 0 1 1 8 -3 5 8 3 7 V a le n tin a R o s e n le w in ra h a sto : S Y P 200118-42619

9 0 -1 4 8 2 6 4 6 T e le fa x : 9 0 -1 4 8 4 6 2 2 J ä s e n m a k s u / M e d le m s a v g i f t 6 0 m k /v u o si A k tiiv ijä s e n m a k s u 100 m k /v u o si A in a is jä s e n m a k s u 1200 m k S Y P 2 2 9 818-189 L a h j o it u k s e t / D o n a t i o n e r S Y P 2 0 0 138-1934 T e s t a m e n t it / T e s t a m e n t e r o v a t o lle e t m e rk ittä v ä tu k i E lä in s u o je lu liitto A n im a lia n ty ö lle . T ie d u s te lu t to i m in n a n jo h ta ja lta p u h . 9 0 -1 4 8 5511. M uista ystäviäsi A nim alian jo u lu k o r teilla. Ks. tu o telu ettelo a tak ak an n essa .

B e a g le t j u o k s e v a t m a r a t o n i n p ä iv ä s s ä .............................. 4 K ak si m a rm o s e ttip e rh e ttä T u r k u u n ..................................................... 6 E L : o o n t u o n ti k ie l to lu o n n o s ta p y y d e ty ille a p in o ille ? .... 8

Turkiseläim et S u o m e l ta t i u k k a k a n t a r a u t a p y .v n t i s t a n d a r d e i h i n .............. 9 S u o m a la i s e t j u l k k i k s e t t u r k i s e l ä i n t e n p u o le s ta ................... 10 A jankohtaista ........................................ 12

Tuotantoeläim et

j R u o ts in h ä k k i k a n a l a k i e l t o ^ v a a r a s s a v iiv ä s ty ä ........ ............... 15 E lä m ä ä v a p a u d e s s a , o s a 2 : S i k a ...— ..................— ..— ..... 16 V a p a a t s ia t y lio p is to n s y y n is s ä ........................... 18

Tekojen aika? S u o s itte le y s tä v ä s i A n i m a li a n j ä s e n e k s i .............................. 19

M aailm alta E l ä in k o e la k e j a u u s i ta a n E u r o o p a s s a ...................................... 2 3 U lk o m a ilta ___________________ 2 4 B ody S h o p k a m p a n jo i e l ä i n k o k e it a v a s t a a n .............— ...... 2 7 W S P A o n e l ä in te n Y K — ............... 2 8

Vuoden vaihtuessa S a a m m e k o e lä im e llis e n p r e s i d e n t i n ? ............................................... 3 0 J o u l u n l a h j a v i n k i t ....------ ............... 3 2

Vakio-osastot T o im i n t a a ...................................................3 3 A lu e o s a s to t ... ...............— ........... 3-® K o h t a u s p a i k a l l a -----------------------------3 5 V e g e - p a l s t a ................................................35 L u k i j o i l t a ....................................................3 6 N u o r t e n A n i m a l i a ..................................3 7 T il a a t i e t o a e l ä i n s u o j e l u s t a .............. 3 9 M v y n t it u o t e lu e tt e l o .............................. 4 0 Kannen kuva: V eli-Risto Cajander

•

Eläinten oikeuksien liike levisi 1970luvulla pienen sisäpiirin filosofisista keskusteluistaeläinsuojelujärjestöihin. Järjestöistä irtosi kuitenkin pian ryh miä, jotka näkivät, että asiat edistyvät liian hitaasti perinteisen eläinsuojelun filosofian pohjalta. Vielä 1980-luvun alussa ryhmiä pilkattiin yleisesti fa naattisina yhden asian liikkeinä. Pilkkaajat olivat väärässä. 1980-luvun lopulla havaittiin, ettäeläinten oi keuksia puolustavat järjestöt olivat moninkymmenkertaistaneetjäsenmää ränsä. Yhä useammat poliitikot, virkamiehet ja tiedotusvälineiden edustajat alkoivat suhtautua vakavasti eläinten oikeuksien puolustajiin. Vuonna 1991 arvostettu yhdysvalta lainen Newsweek-\eM\ kirjoitti, että ’’eläinten oikeuksien liikeon nopeim min kasvava yhteiskunnallinen liike”. Samana vuonna tehty tutkimus osoitti, että kaksi kolmasosaa yhdysvaltalai sistacoilege-opiskelijoistatukee eläin ten oikeuksien järjestöjä, ja puolet heistä innokkaasti. Kansalaisten Yhdysvaltain kongres

sin jäsenille lähettämien kirjeiden ai heista eläinkokeet johtavat ylivoimai sesti tilastoja. Eläinten oikeudet ovat kolmannella sijalla. Eläinten oikeuksien liikkeen suosi on salaisuuttaeitarvitseihmetellä. Sen looginen ja selkeä filosofia perustuu käsitykseen oikeudenmukaisuudestaja tasa-arvosta,jasikälisitävoidaan pitää suorana jatkona esimerkiksi kansalai soikeus-ja naisasialiikkeille. Eläinten oikeuksien liike perustuu ymmärrykselle, suvaitsevaisuudelle ja rakkaudelle. Pienen pieni väkivaltaan turvautuva joukko saa kohtuutonta huomiota tiedotusvälineissä vääristäen siten yleisen mielikuvan toiminnas tamme. Mutta mekin, jotka toimimme rau han keinoin, helposti huomaamme syyllistyvämmekatkeruuteenjavihaan eläinten riistäjiä kohtaan. Todellinen eläinten oikeuksien puolustaja purkaa kuitenkin turhautumisensa myöntei seen toimintaan. Edes kielellinen väki valta ei kuulu toimintatapoihimme.

ANIMALIA 4/1993

Myönteistä toimintaa on vaikkapa yh teisenjoukkomme kasvattaminen: täs sä lehdessä alkaa Animalian jäsenhankintakampanja. Mikä voisikaan olla parempi joululahja kuin Animalian jä senyys? □ Päivi Viinikainen-Rosqvist

D jurens rä tt -rörelsen fö r e tt b ä ttre sam hälle Djurens rätt-rörelsen började pä 1970taletsom filosofiskadiskussionerinom en liten krets men nädde snart djurskyddsorganisationema. Fränorganisationema började lösgöra sig grupper, som ansäg att saken, baserad pä den traditionelladjurskyddsfilosofin,framskred alltförlängsamt. Gruppema blev alltflera,men ännu ibörjanav 1980-talet förlöjligades de allmänt som varande fanatiska ensaksrörelser. Men belackama hade fei. Islutetav 1980-talet künde man konstatera att medlemsantalet inom de organisationer som försvarade djurens rätt hade tiofaldigatsmänga gängerom. Alltfle ra politiker, tjänstemän och representanterförinformationsmediema börja de taga försvarama av djurens rätt pä allvar. Är 1991 skrev den värderade Newswee/r-tidningen i USA, att ’’djurens

•••

rätt -rörelsen är en snabbt växande samhällsrörelse”.Samma ärvisade en undersökning bland college-elever i USA, att tvätredjedelar av elevema stödde djurens rätt-organisationer och av dem gjorde hälften det med stor iver. Statistiken visarattdjurförsöken leder överlägset som orsak tili alla de brev medborgama sänder tili Förenta Statemas kongressledamöter. Djurens rättstärpä tredje plats. Det är inte alls underligt attdjurens rätt-rörelsenhar vunnitsästorpopularitet. Rörelsens logik och glasklara fi losofigrundar sigpä uppfattningenom rättvisaoch jämlighet och kan därmed anses vara en rätlinjig fortsättning pä medborgarrätts- och kvinnosaksrörelsema. Djurens rätt-rörelsengrundar sigpä förstäelse,toleransoch kärlek.Den mi-

nimala grupp, som använder sig av väld, uppmärksammas oskäligt av in formationsmediema och gör pä sä sätt attalmänheten fär en felaktig uppfattning om vär verksamhet. Men ocksä vi,som arbetarmed fredligamedel, gör oss lättskyldiga tiliatt känna bitterhet och hat mot djurförtryckama. Den verkliga försvararen av djurensrättomvandlar iallafallsinbesvikelsetilipositivverksamhet fördjuren. Att använda väldspräk hör inte hellertilivärt sättattarbeta. •• • En positiv verksamhet är t.ex. att försöka öka vära skaror: i den här tidningen börjar Animalias kampanj för medlemsvärvning. Vad künde väl vara en bättrejulklapp än ettmedlemskap i Animalia? □ Översättning: Juliana v. Wendt

Beagletjuoksevat maratonin päivässä - opetusministeriö rahoittaa aiempia osatutkimuksia on tehty mm. koirilla,kaniineillaja marsuilla.

Neljänkym m enenviiden beagle-koiran tuonti Y hdysvallois ta Kuopion yliopistoon koeeläim iksi sai lokakuussa pal jon huom iota tiedotusvälineis sä. Lähinnä huom iota kiinni tettiin koirien kuljetukseen harva kysyi, mistä itse tutki m uksessa on kyse.

Lisää viinaa j a krapula pois lääkkeillä! Lokakuun lopulla uutisoitiin Tampe reenyliopistonrottakokeidenlupaavista tuloksista: Orion-Farmoksen kehit tämä anestesialääke dexmedetomidiini vähentää rottien alkoholin vieroitusoi reita. Sama aine suojaa myös rottien hermosoluja alkoholin vaikutuksilta. Dexmedetomidiinista ei kuulemma tulemitään jokamiehen krapulalääkettä,jota voisi ostaa vapaasti apteekista, vaan sesoveltuisipitkäänjatkuneen al koholinkäytön katkaisuun vieroitusoi reiden lievittäjänä. Miten siten valvottaisiin, ettei ai neen käyttö yleisty - reseptinhän aina saa - jajohda lisääntyneeseen alkoho

lin käyttöön? Totta kai on houkuttele vampaa juoda, kun tietää, ettei siitä seuraa mitään välitöntä ’’rangaistus ta”. Ja entäpä alkoholiongelmaiset? Madaltuuko raittiilta tieltä lipsumisen kynnys, kun tietää, että juomisputken lopettaminen ei olekaan enää niin tus kallista? Tämähän suorastaan houkuttelee lopettamaan aina ja aina uudel leen. Tutkimustulosten julkistamisen yh teydessä on tuotu esille, kuinka paljon alkoholi aiheuttaa sairauspoissaoloja työpaikoilta,ja annettu ymmärtää, että uudella lääkkeellä nämä saataisiin eh kä vähenemään. Kätevää: illallaviinaa, aamulla lääkettäoireisiin,illallaviinaa jne. Missähän ihmisen fysiikka tekee stopin? Tulokset ovat vielä alustavia,ja ai van oikein: lisää eläinkokeita tarvi taan! Lääkkeen soveltuvuudesta ihmis ten hoitoon eiole vielä varmuutta. Tähän astion sentään viinanjuomista monella - enemmän tai vähemmän nauttivalla - rajoittanut tieto tulevista tukalista hetkistä. Odotettavissa on paljon ihanampi elämä... Jos haluat ilmaista mielipiteesi krapulakokeisiin, kirjoita asiallinen kan-

Kokeiden rahoitukselle Anti-Anim alia Professori Heikki Helmisen tutkimus saa rahoituksensa muun muassa ope tusministeriöltä, siis suoraan veron maksajilta. Opetusministeriön alainen valtion liikuntatieteellinen neuvottelu kunta on vuosien varrella rahoittanut lukuisiamuitakin eettisestijaeläinsuojelullisesti kyseenalaisia eläinkokeita Kuopion lisäksi mm. Oulun ja Jyväs kylän yliopistoissa. Näissä huippu-urheilun ja liikunta tieteen hyväksi tehtävissä kokeissa on tutkittu mm. anabolisten steroidien ja fyysisen rasituksen vaikutuksia koiriin ja pakkojuoksutettu niitä aina sydän lihaksen vaurioitumiseen asti. Eläinsuojeluliitto Animalia on jat^^kuvasti kampanjoinut em. eläinkokeita vastaan. Annoimme viime vuoden An-

Veli-Rislo Cajander

Beaglejakäytetään tutkimuksessa,jos sa selvitetäänkuormituksen vaikutusta nivelrustoon (ns. KUVANI-projekti). Kyseessä on projektin kolmas osa;

M araton alam äkeen Koirien oikean takaraajan sääriluuhun tehdään anestesiassa luun leikkaus, niin että polvesta tulee ns. pihtipolvi. Tutkimussuunnitelmassa todetaan,että koirat saavat leikkauksen jälkeen ’’liikkua vapaasti häkissä”. Tutkimuksen seuraavaa vaihetta varten laitokselle hankitaan lisää koi ria. Tutkimussuunnitelman mukaan niitäaletaanpakkojuoksuttaa 15viikon iässä alamäkeen ja/tai sivusuuntaan

kallistetulla juoksumatolla. Kuormi tusta nostetaan tasaisesti siten, että 40 viikostaeteenpäin koiratjuoksevat vii dentoista viikon ajan lähes maratonin verran päivässä: 40 km/päivä! Tutki muksessa pyritään selvittämään, miten nivelruston ominaisuuksiin vaikuttaa siihen voimakkaita iskuja aiheuttava juoksutus alamäkeen. Koirien lisäksi juoksurääkkiin jou tuvat geenitekniikalla tuotetut siirtogeeniset hiiret, joita juoksutetaan enimmillään peräti kilometri päivässä. Hiirilleon geenitekniikan keinoin tuo tettu taipumus nivelrikkoon, ja tutki muksella pyritään selvittämään juok-

suharjoittelun vaikutusta nivelrikon esiintymiseen. Kokeiden päättyttyä kaikki eläimet lopetetaan. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat suurikansanterveydellinen ongel ma, jaon selvää,ettäniitäpyritään eh käisemään ennalta. On kuitenkin enemmän kuin kyseenalaista,voidaan ko eläimiä pakkojuoksuttamalla saa vuttaa sellaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää ihmisten terveydentilan edistämisessä. Eläinkokeista ei voida tehdä suoraan ihmiseen sovellettavia johtopäätöksiä, minkä tutkijatkin nor maalisti mainitsevat tutkimustulosten sa esittelyssä. Tähän mennessä KUVANI- projek tissa on eläinkokeiden avulla selvitet ty, että kohtuullinen kuormitus paran taanivelrustonominaisuuksia, kun sen sijaan raskas kuormitus heikentää nii^^tä. Tämä ei liene uutta tietoa.

B e a g le o n e l ä in k o k e is s a y le is im m in k ä y t e t t y k o i r a r o t u . S y y n ä o n s e n p ie n i k o k o , ly h y tk a r v a i s u u s j a l a u h k e a lu o n n e , j o k a te k e e s iitä h e lp o s ti k ä s i te lt ä v ä n .

ti-Animalia- palkintomme eläinsuoje lun vahingoittamisesta juuri liikunta tieteelliselle neuvottelukunnalle, kos ka serahoittaa näitä kokeita. Vetosimme myös opetusministeriöön rahaha nojen sulkemiseksi. On tärkeää, ettälamankin aikana,ja nimenomaan silloin, tutkimustoimin nalle löytyy rahaa ja resursseja. On kuitenkin kyseenalaista, että niukkoja varoja ohjataan em. kaltaisiintieteelli

seltä arvoltaan kyseenalaisiin ja eetti seltä pohjaltaan kestämättömiin eläin kokeisiin. Hyväksymmekö me veron maksajat todellavarojemme käytön tä hän? □ Päivi Viinikainen- Rosqvist Sinäkin voit ilmaista mielipiteesi postittamalla tämän lehden sivulla 17 olevat kortit.

Nikotiinilaastareista epileptisiä kouristuksia - koe-eläimille

Kaarina Kivivuori

Mcoime//-nikotiinilaastarit, joiden on tarkoitusauttaatupakoinnin lopettami sessa, on testattu erittäin tuskallisin eläinkokein. Ihonärsytystesteissä kaneihin kiin nitettiinnikotiinilaastareita,joistaeläi meen irtosinikotiinimäärä,joka vastaa 800 savukkeen polttamista tunnissa. Rotilla testattiin laastarin liiman ai heuttamia vaikutuksia. Suhteutettuna keskikokoiseen ihmiseen rottien iholle laitettu määrä olisi vastannut 18 pie nehköä liimaputkiloa. Nicorette- nikotiinilastarin tutki-

ANIMALIA 4/1993

A lk u h u lis o itu ja r o t t i a o n t u t k i t t u S u o m e s s a k y m m e n ie n v u o s ie n a j a n . T ä m ä r o t t a o n A lk o n l a b o r a t o r i o s s a H e ls in g is sä .

nanotto osoitteella Tampereen yli opisto, kansanterveystieteen laitos, tutkija Pia Jaatinen, PL 607, 33101 Tampere.

muksissa marsuihin injektoitiin niko tiinia. Jotta ihminen saisi saman mää rän nikotiinia, tulisi hänen polttaa 5.000savuketta! Nämä marsutkärsivät epilepsiakohtauksen kaltaisistakouris tuksista, tärinästä, hengitysvaikeuksis ta sekä voimakkaista iho-oireista. Nikotiinilaastareita on neljää eri merkkiä, mutta vaikutuksiltaan on ky seyhdestäjasamasta tuotteesta.Eläintestit ovat pitkälti kilpailijan testien toistoa. TV 2:n £to/.s7/-ohjelmassa loka kuussa verrattiin kahta tupakoitsijaa,

joistatoinen käytti tupakasta vierotukseen nikotiinilaastareitajatoinen luon taistuotteita. Tupakasta luopuminen ei laastarinkäyttäjällä ollut sen helpom paa kuin yrttiuutettanauttineella. Tupakoinnin lopettamispäätökseri tekevätansaitsevatison hatunnostonja kaiken tuen. Onnistuakseen ei kuiten kaan tarvitse turvautua eläinrääkkäyk sen avulla kehitettyihin poppakonsteihin. P.V-R.

« 5

Animalia yrittää estää apinoiden käytön leviämisen Tätä kirjoitettaessa(lokakuun lopussa) on Animalian aktiivijäsenillepostitettu aiheeseen liittyviä vetoomuskortteja. Kortiton suunnattu professoriRönningille,jottahän luopuisi apinoiden han kinnasta ja maa- ja metsätalousminis teriöneläinlääkintä-jaelintarvikeosas tolle,jottasepyrkisilainsäädännöllisin toimin estämään kädellistenkäytön le viämisen koe-eläiminä. Tilanteeseenon vaikeapuuttua, sillä mikään lainsäädännössämme ei estä näidenmarmosettien tuontiaeikäkäyt töä, eikä sitäkään, että niitä hankitaan tai kasvatetaan lisää uusiin koetarkoituksiin. Onneksi apinoiden hinta rajoittaa jonkinverranniidenkäytönleviämistä: tavoitekasvatettu apina maksaa yli kymmenentuhatta markkaa. Jos koeapinoita pitäisi pitää eläintarhamaisissa oloissa,rajoittaisitilojenrakentamisen kalleus myös apinoiden käyttöä tehok kaasti. Nyt Turkuun tulevat säilytysti lat tuntuvat parhailta, mitä Suomessa on, mutta ne ovat siltiapinoiden käyt täytymistarpeita ajatellen kovin vaati mattomat. □

Kaksi marmosettiperhettä Turkuun Lisääntyykö kädellisten käyttö koe-eläiminä Suomessa?

Tätä kirjoitettaessa Turun yli opiston ham m aslääketieteen laitokseen ollaan tuom assa kahdeksan m arm osettiapinaa Hollannista. A pinaperheet tu levat siitoskäyttöön, mutta nii den jälkeläisiä on tarkoitus käyttää ainakin leukaniveltutkim uksessa. Jälkeläisistä on kuulem m a ollut jo nyt kysyn tää myös muihin tutkim uk siin.

Teksti: Päivi Viinikainen-Rosqvist Kuvat: Lotta Lehti

Jos haluat ottaa kantaa apinoiden puolesta, voit lähettää kortin, jonka löydät tämän lehden sivulta 17.

Marmosetit eli silkkiapinat kuuluvat Callithrix-sukuun,jotkapuolestaan lu etaan kynsiapinoihin. Kynsiapinoilla on sormien ja varpaiden päässä kouk kuinenkynsi,paitsipeukaloissa,joiden kynsi on litteä.Kynsiapinat elävätlau moissajaniiden sisälläperhekunnissa. Sademetsissä ja savannityyppisillä metsäalueillaelävätmarmosetit syövät mm. hedelmiä, kukkia, hyönteisiä ja etanoita. Niiden ruumiin pituus on n. 20 cm, hännän 25-30 cm janepainavat 300 gramman molemmin puolin. Tii-

neysaika on viisikuukautta, jane voi vatsaadakerrallaankaksipoikasta. Isä osallistuu poikasten kanniskeluun. Marmosetit ovat erittäin vilkkaita apinoita, ja niiden vilistävä liikkumi nen on oravamaista. Silkkimarmosetti (Callithrix jacchus) on yleisin koe-eläimenä käytettä vä marmosettilaji. Ne ovat kotoisin Pohjois-Brasiliasta. Turkuun tuotavat. Hollannissa tavoitekasvatetut marmo setitovat niin ikään silkkimarmosetteja-

Tam pereen A ID S -a p in a t ahtaalla

Virikkeitä vankilaan Turun yliopistonkoe-eläinbiologinUlla-Vlarjut Jaakkolan mukaan apinatilojen rakentaminen on käynnissä. Op piaon haettumm. Korkeasaaresta.Tie toaon saatumyös Animalian laitoksel le toimittamista koeapinoiden olojen virikkeellistämistutkimuksista. ’’Henkilökohtaisesti olen sitä miel tä, että apinoiden käyttö ei saa levitä tarpeettomasti. Asetus määrää, että käytettävän koe-eläinlajin on oltava mahdollisimman alhaisella kehitysopillisellatasolla.” ’’Apinat pyritään pitämään ryhmähäkeissä perhekunnittain. Häkit ovat Euroopan Neuvoston suositusten mu kaiset”,Ulla-Marjut Jaakkola kertoo.

Kun kerron tukkani nousevan pys tyyn moisesta tiedosta - EN:n suosi tuksethanovatminimaaliset-Jaakkola kertoo, että tiloissa on myös suuri liikuntahäkki, johon apinat pääsevät muutaman kerran viikossa. Lisäksi normaaleihin perhehäkkeihin rakenne taan erilaisia puuhailuvälineitä, mm. palikoita, joista apinat voivat kaivaa ruokansa. Eri asia sitten on, miten jär jestelysujuu käytännössä: hyväksyykö esimerkiksi emo takaisin luokseen ko keessa olleen poikasensa? Kävimme Turussa tutustumassa ti loihin ennen apinoiden maahantuloa. Mukanamme oli biologi Lotta Lehti, joka on tehnyt tutkimusta kädellisten elinolojen virikkeellistämisestä sekä eläintarha- ettälaboratorio-oloissa. ANIMALIA 4/1993

uni

^Elokuussa kävin eduskunnan puolesta tutustumassa Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Kun isännätmainostivat,ettäheilläon siellä

ivetm

’’Marmosetteja suunnitellaan käytettä väksi tutkimuksessa, jossa selvitetään kasvojen vinoutta aiheuttavan leukani velen vaurion korjaamistekniikkaa. Tutkimusta on aiemmin tehtyrotilla,ja ennen kuin sovellamme leikkaustekniikkaa ihmisiin, meidän täytyy tutkia sitä eläimillä, joiden kallon muoto on lähellä ihmistä”, selittää tutkimusta johtava professori Olli Rönning. Marmosettipoikaset nukutetaan, nii den rintakehä ja leukanivel avataan. Kylkiluusta otetaan pala, joka asete taan leukanivelen päästä poistetun pa lan tilalle. Leikkauksen jälkeen eläi mille annetaan kipulääkitystä. Apinoi den seurannan arvioidaan kestävän muutamia kuukausia, minkäjälkeenne lopetetaan. Kokeet on luonnollisesti luokiteltu ykkösluokkaan elikokeisiin,jotkavoi vat aiheuttaa eläimille huomattavaa tuskaa. Sitä eläimille onkin odotetta vissa:raskaidenkuljetustenjälkeen so peutuminen uuteen ympäristöön, an kea häkkielämä, poikasten vierottami nen kokeisiin, niilletehtävä suurileik kaus vaikeine toipumisineen ja leika tun poikasen sopeutuminen takaisin perheen pariin.

•

J a a v a n m a k a k i ’’S i r u ” , y k s i T a m p e r e e n y lio p is to n a i d s - k o e a p i n o i s t a .

ANIMALIA 4/1993

töissä 200 ihmistäja 10 apinaa, ilmai sinoitishaluni tavatane apinat.Niinpä eläinkoeyksikön suljetut ovet avattiin, ja löysin itseni paitsi omaksi myös eläintenhoitajien hämmästykseksi yllätyskäynnillä koe-eläinten luona. Kaikki laitoksen apinat ovat Kai Krohnin aids-tutkimuksessa. Alunpe rintämän tutkimuksen pitikestää vain muutaman vuoden, mutta se on veny nyt, ja apinat ovat joutuneet olemaan laitoksessajo6 vuotta.Ne ovateläneet koko ajanahtaissayhdenhengenkuutiohäkeissä, ilman kiipeilymahdollisuutta. Tarjosin ratkaisuksi häkkien kor keuden kaksinkertaistamista, jolloin apinat saisivat tuplatilavuuden ja häkkeihin mahtuisi kiipeilypuut. Ratkaisu eiedes maksaisipaljon,koskanykyisiä häkkejä on helppo suurentaa: ne on tehty yliopiston omalla verstaalla.

Huonekorkeuskin mahdollistaa häk kien korottamisen tuplamittaan. Lai toksenjohtojajopa yliopiston rehtori kin ilmaisivat tukensa esitykselleni. Kukaan ei vain ole koskaan tullut aja telleeksi,ettäapinoille voisi tarjotajo tain parempaa! - Aika näyttää, onko Tampereellaryhdyttysanoistatekoihin vai unohdettu koko juttu. Hannele Luukkainen

(Animalian edustajaon käynytkeskus telemassa Tampereen apinoiden olois takahteenkin kertaan. Mielenkiintoista nähdä, saako kansanedustajan asiaan puuttuminen pyörät pyörimään... Toim. huom.)

Animalian aktiivisuus tuotti tulosta:

Suomeltatiukkakanta rautapyyntistandardeihin

E L:oon tu o n tikie lto luonnosta pyydetyille apinoille? K ansainvälinen apinakauppa on ollut monen tärkeän ko kouksen esityslistalla. K ado tettu Paratiisi - kam panja on kin etenem ässä kohti edisty saskelta: vapaudesta pyydet tyjen apinoiden tuonti tullaan kieltäm ään yhä useam m issa maissa, ehkä peräti koko EL:ssä. ’’Euroopan liiton EL:n, eli entisen EY:n, syyskuisessa CITES-kokouksessa käsiteltiin Filippiinien apinakauppaa. (CITES on uhanalaisillaeläi millä käytävää kansainvälistä kauppaa koskeva sopimus.)” Kampanjan ai heuttaman kohun takia Filippiinit il moitti, että se kieltää vapaudesta pyy dettyjen apinoiden viennin eläinkoetarkoituksia varten. ’’Apinatuonti” suurennuslasin alle EL:ssä Apinoiden tavoitekasvatus Filippii neillä on niin ikään täysin retuperällä. Siinä CITESiä rikotaanjatkuvasti. CITESriä käsittelevän EL:n tieteellisen työryhmän puheenjohtaja Dr. Reine Blande ilmoittikin kokouksessa mat kustavansa Filippiineille tutustumaan apinoiden tavoitekasvatukseen. Matka johtanee vaatimukseen apinakaupan saattamiseksi CITES:n vaatimusten mukaiseksi. Muutoin loppuu apinatuonti FilippiineiltäEL:oon kokonaan. EL:n eläinkoedirektiiviä valvovan toimikunnan kokouksessa 18.-19. lo kakuuta käsiteltiin alustavasti Iso-Britannian esitystä siitä, että EL kieltäisi V a p a u d e s s a : m a k a k i v iid a k o s s a M a u r i t iu k s e lla .

A n im a lia n a k t i v is ti t o s o i tt iv a t s y k s y llä H e ls in g is s ä m ie l tä ä n v a p a u d e s t a p y y d e t t y j ä a p i n o i t a k u l j e t t a v i e n le n to y h tiö id e n , L u f t h a n s a n j a A ir F r a n c e n e d e s s ä .

kokonaan vapaudesta pyydettyjen api noiden tuonnin alueelleen. Näin itse asiassa edellyttää jo EL:n eläinkoedirektiivi,jonka 7.artiklasäätää,ettäva paudesta pyydettyjä eläimiä saa käyt tää eläinkokeissa vain,jos vankeudes sakasvatetuillaeipäästäsamaan tulok seen. Komissio sai tehtäväkseen val mistella asiasta linjavedon, jonka pohjalta jäsenvaltiot ratkaisevat kysy myksen. Komissio ilmoitti alustavasti kannattavansa vapaudesta pyydettyjen apinoiden tuontikieltoa. Suom essa asia koe-eläintoim ikuntien ja lääninhallitusten valvonnassa Ylitarkastaja Pirkko Skutnabbin mu kaan Suomessa apinoiden alkuperästä päättävät koe-eläintoimikunnat ja lää ninhallitukset. ”EL:n koe-eläindirektiivi on tältä osin tiukempi kuin Euroopan Neuvos ton koe-eläinsopimus ja oma koe-eläinasetuksemme. Euroopan Neuvoston sopimus edellyttää,ettäeläimiäkäyttä viin laitoksiin otetaan eläimiä vain re kisteröidyistä kasvattaja- tai välittäjälaitoksista.Kädellisillätehtävieneläin kokeiden osaltasopimus edellyttää,et tä eläinten on mahdollisuuksien mu kaan oltava tavoitekasvatettuja”, Skutnabb toteaa. Läpikäymissämme koelupahakemuksissa ei kuitenkaan ole ollut mer

kintää apinoiden alkuperästä, ei edes silloin, kun kyse on ykkösluokan ko keistaelivarsinaisen luvan myöntämi nen on läänineläinlääkärin käsissä. Niin ikään kun tutkimme Tampereen ns. AIDS- apinoiden alkuperää, koeeläintoimikunta ei ollut lupaa käsitel lessään puuttunut tähän seikkaan. Vas tapyyntöjemme jälkeen,jakoelupakäsittelynjoratkettuamyönteisesti, asiaa selvitettiin. Ruotsissa apinoiden käyttö on Suo mea paljon laajempaa. Siellä tuontimääräyksiin on alettu suhtautua kui-^^ tenkin tiukemmin: maahan saa tuoda vain tavoitekasvatettuja apinoita, ja niitäkin vain suoraan kasvatusmaasta, jotta apinoiden alkuperän selvittämi nen varmasti onnistuu. Tavoitekasvatetun koeapinan on varmasti helpompi sopeutua laborato rion häkkielämään kuin vapaudesta pyydetyn serkkunsa. Lisäksi sen elä mästä jäävät pois pyynnin ja kuljetus ten aiheuttamat kärsimykset. On kui tenkin muistettava, että tavoitekasva tus ei vie pois apinan olennaisimpia käyttäytymistarpeita, kuten liikunnan ja sosiaalisten siteiden tarpeita. Ne to teutuvat tavoitekasvatetulla apinalla yhtähuonosti kuin sen villilläserkulla kin. Apinoiden käytöstä koe-eläiminä tuleekin päästä eroon kokonaan. □ Päivi Viinikainen-Rosqvist ANIMALIA 4/1993

t* ANIMALIA 4/1993

ÍUUI

Animalian aktiivisuus tuotti tulosta:

Suomelta tiukkakanta rautapyyntistandardeihin

★ E L:oon tu o n tikie lto luonnosta pyydetyille apinoille?

Kansainvälinen apinakauppa on ollut monen tärkeän ko kouksen esityslistalla. K ado tettu Paratiisi - kam panja on kin etenem ässä kohti edisty saskelta: vap tyjen apinoid» W~ kieltäm ään y / maissa, ehki EL:ssä. ff ’’Euroopan liitot EY:n, syyskuise sessa käsiteltiin kauppaa. (CITES millä käytävää ka koskeva sopimus heuttaman kohun moitti, että se kie dettyjen apinoide tarkoituksia vartei

Kansainvälisen standardisoi misliiton (ISO) komitea suunnittelee standardeja eläinsuo jelullisille ansa- ja rautapyyntim enetelm ille (ks. Animalia 3/ 93). Komitean jäsenm aissa, mm. Suom essa, lausunnolla ollut ehdotus nostatti eläinsuojelijoiden hiukset pystyyn: eläinsuojelullisiksi menetel^ Ä u ik si oltiin ehdottam assa mm. hukuttam ista sekä luunm ur tumia ja ruhjeita aiheuttavia pyyntim enetelm iä. Animalia käynnisti laajan kampanjan hankkeen tyrehdyttämiseksi. Liitonjä senet ovat lähettäneetvaltavan määrän vetoomuskortteja Suomen Standardi soimisliittoon (SFS). Puhelinäänestykseemme (ilmoitusHelsingin Sanomien

’’Apinatuontr suurennuslasi) Apinoiden tavoi' neitiä on niin ikäi Siinä CITESiä rik TES:iä käsittelev; työryhmän puhee Blande ilmoittiki kustavansa Filipp apinoiden tavoite! johtanee vaatimu saattamiseksi CI' mukaiseksi. Muu tuonti Filippiineilt EL:n eläinkoec toimikunnan kokc kakuuta käsiteltiin tannian esitystä si

Kuukausiliitteessä syyskuussa) soitta neiden vastaus eläimiä kiduttaville pyyntivälineille olijyrkkä ”ei”:näin äänesti99,7 prosenttialähes4000 soit tajasta. Tiukat neuvottelut - hyvä lopputulos Lokakuun 6. päivä oli yksi taistelum me virstanpylväistä.Tällöinkokoontui 12erialojaedustavaatahoaneuvottele maan standardiehdotuksesta. Alkuase telma olitiukka:kuusi puolestajakuu sivastaan. Neuvotteluissapäästiineläinsuojeli joita todella tyydyttävään lopputulok seen.Suomen virallinenkannanotto on yksityiskohdiltaan toistaiseksi luotta muksellinen, mutta pääasiaksi siitä nousivat kaksi seikkaa: Ensinnäkin Suomi haluaa,ettästandardienotsikos ta poistetaan sana ’’eläinsuojelulli nen” (engl. humane). Toiseksi kanna notossa todetaan, että emme voi hy

väksyä löyhempää standardiakuin mi täoma lainsäädäntömme on. Hyvä neuvottelutulos oli todella suuri välivoitto. Nyt toimintamme jat kuu kansainvälisellä rintamalla anomme pääsyä mukaan Suomen dele gaatioon ISO:n standardejavalmistele vaan komiteaan. Vain siten voimme varmistaa sen, että eläinsuojelun ääni todella otetaan huomioon kansainväli selläkin tasolla. Mahdollisuutemme ovathyvät- ongelman muodostaa vain raha, sillä kokousmatkat Kanadaan ovat kalliit. □ Päivi Viinikainen-Rosqvist

A lla h ille r i t ä h y s tä m ä s s ä . O ik e a lla p iis a m i j ä ä l a u t a l l a s y ö m ä s s ä j ä r v i r u o ’o n v e r s o ja . - K a m p a n j a r a u t a s t a n d a r d o i n n i s t a o n e d e n n y t t ä r k e ä ä n v ä liv o itto o n , m u t t a to d e llis e n v o ito n s a a v u t t a m is e k s i A n im a lia t a r v i ts e e n y t k ip e ä s ti lis ä ä r a h a a . J o s o n n i s t u m m e , s a d a t t u h a n n e t e lä im e t - m u u n m u a s s a n ä i d e n la j i t o v e r i t - s ä ä s t y v ä t k i d u t t a v i l t a j a l k a r a u d o i l t a j a h u k u t t a v i l t a a n s o il-

«r

Helena Tengvall

V ap aud essa: m ak a tiu k s e lla .

Taistelu on siis edelleen kes ken. M uistathan, että kampanjatilim m e SYP 22981820849 on edelleen auki. Auta meitä tekem ään välivoitosta lopullinen. muksissa ei kuitenkaan ole ollut mer-

Päivi Viinikainen-Rosqvist ANIMALIA 4/1993

ANIMALIA 4/1993

Suomalaisetjulkkikset turkiseläintenpuolesta Eläinsuojeluliitto Anim alia on yhdessä Vihreän Ristin kanssa kysynyt lukuisilta suom alaisil ta julkisuuden henkilöiltä hei dän kantaansa turkiskysymvkseen. Ilahduttavan monet heistä ovat sanoneet ” E I” tur kiksille. Näin tehdessään he ovat liittyneet siihen yhä kas vavaan julkkiksien joukkoon, johon kuuluvat Brigitte Bardot, M adonna, Sting, Liza M innelli...

”En näe mitään perusteita puolustaa turkiskasvatusta nykyisessä muodos saan. Siinäyhdistyväteläinrääkkäysja ympäristöhygieeniset epäkohdat räikeimmässä muodossaan.”

Heidi Hautala, kansanedustaja ’’Loistaminen lainahöyhenissä on tun nettu käsite inhimillisestä heikkoudes ta.Turkiskäyttäjien kohdalla käsitteen luonne muuttuu ajattelemattomaksi ja julmaksi toisen elävän olennon hyväk sikäyttämiseksi. Ihminen! Ole tarpeek sivahva loistamaan omillahöyhenillä sija anna muiden olla rauhassa.”

Matti Sarmela, Helsingin yliopiston kulttuuriantropologian professori

Mikael Ilves, eläinlääkäri ’’Ihmisen harteilla turkkijulistaa kan tajansavalveutumattomuutta. Surettaa, että heidän joukossaan on tuttaviakin. Tosin moni on vakuuttanut käyttävän sä vain vanhat turkikset loppuun ja uhannut olla hankkimatta enää uusia. Vastustan sydämestäni turkistarhausta ja toivon koko alan romahtamista.” Eeva Kilpi, kirjailija

”En voi hyväksyä sitä, että eläimiä kohdellaan tuotantoautomaatteina. Li säksi turkistarhaus aiheuttaa valtavat ympäristöhaitat.”

’’Länsimaissa ympäristö ja kulttuuri on annettu teknokoneistoille, jotka maksimaalisella tehokkuudella käyttä väthyväksi luontoa,niinmaata, metsiä kuin eläimiäkin. Liukuhihnaeläinten olemassaoloaeivoikätkeäkoneistojen selityksiin. Kysymys on siitä, kenelle me annamme vallan hallita elämää, omaa tulevaisuuttamme. Teknokoneistojen säälimättömyys heijastuukaikki alle meidän kulttuuriimme, ihminen ja hänen eläimensä ovat lopulta samassa asemassa.’’

E lä in ti e t e il i jä t I lk k a j a

S e ss e K o iv is to

m u i s t u t t a v a t , e t t ä e lä im e t k ä r s i v ä t t u r

’’Turkistarhaus on suomalaisen elin keinoelämän häpeäpilkku.”

k i s t a r h o j e n l u o n n o tt o m a s s a v m p ä r is tö s -

Hannele Luukkainen, kansanedustaja ”En käytä turkkia, koska lämmintä löytyypäällemuutenkin. Eläintenkas vattaminen usein kyseenalaisissa oloissa pelkkien statussymboolien tuottamistavartenon turhaajakohtuu tonta. Jos on kylmä, niin villaaylle.” Pekka Sauri, Vihreän liiton puheenjohtaja

Barbara Helsingius, laulaja

’’Minkit ja ketut ovat älykkäitä, luon toon monin tavoin sopeutuneita petoe läimiä, joita ei ole kehitetty kotieläi miksi.Niilläon perintötekijöidenmää räämät odotukset ympäristöstä, jossa ne voivathyvin. Ahtaat, verkkopohjai set häkit eivät vastaa niiden luonnon mukaista ympäristöä, ja niissä eläimet kärsivät.” Sesse Koivisto, eläintieteilijä, kirjailija^F

K i r j a i l i j a t L e e n a K r o h n j a E e v a K ilp i n ä k is iv ä t m ie le llä ä n t u r k i s t a r h a u k s e n l o p p u v a n ty k k ä n ä ä n .

’’Maailmanlaajuinen turkistalous ja kauppa kaikkine seurausilmiöineen (eläimille turkistarhoilla väistämättä koituvakärsimys,julmienrautapyyntimenetelmien kehittelyjäkäyttö,ympä ristönsaastuminen)on osaltaanjohdat tamassa ihmiskuntaa yhä kauemmaksi harmonisesta, yhteistoimintaan perus tuvasta luontosuhteesta. Suomalaisena veronmaksajana en halua olla tätä ke hityssuuntaa tukemassa, vaan turkis tarhauksen ja -talouden saamat välilli setja suorat miljoonatuettuleevälittö mästi siirtää turkistarhaajienja -kauppaajien uudelleenkoulutukseen ja -työllistämiseen.” Leena Vilkka, Suomen Akatemian tutkimusassistentti

’’Lyhyt perustelu sille, miksi en pidä turkkia eli miksi en halua lumikunin- Qo a gattareksi: a: Turkiseläimet elävätlyhyen, kauhu jen täyttämän elämänsä keskitysleirimäisissä oloissa. Luonnossa jopa tu hansien hehtaarien reviiriä hallitseva kettu kiertää nyt puolen neliömetrin M u u m i e n lu o j a T o v e J a n s s o n ei h a l u a k ä ä r i y t y ä k u o lle id e n e l ä in te n n a h k o i h i n . häkkiä, kituu hellettä, kylmää, janoa, yksinäisyyttä. Vaikka pentukuolleisuus on suuri, loppuunkiusattu eläin pakotetaanvieläpäsynnyttämään uusia sen hinta on sydämen lämmön mene Animalia haluaa kiittää sydämellisesti vankeja kärsimään samaa järjetöntä tys, sydämen muuttuminen jääkimpakaikkia niitä julkisuuden ihmisiä, jotka rangaistusta ihmisen tekemästä rikok leeksi niin kuin lumikuningattarella ovat osoittaneet rohkeutta ja osallistu sesta. Andersenin sadussa. Mieluummin an neet taisteluun turkiseläinten oikeuk En halua kulkea ympäriinsä rääkät nan elämän vallitaja lämmittää.” sista. □ tyjen eläinten maallisiin jäännöksiin pukeutuneena. Se on petollistalämpöä: Leena Lander, kirjailija Koonnut: Mauri Leivo

He kieltäytyvät käyttämästä turkkia M u u n m u a s sa a lla m a in itu t h e n k ilö t o v a t a l le k irjo itta n e e t se u ra a v a n ju lis tu k s e n :

A isk a H iltu n e n

Y rjö M ä k in e n

V e ik k o H irv im ä k i M ik a e l Ilv e s

P irk k o N u k a ri P a u la O in o n e n

kurkki on välttäm ätön vain sen alkuperäi selle om istajalle. Turkistarhaus, rauta- j a m yrkkypyynti pelkästään rahan j a turham aisuuden vuok si ovat m ielestäni eettisesti väärin. T iedos tan m iljoonien eläinten tarpeettom at kärsi m ykset j a ne lukuisat epäkohdat, jo tk a väis täm ättä liittyvät turkisten tuottam iseen. Tiedän, ettei a siaan tule m uutosta, ellei vät ihm iset kieltäydy hankkimasta turkkia. Siksi en itse käytä turkkia j a kannustan m uita tekem ään samoin.

T o v e Ja n ss o n

L iis a P a a ts o -A h v e n la h ti

E e v a Jo e n p e lto Irm a -R iitta Jä rv in e n

E e ro P a lo h e im o A ri P e lto n e n (R a d io m a fia n A n s si)

T a p io J u n n o A k i K a u rism ä k i

M irja m P o lk u n e n

M ik a K a u rism ä k i

M iik k a R u o k a n e n P e rtti S a lo v a a ra

E e v a K ilp i

M irk k a R e k o la

Ilk k a K o iv isto

M a tti S a rm e la

S e ss e K o iv is to

P e k k a S au ri

L e e n a K ro h n H e ik k i K u k k o n e n

E sk o S eppänen

L iis a K u lh ia A nna K uoppam äki

M a ija -L e e n a S o in n e

U m a y y a A b u -H a n n a

V irp i (H ilu ) K y tö a h o

A n n ik k i S u n i

U lla A n ttila V e li-R isto C a ja n d e r

L e n a L a b a rt

N in a T e m o P irk k o liis a T ik k a

A n ja E e rik ä in e n S a tu H a ssi H eid i H a u ta la M a ria n n e H e ik k ilä K a ri H e is k a n e n B a rb a ra H e ls in g iu s

ANIMALIA 4/1993

L eena L ander P e n tti L in k o la

L a ila S n e llm a n In g a S u lin

K a a rin a V a lo a a lto

P irk k o L in d b e rg

M a to V a lto n e n

A n tti L itja R a u n i L iu k k o

T u m p p i V a ro n e n T a in a W e s t

H a n n e le L u u k k a in e n O u ti M ä e n p ä ä

L e e n a V ilk k a

K irsi V iito n e n (K ik k a )

Ministeriö suosittaa: eläinsuojelijoita koe-eläintoimikuntiin

Skandaali turkistarhalla: nyljettiinkö kettuja elävältä? Vaasan läänissä sijaitsevallaturkistar halla on paljastunut törkeä eläinrääkkäystapaus. Ainakin yhdellä turkistar hallaon käytettysyystalvellanahoituksenyhteydessäDithyllinum-nimistäai netta,jonka käyttö on eläinsuojelulais sa ankarasti kielletty. Sen aiheuttama kuolema on hyvin tuskallinen. Kuraren kaltainen Dithyllinum la mauttaa eläimen lihastoiminnan, mutta se ei estä eläintä tuntemasta kipua. Eläinten kuolemaa voi olla vaikea to deta,joten on mahdollista, ettäeläimiä on nyljetty elävältä. Syytä Dithyllinumin käyttöön voidaan vain ihmetellä, silläsähköllä tappaminen -jotakäyte tään lopetusmenetelmänä n. 90 %:lla tarhoista - on turkisalan mukaan suh teellisen vaivatontaja halpaa. Vaasan läänin eläinsuojeluviranomaiseteiväthalunneetantaaAnimalialletarkempia tietojaasiasta. Animalian lehdistötiedotteen innoittamille toi mittajille viranomaiset kertoivat kui tenkin, ettäkyseessä oli ilmeisesti tie

tämättömyys. Aine oli tuotu Virosta. Monet turkistarhaajat ovat kuuleman mukaan kiinnostuneet jatkamaan toi mintaansa Baltian maissa, joissa lain säädäntö on väljempää. Viranomaisten yritys tutkia asiaa kaikessahiljaisuudessaon valitettavaa, sillä kyseisen kaltaiset hyvin vakavat eläinsuojelulain rikkomukset tulisi saattaakaikkien tietoon heti.Julkisuus on parasta valvontaa: jyrkkä julkinen tuomio hetiensimmäisellä kerrallaeh käisee samanlaisten tapausten toistu misen. Turkistarhauksen kyseessä ol lessa alan mainetta tahraavat asiatyri tetään säännönmukaisesti hoidella kai kessa hiljaisuudesa, mikä antaa vastuullisisten viranomaisten toimista hyvin epäilyttävän kuvan. Kuitenkin eläinrääkkäystapauksissa tulisiajatella asiaa eläinten näkökulmasta eikä ih misten. Mauri Leivo

A hon hallitus aikoo lakkauttaa valtion avun eläinsuojelulle Valtion ensi vuoden talousarviossa ei ole varattu penniäkään eläinsuojelulle: budjetista on poistettu paitsi koko 200 000 markan määräraha myös ky seinen momentti. Mistä tässä oikein on kysymys? Pienen kyselykierroksenjälkeen selvisi,että syyllinen ei ole Iiro Viinanen, vaan päätös on tehty maa- ja metsäta lousministeriössä virkamiestasolla. Ministeri Martti Purakaan ei omien sanojensamukaan olluttietoinenasias ta. Määrärahan poistamista perustel laan paitsi valtion säästötavoitteilla myös sillä,ettämäärärahan pienuuteen nähden ministeriöllekoituu isothallin tokulut hakemusmenettelyn vuoksi. Joopa joo! No, eläinsuojeluyhdis tyksilläeilienemitään sitävastaan,et tämääräraha nostetaanisommaksi,jot ta se olisi oikeassa suhteessa hallinto kuluihin tai sitten on syytä pienentää hallintokuluja. Samoin meille käynee sekin,ettäministeriöluopuu hakemusmenettelystä ja jakaa rahat mielensä mukaan. Ymmärrämme kyllä,ettäval tion pitää säästää, mutta 100 prosentin leikkausta eläinsuojelun valtionavussa eivoi nimittää säästöksi, se on shokki hoitoa. Siksireagoin nopeastijateintalousarvioaloitteen momentin ’’valtionapu eläinsuojelutyöhön” ja määrärahan palauttamisesta vuoden 1994 budjet tiin. Lisäksi uusin viimevuotiset aloit teet, joissa esitän yhden miljoonan markan osoittamista vaihtoehtotutkimukselle ja saman verran löytöeläintoimintaan.

Animalian kampanja eläinsuojelijoi den saamiseksi koe- eläintoimikuntiin huipentuu tänä talvena: luovutamme mm. kansalaisadressin,johonjäsenistö on kerännyt nimiä. Nimien keruuaika päättyy tämän lehden ilmestyessä, jo ten adressit kannattaa palauttaa tuota pikaa Animalian toimistoon. | Animalian kampanja tähtää siihen, että eläinsuojelijoiden sisällyttäminen koe-eläintoimikuntiin tulisi pakolli seksijoko koe-eläinasetuksenmuutok sella tai maa- ja metsätalousministeri ön päätöksellä. Tällainen järjestelmä toimii mainiosti ainakin kahdeksassa maassa. Edellytämme myös koe-eläintoimikuntienyhdistämistä,jottaniiden asiantuntemus ja puolueettomuus var mistettaisiin. Maa- ja metsätalousministeriö toi voo, että asia hoituisi vapaaehtoisuusperiaatteella eli että koe-eläintoimikunnat kutsuisivat eläinsuojelijoita mukaan ilman asetuksen velvoitetta.

GeenitekniikkaIkam panja alkaa

ANIMALIA 4/1993

P.V-R

ANIMALIA 4/1993

entistä enemmän eläimiä, yhteensä 48 109 eläintä. Lisäystäedellisvuoteen oli 1333 eläintä. Jonkin verran voi ti lastojen lukemista vaikeuttaa se, että aiemmin saatettiinykkösluokan kokei ta (tahallisesti tai tahattomasti) luoki tellaalempaan kakkosluokkaan,jaluo kitus on nyt pikkuhiljaa täsmentynyt. Toisaalta 0-luokan kokeissa käytet tyjeneläintenmäärä nousimyös tuntu vasti,4 500 eläimellä.Näilläeläimillä hän ei tehdä varsinaisia kokeita, vaan ne kasvatetaankudosten ottamistavar ten. 1992 käytettiin tuskallisissa kokeis sa kaksi kertaa enemmän koiria (42 kpl) kuin edellisvuonna. Hevosia käy tettiin71,kun vuonna 1991 hevosilleei tehty yhtäkään I-luokan koetta. Myös rottien käyttömäärä ykkösluokan ko keissa nousi huomattavasti, 4 600:11a. Tuntuvaa vähenemistä on tapahtu nut I-luokassa käytettyjen nautojen ja kanien määrässä: 1991 käytettiin 100 nautaaja 490 kania. Kakkosluokan kokeissa (eläin voi kokea vain lievääja hetkellistä kipua) käytettiin vajaat kolmetuhatta eläintä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

P.V-R

Koe-eläinten määrässä hienoista nousua Suomessa Vuoden 1992 koe-eläintilastot julkis tettiin syyskuussa. Käytettyjen eläin ten määrä, 174 873, nousi hiukan edel lisvuodesta; vuonna 1991 käytettiinva jaat 3 000 eläintävähemmän. Huomion arvoista on, ettäI-luokan (eli tuskallisissa) kokeissa käytettiin

K.K

Käytetyt koe-eläimet Suomessa 1986-92

Valtioneuvoston asettama biotekniikkakomitea on saanut valmiiksi ehdo tuksensa biotekniikkaa koskevaksi laiksi.Lakiehdotuson tullutlausunnol lemyös EläinsuojeluliittoAnimalialle, ja se menee eduskunnan käsittelyyn talvella. Animalia käynnistää vuodenvaih teessa geenitekniikkakampanjansa, jo ka on eräsvuoden pääkampanja. Kam panjaan liittyy tiedotusvälineille ja päättäjille suunnattua koulutusta gee nitekniikaneettisistäjaeläin-jaympä ristönsuojelullisista ongelmista. Kam panjalla pyritään vaikuttamaan edus kunnan päätökseen geenitekniikkalais ta.

Hannele Luukkainen

Ministeriö on lähettänyt 11.5.1993 asi aa koskevan kirjeen koe-eläintoimikunnille. Muutamassa toimikunnassa onkin eläinsuojelun edustus, mutta toistaiseksi yksikään toimikunta eiole ’’uskaltanut” ottaa Animalian edusta jaajäsenekseen,vaikkaAnimaliallaon maamme eläinsuojelujärjestöistä var masti paras perehtyneisyys eläinkoetoimintaan.

s~~?

m m

19*6

Vuosi

1. luokka

dliliM 1987

Käytetyt

1986

30793

200965

1987

45535

235089

1988

71108

266167

1989

53884

207059

1990

48837

171986

1991

46776

172028

1992

48109

174873

1990

V u o s i 1992 R o tat H iire t K a n it K o ira t K is s a t A p in a t N audat H e vose t L am pa at S iat K alat M u u t* Y hte e n sä

1 luo kka

□

K ä y te ty t

l Ui l 1991

Luokka I 18985 24333 490 42 4 3 18 71 86 59 1125 2893 48109

1992

L u o k k a II 33315 25674 2293 174 62 11 840 313 469 685 9892 25296 99024

Luokka 0 6373 2944 77 0 0 0 327 0 260 1436 317 16006 27740

Y hte e n sä 58673 52951 2860 216 66 14 1185 385 815 2180 11334 44195 174873

Ajankohtaista

Asiantuntijoita ei kuultu:

R uotsin häkkikanalakielto vaarassa viivästyä

Luom um aito tullut kauppoihin Valion markkinoimaa luonnonmukai sesti tuotettua maitoaja kermaa on nyt saatavillaainakin MikkelinjaHelsingin talousalueilla. Maitolitra maksaa mar kan enemmän kuin tavallinen kevyt maito,muttavastineeksisentuotantoon paljon eläinystävällisempää kuin taval lisen, tehonavetoissa tuotetun maidon. Maito on peräisin luomutiloilta Ju valta. Lehmät saavat liikkuajaulkoilla ympärivuotisesti, eikä vasikoita erote ta emostaan heti syntymän jälkeen, niinkuin tavallisillalypsytiloillaon ta pana. Nyt on maidonjuojillakin tilaisuus äänestää lompakollaan eläinten puo lesta. Jos omasta kaupastasi ei luomu maitoa löydy, pyydä kauppiasta tilaa maan sitä.

Ruotsin maatalousviraston (Statens jordbruksverk) jo h taja Svante Englund yllätti syksyllä esittäm ällä viiden vuoden jatkoaikaa siirtym i sessä häkkikanaloista muihin systeem eihin. Yllätti sikäli, et tä ennen ehdotusta ei kuultu viraston alaista siipikarja- ei kä eläinsuojeluasiantuntija^ ry h mää, joilla olisi ollut pal jonkin sanomista asiaan.

E l ä in l ä ä k ä r i M ik a e l I lv e s (v a s .) j a M u n a k u n n a n m a r k k i n o i n t i j o h t a j a H a n n u R a h i k a i n e n k e s k u s te liv a t v ilk k a a s ti s i i p i k a r j a n k a s v a t u k s e n e l ä i n s u o je lu o n g e l m i s t a . H a n n u R a h ik a in e n to te s i, e t t ä a n t i - A n i m a li a p a l k i n to o t e t a a n M u n a k u n n a s s a h a a s t e e n a .

Pro- j a anti-Anim alia 1993: M u n ak u n ta j a eläinlääkäri M ikael Ilves palkittiin Anim alia teattereissa HelsinkiläinenteatteriPieniSuomi esit tää lastennäytelmää Väiski Vemmelsäären seikkailuista. Eräässä kohtauk sessa Väiski joutuu ansaan, ja koska Animalia on toiminut aktiivisesti tus kallisten pyyntimenetelmien kieltämi seksi,päättiteatterinväkiottaaAnimalian tiedotusmateriaalia esille teatterin lämpiöön. Tampereen nuorisoseuran näyttä möllä pyöri marraskuussa komedia ’’Juokse lempesi edestä”,jaosa pääsylipputuloista lahjoitettiin Animalialle. Valitettavasti tieto asiasta ei ehtinyt edelliseen Animalia-lehteen,jolloin lu kijat olisivat voineet puolestaan kan nustaa näyttelijöitä läsnäolollaan. Toi votaan, että näytelmä saa lisäesityskertoja. Animalia kiittää teatteriväkeä tuesta lämpimästi.

Animalia jakoi eläinten viikollajo pe rinteeksi muodostuneet pro- ja antiAnimalia palkinnoteläinsuojelun edis tämisestäja hidastamisesta. Pro-Animalia tunnustus annettiin helsinkiläiselleeläinlääkäri Mikael Il vekselle hänen räväköistä eläinten oi keuksia puolustavista kannanotoistaan julkisuudessa. Hän eiolekoskaan epä röinyt ottaa esille sellaisiakaan eläinsuojeluepäkohtia, joissa eläinten hy vinvointi ja ihmisille koituva hyöty joutuvat vastakkain. Munakunta on ensimmäinen taho, joka on saanutsamallakertaasekäproettä anti-palkinnon. Pro-palkinto an nettiinsiksi,ettäMunakunta on vastan nut ennakkoluulottomasti kuluttajien toiveisiinjatuonut markkinoille uuden tuotteenLattiakanaloiden munat. Animalian mielestä tämä on erinomaista asiakaspalvelua. Anti-Animalian Munakunta saikah desta syystä. Ensinnäkin yrityksen päätuote ovat edelleen häkkikanaloi den munat. Toiseksi yritys ei ole käy

Englundin ehdotus sisältyy häkkikieltoakoskevaan väliaikaraporttiin,jonka maatalousvirasto on jättänyt Ruotsin hallitukselle.Asiatullaanvieläkäsitte lemään eduskunnassa, joten mistään lopullisestapäätöksestäeisiisolekyse. Ruotsin eläinsuojelulaissa,joka tuli voimaan vuonna 1988, annettiin kas vattajille kymmenen vuotta aikaa luo pua häkkikasvatuksesta. Lopullinen häkkikieltoolisinäin voimassa vuoden 1999 alusta. Maatalousvirasto (silloi nen maataloushallitus) sai tehtäväk seen häkkikiellon toteuttamisen. Ruotsin suurimman eläinsuojelujärjestön Nordiska Samfundetin mukaan asiastavastuullinenvirkamies (jokaon mm. saanut häkkikasvattajien organi

K u i n k a k a u a n t ä m ä v ie lä j a t k u u ? R u o ts in e l ä i n s u o je lu l a k ia p i d e t ä ä n m a a i l m a n e d is t v k s e llis im p ä n ä , m u t t a n y t s iih e n s is ä lty v ä h ä k k i k a n a l a k i e l t o u h k a a v iiv ä s ty ä m a a t a lo u s v i r a s to n la im in ly ö n tie n t a k i a .

saation kultamitalin) hidasti kaksi vuotta asian etenemistä, torjuen vaih toehtojen kehittämisestä kiinnostuneet tahot ja laiminlyömällä suunnitelman siitä, miten häkeistä luopuminen käy tännössä toteutetaan. Maatalousviraston raportti on par haillaan lausuntokierroksella eri etu

tännössä lainkaan markkinoinut Latti akanaloiden munia, joten kuluttajan tulee itse osata kysyä tuotetta kauppi aalta.Asian esilletuominen on toistai seksiollutAnimalian aktiivisuudenva rassa. K.K.

Haluatko tietääenemmän Lattiakanaloiden munista? Ks. toimin-

S u o m e s s a k in e h d o t o n v a lta o s a m u n i s t a t u o t e t a a n h ä k k i k a

tasivu 33.

n a lo is s a . S u o m a la is e t t u o t t a j a t j a

v ir a n o m a is e t s e u ra a v a t

t a r k a s t i R u o ts in t i l a n n e t t a . M i t ä n o p e a m m i n h ä k k i k a n a l a k ie lto e d is ty y R u o ts is s a , s itä h e l p o m p a a o n s a a d a a i k a a n v a s

ryhmillä,jamm. maatalousvirastonsii pikarja- asiantuntijaryhmä on kritisoi nut sekä raportin tieteellisiä puutteita (mm. henkilö,joka eiolelattiakanaloi den asiantuntijaon kirjoittanutmuiden maiden lattiakanalakokemuksista) että sitä, että siirtymäajan pidentämistä koskevastaehdotuksestaeikysyttyasi antuntijaryhmän mielipidettä. Myös eläinsuojeluasiantuntijaryhmän jäsenetovatprotestoineetsitä,että heidät on ohitettu asiassa. Maatalousvirastonhallitukseenkuuluva eläinlää käriKristina Forslund on tehnytvali tuksen siitä, että kun ehdotusta siirty mäajan pidentämiseksi käsiteltiin vi raston hallituksen kokouksessa, jätet tiin mainitsematta, etteivät viraston alaiset asiantuntijaryhmät olleet näh neet ehdotusta lainkaan. Maatalousviraston raportissa tode taan, että lattiasysteemien ongelmat ovatniinsuuria,ettäniitäeipystytärat kaisemaan ennen vuotta 1999. Ruotsa laisten etologiaan erikoistuneiden kanatutkijoiden mielestä ongelmat ovat ratkaistavissa,jos niin halutaan. □ Teksti: Kaarina Kivivuori Kuvat: Helena Tengvall

t a a v i a m u u t o k s i a tä ä l l ä .

ANIMALIA 4/1993

kuitenkin edelleen emon mukana vä hintäänseuraavaan syksyyn saakka,eli noin puolivuotiaiksi. Sika saavuttaa sukukypsyyden noin puolentoistavuoden iässä.Emakko saa yleensäensimmäisetporsaansaseuraavana keväänä, siis noin kaksivuotiaa na.Karjusaattaaparitellaensimmäisen kerran vastanelivuotiaana,jos samalla elinpiirilläasuu useita vanhempia kar juja, joilla on oikeus varata kiimaiset emakot itselleen ensin.

Eläm ää vapaudessa, osa 2:

Sika Elämää vapaudessa -kirjoitussarjassa tutustumme yleisimpien tuotanto- tai koe-eläinlajien vaistoihin ja synnynnäisiin toiminnantarpeisiin - siihen, millaista elämää ne viettäisivät, jo s voisi vat. Joulun kunniaksi on esittelyvuorossa sika. Lihasikoja (eli puolivuotiaiksi kasvatettuja porsaita) teuraste taan Suomessa vuosittain runsaat kaksi miljoonaa. Porsaiden tuottamiseen käytettyjä siitosemakoita ja -karjuja menee samas sa ajassa teurastamoille vajaat 100 000. Koe- eläiminä käytetään tuoreimman suomalaistilaston mukaan runsaat 2000 sikaa vuo dessa. Kaikista lihantuotannon rattaissa pyö rivistä eläimistä sika on epäilemättä älykkäin. Eläimille suunnitelluissa älykkyystesteissä sika sijoittuu vähin tään samalle tasolle kuin keskivertokoira. Lemmikkisioille voi opettaa temppuja,jatilaisuuden saadessaan si atkeksivätitsekinmonenlaisialeikkejä ja huvittelumuotoja. Kun joukko karsinanahtaudessasei sovia lihotussikoja päästetään vapau teen, niissä tapahtuu hämmästyttävä muodonmuutos. Esimerkiksi Englan nissa eräs siankasvattaja on kokeillut sikojen pitämistä vapaina vanhassa au tiotalossa. Ne nauttivat silmin nähden vapaudestaan, leikkivät talon kaikissa huoneissajaajoivattoisiaantakaapor taitaylösja alas. Sikojen älykkyyteen ja toiminnanhaluun liittyy eräs piirre,joka kasvinsyöjäeläinten piirissäyleensä on harvi nainen: tavallistentakaa-ajoleikkienli säksi siat leikkivät myös tavaroilla. Porsaat leikkivät kepeilläkuin koiran pennut, kantaen niitä suussa juostes saanjakoettaen siepataniitätoisiltaan. Vastaavasti sika stressaantuu voi makkaasti, jos siltä estetään kaikki mahdollisuudet leikkiinja vaihteluun. Tutkimuksissa on todettu, että karsi noissa pidettyjen sikojen veren kortikosteroidineli’’stressihormonin” taso laskee heti, kun ne saavat hihnoja tai ketjuja kiskottavakseen. Suursikaloiden ahtaissa oloissa sikojen turhautu minen on tosin helppo havaita ilman kortikosteroidimittauksiakin: se pur

E m a k k o p o r s a i n e e n . S ia t o v a t s u k u r a k k a i t a , j a n a a r a s p o i k a s e t j ä ä v ä t u s e in a i k u i s t u t tu a a n k in e m o n s a s e u ra a n m u o d o s ta e n m a tr ia r k a a lis ia p e rh e y h te is ö jä .

niidenon vaistojensa vastaisestipakko ulostaa ja virtsata samassa paikassa kuin missä ne nukkuvat.

kautuu toisten sikojen korvien ja hän tien puremiseen (toisinaan näkee lihasikoja, joilta häntä purtu kokonaan poikki)ja kaltereidenjyrsimiseen.

Nukkum apesiä ja käym äläkulttuuria Kesyn sian historia alkaa Lähi-Idästä, ajalta noin 7000 eKr. Sika polveutuu villisiasta, jota esiintyy edelleenkin laajalla alueella Euroopassa ja Aasias sa. Kesyn siankäyttäytyminen muistut taamonessa suhteessaedelleen sen vil lin serkun elintapoja. Vapaina pidetyt siatviettävät suuren osan ajastaan kul jeskellen pieninä perheryhminä eri puolilla elinpiiriään. Perheryhmä ra kentaa itselleen heinistäja oksista yh teiset nukkumapesät. Käymäläkseen ne valitsevat paikan,joka on tarpeeksi kaukana pesistä. Suuren osan ajastaan siat viettävät aktiivisesti puuhaillen, etenkin tonki malla maata. Sian kärsän muoto on so peutuma tonkimiseen: kärsä päättyy kahden luun vahvistamaan levyyn,jo

ka pysyy jatkuvasti kosteana sen pin taan avautuvien huokosten ansiosta. Tonkiminen on yksikeino etsiäruokaa - kuten juuriaja toukkia - mutta sika saattaa kuopia maata myös huvikseen. Ravintonsa suhteen sika on harvi naisen kaikkiruokainen: se syö muun muassa kasvien lehtiä,juuriaja maljo ja, sieniä, terhoja, toukkia ja hyöntei siä.Myös raadot kelpaavat,ja samma koiden tai pikkujyrsijöiden metsästä minen ei ole harvinaista sekään. Kuumalla ilmalla siat hakeutuvat vakituisille rypemispaikoilleen otta maan mutakylpyjä,joiden tarkoitus on viilentää ihoa. Muilta osin siat - päin vastoin kuin perinteistenkliseiden mu-^ kaan voisi kuvitella - pitävät mielel lään itsensä puhtaina. Ne ovat muun muassa tarkkojasiitä,etteivätulostatai virtsaa pesiensä lähellä. Modernien suursikaloiden ahtaissa karsinoissa ja emakkohäkeissä yksi monista sikoja stressaavista tekijöistä onkin se, että

Tarkkakärsäinen juoksuvirtuoosi Ulkomuodostaan huolimatta sika on hyvä juoksija. Sian juoksunopeus on kutakuinkin sama kuinhyvin treenatun ihmisen. Vapaana liikkunutjasitenhy vässä fyysisessä kunnossa oleva sika päihittää harrastajaurheilijan sekä pi ka-ettäkestävyysmatkoilla(liekötästä peräisin sanonta ’’parantaa kuin sika juoksuaan”). Sian hajuaisti on hyvin tarkka. Keski-Euroopassaon kauankäytettysikoja apuna etsittäessä maan alla kasvavia tryffeleitä eli multasieniä. Tuoksuilla on merkitystä myös sikojen keskinäi sessäviestinnässä: niidenetujaloissaja hännän juuressa sijaitsevat hajurauhaset viestittävät kumppaneiden kärsiin tiedon muun muassa lähestyvästä kii ma-ajasta. Näkö on sioilla muuhun nisäkäsmaailmaan verrattunakeskinkertainen; kuulo on niille vähintään yhtä tärkeä kuinnäkö. Sioillaon suuriäänivalikoima keskinäistä kommunikaatiota var ten. Ne pitävät yhteyttä toisiinsa röh kien, vinkuen ja vikisten. Voimakas röhkäisy on varoitus, rytmikäs röhkintäliittyykosintamenoihin.

Kosintam enoista porsim ispesään Sikojen kiima-aika koittaa syksyllä. Kosiva karju röhkiivalitulleenrytmik käästija tönii sitä kylkiin. Lopuksi se ANIMALIA 4/1993

asettuu emakon viereen ja laskee leu kansa sen takapuolen päälle. Tämän eleenjälkeenkiimainen emakko pysyy paikallaan, kun karju nousee sen sel kään.Itseparittelukestäänoinkymme nen minuuttia. Keväällä, synnytyksen lähestyessä, emakko hakeutuu erilleen perheryh mästään ja rakentaa itselleen oman synnytyspesän heinistäjaoksista. Por saiden synnyttyä se viettää niiden kanssa pesässä noin kymmenen päi vää, minkä jälkeen se liittyy porsaineen takaisin laumaan. Porsaat omaksuvat hyvin pian syn nytyksenjälkeenkukin oman nimikkonisänsä, minkä ansiosta imetykseen asettautuminen sujuu ilman kaaosta suurillakin pesueilla. Kun porsaat ovat noin kolmen kuukauden ikäisiä, emo vieroittaa ne nisiltä. Porsaat kulkevat

M atriarkaatteja ja poikam iesryhm iä Siatovathyvin sukurakkaita. Tyypilli nen perheryhmä on matriarkaalinen lauma, jossa on emakoita monesta su kupolvesta: äitejä, tyttäriäja tyttärentyttäriä, sekä kunkin senhetkiset por saat. Karjut puolestaan kuljeskelevat joko yksin tai poikamiesryhminä. Sa malla alueella elävien karjujen välillä vallitseelöyhäarvojärjestys,joka mää rää parittelujärjestyksen. Kun matriarkaalinen ryhmä kasvaa suureksi, sejakautuu osaryhmiin. Nä mä käyttävät edelleen samaa yhteistä elinpiiriä - yhteisiä ruokailualueita, juomapaikkoja, mutakuoppia, lepopaikkoja ja nukkumispesiä. Elinalue merkitään huulirauhasista erittyvillä tuoksuilla, mutta tutkimusten mukaan siat eivät puolusta elinpiiriään kovin voimakkaasti muilta ryhmiltä - ilmei sesti sikojen kaikkiruokaisuus takaa sen,ettänormaalistiruokaa on kaikille riittävästijoka tapauksessa. □ Teksti ja piirrokset: Helena Tengvall Valokuvat: Mauri Leivo

P o r s a a t t o n k i v a t m a a t a . T o n k im i n e n o n p a i t s i r u o a n e t s in t ä ä , m y ö s y le in e n h u v itte lu m u o to .

1 0 . 0 0 0 ON PALJ ON

Vapaat siat yliopiston syynissä Tutustuin kesällä 1993 H ollan nissa Droevendahlin kaupun gissa luonnontilaisessa aitauk sessa eläviin yliopiston tutkim ussikoihin. Oli hienoa ker rankin nähdä ” koe-eläim iä” , jotka voivat kirjaim ellisesti paksusti. Hollannin kotieläintutkimus on keski tetty Droevendahlin yliopistoon,jossa parisataa tutkijaa tekee tutkimusta kaikkiaan noin 5 000 kotieläimellä. Useimmat tutkimukset pyrkivät paran tamaan kotieläinkasvatuksen tuotta vuuttaesim. rehun laatuakehittämällä. Rohkeimmat tutkijat ovat kuitenkin suunnanneet mielenkiintonsa tehokas vatuksen ja luonnonmukaisempien kasvatusmenetelmien vertailuun. Hei dän tutkimuksiinsa olipäässyt mukaan tuo pieni, onnekas sikajoukko. Yliopistoalueen laidalla on useam man aarin kokoinen sika-aitaus, jossa vierailuni aikana asusteli 2 karjua, 8 emakkoa ja 10 porsasta. Ne saivatliik kua sisä- ja ulkotilojen välillä omien mieltymystensä mukaan. Tutkijat ha lusivat ennen muuta selvittää porsai den seksuaalista kehittymistä ja käyt täytymistä luonnonmukaisissa oloissa. Samalla saatiin tietoa muusta sosiaa lisesta kanssakäymisestä, porsimises ta,rehun kulutuksestajne.

Sinä olet ajatteleva ihminen, joka tuntee

Mutta ......... ...seei ruta!

vastuunsa maa pallosta, kärsivistä eläimistä ja elämän

Miksi? Todellinen valta seuraa aina massoja.

Ulkoaitauksessavarttuvillaporsailla seksuaalisen käyttäytymisen todettiin kehittyvän voimakkaammaksi kuin normaalikasvatuksessa. Siankasvatuksen kannalta tällä dn merkitystä, sillä nämä porsaatovatmyös selvästihedel mällisempiä. Ne siis saavat enemmän jälkeläisiä kuin lajikumppaninsa tehosikalassa. Porsiminen tapahtui erillisessä lisääntymisrakennuksessa, jonne ema kot saattoivat rakentaa vaistoansa seu raten pesän syntyville porsaille. Vas toin siankasvattajien epäilyjä pikkuporsaitaeiolluttähän mennessä jäänyt

emon alleyhtä onnetonta lukuun otta matta. Näin käy kuitenkinjoskus myös tehosikaloissa kaikista varotoimenpi teistähuolimatta. Sikojen monipuolinen käyttäytymi nen ja älykkyys tekivät vaikutuksen tutkijoihin.Tutkimuksen sivutuotteena he videoivatulkosikojenkäyttäytymis tä,jahe ovatjo sopineet Hollannin te levision kanssa sikaohjelman tekemi sestä.Ohjelmassa tutkijataikovatkriti soida voimakkaasti nykyisiä sikojenja muiden kotieläinten luonnottomia kasvatusoloja. □ Teksti ja kuvat: Mauri Leivo

monimuotoisuu desta.

Valtiovallalla on avoimet korvat vain suurille ja erittäin aktiivisille joukoille. Siksi Animalia tarvitsee lisää jäseniä. Ei ainoastaan maksamaan jäsenmaksuja ja

Tuet eläinsuojelutoimintaa sanoin ja

antamaan lahjoituksia, vaikka se on tärkeää, vaan antamaan meille lisää yhteiskunnallista painoarvoa. Kahdellakymmenellätuhannella aktiivisella

teoin, annat tukesi jäsenmaksuina ja lahjoituksina.

jäsenellä on 100 prosenttia enemmän vaikutusvaltaa kuin kymmenellätuhannella. Tämä on raakaa matematiikkaa, toisin sanoen se on demokratiaa ja kansanvaltaa. Kun jokainen tuo edes yhden ystävän jäseneksi Animaliaan, meidän äänemme

Olet yksi kymmenestätuhannesta Animalian jäsenestä.

kuuluu kaksi kertaa paremmin vallanpitäjien korviin. Ja tämä on tärkeää Sinulle, meille ja kaikille eläimille, joita rakastamme ja haluamme suojella. Käännä, ole hyvä

Hyvä niin! A

I n

ANIMALIA 4/1993

M s

A j

L l

I i

A t

YSTÄVÄSI ANIMAUAN JÄSENEKSI!

G O I N T O THE

Suosittelijana Sinun tulisi kertoa ystävillesi ja läheisillesi Animalian

NÄE VALAIDEN LEIKKIVÄN!

toimintaperusteista ja ajatuksista tiivistetysti esimerkiksi seuravaa:

Animalian jäsenen tulisi

Suositteleminen kannat taa, sillä kaikkien suo sittelijoiden ja liittyneiden

A B

Vaatia kaikille eläimille elämisen arvoista elämää. Sillä eläimen tulisi saada elää ilman turhia kärsi myksiä, ja luonnollisia vaistojaan toteuttaen.

Nähdä maapallo monien lajien yhteisenä kotina, jossa eri lajien elämä kytkeytyy toisiinsa.

kesken arvotaan upeita palkintoja, ja lisäksi tiedät että Sinulle tärkeä toim in ta on saanut uutta voimaa ja uusia tukijoita.

Kunnioittaa elämää sen eri ilmenemismuodoissa.

Tuon ystäväni mukaan Olen kertonut seuraaville ystävilleni Animalian toiminnasta, ja he ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita liitymään jäseniksi yhdistykseemme.

SIIS TOIMI NÄIN:

1. PALKINTO Fritidsresorin 3000 m arkan arvoinen m atka Kanarian saarille. Palkintoon sisältyy myös erikosm atka valtam erelle tähystelem ään valaita!

f i f

2.-10. PALKINTO Bodyshopin 300 markan arvoinen lahjakori m iehelle, naiselle tai lapselle, valin tasi mukaan. T ätä kosm e tiikkaa ei te s ta ta eläinkokein!

K*,

jnHIIDVA jjWSHOP«»

11 .-20. PALKINTO f-»s

■ ■.90 m arkan arvoinen uutuuskirja Eläinten puolesta, kirjoittaja H elena Tengvall. Kirja luonnon ja eläinten suojelijalle.

„ . , .,... k v ................ Oletko .. nähnytvalaiden iSIKmtJ I

aavalla merellä?Onnekkain lähtee unohtumattomalle matkalle katsomaan maailman suurimpia vapaita eläimiä niiden oikeassa ympäristössä! ; ...................... ’■ m ps*

jm é

Suosittelijan extra: Suosittelijoiden kesken arvotaan lisäksi Voi Hyvin -lehden vuosiker ta ja 5 kpl Voi Hyvin -kasvisruokakeittokirjoja. Siis 2 kilpailua! 2 x mahdollisuus voittaa. TSE M P PIÄ !

Suosittelen Eläinsuojeluliitto Animalian jäseniksi:

Keskustele ystäviesi kanssa ja ker ro heille A nim aliasta, varm istaudu todellisesta kiinnostuksesta. Kir joita viereisen sivun lom akkeeseen henkilön nimi ja yhteystiedot. Kir joita om a nimesi sam aan paperiin, irrota, sulje ja postita. Postim aksu on valmiiksi m aksettu puolestasi. M e lähetäm m e ystävillesi liitymispaperit. Jos ystäväsi liittyy nyt jä seneksi vuodelle -94, hän saa Anim alia-lehden 4 /9 3 kaupanpäälle. M u istu ta ystäviäsi, ettei jä s e n maksun m aksam inen ja jäsen p aperin täyttäm inen hautaudu m ui den töiden a lle. ___ Puh.

Jos Sinulla on enem m än liittym ishaluisia ystäviä, kirjoita heidän tietonsa erilliselle paperille, pistä se kuoressa tulem aan sam aan osoitteeseen Animalia, Porvoon katu 53. 00520 Helsinki, m uista kir jo ittaa myös om a nimesi paperiin ja m uista m yös postim erkki, kiitos!

Suosittelijan tiedot:

O soite

Taita keskeltä, nido taiteippaa kiinni!

SUOSITTELE YSTÄVÄSI ANIMAUAN

Eläinkoelakejauusitaan Euroopassa

JASENEKS

SIIS TOIMI NAIN:

Tanskan koe-eläinlakiin on ke sällä tehty tuntuvia eläinsuo jelullisia parannuksia. V uon na 1987 voimaan tullutta lakia uusittiin osittain myös viime vuonna. Suom essa sen sijaan maa- ja m etsätalousm inisteri ön eläinlääkintä- ja elintarvi keosasto on katsonut, että oma, vuonna 1986 voimaan as tunut koe-eläinasetuksem m e ^ on riittävän hyvä ja vielä niin uusi, että sitä ei ole syytä muuttaa.

Keskustele ystäviesi kanssa ja kerro heille Animaliasta. Varmistaudu todellisesta kiinnostuksesta, kirjoita lomakkeeseen henkilön nimi ja yhteystiedot. Kirjoita oma nimesi samaan paperiin. Irrota, sulje ja postita. Postimaksu on valmiiksi maksettu puolestasi. Jos haluat säästää eläinsuojelun rahoja, liimaa ruutuun 2,30 posti merkki ja yliviivaa osoitteesta sanat vast.läh. ja sopimusnumero numeroineen. Muuta myös postinumero 00520:ksi. Kiitos!

Jos et halua suositella ketään Animalian jäseneksi, kunnioitamme mielipidettäsi ja annamme Sinulle kuitenkin mahdollisuuden osallistua arvontaan. Lähetä meille 2,30 mk postimerkillä varustettu kortti, jossa on nimesi ja osoitteesi. Merkitse korttiin, että haluat ainoastaan osallistua arvontaan. Lähetä kortti osoitteella Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

H > H > H >• tt>

Tanskan uusitun lain 7. artikla toteaa yksiselitteisesti, että koe-eläimille ”ei saa aiheuttaavoimakasta tuskaa, muu ta intensiivistä kärsimystä tai voima kasta pelkoa”.Jos voimakasta kipua, tuskaataipelkoakuitenkinesiintyy,on eläin heti lopetettava. Samoin on eläin lopetettava ennen anestesian loppu mista, jos on oletettavaa, että sen jäl keen eläinjoutuisi kokemaan em. tun temuksia.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

n ^ A N I M A L I A _____________ |

Porvoonkatu 53 Vastauslähetys Sopimusnumero 00520/500 00003 Helsinki

Puolet eläinkoeneuvostosta eläinsuojelijoita Eläinkokeista päättää eläinkoeneuvosm t o , joka myöntää luvat kaikille Tans kassa tehtäville eläinkokeille, joiden voi olettaaaiheuttavaneläimellekipua taimuuta kärsimystä. Neuvosto on oi keusministeriön alainen, ja oikeusmi nisteriöstä olevan puheenjohtajan li säksi siinäon kymmenen muuta jäsen tä: viisi edustaa tutkijoita, teollisuutta japotilasjärjestöjä,jatoisetviisieläin suojelua(yksihallitukseneläinsuojeluneuvostostajaneljäeläinsuojelujärjestöistä). Kun suomalaisettutkijateivätuskal la ottaa koe-eläintoimikuntiinsa edes yhtä eläinsuojelun edustajaa, Tanskas sa heitä on puolet toimikunnasta! Tanskan lain ensimmäinen pykälä säätää, että ’’eläinkoeneuvosto voi evätä eläinkoelupahakemuksen, jos kokeestaeioleodotettavissaolennaista hyötyä”.Vaatimus on tietysti tulkin nanvarainen, mutta sen avulla voidaan karsia pois koko joukko eläinkokeita. ANIMALIA 4/1993

Saksan lakiesitys lopettaisi kosmetiikka-testauksen eläim illä Eläinkoelainsäädäntöä uusitaan myös Saksassa ja Hollannissa. Kummassa kin maassa eläinsuojelujärjestöjen kä denjälki näkyy lakiehdotuksissa. Sak sassa eläinkokeiden tekijät ovat jo il moittaneet, ettäjos laki tulee voimaan esitetyssämuodossaan, he siirtävättut kimuksensa maihin, joissa eläinsuoje lulainsäädäntöon löysä.Erikoista,sillä tutkijathan aina korostavat, että he te kevät vain välttämättömimmät eläin kokeet,janiissäkääneläimilleeiaiheu du enempää tuskaa kuir ihmispotilaille... Tähän asti on Saksassa eläinkoeluvat anottu osavaltiokohtaisilta komite oilta,joissaon ollutkaksi yliopistotut kijaa, kaksi tutkijaa teollisuudesta ja kaksi eläinsuojelujärjestöjen edusta jaa. Lakiehdotuksessa esitetään, että eläinsuojelujärjestöjen edustajia tulisi olla ’’ainakin kaksi”. Tutkijat ovat nostaneettästämetelin, sillähe pelkää vät,ettäeläinsuojelumyönteisissä osa valtioissa eläinsuojelijat pääsisivät enemmistöön toimikunnissa. Saksan lakiehdotus esittäämyös, et tä kosmetiikkatuotteisiin tarkoitettuja aineitaei saa testataeläinkokein.

Aika uusia oma koeeläinasetuksem m e On korkea aika,ettäoma koe-eläinase tuksemme uusitaan. Tutkijatja minis teriö esittävät mielellään, että se on korkeatasoisempi kuin muiden Euroo pan maiden eläinkoelainsäädäntö. Eläinsuojelujärjestön edustajana, jolle ei anneta mitään mahdollisuuksia vai kuttaa eläinkokeiden lupahakemusten käsittelyyn, rohkenen ollajyrkästi eri mieltä. □ P ä iv i V iin ik a in e n - R o s q v is t

Ulkomailta

Ulkomailta Patentoitava syöpähiiri on taloudellinen floppi - E L :n parlamentti vastustaa eläinten patentointia

K arhukoiria koulutetaan elävillä karhuilla Eräs Animalian lukija otti oheiset ku vatKarjalan tasavallassaÄyräpään ky lässä.Karhua pidetäänhäkissämetsän vartijan talon luona, ja suomalaiset ja venäläiset metsästäjät käyttävät sitä karhukoirakoulutuksessa. Karhu laite taan naruun kiinni,jakoirien annetaan hyökkäilläsenkimppuun. Tämä tapaus ei ole ainoa laatuaan: eräältä toiselta karhulta (ja ehkä tältäkin) on revitty hampaat irti,etteise pääsisi vahingoit tamaan koiria. Suomalaiset karhukoirankasvattajat ovatvalittaneetviime aikoina,ettäkun karhunpyyntiä uuden metsästyslain myötä rajoitetaan,heidänjalostustyön sävaikeutuu.On siisenemmän kuinto dennäköistä, että koulutusmatkat Kar jalaan lisääntyvät. Asiaan on vaikea puuttua, koska Karjalan tasavallallaei ole eläinsuoje lulakia. Animalia on vedonnut WSPA: hän, ettäsekäyttäisiarvovaltaansaasi assa- onhan silläparastaikaakäynnis sä Libearty- kampanja, jossa pyritään vapauttamaan vankeudessa eläviä kar huja. WSPA onkin luvannut ottaa yh teyttä mm. Karjalan viranomaisiin, Metsästäjäin Keskusjärjestöönja Ken nelliittoon. K.K.

' TTwríHia*

Myös sinä voit vaikuttaa. Ohjeita toimintasivulla 33.”

E L :n ekom erkki ei tyyd ytä eläinsuojelijoita EL:ssä suunnitellaan omaa ekomerkkiä. Se annettaisiin tuotteille, joiden valmistus ja/tai materiaalit rasittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Merkin piiriin kuuluu tuotteitadeodo ranteista kenkiin ja kissanhiekasta hiuslakkoihin. Eläinsuojelijat eivät ole tyytyväisiä merkin kriteereihin, silläniissäeilain kaan oteta huomioon tuotteen testaustapaa.Ekomerkki voitaisiinantaavaik

ka shampoolle,joka eivahingoita ym päristöä, mutta joka on testattu eläin kokein. Merkin valmistelu on annettu maakohtaisille työryhmille, ja nyt on neksi Iso-Britannian työryhmä vaatii eläintestittömyyttäyhdeksimerkin kri teeriksi. Nykyehdotuksen kaltainen eko merkki on kuluttajien harhaanjohta mista. Kuluttajat mieltävät ympäris-^ töystävällisyyden kokonaisvaltaisena käsitteenä, johon kuuluu myös eläin suojelu. Haastattelututkimukset Eu roopassa ovat osoittaneet, ettäkulutta jat ovat olleet suuttuneen hämmästy neitäkuullessaan,ettäheidänostaman sa ympäristöystävällinen tuote onkin aiheuttanut kärsimyksiä eläimille. The European Coalition to End Animal Experiments (Eurooppalai nen yhteenliittymä eläinkokeita vas taan),jossaAnimalia on Suomen edus tajana, on käynnistänyt kampanjan eläintestittömyyden saamiseksi yhdek si ekomerkin kriteeriksi. Kampanjaa käyvät myös The Body Shop -yhtymä sekä monet Euroopan luonnonsuojelujärjestöistä.

Geenitekniikalla tuotetusta ns. syöpä hiirestä (hiiri,johon on siirretty ihmi sen ’’syöpägeeni” jajoka sairastuu si tensyöpään)jätettiinviime vuonna patenttianomus Euroopan patentointivirastolle EPO:lle. Kaiken kaikkiaan syöpähiiripatenttia vastaan jätettiin 15 virallistavalitusta.Näistä yksi olieng lantilaisten eläinten oikeuksien järjes töjen BUAVrn jaCIWF:n valitus,jolle kymmenet muutjärjestöt,mm. Anima lia,antoivat taustatukensa. Samaan aikaan syöpähiiren keksijä ja patentin hakija, monikansallinen

DuPont-yhtymä on joutunut totea maan, ettäkultakaivokseksiluultusyö pähiiri onkin taloudellinen floppi. DuPont,jollaon hiireenjo USAn patentti, uskoi voivansa myydä suuria määriä syöpähiiren käyttöön oikeuttavia li senssejälääketeollisuudelle. Yhtään li senssiä eiole mennyt kaupaksi! Koska syöpähiiri ei osoittautunut kaupalliseksi menestykseksi, DuPont on toistaiseksipäättänyt,etteisekehitä enää lisää siirtogeenisiä eläimiä sai rauksien malleiksi. Samaan aikaan EL:n parlamentin työryhmä on perehtynyt komission te kemään bioteknisiä keksintöjä koske vaan direktiiviehdotukseen. Työryhmä on yksimielisesti esittänyt direktiiviin muutoksia,jotka paremmin turvaisivat eläinten hyvinvoinnin.

Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland menettää EL:n ympäris töjärjestöjenpalkinnon,joka myönnet tiin hänelle vuonna 1988 Maailman ympäristö-ja kehityskomission johta jana tehdystä työstä. Euroopan ympä ristötoimisto (EEB), johon kuuluu 150 EL:n piirissätoimivaajärjestöä, päätti ottaapalkinnontakaisinrangaistuksek sisiitä,ettäNorjajatkaavalaanpyyntiä. K.K.

P.V-R.

Eläintestattu lääke kiellettiin

L ’ O real jo h taa kuluttajia harhaan

Englantilaisen lääketehtaan Bootsin sydänlääke Manoplax on vedetty pois käytöstä vuosi sen jälkeen, kun sillä aloitettiin kliiniset kokeet. Ihmispotilaillatehdyt tutkimukset osoittivatyh teyden lääkkeen käytönjalisääntyvien kuolintapausten sekä sairaalaanjoutu misten välillä. Laajat eläintestit mm. kissoilla ja koirilla eivät olleet kyen neet ennustamaan lääkkeen kohtalok kaita vaikutuksia ihmisille.

Kosmetiikan jättiyhtiö L’Oreal, jonka takaa löytyvät myös mm. tuotenimet Helena Rubinstein, Lancöme, Studio Line ja Ambre Solaire, on ilmoittanut lopettaneensa eläinkokeiden tekemi sen. Yhtiö pyrkii johtamaan kuluttajia harhaan, sillä se lopettaa ainoastaan valmiiden tuotteiden testaamisen eläintestein. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan seon testannutvain 1%:n lop putuotteistaeläinkokein, kun suuri osa eläintesteistä tehdään uusien raaka-ai neiden testaamiseksi. Nämä testitjat kuvat edelleen. L’Oreal on ottanut pienen askeleen eläintestien lopettamiseksi, mutta ku luttajat odottavat edelleen jättiharp pausta eli eläintestien lopettamista myös raaka-aineiden testaamisessa. Siihen asti eläinystävät boikotoivat L’Orealin tuotteita!

P.V-R

Brundtlandin ympäristöpalkinto evättiin valaanpyynnin vuoksi

Paul M cC a rtn e ystä eläinten oikeuksien puolustaja PauljaLinda McCartney tukevat uu della maailmankiertueellaan kampan jaa Färsaarten lahtivalaiden teurastuk sen lopettamiseksi. Joka konsertin alussanäytetään 15minuutin videotäs täverisestärituaalista. ”Me vetoamme sinuun - pidetään meri sinisenä, eipu naisenaverestä”,laulajapariskuntasa noo. Paul McCartney on julkaissut myös ensimmäisen musiikillisen kannanot tonsa eläinkokeita vastaan. Laulu ’’Looking forChanges” löytyy hänen uusimmalta albumiltaan. ^

K.K.

* ©

4 ^

P.V-R 0

ANIMALIA 4/1993

Body Shopin Anita Roddick Animalia- lehdelle:

Kymmenessä vuodessa kosmetiikkatestiteläimillä historiaa Body Shop -ketjun m aailm an m aineeseen luotsannut tulisie luinen Anita Roddick vastus taa eläinkokeita. Body Shop ^ o n käynyt aktiivisesti Euroo pan laajuista kam panjaa kos m etiikkateollisuuden eläinko keiden kieltäm iseksi.

• t

ELÄIN

’’Kuulin 1970-luvulla ensimmäistä kertaa kosmetiikkateollisuuden eläin kokeista ja järkytyin”, sanoo Anita Roddick. ”On epämoraalista testata eläimillä jotain niin toisarvoista kuin kosteusvoide.”

KOKEITA

Vapaalla kaupalla ei tunteita, ei moraalia Body Shop eiolekoskaan testannuttai testauttanut tuotteitaan eläimillä. Sille eimyöskään oleriittänytsyrjästäkatso jan rooli,vaan se on luonut tehokkaan lobbauskoneiston tärkeänä katsomien^^sa asioiden eteenpäin viemiseksi. Nii^Phin kuuluvateläinsuojelun lisäksimm. luonnonsuojelu ja alkuperäiskansojen elämänmuodon säilyttäminen. Anita Roddick on arvostellutkärke västiyritysmaailmaa- mm. kosmetiik kateollisuutta- siitä,ettäseeiolekiin nostunut yhteiskunnallisesta vaikutta misesta. Hän kertoi olevansajuuri läh dössä Meksikoon puhumaan GATTneuvottelijoille aikomuksenaan häm mentää heidän mieliään. ’’Ainoa, mitä he haluavat on Vapaa Kauppa. Aion sanoa, että Vapaalla Kaupalla eioletunteita,eimoraalia, ei vastuuta. Kuitenkin: ihmisethän sen bisneksen tekevät - ja ihmisistätäytyy välittää.” Anita puhuu alkuperäiskansojen vii saudesta - siitä, miten kaikki kuuluu yhteen luonto, eläimet, ihmiset. Elä män kunnioituksesta. ’’Mutta miten kääntää tämä sanoma hallitusten ja kaupan kielelle? Miten

"KYSYMYS El OLE VAIN SIITÄ. OSAAVATKO ELÄIMET ÄJATELLA? EIKÄ SIITÄ, OSAAVATKO KE PUHUA? VAAN SIITÄ, OSAAVATKO NE KARSIA?"

HlOSO^ 1EREW BENTHAM

ANIMALIA 4/1W

ANIMALIA 4/1993

sovittaa se maailmaan, jossa kaikki on saatavatässäjanyt,eikä mitään ehditä odottaa myöhempään?” Eläinkokeita vastaan aktiivisella kam panjoinnilla Anita Roddick arvioi, ettäkymmenes sä vuodessa kosmetiikan testaus eläi millä loppuu. ’’Eläintestit ovat van hanaikainenjaepäluotettava testimuo to.Ne ovat myös tuskallisiajaepämo raalisia,ja siksiteollisuuden pitäisilo pettaa ne heti ja siirtyä muihin menetelmiin.” Body Shopin aloitteesta kerättiin Euroopassa 3 miljoonaaallekirjoitusta, joissavaadittiinEL:oa kieltämään kos metiikan testaus eläimillä. Keräykseen osallistuivat eläinsuojelujärjestöt ym päriEuroopan, mm. Animalia Suomes ta.Keräys johti asian käsittelyyn EL:n komissiossa ja parlamentissa. Vaikka lopullistaehdotontatestikieltoaeivielä tullutkaan, saatiin asia aimo harppaus

eteenpäin (asianetenemisestäon rapor toituviimeksiAnimalia-lehdessä3/93). Viime aikoina Body Shop on tehnyt töitä, että eläinkokeet saadaan kosme tiikan osalta mukaan EL:n ympäristö merkin kriteereihin. Puheemme siirtyy lemmikkeihin. Anitan mielestä eläinten hankkiminen pitäisi tehdä vaikeammaksi, niin että ihmiset todella pistettäisiin harkitse maan, onko aikaa ja mahdollisuuksia hoitaa eläintä. ’’Eläimiä ei myöskään pitäisi inhi millistää,koska niidentarpeeteivätole samat kuin ihmisen tarpeet”, Anita Roddick sanoo. Hänellä itsellääneiole lemmikkiä,koskapuhujamatkat maail malla vievät paljon aikaa. ’’Asumme maalla, ja mieheni työs kenteleehevostenparissa.Lähimetsäs sämme pesii pöllöpariskunta, jonka elämää seuraamme mielenkiinnolla.”

□

Kaarina Kivivuori

’’ B o d y S h o p in p ä ä m ä ä r ä n ä o n lo p e t t a a k o s m e ti i k k a t e o l l i s u u d e n k ä y t t ä m ä t e l ä i n k o k e e t k a i k k i a l l a m a a i l m a s s a ” , k e r t o i A n ita R o d d ic k A n im a lia n lu k ijo ille S u o m e n v ie r a i l u ll a a n . K u v a s s a A n i t a n (v a s.) k a n s s a S u o m e n B o d y S h o p in t i e d o t u s p ä ä ll i k k ö T a i n a B o s tr ö m .

Sari Varpama Lontoosta:

WSPA on eläintenYK Kun m ieheni kysyi, mitä m iel tä olisin muutosta m uutam ak si vuodeksi Lontooseen, en juurikaan epäröinyt. Ajoitus oli täydellinen - olin ollut nel jä vuotta opintojeni ohessa töissä, ja oli tullut aika irrot tautua hetkeksi gradun te koon.

Ennen lähtöänikyselin eläinsuojeluystäviltäni,mihin voisintarjoutuavapaa ehtoistyöhön. Minulle ehdotettiin Maailman Eläinsuojeluliittoa, WSPA:ta.Ajatus viehätti: kansainvälisyys on mielenkiintoistaja avartavaa. Arkistointi laajensi eläinsuojelutietäm ystä Kävin tapaamassa WSPA:n Länsi-Euroopan toiminnoistavastaavaaWim de Kokia (nykyisin Wim työskentelee WSPA:n USA:n toimistossa). Seuraavalla viikolla olinkin jo syventynyt WSPA:n arkistoihin,jotkavaativatuu delleenjärjestelyä. Arkistointivoikuulostaavähemmän kiinnostavalta, mutta tunsin päässeeni todellisen tiedon lähteille. Alussa tun tuikuin olisin halunnut lukeajoka iki sen lipunja lapun: mitä Eurogroupissa

on puhuttu, mitenerijärjestöttoimivat, mitä tapahtuu vapautetulle Flipperdelfiinille... Jäsenyhdistysten määrä mykisti minut. Kaikkien nuijittujen hylkeenpoikasten ja harppuunoitujen valaiden kuvien keskellä minut sitten kinvaltasitoiveikkuus:eläinsuojelijoi taon paljon,ja meitä on kaikkialla. Eläinsuojelutodellisuuksia on monia Tuntuu kuin todellakin eläisimme suurta murrosaikaa - eläinsuojelukysymykset ovat saaneet aivan uudenlai sen aseman etiikassa, politiikassa, tar loudessa ja lainsäädännössä. Ehkäpä tämä kuva kuitenkin korostuu Englan nissa,jollaon pitkätperinteeteläinsuo jelussa. Toinen todellisuus on esimerkiksi Latinalaisessa-Amerikassa tai Itä-Eu-

säniWSPA:n jäsenlistaa,toimisivatte hokkaastija yhteiseen hiileen puhalta en.

•

M ukaan kam panjatyöhön Kun olinaikani puurtanut rutiinitöiden kimpussa, toteutui yksi elämäni unel mista: sain käyttää espanjantaitoani eläinsuojelun hyväksi härkätaistelujen vastaisessa kampanjassa. On ollut pal kitsevaa huomata kuinka pienen piirin järjetönjajulma huvi härkätaistelu on, jakuinka paljonaktiivisiaeläinsuojeli joita Espanjassakin on. Sittemmin olenolluttekemisissä Libearty-karhukampanjan ja Färsaarten

WSPA

valaanpyynnin vastaisen kampanjan kanssa. Olin mukana WSPA:n toimis tossa katsomassa tuoreelta videolta, kuinka ensimmäinen kreikkalainen tu risteja viihdyttävä ’’tanssiva karhu” vapautettiin ja vietiin WSPA:n perus tamaan turvapaikkaan, missä se saiar voisensa karhunelämän. Tämä, sekä brasilialaisen Flipper-delfiinin vapaut tamisen todistaminen ovat olleettähti hetkiä,jotka ovat antaneet uskoa tule vaisuuteen. WSPA:laiset ovat ottaneet minut joukkoonsa- saankutsuntullamukaan pikkujouluun tai työn jälkeiselle drin kille. On suuri nautinto saada olla sa manhenkisten ihmisten kanssa, ja on rohkaisevaa,kuinkajärjestelmällistäja ammattimaista WSPA:n toiminta on. Sitäeiturhaan sanotaeläinten YK:ksi. Tällä hetkellä (lokakuun lopulla) teen WSPA:ile palkallista projektiaja käännän Costa Ricassakäytettyävalis-

tusmateriaalia espanjasta englantiin. Takana on mielenkiintoinen viikko WSPA:n espanjankielisen vieraan op paana - tutustuminen eri yhdistysten toimintaan, löytöeläintaloihinja eläinsairaaloihin oli tukille vähintään yhtä kiinnostavaa kuin vieraallekin. Ensi viikon vietän New Forestissa ”inhimillisyyskasvatus” (humane educati on) - kurssilla,jonka WSPA on järjes tänyt itäeurooppalaisillevaltuutetuille. Toinen vuosi Lontoossa on alkanut, jaelämä on täynnäeläinsuojeluajalau lamista - niin,ja gradukin pitää saada loppuun. Sari Varpama

Animalian lukijat muistanevat Sari Varpaman myös laulajana. Hänen eläinsuojeluaiheista Kanimania-singleään saa ostaa toimistosta, vaikkapa joululahjaksi.

WSPA

roopassa oleva pieni, köyhä järjestö, joka tekee toivottomissa olosuhteissa kaikkensa auttaakseen kulkukoiria ja -kissoja. Eläinsuojelutodellisuuksia on mo nia, mutta yhteistä niissä eläville akti visteille on usko oikeudenmukaisuu teen. Eläinsuojelijan on oltava uskos saan vahva, oli hän sitten neuvottelupöydässä taipuhdistamassa hiekkalaa tikkoa löytöeläintalolla. Ulkoiset paineet ovat monesti suu ret: eläinsuojelija saa edelleenkin olla pilkanja ivan kohde,ja ihmisten tietä mättömyys ja välinpitämättömyys ma sentavat. Siksi onkin tärkeää, että ne valtavatresurssit,jotkanäinpäivittäes-

kampan/a karhuten puolesta a

W S P A :n L i b e a r t y - k a m p a n j a o n p e l a s t a n u t j o u s e ita r ä ä k ä t t y j ä " t a n s s i v i a k a r h u j a ’’ in h im illis e m p iin o lo ih in , j a k a m p a n j a j a t k u u .

S a r i V a r p a m a (v a s.) j a W S P A :n E u r o o p a n a s io is ta v a s t a a v a G i tt e K n u d s e n liito n t o im is to s s a L o n to o s s a .

ANIMALIA 4/1993

v ie n m ä ä rä y ste n tu lisi o lla r iittä v ä n tiu k k o

Presidenttiehdokkaat

j a j a n iid e n n o u d a tta m is e n v a lv o n n a n o n o l ta v a te h o k a s ta .

vieroksuvat kanojen häkkikasvatusta

Korhonen:

S ik ä li, k u n se a n ta a le iv ä n

m a a s e u d u n a s u k k a ille , o le n m y ö tä m ie li n en .

Mihin eläinsuojeluongelm aan Suom essa haluaisitte puuttua? M iksi? Martti Ahtisaari: K y llä k a i o n g e lm a t liit

to im in ta o n k o rk e a lu o k k a is ta j a ih m ise t h y

Kuuskoski:

K a n s a in v ä lin e n

te h o ta lo u s,

v ä k s y v ä t y le ise sti, e ttä e lä im illä k in o n o i k e u k s ia . M in u s ta s u u rin e lä in s u o je lu o n g e l-

jo s s a m e o le m m e m u k a n a , o n jo h ta n u t

m a m m e o n p u u tte e t e lä in s u o je lu n v a lv o n

e lä in te n k o h te lu s s a m o n e lla ta v a lla lu o n

n a ssa .

n o tto m iin ra tk a isu ih in . T o is a a lta jo u d u m m e s u u re n f ilo s o fis e n k y s y m y k s e n ää re lle ;

ty v ä t e lä in te n k o h te lu u n k o k o n a is u u d e s sa a n j a siih e n , m illä ta v a lla e lä in te n j a ih

Pekka Tiainen: A n s a p y y n ti ra u d o illa tu lisi

m iss ä m ä ä rin ih m is e llä o n y le e n s ä o ik e u s

m iste n e d u t a s e te ta a n v a s ta k k a in . Itse ta h

k ä y ttä ä h y ö d y k s e e n e lä im iä . T ä m ä k o sk e e

to isin p u u ttu a a in a k in k a ik k e in se lk e im p iin

k ie ltä ä . S a m o in ta rp e e tto m a sti tu sk a a tu o t ta v a t e lä in k o k e e t. H a lu a is in , e ttä m o o tto ri

e lä in te n k o h te lu n e p ä k o h tiin , jo is s a k y s y

v e n e id e n m o o tto rit k e h ite tä ä n ä ä n e ttö m ik si,

a lu e ita .

m y s o n j o se lv ä s tä e lä in rä ä k k ä y k s e s tä .

e tte i n iistä tu le h ä iriö tä lu o n n o lle . P id ä n tä r

m u ita k in

k u in k y s y m y k s e s s ä

m a in ittu ja

k e ä n ä , e ttä e lä in s u o je lu S u o m e ss a h o id e

Rehn: O le n

o n tä rk e ä

ta a n o m a lla la in sä ä d ä n n ö llä m m e sitä p a ra n

tu rk is ta rh a u k se e n . T a rh a u k s e s s a o n te h ty

y rity s to im in n a n m u o to , m u tta e n v o i o lla sä ä lim ä ttä e lä im iä , jo illa m u u ta m a n e lin -

ta m a lla e tte m m e liity E L :ä ä n j a a listu sii

k u ite n k in e lä in s u o je lu n k a n n a lta se lv iä p a

h e n , e ttä e rila ise t m ä ä rä y k se t tu le v a t sieltä.

ra n n u k sia .

Sulo Aittoniemi: T u rk is ta rh a u s

y le e n s ä su h ta u tu n u t k riittis e sti

k u u k a u d e n a ja n ei o le m u u ta te k e m is tä k u in v a ja a n p u o le n n e liö n tila s s a ty ö n tä ä p ä ä tä ä n n u rk a s ta to ise e n .

Paavo Väyrynen: Y k s ittä is tä o n g e lm a a on v a ik e a n im e tä , m u tta h a lu a is in k iin n ittä ä h u o m io ta

Raimo Ilaskivi:K a ik k e in

h u o le s tu tta v in ta

ih m iste n

v a s tu u n tu n to o n

^ ^ T i a i n e n : Y le llis y y s tu rk ik s ia v ie ra s ta n ja

se sti to im iv a a v a ih to e h to a . J o s o n , sitä v o i

ta rh a u s ta n iid e n ta k ia . Jo s j a k u n ta rh a u sta a s ia llis e m p iin ta rk o itu k s iin h a rjo ite ta a n ,

tie ty sti m ie le llä ä n k a n n a tta a . E ik ö s m a rk k i

suh

Toimi Kankaanniemi

te e s sa e lä im iin .

n o illa o le m y ö s v a p a a n a e lä v ie n k a n o je n m u n ia ?

k a n n a lta ih an p e ru s k y s y m y s tä m ä n p ä iv ä n

Väyrynen: T u rk is ta rh a u s

Aittoniemi:

te h o k a s v a tu s

jo u tu v a t e lä m ä ä n m u n a te h ta iss a , o n to d e lla

k a n s a in v ä lis illä

fo o ru

m e illa e lä in k a u p a n ra jo itta m is e k s i j a siten

(m m . sia t) o n sy v ä llis tä ju lm u u tta m u tta s i tä e i u se in k a a n h u o m a ta .

su rk e a a . M ie le stä n i n ä m ä m u n a k o n e e t tu li si su lk e a .

M itä mieltä olette eläinsuojelun kannalta

Toimi Kankaanniemi: Y le ise sti s iih e n , e t

a) tuskallisista eläinkokeista? Ahtisaari: O s a e lä in k o k e is ta o n v a rm a sti

Ilaskivi:U s k o n ,

Tiainen: A h ta a t k o p it, jo is s a o n

e illa m e rk ittä v ä e lin k e in o , e ik ä sitä o le s y y

tä k a ik k ia e lä in k o k e ita v a lv o ta a n tiu k a sti.

tä k ie ltä ä . S e o n k u ite n k in v o ita v a to te u tta a

Tiainen: V ä littö m ä s ti

e lä in te n ta rp e ita j a y m p ä ris tö n ä k ö k o h tia k u n n io itta e n . G e e n im u u to s te n k ä y ttö ä p a

tu lisi k ie ltä ä tu s k a l lise t e lä in k o k e e t to is a rv o is iin ta rk o itu k s iin .

Väyrynen:

la ista k u in siv is ty s v a ltio is s a v o id a a n e d e l

v ä lttä m ä ttö m iä , m u tta n iiss ä k in o n te h tä v ä k a ik k i m a h d o llin e n e lä in te n k ä rsim y k s e n

ly ttä ä . E lä in te n k u lje tu k s ia k o s k e v ia m ä ä

v ä h e n tä m is e k si.

k u ite n k in ih m is k u n n a n k e h ity s j a h y v in

tä e lä in te n k o h te lu o lisi k a ik ilta o s in se l

KeijoKorhonen: K a n a d a n m a ja v a n

tu h o a

re m p ie n tu rk ik s ie n s a a m ise k s i e n p id ä h y v ä k s y ttä v ä n ä .

K a ik k ia e lä in k o k e ita p itä isi m a h d o llis u u k s ie n m u k a a n v ä lttä ä . J o s k u s

Aittoniemi:N e lie n e v ä t jo s s a in m ä ä rin v ä lt

te h d ä

tä m ä ttö m iä tie te e llise n k e h ity k se n k an n alta.

m a h d o llis im m a n a lk e e llis illa e lä im illä .

m a h d o llis im m a n

K o tie lä in te n

e ttä tä s sä k in o lla a n p a h in

jo o h itta m a s s a , k u n ih m ise t v a lv e u tu v a t ja

c) kanojen häkkikasvatuksesta? Ahtisaari: K u n h ä k k ik a s v a tu k s e s ta

tu s k a tto m a s ti ja

lie n e e

m ise e n .

E lä im e n tu sk a p itä isi k u ite n k in m in im o id a .

v a rsin v a ik e a p ä ä s tä e ro o n , o n h u o le h d itta

Eeva Kuuskoski: S u o m e ss a n ä m ä a s ia t o n

Ilaskivi: Y h ä

tä k a n a t v o iv a t e lä ä n iis s ä k o h tu u llis e s ti. E n

o sa a v a t k y s y ä m a u k k a a m p ia tu o tte ita , v a p a a n a k a s v a n e id e n , o n n e llis te n

tä v ä n iso lla a lu e e lla .

k a n o je n

h o id e ttu

e p ä k o h tia

m ia e lä in k o k e ita , jo is ta o lisi lu o v u tta v a .

lö y ty y y h ä . N iih in e i a in a re a g o id a r iittä v ä n

T ä h ä n e i s y y llis ty y k sin e s im . k o s m e tiik k a -

n o p e a s ti, e s im . s a ira id e n ih m iste n e lä in

te o llis u u s , v a a n m y ö s lä ä k e tie d e . P u o lu sta n

m a iss a tu rk is e lä in te n o lo t o v a t sie tä m ä ttö

rä ä k k ä y k s e e n .

v a in ih m ise n k a n n a lta v ä lttä m ä ttö m iä lä ä

m ä t. E h k ä S u o m e s s a k in n iis s ä o lis i p a r a n

k e tie te e llis iä e lä in k o k e ita , jo ita e i v o i m il

ta m is e n v a ra a . K a ik e n k a ik k ia a n tu r k is ta r

lä ä n ta v o in k o rv a ta .

h a u s o n k u ite n k in se n v e rra n p ie n i e lin k e i

rä y k s iä m u u tta m a lla o lisi k a n o je n e lin tila a

Väyrynen: H y v ä k s y n , j o s h ä k it o v a t r iittä

sa m a lla k a s v a te tta v a .

v än v ä ljiä .

Kankaanniemi: H ä k k ik a s v a tu k s e s ta

tu lisi

lu o p u a.

v a siitä , e ttä h ä k it o v a t riittä v ä n tila v ia j a etk o h tu u llis e s ti,

m u tta

ElisabethRehn: M ie le stä n i e lä im e t h o id e

e d e lle e n te h d ä ä n ta rp e e tto

b) turkistarhauksesta? Ahtisaari: S e n tie d ä n , e ttä a in a k in jo is s a in

v e rk k o la t-

tia , tu lisi k ie ltä ä . A in a k in h ä k k ie n tu lis i o lla s e lla is ia , e ttä n iiss ä v o i liik k u a v a p a a s ti r iit

m u n ia j a lih a a . K a n a lo ita k o s k e v ia m ä ä

v o in ti v a a tiv a t k o k e ita , m u tta n e k in p itä isi

rä y k s iä h a lu a is in e rity is e s ti ta rk e n ta a .

o n jo illa k in a lu

tä rk e is s ä tu tk im u k s is s a . P id ä n tä rk e ä n ä , e t

su o je le m m e u se ita la je ja lo p u llis e lta h ä v iä m ise ltä .

o n m ie le s tä n i e lä in s u o je lu n

S u o m e ss a . N iid e n k a n o je n e lä m ä , jo tk a

v ä lin e n m u sta n p ö rs s in k a u p p a . O n tä rk e ä ä , v a ik u ta m m e

Rehn: T ä m ä

e d e llin e n v a sta u s.

e lä im illä tu le e o lla a s ia llis e t o lo su h te e t.

o n u h a n a la is illa e lä im illä k ä y tä v ä k a n s a in e ttä

Kuuskoski: K s.

•

tie d ä , o n k o h ä k k ik a s v a tu k s e lle ta lo u d e lli-

Claes Anderssonilta eivalitettavasti tul lut vastauksia kyselyymme määräpäi vään mennessä.

Korhonen:

M ie lu u m m in v a p a a n a : tu le e lu o n n o n m u n ia.

Koonnut: Kaarina Kivivuori

n o , e ttä u sk o is in e lä in te n o lo je n k o h e n ta m i

ta a n S u o m e s s a e rittä in h y v in . E lä in lä ä k ä ri-

Kankaanniemi: N iistä

tu lisi lu o p u a. V a in

e rittä in p e ru s te llu is ta tie te e llis is tä sy is tä

se n o le v a n k o h tu u llis e n p ie n in k u s ta n n u k s in m a h d o llista .

v o id a a n sa llia.

Aittoniemi: Korhonen: O le n Kuuskoski:

K s.

e n s im m ä in e n

k o h ta .

E lä in te n liik k u m a tila n p itä isi o lla iso m p i ja sis ä ltä ä e lä in ty y p is tä riip p u e n e d e s jo n k in

v a s ta a n .

P id ä n s e lla is ia e lä in k o k e ita

la ise n s u o ja n ilm a n o lo s u h te ita v a sta a n .

ta rp e e llis in a , jo id e n m e rk ity s o n ih m ise n te rv e y d e n k a n n a lta o le n n a in e n . T u s k a a ei

Ilaskivi: T u rk is ta rh a u s

e h k ä v o id a k o k o n a a n v ä lttä ä , m u tta se o n v o ita v a m in im o id a .

k ittä v ä e lin k e in o j a ty ö llistä jä . A la n o lisi

Rehn: K a ik k i e lä in k o k e e t tu le e Keijo Korhonen 30

s u p is ta a a i

o n S u o m e s s a m e r

sy y tä itse p o n te v a m m in p ä ä s tä e ro o n e lä in su o je lu n k a n n a lta h u o n o s ta m a in e e s ta a n o s o itta m a lla y h ä e n e m m ä n e s im e rk k e jä

v a n m in im iin s ä . H y v ä k s y n e lä in k o k e id e n

e lä in te n h y v ä s tä h o id o sta .

k ä y tö n n iiss ä ta p a u k s is s a , m is s ä n e o v a t v ä lttä m ä ttö m iä j a a in o ita k e in o ja ih m isille

Kankaanniemi:

T u rk is ta rh a u s ta

k o sk e -

ANIMALIA 4/1993

Pekka Tiainen ANIMALIA 4/1993

Elisabeth Rehn 31

Toimintaa f

Joulun lahjavinkit Yhdistä tämän vuoden jo u luostoksissa hyöty ja hyvä mieli. A ntam alla lahjan, joka auttaa, voi toteuttaa joulun sa nomaa käytännössä. V alikoi ma on runsas, sillä lahjan ei suinkaan tarvitse olla konk reettinen tavara.

tuu luonnosta, eläimistä ja tulevista su-

y(wpo/vi.5/a(Yliopistopaino 1993, 238 s.)on hyvä perusteosympäristönsuoje lun filosofiasta, eläimiä unohtamatta. Kirja tutustuttaaympäristöetiikan kes keisiinkäsitteisiinja luontoa kunnioit taviin suuntauksiin: syväekologiaan, ekosofiaan, ekofeminismiin. Kirjaa saa Animalian toimistosta (jäsenille alennettuun hintaan 150 mk) sekä kirjakaupoista.

Karhukoirien koulutus

Eläinsuojelusta kiinnostuneelle, kieli taitoiselleystävällevoittilataulkomaisenkin eläinsuojelulehden. Esimerkik si ruotsalaisen Nordiska Samfundetin Djurens Rätt on monipuolinen tietopakkaus. Tilaustiedot saa Animaliasta. Muista myös Animalian paidat, pyyh keet, kirjelehtiöt ja muut pikkulahjat, joulukortit - katso uusittu tuotelista lehden takasivulta. Uutuuksia ovat mm. turkiskampanjan ketunpoika-Tpaitaja-collegesekäeläinaiheisetkor vakorut.

Eläinten puolesta. Eläinten ystävän käsikirja (WSOY 1993, 225 s.)on kat

Leena Vilkan Ympäristöetiikka. Vas

Sivulta 24:

Lahja voi olla Animalian jäsenmaksu ensi vuodelle - halutessasi lähetämme sinulle lahjakortin ja Animalia-lehden näytenumeron.

K irjalah joja pukinkonttiin tava kotimainen tietopaketti eläinten auttamisesta ja huomioon ottamisesta lukuisilla eri elämänalueilla - ks. esit tely Animaliassa 2/93. Kirja on saanut lehdissä kauttaaltaan erinomaiset ar vostelut. Todellinen toivelahja eläi mistä kiinnostuneelle ystävälle! Animaliasta kirjaa saa hintaan 87 mk, kirjakauppahinta on 92 mk.

-----------------

Ostathan vain vapaiden kanojen fe n u n ia!

Omasta pikkukanalasta haaveilevalle tuttavalleoivallinen lahjaon tuore ko timainentietokirjaVapaa kana -ks. s. 38. Lapsille pukinkonttiin sopii vaikka Mecka LindinjaLarsRudebjerinKuk ko kosioretkillä (suom. Auli HurmeKeränen; Kustannus-Mäkelä 1991, 32 s.). Humoristinen ja lämminhenkinen tarina kertoo, kuinka kukko etsii itsel leenvaimoa maailmaltajalopulta- vä rikkäiden vaiheiden jälkeen - vapaut taa kanalauman häkkikanalasta. Kirja sopii noin 4-8 -vuotiaille,hin ta Animaliassa 80 mk. Anna eksoottinen joululahja itsellesi: eläinkum m ilapsi Afrikasta Tsavon kansallispuistossa Keniassaon käynnistettyprojekti,jossasalametsäs täjien jäljiltä orvoiksi jääneitä norsun ja sarvikuonon poikasia kasvatetaan ihmisten hoidossa. Kun poikaset ovat tarpeeksi suuria tullakseen toimeen omin neuvoin, ne saavat jatkaa elä määnsä vapaina luonnossa. Projektia vetää maailmankuulu sarvikuonotutkija Daphne Sheldrick.

• Projektin rahoituson kokonaan kan sainvälisen kummijärjestelmän varas sa. Kummi maksaa vuosittain 14,95 puntaa (noin 130 mk) Care for the Wild -järjestöntilille,ja hän saa sään nöllisesti tietoja ’’oman” kummipoikasensa edistymisestä. Lisätietoja saat kirjoittamalla (englanniksi) osoittee seen Care for the Wild, Dept. BW'8,1 Ashfolds, Horsham Rd, Rusper, West Sussex, RH12 4QX, United Kingdom.

ANIMALIA 4/1993

Lattiakanaloiden munien hankkiminen helpottui syksyllä huomattavasti, kun Munakunta Animalian kampanjan an siostaryhtyi toimittamaan näitämunia erikseen. Lokakuun lopulla munia ei ollut tilattuvielä lainkaan! Ja miksi? Siksi,ettäMunakunta eiolemarkki noinut niitä mitenkään. Lattiakanaloi den munia toimitetaankauppoihin vain eri tilauksesta. Siis: kuluttajan täytyy ensinTIETÄÄ, ettänäitämunia on,sit ten TILATA niitä omalta kauppiaal taan,ja vasta tämän jälkeen munia on saatavilla. Lattiakanaloiden munat eivätsiisil mesty automaattisesti kotikauppaasi. Ne eivät myöskään ole pakkauksissa, joissa selvästi lukisi, mitä sisällä on. Munat ovat suurissa avokennoissa, oistaasiakas sittenitsepoimii niitäta halliseenmunarasiaan. Se,ettäkysees säon lattiakanalan tuote,näkyy munapinonvieressäolevastakyltistä- taipi täisiainakin näkyä... Munakunnan lattiakanaloiden mu nien tukkuhinta on 22-24 markkaa. Selvästi kalliimpaa kuin häkkimunat, mutta kysynnän kasvaessa hinta mitä todennäköisemmin putoaa. Nyt on siis kaikilla mahdollisuus siirtyäsanoistatekoihin:josvielätähän asti olet syystä tai toisesta käyttänyt häkkikanalan munia, lopeta moinen ja valitse inhimillisempi vaihtoehto.

Kirjoita Suomen Kennelliittoon (os. Kamreerint. 8,02770 Espoo) ja Met sästäjäin Keskusjärjestöön (os. 01100 Östersundom), ja pyydä näitä tahoja vetoamaan jäsenistöönsä, että ne eivät tukisi karhujen rääkkäystä osallistumalla karhukoirien koulutusretkille Karjalaan.

Uusi turkiskuvanäyttely valmistunut 11 valokuvaa teksteineen, lainattavissa Animalian toimistosta.

Soita! Kirjoita! Faksaa! Eläinsuojeluliito Animalia ry Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh: 90-148 4866 fax: 90-148 4622

Toimisto päivystää klo 13-17 joka ar kipäivä. Sopimuksen mukaan toimis toon voitullakäymään myös muulloin.

Jouluglögille Anim alian toimistoon! Animalian keskustoimistossa juodaan glögiä, tehdään eläimellisiä jouluos toksiaja puhutaan eläinsuojelusta lau antaina 11.joulukuuta klo 12—15. Ter vetuloa! Paikalla on toimiston väen lisäksi Eläinten puolesta -kirjan kirjoittaja Helena Tengvall sekä Animalian pu heenjohtaja Leena Vilkka, joka on vastikäänjulkaissutkirjanYmpäristöe tiikka - vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista. Nyt on oivalli

nen tilaisuus saada omistuskirjoitus joululahjakirjaan. * * *

Anim alialla on jo 1 500 aktivistia liity sinäkin aktivisti verkostoon!

ANIMALIA 4/1993

Animalian toimisto on suljettuna 23.12.1993 - 31.12.1994. Joulun alla voi tulla käymään arkiaukioloaikojen lisäksi myös lauantaina 11.joulukuuta, taimuuna aikana sopimuksen mukaan. 33

Alueosastot

Leena Lan der turkulaisten vieraana Turun alueosasto vietti eläinten viik koa komeasti: Pääkirjastoon järjestet tiinkuvanäyttelyjakäytiinpuhumassa koulussaja Radio Suomen Turun radi on haastattelussa. 6.10 oli alueosaston toimistossa avoimet ovet, ja vieraana tunnettu kirjailijaLeena Lander, joka esitti mielenkiintoisia näkemyksiä eläinsuojelusta.

Kohtauspaikalla

A LUEO SASTO T/yhdyshenkilöt: E S P O O : P äiv i K o rh o n e n , V a la p o lk u 15 A , 0 2 7 7 0 E s p o o , 9 0 -8 0 5 7 2 3 2 H A N K O : G itta R o o s /Z o o life , V u o rik a tu 11, 10900 H a n k o , 911-871 7 0 IIS A L M I: N iin a A rp o n e n , T o m ik a tu 12 A 3 3, 7 4 1 2 0 Iisa lm i, 9 7 7 -1 4 6 26 JO E N S U U : A n n a L iits a lo , T iira n tie 3, 8 0 1 6 0 J o e n s u u , 9 7 3 -8 2 2 7 5 7 JÄ R V E N P Ä Ä : Ja n i R a u tia in e n , K a u k o tie 10-12 C 11. 0 4 4 0 0 J :p ä ä , 90-291 0 4 0 6 K A J A A N I: S o n ja K a rp p a n e n , S a v ik o n tie 2 8 , 8 7 5 0 0 K a ja a n i, 9 8 6 -3 7 5 68 K E M I: M e rv i T u o h im a a , H a rju k a tu 5, 9 4 7 2 0 K e m i, 9 6 9 8 -3 4 0 68 K O K K O L A : S u sa n n a K re u s, O ra v a n k a tu 4 A 2 0 , 6 7 8 0 0 K o k k o la K O T K A : S ari S a k k i, P L 2 2 8 , 48101 K o tk a , 9 5 2 -2 8 7 811 K U O P IO : K irsi S iv e n , H a a ra k a s tie 2 E 3 8, 7 0 8 0 0 K u o p io , 971-331 33 7 L A H T I, a lu e o s a s to n to im isto : K a rin ie m e n k a tu 2 8 ,1 5 1 4 0 L a h ti, 918-514 0 0 2 L O H JA : M iia E rk k ilä , V o u d in k u ja 5 D 41, 0 8 2 0 0 L o h ja , 9 1 2 -8 8 8 51 M IK K E L I: M a rita L a a n ti, H iih to m ä e n tie 3 A 5 , 5 0 1 6 0 M ik k e li, 9 5 5 -3 3 6 9 8 6 N IV A L A : M a a rit A n n a la , P ä ä k ö n tie 149, 8 5 6 3 0 S a rja n a h d e , 9 8 3 -4 4 6 86 2

T u ru n alue osastossa tapahtuu • Joulumyyjäiset pidetään 4.12.1993 klo 10-14 ruotsinkielisessäseurakuntakodissa (Svenska församlingshemmet),joka sijaitseepääpostiavastapää tä, os. Eerikinkatu 22. Kirpputori, lei vonnaisia, käsitöitä, arpajaiset, yhdistystuotteita. Tervetuloa! Sinä,joka olet kiinnostunut osallis tumaan valmisteluihin, ota yhteyttä Turun toimistoon! • Muistathan, että Turun alueosaston toimisto (Humalistonkatu 14) on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoi sin klo 16-18 ja lauantaisin klo 10-13. Puh: 921-310 123. Hae esitteitä, lainaa videoita tai hanki nyt yhdistystuotteita vaikka joululahjaksi! Myynnissä mm. suosittu ’’Animalia Turku” T-paita. • Kasvissyöjän joulupäivällisistä kiin nostuneet: ottakaayhteyttätoimistoon!

ajatellaasioitasyvemmällejatutustuin buddhalaisuuteen. Sen kautta kyseen alaistui eläinten hyväksikäyttö. Reilu puolivuottatämänjälkeen Päivi Viinikainen-Rosqvist tuliLahteen luennoi maan,jasenansiostaolennytanimalialainen. Olen mukana myös Lahden suoran toiminnan liikkeessä. Mielestäni kaikki kärsimys on sa manarvoistaja eläimille kuuluu samat oikeudet kuin ihmisillekin. Näistä eet tisistä syistä olen ryhtynyt kasvissyö jäksi.

N U M M I-P U S U L A : Irm a T e ik a ri, L e h to la , 0 3 8 5 0 P u su la , 9 0 -2 2 6 6 2 3 6 O U L U : T u u k k a N is k a n e n , V a lta tie 4 4 as. 5 3 , 9 0 5 0 0 O u lu , 9 8 1 -3 4 9 86 3 L ö y tö e lä in p a lv e lu /M e rv i P e so n e n : 981-5521 618

Veli-Risto Cajander

Pekka Liukkonen, 27,on yksiLahden alueosaston vetäjistäjamyös Animalian johtokunnan jäsen. Leipätyökseen hän toimii sisustussuunnittelijana. Me nevän nuoren miehen lemmikkeinä on jnoastaan muutamia villakoiria sänm ,n alla...

P IH T IP U D A S : M in ttu V u o re n m a a , T a h k o n p o lk u 10 B 9 , 4 4 8 0 0 P :p u d a s. 9 4 6 -6 2 2 12 P O R V O O : M a rk o V irta n e n , T o m ip o lk u 1 C 3 7 , 0 6 4 0 0 P o rv o o , 9 15-154 5 8 2

Pekka, miten sinä lähdit mukaan Animalian toimintaan?

S E IN Ä J O K I: L e ila P e n n a la . S iip ip y ö rä n k a tu 11, 6 0 1 0 0 S J K , 9 6 4 -4 1 4 0 6 4 8 T A M P E R E : P e tra Ja lli, T u u la rin k a tu 4 F 7 6 , 3 3 3 0 0 T R E , 9 3 1 -4 4 3 6 5 4 E lä in s u o je lu n e u v o n ta : A n ja T o iv io , 931-671 9 7 4 T U R K U , a lu e o s a s to n to im isto : H u m a lis to n k a tu 14 II k rs , 2 0 1 0 0 T K U , 9 21-310 123 V A A S A : K irsi H a a p a n ie m i, L a iv a k a tu 6 A 5, 6 5 1 0 0 V a a s a , 961-128 5 2 0

Valmistuin vuonna 1991. Koulun jäl keen elämääni iski laman lisäksi jon kinlainen tyhjiö. Olisiko elämäni siitä eteenpäin pelkkää työntekoa? Halusin

Mitä kaikkea Lahden alueosastossa tehdään?

Keskitymme tiedonjakamiseen ja hauskanpitoon. Tietoa jaamme mes suilla- tänä syksynä Luomu-Lahti- ja nuorisomessuilla - katutapahtumissa ja mielenosoituksissa. Viemme Ani malian kuvanäyttelyitä esille kirjas toon ja aikuiskoulutuskeskukseen. Eläinten viikollajärjestimmejoneljän nen kerran Animalia Rock -konsertin, jotatulikuuntelemaan 200-300 ihmis tä eri puolilta Suomea. Konsertin tu loillakatamme vuoden budjetin.

V A R K A U S : Jo n n a R ö y n ä , K iv e lä n k a tu 10 A 5 , 7 8 3 1 0 V a rk a u s.

Mitä haluaisit sanoa Animalian luki joille ja varsinkin Lahden seudun ih misille?

Haluaisinkannustaauusiaihmisiätule maan mukaanjamyös ryhtymään paik kakuntansa yhdyshenkilöksi. Me alueosastolaiset olemme tavallisia eläin rakkaita ihmisiä. Se,mitä tarvitaan,on intotoimiaeläintenpuolesta- tiedotja taidot karttuvat matkan varrella. Ja:vaikka näyttäisikin siltä,ettäasi at etenevät hitaasti, älkää luovuttako vaan olkaa kärsivällisiä. Siispuhelin esillejayhteyttäPekkaan! Puh. 918-511006 (koti), 918-868 446 (työ). Saa kuulemma soittaa mihin ai kaan tahansa. Päivi Korhonen

Vege-palsta

Oletko kiinnostunut ryhtymään alueellesi ANIMALIAN yhdyshenkilöksi? Ota yhteyttätoimistoonjajutellaan asiasta lisää!! J o u lu lä h e s ty y , j a a lk a a o lla a ik a su u n n ite l la ju h la p ö y d ä n h e rk k u ja .

Luumukohokas 2 0 0 g k iv e ttö m iä lu u m u ja

m a a lis te n k e k s ie n o h je e n . K e k s e iss ä e i ta r

v iip a le s itru u n a a

la in k a a n

kananm unaa, ja

lä h e ttä jä

k u istu tta a k in , e ttä u se in p e lk k ä v esi riittä ä

1/2 1 v e ttä 6 k a n a n m u n a n v a lk u a is ta 1 3 /4 dl s o k e ria

s ito m a a n j a n o tk is ta m a a n ta ik in a a . E te n k in

1 tl v a n ilja s o k e ria

s illo in , k u n k a n a n m u n ia ei ta rv ita k o h o tta m a a n le iv o n n a isia , v o i n e k o rv a ta lo r a u k

Vuokaan:

se lla v e ttä . J a m illo in m u n ia ta rv ita a n , n e o v a t a rv a tk a a s m illa is ia m u n ia ..?

K e itä lu u m u t sitru u n a lla m a u s te tu s s a v e

2 d l to m u s o k e ria 1,5 rk l k a a k a o ja u h e tta r ip a u s v a n ilja s o k e ria

v a a h to o n s o k e ri, v a n ilja so k e ri ja so se u te tu t

d l h a s s e lp ä h k in ä ä ja u h e ttu n a

n . 1/2 d l k e rm a a ro s m a riin ia j a s u o la a m a u n m u k a a n

Päälle:

se e h tii k o v e ttu a .

d e s sä p e h m e ik s i. Jä ä h d y tä j a so s e u ta . V a t

3 iso a p u n a is ta p a p rik a a 3 d l k e ite tty ä lu o n n o n riis iä

2 0 0 a s te e ss a 1 0-15 m in u u ttia . P a lo itte le k e k s ile v y h e ti k u n o ta t u u n ista , e n n e n k u in

K e k s e ille v o i te h d ä m y ö s s u k la a k u o ru tu k sen:

k a a v a lk u a is e t k o v a k s i v a a h d o k s i j a lisä ä

Täyte:

/ S e k o ita a in e e t, le v itä u u n ip e llille j a p a is ta

1 tl r a sv a a

Punaisetjoulupaprikat

1,5

Annukka Repo

nen P iik k iö s tä o n lä h e ttä n y t m e ille re se p te jä ä n j a V . Holma T a m p e re e lta e p ä a n iv ita

terveisin Sirpa Laihinen

Kaikki aktivistitkokoontuvat kerran viikossa suunnittelemaan toimintaa ja vaihtamaan kuulumisia. Lisää aktivis tejakuitenkin tarvitaan.

lu u m u t. K a a d a se o s v o id e ltu u n v u o k a a n ja

S e k o ita a in e e t, lis ä ä 5 0 g m a rg a riin ia s u la

k y p s e n n ä 125 a s te e s s a a lim m a lla ritilä llä

te ttu n a j a 1,5 rk l v e ttä . L e v itä jä ä h ty n e e lle

4 5 m in u u ttia . P a is to n a ik a n a e i sa a a v a ta lu u k k u a . T a rjo ile h e ti k y lm ä n k e rm a v a a h

k e k s ip o h ja lle . A n n a k o v e ttu a .

d o n ta i jä ä te lö n k e ra .

Epäanimaaliset keksit

ju u s to r a a s te tta

TerveisetliitonsyysleiriltäMäntsälän Leiriniemestä!Meilläkaikillaolimukavaa luen tojen,keskustelujen,saunomisenjasyömisen merkeissä. Kai sinäkinoletensikerralla mukana?” 34

ANIMALIA 4/1993

lu u m u ja

3 d l k a u ra h iu ta le ita

H a lk a is e p a p rik a t, p o is ta s ie m e n e t j a tä y tä p u o lik k a a t tä y tte e llä . R ip o tte le p ä ä lle j u u s

3 d l m y sliä 1 d l v e h n ä ja u h o ja 2 d l so k e ria

to a j a la ita jo k a is e n p ä ä lle k u iv a ttu lu u m u .

100 g m a rg a riin ia

K y p s e n n ä u u n iss a 1 5 0 -2 0 0 a s te e s s a n. 15

1 ,5 -2 dl v e ttä

m in u u ttia .

ANIMALIA 4/1993

v e ro n m a k s a jie n ra h o illa . V o i v a in sä äliä k a la p a rk o ja . M itä ih m e e n tu tk im u k s ia p itä ä

sy s te e m in n o p e a n m u u tta m ise n s e u ra u k s e t

n a A n im a lia n (3 /9 3 ) a rtik k e liin ’ ’A id s- tu t

se , e ttä E te lä -S a im a a n ju tu n k ir jo itta n u t to i

o lis iv a t d ra m a a ttise t. T ä m ä n v u o k s i s a a tta a

k im u s e lä im illä p o lk e e p a ik a lla a n ” h u o m a

m itta ja ei tee ta rp e e k si s e lv ä ä e ro a k a h d e n

v ie lä te h d ä , lo p e tta is iv a t jo . O le n itsek in

e lä in k o k e ita te k e v ä tu tk ija p itä ä e e ttistä

sim m e ris tiriita is u u k sia .

e ri v iru k s e n v ä lillä , S IV -v iru k s e n j a H IV -

S IV :Itä. ’’J o s n ä in k ä y , se ei v ie lä m e rk its e

liik k e e n p itä jä n ä o sta n u t tro o p p is ia k a lo ja

v iru k se n .

s itä , e ttä ro k o te su o ja is i ih m is tä ” , G ira rd

s a m a lta m a a h a n tu o ja lta , m u tta n y t h a r k it

k e s k u s te lu a (a in a k in a lita ju is e s ti) tu rh a n a ; k o k e is ta e i k u ite n k a a n v o id a lu o p u a . T ä l lö in k ä y tä n n ö n n ä k ö k o h d a t sa n e le v a t p e r i

Lpr

S IV (e n g l. sim ian im m unodeftciency v i rus) o n p e lk ä s tä ä n a p in o illa ta v a tta v a v iru s.

ja tk a a .

se n k y llä ja tk a m is ta .

S e lv e n n y s tä k a iv a te n

a a tte e llis e n k y s y m y k s e n ra tk a isu n .

O le n

h u o m a n n u t k a u p a s s a k a h d e n la is ia

’’V a p a id e n k a n o je n m u n ia ” . T o is e t o v a t

Professori Pulliaisen Munia j a to ise t Luonnonpuhtaita Maalaismunia, jo tk a o v a t tu lle e t L a itila n M u n a O y :ltä . T ie d ä tte

Kiitos, Akateem isen Tom Backman! L ä m m in k iito s A k a te e m is e n K irja k a u p a n T o m B a c k m a n ille siitä , e ttä s iirsitte A n im a lia -le h d e n m y y n tiin m u id e n lu o n to - j a

k ö m itä ä n n ä is tä tu o tte is ta ? V o in k o o lla

e lä in le h tie n jo u k k o o n n ä k y v ä lle p a ik a lle .

v a rm a , e ttä n e o v a t la ttia k a n a la m u n ia ?

Y k si p u h e lin s o itto r iitti, k u n to is e s s a p ä ä s

Outi Korpua

e e ttise n

E te lä -S a im a a n to iv e ik k a a s s a A ID S - o ts i

a ja tte lu n p u u te n ä k y y e lä in k o k e ita k ä y ttä

k o s s a o n a s ia v irh e , jo n k a h u o m a a v a s ta ,

v iru s (en g l. human im m unodeftciency v i

k e h ittä m ä ä n , S IV j a H IV o v a t n iin e rila is ia

v ie n tie te e n a lo je n y lio p isto - o p isk e lu s sa . E lä in k o k e e t j a n iid e n tu lo k s e t a lk a v a t v i

k u n ju tu n lu k e e lo p p u u n a sti. A ID S -ro k o te a n ta a siis v a lite tta v a s ti e d e lle e n o d o tta a it

rus), ih m ise n A ID S :in a ih e u tta ja , p u o le s

v iru k sia , e ttä a p in o id e n S IV -ro k o tte e n o le -

ta a n o n v a in ih m is e lle ty y p illin e n v iru s.

m a s s o lo s ta ei v ä lttä m ä ttä o lisi m itä ä n a p u a

la h d e lla lu e n n o its ijo id e n p u h e e s s a e n s i v ii

se ään .

k o is ta lä h tie n , j a v a a d ita a n lu ja a lu o n to a siltä , jo k a k e s k e n lu e n n o n a lk a a k y s e llä

E te lä -S a im a a n ju tu s s a k ä s ite lty je n tu tk i m u ste n a ih e e n a o n ro k o tte e n k o k e ile m in e n

K o s k a k a ik k i y rity k s e t a ih e u tta a a p in o il le H IV -v iru k s e lla A ID S o v a t e p ä o n n is tu

Ju u ri sik si m o n e t A ID S -tu tk ija t o v a t a lk a

n e e t, m o n e t tu tk ija t o v a t s u u n n a n n e e t m ie

n e e t h a rk ita k o k o n a a n lu o p u m ista e lä in k o

p ro fe s s o rilta tä m ä n m a a ilm a n k u v a n m o

a p in o illa - m u tta ei ih m is e n A ID S :ilta su o -

le n k iin to n s a

tu tk im is e e n .

k e is ta j a su u n n a n n e e t v o im a v a ro ja a n n iille

ra a lis is ta p o s tu la a te is ta .

ja a v a n ro k o tte e n , v a a n S IV - v iru k s e lta su o -

K u n v u o s ie n jä lk e e n p ä ä s tä ä n n y t S IV :n k a n s s a v ih d o in h iu k a n e te e n p ä in , o v a t tu t

Yritysten eläinkoekytkennät A n im a lia s s a 1/93 k e rro ttiin Bausch & Lomb - n im is e n y rity k s e n o le v a n lo p p u je n lo p u k si ju lm a n a p in a k a u p a n ta k a n a . E ik ö sillo in o le m a h d o llis ta , e ttä m u u tk in y r ity k

K a ik e s s a

a la s to m u u d e s s a a n

se n sä p a h im m a s s a ta p a u k s e s s a k irja a m a s s a y lö s L D 5 0 -k o k e e s s a k u o le m a a te k e v ie n

m iv u u s a p in o is s a e i o le v ie lä v a rm a a . U u ti se n s is ä ltö o li tä s sä ta p a u k s e s s a se, e ttä n y t

k ija t tie ty s ti to iv e ik k a ita . S ilti ju tu s s a h a a s

a lo ille , jo illa a in o a t A ID S -tu tk im u k s e n e d is ty s a s k e le e t tä h ä n m e n n e s s ä o n o tettu : p o tila s tu tk im u k s e e n j a k u d o s v ilje lm illä

ta te llu t S IV - tu tk ija t su h ta u tu v a t itse k in

te h tä v ä ä n tu tk im u k se e n .

ro ttie n

to rju n ta -a in e e s e e n .

o n e d e s v iitte itä siitä , e ttä a p in o ita S IV -

m a h d o llis u u k s iin s a v a ra u k se llis e sti. U u ti

Eläinkokeet - moraalinen virhearviointi A n im a lia s s a 2 /9 3 ju lk a is tu t Jouko Tuo mistonja RiittaSalmen k irjo itu k s e t h e rä t

(V ie lä 1987 o li e s im . K u o p io n y lio p isto n

in fe k tio lta su o ja a v a ro k o te saattaisi to im ia .

sen

tiv ä t m u u ta m ia a ja tu k s ia . V ilp itö n h a lu y m m ä rtä ä , m itä to in e n ta r

k ä y tö s tä k ä y ty ju lk in e n k e s k u s te lu o p is k e

k o itta a , o n v ä lttä m ä tö n tä k u n n o llise n k e s

k e s ta k o e -e lä in te n k ä s itte ly s tä . O ik e u tta ei

k u ste lu n sy n ty m is e lle . S e n , e tte i tä m ä h a lu

k u ite n k a a n m y ö n n e tty .)

o le a in a k a a n liia n y le istä , h u o m a a h e lp o s ti le h tie n lu k ija p a ls to ja s e u ra a m a lla . T a rk o i-

E li v a ik k a lu o n n o n tie te illä j a lä ä k e tie te e llä o n o m a , a rk im o ra a lis ta n ä h d ä k s e n i

tu k s e n h a k u in e n k ä rjis tä m in e n , o m a a k ä s i

sä oli y m m ä rtä v ä in e n ih m in e n .

’ ’r e a k tio ita ”

y m p ä ris tö to k s ik o lo g ia n k u rs s illa tä lla in e n

a ih e u tta a

a ih e e n a

o lle e n

e d is ty s a s k e le e n

ra n s k a la in e n p ro fe s so ri

Helena Tengvall

isä,

Marc Girard tä h

Nuorten Animatia

lijo id e n v a a d ittu a o ik e u tta k ie ltä y ty ä k a i

Hei aktivisti!

tä ä n p a ik a llisia a k tiv is te ja to im in ta ry h m ä k

se lv ä sti p o ik k e a v a m o ra a li (v rt. so d a n tai

O v a tk o ja lk a s i j o p u u tu n e e t ra v a te ss a s i r a p p u k ä y tä v ie n k a ik u v a s s a y k s in ä is y y d e s s ä

n e illä ä n o le v is ta k a m p a n jo ista j a a ja n k o h ta isis ta a sio ista . A in e is to n p o h ja lta o n k ä te

ty s tä tu k e v ie n a rg u m e n ttie n v a lik o im in e n

e lä in te n

ja k a m a s s a e s itte itä p o s tilu u k u is ta ? K o m e i-

v ä ä jä r je s tä ä y le is ö tila is u u k sia j a m u ita ta

j a n iid e n m a h d o llis e n k iista n a la is u u d e n k e rto m a tta jä ttä m in e n o v a t v a k io m a n ö ö v e -

m o ra a lia e i e s ite tä o p is k e lijo ille a v o im e s ti, jo tta h e v o is iv a t a rv io id a se n filo s o fis te n

le e k o k ä s issä si k ä n s ä t s a to je n y le is ö n o s a s

p a h tu m ia

to k irje id e n

re itä to is te n s a o h i p u h u m ise s sa . E d e llä m a in itu is s a su h te is s a k o . k ak si

lä h tö k o h tie n so p iv u u tta o m a a n m a a ilm a n

k u rk k u si k ä h e ä n ä e s ite lm ie n p id o sta ? M i

E lä in s u o je lu a sia t v a ih te le v a t p a ik a llisis ta o n g e lm ista m a a ilm a n la a ju isiin . K o tik u n

’’Hannaa” a s k a rru tti

k u v a a n s a . H e id ä n to iv o ta a n

k ä li e d e llä m a in itu t o ire e t so p iv a t ta u d in k u

n a ssa si

tä v ie n s ä

v a a s i, n o u d a ta se u ra a v a n re s e p tin o h je tta :

a lu e e llisiin e p ä k o h tiin ;

te h o k a s v a tu k s e n

m o ra a li),

tä tä

om aksuvan

tä ä n m a h d o llis ta sa a d a tie to a se n k a lta is is ta

m e rk k i lä h e s tä y d e llis e s tä a n tik o m m u n i-

ei tu e ta . E sim . K u o p io s s a se p a k o llin e n y h

y rity k s is tä ? E n tä m is tä sa a tie to a lä ä k k e is

k a a tio s ta , jo s s a

tä , jo ita ei o le te s ta ttu e lä im illä ?

su u re n y le is ö n s ie lu is ta se n s ija a n , e ttä v a r

d e n o p in to v iik o n filo s o fia n k u rss i o li u se im m illa k o u lu tu s o h je lm illa sijo ite ttu o p in to je n lo p p u v a ih e e s e e n k u rio site e tik si.

Sellaisia yrityksiä, jo tk a tukevat eläinten väärinkäyttöä on lukematon m äärä. Jotkut tukevat su orasti - toiset mutkan kautta. E päsu orasti tukevista on valitettavasti lä hes m ahdoton saada tietoa, m utta useat m onikansalliset y ritykset elintarvike-, kos m etiikka- j a lääkealalla ovat kytkyksissä p a itsi eläinten m yös ihm isten väärinkäyt töön. K ann attaa suosia pien iä, kotim aisia yrittäjiä. Kaikki lääkkeet on testattu eläim illä, kos ka lainsäädäntö niin edellyttää. E läinkokei den tukemista voi yrittä ä välttää käyttäm äl lä lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen ja hoitam alla pikkuvaivoja kotikonstein.

te lu a to ise n o s a p u o le n k a n s sa .

ta is te lta n e e n k in

lä h in n ä

sin a is e s ti k ä y tä is iin m in k ä ä n la is ta k e s k u s M itä k e m ik a a lie n a k u u tin m y rk y llis y y

k irjo itta m is e s ta ?

si. T o im is to s ta ry h m ä sa a m a te ria a lia m e

K o rise e k o

M ie le stä n i k a ik k i a k a te e m is e t o p in n o t o lisL s y y tä a lo itta a te k e m ä llä o p is k e lija t tietoi™

H a n n a ; e i v ä k is in v a a n v ä s y ttä m ä llä . T u o e lä in s u o je lu a s ia a es ille s o p iv is sa tila n te iss a

Y h d y s h e n k ilö k u u lo s ta a ju h la llis e lta . S itä

jo k a k e rä ä n ty y y m p ä rille s i lö y d ä t u u s ia

se e p ä ile m ä ttä o n k in , y h tä ju h la a j a rie m u a ,

h e n g e n h e im o la is ia j a y stä v iä . S in u lla o n

riutta ei n iin s a a v u tta m a to n ta k u in en si lu

m a h d o llis u u s ja k a a ty ö te h tä v iä , v a s tu u ta , a ja tu k s ia j a id e o ita . R y h m ä s s ä o n h a u s k a a

k e m a lta v o isi k u v ite lla . K irjo ita liito n j o h

m ik ä e s im . b e n s iin in ta rk k a L D 5 0 -a rv o on (eli k u in k a h y v ä ro ta n m y rk k y se o n , k u te n

P e lk ä ä n p a h o in , e ttä n y k y ise n k a lta is e lla k o u lu tu k s e lla a ik a a n s a a d a a n tu tk ijo ita , j o t

h e n k ilö n ä ? Y h d y s h e n k ilö n te h tä v ä o n j ä r

e rä s to k s ik o lo g i a sia n k e rra n lu e n n o lla il

k a e h k ä o v a t ’ ’a s ia llis e sti a ja tte le v ia ” , m u t

je s tä ä to im in ta a o m a lla p a ik k a k u n n a lla a n .

m a isi)?

ta jo ille e tiik k a k u ite n k in o n j o k in o m a n tie

Y h d y s h e n k ilö k o k o a a a v u k s e n sa y m p ä ril

O m a k ä s ity k s e n i o n , e ttä e lä in k o k e id e n tie lle o n lä h d e tty , k o sk a se o n o llu t h e lp o in ra tk a isu . K u n m o ra a lista p id ä k e ttä e i a ik o i n a a n o le o llu t, o n se n p y sty ttä m in e n n y t e rit

h e id ä t

to k u n n a lle o so ite ttu k irje , m is s ä k e rro t it se stä s i, h a rra stu k sis ta si, ta u s ta sta s i se k ä h a lu k k u u d e s ta si ry h ty ä p a ik k a k u n ta s i y h d y s

Eläinkaupasta kaloja eläinkokeisiin S ain ju u r i k u u lla , e ttä H e ls in g is s ä to im iv a A k v a a rio h u o lto K o b y lin & K u m p p a n it

tise s ti v a lv e u tu n e e n la jin tie to is e n f ilo s o f i

k ä y tä n tö ö n o n a ja u d u ttu . E li k y se e i o le e e t

ILOISTA JOULUA! T: Pii& Heli

K u in k a sitte n v o it to te u tta a itse ä si y h d y s

P .S . O n k o h a n sin u n u u d e n v u o d e n lu p a u k se si y h d y s h e n k ilö k s i ry h ty m in e n ?

te e n a la n u lk o p u o lin e n , e rillin e n a sia. T ä m ä o n o s o itu s v a lite tta v a s ta a le n n u s tila s ta tä n ä a ik a n a , jo n a ih m is k u n n a n p itä isi o lla te k o je n s a s e u ra a m u k s is ta tie to ise m p i.

Sami Toivanen Auttavatko AIDSeläinkokeet vai eivät?

Postia ’’Tuleva kissanomistaja” a rv eli ih a n o i k e in , e tte i k is s a a v o i to tu tta a k a s v is s y ö jä k

se n h a rk in n a n tu lo k s e s ta , jo n k a lu o n te e se e n site n k u u lu isi e i-lo p u llis u u s . P itk ä n

O lim m e h ie m a n h ä m m ä s ty n e itä lu k ie s s a m

si, n iin k u in e s im e rk ik s i ih m istä tai k o iraa.

m e E te lä - S a im a a n (3 0 .8 .-9 3 ) a rtik k e lia

k e h ity k s e n tu lo k s e n a e lä in k o k e e t o v a t v a

’’A id s- r o k o tte e n k o k e ilu t a p in o illa h e r ä t

S ille v o i k u ite n k in p y rk iä sy ö ttä m ä ä n lu o m u lih a a , k o tim a is ta k a la a j a v a p a id e n k a

k iin n u tta n e e t a s e m a n s a sillä ta v o in , e ttä

tä n e e t to iv e ita k ä ä n n e k o h d a s ta ” . V e r ra ttu

n o je n m u n ia .

ANIMAL IA 4/1993

p ik k u a n n o k s in a .

j a in n o s ta v a a to im ia .

tä in v a ik e a ta . K u ite n k in m in u s ta tä s sä on K a rm e u tta lisä ä se , e tte i tä tä a rv io in tia k o s k a a n lie n e v a rs in a is e s ti s u o rite ttu , v a a n

su k u la is te n sa j a y s v ä lin p itä m ä tö n su h ta u tu m in e n

e lä m ä s tä v o it lu k e a tä m ä n leh d e n siv u lta 35. Y h d y s h e n k ilö n ä e t o le y k sin ! R y h m ä s tä ,

h e n k ilö k si.

tu tu s tu tta m a lla

p u u tu tta e ss a

RYHDY YHDYSHENKILÖKSI

k a ik k ie n tie te id e n äitiin , filo s o fia a n .

lu o n n o llis e s ti

a v a in a s e m a ss a

k a m p a n jo ih in .

e lä in s u o je lu o n g e lm iin . H ilja a h y v ä tu le e

jo h o n k in k ä y tä n n ö s s ä ta rv ittu tie to a siitä ,

kä

o le t

o s a llis tu a

y h d y sh e n k ilö o n

o s ia h e a k a te e m is in a o p is k e lijo in a o v a t, s e

se k si, m in k ä la is e n h isto ria llise n ja tk u m o n

se k ä

V o it ta rjo ta k o d in h y lä ty lle k is s a lle s o it ta m a lla H e ls in g in e lä in s u o je lu y h d is ty k se e n , p u h 9 0 -6 5 9 3 20.

siis k u lla n a rv o in e n . L is ä ä y h d y sh e n k ilö n

K riittis tä a ja tte lu a j a k y s e e n a la is ta m is ta

d e n te s ta a m is e e n tu le e , S a lm i lie n e e o ik e a s sa siin ä , e ttä m o n e s s a ta p a u k s e s s a k y s e e s s ä o n v a in p a k o llin e n k u v io . V ai o n k o

k y se e ss ä k a rm e a m o ra a lin e n v irh e a rv io in ti.

n im im e rk ille

h a rjo itu s ty ö . V u o tta m y ö h e m m in k u n itsag

se n h u o m a a m a tta a n .

k e s k u k s e lle to si s u u ria m ä ä riä . M in u s ta tä m ä o n in h o tta v a a b isn e k se n te k o a , j a v ie lä

H ä m m e n n y s tä

k ä v in k u rs s in , k o e tta e i e n ä ä te h ty . V ähin™ tä ä n o s a s y y n ä lie n e e o llu t k o e - e lä in te n

k irjo itu s ta e iv ä t o lle e t o lle n k a a n p a h im m a s ta p ä ä s tä . Y d in v o im a k e s k u s te lu o n e s i

m y y k a lo ja (tro o p p is ia ) V a ltio n tu tk im u s

ih m is te n A ID S -ro k o tte e n k e h ittä m ise s sä .

ja a v a n ro k o tte e n . S IV - r o k o tte e n k a a n to i

k e ita ta i e lä in te n v ä ä rin k ä y ttö ä ? O n k o m is

se t p e ite lly sti j a sa la tu sti tu k e v a t e lä in k o

S IV -v iru k s e n

te h o k a s S IV -ro k o te jo s k u s o n n is tu tta is iin

E ik ä a ik a a k a a n , k u n o p is k e lija lö y tä ä it

Hannele Tirkkonen Kum m atkaan munat eivät tule pelkästään lattikanaloista, vaan pakkauksissa on se kaisin häkki- j a lattiamunia. Pulliaisen m u nat eroavat tavallisista m unista vain siinä, että kanoja on ruokittu y rtte jä sisältävällä erikoisrehulla, jo k a antaa muniin oman makunsa. Jos haluat käyttää vain lattiakanaloiden munia, kysele torilta, hallista, ruokapiireistä tai p yyd ä kauppiastasi tilaam aan Munakunnan Lattiakanaloiden munia.

M o n e t m u u t tu tk ija t o v a t v ie lä e p ä ile v ä m p iä S IV -tu tk im u k s e n su h te e n . V a ik k a

S e a ih e u tta a a p in o is s a sa ira u d e n , jo n k a o i r e e t m u is tu tta v a t ih m ise n A ID S :ia . H IV -

T.L. M itä munia?

d e n tä ä E te lä -S a im a a n k in te k s tis sä , e ttä v ie lä e i tie d e tä , s u o ja a k o ro k o te a p in o ita

Olen m uutam aa jyrsijä ä p itä vä väh ävarai nen opiskelija Oulusta j a aika ison osan budjetistani lohkaisee eläim et. Siemenseokset teen itse, m utta kuivikepuruja en saa tuotettua m itenkään itse, j a jo p a 8 markan kilohinnalla niiden ostam inen tulee melko kalliiksi. Yllätykseksi kuitenkin kierrätys keskus m yy kutterinpurua kom postointia varten 3 0 m arkkaa säkki. Säkissä jon ka o s tin, oli vajaat 7 kiloa purua, j a p itä jä v a kuutti, ettei sitä ole käsitelty m illään kem i kaaleilla! m yrkyillä, vaan tulee suoraan lä hellä olevalta sahalta. Olen käyttänyt sieltä hankkimaani purua nyt muutaman kuukau d e n p a jy r sijä t ovat edelleen täysin terveitä. H yvää jou lu a kaikille lukijoille!

Juniori 37

Tilaa tietoa eläinsuojelusta

HUOM! Viime lehden keskelläollutesite-jasiinäollutpankkisiirtoolitarkoitettu vain jäseneksi liittymistä varten. Jos siisolit joennestäänjäsenjamaksoit nytjäsenmaksusi esitteenpank kisiirrolla, ota yhteys. Saatat olla jäsenrekisterissä kahteen kertaan.

on Suomen Rotukissayhdistysten Kes kusliitto SRK ry:n julkaisema kuutena numerona vuodessa ilmestyvä kissamaailman asiantuntijalehti. Sen saavat eri rotukis say hdisty sten j äsenet j äsenetuna. Rotukissayhdistysten puhelinnumerot löydät puhelinluettelosta, kun haluat liit tyä jäseneksi johonkin yhdistykseen tai saada tietoja rotukissatoiminnasta. Näyttelyihin tutustuminen lisää kissatietout-

Linnuista viisain: Kana! Tietoa vapaasta kanasta.

Tilaukset: puh. 941-871 606 tai Animalian toimisto.

Parturi-kam paam o Hius-soppi K äytäm m e alan tuotteita, joita ei o le testattu k oe-eläim illä. T ule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Nervanderinkatu 10. puh. (90) 448 967

Maa- ja turkistalous Yleisesite eläimistä maataloudessa Häkkikanaesite (+ vetoomuskortti kauppiaille) -Turkisesite - ”10 hyvää syytä olla käyttämättä turkkia’’-esite______________________ -Turkisjuliste - "Kana ei ole kone” -juliste Muut - Animalian yleisesite (sis.jäsenmaksukuitin) - "Eläinrääkkäystä, voitko sinä auttaa” /Eläinten oikeuksienjulistus - Itäkoiraesite - Postimyyntihinnasto (liitontuotteet) - Suomenkielinen tietopaketti - Material pä svenska - Joukkoesitteitäjaettavaksi

•

Tietovihot (perimme 10,-/kpl kopiointikustannusten peittämiseksi) - Eläimet kosmetiikkateollisuudessa - Eläinsuojelun nykytilanne Suomessa Häkkikanalat Nupoutus ja kastrointi - Emakoiden kasvatus

_____ _____ _____ _____ _____ _____ _____ _____ _____ _____ _____ _____ _____

_____ _____ _____ _____

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET Diasarjat

X viivalle

- Yleisdiasaija eläinsuojelusta/24 kuvaa _____ - Eläinkoe-diasarja/25 kuvaa . - Maatalouseläin-diasarja/19 kuvaa _____ -Turkiseläin-diasarja/15 kuvaa - Yleisdiasaija nuorimmille (mm. ala-asteet)/18 kuvaa_______________ _____

Laadukasta AVON -kosmetiikkaa (ei eläinkoetestattua) asiakasystävällisin hinnoin.

jäseneksi mihinkään yhdistykseen. Vuo sikerta 130 mk; PS-tili 412 15-1.

•

Hinta Animalian jäsenille 75 mk + postikulut.

tasi. Kissa-lehden voi tilata myös liittymättä

n. 15 min, suom. tekstitys

Soita ja tilaa ilmainen esite! Mari Vänttinen, puh. 90-673 020 (klo 9-21) ANIMAL1A 4/1993

Diasarjojen kanssa lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia. Kuvanäyttelyt

-17 värikuvaa teksteineen eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kirjastoihin, kouluihin, näyttely-ja kerhotiloihin - ’’Kadotettu Paratiisi” -kampanjan kuvanäyttely (11 kuvaa ja selitykset) AN1MALIA 4/1993

_____

- Food without fear/Ruokaa ilman kärsimystä,

ESITTEET JA JULISTEET (Esitteetjajulisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.) tilaan kpl: Eläinkokeet - Yleisesite eläinkokeista _____ - Kosmetiikkaesite _____ -Juliana Von Wendtin Säätiö tieteen tukemiseksi ilman eläinkokeita -esite_____________________ -Juliana Von Wendts Stiftelse förvetenskap utan djurförsök-broschyr _____ - "Kadotettu Paratiisi” -kampanjaesite (+ protestikortit) _____

7T Kosm etiikkalista tulossa Animalian kosmetiikkalistauudistuu. Useillaeurooppalaisilla eläinsuojelujärjestöilläon parhaillaan käynnissä yhteinen sel vitys eri kosmetiikkamerkkien eläinkoetaustasta. Myös Animalia osallistuu selvityksen tekoon. Tämän kansainvälisen yhteistyön tuloksena tullaan saamaan uusi, ajan tasallaoleva ja entistä kattavampi kosmetiikkalista. Animalian uusi kosmetiikkaesite,johon uusi listasisältyy, ilmestyy näillä näky-

Videot - Heidän tulevaisuutensa on Sinun käsissäsi,

_____ ____

video kasvissyönnistäja lihantuotannosta, n. 25 min, suom. tekstitys _____ - Nooan Arkki, video pääuskontojen suhtautumisesta eläimiin, n. 25 min, suom. äänitys (sopii hyvin uskonnon taielämänkatsomus tiedon tunneille!) _____ - Kadotettu Paratiisi -video kansainvälisestä apinakaupasta, 20 min, engl. äänitys _____ Diasarjojen ja videoiden lainaamisen ’’pelisäännöt” :

# AV-välineiden lainausmaksu on 10,/videotaidiasarjajalisäksiperimme postikulut.(Postikulut peritään myös suuria esitemääriä tilattaessa). # Laina-aika on n. 2 viikkoa, elleimuusta erikseen sovita. # Vain yksi diasarja tai video kerrallaan, ellei muusta erik seen sovita. # Lainaajasitoutuukäsittelemäänlainamateriaaliahuolellaja palauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa. # HUOM! Tee varauksesi hyvissä ajoin.Emme voi taatasitä että toivomasi materiaali on vapaana. Lainaukset toimite taan varausjärjestyksessä. Tilaaja/lainaaja: ___________________________ Osoite: _________________________________ Puhelin (AV-välineitä lainattaessa): ________ Toivottu laina-aika (esim 1.—15.9.): _________ Tilauksen/varauksen voit tehdä myös puhelimitse, 90-148 4866 toimiston aukioloaikana.

Vielä ehdit tilata eläimellisetjoululahjat! JOULUN PEHMEÄT PAKETIT Lasten huppariasu (huppari ja housut), 120,-

Lämmin asu kotimaista puuvillaa. Väri vaaleankeltainen, taskut sekä hupparissa ettähousuissa. Hupparissa kuvana lentävä hevonen sekä teksti ’’ELÄKÖÖN ELÄIMET”.Koot 100-130 cm. Tilaan kpl koko PS. aikuisillevastaavia asuja, väri pinkki, koot VAIN L-XL. Hinta vain 150,-! Tilaan.kpl koko Yhdistvstunnushuppari 90,Musta hihatonpuuvillahuppari,painatuksenalogohiiremme. Sopii sekä naisilleettämiehille. Reilu mitoitus, koot S-XL. Tilaan kpl koko UUTTA!! UUTTA!! UUTTA!! UUTTA!! Turkiskampanjan paidat (ks.kuvaa sivulla28)

Meikkipussi 15,Läpinäkyvä vetoketjullaja taskullavarustettu pussi meikeilletaimuillepikkutavaroille,kuvana kanijatekstiANIMALIA. Koko 15 cm x 11cm. Tilaan kpl Uusiopaperikuoretja/taikirjepaperilehtiö Näissä erittäin suosituissa papereissajakuorissa painatuksena kussakin viittäerilaistahauskaa eläinhahmoa (kani, karhu, kettu, kissa, koira). Tilaan kpl kuorinippuja, 16,-(20 kuorta) kpl lehtiöitä,20,- (40 arkkia) kpl kuorinippu-lehtiöpaketteja, yht. 32,Eläinsuojelulevy 10,-(ennen 15,-) Eläin/luonnonsuojelusingle ”Miks eläineioo kaveri/Neulanen”. Tilaan kpl

PIKKULAHJOIKSI TAI MUUTEN VAIN KORTTEJA, MERKKEJÄ, TARROJA... Joulukortit (ks.kuvia sivulla2) - Tunnelmallinen avattavakortti ’’Kettujenjouluyö”,sis.kuoren, 4,-.Tilaan kpl - UUTTA! Värikäs kortti ’’Joulupossun uni”,3,50.Tilaan ....jml Kortit 3,KIRJA ON AINA HYVÄ LAHJA - Kauniit väripostikortit.Tilaan: naali kpl, Eläinten puolesta/Helena Tengvall, 87,turkiskettu kpl,valas kpl,leijona kpl.Kympilläneljän Kaikki mitä olethalunnut tietääeläinsuojelustaja erilaisenkortin nippu: tilaan nippua vieläenemmänkin! Jokaisen eläintenystävän käsikirja. - Onnittelukortiksi sopiva kaunis karhukortti (Oulun Tilaan kpl alueosasto). Tilaan kpl Oikeutta eläimille/Peter Singer, 120,- Värikäs ’’Paradise Lost” -apinakampanjan kortti. Kansainvälisen eläinsuojeluliikkeen perusteos, Tilaan kpl runsaasti tietoa myös Suomesta, (kovakantinen) Rintamerkit 8,Tilaan kpl - 4-värinen ’’Häkkikanalat historiaan” -merkki, Eläinten ETYK/useita kirjoittajia, vain 50,- (ennen 55,-) tilaan kpl Yksissä kansissa paljon asiaajapohdintaa eläinten - ”Fur is dead” -turkiskampanjamerkki (punamusta), tilaan . asemasta tämän päivän Suomessa ja vähän muuallakin. kpl” Tilaan kpl - ’’Animal Liberation, Human Liberation” -merkki, tilaan kpl Kuolema ja nuori rakastaja/Eeva Kilpi, vain 65,- (ennen 80,-) - ”EI eläinkokeille” -merkki (rotta),tilaan kpl Kolme elämän- ja luonnonläheistä novellia. Kirjoja Tarrat jäljelläpieni määrä, lopuissa kirjoissatekijän nimikirjoitus! - Logohiiri-tarra-arkki, 15 pyöreää tarraa, 10,-. (kovakantinen) Tilaan kpl Tilaan kpl - Eläinkokeetonkosmetiikka-tarra-arkki.16tarraa,10,-.Tilaan. Kukko kosioretkillä ja Tyhjä saari 80,-/kpl,taiyht. 120,kpl Ihastuttavat, värikkäät kuvakirjat lapsille. Hauskat tarinat,joissa - EI MAINOKSIA, KIITOS toivottaa logohiiremme kestävässä mukana eläintenkunnioitus! ovitarrassamme, 5,-.Tilaan kpl Tilaan kpl kukko-kirjaa kpl saari-kirjaa, kpl kirjapakettiajossa molemmat NÄIN TEET TILAUKSESI: A Postitseosoitteella Animalia ry.Porvonkatu 53,00520 Helsin^^ MUITA LAHJAIDEOITA Puhelimitse arkisinklo 13-17 numeroon 90-148 4866. UUTTA!! UUTTA!! UUTTA!! UUTTA!! Telefaxina 24 h/vrk numeroon 90-148 4622. Eläinaiheiset korvakorut 35,-/paritai 18,-/kpl. Kauniit, kevyet puukonit hienostuneissa murretuissa tai iloisissa Yli 35,- tilaukset toimitetaan postiennakolla. Kaikkiin lähetyksiin lisätäänpostituskulutja4,-käsittelykulu. karamelliväreissä! Saatavilla kissoja, norsuja, pingviinejä. Suosittelemme puhelin- taitelefaxtilauksianäinjoulun alla.Jos ti Pikkukissat: musta-valko, punainen, sininen taipastellivärit Isotkissat:musta-valko,murrettuvihreäjaoranssi,taipastellivärit laatpostitse, toimi nopeasti - näin varmistat, että lahjatehtivät si nullejouluksi. Kissanpäät: musta, murrettu vihreäjaoranssi, taipastellivärit (HUOM: Toimisto on suljettuajalla23.12.-31.12.) Norsut: punainen tailila Pingviinit: musta-valko KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaan: Korupari.....aihe,... väri Yksittäinen koru.....aihe,... väri Koruja on rajoitettu määrä, merkitse mahdollinen vaihtoehtoväri Tilaajan nimi................ ja/taiaihe:.............. A Osoite................... Valloittava ketunpoika upeana väripainatuksena! SaatavillacollegenataiT-paitana,molemmissa väritvalkoinen tai harmaa. Koot S-XL. College 150,-Tilaan kpl koko väri T-paita 70,- Tilaan kpl koko väri

Tuotteitavoitmyös käydä ostamassa suoraan Helsingin keskustoi mistosta (Porvoonkatu 53), avoinna arkisinklo 9—17.