Animalia 1/1994

Gorillojen parissa Kongossa

Ruotsin hallitus pitää kantansa: häkkikanat vapauteen

Pyyntivälinekiista ratkesi eläinten eduksi

r O

O

K iin n i elämässä - lam asta huolim atta

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

1/94

19. vuosikerta

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia L iito n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä e lä in te n o i­ k e u k s ia . L iitto v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta ta i k ä y ttö ä , jo k a a i­ h e u tta a n iille k ip u a tai tu s k a a tai e s tä ä o le n ­ n a is e sti n iid e n lu o n n o llis ta k ä y ttä y ty m istä .

E n s is ija is e s ti liitto p y rk ii lo p e tta m a a n tu r ­ h a t j a tu sk a llis e t e lä in k o k e e t. L is ä k s i se e d is tä ä k a ik k e a e lä in s u o je lu a .

L iitto to te u tta a ta rk o itu s ta a n m m . a s e n ­ n e k a s v a tu k s e n j a tie d o tta m is e n a v u lla se k ä p y rk ii v a ik u tta m a a n la in s ä ä d ä n n ö n u u d is ­ ta m is e e n . L is ä k s i liitto tu k e e e lä in k o k e e tto m ie n tu tk im u s m e n e te lm ie n j a e lä in s u o je lu llis e s ti p a rh a id e n ra tk a is u je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ä .

J o h to k u n ta /S ty re ls e n V e li-R is to C a ja n d e r, fil.k a n d .

P ä iv i K o rh o n e n , m a a n v ilj.te k n .

M in n a V a ro n e n , te k n .y o H a n n e le L u u k k a in e n , v alt.lis.

O u ti R e p o , k a u p p a t.m a is t.

H eli S a ja n ie m i, y o R iitta S a lm i, L u k P e k k a L iu k k o n e n , a rte n o m i P ä iv i V iin ik a in e n -R o s q v is t, fil.m a is t.

L e e n a V ilk k a , fil.lis.

R iitta Y li-T a in io , fil.y o P u h e e n jo h ta ja /O rd fö ra n d e L e e n a V ilk k a , M a rtin k a tu 9-11 B 2 7, 0 5 8 0 0 H y v in k ä ä T o im is to /K a n s li P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H elsin k i A v o in n a a rk . k lo 9 - 1 7 , la so p . m u k .

A s ia k a s p a lv e lu : to im is to n h o ita ja T a rja B a ld in g , p u h . 9 0 -1 4 8 4 8 6 6 k lo 13-17 T o im in n a n jo h ta ja P ä iv i V iin ik a in e n R o s q v ist, p u h . 90-1 4 8 5511 T ie d o tu s s ih te e ri K a a rin a K iv iv u o ri, p u h .

9 0 -1 4 8 2 6 4 6 T e le fa x : 9 0 -1 4 8 4 6 2 2 J ä s e n m a k s u / M e d le m s a v g if t 6 0 m k /v u o si A k tiiv ijä s e n m a k s u 100 m k /v u o s i A in a is jä s e n m a k s u 1200 m k S Y P 2 2 9 818-189 L a h j o it u k s e t / D o n a t i o n e r S Y P 2 0 0 138-1934 T e s t a m e n t it / T e s t a m e n t e r o v a t o lle e t m e r k ittä v ä tu k i E lä in s u o je lu liitto A n im a lia n ty ö lle . T ie d u s te lu t to i­ m in n a n jo h ta ja lta p u h . 9 0 -1 4 8 5511.

2

Animalia-lehti V a s t a a v a t o i m i t t a j a : K a a rin a K iv iv u o ri U lk o a s u : H e le n a T e n g v a ll V a lo k u v ie n c o p y r i g h t : A n im a lia , e lle i to i­ s in m a in ita P a i n o p a i k k a : F o rs sa n K irja p a in o O y 1994 I lm e s tv s m is a ik a t a u l u 1 m a a lisk u u 3 sy y s k u u 2 kesäkuu 4 m a rra s k u u I l m o i tu s h i n n a t 2/1 siv u 5 5 0 0 m k 1/4 siv u 1000 m k 1/1 siv u 3 0 0 0 m k 1/8 siv u 5 0 0 m k 1/2 siv u 2 0 0 0 m k ta k a k a n s i 5 0 0 0 m k I r t o n u m e r o m y y n t i : A k a te e m in e n K irjakauppa.

S e u ra a v a n le h d e n a in e is to p ä iv ä 2 0 .4 .1 9 9 4 .

A in e is to lä h e te tä ä n o s. A n im a lia /K a a rin a K iv iv u o ri, P o rv o o n k . 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i.

K irjo itta ja t v a s ta a v a t itse a rtik k e lie n s a sisä llö stä .

Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita S ä ä tiö n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä s e lla is ta ih m iste n tai e lä in te n te rv e y d e n h y v ä k si h a rjo ite tta v a a tie te e llis tä tu tk im u sta , jo s s a m e n e te lm ä n ä ei k ä y te tä e lä in k o k e ita .

O s o ite : c /o A n im a lia , P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i. P u h . 9 0 -1 4 6 4 8 6 5 .

L a h jo itu k s e t : S Y P 2 0 0 1 1 8 -4 2 6 2 7 P S P 4 2 4 8 81-3 E b b a v o n W e n d tin ra h a sto : S Y P 20011 8 -3 5 8 3 7 V a le n tin a R o s e n le w in ra h a sto : S Y P 200118-42619

Tässä numerossa P ääkirjoitus .....................................................

Eläinkokeet V a s t a - a in e tu o t a n n o n v illit v a i h t o e h d o t ....................................

T ie d e t tä ilm a n e l ä i n k o k e i t a

3

4 6

Toim intaa eläinten pu olesta E n s im m ä i n e n " a k t i i v i v u o s i ” p u n t a r i s s a ..................................................

E lä in s u o je l u l l e r i e m u v o it t o

8

j a l k a r a u t a k i i s t a s s a .................................. 10

E läim et m aatalou dessa

i

S tru ts itk o ne m a a s e u d u n e l ä v ö i t tä v ä t ? ................ 11 E lä m ä ä v a p a u d e s s a , o s a 3 : N a u t a ________________________ 12 A jankohtaista ...........___........._____....... 14

Turkistarhaus S o m is te m u o ti p e la s ti k e t t u t a r h a u k s e n ................................... 16 T a r h a k e t u n r a k k a u s e lä m ä o n k a u k a n a lu o n n o llis e s ta

......... 17

M etsästys L u o la k o ir ie n t a i p u m u s k o k e e t ........ 18 S u o m e n s u s ille p o h jo is m a i s t a t u k e a .............................. 2 0 U lkom ailta ........................................................21 O rp o g o rillo je n u u si e l ä m ä 22 E g y p ti n k i s s a j u m a l a t t a r e t j a e l ä i n t e n k u n n i o i t ta m i s e n e t i i k k a .................................___........ 2 4

On etuoikeus olla kiinnostunut eläi­ mistä ja niiden hyvinvoinnista. Miten köyhää olisikaan kohdistaa tunteitaan jamielenkiintoaan vain laitteisiinjata­ varoihin,taipelkästään sellaisiinasioi­ hin,jotka liittyvätihmiseen.

Eräissä lehtikirjoituksissa on häm­ mästelty ja paheksuttukin, miten näin laman aikana ihmisilläon varaa satsata eläimiin.Koirienjakissojenhankkimi­ nen. eläintenruokien myyntijamonen­ lainen harrastustoimintaeläinten kans­ sa ovat olleet viime vuosina selvässä kasvussa.

Arvostelukertoopaljontämän äärimilleen ihmiskeskeisen yhteiskunnan asenteista. Laman aikana lisääntynyttä satsaustalottoamiseentaimuihin raha­ peleihineinimittäinolepidettyhuono­ na,ja autokaupan laskua surkutellaan.

Lemmikkieläimet, samoinkuinluon­ nonvaraisten eläinten seuraaminen, auttavat meitä pysymään vahvasti elä­ mässä kiinni.Kun eläintenkanssapuu­ haillaan- antaen niidentoteuttaaomia vaistojaan ja luontaisia toiminnantarpeitaan- tuloksena on fyysistäja hen­

K ansi: E n g lan tilain en g o rilla-asian tu n tija H elen A ttw a te r vetää K ongossa p ro jek tia , jo ssa sa la m e tsä stä jiltä ta k a v a rik o itu ja g o ril­ lan p o ik asia so p e u tetaan u u d estaan lu o n n o n ­ v araisee n eläm ään . - K uva: T om m i L au lajai-

Kun osoitteen muuttaa muistaa, niin lehden kulku luistaa!

Osoitteenmuutoskortteja postista maksutta.

ANIMALIA 3/1993

miin oikeudenmukaisesti, on parempi myös ihmisille. Tämän suuntaista ke­ hitystäme kaikki voimme pyrkiä edis­ tämään omassa elämässämme. Jokai­ nen eläimen silityson positiivistaener­ giaa, jokainen kasvisateria vallanku­ mous tehotuotannossa. Jokainen eläinystävällinen valinta säästää elämää ja vähentää kärsimystä. □ Veli-Risto Cajander

A tt halla fast vid liv e t - tro ts depressionen

V akio-osastot K o h t a u s p a i k a l l a ......................................2 6 T o im i n t a a .................................................... 27tg A n im a lia t o i m i i .......................................32™ A lu e o s a s to t ________________________3 3 L u k i j o i l t a .....................................................3 4 V e g e - p a ls ta ............................................ 3 6 N u o r t e n A n im a lia ...........

37 T il a a ti e to a e l ä in s u o je lu s t a .....___ _ 3 9 M y y n t it u o t e lu e tt e lo ______ .....__ 4 0

kistä hyvinvointia molemmille osa­ puolille.

Laman varjolla ei saa entisestään heikentää eläinten asemaa Suomessa.

Tänäkin päivänä turkistarhauson nou­ sussa, strutseja ollaan tuomassa Suo­ meen tarhattaviksi ja koirien käyttö eläinkokeisiin on selvästi lisääntynyt, vain muutamia esimerkkejä mainitak­ seni. Selvästi tarvitsemme lisää toi­ mintaa eläinten oikeuksien puolesta.

Yhteiskunta, joka suhtautuu eläi­

Det ären privilegium attvara intresserad av djuren och deras välmäende.

Hur armt vore det inte att slösa sinä känsloroch intresseexempelvis pä apparaterellervarorellerendast pä saker som har med människor attgöra.

Ien deltidningsartiklarharman förvänat och t.o.m. ondgjort sig över hur människoridepressionstiderharrädatt satsapädjur.Attskaffakatteroch hundar.attsäljadjurmatoch attutövaolika slags hobbyn med djur, är saker som underde senasteärenheltklartgenomgätten ökningsprocess.

Denna kritik berättar mycket om värtmänniskocentrade samhällets attityder. Satsningen pä lottandet och andra penningspel, som blivit vanligare under depressionen, kritiserasinteoch man tycker det är sä sorgligt att bilhandeln gättnedät.

ANIMALIA 1/1994

Husdjur och iakttagandet av naturens andra djur hjälper oss att starkat hälla fast vid livet. Att fä pyssla med djur- säattman tarderas naturligabe­ teende ibeaktande - ger säväl fysiskt som andligt välmäende ätbäda parter.

Under depressionens skugga kan vi intelätadjurens ställningiFinland försvagas än mera. Även idessa dagar är pälsfarmningen pä uppätgäng, strutsar skallhämtas tiliFinlandförattförädlas och hundamas användning idjurförsök harheltklartökat,endastförattnämna nägra exempel. Sä vi behöver verkligen mer verksamhet för djurens rättigheters skull.

Ett samhälle som förhäller sig mera rättvist mot djuren, är ocksä ett bättre samhälle förmänniskan. En utveckling mot detta häll är nägonting vi allakan strävatiliiväraegna liv.”Varje smek-

ning av ettdjur ärpositivenergi, vaije vegetariskt mäl är en revolution inom massproduktionen. Vaije djurvänligt val sparar livoch minskar pä lidandet.

□

Översättning: Jeanette Björkqvist □ □□ Välkommen tiliförbundets ärsmöte den 29.3.1994 kl. 17.30. Mötet hälls i förbundets kontor, Borgägatan 53, Helsingfors. □ □□ En ny svenskspräkig broschyr har utkommit! Se sid. 34.

3

Teknohiiriä ja muovisia vasta-aineita Vasta-aineet ovat laaja aine­ ryhmä, joita tarvitaan muun muassa rokotteiden kehitte­ lyssä. Vasta-aineiden tuotanto tapahtuu usein käyttäm ällä ’’tehtaina” eläim iä - eikä teh­ taan osa ole aina helppo. U u­ det vasta-ainetuotannon m e­ netelm ät ovat kuitenkin tuo­ massa m eidät yhä lähem m äs tilannetta, jossa vasta-aine­ tuotanto eläim issä pystytään lopettam aan kokonaan.

IVieissäjokaisessaon runsaastierilai­ siavasta-aineita,joitaelimistömme on muodostanutesimerkiksiflunssaviruk­ sia vastaan. Kun elimistö kerran on muodostanutvasta-aineitajollekintau­ dinaiheuttajalle, vastustuskyky kyseis­ tä tautia kohtaan voi säilyä pitkäänkin - parhaassa tapauksessa loppuelämän.

Juuri vasta-aineisiin perustuu rokottei­ den teho sairauksien ennaltaehkäisys­ sä.

Vasta-aineita käytetään monin ta­ voin tutkimuksessa, rokotteiden kehit­ telyssä,sairauksientoteamisessajapo­ tilaiden hoidossa. Niiden avulla voi­ daan esimerkiksi määrittääjonkin tie­

tyn aineen pitoisuus verestä tai etsiä syövän etäispesäkkeitä.

Aiemmin kaikki tutkimuksessa tar­ vittavatvasta-aineet tuotettiineläimis­ sä.Uusi aikaon tuonuttullessaanuusia menetelmiä, mutta edelleen käytetään myös runsaasti kaneja, hiiriäja rottia.

Lisäksi vasta-aineitatuotetaanmm. he­ vosissaja lampaissa.

Kaikkein kipeimmin tarvittaisiinih­ misen vasta-aineita, mutta näitä on toistaiseksi ollutvaikea valmistaa.

M issä vasta-aineita tuotetaan?

Useimmilla Suomen koe-eläinlaitoksilla tuotetaan vasta-aineita ainakin oman tutkimuksen tarpeisiin. Jotkut tuottavat vasta-aineita tilaustyönä muille laitoksille.Erityisenpaljon vas­ ta-aineiden kanssa puuhaavat rokottei­ siin ja immunologiaan erikoistuneet laitokset,kuten Kansanterveyslaitosja sero-bakteriologian laitos.

Suuremmassa mittakaavassa vastaaineitatoimittavat liikeyritykset,jotka yleensä käyttävät tuotannossaan kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä.

Eräs ruotsalaisfirma on kehittänyt uu­ den tehokkaan, kudosviljelyyn perus­ tuvan menetelmän, jota se kutsuu^ ’’teknohiireksi”.(Mainoksessaan yh­ tiöriimittelee: ’’Take no mouse - take tecnomouse!”)

V asta-ainetehtaana vasten tahtoaan Vasta-aineiden tuotanto käynnistetään immunisoimalla eläineliruiskuttamal­ la siihen antigeeniä. Eläimen elimistö

K a n e ja j a m u i ta k o e - e lä im iä k ä y t e t ä ä n s u u r e t m ä ä r ä t v a s ta - a i n e id e n tu o t a n n o s ­ sa. J o

nykyään

k o e - e lä im iä v o ita is iin

k o r v a t a m u u n m u a s s a k u d o s v ilje ly ilä j a g e e n it e k n ii k a l la . T ie to t a i d o n , k o u l u t u k ­ s e n j a r a h a n p u u t e k u i t e n k i n h i d a s ta v a t u u s ie n m e n e te lm ie n k ä y t tö ö n o tt o a .

Sanastoa Antigeeni: aine (usein proteiini eli valkuaisaine),jonka elimistö tunnistaa ^^sen pintarakenteenperusteellavieraak­ si ja ryhtyy kehittämään sille vastaaineita.

Vasta-aine: molekyyli, jollaisia eli­ mistömme puolustusjärjestelmä tuot­ taaantigeeniä vastaan. Tietty vasta-ai­ ne sopii tiettyyn antigeeniin samalla periaatteella kuin avain lukkoon.

Polvklonaaliset vasta-aineet: keske­ nään erilaisiavasta-aineita,jotka kaik­ kireagoivatsamaan antigeeniin.Kukin polyklonaalinen vasta-aine tunnistaa vain tietyn rakenteen antigeenin pin­ nastaja sitoutuu tähän kohtaan.

Monoklonaaliset vasta-aineet: kes­ kenään samanlaisiavasta-aineita,jotka reagoivat samaan antigeeniin. Monok­ lonaaliset vasta-aineet sitoutuvat kaik­ ki samaan pintarakenteeseen.

Immunisointi: vasta-ainetuotannon käynnistäminen elimistössä antigeenin tairokotteen avulla.

Landsforeningen Forsfigsdyrenes Vierii

Vasta-ainetuotannon villit vaihtoehdot:

’’puolustautuu” antigeeniä vastaan al­ kamalla muodostaa vasta-aineita.

Ruiske annetaan normaalisti ihon alle, lihakseen, suoneen (esimerkiksi kanil­ le)taivatsaonteloon (pikkujyrsijöille).

Toisinaanjo pelkkä injektioon kivuli­ as,varsinkinjos aine ruiskutetaan polkuanturaan, ihon sisään tai polvitai­ peen imusolmukkeeseen.

Samallaeläimelleannetaanmyös är­ syttävää ainetta, joka tehostaa vastaainetuotantoa. Yleisin tehosteena käy­ tettyaine.FCA, on eläimellevahingol­ linen, se muun muassa aiheuttaa pis­ toskohtaan kudosvaurioitajamärkäpesäkkeitä. Kanadalaisessajahollantilai­ sessa eläinkoeluokituksessa FCA:n käyttö luokitellaan kaikkein tuskallisimpaan luokkaan. Meillä se on yleen­ sä tapana kirjata kakkos- eli lievem­ pään luokkaan.

Kun on tarkoitustuottaapolyklonaalisiä vasta-aineita, eläimelle annetaan ^Pjoidenkin viikkojenväleinuseitakerto­ ja sekä antigeeniä että tehosteainetta.

Eläimestä otetaan esimerkiksi vuoden kuluessa useita kertoja verta,joka sit­ ten sisältäätoivotut vasta-aineet.

Mikäli nisäkkäiden sijastakäytettäi­ siinkanaa, prosessi olisijonkin verran inhimillisempi, helpompi ja halvempi.

Kana nimittäin erittää suuria määriä vasta-aineita munankeltuaiseen - näin vältyttäisiin veren ottamiselta eläimis­ tä.

Monoklonaalisia vasta-aineita tuo­ tettaessa eläin tapetaan immunisoimi-

senjälkeen,jasiitäotetaanvasta-ainei­ ta tuottavia soluja. Nämä sulautetaan yhteensyöpäsolujenkanssajalaitetaan kasvamaanjokokudosviljelyyntaielä­ vänhiirentairotanvatsaonteloon.Mitä enemmän vasta-aineita halutaan, sitä suuremmiksi käyvät eläinten kärsi­ mykset: ne saattavatollasilminnähden tuskaisia, pörrökarvaisia ja köyryssä asennossa sekä vingahtaa pienimmäs­ täkinkosketuksesta. Niiden vatsaonte­ loon kerääntyy syöpäkudosta ja tulehdusnestettä, johon vasta-aineet eritty­ vät.

Pieneliöt ja solut työjuhtina Koko tämä epäinhimillinen prosessi voidaan välttää käyttämällä kudosviljelyä.Sekä immunisointi ettäerityises­ tivasta-aineiden tuottovaihe on nyky­ ään mahdollista hoitaa kudosviljelyssä. Siitä huolimatta eläinten käyttämi­ nen vasta-ainetuotannossa on edelleen yleistä.Syynä lienevätlähinnäpuutteet kudosviljelytaidoissa ja laitosten va­ rustuksessa.

Geenitekniikka on tarjonnut uusia, mullistavia tapoja tuottaa vasta-ainei­ ta.Mikä parasta, silläsaadaan ihmisen vasta-aineita. Sen avullavoidaan myös välttää koko immunisointivaihe, eikä koe-eläimiä tarvitalainkaan. Vasta-ai­ neiden tuotannosta vastaavat geenit vain siirretään virusten avulla baktee­ reihin, jotka ryhtyvät kiltisti suolta­ maan vasta-aineita.

Prosessi ei ole alkuunkaan helppo,

mutta sitätoteutetaanjo onnistuneesti Suomessakin. Juliana von Wendtin Säätiö on myöntänyt vuoden 1991 tun­ nustuspalkintonsa menetelmän parissa työskenteleville kuopiolaistutkijoille.

Samat tutkijat ovat tehneet uuden ’’löydön”,johon he saivat äskettäin Säätiöltäapurahan - aiheestalisääseuraavalla sivulla.

Science fiction tulee todeksi Mielikuvituksellisuudessaan ylittämä­ tön on kuitenkin lundilaisprofessori Klaus Mosbachin uusi keksintö: hän on onnistunut valmistamaan vasta-ai­ neita muovista. Ruotsalainen ’’Forskning utan djurförsök” -säätiö myönsi hänelle tästä hyvästä tunnustuspalkin­ tonsa.

Keksintö on vallankumouksellinen ja toimiva, vaikka rahoittajateivät sii­ hen ensin uskoneetkaan. Yksinkertais­ tetusti menetelmää voi kuvata näin: Antigeeni sekoitetaan tiettyihin hiiliyhdisteisiin,jotka sitoutuvatsiihenja kasvavat yhteen ’’muovimöykyksi”.

Tämä jauhetaan pieniksiosasiksijaan­ tigeenit liuotetaan pois,jolloinjäljelle jää ikään kuin pieniämuotteja- eliha­ luttuja vasta-aineita. Koe-eläimiä ei tarvita.

Mosbachin esimerkin toivoisi kan­ nustavan muitakin tutkijoita: tarvitaan ehkä vain pikkuisen PeterPan -henkeä - ja mahdoton tulee mahdolliseksi tie­ teenkin maailmassa.

Riitta Salmi

4

ANIMALIA 1/1994

ANIMALIA 1/1994

5

Tiedettä ilman eläinkokeita Juliana von YVendtin Säätiö tukee lupaavia suomalaistutkimuksia

Olli Haapala on oloissamme siitähar­ vinainen tiedemies, ettähän eiolebio­ lääketieteellisestä taustastaan huoli­ matta tyytynyt pelkästään ylistämään tieteen saavutuksia. Hän toteaa muun muassa: ’’Geeniteknistenmenetelmien käytössäeläimistäon tulluthyödykkei­ tä ja tuotantovälineitä aivan uudessa merkityksessä. Tämä on lisännytjatu­ leeedelleen lisäämään sekä koe-eläinten käyttöä että eläinten kärsimyksiä.

Käytäntö tuo mukanaan näin ollen myös vallan uusia vakavia eettisiäon­ gelmia.”

Apurahan turvin Olli Haapala kir­ joittaa yhteiskuntaeettisen analyysin geenitekniikan eläinkokeista. □ □□

Joulukuussa 1993 Juliana von W endtin Säätiö Tieteen E dis­ täm iseksi Ilman Eläinkokeita jakoi apurahoina yhteensä 50 000 markkaa. Rahoilla tue­ taan eläinkokeettom an vastaainetuotannon kehittäm istä ja kriittistä analyysia geenitek­ nologiasta.

Apurahojen saajatja heidän tutkimuskohteensa olivat: Dosentti E. Olavi Kajander, Kuopi­ on yliopisto, biokemian ja biotekno­ logian laitos. Tutkimuskohteena vasta-ainetuoton siirtäminen pitkä­ kestoiseen soluviljelyyn ja edelleen geenikirjastoiksi pysyvän vasta-ai­ netuotannon turvaamiseksi sekä po-

lyklonaalisten että monoklonaalisten vasta-aineiden osalta 15 000 mk.

Tässä projektissaon erityisenmullista­ vaa se, että tutkijat ovat löytäneet uu­ den kasvutekijän, jonka avulla vastaaineitatuottaviasolujavoidaan kasvat­ taa soluviljelmässä ratkaisevasti pi­ tempään kuin ennen. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että monoklonaalisten vasta-aineiden lisäksi myös polyklonaalisia voidaan ruveta kasvatta­ maan soluviljelmässä. Tähän asti polyklonaalejaon osattutuottaavainkoeeläimissä.

Periaatteessaolemme siislähessiinä tilanteessa,ettäkoe-eläimistä vasta-ai­ netuotannossa voidaan luopua koko­ naan. Valitettavasti tämä saavutus an­ taa vielä odottaa itseään. Toistaiseksi vain harva tutkija osaa käyttää geeni­ tekniikkaa vasta-aineiden tuotossa, ja

uusikasvutekijäkin pääsee näyttämään kyntensä vasta ehkä vuosien päästä. □ □□ Dosentti Christer Lindqvist ja tutki­ musryhmä, Aho Akademi, biokemi­ an ja farmasian laitos. Tutkimus­ kohteena hiiren ja ihmisen vasta-ai­ neiden tuottaminen filamenttifaagien avulla. 15 000 mk.

Tässä projektissapyritäänedelleen pa­ rantamaan samoja geenitekniikan me­ netelmiä,joitaedellämainittu Kuopion ryhmä kehittää. Tarkoituksena on muun muassa parantaa vasta-aineiden sitoutumiskykyäjatuottoatiettyjenvi­ rusten avulla. □ □□ Dosentti Olli Haapala, Tampereen yliopisto, biolääketieteen laitos. Ai­ he: Etiikka ennalta ehkäisevänä kei­ nona eläinten geneettisestä rakente lusta luopumiseen. 10 000 mk.

Eläinlääketieteen lisensiaatti Juha Junttila.

Tutkimuskohde: PCR ^ ^ elä in k o k e id e n ja monoklonaalisten vasta-aineiden käytön vaihtoehtona borrelioositutkimuksessa ja diag­ nostiikassa. 10 000 mk.

Borrelioositartunnan aiheuttaa baktee­ ri. joka saadaan puutiaisen pureman välityksellä.Sairausilmeneehyvineri­ laisina oireina, jotka saattavat pahim­ millaan olla erittäin vakavat. Borrelioosi onkin AIDS:njälkeentoiseksitut­ kituin tartuntatauti maailmassa!

Borreliabakteerien tyypittämisessä käytetään yleensä monoklonaalisia vasta-aineita, joiden tuottamisessa käytetään edelleen koe-eläimiä. Bak­ teerien taudinaiheuttamiskykyä tutki­ taan yleensä infektoimalla koe-eläimiä, mikä aiheuttaa kärsimyksiä niille koe-eläimille,joissatauti puhkeaa.

Juha Junttila pitää molempia tapoja sekä aikansa eläneinä että eettisesti (^^tuomittavina menetelminä. Omassa tutkimuksessaan hän käyttää borreliakantojen tyypittämiseen uusia geeni-

E lä in l ä ä k e t i e t e e n l i s e n s ia a tti J u h a J u n t t i l a j a h a a s t e . P u u t i a i s e n , eli k a n s a n k i e l e l l ä ’ ’p u n k i n ” , v ä lity k s e llä t a r t t u v a b o r r e lio o s i o n y k s i m a a i l m a n t u t k i t u i m p i a t a r t u n t a ­ t a u t e j a . J u n t t i l a k e h i t t ä ä p a r h a i l l a a n m o d e r n i in g e e n i t e k n i i k k a a n p e r u s t u v a a m e n e ­ t e l m ä ä , j o l l a b o r r e l i o o s i tu t k i m u s t a v o i t e h d ä k o k o n a a n i lm a n e l ä in k o k e ita .

tekniikoita, joilla bakteerin sisältämä perintöaines eli DNA monistetaan ja analysoidaan. Samaa menetelmää on tarkoitus soveltaa myös lemmikki­ eläinten virustautien diagnosointiin. □ □□ Juliana von Wendtin Säätiö tukee sel­ laistatieteellistätutkimusta,jollapyri­ tään ihmisen terveyden ja hyvinvoin­ nin edistämiseen ja sairauksien paran­ tamiseen. Tässä suhteessa se on sa­ manlainen kuin monet muutkin tieteel­ lisetsäätiöt. Ratkaiseva ero on se,että Julianavon YVendtinSäätiöon kiinnos­ tunut myös eläinten terveydestäja hy­ vinvoinnista. Siksi säätiö pyrkii aktii­ visestikehittämään vaihtoehtojaeläin­ kokeille, erityisesti tuskallisille eläin­ kokeille.

Kiitokset kaikille teille,jotka olette lahjoituksillanne tukeneet Säätiön toi­ mintaa! Teidän ansiotanne on, että olemme voineet kehittää eläinkokeita korvaavia menetelmiä ja jakaa nämä­ kin apurahat.

Ruotsissavaltiovaltakäyttäämiljoo­ nia kruunuja vuodessa eläinkokeiden vaihtoehtojen edistämiseen. Myös Ju­ liana von YVendtin Säätiötä vastaavan ruotsalaissäätiön jakama apurahojen kokonaissumma on miljoonaluokkaa.

Suomessa valtiovalta (eli käytännössä maa- ja metsätalousministeriö) jakaa eläinkokeiden vaihtoehtojentutkimuk­ selle rahaa vaivaiset 50 000 markkaa vuodessa, eli saman verran kuin Julia­ na von Wendtin Säätiö. □ Riitta Salmi

Kohti inhimillisempää tutkimusta

»

JULIANA VON VVENDTIN SÄÄTIÖ TIETEEN EDISTÄMISEKSI ILMAN ELÄINKOKEITA 6

ANIMALIA 1/1994

ANIMALIA 1/1994

Onko lähipiirissäsihenkilöitä,jotkapitävät ihmisen sairauksien tutkimista (esim. syövän arvoitusten selvittämis­ tä)tärkeänä, muttajoillemyös eläimet merkitsevät? Tilaa heilleesite Juliana von YVendtin Säätiöstä (saatavana suomeksi ja ruotsiksi), ja kerro, että edes lääketieteellisessä tutkimuksessa ihmisenjaeläintenhyvinvoinnineitar­ vitse olla ristiriidassa keskenään. Sa­ moilla rahoilla on mahdollista edistää molempia!

Jopa ilman rahaa on mahdollista edistää vaihtoehtoja. Säätiö on ottanut

käyttöön kudosluovutuskortin, jolla voitestamentatakudoksiaan toistenih­ misten hyväksi elinsiirtotestamentin tapaan sekä myös lääketieteellisentut­ kimuksen käyttöön, koe-eläinten käyt­ töä korvaamaan. Mikäli ihmisen ku­ doksia saataisiin tarpeeksi tutkijoille, koe-eläinten käyttöä Suomessa voitai­ siinvähentääehkäjopa20 000:11avuo­ dessa.

Tilaa Säätiön esitteitäja kudosluovutuskortteja Animalian toimistostaja laita sana niistä kiertämään!

7

n/tvkiKsau

Ensimmäinen ’’aktiivivuosi” puntarissa Vuosi sitten otettiin Anim aliassa käyttöön uusi vapaaeh­ toinen aktivistin lisäm aksu, jonka m aksaneet jäsenet liitet­ tiin eläinsuojelijoiden tieto­ verkkoon. Vaikka jo Anim alian jäsenyys on korvaam atto­ man tärkeä asia, on paljon nii­ täkin, jotka haluavat m yös toi­ mia käytännön tasolla. Näitä henkilöitä varten tietoverkko perustettiin.

Ideana asia oli kypsynyt jo pitkään, mutta varsinainen kimmoke systeemin lopulliselle toteuttamiselle tuli jäsen­ ten aloitteesta.

Emme itsekään olleet varmoja siitä, miten hyvin verkko toimiijakuinka in­ nolla siihen otetaan osaa. Alustavasti arvelimme, että ylimääräisiä aktivistikirjeitä tulisi vuodessa lähtemään pari kolme. Kuinkas kävikään... vuoden lo­ pulla aktivistiverkossaoliyli 2 000 jä­ sentäjakirjeitäolilähtenytkuusi. Suu­ remmallekin kirjemäärälle olisi var­ masti ollut vastaanottoa!

Tuntui siltä, että tietoverkkosysteemi on onnistunut idea, jota kannattaa jatkaa, mutta halusimme kuullaverkon jäsentenmielipiteenasiasta.Viimeisen kirjeen mukana lähetettiin kaikille ak-

C

tivisteilleasiasta kysely,ja palaute oli varsinhyvä:joulukiireidenkinkeskellä hieman yli 500 aktivistiavastasi kyse­ lyyn. Seuraava lyhennelmä on koottu käymällä läpi kaikki vastauksetja ko­ koamalla niistä "aktivistiprofiili”.

Kortit ja kirjem allit suosituim pia Tyypillinen Animalian aktivistiverkon jäsen on Etelä-Suomessa tai muun Suomenjossainisommassa kaupungis­ saasuva 18-25 vuotias nainen,joka on ollut tyytyväinen ensimmäiseen akti­ vistivuoteensaja haluaa pysyä verkos­ sa myös jatkossa. Miehet vastasivat naisiaselvästi vähemmän, mutta ikäja­ kauman kohdallaolisuurempaa hajon­ taa:28 vastaajaaolialleviidentoistaja 16 yli kuusikymmentäviisi!

Koska kyseessä oli ensimmäinen ja jossain määrin kokeiluluonteinen vuo­ si,kysyimme aktivisteiltamyös, mitkä toimintamuodot heitäeniten kiinnosti­ vat. Vaihtoehtoina olivat valmiit ve-

toomuskortit, valmiitkirjemallitjaide­ at,kokoukset, messu-jamyyjäistapahtumat, katutapahtumat ja mielenosoi­ tuksetjaleirit.Näistäkaksioliehdotto­ masti ylitse muiden: valmiit kortit ja kiijemallit. Myös katutapahtumat ja messut miellyttivätvastaajia. Moni to­ sinhuomautti, etteiolesellaisiinvoinut osallistua, koska niitä ei ole omalla paikkakunnalla järjestetty. Maaperä toiminnan lisäämiselle tuntuu olevan otollinen.

Pääkaupunkikeskeisyys häiritsee Vaikka vastausten yleissävy oli tyyty­ väinen ja kiittelevä, saimme toki kn-^ tiikkiäkin. Suurin kritiikin aihe oli se. että toiminta koetaan kovin pääkaupunkivoittoiseksi ja on paljon alueita.

7T ANIMALIA 1/1994

T u r k i s m i e l e n o s o i t u s H e ls in g is s ä m a r r a s k u u s s a 1993.

joillaei vastaajien mielestä ole mitään toimintaa.

Tämä pitää varmasti paikkansa, ja asiankorjaamiseentulisipanostaasekä keskustoimistossa että aluetasolla. Yl­ lättävääkuitenkin olise,ettämoni sel­ lainen vastaaja, joka valitti toiminnan .puuttumista, asui itse asiassa alueella, rjossaon toimintaryhmä taialueosasto!

(Jokaisessa Animalia-lehdessä, lehden loppupuolelta löytyvällä alueosastosivulla,on listaalueosastojen yhdyshen­ kilöistä - tässä numerossa sivulla 33.

Rohkeasti vain yhteyttä heihin,ja mu­ kaan kehittämään alueen toimintaa!)

Totuus kuitenkin on, että valitetta­ van paljon on myös paikkakuntia,joil­ laeitodellaoletoimintaryhmää. Mutta tässäonkin aktivisteillatilaisuus näyt­ tää kyntensä. Kun itse tiedottaaja tuo asiaansa esiin, löytyy ehkä piankin muita samanhenkisiä ja laajempi toi­ minta voi alkaa. (Ota yhteyttä toimis­ toon,jos sinua kiinnostaa yhdyshenki­ lön asema alueellasi.)

Pääkaupunkikeskeisyys on kiistä­ mätön tosiasia,jajohtuu tällähetkellä resursseista. Ongelma on kyllä tiedos­ sa.ja toivottavasti tulevaisuudessa on mahdollista levittää näkyvämpää toi­ mintaa myös muille alueille.

ANIMALIA 1/1994

Lisäm ateriaalia saa Moni vastaaja esitti myös toivomuk­ sen,ettäAnimalian materiaaliasaisija­ koon omalle alueelleentaiedesystävä­ piiriinsä.Muutenkin tiedotuksen lisää­ misen tarvetuotiinesilleuseassa pape­ rissa.Tämä oliilahduttavaa, sillätässä on heti alue,jotajokainen tietoverkkolainen voi tehostaa. Luonnollisesti lä­ hetämme lisämateriaalia ja ajankoh­ taisten kampanjoiden esitteitäja kort­ teja, kun niitä vain pyydetään!

Valitettavastiemme voi laittaakaik­ kiinaktivistikirjeisiinesimerkiksiusei­ takappaleitajotain tiettyäkorttia,sillä jokainen kortti maksaa, ja todennäköi­ sesti hukkaprosentti olisi liian suuri.

Mutta soittakaataikirjoittakaaja pyy­ täkäälisäämateriaaliajajulisteita.Jär­ jestäkää kuvanäyttelyitä kouluille, kir­ jastoihin jne., esitelkää Animalian vi­ deoita. Kaikki materiaali on vain sitä varten,ettäseleviäisimahdollisimman laajalle,ja teaktivistitolette sen levit­ tämisessä avainasemassa! Onneksi tei­ täon niin paljon.

Veli-Risto Cajander

Joukkovoim alla tuloksiin Mitä vastanneet aktivistitsitten sanoi­ vat saavansa tietoverkkoon kuulumi­ sesta?

Paitsiettämoni korosti sitä,ettäko­ kee voivansaitsetehdäjotaintodellista eläinten hyväksi, oli erittäin hyvin oi­ vallettuse tärkeäasia.ettäjoukossa on voimaa. Kun meitä on montaja meillä on tietoaja sen tiedon tukena vankka eettinen näkemys, vaikutusmahdolli­ suutemme moninkertaistuvat.Jokaisen yksilön panos on tärkeä. Mutta kun ne yhdistetään, syntyy sellainen voima, jolla maailmaa muutetaan, parempaan suuntaan sekä eläimille että ihmisille.

Viime vuonna tietoverkko risteilijo 2 000 aktivistin välillä. KIITOS KAI­ KILLE AKTIVISTEILLE TEHOK­ KAASTA VUODESTA! Jäämme odottamaan, kuinka laaja verkko on­ kaan samaan aikaan ensi vuonna... kaikki uudetjavanhatjäsenetovatter­ vetulleitamukaan! □ Tarja Balding Aktiivijäsenkyselyyn vastanneiden kes­ ken a io ttiin kettupaita, jonka voitti Jenni Nissinen Kuopiosta.

Elämää vapaudessa, osa 3:

Nauta ’’Elämää vapaudessa” -sarjassa tutustumme tavallisimpien tuo­ tanto- ja koe-eläinlajien luontaisiin elintapoihin. Miten ne eläi­ sivät vaistojensa mukaan, jo s voisivat?

Sarjassa on tähän mennessä esitelty kana (Animalia 3/93) ja sika (Animalia 4/93). Sarjan artikkelit tullaan lopuksi kokoa­ maan yhteen tietovihoksi, jota saa ostaa Animalian toimistosta.

Kesy nautamme polveutuu alkuhärästä. Alkuhärän jykeväniskaiset piirteet löytyvät ikuistettuinajo muun muassa Altamiran kuuluisista luolamaalauksista.

Esihistoriallisten aikojenjälkeenkin alkuhärkä säilyikeskuudessamme var­ sin pitkään - sen sukupuutto on yksi tuoreimmista suurikokoisia eläinlajeja kohdanneista sammumisista. Muuta­ ma vuosisata sitten alkuhärkiä vaelteli vielä Keski-Euroopan metsissä, mutta ahkera metsästysjaaseteknologian ke­ hittyminen ajoivat ne yhä ahtaammal­ le.Viimeinen alkuhärkäkuoli Puolassa vuonna 1627.

Jotain alkuhärästäjäi kuitenkin jäl­ jelle:kesy nauta.Vaikka naudan kesyt­ tämisestä on kulunut useita tuhansia

vuosia,silläon yhä tallellaläheskaikki aidon alkuhärän vaistot.

Parteen kytketty lypsylehmä tai ah­ taassa karsinassa varttuva lihanauta ei pääse toteuttamaan juuri yhtäkään la­ jinsa vaistomaisista toiminnantarpeista,vaikka silläonkin ne kaikki sisään­ rakennettuina. Tämä on yksi tehokas­ vatukselle tyypillisten stressi- ja rasi­ tussairauksien syy. Mutta tilanne muuttuu täysin,jos lehmä-ja sonnilauma päästetään vapaaksi laajallemetsä­ alueelle.

Vuorikiipeilyä ja sienihim oa Vapaina eläville lehmille maailman keskipiste on oma perheryhmä. Perhe­ ryhmään kuuluu emolehmä ja sen eri-

ikäisiä jälkeläisiä. Useampi tällainen perheryhmä voi liittyäyhteen löyhäksi lehmälaumaksi. jossa voi ollaparisen­ kymmentä yksilöä.

Perheryhmät ovatlehmien valtakun­ taa. Sonnit elävät erillään, joko yksi­ nään tai poikamiesryhmissä. Vain kii­ ma-ajan koittaessa poikamiesporukka saa jäädä, ja sonnit lyöttäytyvät leh­ mien seuraan.

Nauta on päiväaktiivinen eläin, ku­ ten ihminenkin. Päivän valoisan ajan mittaan lauma voi vaellellauseitakilo­ metrejä metsissä, niityilläja rannoilla.

Louhikoissa lehmät kiipeilevät yllättävän taitavasti. Niitäeivätpelota myöskään kalliottaijyrkät rinteet.

Vain tiheimmissä risukoissa jotkut nykylehmät joutuvat perääntymään.

On helppo huomata, miksi alkuhärillä (taipikemminkin alkulehmillä) oli hy­ vin pienet utareet. Monien nykyisten lehmärotujen utareet on jalostettu luonnottoman suuriksi, ja ryteiköissä ne raapiutuisivatpianverille.Maatiais­ rodut osoittautuvat jälleen terveimmäksi versioksi: esimerkiksi suomen­ karjallaon kohtuukokoiset utareet,jot­ ka tekevät kantajistaan hyvin maasto­ kelpoisia.

Asuinalueellaan kuljeskellessaan naudat käyttävät usein samoja reittejä, jotka tallautuvat maastoon näkyviksi lehmipoluiksi. Ruoan valikoiminen kasvillisuuden seastaja sen jälkisulattelumärehtimälläottavatuseitatunteja päiväohjelmasta. Nautojen ruokalistalle kuuluu muun muassa heiniä, mustikanvarpuja. puiden lehtiäja neulasia.

Suurta herkkua ovat sienet,joistanau­ datsuorastaankilpailevat(eiolevaikea arvata, mistä lehmäntatti on saanut ni­ mensä).

Nuole minua, minä nuolen sinua Nautojen keskinäisessä viestinnässä erityisen tärkeä osuus on näköaistin kautta välittyvillä viesteillä, erilaisilla liikkeillä ja ruumiinasennoilla. Näkö­ aistiin perustuva viestintä on yleensä­ kin keskeisessä asemassa niillä eläin­ lajeilla.jotka ovat liikkeellä valoisana aikana.

Tyypillinen esimerkki nautojen ele­ kielestäon päänjakaulan ojentaminen kumppanille. Toinen vastaa alkamalla nuolla pyytäjää. Nuoleminen on paitsi ANIMALIA 1/1994

L e i k k it a p p e l u t o v a t t ä r k e ä o s a n u o r t e n n a u t o j e n s o s ia a lis ta k e h ity s tä .

'puhdistamista, myös tärkeä osa nauto­ jenvälisenyhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamista. Nuolemistuokioita voi­ daan pitäämyös vuorotellen: ensintoi­ nen tarjoaa päätään ja toinen vastaa nuolemalla, sitten roolit vaihtuvat.

Keskinäistä arvojärjestystään nau­ dat mittailevat lähinnä rituaalisin uhkauselein. Kun häviäjälläon tilaaväis­ tyäjailmaistaluovuttavansa, vältytään todellisilta tappeluilta ja haavoittumi­ silta. Hallitsevan naudan voi esimer­ kiksi nähdä lähestyvän toista yksilöä pää alhaalla, mikä on uhkausele. Jos toinen myöntää lähestyjän ylemmän aseman, se osoittaa sen kääntämällä päänsä poispäin taikävelemällä koko­ naan pois paikalta. Ääntelyäesiintyyluonnossaelävillä naudoilla varsin vähän. Poikkeus on vasikanjaemon välinen yhteydenpito.

FEmo kutsuu vasikkaansa ja vasikka emoaan matalalla,sointuvalla”muuu”äänellä.Aikuiset naudat ovat keskinäi­ sissä suhteissaan varsin hiljaisia. Sil­

loin kun joku erkanee laumasta omille teilleentailiittyytakaisin laumaan retkiltäänpalattuaan,sekuitenkinammuu yhteydenpitoääniä muulle laumalle.

Kiim a-aika koittaa Kesyt lehmät saavuttavat nykyään su­ kukypsyyden nuorempina kuin ennen.

Lehmä voi tulla kantavaksi jo alle 1vuotiaana, kun alunperin sukukypsyy­ den saavuttamisikäon ollut1-2 vuotta.

Nautojen kiima-aika on kerran vuo­ dessa. Alkuperäinen nautojen kiimaaika koittaa loppukesällä (vaikka lyp­ sykarjan jalostuksessa onkin pyritty siirtämään kiima-aikaa talveen, jotta lehmät synnyttäisivätsyksyllä). Sonnit alkavat seurailla lehmien perheryhmiä ja tarkkailevat tilannetta huolellisesti.

Nuuhkimalla sonni havaitsee, kun jol­ lakin lehmistä alkaa kiima. Sonni ryh­ tyyvartioimaan valittuaanjaajaamuut lähellepyrkivät sonnitpois. Sitten kun lehmä on suostuva, sonni nousee sen

selkäänja astuu sen.

Lehmän kantoaika on sama kuin ih­ misellä. noin yhdeksän kuukautta. Jos kiima-aika on alkuperäisellä paikal­ laan, loppukesästä, vasikat syntyvät siis kevään kynnyksellä, kun rehevin vuodenaika on koittamassa.

Synnytyksen lähestyessä lehmä ve­ täytyy erilleen laumasta. Synnytystä varten se valitsee kuivan ja suojaisan paikan, usein metsän tiheiköstä. Kun vastasyntynyton saapunut maailmaan, emo tietää vaistomaisesti, mitä tehdä.

Ensi töikseen se nuolee vasikkaansa perinpohjaisesti tunnin verran.

Nuolemisesta on monia etuja. Se muun muassa vilkastuttaa vasikan ve­ renkiertoaja hengitystä sekä käynnis­ tää ruoansulatusta edistävien hormo­ nien erittymisen vasikan elimistössä.

Nuoleminen siirtääemon bakteerikan­ taa vasikkaan, mikä kohottaa vasikan vastustuskykyä sairauksia vastaan.

Nuolemisella uskotaan olevan vasik­ kaan myös henkisesti rauhoittava vai­ kutus.

Yksi nuoleskelun tärkeimmistä seu­ rauksista on, että vasikka ja emo lei­ mautuvat sen aikana toisiinsa. Tulok­ sena vasikka hakeutuu myöhemmin laumassakin juuri oman emonsa luo imemään, jaemo huolehtii vastaavasti omasta vasikastaan.

Pian syntymän jälkeen vasikka pyr­ kiijaloilleenjaimemään. Kuten kaikil­ la nisäkkäiden poikasilla, myös vasi­ kalla on kiihkeä imemisen tarve. En­ simmäisen elinkuukautensa aikana va­ sikka voi käydä imemässä kymmenen­ kin kertaa päivässä.

Ensimmäiset päivät emo pysyttelee metsän kätköissäkahdestaan vastasyn­

tyneensä kanssa, innostuen tuon tuosta nuolemaan sitä tarmokkaasti. Nuoret, epävarmat ensisynnyttäjätpysyttelevät yleensä koko ajan vasikkansa lähellä.

Vanhemmat ja kokeneemmat lehmät uskaltavat jättää jälkeläisensä pitemmiksi ajoiksi yksin poistuessaan itse syömään.

Kielenopiskelua vasikkajengissä Kun vasikkaon muutaman päivänikäi­ nen, emo palaa sen kanssa laumaansa.

Muut lauman jäsenet tutkivatuutta tu­ lokasta kiinnostuneina, samalla kun emo tarkkailee tilannettavalppaasti.

Kun vasikka on esitelty laumalle, sen elämään astuu uusi, tärkeä tekijä: muut vasikat. Lauman sisällä vasikat muodostavat oman ’’jenginsä”.Suuri osavasikoiden ajastakuluu ympäristöä

uteliaastitutkienjatoistenkanssaleik­ kien. Syödessään ja levätessään vasi­ kat kerääntyvät usein omaksi ryhmäk­ seen.

Yleisin ja arvokkain vasikoiden leikki ovat leikkitappelut. Paitsi että nämä näennäistappelutharjaannuttavat vasikoiden voimia ja ketteryyttä, ne ovattärkeäkeinooppianautojen ’’kiel­ tä”.Leikkitappeluissa kehittyy ja hi­ outuu vasikoiden synnynnäinen kyky käyttääja ymmärtää nautojen uhkausja alistumiseleitä ja muuta ruumiin kieltä.

Myöhemmissä elämän koitoksissa nämä opit tulevat osoittautumaan ar­ vokkaiksi - ilman niitävasikan sosiaa­ lisettaidotjäisivät puutteellisiksi. Ta­ vallisessakarjataloudessavasikka-ajan merkitys näkyy silloin,kun lehmiä pi­ detään vapaan liikkumisen sallivassa pihattonavetassa. Lehmien välinen so­

pu on parempi ja vuorovaikutus rik­ kaampi, jos ne ovat saaneet vasikkaaikanaan elää ryhmäkarsinassa eikä eristettyinäyksittäiskarsinoissa.

Vasikka-aika on pian ohi, ja alkaa aikuisen naudan elämä. Mullikat ai­ kuistuvat sonneiksi,jättävät laumansa jaaloittavatitsenäisenelämän yksintai poikamiesryhmässä. Nuoret naaraateli hiehotsen sijaansaattavatjäädäemon­ sa laumaan vielä aikuisina lehminä.

Elleipeto (taiteurastaja)ehdi ensin, naudat elelevät ainakin kymmenvuoti­ aiksi. ’’Teräsmummojakin" löytyy: lehmän ikäennätys on tiettävästi 48 vuotta. □

Teksti: Helena Tengvall Kuvat: Veli-Risto Cajander

Eläinkokeet opiskelussa: selvitys valmistunut Eläinsuojeluliitto AnimalianjaJuliana von Wendtin Säätiönyhteisestitekemä selvitys yliopisto-opetuksen eläinko­ keista on valmistunut.

Selvityksen pohjaltaon eläinkokeis­ tavastaaville viranomaisillejaopetuseläinkokeista päättävällekorkeakouluhenkilökunnalle lähetetty kirjelmä, jossa pyydetään näitä ryhtymään toi­ menpiteisiin eläinten opetuskäytön vä­ hentämiseksi ja nykyaikaistamiseksi sekä vaihtoehtomenetelmien käytön edistämiseksi. Kirjelmä on lähetetty tiedoksi myös opiskelijajärjestöille.

Kiinnostuneilla on mahdollisuus ti­ lata Animalian toimistosta yhteen­ veto selvityksestä ja muuta aihee­ seen liittyvää materiaalia. Ks. s. 27.

Poliisi ja eläinsuojelu Jotkut poliisin toiminnat muuttuivat vuoden alussa maksuperusteisiksi. Tä­ mä on aiheuttanut hämminkiä eläin­ suojelun piirissä,silläviranomaiset ei­ vät tunnu oikein tietävän, mistä poliisi veloittaaja mistä ei.

Selvin muutos on se,ettäpoliisi ve­ loittaa löytökoiran talteenotosta, hoi­ dostajakuljetuksestakoiranomistajaa.

Laskun suuruus riippuu monesta teki­ jästä. mutta vähimmilläänkin se on sa­ toja markkoja. Siis kannattaa ulkoilut­ taa lemmikkejä valvotusti.

Eläimen löytäjää,joka ilmoittaaasi­ astapoliisille,eisitävastoin laskuteta.

Eläinsuojelulain mukainen poliisin

Lähes 200 000 nimeä rautapyyntiä vastaan Kansainväliselle standardisoimisliitol­ le (ISO) luovutettiin 12. tammikuuta 190 000 henkilön allekirjoittama ve­ toomus tukemaan vaatimusta, etteiliit­ to ryhtyisi standardoimaan tuskallisia pyyntivälineitä ’’inhimillisiksi”.Suo­ mesta kerättyjä oli nimistä 36 470, eli erittäinhyvä tulos.

Eduskunnasta

eläinsuojeluvalvonta on edelleen maksutonta. Siisjos poliisille ilmoit­

Ajankohtaista Selvitys osoitti, että koe-eläinten käyttöön opetuksessa liittyy seuraavia epäkohtia: - Koe-eläintekniikoita opetetaan sel­ laisillakin opetusaloilla,joillaei tar­ vita harjaantumista koe-eläinten käyttöön. Tämä on vastoin Euroopan Neuvoston koe-eläinsopimusta.

- Vaihtoehtoja ei tunneta eikä käytetä riittävästi.

- Joissakin harjoitustöissäeläimilleai­ heutetaan kohtuutonta tuskaa (esi­ merkiksi kanin eetterinukutus).

- Opiskelijalle eiaina sallitaomantun­ nonsyistä vapautusta eläintöistä.

- Kurssityöteivätanna kokonaiskuvaa nykyaikaisista tutkimusmenetelmis­ tä. Koe-eläintekniikoita opetetaan rutiininomaisesti, mutta esimerkiksi kudosviljelyä vain satunnaisesti.

Ajankohtaista

H evosrääkkäys osoitti: valvonta puutteellista Helmikuun lopulla paljastunut Pirkka­ lan hevosrääkkäystapaus,jossatampe­ relaisen lääkärin hevoset kuolivat näl­ kään ja pakkaseen, ruuhkautti Animaliankin puhelinlinjat.

Animaliaottiasianjohdostayhteyttä maa- ja metsätalousministeriöön ja vaati,ettäeläinsuojeluvalvontaa on te­ hostettava. Suurimpaan osaan eläinsuojistahan saanykylain mukaan tehdä eläinsuojelutarkastuksen vain, jos on ’'aihettaepäillä’’ettäeläinsuojelulakia on rikottu. Tällöin tilanne on usein eläimen kannalta jo toivoton. Eläinsuojeluvalvonnan puutteistalähetettiin myös lehdistötiedote. Tapaus sattui juuri tämän lehden mennessä painoon, joten tarkempi selostus siitä löytyy vasta lehtemme kesäkuun numerosta.

Sikamonologi Kansallisteatterissa ’’Strategiakahdelle kinkulle” -näytel­ män esitykset ovat 13., 16.ja 27. maa­ liskuuta. Martti Järvinen röhkäisee ilmoille yksinpuhelun, joka saa karsi­ nan seinät hytkymään naurustaja kau­ husta...

ANIMALIA 1/1994

taa mahdollisesta eläinrääkkäystapauksesta. eiilmoittajalleaiheudu siitä kuluja. Mutta esimerkiksi eläinrääkkäystapauksen yhteydessä eläimen huostaanotostajamahdollisestamyyn­ nistä peritään kustannukset eläimen omistajalta.

Virka-avun antaminen muille eläinsuojeluviranomaisille (kunnan/kau­ pungineläinlääkäritja terveystarkasta­ jat)ja vapaaehtoisille eläinsuojeluval­ vojille on aiheuttanut epäselvyyttä.

Maa- ja metsätalousministeriön mu­ kaan se on maksutonta silloin,kun po­ liisiatarvitaan huolehtimaan eläinsuojeluviranomaisen tai eläinsuojeluval­ vojan turvallisuudesta.

Lisätietoja asiasta saa sisäasiainmi­ nisteriön poliisiosastolta (tiedotusyk­ sikkö), puh 90-1601.

Anim alian messuosastolle kiitosta Lahden alueosasto otti osaa syksyllä Luomu Lahti-messuille. Ja menestyk­ sekkäästi:messuyleisövalitsiAnimali­ an messuosaston viiden parhaan osas­ ton joukkoon. Eläinsuojelu kiinnosti kävijöitä kovasti, ja yhteydenottokuponkeja palautettiin osastolle paljon.

ANIMALIA 1/1994

Enem m än tarveharkintaa eläinkokeisiin?

Kansanedustaja Bjarne Kallis (krist.) on tehnyt eduskunnassa kirjallisenky­ symyksen: "Varsin laajaajulkistahuomiota on herättänyt professori Helmisen johta­ ma laajatutkimus kuormituksen vaiku­ tuksesta nivelrustoon, ns. Kuvani-projekti,jossa koe-eläiminä käytetään hii­ riäja beaglejä. Projektia on arvosteltu mm. siitä,ettäkokeen loppuaikanaja­ lastaanleikattujenkoirienjuoksuttami­ nen jopa maratonmatkoja tuottaa koi­ rilletuskaa. Koettaon pidettymyös nivelrikkotutkimuksen kannalta epätar­ koituksenmukaisena.

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin eläinkokeiden valvonnan ja terveharkinnan lisäämiseksi, jotta epätarkoi­ tuksenmukaisiltaja suurta tuskaa eläi­ mille tuottaviltakokeilta vältytään?”

Maa-ja metsätalousministeri M art­ ti Pura selvittäävastauksessaan eläin­ kokeiden nykyisen lupakäytännön. Li­ säksi hän toteaa, ettäkoe-eläintoimintaa koskevan lainsäädännön muutos­ tarvetta selvitetään eläinsuojelulain uudistamisenjälkeen. Eläinsuojelulain uudistus pyritään käsittelemään edus­ kunnassa kuluvana keväänä.

Eläinsuojeluehdotukset tyssäsivät lisäbudjetissa Hannele Luukkainen (vihr.) esitti

budjettiäänestyksessä seuraavia eläin­ suojelullisia muutoksia: -Miljoona markkaa eläinkokeita vä­ hentävien ja korvaavien menetel­ mien kehittämiseen.

- Valtionapua eläinsuojelutyölle eipi­ dä lakkauttaa, vaan momentille pa­ lautettaisiin 200 000 markkaa. Mo­ mentti säilytettäisiin tulevissakin ta­ lousarvioissa.

- 770 000 markkaa vähennettäisiin turkistalouden kehittämisestä.

Mikään ehdotuksistaeimennyt läpi.

Maa- ja metsätalousministeriö puolsi valtionavun palauttamista budjettiin, mutta asia kaatui turkistarhausta puol­ tavan kansanedustaja Mäki-Hakolan (kok.)jyrkän vastustuksen vuoksi.

Petoeläinvahinkojen korvaaminen m uuttuu?

Hannele Luukkainen on saanut läpi muutoksen maa- ja metsätalousvalio­ kunnan mietintöön petoeläinvahinko­ jen korvaamisesta. Nykyään korvauk­ setperustuvattapahtuneisiinvahinkoi­ hin elisiihen, montako poroa taivasaa pedotovat syöneet. Valiokuntaesittää, ettäjatkossa korvaukset maksettaisiin alueen petoeläinkantojen suuruuden mukaan, kuten Ruotsissa. Näin poro­ miehet saisivat motiivin suojella alu­ eensa petoeläimiä.

Animalia kertoo kansanedustajien eläinsuojelualoitteista ja kysymyksis­ tä, jotta lukija saa tietää, mistä edus­ kunnassa keskustellaan ja mitä pääte­ tään. Yhden kansanedustajan yksittäi­ nen aloite johtaa vain harvoin suoraan toimenpiteisiin. Se muovaa kuitenkin osaltaan asenteita eläimille parem­ paan suuntaan.

15

l * H

Somistemuoti pelastikettutarhauksen M onet ovat huom anneet turkisasusteiden yleistyneen hä­ lyttävästi katukuvassa. Turki­ sala on kam panjoinut voim ak­ kaasti turkisten käytön puo­ lesta. Turkisliikkeissä on ollut rajuja alennusm yyntejä. Sa­ maan aikaan turkikset ovat li­ sääntyneet vaatteiden som is­ teina, esim erkiksi takinkauluksissa ja huppujen reunuk­ sina. Jopa Suom en kisajouk­ kueen m arssiasu L illeham ­ merin talviolym pialaisissa oli turkissom isteinen.

Turkkien ja turkissomisteisten vaat­ teiden myynnin lisääntyminen lisää väistämättä myös turkiseläinten mää­ rää. Siksi tietoa turkiseläinten todelli­ sistaolosuhteista tarhoillaon nostetta­ va enemmän esiin. Turkiskaulustakin ostamisen taustallakun on yleensä tie­ tämättömyys turkiseläimen kärsimyk­ sistäeikäpahantahtoisuus eläimiäkoh­ taan.

Aidoilleturkiksilleon olemassarun­ saasti ekologisesti ja eettisesti kestä­ vämpiä vaihtoehtoja, jotka myös ovat useimmiten paljon halvempia. Erilai­ set puuvilla- ja tekoturkismateriaalit palvelevat kaikissa asusteissa samaa tarkoitustakuin aitoturkis,eikä niiden

U ä j&

Vetoom uksia turkiseläinten puolesta Animalia on käynnistänyt kampanjan turkisten lisääntynyttä somistekäyttöä vastaan. Vetoomuskortein ja nimilis­ toin viestitetään vaatefirmoille, että monet ihmiseteiväthalua ostaaturkisvaatteitaeettisistäsyistä.

Suomen olympiakomitealle lähetet­ tiin kannanotto ja toive, ettei Suomen olympiaurheilijoiden edustusasuissa enääjatkossa käytettäisi turkista.

Suomalaisen kettutarhauksen oljen­ kortena on tällähetkelläjuuri somiste­ muoti. Yli 90 % suomalaisilla turkis­ tarhoilla tuotetuista kettuturkiksista käytetääntänäpäivänäsomisteina,kun taas kettuturkkien suosio on romahta­ nut. Muodin oikkuja on kuitenkin vai­ kea ennakoida. Kuka tietää,miten vaa­ temuoti suhtautuu turkiksiin vaikkapa vuonna 2000. □ Teksti: Mauri Leivo Kuvat: Veli-Risto Cajander

I t a l ia la i n e n n ä y t t e l i j ä L o u is e P o lv e r in o l ä h e t ti S u o m e e n v ie s tin : ’ ’S u o ­ M e p ä r j ä i s i m m e t ä ä l l ä k u i t e n k i n h y v in ilm a n t e i d ä n t u r k k e j a n n e . A n im a lia te k e e h y v ä ä ty ö tä t u r k i s t a r h a u k s e n l o p e t ta m i s e k s i! ”

16

¡TTiaiiii IB * f

tuottamiseksi tarvitse aiheuttaa kärsi­ mystä luontokappaleille.

m e n t u r k i s t a r h o j e n n a h o i s ta h u o m a t t a v a o s a o s te ta a n t ä n n e I t a lia a n .

f

Osallistu turkiskampanjaan ja vai­ kuta! Tilaa Animalian toimistosta vetoomuskortteja vaatealan yrityk­ siin lähetettäviksi.

ANIMALIA 1/1994

y i a f '> 'R H S P S

Tarhaketun rakkauselämä on kaukana luonnollisesta Turkistarhaukseen liittyy lu­ kuisia erilaisia eläinsuojeluongelmia. Jo häkkien ahtaus ta­ kaa, ettei turkiseläim en arki­ päivä ole sinälläänkään nau­ tintoa. Tämän lisäksi eläimiä koettelevat m uun m uassa suojattom uus säiltä, bakteeripitoisen rehun aiheuttam at ^^m yrkytykset sekä stressaava käsittely. Eräs julkisuudessa hyvin vähän käsitelty ongelma on kettujen keinosiem ennys.

Turkistarhoilla eläimille aiheutettuja kärsimyksiä turkisala ei itse tuo esiin, joten suuri yleisöon niistäyleensä au­ tuaan tietämätöntä.

Eläinsuojeluliitto Animalia ja turkisryhmä ovat selvittäneet äskettäin niitä vakavia epäkohtia, joita liittyy kettujen keinosiemennykseen. Keino­ siemennystä käytetään rehukustannusten säästämiseksi, parhaiden urosten pentumäärän lisäämiseksija lajiristeytysten eli sinihopeapentujen tuottami­ seksi. Viime vuonna Suomessa hedel­ möitettiinkeinosiemennyksellä74 000 kettunaarasta eli27 % siitoseläimistä.

Itse hedelmöitys ei välttämättä ole lainkaan tuskallinenjos se tehdään oi­ ANIMALIA 1/1994

kein. Sen sijaan prosessiin kokonai­ suutena liittyvättoimenpiteetja tapah­ tumat saattavatollaniin stressaaviatai kivuliaita, että kysymys on selvästä eläinrääkkäyksestä.

Keinohedelm öitys kuolinsyynä Sperman keruu uroksiltatapahtuu teli­ neessä,johon rimpuilevatja puremaan pyrkivät eläimet kuljetetaan ja kiinni­ tetäänniskapihdeillä.Jotkuturoksetei­ vät lainkaan alistu käsittelyyn.

Naarailla sopiva hedelmöitysaika pyritään varmistamaan niin sanotulla kiimamittarilla. Sen liian varhainen käyttönuorellaketullavoivahingoittaa eläintä.Toisinaan on käytetty viallisia, liian korkeajännitteisiä mittareita, jot­ ka ovat aiheuttaneet eläimille kouris­ tuksia.

Itse keinosiemennys tehdään yleen­ sä kohdunsisäisesti, ja se vaatii siementäjältä suurtataitoajaketun anato­ mian tuntemusta. Tulokset osoittavat, ettäeläintenkimpussa hääriimyös var­ sinaisia poropeukaloita. Naarailta on useita kertoja jopa puhkaistu kohdun limakalvo.

Erittäin yleistä on ollut hygienian puute kiimamittareiden ja siemennysvälineiden käytössä, minkä seuraukse­ na naaraat ovat sairastuneet kohtutu-

lehdukseen. Joillakin tarhoilla kohtutulehduksetovatolleetenemmän sään­ tö kuin poikkeus. Osa naaraista ei he­ delmöidy, osa saakeskenmenon jaosa kuolee kohtutulehdukseen.

Itsepenikointi saattaaollavaikeajo senkintähden,ettätarhaketuteivätpie­ nissä häkeissään saa liikuntaa, mikä veltostuttaa myös synnytyksessä vält­ tämättömiä lihaksia.

Anim alia vaatii keinosiem ennystä hallintaan Animalia on nyt kääntynyt maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton puoleen ja vaatinut, että - niin kauan kun keinosiemennys ylipäänsä salli­ taan - on huolehdittava seuraavista: - Keinosiemennystä on valvottava tarhakohtaisesti.

- Keinosiemennysluvan myöntämistä on tiukennettava,jahuonoiltakeino­ siementäjiltä on luvat peruutettava.

- Kaikestakeinosiemennyksestäon ol­ tavapakollinenilmoitusvelvollisuus.

Nämä ovat luonnollisesti vähim­ mäisvaatimuksia- parastaolisi,josko­ ko siemennysbisnes jäisi historian hä­ märään. □ Teksti: Riitta Salmi Kuva: Veli-Risto Cajander 17

Luolakoirien taipumuskokeet harjoitusvälineenä elävä kettu Luolakoiria koulutetaan Suo­ m essa ja joissakin m uissa Eu­ roopan m aissa keinoluolissa. ’’H arjoitusm aalina” on elävä kettu, jonka kim ppuun koirat usutetaan yhä uudestaan.

Yleensä m etsästysseurueet pi­ tävät harjoitukset salassa, ja niihin on ulkopuolisen vaikea päästä.

Luolakoiran tehtävänäon mennä saa­ listettavan eläimen luolaan, ilmoittaa haukullaan, missä kohtaa luolastoa saaliseläinliikkuu,jakarkottaaseulos, jottametsästäjäpääsee ampumaan saa­ liin.

Tavallisimpia metsästettäviä eläi­ miä ovatkettu,mäyräjasupikoira,joi­ taammutaan riistanhoidollisista syistä (elialueen pienpedot tapetaan,jottane eivät söisi metsästäjien riistaa). Ylei­ simpiä luolakoirina käytettäviä rotuja

ovat mäyräkoiratjaterrierit,kuten ket­ tuterrieri, borderterrieri ja saksanmetsästysterrieri.

Keinoluola on puinen, neliön muo­ toinen laatikosto. Kettu laitetaan ns. hakupesäkkeeseen odottamaan koiran tuloa. Kun koira on edennyt hakupesäkkeelle, kettu lasketaan sieltäjuok­ semaan pitkinluolaa.Luolassaon mui­ takin pesäkkeitä, joihin ketulla on mahdollisuus päästä "turvaan”. Pe­ säkkeen sivullaon ns.reikälevytaipel­ ti,jotaavaamallajasulkemalla säädel­ lään ketun kulkua luolassa. Taipumuskokeen tuomari seuraa näin koiran työskentelyä.

Toim intaan kettujen auttam iseksi Osallistuin kesällä itse koirani kanssa keinoluolaharjoitukseen. Järkytyin, sillähuhuttiin, ettäketultaon poistettu hampaita. Lisäksi kaksi koiraa pääsi puremaan kettua. Ennen harjoitusta

kettu odotti monta tuntia pienessä hä­ kissä, ja koiria käytiin haukuttamassa häkin luona. Oli vielä erittäin kuuma päivä,jotenketullaolivarmasti tukalat oltavat.

Mielestäni harjoitusoliniinahdista­ va, että otin yhteyttä Animaliaan. Mi­ nua neuvottiinsoittamaanmaa-ja met­ sätalousministeriöön, jonne oli jo ai­ kaisemmin tullut puheluja keinoluolaharjoittelusta. Myös sisäasianministe­ riö oli tietoinen asiasta. Sain sieltä tietää Marja Hautakankaasta, joka olikerännyt tietoja samasta aiheesta.

Alkoi Marjan, minun ja Animalian yhteistyö. Varsinkin Maijan ja minun puhelimet soivat kuumina asian joh­ dosta, ja soivat edelleen. Saimme ai­ kaanjulkisuuttakin: muun muassa IltaSanomat julkaisi aiheestajutun. Radio Mellannyland otti asian käsiteltäväk­ seen,ja sanomalehti Keski-Uusimaassa käytiin pitkään vilkastakeskustelua aiheesta.

ANIMALI A 1/1994

Kennelliiton ohjesäännöt vastoin lakia Kiersin syksyllä joissakin keinoluolaharjoituksissaja kävin yhdessä luolakoirien taipumuskokeessa. Kokeessa kettujakoiraolivatvastakkainjopa 15 minuuttia ilman, ettävälissäolimitään reikälevyä.

Kennelliiton luolakoirien taipumuskokeiden toiminta- ja tuomariohjesäännössä todetaan mm. näin: "Kettu vaihdetaan aina otteen satuttua, aina neljän koiran täysiaikaisen työskente­ lynjälkeen, aiemminkin, jos osallistu­ vatkoiratovat olleeterityisenkoviaja ^fckettu siten on ollut tavallista kovem^^rnan painostuksen alaisena.”

Kennelliiton säännöt siis sallivat koiran purevan kettua. Tämä on juris­ tinkin mukaan vastoin eläinsuojelula­ kia. Lisäksi koeaika on yleensä 20 mi­ nuuttiakoiraakohden,joten ketun täy­ tyyviettäätuntija20 minuuttiapuolus­ tautuenja paeten putkessa.

Yleensä metsästysseurueet pitävät harjoitukset salassa,ja niihin on ulko­ puolisen vaikea päästä. Useamman kuin yhden harjoituksenyhteydessäon puhutturevityistähampaista. On täysin harjoituksenpitäjästäkiinni,miten hän käyttää reikälevyjä estämään koiranja ketun välisenkontaktin. Jotkutharjoittelevatilman reikälevyjä. Muun muas­ sa saksanmetsästysterriereillä harjoi­ tellaan niin. että ne saavat purra supi­ koiran kuoliaaksi.

Harjoituksissa ja kokeissa ei saa käyttää muuta kuin hyväkuntoista tar­ ANIMALIA 1/1994

hakettua.On kuitenkinyleistä,ettäket­ tuja otetaan luonnosta. Lisäksi jotkut harrastajateivät välitäketun kunnosta, vaan esimerkiksi repalekorvaisia ket­ tuja on käytetty. Yleensä kaksi-kolme tuntia kestävissä harjoituksissa ei ole kuin yksi kettu. Aika stressaavaa yh­ delle ketulle, vai mitä?

Viranomaisten pitäisi nyt kiireen vilkkaapuuttuaasiaan.On hämmästyt­ tävää, että vaikka olemme saaneet ai­ neistoajajopajulkisuutta, asiaapyöri­ telläänjajossitellaan.Vasta noin puoli vuottakestäneeneläinsuojelijauraniai­ kana olen huomannut, miten halutto­ masti Suomessa puututaan eläinrääkkäystapauksiin. □

Animalia lähetti joulukuussa maa- ja metsätalousministeriöön kirjeen, jossa pyydettiin puuttumaan eläinsuojelu­ lain perusteella kettujen käyttöön luolakoirakoulutuksessa ja kieltämään eläinten käyttö harjoitusvälineinä.

Ministeriö on pyytänyt asiasta lau­ sunnon Suomen Eläinlääkäriliitosta ja Eläinlääketieteelliseltä Korkeakoulul­ ta. Myös Kennelliiton kantaa on kysyt­ ty muun muassa tuomarinohjesääntö­ jen muuttamisesta niin, että koirat ei­ vät saisi suoraa kontaktia kettuun. Mi­ nisteriön kanta ratkeaa kevään kulues­ sa. Asiasta lisää seuraavassa Animalialehdessä.

Jaana Reijonaho

K a a v a k u v a s u o m a la is is s a t a i p u m u s k o k e i s s a k ä y t e t t ä v ä s t ä k e in o lu o la s to s ta .

19

Suomen susille pohjoismaistatukea P ohjoismainen susikokousHelsingis­ sä joulukuussa päätti tehostaa yhteis­ työtä susien hyväksi. Ruotsissa, missä suurpedot kaikkiaan aiheuttavatvahin­ koja porotaloudelle 20 kertaa enem­ män kuin Suomessa, sekä susi että il­ ves ovat täysin rauhoitettuja.

Svenskien suurpetoasiantuntijat oli­ vat sitä mieltä, että Suomessa susien määrää runsaasti liioitellaanja yliarvi­ oidaan. Esimerkiksi meillä ei ole jär­ jestelmää,jossa metsästäjien tekemien jälkihavaintojentotuudellisuuttakävisi joku puolueetonja pätevä henkilö tar­ kastamassa.

Animalian puheenjohtajan Leena Vilkan esitelmästä kävi ilmi eräs maamme susiahdingonpemssyy. Luon-

1

laisten metsästäjien asiantuntemus ei missään tapauksessa riitä sanomaan, ovatko sudet puhtaitayksilöitävain ei­ vät.Ainoa taparatkaistaasiaolisipyy­ tää epäilyttävät yksilöt elävänä ja tut­ kia ne. Tappolupapäätös ei ole sopu­ soinnussa uuden metsästyslainkaan kanssa. “ Ruotsissa keskustellaan vakavasti siitä, pitäisikö maassa elää 500 vai 3 000 sutta.Meilläeinähtävästisiedetä edes yhtä susilaumaa. Tappolupien pe­ rusteeksieiriitäse,ettäsudetovat syö­ neet Keski-Suomessa koiria. Kukaan järkevä koiranomistaja ei jättäisi koi­ raansa susialueilla yöksi ulos narun päähän taipäästäisi sitävapaasti yksin metsään juoksemaan!

Susilla on oikeus elää suden omaa elämää Suomessa, eli laumoissa. Lau­ massa susienravinnonkäyttöon säästäväisempää ja kiinnostus koiriin vähäi­ sempää kuin koko ajan takaa-ajettujen yksinäisten susien. □

e lä in t u le e s y ö d y k s i r i p p e i t ä m y ö te n .

20

Ruotsin maatalousvirastoesittisyksyl­ lä, että siirtymäaikaa kanojen häkkikasvatuksesta muihin menetelmiin pi­ dennettäisiin viidellä vuodella. Maan hallitus tyrmäsi esityksen joulukuun alussa. Häkkikanaloista siis luovutaan vuoteen 1999 mennessä, alkuperäisen päätöksen mukaan.

Hallituksen päätös oli suuri voitto eläinsuojelulle kaikkialla maailmassa

Aseet puhuvat Keski-Suom essa Ensimmäistä kertaa vuosikausiin on Keski-Suomessa tänä talvena elänyt vajaan kymmenen yksilön susilauma.

Paikalliset metsästäjät ovat väittäneet, että susia olisi huomattavasti enem­ män. minkä sanomalehdet ovat otta­ neettotena.Lisäksion väitetty,ettäosa susistaolisiristeytymiäkoirienkanssa.

Tämä voi olla vain veruke päästäjahtaamaan alueella muuten rauhoitettuja hukkia.

Tätä kirjoitettaessaon maaja metsä­ talousministeriön metsästysosasto kuinkas muuten - päättänyt myöntää Perhon metsästysseuralle oikeuden tappaa alueella neljä sutta. Päätös on käsittämätönja Suomen susille traagi­ nen. Jos alueellaolisikinristeytymäsusia tai villiintyneitä koiria (jotka ehkä olisisusien itsensäkannaltasyytäpois­ taa seudulta) niin tilannetta ei rat­ kaista tappamalla ensin ja katsomal­ la sitten, mitä saaliiksi saatiin. Perho-

S u s ie n le ik it o v a t s a m a n n ä k ö i s i ä k u in k o ir ie n k in . L a u m a e l ä m ä o n s u s ie n lu o n t a i n e n e l ä m ä n t a p a . L a u m a s s a m y ö s s a a l is e lä i n te n k ä y tt ö o n s ä ä s t ä v ä m p ä ä , k u n is o k in s a a li s ­

Voitto eläinsuojelulle Ruotsissa: Ei ja tk o aik aa häkkikanaloille

nonsuojelijat näkevät suden suojeluun vain yhden syyn, susien uhanalaisuu­ den. kun taas eläinsuojelijat näkevät suojelulle monia muitakin perusteita.

Teksti ja kuva: Veli-Risto Cajander

Lisää susiasiaa toimintasivulla 27.

ANIMAL1A 1/1994

- myös meille Suomessa, koska eläinsuojeluviranomaisemme ovat halutto­ mia toimimaan asiassa,ennen kuin nä­ kevät mitä Ruotsissa tapahtuu. Myös Euroopan unionissa seurataan tiiviisti Ruotsin tilannetta. EU:n piirissäon li­ sääntyviäpaineitanykymuotoisen häkkikasvatuksen kieltämiseksi. ’’Kaikki, jotka ovat tekemisissä tä­ män asian kanssa tuottajasta kulutta­ jaan, ovat yhtä mieltä siitä, että kanat on saatava pois häkeistä”,totesi maa­ talousministeri Karl Erik Olsson pää­ töksenjulkistamisen yhteydessä. ’’Ka­ nojen tulee saada elää luonnollisesti.”

Hallituksen esitys käsitellään Ruot­ sin eduskunnassa helmikuussa. Edus­ kunta tulee mitä ilmeisimmin olemaan hallituksen esityksen takana.

Tehokasvatus ei ole taloudellisesti tehokasta Ruotsin maatalousvirastolta on ilmes­ tynyt raportti ’’Ruotsin eläinsuojelulainsäädäntö EU-näkökulmasta”.Ra­ porttion ilahduttavaaluettavaa,silläse tuo tutkimusten valossa esille, että eläinten ahtaminen minimitiloihin ei ole taloudellisestiedullista.

Esimerkiksi ruotsalaiset siat, joita pidetään väljemmin kuin EU-maissa, ovat terveempiä kuin keskieurooppa­ laiset lajitoverinsa. EU-maissa eläin­ lääkintään ja antibiootteihin kuluu enemmän rahaa kuin Ruotsissa.

Me voimme edistää samaa kehitystä Suomessa - katso toimintasivu 27.

B S T :n käytölle punaista EUrssa, vihreää USArssa

Helena Tengvall

Ruotsissa ja Norjassa on kau­ an oltu huolestuneita Suonien susiviham ielisestä m etsästys­ käytännöstä ja lainsäädännös­ tä. Viim eisin takapakki asias­ sa oli, että uuden m etsästys­ lain m ukainen suden rauhoi­ tus poronhoitoalueen etelä­ puolella ei astunutkaan voi­ maan heti. Niinpä susien vapaa tappam inen Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa jatkuu kuluvana talvena.

Ulkomailta ffm m m /A\! A in/

® Ihminen ei kestänyt häkkikanan oloja Englantilainen eläinsuojelija Rebecca Hall tarjosi äskettäin 85 000 markkaa sille, joka pystyy elämään samoissa olosuhteissa kuin häkkikana.

Neljämiestäottihaasteen vastaan,ja heidät pantiin asumaan 0,87 neliömet­ rinsuuruiseenhäkkiin. Häkissäeiollut pesu- tai käymälätiloja, vaan eritteet tippuivat lattiana toimivan ritilän läpi.

Kaikki koehenkilöt luovuttivat 18 tun­ nin kuluttua. Eräs heistä kertoi pysty­ neensänukkumaan vainkymmenkunta minuuttia kerrallaan ja häkin verkko oli aiheuttanut hänelle selkä-jajalkasärkyä.

Hall halusi haasteen avulla havain­ nollistaakaikille,minkälaisiakeskitys­ leirejähäkkikanalat kanoille ovat.

ANIMALIA 1/1994

Maidontuotannon lisäämiseen käytet­ tävänaudan kasvuhormoni BST laillis­ tettiinmarraskuun alussaUSA:ssa. Eu­ roopan unionin komissiotekisamoihin aikoihin päätöksen, ettäBST:n käyttö­ kieltoajatketaan vuodella.

EU:n kielteisen päätöksen uumoil­ laan synnyttävän USA:n jaEU:n välil­ lesamanlaisen kauppasodan, jota käy­ dään hormoneilla käsiteltyjen eläinten lihasta. EU on kieltänyt hormonilihan tuonnin sekä hormonien käytön lihan­ tuotannossa.

Professori Hannu Saloniemi Eläin­ lääketieteellisestä Korkeakoulusta to­ teaa Maaseudun Tulevaisuuden uuti­ sessa 9.11.1993, että kasvuhormonin käyttö lisää tuotantorasitussairauksia. ’’Ainoa, mikä tässätodella voittaa, on lääketeollisuus. Viljelijät eivät voita mitään, silläjosjotkut alkavat käyttää kasvuhormonia, on kaikkien käytettä­ vä. Taloudellinen etu häviää saman tien.”

Lääkefirm alle palkinto eläinkokeiden vähentämisestä Johns Hopkins -yliopiston vaihtoehtotutkimuksenkeskusCAAT on myöntä­ nyt englantilaisen Zeneca Pharmaceu­ tical -lääkeyrityksen toksikologian la­ boratoriolle vuoden 1993 tunnuspalkinnon. Palkinto tulikoe-eläinten käy­ tön vähentämisestä lääkeainekokeissa.

Zenecan tutkimus on keskittynytpääa­ siallisestisydän-javerisuonitautiense­ kä syövän ehkäisemiseen ja hoitoon.

Suomalainen eläinkokeisiin pereh­ tynyt toksikologi, professori Jouko Tuomisto Kansanterveyslaitokselta arvioi tunnustuksen merkitystä: ’’Tä­ mäkin on hyvä osoitus siitä,ettätutki­ musmenetelmien painopistesiirtyybio­ kemiallisiin ja molekyylibiologisiin menetelmiin, jotka ovat uusia ja mo­ niin tarkoituksiin myös parempia kuin eläinkokeet.” Tuomisto kysyy myös, onko kaikki vaadittukoe-eläimiä käyt­ tävä rutiinitutkimus tarpeellista. ’’Vanhat vuosikymmeniä jatkuneet sivuvaikutustutkimukset jäävät helposti voimaan”,hän toteaa.

21

Orpogorillojen uusi elämä Läntinen tasankogorilla yritetään pelastaa suojeluohjelmalla Keski-Afrikassa elävän länti­ sen tasankogorillan kanta, jonka arvioidaan olevan tällä hetkellä 50 000 - 70 000, on uhkaavasti pienenem ässä li­ sääntyneen salam etsästyksen vuoksi. Kongon hallitus taiste­ lee kuitenkin salam etsästystä vastaan. Brazzavillessä on aloitettu yhdessä englantilai­ sen Hovvletts & Port Lym pne -säätiön kanssa projekti orpo­ jen gorillojen sopeuttam iseksi luontoon.

Läntistä tasankogorillaa (gorillalajin nimirotu Gorilla gorilla gorilla) esiin­ tyy ainoastaan Kamerunin, Gabonin, Päiväntasaajan Guinean, Angolan ja Kongon sademetsäalueilla. Kongon ta­ savallassanämä gorillatelävät Eteläja Pohjois-Kongon laajoilla trooppisilla metsäalueilla.

Erityisesti sademetsäalueilla väestö on perinteisesti harrastanut metsästysja keräilykulttuuria, maanviljelys on hyvin rajoittunutta. Itse asiassa Kon­ gon viljeltävästä maaalueesta hädin tuskin 2 prosenttia on hyötykäytössä.

Kun metsästyson yleinentoimeentulokeino, sademetsien gorillat ovat vaka­ vasti uhattuna.

Salam etsästystä ja poikaskauppaa Kongossa gorillakanta pysyi vielä hy­ vin tasapainossa niin kauan kuin met­ sästykseen käytettiin pelkästään perin­ teisiäaseita,kutenjousipyssyä,keihäs­ täjaansoja. Nykyään gorillojenkohta­ loksikoituu useimmiten kiväärin luoti.

Metsästys on yleistynyt siinä määrin, että voidaan jo puhua gorillojenjoukkoteurastuksesta.

Vuodesta 1983 astiläntinentasankogorilla on luokiteltu Kongon lainsää­ dännössäsuojeltavaksieläimeksi,mut­ ta pelkästään Kongossa arvioidaan vuosittain 400-600 gorillan päätyvän salametsästyksen uhriksi. Salametsäs­ täjien kohteina ovat usein naarasgorillat,joiden huostassa ollutgorillavauva päätyy kaupattavaksi joko lemmikiksi paikallisväestölle tai myytäväksi jär­ jestäytyneen eläinkaupan kautta ulko­ maille. Valitettavastiusein nämä orpogorillat menehtyvät puutteellisen hoi­ don vuoksi jo muutaman viikon, jopa päivän, kuluessa.

M etsäteollisuus ja fetissisim i uhkina Kongossa gorillat ovat kautta aikojen olleet mieluista riistaa, ei pelkästään ihmisravinnoksi,vaan myös niidentär­ keän fetissiarvon vuoksi. Jokaisessa

kongolaisessa kaupungissa ja kylässä on löydettävissä, usein vieri vieressä, lihatorija fetissitori. Lihatorien tavan­ omaisen tarjonnan, naudan- ja sianli­ han lisäksi, on ostajalla mahdollisuus valitamyös trooppistenmetsienriistaa, kuten boan, krokotiilin ja gorillan li­ haa.

Fetissismilläon edelleen tärkeä ase­ ma kongolaisessa kulttuurissa. Goril­ lan käsilläja pääkalloilla on erityinen merkitys henkien palvonnassa. Kun vastasyntynytlapsiesimerkiksipestään kylpyvedessä,jossa on keitetty muutama tuntigorillan sormea, uskotaan go­ rillanvoimien siirtyvän lapseen. Fetissismi on omalta osaltaan innostamassa salametsästäjiä valitsemaan tähtäi­ meensä läntisen tasankogorillan.

Vaikka metsäteollisuuden osuus Kongon bruttokotimaantuotteesta on­ kinvielätoistaiseksihyvin pieni,laajat sademetsien hakkuut kaventavat kiih­ tyvällä vauhdilla gorillojen elintilaa.

Myös paine riistanpyyntiin on kasva­ nut näillä alueilla nopeasti, kun suuret joukot metsäteollisuuden työvoimaa on siirtynyt ennen harvaanasutuille seuduille.

Jotkut metsäyhtiöt ovat tiedostaneet tämän ongelman ja pyrkivät muonitta­ maan työntekijänsä pääkaupungista, Brazzavillestä käsin, mutta valitetta­ van usein työntekijöiden täytyy met­ sästääravintonsaitse.Tämä koituuyhä A useamman gorillan kohtaloksi.

M a r k A ttv v a te r j a y k s i p r o j e k t i n k o n g o la is is ta t y ö n te k ij ö is tä t a l u t t a v a t g o r i ll a n p o i k a ­ s ia illa lla h ä k k ii n , j o s s a p o i k a s e t t u r v a l li s u u s s y is tä v ie tt ä v ä t a l u k s i y ö n s ä .

Orpogorilloja hoidetaan Brazzavillessä Vuonna 1987 lontoolainen Howletts & PortLympne -säätiösolmiorpogorillo­ jen suojelusopimuksen Kongon halli­ tuksen kanssa. Brazzavillen eläintar­ han yhteyteen perustettiin salametsäs­ tyksen uhreina vanhempansa menettä­ neiden gorillojen tarha.

Tarhaan alkoi pian virrata takavari­ koituja,useimmiten 1-2 vuoden ikäisiä orpogorilloja. Ne kärsivät lähes aina aliravitsemuksesta, traumoista, masen­ nustiloista ja pahoista köyden hierty­ mistä. Ampumahaavatkaan eivät ole harvinaisia.

Laiton gorillakauppa kukoistaa eri­ tyisesti Etelä-Kongon sademetsäalu­ eilla,josta gorilloja on helpompi salaANIMALIA 1/1994

R i e h a k k a a t le ik it k e h i t t ä v ä t n u o r t e n g o r illo je n k e t t e r y y t t ä j a s o s ia a ­

K o n g o la is te n k a s v a t u s ä i t i e n a n t a m a t u k i j a t u r v a o n v ä l t t ä m ä ­

lis u u tta .

tö n e d e lly ty s o r p o p o i k a s t e n h e n k is e n t a s a p a i n o n p a l a u t u m i ­ se lle .

kuljettaa ulkomaille Pointe-Noiren sa­ tamakaupungin kautta. Viranomaisten avustuksella yhä useampi salakuljetta­ ja saadaan kiinni,ja kaupattavaksi tar­ koitetut orpogorillat päätyvät Brazza­ villen tarhan huostaan.

Howlettsin projektin tarkoituksena on palauttaa gorillat aikanaan niiden luonnolliseen elinympäristöön, sade­ metsään. Suojelualueen paikka on jo tiedossa,ja sopimus Kongon hallituk­ sen kanssa on tehty 500 neliökilomet­ riin alueen varaamisesta gorillojen asuinpaikaksi.

Projektin vetäjät, englantilaiset Mark jaHelen Attvvater, ovat suurten haasteiden edessä. Vaikka Howletts & PortLympne säätiön kokemus gorillo­ jen hoidosta on maailman huippuluok­ kaa.eivätmaailmalla saadutkokemuk­ set vankeudessa eläneiden gorillojen palauttamisestaluontoon oleolleetko­ vinkaan rohkaisevia. Liiaksi ’’inhimil­ listyneet” gorillat,jotkaovat menettä­ neet tärkeän osan luonnollisista vais­ toistaan, eivättuletoimeen täysin itse­ näisesti,jane kohtaavatongelmia yrit­ täessään sopeutua luonnossa elävien gorillojen yhteisöön.

Mark ja Helen ovat kuitenkin erit­ täin toiveikkaita, sillä kahdessa vuo­ dessa (1991-1993) he ovat pystyneet pelastamaan 23 orpogorillaa, joilla ei olisi ollut ilman heitä pienintäkään mahdollisuutta selviytyä.

ANIMALIA 1/1994

Vaipanvaihdosta villiin elämään Brazzavillen tarhaan saapuessaan kaikkein nuorimmat gorillat(4-6 kuu­ kauden ikäiset) saavat hoitajakseen ’’keinoäidin”,yhden projektinkongo­ laisista naispuolisista työntekijöistä, joka huolehtii gorillavauvastaan kuin omasta lapsestaan pulloruokinnasta vaipanvaihtoon.

Yleisenäperiaatteenaon salliagoril­ lojen vapaa sosiaalinen vuorovaikutus rajoittaen samalla ihmisten väliintulo minimiin. Tämä hoitofilosofia on ny­ kyään yleisesti hyväksytty käytäntö, kun sevielämuutama vuosisittenkoet­ tiinmonissa eläintarhoissahyvin riski­ alttiiksi.

Gorillojen päivittäiseen ohjelmaan kuuluu usean tunnin oleskelujakiipei­ lyhoitajanvalvonnassatarhan vieressä olevassa 25 hehtaarin metsässä. Tar­ koituksenaon ylläpitäägorillojenhyvä psyykkinenjafyysinenterveydentilaja läheinen suhde niiden luonnolliseen elinympäristöön. Säännölliset terveydentarkastukset lääkärinja terveyden­ hoitajanavustuksellaovat välttämättö­ miä,jottavältetäängorillojen sairastu­ minen ihmisilletavanomaisiininfektio­ tauteihin,jotkaovatuseinkohtalokkai­ ta nuorimmille gorilloille.

Projektin tavoitteenaon viiden vuo­ den kuluessa palauttaa kaikki tarhassa

tällähetkelläolevat23 gorillaaneljässä eri ikäryhmässä takaisin luontoon.

Kolmen ensimmäisen vuoden aikana gorilloja valvotaan, niiden terveyttä kontrolloidaan ja niille tarjotaan mah­ dollisuus lisäravintoon hoitajilta. Suo­ jelualueen kasvillisuus kartoitettiin etukäteen,ja tutkimus osoitti, ettäalu­ eella on kymmeniä gorillan yleisesti suosimia kasvilajeja.

Gorillojen liikkuminen suojelualu­ eellaon täysinvapaata, mutta yönsä ne viettävät aluksi niille hankituissa hä­ keissä. Neljännestä vuodesta alkaen gorilloille suodaan täydellinen valvo­ maton vapaus satunnaista tarkkailua lukuunottamatta. Jos gorillattässä vai­ heessa tulevat toimeen itsenäisesti, Mark ja Helen voivat huokaista helpo­ tuksesta, silläheidän johtamansa pro­ jekti on saavuttanut tavoitteensa. Jäl­ jelläon vainainainenhuolisalametsäs­ tyksen jatkumisesta,ja siitäpoikivista uusista orvoista. □ Teksti ja kuvat: Tommi Laulajainen

Jos haluat tukea gorillaprojektia. voit ottaa yhteyttä: CSPI, Congo Project, Portlympne Zoo, Near Hythe, Kent CT214PD, United Kingdom.

Egyptin kissajumalattaret ja eläinten kunnioittamisen etiikka

Eläinten muinaisesta kunnioituksesta kertoo C. Grinberg teoksessaan Kan­ sojen historia:

Muinaiset egyptiläiset palvoivat haukkajumala Horusta, joka oli aurin­ gon jumala ja faaraoitten suojelija.

Kuolemanjumalana palvottiin koirajumala Anubista. Kissajumalatar Bast sääteli menoa orgioissa ja riemunjuhlissa. Tieteen jumalana pidettiin iibislintu Thothia.

Alkunsa eläinten palvonta sai yksit­ täisten eläinten ihailustaja kunnioitta­ misesta, mutta laajeni vähitellen kun­ nioitukseksi koko eläinlajia kohtaan.

Kaikista iibislinnuistatuli pyhiä.

Kristallikoruja ja kuolleiden m uum iointia Eläinjumaluudet saivat aikanaan py­ hän kohtelun, heitä ruokittiin pyhillä ruoilla ja koristeltiin kristallisin ko­ ruin.Eläimetsaivatmyös ansionsamu­ kaisen ’’hautauksen”.Eläimiä balsa­ moitiin aina koppakuoriaisista apinoi­ hin asti. Hautakammioista on löydetty erityisesti kissamuumioita.

Pyhiä eläimiä kohdeltiin kuninkaal­ lisesti: niitä palvelivat erityiset papit tuoden niille uhrilahjoja. Kuolleen Apis-härän,jokaolijumalistakaikkein etevin, syntymäpäiviä juhlittiin ko­ mein menoin.

Härän kuollessa maansuru täytti Egyptin, kunnes löydettiin uusi härkä, joka täytti ne pyhät tuntomerkit,jotka todistivatjumalan ottaneen tämän eläi­ men asunnokseen. Maansuru vaihtui riemujuhlaksi uuden härän asettuessa kuninkaalliseen palatsiinsa.

Myös pelättyjä eläimiä, kuten kro­ kotiilejä, palvottiin kauhunsekaisella kunnioituksella. Onnellisimpana kuo­ lemanapidettiinkinjuurikrokotiilinki­ taan joutumista! Mutta jos ihminen surmasi pyhän eläimen,eitätämurhaa­ 24

jaa mikään voinut pelastaa kansan rai­ volta. Nälänhädän aikaan ihmiset söi­ vät ennemmin ihmisen kuin pyhien eläinten lihaa.

Egyptiläisten temppeleissä loikoilivatkissat,apinat,käärmeet, krokotiilit, pukitja oinaat. Heidän pyhyytensä ot­ tivatlämpimiä kylpyjä, heitävoideltiin kallein ainein, he söivät mitä ihmeelli­ simpiä ja kalleimpia herkkuja. Myös eläinten seksuaalisista tarpeista huo­ lehdittiinpitämälläsamassatemppelis­ säainajokaisellepyhällekoiraallemitä kauneinta lajinsa naarasta. Pyhien eläinten papitja hoitajatnauttivat mitä suurinta kunnioitusta kansan keskuu­ dessa.

Pyhistä häristä m oderneihin lihatehtaisiin Muinaisten egyptiläisten ajoilta nyky­ päivään siirtyminen tuntuu irvokkaal­ ta.Egyptiläisillepyhät eläimet on joko tapettu sukupuuttoon tai suljettu tuo­ tantolaitoksiin. missä eläimen arvo on riistetty täydellisesti. Mistä ammentaa juurensa nykyinen eläinten kunnioitta­ misen etiikka?

Länsimaiden historiassaeläimiltäon riistettysielujatajunta. Niistäon tehty milloin koneiden, milloin elottomien luontokappaleiden kaltaisia. Nykypäi­ vä on yhtä julmaa kuin historiakin: eläimiäkidutetaan,silvotaanjahäväis­ tään yhtä lailla tieteen kuin kansan­ juhlien ’’uhrimenoissa”.

Nykyinen eläinten kunnioittamisen etiikka onkin lähtenyt liikkeelle vaati­ mattomin askelin. Lähtökohtana on ih­ misen eläimilleaiheuttaman kärsimyk­ sen ja tuskan vähentäminen. Tästä eläinsuojelijoillejaeläintenoikeuksien puolustajille itsestään selvästä lähtö­ kohdasta on vielä pitkä matka todelli­ seen eläinten kunnioittamiseen.

Jokaisellaeläimellätulisiollaoikeus eläimen arvoiseenelämään: oikeusolla eläin. Jokainen eläin on itselleenarvo­ kasja sellaisenaan itseisarvoinenolen­ to, riippumatta kuinka kauniina tai ru­ mana, hyödyllisenä tai hyödyttömänä muut sitäpitävät.

Eläinten kunnioittam isen etiikka Perinteisistä eläinten suojelijoista eläinten oikeuksien puolustajat eroa­ vatkin siksi, että he puolustavat eläin­ ten itseisarvoisuuttaja tästä seuraavia eläinten oikeuksia. Eläimiä eiole lupa koskaan kohdella pelkkänä välineenä ihmisten taloudellisiin tai muihin hyötyperusteisiin päämääriin.

Nykyinen teollineneläintuotanto on kuitenkin välineellistänyt eläimet.

Eläintenoikeuttaollaeläiminäolemas­ sa loukataanjatkuvasti. Ne on alistettu erilaisiin taloudellisiin ja tuotannolli­ siin tehokkuusvaatimuksiin, missä ei ole sijaa eläinten keskinäisiin aitoihin vuorovaikutussuhteisiin, eikä tilaa oi­ koa siipiään tailentääjajuosta vapaan eläimen lailla.

Eläinten kunnioittamisen etiikka on yhteydessä laajempaan kokonaisuu­ teen: miten ihminen asennoituu ympä­ ristöönsä ja elämäänsä. Eläinten vä­ heksyvälle kohtelulle rinnasteista on ympäristön turmeleminen. Ihminen on kadottanut aidon vuorovaikutukselli­ sen suhteensa elinympäristöönsäjaeiinhimillisiin elämänmuotoihin, mutta mukana on saattanutmyös kadotakyky toisten ihmisten kunnioittamiseen.

Julmuus eläimiin ja ympäristön tu­ hoaminen heijastuvat yhteiskuntaan yleisenä välinpitämättömyytenä myös inhimillisiä kärsimyksiä kohtaan. Elä­ mää kunnioittavan asenteen sijaan ih­ minen on destruktiivinen.

AN IM A LIA 1/1994

'¡rkko Pato-oja

Eläinten kunnioittam isella on syvät historialliset juurensa.

M uinaisessa Egyptissä m onil­ la jum alilla uskottiin olevan eläim en hahmo.

Mistä muutoksen avain? Mikä saisi ihmiset enemmän kunnioittamaan ja vähemmän tuhoamaan?

Ympäristöetiikka on filosofisen tut­ kimuksen alue. jossa lähtökohtana on näkemys, ettäperimmäisenä syynä ai­ kamme sekä eläinsuojelullisille että ympäristöllisilleongelmilleon virheel­ liset ajattelutavat, arvot ja asenteet.

Länsimaiden historia on välineellisen ajattelunhistoriaa:eläimetjaluontoon nähty pelkkinä välineinä ja raaka-ai­ AN IM A L A / 994

neina taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan käyttöön. Ympäristöetiikka kiinnittäähuomiotaihmisenasennoitu­ miseen luontoa, eläimiä ja tulevia su­ kupolvia kohtaan. Keskeisen aseman saavat luonnon arvotjaeläintenoikeu­ det. □ Leena Vilkka

Haluatko perehtyäenemmän ympä­ ristöetiikkaan?

Animalia myy Leena Vilkan kir­ jaa Ympäristöetiikka. Vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista hintaan 150 mk. Kan­

nattaa myös pyytää oman kunnan kirjastoajakirjakauppojatilaamaan teosta kuten muitakin eläinsuojeluaiheisiakirjoja.

Kohtauspaikalla

Toimintaa Sivulta 11:

R ottam ainen ju ttu

Eksoottisten eläinten tarhaus Maa- ja metsätalousministeriöön voi

vedota, jotta he esittäisivät eduskun­ nallestrutsien,alligaattorienjamuiden eksoottisten eläinten maahantuontikieltoa. Samaten voi vedota eduskun­ taan: kirjeitä tai kortteja kansanedus­ tajillesekä eduskunnan maa- jametsä­ talousvaliokunnan puheenjohtajalle

Moni muukin kuin me täällä Anim alian toim istossa on var­ maan nauranut kuollakseen ” R otta” -sarjakuvan jutuille.

Siinä asioita katsotaan rotan näkökulm asta, jolloin moni asia kääntyykin päälaelleen.

Sirkka-Liisa Anttilalle.

’’ R o ta n t a r k o i t u s o n o lla h a u s k a . M u t t a o n h y v ä , j o s h a u s k a n ta s o n j ä l k e e n j ä ä m ie le e n m u u t a k i n ” , s a n o v a t R o t t a - s a r j a k u v a n is ä t \V a llu (v a s.) j a R a llu .

’’Rottahahmo syntyi vuosia sitten sat­ tumalta Karri Sutisen kynästä,jaaihe oliniin herkullinen, ettäsitäryhdyttiin kehittelemään”, kertoo Rallu (Rauli Nordberg), entinen arkkitehtija ”Rotta”-sarjan käsikirjoittaja. ’’Rottahanon ihmisen mielestäiljet­ tävä eläin. Mutta rottamaailmassa on toisin: hyveellinen rotta on saastainen ja levittää tauteja. Sarjiksen keskus­ hahmo eiolehyvä rotta,koskarakastaa puhtautta ja haluaa käydä kylvyssä.

Hän on poikkeava yksilö,jolle naure­ taan”, selittää VVallu (Harri Vaalio), entinen opettajaja sarjan piirtäjä.

Naurettava juttu voi olla vakava ’’Koerotta ilmestyi sarjakuvaan, koska rotista väkisinkin tullaan eläinkokei­ siin”,kertoo Rallu. ’’Olen lukenut ai­ ka paljonkin eläinkokeista. Ne ovat

rankkoja juttuja, jotka ilman muuta ovat vaikuttaneet käsikirjoituksiin.

Kääntämällä asiat ympäri saa hyvät naurut,mutta pohjallaon kuitenkin va­ kava asia,jokapistäämietityttämään.’’ ’’Ihmisellä on sellainen kuvitelma, että tässä ollaan muka jotenkin tärke­ ämpiä kuin muut. Ei ihmisen elämä ole loppujen lopuksi sen tärkeämpi kuin rotankaan.” ’’Kyllä kai sarjan rotat muistuttavat aika paljon meitä itseämme”, Wallu tuumii. ’’Niin,minäkinolenkirjoittanutpal­ jon runoja, joista muut eivät pidä”, naureskelee Rallu viitaten erään rotan taiteellisiintaipumuksiin.

Molemmat miehet pitävät paljon eläimistä. Wallu sai opettajana olles­ saan pieneltä oppilaaltaan yllätyslahjaksikissan. Hessu-kissaon seikkaillut sittemmin myös sarjakuvahahmona. ’’Rotta” on ilmestynyt parissakym-

menessä lehdessä,jopa ulkomaillakin.

Palautetta ei miesten mukaan olejuuri tullut - jos ei oteta lukuun sitä lehteä, joka pitisarjaa’’sopimattomana lapsil­ le” eikä ottanut sitäsivuilleen.

Miehet nauttivat työstään sarjaku­ vantekijöinä. vaikka ihmiset eivät tun­ nu ymmärtävän, ettäjoku voi tehdäjo­ tain hauskaa työkseen. ’’Kun ihmisille kertoo,ettätekeesarjakuvia,niinusein ne tivaa, että niin niin, mutta mitä sä teetTYÖKSESI”,kertoo VVallu. □ □□ Animalian lukijatsaavat nauttia ”Rot^ ta”-sarjasta hamaan tulevaisuuteer^p RallujaWallu tukevateläinsuojelutyötä saijiksella per lehti. Kun ’’Rottaa” on piirrettynoin400 sarjaa,riittääluki­ joillemme saijakuvanautintoa seuraavaksi sadaksi vuodeksi!

Teksti ja kuva: Kaarina Kivivuori

•

Maataloustuottajien keskusjärjestöön MTK:hon kannattaa myös vedo­ ta.Heille voi korostaa eläinsuojeluongelmien lisäksi sitä. että ulkomaisen kokemuksen mukaan tarhauksen tuot­ tamat tulot putoavat pian murto-osaan tarhauksen yleistyttyä.

Osoitteita: MTK, Simonkatu 6,00100 Helsin­ ki.

Maa- ja metsätalousministeriö, eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto, osastopäällikkö Saara Reinius, Vuo­ rikatu 16 A, 00100 Helsinki.

Kansanedustajille postia voi lä­ hettää edustajan nimellä ja osoitteel­ la 00102 Eduskunta.

Sivulta 20:

Sudet rauhoitettava ^pCirjoita maa- ja metsätalousministe­ riöön, Kala- ja riistaosastoon, PL 232, 00171 Helsinki, ja vaadi, että su­

Eläinsuojeluliikkeen voima on paljolti yksinäisten ihmisten voimaa. Monet eläinrääkkäykset on saatu loppumaan jo sillä, että eläinten kohtelusta vastaa­ vat ovat saaneet kasapäin eläinten puolesta puuvia kirjeitä.

Animalia-lehden toimintasivut tarjoavat lukijoille tilaisuuden saada ää­ nensä kuuluviin. Kun mieltäsi painaa jokin, mitä eläimille tehdään, ilmoita mielepiteesi kohteliaasti mutta selvästi suoraan asianomaisille. Sinun kirjeesi voi olla mukana tuomassa asiaan muutosta.

Pääsiäiskortti häkkikanojen puolesta Suomen eläinsuojeluviranomaiset (mm. maa-ja metsätalousministeriössä)ovat myöntäneet häkkikanaloiden eläinsuo­ jelullisetpuutteet. Mutta milloin pääs­ tään Sveitsin ja Ruotsin viitoittamalle edistykselliselle linjalle - eli lopete­ taan kanojen häkkikasvatus?

Lähetä tänä vuonna pääsiäiskortti paitsi ystäville ja sukulaisille, myös eduskuntaan ja ministeriöön! Pyydä näitä seuraamaan Ruotsin ja Sveitsin esimerkkiäjakieltämään kanojen häk­ kikasvatus uudessa eläinsuojelulaissa.

Osoitteet: Kansanedustajille osoite on 00102 Eduskunta. Edustajien nimilistanvoit halutessasi kysyä soittamallaeduskun­ nan puhelinvaihteeseen 90-4321.

Maa- ja metsätalousministeriöön kannattaa kirjoittaa osastopäällikkö Saara Reiniukselle ja/taiylitarkastaja Pirkko Skutnabbille. Molempien osoite: MMM, eläinlääkintä- ja elin­ tarvikeosasto, Vuorikatu 16 A, 00100 Helsinki.

Kortteihin mukaan allekirjoitus, lä­ hettäjän nimi ja osoite.

det rauhoitetaan Suomessa ja että su­ sien tappamiseksi ei anneta poikkeus­ lupia.

Opiskelijat huom: Opiskeletko lääketiedettä, biologiaa tms. alaa, jonka opetukseen kuuluu eläimellisiä harjoitustöitä? Tilaa Ani­ malian uusiopiskelijaesite itsellesitu­ tustuttavaksitaikurssikavereillesijaet­ tavaksi!

Mikäli haluat aktiivisemmin herät­ tää keskustelua eläinkokeista omassa yliopistossasi ja edistää eläintöiden korvaamista muilla menetelmillä, voit tilata enemmänkin materiaalia. Suori­ tamme parhaillaan opiskelijoiden kes­ ANIMALIA 1/1994

Japanilaiset p yytävä t apua Japanissa käytetään vuosittain 20 mil­ joonaa koe-eläintä.jajapanilaisetvira­ nomaiset tappavat vuosittainnoin mil­ joona kulkukissaa ja -koiraa epäinhi­ millisintavoin. Eläinkokeitaeivalvota mitenkään ja eläinsuojelulaki on niin huono, etteisiihen vedoten voi puuttua epäkohtiin.

Ne, jotka haluavat auttaa japanilai­ sia eläinsuojelijoita, voivat kirjoittaa Japanin pääministerille. Osoite: Mr. Morihiro Hosokawa, Prime M inis­ ter, Prime M inister’s Office, 2-3-1 Nagata-cho, Chivodaku. Tokyo 100, Japan.

Tehokkainta on,josjokainen kirjoit­ taakirjeensäomin sanoin. Mikäli eng­ lannin kielen taitosiei kuitenkaan tun­ nu riittävän, voit käyttää allaolevaa tekstimallia.

D e a r M r. P rim e M in iste r.

A lth o u g h m a n y a c ts o f an im a l a b u s e o c c u r in Ja p a n e a c h y e a r, th e c u rre n t A n im a l P ro ­ te c tio n L a w in c lu d e s n o d e fin itio n o f a n i­ m a l a b u s e , e s ta b lis h e s n o m o n ito rin g s y s­ te m . a n d p ro v id e s f o r o n ly m in o r p u n i­ sh m e n t. It is th u s u se le ss in p ro te c tin g a n i­ m a ls.

A d d itio n a lly , Ja p a n h a s n o le g a l c o n tro ls w h a ts o e v e r o n la b o ra to ry a n im a l e x p e r i­ m e n ta tio n . w h ic h c a u s e s a n im a ls th e m o st

kuudessa kyselyä eläinkokeista jatar­ vitsemme runsaastiyhdyshenkilöitäja­ kamaan kysymyspapereita sekä kerää­ mään vastauksia. Samanaikaisesti ke­ räämme nimilistaa sen tueksi, että eläinkokeet tehtäisiin vapaaehtoisiksi yliopisto-opetuksessa. Omaa taustatie­ toasi voit lisätä tilaamalla yhteenve­ don ’’Eläinkokeet opetuksessa” selvityksestämme.

Jätä opiskelijamateriaalia koskevat tilauksesi mieluiten joko kirjeitse tai sanele viestisi puhelinvastaajaan, puh.

90-146 4865. Ilmoita samalla yliopis­ tosi,opiskelualasija puhelinnumerosi.

s e v e re su ffe rin g .

It is o u r h o p e th a t y o u w ill tu rn y o u r a t­ te n tio n to th e a n im a ls w h o a re u n a b le to e x ­ p re ss th e ir o w n p lig h t, e n a c t e ffe c tiv e p o l­ ic ie s f o r a n im a l p ro te c tio n , a n d p a s s le g is ­ la tio n to su p p o rt th o se p o lic ie s.

(N im i j a o s o ite )

Toimintaa

Toimintaa 1

Anim alian vuosikokous Eläinsuojeluliitto Animalian sään­ tömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 29. maaliskuuta 1994 klo 17.30 liiton toimistossa,

Porvoonkatu 53, Helsinki.

Liiton sääntöjen mukaan ehdo­ tuksetuusistajohtokunnanjäsenistä tulee tehdä kirjallisesti johtokun­ nalle viimeistään kaksi viikkoa en­ nen vuosikokousta, eli 15. maalis­ kuuta mennessä.

Kokouksessa käsitellään sääntö­ määräiset vuosikokousasiat.

Johtokunta

—

Oletko vähän omituinen?

Esitevalikoima uudistuu!

Animalian esitevalikoima uudistuu.

Jäsenhankintaa varten on valmistunut uusi kuusisivuinen neliväriesite. Siinä kerrotaan liitonpäämääristäja toimin­ nasta entistä mukaansatempaavammin japositiivisemmin. Tätäesitettälevite­ tään liiton toiminnasta kiinnostuneille tietopaketeissa, messuilla, alueosasto­ jen tapahtumissajne.Se korvaa pitkälti entiset monenkirjavat ja osin jo van­ hentuneet esitteet.

Tietoajaetaantokiyhäeläinsuojelun eri alueista - nyt lähinnä monistetta­ vien ’’tietoiskujen” muodossa, joita on helppo muuttaajapitääajan tasalla.

Niitä ei ole tarkoitettu massajakeluun, vaan nimenomaan tietystä aiheesta kiinnostuneille.

Massajakeluun (esim. postilaatikot) voi tilata nimenoman siihen tarkoitet­ tua esitettä.

Uudistuksen jälkeenkin valikoimiin jää muutamia kampanjaesitteitä: häkkikanakampanjan esite, turkisesite ja kosmetiikkaesite.

Esitemäärän vähentämisen tarkoi­ tuksena on tehostaa tiedonkulkua, vä­ hentää hukkaan menevien esitteiden määrää ja säästää rahaa.

O c h samma pä svenska Ocksä en ny svenskspräkig broschyr över förbundets verksamhet har utkommit. Beställ för medlemsanskafft

P ä ä s i ä in e n lä h e s ty y - o n a i k a v a l i t a , m il­ la is ia m u n i a t ä n ä v u o n n a p ä ä s iä is p ö y tä ä n k a te ta a n .

Tee eläinsuojeluteko: osta vain vapaiden kanojen munia!

0

Ethän väheksy omaa panostasi eläin­ suojelullisessa kuluttamisessa? Lattiakanaloiden munat ovatjokaisen kulut­ tajan ulottuvilla. Jos paikkakunnallasi eioleniitämuuten myynnissä, niinvoit pyytää kauppiastasi tilaamaan Munakunnan Lattiakanaloiden munia tukus­ ta.

Monet lukijat ovat valittaneet, että kauppiaat ovat haluttomia tilaamaan lattiamunia.Jotkutkauppiaat ovatjopa väittäneet, että Munakunta on vetänyt tuotteen kokonaan pois listoiltaan. Tä­ mä ei pidä paikkaansa. Munakunta on tiedottanuttukkukauppaa tuotteestaan, eikä suunnitelmissa ole siitä luopumi­ nen. Päinvastoin: Munakunnassa odo-^^ tetaan häkkikanalakeskustelun pikku-^P hiljaa lisäävän lattiamunien kysyntää, jolloin myös niiden hinta halpenee.

Normaalihinnoittelun mukaan Lattiakanalan munat maksavat vähittäis­ kaupassa noin 26 markkaa kilo. Jos tuoteon paljon tätäkalliimpi,on kaup­ piaslisännytsiihenmuita kaupan kulu­ ja. Munien kuljetuseitulesen kalliim­ maksi kauppiaalle kuin minkään muunkaan tukusta tilattavan tuotteen.

Lisätyötä kauppiaalle tällaisen pie­ nen tuotteen erikseen tilaamisesta, kierron valvomisesta ja mahdollisesta hävikistä aiheutuu. Kun kustannukset pyritään kaupassa minimoimaan mm. henkilökunnan vähentämisellä ja toi­ mintojen automatisoinnilla, ei kaikilla kauppiailla varmasti riitäpalveluhalua tuotteen tilaamiseen. Siinä tapaukses­ sa: vaihtakaa kauppaa!

Kuulutko niihinkahjoihin,jotkaherää­ vät epätavallisen varhain aamuisin?

Roikutko narun perässä monta tuntia päivässä? Korjaat lattialtamukisemat­ ta pienet lirut? Tulet kotiinja iloisesti panet merkille, että sohvatyyny on re­ vitty? Ja vielä väität olevasi onnelli­ nen!

Jos vastasit kysymyksiin ’’kyllä”, kuuluttietenkinoutoon ihmisryhmään, jota koiranomistajiksi haukutaan. Voit tulla jakamaan hulluutesi Animalian ^Jcoiraryhmäläisten kanssa. Tietenkään ole pakko omistaa koiraa, vaan ter­ vetulleitaovatkaikkitärähtäneet,jotka myöntävät pitävänsätiisteistä,piskeis­ tä.hauvoista, lurppakorvista...

Koirien hyvä olo on ryhmän ainoa sääntö. Kaikki koiramainen toiminta kiinnostaa, kuten koulutus- ja kasvatusasiatjakoiran käyttäytymisen opis­ kelu. Ryhmässä otetaan kantaaja kes­ kustellaan ihmisen parhaasta ystäväs­ tä. Huomion kohteena ovat tällä het­ kellä Kuopion yliopiston beaglet (Ks. Animalia4/93),häntientypistysjaluo­ lakoirien taipumuskokeet.

Kokoonnumme noin kerrankuukau­ dessaAnimalian toimistollaHelsingis­ sä. Lisätietoja voit kysyä Jaana Reijonaholta, puh 90-146 3619.

Kissaryhm äkin löytyy

Eläim et j a geenitekniikka

Tule mukaan kissaryhmän toimintaan!

Ryhmä kokoontuu Animalian toimis­ tossa Helsingissä. Yhteydenotot: Eija Katajamäki, puh: 90-8731 229.

Geenitekniikka on päivän puheenaihe.

Hanki Animalian tuore tietovihko Eläimet ja geenitekniikka (27 sivua.

10 mk), ja saat eväät keskustelun seu­ raamiseen. Kirjanen vastaa mm. kysy­ myksiin: Miten geenejä siirretään?

Kärsivätkö geenitekniikan koe-eläimet? Mitä geenitekniikka aiheuttaa tuotantoeläimille?

Saitko viime lehdestä vain kannet?

V iim e v u o si o li to d e llin e n m u rh e e n v u o si A n im a lia n

jä s e n re k is te rin

y llä p itä m ise n

k a n n a lta .

k u in u u d e k s i jä s e n e k s i, j a e n tis e n jä s e n e n m a k s u s u o ritu s ta jä ä d ä ä n o d o tte le m a a n .

M o n i m a k s u n sa m a k s a n u t, m u tta silti

L o p p u v u o d e s ta lä h e tim m e m a k s u k e h o ­ tu k se n eli n s. k a rh u n n iille , jo tk a e iv ä t k ir­

n ä is tä sy is tä k a rh u n sa a n u t, p a h o itti p a h e m ­

ja n p ito m m e m u k a a n o lle e t m a k s a n e e t k u ­

m a n k e rra n m ie le n sä . N ä in siitä h u o lim a tta , e ttä sa a te k irje e s s ä s e litim m e tila n te e n . O n ­

lu n e e n

L e h te ä

n ek si p u h e lin so itto A n im a lia a n p ä ä s ä ä n tö i­

h e ille e i e n ä ä m e n n y t, m u tta m a k s u k e h o ­

se sti se lv itti tila n te e n j a ra u h o itti m ie le n .

vuoden

jä s e n m a k s u a a n .

tu k se n m u k a n a lä h e tim m e ao . le h d e n k a n ­

P ä ä s y y o n g e lm iin lö y ty y ja tk u v a s ti m u u t­

n et. Ik ä ä n k u in m u is tu tu k s e n a siitä , m iten h y v ä n le h d e n h e n k ilö m e n e ttä ä lu o p u m a lla

tu v is ta p a n k k ie n m a k s u jä rje s te lm is tä .

Jo id e n k in oli k u ite n k in v a ik e a y m m ä rtä ä

jä s e n y y d e s tä ä n , j a m ite n tä rk e ä ä o n k u ite n ­

sitä , e ttä jo u d u im m e v a iv a a m a a n m a k s a ja a

k in o lla jä s e n .

V a lite tta v a s ti p a n k k ite k n is is tä - tä y s in

p y y tä m ä llä h ä n tä lä h e ttä m ä ä n k o p io n m a k ­ s u s u o ritu k s e sta a n . T ä m ä o n n im ittä in v ä lt­

A n im a lia s ta riip p u m a tto m is ta - s y is tä v ii­

tä m ä tö n tä k irja n p id o n tak ia. T ilin ta rk a s ta ­

m e v u o n n a o li e n n ä ty s m ä ä rä h e n k ilö itä ,

j a lle ei v o i sa n o a , e ttä ” j u u . h än v a k u u tti

jo tk a

p u h e lim e ss a , e ttä m a k s a n u t o n ” . T ilin ta r ­

o liv a t

m u tta jo id e n

m aksaneet

jä s e n m a k s u n s a ,

h e n k ilö tie d o t

e iv ä t

o lle e t

m a k s u s u o ritu k s e n y h te y d e s sä tu lle e t m e il­ le. N iin p ä m e id ä n jä s e n re k is te ris s ä m m e h e n ä k y iv ä t jä s e n in ä , jo tk a e iv ä t o lle e t m a k s a ­ n e e t jä s e n m a k s u a a n . S ik si h e ille m en i ne-

k a s ta ja h a lu a a n ä h d ä to sitte e n .

T o iv o n , e tte i k u k a a n te istä a ih e e tto m a n m a k s u k e h o tu k se n k o h te e k s i jo u tu n e is ta p a h o itta n u t m ie ltä ä n n iin p a ljo n , e tte i a io

lo sle h d e n sija s ta k a rh u j a p e lk ä t leh d e n

o lla m u k a n a to im in n a s s a m m e v u o n n a 1994. T a rv its e m m e te k o ja e lä in te n p u o le s ­

k a n n e t.

ta , j a jä s e n y y s A n im a lia s s a v o i o lla ju u r i se

V a s ta a v a s ti m e illä o li s e lv ittä m ä ttö m ie n

r a tk a is e v a tek o .

m a k s u su o ritu s te n m a p iss a y li tu h a n n e n m a k s u su o ritu k s e n k u ittik o p io t, jo is ta ei

Jo s v u o d e n 1993 jä s e n y y d e s s ä s i o n e d e l­ le e n e p ä s e lv y y k siä , ä lä e p ä rö i s o itta a to i­

k ä y s e lv ille m a k s a ja n n im e ä . V a in s u m m a

m is to n h o ita ja T a rja B a ld in g ille : asia si se l­

6 0 m k.

v iä ä k y llä.

T ä lla in e n tila n n e s y n ty y e s im e rk ik s i sil­ lo in , k u n m a k s a ja e i p a n k k ia u to m a a tilla

V u o d e n 1994 jä s e n m a k s u je n su h te en m a k s a m in e n su ju n e e p a ljo n h e lp o m m in ,

m a k s a e ss a a n a n n a n im e ä ä n j a o so ite tta a n

sillä o le m m e siirty n e e t v iite n u m e ro jä rje s-

k o h d a s s a ’ ’tie d o n a n to ja ” . H e n k ilö tie to je n

te lm ä ä n . K u n h a n jä s e n m u ista a m a k s a e s­

a n ta m in e n o n v ä lttä m ä tö n tä sillo in , k u n

sa an a n ta a v iite n u m e ro n , v iim e v u o d en e p ä ­

K ivivu o ri

^

la s k u s s a ei o le v iite n u m e ro a . M u u to in m a k s a ja n h e n k ilö llis y y s e i v ä lity m a k su n

se lv y y k sie n k a lta isilta so tk u ilta v älty tään .

Kaarina

^

k u ittiin tu lo stu u k y llä h ä n e n n im e n sä .

PäiviViinikainen-Rosqvist

s a a ja lle - h u o lim a tta siitä , e ttä m a k s a ja n O n g e lm ia s y n ty y m y ö s sillo in , k u n m a k ­ su n m a k s a a j o k u m u u k u in jä s e n itse , e s i­

T äm än

vuoden

jä s e n m a k s u p a n k k is iirro t

lä h tiv ä t h iu k a n ta v a llista m y ö h e m m in , sillä

J a a n a R e ijo n a h o j a j a c k r u s s e l l i n t e r r i e r i P e r r o t o i v o t t a v a t k a i k k i k o i r is t a k i i n ­

tai p u o liso . T ä llö in

A n im a lia n jä s e n re k is te rijä rje s te lm ä m u u t­

A n im a lia lle s a a tta a v ä litty ä m a k s a ja n , v a a n

n o s tu n e e t t e r v e tu lle ik s i A n i m a l i a n k o i-

e i jä s e n e n tie d o t. M a k s a ja liite tä ä n ik ään

tu i. Jo s e t o le sa a n u t jä s e n m a k s u tilis iir to a m a a lisk u u n lo p p u u n m e n n e s sä , o ta y h te y t-

m e rk ik si

vanhem pi

ra ry h m ä ä n .

ANIMALIA 1/1994

AN1MAL1A 1/1994

29

Vetoomuskortit paperísaastetta roskakoreíhin vai yllyke toimenpiteisiin?

Me animalialaLset olemme il­ maisseet mielipiteemme yhdes­ tä sun toisestakin asiasta erilai­ sin vetoomuskortein. Onko korteillamme tehoa? Päätyvät­ kö ne roskiin tai mappi Ö:hön?

Vai saadaanko niiden avulla asioihin vauhtia?

Katsotaanpa, mihin korttikampanjamme ovat johtaneet

Kadotettu Paratiisi: kansainväliset neuvottelut käynnissä Kadotettu Paratiisi, kansainvälinen kam ­ panja, jo tta apinoita ei pyydettäisi koeeläim iksi, on innoittanut eläinten ystä­ viä tuhansien korttien lähettäm iseen.

Indonesian Suom en suurlähetystö ei ole kovin halukas vastaam aan asiaa koskeviin tiedusteluihin, ei edes siihen, kuinka paljon vetoom uskortteja on tul­ lut. Suurlähetystön tiedotusosaston

lehtisestä 1/94 voi sen sijaan lukea, että Indonesian hallitus tulee säätäm ään uusia eläinkauppaa koskevia m ääräyk­ siä. Ilm eisesti syynä on kansainvälinen painostus. M uun m uassa kahden pitkähäntäisen apinalajin vienti sallitaan 1.4.1994 alkaen vain suoraan kasvatu­ syksiköistä. Säädöksiä on odotettavis­ sa m yös eläinten pyydystäm isestä, kul­ jetu k sesta ja kasvatuksesta.

N e u v o tte lu ja E U - j a E N -rin ta m illa Suom essa seurataan tiukasti Euroopan unionin linjauksia ja Euroopan N eu­ voston sopim usta, jo ten niissä tapahtu­ vat edistysaskeleet heijastuvat Suo­ m eenkin. Eri m aiden eläinsuojelijoi­ den yhtä aikaa käym ä apinakam panja onkin jo h tan u t neuvotteluihin lainsää­ täjä- ja virkam iestasolla.

EU :n eläinkoedirektiiviä koskevissa neuvotteluissa ehdotettiin, että vapau­ desta pyydettyjen kädellisten tuonti E U -m aihin kiellettäisiin. T äm ä edel­ lyttäisi perustettavaksi lisää koeapinoiden tavoitekasvatuslaitoksia EU :n alu­ eelle. K olm ansista m aista saisi tuoda vain tavoitekasvatettuja apinoita.

Edellä olevat ovat ainoastaan ehdo­ tuksia, ja yksim ielisyyteen pääsem inen

Luonnosta pyydystetty makakiemo poikasineen M auritiuksella. Edessä m atka länsi­ maiseen koe-eläinlaboratorioon.

vie aikaa. A nim alian ju u ri saam ien tie­ tojen m ukaan kom issio on kuitenkin il­ m oittanut julkaisevansa lähiaikoina yksityiskohtaisem m an selonteon apinakauppaan liittyvistä ongelm ista ja niiden ratkaisuista, mm. tuontikiellos­ ta.

Euroopan N euvoston koe-eläinsopim uksen m onenkeskisissä neuvotteluis­ sa m arraskuussa koe-eläinten kuljetuk­ set olivat niin ikään esillä. Helsingin yliopiston koe-eläinbiologi T a r ja K o - ^ ^ h ila kertoo, että varsinaisia p ä ä tö k s iä ^ P ei tehty, m utta apinoidenkin kuljetuk­ sista keskusteltiin laajasti. " S iitä oltiin yksim ielisiä, että ter­ veysriskin takia ei koetarkoituksiin tu ­ lisi käyttää vapaudesta pyydettyjä api­ noita” , K ohila kertoo. " S e n sijaan m o­ net m aat, mm. Ranska, haluavat edel­ leen tuoda siitostarkoituksiin vapau­ desta pyydettyjä apinoita. U usien kädellisiä kasvattavien laitosten perus­ tam iseen m enee aikaa, ja niistä voi­ daan saada käyttöeläim iä vasta noin kaksi vuotta toim innan aloittam isen jä lk ee n .”

N äm ä neuvottelut tuntuvat tietysti varsin vaatim attom ilta "saav u tu k sil­ ta ” . Ne ovat kuitenkin välitavoitteita asian etenem isessä. Ilm an sitä painos­ tusta, m itä eri m aiden eläinsuojelujärjestö t ja lukuisat yksittäiset ihm iset ovat apinoiden auttam iseksi h aijo itta-^fc neet, tähän ei olisi päästy.

BU A V

M a a- j a m e tsä ta lo u sm in iste riö lu p a a to im in ta a M yös Suom en maa- ja m etsätalousm i­ nisteriö on ollut korttiem m e " tu lilin ­ ja lla ” . M inisteri M a rtti P u ra on saa­ nut tuhansia Kadotettu Paratiisi -kort­ teja, ja m inisteriön eläinlääkintöosastolle on tullut tähän m ennessä 2 500 m arm osettikorttia.

V astauksessaan kortteihin ja A ni­ malian apinakauppaa käsittelevään kir­ jelm ään m aa- ja m etsätalousm iniste­ riön eläin lääk in tä-ja elintarvikeosasto­ kin viittaa E N -sopim uksen neuvotte­ luihin. Sopim uksen osapuolet ovat esittäneet huolensa siitä, että koe-eläim iä tuodaan m aista, jo tk a eivät ole m u­ kana sopim uksessa. N äissä m aissa eläim iä, erityisesti kädellisiä, pidetään AN1M ALIA 1/1994

ala-arvoisissa oloissa. K ädellisten va­ paudesta pyydystäm iseen ja kuljetuk­ siin liittyy paljon kärsim ystä. Tätä m ieltä olivat kokouksessa kaikki sopi­ m ukseen liittyneet valtiot.

M inisteriön kirjelm ässä luvataan ryhtyä tiettyihin toim iin, jo tta kädellis­ ten käytössä rajoituttaisiin vain sellais­ ten eläinten käyttäm iseen, jo tk a on tavoitekasvatettu eläinsuojelullisesti hy­ väksyttävissä oloissa. Euroopan N eu­ voston koe-eläinsopim uksen osapuolet ovat päättäneet tiivistää keskinäistä tie­ dottam istaan, jo tta apinoiden alkupe­ rää ja liikkeitä eri m aissa olisi helpom ­ pi seurata.

T arja K ohila lisää: "K a ik k ie n eläin­ ten, ei vain kädellisten, kuljetusten osalta tulee kehittää yhteistyötä lentokenttähenkilöstön kanssa. M onissa m aissa heidän asiantuntem attom uuten­ sa aiheuttaa erilaisia eläinsuojeluepäkohtia, jo p a eläinten kuolem ia. O nnek­ s i Suom essa Finnairin kenttähenkilösunta osaa tehtävänsä erinom aisesti.”

M armosettien maahantuonti siirtyy T urkuun ham m aslääketieteelliseen tutkim ukseen tuotavien m arm osettiapinoiden tuonti siirtyy. M arm osetit tuotiin Suom een jo kerran, m utta tuontipapereista puuttui tarvittava eläinlääketieteellinen todistus. M ar­ m osetit palautettiin H ollantiin, ja pa­ pereiden järjesty m istä odotellessa ne ehtivät saada poikaset.

M arm osetit halutaan tuoda T ur­ kuun kokonaisina perheinä (kaksi

Tällä beaglenkuvalla varustettuja kort­ teja on virrannut Kuopion yliopistoon ja kulttuuriministerille. Beaglekokeet ja t­ kuvat - mm. liikuntatieteellinen neuvot­ telukunta pitää niitä tarpeellisina.

M arm osettipariskunta ja poikanen.

em on, isän ja kahden poikasen perhet­ tä), jo ten tuonti siirtyy kevääseen.

M aa- ja m etsätalousm inisteriössä A nim alian vetoom ukseen apinakokeiden rajoittam iseksi on kuulem m a "su h tau d u ttu hyvin v ak a v asti". A ni­ m alian edustajat ovat m enossa neuvot­ telem aan asiasta m aaliskuun alussa m i­ nisteriöön.

T urun ham m aslääketieteelliseen tie­ dekuntaan on tullut lähem m äs 3 000 vetoom uskorttia. K orttien ja muiden yhteydenottojen asiallisuus on edistä­ nyt A nim alian ja laitoksen välistä kes­ kustelua. Sen ansiosta A nim alia on on­ nistunut tuom aan esille näkem yksiään niistä epäkohdista, jo ita liittyy apinoi­ den käyttöön koe-eläim inä, sekä rat­ kaisuista apinoiden olojen virikkeellistäm iseksi.

K am panjam m e on edelleen kesken.

Jos siis et ole vielä laittanut viim e Anim alia-lehden liitteenä ollutta korttia postiin, tee se heti. Jos kortti on päässyt hukkum aan, tilaa toim istosta uusi.

m inisterin hallinnonalaan. Saim m e neuvottelukunnan virallisen vastauk­ sen ju u ri lehden painoon m ennessä: se pitää beaglekokeita eettisesti ja tieteel­ lisesti kestävinä!

Kanakorteilla iloisten kanojen munia V iim e pääsiäisen alla alkanut korttikam panja, jo lla pyritään saam aan lattiakanaloiden m unia kuluttajien ulottu­ ville, on tuonut tulosta. K aupan tukkuporras ja m onet yksittäiset kauppiaat ovat tulleet tietoisiksi siitä, että on ole­ m assa eri tavoin tuotettuja m unia ja et­ tä tietty ryhm ä kuluttajia haluaa nim en­ om aan inhim illisesti tuotettuja m unia.

Yksi suurim m ista m unanpakkaajista, M unakunta, on lisäksi kam panjan seu­ rauksena ottanut m yyntilistoilleen uu­ den tuotteen L attiakanalan munat. □ P äivi V iin ik a in e n -R o sq v ist

Beaglekortit käännetty toiselle ministerille K uopion yliopiston beaglekokeiden ja urheilulääketieteen eläinkokeiden vas­ taiset kortit on käännätetty opetusm i­ nisteri R iitta U o su k aiselta kulttuuri­ m inisteri T y tti Iso h o o k an a -A su n m a alle. Syynä on se, että kokeita ra­ hoittanut V altion liikuntatieteellinen neuvottelukunta kuuluukin kulttuuri­

H unni! M u is ta tte h a n , e ttä k a ik ­ k iin v eto o m u sk o rtte ih in ta r v i­ ta a n p o stim e rk k i. Jo s k o rtti lä h e ­ te tä ä n ilm an m e rk k iä , v a s ta a n o t­ ta ja jo u tu u lu n a sta m a a n sen p o s­ tis ta . T ä m ä ei ed istä k o rttie n s a ­ n o m a a , v aan sa a v a s ta a n o tta ja n v a rm a sti h a rm is tu n e e n a p ä ä ttä ­ m ä ä n , ettei a in a k a a n aio te h d ä a sia n eteen m itä ä n . Siis 2,30 m e rk k i jo k a k o rttiin !

Alueosastot f

Animalia toimii Täällä toimistossa joudumme usein puhelimessa vastaamaan kysymykseen ’’Mitä te siellä Animaliassa oikein teette?”

Jotta Te lukijat saisitte kuvan siitä, miten Animalia toimii, alamme julkaista lehdessä palstaa, jossa raportoimme tuoreimmista tekemisistämme.

Lista ei ole täydellinen, sillä eläinsuojelutyötä tehdään yhtä aikaa monella eri sekto­ rilla. Puurtava, hiljainen, mutta sitäkin tär­ keämpi taustatyö ei esiinny tällä palstalla sitä kuitenkin tehdään koko ajan, sillä il­ man sitä emme saisi aikaan mitään näkyvämpääkään. Lisäksi listassa esitellään nyt vain keskustoimiston toimintaa. Alueosas­ tot tekevät samanaikaisesti paljon tärkeää toimintaa, josta joitain väläyksiä näkyy leh­ temme alueosastosivulla.

Seuraavassa esitellään Animalian toi­ mintaa sitten viime lehden ilmestymisen, 15.2. asti.

Kokoukset ja sem inaarit □ Päivi Viinikainen-Rosqvist osallistui marras-joulukuun vaihteessa Animali­ an edustajana EU:n alaisen Eurogroup for Animal Welfare -järjestön yleisko­ koukseen Luxemburgissa. Samassa yh­ teydessä pidettiin Maailman Eläinsuojeluliiton WSPA:n Euroopan työryh­ män kokous. □ Riitta Salmi edusti Animaliaa vihreiden eduskuntaryhmän sisäisessä koulutusti­ laisuudessa geenitekniikan ongelmista ja lainsäädännöstä 8.12. □ Kaarina Kivivuori osallistui 10.12. Lihateollisuuden tutkimuslaitoksen järjestä­ mään keskustelutilaisuuteen, jossa käsi­ teltiin mm. teuraseläinten kuljetusta. □ Biotekniikan neuvottelukunnassa on Animalian edustajan Riitta Salmen aloitteesta on perustettu eläinkysymysten jaosto. Neuvottelukunta kokoontui joulukuussa. □ Päivi Viinikainen-Rosqvist on toiminut Animalian edustajana eläinsuojelulakia uudistavassa toimikunnassa. Joulukuun kokoukseen osallistui Kaarina Kivivuo­ ri, ja tammikuun Päivi ViinikainenRosqvist. □ Esiintymistäkin on harjoiteltu, jotta voimme viedä eläinsuojeluaatetta pa­ remmin eteenpäin. Työntekijät, luotta­ mushenkilöt ja alueosastojen edustajat osallistuivat tammikuussa esiintymiskoulutukseen.

32

□ Tammikuun 23. päivä jäljestimme alue­ osastoillemme ja toimintaryhmille gee­ nitekniikkaa koskevan koulutuksen. □ Päivi Viinikainen-Rosqvist osallistui Suomen edustajana Maailman eläinsuojeluliiton WSPA:n järjestämään lehdis­ tötilaisuuteen Brysselissä. Aiheena "humaanit” eli "inhimilliset" rauta-ja ansapyyntistandardit. Aihetta käsitel­ tiin laajasti eurooppalaisessa lehdistös­ sä. Tammi-helmikuussa standardeista käytiin Suomessa useita neuvotteluja standardointiliiton. metsästäjien ja eläinlääkäriliiton kanssa. Kansainväli­ sen standardisoimisliiton ratkaiseva kokouspidettiin Kanadassa 8.—11.2. - ko­ kouksesta lisää tämän lehden sivulla 10.

Kirjelm ät ja yhteydenotot □ Animalia on lähettänyt luolakoiratoimintaa käsittelevän kirjelmän maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle sekä Kennelliitolle, joka on toi­ mittanut sen eteenpäin ko. toimintaa harjoittaville rotujärjestöille. □ Maailman Eläinsuojeluliitolle lähetet­ tiin kirjelmä, että se puuttuisi Karjalan tasavallassa tapahtuvaan koirakoulu­ tukseen, jossa käytetään eläviä karhuja.

O Eläinsuojelulakitoimikunnan jäsenille lähetettiin tietoa kanojen häkkikasvatuksesta ja Ruotsin tilanteesta häkkika­ nalakiellon suhteen. □ Joulukuussa otimme yhteyttä MTK:hon koskien EU:n vaikutusta maatalouden eläinten pitoon sekä eläinten teurastus­ ta. Otimme yhteyttä myös Lihateolli­ suuden tutkimuskeskukseen, jotta he järjestäisivät Englannin mallin mukai­ sen kurssin eläinten inhimillisestä teu­ rastuksesta. LTK suhtautuu asiaan erit­ täin myönteisesti. □ Lähetimme liiton nimissä vetoomukset Ruotsin maatalousministerille sekä eduskunnan maatalousvaliokunnalle, jotta häkkikanalat eivät saisi jatkoaikaa. □ Opiskelijoille, jotka joutuvat tekemisiin eläinkokeiden kanssa, valmistui mieli­ pidekysely, joka levitetään yliopistoi­ hin kevään aikana.

Yleisötilaisuudet ja tapahtum at □ Animalialla oli info-pöytä Helsingin messukeskuksen kansainvälisessä koi­ ranäyttelyssä 5.-6.12. □ 11. ja 18.12. järjestettiin katutapahtumat turkiseläinten puolesta. □ Päivi Viinikainen-Rosqvist esitelmöi tammikuussa Animalian toiminnasta ja eläinsuojelusta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ensimmäisen vuosikurs­ sin opiskelijoille. Oman puheenvuoron­ sa käytti myös Suomen Eläinsuojeluyh-

distyksen toiminnanjohtaja Risto Ryd­ man. □ Kaarina Kivivuori puhui tammikuussa kuluttajayhdistys Vellikellon tilaisuu­ dessa Porvoossa.

ALUEOSASTOT/yhdyshenkilöt:

Esiintymiset tiedotusvälineissä □ TV:n Sunnuntairaportti 17.12. haastatteli Päivi Viinikainen-Rosqvistia Kuo­ pion beaglekokeista. Ohjelmassa näy­ tettiin myös videon pätkä paljon kohua herättäneistä beaglejen juoksutuksista.

Animalia lähetti kokeista kolme lehdis­ tötiedotetta. joita referoitiin eri lehdissä eri puolilla valtakuntaa koko loppuvuo­ den. Animalia osallistui myös laajasti asiaa koskevaan yleisönosastokiijoitteluun: yhdistyksen kannanottoja oli mm.

Savon Sanomissa ja Turun S an o m issa.^ ^ □ 15.12 radion ruotsinkielinen yksikkö t e - ^ ^ ki keskusteluohjelman häkkikanaloista ja Euroopan Unionin vaikutuksista Suomen eläinsuojelutilanteeseen. Stu­ diossa Päivi Viinikainen-Rosqvist ja ylitarkastaja Marita Seppänen maa- ja metsätalousmi ni steriöstä, puhelimessa häkkikanalan pitäjä Oravaisista. □ Häkkikanala-asia on ollut esillä tiedo­ tusvälineissä. Kaarina Kivivuoren kir­ joitus Helsingin Sanomien yleisönosas­ tolla julkaistiin vuoden vaihteessa, ja lehdistötiedotettamme käsiteltiin lehdis­ tössä useaan otteeseen. Yleisradion ruot­ sinkielinen Itä-Uudenmaan aluetoimitus haastatteli Kaarina Kivivuorta aiheesta. □ "Humaaneista” rautapyyntistandardeista oli juttu 13.1. MTV:n uutisissa, samoin Sunnuntairaportissa 23.1. Ani­ malian aihetta käsittelevä lehdistötiedo­ te levisi valtakunnan lehdistöön, ja s itä ^ ^ käsiteltiin laajasti. 13.1. Päivi V iin ik a i-^ ^ nen-Rosqvist kommentoi Yleisradion ruotsinkielisellä kanavalla WSPA:n sa­ masta aiheesta Brysselissä pitämää tie­ dotustilaisuutta, ja 14.1. Yleisradion Jo­ ensuun alueradio haastatteli Päivi Vii­ nikainen-Rosqvistia samasta aiheesta.

c^Q ,

•

ESPOO: Päivi K orhonen, V alapolku 15 A, 02770 Espoo, 90-8057 232 H A NK O : G itta Roos/Z oolife, V uorikatu 11, 10900 H anko, 911-871 70 IISA LM I: N iina A rponen, T om ikatu 12 A 33, 74120 Iisalm i, 977-146 26 JO EN SU U : A nna L iitsalo, Pursitie 7 G 42, 80160 Joensuu, 973-821 102 JÄ R V EN PÄ Ä : Jani Rautiainen, K aukotie 10-12 C 11,04400 J:pää. 90-291 0406 K AJAANI: Sonja K arppanen, Savikontie 28, 87500 K ajaani, 986-375 68 KEM I: M ervi T uohim aa, H arjukatu 5, 94720 Kemi, 9698-340 68 K O KK O LA: Susanna Kreus, O ravankatu 4 A 20, 67800 K okkola K OTKA: Sari Sakki. PL 228, 48101 Kotka, 952-287 811 K U OPIO : Kirsi Siven, H aarakastie 2 E 38, 70800 Kuopio, 971-331 337 LA H TI, alueosaston toim isto: K ariniem enkatu 28, 15140 Lahti, 918-514 002 LOHJA: M ia Erkkilä, V oudinkuja 5 D 41, 08200 Lohja, 912-888 51 M IK K ELI: M arita Laanti. K arjalam m entie 1 B as. 2. 50520 M ikkeli, 955336 986 N IV A LA : M aarit A nnala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde. 983-446 862 N U M M I-PU SU LA : Irm a Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-2266 236 O U LU , alueosaston toim isto: N ahkatehtaankatu 2, 2. krs, 90100 Oulu, 981311 9885 L öytöeläinpalvelu/M ervi Pesonen: 981-5521 618 PIH TIPU D A S: M inttu V uorenm aa, T ahkonpolku 10 B 9, 44800 P:pudas, 946622 12 PORVO O : M arko V irtanen, T om ipolku 1 C 37, 06400 Porvoo, 915-154 582 SEIN Ä JO K I: Leila Pennala, Siipipyöränkatu 11,60100 Seinäjoki, 964-414 0648 TA M PER E: Petra Jalli, Tuularinkatu 4 F 76, 33300 Tam pere, 931-443 654 Eläinsuojeluneuvonta: A nja Toivio, 931-671 974 TU RK U , alueosaston toim isto: H um alistonkatu 14, 2. krs, 20100 T urku, 921310 123 VAASA: Kirsi H aapaniem i, Laivakatu 6 A 5, 65100 V aasa, 961-128 520 O letk o k iin n o s tu n u t r y h ty m ä ä n alueellesi A n im a lia n y h d y sh e n k ilö k si?

O ta y h te y ttä to im isto o n j a ju te lla a n a s ia sta lisää!

Oululaisille oma toimisto O ulun anim alialaiset ovat hankkineet om an toim iston, ja avajaisia juhlittiin helm ikuun alussa. T oim iston osoite on N a h k a te h ta a n k a tu 2, 90100 O u lu , p u h . 981-3119 885. K annattaa soittaa ja varm istua päivystysajoista ennen käyntiä.

Tampereen kokoontum is­ paikka muuttunut A nim alian T am pereen toim intaryhm ä kokoontuu jatk o ssa V u o ltsu n n u o r i­ so k e sk u k sessa, V u o lte e n k a tu 13. L i­ sätietoja saa P e tr a J a llilta , p u h . 9313443 654.

Jäseniltä Lohjalla L ohjan alueen jäseniltä pidetään 14.3. klo 18.00 H a rju la s s a . K ahvitarjoilua ja video- tai diaesitys. Y hteydenotot: M ia E rk k ilä , p u h . 912-888 51.

Lahden Animalialta levy

Oma tiedotusm ateriaali Lahden toim intaryhm än koostam alla levyllä soittavat eläinten hyväksi F au­ na, 3 rd W orld Disease, H ylkiö ja Piina.

H inta 20 mk + postikulut. T ilaukset ja tiedustelut: A n im a lia , K a rin ie m e n ­ k a tu 28, 15140 L a h ti, p u h . 918514 002.

□ Olemme luopuneet suurimmasta osasta vanhaa esitekantaamme. Tilalle olem­ me tehneet näyttävän neliväriesitteen eläinsuojelusta ja Animalian toiminnas­ ta. Esitettä on saatavana molemmilla kotimaisilla kielillä. □ Helena Tengvall teki Animalian käyt­ töön geenitekniikkaa käsittelevän tietovihon. □ Opiskelijaryhmä ja Juliana von Wendtin säätiö julkaisivat uuden opiskelijavihkosen. Turkiseläinten puolesta on tehty adressi sekä valmiita vetoomuskortteja vaatevalmistajille.

A N IM A LIA 1/1994

Kuopion toim intaryhm ä tiedotti m a r­ raskuussa yleisölle mm. Kuopion yliopis­ ton beaglekokeista. Kuva on ryhm än toritapahtuinasta.

A N IM A LIA 1/1994

33

Jalkanaruko tuskaton pyyntiväline?

Tänä vuonna tuli käyttöön uusi kettujen pyydystämiseen kehitelty jalkanarupyydys, jonkajopa Oulun yliopiston tutkijatkin kehuvat olevan oikein asetettuna ketulle tuskaton. Tätä perustellaan sillä, ettei pyy­ dys vahingoita ketun jalkaa. Tällainen asennoituminen on mielestäni kuvaava esi­ merkki ihmisen taipumuksesta pitää eläintä pelkkänä esineenä, jolla ei voi olla esimer­ kiksi henkisiä kärsimyksiä.

Tietyn pyyntimenetelmän aiheuttama kärsimys eläimelle on kuitenkin suoraan verrannollinen siihen aikaan, jonka eläin joutuu olemaan vangittuna. Voimme aivan hyvin kuvitella itsemme samaan tilantee­ seen, sillä myös eläin tuntee vuorenvarmas­ ti hätää, tuskaa ja pelkoa.

Jalkanarulla pyytäjiinkin kuuluu sekä vastuuntuntoisia että välinpitämättömiä ih­ misiä, ja on todennäköistä, että useammin kuin kerran kettu nääntyy nälkään pyydyk­ sen kokemisen syystä tai toisesta estyessä.

Mutta tärkeintä näyttää olevan, että ra­ hanarvoinen turkki ei vahingoitu, eläimen henkisellä kärsimyksellä ei ole väliä muu­ ten kuin juhlapuheiden tasolla.

Tässä mielessä ovat kaikki elävänä pyy­ tävät loukut ja ansat itse asiassa eläimen kannalta huonompia menetelmiä kuin luoti, tai jopa nopeasti tappava myrkky. Toki myrkkypyynnin kieltäminen merkitsee edistystä, mutta jalkanarun salliminen sitä vastoin ei. Eläintensuojelijoiden tulisi ottaa voimakkaammin kantaa tähän näennäisesti ’’humaaniin” pyyntitapaan. Hyvä on usein parhaan pahin vihollinen.

H annu Putkonen 34

Kiitos kirjeestäsi, Hannu. Et ole huolenai­ heesi kanssa yksin.

Kun uutta metsästyslakia tehtiin, Animalia esitti useaan kertaan vastalauseensa rau­ ta-ja ansapyyntiä vastaan. Onneksi eläimen hukuttavat menetelmät saatiin kiellettyä, mutta muita ongelmallisia pyyntivälineitä jäi jäljelle.

Rauta- ja ansapyyntivälineissä ongel­ mallista on se, että monet ennustamattomat tekijät voivat heikentää niiden tehoa. Laki esimerkiksi vaatii, että rautojen on tapetta­ va eläin heti, mutta käytännössä tiedetään, että näin ei aina käy: rauta on jäätynyt, sin­ ne menee väärä eläin, raudan teho ei riitä tms. Ja kuten itsekin totesit, kaikki riippuu loppujen lopuksi käyttäjän vastuuntunnosta ja ammattitaidosta.

Sitten jalkanaruun: Oulun yliopistossa, jossa periaatteessa suhtaudutaan myöntei­ sesti jalkanaruun, on kuitenkin oltu huolis­ saan siitä, että metsästysasetus ei säädä jalkanarulle muita vaatimuksia kuin silmukan koon. Niinpä käytössä on ollut esim. jalkanaruja, jotka ovat aiheuttaneet ketun jal­ kaan kuolion sekä metallisia jalkanaruja.

Jokainen voi vain kuvitella, mitä tapahtuu, kun kettu yrittää hampaillaan kiskoa jalkanarua irti, ja pakkassäällä sen kieli kosket­ taa narun metallia... Jalkanarun tyyppiset laitteet jättävät eläimen myös täysin sään ja petoeläinten armoille.

Tilanne on varsin huolestuttava, koska TV-uutisten 6.1.1994 mukaan turkiseläin­ ten pyynti on maassamme voimakkaassa nousussa. Tähän ovat vaikuttaneet jalkana­ run käyttöönotto, tarhaturkisten kohonneet hinnat sekä laman aiheuttama työttömyys.

Kuten Animalia-lehdissä 3/93 ja 4/93 kerrottiin, Animalia kampanjoi aktiivisesti myös Kansainvälisen Standardisoimislii­ ton (ISO) projektia vastaan, jossa pyritään standardisoimaan ’’humaaneiksi” monissa maissa eläinsuojelusyistä kiellettyjä pyyn­ tivälineitä. Asiasta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 10.

Päivi Viinikainen-Rosqvist

Eläinkauppaa Keltaisessa Pörssissä Mitä eläimiä saa/ei saa pitää ja jälleenmyy­ dä lemmikiksi Suomessa? Ainakin ’’Ilmoi­ ta ilmaiseksi” -lehtien eläinpalstoilla myy­ dään jopa apinoita. Kuinka se on mahdol­ lista? Vaikuttaako asiaan se, että yksilöä väitetään Suomessa syntyneeksi? Entä lis­ kot ja isot papukaijat? Voidaanko turkistar­ hojen moninaisia lajeja myydä myös lem­ mikeiksi? Juuri näin hilleri-ilmoituksen.

Miten asiaan voi puuttua sen ollessa lai­ tonta? Tiedätte poliisien asenteet - eivät puutu edes maaseutujen joka nurkalle si­ dottuihin koiriin, vaikka itse näkevät.

Eläinlääkäreillä on muuta tekemistä, kun selvitellä toisten läänien puhelinnumeroi­

den perusteella myyjää. Siis kenelle ilmoit­ taa? Virheilmoituksistahan peritään maksu - kuinka arvata, onko iso papukaija luvalla tuotu vai muutoin?

Keltaisen pörssin kauhistunut lukija Hei, Keltaisen Pörssin kauhistunut lukija.

Et ole ainoa kauhistunut. Ilmoita ilmaiseksi -lehdissä ilmoitellaan vaikka mitä eläimiä, ja todella epämääräisin ilmoituksin.

Eläinten tuontia ulkomailta rajoittavat eläintautimääräykset, joiden nojalla esim. apinoiden tuonti Suomeen on kiellettyä (poikkeuksena koe-eläimiksi ja eläintarhoi­ hin joutuvat apinat).

Kuten totesit, tilanne kuitenkin muuttuu, kun eläin on Suomessa syntynyt. Apinoista on olemassa yksi ennakkotapaus, jossa sal­ littiin omistajan pitää apina, joka hänen mukaansa oli Suomessa syntynyt. Tapaus oli kuitenkin ristiriitainen ja myönteiset^ päätöksen perusteet heppoiset, joten se fl perusteella ei pidä jättää puuttumatta apinakauppaan.

Apinoiden kauppaan liittyy käytännössä aina salakuljetus tai jokin muu rikos (esim. eläimen luovuttaminen eläintarhasta yksi­ tyiselle). Ylitarkastaja Pirkko Skutnabb maa- ja metsätalousministeriön eläinlää­ kintä- ja elintarvikeosastolta sanookin, että kaikki ilmoitukset apinoiden myynnistä kannattaa laittaa poliisitutkintaan. Asia hoituu menemällä poliisiasemalle, ottamal­ la lehti-ilmoitus mukaan, ja tekemällä kir­ jallisesti asiasta tutkintapyyntö, jossa pyy­ tää poliisia tutkimaan, rikkooko apinan myyjä eläintautisäännöksiä.

Tutkintapyynnön voi tehdä lähimmälle poliisiasemalle, vaikka eläimen kauppaaja olisikin eri läänissä. Samalla voi myös pyy­ tää tutkimaan, noudatetaanko apinan olojen osalta eläinsuojelulakia.

Kirjoittaja epäili poliisin h alu k k u u » toimia eläinsuojeluasioissa. Jos asia ei po­ liisilla etene, voi tilanteesta tehdä kirjallisen valituksen lääninhallituksen (se lääni, jonka alueella ao. poliisiasema on) lääninpoliisineuvokselle tai sisäasiainministeriön poliisiosastolle (puh. vaihde 90-1601).

Matelijoiden tuonti on osittain vapautet­ t u j a niistä lajeista, joiden maahantuonti on sallittu saa tiedon maa- ja metsätalousmi­ nisteriön eläintautitoimistosta (puh. vaihde 90-1601). Isojen papukaijojen tuonti on sal­ littua vain Ruotsista tai Tanskasta: vaati­ muksena on siellä täytetty karanteeni tai al­ kuperä rekisteröidystä kasvatuslaitoksesta.

Sallituista maahantuonneista on kirjanpito edellä mainitussa eläintautitoimistossa, mistä voi tarkistaa linnun alkuperän.

Vankeudessa syntyneitä turkiseläimiä ei suojaa mikään lakipykälä joutumasta lemmikkikaupan kohteiksi. (Hilleri-ilmoituk­ sessa voi sitäpaitsi olla kyseessä myös fretti, arohillerin kesymuoto, joita myydään lailliA N IM A LIA 1/1994

sesti joissain lemmikkieläinkaupoissa.)

Asiaan voi puuttua vain selvittämällä, täyt­ tävätkö eläimen olot eläinsuojelulain vaati­ mukset eläinten hyvästä pidosta. Luonnosta ei eläimiä saa pyytää vankeuteen.

Eläinten kauppaajista kannattaa aina teh­ dä myös ilmoitus lääninhallitukseen (se lääni, jonka alueella kauppaajan puhelinnu­ mero on). Ammattimaista eläinten myyntiä haijoittavien täytyy tehdä eläinsuojelulain 10. pykälän mukainen ilmoitus lääninhalli­ tukseen, ja yleensä epämääräiset eläinten kaupustelijat eivät ole tätä tehneet.

Ilmoitusmenettely on kimurantti eikä ole omiaan rohkaisemaan kansalaista toimin­ taan. On kuitenkin tärkeää, että epäkohtia epäilevä tekee asiasta ilmoituksen. Vain si­ ten voidaan saada eläinsuojelullisesti ky­ seenalainen eläinkauppa tyrehtymään.

Maksua ns. virheilmoituksista ei mene.

Eläinsuojeluyhdistykset antavat ongelmis­ sa neuvonta-apua.

Tulevaisuudessa tilanne uhkaa mennä ^W :n tistä hullummaksi, sillä EU:n mahdolli­ sena jäsenenä Suomi ei pysty pitämään ra­ jojaan suljettuina senkään vertaa kuin nyt.

Tuonti lupahakemuksia on jo nyt jätetty mi­ tä uskomattomimmille eläinlajeille alli­ gaattoreista biisoneihin.

Päivi Viinikainen-Rosqvist

Kaarina Kivivuorelle

#

Animalia-lehdessä 4/93 julkaistiin artikkeli Tampereen yliopistossa tehtävistä deksmedetomidiinikokeista. Tutkimuksemme ei­ vät tähtää krapulalääkkeen kehittämiseen, vaan tavoitteemme on kehittää lääke alko­ holiriippuvuudesta kärsivien ihmisten vai­ keiden, monesti henkeä uhkaavien vieroitu­ soireiden hoitoon. Lääkettä ei ole kaavailtu avohoitoon, vaan nimenomaan vaikeimien vieroitusoireiden tehokkaaseen katkaiuun sairaalatasoisessa hoitolaitoksessa.

Toin tämän hyvin selkeästi esille myös TV l:n uutistoimittajan haastattelussa, mut­ ta toimittajat näemmä tekevät sellaisen ju ­ tun kuin parhaaksi näkevät. Haastattelusta julkaistiin uutisissa toimittajan valitsemia kohtia, ja lisäksi toimittaja oli itse lisännyt juontoon asioita, joita keskustelussamme ei ollut sanallakaan mainittu, kuten esim. kra­ pulan aiheuttamat sairauspoissaolot. Deksmedetomidiinia ei ole tarkoitettu sairauspoissaolojen ehkäisyyn, eikä se ole krapulalääke, vaan vieroituslääke. Tämän olisin kertonut myös Kaarina Kivivuorelle, jos hän olisi ottanut minuun yhteyttä ennen oman artikkelinsa julkaisua.

Animalian lukijoilta saamastani palaut­ teesta on käynyt selväksi, kuinka moralisoivasti ns. ’’suuri yleisö” edelleen suhtau­ tuu alkoholiongelmaisiin. Alkoholiriippu­ vuus on sairaus, joka aiheuttaa paitsi poti­ laalle itselleen myös hänen läheisilleen hy­ vin paljon kärsimyksiä. Vieroitusoireet A N IM A LIA 1/1994

eivät ole ainoa eivätkä edes pahin osa näistä kärsimyksistä, mutta käytännön hoitotyös­ sä on monesti nähtävissä, kuinka vieroitu­ soireiden pelko estää alkoholisoitunutta ih­ mistä lopettamasta juomistaan, ennen kuin elimistö kieltäytyy lopullisesti yhteistyös­ tä. Tässä vaiheessa vauriot elimistössä ovat valitettavasti usein edenneet vaiheeseen, jossa niitä ei enää pystytä koijaamaan, vaikka käytetään äärimmäisen kallista hoi­ toa sairaaloiden teho-osastoilla.

Ryhmämme tulee edelleen jatkamaan ponnisteluja ihmisten (myös alkoholis­ tien!) terveyden edistämiseksi, ja tässä työssä käytämme myös eläinkokeita eetti­ sesti hyvin kestävien periaatteiden pohjal­ ta. Lukijoidenne monissa kirjeissä esiin tuotu ajatus, että lääkkeitä pitäisi testata ’’juopoilla” , on mielestäni hyvin asiaton.

Lääketieteen etiikka edellyttää lääkäriltä pitäytymistä tehokkaiksi ja turvallisiksi tie­ detyissä hoitomuodoissa, eikä lääketutkimusta säätelevä lainsäädäntökään salli lää­ keaineiden testausta ihmisillä, ennen kuin tietyt turvallisuusvaatimukset on täytetty mm. eläinkokeiden avulla. Tutkimuksissamme otetaan jokaisessa vaiheessa huo­ mioon koe-eläinten käytön minimointi ja koe-eläinten inhimillinen kohtelu.

Hyvää Uutta Vuotta ja asiallista yhteis­ työtä toivoen Pia Jaatinen Tam pereen yliopisto

Animaliassa 4/93 ollut kiijoitukseni perus­ tui todellakin TV l:n uutispätkään ja Aamu­ lehden asiaa käsitelleeseen uutiseen. Pahoittelen, että en tarkistanut tietoja suoraan teki­ jöiltä, ja kilvoitukseeni näin pääsi virheitä.

Kirjoitatte, että ’’suuri yleisö” suhtautuu moralisoivasti alkoholiongelmaisiin. Ani­ malian jutun tarkoitus ei suinkaan ollut täl­ lainen vastakkainasettelu. Alkoholiongel­ maisia tulee toki pyrkiä auttamaan, mutta haluamme herättää keskustelua keinoista.

Alkoholismin puhkeaminen on monien te­ kijöiden summa. Sitä voidaan myös ehkäis­ tä ja hoitaa monella eri tavalla. Vieroitusoi­ reiden poistaminen auttaa varmasti alkoho­ listia hetken, mutta se ei poista alkoholis­ min syytä - muuttaako se edes alkoholistin suhtautumista sairauteensa?

Kuten jutussani jo kysyin: onko raitistumispäätös helpompi tehdä yhä uudestaan ja uudestaan, kun tietää, että vieroitusoireita ei tule? Kunnes sitten ollaan siinä kalliissa te­ ho-hoidossa alkoholistin fysiikan tehtyä stopin. Eikä vieroituslääkkeen kehittely eläinkokeineen kaikkineen sekään ole halpaa.

Jäin kaipaamaan lisätietoja tutkimukses­ tanne. Animalia-lehdessä tullaan käsittele­ mään alkoholitutkimusta laajemminkin, jo ­ ten otamme yhteistyötoivotuksen mielel­ lämme vastaan.

Lopuksi: asiattomat kannanotot eivät vie

eläinsuojelua eteenpäin ja ne ovat todella harmillisia. Kirjoittajat ovat kuitenkin var­ masti aidosti huolissaan eläinten puolesta.

K aarina Kivivuori

Räväkämpää mainontaa munille Täällä Seinäjoen Sokoksessa on nyt niitä lattiakanojen munia myynnissä nimettömis­ sä laatikoissa, joissa lukee: 12 kananmunaa, luokittelemattomia, Pyhälahden kanala, Vimpeli. Tämä ei ole myyvää tekstiä, kun vieressä on ison taulun alla: tarkastettuja, painon mukaan pakattuja, kotimaisia KUL­ TAMUNIA, Suomen lipun kanssa. Laatik­ ko painettu kolmella värillä: mustaa, punais­ ta ja keltaista. Vimpelin munat on merkattu tarralla ja laatikko uusiopaperin värinen.

Siihen tarttee laittaa nykyaikainen teksti: ’’ILOISTEN KANOJEN MUNIA Nämä kanat ovat saaneet elää vapaasti laumassa, jossa kukko on pitänyt kanoillen­ sa jöötä ja on ollut oikea kanalan vanhanai­ kainen järjestys.”

Seksi se on joka tänään myy!

Urpu H am m ar

Erinomainen ajatus. Selväähän on, että lattiamunat eivät myy, jos asiakkaille ei mi­ tenkään kerrota, miten ne poikkeavat tava­ nomaisista. Kun näette kaupoissanne näitä ’’piilotettuja” lattiamunia, pyytäkääpä kauppiasta/myymälänhoitajaa laittamaan viereen näkyvä mainosplakaatti, josta käy ilmi munien alkuperä.

Mitä seksiin tulee, ehdottamasi mainos­ lause ei valitettavasti kaikilta osin pidä paikkaansa. Munakunnan ’’Lattiakanalan munista” melko suuri osa tulee sellaisista lattiakanaloista, joissa ei ole kukkoa.

Muuten: Mainoksissa kannattaa aina käyttää elävää kieltä, mutta sellaiset sanat kuin ’’kanalan vanhanaikainen järjestys” näyttävät herättävän yllättävän monen ih­ misen mielessä sovinistis-diktatorisia mie­ likuvia, joilla ei ole mitään tekemistä kano­ jen todellisuuden kanssa. Vapaana kasva­ neen kukon pitämä ’’jööhän” kun tosiasi­ assa on lähinnä sitä, että kukko varoittaa kanoja huomaamistaan vaaroista ja kutsuu kanat löytämiensä toukkien ja muiden suosikkiruokien ääreen (useimmat kukothan jättävät mieluummin itse syömättä kuin ot­ tavat ruokaa kanan nokan edestä).

Harhaluuloa, että vapaiden kanojen elä­ mä olisi jotain ankeaa tyranniaa, olen näh­ nyt hyödynnettävän jopa erään häkkikanalanomistajan PR-esitteessä. Siis: vapaiden kanojen monivivahteinen elämä on monen­ kin mainoslauseen arvoinen, mutta ne kan­ nattaa muotoilla niin, että sisältö ei vääristy matkalla lukijan aivoihin.

Helena Tengvall 35

Nuorten Animalia

Vege-palsta Y

W jrí

'.VI*.

Y-Y':' í?*; ► ^ -v'Y

Y

/

Kysymyksiä ja vastauksia

Tuliko jouluna popsittua herkkuja ylenmäärin? Vieläkö housunkaulus ki­ ristää, vaikka on jo maaliskuun alku?

Mitäpä, jo s kokeilisit kasvisruuan p i­ ristävää ja keventävää vaikutusta!

Perunanokkoskeitto Kasvisruoka on paitsi eläinystävällistä ja terveellistä, myös halpaa - mikä 10perunaa on tärkeää näinä taloudellisesti ankeina 1,2 1 vettä aikoina. Juurekset, vihannekset, hedel­ 1 dl kuivattua nokkosta m ät ja m aljat muodostavat monipuoli­ sen ja kevyen ruokavalion, kunhan (tai pkt pakastepinaattia) yrttisuolaa muistaa, että ruuanlaitossa ja leivon­ 2-3 rkl rasvaa nassa käyttää rasvaa ja sokeria koh­ tuullisesti (lue: niukasti). O lisi myös hyvä syödä paljon tuoreita vihanneksia Keitä kuoritut perunat aivan kypsiksi. ja salaatteja, näissä kun ovat tallella Soseuta, lisää nokkosjauhe (tai sulatet­ kaikki vitam iinit sekä raikas maku. tu pinaatti), mausta yrttisuolallaja ras­ Aluksi kannattaa kuitenkin tutustua valla.

Lisää vettä, jos keitto on kovin paksua.

Kiehauta. alan salaisuuksiin. Kasvisruokakitjoja löytyy kirjastoista ja kiijakaupoista.

Hiljaa hyvä tulee. Voit aloittaa esi­ merkiksi pitäm ällä yhden tai kaksi kasKevätsalaatti vispäivää viikossa. Puolen vuoden ku­ luttua osaatkin sitten jo 25-50 herkul­ M ungpavun itu ja lista reseptiä... Lisää tietoa kasvissyön­ Sinimailasen ituja nin iloista saat syksyllä -93 perustetus­ l Auringonkukan versoja ta V egaaniliitosta, P L 320, 00151 \ Porkkanaraastetta

Helsinki, puh. 90-296 3025/M artti Bergestad.

K a tja tiedusteli, kuinka voi vaikuttaa nikotiinilaastareiden kehittelyssä käy­ tettäviin eläinkokeisiin.

N ikotiinilaastareita ovat kehittäneet Ciba G eigy ja Kabi Pharm acia. V oit kirjoittaa yhtiöiden Suom en konttorei­ hin ja kertoa asiallisesti m ielipiteesi ko. eläinkokeista. O soitteet: C ib a G ei­ gy O y, P L 16,00241 H elsin k i. K ab i P h a rm a c ia O y, R a ja to rp a n tie 41 C , 01640 V a n ta a . Em m e valitettavasti voi auttaa kokeissa käytettäviä eläim iä m uuten kuin ilm aisem alla toiveem m e, että yhtiö luopuu eläinkokeista.

E .I.:lle, P V :lle ja ” L ove, p eace, & h a p p in e ss’':lle : T ilanpuutteen vuoksi em m e ikävä kyllä voi vastata kosm etiikkatuotteita koskeviin kyselyihin.

V astauksen saa tilaam alla kosm etiikkaesitteen toim istolta. Syvällisem pää tietoa jan o av at voivat tilata m yös ’’Eläim et kosm etiikkateollisuudessa’’ -tieto vihon.

E.I. tarkoittanee W A SP:lla W SPA :aa

l(purjoa)

Päivi K o r h o n e n

Salaatinkastike I Näin kevään kynnyksellä alkavat koti­ m aiset (varsinkin puhtaasti viljellyt) vihannekset ja juurekset käydä vähiin, ja varsinkin kasvissyöjän ruokasortim entti tuntuu kutistuvan olemattomiin.

Nyt jo s koskaan kannattaa vaivata ai­ vojaan ja vaikka kerran viikossa istua alas suunnittelemaan viikon ruokalista.

Käytä mielikuvitustasi ja loihdi help­ poja herkkuja niistä ruoka-aineista, jo i­ ta saatavilla on.

Piirros: Heljä Lassila 36

dlvettä liotettuja auringonkukan sierm 21dl rciia valkosipulin kynsi Jen/ä ’ 1valkosipulin rkl sitruunamehua rl-> • soijakastiketta tai yrttisuolaa Jauha 5-8 tuntia lionneet, kuoritut sie­ mausteet. menet tehosekoittimessa, lisää vesija

Peruna on hyvää ja sitä saa ympäri vuoden (jopa biologisesti viljeltynä).

Salaatinkastike II ... wyyä Perunasta teet juhlaviakin ruokalajeja, 1 dldlöljyä 1/2 sitruunamehua uuniperunoita, paistoksia, pataa, mu­ 2l ntl sinappia *' • hennoksia ja keittoja. Salaatiksi kan­ valkosipulia nattaa idättää mungpapuja ja sinimaiyrttisuolaa lasta sekä versottaa auringonkukkaa ja 2 tl hunajaa tattaria. Jos idättäminen ja versottami(yrttejä maun mukaan) nen eivät luonnista, saat näitä vihreitä ravintopommeja kaupastakin.

Tässä erittäin helppoja edullinen peSekoita aineet keskenään (hunaja liu­ runakeiton ohje. Nokkosen tilalla voit kenee hyvin sitruunamehuun). käyttää pinaattia tai mangoldia.

Aurinkoista kevättä teille kaikille! toivoo Satu M oilanen

•

Turkistarhan pieni punakettu ei koskaan unohda painajaistaan kärsim äänsä kipua alistum ista, pelkoa.

Se katsoo häkistään kosteilla tuskan täyttäm illä silm illään eikä koskaan anna anteeksi ihm iselle.

eli M aailm an eläinsuojeluliittoa.

W SPA :an voi liittyä jäseneksi. O ta yh­ teyttä seuraavaan osoitteeseen: T h e W o rld S ociety fo r th e P ro te c tio n o f A n im als (W S P A ), 2 L an g ley L an e, L o n d o n , S W 8 1 T J, U n ited K in g d o m . □ □ □ ’’V iv ien n e” kyseli, m inkälaiset olta­ vat angorakaneilla on tarhoilla, jo illa tuotetaan villaa. Suom essa käytetään kasvatuspaikkana usein vanhaa tuotan­ torakennusta, esim erkiksi navettaa tai sikalaa. K aneja pidetään pienissä yksittäishäkeissä, jo issa ne eivät välttä­ m ättä edes m ahdu seisom aan. L äm pö­ tilaa ja valaistusta säätelem ällä saate­ taan vaikuttaa villan kasvuun ja eläin­ ten hedelm ällisyyteen. A ngorakaneista voidaan käyttää villan lisäksi m yös liha ja nahka.

H äkeissä elävät eläim et eivät voi to ­ teuttaa luontaista käyttäytym istään, jo ­ ten tällainen kasvatusm uoto ei ole eläinsuojelullisesti hyväksyttävä. ” V iviennelle” ja m uille ky selleille tie­ doksi: Pii = Päivi K orhonen on liiton johtokunnan jäsen ja Espoon alueosas­ ton yhdyshenkilö. □ □ □

Seuraavassa vastauksia sinulle, jo k a lähetit pitkän nim ettöm än kirjeen. T oi­ vom m e todellakin, että vastaisuudessa laitatte kirjeisiinne yhteystiedot.

Jokainen, jo k a hyväksyy liiton p eri­ aatteet ja m aksaa jäsenm aksun, voi liit­ tyä jäseneksi. A la- tai yläikärajaa ei ole.

U uden m etsästyslain m ukaan kesyä kissaa ei saa tappaa. K uitenkin taatak­ sesi lem m ikillesi turvallisen ulkoilun, paras ja ainut tapa on edelleen taluttaa kissaa valvotusti valjaissa.

K aikki yhdyshenkilöt luetellaan A nim alia-lehden alueosastosivulla (tässä num erossa sivulla 33).

Jos löytää karanneen lem m ikkieläi­ m en, se pitäisi toim ittaa kaupungin tai kunnan eläinsuojeluviranom aisille, jo llei itse pysty antam aan sille väliai­ kaista kotia, kunnes oikea om istaja löytyy.

L uonnonvaraisten eläinten poikasiin ei saa koskea. Silloinkin kun em oa ei näy, se yleensä piileksii lähellä tai on tulossa im ettäm ään poikastaan m yö­ hem m in.

H y v ää a lk a n u tta to im eliasta e lä in su o je lu v u o tta 1994!

T : Pii & H eli

Piirros: Taisa Ojansuu

S a ri K.

In M e m o ria m P uputti P orkkana P ähkinäsilm ä s. 8.6.1987 k. 29.11.1992 Sun unesi valkea p o lku se Taivaan rannalle vie.

On kullalla viitoitettu kuolem an p u htahin tie.

Syvästi kaivaten H anna & Pim u H iljaa sulle hauta luodaan, hiljaa sinne lasketaan.

H iljaa sitten hautakum pu kyynelillä kastetaan.

A N IM A LIA 1/1994

37

DjurensRütt!

_

d

Tilaa tietoa eläinsuojelusta

^

Jäsenhankintakilpailu päättyy täm än lehden ilm estyessä. K ilpai­ lun päättym isaika, jo n k a alunperin piti olla 31.1.1993, jäi valitettavasti pois viim e A nim alian ilm oitukses­ ta. Siksi olem m e luonnollisesti ja t­ kaneet kilpailuaikaa A nim alian 1/ 94 ilm estym iseen saakka. N äin k u ­ kaan osallistunut ei tipahda pois.

Pahoittelem m e sekaannusta - hyvä puoli asiassa on se, että näin Anim alia sai enem m än uusia jäseniä!

Jos haluat vielä osallistua kilpai­ luun, postita viim e lehdessä ollut kilpailukaavake A nim alian toim is­ toon m ahdollisim m an pian, kuiten­ kin 14.3. m ennessä. Pyydä m yös suosittelem iasi henkilöitä liitty­ m ään ennen 14.3. Palkinnot arvo­ taan 30.3. V oittajille ilm oitetaan postitse, ja heidän nim ensä ju lk a is­ taan seuraavassa A nim alia-lehdes-

Etsimme Vipsulle uutta rakastavaa kotia maalta Vipsu on entinen koekoira, ja trau­ m aattisten kokem ustensa vuoksi ih­ misarka. Siksi ehdoton edellytys uudelle kodille on, että V ipsua voi ulkoiluttaa om assa pihapiirissä.

Luonteeltaan V ipsu on hyvin eloisa, utelias ja seurallinen. V ipsun tari­ nan voi lukea A nim aliasta 2/93. Jos voit antaa V ipsulle uuden kodin, soita 90-7284 399/M inna Petra.

E S IT T E E T J A JU L IS T E E T E sitteet ja ju listeet ovat m aksuttom ia, suurista tilauksista pe­ rim m e postikulut. M erkitse rasti ruutuun haluam iesi kohdalle.

Vill du läsa m era om djurskyddsärenden p a svenska? Du kan beställa N ordiska Sam fundets (en svensk djurskyddsförening, som m otsvarar A nim alia) tidning D jurens Rätt frän följande adress: N o rd isk a S am fu n d e t m o t P lä g sa m m a D ju rfö rsök, E d e lc ra n z v ä g e n 2,12938 H a ­ g e rste n , S v erig e.

Maatiaisseminaari

Onnen suosikit

eli puheenaiheena uhanalaiset koti­ eläimet ja kasvilajit

ELMA-messujen yleisökilpailussa voitti Kukko kosioretkillä -kirjan Pau­ liina T akam aa ja Eläinten puolesta -kirjan M arjaana Ilomäki.

International Horse Showssa hevostaulun voitti Elina Purhonen ja Eläin­ ten puolesta -kirjan Kaisa Kankaala.

Onnittelut voittajille!

järjestetään Savonlinnan Kristillisessä Opistossa 10.-12.6.1994.

Tiedustelut: T arja Hirvonen, Sa­ vonlinnan Kristillinen Opisto, Ritalanpolku 1, 57600 Savonlinna, puh.

957-537 007.

12 -VUOTIAS KATUPOIKA. 3 TONNIA PAINAVA MIEKKAVALAS USKOMATTOMAT YSTÄVYKSET. UNOHTUMATON SEIKKAILU.

LIITY KENNELLIITTOON Jäsenetuna saat mm. Suomen laajalevikkisimmän lemmikkilehden eli KOIRAMME-lehden. Lehden tarkastettu levikki on jo yli 100 000 kpl. 10 numeroa, 1 000 sivua vuodessa.

Jäsenmaksu aikuisilta 106 mk, 8-17-vuotiailta 70 mk.

Liittyminen käy kätevimmin puhelimitse, puh. 90-805 7876.

T ie to p a k e tit (sisältävät ajankohtaista kam panjam ateriaalia) □ E läinkokeet □ Turkistarhaus/m etsästys □ Eläim et m aataloudessa

•

E rity ise sitte e t □ A nim alian yleisesite (sisältää jäsenm aksupankkisiirron) □ K osm etiikkaesite □ Juliana von W endtin Säätiö tieteen tukem iseksi ilm an eläin­ kokeita -esite □ O piskelijaesite (suunnattu lääketieteen, biologian ym s. alo­ je n opiskelijoille) Joukkoesitteitä jakeluun, m ä ä rä :----------- kpl A nim alian tuotteiden hinnasto □

M aterial p ä svenska

Ju lis te e t □ ’’K ana ei ole k o n e” häkkikanalajuliste □ T urkiseläinjuliste T ie to v ih o t (perim m e 10,-/k p l kopiointikustannusten peittäm i­ seksi) □ E läim et kosm etiikkateollisuudessa □ Eläinsuojelun nykytilanne Suom essa □ H äkkikanalat □ N upoutus ja kastrointi □ E m akoiden kasvatus □ U U T U U S: E läim et ja geenitekniikka

L A IN A T T A V A T A V -V Ä L IN E E T D ia s a rja t □ Y leisdiasarja eläinsuojelusta, 24 kuvaa □ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ M aatalouden eläim et, 19 kuvaa □ T urkiseläim et, 15 kuvaa □ Y leisdiasarja nuorim m ille (mm. alaasteille), 18 kuvaa D iasarjojen m ukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleism ateriaalia.

V a lo k u v a n ä y tte ly t □ 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alueilta.

Sopii kirjastoihin, kouluihin, näyttely- j a kerhotiloihin jne. □ ’’K adotettu P aratiisi” -kuvanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 kuvaa ja kuvatekstit. □ T urkiskuvanäyttely, 13 kuvaa ja kuvatekstit.

V ideot □ H eidän tulevaisuutensa on Sinun käsissäsi, n. 15 m in, suom. tekstitys □ R uokaa ilm an kärsim ystä, video kasvissyönnistä ja eläinten tehokasvatuksesta, n. 25 min, suom. tekstitys □ N ooan Arkki, video pääuskontojen suhtautum isesta eläi­ miin, n. 25 m in, suom. äänitys (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai eläm änkatsom ustiedon tunneille) □ Kadotettu Paratiisi, video kansainvälisestä apinakaupasta, 20 min, engl. äänitys A V -v älin eid en la in a a m ise n ’’p e lis ä ä n n ö t” : - L ainausm aksu on 10,-, lisäksi perim m e postikulut. (Jos olet A nim alian jäsen , lainaus on ilm ainen; m aksat siis vain posti­ kulut.)

- L aina-aika on n. 2 viikkoa, ellei m uusta erikseen sovita.

- V ain yksi diasarja tai video kerrallaan, ellei m uusta erikseen sovita.

- L ainaaja sitoutuu käsittelem ään lainaam aansa m ateriaalia huolella ja palauttam aan sen toim istoon hyvässä kunnossa.

- H UOM ! Tee varauksesi hyvissä ajoin. Em m e voi taata, että toivom asi m ateriaali on vapaana. L ainaukset toim itetaan varausjäijestyksessä.

Kesäkuun Animaliassa:

Tilaaja/lainaaja:-----------------------------------------------------------------

Osaavatko eläimet ajatella?

O soite:------------------------------------------------------------------------------

D elfiinit keskustelevat keskenään. Sim panssi voi yltää kie­ lellisiltä kyvyiltään kaksivuotiaan ihm islapsen tasolle.

O saavatko eläim et todella ajatella, ja m itä täm ä m erkitsee ihm iselle?

Minkki on vöeläjä ja uimataituri

Puhelin (A V -välineitä la in attae ssa ):------------------------------------T ilauksen/varauksen voit tehdä m yös puhelim itse, 90-148 4866 arkisin klo 12-17, tai telefaxina 90-148 4622.

’’E läm ää vapaudessa” -kirjoitussarja jatk u u - nyt ovat vuorossa turkistarhojen eläinlajit. Y lellisyyden sym boli m inkki on luonnossa vikkeläliikkeinen saalistaja, jo lle ve­ den läheisyys on lähes elinehto.

Kymmenen myyttiä metsästyksestä O nko riistakantojen säätely m etsästäm ällä hyödyksi luon­ nolle? O vatko ’’heti tappavien” nim ellä m yytävät ansaraudat heti tappavia? T utkim m e yleisim piä m etsästykseen liittyviä uskom uksia ja katsom m e, m ikä niissä on totta ja m ikä ei.

A N IM A LIA 1/1994

A N IM A LIA 1/1994

39

Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua VAATTEET H u p p a ria su (h u p p a ri j a housut) Lämmin asu kotimaista puuvillaa. Taskut sekä hupparissa että housuissa. Hupparissa kuvana lentävä hevonen sekä teksti ’’ELÄKÖÖN ELÄIM ET” . Lapsille koot 120-130 cm, väri vaaleankeltainen, hinta 120,-. Aikuisille koot L ja XL, väri pinkki, alennettuun hintaan 140,-. T ila a n kpl koko Y h d isty stu n n u sh u p p ari 9 0 ,M usta hihaton puuvillahuppari, painatuksena logohiiremme.

Sopii sekä naisille että miehille. Reilu mitoitus (sopii vaikka villapaidan päälle), koot S-X L . T ila a n kpl koko T u rk isk a m p a n ja n u p eat p aid at V alloittava ketunpoika ’’V ictor” värikkäänä painatuksena, Tpaitana tai collegena. M olemmissa värit valkoinen tai harmaa, koot S-X L. Tilaa nopeasti, näiden suosio yllätti meidätkin!

College 150 - T ila a n kpl koko väri T-paita 7 0 ,- T ila a n kpl koko väri Mahdollinen vaihtoehtoväri/-koko:

K IR JA T E läinten puolesta/H elena Tengvall, 8 7 ,Kaikki mitä olet halunnut tietää eläinsuojelusta ja vielä enem ­ mänkin! Jokaisen eläintenystävän käsikirja. T ila a n kpl O ik eu tta eläim ille/Peter Singer, 120,— Kansainvälisen eläinsuojeluliikkeen perusteos, runsaasti tietoa myös Suomesta. T ila a n kpl E läinten E T Y K /useita kirjoittajia, 5 0 ,Asiaa ja pohdintaa eläinten asemasta. T ila a n kpl Y m päristöetiikka/L eena Vilkka, meiltä vain 150,- (ovh. 190,-) Hyvä perusteos ympäristönsuojelun filosofiasta, elämiä tieten­ kään unohtamatta. T ila a n kpl L apsille (vaikkapa p ääsiäislahjaksi): K ukko k osioretkillä ja T y h jä s a a ri yhteishintaan 120,- (tai yk­ sittäin 80,-/kpl) Ihastuttavat, värikkäät kuvakirjat lapsille. Hauskat tarinat, jo is­ sa m ukana eläinten kunnioitus!

Tilaan kirjapakettia (sis. m o lem m at) kpl tai yksittäin: k u kkokirjaa kpl, saarik irjaa kpl K O R T IT , M E R K IT , T A R R A T ...

U U TTA ! P ääsiäisk o rtti, 4 ,Lähetä tänä vuonna pääsiäistervehdyksesi Animalian kortilla!

Samalla korttisi viestittää eläinsuojelun puolesta. Nelivärikuvassa kissanpentu pääsiäisaterialla, syömässä vapaiden kano­ jen munia. T ila a n kpl

M u u t k o rtit - Korttinippu, jossa neljä eri kuva-aihetta: naali, turkiskettu, va­ las ja leijona, yhteensä 10,-. T ila a n nippua - Onnittelukortiksi sopiva kaunis karhukortti (Oulun alueosas­ to), 3 ,-. T ila a n kpl - Värikäs ’’Paradise L ost” -apinakampanjan kortti, 3 ,-. Tilaan kpl R in tam erk it 8 ,- 4-värinen ’’Häkkikanalat historiaan” -merkki, tila a n kpl - ’’Fur is dead’’ -turkiskampanjamerkki (punamusta), tila a n ..... kpl - ’’Animal Liberation, Human Liberation” merkki, tila a n ..... kpl - ” EI eläinkokeille” -merkki (hiiri), tila a n kpl T a r r a t Logohiiri-tarra-arkki, 15 pyöreää tarraa, 10,-. Tilaan . — kpl ( - Eläinkokeeton kosmetiikka -kampanjan tarra-arkki, 16 tarraa, 10,-. T ila a n kpl - EI MAINOKSIA, KIITOS -ovitarra, kuvassa logohiiremme, 5 ,- T ila a n kpl M U U TA PIE N T Ä KIVAA E läin aih eiset k o rv a k o ru t 35,-/p ari tai 18,-/kpl.

Jäljellä vielä pieni erä kauniita, kevyitä puukoruja.

Pikkukissat, väri punainen tai sininen Isot kissat, väri pastellin lila/pinkki Kissanpäät, väri musta tai voimakas lila/pinkki Norsut, punainen Tilaan: K o ru p ari..............a ih e ,............ väri .

Yksittäinen k o r u a ih e , väri Mikäli haluamasi korut ehtivät loppua, mahdollinen vaihtoehtoväri ja/tai a ih e :......................................

U u sio p ap erik u o ret ja/tai k irje p ap erileh tiö Kuorinipussa ja lehtiössä painatuksena viittä erilaista eläinhah­ moa (kani, karhu, kettu, kissa, koira). Tilaan: kpl kuorinippuja, 16,- (20 kuorta) kpl lehtiöitä, 2 0 ,- (40 arkkia) kpl kuorinippu- ja lehtiöpakettia, yhteishinta 3 2 ,E läinsuojelusingle 10,- (ennen 15,-) ^ Kappaleet ” Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen” . T ila a n k™ U UTTA! E läin- j a kasviaiheiset p o stim erk it keräilijöille Joka paketissa 25 postimerkkiä eri puolilta maailmaa. Tilaan: pakettia eläinaiheisia merkkejä pakettia kasviaiheisia merkkejä N ÄIN T E E T T IL A U K SE S I: Postitse osoitteella Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsin­ ki.

Puhelimitse arkisin klo 12-17, numeroon 90-148 4866.

Telefaxina ympäri vuorokauden, numeroon 90-148 4622.

Yli 4 0 ,- tilaukset toimitetaan postiennakolla. Kaikkiin lähetyk­ siin lisätään postituskulut ja 4 ,- käsittelykuluja.

K IIT O S T IL A U K SE STA SI! Tilaajan nimi Osoite ..........

H U O M ! Tuotteita voit myös käydä ostamassa suoraan Animali­ an toim istoista Helsingissä (Porvoonkatu 53), Turussa (Huma­ listonkatu 14, 2. krs.) ja Oulussa (Nahkatehtaankatu 2, 2. krs.).