Animalia 2/1994

Animalia ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALM AGASIN FÖR DJURSKYDD

Edistystä eläinkuljetuksiin Euroopassa?

Osaavatko eläimet ajatella?

Eläinsuojelulain jännityksen hetket

o

E lä in su o je lu liitto A n im alia D ju r s k y d d s fö rb u n d e t A n im a lia Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oi­ keuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka ai­ heuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäyty­ mistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopetta­ maan turhat ja tuskalliset eläinkokeet. Li­ säksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asen­ nekasvatuksen ja tiedottamisen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudis­ tamiseen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

Johtokunta/Styrelsen Veli-Risto Cajander, fil.kand.

Marja Hautakangas, toimittaja Päivi Korhonen, maanvilj.tekn.

Anna Lindqvist, fil.yo Pekka Liukkonen, artenomi Hannele Luukkainen, valt.lis.

Minna Varonen, tekn.yo Heli Sajaniemi, yo Riitta Salmi, Luk Päivi Viinikainen-Rosqvist, fil.maist.

Leena Vilkka, fil.lis.

Riitta Yli-Tainio, fil.yo P uheenjohtaja/O rdforande Leena Vilkka, Martinkatu 9-11 B 27, 05800 Hyvinkää Toimisto/Kansli Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopimuksen mukaan Asiakaspalvelu: puh. 90-148 4866 (Huom: tilaukset, jäsenasiat, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän nume­ roon.)

Toiminnanjohtaja Päivi ViinikainenRosqvist, puh. 90-148 5511 Tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori, puh.

90-148 2646 Telefax: 90-148 4622 Jäsenmaksu/M edlemsavgift 60 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 100 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1200 mk SYP 229 818-189 Lahjoitukset/D onationer SYP 200 138-1934 T estam entit/T estam enter ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut toi­ minnanjohtajalta puh. 90-148 5511.

Kilpailuvalttina eläinsuojelullisuus

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

2 /9 4

19. v u o sik e rta

Tässä numerossa

A n im a lia -le h ti V astaava toim ittaja: Kaarina Kivivuori Ulkoasu: Helena Tengvall Valokuvien copyright: Animalia, ellei toi­ sin mainita Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy 1994 Iimestysmisaikataulu 1 maaliskuu 3 syyskuu 2 kesäkuu 4 marraskuu Ilmoitushinnat 2/1 sivu 5500 mk 1/4 sivu 1000 mk 1/1 sivu 3000 mk 1/8 sivu 500 mk 1/2 sivu 2000 mk takakansi 5000 mk Irtonum erom yynti: Akateeminen Kirja­ kauppa.

Seuraavan lehden aineistopäivä 17.6.1994.

Aineisto lähetetään os. Animalia/Kaarina Kivivuori, Porvoonk. 53, 00520 Helsinki.

Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä.

J u lia n a von VVendtin S äätiö T ie tee n E d istä m isek si Ilm a n E lä in k o k e ita Säätiön tarkoituksena on edistää sellaista ihmisten tai eläinten terveyden hyväksi harjoitettavaa tieteellistä tutkimusta, jossa menetelmänä ei käytetä eläinkokeita.

Osoite: c/o Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Puh. 90-146 4865.

Lahjoitukset: SYP 200118-42627 PSP 4248 81-3 Ebba von Wendtin rahasto: SYP 200118-35837 Valentina Rosenlewin rahasto: SYP 200118-42619

Pääkirjoitus ................................................. 3 Eläin ja ihminen

Osaavatko eläimet ajatella? ............................................. 4 Kotimaasta

Lakipykäliä avuksi eläimille? .............................. 7 Eläm ää vapaudessa, osa 4: M in k k i.................................. 10 Ajankohtaista ................................... 12 E duskunnasta ................................... !A H urttauutisia ....................................

Kymmenen myyttiä metsästyksestä .................................. 16 Maailmalta

Ruotsin kanoja k a tso m a ssa.........................................18 Taistelu rautapvvntistandardeista j a t k u u ........................21 Non-stop-matkalla m aasta to ise e n ...................................22 Suomessa Euroopan laadukkaim m at eläin k u ljetu k set?.............................. 23 U lk o m ailta......................................... 24

KYLLÄ NIMENOMAAN SIELLÄ 56 ON s.

TÄRKEÄTÄ /

tuottaja perinteisesti haluaa pitää eläi­ m iä niin, että hän voi luoda henkilö­ kohtaisen suhteen eläintensä kanssa.

O lisi tietysti naiivia uskoa, että kaik­ ki m aatalouden ongelm at ratkaistaisiin eläin- ja ym päristöystävällisin tuotan­ tom enetelm in. M utta kun m aatalous jo k a tapauksessa on tilanteessa, jo ssa vanhat konstit eivät enää auta, tällainen tuotanto tarjoaisi uuden ponnahduslau­ dan tulevaisuuteen.

H uhti-toukokuun taitteessa A nim a­ lia neuvotteli M a a -ja m etsätaloustuot­ tajien keskusliiton (M TK) edustajien

K irjat ................................................. 26 Elokuvat ............................................27 L u k ijo ilta ........................................... 28 Toim intaa ..........................................30 Animalia toimii ................................ 34 Nuorten A n im a lia............................ 36 Vege-palsta ........................................3 |^ K Myyntituoteluettelo .........................3 ^ ^ ^ Kannen kuva: Veli-Risto Cajander

K u n o so itteen m u u tta a m u ista a , n iin le h d en k u lk u lu istaa!

O soitteenm uutoskorttej a postista m aksutta.

KUINKA NUN

T Ä Y T Y y OSATA KIRJOITTAA TESTAMENTTI

kanssa tuotantoeläinten asem asta uu­ dessa eläinsuojelulaissa. M yös EU -näkym ät olivat esillä. N äkem ykset olivat yhteneväiset mm. laiduntam isen ja yleensäkin liikunnan m erkityksestä eläim ille.

H ankalin kysym ys on edelleen ka­ nojen häkkikasvatus, jo n k a kieltäm i­ seen tuottajat eivät ole ainakaan tässä taloudellisesta tilanteessa valm iita suostum aan. □ P äiv i V iin ik a in e n - R osqvist to im in n a n jo h ta ja

_____________________________________ y

Vakio-osastot

RO TTA

SIELLÄ KOE'ELAlNLABoRATDRlOiiA NE KUULEMMA OPETTAVAT TEITÄ LUKEMAAN JA KIRJO IITAMAAN. ONKO SIINÄ MITÄÄN JÄRKEÄ 7

Liittyi Suom i E uroopan unionin jä sen ­ eksi tai ei, m aam m e m aatalouspolitiik­ ka jo u tu u m uutoksen kouriin G A TTsopim uksen m urtaessa m aatalouden tukiaisjäijestelm ät j a rajasuojat.

T uottajat ovat huolissaan tulevai­ suudesta. E ikä kehitys eläinten kannal­ takaan lupaa hyvää: tehotuotanto li­ sääntyy, eksoottisia eläim iä aletaan tarhata lisäansioiden toivossa ja eläinsuojelutavoitteet jä äv ä t yhä enem m än taloudellisten tekijöiden jalkoihin.

M utta onko täm ä ainoa horisontissa hääm öttävä visio? ” T eho-E uroopassa” Suom en m aa­ talouden on vaikea kilpailla m äärällä ja alhaisilla hinnoilla. Sen sijaan laatu voisi olla kilpailuvalttim m e. Ruotsin tuottajajärjestö lähtee EU :hun lippu liehuen: m yyntivaltteina ovat mm. eläin- ja ym päristönsuojelullisuus. kY hä useam pi eurooppalainen kuluttaja valitsee eläinsuojelullisesti tuotettuja elintarvikkeita.

Jotta R uotsin rinnalle päästäisiin lip­ pua liehuttam aan, täytyy tuotannossa m eilläkin tapahtua eläinsuojelullisia parannuksia. K anat on vapautettava häkeistään, lehm ien on päästävä laitu­ melle, em akkojen joutilaspihattoihin jne.

Perinteinen suom alainen pientila on rakenteiltaan sellainen, jo ssa näm ä m uutokset voitaisiin toteuttaa helpom ­ m in kuin K eski-E uroopan jättiyksiköissä. U skon m yös, että suom alainen

Djurskydd - värt trumf kort i konkurrensen O beroende om F inland gär m ed i EU eller inte, kom m er det att ske betydelsefulla förändringar i vär lantbrukspolitik da G A T T -avtalet gör slut p ä understödsystem och gränsskydd för lantbruket.

Producentem a är oroliga för framtiden. U r djurens synpunkt är utvecklingen inte heller bra: m assproduktionen ökar, uppfödning av exotiska djur inleds i hopp om tilläggsinkom st och djurskyddsm älsättningar ham nar m er och m er i skuggan av ekonom iska faktorer.

M en är detta den enda Visionen vi kan skym ta i horisonten?

F inlands lantbruk har svärt att tävla kvantitativm ässigt och med läga priser.

I stället künde vär konkurrensfördel vara kvalitet. Sveriges producenter är pä väg m ot EU m ed flaggan i topp: de

A N IM A LIA 2/1994

m arknadsför bl.a. djur- och m iljöskydd. A llt flere europeiska konsum en­ ter väljer livsm edel som är producerade pä hum ant sätt.

För att vi skulle kunna nä Sveriges nivä, krävs det djurskyddsenliga förbättringar i vär produktion: hönor bör släppas ur sina burar, kor bör ha möjlighet att gä pä bete, suggor hällas i lös­ drift, osv.

Pä det traditionella finska sm äbruket skulle förändringar som dessa vara lättare att genom föra än i Centraleuropas jätte-enheter.

Jag tror ocksä att den finska producenten enligt tradition vill hälla sina djur p ä ett sätt som m öjliggör personlig kontakt m ed djuren.

D et är naivt att inbilla sig att en djuroch m iljövänlig produktion skulle lösa

alia problem inom lantbruket, men dâ lantbruket i vilket fall som heist àr i en situation dar gam la m edel àr otillrackliga, skulle en produktion av detta slag ge nytt fram tidshopp.

A nim alia forhandlade i slutet av april m ed Lantbruksproducentem as centralorganisation om produktionsdjurens stàllning i den nya djurskyddslagen. À ven E U -frâgom a togs upp.

P roducentem a och djurskyddam a var eniga om betesgângens och m otionens betydelse for djuren.

Den besvàrligaste fràgan àr ànnu buruppfôdning av honor vilket producentem as representanter inte àr villiga att fôrbjuda, âtm instone i denna ekono­ m iska situation. □ Ó v e rsá ttn in g : A n n a L in d q v ist

3

Ajattelun alkujuurilla ollaan, kun eläin pystyy itsenäiseen ongelm anratkaisuun tilanteessa, johon sen vaistot eivät anna suoraa vastausta. M itä tehdä, kun maitotilkka on niin kapean lasin pohjalla, et­ tä kissa ei mahdu työntäm ään päätään lasiin? Täm än maitolasin äärellä kävi useampia kissoja, ja yksi keksi täm än ratkaisun: tassu kastetaan kerran toi­ sensa jälkeen maitoon ja nuollaan maito siitä.

Osaavatko eläimet AJATELLA? n iltapäivä Stanfordin yliopiston liepeillä Y hdysvalloissa. G oril­ lanpoikanen M ik e istuu verkkoaidan vieressä ja koettaa m uistaa kuurojen viittom akielen sanoja, jo ita tohtori F ra n c in e P a tte rs o n on sille opettanut.

M ike tietää, että Patterson päästää sen leikkim ään verkkoaidan toiselle pu o ­ lelle naarasgorilla K o k o n kanssa, jo s se viittoo sanat ulos ja Koko. M ike viit­ too innokkaana ulos, m uttei m illään m uista, m iten K oko viitotaan.

V iittom akielen opetusta jo useam ­ m an vuoden ajan saanut K oko alkaa käydä kärsim ättöm äksi. Se hoputtaa kum ppaniaan viittom alla sille sanat Vierailulle M ike äkkiä, M ike ajattele äkkiä. M ike on edelleen häm m enty­ neen näköinen, ja K oko jatkaa: K okoa

O

hyvä halata. T äm än vihjeen jälk een M ike saa m uodostettua kaivatun viitto­ m an Koko, ja K oko viittoo helpottu­ neena: Hyvä, tietää M ike, sisään M ike.

Oranssia kukkakastiketta, kiitos E läintarhassa syntyneelle K oko-goril­ lalle alettiin opettaa kuurojen viittom a­ kieltä sen ollessa yksivuotias. 19-vuoti­ aana se osasi käyttää yli 800 sanaa. P at­ terson tutkijaryhm ineen on havainnut, että K oko pystyy keskustelem aan m en­ neisyydestä ja poissaolevista henki­ löistä, ihm isten ja gorillojen välisistä eroista ja jo p a kuolem asta. K oko keksii om a-aloitteisesti sam antapaisia viitto­ m akielisiä vitsejä kuin m uutam an vuo-

den ikäiset kuurot lapset. T iukan p ai­ kan tullen se viittoo m yös hätävalheita.

K oko ja M ike eivät ole ainoat kieli­ m uurin ylittäneet ihm isapinat. Siitä lähtien kun am erikkalainen tutkijapariskunta A llan ja B e atric e G a r d n e r vuonna 1966 aloitti v iitto m a k ie le n ^ ^ opettam isen W ashoe-nim iselle n a a - ^ P rassim panssille, on useissa eri tutki­ m uslaitoksissa käynnistetty vastaavia projekteja. K aikki tutkitut ihm isapinat - m uun m uassa sim panssit S a ra h , L u ­ cy, L a n a , S h e rm a n j a A u stin sekä kääpiösim panssi K an z i - ovat oppineet laajan sanavaraston. N e m uodostavat sanoista lauseita j a tekevät om a-aloit­ teisesti kysym yksiä. Ne keksivät myös om ia yhdyssanoja asioille, jo id en nim eä niille ei ole opetettu. V edessä po-

reilevaa hedelm äsuolaa on pyydetty v iittom alla kuuntelujuom a ja persikkajo gurttia ilm auksella oranssi kukkakastike.

Delfiini ymmärtää ihmistä ymmärtääkö ihminen delfiiniä? ^T äsm ällisiä m ääritelm iä sille, m itä P ijattelu on, on m elkein yhtä m onta kuin m äärittelijöitä. K ielentutkijat ovat kuitenkin yksim ielisiä siitä, että esi­ m erkiksi lauserakenteen ym m ärtäm i­ nen ei ole m ahdollista ilm an kykyä ai­ toon ajatteluun.

Puhuvat ja ’’puhuvat” papukaijat E läim illä tehtyihin kielikokeiluihin laajasti perehtynyt am erikkalainen E u ­ g ene L in d e n k iijoittaa 77/ne-lehdessä, m iten taas yksi eläim iin liittyvä klisee on m urenem assa. Papukaijojen ’’p u ­ h e ” ei olekaan vain aivotonta m atki­ m ista, vaan ainakin jo tk u t papukaijat m yös ym m ärtävät, m itä ne sanovat.

K auan on tiedetty, että eräät p apu­ kaijat osaavat esim erkiksi sanoa ’’n ä­ k em iin ” nim enom aan silloin, kun jo k u lähtee huoneesta. T ätä on kuitenkin p i­ detty vain ehdollistuneena reaktiona, jo ssa lintu on oppinut ääntäm ään tietyt äänteet tietyssä tilanteessa.

L inden kertoo jak o - eli harm aapapukaijasta nim eltä A lex, jo n k a ym m ärryskykyä etologi I re n e P e p p e rb e rg on Matkimisen kyky on yleinen etenkin isoilla papukaijoilla. Kuvan arapapukaijojen lisäksi mm. jakot, am atsonit ja kakadut oppivat helposti sanoja.

4

tutkinut viim eiset 15 vuotta. Jakoa pi- . detään kaikista papukaijalajeista k e n ^ f c ties älykkäim pänä, eikä A lex ole p o ik - ^ ^ keus. Pepperberg ottaa tavarakasasta yhden esineen ja kysyy: ’’M ikä lelu?” ja A lex vastaa: ’’P alik k a” . ’’M itä ai­ netta se o n ?” P epperberg jatkaa. ’’P u u ta” , A lex tietää. Se osaa vastata yhtä lailla palikan väriä ja m uotoa kos­ keviin kysym yksiin sekä siihen, onko se suurem pi vai pienem pi kuin jo k in toinen esille nostettu tavara.

L intujen päättelykyvyssä on suuria eroja lajien välillä. Jos keltasirkun p e­ sän äärellä olevaan valokuvaajan piilokojuun m enee kaksi ihm istä ja sieltä tu ­ lee sitten ulos yksi, lintu palaa helpot­ tuneena pesälleen: ihm inen on poistu­ nut, vaara on siis ohi. Sen sijaan korppi osaa todistetusti laskea kahdeksaan.

V arislintuja, jo ih in korppikin lukeu­ tuu, sekä papukaijoja pidetään yleisesti linnuista älykkäim pinä.

AN IM A L IA 2/1994

S im panssit ja gorillat eivät ole tässä kastissa yksin. Y hdysvalloissa työs­ kentelevä tutkija L o u is H e rm a n on opettanut vankeudessa eläviä delfiine­ jä ym m ärtäm ään itse kehittäm änsä viittom akielen sanoja. K un sanoja yh­ distellään erilaisiksi lauseiksi, delfiinit noudattavat ohjeita heti ensi kerralla oikein. Suom enkin T V :ssä viim e vuo­ den tam m ikuussa esitetyssä dokum ent­ tielokuvassa nähtiin m uutam ia väläyksiä H erm anin kokeiluista. H erm an viit­ too sanat henkilö —lainelauta —nouda, ja delfiini A k e a k a m a i nostaa altaassa kelluvan ihm isen lainelaudalle.

D elfiinien keskenään käyttäm ästä luontaisesta vihellys- ja naksutuskielestä on toisaalla tehty lukuisia tutki­ m uksia. Y htäkään täm än kielen ’’sa­ n aa” tutkijat eivät vielä ole pystyneet ym m ärtäm ään. K iistatta on silti havaitANI1M AL IA 2/1994

tu, että delfiinit pystyvät kertom aan toisilleen m onim utkaisem pia asioita kuin ihm isapinat - esim erkiksi varoit­ tam aan kum ppaniaan tietyn m uotoi­ sesta verkosta, jo k a on tietyssä kohdas­ sa allasta.

E räässä kokeessa oli altaan keskellä läpinäkym ätön väliseinä. D elfiinit sai­ vat ruokaa, jo s seinän toisella puolella oleva uros painoi nappia silloin, kun naaraan puolella vilkkui valo. N aaras ilm oitti urokselle heti kun valo alkoi vilkkua, ja uros riensi painam aan nap­ pia. T ietysti voidaan hyvällä syyllä k y ­ syä, m itä tällaiset tem put ja ylipäänsä delfiinien pitäm inen vankeudessa ker­ tovat om asta ajattelustam m e...

Vaistot, matkiminen ja oivallus Porapistiäinen kulkee pitkin kuusenrunkoa etsien reikää, jo k a jo h taisi puu­ pistiäisen toukan kaivam aan käytä­ vään. L öydettyään etsim änsä se munii m unansa puupistiäisen toukkaan. M u­ nista aikanaan kehittyvät porapistiäistoukat käyttävät puupistiäisen toukan ravinnokseen, ja puupistiäistoukan kaivam a käytävä suojaa niitä linnuilta ja m uilta saalistajilta.

’’Etologian ja psykologian uu­ simmat tutkimustulokset ovat antaneet vaikuttavaa näyttöä siitä, että monien eläinten ajat­ telu ja tietoisuus muistuttavat omiamme enemmän kuin on uskottu.” - Pro f Donald R. Griffin, Rockefellerin yliopisto

T erävää harkintaa porapistiäisem on taholta, vai m itä?

T osiasiassa koko tapahtum asarja on puhtaasti vaiston sanelem a, ilm an m in-

”Hieno eläin gorilla. ”

-

käänlaista ajattelua. L uonnonvalinnan ansiosta näm ä vaistojen ohjaam at, aluksi hyvin yksinkertaiset perinnölli­ set liikesarjat ja reaktiot ovat sukupol­ vien m ittaan hioutuneet yhä m onim ut-

Koko

O rava piilottaa pähkinää m aahan. Mehi­ läinen kerää kurjenpolven kukasta met­ tä, josta se tekee hunajaa mehiläistoukkien ravinnoksi. Nämä molemmat toi­ m innat voivat näyttää huolellisesti suun­ nitelluilta. Molemmissa on kuitenkin ky­ symys puhtaista, kaavamaisista vais­ totoiminnoista, joihin ei liity ajattelua.

A jattelun puute ei silti merkitse, että eläin olisi pelkkä robotti. Vähintään ora­ van kohdalla on ilmeistä, että se kokee tuntem uksia samalla, kun se vaistonsa ohjaam ana piilottaa pähkinäänsä.

”Kysymys ei kuulu: Osaavatko ne ajatella? Tai: Osaavatko ne puhua? Vaan: Osaavatko ne kärsiä?” Brittiläinen filosofi Jeremy Bentham (1748-1832) -

näyttää huolelliselta etukäteissuunnit­ telulta.

V aistotoim innat voi ulkopuolelta katsoen erottaa ajattelusta m uun m uas­ sa siitä, että vaistotoim innat ovat syn­ nynnäisiä, lajin jo k aiselle yksilölle y h ­ teisiä. V aistotoim innat ovat m yös kaa­ vam aisia: pensaskerttu rakentaa hei­ nistä ja häm ähäkinseiteistä taidokkaita pesiä, m utta kaikki pensaskertut teke­ vät sen oleellisesti sam alla tavalla.

V ain alkeellisim m at eläinlajit tule­ vat toim een pelkkien vaistojen varassa.

U seim m illa eläim illä vaistoja täyden­ tää oppim inen, jo sta etologiassa (eläin­ ten käyttäytym istieteessä) erotetaan useita eri m uotoja. O ppim isen vaativim m issa m u o d o is sa - m atk im isessaja etenkin oivaltavassa oppim isessa - o l­ laan jo hyvin lähellä aitoa ajattelua.

Einsteinista kirjoahveneen O saavatko eläim et siis ajatella?

Ihm islapsille suunnitellussa, abstrakteihin kuvioihin perustuvassa R a­ vens Progressive M atrices - älykkyystestissä K oko-gorilla sai nelivuotiaana pistem äärän, jo k a vastaa keskim ääräi­ sen kuusivuotiaan ihm islapsen tasoa.

M uissa ihm isten älykkyystesteissä, m m. S uom essakin käytössä olevassa 6

C attellin testissä, K okon pistem äärät vaihtelivat 70:n j a 90:n välillä. Ihm is­ ten keskiarvo on 100, m utta keskuudes­ sam m e kävelee tällä testillä m itattuina n iin 60 pisteen kuin 150 pisteenkin ih­ misiä.

Ilm eistä on, että vähintäänkin ihm isapinat ja delfiinit kykenevät aitoon ajatteluun. M onilla m uilla nisäkkäillä sekä älykkäim m illä linnuilla on h avait­ tu pitkälle m enevää päättelykykyä, jo ­ ka vähintäänkin jo kolkuttelee ajatte­ lun portteja.

T osiasiassa on vaikea vetää yhtä veitsenterävää rajaa, jo n k a toisella puolella olisi aitoa ajattelua j a toisella ei mitään. P ikem m inkin ajattelukyky m uodostaa jatkum on, jo n k a yhdessä päässä on E instein ja toisessa esim er­ kiksi kiijoahven, jo k a on tullut otta­ neeksi suuhunsa yhtä aikaa poikasensa ja ruokapalan, ja näytettyään pitkään neuvottom alta sylkäisee m olem m at ulos, sieppaa sitten ruokapalan suu­ hunsa ja nielee sen, ja ottaa lopuksi poikasen uudestaan suuhunsa ja kantaa sen pesäkuopalle. (Tätä akvaariossa havainnoitua tapahtum asarjaa kuvaa värikkäästi etologi K o n ra d L o re n z kirjassaan E läim et kertovat.)

Tunteminen onnistuu ajattelemattakin T ärkeää on huom ata, että ajattelem i­ nen on eri asia k uin tajunta. Joskus kuulee sanottavan, että eläim et eivät ajattele, jo te n niillä ei ole m yöskään tuntem uksia, jo te n ihm iset saavat teh ­ dä niille m itä huvittaa. T ajuisuus ulot­ tuu kuitenkin paljon suurem paan osaan eläinkuntaa kuin ajattelu.

K yky tuntea kipua, m ielihyvää ja m uita tuntem uksia on helppo havaita niin silakoilla kuin käärm eilläkin, siis jokseen k in puhtaasti vaistojen varassa elävillä eläim illä. M yös ihm isellä m o­ net voim akkaat tunnetilat liittyvät n i­ m enom aan vaistoihin - esim erkiksi vastakkaiseen sukupuoleen tunnettu

avuksi eläimille?

veto tai äidin tarve suojella lastaan.

E läinten ajattelukyvystä saadut uu­ sim m at näytöt on jo sk u s esitetty haas­ teena nykyiselle eläinten kohtelulle.

Eräiden eläinten korkeaa älykkyyttä tai tietoisuutta om asta yksilöllisyydestään on pidetty todisteina siitä, että nim en­ om aan näitä eläim iä ei saisi käyttää vaikkapa tuskallisiin eläinkokeisiin.

Jos itse kuitenkin yritäm m e ajatella loogisesti, eläinten kyvyllä ajatella ei pitäisi olla tässä suhteessa kovin suurta m erkitystä. A jattelukykyisen eläim en voi kyllä uskoa esim erkiksi ahdistuvan vankeudessa enem m än siitä syystä, et­ tä se ym m ärtää vankeutensa jatkuvan m yös tulevaisuudessa. M utta jo se, että eläin kykenee tuntem aan kipua ja k är­ sim ystä, on riittävä syy olla aiheutta­ m atta sille sitä. K ipu tuntuu kipuna riippum atta siitä, kykeneekö eläin k ä­ sitteellisesti pohdiskelem aan kivun olem usta. □

Eläinsuojelulaki on harvoin aihe, joka sytyttää innostuk­ sen kiillon eläinten ystävän sil­ miin. Lakipykälien sisällön hi­ ominen ja erilaiset lakitekni­ set hienoudet saattavat tuntua vain pölyiseltä byrokratialta, jolla ei ole mitään tekemistä elävän elämän kanssa.

Todellisuus on kuitenkin toinen. Eläinsuojelulainsää­ dännön sisältö ratkaisee hyvin pitkälle niiden eläinten elä­ män laadun, jotka tässä maas­ sa elävät ihmisen vaikutuspii­ rissä.

L ähes neljä vuotta kestänyt eläinsuoje­ lulain uudistus on nyt loppusuoralla.

Lakiehdotus on luvattu lausuntokier­ rokselle ’’ennen ruiskaunokkien kuk­ k im ista” . K ansanedustajat pääsevät lakipykälien kim ppuun alkusyksystä.

M yös lain alainen asetus, jo k a sisäl­ tää yksityiskohtaisem pia säädöksiä puitelain yleisistä periaatteista, alkaa olla valm is. M a a -ja m etsätalousm inis­ teriön eläinlääkintä-ja elintarvikeosas­ to toim i nykyajan avoim uuden periaat­ teen m ukaisesti, kun se antoi m yös ase­ tuksen valm istelun eläinsuojelulakia uudistaneen toim ikunnan tehtäväksi.

T oisin kuin sam an m inisteriön riista -ja kalastusosasto, jo k a valm isteli m etsäs­ tysasetuksen pöytälaatikossa, eikä edes suostunut tuom aan sitä kansan­ edustajien nähtäväksi, vaikka näm ä si­ tä nim enom aan pyysivät...

T ek sti j a k u v a t: H ele n a T en g v all

Kirjoja F rancine Patterson - E ugene L in ­ den: K o k o - p u h u v a go rilla.

Suom. Paula K arlsson, O tava 1987.

E läinten ajattelua ja tietoisuutta laa­ jem m in käsitteleviä k itjo ja ei ole ju lk aistu suom eksi. K iinnostuneet voivat kysellä seuraavia englannin­ kielisiä kirjoja suurim m ista kirjas­ toista tai tilata A kateem isen K irja­ kaupan kautta: Stephen Walker: A n im al T h o u g h ts, R outledge and K egan Paul, L ondon 1983.

D onald G riffin: A n im a l T h in k in g , H a r v a r d U n iv ersity P ress, C am bridge 1984.

Bernard Rollin: T h e U n h eed ed C ry : A n im a l C o n scio u sn ess, A n i­ m al P ä in , a n d S cience, O xford U niversity Press, O xford 1989.

A N IM A L IA 2/1994

Luonnonmukainen käyttäytyminen - jokaisen eläimen oikeus

Sami Bldherg

kaisem m iksi. M aapallolla viim eksi k u ­ luneiden satojen vuosim iljoonien aika­ na eläim ille on kehittynyt niin tarkoi­ tuksenm ukaisia vaistotoim intoja, että m onet niistä voivat ihm isen silm issä

Lakipykäliä

Löytökissojen asema tulee näillä näkymin paranem aan eläinsuojelulain uudistuksen myötä.

A N IM A L IA 2/1994

E läim en näkökulm asta katsottuna lain keskeinen tavoite jä ä nykyisessä ehdo-

7

arkaillaan, vaikka E nglantikin on teh­ nyt asiasta päätöksen.

Voiko kärsimys olla tarpeellista?

E läinsuojelulain uudistam iselle oli sel­ vä tarve. A ika on osittain ajanut nykyi­ sin voim assa olevan lain ohitse: tar­ peettom an kivun aiheuttam inen ’’val­ lattom uudesta lyöm ällä taikka räikein äänin m eluam alla” (15. pykälä) tuntuu nykyään huvittavalta. M yös Euroopan yhdentym inen aiheuttaa om at m uutostarpeensa.

V aikka suom alainen eläintenpito ei olekaan täydellistä (vrt. häkkikanalat, turkistarhat), se on eurooppalaisen m it­ tapuun m ukaan hyvää. M yös lakiehdo­ tus antaa eläinsuojelujärjestöille aihet­ ta - j o s ei ihan sam ppanjalla - niin s i i - ^ ^ derillä kilistelyyn.

VeU-Risto Cajander

tuksessa toteutum atta. E läim elle ei taa­ ta m ahdollisuutta käyttäytyä luonnon­ m ukaisesti. L akiehdotus käskee vain ’’ottam aan huom ioon eläinten käyttäy­ tym istarpeet” , m ikä ei ole riittävän si­ tova m ääräys. Sen sijaan m erkittävä parannus, jo ssa tuottajapuoli osoitti uudistushalunsa, on lain m ääräys: ’’Eläinten tulee voida liikkua” . E läin­ ten käyttäytym is- ja liikunnantarpei­ den yksityiskohtaisesta toteuttam isesta on tarkoitus säätää asetuksessa sekä m inisteriön päätöksillä.

A setus säätää eläinten pitopaikasta m ääräten, että sen tulee olla turvallinen

ja hygieeninen. H oidossa olevan eläi­ m en kunto ja terveydentila sekä eläi­ m en pitopaikka on tarkistettava kerran päivässä.

L akiuudistuksen aikana on käynyt selväksi, että tuotantoeläinten eläm än­ laadun kohottam ista sitovin m ääräyk­ sin arkaillaan. K oirien ja kissojen p i­ dolle ollaan valm iita antam aan tiukko­ ja tilavaatim uksia - hyvä niin. K anat sen sijaan todennäköisesti pysyvät ah­ taissa häkeissä pitkälle tulevaisuuteen, koska tuottajat eivät halua taloudellis­ ten syiden vuoksi kieltää häkkikasvatusta.

A setusehdotus, jo k a tätä kirjoitetta­ essa on vielä osittain keskeneräinen, si­ sältää onneksi m onia hyviä uudistuk­ sia. T uottajien m yötävaikutuksella to­ teutunee lypsylehm ien laiduntam inen tai pihattokäytäntö. E läim en koulutta­ m ista säädeltäisiin tiukem m in ja lopettam ism enetelm iä rajoitettaisiin. Sen si­ ja an joutilasem akkojen vapauttam ista

Ruotsin eläinsuojelulaki takaa lehmille oikeuden päästä kesällä laitumelle. Suomen lehmät tulevat hyvää vauhtia perässä.

Pirkkalan tapaus herätti vaatimaan TEHOKKAAMPAA ELÄINSUOJELUVALVONTAA Pirkkalan hevosrääkkäystapaus on kä­ sitelty tiedotusvälineissä halki, poikki ja pinoon. Em m e palaa tässä enää sii­ hen, m itä tapahtui. K auhistelu ja yksi­ tyiskohtien vatvom inen eivät eläim iä auta.

Ilm eistä on, että virallista eläinsuojeluvalvontaa tulisi huom attavasti te­

hostaa, etteivät tällaiset tapaukset pää­ se toistum aan. Itsestään selvää pitäisi m yös olla, että eläinsuojelu kuuluu kai­ kille. N aapurisovun säilyttäm inen ja uskalluksen tai ajan puute eivät saa olla tekosyitä sille, ettei puutu eläinten huo­ noon kohteluun.

23-vuotias suomenhevostamma M arusa isäntänsä Heikki Vanha-Similän kanssa.

- M arusan suku on ollut meillä k antakirjattuna vuodesta 1909 lähtien” , kertoo VanhaSimilä. - M arusa itse on palvellut sukuamme kolmessa polvessa: minua, tytärtäni ja tyttären lapsia. Sillä on ollut neljä varsaa, ja se on yhä oikein hyväkuntoinen.

Maanviljelijä käynnisti kansanliikkeen F orssalainen m aanviljelijä Heikki V anha-Sim ilä suuttui Pirkkalassa sat­ tuneesta eläinrääkkäyksestä niin, että polkaisi pystyyn kansanliikkeen p a­ rem m an eläinsuojeluvalvonnan puo­ lesta. - O li se ju lm a asia. M ietin, että sam a ei saa enää toistua, hän m uistelee.

V anha-Sim ilä järjesti yhdessä A nim alian kanssa m ielenosoituksen Pirk­ kalan kunnantalon pihalla helm ikuus-i sa. Sam oihin aikoihin alkoi nim enkeruu tiukem m an eläinsuojelulain puo­ lesta. P arissa kuukaudessa nim iä kertyi yli 50.000. V anha-Sim ilän tarkoitukse­ na oli luovuttaa nim et presidentti M artti A htisaarelle kevään aikana.

-P re s id e n tiltä ei kuitenkaan löyty­ nyt aikaa eläinsuojelijoille, kertoo V anha-Sim ilä pettyneenä.

-T o iv o tta v a s ti asia saa parem m an vastaanoton eduskunnassa.

E läinsuojelulain uudistus on par­ haillaan käynnissä. P äättäjillä on nyt tuhannen taalan paikka näyttää eläinsuojelum yönteisyytensä: parannukset valvonnassa on toteutettava nyt. Ennen seuraavaa P irkkalan tapausta.

Teksti: K aarina K ivivuori Kuva: Tapio Tuom ela

A N IM A LIA 2/1994

E läinsuojelujärjestöjä on ihm etyttä­ nyt lain periaate, jo ssa kielletään ’’tar­ peettom an k ärsim yksen” tuottam inen eläim ille. T arpeellisuuden m äärittely on aina subjektiivista. K oska esim er­ kiksi eräät taloudelliset seikat katso­ taan sellaisiksi, että kärsim ystä saa tuottaa, toim ii periaate eläinten hyvin­ vointia vastaan.

A nim alia esitti lain valm istelun y h ­ teydessä, että käsitteestä ’’tarpeeton k ärsim ys” luovuttaisiin.

V aadim m e, että kärsim yksen tuottam inen eläim el­ le on kielletty, paitsi m illoin se on eläi­ m en om an hyvinvoinnin takia välttä^m ätöntä tai m uuten lievää ja lyhytai­ kaista. K oska käsitettä ’’tarpeeton kär­ sim y s” käytetään m yös kansainväli­ sissä eläim iä koskevissa sopim uksissa, esityksem m e ei m ennyt läpi.

Löytöeläimet talteen, hormonit pannaan L akiehdotus esittää kunnille velvolli­ suutta huolehtia ’’alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä m uiden vastaavien pieni­ kokoisten se u ra -ja harrastuseläinten ti­ lapäisen hoidon järjestäm isestä” . T ä­ mä olisi parannus nykytilanteeseen, jo ssa vain koirille tulee m etsästyslain nojalla tarjota talteenottopaikka.

E läim en suoritus- ja tuotantokyvyn keinotekoinen m uuttam inen lääkkeillä tai m uilla vastaavilla aineilla olisi eh­ dotuksen m ukaan pääsääntöisesti kiel­ A N IM A LIA 2/1994

letty. T oivottavasti voim m e pitää täl­ laisen kiellon, etteivät paineet EU :sta kum oa sitä heti kohta sen voim aan tu l­ tua.

N ykyisen lain m ukaan am m attim ai­ sesti tai m uuten laajam ittaisesti suori­ tettavasta seuraeläinten pidosta tulee tehdä ilm oitus lääninhallitukselle. U u­ dessa lainsäädännössä käytäntöä tiu­ kennettaisiin niin, että ilm oitus olisi tehtävä hyvissä ajoin ennen toim innan aloittam ista, ja jo s toim inta ei täytä lain vaatim uksia, se voidaan välittöm ästi kieltää ilm an poliisin esitutkintam enettelyä.

K oiran hännän typistys halutaan vii­ m einkin historiaan. M uihinkin eläim il­ le tehtäviin toim enpiteisiin haluttaisiin asetuksella tarkennuksia.

R ituaaliteurastusta ei enää sallittaisi m aassam m e, vaan laki vaatisi, että eläim en tulee olla tainnutettu ennen verenlaskua. T eurastusta ja teurastam otoim intaa säädeltäisiin m uutenkin ny­ kyistä yksityiskohtaisem m in.

Kuka valvoo eläinsuojelua?

V arsinaiseksi m urheenkryyniksi la­ kiuudistuksessa on osoittautunut pai­ kallistason eläinsuojeluvalvonta.

A lunperin lakitoim ikunta harkitsi valvonnan antam ista kuntien vastuulle.

K untien itsehallintoperiaate sai toim i­ kunnan kuitenkin painam aan jarrua: Jos tehtävä olisi kunnilla, laissa ei voisi

m äärätä, kuka kunnassa sitä toteuttaa.

K unta voisi antaa valvonnan vaikka palotarkastajalle, jo s niin haluaisi.

N ykyjärjestelm äkin on ongelm alli­ nen. P aikallistason valvontaa toteutta­ vat kunnan/kaupungineläinlääkäri, ter­ veystarkastaja ja poliisi. T erveystar­ kastaja toim ii kunnan virkam iehenä.

Eläinlääkäri, jo k a m uuten on kunnan virkam ies, on eläinsuojeluvalvontaa toteuttaessaan valtion palkkalistoilla, ja poliisi taas luonnollisesti edustaa valtiovaltaa. Paikallistason valvonta ei siis selkeästi kuulu sen enem pää kun­ nille kuin valtiollekaan.

Poliisi on nyt ilm oittanut luopuvan­ sa m uista tehtävistään kuin suoranai­ sesti rikosten ennaltaehkäisem iseen ja ratkaisem iseen liittyvästä toim innasta.

N iinpä nykyisessä laissa poliisille kuu­ luva valvontatehtävien ’’jä lk ip y y k k i” , kuten hoidon ja/tai ravinnon hankkim i­ nen eläim ille, eläinten m yym inen teu­ raaksi tai eläim en haltuunottam inen, pitäisi siirtää jollekulle m uulle. V aan kelle?

T erveystarkastajilla on ollut ongel­ m ia saada kunnilta m atkakorvauksia tai välineitä eläinsuojeluvalvontaa v ar­ ten. K unnat kun katsovat eläinsuojeluvalvonnan kuuluvan valtiolle.

N äistä epäkohdista huolim atta la­ kiehdotuksessa esitetään entisen paikallisvalvontajärjestelm än jatkam ista.

M uutakaan vaihtoehtoa ei pidetä rea­ listisena.

Elämää vapaudessa, osa 4:

Minkki Rutiinitarkastukset pelastaisivat monia eläimiä A nim alia on alusta saakka esittänyt jä r ­ jestelm ää, jo ssa m aa olisi ja ettu piirei­ hin (jollainen olisi esim erkiksi suuri kaupunki tai m aaseudulla useam m an kunnan alue), jo issa kaikissa olisi yksi eläinsuojeluvalvonnasta ensisijaisesti vastaava henkilö. H änellä voisi olla m uitakin tehtäviä, m utta eläinsuojeluilm oitukset m enisivät m uiden töiden edelle. H elsingissä toim ii jo tällainen ’ ’eläinsuoj elueläinlääkäri ’ ’.

H eidän rinnallaan voisi olla m uita virkam iehiä - esim erkiksi kunnaneläinlääkärin roo­ li eläinsuoj eluvalvonnassa on erittäin keskeinen.

E läinsuoj etupäivystyksen voisivat rinnakkaiset piirit hoitaa yhteistyössä aluehälytyskeskusten kautta.

E hdotus on kaatunut viim e aikojen yleisim pään syyhyn: lam aan. V altion ja kuntien rahapulassa on kuulem m a turha uneksiakaan j ärj estelm istä, j oissa luotaisiin uusia virkoja.

K un uusi eläinsuojelulaki tulee ole­ m aan voim assa varm asti toistakym ­ m entä vuotta, on sääli, jo s jo taittum as­ sa olevan lam an varjolla päätetään ja t­ kaa ontuvaa järjestelm ää. Siirtym äaikasäädöksillä voitaisiin m ahdollistaa joustava uuden järjestelm än käyttöön­ otto, niin että taloudelliset rasitukset eivät koituisi kohtuuttom iksi kenelle­ kään.

E läinten hyvinvoinnin varm istam i­ seksi olisi m yös suotavaa, että paikkoi­ hin, jo issa eläim iä pidetään tuotannol­ lisissa tarkoituksissa tai m uuten am ­ m attim aisesti tai laajam ittaisesti, voisi tarkastaa ’’ilm an epäilyä” . K un nyky­ ään on oltava epäily eläinsuojelulain rikkom isesta, ennen kuin tarkastuksen saa suorittaa, on koko tarkastuksen läh­ tökohta kielteinen. Jos tarkastuksia sen sijaan suoritettaisiin rutiininom aisesti esim erkiksi kerran vuodessa, ne olisi­ vat varm em m in ystävällishenkisiä neuvontatilanteita.

E läinsuojelurikkom uksista ja -ri­ koksista annettavista rangaistuksista ei enää tulevaisuudessa säädetä eläinsuo­ jelulaissa, vaan rikoslaissa. R ikoslain uudistus on parhaillaan työn alla, ja eläinsuojelulakitoim ikunta toim itti si-

10

Elämää vapaudessa -sarjassa tutustumme tavallisimpien tuotanto-, turkis- ja koe-eläinlajien luontaisiin elintapoihin. Miten nämä eläi­ met vaistojensa mukaan eläisivät, jos voisivat?

Sarjassa on tähän mennessä esitelty kana, sika ja nauta; nyt siir­ rymme tutustumaan turkistarhojen tavallisimpiin asukkeihin. Sar­ jan artikkelit tullaan myöhemmin kokoamaan yhteen tietovihoiksi, joita saa ostaa Animalian toimistosta.

N äätäeläinten heim oon kuuluva m ink­ ki on alun perin pohjoisam erikkalainen laji. T ällä vuosisadalla m inkkejä alet­ tiin tuoda E urooppaan turkistarhoilla kasvatettaviksi. Silloisen N euvostolii­ ton alueella m inkkejä m yös istutettiin luontoon. T arhoilta karanneista ja to i­ saalta itärajan takaa vaeltaneista m in­ keistä polveutuvat kaikki Suom en luonnonvaraiset m inkit.

L eim allisim pia piirteitä m inkille ovat voim akas toim innan tarve ja halu hakeutua veden äärelle. M ieluisinta elinym päristöä ovat rannat - usein m e­ ren tai järv ien rannat, m utta m yös m o ­

nella jo k iv arrella on om a m inkkinsä.

M inkin luontainen liikkum a-alue on erittäin suuri. U roksen reviiriin voi kuulua lähem m äs kym m enen kilom et­ riä rantaviivaa, naaraan elinpiiri on jo n k in verran pienem pi. O ikaistessaan m utkittelevan rantaviivan yhdeltä pät­ kältä toiselle m inkki voi loikkia kuival­ la m aalla yhtä m ittaa usean kilom etrin verran.

R eviirinsä m inkki m erkitsee ulos­ teillaan ja tarkkailee, että tunkeilijoita ei pääse alueelle. A ikuinen m inkki on yksineläjä, jo k a ei yleensä huoli lajikum ppaneita alueelleen.

Vararaatoja pahan päivän varalle

□ □ □ säasiainm inisteriöön näkem yksensä siitä, m iten rangaistuskäytäntö tulisi säätää. Eläinten kannalta olennaista on se, että tuom ioistuim et voisivat ny­ kyistä helpom m in antaa eläinten pitokiellon.

Erimielisinäkin yhteistyössä L ain ja asetuksen toteutum inen esite­ tyssä m uodossa ei ole varm aa, sillä edessä on m m . vielä eduskuntakäsitte­ ly syksyllä.

L akitoim ikunnalla oli eriäviä näke­ m yksiä eräistä keskeisistäkin seikoista.

E läinsuojelulakiin vaikuttavat kuiten­ kin niin m onet m uutkin seikat kuin eläinten hyvinvointinäkökohdat (ta­ lous, eri intressiryhm ien edut, politiik­ k a jn e.), että jo hyvässä yhteisym m är­ ryksessä tehtyä työtä voi pitää saavu­ tuksena. N yt kyse on poliittisesta tah­ dosta: vielä parilla lisäparannuksella saam m e m aailm an p arhaan eläinsuoje­ lulain.

Lue toim intasivulta 30, miten sinä, juu ri nyt, voit vaikuttaa siihen, että uusi eläin­ suojelulakim m e suojelisi kaikkia eläim iä kaikissa olosuhteissa. □ Päivi V iinikainen- R osqvist

E läinsuojelulakia uudistavassa toi­ m ikunnassa oli puheenjohtajana eläinlääkintöylitarkastaja Pirkko Skutnabb ja jäseninä kaksi edusta­ ja a M T K :sta, kaksi vapaaehtoisesta eläinsuojelutyöstä (toinen A nim ali­ an toim innanjohtaja Päivi V iinikai­ nen- R osqvist), sekä edustajat E läin­ lääketieteelliseltä K orkeakoululta, läänineläinlääkäreistä, eläinlääkäriliitosta ja kunnallisliitosta.

A N IM A LIA 2/1994

i

A ktiivisim m illaan m inkki on ilta- ja aam uhäm ärän aikana. Se on sekä hyvä uim ari että ketterä kiipeilijä. M uiden vesieläm ään sopeutuneiden nisäkkäi­ den tavoin sillä on varpaiden välissä uim aräpylät. Suurin osa m inkin ravin­ nosta koostuukin erilaisista vesieläi­ m istä, etenkin kaloista. M inkin kalastustekniikka perustuu yllätykseen: se istuu pitkään ja hartaasti rannalla vaa­ nim assa, ja nähdessään lopulta kalan m inkki sukeltaa sen perään.

Kalojen lisäksi ruokalistalle kuuluu (^ ^ sa m m a k o ita , rapuja, m yyriä, lintuja ja linnunm unia. K aikkien petojen tavoin m inkki pyrkii aina valitsem aan m ah­ dollisim m an helpon saaliin, m utta tar­ vittaessa se pystyy tappam aan m yös it­ seään isom pia eläim iä.

V älillä m inkki tappaa useam pia eläi­ m iä kuin m itä se pystyy kerralla syö­ mään. M uiden näätäeläinten tavoin se kerää vaistom aisesti ruokavarastoja pahan päivän varalle. Jos ruoansaanti osoittautuu m yöhem m in hankalaksi, se palaa aikaisem m an teurastuksensa areenalle ja syö raadot loppuun.

lanteen edukseen. M inkit osaavat las­ kea m äkeä sam alla tavalla kuin saukot, liukum alla m ahallaan, jo llo in lum een jä ä tyypillinen kourum ainen jälki.

V aikka lum i on m inkille helppo ele­ m entti, pakkanen ja tuuli eivät ole sille m ieleen. L uonnossa m inkit ratkaisevat ongelm an kaivam alla reviirilleen lu­ men alla kulkevia käytäviä, jo illa kul­ lakin voi olla m ittaa pitkälti yli sata m etriä. L um en alla tuuli ei hätyytä eikä pakkanen pure; käytävissä läm pötila pysyy kireilläkin pakkassäillä nollan lähellä.

K un päivät pitenevät helm ikuussa ja valon m äärä enteilee lähestyvää kevät­ tä, alkaa m inkkien kiim a. K iim a-aikana urokset kulkevat etsim ässä naaraita tavallistakin laajem m illa alueilla, jo l­ loin ne saattavat kulkea m yös m uiden urosten reviirien kautta. Jos reviirin om istava uros huom aa vieraan uroksen reviirillään, se tosin h y ö k k ää jä ajaa tu ­ lokkaan tiehensä.

K iim a-ajan alussa uros kulkee naa­ raan luota toisen luo, parittelee yhden kanssa ja lähtee taas etsim ään seuraavaa. M yöhem m in keväällä uros saattaa lopettaa vaeltelunsa ja jä äd ä useam ­ m aksi kuukaudeksi jonkun naaraan v a­ kituiseksi seuralaiseksi.

onttoon puunrunkoon. H ylätty piisa­ m in tai m ajavan pesä sopii m yös m in­ kin kodiksi.

Poikaset, jo ita siunaantuu yleensä neljästä kuuteen, syntyvät huhti-toukokuussa sokeina ja kuuroina kuin kis­ sanpennut. V asta kuukauden iässä nii­ den silm ät ja korvat aukeavat. M aail­ m an m uuttum inen näkyväksi ja kuulu­ vaksi kiihottaa voim akkaasti poikasten uteliaisuutta, ja ne alkavat pian tehdä tutkim usretkiä ulos pesästä.

Parin kuukauden iässä poikaset al­ kavat uida. K yky sukeltaa ja saalistaa eivät ole synnynnäisiä, vaan poikasten on opeteltava ne tarkkailem alla ja m at­ kim alla em oaan. M yös m etsästys on harjoittelua vaativa laji, jo ta poikaset opiskelevat leikin kautta. A luksi ne treenaavat saalistam ista sieppaam alla ja syöm ällä hyönteisiä.

Poikaset pysyttelevät pesän ym pä­ ristössä lokakuuhun asti. L oppusyksyn tullen ne jättäv ät em onsa reviirin ja lähtevät etsim ään itselleen om ia elina­ lueita. N aaraat asettuvat yleensä m elko lähelle, m utta nuoret urokset saattavat vaeltaa viidenkym m enenkin kilom et­ rin päähän perustam aan om aa reviiriään. □ T ek sti: H elen a T engvall P iirro s: K im m o T a sk in e n

Liukumäkiä ja lumitunneleita

Poikaset emon koulussa

Lyhytjalkaisena eläim enä m inkin ete­ nem inen on paksussa lum essa m elko hidasta, m utta alam äissä se kääntää ti­

Pesänsä m inkkinaaras perustaa joentörm ään tai puunjuurakon alle kaivet­ tuun luolaan, rantakivikon koloon tai

A N IM A LIA 2/1994

Sarja jatkuu. Seuraavassa num e­ rossa. eläinten viikon alla. tutus­ tum m e viikon täm änvuotiseen teemaeläimeen, kettuun.

11

Kosmetiikan jätit vastaavat kuluttajille Suomi i 11 • • i

••

• • ••

••

e d e l lä k ä v ij ä n ä

eläinpelastuskoulutuksessa Suom essa on ryhdytty antam aan kou­ lutusta eläinten pelastam isessa vaarati­ lanteissa. E rikoiskoulutus on suunnat­ tu ensisijassa poliiseille ja palom iehil­ le, m utta m yös henkilöille, jo tk a työs­ kentelevät eläinten kanssa.

Eläinpelastus on uutta m aailm anlaa­ juisestikin. K oulutuksen suunnittelija, paloesim ies R auno K ohonen on saa­ nut yhteydenottoja ulkom ailta, j a mm. kanadalaisten kanssa on tarkoitus teh­ dä yhteistyötä. K oulutusm ateriaali on tarkastusvaiheessa, ja sen käyvät läpi p alo -ja pelastusviranom aiset, poliisi ja eläinsuojeluviranom aiset.

(K .K .)

O lem m e saaneet lukuisia yhteydenot­ toja ym m ällään olevilta kuluttajilta, jo tk a eivät ole tienneet, m ikä on L ’O real-yhtym än nykyinen kanta eläinko­ keisiin. Syynä tähän on ollut Suom en L ’O realin eli Finelorin epäselvä kirje asiakkailleen.

L ’O real on lopettanut valm iiden tuotteiden testauksen eläinkokein. Sen sijaan sen raaka-aineita tutkitaan edel-

Eläinten käyttö jatk u u L’Orealilla: tuot­ teiden raaka-aineita testataan edelleen eläinkokein.

Kuopion beaglekokeet jatkuvat A nim alia vetosi viim e syksynä valtion liikuntaneuvostoon, että se ei enää ra­ hoittaisi julkisin varoin sellaista liikun­ tatieteellistä tutkim usta, jo ssa tehdään tuskallisia eläinkokeita. E sim erkkinä m ainittiin K uopion yliopiston kokeet, jo issa yritetään beagle-koirien avulla selvittää nivelrikon syntysyitä. K o­ keessa mm. vam m autetaan koirien ja l­ koja, juoksutetaan koiria jo p a m arato­ nin verran ’’liukuhihnalla” j a tutki­ taan, m itä tapahtuu.

L iikuntaneuvosto toteaa vastaukses­ saan A nim alialle: ’’L iikuntatieteelli­ nen jaosto katsoo, että opetusm inisteri­ ön rahoittam at liikuntatieteellisten tu t­ kim usten eläinkokeet ovat eläinsuoje­ lulain ja - asetuksen m ukaisia sekä eet­ tisesti kestävällä pohjalla. L iikuntatie­ teellinen ja o sto ja opetusm inisteriö ovat vaatineet kaikista eläim iä koske­ vista kokeista asetuksen m ukaisen koeeläintoim ikunnan ja läänin eläinlääkä­ rin luvan. K oe-eläintoim ikunnissa on ollut m ukana m yös eläintensuojelijoita.

L iikuntatieteellinen jaosto korostaa, että joidenkin tutkim usten m erkitys ja hyöty mm. terveystutkim uksessa on

12

alalle niin tärkeä, että eläinkokeiden suorittam inen on perusteltua. Joissakin tutkim uksissa eläinkokeet ovat ainoa m ahdollisuus tutkia ongelm aa. Koeeläinten olosuhteet ovat ko. tutkim us­ ten kohdalla olleet hyvät ja ylläpitotilat ajanm ukaiset.”

T ässä näem m e sen, m iten tärkeätä olisi saada koe-eläintoim ikuntiin asi­ antuntevia, koe-eläintoim intaan pereh­ tyneitä eläinsuojelijoita, jo tk a m yös uskaltavat tarvittaessa ottaa kantaa.

T ällä hetkellä tuntuu siltä, että toim i­ kuntiin on valittu tarkoitushakuisesti sellaisia eläinsuojelijoita, jo id en tahol­ ta ei tarvitse pelätä m itään kritiikkiä.

Lisäksi voidaan tarpeen tullen - kuten K uopion beaglejen kohdalla - esittää, että ’’kaikki on hyvin, onhan m eillä m ukana eläinsuojelijakin” .

K uopion beaglekokeet jatk u v at ja ne ovat saaneet vastikään lähes 200.000 m arkkaa lisärahoitusta valtion liikuntaneuvostolta...

A sialliset m ielipiteet voi osoittaa: V altion L iikuntaneuvosto, liikunta­ tieteellinen jaosto, puheenjohtaja A ulikki N issinen, PL 293,00171 Hel-

leen eläintestein. K irje antoi sen kuvan, että kaikki eläinkokeet olisivat loppu­ neet.

A nim alia kirjoitti Finelorin toim i­ tusjohtaja Pekka H uttuselle pyytäen Fineloria vastaam aan asiakkailleen si­ ten, että sekaannuksia ei synny. 17. m aaliskuuta päivätyssä kirjeessä toi­ m itusjohtaja H uttunen toteaa, että ’’vastaam m e jatk o ssa m ielelläm m e selvem m in eläinkokeita koskeviin ky­ sym yksiin siten, että vastauksesta käy ilmi testien lopettam ispäätöksen kos­ kevan nim enom aan valm iita kosm eet­ tisia tu o tteita” .

Procter & G am ble -yritys puolestaan ’’v alistaa” kuluttajiaan kertom alla, et­ tä laki vaatii heitä testaam aan tuottei­ densa raaka-aineet. M itään tällaista lainsäädäntöä ei ole olem assakaan, jo ­ ten kyseessä on selkeä kuluttajien har­ haanjohtam inen. A nim alia on ottanut yhteyttä Procter & G am bleen.

(P.V .-R.)

Luomumaidon myynti laajenee L uom um aidon m yyntialuetta laajenne­ taan, koska tuotantom äärät Juvalla kasvavat ja kysyntä on ollut vilkasta.

Seitsem än uutta tilaa saa syksyllä m ai­ dontuotantoon oikeuttavan luom um erkin, ja tällöin tiloja on 21.

M aidon m yynti on laajentunut aiem ­ pien pääkaupunkiseudun, Juvan ja M ikkelin lisäksi T am pereelle, Jyväs­ kylään ja K ouvolaan.

(K .K .)

A N IM A LIA 2/1994

Mistä matelija tieto a?

PETA:n tuttu teema ’’Mieluummin alasti kuin turkki päällä” , tällä kertaa Kolmen sepän patsaalla Helsingissä.

PETA:n turkismielenosoituksia meillä ja maailmalla M uotisuunnittelijat C alvin Klein ja G iorgi A rm ani ovat sanoutuneet irti turkisbisneksestä eläinoikeuksia puo­ lustavan jäijestö n , PE T A .n (People for Ethical T reatm ent o f A nim als), protes­ tien seurauksena.

PETÄ osoitti m ieltään C alvin K lei­ nin m uotihuoneella kirjoittaen seinille iskulauseita turkiseläinten kärsim yk­ sistä. T äm än jälk een C alvin Klein suostui katsom aan turkisten taustoista kertovan filmin. ” En enää koskaan suunnittele turkisvaatteita” , sanoi jä r­ kyttynyt m uotiguru. M onet m uutkin am erikkalaiset m uotihuoneet ovat luo­ pum assa turkisten käytöstä, sillä PETÄ on luvannut kartoittaa m uotisuunnitte­ lijat ja suunnata iskunsa niitä vastaan, jo tk a edelleen käyttävät turkiksia m al­ leissaan.

PETA :n L ontoon yksikkö järjesti huhtikuun alussa H elsingissä protestin turkishuutokaupan alkam iselle. Lähes alastom at, viehättävät naiset kantoivat edessään banderollia ’’M ieluum m in alasti kuin turkki p äällä” . PETÄ halusi näin kiinnittää huom iota Suom en roo­ liin m aailm an suurim pana ketunnah­ kojen tuottajana. T apahtum a sai paljon huom iota tiedotusvälineissä, sitä kom ­ m entoitiin mm. kaikissa päivän TVuutisissa.

T alviolym pialaisten aikaan nähtiin A N IM A LIA 2/1994

L illeham m erin busseissa PET A :n ju ­ listeita, jo ssa film itähti Kim Basinger ja tähtim allit N aom i C am pbell ja C hristy Turlington poseeraavat alasti eläinsuojelun puolesta.

(K.K .)

Pieneläinhoitaj ille oma oppipaikka Peltosalm en m aaseutuopiston Runnin toim ipisteessä on Suom en ensim m äi­ nen ja ainoa pieneläinhoitaj ien koulu­ tuspaikka. A iem m in on pieneläinhoitajia valm istunut kahden vuoden oppiso­ pim uskoulutuksen kautta, m utta lama on karsinut paikat m inim iin. Runnista eläinhoitajat voivat hakeutua sadan päivän kurssin jälk een m m. eläinlääkä­ rin apulaiseksi, pieneläinklinikoille, K orkeasaareen tai eläinkauppoihin.

(K .K .)

Suom essa on nykyään lem m ikkeinä kilpikonnia, käärm eitä, liskoja ja trooppisia sam m akoita enem m än kuin koskaan aikaisem m in. O sa on laillises­ ti m aahantuotuja, osa salakuljetettuja.

Y leinen ongelm a m atelijoiden ja sam m akkoeläinten pidossa on, että nii­ den hoidosta on vaikea saada tietoa.

Eläinkauppiaidenkin joukossa on m o­ nia, jo tk a eivät osaa antaa kunnon hoi­ to-ohjeita. Tiedon tärkeyttä lisää se, et­ tä m atelijat ovat huom attavasti vaati­ vam pia hoidokkeja kuin esim erkiksi koirat tai kissat. O ikeiden olosuhteiden luom inen m atelijoille edellyttää sekä paneutum ista että rahaa.

H yviä yksittäisiä tiedonm urusia m a­ telijoiden ja sam m akkoeläinten hoi­ dosta löytää E läinm aailm a-lehden terraariosivuilta sekä juuri ilm estyneestä, eläinlääkäri Tapani Parviaisen kir­ joittam asta kirjasta E ksoottiset lem m i­ kit j a niiden hoito (W SOY 1994).

Perusteellisim m at hoito-ohjeet saa kuitenkin kääntym ällä suoraan asian­ tuntijoiden puoleen. H erpetologinen yhdistys neuvoo kaikissa hoito -o h je-ja ongelm akysym yksissä. Y hdistys voi m yös ottaa hoiviinsa heitteille jätettyjä m atelijoita ja sam m akkoeläim iä. Yh­ teydenotot: Tim o L ehto, puh. 90256 100 tai Jarm o Perälä, os. Luotsikatu 18 B 15, 00160 H elsinki.

K ilpikonnien om istajia neuvoo m ie­ lellään m yös M arketta U triainen, os.

M unkkisaarenkatu 4 A 20, 00150 H el­ sinki.

(H .T.)

Eläinlääkärit ja eläinsuojelu Suom en Eläinlääkäriliitto on perusta­ nut eläinsuojeluvaliokunnan pohti­ m aan nim enom aan tähän osa-aluee­ seen liittyviä asioita. E distyksellistä.

(K.K .)

13

teriön asiantuntija on sitä mieltä, että odo­ tellaan uutta eläinsuojelulakia, joka anne­ taan eduskunnalle ensi syksynä. Eläinsuo­ jelulaissahan ei sanota, miten sikoja täytyy pitää, vaan tilamääräykset ovat ministeriön päätöksen alaisia. Ministeriö voi antaa vaikka huomenna uuden määräyksen siitä, miten sikoja pidetään.”

Kummallista, miten vaivattomasti ja no­ peasti lakeja muutellaan, kun raha on ky­ seessä - ja miten perin, perin vaikeaksi ja hitaaksi sama lainsäädäntösysteemi muut­ tuu eläinsuojelun kohdalla.

Siat ahtaalla Kansanedustaja Hannele Luukkainen (vihr.) on tehnyt suullisen kysymyksen elintarvikelakon aikana esiintyneistä eläinsuojeluepäkohdista: kun siat joutuivat ole­ maan tuotantoyksikössä muutaman viikon tavallista kauemmin, ne eivät enää mahtu­ neet karsinoihinsa. ’’Miten on mahdollista, että sikoja sallitaan kasvattaa niin ahtaissa oloissa, että jo 5-10 kilon painon lisäys es­ tää niitä liikkumasta ja joudutaan turvautu­ maan hätäteurastuksiin? Kuitenkin voimas­ sa olevan eläinsuojelulainsäädännön mu­ kaan hoidossa olevan eläimen säilytystilan tulee olla kunkin eläinlajin erityistarpeet huomioon ottaen riittävän tilava?”

Luukkainen tiedusteli myös, aikooko ministeriö muuttaa sikaloita koskevia tilamääräyksiä niin, että ne vastaisivat eläin­ suojelulain sisältöä.

Vastauksessaan (silloinen) maa- ja met­ sätalousministeri M artti Pura totesi, että kalliisti rakennetut kotieläintuotantotilat mitoitetaan sillä tavalla (lue: niin ahtaasti), että teurastukset voidaan toteuttaa ajallaan. ’’Meillä on suuria ongelmia kotieläintuo­ tannon kannattavuuden ylläpidossa, emme­ kä voi tehdä tuotantotiloja koskien Euroo­ pan unionin käytännöstä merkitsevästi poikkeavia päätöksiä, eikä tuotannossa voi­ da lähteä siitä, että syntyy häiriöitä.”

Markkinointimaksuja voi muuttaa, sianpitomääräyksiä ei?

Käsiteltäessä lakiesitystä sianlihan markki­ nointimaksujen muuttamisesta Hannele Luukkainen toi myös esille sikojen ahtaat olot nykykasvatuksessa. Ylituotannon hil­ litsemiseksi siankasvattajat ovat joutuneet maksamaan sitä enemmän vientikustannusmaksua, mitä painavampia siat ovat.

Kun elintarvikelakon aikana sikoja ei saa­ tu ajoissa teurastukseen, ne kasvoivat yli­ suuriksi ja tuottajat kärsivät tästä taloudellis­ ta tappiota. Siksi ehdotettiin, että vientikustannusmaksu poistettaisiin, mutta pysyvästi.

Eli siat voisivat olla pysyvästi nykyistä pai­ navampia ja nykyistä ahtaammassa.

Luukkainen toteaa: ’’Näyttää siltä, että ministeriöllä ei ole aikomustakaan muuttaa sianpitomääräyksiä tässä yhtäaikaa. Minis­ 14

Onko eläinrääkkääjästä hoitamaan ihmisiä?

Kansanedustaja Sulo Aittoniemi (kesk.) otti kirjallisessa kysymyksessään esille Pirkkalan tapauksen. Hän tiedustelee, voi­ ko lääkärintointa enää harjoittaa, mikäli syyllistyy tämän kaltaiseen eläinrääkkäyk­ seen.

Vastauksessaan sosiaali- ja terveysmi­ nisteri Jornta H uuhtanen toteaa, että syyn, joka voi aiheuttaa lääkärinoikeuksien menettämisen tai sen rajoittamisen, on lii­ tyttävä nimenomaan lääkärin ammatinhar­ joittamiseen. ’’Kysymyksessä mainittu eläinrääkkäystapaus on antanut terveyden­ huollon oikeusturvakeskukselle aihetta sel­ vittää yhteistyössä Hämeen lääninhallituk­ sen kanssa kysymyksessä olevan lääkärin kykenevyyttä harjoittaa ammattiaan” , mi­ nisteri toteaa.

Perhon susijahti ihmetytti Suullisessa kysymyksessään Hannele Luuk­ kainen halusi tietää, miten ministeriö voi taata, että Perhon koirasusien pyyntiin myönnetyllä luvalla ammutaan vain juuri koirasusia, kun susijahdissahan ei ole muka­ na susitutkijoita eikä luonnontieteellisiä asi­ antuntijoita. Edelleen Luukkainen ihmetteli, että tappoluvat annettiin yleiseen susijahtiin ilman, että ensin oli tehty minkäänlaista tut­ kimussuunnitelmaa. Hänen mielestään olisi ensin pitänyt tutkia susilaumat, niiden koos­ tumus ja käyttäytyminen, ja vasta sitten pyy­ tää mahdolliset koirasudet asiallisella taval­ la pois susien joukosta.

Ministeri Martti Pura vastasi muun mu­ assa: ’’Susien ja koirasusien käyttäytymis­ tä seurattiin hyvin pitkään koko syksyn ajan... Tähän seurantaan osallistui tutkijoita ja metsästyksen ammattilaisia. Yhteisesti neuvotellen päädyttiin siihen, että neljä eläintä voidaan kaataa ja tarkoituksena on pyrkiä kaatamaan näitä niin sanottuja koi­ rasusia. Varmuutta metsästystilanteessa eläimen lajiaitoudesta on täysin mahdoton­ ta saada...” Eli aikamoisen ympäripyöreä­ tä.

Koonnut: K aarina Kivivuori

• Eläinsuojeluliitto A nim alia nosti syksyllä 1993 esille luolakoiratoim innan (ks. A nim alia 1/94). Toim inta on jo h tan u t tiiviisiin neuvotteluihin K en­ nelliiton, E läinlääkäriliiton ja eläinsuojeluviranom aisten kanssa. Y hdessä on todettu, että parannuksia tarvitaan.

L uolakoiratoim innan päätarkoitus on tiettyjen jalostusom inaisuuksien h a­ kem inen. Suurinta osaa luolakoirakokeissa käytetyistä koirista ei koskaan käytetä m etsästystarkoituksiin. M et­ sästystilanteita, jo issa koiran käyttö on välttäm ätöntä, on erittäin vähän. N äitä tilanteita varten voisi m aassa olla pieni m äärä koulutettuja koiria (vrt. poliisikoirakoulutus). K oska luolakoiraharjoituksissa ja - kokeissa käytetään elä­ vää kettua, jo k a alistetaan stressille ja usein jo p a kärsim ykselle, tulisi luolakoiratoim inta jokapojan harrastuksena kieltää.

M uita osapuolia saam m e tuskin tai­ vuteltua näin pitkälle m enevään ratkai­ suun, m utta tällä hetkellä näyttää silti, että toim innan pahim m at epäkohdat saadaan kitkettyä. 18. toukokuuta jä r­ jestettävässä yhteispalaverissa otettiin esille seuraavia ehdotuksia: - Tilanne, jo ssa koira pääsee hyök­ kääm ään ketun kim ppuun, estetään väliesteellä tms.

- H aijoituksia pidetään vain K en­ nelliiton tai sen alaisten piirien ja jä r­ jestö jen om istam illa radoilla. Paikalla olisi aina K ennelliiton koulutuksen saanut vastuuhenkilö.

- H arjoituksissa ja kokeissa tulisi olla paikalla eläinlääkäri.

- H aijoituskettuja ei saisi pitää pie­ nissä häkeissä.

• A nim alian koiraryhm ä on kirjoitta­ nut M etsästäjä-lehteen m etsästyskoi­ rien liikunnan ja aktivoinnin tar­ peesta. V alitettavan yleinen harhaluu­ lo on, että koira m etsästää parem m in, jo s sitä m uun ajan vain pidetään tarhas­ sa. K uitenkin m etsästyskoiralla - ku­ ten m uillakin hurtilla - h yvä suhde om istajaan, henkinen aktivointi ja tasa­ painoinen liikunta ovat ensiarvoisen tärkeitä.

A N IM A LIA 2/1994

•

# V eikkaus O y ja Suom en G reyhound R acing -liitto ovat aloittaneet rahalli­ sen vedonlyönnin tietyissä vinttikoi­ rien juoksukisoissa. N äin olem m e saaneet toisen eläinlajin hevosten rin ­ nalle rahapeleihin. K ohteena ovat 480 m etrin ratajuoksua kiitävät englanninvinttikoirat, jo id en juoksulähtöjen voittajia voi veikata kaikissa V eikkaus O y:n asiam iespisteissä.

U SA :ssa, E nglannissa ja A ustralias­ sa pyörii m iljardeja m arkkoja vintti­ kö iraurheilussa, ja m iljoonat ihm iset käyvät vuosittain katsom assa juoksukisoja. Lajin suosio on jo h tan u t lukui­ siin eläinsuojeluongelm iin. M enesty­ m ättöm iä tai uransa lopettaneita vinttikoiria on lopetettu tuhansittain, jätetty heitteille tai m yyty koe-eläim iksi.

A nim alialaisten on syytä seurata tar­ koin vinttikoiraurheilun kehitystä Suo­ m essa, vaikka toistaiseksi suuren m aailm an ongelm at eivät ole levinneet m eille asti. R ahakisoja jäljestetään ja t­ kossa etenkin Tam pereella. Sen sijaan kaikkien vinttikoirarotujen m aailm anm estaruusjuoksuissa H elsingissä k esä­ kuun puolessa välissä vedonlyönti ei ole m ahdollista.

Tarvitseeko koira sähkökaulapantaa?

E läinsuojeluliitto A nim aliaan on tullut kirje, jo ss a kerrottiin sähkökaulapannasta. M etsästysseurue oli ostanut käyttöönsä ” DOG TRA1NER 700D T ” -laitteen, jo k a on eräänlainen lä­ hetin, jo lla voidaan antaa koiralle säh­ köiskuja m atkan päästä. L aitteen voi­ m akkuutta voidaan säätää. Erästä m et­ sästyskoiraa alettiin kouluttaa laitteella sillä seurauksella, että koirasta tuli täy­ sin vainoharhainen: se ei uskaltanut tulla edes ulos kopistaan. K oira lope­ tetuinkin m uutam an viikon kuluttua.

T iettävästi m uitakin vastaavanlaisia tapauksia on sattunut. R uotsissa eräs koira kuoli sähköiskuun, koska se sat­ tui olem aan vedessä sähköiskua annet­ taessa.

L aitetta m ainostetaan hyväksyttynä ja turvallisena tapana kouluttaa koiraa.

M aahantuojan Pentti H einon m ainok­ sessa todetaan m uun m uassa näin: ’’Laite poistaa kovienkin koirarotujen koulutuksesta ’’patukan ja m o n o n ” ...

L aitteen eläinsuojelullinen arvo on kiistaton.” ” E nglannissa koirapsykologit saattavat ainoastaan yhdessä tapauksessa kokeilla sähkökaulapan­ taa: jo s koira raatelee esim erkiksi lam ­ paita ja m uita inhim illisem piä keinoja on jo tuloksetta kokeiltu, voidaan ko­ keilla kerran sähkökaulapantaa. N yt jo tk u t laiskat koirankouluttajat ovat al­ kaneet käyttää kaulapantaa siten, että koiralle annetaan vähän väliä ” sähäreitä” . Esim . K eltaisen Pörssin sivuilla on ollut ilm oituksia, jo ssa yksityishen­ kilöt vuokraavat sähkökaulapantaa ’’helppona tapana” kouluttaa koiraa.

M itä ovat ns. kovat koirarodut? M itä tarkoittaa ’’patukka ja m ono” ? K oirat ovat yksilöitä, eikä m itään rotua voi yksiselitteisesti m ääritellä ’’kovaksi” tai ’’pehm eäksi” . Patukka ja m ono ei ole tarpeellinen m inkään koiran koulu­ tuksessa. (Pehm eistä koirankoulutusm enetelm istä lisää mm. täm än lehden sivulla 26.)

Sitruunapanta: inhimillinen ja tehokas

Veli-Risto Cajander

• Eduskunnan m aa- ja m etsätalousva­ liokunta ei vieläkään ole ottanut käsit­ telyyn koiran hännän typistyskieltoa. K oska yli puolet kansanedustajista allekirjoitti lakialoitteen, tulisi aloite ottaa käsittelyyn. Jos erillisaloite ei eh ­ di käsittelyyn ennen syksyä, hännäntypistyskieltoesitys käsitellään eläinsuo­ jelu lain kokonaisuudistuksen yhtey­ dessä.

Y hä enenevässä m äärin kuulee fik­ suista ja nykyaikaisista kasvattajista, jo tk a jättäv ät perinteisesti typistettä­ välle rodulle pitkät hännät. T ulokset näyttävät upeilta!

• K oiraongelm issa neuvoo mm. Cane Felice: M argareta TapiovaaraM om o ja Jaana M örsky. A janvarauk­ set, puhelinneuvonta, esitelm ä-ja kursA N IM A LIA 2/1994

E nglantilainen pehm eitä koirankoulutusm enetelm iä käyttävä koiraguru R o­ ger M ugford on kehittänyt sitruunapannan, jo lla voi kouluttaa koiraa lo­ pettam aan jatk u v an ’’räkytyksen” .

K un koira haukkuu, panta tupsauttaa esille sitruunanhajuisen pilven, jolloin koira häm m entyy ja hiljenee. Sam alla koiraa surkutellaan tapahtuneesta.

V ähitellen koira yhdistää sitruunapilven ja haukkum isen ja vähentää haukkua. Kun edistystä tapahtuu - eli koira on hiljaa sellaisissa tilanteissa, jo issa haukkum inen on ollut häiriöksi koiraa kehutaan paljon ja palkitaan m a­ kupalalla. T arkoitus ei ole suinkaan lo­ pettaa haukkum ista kokonaan, sehän

on koiran tapa ilm aista itseään, vaan rajoittaa sitä.

K uvassa poseeraavalle P ablolle sit­ ruunapanta teki ainakin hyvää: jatkuva haukkum inen loppui, ja koira rentoutui silm innähden, kun aikaa riitti haukku­ m iselta m uuhun touhuiluun.

T arkem pia tietoja sitruunapannasta saa Cane Felicestä, yhteystiedot täm än sivun alaosassa.

sivaraukset puh. 0600-92263 (8,70 m k/ m in + ppm ).

• M ikä on ns. K IV A -team ? K IV A kouluttajat ovat A nders H allgrenin kurssit käyneitä, pehm eisiin koulutus­ m uotoihin ja oppim ispsykologiaan p e­ rehtyneitä kouluttajia, jo ita eri puolilta m aatam m e löytyy nyt jo viitisenkym ­ m entä. T iedot lähim m ästä K IV A -kouluttajasta saat C ane Felicestä, ks. yllä.

K oonneet: Päivi V iinikainen-R osqvist, Jaana R eijonaho, V eli-R isto C ajander ja K aarina K ivivuori 15

Kymmenen myyttiä metsästyksestä Metsästyksen maine ja asema yhteiskunnassamme perustuu pitkälti jo vuosikymmeniä yllä­ pidettyjen ja markkinoitujen epätosien mielikuvien varaan.

Nyt on aika puhkaista niistä muutama ja tarkastella metsäs­ tystä uusien tietojen ja tämän päivän olosuhteiden valossa.

Seuraavassa eräitä tavallisim­ pia metsästysmyyttejä ja niiden selityksiä.

1. M etsästäjälle ei itse saalis ole tär­ keä, vaan luonnonrakkaus ja luon­ nossa liikkum inen.

täkään päivää, jo llo in ei saisi m etsäs­ tää? M iksi m etsästäjien puheissa ja m etsästyslehtien ju tu issa tärkeim m äk­ si asiaksi usein kuitenkin nousee tape­ tuksi saatu m ahtava saalis?

tävät niiden lukum äärän sopivissa ra­ joissa.

2. M etsästys on välttäm ätöntä eläin­ kantojen säätelem iseksi.

Tänäänkin m etsästyslehdissä näyttää suurim pana huolenaiheena olevan ka­ nahaukan rauhoitus ja pienten turkis­ eläinten haitat riistalle. M etsästysseu­ rat j äij estävät j atku vasti j äseni lleen ki 1pailuja kettujen, m inkkien ja m uiden petoeläinten tehopyytäm iseksi. Petovi­ ha on tappanut ahm an lähes sukupuut­ toon. Susia tapetaan jo k a vuosi salaa ja m oottorikelkoilla. Suurpetoja tapetaan liioiteltujen kanta-arvioiden pohjalta liikaa.

M etsästyksen kohteina on Suom essa viitisenkym m entä eläinlajia.

V ain m uutam an lajin osalta (hirvi, ehkä val­ kohäntäpeura, supikoira) m etsästystä voidaan pitää tarpeellisena kantojen liiallisen kasvun ja eläinten aiheutta­ m ien vahinkojen rajoittam iseksi. K ai­ killa m uilla riistalajeilla ym päristöteki­ jä t ja lajien kantojen sisäiset tekijät p i­

3. N ykypäivän m etsästäjä ei tunne petovihaa.

M iksi niin harva m etsästäjä vaihtaa aseen kam eraan? Jos välittää eläinyksi­ löistä, voiko niitä sam alla tappaa?

M iksi m aassam m e ei ole syksyisin yh­

Nuoria maakotkia.

4. M etsästys ja luonnonsuojelu aja­ vat sam aa asiaa.

6. M etsästys on järk iperäistä riista­ kantojen verottam ista.

M etsästysjärjestöt vaativat, että m et­ sästyksen on oltava edelleen sallittua luonnonsuojelualueilla. M etsästysla­ kia uudistettaessa m etsästäjät vastusti­ vat eräiden uhanalaisten ja vähälukuis­ ten lajien rauhoittam ista (mm. m ustalintu, peltopyy, uuttukyyhky, lapasor­ sa). M etsästäjät ovat vastustaneet lyijyhaulien käytön nopeaa kieltäm istä. ^ ^ M e ts ä s tä jä t ovat viim e vuosina tappa^ ^ n e e t erittäin uhanalaisia kiljuhanhia Lapissa.

Suom essa vain hirvien ja peurojen m etsästys perustuu kantojen koon huo­ lelliseen arviointiin ja täm än pohjalta m yönnettäviin kaatolupiin. M etsästysjärjestö t eivät halua luopua kevätm etsästyksestä, vaikka se tapahtuu vesilin­ tujen parhaaseen lisääntym isaikaan.

K yyhkyjä am m utaan aikana, jo llo in osalla niistä on vielä poikaset pesässä.

V esilintujen tappam inen alkaa aina 20. elokuuta, vaikka säiltään huonoina ke­ sinä m onilla lajeilla osa poikasista on vielä lentokyvyttöm iä.

5. M etsästäjät eivät halua aiheuttaa eläim ille kärsim ystä.

V alkohäntäpeura.

16

n o /a $ k f'n e n ~ ? -3 ANI M A LIA 2/1994

M etsästysjäij estot haluavat jatkaa useiden lajien rautapyyntiä niin sano­ tuilla heti tappavilla raudoilla. K äytän­ nössä ne eivät aina tapa heti, m ikä ai­ heuttaa kärsim ystä lukuisille eläim ille, m yös rauhoitetuille lajeille.

K olm ea saaliiksi saatua sorsaa kohti haavoittuu vähintään yksi sorsa. M et­ sästäjät haluavat edelleen jatk aa häm ärä-pim eäm etsästystä, vaikka sen jä ljil­ tä jä ä haavoittuneita lintuja.

Suosituim pia m etsästysm uotoja on edelleen jäniksen m etsästys koirilla, m issä jäniksille äärim m äisen stressaava takaa-ajo saattaa kestää tuntikausia.

A N IM A LIA 2/1994

7. M etsästys on koko kansan harras­ tus.

N aisista yli 99 % ei m etsästä. M iehistä yli 90 % ei m etsästä.

8. M etsästäjien tekem ä riistanhoito hyödyttää koko luontoa.

R iistanhoidon tärkein tavoite on saada m etsästäjille itselleen enem m än tietty­ jä riistaeläim iä am m uttaviksi ja pataan.

Riistanhoidon nim issä vainotaan lu­ kuisia petoeläinlajeja kanahaukasta m äyrään. Riistanhoito kesyttää tietyt lajit ruokintapaikkojen läheisyyteen,

m istä ne ovat syksyisin helpom m in am m uttavissa.

9. M etsästyksellä on vanhat perin­ teet, jotk a tulee säilyttää.

Jos kaikista vanhoista tavoista ja perin­ teistä pidettäisiin kiinni, m eillä olisi vielä orjia, naiset aina kotona ja kuole­ m anrangaistus käytössä. Y hteiskunta on m uuttunut, ihm isten asenteet ovat kehittyneet, tietoa on tullut lisää, luon­ toa täytyy tänään suojella enem m än.

M iksi m etsästyksen ja sen m enetel­ m ien tulisi säilyä sam oina näissä uusis­ sa olosuhteissa?

10. M etsästys on m iehistä ja vaatii kovaa kuntoa.

Ehkä entisinä aikoina. Tänään tiheä m etsäautotieverkosto, m aastoautot, m oottorikelkat, m oottoriveneet ja ra­ diopuhelim et tekevät m etsästyksestä vain varsin tavanom aista kuntoa vaati­ van harrastuksen. N ykyaikana eläinten tappam ista ei voida enää pitää erityisen m iehekkäänä tekona.

Teksti: V eli-R isto C ajander Piirrokset: Kim m o Taskinen 17

Kä-ät, kät, kät, kät..

Ruotsin kanoja katsomassa Ruotsi kulkee eläinsuojelussa kehityksen kärjessä. Animalia kokosi Suomesta ryhmän avainasemassa olevia, ennak­ koluulottomia ihmisiä ja lähti Ruotsiin tutustumaan häkkikanaloiden vaihtoehtoihin.

Oppaanamme oli kanojen käyttäytymiseen perehtynyt etologi Kristina Oden.

T aloudellisestikin kannattavaa L ars-M agnus Johanssonin tilalla Linköpingin lähellä on hollantilainen V encom atic-tyyppinen kanala, jo ssa kotkottelee 2700 Isa-B row n -rotuista kanaa. Lisäksi tilalla on 3000 häkkikanaa.

K analassa on autom aattinen ruokin­ ta, lannanpoisto ja m unienkeruu. Auto-

m aatin avulla voi m yös sulkea m unintapesät tarvittaessa esim erkiksi yöksi, jo llo in vältytään pesien likaantum isel­ ta. K anoilla on m ahdollisuus kuopia lattialla, m utta luonnonvaloa ja ulosm enom ahdollisuutta niillä ei ole.

Johansson pitää lattiakanalaansa hy­ vänä vaihtoehtona. - T yötä näiden ka­ nojen hoito teettää puolisentoista tuntia ^ päivässä. K anat ovat voineet hyvin, e i - ^ ^ k ä esim erkiksi höyhenpeitteen nokki­ m inen tai kannibalism i ole olleet o n ­ gelm ana. M yöskään loisia tai tauteja ei tilalla ole ollut.

L attialle m unim inen, jo ta pidetään yhtenä lattiajärjestelm ien haittapuole­ na, on ollut hyvin vähäistä. Johansson

Auringonvaloa ^ja ulkoilutarha Peter A ndersson ja Britt-Louise W ahlberg kasvattavat Isa-B row n-kanoja D alagärdenin tilalla. K asvatus ta­ pahtuu O li-V oletage-kanalassa, jo k a on kehitetty Sveitsissä. K anoja on 470, ja ne on jaettu kahteen ryhm ään. N eliö­ m etrillä on tällä hetkellä 8 kanaa, m utta kanatiheys olisi lupa lähes kaksinker­ taistaa.

V äljähkö eläintiheys ja puiset raken­ nelm at antavat heti m iellyttävän vaiku­ telm an. Sitä lisäävät ikkunoista siivilöityvä luonnonvalo ja m ahdollisuus ulkoilla tarhassa.

Peter A ndersson on investoinut ka­ nalaansa noin 500 000 kruunua, ja hän vakuuttaa sen kannattavan. K analassa on m elko viileää, sillä sen ainoa läm ­ pölähde on hyvä eristys. K anat tuntu­

Oli-Voletage-kanalassa kanoilla on mahdollisuus jaloitella ulkotarhassa. Näillä kanoil­ la on parhaillaan alkamassa sulkasato. K anankasvattaja Peter Andersson suunnittelee kokeilua, jossa kana saa pitää luontaisen sulkasadon ja siihen liittyvän munintatauon.

vat viihtyvän, ja loiset ja taudit pysyvät viileässä helposti hallinnassa. Säästöä syntyy, kun läm m ityskustannukset jä ä ­ vät pois, m utta toisaalta kanat käyttä­ vät viileässä enem m än rehua. K anala on m uutoin autom atisoitu, m utta m u­ nien keruu tapahtuu käsin. L ikaiset m unat m yös pestään, m ikä lisää työtä.

Yksi suom alaisista vierailijoista, eläinlääkäri L aila R ossow valtion eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksel­ ta, ihastelee kanaloiden ilm anlaatua.

- O dotin, että am m oniakkipitoisuus olisi ongelm a, hän sanoo.

A ndersson kertoo, että kasvatuksen alussa oli ongelm ia kannibalism in kanssa. Syyksi epäiltiin sitä, että poika­ set oli kasvatettu häkissä, ja niiden oli vaikea sopeutua erilaiseen ym päris­ töön. Kaikkia m ahdollisia keinoja yri­ tettiin tilanteen rauhoittam iseksi - tu r­

Kristina Oden

Kanalat, joihin tutustuim m e, perustui­ vat m onitasoratkaisuihin. K anoilla on käytettävissään tilaa m yös pystysuun­

nassa: orsia, tasoja ja pesiä. N äin eläinm äärä voi olla neliötä kohden kor­ keam pi - noin 15 kanaa neliöm etrillä kuin perinteisessä lattiakasvatuksessa.

kertoo, että heillä löytyy ehkä yksi lattiam una jo k a toinen päivä.

Johansson on suuren ruotsalaisen m una-alan yrityksen, K ronäggin, sopi­ m ustuottaja. M unistaan hän saa kilolta 2,70 kruunua enem m än kuin häkkikasvattaja.

V encom atic-järjestelm än Ruotsin m arkkinoija B örje H jalm arsson ker­ too, että jo viidentuhannen kanan vaih­ toehtokanala on selvästi halvem pi kuin vastaava häkki-investointi. A -m unan hankintapäällikkö K im m o Saarinen kyselee innokkaasti yksityiskohdista ja kertoo, että heillä etsitään parhaillaan vaihtoehtokanaloista kiinnostuneita tuottajia. - K uluttajille täytyy tarjota sitä m itä he haluavat, Saarinen toteaa.

V aihtoehtokanala on viihtyisä perheyritys. Peter Andersson, Britt-Louise W ahlberg ja heidän poikansa keskellä Isa-Brovvnkanaparvea.

A-munan hankintapäällikkö Kimmo Saarinen (oikealla) keskustelemassa vaihtoehtokanaloista kanankasvattaja Lars-M agnus Johanssonin kanssa.

18

A N IM A LIA 2/1994

A N IM A LIA 2/1994

haan - kunnes joku ehdotti punaisten lam ppujen asentam ista kanalaan. Pu­ nainen valo lopetti aggressiivisen käyt­ täytym isen heti.

Kukko palaa kanalaan - T ällä eläinm äärällä ei yksin elä, sa­ noo A ndersson, jo k a kasvattaa lisäksi mm. skotlantilaista yläm aankarjaa.

B ritt-L ouise työskentelee osa-aikaisesti kehitysvam m aisten lasten parissa.

- M eillä onkin aikeita rakentaa lis ä ä jä nostaa eläinm äärä kolm eentuhanteen, jo sta saisi jo puolipäiväansion.

A nderssonin tila on ns. kenttävai­ heessa oleva kokeilutila. O li-V oletage -kanalam allin toim ivuudesta kerätään kokem uksia yhteistyössä yliopiston kotieläinhygienian laitoksen kanssa.

Suunnitelm issa on m uun m uassa kuk­ kojen sijoittam inen kanojen joukkoon niin, että kanalassa olisi yksi kukko ku­ takin 25 kanaa kohden. K ukkojen läs­ näolo saattaa m uun m uassa vähentää kanojen aggressiivisuutta.

A ndersson aikoo m yös kokeilla, m i­ ten "k an o jen vanhainkoti” toim ii. Eli m unintakautensa päättäviä kanoja ei viedäkään teuraaksi noin puolentoista vuoden iässä, kuten tapana on. K anat siirretään toisiin tiloihin, jo ssa ne saa­ vat pitää luonnollisen m unintatauon ja sulkasadon. Täm än jälkeen ne alkavat m unia uudelleen, joskin vähem m än kuin aikaisem m in.

A ndersson m arkkinoi m unat itse ja kertoo, että ne m enevät hyvin kaupaksi hiukan korkeam m asta hinnasta huoli­ matta.

Viranomaiset ylpeitä eläinsuojelusta R uotsin m aatalousviraston osastopääl­ likkö A gneta Brasch ja Itä-Jöötanm aan lääninhallituksen siipikarjakonsulentti Barbro Sam uelsson puhuvat niin läm pim ästi ja tunteella kanojen hyvinvoinnista, että suom alaisiin vir­ kaportaan asenteisiin tottunut eläinsuojelija häm m entyy. R uotsalaiset ovat selvästi ylpeitä eläinsuojelunsa ta­ sosta.

B arbro Sam uelsson toim ii R uotsin siipikarjaliiton työryhm ässä, jo n k a tar­ koituksena on edistää uusien kanalajärjestelm ien käyttöönottoa. - M e halu­ am m e pistää kehitykseen vauhtia. N yt on m ennyt m onta vuotta hukkaan il­

m an suunnitelm allista tutkim us- j a k e­ hitystyötä, hän sanoo.

- O ngelm ana on se, että valtio ei tue m itenkään siirtym istä vanhoista kana­ loista uusiin, koska yhtä tuotantoalaa ei haluta suosia m uiden kustannuksella, kertoo A gneta Brasch. R ahaa tarvittai­ siin kipeästi m yös neuvontaan ja kou­ lutukseen, m utta tällä hetkellä varoja m yönnetään vain E U -byrokratiaan.

EU :hun liittym inen onkin häkkika­ nalakiellon suurin kom pastuskivi. M i­ ten ruotsalainen eläinsuojelum una voi kilpailla halvan häkkikanalassa tuote­ tun tuontim unan kanssa?

- Pelkästään laadulla, vastaa A gneta Brasch. - T oivom m e on siinä, että ruotsalainen kuluttaja valitsee puh­ taam m an ja eläinsuojelullisem m an vaihtoehdon. R ajalla tapahtuva salm onellakontrolli on jatk o ssa ainoa tapa, m illä m unien tuontia voidaan rajoittaa.

Matka herätti ajatuksia Siipikarjaliiton toim innanjohtaja J a r­ mo Sipilä näkee tärkeäksi, että E uroo­ pan eri m aiden eläinsuojeluorganisaatiot, kananm unantuottajat ja -m arkki­ noijat voisivat toim ia yhtäaikaisesti, kun tehdään päätöksiä siirtym isestä

vaihtoehtokanaloihin. - M eidän suh­ teellisen pieneen yksikkökokoom m e tällainen tuotanto luontuisi, ja m eillä olisi tilaa toteuttaa vaihtoehtojäijestelm iä, hän sanoo.

K eski-E uroopassa kananm unakauppa on suuren luokan bisnestä. Täm ä suosii häkkituotantoa: häkkim unien halpuus on kilpailuetu silloinkin, kun ym päröivissä m aissa on jo siirrytty vaihtoehtoisiin jäijestelm iin.

-V aihtoehtoihin tutustum inen on tärkeää, jo tta osaa tehdä oikeita pää­ töksiä, toteaa Eläinlääkäriliiton edusta­ ja n a m atkalla ollut Paula Junnilainen.

Junnilainen on ottanut aktiivisesti kan­ taa eläinsuojelukysym yksiin ja m uun m uassa ollut m ukana eläinsuojelulakia uudistavassa toim ikunnassa.

Tuottaja K alevi M alm inen oli roh­ je n n u t lähteä eläinsuojelijoiden m at­ kaan, vaikka itse tuottaakin m unia pää­ asiassa häkeissä. M alm inen ei lämm ennyt oikopäätä v a ih to e h to k a n a lo il- ^ le, eikä uskonut ruotsalaisten tuottajien vakuutteluja, että taudit ja loiset eivät aiheuta ongelm ia.

K ansanedustaja H annele L uukkai­ nen puolestaan kiteyttää: - Pitkästä ai­ kaa näin tyytyväisiä eläim iä ja tyyty­ väisiä m aataloustuottajia.

K aarina K ivivuori

M atkassa m ukana vasemmalta oikealle: Toim itusjohtaja Ju k k a Ahonen M unakunnasta, toim ittaja Teemu Pakarinen M aaseudun Tulevaisuudesta (takana), Siipikarjaliiton toim innanjohtaja Jarm o Sipilä, Animalian toim innanjohtaja Päivi Viinikainen-Rosqvist, eläinlääkäri Paula Junnilainen Eläinlääkäriliitosta, eläinlääkäri Laila Rossow valtion eläinlääkintä-ja elintarvikelaitokselta, kehi­ tyspäällikkö M arja Hongisto Raision tehtailta, osastopäällikkö Agneta Brasch Ruotsin maatalousvirastosta, konsulentti Barbro Sa­ muelsson Itä-Jöötanm aan lääninhallituksesta, kanankasvattaja Lars-M agnus Johansson, Susanne Johansson. Börje Hjalmarsson Vencomatic-Systemsistä, etologi K ristina Oden, hankintapäällikkö Kimmo Saarinen A-munasta, kanankasvattaja Kalevi Malmi­ nen, Sture Johansson ja kansanedustaja Hannele Luukkainen.

20

A N IM A L IA 2/1994

Edistysaskeleita ja kovenevia otteita

Taistelu rautapyyntistandardeista jatkuu Turkispyytäjät ovat seitsemän W vuotta tehneet työtä standardisoidakseen julmat rautapyyntimenetelmät valheelli­ sesti ’’inhimillisiksi” (ks. Animalia 4/93 ja 1/94), Eläinsuojelujärjestöt - Animalia mu­ kaan lukien - eivät ole suostuneet tähän, vaan ovat tarttuneet toimeen tämän sil­ mänlumeen ehkäisemiseksi.

Tähän asti eläinsuojelijat ovat onnistu- S neet työssään. K ansainvälisen standar- a, disoim isliiton (eli ISO :n) asiaa käsitel­ lyt tekninen kom itea äänesti helm ikui­ Eläinsuojelijoiden toimintaa sessa kokouksessaan nurin esityksen, hankaloitetaan jo k a olisi sallinut m uun m uassa eläin­ E distystä siis tapahtuu, m utta peliä ei ten hukuttam isen j a luunm urtum ia aiole vielä voitettu. M itä enem m än eläinheuttavat pyyntivälineet. suojelijat edistyvät, sitä aggressiivi­ T eknisen kom itean puheenjohtaja sem m iksi ja häm äräperäisem m iksi N eil Jotham on tehnyt parhaansa, jo tta käyvät vastapuolen m enetelm ät. vain turkispyytäjät saisivat äänensä Puheenjohtaja ja turkislobbari Jot­ kuuluviin. Silti m onissa prosessin jä ­ ham keksi järjestää standardiehdotuk­ senm aissa eläinsuojelijat ovat päässeet sen keskeistä sisältöä m uokkaavan työ­ m ukaan kansallisiin delegaatioihin. ryhm än kokouksen kesäkuun alkuun T anskan delegaation puheenjohtaja U uteen Seelantiin, jo tta köyhillä eläinoli helm ikuussa grönlantilainen hyl­ keenpyy täjä, jo k a ei antanut edes pu­ heenvuoroa eläinsuojelijoiden edusta­ jille. Eläinsuojelijoiden tekem än viral­ lisen valituksen jälk een puheenjohta­ ja n paikan sai Tanskan eläinsuojeluyh­ distyksen eläinlääkäri.

EU :n kom issiokaan ei katsele pro­ sessia suopein silm in. T uskallisten pyyntim enetelm ien nim ittäm inen stan­ dardissa ’’inhim illisiksi” nim ittäin ve­ sittäisi tuontikiellon, jo k a E U :ssa on säädetty kyseisillä m enetelm illä pyy­ detyille turkiksille.

A N IM A LIA 2/1994

suojelujäijestöillä ei olisi varaa lähet­ tää edustajiaan sinne. T urkissektoriltahan rahaa kyllä löytyy. T ätä kirjoitetta­ essa on vielä epävarm aa, jäijestetäänkö kokous todella siellä, vai johtavatko eri Euroopan m aiden standardisointiliittojen (m yös Suom en) protestit sii­ hen, että kokous siirretään Eurooppaan tai Pohjois-A m erikkaan.

Tekninen kom itea jättää säännön­ m ukaisesti vastaam atta ’’hankaliin” kirjeisiin vedoten kiireeseen. Sen si­ ja a n om an puolen kavereiden kirjeisiin löytyy vastausaikaa. T arkoituksena on viivyttely, niin että asioita ei enää ehdi­ tä hoitaa halutulla tavalla.

K anada puolestaan on alkanut pai­ nostaa EU :n kom issiota väittäen, että EU :n turkistuontikielto on G A TT -vapaakauppasopim uksen vastainen. □ R osqvist

21

Eläinkuljetukset Euroopassa:

Suomessa tilanne hyvä, Itävallassa vielä parempi

Non-stop-matkalla maasta toiseen Euroopassa kuljetetaan vuo­ sittain kymmeniä miljoonia eläimiä teurastettaviksi maas­ ta toiseen. Kuljetus saattaa kestää jopa 60 tuntia - ilman taukoja, ilman ruokaa ja juo­ maa. Eläinten piittaamaton ja jopa julma kohtelu on arkipäi­ vää. Eläinsuojelijat kamppai­ levat kaikin keinoin, jotta EU:ssa parhaillaan valmistel­ tavaan direktiiviin saataisiin kuljetuksen enimmäiskestoksi 8 tuntia.

EU :n päätöksenteosta kertoo jo tain se, että vaikka parlam entin ehdoton enem ­ m istö (271-6) on äänestänyt 8 tunnin aikarajan puolesta, voi m inisterineu­ voston kielteinen kanta rom uttaa koko uudistuksen.

M inisterineuvosto käsittelee asiaa kesäkuussa, ja enem m istö m inistereis­ tä on aikarajaa vastaan. H ollannin, T anskan ja Saksan m inisterit olisivat valm iita keskustelem aan asiasta, m utta R anska, Italia ja E spanja ovat täysin

vastaan. Jälkim m äisten m aiden m ie­ lestä esim erkiksi eläinten lepoväliksi sopisi hyvin nykyinen 24 tuntia...

Saksan m aatalousm inisteri Jochen Borchert on jo ilm aissut jy rk än vasta­ lauseensa eläinkuljetusten nykytasolle: - O len valm is rajoittam aan elävien eläinten vientiä ja näin edistäm ään eläinten hyvinvointia. O len m yös val­ m is soveltam aan vientikiellon kansal­ lisella tasolla.

E läinten kannalta olisikin parem pi, jo s direktiivin käsittely pitkittyisi sii­ hen saakka, että Saksan puheenjohtaja­ kausi alkaa. T odennäköisesti asia kui­ tenkin halutaan viedä läpi, ennen kuin K reikan puheenjohtajuus päättyy kesä­ kuussa.

Kulutustottumukset sanelevat kuljetuksia E lävien eläinten kuljettam iselle on m onta syytä. K uluttajille halutaan tar­ jo ta m ahdollisim m an tuoretta ja hy­ gieenistä lihaa. O m assa m aassa tapah­ tuvaa teurastusta pidetään laadun ta­ keena. T oisaalta olem assa oleville teu­ rastam oille halutaan riittävää käyttöas­ tetta.

Itä-E uroopan m aista tuodaan EU :n alueelle eläviä eläim iä, koska se on yk­ sinkertaisem paa j a nopeam paa kuin teurastus ja lihan käsittely - j a siitä saa­ daan kaivattua länsivaluuttaa. EU :sta kuljetetaan eläim iä arabim aihin teuras­ tettaviksi uskonnollisissa rituaaleissa.

E läinkuljetusten verkko risteilee m aasta toiseen niin, että väkisinkin tu ­ lee m iettineeksi, onko siinä järk eä edes taloudellisessa m ielessä. Sikoja H ol­ lannista Italiaan, Espanjaan ja R ans­ kaan. N autoja R anskasta Italiaan, H ol­ lantiin ja Saksaan. H evosia Englannis­ ta R anskaan j a Italiaan, koska hevosia rakastaville englantilaisille ei hevosen­ liha m aistu.

M uitakin ongelm ia on. Eläinten ko­ kem a stressi heikentää lihan laam a, ei­ k ä vastaanottaja voi olla varm a lääk­ keiden, horm onien j a raskasm etallien pitoisuuksista lihassa. M yös eläintau­ tien leviäm inen m aasta toiseen on uh­ kana.

-N y k y p ä iv ä n yhteiskunnassa p it­ känm atkan eläinkuljetuksia ei voida hyväksyä, kun yhtä hyvin voitaisiin kuljettaa lihaa kylm äautoissa, toteaa Eurogroup for A nim al W elfare - ryh­ m än jo h taja, eläinlääkäri D avid W ilkings.

Compassion in World Farming

Prinssi Sadruddin Aga Khanin Bellerive- säätiö on kerännyt eurooppalaiset eläinsuojelijat yhteen kam panjoim aan parem pien eläinkuljetusten puolesta.

M ukana on m m. Eurogroup for A nim al W elfare, jo n k a kanssa A nim alia tekee tiivistä yhteistyötä.

Y hteenliittym ä on laatinut m anifes­ tin, jo ssa ju lkisuuden henkilöt vaativat m uutoksia eläinkuljetuksiin. Brigitte B ardot (kuvassa oikealla) oli viim e syksynä m anifestin ensim m äinen alle­ kirjoittaja. H änen jälk een sä sen ovat allekirjoittaneet m uun m uassa Paul ja Linda M cC artney sekä H ollannin ku­ ningashuone. Suom esta m ukana ovat elokuvaohjaaja A ki K aurism äki sekä kirjailijat Eeva K ilpi ja Leena Lander.

M anifesti tullaan luovuttam aan E U :n m inisterineuvostolle.

22

A N IM A LIA 2/1994

Itävallassa on tällä hetkellä Euroopan tiukim m at eläinkuljetusm ääräykset.

Teuraskulj etusten enim m äiskestoaika on 6 tuntia ja kuljetusm atkan enim ­ m äispituus 130 km tavallisella tiellä tai 260 km m oottoritiellä.

Suom essa m oottoriajoneuvoilla ta­ pahtuvista eläinkuljetuksista m äärä­ tään asetuksella. K uljetuksille ei ole säädetty enim m äiskestoa, m utta eläin­ ten kunto on tarkastettava kerran tun­ nissa ja niiden on annettava levätä, syödä ja ju o d a vähintään 8 tunnin jä l­ keen kuljetuksen alkam isesta. Yli 10 tunnin kuljetukset ovat harvinaisia.

K un R ovaniem en teurastam o m uu­ tam a vuosi sitten lopetettiin ja eläinten kuljetusm atkat pitenivät enim m illään lähes 1000 kilom etriksi, virisi Suom essakin ju lk in en keskustelu asian eläinsuojelupuolesta. T ilanne parani kuiten­ kin pohjoisen kuljetusten suhteen, kun käyttöön saatiin m oderni kuljetuska­ lusto. M atkan pituuden kasvam inen ei kuljetusalan m ukaan olekaan välttä­ m ättä suoraan verrannollinen eläim en stressin kasvuun, jo s kalusto on hyvä ja kuljettaja am m attitaitoinen.

Kuljetusten pitenem inen voitaisiin eh­ kä välttää teurastamoautolla, jota Skot­ lannissa on kokeiltu menestyksellä. Au­ to, joka täyttää EU:n teurastamoille aset­ tamat normit, kiertää tiloilla teurasta­ massa eläimet paikan päällä. Autossa on m uun muassa kylmäsäilytystilat lihalle ja toimiva jätteidenkäsittelyjäijestelmä.

M ukana matkassa kulkee eläinlääkäri.

Kuva brittiläisen eläinsuojelujärjestön RSPCA:n Iehti-ilmoituksesta, jolla se on kiin­ nittänyt huomiota ylipitkiin eläinkujetuksiin.

Sairaskuljetukset huolestuttavat - Pohjois-Suom essa eläinkuljetukset kestävät enim m illään toista vuorokaut­ ta. T otta kai tällainen m atka on raskas, vaikka kalusto olisi m iten hieno, sanoo eläinsuojeluvalvoja A nja Eerikäinen.

Eerikäinen on huolestunut sairaseläinkuljetusten tasosta: hänen tietoonsa on vähällä aikaa tullut kolm e tapausta, jo issa kuljettaja on syyllistynyt eläin­ rääkkäykseen. M uuten E erikäinen on m elko tyytyväinen Suom en teuraskuljetu sten tasoon, ja arvelee hyvän tilan­ teen jo h tu v an teillä tapahtuvasta polii­ sivalvonnasta. - K alusto on parantunut ratkaisevasti, ja kuljettajien am m atti­ taidolle asetetaan nykyään korkea­ m m at vaatim ukset, Eerikäinen toteaa.

Suomi on allekirjoittanut Euroopan N euvoston kansainvälisiä eläinkulje­ tuksia koskevan sopim uksen, kuten suurin osa EU - m aistakin. Sopim us si­ sältää koko joukon yleviä tavoitteita tyyliin ’’olisi suositeltavaa,jos” . Y ksi­ selitteisiä m ääräyksiä on hyvin vähän, valvontaa ei lainkaan. E läim et tulee ruokkia ja ju o ttaa kerran 24 tunnin ai­ kana. □ Kaarina K ivivuori Jos haluat ottaa kantaa K eski-E uroopan eläinkuljetuksiin, toim i heti, ohjeita sivulla 30.

Suomessa Euroopan laadukkaimmat eläinkuljetukset?

LSO-konserni, Itikka-Lihapolar Oy ja Osuusteurastamo Karjaportti ottavat tämän vuoden aikana käyttöön elä­ vien eläinten ja lihavalmistei­ den kuljetuksiin sovellettavan laatujärjestelmän. Kansain­ väliseen ISO- standardiin pe­ rustuvan laatujärjestelmän on valmistellut liha-alan kuljetusvaliokunta, johon kuuluu viranomaisten, osuusteurastamojen ja liikkeenharjoittajien edustajia.

A N IM A LIA 2/1994

T oim itusjohtaja Eino Sim onen Lihaalan A utoliikenne ry. stä luonnehtii laa­ tujärjestelm ää ainutlaatuiseksi koko Euroopassa. K iinnostuneita kyselyjä on tullut eri puolelta m aailm aa. - Jär­ jestelm än tarkoituksena on toim ittaa korkealaatuisia lihatuotteita kuluttajal­ le edullisesti, niin että se eläinten kan­ nalta tapahtuu inhim illisesti, Sim onen sanoo.

Laatujärjestelm ä on koottu kolm eksi erilliseksi käsikirjaksi, jo ista löytyy mm. tarkat ohjeet eläinten lastauksesta, kuljetuksesta ja purkam isesta. Eläinten oikeaa kohtelua kaikissa tilanteissa ko­ rostetaan.

E läinkuljetuksiin käytettävien ajo­ neuvojen tulee olla ilm ajousitettuja ja autossa tulee olla kastelu-, ju o tto - ja

tuuletuslaitteet.

Sähköpiiskan käyttö eläinten ajossa on pääsääntöisesti kiellettyä. Sitä saa kuitenkin käyttää, jo s eläintä uhkaa vaara ja se voidaan saada turvaan sähköpiiskaa käyttäm ällä. Toinen sallittu käyttötilanne on se, jo s eläin ei m illään m uulla keinolla suostu liikkum aan eteenpäin.

A nim alia on toim ittanut yhteenve­ don laatujärjestelm ästä eurooppalai­ selle eläinsuojeluryhm ittym älle, joka vaatii parannuksia EU :n eläinkuljetuk­ siin. On hienoa, että Suom i voi toim ia esim erkkinä m uille siinä, m iten jo k in asia yritetään tehdä eläinsuojelullisesti m ahdollisim m an hyvin. □ K aarina K ivivuori

23

Ulkomailta

Ulkomailta

N o ija on päättänyt ja tk aa valaanpyyn­ tiä. N äennäistieteen nim issä on tarkoi­ tus tappaa toukokuusta lähtien 230 lahtivalasta sekä lisäksi kesällä puhtaasti kaupallisissa tarkoituksissa vielä satoja näitä nopealiikkeisiä ’’m erten vinttik o iria” . N oija on päättänyt jatkaa m yös hylkeiden tappam ista raaoilla m enetelm illä.

K ansainvälinen valaskom issio pitää toukokuussa M eksikossa kokouksen, jo ssa päätetään Eteläm antereen suuren valaidensuojelualueen ja valaitten pyyntikiellon kohtalosta. N orja ja T anska ovat yrittäneet painostaa Suo­

m ea ja R uotsia tukem aan valaanpyyn­ tiä ja vastustam aan delfiinien m ukaanottam ista valaskom ission suojelupää­ tösten piiriin.

N yt tarvitaan konkreettisia toim ia N orjaa vastaan. K aikkia norjalaisia tuotteita on syytä boikotoida: m uun m uassa kalatuotteita, pakasteita, olui­ ta, villapaitoja, N oijan-m atkoja ja niin edelleen. Lisäksi kannattaa ilm oittaa N orjan lähetystöön boikotistaan. O soi­ te: N orjan suurlähetystö, tiedotusosasto, R ehbinderintie 17,00150 Hel­ sinki.

(V .-R .C .)

Sotilasdelfiineistä sirkusdelfiineiksi

Veli-Risto Cajander

Norja jatkaa valaanpyyntiä - kannanottoja tarvitaan!

V alaanpyyntikö kannattavaa?

V alaanpyynti tulee kalliiksi N orjan ta­ loudelle. V iim e pyyntikauden tulot oli­ vat 16,2 m iljoonaa kruunua. T oisaalta N orjan valtio on jo u tu n u t uhraam aan PR -kam panjaansa valaanpyynnin puoIestä 11,5 m iljoonaa kruunua ja valaan­ pyynnin valvontaan noin 3 m iljoonaa kruunua.

N orjalaisen liike-eläm än on laskettu m enettäneen tuloja noin 153 m iljoonaa kruunua, kun kansainvälinen boikotti on vähentänyt tuotteiden m enekkiä.

T äm ä on lisännyt m yös työttöm yyttä, ja aiheuttanut näin välillisesti talouden heikkenem istä.

N orjalaiset eläinsuojelijat epäilevät­ kin D yrenes fo rs v a re r -lehden artikke­ lissa, että tärkeintä ei ole taloudellinen kannattavuus, vaan valaiden tappam i­ nen.

(K .K .)

Matthias Schnellmann

Delfinaarioiden asukkaita on viime vuo­ sina sopeutettu takaisin luontoon, mikä todistaa, että "tarpeettom iksi käyneitä" delfiinejä ei ole pakko pitää vankeudessa loppuikäänsä. Yksi onnekkaista on TVtähden m ukaan nimetty Flipper, jonka Maailman eläinsuojeluliitto WSPA pa­ lautti viime vuonna sen synnvinvesiin Brasilian rannikolle.

1960-luvulla television ” F lipper” -sarja sta tunnetuksi tullut delfiinien kou­ luttaja R ichard 0 ’Barry on luopunut näiden älykkäiden m erinisäkkäiden sirkuspelleinä pitäm isestä ja om istau­ tunut niiden pelastam iselle. P arhail­ laan 0 ’B arryn toim intakohteena ovat sotilaallisissa tarkoituksissa käytetyt delfiinit. N äitä delfiinejä on m m . käy­ tetty m iinojen havaitsem iseen ja asen­ tam iseen.

N yt kun entiset N euvostoliiton m aat pienentävät sotilasm enojaan, on delfii­ nejä alettu m yydä m aailm an sirkuksiin ja delfinaarioihin aina V ietnam ista 24

M altaan. Esim erkiksi eräät kuusi del­ fiiniä m yytiin V enäjältä Israeliin, jo ssa ne nyt kituvat Tel A vivissa, konkurs­ siin m enneen huvipuiston pikkuruises­ sa altaassa.

O ’Barry uskoo, että delfiinit sopeu­ tuisivat eläm ään vapaudessa, ja on lu­ vannut ottaa vapautustehtävän hoitaak­ seen. Israelin ym päristöviranom aiset haluavat kuitenkin palauttaa kolm e delfiiniä V enäjälle sirkukseen ja kolm e Tel A vivin lähellä olevaan huvipuis­ toon. Eläinlääkärin m ukaan delfiinien olot ovat surkeat ja viisi niistä kärsii terveysongelm ista.

M uun m uassa V enäjällä ja U krai­ nassa on valitettavasti havattu, että delfiinikaupassa liikkuu raha. K un entiset sotilasdelfiinit alkavat loppua, on E u­ roopan pikkuvalasyhdistyksen ECS:n m ukaan alettu pyytää vapaudesta n. 50 delfiiniä vuodessa. M ustanm eren pullokuonodelfiini on jo hävinnyt jo iltain alueilta kokonaan pyynnin takia.

M aailm an Eläinsuojeluliitto W SPA ja V alaiden ja delfiinien suojeluyhdis­ tys W DCS ovat ryhtyneet toim iin, jo tta delfiinikauppa entisen N euvostoliiton m aissa saataisiin loppum aan.

(P.V .-R.) ANI M A LIA 2/1994

Koeeläinkauppiaita vankilaan Liikunta pitää terveenä - lehmätkin Ruotsin m aatalousvirasto toteaa (ra­ portissaan n:o 1993:16), että liikunnal­ la, m ahdollisuudella toteuttaa luonnol­ lista käyttäytym istä ja hyvillä hygiee­ nisillä oloilla on suuri vaikutus lell­ ien terveyteen. Sam aan jo h to p äätö k ­ seen on vastikään tullut G unella G ustafsson, jo k a on väitellyt liikun­ nan vaikutuksesta parressa seisovien lypsylehm ien terveyteen.

R uotsin m aatalousyliopistossa teh ­ dyn tutkim uksen m ukaan liikunta vä­ hentää eläinlääkinnällisen hoidon tar­ vetta. M uun m uassa utaretulehduksia, jalkasairauksia ja vasikointiongelm ia oli vähem m än kuin jatk u v asti kiinnipidetyillä lehmillä.

(K .K .)

1,5 miljoonaa vetosi verifiestojen lopettamiseksi E spanjan eläinten oikeuksien yhdistys kADDA käynnisti vuosi sitten vetoo"m uksen niin kutsuttuja verifiestoja vastaan, jo issa keskeiset ohjelm anu­ m erot perustuvat m onenlaiseen eläin­ rääkkäykseen. Suom alaisetkin eläinsuojelijat osallistuivat nim ien kerääm i­ seen.

N im isaalis oli hieno: eri m aista yh­ teensä 1,5 m iljoonaa allekiijoitusta!

V etoom us on luovutettu E spanjan sisä­ asiainm inisteriölle.

E urolink 1/94 (P.V.- R.)

R anskan ensim m äinen oikeudenkäynti tapauksessa, jo ssa kokonainen jen g i m yi varastettuja koiria koe-eläinlaboratorioihin, on saatu päätökseen. E räs koirien pahoinpitelyn m yöntänyt je n ­ gin jäsen, jo n k a kodista löytyi 97 va­ rastettua koiraa, tuom ittiin vankilaan puoleksi vuodeksi.

E u ro lin k 1/94 (P.V.- R.)

Kiinan lentoyhtiö jatkaa apinakulj etuksia K iinan kansallinen lentoyhtiö China A irlines vei 80 apinaa K iinasta R uot­ siin, jo sta niiden oli tarkoitus jatk aa E nglantiin koe-eläim iä välittävälle C onsort Bioservices -yhtym älle. Ruot­ sissa havaittiin kuuden apinan kuolleen kuljetuksen aikana.

E nglantilainen eläinsuoj eluj ärjestö B U A V oli aiem m in saanut kirjallisen takuun C hina A irlinesilta, että se lopet­ taa apinoiden kuljettam isen. Y htym ä ei vielä ole antanut virallista selitystä, m iksi vakuutus ei pitänytkään paikkan­ sa.

(P.V .-R.)

Hormonimaito boikottiin USA:ssa M onet Y hdysvaltain suurim m ista elin­ tarvikeyrityksistä ovat ilm oittaneet, et­ teivät ne m yy B ST -horm onilla käsitel­ tyjen lehm ien m aitoa. Y rityksissä pelä­ tään kuluttajien kielteisiä reaktioita.

K uluttajaliikkeiden lisäksi horm onim aidon vastustajiin on liittynyt kasvissyönti- ja eläinsuojelujäijestöjä sekä koulujen viranom aisia. Esim erkiksi vvisconsinilaisen M adisonin kaupun­ gin 23.000 oppilaalle ei tarjota horm onim aitoa.

(K .K .)

rrt

i

aa

•• ••

a ••

••

Tekorotta saastaa koe-eläimiä Tokiossa

K eion yliopiston tutkijat T okiossa ovat kehittäneet luonnollista m uistuttavan silikoniversion rotasta. Sen tarkoitus on vähentää koe- eläinten käyttöä.

Rotta tuntuu ja näyttää aidolta, ja sil­ lä on sisälm ykset ja verisuonia. Sisäeli­ m iin pääsee näkem ään rotan m ahassa olevasta ikkunasta.

Tulevat lääkärit voivat ottaa sam asta rotasta noin 1000 verinäytettä, ennen kuin häntä on käytetty loppuun. Tilalle voidaan vaihtaa uusi häntä.

O piskelijat voivat m yös harjoitella esim . nestem äisen ravinnon antam ista pipetillä ja jälkikäteen tarkistaa, onko neste m ennyt oikeaa tietä ruokatorveen eikä henkitorveen.

Tieteen K uvalehti 12/93 (K .K .)

Ihmelääke keksitty V ähem m än päänsärkyä, selkäsärkyä, vilustum isia, influenssaa. A lhaisem pi k o le stero litaso ja verenpaine. M ikä on se ihm elääke, jo lla on tällaiset vaiku­ tukset?

Lem m ikkieläim et. N ew Scientist -lehden num erossa 9-10/1993 tode­ taan, että lem m ikkieläim illä on selvästi m yönteinen vaikutus ihm isen tervey­ teen. Jam es Serpell, Cam bridgen yli­ opiston lem m ikkieläinten tutkim uso­ saston entinen johtaja, on selvittänyt lem m ikkien ihm eitä tekevää voim aa.

H änen m ukaansa eläim et antavat om is­ tajilleen erityistä henkistä tukea, jo k a on epätavallista ihm isten välisissä suh­ teissa.

Eläinten puhekyvyttöm yys ei ole haitta, vaan etu. Ihm isten välistä puhut­ tua kieltä käytetään nim ittäin paitsi vä­ littäm ään tunteita ja ajatuksia, m yös kritisointiin, vääristelyyn ja alistam i­ seen.

L em m ikkieläin kuuntelee tekem ättä kysym yksiä ja kritisoim atta. K issojen ja koirien antam a ei-kielellinen arvos­ tus saa ihm isen tuntem aan itsensä kun­ nioitetuksi, ihailluksi ja toivotuksi, m i­ kä vaikuttaa hänen itsetuntoonsa ja ko­ hentaa sitä kautta hänen terveyttään.

(K .K .)

25

Elokuvat

Kirjat

Pelastakaa Willy

Koira psykiatrin sohvalta Roger Mugford: Koira psykiatrin soh­ valla. Suom. Jaana Lehtinen. Tammi 1993.

Pehmeät, koiran luontaisia käyttäytymis­ malleja hyödyntävät koirankoulutus- ja koiraongelmien ratkaisumenetelmät ovat saaneet jalansijan myös Suomessa. Paljolti kiitos kuuluu koiraongelmakonsulteille M argareta Tapiovaara-M omolle ja Ja a ­ na Mörskylle, jotka ovat Suomessa sovel­ taneet ruotsalaisen koirapsykologin An­ ders Hallgrenin menetelmiä.

Myös englantilainen Roger Mugford saa leipänsä ’’koirien koijaamisesta” . Op­ pien pääpiirteet ovat luettavana Mugfordin kirjasta Koira psykiatrin sohvalla.

Hallgren on Mugfordinkin oppi-isä. Me­ netelmiin ei kuulu koiran kurittaminen.

Koulutus perustuu johdonmukaisuuteen, virheiden ennalta estämiseen ja oikean käy­ töksen palkitsemiseen. Perinteisiin koirankoulutusmenetelmiin verrattuna rankaisul­ la on olematon rooli, ja käytettävät rankaisumenetelmät ovat niin lempeitä, että koko sana ’’rankaisu” tuntuukin aivan väärältä.

Mugford on kuitenkin etääntynyt innoit­ tajastaan siinä, että hän käyttää paljon eri­ laisia niksejä ongelmien ratkaisemiseksi.

Hallgren, sekä hänen kouluttamansa kon­ sultit, pyrkivät pitkäjänteisellä työllä pur­ kamaan taustoilla piileviä syitä.

Kuningattaren corgeista pahamaineisiin pitbulleihin Koira psykiatrin sohvalla on kokoelma po­

tilaskertomuksia, joissa esiintyy englanti­ laisen koiramaailman koko kiijo kuninga­ tar Elisabethin corgeista aina alamaailman roistojen pitbull-terriereihin. Koiranomis­ taja löytää tarinoista vinkkejä omaan koiranpitoonsa. Luulen kuitenkin, että ratkirie­ mukkaina kertomuksina ne vetoavat myös sellaiseen, jolla ei ole koiraa.

Eläinten hyvinvoinnista välittävää ilah­

duttaa kiijan eläinsuojelullinen sanoma.

Mugford kertoo, että oli aikeissa jatkaa vanhempiensa maatilan hoitoa, mutta huo­ masi pian, ettei hän pitänyt nykyaikaisesta tavasta hoitaa eläimiä: ’’Eläimet olivat muuttuneet tuotantoyksiköiksi, naudat eli­ vät alati muuttuvina sadan tai useamman yksilön laumoina vailla kunnollista sosiaa­ lista jäijestystä, herkät siat kytkettiin yksi­ näisyyteen kuin keskiaikaisissa kidutuskammioissapa kanat - kanaparat!”

Kiijasta on vaikea erottaa mieleenpainuvimmat tarinat, sillä kaikki kiijan sivuilla esiintyvät koirat - ja myös heidän omista­ jansa! - ovat varsinaisia persoonallisuuk­ sia. ’’Tuhmien” ihmisten autoja takaa-ajava bordercollie Gill; asunnon vesiputket, kokolattiamatot ja huonekalut tuhoava mo­ nirotuinen Benson; ja Bison-koira, jonka siltojen alla elävä omistaja ei päässyt Pelas­ tusarmeijan yömajaan koiran puolustaessa isäntäänsä niin kiihkeästi - kaikki he olivat eläviä koiramaailman sankareita.

Kunnioitusta kaikille eläimille Hauskan, innostavan ja virkistävän kiijan lopuksi lukija jätetään miettimään, että omalle lemmikille osoitettua kunnioitusta voisi osoittaa muillekin eläimille: ’’Kannatan innokkaasti tehokkaita jajärkevin perustein koottuja eläinten oikeuksia puoltavia ryhmiä, jotka esittävät vastalau­ seensa tarpeettomille ja eläimiä hyväksi­ käyttäville teollisuudenhaaroille, kuten tur­ kistarhaukselle, urheilumetsästykselle, V i ­ visektion käytölle biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja eläinten pitämiselle viihdyttäjinä sirkuksissa ja eläintarhoissa. Te­ kopyhyys, ristiriidat, kaksinaamaisuus ja todelliset suuret pulmakysymykset ovat ai­ na läsnä eläinten maailmassa, ja yksittäisi­ nä ihmisinä sinä ja minä voimme vain tehdä parhaamme koijataksemme ne vääryydet, jotka ovat vallassamme” , kirjoittaa Mug­ ford. □ Päivi Viinikainen- Rosqvist

26

- valkokankaalla ja todellisuudessa Free Willy - pelastakaa Willy on koko per­

Beyond Beef - totuus pihvin takana

heen elokuva vapaudesta ja ihmisen ja eläi­ men välisestä ystävyydestä. Elokuvan alus­ sa valaanpyytäjät vangitsevat miekkavalas Willyn, ja se viedään yleisövetonaulaksi meriakvaarioon. Vastaavin juonenkääntein poliisit vangitsevat lastenkodista karan­ neen Jesse-pojan, joka viedään uuteen si­ jaisperheeseen.

Meriakvaarion hoitajat kohtelevat Willyä mielestään hyvin, samoin uudet sijaisvanhemmat Jesseä. Molempien hyvät tar­ koitukset valuvat kuitenkin hukkaan siksi, että he eivät ymmärrä hoidokkiensa todelli­ sia tarpeita. Vähä vähältä Jesse ystävystyy Willyn kanssa, ja lopuksi hän onnistuu eri­ näisten seikkailujen kautta järjestämään Willyn takaisin valtamereen.

Tarinan henki on lämmin ja elämän­ myönteinen, huumoriakaan unohtamatta.

Myös seurassani olleet 6-ja 8-vuotiaat koekatsojat pitivät elokuvaa erinomaisena. Ot­ taen huomioon miten tärkeä kohderyhmä kasvavat lapset ovat. tällaisia eläin-ja luonnonsuojeluhenkisiä elokuvia soisi näke­ vänsä enemmänkin.

Elokuvan lopussa katsojille annetaan Maailman Luonnon Säätiön eli WWF:n pu­ helinnumero ja kehotetaan ottamaan yh­ teyttä, mikäli katsoja haluaa auttaa valaita todellisuudessa. Hatunoston ansaitsee myös elokuvan lopputeksti, jossa kerro­ taan, että elokuvan kaikki eläinkohtaukset ^ fc o n kuvattu yhdysvaltalaisen eläinsuojelujärjestön Humane Society o f the United Statesin edustajan valvonnassa.

•

Kun yhteiskuntatieteilijä, kiijailija ja ym­ päristöaktivisti Jerem y Rifkin kirjoitti te­ oksensa Beyond Beef, hän tuskin arvasi, et­ tä kiija saisi liikkeelle joukkoja eri puolilla maailmaa. Nyt nämä joukot ovat muodos­ taneet kansainvälisen yhteenliittymän, joka kantaa samaa nimeä kuin kiijakin.

Rifkinin kiija puhuttelee yhtä lailla eläinsuojelijoita, ympäristöaktivisteja kuin nälänhätää vastaan taisteleviakin; yhtä lail­ la ihmisoikeuksien puolustajia, perhetilo­ jen kannattajia kuin terveyden edistäjiä.

Nykymuotoinen, äärimmilleen tehostet­ tu karjankasvatus on etääntynyt kauas perheviljelmien muutamasta mansikista.

Myös karjankasvatuksen aiheuttamat on­ gelmat ovat saaneet maailmalla mielikuvituksellisia ulottuvuuksia: Nautojen elinolot ovat usein surkeat. Karjatalouden lantapäästöt kuormittavat vesistöjä, ja EteläAmerikan sademetsiä raivataan jenkkien hampurilaislihan laitumiksi. Suurtiloja suosiva talouspolitiikka uhkaa pienten per­ hetilojen olemassaoloa.

Lihansyönnillä on yllättävän suuri rooli maailman nälänhädän ylläpitämisessä. Ja päälle päätteeksi, monet lihaan liittyvät terveysmyytit ovat romahtaneet viime vuosi­ kymmeninä - lihan syöminen on itse asiassa havaittu selväksi myötä vaikuttajaksi usei­ siin sairauksiin, kuten paksusuolensyöpään.

Kiijan voi hankkia kaukotilauksena Akateemisen Kirjakaupan kautta, taikka kirjoittamalla (englanniksi) suoraan kus­ tantajalle osoitteeseen: Penguin Books Ltd., 27 W rights Lane, London W8 5T2, United Kingdom. Taikka voit pyytää kir­ jastoa hankkimaan kiijan valikoimiinsa, niin muillakin on tilaisuus lukea se.

(P.V.-R., H.T.) A N IM A LIA 2/1994

Takaisin todellisuuteen: ’’W illy” ei vapautunutkaan Willy-elokuva on etenkin Yhdysvalloissa

Poseeraamassa altaan reunalla: Jesse (Jason Jam es Richter) ja Willy (Keiko).

nostattanut keskustelua muistakin syistä kuin elokuvallisten ansioidensa vuoksi.

Toisen pääroolin esittäjä, Willynä nähtävä miekkavalas Keiko nimittäin elää todelli­ suudessa edelleen vankeudessa.

Keiko vangittiin Islannin lähivesiltä 1980-luvun alkupuolella, vajaan kolmen vuoden ikäisenä. Viimeisimmät yhdeksän vuotta sitä on pidetty Kaliforniassa, Sea World -huvipuistossa. Keikon omistaa meksikolainen Reino Aventura -yhtiö.

Keikon kunnossa ei ole hurraamista: se on pituuteensa nähden alipainoinen, sen selkäevä on valahtanut riippuvaan asentoon ja se kärsii ihottumasta. Yhdysvaltalaiset eläin- ja luonnonsuojelujäijestöt ovat ryh­ tyneet kampanjaan, jonka tarkoituksena on palauttaa Keiko takaisin vapauteen myös todellisuudessa.

Keikon omistaja Reino Aventura -yhtiö on ilmoittanut olevansa periaatteessa kyllä suostuvainen siirtämään Keikon toiseen al-

taaseen, mutta Keikon vapautukseen yhtiö ei ole vielä suostunut.

Yleisön apua tarvitaan Keikon tilanteen nouseminen julkisuuteen on herättänyt joitain yksittäisiä kriittisiä huomautuksia myös Free Willy -elokuvaa kohtaan. Tosiasia kuitenkin on, että ilman tätä elokuvaa Keikon kohtalo ei olisi tullut suuren yleisön tietoon. Mikäli kampanja onnistuu, siitä voi tulla arvokas ennakkota­ paus muidenkin vankeudessa elävien miek­ kavalaiden vapauttamista ajatellen. □ Teksti: Helena Tengvall Kuvat: Ron Batzdorff/ W arner Brothers Co. Sinäkin voit auttaa Keikon vapauttamises­ sa. Lue lisää toimintasivulta 31.

27

K irjeet tälle palstalle osoitteella: A nim alia, Lukijoilta-palsta.

P orvoonkatu 53, 00520 H elsinki.

Inhimillistä metsästystä?

H annele Luukkainen kirjoitti A nim aliassa 3/93: ’’...m uinaiset ja tuskalliset m etsästysm enetelm ät, kuten kuristavat ansat, ns. hetitappavat raudat sekä jo u ­ set ovat edelleen sallittuja.”

T oivottavasti teksti ei edusta A nim alian virallista kantaa. Ei ole kovin vakuuttavaa puhua suojeluasioista, jo s haluaa sam alla kieltää ’Tuontoystävällisem m än’ ’ m etsästystavan.

Jousim etsästys on nim ittäin eläim il­ le vähem m än häiritsevää ja saalism ää­ rät pienem piä kuin ruutiasem etsästyksessä. R askaan riistanuolen kaareva lento edellyttää lyhyttä am pum aetäi­ syyttä, ehkä korkeintaan 2 0 -2 5 m etriä, ja toisaalta tarkkaa arviointia ja tähtää­ m istä. T äm ä pakottaa toim im aan eläin­ ten ehdoilla, niitä turhaan häiritsem ät­ tä. Jousen m elutaso on alhainen, jo ten sinisorsan voi am pua kaislikosta tai teeren parvesta aiheuttam atta pakokau­ hua m uihin kuin aivan lähellä oleviin lintuihin. L uonnon rauha säilyy.

T ärkeä on m yös asian eläinsuojelul­ linen puoli. N uoli tappaa tehokkaasti ja kivuttom asti, kun sillä saa edes koh­ tuullisen hyvä osum an. E ikä ohilaukauksen jälk een tarvitse pelätä sitä, et­ tä eläim een sittenkin olisi jään y t haule­ ja. N uolen teräväksi hiotun kärjen osu­ m a on lähes kivuton. T ätä tukevat useat havainnot Y hdysvalloista, jo issa am ­ puja on haavoittunut jo k o om ista tai kavereiden nuolista.

T anskassa jo u si on m etsästysaseena kielletty, m utta erikoisluvalla j a viran­ om aisten innokkaan tarkkailun alla sitä on harrastettu jo m uutam an vuoden.

V iiden vuoden saalistilasto käsittää 144 eläintä. V ain kolm e näistä oli pääs­ syt haavoittuneina karkuun. O sum apaikalle tai korkeintaan 25 m etrin pää­ hän oli jä än y t 67 % eläim istä. V ain nel­ jä n pakom atka oli enem m än kuin 100 m etriä.

28

M etsästyksessä tulisi sallia vain var­ sinaiset leikkurim aiset riistakäijet. Pie­ niin riistalajeihin käytettävät, vanhan­ ajan kolkkanuolia m uistuttavat tylppäkärkiset nuolet tulisi kieltää. K iväärinluodin m uotoista taulukärkeä ei tule sallia kuin harjoitteluun tai kilpailuun.

P ieneenkin eläim een am m uttuna se saattaa pysähtyä kudoksiin, verenvuo­ to on hidasta ja kuolem a seuraa vasta pitkän ajan kuluttua. T ästä on ollut ky­ se, kun jo stak in on löydetty elävä sorsa kilpailunuoli kyljessään. Ja tähän ehkä perustuu H annele L uukkaisen käsitys jousim etsästyksestä ’’tuskallisena pyydy sty sm enetelm änä ’ ’.

T äm ä ju ttu voi kuulostaa siltä, että olisin itse jousim etsästäjä, vaan enpä ole. (M utta jo s jo sk u s m etsästäm ään alkaisin, niin jo u sen kyllä valitsisin.)

K antani on se, että koska m etsästystä ei voida kokonaan lopettaa, niin m eidän suojelijoiden tulisi suosia sellaisia m et­ sästystapoja, jo tk a vähiten haittaavat luontoa.

O lli H aukkovaara □ □ □

Jos teurastamoiden seinät olisivat lasia...

O len saanut (tai pikem m in joutunut) m aatalouskoulun käyneenä seurata vierestä tehotuotannon arkea. K aikki m ahdollinen koneistetaan ja otetaan käyttöön tietokoneita. Y ritetään tuot­ taa lihaa, m aitoa, m unia ym. m ahdolli­ sim m an paljon ja tietysti m ahdollisim ­ m an pienin m enoin. K etkä lie ne rau­ kat, jo tk a käytännössä tästä kärsivät??

M onet kerrat ostoksilla ollessani ja kulkiessani lihatiskien ohi, olen m ietti­ nyt, m iten paljon lihansyöntiin vaikut­ taisi se seikka, jo s teurastam oiden sei­ nät olisivat lasia. T okihan on helppo ostaa liha kaupasta, kun se on vain siis­ ti m öykky valm iissa paketissa. M utta kuinka m oni olisi valm is tappam aan ja nylkem ään itse om an ateriansa'??

K un puhutaan teurastuksesta, on yleensä käytössä asenne ’’tapettaviksi ne jo u tu v at ku iten k in ” . Ja täm än seli­ tyksen varjolla on siis nähtävästi oi­ keutettua kohdella eläim iä m iten sat­ tuu.

T eurastam oiden ’’odotushuoneet” ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan todella ankeat ja ahdistavat, alusia ei käytetä ja ruuasta on turha edes unek­ sia. V edensaanti ainakin sioilla perus­ tuu siihen, että ainoastaan vesipisteitä lähim pänä olevat saavat juodakseen, m uut eivät pääse ahtauden takia ja n o ­ ansa sam m uttam aan. Sähköpiiskan

Ystäväni in memoriam

käyttö näyttää olevan teurastam oilla enem m än sääntö kuin poikkeus... m ut­ ta sanoohan TV -m ainoskin, että ’’liha pitää liikkeellä” ?! K orjattakoon tuo m ainos, että sähköpiiska pitää lihan liikkeellä.

T ainnutusm enetelm ät riippuvat sit­ ten siitä, m ihin lajiin on sattunut synty­ m ään. L ehm illä ja hevosilla on ehkä kaikkein nopein ja tuskattom in tainnutus. Sikojen kohtalona on jo u tu a k a a s u - ^ F kam m ioon eli ne jo u tu v at hengittä­ m ään hiilidioksidikaasua, jo k a tuskin onnistuu kellistäm ään yhtäkään uhri­ aan heti ensi sekunneilla... tuleepa tuosta m ieleen ne ajat, jo llo in oli käyn­ nissä suuret juutalaisvainot.

M onet Euroopan m aat ovat askelta m eistä suom alaisista edellä suom alla kasvissyöjille aina vaan useam pia m ahdollisuuksia niin ravintoloissa kuin jo k aisen om assa keittiössäkin.

M yös lääkärit m uissa m aissa ovat to­ denneet kasvisruokavalion terveellisem m äksi, kasvissyöjän eläm änkaari pitenee ja m onet sairaudet ovat harvi­ naisia (mm. sydänviat). M illoin m eillä tunnustetaan kasvissyönti niin tervey­ dellisesti kuin eettisestikin parem m ak­ si eläm äntavaksi kuin sekaravinto?

T apasin sinut ensi kerran hiljaisella ky­ lätiellä A lbufeiran kaupungin ulkopuo­ lella E telä-Portugalissa. K äännyin jo s ­ tain syystä katsom aan taakseni, ja siel­ lä sinä seisoit, pää riipuksissa, laihana ja alakuloisena jälk een i tuijottaen. Pa­ lasin luoksesi ja järk y ty in näkem ästä­ ni. Luurangonlaihana seisoit siinä edessäni heiluttaen hiljaa häntääsi ja tuijottaen kauniilla, läpikuultavan rus­ keilla koiransilm illäsi. Sanoin sinulle m uutam an säälivän sanan ja lähdin os­ tam aan läheisestä kojusta sinulle jo tain syötävää.

Palattuani seisoit vielä paikallasi. Et kuitenkaan pystynyt syöm ään tarjoa­ m aani ruokaa. O lin m asentunut, enkä tiennyt m itä m inun pitäisi tehdä. Näin, että tarvitsit apua. O lit vielä nuori k o i­ ra. K arvasi oli vaaleanruskea, lyhyt ja ^ ^ k a u n is . R askain m ielin lähdin kohti ^ ^ ta u p u n k ia toivoen, että om istajasi p i­ täisi sinusta huolta. K atsoessani taak­ seni havaitsin sinun vaivalloisesti seuraavan minua. Y ritin kiirehtiä askelei­ tani, jo tta olisin karistanut sinut kinte­ reiltäni. A ina, kun katsoin taakseni, näin sinun kuitenkin raahustavan p e­ rässäni. Lopulta sain sinut eksytettyä kaupungin sokkeloihin.

Y öllä näin sinusta painajaisen. V ah­ vem m at koirat olivat hyökänneet kim ppuusi ja vahingoittaneet sinua p a­ hasti. H eräsin om aan huutooni. K oko seuraa van päivän aavistelin pahaa ja

pyyhkeellä. Silitin sinua ja ju tte lin loh­ duttavasti. K uonostasi tippui veripisa­ roita ja sinun oli yhä vaikeam pi hengit­ tää. O lin vihainen kaikille niille ihm i­ sille, jo tk a eivät huolehdi lem m ikeis­ tään ja niille byrokraattisille viran­ om aisille, jo tk a eivät suostu lopet­ tam aan viattom an eläinparan kärsi­ m yksiä.

A am uyöstä olin tehnyt raskaan p ää­ tökseni. En voinut enää katsoa kärsim yksiäsi. H ain hotellista kaksi tiivistä m uovipussia. Itkin. K atsoin sinua siinä surkeana keränä pyyhkeen alla ja lo is­ sani. K ohotin rauhallisesti päätäsi ja pujotin m uovipussit...ja noin 10-20 se­ kunnissa heikko eläm än liekkisi oli sam m unut. K aikki oli ohi.

M inut valtasi suunnaton helpotuk­ sen tunne. M inä tein sen. Pystyin ylit­ täm ään itseni ja auttam aan sinua edes tuskiesi lopettam isen verran. K annoin sinut yöllä kaupungin keskustorille.

Laskin sinut kukkivan pensaan ju u re l­ le, peittelin pyyhkeellä j a jä tin pienen viestilapun sen reunan alle. Toivon, et­ tä jo k u luki vetoom ukseni koirien p a­ rem m an kohtelun puolesta.

Rakas ystäväni. Joskus m ietin vielä­ kin, teinkö oikean ratkaisun vai petin­ kö luottam uksesi. Sen m inkä tein, tein rakkaudesta sinuun. Toivottavasti ke­ nenkään m uun koiraihm isen ei tarvitse jo u tu a yhtä vaikean päätöksen eteen.

olin sinusta kovin huolissani.

Illalla lähdin kävelem ään kaupungin keskustaan etsiäkseni sopivan illallisravintolan. Y htäkkiä sinä istuit keskel­ lä katua edessäni. O lit loukannut toisen etutassusi ja kuonostasi tippui sakeaa tum m aa verta. O lit sydäntä riipaiseva näky. K atsoit m inua ja silm istäsi näin, että tunsit. Paikalla oli m yös toinen nainen, jo n k a kanssa nostim m e sinut pois kadulta jalkakäytävälle. Y ritim m e saada poliisia paikalle, m utta se ei on­ nistunut. T oinen auttajistasi oli m yös turisti, jo k a oli tullut perheensä kanssa vuokratulla autolla päiväksi A lbufei­ ran rannalle. Päätim m e perheen kanssa viedä sinut eläinlääkärille. N ostim m e sinut varovasti auton takaistuim elle viereeni. H engityksesi kävi työläästi verenvuodon takia. Ihm ettelim m e, m i­ kä sairaus sinulla on, kun et pysty syö­ m ään etkä juom aan.

H uonoksi onneksi em m e tavoitta­ neet paikkakunnan ainoaa eläinlääkä­ riä. H än oli sulkenut vastaanottonsa tu­ lossa olevien pyhien takia. Tuntien et­ sim isen ja anelem isen jälk een em m e saaneet apua m iltään m uultakaan ta­ holta. Poliisiasem alla m eille lähinnä vain naurettiin ja kehotettiin jättäm ään koira om an onnensa nojaan kuole­ maan.

Totesin, että ainoa tapa auttaa sinua on pysyä luonasi ja lohduttaa. K an­ noim m e sinut hotellini luo pienelle si­ vukadulle. Laitoin sinulle vuoteen ja l­ kakäytävän syvennykseen ja peittelin

S U U R I K IS S A K 1 R J A

Ritva Laakso, H elsinki

1-3

Upeat värikuvat. Kissatietosarja jokaisen kissaihmisen iloksi ja hyödyksi! 1 . O S A 1. OSA: KISSA valmis V A L M IS !

2. OSA: KOTIKISSA ilmestyy syksyllä 3. OSA: ROTUKISSA valmistuu vuoden lopulla

M ari Partanen, K u o p io ^ ^

RKS-Tietopalvelu Oy maksaa postimaksun

TILAUSKORTTI Lähetä heti!

□ □ □

Homeopaattisista lääkkeistä A nim aliassa 4/93 jo k u kyseli eläim illä testaam attom ista lääkkeistä. Itse käy­ tän hom eopaattisia lääkkeitä ja luon­ taistuotekaupan valm isteita, jo ita ei ole testattu eläim illä. M onia pahojakin vaivoja olen näillä tuotteilla hoitanut m enestyksellisesti, ja paha flunssakin saa kyytiä. Joitakin hom eopaattisia lääkkeitä saa luontaistuotekaupoista, m utta suurim m aksi osaksi hom eopaa­ teilta.

□ □

Puhelintilaukset 90-592 770 Fax592 130 RKS-Tietopalvelu Oy, Vanha Kilontie 8, 02611 Espoo 19 v. T ie to k irja p alv elu a!

Tilaan ja sitoudun maksamaan WSOY:n Suuren kissakirjan osat 1 -3 osamaksulla 21 x 70 mk + 1 x 64 mk Korko 12% kk. Kokonaishinta 1 534 mk.

Ilman korkoa 6 x 240 mk, yhteensä 1 440 mk.

Käteisellä osien saapuessa postiennakolla 480 mk / osa.

Yhteensä 1440 mk. Tilauksesta lähetämme jäljennöksen.

RKS-TIETOPALVELU OY V A S TA U S L Ä H E T Y S Sopim us: 0 2 6 1 0 /N :o 8 02003 ESPOO

J O K A IS E N O S A N M U K A N A Y L L Ä T Y S L A H J A !

Nimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin

Synt. aika

Omakätinen tai alaik. holh. allekirjoitus

M ari Puska Kirjat suoraan kustantajan varastosta 8 pv palautusoikeudella Ilman postituskuluja!

J

□ □ □ A N IM A LIA 2/1994

A N IM A LIA 2/1994

29

Toimintaa Sivulta 22:

Eläinsuojeluliikkeen voima on paljolti yksittäisten ihmisten voimaa. Monet eläinrääkkäykset on saatu loppumaan jo sillä, että eläinten kohtelusta vastaa­ vat ovat saaneet kasapäin eläinten puolesta puhuvia kirjeitä.

Animalia-lehden toimintasivut tarjoavat lukijoille tilaisuuden saada ää­ nensä kuuluviin. Kun mieltäsi painaa jokin, mitä eläimille tehdään, ilmoita mielipiteesi kohteliaasti mutta selvästi suoraan asianomaisille. Sinun kirjeesi voi olla mukana tuomassa asiaan muutosta.

Sivulta 7:

Eläinsuojelulain uudistus • K irjoita eläinsuojelulain uudistuk­ sesta lehtien yleisönosastoille tai ota yhteyttä toim ittajiin ja pyydä heitä te­ kem ään juttuja asiasta. M itä parem m in asia on julkisuudessa, sitä parem m in voim m e vaikuttaa kansanedustajiin. # O ta yhteyttä puolueiden eduskun­ taryhm iin ja tuo esille om in sanoin esim. seuraavia seikkoja (lisätietoa si­ vuilta 7-10): - E sitys uudeksi eläinsuojelulaiksi sisältää m onia hyviä parannuksia: mm. tuotannon lisääm inen lääkkeillä olisi kielletty, sam oin koiran hännän typis­ täm inen. K unnille tulisi m yös velvoite huolehtia m uistakin löytöeläim istä kuin koirista.

-T ä lla is e n a a n toteutuessaan laista tulisi hyvä. Jos sitä heikennetään, teem m e m enneisyyden säädöksiä tule­ vaisuutta varten. Pienillä lisäparannuk­ silla sen sijaan teem m e edistyksellisen lain, jo sta Suom i voi olla ylpeä. T ällai­ nen parannus olisi m uun m uassa: Lain tulisi turvata kaikille eläim ille m ahdol­

lisuus luonnonm ukaiseen käyttäytym i­ seen (vrt. Ruotsin laki). Esim . kanoja ja turkiseläim iä ollaan edelleen valm iita pitäm ään ahtaissa häkeissä. K uitenkin kyseessä on yli 10 m iljoonan eläim en hyvinvointi, ja m aam m e eläinsuojeluviranom aiset ovat m yöntäneet häkkikanaloiden puutteet. T aloudelliset syyt eivät saa oikeuttaa pitäm ään eläim iä huonosti.

- Pyydä eduskuntaryhm än sihteeriä saattam aan kirjeesi koko eduskunta­ ryhm än tietoon.

O n tärkeää, että kirjeesi tai korttisi on positiivinen ja kannustava. H yökkäävyys vain pilaa asiam m e!

E duskunnan postiosoite on 00102 E duskunta.

Eduskunnassa on seuraavat eduskunta­ ryhm ät: Suom en K eskusta, K ansalli­ nen K okoom us, Suom en Sosiaalide­ m okraattinen Puolue, R uotsalainen K ansanpuolue, V asem m istoliitto, V ih­ reät, K ristillinen Liitto, Suom en M aa­ seudun Puolue, L iberaalinen K ansan­ puolue, Suom en R intam a sekä k ristilli­ sistä irtaantunut V esa Laukkanen. # K ehota tuttujasi liittym ään Anim aliaan. D em okratian laki on raa­ ka: k ansanedustajat kuulevat vain joukkovoim aa.

EU:n (ja Suomen) eläinkuljetukset paremmiksi: E U :ssa valm istellaan parhaillaan kul­ jetusdirektiiviä, jo h o n eläinsuojelijat haluavat eläinkuljetusten enim m äis­ kestoksi 8 tuntia. Ranskan, Italian ja Espanjan m inisterit tulevat olem aan tiukasti tätä vastaan. K reikan m iniste­ riin on tärkeä vaikuttaa, koska Kreikka on tällä hetkellä EU :n puheenjohtaja­ maa. E urooppalaiset eläinsuojelijat yrittävät taivutella nyt ko. m inistereitä’ kirjetulvalla. K irjoita sinäkin, sillä jo s Suom i liittyy EU :hun, täm ä tulee vai­ kuttam aan m eidänkin lainsäädäntööm ­ me. Laita kirje tai kortti postiin heti sillä m inisterit kokoontuvat 15.6.

V oit kirjoittaa om in sanoin tai lähettää täm än vetoom uksen: D ear Sir, Please support the initiative to introduce an 8-hour m axim um tim e lim it for anim al transports.

Y ours sincerely, (A llekirjoitus, nim i ja osoite) Osoitteet: K reikan m inisteri: M. G eorge M oraitis M inister o f A griculture M inistry o f A griculture 2 A harnon Street 014032 A thens, G reece

M iekkavalas Keiko vapauteen Jos haluat tukea projektia K eikon va­ pauttam iseksi, voit ilm aista m ielipitee­ si kirjoittam alla englanniksi allaoleviin osoitteisiin. K irjoita m ieluiten om in sanoin. Jos kielitaitosi ei tunnu riittä­ vältä, voit käyttää oheista tekstim allia.

R eino A ventura -yhtiö (joka om istaa Keikon): M r. O scar Porter, M anager El N uevo R eino A ventura ^ fcC arretera Picacho ai A jusco 1500 ^ ^ 4 2 0 0 M exico, D.F. M EX IC O Sea W orld -huvipuiston (jossa K eikoa pidetään) om istaja: M r. A ugust A. Busch, III C EO and President A nheuser-B usch O ne Busch Place St. Louis, M O 63118 USA D ear Sir, I write to you to express my concern about the orca ’’K eik o ” , living in the Sea W orld in San D iego.

I strongly believe that orcas do not suit to being kept in captivity. I hope you w ill com e to a decision to release K eiko back in the N orth A tlantic Oce^ ^ tn . ^ P if o u r s sincerely, (A llekirjoitus, osoite)

nim en

selvennys ja

R anskan m inisteri: Jean Puech, M inistre de 1’A griculture de la Pêche 78 rue de V arennes 750 07 Paris, France E spanjan m inisteri: Sr. V incente A lbero Silla M inistro de A gricultura Paseo Infanta Isabel 1 280 14 M adrid, Spain Italian m inisteri: Signor A lfredo D iana, M inistro delP A gricoltura Via XX Settem bre 20 00187 Rom a, ltaly

30

A N IM A LIA 2/1994

Opiskelij aryhmälle omat tilat

Susiryhmä perustettu Susien suojelua edistäm ään on perus­ tettu lu o n n o n -ja eläinsuojelijoiden yh­ teinen susiryhm ä, jo sta saa lisätietoja Riku Lum iarolta, puh. 90-701 2215.

Ryhm ässä on m ukana m onia anim alialaisia.

A N IM A LIA 2/1994

Leirille viihtymään ja oppimaan!

A nim alian perinteinen syysleiri pide­ tään tällä kertaa alkutalvesta. L eiri­ paikka ja tarkem pi ajankohta ovat vielä auki, m utta kyseessä on viikonloppuleiri jo ssak in päin E telä-Suom ea. Ja hauskaa on.

T ule m ukaan • viihtym ään eläinsuojeluhenkisten ihm isten kanssa: ohjelm aan kuuluu saunom ista, yhteislaulua, luontoretkiä, kasvisruokaa...

• oppim aan uusinta uutta eläinsuoje­ lun saralta. K oulutusjaksoillam m e kuulem m e luentoja, teem m e ryhm ätöi­ tä, ideoim m e, jne.

A lustavaa ilm oittautum ista varten soi­ ta keskustoim istoon 90-148 4866 tai laita kortti tulem aan. T arkem m at il­ m oittautum isohjeet ja -kaavakkeen hintatietoineen saat kesän aikana pos­ tissa.

Tervetuloa!

A nim alian opiskelijaryhm ä on saanut om at tilat H elsingin yliopistolla. O soi­ te on M annerheim intie 5 B, 5. kerros.

R yhm ä kokoontuu jokaisen parillisen viikon keskiviikkona klo 19.00. Y htey­ denotot: N ina Finkenberg, puh. 90652 542.

Perusta sinäkin koiraryhmä K oiraryhm ä on kokoontunut A nim ali­ an toim istolla noin kuusi kertaa. Joita­ kin yhteydenottoja on tullut. O ngelm a­ na ovat pitkät matkat: K olarista on ko­ vin vaikea tulla H elsinkiin asti kokouk­ seen! Siksipä kannattaisi perustaa koiraryhm iä m uuallekin m aahan.

R yhm ä voi kirjoittaa paikkakunnan lehtiin eläinsuojelu- ja koira-asioista, kertoa A nim alian toim innasta paikalli­ sissa koiranäyttelyissä, järjestää iltoja eri aihepiirien ym pärille...

Jos paikkakunnallasi ei ole aluetoi­ m istoa, voit m uuten yrittää saada ai­ kaan toim intaa alueellisissa koiraker­ hoissa tai vaikkapa rotujärjestöissä eläinsuojeluasioiden puolesta.

Jos haluatte tietää m itä H elsingin ryhm ässä on tehty, soitelkaa Jaana R eijonaholle, puh. 90-3415 415.

K iitoksia yhteydenotoista!

Oletko kiinnostunut valaista?

C etacea on pääkaupunkiseudulla to i­ m iva A nim alian aikuisaktivistien valasryhm ä. Se perustettiin syksyllä 1993, m utta varsinainen toim inta alkoi vuoden 1994 puolella.

Järjestim m e valaanpyynnin vastai­ sen katutapahtum an H elsingin keskus­ tassa toukokuussa ennen kansainväli­ sen valaanpyyntikom ission kokousta.

O lem m e kokoontuneet noin kahden viikon välein opiskelem aan, katso­ m aan videoita, keskustelem aan j a v al­ m istelem aan tapahtum aam m e.

E m m e ole turhan virallisia ” kokouksissam m e” ; m eillä saa nauraa ja silloin tällöin otam m e m uutam an o lu­ enkin.

T oim enkuvaam m e kuuluvat kaikki valaseläim et ja niihin sekä lajeina että yksilöinä kohdistuvat vaarat ja epäkoh­

dat. V astustam m e kaikkea valaanpyyntiä, em m ekä pidä delfinaariota kelvollisena asuinym päristönä valaseläim ille. K aikki m ielipiteem m e p y ­ rim m e perustelem aan tosiasioin. K äy­ tännössä täm ä tarkoittaa jatkuvaa asi­ oiden seurantaa ja opiskelua. T oim in­ tatapam m e ovat A nim alian filosofian m ukaiset, eli em m e hyväksy väkival­ taa, laittom uuksia ja epärehellisyyttä eläinten oikeuksia puolustaessam m e.

C etacea ottaa ilolla vastaan uudet ryhm äläiset. O lipa alaasi laulu, tanssi, piirtäm inen, kirjoittam inen, om pelu, nikkarointi, autolla ajo, tekstaus tai m ielenosoituskyltin pitely, tervetuloa m ukaan.

L isätietoja: A nne Saarinen, puh.

90-340 2459 (koti), 451 2356 tai 414 373 (työ).

31

Toimintaa f c t n

Toimintaa A LU EOSA STO T/yhdyshenkilöt:

Tärkeää asiaa jäsenmaksuista!

A nim alian vanhat jäsen et saivat tänä vuonna ensim m äistä kertaa viitteelli­ sen tilisiirtokuitin jäsenm aksun suori­ tusta varten. Siirtym inen uuteen jä rjes­ telm ään tapahtui sekä kustannus- että pankkiteknisistä syistä.

V alitettavasti siirtym inen ei tapahtu­ nut tuskatta: pieniä ongelm ia ilm eni pitkin m atkaa, ja jäsenm aksukuitit läh­ tivät m atkaan vaihtelevan ham m astenkiristelyn ja tukanraastam isen saattele­ m ina norm aaliaikataulusta noin kuu­ kauden m yöhässä. M utta nyt kaikkien A nim alian entisten jäsenten olisi pitä­ nyt saada täm än vuoden m aksulappunsa. (Ilahduttavan moni on jäsen m ak ­ sunsa jo suorittanut, ja moni m yös liit­ tynyt eläinsuojelijoiden tietoverkkoon, hienoa!)

O ngelm atilanteita kuitenkin saattaa syntyä.

Jos olet vanha jäsen: On hyvin tärkeää, että m aksat jä se n ­ m aksusi juuri sillä viitetilisiirrolla, jo n ­ ka m eiltä sait. Jos epäilet, että olet jo ehtinyt m aksaa täm än vuoden jä sen ­ m aksun jollain m uulla kuitilla, ja silti sait m eiltä viitteellisen tilisiirron, ota yhteyttä. Sam oin o ta yhteyttä, jo s et ole lainkaan saanut jäsenm aksukuittia tai m ielestäsi asiassa on jotain m uuta epä­ selvää. Selvitetään yhdessä, m istä kii­ kastaa!

M uistathan, etteivät osoitteenm uu­ tokset tai m uut m ahdollisesti m aksu­

kuittiisi m erkitsem äsi viestit välity meille. Ne on aina tehtävä erikseen.

M oni on ihm etellyt, miksi tietoverk­ koon liittym ism aksu (entinen aktivis­ tin lisäm aksu) on sellainen epäm ääräi­ nen sum m a kuin 39 m k. Se jo htuu siitä, että m aksaessasi viitetilisiirrolla m eille välittyy pankista tieto vain m aksetusta kokonaissum m asta. N ähdessäm m e, et­ tä on m aksettu 9 m k:aan päättyvä sum ­ ma, voim m e m elko suurella varm uu­ della päätellä, että kyseessä on henkilö jo k a haluaa m ukaan tietoverkkoon.

O letko liittym ässä A nim aliaan?

U udet jäsen et voivat m aksaa jä se n ­ m aksunsa jo k o A nim alian viitteettöm ällä tilisiirtokuitilla (esim . A nim ali­ an yleisesitteen yhteydessä olevalla) tai suoraan A nim alian tilille (ks. täm än lehden sivu 2). On en siarvoisen tär­ keää, että m aksaessasi annat viestitiedoissa nim esi ja osoitteesi. Pankit ovat siirtym ässä täysin kuitittom aan järjestelm ään, jo ssa kaikki m aksutie­ dot näkyvät suoraan tiliotteella (joko viitetietoina tai viesteinä). O lem assa­ olevista jäsenistähän m eillä on jo tiedot rekisterissä, ja voim m e viitteen avulla kohdistaa m aksun oikeaan henkilöön, m utta uusista jäsen istä tarvitsem m e tietysti ensin nim et ja osoitteet rekiste­ riin. T iedot välittyvät juuri näiden vies­ tiosien kautta. Suosittelem m e, että käytätte m aksaessanne vain uudenlai­

Pysy kärryillä kehityksessä - tilaa uutta tietoa geenitekniikasta!

M itä on geenitekniikka? M itä geeni­ tekniikan tutkim uksissa tehdään eläi­ m ille? M iten se voi vaikuttaa luontoon ja ihm isiin? M itä m inä voin tehdä?

G eenitekniikka on voim akkaasti kasvava tieteenala, jo sta on tulossa yk­ si eläinsuojeluliikkeen suurista haas­ teista. A nim alia on nyt ju lk aissu t kaksi

sia tilisiirtokuitteja, jo issa on viestiä varten valm is ruudukko.

sos-sos-sos... etsitään kadonneita jäseniä...

Pankkim uutosten tuoksinassa on käy­ nyt huolestuttavan usein niin, että yh­ teystiedot ovat jään eet antam atta. Tai ne on annettu, m utta jo stain syystä pankkien välinen yhteys ei ole to im i-^ ^ , nut, ja viesti ei ole tullut m eille asti.

Jos jo k u m ainitsee sinulle, että on liittynyt A nim aliaan muttei ole saanut m itään postia, kehota häntä ottam aan yhteyttä! N äiden ’’epäselvien” jä s e ­ nien m äärä on tällä hetkellä valitetta­ van suuri: m aksu on kyllä tullut perille m utta eivät m aksajan tiedot. H aluai­ sim m e ehdottom asti löytää heidät kaikki ja lisätä jäsenrekisteriin. Jokai­ nen jäsen on tärkeä!

K aikissa jäsen m ak su ja koskevissa epäselvyyksissä tai kysym yksissä ota yhteys toim istonhoitaja T arja Baldingiin. Puhelin: 90-148 4866. T ele­ fax: 90- 148 4622. Osoite: A nim alia, P orvoonkatu 53, 00520 H elsinki.

(K esälom a-ajan takia toivotaan, että kesän aikana yhteydenotot tulisivat kirjallisesti. Liittäkää m ukaan p u h e l i n - ^ num eronne, niin toim istosta o te ta a n ^ p viim eistään lom ien jälkeen teihin päin yhteyttä.)

tietovihkoa, jo tk a valaisevat, m itä gee­ nitekniikka on ja m iten se vaikuttaa.

T ilaa om asi toim istosta!

Kohti 2000-lukua: m itä tiedäm m e geeniteknologian riskeistä? (11 sivua, 5 m k) esittelee, miten geenitekniikka liittyy ym päristönsuojeluun, eläinsuo­ jeluun, m aatalouteen, kuluttajakysy­ m yksiin, lääketieteeseen jne.

E läim et ja geenitekniikka (27 si­ vua, 10 m k) kertoo yksityiskohtaisem ­ m in eläim istä geenitekniikassa. M itä ovat geenisiirrot ja transgeeniset eläi­ m et? M iten niitä käytetään laboratori­ oissa ja m aataloudessa? M ihin kehitys on m enossa, ja m itä eläinsuojelijat voi­ vat tehdä?

A N IM A LIA 2/1994

ESPO O: Päivi K orhonen, V alapolku 15 A, 02770 Espoo, 90-8057 232 H A NKO: G itta R oos/Z oolife, Bulevardi 7, 10900 H anko, 911-2487 170 JO EN SU U : A nna L iitsalo, Pursitie 7 G 42, 80160 Joensuu, 973-821 102 JY V Ä SK Y LÄ : A nnika Isom äki, P olttolinja 10 B 20, 40520 Jyväskylä, 941645 167 K A JAA N I: Tuuli Pulm a, O ravantie 9 B 20, 87150 Kajaani, 986-24 081 KEM I: M ervi T uohim aa, H arjukatu 5, 94720 Kemi, 9698-34 068 KO KK O LA: Susanna M uhonen, O ravankatu 4 A 20, 67800 K okkola K U OPIO : K irsi Siven, H aarakastie 2 E 38, 70800 Kuopio, 971-331 337 LAHTI, alueosaston toim isto: K ariniem enkatu 28, 15140 Lahti, 918-7514 002 L A PPEEN R A N TA : K atja K arppanen, K oskisenkatu 22, 53300 L appeenranta LO HJA: M ia Erkkilä, V oudinkuja 5 D 41, 08200 Lohja, 912-88 851 N IV A LA : M aarit A nnala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde. 983-446 862 U M M I-PU SU LA : Irm a T eikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-2266 236 'OULU, alueosaston toim isto: N ahkatehtaankatu 2, 2. krs, 90100 O ulu, 981311 9885 L öytöeläinpalvelu/M ervi Pesonen: 981-5521 618 PIH TIPU D A S: M inttu V uorenm aa, T ahkonpolku 10 B 9, 44800 Pihtipudas, 94662 212 PORVO O : M arko V irtanen, H um altarhantie 3 C 13, 06450 Porvoo SEIN Ä JO K I: L eila Pennala, Siipipyöränkatu 11, 60100 Seinäjoki, 964-414 0648 T A M PER E: Petra Jalli, T uularinkatu 4 F 76, 33300 Tam pere, 931-443 654 Eläinsuojeluneuvonta: A nja T oivio, 931-671 974 TU RK U , alueosaston toim isto: H um alistonkatu 14, 2. krs, 20100 Turku, 9212310 123 VAASA: K irsi H aapaniem i, L aivakatu 6 A 5, 65100 V aasa, 961-128 520 V A RK A U S: Jonna R öynä, K ivelänkatu 10 A 5, 78310 V arkaus, 972-51 446

Animalian toimisto kesäajassa A nim alian asiakaspalvelu (tilaukset, jäsen asiat jne), on suljettu aikana 2 4 .6 22.7. M yös m yym älä on täm än ajan­ jak so n suljettuna.

E rittäin kiireisissä tapauksissa m ei­ hin saa yhteyden postitse tai telefaxilla.

K esäaikana (viikot 2 2 -3 5 ) toim isto suljetaan perjantaisin jo klo 15.

Eläinsuojeluliitto A nim alia ry.

P orvoonkatu 53 00520 H elsinki puh. (90)148 4866 fax (90)148 4622

O letko kiinnostunut ryhtym ään alueellesi A nim alian yhdyshenkilöksi?

O ta yhteyttä toim istoon ja jutellaan asiasta lisää!

Ja ^¡voittaja on...

L oppusyksystä ja alkutalvesta A nim a­ lia kam panjoi tavoittaakseen uusia jä ­ seniä m ukaan toim intaan. N yt tätä leh­ teä lukee yli 500 uutta anim alialaista!

K am panjassa käytettiin m onia kana­ via, m utta ehdottom asti tehokkaim m in toim i se, että te ’’v an h at” jäsen et hen­ kilökohtaisesti saitte tuttunne kiinnos­ tum aan eläinsuojelusta. L ähes puolet suositelluista liittyi A nim aliaan. Se on hieno tulos.

E hkäpä teillä on vielä ystäviä, per­ heenjäseniä tai työkavereita, jo tk a kaipaisivat vain pientä m uistutusta ollak­ seen valm iit liittym ään m ukaan. Jokai­ nen m eistä voi toim ia eläinten suurlä­ hettiläänä!

K am panjan yhteydessä jäljestetty kilpailu on ratkennut ja palkinnot on lä­ hetetty voittajille. O nnetar suosi seu­ raa via: A N IM A LIA 2/1994

1. palkinto: V alasm atka/Fritidsresorin lahjakortti, arvo 3 .0 0 0 ,H eidi N iittym ies, T am pere 2.-10. palkinnot: B ody Shopin lahjakori, arvo 3 0 0 ,Pirjo S ilvenius-K oskinen, Espoo, Laura Svahn, Helsinki, R isto S aari­ nen, Rusko, T aina H arju, Pirkkala, M inna M attila, Helsinki, Piia R autio, O ulainen, Susanna M äättä, K uusan­ koski, R iitta P eltola, H äm eenlinna, K aisu K orpinen, V antaa 11.-20. palkinnot, E läinten puolesta -kirja, arvo 9 2 ,M inna Elo, K uusankoski, M ia K uis­ m a, T urku, N oora N ordlund, Uusikaupunki, A nne Frim an, U naja, M a r­ ja Jok ipii, Turku, A nna-K aisa Kosenius, R iihim äki, M arketta A hva, P irkkala, M erja V uorus, Peräseinäjo­ ki, H anna Sipiläinen, L ehtim äki kk, M iikka Tim onen, Oulu

Suosittelijoiden Extra-palkinnot: Voi H yvin -lehden vuosikerta: M arja Palokangas, Jääli Voi H yvin -lehden kasviskeittokirja: R iitta L ehtinen, Turku, Sanna N eva­ la, Kajaani. Laina P am ikoski, H elsin­ ki, Sirkku N äveri, M ynäm äki, Anu R inkinen, K erava A nim alia toivottaa onnea voittaneille ja kiittää läm pim ästi kaikkia osallistu­ neita!

V alasm atkan voittaja Heidi Niittymies on 14-vuotias kou­ lulainen, jonka kotona vipeltää kaksi gerbiiliä. Kuten a r­ vata saattaa, tyttö on hyvin eläinrakas - ja siksi hän liittyi jäsenhankintakilpailun aika­ na myös Animalian uudeksi jäseneksi.

33

Animalia toimii Täällä toimistossa joudum m e usein vastaamaan kysymykseen ’’Mitä te siellä Animaliassa oi­ kein teette?” Jotta Te lukijat saisitte kuvan siitä, miten Animalia toimii, julkaisemme leh­ dessä palstaa, jossa raportoim­ me tuoreimmista tekemisistämme.

Lista ei ole täydellinen, sillä eläinsuojelutyötä tehdään yhtä aikaa monella eri sekto­ rilla. Hiljainen, mutta sitäkin tärkeämpi, taustatyö ei esiinny tällä palstalla - sitä kui­ tenkin tehdään koko ajan, sillä ilman sitä emme saisi aikaan mitään näkyvääkään. Li­ säksi listassa esitellään pääosin vain kes­ kustoimiston toiminta. Alueosastot tekevät paljon tärkeää työtä, josta joitain väläyksiä näkyy lehdessämme erikseen.

Seuraavassa esitellään Animalian toi­ mintaa aikana 15.2-30.4.

Kokoukset, kurssit ja seminaarit • Päivi Viinikainen-Rosqvist ja koiraryhmämme vetäjä Jaana Reijonaho ovat osal­ listuneet Animalian edustajina lu o la k o ira toim in nan eläinsuojeluepäkohtia käsitte­ leviin neuvotteluihin 18.2. sekä 13.4. Neu­ vottelut käynnistettiin Animalian aloittees­ ta ja niihin ovat osallistuneet eläinlää­ kintöylitarkastaja Pirkko Skutnabb (Maaja metsätalousministeriön eläinlääkintö-ja elintarvikeosasto), läänineläinlääkäri Paula Junnilainen (Suomen eläinlääkäriliitto) se­ kä toiminnanjohtaja Marjukka Silolahti ja toimittaja Paula Heikkinen-Lehkonen (Kennelliitto). Neuvottelut jatkuvat 18.5., jolloin niihin osallistuvat myös luolakoiraharrastajat, eläinlääkärikunta laajemmin sekä sisäasiainministeriön poliisiosaston edustajat.

• Animalia oli Suomen WWF:n ja Metsä­ hallituksen kanssa jäljestämässä Salam ajä rv e n susikurssia 7.—11.2. Kurssilla käsi­ teltiin ns. Perhon susijahtia, oltiin susien jälkikurssilla ja käsiteltiin muutenkin Suo­ men susitilannetta. Kurssille osallistui myös Pohjoismaiden johtavia susituntijoita. Animalia edustivat Veli-Risto Cajander ja pj. Leena Vilkka.

• Päivi Vehviläinen ja Anne Huuskonen esitelmöivät Animaliasta L u o n to -L iito n ym p äristötoim inn an kurssilla 12.3. Pai­ kalla oli noin 40 ympäristötoiminnan nuor­ ta aktivistia.

• Päivi Viinikainen-Rosqvist osallistui 11.-12.3. E u ro g ro u p fo r A n im a l W e lfa ren kam panjakokoukseen Brysselissä.

34

Kokouksessa luotiin strategiaa mm. rautapyyntistandardeja ja häkkikanaloita koske­ via kampanjoita varten.

• 17.3. Päivi Viinikainen-Rosqvist ja Kaa­ rina Kivivuori vierailivat Inex Partners-yhtymälle kuuluvassa A- munassa neuvottele­ massa munien tuotannosta la ttia k an a loissa. A-munan edustajat ilmaisivat kiin­ nostuksensa tehdä sopimuksia vaihtoehtokanaloissa kanoja pitävien munantuottajien kanssa.

• Päivi Viinikainen-Rosqvist on edustanut Eläinsuojeluliitto Animaliaa eläinsuojelu­ lakia uudistavassa työryhm ässä, joka on viime aikoina keskittynyt eläinsuojeluase­ tuksen sisältöön.

• Animalian alueosastokokous pidettiin 16.4. Paikalla liiton toimistossa oli 25 alue­ osastojen edustajaa, joita koulutti mm. messuekspertti Jyri Korhonen. Messukoulutuksen lisäksi aiheina olivat Animalian julkisuuskuva ja eläinsuojelulain uudistus.

• Päivi Viinikainen-Rosqvist ja Kaarina Kivivuori osallistuivat Animalian järjestä-, mälle matkalle Ruotsiin, jonka tarkoitukse­ na oli tutustum inen vaihtoehtoisiin kanalam uotoihin (ks. tämän lehden s. 18).

Matkalle osallistui lisäksi niin tuottajapuo­ len kuin eläinlääkinnän ja eläinsuojeluviranomaistenkin edustajia.

• Huhtikuun 29. päivänä Kaarina Kivi­ vuori, Päivi Viinikainen-Rosqvist ja eläin­ lääketieteen lisensiaatti Juha Junttila neuvottelivat Animalian aloitteesta m aa- ja m etsätaloustuottajien keskusjärjestön edustajien kanssa eläinsuojelulakiuudistuksesta ja E U -jäsenyyden vaikutuksista m aatalouden eläinten pitoon. MTK:ta

edustivat agronomit Johannes Ijäs, Ilona Mäki ja Timo Mikkilä sekä tuottaja Juha Nevakivi.

• Samana päivänä 29.4. Päivi ViinikainenRosqvist piti alustuksen ja osallistui panee­ likeskusteluun Helsingin yliopiston koeeläinkurssilla. Kyseessä on lakisääteinen kurssi tutkijoille, jotka aikovat käyttää koeeläimiä tutkimustyössään. Paneelikeskus­ telussa käsiteltiin eläinkokeiden etiikkaa, eläinsuojelijoiden näkemyksiä eläinkokeis­ ta ja eläinkokeiden tarpeellisuutta.

• Valmistelun alla (toteutus toukokuun ja kesäkuun alun välisenä aikana) olivat au­

ohjelmassa haastateltiin myös Animalian puheenjohtaja Leena Vilkkaa.

• 14.4. H y v ä t, p ahat ja r u m a t -ohjelmas­ sa väittelivät Päivi Viinikainen-Rosqvist ja Kuopion yliopiston soveltavan eläintieteen apulaisprofessori Mikko Harri. Tilaisuu­ dessa esiintyi myös mm. kansanedustaja Hannele Luukkainen, sekä valokuvamalli Anna-Maria Tölkki ’’Mieluummin alasti kuin turkki päällä” -mielenilmauksessa.

•

Ns. P irk k a la n

• 12.3. Veli-Risto Cajander oli Jyrki Richtin päävieraana tunnin mittaisessa TV 2:n ohjelmassa Y hden illan pysäkki. Samassa

nen selvittämässä yleisölleen geenitekniikan tulevaisuuden­ n äkym iä A n im a lia n geenitekniikkasem inaarissa.

hevosrääkkäystapaus

aiheutti kirjoitusten tulvan lehdistössä ja radiohaastattelujen saijan helmi-maaliskuun taitteessa. Animalian lehdistötiedot­ teet eläinsuojeluvalvonnan kehittämisen tarpeesta saivat huomiota valtakunnan leh­ distössä.

• Animalian lehdistötiedote (3.3.) R u ot­ sin h äk k ik a n a la k iello n voim aantulosta

huomioitiin lähinnä paikallislehdistössä ja Maaseudun Tulevaisuudessa.

• Maaliskuussa (4.3.) Animalia nosti jul­ kisuuteen kettujen keinosiemennyksen.

Asia sai runsaasti palstatilaa mm. Ilta-Sa­ nomissa sekä myöhemmin huhtikuussa yh­ dysvaltalaisen PETA:n turkismielenosoituksen yhteydessä. Niin ikään tiedotusväli­ neet kertoivat maa- ja metsätalousministe­ riön kannasta, jossa todettiin keinosiemen­ nyksen valvonnan lisäämisen välttämät­ tömyys. PETA:n mielenosoituksen yhtey­ dessä haastateltiin myös Animalian edus­ tajia television uutislähetyksissä, radiossa ja lehdistössä.

• Animalian ja Juliana von Wendtin Sääti­ ön yhteinen lehdistötiedote kansainvälise­ nä koe-eläinten päivänä 24.4., koskien opiskelussa tehtäviä eläinkokeita, pääsi STT:n kautta julkisuuteen.

• Animalian vastineita eri eläinsuojelukysymyksiin on julkaistu mm. Ilta-Sanomissa

dienssit e ri edu skun taryh m ille ja tasa­ vallan presidentille eläinsuojelulain uu­ distamisen tiimoilta sekä Euroopan koali­ tio eläinkokeita vastaan -y h tee n liitty ­ män kokous Suomessa kesäkuun alussa.

Esiintyminen tiedotusvälineissä

Dosentti O lli H aap ala (vas.) ja tiedotussihteeri T erh o Pouta­

H anhenm aksaa tuotetaan pakkosyöttä­ m ällä hanhia. A n im a lia y rittä ä saada F in n a irin

boikotoim aan

tätä

’ ’ h erk ­

kua” .

A N IM A LIA 2/1994

kosmetiikkateollisuuden eläintestit), Helingin Sanomien kuukausiliitteessä (broilerikasvatus) ja Savon Sanomissa (Animali­ an turkisten vastainen toiminta).

• Radiouutiset tekivät raportin lam an vai­

k

kutuksesta

lem m ikk ie lä in te n

pitoon

14.4. Haastateltavana Päivi ViinikainenRosqvist.

• Animalialla on ollut m aksetut le h tim a i­ nokset O pettaja-lehdessä ja K o ira m m e lehdessä. Opettaja-lehden mainoksessa

haastettiin koululaiset kana-aiheisiin piirustuskilpailuun, jonka järjestäjänä on Eu­ rogroup for Animal Welfare. Koirammelehden mainoksen tarkoituksena oli jäsenhankinta, mikä onnistuikin hyvin.

Yleisötilaisuudet ja tapahtumat • Animalia jäljesti laajapohjaisen semi­ naarin geenitekniikasta 17.2. Seminaaris,a käsiteltiin geenitekniikan eläinsuojeuongelmia, ympäristöriskejä, patentointia ja kuluttajakysymyksiä. Puhujina olivat do­ sentti Olli Haapala Tampereen yliopistosta, tiedotussihteeri Terho Poutanen Suomen luonnonsuojeluliitosta, dipl. ins. Jyrki Pit­ käjärvi Helsingin yliopistosta sekä Ulla Klötzer Vihreästä Liitosta. Seminaariin osallistui noin 60 kuulijaa, ja siitä raportoi­ tiin laajalti myös tiedotusvälineissä.

• 26.2. Animalia osallistui forssalaisen Heikki Vanha-Similän käynnistämään m ielenilm aukseen ja sen järjestelyihin.

Mielenilmauksen synnytti P irk k a la n he­ vosrääkkäystapaus ja eläinsuojelulain uu­ distuksen tarve.

• Animalian aktivistit esittivät tiputanssia Helsingin keskustassa pääsiäisen alla 26.3. muistutuksena kuluttajille siitä, että he os­ taisivat pääsiäiseksi vapaana kasvaneiden kanojen munia.

• Animalian koiraryhmä osallistui Helsin­ gin Messukeskuksen suureen k o ira n ä y t­ telyyn 12.-13.3. Samana viikonloppuna

i

A N IM A LIA 2/1994

kissaryhmä

osallistui

rotukissanävtte-

lyyn.

• Päivi Viinikainen-Rosqvist ja eläinlää­ ketieteen lisensiaatti Pilvi Lassila vieraili­ vat Tampereen alueosaston järjestämässä koiraillassa, jossa kerrottiin Animalian koira-aiheisista kampanjoista. Kuulijat sai­ vat esittää kysymyksiä myös koiran tervey­ den hoidosta sekä pehmeistä koulutusme­ netelmistä.

• Liiton vuosikokous pidettiin 29.3. Ko­ kouksessa käsiteltiin sääntömuutosesitys ja sääntömääräiset vuosikokousasiat.

• Päivi Viinikainen-Rosqvist vieraili Etelä-Vantaan n u o rk a u p p a k a m a rin kuukau­ sikokouksessa 14.4. puhumassa eläinsuoje­ lusta ja Animalian toiminnasta.

• Animalian o p iskelijaryh m ä piti infopöytää Helsingin yliopistolla 26.4. Pöydän aiheena oli mm. eläinsuojelulain uudistus.

Kirjelmät ja yhteydenotot • Animalia osoitti tu rkis k e ttu jen keino­ siemennystä koskevan k irje lm ä n maa-ja metsätalousministeriön eläinlääkintö- ja elintarvikeosastolle sekä Suomen turkise­ läinten kasvattajain liitolle. MMMEEO:n vastauksessa todetaan, että valvontaa on tiukennettava. STKL puolestaan on sitä mieltä, että asiantila on hyvä ennallaan.

• Eeva Kilpi, Leena Lander ja Aki Kaurismäki allekirjoittivat julkisuuden henkilöille tarkoitetun m anifestin E U :n teurasku ljetusten

eläinsuojeluepäkohtia

vastaan.

Manifesti luovutetaan EU:n komissiolle kesäkuussa.

• Animalia ja Juliana von Wendtin Säätiö vetosivat 24.4. opetusministeriöön, m aa-ja metsätalousministeriöön, koe- eläintoimikuntiin, läänineläinlääkäreihin ja opiskeli­

jajärjestöihin eläinkokeiden ra jo itta m i­ seksi opetuksessa. Kirjelmän liitteenä oli laaja selvitys Suomessa, opiskelun yhtey­ dessä tehtävistä eläinkokeista.

• Huhtikuun lopussa vedottiin F in n a iriin , jotta se poistaisi business-luokan ruokalis­ talta hanhenmaksan.

• Animalian koiraryhmä kirjoitti vapun al­ la Metsästäjä -lehteen metsästyskoirien liik u n n a n ja aktivo inn in tarpeesta.

• 26.4 Animalia otti - jälleen kerran - yh­ teyttä Helsingin Yliopiston fysiologian laitokseen ja sen koe-eläintoimikuntaan pyytäen päästä tutustumaan laitoksen apinatiloihin. Samalla esiteltäisiin Animalian teettämää selvitystä koeapinoiden virikkeellistämisestä.

Oma tiedotusmateriaali • Toukokuussa ilmestyi Animalian tietoeläinsuojelu. Vihkoa on myynnissä toimistossa, ja sitä jaetaan kan­ sanedustajille, eläinsuojeluviranomaisille ja tiedotusvälineiden edustajille.

• Uusi massajakeluun tark o ite ttu esite on ilmestynyt. Sen kustannukset pidettiin mahdollisimman pieninä, jotta sitä voi käyttää vaikka postiluukkujakeluun.

• Animalian jäsenet ovat keränneet ahke­ rasti nimiä Heikki Vanha-Similän käynnis­ tämään kansalaisadressiin eläinsuojeluvalvonnan tiukentam iseksi. Nimiä on ke­ rätty myös hylje- ja valastoiminta- adresseihin sekä jo aiemmin käynnistettyihin ni­ milistoihin mm. turkissomisteita vastaan.

• Oma esite lapsille ja varhaisnuorille on tekeillä. vihko E U ja

Koonneet: Päivi V iin ikain en-R osq vist ja K a a rin a K iv iv u o ri

35

Nuorten Animalia Tsirp tsirp, P itkäaikainen nuorten ystävä Päivi ’’Pii” K orhonen on siirtynyt ’’eläk­ k eelle” täm än palstan toim ituksesta.

U utta ilm että ja intoa N uorten A nim aliaan tuo A nne H uuskonen.

H uom asim m e iloksem m e, että pos­ tia on tullut yllin kyllin. T ilanpuutteen vuoksi em m e pysty julkaisem aan kaik­ kea m ateriaalia. Etusijalla ovat aina lä­ hettäjän henkilötiedoilla varustetut k ir­ jeet!

Jos kesäkiireiltäsi ehdit, kirjoita ja piirrä toim itukseem m e. Toivom m e, et­ tä saam m e syksyllä tyhjentää täyden postilaatikon.

L äm m intä ja aurinkoista eläinsuojelukesää!

A nne & Heli

Hei! L uin vuoden -92 A nim aliaa nro 2. Sii­ nä oli ju ttu ’’E läm ä yhtä sirk u sta” . Sii­ nä kirjoitettiin, että vuonna 1986 kiel­ lettiin norsujen pito sirkuksissa. K os­ keeko kielto tivoleita? V iim e kesänä käydessäni Suom en Tivolissa näin p ie­ neen koppiin jalo istaan kahlitun nor­ sun. Se ei voinut liikuttaa kuin hiukan päätään (tuskin sitäkään, koska koppi oli niin m atala), koska se oli kahlittu kettingeillä. T ahtoisin kysyä toim ituk­ selta, että oliko tuo norsu vangittuna laittom asti? Eikö olisi ensi kesänä aika laittaa Suom en T ivoli boikottiin?

K iittäen vastauksesta V apauden puolesta

Sari K. (N uorten A nim alia 1/94)! P oin­ tit sulle siitä, että vastustat turkistar­ hausta, m utta m itä ihm että m ahdoit ajatella plagioidessasi itse kirjoittam a­ ni runon om iin nim iisi? K irjoitin runon vuosi sitten suoraan sydäm estäni ja voit uskoa, että oli shokki lukea se sit­ ten sinun runona. R uno on julkaistu nuorten lehdessä ” M e k ak si” 3/93.

H ienoa, että sinulla on eläinsuojelulli­ sia periaatteita jo te n ja tk a niitä, m utta jo s runojen teko ei onnistu, jä tä se m ui­ den tehtäväksi.

Suom en T ivolilla ei ole oikeutta pitää norsuja kiertävissä näytöksissä. Kun norsujenpitokielto tuli voim aan, näytösnorsut siirrettiin ’’eläk k eelle” Zoolandiaan. Jos sirkuksissa tai tivoleissa näkee norsuja, kannattaa asiasta il­ m oittaa välittöm ästi eläinsuojeluviranom aisille (kaupungin/kunnaneläin­ lääkäri, poliisi tai läänineläinlääkäri).

Ritva Pärssinen

O nneksi olkoon Ritva! Sinusta todella löytyy runoilijan ainesta, kun m uutkin ihastuvat tuotantoosi niin paljon, että kopioivat sitä. V alitettavasti toim itus ei resurssipulan takia pysty tarkista­ m aan kaikkien kirjoitusten alkuperää.

O letam m e ja toivom m e, että jokainen lähettää om ia hengentuotteitaan om al­ la nim ellään. K unnia sille kelle se kuu­ luu, eikö niin?

36

Suom i on ensim m äinen maa m aailm as­ sa, jossa norsujen käyttö sirkuksissa on saatu kiellettyä. N äm ä norsut on kuvattu S irkus F in land ian kuljetusrekassa vuon­ na 1986, kaksi päivää ennen norsukiellon julkistam ista.

Nuorten Animalia Heipä hei,

Heippa!

M inulla olisi pari kysym ystä: V oisiko A nim alia m ahdollisesti m uuttaa jäsenlehteään niin, ettei siinä olisi niin ’’raak o ja” kuvia, kuin mitä on ollut? O len saanut m onilta ihm isiltä kuulla, etteivät he todella voi liittyä jä ­ seneksi, koska sitten kun lehti tulee, siitä ei ole heille m itään hyötyä he eivät voi katsella kauheita kuvia!

H enkilökohtaisesti olen sitä m ieltä, et­ tä kuvat ovat ihan ok. K uvistahan käy ilm i, m itä apua tarvitaan.

Sitten se toinen kysym ys: O lisiko m ahdollista, että suurem m an yhteis­ kunnallisen painoarvon saadakseen A nim alia ja esim. jo k u L uonnonsuoje­ luliitto liittyisivät om aksi jäijestö k -j^fc seen? M yös m onet ovat ehdottaneet t ä - ^ ^ tä!

T ässäpä olivat ne kysym ykset, kiitos vastauksesta lehdessä.

K un m ä luin yhdestä A nim aliasta, että vois testam entata om an ruum iinsa (eri osia) tieteelle, ja että sillä vois vähen­ tää ainaki vähän eläinkokeita. O nko tuo totta? Jos on, niin m iten sen sitten vois käytännössä toteuttaa? T arkat oh­ je et, please!

O nko m itään ham m astahnaa, m itä ei testata eläim illä? Jos on, niin m ikä?

M iten alkoholi testataan (eri testaustavat)?

A gainst anim al testing

Cudostestamentti on kuin onkin totista otta! A llekirjoittam alla testam entin

r

autat eläim iä, koska ihm iskudoksen käytöllä pystytään vähentäm ään käy­ tettävien koe-eläinten määrää. T esta­ m entin ohjeineen voit tilata Juliana von W endtin säätiöltä (osoite- ja puhelinnum erotiedot täm än lehden sivulla 2).

A nim alian toim istosta voit tilata ham m astahnakysym ystäsi selventävän kosm etiikkalistan.

A lkoholia, siitä aiheutuvia fyysisiä ja psyykkisiä ongelm ia sekä niiden hoitoon käytettäviä lääkkeitä (mm. krapulalääke) tutkitaan m onin eri ta­ voin, m yös eläinkokein. K attavaa kar­ toitusta em. kokeista ei ole vielä tehty.

A N IM A LIA 2/1994

Läm pim ät kiitokset sinulle, L isa Yläe u ra , ihastuttavasta tarinastasi. V ali­ tettavasti em m e voi tilanpuutteen takia ju lk aista kirjoitustasi.

Sam oin teille, ’’M in ä j a h e r k k u ­ s u u t” : valitettavasti eläinruokien testaustapoja sekä ruokafirm ojen m ahdol­

Vege-palsta

A nim alisti O vatkohan tuttavasi nähneet vanhoja jäsenlehtiä, jo ista löytyy aika rankkoja kuvia? N ykyään kuvien linja on varsin siisti - annapa tuttaviesi selailla vaikka lehden täm ä num ero. Tosiasiahan on, että T V -uutiset tai H elsingin Sanom ien K uukausiliite sisältävät usein väkival­ taisem paa kuva-aineistoa kuin A nim alia-lehti.

Ennen kaikkea on tärkeää huom ata, että jäsen y y s E läinsuojeluliitto A nim aliassa on paljon enem m än kuin vain A nim alia-lehden tilaus: Jokainen jäsen ek si liittyvä kasvat­ taa yhteistä jäsenm äärääm m e. M itä ^ ft suurem pi jäsenm äärä, sitä suurem pi on yhdistyksen yhteiskunnallinen paino­ arvo. L isäksi jokainen m aksettu jä ­ senm aksu tuo kipeästi kaivattua ra­ haa eläinten auttam iseen.

V oit tietysti kertoa tutuillesi, että jä ­ seneksi liittyvä voi pyytää, että hänelle ei lähetetä lehteä. L ehdettä jättäytyvä eläinten ystävä taitaa kuitenkin m enet­ tää yhtä ja toista kiinnostavaa (vrt. vaikka täm än num eron ju tu t eläinten ajattelukyvystä ja m inkin elintavoista luonnossa).

V astauksena toiseen kysym ykseesi: On tarpeellista, että asioita ajavat eri­ koistuneet, om aan alaansa perehtyneet yhdistykset. T ietysti m itä suurem pi jo u k k o seisoo tietyn asian takana, sitä m ahtavam pi vaikutusvalta sillä on.

Siksi yhteistyötä tehdään eläin- ja luonnonsuojelujäijestöjen kesken mm. yhteiskam panjoin ja -kirjelm in.

lisia konserni verkkoja ei ole selvitetty.

Eläinsuojelum ielessä kannattaa suosia itsetehtyä ja kotim aista.

Herkutellaan kesäkasviksilla K asvissyöjällä kihoaa vesi kielelle: uu­ det perunat kellahtavat lautaselle, varhaissipulit piristävät kesäsalaatin ja ko­ tim aiset tom aatit ja kurkut suorastaan m aistuvat kesälle.

K un vihannekset ovat kukkeim m il­ laan, niitä kannattaa syödä m ahdolli­ sim m an paljon kypsentäm ättöm inä.

N äin niiden vitam iinipom m i siirtyy parhaiten hyödyksesi. R akenna salaat­ t e j a luovasti, yhdistellen erilaisia v i­ hanneksia. Ruokaisuutta ja ripauksen ranskalaista hienostuneisuutta saat li­ sääm ällä salaattiisi hom ejuustoa m uru­ sina sekä crotonseja eli öljyssä paistet­ tuja leipäkuutioita.

T uoreita vihanneksia voit kääriä m yös lettuihin. M eksikolaista vivah­ dusta saat korvaam alla lettutaikinassa puolet jau h o ista m aissijauholla (ei M aizena, vaan esim . Risenta).

K esän m akkaranpaistajaiset ovat usein kasvissyöjän painajainen. Vaan ei hätää: laita m akkarakeppiin tai gril­ liin keitetty m aissintähkä ja sen val­ mistuttua valuta sen päälle valkosipulivoisulaa ja yrttisuolaa. G rillissä paistu­ vat m yös sentin paksuiset kesäkurpitsaviipaleet, kukkakaalin nuput, ko­ konaiset tom aatit sekä varhaissipulit.

M uurinpohjapannussa taas voit paistaa nopeasti kuum assa öljyssä eri­ laisia suikaloituja vihanneksia. Päälle A N IM A LIA 2/1994

so ijak astik ettap a kas: kiinalainen ate­ ria on valm is.

K uorineen grillattu banaani, jo n k a kuum alle sisukselle valutat vaniljajäätelöä, kruunaa aterian.

Sekoita silputut yrtit, rouhitut pähki­ nät, puristettu valkosipulin kynsi ja suola. Lisää öljyä koko ajan vatkaten kunnes saat paksuhkon kastikkeen.

Päivi V iinikainen-R osqvist

O hessa kaksi kastiketta, jo ita voit käyt­ tää niin kesäsalaattien, täytettyjen let­ tujen kuin grillivihannestenkin kanssa.

Seesam-kastike 2 rkl tahini-tahnaa (seesam in siem enis­ tä tehty tahna, saa luontaistuotekau­ poista) 1/2 dl vettä yhden sitruunan m ehu 2 puristettua valkosipulin kynttä yrttisuolaa

□ □ □ U seat lukijat ovat kyselleet, m istä ju u s­ ton juoksutin (joka saostaa m aidon val­ kuaisen juustoksi) on peräisin. Y leensä juoksutin saadaan vasikan ja naudan juoksutusm ahasta teurastuksen yhtey­ dessä. V alion ju ustoista kuitenkin V a­ lio E m m ental- ja V alio G ruye-juustoissa käytetään m ikrobiologisia, siis eieläinperäisiä, juoksutteita.

Sekoita ainekset kastikkeeksi esim. sauva- tai sähkövatkaaj alla.

Yrtti-öljykastike 1 nippu tuoreita yrttejä (esim . basilika+ persilja tai tilli) 2 rkl hasselpähkinöitä 1 valkosipulin kynsi yrttisuolaa (oliivi)öljyä 37

Ostatuotteitamme - tuet eläinsuojelua

Animaliaan töihin?

E tsim m e puolipäiväistä toim istoapulaista vuoden m ittaiseen m ääräaikaiseen työsuhteeseen. T yöaika on m aanantaista perjan­ taihin klo 12-17, ja kiireaikoina vähän m uulloinkin.

T yösuhde on m ääräaikainen 15.8.1994 - 15.8.1995. Palkka on 30 mk/tunti.

Em m e tarvitse henkilöä tekem ään sankaritekoja eläinten p u o ­ lesta tai hoivaam aan hylättyä kissanpoikasta. Sen sijaan tarvitsem m e henkilöä tekem ään tavallisia toim istotöitä, hoita­ m aan asiakaspalvelua puhelim essa ja postittam aan tietopakette­ ja , A V -välineitä ja tuotteitam m e.

Edellytäm m e: - vähintään 18 v. ikää - k y k y ä toim ia kovan työpaineen alla ja tekem ään ’’m ontaa asiaa yhtäaikaa’ ’ - ystävällisyyttä asiakaspalvelussa - om atoim isuutta ja ripeyttä Em m e vastaa työpaikkaa koskeviin kyselyihin puhelim essa.

K irjalliset hakem ukset toim itetaan 15. kesäkuuta m ennessä osoit­ teella: E läinsuojeluliitto A nim alia, Porvoonkatu 53, 00520 H el­ sinki. K uoreen m erkintä ’’työhakem us” . H akem usten perusteel­ la haastatteluihin valitaan noin 10 henkeä. H aastattelut pidetään heinäkuun alussa.

Johtokunta

Parturi-kampaamo

Hius-soppi

Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä.

Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Nervanderinkatu 10 puh. (90) 448 967

Advanced Nutrition Formula

ANF PKT KORM U AS

PUHDASTA RAVINTOA ELÄINYSTÄVÄN LEMMIKILLE

LIITY KENNELLIITTOON ANF-koiran ja kissan täysravintosarjat eivät sisällä keinotekoisia maku-, väritai säilöntäaineita. Valmistettu parhaista raaka-aineista - ilman eläinkokeita.

Edistyneimmiltä eläintarvikekauppiailta.

Jäsenetuna saat mm. Suomen laajalevikkisimmän lemmikkilehden eli KOIR AMME-lehden. Lehden tarkastettu levikki on jo yli 100 000 kpl. 10 numeroa, 1 000 sivua vuodessa.

Jäsenmaksu aikuisilta 106 mk, 8-17-vuotiailta 70 mk.

Liittyminen käy kätevimmin puhelimitse, puh. 90-805 7876.

VAATTEET H uppariasu (huppari ja housut) Korkealaatuinen asu kotimaista puuvillaa. Taskut sekä hupparissa että housuissa. Hupparissa kuvana lentävä hevonen sekä teksti ’’ELÄKÖÖN ELÄIMET” . Lapsille koot 120-130 cm, väri vaalean­ keltainen, hinta 120,-. Aikuisille vain koko XL, väri pinkki, alen­ nettuun hintaan 140,-. T ilaan......... k p l.........koko Yhdistystunnushuppari 90,Musta hihaton puuvillahuppari, painatuksena logohiiremme. Sopii sekä naisille että miehille. Reilu mitoitus, koot S, L ja XL. Tilaan kpl koko Kesän suosikkipaita!

Valloittava ketunpoika ’’Victor” värikkäänä painatuksena, T-paitana tai collegena. Molemmissa värit valkoinen tai harmaa, koot SXL. Tilaa nopeasti, näiden suosio yllätti meidätkin!

College 150,- T ilaan kpl koko väri T-paita 70,- T ilaan kpl k o k o ......... väri KIRJAT Eläinten puolesta/Helena Tengvall, 87,Kaikki mitä olet halunnut tietää eläinsuojelusta ja vielä enemmänf l f c k i n ! Jokaisen eläintenyr'ävän käsikirja. T ilaan kpl ^ W r ik e u tta eläimille/Peter Singer, 120,Kansainvälisen eläinsuojeluliikkeen perusteos, runsaasti tietoa myös Suomesta. T ilaan kpl Eläinten ETYK/useita kirjoittajia, 50,Asiaa ja pohdintaa eläinten asemasta. T ilaan kpl Ympäristöetiikka/Leena Vilkka, meiltä vain 150,- (ovh. 190,-) Hyvä perusteos ympäristönsuojelun filosofiasta, elämiä tietenkään unohtamatta. T ilaan kpl Lapsille: Kukko kosioretkillä ia Tyhjä saari yhteishintaan 120,- (tai yksit­ täin 80,-/kpl) Ihastuttavat, värikkäät kuvakirjat lapsille. Hauskat tarinat, joissa mukana eläinten kunnioitus!

Tilaan kirjapakettia (sis. molemmat) kpl tai yksittäin: kukkokirjaa kpl, saarikiijaa kpl KORTIT, M ERKIT, TARRAT...

K ortit - Korttinippu, jossa neljä eri kuva-aihetta: naali, turkiskettu, valas ja leijona, yhteensä 10,-. T ilaan nippua - Onnittelukortiksi sopiva kaunis karhukortti (Oulun alueosasto), 3,-. T ilaan kpl - Värikäs ’’Paradise Lost” -apinakampanjan kortti, 3,-.

T ilaan kpl ^ ^ U U n tam erk it 8 ,4-värinen ’’Häkkikanalat historiaan” -merkki, tilaa n kpl - ” Fur is dead” -turkiskampanjamerkki (punamusta), tilaan kpl - ’’Animal Liberation, Human Liberation” -merkki, tilaan kpl - ” EI eläinkokeille” -merkki (hiiri), tilaan kpl Pienet erät erityismerkkejä, 9 ,- ” In Danger - Whale” (valas) - ’’Rats Have Rights” (rotta) T arrat - Logohiiri-tarra-arkki, 15 pyöreää tarraa, 10,-. T ilaan kpl - Eläinkokeeton kosmetiikka -kampanjan tarra-arkki, 16 tarraa, 10,-. T ilaan kpl - EI MAINOKSIA, KIITOS -ovitarra, kuvassa logohiiremme, 5,T ilaan kpl

M U U T A P IE N T Ä K IV A A Eläinaiheiset k o rv a k o ru t 35,-/pari

tai 18,-/kpl.

Jäljellä vielä pieni erä kauniita, kevyitä puukoruja kesämenoon.

Näitä riittää vai nopeimmille, joten tilaa heti!

- Kissat, pastellin lila/pinkki - Kissanpäät, voimakas lila/pinkki - Norsut, punainen Tilaan: Korupari.............aih e,........... väri Yksittäinen k o ru .............aih e,........... väri Mikäli haluamasi korut ehtivät loppua, mahdollinen vaihtoehtoväri ja/tai aih e:...................................

U u sio pap erikuo ret ja/tai k irje p ap e rile h tiö Kuorinipussa ja lehtiössä painatuksena viittä erilaista eläinhahmoa (kani, karhu, kettu, kissa, koira).

Tilaan: kpl kuorinippuja, 16,- (20 kuorta) kpl lehtiöitä, 20,- (40 arkkia) kpl kuorinippu- ja lehtiöpakettia, yhteishinta 32,Eläinsuojelusingle 10,- (ennen 15,-) Kappaleet ” Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen” .

T ilaan kpl U U T T A ! E lä in - ja kasviaiheiset postim erkit k e rä ilijö ille

Joka paketissa 25 postimerkkiä eri puolilta maailmaa. Tilaan: pakettia eläinaiheisia merkkejä pakettia kasviaiheisia merkkejä NÄIN TEET TILAUKSESI: Postitse osoitteella Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Puhelimitse arkisin klo 12-17, numeroon 90-148 4866.

Telefaxina ympäri vuorokauden, numeroon 90-148 4622.

Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla. Kaikkiin lähetyksiin li­ sätään postituskulut ja 4 ,- käsittelykuluja.

Huom! Tilaa nopeasti, sillä asiakaspalvelumme on kesälomalla 27.6.-22.7.

KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaajan nimi Osoite ........

Tuotteita voit myös käydä ostamassa suoraan Animalian toimistoista Helsingissä (Porvoonkatu 53), Turussa (Humalistonkatu 14, 2. krs.) ja Oulussa (Nahkatehtaankatu 2,2. krs.). Turun ja Oulun toimistoissa tuotteita on rajoitetusti.

Seuraavassa Animaliassa: EU-jäsenyys ja eläinsuojelu K ansanäänestys lähestyy. Lue, m iten euroaikaan siirtym i­ nen vaikuttaisi Suom en eläinsuojelun tasoon.

Hevosurheilu lisääntyy - riittääkö hevosmiestaito?

Ravi- ja ratsutalleja nousee kuin sieniä sateella. E ntä m iten niiden valvonta onnistuu? Lue hevosihm isten ajatuksia he­ vosten hoidosta ja hevosesta ystävänä ja harrastuksena.

Kettu luonnossa: nokkela jokapaikan höylä K ettu on A nim alian syksyn turkiskam panjan tunnuseläin.

L uonnostaan repo on älykäs, leikkisä ja liikkuvainen otus.

U rosketulla voi olla kym m enienkin neliökilom etrien laajui­ nen reviiri, jo n k a sisällä sen puoliso hoitaa ’’tätikettujen” avustuksella pentujaan.

Maahantuonti: Oy ANF-Scandinavian Ab Ltd. PL 103, 03101 NUMMELA Puh. 90-222 1077 38

A N IM A LIA 2/1994

39

Kesän hyvä työ:

Kerää ’’ansat” pois metsistä M etsässä lojuvissa vanhoissa piikkilangoissa, lasinsirpa­ leissa ynnä m uissa kituu kuoliaiksi tai vam m autuu vakavasti jo k a kesä lukuisia villieläimiä. K un m etsässä liikkuessasi ke rä ät pois k aik­ ki löytäm äsi tällaiset ” ansa t” , voit säästää m onet eläi­ m et tu rh ilta kärsim yksiltä.

Piikkilangat ovat m aastossa m elko huom aam attom ia, jo ten eläin voi ju o s­ ta niitä päin ja takertua piikkeihin.

Etenkin jän ik siä kuolee vanhoihin, hy­ lättyinä ruostuviin piikkilankavyyhteihin.

L asinsirpaleet vaanivat jalkapohjia.

K erää pois m yös löytäm äsi ehjät lasipullot ja -purkit, ettei niistä tule tule­ vaisuuden sirpaleita.

M etallisia säilyketölkkejä on ju u ttu ­ nut kiinni eläinten päähän, kun ne ovat työntäneet päänsä purkkiin siellä tun­ tuvan tuoksun houkuttelem ina.

M uovipusseihin ja -kasseihin eläin voi tukehtua, jo s se työntää päänsä ute­ liaana sisään j a kassi sotkeutuu kiinni sen kaulaan.

K aikki m uutkin m uoviroskat on hy­ vä k erätä pois, koska eräät eläim et saattavat erehtyä luulem aan niitä syö­ täviksi ja saada niistä suolitukoksen.

V edessä kelluneita m uoviroskia on löydetty yllättäviä m ääriä m m . jo id e n ­ kin kuolleiden hylkeiden m ahalaukus­ ta.

K atiskat, kalaverkot ja on gen kou ­ kut pyydystävät tehokkaasti m yös k ui­ valla m aalla. Jos löydät m aasta tai ve­ destä om an onnensa nojaan jätetty jä ongensiim oja tai -koukkuja, kerää ne pois ennen kuin ohikulkevat eläim et

sotkeutuvat niihin. Kun näet katiskan kuivalla m aalla tai vain osittain veden alla, tarkista onko sen nielu (se kohta, jo sta kalat uivat sisään) suljettu. Ellei ole, sulje nielu itse - se on luvallista ja voi säästää piisam in tai vesilinnun hen­ gen.

H yvää kesää kaikille!