Animalia 3/1994

Hevosmiestaito puntarissa

Kettu tarhassa ja vapaudessa

Mitä EU merkitsee eläimille?

O

E läinsuojeluliitto Anim alia D jurskyddsförbundet A nim alia Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oi­ keuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka ai­ heuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäyty­ mistä. Ensisijaisesti Uitto pyrkii lopetta­ maan turhat ja tuskalliset eläinkokeet. Li­ säksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asen­ nekasvatuksen ja tiedottamisen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudis­ tamiseen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

Johtokunta/Styrelsen Veli-Risto Cajander, fil.kand.

Marja Hautakangas, toimittaja Päivi Korhonen, maanvilj.tekn.

Anna Lindqvist, fil.yo Pekka Liukkonen, artenomi Hannele Luukkainen, valt.lis.

Minna Varonen, tekn.yo Heli Sajaniemi, yo Riitta Salmi, Luk Päivi Viinikainen-Rosqvist, fil.maist.

Leena Vilkka, fil.lis.

Riitta Yli-Tainio, fil.yo Puheenjohtaja/O rdförandc Leena Vilkka, Martinkatu 9-11 B 27, 05800 Hyvinkää Toimisto/Kansli Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopimuksen mukaan Asiakaspalvelu: puh. 90-148 4866 (Huom: tilaukset, jäsenasiat, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän nume­ roon.)

Toiminnanjohtaja Päivi ViinikainenRosqvist, puh. 90-148 5511 Tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori, puh.

90-148 2646 Telefax: 90-148 4622 Jäsenmaksu/M edlemsavgift 60 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 100 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1200 mk SYP 229 818-189 Lahjoitukset/D onationer SYP 200 138-1934 Testam entit/Testam enter ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut toi­ minnanjohtajalta puh. 90-148 5511.

ELÄINSUOJELUN ERIK O ISLEH TI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

3 /9 4 A nim alia-lehti Vastaava toim ittaja: Kaarina Kivivuori Ulkoasu: Helena Tengvall Valokuvien copyright: Animalia, ellei toi­ sin mainita Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy 1994 Ilmestysmisaikataulu 1 maaliskuu 3 syyskuu 2 kesäkuu 4 marraskuu llm oitushinnat 2/1 sivu 5500 mk 1/4 sivu 1000 mk 1/1 sivu 3000 mk 1/8 sivu 500 mk 1/2 sivu 2000 mk takakansi 5000 mk Irtonum erom yynti: Akateeminen Kirja­ kauppa.

2T7.

Tässä numerossa Pääkirjoitus ............................................ 3 Kettu tarhassa ja vapaudessa K ettu tarhau s eläinten viikon te e m a n a ........................ 4 E lä m ää vapaudessa, osa 5 ................... 6

Hevosmiestaito puntarissa Hevosm iestaito ei lisäänny harrastuksen tahdissa.............................. 16 O nnellinen h evo nen .............................. 18 R a v u rit statussym boleina.................... 19 Hevosten ystävä E m il C e d e rc re u tz...................................20

Eläinsuojelu tänään ja huomenna M itä E U merkitsee eläinsuojelulle?.......................................... 8 Väh em m än eläim ellisyyttä opiskelu un................................................. 12 Eläin ko elup ia heikoin p erustein.................................... 13 Eurooppalaiset koe-eläin-

Seuraavan lehden aineistopäivä 15.10.1994.

Aineisto lähetetään os. Animalia/Kaarina Kivivuori, Porvoonk. 53, 00520 Helsinki.

Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä.

suojelijat Helsingissä............................24

K ansanäänestys lähestyy. E uroopan unionin päätökset vaikuttavat kuiten­ kin jo nyt auttam atta m yös m eidän eläinsuojeluum m e. E nää em m e voi keskittyä siihen, että om at nurkat ovat kunnossa. E U :n vuorovesi huuhtoo m olem piin suuntiin niin, että toisalta on pyrittävä pitäm ään Suom en eläin­ suojelun taso korkealla esim erkkinä m uulle E uroopalle, toisaalta täytyy vaikuttaa eurooppalaisella tasolla - o l­ tiin E U :n jäsen iä tai ei — siihen, että m eihin vaikuttavat säädökset ovat m ahdollisim m an hyviä. T ästä ja paljon m uusta puhutaan täm än lehden jutussa ’’M itä EU m erkitsee eläinsuojelulle” .

M yös työ E uroopan N euvostossa tu^ " l e e jatkossa vetäm ään A nim aliaa yhä enem m än kansainvälisiin ym pyröihin, kun M aailm an eläinsuojeluliitto VVSPA valitsi toim innanjohtaja Päivi V iinikainen- R osqvistin edustajak­ seen EN :n koe-eläinsopim usta koske­ vissa neuvotteluissa. T äm ä on tuhan­ nen taalan paikka vaikuttaa m yös oman

koe-eläinsuojelum m e tasoon, sillä em. sopim us on sellaisenaan osa lainsää­ däntöäm m e.

K ansainväinen yhteistyö vie yhä enem m än aikaa ja rahaa, m utta on ilah­ duttavaa huom ata, että yhteistyöllä syntyy m yös tuloksia, kuten täm än leh­ den raportti eurooppalaisten eläinsuo­ jelijoiden kokouksesta H elsingissä osoittaa.

Jotta m otivatio säilyisi eläinsuojelun hitaassa (m utta varm assa!) etenem ises­ sä, täytyy m eidän jokaisen aika ajoin m uistuttaa itseäm m e siitä, että loputto­ m at kokoukset ja puurtam inen asiapa­ perien ja tilastojen kim pussa ovat vält­ täm ättöm iä, jo s halutaan pysyviä m uu­ toksia eläinten asem aan.

Ja on hyvä pysähtyä joskus m yös m iettim ään, m itä m inkäkin tilaston ta­ kana on. E sim erkiksi tuorein koeeläintilasto sivulla 14 tarjoaa m eille kourallisen lukuja. Luvut koostuvat kuitenkin yksilöistä, jo ista jokainen on joskus ollut elävä eläin. O m an eläm än­

sä keskipiste. K ykenevä tuntem aan m ielihyvää ja tuskaa. Esim erkiksi ja ­ lastaan vam m autettu beagle ju o k se­ m assa m aratonia liukuhihnalla. □ □ □ Eläinten viikkoa vietetään perintei­ sesti lokakuun alussa. 4. lokakuuta on valittu m aailm an eläinten päiväksi, koska se on eläinten suojelupyhim yksen Fransiscus A ssisilaisen syntym ä­ päivä. A nim alia on valinnut viikon tee­ m aksi kettutarhauksen, sillä siihen liit­ tyy paljon eläinsuojeluepäkohtia. Suo­ m i on lisäksi m aailm an suurim pia ke­ tunnahkojen tuottajia: tarhoilla elää tälläkin hetkellä noin 2 m iljoonaa ket­ tua ahtaissa häkeissä, ilm an m itään vi­ rikkeitä.

M iten sinä vietät eläinten v iikkoa?D K aarina K ivivuori

V_______________________________

/

Vakio-osastot

Säätiön tarkoituksena on edistää sellaista ihmisten tai eläinten terveyden hyväksi harjoitettavaa tieteellistä tutkimusta, jossa menetelmänä ei käytetä eläinkokeita.

Osoite: c/o Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Puh. 90-146 4865.

Lahjoitukset: SYP 200118-42627 PSP 4248 81-3 Ebba von Wendtin rahasto: SYP 200118-35837 Valentina Rosenlewin rahasto: SYP 200118-42619

JÄPJ^STBTÄÄM

N

A ja n k o h ta is ta .......................................... 14 U lk o m a ilta ................................................21 L u k ijo ilt a .................................................. 26 Alueosastot...............................................28 T o im in ta a ................................................. 29 A n im a lia to im ii...................................... 30 V e g e -p a lsta ...............................................30 N u o rten A n im a lia ..................................31 M y y n titu o te lu e tte lo .............................. 35 T ila a tietoa eläinsuojelusta................3 6 ^ ^ ^

Juliana von VVendtin Säätiö T ieteen E distäm iseksi Ilm an E läinkokeita

K O E ' S lÄ /N U A B O P A TD P-IO O J T R IM M S _

Suuntana Eurooppa

K ansi: Suom enhevostam m a vu o ro kau ­ den ikäisen varsansa kanssa.

- K u va : Ism o Hölsä

n f lV u V ftl/C C T '

Kun osoitteen m uuttaa m uistaa, niin lehden kulku luistaa!

O soitteenm uutoskortteja postista m aksutta.

| NlÄlbl

1 JIA O JA

SISÄÄNI PÄÄSS66T OVAT

\ /A ßL I Julli L 'A f rToP e c SCCA-TTi V M IIK S II S S A IT UMJ A A L A IT O ^ S É L T A SÄÄSTY y

H U O M A T A VAST!

✓ '/ ' Cv

V O IM A V A P O J A !

Med sikte pä Europa Folkom röstningen närm ar sig. Europeiska unionens beslut inverkar i alla fall redan nu ohjälpligt p â vârt djurskydd.

Vi kan inte m era koncentrera oss enhart pâ att ha ordning pâ vâr egen ^ P o a c k e . E U ’s tidvatten skôljer i bâda riktningam a, sâ att m an, â ena sidan bör försöka hâlla Finlands djurskydd pâ en sâ hög nivâ att det b lir ett exem pel för det övriga Europa, â andra sidan för­ söka inverka pâ den europeiska nivân — oberoende av om vi âr EU - m edlem m ar eller inte - sâ att de bestäm m elser som vi m äste rätta oss efter âr sâ bra som m ôjligt. O m detta och m ycket annat redogör vi för i artikeln ” V ad EU betyder för dju rsk y d d et” i den h är tidningen.

A ven arbetet i E uroparâdet kom m er i fortsättningen att dra in A nim alia allt m era i de intem ationella kretsam a, em edan V ärldsdjurskyddsförbundet W SPA valt A nim abas verksam hetsledare Pâivi V iinikainen-R osqvist till sin représentant i E uroparâdets underhandlingar beträffande försöksdjur.

D en här platsen är guld värd tillfälle för

V A N IM A LIA 3/1994

oss och inverkar ocksä pä skyddet av försöksdjur i värt eget land, em edan E uroparädets beslut är en del av vär lagstiftning.

Det intem ationella sam arbetet k om ­ m er att kräva allt m era tid och pengar, m en det är glädjande när m an m ärker att detta sam arbete ocksä ger resultat, vilket fram gär av vär rapport om den europeiska djurskyddskonferenssen i Helsingfors.

För att bevara m otivationen i det längsam m a (m en säkra) fram skridande inom djurskyddet, m äste var och en av oss dä och dä kom m a ihäg att alla dessa oändliga m öten och detta stretande m ed dokum ent och Statistik är nägonting oundvikligt om m an vill ästadkom m a bestäende förändringar i förhällandena för djuren.

Ibland kan det ocksä vara bra att stanna upp ett tag för att fundera pä vad som i själva verket ligger bakom statistiska uppgifter. T.ex. näm ner den senaste försöksdjurstatistiken (pä sidan 14) ett visst antal djur som använts. I verkligheten utgörs ju detta tal av en-

skilda individer vilka en gäng varit levande varelser. M edelpunkten i sitt eget liv. M ed förm äga att känna välbehag och sm ärta. T ill exem pel en beagle som tvingats springa m araton pâ ett löpande band... □ □ □ D jurens vecka firas traditionellt i börja n av Oktober. Den 4. Oktober har valts till V ärldens D jurens D ag, för att den är djurens skyddshelgons, den helige Franciscus av A ssisis födelsedag. Som tem a för veckan har A nim alia i är valt rävfarm ning, för att det förekom m er sä m ânga m issförhällanden i djurhällningen där. Finland är dessutom en av världens största rävskinnsproducenter: även nu sitter ca 2 m iljoner rävar instängda i trânga burar utan nägon som helst sysselsättning och stim ulering.

V ad kom m er du att göra under dju­ rens vecka? □ Ö versättning: Juliana von W endt

J 3

a eläinten viikon teemana m

s

m

Kettutarhaus loppuu Ruotsissa?

A Q lf^ S S

K e tu lla on liik k u m a tila a verkkopohjaisessa häkissä vain noin puoli neliöm etriä. K u k a

Kettu on monipuolinen eläin, joka ei voi toteuttaa luontaista käyttäytymistään turkistar­ han ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa.

Suomella on kyseenalainen kunnia olla maailman suurin ketunnahkojen tuottaja: huip­ puaikoina muutama vuosi sit­ ten myytiin yli 4 miljoonaa ke­ tunnahkaa vuosittain. Meidän suomalaisten eläinsuojelijoi­ den velvollisuus on kampan­ joida voimakkaasti kettutarhausta vastaan.

Eläinten viikolla 4.-10. loka­ kuuta Animalia pyrkii nosta­ maan turkistarhauksen - ja etenkin kettutarhauksen epäkohdat esille. Liity jouk­ koon. Puhu sinäkin kettujen puolesta.

10 helppoa tapaa osallistua kettukampanjaan

pitäisi koiraansa tällaisissa oloissa?

Pystytä turkiskuvanäyttely paikal­ le, jo ssa kulkee ihm isiä: työpaikal­ le, kouluun, harrastustiloihin, kirjas# ^ o n. L aita turkisjulisteita esille - niitä voit tilata A nim aliasta, sam oin kuin esitteitä ja m uuta m ateriaalia.

6

K iinnitä anti-fur-m erkki takkiisi, pukeudu turkisten vastaiseen pai­ taan. N e kertovat, m itä m ieltä olet ja voivat herättää keskustelua.

1

Juttele ihm isten kanssa rohkeasti.

Kun ostat karvoin som istettuja tuotteita, ota m yyjältä selville, onko kyseessä aito vai tekoturkis. N iitä on usein vaikea erottaa toisistaan. Jos jätät tuotteen ostam atta, kerro m iksi. Jos ky­ seessä on tekoturkis, anna m yönteistä palautetta. Ä lä ole hyökkäävä - se karkottaa ih­ m iset luotasi ja tekee vain hallaa eläin­ suojelulle. M inkkipantojen m yyjä tai kettuturkiksella som istetun takin om is­ taja eivät todennäköisesti tiedä, m iten eläim iä kohdellaan turkistarhoilla. Pi­ dä vaikka m uutam aa turkisesitettä m u­ kanasi, niin voit tarpeen tullen jak aa tietoa tietäm ättöm ille.

2

K irjoita yleisönosastoihin. N e ovat lehtien luetuim pia sivuja. Lähetä kaikki näkem äsi turkiskirjoitukset A nim alian toim istoon niin, että voim ­ m e seurata keskustelua ja tarvittaessa jatk aa sitä.

MINÄ EN VOI ELÄÄ ILMAN TURKKIA...

K artuta om ia tietojasi, että pystyt perustelem aan tosiasioilla väittei­ täsi. N äin annat hyvän kuvan eläinsuo­ jelijoista. T urkistietopaketin voit tilata A nim alian toim istosta.

Turkistuotanto lisääntyy taas Suomessa T oukokuun turkishuutokaupassa V an­ taalla ’’m uodissa oleviin turkissom isteisiin hyvin sopivat ja värjättävät” K un näet aitoa turkista talvitak­ tarhanaalin eli siniketun nahat m yytiin kien, kenkien yms. som isteena, käsistä. Kun nahan hinta edellisellä niin ota yhteyttä valm istajaan ja kerro kaudella oli 270 m arkkaa, niin nyt kes­ m ielipiteesi asiasta. kihinta on 574 m arkkaa. Turkiskaupan K erro, että boikotoit kaikkia yrityk­ elpym inen johtaa sinikettutarhauksen sen tuotteita niin kauan, kun niissä käy­ lisääntym iseen noin 20 prosentilla. tetään turkista.

M yös m inkkien tarhauksen ennuste­ taan lisääntyvän hiukan.

K erää ryhm ä ihm isiä ja näytä heille T urkisten vastaista kam panjaa siis diasarja tai video turkistarhaukses­ todella tarvitaan täällä Suom essa ta. K uva puhuu enem m än kuin sata sa­ m utta koska 90 prosenttia turkiksisnaa, ja voit saada uusia ihm isiä m ukaan tam m e m enee vientiin, sitä tarvittaisiin toim intaan. A nim alian toim iston kaut­ m yös kipeästi sellaisissa eläinsuojelun ta saat tarvittaessa yhteyden m uihin takapajuloissa kuin Japani, H ongkong alueesi eläinsuojelijoihin. ja Korea.

7

8

3

4

R uotsin m aatalousvirasto jatkaa m aan virallista eläinsuojelum yönteistä lin­ jaa: se on jättänyt hallitukselle esityk­ sen, jo n k a m ukaan tarhaketuille tulee järjestää vuoteen 2000 m ennessä m aaa lu sta ja m ahdollisuus käyttäytyä luon­ nollisesti. T äm ä m erkitsisi käytännös­ sä kettutarhauksen loppum ista R uot­ sissa.

Tiesitkö, että: A nna palautetta tiedotusvälineille.

Kun näet/kuulet hyvän ju tu n tai oh­ jelm an, niin ota yhteyttä ohjelm apäivystykseen tai lehden toim itussihtee­ riin ja pyydä välittäm ään kiitokset teki­ jöille. H yvistä ohjelm ista kannattaa pyytää uusintoja.

N egatiivisen palautteen antam isessa ei m yöskään kannata epäröidä - kun se vain on asiallista.

5

K a m p a n ja tu rkiseläinten puolesta on käynnissä eri p uolilla m aailm aa. Italialaisen A n im al Am nesty -järjestö n julisteet ovat näkyvä osa M ila n o n katu kuvaa.

T urkistarhoilla kettuja pidetään ylei­ sesti yksittäishäkeissä, joiden koko on 60 cm x 105 cm , korkeus 60 cm . T ällai­ sen yksittäishäkin pohjapinta-ala on 0,63 neliöm etriä.

L uonnossa ketun reviiri on norm aa­ listi vähintään pari neliökilom etriä (eli pari m iljoonaa neliöm etriä). PohjoisSuom en eräm aa-alueilla ketulla voi o l­ la kolm enkym m enen neliökilom etrin reviiri. K ettu liikkuu säännöllisesti re­ viirinsä kaikissa osissa.

K etun luontainen liikkum a-alue pienikin - on siis kooltaan 4 m iljoonaa kertaa niin suuri kuin turkistarhan yksittäishäkki. Suurim m asta päästä oleva luonnonreviiri on 60 m iljoonaa kertaa tarhahäkin kokoinen.

Järjestä m ielenilm aisu vilkkaalla liikepaikalla, turkiksia m yyvän liikkeen edessä, turkism uotinäytöksen tai turkishuutokaupan ovella... M iele­ nilm aisuun ei tarvita kansanjoukkoja, se voi olla yksi ihm inen jakam assa esit­ teitä kadulla.

Positiivinen lähestym inen puree yleensä yleisöön parhaiten: teksasilai­ nen V oice o f A nim als - ryhm ä kulki viim e jo u lu n alla lentokentällä jo u lu ­ pukin hatut päässään jaellen m akeisia, jo ih in oli kiinnitetty viesti ’’K iitos kun et käytä tu rk k ia” .

9

1 1 I k e h o ta ihm isiä liittym ään Ani1 U m ahaan: vain yhteistoim innalla saam m e tuloksia aikaan. □ K oonnut: Kaarina K ivivuori

A N IM A LIA 3/1994

A N IM A LIA 3/1994

BB raivoissaan Sophia Lorenille B rigitte Bardot on lähettänyt vihaisen kirjeen Sophia Lorenille, jo k a on ryh­ tynyt m ainostam aan turkiksia. Turkism ainoksista saadut rahat ovat B ardotin m ielestä verirahaa ja turkisten käyttö kuin kantaisi hautausm aata selässään.

M yös Italian ja Y hdysvaltain eläinsuo­ jelijat ovat reagoineet voim akkaasti kuultuaan Sophia Lorenin sopim ukses­ ta.

Elämää vapaudessa, osa 5:

KETTU Elämää vapaudessa -sarjassa tutustumme tavallisimpien tuotanto-, turkis- ja koe-eläinlajien luontaisiin elintapoihin. Miten nämä eläi­ met vaistojensa mukaan eläisivät, jos voisivat? Sarjassa on tähän mennessä esitelty kana, sika, nauta ja minkki. Lähestyvän eläinten viikon kunniaksi tutustumme nyt viikon tämänvuotisen teemaeläimeen, kettuun.

Sarjan osien 1-3 pohjalta on koottu maatalouden eläinten elä­ mää laajemminkin esittelevä tietovihko, jota saa ostaa Animalian toimistosta ks. tarkemmin tämän lehden sivulta 29.

-

I C e tu n ’’m aailm ankuvassa” tärkeintä osaa näyttelevät kuulon ja hajuaistin tuom at viestit. N äkö on ketulla hei­ kom pi, vaikka se pystyykin huom aa­ m aan m yyrän liikahduksen m ättään ta­ kana vielä häm ärissäkin. Juuri aam u­ ja iltahäm ärä ovat ketun virkeintä ai­ kaa, jolloin se on ahkerim m in liikkeel­ lä.

E rilaisten ruoanhankintatapojen suhteen kettu on varsin m onipuolinen eläin. T ärkein rooli ruokalistassa on hiirillä ja m yyrillä. Jos niitä ei löydy, kettu pyydystää jäniksiä, lintuja, ora­ via, piisam eita, sam m akoita, käärm eitä tai sisiliskoja. K ettu on m yös yksi niis­ tä harvoista petoeläim istä, jo k a onnis­ tuu tappam aan ja syöm ään siilin sen piikeistä huolim atta.

6

K uolleena löytyvät raadot ovat help­ poa ruokaa, jo ta ketut hyödyntävät m ielellään. K esällä kettu syö myös hyönteisiä, m atoja, etanoita ja kotiloita sekä linnunm unia. L oppukesällä ja syksyllä ruokavalikoim aan ilm estyvät m ustikka, variksenm arja ja m uut m ar­ jat. Puutarhoissa ketut käyvät joskus jyrsim ässä m aahan pudonneita om e­ noita ja päärynöitä.

Kilometrien juoksulenkkejä yössä K ettu on älykäs eläin, jo lle on tyypillis­ tä uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan ja leikkisyys. P entujen seura kesällä ja toisaalta ensilum en satam inen loppu­ syksystä voi saada täysikasvuisenkin ketun riehaantum aan leikkiin.

K etun tavallisin tapa liikkua on k e­ vyt ravi, jo lla se taivaltaa helposti kilo­ m etrin toisensa jälkeen. M yyriä saalistaessaan kettu vaanii kolon tai käytä­ vän äärellä; kun m yyrä ilm estyy, kettu ponnahtaa kuin vieterin lähettäm änä korkealle ilm aan ja putoaa sieltä saaliin niskaan. K ettu on m yös kestävä laukkaaja, joten se voi tarvittaessa ajaa jä ­ nistä takaa useita kilom etrejä.

K odikseen kettu kaivaa m aahan p e­ säluolan. V aistojensa ohjaam ana se te­ kee luolaan useita suuaukkoja, jo tta sieltä voi paeta tiukan paikan tullen.

V aikka ketulla on tuuhea turkki, se ei luonnossa kyhjötä talven paukku­ pakkasissa ja viim oissa ulkona - kuten ketut tarhahäkeissä jo u tu v at tekem ään

- vaan se vetäytyy pesäluolaansa tai m uuhun suojaisaan paikkaan. Syvällä ketun asuttam assa luolassa läm pötila pysyy kireilläkin pakkassäillä p l u s s a q ^ ^ puolella.

L uolan ym pärillä levittäytyy ketun om akseen varaam a elinpiiri eli reviiri.

R eviirin koko riippuu ruoan saatavuu­ desta alueella. Jos saaliseläm iä on seu­ dulla yltäkylläisesti, ketun reviiri on m uutam an neliökilom etrin suuruinen.

Jos pyydystettävää taas on harvassa, kettu varm istaa ravinnonsaantinsa v a­ raam alla itselleen usean kym m enen neliökilom etrin laajuisen reviirin, jo n ­ ka kaikissa osissa se kiertelee säännöl­ lisesti.

U rosten reviirit ovat usein laajem pia kuin n a a raid e n p a yhden uroksen revii­ rin sisäpuolella voi sijaita useam m an naaraan reviirit. Y leisintä on, että k ul­ lakin naaraalla on om a reviirinsä. Jos­ kus esiintyy m uutam a lähisukuinen naaras elää kuitenkin yhdessä pienenä ryhm änä ja hallitsee yhteistä reviiriä.

Silloin vain yksi tai kaksi niistä saa A N IM A LIA 3/1994

pentuja, ja toiset naaraat toim ivat pen ­ tujen ’’tätein ä” osallistuen niiden h o i­ toon.

Viestintää hajuilla ja haukkumalla K etut viestittävät toisilleen ennen kaik­ kea äänillä. K etulla tunnetaan 28 eri­ laista ääntä. Y leisin tavallisen retkeili­ jän korviin osuva ketunääni on m etsän aam u- tai iltahäm ärän hiljaisuudessa yhtäkkiä kuuluva, loppua kohti kiihty­ vä terävä haukahdussarja ’ ’ja p ja p japjap -jap jarrrrr” . S illä kettu kuuluttaa om aa reviiriään - m erkitys on siis sam a kuin lintujen reviirilaululla.

H aju on toinen tapa jä ttä ä viestejä la­ jikum ppaneille. K ettu m erkitsee revii­ rinsä virtsalla ja erilaisten kum parei­ den ja m ättäiden päälle jätety illä ulostekasoilla.

K etun vaistom ainen tarve m erkitä om an elinpiirinsä ym päristöstä ero ttu ­ vat m aastonkohdat ulosteilla on jo h ta­ A N IM A LIA 3/1994

nut turkistarhoilla valitettaviin väärin­ käsityksiin. K un tarhaketuille on koe­ m ielessä annettu niiden pieneen, pal­ jaaseen m etalliverkkohäkkiin pesäkoppi, kettu on tietysti m erkinnyt täm än ainoan ym päristöstä poikkeavan yksityiskohdan ulosteillaan. Tästä on päätelty, että ketut eivät pesäkoppeja tarvitse. L opputulos olisi ollut toinen, jo s ketulle olisi annettu suuri, erilaisia yksityiskohtia sisältävä häkki ja luon­ taista pesäluolaa m uistuttava, usealla sisäänkäynnillä varustettu pesäkoppi, jolloin se pystyisi käyttäm ään pesäkoppinaan ja reviirin m erkitsem ispaikkoinaan eri kohteita.

Leikkimällä metsästäjän oppiin H elm i-m aaliskuu on suom alaisessa luonnossa kiihkeää aikaa: m onien nisä­ käslajien kiim a alkaa silloin. Sam a pä­ tee m yös kettuun. Pennut syntyvät huhtikuussa, sam anlaisina sokeina

ryöm ijöinä kuin koiranpennutkin. Pen­ tuja syntyy luonnossa kerralla keski­ m äärin noin kuusi, joskus kym m enen­ kin. K ettu- uroksista jotkut osallistuvat poikasten hoitoon, jo tk u t eivät.

Pentujen silm ät aukeavat parin vii­ kon iässä. Pian sen jälkeen ne alkavat harjoitella m etsästystä ja ketuneläm än taitoja tekem ällä tutkim usretkiä ulos pesäluolasta ja ’’tappam alla” em on pesälle tuom ia, valm iiksi tapettuja eläim iä.

L oppusyksyllä nuoret ketut lähtevät m aailm alle perustam aan om ia reviirejään. Tavallisesti ne vaeltavat synty­ m äpaikaltaan joidenkin kym m enien kilom etrien päähän. N aaraat ovat alt­ tiim pia pysym ään lähem pänä kotinurkkia, kun taas nuoret urokset kulke­ vat joskus parisataakin kilom etriä en ­ nen aloilleen asettum ista.

Teksti: H elena Tengvall Piirros: Kim m o Taskinen 7

Mitä

î EU

*

merkitsee eläinsuojelulle?

Heikentyykö eläinten hyvin­ vointi mahdollisen EU- jäse­ nyyden myötä? Miten käy eläinsuojelulain uudistuksen ja voimaansaattamisen? Voim­ meko vaikuttaa eläinsuojelusäädöksiin EU-tasolla? Entä jos jäämme EU:n ulkopuo­ lelle?

EU- kansanäänestyksen al­ la moni meistä hakee vastauk­ sia erilaisiin Euroopan unio­ nia koskeviin kysymyksiin.

Kokonaiskuvan muodostami­ nen jäsenyyden vaikutuksista on vaikeaa. Jonkinlaista tule­ vaisuuden hahmotelmaa voim­ me luoda, mutta todellisuus voi silti olla toinen.

E U rssaei ole yhtenäistä eläinsuojelula­ kia kuten esim . Suom essa. Sen sijaan siellä on säädöksiä eri tyyppisistä eläi­ miin liittyvistä kysym yksistä.

Mikä ihmeen direktiivi...?

A setukset (engl. regulations) tule­ vat sellaisenaan voim aan EU :n jä sen ­ maissa.

D irektiivit (engl. directives) ovat tavoitteiltaan yhtä sitovia, m utta niiden kohdalla jäsenm aat saavat itse valita keinot, jo illa m ääräaikaan m ennessä toteuttavat direktiivin tavoitteet kan­ sallisessa lainsäädännössä.

Päätökset (engl. decisions) sitovat kokonaisuudessaan niitä, joille ne on kohdistettu. Ne täydentävät direktiive­ jä ja asetuksia.

Suositukset (engl. recom m en dati­ ons) ovat jo k o direktiivien ja asetuk­ sien tulkintaohjeita tai niiden voim aan­ tuloa valm istelevia ’’ennakkovaiheita ” .

8

Kauppapolitiikka sanelee päätösten suunnan Jotta voi ym m ärtää, m iten eläinsuojelusäädökset syntyvät EU :ssa, täytyy tuntea hiukan E U :n historiaa ja päätöksentekorakennetta.

H istorialtaan EU on kauppapoliitti­ nen yhteenliittym ä. T äm ä historia on edelleen näkyvissä EU :n toim innassa, vaikka M aastrichtin sopim uksen m yö­ tä unioni tähtääkin m yös mm. yhtei­ seen raha- ja turvallisuuspolitiikkaan.

EU :n m enneisyys selkeästi kauppa­ poliittisena yhteenliittym änä heijastuu m yös eläim iä koskevaan lainsäädän­ töön: Eläinten pitoon liittyviä säädök­ siä on kaupan, tavaroiden vapaan liik­ kum isen ja kuluttajansuojan alueilla.

Sen sijaan pelkästään eläinten hyvin­ voinnin varm istam isen takia laaditta­ via säädöksiä ei ole.

K auppapoliittinen tausta käy hyvin ilm i m yös EU :n (silloisen EY :n) en ­ sim m äisen eläinsuojelusäädöksen syn­ tyhistoriasta: 1960- ja 1970- lukujen taitteessa Englanti kieltäytyi sallim asta teuraseläim ensä kuljetusta Italiaan, sil­ lä se ei voinut hyväksyä eläinten ju l­ m aa kohtelua italialaisissa teurasta­ m oissa. N äin eläinsuojelukysym yksestä tuli kaupan este. N euvottelujen jä l­ keen todettiin, että tällaisten tilantei­ den estäm iseksi oli tarpeen varm istaa eläinten vapaa liikkum inen yhteisön alueella luom alla yhteiset m inim inorm it teurastukselle. N äillä perusteilla vuonna 1974 syntyi EU :n ensim m äinen eläinsuojelusäädös: eläinten teurastus­ ta edeltävää tainnutusta koskeva d irek­ tiivi.

Talous eläinten hyvinvoinnin edelle EU :n sisäinen m aatalouspolitiikka (C A P eli Com m on A gricultural P oli­ cy) m uodostaa erään unionin peruspi­ lareista. Sen keskeisinä tavoitteina ovat kasvava m aataloustuotanto, tu o t­

tajien elintason turvaam inen, m arkki­ noiden tasapaino, turvattu elintarvike­ huolto sekä kohtuulliset kuluttajahin­ nat.

EU antaa säädöksiä sikojen, m unintakanojen ja vasikoiden pidosta, teu­ rastuksesta, kasvua ja tuotantoa edistä­ vistä aineista ja eläinten kuljetuksesta.

Sisäisen m aatalouspolitiikan tavoitteet heijastuvat auttam atta tuotantoeläinten pitoa koskeviin säädöksiin: tehokkuus ennen eläm änlaatua, taloudelliset teki­ jät ennen eläinten hyvinvointia.

E sim erkiksi sikojen, m unintakanojen ja vasikoiden pitoa koskevat sää­ dökset ovat todellisia m inim ivaati­ m uksia, jo issa eläinten käyttäytym is­ tarpeet on täysin sivuutettu. S uom alai­ seen eläintenpitoon ne eivät toisi p a­ rannuksia.

Parhaillaan uudistettavaan eläinten kuljetusdirektiiviin ei haluta säädöstä kuljetusten enim m äiskestosta, vaikka tällainen aikaraja olisi ainoa tapa var­ m istaa edes jo n k in tasoinen eläinten hyvinvointi kuljetusten aikana. E läi­ m et luokitellaan tavaraksi, ja tavaran vapaa liikkum inen on eräs EU :n kes­ keisim piä periaatteita.

Periaatteessa jäsenvaltiot voivat pi­ tää E U -norm eja tiukem pia säädöksiä, jo s direktiivissä on tästä m aininta, ja ellei kansallinen säädös m uodostu kau­ pan esteeksi. Esim . Ruotsi saisi pitää m ääräyksensä sikojen väljem m istä ti­ loista, m utta se ei voisi estää tehosianlihan tuontia m uista E U -m aista, koska olisi kaupan este.

Poliittisesti on erittäin vaikeaa saada läpi ja säilyttää EU- norm eja tiukem pia säädöksiä, sillä tuottajapuoli kokee helposti joutuvansa m uiden m aiden tuottajia huonom paan asem aan. Kun esim . Iso- Britannia kielsi em akkohäkit, nousivat englantilaiset talonpojat kapinaan, koska he katsoivat jo u tu v an ­ sa m aksam aan kalliim m an hinnan porsastuotannosta kuin vaikkapa ranska­ laiset kollegat, jo ille häkit ovat sallittu­ ja.

Suom enkin eläinsuojelulain uudis­ A N IM A LIA 3/1994

T aloudellinen kasvu on yksi E U :n m aatalouspolitiikan johtotähd istä. S u urtilallisten edut painavat EU:ssakin enem m än kuin eläinten eläm änlaatu.

tuksen yhteydessä on jo käynyt täysin selväksi, että EU :ta tiukem pia norm eja ei haluta.

O n m yös epäselvää, m iten suhtau­ dutaan E U -norm eja tiukem piin kansal­ lisiin säädöksiin silloin, kun EU -direkI tiivi ei suoraan ilm aise m ahdollisuutta tähän. Esim . Saksan E U :ta tiukem m at kananpitosäädökset ovat tällä hetkellä puntarissa EU :n tuom ioistuim essa.

M ikäli asia ratkeaa Saksan häviöksi, on sillä kauaskantoiset ja dram aattiset vaikutukset EU :n eläinsuojelutilanteeseen.

Tehotuotannon vastapainona EU :n alueella on voim akkaasti kasvava luonnonm ukaisten tuotteiden kysyntä.

R uotsalaiset uskovat vakaasti voivansa säilyttää m aansa korkeat eläinsuojelustandardit m yös EU :n jä s e n e n ä - ja jopa luoda niistä oivan kilpailuvaltin eurom arkkinoille. M iksi siis se ei onnistuisi m yös Suom essa?

Eläinkokeita pyritään vähentämään Euroopan unionin alueella käytetään A N IM A LIA 3/1994

vuosittain lähes 12 m iljoonaa koeeläintä. E läinkokeita säätelee EU:n eläinkoedirektiivi, jo k a ei viranom ais­ ten m ukaan ju u ri tuo m uutoksia Suo­ m en tilanteeseen, vaikka se kuitenkin edellyttää aktiivista tutkim usta eläin­ ten vaihtoehtom enetelm ille, pyrkii es­ täm ään jo tehtyjen kokeiden toiston ja säätää tiukem m in vapaudesta pyydet­ tyjen koe-eläinten käytöstä. T odennä­ köistä on esim erkiksi, että EU - eläinsuojelijoiden aloitteesta —tulee kieltä­ m ään vapaudesta pyydettyjen apinoi­ den käytön koe- eläim inä. S iitoseläin­ ten tuonti sallittaisiin edelleen.

V iidennessä ym päristöraportissaan EU :n kom issio on asettanut tavoitteen, jo n k a m ukaan eläinkokeiden on vähen­ nyttävä E U :ssa 50 prosentilla vuoteen 2000 m ennessä (tästä m yös sivulla 25).

T äm ä voi kuitenkin onnistua vain, jos kom issio ryhtyy voim akkaisiin toi­ m enpiteisiin eläinkokeiden vähentäm i­ seksi.

Ensim m äisenä askeleena tulee olla, että eläinkoedirektiivin noudattam ista kaikissa EU :n jäsenvaltioissa todella valvottaisiin. E spanja ei ole ottanut d i­ rektiiviä kansalliseen lainsäädäntöön­

sä, vaikka sen voim aantulosta on kah­ deksan vuotta. K om issio on nostanut syytteet EU :n tuom ioistuim een Lu­ xem burgia ja Irlantia vastaan direktii­ viin kohdistuneista jatkuvista rikko­ m uksista ja P ortugalia vastaan syytetoim et ovat vireillä.

K osm etiikkateollisuuden eläinko­ keet kielletään periaatteessa vuodesta 1998. K äytännössä koko hanke voi kaatua siihen, että eläinkokeille tulee olla O EC D :n hyväksym ät vaihtoehdot.

Siis USA ja Japanikin saavat sanoa sa­ nottavansa. m ikä ei suinkaan helpota tilannetta.

M inisterineuvoston työryhm ä käsit­ telee parhaillaan esitystä, jo lla EUm aiden lääketurvallisuusvaatim ukset harm onisoitaisiin. E sitys pitää sisäl­ lään mm. yhteiseurooppalaisen kes­ kuksen perustam isen uusien lääkkei­ den arviointia ja testejä varten. T äm ä uudistus koskisi toteutuessaan Suom ea - olim m e jäseniä tai ei - koska ETAsopim us pitää sisällään m yös lääkete­ ollisuuden.

K om issio perusti vuonna 1991 eläin-

kokeiden vaihtoehtom enetelm iä validoivan keskuksen Ispraan Italiaan. Validointi on vaihtoehtom enetelm ien tie­ teellisen laadun varm istam ista.

Teoria ja käytäntö kaukana toisistaan M aastrichtin sopim uksessa on eläinsuojelujulistus, jo ssa vaaditaan EU :n

parlam enttia, m inisterineuvostoa ja kom issiota sekä jäsenvaltioita otta­ m aan eläinten hyvinvointi huom ioon laadittaessa ja täytäntöönpantaessa m aataloutta, kuljetuksia, sisäm arkki­ noita ja tutkim usta koskevia säädöksiä.

Julistus tuntuu kuitenkin vain tyhjil­ tä sanoilta verrattaessa sitä eläinsuoje­ lun arkeen EU :ssa.

Suurim pana ongelm ana on v oi­ m aansaattam isen ja valvonnan puute.

H uolim atta uudesta teurastusdirektiivistä italialaisista teurastam oista rapor­ toidaan edelleen tapauksista, joissa eläim iä on hakattu kunnes ne ovat hal­ vaantuneet, ja sitten ne on teurastettu tainnuttam atta. E sim erkkien lista on synkkä ja pitkä.

M onilta aloilta (esim . eläintarhat, sirkukset, eläinkilpailut) E U -lainsäädäntö puuttuu kokonaan. Eläinsuojelullisesti edistyneem m issä EU -m aissa on om at kansalliset säädöksensä, m utta ’’eläinsuojelun kehitysm aat” kuten Portugali, E spanja, Italia ja K reikka kohtelevat eläim iä m iten haluavat.

Luonnonvaraisille eläimille parannuksia EU:n myötä L uonnonvaraisia eläim iä suojelee E U :ssa useam pikin säädös. Ns. lintudi­ rektiivin lähtökohtana on kullekin lajil­ le tyypillisen elinym päristön säilym i­ nen. EU :n ratifioim at B onnin sopim us suojelee m uuttavia lintuja ja B ernin so­ pim u s uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Elinaluedirektiivi täydentää em. säädöksiä ja sen liitteet mm. luetteloi­ vat erityistä suojelua tarvitsevat elina­ lueet ja lajit sekä kielletyt pyynti-, tap­ po- ja kuljetusm enetelm ät. Ne antavat m yös kriteerit, jo illa suojelualueet va­ litaan sekä luetteloivat lajit, joiden eli­ nalueet tarvitsevat erityistä suojelua.

L uonnonsuojelijoiden m ukaan Suo­ men valm iudet lintujen suojeluun olisi­ vat jäsenyyden toteutum ishetkellä hei­ kot. A rvion m ukaan Suom i pystyisi to­ teuttam aan vain noin 5 prosenttia suo­ jeluohjelm asta eli jäsenyyden m yötä tarvittaisiin m ittavia ja nopeita toim en­ piteitä tavoitteiden toteuttam iseksi.

Jäsenyysneuvotteluissa Suom i yritti saada poikkeuksia E U :ssa suojeltujen suurpetojen m etsästykseen, m utta poikkeus m yönnettiin vain suden m et­ sästykseen poronhoitoalueella m etsästysaikana. E sim erkiksi karhun ja ilvek­ sen m etsästys loppuisi E U -jäsenyyden m yötä. E linaluedirektiivi edellyttäisi m yös saim aannorpan pesim äalueiden rauhoittam ista esim . Saim aan Pihlajavedellä, m issä suojelutoim et tähän asti ovat olleet olem attom at.

U hanalaisilla eläim illä käytävää kauppaa säätelee E U :ssakin m aailm an­ laajuinen C ITES- sopim us. Suom i on 10

Päätöksenteko EU:ssa K om issio tekee aloitteen: ehdotus

M inisterineuvosto käsittelee ehdotuksen

Parlam entin ao. kom itea käsittelee ja tekee raportin

Parlam entin täysistunto käsittelee kom itean ehdotta­ m at m uutokset ja raportin I M inisterineuvosto

M inisterineuvosto käsittelee parlam entin esityksen ja tekee om ia korjauksia

Parlam entti m iettii lisäm uutoksia

K om issio neuvottelee ehdotuksesta eri tahojen kanssa

T oisaalta eläinsuojelu on noussut keskeiseksi poliittiseksi kysym ykseksi EU :n eri instituutioissa. T äm ä varm asti tuo tullessaan raikkaita tuulia myös suom alaiseen poliittiseen kulttuuriin, jo k a vieläkään ei osaa pitää eläinsuoje­ lua ym päristönsuojeluun verrattavana yhteiskunnallisena kysym yksenä.

H aasteita eläinsuojelujärjestöille T uleepa Suom esta Euroopan unionin jäsen tai ei, E U :n norm it vaikuttavat eläinsuojelulainsäädäntöm m e tasoon.

T ästä syystä eläinsuojelujärjestöjen on ponnisteltava yhdessä saadakseen eu ­ ronorm it sellaisiksi, että ne takaavat eläinten hyvinvoinnin.

E U -kysym ysten ym pärillä toim ii yli 1600 kansalaisjärjestöä ja painostusryhm ää. Jotta eläinsuojelijat saisivat äänensä tehokkasti kuuluville, tarvi­ taan yhä enem m än am m attitaitoa ja tie­ toa. Ei vain eläinsuojelusta ja eläinten tarpeista, vaan m yös poliittisesta pää­ töksenteosta, taloudellisista ja yhteis­ kunnallisista tekijöistä ja kansallisista kulttuurieroista.

E läinsuojelun kärkim aat joutuvat jatkossa uhraam aan yhä enem m än ai­ kaa, rahaa ja työvoim aa eläinsuojeluasenteiden m uuttam iseksi Etelä-E uroopan m aissa, sillä m onet eläinsuojeluuudistukset ovat kaatuneet E U :ssa ju u ­ ri näiden m aiden m inistereiden vastus­ tukseen.

Pahim m assa tapauksessa joudum m e E U :ssa uhraam aan tasokkaan kansalli­ sen eläinsuojelum m e vapaan kaupan alttarille, parhaassa tapauksessa P oh­ joism aat, jo issa eläinsuojelun taso on korkea, kykenevät jäsen in ä nostam aan ^ ^ e lä in s u o je lu n tasoa koko Euroopassa.

W □

•

Helena Tengvall

allekirjoittanut sopim uksen, m utta E U :ssa sitä sovelletaan osin alkupe­ räistä sopim ustekstiä tiukem m in. O n­ gelm ana on kuitenkin valvonta, ja eri­ tyisenä ongelm akohtana Espanja. Rajavartiointi on m aassa kehnoa, eikä siellä ole ryhdytty lainsäädännöllisiin toim iin C IT E S-sopim uksen noudatta­ m iseksi. M aahan voi tuoda eläim en laittom asti ilm an rangaistusta, eikä tul­ lilla ole valtuuksia takavarikoida eläin­ tä. K oska E U :n sisällä ei ole rajam uo­ dollisuuksia, on E spanjaan salakuljete­ tut eläim et erittäin helppo m yydä eteenpäin koko E U :n alueella.

EU :n jäsen en ä Suom ea koskisi m yös hylkeenpoikasten turkisten, va­ lastuotteiden ja epäinhim illisin väli­ nein pyydettyjen turkisten tuontikielto.

Saako yhdessä EU-m aassa olla inh im illisem p iä säädöksiä kuin muissa? T ä tä jä n n ite ­ tään nyt, kun Saksan k a nan piton orm eja - jo tk a ovat tiu k e m p ia kuin muissa E U maissa - puidaan E U :n tuomioistuimessa.

P ä iv i V iin ik a in e n - R o s q v is t

A siasta enem m än kiinnostunut voi tilata A nim aliasta 40-sivuista tietovihkoa M itä E U m erkitsee eläin­ suojelulle 20 m arkan kappalehin­ taan (sisältää postikulut).

K om issio tekee lopullisen ehdotuksen

M inisterineuvosto tekee lopullisen päätöksen.

E U :n komissio on asettanut tavoitteeksi, että eläinkokeiden on vähennyttävä EU:ssa 50 prosentilla vuoteen 2000. T ä m ä uhkaa jä ä d ä pelkäksi sanahelinäksi, ellei sitä saada O heinen k a avaku va kuvaa esityksen käsittelyä y k sin kertaisim m illaan . Yleensä esitys palautetaan vielä takaisin m uille institu utioille (esim. kom issiolle), m ikä m on im utkais­

eläinsuojelijoiden painostuksella myös sisällytettyä k u n k in E U -m aa n om iin lakeih in. Kuvassa k oeh iireltä otetaan verin äytettä: tavallinen tapa on leikata hännän päästä pa­

taa prosessia. D ire k tiiv i- j a asetusesitysten käsittely vie usein vuosia.

la h alutun ve rim ää rä n saamiseksi.

A N IM A LIA 3/1994

A N IM A LIA 3/1994

11

Vähemmän eläimellisyyttä OPISKELUUN Lukuvuosi on aluillaan ja eläinkokeet mm. lääketieteen ja eläinfysiologian opetukses­ sa ja tk u v a t. Jotakin on silti m uuttunut: Ju lian a von W endtin Säätiön ja Eläinsuojeluliitto Anim alian selvitys koe-eläinten opetuskäytöstä Suomessa (yhteensä 40 sivua) on valm istunut viime keväänä.

Selvitys on lähetetty tiedoksi mm. vi­ ranom aisille ja farm akologian ja fysio­ logian professoreille. Sam alla olem m e pyytäneet seuraavien toim enpiteiden toteuttam ista: • Perusopetukseen kuuluvien eläintöiden pakollisuudesta luovutaan kai­ killa opetusaloilla ja opiskelijoille tie­ dotetaan heidän oikeudestaan kieltäy­ tyä eläintöistä. K ieltäytyjille tarjotaan m ahdollisuus korvata eläintyö sopival­ la vaihtoehdolla.

• K oe-eläinten käyttö opetuksessa ra­ joitetaan niihin koulutusohjelm iin, jo t­ ka valm istavat koe-eläinten parissa to­ dennäköisesti työskentelem ään tulevia henkilöitä.

• O petuksessa luovutaan kokonaan harjoitustöistä, jo tk a saattavat aiheut­ taa eläim ille stressiä, kipua tai tuskaa.

Toimi eläinkokeettom an opiskelun puolesta!

• K urssiohjelm at uusitaan niin, että opiskelijat tutustutetaan parem m in ny­ kyaikaisiin tutkim us- ja opetusm ene­ telm iin. O petuksen painopistettä siirre­ tään m yös tutkijakoulutuksessa eläin­ kokeista m uihin m enetelm iin.

Suoritim m e viim e keväänä m yös kyselyn eläinkokeista lähinnä biolo­ gian ja lääketieteen opiskelijoille.

Saim m e seitsem ästä yliopistosta lähes 500 vastausta. K yselyn tuloksista tu l­ laan kirjoittam aan opiskelijalehdissä.

T äm ä kaikki on vasta pohjaa tulevil­ le tapahtum ille: nyt on toden teolla y ri­ tettävä lisätä inhim illisyyttä yliopisto­ jen opetuksessa. Parhaiten tähän kyke­ nevät opiskelijat itse. Y ksi tapa on k e­ rätä nim iä adressiin, jo ssa vaaditaan eläinkokeille vaihtoehtoisten opetusja tutkim usm enetelm ien lisääm istä Suom essa.

Italia toim ii edelläkävijänä koko m aailm assa: siellä astui lokakuussa 1993 voim aan peräti laki, jo k a takaa opiskelijoille oikeuden kieltäytyä eläinkokeista. T ähdätkääm m e saman oikeuden saam iseen suom alaisille opiskelijoille!

Riitta Salm i

H aluatko sinä edistää eläinten kun­ nioitusta ja vähentää eläinkokeita om assa yliopistossasi?

M ikäli opiskelet jotakin m uuta kuin biolääketieteellistä alaa, voit yleisesti edistää keskustelua eläinsuojeluasioista ja eläinten asem as­ ta.

M ikäli opiskelet esim. lääketie­ dettä, biologiaa tai sinulla on tutta­ via näiltä aloilta, ota ihm eessä yh­ teys Juliana von W endtin Säätiöön!

Voit esim. tilata opiskelijavihkostam m e " T örm äätk ö op iskelussa­ si eläink ok eisiin?" jaettavaksi.

Sam alla voit tilata nim ienkeruuta varten adresseja, jo issa vaaditaan vaihtoehtom enetelm ien käytön li­ sääm istä ja opetuseläinkokeiden te­ kem istä vapaaehtoisiksi. N im iä ke­ rätään yliopistoittain ja adressit luo­ vutetaan näillä näkym in tam m i­ kuussa 1995 tärkeille henkilöille asianom aisessa yliopistossa. Nim enkerääjät ovat kullanarvoisia, sillä adresseilla on eniten tehoa sil­ loin, kun nim iä on runsaasti.

M ikäli haluat toim ia vielä aktii­ visem m in, voit tilata taustatiedok­ sesi selvityksem m e opetuseläinkokeista. Selvitykseen sisältyy tietoa vaihtoehtoisista opetusm enetelm is­ tä ja opiskelijatoim innasta eläinko­ keiden vähentäm iseksi m eillä ja m uualla.

Jos olet koskaan ajatellut tehdä jotak in opetuseläinkokeiden su h ­ teen, tee se nyt!

T ilaa m ateriaalia Juliana von W endtin Säätiöltä jo k o kirjeitse (osoite sam a kuin A nim alialla) tai sanele viestisi selkeästi puhelinvas­ taajaan, puh. 90-146 4865. Ilm oita sam alla oppilaitoksesi ja opiskelua­ lasi.

Kuopion yliopiston KUVANIprojektin (K uorm ituksen VAikutus N ivelrustoon) eläin­ kokeista annetaan häm m entä^vän ristiriitaista tietoa. Profes­ sori Heikki Helmisen jo h ta ­ mien kokeiden luvat ja tu tk i­ joiden väitteet poikkeavat täy ­ sin toisistaan.

K uopion lääninhallitus on hyväksynyt vuosille 1993-94 koelupahakem uksia, jo issa suunnitellaan m m . takajalan asentoa m uuttavia luuleikkauksia (34 koiraa) ja juoksutusta juoksum atolla 40 km päivässä. H iljattain on haettu ja m yönnetty luvat m yös tutkim ukselle, jo issa juoksutetaan koiria, joille on teh ­ ty luuleikkaus taikka jo ilta on im m obilisoitu toinen takajalka.

T utkim usta johtavan professori H eikki H elm isen m ukaan näitä lää­ ninhallituksen hyväksym iä juoksutuskokeita ei olekaan tehty, vaan sen ^sijaan on tehty jalan asentoa m uut­ tava luuleikkaus 45 koiralle. K oeai­ kaa on m yönnetty täm än vuoden lop­ puun.

K okeen jälkeen beaglet lopetetaan ja niiden nivelet tutkitaan.

Joulukuussa 1993 esitetyssä M TV :n S unnuntairaportissa näytettiin video­ nauha beaglejen juoksutuskokeista.

H elm isen m ukaan näitä kokeita ei k ui­ tenkaan ole tehty sitten vuoden 1989.

A nim alian kysym ykseen (puhelinkes­ kustelussa 3.6.) ’’M iksi juoksutuskokeisiin, m yös vam m autuneilla koirilla tehtäviin, on sitten haettu luvat?” , H el­ m inen vastasi: ’’H aem m e kaikenlaista ja päätäm m e sitten kun saam m e luvat, m itä kokeita teem m e.” T oisaalta H el­ m inen sanoo tehtävien kokeiden vas­ taavan 95- prosenttisesti koelupia.

A N IM A LIA 3/1994

K uopiolaisia koebeaglejä häkissään.

E p äm ääräiset koeluvat rom uttavat julkisen valvonnan L ääninhallituksen hyväksym ät koelupahakem ukset ovat ainoa julkinen eläinkokeita koskeva tietolähde. Koko eläinkokeiden lupam enettely ja val­ vontajärjestelm ä perustuu koe-eläintoim ikunnille ja lääninhallituksille toi­ m itettaviin koelupahakem uksiin ja tut­ kim ussuunnitelm iin.

Jos tutkija vasta koeluvan saatuaan päättää, ettei suontakaan koetta, on syytä epäillä m onien elävillä eläim illä tehtävien kokeiden perusteita.

E läinkokeen saa lain m ukaan tehdä

vain jo s se on tieteellisesti tarpeellinen.

V iranom aisten perusteet koelupien m yöntäm iselle tuntuvat hepposilta, kun tässäkin tapauksessa on lupa an­ nettu kokeelle, jo n k a tekem istä tutkija­ kaan ei loppujen lopuksi ole pitänyt tarpeellisena...

K olm anneksi voidaan kysyä, m istä eläinsuojelujärjestöt ja kansalaiset voi­ vat saada tietoa toteutettavista eläinko­ keista, kun koeluvat ja toteutettavat ko­ keet poikkeavat toisistaan näin paljon.

M ikäli tutkim uksia ei suoriteta koelupahakem uksen m ukaisesti, kokeet ovat käytännössä salaisia.

Päivi V iinikainen-R osqvist

Ajankohtaisia Yli 50 000 nimeä eläinsuojelulain tiukentamiseksi

Koe-eläinten käyttö nousussa V uoden 1993 koe-eläintilasto julk ais­ tiin heinäkuussa. Se ei ole m ieluista lu­ ettavaa eläinsuojelijalle, sillä eläim iä käytettiin enem m än kuin vuotta aiem ­ min. L isäys oli sekä I-luokan (tuskalli­ set) että Il-luokan kokeissa noin viitisentuhatta eläintä. 0-luokassa kasvu on ollut huikea: yli 400 000 kalaa paisut­ taa kokonaism äärän hätkähdyttäväksi.

0-luokassahan eläim ille ei tehdä kokei­ ta, vaan ne kasvatetaan kudosten otta­ m ista varten.

Sekaannusta aiheuttaa sarake ’’uu­ den rekisteröinnin m ukaan ilm oite­ tu t” , jo ista ei selviä, m ihin luokkaan koe kuuluu. T äm ä johtuu siitä, että osa laitoksista on käyttänyt ns. uutta ilm oittam istapaa, joka perustuu E uroo­ pan N euvoston koe- eläinsopim ukseen. V uoden 1994 tiedot ilm oitetaan uuden ilm oittam istava m ukaan EN :n taulukoita käyttäen ja lisäksi 0-luokan kokeet erikseen.

Suom en allekirjoitettua EN :n koeeläinsopim uksen, on eläinkokeita alet­ tu tänä vuonna tilastoida yksityiskoh­ taisem m in. Ensi vuonna tilastot kerto­ vat esim . kuinka paljon eläim iä ja m itä lajeja käytetään biologisessa perustut­ kim uksessa, taudinm äärityksessä, lää­ ketieteellisessä tuotekehittelyssä, turvallisuustestauksessa ja opetuksessa.

M yös esim. sairauksien tutkim iseen käytettävät eläim et tilastoidaan tar­ kem m in (syöpätutkim us, sydän- ja verisuonitudit jne.)

Eläinkokeissa käytetyt koe-eläimet v. 1993

,

. ,,,

Eläinlaji

Kokeen luokitus: ' uuden rekis­ IMuokka teröinnin M , ,. ' mukaan ■Z&fi >; ?<• :>•>> •-v ... ilmoitetut: te

l-luokka • ' • • • •-

■•••>• ■-

-

*

0-Iuokka

■-

Rotat-

25183

32 743

242

5 699

63 867

Hiiret

22 961

21 024

450

3 374

47 809

Kanit

578

1 454

755

- 26

2 813

Koirat

225

250

-

475

Kissat

2

18

-

57

Apinat

2

26

-

2

30

Naudat

8

499

-

713

1 220

Hevoset

—

221

-

9

230

Lampaat

69

379

-

1 319

1 767

Siat

204

457

8

1 160

1 829

Kalat

3 066

31 531

190

440 480

475 267

Muut*)

529

15 820

185

14 252

30 786

52 827

104 422

1 867

467 034

626 150

Yhteensä

*) marsut, hamsterit, myyrät, sammakot ym.

14

-

37

Heikki V anha- Sim ilä ryhtyi P irkka­ lan hevosrääkkäystapauksen suututtam ana kerääm ään nim iä eläinsuojelu­ lain tiukentam iseksi. M yös A nim alia levitti aktivistiensa kautta nim ilistoja.

M uutam assa kuukaudessa saatiin ko­ koon yhteensä 50 464 nimeä.

V anha-Sim ilä luovutti adressin ke­ säkuun alussa m aa- ja m etsätalousm i­ nisteri M ikko P esälälle toivoen eten­ kin eläinsuojeluvalvonnan parantam is­ ta. M inisteri suhtautui periaattessa m yönteisesti asiaan - toivottavasti tä­ m ä näkyy m yös konkreettisina käytän­ nön toim enpiteinä.

Pirkkalasta tuomiot - j a uusi tapaus julkisuuteen Sam ana päivänä, kun Pirkkalassa h e­ vosia rääkännyt lääkäri ja hänen sairaanhoitajavaim onsa tuom ittiin lähes 17 000 m arkan sakkoihin ja m ääräai­ kaisiin hevosenpitokieltoihin, paljastui M ynäm äellä aivan yhtä törkeä rääkkäystapaus. K evään m ittaan ju lk isu u ­ teen on tullut m uitakin vastaavanlaisia tapauksia.

O nko eläinten huono kohtelu lisään­ tynyt vai uutisoivatko tiedotusvälineet Pirkkalan kohun jälkeen näyttäväm min eläinrääkkäyksestä? Ennenhän kym m enien sikojen nälkiintym inen kuoliaaksi saattoi olla vain palstanlevyinen m aininta lehdessä.

On hyvää ennalta ehkäisyä, kun rääkkäystapauksia käsitellään perin­ pohjaisesti ja kriittisesti julkisuudessa.

E hkä täm ä osaltaan saa eläinsuojeluviranom aiset puuttum aan herkem m in eläinten huonoon kohteluun.

Pirkkalan tapauksen syyttäjä vaati lääkärille paitsi elinikäistä eläintenpitokieltoa m yös ehdotonta vankeusran­ gaistusta. O ikein, vain ankarat rangais­ tukset ja nykyistä tuntuvasti parem pi valvonta estävät tällaisten tapausten toistum isen. Syyttäjä valittaa ehkä p ää­ töksestä hovioikeuteen.

A N IM A LIA 3/1994

Kuhmo kutsuu kaatamaan karhuja

Strutsinlihan tuotanto ei kannata Suomessa M aa- ja m etsätalousm inisteriön tilaam an tutkim uksen m ukaan strutsinlihan tuotanto m aassam m e olisi kannattam a­ tonta. E telä-A frikasta tuotuna strutsinliha m aksaa noin 35 m k/kilo. T utki­ m uksessa lihan kilohinnaksi arvioitiin 42 m arkkaa, nahan hinnaksi 112 m ark­ kaa ja m uut sivutulot 200 m arkaksi strutsilta. K iinteiden kulujen vähentä­ m isen jälkeen tulos oli esim erkkinä o l­ leessa 15 linnun yksikössä 4 600 m ark­ kaa tappiolla.

Siitoslintujen m yynti nykyhinnoin (jopa 66 000 m arkkaa per lintu) on kannattavaa, m utta hintojen odotetaan putoavan jo p a 5 000 m arkkaan. K u­ kaan ei lisäksi tällä hetkellä valm ista strutsinnahkaisia tuotteita. T utkim uk­ sessa suositellaan strutsia lähinnä m at­ kailunähtävyydeksi.

Vapaat kanat munimaan Pulliaisen munia M unakunnan erikoistuote ’’Pulliaisen m u n at’ ’ löytää varm asti jatk o ssa tiensä m onen eläinsuojelijankin ostoskoriin.

N äm ä m unapakkaukset sisältävät ni­ m ittäin nykyisin m unia, jo tk a ovat pe­ räisin vain lattiakanaloista. Sen lisäksi kanoille syötetään entiseen tapaan pro­ fessori-kansanedustaja Erkki P ulliai­ sen kehittäm ää erikoisyrttirehua. Munakunta kertoo, että pakkauksessa tieto tuotantotavasta ei näy heti, sillä vanhat pulliaispakkaukset aiotaan käyttää en ­ sin alta pois.

A N IM A LIA 3/1994

K uhm on m atkailutoim isto m ainostaa m etsästyspaketteja K uhm on kesä-nim isessä lehtisessä. K arhunkaatom aksu, jo k a sisältää karhun pään ja taljan on 3 0 0 0 -6 000 markkaa. M ainosku­ vassa m etsästäjä m akoilee salolla kaa­ dettuun karhuun nojaillen.

K uhm o on esitteen m ukaan petojen pitäjä, ja sieltä löytyy karhuja enem ­ m än kuin m istään m uusta Kainuun kunnasta. K uhm ossa voi m yös kaataa susia, ahm oja ja ilveksiä.

A siallista palautetta suurpetojen puolesta (esim . E U :ssa karhu ja ilves suojeltuja lajeja): K uhm on m atkailu­ toim isto, puh: 986-561 382 ja fax: 986-561 139.

M etsäyhtiöt loivat turvavyöhykkeen karhuille E nso-G utzeit ja K ym m ene Oy kielsi­ vät karhunpyynnin m etsissään noin m iljoonan hehtaarin alueella. P erustee­ na oli, että karhukanta on liian pieni, ja sen tulisi yltää luonnonvarainneuvos­ ton suosituksen tasolle, ennen kuin pyyntiä voi jatkaa.

Kiitokset ja onnittelut hyvästä pää­ töksestä voit lähettää: Enso-G utzeit, K anavaranta 1, 00160 H elsinki.

K ym m ene, PL 1079, 00101 H elsin­ ki.

Luolakoirakokeisiin parannuksia A nim alia kääntyi alkuvuodesta K en­ nelliiton puoleen, jotta luolakoirien taipum uskokeet saataisiin inhim illisem ­ m iksi. K okeissa käytetään kohteena mm. eläviä kettuja, jo ita koirat pääse­ vät purem aan. K ennelliitto järjesti tou­ kokuussa neuvottelutilaisuuden, jo ssa

oli eläinsuojelijoiden lisäksi edustet­ tuina m m. m a a -ja m etsätalousm iniste­ riö, sisäasiainm inisteriö, Suom en Eläinlääkäriliitto ja rotujärjestöjä.

Sisäasiainm inisteriön tietoon on tu l­ lut kym m enkunta tapausta, joissa epäillään eläinsuojelulain rikkom ista.

V iidessä tapauksessa kyseessä on ollut vapaudesta pyydetyn ketun käyttäm i­ nen. K olm e tapausta on johtanut syyte­ harkintaan, m utta syytettä ei ole nostet­ tu, sillä tapaukset eivät ole olleet ’’yh­ teiskunnallisesti m erkittäviä” .

N euvottelun lopputuloksena oli, että elävien eläinten käyttöä kokeissa ei tul­ la kieltäm ään, m utta Pirkko Skutnabb m aa- ja m etsätalousm inisteriöstä totesi, että koeluolien rakennetta tulisi m uuttaa niin, että purem inen ei ole m ahdollista. K enneljärjestöt ovat val­ m iita koulutuksen ja valvonnan paran­ tam iseen ja sääntöjen m uuttam iseen.

Todettiin m yös, että kettujen kuntoon on kiinnitettävä enem m än huom iota ja niiden pitopaikan tulisi olla lähem pänä eläintarha- kuin turkistarhaoloja.

K oonnut: K aarina Kivivuori 15

Ravurit statussymboleina

Eläimen luonnonmukainen käyttäytyminen

Minna Elomaa

Onnellinen hevonen

« t *Ä> olla tarve alistaa jo takuta ja esittää vah­ vaa ja kovaa. M yös aikuiset - jopa opettaja - saattavat olla huonoina esi­ kuvina niin, että hevosille huudetaan ja kiroillaan ja otteet ovat tarpeettom an kovia. Pienem m ät ratsastajat kokevat tällaisen käytöksen usein uhkaavana, huom auttaa Komi.

V alitettavasti m yös kirjoittajan pit­ kän kokem uksen m ukaan hevosille ärhentelem inen ja kantajoukon koviselkeet ovat talleilla yhä niin yleisiä, että vasta hyvän tallin löydettyään ym m är­ tää, m itä puutteita m uualla on.

O pisto ja liitto avainasem assa - U sein hevosen huono kohtelu lähtee todellakin ajattelem attom uudesta, K o­ mi toteaa. - K ukaan ei ole sattunut ker­ tom aan ja itse ei ole oivaltanut esim er­ kiksi sitä, että eläin tarvitsee vapaata liikuntaa tarhassa.

H evosm iestaidon opetuksessa on Suom en R atsastusopisto avainasem as­ sa. R atsastuksenopettajahan on lopul­ takin se, jo n k a suhtautum isesta ru o ­ honjuuritasolla kaikki - tai ainakin h y ­ vin paljon - riippuu. K om in m ukaan kuitenkin usea opiston entisistä ja ny­ kyisistä oppilaista toivoisi hevosm iestaitojen tärkeyttä korostettavan enem ­ män.

Suom en R atsastajainliiton yhtenä pääm ääränä on ’’H evosm iestaidon pa­ rantam inen sekä hevosten asianm ukai­ sen käytön ja kohtelun tähdentäm i­ n e n .” T avallinen harrastaja on törm än­ nyt tähän lähinnä H ippos-lehden m uu­ tam assa (hyvässä!) artikkelissa m a a -ja m etsätalousm inisteriön puututtua m uutam a vuosi sitten paim enkirjeel­ lään ratsatusharrastuksessa ilm ennei­ siin epäkohtiin. S R L :llä on m yös hevoshoitom erkki, jo ta varsinkin ratsas­ tuskoulujen juniorioppilaat ja 4- H -lii18

N O R M IT :

R A TSA STA JA :

Lääkintä - haavat hoidetaan ennen kuin tuleh­ duksia - ontum inen huom ataan - yskiviä hoidetaan - sairaudet tunnistetaan - toim itaan ennaltaehkäisevästi

L ääkintä - osaa yksinkertaisen eläinlääkinnän - kertoo havainnoistaan - tietää hevosen norm aalin käytök­ sen (m m . hengitystiheys) - tunnistaa sairaan

R uokinta - vähintään 3 krt/vrk - hyvä ruuan ja veden laatu - ruokaa oikeassa suhteessa tarpee­ seen - puhtaat ruoka- ja juom a-astiat

Ruokinta - tietää m iten usein ruokitaan - tietää m illaista on hyvä heinä - ei m akupaloja - antaa ruokarauhan - ei ratsastam aan heti ruokinnan jä l­ keen

Hoito - kengitys 6 -8 viikon välein - harjaus ennen satulointia - kavioiden puhdistus 1 krt/vrk - pölyä pyritään välttäm ään talli-il­ m assa - jokapäiväinen ulkoilu esim. tar­ hassa jo k a hevoselle - suodaan hevoselle vaihtelua (m aasto/este/koulu) - lyöttym iä ei tule

Hoito - tietää m illainen hoidetun kavion tulisi olla - osaa harjata hevosen ja puhdistaa kaviot - jo s lakaisee, niin vain kun hevoset ovat ulkona - on kiinnostunut hevosen m ielenvirkeyden säilyttäm isestä - osaa satuloida

Eläinsuojelu - ei eläinrääkkäystä - ei turhaa kärsim ystä eläim ille - asiallista eläinten koulutusta ja k ä­ sittelyä - liian nuoria hevosia ei käytetä tuntitoim innassa - ei vaadita kohtuuttom an rankkaa työtä hevoselta

E läinsuojelu - tietää m illoin eläin voi hyvin - tietää eläim en perusoikeudet - tietää kenelle ilm oittaa eläinrääk­ käyksestä - ym m ärtää kun eläin täytyy lopet­ taa - kohtelee hevosta oikeudenm ukai­ sesti - hankkii tietoa esim. koulutuksesta

Saul P uronpää on hevosmies sorm enpäitään myöten. Hän on istunut niin tukkireen p an ­ kolla kuin ravikärryilläkin, ja om istaa ohjastaja- ja ravituom arikortin. Jääty ään ” eläkeukoksi” vuonna 1988 hän om istautui eläinsuojelulle, ja toimii Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen valvojana keskit­ tyen etenkin ravipuoleen.

- T e r m i ’’hevosm ies” on kärsinyt inflaation. N ousukautena piti olla m uodin vuoksi ravuri, vaikkei ollut h e­ p o s is ta m itään käsitystä. Kun kolme hevosta oli tarhassa, niin tokko om ista­ ja sieltä om aansa tunsi.

T ilapäiset hevosenom istajat ja h e­ vosten kasvattajat ovat kuitenkin Puronpään m ukaan kaksi aivan eri asiaa.

H evosm iestaitoa tulisi silti tuoda kai­ killa tahoilla enem m än esille.

T ä m ä ta u lu k k o on ju lk a is tu K a tri K o m in ’’Happy H orse” -projektityössä. O ikean puoleiselta palstalta voit testata om at hevosmiestaitosi.

ton hevoskerholaiset ovat suorittaneet.

4-H -liitto järjestää vuosittain hevosm iestaitokilpailuja, jo issa on luokkia eri ikäisille. Liiton hevoskerhojen to i­ m inta painottuu hevosen hoitoon ja kä­ sittelyn - ei niinkään ravi- tai ratsastustaitojen oppim iseen.

Katri K om in m ielestä SRL voisi teh­ dä nykyistä enem m än hevosm iestaitojen edistäm iseksi. Hän ehdottaa konk­ reettisina toim enpiteinä m m ., että liitto hankkisi konsultin kiertäm ään talleja ja antam aan teoriaopetusta, että se aktii­ visesti yrittäisi saada kaikki ratsastuskoulut valvontaansa ja selvittäisi kaik­ ki ratsuihin kohdistuneet eläinrääkkäystapaukset, että todella tiedettäi­ siin, m issä klikkaa.

A llekirjoittanut toivoo, että SRL:n hyväksym iltä ratastuskouluilta edelly-

^

tettään jatkossa, että hevoset saavat ul­ koilla tarhassa päivittäin ja että niiden työpäivän pituus m ääriteltäisiin. N y­ kyinen ’’Eläinten hoidossa on huom i­ oitava eläinsuojelu ja hyvät hevosm iestaid o t” on kaunis m utta riittäm ä­ tön kohta listassa, jo ssa luetellaan hy­ väksytyn koulun tuntom erkkejä. □ K aarina K ivivuori A nim aliaan on perusteilla hevosryhmä. Tule m ukaan toim im aan hevos­ ten puolesta ja tapaam aan m uita hevosihm isiä! Y hteydenotot: Tarja Balding, puh: 90-148 48 66 (työ).

A nim alialla on m yös osasto Inter­ national H orse Show :ssa M essukes­ kuksessa 21.-23. lokakuuta. T erve­ tuloa juttelem aan!

A N IM A LIA 3/1994

heisiin eläinrääkkäystä hipovista valm ennustavoista hän ei juuri ota kantaa.

- Ei valm ennustavoista ju u ri haluta puhua julkisesti. On kuitenkin tapauk­ sia, että yhdellä tallilla ei tulosta nor­ m aalilla valm ennuksella synny, m utta kun hevonen viedään toiselle tallille, niin alkaa syntyä.

Saul Puronpää kertoo kysyneensä valm entajilta, kuinka suuri prosentti hevosista juoksee radoilla vastoin luontaisia taipum uksiaan. T uom arien arvio oli noin puolet. - L uonnonjuoksijo ita ei ole m onta, Puronpää toteaa.

Y hteistyö eläinsuojelijoiden ja Suo­ m en H ippoksen välillä on lähtenyt Pu­ ronpään m ukaan hyvin käyntiin ja hän kehuu m m . ravituom arien asiallisuutta.

E läinsuojeluvalvojana Puronpää on joutunut tekem ään ilm oituksia hevos­ ten, niin kuin m uidenkin eläinten huo­ nosta kohtelusta. V alvontasysteem i saa häneltä pyyhkeitä: - Se on pyöreä kuin kananm una, m istään ei saa otetta, kukaan ei ota vastuuta.

Valm ennus rask aam p aa kuin kilpailut

Vain osa ravitalleista valvonnan piirissä

V alm ennus on Puronpään m ukaan ras­ kaam paa hevoselle kuin kilpailut. Pu­

Suom en H ippos ry valvoo vapaaehtoi­ sen lisenssijärjestelm än puitteissa lä­

hes kaikkia am m attim aisia ravivalm entajia. V uosittain tarkistetaan kym ­ m enkunta tallia eli valvonta on aika vä­ häistä.

- Y leensä ottaen valm ennus on m ie­ lestäni tasokasta, toteaa Kim m o Palva Suom en H ippoksen kilpailutoim istosta. - Ä äritapauksia varm asti on, m utta on vaikea uskoa, että kestäviä tuloksia syntyy kepulikonsteilla.

Suuri ja kirjava joukko ravihevosharrastajia on H ippoksen kontrollin ulottum attom issa. N äille talleille teh­ dään tarkastuksia käytännössä vain, jos on syytä epäillä, että on tapahtunut eläinsuojelurikkom us. N äm ä tallit ei­ vät ole sam alla lailla yleisön silm ien al­ la kuin ratsastuskoulut, joten olot voi­ vat olla pitkäänkin huonot, ennen kuin asioihin puututaan.

V arsinaista hevosm iestaitojen kou­ lutusta H ippoksella ei ole. A jotaparikkeistä annetaan kilpailuissa sakkoja.

Näihin kuuluvat m yös hevoseen k oh­ distuvat rikkom ukset. - Jos viidestä kilpailusta kahdessa huom autetaan he­ vosen kohtelusta, niin sakot joutuu m aksam aan kaksinkertaisina, K im m o Palva kertoo. □ Kaarina K ivivuori

Ulkomailta

Hevosten ystävä

Mauritius kieltää apinoiden viennin

EMIL CEDERCREUTZ H evosystävät tuntevat Emil C edercreutzin (1879-1949) en­ nen kaikkea hänen taidok­ kaista hevossilueteistaan, jo is­ ta useim m at kuvaavat uskol­ lista palvelijaam m e a rk ip ä i­ vän askareissa pellolla tai reen ja kiesien edessä.

’’Koska eläim et saavat oikeutensa?”

’ ’Jokaisella olennolla on om a kielensä.

Se voi olla sanat, ääni, väri tai m uoto.

K oska juuri m inun kieleni sattui ole­ m aan m uoto, olen halunnut eri m uo­ doilla kertoa kaiken, m itä tunnen kun tarkastelen eläinkuntaa” , selvittää Em il C edercreutz innostustaan siluetteihin.

T urvapaikka työn uuvuttam ille hevosille Jo lapsuudessaan K öyliön kartanossa hän oppi kunnioittam aan luontoa ja työtä äiti m aan kanssa. E rikoisesti pik­ ku Em il kiintyi kartanon työhevosiin, oppi isältään tekem ään peltotyöt hevo­ sella ja sai m yös ensim m äisen om an hevosensa Pilkun, jo n k a hoito uskot­ tiin kokonaan Em ilille.

Kun hänestä m yöhem m in eläm äs­ sään kehittyi m onipuolinen taiteilija, kuvanveistäjä ja taiteiden ystävä, joka oli yhtä hyvin kotonaan Euroopan suurkaupungeissa kuin satakuntalai­ sessa m aalaism aisem assa, ei hän unoh­

E m il C edercreu tzin veistos

'Y s tä v v k -

set” .

tanut lapsuudenaikaista kiintym ystään eläim iin ja varsinkin raskaan työn puurtajiin hevosiin.

Em il C edrcerutzista kehkeytyi ai­ kansa suurin suom alainen eläinsuojeli­ ja, jo k a rohkeasti puuttui väärinkäy­ töksiin ja m yös osti itselleen työn uu­ vuttam ia hevosia. N äm ä hevoset olivat useiden hänen töittensä m alleja. Hän ruokki ne kuntoon ja antoi näille ahke­ rille ystäville ansaitut lepovuodet ja m ahdollisim m an arm eliaan lopun.

K un C edercreutz näki, m iten raskaita tukkikuorm ia m etsäyhtiöiden hevoset vetivät ja m iten huonon kohtelun ne usein saivat, hän kirjoitti satakuntalai­ seen lehteen: ’’Paljon puhutaan oikeu­ desta ja vapaudesta - eikö kukaan ajattele avuttom an eläim en oikeutta? K os­ ka ihm inen lopettaa eläinten aliarvioi­ m isen, koska ne saavat oikeutensa koska vaikenee eläinten p äiv ä?”

K iintym ystään hevosiin hän selvit­ tää itse näin: ’’O len aina pitänyt hevosista - nois­ ta neljästä jalasta, jo tk a niin sanoakseni antavat tahdin eläm älle, noista kahdes­ ta liikkuvasta korvasta, tuosta hiem an tanakasta rungosta ja ennen kaikkea noista suurista, viisaista, vakavista sil­ m istä - m iten paljon pidänkään niistä!

Jos uskoo teosofeihin, olisin saattanut olla hevonen edellisessä eläm ässä.”

Eläinsuojelu - tulisilla hiilillä kävelyä Ensim m äisessä taiteilijakodissaan, kaukana asum uksista m ännikön kes­ k ellä Ilm ilinnassa, C edercreutzilla oli seuranaan pari koiraa, kissoja, kanoja ja lehmä. Ilm ilinnaan hän vetäytyi pit­ kiksi yksinäisiksi kuukausiksi kauniin kukkapuutarhan ja talvella lum inietosten keskelle. Ilm ilinna oli pyhitetty m etsän hiljaisuuden hengelle, Favonialle, jo sta vanhat room alaiset uskoivat, että kun sai häneltä ilm oituksen, tuli vahvaksi ja haavoittum attom aksi, niin että saattoi kävellä vaikka tulisilla hii­ lillä.

Jokainen m eistä tänäkin päivänä tie­ tää, että eläinsuojelu on kävelyä tulisil­ la hiilillä. Em il C edercreutzin kaltaiset edelläkävijät velvoittavat m eitä kuiten­ kin astum aan rohkeasti hiilille. M yös täm än päivän ratsastusm aailm an ihm i­ sille se on paitsi oikeus m yös ennen kaikkea velvollisuus hevosia kohtaan!

□

T arja Sopen-L uom a A N IM A LIA 3/1994

B U A V :n (Brittish Union for the A boli­ tion o f V ivisection) apinakam panjaan osallistuneilla eläinsuojelijoilla (mm.

A nim alian jäsenillä!) oli aihetta ju h ­ laan, sillä M auritius kielsi toistaiseksi apinoiden viennin m aasta.

A iem m in tänä vuonna Indonesia ja Filippiinit ovat kieltäneet apinoiden viennin. G uayana teki täm än jo aiem ­ m in, vuonna 1993.

A inakaan M auritiuksen kielto ei kuitenkaan toim i käytännössä. E nglan­ nista on raportoitu jo useista tapauksis­ ta, jo issa M auritiukselta on tuotu api­ noita Englantiin paham aineiseen Sham rock Farm sin välityskeskukseen.

K iitokset apinoita suojelevista vien­ tik ie llo is ta ja toivom ukset niiden te­ hokkaasta valvonnasta voit lähettää.

Filippiinien pääkonsulaatti: Pieni Roobertinkatu 11 A, 00130 H elsinki.

Indonesian suurlähetystö: E eri­ kinkatu 37, 00100 H elsinki.

E m bassy o f G uyana, 12 A venue Bresil, B-1050. Brussels, Belgium .

Em bassy o f M auritius, 32/33 Elvaston Place, S.W .7, London, G reat Britain.

Teksti voi olla lyhyesti esim . ’’D ear S ir/ M adam e, I w ish that you forw ard my w arm est thanks to the governm ent o f you country for the export ban o f w ild-caught m onkeys. I also ask you to forw ard my w ish that the export ban w ill be enforced effectively, so that such cases as in M auritius (w here seve-

M a k a k i omassa ym päristössään, viidakossa M a u ritiu k s e lla .

ral m onkeys have lately been exported to E ngland in spite o f the export ban)

will be m ade im possible.” A lle om a nim i ja osoite.

Suojelualue mahtava edistysaskel valaidensuojelussa K ansainvälisen valaanpyyntikom ission toukokuinen päätös perustaa valta­ va suojelualue A ntarktikselle oli voitto paitsi valaille m yös luonnon- ja eläin­ suojelulle. 21 m iljoonan neliökilom et­ rin alue käsittää m aapallon eteläisim ­ m än neljänneksen. Ä änestyksessä Japani, jo k a haluaisi jatk aa pyyntiä alueella, jäi yksin. Jopa toinen valaita pyytävä m aa, N orja, jäi pois äänestyksestä. Suom i äänesti valasm yönteisesti, kuten ennekin.

A nim alia osoitti m ieltään valaiden puolesta ennen IW C:n kokousta, ja evästi kokoukseen lähteviä ym päristö­ m inisteriön virkam iehiä pitäm ään p in­ tansa N orjan painostuksesta huolim at­ ta. N orjan pääm inisteri G ro H arlem A N IM A LIA 3/1994

Bruntland oli m uutam aa päivää aiem ­ m in vedonnut m uihin Pohjoism aihin (ja mm. E sko A hoon) tuen saam iseksi N orjan valaanpyynnille.

N orja jatk aa sekä kaupallista että tie­ teellistä valaanpyyntiään kansainväli­ sistä vastalauseista huolim atta. Valaansuojelijat ovat laivoineen yrittä­ neet toistuvasti estää pyyntiä, m utta N orjan viranom aiset ovat karkottaneet heidät am m uskelulla ja m m. heittäm äl­ lä aluksen potkureihin köysiä. K anada­ laisen valaansuojelija Paul YVatsonin m ukaan viranom aiset käyttäytyvät kuin m erirosvot.

A n im a lia n k u lk u e j a

’ ’ laulava valas”

veivät eläinsuojelijoiden terveiset y m p ä ­ ristöm inisteriöön. Kylteissä kannettiin m m . iskulauseita ’ ’ Eläköön v a la a t” ja ’ ’ N o rjalaiset kalatuotteet b o ik o ttiin !” .

Ulkomailta

Ulkomailta WSPA auttaa eläimiä sodan tuhoamassa Ruandassa

Eläinsuojelijat vaativat parannuksia eläintarhoihin M aailm an eläinsuojeluliiton (W SPA ) ja Born Free-säätiön heinäkuussa ju l­ kaisem an tutkim uksen m ukaan yleisöä johdetaan harhaan väitteellä, että eläintahoilla on tärkeä rooli uhanalaisten la­ jien suojelussa. M aailm an kym m enestätuhannesta eläintarhasta vain 20 re­ kisteröi eläim ensä ja tekee todistetta­ vasti jo tain lajiensuojelun hyväksi.

Vain 2 prosenttia m aailm an lähes kuudestatuhannesta uhanalaisesta lajista sisältyy eläintarhojen kasvatusohjel­ miin.

E urogroup for A nim al W elfare ja E uropean A ssociation o f Z oos and A quaria puolestaan vaativat äskettäin Brysselissä että E U :n tulee ryhtyä vä­ littöm iin toim iin eläintarhadirektiivin aikaansaam iseksi. EU :n jäsenm aissa m m . Belgiassa, R anskassa ja E spanjas­ sa - on eläintarhoja, joissa eläinten olot ovat surkeat.

EU:n kuljetuksille f sittenkin enimmäiskesto?

Y ksi harvoista: Jättiläisp and a kuuluu n iihin

uhanalaisiin elä in la je ih in , jo ita

yrite tä ä n säilyttää eläintarh ojen avulla.

Jättiläispandojen

saaminen

lisäänty­

m ään vankeudessa on tosin e rittä in v a i­ keaa. K u va on Lontoon eläintarhasta.

EU :n m inisterineuvosto käsitteli kesä­ kuussa direktiiviä eläinten kuljetukses­ ta. K iistaa aiheuttanut kohta siinä on ollut kuljetuksen enim m äiskesto.

EU :n parlam entti päätti viim e vuo­ den joulukuussa suurella ääntenenem ­ m istöllä (271-6), että kuljetuksille tulee säätää 8 tunnin aikaraja eläinrääkkäyk­ sen estäm iseksi. T äm ä on katsottu ai­ noaksi tavaksi valvoa edes jotenkin EU :n sisällä tapahtuvia kuljetuksia, jo tk a nykyisin saattavat kestää jo p a 60 tuntia.

Parlam entin päätöksestä huolim atta kom issio ja m inisterineuvosto ovat o l­ leet sitä m ieltä, että m itään aikarajaa ei pidä säätää. Eläinsuojelujärjestöjen ja yleisön kasvava painostus on kuitenkin johtanut siihen, että aikarajasta nyt neuvotellaan.

M inisterineuvosto päätti siirtää k ul­ jetusdirektiivin käsittelyn syksyyn, sil­ lä T anskan, H ollannin, Belgian ja IsoB ritannian m inisterit eivät hyväksy­ neet kom prom issiesitystä, jo k a olisi säätänyt vain lepo- ja ruokinta-ajoista, m uttei kuljetuksen enim m äiskestosta.

A sia siirtyy nyt Saksan puheenjohta­ jakaudelle. m ikä antaa toiveita 8 tunnin aikarajan toteutum isesta. Saksan m aa­ talousm inisteri on ottanut voim akkaas­ ti kantaa eläinkuljetusten inhim illistä­ m iseksi, ja 8 tunnin aikaraja on tulossa Saksan kansalliseen lainsäädäntöön.

Yleensä e lä in ta rh at ovat eläim ille vain tavallisia vankiloita. Täplähyeena häkissä T a l­ linnan eläintarhassa.

22

A N IM A LIA 3/1994

W SPA :n hätäapuryhm ä m atkusti elo ­ kuun alussa Ruandan eläinten avuksi.

M m. V olcano V eterinary C entre, jo k a on erikoistunut harvinaisen vuorigoril­ lan tutkim iseen ja suojeluun, on täydel­ lisesti tu h o ttu ja henkilökunta paennut.

V uorigorilloista voi lukea enem m än Dian Fosseyn kirjasta ’’Sum uisten vuorten g o rillat” . Salam etsästäjän luo­ ti tappoi Fosseyn, jo k a oli om istanut eläm änsä gorillojen tutkim iseen ja suo­ jeluun.

K arja on hävinnyt R uandassa kaik­ kialta: ne eläim et, jo ita ei ole otettu m ukaan, on teurastettu ruuaksi. Jatkos­

sa pelätään luonnonvaraisten eläinkan­ tojen hupenevan, kun karjan puuttues­ sa m itä tahansa riistaa - antilooppeja, puhveleita, apinoita, ehkä jo p a uhan­ alaista vuorigorillaa - aletaan pyytää ruuaksi. K igalin kaduilla kiertelee näl­ kiintyneitä koiralaum oja kerääntyen joukkohautojen ym pärille.

W SPA kerää rahallista apua rokot­ teisiin ja lääkkeisiin (tautitilanteen p i­ täm iseksi kurissa) sekä gorillatutkim uskeskuksen korjaukseen. A vustuk­ set voi m aksaa A nim alian tilille SYP, Itä-Pasila, 229818-20849, viestiosaan tulee m erkitä ” W SP A /R u and a” .

Gilletten tuotteet boikottiin K ansainvälinen PET A -järjestö vetoaa eläinsuojeluaktivisteihin ym päri m aailm an, että he painostaisivat G illetteä luopum aan eläintesteistä, jo issa m yrkytetään ja sokaistaan eläim iä k e­ hitettäessä tuotteita kuten R ight G uard, Silkience ja G illette-partavaahto. Mm. Paul M cC artney palautti kaikki G il­ letten tuotteet takaisin valm istajalle ja vaati rahojaan takaisin eläinsuojelusyihin vedoten.

G illette puolustautuu ilm oittam alla . testaavansa enää vain raaka-aineita - ei Fvalmiita tuotteita. G illetteä edustaa Suom essa G illette Finland Oy Ab.

Panama sakottaa delfiininpyytäjiä Panam an hallitus päätti huhtikuussa, että T yynenm eren kalastajat, jo tk a ton­ nikalaa pyytäessään tappavat delfiinin, jo u tu v at jatkossa m aksam aan jo p a 500 000 m arkan sakot.

Panam a päätti asiasta, kun m aail­ m an ym päristöjärjestöt syyttivät sitä välinpitäm ättöm yydestä delfiinejä kohtaan.

Jalkarautakielto lykkääntyy EU:ssa EU :n alueelle tuotujen jalkaraudoin (ym. epäinhim illisin pyyntivälinein) pyydettyjen turkisten tuontikielto lyk­ kääntyy vuodella. K iellon piti tulla voim aan vuoden 1995 alusta, m utta EU :n kom issio katsoi, että koska työ ns. inhim illisten pyyntivälineiden ke­ hittäm iseksi on kesken, ei epäinhim illisiäkään pyyntivälineitä voi m ääritel­ lä.

Eläinsuojelijat eivät luovuta ansojen ja rautojen standardoinnissa

Englantilaiset haluavat ” ei eläinkokeita” ekokriteerien osaksi Ä skettäisen m ielipidetiedustelun m u ­ kaan 74 % englantilaisista haluaa, että eläinkokeettom uus on yhtenä kriteeri­ nä sille, että hygieniatuote saa EU :n valm isteilla olevan ekom erkin. Tätä m ieltä ei ole Iso-B ritannian ekom erkkitoim ikunta, jo k a väittää, että vain 6 % yleisöstä on kiinnostunut asiasta.

T oim ikunta m yöntäisi m erkin eläim il­ lä testatuille tuotteille.

T he B odyShop-ketjun om istaja A ni­ ta R oddick on painostanut yhdessä eläinsuojelujärjestö BU A V :n kanssa Iso-B ritannian hallitusta ja EU :ta, että eläinkokeettom uus otettaisiin m ukaan ekom erkin kriteereihin.

K uten viim e A nim aliassa kerrottiin, kanadalaisten turkispyytäjien nokka­ m iehet yrittivät estää eläinsuojelijoi­ den osallistum isen rauta- ja ansapyyntistandardien käsittelyyn järjestäm ällä tärkeän asiantuntijakokouksen Uuteen-Seelantiin. He uskoivat, ettei köy­ hillä eurooppalaisilla eläinsuojelujärjestö illä olisi varaa lähettää sinne edus­ tajiaan.

E läinsuojelijat keräsivät kuitenkin roponsa kokoon ja lähettivät asiantuntijaedustajansa kokoukseen. Anim aliaa edusti tohtori David A dam s, jo ta pi­ detään yhtenä eteläisen pallonpuolis­ kon johtavana eläinten kivun asiantun­ tijana.

K okouksen kulkua vaikeuttivat tur­ kispyytäjien juonittelut. Ilman eläinsuojelijoiden paikalla oloa kokous olisi todennäköisesti lyönyt lukkoon eläin­ ten kannalta järkyttävän huonon stan­ dardiehdotuksen, jo k a pahim m assa ta­ pauksessa tulisi voim aan koko m aail­ massa! L opullisia päätöksiä ei kuiten­ kaan tehty, ja prosessi jatkuu...

23

Eurooppalaiset koe-eläinsuojelijat Helsingissä siä oikeaan suuntaan, kertoo kosm e­ tiikkateollisuuden eläintesteihin pereh­ tynyt C hris Fisher International Fund for Anim al W elfare -järjestöstä.

K oalition jäsenyhdistykset keräävät parhaillaan tietoja kosm etiikkayritysten testaustavoista. Tietojen perusteel­ la valm istuu yhteiseurooppalainen Cruelty free -lista eli lista hygieniatuot­ teista, jo ita ei ole testattu eläim illä.

A nim alian tehtävänä on selvittää Suom en tilanne. K osm etiikka-alan yri­ tyksiä on Suom essa hyvin vähän, ja tiettävästi ne eivät ainakaan itse tee täl­ lä hetkellä eläinkokeita. M ahdollisista aiem m ista, suunnitteilla olevista tai m uualla teetetyistä eläinkokeista ei ole saatti kyselyistä huolim atta tietoa.

EU:n komission tavoite vä­ hentää eläinkokeet puoleen, kosm etiikkateollisuuden eläinkokeet, geenim anipulaa­ tio ja apinoilla tehtävät eläin­ kokeet. M uun m uassa näitä ai­ heita pureskeltiin kesäkuussa Helsingissä, kun Animalia isännöi eurooppalaisen eläin­ kokeita vastustavan liiton ko­ kousta.

Euroopan K oalitio E läinkokeita V as­ taan on 17 eläinsuojelujärjestön yh­ teenliittym ä. Sen tarkoituksena on vä­ hentää eläinkokeita kam panjoim alla ja poliittisella vaikuttam isella. Y hteistoi­ m inta on kantanut jo runsasta hedel­ m ää.

A pinakam panjalla hyviä tuloksia Sveitsiläinen anestesialääkäri Paul G u n ­ te r on sitä m ieltä, että tu rh ia e läinkokei­ ta tehdään henkilökohtaisten m eriittien

K osm etiikkatestien loputtava K oalition tähän asti laajin kam panja koski E U :n kosm etiikkadirektiiviä.

K am panjan ansiosta EU :n parlam entti äänesti ylivoim aisella äänten enem ­ m istöllä, että kosm etiikan testaus eläi­ m illä kiellettäisiin vuonna 1998. M i­ nisterineuvosto kuitenkin vesitti direk­ tiivin eläinsuojelijoiden suureksi petty­ m ykseksi.

- Y ritäm m e nyt selvittää, m iten ko­ m issio tulee tulkitsem aan direktiiviä, ja pyrim m e ohjaam aan sen näkem yk-

saamiseksi. - Lääketeollisuus tekee ko­ keita p itk ä lti taloudellisen voiton tak ia .

T eh taa t p itävät valikoim issaan id e n tti­ siä lä ä kk e itä , jo tk a eroavat vain n im el­ tään . Ja k a ik k i ne testataan eläim illä.

C h ris Fisher j a M ik e B a ker esittelivät tiedotusvälineille K o alition E U :n vaalien alla valm istunutta p olitiiko ille suunnattua ’’Kampanja muutoksen puolesta” -vihkosta.

V ih kon en on käänn etty myös suomeksi.

I

- Englannissa kam panja on onnistu­ nut erittäin hyvin, kertoo K oalition po­ liittista suhteista vastaava M ike B a­ ker. - K am panjan alkaessa E nglannis­ sa käytettiin eläinkokeissa 2 0 0 0 -3 0 0 0 vapaudesta pyydettyä apinaa vuosit­ tain ja nyt käytetään vain tavoitekasvatettuja apinoita.

K oalition lähiajan tavoite eli EU -tason kielto luonnonvaraisten apinoiden pyydystäm isestä koetarkoituksiin on lähellä onnistum ista. A pinoiden lento-

K adotettu Paratiisi-kam panja, johon A nim alian jäsenetkin ovat ottaneet osaa, on m yös esim erkki siitä, mihin hyvin organisoidulla yhteistoim innalla päästään. V uonna 1993 alkaneen kam ­ panjan tarkoitus on saada apinoiden pyynti luonnosta koe-eläim iksi kiellet­ tyä.

kuljetukset ovat huom attavasti hanka­ loituneet, kun m onet lentoyhtiöt (mm.

Finnair!) kieltäytyvät kuljettam asta va­ paudesta pyydettyjä koeapinoita.

V iim eisim piä toim intakohteita on boikotti B arbadoksen m atkoja vastaan, sillä tästä lom aparatiisista kuljetetaan jatkuvasti apinoita mm. B elgiaan. B el­ gia on tällä hetkellä Euroopan suurin vapaudesta pyydettyjen apinoiden käyttäjä ja välittäjä. K oalitio työsken­ telee tiiviissä yhteistyössä belgialais­ ten eläinsuojelijoiden kanssa, ja yrittää painostaa m aan hallitusta m uuttam aan linjaansa asiassa.

Jatkossa liitto pyrkii vaikuttam aan sekä kansainväliseen apinakauppaan että apinoilla tehtäviin kokeisiin. M yös eläinten geenim anipulaatio on tärkeä toim intakohde.

m yöntää tarkoitukseen vain 50 000 m arkkaa vuodessa. M uutoin vaihtoehtom enetelm ien kehittäm istä edistää leim allisesti vain Juliana von W endtin Säätiö tieteen edistäm iseksi ilm an eläinkokeita.

Eläinkokeiden lupam enettelyyn tu­ lisi ottaa m ukaan eettinen arviointi, k u ­ ten R uotsissa on laita. M m. oikeus- ja urheilulääketieteessä sekä alkoholitut­ kim uksessa tehdään eläinkokeita, jotka eivät edistä ihm isen terveydenhoitoa ja jo ita voidaan pitää eettisesti kyseen­ alaisina. M yös opetuksessa tehdään tarpeettom ia eläinkokeita, vaikka lain­ säädäntöm m e vaatii, että opetuseläinkokeen saa tehdä vain m illoin se on ’’ehdottom an välttäm ätöntä” .

K oe-eläinlainsäädäntöä tulisi m uut­ taa niin että kokeiden lupaehdot ja val­ vonta tiukkenisivat. E dellinen m aa- ja m etsätalousm inisteri M artti Pura lu­ pasi eduskunnalle joulukuussa 1993, että koe-eläinlainsäädännön uudista­ m inen aloitetaan keväällä 1995. □ K aarina Kivivuori

Eläinkokeet puoleen vuoteen 2000 mennessä?

Stephan C h a rp e n tie r B rig itte B ardotsäätiöstä kertoi, että säätiön T V -tie to is k u k a m p a n ja hevosten ju lm a s ta kohte­ lusta kuljetusten aikan a j a teurastam ois­ sa on jo h ta n u t hevosenlihan kysynnän ra ju u n laskuun Ranskassa.

A N IM A LIA 3/1994

K oalition työtä ja vaatim uksia tukee EU :n kom ission tavoite vähentää eläinkokeet puoleen vuoteen 2000 m ennessä.

Jotta täm ä kaunis tavoite saavutet­ taisiin, tarvitaan välittöm iä toim ia EU rssa ja kansallisilla tasoilla. T urhis­ ta eläinkokeista tulee luopua, päällekkäistestit kieltää ja vaihtoehtom enetelm iä ja testejä kehittää. K onkreettisia tekoja tähän suuntaan ei ole ju u ri näky­ nyt. L aajam ittaista kansainvälistä yh­ teistyötä tarvittaisiin mm., jo tta esi­ m erkiksi kem ikaalien päällekkäistestaus saataisiin loppum aan.

Suom en kohdalla kom ission tavoite m erkitsisi m m ., että m äärärahoja eläin­ kokeita korvaavien m enetelm ien kehit­ täm iseksi lisätään tuntuvasti. Valtio

N ä illä k o rte illa on ollut tehoa! K o rtte ja on yhä saatavana A n im a lia n toimistosta - t i l a a j a postittele, niin voim m e saada li­ sää edistysaskelia aikaan .

rä ä k k ä y s t£ ketn

¡zilia S ? ™ ' »U i*ua J ^ Jen

■ Ä

“? * *

Voiko u

K irje e t talle palstalle osoitteella:

.

n

SsjfôSg ¿«ä: ' ( Irti., _

/

A n im a lia , L u k ijo ilta -p a ls ta .

Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Hyvät eläinten ystävät Lähetän tässä muutaman rivin metsästyk­ sestä sekä metsästämisen periaatteesta.

Metsästämisen sinänsä hienoa periaatetta vastaan sotii erittäin pahasti salametsästys, jota esiintyy monella eri tavalla, esim. hir­ ven salametsästys sekä jossain määrin myös karhunkin salametsästys. Kaikkein pahin ongelma on autometsästys sekä au­ ton jonkin asteinen hyväksikäyttäminen.

Vaikka metsästäjistä suurin osa on ihan fiksua porukkaa, silti kaikki asiat eivät ole ihan reilassa.

Metsästyksen valvonta ontuu: poliisilla ei ole valvontaan resursseja, rajamiehet te­ kevät sitä mitä tekevät enimmäkseen vyöhykealueella ja metsähallituksen virallisia valvojia on liian vähän valvonta-alueiden kokoon nähden, vaikka ovatkin ihan "päte­ viä jätkiä” . Riistanhoitoyhdistysten osalta määrärahat eivät riitä valvontatoimintaan, vaikka valvojia olisikin. Saman tasoinen ongelma on se, että uusi metsästyslaki hei­ kensi riistanhoitoyhdistysten metsästyksen vartijoitten valvontaoikeuksia. Tämä oli virhe kansanedustajilta ja se tehtiin täysin tarkoituksella. Asiaan pitäisi puuttua välit­ tömästi.

Metsästäminen on hieno harrastus, kun se on rehellistä sekä riistakantaa ajatellen kestävällä pohjalla.

Jo rm a Seppänen

□ □ □

M ielipidekirjoitusten oltava asiantuntevia Kalevan yleisönosastossa kirjoitti nimim. ’ ’Juho’ ’ ja yritti avata keskustelua jalkanarupyynnistä. Pari päivää myöhemmin ni­ mim. ” Virkamies ’ ’, joka jo nimimerkkinsä perusteella kuulostaa asiantuntevammalta, vastasi kirjoitukseen. Tämä jalkanarupyyntiä ja metsästystä kannattava kirjoittaja ker26

toi pari selvää faktaa ja leimasi näin "Ju ­ hon” kiihkoeläinsuojelijaksi, joka nostaa aiheettoman metelin ja perustelee väitteen­ sä valheilla. Tämä vain yksi tämän tyyppi­ nen esimerkki!

Tämä kirje on pyyntö/ehdotus/vaatimus Animalian johtokunnalle ja puheenjohta­ jalle asian korjaamiseksi. Jäsenistöä on ak­ tivoitava kirjoittamaan asiantuntevia ylei­ sönosasto-kirjoituksia ja ennen kaikkea hy­ vin perusteluja, todenperäisiä ja asiantunte­ musta sisältäviä vastauspuheenvuoroja. Tai Animalian on palkattava henkilö, jonka tehtäviin kuuluu kaikki tämän tasavallan sanoma- ja aikakauslehdet. Tämä uuditus parantaisi käsityksiä eläinsuojelusta, sekä opettaisi tavallista kansaa ymmärtämään asian oikeutuksen ja tärkeyden. Toivon to­ della, ettei asia jää paperille, vaan toteute­ taan tai pyydetään ainakin jäsenistöä otta­ maan kantaa.

Kiitos kannanotostasi. On todella tärkeää, että lehtikirjoituksiin vastataan asiantunte­ vasti. Nimimerkki "Juho” ei kuitenkaan kirjoittanut Animalian edustajana, emmekä tiedä, onko hän edes Animalian jäsen.

Animalian toimistosta lähtee usein vasti­ neita lehtiin - pyrimme vastaamaan aina kun se on tarkoituksenmukaista ja kun sii­ hen on resursseja. Työntekijämäärämme on kuitenkin niin pieni ja kiire kova, että joka asiaan emme voi puuttua. Tällä hetkellä Animalialla ei ole taloudellisia mahdolli­ suuksia uusien työntekijöiden palkkaami­ seen.

Vastineita kirjoittavat Animalian nimis­ sä myös esim. alueelliset toimintaryhmät, ja ne ovat myös saaneet opastusta ja kan­ nustusta asiassa. Nämä vastineet ovat aina keskustoimiston tarkastamia.

• Toivon, että Animalian jäsenet lähettä­ vät tänne toimitukseen kaikki näkemänsä eläinsuojeluaiheiset lehtijutut, jotta voim­ me tarvittaessa reagoida niihin nopeasti.

Vetokoirien hätähuuto

M itä hevoskokeita Suomessa?

Lapissa on runsaasti vetokoiratarhoja. joi­ den olosuhteissa on paljon puutteita. Valjakkokoirien pito on yleistynyt niin, että niitä on jo satoja. Lisäksi Lapissa käy ulko­ maisia valjakoita.

Koiria pidetään alimittaisissa, jopa met­ rin pituisissa rautakettingeissä. Koira voi olla joko koppinsa nurkassa kiinni tai sitten useampia koiria metrin mittaisessa kettin­ gissä, joka on yhdistetty maassa olevaan kettinkiin, jolloin kaikki ovat tavallaan myös toisissaan kiinni.

Voiko koiralla olla tällaisissa oloissa riit­ tävästi elintilaa? Näky on ikävä. Koppeja ei ole läheskään kaikilla. Jos koppeja on, ne ovat alkeellisia kolmioita (ei lattiaa) tai lautahökkeleitä, joiden ei voi uskoa antavan riittävää suojaa pakkasella ja tuiskulla, kun liikkumatilaa on niin vähän. 30 asteen pak­ kasjaksot eivät ole harvinaisia. Kesällä koira sotkeutuu omiin ulosteisiinsa, jotka ke­ räävät kärpäsiä. Ruokana on kuivamuonan lisäksi teurasjätettä, jonka seassa voi olla karvoja. Se annetaan raakana; joskus myös jäisenä.

Valjakkokoira-ajelu ohjelmapalveluna matkailijoille on uusi muoti-ilmiö, jonka moraalin perään on syytä kysellä. Onko tar­ peen tehdä uusi tuotantoeläinryhmä koiris­ ta? Miksi viranomaiset sulkevat silmänsä?

Haluaisin tietää, minkälaisia eläinkokeita Suomessa tehdään hevosilla. Ja missä päin näitä hevosia pidetään. Millaisissa oloissa?

T e rh i Niem inen

Viimeiset seikkaperäiset tiedot asiasta meillä on vuodelta 1992. Silloin hevosia käytettiin 385. Ypäjällä valtion hevostalou­ den tutkimusasemalla käytettiin I luokan (tuskalliset) kokeissa 71 hevosta. Kyseessä oli alkionsiirto eli hedelmöitetty alkio siir­ retään tammalta toiselle. Luokitus ykkös­ luokkaan. koska kasvattäjatammalle siirto tehdään leikkauksessa. Nukutusaine ym. voivat aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuk­ sia. Sama laitos käytti runsaat 200 hevosta keinosiemennys- ja ruokintakokeissa, jotka luokiteltiin luokkaan II. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu käyt­ ti Il-luokan kokeessa 56 hevosta rauhoitusaineen tutkimiseen. Valtion eläintieteen laitos 13 hevosta Il-luokan kokeessa seerumituotantoon ja Sakkola Farms 9 hevosta samaan tarkoitukseen.

Hevosia pidetään normaaleissa tallioloissa.

K a a rin a K iv iv u o ri

Saila Keskitalo

K irs ti O tte rs trö m

□ □ □

Huomio turkistenvastustajat!

Muutama viikko sitten Lahdessa joukko turkistenvastustajia sotki paikallisen turkisja nahka-asustekaupan ikkunat, ovet ja sei­ nät spraymaalilla. Tapaus pääsi Etelä-Suo­ men Sanomien etusivulle, ja on varmasti nostanut lahtelaisten hiuskarvat pystyyn meitä turkistenvastustajia ja eläinsuojelijoita vastaan.

En voi ymmärtää tuollaista väkivaltaista sabotointia. Sillä ei saavuteta mitään, päin­ vastoin. Meitä aktiivisia eläinsuojelijoita on vielä liian vähän, jotta saisimme osak­ semme täydellistä hyväksyntää. Negatiivi­ nen julkisuus ei todellakaan paranna mei­ dän asemaa. Pahinta on, että tapaukseen yhdistetään syyttömiä. Onneksi turkismyymälä sotkettiin vain ulkopuolelta...

Saa nähdä, millaisen vastaanoton tulevat turkiskampanjat saavat, jos tapaus pysyy muistissa.

Turkistarhaus on kamalaa eläinrääk­ käystä ja ehdottomasti lopetettava. Mutta väkivallattomasi, sillä väkivalta synnyttää väkivaltaa. Toivottavasti tämä kerta jäi vii­ meiseksi.

□ □ □

Koe-eläimet ja nikotiinilaastari

etokoiran rukous Luoja, anna minulle riittävästi elintilaa, jotta voisin tehdä tarpeeni makuupaikkani ulkopuolelle.

Ensi yöksi tarvitsisin oman kopin, sillä turkkini on juoksemista varten jalostettu ja pakkanen paukkuu ja tuuli ulvoo tunturissa.

Anna ravintoni olla sulanutta - huuleni halkesi tappelussa.

Suo huomisen taipaleeni (pakkojuoksuni) olla omien voimieni mukainen - mekin olemme erilaisia.

On hyvä muistaa, että kaikkien kosmeet­ tisten valmisteiden toksisuus on tutkittava.

Myös Animalian sivuilla mainostettujen tuotteiden raaka-aineiden haitallisuus on tutkittu koe-eläimillä, vaikka mainoksissa toisin väitetäänkin.

Tupakoinnin haitallinen vaikutus tervey­ teen on kiistatta osoitettu, vaikka tupakkateollisuus toisin väittää. Valitettavasti vain tupakoinnin lopettaminen ei ole helppoa.

Siksi kaikki tehokkaat apukeinot tupakoin­ nin lopettamisessa ovat arvokkaita.

Animalian 4/93 artikkelissa viitattiin TV2: Ekoisti-ohjelmassa tehtyyn "laa­ jaan” kliiniseen kokeeseen, johon on osal­ listunut peräti kaksi henkilöä. On selvää, että tupakoinnin vieroittamiskeino sinäl­ lään ei riitä, vaan tarvitaan myös henkilön vakaa päätös lopettaa tupakointi. Toisin kuin artikkelissanne väitetään, Nicorettelaastari ei ole "poppakonsti” , vaan lääke, joka on kymmenissä kliinisissä tutkimuk­ sissa, myös Suomessa, osoitettu helpotta­ van tupakoinnin lopettamista. Samaa ei voi sanoa yrttiuutevalmisteista. joita markki­ noidaan ilman minkäänlaista näyttöä nii­ den tehokkuudesta.

Mielestämme on epäeettisempää mark­ kinoida tuotetta, jonka tehosta ei ole näyt­ töä, kuin markkinoida lääkettä, vaikkakin eläinkokein testattua, joka todistettavasti auttaa tupakoinnin lopettamisessa.

Nikotiinilaastari ja -purukumi ovat lääkkei­ tä. Siksi niiden tehoja turvallisuus on täyty­ nyt testata myös eläinkokein. Osassa näistä tutkimuksista ns. toksisuuskokeissa selvi­ tetään lääkkeen haitallisuutta, jolloin käy­ tettävät annokset voivat olla hyvinkin suu­ ria. Terveysviranomaiset edellyttävät näitä tutkimuksia, ennen kuin lääke saa myynti­ luvan. Tämä ei koske vain nikotiinilaastareita vaan kaikkia lääkevalmisteita. Toksisuuskokeet ovat kuitenkin kertaluonteisia eli samalla tuotteella niitä ei tehdä jatku­ vasti.

Lehdessänne mainittuja tutkimuksia Pharmacia ei enää tee. Itse asiassa Pharma­ cia on kauan käyttänyt vaihtoehtoisia tutki­ musmenetelmiä lääkkeiden tutkimisessa silloin kun se on ollut mahdollista. Esi­ merkkinä mainittakoon erilaiset tietokonesimulaatiot ja tutkimukset, joissa eläinten sijasta käytetään kasvisolukkoja. Valitetta­ vasti osa tutkimuksista joudutaan edelleen­ kin tekemään koe-eläimillä.

tuo tep äällikkö

Tästä voin olla vain eri mieltä: tupakointi on huono, itsehankittu tapa, jonka seurauk­ set ovat yleisessä tiedossa.

Tupakoin itse silloin tällöin, ja tiedän et­ tä minun pitäisi terveyteni vuoksi lopettaa.

Vastustan silti jyrkästi jokaikistä tupakoin­ tiin liittyvää eläinkoetta. Ihmisellä ei ole oi­ keutta omien nautintojensa vuoksi aiheut­ taa eläimille kipua ja tuskaa.

Ekoisti-ohjelmassa esitelty koe ei suin­ kaan ollut laaja kliininen testi - eikä sitä sellaiseksi väitettykään - olipahan yksi esi­ merkki siitä, että vaihtoehtoja löytyy.

Mitä kosmetiikkakokeisiin tulee, niin valmistajat pääsevät Animalian listalle vain, jos eivät ole viimeiseen viiteen vuo­ teen itse testanneet tai testauttaneet muilla valmista tuotettaan. Yrityksellä tulee olla myös raaka-aineen valmistajalta näyttö sii­ tä, että tämä toteutuu myös raaka-aineiden osalta. Valmistajan tulee sitoutua siihen, et­ tei se jatkossakaan tastaa/testauta valmista tuotetta tai raaka-aineita. Tästä syystä listallamme on valitettavan vähän tuotteita.

K a a rin a K iv iv u o ri

Saila Keskitalo

N o F u r -76

□ □ □ A N IM A LIA 3/1994

A N IM A LIA 3/1994

27

\

Toimintaa

Alueosastot

Alueilla tapahtuu

Tule ryhmiin toimimaan!

K o ira rv h m ä :Ja a n a R eijonaho, puh.

90-3415 415.

K issarvhm ä: E ija K atajam äki, puh.

90-873 12 29.

V alasrvhm ä: Anne Saarinen, puh. 90340 24 59.

Turkisrvhm ä: M inna V aronen, puh.

90-328 1716.

H evosryhm ä: T arja B alding, puh. 90148 48 66 (työ).

N uorisoryhm ä: A nne H uuskonen, puh. 90-586 2282.

O piskelijaryhm ä: N ina Finkenberg, puh. 90-652 542.

S u u rp e to ry h m ä : Riku Cajander, puh.

90-801 3217.

VIRIKKEITÄ JA VAPAUTTA MAATALOUDEN ELÄIMILLE

T ie to a sik o je n , n a u to je n j a k a n o je n v a isto ista j a lu o n ta ise sta k äy ttä y ty m ise stä

*/y

O u lu n toim iston avajaiset helm ikuussa. Tutustum assa m m . k a u p u n g in e lä in lä äk ä ri T a ito Palo (vas.), jo k a keskustelee alue­ osaston puheenjohtajan T u u k k a Niskasen kanssa.

A nim alian K uopion toim intaryhm ä luovutti 21. huhtikuuta K uopion ylio­ pistolle adressin, jo ssa vaadittiin, että turhia ja tuskallisia eläinkokeita tulisi vähentää ja kehittää aktiivisesti vaihto­ ehtoja eläinkokeille.

A dressin, jo ssa oli 2795 nim eä, otti vastaan K uopion yliopiston rehtori O s­ si. V. Lindqvist. T apahtum a sai huo­ m iota m olem m issa alueen paikallisra­ dioissa sekä Savon S anom issa (jonka kirjoitus oli valitettavasti hyvin puolu­ eellinen...).

Y lläolevassa kuvassa vasem m alta: Ossi V. L indqvist, Tiia K auppinen ja M ari Partanen.

K iitos kaikille nim ienkerääjille sekä nim ensä kirjoittaneille!

M ari Partanen

K uopion to im in ta ry h m ä (kuvassa) jä rje s ti yhdessä Kierrätyskeskuksen kanssa E lu k ka ro c k-ta p a h tu m a n 2 2 .-2 3 .4 .

Vaasan kissoille apua V aasaan on perustettu K odittom ien K issojen Y stävät-nim inen yhdistys, jo ­ ka yrittää auttaa ilm an kotia olevia kis­ soja. T avoitteena on saada V aasaan kissatalo, jo k a toim isi kissojen ensiko­ tina.

L isätietoja: A rja VVallenius, puh.

961-315 2735.

A LUEOSASTOT/yhdyshenkilöt: ESPO O: Päivi K orhonen, V alapolku 15 A, 02770 Espoo, 90-8057 232 H A NKO: G itta R oos/Z oolife, B ulevardi 7, 10900 H anko, 911-2487 170 JO EN SU U : Anna Liitsalo, M äntyläntie 3 F 86, 80220 Joensuu, 973-311 578 JY V Ä SK Y LÄ : A nnika Isom äki, Polttolinja 10 B 20, 40520 Jyväskylä, 941-645 167 JÄ RV EN PÄ Ä : A nne Lappi, Jam pankaari 9 A 18, 04440 Järvenpää, 90-2923 904 K A JAA N I: Tuuli Pulm a, O ravantie 9 B 20, 87150 Kajaani, 986-24 081 K EM I: M ervi T uohim aa, H arjukatu 5, 94720 K em i, 9698-34 068 K U OPIO : M ia B linnikka, Inkilänm äenkatu 26 B 2 3 ,7 0 3 4 0 K uopio, 971-2619 520 LA H TI, alueosaston toim isto: K ariniem enkatu 28, 15140 Lahti, 918-7514 002 L A PPEEN R A N TA : K atja K arppanen, K oskisenkatu 22, 53300 L appeenranta LO HJA: M ia Erkkilä, V oudinkuja 5 D 41, 08200 Lohja, 912-88 851 M IK KELI: Riina M etso, Puolukkakatu 16, 50170 M ikkeli, 955-151 395 N IV A LA : M aarit A nnala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde, 983-446 862 N U M M I-PU SU LA : Irm a T eikari, L ehtola, 03850 Pusula, 90-2266 236 )U LU , alueosaston toim isto: N ahkatehtaankatu 2, 2. krs, 90100 Oulu, 981111 9885 L öytöeläinpalvelu/M ervi Pesonen: 981-5521 618 PIEK SÄ M Ä K I: Satu L iukko, K uopiontie 30 A 2 ,7 6 1 5 0 Pieksäm äki, 958-481 010 PIH TIPU D A S: M inttu V uorenm aa, T ahkonpolku 10 B 9 ,4 4 8 0 0 Pihtipudas, 94662 212 PORVO O : M arko V irtanen, H um altarhantie 3 C 13, 06450 Porvoo RA A H E: R iitta M ajava, Jussilantie 18, 92140 Pattijoki, 982-2274 151 R IIH IM Ä K I: Satu T aiveaho, K okonkatu, 11120 Riihim äki, 914-36 865 T A M PER E: Petra Jalli, T uularinkatu 4 F 76, 33300 T am pere. 931-443 654 T O RN IO : T iina H ooli, M ustarannantie 8, 95530 K arunki, 9698-702 42 T U R K U , alueosaston toim isto: H um alistonkatu 14, 2. krs, 20100 Turku, 9212310 123 V A A SA : Kirsi H aapaniem i, L aivakatu 6 A 5, 65100 V aasa, 961-128 520 V A LK EA K O SK I: M ikko V ainio, K enraalintie 2 as. 16, 37620 V alkeakoski, 9375855 226 V A RK A U S: Jonna R öynä, K ivelänkatu 10 A 5, 78310 V arkaus, 972-51 446 O letko kiinnostunut ryhtym ään alueellesi A nim alian yhdyshenkilöksi?

O ta yhteyttä toim istoon ja jutellaan asiasta lisää!

• M iksi siat rakentavat pesiä heinistä ja oksista?

• M itä hyötyä on vasikoiden keskinäi­ sistä ’’painiotteluista?”

• M iksi kananpoika piipittää em olleen jo ennen kuoriutum istaan?

K ohta sinäkin tiedät, kun hankit itselle­ si A nim alian uuden tietovihon:

Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille A nim alia-lehden E läm ää vapaudessa -kirjoitussarjan kolm e ensim m äistä osaa on nyt koottu odotetuksi tietovihoksi. L uontaista käyttäytym istä valot­ tavien artikkelien lisäksi vihkoon on kerätty perustiedot mm. tehokasvatuk­ sesta, sen tuom ista ongelm ista sekä kunkin eläinlajin tärkeim m istä viihtyvyystekijöistä.

25 sivua tiivistä tietoa sikojen, kano­ je n ja nautojen eläm ästä, vaistoista ja niille parhaista elinolosuhteista. T är­ keä perustietopaketti sekä m aatalou­ den eläinten kanssa työskenteleville et­ tä kaikille m uille eläim istä kiinnostu­ neille!

V ihkoa saa tilata A nim alian toim is­ tosta hintaan 10 m k/kpl + postikulut.

Jyväskylän to im in ta ry h m ä oli m u kana M ahdollisuuksien to rilla 14.5.

28

A N IM A LIA 3/1994

A N IM A LIA 3/1994

29

Animalia toimii K esälom akausi on hiukan hil­ linnyt A nim alian vauhtia, m utta sitten toukokuun on ta ­ p ah tu n u t seuraavaa: K okoukset • Kennelliiton koolle kutsumaan neuvotte­ luun luolakoirien taipumuskokeista 18.5. osallistuivat Animalian koiraryhmästä Jaa­ na Reijonaho ja Marja Hautakangas sekä toiminnanjohtaja Päivi Viinikainen-Rosqvist.

• Päivi Viinikainen-Rosqvist osallistui Maailman eläinsuojeluliiton kokoukseen Lontoossa 25.-29.5.

• Euroopan eläinkokeita vastustava liitto kokoontui Animalian emännöimänä Hel­ singissä 4 -5 .6 . Paikalla oli yli kolmekym­ mentä eläinsuojelijaa eri puolilta Euroop­ paa.

• Keskustelutilaisuudet eläinsuojelulain uudistuksesta eri puolueryhmien kanssa käynnistyivät palaverilla Kokoomuksen edustajien kanssa 21.6.

• Euroopan eläinkokeidenvastaisella koali­ tiolla oli Hollannissa 10.-11.8. kokous, jo­ hon Päivi Viinikainen-Rosqvist osallistui.

Kokouksen aiheet olivat EU:n komission tavoite vähentää eläinkokeet puoleen vuo­ teen 2000 mennessä sekä eläinten käyttö geenitekniikassa.

• Pohjoismainen Eläinsuojeluneuvosto ko­ koontui Helsingissä 27.8. Isäntinä toimivat kaikki maamme valtakunnalliset eläinsuojelujärjestöt, mm. Animalia.

• Kaarina Kivivuori puhui Maaseutukes­ kusten liiton koulutuspäivillä 25.8. eläin­ suojelun ja taloudellisten tekijöiden yh­ teensovittamisesta.

Esiintym inen tiedotusvälineissä • Animalian valasmielenosoituksesta ja valaanpyynnistä kerrottiin Ympäristöuutisissa 22.5. Kaarina Kivivuorta haastateltiin ai­ heesta YLE:n suomen- ja ruotsinkielisiin radiouutisiin.

• Animalian vastine kansainvälisistä eläinkuljetuksista Helsingin Sanomissa 9.5.

• Euroopan eläinkokeita vastustavan liiton edustajaa Mike Bakeria haastateltiin Kym­ menen uutisiin 3.6. mm. liiton toiminnasta ja EU:n tavoitteesta vähentää eläinkokeita alueellaan. Päivi Viinikainen-Rosqvistia haastateltiin useisiin radio-ohjelmiin sa­ masta aiheesta.

• Sanomalehti Karjalainen julkaisi 12.6. si­ vun kokoisen jutun eläinsuojelulain uudis­ tuksesta, jossa haastateltiin asiantuntijana mm. Päivi Viinikainen-Rosqvistia.

• Iltalehti kertoi 16.6. niin ikään näyttävästi Euroopan eläinkuljetuksista ja mm. Ani-

malian ja suomalaisten julkkisten osallistu­ misesta kampanjaan eläinten olojen paran­ tamiseksi.

• Helsingin Sanomissa oli 6.7. artikkeli eläinten kuljetuksista, jossa esillä myös Animalian kanta asiaan.

• Pohjalainen-lehdessä 27.7. oli Animalian edustajan Riitta Salmen lausunto strutsitarhauksesta.

Yleisötilaisuudet ja tap ah tu m at • 19.5. valasmielenosoitus Helsingissä.

• 26.5. osallistuttiin Menoksi-nuortenmessuille Helsingissä.

• 3.6. lehdistötilaisuus Euroopan Koaliton kokouksesta Helsingissä. Tiedotusvälinei­ den edustajia oli runsaasti paikalla.

• 1.-3.7. Animalia osallistui Mikkelin maa­ talousnäyttelyyn omalla osastolla.

• Turun alueosasto osallistui kansainväli­ seen koiranäyttelyyn 20.-21.8.

4

O m a tiedotusm ateriaali • Kesäkuussa ilmestyi uusi tietovihko Vi­ rikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille.

• Euroopan Koaliton poliittisille vaikutta­ jille tarkoitettu vihkonen Campaigning fo r a Change käännätettiin suomeksi, ja se tul­ laan lähettämään mm. kansanedustajille.

Vege-palsta

TERVE! A urinkoista ja läm m intä syksyä T eille kaikille nuorille ja nuorekkaille luki­ joillem m e. Syyskauden polkaisem m e käyntiin julistam alla kirjoituskilpai­ lun! K uvaile lyhyesti (m ax kaksi A4liuskaa), m illainen nuorten palstan lu ­ kija sinä olet. V aikkapa ikä, asuinpaik­ kakunta, harrastukset, koulutus, m ikä sinusta tulee isona..., m utta m yös: m ikä sinua eläinsuojelussa kiinnostaa, miksi liityit A nim alian jäseneksi, kuinka h a­ luaisit toim ia eläinten hyväksi, m inkä­ laisia asioita haluaisit nuorten palstalla käsiteltävän. Y nnä m uuta, m itä m ielee^ ^ s i juolahtaa otsikosta ’’M illainen on ^ P h u o r te n palstan lukija ja m inkälainen ihanne nuorten p alsta?” .

Lähetä kirjoituksesi toim itukseen lokakuun alkuun m ennessä. M uista m erkitä selvästi nim esi ja osoitteesi.

Parhaat palkitaan eläinsuojeluaiheisilla palkinnoilla!

T oivom m e, että kilpailun sadon h e­ delm ien ansiosta voim m e luoda entistä parem paa ja tarkoituksenm ukaisem paa luettavaa tälle palstalle. Siis m ietintäm össykkä päähän, kynä kouraan ja aja­ tukset paperille, postilaatikkom m e odottaa kirjettäsi.

ILOISIN M IELIN K O H TI TA LV EA ,

.,3-

Syksy on oikea kasvisherkkujen runsau­ densarvi: kaalia, juureksia, sieniä jos jon­ kinlaisia...

Tässä muutama Jenni Kaipaisen lähet­ täm ä h erk k u m aisteltavaksi.

K yssäkaalipihvit

Sienipyörykät 600 g kanttarelleja 2 kananmunaa 100 g sipulia 1 1/2 dl korppujauhoa 2 rkl vehnäjauhoja 1 dl kuohukermaa 1/2 tl valkopippuria 1/2 tl suolaa

1 kyssäkaali 2 porkkanaa 1 pieni purjo 1 tl suolaa 1 prk smetanaa 2 kananmunaa 1 1/2 dl vehnäjauhoja 1/2-1 tl basilikaa tai oreganoa (korvaa tuo­ reella, jos on saatavissa) ripaus valko- tai viherpippuria paistamisen öljyä tai voita

Hienonna sienet ja sipuli, ja anna niiden hautua paistinpannulla, kunnes sienistä on irronnut kaikki neste. Anna korppujauhojen turvota kermassa ja lisää ne ja kanan­ munat, vehnäjauhot ja mausteet sieni-sipuliseokseen. Sekoita hyvin. Muotoile taikinasta pyöryköitä, ja paista niitä pannulla kunnes saavat kauniin ruskean värin. Seuraksi sopii esimerkiksi perunasose.

Raasta kuorittu kyssäkaali ja porkkanat.

Leikkaa purjo ohuiksi viipaleiksi. Sekoita smetanan joukkoon (vapaiden kanojen) munat, vehnäjauhot ja mausteet. Lisää seos kasviksiin ja sekoita tasaiseksi massaksi.

Muotoile massasta pihvejä ja paista mie­ dolla lämmöllä noin 3-4 minuuttia molem­ min puolin. Tarjoile vaikkapa keitettyjen perunoiden kera.

2 isoa lanttua 2 isoa sipulia 2 rkl siirappia 10 kokonaista maustepippuria 1 tl suolaa ripaus valkopippuria 2 dl vettä

L anttu-sipulipata

Leikkaa lantut kuutioiksi ja hienonna sipu­ lit. Anna kasvisten hautua padassa 10 min. tilkassa öljyä koko ajan sekoittaen.

Lisää joukkoon mausteet ja vesi. Anna hau­ tua kannen alla miedolla lämmöllä 30-40 minuuttia välillä sekoittaen. Maku paranee^ mitä pitempään pata hautuu. "

Heli

Punajuurikastike 5 dl punajuuriraastetta (raakaa) 2 1/2 rkl öljyä 4 rkl vehnäjauhoja 5 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 1 prk ranskankermaa 1/2 tl sitruunapippuria 1/2 tl kirveliä Hauduta punajuuriraastetta hetki öljyssä.

Lisää jauhot ja sekoita. Lisää seuraavaksi vesi ja kasvisliemikuutio. Hauduta noin 10 minuuttia. Lisää ranskankerma ja mausteet, kiehauta. Tarjoile herkullisen kasvisruuan lisukkeena.

P.S. Lisäyksenä viime lehteen: Ingmanin Emmental-juustossa ei ole eläinperäistä juoksutetta, ei myöskään raejuustossa.

Palstallem m e ovat edelleen tervetullei­ ta kaikki m uutkin kirjeet, kysym ykset, runot, piirrokset... K un piirrätte lehteä varten, käyttäkää valkoista, ruudutonta paperia ja piirtäkää m ustalla tussilla.

L yijykynäpiirroksia on painoteknisistä syistä vaikea saada toistum aan lehdes­ sä kunnolla.

P ostilaatikkoon on tipahdellut m yös m uutam ia In m em oriam -tyyppisiä lem m ikkieläinten kuolinilm oituksia.

N iitä em m e valitettavasti voi tilanpuut­ teen takia julkaista, jo ten niitä ei kan ­ nata m eille lähettää. K uolin- ja vastaa­ via ilm oituksia julkaistaan lehdessä vain m aksullisina ilm oituksina.

A N IM A LIA 3/1994

Titityy, hyvä toimitus!

O lisin kiinnostunut syysleiristä. L eh­ dessä luki, että tarkem m at ohjeet ym. saa kesän aikana postissa.

K iitos hyvästä lehdestä. V iim eisessä lehdessä (11/94) ollut ju ttu ’’K ym m e­ nen m yyttiä m etsästyksestä” valaisi asiaa hyvin. L uokallani oli talvella us­ konnon tunnilla (etiikan kurssilla) kes­ kustelu aiheesta, m utta luokan m etsäs­ tystä harrastava poika sai puolusteltua m etsästystä vähän perusteettom asti!

L iityin jäseneksi kirjekaverin kehoi­ tuksesta pienenä tyttönä, jo k a ei paljon

ym m ärtänyt... Lehdessänne on enim ­ m äkseen aikuisia kiinnostavaa asiaa.

N yt vasta m inäkin luin lehden. Jään odottelem aan lom alta paluutanne ja syksyn lehteä ehkä m ulla olisi aikaa paneutua vielä enem m än lehden kaik­ kiin juttuihin. N uorille voisi olla enem ­ m än lehdessä juuri sen takia, että niin m oni pieni ihm inen liittyy jäseneksi.

(Ei silti, että m inäkään vielä kaikkea ym m ärtäisin!)

T erveisiä kesäniityiltä, Taisa O jansuu

Kiitos kukkaisista terkuistasi. K esälei­ rihän vaihdettiin syys- tai talvileiriksi, koska sopivaa paikkaa ei saatu varat­ tua. A jankohta on vielä auki. Soita toi­ m iston num eroon, niin saat lisätietoja.

V alitettavasti resurssipulan takia joudum m e keskittym ään lähinnä ns. asiajuttuihin. Lehti on tärkeä tiedotus­ kanava ja sitä lukevat paitsi eri ikäiset jäsenem m e m yös esim . kansanedusta­ ja t, viranom aiset, eläinten kasvattajat, ja tutkijat. Y ritäm m e parhaan kykym ­ m e m ukaan laatia A nim aliasta m ahdol­ lisim m an m onipuolisen ja juuri laajaa kohderyhm ää tyydyttävän julkaisun.

A siapitoisia artikkeleita on hyvä yrit­ tää jak saa lukea, sillä niistä saa tietoa eläinsuojeluaiheisten keskustelujen perusteluiksi. R entoutua voi sitten vä­ lillä nuorten palstan jutuissa!

31

Nuorten Animaua E läin ten

viikon

teem aeläin

on

tänä

vuonna kettu. S inäkin voit tehdä jo ta in tu rkis k e ttu jen auttam iseksi! Lisää tietoa täm än lehden sivuilla 4 -5 .

ja lainata/ostaa kasvissyöntiä käsittele­ vää kirjallisuutta. N iistä löytyy ravin­ to-oppia ja ruokaohjeita. M yös aika­ kauslehdissä on usein nykyään kasvisreseptejä (A nim aliassakin on V egepalsta!). Pidä silm ät ja korvat auki; tie­ toa on kaikkialla.

K asvisruokavalioita on erilaisia.

L akto-ovovegetaristi käyttää kasvi­ kunnan tuotteiden lisäksi m aitotaloustuotteita ja m unia. Laktovegetaristi hankkii ravintonsa kasvikunnasta ja m aitotaloustuotteista. V egaani nauttii ainoastaan kasvikunnan tuotteista.

V egaaniliitto ry on eettistä kasvissyöntiä ajava järjestö. U udet jäsenet ovat tervetulleita m ukaan. L isätietoja saat ottam alla yhteyttä: V egaaniliitto ry, PL 320, 00151 H elsinki, puh. 90296 3025.

Hei!

R ak k aat eläinten ystävät

M ä ajattelin ruveta kasvissyöjäksi, m utta m ulla ois pari kysym ystä. Ensiks, m itä voi syödä, m itä ei? M istä tie­ tää, että on sitten syöny tarpeeks m oni­ puolisesti? T oiseks, m istä saa vegeruokaohjeita?

M ikä on V egaaniliitto ja voiko sii­ hen liittyä?

O len ’’v asta” 15-vuotias nuori aikui­ nen. K oko ikäni eläim iä hoitanut ja ra­ kastanut, niitten takia kärsinyt ja aika­ lailla kokem usta kerännyt.

M inulle on m ennen kevään aikana tapahtunut varsin esim erkillinen juttu.

E räänä ihanana päivänä kävelin kau­ nista m etsäpolkua, jo k a sijaitsi todella m ukavien ja eläinrakkaiden (niin aiankin luulin) perhetuttujem m e m aaperäl­ lä. Ihm ettelin kalm an hajua, m utta ja t­ koin eteenpäin. K atsahdin vanhalle, lahoam ispisteessä olevalle ladolle ja huom asin sen vieressä häkin. Luulin

” H yla-80” O nneksi olkoon, ” H yla-80” , hieno päätös! Sinun kannattaa heti painella lähim pään kirjastoon tai kirjakauppaan

Nuorten AnimaUa sitä kanihäkiksi, varsinkin kun sieltä pursui karvoja.

K alpenin kauhusta, kun pääsin h ä­ kin luo: syöttinä kalaa ja pieni kissa m akasi rautoihin kiinni jääneenä. Ehkä surua, kauhua lisäsi vielä se, että om a kissam m e oli hävinnyt vähän ennen tä­ tä.

K aikki kävi kuin kauhuleffoissa.

K äännyin katsom aan taakse, ja se, m itä näin oli vielä kam m ottavam paa. K ai­ k enlaisia lintuja (haukkoja, räkättejä, keltasirkkuja, variksia ym s) roikkui am m uttuina puista. T oinen loukku ja kolm askin. Jäniksenpoikanen tai lemm ikkikani roikkui kurkusta n arullat köytettynä, kaula poikki, nokittuna.

Juoksin kauhuissani kotiin. Ensin m inua ei uskottu ja sitten ei annettu lu­ paa kertoa kenellekään, olihan ne ’’sentään p erhetuttuja” .

V iikon itkem isen ja huutam isen jä l­ keen isä soitti yhdelle tutulle m etsästä­ jälle, jo k a kävi katsom assa paikalla ja ilm oittam assa poliisille. Poliisit kävi­ vät katsom assa, m utta tähän m ennessä (2,5 kk) ei m itään edistystä ole tapahtu­ nut.

Jos vanhem pani eivät olisi puuttu­ neet asiaan, olisin itse ilm oittanut po­ liisille. Ä L K Ä Ä T A IPU K O U H K A I­ LU UN .

K iitän kaikkia teitä, jo tk a olette aut­ taneet eläim iä hädässä, erityisesti eläinsuojeluvalvojia. KIITOS.

^

Eläinten viikon Teille rakkaat eläimet

merkeissä

ANIMALIA-DISKOON! Lohjan anim alialaiset jä rje stäv ä t syksyn huipputapahtum an

Lohjan Tanhuhovissa 8. lokakuitta alkaen klo 20.00.

Hyvää m usaa * Paikalla R adiom afian Anssi ja eläinsuojeluvalvo­ ja Anja E erikäinen * Buffa * A nim alian infopöytä

O lin onnellinen hoitaja eläinkaupan.

H iiret, gerhiilit hoitelin, linnut, teitä ihailin, kanit, teitä hoivailin, ham sterit, teitä rakastin, degut, teitä katselin, liskot, kalat, teitä ihm ettelin.

O lin onnellinen, teitä kaikkia rakastin.

E läinkauppa lopetti, eläim et annettiin, tavarat m yytiin, vain te hiiret ja gerbiilit, ilm an om istajaa jäitte, kukaan teitä huolinut ei.

Teidät lopetettiin.

P ääsitte sinne ajan tuolle puolen.

Teitä kaikkia rakastaen ja ikim uistoi­ sista hetkistä kiittäen

Tule mukaan jammailemaan eläinten puolesta!

”Hoitajanne ”

Sisäänpääsy 25,Bussi H elsinki-V irkkala Helsingin linja-autoasem alta L isätietoja: M ia E rkkilä, puh. 912-388 851

T iitukka I

H ienoa, T iitukka, että olit sitkeä! E h­ käpä juuri sinun vuoksesi asia nyt saa­ daan selvitettyä. Suostuisikohan isäsi tiedustelem aan poliisilta tai ilm oituk­ sen tehneeltä m etsästäjältä, m iten juttu etenee? Jos poliisi ei ryhdy m ihinkään toim enpiteisiin, pitäisi saada kuulla p e­ rustelut. K errothan, m iten asiassa kävi. □ □ □ K erroim m e A nim aliassa 2/94 Peltosal­ m en m aatalousopiston pieneläinhoitajakurssista. L isätietoja asiasta saat o t­ tam alla yhteyttä lähim pään työvoim a­ toim istoon.

A n im a lia jä rje s ti pääsiäisen alla koululaisille p iirustuskilpailu n ’ ’ Onnellisen kanan m u n a ” . K ilp a ilu jä rje s te ttiin yhtä aikaa useassa Euroopan maassa, j a tarkoituksena oli tuoda esille eläinsuojelua kouluissa. K ilp a ilu ty ö t to im ite ttiin E u ro grou p fo r A n im a l VVelfarey hteenliittym älle, jo k a edelleen luo vutti ne E U :n p ä ä ttä jille m uistutuksena siitä, että häkkikanalaon gelm a odottaa yhä ratkaisuaan.

A n im a lia n k ilp a ilu n ensimmäisen palkinnon pienem pien ( 7 - 9 - vu o tiaat) sarjassa sai Sanna V ir k k i V ah teron koulusta Kouvolasta.

Isom pien sarjan voitti L a u riin a Vilponen k irk o n k y lä n ala-asteelta Jalasjärveltä. V o itta ja t saivat k irja p a lk in to ja ja k u n n ia k irja t.

W S O Y tu k i ystävällisesti eläinsuojelutyötä la h jo itta m a lla k ilp a ilu n k irja p a lk in n o t. Kiitokset Ilk k a Helastielle!

A N IM A LIA 3/1994

33

Osta tuotteitamme - tuet elmnsuojelua O N S Y Y S S IIV O U K S E N A IK A ...

Osa vanhaa varastoa myydään nyt erityisen edullisesti. Kaikkia ALEtuotteita rajoitettu määrä - tilaa pian niin et jää ilman!

A L E N N U S M Y Y N N IS S Ä N Y T : Yhdistvstunnushuppari 8 0 ,-

Parturi-kampaamo Hius-soppi

Musta hihaton yhdistyksen hiirilogolla varustettu puuvillahuppari.

Sopii sekä naisille että miehille. Reilu mitoitus. Koot S, L ja XL. Ti­ laan kpl koko

Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä.

Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Lasten huppariasu 100,-/aikuisten asu 12 0 ,-

Lapsille lempeän keltainen ulko-tai oloasu. Painatuksena lentävä he­ vonen ja teksti ELÄKÖÖN ELÄIMET, koot 120-130 cm. Aikuisille vastaava asu sähäkkänä pinkkinä, jäljellä vain kokoa XL. Tilaan kpl koko

N ervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967 A nim alian uutuuspostikorttina on nelivärinen "K issan p en n u n ensim äinen sy k sy ” , saatavilla toim istosta hintaan 4 m k/kpl.

T a rra p a k e tti 2 0 ,-

Paketissa kaksi tarra-arkkia (kosmetiikka ja logohiiri) sekä EI MAI­ NOKSIA- ovitarra (ks. myös yksittäiset tarrat).

T ilaan pakettia ta m e rk k ip a k e tti 2 8 ,-

etissa 4 erilaista rintamerkkiä (kana, eläinkoe, turkis, Animal Li­ beration) (kts. myös yksittäiset merkit). T ilaan pakettia Paradise L o s t-k o rtti 2 , -

Juhli kampanjamenestystä ja lähetä värikäs apinakortti!

T ilaan kpl

1-94: NUORSUOMAIAISUUS: ISÄN­ MAAN UUDET VAATEET • SDP:N ROO­ LI AHTISAAREN SUOMESSA • PEKKA SAURI & 1900-LUVUN MUUTOSTEKI|ÄI • SANKARIKUVAAPA SCHARMANOfF • MARKIISI DE SADEN MORAALIFILO­ SOFIA • YM. U SIVUA! 2-94: ÄLYMYSTÖN HENKINEN T IU |A TULEVAISUUS • PICASSO - AIKAMME KUVA • ESA KIRKKOPELLON POLIIT­ TINEN TEATTERI • SUSANNE GOTTBERGIN HETKET (A MUISTIKUVAT • JOEL MELASNIEMEN PALUU • |A MUU­ TA • 104 LUETTAVAA SIVUA!

un

o« « «

3-94

4-94

1-95

Eläinsuojelusingle 1 0 ,-

Vie vaikka kouluun soitettavaksi Eläinten päivänä 4.10.!

Kappaleet "M iks eläin ei oo kaveri/Neulanen” . T ilaan A L E - K IR J A T " E lä in te n ETYK ” /useita

kirjoittajia, vain 4 0 ,Asiaa ja pohdintaa eläinten asemasta ihmisten maailmassa.

T ilaan kpl " T y h jä sa a ri” /Roger Smith, vain 6 0 ,Kuvakirja lapsille. Lue kuinka ihmiset oppivat ymmärtämään, miten paljon eläimet heille merkitsevät. Kaunis värikuvitus, kovat kannet.

Tilaan kpl

T urkiskam panjan rintanapit (yllä, 8 m k/kpl) ja tarrat (oikealla, 3 m k/kpl) puhuvat silloinkin, kun itse et sano m i­ tään.

2-95

TILAA • SOITA: 90-642 200 k lo 8— 17 tai fax 90-642 202

VUOSIKERTA: 4 nroa 95 mk KESTOTILAUS: 4 nroa 90 mk Suomi-lehti, PL 734, 00101 Helsinki.

kpl

M UUT TUO TTEET

A nim alia osallistuu syksyllä M aailm an eläinsuojeluliiton W SPA :n P et Resp ec t -kam panjaan. A nim alian toim is­ tossa on nyt saatavilla rajoitettu erä kam panjan T -paitoja, hinta 110 mk.

V IC T O R -k e tu n p o ik a p a id a t

WtxKSoo«y (ofOtePnMCMroI

Valloittavan ketunpojan suosio jatkuu! Paitoja saatavilla valkoisena ja harmaana (neliväripainatus). Jotkut paitakoot ovat jo loppuneetkin. Pidä kiirettä jos haluat omasi! P.S. Kannattaa ostaa jo nyt joululahjaksi, uutta ei tule. idät: valkoinen koot S-XL, harmaa koot M ja L, hinta 70,-.

•

Tilaan..... kpl............ koko.......... väri

Colleget: valkoinen koot S-XL, harmaa koot M-XL, hinta 150,-.

Tilaan.....kpl...........koko......... väri U usiopaperikuoret ja /ta i k irje le h tiö t

Vipsu pääsi maalle Joitakin Animalian lukijoita on askarrutta­ nut, miksi Venäjältä kotoisin olevalle enti­ selle koekoiralle Vipsulle etsittiin uutta ko­ tia. Vastaus on: se tapahtui Vipsun omaksi

34

parhaaksi ja oli väistämätöntä. Ihmisarkuus oli iskostunut Vipsuun niin syvälle, että uloslähtö kaupungissa sai sen tärisemään.

Nykyään Vipsu asuu turvallisesti pienel­ lä maatilalla Lounais-Suomessa. Se saa viettää suuren osan ajastaan ulkona koirakaverinsa kanssa leikkien ja tuttuja tiluksia tutkien ja vahtien. Oikeaa koiran toive-elä­ mää.

Maalla asuminen on tarjonnut Vipsulle paljon kaikenlaista uutta ja jännittävää. Ti­ lan hevoset tuottivat sille alussa suurta päänvaivaa. Aikansa ihmetelyään se hyök­ käsi yhden hevosen jalkoihin ja sai navakan potkun reiteensä; sen jälkeen se kiersi jon­ kin aikaa hevoset kaukaa. Shetlanninponia se hämää huvikseen, koska kokee sen il­ meisesti vertaisekseen.

Vipsun suhtautuminen ihmisiin on jyr­ kän kahtiajakoinen. Toisaalla ovat tunte­ mattomat ihmiset, joiden näkeminenkin saa sen syvän kauhun valtaan. Toisaalla ovat sille tutut ihmiset, joihin sillä on hyvin lä­ heiset suhteet. Pelostaan ihmisiä kohtaan Vipsu ei varmasti koskaan tule pääsemään.

Tärkeintä on, että pelottavat tilanteet sen elämässä on vähennetty minimiin.

Näin on yhden koiran elämä muuttunut suurimmalla mahdollisella tavalla. Poissa on kyyhöttäminen pienessä ankeassa kopis­ sa, ainainen nälkä ja pelottavat kokeet. Pois­ sa on myös uloslähtemisen pelko. Tilalla on elämä maalla kaikkine virikkeineen.

Teksti j a kuva: M in n a Petra

A N IM A LIA 3/1994

Kuorinipuissa ja lehtiöissä painatuksena kussakin viittä erilaista hellyt­ tävää eläinhahmoa (kani, karhu, kettu, kissa, koira).

T ilaan:........kpl kuorinippuja, 16,kpl lehtiöitä, 20,kpl kuoret ja lehtiö, yhteishintaan 32,E lä in - tai kasviaiheiset p ostim erkit 15 ,-

Joka paketissa 25 merkkiä ympäri maailmaa.

T ilaan:........pakettia eläinaiheisia merkkejä pakettia kasviaiheisia merkkejä K IR J A T " E lä in te n puolesta” /H elena Tengvall,

87,Jokaisen eläinten ystävän käsikirja! T ilaan kpl " O ik e u tta e lä im ille ’ ’/Peter Singer, 120,Eläinten oikeuksien liikkeen perusteos, runsaasti tietoa myös Suomesta.

T ilaan kpl ” Y m p ä ris tö e tiik k a ” /Leena Vilkka, Animalian kautta 150,- (ovh 190,-) Ympäristöfilosofia: vastuu luonnosta, eläim istä ja tulevista sukupolvis­ ta. T ila a n kpl

A N IM A LIA 3/1994

KORTIT, M ERKIT, TARRAT...

Kortit - UUTUUS! Kissanpennun ensimmäinen syksy. Kauniit syksyn värit hehkuvat tässä kortissa (ei tekstiä). 4,-. Tilaan.........kpl - 4 kortin nelivärikorttinippu, kuva-aiheina leijona, naali, turkiskettu ja valas. Nippu 10,-. T ilaan nippua - Oulun alueosaston väripiirroskortti "Marjaskarhu” , 3,-.

Tilaan kpl - Kysy myös uusia joulukorttejamme!

Rintam erkit 8,-/kpl - "Häkkikanalat historiaan” (4-värinen). Tilaan.....kpl - "Fur is dead” (puna-musta). Tilaan kpl - "E i eläinkokeille” (rotta). Tilaan kpl - "Animal Liberation - Human Liberation” . Tilaan kpl T arrat - Eläinkokeeton kosmetiika -tarra-arkki (16 tarraa), 10,Tilaan kpl - Logohiiri-tarra-arkki (15 pyöreää tarraa), 10,- Tilaan kpl - EI MAINOKSIA, KIITOS-ovitarra (kuvassa logohiiremme), 5 ,- Ti­ laan kpl - Pyöreä turkistarra, 3,-. Tilaan kpl KIITOS TILAUKSESTASI! Näin helppoa on tilaaminen: Postitse osoiteella Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Hki Puhelimitse arkisin klo 9-17, puh. 90-148 4866 Telefaxina ympäri vuorokauden 90-148 4622 Yli 4 0,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (12,-) ja kaikkiin lähetyk­ siin lisätään normaalit postikulut ja 4 ,- käsittelykulu.

Tilaajan nimi ...............................................................................................

Osoite ...........................................................................................................

Tuotteita voit ostaa myös Animalian toimistoista Helsingissä (osoite yl­ lä), Turussa (Humalistonkatu 14, 2. krs.) ja Oulussa (Nahkatehtaankatu 2, 2. krs.) Turun ja Oulun toimistoissa tuotteita on rajoitetusti.

35

Tilaa tietoa elmnsuojelusta E S IT T E E T JA JU L IS T E E T Esitteet ja julisteet ovat m aksuttom ia, suurista tilauksista perim ­ m e postikulut. M erkitse rasti ruutuun haluam iesi kohdalle.

T ie to p a k e tit (sisältävät ajankohtaista kam panjam ateriaalia) □ Eläinkokeet □ T urkistarhaus/m etsästys □ E läim et m aataloudessa E rity ise sitte e t □ A nim alian yleisesite (sisältää jäsenm aksupankkisiirron) □ K osm etiikkalista □ Juliana von W endtin Säätiö tieteen tukem iseksi ilm an eläin­ kokeita -esite □ O piskelijaesite (suunnattu lääketieteen, biologian ym s. alojen opiskelijoille) □ Joukkoesitteitä jakeluun, m äärä: kpl □ A nim alian tuotteiden hinnasto □ M aterial pâ svenska □ K udosluovutuskortti Ju liste e t □ ’’K ana ei ole k o n e” häkkikanalajuliste □ Turkiseläinjuliste T ie to v ih o t (perim m e 10,-/k p l kopiointikustannusten peittäm i­ seksi + postikulut) □ E läim et kosm etiikkateollisuudessa □ Eläinsuojelun nykytilanne Suom essa □ Eläim et ja geenitekniikka □ H äkkikanalat □ N upoutus ja kastrointi □ Em akoiden kasvatus □ U U T U U S: V irikkeitä ja vapautta m aatalouden eläim ille □ U U T U U S : M itä EU m erkitsee eläinsuojelulle?

(2 0 ,- sis. postikulut)

Seuraavassa Animaliassa: Sairastavat rotukoirat Ihm inen jalostaa koirien ulkonäköä ja taipum uksia om iin tarkoi­ tusperiinsä sopiviksi. V alitettavan usein täm ä tapahtuu koiran fyysisen ja psyykkisen terveyden kustannuksella.

Supikoira - hämärän vaeltaja Supikoira on ahkera vaeltaja: yhdessä yössä voi taivalta taittua parikym m entäkin kilom etriä. Pelästyessään supikoira tekeytyy usein kuolleeksi - m utta se on m yös yksi niistä aniharvoista eläinlajeista, jo tk a osaavat naam ioida itsensä oksilla ja lehdillä.

L A IN A T T A V A T A V -V A L IN E E T Diasarjat □ Y leisdiasarja eläinsuojelusta/24 kuvaa □ E läinkokeet, 25 kuvaa □ M aatalouden eläim et, 19 kuvaa □ T urkiseläim et, 15 kuvaa □ Y leisdiasarja nuorim m ille (m m . ala-asteille), 18 kuvaa D iasarjojen m ukana lähetetään kuvien selitykset sekä a i h e e i ^ i liittyvää yleism ateriaalia.

V alok u vanäv ttelvt □ 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alueilta.

Sopii kirjastoihin, kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne. □ ’’K adotettu P aratiisi” -kuvanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 k u v a a ja kuvatekstit. □ T urkiskuvanäyttely, 13 k u v a a ja kuvatekstit.

Videot □ H eidän tulevaisuutensa on Sinun käsissäsi, n. 15 m in, suom. tekstitys □ R uokaa ilm an kärsim ystä, video kasvissyönnistä ja eläinten tehokasvatuksesta, n. 25 m in, suom. tekstitys □ N ooan A rkki, video pääuskontojen suhtautum isesta eläim iin, n. 25 m in, suom. äänitys (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai eläm änkatsom ustiedon tunneille!) □ K adotettu P aratiisi, -video kansainvälisestä apinakaupasta, 20 m in, engl. äänitys A V -välineiden lainaam isen " p elisä ä n n ö t” : - Lainausm aksu on 2 0 ,-, lisäksi perim m e postikulut. (Jos olet A nim alian jäsen , lainaus on ilm ainen; m aksat siis vain postiku­ lut.)

- L aina-aika on n. 2 viikkoa, ellei m uusta erikseen sovita.

- V ain yksi diasarja tai video kerrallaan, ellei m uusta erikseen so­ vita.

- L ainaaja sitoutuu käsittelem ään lainam ateriaalia huolella ja p a­ lauttam aan sen toim istoon hyvässä kunnossa.

- H UOM ! T ee varauksesi hyvissä ajoin. Em m e voi taata sitä että toivom asi m ateriaali on vapaana. L ainaukset toim itetaan va­ rausjärjestyksessä.

T ilaaja/lainaaja: O soite: ________

Eläinsuojelua jo lapsille Parhaat tulokset eläinsuojelussa saadaan, kun siem en siihen kyl­ vetään jo lapsena. Lue, m iten eläinsuojelua viedään eteenpäin lastentarhoissa ja kouluissa - ja m itä pitäisi tehdä.

P uhelin (A V -välineitä lainattaessa): Tilauksen/varauksen voit tehdä m yös puhelim itse, 90-148 4866 arkisin klo 9-17, tai telefaxina 90-148 4622.