Animalia 4/1994 by Animalia ry

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALM AGASIN FÖR DJURSKYDD

■ 4

Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oi keuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka ai heuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäyty mistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopetta maan turhat ja tuskalliset eläinkokeet. Li säksi se edistää kaikkea eläinsuojelua. Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asen nekasvatuksen ja tiedottamisen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudis tamiseen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä. Johtokunta/Styrelsen Veli-Risto Cajander, fd.kand. Marja Hautakangas, toimittaja Päivi Korhonen, maanvilj.tekn. Anna Lindqvist, fil.yo Pekka Liukkonen, artenomi Hannele Luukkainen, valt.lis. Minna Varonen, tekn.yo Heli Sajaniemi, yo Riitta Salmi, Luk Päivi Viinikainen-Rosqvist, fil.maist. Leena Vilkka. fil.lis. Riitta Yli-Tainio, fd.yo Puheenjohtaja/O rdförande Leena Vilkka, Martinkatu 9-11 B 27, 05800 Hyvinkää Toimisto/Kansli Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopimuksen mukaan Asiakaspalvelu: puh. 90-148 4866 (Huom: tilaukset, jäsenasiat, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän nume roon.) Toiminnanjohtaja Päivi ViinikainenRosqvist. puh. 90-148 5511 Tiedotussihteeri Kaarina Kivivuori, puh. 90-148 2646 Telefax: 90-148 4622 Jäsenmaksu/M edlemsavgift 80 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 120 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1200 mk SYP 229 818-189 Lahjoitukset/D onationer SYP 200 138-1934 T estam entit/Testam enter ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut toi minnanjohtajalta puh. 90-148 5511.

M6 ICUA O N

4 /9 4

19. v uosikerta

Tässä numerossa

A nim alia-lehti Vastaava toim ittaja: Kaarina Kivivuori Ulkoasu: Helena Tengvall Valokuvien copyright: Animalia, ellei toi sin mainita Painopaikka: Forssan Kitjapaino Oy 1994 Ilniestysmisaikataulu 1 maaliskuu 3 syyskuu 2 toukokuu 4 marraskuu Ilmoitushinnat 2/1 sivu 5500 mk 1/4 sivu 1000 mk 1/1 sivu 3000 mk 1/8 sivu 500 mk 1/2 sivu 2000 mk takakansi 5000 mk Irtonum erom yynti: Akateeminen Kirja kauppa. Seuraavan lehden aineistopäivä 19.1.1995. Aineisto lähetetään os. Animalia/Kaarina Kivivuori, Porvoonk. 53, 00520 Helsinki. Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä.

Pääkirjoitus ................................................. 3 Turkiseläimet H u ip p u m alle ille P ro -A n im a lia -p a lk in to ..................... 4 K e ttu k a m p a n ja v a u h d is s a .............. 5 T u r k is u u tis ia ........................................ 6 E lä m ää vapaudessa, osa 6 : S u p ik o ira ..................................... 8 J u lk k ik s ilta E I tu rk ik s ille ................. 10 A jankohtaista ................................................. IL Lemmikkieläimet " K oirabisnes kasvaa. koirien hyvin vointi heikkenee ......... 12 Pet Respect - arvostusta kehitysm aiden le m m ik e ille ................ 21

Henkilökuva Anssi v a a tii loppua eläinten o rjuu delle ................................14

Eläinsuojelua pienestä pitäen Eläinsuojelu on opettajasta k iin n i ..................................16 E lä in ra k k au d en ju u r ia etsimässä .................................... 18

Ulkomailta ................................................... 24 Pykätäviidakon paperitiikerit

Juliana von YVendtin Säätiö T ieteen E distäm iseksi Ilm an E läinkokeita Säätiön tarkoituksena on edistää sellaista ihmisten tai eläinten terveyden hyväksi harjoitettavaa tieteellistä tutkimusta, jossa menetelmänä ei käytetä eläinkokeita. Osoite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Puh. 90-146 4865. Lahjoitukset: SYP 200118-42627 PSP 4248 81-3 Ebba von Wendtin rahasto: SYP 200118-35837 Valentina Rosenlevvin rahasto: SYP 200118-42619

(¿ o e -

a ih e u tta v a t,

M e ILL6 STV2 e S S lA JA K A T S O V A T , M IT E N s e M & H lN .

Hyvä eläinsuojelulaki - NYT!

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

euÄ/MLA0ORA7D^/OS£A (yuSI KOB M ENöS^A .

'n ie

E läinsuojeluliitto A nim alia D jurskyddsförbundet A nim alia

V A IK U T T A A

E uroopan Neuvosto - foo ru m i v a ik u tta m is e lle ................ 22 G A T T -s o p im u s uhkaa e lä in s u o je lu a ............................26

Vakio-osastot L u k i jo i lt a ................................................28 N u orten A n im a lia ............................ 3j Alueosastot ............................................3l A n im a lia to im ii ....................................34 K ir ja t .......................... ............................ 35 Eläim elliset jo u lu la h ja t .................... 36 T ila a tietoa eläinsuojelusta ............. 38 Vege-palsta ............................................ 39

Kansi: Naali eli sinikettu on yksi suom a laisilla turkistarhoilla yleisimmin pidet tävistä eläinlajeista. - Kuva: Riku Ca jander.

£6*2!20 LI SÄÄ •

e n

6 HPI

MYÖHÄSTYN m u u ten

t o is t a

Tätä kirjoittaessani on esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi ollut ju u ri lausunto kierroksella, ja sitä odotellaan edus kuntakäsittelyyn. O lem m e valm istau tum assa viim e hetken taistoon jo id e n kin keskeisten parannusten saam iseksi lakiin. E läinsuojelulain tulisi välttäm ättä taata eläim ille oikeus luonnonm ukai seen käyttäytym iseen. Lakiesityksessä todetaan, että eläinten fysiologiset ja käyttäytym istarpeet on ’’otettava huo m ioon” . ’’H uom ioon ottam inen” on ju u ri sellaista epäm ääräistä, ym päri pyöreätä lakitestiä, jo k a m ahdollistaa kaikennäköiset tulkinnat - eikä suin kaan eläinten eduksi. R uotsissa laki m äärää, että eläintä on pidettävä hyvässä ym päristössä, jo pa edistää sen terveyttä ja jo ssa se voi käyttäytyä luonnonm ukaisesti. Täm ä pykälä on m ahdollistanut eläinten o lo je n parantam isen läpi linjan. H äkkikanalakielto tulisi nyt vihdoin sisällyttää säädöksiin; sam oin esim. periaatepäätös parsisysteem eistä ja em akkohäkeistä luopum isesta. E läin ten kasvattam inen äärim m äisessä ah

ta u d e s s a - o li sitten kyse ketusta tai ka nasta - ei sovi eläinsuojelunsa korke alla tasolla ylpeilevän m aan im agoon. Riittävän pitkät siirtym äajat auttavat elinkeinoa sopeutum aan uusiin sää döksiin. K esäinen laiduntam isoikeus lypsy lehm ille on m ukana lakiesityksessä. Tosin laiduntam isen voi korvata m uul la liikunnalla esim. sisällä pihatossa. E läinsuojeluvalvonta kaipaa huo m attavaa tehostam ista, kuten esim er kiksi täm än lehden ju ttu turkistarhojen valvonnasta (sivulla 6) osoittaa. Eläinsuojeluviranom aisten oikeu desta tehdä ’’ilm an ep äily ä’’ tarkastuk sia eläinsuojiin on kiistelty ju lk isu u dessa. Tällainen oikeus tulisi viran om aisilla m ielestäni ilm an m uuta olla, m utta valvonnan taso ei parane pelkäs tään sillä, että pistokoetarkastuksiin on paperilla m ahdollisuus. Jos viranom ai silla ei ole jatk o ssa käytössään lisäre sursseja, niin tilanne jä ä entiselleen. Lakiesitys ei näitä lisäresursseja sisäl lä. Se, että m e - ehkä - saam m e edis tyksellisen eläinsuojelulain olisi jo ar

vo sinänsä. N ähtäväksi sitten jäisi, m i ten nopeasti systeem i sopeutuisi uusiin tuuliin: m iten edistyksellisiä ovat val vovat viranom aiset, riittääkö kantti vaatia lain noudattam ista käytännössä, tulkitaanko pykäliä eläinten eduksi? Ei saisi käydä kuten nykyisen eläinsuoje luasetuksen 2 pykälän kohdalla. Siinä todetaan yksiselitteisesti, että eläim en säilytyspaikan tulee olla kunkin lajin erityispiirteet huom ioon ottaen riittä vän tilava. V iranom aisten tulkinta asi asta on, että esim . nykyiset kanahäkit ovat ’’riittävän tilavia” . □ □ □ M oni m iettii tänäkin jouluna, m itä ke nellekin lahjaksi. A nim alian jäsenyys? E läinkokeetonta kosm etiikkaa? Eläinja luonnonsuojelujärjestöjen tuotteita? A nim alian työtä eläinten hyväksi voi m uistaa joululahjoituksella - val m is postisiirto löytyy sivulta 9. Hyvä joulum ieli tulee heikom pien auttam i sesta. V ietetään kaikki hyvä joulu. □ K aarina K ivivuori

En bra djurskyddslag - NU! N är ja g skriver detta, har förslaget tili den nya djurskyddslagen ju st varit pä rem issom gäng. Vi häller nu pä att förbereda oss för en sista kam p för att ästadkom m a ännu nägra centrala förbättringar i lagen. D jurskyddslagen borde absolut gantera djuren rätt tili naturligt beteen de. I lagförslaget konstateras att man skall ”ta hänsyn tili” djurens fysiologiska behov sam t deras behov att bete sig naturligt. Att ” ta hänsyn tili” är ju st ett sadant obestäm t och intetsägande laguttryck, som är m öjligt att tolka pä otaliga sätt - och sällan tili djurens fördel. Sveriges djurskyddslag anger att djuren bör hällas i en god m iljö och pä ett sätt som främ jar deras hälsa samt m öjliggör naturligt beteende. D enna paragraf har gjort det m öjligt att förbättra djurens förhällanden över lag. Ett burhönsförbud borde nu äntligen förverkligas, sam t t.ex. ett principbeslut att avstä frän bässystem et och tränga suggkättor. A tt hälla d jur för trängt - m ä det vara en räv eller en höna - passar inte in i bilden av ett land som stoltserar m ed en hög djurskydds-

AN IM A LIA 4/1994

standard. T illräckligt länga övergängstider hjälper näringarna att anpassa sig tili de nya bestäm m elserna. Lagförslaget ger m jölkkom a rätt tili som m arbete - i princip - man kan dock ersätta det m ed nägon annan m öjlighet att röra pä sig, t.ex. inne i en ladugärd. D jurskyddsövervakningen borde ef fektiveres avsevärt, sä som artikeln i denna tidning om övervakningen av pälsfarm erna visar (se sidan 6). Man h ar tvistat i offentligheten om djurskyddsm yndigheternas rätt att granska d jurstallar ” utan m isstanke” om att nägonting är pä tok. Jag anser att myndigheterna borde ha rätt att genom föra stickprovsartade granskningar. Men övervakningen blir inte bättre bara av att det tili pappers finns m öjligheter att göre sädana granskningar. Om myndighetem a inte fär ökade resurser för sitt övervakningsarbete förblir Situatio nen som den är idag. I lagförslaget föresläs inte en ökning av resurser. Det att vi - kanske - fär en modern lag har redan ett värde för sig. D et äterstär att se hur snabbt system et kan an passa sig tili de nya vindarna: hur moderna de övervakande m yndigheterna

är, om man är tillräckligt tu ff för att kräva förändringar även i praktiken och om lagen tolkas för djurens bästa? D et fär inte gä som med den nuvarande djurskyddsförordningens andre para graf. D en anger entydligt att förvaringsplatsen för ett djur skall - m ed beaktande av varje djurarts särskilda be hov - vara tillräckligt rym lig. M yndighetem as tolkning av denna paragraf är att de nuvarande hönsburam a är till räckligt rym liga. □ □ □ M änga av oss funderar även inför den n a j ul vad vi skall köpa vad vi skall köpa tili ju lklapp ät väre vänner. Ett medlem skap i A nim alia? K osm etika som inte är testad pä djur? Djur- och naturskyddsföreningam as produkter? Du kan ocksä kom m a ihäg A nim a lias arbete för djuren m ed en julgäva ett färdigt postgiro hittar Du pä sidan 9. D et g er en god julstäm m ning att hjälpa de svagaste. Lät oss alla ha en god jul! Ö versättning: Anna L indqvist

Huippumalleille pro-Animalia-palkinto

Anim alian kettukam panja lähti vauhdilla liikkeelle eläin ten viikolla (4.-10.10.). Noin kuudessakym m enessä lehdes sä kerrottiin kam p an jasta ja pro-A nim alia-palkinnosta, ja monissa julkaistiin kuva u u desta julisteestam m e. Aihe on herättän y t vilkasta keskuste lua myös yleisönosastoissa.

Kolme Suomen huippum allia M ia Forsell, T an ja Vienonen ja H enna M eriläinen ovat läh teneet julkisuuteen puolusta m aan turkiseläim iä ja p u h u m aan turkissom isteiden ja turkkien käyttöä vastaan. He esiintyvät A nim alian uudessa kam panjajulisteessa tu n n u k sella ’’R akastam m e eläm ää enem m än kuin tu rk ik sia ” .

R o h k e a t kaunottaret saivat kansain välisenä eläinten päivänä 4.10. A nim a lian täm än vuotisen tunnustuksen eläinsuojelun edistäm isestä, pro-A nim alia-palkinnon. Palkinnon m yöntäm isperusteluissa todetaan: ’’Turkisten käytön vähene m iseen vaikutetaan parhaiten kulutta jiin kohdistuvalla tiedonvälityksellä, ja näiden m allien esim erkki kannustaa om alta osaltaan varm asti m onia kulut tajia olem aan ostam atta turkiksia. N äi den kauneuden am m attilaisten kohdal la voi todella puhua m yös sisäisestä kauneudesta. H e ovat ulottaneet m yö tätuntonsa koskem aan m yös niitä, jo t ka eivät osaa itse puolustaa itseään.” Tanja V ienonen on iloinen proA nim aliasta ja aikoo toim ia eläinsuoje-

T u rk ista rh a a ja p u o li totesi, että kam panjam m e on ’’loppuunkaluttu lu u ” , em m ekä ole todella kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista. T ähän olem m e todenneet, että aihe on loppuunka luttu vasta sitten, kun eläinsuojeluepäkohdat on turkistarhauksesta poistettu. T arhaajat itse voisivat kiinnostua enem m än eläinten hyvinvoinnista, koskapa epäkohtia tulee jatkuvasti esil le, m illoin keinosiem ennyksessä, m il loin lopetuksessa, m illoin rehun laa dussa. E läinsuojelijaa ihm etyttää, m itä tarhaajapuoli tarkoittaa hyvinvoinnilla, kun T urkistarhaajien Liiton tutkija Il po Pölönen totesi lehtihaastattelussa, että suurem pia häkkejä ei tarvita. Ja Euroopan neuvoston turkiseläinm ää-

saivat myös ta ite ilija K im m o Taskisen tekem ät m uotokuvat lem m ikeistään.

n suo

s ä

san°ia

K.K. vi«7

111>*u

“• “«kin t ®Uo,oise0 , Vedoti, -,

4 - -.u n ,

lussa jatkossakin. - O len saanut paljon positiivista palautetta. Eläinsuojelu kiinnostaa ihmisiä. c /«

NEJ TILL PALS !

a«iae71

h» Î“** T a n ja Vienonen (M iss Suom i -91), H enna M e rilä in e n (M iss Suom i -94) ja M ia Forsell (Suomen N eito -94) saivat täm än vuoden p ro -A n im alia-tun nu stu ksen. Palkinnoksi he

NO FUR !

räyksen m ukaista ’’suojaavaa aluetta” ei ole vieläkään kettutarhoilla, vaikka m ääräys tuli osaksi lainsäädäntöäm m e vuoden 1992 alussa... A nim alian kettukam panjan aloitus kuului m yös m onilla radioasem illa ja näkyi ainakin yhdessä T V -ohjelm assa. K am panja jatkuu m m . kam panjajulisteiden levittäm isellä, heränneen kes kustelun jatkam isella sekä yhteyksinä viranom aisiin ja ulkom aisiin eläinsuojelujärjestöihin. □

El TURKIKSILLE !

Î '»M o ““»¡2 rî‘"'»a.,72"

M ia Forsellin m ielestä palkinnolla on m erkitystä. - K un olen saanut ju lk i suutta eläinsuojelijana, kysyvät toim it tajat m ielellään aiheesta haastattelujen yhteydessä. - H ieno juttu, toteaa H enna M eri läinen pro-A nim aliasta, vaikka eläinsuojelujulkisuus on jo vienyt ainakin yhden työtilaisuuden. L apualle ei tu r kisten vastaista m issiä huolittu m issikiertueelle. Pro-A nim alia m yönnettiin nyt seit sem ännen kerran. Perinteisesti eläinten viikolla on m uistettu m yös jotakin eläinten oikeuksia hidastanutta tahoa anti-A nim alia-palkinnolla. T änä vuon na antipalkinnon m yöntäm inen siirtyy m yöhem pään ajankohtaan. Enem m än asiasta seuraavassa lehdessä. K aarina K ivivuori A N IM A LIA 4/1994

»yo, „

’U “'• ‘"««S?'**“ '

A lU iS? s-

- A i l i ! A N IM A LIA 4/1994

Tarhoilla kaikki hyvin? V iim eisin eläinsuojelutarkastus V aa san läänissä tehtiin 1991-1992. Se kä sitti 154 turk istarh aaja 7 % koko läänin turkiseläinkannasta. T arkastuksessa il meni seuraavia eläinsuojeluepäkohtia: • Juom akuppien m ateriaali on yli puolella kettutarhoista m etallia, johon eläim en kieli saattaa talvella tarttua kiinni. • K etut juotettiin 13 tarhalla harvem m in kuin 6 päivänä viikossa. Y hdellä tarhalla annettiin talvisin vain jä äp a lo ja nuoltavaksi. • N iskam urtoa käytettiin lopetusm e netelm änä kolm ella kettutarhalla. L isäksi puutteita havaittiin mm. eläinten ruhojen säilyttäm isessä ja hä vittäm isessä. Yli puolella tarhoista oli rotilla pääsy ruhokasoille. T änä syksynä osalle tarhoista teh dään kahden vuoden tauon jälkeen vas taavanlainen eläinsuojelutarkastus. T iedot ovat julkaistavissa alkuvuodes ta.

E läinsuojelujärjestöt eri puolilta m aail m aa ovat polkaisseet M aailm an eläinsuojeluliiton W SPA :n jo h d o lla liik keelle uuden laajan turkiskam panjan. - W SPA :n N oFur-kam panja 80-ja 90-lukujen taitteessa oli yksi suurim pia syitä turkisten kysynnän rom ahtam i seen, totesi W SPA :n edustaja VVim de K ok eläinsuojelujärjestöjen kokouk sessa L ontoossa syyskuun lopulla.

jfSSSHS! - im i I n l" L

m |

\i t

m N rife fT J tih F - T C J i

m am m m i

Somistemuoti lisää kettujen tarhausta Som istem uodin vuoksi turkikset ovat pikkuhiljaa hiipineet takaisin m arkki noille. K arvaa on piilotettuna hupunreunuksiin, kenkiin ja hattuihin. Usein turkis on värjätty eikä m uistuta aitoa turkista, joten kuluttaja ei tiedä edes ostavansa aitoa turkista. T alvitakkim uotia silm äillessään jo u tu u ikäväk seen toteam aan, että turkissom isteet ovat todella lyöneet läpi kotim aisten valm istajien tuotteissa. K etunnahoista 90 % käytetään ni m enom aan som isteisiin. S om istem uo din takia kettu käy hyvin kaupaksi ja hinnat ovat nousseet viim eisissä huuto kaupoissa tuntuvasti. H innannousun ja K aukoidän m arkkinoiden lisääntyneen vedon ennakoidaan kasvattavan kettutarhausta noin 30 prosenttia. K etuiksi m uutettuna täm ä prosenttiluku on noin 600 000 eläintä. 6

R uotsissa m aatalousvirasto on esittä nyt kantanaan, että vuonna 1988 voi m aan tulleen eläinsuojelulain edistyk selliset m ääräykset tulisi m ahdollisim m an pian ulottaa koskem aan m yös tur kiseläim iä. Pääm inisteri Ingvar C arlsson on luvannut, että sosiaalide m okraatit tulevat tukem aan tätä kan taa. R uotsin eläinsuojelulaissa (pykälä 4) todetaan: ’’Eläim et, jo ita kasvate taan elintarvikkeiden, villan, nahkan tai turkisten tuotantoa varten, tulee pi tää ja hoitaa hyvässä eläinym päristössä (god d ju n n iljö ) sellaisella tavalla, että se edistää niiden terveyttä ja antaa niil le m ahdollisuuden käyttäytyä luonnol lisesti” . Ruotsin eläinlääketieteellinen seura totesi raportissaan e lä in lä ä k ä riliito lle :^ ^ ’ ’E läinsuojeluongelm at k e ttu ta rh a u k ^ F sessa ovat niin suuria, että kettujen kas vatus nykyisissä häkkityypeissä, jo tk a täyttävät vain nykyisen lainsäädännön alim m at eläinsuojelustandardit, tulee kieltää kym m enen vuoden sisällä” .

m tm u u m i m i x u u

Eläinsuojelukampanja vähensi turkisten käyttöä Italiassa Italiassa - jo k a on yksi suom alaisten turkiksien suurista ostajista - eläinsuo jelijat ovat kam panjoineet viim e vuosi na voim akkaasti turkisten käyttöä vas taan. E ikä tuloksetta: vuoden 1993 ai kana turkisten kysyntä on laskenut 52 %. Lähes jokainen italialainen sa nom alehti on ju lk aissu t L .A .V .-eläinsuojelujärjestön julisteen, jo ssa viisi alastonta kaunotarta toteaa ’’M ieluum min alasti kuin turkki päällä” .

Turkistarhaajaa epäillään kielletyn aineen käytöstä

Edistystä luvassa Ruotsissa?

Hollannin parlamentti kriittinen turkistarhaukselle H ollannissa parlam entti on keskustel lut turkistarhauksen kieltäm isestä sillä perusteella, että turkiseläinten h y v in ^ vointi on vaikea varm istaa nykym uo toisilla tahoilla. Etologi P.R . VViepkem a toteaa parlam entin pyytäm ässä sel vityksessä: ” On selvää, että hyvinvointiongelm at kettutarhauksessa ovat sitä luokkaa, että kettutarhaus nyky m uodossaan ei ole hyväksyttävää.” W iepkem an m ielestä on etenkin syytä huolestua kettujen pelokkuudes ta tarhoilla. ’’T äm ä pelko esim . ihm istä kohtaan voidaan liittää toiseen vaka vaan häiriökäyttäytym iseen: poikasten tappam iseen. Toisinaan em o m yös va hingoittaa vakavasti poikasiaan esim. purem alla niiden häntiä poikki.” K etuilla on vakavia ongelm ia lisään tyä häiriöittä vankeudessa, m ikä tekee W iepkem an m ukaan pysyvän ratkai sun löytäm isen poikasten tappam iseen erittäin vaikeaksi. K oonnut: K aarina K ivivuori A N IM A LIA 4/1994

Oikeus sekosi lääkkeiden nimiin Vuosi sitten tuli julkisuuteen, että eräällä pohjanm aalaisella tu rk istarh alla todennäköisesti käytettiin 80 ketun ja naalin nahoituksessa Dithyllinum -nim istä ainetta, jossa v aik u tta vana aineena on k urare-m yrkyn kaltainen suksam etonium. Asian oikeuskäsittely sai miltei farssim aisia piirteil^ tä * ^ T C u r a r e n tyyppisten aineiden käyttö on Suom en eläinsuojelulain nojalla kielletty. T ällaiset aineet voivat aiheut taa kivuliaita lihaskram ppeja, m uttei vät aiheuta tajunnan m enetystä eivätkä estä kivun tuntem ista. Eläin kuolee tus kallisesti hengityslihasten halvaantu miseen. K uolem an toteam inen sen si ja an on vaikeaa, koska eläin ei osoita tukehtum isen m erkkejä kaikkien lihas ten ollessa halvaantuneita. Ilm eisesti osa eläim istä onkin nyljetty elävältä. D ithyllinum ia on tuotu Suom een V i rosta. Sitä käytetään B altiassa ja V enä jällä yleisesti eläinten lopettam isessa ja ’’narkoosissa” .

Dithyllinum vai Ditilinum ? Paikalliset eläinsuojeluviranom aiset ^ k e k i v ä t asiasta rikosilm oituksen. A siaa käsiteltiin Seinäjoen käräjäoikeudessa 15.4. ja 17.6. Juttu raukesi toisessa kä sittelyssä. kun syytettyä edustanut kohujuristi Heikki Salo tuotti paikalle vi rolaisen professorin, jo k a todisti, ettei kyse ollutkaan D ithyllinum ista vaan ’’narkoottisesta aineesta” , jo lla on sa m antapainen nimi, D itilinum . Tätä ai netta kuulem m a käytetään yleisesti eläinten lopettam iseen V irossa. Sitä eivät professori ja puolustusasi anajaja osanneet sanoa, onko tässä ’’D itilinum issakin” vaikuttavana ai neena suksam etonium ... Suom alainen tarhaaja oli kirjoittanut aineen (D ithyl linum ) nim en m uistiin ’’korvakuulol ta ” eikä virolaiselta tarhalta saadussa lääkepurkissa lukenut mitään. A ika erikoista, että tarhaaja, jo lla ei ole lää ketieteellistä koulutusta, osaa kirjoittaa lääkkeen nimen korvakuulolta nim en om aan y-kirjaim en kanssa... A N IM A LIA 4/1994

Modeste Herwig/Bont voor Dieren

M aailmanlaajuinen turkisten vastainen kampanja alkanut

S iniketun pennut le ik kiv ä t tarhahäkissä. M illä m enetelm ällä m ahtoi näiden kahden lopettam inen a ikan aan tapahtua?

...ja m itä purkissa todella oli? U skom attom inta ju tu ssa on se, että o i keus ei selvittänyt, onko kyseessä yksi ja sam a lääkeaine, jo n k a virolaiset ja suom alaiset kirjoittavat hiukan eri ta valla - aine, jo k a vaikuttaa kuraren ta voin. M elkein yhtä uskom atonta on se, että tutkintapöytäkirjojen m ukaan pro fessori ei osannut vastata esim. narkoosiaineen toim intam ekanism ia koske viin kysym yksiin, koska ” on saapunut Suom een aivan toisen asian vuoksi ja on yllättäen jo u tu n u t kutsutuksi todis tam aan” . Nyt syyttäjä totesi, että vaikka to dennäköisesti kyseessä on ju u ri Dithyllinum -nim inen aine, niin aina voi daan vielä väittää, että kukaan ei tiedä sitä, m itä purkissa itse asiassa on ollut. Asian oikeuskäsittelyn laittoi vireil-

le Peräseinäjoen nim ism ies Sakari T iilikainen. Hän harm ittelee että ’’ju t tu m eni m ynkään” . T iilikainen itse oli kesälom alla ju tu n toisen käsittelyn ai kana ja sen syyttäm isen hoiti hänen si jaisensa. N im ism iehen m ielestä näin jälk een päin ajatellen asia olisi ollut hyvä lykätä kolm anteen käsittelyyn ja kuulla siinä todistajana paikallista eläinlääkäriä, jo k a alunperin ilm oitti aineen käytöstä eteenpäin. N äin olisi voitu saada selville, m istä aineesta oli kyse. A siassa on huolestuttavaa se, että vaikka suom alaiset tarhaajat kohun pelästyttäm inä eivät ehkä enää uskalla kiellettyä ainetta käyttää, se on toden näköisesti laajassa käytössä naapuri m aassam m e. D K aarina K ivivuori

Elämää vapaudessa, osa 6:

Supikoira Elämää vapaudessa -sarjassa esitellään tavallisimpien tuotanto-, turkis- ja koe-eläinlajien elintapoja luonnossa - eli miten ne vaisto jensa mukaan eläisivät, jo s voisivat. Sarjassa on tähän mennessä esitelty kana, sika, nauta, minkki ja kettu. Sarjan kolme ensimmäistä osaa on julkaistu myös tietovihossa ’’Virikkeitäja vapautta maatalouden eläimille” , jota saa tilata Animalian toimistosta hintaan 10 mk + postikulut.

P ä i v ä n valoisan ajan supikoirat viet tävät levolla suojaisassa paikassa: on tossa puunrungossa, pensaan alla tai vastaavassa piilossa. V asta häm ärän laskeutuessa niiden eläm ä vilkastuu. M aastossa hölköttävä supikoira on kuin pikkuinen, pöyheään turkkiin pu ettu vihikoira. Se juoksee kuono al haalla, rekisteröiden ohivilistäviä tuoksuja tarkalla hajuaistillaan. O n las kettu, että luonnonvarainen supikoira tulee vuorokauden aikana kulkeneeksi kahdesta kahteenkym m eneen kilom et riä.

V erhoutuisinko vai valekuolisinko? Luonnonvaraisilla supikoirilla on nisäkäsm aailm assa harvinainen kyky naa mioitua. V aaran lähestyessä supikoira saattaa turvautua lähim piin korsiin, oksiin tai m ultaan ja vetää niitä päälleen. U hkaajilta piiloutum iseksi löytyy toinenkin strategia. S upikoira voi te keytyä valekuolleeksi painautum alla liikkum attom aksi, sulkem alla silm än sä ja hengittäm ällä tavallista hitaam min. T yypillinen valevainaja on auton alle jään y t supikoira, jo k a on pelois

saan sekä vam m ojensa että lähestyvien ihm isten takia. H idastuneelle hengitykselle on käyt töä toisessakin tilanteessa. Supikoira on nim ittäin ainoa koiraeläin, jo k a nukkuu talviunta. Suom en oloissa sen tyypillinen talviunijakso kestää neljäs tä viiteen kuukautta vuodesta. L eutoi na talvipäivinä se voi tosin tilapäisesti herätä ja lähteä tassuttelem aan ulos. Jos supikoiran elinalueella sattuu olem aan hylätty ketun tai m äyrän pesä, se saattaa valita sen talvipesäkseen ja kunnostaa sen m ieleisekseen. V alm iin pesän puuttuessa supikoira kaivaa om in käpälin pehm eään m aahan sopi van luolan. Kun pesä on v a littu ja sieltä on siivottu m ahdolliset edellisvuotiset pehm ikkeet ulos, se kerää uusiksi peh m usteiksi ja läm m öneristeiksi k asa päin kuivia lehtiä ja heinää.

T urkistarhoilla supikoirat eivät p y s ty nukkum aan talviunta. N iilläkin har voilla tarhoilla, jo illa supikoirahäkkeihin on annetu pesäkopit, kopit ovat lii an kylm iä talviunipaikaksi. Supikoiril le ei m yöskään anneta m itään pehm ikem ateriaaleja koppien sisustam iseksi.

’’M erik ettu ” rak astaa vettä S upikoiran alkukoti on Itä- ja K aakkois-A asiassa. 1920-luvulla lajia tuo tiin sieltä silloisen N euvostoliiton län siosiin turkiseläim eksi. U utterina vael tajina supikoirat jatkoivat levittäyty m istä om in jaloin, ja seurauksena laji on levinnyt m yös Suom en luontoon. A N IM A LIA 4/1994

E hdottom asti parasta elinym päris töä supikoiran m ielestä ovat kosteat, lehtipuuvaltaiset m etsät, jo issa on nä kösuojana tuuhea aluspensaikko. Se vaeltelee m ielellään m yös soiden ja rantojen reunam illa, m utta pelkää avoim ia paikkoja. H yvin tärkeä elem entti supikoiralle ^ P > n vesi. Se on etevä uim ari ja sukeltaja, jo k a pystyy sukellellessaan sieppaa m aan kaloja ateriakseen. T ästä juontaa ju u ren sa supikoiran toinen suom enkie linen nim i " m e rik e ttu ” . V aikka kalaonni pettäisikin, supi koiran ei tarvitse olla nälissään. Laji on varsin kaikkiruokainen: ruokalistalle m ahtuu sam m akoita, m yyriä, hiiriä, m arjoja, viljaa, raatoja... V aihteluksi käyvät linnut, linnunm unat, pähkinäpensaan pähkinät tai om enapuun alta löytyvät pudonneet om enat. Joskus su pikoira m utustelee m yös kasvien lehtiä ja versoja. M uutam illa seuduilla supi koirat ovat erikoistuneet syöm ään hyönteisiä.

Säntilliset käym älätavat palvelevat viestintää Supikoirat elävät yleensä löyhänä per heryhm änä. R yhm ä varaa itselleen A N IM A LIA 4/1994

om an elinpiirin, kooltaan yhdestä kym m eneen neliökilom etriä, jo lle se ei vieraita supikoiria huoli. M ikäli pai kalle harhautuu ulkopuolinen yksilö, m olem m at osapuolet koettavat karkot taa toisensa vertahyytävin huudoin. Y leensä jom pikum pi osapuoli - tyypil lisesti se, jo k a on tullut vieraalle m aa perälle - luovuttaa suosiolla ja luikkii tiehensä. H ajuaisti on kuitenkin supikoiran tärkein aisti. M yös viestien välitys to i m ii pitkälti sen varassa. Perheryhm än jäsen et käyttävät yhteisiä polkuja ja ulostavat yhteisiin käym äläpaikkoihin. K äym äläpaikalle tullessaan supikoira lukee kuonollaan tuoreim m at uutiset: kuka on tässä viim eksi käynyt, ja kuin ka kauan sitten. Pesäluolan edusta pidetään puhtaana - lähin käym äläpaikka on vähintään 10-20 m etrin päässä pesästä. T äm ä on yksi niistä m onista käyttäytym ism uo doista, jo ita vastaan turkistarhojen häkkieläm ä rikkoo. Pienessä häkissä supikoira ei voi siirtyä kauem m as tar peilleen, vaan sen on ulostettava ja virtsattava suunnilleen sam assa p ai kassa kuin m issä se nukkuu - tilanne, jo k a nisäkäsm aailm assa yleisestikin koetaan epäm iellyttävänä.

H ellyyttä supikoirien malliin Supikoirat valitsevat kum ppaninsa syksyllä, ja pari pysyttelee tiiviisti yh dessä läpi talven. E rityisesti kiim a-aikana alkukeväästä pariskunta ei halua olla hetkeäkään erossa toisistaan. L uonnossa supikoirien tutkijat ovat m onesti päässeet ihailem aan uroksen ja naaraan välisiä hyväilytuokiota. H erkkänä hetkenä jom pikum pi osa puoli sivelee toisen kuonoa ja kaulaa, ja m olem m at nauttivat tilanteesta sil m innähden. T urkistarhoilla tätä käyt täytym ism uotoa ei ole havaittu. Syyksi oletetaan, että tarhaeläim et ovat liian stressaantuneita päästäkseen hyväilyn edellyttäm ään rentoon vireeseen. L oppukeväällä syntyvät pennut. N iitä siunaantuu yleensä aikam oinen liuta, kym m enpäinen pesue ei ole har vinaisuus. K uten yksiavioisilla eläin lajeilla yleensäkin, m yös supikoirien keskuudessa uros osallistuu poikasten hoitoon. □

Teksti: H elena Tengvall Piirrokset: K im m o Taskinen ja H elena Tengvall 9

Yhä useammilta julkkiksilta

Ajankohtaista

EI turkiksille Luolakoiraneuvottelut johtivat parannuksiin

M itä yhteistä on Eija Kantolalla ja Samuli Edelmannilla? Entä A r no Kasvilla ja Marianne Laxenilla? Miten Riitta Prusti ja Tommi Läntinen kuuluvat tähän joukkoon? He ovat uusia Animalian turkiskannanoton allekirjoittajia. Heitä on monia muitakin - lue itse. IV Y L urkki on välttämätön vain sen alku peräiselle omistajalle. Turkistarhaus, rauta- ja myrkkypyynti pelkästään rahan ja turhamaisuuden vuoksi ovat mielestäni eettisesti väärin. Tiedostan miljoonien eläinten tarpeettomat kärsimyk set ja ne lukuisat epäkohdat, jotka väistä mättä liittyvät turkisten tuottamiseen. Tiedän, ettei asiaan tule muutosta, ellei vät ihmiset kieltäydy hankkimasta turkkia. Siksi en itse käytä turkistarhoilla tai muu ten eläinsuojelullisesti huonoissa oloissa kasvattetujen eläinten turkkia enkä myös kään luonnosta pyydettyjen eläinten turk kia.” LJmayya Abu-Hanna, toimittaja Rami Alanko (Neon 2), muusikko Ulla-Leena Alppi, kirjailija Janina Andersson, Vihreän Liiton varapuheenjohtaja Ulla Anttila, kansanedustaja Markku Böök, graafinen suunnittelija Samuli Edelmann, esiintyvä taiteilija Anja Eerikäinen, eläinsuojeluvalvoja Mia Forsell, Suomen Neito -94 Maj-Britt Grönholm, kaupunginvaltuutettu Marjatta Hanhijoki, kuvataiteilija Satu Hassi, kansanedustaja Heidi Hautala, kansanedustaja Marianne Heikkilä, valokuvamalli Kari Heiskanen, näyttelijä Barbara Helsingius, laulaja Pasi Hiihtola, musiikkitoimittaja Aiska Hiltunen, naisasianainen Veikko Hirvimäki, kuvanveistäjä Pentti Holappa, kirjailija Jouko Huttunen, tutkija Mikael Ilves, eläinlääkäri Tove Jansson, kirjailija Eeva Joenpelto, kirjailija Tapio Junno, kuvanveistäjä Eija Kantola, laulaja Arno Kasvi, ylipuutarhuri Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja Eeva Kilpi, kirjailija Ilkka Koivisto, eläintarhanjohtaja Sesse Koivisto, eläintieteilijä Aulis Kotaviita, muusikko Leena Krohn, kirjailija Sinä Kujansuu, ohjaaja Heikki Kukkonen, graafikko 10

L a u la ja E ija K a n to la, k ir ja ilija P irk k o L in d b e rg j a e lä in lä ä k ä ri M ik a e l Ilves jä ttä v ä t tu rkik s e t ostam atta - ja kehottavat m u ita seuraam aan esim erkkiä.

Anna Kuoppamäki, laulaja Virpi Kytöaho, toimittaja Lena Labart, näyttelijä Leena Lander, kirjailija Marianne Laxen, projektinjohtaja Leo Lehtonen, filosofian tohtori Pentti Linkola, kalastaja Pirkko Lindberg, kirjailija Antti Litja, näyttelijä Rauni Liukko, kuvataiteilija Hannele Luukkainen, kansanedustaja Tommi Läntinen, muusikko Henna Meriläinen, Miss Suomi -94 Outi Mäenpää, näyttelijä Yrjö Mäkinen, apulaisprofessori Peter Norrby, (Radio Cityn Norppa), toimittaja Pirkko Nukari, kirjailija Niina Nurminen, näyttelijä Elli Oinonen-Eden, kulttuurijohtaja Ari Peltonen (Radiomafian Anssi), toimittaja Janne Porkka, tv-juontaja Liisa Paatso-Ahvenlahti, näyttelijä Eero Paloheimo, kansanedustaja Mirjam Polkunen, toimittaja Riitta Prusti

Hartsa Pylkkö, toimittaja Juha Rainio (Neon 2), muusikko Mirkka Rekola, kirjailija Eila Rimmi, kansanedustaja Minna Rintatassi, toimittaja Juha Rokka, muusikko Miikka Ruokanen, professori Carl-Kristian Rundman, näyttelijä Saana Saarinen, toimittaja Pertti Salovaara, toimittaja Matti Sarmela, professori Pekka Sauri, filosofian tohtori Esko Seppänen, kansanedustaja Maija-Leena Soinne, näyttelijä Inga Sulin, näyttelijä Annikki Suni, kääntäjä Eeva Tilsala, taiteilija Pirkkoliisa Tikka, oopperalaulaja Kaarina Valoaalto, runoilija Mato Valtonen, muusikko Tumppi Varonen, muusikko Sari Varpama, laulaja Taina West, toimittaja Tanja Vienonen, valokuvamalli Kirsi Viilonen (Kikka), laulaja Sussi-Anna Aberg, kuvataiteilija

A N IM A LIA 4/1994

A nim alian koiraryhm än käynnistäm ä toim inta luolakoiratoim innan epäkoh tien korjaam iseksi on johtam assa p a rannuksiin. A nim alian, Suom en K en nelliiton ja Suom en Eläinlääkäriliiton neuvottelujen pohjalta K ennelliitto on uusim assa luolakoiratoim intaa koske vat säännöt ja ohjeet. O te koiran ja ketun välillä kielletään h arjoituksissa ja kilpailuissa, kokeista on ilm oitettava kunnan eläinlääkärille, jo k a voi tarvittaessa valvoa kokeita, ja ^kokeita ja harjoituksia saa järjestää vain K ennelliiton ja sen alaisten rotujärjestöjen luolastoissa. N äm ä ovat kaikki esim erkkejä uusittuihin sääntöi hin sisältyvistä parannuksista. Säännöt astuvat voim aan 1.1.1995, m ikäli K ennelliiton valtuusto hyväk syy ne kokouksessaan m arraskuussa. A nim alia on tyytyväinen K ennellii ton ripeään toim intaan, jo k a on ollut paljolti toim innanjohtaja M arjukka Silolahden ansiota. P arannuksista huolim atta katsom m e kuitenkin edelleen, että luolakoiratoi m intaa ei tulisi lainkaan sallia harras tustoim intana. K ettujen hyvinvointi on edelleen kyseenalaista (niitä pidetään yleensä pienissä häkeissä), riskit vää rinkäytöksille ja vahingoille ovat suu ria ja periaatteessa on eettisesti väärin alistaa harrastustoim innan takia eläikm iä taistelutilanteen tapaiseen tilantee^seen. P.R.

E läin su ojelu lain uudistus on näinä aikoina tulossa eduskunnan käsiteltäväksi. - Yksi jos toinenkin kotieläin ja lo itte lis i m ielellään ulkona leutoina talv ip ä iv in ä . Nykyisellään eläinsuojelulaki ei kuitenkaan takaa n iille oikeu tta u lko iluu n edes kesäisin. M ite n käy uudessa laissa? M u u n muassa tähän A n im a lia koettaa päästä vaiku ttam aan vielä lain käsittelyn lop pu m etreilläkin.

Eläimille turvakäytävä Tampereella

Autolahjoitus moskovalaisille eläinsuojelijoille A nim alia lahjoitti yhdessä M aailm an eläinsuojeluliiton W SPA :n kanssa L a da Com bi -farm ariauton Eläinten eetti sen kohtelun yhdistykselle M osko vaan. A uto helpottaa huom attavasti erittäin vaikeissa oloissa kam ppailevan yhdistyksen työtä. E läinsuojelu-L ada m m. kiidättää eläinlääkäriavun louk kaantuneille, heitteillejätetyille eläi m ille ja kuljettaa aktiivisen yhdistyk sen kam panja- ja näyttelym ateriaalia tilaisuudesta toiseen. L ahjoitus ei olisi ikinä onnistunut il m an K onela O y:n apua. Y rityksen raA N IM A LIA 4/1994

T a tja n a Pavlova saa nyt avun nopeasti m oskovalaiseläim ille, m istä kiitos k u u luu m m . K o nela-A u ton m a rk k in o in ti p äällikölle M a rk u s M u s tak a llio lle .

hallinen panostus ja ennen kaikkea m arkkinointipäällikkö M arkus M ustakallion väsym ätön apu m m . V enäjän tulliongelm ien ratkaisem isessa ovat suurkiitoksen arvoisia! P.R.

T am perelainen kaupunginvaltuutettu Tellervo T uom inen (vihr) on onnistu nut taivuttam aan T am pereen tiepiirin rakentam aan vasta rakennetun itäisen ohitustien alle eläinten turvakäytävän. V oisivatkohan Espoon päättäjät ot taa tästä opikseen? O larissa asuva P e ter Lehm ann teki m uutam a vuosi sit ten ym päristönsuojelutoim istolle aloit teen siilien suojelem iseksi nähtyään sam alla katuosuudella kym m enisen yliajettua siiliä. Teknisen viraston m u kaan ei kuitenkaan ole m ahdollista va roittaa siilien reiteistä liikennem erkeil lä tai katum aalauksilla ’’koska ne eivät kuulu tieliikenneasetuksen ja tielaitok sen tuntem iin m erkintöihin” . K.K

Lähes jo k a toisella lonkkavika

Koirabisnes kasvaa, koirien hyvinvointi heikkenee Suomi on m aailm an koirarikkaim pia m aita. Joka neljän nessä taloudessa on koira, ja m ustien yhteisluku nousee jo puoleen m iljoonaan. Myös k o ira h a rra stu s ja näyttelykoirien m äärä ovat olleet viime vuosina rajussa kasvussa. T ä h ä n kehitykseen liittyy kuitenkin varjopuolia. M onien koirien hyvin vointi on heikentynyt ja perinnöllisten sairauksien m äärät lisääntyneet.

N äyttelym enestystä terveyden kustannuksella Suom essa koiranäyttelyissä esitetään vuosittain yli 120 000 koiraa, ja erilai siin koirakokeisiin osallistuu ainakin 30 000 haukkujaa. Liian m enestyshakuinen näyttelyihin satsaam inen on ka ventanut m onien rotujen geenipohjaa. Palkittuja valioyksilöitä on surutta käytetty lukuisien pentueiden tuotta m iseen, jolloin rodun perim äaines on on vähentynyt. Kun koirayksilöiden m äärä on jo s sain rodussa vähäinen, tai jo s suuri osa rodun geeneistä on peräisin vain muu-

Lonkkav ialta ovat m elko hyvin välttyneet eräät sellaiset ro d ut, jo ita käytetään metsäs

Keinotekoisia k o iraro tu ja

kiin a n p a la ts ik o irie n vaivana on m m . perinnöllisiä silm äsairauksia.

tam ista yksilöistä, niin m onet perinnöl liset sairaudet putkahtavat jälkeläisissä helpom m in esille. M yös taustoiltaan tuntem attom ien tuontikoirien m äärän kasvu on viim e aikoina saattanut hei kentää suom alaisten koiren terveyden tilaa. M eillä on rotuja, esim erkiksi pienet chihuahuat, jo illa jo p a puolet vuoden aikana syntyneistä pennuista on yhden ainoan uroksen jälkeläisiä. M yös suo situissa saksanpaim enkoirissa ja kul taisissa noutajissa m enestyneitä yksi löitä on käytetty m ittavaan pentutehtailuun. K enneleitä on Suom essa m onen tasoisia.

Bulldoggien a rk ip ä iv ä ä ovat raskas hengitys ja liikku m isvaikeud et. Luonteessa ei sen sijaan ole yleensä m itään vikaa.

K oirien yleisin sairaus Suom essa on lonkkavika, jo k a saattaa lievänäkin o l la koiralle kivulias sekä haitata sen elä m ää ja liikkum ista. L onkkavian periytyvyysaste vaihtelee eri roduilla 10-450 % välillä. Sen syntyyn vaikutta vat m yös pennun kasvunopeus ja ruo kinta. M aassam m e on viim e vuosina ku vattu yli 20 000 koiran lonkat, ja tulok set ovat hälyttäviä. Lonkkavikaisten koirien m äärä on kasvanut yli viidellä prosentilla vuosittain. V uonna 1993 kaikista kuvatuista koirista oli 41 % lonkkavikaisia. V arsinkin viim e vuosina suosiossa olleilla suurikokoisilla ja raskailla ro duilla on lonkkavikaisten osuus erittäin korkea (esim erkiksi bernhardinkoirilla |8 4 %, berninpaim enkoirilla 58 %). M yös kaikkein yleisim m illä roduilla ovat asiat huonosti. Saksanpaim enkoi rista lonkkavikaisia on 54 %, kultaisistanoutajista 48 %, rottvveilereista 48 % ja boksereista 41 %. Edes käyttökoirat eivät ole säästy neet lonkkavioilta. N iidenkin joukossa m uun m uassa m etsästyskokeissa m e nestyneitä uroksia on käytetty runsaas ti pentueiden isinä, m ikä on saattanut periyttää lonkkavikaa. S uom enajokoi ran lonkkavikaisuusprosentti on 31.

A N IM A LIA 4/1994

U udem pana ongelm ana koiram aail m assa ovat tulleet esille perinnölliset ja koiralle kivuliaat kyynärnivelen kas vuhäiriöt. N iitäkin on eniten suuriko koisilla ja liian nopeasti kasvavilla rokduilla, kuten noutajilla ja rottvveilereil"la. Pienillä koirilla esiintyy taas m elko paljon (10-30 % :lla tutkituista) polvilum pion sijoiltaanm enoa. M onilla koiraroduilla esiintyy myös perinnöllisiä silm äsairauksia ja veri tauteja. H arm aakaihia ja m uita, jo p a sokeuteen johtavia periytyviä silm äsai rauksia, tavataan esim erkiksi m äyrä koirilla, spanieleilla, noutajilla, pystykorvilla ja snautsereilla. N äissä ryh m issä karkeasti arvioiden jo k a kahdek sas tai kym m enes koira kärsii silm äsai rauksista. M onien koirarotujen ulkom uodon m erkitys on näyttelytoim innan kasvun m yötä ylikorostunut. O n yksipuolisesti pyritty kehittäm ään yhä suurikokoisem pia, pienem piä, suoraraajaisem pia, isopäisem piä, karvaisem pia tai lyhytkuonoisem pia koiria. T äm ä on jo h ta nut siihen, että m onissa roduissa k o i rien peruselintoim innot ovat häiriinty neet. H engitys sujuu huonosti, liikku A N IM A LIA 4/1994

tykseen tai ju o ksu h arrastu ksiin , kuten kuvan saluki.

m inen on vaivalloista, naam akarvat vaikeuttavat näkem istä ja viestittäm is tä toisille koirille. Hyvin suurilla roduilla, kuten tanskandogeilla ja irlanninsusikoirilla, elinikä jä ä vain puoleen siitä m itä m o nilla keskikokoisilla koirilla. Terveem pinä (esim erkiksi lonkiltaan) ovat säi lyneet eräät käyttökoirat, kuten ju o k se vat vinttikoirat ja vaikkapa belgianpaim enkoira sekä eräät m etsästyskoirarodut, kuten saksanseisojat. Eräillä pienikokoisilla ja suuripäisil lä roduilla - m uun m uassa bostoninterrieri, bulldoggit ja chihuahua - edes synnytykset eivät enää hoidu luonnol lisesti, vaan usein joudutaan turvautu m aan keisarinleikkaukseen. Sekä nykyinen että tuleva eläinsuo jelulaki kieltävät sellaisten rotujen ja lostam isen ja tuottam isen, jo issa tois tuvasti syntyy elintoim innoiltaan puut teellisia yksilöitä. Jos Suom essa toteu tettaisiin lakia niinkuin se on, ainakin kym m enen koirarodun m aahantuonti ja näyttelytoim inta tulisi lopettaa välittö m ästi.

V alppautta tarvitaan K oiraharrastuksen kasvu on m yöntei nen asia. K oirat kesytettyinä susina olohuoneissam m e voivat tarjota m eille m ahtavia eläm yksiä, yhdessäoloa ja to veruutta. Eläinten ystävien täytyy kui tenkin olla tarkkana siinä, ettei koirien hyvinvointi pääse suosion lisääntym i sen m yötä heikkenem ään. K un lem mikki voi huonosti, kärsii sam alla m yös sen om istaja. Eläinsuojeluväki voisi nykyistä roh keam m in kyseenalaistaa tiettyjen rotu je n tuottam isen, osan koiram aailm aan liittyvästä kaupallisuudesta sekä hin nalla m illä hyvänsä näyttelym enestyk seen tähtäävän toim innan. Kun Suo m essa syntyy vuosittain lähes 50 000 rotukoirapentua, niin tehtäväkenttää on laajalti. D Teksti ja kuvat: Riku C ajander

P eltonen ja tk aa om alla tahollaan puhu m ista avarakatseisem m an eläm änasen teen puolesta. - M in u s ta on pöyristyttävää, m itä jo illekin koe-eläim ille tehdään. E läin kokeiden tekem inen ei ole alkuunkaan perusteltua. Jos rotta käyttäytyy tietyl lä tavalla, ei voi olettaa, että ihm inen kin käyttäytyy niin. Ja entä sitten, vaik k a käyttäytyisikin? M ielestäni ihm inen ei ole eläim en yläpuolella - ihm isellä ei ole oikeutta tehdä eläim ille m itä vain.

ANSSI vaatii loppua eläinten otjuudeUe ’’Joulu on ystävyyden ja ra u han ju h la. Silloin voisi ajatella eläinten oikeuksiakin. J ä ttä kää siis kinkku ostam atta! Vai haluaisitteko itse, että teitä ta pettaisiin syötäväksi? H äh ?”

’ ’ Ihm isten asenteilla m u ihin ihm isiin ja toisaalta eläim iin on aivan selvä yhteys” , sanoo

IV le n e illä ä n on yksi Radiom afian suosituim m ista ohjelm ista: jo k av iik koinen A nssi. Viim e jo u lu n alla A nssi tenttasi soittajilta, m iten sikojen lah taam inen oikein sopii hyväntahtoisuu den juhlaan. Y leensä vastauksena oli hiljaisuus tai ” öhm -ähm ” - m onikaan nuorista soittajista ei ollut tullut ajatel leeksi keskitalven kinkkuorgioita tältä kannalta. A nssi eli siviilissä A ri P eltonen, 27, on kehittänyt radio-ohjelm astaan rai lakkaan om aperäisen shown. A nssi saa ihm iset keskustelem aan suorassa lähe tyksessä pakolaisista, arm eijasta, u s konnoista ja hom oseksuaalisuudesta tavalla, jo llaista harvoin radiosta kuu lee. M utta k aikkia A nssi ei viehätä. O hjelm an vastustajat ovat ottaneet ju l kisuudessa aseikseen tyystin perättö m iäkin syytöksiä, ja tilanteen rauhoit tam iseksi Y leisradio siirsi hiljattain koko ohjelm an tauolle kevääseen saak ka.

A r i Peltonen eli R adio m afian Anssi. ’ ’ Suvaitsem aton ihm inen pitää sekä eläim iä että pakolaisia alem piarvoisina olentoina. H ä n v älittää niistä vain niin kauan, kuin niistä on jo ta in h yötyä.”

” Ihm iset ovatjärkyttyneitä siitä, että joskus on ollut olemassa orjia. Tai että on syöty ihmislihaa. Mutta esimerkiksi siathan ovat ihmisten orjia koko elämänsä, ja sitten ne « •« •fi •••»,, • • f •• •• •• • päälle päätteeksi vielä syödään! i

O nko lem m ikinom istaja eläinrakas? E rään m ielipidem ittauksen m ukaan A nssi on R adiom afian ohjelm ista sekä paras että ärsyttävin. - M onesti nim en om aan sam at ihm iset m ainitsivat sen sekä parhaaksi että ärsyttävim m äksi, A nssi huom auttaa. - Ä rsyttävä siis ei välttäm ättä ole vastakohta hyvälle. M onet pitävät A nssia radion parhaa na huum orinikkarina, m utta m ies on ehtinyt m uuhunkin: A ri Peltosen n i m ellä on julkaistu koulujärjestelm ää kritisoiva k itja H uutom erkki, ja taka vuosien yhden m iehen rockbändi sai yleisön aplodeeraam aan raivokkaasti. Silm ätysten tavattuna A nssi osoitA N IM A L IA 4/1994

’ ’Yhdessä radiolähetyksessä kysyin so ittajilta , voisivatko he syödä k o ira a. Vastaus oli ilm an m uuta ei. E i le m m ik k in ä pidettävää e lä in la jia syödä. S ilti aivan yhtä hyvin voisi jo lla k u lla olla le m m ik k in ä possu” , Anssi tähdentää.

tautuu erittäin sym paattiseksi ja nopeayiseksi kaveriksi. H än on pitkään pohtinut m yös ihm isen suhdetta eläi m iin. - O m a eläm äni on kiireistä ja liikkuvaa. P idän eläim istä niin paljon, että en ota lem m ikkieläintä, hän sanoo. - Ei olisi järk eä ottaa kissaa pieneen kerrostaloasuntoon. Tai jättää koiraa aina hoitoon ulkom aanreissujeni ajak si. Joidenkin m uiden lem m ikkieläinharrastuksia hän on katsellut sitäkin häm m ästyneem pänä. - R otukoirapiireissä on paljon hössötystä. U lkom ailta tuotetaan koiria tuhansien kilom etrien päästä. K oirilta typistetään hännät, n ii tä trim m ataan ja tungetaan kaiken m aailm an näyttelyihin. Todellista eläinrakkautta olisi ottaa itselleen k o diton kulkukoira, niitäkin kun S uom es sa sentään on.

^ K u k a tappaisi kyljyksensä itse? K inkutonta jo u lu a m ainostaessaan A nssi tiesi m istä puhui: hän on ollut kym m enen vuotta kasvissyöjä. - K oulussa se tosin m erkitsi sitä, et tä piti syödä pelkkää näkkileipää, hän m uistelee. - R uum iillisista syistä olisi kyllä saanut erityisruokavalion - m utta ruum iilliseksi syyksi ei kelvannut se, että m inä voin ihan ruum iillisestikin pahoin ajatellessani, m itä niille lehm il le, sioille ja kanoille oli tehty. A nssista eläinten nykyinen tehokas vatus ahtaissa tiloissa on törkeää. M ut ta lihan syöm iseen tai syöm ättä jä ttä m iseen liittyy m uutakin. K ulttuuris sam m e yleisesti hyväksytty tapa syödä toisten ruum iita on asia, jo ta A nssi ei purem atta niele. - O len usein m iettinyt, voisivatko ne ihm iset, jo tk a syövät esim erkiksi possua, itse tappaa sen. L uulenpa, ettei A N IM A LIA 4/1994

m onikaan söisi lihaa, jo s joutuisi om in käsin tappam aan eläim et. - V oisikohan olla, että juuri tästä syystä jo tk u t farm arit pitävät eläim iä niin jum alattom an huonosti? hän poh tii. - K un eläim ille ei huolehdi kunnon oloja, niihin ei tule sam alla kiintyneek si. Silloin tuntuu paljon helpom m alta m yös lähettää ne tapettaviksi.

Rotalla on oikeutensa A nssin ohjelm ia kuunnellessa tulee et sim ättä m ieleen rinnastus toiseen ai koinaan närkästystä herättäneeseen hahm oon: lastenkirjojen Peppi Pitkä tossuun. P äiväkoti-ikäiset lapset rakas tavat Peppiä, jo k a elää niin kuin itse parhaaksi näkee. K ym m enen vuotta vanhem pina he rakastavat radiossa riekkuvaa A nssia. Suosion salaisuus on helppo nähdä: kun m olem m at hah m ot elävät vain om antuntonsa äänen m ukaan, m olem m at pitävät erittäin korkeassa arvossa oikeudenm ukai suutta ja eläm än kunnioittam ista. Sam a yhtäläisyys löytyy tietenkin hahm ojen keksijöistä. Peppi Pitkätos sun luoja A strid L indgren oli yksi kes keisistä vaikuttajista, kun R uotsiin saa tiin m aailm an toistaiseksi paras eläin suojelulaki. A nssi-hahm on luoja Ari

M aailm aa m uuttam aan keskustelem alla A nssin kuuntelijoiden ja ohjelm aan soittavien joukossa on paljon nuoria, m istä hän on tyytyväinen. - N uorissa voi vielä herättää uusia ajatuksia. O m ia ajatuksiaan ei pidä tuputtaa, m utta voi hyvin tuoda esiin sitä kolikon toistakin puolta. A nssi tähdentää, että oli soittaja m itä m ieltä tahansa, kanta pitää osata perus tella. K unnon perustelut hän tenttaa yhtä lailla niiltä, jo tk a ovat sam aa m iel tä kuin hän itse. M illä tavalla m aailm aa voisi sinun m ielestäsi m uuttaa? - E i ainakaan äänestäm ällä, A nssi vastaa painokkaasti. - M ielenosoituk siinkaan en kovin paljon luottaisi. On silti parem pi osallistua m ielenosoituk seen kuin olla tekem ättä yhtään m i tään. - T ärkeää sen sijaan on keskustella ihm isten kanssa. K aikki eivät voi olla radio- tai T V -toim ittajia, m utta kaikki voivat ju tella lähipiirinsä ihm isten kanssa. K annattaa ehdottom asti kes kustella vaikka kavereidensa kanssa ja vaihtaa m ielipiteitä. L ehtien yleisön osastoihin ja vastaaviin voi m yös kir joittaa. - T oinen tärkeä asia on om a eläm ä. Jos ei halua esim erkiksi tuhlata luon nonvaroja, on osattava elää kulutta m atta turhaan. □

H elena Tengvall

’ ’Luulen, että joskus vielä ollaan tilanteessa, jossa ihmiset ihmettelevät, miten aikoinaan on voitu syödä eläinten lihaa. Siihen voi mennä parisataa vuotta. Mutta mahdollista se on.”

Eläinsuojelutietous on

OPETTAJASTA KIINNI Eläinsuojelu ei ole kuulunut koulujen opetussuunnitelm iin koskaan - asia on ollut aktii visten opettajien ja oppilaiden varassa. O ppilaat pitävätkin hyvin mielellään esitelmiä ai heesta. H arvinaisem paa on, että opettaja innostaa oppilai taan eläinsuojeluun.

että eläintilat täytyy m yös pitää siistei nä, kertoo biologianopettaja M arja H assinen. - Pojat vain m ieluum m in seurustelisivat eläinten kanssa. - V arsinaiset eläinsuojelukysym ykset eivät ole olleet opetuksessa esillä, vaikka eläinten hoitoa opetellaankin. M arja H assinen kertoo - ja toivottaa sam aan hengenvetoon A nim alian edus tajan tervetulleeksi puhum aan aiheesta oppilaille.

N y t , kun koulut päättävät yhä itsenäisem m in opetuksen raam eista, korostuu opettajan m erkitys entisestään. Eläinsuojelutietouden välittäm inen opetta jille - heidän tietotasonsa ylläpito - jä ä pitkälti eläinsuojelujärjestöjen tiedo tuksen varaan. T ehtävä on haasteelli nen ja m ielenkiintoinen. Ja ju u ri tällai silla alueilla eläinsuojelujärjestöt voi sivat kehittää yhteistyötään.

Ju uso (vas.) ja Juha (oik.), 12 vuotta: -E lä in su o je lu on sitä, ettei eläim iä saa kiusa ta. Ei koulussa oo oikeestaan puhuttu, m uuta kun bilsantunnilla puhutaan eläim istä. Santeri, ’’m elkein” 8 vuotta (keskellä) kertoi, että heidän koulussaan vain eläm än katsom ustiedon tunneilla puhutaan eläinsuojelusta. - Ne, kenellä on uskontoa, ei saa tietää m itään, protestoi S anteri ja lupasi viedä eläinsuojeluesitteitä kouluun. L o puksi hän vielä totesi: - K oiran pitää antaa olla rauhassa ja hoitaa om at asiansa.

M a ria n n e E k s trö m toivoisi eläinsuojelu asioita otettavaksi m ukaan lasten kanssa työskentelevien koulutukseen.

Eläinten hoito on niin suosittua, että V esalan kouluun tullaan eläinten vuok si yli koulupiirirajojen. V iim einen vastuu eläim istä on kui tenkin opettajalla itsellään. H än käy mm. viikonloppuisin ja juhlapyhinä hoitam assa eläim et. - O nhan tässä aika yksin, m utta täm ä on m inun eläm än tehtäväni, M arja H assinen toteaa.

Eläintenhoitoa koulussa V esalan koulussa H elsingissä on avara viherhuone ja eläintilat, jo issa asuu mm. gerbiilejä, kanoja ja kaniineja. O ppilaille opetetaan eläinten hoitoa ja he auttavat siinä m ielellään - noin nel jäso sa koulun 280 oppilaasta on ilm oit tautunut eläintenhoitajiksi. H oitajissa on yhtä lailla tyttöjä ja poikia. - T yttö je n kanssa on kyllä helpom pi tulla to i m een, sillä he ym m ärtävät parem m in.

Lasten ju tu ttam in en kadulla osoitti, että eläinsuojelusta ei ju u ri koulussa p uhuta - eikä kuulem m a kotonakaan. Mieli piteitä, ja tietoakin, haastatel tavilta silti löytyi.

N an (vas.), 6 vuotta: E läinsuojelu on sitä, että annetaan ruokaa ja hoidetaan hyvin. Johanna, 6 vuotta: Ja ei saa ve tää hännästä, eihän, N an? - No, ei.

Eläinsuojelutietoutta tarv itaan Valkoiset ro tat kiipeilevät Vesalan kou lun viherhuoneessa.

M arianne Ekström työskentelee las-^ tenhoitajana K issankulm an päiväko dissa Porvoossa. - E läinsuojelun esille ottam inen päiväkodissa on ihan siitä kiinni, sattuuko siellä olem aan asiasta kiinnostunutta ihm istä. O piskelussa siitä ei puhuttu mitään. Ekström on yrittänyt pitää huolen siitä, että ainakin eläinten viikko nä kyisi päiväkodin o h je lm a s s a -ja asiaan on suhtauduttu m yönteisesti. V arsin kin lapset ovat olleet innoissaan. —Eläinsuojelu pitäisi ottaa esille jo opettajien koulutuksessa - ja tietysti opetuksessa läpi linjan, hän sanoo. □ K aarina K ivivuori O lga (vas.) ja M ari, 8 vuotta: - Ei saa kaataa puita, että eläm illä on pesiä. E i kä saastuttaa ilm aa, että kalat voi elää.

Vesalan koulun lem m ikk ie lä im e t k iin nostavat yhtä lailla poikia j a ty ttö jä . K u vassa o ikealla le m m ik k ip ro je k tin k a n ta va voim a, opettaja M a r ja Hassinen.

A N IM A LIA 4/1994

Eläinrakkauden juuria etsimässä Kaikille lasten kanssa tekem i sissä olleille on tu ttu a, että eri lapsilla on erittäin erilaisia asenteita eläimiin. Yksi viisi vuotias pohdiskelee syvällises ti eläinten tuntem uksia, kun taas toinen viisivuotias pitää koiranpennun härnääm istä m ainiona huvina. M utta mistä näm ä erot tulevat? L a p s e t eivät ole autom aattisesti eläin rakkaita, m utta eivät m yöskään synnynnäisesti ’’ju lm ia ” . K ovin pitkälle ei kanna m yöskään vanha klisee, että nim enom aan pikkupojat olisivat lin nunpesien kim pussa - kivittäjiä ja kiu saajia löytyy yhtä lailla tyttöjen jo u kosta. Lapsen suhde eläim iin kehittyy vähä vähältä, sam alla kun lapsen m uukin persoonallisuus. T ässä artikkelissa esi tetyt näkem ykset perustuvat sekä lapsipsykologiseen kirjallisuuteen (mm. A lice M iller ja B runo B ettelheim ) että kirjoittajan om aan kokem ukseen perheenäitiydestä kahden lapsen ja eläinlaum an kanssa, kerho-ohjaajana toim i m isesta sekä ym päristöprojekteista y h teistyössä ala-asteen koulun kanssa.

Lähim pien ihm isten esim erkin vai kutus lapsen asenteisiin on varsin ylei sesti tunnettua. H arvem m in huom a taan, kuinka suuri vaikutus lapsen ko ko persoonaan on sillä, m iten aikuiset suhtautuvat lapseen itseensä. Pientä lasta on verrattu pesusieneen, jo k a elä m änsä alkuvaiheessa imee häneen koh distuvia asenteita ja tekoja luovuttaakseen n iitä sitten m yöhem m in taas ulos päin. K uten sveitsiläinen psykologi A lice M iller on todennut: Jos suhtau dum m e lapseen em paattisesti, hän o p pii suhtautum aan m uihin e m p a a ttis e s -^ . ti. Jos saam aam m e lapselle m o r a a l i a * hän oppii saarnaam aan m uille m oraa lia...

Pikkulapsi on ’’pesusieni” L apsen suhde eläim iin ei ole erillinen asia, jo ta voisi opettaa ylhäältäpäin kuin kouluainetta. P ikem m inkin se on osa eläm änasenteen ja m aailm ankuvan kokonaisuutta. R atkaisevim m assa asem assa lapsen eläinsuhteen kehittym iselle vaikutta vat olevan kolm e tekijää: 1) m iten lap selle läheisim m ät aikuiset suhtautuvat eläim iin, 2) m iten läheisim m ät aikuiset suhtautuvat lapseen itseensä, ja 3) m il laisia tilaisuuksia lapsella on olla teke m isissä eläinten kanssa.

Kun lapsi kiusaa eläimiä Jos lapsi kiusaa eläim iä, siihen pitää ai na puuttua, riippum atta siitä, onko lap si (tai eläin) om a vai vieras. U sein väli tön puuttum inen ei kuitenkaan yksin riitä - kiusaam inen saattaa jatkua, kun han silm ä välttää. Silloin on aika pohtia tilanteen syitä ja ottaa asia syvällisem m in puheeksi m yös lapsen kanssa. M ahdollisia syitä eläim en kiusaam i seen voi olla m onia. Y ksi yleinen syy ovat lapsen om aan eläm ään sisältyvät paineet, esim erkiksi riidat tai kireä tun nelm a kotona. A hdistusta on helpoin purkaa heikom paan, oli se sitten pikku sisko tai pikkulintu. U sein lapsi ei edes itse näe sitä, m istä täm ä paha olo alku jaan tulee. T oinen m ahdollisuus on, että lapsel le ei ole tullut m ieleen, että eläim estä kin tuntuu joltain. E läim en reaktiot

kiusaam iseen saattavat näyttää lapsen silm issä pelkästään huvittavilta. K olm as m ahdollinen taustatekijä voi olla, että lapsi kokeilee rajojaan etsii m itä kaikkea voi tehdä, ennen kuin aikuiset puuttuvat asiaan. O m an m aailm an laajentam inen ja rajojen et sim inen on välttäm ätön osa lapsen itse näisyyden kehittym istä. M utta aivan yhtä välttäm ätön osa on se, että näm ä rajat m yös löydetään. A ikuisen on siksi rauhallisesti m utta täysin peräänantam attom asti pidettävä kiinni siitä, että jo s jo k in teko on väärin, niin sitä ei teh dä. P elkkä olankohautus tyyliin ’’pojat ovat p o ik ia” voi jo issain tilanteissa jo h taa siihen, että lasten edesottam uk set vain kasvavat yhä dram aattisem m iksi, kunnes aikuisen on lopulta pak ko reagoida.

Eläm yksiä ja eläinkontakteja K un ym päristökasvatuksen piirissä on tutkittu n iitä tekijöitä, jo tk a vaikuttavat lapsen luontosuhteen kehittym iseen, ratkaisevan tärkeäksi on osoittautunut eläm ysten osuus. O m at luontoeläm ykset m uokkaavat ja syventävät lapsen henkilökohtaista suhdetta luontoon. Sam a pätee lapsen asenteisiin eläm iä kohtaan. O m ien kokem usten kautta lapsi voi oivaltaa, että eläinkin on tun teva ja kokeva olento - ja m ahdollinen ystävä. E läim en seuralla voi olla m yös m ui ta m yönteisiä vaikutuksia lapseen. U seissa tutkim uksissa on havaittu, että lem m ikkieläim en kanssa e lä m in e n ^ näyttäisi kehittävän lasten sosiaalisuut ta m yös suhteessa toisiin lapsiin. Y h deksi syyksi on arveltu, että eläim en hoitam inen kehittää kykyä nauttia toi sista huolehtim isesta. T oinen todennäköinen syy on se, et tä viestim inen eläim en kanssa tapahtuu lähes kokonaan ei-kielellisin keinoin. M yös ihm isten kesken ei-kielellisten viestien (kuten ilm eiden, eleiden ja kosketusten) m erkitys on suurem pi

kuin ihm iset useinkaan tiedostavat. Lasten välisiä suhteita tutkittaessa on havaittu, että ne lapset, jo tk a hallitsevat ei-kielellisiä vivahteita hyvin, tulevat yleensä parhaiten toim een m uiden las ten kanssa. L em m ikkieläim en ei suinkaan tar vitse olla lapsen ’’ik io m a” , jo tta sillä olisi m yönteisiä vaikutuksia lapseen. V astuu aivan om an eläim en hoidosta tosin voi kasvattaa vastuuntuntoa ja sy ventää henkilökohtaista suhdetta ky seiseen eläim een. M utta vain, jo s lapsi saa vastuun om asta halustaan ja hän on siihen kypsä. Y leinen virhe on, että lii an pienelle lapselle annetaan liian suuri vastuu eläim estä. Pelkkä ikä ei tosin ratkaise, onko lapsi valm is selviyty m ään hoitovastuusta - m yös lasten vä liset yksilölliset erot ovat m elkoisia.

►

Toim inta luo asenteita Jos perheessä ei ole om aa lem m ikkie läintä, aikuinen voi järjestää eläinkon takteja m uutenkin. Y hdessä lapsen kanssa voidaan laittaa ikkunalle lintulauta tai käydä ruokkim assa sorsia. A lle kouluikäisiä tutkittaessa on to dettu, että erityisesti eläim en syöttäm i nen kädestä on palkitseva eläm ys. Psy kologisesti se on sam antapainen tilan ne kuin parivuotiaan lapsen ’’antam isA N IM A L IA 4/1994

A N IM A LIA 4/1994

leik it” , jo tk a ovat osa lapsen sosiaa lisuuden kehittym istä. A ntam isleikissä pikkulapsi antaa ai kuiselle jotain ja on tyytyväinen, kun aikuinen hym yilee ja kiittää. Eläinten ruokkim istilanteissa vastaavana p sy k ologisena palkintona lapselle toim ii se, kun eläin syö tarjotun ruokapalan näin se osoittaa arvostavansa lapsen antam aa lahjaa. Psykologien vanha tuttu havainto on, että erittäin usein ihm inen ensin toim ii tietyllä tavalla (syystä tai toises ta), ja sen seurauksena hänen asenteen sa m uovautuvat täm än toim innan m u

kaisiksi. Sam a pätee tietysti lapsiin. E rilaisissa ym päristökasvatusprojekteissa eri puolilla m aailm aa tätä on käytetty hyvällä m enestyksellä hyväk si. Jos lapselle järjestetään tilaisuuksia auttaa eläim iä, se alkaa tuntua luonnol liselta asialta. T ästä taas seuraa tunne, että on oikein ja tarpeellista auttaa eläi miä.

Eläin - lelu vai kaveri? K un kotona on lem m ikkieläin, aikui sen on huolehdittava siitä, että sen enem pää om at kuin kyläilevätkään lap-

Jos vanhem m at ovat suhtautuneet lapseen siinä m ä ä rin rakastav asti j a tukien, että la p selle on kehittyn yt n orm a a li itsetunto, lapsesta voi tietyissä tilanteissa k ehittyä eläin rakas siinäkin tapauksessa, että vanhem m at itse eivät ole h iu k k a ak a a n kiinnostuneita eläim istä. Lapsen kehityksessä on n im ittä in (onneksi) ta rjo lla m u itak in m u u ttu jia kuin vanh em m at. Y ksi niistä on läheiset k o n ta k tit e läim iin. Sen sijaan kokonaan päin honkia m ennyt kotiym p äristö jo h ta a yleensä sekä ihm is että eläinsuhteiden kieroutum iseen. V ä k iv a ita rik o llis te n taustaa tutkittaessa on k ä y nyt ilm i, että heidän lapsuudenaikaisiin harrastuksiinsa on silm iinpistävän usein k u u lun ut eläinten rää k k ä ä m in en .

set eivät kiusaa sitä. A ikuisen on oltava tarvittaessa valm iina puuttum aan asi aan, pitäm ään eläim en p u o lta ja selitet tävä kärsivällisesti m utta tinkim ättö m ästi, m iltä eläim estä tuntuu. K un lapsi ym m ärtää eläim enkin tun teita ja ottaa niitä huom ioon, hänellä on käsissään avaim et syvällisen eläinsuhteeseen kehittym iseen. L atteam pi eläinsuhde sen sijaan rajoittuu siihen, että lapsi näkee eläim en vain kiinnosta vana huvivälineenä.

Juuri täm ä on se syy, m iksi esim er kiksi sirkuseläim illä on niin vähän to dellista annettavaa lapsen eläinsuhteen kehittym iselle. Ne pannaan tekem ään ihm isen keksim iä tem ppuja, m utta yleisö ei saa lainkaan tietoa siitä, m iltä eläim istä itsestään tuntuu tai m itä ne it se haluaisivat tehdä. R atsastusharrastus on varsinkin ty t töjen keskuudessa tiettyinä ikäkausina varsinainen m uotivillitys. Se voi to i m ia tavallaan kaksiteräisenä m iekka-

Lemmikkieläin konttausikäisen perheessä K un perheessä on yhtä aikaa vauva ja eläin, aikuisten asiaksi jä ä huolehtia, ettei eläin joudu kärsim ään vauvasta. E des konttausikäisen ei pidä koskaan antaa repiä koiraa karvoista tai jahdata kissaa takaa. Jos vanhem m at antavat pikkulapsen hätyyttää eläintä todeten, että ” se on niin pieni ettei se ym m är r ä ” , siitä tulee helposti lapselle kar hunpalvelus. Eläin oppii pelkääm ään lasta, m ikä voi hidastaa ja vaikeuttaa lapsen ja eläim en välisen ystävyyden kehittym istä m yöhem m in. V arsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistäm ättä olisivat kyvyt töm iä kohtelem aan eläim iä asiallisesti. Jos vanhem m at ovat valm iit näkem ään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko

kem ukset eläim istä voivat saada alkun sa hyvinkin aikaisin. O n lapsia, jo tk a jo yhdeksän kuukauden ikäisinä vauvoi na ovat oppineet silittäm ään kissaa hel lästi, kun aikuinen on tarpeeksi usein silittänyt kissaa lapsen kädellä ja huo lehtinut, että ote on koko ajan kevyt. V auva nauttii silm innähden sekä o p et telusta että siitä vaiheesta, jo ssa hän osaa jo aivan itse silittää kehräävää kis saa. T ätä voi harjoitella silloin, jo s vau vaperheessä on pikkuihm iseen rauhal lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. M uut lem m ikkie läim et ovat siinä m äärin hentoluisia, että tahattom an vahingoittam isen riski olisi liian suuri.

na: T oisaalta hevonen kookkaana, ih m isistä kiinnostuneena eläim enä kieh too voim akkaasti m onia lapsia. L ähei nen yhdessäolo hevosten kanssa voi avata uusia näkym iä koko eläinten m aailm aan ja syventää eläinrakkautta. T oisaalta taas ilm eisiä ongelm ia ver soo siitä, että koko ratsastusharrastus perustuu siihen, että hevoset laitetaan tekem ään m itä ihm inen m äärää. T al leilla näkee m onesti, että lasten ja nuorten m ielestä hevosella on velvolli suus jo k a tilanteessa käyttäytyä juuri sillä tavalla kuin ihm inen haluaa. T äs säkin suhteessa aikuisten ja m uiden ’’tallijengiläisten” antam a m alli v o i ^ ' vaikuttaa paljon nuorten ra ts a s ta jie n ^ asenteisiin. L apsuudessa om aksutut käsitykset siitä, m itä eläim et ovat, säilyvät usein läpi eläm än. V ielä aikuistenkin kes kuudessa näkee sitä, että luullaan eläinrakkauden ja eläim illä ’’leikkim i se n ” olevan sam a asia - näitä tapauk sia kohtaa niin raviradoilla kuin rotukissanäyttelyissäkin.

Tulevaisuus alkaa nyt T erveen itseluottam uksen ja läm pi m ien ihm iskontaktien lisäksi ym m ärtä vä suhde eläim iin on yksi niistä tärkeis tä lahjoista, jo ita aikuiset voivat lapsel le antaa. Lapselle on paljon rikkaam pi kokem us elää sellaisessa m aailm assa, jo ta asuttavat ihm isten lisäksi muut elävät ja tuntevat olennot, jo id en kans- ^ sa voi kehittää ystävyyssuhteita, k u in ™ sellaisessa m aailm assa, jo ta asuttavat vain ihm iset, koneet ja jo tk u t yhdente kevät liikkuvat otukset. U nohtaa ei pidä m yöskään, että jä täm m e m aapallon pian lastem m e kä siin. V iim e aikoina psykologit ovat yhä useam m in huom auttaneet, että täm än hetkisten lasten aikuisikä tulee ole m aan m onessa suhteessa vaativam paa kuin m eidän nyt. M aapallon ongelm at jatkavat kärjistym istään ja vaativat rat kaisuja. Jos nyt annam m e lapsillem m e edellytyksiä kasvaa tasapainoisiksi, it senäisesti ajatteleviksi ja avarakatsei siksi yksilöiksi, heillä on parem m at m ahdollisuudet selviytyä m yös huo m ispäivän haasteista ja toim ia koko planeetan eläm än säilyttäm iseksi. □

V ili

RIN HUUTO

Tilaa ja tue Suomen luontoa! Tule mukaan kilpailuun ja voita!

K o iria k in

teurastetaan

turkiksiksi

epäin him illisin m enetelm in. T avallinen

Teksti ja valokuvat: H elena Tengvall Piirrokset: T aina T engvall A N IM A LIA 4/1994

[ittely on In.

Heikki VVillamo

n äkym ä U krainassa: jäteastiassa lojuu koirien

ra a to ja ,

m yyn tip övd ällä

siistissä rivissä niiden tu rk it.

A N IM A LIA 4/1994

ovat

•taan eläinten I ihmisille: Icuoleman lem m ikT T T »

lusein ns. lesti kehi llä kulkuItys koko jm a n suu|a , ne tapI sti yhteiI eitä.

Hyvä ystävä, M inulla on Sinulle mukavia uutisia: oheisesta Luontokuvastostamme löydät aiempaa runsaamman vali koiman aivan uusia Norppa-tuot teita. Ja Norppa-tuotteilla voit tuot taa hyvän mielen niin itsellesi kuin läheisillesikin. Suuren suosion saavuttaneisiin eläin- ja kukka-collegeihin sekä T-paitoihin on tullut useita uusia, kauniita ja jännittäviä kuva-aiheita. Lisäksi löydät esimerkiksi sivulta 10 käytännöllisen, kosteutta hylki vän anorakin, jollaista monet asiak kaamme ovat toivoneet. Huomaa myös alesivut tilauslomakkeen vieressä; ne sisältävät lyömättö män edullisia lahjatarjouksia kirjoista, julisteista ja joulukorteista. Uskon, että löydät tästä entistä laajemmasta valikoimastamme mieleisiäsi hankintoja. Tilaamalla Norppa-tuotteita annat konk reettisesti oman panoksesi suomalaisen eläin- ja kasvikunnan sekä oman elinympäristösi elinolosuhteiden parantamiseen. Jos vanhetr sello on kel rakas siinäl eläim istä. I vanheni ma Sen sijaa että eläinsi

Ystävällisesti r

Erkki Pärssinen toimitusjohtaja Suomen Luonnonsuojelun Tuki O y

nyt ilm i, eti lun ut eläin

set eivät ki tarvittaessi aan, pitäm. tävä kärsi m ästi, mill Kun lap teitä ja otta k ä s issä ä n ; teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvri

Lemn

Näin tilaat Luontokuvaston tuotteita: Tutustu Luontokuvastoon kotonasi kaikessa rauhassa ja tilaa tuot teet soittamalla, faksaamalla tai tämän kuvaston tilauslomakkeella. 1«^ Ilmoita tilatessasi tuotteen numero ja nimi, tilaushinta sekä tilaa masi kappalemäärä. Tarvittaessa tietysti myös tuotteen väri ja koko.

Jos olet Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen, saat tuotteista 10 % alennuksen. Saat tilaamasi tuotteet postiennakkona tai luottokorttiveloituksena. Tilauksen alaraja on 50 mk ja postituskulut ovat 35 mk. Tilaa kerralla useampia tuotteita, säästät postimaksuissa. Luontokuvaston tuotteilla on 10 päivän tutustumis- ja palautusoikeus.

Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy on Suomen luonnonsuojelu liiton varainhankintaa hoitava yritys. Suomen luonnonsuojelu liiton Norppa-logo on rekisteröi ty tavaramerkki. Logon luvaton käyttö on kielletty.

Postimyynti koko maahan: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. (90) 876 9100, klo 8 - 17. faksi (90) 876 6150

POIKKEA MYÖS LUONTOKAUPASSA! Luontokaupoista löydät Luontokuvaston tuottei den lisäksi mm. luonto ystävällisiä pesu- ja puhdistusaineita, sham poita sekä runsaasti lah jatavaroita. • H elsinki

Nervanderinkatu 11 puh. (90) 406 262 • Turku

KOP-kolmio, Aurakatu 8 puh. (921)232 7001 • T am p e re

Laukontori 4 puh.(931)214 5715

Kun perhe Huom! Säilytä Luontokuvasto. Hinnat ja eläin, aiki • O u lu ettei eläin Kajaaninkatu 13 tarjoukset ovat voimassa 28.2.95 saakka. E des kont puh. (981) 370 279 antaa repii Kun haluat tuotteet • Kuopio Voit myös faksa kissaa tak H-talo, Kauppakatu 32 nopeasti, soita ta tilauksesi: pikkulapsi puh. (971)263 1778 tilauksesi arkisin (90) 876 6150. että ” se o r ä ” , siitä klo 8 - 1 7 . 876 9100 hunpalveli Muina aikoina voit jättää tilauksen puhelinvastaajaan. lasta, mik. lapsen ja iiiaiiuuniauuuui aciviyi^a nijrus uuuv a p c iiic c ^ a un piKis.uiiiiiii5ccii launaikehittym isiä iiiyuneiim un. m ispäivän haasteista ja toim ia koko lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookV arsin yleinen on harhaluulo, että planeetan eläm än säilyttäm iseksi. □ kaanpuoleinen kani. M uut lem m ikkie pikkulapset väistäm ättä olisivat kyvyt läim et ovat siinä m äärin hentoluisia, töm iä kohtelem aan eläim iä asiallisesti. Teksti ja valokuvat: että tahattom an vahingoittam isen riski Jos vanhem m at ovat valm iit näkem ään H elena Tengvall olisi liian suuri. hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat koPiirrokset: T aina Tengvall 20

Taiteilija Kai K ortelaisen eläin aih eisilla paidoilla o n vankka ystäväjoukko. Paidat o v a t laadukkaita ja p erso o n a llisia . N yt m allistossa on k olm e uutuu saih etta: jou tsen , karhu ja orava.

A N IM A LIA 4/1994

i4 |^ e n -c o lle g e

876 9100

H in ta 1 6 5 ,-

Karhu-college H in ta 1 6 5 ,-

O ra v a -c o lle g e H in ta 1 6 5 ,-

70% puuvillaa, 30% polyesteriä Harmaa Koot: 116, 128, 140,158, S, M, L, XL

70% puuvillaa, 30% polyesteriä Harmaa Koot: 104, 116, 128, 140, 158, S, M, L, XL

T il.n ro 1

T il.n ro 3

T il.n ro 5

Joutsen T -p a ita H in ta 8 9 ,-

Karhu T -p a ita H in ta 8 9 ,-

O ra v a T -p a ita H in ta 8 9 ,-

100% puuvillaa Harmaa Koot: 116, 128, 140, 158, S, M, L, XL , XXL

100% puuvillaa Harmaa Koot: 104, 116, 128, 140, 158, S, M, L, XL, XXL

T il.n ro 2

T il.n ro 4

T il.n ro 6

K o iria k in

teurastetaan

ittely on h.

iaan eläinten ihm isille: cuoleman lem m ikusein ns. esti kehi nä kulkutys koko m an suu•a, ne tapsti yhteieita.

turkiksiksi

epäin him illisin m enetelm in, ta v a llin e n n äkym ä Ukrainassa: jäteastiassa lojuu koirien

ra a to ja ,

m yyn tip övd ällä

ovat

siistissä rivissä niiden tu rk it.

A N IM A LIA 4/1994

Koko perheen mukavat oloasut Reippaissa N o rp pa-collegepuvuissa ja -puseroissa on kokoja n iin lapsille kuin aik u is illek in . N orppa-asu p äällä on m u kava re n to u tu a koto na tai lähteä u lk o ile m aan . K auniit luo ntohenkiset värisävyt. Aikuisten N o rp p a collegepuku H in ta 2 9 5 ,-

Sininen, punainen, vihreä, musta Koot: S, M , L, XL, XXL. T il.n ro 10 Lasten N o rp p a collegepuku H in ta 2 4 5 ,-

Sininen, punainen, vihreä Koot: 90, 100, 110, 120, 130, 140, 150 cm Jos vanhem

T il.n ro 11

selle on ket rakas siinäl eläim istä. I.

Tilaa jo tänään!

vanhem m a

N o rp pa-co llegep usero

Voit halutessasi tilata myös pelkän collegepuseron. Värit ja koot samat kuin koko puvussa. Lasten koot, H in ta 1 3 5 ,T il.n ro 12

Aikuisten koot, H in ta 1 6 5 ,T il.n ro 13 N o rp p a T -p a ita H in ta 7 9 ,-

100 % puuvillaa Valkoinen ja musta Koot: M , L, XL T il.n ro 14

Sen sijaa että eläinsu nyt ilm i, ett lunut eläinl

N ä m ä colleget ja T -p a id a t kuu luvat ta ite ilija Kai Kortelaisen tyylikkääseen ja kauniiseen e lä in p aita -m a llis to o n . Paitojen vä ri on h a im K ettu -co lleg e 70% p u u villaa, 30% polyesteriä Koot: 140, 158, S,

Klassinen 0 riih ip a ita Pehm eää p u u villa flan ellia, ruutukuosi, k h illitty väri.

Lemn

H in ta 22 0 , Koot: S, M , L, XL T il.n ro 9

A p o llo p e rh o n e n T -p a ita 10 0 % p uu villaa Koot: 140, 158, S,

M, L, XL

M, L, XL, XXL

T il.n ro 15

T il.n ro 18

jM fcJ T -p aita p u u villaa, 2 % polyesteriä Koot: 140, 158,

S iili-co llege 70% p u u villaa,

30%

104, 116, 128, 140, 158, S, M, L, XL

Koot:

M, L, XL, XXL T il.n ro 16

T il.n ro 19 A p o llo p e r h o n e n

Í I I

college 70% p u u villaa, 30% polyesteriä Koot: 140, 158, S,

Siili T -p a ita 100 % p u u villaa Koot: 104, 116,

M, L, XL

128, 140, 158, S, M, L, XL, XXL

T il.n ro 17

T il.n ro 2 0

v ly ly a

m y y jä

iaan \

» ,ii

. 15

H IN N A T : C O LLEG E T 1 6 5 ,- , T -P A ID A T 8 9 ,-

iiia iiu u u ia u u u v ^ i

elä in ten ih m isille: :u o lem a n lem m ik u sein ns. esti k e h i tä ku lkuty s k o k o suune tapy h tei-

n u \-> -

m ispäivän haasteista ja toim ia koko planeetan eläm än säilyttäm iseksi. □

K o iria k in

teurastetaan

turkiksiksi

epäin him illisin m enetelm in. Ia v a llin e n

Teksti ja valokuvat: H elena Tengvall Piirrokset: T aina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

n äkym ä Ukrainassa: jäteastiassa lojuu k oirien

ra a to ja ,

m yyn tip öyd ällä

ovat

siistissä rivissä niiden tu rk it.

A N IM A LIA 4/1994

Kesämuistoja kauniissa ja laadukkaissa T-paidoissa! K eto -o rvo kki college H in ta 1 6 5 ,-

T-paidoissa on taiteilija Katriina ViljamaaRissasen herkkä ja kaunis kädenjälki. Susi-paidan on suunnitellut taiteilija Marjaliisa Pitkäranta. Tilaa itsellesi ja lahjaksi.

70% puuvillaa, 30% polyesteriä Vihreä Koot: S, M, L, XL T il.n ro 21 K eto-orvokki T -p a ita H in ta 8 9 ,-

Juhannusruusu-paita H in ta 1 2 8 ,-

100% puuvillaa Vihreä Kuvaaja: Koot: S, M, L, XL, XXL Markku T iL n ro 2 2

98% puuvillaa, 2% polyesteriä Valkoinen Koot: S, M, L, XL, XXL

Tano

K u rjenkello-colleg e H in ta 1 6 5 ,-

T il.n ro 2 7

70% puuvillaa, 30% polyesteriä Harmaa Koot: S, M, L, XL Jos vanhem

T il.n ro 23

selle on keh

rakas siinäl eläim istä. L vanhem m a

K u rjenkello T -p a ita H in ta 8 9 ,-

että eläinsu

100% puuvillaa Harmaa KuvaajaKoot: S, M, L, XL, XXL Pauli

nyt ilm i, ett

T il.n ro 2 4

Sen sijaa

Nieminen

lunut eläin)

set eivät kii tarvittaessi aan, pitämi tävä kärsi’ m ästi, milt Kun lap: teitä ja o tta käsissään < teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi\

Lemn

Susi-paita H in ta 1 4 8 ,-

100% puuvillaa Valkoinen Koot: 90, 100, 110, 120, 130, 140

50% puuvillaa, 50% modaalia Musta Reilut koot: S, M, L ja XL

T il.n ro 2 8

T il.n ro 2 9

S araheinä-paita H in ta 1 4 8 ,-

100% puuvillaa Valkoinen Koot: S, M, L, XL (reilu koko)

T il.n ro 3 0

T il.n ro 31

Ihanat paidat hevosten ystäville T a ite ilija K a triin a Viljam aa-R issanen on lu o n u t täm ä n h erkän ja kauniin hevosaiheen, jon ka saat n yt myös collegena.

f ittely on i.

A am u suu kko-college H in ta 1 6 5 ,-

70% puuvillaa, 30% polyesteriä Harmaa, punainen K un perhe Koot: 116, 128, 140, 158, S, M, L eläin, aiki T il.n ro 25 ettei eläin E des kont Aam usuukko T -p a ita antaa repii H in ta 7 9 ,kissaa tak 100% puuvillaa pikkulapse Valkoinen että ” se o Koot: 116, 128, 140, 158, S, M, L rä ” , siitä T iL n ro 2 6 hunpalveli lasta, m ik ° lapsen ja vapen icc sua kehittym isiä iiiyuiicmiiiiii. lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookV arsin yleinen on harhaluulo, että kaanpuoleinen kani. M uut lem m ikkie pikkulapset väistäm ättä olisivat kyvyt läim et ovat siinä m äärin hentoluisia, töm iä kohtelem aan eläim iä asiallisesti. että tahattom an vahingoittam isen riski Jos vanhem m at ovat valm iit näkem ään olisi liian suuri. hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

A h om an sikka-paita H in ta 7 2 ,-

K etokukka-paita H in ta 1 4 8 ,-

eläinten 'ihmisille: :uolem an lem m ikusein ns. esti kehiaa kulkutys koko m an suua, ne tapsti yhteieita. niaiiuuiiiÄUUuvi stiv iy i^ a uijnsa nuum ispäivän haasteista ja toim ia koko planeetan eläm än säilyttäm iseksi. □

K o iria k in

teurastetaan

turkiksiksi

epäinhim illisin m enetelm in. T avallinen

Teksti ja valokuvat: H elena Tengvall Piirrokset: T aina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

n äkym ä Ukrainassa: jäteastiassa lojuu k oirien

ra a to ja ,

m yyn tip övd ällä

ovat

siistissä rivissä niiden tu rk it.

A N IM A LIA 4/1994

• - • • • *

Sormet, varpaat ja pää lämpimäksi!

•

Perinteisiä villapaitoja pakkaspäiviksi ja ulkoiluun

Läm pim iä lippiksiä, sorm ikkaita ja kunnon villasukkia talven v iim o ih in . T ila a perheen a i kuisille ja n uo risolle, jokaiselle om ansa, n iin talv iu lk o ilu on m ukavaa. Jos vanheni

^ J o rp p a -ta lv ilip p is

selle on keli rakas siinä)

H in ta 1 2 9 ,H a rm a a ja v iin in p u n ain en. Yksi koko, kum inauharesori. T il.n ro 3 6

eläim istä. L vanhem m a

Sen sijaa että eläinsu nyt ilm i. ett lun ut eläin)

set eivät kii tarvittaessa aan, pitämi tävä kärsi’ m ästi, milt Kun lap: teitä ja o tta käsissään i teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi\

Lemit

***

\ i \ BMNt M i \ a \ > M x av(vl1fw • vava va &

H a rm a a t kestosukat H in ta 5 6 ,-

M uh oksen V illa n re ilu t saapassukat ja puoliso rm ikkaat:

7 8 % karstavillaa, 22 % p olyam id ia Koot: 4 0 - 4 2 , 4 3 - 4 5 , T il.n ro 4 0

H a rm a a t villasukat H in ta 5 6 ,100 % v illaa Koot: 3 9 - 4 0 , 4 0 - 4 2 , 43 - 4 5 , T il.n ro 3 9

H a rm a a t p uo liso rm ikkaat H in ta 4 8 ,8 2 % v illaa , 1 8 % nylonia Yksi koko T il.n ro 41

__,i/4

Uusia, lämpimiä asusteita Sammatin Kultaturpeelta! T u rveh uo pa sisältää 6 0 % tu p asvillaku itu a ja 4 0 % suo m en lam paan v illa a . T up asvillakuitua nostetaan suosta kasvuturpeen m u kana. Kuitu on e rittä in im ukykyistä ja lä m m in tä . K u ltatu rve O y h yö dyn tää tuotteissaan kasvuturveteollisuuden y lite ttä .

Kauniisti perinteiseen tyyliin kuvioituja kotimaisia villa paitoja, jotka on valmistanut Top Knit. Kaikki paidat ovat 100 % villaa. Nämä laadukkaat paidat ovat kestäviä ja ne ovat edullinen hankinta vuosiksi eteenpäin. N o rja la is m a llin e n v illap a ita H in ta 4 8 0 ,V e to k e tju lla varustettu T u m m a n h a rm a a p oh ja, valko inen kuviointi Koot: S, M , L, XL, XXL T il.n ro 3 2

K un perhe eläin, aiki ettei eläin Edes kont antaa repii kissaa tak pikkulapse N o rja la is m a llin e n v illap a ita että ” se o H in ta 4 3 0 ,rä ” , siitä O -a u k k o hunpalveli lasta, mik; ö lapsen ja kehittym isiä m^uuLiiinnii. V arsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistäm ättä olisivat kyvyt töm iä kohtelem aan eläim iä asiallisesti. Jos vanhem m at ovat valm iit näkem ään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

N o rp p a -ta lv ilip p is , liig a m alli H in ta 8 7 ,V ih re ä ja sininen Yksi säädettävä koko T il.n ro 3 7

p.irv.iläpin

Pehm eät jenkkisukat H in ta 1 9 ,1 0 0 % p uu villa a . V a lk o in e n , v a a lean pu nain en , vaaleansini nen, sininen, musta, p unainen, vihreä Koot: 3 3 - 3 4 , 35 - 3 6 , 3 7 - 38 ja 3 9 -4 0 , 41 - 4 2 T il.n ro 38

T u m m a n h a rm a a/v a a l.k u v . V a a le a /tu m m a kuv. Koot: S, M , L, XL, XXL T il.n ro 3 3 Itä v a ltala is m a llin en v illap a ita H in ta 3 9 5 ,K o tim ain en, O -a u k k o H a rm a a -p u n a -v a lk o k u v io in e n Koot: S, M , L, XL, XXL T il.n ro 3 4

R esorihuopaliivi H in ta 4 5 0 ,Ruskea Koot S, M , L T il.n ro 42

N o rja la is m a llin e n v illap ip o H in ta 9 8 ,V a lk o in e n p ohja, tum m anh arm aa kuvio inti Yksi koko T il.n ro 35

K ypärähattu H in ta 3 2 5 ,Koot: S (54 M (5 7 - 59 ), L (6 0 - 6 2 ) T il.n ro 4 3

(90) 876 9100

T u rveh uo pa pöh jalliset Erittäin läm p im ät ja kosteutta im evät pohjalliset ovat m ainiot kum isaappaissa. Pohjalliset kestävät pesua ja ovat ko m postoitavissa. Koot: 2 2 - 33 H in ta 3 9 ,T il.n ro 4 4 Koot: 3 3 - 4 0 , 41 - 4 6 H in ta 4 9 ,T il.n ro 4 5 9

va^^mc&dda un pijvivuiiiiiiiöccii launailisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. M uut lem m ikkie läim et ovat siinä m äärin hentoluisia, että tahattom an vahingoittam isen riski olisi liian suuri.

iiiaiiuvjiiiauuiiia liitu a tiuum ispäivän haasteista ja toim ia koko planeetan eläm än säilyttäm iseksi. □ Teksti ja valokuvat: H elena Tengvall Piirrokset: T aina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

ittely on p.

'¡aan eläinten hm isille: :uolem an lem m ikusein ns. esti kehi tä kulkutys koko m an suua, ne tapsti yhteieita.

K o iria k in teurastetaan turkiksiksi epäin him illisin m enetelm in. T avallin en n äkym ä Ukrainassa: jäteastiassa lojuu koirien

ra a to ja ,

m yyn tip övd ällä

ovat

siistissä rivissä niiden tu rk it.

A N IM A LIA 4/1994

Retkianorakki pitää tuulen ja tuiskun!

Tilaa tästä reilut reput, ostos- ja viikonloppukassit. Iso N o rp p a -ko u lu re p p u Laadukas, kotim ainen reppu, jossa on iso etutasku ja kaksi kätevää sivutaskua. Kulutusta kestävä m ate riaali, h elp po pitää puhtaana H in ta 1 9 8 ,. T il.n ro 4 9

Ulkoilijoiden ja retkeili jöiden suosima malli. Hylkii vettä.

L ahjaksi,

Koululaiselle!

Pieni N o rp p a -ko u lu re p p u Pienelle kou lulaiselle. Iso, veto ketju llin en etutasku. Sam aa kestävää m ateriaalia kuin isompi H in ta 1 4 8 ,T il.n ro 5 0

P erinteinen ano rakki H in ta 3 7 5 ,Sininen, p un ain en, vihreä Koot: S, M , L, XL, XXL T il.n ro 4 6

V e to k e tju llin e n N o rp p a -k y n ä k o te lo Koteloon m ahtuu paljon kyniä ja m uuta pikkutavaraa. Kestävää m ateriaalia, ei nuhraannu. 2 8 ,-, T il.n ro 51

Jos vanhem selle on keli rakas siinäl eläim istä. L vanhem m ai ■ Sen sijaa että eläinsu nyt ilm i, ett lunut eläinl

set eivät kii tarvittaessi aan, pitämi tävä kärsi' m ästi, m ilt Kun lap: teitä ja o tta käsissään : ■ teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi\

Mukavasti myös sateella N o rp p a -sa te e n v a rjo sopii käsi laukkuun ja ta k in taskuun. N ais ten ja m iesten suosima m a lli. N o rp p a -sa te e n v a rjo H in ta 7 8 ,pituus koottuna 2 3 cm V ih reä T il.n ro 4 7

Apukassi H in ta 4 5 ,Kätevä n ailo n inen kassi, joka sulkeutuu veto ketjulla pieneksi paketiksi. M usta ja harm aa. T il.n ro 55

Kätevä sad eviitta H in ta 2 2 0 ,Pyöräilijän paras suoja. Kevyttä, ilm avaa ja kestä vää polyesteriä. Sivuissa pain o n a p it ja hupussa kiristysnauha. O m a säilytyspussi. V ih re ä Yksi reilu koko T il.n ro 4 8

riitKuicppu Eräreppu H in ta 1 6 9 ,H in ta 1 5 9 ,Koko 51 x 4 2 x 1 7 c m . Kevyt retki- Koko 4 2 x 3 8 x 17 cm . m a lli, pehm ustetut olkap äät, isot si Päivän retkille, kouluun vutaskut. Kosteutta h ylkivä. Vih reä. ja p yöräilyyn. M usta. T il.n ro 5 3

sa.

M ark iisik a n ka in e n ostoskassi H in ta 7 8 ,Korkeus 4 3 cm , leveys 4 9 cm . M usta, p un ain en, harm aa T il.n ro 5 4

Lemu

Euroopan Luonnonsuojeluvuoden tuote

K un perhe eläin, aiki ettei eläin Edes kont antaa repii kissaa tak pikkulapse että ” se o: rä ” , siitä hunpalveh lasta, mik; lapsen ja < kehittym isiä m j V arsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistäm ättä olisivat kyvyt töm iä kohtelem aan eläim iä asiallisesti. Jos vanhem m at ovat valm iit näkem ään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

Säästä luo nto a väh e n tä m ällä m uovipussien käyttöä. Kätevässä kengurupussissa v o it sekä punnita h edelm ät et tä kuljettaa ne kotiin. Pussi on hygieeninen, kestävä, läp in ä kyvä ja pestävä. Siihen on help po kiinnittää hintalappu, joka irtoaa jä lk iä jättäm ättä. Pussi on 1 0 0 % polyesteriä ja pitkäikäinen.

v ap v m ^ a aa uu pirsjvuiiiiiiiöttii launailisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. M uut lem m ikkie läim et ovat siinä m äärin hentoluisia, että tahattom an vahingoittam isen riski olisi liian suuri.

m ispäivän haasteista ja toim ia koko planeetan eläm än säilyttäm iseksi. □

K o iriakin

teurastetaan

Iso Kengurupussi H in ta 1 8 ,T il.n ro 5 6 Pieni kengurupussi H in ta 1 3 ,T il.n ro Euroopan Luonnon suojeluvuoden tunnus

Tilaa jo tänään.

ittely on i.

'¡aan eläinten hm isille: :uoleman lem m ikusein ns. esti k ehi tä kulkutys koko m an suua, ne tapsti yhteieita.

turkiksiksi

epäinhim illisin m enetelm in. T avallinen

T eksti ja valokuvat: H elena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

lä k y m ä U krainassa: jäteastiassa lojuu io irie n

ra a to ja ,

m yyn tip övd ällä

A N IM A LIA 4/1994

ovat

Jo s vanhem s t Ile o n keh r a k a s s iin ä )

Ota mukaan Luontokuvaston saunatuotteet löylytipoista saunanhenkeen ja nauti! Saunatuotteet ovat myös suosittuja tuliaisia ja lahjoja.

e lä i m i s t ä . L v a n h e m m a i' S en s ija a e t t ä e lä in s u n y t ilm i, e tt l u n u t e lä in l

set eivät kii I tarvittaessa aan, pitäm; tävä kärsi’ mästi, milt Kun lap; teitä jaotta käsissään i < teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvit

Norppa-kylpypyyhe Tarjoushinta 99,(norm. 145,-) Pehmeää froteeta saunaan ja rannalle. Norppa-tunnus on kuosiin kudottu. Reilu koko 70 x 135 cm. Punavalkoinen ja siniharmaa. Til.nro 58

Tilaa jo tänään.

Saunaharja Pitkän varren ansiosta harjasta saa kunnon otteen ja se on ulottuva. Varsi on irrotettava. Hinta 39,Til.nro 63

Tervasaippua Sisältää aitoa luonnontervaa, joka tekee hyvää herkälle iholle. Iso tervasaippua 200 g Hinta 38,Varustettu narulla Til.nro 64

Pieni Luffa-pesulappu Hinta 15,Til.nro 66

Pieni tervasaippua 60 g Hinta 15,Til.nro 65

Iso Luffa-pesulappu lenkein Hinta 23,Til.nro 67

Laadukas, puinen hiusharja, iso Hinta 29,Til.nro 59

Partasuti ja partasaippua Hinta 185,Til.nro 61

Pieni harja Hinta 24,Til.nro 60

Partasaippua Hinta 45,Til.nro 62

v apv^i u c t ö ö a u u p i i u L U i i i i i i i o k / U i i a u n a r

lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie läimet ovat siinä määrin hentoluisia, että tahattoman vahingoittamisen riski olisi liian suuri.

iiia iiu u iu ju u u c i _________

U3 IJia llljlvu

Norppa-istuinalustat Konepesun kestävät, muovitetut froteealustat. Vaal.sin, pun, kelt. Hinta 1 kpl/35,Hinta 3 kpl/87,Til.nro 68 Luontopuodin löylytipat Sekoita 4 - 5 tippaa kauhalliseen löylyvettä. 30 ml Hinta 35,Til.nro 69

ittely

Saunasiili Saunasiili on taiteilija Arvid Saarisen suun nittelema saunanhenki. Jokainen saunasiili on yksilöllinen, käsintehty taideteos. Aseta saunasiili kiukaan kiville, kuumimpaan koh taan. Toimitetaan omassa pakkauksessa. Hauska ja pidetty tuliainen. Hinta 145,Til.nro 70

Leinn Kun perhe eläin, aiki ettei eläin Edes kont antaa repii kissaa tak pikkulapse että ” se o: rä” , siitä hunpalveli lasta, mik; lapsen ja ■ kehittymisiä m y V7I 1^11111 m i . Varsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

Tilaa nyt uudet Luffat koko perheelle kotiin ja mökille. Sopivasti karheat Luffa-pesulaput vilkastuttavat ihon verenkiertoa.

11UU*

mispäivän haasteista ja toimia koko planeetan elämän säilyttämiseksi. □

K o iria k in

te u ra s te ta a n

t u r k ik s i k s i

e p ä in h im illis in m e n e te lm in . T a v a llin e n

Teksti ja valokuvat: Helena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

n ä k y m ä U k r a i n a s s a : j ä t e a s t i a s s a lo ju u k o ir ie n

ra a to ja ,

m y y n tip ö v d ä llä

s iis tis s ä r iv is s ä n iid e n t u r k i t .

A N IM A LIA 4/1994

ovat

*iaan eläinten hmisille: .uoleman lemmikusein ns. esti kehi tä kulkutys koko man suua, ne tapsti yhteieita.

Luontokuvaston tilauslomake Etunimi

Luontokuvaston tilauslomake

Etsi norppia ja voita! '

Sukunimi

Etunimi

Tämän suloisen norpan voit voittaa omaksesi, kun etsit kaikki tässä luettelossa esiin tyvät norpat. Laske ne ja kirjoita määrä allaolevaan ruutuun. 20 VOITTOA!

Lähiosoite

Postinumero ja -toim ipaikka

Puhelin koti/työ

jäsennumero

Tuotteen tilausnum ero ja nimi

Tämän suloisen norpan voit voittaa omaksesi, kun etsit kaikki tässä luettelossa esiin tyvät norpat. Laske ne ja kirjoita määrä allaolevaan ruutuun. 20 VOITTOA!

Postinumero ja -toim ipaikka

Puhelin koti/työ

Jäsennumero

I I

Löysin

(Täytä tekstaten, ole hyvä)

norppaa

Kyllä kiitos, tilaan seuraavat tuotteet: Jo s vanhem

Sukunimi

Lähiosoite

Löysin

(Täytä tekstaten, ole hyvä)

Etsi norppia ja voita!

norppaa

Kyllä kiitos, tilaan seuraavat tuotteet: väri

koko

kpl

ä hinta

yhteensä

Tuotteen tilausnumero ja nimi

se lle o n keh r a k a s s iin a l e l ä im is tä . L

väri

koko

kpl

ä hinta

yhteensä

v a n h e m m a 11 S en s ija a e t t ä e lä in s u n y t ilm i. e tt l u n u t e lä in )

set eivät kii tarvittaesst aan, pitämi tävä kärsi’ mästi, milt Kun lap: teitä jaotta käsissään <■ teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvit

1 I Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen/Luonto-Liiton jäsen ja saan tilaamistani tuotteista 10 % alennuksen. Ei koske tarjoustuotteita. 1 I Tilaukseni loppusumman saa pyöristää seuraavaan kymmeneen markkaan. Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. 100 mk:n jäsenmaksuun sisältyy Luonnonsuojelija-lehti ja saan 10 % alennuksen nyt tilaamistani tuotteista.

1 I Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen/Luonto-Liiton jäsen ja saan tilaamistani tuotteista 10 % alennuksen. I Ei koske tarjoustuotteita. I Q Tilaukseni loppusumman saa pyöristää seuraavaan kymmeneen markkaan. 1 Q Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. 1 0 0 mk:n jäsenmaksuun sisältyy Luonnonsuojelija-lehti ja saan 10 % alennuksen nyt tilaamistani tuotteista.

y h t f f n s ä

Tällä kertaa osallistun vain arvontaan ia varustan tilauslomakkeen 2 ,8 0 mk:n postimerk llä.

Osoitettani saa käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin.

sa. Q

Tällä kertaa osallistun vain arvontaan ja varustan tilauslomakkeen 2 ,8 0 mk:n postimerk llä.

Osoitettani saa käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin.

ittely on

‘iaan

Lemn

Taita täytetty tilauskortti siten, Maksan luottokortilla: että Suomen Luonnonsuojelun Tuen Kun perhe □ OK, □ VISA, □ EUROCARD/MASTERCARD osoiteosa jää näkyviin. Sulje kortti eläin, aiki teippaamalla tai nitomalla. Posti ettei eläin Luottokortin numero l_ l_ J _ J _ l l_ l _ l_ l _ l l_ l_ l_ J _ l I I I I I maksu on maksettu puolestasi. Edes kont Luottokorttiasiakkaan henkilötunnus I l_l_L_L_l_J - 1 I I I I antaa repii kissaa tak Luottokortin voimassaoloaika_____________ pikkulapsi Tilaajan allekirjoitus______________________________________ että ” se o rä” , siitä hunpalveli lasta, mik. lapsen ja 1U U 11U 1 nvv/aau o n i kehittym isiJ. lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookmispäivän haasteista ja toimia koko Varsin yleinen on harhaluulo, että kaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie planeetan elämän säilyttämiseksi. □ pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt läimet ovat siinä määrin hentoluisia, tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. että tahattoman vahingoittamisen riski Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään Teksti ja valokuvat: olisi liian suuri. hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat koHelena Tengvall

Maksan luottokortilla: □ OK, □ VISA, □ EUROCARD/MASTERCARD Luottokortin numero l__l__l_l__l I I I I I I I J J

Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

I I I IJ J

Taita täytetty tilauskortti siten, eläinten että Suomen Luonnonsuojelun Tuen hmisille: osoiteosa jää näkyviin. Sulje kortti :uoleman teippaamalla tai nitomalla. Posti lemmikmaksu on maksettu puolestasi.

Luottokorttiasiakkaan henkilötunnus I I I I _ l_ l _ l - 1 I I I I

KIITOS TILAUKSESTASI!

y h t f f n k ä

Luottokortin voimassaoloaika_____________ Tilaajan allekirjoitus______________________________________

i K o iria k in

te u ra s te ta a n

KIITOS TILAUKSESTASI!

usein ns. ;sti kehi tä kulkutys koko man suua, ne tapsti yhteieita.

t u r k ik s i k s i

e p ä in h im illis in m e n e te lm in . T a v a llin e n n ä k y m ä U k r a i n a s s a : j ä t e a s t i a s s a lo ju u k o ir ie n r a a t o j a , m y y n tip ö y d ä llä o v a t s iis tis s ä r iv is s ä n iid e n t u r k i t .

A N IM A LIA 4/1994

Teippaa tai nido tästä yhdellä niitillä Suom en Luonnonsuojelun Tuki O y maksaa tilausten postimaksun. Voit halutessasi tukea S u o m en luonnonsuojeluliittoa liimaamalla tähän 2,80 mk:n postimerkin.

Tilaa Luontokuvaston tuotteita ja tue Suomen luonnon suojeluliiton toimintaa! • Tilaamalla kuvaston laadukkaita tuotteita tuet mm. uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelua, vaihtoehtoista energialähteiden kehittämistä sekä kierrätys- ja kompostointineuvontaa. • Kun valitset Ketotuote-merkillä varustetun tuotteen, tuet Suomen Iuonnonsuojelu Ii iton Ketoprojektia

vanhcm m a

Sen sijaa että eläinsu nyt ilmi, ett lunut eläinl

set eivät ki> tarvittaessa aan, pitämi tävä kärsi’ mästi, milt Kun lap: teitä jaotta käsissään; teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvix

Lemn

Jos osallistut vain kilpailuun, liimaa tähän 2,80 m k.n posti merkki.

Ketopäiväki rja Nyt 38,- (norm. 65,-) Kirjoita ajatuksesi sinikellokansiin. Samalla tuet Suomen luonnon suojeluliiton ketoprojektia. Til.nro 82

Suomen Luonnonsuojelun Tuki O y

01003 VANTAA

Heikki YVillamo Tintti jaTiiteri Nyt 58,- (norm. 70,-) Tästä alkaa Tuohimetsän tarinat. Tarina seuraa töyhtötiaisparin elämää. Sid. 48 sivua. Valokuvasatu. Til.nro 83

• Kiitos tuestasi! j

Heikki YVillamo Käpytalvi Nyt 58,(norm. 70,- ) Tinttin ja Tiiterin tarina jat kuu. Miten he selviävät pakkastalvesta? Valokuvasatu. Sid. 48 sivua. Til.nro 84

Taita

Juha Taskisen norppataulu

Hannu Hautala ja Jukka Parkkinen, Oravanpoika Nyt 24,- (norm. 36,-) Oravanpoika kokee paljon uutta ja jännittävää! Sid. 56 sivua. Til.nro 85

Lahjatarjoushinta nyt vain 1 380,- (norm. 2 500,-) Tilaa nyt Juha Taskisen hieno j norppataulu ikimuistoiseksi lahjaksi tai omalle seinälle. Taulun kuva on valittu vuo den 1985 Luontokuvaksi. Taulu on kehystetty ja signee rattu ja sitä on olemassa vain 149 numeroitua kappaletta. Taulun koko on 500 x 600 mm. Til.nro 79

Kun perhe eläin, aikt ettei eläin Edes kont antaa repii kissaa tak pikkulapsi että ” se o rä” , siitä hunpalveli lasta, mik; lapsen ja | kehittymisiä iisi<r niyuiiciiiiiiin. Varsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

ALE

Joulukortit Muista ystäviäsi koti- ja ulkomailla upeilla luontoaiheisilla kaksiosaisilla joulukorteilla. Huippuedullisesti! Hinta vain 40,-/10 kpl Til.nro 80 Hinta vain 140,-/50 kpl Til.nro 81

VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200/13

• Ellet ole vielä Suomen luonnonsuojelulii ton jäsen, tule mukaan. Voit liittyä jäseneksi tällä lomakkeella ja saat 10 % alennuksen jo nyt tilaamistasi tuotteista.

Jos vanhem selle on ket rakas siinäl eläimistä. I.

Erikoistarjouksia, alennukset jopa 5 0 % !

Hannu Hautala ja Juklta Parkkinen, Tikan paja Nyt 48,- (norm. 67,-) Viehättävä lorukokoelma kotoisista tikkalinnuistamme. Osana tarinaa mainiot luontokuvat. Sid. 34 sivua. Til.nro 86 Lassi Kujala, Kurki Nyt 138,-(norm. 160,-) Luontokuvaaja Lassi Kuja lan loistavat valokuvat ja lämpimät tekstit kurkien elämästä. Sid. 123 sivua. Til.nro 87 Markku Lappalainen, Nils Söderman, Linturetkellä Nyt 58,- (norm. 119,-) Lähde antoisalle linturetkelle Suomen lintujen pariin! Sid. 104 sivua. Til.nro 88 Antti Leinonen Peurasalolla Nyt 68,- (norm. 114,-) Tutustu jäljellä oleviin luonnonmetsiimme ja niiden eläimiin. Sid. 128 sivua. Til.nro 89

Vuodenajat -luontojulisteet Nyt 130,- (norm. 280,-) Kahdeksan julisteen upea sarja Suomen luonnosta eri vuodenaikoina. Koko 70 x 100 cm. Til.nro 90 Ministeri Pertti Salolaisen luontokuvat Nyt 50,- (norm. 125,-) Viiden julisteen sarja Eri kokoja Til.nro 91 19

Teippaa tai nido tästä yhdellä niitillä a c r v r jn . y a

iiiy sjz

v a p e n k a , s » a u u jjiiY J v u ir n r ii 3 c . c n l a u n a i -

iiia iiu w iiia u u u v ^ i

lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie läimet ovat siinä määrin hentoluisia, että tahattoman vahingoittamisen riski olisi liian suuri.

mispäivän haasteista ja toimia koko planeetan elämän säilyttämiseksi. □

n u tr

Teksti ja valokuvat: Helena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

Koiriakin teurastetaan turkiksiksi epäinhimillisin menetelmin. Tavallinen näkymä Ukrainassa: jäteastiassa lojuu koirien raatoja, myyntipöydällä ovat siistissä rivissä niiden turkit. A N IM A LIA 4/1994

sa.

ittely on n.

'¡aan eläinten ihmisille: :uoleman lemmikusein ns. esti kehiaa kulkutys koko man suua, ne tapsti yhteieita.

Piristystä kotiin! Siili-patakinnas Hinta 38,Kotimainen ja helposti pestävä. Siilikuvio käsin painettu. Luonnonvalkoinen, kuvio punainen, sininen tai vihreä. Til.nro 101

Lehtiskä Hinta 178,Säilytä keräyspaperi siististi ja niputa ne näppäräs ti paperipinon alta kulkevalla narulla. Lehtiskä toi mitetaan 5 osana ja se on helppo koota. Mukana riittoisa kerä paperinaurua. Koko 33 x 44 x 40 cm. Til.nro 111

Siili-patalappu Hinta 28,Samaa hauskaa siili-sarjaa kuin patakintaat. Luonnonvalkoinen, kuvio punainen, sininen tai vihreä. Til.nro 102

Kerää kasveja ja opi tunnistamaan niitä.

Siili-esiliina Hinta 78,Hyvin suojaava keittiöessu. Luonnovalkoinen. Kuvio punainen, sininen tai vihreä. Til.nro 103

Kasvien kerääminen on hauskaa ja hyödyllistä. Kauneimmista kasveistasi voit tehdä vaikkapa tau lun. Tilaa kaikki tarvikkeet harrastukseesi Luontokuvastosta.

Siili-keittiösetti Hinta 138,Patakinnas, patalappu ja esiliina. Til.nro 104

Jo s vanhem se lle o n k e t r a k a s s iin ä l

(¡¡¡¡¡¡Jn!

Kätevä teline keräyspaperille

Kasviprässi Hinta 240,fi^fcen kelaprässi, jossa vahva tukki ja teiaksiset tapit. Prässäysala 30 x 42 cm. Til.nro 112 idfl

e l ä im is tä . L vanhem m a

115

S en s ija a e t t ä e lä in s u n y t ilm i, e tt l u n u t e lä in l

set eivät ki tarvittaessa aan, pitämi tävä kärsi' mästi, milt Kun lap: teitä jaotta käsissään; 1 teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi\

juustomuotti Hinta 88,Perinteisen kotijuuston valmistukseen. Kahden litran juustomuotti on valmistettu koivusta. Mukana kotijuusto-ohje Til.nro 105

K ie r r ä ty s -

pahvia!

Kasvipaperit ja nimilaput Hinta 95,Molempia 50 kpl Til.nro 113

Norppa-astiat Arabian laatua Norppa-kulho Hinta 55,Til.nro 108

Imuhuopa Hinta 50,1 Q_ka p p a le tta

♦

° 114

Kasvinkerääjän tarvikepaketti Hinta 390,Saat kasviprässin, -pape rit, imuhuovat, nimilaput ja kasviston kannet myös pakettina. Til.nro 116

sa .

ittely on n.

'¡aan

Lemit Luontopuodin hunaja 900 g Kun perhe Hinta 55,eläin, aiki Aitoa, kotimaista monikukkaettei eläin hunajaa, jolla maustat teen, letut Edes kont ja pannarin. Purkki kierrätyslasia. antaa repii Til.nro 106 kissaa tak * pikkulapse Puinen hunajalusikka että ” se o Hinta 19,rä” , siitä Til.nro 107 hunpalveh 20 lasta, mik; lapsen ja vapcmeessa un piiuiuiiiiinsccii launaikehittymisiä luyoueuunui. lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookVarsin yleinen on harhaluulo, että kaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt läimet ovat siinä määrin hentoluisia, tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. että tahattoman vahingoittamisen riski Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään olisi liian suuri. hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

Kasviston kannet Hinta 48,Siistit harmaat kannet lujaa kierrätyspahvia. Til.nro 115

Norppa-muki Hinta 49,Til.nro 109 Muki ja kulho settinä Hinta 96,Til.nro 110

Kotiin tai lahjaksi 11 l e i n u u n i .m j u u c i

& c iv i ^ i y a

u iy u »

Puinen lintulauta Hinta 65,Kaunis lintulauta pikkulinnuille. Hanki omalle pihalle, mökille tai lahjaksi tuttaville. Ripustettava lintulauta on rakennettu niin, etteivät muut nälkäiset pääse viemään pikkulintujen ruokaa. Kun linnut syövät, on hauska tarkkailla Suomessa talvehtivien pikkulintujen käyttäytymistä. Til.nro 117 ^

mi (90)

876 9100

eläinten ihmisille: cuoleman lemmikusein ns. esti kehiaa kulkutys koko man suua, ne tapsti yhteieita.

n u u -

mispäivän haasteista ja toimia koko planeetan elämän säilyttämiseksi. □

K o iria k in

te u ra s te ta a n

t u r k ik s i k s i

e p ä in h im illis in m e n e te lm in . T a v a llin e n

Teksti ja valokuvat: Helena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

n ä k y m ä U k r a i n a s s a : j ä t e a s t i a s s a lo ju u k o ir ie n

r a a to ja ,

m y y n tip ö v d ä llä

ovat

s iis tis s ä r iv is s ä n iid e n t u r k i t .

A N IM A LIA 4/1994

Kukkiva maa -kahvikuppisetti

Hanki kerralla kunnon retkikeitin ja retkihuopa.

Keräilysarja. Kerää koko arvokas sarja: saat kuukauden välein uuden kau niin kuppisetin. Halutessasi voit tilata useamman kuppisetin kerralla. Lisä tietoja saat soittamalla asiakaspalveluumme (90) 876 9100. Voit lopettaa keräämisen m illoin vain ilmoittamalla siitä asiakaspalveluumme. Arabian kaunista settiä koristavat taiteilija Katriina Viljamaa-Rissasen ketokukat.

L.E.O. -retkikeitin Hinta 248,Nykyaikaisen retkeilijän ja luonnonsuojelijan kei tin, joka toim ii kaikissa olosuhteissa. Ei tarvitse happea. Keitä puurot, keitot, liha ja höyrytä kasvik set vaivattomasti. Teho 28 vvattia, paino vain 600 g ja tilantarve 25 x 11 cm. Sisältää kolme litraa L.E.O.-geeliä. Yhdellä litralla pidät keitintä lämpimänä 100 tuntia. Til.nro 118 L.E.O.-geeli erik Hinta 23,-/pullo^ Til.nro 119

Jo valmiina olevat aiheet: Peurankello Aho-orvokki Hiirenvirna Ketoneilikka Kissankäpälä Mäkitervakko

Uudet aiheet: Nurmirölli Orjanruusu Puna-apila Keto-orvokki Kissankello Nurmitädyke

Kukkiva maa -setti: kahvikuppi, aluslautanen ja leipälautanen. Hinta 192,Til.nro 123

Jo s vanheni se lle o n k e t r a k a s s iin ä l e lä im is tä . L vanhem m ai S en s ija a e t t ä e lä in s u n y t ilm i. e tt l u n u t e lä in !

set eivät kii tarvittaessa aan, pitämä tävä kärsi' mästi, milt Kun lap: teitä jaotta käsissään <1 teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi\

Lemn

Retki- ja varahuopa Hinta 220,Kätevä, isokokoinen peite, joka säilyy siistinä ja kulkee mukavasti omassa Norppa-säilytyspussissa. _________________

Avaimenperä ja hihamerkki Norppa-hihamerkki Hinta 15,' Suomen luonnonsuojeluliiton Tue Suom en kankainen hihamerkki. ■ tila a om ia luontoa, w Til.nro 121

Pullon Henki Hinta 35,Suomalainen Pullon Henki muodostuu keraamisesta korkista ja sydänlangasta, joka on aitoa luonnonkuitua. Valitse pullo, johon korkki sopii. Täytä ensimmäisellä käyttökerralla pullo lamppuöljyllä aivan korkin alapin taan asti. Anna lamppuöljyn imeytyä sydänlankaan riittävän kauan. Näin saat kau niin liekin. Palaa tuhansia tunteja. Til.nro 124

i EJV

m. Kun perhe eläin, aiki ettei eläin Edes kont antaa repiä Norppa-avaimenperä Hinta 15,kissaa tak Suomen luonnonsuojeluliiton pikkulapst S M nahkainen avaimenperä. että ” se o Til.nro 122 rä” , siitä hunpalveli 22 lasta, mik. lapsen ja n i a i i u u i u M i u u c H a c i v l y i y a iiij r u a i i u u vaperueessa on piKKUimmsccn launaikehittymistä myoneimiim. lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookmispäivän haasteista ja toimia koko Varsin yleinen on harhaluulo, että kaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie planeetan elämän säilyttämiseksi. □ pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt läimet ovat siinä määrin hentoluisia, tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. että tahattoman vahingoittamisen riski Teksti ja valokuvat: Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään Helena Tengvall olisi liian suuri. hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat koPiirrokset: Taina Tengvall

Norppa-merKKi.

876 9100

A N IM A LIA 4/1994

Tilaa ja kasvata itse! Amaryllis on talven kukka. Jättiläiskukan puhkeami nen talvipimeiden aikaan on sen verran suuri ihme, että kasvin elinvoimasta on tullut vahva erotiikan symboli. Nimensä kukka on saanut roomalaiselta Vergiliukselta, joka ihasteli runossaan Amaryllisnimistä ihanaa paimentyttöä. Amarylliksen sipulit Hinta 59,-/2 kpl Pussissa punai nen ja puna valkoinen amaryllis Til nro 125

ittely on n.

■¡aan eläinten ihmisille: cuoleman lemmikusein ns. esti kehiaa kulkutys koko man suua, ne tapsti yhteiieita.

K o iria k in te u ra s te ta a n t u r k ik s i k s i e p ä in h im illis in m e n e te lm in . T a v a llin e n n ä k y m ä U k r a i n a s s a : j ä t e a s t i a s s a lo ju u k o ir ie n

ra a to ja ,

m y y n tip ö y d ä llä

ovat

s iis tis s ä r iv is s ä n iid e n t u r k i t .

A N IM A LIA 4/1994

Puhutteleva luontokertomus sanoin ja kuvin!

KAAKKURIN HUUTO on juhlakirja, jonka Suom en Luonnonsuoje lun Tuki on k ustantanut 20-vuotissyntym äpäivänsä

Heikki VVillamo Kaakkurin huuto Hinta 178,Upea, kuvitettu luontoteos, joka perustuu Heikki VVillamon vaelteluun metsissä ja soilla. Hän on tarkkaillut kolme vuosikym mentä itselleen rakkaaksi tullutta Kaakkurilampea. Kirjassaan hän kertoo muutoksista, joita ihminen on saanut luonnossa aikaan. Kaakkurilampi on käynyt ahtaaksi asukeil leen kaakkureille, noille suurille ja upeille linnuille. Vaeltelunsa aikana Heikki VVillamo kohtaa 'koko metsän' soineen ja puroineen. M illoin vastaan tulee hirvi, m illoin teräväkatseinen haukka tai utelias ketunpoikanen. 80 ainutlaatuista kuvaa. Til.nro 126

Ira i n n i i l / c !

Kirjoja luonnosta ja luonnon puolesta.

Heikki VVillamo Viljami Vaivaishiiri Hinta 78,Viljami on pikkuinen vai vaishiiri, jota vaivaa hei nänuha eikä se tahdo oikein löytää pesäpaikkaa. Viljami on myös uhkarohkea ja siksi altis joutumaan hurjiin seik kailuihin. Heikki VVillamo on tunnettu luonnonvaloku vaaja. Siksi tämä kiehtova satu on kuvitettu poikkeuk sellisen loisteliain valoku vin. Til.nro 134

Luonnon lääkeopas Hinta 125,Laajin Suomessa jul kaistu teos luonnon lääkkeistä. Lue rohdoksista, vitamii neista, hivenaineista ja erityisvalmisteista. WSOY, nid. 357 sivua. Til.nro 129

mPÄMSTMSUOJEUM HAIJjprtP J# lAMSAADAHTO

Suomen kasvit KitUamt« »a\l*r

Thr Hunhh ETura

Jo s vanhem se lle o n keli r a k a s s iin ä ! e lä im is tä . L vanhem m ai S en s ija a e t t ä e lä in s u n y t ilm i, e tt l u n u t e lä in l

set eivät kii tarvittaessa aan, pitämi tävä kärsi' mästi, milt Kun lap: teitä jaotta käsissään; teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi\

Lemn

UNTVVISA

B IO V ISA

•«pali liiMitta ja liatikarrastikmta

T ie to k e a tp e li b ia la g ia tta ja ■ a a a littf a tla

Luontoaiheiset tietokonepelit opettavat hauskasti uutta.

\ e lja vuodenaikaa

Y li 2 M I k v t j a u l i c l i i a i s l i . k a t t e i s t a , b ia la g ia s la . S a a a e s ta ja a a a i la a s t a .

Biovisa Hinta 138,Tuhat ja yksi kysymystä biologiasta ja maantiedosta. Pelaaja voi valita eri kysymysryhmistä. Useita pelitapoja: peruspeli, jokeri ja uhkapeli. Pelaa ja opi lisää luonnosta. Peleistä saatavis sa myös oppilaitosversiot. Sopii pe ruskoululaisista isovanhempiin. Til.nro 127

Kun perhe eläin, aiki ettei eläin Sekä Biovisa että Lintuvisa on kehi Edes kont tetty DOS-mikrotietokoneille. Pelejä antaa repii voi pelata yhdestä viiteen osallistu kissaa tak jaa. Kysymykset vaihtelevat helpois pikkulapsi ta vaikeisiin. Pelit on suunnitellut että ” se o Antti Tanskanen. Peliohjeet mukana. rä” , siitä hunpalveli lasta, mik lapsen ja v a p e r n e e s s a o n p iR K u n iim s e e n la u n a ikehittymistä myonemmin. lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookVarsin yleinen on harhaluulo, että kaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt läimet ovat siinä määrin hentoluisia, tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. että tahattoman vahingoittamisen riski Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään olisi liian suuri. hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

Lintuvisa Hinta 138,Tuhat ja yksi kysymystä linnuista ja lintu harrastuksesta. Ohjelma arpoo kysymyksiä, mutta voit valita, m illai sia kysymyksiä m illoinkin saat. Usei ta pelitapoja: peruspeli, jokeri ja uh kapeli. Lintuharrastajan toivelahja! Til.nro 128

iiicuiuuiiibuuuci selviytyä niyus liuumispäivän haasteista ja toimia koko planeetan elämän säilyttämiseksi. □ Teksti ja valokuvat: Helena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

Uusi ympäristönsuojelun hal linto ja lainsäädäntö Hinta 220,A j^cohtainen ympäristöa^Bhetokirja. Mukana Eu roopan yhdentymisen vaiku tuksia ympäristökysymyksiin. Nid. 357 sivua. Til.nro 130

Niilo Lounamaa Suomen kasvit Hinta 535,1 200 Suomen luonnonva raista kasvia värivalokuvina kasvupaikka- ja levinneisyystiedoilla varustettuna. Erin omainen kasvien tunnistamisopas, joka kuuluu kodin kirjastoon ja mökille. Sid. 340 sivua. Suuri koko 30 x 21 cm. Til.nro 132

Neljä vuodenaikaa, havain noijan päiväkirja Hinta 65,Apuväline sinulle, kun haluat seurata ja tehdä muistiin panoja luonnosta, elinympä ristöstäsi ja tapahtumista maailmalla. Sid. Til.nro 131

Toim. Arto Kurtto Luonnonkasvit Hinta 152,Suuri maastokäsikirja, joka kokonsa puolesta sopii mu kaan luontoretkille. Yli 1 500 kasvin lajinkuvaukset ja tar kat piirrokset. Sid. 471 sivua. Til.nro 133

sa.

Lars Klintingin lasten luontokirjat tutustuttavat eloisas ti ja hauskasti luonnon ihmeisiin. Ensimmäinen eläinoppaani Hinta 68,Opettaa tunnistamaan eläimiä ja niiden elinta poja. Til.nro 135 Ensimmäinen lintukirjani Hinta 68,Esittelee 40 Suomen yleisintä lintua. Til.nro 136

Ensimmäinen hyönteiskirjani Hinta 68,Sata Suomessa esiintyvää hyönteislajia! Til.nro 137 Ensimmäinen puukirjani Hinta 68,Tutustukaa metsän ja puiston puihin. Til.nro 138

ittely on n.

iaan eläinten ihmisille: vuoleman i lemmikusein ns. esti kehiaa kulkutys koko man suula, ne tap:sti yhteiieita.

K o iria k in te u ra s te ta a n t u r k ik s i k s i e p ä in h im illis in m e n e te lm in . T a v a llin e n n ä k y m ä U k r a i n a s s a : j ä t e a s t i a s s a lo ju u k o ir ie n

ra a to ja ,

m y y n t i p ö y d ä llä

A N IM A LIA 4/1994

ovat

M uista läheisiä ja ystäviä kirjeellä. Valitse tästä paperit, kuoret ja kirjeensulkijamerkit. Ketopaperikko Hinta 58,10 kukka-aiheista C5-kuorta ja 20 A4-kirjepaperiarkkia kauniissa kartonkisessa paperikossa. Kauniit kuva-aiheet ovat taiteilija Pirkko JuvonenValtosen suunnittelemat. Til.nro 139 V '

' v.-

NYT KAUPANPÄÄLLE

V v

arkki Ketokukka', kirjeensulkijamerkkejä. 4 Arkissa on 6 erilaista aihetta, yht. 24 kpl.

r 4

% >^ -e

A R V 0 15,Ketokukka-kirjeensulkijamerkit saat myös erikseen. Hinta 15,Til.nro 140

Jos vanhem selle on keh rakas siinäl eläimistä. L vanhemma Sen sijaa että eläinsu nyt ilmi, ett lunut eläinl

set eivät ki tarvittaess; aan, pitäm; tävä kärsi' mästi, milt Kun lap teitä jaotta käsissään; teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi'

Leirin

Perhonen-k irjesetti Hinta 25,A4-kokoinen uusiopaperi lehtiö ja 20 C6-kirjekuorta. Til.nro 141 Pöllö-kirjesetti Hinta 20,A5-kokoinen uusiopaperi lehtiö ja 20 C6-kirjekuorta. Til.nro 142

143

t a

Luentokansio uusiopahvia Hinta 24,TiLnro 147

(outsen-kopiopaperi Hinta 32,1 riisi/500 arkkia Til.nro 148

Kirjekuoret Uusiopaperisia kirje- C4 kuoria 20 kappaleen Hinta 18,pakkauksessa. Til.nro 149

C5 Hinta 9,Til.nro 150

C6 Hinta 7,Til.nro 151

(9 0 )

876 9100

sa.

Norppa-tarramerkh Hinta 20,Kaksi arkkia Norppa-kirjeensulkijamerkkejä,* värit sininen ja vihreä. Molemmissa arkeissa on 16 tarraa. Til.nro 144

^ B P B B S B

Hauskat "oksakynät" ovat mukavaa vaihtelua muovikynille. Kuulakärkikynä Hinta 18,Til.nro 145

UUTUUS 146

U usiopaperia kotiin ja konttoriin.

Perhonen-kirjeensulkijamerkit Hinta 10,Värikkäissä merkeissä on kuvaaiheena perhoset. 35 merkkiä arkissa. Til.nro 143

2 B P U H S B ■ ■ P B B M

Kun perhe eläin, aiki ettei eläin Edes kont antaa repii kissaa tak pikkulapsi että ” se o 144 rä” , siitä hunpalvel 26 lasta, mik lapsen ja kehittymistä myonemnim. Varsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

J •\

145

vapeuieessa on pnuvumiiiisccii launailisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie läimet ovat siinä määrin hentoluisia, että tahattoman vahingoittamisen riski olisi liian suuri.

Lyijykynä Hinta 18,Til.nro 146

5 C lV T \ nyuu mispäivän haasteista ja toimia koko planeetan elämän säilyttämiseksi. □

ittely on n.

riaan

Selkeä puhelinmuistio Oiva Puhelinmuistio lii H ¡3 ! Hinta 36,Selkeä puhelinmuistio, jossa kauniit, luontoaiheiset kannet. Koko 10,5 x 17,5 cm. TiLnro 152

Kauniita eläin- ja kukkakortteia! Ketokortti Hinta 30,-/6 kpl Ketoprojektiin kuu luvan kauniin kukkakortin on suunni tellut taiteilija Pirkko Juvonen-Valtonen. 6 samanlaista korttia Til.nro 153

Ketokukkakorth Hinta 40,-/10 kpl Lähettämällä ketokukkakortteja tuet ketoprojektia. Til.nro 154

Eläinkortit Hinta 40,-/10 kpl (norm. 50,-) Tuttuja suosikkieläimiä kauniina korttei na. Pakkauksessa 10 erilaista korttia. Til.nro 155

eläinten ihmisille: ■cuoleman i lemmikusein ns. esti kehiaa kulkuitys koko iman suu ta, ne tap:sti yhteiteita.

ll ia il U U l l l ^ U U U C l

Teksti ja valokuvat: Helena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

Norppa-pehmo osta Norppa Hinta 68,Pehmeä, valkoinen norppa on tevetullut tuliainen, lahja ja maskotti niin pikkuväelle kuin isommillekin luon nonystäville. Tilaa useita ja ilahduta saajia. Pituus 34 cm. Til.nro 156

Jos vanherr selle on ket rakas siinä! eläimistä. L vanhemma Sen sijaa että eläinst nyt ilmi. ett lunut eläini

set eivät ki tarvittaess. aan. pitäm; tävä kärsi mästi, mill Kun lap teitä jaotta käsissään; teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi'

Lemn

Hauskaa ja kehittävää puuhaa lapsil,K

Leijona Hinta 78,-

Uutuus, josta moni lapsi saa mukavan kave rin ja unilelun. Leijona voidaan pestä käsin. Korkeus 26 cm.

Eläinlotto Hinta 42,Kutsuu mukaan lapset kol mivuotiaasta ylöspäin. Pelissä voi olla mukana 24 osallistujaa. Til.nro 162

Luonto-muistipeli Hinta 52,Haasta lapset peliin! Lapset muistavat hyvin, entä sinä? Til.nro 163

Vuodenajat-muistipeli Hinta 29,Tuleeko talvi vai syksy ensin? Pelaten vuodenajat tutuiksi. Til.nro 164

Nuppipalapeli Hinta 36,Pienen lapsen ensimmäinen palapeli. Nuppien ansiosta paloihin on helppo tarttua. Hauskojen eläinhahmojen parissa erilaiset muodot ja koot alkavat hahmottua. Til.nro 165

Sovittelulaatikko Hinta 75,Anna lapselle oi valtamisen iloa! Korkealaatuinen tuote. Puinen laa tikko ja neljä eri muotoista sovittelupalikkaa. Til.nro 158

Til.nro 157

Eläindomino Hinta 29,Kuka tuntee lehmän, pöllön tai ketun? Til.nro 161

;sa. Otto Karhunen Hinta 275,Muhkea ja rakastettava Otto on kuin paras ystävä, jota on mukava rutistaa ja pitää hyvänä. Tilaa pienelle ystävällesi tai vaikka itsellesi iso ja pehmoinen Otto. Pituus kuonosta häntään 85 cm. Til.nro 159

Kun perhe eläin, aiki ettei eläin Edes kont antaa repii kissaa tak pikkulapsi että ” se o rä” , siitä » (90) hunpalvek lasta, mik lapsen ja kehittymisiä liiy u iic iiu in n . Varsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

ittely on n. Aakkospalikat Hinta 48,Viisitoista puista aakkospalikkaa, joilla lapsi oppii leikkien niin kirjaimet kuin numerotkin. Til.nro 160

riaan

Turvalliset värit pikkuväelle Hinta 58,- (norm. 75,-) Kaunis puinen hevosaiheinen seinäkoriste hevosten ystäville lastenhuonee seen, keittiöön tai eteiseen. Til.nro 166

W 876 9100

il piivfJ lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie läimet ovat siinä määrin hentoluisia, että tahattoman vahingoittamisen riski olisi liian suuri.

in a iiu u iiia u u u c i » c iv i jv y a

in ^ u »

Mehiläisvahaliidut Hinta 49,Myrkyttömät liidut voit an taa kaikkein pienimmällekin piirtäjälle. Kahdeksan kirkasta väriä Til.nro 167

( wa^ä™!£rben FartosorHtnen»

eläinten ihmisille: vuoleman i lemmikusein ns. esti kehiaa kulkuitys koko >man suula, ne tap:sti yhteileita.

nuu-

mispäivän haasteista ja toimia koko planeetan elämän säilyttämiseksi. □

Teksti ja valokuvat: Helena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

’

Kynttilän valo juhlistaa pyhät . . 1 ' ja kaunistaa kattaukset ,

« n s

Tilaa nyt kauniit kynttilät Luontokuvastosta. Kynttilä on myös m ukava ystävänlahja ja tuliainen. Kasviaiheiset talvikynttilät Käsin valmistettuja Hiisiön kynttiläpajan tuotteita, jot ka on suunnitellut taiteilija Iina Helander. 100 % parafiinia. Koristeina aitoja kasveja. Iso, suorakulmainen kasvikynttilä Hinta 65,Korkeus 16 cm Til.nro 192

Josvanhen selle on ke rakas siinä eläimistä. I vanhemma Sen sijas että eläinsi nyt ilmi, et lunut eläin

set eivät ki tarvittaess aan, pitäm tävä kärsi mästi, mil Kun lap teitä jaotti käsissään teeseen eläinsuhde että lapsi n vana huvi’

Lemn

Tilaa kaunis, siro ketoprojektin koru lahjaksi tai itsellesi! Ketoprojektin omat, kotimaiset luontoaiheiset korut ovat hopeaa tai kullattua hopeaa. Korut ovat kauniita lahjoja vuoden ympäri joulusta lakkiaisiin. Merkitse tilauksesi yhteyteen, otatko korun kullattuna vai hopeisena.

Omenakynttilät Juhavan käsintehtyjä omenakynttilöitä on kahta kokoa. Tilaa isoja ja pieniä ja tee kaunis asetelma.

Rintakorut Hinta hopeisena 65,ja kullattuna 75,Norppa Til.nro174 Siili Til.nro175 Pääskynen Til.nro 176 Perhonen Til.nro 177 Leinikki Til.nro 178

Iso omena Hinta 42,Til.nro 195

Pienet omenat Hinta 42,/3 kpl Til.nro 196

Iloa

Lintuaiheiset savikaulakorut Hinta 55,Punatulkku Til.nro 180 Sinitiainen Til.nro 181 Tilhi Til.nro 182 Pyrstötiainen Til.nro 183 Pöllö Til.nro 184 Lintuaiheiset savikorvakorut Riekko Til.nro 185 Hinta 49,-/yksi kappale Hinta 98,-/pari Punatulkku Til.nro 186 Sinitiainen Til.nro 187 Tilhi Til.nro 188 Pyrstötiainen Til.nro 189 Pöllö Til.nro 190 Riekko Til.nro 191 Savikorujen suunnittelija on taiteilija Paula Pärnänen.

iltoihinjakau

liil

Lasikorvakorut Hinta 45,-/pari Lilja-aiheiset korut on suunnitellut taiteilija Pekka Jauhiainen. Merkitse väri tilatessasi. Opaali, musta, vihreä, merensinmen Til.nro 179

Kun perhe eläin, aiki ettei eläin Edes kont antaa repii kissaa tak pikkulapsi että ” se o rä” , siitä hunpalveli 30 lasta, mik lapsen ja kehittymisiä myuiieiiuiuu. Varsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

Kaulakorut Hinta hopeisena 85,ja kullattuna 95,Norppa Til.nro168 Siili Til.nro169 Pääskynen Til.nro170 Perhonen Til.nro171 Korvakorut Hinta hopeisena 125,ja kullattuna 145,Norppa Til.nro172 Siili Til.nro173

netittä kotiisi

► » f»

» »

H unajan tuoksua

Mehiläisvahakynttilät Hinta 48,-/4 kpl:n sarja Käsintehdyt, kauniit kynt tilät antavat pehmeän ja rauhoittavan hunajantuoksun. Til.nro 197

e-i

* l

♦

M (

♦ I

« »

Antiikkitervakynttilät Juhavan kotimaiset, käsintehdyt tervakynttilät 100 % steariinia. Värit: vihreä, punai nen, ruskea ja lila. Mainitse värit tila tessasi. Hinta, isot 23,/2 kpl, 30 cm Til.nro 198 Hinta, pienet 19,/2 kpl, 22 cm Til.nro 199 31

vaperneessa on pnsKuiiiiiuseeii raunailisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie läimet ovat siinä määrin hentoluisia, että tahattoman vahingoittamisen riski olisi liian suuri.

manuoiusuuuei selviytyä myös nuomispäivän haasteista ja toimia koko planeetan elämän säilyttämiseksi. □ Teksti ja valokuvat: Helena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

■

riaan eläinten ihmisille: kuoleman i lemmikusein ns. esti kehiaa kulkuitys koko »man suu ta, ne tap:sti yhteileita.

:ittely on n.

*T<

Ét. 21

PetRespect - arvostusta kehitysmaiden lemmikeille T äm ä ju ttu sisältää jä rk y ttä viä kuvia ja kuvauksia lem mikkieläim iin kohdistuvista julm uuksista. Toivomme kui tenkin, että et hyppää näiden sivujen yli, sillä meillä on si nulle tärk eä viesti: Sinulla on nyt tilaisuus au ttaa. Voit olla m ukana pelastam assa k ärsi viä eläimiä Brasilian kaduilta tai Intian slum m eista. Lue rohkeasti eteenpäin, niin saat ^ ^ t i e t ä ä m iten.

Jos vanhei selle on ke rakas siini eläimistä, vanhemm; Sen sija että eläins nyt ilmi, el lunut eläir

Lemn

Luonnonkalenteri 1995 Luonnonkalenteri on seurassasi koko vuoden. Jokaisen kuukauden kohdal la on kaunis luontokuva ja ajankoh taista tietoa luonnontapah tumista.

Kalenterin koko on 37 x 28 cm. Mainitse tilatessasi, minkä kielisen kalenterin haluat. Luonnonkalenteri 1995 Hinta 68,Til.nro 200

Tee näin:

M ontako norp paa löydät kuvastosta?

Jos et tällä kertaa tilaa, mutta haluat voittaa oman norpan, palauta tilaus lomake 2,80 mk:n postimerkillä va rustettuna. Voit palauttaa kupongin myös lähimpään Luontokauppaan.

Tutustu kuvaston tuotteisiin ja tarjouksiin. Laske samalla, mon tako norppaa seikkailee kuvas ton sivuilla. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 20 Suo men Luonnonsuojelun Tuen uutuusnorppaa, arvo 68 mk. Norppa-arvontaan osallistu vat kaikki soitot, faksit ja palautetut tilauslomakkeet.

Kun perht eläin, aiki ettei eläin Edes kont antaa repi: kissaa tak pikkulapsi että ” se o rä” , siitä hunpalvel lasta, mik lapsen ja kehittymis... Varsin yleinen on harhaluulo, että pikkulapset väistämättä olisivat kyvyt tömiä kohtelemaan eläimiä asiallisesti. Jos vanhemmat ovat valmiit näkemään hiukan vaivaa, lapsen palkitsevat ko-

Kalenteriosuudessa on tilaa muistiin panoille. Luonnonkalenteri on pidet ty lahja ja sopii niin aikuisille kuin lapsillekin. Saatavana suomen-, ruot sin, viron-, englannin- ja saksankieli set kalenterit. Suomen- ja ruotsinkie lisessä versiossa on nimipäivät.

« u p v iu v v a a u

Kaksi arvontaa: 10 norppaa arvotaan -jo 15.12.94. 10 norppaa arvotaan 4.3.95. Norpan voit tietenkin myös tilata itsellesi. TO IM I JO TÄNÄÄN!

1. Tutustu Luontokuvastoon, valitse tuotteet ja täytä tilauslomake. ^ 2. Laske norpat ja merkitä tulos tilauslomakkee seen, sille varattuun ruutuun. 3. Irrota ja sulje tilaus lomake ja postita heti.

Voit myös soittaa tilauksesi

(90) 876 9100 tai faksata

(90) 876 6150 u n

p iiu v u iiiu u a L / U i l a u n a i -

lisesti suhtautuva koira, kissa tai kookkaanpuoleinen kani. Muut lemmikkie läimet ovat siinä määrin hentoluisia, että tahattoman vahingoittamisen riski olisi liian suuri.

inaiiuijiiisuuuci bciviyiya myös Huo mispäivän haasteista ja toimia koko planeetan elämän säilyttämiseksi. □

Teksti ja valokuvat: Helena Tengvall Piirrokset: Taina Tengvall A N IM A LIA 4/1994

Liian paljon lem m ikkejä GREY DIRECT / Kollprtnt Oy 1 0 ./9 4

set eivät k tarvittaess aan, pitärr tävä kärsi mästi, mil Kun lap teitä ja otti käsissään teeseen eläinsuhdi että lapsi r vana huvi

Sam aan aikaan kun länsimaissa lem mikkieläinten hoitoon panostetaan yhä enemmän aikaa ja rahaa, monissa maailman maissa ’ ’ ihmisen parhaat ys tävät” joutuvat edelleen uskomatto mien julmuuksien kohteeksi. Intiassa koiria tainnutetaan ja hauda taan elävältä. Etiopiassa taas koirille annetaan strykniinisyöttejä, mikä ai heuttaa pitkän ja erittäin tuskallisen kuolinkamppailun. Monissa Itä-Euroopan maissa koiria ja kissoja toimite taan koe-eläinlaitoksiin, joissa kivun lievitysmenetelmät ovat olemattomat. Joistain kissoista ja koirista tehdään turkisrukkasia, ja toisia taas syötetään turkiseläinten ruoaksi.

Liian suuret koira- ja kissapopulaatiot ovat syynä tähän lemmikkieläinten jär kyttävään kohtaloon. Koiria ja kissoja kasvatetaan usein ns. pentutehtaissa, joiden omistajat myyvät eläimiä kenel le tahansa. Erityisesti kehitys- ja Itä-

Brasiliassa kulkukoirat kokevat usein tuskallisen kuoleman painekammioissa.

Euroopan maissa, mutta myös länsi maissa, ongelmana ovat steriloimattomat, vapaasti kaduilla liikkuvat eläi met, jotka lisääntyvät valtavaa vauhtia. Liian suuret populaatiot aiheuttavat mm. terveysriskejä, mistä syystä pai kalliset viranomaiset monissa maissa pyydystävät kulkueläimiä ja tappavat niitä mahdollisimman halvoin keinoin.

Pääsääntöisesti eläinten käsittely on julmaa ja kuolema tuskallinen.

R ankkuri ei valitse uhriaan Rankkurien summittainen eläinten pyynti aiheuttaa tuskaa myös ihmisille: usein rankkurin autoon kohti kuoleman matkaa joutuu myös ihmisten lemmik kieläimiä. Saman kohtalon kokevat usein ns. yhteisökoirat, joita on erityisesti kehi tysmaissa. Ne voivat vaikuttaa kulkukoirilta, mutta niiden merkitys koko yhteisölle voi olla arvaamattoman suu ri. Niitä käytetään vahtikoirina, ne tap pavat tuhoeläimiä ja erityisesti yhtei sön lapsille ne ovat kumppaneita.

Koiriakin teurastetaan turkiksiksi epäinhimillisin menetelmin. Tavallinen näkymä Ukrainassa: jäteastiassa lojuu koirien raatoja, myyntipövdällä ovat siistissä rivissä niiden turkit. A N IM A LIA 4/1994

Pet Respect Suomessa Pet Respect -kampanja antaa länsimai

Wortt Society tor me Protection o< Animits

V astuuta lem m ikeistä kehitysm aissa ja ItäE uroopan maissa Pet Respect -kampanjan puitteissa W SPA eli Maailman eläinsuojeluliitto on selvittänyt lemmikkieläinten kohte lun epäkohtia Argentinasta Zanzibariin. Keniassa, jossa hallitus päätti myrkyttää tuhansia kissoja, W SPA pe lasti ne steriloiden, rokottaen ja etsien niille uuden kodin. Argentiinassa W SPA onnistui tai vuttelemaan hallituksen luopumaan äärimmäisen tuskallisen myrkyn käy töstä kulkukoirien tappamisessa. Intiassa rahoitetaan tutkimustyötä halpojen ja tehokkaiden sterilointimenetelmien kehittämiseksi. Monissa kehitysmaissa kulkueläinten talteenottajia ja viranomaisia kou lutetaan käyttämään inhimillisiä lope tusmenetelmiä, ja W SPA myös hank kii tarvittavat aineet ja välineet. Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa W SPA on auttanut eläinlääkäriklinikoiden perustamisessa. Ja kaikkialla Pet Respect levittää tie toa vastuullisesta suhtautumisesta seu raeläimiin.

sille eläinystäville mahdollisuuden auttaa lemmikkieläimiä maissa, joissa ei ole tehokkaita paikallisia eläinsuojelujärjestöjä, ei eläinsuojelulakeja eikä eläinlääkintähenkilökuntaa edistämäs sä eläinten hyvinvointia. Suomessa W SPA:n kampanjaa te kee tunnetuksi Animalia. Keräämme varoja W SPA:lle - kaikki rahallinen apu käytetään suoraan Pet Respect -toi mintaan. Esimerkiksi 100 m arkalla rokote taan kissapoikue. 200 m arkkaa kus tantaa ruoan ja eläinlääkintähuollon kokonaiselle koiranpentueelle. 2 000 m arkalla saadaan leikkauspöytä va rusteineen intialaiselle löytöeläinasemalle. Jokainen pieni summa on askel kohti tavoitteitamme. Vuoden 1995 aikana tulemme tehos tamaan Pet Respect -varainkeruuta toi mimalla mm. yhteistyössä Kennellii ton kanssa järjestäen yhteisen match show -tyyppisen koiranäyttelyn, jonka tuotto käytetään avustustoimintaan ke hitysmaissa. Haemme myös yrityssponsorointia kampanjalle. □ Teksti: Päivi Rosqvist K uvat: W SP A

Pet ÄespecM ahjoitukset tilille: PSP 800018-2105644

Animaliasta voi ostaa myös Pet Res pect -paitoja. Yksi koko (L). Hinta 120 mk.

P e t R e s p e c t - k a m p a n j a n tu lo illa in ti a la in e n B lu e C r o s s - j ä r j e s t ö v oi t o t e u t t a a l a a j a m i t t a i s t a l e m m ik k ie n s te r il o in ti o h j e l m a a .

E uroopan Neuvosto (EN) on yleiseurooppalainen elin, jo hon kuuluu 27 jäsen m aata. Se perustettiin alunperin käsitte lem ään ihm isoikeuskysym yk siä, m utta sen toim inta on laa jen tu n u t sittem m in myös kos kem aan eläim iä. EN toimii vii dellä eläinten pitoa ja käyttöä koskevalla alueella.

Euroopan Neuvoston eläinsuojelusopimukset

EN:n eläinten pitoa käsittelevät yleis sopimukset luovat perustan monen maan eläinsuojelusäännöksille. Mm. EU:n eläinten pitoa koskevat direktii vit seuraavat yleensä tarkasti EN:n so pimuksia. Usein sopimukset hyväksy tään jopa sellaisenaan. M yös Itä-Euroopan maat, jotka vapautumisensa jälkeen ovat liittyneet Euroopan Neuvostoon, ottavat mallia EN:n sopimuksista kansallisia eläinsuojelusäännöksiä laatiessaan. Ovatko EN:n säännökset sitten eläinsuojelun mallilakeja, kun ne muo dostavat perustan eurooppalaiselle eläinsuojelukäytännölle? Ei suinkaan, sillä niiden yleinen hyväksyttävyys johtuu päinvastoin siitä, että sopimuk set sisältävät lähes pelkkiä minimivaa timuksia. Mutta vaikka sopimukset ovat mini mivaatimuksia, kaikki EN:n jäsenmaat eivät suinkaan ole edes hyväksyneet niitä. Suomi on onneksi sisällyttänyt EN:n sopimukset omaan eläinsuojelulainsäädäntöönsä.

Paperinmakuista byrokratiaa? Ei, vaan foorumi vaikuttamiselle!

K an n attaa olla m ukana Maailman eläinsuojeluliitolla (W SPA) ja Eurogroup for Animal Welfare -jär jestöllä on tarkkailijan paikat EN:n so pimuksia koskevissa neuvotteluissa. Onko eläinsuojelijoiden osallistumi nen eläinsuojelullisesti riittämättömien säännösten valmisteluun ajanhukkaa vai onko mahdollista saada jotain ai kaankin? Osallistuin 5 -8 .9 . W SPA:n edusta jana koe-eläinsopimusta koskeviin neuvotteluihin, joten pääsin muodosta maan mielipidettä. Kun parikymmenen maan hallitus ten virkamiehet yrittävät täysin erilai silta taloudellisilta lähtökohdilta ja kulttuuripohjalta muodostaa yhteistä linjaa, eivät neuvottelut todellakaan etene vauhdilla. Lisäksi Euroopan Neuvoston määrä rahojen niukkuuden takia kokouksia on harvoin. Kerran hyväksyttyä sopi mustekstiä on vaikea muuttaa, vaikka siihen periaatteessa löytyisikin haluk kuutta. A N IM A LIA 4/1994

•

Tästä huolimatta vakuutuin siitä, et tä eläinsuojelijoiden kannattaa koettaa osallistua EN:n sopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Ensinnäkin, kuten edellä todettiin, sopimukset muodostavat eurooppalai sen eläinsuojelulainsäädännön perus tan. Ja toiseksi minimivaatimuksista muodostuu usein käytäntö. Niinpä kannattaa koettaa vaikuttaa siihen, että säännöksistä saataisiin mahdollisim man hyvät. Ja kolmanneksi, aktiivisten, asiansa osaavien eläinsuojelijoiden on ko kouksessa todella mahdollista vaikut taa asiasisältöön ja keskustelujen kul kuun. Eikä myöskään sovi unohtaa näiden kokousten merkitystä siinä, että ne antavat eläinsuojelijoille tilaisuuden luo da tärkeitä suhteita ja osoittaa asiantun temuksensa niin, että eläinsuojelijoi den vaatimukset otetaan entistä vaka vammin. Tarkkailijoina kun kokouk sessa on myös koe-eläinalan, eläin lääkinnän ja lääketeollisuuden järjes töjä.

Tilasto-ongelm ista siirtogeenisiin eläimiin Eläinkokeiden tilastointi on aihe, joka puhuttaa koe-eläinsopimuksen osa puolia kokouksesta toiseen. Tässä ko kouksessa käsiteltiin mm. siirtogeenisten eläinten tilastointia sekä ns. nollaluokan kokeiden liittämistä tilastoihin. Keskeisenä aiheena oli koe-eläinten maahantuonti ja kuljetus. Yhdessä Eurogroupin edustajan David W ilkinsin kanssa koetimme vaikuttaa siihen, että koe-eläimet tulisi aina hankkia mah dollisimman läheltä käyttöpaikkaa, A N IM A LIA 4/1994

jotta pitkiltä kuljetuksilta vältyttäisiin. Koska vapaan kaupan periaate hallit see myös koe-eläinmarkkinoita, ostomahdollisuuksia ei voida rajoittaa, eikä ehdotuksellamme ollut toteutumis mahdollisuuksia. Sen sijaan myönteisemmän vastaa noton sai ehdotuksemme siitä, että siirtogeenisillä eläimillä tehtäviä kokeita varten olisi jonkinlaiset ohjeet, joilla pyrittäisiin estämään esim. ns. Beltsvillen sian kaltaiset kokeet (sika, jolle siirrettiin naudan ’ ’kasvugeeni” , min kä seurauksena sika oli rampa ja erit täin sairas). Kokous suostui - joskin pitkin hampain - siihen, että seuraavaan kokoukseen laadimme luonnok sen näistä ohjeista.

K äytäväpolitikointia Kuten usein kokouksissa, osa parasta antia tapahtuu varsinaisen kokouksen ulkopuolella. Esimerkiksi keskustelut koe-eläinpuolen edustajien kanssa oli vat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä tie donsaannin ja -vaihdon kannalta. Norjan edustaja, koe-eläimiin eri koistunut eläinlääkäri Anne-Liese Hem antoi arvokasta tietoa kanien tilaja viriketarpeista. Lääketeollisuutta edustanut David W hittaker kertoi kammottavista yhdysvaltalaisista koekoirakasvattamoista, joissa tuhannet beaglet istuvat häkkikanalamaisissa kerroshäkeissä. Hän arvioi myös eläin kokeiden vähentämismahdollisuuksia lääketeollisuuden näkökulmasta. Tu run yliopiston edustajan U lla-M arjut Jaakkolan kanssa puolestaan vaih doimme näkemyksiä laitokselle juuri tulleiden marmosettien olojen virikkeellistämisestä.

K ä d e n p u r i s t u s j u u r i s o lm itu n e lä in s u o je lu s o p i m u k s e n v a h v is ta m is e k s i? E i, v a a n ja a v a n m a k a k i ta r ttu u v a lo k u v a a j a n k ä t e e n e n g la n tila is e s s a k o e - e lä in la b o r a t o r i o s s a . - E u r o o p a n N e u v o s to n s o p i m u k s e t v a i k u t t a v a t m iljo o n ie n k o e e l ä i n t e n k ä y t t ö ö n j a o lo s u h te is iin e r i p u o lilla E u r o o p p a a . S ik s i e lä in s u o je lu jä r je s tö je n k a n n a tta a p a n o s ta a t ä l l ä k e n t ä l l ä v a ik u tta m is e e n .

m yös

Saatoin tarjota Maailman eläinsuojeluliiton apua EN:n Itä-Euroopan maille suunnattuun koulutus- ja neuvontaprojektiin, jossa maita autetaan eläinsuojelulainsäädännön kehittämi sessä. Näin W SPA voi olla mukana vaikuttamassa Itä-Euroopassa valmis teilla oleviin eläinsuojelulakeihin. Kokouksen itäeurooppalaiset osan ottajat olivat myös kiinnostuneita ole maan jatkuvassa yhteydessä WSPA:han neuvonta-avun saamiseksi eläinsuojelusäädösten laadinnassa. Seuraava kokous tulee käsittele mään laajasti koe-eläinten oloja ja vi rikkeitä sekä jatkamaan koe-eläinten kuljetusta ja siirtogeenisiä eläimiä kä sitteleviä kysymyksiä. Eläinsuojelunäkemyksille on siis kokouksissa jatkos sakin tarvetta. Päivi Rosqvist

Ulkomailta

Ulkomailta Syödäänkö ihmisapinat sukupuuttoon?

Ansa- ja rautapyyntistandardeista kiistellään yhä Hanke standardin luomiseksi ansa- ja rautapyyntivälineille, jonka uskomat tomista vaiheista on kerrottu Animaliassa, on sekavampi kuin koskaan. A si antuntijaryhmä käsitteli ehdotusta lo kakuun lopulla Utrechtissa, Hollannis sa. Animaliaa kokouksessa edusti Päi

vi Rosqvist. Kokous oli riitaisa, sillä eläinsuoje lun ja monet eläinlääkinnän edustajat eivät voi edelleenkään hyväksyä ehdo tusta. Pyyntitutkimusta on tehty lähin nä suurissa pyytäjämaissa kuten USAssa ja Kanadassa, joissa eläinten hyvinvoinnin mittaaminen on vielä lapsenkengissä verrattuna esim. Eu rooppaan. Niinpä näihin tutkimuksiin perustuva standardiehdotus edelleen kin sallisi esim. Pohjois- Amerikassa käytössä olevat todelliset kidutusväli neet. Asian edistymistä haittaa myös pu heenjohtaja Neil Jothamin puolueelli nen asioiden käsittelytapa. Valitetta vaa on, että standardiehdotusta käsitte levien teknisen komitean ja asiantunti jatyöryhmän puheenjohtajana hänellä on paljon valtaa koko prosessin suh teen.

P.R.

Kanadalaisen VVyeth-Ayerst -yhty män Premarin- vaihdevuosilääkkeen valmistukseen liittyy vakavia eläinsuojeluepäkohtia. Kaksi PeTA-järjestön tutkijaa oli töissä talleilla, jossa tiineiltä tammoilta kerätään virtsaa. Tammat seisovat ko ko 11-kuukautisen raskautensa ajan kiinni sidottuna ja kuminen virtsankeräilypussi kiinnitettynä takapäähänsä. Useat hevosista ovat ensimmäistä kertaa elämässään sidottuna paikal leen, ja ne hirnuvat villisti ja pureskele vat turhaantuneina riimunarua. Jotkut nyökyttävät tai heiluttavat pakonomaisesti päätään. Eräälle 20-vuotiaalle loppuunkulutetulle rodeohevoselle tallinomistaja antoi nimeksi ’ ’Blindie” (’ ’ Sokko” ), koska sen silmät olivat niin pahasti kai hin sokeuttamat. Pian Blindie sai jalkavian seisoessaan jatkuvasti kovalla lat tialla varsa vatsassaan. Blindie päätettiin teurastaa heti var san synnyttyä, koska siitä oli liikaa vai vaa - se piti viedä pari kertaa kuukau dessa ulos tallista venyttelemään jäyk kää jalkaansa... Mutta hevosta onnisti: PeTA:n tutkijat, jotka keräsivät tietoja tallista, saivat omistajan taivuteltua myymään sen. Nyt hevosen nimi on Miranda ja se elää yhdessä varsansa Aspin Dakotan kanssa hyvässä tallissa. PeTA:n tutkija kertoo ’ ’Olin teke mässä tallitöitä, kun eräs hevosista kompastui ja sen kaula taipui tallin sei nää vasten. Se oli yhä kiinni riimussa, yksi jaloista sotkeutuneena riimunaruun. Eläin oli aivan paniikissa ja hir nui hädissään. Minä huusin apua.” ’ ’Ikuisuudelta tuntuneen ajan jäl keen omistajan vaimo meni ohitseni, potkaisi hevosta ja jatkoi matkaansa. Hevonen ryntäsi ylös silmät kauhusta laajenneina. Myöhemmin omistajan vaimo sanoi, että hevoselle teki vain hyvää lojua siinä ’ ’ja miettiä, mihin oli itsensä saattanut” . Myöhemmin näin, että hevosen alaleuka oli veressä ja mo lemmista sieraimista valui verta.” Premarin-lääkettä ei ole — vielä myynnissä Suomessa, kerrotaan Wyeth-Ayerst-yhtiön Suomen kontto rista. Asiasta voi kirjoittaa mielipiteen

sä osoitteella: Wyeth & Ayerst Cana da Inc., 1025 Laurentien Bulevard, St. Laurent, Quebeck H4R 1 J6, Ca nada. Lähetä vaikkapa hevosaiheinen pos tikortti, jossa teksti esimerkiksi näin:

Dear Sirs, 1 will boycott all your pro ducts as long as you continue keeping pregnant mares confined to stalls for most o f their 11-month pregnancy, and as long you let staff members treat the animals as badly as has been reported from your stables. Horses need exer cise every day, and they are sensitive animals which should be handled with love and care. Alle oma nimi ja osoite. Terveiset menevät varmasti perille myös Suomen Wyeth Keskuksen kaut ta, osoite: Heikkiläntie 2 A, 00210 Helsinki. Asiallinen viesti edistää asi aa parhaiten.

K.K.

Vieläkään ei aikarajaa eläinkuljetuksiin EU:n ministerit eivät kyenneet sopi maan lokakuun lopulla kokouksessaan Luxemburgissa parannuksista eläinkuljetuksiin. Eläinsuojelijat ovat vaati neet 8 tunnin maksimikuljetuksia eläinten hyvinvoinnin varmistamisek si. M yös useat EU-ministerit ovat aika rajan kannalla, mutta Portugalin, Es panjan, Kreikan ja Ranskan ministerit vastustavat tiukasti. Asiaa käsitellään jälleen kerran uu delleen marras-joulukuussa.

K.K. A N IM A LIA 4/1994

Maailman eläinsuojeluliitto W SPA on aloittanut kampanjan ihmisapinoiden pelastamiseksi. £scape-kampanjan julkistamista edelsi vuoden pituinen tutkimustyö K eski-ja Länsi-Afrikassa. Vaikka kaikki ihmisapinat ovat uhana laisia lajeja, ja niiden metsästäminen on kiellettyä lähes kaikissa Afrikan maissa, on simpanssin ja gorillan lihaa yleisesti myynnissä toreilla ja markki noilla. Myös ihmisapinoiden ruumiinosat ovat haluttua kauppatavaraa, koska ne ovat osa taikauskoista traditiota: esi| merkiksi kuivattuja gorillan käsiä siro tellaan jauheena lasten kylpyveteen, koska sen uskotaan tuovan lapselle voimaa. - Pelkästään Kongossa tape taan 600 alankogorillaa ja 3 000 sim panssia vuosittain, kertoi W SPAn A f rikan johtaja, Garry Richardson, kampanjan avajaisissa. - Jos tämä jat kuu, ihmisapinat kirjaimellisesti syö dään sukupuuttoon. Apinoiden metsästystä helpottaa se, että metsäyhtiöt ovat rakentaneet viime vuosina metsäautoteitä aiemmin vaike akulkuisille seuduille. Kun aikuisia apinoita pyydystetään ruuaksi, jää poikasia orvoiksi. Ne m yy dään usein lemmikeiksi. Jokaista myyntiin asti selviävää apinanpoikasta kohti kuolee tai tapetaan noin 50 jo matkalla. Kun apinasta tulee täysikas vuinen, se useimmiten päätyy yksinäikseen vankeuteen narun päässä - ellei ' sitä myydä lihaksi. Garry Richardson on nähnyt satoja surkeita apinakohtaloita. Kamerunissa eräs apina oli kahlehdittuna kaulastaan kolmetoista vuotta. - Simpanssin gee neistä on 98,6 % identtisiä ihmisen geenien kanssa. Simpanssi hyvin so siaalinen eläin ja haluaa osakseen huo miota. Se kokee yksinäisessä vankeu dessa samanlaista epätoivoa kuin ihmi nenkin, Garry Richardson totesi. Monet Afrikan maat myöntävät, että kyseessä on suuri ongelma, mutta niillä ei ole keinoja toimia salametsästystä ja apinakauppaa vastaan. W SPA jatkaa yhteistyötä Afrikan maiden hallitusten ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Se • tukee orpojen poikasten hoitopaik koja, • jakaa paikallisille ihmisille valistus ta, jotta apinoita ei ostettaisi lemmi keiksi • vaatii ihmisapinoiden pyynnissä A N IM A LIA 4/1994

käytettävän erikoisaseen myynnin kieltämistä ja • neuvottelee hallitusten kanssa met sästyslakien ja valvonnan aikaan saamiseksi. Animaliasta voi lainata Escape-Pa koon -kampanjan videota (englannin kielinen teksti).

M o k o lo o n n e l j ä n v a n h a j a j o k o l m a n n e lla o m i s t a j a l l a a n . J o k i n a i k a s itte n se v ie lä is tu i a a m i a i s p ö y d ä s s ä r a n s k a l a i s e n p ro fe s s o rip e rh e e n k an ssa. S eu raav a o m is ta ja tu s k a s tu i

M o k o lo o n , k u n

o s o i t t a u t u i h a n k a l a k s i h o i d e t t a v a k s i. W S P A n t a r k k a i l i j a t lö y s iv ä t se n k i i n n i t e t t y n ä k a u l a s t a a n u l k o k ä v m ä l ä n sei-

K.K.

Krokotiilifarmi Ranskaan Euroopan ensimmäinen krokotiilifar mi on avattu Perrlattessa Ranskassa. Tilalla on 335 eteläisestä Afrikasta tuo tua krokotiilia. Krokotiilit elävät 4.200 neliömetrin suuruisessa kasvihuonees sa. Krokotiilitarha on myös turistinäh tävyys, mutta pääasiallisena tarkoituk sena on krokotiilin lihan ja nahkan tuottaminen. Onneksi uuteen eläinsuojelulakiin on tarkoitus sisällyttää maa- ja metsä talousministeriölle mahdollisuus kiel tää eläinlajien maahantuonti eläinsuojelusyistä. Ehkä näin voimme estää krokotiilitarhauksen Suomessa - strutsitarhausta kun emme voineet estää, juuri siksi että ao. pykälä puuttuu ny kylaista.

K r o k o t i il i n m a t k a n p ä ä : k r o k o t ii l i n j a

P.R.

lo is ta o n te h t y k o r i s t e e t k r o k o t ii l i n n a h k a la u k k u u n .

Riitta Salmi

Hevosrääkkäystä vaihdevuosilääkkeiden tuottamiseksi

cfp GATT-sopimus uhkaa eläinsuojelua Eläinsuojelujärjestöille asete tu t haasteet kasvavat ja tk u vasti. K ansallisten lainsäädäntöm ekanism ien tuntem us on perusvaatim us vakavasti otet tavalle eläinsuojeluyhdistyk selle. E uroopan unionin lain säädäntö on ollut vielä laajem pi alue perehdyttäväksi - sen olemme ju u ri oppineet hallit sem aan. Ja nyt törm ääm m e uuteen, vielä vaikeam paan haasteeseen, johon vastaam i nen saattaa kuitenkin olla elintärkeää eläinsuojelutyölle: G A T T -vapaakauppasopi m uksen eettiset ulottuvuudet ovat ju u ri alkaneet paljastua eläinsuojelujärjestöille. Monet maat käyttävät kauppaa aseena painostaakseen toisia maita eläin- tai luonnonsuojelullisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi U SA vaatii, että kaiken USA:ssa myytävän lihan, tulipa se USA:n sisältä tai mistä tahansa maasta, on oltava peräisin teurastamoista, jotka täyttävät tietyt eläinsuojelukriteerit. EU taas on kieltänyt tammikuusta 1996 alkaen turkisten tuonnin maista, jotka käyttävät ns. epäinhimillisiä pyyntivä lineitä.

T onnikalariita näytti suunnan G ATTin nojalla nämä keinot ovat

yleensä laittomia. Niitä pidetään kau pan esteinä. Tämä asia koettiin kar vaasti USAin ja Meksikon välisessä tonnikalariidassa: Suojellakseen delfii nejä U SA oli merinisäkäslaissaan kiel tänyt tonnikalan tuonnin Meksikosta, koska Meksiko käytti ajoverkkoja, jo i hin joutui suuria määriä delfiinejä. To teutuessaan tuontikielto olisi pakotta nut Meksikon muuttamaan pyyntimenetelmiään, sillä USA:n markkinat ovat sille elintärkeät. Meksiko valitti asiasta G ATT:n riitaelimeen, joka rat kaisi asian Meksikon eduksi: US An on sallittava meksikolaisen tonnikalan tuonti. Seuraavassa on muita esimerkkejä tapauksista, joissa GATT:n nojalla on heikennetty lainsäädäntöä, joka olisi johtanut eläinsuojelullisiin parannuk siin. • U SA oli merinisäkäslaissa kieltänyt myös tonnikalan tuonnin sellaisista välittäjämaista, jotka toivat sitä maista, joissa pyyntimenetelmät tappavat suu ria määriä delfiinejä. Kielto koski myös monia EU-maita (erityisesti Hol lantia), jotka välittivät tonnikalaa T y y nenmeren alueelta. EU valitti GATT:n riitaelimeen, joka jälleen ratkaisi asian USA.ta, eli käytännössä siis delfiinejä vastaan. 0 Vuonna 1993 U SA uhkasi valittaa GATT-riitaelimeen Kanadan laista, jossa kiellettiin koiranpentujen tuonti Kanadaan yhdysvaltalaisista ns. pentutehtaista. Kanada muutti lakiaan, ja sal li tällaisten pentujen tuonnin. 0 Norja uhkasi USA:ta viime syksynä G ATTilla, mikäli U SA kieltäisi norja-

K o lm e k y m m e n tä m a a ta so lm i G A T T ( G e

so p im u k s e s ta M a a ilm a n k a u p p a jä rje s tö k s i

n e ra l A g re e m e n t o f T a riffs a n d T ra d e ) - v a

W T O ik s i (W o rld T ra d e O rg a n isa tio n ).

p a a k a u p p a s o p im u k s e n v u o n n a 1947. S o p i m u s ta o n k e h ite tty , la a je n n e ttu j a m u u te ttu

lä h e s y k s in o m a a n ta riffie n a le n ta m is e e n j a

m o n iv u o tis is s a n e u v o tte lu k ie rro k s is s a , j o i

k iin tiö id e n

ta o n k ä y n n is te tty n o in k e rra n k y m m e n e s s ä

1 9 7 0 -lu v u n jä lk e e n G A T T -n e u v o tte lu is s a o n k e s k ity tty m u id e n k u in ta riffe ih in liitty

K u n k a ik k i G A T T is s a n y t m u k a n a o le v a t 125 jä s e n v a ltio ta o v a t ra tifio in e e t U r u g u a y n k ie rro k s e n n s. M a rra k e s h in so p i m u k s e n , m u u ttu u G A T T k a n s a in v ä lis e s tä

K uka ratkaisee riidat? Edellä mainitut kauppariidat on käsi telty nykyisen GATT-sopimuksen puitteissa. Tulevassa W TO:ssa jäsen maiden ja kansalaisjärjestöjen on entis tä vaikeampi vaikuttaa riitaprosesseihin. Jos kaksi maata ajautuu kauppariitaan, koetetaan asia ensin sopia sovitte lemalla. Usein GATT-valituksella uh kaaminen saa toisen osapuolen jo kil tisti muuttamaan lainsäädäntöään. Jos sovittelu ei onnistu, riita viedään kolmihenkiseen pysyvään riitaeli meen. Elimen jäsenet ovat kaupan asi antuntijoita. Käsittely tapahtuu suljet tujen ovien takana: siihen ei ole mah dollista vaikuttaa sen aikana. Riitaelin päättää, onko kansallinen laki kaupan este. Nykyisessä GATT-sopimuksessa jäsenmaiden tulee hyväksyä yksimieli sesti riitaelimen päätös. Jokaisella maalla on mahdollisuus estää yksimie lisyyden synty. W TO:ssa sen sijaan riitaelimen pää tös astuu automaattisesti voimaan 60 päivän kuluessa, elleivät kaikki jäsen

maat ole yksimielisiä siitä, että päätös on väärä. Eli myös sen maan, joka juu

Mikä ihmeen GATT ja WTO?

v u o d e s sa . V iim e is in tä , lä h e s v a lm is ta k ie r r o s ta k u ts u ta a n U r u g u a y n k ie rro k s e k s i.

laisten kalatuotteiden maahantuonnin vastalauseena Norjan aloittamalle kau palliselle valaanpyynnille. Uhkauksien seurauksena presidentti Clinton perui kongressille ja mm. EUin parlamentil le antamansa lupauksen kieltää norja laisten kalatuotteiden maahantuonti. 0 Kanada on uhannut G ATTilla, jos EU laittaa täytäntöön turkistuontikiellon maista, jotka käyttävät ns. epäinhi millisiä pyyntivälineitä. Uhkauksen seurauksena kieltoa on jo lykätty vuo della. 0 Uhattuina ovat myös esimerkiksi trooppisten lintujen tuontikielto USA: hän, maailmanlaajuinen norsunluun kauppakielto sekä monien maiden lihantuontisäädökset, joissa edellytetään maahan tuotavan lihan täyttävän teu rastuksen osalta tietyt eläinsuojelumääräykset.

1 9 7 0 -lu v u lle a s ti G A T T is s a k e s k ity ttiin e lim in o im is e e n .

K u ite n k in

v ie n k a u p a n e s te id e n p u rk a m is e e n . N ä itä o v a t m m . e rila is e t k a n s a llis e t la it j a m ä ä rä y k s e t, jo tk a ra jo itta v a t k a u p p a a - j a ju u ri tä s s ä k o h d in e lä in s u o je lu j a v a p a a k a u p p a o v a t tö rm ä y s k u rs s illa .

ri voitti riidan, pitäisi olla sitä mieltä, että päätös oli väärä, jotta se hylättäi siin! Hävinnyt maa voi 60 päivän aikana valittaa valituselimeen, joka niin ikään koostuu kaupan asiantuntijoista, ja jo ka kokoontuu suljettujen ovien takana. Valitus sallitaan vain juridisista sei koista - ei esimerkiksi siitä, että riitae lin olisi jättänyt päätösperusteluistaan pois jonkun olennaisen seikan. Vali tuslautakunnan päätös hyväksytään au tomaattisesti, elleivät kaikki W TO:n jäsenmaat yksimielisesti hylkää sitä. A N IM A LIA 4/1994

M aksa tai m uuta laki! Mikäli valitus ratkeaa valittajan eduk si, eli katsotaan, että kansallinen sää dös on kaupan este, päädytään johon kin seuraavista ratkaisuista: 0 Valituksen kohteena ollut maa, jou tuu muuttamaan lainsäädäntöään siten, että kaupan este poistuu. Aikomukses ta muuttaa lakia on ilmoitettava 30 päi vän kuluessa, ja aikaa lain muuttami seen on 15 kuukautta. Jos maa ei muuta lakia, niin: 0 Valittajamaa saa esittää rangaistusta toiselle osapuolelle, esimerkiksi vaatia tuontimaksuja joistain tuotteista. Ran gaistus tulisi kohdistaa riidanalaisen tuoteryhmän tuotteisiin, mutta jos tämä ei ole tarpeeksi tehokas keino, voivat ne kohdistua myös muihin tuotteisiin. 0 Valituksen kohde voi muutoin kor vata kaupan esteen aiheuttaman haitan, k Edellä olevasta huomaa, että GATTin ja jatkossa W TO:n valitusprosessissa eläinsuojelulla on surkeat mahdolli suudet. Ehkä kaikkien suurin uhka G A T Tista ja WTO:sta aiheutuu eläin- ja ympäristönsuojelulle kuitenkin ennakkovarovaisuuden takia: Tästä eteen päin maat eivät todennäköisesti edes yritä laatia ja säilyttää lakeja, joiden avulla voitaisiin edistää eläin- ja ympä ristönsuojelua, mutta jotka mahdolli sesti GATTin nojalla tulkittaisiin kau pan esteiksi.

GAP - eläinten puolesta vapaakaupan m ahtia vastaan Eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt perustivat Maailman Eläinsuojeluliiton W SPA:n johdolla kesällä GAPin h GATT & Animal Protection) eli GATT-kysym yksiä käsittelevän eläinsuojelujärjestöjen yhteenliittymän. Animalia on mukana GAPin toimin nassa. G A P puolestaan kuuluu laajem paan kansalaisjärjestöjen ryhmään, jo hon kuuluu myös ympäristönsuojelu ja kuluttajajärjestöjä. Ensi vaiheessa G A P toimii EU-tasolla, sillä EU ei ole vielä hyväksynyt ns. Marrakeshin sopimusta. G A P pyr kii mm. siihen, että EU in komissio vaa tisi väliaikaista kieltoa sille, että GATTin nojalla voidaan valittaa eläinja ympäristönsuojelulainsäädännöistä. G A P esittää myös, että komissio vaatisi riitaelinten käsittelyä avoimeksi niin, että kansalaisjärjestöt voisivat ko ettaa vaikuttaa riitaprosesseihin ja saa da niistä kaiken tiedon. □ Päivi Rosqvist

A N IM A LIA 4/1994

T o n n ik a la n p y y n ti a jo v e r k o i l la t a p p a a s a m a l la t u h a t m ä ä r i n m u i t a k i n m e r e n e lä v iä , k u t e n k u v a n p u llo k u o n o d e l f i i n e j ä . U S A y r i t t i s u o je lla d e lf iin e jä k i e l t ä m ä l l ä n ä illä m e n e te lm illä p y y d y s te ty n t o n n i k a l a n m a a h a n t u o n n i n . G A T T i n k u v io ih in tä l l a i n e n t u o n t i k ie lto e i k u i t e n k a a n s o p i n u t , j a U S A h ä v is i a s i a s t a n o s t e tu n r i i t a j u t u n .

Miksi GATT kumoaa eläinsuojelumääräyksiä?

m aan

to im in ta p eriaa tteid e n

m u u ttam in en .

Y rittäessään k ieltää n o rjalaisten k alatu o ttei d en m aah an tu o n n in , U S A h alu si m u u ttaa

G A T T -so p im u s (artik la 2 0 b ) sallii asettaa k au p an esteen , jo s se esim . ed istä ä ih m isen tai eläin ten terv ey ttä tai ed istä ä u h an alaisten

N o rja n v alaan p y y n tip o litiik k aa. V ä lttä m ä ttö m y y s

suoraan v ä lttä m ä

lajien su o jelu a. K u iten k in G A T T -so p im u k

K au p an esteen täy ty y o lla

sen tu h atsiv u isten so p im u sp ap erien siv u ilta

tö n eläin ten terv ey d en su o jelem isek si tai u h a

lö y ty y jo u k k o p eru sp eriaatteita, jo id e n tak ia

n alaisu u d en v äh en täm isek si (artik la 20b). M ik äli k au p an este o n tässä p ro sessissa välil

em . p eriaatetta ei v o id a to teu ttaa. N äitä ov at

linen tek ijä, sitä ei h y v äk sy tä. K o sk a K a n a

esim erk ik si:

d an p en tu teh taid en p en tu ja k o sk e v a tu o n ti

PPM

k ielto ei ollu t su o raan v älttäm ätö n k o iran

P P M -p eria ate tark o ittaa sitä, e ttä tu o tan to - tai

p en tu jen h y v in v o in n in v arm istam isek si, se oli G A T T in n o jalla laiton. V älttäm ättö m y y

ja lo stu sm e n e te lm ä (P ro d u ctio n an d P ro cess M eth o d s) e i sa a o lla tu o n tik iello n p eruste. V aik k a U S A in to n n ik alatu o n tik ielto v ähensi

d en p eriaatteese en sisältyy m y ö s se, e ttä k a u

d elfiin ik u o lem ia

m en p iteen to teu ttam isessa. Jo s m u ita k ein o ja

e d ellä m ain ittu a 2 0 b -artik laa ei so v ellettu ,

o n , v a ik k a k u in k a ep ärealistisia (esim . että

k o sk a k ielto k o sk i m en etelm ää, jo lla to n n ik a loja p y y d ettiin . U S A olisi v o in u t k ieltää to n

k aik k i m aailm an ih m iset lak k aav at sy ö m ä stä

T y y n ellä m e rellä

pan esteen täy ty y o lla ain o a k ein o su o je lu to i

to n n ik alaa), ao. k au p an estettä ei sa a k äyttää.

n ik alan tu o n n in k o k o n aan , m u tta ei tietyin p y y n tim en etelm in

tu o tettu a

ton n ik alaa.

T ie te e llis e t p e r u s te lu t

P P M -p eria ate o n k aik k ein k esk eisin tek ijä

K a u p a n esteid en tu ek si v aad itaan tieteellistä

G A T T -so p im u k sessa, jo h o n v ed o ten v o i

näy ttö ä: arv io t tai eettiset n äk em y k set eiv ät

d aan eläin su o je lu sään n ö k siä sa ad a k u m o tu k si. M m . siihen K an ad a v eto aa tu rk isten tu o n tik iistassa E U in kanssa.

riitä. G A T T laittaa su u ren p ain o n esim . k an sain v älisille stan d ard eille: Jo s jo k u m a a e i h y v äk sy k an sain v älisiä stan d ard eja, sen tu lee

T o im iv a lta - a lu e

o so ittaa tieteellisesti o le m a ssa o lev ien stan d ard ien h u o n o u s. Jo s esim erk ik si v alm isteilla

M ik ä än m a a ei saa p u u ttu a asio ih in , jo tk a ta

o le v a t k an sain v äliset an sa- j a p y y n tiv älin es-

p ah tu v at sen to im iv alta-alu ee n ulkop u o lella. T o n n ik a la k ie llo lla U S A puu ttu i M e k sik o n si

tan d ard it h y v äk sy tään n y k y m u o d o ssaan - jo

säisiin asioihin.

m en o n silti p a k k o h y v äk sy ä stan d ard i, e l

T o i m in ta p e r i a a t e K au p an esteen tark o itu s e i sa a o lla to isen

lem m e v o i tieteellisesti o so ittaa n iid en a i h eu ttav an h aittaa eläin ten terv ey d elle tai jo i d e n k in p o p u laatio id en k estäv y y d elle.

k a o n eläin su o jelu llisesti k estäm ätö n - S u o

n u k k u m a a n , v a a n te k e v ä t m a k u u p a ik k a n s a

se n e lä in s u o je lu jä rje s tö n H S U S :n (T h e H u

lu m e e n j a n u k k u v a t siin ä k e rä llä ä n .

m a n e S o c ie ty o f th e U .S .) o so ite lis ta lla , o li

S ip e ria n h u sk y o n la u m a k o ira . T ä tä ro

alu n p e rin se, e ttä S e a W o rld o n tä llä h e t

tu a e i sa isi k o s k a a n p itä ä ilm a n to is ta k o i raa. L is ä k s i se h a rv o in ta p p e le e la jito v e re i-

k e llä K e ik o n v a p a u tta m is e n v a ik u tu s v a lta i sin v a stu sta ja .

d e n s a k a n s sa , v a a n k u n n io itta a sy v ä sti la u

Animalia-lehteen tulee runsaasti kyselyitä siitä, mitkä kosmetiikkavalmisteet testa taan eläimillä ja mitkä ei. Asiasta kiinnos tuneet voivat tilata kosmetiikkalistan (il mainen) ja/tai kosmetiikkatietovihkon (10 mk + postikulut) toimistosta. Kosmetiikkaaiheeseen palataan Animalia-lehdessä läh¡tulevaisuudessa. □ □ □ Lukijoilta-palstalla ei julkaista nimettömiä kirjoituksia. Nimimerkkiä saa toki käyttää, mutta kirjoittajan nimi ja osoite on oltava toimituksen tiedossa. □ □ □ Hyvät lukijat. Kun näette eläinten huonoa kohtelua, likaisia eläintiloja jne., niin toi mikaa heti ottamalla yhteyttä paikallisiin eläinsuojeluviranomaisiin (kunnan-lkau pungineläinlääkäri, terveystarkastaja, po liisi). Animalia-lehteen tulee usein kirjeitä, joissa kerrotaan eläinsuojeluepäkohdista valitettavan usein kirjeet ovat nimettömiä, joten emme voi ottaa yhteyttä suoraan kir joittajaan. Animalian työntekijöiden on vaikea puuttua tapauksiin, joissa emme ole olleet silminnäkijänä. Viranomaiset halua vat jututtaa henkilöä, joka on ollut paikan päällä, pystyäkseen arvioimaan, mihin toi menpiteisiin ryhdytään.

Jo rm a Seppäselle M a in o s tit m e ts ä s ty s tä (A n im a lia 3 /9 4 ) h ie n o k si h a rra s tu k s e k s i. M ite n h a rra s tu s , jo s s a ta p e ta a n tu h a n s ia e lä im iä tu rh a a n , v o i o lla h ie n o ?

□ □ □

Ei hääppöiset eläkepäivät

d is s ä v e lv o itta v a t n iistä v a s tu u s s a o le v ia o tta m a a n h u o m io o n y h d is ty k s e n jä s e n ie n

ty n y t ju o k s e m a a n , j a te rv e k o ira n a u ttii sii tä . V e to k o ira t, jo i t a o le n n ä h n y t, p lu s m e i

lä to is e n la in e n k ä s ity s ’’e lä k k e e llä ” o lo sta . E i m itä ä n e lä in tä sa isi p itä ä s illä la illa k u in

m ie lip ite e t j a jä s e n ille y h d is ty k s e s tä a n n e

d ä n p o ja t e iv ä t m e in a a p y s y ä n a h o is sa a n

tu n ju lk is e n to im in ta k u v a n . M y ö s la h jo itta

k u n n io ite tta v ia n o rsu ja m m e .

ja - y m s. s id o s ry h m ä t o v a t o ik e u te ttu ja o d o tta m a a n , e ttä y h d isty s tie d o tu k se s sa a n

ilo sta , k u n n ä k e v ä t v a lja a t j a k u n v a lm is ta u d u ta a n re k ire tk e lle . E i k o ira ju o k s e , jo s

v a s ta P e la s ta k a a W illy s e k ä se n p ä ä o s a n e -

s a a p u v a t k o h te lia a t j a y s tä v ä llis e t k irje e t, jo is s a v a k u u te ta a n e lä in te n a s io id e n o le v a n

A n im a lia s s a 2 /9 4 k e rro ttiin , e ttä n ä y tö s n o rsu t siirre ttiin ’ ’e lä k k e e lle ” . M in u lla o n k y l

sittä jä n a n k e a s ta a r k ip ä iv ä s tä liia n a h ta is sa

m itä m a in io im m in . Y le is e sti o tta e n n iih in

o lo is s a j a h u o n o k u n to is e n a . K e rro itte , e ttä

n o rs u ja k a ts o m a a n . S iin ä p ä o li k u m m a s te le m ista ; s ilm ä t p y ö re ä n ä h än o tti m u u ta

to im in ta lin jo ja .

m a tk a k u m p p a n in re k e e n . T a i a ja a v a in se l

K e ik o -v a la a n o m is ta a R e in o A v e n tu ra j a

H a lu a n o lla m u k a n a k a ik e s s a se lla is e s sa

la isia m a tk o ja , jo ih in k o irie n k u n to riittä ä .

m a n a s k e le e n ta a k s e p ä in j a to k a isi: ’’O h

to im in n a s s a , jo k a e d is tä ä e lä in te n h y v in

h o h , o n p a ne a ik a is o ja ” .

v o in tia , v ä h e n tä ä n iih in k o h d is tu v a ia v ä ä

O le n k ä y n y t p a ris s a v a lja k k o s a fa re ita jä r je s tä v ä s s ä y rity k s e s sä . K o ira t o liv a t ilo i

e ttä se n p ito p a ik k a o n K a lifo rn ia n S ea W o rld -h u v ip u is to . T a rtu in k y n ä ä n j a il m o itin o m a n n ä k e m y k s e n i a s ia s ta se k ä

o n s y y tä s u h ta u tu a te rv e e llä k riittis y y d e llä . S e , e ttä y h tiö o n v a lm is n ä k e m ä ä n v a iv a a v a s ta ta k s e e n k irje is iin j a y llä p itä ä k se e n

ei sin ä n s ä v ie lä

siv a t h y v in .

n ä in u se in e n n e n k in j a ta h d o n tä s s ä v ä lis s ä ju u r i se k a iv a ttu ta v a llis e n ih m ise n k e in o

le m ise k s i k a n n a tta a n o te e ra ta j a n o s ta a h a t tu a . S e a W o rld in v a s ta u sk irje o n v a rsin r e h e llin e n p ä ä te lle n siitä , e ttä v a s ta a v ia tie to

te ita e i k e rä tä p o is. J a n e o v a tk in k o ira h a r

v a ik u tta a a s io ih in .

j a p u is to n to im in n a s ta o n tu llu t m y ö s m u u ta

ra stu k s e n h ä p e ä p ilk k u . A s ia lle to d e lla k in

k a u tta . A in a k in y k si p e rä tö n tie to k irje e s s ä

p itä isi te h d ä jo ta in . L a k ik in j o s a n o o m illa i

S a in S e a W o rld is ta v a s ta u k s e n k irje e s e e n i. S e n k a n ta p o ik k e s i jy r k ä s ti s a a m ista n i

v a in lisä ä v ä t tu rh a u tu n e isu u tta . M u tta to s i

se t m ita t ’’k y tk y k o ira lla ” tu lisi o llla . P o ik

tie d o ista , v a rs in k in sik ä li, e ttä se n m u k a a n

v a la id e n e lin ik ä ä . M u u n m u a s s a W h a le an d

N o rs u je n sis ä tila o li p ie n i j a s u u re t o v e t

a s ia n a o n m y ö n n e ttä v ä , e ttä a in o a o ik e a ta

k y s e in e n

Sea

D o lp h in C o n s e rv a tio n S o c ie ty n te k e m ie n

o li ilm e is e s ti p u s k e ttu n o rs u je n to im e s ta

p a e lä in s u o je lu s s a k in o n p itk ä jä n te in e n v a

k e u s tila n te is s a e s im . k ilp a ilu m a tk o illa k o i ria sa a p itä ä ly h y e m m iss ä n a ru issa .

rik k i. U lk o a ita u s o li p ie n i j a v irik k e e tö n .

K irje o li k a u tta a lta a n h y v in a sia llin e n ,

N u o ri ty ttö k a n to i h e in ä p a a lin tai p a ri, k u i

listu s , k a s v a tu s , m y ö n te in e n e s iin ty m in e n e lä in s u o je lu a s io is s a ju lk is u u d e s s a .

p id e ty t m ie k k a v a la a t k u o le v a t h y v in u se in e n n e n 2 0 . ik ä v u o tta a n . L u o n n o ssa m ie k k a -

v a a h e in ä ä , sa n o e n : ” E i n e tä tä k u ite n k a a n

V u o s ia sitte n jo k u y lly tti m in u a liitty

s y ö ” . N iin h ä n n o rs u t v a in v is k e liv ä t h e in ä tu p p o s e tp ä ä lle e n . J a s u u r e m m a n ’’h u ti n a ”

m ä ä n A n im a lia a n , m u tta tä y ty y m y ö n tä ä , e ttä tu n sin y h d isty s tä k o h ta a n su u rta e p ä

j a p ä ä n k e ik u tte lu ja tk u i. T ä m ä k ö o n to d e l

lu u lo isu u tta . M ie lik u v is sa n i siih e n liitty i j o

la v u o s ia ty ö tä te h n e id e n j a a h ta a s ti v a n

ta in

k e u d e s s a e lä n e id e n , S U O M E N

A I N O I

p u u tte e s ta jo h tu e n . S itte n k u ite n k in silm iin

D E N N O R S U JE N K O H T A L O ? d i s k o h a n s y y tä a n ta a n iille a r v o is e n s a p a ik k a jo s s a in

alk o i o su a y h ä u se a m m in A n im a lia n v a s ti

to is e s s a e lä in ta rh a ss a ?

aja n h y v in h e rm o stu n u t, k e ik u tti p ä ä tä ä n

p e rs p e k tiiv iltä k a ts o ttu n a o le n jy r k ä s ti s u o j

h a t, jo is s a jo k a is e s s a o li 3 - 4 k o ir a a j a s a an v e rra n k o p p e ja .

p u o le ta to ise lle j a ’’h u r is i” . S e n n a h k a oli p a k s u u n tu n u t j a lo h k e illu t ja lo is ta j a s e lä s

ra a to im in ta a j a p r o v o s o iv a a le h d istö k ä y ttä y ty m is tä v a sta a n .

V a rm a sti o n ta rh o ja , jo is s a k o iria p id e

k iittä ä to im in ta p a lsta a n n e : se h ä n o n u se in

tä ä n ly h y iss ä k e ttin g e is s ä , a h ta a s ti j a u lo s

tä. N o rsu je n " t a l l i ” oli ilm e ise s ti m y ö s m o n e n m u u n e lä im e n k o ti. H a llin k a tto oli k e s

M in u n k in m ie le s tä n i a s ia t k e h itty v ä t v ä lillä a iv a n liian h ita a s ti e lä in s u o je lu s s a , ja

k e ltä ro m a h ta n u t, k o sk a o li laho! V esi tip

riittä m ä ttö m iltä

e d is ty s a s k e le e t

p u i, v a ik k a m o n e e n p ä iv ä ä n ei o llu t satan u t.

S a m a is e s s a e lä in ta r h a s s a o li v ä lin p itä

tu n tu v a t

M u tta e ik ö h ä n m e k u lu tta ja t o lla se ry h m ä , jo k a v o i v a ik u tta a tä lla is te n ta rh o je n o le m a s sa o lo o n .

v a la s

o le

K a lifo rn ia n

W o rld -p u isto ss a .

k u ite n k in o n : v ä ite , e tte i v a n k e u s ly h e n tä isi

la a jo je n s e lv ity s te n m u k a a n v a n k e u d e s s a

s ä v y ltä ä n y stä v ä llin e n j a k e s k itty i p a in o tta m a a n h u v ip u is to n e lä in s u o je lu llis ta p u o lta. S en m u k a a n p u isto m m . o sa llis tu u a k tiiv i

P a u liin a

S e a W o rld in to im e t m e rie lä in te n s u o je

v a la a t v o iv a t e lä ä 6 0 - 7 0 -v u o tia ik s i. S e lv ä s ti h a rh a a n jo h ta v a m p i o n R e in o A v e n tu ra n jo h ta ja n O s c a r P o rte rin a lle k ir

se sti m e rie lä in te n p e la s tu s - j a u u d e lle e n s ijo itta m is tö ih in . P u is to e i k a n n a ta v a n k e u

jo itta m a k o h te lia s k irje , jo n k a u se a t te istä

d e s sa k a s v a n e id e n ta i s iih e n to ttu n e id e n

o v a t n iin ik ä ä n sa a n e e t. K irje e ss ä P o rte r

e lä in te n p a la u tta m is ta lu o n to o n , k o s k a se

m m . a n ta a y m m ä rtä ä , e ttä v a la a n v a p a u tta

tie d o s ta a siih e n liitty v ä n risk in e ik ä h a lu a

m in e n ta p a h tu is i p ä ä s tä m ä llä se y h tä k k iä

K oiran koulutuksesta

m iss ä ä n o lo s u h te is s a ris k e e r a ta e lä im e n s ä

ta k a is in m e re e n , m in k ä jä lk e e n se k u o lis i,

p u o le n ” le h d iss ä k u te n e sim . M a a se u d u n

V iitaten A n im a lia 4 /9 4 o lle e se e n artik k eliin

h y v in v o in tia .

T u le v a isu u s ) j a k iin n o stu in n iistä n iid e n a s i

k o irie n sä h k ö k a u la p a n n a sta eli k o u lu tu sp a n Kasta. O len sa m a a m ie ltä k u in a rtik k e lin k ir

e lin ik ä ei m y ö s k ä ä n ly h e n e , v a ik k a n e e lä i siv ä t v a n k e u d e s sa .

jo itta ja t, eli sä h k ö k a u la p a n ta o n to d ella ra a k aa e lä in rä ä k k ä y stä j a la isk u u tta k o u lu tta ja l

M u tta m ik si v a iv a u tu a läh ettelem ään k irjeitä

ta. Jo lle i k o ira n o m ista ja p y sty /ta h d o k o u lu t ta a k o ira a n sa ilm an sä h k ö p a n ta a , h än e n o n p a re m p i lu o p u a h a a v e e sta sa a d a to tte le v a i

y k sittäisille p u m a a jille , jo s k y se e ssä e i to d e l la o le h alu p itä ä y llä p u isto n e lä in su o je lu llis ta m a in e tta ? J a jo s S ea W o rld illa to siaa n on

n e n k o ira, jo k a to ttelee ilo sta e ik ä p ak o sta.

p a n o k se n sa m e rie lä in te n su o je lu ssa , p e la s ta

h y v in

p ro v o k a tiiv is ta , e h k ä

+ k a k s i ilo is ta h u s k y a

tie d o n

□ □ □

n e ita e ri tie d o tu s v ä lin e is s ä (m y ö s ’’v a s ta

a llise n j a a s io is ta tie tä v ä n sä v y n jo h d o sta ,

k o v ia k in , u n o h ta m a tta .

P u is to n

m ukaan

v a la id e n

A tla n tin yli o n tiety sti h e lp p o valeh d ella.

k o s k a se ei o sa isi itse p y y d y s tä ä ru o k a a n sa . T o s ia s ia s s a

v a p a u tta m is p ro je k tit

a lk a v a t

p itk ä llä s o p e u tta m is ja k s o lla , jo s s a e lä in tä v ä h ä v ä h ä ltä o p e te ta a n m m . h a n k k im a a n ra v in to n s a itse . P o rte r m y ö s v a k u u tta a k ir je e s s ä ä n K e ik o n o le v a n h y v ä k u n to in e n j a te rv e , m ik ä o n tä y s in r is tiriid a s s a p u o lu e e t to m ie n ta h o je n h a v a in to je n k a n s sa . T u o re im m a t u u tis e t K e ik o s ta o v a t v a rsin

k y n y t e d e s s u o d a tin ta ta i h a p e tin ta . L in tu -

T ä m ä o n se lin ja , jo t a itse h e n k ilö k o h ta i

ta lo s s a s a m a in e n h a ju j a k ä rp ä s p a rv i o liv a t ’ ’y s tä v ä llis e s ti” o v e lla v a s ta ss a . H ä k it o li

se sti h a lu a n tu k e a o m a lla v a a tim a tto m a lla jä s e n m a k s u p a n o k e lla n i. O le n o llu t A n im a

Itse llä n i o n v u o d e n v a n h a hovavvart-

lia n jä s e n p u o li v u o tta j a k e h ta a n m y ö n tä ä

n a rttu , jo t a o le n k o u lu tta n u t p e n n u s ta p itä

m ise s sa j a u u d e lle e n sijo itta m ise ssa lu o n to o n , eik ö m e id ä n tu lisi o lla siitä tieto isia?

h u o n o ja . S e u ra a v a lla siv u lla o n s u o m e n

v a t siiv o tto m ia m a to is in e ru u a n tä h te in e e n j a u lo ste in e e n .

se n m is s ä ta h a n s a se u ra s sa .

e n " p a t u k a l l a ” - e li ’’h y v in v o in tip a tu k a l-

O n v a ik e a u sk o a , e ttä s a a m a n n e tie d o t

l a ” ! K a ik k i k o u lu tu s o n ta p a h tu n u t leik in v a rjo lla j a k o ira n i s a a lis ta m is in to a k ä y ttä

o lis iv a t tä y s in v irh e e llis e t. E h k ä o m ista ja

R o s e lta , jo k a o n s e u ra n n u t K e ik o n tila n n e t ta p itk ä n aik a a .

e n . P a tu k k a a e i k ä y te tä k o ira n ly ö m ise n

to d e lla k in o n R e in o A v e n tu ra -y h tiö , m u tta sijo itu s p a ik k a j o k in m u u k u in S e a W o rld ?

e ttä s itä ei o n n is tu ta v a p a u tta m a a n . U s k o i

v a a n k o ira lle h e ite tä ä n p a tu k k a , k u n se o n e s im . s e u ra n n u t m in u a h y v in . S e o n siis p a lk in to to tte le v a isu u d e sta .

E lä in s u o je lu te rv e is in M a r j a R ito la

O le n k ä y n y t m o n e s s a e lä in ta rh a s s a , e n k ä k o sk a a n o le n ä h n y t tälla ista !

v a a : riis ta n h o ito y h d is ty k s illä e i o le m ä ä r ä

J ä r k y t t y n y t ä iti

ra h o ja v a lv o n ta to im in ta a n . M ite n n iillä o n s itte n v a ra a e s im . h irv e n p e ija is iin , jo is s a

A n im a lia n to im itu s o n ilm o itta n u t a s ia s ta

ry y p ä tä ä n j a sy ö d ä ä n tu rh a n ta k ia ta p e ttu ja

L ie d o n k u n n a n e lä in lä ä k ä rille .

□ □ □

e tte i lu k ijo ille jä is i v ä ä r ä ä k u v a a r a a o is ta

M ielipiteistä

m u rh is ta .

K o sk a S u o m essa on san an v ap au s, v oi jo

e lä in s u o je lu llis ta m a in e tta ,

to d is ta , e ttä a s ia t m y ö s to d e llis u u d e s s a o li

o m is ta ja y h tiö lle e ttä h u v ip u is to lle le h te n n e a n ta m ie n tie to je n p o h ja lta . O le n te h n y t

rin k ä y tö k s iä jn e . Y li k o lm e k y m m e n tä v u o tise lta e lä in te n a s io id e n se u ra a m is e n a ik a

Ä id in j a is ä n s ilm ä t n ä k iv ä t ik ä v ä k y llä

sa, sa m e a s s a v e d e s sä , e ik ä a k v a a rio s s a n ä

h irv iä ? P u h u it n iin k a u n iis ti ’’ja l o s t a ” m e ts ä s ty k s e s tä , e ttä o li p a k k o k ir jo itta a v a s ta k irje ,

sia j a h y v ä k u n to is e n n ä k ö is iä . T ila v a t ta r

p a ljo n m u u ta k in . T o in e n n o rs u is ta o li k o k o

M y ö s te le v is io s s a k iin n itti h u o m io ta n i

R e h e llis tä ? K e n e n k a n n a lta , e i a in a k a a n

h u o n o o n p ito o n , o v a t tu ttu ja p a lu u p o s tis s a

L e h te n n e n u m e ro ss a 2 /9 4 o li ju ttu e lo k u

V a e llu k s illa k u n n o n a ja ja n o s ta a v ä s y n e e n

Z o o la n d ia -e lä in ta rh a a n

y h d is ty k s e n e d u s ta jie n a s ia llin e n ja r a u h a l lin e n e s iin ty m is ta p a , silti to s ia s io ita , jo s k u s

v ia tto m ie n e lä in te n ! S a n o it m y ö s se u ra a -

k irjo ite lle e t k irje itä p u u ttu a k s e n n e e lä in te n

se e i h a lu a , e ik ä s itä v o i p a k o tta a siih e n .

ty ttä re m m e

m e ta lo s s a tu li e n s im m ä is e n ä v a s ta a n p ö y -

rä ä n ty m ä ä n tie ty ille ru o k in ta p a ik o ille . S y k s y is in n e o n sitte n h e lp p o a m p u a .

N iille te istä , jo tk a o le tte v u o sie n m itta a n

T ietoja K eiko-valaasta kaivataan

k ä y ttä ä lin ja a , jo k a v a s ta a se n p e ru sta v ia

V e im m e h e in ä k u u n lo p u lla 1994 3 -v u o tia n

r is ty ttä v ä h a ju j a k u o lle ita v e s ik ilp ik o n n ia m a k a s i a k v a a rio n s a p o h ja lla e lä v ie n s e a s

te tä ä n v ille jä e lä im iä j a to tu te ta a n n e k e

h u o n o t. T ä s tä lis ä ä tu o re tta tie to a h iu k a n edem pänä.

s ity k s e n ' ’p a k k o ju o k s u s ta ” . H u s k y o n s y n

S a n o it m y ö s e ttä m e ts ä s tä m in e n o n h ie

e m o s ta riip p u v a is ia j a r iis ta n h o id o lla k e s y

□ □ □

E n tie d ä , m is s ä o le t n ä h n y t ta i s a a n u t k ä

lia 3 /9 4 ) ta p a u k s e ss a .

n o h a rra s tu s , k u n se o n r e h e llis tä s e k ä r iis k ä y tä n n ö s s ä m m . s u u rp e to ja m e ts ä s te tä ä n a ik o in a , jo llo in p e n n u t o v a t v ie lä tä y s in

p a ik k a n s a , e li K e ik o n o lo t o v a t e d e lle e n

Y h d isty s te n k irjo itu k s e t j a v a s tin e e t le h

m ä ttö m y y ttä h y v in m o n e s s a a s ia ss a . K äär-

ta k a n ta a a ja te lle n k e s tä v ä llä p o h ja lla . E li

M u ilta o sin tie d o t v a lite tta v a s ti p itiv ä t

m a s s a v a llits e v a a a rv o jä rje s ty stä .

k ie n ’’J u h o n ” j a ’ ’V ir k a m ie h e n ” ( A n im a

M a rja tta N enonen N u r m ijä rv i

□ □ □

Syntynyt juoksem aan L u in k irjo itu k s e n ’ ’V e to k o irie n h ä tä h u u to ” (A n im a lia 3 /9 4 ). I tse llä n i o n k a k s i k y s e istä v e to k o ira a , S ip e ria n h u s k y a , jo k a o n y le is in v e to k o ira ro tu S u o m e ss a . K u n p a k k a s m itta ri la s k e e - 2 5 p a ik k e ille , e i m e id ä n

Y m p ä r i s t ö n s u o je lu a o p is k e le v a

k a in e n o m iin n im iin s ä k ir jo itta a le h d istö lle k a n n a n o tto ja ju lk a is u k y n n y k s e n o lle ss a

A n im a l ia n a k tiv is ti

sitte n y k s ity is e llä le h d e llä k u te n n im im e rk

m e n e e d e s k o p p iin s a (jo k a o n e ris te tty )

p o ja t h a lu a e d e s tu lla s is ä lle ta lo o n . E ik ä n e

A N IM A LIA 4/1994

n e ttu n a k irje m e rin is ä k ä s tu tk ija N a o m i A .

K e ik o n ta p a u k s e s s a s a a tta a k ä y d ä n iin , sin , e ttä o n k u ite n k in k a n n a tta n u t y rittä ä .

K o ira n i silm iin tu le e ilo in e n ilm e , k u n se

J u lk is e n

p a in o s tu k s e n

a n s io s ta

a in a k in

K e ik o n a lta a n v e d e n la a tu a j a lä m p ö tila a o n p a ra n n e ttu , j a v a n k e u d e s s a e lä v ie n v a la i

n ä k e e p a tu k a n j a tie tä ä , e ttä n y t lä h d e tä ä n

A rv a u k se s i o su i o ik e a a n . K e ik o n sijo itu s

d e n o n g e lm a t o v a t tu lle e t la a je m p a a n tie

k o u lu tu s k e n tä lle . E li m ie lu u m m in ilo in e n j a to tte le v a in e n k o ira k u in k o ira , jo k a to tte

p a ik a n o s a lta to im in ta s iv u n tie to ih in o li to

to isu u te e n .

d e lla p ä ä s sy t v irh e , m istä o le m m e p a h o il

lee p e lo s ta s a a d a sä h k ö isk u !

la m m e . T o d e llis u u d e s s a K e ik o n o m ista ja ,

M o n is sa m u is s a k irje k a m p a n jo is s a o n p ä ä s ty p ite m m ä lle - e lä in te n y stä v ie n ,

m e k s ik o la in e n R e in o A v e n tu ra -y h tiö , p i tä ä s itä o m a s s a h u v ip u is to s s a a n M e k s ik o s sa. S y y , m ik si S e a W o rld o li y h d y s v a lta la i

jo h ta n e e t su u riin k in k o n k re e ttis iin p a ra n n u k siin . K irjo itte lu a a v u n ta rp e e s s a o le v ie n

S tiin a H a k a l a j a ilo in e n to k o - h o ff i

A N IM A LIA 4/1994

m y ö s te id ä n k irjo itta m a n n e k irje e t o v a t

Nuorten Animalia

e lä in te n p u o le s ta k a n n a tta a siis e d e lle e n ja tk a a . A k tiiv is ta ta lv ik a u tta to iv o tta e n

Helena Tengvall Hei! M ite n v o i sa a d a se lv ille , m itk ä tu o t

R atiritiralla!

N a o m i A . R o s e k e rto o :

te e t te s ta ta a n e lä im illä ? T e s ta ta a n k o k a ik k i e s im . a s tia n p e su - j a v ä rjä y s a in e e t? Jo s e i,

T o iv o tta v a s ti te illä k a ik illa o n lu m is e t ta l S e a W o rld o n v a ik u tu s v a lta is in jä s e n A lli

v im a is e m a t. O le tte p ä ä s s e e t re n to u tu m a a n

a n c e o f M a rin e M a m m a l P a rk s a n d A q u a ria

h iih tä m is te n , lu iste lu n j a m u id e n lu m ile ik -

n iin a n ta is itte k o e s im e rk k e jä , m itä tu o tte ita ei. K iito s e tu k ä te e n !

-jä rje s tö s s ä , jo k a o n k a u p a llis te n m e ria k v a a rio id e n j a -h u v ip u is to je n y h te e n liitty

k ie n h u u m a a n . J o u lu lä h e s ty y . O le tte h a n o lle e t k iltte jä ?

Reeta

m ä . S e a W o rld j a k o k o jä r je s tö v a s tu s ta v a t

J o s a u ta tte jo u lu p u k k ia k ä y m ä llä ih a n itse

e h d o tto m a sti m ie k k a v a la id e n p a la u tta m is ta lu o n to o n , k o s k a n e p e lk ä ä v ä t, e ttä tä lla i

k in la h ja o s to k s illa , n iin k iin n ittä k ä ä h u o m io ta tu o tte id e n e lä in y s tä v ä llis y y te e n . J o s o le t h a rk its e m a s s a k a s v is s y ö jä k s i r y h ty m is tä , n iin m ik ä o lis ik a a n p a re m p i j o u lu

k a n n a lla o n o llu t su u ri v a ik u tu s R e in o

la h ja k u in jä ttä ä k in k k u , k a lk k u n a tai p a isti

A v e n tu r a -y h tiö n O s c a r P o rte riin (eli K e ik o n o m is ta ja a n ) j a W a r n e r B ro th e rsiin (e lo

o s ta m a tta j a n a u ttia o n n e llis e lla o m a lla tu n

k u v a y h tiö ö n , jo k a tu o tti ’’F re e W illy n ” ).

m u k s e s ta v o im m e k e rto a , e ttä v e g e ta ris tin jo u lu a te r ia s ta v a ts a tä y tty y p iu k a k s i ja s u u

T ä llä h e tk e llä K eik o o n k u n n o ssa, m u tta sen p itk ä n tä h täim en e n n u ste o n h u o n o . S en

n o lla m a u k k a is ta k a s v is h e rk u is ta . K o k e

h u n j ä ä h e rk u llin e n m a k u .

h y v ä k si ei tällä h e tk e llä n ä y tä o le v a n te h tä

A n im a lia n jä s e n y y s o n m itä m a in io in

v issä m itään . A llian ce o f M a rin e M a m m a l P a rk s an d A q u aria, W a rn e r B ro th e rs j a O s c a r P o rte r o v at sa an eet p aljo n kirjeitä, so itto ja ja

H y v iä h iih to k e le jä R e eta!

K y s y m y k s iisi

sa a t v a s ta u k s e n tila a m a lla A n im a lia n to i m is to s ta u u sim m a n k o sm e tiik k a lis ta n , jo lla o n m y ö s a s tia n p e s u a in e ita y m s.

Ojansuu

se t v a p a u tu k s e t o lis iv a t h u o n o a P R :ä ä m er ia k v a a rio n p itä jie n e lin k e in o lle . Jä rje s tö n

Lyhyt talvipäivä on kallistunut iltaan, ja sinisorsapariskunta painaa päät siiven alle ryhtyäkseen nukkumaan. - Jos omil la lähinurkillasi oleilee "pullasorsia” , voi tehdä hyvän työn käymällä tervehti mässä niitä leipäpussin kanssa kovim milla paukkupakkasilla. Silloin muut ruokkijat eivät välttämättä lähde ulos, mutta juuri silloin lintujen energian (eli ruoan) tarve on suurimmillaan.

Heippa! M ä h a lu a is in tie tä ä se n , e ttä te h

H ei! T ä s s ä to s ita rin a s s a e n k e rro k e n e n

d ä ä n k ö n ik k e lite s tit e lä im illä ? K u n rih k a -

jo u lu la h ja y s tä v ä lle - k y sy la h ja k o rttia to i

k ä ä n n im e ä ta i m itä ä n h e n k ilö llisy y d e s tä .

m a k o rv ik s is s a lu k e e a in a : ’ ’A lle rg ia v a p a a ,

m isto sta ! K irjo itu s k ilp a ilu n (k s. n u o rte n A n im a lia

M u tta ” s ä ” o n k is s a n i, k a ik k i a lk o i k a u n ii n a ta lv ia a m u n a 2 2 .1 2 .-9 3 . K u n sä a lo it v o i

Moi! H a lu a is in k iittä ä P ä iv i V iin ik a in e n -

ta a te lo a h ä n tä ä n s ä ta i v a ik k a ja lk a a n s a .

fa k se ja tä stä asiasta, e n k ä u sko, e ttä u usien

n u m e ro s s a 3 /9 4 ) p ä ä tty m is a ja n k o h ta a o n

m a a n h u o n o sti. N iin tu li m a tk a e lä in lä ä k ä

R o s q v is tia siitä , e ttä h ä n p u h u i 2 1 .9 .9 4

k u je id e n ym . läh e ttä m ise stä on e n ä ä hyötyä.

siirre tty .

riin . K a ru to tu u s o li, e ttä su lia o li n. 6 0

’ ’M e d ia p e lin ” lä h e ty k s e s s ä m e id ä n e lä in -

S ilti k o ira n ja lk o ja ei le ik a ta p o is v a rm u u d e n v u o k si.

K ilp a ilu k irjo itu s te n

o lta v a

S u o ra a n sa n o ttu n a K e ik o n tu le v a is u u s

T O IM IS T O S S A v iim e is tä ä n 31.1.1995. A i

n ä y ttä ä sy n k ä ltä . K iire e llis in tä o lisi n y t

k a a o n jä lje llä , j a n u o rte n p a ls ta n p o s tila a ti

m a h d o llis u u s s e lv itä . L e ik k a u s. J a k u n m ä tu lin h a k e m a a n s u a s ä v a a n m a k a s it e lä in -

s a a d a se s iirre tty ä su u re m p a a n a lta a s e e n , m u tta jo p a tä m ä n ä y ttä ä v a ik e a lta s a a v u t

k o ss a o n v ie lä tila a . K irjo itta k a a ih m e e s sä ,

k lin ik a n a h ta a s s a h ä k is s ä p o s k e t ru sk e in a

s u o je lijo id e n j a e lä in te n p u o le s ta . O le n s a m a a m ie ltä , e ttä e lä in rä ä k k ä ä jie n r a n g a is tu k s ia p itä is i k o v e n ta a , e li e lä in rä ä k k ä jä e i

n y t te illä o n a in u tla a tu in e n tila is u u s ilm a is

o k s e n n u k s e s ta , m u tta s ä se lv is it. S ä v irk o -

sa isi e n ä ä p itä ä elä im iä . Y h tä h y v in h ä n v o i

ta a . E n u sk o , e ttä e n ä ä o n m itä ä n m a h d o lli

ta m ie lip ite e n n e .

sit 2 4 .1 2 .-9 3 . S ä o lit m u n jo u lu k is s a , m u n

rä ä k ä tä m a rsu ja , k o iria j a k is s o ja k u in rä ä k

V o ik a a p a k s u sti j a tu n n e lm a llis ta jo u lu a !

p a ra s k iss a . P u h u ta a n , e ttä k is s a lla o n 9 h e n k e ä , su lia o n v a a n 8. M u tta n e k a h d e k

k ä ä h e v o s ia . M in u lla its e llä n i o n k iss a , k o i ra j a m a r s u j a m in u lle e i tu lis i m ie le e n k ä ä n

sa n sitk e ä tä sie lu a v ie v ä t su t v ie lä p itk ä lle

r ä ä k ä tä n iitä , s illä y h tä h y v in n e tu n te e k i

p itk ä ä n ja tk u n u t h ä n tie n ty p istä m is p e rin n e .

tä s s ä k a ru ss a , ju lm a s s a m a a ilm a ss a . M u tta

p u a k u in ih m ise t. T ä m ä o li m in u n m ie lip i teen i.

K u n h ä n tä le ik a ta a n p e n n u lta h eti k ä tte ly s sä p o is , h ä n n ä n h e ik k o u s e i tu le m iss ä ä n

su u k s ia sa a d a K e ik o a k o sk a a n v a p a u te ttu a . K u k a a n e i h a lu a te h d ä p ä ä tö k s iä K e ik o n tu le v a is u u d e s ta , k o s k a k a ik k i p e lk ä ä v ä t, e t t ä jo s K e ik o k u o le e p ä ä tö k s e n tä y tä n tö ö n p a n o n a ik a n a , h e itä tu lla a n sy y ttä m ä ä n s ii

T o iv o tta v a t te e k u p p ie n ä ä re s tä

Anne & Heli

sä se lv is it, m u n o m a jo u lu k is s a , n y t j o v u o

n ik k e lite s ta ttu ” . J a sit v ie lä k a s v issy ö jille : J o s te lo p e ta tte lih a n sy ö n n in , n iin m itä n a u d a t, sia t y m . h y ö ty y siitä. J o s sä jä tä t y h d e n p ih v in s y ö m ä ttä , e i y k s ik ä ä n e lä in p e la stu .

E rä is s ä ro d u is s a o n n y k y ä ä n y k s ilö itä ,

S it ih m e tte le n sitä , m ik si ilv e s e i v o i o lla

jo id e n h ä n n is s ä ilm e n e e p e r in n ö llis tä h e ik

ra u h o ite ttu a in a , siis e i k o sk a a n sa is m e t

k o u tta . P a h im m is s a ta p a u k s is s a tä m ä sa a

sä stä ä . S u d e n v ie lä y m m ä rtä ä , e t sitä sa a

a ik a a n se n , e ttä h ä n tä n ik a m a t o v a t a lttiim p ia m u rtu m a a n k u in te rv e h ä n tä is e llä k o i ralla.

p o ro n h o ito a lu e illa m e ts ä s tä ä (o sa n v u o d e s ta), k o s k a m u u te n h a n n e sö is p o ro ja . M u t ei k a i ilv e k s e s tä o o m itä ä n v a a ra a k e n e lle

T ä m ä n v ia n a ih e u tta ja o n n im e n o m a a n

k ä ä n . K iitti, jo s v a s ta a tte .

Capricorn-82

tä . L u u le n W a rn e r B ro th e rs in p e lk ä ä v ä n ,

d e n . K iito s tu h a n s itta in sille P ie n e lä in k lin i

e ttä te k i se m itä ta h a n s a , a in a jo k in k iista n o sa p u o lis ta tu le e h y ö k k ä ä m ä ä n y h tiö tä v a s

k a lle , jo k a a u tto i m u n jo u lu k is s a a se lv iä m ä ä n . J o s illo in , k u n m ä sa in tie tä ä , e ttä su l

ta a n , j a se p e lk ä ä m a in e e n s a m e n e ttä m is tä .

ia o li n ip p a n a p p a 6 0 % s e lv iä m is m a h d o lli-

V a ik u tta a siltä , e ttä W a rn e r B ro th e rs j a A l lia n c e o v a t p ä ä ttä n e e t, e ttä o n p a re m p i o lla

P e rin te is e s ti ty p is te ttä v is s ä k in r o d u is s a

K u n m e itä k a s v is s y ö jiä o n m o n ta , n iin

k ä s itä sa a m illä ä n p e ite ty k si. K iito s. Jtfl

o n k u ite n k in jä lje llä ru n sa a s ti tä y s in te rv e -

sy ö m ä ttä jä ttä m is tä m m e p ih v e is tä j a p o t

e le tä ä n p ä iv ä k e rra lla a n . E n m ä ik in ä p y sty k iittä m ä ä n a u tta jia ta rp e e k si p a ljo n , teille

h ä n tä is iä su k u lin jo ja . A in o a p itk ä llä tä h tä i

k is ta m u o d o s tu u m o n ta n a u ta a , sik a a y m . K ä y tä n tö o n o so itta n u t, e ttä o s ta jie n v a lin

k u n m itä ä n e i te h d ä , K e ik o tu le e se n s e u E n o le v a rm a , tu lla a n k o K e ik o s iirtä m ä ä n a jo is s a u u te e n a lta a s e e n . T ai o v a tk o k iis ta n k e s k e is e t o s a p u o le t y lip ä ä n s ä a i k e is s a s iirtä ä s itä la in k a a n - h u o lim a tta sii

’’Ikuinen luonnonsuojelija”

K e ik o n siirto a is o m p a a n a lta a s e e n . M u tta h ä n e n to iv o m u k s illa a n e i v a lite tta v a s ti ole k o v in p a ljo a p a in o a rv o a .) J o s K e ik o a ei s iirre tä , se tu le e to d e n n ä k ö is e s ti k u o le m a a n s e u ra a v ie n p u o le n to is ta v u o d e n a ik a n a . T o iv o n e ttä o lisin v ä ä rä s s ä , m u tta o le n s e u ra n n u t tila n n e tta lä h e ltä e iv ä tk ä n ä k y m ä t o le h y v ä t. K u n p a m in u lla o lis i p a r e m p ia u u tis ia k e rro tta v a n a .

Se oli pikkulintu, niin viaton ja avuton. Taisteli elämästään kaikin voimin, mutta kuolema lopulta voitti. Hiljaa se nukkui pois ja lensi taivaaseen. Siellä on hyvä olla pikkulinnulla.

Naomi A.

v ik a a sillä ta v a lla e te e n p ä in se u ra a v ille s u k u p o lv ille .

s is ä ltä ä k ö tu o te n ik k e liä : tä lla is ta te s tiä e i te h d ä e lä in k o k e illa .

m u lle a in u tla a tu in e n . K iito s p a ljo n .

n u ille h ä n n ä t, ta rk k a illa h ä n tie n te rv e y d e n

n iss a lih a n k u lu tu s (ja sik si m y ö s lih a n tu o

tila a j a k ä y ttä ä s u v u n ja tk a m is e e n v a in ter-

ta n to ) o n la s k e n u t h u im a s ti v iim e v u o sin a , k o s k a n iin m o n e t v a lits e v a t k a s v is s y ö n n in e e ttis is tä sy istä . J a k a u p a t p u rs u a v a t k a s v is-

” 1 fly away”

v e h ä n tä is iä k o iria . S iis tä s m ä lle e n sa m a p e ria a te , jo lla to rju ta a n k o ira n m u ita r a k e n te e llis ia v ik o ja , k u te n lo n k k a v ik a a .

Heippa! L u in y h d e s tä k o ira le h d e s tä ju tu n

’’Eläinten ystävä”

R u o ts is s a k o irie n h ä n tie n ty p is tä m in e n

n o illa o n m e rk ity s tä . E s im e rk ik s i E n g la n

r u o k a v a ih to e h to ja !

k o ira n h ärm ä n ty p is ty k s e s tä . J u ttu o li ty p is-

N iin ik ä ä n

V a s ta u k s e n a ih m e tte ly y si, m ik si ilv e k s iä m e tsä ste tä ä n : S u u rin sy y o n se, e ttä ilv e k s e t

Eläim et, ystäviäm m e (?)

ty k se n p u o le s ta j a siin ä m a in ittiin jo k in ti

T a n s k a s s a o n ty p is ty s s a llittu v a in o sa lla

sy ö v ä t v a lk o h ä n tä p e u ro ja , jo tk a o v a t m e t

J o s e lä im e n its e lle e n h a n k k ii, n iin sitä p itä i

la sto , jo n k a m u k a a n s u u rin o sa k o irista , jo itte n h ä n tä jä te ttiin ty p is tä m ä ttä jo u tu i

r o d u ista . S u o m e s s a h ä n n ä n ty p is ty s k ie lto o n m u k a n a v ire illä o le v a s s a e lä in s u o je lu

k u in p o ro t p o ro n h o ita jille . V a lk o h ä n tä p e u

k ä rsim ä ä n siitä h u o lim a tta , e li n iille tu li ns.

la in m u u to s e h d o tu k s e s s a .

r a h a n e i o le S u o m e n lu o n n o s s a a lk u p e r ä i

si r a k a s ta a j a s iitä h u o lta k a n ta a . V a a n k a ik k i sitä m u is ta e i..., m ik se i? Ih m is e t itse ä ä n liik a a a ja tte le v a t j a sitte n e lä im e t u n o h ta v a t. M u tta o n n e k s i o n v ie lä ih m isiä , jo tk a o sa a

n e n e lä in , v a a n la ji o n istu te ttu tä n n e P o h

H ä n n ä n h e ila h d u s s in u lle ’’M ih in u s k o a ? ” . H ä n tä o n k o ir a n e rittä in tä r k e ä ’ ’v ie s tin tä e lin ” . V a h in k o ja v o i a in a sa ttu a . K o ira s a a t

A N IM A LIA 4/1994

s ä stä jille h iu k a n s a m a n ta p a is e s s a ro o lis s a

jo is - A m e r ik a s ta , j a m e tsä stä jä t p itä v ä t n iitä ru o k in n a n a v u lla h e n g is s ä y li v a ik e im p ie n

E lä im e t o v a t y s tä v iä m e id ä n j a v ie lä m e

'Eläinten ystävä”

k ie lle tty .

v a ih e e s sa . O n k o tä m ä m a h d o llis ta ? K iito s

,’Mihin uskoa?”

k a ik k i tu le m m e o le m a a n y s tä v iä h e id ä n .

p ä ä s ä ä n tö is e s ti

’’h e ik k o h ä n tä ” . H ä n tä e s im . m u rtu i jo s s a in v a s ta u k s e s ta e tu k ä te e n !!!

m e rin is ä k ä s tu tk ija W ild life a n d H a b ita t P ro te c tio n , H S U S

t i llä ” s e lla is ta tu tk im u s ta , jo s s a to d e ta a n ,

tä ä o li v a in y k si ta p a u s m iljo o n a s ta , m u tta

r a k a s ta a j a e lä in tä ta rp e e k s i a rv o sta a . T e rv e is in Rose, P h .D .

V a lk o is ta jo u lu a ! Jo s ta rk o ita t ’ ’n ik k e lite s-

p a h a a a a v is ta m a tta te e ttä ä p e n tu ja j a siirtä ä

m e llä jä r k e v ä k e in o , jo lla h e ik k o h ä n tä is y y s sa a d a a n s iirre tty ä h is to ria a n , o n j ä ttä ä p e n

tä , m itä h e s a n o v a t ju lk is u u d e s s a . (P o rte r o n lu u lta v a sti a in o a , jo k a to d e lla h a lu a a

v a ih e e s s a ilm i. S iis tä llä k o ira lla v o id a a n

su u d e t, y k si o s a m u n s y d ä m e s tä m u rtu i, e i

te k e m ä ttä m itä ä n k u in te h d ä v irh e. M u tta ra u k s e n a k u o le m a a n a iv a n y h tä lailla.

T e rv e is in

A N IM A LIA 4/1994

ta lv ie n . M o n e t m e ts ä s tä jä t h a lu a v a t ra jo it ta a ilv e s te n m ä ä rä ä , k o s k a ilv e k se t s y ö v ä t ’ ’h e id ä n ” p e u ro ja a n . P u o lu e e tto m a lta k a n n a lta k a ts o e n h a n tä m ä e i tie te n k ä ä n o le m i k ä ä n riittä v ä sy y v a in o ta ilv e k siä .

Alueosastot

Xr> \ Alueosastot t . -----------------------1

—

Tampereella marssi eläinten puolesta

A LU EOSA STO T/yhdyshenkilöt:

Riihimäellä monenmoista toimintaa Riihimäen toimintaryhmä on kokoon tunut säännöllisesti syksystä asti. Eläinten viikolla pidettiin lasten eläinpäivä, jossa oli: talutusratsastusta, ratsastusnäytös, koira-ajelua, matchshow, pieneläinnäyttely, Animalian tiedotuspöytä, leikkimielinen koirien esittely, satutuokioita lapsille, puffetti, onnellisten kanojen munien myyntiä, videoesitys, turkiskuvanäyttely, kehi tysmaakaupan myyntikoju sekä erään sademetsäprojektin julisteita. Ovella jaoimme lakuja, joissa luki ’ ’ Kiitos kun et käytä turkkia” . Match-show oli leikkimielinen, mutta virallisena tuomarina toimi Outi Nurmi. Puffetissa oli vohveleita ja me hua, ja satutuokiossa luimme eläinsa tuja. Meitä on nyt toiminut noin 20 aktii vista nuorta toimintaryhmässä, ja ideoita ja intoa tuntuu riittävän yllin kyllin. Aika vaan on ollut hiukan ra joittava tekijä. Olemme tehneet myös yhteistyötä paikallisen eläinsuojeluyh distyksen kanssa, ja auttaneet kissatalon hoidossa. Eläinrakkain syysterveisin,

ESPOO: Päivi Korhonen, Valapolku 15 A , 02770 Espoo, 90-8057 232 HAMINA: Sari Sakki, Tavinkatu 4 A 3, 49400 Hamina HANKO: Gitta Roos/Zoolife, Bulevardi 7, 10900 Hanko, 911-2487 170 JOENSUU: Anna Liitsalo, Mäntyläntie 3 F 86, 80220 Joensuu, 973-311 578 JY V Ä S K Y L Ä : Annika Isomäki, Polttolinja 10 B 20, 40520 Jyväskylä, 941-645 167 KAJAANI: Tuuli Pulma, Oravantie 9 B 20, 87150 Kajaani. 986-24 081 KEMI: Mervi Tuohimaa, Harjukatu 5, 94720 Kemi, 9698-34 068 K O K K O LA : Susanna Muhonen, Oravankatu 4 A 20, 67800 Kokkola KUOPIO: Mia Blinnikka, Pajamiehentie 5, 78870 Varkaus, 972-5566 075 LAHTI, alueosaston toimisto: Kariniemenkatu 28. 15140 Lahti, 918-7514 002 LAPPEEN RANTA: Katja Karppanen, Koskisenkatu 22, 53300 Lappeenranta LOHJA: Mia Erkkilä, Voudinkuja 5 D 41, 08200 Lohja, 912-88 851 MIKKELI: Riina Metso, Puolukkakatu 16, 50170 Mikkeli, 955-151 395 N IVA LA : Maarit Annala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde. 983-446 862 I NUM M I-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-2266 236 OULU, alueosaston toimisto: Nahkatehtaankatu 2, 2. krs, 90100 Oulu, 981311 9885 Löytöeläinpalvelu/Mervi Pesonen: 981-5521 618 PIEKSÄM ÄKI: Satu Liukko, Kuopiontie 30 A 2,76150 Pieksämäki, 958-481 010 PIHTIPUDAS: Minttu Vuorenmaa, Tahkonpolku 10 B 9,44800 Pihtipudas, 94662 212 PORVOO: Marko Virtanen, Humaltarhantie 3 C 13, 06450 Porvoo RAAHE: Riitta Majava, Jussilantie 18, 92140 Pattijoki, 982-2274 151 RIIHIMÄKI: Satu Taiveaho, Kokonkatu, 11120 Riihimäki, 914-36 865 SEINÄJOKI: Leila Pennala, Siipipyöränkatu 11, 60100 Seinäjoki, 964-414 0648 TAM PERE: Petra Jalli, Keskusojanpolku 4 as. 3, 33900 Tampere. 931-2650 827 TORNIO: Tiina Hooli, Mustarannantie 8, 95530 Karunki, 9698-702 42 TU RKU , alueosaston toimisto: Humalistonkatu 14, 2. krs, 20100 Turku. 9212310 123 V A A S A : Kirsi Haapaniemi, Laivakatu 6 A 5, 65100 Vaasa, 961-128 520 V A L K E A K O SK I: Mikko Vainio, Kenraalintie 2 as. 16, 37620 Valkeakoski, 9375855 226

Animalian Tampereen alueosaston jär jestämä marssi eläinten puolesta lähti liikkeelle Hämeenpuistosta Aleksante rin kirkolta, josta kulkue marssi Hä meenkadun läpi Rautatieasemalle. Aamupäivällä ilma näytti huolestut tavalta, mutta sää muuttui jaloa asi aamme suosivaksi. ’ ’Yläkerran valo miehet” järjestivät mitä hienoimman sään meidän marssia! Tapahtuma oli onnistunut ja energia voimakas. Marssijoita oli noin 150 ja kulkueessa oli myös koiria ja kissoja. Poliisi piti hienosti järjestyksen ja taka

si marssijoille sujuvan ja arvokkaan etenemisen. Sydäntä lämmitti nähdä liikkeellä näin monilukuinen ja innokas joukko marssiessamme maapallon sorretuimman olentoryhmän puolesta. Toivotaan menestystä ja innokkuut ta kaikille eläinten oikeuksien puolus tajille. Sydämelliset kiitokset kaikille mu kana olleille!

Tapio Roth

TU R U SSA

k i o :10-13 t E fliK i/ v m fr r u

2 .2

Discomeininkiä Lohjalla Lohjan toimintaryhmä järjesti 8.10 eläimellistä menoa Animaldiscossa Lohjan Tanhuhovissa. Paikalla olivat mm. Radiomafian ’ ’vihattu ja toivot tu” Anssi ja ’ ’Tule apuun Anja” Eeri käinen. Discossa järjestettiin gallup yleisön eläinsuojelumielipiteistä. 97 % piti eläinsuojelua tarpeellisena, mutta vain 26 % kertoi itse osallistuvansa eläinsuojelutyöhön. Tietoa eläinsuojelusta ihmiset olivat saaneet eniten lehdistä ja televisiosta. Suurimpina epäkohtina eläinsuojelussa pidettiin eläinkokeita (42 %), eläinrääkkäystä (35 %) ja tur kistarhausta (21 %). Yleisö toivoi lisää tiedotusta ja ta pahtumia myös nuorille. Päättäjien toi vottiin puuttuvan nykyistä herkemmin epäkohtiin ja kauppiaiden hankkivan eläinystävällisisä tuotteita. Discoa tukivat Eläinlääkäriliitto, Lohjan Pieneläinklinikka, Postipankki, Yrittäjän Fennia, SYP, Säästöpankki, Tapiola, Lohjan liikuntakeskus, Virk kalan Paperi ja Lelu, Yngve Nyman, Kotipizza, Info, Suomalainen Kirja kauppa, Osuuspankki, Kopio Nord ström ja Tavaratalo Anttila. KIITO K SET KAIKILLE!

* ZTJ-Z MTMIJVI/31

Satu Taiveaho

N # fW

KlflPPUTOfil Nyt saatavana Turun alueosastosta ’ ’Animals dont’t smoke...” -paitaa collegena hintaan 120,-. Kysele vä rivaihtoehtoja! P.S. Varastossamme on vielä pie ni erä ’ ’Animalia, Turku” t-paitoja. Nyt 50,-.

VHÜISTVH9EN MEflKKITUCTTElTfi

Animalia, Turun alueosasto, Humalistonkatu 14 C, 20100 Tur ku, puh. 921-2310 123.

<$■ IEIPCMUKÖIA A U FF E T T I TULE-

0 S E O K S IL L E ,

TUET

Turun alueosaston puputytöt herättivät positiivisia väreitä. Vasemmalta: alueo saston puheenjohtaja Hannele Salenius (ilman pupukorvia), Kirsi Aaltonen, Ri ta Hietalahti, Riikka Honkonen ja Sari Jussila. Animalialaiset jakoivat tietoa eläinsuojelusta Thalia-torilla Hansa korttelissa 8.10.94. 32

KÖSlTClTA

t iiiN e u o jm

r r v o T ó

/ ;

jSflj. ElAIWeuOJELULIilTO ANIMALIA rtj.TKl

A N IM A LIA 4/1994

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... ku vassa lohjalainen aktivisti Tuire Leppä-

Jat> T

Animatia toimii

o te tf U H íú /íú U

1 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

gin

Tällä palstalla ra p o rto im me A nim alian toim innasta. T ärkeä, m utta näkym ätön taustatyö p uuttuu tästä lis tauksesta luonnollisesti, sa moin m onet aluekohtaiset tap ah tu m at, joista k e rro taan alueosastosivuilla. Vii me A nim alia-lehdestä (il m estynyt elo-syyskuun vaihteessa) täm än k irjo itta miseen (lokakuun loppuun) on ta p ah tu n u t seuraavaa: Tiedotusvälineet □ 26.8 Animalia piti tiedotustilaisuu den EU:n vaikutuksesta eläinsuoje luun. Tilaisuudessa julkaistiin asiaa käsittelevä tietovihko ja erikoispuhujana oli ELL, toiminnanjohtaja David Wilkins Eurogroup for Animal Welfare -järjestöstä. Asiaa käsiteltiin suurim missa valtakunnallisissa lehdissä, TVuutisissa sekä monissa radio-ohjelmis sa. □ Maailman eläinsuojeluliitto W SPA ja Animalia polkaisivat liikkeelle W SPA:n Pet Respect -kampanjan Suomen osuuden. Kampanjasta kir joitettiin näkyvä juttu mm. Koiramme -lehteen. □ Kansainvälisenä eläinten päivänä 4.10. Animalia julkisti uuden turkis

ten vastaisen julisteensa ja avasi tal ven turkiskampanjan. Mediapaketti toimitettiin yli 300 tiedotusvälineelle. Paketti poiki lähes sata juttua lehtiin, radioon ja TV:seen. Lisäksi laitoimme turkisjulisteen kuvineen ja teksteineen maksullisena mainoksena seuraaviin lehtiin: Anna, Helsingin Sanomien

kuukausiliite, Kaleva, Turun Sanomat, Savon Sanomat, Aamulehti ja Keski suomalainen. Lue aiheesta sivulta 5. □ 21.9 Animalian toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist esiintyi televisio-ohjel massa Mediapeli, jonka aiheena oli eläinsuojelulain uudistus. Keskuste lukumppanina oli Keskustan kansan edustaja Timo Kalli. O Seitsemän päivää -lehti käsitteli eläinten viikolla eläinkokeita ja erityi sesti Kuopion yliopistossa tehtäviä ns. beagle-kokeita haastatellen Kaarina Kivivuorta ja Päivi Rosqvistia. Valitet tavasti tärkeää asiaa käsitelleeseen jut tuun oli päässyt muutamia asiavirheitä. □ Animalia kommentoi lokakuussa Maaseudun Tulevaisuuden ja Helsin34

l/l O

Sanomien

mielipidepalstalla M TK:n uutta Ympäristö ja ruoka -oh jelmaa, joka pitää sisällään myös eläin suojelullisia tavoitteita. Tavoitteet ovat sinänsä hyviä, mutta Animalia on esit tänyt M TK:lta konkreettisempia toi mia esim. eläinsuojelulain uudistami sen yhteydessä puheiden muuttamisek si teoiksi. □ Eläinten viikon alla julkaisimme mainoksen Opettaja-lehdessä, jotta opettajat tilaisivat eläinten viikon ma teriaalia kouluihin. Tilauksia tuli valta vasti. □ Animalian koiraryhmä on kirjoitta nut mielipidekirjoitukset Koirammelehteen sähkö- ja piikkikaulapannan käytöstä ja rekikoirista ja koiranpidosta. Suomen Bokseriyhdistyksen leh teen on lähetetty kirjoitus valkoisten bokserin pentujen lopettamisesta. □ Koiraryhmän toimintaa mainostet tiin Turun koiranäyttelyn yhteydessä ilmestyneessä Koiraposti-lehdessä. Näyttelyssä oli Turun alueosastolla osasto.

N euvottelut ja kokoukset □ Päivi Rosqvist osallistui WSPA:n edustajana Euroopan Neuvoston koeeläinsopimusta käsittelevään ko koukseen Strasbourgissa 6 -9 .9 . K o kouksessa käsiteltiin mm. siirtogeenisiä eläimiä, koe-eläinten kuljetuksia, eläinkokeiden tilastointia ja koe-eläin ten olosuhteita. □ 17.—18.-9. kokoontuivat eläinsuojelujärjestöt Atlantin tältä ja tuolta puo len käynnistämään uutta turkisten vastaista kampanjaa WSPA:n jo h dolla. Aiheina olivat mm. ansa- ja rautapyyntistandardit, turkissomistemuoti sekä kampanjan yksityiskohtainen suunnittelu. Animaliaa edusti Päivi Rosqvist. □ Syyskuun 15. päivänä Päivi Rosq vist osallistui Kennelliiton järjestä mään luolakoirapalaveriin, jossa Animalian, maa- ja metsätalousminis teriön eläinlääkintäosaston ja Eläinlää käriliiton edustajille esiteltiin ehdotus uusiksi luolakoiratoiminnan säännöik si. Sääntöjen uusiminen on lähtenyt liikkeelle Animalian koiraryhmän vii me kevättalvena käynnistämästä luolakoirakampanjasta. □ Kansainvälisen standardointiliiton rautapyyntikokouksessa 24.-27.10. Päivi Rosqvist edusti Animaliaa.

esityksestä uudeksi eläinsuojelulaik si. Animalian mukaan laissa tulisi taata eläimille mahdollisuus luonnonmukai seen käyttäytymiseen, mitä lakiehdo tus ei esitä. Vaatimuksistamme enem män pääkirjoituksessa sivulla 3. □ Ympäristöministeriön vahingoittu neiden luonnonvaraisten eläinten hoitojärjestelmätyöryhmä on jul kaissut mietintönsä, mistä Animalia on antanut lausunnon. Animalia piti mie tintöä erittäin asiantuntevana ja hyviä ehdotuksia sisältävänä. Työryhmään kuului edustaja mm. Suomen eläinsuo jeluyhdistyksestä.

O m a tiedotusm ateriaali □ EU-kansanäänestyksen alla julkai simme tietovihon Mitä EU merkitsee eläimille ja eläinsuojelulle? Myös uff koministeriön Eurooppa-tiedotus otti vihkoa toimipisteisiinsä. Vihko on ajankohtainen myös EU-äänestyksen jälkeenkin, sillä EU:n eläinsuojeluasiat vaikuttavat Suomessa tulevaisuudessa. □ Uutta neliväri-turkisjulistetta (ks. tämän lehden takakantta) on saatavana kahta kokoa: A3 (ilmainen) sekä 70 cm x 100 cm (postikulut peritään). □ Eläinten viikkoa varten teimme uu det aamunavaustekstit. Aamuna vauksia on ala-asteelle'sekä yläasteel le/lukioon. Myös ruotsinkielistä aamu navausta on saatavilla. □ Tiedotusvälineitä ja alueosastoja varten teimme tietopaketin kettutarhauksesta. □ Eläinten viikoksi ilmestyi uusi lastenesite.

T ap ah tu m at ja messut

□ Animalialla oli messuosasto eläin lääkäripäivillä 21.-23.9. Helsingissä. Keskustelimme eläinlääkäreiden kans sa mm. eläinsuojelulain uudistamises ta, EU:sta ja eläinsuojelusta sekä eläinsuojeluvalvonnasta. □ Animalia oli mukana biologian- ja maantieteenopettajien syyspäivien op pimateriaalinäyttelyssä 15.-16.10. □ Helsinki International Horseshow’sta 21.-23.10. saattoi niin ikään löytää Animalian vihreän messukojun. □ Riitta Salmi alusti aiheesta geeni tekniikka ja eläimet Tiedekeskus Heu rekan nuorille tarkoitetussa geeniteknologiatnaisuudessa 26.10.

L ausunnot

Parturi-kam paam o

K äytäm m e alan tuotteita, joita ei o le testattu koe-eläim illä. T ule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Kim m o Taskinen puh. 90-661 327

Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967

0 c t— c 5 1 > o

Kirjat

Koirien salainen elämä |Elizabeth Marshall Thomas: Koi rien salainen elämä. Suom. Helene Butzovv. Tammi 1994. Kirjakaupat ja kirjastot pullistelevat erilaisia koirankasvatusoppaita ja rotukirjoja. Niiden sanoma on selkeä: mi ten tehdään koirasta yhteiskuntakel poinen, siis ihmisen yhteiskuntaan so piva eläin. ’ ’ Koirien salainen elämä” lähtee aivan toisesta näkökulmasta. Mitä koira ajattelee? Mikä on koiran elämässä tärkeää? Saadakseen selvyyttä näihin kysy myksiin kulttuuriantropologi, kirjailija Elizabeth Marshall Thomas vakoili kuukausien ajan hoitokoiraansa Mishaa sen vaellusreiteillä. Perheessä oli myös muita koiria kuten Mishan rakas tettu Maria, mopsit Violet ja Bingo,

'm ^i •• •

1 ** ** 1

Koki, Fatima, Zooey, Inookshook ja Viva-dingo, jotka valaisivat lisää koi ran mieltä ja ajatuksia. Kirja vahvistaa etologien näkemystä koirasta suden jälkeläisenä. Thomas antaa koiriensa olla koiria tai oikeas-

Mikael Ilves: Eläinlääkäri puussa. Otava 1994. Kukapa ei tuntisi koko kansan eläin lääkäriä Mikael Ilvestä, joka on tunnet tu eläinsuojelijanakin. Paitsi eläinlää käri ja eläinsuojelija, on Ilves myös kertoja. ’ ’Eläinlääkäri puussa” on no vellikokoelma Mika Pulssin kimuran teista vaiheista eläinlääkärin ammatis sa: milloin Alina-rouvan pilalle hem moteltu Tintti-koira tuo harmaita hiuk sia tohtori Pulssin päähän, milloin on pikkuserkku Kallen kalkkarokäärme lähtenyt lipettiin... Mika Pulssin vaiheita ei voi olla seu raamatta hymynhäive suupielessä, sillä Pulssilla on taipumusta joutua tuon

A N IM A LIA 4/1994

taan susia. Esimerkiksi pentujen hoito koko lauman avustamana on tapahtu ma, jota moderni koiranomistaja har voin pääsee seuraamaan. Lukiessa alkaa hieman tuntea sääliä lemmikkikoiria kohtaan. Niiltä typiste tään häntiä, niiden turkkia trimmataan ja niitä talutetaan hihnassa pitkin katu ja. Vaikka kotikoira eläisikin hyvin, ei sen elämä muistuta juurikaan vapaan vaeltavan suden elämää. On hyvä, että koirista kirjoittavat muutkin kuin koiraihmiset, koirapsykologit ja etologit. Kulttuuriantropolo gin näkemänä koira saa uusia ulottu vuuksia, joita esimerkiksi etologin koulutuksen saanut henkilö ei huomaa. Lämminhenkinen tietokirja ’ ’ Koi rien salainen elämä” on mukava kau nokirjallinen kokemus. Aloitteleva tai pidemmällekin ehtinyt koiraharrastaja hyötyy kirjasta.

•

Eläinlääkäri puussa

□ Animalia on antanut lausuntonsa A N IM A LIA 4/1994

Hius-soppi

tuostakin kiperiin tilanteisiin. Paikoin Ilveksen ironinen ote saa lukijan naura maan (...pitivät varmaan metrossa hie man omituisena, kun hihittelin kirja sy lissäni). Onneksi menoa sulostuttaa Persikka, Pulssin suuresti ihailema naisystävä, joka osaa tarvittaessa pitää langat käsissään. Kirja on epäilemättä osittain oma elämänkerrallinen. Hyvänä viihdekirjana se sopii vaikkapa joulunpyhien ajankuluksi. Muuten, muistaako kukaan luke neensa juttua Ilveksestä (Lynx lynx) roikkumassa puussa?

Jaana Reijonaho

’’Koirien salainen elämä” ja ’’Eläinlääkäri puussa” -kirjoja on myynnissä Animaliassa. Jälkim mäiseen kirjaan nopeille tilaajille Mikael Ilveksen omistuskirjoitus. Ks. tuotehinnastoa s. 37.

Vielä ehdit tilata elmmellisetjoululahjat!

M uista jouluna A nim alian kortilla! Hinta 4 mk/kpl. ’ ’Rauhallista joulua” -kortissa eläinryhmä tähtitaivaan alla, väri puna-musta-valkoinen. ’ ’Leppoisaa joulua” -kortissa sikatunnelmaa parhaimmillaan, väri mus tavalkoinen.

¿ ¿/ ¿a¿ ¿ a

ô /J a œ

JO U LU N P E H M E Ä T P A K E T IT ... Turkiskampanjan collegepuserot 150,Ketunpoikapusero on taatusti tervetullut lahja! Upea väripainatus. Jäljellä vielä pieni erä valkoisia puseroita, koot M, L ja XL. Lisälahjana saat eläinsuojelusinglen ” Miks eläin ei oo kaveri/ Neulanen” ! T ilaa n kpl koko Pet Respect-kampajan T-paita 120,— Nyt sinulla on mahdollisuus tukea W SPA:n kampanjaa (ks. s. 21) ja samalla hankkia itsellesi tyylikäs t-paita. Väri valkoinen, painatus musta/punainen. Koko L. T ilaa n kpl K IR JO JA IL O K S I JA H Y Ö D Y K S I

; /

y?■

j -

U U TT A ! U U T T A ! U U TT A ! Eläinlääkäri puussa /Mikael Ilves, 135,— s. 35). Kannattaa pitää kiirettä, sillä nopeimmat 10 tilaajaa saavat kirjansa Mikael Ilveksen omistuskirjoituksella varustet tuna! T ila a n kpl

* r-Æ

Ö»;?" 'ih*:*:

U U TT A ! U U TT A ! U U TT A !

Koirien salainen elämä /Elizabeth Thomas, 114,— (ks. s. 35). Jokaisen koiranomistajan tai koirista kiinnostuneen toivelahja. T ilaa n kpl Eläinten puolesta /Helena Tengvall, 87,Kirja, joka kertoo sinulle, kuinka voit jokapäiväisessä elämäs sä vaikuttaa eläinten asemaan! Todellinen eläinten ystävien käsikirja. T ila a n kpl Oikeutta eläimille /Peter Singer, 120,Eläinten oikeuksien liikkeen perusteos, jossa myös runsaasti tietoa Suomesta. T ilaa n kpl Eläinten ETYK /useita kirjoittajia, ALE-hintaan 40,Asiaa ja pohdintaa eläinten asemasta ihmisten maailmassa. T i laan kpl _

'yirä^ n A

«KL’

Uusia eläinaiheisia k irjepapereita

•

Uusiopaperikuorissa ja -lehtiöissä tai teilija Kimmo Taskisen eläinkuvia: til hi, kissa, koira ja kotihiiri. Lehtiö ja kuoret yhteensä 32 mk, erikseen lehtiö 20,- ja kuorinippu 16 mk.

T unnistelaatta lemmikkisi turvaksi Pyöreässä kaulapantaan kiinnitettäväs sä metallilaatassa on toisella puolella heijastin ja toisella puolella tila eläi men nimelle ja yhteystiedoille. Kaiver rus sisältyy hintaan. Oivallinen hankinta etenkin lemmi kille, jolla on taipumuksia kadota omil le retkilleen. Hinta 50 mk.

M U IT A L A H JA ID E O IT A - T A I IT S E L L E IL O K S I

A N IM A LIA 4/1994

[TA ! U U TT A ! U U TT A !

nistelaatat lemmikeille, 50,Tyylikkäät metalliset tunnistelaatat lemmikkisi kaulapantaan. Laatan toisella puolelella heijastin. HUOM! Kaiverrus sisältyy hintaan. (Tilaaja lähettää laatan kaiverrettavaksi, selkeät ohjeet tulevat laatan mukana). Laattoja kahta kokoa. Kun ei koskaan tiedä milloin jokin houkutteleva haju johdattaa lemmikkisi karkuteille... T ila a n kpl, halkaisija 2 cm T ila a n kpl, halkaisija 2,5 cm

Näitä tuotteita voit ostaa myös Anima lian toimistoista Helsingissä (Porvoon katu 53) Oulussa (Nahkatehtaankatu 2, 2. krs) ja Turussa (Humalistonkatu 14, 2. krs.). Oulussa ja Turussa tuotteita on saatavilla rajoitetusti.

Eläinsuojelusingle 10,Eläin/luonnonsuojelukappaleet ” Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen” . T ilaa n kpl J O U L U K O R T IT 4,-/kpl Lähettämällä Animalian joulukortin viestität samalla eläinten puolesta! Korttien kuvat näet viereisellä sivulla. Tilaan: kpl ’ ’Rauhallista Joulua’ ’ /eläinryhmä kpl ’ ’Leppoisaa Joulua” /sikojen joulu P IK K U L A H JO IK S I T A I M U U TEN V A IN K O R T IT , R IN T A M E R K IT ,T A R R A T ... K ortit U U TT A ! U U TT A ! U U TT A ! - Pikkuvarsan ensiaskelet, 4,-/kpl. Yleisön pyynnöstä teetimme kortin Animalia-lehden 3/94 kan sikuvasta. Mustavalkoinen, ei tekstiä, 4,-. T ila a n kpl - Kissakortti, 4,-/kpl. Nelivärinen, iloiset värit. Sopii mm. onnittelukortiksi, ei teks tiä. T ila a n kpl - Neljän nelivärikortin lajitelma, 10,-/nippu. Aiheina leijona, naali, turkistarhakettu ja valas. Tilaan nip pua Rintam erkit - ’ ’Häkkikanalat historiaan” (nelivärinen), 8,-. T ilaa n kpl - ” Fur is dead” (punamusta), 8,-. T ila a n kpl - ” EI eläinkokeille” (rotta), 8,-. T ila a n kpl - ’ ’Animal Liberation, Human Liberation” , 8,-. T ilaa n kpl - Kaikki neljä yllämainittua merkkiä sarjana yhteishintaan 28,-. T ila a n sarjaa Tarrat - Eläinkokeeton kosmetiikka -tarra-arkki (16 kpl), 10,-. Tilaan arkkia - Logohiiri -tarra-arkki (15 pyöreää tarraa), 10,-. T ilaan ark kia - Tee hyvä uudenvuodenpäätös ja sano EI M AINOKSILLE! Kestävä ovitarra, 5,-. T ila a n kpl - Kaikki kolme yllämainittua tarraa sarjana yhteishintaan 20,-. T ila a n sarjaa NÄIN T E E T T IL A U K S E S I: Postitse osoitteella Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsin ki. Puhelimitse (arkisin klo 9-17) puh. 90-148 4866. Telefaxina 24 h/vrk 90-148 4622. Y li 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (12,—). Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut ja 4 ,- käsittelykulu.

U U TT A ! U U TT A ! U U TT A !

Uusiopaperikirjekuoret ja/tai lehtiöt Entisten suosikkien lisäksi nyt myös uudet kuva-aiheet! Ks. kuvia viereisellä sivulla. Saatavilla edelleen myös vanhoja ku va-aiheita (kani, karhu, kettu, kissa ja koira). Kussakin kuorinipussa on 20 kuorta ja lehtiössä 40 arkkia. T i laan: kpl uusia kuorinippuja, ä 20,kpl uusia lehtiöitä, ä 25,kpl uudet kuoret + uusi lehtiö -paketteja, ä 42,kpl vanhoja kuorinippuja, ä 16,kpl vanhoja lehtiöitä, ä 20,kpl vanhat kuoret + lehtiö -paketteja, ä 32,A N IM A LIA 4/1994

H UO M ! NÄIN JOULUN A L L A SUOSITTELEM M E PUHE LIN TAI TE LEFAX -TILA U K SIA . Jos tilaat postitse, toimi no peasti - näin varmistat paketin perille tulon ennen joulua! (Toimisto on suljettu ajalla 23.12.-1.1.) Tilaajan nimi Osoite

___________________________________

________________________________________

Puh

Tilaa tietoa eläinsuojelusta Animalian pikkujoulut

Rasti ruutuun haluamasi materiaalin/materiaalien kohdalle.

L A IN A T T A V A T A V -V Ä L IN E E T

ESITTEET JA JULISTEET

Diasarjat □ Yleisdiasarja eläinsuojelusta/24 kuvaa □ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ Maatalouden eläimet, 19 kuvaa □ Turkiseläimet, 15 kuvaa □ Yleisdiasarja nuorimmille (mm. ala-asteille), 18 kuvaa

Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perim me postikulut.

Erityisesitteet □ □ □ □

Animalian yleisesite (annettavaksi jäseneksi haluavalle) Kosmetiikkalista Joukkoesitteitä jakeluun:_______ kpl Animalian tuotteiden hinnasto

Julisteet □ Kana ei ole kone -juliste (ks. kuvaa alla) □ Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -juliste (ks. tä män lehden takakantta)

Juliana von YVendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita □ Yleisesite □ Kudosluovutuskortti □ Opiskelijaesite (tarkoitettu lääketieteen, biologian yms. alojen opiskelijoille)

TIETOVIHOT JA -PAKETIT Tietovihot ja monisteet (perimme 10,-/kpl painatus/monistuskustannusten peittämiseksi sekä postikulut) □ Eläimet kosmetiikkateollisuudessa □ Eläinsuojelun nykytilanne Suomessa □ Eläimet ja geenitekniikka □ Mitä EU merkitsee eläinsuojelulle? □ Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille □ Emakoiden kasvatus □ Häkkikanalat ja niiden vaihtoehdot □ Nupoutus ja kastrointi

Tietopaketit esitelmiä varten (perimme 10,-/kpl, sis. postitus kulut) □ Eläimet maataloudessa □ Eläinkokeet □ Turkistarhaus/metsästys

Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia.

1.12.1994 klo 18.00 toimistossa, Porvoonkatu 53, Helsinki. • Nyyttäriperiaate: tuo mukanasi pientä syötävää, toimisto tarjoaa juota vat • Leikkejä yms. ohjelmaa

Valokuvanäyttelyt □ 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kirjastoihin, kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne. □ ’ ’ Kadotettu Paratiisi” -kuvanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 kuvaaja kuvatekstit. □ Turkiskuvanäyttely, 13 kuvaaja kuvatekstit.

Tervetuloa mukaan!

Videot □ Heidän tulevaisuutensa on Sinun käsissäsi, n. 15 min, suom. tekstitys □ Ruokaa ilman kärsimystä, video kasvissyönnistä ja eläinten tehokasvatuksesta, n. 25 min, suom. tekstitys □ Nooan Arkki, video pääuskontojen suhtautumisesta eläimiin, n. 25 min, suom. äänitys (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneille!) □ Kadotettu Paratiisi, -video kansainvälisestä apinakaupasta, 20 min, engl. äänitys

uorisoryhmän kokous

AV-välineiden lainaamisen "p elisäännöt” : - Lainausmaksu on 20,-, lisäksi perimme postikulut. (Jos olet Animalian jäsen, lainaus on ilmainen; maksat siis vain postiku lut.) - Laina-aika on n. 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita. - Vain yksi diasarja tai video kerrallaan, ellei muusta erikseen so vita. - Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja pa lauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa. - HUOM! Tee varauksesi hyvissä ajoin. Emme voi taata s it ä p ä toivomasi materiaali on vapaana. Lainaukset toimitetaan®^ rausjärjestyksessä.

KANA ei ole KONE!

Joululahjaksi Animalian jäsenyys

Joululahjoitus eläimille

Miksi ostaisit kiireessä tarpeetonta krääsää, jota jo kaikilla on nurkat täyn nä? Tilaa ystävällesi Animalian jäsenlahjakortti. Ystäväsi saa mielenkiintoi sen lehden ja mahdollisuuden auttaa eläimiä - ja Animalia yhden tärkeän tu kijan lisää.

Joulu on antamisen aikaa. Voit muistaa jouluna eläimiä antamalla lahjan eläin suojelulle. Lahjoitukset turvaavat työmme jatkumisen. Helpoimmin lahjoituksen antami nen käy tämän lehden sivulla 9 olevalla tilisiirrolla. (HUOM! Käytäthän tätä tilisiirtoa vain lahjoitusten tekemiseen. Jäsenmaksukuitit lähetetään jäsenille erikseeen vuoden alkupuolella.)

(Ilmoittautumiset etukäteen Anne Huuskoselle, puh. 90-586 2282.)

Lämmin kiitos Animalian ja eläinten puolesta! Valasmatkalle! Lähde Kanarian lämpimille vesille va laita katsomaan ja purjehtimaan. V ii kon reissu helmikuun 2. viikolla. Oppaana Animalian Riku Cajander, jolta saa lisätietoja, puh. 90-801 3217 (k), 90-175 944 (t).

16.1.1995 klo 18.00 toimistossa Helsingissä Aiheena eläinkokeet. M yös uudet jä senet tervetulleita!

Seuraavassa Animaliassa: Pikkujouluihin voi vaihteeksi kokata m austeista ja m aistu t a etnoruokaa. Tässä indone sialainen Nasi G oreng ja Kel tainen riisi. Ole hyvä!

The Great Ape -projekti öljyssä ja lisää muut kasvikset, banaani ja mauseet. Kuumenna ja sekoita mah dollisimman vähän, jotta kasvikset ei vät hajoaisi. Lisää lopuksi keltaista rii siä ja nosta pöytään.

Maailmankuulut eläintieteilijät ja eläinsuojelijat ovat ryhtyneet puolusta maan ihmisapinoiden oikeuksia. Pää määränä on saada niille samat moraali set ja lailliset perusoikeudet kuin ihmi sille.

K eltainen riisi

L uom utuotanto ja eläimet

4 dl kokojyväriisiä (tai esim. Jasmin-riisiä) 3 rklöljyä 1 rkl kurkumaa suolaa 2 laakerinlehteä 1 dl kookoshiutaleita 8 dl vettä

Minkälaisissa oloissa luomueläimet elävät? Onko luomutuotanto Suomen valtti Euroopassa? Animalia-lehti vie raili luomutiloilla ja jututti tuottajia.

Nasi G oreng Merkitse tähän päivämäärä, johon mennessä materiaalia tarvitaan:

Tilaaja/lainaaja: Osoite: ________

2 rkl öljyä 2 sipulia 3 porkkanaa pieni selleri 2 kourallista mung-ituja 2-4 valkosipulin kynttä 2 vihreää chiliä (saa myös säilykkeenä) 1 punainen paprika kourallinen kookoshiutaleita 2 tl chiliä banaani

Puhelin (AV-välineitä lainattaessa): _____________________ Tilauksen/varauksen voit tehdä myös puhelimitse, 90-148 4866 arkisin klo 9-17, tai telefaxina 90-148 4622.

Kuori ja halkaise sipulit. Leikkaa ne ohuiksi renkaiksi. Kuori porkkana ja leikkaa se tulitikkumaisiksi paloiksi. Kuori ja raasta selleri ja porkkana. Kääntele kasviksia muutama minuutti-

Kuumennaöljy padassa ja lisää jouk koon huuhdeltu riisi. Hämmennä ja jat ka kuumentamista pari minuuttia. Li sää kiehuva vesi ja mausteet. Anna kie hua miedolla lämmöllä, kunnes vesi on imeytynyt riisiin (n. 20 min.)

E läm ää naalikaupungeissa Naali eli turkistarhojen sinikettu on luonnossa pohjoisimman Lapin asu kas. Sukupolvesta toiseen kaivetuista pesäluolien laajennuksista kasvoi ai koinaan tundran maankamaran alle to dellisia ’ ’naalikaupunkeja” .

OSTA VAPAIDEN KANOJEN MUNIA!

A N IM A LIA 4/1994

enemma

* 3 T .

. .

TUE TYÖTÄ

ELÄINSUOJELULIITTO

ANIMALIA Puh. 90-1484 866, fax 90-1484 622