Animalia 1/1995

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

Onnistummeko parantamaan Euroopan eläinkuljetuksia?

Kettutarhaus loppuu Hollannissa

Elämää naalituntureilla

L iito n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä e lä in te n o i­ k e u k s ia . L iitto v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta tai k ä y ttö ä , jo k a a i­ h e u tta a e lä im ille k ip u a tai tu s k a a tai e s tä ä o le n n a is e s ti n iid e n lu o n n o llis ta k ä y ttä y ty ­ m istä . E n s is ija is e s ti liitto p y rk ii lo p e tta ­ m a a n tu rh a t j a tu s k a llis e t e lä in k o k e e t. L i­ sä k si se e d is tä ä k a ik k e a e lä in s u o je lu a .

L iitto to te u tta a ta rk o itu s ta a n m m . a s e n ­ n e k a s v a tu k s e n j a tie d o tta m is e n a v u lla se k ä p y rk ii v a ik u tta m a a n la in sä ä d ä n n ö n u u d is ­ ta m ise e n . L is ä k s i liitto tu k e e e lä in k o k e e tto m ie n tu tk im u s m e n e te lm ie n j a e lä in s u o je lu llise sti p a rh a id e n ra tk a is u je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ä .

Johtokunta/Styrelsen V e li-R isto C a ja n d e r, fil.k a n d .

M a rja H a u ta k a n g a s , to im itta ja P ä iv i K o rh o n e n , m a a n v ilj.te k n .

A n n a L in d q v is t, fil.y o P e k k a L iu k k o n e n , arte n o m i H a n n e le L u u k k a in e n , v a lt.lis.

M in n a V a ro n e n , te k n .y o H e li S a ja n ie m i, y o R iitta S a lm i, L u k P ä iv i V iin ik a in e n -R o s q v is t, fil.m a is t.

L e e n a V ilk k a , fil.lis .

R iitta Y li-T a in io , fil.y o

Puheenjohtaja/Ordförande L e e n a V ilk k a , M a rtin k a tu 9-11 B 2 7, 0 5 8 0 0 H y v in k ä ä

o

O

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia

E L Ä IN SU O JE L U N ER IK O ISL E H T I SPE C IA L M A G A SIN FÖ R D JU R SK Y D D

1/95

20. vuosikerta

Tässä numerossa

Animalia-lehti Vastaava toimittaja: K a a rin a K iv iv u o ri Ulkoasu: H e le n a T e n g v a ll Valokuvien copyright: A n im a lia , e lle i to i­ sin m a in ita

Painopaikka: F o rs sa n K irja p a in o limes tysmisaikataulu 1 h e lm ik u u 2 to u k o k u u

O y 1994

3 sy y s k u u 4 m a rra s k u u

Ilmoitushinnat 2/1 siv u 7 0 0 0 m k 1/1 siv u 4 0 0 0 m k 1/2 siv u 2 0 0 0 m k

Irtonumeromyynti:

1/4 siv u 1000 m k 1/8 siv u 5 0 0 m k ta k a k a n s i 7 0 0 0 m k A k a te e m in e n K irja ­

kauppa.

Jäsenmaksu/Medlemsavgift 8 0 m k /v u o si A k tiiv ijä s e n m a k s u 120 m k /v u o si A in a is jä s e n m a k s u 1200 m k S Y P 2 2 9 818-189

Lahjoitukset/Donationer S Y P 2 0 0 138-1934

Tes tamen ti t/Testamen ter o v a t o lle e t m e rk ittä v ä tu k i E lä in s u o je lu liitto A n im a lia n ty ö lle . T ie d u s te lu t to i­ m in n a n jo h ta ja lta p u h . 90-1 4 8 5511.

Pääkirjoitus ......................................... 3 Luomu - huomisen maataloutta ?

Tarmokasta tonkim ista.................. 4 Luoirfu tuo eläimille elämän laa tu a ...................................6 Mistä luomua s a a ? .......................... 8 Kylmäpihatto on sonnien ja omistajan m ieleen.......................9 Suomen valttikortti E U :ssa?........

Turkiseläimet Elämää vapaudessa, osa 7: Naali .................................... 12 Turkisuutisia..................................22

Koe-eläimet S e u ra a v a n le h d e n a in e is to p ä iv ä 15.4.1995.

A in e is to lä h e te tä ä n o s. A n im a lia /K a a rin a K iv iv u o ri, P o rv o o n k . 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i.

K irjo itta ja t v a s ta a v a t itse a rtik k e lie n s a sis ä llö stä .

Toimisto/Kansli P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i A v o in n a ark . k lo 9 - 1 7 , la so p im u k s e n m ukaan A s ia k a s p a lv e lu : p u h . 9 0 -1 4 8 4 8 6 6 (H u o m : tila u k s e t, jä s e n a s ia t, e lä in rä ä k k ä y s ilm o itu k s e t y m . v a in tä h ä n n u m e ­ ro o n .)

T o im in n a n jo h ta ja P ä iv i V iin ik a in e n R o s q v ist, p u h . 90-148 5511 T ie d o tu s s ih te e ri K a a rin a K iv iv u o ri, p u h .

9 0 -1 4 8 2 6 4 6 T e le fa x : 9 0 -1 4 8 4 6 2 2

Politiikkaa - kyllä kiitos!

Juliana von Wendtin Säätiö kannusti apurahoin...................... 31

Eläimet politiikan tantereella Eläinsuojelulain uusiminen kangertelee ................10 Vaalien alla .................................. 14

Maailmalta Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita S ä ä tiö n ta rk o itu k s e n a o n tu k e a tie te e llis tä tu tk im u sta , jo s s a k e h ite tä ä n tai so v e lle ta a n e lä in k o k e ille v a ih to e h to is ia tu tk im u s m e n e ­ te lm iä , j a jo lla p y ritä ä n ih m is te n j a e lä in te n te rv e y d e n j a h y v in v o in n in e d is tä m is e e n .

S ä ä tiö to te u tta a ta rk o itu s ta a n tu k e m a lla ta­ lo u d e llise s ti e lä in k o k e id e n v a ih to e h to ja j a e lä in te n h y v in v o in tia e d is tä v ä ä tie te llis tä tu tk im u s ta j a tie d o tu sta .

Osoite:

The Great Ape Project ensimmäinen askel tasa-arvoon? 16 EU taipui eläinsuojelujäijestöjen painostuksesta.............................. 20 Maailman eläinsuojeluliitto - monta rautaa tu lessa ................24

Vakio-osastot Toim intaa...................................... 26 Alueosastot .................................. 26 Animalia to im ii............................

Lukijoilta ......................................3 3 ^ ^ Nuorten A n im a lia ........................34 V ege-p alsta...................................36 Tilaa tietoa eläinsuojelusta 37 Myyntituoteluettelo .................... 38

P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i.

Puh.

9 0 -1 4 6

4865,

fa x

148 4 6 2 2 .

Lahjoitukset: S Y P 2 0 0 1 1 8 -4 2 6 2 7 P S P 8 0 0 0 2 7 -4 2 4 8 8 1 3

90-

Kansi: Vasikka tähvilee tulevaisuuteen.

Eläinsuojelujärjestöjen toiminnan ansi­ osta vasikoiden olot Keski-Euroopassa saattavat pian kohentua huomattavasti.

Eduskuntavaalit ovat täällä. Jotkut lukijoista saattavat tässä kohta yrittää haukotellen kääntää sivua: Politiikkaa, yäk!

Mutta - seis! Oli politiikka yäk tai ei, niin se vaikuttaa meidän kaikkien elä­ mään - j a eläinten elämään myös. Vain poliittisin päätöksin eläimille voidaan taata lain turva. Ja kun joku poliitikko ne päätökset puolestamme kuitenkin tekee, niin miksei sitten paras mahdol­ linen sellainen? Eivät ne kaikki suin­ kaan ole kieroja vehkeilijöitä ja pelkän oman edun tavoittelijoita. Tästäkin eduskunnasta löytyy kourallinen ai­ dosti eläinsuojeluasiasta kiinnostunei­ ta - ja jopa ihmisiä, jotka ovat tehneet jotain eläinten hyväksi. Heitä tarvittai­ siin vain rutkasti lisää, että eläinten Ikrsema tässä yhteiskunnassa muuttuisi ratkaisevasti.

Oman ehdokkaan eläinsuojelumielipiteet kannattaa tentata tarkkaan, jos mielii pitää eläinsuojelumyönteisyyttä valintakriteerinä. Helppoja vaalilu­ pauksia on tietysti joka lähtöön, ja yhtä helposti ne myös unohtuvat, kun tosi paikka tulee eteen. Oman ehdokkaan lupausten aitoutta kannattaakin seurata jatkossa, että tietää, kannattaako sama valinta ensi kierroksella. Vaaleista enemmän sivulla 14. □ □ □

’’Mitä! Tuollainenko tosiaan on nykyinen eläinsuojelulaki?

Eläinsuojelulain uudistus tyssäsi halli­ tuksessa siihen, että RKP:n Ole Norr­ back piti rituaaliteurastuksen kieltoa mahdottomana. Eläinsuojelukysymyksiä pidettiin ilmeisesti kiusallisena ai­ heena juuri ennen vaaleja. Tehdään sii­ tä vaaliteema - nyt! Aiheesta enemmän sivulla 10. □ □ □ Politiikka on laaja käsite. Miten olisi eläinsuojelupolitikointi ruokapöydäs­ sä? Ei pelkästään puheen tasolla, vaan konkreettisemmin: valitsemalla ruoka­

Politik - Ja tack! kSnart är det dags för riksdagsval igen.

Nägra av er gäspar väl redan vid dethär läget och funderar pä att vända sida: politik, ush! Men vänta ett tag! Oberoende hur trist politik är, sä päverkar den alla väras liv, även djurens. Endast genom politiska beslut kan vi garantera en laglig säkerhet för djuren och eftersom det är politikema som gör besluten för oss, sä varför skulle vi inte päverka dem att göra de bästa möjliga beluten?

A lla politiker är inte ’ ’ smusslare” som endast är ute efter sin egen framgäng. Även i den nuvarande riksdagen finns det nägra personer som är intresserade av djurskydd och dessutom personer som konkret gjort nägot för att förbättra djurens ställning i samhället.

Men det behövs flera sädana personer för att vi skall kunna förändra rejält pä djurens Situation i samhället.

Det lönar sig att tentera den egna kandidaten ifall man vill ha djurskyd-

A N IM A LIA 1/1995

det som ett kriterium. Det är lätt att ge löften i den härda kampen inför valet, men dä det skulle vara tid för de konkreta handlingarna, är löften bortglömda. Därför lönar det sig att följa den kandidats handligar man röstat och pä sä sätt se om det är lönsamt att rösta pä honnom/henne även i framtida vai.

Mer om riksdagsvalet pä sidan 14. □ □ □ Behandlingen av den nya djurskyddslagen stannade vid att SFP’ s Ole Norr­ back ansäg att det är omöjligt att förbjuda ritualslakt (se sidan 10). Frägorna omkring djurskyddet ansägs väl lite pinsamma inför valet... Lät oss ta det som ett tema inför det kommande va­ let!

listalle eläinsuojelullisia tuotteita. Lä­ hes jokaisen ulottuvilla on jo vaihtoeh­ toja. Meistä itsestämme on kiinni, juodaanko meidän päivällispöydässämme luomumaitoa vai tavallista, syödäänkö onnellisten kanojen munia ja popsitaako luomupossua - vai peräti kasvisruo­ kaa. Helpoin vaihtoehto on tietysti olla välittämättä ja kuluttaa kuten ennen­ kin, mutta silloin ei kannata ihmetellä, jos hyvät vaihtoehdot katoavat kau­ poista. Luonnonmukaisesta kotieläin­ tuotannosta enemmän tämän lehden si­ vuilla 4—9.

Kaarina Kivivuori

Politik är ett omfattande begrepp. Hur skulle det vara med djurskyddspolitik vid matbordet? Inte enbart som ett samtalsämne, utan mer konkret genom att välja djurvänliga produkter. Alter­ nativen finns idag inom räckhäll för sä gott som alla. Det är vi själva som kan välja om vi dricker naturenlig ’ "luomu” -mjölk eller vanlig mjölk, om vi äter ägg frän lyckliga höns eller kött frän en ’ Tuomu” -gris eller om vi rent av satsar pä vegetarisk kost! Det lättaste sättet är naturligtvis att konsumera som vanligt och inte bry sig, men dä skall man inte heller undra varför alla alternativa produkter försvinner frän affärema.

Mer om naturenlig husdjurshällning hittar du pä sidoma 4-9 i denna tidning.

Översättning: Eva Monthen □ □ □

OBS! Animalias ärsmöte hälls den 30 □ □ □

mars kl. 17.30 i förbundets lokal, Borgägatan 53, 00520 Helsingfors.

3

tarmokasta tonkiinista

¡c&

- elämää, jota jokainen possu haluaisi elää Ihm iset ovat äärettöm än m u­ kavuudenhaluisia. Niin ovat possutkin, m u tta eivät niin kuin ihm iset kuvittelevat ra ­ kentaessaan autom atisoituja sikaloita. S iankasvattaja Sisko Piispa Ju v alta kertoo koke­ m uksistaan.

O le m m e opetelleet kolmen vuoden ajan possujen hoitoa. Possut asuvat ul­ kona paalimajoissa ympäri vuoden.

Emakot myös porsivat näissä majoissa ilman ihmisen apua.

Tässä vaiheessa possujen kasvatta­ minen on meille lähinnä mielenkiintoi­ nen kokeilu lypsykaijan ohella. Suuria investointeja ei tarvita, mutta sitäkin enemmän ennakkoluulottomuutta elä­ mää kohtaan.

Innostus possujen ulkokasvatukseen sai alkunsa Ruotsiin suuntautuneelta luomu-opintopiirin retkeltä. Paalimajat sitten ovatkin isännän itsensä kehit­ tämät. Ne rakennetaan isoista pyöröpaaleista. Tukipuita laitetaan paalirakennelman väleihin. Maja on luolamainen, jolloin se myös on lämmin tal­ vellakin.

Ensimmäisenä talvena olimme niin ennakkoluuloisia porsimista ja tulevia porsaita kohtaan, että veimme emakot alkutalvesta tyhjään navettaan, jonne ne keväällä porsivat.

Viime vuonna me jätimme emakot ulos porsimaan. Jokainen emakko on yksilö jo sinänsä ja persoonallisuus.

Jokaisesta porsimisesta tuli myös ta­ pahtuma, jota innolla odotettiin ja elet­ tiin sen mukana.

Emakothan asuivat isossa yhteismajassa. Ennen porsimista rakensimme yhteismajan kylkeen ’ ’ synnytysosas­ ton” jalottelutarhoineen. Siirsimme porsivan emakon ’ ’ osastolle” ja kuvit-

telimme sen olevan tyytyväinen omaan rauhaan. Tyytymätön emakko kaatoi jalottelutarhan aitauksen ja ryntäsi isoon paalimajaan porsimaan.

Aamulla yhteismajassa oli porsaita.

Ulkona oli pakkasta kymmenen astet­ ta. Paalimajassa oli kaksi muuta emak­ koa porsaineen emakon kanssa. Paalimajan perällä oli porsinut emakko por­ saineen, keskellä majan käytävää oli vanha mamma-emakko - näiden kah­

den emakon äiti. Ja majan aukon suulla makasi vahdissa seuraavaksi porsiva emakko. Johtuiko jäijestys lämmön pysyvyydestä majan perällä vai siitä, etteivät porsaat menisi imemään seu­ raavaksi porsivaa?

Seuraavana porsivaa emme eristä­ neet, mutta se meni sekaisin ja rupesi pudottamaan possuja mihin sattui ulos.

Porsaat kerättiin taskulampun valossa koppaan ja emänsä luo. Emä ei sietänyt niitä. Eläinlääkäri tuli antamaan ema­ kolle rauhoittavan piikin, ja näin se pääsi nauttimaan äitiydestään.

Porsaiden hampaille emme ole teh­ neet mitään. Poikapossut leikataan 4—5 vrk:n ikäisinä. Leikattavien porsaiden saanti emakolta voi olla jopa niin han­ kalaa, että emakko joudutaan laitta­ maan ulos ja itse kiipeämään katon kautta majaan leikkaamaan porsaat. ) Loka-marraskuussa meillä on porsi­ nut kaksi emakkoa. Toisella on 10 ja toisella 12 poikasta. Niille on rakennet­ tu omat paalimajat, jotka ne ovat vähän ennen porsimisen alkua vielä parannel­ leet mieleisikseen. Emakko alkaa 5-10 tuntia ennen synnytystä kantaa suus­ saan pahnoja pesään. Se sotkee pahnat pesän pohja-aineksen kanssa ja virtsaa niihin, jolloin alusta alkaa lämmetä.

Emakot rakentavat majaan porsassyvennyksen, jossa porsaiden on turval­ lista ja lämmintä olla, jos ne eivät ole emässään kiinni.

Talvioloissa porsaat tulevat jopa 4 vrk:n ikäisenä ulos ihmettelemään tal­

vea! Kuka ihme on keksinyt lämpö­ lamput porsaille? Tämä osoittaa, että emakko pystyy järjestämään hyvät olot porsailleen ilman sähköä, jos sille an­ netaan tilaisuus.

E m a k k o imettää porsaitaan noin 3 kuukautta.

Yhteismajaan porsinut emakko palaa mielellään porsaidensa kanssa jonkin ajan kuluttua laumaan.

Isommat porsaat hyväksyvät pienem­ mät vintiöt täysin joukkoonsa. Ruokaastioilla saattaa olla joskus kisailua.

Possut ovat ahkeria ja leikkisiä. Niille tuleekin varata laidunta riittävästi. Ne hermostuvat, jos niillä ei ole tonkimis­ ta. Silloin ne saattavat tapella keske­ nään.

Ruuaksi possut saavat murskattua viljaa ja veteen sekoitettua maitoa. Tal­ vella ne syövät myös mielellään säilö­ rehua.

T eurassikojen paino on noin 80 kg.

Tänä vuonna ne on elävänä kuljetetta­ va teurastamolle, jossa eläinlääkäri tar­ kastaa ne ennen ja jälkeen teurastuk­ sen. Olemme kuitenkin onnellisessa asemassa läänin ainoan toimivan teu­ rastamon sijaitessa muutaman kilomet­ rin päässä.

Ympärivuotinen possujen hoito ulko-oloissa on jatkuvaa tarkkailua ja valppaana oloa. Tällainen pioneerityö possujen parissa on antanut meille iloa ja surua, elämää ja kuolemaa. Kasva­ tamme possuja niiden luontaiseen käyttäytymiseen uskoen ja luottaen, et­

tä ne itse tietävät, mikä niille on paras­ ta. Autamme niitä asioissa, joita ne ei­ vät itse pysty täysin jäljestämään, ku­ ten ruokinta, mutakylvyt kuivana aika­ na ja siemennykset (nyt on kaiju kasva­ massa joukkoon!).

Possut pysyvät hyvin paimenlangan takana, vaikkei siinä olisi talvella edes virtaa. Kiima saa kuitenkin aikaan ih­ meitä: vanha emakkomme karkasi vii­ me talvena -20 asteen pakkasessa ky­ lille sulhoa etsimään.

J o s haluaa kokeilla tällaista possujen kasvatusta, on luotettava possujen omaan luonnonmukaiseen käyttäyty­ miseen. Tällä tavoin possun koko elä­ mä alusta loppuun saakka on sen itsen­ sä järjestämä niin hyväksi kuin se ha­ luaa. □

Teksti: Sisko Piispa Kuvat: Brita Suokas

Vuoden 1995 tavoite:

Jäsenmäärä kaksinkertaiseksi!

Kuulostaa huijalta! Huijaa se onkin, vaan ei mahdotonta, eikä edes vaikeaa.

Siihen ei tarvita muuta, kuin että jokai­

nen meistä hankkii yhden uuden jä ­ senen.

Miksi tavoitteemme onnistuminen on niin tärkeää? Siksi että vain suurta eläinsuojelujärjestöä kuunnellaan eläi­ miä koskevia päätöksiä tehtäessä. Jä­ senmäärä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon poliitikot, virkamiehet, eläimiä hyödyntävät tahot, tiedotusvä­ lineet, jne. ottavat vaatimuksiamme huomioon.

Ja vain suuri jäijestö voi olla tar­

4

peeksi tehokas ja asiantunteva. Jäsen­ maksut tuovat tuloja, joilla voidaan jär­ jestää kampanjoita, laittaa ilmoituksia lehtiin ja palkata työntekijöitä.

Mieti, mikä sai Sinut liittymään Animaliaan. Saat varmasti muitakin ihmi­ siä ymmärtämään asian tärkeyden, il­ man saarnaamista, ilman tuputtamista.

Jos väkilukuun suhteutettuna vertaa Animalian jäsenmäärää esim. Ruotsin, Hollannin tai Saksan vastaaviin järjes­ töihin, meitä tulisi olla 30.000! Ehkä pääsemme siihen vuonna 1996.

Me Animalian toimistossa olemme käärineet hihamme ja olemme valmiita

J O jäsentalkoisiin. Tulethan mukaan: edessämme on jännittävä vuosi, kun jokaisessa Animalia-lehdessä seu­ raamme tavoitteemme toteutumista.

Sinä olet ratkaiseva lenkki siinä. □ □ □ Tämän lehden takasivu on tietoisku Animaliasta. Siinä kerrotaan, mitä Animalia tekee, kuinka jäseneksi voi liittyä ja mitä hyötyä jäsenyydestä on.

Irrota takasivu ja anna se eteenpäin.

KIITOS!

A N IM A LIA 1/1995

A N IM A LIA 1/1995

5

L

U

O

M

U

S

tuo eläimille elämän laatua Luonnonm ukaisessa tu o tan ­ nossa on kotieläim iä koskevia suosituksia ja vähim m äisvaa­ tim uksia, joiden tarkoitukse­ na on ta ata eläimille m ahdolli­ sim m an hyvä eläm ä. Luom un suosiminen on yksi tap a vai­ k u tta a siihen, m ihin suuntaan tuotantoeläinten kasvatus kul­ kee.

Su om essa on jopa Ruotsia tiukemmat määräykset siitä, miten eläimiä saa pi­ tää luomutuotannossa. Ruotsissa on esimerkiksi sallittu ns. hännänsitoja, jolla parressa seisovan lehmän häntä nostetaan hihnalla ylöspäin, jotta se ei sotkeentuisi lantaan. Suomalaista luomuväkeä moinen kauhistuttaa.

Luom ulehm ät liikkum aan Tavallisesta tuotannosta suomalaisten luomueläinten kasvatus eroaa mm. sii­

nä, että eläimen liikunnan tarve, laumavaistojen toteuttamismahdollisuus, emokäytös ja syömiskäyttäytyminen otetaan huomioon. Häkkikanalat eivät ole sallittuja, eivätkä myöskään ahtaat emakkohäkit porsitussikaloissa. V ä­ himmäisvaatimuksiin kuuluu myös se, että sioilla on mahdollisuus tonkia ja että kanalan ryhmäkoko saa olla kor­ keintaan sata kanaa.

Nautojen parsikasvatuksesta luopu­ miseen on jouduttu antamaan siirtymä­ aikoja, jotta alalle ylipäänsä saataisiin tuottajia. Luomusäännöt antavat tuot­ tajalle kymmenen vuotta aikaa siirtyä parsinavetasta ratkaisuun, jossa eläi­ met eivät ole kytkettyinä. Toistaiseksi on riittänyt, että eläimet pääsevät kesä­ kautena laitumelle, vaikkakin monella tilalla eläimet saavat jaloitella myös talvella päivittäin. Vuoden 1996 syk­ systä lähtien eläinten tulee päästä liik­ kumaan ulos myös talviaikaan. Sellai­ silla tiloilla, jotka eivät ole voineet jär­ jestää talviliikuntamahdollisuutta, on eläimen käytössä olevaa tilaa pitänyt sisällä suurentaa neljänneksellä.

Luomumunat erottaa häkkikanalamunista jo maistamalla. Kun kanat saavat syödä tuoretta viherrehua laitumella tai tarhassa, keltuaisista tulee maukkaita ja voimakkaan oranssinvärisiä.

Vasikoille m aitoa tu ttiäm p äristä Vasikoiden tuttijuotto on arkipäivää luomutiloilla. Vasikat saavat yleensä olla emonsa kanssa temimaitokauden, ja sen jälkeen ne ovat tuttijuotolla.

Myös ns. huvitutit ovat yleisiä luomu-< tiloilla; ne tyydyttävät vasikan imemi­ sen tarpeen, joka silloin ei kohdistu muihin vasikoihin. Yksi ratkaisu on myös jättää tyhjä tuttiämpäri vasikoille imettäväksi. Tiloilla, joilla ehditään juottaa vasikat 3-4 kertaa päivässä, on myös ollut kokemuksia, että imemisen tarve tyydyttyy tällä, eikä huvitutteja ole tarvittu.

Luomuohjeiden mukaan nautojen sarvien katkaisussa eli nupoutuksessa tulee käyttää kivunlievitystä. Sama sääntö tulee koskemaan tavallisiakin nautoja, mikäli eläinsuojelulakiesitys menee eduskunnassa läpi nykyisessä muodossa. Nupoutus tehdään, ettei eläin sarvillaan vahingoittaisi muita eläimiä tai hoitajaa. Nupoutuksen on todettu alentavan eläimen paikkaa lau-

•

man hierarkiassa. Jututtaessani luomukurssilaisia jokin aika sitten, kävi ilmi, että joillakin tiloilla on ollut vaikeuksia saada eläinlääkäri paikalle nupoutukseen, vaikka hän on tällä hetkellä ai­ noa, joka voi antaa eläimelle kivun­ lievityksen. "K y llä te sen osaatte itse­ kin hoitaa” , oli suhtautumistapa.

Kaarina Kivivuori

Kaarina Kivivuori

Possuille kivunlievitystä

Kuuluisan Huomen-vasikan emä Aamu asuu Reinikasen luomutilalla Rantasalmella.

6

Luomumaidontuottajat Leena Nironen, Leena Reinikainen ja Sirpa Pulkkinen käyttävät vasikoilla tuttiämpäriä. Tuttiämpäri tyydyttää vasikoiden imemisentarpeen, minkä ansiosta vasikoista ei tule sellaisia epätoivoisia "kaiken mahdollisen lutkuttajia" kuin niistä vasikoista, jotka juotetaan tavallisella ämpärillä.

A N IM A LIA 1/1995

Tavallisessa tuotannossa on käytäntö, että porsaan hampaat katkaistaan ja se kastroidaan ilman kivunlievitystä. Luo­ muohjeiden vähimmäisvaatimuksiin kuuluu, että näissä toimenpiteissä käy­ tetään kivunlievitystä. Molemmat toi­ menpiteet ovat kivuliaita ja niiden vält­ tämättömyydestä ollaan montaa mieltä.

Hampaiden leikkauksen syy on se, että porsas saattaisi terävillä hampaillaan rikkoa emän nisät. Siankasvattaja Sis­ ko Piispa, jonka kirjoituksen näit edel­ lisellä aukeamalla, kertoo, että heidän tilallaan ei ole hampaita katkaistu kos­ kaan eikä niistä myöskään ole ollut emakoille haittaa. Vastaavanlaisia ko­ kemuksia on kuulunut muiltakin.

A N IM A LIA 1/1995

g g ^ J %

make tiloille, jossa haijotettiin kotie­ läintuotantoa. Joukossa oli myös ns. siirtymävaiheessa olevia tiloja, joilla vielä ei ole luomumerkkiä. Vastausp­ rosentti kyselyyn oli melko alhainen, joten siitä ei voi johtaa aivan varmoja johtopäätöksiä. Osviittaa se kyllä var­ masti antaa tilallisten kokemuksista ja mielipiteistä.

Luomutuotannon myönteisinä puo­ lina viljelijät näkivät hyvinvoivat ja terveet eläimet, mielenkiintoisen työn, kokonaisvaltaisen ajattelutavan ja asi­ akkailta tulleen positiivisen palautteen, a Myös luonnonsuojelullista puolta koI, rostettiin.

Kielteisenä nähtiin alhaisempi tuo| tostaso, lisääntynyt työmäärä ja ympä­ ri ristön negatiivinen suhtautuminen luo5 mutuotantoon.

Lisätietoa tuottajat kaipaisivat markkinointiin liittyvissä asioissa, ko­ Hampaat voidaan myös viilata lyhy­ tieläinrakennuksien suunnittelussa ja emmiksi, mikä on pihdeillä katkaisua eläinten ruokinnassa. inhimillisempi toimenpide. LuomuohMielenkiintoista oli, miten paljon jeissa suositellaan hampaitten viilaa­ tuottajien mielipiteet vaihtelivat siinä, mista katkaisun sijaan. näkevätkö he luomutuotteille alueel­ Karjuporsaat kuohitaan, jotta niiden laan markkinoita. Mikkelin, Turun ja lihaan ei myöhemmin tulisi ns. kaijunPorin, Vaasan ja Oulun lääneissä tuot­ hajua. Hajun muodostuminen on kui­ tajat näkivät markkinatilanteen hyvä­ tenkin melko harvinaista. Suomessa nä, mutta yllättäen esim. Uudenmaan testattiin 80-luvun alkupuolella 207 läänissä melko huonona, samoin Hä­ karjua, jotka kaikki todettiin hajutto­ meen läänissä. miksi, ruotsalaisen teurastamon Scan Westin tutkimuksessa todettiin, että 5 10 % lihasta on selvästi karjunhajuista. □ □ □ Leikkaamattomat karjut kasvavat no­ Luomutuotanto on varmasti - ohjeita peammin kuin leikatut, joten taloudel­ noudattaen - eläinten kannalta tällä liset näkökohdat puoltavat kastroinnis­ hetkellä paras vaihtoehto. Ongelma­ ta luopumista. Esimerkiksi Englannis­ kohtia ja puutteita on, sillä tuotanto on sa ja Tanskassa kastroinnista on paljol­ vielä aika nuorta ja asiat tuottajille, ti jo luovuttukin. eläinlääkäreille ja markkinointipor­ taalle uusia. Eläinten hyvinvoinnista T u o ttaja kokee ollaan kuitenkin aivan vilpittömästi työnsä m ielekkääksi kiinnostuneita, mikä näkyy selvästi mm. luomuväen tiiviistä yhteyksistä Maatalouden tutkimuskeskus on kar­ eläinsuojelijoihin. □ toittanut luonnonmukaisen kotieläin­ tuotannon tilannetta viime vuonna.

K aarina K ivivuori Kartoitus tehtiin lähettämällä kyselylo­ 7

ia

_.

Kylmäpihatto

Mistä luontua saa?

Maito Valio toimittaa maitoa kauppoihin Ete­ lä-ja Itä-Suomessa. Jos kotikaupan va­ likoimiin ei luomumaito jo kuulu, niin kauppiasta voi pyytää tilaamaan sitä.

Luomumaitoa voi kysellä myös suo­ raan tiloilta. Lähimmän tilan yhteystie­ dot saat alueesi maaseutukeskuksesta (ks. laatikkoa tämän sivun oikeassa reunassa).

Tuotepäällikkö Annika Hurme V a­ liolta kertoo, että tilattavan määrän suuruuden ei pitäisi olla kauppiaalle este. Vähimmäismäärä on melko pieni, ja siitäkin luvataan joustaa.

- Alkuinnostus oli valtava, kun luomulaito tuli markkinoille. Nyt kulutus on tasaantunut, ja saamme tehdä kyllä aika paljon töitä, että saamme kaupan pitämään maidon valikoimissa, Hurme kertoo.

- Ongelma on se, että käyttäjiä luo­ mumaidolle löytyy, mutta he eivät suinkaan ole saman lähikaupan piiris­ sä, joten myyjälle saattaa maitoerästä jäädä jonkin verran myymättä. Käyttä­ jien määrä kasvaa hitaasti mutta var­ masti: joissakin kaupoissa on jo oikein hyvä kierto.

Pienistä alkuhankaluuksista huoli­ matta Valiolla luotetaan luomun ve­ toon, ja tuotantomäärien kasvaessa on luvassa myös maidon jatkojalosteita.

Liha ja munat Luomulihan saatavuus on yhä aika heikkoa, ja vähittäismyynti painottuu tietyille alueille. Lihaa on saatavissa määrällisesti vähän, ja tämä hankaloit­ taa sen markkinointia suuremmissa kauppaketjuissa.

Ilmeisesti lihan markkinointikin kangertelee, sillä Elannon Markettaketjun valikoimapäällikkö Pertti Falck kertoo, ettei hänelle ole kukaan tarjonnut luomulihaa, vaikka päivittäin muuten tarjotaan jos vaikka mitä. Il­ meisesti luomuliha käy kaupaksi muu­ tenkin. Elannolla olisi kyllä kiinnos­ tusta kokeilla luomulihan menekkiä: - Voisimme ihan kokeilumielessä katsoa, miten tällainen tuote tekee kauppansa, mutta Uudenmaan kaikkiin Markettoihin tarvittava lihaerä on aika suuri.

Poutun liha myy luomulihaa Chymokselle ja välillä yksittäisiä eriä vä­ hittäiskauppoihin.

8

- Myytävät määrät ovat niin pieniä, että tuotannon tulisi kymmenkertais­ tua, että voisimme toimittaa säännölli­ sesti edes viikoittain filettä ja paistia kiinnostuneille vähittäiskaupoille, ker­ too hankintajohtaja Eero Aho Poutulta. - Luomutuotantoon siirtyminen on niin hidasta, 3-4 vuotta, että tuotanto­ määriä ei voida edes nopeasti kasvat­ taa.

Myymäläpäällikkö Arvo Silvennoi­ nen Super-Vexistä Espoosta kertoo, että luomuliha menee hyvin kaupaksi, kun sitä on valikoimissa silloin tällöin.

Hinta on noin 15 prosenttia normaalilihaa kalliimpi, joten Silvennoinen arve­ lee, että se jatkuvana tuotteena saattaisi jäädä seisomaan. - Toimitukset mene­ vät sikäli hassusti, että välillä luomuli­ haa on tarjolla liikaakin ja sitten välillä on vaikeuksia sen saamisessa.

Silvennoinen kertoo, että Super-Vexi on ilmoittanut luomulihasta lehdis­ sä, ja sille on muodostunut vakioasiak­ kaiden rinki. - Ihmiset haluavat ver­ tailla, onko maussa eroa tavalliseen li­ haan verrattuna. Ja sitten on se ryhmä, joka ostaa luomua periaatteesta.

Lihaa voi tiedustella suoraan lähim­ mältä luomutilalta. Yhteystiedot saat soittamalla oman alueesi luomuneuvojalle (ks. maaseutupiirien yhteystiedot viereisessä laatikossa) tai Luomuliittoon. Poutun liha toimittaa luomulihaa jonkin verran kauppoihin. Jos haavei­ let joulukinkusta, kannattaa tilaus teh­ dä mahdollisimman pian.

Munat myydään yleensä suoraan ti­ loilta (lähimmän tilan yhteystiedot maaseutukeskuksista, ks. viereinen laatikko).

on sonnien ja omistajan mieleen

Vauvanruuan markkinointi on lähte­ nyt hyvin liikkeelle, ja sitä mukaa kun valikoima monipuolistuu, Jyllinmaa uskoo myös sarjan näkyvyyden kau­ poissa paranevan.

Pihatossa on niin kylmä, että varpai­ ta paleltaa, mutta eläimet vaikuttavat tyytyväisiltä, ja nuoremmat eläimet tu­ levat uteliaina katsomaan vieraita.

- Täällä on asteen pari lämpimämpi kuin ulkona. Eläimet ovat pärjänneet oikein hyvin jopa kovilla pakkasilla.

Niillä on paksu karva, ja olkipatja läm­ mittää levätessä, M yllys kertoo.

Kaikki Myllyksen sonnit ovat sarvellisia, nupoutukseen ei ole ollut tar­ vetta.

- En muista kymmenen vuoden ajal­ ta yhtään tapausta, että eläimet olisivat vahingoittaneet toisiaan pahasti. Pientä tappelunnujakkaa on jatkuvasti, niin kuin pojilla kuuluukin, mutta niistä on tullut vain pintanaarmuja. Kun eläimet saavat purkaa höyryjä ulos liikkumalla ja kisailemalla, niin aggressioita ei tar­ vitse purkaa hoitajaan tai lajitovereihin. □

Mika Myllys on nuori luomuyrittä jä , jo k a on p äättän y t p ä r­ jä tä EU-Suomessa. M iehellä on vajaan sadan naudan lihatila Rantasalm ella.

□ □ □ Toreilta, halleista, suoramyyntipisteistä, luontaistuotekaupoista ja jopa sa­ tunnaisesti tavallisista elintarvikeliik­ keistä voi löytää luomutuotteita. Jos paikkakunnallasi toimii ruokapiiri, kannattaa tiedustella, saisiko sitä kaut­ ta luomua.

Lähimmän tilan, josta voit ostaa luonnonmukaisesti tuotettua maitoa, lihaa ja munia saat ottamalla yhteyttä maaseutukeskusten luomuneuvojiin taikka Luomu-Liittoon.

Maaseutukeskukset: □ □ □ □ □ □ □ □ □ □

Lastenruoka

□

Vauvanruokaa luomutuotteista valmis­ taa ChymoSi Luomuruuan myynti on tällä hetkellä noin puolet tavallisen lastenruuan myynnistä. Tutkimuksen mu­ kaan lasten vanhemmat valitsevat luo­ mutuotteita, koska ne ovat hyvänma­ kuisia, puhtaita ja ekologisia. Tutki­ muksessa käytettiin valmiita vastausvaihtoehtoja, joihin ei sisältynyt lainkaan eläinsuojelupuolta, joten ’ ’ eläinsuojelullinen” käyttäjäryhmä on vielä kartoittamatta. Pirjo Jyllinmaa Chymokselta uskoo, että lisäänty­ vä tietoisuus eläinsuojeluongelmista li­ sää myös ihmisten kiinnostusta hyvin tuotettuja elintarvikkeita kohtaan.

□ □ □ □ □ □

Etelä-Karjalan Maaseutukeskus, Lappeenranta, puh. 953-5891 Etelä-Pohjanmaan Maaseutukes­ kus, Seinäjoki, puh. 694-416 3111 Farma Maaseutukeskus, Turku, puh. 921-233 7370 Hämeen Maaseutukeskus, Hä­ meenlinna, puh. 917-62 521 Kainuun Maaseutukeskus, Kajaani, puh. 986-19 870 Keski-Pohjanmaan Maaseutukes­ kus, Kokkola, puh. 968-831 2200 Keski-Suomen Maaseutukeskus, Jyväskylä, puh. 941-695 211 Kymenlaakson Maaseutukeskus, Kouvola, puh. 951-74 511 Lapin Maaseutukeskus, Rovanie­ mi, puh. 960-344 791 Maaseutukeskus Mikkeli, puh.

955-415 512 Oulun Maaseutukeskus, puh. 981316 8611 Pirkanmaan Maaseutukeskus, Tampere, puh. 931-250 3111 Pohjois-Karjalan Maaseutukeskus, Joensuu, puh. 973-225 281 Pohjois-Savon Maaseutukeskus, Kuopio, puh. 971-262 6800 Päijät-Hämeen Maaseutukeskus, Lahti, puh. 918-752 4411 Satakunnan Maaseutukeskus, Pori, puh. 939-633 8611 Uudenmaan Maaseutukeskus, Jär­ venpää, puh. 90-271 5622

Luomu-Liitto, Nuijamiestenkatu 1 A, 50100 Mikkeli, puh. 955-150 538 A N IM A LIA 1/1995

T ila lla on kasvatettu lihakarjaa vuo­ desta 1980, ja se siirtyi muutama vuosi sitten isältä pojalle. Tila on tällä hetkel­ lä vasta siirtymässä luonnonmukaiseen viljelyyn - tilan sonnit ovat puhtaita luomueläimiä vasta neljän vuoden ku­ luttua.

- Lähdin EU:n pelossa mukaan luo.mutuotantoon, enkä ole katunut, toteaa M ik a Myllys.

Myllyksen karja elää suuressa kylmäpihatossa, jossa on aitaukset eri ikäisille eläimille, niin että kullakin eläimellä on aitauksessa noin 10 m2 ti­ laa käytössään. Aitauksen etuosassa on syöttökaukalo ja j aloittelutila, josta

M i k a M y lly s a ik o o p ä r j ä t ä lu o m u s o n n e in e e n E U - S u o m e s s a .

lanta korjataan pois etukuormaajalla.

Takaosassa on paksut olkipatjat, joilla sonnit lepäilivät käyntimme aikana rauhallisena ryhmänä kuin suoraan seimikuvaelmasta.

Luomutuotteet - Suomen valttikortti EU:ssa?

D r it a Suokas on työskennellyt viime vuodet Juvan kunnan luomuneuvojana. Tällä hetkellä hän on opiskeluvapaalla kouluttautumassa Helsingin yli­ opistossa, agronomin tutkinto päämää­ ränään. Animalia-lehti kyseli Suok^ ^ k aan kokemuksia luomusta.

Onko luomutuotanto eläinsuojelul­ lista?

- Varmasti se on keskimäärin eläinten kannalta parempi vaihtoehto kuin ta­ vallinen tuotanto. Esimerkiksi vasikoi­ ta pidetään tavallisilla tiloilla useinmiten yksittäiskarsinoissa ja niitä juote­ taan suoraan ämpäristä, kun luomuti­ loilla ne saavat olla pidempään emon kanssa, sitten ryhmäkarsinassa ja niitä juotetaan tuttiämpäristä. Kompromis­ seja joudutaan kuitenkin tekemään, jotta uusia tuottajia saadaan luomun piiriin. Esimerkiksi lehmien parressa pitämiselle on kymmenen vuoden siir­ tymäaika, koska emme saa tuottajia mukaan, jos he joutuvat heti investoi­ maan monen sadantuhannen markan pihattonavettaan.

Miksi luomutuotteiden markkinoinA N IM A LIA 1/1995

| £ i | * K a u p a t m y y v ä t k y llä s i t ä , m i s t ä o n k y ­

rempaa” - ajattelu. Eläinsuojelu ote­ taan huomioon sikäli kuin se vaikuttaa suoranaisesti lihan laatuun. Sitä, miten eläin on saanut toteuttaa luontaista käyttäytymistään, ei nähdä markki­ nointivalttina. Jos kauppoihin halutaan riittävästi luomutavaraa, niin tuottajien ja neuvojien määrä tulisi moninkertais­ taa.

Toisaalta: kaupat myyvät kyllä sitä, millä on kysyntää. Siksi on tärkeää, että eläin- ja luonnonsuojelulliset kuluttajat todella kysyvät ja käyttävät luomutuotteita. Eräällä paikkakunnalla lopetettiin luomumaidon myynti, koska sitä kysyttiin niin vähän.

s y n tä ä , to te a a lu o m u n e u v o ja B r ita S u o k as.

ti ontuu ja tavallisen kuluttajan on vaikea löytää tuotteita?

-T u otteita on vielä määrällisesti vä­ hän. Lisäksi jakeluportaat eivät oikein halua panostaa asiaan. Esimerkiksi teurastamot ovat sitä mieltä, että suo­ malainen liha on jo muutenkin niin puhdasta, että luomu ei ole välttämä­ töntä. Siellä on vallalla sellainen ’ ’ M i­ ten parhaasta voi muka tehdä vielä pa­

Mitä mahdollisuuksia EU-jäsenyys tuo luomualalle?

— Se riippuu ihan siitä, miten paljon valtiovalta on valmis panostamaan henkisiä ja taloudellisia resursseja luo­ mutuotannon tukemiseen. Jos panostus on se, mikä tähänkin asti, luomutuotan­ to pysyy vain yhtenä erikoistumisen muotona.

Kysyntää suomalaiselle luomutuot­ teelle kyllä varmasti olisi Euroopassa.

Koonnut: Kaarina Kivivuori 9

SUOMEN

Suomessa eläinsuojelulain uusiminen kangertelee -

Hollanti kieltää kettutarhauksen

H ollannin parlam entti kielsi vastikään k ettutarhauksen eläinsuojelusyistä. M eillä hal­ litus ei u skaltanut an taa eteen­ päin edes eläinsuojelulain va­ rovaista uudistusta.

H a ju ra k o eläinsuojelun eturivin mai­ hin on huima: Sveitsissä kiellettiin häkkikanalat jo kymmenen vuotta sit­ ten, Ruotsissa keskustellaan tämän li­ säksi myös kettutarhauksen kieltämi­ sestä. Meillä tuottajat ja päättäjät kers­ kuvat eläinsuojelun korkealla tasolla, mutta eivät ole valmiita purkamaan eläimille huonoja tuotantomuotoja.

Uutta eläinsuojelulakia on valmis­ teltu neljä vuotta (ks. Animalia 2/94).

Eduskunta antoi aikoinaan evästyksen käsitellä asia kiireellisenä. Animalian edustaja oli mukana lakia uudistanees­ sa työryhmässä ja sai jonkin verran nä-

Mikä ihmeen rituaaliteurastus?

Tainnuttamattomien eläinten teuras­ tusta, ns. rituaaliteurastusta, harjoite­ taan juutalaisessa ja islamilaisessa us­ konnossa. Teurastusrituaalissa tajuis­ saan olevalta eläimeltä viilletään veit­ sellä kurkku auki ja sen annetaan valua kuiviin. Naudalla tajunnan meneteys kestää jopa 1,5 minuuttia, lampailla noin 10 sekuntia.

Suomessa saa harjoittaa uskonnol­ lista teurastusta sillä edellytyksellä, et­ tä eläin tainnnutetaan välittömästi viil­ lon jälkeen. Mm. Ruotsissa ja Norjassa tainnuttamattomien eläinten teurastus on kielletty.

Juutalainen seurakunta ei hyväksy termiä ’ ’rituaaliteurastus” , vaan halu­ aa, että puhutaan ’ ’juutalaisen uskontoperinteen mukaisesta teurastukses­ ta” .

10

LAKI

kemyksiään itse esitykseenkin. Suuris­ ta rakenteellisista epäkohdista, kuten häkkikanalat ja turkistarhaus keskus­ teltiin, mutta Animalian pyynnöstä huolimatta niiden kieltoa - edes pitkäl­ lä siirtym äajalla-ei sisällytetty asetus­ luonnokseen.

Poliittinen näytelm ä kolm essa näytöksessä Lakiesityksessä on Animalian mielestä kuitenkin todella hyviä ja tarpeellisia uudistuksia mm. minkkien niskamurron, kukkopoikien hukuttamisen, koi­ ran hännän typistämisen ja rituaaliteu­ rastuksen kieltäminen - ja sen pikainen voimaan saattaminen olisi ollut perus­ teltua.

Mistä sitten kiikasti? Muun muassa rituaaliteurastuksesta. Esitystä käsitel­ tiin hallituksessa ensimmäisen kerran 15. joulukuuta, ja RKP:n ministeri Ole N orrback otti sen pöydälle, koska hä-

nen mielestään juutalaisen uskonnon mukaista teurastustapaa, jossa eläin teurastetaan ilman tainnutusta, ei voi kieltää.

Uutinen oli täysi tyrmistys eläinsuojeluväelle ja eläinsuojeluviranomaisille. Animalia otti yhteyttä RKP:n puo­ luetoimistoon saadakseen se lv ille^ fc mistä on kyse. Sieltä ei eläinsuojelulle^^ juuri ymmärrystä löytynyt, sillä tiedo­ tussihteeri John Borstein puolusti juu­ talaista teurastustapaa kiihkeästi.

Toimitimme Ruotsin maatalousviraston tekemän perusteellisen selvityk­ sen rituaaliteurastuksesta useille mi­ nistereille ja annoimme asiaa koskevan lehdistötiedotteen.

Tiedotusvälineet olivatkin hyvin kiinnostuneita asiasta.

M ite n p id e tä ä n n iitä le h m iä j a k a n o ja , jo tk a o v a t m a id o n - ja m u n a n tu o ta n n o n ta k a n a ?

M i t ä k o e - e lä im illä s a a t e h d ä j a m i t ä e i? N ä i h i n j a m o n iin m u i h i n a s io ih in v o id a a n v a ik u t t a a la k i p y k ä l i e n a v u lla .

Eläinsuojelusta ei h alu ttu vaaliteem aa Joulun tietämissä hallitus keskusteli eläinsuojelulaista uudelleen. Tällöin liikkui tietoja, että eduskunta ei haluai­ si vaalien alla ottaa koko esitystä käsit­ telyyn ’ ’liian arkana asiana” . Maa- ja metsätalousministeri M ikko Pesälää pyydettiin selvittämään eduskunnan^ maa- ja metsätalousvaliokunnan k a n t^ ^ asiaan. Esitys jäi siis käsittelemättä.

10. tammikuuta Animalian lähetystö oli vastaanottamassa valiokunnan jäse­ niä ennen kokousta, jossa heidän oli määrä päättää eläinsuojelulain käsitte­ lystä. ’ ’ Uhka eläimille: EU vai edus­ kunta” , viestitti kyltti eduskuntatalon portailla. Valiokuntaa oli lähestytty myös kirjeitse.

Kokouksen jälkeen puheenjohtaja

H o ll a n n i n p a r l a m e n t t i te k i r o h k e a n j a e d is ty k s e llis e n p ä ä t ö k s e n k i e ltä e s s ä ä n k e ttu ta r h a u k s e n e n s im m ä is e n ä m a a n a m a a i lm a s s a . L u e lis ä ä a s ia s t a s iv u l t a 2 2 .

- K u v a s s a s i n ik e t tu h o l la n t i l a i s e n t u r ­ k i s t a r h a n h ä k is s ä - p i a n t ä m ä n ä k y o n h is to ria a .

A N IM A LIA 1/1995

•

Sirkka-L iisa A nttila (kesk) tuli kerto­ maan, että lakiesitys otetaan käsitte­ lyyn heti, kun se hallituksesta tulee.

Jarru oli hänen mukaansa hallituksessa eikä eduskunnassa. Mystistä asiassa oli se, että valiokunnan jäsen H enrik W esterlund (RKP) sanoi kokouksen jälkeen useaan otteeseen, ettei asiasta ollut keskusteltu valiokunnassa lain­ kaan...

Samoihin aikoihin kävi ilmi, että RKP:n sisällä kaikki eivät olleet lain­ kaan samaa mieltä rituaaliteurastuk­ sesta. Kansanedustaja ja RKP:n vara­ puheenjohtaja E va Biaudet totesi IltaSanomien haastattelussa vastustavansa sitä, että tainnuttamattomien eläin­ ten teurastus sallitaan. Myöhemmin RKP:n listoilla eduskuntaan pyrkivä professori U.B. Lindström otti Huf­ vudstadsbladetissa voimakkaasti kan­ taa rituaaliteurastusta ja kanojen häkkikasvatusta vastaan.

Kolmas k erta toden sanoo?

Kolmas ja viimeinen näytös näyteltiin sitten 24. tammikuuta. Tällöin oli vii­ meinen mahdollisuus saada lakiesitys hallituksessa läpi niin, että istuva edus­ kunta olisi ehtinyt sen käsitellä. Aika alkoi tosin jo tässä vaiheessa olla mu­ killa.

Olimme toimittaneet usealle minis­ terille ennen hallituksen kokousta Ruotsin maatalousviraston videofilmin rituaaliteurastuksesta. Ole Norrback ei Animalian useasta vetoomuksesta huo­ limatta katsonut filmiä. Maatalon poi­ kana hän oli sitä mieltä, että tietää, kyl­ lä, mitä teurastus on...

Ja niin kävi, että Norrback torpedoi A N IM A LIA 1/1995

esityksen hallituksessa jälleen. Lakie­ sitys vedettiin nyt kokonaan pois esit­ telystä. Syitä: ei päästy yksimielisyy­ teen siitä, haluaako eduskunta ottaa lain vastaan vai ei, aikaa on liian vähän, että voitaisiin alkaa kiistelemään kanahäkkien koosta, asia on liian arka otet­ tavaksi esille ennen vaaleja jne. Y h ­ teensattumien summa oli, että juuri Ole Norrback vastasi hallituksen puolesta Hannele Luukkaisen (vihr.) kirjalli­ seen kysymykseen eläinsuojelulain etenemisestä. Norrback selitti, että hal­ lituksen tulisi tuntea lakiin liittyvien asetusten sisältö, ennen kuin voi tehdä päätöksiä. Eläinsuojeluasetuksen muu­ tos on ollut kuitenkin valmiina jo syk­ systä asti, käynyt laajalla lausuntokier­ roksella ja se on varmasti ollut myös hallituksen saatavilla.

Nyt maa- ja metsätalousministeriö joutuu pikaisesti säätämään uusia eläinten lopettamista koskevia mää­ räyksiä, jotta Suomen lainsäädäntö saataisiin paikattua EU:n mukaiseksi.

Toivoa sopii, ettei tämä palapeli johda siihen, että kokonaisuudistus hidastuu entisestään.

Tämä farssi kertoo paljon asenteista eläinsuojeluun. Sinänsä turha viivytys saattaa koitua jopa eläinten hyväksi, mutta vain jos tuleva eduskunta on pal­ jon nykyistä eläinsuojelumyönteisempi. Muuttuuko eduskunta? Se on asia, johon me kaikki voimme vaikuttaa. □ K aarina K ivivuori P.S. Ulla Anttila (vih) teki 14.2. pon­ nen, että hallitus toisi eduskunnalle eläinsuojelulain ennen 31.5. Pontta ei hyväksytty - mm. Sirkka-Liisa Anttila (kesk) äänesti vastaan.

’ ’ Eläinsuojelulain käsittelyä ei olisi ol­ lut tarpeellista enää viivyttää, sillä la­ kiesitys oli perusteellisesti käsitelty.

Tähänkin asti eläinsuojelun taso on meillä ollut hyvä EU:hun verrattuna, mutta eräiltä osin EU-direktiivejä ei ole vielä voimaansaatettu Suomessa.

Uusi eläinsuojelulaki olisi nostanut eläinsuojelumme tasoa edelleen, ja pi­ dämme maatalouden tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että olemme jatkos­ sakin eläinsuojelun eturivissä EU:ssa.”

- Jaostopäällikkö Johannes Ijäs, M T K ’ ’ On erittäin valitettavaa, että eläinsuo­ jelulain käsittely on viivästynyt. Uusi lakiehdotus antaa valvontaviranomai­ sille voimassaolevaa lakia paremmat mahdollisuudet toimia tilanteissa, jois­ sa tarvitaan nopeita toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Eläinten käyttäytymistä ja hyvin­ voinnin edellytyksiä on tutkittu run­ saasti. Liikkumismahdollisuuden tur­ vaaminen kaikille eläimille onkin la­ kiehdotuksen keskeisiä kysymyksiä.”

Läänineläinlääkäri Paula Junnilainen, Eläinlääkäriliitto

M inisteri M ikko Pesälä:

Eläinsuojelu osaksi maataloutta Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä on korostanut eläinsuojelun merkitystä maataloustuotannossa. Hä­ nen mukaansa kuluttajat ovat kiinnos­ tuneita siitä, miten ruoan tuottamiseen tarvittavia eläimiä kohdellaan ja hoide­ taan.

Pesälän mukaan Suomen on syytä luoda elintarviketaloutensa kilpailuky­ vyn kivijalaksi laatutakuujäijestelmä, jossa ympäristöarvojen ohella eläin­ suojelun korkea taso on tämän ketjun olennaisin lenkki.

Sekä ministeri Pesälä että hänen sijai­ senaan toiminut kansliapäällikkö Reijo Uronen ovat EU:n ministerineuvostos­ sa puhuneet eläinsuojelun puolesta.

Animalia on kiittänyt ministeri Pe­ sälää hänen edistyksellisistä näkemyk­ sistään ja toimistaan eläinsuojelulain uudistamisen hyväksi. Esitimme myös toivomuksen, että laatutakuu olisi to­ dellinen takuu siitä, että eläin on saanut käyttäytyä luonnonmukaisesti.

M iten voi vaikuttaa? Ks. sivu 26.

11

Elämää vapaudessa, osa 7:

NAALI Elämää vapaudessa -sarjassa esitellään tavallisimpien tuotanto-, turkis- ja koe-eläinlajien elintapoja luonnossa - eli miten ne vaisto­ jensa mukaan eläisivät, jos voisivat. Sarjassa on tähän mennessä esitelty kana, sika, nauta, minkki, kettu ja supikoira.

Sarjan kolme ensimmäistä osaa on julkaistu myös osana tietovihkoa ’’Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille”, jota saa ti­ lata Animalian toimistosta hintaan 10 mk + postikulut.

N a a li eli napakettu on utelias koiraeläin. Sen ominta aluetta ovat arktinen tundra ja pohjoiset havumetsät. Kool­ taan ja voimiltaan naali on vaatimatto­ mampi kuin sukulaisensa kettu; ulko­ näkönsä puolesta se voisi tuoda mie­ leen lähinnä pystykorvan ja lasten leik­ kinallen risteytyksen.

Naalin harmaansävyinen värimuun­ nos tunnetaan nimellä sinikettu. Tätä luonnossa syntynyttä värimuunnosta kasvatetaan nykyään massiivisessa mittakaavassa turkistarhoilla. Turkismarkkinoilla naalin- eli siniketunnahat luetaan ’ ’kettuihin'’ , vaikka kettu ja naali ovat tosiasiassa kaksi eri eläin­ lajia.

Luonnonvarainen naali puolestaan on käymässä yhä uhanalaisemmaksi.

Suomessa sitä tavataan nykyään vain Tunturi-Lapissa, ja sielläkin tuiki har­ vinaisena. Naalikantojen romahtami­ sen syyt löytyvät jo vuosikymmenien takaa, jolloin naaleja pyydystettiin luonnosta suuret määrät turkiksiksi.

Luonnonvaraisen naalin pyydystämi­ nen ei kovin suuria taitoja vaadikaan.

12

Naalille on nimittäin ominaista tavaton rohkeus ihmisiä kohtaan. V illi naali saattaa tulla kaivelemaan makkaranpalasia suoraan retkeilijän repusta. Vas­ taavaa pelottomuutta esiintyy eräillä muillakin kylmien äärialueiden eläin­ lajeilla; kuuluisia siitä ovat muun mu­ assa Huippuvuorten jyrkänteillä pesi­ vät lunnit ja ruokit, samoin kuin Etelänapamantereen pingviinit.

E läm ää naalikaupungissa Luonnonvaraisen naalin asuinalueen ydin on sen itse kaivama pesäluola.

Luolassa naalit synnyttävät ja kasvatta­ vat pentunsa. Eräät luolat ovat lopulta kasvaneet kokonaisiksi ’ ’ naalikaupungeiksi” , kun vanhoja koteja on vuosi vuodelta jatkettu uusilla kaivannoilla.

Samassa luolaverkostossa asuu silloin useita eri perhekuntia. M yös Suomen Lapissa on aikanaan ollut useita ku­ koistavia naalikaupunkeja, mutta naa­ likantojen romahduksen myötä ne ovat autioituneet.

Yksittäisissä luolissa elävien naalien elämä poikkeaa ’ ’ kaupunkielämästä” muutenkin kuin naapurien lukumäärän puolesta. Naalikaupungissa asukkaat majailevat usein ympärivuotisesti, asuttaen samoja luolaston osia vuodes­ ta toiseen. Yksinäistä luolaa naalipariskunta sen sijaan käyttää harvoin enem­ pää kuin yhden vuoden. Jos yksikään edellisen kesän pennuista ei jää aikui­ sena vanhempiensa seuraan, pariskun­ ta vaihtaa maisemaa ja kaivaa seuraavaksi kesäksi itselleen uuden luolan.

Laaja liikkuma-alue on muutenkin naaleilla yleinen piirre. Vuodenaikojen mukaan naalit voivat vaellella kymme­

niä, joskus satojakin kilometrejä. La­ pissa samainen naaliyksilö voi mittail­ la tundraa välillä Suomen, välillä Ruot­ sin tai Noijan puolella. Vaelluksiin vaikuttavat myös ravintokohteiden kannanvaihtelut: naalit pyrkivät ha­ keutumaan sinne, missä sopuleita tai myyriä kulloinkin on runsaimmin.

Naalin pienempi koko verrattuna kettuun on helppo ymmärtää, kun ver­ taa lajien luonnossa käyttämää ravin­ toa. Naali on sopulispesialisti. Tundran oloissa on runsaasti saatavilla vain pis­ kuisia sopuleita ja myyriä, ja niiden syöminen on naalinkin pääelinkeino.

Tilaisuuden tullen naalit pistelevät poskeensa myös lintuja - etenkin

N aalinpennulla on kissan notkeus •

Naalien perhe-elämä perustuu yksiavi­ oisuuteen. Naalipariskunta elää kiinteässä suhteessa, joka voi kestää vuosi­ kausia. Kiihkeämpään vaiheeseensa parisuhde etenee kevättalvella, jolloin on naalien kiima-aika. Viimeistään täl­ löin uros ja naaras alkavat juoksennella ja leikkiä lähes jatkuvasti yhdessä. Jos toinen havaitsee vaaran, se varoittaa kumppaniaan käheällä haukkumisella.

Jos pariskunta ei valmiiksi asu jossakin naalikaupungissa, ne lähtevät yhdessä

maassa pesivien lajien poikasia - ja lin­ nunmunia, sekä haaskoja, maljoja ja hyönteisiä.

Merenrannalla elävät naalit etsiske­ levät myös rantaan ajautuneita kaloja.

Naalin on nähty yrittävän siepata etutassuihinsa lohia matalista tunturipu­ roista, mutta tällaisen yritteliäisyyden onnistumisesta ei tiettävästi ole ha­ vaintoja.

A N IM A LIA 1/1995

A N IM A LIA 1/1995

tutkimaan aikaisempina vuosina käyttämiään pesäluolia ja valitsevat sopi­ van paikan tulevan kesän pesueelle.

Loppukeväällä naaliemo pyöräyttää maailmaan poikasensa. Jälkikasvun määrä riippuu ravintotilanteesta: huo­ noina myyrävuosina syntyy vain kak­ soset, lihavina vuosina emo taas voi synnyttää yli kymmenen poikasta ker­ ralla. Uros huolehtii ruoan hankkimi­ sesta ja tuo saamansa saaliit pesälle, missä naaras keskittyy poikasten hoi­ toon.

Silmien ja korvakäytävien avautu­ minen parin viikon iässä kiihottaa suu­ resti pikkunaalien uteliaisuutta. Neliviisiviikkoisina ne alkavat tehdä tutki­ musretkiä ulos luolasta. Tässä vaihees­ sa ne alkavat myös vakavammin syödä kiinteää ravintoa, jota ne ovat siihen asti lähinnä maistelleet. M yös emo al­ kaa käydä saalistusretkillä, jotta mo­ lemmat vanhemmat voivat kantaa ruo­ kaa pesälle nälkäisten suiden eteen.

Pesänsä edustalla piskuiset naalinalut leikkivät kuin koiranpennut. Ne ottavat kaiken ilon irti ympäristön tar­ joamasta tilasta ja leluista: ne laukkaavat toinen toistensa perässä ja harjoitte-

levat metsästystä riepotellen milloin si­ sarusten häntiä ja korvia, milloin van­ hempien tuomia kuolleita saaliseläi­ miä. Naalinpennut ovat lähes kissa­ maisen notkeita. Luonnossa, missä tilaa riittää enemmän kuin tarhahäkeissä, niiden voi nähdä tekevän huimia loikkia korkealle ilmaan tai kieppuvan joukolla maassa kuin yhtenä suurena pallona. □

Teksti: Helena Tengvall Kuva: Veli-Risto Cajander 13

VAALIEN ALLA: Mitä mieltä eläinsuojelusta?

M uistetaanko puolueiden oh­ jelm issa eläinten olemassaolo?

K uka ehdokkaista on susi, k u ­ ka lam m as? M iten äänestää, jos eläinsuojelu on yksi k ritee­ reistä?

K a ik k i v a s ta a ja t k a ts o iv a t, e ttä e lä in k o ­ k e ita tu lisi v ä h e n tä ä E U :n k o m iss io n ta ­ v o itte e n m u k a ise sti (5 0 % ) j a h ä k k ik a n a ­ lo ista tu le v a t m u n a t tu lisi m e rk itä e rik se e n T a n s k a n m a llin m u k a a n . M ik ä ä n v a s ta n ­ n e is ta p lu e is ta ei p itä n y t e lä in s u o je lu m m e ta s o a riittä v ä n ä .

V a s e m m is to liitto ,

SM P,

k ristillis e t,

f S®"'*'

k o v illa : o n a ik a n ä y ttä ä , e ttä e lä in s u o je lu k iin n o s ta a ä ä n e s tä jiä !

Mitä mieltä eläinsuojelulain uudistamisesta?

A . n i m a l i a lä h e tti v u o d e n a lu s s a p u o lu e ille

N u o r s u o m a la in e n p u o lu e j a v ih re ä t o liv a t

1. E lä im e n

e lä in s u o je lu k y s e ly n . S en ta rk o itu k s e n a oli

s itä m ie ltä , e ttä h ä k k ik a n a la t tu lisi k ie ltä ä

k o h o tta m in e n lä ä k k e illä ta ik k a m u illa v a s­

p a itsi k e r ä tä tie to a ä ä n e s tä jiä v a rte n , m y ö s

10 v u o d e n siirty m ä a ja lla . M y ö s S D P o n tä tä

ta a v illa a in e illa tai v a lm is te illa o n k ie lle ttä ­

tu o d a e lä in s u o je lu k y s y m y k s iä p o liittis te n p u o lu e id e n tie to isu u te e n . K y s e ly s s ä s e lv i­

m ie ltä sillä v a ra u k s e lla , e ttä k ie lto e i n o sta m u n ie n h in ta a . K E P U :n m ie le s tä ta v o ite o n

v ä e lle i v o id a o s o itta a , e tte i n iis tä a ih e u d u

te ttiin p u o lu e id e n k a n to ja m m . tu rk is ta r­

m ie le k ä s , j o s se to te u te ta a n k o k o E U :n a lu ­

n ille (sisä lty y la k ie h d o tu k se e n ).

haukseen,

m a a ta lo u d e n

e lä in te n

h y v in ­

v o in tiin , E U :n e lä in k o k e id e n v ä h e n tä m is tä k o sk ev aan

S M P :n j a v ih re id e n k a n ta o li tä m ä n li­

s u o m a la is e n

sä k si m y ö s se , e ttä tu rk is e lä in te n h ä k k ik a s -

K e s k i-E u ro o p a n

v a tu s tu lisi k ie ltä ä , jo llo in tu rk is e lä in te n k a s v a tu s h y v ä k s y ttä is iin v ain la a ja s s a m a a ­

ta v o itte e s e e n j a

e lä in s u o je lu n ta so o n .

M o n is s a P o h jo is- j a

e e lla ; s a m a a m ie ltä o li m y ö s R K P .

m a is s a e lä in te n h y v in v o in tiin liitty v ä t k y ­

p o h ja is e s s a

sy m y k s e t o v a t n o u s s e e t y m p ä ris tö n s u o je ­

k a ts o iv a t, e ttä riittä ä , k u n e lä in te n h ä k k e jä

lu u n

s u u re n n e ta a n j a v irik k e e llis te tä ä n .

v e rra tta v a k si p o liittis e k si a ih e e k si.

a ita u k s e ss a .

M uut

v a s ta a ja t

E s im e rk ik s i E U :n p a rla m e n tin sa a m is s a

L u o n n o n m u k a in e n tu o ta n to sai k a ik k ie n

k ir je is s ä e lä in s u o je lu o n e n ite n e s illä o le v a a ih e . M o n ie n m a id e n p a rla m e n te is s a to im ii

v a s ta n n e id e n p u o lu e id e n v a ra u k se tto m a n tu e n , a in a k in p a p e rilla .

k a n s a n e d u s ta jie n o m a , p u o lu e ra ja t y littä v ä ,

A n im a lia n to im is to s ta v o i tie d u ste lla ,

e lä in s u o je lu ry h m ä , ’ ’Ali-Party

Group for

Animal Welfare”.

o n k o m u ilta p u o lu e ilta tu llu t v a s ta u k sia tä ­ m ä n ju tu n k irjo itta m is e n jä lk e e n .

tu o ta n to k y v y n

k e in o te k o in e n

h a itta a e lä im e n te rv e y d e lle ta i h y v in v o in ­ 2. N y k y m u o to in e n k a n o je n h ä k k ik a s v a tu s o n k ie lle ttä v ä 10 v u o d e n s iirty m ä a ja lla , k u te n R u o ts is s a te h tiin v u o n n a 1988 (ei si­ sä lly la k ie s ity k s e e n ).

3. E lä im iä o n p id e ttä v ä n iin , e ttä n iid e n fy s io lo g is e t ta rp e e t v o id a a n tä y ttä ä j a e ttä e lä im e t v o iv a t k ä y ttä y ty ä lu o n n o n m u k a i­ se sti (ei s is ä lly la k ie s ity k s e e n ; R u o ts in lak i e d e lly ttä ä m a h d o llis u u tta lu o n n o n m u k a i­ se e n k ä y ttä y ty m is e e n ).

4. K o ira n h ä n n ä n ty p is tä m in e n

tu le e

k ie ltä ä (sisä lty y la k ie s ity k s e e n ).

5. L y p s y k a rja n tu le e sa a d a la id u n ta a k e ­ sä a ik a n a (sisä lty y o sitta in la k ie s ity k s e e n ).

6. U s k o n n o llis is ta sy is tä te h tä v ä ritu a a li-

A n i m a l i a - l e h d e n p a in o o n m e n n e s s ä v a s ­

H a a s t a t t e l i m m e v a a lie n a lla m u u ta m ia

ta u s k y se ly y n o li tu llu t S o s ia a lid e m o k ra a t­

is tu v ia k a n s a n e d u s ta jia , jo tk a o v a t to im i­

te u ra s ta m is ta , tu le e k ie ltä ä (sisä lty y la k i­

tis e lta P u o lu e e lta , N u o rs u o m a la is e lta p u o ­

n e e t jo lla in s a ra lla e lä in s u o je lu llis e s ti. A n i-

e s ity k s e e n ).

lu e e lta , V a s e m m is to liito lta , S u o m e n M a a ­

m a lia -le h d e llä ei o le m a h d o llis u u tta e s ite l­

se u d u n P u o lu e e lta , V ih re iltä K e s k u sta lta ,

lä te ille k a ik k ia e lä in s u o je lu m y ö n te is iä e h ­

R K P :ltä j a K ris tillis e ltä L iito lta . N ä is tä e lä in s u o je lu o n k irja ttu v a in V ih re ä n L iito n

d o k k a ita , m u tta ta ijo a m m e te ille o h e s s a k y ­ s y m y k s e t, jo il la s e lv ittä ä se n ’’o m a n ” k a n ­

p u o lu e - j a v a a lio h je lm iin .

d id a a tin

m ie lip ite itä .

te u ra s tu s , jo s s a e lä in tä ei ta in n u te ta e n n e n

7. E lä in s u o je lu v a lv o n ta a o n te h o s te tta v a (ei s is ä lly la k ie s ity k s e e n ).

Hannele Luukkaisen (vih) aktiivisuus eläinsuojelijana tunnetaan laajalti. Van­ hemmat animalialaiset muistanevat ’’Hanun” mm. yhdistyksemme moni­ vuotisena, aikaansaavana puheenjohta­ jana.

Sirpa Pietikäinen (kok) on ympäristömi­ nisterinä ottanut rohkeasti kantaa luon­ non ja eläinten puolesta, vaikka se ei aina ole kokoomuspuolueen johtoa miellyttä­ nytkään.

Mats Nyby (sd) on edistänyt rahoituksen järjestämistä eläinkokeiden vaihtoeh­ doille. Turkistarhauksen suhteen mies on varovaisempi kannanotoissaan.

Hannele ”Hanu” Luuk-

a ttle lla : ’’Ilm a n e lä im iä k u o le m m e h e n g e n

y m p ä ristö m in iste riö ö n . S itte m m in h ä n o n e s ittä n y t e lä in s u o je lu llis ia m u u to k s ia se k ä

H e ls in k ilä in e n

^ ^ k a i n e n (v ih ) o n p itk ä n lin ja n e lä in su o je lijo i' ^ P a . H ä n v a ik u tta a A n im a lia n j a H e lsin g in e lä in su o je lu y h d isty k se n jo h to k u n n iss a .

L u u k k a in e n o n a ja n u t e lä in su o je lu a sio ita n iin H e lsin g in k a u p u n g in v a ltu u sto s sa k u in

e lä in s u o je lu - e ttä m e ts ä s ty s la in k ä s itte ly n V a s ta u k se t: sa m a a m ie ltä k a ik ista .

H e ls in k ilä in e n

Esko Seppänen

y h te y d e s sä . H ä n p itä ä n a u to je n , s ik o je n j a

(v a s) k e r­

to o to im in e e n s a a k tiiv ise s ti U N C E D :n b io -

ed u sk u n n a ssa k in . E d u sk u n n a s sa ete e n on

v e rs ite e ttis o p im u k s e n (= lu o n n o n m o n i­

tu llu t m e ts ä s ty s - ja elä in s u o je lu la in u u d ista ­

m u o to is u u d e n sä ily ttä m in e n ) p u o le s ta j a e e ttiste n p a in o tu s te n k o ro sta m ise k si E U :n

m ise e n liitty v iä asio ita. Ä sk e ttä in L u u k k a i­ n en k eräsi y li sa d an k a n sa n e d u sta ja n n im i­ listan k o ira n h ä n n ä n ty p istä m is tä v astaan .

- E d u sk u n n a s sa sä ä d e tä ä n k a ik k i elä im iä

g e e n ite k n o lo g ia d ire k tiiv e is s ä . - T a iste le n te h d a s m a is ta te h o m a a ta lo u tta v a s ta a n , S eppänen

to te a a .

S u u rim p a n a

k a n o je n k o h te lu a su u rim p a n a e lä in s u o je lu e p ä k o h ta n a m a a s sa m m e . P ie tik ä in e n o n H ä m e e n e te lä is e s tä v a a lip iiris tä .

- S iv is ty s m ita ta a n m m . sillä , m ite n ih ­ m is e t k o h te le v a t e lä im iä j a m u u ta elo llista .

O n k y s e m o ra a lis ta j a e tiik a sta .

V a s ta u k se t: sa m a a m ie ltä k a ik ista .

uhkana

k o sk e v a la in sä ä d ä n tö j a p ä ä te tä ä n , k ä y te ­

e lä in s u o je lu lle h ä n n ä k e e k in lih a n tu o ta n ­

tä ä n k ö v e ro n m a k sa jie n ra h o ja e lä in te n p u o ­

n o n m a a ta lo u d e s s a tu le v in E U m e n e te lm in .

□ □ □

Bjarne Kallis

le sta v a i n iitä v astaan . S ik si o n tä rk e ä ä , että

(k rist) V a a sa n v a a lip iiris tä

a sio ista o n p ä ä ttä m ä ssä e lä in s u o je lu llis ia ih ­

V a s ta u k se t: s a m a a m ie ltä : 1, 2, 3, 5, 6 , 7 , ei

te k i m u u ta m a v u o si sitte n h a llitu k s e lle k ir ­

m isiä.

S u u rim p a n a

o s a a sa n o a: 4

ja llis e n k y s y m y k s e n K u o p io n y lio p is to s s a b e a g le -k o irilla te h tä v is tä n iv e lrik k o tu tk i-

e lä in s u o je lu e p ä k o h ta n a m -

□ □ □

m e L u u k k a in e n n ä k e e tu rk is ta rh a u k se n .

m u k s e e n liitty v is tä ju o k s u tu s k o k e is ta . H ä n

Satu Hassi V a s ta u k se t: s a m a a m ie ltä k a ik ista .

□ □ □ □ □ □ ^ ^ V la ts

P itä k ä ä e h d o k k a a t

s u u re e n y k s in ä is y y te e n ” .

Nyby (sd )

V a a s a n v a a lip iiris tä sai a i­

(v ih ) H ä m e e n p o h jo is e s ta v a a ­ lip iiris tä o n to im in u t m m . T a m p e re e n d e lf in a a rio n s u lk e m is e k si j a v e tä n y t m e tsä sty s la k iä ä n e s ty k s is s ä e lä in s u o je lu m y ö n te is -

V a s ta u k se t: s a m a a m ie ltä : 1, 4 , 5 , 6, 7 , ei

tä lin ja a . H ä n o n e rity is e n h u o le s tu n u t ’’k a ­

o s a a sa n o a: 2 , 3

k o in a a n b u d je ttiin u u d e n m o m e n tin e lä in ­

n a-, sik a - y m . k e s k ity s le ire is tä ” .

k o k e id e n v a ih to e h to je n tu k e m ise e n . - J a e ­

V a s ta u k se t: s a m a a m ie ltä k a ik ista .

□ □ □

tu t r a h a s u m m a t o v a t o lle e t p ie n iä , m u tta a s ia lla o n su u ri sy m b o lia rv o , N y b y to te a a .

M ie s o n e lä in s u o je lu s s a A n im a lia n lin jo illa lu k u u n o tta m a tta tu rk is ta rh a u s ta . - P a ra n ta ­ m ise n v a ra a ta rh a u k s e s s a o n , m u tta o le n it­ se k o to isin k y lä s tä , jo s ta o lisi jo u d u ttu lä h ­

p itä ä k in e rä itä e lä in k o k e ita j a k e s ä k iss o je n h e itte ille jä ttö ä s u u rin a o n g e lm in a .

Tuulikki Hämäläinen

□ □ □

(sd ) U u d e n m a a n

v a a lip iiris tä o n tu k e n u t e lä in s u o je lu a m m .

(k o k ) U u d e n m a a n v a a ­

m e ts ä s ty s la in e d u s k u n ta k ä s itte ly n y h te y ­

lip iiris tä k e rto o v a ik u tta n e e n s a p a ik a llis e l­

d e s s ä j a to im in u t k a u p u n g in v a ltu u s to s s a e lä in s u o je lu n p u o le s ta . H ä n k u u lu u H y v in ­

Minna Karhunen

la ta s o lla m m . v a ro je n j a tilo je n sa a m ise k s i lö y tö e lä in to im in ta a n , e d u s k u n n a s s a h ä n o n

k ä ä n elä in s u o je lu y h d is ty k s e e n . - E lä in s u o ­

o llu t m u k a n a n e u v o tte le m a s s a m u u to k sis ta

je lu la in u u d istu s o n k iire e llin e n j a m e rk it­

V a s ta u k se t: s a m a a m ie ltä : 1 , 2 , 4 , 5 , 6 , 7 , e ri

m e tsä sty sla k iin .

tä v ä a sia. S u o m e n o n m y ö s to im itta v a a k tii­

m ie ltä : 3

k a n a la t j a sik a la t o v a t h ä n e n m ie le stä ä n s u u rin tä m ä n h e tk in e n e lä in s u o je lu e p ä k o h -

te m ä ä n R u o ts iin tö ih in ilm a n ta rh a u sta .

□ □ □

T e h o m a a ta lo u s ,

e te n k in

ta.

v ise sti E U :s s a e lä in s u o je lu a s io is s a . E sim . te u ra s e lä in te n k u lje tu s j a v a lk o is e n v a s i­ k a n lih a n tu o tta m in e n rik k o v a t tö rk e ä sti e lä in s u o je lu n p e ria a te tta v a s ta a n .

Heikki Rinteellä (sd )

o n tiu k k o ja m ie lip i­

V a s ta u k se t: s a m a a m ie ltä k a ik ista .

te itä e lä in s u o je lu s ta . P a h im m ik s i e p ä k o h ­

Tuulikki Hämäläinen (sd) kantaa huolta mm. ylipitkistä eläinkuljetuksista.

14

Bjarne Kallis (krist) on huolissaan mm. eräistä eläinkokeista.

Minna Karhunen (kok.) pitää tehomaataloutta tämän hetken suurimpana eläinsuojeluepäkohtana.

A N IM A LIA 1/1995

V a s ta u k se t: s a m a a m ie ltä k a ik ista .

d ik si h än m a in itse e h ä k k ik a n a la t, e lä in te n lu o n ta ise n liik k u m is e n p u u tte e n s e k ä la jie n

□ □ □

m a n ip u lo in n in , e s im . k o ira n h ä n n ä n ty p is-

Sirpa Pietikäinen (k o k )

tä m is e n j a p e n tu te h ta a t. T u ru n p o h jo is e s s a

su o je lu m y ö n te is y y d e s tä ä n . H ä n te k i e n ­ s im m ä is e llä k a n s a n e d u s ta ja k a u d e lla a n

M itä S in ä v o it te h d ä ? K s. to im in ta s iv u 26.

v a a lip iiris s ä e h d o k k a a n a o le v a n R in te e n te e m a o n sa m a k u in in tia a n ip ä ä llik k ö S e-

a lo itte e n e lä in s u o je lu a s io id e n s iirtä m is e s tä

Koonnut: Kaarina Kivivuori

A N IM A LIA 1/1995

□ □ □ o n tu n n e ttu e lä in -

15

voidaan pyydystää, myydä, ostaa, käyttää lääketieteellisissä kokeissa ja vangita eläintarhoihin.

The Great Ape -projekti lähti ideas­ ta, että tiedemaailmasta tulisi saada ih­ misiä yhteen tekemään aikakausjulkai­ sua, joka käsittelisi suurten ihmisapi­ noiden moraalista asemaa. Tämä on­ nistui, mutta tuloksena olikin kiija The

THE GREAT APE PROJECT

Great Ape Project, Equality Beyond Humanity, jossa kirjoittajina ovat mm.

- ensimmäinen askel tasa-arvoon?

kuuluisa simpanssitutkija Jane Goodall ja filosofi Peter Singer. Parhail­ laan tämä kansainvälisen yhteistyön ketju yritetään ulottaa mahdollisim­ man moneen maahan.

Viime aikoihin saakka me ih­ miset olemme tienneet hyvin vähän ihm isapinoista: sim ­ pansseista, gorilloista, oran- 0 geista ja gibboneista. T u tk i­ m ukset ovat kyllä osoittaneet, että ihmisen ja sim panssin pe­ rintötekijöistä yli 98 prosent­ tia ovat sam at. M u tta vasta hiljattain olemme alkaneet y m m ärtää ihm isapinoiden älykkyyttä ja tunteita - heidän m aailm aansa.

Ihmisapinat - aivan erityisesti ns. suu­ ret ihmisapinat eli simpanssit, gorillat ja orangit - ovat monimutkaisia, toisis­ taan välittäviä, sosiaalisia yksilöitä, joilla on pitkä muisti. Heillä jokaisella on oma persoonallisuutensa. Ja kuiten­ kin monessa maassa heitä pyydyste­ tään, vangitaan, ja alistetaan erilaisille kärsimyksille.

A

A pinat ym m ärtävät meitä Ironista kylläkin, yksi suurimmista syistä siihen, että ihminen on oppinut ymmärtämään lähimpiä sukulaisiaan näinkin hyvin, on se, että ihmisapinat ovat oppineet käyttämään meidän kiel­ tämme (viittomakieli) ja muuta symboleihimme perustuvaa viestintää. He ovat hyvin herkkiä huomioimaan asioi­ ta. He ilmaisevat kunnioitusta ja vihaa, he pilailevat ja jopa valehtelevat. He osaavat myös yhdistellä oppimiaan sa­ noja uusiksi merkityksiksi.

Apinoiden elekielen seuranta on hämmentävää, koska näkökulmamme on niin kapea ja ihmiskeskeinen. Mutta kyky tällaiseen vuorovaikutukseen ky­ seenalaistaa myös sen, miten ihminen kohtelee näitä olentoja. Heitä pidetään kaikkialla ihmisen omaisuutena. Heitä A N IM A LIA 171995

Laj¡m uurin läpi •

•

The Great Ape -säätiö on perustettu huolehtimaan käytännön järjestelyistä vapautettavien apinoiden kohdalla. Se tarjoaa ihmisapinoille olosuhteet, mis­ sä heillä on tilaa, missä heitä pidetään yksilöinä, missä he voivat elää täyttä elämää. Se tarjoutui äskettäin huolehti­ maan USA:n ilmavoimien 150 sim­ panssista, mutta armeija päätti vuokra­ ta heidät Coulston Säätiölle. Säätiö ai­ koo tehdä simpansseilla sekä noin 800 muulla apinalla kokeita, jotka liittyvät HIVja hepatiittirokotteen kehittelyyn.

Simpanssien määrä aiotaan kasvattaa viiteensataan.

Minä näen monien muiden Great Ape -projektin tukijoiden lailla, että tä­ mä on erinomainen ennakkotapaus ja testi. Tällä hetkellä me ihmiset evääm­ me muilta eläimiltä moraaliset oikeu­ det, koska he eivät ole meidän kaltaisiamme. Jos halutaan muutosta siihen, miten me kohtelemme muita eläimiä, meidän tulee murtautua lajimuurin lä­ pi. The Great Apeprojekti testaa läpi­ pääsyä muurin heikoimmasta kohdas­ ta.

Me heitämme haasteen nykyajattelulle, jonka mukaan ihmisapinaa pide­ tään ’ ’tavarana” . Pitkän tähtäimen ta­ voitteemme on saada aikaan Y K :n ju ­ listus ihmisapinoiden oikeuksista. Se käsittäisi ainakin oikeuden elämään, oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Osa tätä histo­ riallista tavoitetta on se, että simpans­ seille, gorilloille ja orangeille peruste­ taan vartioituja alueita, joiden sisällä he saavat elää vapaina olentoina omine tapoineen. □ Teksti: Michael Garner Kuvat: WSPA

Faktoja suurista ihmisapinoista Simpanssi

Vuorigorilla

Elää 20 maassa päiväntasaajan Afrikan tuntumassa. Jäljellä olevien yksilöiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, arviot vaihtelevat välillä 20.000-200.000.

Elää Ruandassa, Zairessa ja Ugandas­ sa. Jäljellä vain noin 650 yksilöä.

Kääpiösimpanssi Lisätietoja The Great Ape-projektista antaa Michael Gamer, puh. 90701 5035, fax 90-701 5863.

A N IM A LIA 1/1995

Tasankogorilla Gabonissa ja Kongossa elää noin 45.000 yksilöä ja Zairessa 3000-5000.

Elää vain Zairessa. Lukumäärä alle 20 . 000 .

EDUSKUNNASSA TARVITAAN ELÄINSUOJELIJAA!

Animalia mukana apinaprojekteissa A nim alia toimii aktiivisesti eurooppalaisessa yhteenliitty­ m ässä (E uropean Coalition A gainst Vivisection) eläinko­ keita vastaan. Koalition Kado­ tettu P ara/nsi-kam panjan yh­ tenä tavoitteena on ollut, että apinoiden pyynti luonnosta eläinkokeisiin loppuu.

välittäjästä kertovat kaikkea muuta kuin hyvää. Sama välittäjä on toimitta­ nut apinoita aidstutkimukseen Ruot­ siin. Tuolloin apinat olivat peräisin fi­ lippiiniläiseltä välittäjältä, joka mm. pyydystää apinoita luonnosta. Laitos joutui joitakin vuosia sitten lopetta­ maan koko apinakantansa virussairau­ den vuoksi. Silti se kohta tämän jäl­ keen myi ’ ’tavoitekasvattamansa” 8vuotiaan apinan Ruotsiin. Animalia on tehnyt kirjallisen tiedustelun apinoiden alkuperästä maa- ja metsätalousminis­ teriöön. Samassa yhteydessä painote­ taan sitä, että viranomaiset paremmin valvoisivat sitä, että apinat ovat todella tavoitekasvatettuj a.

Uusi apinayksikkö toimii T urussa E u ro o pan eri maissa on käyty kam­ panjaa, että lentoyhtiöt kieltäytyisivät kuljettamasta näitä apinoita. Jo 60 len­ toyhtiötä -jou kossa Finnair - on lopet­ tanut ko. kuljetukset kampanjan ansi­ osta. M yyjillä on hankaluuksia kulje­ tusten järjestämisessä. Ongelmina Eu­ roopassa ovat yhä Lufhansa, Sabena ja A ir France.

A ir F rance toi apinoita Suomeen Suomeen on viimeisen vuoden aikana tuotu 17 apinaa. Tämä on huikea lisäys apinoiden kokonaismäärään, sillä niitä on tähän asti ollut laitoksissa yhteensä parikymmentä.

Uusimmat apinat, 13 jaavanmakakia Tampereen lääketieteen laitokselle, tuotiin vuoden alussa A ir Francen ko­ neella englantilaisen välittäjän kautta Filippiineiltä. Eläimet ovat laitoksen mukaan tavoitekasvatettuja, mutta tie­ dot, joita Animalia on saanut apinoiden

Maahamme perustettiin viime vuonna myös kokonaan uusi apinayksikkö Tu­ run yliopistoon.

Animalia kampanjoi turhaan yksi­ kön perustamista vastaan. Sittemmin laitoksen henkilökunnan kanssa on käyty rakentavia keskusteluja apinoi­ den oloista ja virikkeellistämisestä, ja laitokselle on mm. lähetetty Animalian teettämä virikkeellistämistutkimus.

Suomessa apinoilla tekevät kokeita Helsingin yliopiston fysiologian laitos, Tampereen biolääketieteen laitos ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos.

Helsingin yliopiston fysiologian lai­ toksessa tehdään mm. aistifysiologiaan ja oppimiseen liittyviä kokeita. Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos tutkii apinoilla kasvojen vinoutta ai­ heuttavan leukanivelen vaurion korjaamistekniikkaa. Tampereen biolääke­ tieteen laitoksella testataan SIV-rokotteen tehoa apinoilla. SIV-virus on su­ kua ihmiselle aidsia aiheuttavalle HIVvirukselle.

Ihmisapinoita - siis simpansseja, orankeja ja gorilloja - ei Suomessa ole

koe-eläiminä. Laitokset käyttävät makakeja ja marmosettejä, mm. johtuen niiden halvemmasta hinnasta ja pie­ nemmästä koosta. Myös näille apinoil­ le on kuitenkin laboratorio-oloissa hy­ vin vaikea järjestää edes tyydyttäviä oloja.

Yhteensä koeapinoita on maassam­ me tällä hetkellä vajaa viisikymmentä.

Taistelin kuin naarastiikeri eläinten puolesta ja voitin. Nyt kotikissalla on lain suoja, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu pysyi Helsingissä, koirien häntien katkaisu kiellettäneen...

TAISTELUA ELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA ON JATKETTAVA: •

Suurpetojen metsästys lopetettava Suomella on globaalinen vastuu karhun, suden, ahman ja ilveksen säilymisestä.

A pinoiden tuonti vähentynyt Englannissa

•

Englannissa ’ ’ Kadotettu Paratiisik a m p an ja on onnistunut yli kaikkien odotusten: maa oli vuonna 1991 maail­ man suurin luonnosta pyydettyjen api­ noiden ostaja, ja sillä oli 64 % osuus tuonnista. Vuoteen 1994 mennessä se oli kuitenkin vähentänyt osuutensa 3 prosenttiin.

Ruotsissa vapaana pyydettyjen api­ noiden käyttö on kielletty. Hollannissa tullaan pian tekemään samanlainen kielto. Myös EU:n sisällä on keskustel­ tu kiellosta, mutta asia ei ole edennyt pidemmälle. Belgia vastustaa kieltoa, koska on tällä hetkellä Euroopan suu­ rin apinoiden tuoja.

Guayana, viimeinen merkittävä uu­ den maailman apinoiden viejä, on lo­ pettanut kaupan. Sen sijaan Mauritius, joka on ilmoittanut luopuvansa vien­ nistä, toimittaa yhä apinoita tutkimus­ laitoksille ympäri maailmaa. Eläinsuo­ jelijat osoittivat tämän vuoksi mieltään kansainvälisillä matkailumessuilla Lontoossa: ’ ’ Air Mauritius, lopeta api­ noiden kuljetus eläinkokeisiin” .

•

Turkistarhat lakkautettava Ne ovat eläinten keskitysleirejä, joita tuetaan veronmaksajien varoin. Mieluummin alasti kuin turkki päällä.

Häkkikanalat kiellettävä Ruotsin ja Sveitsin mukaisesti Kana on lintu, jonka normaaliin elämään kuuluu siipien räpyttely ja lentopyrähdykset. Häkissä kanakohtainen tila on pie­ nempi kuin A4-paperiarkki.

•

Tehokasvatusmenetelmistä siirryttävä luomutuotantoon Tuotantoeläimet on vapautettava kahleistaan ja niille tulee taata liikkumis- ja laiduntamisoikeus.

•

Kuntien on huolehdittava löytöeläimistä Euroopan Neuvoston lemmikkieläinsopimus edellyttää, että kunnat vastaavat löytöeläintoiminnasta.

•

Eläinsuojeluvalvontaa tehostettava Kuntiin on perustettava eläinsuojelueläinlääkäreiden virat Helsingin mallin mukaisesti.

ÄÄNELLÄSI TAISTELU JATKUU

Suojelutoim ia myös A frikassa Maailman Eläinsuojeluliiton, WSPA:n, jäsenenä Animalia on mukana myös Escape-kampanjassa, joka tukee suur­ ten kädellisten suojelua niiden koti­ maassa. Viimeiset tiedot Afrikasta ker­ tovat, että W SPA:n edustajat ovat neu­ votelleet kongolaisen MACC-asetehtaan kanssa kahden pelkästään ihmisapinoiden metsästykseen käytettävän asetyypin vetämiseksi markkinoilta.

Aseita saisi varmasti tämänkin jälkeen mustan pörssin kautta, mutta hinta olisi menekkiä rajoittava tekijä. □

HANNELE ”HANU” LUUKKAINEN, 45 v.

Kaarina Kivivuori ’’J o t k u t le n to y h ti ö t e iv ä t p i i t t a a , m ih in n iid e n m a t k u s t a j a t p ä ä t y v ä t . ” E n g l a n t i ­ la is e n B U A V j ä r je s tö n ilm o itu s m e tr o k ä y tä v ä s s ä e n n e n jo u lu a .

A N IM A LIA 1/1995

• •

kansanedustaja, valtiotieteen lisensiaatti, taloustutkija 20 vuotta mukana vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä: Animalian johtokunnan jäsen, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen pu­ heenjohtaja, Maailman eläinsuojeluliiton W SPA:n advisory director, Euroopan Susiliiton varapuheenjohtaja

Vihreä Liitto, Helsinki, n:o

I

A N IM A LIA 1/1995

T Ä M Ä ON M AKSETTU ILMOITUS 19

*

*

*

*

EU taipuu ★ eläinsuojelujäijestöjen painostuksesta

★

Lajitoverien seura ja liikkumatila ovat kärkipäässä niistä asioista, joita jokai­ nen vasikka kaipaa.

+

Eläinkuljetuksiin* ★★* ja vasikoiden kasvatukseen parannuksia?

EU :n m aatalousm inisterit ko­ koontuivat 23. päivänä ta m ­ m ikuuta ensim m äisen k e rra n R anskan puheenjohtajuuden aikana. O dotuksista poiketen kokous osoittautui eläinsuojelullisesti myönteiseksi.

Eu :ssa yksi maa on puoli vuotta ker­ rallaan puheenjohtajana. Puheenjohta­ ja päättää käsiteltävät asiat ministeri­ neuvoston kokouksissa, joissa paikalla on joka maasta se ministeri, jonka kan­ salliseen hallinnonalaan käsiteltävät asiat kuuluvat. Etukäteen ounasteltiin, että Ranskan maatalousministeri Jean Puech ei maatalousministerien ko­ kouksissa ottaisi eläinsuojeluasioita, esim. eläinkuljetuksia, esityslistalle.

Kokouksen lopuksi Britannian maa­ talousministeri W aldegrave käytti

kuitenkin puheenvuoron vasikoiden pidosta sekä eläinkuljetuksista. Tästä virisi vilkas keskustelu, joka johti eläinsuojelullisesti onnellisiin päätök­ siin.

V asikoiden kohteluun paran n u k sia EU:ssa on ns. valkoisen vasikanlihan tuotanto sallittua. Siinä vasikoita pide­ tään niin pienissä karsinoissa, että ne eivät voi edes kääntyä, niille aiheute­ taan anemia jättämällä korsirehu ja rauta pois ravinnosta (ne saavat vain maitoa) ja yleensä niitä pidetään pime­ ässä. Eräissä EU-maissa, kuten Britan­ niassa ja Suomessa, valkoisen vasikan­ lihan tuotanto on eläinsuojelusyistä kielletty.

Ministeri Waldergraven mukaan Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Itäval­

ta, Irlanti, Suomi ja Belgia sekä EU:n komissio kannattivat tämän tuotanto­ muodon kieltämistä. Jopa suuret vai-, koisen vasikanlihan tuottajamaat Ranska ja Italia myönsivät, että vasikkadirektiivi on syytä laittaa suurennus­ lasin alle.

EU:n komission neuvoa-antava tie­ teellinen eläinlääkärityöryhmä tekee komissiolle ja ministerineuvostolle va­ sikoiden pitoa koskevan selvityksen vielä tämän vuoden aikana.

V iimeinkin enim m äiskesto eläinkuljetuksille?

Samaisessa kokouksessa Ranskan maatalousministeri lupasi ottaa eläinkuljetuksen seuraavan kokouksen (21.-22.2.) esityslistalle ja käydä asiaa koskevia keskusteluja eri EU-maiden edustajien kanssa ennen tätä kokousta.

Britannian maatalousministeri totesi A tyytyväisenä, että ’ ’ Suomi, Ruotsi j a ^ Itävalta ovat kaikki liittyneet edistyk­ sellisten, enimmäiskestoa kannatta­ vien maiden joukkoon” .

Eläinsuoj elij oiden painostus välttäm ätöntä...

Eläinsuojelujäijestöt, etunenässä Eurogroup for Animal Welfare, jossa Animaliakin toimii, suuntasivat eläinkuljetuskampanjan kärjen Ranskaan juuri ministerineuvoston kokouksen alla. Keskitetty toiminta puri.

Kokosivun lehti-ilmoituksissa vaa­ dittiin eläinkuljetuksille enimmäiskesg toa otsikolla ” On poliitikoille onneksi, g. että naudoilla, sioilla ja lampailla ei ole äänioikeutta” .

Yksistään Englannista on viety vuosittain 500.000 pikkuvasikkaa Manner-EuroopEläinsuojelujäijestöjen neljä vuotta paan ’’valkoisen vasikanlihan” kasvatusta varten. Vasikoille koittavat kuitenkin nyt sitten aloittama kampanja on johtanut paremmat ajat eläinsuojelijoiden painostuksen ansiosta. siihen, että Itävalta ja Saksa ovat säätä20

A N IM A LIA 171995

•

neet tiukat (6 ja 8 tuntia) kansalliset enimmäiskuljetusajat, ja Britanniassa kolme suurinta Kanaalin yli liikennöi­ vää lauttayhtiötä on lopettanut elävien eläinten kuljetukset toistaiseksi koko­ naan.

Suomen televisiossa esitetyt Animalian sinne toimittamat eläinkuljetusfil- 3 mit (ks. Animalia toimii -palsta, s. 28) S ovat saaneet suomalaisetkin kiihdyksiin. Animalian toimistoon on tullut sa­ toja yhteydenottoja, ja olemme lähettä­ neet ihmisille toimintaohjeita asiassa. nattanut enimmäiskestoa. Pääseminen tähän tilanteeseen, jossa voitto näyttää M yös useat tiedotusvälineet ovat pyy­ todennäköiseltä, on vaatinut suuria täneet materiaalia asiasta.

Suomen eläinkuljetussäädökset tu­ eläinsuojelujärjestöjä, joilla on tar­ peeksi rahaa laajoihin ja ammattitaitoi­ levat pitkälti myötäilemaan EU:n sesti hoidettuihin kampanjoihin. eläinkuljetusdirektiiviä. Suomen vira­ EU-maiden keskeisillä eläinsuojelunomaiset ja kuljetusala eivät tyrmää järjestöillä Hollannissa, Britanniassa, ajatusta enimmäiskestosta. Eläinsuoje­ Saksassa ja Ruotsissa on Animaliaan lijoiden vaatimaa kahdeksaa tuntia pi­ verrattuna moninkertaiset jäsenmäärät detään liian tiukkana Pohjois-Suomen pitkien kuljetusmatkojen takia, mutta myös suhteessa maiden asukaslukui­ hin. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että pa­ esimerkiksi 12 tunnin rajaa pidetään re­ ras tapa toimia on yhdessä. Näin yhtei­ alistisena tavoitteena. sellä asialla on painoarvoa. Lue siis huolella tästä lehdestä sivulta 4 ja taka­ kannesta vetoomuksemme jäsenmää­ ... ja tuloksekasta! rämme kaksinkertaistamiseksi ja ota osaa kampanjaamme. Jotain on jo saa­ EU:n ministerit ovat joutuneet taipu­ vutettu, mutta paljon on vielä työtä maan eläinsuojelujäijestöjen painos­ edessä, ennen kuin eläinten kohtelua tuksen edessä. Myönnytykset eivät voi sanoa hyväksi. □ kuitenkaan ole tulleet helposti: kun eläinkuljetuskampanja aloitettiin neljä Päivi Rosqvist vuotta sitten, yksikään EU-maa ei kan-

Britannian maatalousministeri Waldegrave: ’ ’Jokaisen tuottajan, joka tuottaa valkoista vasikanlihaa, kannat­ taa vaihtaa alaa nyt. Valkoisen vasi­ kanlihan tuotannon päivät on luettu.”

Ranskan maatalousministeri Puech eläinkuljetuksista: ’ ’ Painostusryhmät tiukentavat otettaan...Emme enää voi jättää ongelmaa huomiotta.”

Komission maatalouskomissaari Fischler (Itävalta) valkoisen vasi­ kanlihan tuotannosta: ’ ’ Kyseessä on imagokysymys maataloudelle. Maata­ lous kärsii, jos eläinten hyvinvointia kritisoidaan, koska se taas vaikuttaa kuluttajatottumuksiin. ’ ’ Jä lk ik irjo itu s: A n im a lia n p a in o o n m e n n e s ­ s ä (21.2) E U :n m in is te rit n e u v o tte liv a t p a r ­ h a illa a n k u lje tu k sis ta . Ilm a p iiri ei lu p a illu t s u u ria p a ra n n u k sia . A s ia s ta e n e m m ä n A n im a lia s s a 2 /9 5 j a a k tiv is tik irje e s s ä 2 /9 5 .

Euroopan Parlamentti ei purematta niele Gatt-sopimusta G a t t -vapaakauppasopimus (ja vuo­ den alussa perustettava Maailman kauppajäijestö W TO) on osoittautunut uhkaksi eläinsuojelulle (ks. Animalia 4/94). Kaupan vapauttaminen uhkaa monia lakeja ja määräyksiä, joiden tar­ koituksena on taata eläinten hyvin­ vointi.

Koko tämä uhkakuva alkoi paljastua eläinsuojelijoille vasta aivan viime metreillä eli silloin kun Uruguayn kier­ roksen ratifiointi oli käynnissä. Eläinsuojelujäijestöt eivät kuitenkaan heit­ täneet kirvestä kaivoon edes vaiheessa, jossa tilanne näytti toivottomalta. L y ­ hyessä ajassa kansainväliseen oikeu­ teen erikoistuneet lakimiehet koulutti-

vat eläinsuojelujärjestöjen edustajia, ja tehokas lobbaustyö saatiin käyntiin.

EU :n parlam entti: Eläinsuojelu otettava huom ioon W TO :sa GATTAVTO-sopimus sallii tiettyjä ta­ pauksia, joiden nojalla vapaakaupan pyhää lehmää voidaan hoijuttaa. Esi­ merkiksi ihmisten terveys on tällainen syy, sen sijaan eläinsuojelu ja eläinten hyvinvointi eivät.

Eläinsuojelujärjestöjen aktiivisen kampanjan ansiosta EU:n parlamentti on vaatinut, että W TO:n on luotava mekanismi, jolla ympäristön-, kulutta­

jan- ja eläinsuojeluun liittyvät, vapaan kaupan kanssa ristiriidassa olevat asiat voidaan ratkaista. EU:n parlamentti vaati myös, että WTO:n päätökset ei­ vät saa olla ristiriidassa olemassaole­ vien kansainvälisten tai EU-tason sää­ dösten kanssa.

GATTAVTO-sopimus siirtyy EUtasolla seuraavaksi komissioon. Usein komissio viis veisaa parlamentin toi­ veista. Kuitenkin EUsäädösten mu­ kaan juuri parlamentti siunaa EU:n ul­ kopuolisten tahojen kanssa tehdyt so­ pimukset, joten voimme vain toivoa, että tällä kertaa parlamentin viesti me­ nee perille komissioon.

Päivi Rosqvist

Eläinsuojelu etusijalla:

Forsögsdyrenes Vaern

H ollannin p arlam en tti kielsi helm ikuussa kettujen häkkikasvatuksen 10 vuoden siirtym äajalla. E läinten käyttäyty­ misen asian tu n tijat saivat p ä ä ttä jä t v ak u u ttu m aan siitä, että ketut k ärsiv ät tarhaym päristössä.

N y t o n s y y tä j u h l a a n ! H o ll a n n i n p a r l a ­ m e n t i n h i s t o r i a l l i n e n p ä ä t ö s te k e e H o l­ l a n n i s t a e n s im m ä is e n m a a n m a a il m a s s a , j o k a l a k k a u t t a a ’’k e t t u j e n k e s k ity s le i­ rit” .

Kielto oli odotettavissa, ja niinpä Hol­ lannin kettujen määrä on kuudessa vuodessa pudonnut 70.000:sta vajaa­ seen 7.000:een. Kiellolla ei siis ole rat­ kaisevaa merkitystä Hollannin talou­ den kannalta, mutta sitäkin suurempi merkitys eläinsuojelulle. Tämä antaa

varmasti uutta pontta Ruotsin vastaa­ valle kiellolle, samoin kuin useissa muissa Euroopan maissa virinneelle keskustelulle eläinten häkkikasvatuksen kieltämisestä.

Suomi on turkistarhauksen takapajuloita. Maa, joka muuten kerskuu eläinsuojelunsa tasolla ja kauhistelee EU:n teuraskuljetuksia, on täysin so­ kea omille epäkohdilleen. Vakava kes­ kustelu turkistarhauksen tulevaisuuden ehdoista puuttuu täysin, ja jopa eläinsuojeluviranomaiset on valjastettu pu­ humaan tämän vientielinkeinon tär­ keyttä. □

Kaarina Kivivuori

Ulkomailta Eläinkokeet vähenevät, painopiste muuttuu Eläinkokeissa käytettävien eläinten määrä vähenee Saksassa 7 prosentin vuosivauhtia. Yhteismäärä on vuosita­ solla kuitenkin vielä tyrmäävä: vuonna 1993 käytettiin kokeissa 1,92 miljoo­ naa eläintä. Noin puolet eläimistä käy­ tetään lääkeainetutkimuksessa, suuri käyttäjä on myös kemianteollisuus.

Englannissakin eläinkokeiden koko­ naismäärä on hiukan pienentynyt.

Eläinsuojeluväki on kuitenkin huoles­ tunut kosmetiikkakokeissa käytettä­

vien eläinten määrän noususta. Kun 1992 näissä kokeissa käytettiin runsaat 2.000 eläintä, niin vuonna 1993 määrä oli noussut lähes 4.000:een. Englannin johtava eläinkokeita vastustava järjes­ tö B U A V on saanut eri puolueiden po­ liitikot tekemään yhdessä aloitteen, jossa kritisoidaan tätä dramaattista eläinmäärän nousua.

M yös geenitutkimuksessa käytettä­ vien eläinten määrä on noussut Englan­ nissa hälyttävästi: vuodesta 1992 vuo­ teen 1993 kasvua oli noin 90 %.

EU kielsi maitohormonin Eläinsuojelijat saattoivat juhlia joulu­ kuussa, kun EU:n ministerineuvosto jatkoi maidontuotantoa lisäävän BSThormonin käyttökieltoa vuoteen 1999 saakka. BST on teollisesti tuotettu muoto hormonista, jota lehmä erittää itsekin. Kieltoa perusteltiin maidon ylituotanto-ongelmalla ja sillä, että tar­ vitaan lisätietoa BST:n vaikutuksista eläinten ja ihmisten terveyteen. Sen epäillään mm. lisäävän utaretulehduk­ sia lehmillä.

USA:ssa BST:n käyttö on sallittua, ja tämän on pelätty johtavan siihen, et­ tä myös EU taipuu ennen pitkää salli­ maan sen.

22

Eettinen toimikunta Norjassa: Turkistarhausta tulisi muuttaa radikaalisti Norjan maatalousministeriön asiantun­ tijana toimiva eettinen toimikunta on julkaissut arvionsa turkistarhauksen eettisestä puolesta. Se korostaa, että tarhattavat eläimet ovat petoeläimiä, jotka ovat varsin vähäisessä määrin ke­ syyntyneet. Eläimiä pidetään pienissä virikkeettömissä verkkohäkeissä, jois­ sa niillä ei ole mahdollisuutta harjoittaa luontaista käyttäytymistään.

Norjalaisten turkiseläinten tervey­ dentila on raportin mukaan hyvä, ja pennut saavat olla emon kanssa pit­ ikään, mutta silti stereotyyppinen käyt­ täytyminen, pelkoreaktiot ja poikasten tappaminen osoittavat, että eläimet so­ peutuvat tarhaoloihin huonosti. Mikäli eläinten hyvinvointi on etusijalla, on toimikunnan käsitys, että nykyisenlai­ sia kasvatusmuotoja tulisi välttää.

Viranomaiset varoittavat EU-lihasta Professori Jorma Hirn eläinlääkintäja elintarvikelaitokselta (EELA) va­ roitti tammikuussa Helsingin Sano­ mien haastattelussa kuluttajia EU-lihassa olevista antibioottijäämistä. Kun eläimiä kuljetetaan teurastettavaksi maasta toiseen, ei kukaan pysty Hirnin mukaan jäljittämään, mitä antibiootte­ ja on käytettyjä kuinka paljon. Hän pi­ tää antibioottilihaa vielä suurempana ongelmana kuin EU:n hormonilihaa. ^ Äskettäin julkaistun tutkimuksen mu­ kaan Belgiassa, Italiassa, Ranskassa ja Portugalissa oli syötetty hormonirehua 80-90 prosentille teuraseläimistä.

Sveitsissä palkitaan tuotantoeläinten ulkoiluttamisesta Sveitsissä eläinten oloja on pyritty pa­ rantamaan myös tukipolitiikalla. Vuo­ den 1993 lopulla tulivat voimaan eläin­ ten ulkoiluttamisesta maksevat palkki­ ot. Esimerkiksi lehmän ulkoiluttami­ sesta saa 240 Suomen markan palkkion vuodessa. Vastaavia palkkioita makse­ taan myös sian- ja kanankasvattajille.

Koonnut: Kaarina Kivivuori A N IM A LIA 1/1995

Turkisten hinnat laskivat Viimeisissä suomalaisissa huutokau­ poissa kettuturkisten hinnat laskivat noin 20 prosenttia. M yös minkinnah­ kojen hinta putosi huomattavasti. Ala lohduttautuu sillä, että ketunnahkojen jatkuvasti korkea hinta olisi poistanut ne italialaisten muotihuoneiden mallis­ toista.

Suurin osa ketunnahkoista viedään Kaukoitään, ja uudeksi huomattavaksi ostajaksi ovat nousseet venäläiset äkkirikkaat. M yös ranskalaiset ja saksalai­ set olivat taas hieromassa kauppoja.

A N IM A LIA 1/1995

Turkiseläinten häkkien suurentami­ nen esim. 2-4 kertaisiksi ei raportin mukaan riitä, vaan tiloja tulisi dramaat­ tisesti suurentaa, jotta eläinten liikun­ nantarve tyydyttyisi. Tässä kohtaa to­ detaan, että tilavaatimus norjalaisissa eläintarhoissa ketuille on 10 aaria per­ heryhmää kohden. ’ ’ Jos poliitikot pitävät muita perus­ teita kuin eläinten hyvinvointia tärke­ ämpinä, ehdotamme että toiminta saa­ tetaan luvanvaraiseksi, eikä uusia lupia myönnetä, ennen kuin on tehty kattava suunnitelma eläinten hyvinvoinnin pa­ rantamiseksi” , toimikunta toteaa.

Veli-Risto Cajander

Hollanti kielsi kettutarhauksen - Ruotsiko seuraava?

Kielletyllä aineella lopetuksia Venäjällä Animalia on tiedustellut sisarjärjestöiltään Eestissä ja Venäjällä, käytetäänkö ko. maissa turkiseläinten tai muiden eläinten lopetuksessa kuraren kaltaisia aineita. M eillä Suomessahan oli oi­ keuskäsittelyssä tapaus, jossa tarhaaja oli lopettanut Eestistä tuomallaan kura­ ren tapaan vaikuttavalla aineella kettu­ ja. Ongelmana aineessa on se, että se lamaannuttaa lihakset täysin, ja eläin kuolee tukehtumalla. On myös vaikea nähdä, milloin eläin on kuollut, joten eläimiä saatetaan nahoittaa niiden vielä ollessa tajuissaan.

Sekä Eestissä että Venäjällä kuraren

kaltaisten aineiden käyttö yksinomai­ sena lopetusaineena on kielletty. Venä­ jältä tulleiden tietojen mukaan se on kuitenkin hyvin yleistä ko. aineiden halvan hinnan vuoksi. Jopa eläinlääkä­ rit käyttävät niitä lemmikkieläinten lo­ pettamiseen!

Eestin eläinsuojelujäijestön mukaan siellä ei käytetä ko. aineita, vaan lope­ tusmenetelmät ovat samat kuin meillä Suomessa.

Animalia on ollut yhteydessä Venä­ jän tilanteesta Maailman eläinsuojeluliittoon.

EU tuo säännölliset tarkastukset

Italiassa ei saa ekomainostaa turkiksia

EU-jäsenyyden myötä turkistarhojen tarkastus muuttuu säännölliseksi. Tä­ hän saakka on tarkastuksia tehty ’ ’tar­ vittaessa” . Suunnitelmissa on, että ter­ veystarkastajat kävisivät ainakin Vaa­ san läänin tarhoilla jatkossa joka toinen vuosi. Päähuomio kiinnitetään tällöin eläinsuojeluun ja yleiseen hygieeniaan. Terveystarkastaja käy tarkastuk­ sessa läpi mm. verkkopohjan materiaa­ lin, häkkien koon, juomakuppien mate­ riaalin, suojahyllyt ja eläinten lopettamistavat.

EU-säädökset tuovat muutakin uutta eläinsuojeluun tarhoilla: minkkien lo­ pettaminen ns. niskamurtoa käyttämäl­ lä kiellettään.

Italialaiset eläinsuojelijat ovat kannel­ leet mainontaa valvovalle elimelle turkismainoksista, joissa käytetään mm. seuraavanlaisia iskulauseita "Turkis on luonnollista” , ’ ’ Valitsen luonnol­ lista luontoa kunnioittaen” . Valvontalautakunnan päätöksessä todetaan, että toimintaa, jossa systemaattisesti kas­ vatetaan eläimiä sitä varten, että ne sit­ ten tapetaan vaatteiksi, ei voi kutsua luonnolliseksi. Tämä koskee myös luonnonvaraisten eläinten rautapyyntiä, jonka ’ ’ epäluonnollisuudessa” on lautakunnan mielestä kyseessä vain as­ te-ero tarhaukseen verrattuna.

Koonnut: Kaarina Kivivuori 23

Maailman eläinsuojeluliitto -

monta rautaa tulessa

M aailm an eläinsuojeluliitto W SPA on eläinsuojelun k a n ­ sainvälinen kattojärjestö. Anim alia on W SPA :n jäsen ja A nim alian toim innanjohtaja, Päivi Rosqvist, on m ukana sen hallituksessa. Tässä joitain W SPA :n täm änhetkisiä toi­ m intakohteita, joissa te luki­ ja tk in olette m ukana A nim ali­ an jäseninä.

Hollanti ja Sveitsi

Konferenssi ehdotti julkilausumassaan mm. tiukkaa kontrollia karhutarhoille, luonnonmukaisempien olosuhteiden luomista karhuille, luonnonsuojelula­ kien säätämistä ja tutkimusaseman pe­ rustamista, jotta kantoja voidaan tark­ kailla.

W SPA lupasi toimia vahtikoirana, että nämä suositukset täyttyisivät.

W SPA Englanti GATT-kampanja on kerännyt eläin- ja luonnonsuojelujäijestöjä ympäri maa­ ilman estämään eläinsuojelun uhraa­ mista vapaan kaupan alttarille. Monet eläinsuojelumääräykset katsotaan es­ teeksi vapaalle maailmankaupalle, ja ne ovat sen vuoksi vaarassa kumoutua.

Kuuba W SPA:n paikallinen yhteistyöryhmä Aniplant huolehtii Kuubasta poliittisen ja taloudellisen kriisin vuoksi paennei­ den ihmisten hylkäämistä lemmikeistä.

W SPA on lähettänyt ryhmälle lääkkei­ tä ja taloudellista apua.

Brasilia Sao Paulossa työskennellään, jotta kaupunki luopuisi primitiivisistä eläin­ ten lopetusmenetelmistä; kaupungissa tapetaan vuosittain kymmeniätuhansia koiria ja kissoja mm. myrkyttämällä.

W SPA on antanut asiantuntija-apua kaupungin työntekijöille inhimillisten lopetusmenetelmien käyttöönotossa, ja aikoo levittää tietoa muuallekin Brasi­ liaan.

24

w

M

m

Sfgj f J i

iM

m

m

Kanada

W SPA:n julkaisu Animals Internati­ onal teki historiaa Brasilian äskettäisil­ lä kirjamessuilla: portugalinkielinen painos on maan ensimmäinen eläinsuojelujulkaisu.

Bulgaria W SPA:n Pet Respect-kampanjan puit­ teissa on saatu Bulgarian viranomaisil­ ta lupaus, että kulku- ja lemmikkikoi­ rien tappaminen turkkien vuoksi lop­ puu. Tämä on ollut maassa suuri ongel­ ma jo jonkin aikaa.

W SPA:n edustaja keskusteli viran­ omaisten kanssa uudesta eläinsuojelu­ laista sekä kulkueläinten lisääntymisen ehkäisystä. Paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle hankitaan auto, joka hel­ pottaa työtä kodittomien eläinten autta­ miseksi.

USA W SPA on Libearty-kampanjansa puit­ teissa tehnyt videon ja oheismateriaalia tullin käyttöön, jotta virkailijat osaisivat erottaa karhun sappirakot samanta­ paisista tuotteista ja saisivat näin pa­ remman otteen laittomasta maahan­ tuonnista. Karhun sappirakkoja käyte­

tään itämaisessa lääkinnässä mm. ko­ hottamaan potenssia. Suomestakin on myyty villien karhujen sappirakkoja ulkomaille. Animalia toimii asiassa yhteistyössä W SPA:n kanssa.

Kiina Kiinassa karhuja kasvatetaan epäinhi­ millisissä olosuhteissa sappiraickojen ja muiden lääkinnässä käytettävien ruumiinosien saamiseksi. M yös Japa­ nin mallin mukaiset ’ ’ karhupuistot” ovat yleisiä. Niissä karhuja pidetään ihmisten huviksi. Eräs tällainen on Badalin Bear Park, jossa WSPA:n edusta­ jat näkivät 400 aasialaista mustakarhua jaettuna neljälle alueelle, joista kukin oli noin tenniskentän kokoinen. Kar­ huilla ei ollut mitään virikkeitä ja moA N IM A LIA 1/1995

net niistä käyttäytyivät häiriintyneesti.

W SPA:n käymien neuvottelujen ansi­ osta karhupuistojen oloja on luvattu parantaa.

Karhuja pyydetään myös luonnosta puistoihin, mikä on uhka eräiden kar­ hulajien säilymiselle.

W SPA on keskustellut useaan ottee­ seen asiasta kiinalaisten viranomaisten kanssa, mutta karhutarhojen kieltämi­ nen ei tule näiden mukaan kysym yk­ seen. Karhutarhojen ja puistojen oloja on kuitenkin luvattu parantaa.

W SPA:n edustajat kutsuttiin K ii­ naan konferenssiin, jossa käsiteltiin Itä-Aasian mustakarhun suojelua.

W SPA on onnistunut estämään karhun kevätmetsästyksen Nova Scotiassa, jo ­ ka on tällä hetkellä karhujen ainoa asuinpaikka Kanadassa. Ministeri Do­ nald Dovne ilmoitti - vaikutusvaltai­ sen metsästyslobbyn painostuksesta huolimatta - että hän ottaa yleisen mie­ lipiteen asiassa huomioon. W SPA:n kampanja karhujen puolesta alkoi vain kuukautta ennen ratkaisevaa hetkeä ja sai novascotialaiset toimimaan, jotta kevätmetsästys kielletään.

Ruanda W SPA on avustanut sodassa tuhou­ tuneen, vuorigorillojen suojeluun eri­ koistuneen, Volcanoes-keskuksen uu­ delleenrakentamisessa. Kigaliin aio­ taan perustaa kotieläimille klinikka, jo ­ ka tarjoaa ilmaista apua kaijatautien ehkäisyssä. Kulkukoirien raivotautirokotusta aiotaan jatkaa. Animalian luki­ joiden lahjoitukset Ruandan eläinten auttamiseksi on toimitettu W SPA:lle.

Summa oli 1.100 mk.

W SPA:n Utrechtin toimisto organisoi korttikampanjan julmaa hanhenmaksatuotantoa vastaan. EU:n komissio sai yli 2000 postikorttia, joissa vaadittiin tuotannon lopettamista. Siinä hanhia pakkosyötetään, niin että niiden maksa paisuu seitsemän kertaa suuremmaksi kuin normaalisti. Kasvatuksen loppu­ vaiheessa lintujen kurkusta työnnetään 500 grammaa ruokaa alas joka kolmas tunti, jopa yöllä.

Hanhenmaksa, pte de foie gras, on herrojen herkkua, jota tuotetaan mm.

Ranskassa, Puolassa, Unkarissa ja Isra­ elissa. Sveitsissä herkun maahantuonti kiellettiin sen jälkeen, kun televisiossa oli näytetty W SPA:n asiantuntijana toimivan Mark Rissin filmi tuotanto­ menetelmistä. Kiellon toivotaan leviä­ vän myös muihin maihin. Suomessa tällainen tuotanto on kielletty, mutta tuotteen maahantuonti ei.

Suomi W SPA on aloittanut uuden kampanjan turkistarhausta vastaan. Suomi on W SPA:n jäsenmaista suurin kettuturkisten tuottaja. Katseet kohdistuvat pa­ kostakin meihin: miten kampanja on­ nistuu täällä?

Kiitos lahjoituksistanne WSPA:n Pet Respect -kampanjalle! Lahjoituk­ sia on kertynyt yhteensä 8.000 mark­ kaa, ja tämä auttaa osaltaan WSPA:ta jatkamaan monipuolista työtään koh­ teissa ympäri maailman.

Teksti: Kaarina Kivivuori Piirrokset: Kimmo Taskinen ja Helena Tengvall

Sinun jäsenyytesi Animatiassa on tärkeä myös siksi, että se tukee kansainvälistä eläinsuojehUyötä, A N IM A LIA 1/1995

25

Alueosastot

Toimintaa

. Po~A

0

Eläinsuojelulaki paremmaksi - mitä Sinä ja minä voimme tehdä?

• Koska eläinsuojelulain käsittely lykkääntyi, meillä on nyt aikaa kasvat­ taa Animalian jäsenmäärää, niin että lain käsittelyn aikaan painoarvomme on mahdollisimman suuri. Ks. ohjeet sivulta 4 ja takakannesta.

• Vaalien alla voit ottaa yhteyttä kan­ sanedustajaehdokkaisiin ja puoluei­ siin.

• Kun uusi eduskunta on valittu, kir­ joita kansanedustajille ja vaadi lain no­ peaa käsittelyä. Voit myös kirjoittaa uudelle maa- ja metsätalousministerilO h e s s a e d u s k u n ta p u o lu e id e n o so itte e t.

le, kunhan hänet on nimetty. Lisätieto­ ja saat tällöin Animaliasta.

• Ja kun laki viimeinkin menee edus­ kuntakäsittelyyn, me olemme valmiina antamaan sinulle ja ystävillesi lisää toi­ mintaohjeita, jotta saamme laista vielä nykyistä esitystä paremman. Se ei kai­ kilta osin tyydytä eläinsuojelijoiden vaatimuksia, joten meidän täytyy toi­ mia yhdessä, jotta saamme siitä eläin­ suojelun mallilain. Toivottavasti meitä silloin on paljon nykyistä enemmän puhumassa eläinten puolesta.

Svenska Folkpartiet

K irjo ita p u o lu e ille k o ro s ta e n e lä in s u o je lu k y s y m y s te n tä rk e y ttä . J o s k ir jo ita t e n n e n

p u h . 6 9 4 2 3 2 2 , fa x 6 9 3 1 9 6 8

e d u s k u n ta v a a le ja (1 9 .3 .), v o it o s o itta a k ir ­

0 0 1 8 0 H e ls in k i

je e n v a a lip ä ä llik ö lle . J o s v a a lie n jä lk e e n , n iin p u o lu e s ih te e rille . V a a d i, e ttä e lä in s u o ­

R u o h o la h d e n k a tu 4

je lu la k i o te ta a n h eti v a a lie n jä lk e e n k ä s itte ­ ly y n j a e ttä siitä te h d ä ä n e lä in s u o je lu n m al-

0 0 5 3 0 H e ls in k i

lila k i. P y y d ä m y ö s p u o lu e ita o tta m a a n e lä in s u o je lu p u o lu e o h je lm a a n s a .

p u h . 6 9 3 3 8 7 7 , fa x 6 9 3 3 7 9 9

p u h . 6 9 3 8 1 , fa x 6 9 4 3 7 0 2 K a n s a k o u lu k u ja 3 0 0 1 0 0 H e lsin k i

p u h . 4 0 7 4 7 7 , fa x 4 4 0 4 5 0

Suomen Kristillinen Liitto M a n n e rh e im in tie 4 0 D 0 0 1 0 0 H e ls in k i

p u h . 77511, fa x 7 1 2 7 5 2

Suomen Maaseudun Puolue

S a a rin ie m e n k a tu 6

p u h . 7 9 0 2 9 9 , fax 7 9 5 9 5 5

0 0 5 3 0 H e ls in k i

Suomen Keskusta

H ä m e e n tie 157

p u h . 172721, fa x 6 3 9 2 6 3 P u rs im ie h e n k a tu 15

0 0 5 6 0 H e ls in k i

0 0 1 5 0 H e lsin k i

p u h . 4 4 0 2 2 7 , fa x 440771

Liberaalinen Kansanpuolue F re d rik in k a tu 58 A 0 0 1 0 0 H e ls in k i

Tule ryhmiin toimimaan!

Reijonaho,

Susiryhmä (yhdessä Luonto-Liiton kanssa), Riku Lumiaro, puh. 90701 2215.

Valasryhmä, Anne Saarinen, puh.

90-340 2459 (k), 90-451 2356 (t).

Linjama,

HUOM! Pääkaupunkiseudulla on pe­

Pääkaupunkiseulla toimivat seuraavat Animalian ryhmät (kunkin ryhmän pe­ rässä ryhmän yhdyshenkilö):

Koiraryhmä,

Jaana

puh. 90-3415 415.

Hevosryhmä,

Johanna

puh. 90-685 2478.

Nuorisoryhmä, Anne Huuskonen, puh. 90-586 2282.

Opiskelijaryhmä, Taru Uotila, puh.

90-570 070.

Turkisryhmä, puh. 90-328 1716.

26

Minna

Varonen,

Turussa tapahtuu: Turun alueosaston johtokunta esittäy­ tyy aluetoimistossa, Humalistonkatu 14, 16.3.1995.

Huhtikuun 8. päivä on Animalialla infopöytä kissanäyttelyssä Turun Ranta­ sipi Ikituurissa.

Vihreä Liitto E e rik in k a tu 2 4 A 0 0 1 0 0 H e lsin k i

Sosiaalidemokraattinen Puolue

Jokainen, joka hankkii Turun seudulla Animalialle uuden jäsenen, saa BodyShopilta yllätyspalkinnon. Tässäpä hyvä toimintaidea muillekin alueryh­ mille yhteistyön kehittämisestä. The BodyShop-yhtymällä, joka markkinoi kosmetikkaa, on hyvin tiukka linja eläinkokeisiin. Seuraavassa Animaliassa kerrotaan, miten jäsenmäärä on li­ sääntynyt Turun seudulla.

Vasemmistoliitto p u h . 7 7 4 7 4 1 , fa x 7 7 4 7 4 2 0 0 S ilta s a a re n k a tu 4

Kansallinen Kokoomus

Turun Animalialla jäsenkampanja BodyShopin kanssa

rusteilla aikuisaktivisteille tarkoitettu yleiseläinsuojeluryhmä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä järjestösihteeri Hanna Oraseen, puh. 90-148 4866.

Toiminta keskittyy kulloinkin ajan­ kohtaisiin eläinsuojelukysymyksiin se­ kä jäsenhankintaan.

’’Uusiutuvat luonnonvarat” ?

Loppuvuoden joulunalusruuhkan kes­ kellä, pienessä pakkasessa pitelimme Animalia-ystävieni kanssa hautakynt­ tilöiden ympäröiminä banderolleja, joissa vedottiin ihmisten omaantun­ toon turhamaisuuden tuskallisten uh­ rien, turkiseläinten, puolesta.

Oli sunnuntaiaamupäivä, kaupat avoinna ja ihmisillä joulukiireet. Kiin­ nitimme huomiota, ja erilaisia suhtau­ tumistapoja kiireisestä välinpitämättö­ myydestä kielteisyyteen ja halveksun­ taan asti oli luettavissa ohikulkevien ihmisten kasvoilta. Sydäntä lämmitti­ vät ne ihmiset, jotka sanoivat, että olet­ te oikealla asialla, kannatan ja olen sa­ maa mieltä. Yksi tyrmistyttävimmistä kommenteista, joita saimme kuulla oli­ vat erään vanhan pariskunnan huomau­ tukset. Heidän mielestään iskulau­ seemme olivat ristiriitaisia, turkikset­ han on uusiutuvat luonnonvara. Yritin huomauttaa, että tässähän on kysymys elävistä ja tuntevista olennoista, mutta vanha herra vaan jatkoi rouvan myö­ täillessä juputustaan siitä, miten ennen vanhaan pyydettiin turkiksia.

Pimeys on syvää, ihmiskunta pahan­ laatuisessa oikeus- ja identiteettikrii­ sissä, ymmärrys ja omatunto hukassa.

A N IM A L LA 1/1995

•

Mutta siellä täällä syttyy ’ ’ soihtuja” , jotka valaisevat pimeyttä, näissä soih­ duissa on toivomme! Monesti kyseessä ovat nuoremmat, sillä valitettavasti vanhuksissa on paljon niitä, jotka vie­ vät rajoittuneet ja luutuneet käsityk­ sensä mukanaan hautaan. Nuoremmis­ sa on todellinen toivo, sillä se mitä heissä tapahtuu on ratkaisevaa tämän planeetan ja sen olentojen elämän kan­ nalta.

Arvostamani Anssi, joka puheillaan ja elämäntavoillaan toimii hyvin eläin­ ten puolesta, sanoi Animalia-lehdessä (asian, jota ihmettelen. Hän sanoi, ettei luottaisi mielenosoituksiin kovinkaan paljoa, Peltonen painotti keskustelun tärkeyttä. On kuitenkin paljon ihmisiä, joilla ei ole omaa radio-ohjelmaa, ei myöskään mahdollisuutta tuoda kan­ taansa julki TV:ssä tai lehdissä. Kun myös ottaa huomioon suomalaisen hie­ man juron ja estyneen ilmapiirin, ja jo l­ lei ihmisellä ole laajaa tuttavapiiriä ja ellei hän ole poikkeuksellisen vapautu­ nut, niin hän ei välttämättä tule keskus­ telleeksi näistä asioista kovin monen kanssa. Niin kuin radio, T V , elokuvat, musiikki, kirjallisuus, teatteri ja kuva­ taide ovat tapoja vaikuttaa tietoisuu­ teen, niin on myös mielenosoitus hyvä toimintamuoto. Kun joukko ihmisiä on lippuineen vilkasliikenteisessä paikas­ sa, tuo tapahtuma rekisteröityy tuhan­ siin aivoihin! Kaikki toiminta, näkym:ätön ja näkyvä, pieni ja suuri, monen mi muotoinen, audiovisuaalinen, koko­ naisvaltainen liikkuminen tällä eläin­ ten oikeuksien alueella on tärkeää. A k­ tivistin tulisi olla kuin soturi kadulla lippuineen, ja näkyä siellä soihtuna.

Kaikki kanavat on otettava käyttöön, että vetoomus "Oikeutta eläimille” kuuluisi kaikkiin sydämiin.

Tapio Roth Tampere

Kissa-apu Jyväskylään Jyväskylässä toimii uusi kodittomien kissojen auttamiseen keskittynyt yh­ distys, Kissa-apu r.y. Yhdistyksen toi­ minnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä sihteeriin Sari Eirtola-Loukolaan, puh. 941-245 465.

A N IM A LIA 1/1995

2

*

’ ’S u r u s a a t t u e ” T u r u s s a 1 4.1.-95. T u r k i s t i e t o a j a k o i v a t a k t i v i s t i t T e a J ä s k e , M a r i k a S jö h o lm j a H e n n a A h o .

A LU EOSA STO T/yhdyshenkilöt: ESPOO: Päivi Korhonen, Valapolku 15 A , 02770 Espoo, 90-8057 232 H ANKO: Gitta Roos/Zoolife, Bulevardi 7,10900 Hanko JOENSUU: Anna Liitsalo, Mäntyläntie 3 F 86, 80220 Joensuu, 973-311 578 J Y V Ä S K Y L Ä : Annika Isomäki, Polttolinja 10 B 20, 40520 Jyväskylä, 941645 167 KAJAAN I: Tuuli Pulma, Oravantie 9 B 20, 87150 Kajaani, 986-24 801 KEMI: Mervi Tuohimaa, Harjukatu 5, 94720 Kemi, 9698-34 068 K O K K O L A : Susanna Muhonen, Oravankatu 4 A 20, 67800 Kokkola K O TK A: Sari Sakki, PL 228, 48101 Kotka, 952-3449 115 KUOPIO: Mia Blinnikka, Pajamiehentie 5, 78870 Varkaus, 972-5566 075 LAHTI, alueosaston toimisto: Kymintie 36, 15140 Lahti, 918-7340 898 LAPPEEN RANTA: Katja Karppanen, Koskisenkatu 22, 53300 Lappeenranta LOHJA: Mia Erkkilä, Voudinkuja 5 D 41, 08200 Lohja, 912-388 851 M IKKELI: Riina Metso, Puolukkakatu 16, 50170 Mikkeli, 955-151 395 N IV A L A : Maarit Annala, Pääköntie 149, 85630 Saijanahde, 983-446 862 NUM MI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-2266 236 OULU, alueosaston toimisto: Nahkatehtaankatu 2, 2. krs, 90100 Oulu, 981311 9885 Löytöeläinpalvelu/Mervi Pesonen: 981-5521 618 PIEKSÄM ÄKI: Satu Liukko, Kuopiontie 30 A 2,76150 Pieksämäki, 958-481 010 PIHTIPUDAS: Minttu Vuorenmaa, Tahkonpolku 10 B 9,44800 Pihtipudas, 94662 212 PORVOO: Marko Virtanen, Humaltarhantie 3 C 13, 06450 Porvoo RAAHE: Riitta Majava, Jussilantie 18, 92140 Pattijoki, 982-2274 151 RIIHIMÄKI: Satu Taiveaho, Kokonkatu, 11120 Riihimäki, 914-36 865 SEINÄJOKI: Tytti Salenius, Hallilantie 6 F, 63100 Kuortane, 965-525 3047 TAM PERE: Petra Jalli, Keskusojanpolku 4 as. 3, 33900 Tampere, 931-2650 827 TORNIO: Tiina Hooli, Mustarannantie 8, 95530 Karunki, 9698-702 42 TU RKU , alueosaston toimisto: Humalistonkatu 14, 2. krs, 20100 Turku, 9212310 123 V A A S A : Kirsi Haapaniemi, Skoonenkatu 12, 65100 Vaasa. 961-128 520 V A L K E A K O SK I: Mikko Vainio, Kenraalintie 2 as. 16, 37620 Valkeakoski, 9375855 226 27

jr*o A ^ 1

Tällä palstalla kerrom m e, m i­ ten Eläinsuojeluliitto Animalia on viime aikoina toim inut eläinsuojelun edistäm iseksi.

Suuri osa työstäm m e on hil­ ja ista taustatyötä, jo sta emme raportoi tässä. Alueosastojen toim innasta voit lukea edelli­ seltä aukeam alta. Nyt esitte­ lemme toim intaam m e m a rra s ­ kuun alusta aina tam m i-hel­ m ikuun vaihteeseen asti.

□

Esiintym iset tiedotusvälineissä

□

□

□

□

□

□

□

toimii

AnimaUa toimii

17.11. radion Miljönyheter-ohjelma käsitteli EU:n vaikutuksia suoma­ laiseen eläinsuojeluun. Haastatelta­ vana oli Päivi Rosqvist.

Animalian edustajat esiintyivät marras- ja joulukuussa TV:n Medi­ apelissä: Päivi Rosqvist aiheesta rangaistukset eläinrääkkäystapauksissa ja eläinsuojelulaki, ja VeliRisto Cajander aiheenaan hylkeen­ pyynti.

Päivi Rosqvistia haastateltiin eläin­ suojelulain uudistamisesta 7.-9.12. mm. TV-Nyttiin, Seitsemän Uuti­ siin, Helsingin Sanomiin, Radio Kolmeen ja Radion ajankohtaisoh­ jelmiin. Aihetta käsiteltiin myös Il­ ta-Sanomissa ja Radiouutisissa.

Animalia toimitti Eurogroup for Animal Welfare -ryhmän levittä­ män EU:n eläinkuljetusvideon Ajankohtaiseen Kakkoseen, TVuutisiin ja T V Nyttiin, joissa se esi­ tettiin 8.12., 4.1. ja 10.1. Kymmenen Uutiset käsitteli aihetta 5.1. Myös Aamulehti, Maaseudun Tulevai­ suus ja Forssan Lehti käsittelivät ai­ hetta haastatellen Animalian edus­ tajia.

Kaarina Kivivuorta haastateltiin joulukuun puolessa välissä Radio Ykköseen koskien eläinsuojelulain uudistusta. Samaan aikaan Anima­ lian työntekijöitä haaastateltiin eläinsuojelukysymyksistä Radio Kolmen työpaikkatoivekonserttiin.

Animalian toiminta eläinsuojelu­ lain uudistamisen yhteydessä herät­ ti laajalti huomiota tiedotusväli­ neissä. Aihetta ja Animalian vaati­ muksia on käsitelty valtakunnalli­ sissa lehdissä, maakunta- ja paikal-

□

□

lislehdissä, eri radioasemilla sekä TV-lähetyksissä. Näistä voidaan mainita Huomenta Suomi, TV Nytt, Hufvudstadsbladet, Radiouu­ tiset ja Radionyheter (10.1.). Y h ­ teensä aihetta on käsitelty kymme­ nissä uutis- ja ajankohtaisjutuissa.

Riksradion jäljesti 20.1. keskuste­ lun eläinsuojelulain uudistamisesta ja rituaaliteurastuksesta. Keskuste­ lijoina olivat Animalian Kaarina Kivivuori ja Kirkkonummen kun­ naneläinlääkäri Johan Karlsson.

Borgäbladet, Hufvudstadsbladet ja ruotsinkielisen radion aamulähetys ovat myös haastatelleet Animaliaa rituaaliteurastuksesta.

Nuorten N.Y.T.-uutislähetys käsit­ teli eläinsuojelulain uudistamista, eläinkuljetuksia sekä Animalian näkemyksiä 27.1.

Ruotsinkielinen Kustkanalen-TVohjelma käsitteli 28.1. lihantuotan­ non eläinsuojelukysymyksiä. A si­ asta keskustelivat Snellman teuras­ tamoiden johtaja Snellman sekä Animaliasta Päivi Rosqvist.

Päivi Rosqvist oli Radio Mellan Nylandissa ’ ’viikon vieraana’ ’ 31.1.

koskien kansainvälisen standardi­ soimisliiton ISO:n ansa- ja rautapyyntistandardisointia. □ Tammikuun 17. päivänä Emmi Manninen osallistui Maaseutukes­ kusten liiton avoimien ovien päivil­ le. □ Kauniaisten SYP-pankki juhli kymmenvuotistaivaltaan antamalla hyväntekeväisyysjärjestöille luvan esitellä toimintaansa. 18.1. oli ’ ’Animalian päivä” , jossa saimme myös kerätä varoja toimintaamme.

Animaliaa edusti Viola Mäenpää. □ Päivi Vahvelainen, Animalian nuo­ risoryhmän toinen vetäjä, osallistui Luonto-Liiton susikurssille 9.-13.1.

□

V ierailut ja kokoukset

□

□

□

□

□

Helena Tengvall edusti Animaliaa 10.11. pidetyillä Broilerkasvattajien yhdistyksen broilerpäivillä.

Kaarina Kivivuori edusti Animali­ aa 23.11. Kuopiossa pidetyssä teu­ raseläinten kuljetuksia koskevassa tilaisuudessa, jonka jäljesti Lihaalan kuljetus valiokunta.

Päivi Rosqvist osallistui Eurogroup for Animal Welfare -ryhmän täy­ sistuntoon 24.-26.11. Luxembur­ gissa.

Kaarina Kivivuori vieraili 8.12.

Vaasassa keskustelemassa turkis­ tarhauksesta Vaasan läänin apulaisläänineläinlääkärin Raija Ingon kanssa. Vierailuun sisältyi myös turkistarhakäyntej ä.

Joulukuun 15.-17.11. päivänä Kaa­ rina Kivivuori osallistui Juvalla luomu-eläinten pitoa ja luomueläinsuojia käsittelevälle kurssille.

Päivi Rosqvist neuvotteli kansain­ välisistä eläinsuojelukampanjoista W SPA:n ja BU A V:n edustajien kanssa Lontoossa 15.12. Seuraavana päivänä hän osallistui eläinsuojelujäijestöjen yhteiskokoukseen

□

h □

Esiintym iset ja asian tu n tijan a kuulem iset

□

□

Y hteydenotot viranom aisiin, poliitikkoihin ja yhteistyötahoihin

□

□

□

□

Päivi Rosqvist piti esitelmän 1 5 16.11. eläinsuojelujäijestöjen odo­ tuksista koe-eläinten olojen virikkeellistämisen suhteen Kuopion yliopiston ja Valtakunnallisen koeeläinkeskuksen järjestämässä kak­ sipäiväisessä seminaarissa. Asiaa käsitteli laajasti myös Savon Sano­ mat.

Päivi Rosqvist luennoi Animalian toiminnasta ja eläinsuojelusta Eläinlääketieteellisen Korkeakou­ lun ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille 1.12.

Emmi Manninen esitelmöi 11.1. ai­ heesta ’ ’ Kotieläintuotannon eetti­ nen laatu” valtakunnallisilla sikatalouspäivillä. Kuulijoina olivat valtakunnalliset sikatalousneuvojat.

Tammikuun 5. päivänä Riitta Salmi oli Eläinsuojeluliitto Animalian edustajana kuultavana asiantuntija­ na eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Aiheena oh EU:n bioteknis­ ten keksintöjen patentointia koske­ van direktiivin voimaansaattami­ nen. Aihe koskettaa mm. geenitek­ niikalla tuotettujen eläinten paten­ tointia.

Kahta viikkoa myöhemmin (19.1.)

Eläinsuojeluliitto Animaliaa kuul­ tiin asiantuntijana eduskunnan so­ siaali- ja terveysvaliokunnassa.

Riitta Salmi edusti Animaliaa - ai­ heena oli geenitekniikkalaki.

Viola Mäenpää on puhunut useiden yläasteiden oppilaille eläinsuoje­ lusta sekä Animalian toimistossa että kouluvierailuilla.

A N IM A LIA 1/1995

□

□

□

»

Animalia lähetti ennen joulua sii­ toskanaloille, lajittelijoille, Siipi­ karja-liitolle ja joillekin maatalouskouluille tiedotteen EU-säädöksestä, joka kieltää kananmunan tuotan­ nossa nykyisin tapahtuvan kukkopoikien hukuttamisen ja tukehduttamisen muovipusseihin. Sallittuja lopetusmenetelmiä ovat jatkossa vain eläimen tappaminen silpomiskoneella ja hiilidioksidilla. Näistä menetelmistä Animalia on suositel­ lut silpomiskonetta, sillä se tappaa eläimen välittömästi.

Animalian lähetystö vetosi edus­ kunnan maa- ja metsätalousvalio­ kuntaan 10.1. partioimalla eduskun­ tatalon portailla tunnuksella ’ ’ Uhka eläimille: EU vai eduskunta?” .

Tarkoituksena oli vauhdittaa eläin­ suojelulain käsittelyä.

Toimitimme rituaaliteurastusta koskevan videon sekä sitä käsittele­ vää aineistoa useille hallituksen mi­ nistereille sekä eräille kansanedus­ tajille 13.1.

Animalia toimitti eläinsuojeluky­ symyksiä koskevan kyselyn edus­ kuntapuolueille, Nuorsuomalaisel­ le puolueelle ja Naisten puolueelle 19.1.

Animalia antoi Elintarvikealan kuljetusyhdistykselle pyynnöstä lau­ sunnon välityseläinkuljetuksista.

Animalian mukaan välityseläinkuljetusten, aivan kuten teuraskuljetustenkin, tulisi sujua mahdollisim­ man joutuisasti, ilman, että eläimen autossaoloaikaa pidennetään.

Lehdistötiedotteet ja ilm oitukset □ Joulukuun 10. päivän Helsingin Sa­ nomissa julkaisimme maksullisen, eläinkuljetuksia koskevan ilmoi­ tuksen. Ilmoituksessa oli palautuskuponki, jolla ihmiset saattoivat ti­ lata lisätietoa ja toimintaohjeita eläinkuljetuksista, liittyä jäseniksi ja lahjoittaa rahaa. □ Eläinsuojelulain uudistamisesta ja rituaaliteurastuksesta toimitimme lehdistötiedotteet 2.1., 9.1. ja 10.1.

Toimitimme suomalaisille tiedo­ tusvälineille niin ikään kuljetusasiaa koskevan Eurogroup for Animal Welfare -ryhmän tiedotteen 20.1. □ Animalian puolueille lähettämästä eläinsuojelukyselystä toimitimme lehdistötiedotteen 20.1. □ Olemme kirjoittaneet lukuisia vas­ tineita eri lehtien yleisönosastopalstoille: turkistarhauksesta vasti­ neita on mennyt kymmeniä, ja mui-

□

/c^X ^

ta aiheita ovat olleet eläinsuojelu­ lain uudistus, eläinkuljetukset ja EU:n vaikutukset eläinsuojeluun.

Animalialla oli vaihtoilmoitus Suomi-lehdessä loppuvuodesta.

Sekalaista □ Animalian nuorisoryhmä osallistui kansainvälisen turkisten vastaisen päivän ” Fur Free Fridayn” viet­ toon jakamalla Helsingin keskus­ tassa turkistietoa sekä makeisia ih­ misille, joilla ei ollut turkiksia tun­ nuksella ’ ’ Kiitos kun et käytä turk­ kia” . □ Animalian koiraryhmä piti infopöytää Helsingin kansainvälisessä koiranäyttelyssä 10.11.12. □ Opiskelijaryhmällä oli kasvissyöntiaiheinen näyttely Helsingin yli­ opistolla marrasjoulukuun vaih­ teessa.

Hyvinvointi syntyy työstä.

Anim alian perustaja­ jäsen L IN N E A RUDA

E D U S­ K UNTAAN! Erityisalojani: - työkykyisyys - mielenterveys - kehitysmaakauppa R a jU - luonnon- ja eläinsuojelu -luom uviljely -kierrätys

O SA A N PA A TT A A ED U K SE SI. M YÖ S E LÄ IN TE N .

Parturi-kampaamo

Hius-soppi

K äytäm m e alan tuotteita, joita ei ole testattu k oe-eläim illä.

T ule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

N e r v a n d e r i n k a t u 10, p u h . ( 9 0 ) 4 4 8 9 6 7

A N IM A LIA 1/1995

VASEMMIST0L/1IITT0 tj/it Uudenmaan vaalipiiri 29

Juliana von VVendtin Säätiö kannusti apurahoin

Uusi järjestösihteeri astui remmiin Suhteesi eläimiin?

Hanna Oranen, 30, aloitti tammikuun lopulla Animalian uutena jäijestösihteerinä. Hänen tehtävänsä on on suun­ nitella, aktivoida ja tukea ruohonjuuri­ tason toimintaa. Hän tulee lähiaikoina vierailemaan alueellisten yhdyshenki­ löiden ja ryhmien luona.

Hannaan voi ottaa myös yhteyttä, mikäli haluaa perustaa omalle paikka­ kunnalleen eläinsuojeluryhmän tai toi­ mia Animalian yhdyshenkilönä omalla alueellaan, työpaikallaan, koulussaan tai harrastuspiirissään. Pallo on teillä, lukijat!

- Omien kahden kissan myötä suhtau­ tuminen on muuttunut paljon. Aiem ­ min eläinsuojeluun ei kiinnittänyt niin paljon huomiota, omat lemmikit ovat auttaneet huomaamaan eri lailla myös epäkohdat eläinten kohtelussa.

Mitä odotat työltäsi?

- Alussa menee aikaa asioihin perehty­ miseen. Eläinsuojelun kenttä on laaja ja opittavaa valtavasti. Haluan luoda hyvät kontaktit alueiden ihmisiin.

Ihanne olisi, että voimme yhteistyössä! kehittää aluetoimintaa ja hankkia Animalialle lisää jäseniä.

Minulla ei ole mitään valmista toi­ mintakaavaa, jonka haluan viedä läpi, vaan toiminta muotoutuu alueellisista tarpeista Animalian toimintasuunnitel­ man puitteissa. Pidän ryhmätyöskente­ lystä, ihmisten kanssa oleminen ei tun­ nu ikinä rutiinilta.

Hanna on koulutukseltaan nuoriso-oh­ jaaja ja teologian kandidaatti. Hän on työskennellyt mm. vanhainkodissa, SETA:n toimistossa ja nuorisoohjaajana. Harrastuksiin kuuluvat kiipeily ja retkeily.

Mikä sai hakemaan Animaliaan töi­ hin?

- Halusin haastavan työn, ja järjestö­ työ on minulle tuttua ja mieluisaa.

Niveltulehduksen mysteeriä ja kemikaalien vaikutuksia selvitetään ilman eläinkokeita

Eläinsuojelun koen tärkeänä asiana, jo ­ hon voin sitoutua.

K.K.

Näin me palvelemme: Hanna Oranen, järjestösihteeri: alueellinen toiminta, vapaaehtoistoi­ minnan koordinointi, puh. 90-148 4866.

Viola Mäenpää, toimistonhoitaja: asiakaspalvelu, av-välineet, kouluvierailut, puh. 90-148 4866.

Tarja Balding, jäsenrekisteri, kir­ janpito, talousasiat, puh. 90-148 4866.

Kaarina Kivivuori, tiedottaja: tie­

dotus- ja kampanjatehtävät, Animalialehden toimitustyö, puh. 90-148 2646.

Helena Tengvall, Animalia-lehden taitto ja ilmoitushankinta, puh. 911245 7203.

Päivi Rosqvist, toiminnanjohtaja: kokonaisvastuu toiminnasta, edustusja tiedotustehtävät kotimaassa ja ulko­ mailla, puh. 90-148 5511.

Minna Mäntylä, toimistoapulainen (osa-aik.): postitus, kopiointi.

Emmi Manninen: tiedonhankkija, maatalousasiat, puh. 90-148 2646. ( Riitta Salmi: eläinkoekysymykset, eläinkokeiden vaihtoehdot (itsenäisiä projekteja).

Ju lian a von W endtin Säätiö Tieteen Edistäm iseksi Ilm an E läinkokeita jakoi viime vuo­ den lopulla yhteensä 50.000 m ark k aa ap u rah o in a eläinko­ keille vaihtoehtoisten tu tk i­ m usm enetelm ien kehittäm i­ seen ja soveltamiseen. H itusen uusittujen sääntöjensä m ukai­ sesti Säätiö edellytti, että tuet- tava tutkim us täh tää, paitsi V vaihtoehtojen edistämiseen, myös ihm isten tai eläinten te r­ veyden ja hyvinvoinnin edistä­ miseen.

T u k e a myönnettiin seuraaville tutki­ muksille: • Keskushermostoon kohdistuvien kemikaalihaittojen tutkiminen soluvil­ jelmillä, 15.000 mk - Taija Toimela, Tampereen yliopisto • Ravinnon kasvifenolien syöpää eh­ käisevien vaikutusten selvittäminen soluviljelmässä, 10.000 mk - Dos. Riit­ ta Törrönen, Kuopion yliopisto • Niveltulehduksen syntymekanismien tutkiminen solulinjojen avulla, 10.000 mk - Dos. Kaisa Granforsin tutkimus­ ryhmä, Laitio, Saarinen, Puiminen, Wuorela, Turun Kansanterveyslaitos • Valoa tuottavien bakteerien käyttö myrkyllisyystesteissä, 10.000 mk Leif Viklund, Äbo Akademi • Tutkielman tekeminen geeniteknis­ ten eläinten käytön eettisistä ongelmis­ ta, 5000 mk - Dos. Olli Haapala, Tam­ pereen yliopisto

V aihtoehtoja eläinten geenim uokkaukselle Kahdessa tutkimuksessa pureudutaan yhteen aikamme polttavimmista eetti­ sistä ongelmista: miten suhtautua elä­ vien olentojen geenimanipulointiin.

Dosentti Olli H aapala esittää yhteis­ kuntaeettisessä tutkielmassaan, että geenitekniikka tuottaa käytäntöjä, jot­ ka loukkaavat esim. eläinten oikeuksia ja arvoa. Lisäksi hän osoittaa, että ns. yleisen edun perustelut ovat usein vail­ la todellisuuspohjaa.

Toimiston väki vasemmalta: Päivi, Helena, Viola, Hanna, Kaarina, Emmi, Minna ja Tarja.

30

A N IM A LIA 1/1995

A N IM A LIA 1/1995

Loppupäätelmissään hän aikoo an­ taa perusteluja, joiden mukaan niin koe- kuin tuotantoeläintenkin geneetti­ selle muovaamiselle tulisi ilman muuta luoda vaihtoehtoja.

Dosentti Kaisa Granforsin tutki­ musryhmä osoittaa käytännössä, että eläinten geenisiirroille on vaihtoehto­ ja. Reaktiivista niveltulehdusta tutki­ taan runsaasti eläinmalleilla ja tutki­ musta varten on kehitetty myös siirtogeenisiä koe-eläimiä. Näihin eläimiin on siirretty geeni (HLAB27), jolla ar­ vellaan olevan osuutta niveltulehduk­ sen syntyyn ihmisellä. Eläimille on tä­ ten aiheutettu erittäin kivuliaita sai­ raustiloja: tulehduksia eri paikoissa eli­ mistöä, turvotuksia ja arkuutta käpälis­ sä, liikkumisvaikeuksia, iho- ja kynsimuutoksia jne.

Turun KTL:n ryhmä käyttää myös geenitekniikkaa hyväkseen niveltuleh­ duksen tutkimisessa, mutta ilman eläinten kärsimystä. Ryhmä selvittää niveltulehduksen syntyä soluviljelmäl­ lä, johon on siirretty mainittu HLAB27 -geeni. Lisäksi tutkitaan salmo­ nella- ja yersiniabakteerien osuutta ni­ veltulehduksen syntyyn.

Soluviljelm ät ja bakteerit k orvaavat eläim iä kem ikaalien vaikutusten tutkim isessa Kemikaalien myrkyllisyyttä osattiin aiemmin tutkia vain eläintestein. Tämä tiesi sekä kärsimyksiä valtaisalle eläinjoukolle että epäluotettavia tuloksia; esim. koiralle vaaraton aine saattaa myrkyttää ihmisen. Eläintestit ovat edelleen pakollisia kemikaalien myr­ kyllisyyden arvioinnissa, mutta myös vaihtoehtoisia testejä, lähinnä solutestejä, on kehitetty valtaisasti.

Vaihtoehtotestien validointia eli nii­ den tieteellisen laadun varmistusta ta­ pahtuu parhaillaan monien kansainvä­ listen projektien puitteissa. Seuraavat tutkijat ovat osallistuneet yhteen tär­ keimmistä eli Ruotsissa aloitettuun MEIC-projektiin. Siinä uusien testien luotettavuutta selvitetään käyttämällä testiaineina myrkyllisyydeltään hyvin tunnettua 50 kemikaalia.

Leif Viklund selvittelee ryhmineen valoa tuottavien eli luminesenssibakteerien soveltuvuutta kemikaalien ja lääkeaineiden myrkyllisyyden arvioin­ tiin. Testaus on halpaa, nopeaa ja yk­ sinkertaista. Haitalliset aineet häiritse­ vät bakteerin aineenvaihduntaa, jolloin valontuotto vähenee, mikä taas voi­ daan mitata helposti. Saadut tulokset ovat vastanneet hyvin kemikaalien to­ dellista tunnettua myrkyllisyyttä esim. kirjolohelle ja vesikirpulle.

Tarja Toimela selvittelee dosentti Hanna Tähden tutkimusryhmässä te­ ollisten kemikaalien ja eräiden lääkeai­ neiden vaikutuksia keskushermostoon ja erityisesti silmään solutasolla. Silmätutkimuksissa käytetyt silmät saa­ daan teurastamolta. Tavoitteena on soluviljelymallien kehittäminen käytän­ nön testimenetelmiksi, joilla voitaisiin korvata eläinkokeita esim. kemianteol­ lisuudessa, lääketeollisuudessa ja kos­ metiikkateollisuudessa. Lisäksi tavoit­ teena on uuden tiedon saaminen kes­ kushermostoon haitallisesti vaikutta­ vien aineiden vaikutusmekanismeista.

Riitta Törrösen tutkimusaiheena on normaalisti ravinnossa esiintyvien kasvifenolien syöpää ehkäisevät vai­ kutukset. Kasvifenoleilla on todettu olevan terveydelle edullisia vaikutuk­ sia mm. rasvojen hapettumista ehkäi­ sevinä ja raskasmetalleja sitovina antioksidantteina, luonnon antibiootteina sekä syöpää estävinä aineina. Syöpää ehkäisevät vaikutukset välittyvät mm. siten, että kasvifenolit kiihdyttävät vie­ rasaineita hajottavien entsyymien toi­ mintaa. Normaalisti kyseisiä vaikutuk­ sia tutkitaan koe-eläimillä tai niistä otetuilla kudoksilla. Tässä tutkimuk­ sessa käytetään koe-eläinten sijasta jat­ kuvaa solulinjaa eli hiiren maksasyöpäkudoksesta otettua kuolematonta so­ luviljelmää. □

Riitta Salmi 31

Eläinsuojeluliitto Animalian sääntö­ määräinen vuosikokous pidetään tors­ taina 30. maaliskuuta 1994 klo 17.30 liiton toimistossa, Porvoonkatu 53, Helsinki.

Liiton sääntöjen mukaan ehdotukset uusista johtokunnan jäsenistä tulee teh­ dä kirjallisesti johtokunnalle viimeis­ tään kaksi viikkoa ennen vuosikokous­ ta eli 16.3.

Kokouksessa käsitellään sääntö­ määräiset vuosikokousasiat.

Johtokunta

KIITOS! Viim e lehden välissä ollut valmis lahjoituspankkisiirto, ’ ’Joululahja eläin­ suojelulle” , toi Animalian tilille hui­ keat 50.000 markkaa! Mahtava summa kertyi etupäässä pienistä rahasummis­ ta, joten pienikin lahjoitus on todella iso ilo. Kaikki lahjoitukset tulevat enemmän kuin tarpeeseen, sillä liiton kustannukset kasvavat tänä vuonna melkoisesti, kun aluetoimintaa kehittä­ mään palkattiin uusi työntekijä. Pai­ koilleen ei kuitenkaan voi jäädä, jos eläinsuojelua halutaan viedä tehok­ kaasti eteenpäin.

Seuraatko lehtiä?

Eläinsuojelua sivuavista aiheista kir­ joitetaan nykyisin paljon lehdissä. V a­ litettavasti me täällä Animalian toimis­ tossa emme pysty seuraamaan kuin murto-osaa lehdistä, etenkin alueelliset päivälehdet ovat olleet ongelmakohta.

Lehtien seurantapalvelun voi kyllä os­ taa, mutta se on kallis.

Auta sinä meitä! Toimita meille leh­ tileikkeet, joissa käsitellään eläinsuo­ jelua. Koska moniin lehtijuttuihin, mielipidekiijoituksiin yms. pitäisi lä­ hettää Animalian vastine, niin toimita meille jutut aina heti.

Meitä kiinnostavia aiheita ovat esi­ merkiksi maatalouteen liittyvät aiheet, turkistarhaus, eläinkokeet, eläimiä koskeva lainsäädäntö, lemmikit ja met­ sästys. Periaatteessa kaikki eläimiin liittyvä kiinnostaa.

Lehtileikeseurannasta voi tiedustel­ la Kaarina Kivivuorelta numerosta 90148 2646.

Ja tuhannet kiitokset teille monille, jot­ ka lähetätte tänne toimistoon lehtileik­ keitä! Emme aina ennätä kiittää teitä erikseen, mutta moni Animalian vasti­ ne olisi jäänyt kiijoittamatta ja julkai­ sematta ilman teidän apuanne! Yritäm­ me kiittää toimimalla tarvittaessa no­ peasti ja tehokkaasti.

Yrityssponsorointi eläinsuojelulle on vielä uusi asia Suomessa. Moni yritys saisi tästä kuitenkin oivan imagon ko­ hottajan ja tietysti iloa hyvän asian edistämisestä. Siinäpä vinkki teille jä ­ senille: jos teillä on kontakteja yritys­ maailmaan, vaikka oman työpalkkan­ ne tai lähipiirinne kautta, viekää asiaa eteenpäin.

Lisätietoja saa toiminnanjohtaja Päi­ vi Rosqvistilta, puh. 90-148 5511

Moni eläinsuojelun ystävä on vuosien varrella jättänyt testamentissaan rahaa Eläinsuojeluliitto Animalialle. Jotkut näistä lahjoituksista ovat olleet hyvin­ kin huomattavia, mikä on antanut ta­ loudelliset mahdollisuudet liiton toi­ minnan laajenemiselle.

Testamenttilahjoituksista antaa lisä­ tietoa liiton toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist, puh: 90-148 5511.

SOK:n Panda-makeiset Suomen Yhdyspankin Kauniaisten konttori Kruunuradio/yrityspalvelut Partalan luonnonmukaisen viljelyn laitos

K arhunm etsästys Suom essa

Lämmin kiitos avusta!

M iten hylkeitä tapetaan?

Luentoja koirapsykologiasta Ruotsalainen koirapsykologi Anders Hallgren luennoi maaliskuussa Lah­ dessa, Helsingissä, Tampereella, Lap­ peenrannassa ja Kemissä. Tarkemmat tiedot ja ajankohdat Jaana Reijonaholta, puh. 90-3415 415.

Munuaisvikainen ystävällinen ja reipas saksanpaimenkoira etsii ymmärtäväis­ tä kotia. Sairaus on helppo pitää ruoka­ valiolla kurissa. Tiedustelut: Saija Pihkanen, puh. 90-875 2424 (koti), 903931 540 tai 90-3931 535. (

Onnea - Grattis, Nana!

Juliana von Wendt täytti hiljattain 80 vuotta. Juliana on Animalian perusta­ jajäseniä, ja jatkaa eläinsuojelutyötä edelleen. Syntymäpäiväsankaria voi ilahduttaa tukemalla eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimusta. Lahjoitukset tilille PSP 800027-4248813 (Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämi­ seksi Ilman Eläinkokeita).

Pienikin lahjoitus on iso ilo!

Ocksä en liten gäva är en stor glädje!

SYP 200138-1934 FBF Kiitos! Tack!

32

□ □ □

Animaliaa sitten viime lehden tukenei­ ta yrityksiä ovat:

Voitko tarjota hyvän kodin?

H aluatko varm istaa, että eläinsuojelutyö ja tk u u sinun jälkeesi?

poikasia ei saa pyytää. Kanada on suu­ rin hylkeiden pyytäjä, noin 180.000 hyljettä tänä vuonna. Noijassa pyydet­ tiin 1994 noin 10.000 hyljettä ja Venä­ jällä noin 31.000. Norjassa alle vuoden ikäisten poikasten pyytäminen on kiel­ letty, mutta Venäjällä se on yhä sallittu, ja sitä tehdään nimenomaan nuijimalla poikanen kuoliaaksi.

Yritykset edistävät eläinsuojelua

Helena

VUOSI­ KOKOUKSEEN

A N IM A LIA 1/1995

Luin lehdestä, että norjalaiset turkismetsästäjät tappavat hylkeenpoikasia julmasti päähän lyömällä. Luulin, että tämän kaltainen hylkeenpoikien met­ sästys olisi jo lailla kielletty. Onko tot­ ta, että hylkeitä metsästetään vielä ko. tavalla? Syyllistyvätkö siihen muutkin kuin noijalaiset? Mitä käyttöä on ko. turkiksilla: on nimittäin vaikea kuvitel­ la, että nykyaikana kukaan voisi olla niin primitiivinen, että ostaisi hylkeen­ poikasen turkin!

Paha mieli ^ V alitettavasti tällaista pyyntiä harjoite­ taan Noijan lisäksi Venäjällä ja Kana­ dassa.

Eläinsuojelijat ovat saaneet EU:n kieltämään hyljetuotteiden tuonnin alueelleen, mutta pyynti jatkuu silti.

Ostajat löytyvät etupäässä Venäjältä, Kaukoidästä ym. eläinsuojelun kehity­ salueilta, missä paikalliset eläinsuojeluryhmät ovat heikkoja ja kuluttajat valveutumattomia.

Kansainväliset eläinsuojelujätjestöt joutuvatkin yhä enenevässä määrin suuntaamaan toi­ mintaansa näihin maihin, jotta eläin­ suojelun tasoa saataisiin nostettua. On siis myös erittäin tärkeää, että kansalli­ silla järjestöillä, kuten Animalialla, on paljon jäseniä, koska me rahoitamme osaltamme kansainvälisten järjestöjen toimintaa.

Kanadan hallitus on saatu taivutel­ tua rajoittamaan hylkeen poikasten pyyntiä, niin että alle vuoden ikäisiä A N IM A LIA 1/1995

Joka syksy tällä alueella aamulehteä lukiessa tulee aamuteehen karvas ma­ ku ja mieli pahoittuu: karhujahti Ruo­ kolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueella on alkanut, kaatolupia on myönnetty useita.

Jos täällä päin ilmaisee oman vakau­ muksensa (joka on ehdottoman kieltei­ nen) karhujahtiin, ei ole sympatiaa lu­ vassa: ns. massan mielipide on karhua vastaan, ja sitä ruokkivat monet karhuvastaiset mielipiteet lehdissä.

Kuka myöntää kaatoluvat ja kuka päättää, onko karhuilla oikeus elämään Suomessa?

Eija Fouad Ruokolahti Karhunkaatoluvat myöntää maa- ja metsätalousministeriön metsästysosasto. Metsästyslain uudistuksessahan karhun kevätmetsästys saatiin kiellet­ tyä, joka on jo myönteinen uudistus.

Nyt EU:n myötä karhunpyynti lakkaa maassamme kokonaan, jos direktiivejä noudatetaan asiallisesti. Karhu on suo­ jeltujen eläinten listalla EU:n habitaattidirektiivissä, aivan kuten susi ja il­ veskin. Suden pyyntiin poronhoitoalu­ eella Suomi tosin teki EU-neuvotteluissa varauman, eli varasi itselleen oi­ keuden jatkaa pyyntiä.

Maa- ja metsätalousministeriön metsästysosastolla on ikävä kyllä di­ rektiiveistä aivan omat versionsa, ja siellä katsotaan, että suurpetojen met­ sästys voi jatkua EU:ssakin. Ympäris­ töministeriössä tulkitaan asia niin, että pyyntilupia voi sallia vain aivan poik­ keustapauksissa tapauskohtaisesti. T i­ lanteesta raportoidan Animalia-lehdessä. □ □ □

Eläinsuoj eluasiaa K osin saarelta Animaliassa 2/94 Ritva Laakso kirjoit­ ti yrityksistään löytää apua sairaalle

koiralle Algarvessa ja päätöksestään auttaa itse koira pois kärsimyksistä.

Aika monia on varmaan lomamatkoilla koskettanut tilanne, jossa on joutunut jättämään takseen apua tarvitsevan eläimen.

Itselläni on kuitenkin myönteisiäkin kemuksia turistimatkalta lokakuussa -94 Kosin kaupungista. Etsiessämme apua kahdelle raunioalueelle hylätylle nälkiintyneelle kissanpennulle, löy­ simme kaupungin keskustasta kulkukissojen ruokinta-ja huolenpitopaikan, jossa paikallinen asukas oli jo viiden vuoden ajan ruokkinut kulkukissoja tu­ ristien avustusten turvin. Hippocratouskadun varrella olevalla raunioalueella pienessä metsikössä oli kulkukis­ soille tarjolla ruokaa ja suojaa. Lahjoi­ tuksia varten oli laatikko, jossa luki ’ ’ For the animals protect” .

Seurasimme muutaman päivän ajan, miten mies ruokki kissoja, peitteli pie­ nimmät yöksi laatikoiden alle suojaan, oli paikalla aamuin ja illoin. Kielimuu­ rista huolimatta selvisi (mm. Aurinko­ matkojen oppaiden avustuksella), että tämä mies teki yhteistyötä kauempana maaseudulla asuvan nuorenparin kanssa, joka piti kotia kulkukoirille ja -kissoille.

Viimeisenä iltanamme löysimme vielä kaupungin keskustasta paikalli­ sen, äskettäin toimintansa aloittaneen eläinsuojeluyhdistyksen vetoomuksen, joka oli käännetty neljälle kielelle (myös suomeksi): ’ ’Toivomme, että vietät hyvän loman Kosin saarella, mutta anna pieni ajatus myös eläimil­ le!” Meillä ei ole mahdollisuutta enää selvittää yhteystietoja, mutta vetoomus ja keräyslipas olivat Babylonia-nimisen liikkeen edessä Ach. Passanikolakikadulla.

Näistä tiedoista on varmasti apua jollekulle muulle Kosiin matkaavalle.

Tarkoitukseni on yrittää selvittää pai­ kallisen eläinsuojeluyhdistyksen yh­ teystiedot ja keväällä uuden matkailukauden alkaessa informoida matkatoi­ mistojen kohdeoppaita. Turistikohtei­ den osalta tätä selvittelyä voisi laajen­ taa ainakin suosituimpiin matkakoh­ teisiin Portugalissa, Italiassa, Espan­ jassa ja Kreikassa. Kirjoitelkaa koke­ muksianne muutkin!

Reija Laine Nummela Toivottavasti olet saanut Animaliasta pyytämäsi ulkomaisten eläinsuojeluyhdistysten yhteystiedot. Lähetämme niitä mielellään muillekin matkalaisil­ le, jotka haluavat edistää eläinsuojelua turistialueilla. Reija, ota yhteyttä, jos tarvitset lisätietoa ja kerro myös, kuin­ ka projektisi etenee!

33

Nuorten AnimaUa HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Toivomme, että olet tehnyt lupauksen toteuttaa alkaneena vuonna ainakin yh­ den hyvän työn eläinten puolesta. Jos lupaus on jäänyt päättämättä, tee se nyt. Aloita vaikka hankkimalla yksi uusi jäsen Animalialle. Jos me kaikki teemme niin, on vuoden lopulla animalialaisia jo 20.000!

Voit myös pitää eläinsuojeluesitelmän koulussasi, viettää kasvisruokaviikon tai kirjoittaa yleisönosastoon.

Myös Animalian toimintasivuilta löy­ tyy käytännöllisiä vinkkejä.

Eläimet tarvitsevat apuasi, tule mu­ kaan toimimaan yhdessä tänäkin vuon­ na.

Nuorten palstan postilaatikko ammot­ taa tyhjyyttään kirjoituskilpailun jäl­ keen. Haluammekin esittää toivomuk­ sen sekä vanhoille että uusille kynäniekoille: lähettäkää toimitukseemme kir­ joituksia, kysymyksiä, piirroksia ja va­ lokuvia. Odotamme postianne.

Ahkeraa eläinsuojeluvuotta toivottavat

Anne & Heli KIRJOITUSKILPAILUN TUOMARISTO KOPAUTTI NUIJAA! Lämmin halaus ja kiitos kaikille osan­ ottajille aktiivisuudesta. Yksikään tari­ na ei jättänyt mieltä kylmäksi. Valitet­ tavasti palkintoa ei voi lähettää jokai­ selle kirjoittajalle, joten tuomariston oli tehtävä vaikea valintansa. Kirjapal­ kinnot lähtivät Heidi Laineelle ja Hen­ na Sirenille. O N N EA VOITTAJILLE! Seuraavassa julkaisemme palkitut kir­ joitukset tuomariston kommenttei­ neen.

Heidi Laineen tarinassa tuomaristoa liikuttaa ilmeikäs kieli ja rauhallinen tunnelma. Heidi luo lukijalle eläinrak­ kaita hetkiä luonnon helmassa. Kirjoi­ tus on kuin maalaus, jossa kuitenkin on otsikon rajaamat kehykset.

’’Kissaa saan kiittää” Kissasta se kaikki alkoi. Kissaa saan kiittää siitä, että edessäni on nyt Animalia-lehti. Yhden kissan ansiosta huoneeni seiniä koristaa erilaiset kissankuvat. Kissoihin olen hurmaantu­ nut, mutta enää ei minulla kissaa ole.

Kun olin aivan pieni, tahdoin jonkun lemmikin. Minulla ei ole sisaruksia.

Pyysin koiraa. Mahdotonta, saattaahan sen nyt arvata. Olin pieni. Onneksi vanhemmat olivat vastuuntuntoisia.

Kissan minä sain, ja sitä rakastin joinain hetkinä enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Kissa nukkui pois.

Kyyneleet kastelivat tyynyni monena iltana. Kaunis muisto jäi, ja siitä lähtien olen ollut eläinrakas. Eläimistä on tul­ lut pysyvä osa elämääni, enkä tiedä, mitä tekisin ilman niitä. Kiitos tuon rakkaan kissan! Kun joskus muutan omaan asuntooni, mikään ei voi estää minua antamasta kotia kodittomalle kissalle.

Olen nyt 14 vuotta. Minulla on kaksi kesyrottaa, joista pidän valtavasti. Ainutlaatuisempia kullannuppuja maa tuskin päällään kantaa. Olen rauhalli­ nen runotyttö, joka saattaa kesken mat­ kanteon pysähtyä äkisti suuren vaahte­ ran luo. Luonnon kauneus äimistyttää minut kerta kerran jälkeen. Syksyises­ sä ilmassa vaahtera hehkuu väreissään.

Ihmettelen noita, jotka kävelevät kii­ reisinä vaahteroiden ohi ja jupisevat kiireestä. Ihmisten pitäisi mennä luon­ toon, istua harjulle viileänä kesäaamuna ja katsoa, miten ensimmäiset aurin­ gonsäteet koskettavat peilityyntä jär­ venpintaa. Ja jokaisen pitäisi nähdä va­ ris keikkumassa vanhan kuusen latvas­ sa raakkumassa itsekseen.

’’Kukaan ei ole hyödytön” Sen lisäksi, että vaellan luonnossa, ru­ noilen ja haaveilen sekä hoidan lem­ mikkejäni, luen hyvin mielelläni. Lii­ kunnalliseksi minua ei voi sanoa, mut­ ta olen kyllä himorullaluistelija, ja ke­ sään kuuluu sulkapallo. Olen pitänyt 34

Nuorten AnimaUa

kahdesti esitelmän äidinkielen tunnilla eläinsuojeluun liittyen. On ollut muka­ vaa huomata, että eläinsuojelu tarttuu muihinkin kuin minuun. Aikoinaan lii­ tyin Animaliaan sen takia, että tunsin olevani niin hyödytön eläinsuojelija.

Myöhemmin olen huomannut, ettei ku­ kaan ole niin hyödytön kuin hänestä saattaa tuntua. On aivan pieniä asioita, joiden kautta jokainen voisi auttaa.

Valintani ei aikoinaan ollut väärä.

Animalian kautta saan paljon tietoa.

Tiedän, miten voin auttaa. Ja tahdon auttaa vain siksi, että olen vilpittömästj| kiintynyt eläimiin. Minusta ne eivät ole ansainneeet sitä kohtaloa, jonka ihmi­ nen on niille määrännyt. Eläin on vilpi­ tön, herkkä ja tunteva olio. Tahdon an­ taa sille rakkautta, jotta sekin voisi jos­ kus antaa sitä minulle.

Tulevaisuus on vielä hämärän pei­ tossa. En koskaan luovu eläinsuojeli­ jan maineesta. Ehkäpä minusta tulee pienten lasten opettaja. Keksin mielel­ läni kaikkea uutta. Opettajan ammatis­ sa voisin hyödyntää sitä. Voisin myös opettaa lapsille, että eläimet ovat yhtä lailla haavoittuvia kuin me... Toivon, että joskus saan asua lähellä luontoa, olla perheenäiti ja juoda aamukahvini aurinkoisella kuistilla kissa sylissäni, ja toinen ehkä jaloissani...

Heidi Laine □ □ □

^

Henna Sirenin selkeä ja asiallinen, muttei kuiva kiijoitustapa ilahduttaa tuomaristoa. Teksti on kirkkaasti jä­ sennelty. Henna esittää tosiasiat ja to­ teuttamiskelpoiset ehdotukset tiiviissä ja tyylikkäässä paketissa.

’’...syön vain vapaiden kanojen munia” Olen 17-vuotias lukiolainen. Asun maalla ja meillä on aina ollut joitain eläimiä. En osaisi kuvitellakaan elä­ mää ilman lemmikkiä. Harrastuksiini A N IM A U A 1/1995

kuuluu SPR-nuorisotyö, jonkin verran käsityöt ja lukeminen. Koirani kanssa harrastin tottelevaisuuskoulutusta yms. mutta nyt se on jäänyt, ja nautim­ me syksyisistä päivistä metsässä liik­ kuen tai muuten vain lenkkeillen. M i­ nulla on myös vuoden vanha leikattu uroskissa, joka viettää erittäin vapaata elämää.

Olen ollut Animalian jäsen kohta 5 vuotta ja siitä ajasta 3 vuotta kasvissyö­ jä. Ollessani seitsemmännellä luokalla pari vanhempaaa tyttöä piti meille esi­ telmän ja avasivat silmäni eläinsuoje­ lun epäkohdille, joista en muuten olisi .tiennyt mitään. Minulle ja ystävälleni Phili halu auttaa eläimiä, joten liityimme jäseniksi. Nyt pyrin käyttämään vain eläimillä testaamattomia kosmetiikkatuotteita ja olen tietysti neuvonut myös ystäviäni tekemään niin. Haluaisin toi­ mia kaikkien kärsivien eläinten puoles­ ta, mutta eniten minua huolestuttaa häkkikanojen ja turkiskettujen olot. Jo­ tain olen jo tehnytkin esim. kerännyt nimiä adresseihin ja syön vain vapai­ den kanojen munia, joita täällä maa­ seudulla on melko helppo saada. Mutta paljon on vielä tekemättä, sen verran toivottomalta tuntuu, kun mitään ei tunnu tapahtuvan ja eläimet joutuvat kärsimään meidän ihmisten itsekkyy­ den vuoksi. Haluaisin myös olla jäljes­ tämässä esim. eläinten viikon tapahtu­ mia, mutta pitkien välimatkojen ja alu­ eosastojen puuttuessa se on mahdoton­ ta.

^ ’’..lapseni tulen opettamaan kunnioittamaan eläim iä” Animalia on oikein hyvä lehti, siitä saa paljon asiallista tietoa. Nuorten palsta on mielestäni suunnattu liian nuorille.

Siitä pitäisi löytyä juttua meille vähän vanhemmilekin. Toivoisin, että pals­ talle kirjoiteltaisiin mitä ideoita, tem­ pauksia ja pieniäkin asioita yksityiset ihmiset ovat eläinten puolesta tehneet.

Näin muutkin palstan lukijat saisivat motivaatiota toimia ja huomaisivat, et­ tä jopa yksikin ihminen voi vaikuttaa.

Palstalla voitaisiin julkaista myös valo­ kuvia piirrosten lisäksi ja julistaa valo­ kuvauskilpailu. Erityiskiitoksen an­ saitsevat ’ ’miten sinä voit toimia” palstat järkyttävien juttujen lopussa.

Minulla ei ole vielä mitään tietoa, mikä minusta tulee isona. Kaikkea kui­ tenkin olen haaveillut aina eläinlääkä­ ristä luontokuvaajaan ja koirankasvatA N IM A LIA 1/1995

tajaan. Mihin ammattiin sitten päädyn­ kin luonnonmukaisen elämäntapani ai­ on säilyttää, ja lapseni tulen opetta­ maan kunnioittamaan luonnon arvoja ja eläimiä yleensäkin.

Henna Siren

Me olemme kaksi 13-vuotiasta Anima­ lian jäsentä. Meillä olisi idea. Se kos­ kee Free W illy -elokuvan valasta, Keikoa, että se pääsisi vapauteen. Jos aloi­ tettaisiin kampanja Keikon vapautta­ misesta. Kaikki Animalian jäsenet ja muutkin halukkaat saisivat lahjoittaa rahaa sopivaksi katsomansa summan.

Myös muut maailman eläinsuojeluyh­ distykset voisivat osallistua tähän kam­ panjaan. Sitten kun rahat olisivat koos­ sa, ne lahjoitettaisiin Keikon omistajayhtiölle sitä vastaan, että he vapauttai­ sivat Keikon. Mutta vasta sen jälkeen, kun se olisi opetettu pyydystämään itse ruokansa ja muutenkin huolehtimaan itsestään. Mutta jos Keiko ei enää oppi­ si huolehtimaan itsestään ja hankki­ maan ravintoa, nämä rahat käytettäi­ siin Keikon altaan suurentamiseen ja muutenkin parantamaan sen oloja. Em­ me tiedä, onko tämä järkevä idea, mut­ ta ajattelimme kirjoittaa, koska halu­ amme auttaa Keikoa.

Eveliina Kero Kaisa-Maria Lento Kiitos kirjeestänne, Eveliina ja KaisaMaria. Monet muutkin ovat kantaneet huolta Keikon kohtalosta, ja tällainen kansainvälinen kampanja sen auttami­ seksi on ollut käynnissä noin vuoden ajan. (Lisää tietoa Keikosta ja kampan­ jasta löytyy Animalia-lehdistä 2/94, s.

27, ja 4/94, s. 29-30.)

Tuoreimmat uutiset Keikosta ovat hy­ viä: valtava kiijeiden tulva joka puolelta maailmaa on saanut vihdoinkin Keikon omistavan meksikolaisen Reino Aventura-yhtiön taipumaan. Se aikoo lahjoit­ taa valaan suurempaan akvaarioon Ore­ gonissa. Keikolla on myös toiveita pääs­ tä vapauteen Islannin vesiin, mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Keikon tilannetta läheltä seurannut yhdysvaltalainen meribiologi ja eläinsuojelija Naomi A. Rose toteaa, että kampanja Keikon hyväksi on jo tuotta­ nut valtavan määrän kirjeitä, puheluita ja rahalahjoituksia, mutta nyt ollaan vaiheessa, jossa ei voi oikeastaan tehdä muuta kuin odottaa.

Sen sijaan maailmassa on monia muita Keikon tavoin vankeudessa elä­ viä miekkavalaita ja delfiinejä, joita eläinten ystävät voivat auttaa. Erin­ omainen keino, jolla suomalaisetkin voivat auttaa, on liittyä jäseneksi Eng­ lannissa toimivaan kansainväliseen valaidensuojeluyhdistykseen nimeltä

Whale and Dolphin Conservation Society. Yhdistys kampanjoi vankeu­ dessa elävien valaiden ja delfiinien va­ pauttamiseksi, minkä lisäksi se toimii myös luonnonvaraisten valaiden ja del­ fiinien suojelemiseksi. Maksamalla yhdistyksen jäsenmaksun (joka nykyi­ sellään lienee runsaat sata Suomen markkaa vuodessa) jäsen antaa oman arvokkaan tukensa yhdistyksen toi­ minnalle. Rahalahjoitukset jäsenmak­ sun lisäksi ovat tietenkin myös terve­ tulleita. Jäseneksi liittyneet saavat yh­ distyksen Sonar-nimisen englannin­ kielisen lehden, jossa kerrotaan värik­ käästi ja kiehtovasti valaiden ja delfiinien elämästä ja yhdistyksen toi­ minnasta niiden auttamiseksi.

Mikäli haluatte yhdistyksen jäse­ niksi, voitte lähettää sinne englannin­ kielisen kirjeen, jossa kerrotte haluavanne liittyä jäseniksi ja mainitsette ni­ menne, ikänne, osoitteenne ja koti­ maanne. Paluupostissa saatte sitten siel­ tä tarkemmat ohjeet, kuinka suuri jäsenmaksu tällä hetkellä on ja miten voitte sen maksaa. Yhdistyksen osoite on:

Whale and Dolphin Conservation So­ ciety 19a James Street West Bath Avon BA1 2BT Great Britain

35

Tilaa tietoa eläinsuojelusta ’’Tämän kirjan olen kirjoittanut luonnon ja eläinten puolesta” Linda McCartney, Peter Cox: Linda kokkaa ja kokeilee. Suomentanut Tero Kuosmanen. Kirjatoimi 1994.

176 s.

Linda ja ex-Beatles Paul McCartney ovat jo vuosikausia teoillaan ja lausun­ noillaan toimineet eläinten oikeuksien puolesta. Vegetaristeja he ovat olleet jo 20 vuotta. Lindan mukaan lihasta luo­ puminen tuli luontevana jatkona pian eläin-ja luonnonsuojeluun heräämisen jälkeen. Kasvisruokaan siirtyminen toi mukanaan kokeilemisen ja uusien ma­ kujen löytämisen ilon. Nyt Linda McCartneyn suosituimmat reseptit on koottu suomeksikin ilmestyneeseen kirjaan ’ ’Linda kokkaa ja kokeilee” / kustantaja Kirjatoimi.

Kirja on Lindan sanoin tarkoitettu erityisesti niille, jotka ovat harkinneet kasvissyöntiin siirtymistä, mutta vielä epäröivät, koska eivät oikein tiedä, mistä alkaa tai arvelevat muun perheen nousevan kapinaan. Reseptit ovat suurelti osin kikkailematonta perusruokaa aina alkupaloista jälkiruokiin asti. Var­ sinaisten ruokaohjeiden lisäksi kirjassa käsitellään selkeästi perusasioita ruo­ ka-aineista (myös siitä miksi lihaa ei tarvita!), ruoanlaittomenetelmistä ja välineistä. Kirjan alussa kerrotaan ylei­

Rasti ruutuun haluamasi materiaalin/materiaalien kohdalle.

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET

ESITTEET JA JULISTEET

Diasarjat

Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perim­ me postikulut.

□ □ □ □ □

Erityisesitteet

simpien kasvisten ja mausteiden omi­ naisuuksista, ja käyttötavoista ja oman osansa saa myös yrttien kasvatus. Re­ septejä kirjassa on yli 300.

Yksi valitettava heikkous kirjassa on: eräässä mielessä se on Suomen oloissa aikaansa edellä! Useat reseptit on laadittu perustuen siihen, että kau­ poista on saatavilla erilaisia soijaproteiinivalmisteita lihaa korvaamaan.

Näin Englannissa, mutta ikävä kyllä ei meillä - ainakaan vielä! Toki Suomes­ takin saa luontaistuotekaupoista ostaa korvaavia tuotteita, joten reseptien ko­ keilu onnistuu meilläkin.

Olen valinnut pari reseptiä ruuista, jotka sopivat sydäntalven aterioiksi.

Siitä vaan ’ ’ kokkaamaan ja kokeile­ maan” ! Kuten Linda itse sanoo: ’ ’Älä pelkää tehdä muutoksia oman makusi mukaan. Tärkeintä on, että ruoanlaitto tuntuu hauskalta!”

LINSSIKEITTO (4-6 henkilölle) 1 keskikokoinen sipuli silputtuna 2 rkl kasvisöljyä 1 murskattu valkosipulin kynsi 200 g porkkanaa pilkottuna 2 lehtisellerin vartta pilkottuna 1.5 dl linssejä 1 laakerinlehti 1 rkl tuoretta persiljaa silputtuna suolaa ja vastajauhettua mustapip­ puria 8.5 dl kasvislientä tai vettä Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota siinä sipuli ja valkosipuli. Lisää vihannekset ja paista kevyesti kym­ menisen minuuttia koko ajan se­ koittaen. Pese linssit kahdesti kyl­ mässä vedessä, valuta ja kaada ka­ sariin. Lisää mausteet ja sekoita hy­ vin. Lisää neste ja keitä hiljalleen kannen alla, kunnes linssit ovat erit­ täin pehmeitä (n. puolitoista tuntia).

Lisää tarvittaessa nestettä.

Tarja Balding Lindan kirjan saa kirjakaupasta tai suo­ raan kustantajalta: Kirjatoimi, puh.

931-600 000.

KASVISSTROGANOV 50 g margariinia 1 suuri sipuli silputtuna 350 g herkkusieniä viipaleina 1 tl paprikajauhetta 2,5 rkl vehnäjauhoja 6 vegeburgeria (kasvispihviä) kuu­ tioina 2 dl valkoviiniä (alkoholiton käy hyvin) hieman kasvislientä tai vettä 1 dl ranskankermaa 1/2 tl mietoa sinappia

5 2s CQ

□ □ □ □

Animalian yleisesite (annettavaksi jäseneksi haluavalle) Kosmetiikkalista Joukkoesitteitä jakeluun: _ _ _ _ _ kpl Animalian tuotteiden hinnasto

Yleisdiasarja eläinsuojelusta/24 kuvaa Eläinkokeet, 25 kuvaa Maatalouden eläimet, 19 kuvaa Turkiseläimet, 15 kuvaa Yleisdiasarja nuorimmille (mm. ala-asteille), 18 kuvaa

Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia.

V alokuvanäv ttely t Julisteet □ Kana ei ole kone -juliste □ Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -juliste

Juliana von Wendtin Säätiö en edistämiseksi ilman eläinkokeita leisesite □ Kudosluovutuskortti □ Opiskelijaesite (tarkoitettu lääketieteen, biologian yms. alojen opiskelijoille)

TIETOVIHOT JA -PAKETIT Tietovihot ja monisteet (perimme 10,-/kpl painatus/monistuskustannusten peittämiseksi sekä postikulut) □ Eläimet kosmetiikkateollisuudessa O Eläinsuojelun nykytilanne Suomessa □ Eläimet ja geenitekniikka □ Mitä EU merkitsee eläinsuojelulle? □ Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille □ Emakoiden kasvatus □ Häkkikanalat ja niiden vaihtoehdot □ Nupoutus ja kastrointi

Tietopaketit esitelmiä varten (perimme 10,-/kpl, sis. postitus­ kulut) läimet maataloudessa läinkokeet □ Turkistarhaus/metsästys

□ 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alueilta.

Sopii kirjastoihin, kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne. □ ’ ’ Kadotettu Paratiisi” -kuvanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 kuvaaja kuvatekstit. □ Turkiskuvanäyttely, 13 kuvaa ja kuvatekstit.

Videot □ Heidän tulevaisuutensa on Sinun käsissäsi, n. 15 min, suom. tekstitys □ Ruokaa ilman kärsimystä, video kasvissyönnistä ja eläinten tehokasvatuksesta, n. 25 min, suom. tekstitys □ Nooan Arkki, video pääuskontojen suhtautumisesta eläimiin, n. 25 min, suom. äänitys (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneille!) □ Kadotettu Paratiisi, -video kansainvälisestä apinakaupasta, 20 min, engl. äänitys

AV-välineiden lainaamisen ’’pelisäännöt” : - Lainausmaksu on 20,-, lisäksi perimme postikulut. (Jos olet Animalian jäsen, lainaus on ilmainen; maksat siis vain postiku­ lut.)

- Laina-aika on n. 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita.

- Vain yksi diasarja tai video kerrallaan, ellei muusta erikseen so­ vita.

- Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja pa­ lauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

- HUOM! Tee varauksesi hyvissä ajoin, viimeistään pari viikkoa ennen toivottua laina-aikaa. Silti emme valitettavasti voi taata sitä että toivomasi materiaali on vapaana. Lainaukset toimite­ taan varausjärjestyksessä.

Merkitse tähän päivämäärä, johon mennessä materiaalia tarvitaan:

Tilaaja/lainaaja:

Sulata rasva pannussa ja paista si­ puli ja sienet paparikajauheen kans­ sa noin 10 min. Lisää jauhot ja vegeburgerkuutiot, sekoita hyvin ja rus­ kista noin 2 min. Lisää viini, keitä hiljalleen 10-15 min sekoittaen usein. Lopuksi lisää hieman kasvislientä, jos ruoka näyttää liian kui­ valta. Lopuksi lisätään ranskankerma ja sinappi. Kuumenna, mutta älä enää keitä tai hauduta. Tarjoile heti.

Osoite: ________

Puhelin (AV-välineitä lainattaessa): _____________________ Tilauksen/varauksen voit tehdä myös puhelimitse, 90-148 4866 arkisin klo 9-17, tai telefaxina 90-148 4622.

Mitä, voiko kasviksillakin elää? a: 36

A N IM A LIA 1/1995

A N IM A LIA 1/1995

37

Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua!

VAATTEET Turkiskampanjan college-puserot ja T-paidat Victor-ketunpoika upeana väripainatuksena valkoisissa collegeissa ja nyt eläintenystävien vaatimuksesta uudelleen harmais­ sa T-paidoissa. College-koot S, M ja X L ja T-paitakoot S -X L .

College 150, T ilaa n kpl koko T-paita 75, T ila a n kpl koko

Pet Respect -kampanjan T-paidat 120,Ole mukana tukemassa W SPA:n tärkeää työtä eläinten auttami­ seksi sellaisissa maissa joissa ei ole toimivia eläinsuojelujärjestöjä (ks. s. 24). Tyylikäs paita kevääseen: valkoinen, painatus musta/punainen. Koko L (reilu mitoitus).

T ila a n kpl

KIRJAT UUTTA! UUTTA! UUTTA!

’ ’ Victor” -ketunpoika on nyt saatavilla myös nelivärisenä rintanappina.

U U TT A ! U U T T A ! U U TT A !

- Kimmo Taskisen tyylikkäät piirroskortit sarjana (aiheet ilves, kettu, rotta ja supi). Tilaan.......kpl koko sarjaa, 12,-/kpl, tai yksittäiskorttia....... kpl, 4,-/kpl, kuva-aihetta.........................

Rintam erkit, 8,-/kpl - ” Fur is dead” (punamusta). T ilaa n kpl - ” EI eläinkokeille” (rotta) T ila a n kpl - ’ ’ Animal Liberation, Human Liberation” (tassuja nyrkki) Ti­ laan kpl U U TT A ! U U T T A ! U U TT A !

- Nelivärinen VICTOR-ketunpoikamerkki, 10,-/kpl. T ilaan ....... kpl

Uuteen postikorttisarjaan on valikoitu Kimmo Taskisen suosittuja eläinpiirroksia.

T a rrat - Eläinkokeeton kosmetiikka -tarra-arkki (16 kpl), 10,-. Tilaan arkkia - Logohiiri-tarra-arkki (15 pyöreää tarraa) 10,-. T ilaa n ark­ kia - EI M AINOKSILLE, KIITOS -ovitarra 5 ,- (kuvassa logohiiremme). T ilaa n kpl - Kaikki kolme yllä mainittua yhteishintaan 20,-. Tilaan ....... sarjaa

YMMÄRRÄ LEMMIKKIÄSI

Ymmärrä lemmikkiäsi/Helena Tengvall, 112,Vihdoinkin opas, jossa käytännön neuvojen lisäksi kerrotaan, kuinka opit ymmärtämään lemmikkisi mielenliikkeitä ja tarpei­ ta. Kirja jokaiselle jo lemmikin kanssa elävälle ja varsinkin eläi­ men hankintaa harkitsevalle.

T ilaa n kpl

Eläinlääkäri puussa/Mikael Ilves, 135,Ilveksen hauskat, ironiset ja välillä surullisetkin tarinat itseval­ taisista lemmikeistä ja niiden omistajista (vai kumpi se omistaja oikein onkaan!?).

T ila a n kpl Koirien salattu elämä/Elizabeth Thomas, 114,— Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, satoihin tu­ hansiin havaintotunteihin perustuva kronikka 12 koiran elämäs­ tä.

T ila a n kpl

Eläinten puolesta/Helena Tengvall, 84,- (ennen 87,-) Kirja, joka kertoo, kuinka voit jokapäiväisessä elämässä vaikut­ taa eläinten asemaan! Todellinen eläinten ystävien käsikirja.

T ila a n kpl

Oikeutta eläimille/Peter Singer 120,- (Huom! Ovh. 140,-) Eläinten oikeuksien liikkeen perusteos, jossa myös runsaasti tie­ toa Suomesta.

T ilaa n kpl

M UUT TUOTTEEM M E Tunnistelaatat lem mikeille 50,Metalliset tunnistelaatat lemmikkisi kaulapantaan. Laatan toi­ sella puolella heijastin. HUOM! kaiverrus sisältyy hintaan (kai­ verruksen tilausohjeet tulevat laatan mukana). Kun ei koskaan tiedä, milloin jokin houkutus johdattaa lemmikkisi karkuteille...

T ila a n kpl, halkaisija 2,5 cm Uusiopaperiset kirjekuoret ja -paperit Saatavilla kuoria yhtä ja papereita kahta eri kuvasarjaa. (Sarja 1: kani, karhu, kettu, kissa ja koira. Saija 2: hiiri, kissa ikkunalla, mäyräkoira ja tilhi). Kirjekuoria nipussa 20 kpl (sarja 2) ja pape­ reita lehtiössä 40 (sarja 1) ja 20 (sarja 2). Tilaan: Kuori niput (sarja 2 ), 2 0 ,kpl Lehtiöt (sarja 1), 2 0 ,kpl (sarja 2 ), 12, kpl Eläinsuojelusingle, 10,” Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen” T ila a n

KORTTEJA, M ERKKEJÄ, TARROJA...

Kortit 4,-/kp l - ’ ’ Ensiaskeleet” , mustavalk. tekstitön kortti pienen varsan ensi hetkistä turvallisesti äidin kyljessä. T ila a n kpl - ’ ’ Kissanpentu” , kortissa leiskuvat upeat värit, tekstitön. Tilaan kpl - Neljän nelivärikortin lajitelma (aiheet leijona, naali, turkiskettu, valas). Nipun hinta 10,-. T ilaa n nippua t a i kpl ai­ hetta ..........................

- ’ ’ Pääsiäiskortti” , pääsiäistervehdys Animalian kortilla viestit­ tää myös eläinsuojelun puolesta. Nelivärikuvassa kissanpentu pääsiäisaterialla napostelemassa vapaiden kanojen munia! T i­ laan kpl 38

Näihin ja muutamiin satoihin muihin kysymyksiin löydät vastauksen uudesta tietokirjasta Y m m ärrä lemmikkiäsi.

Lämmöllä ja eläinten kunnioituksella kirjoitettu, lähes 400sivuinen tietopaketti, joka sisältää paljon suomeksi aikai­ semmin julkaisematonta tietoa lemmikkieläinten psykolo­ giasta ja mielenliikkeistä.

K'timêTâik-'iten'MV kpl

V r

NÄIN T E E T T IL A U K S E S I: Postitse: Animalia ry, Porvoonk. 53, 00520 Hki Puhelimitse: 90-148 4866 (arkisin 9-17) Telefax: 90-148 4622

Eläinten ETYK/Useita kirjoittajia, 40,- (ennen 50,-) Asiaa ja pohdintaa eläinten asemasta ihmisten maailmassa.

T ila a n kpl

Miten rakennan parhaat ’ ’ lelut” rotalle, gerbiilille tai hams­ terille? Miksi joistakin kissapennuista kasvaa rohkeita kis­ soja ja toisista arkoja? Mitä virikkeitä undulaatti kaipaa?

Mikä neuvoksi, kun eläin karkaa ja katoaa?

Y li 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (12,-). Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 4 ,- käsittelykulu.

Tuotteita saatavilla myös Animalian toimistosta Helsingissä sekä rajoitetusti Oulun ja Turun toimistoista (ks. alueosastolista s. 27).

K IIT O S T IL A U K S E S T A S I!!

Tilaajan nimi ..................................................................................

Lähiosoite .......................................................................................

Seuraavassa Animaliassa:

Tunnetko hillerin?

Pienin suomalaisilla turkistarhoilla pidettävä eläin on kirjavaturkkinen hilleri.

Luonnossa hilleri on pystyvä ja vikkelä saalistaja, jonka oppimiskyvystä tutkijat ovat saaneet uutta ja yllättävää tietoa.

Eläinsuojelullinen kosmetiikka Onko eläinkokeetonta kosmetiikkaa olemassa, vai onko kyseessä vaan myyntikikka? Jos sitä on, niin mistä sitä saa ja mitkä ovat valikoimat?

Uusi kuluttajapalsta alkaa Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää eläinystävällisestä kuluttamisesta, mutta et ole koskaan tullut kysyneeksi... Animalia vastaa kuluttajien kysymyksiin. Mikä si­ nua askarruttaa? Lähetä kirje tai kortti Animalian toimitukseen.

Mitkähän näistä nyt ovat eläinkokein testattuja...

Postinumero ja p a ik k a ..................................................................

A N IM A LIA 1/1995

A N IM A LIA 1/1995

39

Alle satanen sinulta vuodessa on

ratkaiseva tuki eläinsuojelulle Tuskalliset eläinkokeet, k an at ja turkiseläim et äärim m äisen ahtaissa häkeissään, ju lm a t eläinkul­ jetukset Euroopassa... epäkohtia eläinten kohtelus­ sa on paljon. K auhistelu ei kuitenkaan au ta - m u t­ ta jäsenyys A nim aliassa au ttaa. Jäsenyys Animaliassa on ratkaiseva teko eläinten puolesta: se on tae toim intam m e jatkum iselle.

Jokainen voi tietysti toim ia eläinten puolesta yksin­ kin, m u tta tosiasia on, että suuria eläinten e tu jä r­ jestöjä kuullaan parhaiten. T ästä on esim erkkejä Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa, missä eläinsuojelujärjestöjen jä se n m ä ärät ovat A nim aliaan v e rra ttu n a m oninkertaiset. Ihm iset ovat m ieltä­ neet, että joukossa on voimaa.

A nim alia on m aam m e suurin eläinsuojelujärjestö, jo k a toimii m onella eläinsuojelun alueella. Se, m i­ ten tehokkaasti ja nopeasti m uutoksia saadaan ai­ kaan riippuu siis myös sinusta. M itä suurem pi on joukkom m e, sitä parem m in kuuluu äänem m e päättäjille.

Tervetuloa hyvään seuraan!

"Eläim et ovat suuria sijaiskär­ sijöitä maailmassa. Mikään ei ole luonnollisempaa kuin aut­ taa niitä ja ottaa osaa Animali­ an työhön. ’ ’ - Eläinlääkäri M i­ kael Ilves

Näin liityt: A n im a lia n tu k ijä s e n m a k s u o n 8 0 m a rk k a a v u o d e s sa , j a s iih e n k u u lu u n e ljä k e rta a v u o d e s s a ilm e s ty v ä e lä in s u o je lu n e rik o is le h ti, A n im a lia .

V o it m y ö s liitty ä a k tiiv ijä s e n e k s i, jo llo in s in u lle lä h e te tä ä n le h d e n li­ sä k si tie d o tte ita j a to im in ta o h je ita . A k tiiv ijä s e n e n m a k s u o n 12Q M k K o rk e a m m a n jä s e n m a k s u n ta rk o itu s o n k a tta a m a te ria a lin teettär ^ ^ .1 j a p o stitu s . M o le m p iin jä s e n m a k s u ih in sis ä lty v ä t tä y d e t jä s e n o ik e u d e t.

HUOM! K u n m a k s a t jä s e n m a k s u n p a n k k is iirro lla /a u to m a a tilla , m u is ta a in a m e r­ k itä /n ä p p ä illä n im e si j a o so itte e s i lo m a k k e e n /k o n e e n v ie s tio s a a n . M u u ­ te n tie to si e iv ä t v ä lity m e ille . M e rk its e m y ö s v ie s tio s a a n " t u k i " tai " a k ­ tiiv i” , e ttä tie d ä m m e , m ik ä m a k s u o n k y se e ss ä .

Jä s e n m a k s u n voi m a k s a a tilille

800018-2105644

M ik ä li h a lu a t lisä tie to ja A n im a lia n to im in n a s ta ta i jä s e n e k s iliitty m is e s tä , o ta y h te y ttä to im isto o m m e .

"E n usko, että ihmisen järjet­ tömyydellä ja moraalittomuu..¿d della on rajoja. Siksi haluan kuulua Animaliaan, liittoon, joka pyrkii palauttamaan eläi­ mille niiden oikeuden elää elä­ misen arvoista elämää.” Näyttelijä Outi Mäenpää

Eläinsuojeluliitto Animalia ry Porvoonkatu 53, 00520Helsinki puh: 90-148 48 66, fax: 90-148 46 22 P .S . T ä m ä ilm o itu s ju lk a is tiin A n im a lia -le h d e n 1/95 ta k a k a n n e s sa . Jo s v ie lä e p ä rö it jä s e n y y ttä s i, n iin p y y d ä k o k o leh ti la in a k s i h e n k ilö ltä , jo lta sa it tä m ä n siv u n . H u o m a a t, e ttä e lä in s u o je lu n tu k ijo ita ta rv ita a n l i s ä ä j ä e ttä y h d e s s ä to d e lla v o im m e m u u tta a m a a ilm a a .