Animalia 2/1995

A

t

m

n

n

m

f

o

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

•

Eläinsuojelijoiden rintama: eläinkuljetukset paremmiksi

•

Ruoan ettinen laatu - mitä se on?

•

Kosmetiikkaa ilman eläinkokeita

•

Tunnetko hillerin?

Lunastetaan puheet eettisestä laadusta: säädetään hyvä eläinsuojelulaki

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia L iito n ta rk o itu k s e n a o n e d is tä ä e lä in te n o i­ k e u k s ia . L iitto v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta tai k ä y ttö ä , jo k a a i­ h e u tta a e lä im ille k ip u a tai tu s k a a tai e s tä ä o le n n a is e s ti n iid e n lu o n n o llis ta k ä y ttä y ty ­ m istä . E n sis ija is e s ti liitto p y rk ii lo p e tta ­ m a a n tu rh a t j a tu s k a llis e t e lä in k o k e e t. L i­ sä k si se e d is tä ä k a ik k e a e lä in s u o je lu a .

L iitto to te u tta a ta rk o itu s ta a n m m . a s e n ­ n e k a s v a tu k s e n j a tie d o tta m is e n a v u lla se k ä p y rk ii v a ik u tta m a a n la in s ä ä d ä n n ö n u u d is ­ ta m ise e n . L is ä k s i liitto tu k e e e lä in k o k e e tto m ie n tu tk im u s m e n e te lm ie n j a e lä in s u o je lu llise s ti p a rh a id e n ra tk a is u je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ä .

Johtokunta/Styrelsen V e li-R is to C a ja n d e r, b io lo g i M a rja H a u ta k a n g a s , to im itta ja P ä iv i K o rh o n e n , m a a n v ilj.te k n .

A n n a L in d q v is t, b io l.y o P e k k a L iu k k o n e n , a rte n o m i H a n n e le L u u k k a in e n , ta lo u s tu tk ija S a n n i M a n n in e n , b io lo g i B rita S u o k a s , a g ro lo g i M in n a V a ro n e n , d ip l.in s.

L e e n a V ilk k a , fil.lis.

Puheenjohtaja/Ordförande L e e n a V ilk k a , M a rtin k a tu 9-11 B 2 7 , 0 5 8 0 0 H y v in k ä ä

Toimisto/Kansli P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i A v o in n a ark . k lo 9 - 1 7 , la s o p im u k s e n m ukaan A s ia k a s p a lv e lu : p u h . 9 0 -1 4 8 4 8 6 6 (H u o m : tila u k s e t, jä s e n a s ia t, e lä in rä ä k k ä y s ilm o itu k s e t y m . v a in tä h ä n n u m e ­ ro o n .)

T o im in n a n jo h ta ja P ä iv i R o s q v is t, p u h .

9 0 -1 4 8 5511 T ie d o tu s s ih te e ri K a a r in a K iv iv u o ri, p u h .

9 0 -1 4 8 2 6 4 6 T e le fa x : 9 0 -1 4 8 4 6 2 2

Jäsenmaksu/Medlemsavgift 8 0 m k /v u o s i A k tiiv ijä s e n m a k s u 120 m k /v u o si A in a is jä s e n m a k s u 1200 m k S Y P 2 2 9 818-189

Lahjoitukset/Donationer S Y P 2 0 0 138-1934

T estamentit/Testamenter o v a t o lle e t m e rk ittä v ä tu k i E lä in s u o je lu liitto A n im a lia n ty ö lle . T ie d u s te lu t to i­ m in n a n jo h ta ja lta p u h . 9 0 -1 4 8 5511.

E L Ä IN SU O JE L U N ER IK O ISLEH TI SPE C IA L M A G A SIN FÖR D JU R SK Y D D

2/95 Tässä numerossa Vastaava toimittaja: K a a rin a K iv iv u o ri Ulkoasu: H e le n a T e n g v a ll Valokuvien copyright: A n im a lia , e lle i to i­ sin m a in ita

Painopaikka: F o rssa n K irjap ain o O y 1995 Ilmestysmisaikataulu 1 h e lm ik u u 2 to u k o k u u

3 sy y s k u u 4 m a rra s k u u

Irtonumeromyynti:

Kosmetiikkaa ilman eläinkokeita 4 Eläinkokeista — puolesta ja vastaan.......................8 Opiskelijat vastustavat pakollisia eläinkokeita ................. 10

Turkiseläimet

llmoitushinnat 2/1 siv u 7 0 0 0 m k 1/1 siv u 4 0 0 0 m k 1/2 siv u 2 0 0 0 m k

Pääkirjoitus ..........................................3 Eläinkokeet

1/4 siv u 1000 m k 1/8 siv u 5 0 0 m k ta k a k a n s i 7 0 0 0 m k A k a te e m in e n K irja ­

kauppa.

S e u ra a v a n le h d e n a in e is to p ä iv ä 2.8 .1 9 9 5 .

A in e is to lä h e te tä ä n o s. A n im a lia /K a a rin a K iv iv u o ri, P o rv o o n k . 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i.

K irjo itta ja t v a s ta a v a t itse a rtik k e lie n s a sisä llö stä .

Turkisuutisia................................... 11 Elämää vapaudessa, osa 8: Hilleri .................................. 12

Maatalous Eettinen laatu suomalaisen lihan m yyntivaltiksi?.....................14 Uutiset vasikanlihasta säikäyttivät suom alaisia............... 16 Porsaat nauttivat purupohjasikalassa ........................17 Kukko - erilainen lemmikki ....... 18

Eläimet politiikassa Pitävätkö eläinsuojelulupaukset vaalien jälkeen? ...........19

Ulkomailta

Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita S ä ä tiö n ta rk o itu k s e n a o n tu k e a tie te e llis tä tu tk im u s ta , jo s s a k e h ite tä ä n ta i so v e lle ta a n e lä in k o k e ille v a ih to e h to is ia tu tk im u s m e n e ­ te lm iä , j a jo lla p y ritä ä n ih m is te n j a e lä in te n te rv e y d e n j a h y v in v o in n in e d is tä m is e e n .

S ä ä tiö to te u tta a ta rk o itu s ta a n tu k e m a lla ta ­ lo u d e llis e s ti e lä in k o k e id e n v a ih to e h to ja ja e lä in te n h y v in v o in tia e d is tä v ä ä tie te llis tä tu tk im u s ta j a tie d o tu sta .

Osoite: P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i.

Puh.

9 0 -1 4 6

4865,

fax

90 -

148 4 6 2 2 .

Lahjoitukset: S Y P 2 0 0 1 1 8 -4 2 6 2 7

Euro-uutisia ...................................20 EU:n teuraskuljetukset kuriin! .. 22 Voitto eläinsuojelulle: EU eläinten patentointia vastaan ...... 24 Huomen-lehmän omistajayhtiö eläinsuojelukritiikin kohteena ... 25 Uudet jäsenmaat toivat uusia tuulia eläinsuojeluun......... 26

Hallitus käsitteli eläinsuojelulain uu­ distusta kokouksessaan 24.5. Lakiin ei otettu ympäristöministeri Pekka Haa­ viston esitystä siitä, että eläinten tulee saada käyttäytyä lajityypillisellä taval­ la. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, et­ tä esim. kanojen häkkikasvatusta ei ha­ luta kieltää.

Kaiken lisäksi hallitus muutti lakiesi­ tystä niin, että uskonnollinen tainnuttamattoman eläimen teurastus sallitaan!

Eläinsuojelijat valmistautuvat nyt tiukkaan kädenvääntöön, jotta saisimme hallituksen takapajuisuudesta huolimatta edistyksellisen eläinsuojelulain, jota kehtaa katsoa vielä kymmenenkin vuo­ den kuluttua. Lakejahan ei muuteta joka päivä.

Monien päättäjien kanta eläinten häk^ikasvatukseen tuntuu viime aikoina ^Muuttuneen: yhä useampi uskaltaa sanoa ääneen että pieni häkki ei ole oikea paik­ ka elävälle olennolle. Toivottavasti tämä uskalletaan sanoa tarpeeksi lujasti myös eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Uudet eurooppalaiset tuulet ovat sel­ västi puhaltaneet suomalaisessa eläinsuojelupolitiikassa ja vieneet mennes­ sään osan päättäjien vanhoista asenteista.

On valitettavaa, että hallitus on niin van­ hakantainen, ettei ymmärrä edistykselli­ sen eläinsuojelulain merkitystä eläinten hyvinvoinnille ja Suomen maineelle.

Suomalaisten eläinsuojelijoiden ja päättäjien yhteinen ensiesiintyminen Brysselissä oh hyvin sopusointuinen:

K irja t............................................... 27 Lukijoilta ..........................................2 Toim intaa....................................... 29 Animalia toim ii..............................32 Kuluttajapalsta.............................. 33 Alueosastot .................................... 34 Nuorten Animalia .........................36 Myyntituoteluettelo ......................39

Regeringen behandlade den fömyade djurskyddslagen 24.5. Miljöminister Pekka Haavistos förslag om att djur skall ha möjlighet tili ett artenligt be­ teende togs inte i beakt. I praktiken betyder detta att man t.ex. inte vill förbjuda buruppfödning av höns.

Dessutom ändrade regeringen lagförslaget sä att religiös slakt av icke bedövade djur skall vara lagligt!

Djurskyddama bereder sig för en härd kamp för att fä en progressiv djurskyddslag som är användbar även om tio är. Lagama ändras ju inte varje dag.

Under den senaste tiden har mänga beslutsfattamas äsikter om buruppföd­ ning av djur förändrats. A llt fler vägar säga högt att en liten bur inte är den rätta platsen för ett djur. Hoppeligen vä­ gar de säga det tillräckligt högt även dä

ROTTA

7von tcoe

-

JATKAA. MB ttOtceiLCVAT BlJllNUABOPATOPJOSSA

flo rr/I M

K6VAÄM

kuljetusasioissa löytyi yhteinen sävel, ovathan asiat Suomessa tältä osin parem­ massa kunnossa. Mutta entäpä merkittä­ vä vientialamme turkistarhaus? Löytyy­ kö yksimielisyyttä tässä asiassa eurotantereilla?

EU:ssa on toisella puolen erittäin vah­ va eläinsuojelulobby - toisaalla tuotta­ jiin kohdistuvat paineet tehokkuudesta ja eläintenpitoyksiköiden koon suurenta­ misesta. Luomuviljelyä väläytellään Suomen mahdollisuudeksi kilpailla laa­ dulla, kun hintakilvassa kuitenkin jää­

dään jalkoihin, kuten jo muna-alalla on karvaasti koettu.

Myös ’ ’eettinen laatu” tuntuu olevan päivän tunnussana maatalousalan pu­ heissa. Eettiseen ja luonnonmukaiseen tuotantoon eivät kuitenkaan riitä vain pu­ heet - tarvitaan konreettisia toimenpitei­ tä ja säädöksiä sanojen vakuudeksi. Nyt olisi mahdollisuus todistaa puheet Suo­ mesta eläinsuojelun mallimaana säätä­ mällä malliksi kelpaava eläinsuojelulaki.

Kaarina Kivivuori Ks. sivu 29.

Lät oss infria talet om etisk kvalitet: stadga en god djurskyddslag

Vakio-osastot

Kannen Kuvat: Mauri Leivoja Veli-Risto Cajander

P S P 8 0 0 0 2 7 -4 2 4 8 8 1 3

Yksi osa maidontuotannon eettistä laatua on, että lypsylehmän ja sen vasikan välinen kontakti sallitaan vähintäänkin vasikan ensimmäisinä elinpäivinä. Toistaiseksi näin tehdään vasta harvoilla tiloilla.

UUTTA

M U O T tH U U U P U M A A !

V

___________________

lagen behadlas snart i riksdagen.

Nya europeiska vindar bläser in i den finska djurskyddspolitiken och har bläst bort en del av de gamla tankesätten bland politikema. Det är synd rege­ ringen är sä gammalmodig att den inte förstär en progressiv djurskyddlags betydelse för djurens välmäende och för Finlands rykte.

Det första gemensamma framträdandet mellan de finska djurskyddama och politikema i Bryssel var mycket harmoniskt: det hittades en gemensam ton gällande djurtransportema. V i har ju det bra ställt med transporteina i Fin­ land. Men hur är det med pälsproduktionen som är en viktig exportbransch för Finland? Kan man även där hitta en gemensam ton?

Inom EU finns det ä ena sidan en väldig stark djurskyddslobby och ä an-

dra sidan en härd press mot producen­ ter för att effektivera Produktionen och förstora djurstall. Naturligt odlade produkter har nämnts som Finlands möj­ lighet att delta i tävlingen när det gäller kvaliteten - när det gäller pristävling kommer vi längt efter de andra. Nägot som äggbranchen har redan fätt bittert uppleva.

Producentema talar nyförtiden även mycket om de finska produktemas ’ ’etisk kvalitet’ ’ . Men för etisk och naturenlig Produktion räcker inte enbart prat, det behövs konkreta handlingar och föreskrifter. Nu skulle det finnas en chans för beslutsfattama att bekräfta pratet om Finland som djurskyddets modelland, genom att stadga en djurskyddslag som kan fungera som modell för andra!

Översättning: Eva Monthen Se sidan 29.

__________________ J

Kosmetiikkaa ilman eläinkokeita Kuluttaja listojen ja mainosten viidakossa T estataanko Suomessa kosm e­ tiikka eläinkokein? Miksi Anim alian kosm etiikkalistalta on pudonnut pois sarjoja, jo tk a olivat siellä aiem m in? M itä lainsäädäntö sanoo kosm etiik­ kateollisuuden eläinkokeista?

O nko edes olemassa ei-eläintestattu a kosm etiikkaa, jos k e rra n ainesosat on testattu joskus?

Nämä ovat kaikki kysym yk­ siä, jo ita tulee A nim aliaan k ir­ jeitse ja puhelim itse jo k a päi­ vä. J a paljon. Em m e voi vasta­ ta niihin kaikkiin erikseen, m u tta tästä ju tu s ta löydät vas­ taukset.

T a v a llise n ihmisen sydäntä lähinnä ymmärrettävästi on oma ostovalinta eli se, että tuotteen testaus ei ole aiheutta­ nut kärsimystä eläimille. Aloitamme kuitenkin tämän jutun toisesta aihees­ ta: päätavoitteestam m e eli eläintestien kieltäm isestä. Ei-eläintestattuja tuotteita koskevat listat ovat vain väli­ tavoite, jonka avulla voimme p a in o sta Ä k yrityksiä luopumaan eläintesteistä j ^ ^ lainsäätäjiä kieltämään kosmetiikan ja sen ainesosien testaamisen eläimillä.

EU :n m inisterineuvosto kumosi kansan tahdon

í/'J .'l! , " 1 ",

1990-luvun alussa EU:n parlamentti äänesti ylivoimaisella enemmistöllä sen puolesta, että kosmetiikkateolli­ suuden eläinkokeet kielletään yksise­ litteisesti vuodesta 1998. Päätöstä oli edeltänyt eurooppalaisten eläinsuoje­ luyhdistysten (mukaan lukien Animalia) massiivinen kampanja.

Tästä huolimatta EU:n ministerineu­ vosto vesitti komission ja parlamentin

Sinustako ANIMAL(IA) POWER T-paidan onnellinen omistaja?

H alu aisitk o saada itsellesi oheisella kuvalla varustetun T-paidan? Kuten edellisestä lehdestä olet voinut lukea, Animaliassa on meneillään jäsenhankintakampanja. Osallistu nyt kampan­ jaan omalla panoksellasi! Hankkimalla Animalialle viisi uutta jäsentä, saat palkinnoksi T-paidan. Paidat eivät ole myynnissä, joten sellaisen voi saada ai­ noastaan osallistumalla jäsenhankintakampanjaan.

Voit ’ ’kerätä” uusia jäseniä vaikka koko vuoden. Kun viisi uutta ihmistä on maksanut jäsenmaksun ja näin liit­ tynyt eläinsuojelijoiden kasvavaan joukkoon, kirjoita heidän nimensä pa­ perille ja postita se Animalian toimis­ toon Tarja Baldingille (Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki). Muista mainita

4

¿ its

postitamme paidan sinulle. T U L E M U K A A N L IS Ä Ä M Ä Ä N A N IM A ­ L IA N V O IM A A !!!

Animalialla oma video!

ANIMAD POWER myös oma nimesi ja osoitteesi. Kun olemme tarkistaneet, että kyseiset ih­ miset ovat maksaneet jäsenmaksun,

Nyt on mahdollista viedä entistä tehok­ kaammin eläinsuojelua eteenpäin: Animalia on teettänyt videofilmin eläinsuojelusta.

Lainaa ja näytä - Suomi on täynnä ihmisiä, jotka eivät vielä tiedä eläin­ suojelusta mitään.

Tiedustelut toimistosta, Viola Mä­ enpää, puh: 90-148 48 66.

A N IM A LIA 2/1995

_ Mitkähän näistä nyt ovat eläinkokeissa testattuja?

esityksen. Direktiivin mukaan 1.1.1998 jälkeen EUssa ei saa tuottaa tai myydä kosmetiikan ainesosia tai niiden yhdis­ teitä, jotka on testattu eläinkokein ao. päivämäärän jälkeen, m utta vain jos kosm etiikkateollisuuden eläinko­ keille on kehitetty vaihtoehtomeneelmät. jo tk a Ö E C D hyväksyy.

ECD:een kuuluu EU-maiden lisäksi myös Japani ja USA. OECD:ssa testimenetelmien hyväksyminen kestää vuosia.

Direktiivissä on myös monia muita porsaanreikiä, joiden takia on erittäin epätodennäköistä, että kosmetiikan testaus eläimillä kielletään EU:ssa 1.1.1998.

Vaikka ministerineuvoston vesitetty päätös oli pettymys eläinsuojelijoille, ei ole syytä ajatella, että eläinsuojelujärjestöt hävisivät taistelun: Alunperin komission tarkoituksena oli tehdä kosm etiikkateollisuuden eläintestit pakollisiksi, ja täm ä saatiin estettyä.

Lisäksi kielto on nyt olemassa EU:n lainsäädännössä: puutteellisenakin se on ilmaisu EU:n halusta kieltää kosme­ tiikkateollisuuden eläinkokeet. Kiellon voimaansaattaminen ja noudattaminen on joka tapauksessa helpompi tehtävä kuin sen aikaansaaminen.

A N IM A LIA 2/1995

A nim alia vaatii kosm etiikkateollisuuden eläintestien kieltäm istä Suomessa Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä sano mitään kosmetiikkateollisuuden eläinkokeista. Käytännössä tämä tar­ koittaa sitä, että niitä saa tehdä eläinkokeihin liittyvän lainsäädännön ja lupa­ menettelyn puitteissa.

Yleisen käsityksen mukaan suoma­ laiset kosmetiikan valmistajat eivät testaa tuotteitaan tai niiden ainesosia eläinkokein. Tätä tietoa ei ole voitu vahvistaa eikä kumota.

Suuret suomalaiset kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden valmistajat eivät vastaa Animalian kosmetiikkakyselyyn. Tämä tarkoittaaa joko sitä, että ainesosia testataan eläintestein, tai että tuotteissa on ainesosia, jotka joku (ei välttämättä valmistaja) on testannut eläinkokein varsin lähiaikoina tai että valmistaja ei ole välittänyt ottaa selvää ainesosien testaustavasta. Ainesosia saatetaan myös testata muihin tarkoi­ tuksiin (esim. lääkkeisiin tai elintarvik­ keisiin) ja sitten käyttää kosmetiikkatuotteissa.

Kosmetiikkadirektiivi tulee voimaansaattaa EU:n jäsenmaissa 14.6.

Helena Tengvall

1995 mennessä. Eläintestien kieltoa koskevat kohdat liitetään koe- eläina­ setukseen (eläinsuojelulain alainen asetus, joka kuuluu maa- ja metsäta­ lousministeriön hallinnonalaan).

Jäsenmaat voivat voimaansaattaa tiukempia säädöksiä niin halutessaan.

Suomella on siis mahdollisuus kieltää kansallisella tasolla kosmetiikan tes­ taus eläinkokein yksiselitteisesti, il­ man että mukaan otetaan direktiivissä olevia porsaanreikiä.

Juuri nyt olisi oikea hetki saattaa voimaan tällainen kielto, koska • eläintestejä koskeva pykälä joudu­ taan laatimaan joka tapauksessa, muodossa tai toisessa • jos mahdollisimman moni EU-maa kieltäisi kansallisella tasolla kosme­ tiikan testauksen eläinkokein, edis­ täisi se kiellon voimaan tuloa koko EU:n alueella • kielto tukisi Suomen halua esiintyä EU:ssa korkean eläinsuojelun maa­ na.

Animalia vetosi tässä asiassa maa-ja metsätalousministeriöön kansainväli­ senä koe-eläinten päivänä 24.4. Tätä kirjoitettaessa emme vielä tiedä, miten

Raimo Tengvall

Shampoota tukkaan hyvillä mielin! Ta­ vallistakin kaupoista löytyy monia merkkejä, joiden valmistajat eivät tee ei­ vätkä teetä eläinkokeita.

ministeriö suhtautuu vetoomukseem­ me. Julkaisimme myös suurelle ylei­ sölle tarkoitettuja vetoomuskortteja, joita lähetettiin mm. aktiivijäsenillem­ me. Tämän lehden ilmestyessä ei kort­ teja kuitenkaan kannata enää tilata säädös on valmis.

K osm etiikkaa ilman eläinkokeita Monet kosmetiikkatuotteiden aines­ osat on joskus testattu eläinkokein.

Emme kuitenkaan voi mitään sille, mi­ tä menneisyydessä on tehty. Sen sijaan voimme vaikuttaa nykyhetkeen ja tule­ vaisuuteen.

Kuluttajien painostuksesta monet yritykset on saatu luopumaan valmii­ den tuotteiden testauksesta eläinko­ kein. Kosmetiikkatuotteiden aines­

osien kehittämisessä tehdään kuitenkin yhä runsaasti eläintestejä. Suurin osa kosmetiikan valmistajista käyttää ali­ hankkijoiden valmistamia ainesosia, ja usein, vaikka varsinainen kosmetiikkayritys ei enää tekisikään eläinkokeita, ainesosien valmistaja tekee niitä.

Jotta ainesosien testaus eläinkokein saadaan loppumaan, tulee kosmetiikkayritysten painostaa ainesosien toi­ mittajia luopumaan eläintesteistä. He tekevät näin vain kuluttajien painos­ tuksesta.

Tärkeää on se, että kosmetiikan val­ mistajille ja ainesosien toimittajille tar­ jotaan ’ ’porkkana” eläintesteistä luo­ pumiseen. Jos heitä rangaistaan men­ neisyyden virheistä eli siitä, että eläin­ kokeita on joskus tehty, heidän ei kan­ nata muuttaa politiikkaansa tulevai­ suudessakaan.

Jos yritykset sen sijaan huomaavat, että eläintesteistä luopuminen nyt tekee heidän tuotteistaan suosittuja kulutta­ jien keskuudessa, he toimivat kysyn­ nän lain mukaan ja lopettavat eläinkokeensa.

Tästä syystä Eläinsuojeluliitto Animalian listalla noudatetaan ns. viiden vuoden juoksevaa kriteeriä. Se tarkoit­ taa sitä, että tuotteiden valmistaja ei tee / teetä eläinkokeita, eikä niissä käytetä ainesosia, joita on eläintes­ tattu viimeisen viiden vuoden aika­ na. Sekä valmistaja että ainesosien toi­ mittaja sitoutuvat siihen, että eläintes­ tejä ei tehdä / teetetä tulevaisuudessa^ Sama kriteeri on laajassa kansainväli­ sessä käytössä. Sen avulla saadaan yhä useampia yrityksiä, niin valmistajia kuin alihankkijoitakin, luopumaan eläintesteistä. Ja sehän on tarkoituk­ semme.

Kosmetiikkalistallamme ei siis ole enää eräitä siellä aiemmin olleita kosmetiikkasarjoja, koska aiemmin kriteereihimme riitti se, että valmistaja ei itse tehnyt tai teettänyt eläinkokeita. Nyt edellytämme samaa politiikkaa myös ainesosien toimittajilta.

Noudattamme kriteeri on eurooppa­ laisittain yleisessä käytössä. Se on ha­ vaittu tehokkaaksi keinoksi esim. saa­ da kosmetiikan valmistaja vaihtamaan ainesosien toimittajaa sellaiseen, joka ei tee eläintestejä tai painostaa aines­ osien toimittaja luopumaan eläintes­ teistä. [^j

Mitä kuluttaja voi tehdä ostovalintansa suhteen?

Leikkaa talteen ja taita muistilistaksi vaikka lompakkoon:

A n n e -M a rie B ö rlin d (I) A ry a -L a y a (I) A lliso n o f D e n m a rk (I.H .M )

1. Osta vain Animalian listalla olevia tuotteita.

2. K irjoita valmistajille / maahan­ tuojille näkemyksistäsi.

Eräät valmistajat väittävät etteivät tee eläinkokeita, mikä saattaakin pitää paikkansa valmiiden tuotteiden koh­ dalla, mutta he edelleen testaavat aines­ osia eläintestein. Tai käyttävät aines­ osia, joiden toimittajat tekevät eläinko­ keita. Tukemalla Animalian listalla olevia tuotteita, tuet yrityksiä, jotka ha­ luavat täysin sanoutua irti kosmetiik­ kateollisuuden eläintesteistä.

Mainostamiseen liittyvät ongelmat ratkeavat lähitulevaisuudessa, kun EU:n direktiivin mukaisesti kosmetiikkatuotteessa olevasta, eläintesteistä kertovasta merkinnästä tai mainokses­ ta täytyy käydä ilmi, koskeeko merkin­ tä vain lopputuotetta vai myös aines­ osia.

Kirjoita, miksi et osta jotain tuotetta.

Koska suomalaiset kosmetiikan maa­ hantuojat ovat vielä hyvin tietämättö­ miä kosmetiikan testauksesta eläinko­ kein, erityisesti ainesosien testauksen suhteen, painota nimenomaan tätä asiaa.

B e a u ty W ith o u t C ru e lty (X ) B io b a s ic (I,H ) B io k o s m a (l.H .K ) B o ld & B e a u tifu l (M ) B o d y H e a lth (I) T h e B o d y S h o p (X ) B o d y lin e (H ,I) C ra b tre e & E v e ly n (I,H ) C la rin s (X ) C re ig h to n s (I,H )

3. Jos sinun tietojesi mukaan jotakin kosmetiikkasarjaa ei testata eläinko­ kein, mutta se puuttuu listaltamme, lähetä meille sarjan nimi ja maahan­ tuojan nimi.

D r E c k ste in (I,M ) D r H a u s c h k a (I,H ,M ) E lo k u u (I,H ) E n G e d i (I,H ,P ) F a c e to F a c e (M ) F le u r d e S a n té (X )

Ilman jälkimmäistä tietoa emme pysty / ehdi jäljittämään kenelle kosmetiikkakyselymme pitäisi toimittaa.

F ra n ts ila n y rttitila (I,H ) F re e m a n (H ,I) G a lle ry (M , P , I) G re e n D re a m (I,H ) J o e B la s c o (X ) L a F e m m e (M .P ,H ,K ) L a u ra P a ig e C o s m . (M ) L o u is W id m e r (X ) M a rja E n tric h (X ) M e lb ro s ia p ro p o lis * (I) M o n ta g n e J e u n e s s e (I) O rifla m e (X ) N a tu rC a re (I,H ) N a tu rN ä ra (H ) P a u l M itc h e ll L u x u ry H a irc a re (I.H .B ) P u re (H ) R e d k e n (H ) S e b a s tia n (H ) S u p e rG la n d in (I) T ig e r B a lm (I) T o m o rro w s G irl (M )

Päivi Rosqvist

T u e s d a y s G irl (M ) U rte k ra m

(I, H . S )

V e v a y (X ) V o g e l (I,S ,H )

Ht

* * * *

++

❖

*

W e le d a (I,S ,H ) Y o u r B o d y (I,H ,P ,B ,G ) * lu o p . e lä in k o k e is ta 1991 S a rjo je n la a tu x = tä y d e llin e n k o sm e tiik k a sa rja ,

I= ih o n h o ito - j a

h y g ie n ia tu o tte ita ,

H = h iu s te n h o ito tu o tte ita , M = m e ik k e jä , P = p a rfy y m e ja , S = su u h y g ie n ia tu o tte ita , B = v a u v a n h o ito tu o tte ita , G = m ie s te n sa rja, K = k y n s ie n h o ito

Listan tiedot on alunperin koottu maa­ liskuussa 1994, minkä jälkeen sitä on tar­ kistettu useaan kertaan, viimeksi huhti­ kuussa 1995. T ie d o t p e ru s tu v a t v a lm is ta ­ jie n k irja llis e e n ilm o itu k s e e n .

6

A N IM A LIA 2/1995

A N IM A LIA 2/1S

Eläinkokeista - puolesta ja vastaan A nim alian opiskelijaryhm ä jä rje sti paneelikeskustelun eläinkokeista Helsingin yli­ opistossa huhtikuun 4. päivä­ nä. Biologian opiskelija A nna Lindqvistin juontam assa tilai­ suudessa kuusi panelistia poh­ ti niin yliopisto-opetuksessa kuin lääke- ja kosm etiikkate­ ollisuudessakin tehtäviä eläin­ kokeita. Aihe h erätti su u rta m ielenkiintoa ja paikalla oli täysi salillinen yleisöä.

T ilaisuu d en valmisteluja väritti ikävä välikohtaus, kun luentosalin ulkopuo­ lella Animalian esitepöydän viereen tuli joukko farmasian laitoksen henki­ lökuntaa. Asiasta ennalta ilmoittamatta he toivat toisen pöydän ja ryhtyivät ja ­ kamaan omia, eläinkokeita puoltavia esitteitään. He kieltäytyivät ensin jopa näyttämästä esitteitään animalialaisille, mutta suostuivat lopulta vastahakoi­ sesti.

Itse keskustelu sujui rakentavassa hengessä, vaikka vastakkainasettelu olikin väistämätöntä. Panelistit olivat silti yksimielisiä siitä, että jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus kieltäy­ tyä eläinkokeista.

Apulaisprofessori Erik Klinge (Helsingin yliopiston farmasian laitos) totesi, että proviisoriksi on mahdollista valmistua tekemättä eläinkokeita, ja professori Kai Kaila (Hgin yliopiston eläintieteen laitos) tähdensi, että kiel­ täytyminen rajoittaa muuten opiskeli­ jan pätevöitymistä.

Kirjailija Leena Lander katsoi asiaa sen sijaan yleiseltä tasolta: eläin­ kokeiden tekeminen kuvastaa kaksi­ naismoraalia. Yhteiskunnassa opete­ taan, että eläimiä ei saa vahingoittaa, mutta laboratorion suljettujen ovien ta­ kana saa tehdä mitä vain. Kai Kaila sa­ noi, että eläimiä kohdellaan hyvin, mutta toiminnanjohtaja Riitta Salmen (Juliana von Wendtin Säätiö) mukaan kursseissa on huomattavia eroja.

- Sitäpaitsi osa opiskelijoista kokee pakolliset kurssit raskaiksi. Aika voisi olla kypsä sille, että pakolliset kokeet poistettaisiin, Salmi totesi. Hän esitti

kokeiden tilalle kursseja vaihtoehtoi­ sista tutkimusmenetelmistä.

Animalian opiskelijaryhmää edusta­ va M M K Juha Lintunen lisäsi, että opiskelijat saavat vain vähän tietoa yli­ opistolta.

- Jo valintaoppaassa olisi ilmoitetta­ va, mitä kokeita pitää tehdä opiskeluai­ kana. Ja' opetuksen sisältöön vaikutta­ minen on tosi hankalaa.

Lääketieteen eläinkokeet suurin kiistan aihe Odotetusti kovin kiista käytiin lääke­ tieteessä tehtävistä eläinkokeista. Klin­ ge ja Kaila puolustivat kokeita esittä­ mällä pitkän listan lääkkeistä, jotka on kehitetty kokeiden tulosten pohjalta.

Lander vastasi tähän, että eläinkokei­ den määrään nähden lääketieteen edis­ tys on ollut melko vähäistä, eivätkä ko­ keiden puolustajat koskaan esitä asian kääntöpuolta: tuloksettomia kokeita ja epäonnistumisia. Hän käytti esimerk­ kinä Talidomidi-lääkettä, joka joudut­ tiin kieltämään 1950-luvulla, koska se oli aiheuttanut sikiövaurioita. Kailan mielestä Talidomidi-tapaus osoitti, et-

p ä ä i n k o k e i s t a k e s k u s te le m a s s a v a s e m m a l ta A n n a L in d q v i s t , H e ta H ä y r y , E r i k K lin g e , L e e n a L a n d e r , K a i K a ila , R i i t t a S a lm i j a J u h a L in t u n e n .

tei lääkkeitä aiemmin tutkittu riittäväs­ ti eläinkokeilla: hänen mukaansa Talidomidi oli vain osoitus eläinkokeiden tarpeellisuudesta. Salmi vastasi tähän, että usein annetaan harhaanjohtavasti ymmärtää, että lääketieteen edistys oli­ si vain eläinkokeiden ansiota.

Salmi peräsi myös tutkijoiden mo­ raalin perään: koe-eläintoimikunnilta lupia anottaessa kaikki tutkijat eivät viitsi arvioida kokeiden kestoa, kivuli­ aisuutta ja muita koe-eläinasetuksessa vaadittavia seikkoja. Salmen mukaan yleisö ei saa tietoa kaikkein kivuliaimmista kokeista, ja useat kokeet julistetaankin salaisiksi tai niistä kerrotaan vasta toteuttamisen jälkeen.

- J a tarvitaanko ylipäänsä niin pal^Bbn lääkkeitä kuin nyt on markkinoilla? ^ L )n ko järkevää kohdistaa voimavaroja epäolennaiseen tutkimukseen, Salmi kysyi.

— Ihmiskunnalla on joka tapaukses­ sa sellainen määrä vitsauksia, ettei iki­ nä keksitä tarpeeksi lääkkeitä niiden parantamiseen, Lintunen lisäsi.

V aihtoehtoja - onko niitä?

Filosofi Heta Häyryn mielestä rajan­ veto eläinkokeiden puolesta ja vastaan on äärimmäisen hankalaa: on vaikea löytää yhtä vastausta. Häyryn mielestä on kuitenkin noudatettava johdonmu­ kaisuutta muihin toimintoihin nähden.

- Mikä erottaa sallitun ja kielletyn rajan? Miten ihmisen ja eläimen erilai­ nen kohtelu perustellaan? Häyry epäili, että vaihtoehtoja ei ole etsitty riittäväs­ ti. Salmen mielestä valtiovallan asenne kertoo paljon: Suomessa vaihtoehtoi­ sia tutkimusmenetelmiä tuetaan 50 000 A N IM A LIA 2/1995

A N IM A LIA 2/1995

markalla vuodessa, kun esimerkiksi Ruotsi jakoi pari vuotta sitten 3,8 mil­ joonaa kruunua samaan tarkoitukseen.

Kailan mukaan eläinkokeiden käyt­ tö ei ole itsetarkoituksellista eivätkä ne ole kalliita vaihtoehtoihin verrattuna.

Salmi oli toista mieltä: kokonaiskus­ tannuksiltaan vaihtoehtoiset menetel­ mät ovat edullisempia ja vain alkuin­ vestoinnit ovat niissä suuria. - Vaihto­ ehtoisten menetelmien käyttö saattaa johtaa tutkijan umpikujaan. Tutkimus voi viedä paljon aikaa ja rahoitusta on vaikea saada. Ja niin kauan kuin vaih­ toehtoja ei nähdä tärkeinä, jatketaan eläinkokeiden tekemistä. Jo nyt on val­ tava määrä vaihtoehtoja, esimerkiksi kudosviljelyä voidaan käyttää. Muun muassa in vitro-menetelmällä on täysin korvattuja Sveitsissä kielletty monoklonaalisten vasta-aineiden tuottaminen koe-eläimillä, Salmi totesi. Kaila oli tietysti eri mieltä.

- Kudosviljely on bluffia: se koskee vain rajattua aluetta, hän väitti.

Lintunen halusi laajentaa keskuste­ lun alaa ja muistutti, että huomattava osa eläinkokeista tehdään ravinnontuo­ tantoa ja geenitekniikkaa kehitettäessä.

- Näillä aloilla ei ole kyse ihmisen terveydestä, vaan harvoille koituvasta taloudellisesta hyödystä.

Yleisö keskusteli vilkkaasti Yleisön kommentit toivat lisäväriä keskusteluun. Muutamassa puheen­ vuorossa opiskelijat kertoivat, että koe-eläimiä pidetään joissakin labora­ torioissa huonosti. Kaila ja Klinge va­ kuuttivat, että ainakin heidän laitoksil­ laan eläimiä kohdellaan hyvin.

Perusopetuksen eläinkokeita kriti­ soitiin, mutta koe-eläinopettaja puo­ lusti perusopetuksen kokeita väittä­ mällä, että opiskelijat muistavat ope­ tustapahtuman paremmin. Videoita katsottaessa opiskelijat yleensä nukku­ vat, opettaja kertoi. Tähän taas eräs opiskelija vastasi, että silloinhan opis­ kelijan asenteessa on vikaa, ei itse ope­ tusmenetelmässä.

Yhdessä puheenvuorossa Kailalta kysyttiin, miksi kokeita voidaan tehdä simpansseilla, jotka ovat älykkyydel­ tään samalla tasolla kuin monet kehi­ tysvammaiset ihmiset.

- Ihminen on ihminen. Ihmisillä ei ikinä tehdä kokeita. Se on selvä, Kaila vastasi. Häyry vaati kuitenkin parem­ pia perusteluja.

- J o s vain todetaan, että ’ ’ihminen on ihminen” esittämättä lajien välises­ tä eriarvoisuudesta mitään perusteluja, se ei poikkea lainkaan rasismista tai seksismistä.

Tämä herätti keskustelua ihmisen asemasta: mielipiteet vaihtelivat lai­ dasta laitaan ja pari kuulijaa vaati täy­ dellistä tasa-arvoa ihmisen ja muiden eläinten välillä. Kaila piti sellaista nä­ kemystä ’ ’käsittämättömänä populis­ mina” . Useimpien tavoin Lander ja Häyry olivat valmiita myöntämään, et­ tä ihmisellä on älyllisellä perusteella erityisasema eläinkunnassa.

Viimeisenä puheenvuorona kuultiin elinsiirron avulla pelastunutta mies­ henkilöä. Hän sanoi, ettei olisi paikalla ilman eläinkokeita ja totesi, että kysy­ mys eläinkokeista on kuitenkin moni­ piippuinen juttu. □

Joonia Streng 9

Suurkyselyn tulokset valmistuneet:

Opiskelijat vastustavat pakollisia eläinkokeita opinnoissaan Juliana von YVendtin Säätiö ja Eläinsuojeluliitto Animalian opiskelijaryhm ä selvittivät vuonna 1994 laajalla kyselyllä opiskelijoiden suhtautum ista eläinkokeisiin.

IC y sely y n vastasi eri yliopistoissa 451 opiskelijaa, joista suurin osa oli lääke­ tieteen ja biologian opiskelijoita. Vas­ taajista oli 73 % naisia ja 27 % miehiä.

Eläinkoekielteisyys odotettua suurem paa Kysymyksessä, jossa selvitettiin opis­ kelijoiden suhtautumista opetuksessa tehtäviin eläinkokeisiin, valitsi yli puo­ let vastaajista seuraavan vaihtoehdon: ” En haluaisi tehdä eläinkokeita, mutta teen niitä, koska ne ovat pakollisia.”

Samoin 59 % katsoi, että eläinkokeita tulisi olla vasta syventävissä opinnois­ sa tai ei lainkaan opiskeluaikana. Puo­ let oli sitä mieltä, että eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä käytetään

Tarhaajien 5 miljoonan vastaisku eläinsuojelulle

liian vähän harjoitustöissä. Ylivoim ai­ nen enemmistö eli peräti 71 % oli sitä mieltä, että eläinkokeita sisältäviin harjoitustöihin osallistumisen pitäisi olla vapaaehtoista opiskelijoille ja vain 16 % oli vapaaehtoisuutta vastaan.

Tieto-osan vastauksissa huomionar­ voista oli se, että tuskallisten eli ns. 1. luokan eläinkokeiden eläinten määrä arvioitiin vahvasti alakanttiin: 41 % ar­ vioi määrän vain kymmenenteen tai sa­ danteen osaan todellisesta määrästä (n.

50 000 eläintä vuoden 1993 tilaston mukaan). Vielä enemmän mentiin met­ sään arvattaessa summaa, jonka Suo­ men valtio jakaa vuosittain eläinko­ keille vaihtoehtoisten tutkimusmene­ telmien kehittämiseen. Ainoastaan 15 % oli veikannut oikeaa vastausta eli 50 000 markkaa.

Naiset ja biologit eläinkoekielteisim piä Erot naisten ja miesten ja toisaalta lää­ ketieteen ja biologian opiskelijoiden vastauksissa olivat yllättävän selviä.

Naiset suhtautuivat selvästi miehiä kielteisemmin eläinkokeisiin ja myön­ teisemmin vaihtoehtojen mahdolli­ suuksiin. Biologian ja lääketieteen opiskelijoiden kesken syntyi osin vielä selvempiä eroja: Peräti 83 % biologian opiskelijoista kannatti opetuseläinkokeiden vapaaehtoisuutta, kun vastaava luku lääketieteen opiskelijoissa oli 60 % .

Ehkä kaikkein hämmästyttävintä oli kuitenkin se, että lääketieteen opiskeli­ joiden välillä syntyi yliopistoittain huomattavia eroja, jotka jopa ylittivät oppiainekohtaiset erot. Turun yliopis­ ton lääketieteen opiskelijat suhtautui­ vat vastaustensa ja kommenttiensa pe­ rusteella kaikkein myönteisimmin eläinkokeisiin.

Vuosikurssierot taas olivat odotettua pienemmät: ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat suhtautuivat kyllä kolmosja neloskurssilaisia hieman kielteisem­

•

min eläinkokeisiin, mutta joidenkin kysymysten kohdalla asetelma oli päinvastainen. Joidenkin opiskelijoi­ den kommenttien mukaan yliopistomaailma tekee parhaansa saadaksee^ k opiskelijat näkemään eläinkokeet luonnollisena osana opetusta. Kyse­ lymme tulosten mukaan tässä ei siis kovin hyvin onnistuta.

• • • Opiskeletko jotakin biolääketieteellis­ tä alaa? Mikäli haluat tietää kyselyn tu­ loksista enemmänkin, voit pyytää niis­ tä tarkempaa tietoa Juliana von Wendtin Säätiöltä kirjeitse tai jättämällä viestin puhelinvastaajaan. 90-146 4865.

Erittäin tervetulleita ovat yhteydenotot niiltä, jotka omissa opinnoissaan halu­ avat korvata eläinkokeet vaihtoehtoi­ silla harjoitustöillä, tai joita kiinnostaa kirjoittaa aiheesta esim. omaan ainejärjestölehteen. (Viime mainittu kannat­ tanee jättää seuraavan lukukauden al­ kuun.) □

T u rk ik sia on yhä vaikeampi saada kaupaksi eli eläinsuojelijoiden kam­ panjointi on purrut Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Perinteisen kokoturkin myynti on romahtanut, ja tur­ kista käytetään lähinnä somisteissa.

Tällä hetkellä suomalaisen turkiksen myynti vetää hyvin vain Aasiaan. Täs­ tä syystä tarhaajien skandinaavinen yh­ teisyritys Saga Fur o f Scadinavia kerää tarhaajilta runsaat viisi miljoonaa markkaa Pro Fur-mainoskampanjaan.

Suomalaisten tarhaajien osuus tästä on noin 2,5 miljoonaa.

Tarhaajien kampanja alkaa aikaisin­ taan kesällä ja se on suunnattu lähinnä eurooppalaiselle kuluttajalle. Saksa ja Italia ovat suomalaisen turkiksen tär­ keimmät eurooppalaiset ostajamaat, mutta nyt kysyntä on hiipunut niissä­ kin. Kampanjaan kuuluu myös mai­ nontaa paikallis-TV-verkossa USA:ssa ja lobbausta Brysselissä.

Eläinsuojelijat eivät ole kampanjas­ ta huolissaan, vaikka rahaa ei olekaan polttaa samaan malliin kuin tarhaajilla.

Tosiasiat eläinten hyvinvoinnista tuke­ vat eläinsuojelijoiden kantaa: turkiseläinten häkkikasvatuksesta on luovuttava. Tarhaajapuoli on asiasta eri miel­ tä. Pohjanmaan ruotsinkielisten tarhaa­ jien puheenjohtaja Lennart Johans­ son pitää "A nim alia-jen gin” toimin­ taa vaarallisena ja sanoo Kansan Uutisten haastattelussa 23.3: ’ ’He eivät enää välitä suurista joukoista, vaan pyrkivät vaikuttamaan päätöksenteki­ jöihin näennäistutkimuksilla.”

A n i m a l i a n lis ta lla n iid e n j u l k k i s t e n j o u k o s s a , j o t k a e iv ä t h a l u a k ä y t t ä ä t u r k k i a . K u v a s ­ s a (o ik .) m y ö s A n im a lia n n u o r i s o r y h m ä n j ä s e n j a t o im is to s s a a v u s t a v a M i n n a M ä n t y ­ lä .

’’Häkkikettua” jalostamaan?

Turkistarhaajien liitto tukee professori M ikko H arrin tutkimusta, jossa yrite­ tään jalostaa tarhaolosuhteisiin parem­ min sopiva kettu. Tähän tarkoitukseen perustetaan 200 ketun tarha. Tarkoi­ tuksena on entistä päämäärätietoisem­ min karsia joukosta pois ne ketut, jotka voivat huonosti, ja tavoitteena on sopeutumiskykyisempi kanta. Koe kes­ tää viisi vuotta ja ketut ovat tämän ajan 60 x 100 cm kokoisissa häkeissä. Puo­ let eläimistä toimii vertailuryhmänä.

Turkiskasvattajainliiton puheenjoh­ taja Holger YVester toteaa järjestönsä tukemasta tutkimushankkeesta Huf­ vudstadsbladetin haastattelussa 7. maaliskuuta: ’ ’ Samaan aikaan tehdään etologista tutkimusta, jotta ketun elin­ tavoista saadaan dokumentoitua ai­ neistoa. Eläinsuojelijoiden väitteitä vastaan tarvitaan parempia argument­ teja kuin aiemmin.”

Kiitos teille turkiskampanjan tukijat!

Lahjoituksia voi edelleen tehdä tilille PSP 800018-2105644 (merkitse lahjoi­ tukseesi ’ ’ turkis ’ ’ ), emme ehkä saa ko­ koon ihan 2,5 miljoonaa, mutta vähempikin tulee tarpeeseen...

Missillä ei voi olla eläinsuojeluvakaumusta?

Muutamat viime vuosien missit ovat lähteneet näyttävästi puhumaan eläin­ suojelun puolesta. Näin esimerkiksi T an ja Vienonen, M ia Forsell ja Hen­ na M eriläinen Animalian viimesyk­ syisessä turkisten vastaisessa kampan­ jassa.

Missikisoja järjestävä Finnartist ja sen yhteistyöyritykset eivät ole pitä­ neet yllätyksistä, joita on aiheutunut missien eläinsuojeluvakaumuksista.

Turkistalous-lehden (1-2/95) mukaan jopa hyväntekeväisyysmuotinäytökset ovat kärsineet, kun misseistä ei voi olla varma.

Tämä on johtanut siihen, että missikokelaat joutuvat jatkossa kirjoitta­ maan sopimuksen, että suostuvat esit­ telemään turkkeja. Miss Suomi-kisoja järjestävän firman Finnartistien Pertti H im berg toteaa Turkistalous-lehdessä, että missiyden oleellisena osana ovat mallintyöt niiden firmojen kanssa, jotka ovat sidoksissa Finnartisteihin.

Jos yhteistyökumpaaneilla on mallis­ tossaan turkiksia, niin tytön on niitä esiteltävä.

Aiemmin kuviteltiin, että kauneus ja järki eivät asu samassa päässä. Juuri kun tästä mielikuvasta ollaan pääse­ mässä fiksujen missien myötä eroon, niin eiköhän missipuulaaki ala itse pönkittää tätä mielikuvaa.

Koonnut: K aarina K ivivuori

Riitta Salmi ANIM AL1A 2/1995

K i k k a ( k e s k e llä ) o n l a u l u t a i t o j e n s a lis ä k s i m y ö s a k t i i v i n e n e l ä i n s u o je li j a . H ä n o n m m .

A N IM A LIA 2/1995

11

Leikkivä hilleri on silm ää nopeam pi

Elämää vapaudessa, osa 8:

Hilleri Elämää vapaudessa - sarjassa esitellään tavallisimpien tuo­ tanto-, turkis- ja koe-eläinlajien elintapoja luonnossa - eli miten ne vaistojensa mukaan eläisivät, jos voisivat. Sarjassa on tähän mennessä esitelty ka­ na, sika, nauta, minkki, kettu, supikoira ja naali.

Sarjan kolme ensimmäistä osaa on julkaistu myös osana tietovihkoa ” Virikkeitä ja va­ pautta maatalouden eläimille”, jota saa tilata Animalian toi­ mistosta hintaan 10 mk + posti­ kulut.

Hi

Lilleri on pieni ja kirjavaturkkinen näätäeläin. Sukulaistensa tavoin sille on ominaista suuri toiminnantarmo ja kyky liikkua hämmästyttävän vikke­ lästi. Omimmillaan hilleri on KeskiEuroopan metsissä, missä talvi on leu­ to ja vähäluminen. Laji on levittäyty­ nyt omin jaloin Suomeen saakka, mut­ ta meillä se ei ole luonnossa kovin ylei­ nen.

Hilleri muistuttaa elintavoiltaan mo­ nessa suhteessa kookkaampaa sukulaistaan näätää. Yleensä hilleri viettää aikansa maassa, mutta vaaran uhatessa se pystyy kipaisemaan turvaan puu­ hun. Uimiseen hilleri ei sen sijaan tun­ ne mitään erityistä mielenkiintoa, päin vastoin kuin toinen sukulaisensa mink­ ki. Vesi on hillerien maailmassa ole­ massa vain janon sammuttamista var­ ten.

Näätäeläimille tyypillistä on sekin, että hillerin ulosteet ovat erittäin voi­ makkaan hajuisia. Tästä huolimatta laji ei käytä niitä reviirinsä rajojen merkit­ semiseen, päin vastoin kuin monet muut petoeläimet.

N iskapurenta tap p aa silm änräpäyksessä Hilleri on pieni eläin, joten sen ruoka­ valio rajoittuu pieniin saaliisiin. Päära­ vintona ovat yleensä myyrät ja samma­ kot. Jotkut hillerit pyrkivät yllättämään maassa pesiviä lintuja niiden nukkues­ sa.

Saaliinsa hilleri tappaa tehokkaalla niskapurennalla, johon saaliseläin kuo­ lee silmänräpäyksessä. Silloin tällöin hilleri osoittaa näätäeläimille tyypillis­

tä taipumusta tappaa ' ’varastoon” pa­ han päivän varalle. Tämä lienee selitys myös sille, miksi kanalaan pujahtanut hilleri saattaa päästää päiviltä yhteen menoon kymmenenkin kanaa, vaikka se ei siltä istumalta jaksaisi syödä edes yhtä kokonaista.

Pesäpaikaksen hilleri etsii suojaisan onkalon. Sopiva kolo saattaa löytyä kivenlohkareiden välistä tai myrskyn puoleksi kaataman puun juurakon alta.

Hilleri pehmustaa pesänsä huolellises­ ti: se kerää lehtiä, kuivaa heinää ja mui­ ta sopivia pesäaineksia ja kuljettaa ne pesäänsä takaperin kävellen, lastiaan perässä raahaten.

Poikasia syntyy kerralla viidestä kymmeneen. Poikaset pysyttelevät pe­ sän suojissa pitkään. Vasta kun ne ovat kasvaneet lähes aikuisen kokoisiksi, ne alkavat tehdä retkiä ulos pesästä.

Valitessaan koloa pesäpaikaksen emo painaa lähistöltä mieleensä muu­ tamia varakoloja. Jos poikasten synty­ män jälkeen petoeläin kulkee läheltä pesää, tai jos emo tuntee muuten pesän uhatuksi, se siirtää poikasensa uuteen pesäpaikkaan heti, kun välitön vaara on ohi. Uudesta pesästä tulee sen jäl­ keen hilleriperheen vakituinen koti ainakin siihen asti, kunnes emo katsoo taas tarpeelliseksi muuttaa majaa.

Pikkuhillerien päivät kuluvat samalla tavalla kuin usempien muidenkin ni­ säkkäiden poikasten - leikin tiimellyk­ sessä.

Tyypillinen hillerinpoikasen leikkiinkutsuele on toisen poikasen lähes­ tyminen ’ ’liioitellusti” hyppien. Poi­ kanen pompahtelee kuin kumipallo si­ sarustaan kohti ja taas siitä poispäin, kunnes saa tämän innostumaan mu­ kaan leikkiin.

Kun hillerileikki sitten lähtee käyn­ tiin, kaikki tapahtuu kuin nopeutetussa elokuvassa. Ihmissilmän on vaikea seurata poikasten pieniä, kirjavaturkkisia ja notkean putkimaisia vartaloita, kun ne kiitävät ja kieppuvat yhtenä sa­ lamannopeana vilinänä.

Suosittu leikki ovat sisarusten väliset leikkitappelut. Leikkitappelun aikana poikasilla on purressaan aina ’ ’jarru päällä” . Vaikka leikki saattaa näyttää hurjalta taistelulta, kun poika­ set ottavat toisiaan hampailla kurkusta, ne eivät todellisuudessa pure, vaan pi­ kemminkin vain koskettavat toisiaan hampaillaan.

Leikit ovat tärkeä osa metsästystai­ tojen harjoittelemista. Leikkihyökkäyksen kohteeksi kelpaavat yhtä hy­ vin sisarukset, ohi kömpivä kovakuo­ riainen kuin tuulessa liikkuva lehti.

Leikin muodossa poikaset oppivat niitä taitoja ja harjaannuttavat niitä lihaksia, joita ne tulevat aikanaan tarvitsemaan ruokansa saalistamisessa.

E lintärkeä oppi Jotta petoeläin pystyy hankkimaan elantonsa metsästämällä, sen on opitta­ va paljon. Oppia kertyy paitsi kotiko­ lon suulla leikkiessä, myös ja ennen kaikkea seuraamalla emon esimerkkiä sen saalistusretkillä.

Hillerin poikasilla oppimisen osuus metsästystaidoissa on vielä suurempi kuin useimmilla muilla petoeläimillä.

Useimmat petonisäkkäät tunnistavat vaistomaisesti hajun perusteella, mitkä eläinlajit ovat niille sopivia saaliita.

Hillerin vaistoissa tätä tietoa ei ole, vaan sen on opittava se emoltaan.

Kun hilleri on saalislajinsa omaksu­ nut, tämä oppi säilyy sen päässä läpi elämän. Hilleri, joka on poikasena op­ pinut pyydystämään hiiriä, pyrkii jat­

kossakin pyydystämään lähinnä niitä.

Jos emo taas on opettanut sen sieppaa­ maan linnunpoikasia, se tulee aina säi­ lymään linnunpoikasspesialistina. A i­ kuinen hilleri ei normaalisti enää kiin­ nostu uusien saalislajien tuoksuista.

M yös vaarojen varominen on hille­ reillä ainakin osaksi opittua. Jos peto­ eläin lähestyy, hilleriemo ottaa polkas­ taan kiinni selästä ja tekee muutamia kiskomisliikkeitä poispäin. Tämä saa poikasen valpastumaan, ja se oppii yh­ distämään näkemänsä lähestyvän olen­ non vaaraan.

Tällainen vaarojen opettaminen poi­ kaselle sen sijaan, että poikanen tun­ nistaisi ne synnynnäisesti, on eläinmaailmassa varsin harvinaista. Ainut­ laatuista se ei silti ole. Yksi tällä tavalla menettelevä laji olemme me ihmiset, ja sama pätee moniin apinoihin. Linnuis­ ta etenkin naakat ovat tunnettuja siitä, että poikaset eivät synnynnäisesti tun­ nista petoeläimiä ja muita vaaroja, vaan aikuiset yksilöt opettavat ne nuo­ remmilleen. □ Helena Tengvall

-« T O

R etk eily, lu o n n o n su o jelu , elä im et, k a s v it, elä m ä n ta p a ym s.

8 numeroa 90 mk.

Tilaa näytenumero puh.(90)630 300 ¿M J m L : ¿ v o ttr s -U T o

12

Parturi-kam paam o

Hius-soppi

K äytäm m e alan tuotteita, joita ei o le testattu k oe-eläim illä.

T ule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967

A N IM A LIA 2/1995

A N IM A LIA 2/1995

13

Eettinen laatu suomalaisen Uhan myyntivaltiksi?

R ajojen avautum inen E li­ m äistä tapahtuvalle tuonnille on pistänyt suom alaisen koti­ eläintuotannon aivan uuteen kilpailutilanteeseen. M eikäläi­ set tuotteet häviävät hintakil­ pailun eurotuotteiden kanssa.

Suomalaisten tuotteiden m a rk ­ kinointivaltiksi onkin kaavail­ tu eettistä laatua. Siihen on si­ sällytetty niin tuotteen tu rv a l­ lisuus ja ym päristöasiat kuin eläinten hyvinvointikin.

E ettin en laatu liittyy esimerkiksi M TK.n Ruoka ja ympäristö -projek­ tiin, MTK:n nuorten tuottajien teema­ vuoteen, Atrian laatulihaprojektiin ja LSO 2000 -laatuketjuun. Eettisen laa­ dun merkitystä ovat tiedotusvälineissä korostaneet mm. MTK:n puheenjohta­ ja Esa Härmälä sekä entinen kauppaja teollisuusministeri Seppo Kääriäi­

nen.

ole kunnolla määritelty. On esitetty, et­ tä eettisen laadun tae on suomalainen tuotanto, joka on pienimuotoisempaa ja tautivapaampaa kuin Keski-Euroopassa. Tähän sisältyy ajatus, että suo­ malaisia kotieläintuotteita voidaan markkinoida jo nyt eettisesti korkea­

Veli-Risto Cajander

Eläinten hyvinvoinnin ottaminen yhdeksi lihan, maidon ja munien laatumittariksi on juuri sitä, minkä eteen

Animalia on vuosia työskennellyt.

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on hyvä tilaisuus eläinsuojelijoiden ja kotieläinalan ammattilaisten yhteistyö­ hön.

Ongelmana on se, että eettiseen laa­ tuun sisältyvää eläinten hyvinvointia ei

Suuri osa suomalaisesta kotieläintaloudesta on vielä kaukana eettisestä laadusta. Emakkohäkissä ei mahdu edes kääntymään, eikä häkkikanalan liukuhihnaolosuhteissa ole sen väljempää.

14

A N IM A L IA 2/1995

tasoisina ilman, että eläinten olosuhtei­ ta muutetaan.

On totta, että pienemmissä tuotanto­ yksiköissä eläinten yksilöllinen hoito on helpompi järjestää. Hyvin hallittu tautitilanne myös edistää eläinten hy­ vinvointia. Suomessa on kuitenkin pal­ jon samoja eläinsuojelullisia ongelmia kuin muualla Euroopassa. Tällaisia ovat häkkikanalat, emakkojen yksit­ täiskarsinat, nautojen kytkeminen par­ teen suureksi osaksi vuotta tai jopa ym­ päri vuoden, vasikoiden alkukasvatus sekä eläimille tehtävät kivuliaat toi­ menpiteet. Etenkin siipikarjapuolella yksikkökoot ovat ongelmallisen suu­ ria: tuhansien lintujen kasvattamoissa ei yksittäisen eläimen hyvinvointia voida varmistaa.

Suurimpia syitä näihin ongelmiin on se, että kotieläinten kasvatuksessa ei riittävästi oteta huomioon eläinten käyttäytymistarpeita. Käyttäytymistar­ peet ovat yhteydessä myös fyysiseen hyvinvointiin: Liikunta edistää ter­ veyttä ja lisääntymistoimintoja. Liik­ kumaan pääsevä sika tai jalat ojentu­ neina makaava vasikka voi käyttäyty­ misellään vaikuttaa lämmönsäätelyyn­ sä.

Eläinten hyvinvoinnin määrittelemi­ nen objektiivisesti on hyvin vaikeaa mutta ei suinkaan mahdotonta. Jo nyt on kotieläinten tarpeista runsaasti tie­ toa saatavilla ja alan tutkimus etenee koko ajan.

Ennen eettisen laadun markkinointia pitäisi olla selvillä, mitä eläinten hy­ vinvoinnilla tarkoitetaan ja miten sitä voidaan arvioida. Toiseksi pitäisi poh­ tia, mitkä eläinten kasvatustavat ovat sellaisia, että niitä voidaan mainostaa A N IM A LIA 2/1995

eettisesti laadukkaina ja miksi.

Kuluttajat, etenkin muissa EU-maissa, ovat yhä valveutuneempia paitsi ympäristöön ja terveyteen liittyvissä asioissa myös eläinsuojelukysymyksissä. Mikäli eettinen laatu ei osoittau­ du kuluttajien luottamuksen arvoisek­ si, on koko käsitteen ’ ’arvovalta” vaa­ kalaudalla.

Hyvä lähtökohta eettisen laadun ke­ hittämiselle on se, että arvioidaan ko­ tieläinten kasvatusta kriittisesti, kartoi­ tetaan parannuksia vaativat kohteet ja kehitetään tuotantoa tämän mukaisesti.

Mikäli eettisen laadun käsitteeseen ha­ lutaan jatkossakin sisällyttää eläinten hyvinvointi, tulee se vaatimaan muu­ toksia suomalaisessa kotieläintuotan­ nossa. Muussa tapauksessa eettinen laatu on rajattava käsittämään ne asiat, joissa Suomi todella eroaa edukseen muista Euroopan maista. □

Teksti: Emmi Manninen Piirrokset: Kimmo Taskinen

Animalia kokosi huhtikuussa toista­ kymmentä maatalousalan ja eläinlää­ kinnän ammattilaista saman pöydän ääreen määrittelemään ja pohtimaan eettistä laatua.

Eettinen laatu ja siihen sisältyvä eläinten hyvinvointi osoittautuivat hy­ vin vaikeasti määriteltäviksi: käsityk­ siä oli lähes yhtä monta kuin osallistu­ jiakin. Osa oli sitä mieltä, että eettisen tuotannon ehdot määrittelevät kulutta­ jat valinnoillaan. Osa taas korosti eläinten hyvinvointia koskevan tutki­ mustiedon merkitystä eettisesti hyväk­ syttävän tuotannon löytämiseksi. Eetti­ nen laatu -käsitteen käyttämistä mark­ kinointivalttina kritisoitiin, koska sen määrittely on niin hataraa.

Eettinen pohdinta jatkuu edelleen.

Animalia järjestää vuoden mittaan ai­ voriihiä, joissa yhdessä kotieläinalan ammattilaisten kanssa mietitään, mil­ laista voisi olla eettisesti laadukas sian-, kanan- tai naudankasvatus.

Miten tuotetaan rehtiä sapuskaa?

Moraalinen elintarvike eli REHTI SA P U SK A on koulutusohjelma tuotta­ jille.

Jyväskylän yliopiston Chydeniusinstituutissa on syys-lokakuussa 7-päiväinen koulutusohjelma elintarvikea­ lan ja erityisesti liha-alan tuottajille se­ kä jalostajille. Koulutusohjelma toteu­ tetaan kolmessa eri jaksossa ja omaeh­

toisena projektityöskentelynä. Koulu­ tuksessa annetaan eettisiä työkaluja oman työn muutoksiin. Hyvinvoiva eläin - iloinen tuottaja - tyytyväinen kuluttaja on suomalaisen ruuantuotan­ non jatkumisen avain. Tarkempia tie­ toja voi pyytää Chydenius-Instituutista, puh. 968-829 4111 Heikki Susiluoma tai Merja Hanhisalo.

15

Uutiset vasikanlihan tuotannosta säikäyttivät suomalaisia ’’V asikanlihan tuotantoa h a r­ kitaan Suom essakin” , otsikoi­ tiin alkutalvesta eräissä m aakuntalehdissä.

V asikanliha tuo monelle ensim m äisenä mieleen valkoisen vasikanli­ han, jo ta saadaan aneem isista vasikoista. Ihm iset huolestui­ vat toden teolla, ja pian olivat niin A nim alian, m aa- ja m et­ sätalousm inisteriön kuin A tri­ ankin puhelinlinjat kuum ina V a lk o is e n lihan tuottamiseksi kasva­ tettavat ns. juottovasikat saavat vain nestemäistä ravintoa, jossa on hyvin vähän rautaa. Vasikat kärsivät anemi­ asta eikä niiden ruuansulatuselimistö kehity karkean rehun puuttuessa nor­

maalin märehtijän elimistöksi. Eläimiä pidetään hämärässä ja ne eivät voi liik­ kua. Valkoista vasikanlihaa tuotetaan esimerkiksi Ranskassa ja Hollannissa.

Suomessa ei ryhdytä valkoisen vasi­ kanlihan tuotantoon. Sen sijaan Maata­ louden tutkimuskeskuksessa aletaan tutkia, minkä ikäisestä ja miten ruoki­ tusta naudasta saadaan vaaleampaa eri­ koisherkkuna pidettyä lihaa. Kokeilu alkaa toukokuussa MTT:n Ruukin tut­ kimusasemalla Atrian taustatuella.

Niin Atrian kuin MTT:n edustajat ovat korostaneet, että suomalaisten va­ sikoiden hyvinvoinnista huolehditaan.

Hyvinvointi tarkoittaa tässäkin tapauk­ sessa lähinnä ruokintaa. Vasikat saavat karkeaa rehua niin kuin märehtijän pi­ tääkin. Animalia ehdotti, että lehmävasikoiden kasvatuksesta tehtäisiin alusta loppuun tavanomaista eläinystävällisempi vaihtoehto, jossa vasikoiden tar­

ve imeä, liikkua, leikkiä ja olla ryhmäs­ sä otettaisiin huomioon. Ehdotus ei ot­ tanut tuulta. Ruukin koeaseman tutki­ muksessa vasikat kytketään parteen kuusiviikkoisina. Jos vasikanlihan tuo­ tanto yleistyy, vasikat ovat parressa tai karsinassa riippuen siitä, miten tilalla on aiemmin vasikoita pidetty.

Lehmävasikoille lisäarvoa?

Vasikanlihan tuotannon arkaluontoi­ suus tuli suomalaisille tuotannon suun­ nittelijoille heti alkuunsa selväksi.

Nyttemmin on luovuttu käyttämästä vasikanliha-nimikettä. Nyt puhutaan nuoresta hiehosta. Vasikanliha hanket­ ta on mainostettu eräänlaisena lehmävasikoiden hengenpelastusoperaationakin. Nykyisin ne lehmävasikat, jotka eivät jää jatkamaan lehmän virkaa, teu­ rastetaan jo pienenä. Jos niitä kasvatet­ taisiin lisää vaalean lihan tuottamisek­ si, vasikoiden hengen lähtö siirtyisi muutamalla kuukaudella.

Lehmävasikoiden kasvatuksen li­ haksi on arvioitu lisäävän sukupuol­ ten välistä tasa-arvoa. Nykyisin sonnivasikat ovat rahallisesti arvok­ kaampia kuin lehmävasikat. Jos leh­ m ävasikoille saataisiin lihaksi kas­ vattamisen myötä lisää rahallista arvoa, vältyttäisiin niiden m ahdolli­ sesti huonommalta kohtelulta.

Silja Line poisti valkean vasikanlihan ruokalistoiltaan Vaikka valkoista vasikanlihaa ei meillä tuoteta, sitä kuitenkin tuodaan muualta Euroopasta. Vasikkaa tarjottiin vielä alkuvuodesta Silja Linen laivoilla.

Animalian ehdotuksesta yhtiö luopui valkoisen vasikanlihan tarjoilusta eläinsuojelusyistä.

Animalia vetosi myös helsinkiläi­ seen ravintola Palaceen valkoisesta va­ sikanlihasta luopumiseksi. Toistaisek­ si turhaan. □ Emmi Manninen

Miten voit vaikuttaa? Ks. toimintasivu 30.

AN IM ALIA 2/1995

Porsaat nauttivat purupohjasikalassa Porlam m in m eijerin p u ru p o h ­ jasikalassa vetää viitisenkym ­ m entä possua innokasta rallia pitkin hallia. Ensin koko jengi saparot viuhuen yhtä puolta vie­ raita karkuun, jy rk k ä k ään ­ nös hallia jak av an aidan kohA dalla ja toista puolta takaisin katsom aan, ketä tuli. V aalean­ punaisia p orsaannaam oja vili­ see kam eran edessä - ruokaako tiedossa?

•

T ä lla is ta ei tavallisessa lihasikalassa juuri näe: puhtaita, iloisia eläimiä, jotka leikkivät ja tonkivat ja tekevät pesää pu­ rujen keskellä. Paksu purupohja antaa hallille siistin ja valoisan tunnun, eikä tä­ mä sikala haise.

Sikalan vastaava Hannu Väisänen on tyytyväinen ratkaisuun, vaikka vapaasti liikkuvat siat kasvavatkin hiukan hitaam­ min kuin tavallisessa sikalassa.

- Siat viihtyvät ja ovat rauhallisempia.

Yhteenotoille tällaisessa joukossa ei mahda oikein mitään, Väisänen sanoo ja viittaa muutamiin pureskeltuihin häntiin.

Väisäsellä on vertailukohteena sikalan tavanomainen puoli, jossa siat ovat pie­ nissä karsinoissa ilman kuivikkeita ja lanta valuu ritilän kautta lietesäiliöön.

- Puru pölyää aika paljon, varsinkin uutena. Toivon, ettei siitä koidu hanka­ luuksia esimerkiksi hengitystiesairauk­ sia, sanoo Väisänen, mutta toteaa tavalli­ sessakin sikalassa olevan vaikeuksia il­ maan pääsevän metaanin ja ammoniakin kanssa.

Sikojen alla on 40 senttiä paksu sahanpurukerros, johon lanta kompostoituu.

Koska sika on luonnostaan hyvin siisti eläin, on ryhmä valinnut tarpeidensa te­ koon yhden hallin seinustoista. Tämä helpottaa pohjan hoitoa - purukerros on käännettävä huolellisesti säännöllisin välajoin. Noin vuoden puolentoista välein koko pohja vaihdetaan, ja kompostoitunut purupohja käytetään maanparannukseen.

Pohjan lämpötila on kompostoitumisen vuoksi noin 40 astetta. Hannu Väisä­ A N IM A LIA 2/1995

sellä ei ole vielä kokemusta, miten tä­ mä vaikuttaa sikalan olosuhteisiin ke­ säaikana.

Ei m arkkinoida ’’ekosikana” Purupihaton rakentaminen on huomat­ tavasti halvempaa kuin perinteisen lietelantasikalan.

Y mpäristövalvonnan tiukentuessa lupia lietelantaloille on jatkossa vaikeampi saada. Tosin siankasvatus on tällä hetkellä niin kannat­ tamatonta Suomessa, että hyvin harva investoi uusiin rakennuksiin.

Porlammin sikala ei ole vielä ryhty­ nyt markkinoimaan pihattosikojen li­ haa erityislihana. Edellytykset - ja ky­ syntää - kyllä olisi. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia ympäristö- ja eläinsuoje­ luasioista.

D K aarina K ivivuori

H a n n u V ä is ä n e n j a s i a t o v a t ty y ty v ä is iä p u r u p o h j a p i h a t t o o n .

Pitävätkö eläinsuojelulupaukset vaalien jälkeen?

Eksoottisten liskojen ja k ä ä r­ meiden tuonti Suomeen lem ­ mikeiksi on nykyään vilk­ kaam paa kuin koskaan. R a­ bies-rajojen av au d u ttu a uu­ sien, ennen näkem ättöm ien koirarotujen tuonti Keski-Euroopasta koki pienoisen b u u ­ min. M utta erikoista ja erilais­ ta lem m ikkiä havittelevalle on olemassa vielä yksi vaihtoehto, jo k a on sekä kaunis, seuralli­ nen että kulttuurihistorialli­ nen: kukko.

IV ukkoja pidetään lemmikkeinä mo­ nista eri syistä. Jotkut kaipaavat pihal­ leen kauniin koristuksen ja ripauksen maalaisromantiikkaa. Joitakin viehät­ tää kukon seurallisuus ja helppohoitoisuus.

On niitäkin, jotka pitävät kesäkau­ den ajan pientä kukkoparvea samasta syystä kuin entisaikaan pidettiin kesä-

V la a ti a is k u k k o P ik k is p o s e e r a a .

possua. Itse kasvatettu, vapaana kulke­ nut ja luonnonmukaisesti elänyt teuraskukko on lihan tuotantoa kaikkein inhimillisimmästä päästä. Niille, jotka ha­ luavat lihaa syödä, se on konkreettinen tapa tarjota vaihtoehto nykyisille ah­ taille broilerihalleille ja muulle ’ ’teolli­ selle” maataloudelle.

E n n e n kukkojen hankintaa on viisas­ ta kysyä naapureiden mielipidettä. Ku­ kon kiekumisesta kun pääsevät osalli­ siksi paitsi oma perhe, myös naapurit vähintään muutaman sadan metrin sä­ teellä.

Tavallisesti naapurit näyttävät vih­ reää valoa. Omilta lähinurkiltamme on yksi jos toinenkin vanhempi mummo ja vaari käynyt vielä jälkeenpäinkin varta vasten sanomassa, kuinka hyväl­ tä tuntuu kuulla kukkojen laulavan, ihan tulee lapsuus mieleen...

Oman kokemuksemme perusteella olemme huomanneet, että lemmikkikukot ovat paitsi koristeellisia, myös hauskoja seuralaisia. Tällä hetkellä ka­

nalamme aamusinfoniasta vastaa kuusi eri-ikäistä kukkoa - Valtteri, Pikkis, Vilpertti, Leonardo, Joonatan ja Kotivalo. Sopu kukkojen kesken on säily­ nyt hyvänä, sillä pienestä pitäen yhdes­ sä kasvaneina ne kokevat itsensä sa­ man lauman jäseniksi.

Suurin kanahaaremi on Valtterilla, joka kukoista vanhimpana toimii koko lauman johtajana. Joukon kuopukset Joonatan ja Kotivalo elävät vielä sink­ kuina ilman vakituisia kanoja. Samalla tavalla elävät nuoret kukot luonnon­ varaisinakin: ne kulkevat laumansa mukana, osallistuvat vartijantehtäviin yhdessä vanhempien kukkojen kanssa ja odottelevat sitä päivää, jolloin nii­ denkin onnistuu kosiskella itselleen vaimo tai pari.

K u k k o je n pitämisessä hoidokkeina on eräs erityinen etu, joka kissoista ja koirista puuttuu.

Nykysuomalainen saa kosketuksen kanaan, kukkoon, lehmään tai sikaan yleensä vain lautasella - broilerin tai kyljyksen muodossa. Elävä ja hengittä­ vä, kannoilla kulkeva ja taskunpohjien murusia odotteleva kukko avaa uuden­ laisen yhteyden maatalouseläinten maailmaan. Oman kukon niskahöyhenten rapsutteleminen muistuttaa lämpimänä oivalluksena, että elintarvi­ ketuotannon näkymättömissä rattaissa pyörivät miljoonat kukot ja kanat ovat sitä, mitä ne tosiasiassa ovat - eläimiä.

□

Teksti ja kuvat: Helena Tengvall

K u k o t s e u r a a v a t k i in n o s t u n e i n a k a ik k e a , m i tä p i h a p i i r is s ä t a p a h t u u . A a m ia in e n n u r ­

Kiinnostuneet voivat kysellä hoito-oh­ jeita ja muita lisätietoja kirjoittajalta, puh. <911)2457 203. Ajoittain on myös myynnissä nuoria hyväluonteisia, lap­ siin ja kissoihin tottuneita maatiaiskukkoja.

m ik o lla n ä v t t ä a e r ity is e n k ie h t o v a lt a ...

A N IM A LIA 2/1995

A n im a lia n kyselyssä selvitettiin puolueiden kantoja mm. turkistarhauk­ seen, maatalouden eläinten hyvinvoin­ tiin, eläinkokeiden vähentämiseen ja eläinsuojelumme tasoon. Kaikki kyse­ lyn saaneet vastasivat siihen, ja kaikki näkivät myös puutteita eläinsuojelum­ me tasossa.

ottamatta olivat selkeästi sitä mieltä, että turkiseläinten oloja tulee parantaa nykyisestä.

Vihreiden, Naisten Puolueen ja SMP:n kanta oli, että turkiseläinten häkkikasvatus tulisi kieltää, jolloin hy­ väksyttäisiin vain kasvatus suuurissa, maapohjaisissa aitauksissa. SMP:n pu­ heenjohtaja kiisti kuitenkin myöhem­ min julkisuudessa, että puolue olisi tätä mieltä, ja vakuutti SMP:n tukevan tar­ haajia.

Muut puolueet katsoivat, että eläin­ ten häkkejä tulee suurentaa ja virikkei­ tä lisätä.

Luonnonmukainen maataloustuo­ tanto sai kaikkien vastanneiden puolu­ eiden varauksettoman tuen.

H äkkikanalakiellolle löytyy k an n atu sta

E läinsuojeluryhm ä eduskuntaan?

Vastaajista Vasemmistoliitto, Suomen Maaseudun Puolue, Suomen Kristilli­ nen Liitto ja Naisten Puolue olivat sitä mieltä, että häkkikanalat tulisi kieltää 10 vuoden siirtymäajalla kuten Ruot­ sissa tehtiin jo 1988.

Sosiaalidemokraattinen Puolue kiel­ täisi häkkikanalat sillä varauksella, että lattiakasvatus on eläinten hyvinvoin­ nin kannalta parempi vaihtoehtoja että kielto ei nostaisi munien hintaa. Tämä yhtälö ei tietenkään ole mahdollinen, sillä kanat kyllä voivat paremmin va­ paana. mutta niitä pidetään häkeissä siksi, että saadaan halvempia munia...

Nuorsuomalainen Puolue kieltäisi häkkikasvatuksen, mikäli toimiva ja ekologisesti kestävä vaihtoehto on ole­ massa. Siis kyllä?

Suomen Keskusta ja Ruotsalainen Kansanpuolue katsoivat, että häkkikielto voi tulla kysymykseen, jos se ta­ pahtuu koko EU:n alueella. Kansalli­ sella Kokoomuksella ei ollut asiaan selkeää mielipidettä.

Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että häkkikanaloista tulevat munat pi­ täisi merkitä erikseen Tanskan mallin mukaisesti.

Monien maiden parlamenteissa toimii kansanedustajien oma, puoluerajat yli­ ttävä eläinsuojeluryhmä, ” Ali Party Group o f Animal W elfare” . Kaikki kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että tällainen ryhmä olisi paikallaan

Anim alia k artoitti ennen edus­ kuntavaaleja eri puolueiden eläinsuojelum ielipiteitä.

On m ielenkiintoista nähdä, miten eläinsuojelullisuus käytännös­ sä näkyy vaikkapa eläinsuoje­ lulain uudistuksen yhteydessä.

•

•

myös Suomen eduskunnassa. Loppu­ keväästä tällainen ryhmä perustettiin­ kin Marjaana Koskisen (dem) ja Janne Viitamiehen (dem) toimesta. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä eläinsuojelujärjestöjen kanssa. □ K aarina K ivivuori

Huom! Eläinsuojelulaki on juuri eduskuntakäsit­ telyssä. Nyt on viim einen hetki vaikuttaa. Ks. sivu 29.

Turkiseläinten oloja p aran n ettav a

A n im a lia j ä r j e s t i v a a lie n a l l a H e ls in g is s ä p a n e e l i n , j o s s a p u o lu e id e n e d u s t a j i a t e n t i t t i in

Kaikki vastaajat Kokoomusta lukuun­

e lä in s u o je lu k y s y m y k s is s ä .

A N IM A LIA 2/1995

19

Ulkomailta

Ulkomailta Norja aloittanut jälleen hylkeenpoikasten pyynnin

EU:n laajuinen kampanja julmia vasikankasvatustapoja vastaan

EU:n turkistuontikielto uhattuna EU:n jalkarauta-asetus kieltää 13 eläin­ lajin turkisten tuonnin maista, jotka käyttävät jalkarautoja tai muita ei-inhimillisiä pyyntivälineitä. Kiellon voi­ maantuloa on lykätty jo kerran - nyt sen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta. Kanada on uhannut valittaa kiellosta Maailman kauppajärjestöön WTO:hon (ent. G ATT), koska se pitää kieltoa kaupan esteenä.

EU:n komission ympäristöjaosto ha­ luaa pitää kiinni turkistuontikiellosta.

Sen sijaan ulkoasioista vastaavalla ja ­ osto I:lla tuntuu olevan halua lykätä kiellon voimaantuloa tai peräti purkaa se. GATT-valituksen pelossa se on lä­ hettänyt tiedustelun jäsenmaille kysel­ len, mitä mieltä he ovat turkistuontikiellon voimaantulosta.

Animalian toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist oli kuultavana Suomen ulko­ ministeriön Suomen kantaa valmistele­ vassa työryhmässä. Maa- ja metsäta­ lousministerin edustaja ylitarkastaja Christian Krogell esitti oman ministe­ riönsä kantana, että tuontikieltoa tulisi lykätä. Animalian kanta oli luonnolli­ sesti päinvastainen.

EU:n odotetaan valmistelevan kan­ tansa kesällä. Koska komissio on ly­ kännyt kiellon voimaantuloa jo kerran, sen tulee nyt kuulla myös parlamenttia.

Parlamentin odotetaan kannattavan kieltoa - ministerineuvosto taas saattaa vastustaa sitä.

Komissio on päättänyt uudistaa vasi­ kanlihan tuotantoa koskevan direktii­ vin nimenomaan tuotantoon liittyvien eläinsuojeluongelmien takia. EU:n ko­ mission tieteellinen eläinlääkärityöryhmä tekee parhaillaan asiasta raport­ tia.

Eläinsuojelujärjestöt käynnistävät kesällä joka EU-maassa kampanjan valkoisen vasikanlihan tuotantoa vas­ taan. Kampanjan muodot riippuvat jo ­ kaisen maan lainsäädännöllisestä tilan­ teesta.

Pohjoismaissa, jossa valkoisen vasi­ kanlihan tuotanto on kiellettyä, kam­ panjaa ei järjestetä kovin laajana. Animalia, Tanskan eläinsuojeluyhdistys ja Nordiska Samfundet Mot Plägsamma Djurförsök (Ruotsi) pyrkivät varmista­ maan ministereidensä kannan pysymi­ sen valkoisen vasikanlihan tuotannolle kielteisenä sekä kansallisella että EUtasolla. Lisäksi levitetään tietoa tämän tuotantomuodon epäkohdista tiedotus­ välineiden välityksellä.

Ks. myös tämän lehden sivu 16.

Kansainväliset pyyntivälinestandardit entistä kehnommat Animalia-lehdissä on jo kahden vuo­ den ajan raportoitu niistä ihmeellisistä kiemuroista, jotka ovat liittyneet Kan­ sainvälisen standardisoimisliiton ISO:n hankkeeseen luoda standardit ansa- ja rautapyy ntivälineille. Suurien pyytäjämaiden Kanadan ja USA:n käynnistä­ mä prosessi on eläinsuojelujärjestöjen laajasta ja sitkeästä työstä huolimatta viemässä kohti standardia, joka sallii eläinten hukuttamisen, tukehduttamisen ja vammauttamisen.

Animalia korostaa standardia koske­ vassa lausunnossaan, että periaatteessa on hyvä, jos pyyntivälineiden ’ ’villi länsi” voidaan standardoida. Koska standardin nykyisissä puitteissa on kui­ tenkin mahdotonta luoda standardia, joka sallisi vain eläinsuojelullisesti hy­

väksyttävät pyyntivälineet, olisi työ parasta käynnistää alusta uudelta poh­ jalta.

Vakavimpana ongelmana standar­ dissa Animalia pitää sitä, että eläinten kokemaa kipua ja stressiä ei sisällytetä standardin vaatimuksiin. Kuitenkin standardin tavoite on ’ ’parantaa ansoi­ hin ja rautoihin joutuneiden eläinten hyvinvointia ja vähentää niiden kärsi­ myksiä” !

Suomen kanta valmisteltiin kokouk­ sessa 28.5, johon osallistui metsästysjärjestöjen, eläinsuojelujäijestöjen, eläinlääkinnän ja viranomaisten edus­ tajat. Suomi katsoo, että standardin voi hyväksyä, mutta kansallista yksimieli­ syyttä ei saavutettu keskeisistä eläinsuojeluseikoista.

A m e r i k k a l a i n e n m ä y r ä o n j ä ä n y t p o lk u r a u t o i h i n . U S A o n y k s i n ii s t ä m a is ta , j o i s s a t u r k is e l ä i m i ä p y y d e tä ä n e p ä i n h i ­ m illis in m e n e te lm in . E U o n s ä ä t ä n y t tu o n t i k i e l l o n n ä i d e n m a id e n t u r k ik s i ll e , m u t t a k ie llo n v o im a a n tu l o a o n ly k ä t ty .

Dick RandalllWSPA

Miten voit toimia? Ks. s. 30.

Hylkeenpoikasten teurastus on alkanut jälleen Grönlannin itärannikon sekä Barentsin meren jäillä. Lupa on annet­ tu tämän kevään aikana yhteensä 2 600 kaksiviikkoisen grönlanninhylkeen ja kuplahylkeen poikasen pyyntiin ampu­ malla. Perinteistä elävältä nuijimista ei sallita kansainvälisten reaktioiden vuoksi.

Norja lopetti vuonna 1989 ympäris­ tö- ja eläinsuojelujärjestöjen painos­ tuksesta valkoturkkisten ja vielä emo­ j e n kanssa lepäilevien hylkeenkuuttien 'pyynnin. Nyt, kalastajien painostuk­ sesta sekä Norjan ympäristöministe­ riön ja Norjan Luonnonsuojeluliiton tukemana, pyynti aloitettiin uudestaan maaliskuun lopussa.

Pyynti ei ole taloudellisesti kannat­ tavaa, eikä esimerkiksi kuuttien turk­ keja voi myydä EU-maihin. Norjan valtio tukeekin hylkeenpyyntiä tänä vuonna noin 15 miljoonalla markalla.

Kuuttien lisäksi norjalaiset aikovat tappaa peräti 20 000 aikuista grönlannin- ja kuplahyljettä. Pyyntiä perustel­

laan hylkeiden suurella määrällä ja sil­ lä, että ne syövät kalaa. Tosiasiassa Norjan pyytämien hyljekantojen määrä on jo pudonnut kolmesta miljoonasta 700 000:een. Ja 40 viime vuoden aika­ na ihmisen harjoittama kaupallinen ka­ lastus on kasvanut nelinkertaiseksi.

Melkoinen osuus kalansaaliista menee rehuksi mm. sioille ja turkistarhoille.

Osa tapetuista aikuisista hylkeistä hei­ tetään ilman käyttöä mereen.

Norjalaiset kutsuvat hylkeenpyntiä tärkeäksi maan kulttuuritraditioksi.

Norjan hallituksen mukaan hylkeen­ poikasia tapetaan tänä vuonna vain ’ ’tieteen nimissä” . Pyyntimenetelminä ovat ampuminen ja iskeminen ha­ kulla, eli hakapintilla päähän. Piittaa­ mattomuuden ja kiireen seurauksena lukuisat eläimet joutuvat kitumaan kauan aikaa. Pyynnin tarpeellisuutta ei voi muutenkaan eettisesti tai järkisyillä perustella.

Britanniassa poliisi koventaa otteitaan eläinsuojelijoita tvastaan

Tupakkatestejä eläimillä

Britanniassa oikeus tuomitsi eräiden satamien päätökset olla kuljettamatta vasikoita Euroopan mantereelle val­ koisen vasikanlihan tuotantoon. O i­ keus tuomitsi myös kaikki kuljetuksia estävät mielenosoitukset ja antoi polii­ sille valtuudet suoralta kädeltä pidättää kaikki mielenosoittajat.

Poliisi on vienyt valtuutensa niin pit­ källe, että se on pistänyt putkaan jopa 70-vuotiaita rouvia, jotka ovat täyttä­ neet kissojensa ja koiriensa kanssa ka­ dunvieret vastalauseena epäinhimilli­ sille kuljetuksille ja valkoisen vasikan­ lihan tuotannolle.

Englannin kuninkaallinen eläinsuojelujärjestö R SPC A sekä Kansainväli­ nen eläinsuojelusäätiö IFAW ovat laki­ miehen avulla selvittäneet em. oikeu­ den päätöstä ja todenneet sen laitto­ maksi. He valittavat siitä korkeimpaan oikeuteen.

A N IM ALIA 2/1995

Veli-Risto Cajander Mitä voit tehdä? Ks. sivu 29.

Englantilainen eläinsuojelujärjestö B U A V on julkaissut vastikään raportin eläinten käytöstä savukkeiden testauk­ sessa. B U A V:n mukaan suuret savuk­ keiden valmistajat, mm. R.J. Reynolds (Camel-savukkeet) ja Philip Morris (Marlboro-savukkeet) ovat tehneet eläinkokeita.

Tupakkatehtaat ja/tai tiedemiehet ovat tutkineet savukkeiden haittavai­ kutuksia mm. koirilla, kaneilla, mar­ suilla ja apinoilla USA:ssa, Japanissa, Englannissa, Ruotsissa ja Suomessa.

Suomessa tutkimusta on tehty mm.

Helsingin yliopistossa.

Yhä enemmän tutkitaan passiivista tupakointia, nikotiinilaastareita ja uu­ sia ’ ’terveellisempiä” savukkeita.

Hormonimafia tappoi eläinsuojeluvalvojan Hollannissa Eläinlääkäri Karel Van Noppen am­ muttiin helmikuussa kotinsa ulkopuo­ lella, koska hän oli uhannut pistää hormonimafian kuriin. Van Noppenia ja muita Hollannin terveysministeriön eläinlääkäreitä oli uhkailtu jo pitkään, ja he olivat uhanneet ryhtyä lakkoon, mikäli työturvallisuus ei parane.

Belgiassa pidettiin lihaton päivä 28.2. vastalauseeksi hormonimafian murhatyölle.

Arviolta 25-50 prosenttia Belgian naudanlihasta tuotetaan laittomien kas­ vuhormonien avulla. Viranomaiset pyrkivät saamaan hormonien käytön kuriin, ja lokakuusta 1994 Belgiassa on ollut laki, jonka mukaan eläimet, joista löytyy hormoneja tapetaan ja liha tuho­ taan. Jos hormoneja löytyy tilan yhdes­ täkin eläimestä, voidaan koko karja määrätä teurastettavaksi. Eläinlääkärit ovat joutuneet tekemään tilatarkastuksia poliisien vartioimina.

Tämän vuoden helmikuun lopulla lakia sovellettiin ensimmäistä kertaa käytäntöön: 28 eläintä määrättiin teu­ rastettavaksi, viljelijä sai 450 000 mar­ kan sakot ja lisäksi laskun tarkastuk­ sesta ja eläinten tuhoamisesta.

Ei ole todellakaan ihme, että lihan kulutus vähenee: eläinsuojelutarkastaja murhataan Belgiassa, julmia eläinkuljetuksia vastustava eläinsuojelija kuolee mielenosoituksessa Englannis­ sa, saksalaiset boikotoivat englantilais­ ta lihaa, koska pelkäävät ns. hullunlehmäntautia, tanskalaiset ovat järkyt­ tyneitä antibioottien rutiininomaisesta käytöstä maan sikaloissa ja lähes kaik­ kien EU-maiden lihasta löytyy kiellet­ tyjä kasvuhormoneja.

Koonneet: Päivi Rosqvist ja Kaarina Kivivuori

Mitä tehdä? Ks. toimintasivu 30.

R e e s u s a p in a j a p a n i l a i s e n l a b o r a t o r i o n k o k e e s s a , j o s s a t u t k i t a a n h e n g ite ty n t u ­ p a k a n s a v u n v a ik u tu k s ia .

21

[E jÜ g ¡

EUänsuojetijat Brysselissä:

0e'DE [¡T5CHÍ riE R S C ttU

unîersîüîzî

EU:n teuraskuljetukset kuriin! sien jäsenmaiden Suomen, Ruotsin ja Itävallan mukaantulo tämän vuoden alussa vahvisti eläinsuojelullista linjaa vetävien maiden rivistöjä.

K um m at sitkeäm piä, eläinsuojelijat vai m inisterit?

Ministerit kokoontuvat Brysselissä taas toukokuun lopulla. Niin kokoon­ tuvat eläinsuojelijatkin. Asian ei anne­ ta unohtua, ennen kuin kuljetukset on

S S I Ñ CoMZON r l/nm eficrFvl

rVofMZONDl V FUMOSOS =F ttoClOUS 2 BRUTOS 8M*L V

Manfred Karr ernannt Eurogroup for Animal Welfare

J*

K e s k i e u r o o p p a la is e n e l ä i n k u l j e t u k s e n a r k e a : n e e l ä im e t, j o t k a s a a ­ m ie n s a l u u n m u r t u m i e n t a k i a e iv ä t p y s ty k ä v e le m ä ä n , n o s t e ta a n j a l ­ k a a n k i i n n i t e t y n k e t ti n g i n v a r a s s a e d e lle e n e lä v in ä u lo s k u l j e t u s l a i ­

W a le s is ta k o to is in o le v a m i e le n o s o i tt a j a v a s tu s ti k o t i s e u t u n s a

v a s ta .

la m p a itte n k u lje tta m is ta K e s k i-E u ro o p p a a n te u ra s te tta v a k s i.

22

A N IM A L LA 2/1995

Cajander

E läinsuojelijoiden äänekäs joukko ei saanut vielä maaliskuun kokouksessa vaatimustaan kuljetusten 8 tunnin aika­ rajasta läpi. Asia on kuitenkin edisty­ nyt huomattavasti, sillä vielä vuoden alussa ministerit puhuivat 24 tunnin kuljetuksista ja lyhyistä lepotauoista.

Kuljetusasiaa on palloteltu vuodesta 1991 asti, koska kuljetuksen kestosta ja lepoajoista ei olla päästy yksim ielisyy­ teen. EU:n eteläisillä ja pohjoisilla jä ­ senmailla on hyvin erilaiset käsitykset siitä, miten eläimiä saa kuljettaa. Uu­

Iisto

K un EU :n m aatalousm iniste­ rit kokoontuivat räntäsateisessa Brysselissä m aaliskuun lopulla, heitä oli vastassa sato­ ja m ielenosoittajia: esityslis­ talla olivat teuraskuljetukset.

Myös A nim alian aktivistit oli­ vat paikalla - ja Suomen lippu liehui. Päätöksiä kuljetusten parantam isesta ei saatu vielä­ kään.

A n im a lia n k y ltti j a S u o m e n l ip p u n ä k y i v ä t m y ö s C N N :n u u t i s l ä h e t y k s e s s ä . V ä lillä r a k e i t a v ih m o v a t u u l i y lty i n iin r a j u k s i , e t t ä m i e l e n o s o i t t a j a t o liv a t v a a r a s s a n o u s t a b a n d e r o l l e i n e e n B r y s s e lin t a iv a a lle .

saatu inhimillisimmiksi. Tämä lehti il­ mestyy samoihin aikoihin, joten asiaa on saattanut saada jo tuolloin uusia käänteitä.

Toukokuun kokouksessa asiaa käsi­ tellään Ranskan kompromissiesityksen pohjalta. Kahdeksan tunnin aikarajan hyväksyminen on melko epätodennä­ köistä - jos päätös tehdään, se on jon­ kinlainen kompromissiratkaisu. Kui­ tenkin esim. Ruotsin ministeri Marga­ reta YVinberg on sitä mieltä, että pa­ rempi saada tilannetta edes asteittain ^parannettua kuin se, että nykyisenlai­ sien kaaos jatkuu edelleen. Painetta no­ peaan ratkaisuun tuo se, että EU:n pu­ heenjohtajamaa vaihtuu kesällä — vuo­ rossa ovat Espanja ja Italia, joilla ei kummallakaan ole halua ottaa asiaa ministerineuvoston esityslistalle. Pa­ himmillaan parannukset kuljetuksissa lykkääntyvät tällöin yli vuodella.

Syy Italian ja Espanjan vastustuk­ seen on raha: esimerkiksi Italian teu­ rastamot - joista monet on perustettu EU-tuen turvin - työllistävät 170 000 ihmistä ja puolet niissä teurastettavista eläimistä tuodaan ulkomailta.

Ainakin eläinten lepoaikoihin odo­ tetaan toukokuussa parannuksia. Maa­ talouskomissaari Fischler on ilmoitta­ nut, että lepoajat olisivat vähintään 12 tuntia. Eläinsuojelulliset jäsenmaat ei­ vät hyväksy Ranskan esittämiä 2 tun­ nin lepoaikoja.

Neuvottelu m inisterin kanssa Ministeri Mikko Pesälä kutsui Anima­ lian toiminnanjohtaja Päivi Rosqvistin keskustelemaan kuljetusasioista ennen ministerineuvoston kokouksen alkamista. Hän vakuutti, että Suomen eläinsuojelullinen linja jatkuu. Rans­ kan kompromissiehdotusta ei voi hä­ nen mukaansa hyväksyä, koska eläin­ ten lepotauot ovat liian lyhyet. Tauko­ jen tulisi olla vähintään 24 tuntia. 12 tunnin kuljetusajan Pesälä voisi hyväk­ syä vain, jos kuljetuskalusto on hyvä.

Ruotsissa on ollut juuri lausunto­ kierroksella kansallinen kuljetussäädös. Se sisältää 8 tunnin maksimikes­ ton. Tosin Ruotsin maatalousministeri on ilmoittanut, että mikäli EU-tasolla saavutetaan kompromissi, Ruotsi seu­ raa sitä ja luopuu 8 tunnin rajasta.

EU:n kuljetusdirektiivi on nimittäin niin sanottu harmonisointidirektiivi, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenmailla ei ole oikeutta pitää erilaisia kansallisia säädöksiä. Tästä huolimatta Saksa ja Itävalta ovat jo säätäneet kuljetuksen enimmäiskestot (8 ja 6 tuntia). EU:n komissio on uhannut vetää niskuroivat maat EU-tuomioistuimeen. Vielä ei tiedetä, aikovatko Saksa ja Itävalta uh­ mata EU:n yhteislinjaa. Jos ne tekevät sen ja saavat Ruotsin ja ehkä muitakin maita mukaansa, on komissio kiusalli­ sessa tilanteessa. □

Kaarina Kivivuori A N IM A LIA 2/1995

HUOM! Animalia seuraa kuljetusdi­ rektiivin käsittelyä tiiviisti. Jos haluat vaikuttaa, ota yhteyttä ja pyydä toimin­ taohjeita.

Ranskan kompromissiesitys: •

Kuljetuksella ei ole enimmäiskes­ toa.

• Emostaan vieroittamattomia vasi­ koita, karitsoita ja porsaita saa kul­ jettaa 8 tuntia, minkä jälkeen niiden tulee antaa levätä 2 tuntia, jolloin ne myös juotetaan. Lepotauon jälkeen kuljetus voi jatkua vielä 7 tuntia.

Tämän jälkeen eläimet on purettava autosta ja niille on annettava mai­ toa. Kuljetus saa jatkua 12 tunnin kuluttua samalla kaavalla.

• Nautaeläimiä, lampaita ja hevosia ja vuohia saa kuljettaa 24 tuntia, ja kahdeksan tunnin välein eläinten on saatava levätä 2 tuntia ja ne on juo­ tettava. 24 tunnin jälkeen kuorma on purettava, ja eläimille annettava vettä ja ruokaa. Kuljetus saa jatkua 12 tunnin jälkeen saman kaavan mukaan.

• Sikojen kuljetus saa kestää 24 tun­ tia, ja eläimet on juotettava 8 tunnin välein.

• Jos kuljetuskalusto täyttää tietyt vaatimukset, voi kuljetus kestää 48 tuntia, niin että ensimmäisen 24 tunnin jälkeen pidetään 2 tunnin tauko.

Voitto eläinsuojelulle:

Huomen-lehmän omistajayhtiö eläinsuojelukritiikin kohteena

EU eläinten patentointia vastaan EU :ssa valm isteltiin usean vuoden ajan bioteknologisten keksintöjen patentointisuojaa koskevaa direktiiviä eli k a n ­ sanom aisesti patentointidirektiiviä. Kaikkien suureksi yllä­ tykseksi parlam entti äänesti direktiivin nurin äänin 240188 (23 pidättäytyi tai oli pois­ sa).

D irek tiiv in kannattajien mukaan se olisi asettanut eettiset rajat patentoin­ nille. Kukaan ei kuitenkaan määritellyt rajoja tarkemmin, ilmeisesti siksi, että tosiasiallisesti niitä ei direktiiviehdo­ tuksessa liiemmin ollut. Se nimen­ omaan salli lähes kaikki eettisesti kyseenalaisimmat patentoinnin muodot, esimerkiksi geenitekniikan keinoin tuotettujen eläinten patentoinnin.

Patentointidirektiivin käsittelyssä käytettiin ensimmäisen kerran Maast­ richtin sopimuksen nojalla säädettyä ns. yhteispäätösmenettelyä. Yhteispää-

tösmenettely on monimutkainen pää­ töksentekoprosessi, jota ei sovelleta lä­ heskään kaikkeen EU-lainsäädäntöön.

Ydinseikkana siinä on se, että tietyssä tilanteessa parlamentilla on mahdolli­ suus äänestää komission ja ministeri­ neuvoston kannat nurin ja pysäyttää di­ rektiivin eteneminen.

Näin kävi patentointidirektiivin kohdalla: koko hanke raukesi, ja jos EU haluaa säätää asiasta, joutuu se aloittamaan koko prosessin uudestaan.

Direktiivin kaatuminen oli todellinen voitto eläin-ja ympäristönsuojelijoille.

Taloudelliset seikat riittävät patentointiperusteiksi Patenttidirektiivin hylkääminen ei ai­ heuta täysin villiä tilannetta lainsää­ dännöllisesti, kuten direktiivin kannat­ tajat ovat antaneet ymmärtää. Euroo­ pan patenttisopimus on edelleen voi­ massa, ja monin osin se on direktii­

viehdotusta tiukempi. Teollisuutta se ei miellytäkään niin paljon: patenttiso­ pimuksen nojalla Euroopan patenttitoi­ miston EPOn antamista päätöksistä voi mm. valittaa.

Direktiiviehdotus olisi kieltänyt epäeettisten keksintöjen patentoinnin.

Patenttia ei myöskään myönnettäisi, jos geneettinen muuntelu aiheuttaisi eläimelle kärsimystä. Poikkeuksena tä­ hän olisivat kuitenkin patentit, joista on huomattavaa hyötyä ihmisille tai eläimille.

Käytännössä direktiivin jalot peri­ aatteet olisivat siis jääneet toteuttamat­ ta aina, kun hyötynäkökohdat painavat enemmän kuin eläinsuojelu. Eläinpatenttia on mm. haettu ns. superbroilerille eli kasvugeenin siirron avulla ke­ hitetylle jättibroilerille.

Tulee myös muistaa, että eläimen patentointia sinänsä, riippumatta sille

•

•

aiheutetusta tuskasta tai patentin tuo­ masta hyödystä, voidaan pitää eettises­ ti tuomittavana. Eläimellä on itseisarvo ja tarpeita, joita ihmisen tulee kunnioit­ taa. Tästä syystä eläimet eivät ole rin­ nastettavissa esineisiin tai muuhun omaisuuteen. Eläimen patentoinnin hyväksyminen olisi tämän kuitenkin tehnyt.

Patentoinnista keskusteltiin myös kansallisella tasolla. Myös Suomen eduskunnan ympäristövaliokunta vas­ tusti patenttidirektiiviä, ja talousvaliokuntakin, joka muutoin tuki direktii­ viehdotusta, suhtautui kielteisesti ni­ menomaan eläinten patentointiin.

Lopuksi on syytä todeta, että biotek­ nisten keksintöjen patentointidirektiiviä vastustettiin myös monin muin pe­ rustein kuin vain eläinsuojelusyistä.

Monet katsoivat, että vastoin teollisuu­ den levittämää käsitystä se olisi mm. rajoittanut tutkimuksen vapautta ja va­ paata kilpailua.

Mm. Suomen EU-parlamentin edus­ taja Heidi Hautala (vihr.) on pitkään kuulunut niihin harvoihin poliitikkoi­ hin, jotka ovat perehtyneet bioteknisten keksintöjen patentointisuojaan ja nähneet ne vaikeat eettiset sekä ympä­ ristön-, kuluttajain- ja eläinsuojeluun liittyvät ongelmat, joita elävien orga­ nismien patentointi toisi tullessaan. □ Päivi Rosqvist E U -p a rla m e n tin su o m a la is e t jä s e n e t ä ä n e s ­ tiv ä t se u ra a v a sti:

Eläinten patentointia vastaan T im o Jä rv ila h ti, E lis a b e th R e h n , P a a v o V ä y ry n e n (K e sk .)

M a rja tta S te n iu s -K a u k o n e n (V a s.)

R iitta M y lle r, S a a ra -M a ria P a a k k in e n .

M ik k o R ö n n h o lm (S D P ) H e id i H a u ta la (v ih r.)

Patentoinnin puolesta S e p p o P e ltta ri. O lli R e h n , M irja R y y n ä n e n (K e sk .)

R itv a L a u rila , R iitta Jo u p p ila , P irjo R u s a ­ n e n , K y ö s ti T o iv o n e n (K o k .)

Kuvia englantilaisen eläinsuojelujärjestön BUAV:n kampanjaesitteestä, jossa analy­ soidaan niitä ongelmia, joita eläinten patentoiminen olisi tuonut tullessaan. Elän- ja ympäristönsuojelijoiden riemuksi EU-parlamentti on nyt kaatanut patentointidirektii­ vin.

24

Poissa / pidättäytyi:

H ollantilaisen G enePharm ing -yhtiön entinen jo h ta ja H er­ m an de Boer on m aansa leh­ distössä kritisoinut G enePharmingin osakkuutta suom alai­ sessa FinnG ene -yhtiössä.

FinnG ene on kaupallistanut Kuopion yliopiston tu tk im u s­ ryhm än kehittäm iä siirtogeenisiä eläimiä.

H ollan tilaisen syytökset ovat kohdis­ tuneet Huomen-lehmän kehittäjien eläinkokeisiin, jotka ovat eläimille erittäin tuskallisia. Huomen-lehmän ja sen jälkeläisten odotetaan aikanaan tuottavan maidossaan anemian hoitoon käytettävää lääkeproteiinia, erytropoietiinia. Huomenen malleina käyte­ tyillä hiirillä erytropoetiini aiheutti pu­ naisten verisolujen lisääntymisen niin, että hiirten veri sakkaantui. Osa hiiristä kuoli veren paksuuntumiseen ja veren­ kierron pysähtymiseen.

GenePharming -yhtiön edustaja on myöntänyt em. eläinsuojeluongelmat Kuopion yliopistossa. Myös professori Juhani Jänteen mukaan hiirikokeissa on ollut ongelmia. Hollannin eläinsuo­ jeluyhdistyksen geenitekniikan asian­ tuntija M ichiel Linskens uskoo, että Kuopion yliopistossa tehdyille kokeil­ le ei olisi Hollannissa myönnetty lu­ paa.

Suom alaista tukea G enePharm ing - yhtiölle Suomen Sitra tuki hiljattain GenePhar­ ming yhtiötä 3,6 miljoonalla Hollannin guldenilla (n. 10 miljoonaa markkaa).

Kuitenkin myös GenePharmingin toiminta on Hollannissa osoittautunut erittäin kyseenalaiseksi: GenePhar­ ming -yhtiö kehitti Herman-nimisen siirtogeenisen sonnin, jonka jälkeläis­ ten oli tarkoitus tuottaa maidossaan lääketieteellisesti arvokkaita proteiine­ ja. Herman-hanke sai miljoonarahoitusta.

Vuonna 1994 kuitenkin paljastui, et­ tä lastenruokia valmistava Nutricia-yhtiö oli rahoittanut GenePharmingia 4 miljoonalla guldenilla, koska Herma­ nin ja sen jälkeläisten perimmäinen tar­ koitus oli laktoferriini-nimisen proteii­ nin tuottaminen vauvanruokia (lähinnä äidinmaidonvastikketta) varten.

Nutrician ja GenePharmingin salai­ sen sopimuksen julkistamisen jälkeen Nutricia vetäytyi hankkeesta, ja Hol­ lannin hallitus on ilmoittanut, ettei Ge­ nePharming saa käyttää valtion rahoi­ tusta Herman-sonnilla tai sen jälkeläi­ sillä tehtävään tutkimukseen.

G eenitekniikan eläinsuojeluongelmiin kiinnitettävä huom iota Eläinsuojeluliitto Animalia pitää em. tapauksia esimerkkinä siitä, miten vä­ hän geenitekniikan eläinsuojelu-ja eet­ tisiin ongelmiin kiinnitetään huomiota koelupia ja rahoitusta myönnettäessä.

Animalia pahoittelee sitä, että kansan­ edustaja Ulla Anttilan (vihr.) aiemmin keväällä tekemä aloite geenitekniikkalain muuttamiseksi siten, että geenitek­ niikan käyttö ei saa johtaa koe-eläimille kärsimystä aiheuttavaan tilaan, hävi­ si eduskunnassa niukasti. □ Päivi Rosqvist

U lp u Iiv a ri (S D P )

A N IM A LIA 2/1995

A N IM A LIA 2/1995

25

Eurogroupin David WiUdns: B

’’Uudet jäsenmaat toivat uusia tuulia eläinsuojeluun” Anim alia valittiin m aaliskuus­ sa edustam aan Suomea EU:n eläinsuojeluryhm ässä. Eurogroup for Animal W elfarejärjestö ö n kuuluu yksi jä se n ­ jä rje stö kustakin EU -m aasta.

Sen tarkoituksena on toim ia EU:ssa kulloinkin a jan k o h tai­ sissa eläinsuojeluasioissa.

Kaarina Kivivuori 26

-

O

Z

h

j

-

Murhamysteeri kissojen maailmassa A k if Pirincci: Felidae - kuka m ur­ hasi kissan? Suomentanut M arja Kyrö. Otava 1994. 272 s.

Felidae - kuka murhasi kissan on kieh­ tova harppaus ylitse sen rajan, joka ta­ vallisesti erottaa kirjallisuuden eri laje­ ja toisistaan. Toisaalta se on erinomai­ nen dekkari, joka pitää lukijansa tii­ viisti otteessaan viimeiselle sivulle ^^saakka. Toisaalta se on myös voimak­ kaasti kantaa ottava teos, joka asettaa kyseenalaiseksi ihmisten nykyisen ta­ van kohdella maailman miljoonia lem­ mikki-, koe- ja muita elääimiä. K ol­ mas, läpi koko kirjan kulkeva taso kä­ sittelee ihmisten keskinäistä vallan ja alistamisen psykologiaa - sen vaiku­ tuksia niin uhriin kuin sortajaankin.

Felidae on nuoren turkkilaissyntyisen, nykyisin Saksassa asuvan A kif Pirinccin esikoisromaani. Heti ilmestyt­ tyään kirja ponkaisi Saksan bestsellerlistoille ja palkittiin vuoden parhaana dekkarina. Tähän mennessä sitä on myyty jo pelkästään Saksassa yli 600 000 kappaletta. Parhaillaan Fran­ cisin. Siniparran ja muiden kissasankarien tarinan myyntimenestys jatkuu muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Kirjan kissat ajattelevat ja toimivat • enimmäkseen kuin ihmiset. Välillä ne silti antautuvat aidon kissamaisesti venyttelemään ja peseytymään, herkutte­ lemaan ja parittelemaan. Näiden koh­ tien tarkat kuvaukset osoittavat, että Pirinccille ovat tuttuja sekä kissat että kissakirjat. Hauska yksityiskohta Felidaessa on sen viimeisille sivuille pai­

A n i m a b a n P ä iv i R o s q v is t j a E u r o g r o u p i n D a v id W ilk in s k e s k u s te le v a t e l ä i n k u l j e t u k ­ s is ta .

Veli-Kisto Cajander

Tapasin Eurogroupin johtajan, eläin­ lääkäri David Wilkinsin Brysselissä eläinkuljetusmielenosoituksen yhtey­ dessä. Hän oli erittäin tyytyväinen uu­ sien jäsenmaiden mukaantulosta Eu­ roopan unioniin. Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat jo näyttäneet edistykselli­ syytensä eläinkuljetusasiassa.

Animalia on ollut jo viisi vuotta Eurogroupissa mukana tarkkailijana. Jä­ senyys vahvistaa entisestään yhteyk­ siä. David Wilkinsin mielestä Anima­ lia on tehnyt positiivista työtä Euroo­ pan tason eläinsuojelukysymyksissä.

Tällaisia kysymyksiä ovat mm. kosme­ tiikan testaus, maatalousasiat, eläinkuljetukset ja jalkarautapyynti. Ani­ maban sitoutuminen ja aktiivisuus oli­ vat pääsyy siihen, että se valittiin edus­ tamaan Suomea Eurogroupissa.

- Animaban mukanaolo voimistaa Eurogroupia, koska te pystytte hyvin aktiiviseen kampanjointityöhön, jonka pohjana on faktatieto. Tässä työssä täy­ tyy ymmärtää päätöksentekoprosessin todellisuus ja tuntea tieteelliset tosi­ asiat.

Wilkins kertoo, että Euroopassa on voimakkaita eläinsuojelujärjestöjä, jotka eivät ole Eurogroupin jäseniä.

Tavoitteena onkin, että jokaisessa jä­ senmaassa saataisiin aikaan yhteenliit­ tymä, joka edustaisi maata Eurogrou­ pissa.

Tällä hetkellä Eurogroupin ajankoh­ taisia asioita ovat mm. EU:n teuraskuljetusten parantaminen ja valkoisen va­ sikanlihan tuotannon kieltäminen. □

a

L is ä ä to iv o a k o k o E u r o o p a n tu o t a n t o e lä i m il le ? E lä in s u o je l ij o i d e n k a n s a i n v ä l i n e n y h ­ te is ty ö tiiv is ty y . A n im a lia v a littiin S u o m e n e d u s t a j a k s i E u r o g r o u p f o r A n im a l W e l-

Felidae -K U K A M U R H A S I KISSAN

nettu selitysosa: paketti uusimpaan tie­ tämykseen perustuvia faktoja kissojen käyttäytymisestä ja ruumiinrakentees­ ta.

Paitsi kissakirjoihin, Pirincci on sel­ västi syventynyt myös dekkarikirjalli­ suuden valioihin. Felidaen rakenteessa ja loppukohtauksessa näkyy ilmeinen yhteys ainakin Umberto Econ klassik­ koon Ruusun nimi. Kaikkiaan Felidae on mainio lahjaidea jokaiselle dekka­ rien ystävälle - myös sellaiselle, joka ei (ainakaan tätä ennen!) ole ollut al­ kuunkaan kiinnostunut kissojen tai muiden eläinten kohtaloista.

Hiukan tosin häiritsee suomennok-

sen haparointi biologisissa käsitteissä.

Suku, laji ja alalaji sekoitetaan autu­ aasti toisiinsa. Burmakissa käännetään havannaksi, suomentaja ei tiedä että cumarin on suomeksi kumariini, ja niin edelleen. Myös selitysosassa kissan­ omistajille osoitettu varoitus raa’an li­ han salmonellavaarasta koskee pikem­ minkin Saksan kuin Suomen olosuhtei­ ta. Kustantaja olisikin voinut kunnioit­ taa Pirinccin tieteellistä täsmällisyyttä tarkistuttamalla suomennoksen jolla­ kulla asiantuntijalla, jos kerran suo­ mentaja ei itse ole alan taitaja.

Helena Tengvall

Ympäristöriskit puntarissa E rik Wahlström: Ympäristöriskit.

Schildts 1994.

Erik Wahlström kirjassa ’ ’Ympäristö­ riskit” , lukija saa oivallisen kuvan niistä ympäristöongelmista, joita tämä sukupolvi joutuu pohtimaan pystyäk­ seen perustelemaan elämäntyylinsä: Miten pitkälle voimme jatkaa ympäris­ tömme muokkaamista, ilman että se lyö takaisin? Ovatko ne riskit, joita tä­ nään yritämme eniten torjua, todella­ kin ne riskit, jotka eniten uhkaavat tu­ levaisuuttamme?

Kirja on poleeminen eikä pyri tyh­ jentävien vastauksien tai aukottomien ratkaisujen esittämiseen. Näitä ei yk­ sinkertaisesti ole. Wahlström haluaa herättää meidät huomaamaan, että olemme tulleet pisteeseen, jossa s e l i ­ tä olemme pitäneet yhteiskunnallisesti tavoittelemisen arvoisena; taloudelli­ nen kasvu, rakentaminen ja tavaroiden tuottaminen, saakin rinnalleen uudet tavoitteet, jotka ovatkin ristiriidassa aiempien tavoitteiden kanssa.

Uutta suuntaa voi edustaa kestävän

kehityksen periaate, joka merkitsee si­ tä, että meidän sukupolvemme saa tyy­ dyttää tarpeensa vain siten, että tulevat sukupolvet voivat nekin tyydyttää omat tarpeensa. Uusi suunta on sekä poliittisesti että tieteellisesti haasteelli­ nen: Onko olemassa mittareita, jotka ilmaisevat, kuinka hyvin noudatamme kestävän kehityksen periaatetta? Kuka päättää, mitä mitataan?

Tulemme törmäämään ristiriitatilan­ teisiin, kun ylhäältä tullaan vaatimaan laajempia ekotoksisuustestejä ja toi­ saalta eläinkokeiden vähentämistä.

Kirjassa käsitellään eläinkokeita lyhy­ esti sekä tieteellisestä että eettisestä nä­ kökulmasta. Wahlström toteaa näkö­ kulmien liittyvän yhteen: tieteellisten menetelmien valinta, jotka ennustavat toimintaamme liittyvien riskien toden­ näköisyyksiä ja laajuuksia, ja joiden perusteella teemme eri toimintoihin liittyviä valintoja, ovat lopulta arvosi­ donnaisia ja heijastavat tutkijoiden omaa intuitiota ja kulttuuriamme.

Tony Rosqvist

f a r e e n m u u n m u a s s a m a a ta l o u s a s io is s a o s o i tt a m a n s a a k t ii v is u u d e n a n s io s ta .

A N IM A LIA 2/1995

A N IM A LIA 2/1995

27

□ □ □

m itä v a ru s te ita se ta rv its e e j a m itä n e m a k ­ sa v a t. K irja llis ia h o ito -o h je ita sa a h a rv a sta k a u p a s ta m u k a a n s a , v a ik k a k y s e e s s ä o lisi v a a tiv a j a s u u rta a s ia n tu n te m u s ta v a a tiv a

Tervehdys, V iim e A n im a lia s s a o li ju ttu a K o s in sa a re l­

laji, k u te n k ä ä rm e tai k ilp ik o n n a . K a n in - ja

ta. H ie n o a , e ttä s ie ltä lö y ty y e lä in ra k k a ita

k is s a n p o ik a s ia la p s e t sa a v a t k ä s iin s ä ilm ai-

ih m isiä .

sik s ik in v a s tu u tto m ilta ih m isiltä .

A s ia , jo s ta h a lu a is in p u h e tta /to im in ta a ­

Itse o le n s a a n u t k a s v a a k o d iss a , jo s s a o li

A n im a m u n d i = m a a ilm a n s ie lu , y h te n ä in e n

k in a ik a is e k si, o n y le isö n o s a s to t. E sim .

H e ls in g in S a n o m ie n y le isö n o s a s to o n ei tu n ­

h e n k is -s ie lu llin e n a lk u p e ru s ta (la t.)

n u sa a v a n m illä ä n m ie lip id e ttä ä n k o sk i asia

le m m ik k ie lä im iä j a o le n tä s tä h y v in o n n e l­ lin e n . E lä in k o n ta k te illa o n la p s e lle h y v in tä rk e ä m e rk ity s . P itä isi k u ite n k in o lla itse s­

A n im a l m u n d i = e lä in s ie lu (la t.)

m itä ta h a n s a e lä in te n m a a ilm a s ta ta i m u u ta

tä ä n s e lv ä ä , e ttä v a s tu u e lä im e s tä o n a ik u i­

Ih m is illä j a e lä im illä o n h y v in p a ljo n y h ­ te istä ; y h te in e n p la n e e tta a s u tta v a n a , sa m a

" p e h m e id e n ” a rv o je n asiaa. K a ik e n m a a il­

se lla j a e ttä v a n h e m m a t k a s v a tta v a t la sta a n k u n n io itta v a a n su h ta u tu m is e e n e lä im iä k o h ta a n . T ä lla is e s ta k a s v a tu k s e s ta e i m ie ­

A nim ad) mundi

(ju m a la in e n ) a lk u p e rä lu o m a k u n n a n y k s i­ lö in ä j a sa m a t e lä m is tä le im a a v a t b io lo g is-

m a n ty p e riä silta -a s io ita j a k ie lio p p ia k o s ­ k e v a a k y llä ju lk a is ta a n . O lisi k iv a tie tä ä , m illä p e ru ste e lla ju ttu ja y le e n s ä ju lk a ista a n

le s tä n i o le k y sy m y s , k u n m ilte i jo k a is e n

h e n k is e t o m in a is u u d e t; ta rk o itu k s e n m u k a i­

H e s a ris sa j a k u k a ne p ä ä ttä ä sitte n ju lk a ista .

p ik k u ty tö n la s te n k a m a ris s a k itu u j o s j o n ­

n e n e lim is tö se k ä a is tit, v a is to t j a tu n te e t

O li ju ttu k u in k a a ja n k o h ta is ta ta h a n sa , n iin

k in la is ia " s ö p ö j ä o t u k s i a " a h ta is s a j a li-

(Ilo , su ru , tu s k a , p e lk o , k a ip a u s jn e .) . M e

ei m e n e läp i m illä ä n . P itä isi sa a d a to in e n

k a ik k i sy n n y m m e , k a s v a m m e , lis ä ä n n y m ­ m e j a k e rra n k u o le m m e . Y m p y rä n s u lk e u ­

k ilp a ile v a leh ti H e s a rin rin n a lle , v a i m itä ?

O le n A n im a lia n a k tiiv ijä s e n j a lä h e tte lin

k a is s s a tilo is s a v a illa o ik e a n la is ta h o ito a.

T a i k u n la p s e n k in u a m a k is s a jo u tu u k a d u l­

tu e s sa m e k a ik k i p a la a m m e jä lle e n lu o n to -

e te e n p ä in p a in o s tu s k irje itä k o s k ie n E U -

äid in h e lm a a n .

M u tta e ro ja k in o n . V a in ih m ise llä o n y li­

m a id e n e lä in k u lje tu k s ia . B rig itte B a rd o tille k in lä h e tin v e to o m u k s e n j a sa in h ä n e n

L a p se t e iv ä t k a ik eti o le ju lm ia tai v ä lin ­ p itä m ä ttö m iä , m u tta h e id ä n v a s tu u n tu n to n ­ sa , p itk ä jä n n itte is y y te n s ä ja e m p a tia k y k y n -

v e rta ise n ä ly k k y y te n s ä v u o k si k y k y m y ö s

j ä r je s tö n s ä le h d e n j a ih a ilija p o s tik o rtin ..."

sä o v a t v ie lä k e h itty m ä ttö m iä . L a p si e i ym -J

p ah a a n ; m e a lista m m e , h ä v itä m m e , v a l­ ta a m m e j a tu h la a m m e yli o m a n ta rp e e n . Ih ­

A k tiiv isin te rv e isin N in a L e j a la iv a k o i-

m in e n v o i k o h d e lla ju lm a s ti m u ita ih m isiä j a elä im iä . K u n ta a s e lä im e t o tta v a t v ain sen, m ik ä k u llo in k in on ta rp e e n h e n g is sä sä ily ­ m ise k si. V o id a a n to d eta, e ttä h a lu te s sa a n

K iito s N in a k irje e e stä . V a lite tta v a s ti j o u ­ d u in ly h e n tä m ä ä n sitä p a ljo n - o le n n a in e n

n in h ä k k i siiv o tta v a . H ä n e i y m m ä rrä , e ttä e lä in k ä rsii la im in ly ö n n e istä , e lle i a ik u in e n o m a lla e s im e rk illä ä n o p e ta , m ite n sitä o n k o h d e lta v a . L a p si ei m y ö sk ä ä n y le e n s ä o sa a

v a in e lä ä ra u h a ss a , ne to te u tta v a t n ä in ih ­

s in g in S a n o m ille tu le e u s k o m a tto m a n p a l­

m istä " p u h ta a m m in ” e lä m ä n s ä ta rk o itu sta .

jo n p o stia , jo te n k a rs in ta o n m y ö s k o v a a .

e ik ä y m m ä rrä o tta a se lv ä ä e lä im e n o ik e a s ta h o id o sta , ru o k in n a sta , s a ira u k s ista y m . E ri­

Ju u ri y liv e rta is e n ä ly k k y y te n s ä v e lv o it­ ta m a n a ih m ise n tu lisik in o tta a v a s tu u ta

V a lin n a n te k e e v u o ro s s a o le v a lu k ija p a lsta n to im itta ja , j a a s ia a n tie ty sti v a ik u tta a se,

e lä im is tä j a k o h d e lla n iitä k u te n v e rta isiaa n . S illä e r ila is u u d e s ta a n h u o lim a tta n iil­

m ite n tä rk e in ä k y se in e n to im itta ja e lä in s u o ­

a m ise t, te rra a rio n v e d e n v a ih d o t, v ita m iin it,

je lu a s io ita p itä ä . U s k o n , e ttä e lä in s u o je lu -

o ik e a ru o k a v a lio y m . jä ä v ä t a lle 1 5 -v u o ti-

k o in e n j a e k s o o ttin e n e lä in k iin n o sta a lasta, m u tta p ä iv ittä ise e n h o ito o n k u u lu v a t siiv o ­

lä k in o n o ik e u s e lä m ä ä n . E lä ä j a a n ta a

m ie lip ite id e n ju lk a is u k y n n y s tu le e m a d a l­

a a lta ta a tu s ti h o ita m a tta . J o tk u t tro o p p is e t

e lä in te k in e lä ä o n m y ö s y h te ise n e d u n

tu m a a n H e s a ris sa k in , k u n e lä in s u o je lu a sia t

(lu o n n o n ) m u k a ista . O le m m e h a n lo p u lta

p u h u tta v a t y h ä e n e m m ä n lu k ijo ita .

e lä in la jit o v a t n iin v a ik e ita h o id e tta v ia , e ttä n iid e n m y y n ti p itä isi k ie ltä ä k o k o n a a n .

K .K .

K a ik k iin h ä k k ik a n o ih in j a tu rk is e lä im iin v e rra ttu n a o n g e lm a o n tie ty sti p ie n i, m u tta

k in , e ttä e lä im e llin e n j a in h im illin e n tä y ­ d e n tä v ä t to isia a n ; e lä im e n s e u ra s s a o le m ­

E lä in s u o j e l u s ta j a m a t k a i l u s t a k iin n o s ­

v a s tu u tto m ie n a ik u iste n ei ta rv its isi p ä ä s tä

m e e n e m m ä n tie to is ia itse s tä m m e , ih m i­

t u n e e t v o iv a t t i l a t a t ä ä l t ä A n im a lia s ta

sy y d e stä m m e . E lä im e n s e u ra s s a m ie le s ­

R e ija L a in e e n l ä h e t t ä m ä t E s p a n j a n , I t a ­

s iirtä m ä ä n a s e n te ita a n la p s iin la h ja e lä in te n m u o d o ss a . P ik k u la s te n h o id o s s a o le v ia

sä m m e v a llits e e so p u s o in tu j a e h e y s . T ie ­ d e m ie s J e a n R o s ta n d o n o su v a sti to d e n n u t,

lia n j a K r e i k a n t u r i s t i p a i k o i s s a t o i m i ­

e lä im iä o n to d e lla p a ljo n , j a u sk a lla n n ä k e -,

v ie n

m ä n i j a k u u le m a n i p e ru s te e lla v ä ittä ä , e ttä '

e ttä e ro ih m ise n j a e lä im e n v ä lillä o n a in o ­

K iito s R e ija !

e l ä i n s u o j e l u j ä r j e s t x je n

o s o itte e t.

s u u rin o s a e lä ä a la -a rv o is is s a o lo iss a . T o i­

a s ta a n m ä ä rä llin e n , ei la a d u llin e n !

□ □ □

S ik si m e id ä n tu lisik in o tta a o p p ia e lä i­

v o n , e ttä A n im a lia o tta a a s ia a n k a n ta a . " P e r h e e n j ä s e n e i o le l e l u "

m istä . E lä im e llis e t v a is to t o v a t h y v iä v a is ­ K irjo ita t a s ia a . S in u n k a n n a tta is i lä h e ttä ä k irjo itu s m u id e n k in le h tie n y le is ö n o s a s to i­ h in , jo lle t o le j o k o k e illu t. A n im a lia -le h d e n

to ja; e lä m ä ä s ä ily ttä v iä , ei tu h la a v ia v a is to ­ ja . E lä im e llis is tä v iisa u d e n rip p e istä k ie li­

Ei eläintä lapselle

v ä t m y ö s m e id ä n h a lu m m e p e ru sta a p e rh e , h u o le h tia la p s is ta j a su o je lla y m p ä ris tö ä m ­

N y t k u n u u tta e lä in s u o je lu la k ia v a lm is te l­ la a n , tu lisi s iih e n m ie le s tä n i sa a d a k o h ta ,

m e. E lä im e llin e n p u o le m m e n ä k y y lisä k si

jo k a k ie ltä is i e lä in te n m y y n n in j a lu o v u tu k ­

sie lu ja , m u tta v o iv a t to k i v ie d ä tie to a e te e n ­

u n iss a , m y y te is s ä j a ju m a lta ru s to is s a a in a a rk ip ä iv ä n k ie ltä m y ö te n ( " n o r s u n m u is ­

se n a la ik ä is ille .

p ä in v a ik k a p a k o p io im a lla o h e is e n ju tu n j a

t i ” , " k i s s a n p ä iv ä t” jn e ). E lä im e t rik a s tu t­

y k si e lä in k a u p p a , jo s ta sa a m o n e n la is ia j y r ­

ta v a t e lä m ä ä m m e j a v a ik u tta v a t n ä in m o ­ n e lla ta p a a p e rso o n a m m e m u o to u tu m is e e n .

sijö itä , k a lo ja , lin tu ja j a m a te lijo ita h a lv a lla .

N ä id e n liik k e id e n p ä ä a s ia llin e n a s ia k a s ry h ­

V o id a a n k in s a n o a , e ttä e lä in o n e e ttis e s s ä

m ä lie n e e 7 - 1 4 -v u o tia a t la p s e t. U s e im m is ta

m ie le ss ä y m p ä ris tö n s ä la a d u n o so itin . Ei o le to ista ilm a n to ista . N iin p ä k u n v iim e i­

liik k e istä la p s e t v o iv a t o s ta a e lä im iä , k u n

n e n k in e lä in h ä v iä ä p la n e e ta lta m m e , sillo in p ä ä tty y m y ö s ih m ise n ta rin a lu o n n o n o sa n a .

S itä p ä iv ä ä m in ä e n h a lu a o lla n ä k e m ä s sä .

A n u K ilp i ( fil.m a is t.) , H e ls in k i

28

J o k a k a u p u n g is s a o n n y k y ä ä n v ä h in tä ä n

o v a t s u u llis e sti tai " l a p u l l a ” v a k u u tta n e e t, e ttä h e illä o n lu p a o sto o n . Jo is sa in k a u p o is ­ sa v a n h e m p ie n lu p a a e i e d e s k y sy tä . K a u p ­ p o je n ta s o v a ih te le e su u re s ti. P a h im m is s a ta p a u k s is s a la p s e lle ei k e rro ta , k u in k a s u u ­ re k si e lä in k a s v a a , m ite n v a n h a k s i se elää.

Norjan hylkeenpyynti

Sivuilta 3 ja 19: •

Eläinsuojelulaki eduskuntaan - viimeinen hetki toimia!

m ä rrä , e ttä k o ira ta rv its e e p a ri, k o lm e tu n tia

tu li k u ite n k in v a rm a sti e s ille , v a i m itä ? H e l­

k a ik k i s a m a n k o h ta lo n e d e s s ä . S a n o ta a n ­

Sivulta 21:

le , k u n se ei e n ä ä o le k a a n p ie n i j a su lo in e n .

u lk o ilu a p ä iv ä s s ä , k iss a o n le ik a tta v a j a k a ­

ra ty tö t Itä -P a k ila s ta H e s a sta

Eläinsuojeluliikkeen voima on paljolti yksittäisten ihmisten voimaa. Monet eläinrääkkäykset on saatu loppumaan jo sillä, että eläinten kohtelusta vastaa­ vat ovat saaneet kasapäin eläinten puolesta puhuvia kirjeitä.

Animalia-lehden toimintasivut tarjoavat lukijoille tilaisuuden saada ää­ nensä kuuluviin. Kun mieltäsi painaa jokin, mitä eläimille tehdään, ilmoita mielepiteesi kohteliaasti mutta selvästi suoraan asianomaisille. Sinun kirjeesi voi olla mukana tuomassa asiaan muutosta.

lu k ija t o v a t — to iv o tta v a s ti - j o v o ite ttu ja

v ie m ä llä se n m a h d o llis im m a n m o n iin lem m ik k ie lä in liik k e is iin .

K .K .

□ □ □

Apua!

K o ira n i h y ö k k ä ile e m u ita k o iria p ä in . O li­ sik o tä ä llä K u lo m ä e s s ä k e tä ä n A n im a lia n jä s e n tä , jo k a v o isi k a n s sa n i te h d ä a s ia lle j o ­ ta in ? Y h te y s tie to n i sa a to im isto lta . " Y h te is e t h a r jo itu k s e t"

A N IM A LIA 2/1995

Esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on ollut ehkä jo eduskunnan lähetekeskus­ telussa, kun tämä lehti on sinun kädessäsi. Hallituskäsittelyssä ei otettu huo­ mioon eläinsuojelijoiden vaatimusta eläinten lajityypillisen käyttäytymisen turvaamisesta. M yös uskonnollinen teurastus ilman tainnutusta aiotaan sallia edelleen. Toivomme on nyt eduskunnassa.

Ota mahdollisimman pian kirjallisesti yhteyttä eduskuntaryhmien pu­ heenjohtajiin (puolueet lueteltu ohessa). Tuo esille seuraavia asioita: - Eläinsuojelulain tulee säätää, että eläimiä tulee pitää niin, että ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla.

- Nykyään Suomessa pidetään miljoonia eläimiä oloissa, jotka rajoittavat voimakkaasti eläimen liikkumista ja estävät lajityypillisen käyttäytymi­ sen: häkkikanalat, turkistarhat, nautojen pitäminen jatkuvasti parteen kyt­ kettynä, emakkohäkit. Tuotantoeläinten häkkikasvatus tulisi kieltää.

- Lypsylehmien tulee päästä kesällä laitumelle.

- Esimerkkinä hyvistä eläinsuojelulaista voi mainita Ruotsin ja Sveitsin lait.

- Eläimet tulee aina tainnuttaa ennen teurastusta - myös uskonnollisen teu­ rastuksen yhteydessä.

Pyydä kirjeeseesi vastausta, jossa kerrotaan, mitä konkreettisia toimen­ piteitä ko. eduskuntaryhmä aikoo tehdä, jotta eläinsuojelulaki turvaisi eläi­ mille ympäristön, jossa ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla.

Muista oma nimesi ja osoitteesi kirjeen loppuun.

Eduskuntaryhm ät: Kansallinen Kokoomus, Sosiaalidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Svenska Folkpartiet, Vasemmistoliitto, Vihreä Liitto, Suomen Kristillinen Liitto, Suomen Maaseudun Puolue, Nuorsuoma­ lainen Puolue, Ekologinen Puolue.

Laita kuoreen puolueryhmän nimi ja osoite (00102 EDU SKU NTA) sekä merkintä: eduskuntapuolueen puheenjohtajalle. ^ Ota yhteyttä maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilään (os. Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3 A , 00101 Helsinki) ja pyydä, että la­ kiin liittyvässä eläinsuojeluasetuksessa kielletään lajityypillistä käyttäy­ tymistä estävät eläintenpitomuodot, kuten häkkikanalat, emakkohäkit, turkiseläinten häkit, nautojen jatkuva pitäminen parteen kytkettynä.

Myös lypsylehmien laiduntaminen tulisi olla kirjattuna säädöksiin. Pyydä kirjeeseesi vastaus. Muista oma nimesi ja osoitteesi. # Lähetä kiitos ympäristöministeri Pekka Haavistolle (os. Ympäristömi­ nisteriö, Ratakatu 3, 00120 Helsinki), joka teki hallituksessa esityksen eläinten lajityypillisen käyttäytymisen turvaamisesta ja häkkikanaloiden kieltämisestä. Lähetä kiitos myös niille ministereille, jotka kannattivat Haaviston esitystä: Ulkoministeri Tarja Halonen (os. Ulkoasiainminis­ teriö, PL 176,00161 Helsinki), kulttuuriministeri Claes Andersson (Ope­ tusministeriö, PL 293,00171 Helsinki) ja sisäasiainministeri Jouni Back­ man (os. Sisäasiainministeriö, PL 257, 00171 Helsinki).

•

Boikotoi norjalaisia tuotteita: juus­ toja, pakastekalaa, lohta, katkara­ puja, olutta, sekä matkustamista Norjaan.

Lähetä tieto boikotistasi Norjan pää­ ministerille Gro Harlem Brundt-

landille: Postboks 8001, Dep, 0030 Oslo, Norway. Fax: 990 47 22 34 95 00. Viestisi voi olla vaikkapa tä­ mä:

(päiväys) Dear Prime Minister Brundtland, I am horrified about the Norwegian goverment's decission to permit the hunting o f non-sucling seal pups.

Scandinavian countries have a reputa­ tion o f having a high level o f animal welfare. Because the hunt is allowed to commence, it will be in contradiction with this, and will certainly harm the Norwegian reputation.

Since the hunting o f seal pups is launched, I will boycott Norwegian fish products and will not come to Nor­ way fo r my holidays. I shall also en­ courage everybody else to do the same.

Yours sincerely, (oma nimi) Käännös: Hyvä pääministeri Brundtland, Olen järkyttynyt Norjan hallituksen päätöksestä aloittaa hylkeenpoikasten pyynti. Pohjoismailla on korkean eläinsuojelun maine.

Hylkeenpoikasten pyynnin alkami­ nen on ristiriidassa tämän kanssa, ja se varmasti vahingoittaa Norjan mainetta.

Niin kauan, kun hylkeenpoikasten pyynti jatkuu, boikotoin norjalaisia ka­ latuotteita enkä matkusta Norjaan lo­ malle. Rohkaisen myös muita teke­ mään samoin.

Kunnioittavasti,

A N IM A LIA 2/1995

29

Toimintaa

Toimintaa

----------------Sivulta 20:

EU:n jalkaraudoin pyydettyjen turkisten kielto vaarassa kaatua!

4^

M Q f A

Kirjoita päättäjille U SAissa ja Belgiassa’ etta kielto pysyisi voimassa ja ko. menetelmin pyydettyjen turkiksien kielto tulisi voimaan myös USA:ssa.

Tupakkakokeet eläimillä seis!

*

M r. Mickey Kantor, US Trade Rep­ resentative, 600 17th Street, N W , Washington, DC, 20506 USA.

Ms. Ritt Bjerregaard, Comissioner for the Environment, Rue de Loi 200, B-1049 Brussels, Belgium.

Dear Mr. Kantor,

Dear Ms. Bjerregaard,

The European Union has banned the use o f leghold traps, and as a logical consequence, will ban the import o f furs from the US as long as it has not banned these cruel traps. / would encourage the US goverment to initiate similar legislation. It is very important fo r the welfare o f ani­ mals, and would reduce animal cruelty in your country.

The EU Council Regulation 3254/91 banning the import o f furs from coun­ tries that still use the cruel leghold trap was widely supported in the European Parliament.

I urge you to keep the import ban in place, and implement it as required by the Requlation as o f January I, 1996 and, extend it to all species trappedfo r their fur.

(oma nimi ja osoite)

(oma nimi ja osoite)

Käännös: Euroopan unioni on kieltänyt jalkaraudan käytön ja tästä johdonmu­ kaisena seurauksena myös tällä pyyntivälineellä pyydettyjen amerikkalaisten turkkien tuonnin alueelleen. Haluan rohkaista USA:n hallitusta säätämään samanlaisen kiellon. Tämä on hyvin tärkeää eläinten hyvinvoinnin kannal­ ta, ja vähentää eläimiin kohdistunutta julmuutta maassanne.

Käännös: EU:n parlamentti tuki voi­ makkaasti turkisten tuontikieltoa mais­ ta, jotka sallivat eläinten pyynnin jal­ karaudoin. Vaadin, että kielto pysyy voimassa ja alkaa 1.1.1996. Kiellon tu­ lisi myös koskea kaikkia eläinlajeja, joita pyydetään turkisten vuoksi.

Kirjota näille kahdelle valmistajalle ja esitä vastalause eläimillä tehtäviä tupakkatestejä vastaan.

•

•

Managing Director, R.J. Rey­ nolds Tobacco (U K ) Ltd, 62 Lon­ don Rd, Staines, Middlesex, TW 18, U.K. General Manager, Japan T o b a c ^ ^ co, Albemarle Street, London W IX 3H F, G.B. Teksti voi olla vaikkapa tämä: / am horrified to learn that R J. Reynolds / Japan Tobacco carries

out smoking and tobacco experi­ ments on animals. Knowledge re­ garding the effects o f smoking should be gained with other methodes than cruel animal experi­ ments. I encourage everybody to boycott all your products until the animal experiments end. (oma nimi ja osoite) Käännös: Olen kauhistunut siitä, et­ tä R.J. Reynolds / Japan Tobacco tekee eläinkokeita, joissa tutkitaai^fc tupakoinnin vaikutuksia. T u p a ^ ^ koinnin vaikutuksista täytyy saada tietoa muilla menetelmillä kuin jul­ milla eläinkokeilla. Kehotan kaik­ kia boikotoimaan yrityksenne tuot­ teita niin kauan, kun eläinkokeet jatkuvat.

Sivulta 16:

m 3

Siljalle kiitosta - muille tietoa # Animalian lähetettyä tietoa valkoi­ sen vasikanlihan kasvatuksesta va­ rustamo Silja Linelle, totesivat keittiöpäällikkö Stig Asen ja yhtiön keittiömestarit yhteistuumin, että moinen herkku poistetaan ruokalis­ toilta. Kiitoskortit voi lähettää osoitteella: Silja Line, keittiöpäällikkö Stig Asen, PL 880, 00100 Helsinki.

• Jos huomaat, että jonkin ravintolan/ 30

Jo 1 432 u u tta jäsen tä on liittynyt A nim aliaan vuoden alun jälkeen. Sinäkin tunnet varm asti jo n k u n , jo k a h a ­ luaisi liittyä m ukaan. Syksyllä m eitä voi olla jo 15 000!

S iv u lta 21:

Animalian puhelinnumerot muuttuneet Yleisöpalvelu (esitteet, tuotetilaukset, av-välineet) Viola Mäenpää, puh: 90148 4866 Jäsenrekisteri- ja talousasiat, Tarja Balding, puh: 90-278 6896 Järjestösihteeri (alue- ja aktivistitoiminta), Hanna Oranen, puh: 90278 6750 Animalia-lehti, tiedotus, Kaarina K i­ vivuori, puh: 90-148 2646.

Eläinten hyvinvointitutkimus, maatalouseläimet, Emmi Manninen, puh: 90-278 6940 Toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist, puh: 90-148 4866.

*

*

*

*

*

Animalian toimisto kesäajassa Toimistomme asiakaspalvelu (tuotetai esitetilaukset, jäsenasiat jne.) on suljettu ajalla 26.6.-31.7.95. Myös myymälä on tuona aikana suljettu.

Erittäin kiireellisissä asioissa saat mei­ hin kesätauollakin yhteyttä kirjeitse tai telefaxilla.

Kesäaikana (viikot 22-35) toimisto suljetaan perjantaisin jo klo 15.

Eläinsuojeluliitto Animalia ry Porvoonkatu 53, 00520 HKI telefax. 90-148 4622

*

elintarvikeliikkeen valikoimissa on valkoista vasikanlihaa tai ’ ’juottovasikkaa” , niin ota selvää, mistä on kysymys. Mikäli liha tulee KeskiEuroopasta, on mahdollista, että se on huonoissa oloissa kasvatettujen, aneemisten eläinten lihaa. Voit tila­ ta Animaliasta tietoa valkoisen va­ sikanlihan tuotannosta ja antaa edelleen ko. ravintolan/kaupan joh­ dolle.

*

•

*

*

*

*

Kiitokset tukijoillemme!

Animalia kiittää seuraavia yrityksiä eläinsuojelutyön tukemisesta: Gaudeamus Data Oy Forssan Kirjapaino Oy Mäkitorpan Autoradio Oy, Taisto Kuronen ja Leena Sparkman A N IM A LIA 2/1995

AN IM A LIA 2/1995

Uusi rahasto eläinten hyväksi

Koteja kissoille etsitään

Juliana von Wendtin Säätiöön on pe­ rustettu Eläinten hätäapurahasto. Ra­ haston tuotolla edistetään eläinten hy­ väksi tapahtuvaa tutkimus- ja julkaisu­ toimintaa.

Tarkoituksena on mm. löytää toimi­ via, eläinystävällisiä tuotantoratkaisuja. Eläinsuojelua voidaan edistää pal­ jon osoittamalla, että vaihtoehtoiset kasvatusmuodot ovat toimivia ja myös kuluttajan ja tuottajan kannalta paras ratkaisu.

150 000 markan lahjoituksellaan ra­ haston perustanut Juri Puhk vetoaa muihin eläinten ystäviin: Auta osuu­ dellasi vähentämään eläinten hätää ja kärsimystä tehokasvatuksessa ym. toi­ minnassa, joka taloudellisen hyödyn vuoksi halventaa säälimättömästi elä­ mää!

Juliana von Wendtin Säätiö esittää mitä suurimmat ja kauneimmat kiitok­ set Juri Puhkille ja toivoo, että uuden rahaston varoja kartutetaan hänen anta­ mansa esimerkin mukaisesti.

Lahjoitukset: SYP 200118-42627.

HUOM! Tiedotuksiin merkintä: Eläin­ ten hätäapurahastoon.

Löytöeläinpalvelu Takkuturkki, joka on Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Keski-Suomen aluejaosto, etsii pysy­ viä koteja ja tilapäisiä hoitopaikkoja kodittomille eläimille.

Lisätietoja: Marjo Pynnönen puh 941-632 926 tai Senja Virtanen, puh 941-264 663.

Eläin tulolähteenä?

Tee ilmoitus!

Ammattimaisesta tai muuten laajassa mitassa tapahtuvasta koirien, kissojen ja muiden seura- tai harrastuseläinten kaupan pitämisestä, välittämisestä, vuokraamisesta ja kasvattamisesta se­ kä säilytettäväksi ottamisesta on tehtä­ vä ilmoitus lääninhallitukseen. Samoin ilmoitus on tehtävä opetuksen antami­ sesta mainittujen eläinten käytössä ja käsittelyssä. Ilmoitus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä - ja elintarvikeosasto to­ teaa mm. eläinsuojelujärjestöille lähet­ tämässään kiertokirjeessä, että kunnis­ sa tulee usein eteen tapauksia, joissa lain edellyttämää ilmoitusta ei ole teh­ ty. Lisätietoja asiasta saa läänineläin­ lääkäreiltä.

*

*

*

I-HA-HAAkesäterveisiä Animalian hevosryhmältä!

Kesäaika merkitsee hevoskärpäsen piston saaneelle ihmiselle aktiivista leiri- tai kilpailuaikaa, rentoja maastolenkkejä suvelta tuoksuvassa metsässä ja uintireissuja hevoskaverin kanssa, paarmanpuremia ja pölyäviä kenttiä.

Entä hevoselle?

Hevosten kesän ykkösasia on luulta­ vasti laidunaika jolloin ne voivat edes hetken toteuttaa omaa luontaista käyt­ täytymistään! Jokainen hevosten kans­ sa tekemisissä ollut on varmaan tör­ männyt tilanteisiin joissa voi vain tode­ ta että tutun kesyhevosemme rinnassa sykkii edelleen villin laumaeläimen sy­ dän! Ymmärrämmekö kuitenkaan, mi­ tä hevosen päässä liikkuu tai miten se kokee maailman - meidät mukaanlu­ kien - ympärillään?

Animalian hevosryhmä on koonnut hevostietopaketin, jossa kerrotaan hy­ västä hevosmiestaidosta sekä raotetaan ovea luonnonmukaista elämää viettä­ vien hevosten kiehtovaan maailmaan.

Tietopaketti sopii erityisen hyvin rat­ sastusleireille tai muiden harrastuspii­ rien käyttöön! Tietopakettia voit tilata toimistosta (perimme kopiointikulut 10,-/paketti. Aineistoa voi itse vapaasti kopioida lisää).

Nautitaan kesästä ja suodaan kesälo­ maa myös hevosillemme!

31

V ierailut ja kokoukset □

□ □ □ □

□

□

□

□ □

□

□

□ □

□

□

□

□

□ □ □

32

16.2 A n im a lia n v a a litila is u u s T a m p e ­ re e lla , p u h e e n jo h ta ja n a M e rv i R is sa ­ n en .

1 7 -1 9 .2 P a g e m a k e r-ta itto -o h je lm a k u rssille o sa llistu m in e n (K a a rin a K iv iv u o ri).

2 7 .2 A n im a lia n v a a lip a n e e li H e ls in g is ­ sä , p u h e e n jo h ta ja n a P äiv i R o s q v ist.

9 .3 . P ä ä k a u p u n k is e u d u n r y h m ie n v e tä ­ j ä t k o k o o n tu iv a t.

10.3 T u tu s tu m in e n K a n n u k s e n tu r k is ta ­ lo u d e n k o e a s e m a a n (E m m i M a n n in e n , H a n n a O ra n e n j a K a a rin a K iv iv u o ri).

14.3 E m m i M a n n in e n o li m u k a n a a lu s ­ ta ja n a j a k e s k u s te lija n a H e ls in g in y li­ o p isto n y m p ä r is tö n s u o je lu la ito k s e n lu ­ e n n o lla , jo k a k ä s itte li k o tie lä in tu o ta n ­ to a j a e lä in s u o je lu a .

21.3 E m m i M a n n in e n lu e n n o i m a a lis ­ k u u s s a L S O - 2 0 0 0 -y rittä jä k u rs s ilIa e e t­ tise s tä la a d u s ta sia n k a sv a tu k s e ss a .

2 7 - 2 8 .3 O s a llis tu m in e n k u lje tu s m ie le n o s o itu k s e e n B ry ss e liss ä . A n im a lia a e d u s tiv a t A n n a L in d q v is t, P äiv i R o s ­ q v ist, R ik u C a ja n d e r, K a a rin a K iv iv u o ­ ri j a J u h a S ä rk k ä.

2 7 .4 T a p a a m in e n m in iste ri P e sä lä n k a n s s a B ry s s e lis s ä , P ä iv i R o s q v ist.

14.3 A n im a lia n n u o ris o ry h m ä n e d u s ta ­ j a t o liv a t A n n e H u u s k o se n jo h d o lla Y A D :n (Y o u n g a g a in s t d ru g s) v ie ra in a k e rto m a s s a A n im a lia sta .

21.3 P e ru s te ttiin p ä ä k a u p u n k is e u d u lle a ik u is a k tiv is tiry h m ä . jo k a tu le e k o ­ k o o n tu m a a n n o in k e rra n k u u k a u d e s sa .

2 8 .3 E m m i M a n n in e n p u h u i K u lu tta ja tK o n s u m e n te m a -jä rje s tö n tila is u u d e s s a e lä in s u o je lu s ta .

3 0 .3 A n im a lia n v u o sik o k o u s .

3 .4 P a la v e ri e lin ta rv ik k e id e n e e ttis e s tä la a d u s ta A n im a lia n to im isto ss a . M u k a ­ n a e d u s ta ja t M T K :sta , M T K :n n u o rista tu o tta jis ta , A tria s ta , L S O :s ta , M a a ta ­ lo u d e n tu tk im u s k e s k u k s e s ta . E lä in lä ä ­ k e tie te e llis e ltä K o rk e a k o u lu lta , E lä in ­ lä ä k ä riliito s ta , K a in u u n m a a s e u tu k e s ­ k u k se sta , L ih a te o llis u u d e n tu tk im u s la i­ to k s e s ta , H y v ä ä S u o m e s ta -p ro je k tis ta , S iip ik a rja liito s ta j a L u o m u -liito sta .

4 .4 V ie ra ilu H e ls in g in y lio p is to n V iik in k o e tila n p a rs in a v e ta s s a , E m m i M a n n i­ n e n j a K a a rin a K iv iv u o ri.

4 .4 A n im a lia n o p is k e lija ry h m ä jä rje s ti H e ls in g in y lio p is to lla p a n e e lik e s k u s te ­ lu n e lä in k o k e is ta . P u h e e n jo h ta ja n a A n ­ n a L in q v is t.

5 .4 V ie ra ilu S u itia n k o e tila lla , j o s s a tu ­ tu s tu ttiin p ih a tto n a v e tta a n , E m m i M a n ­ n in e n .

6 .4 V ie ra ilu h ä k k ik a n a la s s a j a la ttia k a n a la s s a L o u n a is -S u o m e s s a , Emmi M a n n in e n .

8 .4 A lu e o s a s to je n y h te ista p a a m in e n H e ls in g is sä .

10.4 V ierailu H elsin g in y lio p isto n e lä in ­ tieteen laito k sella, K aarin a K ivivuori.

10.4 V ie ra ilu sik a ta lo u d e n tu tk im u s la i­ to k s e lla H y v in k ä ä llä se k ä P o rla m m in

□

□

m e ije ris s ä , jo s s a tu tu s tu ttiin m m .-p u ru p o h ja s ik a la a n . E m m i M a n n in e n j a K a a ­ rin a K iv iv u o ri.

12.4 P ä iv i R o s q v is t U lk o m in is te riö s s ä p a la v e ris s a , j o k a k o sk i E U :n tu o n tik ie l­ to a tu s k a llis in p y y n tiv ä lin e in p y y d e ty il­ le tu rk e ille .

2 1 - 2 2 .4 E u ro g ro u p in k a m p a n ja k o k o u s , P ä iv i R o s q v ist.

□

□ □ □

e lä in s u o je lu la in u u d istu s ta . P äiv i R o s ­ q v is tia h a a s ta te ltiin .

2 8 .3 . T V -u u tis e t h a a s ta tte li P ä iv i R o s ­ q v is tia ritu a a lite u ra s tu k s e s ta .

30.3 J ä rje s tö s ih te e ri H a n n a O ra se n h a a s ta tte lu H e ls in g in S a n o m iss a .

24.4 T V -N y tt h a a s ta tte li P ä iv i R o s q v is ­ tia k o sm e tiik k a te o llis u u d e n e lä in k o ­ k e ista .

K o ira p o sti 2/95 V io la M ä e n p ä ä tä h a a s ­ ta te ltiin A n im a lia n to im in n a sta .

Esiintymiset tiedotusvälineissä

□

□

L ausunnot ja vetoomukset

□ D □

□ □ □

□

□

□

□ □ □

□

□ □ □

□ □

10.2 K a a rin a K iv iv u o ri ra d io k e s k u s te ­ lu ss a tu rk is ta rh a a jie n liito n p j:n G u s ta v S m u lte rin k a n ssa .

15.2 V iik k o -S a v o n h a a s ta tte lu tu rk is ta r­ h a u k s e s ta (K a a rin a K iv iv u o ri).

15.2 T V -N y tt h a a s ta tte li P ä iv i R o s q v istia tu rk is ta rh a u k se s ta .

16.2 R a d io m a fia tek i o h je lm a n e lä in k u lje tu k s is ta j a h a a s ta tte li K a a rin a K i­ v iv u o rta .

17.2 R a d io S u o m i h a a s ta tte li K a a rin a K iv iv u o rta tu rk is ta rh a u k se s ta .

2 0 .2 Y L E :n R a d io V a a s a h a a s ta tte li K a a rin a K iv iv u o rta tu rk is ta rh a u k se s ta .

21.2 M e d ia p e li-o h je lm a s s a F o o d K u lje ­ tu k se n O la v i T o iv o la j a P ä iv i R o s q v ist k e s k u s te le m a s s a e lä in k u lje tu k s is ta .

2 3 .2 R ik s ra d io n -o h je lm a s s a r u o ts in k ie ­ lise n tu o tta ja jä rje s tö n p u h e e n jo h ta ja O la R o s e n d a h l j a P ä iv i R o s q v is t k e s ­ k u s te liv a t e lä in k u lje tu k s is ta .

2 4 .2 R u o ts a la in e n n u o rte n o h je lm a X tr a h a a s ta tte li K a a rin a K iv iv u o rta e lä in k u lje tu k sis ta .

2 6 .2 S u n n u n ta ira p o rtti h a a s ta tte li P ä iv i R o s q v istia k e tu n p y y tä m is e s tä ja lk a n a ru lla .

2 7 .2 . P ä iv i R o s q v is t Y le n a ik a is e n ’’V iik o n v ie r a a n a " .

2 7 .2 R a d io 3 h a a s ta tte li K a a rin a K iv i­ v u o rta a ih e e n a e lä in s u o je lu j a v a a lit.

2 8 .2 . Y L E :n a lu e ra d io R a a h e s s a h a a s ­ ta tte li P ä iv i R o s q v is tia k e tu n ja lk a n a r u p y y n n istä .

2 8 .2 . H e ls in g in S a n o m a t j a A a m u le h ti k irjo ittiv a t A n im a lia n v a a lip a n e e lis ta .

M a a se u d u n T u le v a is u u s k irjo itti s a m a s ­ ta a ih e e s ta 2 .3 . M y ö s m o n e t m a a k u n ta ­ le h d e t k irjo ittiv a t a ih e e sta .

6 .3 . Y L E :n E te lä -S a v o n to im itu s h a a s ­ ta tte li s a m a s ta a ih e e sta .

7 .3 . H u fv u d s ta d s b la d e t h a a s ta tte li K a a ­ rin a K iv iv u o rta tu rk is ta rh a u k s e s ta .

15.3 Y L E :n M ik k e lin to im itu s h a a s ta t­ te li P ä iv i R o s q v is tia k o s m e tiik k a te o lli­ su u d e n e lä in k o k e is ta .

2 3 .3 K a n s a n U u tis e t h a a s ta tte li K a a rin a K iv iv u o rta tu rk is ta rh a u k se s ta .

2 7 - 2 8 .3 E U :n e lä in k u lje tu k s is ta j a A n i­ m a lia n o sa llis tu m is e s ta B ry ss e lin m ie ­ le n o s o itu k s e e n te k iv ä t ju ttu a : Y L E :n T V -u u tis e t, T V -N y tt, A a m u le h ti, T u ru n S a n o m a t, H e ls in g in S a n o m a t. V ih re ä L a n k a , R ik s ra d io n , Y le n a ik a in e n , R a ­ d io m a fia . Y m p ä ris tö u u tis e t k ä s itte li a i­ h e tta .

□ □

□ □ □

□

L a u s u n to e lä in s u o je lu a s e tu k s e n lo p e ­ tu sm e n e te lm is tä .

K irje lm ä u lk o m in is te riö lle E U :n tu r k is ­ te n tu o n tik ie llo s ta , jo k a k o s k e e ja lk a ra u d o in p y y d e tty je n e lä in te n tu rk k e ja .

K irje lm ä k a u p p a - j a te o llis u u s m in is te ri­ ö lle k o s m e tiik a n m e rk in n ä stä .

L a u s u n to k a u p p a - j a te o llis u u s m in is te ­ riö lle E U :n k o s m e tiik k a -a s e tu k s e s ta .

V e to o m u s m a a - j a m e ts ä ta lo u s m in is te ­ riö ö n k o s m e tiik a n te s ta u k s e n k ie ltä m i­ se stä S u o m e n la in sä ä d ä n n ö ss ä .

L a u s u n to p y y n tiv ä lin e id e n sta n d a rd ie h ­ d o tu k s e s ta S u o m e n s ta n d a rd is o im is lii­ to lle.

Lehdistötiedotteet ja ilm oitukset □

□ □ □

T ie d o te A n im a lia n o sa llis tu m is e s ta y h ­ te is e u ro o p p a la is e e n m ie le n o so itu k s e e n B ry ss e liss a ä .

T ie d o te m in is te rin e u v o s to n k u lje tu sk o k o u k se n tu lo k se s ta .

T ie d o te k o sm e tiik k a d ire k tiiv is tä .

T ie d o te e lä in s u o je lu e p ä k o h d is ta g e e n i­ tu tk im u k se s sa .

Uusi m ateriaali □ □ □ □ □

□ □ □ □

Kuluttajapalsta

27.3 T V -o h je lm a S to rd e b a tte n k ä s itte li

E site v a lk o is e n v a s ik a n lih a n tu o ta n n o s ­ ta E site h a n h e n m a k s a tu o ta n n o s ta E site e lä in k u lje tu s d ire k tiiv is tä T o im in ta o h je ita N o rja n h y lk e e n p y y n ­ n in a lo itta m is e n v u o k si M a te ria a lia k a m p a n ja a n e lä in te s tie n k ie ltä m ise k s i k o sm e tiik a n te s ta u k se s sa : v e to o m u s k o rtti, tie d o tte ita H e v o s ry h m ä n e s ite j a a rtik k e li h e v o s e n lu o n ta is e s ta k ä y ttä y ty m is e s tä K o ira ry h m ä n e s ite k o ira n h o id o s ta V id e o film i e lä in s u o je lu s ta j a A n im a ­ lian to im in n a s ta R u o ts in k ie lin e n e s ite , m ite n to im ia e lä in r ä ä k k ä y ta p a u k s is s a /lö y tö e lä in te n su h te e n

Onko olemassa tuskatonta keinoa hä­ vittää hiiret kesämökiltä? Hiirten elä­ vänä pyytäminen ei tule kysymykseen, koska mökki jätetään talveksi tyhjil­ leen eikä hiiriä käydä vapauttamassa pyydyksestä. Pikkutuholaisista on päästävä eroon, mutta on surullista tie­ tää niiden kärsivän hiirenmyrkyn takia.

Onko hiirille olemassa e-pilleri, josta puhuttiin muutama vuosi sitten?

M istä tietää, että liha on kotim aista?

Hei Ulla-Mari,

halua syödä Euroopasta tuotua li­ haa, jossa voi olla taustalla julmia eläinkuljetuksia ja eläinrääkkäystä.

Mistä tietää lihan alkuperän? Millaista lihaa pitäisi ostaa, että tukisi mahdolli­ simman eläinystävällistä tuotantoa?

Tämä asia askarruttaa varmasti monia muitakin lukijoita. Jyrsijöiden kontrol­ loimiseen sopivien ehkäisyvalmistei­ den kehitystyö on parhaillaan käynnis­ sä myös Suomessa. Niitä ei kuitenkaan vielä ole yleisessä myynnissä.

Toistaiseksi inhimillisin keino hiir­ ten ja rottien vähentämiseksi lienee ta­ vallisten hetitappavien hiiren- ja rotanloukkujen käyttö. Tällöin on ehdotto­ masti huolehdittava, että hiiri voi men­ nä loukkuun ainoastaan yhdestä suun­ nasta - eli suoraan siitä päädystä, jossa syötti on. Jos hiirellä on mahdollisuus tulla loukkuun myös sivulta päin, lou­ kun metallikaari voi iskeytyä väärään kohtaan hiirtä, jolloin hiiri kuolee hi­ taasti kituen.

Käytännössä hiiren lähestyminen oi­ keasta suunnasta hoidetaan asettamalla loukun molemmin puolin pitkittäin vaikka tukevat laudat tai muutama tii­ liskivi, niin että muodostuu ’ ’kuja” , joka ohjaa hiiren loukkuun oikeasta suunnasta käsin. Tällä tavalla varmis­ tettuna loukku tappaa hiiren silmän­ räpäyksessä - jopa nopeammin kuin ketut, pöllöt ja muut hiirten luontaiset saalistajat.

Luovunko lihasta?

Luomuliha on paras vaihtoehto, sillä luomutuotannossa eläimiä täytyy pitää tiettyjen kriteerien mukaan, ne saavat esimerkiksi olla väljemmissä oloissa kuin tuotantoeläimet yleensä. Valitet­ tavasti luomulihaa ei ole kaikkien ulot­ tuvilla. Sitä voi tiedustella Luomu-lii­ tosta, puh: 955-150 538.

Pakkausasetuksen mukaan tuoreesta ja pakastetusta lihasta on aina ilmoitet­ tava sen alkuperämaa. Sääntö koskee niin kokonaista kuin jauhettuakin liaa.

Ongelman kuluttajan kannalta muo­ dostaa käsitelty liha eli lihajalosteet ja esim. palvattuja marinoitu liha. Näissä ei alkuperämerkintää tarvitse olla, ja ne voivat sisältää tuontilihaa. Maukasta ruokaa voi valmistaa ilman lihan muru­ akaan - valinta on jokaisen tehtävä omista lähtökohdistaan. □ □ □

□

□ □ □

M itä tonnikalaa ostaa?

Olisiko mahdollista saada listaa tonni­ kalan valmistajista, jotka eivät käytä tuotteissaan sellaista tonnikalaa, jonka pyydystämisen yhteydessä delfiinejä on joutunut ajoverkkoihin kärsimään?

Onko Suomen laissa pykälää, jonka nojalla voisi tonnikalan tuonnin kieltää maista kuten Hollannista, jotka pyyntimenetelmillään tappavat suuria määriä

A n im a lia n in fo p ö y tä k o ira n ä y tte ly s s ä 1.4.

E m m i M a n n ise n a rtik k e li K ä y tä n n ö n M a a m ie s -le h d e s s ä ru u a n e e ttis e s tä la a ­ d u sta .

A N IM A LIA 2/1995

Terveisin Ulla-Mari Karhu, Järvenpää

delfiinejä? Voiko EU puuttua asiaan, jos kielto koskee EU-maita?

Delfiinityttö Hei, delfiinityttö, Suomen laissa ei ole pykälää, jolla ko. tuonti voitaisiin estää. Sinne - tai EU:n lainsäädäntöön - on myös mahdoton saada kieltoa, sillä se katsottaisiin kau­ pan esteeksi. Tämä on paitsi EU:n myös Gatt:n (eli nykyisen WTO:n) so­ pimuksia vastaan.

Tonnikalan valmistajista monet il­ moittautuvat eläinystävällisiksi ” Dolphin safe” -merkillä. Nämä leimat ovat kuitenkin osoittautuneet aika epäluotet­ taviksi mm. siksi, että merkin kriteerejä ei ole standardoitu. Mitäs jos pitäydyt­ täisiin kotimaisessa silakassa? Se on vähintään yhtä hyvää ja edullista kuin tonnikala. □ □ □

M itä eläinrasva on?

Minua kiinnostaisi tietää, mitä esim. voileipäkekseissä esiintyvä salaperäi­ nen ’ ’eläinrasva” on. Voitako - vai eläimen omaa ihraa? Kauhukseni huo­ masin Hesarissa lauseen ’ ’sian rasvaa on teollisesti valmistetuissa kekseis­ sä” . Ei kai?

Vegetaristi -76

Sekalaista □

Hiirille e-pillereitä?

Uudelle kuluttajapalstallem me on tulvinut kysymyksiä, jo ­ ten se tuli selvästi tarpeeseen.

U seim m at kysymyksistä kos­ kevat kosm etiikkatuotteita.

K osm etiikkaa käsitellään täs­ sä num erossa kuitenkin aivan om assa artikkelissaan, joten vastaukset kysym yksiinne löy­ tyvät sivuilta 4-7.

A N IM A LIA 2/1995

K yllä vain, hyvä Vegetaristi. Kekseis­ sä voi olla naudan tai sian rasvaa, jol­ loin tuoteselosteessa lukee ’ ’eläinras­ vaa” . Eläinrasva on peräisin teurasta­ moilta. Jos tuotteessa on käytetty voita, niin se myös ilmoitetaan tuoteselos­ teessa voina. Kasvipohjaiset rasvat il­ moitetaan joko kasvirasvana tai -öljy­ nä.

Koonnut: Kaarina Kivivuori 33

, Po

\

Alueosastot

Missä mennään?

Animalialla on tällä hetkellä yhdys­ henkilö, toimintaryhmä tai alueosasto 27 paikkakunnalla. Viim e kuukausina mukaan tulleita alueita ovat, Iisalmi ja Lievestuore. M yös monilla sellaisilla alueilla, joissa aikaisemmin on toimi-

nut yhdyshenkilö, on nyt alkanut aktii­ visempi toiminta. On aina kiva huoma­ ta, kuinka monet haluavat toimia A ni­ maban porukassa eläinten puolesta.

Jos asut sellaisella paikkakunnalla, jossa ei Animaban yhdyshenkilöä ja toimintaryhmää ole, ja olisit kiinnostu­ nut aloittelemaan toimintaa, ota yh­ teyttä järjestösihteeri Hanna Oraseen

Alueosastot (Porvoonkatu 53,00520 Helsinki, puh.

90-278 6750). Näin saat tietää lisää yh­ dyshenkilöksi ryhtymisestä.

Pääkaupunkiseudulla toimii tällä hetkellä kahdeksan eri eläinsuojeluasi­ oihin keskittyvää ryhmää. Näistä uusin on tähän mennessä kaksi kertaa ko­ koontunut aikuisaktivistiryhmä. Näistä ryhmistä saat lisätietoa joko niiden ve­ täjiltä tai Hanna Oraselta.

Yhdyshenkilöt, alueosastot ja toimintaryhmät HANKO: Gitta Roos/Zoobfe, Bulevardi 7, 10900 Hanko JOENSUU: Anna Liitsalo, Mäntyläntie 3 F 86, 80220 Joensuu, 973-311 578 JY V Ä S K Y L Ä : Annika Isomäki ja Juha Särkkä, Polttolinja 10 B 20, 40520 Jyväs­ kylä, 941-645 167 KAJAANI: Tuuli Pulma, Oravantie 9 B 20, 87150 Kajaani, 986-24 801 KEMI: Mervi Tuohimaa, Harjukatu 5, 94720 Kemi, 9698-34 068 K O TK A : Sari Sakki, PL 228, 48101 Kotka KUOPIO: Mia Blinnikka, Pajamiehentie 5, 78870 Varkaus, 972-5566 075 LAHTI: Alueosaston toimisto, Kymintie 36, 15140 Lahti, 918-7340 898 LAPPEEN RANTA: Katja Karppanen, Koskisenkatu 22, 53300 Lappeenranta LOHJA: Mia Erkkilä, Voudinkuja 5 D 41, 08200 Lohja, 912-388 851 MIKKELI: Riina Metso, Puolukkakatu 16, 50170 Mikkeli, 955-151 395 MUONIO: Sisko Sattanen, 99300 Muonio, 9696-532 026 N IVA LA : Maarit Annala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde, 983-446 862 NUM MI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-2266 236 OULU: Alueosaston toimisto, Isokatu 16 C 20, 2.krs, 90100 Oulu, 981-3119 885 Löytöeläinpalvelu / Mervi Pesonen, 981-5521 618 PIEKSÄM ÄKI: Satu Liukko, Kuopiontie 30 A 2, 76150 Pieksämäki, 958-481 010 PIHTIPUDAS: Minttu Vuorenmaa, Tahkonpolku 10 B 9, 44800 Pihtipudas, 94662 212 PORVOO: Marko Virtanen, Humaltarhantie 3 C 13, 06450 Porvoo RAAHE: Riitta Majava, Jussilantie 18, 92140 Pattijoki, 982-2274 151 RIIHIMÄKI: Satu Taiveaho, Kokonkatu, 11120 Riihimäki, 914-36 865 SEINÄJOKI: Tytti Salenius, Hallilantie 6 F, 63100 Kuortane, 965-5253 047 TAM PERE: Petra Jalli, Keskusojanpolku 4 as. 3, 33900 Tampere, 931-2650 827 TORNIO: Tiina Hooli, Mustarannantie 8, 95530 Karunki, 9698-70 242 TURKU: Alueosaston toimisto, Humalistonkatu 14, 2. krs, 20100 Turku, 9212310 123 V A A S A : Kirsi Haapaniemi, Skoonenkatu 12, 65100 Vaasa, 961-3128 520 V A L K E A K O SK I: Mikko Vainio, Kenraalintie 2 as. 16, 37620 Valkeakoski, 9375855 226 IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönkatu 5 B 13, 74100 Iisalmi, 977-26 421 LIEVESTUORE: Pauliina Liukkonen, Kynnöstie 4, 41400 Lievestuore, 941861 892

Pääkaupunkiseudun ryhmät KO IRARYH M Ä: Jaana Reijonaho, puh. 90-3415 415 H EVOSRYH M Ä: Johanna Linjama, puh. 90-6852 478 NUORISORYHM Ä: Anne Huuskonen, puh. 90-5862 282 OPISKELIJARYHM Ä: Taru Uotila, puh. 90-570 070 TU RKISRYH M Ä: Minna Varonen, puh. 90-3281 716 SU SIRYH M Ä (yhdessä Luonto-Liiton kanssa): Riku Lumiaro, puh. 90-7012 215 V A L A SR Y H M Ä : Anne Saarinen, puh. 90-3402 459 (k), 4512 356 (t) A IK U ISAK TIVISTIR YH M Ä: Hanna Oranen, puh. 90-2786 750

34

Animaba-lehti aloittaa tällä palstalla juttusarjan, jossa kerrotaan Animahan toiminnasta eri paikkakunnilla. Ensim­ mäisenä ovat vuorossa Tampere ja Jy­ väskylä.

Yleisötilaisuuksien Tampere Oman toimiston hankkiminen on ollut tamperelaisten haaveena, mutta aina­ kin toistaiseksi alueosaston väki ko­ koontuu Vuoltsun nuorisotiloissa keng ran kuukaudessa. Alueosaston puheen™ johtajana toimii Petra Jalli.

Tampereella on jäljestetty mielen­ kiintoisia tilaisuuksia kevään aikana.

Helmikuussa oli Pirkanmaan kansan­ edustajaehdokkaiden paneelikeskuste­ lu, joka järjestettiin yhteistyössä Luon­ nonsuojeluliiton kanssa. Maaliskuussa homeopaatti Pirjo Jokinen esitelmöi aiheesta homeopatiaa eläimille. Ja ke­ vätkauden päättäjäiset ovat luvassa Kasvisravintola Krassissa. Tampere­ laisten ideasta kehittelimme Animaliassa uusia jäsenhankintaankin soveltu­ via esitteitä eri eläinsuojeluteemoista.

Joten aktiivista ja toimeliasta väkeä Animalialla löytyy Hämeestäkin.

Rahan hankkiminen on jokaisen alu­ eosaston ja toimintaryhmän välttämä­ tön paha. Tampereen alueosasto on muun muassa myynyt teatterilippuja, joista se on saanut osan tuotosta itsel­ leen.

A N IM A LIA 2/1995

/

c^X

Nuori ja vetreä Jyväskylä Jyväskylän toimintaryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksissa käy noin 10-15 ihmistä. Kokouspaikaksi on löytynyt Y A D :in (Young against drugs) talo, jossa vuokra on jokseenkin kohtuullinen: 200 markkaa vuodessa.

Yhdyshenkilöitä Jyväskylässä on poik­ keuksellisesti kaksi, Annika Isomäki ja Juha Särkkä. ) Jyväskylän porukka pyrkii toimin­ nassaan omavaraistalouteen. Tavoit­ teena on toiminnan rahoittaminen mahdollisuuksien mukaan kokonaan itse. Tavoite onkin toteutunut hyvin, kirpputoreilla on myyty tavaraa hyvin­ kin ahkerasti.

Jyväskylän toimintaryhmä ei ole ko­ vin vanha (perustettu vuoden 1994 alussa), mutta sitäkin vireämpi. K o­ kousten lisäksi on järjestetty valokuvanäyttelyitä, oltu yhteyksissä paikalli­ siin radio- ja TV-kanaviin, käyty luen­ noimassa Änimabasta ja paljon muuta.

Juha on lisäksi tiiviisti yhteyksissä säh­ köpostin välityksellä muun muassa Freenetiin, jonne Animabakin sai oman osastonsa. Lisäksi toimintaryh­ mällä on Jyväskyläläisessä Kissa-apu ry:ssä kaksi omaa kummikissaa.

O s a J y v ä s k y l ä n t o i m i n t a r y h m ä ä : P ä iv i K o t i r a n t a (v a s ), N ia H u o l m a n , A n n ik a I s o m ä k i ja Ju h a S ärk k ä.

Yhdyshenkilötapaaminen Helsingissä

O v e lta k u r k i s t a a J y v ä s k y l ä n y h d y s h e n ­ k ilö id e n A n n i k a n j a J u h a n k a n i T o p ia s .

Lauantaina 8.4. järjestettiin kaikille yhdyshenkilöille, toimintaryhmille ja alueosastoille tarkoitettu tapaaminen Helsingissä. Tapahtuma saavutti niin suuren suosion (paikalla noin 50 akti­ vistia), etteivät toimiston tilat enää riit­ täneet. Niinpä päivän ohjelma järjes­ tettiinkin Kulttuuritalolla, teatterikor­ keakoulun tiloissa.

Päivän aiheita olivat kosmetiikkate­ ollisuuden eläinkokeet sekä jäsenhankintakampanja. Aiheista kuultiin esi­ tyksiä, mutta ryhmätyön muodossa myös kaikki osallistujat pääsivät mu­ kaan toimimaan. Vapaamuotoista yh­ dessäoloa jatkoimme illalla Rauhan­ asemalla saunomisen merkeissä. Päivä oli antoisa ainakin näin työntekijän nä­ kökulmasta katsottuna. Varmasti myös vapaaehtoiset aktivistit saivat paljon aineksia oman paikkakuntansa toimin­ taa varten.

Teksti ja kuvat: Hanna Oranen

Avoimet ovet Oulussa

I a m p e r e e n a l u e o s a s to n v a s t u u n k a n t a j i a : A n n e R ie k k i ( v a s ) , M e r v i R is s a n e n , K ir s i S a ­ lo n e n j a H a n n e M a i k k i.

A N IM A LIA 2/1995

Oulun alueosasto on muuttanut. Terve­ tuloa tutustumaan toimintaamme lau­ antaina 10. kesäkuuta klo 11-15, os.

Isokatu 16 C 20, 2. krs.

35

Nuorten Animalia M oikka!

K aunista kevättä ja kuum aa kesää!

Lumista on enää rippeet jäljellä ja on taas aika kaivaa kesävaatteet kaapista.

Iloksemme löysimme postilokerostamme valtavan kirjekasan, jonka piirustusadosta saatte nauttia useamman­ kin lehden ajan. Suurkiitokset kaikille ahertajille. Tästä riittää lukemista mö­ killekin. Odotamme innolla, kuinka kesä teitä inspiroi - lähettäkää edelleen paljon postia!

Anne & Heli

Moi Mua alko ihmetyttään, kun kerrottiin, että Hollannissa ei osteta turkkeja, kos­ ka nuoret maalaavat selkiin ympyröitä spreillä niin, onko nuorten kapinointi tehnyt tämän tuloksen vai onko ihmiset siellä viisaampia? Please vastatkaa!

Niina Tervo

Moi moi, Lienevätkö hollantilaiset viisaampia ja eläinystävällisempää? Ainakin asiaan vaikuttaa se, ettei turkistarhaus ole Hollannissa niin mittava elinkeino kuin Suomessa. Yleensä positiivinen asenne ja vaikutustapa tuottavat pa­ remman lopputuloksen. Vai mitä miel­ tä olette?

Mua huolestuttaa eräs seikka, viitaten Animalia 3/94:n juttuun hevosista. On­ ko mitään ikärajaa, kuinka nuoria he­ vosia saa käyttää opetustarkoituksiin ratsastuskoulussa? Tallilla, jossa en­ nen kävin (ei tulis mieleenkään käydä enää!) on kaksi uutta ponia. Toinen on yhdeksän vuotta ja täysin koulutta­ maton! Eikö ratsastuskouluhevosilla pitäisi olla joku peruskoulutus, jottei­ vät menisi aloittelijoiden ja taitamatto­ mien ratsastajien käsissä aivan pilalle?

Toinen uusi poni on sitten mielestäni jo eläinrääkkäystapaus. Se on neljä vuotta, aivan kouluttamaton ja joutuu olemaan tunnilla. Se menee jopa 4 tun­ tia päivässä. Eikö tällainen nuoren he­ vosen rasittaminen ole kohtuutonta?

Voiko tätä kutsua rääkkäykseksi? Mitä voin tehdä?

Sitten olisi vielä yksi ongelma: ka­ verini eivät halua liittyä Animaliaan, sillä heidän mielestään artikkelit ovat niin raakoja, ettei niitä voi lukea!

Omasta mielestäni jutut ovat hyviä, re­ alistisia ja täysin asiallisia. Toivotta­ vasti tekemäni esitelmä (joka sai ai­ kaan hyi- kommentteja, ” v o ie i” , ’ ’ka­ malaa” ) koe-eläimistä muutti edes jonkun käsityksiä. Epäilen.

Animalian aktivisti vm. -82

IP ol

Tämänkertaisen Nuorten Animalian kuvitus on Linda Laukkarisen käsialaa. Jul­ kaisemme edelleen mielellämme nuorten animalialaisten piirroksia palstallamme!

36

Kiitämme Maria ja Katria mielenkiin­ toisesta ja laajasta kyselystä. Valitetta­ vasti meidän on tilanpuutteen vuoksi julkaistava siitä vain osa, mutta sano­ kaamme, että ’ ’parhaat palat” !

Animalia on tullu mulle reilun vuoden.

Lehti on mielestäni todella monipuoli­ nen ja ’ ’oikea tietopaketti” . Toivoisin, että lehdessä olisi enemmän tietoa esim. miten saa turkisadresseja/nimenkeräyslistoja, tai että joka lehden mu­ kana tulisi esim. kampanjakortteja, ju ­ listeita jne... Kiitokset hyvästä lehdestä ja iloista vuotta ’95 kaikille eläinsuoje­ lijoille. Oliskohan mahdollista saada lehteen (nuorisopalstalle) esim. piirustus/runo/yms-kisoja? Kaikki heppahullut, kirjoitelkaa tälle palstalle! Terkut Liisalle!

Hei kaikki anim alistit!

T: Linda

t

A N IM A LIA 2/1995

Hei kaikille!

Seuraava runo on mun mielestä niin koskettava, että halusin kirjoittaa sen teille. En tiedä runon kirjoittajaa, löy­ sin sen vain vanhasta runovihostani.

Moikka Linda!

Hevoset ja ponit tulisi tietysti kouluttaa tehtäväänsä. On ratsastuskoulun asiak­ kaan aliarvioimista, jos käytössä on kouluttamattomia hevosia. Asiakkai­ den - siis koulun oppilaiden tai heidän vanhempiensa - tulisikin ehdottomasti tehdä asiasta valitus koulun omistajal­ le. Jos tämä ei johda parannuksiin, voi kääntyä vaikkapa kunnallisen kulutta- a janeuvojan puoleen (numero löytyy" puhelinluettelosta).

A lle nelivuotias hevonen tai poni ei misään nimessä sovellu opetuskäyt­ töön. Ponia, josta kerroit, ei saisi pitää säännöllisessä ratsastuskoulukäytössä vielä nelivuotiaana. Se on nuori ja ke­ hittyy vielä tämän ikäisenä. Voit ottaa yhteyttä siihen kaupungin-/kunnaneläinlääkäriin, jonka alueella talli on ja pyytää häntä tekemään tarkastuksen tallille. Kyseessä on mielestäni eläi­ men liiallinen rasittaminen, mikä on kielletty eläinsuojelulain 2 pykälässä.

Suomen Ratsastajaliiton hyväksy­ mien tallien tulee täyttää tietyt kritee­ rit. Voit tarkistaa, kuuluuko talli SRL:n hyväksymiin ja jos kuuluu, voit ilmoit­ taa asiasta kirjallisesti SRL:ään os.

Suomen Ratsastajainliitto, Radiokatu 20,00240 Helsinki. Suurimman ongel­ man muodostavat ns. villit tallit, joita kukaan ei juuri valvo.

Ihm isten m ielipiteitä eläinten suojelusta

Vaikuttaa ihan siltä, että sinun (ja mui­ denkin energisten eläinsuojelijoiden) kannattaisi liittyä aktivistijäseneksi.

Ohjeet aktiivijäseneksi liittymisestä saat soittamalla Animalian toimistoon, puh. (90) 148 4866. Näin saisit lehden lisäksi vähintään neljä kertaa vuodessa aktivistikirjeen, missä on ajankohtai­ siin kampanjoihin liittyvää materiaalia ja toimintaohjeita. Kilpailuja järjeste­ tään harvinaisina herkkupaloina. Edel­ linen kilpailu oli vasta viime jouluna; seuraava joutaa vielä vähän odotta­ maan.

Ponit Poneja on monenlaisia, useimmat niistä ovat aivan IHANIA. Ponin jos ystäväksesi saat, hoida sitä kunnolla.

Ponit pienet pyörylät, pitkäharjaiset, leikkisät.

Ponit ovat ihania, ja kovin suloisia.

Nuuskamuikku

Eläin häkissään tieteellisiin kokeisiin alistettuna.

Yksin. Ei ystäviä. Ei vapautta. Ei elä­ mää.

Vain kärsimystä, kipua ja tuskaa.

Liian paljon pelkoa.

Ihminen... Oletko tyytyväinen??!

Me olemme Mari Kajukorpi ja Katri Nyman. Me teimme tämän tutkimuk­ sen, koska me olemme kiinnostuneita eläinten suojelusta, ja meitä kiinnosti muiden ihmisten mielipiteet. Teillä varmasti on jo tehty tällaisia tutkimuk­ sia, mutta halusimme ilmaista mielen­ kiintomme tähän asiaan. Ja tässä tutki­ muksen tulokset; Mielipiteitä eläimien tappamisesta turkisten vuoksi; ” En tiedä, tapetaanhan niitä ruuaksikin.” ’ ’Turhaa, tekniikka on niin pit­ källe kehittynyttä, että on muutakin päälle pantavaa.”

Mielipiteitä eläinkokeista: ’ ’Jotkut ovat turhia, ne voi lopet­ taa.” ” En yhtään pidä eläinkokeista.” ’ ’Inhoittavaa rääkätä eläimiä, jollain kokeilla, en pidä.”

Kodittomille eläimille annettaisiin seuraavanlaisesti rahaa... ” Nooh... vähän pienestä eläkkeestä­ ni.” ’ ’Noin 10 mk.” ’ ’Sen verran kun on taskun pohjalla’ ’ Mielipiteitä kesäkissoista: ’ ’Todella julm aa” ’ ’Sairasta ottaa kesäkissa” ’ ’Aivan ” piip” -juttu” ’ ’Minun mielestäni pitää itse hoitaa eläimensä, jos sellaisen ottaa” Ihmisten reaktiot esim. kadulla nä­ kemäänsä eläinrääkkäystapaukseen: ’ ’ Sanoisin poliisille” ’ ’ Soittaisin eläinsuojeluviranomaisille ” ” Menisin väliin, jos rääkkääjä ei ole iso.”

T: Linda Ratsun häntä heilahtaa.

Kannukset kylkiä naputtaa.

Laukanvaihto, piruetti, lisäys ja piaffi.

Kaikki liikkeet osaa tää, ratsu uljas, läsipää.

Nahkariimu, loimi, pestä, huoltaa on siinä hoitajan toimi.

Ratsu hieno boksissaan, lepää ruusuke ovessaan.

T: Linda

A N IM A LIA 2/1995

37

Seuraava Animalia on lehden 20-vuotisjuhla­ numero! Suuri tieto- ja lukupaketti, aiheina muun muassa: Salaisia eläinkokeita - miksi?

Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua!

Suomessa tehdään vuosittain kymmeniä - ehkä satoja - sa­ laisia kokeita eläimillä. Yleisö, joka monessa tapauksessa rahoittaa näitä kokeita veronmaksajina, ei pääse käsiksi nii­ tä koskeviin tietoihin. Kuka salaisia kokeita tekee, ja millai­ sia ne ovat? Animalia tutki asiaa.

T u rkistarhauksen kritiikki laajenee Yhä uusia suomalaisia ääniä nousee arvostelemaan turkis­ tarhauksen epäkohtia. Mielenosoitukset turkishuutokauppojen yhteydessä ovat laajentuneet kerta kerralta ja levin­ neet myös Pohjanmaalle, turkistarhauksen ydinalueelle.

Ryhtyvätkö viranomaiset Suomessakin tiukempiin ottei­ siin?

M itä hevosen päässä liikkuu?

Hevonen nauttii vapaudesta ja lajitoverien seurasta. Elämää vapaudessa -sarjassa perehdytään tällä kertaa hevosten luontaiseen elämään. Lue myös Animalian hevosryhmän kummihevosesta Viirusta, joka säästyi teurastamoreissulta ja viettää nyt leppoisaa elämää pihatossa.

Kesän uusi T-paita Animalian uutta T-paitaa koristaa väripainettu eläinkuva.

Saatavilla luonnonvalkoisena tai harmaana, koot 140 cm se­ kä S -X L , hinta 75 mk. Tilaa postitse Animaliasta tai poik­ kea toimiston myymälässä.

Jokaisen lem m ikinom istajan toivekirja • • • • • • •

Miksi joistakin kissanpennuista kasvaa rohkeita kissoja ja toisista arkoja?

Miten kani oppii sisäsiistiksi?

Miten rakennetaan parhaat ’ ’lelut” jyrsijöille ja papukai­ joille?

Miten kilpikonnaa ulkoilutetaan?

Käärmeeni ei suostu syömään - mitä teen?

Mikä neuvoksi, kun eläin karkasi ja katosi?

Mitä eläinlajeja voin pitää yhdessä?

Näihin ja useisiin satoihin muihin kysymyksiin vastaa uu­ tuuskirja Ymmärrä lemmikkiäsi. Sekä Suomessa että Poh­ joismaissa ensimmäinen kirja laatuaan: perusteellinen tieto­ paketti lemmikkiemme vaistoista ja mielenliikkeistä. 393 si­ vua tiivistä tietoa, joiden avulla pystyt • luomaan lemmikillesi mahdollisimman viihtyisät, lajin tarpeita ja vaistoja vastaavat olot • ymmärtämään entistä paremmin lemmikkisi eleitä, ääniä ja muuta ’ ’kieltä” • luomaan lemmikkiisi entistä syvemmän ja monipuoli­ semman suhteen • selviytymään monista kiperistä pulmatilanteista Yksityiskohtaiset tiedot on koottu erikseen kunkin eläinlajin tai lajiryhmän ominaispiirteet huomioon ottaen: □ Kissa □ Koira □ Kani □ Marsu □ Gerbiili □ Rotta □ Hiiri □ Kultahamsteri ja kääpiöhamsterit □ Chinchilla □ Jako, kakadu, amatsonit ja muut isot papukaijat □ Un­ dulaatti □ Nymfipapukaija □ Agapornis □ Kanarialintu □ Seeprapeippo, lokkipeippo ja muut loistopeipot □ Maakilpikonnat □ Suokilpikonnat □ Käärmeet □ Liskot □ Sam­ makkoeläimet □ Akvaariokalat Saatavilla nyt myös Animaliasta, erikoishintaan 112 mk!

(Ovh-hinta kirjakaupoissa 120,-).

38

A N IM A LIA 2/1995

VAATTEET U U TT A ! U U TT A ! U U TT A !

K E SÄ N U U T U U S P A IT A 75,Eläinten puolesta... tyylikkäästi! T-paitaa saatavilla har­ maana ja luonnonvalkeana (HUOM! luonnonvalk. valkai­ sematonta ympäristöystävällistä puuvillaa). Väripainatus.

Koot 140 cm sekä S—XL. ^■Eilaan: harm aa kpl koko ^ lu o n n o n v a lk kpl koko Turkiskam panjan college-puserot ja T-paidat Victor-ketunpoika upeana väripainatuksena valkoisissa collegeissa ja harmaissa t-paidoissa. College-koot S, M ja X L ja t-paitakoot S -X L .

College 150,- T ila a n kpl koko T-paita 75,- T ilaa n kpl koko Pet Respect-kam panjan t-paidat 120,Ole mukana tukemassa W SPA:n tärkeää työtä eläinten aut­ tamiseksi sellaisissa maissa joissa ei ole toimivia eläinsuojelujärjestöjä. Valkoinen, painatus musta/punainen. Koko L (reilu mitoitus).

T ila a n kpl K IR J A T Y m m ärrä lemmikkiäsi/Helena Tengvall, 112,Vihdoinkin opas, jossa käytännön neuvojen lisäksi kerro­ taan, kuinka opit ymmärtämään lemmikkisi mielenliikkei­ tä ja tarpeita. Kirja jokaiselle jo lemmikin kanssa elävälle ja eläimen hankintaa harkitsevalle. ^ ^ ila a n kpl ^ P ä in lä ä k ä r i puussa/Mikael Ilves, 135,Ilveksen hauskat, ironiset ja välillä surullisetkin tarinat it­ sevaltaisista lemmikeistä ja niiden omistajista (vai kumpi se omistaja oikein onkaan!?).

T ilaa n kpl Koirien salattu elämä/Elizabeth Thomas, 114,Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, luke­ mattomiin havaintotunteihin perustuva kronikka 12 koiran elämästä.

T ila a n kpl Eläinten puolesta/Helena Tengvall, 84,- (ennen 87,-) Kirja joka kertoo kuinka voit jokapäiväisessä elämässä vai­ kuttaa eläinten asemaan! Kuluttajana, harrastuksissa, mat­ koilla, äkillisissä avuntarvetilanteissa... Todellinen eläin­ ten ystävien käsikirja.

T ila a n ............... kpl O ikeutta eläimille/Peter Singer 120,- (Huom! OVH 140,-) Eläinten oikeuksien liikkeen perusteos, jossa myös run­ saasti tietoa Suomesta.

T ila a n ............... kpl Eläinten ETYK/Useita kirjoittajia, 40,- (ennen 50,-) Asiaa ja pohdintaa eläinten asemasta ihmisten maailmassa.

T ila a n ............... kpl A N IM A LIA 2/1995

K O R T T E J A , M E R K K E J Ä , T A R R O JA ...

Kortit 4,-/kpl - ’ ’Ensiaskeleet” , mustavalk. tekstitön kortti pienen varsan ensi hetkistä turvallisesti äidin kyljessä.

T ilaa n kpl - ’ ’Kissanpentu” , kortissa leiskuvat upeat värit, tekstitön.

T ilaa n kpl - Neljän nelivärikortin lajitelma (aiheet leijona, naali, turkiskettu, valas). Nipun hinta 10,T ilaan ......... nippua t a i ......... kpl aihetta..............................

- Kimmo Taskisen tyylikkäät piirroskortit sarjana (aiheet ilves, kettu, rotta ja supi). Tilaan koko sarjan 1 2 ,-........... tai kpl/4,- aihetta.......................

Rintam erkit, 8,-/kpl - ” Fur is dead” (punamusta). T ila a n kpl - ” EI eläinkokeille” (rotta) T ilaa n kpl - ’ ’Animal Liberation, Human Liberation” (tassuja nyrk­ ki) T ila a n kpl - Nelivärinen VICTOR-ketunpoikamerkki, 10,-/kpl.

T ila a n kpl T a rrat - Eläinkokeeton kosmetiikka tarra-arkki (16 kpl), 10,-.

T ila a n arkkia - Logohiiri-tarra-arkki (15 pyöreää tarraa) 10,-.

T ilaa n arkkia - EI M AINOKSILLE, KIITOS -ovitarra 5,- (kuvassa logohiiremme). T ilaa n kpl - Kaikki kolme yllä mainittua yhteishintaan 20,-.

T ila a n sarjaa Uusiopaperiset kuoret ja paperit Kuorinipussa (20 kuorta) ja lehtiössä (20 lehteä) kussakin neljää erilaista eläinhahmoa (hiirenpoika, kissa ikkunalla, mäyräkoira Dandi sekä tilhi pihlajassa).

Kuoriniput 2 0 ,kpl Lehtiöt 1 2 ,kpl molemmat yht. 3 0 ,kpl Eläinsuojelusingle, 10,” Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen” T ila a n kpl N ÄIN T E E T T IL A U K S E S I: Postitse: Animalia ry, Porvoonk 53, 00520 Hki Puhelimitse: 90-148 4866 (arkisin 9-17) Telefax: 90-148 4622 Y li 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (12,-). Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 4,- käsittelykulut. Tuot­ teita saatavilla myös Animalian toimistosta Helsingissä sekä rajoitetusti Oulun ja Turun toimistoista (ks. s. 35).

H UO M ! Tee tilauksesi pikaisesti, sillä asiakaspalvelumme on suljettu ajalla 26.6—31.7.95.

K IIT O S T IL A U K S E S T A S I!!

Tilaajan nimi ..............................................................................

Lähiosoite ...................................................................................

Postinro ja paikka .....................................................................

39

Animalian toimitus toivottaa kaikille lukijoille hyv채채ja aurinkoista kes채채!

Kuvat: Marianna Olli