Animalia 3/1995 by Animalia ry

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

Lihantuotantoa ilman dopingia? U SA :ssa ja Australiassa horm onit ovat lihantuotannossa suuri bisnes. Näm ä maat yrittävät nyt painostaa E U ä a sallimaan horm onilihan tuonnin. Mitä tekee Suom en hallitus? - Sivu 8.

Mitä hevosen päässä liikkuu? Elämää vapaudessa -kirjoitussarjassa sukelletaan hevosen vais toihin ja luontaisiin elintapoihin. H evosilta on rekisteröity noin 50 eri signaalia, joita ne käyttävät viestien välittäm iseen toisil leen. - Sivu 10.

Kuohuntaa turkisten ympärillä Pohjanmaan turkisiskut olivat kesän kuuma puheenaihe. Isku kääntyi pian itseään vastaan, ja turkiseläinten häkkikasvatus ja t kuu yhteiskunnan hiljaisella hyväksynnällä. Hiljattain paljastui, että sairaalloisia “superkettujakin” kasvatetaan Suom essa yhä, vaikka se on virallisesti kiellettyä. - Sivu 4.

Kohti terveempiä koiria ja kissoja H äntien ja korvien typistäminen sekä sairaiksi jalostetut koi raja kissarodut saattavat pian siirtyä historiaan. Euroopan N euvoston lem m ikkieläinsopim us ottaa koiran- ja kissankasvatuksen lieveilm iöt suurennuslasin alle. - Sivu 3.

Animalian näkijä ja tekijä Päivi Rosqvist on nähnyt Anim alian kehityksen pienestä ryhmit tymästä euroaikakauden edelläkävijäksi. - Sivu 7.

Ei huudeta sutta turhaan E lä in s u o j e lu elää tiedotusväli neiden kanssa symbioosissa: Eläinsuojelu tarvitsee julkisuutta yhtenä keinona tuodessaan epä kohtia ja edistysaskelia kansan tietoisuuteen. Media taas tarvitsee eläinsuojeluaiheita, koska ne kiinnostavat ihmisiä. Oikein käytetty julkisuus on vienyt monia eläinsuojeluasioita huimasti eteenpäin. Ajatellaanpa vaikka EU:n eläinkuljetusten epä kohtia, jotka tulivat Euroopan laajuisesti tietoon eläinsuojelujärjestöjen toimitettua tiedotusväli neille todistusaineistoa julmasta rääkkäyksestä. Tieto johti toimin taan ja edelleen parannuksiin eläinkuljetuksissa. Julkisuus ei saa kuitenkaan muuttua itseisarvoksi. Tämä näh tiin kesän turkistarhaiskujen ja niitä seuranneen mediapelin koh dalla. Iskut turkistarhoille on uu tinen, samoin se, että kaksi nuorta naista tulee kohulla julkisuuteen kertomaan, että “me sen teimme”. Eläinsuojelua tuskin kumpikaan näistä uutisista edistää.

Kalla inte pá vargen utan orsak

Kun kyseenalaisin keinoin saa tua julkisuutta käytetään vanhan toistoon ja ilman asiantuntemus ta, on arvostelukyky vähissä. Ei vät toimittajat ole niin helposti höynäytettävissä: kettuiskujen kaltaiset tapahtumat uutisoidaan niiden yllättävyyden vuoksi - ei siksi, että niihin liittyvää aatteel lista viestiä haluttaisiin tuoda esille. Ei vanha, aatteellinen vies ti ole uutinen sinänsä, vaikkakin tätä on ehkä vaikea mieltää, kun on itse sisällä asiassa ja pitää sitä tärkeänä. Tosiasia on kuitenkin se, että eläinsuojelulla on uutismaailmassa niin paljon kilpailevia aiheita, että kannattaa avata suunsa vain silloin kun on todellista, uutisenarvoista asiaa. Ettei käy niin, kuin kansansadussa, jossa poika huusi leikillään apua niin monta kertaa, että tosi paikan tullen kukaan ei enää uskonutkaan avuntarpeeseen - ja susi söi pojan.

Myönteisillä aiheilla saisi olla enemmän uutisarvoa. Eläinkulje tukset ovat tästä taas hyvä esi merkki. Kuljetuksien julmuuksis ta kirjoitettiin palstametreittäin, mutta niihin sitkeällä työllä saa dut parannukset eivät niinkään helposti yltäneet otsikoihin. Eläinsuojelijoiden toiminnasta muodostuu näin helposti kieltei nen kuva - “aina vastustamassa ja moittimassa”. Eläinsuojelu on kaikesta huolimatta myönteinen asia - ja sen pitäisi myös näkyä. Kaarina Kivivuori

ê *

jurskyddet le ver i symbios med massmediet: Djurskyddsarbetet behöver publicitet för att fá ut information om framgáng och missförhällanden. Massmediet igen behandlar djurskyddsärenden för att det intresserar människor. Rätt slags publicitet har fort ett flertal saker framát. Ett bra exempel är djurtransportema i EU. Djurskyddsorganisationer runt om i Europa spred informa tion till masimediema angáende transpórtenla och den grymma behandlingen av djur. Informa tionen ledde till handlingar och det gav resultat i förbättringar i transpórtenla. När publiciteten blir ett egenvärde, är det nágot som är mycket galet. Ett bra exempel är attackema mot pälsfarmer i somras och det “mediaspel” som de hämtade med sig. Attackema för sig var en nyhet, precis som de tvá unga damema som steg in i rampljuset och deklarerade: “Vi gjorde det”. Men de är knappast till nágon hjälp för djurskyddsarbetet. När man använder sig av pub licitet pá fei sätt med att om och om igen ta fram samma saker och utan sakkunnighet, är nágot fel. Joumalister kan inte luras sá lätt: en attack mot en pälsfarm fár publicitet p.g.a. att det är en sensationell och oväntad händelse och inte för att man vill framhäva den tanken som döljer sig bakom händelsen. En gammal, ideell tanke är ingen nyhet, även om det kanske är svárt att inse

Eläinsuojelun erikoislehti Specialmagasin för djurskydd

/kiimatta 3/95

Eläinsuoj eluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia Liiton tarkoituksena on edis tää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyt töä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olen naisesti niiden luontaista käyt täytymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tuskalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuoje lua. Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tie dottamisen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudistamiseen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutki musmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisu jen kehittämistä ja käyttöä.

Toim isi o/Kansli Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopimuksen mukaan. Asiakaspalvelu: puh. 90-148 4866 (Huom: Ti laukset, jäsenasiat, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän nume roon.) Toimistossa: toimistonhoitaja Viola Mäenpää, järjestösihteeri Hanna Oranen, tiedottaja Kaarina Kivivuori, toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist, hallintovastaava Tarja Balding. Telefax: 90-148 4622 Sähköpostiosoite: animalia@freenet.hut.fr Jäsenmaksu/M edlemsavgift 80 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 120 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1200 mk SYP 229 818-189 Lahjoitukset/Donationer SYP 200 138-1934 T estamentit/T estamenter ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut toiminnanjohtajalta, puh. 90-148 5511.

Översättningen: Eva Monthen

Tassa•• numerossa:

Euroopan Neuvosto puuttui jalostukseen ja leikkelyyn

nn**

Pääkirjoitus Ei huudeta sutta tu rh a a n ............................ 2

Lemmikkieläimet Lemmikeistä terveem piä......................... 3 Elämää vapaudessa, osa 9: H evonen 10 Viiru sai mahdollisuuden 12 Turkistarhaaja tuomittiin eläinrääkkäyksestä......... 6 Hyökkäyskö paras puolustus?..............7

Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimusta, jossa ke hitetään tai sovelletaan eläinko keille vaihtoehtoisia tutkimus menetelmiä ja jolla pyritään ih misten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Sää tiö toteuttaa tarkoitustaan tuke malla taloudellisesti eläinkokei den vaihtoehtoja ja eläinten hy vinvointia edistävää tieteellistä tutkimusta ja tiedotusta.

Osoite: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Puh. 90-146 4865, fax 90-148 4622. Lahjoitukset: SYP 200 118-42627 tai PSP 800 027424 8813

Doberm annin korvien typistäminen pysty asentoon on edelleen yleistä Keski- Eu roopassa. Suom essa minkään koirarodun korvia ei typistetä.

Euroopan Neuvostossa yritetään saada ku riin eläinsuojelullisia ongelmia aiheuttava koirien häntien ja korvien typistäminen, sa moin sairalloisia yksilöitä tuottava jalostus. Mitään koira- tai kissarotuja ei kielletä, mutta tätäkin harkitaan, ellei jalostuksessa ryhdytä ottamaan huomioon eläinsuojelul lisia seikkoja.

I-iem m ik k ieläim iä koskeva eu rooppalainen yleissopimus on jä senmaita sitova. Korvien ja hän tien typistys on ollut kielletty vuodesta 1992. Kuitenkin on mo nia maita (esimerkiksi Ranska), jotka ovat tehneet kieltoon varau man - eli eivät ole liittäneet sitä lainsäädäntöönsä. Suomessa kor vien typistys on kielletty, ja hän nän typistystä ehdotetaan kiellet täväksi uudessa eläinsuojelulais sa.

Turkiseläimet

20. vuosikerta Vastaava toimittaja: Kaarina Kivivuori Ulkoasu: Helena Tengvall Valokuvien copyright: Animalia, ellei toisin mainita Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 1995 Ilmestymisaika taulu: 1 helmikuu 2 toukokuu 3 syyskuu 4 marraskuu Ilmoitushinnat 1/1 sivu 8000 mk 1/2 sivu 4000 mk 1/4 sivu 2000 mk 1/8 sivu 1000 mk 1/16 sivu 500 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti: Akateeminen Kirjakauppa Seuraavan lehden aineistopäivä: 16.10.1995. Aineisto lähetetään osoitteella Animalia/Helena Tengvall, Porvoonkatu 53, 00520 Hel sinki. Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä.

det i och med att man själv tycker an saken är viktig. Frägor gällande djurskydd har ett flertal medtävlare i nyhetsvärlden. Det är alltsä lönsamt an tala först da när man har nägot verkligt viktigt att säga. Nägot som har ett värde i nyhetsvärlden. Annars kan det gä som i den gamla folksagan där pojken ropade pä skoj efter hjälp och da det var äkta nöd, lyssnade ingen pä honnom och han blev uppäten av vargen. Positiva saker borde ha mer nyhetsvärde. Ett bra exempel är igen djurtransportema. Det skrevs flera spaltmetrar om den grymma och otäcka behandlin gen av djur men det positiva resultatet som näddes efter mycket arbete, fick kämpa sig till spaltema. Därför kan det bildas en negativ bild av djurskyddare: “alltid skall de protestera och klaga”. Djurskyddet är trots allt en positiv sak och även det borde synas.

Lemmikeistä terveempiä

Maatalous Kestääkö EU:n kantti?.................................8 Eläinkuljetuksista päätös - vihdoinkin.................... 20

Eläinkokeet Salaisia eläinkokeita tehdään edelleen

Animalia-lehden juhlavuosi 20 vuotta lehteilyä.............................. 4 Näkijä, tekijä ja k o k ija ..................................5

Toimintaa eläinten puolesta “Eläinenergia pitää vauhdissa” 13 Eläinsuojelua U nkarissa......................... 14

Vakio-osastot K uluttajapalsta................. 6 Ajankohtaista.................... 9 K irjat................................. 13 T oim intaa......................... 16 Lukijoilta.......................... 16 A lueosastot....................... 17 Tilaa tietoa eläinsuojelusta..................18 M yyntituoteluettelo 18 Nuorten A nim alia...........19

ANIMALIA 3/1995

Typistys tuomitaan EN: n päätöslauselmassa, joka koskee lemmikkieläimille tehtä viä kirurgisia toimenpiteitä, lue tellaan 74 koirarotua, joilta typis tetään häntä ilman hyväksyttävää syytä. Euroopan maista hännäntypistys on kielletty mm. Ruotsis sa ja Norjassa. Päätöslauselman mukaan infor moidaan tuomareita, kasvattajia, eläinlääkäreitä ym. siitä, että typistyksiä ei pitäisi tehdä. Jalostusyhdistyksiä kehotetaan tarkis tamaan jalostusnormeja, niin että ne vastaavat EN:n yleissopimuk sen määräyksiä. Edelleen harki taan mahdollisuutta lopettaa as teittain sellaisten eläinten näytteilläpito ja myynti, joilta on ty pistetty häntä ja/tai korvat.

Haittoja ehkäistävä Jalostuksen hinta on eläimille ko va: synnytysvaikeuksia, ulos pul lahtavia silmiä, syöntivaikeuksia, virtsaamis- ja ulostamisvaikeuk sia, liikuntahäiriöitä, iho- ja sil mätulehduksia ja luonnehäiriöitä. Ja tämä kaikki vain, jotta eläimen ulkonäössä saataisiin tietyt rotu ominaisuudet esille. Nyt suomalaiset eläinsuojeluviranomaiset ovat kehottaneet jalostusyhdistyksiä muuttamaan ANIMALIA 3/1995

sellaisia normeja, jotka saattavat haitata eläinten hyvinvointia. Ja lostuksen aiheuttamina vikoina, joita tulee ehkäistä, mainitaan mm. lonkka- ja nivelviat monilla suurilla ja painavilla koiraroduil la, selkäviat pitkäselkäisillä ja ly hytjalkaisilla roduilla (mm. mäy räkoirilla ja basseteilla), raajojen epänormaalit asennot (mm. kiinanpystykorva, suomenpystykor va) ja lyhytkuonoisuudesta johtu vat hengitysvaikeudet (persialais kissa, mopsi ym.).

Sairasta jalostusta Eläinsuojeluviranomaiset ovat erityisen huolestuneita tietyistä jalostuksen tuomista ongelmista, ja niihin aiotaan tarvittaessa puut tua jopa kieltämällä joidenkin ro tujen jalostus. Vakavia eläinsuo jelullisia haittoja on mm. semiletaalitekijää kantavilla roduilla. Geeni, jota esiintyy mm. manxkissoilla, karvattomilla koirilla ja kissoilla ja entlebuchinpaimenkoiralla, on tappava: jos eläin ei kuole jo sikiövaiheessa tai vasta syntyneenä, se elää joka tapauk sessa huonovointisen ja lyhyen elämän. Myös ns. dominant white- teki jää kantavat kissat ja merle- teki jää kantavat koirat, joilla on mer kittävä kuuroustaipumus (koirilla myös alttius silmävikoihin) ovat EN:n suurennuslasin alla. Koira roduista mainitaan merle- väriset skotlanninpaimenkoira, shetlanninlammaskoira, welsh gorgi, vanhaenglanninlammaskoira, tiikerijuovainen tanskandoggi ja juovikas mäyräkoira. Edelleen riskiryhmään kuuluvat Scottish Fold -kissat, joilla esiintyvä geeni aiheuttaa selkäranka- ja häntävikoja. □ Kaarina Kivivuori

Kiinanpystykorvien jalostuksessa on pyritty säilyttämään rodun perinnöllisesti jäykät takajalat, mi kä ei koirille itselleen ole aivan ongelm atonta.

’ %%

Englanninbulldoggi on esim erkki m oniongelm aisesta rodusta: muun muassa pään suuri koko suh teessa muuhun ruumiiseen jo pentuna vaikeuttaa synnytyksiä, ja kuonon lyhyys aiheuttaa hengitysongelm ia. 3

Kaksikymmentä vuotta

Näkijä, tekijä ja kokija

Päivi Rosqvist on istunut Animalian toiminnanjohtajan tuulisella pallilla viisi vuotta. Hänen eläinsuojelijan uransa on kuitenkin paljon pidempi: hän voi juhlia lehtemme kanssa yhteis tä 20 vuoden taivalta. Tämä antaa poh jaa arvioida mennyttä, tätä päivää, tu levaakin. Animalia-lehdellä on menossa juhla vuosi. Kaksikymmentä tulee täyteen tänä syksynä. Juhlien kunniaksi Animalia on tehnyt muodonmuutoksen. Kädessäsi on nyt uusi uljas Animalia: kierrätyspaperille painettu lukupaketti täynnä mielenkiin toisia juttuja eläimistä ja ihmisistä, jotka välittävät. Animalian tyyli ja tekijät ovat ehtineet vaihtua moneen kertaan vuosien varrel la. Eikä vastakaan aiota jäädä sammalta kasvattamaan.

L.nimalian edeltäjä “Koeeläinten Suojelu” -lehti ilmestyi ensimmäisen kerran syyskuussa 1975. Ensimmäinen päätoimittaja oli yhdistyksen silloinen puheen johtaja, Kati Heinonen. Aiem min jäsenistöön oli pidetty yh teyttä kiertokirjeiden avulla. Lehden ensimmäinen numero kä sitteli yhdistyksen toimintaperi aatteita ja -tavoitteita. Jo ensim mäisestä numerosta asti esillä oli vat myös poliittinen vaikuttami nen - “Kirjoita kansanedustajalle si”- kansainvälisyys sekä eläinko keiden vaihtoehtojen kehittämi nen. Teemat, jotka ovat pysyneet ajankohtaisina ja kiinnostavina läpi lehden tämän astisen taipa leen.

Naurattaa ja hirvittää Vuonna 1977 julkaistiin lehdessä ensimmäinen henkilöhaastattelu. Yksi Koe-eläinten Suojelun pe

rustajista, Juliana von VVendt, oli tentissä. Sittemmin lehdessämme on ollut esillä monenlai sia vaikuttajia, joista voisi maini ta ympäristöministeri Sirpa Pie tikäisen, toimittaja Knud Möllerin, frlosofi Peter Singerin, eläinsuojeluvalvoja Anja Eeri käisen ja kirjailijat Tove Jansso nin ja Eeva Kilven. Vanhoja lehtiä selailee hymy suupielissään: Pitkän linjan eläinsuojelija Hannele Luukkainen lettipäisenä opiskelijatyttönä luo vuttamassa eläinsuojeluvetoomusta eduskuntaryhmille. Siinä seisovat Matti Ahde ja Urpo Leppänen hintelinä nuorukaisina vieressään Elisabeth Rehn, jon ka tyyli ei ole kahdessakymme nessä vuodessa muuttunut miksi kään. Jotkut otsikot nostattavat hiukset pystyyn: “Tiedettä vai hulluutta?” tai “Veren vuotoshokkeja, valtimoiden katkaisuja, luuston vääntämistä - suomalais ten eläinkokeiden arkipäivää”.

Hiukan hassulta kuulostaa myös pitkän juttupötkelön otsikko “Uusi esitelmä”. No, jostainhan sitä täytyy aloittaa, että pääsee kehittymään.

“ Laittomuudesta ei hyötyä” Vuonna 1980 päätoimittajana oli Raili Vesanen, ja hän kirjoitti lehden 3-4/80 pääkirjoituksessaan aiheesta, joka on ajankohtainen tänä päivänäkin. “Olemme var masti kaikki yhtä mieltä siitä, että asiallemme ei missään tapaukses sa ole eduksi lainvastainen toi minta. Laittomista teoista ei pi demmän päälle ole mitään hyö tyä, eikä niitä tulisi koskaan suo sia eikä niihin yllyttää. Ihmisten hätkähdyttäminen ja liian radi kaalit teot eivät yleensä tuo kau askantoisia tuloksia, päinvastoin, liian kiihkeästi esille tuodut aat teet herättävät torjuvaa suhtautu mista.” 1980 luvulla kirjoitettiin paljon eläinsuojelulain uudistuksesta asian ajankohtaisuuden vuoksi. Ennen vuoden 1983 eduskunta vaaleja julkaistiin puolueille tehty kysely eläinsuojeluasioista. Puo lueiden sekä kansanedustaja- ja presidenttiehdokkaiden mielipi teet ja haastattelut ovat olleet tii viisti mukana kuvassa tämän jäl keenkin.

Animalia syntyy Vuonna 1986 Koe-eläinten Suojelu-lehti vaihtoi nimeä ja siitä tu li Animalia (=eläinkunta). Myös lehden tyyli ja koko muuttuivat. Aiemmin lehti oli tyyliltään sel västi juuri yhdistyksen tiedotusjulkaisu, nyt se muuttui enemmän aikakauslehdeksi.

Samoihin aikoihin kullekin nu merolle pyrittiin saamaan jokin tietty teema. Tällaisia olivat mm. syöpätutkimus eläimillä, psykolo giset eläinkokeet, lääketieteen eläinkokeet, maatalous, eläimet työnä ym. Sittemmin teemanu meroista luovuttiin, kun todettiin, että esillä kannattaa pitää kulloin kin ajankohtaisimmat aiheet - toi minnan laajetessa niistäkin täyt tyy lehti jo hyvin. Lehden teko siirtyi vähitellen vapaaehtoisvoimilta palkatulle toimitussihteerille. Poissa olivat ne ajat, jolloin juttu kuin juttu jul kaistiin sellaisenaan, kiitollisena siitä, että joku ylipäänsä viitsii kirjoittaa. Juttuja alettiin toimit taa, karsia ja painottaa - Animalia oli matkalla eläinsuojelun eri koislehdeksi.

Kehitys - onko sitä?

Animalia

Nahanluonti toisensa jälkeen Vuosina 1989-91 lehteä toimitti parivaljakko Emmi Manninen ja Veli-Risto Cajander. Tällöin tyyliä edelleen hiottiin moder nimmaksi ja luettavammaksi. Vuonna 1990 tehtiin mm. lukijakysely, johon saatiin paljon vas tauksia, ja jonka mukaan lehteä pyrittiin kehittämään edelleen. Eikä kehitys suinkaan tähän pysähtynyt. Vuonna 1992 muut tui koko lehden ulkoasu uuden taittajan, Helena Tengvaliin, myötä. Vastaavaksi toimittajaksi tuli silloin allekirjoittanut, Kaari na Kivivuori. Ja tässä sitä sitten ollaankin taas nykypäivässä. Animalia on nyt monien muodonmuutostensa jälkeen sanomalehtityyppinen ns. tabloid-julkaisu. Miksi? Pääasias sa siksi, että rahaa voidaan kana voida muuhun työhön.

Lehti on tärkeä tiedotuskanava jäsenistölle ja päättäjille, ja siitä tuskin tullaan koskaan luopu maan. Nipistämme kuitenkin mieluummin hiukan lehden bud jetista kuin jätämme jonkin tär keän eläinsuojeluprojektin teke mättä. Tabloid-lehden tuoma säästö on kymmeniä tuhansia markkoja vuodessa. Siis: paperi muuttuu, mutta sisältö ja tyyli ovat entistä takuutavaraa! Lehden vastaavan toimittajan pesti siirtyy seuraavasta numeros ta alkaen Helena Tengvallille. Hän saa loputtoman mielenkiin toisen työsaran kynnettäväkseen. On ollut ilo olla kanssanne, luki jat □ Kaarina Kivivuori

Kansainvälisen Eläinten päivän kunniaksi seminaari ELÄINTEN HYVINVOINTI - HAASTE TUTKIMUKSELLE JA KÄYTÄNNÖLLE 4.10.1995 klo 9-16

Helsingin yliopiston eläinlääke tieteellisen tiedekunnan juhla salissa, Hämeentie 57.

• Eläinten hyvinvointitutkimus ja käytännön eläintenpito: tohtori Klaus Vestergaard, The Royal Veterinary and Ag ricultural University, Tanska.

Tilaisuus on englanninkielinen (ei tulkkausta) ja maksuton. Sen järjestävät Eläinsuojeluliitto Änimalia ja Suomen Eläinsuojeluyhdistys. ANIMALIA 3/1995

- TV-ohjelma “Kunniani kaut ta”, jossa jouduin tuoreena toimin nanjohtajana väittelemään turkistuottajien edustajan kanssa. Stu dioyleisö sai äänestää, kumpi väit telee paremmin. Vasta ohjelman nauhoituksen alkaessa kävi ilmi, että turkispuoli oli saanut tuoda studioyleisön joukkoon omia kan nattajiaan. Eläinsuojelijoille ei ol lut tarjottu samaa mahdollisuutta. Sen jälkeen minut on keitetty niin monessa liemessä, että tuskin sitä enää pienestä hätkähtää. Ikäviä juttuja ovat olleet joidenkin skan

daalilehden haastattelut, joita toi mittaja ei ole lupauksistaan huoli matta tarkistuttanut ja korjannut. Mikä on ollut hauskinta, parasta? - Hauskaa on ollut paljon kaikki ei kuitenkaan ole ihan pai nokelpoista. Erään kerran lähdin kovalla tohinalla TV-haastatteluun meikattuna, kammattuna, pu sero ja korvikset sävysävyyn so vitettuna, mutta ilman hametta! Vuosia sitten talonmies tuli toi mistoomme, koska joku epäili, et tä kellarissamme toimiston ala

kerrassa oli rottia. Ensimmäiseksi hän tapasi ovella työntekijän, jon ka kauluksen alta pilkisti utelias rotan kuono. “Mitä, joko ne ovat täällä yläkerrassa asti”, kuului ta lonmiehen tyrmistynyt kommentti - Parasta on ollut nähdä eläin suojelun yhteiskunnallisen arvos tuksen nousu. Se ei ole tapahtunut minään mystisenä ilmiönä, vaan Animaliassa on tehty aktiivisesti työtä sen eteen, että meidät ote taan vakavasti. Ja ihmiset! Olen tutustunut ihaniin, tiedostaviin ih misiin, joita kiinnostavat monet muuutkin yhteiskunnalliset asiat kuin eläinsuojelu.

- Totta kai on muuttunut, ja olemme sitä myös tietoisesti muuttaneet. Aikaansa seuraavan järjestön täytyy pystyä kehitty mään. Olen ylpeä Animalian ny kyisestä ammattitaidosta ja tiedon tasosta. Nykyään meitä kuunnel laan ja mielipidettämme kysytään myös viranomais- ja asiantuntijapiireissä.

Animalia euroaikaan. Miten kävi, miten käy? - Animalia panosti eurooppa laiseen yhteistyöhön jo vuosia ennen EU-jäsenyyttä. Se yksin kertaisesti katsottiin tärkeäksi. Siinä vaiheessa, kun Suomi liittyi EU:hun, meillä oli jo hyvä tiedon

turkiseläimet

LUONNOSSA naalia, npkotru. minkin ja ja hMafcota UyttftyfyaiM

TERVETULOA! • Eläinten hyvinvoinnin määri telmiä ja arviointimenetelmiä: professori Donald M. Broom, Cambridge University, Englanti; EU:n neuvoa-antavan tieteellisen eläinlääkärikomitean puheenjoh taja.

Pahin paikka, jossa olet ollut?

Onko Animalian imago muuttunut?

Luennoitsijat alansa huipulta:

- No kehityshän on ollut melkoi nen. Kun tulin mukaan Animalian silloisen Koe-eläinten Suojelun nuorisoryhmään, oli toimistomme Mannerheimintien päässä. Se oli minimaalisen pieni ja säilytystilaa ei juuri ollut. Jossain mielenosoi tuksessa rekvisiittana käytetty ruu misarkku oli tungettu tästä syystä kokouspöydän alle ja siihen iski ai na ikävästi varpaansa kokouksissa. Kuvaavaa on, että kun tila sittem min myytiin Osuuspankille, siihen suunniteltiin pankkiautomaattia. - Toiminnan laatu ja painotus ovat muuttuneet. Ennen saatettiin miettiä johtokunnassa, minkä vä risiä t-paitoja hankitaan. Matkan varrella on tietysti saatu resursse ja lisää, eli johtokunta voi nyt keskittyä itse asiaan, eläinsuojelukysymyksiin. Nykyään työ on monimutkaisten, aikaa ja ammat titaitoa vaativien kysymysten kanssa painiskelua. Esimerkkinä vaikka EU:n lainsäädäntö ja bio tekniikkaan liittyvät kysymykset.

taso eurokysymyksissä. Animalia valittiinkin luontevasti edusta maan Suomea EU- maiden eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestös sä. Euroopan tason työ on erittäin tärkeää, koska EU-lainsäädäntö vaikuttaa meidän lakeihimme. Eurooppalaisella yhteistyöllä saadaan myös eläinsuojelun tasoa nousemaan sellaisissa maissa, joissa eläinsuojelu on vielä lasten kengissä. Animalialta EU-tasolla toimiminen kysyy jatkossa entistä enemmän työtä, aikaa ja varoja. Kysymykset ovat monimutkaisia, ja EU:n toimintakoneisto täytyy tuntea, jotta tulosta syntyy.

EttiHMO)ciuliitlo Animalia r

ANIMALIA 3/1995

Turkiseläinten luontainen elämä nyt yksissä kansissa Suositun “Elämää vapaudessa” kirjoitussarjan turkiseläimiä kä sittelevät osat on koottu uudeksi tietovihoksi. Ketun, naalin, supikoiran, min kin ja hillerin vaistoja ja luonnon varaista elämää valotetaan vihos sa Turkiseläimet luonnossa. Ani malia- lehdessä julkaistujen artik kelien lisäksi siihen on koottu tii vis tietoisku tuoreinta tietoa tur kistarhauksesta Suomessa: olo-

suhteet tarhoilla, ongelmat, eläinmäärät jne. Kartuta tietojasi turkiseläimis tä, viihdy lumitunneleita kaiva vien minkkien ja kissamaisesti leikkivien naalinpentujen parissa, menesty väittelyissä turkistar hauksen puolustajien kanssa! Tietovihkoa saa tilata Animalian toi mistosta hintaan 10 mk/kpl + postikulut.

Parturi-kam paam o H ius-soppi K äytäm m e alan tuotteita, jo ita ei ole testattu koe-eläim illä. Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika! Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967

Turkistarhaaja luomittiin eläinrääkkäyksestä D

iS L *

a ■

mm m

M l

I ____ H

' V n

■■a ■■a ■a ■ ai ■aa p ib aap aa r

a a

i B n r . K J K K M I ! » '

i f l

|f|jflP

I H

ai*ri|á B 5 Ig g P

• Viime lehdessä julkaistu lista kosmetiikkatuotteista, joita ei testata eläimillä, on poikinut odotetusti useita kysymyksiä. Yleisin kysymys on, miksi joku tietty saija, joka ennen oli lis tallamme, ei enää siellä ole. Siis, vielä kerran: kriteereitä on tiukennettu, jos joku tuote puuttuu listaltamme, ei sen valmistajalta ole tullut paperia, josta ilmenee, ettei tuotetta/sen osia ole testattu/testautettu.. □ □ □

Kosmetiikkaa postimyynnistä Katselin vanhaa kosmetiikkalistaa, jossa tuotemerkkien perässä on myös sarjojen saatavuus. Niiden mukaan Body Shop, BWC, Frantsilan yrttitila ja Fleur de Santé toimivat myös postimyynnin kautta. Haluaisin mielelläni liittyä heidän asiak kaakseen. Olisiko teillä tiedossa osoitteet? Terv. “Bon vivant” Postimyyntiosoitteita: • The Body Shop, Vuorikatu 22 A 10, 00100, p. 90-651 651 • Beauty Without Cruelty/Oy Vitala’s Finland Ab, Kaup patie 3, 65610 Mustasaari, p. % 1-322 3033 • Fleur de Sante, PL 77, 02401 Kirkkonummi

• •

- ei kiellettyjen superkettujen kasvatuksesta

Oriflame Oy, Masalantie 365,01430 Masala V evay-kosm etiikkakerho, PL 59, 02401 Kirkkonummi Frantsilan yrttitila, Kyröspohjantie 13, 39100 Hä meenkyrö, puh. 931-371 5065. □ □ □

Juustoissa •••••. ■•• •• ja jäätelössä teurasjätettä? Olen kuullut, että juustoissa on vasikanjuoksutetta, onko ja mitä se on? Jäätelöissä on kuulemma jo tain teurasjätettä? Sitä ei suo raan pakkauksessa lue, vaan on piilotettu jonkin ainesosan taakse. Sitten jotkut vanukkaat ja suklaat sisältävät liivatetta, joka sekin on valmistettu jostain vasikan osasta. Eikö ilman voi tehdä? Voiko hyvillä mielin polttaa L&M merkkistä tupakkaa? Sen tiedän, että Camel ja Marlboro ovat boikotissa. Vegetaristi - kohta vegaaniko? Juustoissa on yleensä juoksutet ta, joka saadaan lehmän vatsas ta. Juoksutteen avulla juusto sakeutuu juustomaiseksi. On ole massa myös mikrobiologista juoksutetta, joka ei ole eläinpe räistä. Tätä juoksutetta käyte tään mm. seuraavissa juustoissa: Valion, Enighetenin (Miika) ja

arhalla oli pidetty eläimiä liian pienissä häkeissä tai häkkiä kohden oli liian monta eläintä. Tarhalla oli myös juoksuhäkkejä, joiden pohjaverkko ei ollut muo vitettua metallilankaa. kuten pi täisi. Tuomioksi tarhaaja sai 35 päiväsakkoa eli noin 3000 mark kaa.

Valitus Kokkolan käräjäoikeus tuomitsi elokuussa oikeuskanslerille kvikantilaisen turkistarhaajan eläinrääk- Tarhalta löytyi myös ns. jumbokäyksestä. Tämä oli jättänyt 2000 kettua il- eli superkettuja, eli ylisuuriksi Noman riittävää ravintoa, juomaa ja hoitoa. jalostettuja sinikettuja. peakasvuisuuden takia ko. ke Myöskään eläinten sairauksia ja vammoja tuille aiheutuu helposti kasvuhäi riöitä, raajat saaattavat olla vään ei ollut hoidettu. jopa niin että ketulla Sama tarhaaja kasvatti myös ns. superket- tyneitä, saattaa olla vaikeuksia kävellä. tuja, mutta tästä ei tuomiota tullut: syyttä Suuren painonsa takia jumbokekärsivät tavallista enemmän jä ei tiennyt, onko kasvatus kiellettyä vai tut verkkopohjalla seisomisesta. ei. Ko. kettujen kasvatus on Eu

■ ■ m a a g g g la

. —

Turkistarhaajat eivät pysy nahoissaan

“ Superkettu” on turkistarhoilla kehitetty siniketun muunnos. N opeakasvuisena se saa helposti raajojen vääntym iseen johtavia kasvuhäiriöitä. Kuvassa superkettu “ M ikko” , jonka Animalia hankki eräältä turkistarhalta vuonna 1992 • huomaa sivuille kääntyneet etujalkojen alaosat.

Ingmanin Emmental-juustot, Valion Gruyere-juusto ja Kai nuun juustoleipä ja Ingmanin tuorejuusto, raejuusto ja juus toleipä. Tarkoittamasi teurasjäte jääte löissä ym. on varmasti liivatetta eli gelatiinia. Liivatetta käyte tään sakeutusaineena ja joissain juomissa suodatinaineena (vii nissä, oluessa, omenamehussa). Se on tehty teurasjätteestä, ku ten luusta ja nahkasta. Liivatetta käytetään hyvin monissa eri elintarvikkeissa, kuten jäätelös sä, suklaassa, liha- ja kalasäi lykkeissä, margariinissa, juus tossa, jugurtissa jne. Sakeuttaa ja suodattaa voi kyllä ilman lii vatettakin. Mm. arrovvjuurijauhe ja agar-agar- levävalmiste ovat vaihtoehtoja. Elintarviketeolli suus käyttää pääasiassa gelatii nia. Hyvillä mielin ei periaatteessa voi polttaa mitään tupakkaa: se ensinnäkin vahingoittaa poltta jan itsensä terveyttä, toiseksi sa vukkeiden haittavaikutuksia tes tataan yleisesti eläimillä riippu matta, mikä merkki on kysees sä - mm. monissa yliopistoissa ympäri maailmaa. Tupakan viljelyy liittyy muitakin arvelutta via piirteitä: tupakan kuivaus kuluttaa erittäin paljon poltto puuta, jonka saamiseksi haka taan sademetsää. Paikalliset asukkaat joutuvat usein olosuh teiden pakosta viljelemään tu pakkaa, vaikka maa tarvittaisiin kipeämmin viljan viljelyyn. □ □ □

Hiiret pellolle Viime lehdessä käsittelimme hiirien ja rottien pyydystämistä mahdollisimman inhimillisesti. Ongelman kanssa painivat voi vat kokeilla myös äänikarkotetta ja valkosipulia. Valkosipulia voi laittaa eläinten sisääntulopaikkoihin. Äänikarkoitteista voi tiedustel la: Alfa-Tekno Oy, puh. 90-204 877 tai 90-204 737. □ □ □

Premarin-hevoset vielä tapetilla Animaliassa 1/95 kerrottiin Premarin-lääkkeen tuotannosta Yhdysvalloissa. Tuotantoon liittyy monia eläinsuojelullisia ongelmia: hevoset eivät saa tarpeellista liikuntaa, niitä pide tään ahtaissa pilttuissa, teuraak si lihoitettavia varsoja pidetään ulkona läpi talven jne. Monet lukijat ovat saaneet Suomen Wyethiltä vastauksen, jossa vakuutetaan, että hevosia hoidetaan hyvin, ja että Wyeth on huolestunut eläinsuojeluaktivistien antamasta epätarkasta in formaatiosta. Animalia toimittaa Suomen Wyethille lisämate riaalia ja todistusaineistoa he vosten huonosta kohtelusta. Li sätietoja asiasta saa Animalian hevosryhmältä, Taija Balding, puh. 90-27 86 896 (t). Koonnut Kaarina Kivivuori

roopan Neuvoston tuotantoeläinsopimuksen vastaista. Siihen liit tyvissä, turkiseläimiä koskevissa määräyksissä todetaan (artikla 17), että turkiseläinten jalostus, joka voi aiheuttaa eläimelle kär simystä ja haittaa, ei ole sallittua. Sopimus ja siihen liittyvät mää räykset ovat osa Suomen eläin suojelulainsäädäntöä. Tästä huolimatta syyttäjä jätti syyttämättä jumbokettujen kas vatuksesta. Hän ei kuulemma saanut viranomaisilta (esim. maaja metsätalousministeriö) vahvis tusta siitä, että jumbokettujen kasvatus olisi kiellettyä. Animalia on pyytänyt oikeus kansleria selvittämään viran omaisten toimet tämän oikeusju tun kohdalla sekä Vaasan läänin hallitusta tutkimaan, missä mää rin kiellettyjä superkettuja vielä kasvatetaan. Eläinsuojelujäijestöt paljasti vat hiljaisuudessa haijoitetun jumbokettujen kasvatuksen joita kin vuosia sitten. Tuolloin tarhaajapuoli ja viranomaiset rauhoittelivat eläinsuojelijoita, että tällainen jalostus loppuu. Sel keästi se kiellettiin turkiseläimiä' koskevien määräyksien tultua voimaan 1992. Viranomaiset ovat tiedottaneet asiasta laajalti turkistarhaajille ja heidän etujär jestölleen.

Sakot eivät suhteessa rääkkäykseen Tarhaajan saama eläinrääkkäystuomio on aivan liian pieni. Tar halta löytyi kitukasvuisia, “rotan kokoisia” nälkiintyneitä kettuja, takapäästään halvaantunut, sur kastunut siniketunpentu, hännätön siniketunpentu, jolla oli se lässään hängäntyngän kohdalla avohaava, kuolleita kettuja... Jumboketuilla puolestaan oli sil mätulehdus. Kyseisen tarhan kohdalla val vontaprosessi on toiminut aivan liian hitaasti: tarhalla oli käyty neljästi huomauttamassa epäkoh dista ennen kuin syytetoimiin ryhdyttiin. Kaarina Kivivuori Päivi Rosqvist ANIMALIA 3/1995

Hyökkäyskö paras puolustus? jen syöminä, kuumuuteen ja sai rauksiin. Mikseivät tarhaajat sure näiden eläinten kohtaloa julkisuu dessa ja miksi media ei raportoi niistä?

Animalia järjesti toukokuun lopulla Van taalla Fur-Centerin edessä mielenosoituk sen ja vetosi Suomen Turkiskasvattajien liittoon ja Turkistuottajiin, että eläinten oloja pikaisesti parannettaisiin.

urkiseläinten olojen paranta minen edellyttäisi kaikilta tarhaa jilta olemassa olevien säädösten noudattamista. Jotta tarhaajien vakuuttelut eläinten hyvästä hoi dosta olisivat uskottavia, heiltä tarvittaisiin kuitenkin myös mini mivaatimuksia pidemmälle me neviä toimenpiteitä.

Tarhaajapuoli ei luvannut parannuksia Eläinten hyvinvointia koskevan tutkimustoiminnan tulisi painot tua siihen, kuinka eläinten kasvatusympäristö voidaan muuttaa täyttämään eläinten lajityypilliset tarpeet. Turkisalan tukema tutki mus sen sijaan painottuu siihen, että yritetään jalostaa paremmin puutteellisiin tarhaoloihin sovel tuvia eläimiä. Animalia esitti mielenosoituk sessa, että Skandinavian turkistuottajien keräämä viiden miljoo nan markan Pro-Fur-potti, jolla aiotaan kohottaa alan profiilia mm. mainonnan keinoin, käytet täisiin eläinten ympäristön paran tamiseen. Turkistarhaajien liiton toimin nanjohtaja Gustav Smulter kom mentoi Animalian vetoomusta toteamalla, että turkiseläimiä hoidetaan hyvin, ja että eläinten olot tarhoilla ovat hyvät. Eläinsuojelijoiden saama vas taanotto tarkoittanee sitä, että turkistuottajien puolelta ei ole odotettavissa vapaaehtoisesti pa rannuksia turkiseläinten oloihin. Siksi onkin tärkeää, että parhail laan uudistettavassa eläinsuojelu-

laissa ja -asetuksessa annetaan määräyksiä turkiseläinten olojen huomattavista parannuksista ja häkkikasvatuksesta luopumisesta. Pohjanmaan tarhaiskujen jäl keen turkispuoli on väittänyt, että Animalia yllytti mm. kevään mielenosoituksessa ihmisiä ra jumpaan toimintaan. Tämä ei pi dä paikkaansa. Animalia on ko rostanut johdonmukaisesti ja kaikkialla, että ilki- ja väkivalta ei kuulu toimintatapoihimme. Näkyvä kampanjointi on asia erikseen. Animalia ei hyväksy ilkivaltaa, mutta ei myöskään sitä, että tar haajat saavat yhteiskunnan hiljai sella hyväksynnällä rikkoa eläinsuojelulain henkeä ja kir jainta taloudellisten etujen vuok si. Eläinsuojeluasetuksessa sano taan selvästi “Eläimen säilytys paikan tulee olla lajin erityispiir teet huomioon ottaen riittävän ti lava”. Mitkä ovat sitten lajien Vulpes vulpes (kettu) ja A lopex lagopus (naali) erityispiirteet? Halu liikkua, metsästää, kaivaa pesää, merkitä reviiri. Onko puo li neliötä tähän tarkoitukseen riittävä tila?

Uusi kettuyhdistys miksi?

haajapuoleen. Tätä “kädenojennusta” emme ottaneet vastaan, vaan toivoimme tarhaajilta hiu kan enemmän asiallisuuta ja hy vää makua. Turkistarhaajapuoli on syyttä nyt Animaliaa laittoman toimin nan lietsomisesta, ja jotkut tar haajat ovat sitä mieltä, että Animalialla on moraalinen vastuu Pohjanmaan kettuiskuista. Asia on juuri päinvastoin: tarhaajat ovat itse ruokkineet ääri-ilmiöi den syntymistä, koska eivät ole suhtautuneet vakavasti eläinsuojelujärjestöjen vaatimuksiin eläin ten olojen parantamisesta. Lailli sin keinoin toimivat eläinsuojelujäijestöt, kuten Animalia, ovat puolestaan antaneet ihmisille väylän toimia. Tarhaajat ovat esiintyneet mie lellään julkisuudessa viattomina uhreina keräten monien sympatiat puolelleen. Lukemattomissa leh dissä ja TV- ohjelmissa nähtiin tarhaaja vastasyntyneet ketunpo jat käsissään suremassa poikasten ennenaikaista kuolemaa. Kuiten kin tarhoilla kuolee tuhansittain ketunpoikia häiriintyneiden emo

Kettujen vapauttajat tulivat julki suuteen vasta jäätyään kiinni. Sii hen asti mm. Animaliassa joudut tiin tiedotusvälineiden ja monien muiden tahojen pyöritykseen. Kettutytöt perustivat sittemmin oman yhdistyksen, jossa aikovat toimia tästä edes laillisin keinoin. Ilmeisesti tässä ei ole ajateltu asiaa loppuun asti - niin kuin ei ollut ajateltu vapautusiskujen kohdallakaan. Jos katsoo todella tärkeäksi edistää eläinsuojelua, niin miksi sitä varten tulisi perus taa uusi yhdistys? Tässä maassa on jo lukuisia yhdistyksiä, joiden toimintalistalla on turkistarhaus. Esimerkiksi Animalia on kam panjoinut jatkuvasti turkiseläin ten häkkikasvatuksen kieltämi seksi, tehnyt aiheesta raportteja, kiertänyt tarhoilla, kerännyt tutki mustietoa, luonut kansainvälisiä suhteita ja neuvotellut viran omaisten kanssa. Animalia ei voi eikä halua mo nopolisoida turkistarhausasiaa it selleen, mutta mitä järkeä on ha jottaa eläinsuojelun vähiä voima varoja, kun olemassa olevat yh distykset antavat jo väylän toi mia? Toisaalta niiden toimintata vat ovatkin sitten ehdottoman laillisia, eikä demokraattisesti toi mivissa jäijestössä ole mahdolli suutta sooloiluun.

Pommiuhkauksia ja turvamiehiä Hyvä, että tarhaiskut tehneet nai set tulivat julkisuuteen. Isku eh tikin jo haitata melkoisesti Ani malian työtä, kun saimme kerta toisensa jälkeen selittää, ettei meillä ole mitään tekemistä asian kanssa. Iskut olivat eläinsuojelullisesti tuomittavia ja osoittivat tekijöiden tietämättö myyttä eläinten käyttäytymises tä. Kaiken lisäksi Animalian työntekijät joutuivat raivostunei den tarhaajien tulilinjalle. Nimettömiä uhkauksia on toki tullut ennenkin. Tähän asti olem me kuitenkin katsoneet, että teh tävämme on saada julkisuutta eläinsuojeluepäkohdille eikä täl laisille ikäville lieveilmiöille. Kun tarhaajien aiheettomat hyökkäykset Animaliaa kohtaan ovat Pohjanmaan tapahtumien jälkeen vain kiihtyneet, alkaa myös eläinsuojelupuolen mitta olla täynnä. Pommi- ja pahoinpitelyuhkausten vuoksi jouduimme turvautumaan poliisiin ja turvamiehiin. Tarhaajat tuomitsevat tarhais kut terrorismina, mutta jotkut heistä syyllistyvät samanlaisiin keinoihin uhkaillessaan laillisesti toimivia eläinsuojelujäijestöjä. Ilmeisesti tarhaajat tuntevat voimattomuutta sen tosiasian edessä, että nykyisessä turkis eläinten kasvatuksessa on suuria eläinsuojelullisia puutteita. Hyökkäys ei kuitenkaan ole pa ras puolustus, vaan se, että todel la toimitaan eläinten hyvinvoin nin lisäämiseksi. □ Kaarina Kivivuori

Kettuöljyä eläinsuojelijoille Tarhaajapuolen asiallisuus sai pahan kolauksen, kun tiedottaja Kati Petersen-W aris vastasi mielenosoituksessa Animalian parannusehdotuksiin ojentamajla meille pullollisen kettuöljyä. Öl jyllä hän kehoitti eläinsuojelijoita rasvaamaan nahkaisia kenkiään sekä ruostuneita suhteitaan tar-

Lopettamissäädökset ajan asalle Eläinten lopettamista koskevat suomalaiset säädökset on muu tettu EU:n edellyttämälle tasol le. Asetuksessa on yleisiä säännöksiä tuotantoeläinten lo pettamisesta, lisäksi siinä sää detään erikseen lemmikkieläiANIMALIA 3/1995

miä ja tuotantoeläimiä koske vista lopetusmenetelmistä. Nyt kielletään mm. minkkien (ku vassa) lopetus niskamurrolla, kukkopoikasten tappaminen hu kuttamalla ja lemmikkieläimen lopetus päähän lyömällä. 7

Taistelu hormonimafiaa ja lihakaupan jättiläisiä vastaan

A n tib io o tit hormoneja pahempi uhka

Kestääkö EU:n kantti? E U on parasta aikaa tiukentamassa omaa hormonilainsäädäntöään, mutta samaan ai kaan sitä uhkaa kauppakiista hormonilihan tuonnista. Jos E U häviää kiistan, voi hor monein kasvatettua lihaa tuoda vapaasti Suomeenkin.

ormonien käyttö ja hormo nilihan tuonti on kielletty EUmaissa. Yhdysvallat, joka sallii tiettyjen kasvua edistävien ainei den käytön lihantuotannossa, pi tää EU:n kieltoja pelkkänä kau pan esteenä ja on vaatinut linjan löysentämistä jo pitkään. USA on

uhannut viedä asian maailman kauppajärjestön WTO:n päätettä väksi. Arvioiden mukaan EU oli si todennäköinen häviäjä, jos näin tapahtuu. Ainoa keino estää hormonili han tuonti EU:n alueelle, on osoittaa sen käytön haitallisuus

joko ihmisille tai eläimille. Tällä hetkellä tarvittavaa tieteellistä näyttöä ei ole. Eettiset perustelut, esim. kuluttajan vakaumus tai eläinsuojelusyyt, eivät riitä tueksi kiellolle, sillä ne katsotaan keino tekoisiksi kaupan esteiksi.

YK ei piittaa EU:n perusteluista EU.n asemaa kiistassa vaikeutti se, että YK:n alainen, elintarvik keiden kansainvälisistä standar deista päättävä elin, Codex Alimentarius, hyväksyi heinäkuussa viiden hormonaalisesti vaikutta van aineen maksimipitoisuudet li hassa. EU:n sosiaaliset, eettiset ja

ympäristölliset perustelut hormo nilihan tuonnin estämiseksi eivät kelvanneet kansainväliselle yhtei sölle. Käytännössä päätös merkitsi si tä, että hormonilihaa ei voi erotel la muusta lihasta, elleivät maksi mipitoisuudet ylity. Eläinlääkintöneuvos Olli Sorvettula maaja metsätalousmi nisteriöstä totesi Maaseudun Tu levaisuudelle 11.7, että standar doinnin jälkeen vastustaminen on erittäin vaikeaa. Hormoneja käyt tävät maat käyttävät standardoin tia aseena: tuotava tavara on yh dessä sovittujen normien mukais ta.

EU:n lait tiukkenevat EU:ssa on yritetty viime aikoinasaada hormonien laaja laiton käyttö kuriin. Lähes kaikissa EUmaissa käytetään eläimillä hormonirehua, joissain maissa peräti 60-80 prosenttia eläimistä saa näitä kiellettyjä aineita. Belgian kuluttajajärjestö tutki tutti viime syksynä naudanlihaa 12 EU-maassa. Ainoastaan tans kalainen liha osoittautui puhtaak si hormoneista. Tutkitusta espan jalaisesta lihasta 36 prosenttia si sälsi kasvuhormonien tapaan vai kuttavia beta-agonisteja, ja Es panjassa onkin todettu tämän

kielletyn aineen aiheuttamia sai raustapauksia. Viranomaisten tehostunut val vonta on on johtanut mm. Hol lannissa “hormonimafian” kostoiskuihin - eräs valvontaviran omainen ammuttiin kotinsa ulko puolella äskettäin. EU:n tiukkenevasta linjasta kertoo myös se, että kasvua edis tävät aineet kieltävä laki uusitaan. Kiellettyjen aineiden listalle lisät täisiin mm. beta-agonistit eli ai neet, joita käytetään astmalääk keinä. Aiemmin on kielletty hor monaalisesti ja tyreostaattisesti (kilpirauhasen toimintaa estäväs ti) vaikuttavat aineet. Valvontaohjelma laajennetaan käsittämään lihan lisäksi myös maito ja maitotuotteet, munat, hunaja ja kalatuotteet. Hankaluu tena valvonnassa on se, että kun analyysimenetelmä on kehitetty

yhden aineen valvontaan, on markkinoille tullut jo uusi joh dannainen, joille analyysimene telmää ei ole. Lakiehdotuksen mukaan EU seuraa hormonaalisesti vaikutta vien aineiden tieteellistä tutki musta ja käsittelee tämän valossa hormonirajoituksia vähintään vii den vuoden välein. Tämä kohta on herättänyt ristiriitaisia reak tioita, sillä se antaisi mahdolli suuden myös hormonien käytön hyväksymiseen. Toisaalta se on nähty kauppapoliittisena taktiointina, sillä samanlaisella päätök sellä EU on onnistunut estämään maitohormonin eli BST:n tulon alueelleen.

Suomi ei halua hormoneita Ennen EU-jäsenyyttä hormonili

han tuonti Suomeen oli sallittua. Tällä ei ollut kuitenkaan käytän nön merkitystä, sillä ulkomaisen lihan tuontia rajoitettiin muilla keinoin. Mikäli EU häviää kaup pakiistan, tulee hormonilihaa meillekin. Lihan hormonipitoi suuksien valvonta on viranomais ten mukaan hyvin vaikeaa. Maa- ja metsätalousministeriö, MTK, Elintarvikevirasto ja Ku luttajaliitto ovat tuominneet jyr kästi hormonien käytön ja hormo nilihan tuonnin. Maa- ja metsäta lousministeri Kalevi Hemilä on arvostellut Suomen hallituksen asennetta asiassa. Hänen mieles tään Suomen tulisi ottaa Ruotsin ja Tanskan tavoin täysin kieltei nen linja hormonien käyttöön. Kuluttajaliitto katsoo, että ku luttajalle ei ole hormonien käy töstä mitään hyötyä ja pitoisuuk sien valvonta mahdotonta. Kulut

tajan tulee liiton mielestä saada tietää, mitä suuhunsa pistävää. Elintarvikeviraston johtaja Ka levi Salminen toteaa Helsingin Sanomissa 19.7, että lääkefirmo jen ja tehokasvatuksen etuja pal veleva hormonibisnes johtaa vain ylituotantoon, jota länsimaissa ei tarvita. “Selkeä kielto muokkaa asenteita ja vaikeuttaa aineiden saatavuutta”. Maailman eläinsuojeluliitto ja EU-maiden eläinsuojelijoiden kat tojärjestö kampanjoivat WTO:n hirmuvaltaa vastaan. Kansalliset ja kansainväliset eläinsuojelusäädökset (tässä lehdessä on kerrottu mm kosmetiikka- ja jalkarautadirektiivin vaiheista) ovat uhattuina, kun puhutaan kaupan esteiden poista misesta. □ Teksti: Kaarina Kivivuori Piirros: Kimmo Taskinen

Hormoneja vieläkin suurempa na ongelmana pidetään antibi oottien käyttöä eläinten lääkin nässä sekä eläinrehujen lisäineina. Rehujen lisäaineiden tar koitus on ennaltaehkäistä sai rauksien puhkeamista. Useim miten nämä sairaudet johtuvat eläinten huonosta kasvatusympäristöstä, ja niitä voitaisiin eh käistä oloja parantamalla. Antibioottien runsas käyttö eläintuotannossa muodostaa vastustuskykyisiä bakteerikan toja, ja tekee ihmisten lääkin nässä käytettävät antibiootit te hottomiksi. Vastustuskykyisten bakteerikantojen syntyminen on vakava ongelma, sillä uusien antibioottien kehittämi nen on vaikeaa ja hidasta. Tut kijat ennustavatkin, että kah denkymmenen vuoden kuluttua ihmiset saattavat tästä syystä kuolla tauteihin, joihin vielä tä nä päivänä antibiootit purevat. EU:ssa kiellettiin äskettäin avoparsiini-nimisen rehun lisä aineen antaminen lypsylehmil le. Avoparsiini on ihmisen lää kinnässä käytettävän aineen su kulainen ja sen käyttö saattaa johtaa ihmislääkkeelle vastus tuskykyisen bakteerikannan ke hittymiseen. Pienetkin antibioottijäämät elintarvikkeissa voivat laukais ta yliherkkyysreaktion allergi sessa ihmisessä.

Ajankohtaista H ullun lehmän tautia Suomeenkin? Englantilainen vientiteurastamo erotti palveluksessaan olleen suomalaisen tarkastuseläinlää kärin M arja-Liisa Hovin, kos ka tämä kieltäytyi väärentämäs tä vientipapereita. Kun Englannista viedään li haa muihin EU-maihin, on mu kana seurattava eläinlääkärin to distus siitä, että liha on lähtöisin karjasta, jossa ei ole ollut hullun lehmän tautia (BSE) kuuden vii me vuoden aikana. Marja-Liisa Hoville ei näytetty minkäänlai sia papereita karjan alkuperästä, joten hän katsoi - toisin kuin edeltäjänsä - ettei voi myöskään vientipapereita allekirjoittaa. Ja potkut tuli. Tällä hetkellä Hovi valmistautuu asiaa koskevaan

oikeudenkäyntiin. Englantilaiset viranomaiset ovat avoimesti myöntäneet, että BSE:n saastuttamaa lihaa joutuu teurastamoihin ja vientiin. Vi ranomaiset myöntävät myös, et tä on olemassa riski, että BSE voi siirtyä lihan mukana Creutzfeldt-Jakobin taudin muodossa ihmiseen. Tästä syys tä esimerkiksi saksalaiset kulut tajat boikotoivat englantilaista lihaa. BSE vaikuttaa eläimen aivoi hin. Sairastunut eläin käyttäytyy omituisesti, mm. nuolee itseään ylenpalttisesti, potkii, puskee, seisoo oudoissa asennoissa. Lo pulta oireet yltyvät niin, että eläin on lopetettava. Tautia

Eläinlääkärit mukaan k u lj etuskampanj aan

Ranskalaisia eläinsuojelijoita m ielenosoituksessa inhimillisem pien eläinkuljetusten puolesta. Eläinten ystävien aktiivi suus ympäri Eurooppaa on nostanut eläinkuljetukset puheen aiheeksi, ja parannuksiakin on jo saatu aikaan - lue lisää tä män lehden takakannesta. 8

Englantilainen eläinsuojelujärjestö Compassion in World Far ming on aloittanut kampanjan, jossa kehotetaan eläinlääkäreitä kieltäytymään sellaisten vienti lupien allekirjoittamisesta, jois sa eläin on tarkoitus viedä teu rastettavaksi tai jatkokasvatettavaksi ulkomaille. “Ban live

export”-kampanjaan, jossa vaa ditaan kieltoa elävien eläinten teuraskuljetuksiin ja vasikoiden kuljetuksiin, on liittynyt jo usei ta eläinlääkäreitä. Monet heistä ovat olleet mukana myös mie lenosoituksissa, joita on järjes tetty ympäri Englantia satamissa ja lentokentillä.

esiintyy lypsylehmissä. Lihakar jassa se ei ennätä itää, sillä itä misaika on 4- 6 vuotta. Elävästä eläimestä tautia ei pystytä totea maan millään testillä, siksi tauti voi tulla tuontieläinten mukana Suomeenkin. Mm. Ranskassa, Tanskassa, Hollannissa, Portu galissa ja Italiassa tautia on jo tavattu.

Lihan alkuperä ei aina esillä MTK:n kuluttajatyöryhmän tut kimuksen mukaan vain noin kolmasosa kaupoista ilmoittaa lihan alkuperän asianmukaisesti. Reilusti yli puolessa tutkituista kaupoista myytiin tuoretta, pak kaamatonta lihaa ilman alkuperämerkintää. Kun asiakas tie dusteli alkuperää, myyjistä 80 prosenttia kuitenkin tiesi sen. Vain vähän yli 60 prosenttia kauppiaista pystyi todistamaan lihan alkuperän. Monista vastauksista kävi il mi, että kauppias luotti teurasta mon sanaan lihan kotimaisuu desta. Viime aikoina teurasta mot ovat myyneet ulkomaista li haa 10 prosentin alennuksella. AN IM AL IA 3/1995

W TO uhkaa kumota turkistuontikiellon EU on kieltänyt jalkaraudoin tai muin julmin menetelmin pyy dettyjen turkisten tuonnin alu eelleen 1.1.1996 alkaen. Kielto uhkaa kuitenkin kumoutua, kun näitä turkiksia kauppaavat maat (lähinnä USA ja Kanada) väittä vät sitä maailman kauppaliiton WTO:n sääntöjen vastaiseksi. Eli vapaa kauppa ja eläinsuojelu ovat jälleen kerran vastakkain. EU:n tuontikielto ei koske maita, jotka osoittavat käyttä vänsä kansainvälisesti sovittuja “inhimillisiä” pyyntivälineitä. Kansainvälinen standardoimis järjestö (ISO) ei kuitenkaan ole onnistunut yhdeksän vuoden työstä huolimatta määrittele mään, mikä on inhimillinen pyyntiväline. EU:n komissio, USA ja Kana da ovat nimittäneet työryhmän tutkimaan, saataisiinko yksimie lisyys aikaan 15. syyskuuta 1995 mennessä. Europarlamen tin jäsenet ovat huolestuneita aloitteesta, koska pelkäävät, että sen avulla yritetään kumota

ANIMALIA 3/1995

tuontikielto. Työryhmä kokoon tuu suljettujen ovien takana ja sen kokoonpano on turkispyytäjäpainotteinen. Eläinsuojelujärjestöjen edustajia ei ole mukana. Amerikkalaisen Animal Wel fare Institute-järjestön edustaja ja USA:n standardoimiskomitean jäsen, Cathy Liss, toteaa: On vaikea uskoa, että ehdotettu työryhmä voisi kahdeksassa vii kossa ratkaista sen, mitä ISO ei ole pystynyt tekemään yhdek sässä vuodessa. Eläinsuojelijat ovat vedonneet EU:n komissioon, että se pitäisi tiukasti kiinni tuontikiellosta. Jalkarauta on kielletty jo yli 70 maassa, koska se aiheuttaa suunnatonta kärsimystä niin vil lieläimille kuin kotieläimillekin. Suomessa jalkaraudan käyttö on ollut jo pitkään kielletty, m.utta muita epäinhimillisiä pyyntivä lineitä on käytössä. Animalia on osallistunut Suo men edustajana työhön pyyntimenetelmien inhimillistämisek si.

G illette jatkaa Lufthansa eläinkokeitaan lopettaa apinalennot Kansainvälisistä vastalauseista huolimatta Gillette jatkaa tuot teidensa ja niiden ainesosien testaamista eläinkokein. Yhtiö käyttää yhä mm. Draizen silmänärsytystestiä, jossa testatta vaa ainetta tiputetaan kanin sil mään ja annetaan vaikuttaa päi viä, jopa viikkoja. Vuonna 1987, vuosi sen jälkeen kun kampanja Gilletten eläintestien lopettamiseksi alkoi, Gilletten apulaistuotepäällikkö Robert P. Giovacchini lupasi, että yhtiö tekee kaikkensa Draizen testin tyyppisten menetelmien muutta miseksi. Silti yhtiön käyttämien eläinten määrä on vain lisäänty nyt. Kirjoita Suomen Gillettelle ja kerro, että boikotoit yhtiön tuotteita siihen asti, kunnes eläinkokeet loppuvat. Osoite: Gillette Finland Oy Ab, PL 90,02201 Espoo. Gilletten tuotenimiä ovat mm.: Silkience, Right Guard, Soft and Dry, Aapri, Elegance, Gillette parranajotuotteet, Sensor-tuotteet, Oral B- suuhygieniatuotteet, Braun- kotitaloustuotteet.

Eläinsuojelujärjestöjen kampan jointi on saanut Saksan suurim man lentoyhtiön, Lufthansan, tekemään periaatepäätöksen, et tä se luopuu luonnosta pyydet tyjen apinoiden kuljetuksista eläinkokeisiin. Mikäli periaate päätös todella pitää, se jättää Air Francen viimeiseksi Euroo pan suurista lentoyhtiöistä, joka yhä suostuu tällaisiin kuljetuk siin. Kiitokset voit lähettää posti kortilla Lufthansan Suomen konttoriin, josta ne toimitetaan eteenpäin. Osoite: Deutsche Lufthansa AG, Yrjönkatu 29 A, 00100 Helsinki.

Kosm etiikkatermeistä yksimielisyys EU:n kosmetiikkadirektiivi kie tää periaatteessa vuodesta 1998 alkaen kosmetiikan ja sen aine osien testaamisen eläinkokein. Direktiivi sisältää kuitenkin mo nia porsaanreikiä. Eräs näistä oli komission tulkinta siitä, että ai nesosien yhdiste ei tarkoita kosmetiikkatuotetta. Tällöin valmii den tuotteiden testaus olisi saa nut jatkua, vaikka ainesosien testaus olisi kielletty. Nyt ko missio on kuitenkin päättänyt, että termillä yhdiste tarkoitetaan myös valmista kosmetiikkatuotetta.

Koonnut Kaarina Kivivuori

Elämää vapaudessa, osa 9:

HEVONEN N,

koja saa tilata Anunahan toi mistosta hintaan 10 mk/kpl + postikulut. Tämänkertaisessa osassa tutustumme eläimeen, jota käytetään enenevässä määrin sekä harrastus- että ansaitsemistarkoituksiin: hevoseen. Juttu on lyhennetty laajem masta artikkelista “Mitä he vosen päässä liikkuu?” , jota Animalian hevosryhmä on ja kanut hevosalan lehdille ja yhdistyksille. Täysimittaisena tämä artikkeli on saatavilla osana hevostietopakettia, jota pautta maatalouden eläimille. saa tilata Animalian toim is Viisi seuraavaa osaa on ju l tosta hintaan 10 mk/kpl + kaistu tietovihossa Turkiseläi postikulut. met luonnossa. Näitä tietovihElämää vapaudessa -sarjassa esitellään tavallisimpia niistä eläinlajeista, joita Suomessa käytetään suuressa mittakaa vassa rahan ansaitsemiseen. Sarjassa tutustutaan näiden lajien elintapoihin luonnossa eli miten ne vaistojensa mu kaan eläisivät, jos voisivat. Sarjassa on tähän mennessä esitelty kana, sika, nauta, minkki, kettu, supikoira, naali ja hilleri. Sarjan kolme ensimmäistä osaa on julkaistu myös osana tietovihkoa Virikkeitä ja va

I ykyinen hevosemme pol veutuu villihevosista, joita eli kymmenien tuhansien vuosien ajan Kaakkois-Euroopan ja Aa sian heinikkoisilla ja pensaikkoisilla aroalueilla. Ensimmäiset ke sytetyt hevoset otettiin ihmisten palvelukseen noin 6 000 vuotta sitten. Vielä pitkään sen jälkeen kin on villihevosverta aika ajoin sekoittunut kesyhevosten kantaan. Alkuperäiset villihevoset on nyttemmin metsästetty sukupuu ton partaalle. Ainoa jäljelle jäänyt villihevosen alalaji, kookkaan po nin kokoinen przewalskinhevonen, on kuitenkin onnistuttu säi lyttämään eläintarhoissa. Viime vuosikymmenellä pystyttiin jo palauttamaan pieni lauma eläin tarhassa kasvatettuja przevvalskinhevosia luontoon Gobin alu eelle Mongolian ja Kiinan raja maille. Przevvalskinhevonen antaa hy vän kuvan siitä, millaisia kesyn hevosemme kantavanhemmat ovat aikanaan olleet. Kesyn hevo sen vaistot eivät nimittäin ole muuttuneet villien esivanhempien ajoista juuri ollenkaan. Vaikka temperamentissa on eroja hevos rotujen ja yksilöiden välillä lämminveriset reagoivat ympäris tönsä tapahtumiin herkemmin kuin kylmäveriset - niin korvien sa välistä jokainen nykyhevosemme on yhä edelleen oleellisesti sama eläin kuin se vahvajalkainen, tarkkakorvainen kuloheinänruskea villihevonen, joka tuhan sia vuosia sitten nuuhki tuulen tuomia viestejä Aasian aroilla.

Lauma antaa turvallisuuden tunteen

Luonnostaan hevonen ravaa tai laukkaa m elko harvoin. Juok suun säntäämistä tarvitaan vaaran uhatessa tai varsojen leikeissä. Suurin osa hevosen luontaisesta liikkumisesta on kuitenkin lep poisaa käyntiä.

Luonnonvarainen przewalskinhevonen viettää vaeltelevaa elämää laumoina, joihin kuuluu yleensä 5-15 aikuista hevosta ja joukko varsoja. Kesyistä hevosista uudel leen villiintyneillä kannoilla - ku ten Amerikan mustangeilla tai Etelä-Ranskan Camarguen kosteikkoalueen komeilla valkoisilla villihevosilla - laumat voivat olla suurempiakin. Yksilöiden välillä on tarkka arvojärjestys, jossa jo kainen hevonen tietää paikkansa. Hevosen asemaan arvojärjes tyksessä vaikuttavat monet teki jät. Yleensä vanhat ovat ylempi arvoisia kuin nuoret, ja lauman jäseninä pitkään olleet ovat ylem piarvoisia kuin tulokkaat. Kook kaat yksilöt ovat usein ylempiar voisia kuin pienet. Myös hyvä it seluottamus parantaa hevosen mahdollisuuksia päästä ylemmäs arvojärjestyksessä.

Arvojärjestys määrää, mitkä hevoset saavat syödä ensin sil loin, kun haluttua kasvilajia on jossakin paikassa vain niukasti. Näin niiden ei tarvitse tuhlata voimia nahisteluun erikseen jo kaisen herkullisen mättään äärel lä. Oriiden välinen arvojärjestys määrää myös sen, mikä niistä pääsee astumaan haluamaansa tammaa. Lauman jäsenyys ja arvojärjes tyksen selkeys antaa hevosille turvallisuuden tunteen. Hevoset luottavat arvojärjestyksessä ylim pänä olevaan, jonka roolina on olla lauman valppain vartija vaa rojen varalta. Kesyjenkin hevos ten stressitasoja mitattaessa on havaittu, että arvoasteikossa ylimpänä olevan hevosen läsnä ololla on rauhoittava vaikutus muihin hevosiin.

Kumppanin rapsuttaminen rentouttaa Hevoset välittävät toisilleen mo nenlaisia viestejä hirnahduksin, hörähdyksin, elein ja asennoin. Yhteensä hevoselta on rekisteröi ty viitisenkymmentä erilaista sig naalia, joita se käyttää viestintään lajitovereille. Lauman yksilöiden välillä val litsee tiivis yhteenkuuluvuuden tunne. Hevoset pysyttelevät lähes aina yhdessä, ja joutohetkinä nii den saattaa nähdä rapsuttelevan hampaillaan paitsi omaa nah kaansa, myös laumatovereitaan. Erityisesti ne rapsuttavat toisiaan hampailla harjan, selän ja sään alueelta. Näin laumatoverit saavat nahkansa puhtaaksi liasta ja loi sista niistä kohdista, mihin ne ei vät itse ylety. Vähintään yhtä tär keää on se, että laumatoverin rap suteltavana oleminen rentouttaa hevosta ja lujittaa yksilöiden vä listä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mitä läheisempiä kumppanuksia kaksi hevosta ovat keskenään, sitä enemmän ne rapsuttelevat toisiaan. Yleisintä rapsuttelu on arvoasteikossa suunnilleen sa moilla sijoilla olevien välillä, kun taas kovin eriarvoiset rapsuttele vat toisiaan harvoin. Rapsuttelu käynnistyy vain ren toutuneessa, luottavaisessa oloti lassa. Jos hevonen on stressaantu nut, se ei pysty rentoutumaan tar peeksi alkaakseen rapsutella lajitoveriaan.

Miten käy oritappelussa? Kun tamma saa varsan, se pyrkii yleensä aluksi pysyttelemään hiu

kan erillään muusta laumasta. Varsan ensimmäiset elinpäivät ovat tärkeää leimautumisen aikaa, jolloin se oppii seuraamaan oman emonsa tuoksua ja ääntä. Muusta laumasta syrjemmällä pysyminen varmistaa, että varsa leimautuu juuri omaan emoonsa. Leimautumisjakson jälkeen varsa liittyy emoineen muun lau man joukkoon. Varsat hakeutuvat mielellään toisten varsojen seu raan ja leikkivät yhdessä railak kaita juoksuleikkejä. Kun varsa seurustelee ikätoveriensa ja ai kuisten hevosten kanssa, se saa samalla harjaannusta hevosten “kielessä” ja käyttäytymissään nöissä. Samassa laumassa kasvaneet hevoset tulevat yleensä hyvin toi meen keskenään. Sen sijaan toi silleen vieraat oriit suhtautuvat toisiinsa erittäin hyökkäävästi. Luonnossa oritappelut eivät yleensä johda toisen kuolemaan, koska tappiolle jäävällä on yllin kyllin tilaa tunnustaa toinen voit tajaksi ja laukata “niin pitkälle kuin pippuri kasvaa”. Sen sijaan rajoitetuissa tarha- tai tallioloissa oriiden välinen tappelu voi olla hengenvaarallinen.

“Nyökyttely kasvattaa näkökenttää Hevonen on luonnossakin val veilla lähinnä valoisana aikana. Koska hevonen on aukeiden aro jen päiväeläin, on helppo arvata, että näkö on sille tärkeä aisti. He vosen silmien sijainti pään sivuil la mahdollistaa sen, että hevonen näkee pitkälle sivuilleen, lähes taakse. Pään kääntely sivuille tai ylös ja alas lisää näkökenttää en tisestään. Juuri tästä syystä her mostunut hevonen “nyökyttelee”: se pyrkii näkemään ympäriltään mahdollisimman paljon. Silmien sijainti pään sivuilla ai heuttaa myös sen, että hevosella ei ole käytännössä ollenkaan kol miulotteista näkökenttää eteen päin. Siksi esimerkiksi esteen pi tuuden arvioiminen on hevoselle vaikeampi tehtävä kuin monet arvaavat. Hevosen näön täydentäjänä toi mii hajuaisti. Luonnonvaraiset hevoset kulkevat usein vastatuu leen, jolloin ne saavat hajuaistil laan parhaiten tietoa siitä, mitä edessä odottaa. Myös oudon nä köiset esineet ne tutkivat nuuski malla ja muodostavat tämän tut kimuksen perusteella lopullisen mielipiteensä niistä. Tarpeillaan käydessään luon nonvaraiset hevoset ovat tarkkoja ANIMALIA 3/1995

Kumppanin nahan rapsuttaminen hampailla sekä toim ii ihonhoitona että vahvistaa yksilöiden välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

siitä, että ne eivät ulosta tai virt saa makuupaikkansa tai parhai den ruoka-apajiensa luona. Erit teet ovat silti muutakin kuin vain jotain, mistä pitää päästä eroon: toistensa ulosteiden tai virtsan tuoksusta hevoset saavat tietoa muun muassa toistensa hormo naalisesta tilasta (onko toisella parhaillaan kiima vai ei). Villi ori myös “merkitsee” samaan tapaan kuin kollikissa, tosin ei virtsal laan vaan ulosteillaan: se voi pu dottaa omat ulosteensa tamman ulosteen päälle.

H evosella on saaliseläimen pelot Hevosen vaistoja ja synnynnäistä käyttäytymistä leimaa hyvin voi makkaasti se, että luonnossa he vonen oli suuresta koostaan huo limatta monen pedon saaliseläin. Leopardi, tai villihevosten itäisemmillä asuinalueilla jopa tiike ri, saattoi vaania minkä pensaan takana tahansa. Siksi villihevosen oli oltava jat kuvasti varuillaan ja valmiina säntäämään pakolaukkaan. Ja sik si hevonen myös toimii täysin erilaisella logiikalla kuin esimer kiksi koira, jolla puolestaan on esi-isänsä suden eli petoeläimen vaistot. Myös kesy hevonen säikkyy vaistomaisesti asioita, jotka muis tuttavat merkkejä lähistöllä vaanivasta pedosta - oksan rasah dus tai heilahdus, oudot varjot, lepattava sadetakki tai muovikas si, sateenvarjon avaaminen, vie raan koiran säntääminen näky viin... Pelon laukaisijana voi olla myös äkillinen kova ääni. Hevo sen kuulo on paljon parempi kuin ihmisen, ja siksi meidän korvis samme kohtuullisen kovalta kuu lostava ääni voi olla melkoinen pamaus hevosen korvissa. Eräs asia, jonka kaikki saalis tettavat eläimet tulkitsevat varoi tusmerkiksi, ovat uudet ilmiöt tu tussa ympäristössä. Kesykin he vonen voi siksi pelätä asioita, jot ANIMALIA 3/1995

ka meidän silmissämme näyttävät täysin normaaleilta, kuten maa han heitettyä takkia tai uutta tyn nyriä tallin nurkalla. Hevosen luontainen varovai suus saa monet hevoset suhtautu maan epäluuloisesti sameaan ve teen, jonka läpi ne eivät voi näh dä pohjaan, vaikka vesi olisi ma talaakin. Tällaisen veden läpi kahlaaminen voi olla hevosesta hyvin epämiellyttävää, samoin kuin veden yli hyppääminen, kos ka se silloin paljastaa haavoittu van vatsapuolensa tuntematto malle.

Kuinka pitkä on “he vosenmuisti” ? Hevosen, kuten muidenkin nisäk käiden, muisti jakautuu kahteen eri tavalla toimivaan osaan: niin sanottuihin pitkäkestoiseen ja ly hytkestoiseen muistiin. Hevosen pitkäkestoinen muisti on tunne tusti hyvin pitkä. Hevonen voi kieltäytyä menemästä paikkaan, jossa sille on aikaisemmin (jopa vuosia aikaisemmin) sattunut ikä vä tai tuskallinen kokemus. Hevosen kuuluisassa pitkässä muistissa pysyvät parhaiten ne asiat, joiden muistamiseen sillä on oma motiivi. Erityisen miel lyttävät asiat se muistaa kauan, samoin pelottavat. Hevosen ns. lyhytkestoinen muisti taas on eläinpsykologien tutkimusten mukaan erittäin ly hyt, jopa vain 5-10 sekuntia. Juu ri tämä on syy siihen, miksi ran gaistukset toimivat vain välittö mästi annettuina. Jos itse tapahtu masta ehtii kulua puolikin mi nuuttia, hevonen elää jo aivan eri hetkeä eikä ymmärrä, mistä sitä rangaistaan. □

Teksti: Helena Tengvall Kuvat: M arianna Olli

Kuten kaikilla yhteisöinä elävillä nisäkkäillä, m yös hevosilla on vaistom aisia ele- ja liikesarjoja, joilla ne ratkovat muun muassa yksilöiden välistä arvojärjestystä laumassa.

,tm*

':w . , ; -Kun varsa kasvaa muiden hevosten joukossa, se oppii tulemaan toim een toisten kanssa ja käyttä mään hevosten keskinäisen “ kielen” vivahteita oikein. 11

Viiru

Pihatosta uusi koti Viirua käytiin katsomassa koke neen hevosnaisen kanssa. Ja Vii ru valloitti meidät heti. Sellainen pieni pyöreä pakkaus, punarautias liinakko, suomenhevonen par haimmillaan. Hevonen oli kyllä tallissa hiukan hermostunut, sa moin kun sitä yritti pidättää talut taessa tai selässä. Itse asiassa hevosasiantuntijamme esitti hienoja - tosin tahattomia - piaffeja koeratsastaessaan Viirua. Pienikin pidäte sai aikaan sen, että Viiru tanssi pystyssä. ’’Hyvä rakenne sillä on ja ihan kivat liikkeet. Kyllä tästä vielä ratsu tulee”, tuumasi asiantunti jamme kuitenkin. Puolitoista viikkoa sen jälkeen, kun olimme kuulleet Viirusta en simmäisen kerran, olimme - nel jän naisen kimppa- hevosen omistajia. Maaliskuun lopulla Viiru matkasi räntää tuiskivassa talvimyrskyssä uuteen kotipaik kaansa. Perillä odottivat onnellis ten omistajien lisäksi myös Vii run tulevan elämän todella tärkeä osa - uudet hevoskaverit. Viirun uusi ympäristö oli pihatto, eli yhtenäinen rakennus, jossa hevoset saavat liikuskella vapaas ti. Rakennus on lämmittämätön, mutta olkipatja, hevosten oma ruumiinlämpö ja tarvittaessa läm min loimi pitävät hevosten olon mukavana talvipakkasillakin. En nestään pihatossa ja siihen kuulu vassa laajassa metsäisessä aitauk sessa asusteli viiden hevosen lau ma. Viirun perusluonne tuli heti alussa esille: se suhtautui tyynen rauhallisesti uuteen tilanteeseen. Lauman tulokas joutui luonnolli 12

-M, Nykyään Viiru on leppoisa ratsu, jonka selkään pienemmätkin uskaltavat - tässä näköalapaikalla Jasmin.

sesti käymään läpi “alokasajan” ennen kuin se oli löytänyt paik kansa porukassa. Ihmisestä välillä rajultakin näyttävä käsittely oli kuitenkin hevosten omaa kieltä ja Viiru osasi vastata siihen oikealla tavalla. Pian se oli lauman täys valtainen jäsen. Viirun perusrauhallisuus tuli esille myös sen siirtyessä koulun penkille ratsuhevosen taitoja op pimaan. Varsinaisesta koulutuk sesta vastasi tallin omistaja, joka oli alusta saakka ollut asiantunti jamme. Ensin kevyttä maastoilua, sitten mentiin jo maneesiin ja kentälle. Onnistumisen riemua, kun laukannostot ja pysähdykset alkoivat sujua. Viirun edistyminen oli todella nopeaa, sen taitavan kouluttajan ja mukautuvaisen luonteen vuok si. Vaikka Viiru viihtyi erinomai sesti laumansa kanssa, se tuli myös selvästi mielellään “töihin”. KenttätyöskPhtely oli sille selväs ti vielä vähän väsyttävää, mutta maastossa kyllä vauhtia piisasi. Kesähelteillä Viiru noudatti ke vennettyä lukujärjestystä maastopainotteisesti, ja heinäkuussa se sitten siirtyi muitten kanssa viet tämään hyvin ansaittua laidun kautta. Syksyllä Viirulla on edessä taas uutta: hevoset siirtyvät osittain talliin. Tarkoitus kuitenkin on, et tä ne edelleen viettävät päivät ul kona laumassa. Lauma seuruste lee, nahistelee ja laiskottelee yh dessä, juuri niinkuin hevosten tu leekin. Välillä joudutaan käyttä mään hampaitakin, kun keski näisiä välejä selvitellään, mutta seuraavassa hetkessä saatetaan taas kyhnyttää ja jäytää toisen haijanmartoa. Suhteet lauman si sällä vaihtelevat ja muotoutuvat tavalla, jota sivusta seuraava ih minen ei aina ymmärrä.

Tarhasta mielenterveyttä Kaikilla talleilla ei valitettavasti ole mahdollisuutta (eikä aina ha luakaan) varata tiloja muutamaa

l e

, i

Helena Tengvall on monille eläinsuojeli joille tuttu kirjojen “ Eläinten puoles ta’Y ’Ymmärrä lemmikkiäsi” sekä monien eläinaiheisten lehtijuttujen kirjoittajana. Hän on myös kanankasvattaja, aktiivinen luonnonsuojelija ja kahden koululaisen äi ti. Mistä ihmeestä yksi pieni nainen am mentaa energiaa kaikkiin näihin rooleihin? Mistä ideat kumpuavat?

Viirun raviura loppui, kun vamma polvessa ei parantunut leikkauksista huolimatta. Ra vuria siitä ei tulisi, siksi omistaja kauppasi sitä ratsastustallille maastokäyttöön. Vam ma epäilytti kuitenkin ratsastustallin pitä jää, vaikka eläinlääkäri arvelikin polven hyvin kestävän normaalia ratsastusta. Omistaja ei halunnut myydä hevosta tunte mattomaan paikkaan, eikä myyminen pol vivamman vuoksi ollut helppoakaan. Nuor ta hevosta uhkasi pikainen teurastamoreissu.

Le Animalian hevosryhmän naiset kuulimme Viirusta, ja lei kittelimme ajatuksella hevosen ostamisesta kimppaan. “Mennään vaan katsomaan, eihän sitä tarvit se ostaa” ja “No en mä nyt kos kaan ole kuvitellutkaan ostavani entistä ravuria”, olivat komment teja alkuun.

Tengv

sai mahdollisuuden

“Eläinenergia pitää vauhdissa”

hevosta suuremmalle laumalle, mutta ainakin parin hevosen tar haus yhdessä tulisi pyrkiä järjes tämään. Valitettavasti on paljon talleja, joissa hevosia tarhataan muutama tunti päivässä yksittäistarhoissa - jos sitäkään. Moni hevosenomistaja tuntuu olevan ha luton edes kokeilemaan hevosten tarhausta yhdessä. On toki hevo sia, jotka eivät sovi yhteen ja myös sellaisia yksilöitä, jotka ei vät yrityksistä huolimatta sopeu du laumaelämään. Nämä lienevät kuitenkin poikkeuksia. Viirun kohdalla kaikki on suju nut toistaiseksi hyvin. Kilpahe vosta siitä ei koskaan tule, mutta ei ole tarviskaan. Tällä hetkellä on tärkeintä se, että se kehittyy hevosena ja ratsuna. Sen elämän tärkeimmät vaikuttajat ovat var masti sen hevoskaverit, mutta myös lähellä olevat ihmiset alka vat olla sille oleellinen osa arki päivää. Sen verran ihminen on it sekäs, että kun Viiru tarhaan vie dessä ei enää painakaan täyttä laukkaa kauempana olevan lau man luo, vaan jää portille rapsu tettavaksi ja nyhjää vähän olka päätä, sitä ilahtuu kummasti. “Se hän tuntee mut... ja tykkää!” Se, että Viiru saa elää niin luonnonmukaisesti kuin käyttöhevoselle on mahdollista, on varmaasti osaltaan tehnyt siitä niin mukautuvaisen ja ystävällisen. Suuret elämänmuutokset aiheut tavat väistämättä jonkin verran stressiä, mutta se ei ole missään vaiheessa purkautunut huonoina tapoina Viirua hoidettaessa tai ratsastettaessa. Viirun ostamista ei ole tarvin nut katua vielä kertaakaan. Taka pakkia tulee aina hevosten kans sa, mutta siihen täytyy vain suh tautua osana hevosenomistajan arkea. Toistaiseksi ainakin tuntuu siltä että hyvät hetket hevosen kanssa korvaavat alamäet monin kertaisesti! □ Tarja Balding Anna Lindqvist Kaarina Kivivuori

He vosenomistaj aksi - harkiten Jos harkitset hevosen ostoa - var sinkin Viirun kaltaisen entisen ravurin - mieti asia tarkkaan läpi. Me hevosryhmän naiset taval laan teimme juuri sen mistä aina varoitetaan: ihastuimme ja os timme hevosen, vaikka kukaan meistä ei ole koskaan omistanut tai kouluttanut hevosta eikä edes ratsastanut erityisen paljoa. Meillä oli kuitenkin muutama ratkaiseva etu. Hevosen ostosta päätettäessä ja myöhemmin koulutuksessa meillä oli onni saada mukaan alan ammattilai nen, johon voimme sataprosent tisesti luottaa. Ilman häntä ei Viirun hankinnasta varmaan oli si mitään tullutkaan. Lisäksi kimppaporukkamme tuntuu ai nakin toistaiseksi muutamaa kit kaa lukuunottamatta toimivan hyvin yhteen. Parhaatkin kaverit saattavat joutua kypäränlipat vastakkain, kun on kyse hevo sen hoitoon tai koulutukseen

liittyvistä asioista. Tietyt perus asiat tulee nähdä samalla taval la. Viirun kohdalla esimerkiksi ei olisi järjestelyistä tullut mi tään, jos joku meistä olisi ollut ehdottomasti pihattoelämää vas taan. Tässäkin on suuri apu, jos tukena on alan hallitseva ihmi nen, jonka neuvoihin voi kiista kysymyksissä tukeutua. Kom munikoinnin tärkeyttä - ja usein hankaluutta- kimppaomistuksen ollessa kyseessä ei voi liikaa ko rostaa. Tässäkin asiassa alan aineis toon tutustuminen kannattaa. Jos haaveissasi on nimenomaan suomenhevonen (tarjolla olevis ta hevosista suurin osa on ravurisukuisia ja/tai ravurikoulutettuja), voit hankkia lisätetoja vaikkapa SUORAN (Suomenratsut ry) kautta. Yhteystiedot: SUORA / Marjatta Nenonen, Aspinniityntie 161, 01900 Nurmijärvi.

Laailma on äärettömän mielenkiintoinen, se pursuaa ide oita. Energiaa saan esimerkiksi eläinten ja lasten kanssa olemi sesta ja ystävien seurasta, Helena toteaa. - Ja järjestän asiat niin, et tä voin tehdä sitä, mistä pidän eniten. Joku voi määritellä esi merkiksi äidin roolinsa niin, että huusholli on pidettävä tiptopkunnossa, minä teen vain pakolli set taloustyöt ja saan näin aikaa muuhun mielenkiintoisempaan. - Olen tietoisesti pyrkinyt sii hen, etten määrittele itseäni yh teen identiteettiin - maailma on paljon hauskempi, kun tekee mo nia erilaisia asioita. Viime aikoina Helenaa on työl listänyt mm. kanankasvatuksen oppaan kirjoittaminen ja mate riaalin laatiminen Nuorten ympäristöparlamentti -projektiin. Vii meksi mainittu on mm. opetusmi nisteriön ja Luonto- Liiton yh teisprojekti, jossa yläasteen ja lu kion oppilaita kannustetaan oma toimisuuteen ja aloitteellisuuteen ympäristöasioissa. Helena nauraa, että aika riittää hyvin, kun lyö tasapuolisesti ja vuorotellen laimin eri töitä. - Mi nulle on valtavasti hyötyä siitä, että työ on yhtä kuin harrastus. Eli olen pystynyt nivomaan kiin nostuksen kohteet osaksi toi

meentuloa, mikä on suuri onni ja etuoikeus. Jos kävisin tavallisessa ansiotyössä, niin eihän aika kaik keen riittäisikään.

Goodall järisytti maailmankuvaa Tengvallien perhe elää luonnon läheistä elämää Pohjan kunnan Antskogissa. Vanha sokkeloinen puutalo vilisee lapsia ja kissoja. Aviomies, Arto, on hänkin kiijoitustyöläinen. Pihalla liikkuvat kirjavat kanat ja kukot vapaina. Aitauksessa, asustaa kaniineja kaikki entisiä heitteillejättötapauksia tai muita “kiertolaisia”. Helena on ollut kiinnostunut eläimistä aina. Ensimmäinen lap suudenmuisto on se, kun hän kaksivuotiaana sai istua jättiläiskilpikonnan selässä San Diegon eläintarhassa. - Perheemme muutti usein isän työn vuoksi, eikä minulla ollut oi kein vakituista ihmiskaveria. Näin hain eläimistä seuraa. Eläinsuoje lusta kiinnostuin luettuani yhdeksänvuotiaana Jane Goodallin kir jan “Ystäväni simpanssit”. Kirjal la oli minuun järisyttävä vaikutus. Se muovasi maailmankuvaani enemmän kuin mikään muu kirja. Eläinmaailmassa on Helenan mielestä kiinnostavinta toisaalta

Terhi Laurilan uusin teos on ni mensä mukaisesti Suomen olois sa uutta tyyliä. Siinä ei ole hip puakaan siitä ryppyotsaisesta ja tekniikkaa painottavasta tyylistä, johon alan kirjoissa ja artikke leissa on turtumukseen asti tottu nut. Tämän tapaista kirjaa on kai vattu kauan! Nimi “ratsastuksenopas” vie jossain mielessä harhaan. Toki kirjassa käydään läpi suoraan rat sastukseen liittyviä tilanteita ja ongelmia, mutta niihinkin kirjas sa on uusi, tuore katsantokanta.

ANIMAL IA 3/1995

tähän samaan eläinten kanssa: ha luan oppia tulkitsemaan niiden viestejä minulle ja toisilleen.

Demokratiavaje uhkaa eläinsuojelua Suurimpana eläinsuojeluepäkohtana Helena pitää sitä, että yhteis kuntamme ei ole tarpeeksi de mokraattinen. Esimerkiksi Sveit sissä kansanäänestykset antavat tavalliselle ihmisellekin mahdol

lisuuden vaikuttaa: häkkikanalat kiellettiin siellä kansanäänestyk sen tuloksena. - Eläinsuojelu ei ole erillinen saareke, vaan osa koko yhteis kunnan muuttamista inhimillisempään suuntaan. Eläinsuojelu, luonnonsuojelu, lastensuojelu, ih misoikeudet ja kehitysmaakysy mykset ovat kaikki samassa ve neessä, hän sanoo. □ Kaarina Kivivuori

Uuden tyylin ratsastuksenopas Terhi Laurila: Uuden tyylin ratsastuksenopas, WSOY 1995. 184 s

M uiden hevosten seura ja laaja metsälaidun pitävät Viirun viih tyvyyden korkealla.

perehtyminen eläinten tietoisuu teen, toisaalta seurustelu eläinten kanssa. - Eläinten tietoisuuden ymmär täminen - se, miten eläimet koke vat maailman - on loppumaton ja lumoava opintosarka. Omien eläinten kanssa on hyvä tilaisuus tarkkailla eläinten ja ihmisen vuorovaikutusta. Esimerkiksi koi rat, mutta myös kissat, osaavat tulkita ihmisen käyttäytymistä hyvin pienistä vivahteista. Pyrin

ANIMALIA 3/1995

Kuten kirjailija itse sanoo “Ratsastuksenoppaissa kerrotaan yleensä vain se, miltä valmiin suorituksen pitäisi näyttää, ei si tä, miten hevonen koulutetaan siihen tai miten pinttyneet virheet korjataan”. Laurilan kirjassa pureudutaan juuri näihin asioihin, unohtamat ta ratsastajien “henkisiä virhei tä”: pelkoa, huonoa itsetuntoa ja yleistä asennoitumista. Minä ai nakin tunnistin monessa kirjan esimerkissä itseni! Ensi hämmen nyksen jälkeen seurasi kuitenkin ilahduttava havainto: “Hei, tässä hän kerrotaan myös, miten nämä virheet voi korjata!” Kirjan suurin anti oli itselleni

punaisena lankana koko teoksen läpi kulkeva teema hevosen ja ratsastajan kommunikaatiosta. Monet sellaiset asiat, joita on vuosia ihmetellyt, saivat yllättäen järkeenkäyvän selityksen. Laurila johdattaa meidät ensin katsomaan maailmaa hevosten vinkkelistä ja neuvoo sitten, kuinka voimme yhdistää siihen oman maailmankuvamme. Kirjan luettuani uskon todella, että tä män asian tiedostaminen ja si säistäminen ovat ehdoton perusta onnistuneelle kanssakäymiselle hevosten kanssa! Vaikka kertaus onkin oppimi sen äiti, häiritsi kirjassa itseäni hieman joidenkin asioiden toiste

lu. Myös kuvituksen puute, eten kin kirjan loppupuolella, teki lu kemisen hieman väsyttäväksi. Nämä ovat kuitenkin pikkuseik koja, suosittelen kirjaa lämpi mästi kaikille hevosten kanssa te kemisissä oleville! Kysymyksiä jäi vielä vastaa matta ja uusia putkahti mieleen kirjan avatessa erilaisen näkö kohdan moneen ennen itsestään selvänä pitämääni asiaan. Tarja Balding Kirjaa voit kysellä kirjastosta tai kirjakauppiaaltasi. Jos kirjaa ei ole kaupassa, tilaa kauppias sen varmaan mielellään pyynnöstä. 13

Salaisia eläinkokeita tehdään edelleen lanne on niin hankala, ettei niillä ole varaa lehden julkaisemiseen tai palkattuihin työntekijöihin.

Itä-Euroopan maiden vapautuminen ja ke hittyminen antaa tilaa myös eläinsuojelun kehitykselle. Työtä on paljon ja rahaa vä hän, mutta kourallinen unkarilaisia eläin ten ystäviä tekee kaiken mitä voi.

Lsuin eräänä talvena eteläi sessä Budassa, lähellä Tonavan rantaa. Kotini vieressä kulki maantie, jota pitkin ajoivat päivit täin lukemattomat teurasautot. Näen yhäkin painajaisissani vaa leanpunaiset, pakkasessa vailla suojaa avolavalla kyyhöttävät sianselät. Budapestin talvi voi olla kyl mä, sen tietävät paitsi viimeisellä matkallaan olevat tuotantoeläi met, myös kodittomat kissat ja koirat, joita on koko Unkarissa Valkoinen Risti - eläinsuojeluyh distyksen arvion mukaan jopa 2 miljoonaa. Kauhukuvat eivät lopu tähän. Vuosien takaa muistan Balatonia kierrelleen sirkuksen mainosauton, jonka lavalla kyykisteli kol me karhua. Auton kovaääniset tiedottivat valtaisalla metelillä sirkuksen tulosta kaupunkiin, ja selvästikin melusta ja tasapainoi lusta häiriintyneet karhuraukat heiluttelivat tuskaisesti päitään puolelta toiselle. Ihmiset juoksi

vat kilvan auton luo ja ihastelivat mielestään niin suloisia kontioita.

Entinen itäblokki eläinsuojelun kehitysmaita Nämä ja monet muut meidän sil missämme eläinrääkkäystapaukset ovat Unkarin ja koko itäisen Euroopan arkipäivää. Entiset itäblokin maat ovat nimittäin to dellisia eläinsuojelun kehitysmai ta, joten ei ole ihme, että WSPA:n Pet Respect - kampanja on keskittynyt kehitysmaiden ohella juuri näihin maihin. Yleisessä tietoisuudessa ja asenteissa on todellakin kehittä misen varaa. Näihin päiviin saak ka eläinsuojelutyötä on pidetty lähinnä eläkeläistätien harrastuk sena, ja se on kohdistunut yksin omaan lemmikkieläimiin. Tuotantoeläinten asemaan ei ole uskallettu puuttua lainkaan, sillä se oli liian arkaluontoinen

Eläinsuojelulaki Unkariin? Unkarissa ei tähän saakka ole ol lut eläinsuojelulakia lainkaan, vaan irrallisia säädöksiä on ripo teltu eri lakeihin. Tämä on aiheut tanut ristiriitaisuuksia, ja sään nökset ovat olleet erittäin yleis luontoisia. Eläinsuojelulain luominen on parhaillaan käynnissä, ja eläin suojeluyhdistyksiltäkin on pyy detty lausuntoja eräisin olen naisiin kohtiin. Fekete Istvanin Karhuja ja muita villieläimiä näkee edelleen Itä-Euroopan sir eläinsuojeluyhdistyksen puheen kuksissa. johtajan Varga Gäbor Janosin mukaan tärkein uudistus on eläin ten elinoikeuden tunnustaminen ja sitä kautta niiden kärsimysten vähentäminen. kysymys sosialismin aikana. Sik tyneet lähes yksinomaan hylätty Eläinsuojeluyhdistykset toivo sipä turkki päällä kulkeva, kas- jen kissojen ja koirien keräämi vat selkeitä määräyksiä eläinsuo vissyönnille huvittuneesti hymäh seen ja välittämiseen uusiin ko jelulain rikkomisesta, jotta epä tävä eläinsuojelija ei olekaan Un teihin. määräisestä tilanteesta päästäisiin karissa epätavallinen tuttavuus. Tämäkin toiminta on hyvin ja valvontavastuu ja rangaistukset marginaalista ongelman laajuu määriteltäisiin yksiselitteisesti. den vuoksi, ja siksi yhdistykset Myös valistusta halutaan lisätä. Kulkukoirat ja joutuvat keskittymään lähinnä Eläinsuojelutoiminta on kuiten vain kaikkein huonokuntoisim- kin vielä niin alkutaipaleellaan, kissat työllistävät pien eläinten auttamiseen. ettei räikeimpiinkään tuotanto yhdistyksiä Yhdistykset toimivat hyvin pie eläinten oikeuksien rikkomisiin Unkarin eläinsuojelutyö toimii nillä varoilla, joita ne saavat jä vieläkään uskalleta selkeästi eläinrakkaiden yksityishenkilöi senmaksuina, lahjoituksina ja sa puuttua. Esimerkiksi hanhenmak den ohella kahden yhdistyksen, tunnaisina testamentteina. Val san tuotannossa harjoitettavaa Fekete Istvanin eläinsuojeluyh tion tuki on hyvin vähäistä maan tuskaista pakkosyöttöä ei pidetä distyksen sekä Valkoisen Ristin taloudellisen ahdingosta johtuen. tuomittavana edes eläinsuojelu(Feher Kereszt) voimin. Yhdis Valkoinen Risti saa tosin avus yhdistysten piirissä, teurastus- ja tykset perustettiin 1980-luvulla, tusta Itä-Eurooppaa monin tavoin kuljetusmenetelmistä puhumatta ja niillä on tätä nykyä muutamia tukevan George Sorosin säätiöl kaan. tuhansia jäseniä. Ne ovat keskit tä. Yhdistysten taloudellinen tiUnkarin eläinsuojelijoilla on siis vielä pitkä taival kuljettava naan, ennen kuin meikäläisittäin katsoen alkeellisinkaan eläinsuo jelun taso on saavutettu. Muutos vaatii paitsi lisää taloudellista tu kea, myös suuren yleisön tietoi suuden lisäämistä. Mikäli haluat auttaa Unkarin eläinsuojelutyötä, voit tehdä lah joituksen WSPA:n Pet Respect kampanjaan. Merkitse tilillepanokortin (tai maksuautomaatin) viestiosaan tunnus WSPA/Unk sekä omat yhteystietosi. Tilinu mero on SYP 229 818-189. 2 miljoonaa koditonta odottaa apuasi. □ Lea Hämäläinen

Eläinkokeiden lupahakemukset ovat peri aatteessa julkisia asiakirjoja. Tutkijoiden aloitteesta hakulomakkeeseen liitettiin kui tenkin aikanaan kohta, jolla voi merkitä hakemuksen salaiseksi.

Ih a la isia 1. luokan (eli tuskalli sia) eläinkokeita tehdään maas samme melko paljon. Vuosina 1992-1994 hakemuksia oli yli 70, ja kokeissa suunniteltiin käytettä väksi kymmeniätuhansia eläimiä. Hämmästyttävää on, että myös julkisin varoin yliopistoissa tehtä vät tutkimukset voidaan leimata salaisiksi. Kaikki tutkijat eivät siis ole sa maa mieltä kuin Helsingin yli opiston kansleri Lauri Saxen, jo ka taannoin totesi Yliopisto-lehdessä, että verovaroin rahoitetta vasta tutkimuksesta tiedottami nen on tutkijoiden velvollisuus. Animalia otti asiassa vuonna 1990 yhteyttä eduskunnan oikeusasiamieheen. Katsoimme, et tä kaiken julkisin varoin harjoite tun koe-eläintoiminnan tulee olla avointa. Tutkijat eivät myöskään itse saisi ratkaista sitä, onko tut kimus salainen.

singin yliopiston eläinlääke tieteen laitos) tehty tutkimus, jos sa tutkittiin uusia nukutusaineita lampaalla. Rajanveto on kuitenkin vaike aa; periaatteessahan minkä tahan sa menetelmän kokeilusta voi ol la ammatillista hyötyä yksittäisel le tutkijalle. Mutta milloin am mattisalaisuus on niin tärkeä, että se estää tiedon saannin julkisin varoin tehtävistä, tuskallisista eläinkokeista? Entä miten paljon salailu aiheuttaa päällekkäistutkimusta ja täysin turhaa koe-eläinten käyttöä? Näyttää siltä, että osa kokeista halutaan pitää salassa ikävien koetoimenpiteiden tai arkaluontoi sen eläinvalinnan vuoksi. Esi merkkeinä voisi mainita vaikkapa Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen kipukynnystutkimukset rotilla, unitutkimukset kissoilla ja aivotutkimukset apinoilla.

Bisneksen varjelua vai ikävien asioiden peittelyä?

Lääketehtaiden kokeet salaisia

Tarkoitus on ollut, että tutkijan laitama rasti kohdassa “salainen” on pelkkä toive. Käytännössä lää ninhallitukset ovat kuitenkin säännönmukaisesti noudattaneet näitä toiveita. Salaiseksi julistamisen tarkoi tus oli alunperin, että tutkija voi ammatti- tai liikesalaisuuteen ve doten suojata esimerkiksi uuden lääkkeen tai hoitomuodon kehit telytyötä kilpailijoilta. Käytän nössä tutkijan ei tarvitse erikseen perustella, miksi hän määrittelee tutkimuksensa salaiseksi. Oulussa läänineläinlääkäri soit ti 1990-luvun alussa seitsemälle tutkijalle, jotka olivat rastittaneet kokeensa salaisiksi, ja kysyi, saisivatko Animalian edustajat nähdä hakemukset. Neljä seitse mästä tutkijasta antoi luvan. Voi daan kysyä, kuinka suuri salai seksi julistamisen tarve on tällöin alun alkaenkaan ollut. Esimerkiksi Uudenmaan lää ninhallituksen salaisten lupahake musten joukossa (vuodelta 19921993) on kolme liikeyrityksen lu pahakemusta, joissa liikesalaisuu den varjeleminen voi olla todelli nen syy tutkimuksen salassa pi toon. Myös uusien lääkkeiden testaamisen salaaminen voidaan katsoa liike- tai ammattisalaisuu den suojaamiseksi. Tällainen voi si olla mm. Eläinlääketieteellisel lä Korkeakoululla (nykyinen Hel-

Fekete Istvanin eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Varga Gäbor Janos yhdistyksen vaatimattomassa toim itilassa Budapestissä. ANIMALIA 3/1995 14

ANIMALIA 3/1995

Turun ja Porin lääni johtaa salai seksi julistettujen hakemusten lis taa - lähes parikymmentä salaista koetta vuodessa. Esimerkiksi vuonna 1993 lääninhallituksen käsittelemissä salaisissa kokeissa aiottiin käyttää lähes 24.000 eläintä. Suurin osa hakemuksista liittyi lääketehtaiden, Orionin ja Leirak sen, kokeisiin. Joissakin lääketeh taiden kokeissa on kerrottu ympä ripyöreästi, minkä tyyppisestä kokeesta on kyse, esim. Orionin “Uusien lääkeainemolekyylien vaikutukset sydän- ja verenkier tojärjestelmään 20 koiralla tut kien”, mutta useissa tapauksissa tyydytään vaan toteamaan, että kyseessä on “tutkimus”. Uudellamaalla oli 18 salaiseksi julistettua lupahakemusta vuonna 1993. Näistä kahdeksan oli peräi sin Helsingin yliopiston Siltavuo ren penkereen laitoksilta (lähinnä fysiologian laitos), viisi Eläinlää ketieteellisen Korkeakoulun (EKK) kirurgian laitokselta, kaksi Helsingin yliopistollisesta keskus sairaalasta (HYKS), yksi Alkosta ja kaksi kaupallisilta yrityksiltä. Alkon tutkimus käsitteli monoklonaalisten vasta-aineiden tuottamista hiirissä, jolle mene telmälle on olemassa korvaavia tuotantotapoja. EKK:n salaisista kokeista useat liittyivät luunmurtumien hoidon kehittelyyn ja koe- eläiminä käy tettiin lampaita ja kaneja.

Juha Rahkonen

E läinsuojelua Unkarissa

A pinaem o ja poikanen H elsingin yliopiston fysiologian laitoksella. - Anim alia saattaa pian onnis tua pyrkimyksessään, että salaisiksi julistettujenkin eläinkokeiden osalta saataisiin julkisiin asiakir joihin aina tieto siitä, miten eläimiä kokeessa kohdellaan.

Luunmurtumia ja hammaskirurgiaa Kuopion läänissä salaisia kokeita tehtiin vuosina 1992-1993 kaksi toista. Hakemukset olivat peräi sin Kuopion yliopistosta tai yli opistollisesta keskussairaalasta ( 10), valtakunnallisesta koeeläinkeskuksesta (1) ja Kuopion aluetyöterveyslaitokselta ( 1). Kuudessa salaisessa kokeessa suunniteltiin käytettäväksi koiria. Etenkin hammaslääketieteen ko keissa koiria käytettiin paljon, luunmurtumien tutkiminen oli

toinen yleinen aihe. Molemmissa tapauksissa kyseessä ovat mitä il meisimmin eläimille vaikeat, huolellista jälkihoitoa vaativat kokeet. Valtakunnallinen koe-eläinkeskus on puolestaan halunnut pitää salaisena kokeen, jossa yritetään viiden kantavan beaglen avulla luoda eläinmalli “huuli-suulaki halkiopotilaiden halkion anatomi sen ja fysiologisen normaalin kasvun kaltaiseen sulkemiseen”. Kokeessa namuille annetaan si kiövaurioita aiheuttavaa ainetta. Poikasille syntynyt suu- ja kitalakihalkio suljetaan imetyksen lo

puttua. Animalia on jo pitkään tuonut esiin sen, että koetoimenpiteiden eläinsuojelupuoli ei voi miten kään kuulua ammattisalaisuuden piiriin. Tulevaisuudessa työmme ilmeisesti kantaa hedelmää: sa laisten kokeiden ongelma ratkais taan todennäköisesti niin, että lu pahakemuksiin liitetään aina jul kinen osa. Näin tulee tietoon se, mitä tutkimus eläinten kannalta merkitsee, mutta tutkijan ei tar vitse paljastaa itselleen tärkeitä salaisuuksia. □ Kaarina Kivivuori 15

Alueosastot

Toimintaa Eläinsuojelulaki eduskuntaan - viimeinen hetki toim ia! Esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on nyt eduskunnassa. Vielä voit toimia. Tässä ohjeet: # Ota mahdollisimman pian kir jallisesti yhteyttä eduskunta ryhmien puheenjohtajiin (puo lueet lueteltu ohessa).Tuo esille seuraavia asioita: □ Eläinsuojelulain tulee säätää, että eläimiä tulee pitää niin, että ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla. □ Nykyään Suomessa pidetään miljoonia eläimiä oloissa, jotka rajoittavat voimakkaasti eläimen liikkumista ja estävät lajityypilli sen käyttäytymisen: häkki-

kanalat, turkistarhat, nautojen pi täminen jatkuvasti parteen kyt kettynä, emakkohäkit. Tuotanto eläinten häkkikasvatus tulisi kieltää. □ Lypsylehmien tulee päästä ke sällä laitumelle. □ Esimerkkinä hyvistä eläinsuo jelulaista voi mainita Ruotsin ja Sveitsin lait. □ Eläimet tulee aina tainnuttaa ennen teurastusta - myös uskon nollisen teurastuksen yhteydessä. Pyydä kirjeeseesi vastausta, jos sa kerrotaan, mitä konkreettisia toimenpiteitä ko. eduskuntaryh mä aikoo tehdä, jotta eläinsuoje

< t -,

dt-V '

lulaki turvaisi eläimille ympäris tön, jossa ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla. Muista oma nimesi ja osoitteesi kirjeen loppuun. Eduskuntaryhmät: Kansalli nen Kokoomus, Sosiaalidemok raattinen Puolue, Suomen Keskus ta, Svenska Folkpartiet, Vasem mistoliitto, Vihreä Liitto, Suomen Kristillinen Liitto, Suomen Maa seudun Puolue, Nuorsuomalainen Puolue, Ekologinen Puolue. Laita kuoreen puolueryhmän nimi ja osoite (00102 EDUS KUNTA) sekä merkintä: Edus kuntapuolueen puheenjohtajalle.

Luomutuotanto kunniaan Olen agronomiksi opiskeleva nuori nainen. Luomutuotanto kiinnostaa ja ehkäpä leipätyökin aikanaan löytyy siltä saralta. Ruokakulttuuriamme tarkista malla voimme paljonkin vaikut taa kotieläintemme ja ympäris tömme hyvinvointiin. Mukavaa myös olisi, jos kukin kantaisi omalla, mutta ennen kaikkea ra kentavalla, tavalla kortensa ke koon. Haluaisinkin kommentoida asiasta käytyä keskustelua ja sii hen liittyviä lieveilmiöitä nuorten ihmisten parissa. Etenkin pääkaupunkiseudulla “kasvissyöjäksi” ryhtyminen näyttää olevan “ainoa oikea vaih toehto”. Se on hyvin suhteellista, ja ateriat koostuvat vaihtelevasti riippuen siitä, mitä kenenkin seu rassa uskaltaa syödä hirviöksi lei mautumatta. Ennen kaikkea liha on murha (Lue: siivekkään ja ni säkkään, kalathan elävät “vapai na”). Osa näistä “vegetaristeista” on kiihkoilevia, sormilla osoittelevia fundamentalisteja, aina valmiita syyttelemään ja pitämään paatospuheita. Usein tällainen henkilö on paljasjalkainen kaupunkilai nen naisenalku, jolta puuttuu tieto ja kokemus. Mielellään hän kui

Animalian uusi video valmistuu eläinten viikoksi. Video kertoo eläinsuojeluepäkohdista maata loudessa, turkistarhauksessa ja eläinkoetoiminnassa. Se antaa myös katsojalle avaimet toimia ja kertoo Animalian työstä. Pituus 2 0 minuuttia. Jos haluat näyttää filmin eläin ten viikolla, tee tilauksesi heti, puh. 90-148 48 66 /Viola Mäen pää.

osoite. Voit siten olla meihin yh teyksissä tietokeneesi välityksel lä. Resurssimme eivät kuitenkaan riitä sähköpostin säännölliseen, päivittäiseen lukemiseen tai var sinkaan pikaisiin henkilökoh taisiin vastauksiin. Joten kiireelli set asiat kannattaa edelleen hoitaa puhelimitse tai faxilla. Eli kaik kea ei kiireellistä informaatiota otamme mielellämme vastaan nyt myös sähköisesti. Osoite on: animalia@ freenethut.fi

Tuoretta EU -tietoa!

Anim alia ELMA:ssa

Eläinsuojelijan selviytymisopas EU:n viidakoihin

Animalian osaston löydät ELMA-maaseutumessuilta 23.- 26. marraskuuta Helsingin Messukes kuksesta. Tule tutustumaan!

Animalian tietovihko M itä EU m erkitsee eläinsuojelulle? on uusittu syksyllä 1995. Tarjolla on nyt tuoreinta mahdollista tietoa EU:n vaikutuksista eläimiin. Vih koa saa tilata Animalian toimis tosta hintaan 10 mk/kpl + posti kulut.

•>’: •‘ ’**

-m

tenkin syö kalaa (ei kotimaista si lakkaa; siinä on ruotoja), joka hä nelle ilmeisestikin on vihannes. Maitotuotteet maistuvat hyvin. Koiraa hän kohtelee kasvissyöjä nä ja kissansa yrittää sellaiseksi käännyttää. Tästä ideologiasta on oikeuden mukaisuus ja logiikka kaukana. Tietääkö henkilö, että lähes puo let markkinoiden kalatarjonnasta on teollisesti, antibioottien voi min tuotettua ja ympäristöongel ma. Entä Kuopion yliopiston pro jekti istuttaa loheen superkasvugeeni, tai tonnikalapurkkien delfiinitunnusten oikeellisuus, tai norjalaisten ryöstökalastama turs ka, sei ja hylkeenpyydystys - toi siinsa liittyviä; lieneekö hän näitä pohtinut? Jäätelö maistuu omantunnontuskitta, vaikka lypsylehmien maallinen vaellus saisi kärsimysasteikossa palkintosijan heti hautomakoneiden ja sikojen jäl keen. Useita kesiä maatalouslo mittajana toimineena voin todeta, että maidontuotanto joutaisi boi kottiin ennen lihakarjan kasvatus ta. Lihanautojen ja lampaiden elämä on paljon luonnonmukaisempaa kuin lypsylehmien. Ja kissan pitäminen kasvisdieetillä on silkkaa eläinrääkkäystä! Tällainen toiminta ei tue kestä vää kehitystä, ja on omiaan ai heuttamaan välirikkoja ja turhia riitoja. Ja kuten voi havaita, pe rustelut ovat varsin heppoisia. Ai na on heitä, jotka haluavat eläin ten ja ihmisten paratiisin maan päälle heti, ja joille kaikenlainen eläinten hyödyntäminen on rikos. Parhaiten unelmaansa he edesaut taisivat toteutumaan tekemällä joukkoitsemurhan! Haluaisinkin muistuttaa, että totalitaariselle kieltäytymiselle tai lapsellisen yksisilmäiselle kas vis/liha - hyvä/paha - vastak

Anim alia Anim alia sähköposti- 1video •• • • A•• • aikaan eläimistä ja eläinsuojelusta Animalialla on nyt sähköposti

kainasettelulle on olemassa vaih toehto: luomutotanto. Tiedän, että tuotteita voi olla vaikea saada moniin kauppoihin, mutta toisissa on monien artikkeleiden osalta hyvä perusvalikoima, josta “tan kata” viikoittain. Jotain kyllä kertoo ihmisten passiivisuudesta taas se, että omassa lähikaupassa (Helsingis sä) olen ainoa kyseisten tuottei den kuluttaja, vaikka alueella asuu varmasti paljon nuoria ja opiskelijoita! Muistutan, että kritiikkini tar koitus ei ollut kohdistua henkilöi hin, jotka terveydellisistä, uskon nollisista, elämänkatsomukselli sista ym. syistä eivät syö esim. sian- tai naudanlihaa. Kyse oli “totuudentorvista”, joilla henkilö kohtainen mieltymys ja eläinsuo jelu sekoittuvat meluisalla ja muille ihmisille ja myös eläimille kestämättömällä tavalla. Avaraa mieltä ja rakentavaa keskustelua alkusyksyn merkeis sä, sekä aktiivista liikkeellelähtöä luomutuotannon puolesta, toivoo Leppäkerttu □

□

Tervehdys! Viime aikoina on ollut juttua “eläinten vapautusrintamasta”. En tiedä, mitä mieltä muut animalialaiset ovat asiasta, mutta mielestäni “eläintensuojelussa” (?!) on menty jo liian pitkälle! Ikäviä puolia asiassa on ainakin se, että Animalia on leimattu osa syylliseksi ja että syyttömiä eläi miä kuoli sadoittain kettutarhoille tehdyssä iskussa. Ymmärrän kyllä teon idean, mutta on väärin, että eläinsuojeli joille tuotetaan negatiivista mainet

ta rikollisilla teoilla. Iltapäiväleh det tuntuvat ainakin olevan kovin puolueellisia, enkä kyllä toisaalta sitä ihmettelekään. Mutta ehkäpä tästäkin jutusta opittiin jotain... Toivottavasti Suomeen ei ole kehittymässä ALF:n kaltaista jär jestöä. Kaikesta huolimatta, jat ketaan eläinten puolesta taistelua laillisin (!) keinoin. Tsemppiä kaikille animalialaisille!

Tämän lisäksi on erittäin tärkeää. että jokainen eläinsuojelulain kohtalosta välittävä kantaa kor tensa kekoon yksityishenkilönä ja on yhteydessä päättäjiin. (Ohjeita löytyy mm. ylempää tältä sivulta sekä edellisestä Animalia- leh destä. Tarkempia ohjeita saa ha luttaessa myös kysyä suoraan Animalian toimistosta.) □

“Kritisoiva eläinsuojelija” P.S. Muutkin animalialaiset, kommentoikaa edellämainittua tapausta. □

□ □

Uudesta eläinsuojelulaista Lipposen hallituksen esitys uu deksi eläinsuojelulaiksi on paljon “lepsumpi” kuin esim. Ruotsin vastaava joitakin aikoja sitten. Se on paljon konservatiivisempi kuin eläinsuojeluväki olisi toivo nut ja eläinten inhimillisempi kohtelu olisi edellyttänyt. Mielestäni eläinsuojelujäijestöjen ei pitäisikään “purematta niel lä” tuota esitystä, vaan pyrkiä kaikin voimin siihen, että sitä vielä eduskuntakäsitelyssä saa taisiin koijattua - mm. nykyisten kaltaisten häkkikanaloiden sekä eläinten häkkikasvatuksen suh teen yleensäkin. Antero Tanskanen Helsinki Varmasti teemme kaiken voita vamme. Eläinsuojelujäijestöt ovat tiiviissä yhteistyössä lain suhteen, ja meitä tullaan kuule maan lain valiokuntakäsittelyssä.

□ □

Kun vain katsoo ja on hiljaa ym m ärtää vähitellen kaikkien mielen, tajuaa m itä puut haluavat sa noa, mikä kasveja huolestuttaa, kuulee kuinka harvinaiset m ar j a t itkevät sukuaan. O ppii lukemaan eläinten liik keitä, katseita. M iten harvoin me katsomme eläim iä silmiin Niiden silm issä on maailma avaram pi kuin kaikki selityk semme. M e emme ole koskaan tehneet niille oikeutta, yrittän eet todella oivaltaa m il laista niiden eläm ä on. Koko ajan ne o va t koettaneet olemuksellaan kertoa sitä m eil le, p itän eet selvänä että haluamme kuulla. Nuo kuuset eivät jä tä minua rauhaan. N e tietävät kuolevansa ja ha luavat sitä ennen jä ttä ä minulle tietonsa, tehdä minusta perillisensä. H iljaa - katsominen avaa m aa ilmojen rajat. Kasvien kanssa, eläinten seu rassa ei puhe sulje portteja.

Yhdyshenkilöt ja alueosastot HANKO: Gitta Roos/Zoolife, Bulevardi 7, 10900 Hanko HÄMEENLINNA: Pia Helmi nen, Solvikintie 3 A 3, 13300 Hämeenlinna, 917-619 7445 IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönkatu 5 B 13, 74100 Ii salmi, 977-26 421 JOENSUU: Anna Liitsalo, Mäntyläntie 3 F 86 , 80220 Jo ensuu, 973-311 578 JYVÄSKYLÄ: Annika Isomäki ja Juha Särkkä, Polttolinja 10 B 20, 40520 Jyväskylä, 941-645 167 KAJAANI: Tuuli Pulma, Ora vantie 9 B 20, 87150 Kajaani, 986-24 801 KEMI: Mervi Tuohimaa, Har jukatu 5, 94720 Kemi, 9698- 34 068 KOTKA: Sari Sakki, PL 228, 48101 Kotka KUOPIO: Mia Blinnikka, Pajamiehentie 5, 78870 Varkaus, 972-5566 075 LAHTI: Alueosaston toimisto, Kymintie 36, 15140 Lahti, 9187340 898 LAPPEENRANTA: Katja Karppanen, Koskisenkatu 22, 53300 Lappeenranta LIEVESTUORE: Pauliina Liukkonen, Kynnöstie 4, 41400 Lievestuore, 941-861 892 LOHJA: Tuire Leppänen, Suurlohjankatu 24 A 16, 08100 Loh ja, 912-331 087 MIKKELI: Riina Metso, Puolukkakatu 16, 50170 Mikkeli,

HEVOSRYHMÄ: Johanna Linjama, puh. 90-6852 478 VALASRYHMÄ: Anne Saari nen, puh. 90-3402 459 (k), 4512 356 (t) SUSIRYHMÄ (yhdessä Luon to- Liiton kanssa): Riku Lumiaro, puh. 90-7012 215 NUORISORYHMÄ: Anne Huuskonen, puh. 90-5862 282

TAMPERE: Petra Jalli, Keskuojanpolku 4 as. 3, 33900 Tampere, 931-2650 827 TORNIO: Tiina Hooli, Mustarannantie 8 , 95530 Karunki, 9698-70 242 TURKU: Alueosaston toimisto, Humalistonkatu 14, 2. krs, 20100 Turku, 921-2310 123 VALKEAKOSKI: Mikko Vai nio, Kenraalintie 2 as. 16, 37620 Valkeakoski, 937-5855 226

OPISKELIJARYHMÄ: Anna Lindqvist, puh. 90-495 008 AIKUISAKTIVISTIRYHMÄ: Hanna Oranen, puh. 90-2786 750 KOIRARYHMÄ: Marja Karpoja, puh. 90-427 043

Tervetuloa mukaan toimintaan!

T a m p er een a l u e o s a s t o

Bändi-ilta nuorisokahvila Majakassa. Kuvassa soittaa bändi nim eltä Lehtivihreät.

Omien ideoiden Turku Animalian yksi kolmesta alueosastotoimistosta sijaitsee Turus sa. Toimistoa pyöritetään tällä hetkellä vapaaehtoisvoimin. Vie lä keväällä toimistossa työskente li työllistämisvaroin palkattu työntekijä. Alueosaston puheenjohtajana toimii Hannele Salenius. Johto kunnassa on kuusi varsinaista ja kaksi varajäsentä. Aktiivisesti toi mii vaihteleva määrä ihmisiä. Turun Animalia on toiminut ai na reippaasti ja kehitellyt uusia ideoita. Jäsenhankintaa on pyritty tehostamaan muun muassa yh teistyöllä Body Shopin kanssa ja lähettämällä postia joskus aikoi naan mukana olleille ihmisille. Alkuvuodesta järjestettiin jäsenkysely toimintaan kohdistuvista odotuksista ja toiveista. Kirjoitus kilpailukin nuorille on järjestetty ja omia paitoja painatettu. Vink kejä ja eri tempausten tulokselli suutta voi tiedustella turkulaisilta. Turun Animalian toimistolla päivystetään maanantaisin ja kes kiviikkoisin klo 16-18 ja lauan taisin klo 11-13.

Anim alian Kajaanin toimintaryhmä Nuorten yössä: Tanja (vas), Tuuli, Minttu, Jonna ja Kimmo.

Bändi- ilto ja Kajaanissa Helmikuussa Kajaanin toiminta ryhmä osallistui vuosittain järjes tettävään Nuorten yöhön. Tapah tumassa oli disco sekä ns. toimin tapuoli, jossa oli erilaisia esitel miä ja harrastetoimintaa nuorille. Animalian toimintaryhmällä oli tapahtumassa info-pöytä, jossa oli tarjolla esitteitä, vetoomuskortteja, elintenluovutuskortteja, julisteita sekä myytävänä rinta merkkejä. Kajaanilaiset ovat järjestäneet tänä vuonna Animalian. bändi-il

toja nuorisokahvila Majakassa. Toimintaryhmä on ollut yhteis työssä kaupungin nuorisotyönte kijöiden kanssa, joita on bändi-il loissakin ollut järjestysmiehinä. Bändit ovat soittaneet hyväntekeväisyysperiaatteella, joten ne ovat saaneet korvauksena vain matka kulut ja yöpymispaikan. Illoissa on tiedotettu eläinsuojelusta ja myyty rintamerkkejä. Paikalla on käynyt paljon nuoria, ja eläinsuo jelustakin ollaan oltu kiinnostu neita.

jä r je stä ä :

V inkkilista to

10.

95 Y O -ta lo lla

k lo 2 1 -0 3 li p u t 3 5 ,e s iin ty jin ä

KVoTe.ll* L » h

mm.

5kro*xk'<-

o - s o . d

v id e o ita TERVETULOA! E n n a k k o m y y n ti: M e r v i R. p .

Maria Nordstöm toivoi, että Animaliassa julkaistaisiin tämä Eeva Kilven kaunis runo. ANIMALIA 3/1995

965-5253 047

Pääkaupunkiseudun ryhmät

9 3 1 -2 5 5 3873 Turun alueosaston väkeä.

ANIMALIA 3/1995 16

955-151 395 MUONIO: Sisko Sattanen, 99300 Muonio, 9696-532 026 NIVALA: Maarit Annala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde, 983-446 862 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 902266 236 OULU: Alueosaston toimisto, Isokatu 16 C 20, 2.krs, 90100 Oulu, 981-3119885 PIEKSÄMÄKI: Satu Liukko, Kuopiontie 30 A 2, 76150 Piek sämäki, 958-481 010 PIHTIPUDAS: Minttu Vuoren maa, Tahkonpolku 10 B 9, 44800 Pihtipudas 946-62 212 RAAHE: Meri Liimatainen, Lehmirannankatu 3, 92100 Raahe, 982-2238 312 RIIHIMÄKI: Satu Taiveaho, Kokonkatu, 11120 Riihimäki, 914-36 865 SEINÄJOKI: Tytti Salenius, Keskustie 29, 63100 Kuortane,

Jos teillä alueosastoilla ja toimin taryhmillä on jotain sellaisia toi mintamalleja tai vinkkejä, joiden arvelette olevan hyödyllisiä myös muiden paikkakuntien toiminnal le, kirjoittakaa tai soittakaa niistä Animalian järjestösihteerille (Hanna Oranen, 90-278 67 50). Kerron näitä vinkkejä sitten edel leen yhdyshenkilöpostissa sekä tällä alueosastopalstalla. Ensimmäisenä vinkin tapaisena kehotan teitä, alueosastot ja toi mintaryhmät, olemaan rohkeasti yhteyksissä toisiinne. Jos kuulette jollain paikkakunnalla toteutetus ta tapahtumasta tai muusta vas taavasta (esim. tämän palstan vä lityksellä), kyselkää reilusti lisää ja miettikää, olisiko omalla paik kakunnallanne mahdollista to teuttaa saman tyyppinen juttu. 17

Tilaa tietoa eläinsuojelusta

Nuorten Animalia H ei kaikille eläinten ystäville! Lomaltapalaaj ien tervehdys! Niin se kesä taas meni ja nenä (Annen) paloi jälleen kerran, vaikka kuinka käytti suurikertoimista aurinkorasvaa. Lievätkö au rinkoiset ilmat olleet syynä myös vähäiseen postiin? Viime päivinä on sitten vihdoin ja viimein satanut - kyllä luonto onkin ollut jo hätää kärsimässä moisen kuivuuden jälkeen. Hy vää tuo vesi tekee myös sienille ja maljoille, joita näin syksyisin on metsät pullollaan odottamassa poimijoitansa. Sen lisäksi, että sieni- ja maijareissuilta saa talvea varten kasvissyöjille - ja muille kin - kellareihin ja pakastimiin ravintorikasta täytettä, niin metsäretket ovat antoisia muutenkin. Mikäpä sen rauhoittavampaa kuin kävellä syysväreissä hehkuvassa metsässä kaukana kaupunkien melusta, siinä samalla saa vielä liikuntaakin ihan ilmaiseksi. Vii konlopun metsäreissusta voi teh dä koko perheen yhteisen hetken eväineen, jolloin voitte yhdessä opetella tunnistamaan eri sienila jeja. Kannattaa aloittaa helpoimmista lajeista, jotka tunnistaa var masti, koska tuntematon sieni voi olla myrkyllinen. Mutta koke

muksen kasvaessa paistinpannul le ja piiraisiin saa yhä enemmän aineksia. Satorikasta syksyä! Postia odotellen Anne & Heli □

□

M. Nurmi Kantelentie 2 E 04200 Kerava

□

Syksy Syksy saapuu j a kevät on poissa, m etsissä puut punertaa. Aam u kaste ja säteiden kulta yön p i m eyttä alkaa poistaa.

Johanna Haapala □ □

Mulla olisi ehdotus: Animalialehden välissä voisi olla irtolehtinen, jossa olisi Animalian logo ja siinä lukisi aihe, johon kerätään nimiä. Moni Animalian jäsen voi si kerätä nimiä esim. jotain eläin kokeita käyttävää yritystä vas taan. Sitten sulle “Animalian aktivis ti vm. -82”, kirjoitit lehteen 2/95 Nuorten palstalle. Mulla oli sa mantapaisia ongelmia; tällä tallil la vain ei ratsastettu hevosilla vä lillä kahteen kuukauteen ja välillä hepot ei päässy viikkoon ulos. Sillä tallilla käyminen tyssäsi sii hen ja joku siitä tallista ilmoitti poliisille eläinrääkkäyksestä. Hyvää jatkoa eläinsuojelijoille. Animalian aktivisti vm. - 82; voisitko alkaa kirjoittelemaan? Olen vm. -83.

□

Yhteen aikaan lehden välissä oli kin adresseja nimenkeruuta var ten, mutta nykyisin niitä lähete tään vain aktivistijäsenmaksun maksaneille, koska kaikki lukijat eivät halua kerätä nimiä adresseihin. Ehkä joskus tulevaisuudessa, jonkun suuremman kampanjan yhteydessä, saatkin lehtesi muka na nimenkeruuadressin, mutta pääsääntöisesti kampanjamateriaalia voi tilata toimistolta. Ni miä ei ole syytä kerätä liian usein, koska muuten sekin keino menettää tehonsa ja sehän ei ole tarkoitus. □

□

¡O )

Laita rasti ruutuun haluamasi ma teriaalin/materiaalien kohdalle:

H tu

TIETOVIHOT JA - PAKETIT

Hei Animalian toimitus!

YO! Nuuskamuikun (Animalia 2/95) vanhasta runovihostaan löytämä runo, jolle hän ei tiennyt tekijää, on mun käsialaani. Mä rakastan eläimiä yli kaiken ja koska mä tykkään kirjoitella runoja, niin niiden muodossa mä kerron ihmisille, mitä mieltä mä olen eläinten hyväksikäytöstä. Mä lähetän niitä erilaisten lehtien palstoille ja jotkut tulee joskus myöhemmin vastaan ja kerran jo ku kopioi tällekin palstalle yhden omiin nimiinsä. Mä olen iloinen, että meidän eläinrakkaiden ihmisten joukko kasvaa jatkuvasti. Mä haluan lä hettää oikein rakkaita terveisiä Nuuskamuikulle ja kaikille muil le lukijoille! Tehdään yhdessä eläinten elämästä elämisen arvoi nen! Ystävyydellä Ritva Pärssinen

Mulla olis yks pikku kysymys: jos lähetän jollekin palstalle, esim. tälle, lemmikistäni kuvan, niin lähetättekö te kuvan sitten minulle takaisin, jos liitän mu kaan kirjekuoren + postimerkin? Kiitos vastauksesta! Olisi mukavaa, jos joskus Ani malia järjestäisi valokuvauskil pailun! Terveisin Niiskuneiti Hei Niiskuneiti! Lupaamme kyllä lähettää kuva si takaisin, jos vain muistat laittaa mukaan omalla nimelläsi ja osoit teellasi varustetun kirjekuoren ja siihen postimerkin. Ehdotuksesi valokuvauskilpailusta on laitettu muhimaan korvan taakse - katso taan, jos tässä vielä sellainenkin järjestettäisiin.

Tässä yksi vanha runoni: Vuonna 3000 eläim et hallitsevat, alistavat, testaavat, silpovat, syövät ihmisiä. Vuonna 3000 eläim et laittavat ihmiset huutamaan tuskasta ja itse nauravat vain paskasta nauruaan. Tuskin maltan odottaa.

Pieni surullinen kettu häkissänsä istuu, ajattelee mennyttä onnellista a i kaa, jo llo in sai vapaana m etsissä ta l lustaa. Kettu käpertyy häkkinsä nurk kaan, yrittäen suojautua kylmältä. K yynel silm ästä vierähtää, ei ihmiset huomaa miten he kär siä saa.

□

□ □

Kääpiösnautserit Pablo ja Chi co kaipaavat pääkaupunkiseudul la asuvaa ulkoiluttajaa ja joskus hoitopaikkaa omistajan työmat kojen ajaksi. Palkkaakin on lu vassa. Puh. Animalia, Päivi Rosqvist, 148 5511. □ □ □ Uutta Sinikka vuoden Seppo

□ □

kotia kaipaavat marsut ja Mauri. Molemmat vanhoja. Soita: Satu tai Virtanen, puh. 90-879

Eläinten ystävä □

□

ROTTA NYT P-HTTAK TYÖSK6NTBLY K O E ' E L P J N U A B O P A T O P /ö S S A

MUTTA K erJU & AHA N S/N Ä POLTAT M U U TEN K IN

LAITTOIVAT M IM U T Po

k e t j u s s a

l t t a m a a n

Tietopaketit esitelmiä varten (perimme 10 ,-/kpl, sis. postiku lut) □ Eläimet maataloudessa □ Eläinkokeet □ Turkistarhaus ja metsästys

VAATTEET “Eläinten puolesta” -T-paita, 75,Värikäs eläinryhmäpainatus (kis sa, kettu, kani, kananpoika ja hii ri). T-paitaa saatavilla harmaana ja luonnonvalkeana (huom: luon nonvalkea on valkaisematonta, ympäristöystävällistä puuvillaa). Koot S-XL ja harmaana myös ko koa 140 cm. Tilaan: harmaa ________k p l,________ koko luonnonvalk. ________k p l,________ koko Viimeiset turkiskampanjapaidat menevät tässä! Victor-ketunpoika upeana väripainatuksena valkoisissa collegeissa ja harmaissa Tpaidoissa. College-koot M ja XL. T-paitakoko vain XL. College 150,-. Tilaan: _______ k p l,_________ koko T-paita 75,-. Tilaan: _______ kpl Pet Respect-kampanjan T-pai ta, 120,Ole mukana tukemassa WSPA:n tärkeää työtä eläinten auttamisek si sellaisissa maissa, joissa ei ole toimivia eläinsuojelujärjestöjä. Valkoinen, painatus musta/punai nen. Koko L (reilu mitoitus). Tilaan:________ kpl

UUTTA EN PÄÄSSYT VETAUÄ ak I HENKEEN f

te n u ,' n i m

IM*Soc*i W »«eHo»»»K»«“"»

i t t ä i n

K A U L A N

YM PÄ P4U A

Esitteet ja julisteet ovat maksut tomia, suurista tilauksista perim me postikulut. Erityisesitteet □ Animalian yleisesite (annetta vaksi jäseneksi haluavalle) □ Kosmetiikkalista, eli luettelo eläimillä testaamattomista kosmetiikkatuotteista, saip puoista, shampoista ym. □ Joukkoesitteitä jakeluun: kpl □ Animalian tuotteiden hinnasto Julisteet □ Kana ei ole kone -juliste Juliana von W endtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita □ Yleisesite □ Kudosluovutuskortti □ Opiskelijaesite (tarkoitettu lää ketieteen, biologian yms. alo jen opiskelijoille)

Diasarjat □ Yleisdiasarja eläinsuojelusta, 24 kuvaa □ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ Maatalouden eläimet, 19 ku vaa □ Turkiseläimet, 15 kuvaa □ Yleisdiasarja nuorimmille (mm. ala-asteille), 18 kuvaa Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia. Valokuvanäyttelyt □ 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alueil ta. Sopii kirjastoihin, koului hin, näyttely- ja kerhotiloihin jne. □ “Kadotettu paratiisi” - valoku vanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 kuvaa ja kuvatekstit. □ Turkisvalokuvanäyttely, 13 kuvaa ja kuvatekstit.

KIRJAT Ymmärrä lemmikkiäsi/Helena Tengvall, 112,Vihdoinkin opas, jossa käytännön neuvojen lisäksi kerrotaan, kuin ka opit ymmärtämään lemmikkisi mielenliikkeitä ja tarpeita. Kirja jokaiselle jo lemmikin kanssa elävälle tai eläimen hankintaa harkitsevalle. Tilaan_______ kpl Eläinlääkäri puussa/Mikael Il ves, 135,Ilveksen hauskat, ironiset ja välil lä surullisetkin tarinat itsevaltai sista lemmikeistä ja niiden omis tajista. Tilaan_______ kpl Koirien salattu elämä/Elizabeth Thomas, 114,Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, lukematto miin havaintotunteihin perustuva kronikka 12 koiran elämästä. Tilaan_______ kpl Eläinten puolesta/Helena Teng vall, 84,- (ennen 87,-) Kiija joka kertoo, kuinka voit jo kapäiväisessä elämässä vaikuttaa eläinten asemaan! Todellinen eläinten ystävien käsikiija. Tilaan_______ kpl Oikeutta eläimille/Peter Singer 120,- (Huom! Ovh. 140,-) Eläinten oikeuksien liikkeen pe rusteos, jossa myös runsaasti tie toa Suomesta. Tilaan_______ kpl Eläinten ETYK/Useita kirjoitta jia, 40,- (ennen 50,-) Asiaa ja pohdintaa eläinten ase masta ihmisten maailmassa. Tilaan_______ kpl

KORTTEJA, MERKKEJÄ, TARROJA... Kortit 4,-/kpl “Ensiaskeleet”, mustavalk. tekstitön kortti pienen varsan ensi hetkistä turvallisesti äidin kyljessä. Tilaan________ kpl - “Kissanpentu”, kortissa leisku vat syksyn värit, tekstitön. Ti laan ________ kpl - Neljän nelivärikortin lajitelma (aiheet leijona, naali, kettu, valas). Yksittäin 4 mk/kpl, koko nippuna 10,-. Tilaan _________ nippua t a i________ kpl aihetta. - Kimmo Taskisen tyylikkäät piirroskortit Saijana (aiheet il ves, kettu, rotta ja supikoira). Yksittäin 4mk/kpl, koko nippuna 12,-. Tilaan: _______ nippua tai _______ kpl aihetta_______ Joulukortit Vaikka vielä eletäänkin syksyn värikylläisiä päiviä niin joulunaikakin lähestyy... Varaudu hyvissä ajoin ja tilaa Animalian joulu kortteja. Siten tuet jouluterveh dyksiä lähettäessäsi myös eläin suojelua! - Uutuuskortti 4,- “Kanimainen joulu” - väripostikortti. Tilaan ________ kpl - Aiempien vuosien kortteja edullisesti: “Leppoisaa jou lua”- joulupossukortti tai “Rauhallista Joulua”-siluettikortti 3,-/kpl. Viiden kortin nippu (nipussa molempia kortteja) 12,-. Tilaan: - Joulupossukortti________ kpl - Siluettikortti________ kpl - Korttinippu________ nippua

AV-välineiden lainaamisen “pelisäännöt” : - Lainausmaksu on 20 mk, lisäk si perimme postikulut. (Jos olet Animalian jäsen, lainaus on ilmainen; maksat siis vain postikulut.) - Laina-aika on 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita. - Vain yksi diasarja tai video ker rallaan, ellei muusta erikseen sovita. - Lainaaja sitoutuu käsittele mään lainamateriaalia huolella ja palauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa. - HUOM! Tee varauksesi hyvis sä ajoin, viimeistään pari viik koa ennen toivottua laina- ai kaa. Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi mate riaali on vapaana. Lainaukset toimitetaan varausjärjestykses sä.

Tilaajan/lainaajan nimi:

Osoite: Merkitse tähän päivämäärä, johon mennessä materiaali tarvitaan:

Leikkaa irti ja postita osoit teella: Animalia, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

Osta tuotteitamme - tuet toimintaamme

O LI

Tietovihot ja monisteet (perimme 10 ,-/kpl painatuskulu jen peittämiseksi sekä postikulut) □ Eläimet kosmetiikkateollisuu dessa □ Eläimet ja geenitekniikka □ Turkiseläimet luonnossa □ Virikkeitä ja vapautta maata louden eläimille H Emakoiden kasvatus □ Häkkikanalat ja niiden vaihto ehdot □ Nupoutus ja kastrointi □ Mitä EU merkitsee eläinsuo jelulle? □ Hevostietopaketti □ Koiratietopaketti

ESITTEET JA JULISTEET

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET

Videot □ Animalia, video eläimistä ja eläinsuojelusta, n. 20 min, suom. äänitys. □ Heidän tulevaisuutensa on Si nun käsissäsi, n. 15 min, suom. tekstitys. □ Ruokaa ilman kärsimystä, vi deo kasvissyönnistä ja eläin ten tehokasvatuksesta, n. 25 min, suom. tekstitys. □ Nooan Arkki, video pääuskon tojen suhtautumisesta eläi miin, n. 25 min, suom. ääni tys. (Sopii hyvin mm. koulu jen uskonnon tai elämänkat somustiedon tunneille.) □ Kadotettu paratiisi, video kansainvälisestä apinakaupas ta, 20 min, engl. äänitys.

Rintamerkit 8 ,-/kpl - “Fur is dead” (punamusta). Tilaan_______ kpl - “EI eläinkokeille” (rotta). Tilaan kpl - “Animal Liberation, Human Li beration” (tassu ja nyrkki). Tilaan_______ kpl - Neli värinen Victor-ketunpoikamerkki, 10 ,-/kpl. Tilaan_______ kpl Tarrat - Eläinkokeeton kosmetiikka tar ra-arkki (16 kpl), 10 ,-. Tilaan_______ arkkia - Logohiiri-tarra-arkki (15 pyöre ää tarraa) 10 ,-. Tilaan_______ arkkia - “Ei mainoksia, kiitos” - ovitarra 5,- (kuvassa logohiiremme). Tilaan_______ kpl - Kaikki kolme yllä mainittua sarjana yhteishintaan 20 ,-. Tilaan_______ sarjaa Uusiopaperiset kirjekuoret ja kirjelehtiöt Kuorinipussa (20 kuorta) ja leh tiössä (20 lehteä) kussakin neljää erilaista eläinhahmoa (hiirenpoika, kissa ikkunalla, mäyräkoira sekä tilhi pihlajassa). Tilaan: - Kuorinippuja (20,-), ________ kpl - Lehtiöitä (12,-), ________ kpl - tai kuorinippu + lehtiö (yht. 30,-), ________ kpl Eläinsuojelusingle, 10,“Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen”. Tilaan_______ kpl

NAIN TEET TILAUKSESI: Postitse: Animalia ry, Porvoon katu 53,00520 Helsinki Puhelimitse: 90-148 4866 (arki sin klo 9-17) Telefax: 90-148 4622 Yli 40,- tilaukset toimitetaan pos tiennakolla (jolloin hintaan lisä tään postiennakkomaksu 13,-). Kaikkiin tilauksiin lisätään posti tuskulut sekä 4,- käsittelykulu.

KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaajan nimi:

Osoite:

Tuotteita voit käydä ostamassa myös suoraan Animalian Helsin gin toimistosta, osoite yllä. Rajoi tetusti tuotteita on myynnissä li säksi Turun toimistossa (os. Hu malistonkatu 14, 2. krs., puh. 921-2310 123) ja Oulun toimis tossa (os. Isokatu 16 C 20, 2. krs., puh. 981-3119 885).

„

ANIMALIA 3/1995

Eläinkulj etuksista paatos -vihdoinkin •

•

EU:n ministerineuvosto sai kesäkuussa aikaan kompromissipäätöksen eläinkul jetuksista. Eläinsuojelijoiden vaatimaan kahdeksan tunnin aikarajaan ei päästy, mutta tehty päätös on parannus nykyti lanteeseen.

■_>läinkuljetusdirektiivissä on kiistaa aiheuttanut se, miten pit kään eläimiä saa kuljettaa yhtä jaksoisesti. Nyt tehdyn sopimuk sen mukaan kuljetusaika sidotaan kuljetuskaluston laatuun. Maksimikuljetusaikaa ei ole, mutta vuorokauden pituisten le potaukojen jäljestäminen on niin kallista ja hankalaa, että käytän nössä ennustetaan todella pitkien kuljetusten tyrehtyvän tähän. On gelmaksi jää yhä valvonta.

seurata matkan aikana, sekä mah dollisuus jakaa eläintila pienem piin yksiköihin. Parannettu auto ei juurikaan tuo parannuksia eu rooppalaiseen keskivertoautoon. Suomalaiseen laatukuljetuskalustoon tällaista ajoneuvoa ei voi verrata. Suomessa laatukuljetuksissa on automaattinen ilmastointi ja lämmönsäätely, ilmajousitus ja hydraulinen lastauslava, mitkä kaikki tekijät ovat eläimen hyvin voinnin kannalta keskeisiä.

Paremmalla pitempään

Animalia aitiopaikalla

Ns. parannetulla kuljetusajoneu volla saa eläimiä kuljettaa 19-29 tuntia. Tämän jälkeen eläimet tu lee purkaa autosta ja syöttää, juottaa sekä antaa niiden levätä 24 tuntia. 24 tunnin levon jälkeen matka saa jatkua taas saman kaavion mukaan rajatta. Matkan kesto, juottoajat ja tauot riippuvat eläin lajista ja eläinten iästä. Verrattuna nykytilanteeseen, jossa esimerkiksi vasikoita kulje tetaan jopa 60 tuntia yhtäjaksoi sesti, on tehty päätös selvä paran nus. Hyvästä se on vielä kuiten kin kaukana. Parannetussa ajoneuvossa tulee olla kuivikkeita ja rehua eläimil le, jonkinlainen ilmanvaihto, lämpötilamittari, jota kuljettaja voi

Animalian toiminnanjohtaja Päi vi Rosqvist on seurannut kevään kaikkia kuljetusneuvotteluja pai kan päällä Brysselissä. Hän näkee pahimpina puutteina päätöksessä kuljetusaikojen pituuden sekä sen, että kuljetusten valvonta on yhä hyvin vaikeaa. Kunnollisia taukopaikkoja ei eläimille ole, ei kä direktiivi anna niistä määräyk siä. - Eläinsuojelijat ovat tietysti pettyneitä, ettei kuljetuksille saa tu selkeää enimmäiskestoa. Kat somme kuitenkin, että tässä tilan teessa kompromissiratkaisun te keminen oli oikea teko, sillä muutoin koko direktiivi olisi kaa tunut ja eläinsuojelulliset paran nukset olisivat viivästyneet en tisestään. On myös hyvä, että laa-

Eläinsuojelijoiden, eläinlääkärien ja lukuisien tavallisten ihmisten ansiosta kuljetuksissa on tapah tunut käänne parempaan suuntaan. Yksi edistysaskel on uusi sääntö, jonka mukaan eläinten on annettava säännöllisin välein juoda.

tuauto käsitteenä otettiin mukaan, joskin kriteereitä tulee tiukentaa.

Uudet jäsenmaat käänsivät kelkan Direktiivin sisältämät hyvät uu distukset toivotettiin tietysti ter vetulleiksi. Jo aiemmin on sovittu uusista määräyksistä, jotka kos kevat eläintiheyttä, juotto- ja ruo kinta-aikoja sekä ajoneuvojen ja kuljettajien rekisteröintiä. Direk tiivi antaa nyt myös paremman mahdollisuuden rankaisutoimiin määräyksiä rikkoneiden kuljetusyhtiöiden ja kuljettajien kohdalla. Komission on tehtävä vuonna 1999 selvitys määräysten noudat

tamisesta ja niiden vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin. Tämä on hyvin tärkeää eläinkuljetusten ke hittämisen kannalta. Selvityksen pohjalta direktiiviä voidaan muuttaa.

Suomen linja tehoaa Päivi Rosqvist kiittää ministeri Kalevi Hemilää ja hänen virka mieskuntaansa avoimuudesta ja yhteistyöstä asiassa. Suomen sel keän eläinsuojelullinen linja on saanut kiitosta myös eurooppa laisilta eläinsuojelijoilta. - Uusien jäsenmaiden panos oli keskeinen tekijä siinä, että päätös saatiin aikaan, sanoo Eurogroup

for Animal Welfare- ryhmän joh taja, eläinlääkäri David Wilkins. - Tehdyt parannukset ovat eläinsuojelujärjestöjen määrätietoisen toiminnan ansiota. Viime vuosina Eurogroup ja sen jäsenjärjestöt ovat keränneet tärkeää todistusai neistoa eläinkuljetusten puutteis ta. Jatkamme tätä työtä, ja us komme. että kun direktiiviä kol men vuoden kuluttua tarkistetaan, onnistumme saamaan kaikki jä senmaat kahdeksan tunnin enim mäiskeston taakse. Z

Teksti: Kaarina Kivivuori Kuvat: Eurogroup for Animal Welfare

Kuljetusja lepoajat • » ii« » en eläim illä

Lehmiä lastataan. EU:n maksamat kuljetustuet ovat luoneet keinotekoisen tilanteen, jossa on usein rahallisesti kannattavaa kuljettaa eläimiä tuhansien kilom etrien päähän teurastettavaksi.

Eläinkuljetuksilla ei ole mitään maksimiaikaa, vaan ne voivat jatkua aina 24 tunnin lepotauon jälkeen oheisten mallien mu kaisesti. Ns. parannetulla kuljetusajo neuvolla: • Vieroittamattomia eläimiä (vasikoita, karitsoita, varso ja porsaita jne.) voidaan kuljettaa 9 tuntia, minkä jäl keen pidetään tunnin lepo tauko, jolloin eläimet ruoki taan ja juotetaan. Kuljetus voi jatkua vielä toiset 9 tun tia, minkä jälkeen eläimet puretaan autosta 24 tunnin lepoa, syöttöä ja juottoa varten. • Sikoja saa kuljettaa yhtäjak soisesti 24 tuntia, mitä seu raa 24 tunnin tauko, syöttö

ja juotto. Matkan aikana sioilla tulee olla mahdolli suus juoda. 0 Hevosia saa kuljettaa 24 tuntia siten, että ne juote taan (ja myös tarvittaessa syötetään) 8 tunnin välein. Tämän jälkeen 24 tunnin tauko, syöttö ja juotto. • Muita eläimiä saa kuljettaa 14 tuntia, jota seuraa 1 tun nin tauko, syöttö ja juotto. Tämän jälkeen matka voi jatkua toiset 14 tuntia, jon ka jälkeen eläinten purku autoista, syöttö ja juotto. Standardiajoneuvolla: Eläimiä saa kuljettaa standardiajonuvolla yhtäjaksoisesti 8 tuntia, mikä jälkeen seuraa eläinten purku autosta lepoa, syöttöä ja juottoa varten.