Animalia 4/1995

#

E LÄ IN S U O JE LU N E R IK O IS LE H TI SPEC IA LM A G A SIN FÖR DJURSKYDD

4/95

Kanin korvat kertovat Elämää vapaudessa -sarjassa sukelletaan tällä kertaa kanien luolaverkostoihin. M illaisia onkaloita kanit muokkaavat maanalai­ sen kaupunkinsa uumeniin? O saatko lukea kanien "korvakieltä" ja muita viestejä, joita ne lähettävät eleillään ja asennoillaan? S. 7.

v.

Ansapyyntistandardi kaatui - vihdoin Lukemattomat piisamit ja muut turkiseläim et säästyvät joutum i­ selta epäinhimillisiin jalkarautoihin, kun eläinsuojelijoiden sinni­ käs työ lopulta kantoi hedelm ää. - S. 5.

Mistä tietää, voiko eläin hyvin?

Eläinten hyvinvointitiede kehittyy nopeasti. Puolueettom at m e­ netelm ät eläinten viihtyvyyden mittaamiseksi antavat uusia eväi­ tä, kun käytännön eläintenpitoa suunnitellaan. Mikä loppujen lo­ puksi on eläim ille tärkeintä? - S. 10.

Eläinsuojelu mukaan EU:n 11perustuslakiin " ?

Tuoteturvallisuutta ilman eläinkokeita Myrkyllisyystesteissä tarvitaan yhä vähemmän koe-eläim iä kan­ sainvälisen M ElC -projektin ansiosta. Projekti kehittää m enetel­ miä, joilla eläinkokeita korvaavista m enetelm istä seulotaan käyt­ töön tehokkaim m at ja turvallisimmat. - S. 9.

*

Eläinten suojelu jää tuon tuostakin jalkoihin EU:n päätök­ senteossa. Yksi syy on se, että EU:n perustamisasiakirjassa eli ns. R oom an sopim uksessa eläim et määritellään vain "tava­ roiksi" ja "m aataloustuotteiksi". Sopim uksen uudistaminen on tarpeen - ja siihen voi jokainen suom alainen vaikuttaa.- S. 12 .

Joulun lahjavinkit

Kurkistus eläimen korvien väliin

r p ••

Eläinsuoj el uIain uudistus maaliviivalla

••

Tassa numerossa:

M,

-istä tietää, voiko eläin hy­

U los jäseniä oikom aan! U seim m at kotieläim et jaloittelevat m ie­ lellään ulkona paitsi kesällä, m yös leutoina talvipäivinä. Silti vain hyvin harvoissa navetoissa annetaan lehm ille nykyään m ahdolli­ suus talviaikaiseen ulkoiluun.

Hur vetman att ett djur mär bra ?

D Fetta är en tusenmarks fräga da det gäller all slags djurhällning. En överskadande bück S ä ­ ger inte sä mycket. En ko som ser nöjd och beläten ut i sitt bas, kan i själva verket lida av apati och benont.

Välfärdsforskningen, ett vetenskapsomräde som försöker utforska pälitüga metoder för att mäta djurens välbefinnande, har utvecklats mycket under de senaste ärtionden. Det kommande ärtiondets stora utmaning är hur vi i praktiken skall ta hänsyn tili forskningsresultaten. Mer om detta pä sidan 10 i denna tidning.

Välfärdsforskning är mode nu och det hämtar med sig en del problem. Det fmns personer som lockas av att göra skenbar forskning under en storslagen rubrik.

Ett bra exempel är forskning angäende eteendet mellan en räv som lever i en bur som är 1 m! med en räv vars bur är 2 m2. Man rör sig pä väldigt hal is om man direkt drar den slutsatsen att dä beteendet inte skiljer sig, klarar sig räven i den mindre buren och att det inte är nägot fei pä pälsfarmemas levnadsförhällanden.

Djurens lycka och välbefinnande är mode även i reklamer. Inhemskt kött annonseras med hjälp av djur som betar pä frodiga

ängar. I verkligheten har skinkans ursprungüga ägare med största sannolikhet vistats hela sitt korta liv i ett trängt bäs. En vaken konsument lägger märke tili om annonseringen innehäller äkta fakta eller om det är frägan om att bygga upp en idyllisk, men falsk bild av produkten. □ □ □ Julen är en tid för glädje och givmildhet. Under juletiden finns det tid att tänka pä de djur som behöver hjälp. Pä sidan 20 hittar du en postgiroblankett, med vilken du kan stöda värt arbete för djuren.

Varenda gäva, även de minsta, är värdefiill för oss.

Under de senaste tiden har Animalia gjort flera stora framsteg.

Framsteg som förbättrat Situatio­ nen för tusentals djur. Läs mer pä sidan 20 i denna tidning. Dessa framsteg har värit möjliga tack väre erä insatser. Animalia har haft möjligheten att kampanjera effektivt och aktivt för en bättre framtid för djuren. TACK! Trevlig fortsattning pä hösten och en glad väntan pä julen tili alla Animalia-läsare! Översättning: Eva Monthen

f

A

n i m

a l ^ a

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

20. vuosikerta Vastaava toimittaja: Helena Tengvall Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 1995 Ilm estym isaikataulu: 1 helmikuu 2 toukokuu 3 syyskuu 4 marraskuu Seuraavan lehden aineistopäivä: 19.1.1996. Aineisto lä­ hetetään osoitteella Animalia/Helena Tengvall, Porvoon­ katu 53,00520 Helsinki.

4 /9 5

Ilmoitushinnat 1/1 sivu 8000 mk 1/2 sivu 4000 mk 1/4 sivu 2000 mk 1/8 sivu 1000 mk 1/16 sivu 500 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti: Akatee­ minen Kirjakauppa.

Painopaperi: Ympäristöä sääs­ tävä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaaminen ja kopioiminen eläinsuojelua edis­ täviin tarkoituksiin sallittu. Läh­ de mainittava.

vin?

Tämä on tuhannen taalan kysy­ mys kaikessa eläintenpidossa.

Silmämääräinen arvio ei usein­ kaan kerro kaikkea. Päältä katso­ en "tyytyväisen" näköinen, par­ ressa paikalleen kytkettynä seiso­ va lehmä saattaa todellisuudessa kärsiä apaattisuudesta tai jalkojen kiputiloista.

Luotettavia menetelmiä eläin­ ten todellisen viihtyvyyden mit­ taamiseksi kehittää eläinten hyvinvointitutkimus - tieteenala, jo­ ka on edistynyt vauhdilla viime vuosikymmenet. Tämän ja ensi vuosikymmenen haasteena on, kuinka hyvin tutkimusten tulok­ set otetaan huomioon myös käy­ tännössä eläintenpidon suunnitte­ lussa. Aiheesta enemmän tämän lehden sivulla 10 .

Hyvinvointitutkimus on nyt muodissa, missä on myös vaaran­ sa. Aina on niitä, joille on houkuttelevaa tehdä komean otsikon alla näennäistutkimusta. Tästä löytyy varoittava esimerkki myös Suomesta, Kuopion yliopistosta.

Kun verrataan esimerkiksi ketun käyttäytymistä yhden neliömetrin ja kahden neliömetrin häkissä ja todetaan, että se käyttäytyy mo­ lemmissa samalla tavalla, men­ nään varsin heikoille jäille kun tästä vedetään suoraan se johto­ päätös, että yhden neliömetrin häkki on ketulle riittävän hyvä elinympäristö eikä turkistarhojen

Animalian kampanja tehoaa: vetoomuskorttien tulva eduskuntaan

Kurkistus eläimen korvien väliin.................... 2 olosuhteissa siis ole mitään vialla.

Eläinten onnellisuus on muotia myös mainonnassa. Kotimaisen lihan mainoksissa eläimet poseeraavat vehmailla niityillä. Todel­ lisuudessa kinkun ja kyljyksen al­ kuperäinen omistaja on yleensä viettänyt koko elämänsä sisäti­ loissa ahtaassa karsinassa. Valpas kuluttaja tarkkailee, millä mai­ noksilla on konkreettista, yksilöi­ tyä faktasisältöä ja missä pyritään pelkästään idyllisen imagon ra­ kentamiseen. □ □ □ Joulu on ilon ja antamisen aikaa.

Jouluna on otollinen tilaisuus muistaa myös avun tarpeessa ole­ via eläimiä. Tämän lehden taka­ kannesta löydät tilillepanokortin, jonka avulla voit tukea työtä eläinten hyväksi. Jokainen lahjoi­ tus, pienikin, on arvokas.

Viime aikoina Animalia on saanut aikaan useita edistysaske­ lia, jotka ovat parantaneet tuhan­ sien eläinten oloja - lue lisää leh­ den takakannesta. Ne ovat olleet mahdollisia siksi, että teidän lah­ joittajien ansiosta Animalia on pystynyt kampanjoimaan tehok­ kaasti eläinten puolesta. KIITOS! Rattoisaa loppusyksyä ja joulun odotusta kaikille Animalia-lehden lukijoille!

Helena Tengvall päätoimittaja

Turkiseläimet

Ansapyyntistandardi kaatui ......................... 5 K oe-eläim et

Elämää vapaudessa, osa 10: K a n i.........................7 Kemira Englannissa: Rikkaruohomyrkkyjä testattiin koirilla................. 8 Solutestit korvaavat koe-eläim iä....................... 9

Eläinsuojelulain käsittely eduskunnassa on tätä kirjoitettaessa kuumimmassa vaihees­ saan. Maa- ja metsätalousvaliokunta on saattamassa päätökseen asiantuntijakuulemisia ja tekee parhaillaan omia johtopää­ töksiään. Animalian kampanjan ansiosta sekä valiokunta että eduskuntaryhmien pu­ heenjohtajat ovat hukkumassa vetoomuskorttien tulvaan. Muutamat kansanedusta­ jat ovat tehneet eläinsuoj elumyönteisiä la­ kialoitteita.

E läim et m aataloudessa

Eläinten hyvinvointitutkimus pureutuu ydinkysymyksiin 10 Lem mikkieläimet

Vain kissalla on yhdeksän henkeä.............. 12 Toimintaa eläinten puolesta

Eläinsuojelulain uudistus m aaliviivalla.........................3 J äsenhankintakampanja ja tk u u ...............

6 Heidi Grönman kaataa ennakkoluuloja.. 13 Joululahja eläim ille......... 20

aliokuntakuulemisessa suu­ rimmat valtakunnalliset eläinsuojelujäijestöt - Eläinsuojeluliitto

Vakio-osastot

K uluttajapalsta................... 4 A jankohtaista.......................6 Eurouutisia......................... 12 T oim intaa............................13 V ege-palsta......................... 14 Animalia to im ii..................14 A lueosastot......................... 15 Lukijoilta...............,.............16 Nuorten A nim alia............. 18 Tilaa tietoa eläinsuojelusta....................19 Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua............19

Animalia, Suomen Eläinsuojeluyhdistys ja Helsingin Eläinsuoje­ luyhdistys - esiintyivät yhtenä

rintamana ja antoivat valiokun­ nalle yhteisen lausunnon.

Järjestöt kehuivat lakiehdotuk­ sen myönteisiä uudistuksia. Niitä ovat mm. löytöeläinten talteenot-

tovelvollisuus kunnille, tuotanto­ eläinten tuotoksen keinotekoisen kohottamisen kieltäminen ja val­ vontaprosessin nopeuttaminen uhkasakon avulla.

Samalla järjestöt nostivat esiin niitä vajavaisuuksia, joita lakiesi­ tyksessä yhä on: mm. valvontaor­ ganisaation puutteellisuus ja se, ettei laki edellytä, että eläimen on

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastus­ taa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheut­ taa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontais­ ta käyttäytymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tuskalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedot­ tamisen avulla sekä pyrkii vaikut­ tamaan lainsäädännön uudistami­ seen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyt­ töä.

Johtokunta Veli-Risto Cajander, biologi Maija Hautakangas, toimittaja Päivi Korhonen, maanvilj.tekn.

Anna Lindqvist, biol.yo Pekka Liukkonen, artenomi Hannele Luukkainen, taloustutkija Sanni Manninen, biologi Brita Suokas, agrologi Minna Varonen, dipl.ins.

Leena Vilkka, fil.lis

Puheenjohtaja Leena Vilkka, Filosofian laitos, PL 12, 00014 Helsingin yliopisto Toimisto Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopi­ muksen mukaan.

Asiakaspalvelu: puh. 90-148 4866 (Huom: Tilaukset, jäsenasiat, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän numeroon.)

Järjestösihteeri Hanna Oranen, puh. 90-278 6750 Toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist, puh.90-148 5511 Telefax: 90-148 4622 Sähköpostiosoite: animalia@freenet.hut.fi Jäsenmaksu 80 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 120 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1 200 mk SYP 229 818-189 Lahjoitukset SYP 200 138-1934 Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläin­ suojeluliitto Animalian työlle.

Tiedustelut toiminnanjohtajalta, puh.90-148 5511.

voitava käyttäytyä lajityypillisel­ lä tavalla.

Valiokunta on kuullut kymme­ niä lausunnonantajia, jotka ovat edustaneet kaikkia mahdollisia asiaan vaikuttavia ja siitä kiin­ nostuneita tahoja, turkistuottajista eläinlääkäreihin ja rotukissayhdistyksistä teurastamoalaan.

Neljä lakialoitetta eläinten puolesta Yleensä yksittäisen kansanedus­ tajan tekemät lakialoitteet pääty­ vät "mappi Ö:hön". Mutta kun aloite koskee lakia, jonka käsitte­ ly on valiokunnassa kesken, on lakialoite otettava valiokunnan käsittelyyn. Niinpä maa- ja met­ sätalousvaliokunta tulee käsittele­

mään hallituksen esityksen yhtey­ dessä neljää kansanedustajien te­ kemää lakialoitetta. Jos ne toteu­ tuvat, ne muuttavat lakia parem­ paan suuntaan.

Ulla Anttila (vihr.) teki aloit­ teen, jonka mukaan laki määräisi, että että eläimen on voitava käyt­ täytyä lajityypillisellä tavalla. Sa­ maa esitti jo ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr.) hallituk­ sessa, mutta sai taakseen vain kulttuuriministeri Claes Anders­ sonin (vas), ulkoministeri Tarja Halosen (SDP) ja sisäasiainmi­ nisteri Jouni Backmanin (SDP).

Lain muuttaminen Anttilan ja Haaviston ehdotuksen mukaan on myös Animalian tärkein tavoite.

Mahdollisuudet siihen näyttävät kuitenkin heikoilta.

Riistantarhauksesta ja hevostallien valvonnasta Pentti Tiusanen (kok) esitti omassa aloitteessaan, että lakiesi­ tyksestä poistettaisiin pykälä, jo­ ka sallisi luonnonvaraisten eläin­ ten tarhaamisen lihan tai muiden elintarvikkeiden (esim. munien), nahan tai sulkien saamiseksi.

SDP:n Janne Viitamies esittää uudistusta eläinsuojeluvalvontaan. Viitamies esittää, että lää­ nineläinlääkärien vastuulle tulisi valtuutettujen eläinsuojeluvalvo­ jien työn ohjaaminen. Valvonnan

piiriin tulisivat nyt esimerkiksi suuret koiratarhat ja hevostallit.

Aloitteen allekirjoittajina ovat maa- ja metsätalousvaliokunnan sosiaalidemokraattiset kansan­ edustajat.

Lakiesitys sallisi uskonnollisis­ ta syistä tapahtuvat tainnuttamattoman eläimen teurastamisen. Tai oikeammin lakiesitys ehdottaa eräänlaista välimuotoa, jossa kur­ kun viilto ja tainnutus tapahtuisi­ vat yhtäaikaisesti. Asiantuntijoi­ den mukaan tämä ei ole mahdol­ lista, vaan käytännössä kurkun viilto tehtäisiin joka tapauksessa hiukan ennen tainnutusta.

Kansanedustaja Marjaana Koskinen, joka on yhdessä SDP:n Janne Viitamiehen kanssa perusta­ nut kansanedustajien eläinsuojeluseuran, esittää lain palauttamista eläinsuojelulakitoimikunnan alku­ peräisen esityksen muotoon siten, että eläimen tulisi aina olla tainnu­ tettu ennen teurastusta. Tätä kirjoi­ tettaessa jo yli yksi kolmasosa kansanedustajista oli allekirjoitta­ nut Koskisen aloitteen.

Eläinsuojeluasetus ei kiellä häkkikasvatusta Eläinten pidosta säädetään yksi­ tyiskohtaisemmin eläinsuojelu­ asetuksessa. Asetuksen antaa hal­ litus, maa- ja metsätalousministe riön esityksestä.

Juliana von Wendtin Säätiö Heteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimusta, jossa kehitetään tai sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä ja jolla pyritään ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla talou­ dellisesti eläinkokeiden vaih­ toehtoja ja eläinten hyvinvoin­ tia edistävää tieteellistä tutki­ musta ja tiedotusta.

Osoite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Puh. 90-146 4865, fax 90-148 4622.

Lahjoitukset: SYP 200 11842627 tai PSP 800 027-424 8813.

ANIMALIA 4/1995

Modeste Herwig/Bont voor Dieren

Brita Suokas

Pääkirjoitus

Kansanedustaja U lla Anttila (vihr.) teki lakialoitteen, jonka mukaan lain on taattava eläi­ mille oikeus toteuttaa lajityy­ pillistä käyttäytymistään.

Lausuntokierroksella oleva esi­ tys asetukseksi sallisi häkkikanaloiden ja turkiseläinten häkkikasvatuksen jatkumisen. Myös­ kään joutilasemakoiden - eli emakoiden, joilla ei ole porsaita häkkikasvatusta ei esityksessä kielletä. Kompromissiehdotukse­ na esitetään, että "joutilasemakoita ei saa pitää jatkuvasti käänty­ misen estävän häkkiin suljettu­ na". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että emakot otettaisiin ehkä vain kerran viikossa lantakäytävälle jaloittelemaan.

Eläinkuljetukset pitenevät Eläinten kuljetuksia koskeva ase­ tus on valmisteltu virkamiestyönä maa- ja metsätalousministeriössä.

Se noudattaa teuraseläinten kulje­ tuksen osalta EU:n vastavalmis­ tunutta kuljetusdirektiiviä. Eli maa- ja metsätalousministeriöm­ me, joka EU:ssa on esiintynyt eläinsuojelullisella linjalla, ei ole kuitenkaan valmis esittämään sel­ keää enimmäiskestoa oman maamme kuljetuksille.

Sen sijaan esitys on sama kuin EU-direktiivin säännön (ks. Ani­ malia 3/95), eli lepo-ja juottotaukojen jälkeen kuljetusmatka saa taas jatkua.

Kun samaan aikaan Atria on il­ moittanut sulkevansa pohjoisim­ man teurastamonsa Ylivieskassa, pohjoisen eläimet joutuvat vaste­ des matkaamaan jopa 17 tuntia Nurmon teurastamoon. Koska teurastamoala toimii liiketalou­ dellisin perustein eli kannattamat­ tomat teurastamot suljetaan, ai­ noa tapa estää pitkät kuljetusmat­ kat olisi asettaa kuljetuksille sel­ keä enimmäiskesto, esim. 12 tun­ tia. Silloin pohjoisen teurastukset olisi suoritettava EU-direktiivin vaatimukset täyttävissä kotiteurastamoissa tai liikkuvissa teu­ rastamoissa, tai sitten pohjoisem­ mas olisi jätettävä yksi varsinai­ nen teurastamo.

Monet tuottajat ovat erittäin huolissaan pitkistä kuljetusmat­ koista. Koska he tuottajina ovat itse asiassa osuusteurastamoiden omistajia, heidän kannattaisi pyr­ kiä tarmokkaasti pyörtämään oman teurastamonsa päätökset, jotka vahingoittavat eläinten hy­ vinvointia. □ Päivi Rosqvist

Anim aliassa on tehty pitkään töitä sen eteen, että eläim ille taattaisiin uudessa laissa oikeus luontaisen käyttäytymisen toteuttam i­ seen. Mikäli tämä onnistuu, se tulee siirtämään historiaan muun muassa kettujen häkkikasvatuksen turkistarhoilla.

ANIMALIA 4/1995

K irjoittaja on Animalian toim in­ nanjohtaja sekä M aailman eläinsuojeluliiton WSPA:n j a Eurogroup f o r Animal Welfare'n jo h ­ tokunnan jäsen. M aa- ja m etsäta­ lousministeriön eläinsuojelulakia uudistavassa toimikunnassa hän on ollut vapaaehtoisen eläinsuojelutyön edustajana.

Kuluttajapalsta

Vapautta ruotsalaisittain Ostin Ruokavarastosta broilerin.

Tuottaja oli ruotsalaisen Toräsen Fägelprodukten. Pussin päällä ke­ huttiin, että ko. vainaja on saanut nykyajan vaatimuksia vastaavan, hyvän hoidon (utvalda uppfödare) ja elänyt vapaana lattialla (fr itt p ä golv).

En kehnolla kielitaidollani oi­ kein ymmärtänyt pitkää tuo­ teselostetta ja hämärän peittoon jäi, mitä hyvällä hoidolla tarkoi­ tetaan. Onko tästä tuottajasta tar­ kempia tietoja olemassa?

Millaisissa oloissa broilereita Suomessa yleensä kasvatetaan?

Olen vain kerran (10 vuotta sit­ ten) käynyt pienellä broileritilalla, joka oli aika masentava paik­ ka: märkä, haiseva, maalattiainen hökötys, jossa lintuja oli niin pal­ jon, että kai kaikilla tuskin jalat ylsivät maahan. Voiko "fritt pä golv" tarkoittaa jotain tällaista?

Nimim. Ostanko toiste?

"Vapaus" on sana, jota käytetään nykyään varsin vapaasti siipikarjankasvatuksen yhteydessä. Fritt pä golv, vapaana lattialla, ei vält­ tämättä tarkoita muuta kuin että broilerit eivät ole olleet häkeissä - niin kuin ne eivät "tavanomaisessakaan" tuotannossa ole. Ta­ vallinen kasvatustapa broilereille sekä Suomessa että Ruotsissa on pitää niitä suurissa halleissa, usei­ ta tuhansia lintuja kerrallaan.

Broilerien tiheys lattialla on Suo­ messa 2 0 -2 2 lintua per neliömet­ ri, Ruotsissa korkeintaan 17 lin­ tua per neliömetri. Hallit ovat ik­ kunattomia, ja valaistus järjestyy lampuilla, jotka ovat yleensä päällä 23-24 tuntia vuorokaudes­ sa. Lattialla on kuivikkeena kutterinpurua. Orsia ei ole, ja broile­ rit pidetään sisätiloissa. Teurastus tapahtuu viiden kuuden viikon iässä.

Märkyyden ja hajun suhteen ti­ lanne etenkin suomalaisilla broilerikasvattamoilla on parantunut kovasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta samaan ai­ kaan on luotu niin meillä kuin muissakin maissa uusi ongelma: nykyiset broilerit on jalostettu erittäin nopeakasvuisiksi. Varta­ lon suhteettoman nopea painon­ nousu aiheuttaa monille nykybroilereille kivuliaita jalkojen luutumishäiriöitä.

Emme onnistuneet yrityksistä huolimatta saamaan Ruotsista tie­ toja juuri kyseisestä tuottajasta,

joten vastaamme Ruotsin koko­ naistilanteeseen perustuen. Ruot­ sissa broilerit kasvatetaan pää­ sääntöisesti samoin kuin Suomes­ sa. Vuodesta 1999 alkaen Ruotsin uusi eläinsuojelulaki velvoittaa jäljestämään kesäaikaisen ulkoi­ lumahdollisuuden tuotantoeläi­ mille. Kysyjän ostama broileri ei kuitenkaan todennäköisesti ole vielä laiduntanut ulkona, koska ulkolaidunnus on niin vahva markkinointivaltti, että se olisi mitä ilmeisimmin mainittu pak­ kauksessa suurin kirjaimin.

Sanat utvalda uppfödare tar­ koittavat "valikoituja kasvatta­ jia", eivät "hyvää hoitoa". Tämä­ kään ilmaus ei välttämättä kerro paljoa broilerin elinolosuhteista.

Kasvattajia kun voi valikoida monien kriteerien perusteella, esi­ merkiksi heidän käyttämänsä re­ hun perusteella. (Suomesta monet muistanevat Saarioisten jyväbroilerit, joita on mainostettu "hyvin kasvatettuina". Erona jyväbroilerien ja tavanomaisten broilerien välillä on vain rehun koostumus, muut olot ovat täsmälleen samat.) □ □ □

Tonnikalat vaarassa?

Ovatko tonnikalat vaarassa kuolla sukupuuttoon? Minäkin olen mu­ rehtinut vain hukkuvia delfiinejä ja muita, mutta entä itse tonnika­ lat? Käykö niiden kuten biisonien .... vai dodon?

K. Virtanen Tonnikaloja on olemassa useita eri lajeja. Yksi niistä, Atlantilla elävä suuri tonnikala, tosiaan on uhanalainen liiallisen pyynnin ta­ kia.

Tätä lajia käytetään ruoaksi lä­ hinnä raakana tonnikalapihveissä.

Suomeen sitä ei juurikaan tuoda.

Suomessa myytävä kypsennetty ja purkitettu tonnikala kuuluu toi­ seen lajiin, joka elää KaakkoisAasiassa eikä (ainakaan vielä) ole uhanalainen.

Vaikka meikäläisten kauppojen purkkitonnikalat eivät siis ole la­ jina vaarassa, on ilman muuta paikallaan antaa ajatus paitsi ajo­ verkkoihin hukkuville delfiineil­ le, kilpikonnille ja hylkeille, niin myös itse tonnikaloille. Tonnika­ lan kuolema pyyntilaivalla on vä­ hemmän miellyttävä: verkkoon saadut tonnikalat heitetään elävi­ nä laivan 0 asteiseen vesisäiliöön, missä ne kuolevat aikanaan kyl­ mään. Kokonaisuutena tonnikalat kuitenkin pääsevät vähemmillä kärsimyksillä kuin esimerkiksi "tehomaatalouden" siat, broilerit, munijakanat tai lypsylehmät. □ □ □

Parturi-kam paam o H iu s-soppi K äytäm m e alan tuotteita, jo ita ei ole testattu koe-eläim illä.

T ule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Argentiinalaista lihaa Siljalla Olin laivamatkalla Silja Festivalilla ja järkytyin kuullessani, että kaikki liha, jota laivojen ravinto­ loissa tarjoillaan, on lähtöisin Suomen ulkopuolelta. Esimerkik­ si häränliha tulee yleensä Argen­ tiinasta. Millaista on eläinten kohtelu siellä?

Laivoille tuotavat tuotteet oste­ taan sieltä, mistä sitä saa edulli­ simmin, mutta voisiko tähän kui­ tenkin yrittää jotenkin vaikuttaa?

Millainen on tilanne suomalai­ sissa ravintoloissa? Voiko niissä edes luottaa saavansa suomalaista lihaa?

Minkä vuoksi luomutuotteet ovat niin paljon kalliimpia kuin tavalliset tuotteet (esimerkiksi maito, kananmunat ja liha)? Sa­ moin ei eläinkokein testatut pe­ suaineet ym.

Kristiina Collan Argentiinassa lihakarja elää nor­ maalisti ulkona laitumella, mutta etenkin kuljetuksissa ja teurastuk­ sessa eläinten kohtelu on la­ tinalaisessa Amerikassa usein huonompaa kuin esimerkiksi tääl­ lä pohjoismaissa.

Asiakkaiden aktiivisuus on te­ hokkain tapa, jos laivayhtiön raa­ ka ainehankintoihin halutaan vai­ kuttaa. Tästä on hyvä esimerkki tuoreessa muistissa, liittyen juuri Silja Lineen. Eräs laivamatkusta­ ja huomasi, että Siljalla tarjoil­ laan valkoista vasikanlihaa (jonka tuotannosta enemmän tämän leh­ den sivulla 12). Matkustaja otti yhteyttä Animaliaan, ja täältä toi­ mitettiin Siljalle tietoa valkoisen vasikanlihan taustasta. Kun Sil­ jalla saatiin tietää, että valkoinen liha tuotetaan niinkin epäinhimil­ lisissä oloissa, yhtiö lakkasi ko­ konaan ostamasta sitä. Eli yksikin yhteydenotto voi poikia merkittä­ viä tuloksia.

Siis ystävällisiä ja asiallisia kir­ jeitä tai puhelinsoittoja Siljalle: osoite on Silja Line Oy, PL 880, 00101 Helsinki, puh. vaihde (90) 18 041.

Kuivalla maalla oleviin ravin­ toloihin pätee suunnilleen sama.

Ravintoloilla ei ole yhtenäistä käytäntöä lihan hankinnassa, vaan kukin firma tekee päätök­ sensä itse. Kannattaa kysellä ra­ vintolan henkilökunnalta ja osoit­ taa siten, että asialla on asiakkail­ le väliä. (Kasvissyöjilläkin on lu­ pa olla kiinnostuneita lihan alku­ perästä, ja kukaan ei kiellä kysy­ mästä mahdollisuuksia saada luomulihaa kantaravintolaansa.)

Tärkeää on kuitenkin samalla muistaa, että lihan suomalainen alkuperä ei automaattisesti tarkoi­

ta, että se olisi eläinsuojelullisesti parempaa kuin ulkomainen. Suuri osa suomalaisesta lihasta, etenkin sian- ja broilerinlihasta, samoin kuin maitotuotteista ja kananmu­ nista, tuotetaan vastaavanlaisilla "teollisen" massakasvatuksen me­ netelmillä kuin muuallakin Eu­ roopassa. Teuras- ja muiden eläinkuljetusten inhimillistämi­ sessä olemme tosin muuta Eu­ rooppaa edellä.

Luomutuotteiden ja eräiden ei eläinkokeellisten tuotteiden kal­ leus johtuu osaksi ilmiöstä, jota kutsutaan suuruuden ekonomiak­ si: kun niitä tuotetaan pienehköi­ nä määrinä, tuotantokustannukset per tuotettu kappale tulevat suu­ remmiksi kuin suuryrityksillä, jotka pääsevät suurten tuotantoerien ansiosta pieniin kustannuk­ siin per kappale. Kun tällaisten tuotteiden menekki kasvaa, on siis odotettavissa hinnan halpene­ minen.

Nykyään on kuitenkin olemas­ sa monia suuryrityksiä, jotka ei­ vät tee eläinkokeita. Niiden tuot­ teet (shampoot, saippuat, kosme­ tiikka jne.) ovat yhtä halpoja kuin muiden yritysten eläinkokeelliset.

Tilaapa Animaliasta ns. kosmetiikkalista eli luettelo yrityksistä, jotka eivät testaa eläinkokeinpääset varsinaisen runsaudensar­ ven äärelle, lista nimittäin on kas­ vanut pitkäksi.

Luomutuotteiden kalleus joh­ tuu osaksi myös siitä, että tavan­ omainen tuotanto perustuu paljol­ ti koneistamiseen ja tilan ulko­ puolelta ostettujen tuotantopanos­ ten (rehujen, lannoitteiden) käyt­ töön. Viljelijä saa meidän vero­ järjestelmässämme vähentää nä­ mä verotuksessaan, mikä merkit­ see rahallista säästöä. Luomutuo­ tanto taas perustuu suurelta osin omaan työhön, omalla tilalla vil­ jellyn rehun ja oman kompostimullan käyttöön, josta ei tällaista verovähennyshyötyä saa.

□ □ □

Lemmikinruokia ilman eläinkokeita?

Animaliaan on tullut paljon kyse­ lyjä eläinkokein testaamattomista lemmikkien ruoista.

Lemmikinruokien kohdalla on olemassa harvinaisen laaja haitari niitä kokeiluja, joita voidaan kut­ sua nimellä eläinkoe. Osa koeeläimistä elää suurissa, virikkeel­ lisissä tiloissa melkein kuin koti­ kissat ja koirat, ja niillä tehdään vain kivuttomia kokeiluja, kuten verrataan eri makuvivahteiden houkuttelevuutta. Toiset kokeet taas ovat hyvinkin kivuliaita, muun muassa eräät ravintoainei­

Anim alia kiittää M äkitorpan A utoradio Oy:tä saamastaan arvokkaasta tuesta!

Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967 4

den imeytymiseen liittyvät tutki­ mukset.

Mitään kattavaa listaa eri mai­ den eläinkokein testaavista ja eläinkokein testaamattomista val­ mistajista ei ole koottu, koska se vaatisi varsin mittavaa selvitys­ työtä, johon eläinsuojelujäijestöjen resurssit eivät ole ainakaan toistaiseksi riittäneet. Tiettävästi kuitenkaan suomalaiset eläinruokien valmistajat eivät tee eläinko­ keita. (Jos lemmikinruoan merkki kuulostaa olevan selvää suomen kieltä, se ei vielä takaa tuotteen suomalaisuutta. Monet suuryri­ tykset myyvät tuotteitaan eri maissa eri nimillä, aina kulloisen­ kin kohdemaan kielelle "kotoi­ seksi" käännettynä. Myös vaikka valm istuttaja olisi suomalainen, se ei aina kerro valmistajan maa­ ta. Suomalainen valmistaja on kyseessä vain, jos valmistusmaaksi on merkitty Suomi.)

Kissan- ja koiranruokiin liittyy myös eräs paljon suuremman luo­ kan eläinsuojelukysymys kuin niiden testaus eläinkokeissa: ni­ mittäin lihantuotantoon käytetty­ jen eläinten olosuhteet. Eläinko­ keita tehdään lähinnä uusien ruokalaatujen kehittelyvaiheessa, kun taas liha tuotanto on ajankoh­ taista jokaisen purkillisen kohdal­ la. Eläinten ystävä etsiskeleekin kissalleen tai koiralleen mieluum­ min luomulihaa kuin valmiita purkkiruokia.

Glögiä ja jouluostoksia Animalian keskustoimistolla on ovet auki ja glögipannu kuumana lauantaina 9.12. klo 10-14. Tervetuloa tekemään jouluostoksia, juttelemaan toimistoväen kanssa, katselemaan paikkoja (toimistolla on mm.

Suomen laajin eläinsuojeluaiheinen kiijakokoelma, josta saa kirjoja myös lainaksi) tai muuten vain viihtymään!

Osoite on Porvoonkatu 53 Helsingissä. Lähinurkilla ovat Pasilan rautatieasema sekä rai­ tiovaunujen 3T ja 3B pysäkki (ks. H:gin puhelinluettelon karttasivu 25).

Ansapyyntistandardi kaatui Kiemuraisia vaiheita läpikäynyt hanke pyyntivälineiden standardisoimiseksi, jo n ­ ka vaiheita olemme seuranneet Animalialehdessä vuodesta 1993, on kaatunut. Sen ansiosta turkiseläinten pyydystäminen ki­ duttavilla jalkaraudoilla vähenee mailmalla tuntuvasti. EU:hun ei nimittäin vuoden­ vaihteen jälkeen enää saa tuoda turkiksia niistä maista, joissa jalkarautoja käytetään.

Animalialla oli tärkeä osuus siinä työssä, jonka ansiosta tämä järjen ja inhimillisyy­ den voitto lopulta saatiin aikaan. Nyt on syytä juhlaan!

k 3 tandardiehdotus kaatui täy­ delliseen konsensuksen puuttee­ seen. Yhteistä linjaa ei löytynyt Suomessa kansallisella tasolla lausunnonantajien kesken, mutta ei myöskään kansainvälisesti ISO:n eli Kansainvälisen standar­ disoimisliiton teknisen komitean kokouksessa lokakuussa. Koska konsensusta oli yritetty hakea jo vuosikausia siinä onnistumatta, pantiin koko hanke jäihin.

Uusi "mittatikkustandardi" työn alle.

Käsiteltävänä ollut standardieh­ dotus olisi määritellyt pyyntiväli­ neiden hyväksyttävyyden. Juuri tästä oli mahdoton löytää yhteis­

ymmärrystä, sillä käsitys eläin­ suojelullisesta hyväksyttävyydes­ tä vaihteli. Toiset olisivat hyväk­ syneet viiden minuutin mittaisen kuolinkamppailun, toiset yhden sekunnin. Toiset hyväksyivät hukuttamisen, toiset eivät.

Pyyntivälineiden toimivuudesta on kuitenkin varsin vähän tutkit­ tua tietoa, eikä sekään ole aina yhdenmukaista. Siksi eläinsuojelujäijestöt, eläinlääkärit sekä met­ sästys- ja turkistuotantotahojen edustajat olivat kaikki sitä mieltä, että jonkinlainen standardi olisi tarpeellinen.

Niinpä standardin kehittäminen on nyt käynnissä uudelta pohjalta siten, että siitä poistetaan kaikki hyväksyttävyyskriteerit, ja se

määrittelee ainoastaan, miten pyyntivälineitä testataan. Stan­ dardi tarjoaa ikään kuin mittati­ kun, jolla pyyntivälineiden toimi­ vuutta ja tehoa voidaan mitata.

Erittäin hyvä parannus on se, että parhaillaan selvitetään mah­ dollisuutta lisätä standardiin testimenetelmät eläinten kokeman ki­ vun ja hädän selvittämiseksi.

lepsu, toisten mielestä liian rajoit­ tava.

Suomen delegaatioon kuuluivat allekiijoittaneen lisäksi puheen­ johtajana Juha-Pekka Ripatti Metsästäjäin Keskusjäijestöstä sekä Paula Junnilainen Suomen Eläinlääkäriliitosta. Työ Suomen delegaatiossa sujui sopuisasti neuvotellen.

Hollannin kompromissi nurin

EU:n turkistuontikielto voimaan

Hollannin delegaation aloitteesta kokous käsitteli tappavien pyyntivälineiden osalta kompromissi­ esitystä, jota myös Suomen dele­ gaatio kannatti. Se olisi säätänyt tajunnanmenetysajoiksi 30 se­ kuntia - 3 minuuttia, ja näistä pi­ simmän kuolinkamppailun ai­ heuttavat pyyntimenetelmille oli­ si tullut ehdoton kielto viiden vuoden siirtymäajalla, ja sen jäl­ keen ne olisi poistettu standardis­ ta. Jos tämä olisi toteutunut, se olisi sulkenut pois käytöstä suu­ ren osan nykyisin käytössä ole­ vista tappavista pyyntivälineistä.

Esitys kaatui kuitenkin hullunkurisesti: eläinsuojelullisesti "tiu­ kimmat" ja "löysimmät" delegaa­ tiot yhtyivät vastustamaan sitä.

Toisten mielestä esitys oli liian

Ensi vuoden alusta alkaen EU:hun saa tuoda turkiksia vain niistä maista, jotka ovat kieltä­ neet jalkaraudat ja muut epäinhi­ milliset pyyntivälineet. Jos stan­ dardi olisi luokitellut hyväksyttä­ viksi ne pyyntivälineet, joita sii­ hen alun perin yritettiin sisällyt­ tää, koko tuontikielto olisi vesit­ tynyt. "Hyväksyttävyyden" lei­ man turvin esimerkiksi USA ja Kanada olisivat voineet jatkaa nykyisten epäinhimillisten pyyn­ tivälineiden käyttöä edelleen ja silti viedä luonnosta pyydystetty­ jä turkiksia EU-maihin.

Animalialla oli erityisen aktii­ vinen rooli niiden eläinsuojelujärjestöjen joukossa, jotka työsken­ telivät estääkseen tämän silmän­ lumeen vaijolla tapahtuvan eläin­

rääkkäyksen. Työ vei kosolti ai­ kaa ja rahaa -ja onnistui!

Kiitos kaikille tukijoille Jos eläinsuojelujäijestöt eri amista eivät olisi osallistuneet standardihankkeen käsittelyyn, standardi olisi todennäköisesti jo astunut voimaan alunperin esitetyssä muodossaan, ja EU:n turkistuontikielto olisi vesittynyt.

Te monet jäsenet olette tehneet mahdolliseksi sen, että Animalia on voinut ottaa osaa tähän työ­ hön. Toimintamme on vaatinut kymmeniä tuhansia markkoja: kokouksia on pidetty eri puolilla maapalloa, olemme joutuneet tur­ vautumaan lehti- ilmoituksiin saadaksemme viestimme perille mahdollisimman monille, ja työ­ tunteja on kulunut paljon. Suuret kiitokset kaikille tukijoille.

Teksti: Päivi Rosqvist Piirrokset: Kimmo Taskinen P äivi R osqvist on osallistunut ao. standardisointityöhön vuodesta

1993.

P ikkujoulukin luvassa Hyvää seuraa ja uusia ystäviä: Animalian pikkujoulua viete­ tään torstaina 14.2., alkaen klo 18 toimistolla, osoite yllä.

Nyyttäriperiaatteella, eli tuo mukanasi pientä purtavaa, toi­ misto tarjoaa glögit.

Tervetuloa! .„*3E&j-

9

ANIMALIA 4/1995

ANIMALIA 4/1995

5

0

Animalialaisuus kiinnostaa: vuoden alusta lähtien on liittynyt 2 227 uutta jäsentä!

Jäsenhankin takampanja j atkuu Liittyminen Animalian jäseneksi on konkreettista apua eläimille. Myös siinä tapauksessa, että jäsen ei haluaisi tai ehti­ si osallistua aktiiviseen toimintaan.

M

.itä suurempi on jäsenmää­ rämme, sitä enemmän painoarvoa on yhdistyksellämme ja sitä pa­ remmin pystymme toimimaan eläinten hyväksi. Samalla jäsen­ maksut tuovat yhdistykselle sel­ vää rahaa, joka mahdollistaa te­ hokkaan kampanjoinnin ja vai­ kuttamisen.

Onko Sinulla ystävä tai tuttava, joka välittää eläimistä ja saattaisi olla kiinnostunut tulemaan mu­ kaan joukkoomme? Kerro hänelle Animaliasta ja sen työstä eläinten auttamiseksi (ks. mm. tämän leh­ den takakantta) ja näytä hänelle Animalia-lehtiä. Halutessasi voit

myös tilata toimistosta Animalian maksuttoman yleisesitteen, jossa on mukana pankkisiirtokortti jä­ senmaksun maksamista varten, ja antaa hänelle.

Ahkerat jäsenhankkijat palkitaan Muistathan, että jokaiselle, joka hankkii vähintään viisi uutta jä­ sentä, lähetämme palkinnoksi "Animalia Power" -T-paidan (ks. kuvaa). Kun olet saanut viisi uut­ ta ihmistä liittymään Animaliaan

Kani ja maksamaan jäsenmaksun, kir­ joita paperille oma nimesi ja osoitteesi sekä näiden viiden ni­ met ja osoitteet, ja postita toimis­ toon osoitteella Animalia, Tarja Balding, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Kun olemme tarkista­ neet ko. henkilöt jäsenrekisteristämme, postitamme paitasi sinul­ le.

Joten ei muuta kuin bongailemaan uusia jäseniä!

Pirkkalan avokanala p a lkittiin Monet teistä lähettivät kaksi vuotta sitten kaupan keskusliik­ keille ja munapakkaamoille Ani­ malian painattamia kortteja, jois­ sa pyydettiin jäljestämään kaup­ poihin myös lattiakanaloiden mu­ nia vaihtoehdoksi tavallisille häkkimunille. Nyt ahkeruus on tuot­

tanut tulosta!

Korttien tulva innoitti munapakkaamo A-Munan selvittämään nykyaikaisia mahdollisuuksia häkkikanaloiden korvaamiseksi.

Animalia järjesti keväällä 1994 suomalaisille kana-alan vaikutta­ jille retken Ruotsiin, missä tutus­ tuttiin erilaisiin vaihtoehtokanaloihin.

Matkan ansiosta suunnitelmat vauhdittuivat ja täs­ mentyivät edelleen.

Tämän vuoden kesällä A-Munan hankintapäällikön Kimmo Saarisen aktiivisuus kantoi he-

Edelläkävijät Suom essa: Yrittäjäpariskunta Jaakko ja Pirk­ ko Larmo sekä A-m unan han­ kintapäällikkö Kim m o Saari­ nen saivat vastaanottaa tämän­ vuotiset Pro Anim alia -palkin­ not.

Kettujen keinosiementäjiä koulu­ tetaan Suomen turkiskasvattajain liiton jäijestämillä kuukauden mittaisilla kursseilla. Kurssin käytyään saa ryhtyä keinosiemen­ tämään vaikka ammatikseen.

Esimerkiksi lehmien keinosie­ mentäjiltä edellytetään vuoden mittainen koulutus. Koiria ja kis­ soja puolestaan saa keinosiemen­ tää vain eläinlääkäri.

Ei siis ole sattumaa, että kettu­ jen keinosiemennyksessä esiintyy enemmän vaikeuksia kuin leh­ 6

delmää. Pirkkalan tilalle Suomusjärvelle valmistui Suomen ensim­ mäinen uutta tyyppiä edustava avokanala. Ruokinta, juomave­ den jakelu, valaistus ja munien keruu tapahtuvat automaattisesti, mikä laskee tuotantokustannuk­ sia. Kanat saavat munia pesiin, kylpeä pehkussa, nukkua orrella, purkaa tarmoaan virikkeinä toi­ mivien narujen setvimiseen ja liikkua koko kanalarakennuksen alueella.

Yrittäjäpariskunta Jaakko ja Pirkko Larmo ovat olleet tyyty­ väisiä kanalaansa, vaikka monet ennakkoluuloiset povasivatkin aluksi hankkeesta pikaista ka­ tastrofia. Mörköjen seinille maalailijat saivat kuitenkin pettyä: katastrofia ei tullut, päin vastoin kanat elävät sopuisina ja munia kertyy runsaasti.

A-Muna suunnittelee tuotannon laajentamista. Toinen vastaavan tyyppinen kanala on nousemassa Vehmaalle, ja monet muut maata­ lousyrittäjät ovat olleet kiinnostu­ neita.

43 070 h iirtä in menuinani

R iittävätkö keinosiementäjän taidot? mien, koirien tai kissojen. Moni naaraskettu on saanut siemennyk­ sen yhteydessä kohtutulehduksen, ja eräiltä on taitamaton keinosie­ mentäjä jopa puhkaissut kohdun.

Keinosiemennys ei ole hupia myöskään urosketulle. Siemen­ nesteen kerääminen tapahtuu teli­ neessä, jossa osa uroksista taiste­ lee raivokkaasti vastaan. Tiede­ tään tapauksia, joissa uros on menettänyt lähes kaikki ham­ paansa yrittäessään purra niskapihtejä.

f

Elämää vapaudessa, osa 10:

Tilasto Suomessa vuonna 1994 käytetyistä koe-eläimistä on val­ mistunut. Sen mukaa maassamme käytettiin viime vuonna yhteensä 180 057 eläintä erilaisissa eläin­ kokeissa. Suurimmat ryhmät oli­ vat hiiret (43 070) ja rotat (40 023).

Marsuja suomalaislaboratoriot kuluttivat viime vuoden aikana 2 297, kaneja 2 258 ja sikoja 1 053.

Myös muita koe-eläiminä käytet­ tyjä lajeja oli aikaisempien vuo­ sien tavoin laaja joukko: vii­ riäisistä hevosiin, sammakoista lampaisiin ja kaloista koiriin.

Lisäksi vuoden aikana käytet­ tiin 180 335 eläintä niin kutsu­ tuissa nollaluokan kokeissa, jois­ sa eläin pelkästään tapetaan esi­ merkiksi kudosnäytteen ottamista varten.

m w * rm

Haluaisitko tämän T-paidan itsellesi? Se on mahdollista, mutta kaikkea hyvää ei saa rahalla! A N IM A L IA P O ­ W ER -paidan saavat palkin­ noksi ne, jotka ovat hankki­ neet A nim alialle vähintään viisi uutta jäsentä.

K ek.esy kanimme polveutuu vil­ likanista, jonka alkuperäistä le­ vinneisyysaluetta on Espanjan ja Portugalin alue. Sieltä villikanit ovat levittäytyneet omin jaloin ympäri Eurooppaa, pohjoisessa Etelä-Ruotsiin asti, sekä lisäksi ihmisen vieminä eri puolille maa­ ilmaa, muun muassa Australiaan.

Siirtogeenistä lehmiä Savisaareen Savisaaren kuntaan rakennetaan parhaillaan Pohjois-Savon suu­ rinta navettaa. Ensi vuonna siellä ammuu 100-140 nautaa. Ei mitä tahansa mansikkeja, vaan hollan­ tilaisen Gene Pharming Europe B.V. -yrityksen omistamia geenimanipuloituja lehmiä.

Näiden lehmien perimään on siirretty geeni, jonka vaikutukses­ ta niiden lypsämän maidon odo­ tetaan sisältävän tiettyjä kalliita lääkeaineita. Vastaavalla tavalla Kuopiossa kehitetyn siirtogeenisen Huomen-nimisen lehmän maitoon erittyy erytropoietiinia. jota käytetään anemian hoidossa.

Lääkemaidon lypsäminen ei ai­ heuta lehmille enempää kärsi­ myksiä kuin tavanomainen lypsy­ lehmänä oleminen. Geeniteknolo­ gian eläimille aiheuttamat kärsi­ mykset ajoittuvat pikemminkin siihen vaiheeseen, jossa uutta siirtogeenistä eläinkantaa luo­ daan. Koska perimän peukalointi ja geenien siirto on eräänlaista hakuammuntaa, osa geenimanipuloiduista eläimistä saa vakavia ja kivuliaita sivuvaikutuksia, kun siirretty geeni kiinnittyy väärin tai vaikuttaa eri tavalla kuin on odotettu.

"G eenikani" m enetettiin Kuopiossa Kuopion yliopiston A.I. Virtanen -instituutti koki menetyksen loka­ kuussa, kun tiineenä ollut siirtogeeninen naaraskani Rosa kuoli raskausmyrkytykseen.

"Ensin luultiin, että se vain muuten oikuttelee, kun se lakkasi syömästä", sanoo projektin tutki­ musjohtaja Leena Alhainen H el­ singin Sanomien haastattelussa.

Tosiasiassa syömättömyys on ka­ neilla vakavan sairauden merkki.

Huolellisen hoitajan silmiin pistä­ vät yleensä jo sitä ennen muut oi­ reet, kuten apaattisuus ja yleinen haluttomuus.

Elämää vapaudessa -sarja esit­ telee tavallisimpia niistä eläin­ lajeista, joita Suomessa käyte­ tään suuressa mittakaavassa rahan ansaitsemiseen. Sarjassa tutustumme näiden lajien elin­ tapoihin luonnossa - eli siihen, mitä ne vaistojensa ohjaamana tekisivät, jos voisivat. Tässä ja seuraavissa osissa tutustumme tavallisimpiin eläinkokeissa käytettyihin eläinlajeihin.

Kun kani lakkaa syömästä, ti­ lanne on vakava toisestakin syys­ tä: kanin ruoansulatuselimistöllä varustettu eläin ei pysy hengissä kovin kauaa ilman ruokaa.

Rosan kuollessa menetettiin sa­ malla sen kohdussa olleet poika­ set, jotka olivat ainoat oman siirtogeenisen sukulinjansa edustajat.

Jos vastaava siirtogeeninen linja halutaan luoda uudestaan, se mer­ kitsee geenisiirtojen eli "hakuam­ munnan" aloittamista uudelleen alusta uusilla eläimillä.

Kani tarvitsee kaniseuraa Kani on eläin, jolle ominaista on suuri liikunnan tarve ja suuri liik­ kuvuus. Luonnonvaraisen kanin tavallinen reviirin koko on noin 20 hehtaaria, eli alue, joka vastaa kooltaan neljääkymmentä täysikokoista jalkapallokenttää.

Yksi kaikkein leimallisimmista kanien ominaispiirteistä on seu­ rallisuus. Luonnossa kanit elävät yhteisöinä. Ihmisen hoivissakin kani kaipaa vähintään yhden tu­ tun lajikumppanin seuraa vältty­ äkseen.

Kosketus on kaneille tärkeä asia. Kanit lepäävät usein kylki kyljessä tai nuolevat toisiaan an­ taumuksella. Erityisen hartaasti ne nuolevat toistensa otsaa, mutta myös muu osa kasvoista, korvien taustat ja selkä saavat osuutensa kumppanin kielestä.

Reviiriä merkitsemässä Sekä uros- että naaraskanit mer­ kitsevät elinalueensa omakseen hieromalla leukaansa sopivia maastonkohtia vasten. Näin nii­ hin jää kanin ominaistuoksu tie­ doksi toisille kaneille.

Uroskani merkitsee reviirinsä ja myös naaraansa roiskauttamalla kohteen päälle virtsaa, samalla kun se loikkaa ilmaan takapäätään heilauttaen. Kanin seksuaalivietti on hyvin voimakas. Yksin pidetty uros voi yrittää paritella naispuolisen omistajansa käden kanssa ja roiskautella virtsamerkkejä tämän jaloille. Vastaavasti jos naaraskaneja pidetään ilman urosseuraa, ne korvaavat tilannet­ ta astumalla toisiaan.

Reviireistään erityisen tarkkoja ovat täysikasvuiset urokset. Uros ei normaalisti siedä toista urosta omalla reviirillään. Häkkioloissa tai muuten rajatuissa tiloissa kah­ den uroksen laittaminen yhteen voi johtaa vakaviin vammoihin, kun kumpikaan ei voi lopettaa tappelua pakenemalla.

Korvat kertovat Kaneilla on hyvin vähän ääniä.

Yleisimmin kuultu on "kaninkielinen kirous", eli ärhäkkä mu­ rina, jonka kani päästää hyökätes­ sään vieraan kanin kimppuun.

Vähäistä äänivalikoimaa kor­ vaa kanien monivivahteinen ja il­ meikäs "korvakieli". Kun kani pi­ tää korviaan pystyssä ja V- asen­ toon levitettyinä, se on kiinnostu­ neessa ja tarkkaavaisessa mielen­ tilassa. Rauhallisesti lepäävä kani laskee korvat rennosti taakse se­ län päälle. Pelokkaalla kanilla korvat ovat niinikään takana, mutta kani painaa ne tiiviisti se­ län päälle, ja koko sen olemus on litteäksi maahan painautunut.

Yksi omalaatuisimman nä­ köisiä korvien asentoja on "yksikorvaisuus": yksi korva pystyssä ja toinen selän päällä. Se kuvas­ taa hämmentyneisyyttä ja epätie­ toisuutta.

Kanin korvat ovat paitsi il­ meikkäät, myös hyvin tuntoherkät, mikä muuten on syy siihen, että kania ei saa koskaan nostaa korvista.

Ihminen on jalostanut kanista monenlaisia rotuja, ja eräillä ro­ duilla on luppakorvat. Nämä ka­ nit ovat "harvasanaisempia", kos­ ka riippuvia korvia ei saa moniin niistä asennoista, joita kanien korvakieleen kuuluu.

Jokaisella kesykanilla on edelleen tallella kaikki villien esi-isiensä keskeiset vaistot. Kun outo ääni osuu kanin korviin, se kohottautuu takajaloilleen tähyilemään ympärilleen. r f i ••

•

•• f

•

Tönivä kani, päätään pudisteleva kani

Korvien asentojen lisäksi kanit käyttävät monipuolista elekieltä.

Kun kani tönäisee kuonollaan toista kania tai ihmistä, se pyytää tältä nuolemista. Ihmisen kysees­ sä ollessa silittelykin käy laatuun.

Kani tönäisee vain sellaista kania tai ihmistä, jonka se kokee luotet­ tavaksi ja turvalliseksi.

Kevyt hyppely toisen kanin tai ihmisen luo ja pään ravistelemi­ nen merkitsee, että kani kutsuu tätä seurakseen. Nuorilla kaneilla tämä ele on usein kutsu juoksuleikkiin.

Dramaattisen näköinen kieräh­ dys kyljelle jalat suorina ei ole kaatumatautikohtaus, kuten jotkut säikähtäneet kaninomistajat ovat luulleet, vaan suuren tyytyväisyy­ den ilmaus. Samalla kani voi in­ nostua piehtaroimaan kunnolla maassa.

Nuoltavana tai siliteltävänä ol­ lessaan jotkut kanit ilmaisevat tyytyväisyyttään hiomalla ham­ paitaan hiljaa yhteen tai lipomalla huuliaan.

Huolestunut tai pelästynyt kani napauttaa takajaloillaan äänek­ käästi maahan. Muut kuuloetäisyydellä olevat kanit valpastuvat välittömästi sen kuullessaan.

Elämää luolakaupungissa Tärkein elementti kanien elinpii­ rillä ovat niiden itse kaivamat maanalaiset luolat. Ajan mittaan luolaverkostot voivat kasvaa mel­ koisiksi kaupungeiksi.

Etenkin naaraskanit ovat innok­ kaita kaivajia. Ne myös koijaavat valmiisiin luoliin tulleet sortumat ja muut viat tuota pikaa. Voima­ kas synnynnäinen kaivamisen tar­ ve saa aikaan sen, että kotioloissa pidetyt kanit - varsinkin naaraat saattavat yrittää kiihkeästi "kai­ vaa" myös sellaisissa oloissa, joissa puuhasta ei tule mitään, kuten lattialla.

Tyypillisessä kanien luolassa on useita suuaukkoja. Jos saalis­ taja tunkeutuu sisään yhdestä au­ kosta, asukkaat voivat paeta toi­ sesta. Jokaisesta suuaukosta luola lähtee maan sisään ensin kapea­ na, vain kanin mentävänä käytä­ vänä. Syvemmällä maan sisällä

keitä ja vapautta maatalouden eläimille. Osat 4 -8 on julkais­ tu tietovihossa Turkiseläimet luonnossa. Osan 9 alkuperäi­

näyttelyitä jne. Tämän toteuttami­ seksi opintokeskus kerää rekiste­ riä asiantuntijoista ja kouluttajis­ ta, jotka haluavat tulla mukaan vaikuttamaan ja toimimaan. Lisä­ tietoja voit kysyä puh. (90) 604 004 maanantaisin klo 9-11.

ANIMALIA 4/1995

#

Kirjoittaja on eläinsuojeluun ja ympäristökysymyksiin erikoistunut tietokirjailija ja toimittaja sekä Animalia-lehden päätoim ittaja.

Saijassa on tähän mennessä esitelty kana, sika, nauta, minkki, kettu, supikoira, naali, hilleri ja hevonen.

Saijan osat 1-3 on julkaistu myös osana tietovihkoa Virik­

YiSiO etsii ym päristö­ jä ku lttu u rita ita jia Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO aloitti toimintansa vuoden 1995 alussa. Opintokeskuksen tehtävänä on edistää kestävää ke­ hitystä ja kulttuurien kohtaamista sekä muuttaa maailmaa. Se jär­ jestää kursseja, seminaareja, luontoretkiä, leirejä, työpajoja.

se laajenee suuremmaksi pesäonkaloksi. Sopivan kauas pesäonkalosta kanit kaivavat luolien laa­ jennuksia WC-onkaloiksi, joissa ne käyvät tarpeillaan.

Pesäonkaloonsa kanit, jälleen etenkin naaraat, kantavat kuivaa heinää, lehtiä ja muuta pehmikettä. Ne kokoavat sitä ulkoa suu­ hunsa niin suuren nipun kuin saa­ vat suinkin sullottua. (Kaikki, jot­ ka ovat nähneet kanin haukottelevan, tietävät, kuinka kanin suu avautuu yllättävän suureksi.) Sit­ ten ne kuljettavat yhden kunnian­ himoisen lastin kerrallaan sisälle pesäonkaloon.

Raskauden loppuvaiheessa kaniemo myös nyhtää rinnastaan karvaa ja lisää sitä pesänsä peh­ musteeksi ja lämmöneristeeksi.

Jos naaraskaneja pidetään ilman uroksen seuraa, naaraat saavat melko usein valeraskauksia, jol­ loin ne myös laittavat puuhakkai­ na pesää kuntoon.

Teksti ja kuvat: Helena Tengvall

Seurallisuus on yksi kanin leimallisimpia ominaisuuksia. Tutki­ muksissa on havaittu, että muista kaneista eristäminen kohottaa kanin stressitasoa vielä enem m än kuin pienessä häkissä pitämi­ nen, jok a sekin on huomattava stressitekijä.

ANIMALIA 4/1995

Naaraskanit hoitavat luonnossa suurimman osan pesäluolien kai­ vamisesta ja kunnossapidosta. Siksi m yös kesyjen kanien, ja niis­ täkin erityisesti naaraiden, näkee paneutuvan suurella tarmolla kuoppien kaivam iseen.

nen versio (joka on pitempi kuin Animalia- lehdessä ollut juttu) on julkaistu osana Ani­ malian hevostietopakettia.

Näitä tietovihkoja sekä he­ vostietopakettia saa tilata Ani­ malian toimistosta hintaan 10 mk/kpl + postikulut.

7

Kemiran toimeksianto Englannissa:

siten myös testattu lukuisilla eläintesteillä.

Suomessakin etofumesaatti on hyväksytty käytettäväksi sokerijuurikaspelloilla kahtena valmis­ teena: Tramat (ulkomainen val­ miste) ja Kemiron (Kemiran oma valmiste).

Miksi siis Kemira jälleen ker­ ran on testauttanut etofumesaattia eläimillä?

Ensinnäkin on todettava, että eläintestien tulokset ovat sen yri­ tyksen omaisuutta, joka ne on testannut. Uutta kemikaalia Suo­ meen tuova yritys joutuu esittä­ mään testaustulokset asiaa valvo­ valle viranomaiselle (sosiaali- ja terveysministeriölle). Mikäli se yritys, joka on toisessa maassa testannut tuotteen tai aineen, ei luovuta tuloksiaan maahantuojal­ le, on tämän suoritettava itse tie­ tyt testit. Tällaiselle idiotismille ei EU:kaan voi mitään, vaikka se pyrkii lopettamaan turhan tes­ tauksen.

Toinen asia, joka aiheuttaa päällekkäisiä eläinkokeita, on uusilla tuotemerkeillä käytävä kilpailu. Samoista tehoaineista, kuten etofumesaatti, kehitetään apuaineiden avulla yhä uusia val­ misteita, joilla toivotaan voitetta­ van lisää markkinaosuutta. Uudet valmisteet on testattava tietyillä eläinkokeilla, vaikka tehoaine oli­ si sama. Kuitenkaan uuden val­ misteen ei tarvitse olla millään ta­ valla tehokkaampi käytössä kuin vanhan, jo hyväksytyn valmis­ teen!

Rikkaruohomy rkkyj ä testattiin koirilla Suomalainen valtionyhtiö Kemira on teettänyt Englannissa eläinkokeita, joissa on tutkittu rikkaruohomyrkkynä käytettävän etofumesaatin myrkylli­ syyttä. Aine oli testattu ja hyväksytty jo entuudestaan. Epäloogiset omaisuudensuojasäädökset ovat kuitenkin joh ­ taneet siihen, että samoja aineita testa­ taan yhä uudelleen uusilla eläimillä.

ahdoimme tai emme, jou­ dumme jatkuvasti tekemisiin sel­ laisten aineiden kanssa, jotka on testattu eläimillä. Lääkkeiden, kotitalouskemikaalien ja kosme­ tiikan yhteys eläinkokeisiin on suhteellisen selvä, mutta toisin on esim. teollisuuskemikaalien ja toijunta-aineiden kohdalla.

Ostaessamme teollisuuden tuotteita tai halpoja elintarvikkei­ ta emme edes arvaa, että eläintestit ovat tällöinkin mukana taustal­ la. Kukapa ajattelisi sokeria osta­ essaan, että eläimillä testattu aine on ollut tärkeänä tekijänä mukana sokerijuurikkaan viljelyssä?

Kemikaalien myrkyllisyyden eli toksisuuden testausta säätele­ vät kansainväliset ohjeet, joista tärkeimmät ovat OECD:n laati­ mat. Nämä perustuvat edelleen lähes täysin eläintesteihin, joskin muutamat testeistä on uusittu in­ himillisemmiksi ja vähemmän eläimiä käyttäviksi. Se, mitä tes­ tejä vaaditaan, riippuu kemikaalin tulevasta käyttötarkoituksesta ja laajuudesta.

Kemian teollisuuden suuijätit puuttuvat Suomesta; meillä on vain muutama kemian alan yritys, jotka suorittavat alusta loppuun tuotekehitystä. Näistä ainoastaan lääketehtaat suorittavat itse eläintestejä, kun taas muu kemianteol­ lisuus testauttaa tuotteensa jolla­ kin ulkopuolisella laboratoriolla.

Myrkytyksiä meillä...

Suomessa tärkein myrkyllisyystestejä suorittava laboratorio on Kansanterveyslaitoksen toksisuustutkimusyksikkö Kuopios­ sa. Testi valikoimaan kuuluvat mm. äkillisen (akuutin) myrkylli­ syyden, ihoärsytyksen ja sikiövaarallisuuden (teratogeenisuuden) testit.

Koe-eläiminä käytetään mm. hiiriä, rottia, marsuja, kaneja, kis­ soja, koiria ja minisikoja. Se, ku­ ka testauttaa ja mitä ja miten, kuuluu tarkoin varjeltuihin lii­ kesalaisuuksiin.

Osviittaa siitä, mitä eläimet joutuvat kokemaan toksisuustesteissä, antaa seuraava luettelo myrkytysoireista: hengitysvai­ keudet, oksentelu, kouristukset, vapina, ripuli, voimakas syl­ jeneritys, kyynelöinti, eritteen tai veren valuminen silmistä tai suusta, "epätavallinen ääntely" ja nesteen kerääntyminen kudok­ siin.

.ja ulkomailla Ilmeisesti suuri, ellei suurin osa suomalaisten kemikaalifirmojen tuotteista testautetaan suurissa ul­ komaisissa laboratorioissa.

Eläinkokeita vastustava englan­

"Vastuu huomisesta" - mitä se on?

B eagle koe-eläintiloissa Toxicol Laboratories Ltd:llä, missä Kemira teetti ko­ keensa etofum esaatin myrkyllisyydestä.

tilainen järjestö NAVS julkaisi viime vuonna kirjasen, joka ker­ too erään NAVS:n työntekijän

kokemuksista mm. Toxicol Labo­ ratories Ltd:ssä, tilaustestausta te­ kevässä, amerikkalaisen yhtiön omistamassa laboratoriossa.

Tämä henkilö työskenteli koiraosastolla, jolla oli lähes 150 beaglea. Näitä leikki-ikäisiä, 3-7 kuukauden ikäisiä pentuja pidet­ tiin yksittäishäkeissä, joissa ei ol­ lut minkäänlaisia leikkikaluja ei­ kä muita virikkeitä.

Laitoksessa tehtävät tutkimuk­ set oli suojattu siten, että niistä käytettiin pelkkää koodinumeroa.

Kahdessa tapauksessa myös tes­ tattavan aineen nimi oli selvillä.

Toinen näistä tapauksista oli so­ kerijuurikkaan viljelyssä käytettä­ vä rikkakasvimyrkky etofumesaatti, ja testauttaja oli meille kaikille tuttu Kemira.

Valtionyhtiöllämme luurankoja kaapissaan Kemiran tutkimuksessa käytettiin koiria, joiden kurkusta etofumesaatti työnnettiin alas letkun avulla. Tarkoituksena oli selvittää suurinta siedettyä annosta, MTD

(Maximum Tolerated Dose), joka ei vielä aiheuta fyysisiä vaurioita eikä kymmentä prosenttia suu­ rempaa painonlaskua.

Kuten eläintestejä yleensä, MTD-tutkimustakin on kritisoitu ankarasti. R. Goulding on toden­ nut L ancet- lehdessä, että eräs hy­ vin tunnettu aine aiheuttaa MTDtutkimuksessa kaneille 300-333 ml/kg päiväannoksina mm. hapa­ rointia, kouristuksia ja kuoleman parin viikon sisällä. Aine on puhdas vesi. Suurimman siedetyn annoksen selvittäminen ei toisin sanoen välttämättä kerro mitään aineen myrkyllisyydestä.

Omaisuussuoja ja kilpailu aiheuttavat turhaa testausta Omituisinta Kemiran tutkimuk­ sessa oli se, että etofumesaatti on vanha, jo 1972 USA:ssa patentin saanut torjunta-aine. Aine on hy­ väksytty kahdenkin eri toijuntaainelainsäädännön mukaan, ja on

AN IM ALI A 4/1995

Kemiran osalta nämä testit ovat onneksi menneisyyttä, sillä yhtiö on myynyt koko sokerijuurikaspeltojen torjunta-aineisiin liitty­ vän toimintansa ulkomaiselle kil­ pailijalleen (joka saattaa jatkaa eläintestejä edelleen).

Kemira on muutenkin luopunut uusien kemikaalien kehittelystä ja pyrkii tuottamaan ja käyttämään vain jo rekisteröityjä aineita, joita ei tarvitse testata eläimillä. Eläintestejä saatetaan silti käyttää ta­ pauksissa, joissa esimerkiksi asiakas tarvitsee testituloksia, muttei saa niitä alkuperäiseltä testauttajalta.

Kemira on sitoutunut kansain­ väliseen "Vastuu huomisesta" ohjelmaan, ja se mainostaa ympä­ ristönsuojelun kuuluvan strate­ gioihinsa. Valitettavasti maamme kemian teollisuus ei vielä näytä heränneen siihen, että tähän kuu­ luisi vastuuta myös eläintestejä korvaavien menetelmien kehittä­ misessä.

Jos Kemira ja muu kemian teollisuus sitoutuisivat tukemaan myös eläinkokeiden vaihtoehto­ jen kehittämistä, ne osoittaisivat kantavansa vastuuta huomisesta tässäkin maailmanlaajuisesti tär­ keässä asiassa - ja kirkastaisivat samalla yrityskuvaansa.

Sekä kuluttajina että valtion kansalaisina, ja sitä kautta val­ tionyhtiö Kemiran omistajina, meillä on oikeus edellyttää, että näin tapahtuu. Miten - siitä enemmän sivulla 13. □ Teksti: Riitta Salmi Kuvat: NAVS

Mahdoton mahdolliseksi:

Solutestit korvaavat koe-eläimiä Juliana von Wendtin Säätiön tämän­ vuotinen tunnustuspalkinto annettiin kansainväliselle MEIC-projektille, jo ­ ka kehittää keinoja eläinkokeita kor­ vaavien menetelmien arvioimiseksi ke­ mikaalien haittojen selvittämisessä.

Paitsi että uudet menetelmät säästävät lukemattomia eläimiä, monet niistä ovat myös luotettavampia ja siksi ihmi­ sille turvallisempia kuin eläinkokeet.

öisin kuin edellisestä artik­ kelista voisi kuvitella, eläinko­ keille vaihtoehtoisia myrkyllisyystestejä on kehitetty suunnat­ tomia määriä. Kuitenkin näistä vain yksi ainoa on hyväksytty kansainvälisesti, nimittäin salmo­ nellabakteerilla tehtävä mutagee­ nisia vaikutuksia eli perimämuutoksia mittaava testi.

Todellisuudessa yritykset käyt­ tävät vaihtoehtoisia testejä run­ saasti, koska ne ovat halpoja ja niillä voidaan seuloa esiin käyttö­ kelpoiset aineet. Aineen markki­ noille tuominen edellyttää kuiten­ kin normaalisti kansainvälisten määräysten mukaisia eläintestejä.

On jo pitkään tiedetty hyvin, että eläintestit ovat epäluotettava menetelmä arvioitaessa jonkin kemikaalin haittoja ihmiselle.

Tieteelliset ja taloudelliset syyt ja eläinsuojelijoiden painostus ovat yhdessä johtaneet siihen, että vaihtoehtoja on kehitetty ja tut­ kittu aktiivisesti sekä kansainväli­ sin että kansallisin projektein.

EU: 11a on Isprassa, Italiassa oma keskuksensa ECVAM, jossa vaihtoehtotestien käyttökelpoi­ suutta selvitellään.

Vanha käytäntö muuttuu jähmeästi Miksi sitten asiassa edistytään näin tuskallisen hitaasti? Yksi syy on ilmeinen: Kemikaaleja on vuosikymmenien ajan testattu pelkästään koe-eläimillä, joten vertailuaineistoa löytyy runsaasti vain eläintesteistä. Koko testauskoneisto on rakentunut eläintes­ tien varaan ja useimmat toksiko­ logian parissa toimivista henki­ löistä ovat perehtyneet juuri koeeläinten käyttöön.

Jotta tällainen koneisto olisi valmis suuriin muutoksiin, vaih­ toehtojen on näytettävä "kynten-

sä": niiden on käytännössä oltava eläintestejä parempia, jotta ne hy­ väksyttäisiin. Monissa vaihtoehtoprojekteissa on suuri ongelma: solutestien käyttökelpoisuutta selvitetään vertaamalla niillä saa­ tuja tuloksia eläintesteistä saatui­ hin tuloksiin. Tällöin uusi testi jää parhaimmillaankin eläintestin veroiseksi, vaikka nimenomaan tarvittaisiin sellaisia testejä, jotka olisivat luotettavampia kuin eläinkokeet.

Ainoa tapa, jolla uusien testien luotettavuutta voidaan kunnolla arvioida, on käyttää hyväksi ih­ misten tapaturmaisista myrkytyk­ sistä saatua tietoa. Tämä on oival­ lettu MEIC-projektissa (The Mul­ ticenter Evaluation o f In Vitro Cytotoxicity), jossa solutesteillä (in vitro -menetelmillä) saatuja

tuloksia verrataan sekä eläintes­ tien että tapaturmaisten ihmisten myrkytysten tuloksiin.

Tämä Pohjoismaissa aloitettu projekti lieneekin paras maailmassa me­ neillään olevista in vitro -testien arviointiohjelmista.

Miten MEIC toimii?

Testikemikaaleina käytetään 50 erilaista kemikaalia, joiden myr­ kyllisyys sekä ihmiselle että eläi­ mille on mahdollisimman hyvin tunnettu entuudestaan. Joukossa ovat mm. diazepam, aspiriini, digoksiini, etanoli, ruokasuola, klo­ roformi, kofeiini ja rotanmyrkky varfariini.

Projektiin osallistuvat tutki­ musryhmät testaavat kemikaalit kukin omilla testeillään. Ne me­ netelmät, jotka parhaiten osoitta­ vat kemikaalien todellisen myr­ kyllisyyden ihmiselle, valitaan jatkokehittelyyn.

MEIC:n alkuunpanijana on toi­ minut Pohjoismaiden Solutoksikologian Seura, ja erityisesti apu-

H eidän työnsä auttaa tekem ään eläinkokeita tarpeettomiksi: M EIC-projektin sihteeri Cecilia C lem edson ja projektin jo h ­ taja Björn Ekwall toim istossaan Ruotsin Uppsalassa. Kansain­ välinen M EIC-projekti sai Juliana von W endtin Säätiön tä­ m änvuotisen tunnustuspalkinnon, 30 000 markkaa, tukena projektin arvokkaalle työlle.

laisprofessori Björn Ekwall (projektin toiminnanjohtaja) Uppsalan yliopistosta sekä tohtori Erik VVaium (MEIC- komitean puheenjohtaja). Projektissa on mukana lähes 100 tutkimusryh­ mää aina USA:ta ja Japania myö­ ten, ja yli 200 eri menetelmää.

Suomesta projektiin osallistuu kolme ryhmää: dosentti Hanna Tähden ryhmä Tampereen yli­ opistosta (hermosolutestit), dos.

Boris Isomaan ryhmä Äbo Aka­ demista (vesieliöillä tehtävät tes­ tit) sekä dosentti, bioteknologian yliassistentti Sirpa Kärenlampi ja dosentti Riitta Törrönen Kuo­ pion yliopistosta (maksasolutestit).

Lupaavia tuloksia Projektista on julkaistu jo useita tutkimuksia, jotka ovat hyvin lu­ paavia. On voitu osoittaa, että yk­ sinkertaisilla. halvoilla ja nopeilla solutesteillä on mahdollista sel­ vittää monien kemikaalien myr­ kyllisyyttä ihmiselle.

Ekwallin mukaan jopa yli 80 % kaikesta myrkyllisyydestä ilme­ nee em. kaltaisena perustason solumyrkyllisyytenä. Joissakin ta­ pauksissa on havaittu ihmisen so­ lujen olevan eläinsoluja parempia ennustamaan kemikaalin haittoja.

Juliana von Wendtin Säätiö on omalta osaltaan pyrkinyt lisää­ mään ihmiskudoksen saatavuutta

lääketieteellisessä tutkimuksessa ottamalla käyttöön kudosluovutuskortin.

(Kudosluovutuksesta käytännössä ja kudosluovutuskorteista voi kysyä lisää kiijoittamalla Juliana von Wendtin Sääti­ öön, os. Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.)

Kudostyyppinen solumyrkyllisyys on hieman vaikeampi pala selvittää kudostesteillä, muttei mahdoton. Tarvitaan keinoja, joilla kaikkia elimistömme ku­ doksia voidaan pitää hengissä so­ luviljelmissä. Toistaiseksi tähän ei kaikin osin kyetä.

Samoin on laita solujen ulkoi­ sen toksisuuden kanssa, jolla tar­ koitetaan hormoneiden ym. välit­ täjäaineiden vaikutusta. Tällaisia­ kin myrkyllisyyttä voidaan tutkia ilman koe-eläimiä, mutta ei tois­ taiseksi riittävän luotettavasti.

Joka tapauksessa tässä vaihees­ sa pitäisi jo jokaiselle epäilijälle­ kin olla selvää, että niin koeeläinten määrä kuin eläinten kär­ simykset myrkyllisyystestauksessa on mahdollista tulevaisuudessa vähentää murto-osaan entises­ tään. Kohottakaamme kolminker­ taiset hurraa-huudot ja vaati­ kaamme lisää rahoitusta MEIC:lle, jotta se voidaan kaavaillusti saattaa valmiiksi ensi ke­ sän loppuun mennessä! □

Riitta Salmi

Kirjoittaja on biologi ja Juliana von Wendtin Säätiön toiminnan­ johtaja.

ANIMALIA 4/1995

9

%

%

Eläinten hyvinvointitutkimus •

•

¡ / S "ti #

Kaarina Kivivuori

Mikäpä olisi keskeisempi kysymys eläin­ suojelun kannalta kuin eläinten hyvin­ vointi? Jokaisella on varmaan siitä mieli­ piteensä, mutta hyvinvointia voi - ja pitää - myös tutkia. Näin saadaan luotettava pohja eläinten pitoa koskeville päätöksille.

Hyvinvointitutkimuksen ja -keskustelun edistämiseksi Animalia ja Suomen Eläin­ suojeluyhdistys järjestivät 4. lokakuuta, Eläinten viikolla, seminaarin eläinten hy­ vinvoinnin tieteellisestä arvioinnista.

Professori D onald Broom korostaa, että Suom enkin uuteen eläinsuojelulakiin olisi erittäin tärkeää saada pykälä, jonka mu­ kaan eläinten pito-olosuhteiden on sallittava eläinten lajityypilli­ nen käyttäytyminen.

kJem inaariin oli kutsuttu puhu­ jiksi kaksi kokenutta hyvinvointitutkijaa ja -vaikuttajaa.

Cambridgen yliopiston profes­ sori Donald M. Broom paitsi tut­ kii eläinten hyvinvointia, myös vaikuttaa eläimiä koskeviin pää­ töksiin EU-tasolla. Hän on EU:n komission neuvoa-antavan tie­ teellisen eläinlääkärityöryhmän puheenjohtaja.

Apulaisprofessori Klaus S. Vestergaard Tanskan kuninkaal­ lisesta maatalous- ja eläinlääke­ tieteellisestä yliopistosta on koti­ eläinten hyvinvointitutkimuksen pioneereja kotimaassaan ja muu­ alla Euroopassa.

Mitä on hyvinvointi?

Professori Broom totesi, että jo nyt on olemassa paljon tieteellistä tietoa erilaisten eläintenpitomuo­ tojen arvioimiseksi ja parantami­

seksi. Kun hyvinvoinnista saa­ daan mahdollisimman objektii­ vista tutkimustietoa, on moraalis­ ten päätösten aika eli on määritel­ tävä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.

Jotta hyvinvointia voidaan tut­ kia, on se määriteltävä mahdolli­ simman tarkasti. Broomin mu­ kaan hyvinvointi on tulosta eläi­ men yrityksistä sopeutua ympä­ ristöönsä. Sopeutuminen tapahtuu niin fysiologisesti kuin käyttäyty­ misen avulla. Jos eläin joutuu käyttämään paljon voimavarojaan sopeutumiseen, sen hyvinvointi heikkenee.

Broom korosti, että hyvinvointi on eläimen tila. Hyvinvointia ei pitäisi määritellä ihmisen lähtö­ kohtien perusteella vaan tutki­ muksella pitäisi pystyä selvittä­ mään, mikä eläimelle itselleen on tärkeää.

b

Omaan olotilaan vaikuttaminen lisää hyvinvointia Broomin mukaan eläimen hyvin­ vointia edistää se, että eläin pys­ tyy vaikuttamaan omalla toimin­ nallaan ja reaktioillaan ympäris­ töönsä ja henkiseen sekä fyysi­ seen tasapainoonsa. Esimerkiksi eläimen perusliikkeiden, kuten normaalin makuullemenon esty­ minen, tai virikkeiden puute yksi­ toikkoisessa ympäristössä hei­ kentävät eläimen hyvinvointia.

Merkkejä eläimen sopeutumis­ kyvyn ylikuormittumisesta ovat esimerkiksi vastustuskyvyn heik­ keneminen, sairaudet, vammat tai käyttäytymishäiriöt. Ne kuvaavat sitä, kuinka paljon eläin joutuu "työskentelemään" sopeutuakseen ympäristöönsä.

Broom muistutti, että hyvin­ vointia on arvioitava monella eri tavalla. Esimerkiksi se, että eläin kasvaa tai lisääntyy hyvin, ei vie­ lä yksin takaa sen hyvinvointia.

Ongelmallisimpana eläinten kasvatusmuotona maailmanlaa­ juisesti Broom piti broilerituotan­ toa. Broilerit kasvavat vauhdilla, jota niiden jalat eivät kestä. Jalkavaivat saattavat aiheuttaa eläimil­ le kipua ja vaikeuttavat niiden liikkumista.

Helenet Tengvall

V iiden viikon ikäisiä R oss 208 -hybridibroilereita suom alaisella broilerikasvattam olla. Päältä katsoen linnut näyttävät terveiltä.

Tarkemmat tutkim ukset ovat kuitenkin osoittaneet, että suuri osa broilereista kärsii kivuliaista jalkavammoista, joid en syynä on nykyisille broilereille jalostuksella aikaansaatu erittäin nopea painonnousu.

10

Sikojen viihtyvyydelle ratkaisevan tärkeää on muun muassa tuttujen, samaan perheryhmään kuuluvien lajikumppanien seura, m onipuolinen ympäristö ja pesänrakennusmateriaalien, kuten olkien saatavuus (viim em ainitusta ei ainakaan tässä ole puutetta!). Kuva on suom alaiselta luomutilalta. Toistaiseksi ovat vielä hyvin harvassa ne tilat, joilla röhkijöille on järjestetty lähellekään tätä yltävät olosuhteet.

mukaan eläinten normaalin käyt­ täytymisen tuntemisen pitäisi olla perustana, kun suunnitellaan eläinten kasvatusympäristöä.

Normaalin käyttäytymisen sel­ vittämiseksi eläimiä on tarkkailtu oloissa, joissa ne voivat toteuttaa mahdollisimman monia käyttäytymismuotojaan ja joissa niillä on mahdollisuus tehdä valintoja.

Eläinten kasvatuksessa tulisi ot­ taa huomioon se, että kotieläimil­ lä on jäljellä useimmat esi-isiensä käyttäytymismuodot.

Vestergaard itse on tutkinut si­ koja ja ennen kaikkea kanoja. Ka­ nojen hiekkakylpykäyttäytyminen on hänen erikoisalaansa.

Vestergaardin tutkimusten mu­ kaan hiekkakylpy ei ole kanoille "ylellisyyttä", vaan niillä on voi­ makas sisäinen tarve kylpeä.

Verkkopohjaisessa häkissäkin pi­ detyt kanat yrittävät tehdä hiekkakylpyliikkeitä. Myös höyhenettömät kanat hiekkakylpevät.

Jos eläimiä pidetään ahtaasti il­ man sopivaa hiekkakylpymateriaalia, ne saattavat mieltää tois­ ten kanojen höyhenet hiekkakylvyn kohteeksi. Tämä saattaa Ves­ tergaardin mukaan olla tärkeä syy kanaloissa esiintyvään yleiseen ongelmaan eli siihen, että kanat nokkivat toistensa höyhenpeitettä.

Luontainen käyttäytyminen avainkysymys Apulaisprofessori

M H « ■ ■ ■ » •S

Brita Suokas

K

Vestergaardin

'•V -

¿ ¡J L

M

Siat ovat älykkäitä ja aktiivisia eläimiä. Eläm inen ahtaissa yksittäiskarsinoissa aiheuttaa niille stres­ siä, jok a oireilee muun muassa kaltereiden purem isena.

ANIMALIA 4/1995

Leikki on vakava asia hyvinvoinnille Hiekkakylvyn ohella eläinten leikkiä ja tutkimiskäyttäytymistä pidetään usein eläimille vähem­ män tarpeellisena. Vestergaard on tutkinut asiaa sioilla ja todennut, että ympäristön tutkiminen ja leikki ovat niille tärkeitä. Lihasi­ kojen kasvatuksen ongelmana on, että näitä uteliaita eläimiä pide­ ANIMALIA 4/1995

tään liian virikkeettömässä ympä­ ristössä.

Koetilanteessa porsaat oppivat helposti tehtäviä päästäkseen tut­ kimaan jotakin uutta. Eräässä Vestergaardin tutkimuksessa por­ saita pidettiin kolmiosaisessa kar­ sinassa. Varsinaisessa kasvatuskarsinassa oli tavanomaiseen si­ kalaan verrattuna enemmän tilaa ja reilusti olkea. Sen toisessa pää­ dyssä oli pienempi karsina, jossa oli aina sama esine, vaikkapa saa­ pas. Toisessa päädyssä taas oli karsina, jossa esineitä vaihdeltiin.

Sieltä saattoi siis löytää aina jo­ tain uutta.

Kun karsinoiden välisten port­ tien lukitus avattiin, porsaat juok­ sivat kiireesti kohti viimeksimai­ nittua karsinaa ja työnsivät portin auki tutkiakseen uusia esineitä ja leikkiäkseen niillä. Sen sijaan karsina, jossa oli aina sama esine, ei porsaita kiinnostanut.

Emakoilla on voimakas tarve rakentaa pesä ennen porsimista.

Vestergaard havaitsi, että emakot, joita oli aikaisemmin pidetty si­ kalassa ilman pesänrakennusmahdollisuutta, ryhtyivät kursailemat­ ta pesäntekoon, kun siihen oli ti­ laisuus.

Kun emakoita pidetään käänty­ misen estävässä yksittäiskarsinas­ sa, niiltä puuttuu sekä riittävä pesämateriaali että tila pesänrakennusliikkeiden suorittamiseen.

Suomalainen tutkimus nostaa päätään Eläinten hyvinvointitutkimus on sekä Broomin että Vestergaardin kotimaassa, Iso-Britanniassa ja Tanskassa, reilut parikymmentä vuotta suomalaista tutkimusta

edellä. Yksi tärkeä tekijä tutki­ muksen yleistymiseen Broomin mukaan on heillä ollut valtion tutkimukselle suoma rahoitus.

Yhä useampia eläinten hyvin­ vointiin liittyviä tutkimushank­ keita on jo vireillä Suomessakin, totesi Eläinten Viikon seminaa­ rissa esitelmöinyt professori Han­ nu Saloniemi Helsingin yliopis­ ton eläinlääketieteellisestä tiede­ kunnasta. Voimavaroja niiden to­ teuttamiseen tarvitaan kipeästi.

Animalia ja Suomen Eläinsuoje­ luyhdistys korostivat Eläinten vii­ kolla sitä, että hyvinvointitutki­ mus tarvitsee lisää rahoitusta.

Eteneminen käytännön toimis­ sa eläinten elämänlaadun kohen­ tamiseksi on ollut tuskastuttavan hidasta. Tasan 30 vuotta sitten Ison-Britannian hallituksen neuvoa-antava ns. Brambellin komi­ tea esitti, että eläinten tulee voida vaikeuksitta kääntyä ympäri, mennä makuulle ja nousta ylös, nuolla ja rapsuttaa itseään sekä ojentaa raajansa. Nämä perusva­ paudet eivät ole esimerkiksi mo­ nien koekanien, emakoiden, häkkikanojen ja parteen kytkettyjen lehmien kohdalla toteutuneet.

Samalla, kun hyvinvointitutki­ mus etenee, tarvitaan toimintaa käytännön tasolla, jotta Brambel­ lin komitean minimivaatimukset ja muut eläimille tärkeiksi todetut käyttäytymismuodot mahdollistu­ vat. □

Kaarina Kivivuori

y

Drake Educational Products

n

Emmi Manninen K irjoittaja on biologi, jon ka eri­ tyisenä kiinnostuksen kohteena on eläinten hyvinvoinnin m äärit­ tely ja arviointim enetelm ien ke­ hittäminen. Hän on itse tutkinut nautojen käyttäytym istä parsinavetassa j a metsälaitum ella.

"Avain kaikkeen eläinten käyttäytymisen ymmärtämiseen on ky­ seisen eläinlajin luontaisen käyttäytymisen tuntem inen", sanoo apulaisprofessori Klaus Vestergaard. Tämän tiedon avulla pysty­ tään sekä luomaan eläim ille viihtyisät olosuhteet että ennaltaeh­ käisem ään väärien olosuhteiden aiheuttamia käyttäytymishäiriöi­ tä.

11

0

Euro- q uutisia n *

*

*

*

Konferenssi eläinkokeiden vähentämiseksi puoleen EU:n viides ympäristöohjelma esittää, että koe-eläinten määrää on vähennettävä 50 %:lla vuoteen 2000 mennessä.Tavoitteen toteut­ tamiseksi ei kuitenkaan ole tähän mennessä tehty mitään.

Euroopan Koalitio eläinkokeita vastaan, jossa Animalia on jäse­ nenä, on neuvotellut EU:n komis­ sion kanssa asiaa koskevan tie­ teellisen seminaarin järjestämi­ sestä. Seminaarin on tarkoitus koota yhteen sellaisia tahoja, jotaka tiodella voivat vaikuttaa koeeläinten käytön vähentämiseen.

Tarkoitus on myös, että seminaari voi antaa suosituksia toimenpi­ teiksi ja että sille jäljestetään jat­ koa.

Komission osalta suunnitelmat ovat myötätuulessa. Sen sijaan tiedeyhteisöstä ja muun muassa teknokemian taholta sitä yritetään torpedoida. Seminaarin voi kui­ tenkin odottaa toteutuvan loppu­ keväällä 1996. Animalia on Koa­ lition puolesta seminaarin päävastaava.

0

Eläinten huomioon ottaminen EU:n "perustuslakiin"?

EU:n perustamisasiakirjassa eli Rooman sopimuksessa ei maini­ ta mitään siitä, että EU-maiden lakien ja päätästen pitäisi suo­ jella myös eläimiä. Eläimet määritellään vain "tavaroiksi" tai "maataloustuotteiksi". Sen seurauksena niitä myäs kohdel­ laan sellaisina.

Siksi EU-maissa tehdään vä­ hän väliä päätäksiä, jotka johta­ vat eläinten kärsimysten lisään­ tymiseen. Näin tapahtuu niin maatalouden, kaupan, tutkimuk­ sen kuin ympäristäasioidenkin alalla.

Eurogroup for Animal Welfa­ re on nyt ehdottanut, että Roo­ man sopimukseen lisätään uusi pykälä, joka määrää ottamaan eläinten hyvinvoinnin huomi­ oon EU:n päätäksiä tehtäessä.

Tämä uudistus ei kuitenkaan mene läpi ilman voimakasta tu­ kea. Eläinten ystävät eri EUmaissa keräävät parhaillaan ni­ miä vetoomukseen omien mai­ densa EU-valtuuskunnille ja otta­ vat yhteyttä maidensa pääministereihin, jotta nämä tukisivat uu­ distusta EU:n hallitusten välises­ sä konferenssissa ensi vuonna.

Mikäli tämä onnistuu, siitä tulee pitkällä tähtäimellä olemaan suuri apu eläimille ympäri Eurooppaa. Suomalaisetkin voi­ vat auttaa - ks. tarkemmin seuraavalta si­ vulta!

Alkuperäiskannat ja turkipyynti - onko ongelmaa olemassa?

Vuoden 1996 alusta alkaen EU-maihin ei enää saa tuoda tur­ kiksia maista, joissa turkispyynnissä käytetään epäinhimillisiä jalkarautoja.

Turkispyyntimaat kuten Kanada ovat reagoineet tilanteeseen levittämällä julkisuu­ teen väitettä, että tuontikielto varantaa alkuperäiskansojen, ku­ ten eskimoiden elinmahdollisuu­ det.

Entä onko tässä perää? Katsaus tilastoihin paljastaa, että väitteet

ovat reippaasti liioiteltuja. Kana­ dan eskimoista vain 3 % harjoit­ taa nykyään turkispyyntiä. Loput 97 % eskimoista hankkivat elan­ tonsa muilla aloilla. Näiden kolmen prosentinkaan osalta ti­ lanne ei ole kovin huolestuttava, koska EU:n päätös koskee vain turkisten tuontia Eurooppaan. Es­ kimot saavat edelleen jatkaa pyyntiään sekä omiin tarpeisiinsa että myyntiin Amerikan mante­ reen markkinoille.

Vasikanlihan tuotanto suurennuslasin alla EU-tason eläinsuojeluryhmä Eu­ rogroup f o r Anim al Welfare, jos-

sa Animalia on jäsenenä, ja Maa­ ilman eläinsuojeluliitto WSPA käynnistivät kesällä vakoisen va­ sikanlihan vastaisen kampanjan.

Päätarkoituksena on vaikuttaa uu­ distettavana olevaan EU:n vasikkadirektiiviin, jotta se kieltäisi valkoisen vasikanlihan tuotan­ non.

Kampanjassa vaaditaan vasi­ koiden ryhmäkasvatusta, olkien käyttöä kuivikkeena, riittävän suuria karsinoita, jotta vasikat pystyvät liikkumaan, sekä riittä­ vää valaistusta. Valkoisen vasi­ kanlihan tuotannossa vasikoilta on riistetty kaikki nämä mahdol­ lisuudet.

Minimivaatimuksina järjestöillä on edes yksittäiskarsi­ noiden suurentaminen ja olkien käyttö.

Lakkauttavatko Tanskan häkkikanalat itse itsensä?

Häkkikanalat ovat huonossa huu­ dossa Tanskassa. Häkkikanaloi­ den munia on vaikea saada kau­ paksi, ja niistä maksetaan niin vä­ hän, että tuottajat eivät saa kus­ tannuksia peitettyä.

Syynä on se, että lattiakanaloiden munien kysyntä on kasvanut vauhdilla. Maaseudun Tulevai­ suudessa julkaistujen tietojen mukaan kolme vuotta sitten 90 % Tanskan kaupoissa myytävistä munista tuli häkeistä. Nyt jo yli puolet kauppamunista on peräisin lattiakanaloista, pehkukanaloista tai vapaasti ulkoilevilta kanoilta.

Tanksassa on kananmunapak-

kauksissa tarkat tiedot siitä, miten munat on tuotettu. Tämä antaa kuluttajalle mahdollisuuden vali­ ta.

Tanskan suurin elintarvikeketju FDB arvelee, että häkkikanaloi­ den munat katoavat tanskalaisten kauppojen hyllyiltä kokonaan vielä tämän vuosikymmenen ai­ kana.

Elintarviketeollisuus tulee kui­ tenkin todemnnäköisesti jatka­ maan häkkimunien ostamista einesruokien, leivonnaisten ynnä muiden raaka-aineeksi, niin kau­ an kuin häkkikanalat vielä ovat laissa sallittuja.

Vain kissalla on yhdeksän henkeä Kissat Pedro ja Lucifer saivat parhaan joululahjan, mitä kulkukissa saattaa toivoa: kodin.

O lettekos ennen tavanneet pyöreäkorvaista kissaa?

- Anteeksi mitä, onko kyseessä joku uusi kissarotu, vai silvotaanko nykyään jo kissojen korviakin koirien häntien tapaan?

Ei kumpaakaan, sillä pakkanen

muotoilee kissoista pyöreäkorvaisia: kun korvalehdet paleltuvat, ne putoavat pois.

Juuri sellainen piparikorva on löytökissa Pedrokin. Se oli me­ nettänyt korvalehtensä viime tal­ ven kovissa pakkasissa. Pedron

Kalsea m enneisyys e i lannista­ nut Luciferia: sen silm issä maa­ ilma on olem assa yhtämittaista leikkiä ja tem m eltäm istä vartenPedro läm m ittelee Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen löytöeläintalolla Vuosaaressa, aika­ na ennen kuin se sai uuden oman kodin.

12

paleltumavamma oli jo arpeutu­ nut, kun se tuli Helsingin eläin­ suojeluyhdistyksen hoiviin. Se oli siis joutunut itsekseen selviyty­ mään paleltumavammoistaan ul­ kona ilman eläinlääkärin apua.

Pakkasesta pelastuneet Joka talvi löytyy Pedron kaltaisia kissoja, joilta on paleltunut kor­ valehdet, häntä tai anturat. Paleltumavammat märkivät pahoin, ja usein paleltuneita jäseniä uhkaa kuolio, jolloin ne joudutaan am­ putoimaan.

Elävänä on löytynyt sellainen­ kin kissa, jolta puuttui vatsasta kaikki karvat - se oli jäätynyt maahan kiinni mahastaan ja tem­ ponut sitten itsensä irti. Silloin toivoi, että sillä kissalla ei olisi ollut kaikkia kuuluja yhdeksää henkeä, jotta se olisi päässyt vä­ hemmillä tuskilla.

Ilmeisesti myös Mankkaan kaa­ topaikan kupeesta löytyneen mustan poikakissan töpöhäntä oli pakkasherran muotoilema. On­ neksi sen löytäjät osasivat soittaa Helsingin eläinsuojeluyhdistyk­ seen. Muuten sekin olisi voinut kuolla kylmään ja nälkään, kuten monille ulkona harhaileville kis­ soille käy.

Pikimustan turkkinsa takia tö­ pöhäntä nimettiin Luciferiksi.

Luonteeltaan se ei kuitenkaan muistuttanut tippaakaan kaimaan­ sa. Päinvastoin se oli oikea valo­ pilkku ja leikkisä hellyyskissa.

Sen mielipuuhaa oli roikkua lattiahaijassa siivouskierroksella.

Kenties se on joskus matkannut noidan kyydissä luudanvarrella?

Apua kulkukissoille Talven tuiskut ja pakkasen pauk­ keet eivät ole kissaa varten. Kis­ sathan on luotu lämpövaraajiksi uuninpankolle makaamaan.

Jos näet kodittomalta tai eksy­ neeltä vaikuttavan kissan harhai­ levan ulkona, anna kissalle heti ruokaa ja houkuttele se sisälle.

Soita sitten lähimpään eläin­ suojeluyhdistykseen ja yritä löy­ tää kissan oikea omistaja tolppailmoitusten, paikallisradion ja lehtien avulla. Mikäli omistajaa ei löydy, olisi upeaa, jos voisit pi­ tää kissaa hoidossasi kunnes se saa uuden pysyvän kodin. Ennen sijoitusta se kannattaa madottaa ja rokottaa sekä leikata, jos se on täysikasvuinen.

Mikäli haluat pelastaa jonkun pääkaupunkiseudulla harhailevan kissan Pedron tai Luciferin kohta­ lolta, soita Helsingin eläinsuoje­ luyhdistyksen päivystykseen, puh. (90) 777 4225 arkisin klo 10-17, tai käytä faxia (90) 777 4467.

Mikäli taas olet ottamassa kis­ saa, ota kernaasti kaksi kerralla.

Sitä valintaa et tule katumaan.

Vaikka Pedro ja Lucifer ovatkin jo saaneet omat kodit, valikoimaa riittää, sillä Helsingin eläinsuoje­ luyhdistyksen huostassa on jatku­ vasti liki 200 kiehtovaa kattia ko­ tia vailla. Kissat tarvitsevat paitsi pysyviä koteja myös tilapäisiä hoitokoteja.

Paiskataan tassua, kun tava­ taan! □

Heidi Grönman kaataa ennakkoluuloja S u r u t y ö jä l k e e n

" T iik e r in '' a jo i

t o im

im

k u o le m

N.

Aikuista eläinsuojelua Animalian toimintaan Heidi tuli mukaan viime keväänä, liityttyään ensin jäseneksi. Heidi oli saa­ nut käsiinsä Helena Tengvallin kirjoittaman kiijan Eläinten pu o ­ lesta. Kirjan lopussa on lista eri eläinsuojelujärjestöistä. Heidi va­ litsi Animalian.

"Hesyn toiminta ei enää riittä­ nyt, halusin tietää enemmän", to­ teaa Heidi, joka tällä hetkellä on mukana molempien yhdistysten toiminnassa. Heidin koti on yksi Hesyn monista löytökissojen hoi­ topaikoista: avomiehen ja oman Hiili-kissan lisäksi siellä asustaa neljä hoitokissaa. Animalian aikuisaktivistiryhmään Heidi tuli mukaan huomattuaan Animalialehdessä ilmoituksen uudesta ryh­ mästä. (Ryhmän toiminnasta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 15.)

K irjoittaja on Helsingin eläinsuo­ jeluyhdistyksen puheenjohtaja ja kissam aisena kissanaisena tun­ nettu pitkän linjan eläinsuojelija.

ANIMALIA 4/1995

a n

Jos et ole jo lähettänyt Animalian vetoomuskorttia eduskuntaan, ti­ laa kornisi Animalian toimistosta ilmaiseksi heti ja postita. Voit myös tilata kortteja enemmän ja antaa eteenpäin ystäville, työto­ vereille jne, jotta hekin voivat niitä lähettää.

Eläinsuojeluasetuksen ja kuljetusasetuksen osalta voit lähettää kortin maa- ja metsätalousminis­ teri Kalevi Hemilälle, osoite: Maa- ja metsätalousministeriö, PL 232, 00171 Helsinki. Muista

a a n

Heidi pitää hyvänä jakona sitä, että Hesyssä hän voi tehdä käy­ tännöllisiä asioita: auttaa yleisö­ tapahtumissa, pestä kissojen hiekka-astioita jne. Animalian ai­ kuisryhmässä taas saa eri eläinsuojelukysymyksistä laajemmin tietoa, jota voi jakaa eteenpäin.

Heidi muistuttaa, että aikuisilla on usein laaja työ- ja opiskelukavereiden ihmissuhdeverkosto, jossa voi viedä eläinsuojeluasioi­ ta eteenpäin.

kuitenkaan suunnittele tekevänsä.

Heidi määrittelee olevansa kiivas kasvissyöjä, huolimaton ja laiska luomu-ovo-lakto-vegetaristi, joka ei käytä nahkavaatteita eikä -ken­ kiä.

Tulevaisuuden tuulet

Sukulaissielut tukevat

Heidi näkee eläinsuojelutyön elä­ vän muutoksessa, toisaalta posi­ tiivisempaan, mutta toisaalta myös aggressiivisempaan suun­ taan.

Positiivisempaan siinä mieles­ sä, että eläinten asioihin kiinnite­ tään Suomessa huomiota entistä enemmän. Aggressiivisuuden il­ menemistä Heidi ei näe suurena uhkana ja osin ymmärtääkin joi­ denkin turhautumisen. "Eläimillä asiat paranee, mutta ei niin no­ peasti, etteikö joillakin palaisi hi­ hat", Heidi arvioi. Hän uskoo, et­ tä tulevaisuudessa eläinsuojelujärjestöillä on enemmän vaikutus­ valtaa ja -kanavia käytettävis­ sään.

Heidi on itse huomannut, että eläinsuojelu tulee hänelle koko ajan tärkeämmäksi. "Eläinsuojelutekstiilejä" ensimmäisen vuo­ den tekstiilitaiteiden opiskelija ei

Hyvin onnistuneet yleisötapahtu­ mat sekä hoitokissat ovat Heidille asioita, jotka tuottavat iloa ja pi­ tävät motivaatiota yllä eläinsuojelutyössä. "Tärkeää on myös sa­ manhenkisten ihmisten tapaami­ nen, niin kliseeltä kuin se kuulos­ taakin", Heidi sanoo. "Samalla ta­ valla ajatteleville ei tarvitse selit­ tää eikä perustella asioita, mikä on joskus väsyttävää eläinsuoje­ lun ulkopuolella olevien ihmisten kanssa".

Tehomaataloutta ja turkistar­ hausta Heidi pitää suurimpina eläinsuojeluongelmina. Henkilö­ kohtaisesti Heidi suree kuitenkin eniten eläinkokeita, koska niissä hänen mielestään eläinten hyväk­ sikäyttö korostuu. "Ihmisapinoiden tulisi saada ihmisoikeudet ja kaikille eläimille täytyisi sallia la­ jityypillinen käyttäytyminen", Heidi esittää.

Haastattelun päätteeksi Heidi sai vastata kolmeen visaiseen kysy­ mykseen.

Mistä et luopuisi mistään hin­ nasta?

"Opiskelupaikasta", Heidi vas­ taa lähes miettimättä, onhan se hänen monivuotisen haaveensa täyttymys. Sen sijaan seuraavaan kysymykseen tarvittiin vähän harkintaa. Mitä et tekisi mistään hinnasta? Vastauksen perusteella opiskelijan talous ei ole sentään aivan toivottomassa jamassa: ni­ mittäin kissojen purkkiruokaa Heidi ei söisi mistään hinnasta.

Millä tavalla olisi hyvä houku­ tella ihmisiä mukaan eläinsuojelutyöhön? Tähän saatiin tulevan tekstiilitaiteilijan näkemys. "Pu­ keutumalla siististi ja puhumalla järkeviä", Heidi vastaa. □ Teksti ja kuvat: Hanna Oranen Heidi Grönm an haluaa murtaa ennakkoluuloja. Eläinsuojelu ei ole vain koululaisten ja vanhusten puuhaa, vaan joukossa riittää väkeä siltä väliltä.

ANIMALIA 4/1995

ykkösluokan eli 2,80 markan pos­ timerkki. Parhaiten tehoaa itse muotoilemasi, tiukka mutta ystä­ vällinen teksti. Voit ottaa esille seuraavia asioita: • Tuotantoeläinten häkkikasvatus on kiellettävä. Voit erityisesti mainita, että joutilasemakkohäkkien kieltäminen ei olisi poliittises­ ti ja taloudellisesti edes hankalaa.

• Eläinkuljetuksille on saatava enimmäiskesto, mielellään 8 tun­ tia, mutta ehdottomana ylärajana 12 tuntia.

Sivulta 9:

Aatteet ja vaatteet

Teksti ja kuvat: Hannele "Hanu" Luukkainen

Sivulta 3:

Eläinsuoj elulakiin voi vielä vaikuttaa

"Pelkkä jäsenyys eläinsuojetujärjestössä ei enää riittänyt. Halusin tehdä myös jotain konkreettisempaa eläinten hyväksi".

äin toteaa 28-vuotias, Taide­ teollisen korkeakoulun tekstiili­ taiteen laitoksella opiskeleva Heidi Grönman.

Heidillä sysäys aktiivisempaan toimintaan liittyi oman kissan.

Tiikerin kuolemaan noin vuosi sitten. Surutyö ajoi mukaan Hel­ singin Eläinsuojeluyhdistyksen (Hesy) toimintaan. "Ehkä muilla­ kin on samanlaisia kokemuksia: oman lemmikin kuolema aiheut­ taa halun auttaa muita eläimiä", Heidi miettii.

Toimintaa

K irjoittaja on Animalian jä rje stö ­ sihteeri.

Tukea eläinkokeiden vaihtoehdoille Jotta eläimillä tehtävät myikyllisyystestit saadaan loppumaan, on jäljes­ tettävä kaikki mahdollinen tuki luo­ tettavien, eläinkokeita korvaavien testausmenetelmien kehittämiselle.

Kirjoita siis alan avaintahoille ja kehota lisäämään rahoitusta eläinkokeettomien myrkyllisyystestien tutkimusohjelmille.

Osoitteita: Kemira Oy, Fi­ nanssihallinto, PL 330, 00101 Helsinki.

Kemianteollisuus ry, PL 4, 00131 Helsinki, sekä sen jäsen­ järjestöt: Painoväriyhdistys, PL 4, 00131 Helsinki.

Väriteollisuusyhdistys, PL 4, 00131 Helsinki.

Torjunta-ainetuottajien yh­ distys, PL 4,00131 Helsinki.

Kiijoita mielellään omin sa­ noin. Viestin sisältö voi olla seuraavan kaltainen:

Arvoisa vastaanottaja, Kuluttajana en halua käyttää eläimillä testattuja kemikaaleja.

Eläintesteille on olemassa luotet­ tavia vaihtoehtoja, kuten baktee­ ri- ja soluviljelmät, mutta niiden kehitystyötä on toistaiseksi hai­ tannut rahoituksen niukkuus.

Suomi on ratifioinut Euroopan Neuvoston koe- eläinsopimuksen, jossa edellytetään mm. eläinko­ keille vaihtoehtoisten tutkimus­ menetelmien kehittämistä.

Toivon, että Te ryhdytte toi­ menpiteisiin tukeaksenne eläin­ kokeiden vaihtoehtojen kehittä­ mistä, kuten esimerkiksi yhteis­ pohjoismaista MEIC-projektia, ja jäijestääksenne niille rahoitusta.

Ystävällisin terveisin (allekirjoitus, nimen selvennys ja osoite)

Sivulta 12:

Turvaa eläim ille EU:ssa • Kerää nimiä vetoomukseen Rooman sopimuksen uudistami­ seksi niin, että se velvoittaisi ot­ tamaan huomioon myös eläinsuo­ jelun.

Vetoomuksen voit tilata Ani­ malian toimistosta. Sen mukana saat tarkat tiedot: mistä Rooman sopimuksen uudistamisessa on kysymys, miksi nimiä kerätään ja kenelle.

Animalia luovuttaa vetoomuk­ set aikanaan Suomen EU- val­ tuuskunnalle.

• Lähetä Suomen pääministeril­ le Paavo Lipposelle kirje tai kortti. Kiijoita mielellään omin sanoin, sisältö voi olla seuraavan kaltainen: Hyvä pääministeri Lipponen Toivon, että Te jatkatte EU:n ensivuotisessa hallitusten välises­ sä konferenssissa Suomen linjaa korkeatasoisen eläinsuojelun maana ja tuette esitystä, jonka mukaan Rooman sopimukseen tulee lisätä artikla, joka velvoittaa

ottamaan eläinten hyvinvoinnin huomioon EU:n päätöksenteossa.

Rooman sopimuksen uudista­ minen tällä tavalla olisi johdon­ mukainen jatko sille kehitykselle, jota EU:n sisällä on viime aikoina tapahtunut. Maastrichtin sopi­ mukseen sisällytettiin julistus eläinten suojelemisesta (numero 24). Sen mukaan eläinten hyvin­ vointi on otettava huomioon unionin maatalouspolitiikkaa, si­ sämarkkinoita, kuljetuksia ja tut­ kimusta koskevassa päätöksen­ teossa. Jotta julistus saataisiin vaikuttamaan käytännön tasolla, se on sisällytettävä myös Roo­ man sopimukseen.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta on jo asettunut kannatta­ maan esitystä. Toivon, että Te Suomen edustajana teette samoin ja jatkatte siten maamme edistyk­ sellistä linjaa EU:n kehittämises­ sä.

Parhain terveisin (allekirjoitus, nimen selvennys ja osoite)

13

Alueosastot

Tuoretta turkistietoa!

Vege-palsta Vinkkejä tehosekoittimen omistajille Leivänpäällystahna

Makeannälkäisille

Paahda auringonkukansiemeniä (kuorittuja) noin 100 -asteisessa uunissa noin tunnin ajan. Jauha tehosekoittimessa ja lisää ruokaöljyä sen verran, että massa liik­ kuu hyvin. Anna koneen käydä jonkin aikaa, niin että saat tasai­ sen tahnan. Maustaa voit pienellä ripauksella suolaa.

Samalla tavalla voit käyttää muitakin rasvaisia siemeniä ja pähkinöitä, esim. seesaminsiemeniä tai maapähkinöitä.

Siementen hinnoissa on huo­ mattavia eroja, joten kannattaa vertailla hintoja eri kaupoissa.

Halvan perusohjehan on seesaminsiemenet + hunaja. Tässä eräs muunnos:

Hienonna siemenet ja pähkinät tehosekoittimessa ja lisää sitten muut aineet. Säilytä jääkaapissa.

1 osa seesaminsiemeniä 1 osa hasselpähkinöitä 1 osa auringonkukansiemeniä tai

Terveisin Lyyli Jyväskylästä

manteleita

Animalian uusi tietovihko Turkis­ tarhaus on rautaisannos tietoa jo­ kaiselle turkiseläinten oloista kiinnostuneelle.

Ovatko tarhaketut kesyjä?

Montako miljoonaa eläintä tällä hetkellä on Suomen turkistarho­ jen häkeissä? Kumpi on ympäris-

töystävällisempi. aito turkis vai tekoturkki? Missä maissa laki jo kieltää turkiseläinten häkkikasvatuksen?

Tilaa Animaliasta, hinta 10 mk/kpl + postikulut. Tiedät mistä puhutaan - etkä jää sanattomaksi!

□ □ □

maun mukaan: vaniljaa carob-jauhetta (saa luon­ taistuotekaupasta) hunajaa (vaahterasiirappia)

Mikä on sinun suosikkireseptisi, jossa käytetään vain kasvikunnan raaka-aineita? Lähetä vinkkejäsi meille, niin julkaisemme niitä kaikkien animalialaisten iloksi.

Osoite: Animalia, Vege-palsta, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

Animalia toimii ----------------------

Usein meiltä kysytään: "Mitä te siellä Animaliassa oikein teette?" Tämä palsta antaa vastauksen. Tämänkertainen raportti käsit­ tää poikkeuksellisesti kahden lehden ilmestymisvälin, eli listattuna on toimintaa tä­ män vuoden toukokuun alusta lokakuun puoliväliin. konferenssin järjestämisestä Vierailut koskien eläinkokeiden vähetämistä 50 %:lla. ja kokoukset □ Animalian edustajat ovat osal­ listuneet kansanedustajien eläinsuojeluseuran kokouksiin touko- ja kesäkuun aikana. □ Päivi Rosqvist neuvotteli mi­ nisteri Kalevi Hemilän kanssa EU:n eläinkuljetuksista Brys­ selissä 29.5. ja 20.6. □ Päivi Rosqvist neuvotteli 31.5. eläinkuljetuksista Elin­ tarvikealan kuljetusyrittäjät ry:n edustajien, toimitusjohta­ ja Eino Simosen ja puheen­ johtaja Matti Heikkilän kans­ sa. □ Riitta Salmi osallistui Anima­ lian edustajana Euroopan Ko­ alitio eläinkokeita vastaan järjestön kokoukseen 2.-4.6.

Kokouksessa käsiteltiin mm. geenitekniikkaa, EU:n tavoi­ tetta vähentää eläinkokeita 50 %:lla ja EU:n kosmetiikkadi­ rektiiviä. □ Animalian edstajat vierailivat syys-lokakuussa useaan ker­ taan A-munan sopimuskanalassa Pirkkalan tilaölla tutustumassa uuteen monitasokanalaan ja sen toimivuu­ teen. □ Emmi Manninen on neuvotel­ lut LSO:n ja Itikka-LihaPolarin kanssa lihantuotannon laa­ tujärjestelmistä. □ Päivi Rosqvist osallistui Eu­ roopan Koalitio eläinkokeita vastaan -järjestön johtoryh­ män kokoukseen 7.9. □ Päivi Rosqvist osallistui Eurogroup for Animal Welfare järjestön johtokunnan ko­ koukseen 8.-9.9. □ Päivi Rosqvist neuvotteli 8.9.

EU:n komission edustajan Georges Pechovitchin kanssa

□ Animalian aikuisaktivistiryhmä järjesti Animalia tutuksi illan syyskuussa. Ilta liittyi Animalian jäsenhankintakampanjaan. □ Päivi Rosqvist osallistui ke­ vään ja syksyn aikana ko­ kouksiin koti- ja ulkomailla koskien kansainvälisen stan­ dardisoimisliiton • ISO:n han­ ketta pyyntivälineiden standardisoimiseksi. □ Animalian ja Suomen Eläin­ suojeluyhdistyksen järjestämä eläinten hyvinvointia käsitte­ levä seminaari järjestettiin kansainvälisenä eläinten päi­ vänä 4.10. Eläinlääketieteellsiellä korkeakoululla Helsin­ gissä. □ Animaliaa kuultiin asiantunti­ jana eläinsuojelulaista edus­ kunnan maa- ja metsätalous­ valiokunnassa 5.10. □ Emmi Manninen osallistui 6.10. tohtori Klaus Vestergaardin kanssa Jyväskylän yliopiston kurssille kotieläin­ tuotannon eettisestä laadusta. □ Hanna Oranen ja Minna Män­ tylä edustivat Animaliaa Hel­ singin Eläinsuojeluyhdistyk­ sen eläinsuojelukeskuksen avajaisissa 7.10. □ Hanna Oranen, Viola Mäen­ pää ja Anne Huuskonen ovat vierailleet monissa kouluissa ala-asteista lukioihin kerto­ massa eläinsuojelusta ja Ani­ malian toiminnasta.

Tapahtumat □ Animalian järjestämä turkisten vastainen mielenosoitus ja katutapahtuma pidettiin 22.5.

Osallistujia oli Italiasta saakka.

□ Animalian kesäleiri pidettiin Uudellamaalla Vihdissä 26.27.8. Osallistujia oli kolmi­ senkymmentä. □ Eläinten viikon katutapahtuma pidettiin 6 . 10 . aiheena eläinsuojelulain uudistus ja häkkikanalat. Kansanedusta­ jille suunnatun vetoomuskortin allekirjoittaville annettiin maistiaisiksi vapaana kasva­ neen kanan kovaksikeitetty muna A-munan sopimuskanalasta Pirkkalan tilalta.

Uusi materiaali □ Vetoomuskortti kansanedusta­ jille koskien eläinsuojelulain uudistusta. □ Tietopaketti eläinsuojelulain uudistamisesta. □ Animalian toiminnasta ja Suomen eläinsuojelutilanteesta kertova video. □ Tietopaketti Turkiseläimet luonnossa, joka kertoo turkis­ tarhoilla tavallisimmin kasva­ tettavien eläinlajien vaistoista ja luontaisista elintavoista. □ Kiva-Teamin ja Animalian koiraryhmän esite, joka opas­ taa lapsia, miten koiraa tulee lähestyä. □ Moniste vaikka suurempaan­ kin jakeluun: 10 helppoa ta­ paa toimia eläinten puolesta. □ Tietolehtinen Eläinsuojelua EU:ssa.

Lehdistötiedotteet ja ilmoitukset □ "Eläinsuojeluliitto Animalialla ei ole yhteyksiä turkisliik­ keiden sabotoijiin", 15.5. □ Tiedotteet koskien mielen­ osoitusta turkishuutokapuan yhteydessä, 18.5. ja 22.5. □ "EU:n eläinkuljetuksia koske­ va kompromissipäätös syn­ tyi", 2 2 .6 . □ Yhteiseurooppalainen lehdistö­ tiedote koskien EU:n turkistuontikieltoa ja GATT-sopimuksen vaikutuksia siihen, 17.7. □ "Turkistarhaaja tuomittiin eläinrääkkäyksestä - mutta ei jumbokettujen kasvatuksesta",

18.8.

□ Paikallislehdille toimitettu materiaali koskien eläinsuoje­ lulain uudistusta: "Parempi eläinsuojelulaki - nyt" loka­ kuun alussa. □ "Vuoden Pro-Animalia tun­ nustus A-Munalle ja Pirkka­ lan uudelle avokanalalle", 28.9. □ Tiedote Animalian Lahden alueosaston keräämästä, edus­ kunnalle luovutetusta häkkikanaloiden vastaisesta addressista, 3.10. □ Kutsu tiedotusvälineille eläin­ ten hyvinvointiseminaariin 4.10., yhdessä Suomen Eläin­ suojeluyhdistyksen kanssa. □ Tiedote eläinten hyvinvointiseminaarista, eläinten hyvin­ voinnista ja siihen liittyvästä tutkimuksesta, 4.10., yhdessä Suomen Eläinsuojeluyhdis­ tyksen kanssa. □ Opettaja-lehdessä mainos Eläinten viikon koulutuspake­ tista syyskuussa. □ Ilmoitukset 22.9. Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Savon Sanomissa, Kalevassa, aamulehdessä ja Keskisuoma­ laisessa, aiheena eläinsuojelu­ lain uudistus. Ilmoituksessa oli palautuskuponki, jolla lu­ kijat saivat tilata Animaliasta lakiuudistukseen liittyvää tie­ topakettia kansanedustajille suunnattuine vetoomuskortteineen. rrt»» i

•

•• j

Tärkeimmät

esiintymiset tiedotusvälineissä □ Useita lehti- ja radiohaastatte­ luja koskien Animalian turkismielenosoitusta toukokuussa. □ Touko-kesäkuussa satoja leh­ tijuttuja ja radiohaastatteluja koskien Pohjanmaan turkis­ tarhoille tehtyjä "turkisiskuja". Lisäksi Animalian edusta­ jien haastattelut Sunnuntaira­ portissa, TV-Nyttissä ja Mediapelissä. Kaikissa haas­ tatteluissa Animalia sanoutui jyrkästi irti tehdyistä iskuista ja sen tyyppisten menetelmien käytöstä.

□ Samasta aiheesta haastattelut elo-syyskuussa TV-ohjelmissa OBS ja Kolmas aste. □ Touko-kesäkuussa useita leh­ tijuttuja koskien tainnuttamattoman eläimen teurastamista uskonnollisista syistä. □ Ekoisti-ohjelmassa sekä TVuutisissa lokakuussa raportti koskien A-Munan avokanalaa. sisältäen Kaarina Ki­ vivuoren haastattelun. Myös useita lehtijuttuja. □ Eläinten hyvinvointiseminaarista (jäljestetty yhdessä Suo­ men Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa) juttuja useissa lehdis­ sä, radio-ohjelmissa sekä TV:n Ympäristöuutisissa sekä Jyrki-ohjelmassa. □ Kaleva-lehden laaja juttu eläinsuojelulain uudistuksesta lokakuussa, sisältäen Päivi Rosqvistin haastattelun.

Kirjelmät ja vetoomukset □ Kiijelmä Suomen Turkis­ eläinten kasvattajain liitolle koskien turkiseläinten häkkikasvatusta, toukokuu. □ Selvityspyyntö ministeri Ka­ levi Hemilälle koskien maaja metsätalousministeriön kantaa EU:n turkistuontikieltoon ja pyyntivälineiden stan­ dardisointiin, syyskuu. □ Eläinsuojeluliitto Animalian lausunto eläinsuojelulaki- ja asetusesityksistä sekä maa- ja metsäralousministeriölle että eduskunnan maa- ja metsäta­ lousvaliokunnalle. Myös yhteislausunto Suomen Eläin­ suojeluyhdistyksen ja Helsin­ gin Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. □ Selvityspyyntö maa- ja metsä­ talousministeriön riistaosas­ tolle ja Metsästäjäin Keskus­ järjestölle koskien hukuttavan merran käyttöä piisamin ja niinkin pyynnissä, lokakuu. □ Selvityspyyntö maa- ja metsä­ talousministeriön eläinlääkin­ tä- ja elintarvikeosastolle kos­ kien ns. jumbokettujen kasva­ tusta.

ANIMALIA 4/1995

14

f

Minustako yhdyshenkilö??

Yhdyshenkilöt ja alueosastot HANKO: Gitta Roos/Zoolife, Bulevardi 7, 10900 Hanko HÄMEENLINNA: Pia Helmi­ nen, Solvikintie 3 A 3, 13300 Hämeenlinna. 917-619 7445 IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönkatu 5 B 13, 74100 Iisal­ mi, 977-26 421 JOENSUU: Anna Liitsalo, Mäntyläntie 3 F 86 , 80220 Jo­ ensuu. 973-311 578 JYVÄSKYLÄ: Annika Isomäki ja Juha Särkkä, Polttolinja 10 B 20, 40520 Jyväskylä, 941-645 167 KAJAANI: Tuuli Pulma, Ora­ vantie 9 B 20, 87150 Kajaani, 986-24 801 KEMI: Mervi Tuohimaa, Harjukatu 5, 94720 Kemi, 9698- 34 068 KOTKA: Sari Sakki, PL 228, 48101 Kotka KUOPIO: Mia Blinnikka, Pajamiehentie 5, 78870 Varkaus, 972-5566 075 LAHTI: Alueosaston toimisto, Kymintie 36, 15140 Lahti, 9187340 898 LAPPEENRANTA: Katja Karppanen. Koskisenkatu 22, 53300 Lappeenranta LIEVESTUORE: Pauliina Liukkonen. Kynnöstie 4, 41400 Lievestuore, 941-861 892 LOHJA: Mia Erkkilä, Voudinkuja 5 D 41, 08200 Lohja. 912388 851 MIKKELI: Riina Metso, Puoukkakatu 16, 50170 Mikkeli,

955-151 395 NIVALA: Maarit Annala, Pääköntie 149, 85630 Sarjanahde, 983-446 862 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 902266 236 OULU: Alueosaston toimisto, Isokatu 16 C 20, 2.krs, 90100 Oulu, 981-3119885 Löytöeläinpalvelu / Mervi Pesonen, 981 5521 618 PIEKSÄMÄKI: Satu Liukko, Kuopiontie 30 A 2, 76150 Piek­ sämäki, 958-481 010 PIHTIPUDAS: Minttu Vuoren­ maa, Tahkonpolku 10 B 9, 44800 Pihtipudas 946-62 212 RIIHIMÄKI: Satu Taiveaho, Kokonkatu, 11120 Riihimäki, 914-36 865 SEINÄJOKI: Tytti Salenius, Hallilantie 6 F, 63100 Kuortane, 965-5253 047 TAMPERE: Petra Jalli, Keskuojanpolku 4 as. 3, 33900 Tampere, 931-2650 827 TORNIO: Tiina Hooli, Mustarannantie 8 , 95530 Karunki, 9698-70 242 TURKU: Alueosaston toimisto, Humalistonkatu 14, 2. krs, 20100 Turku, 921-2310 123 VAASA: Kirsi Haapaniemi, Skoonenkatu 12, 65100 Vaasa, 961-3128 520 VALKEAKOSKI: Mikko Vai­ nio, Kenraalintie 2 as. 16, 37620 Valkeakoski, 937-5855 226

Tätä olet ehkä joskus kysynyt it­ seltäsi. Hyvä! Jos vastasit kyllä (tai vaikka vielä empisitkin). ota yhteys järjestösihteeri Hanna Oraseen (90-278 6750) ja kysy asiasta lisää.

Mitä enemmän Animalialla on paikallista toimintaa, sitä enem­ män saamme aikaan. Alueiden toiminta on merkittävä ja tärkeä osa Animalian työtä. Se on usein juuri sitä ruohonjuuritason työtä tapahtumineen ja muine tempauksineen, jota täältä toimistolta käsin on vaikeampi tehdä. Siksi aluetoiminta on kullan arvoista.

Suuret kiitokset kaikille tällä­ kin hetkellä paikallistoiminnas­ sa mukana oleville ihmisille!!

A ikuisaktivistit toim ivat Tällä kertaa palstamme esittelyvuorossa on pääkaupunkiseudun aikuisaktivistiryhmä.

Samoin kuin nuoriso- ja opis­ kelijaryhmä, myös tämä on ns. yleiseläinsuojeluryhmä. Siinä ei siis keskitytä vain yhteen eläinla­ jiin tai tiettyyn eläinsuojelun osaalueeseen. Aikuisryhmä tarttuu ajankohtaisiin eläinsuojelukysymyksiin sekä aiheisiin, joista ryh­ män jäsenet ovat kulloinkin kiin­ nostuneita.

Ryhmän tarkoituksena on kes­ kustella asioista ja saada itselle tietoa, jota sitten voi välittää eteenpäin.

Tämä tavoite toteutui konkreet­ tisesti 19. syyskuuta, kun ryhmä järjesti toimistolla Animalia tu­ tuksi -illan, johon oli henkilökoh­ taisesti kutsuttu ystäviä ja tutta­ via. Mukana olikin ryhmäläisten lisäksi parikymmentä Animalias­ ta ja eläinsuojelusta kiinnostunut­ ta ihmistä. Illassa tarjoiltiin kai-

Pääkaupunkiseudun ryhmät TURKISRYHMÄ: Minna Va­ ronen. puh. 90-3281 716 HEVOSRYHMÄ: Johanna Linjama, puh. 90-6852 478 VALÄSRYHMÄ: Anne Saari­ nen. puh. 90-3402 459 (k), 4512 356 (t) SUSIRYHMÄ (yhdessä Luon­ to- Liiton kanssa): Riku Lu-

miaro, puh. 90-7012 215 NUORISORYHMÄ: Anne Huuskonen, puh. 90-5862 282 OPISKELIJARYHMÄ: Taru Uotila, puh. 90-570 070 AIKUISAKTIVISTIRYHMÄ: Hanna Oranen, puh. 90-2786 750 (myös tiedustelut koiraryhmästä).

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Aikuisaktivistirvhmän jäseniä kokouksessa, vasemmalta: A nne Toppila, Päivi Rissanen, H eidi Grönm an, A nu Roivas-Kormu ja A nna Lindqvist.

ken tiedon lisäksi myös itse teh­ tyä kasvisruokaa, jonka reseptejä oli tarjolla halukkaille.

Ryhmä aloitti toimintansa vii­ me keväänä, kun kiinnostuneilta oli tullut kyselyjä. Monilla "ai­ kuisilla" ihmisillä oli tarve toi­ mia, mutta he eivät löytäneet Animalian sen hetkisistä ryhmistä sopivaa itselleen. Myös toimistol­ la tunsimme uuden ryhmän tar­ peellisuuden. Joten ensimmäisen tapaamisen jälkeen ryhmä on ko­ koontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa.

Tulevaisuudessa aikuisryhmän suunnitelmissa on mm. osallistu­ minen ELMA- eli Elävä maaseu­ tu -messuille marraskuussa sekä uuden Animalia tutuksi -illan jär­ jestäminen ensi keväänä. Ryh­ mässä käy noin kymmenen ih­ mistä. Mukaan mahtuu uusia ryh­ mästä kiinnostuneita. Seuraava tapaaminen on maanantaina 11.12 ja klo 18 Animalian toi­ mistolla, Porvoonkatu 53. Heisin ki Voit myös soittaa ja tiedustella lisää: Hanna Oranen, puh. 90-278 6750. Tervetuloa tutustumaan!

Tapahtui Eläinten viikolla M uistoja kesästä Animalian kesäleiri pidettiin pit­ kästä aikaa viime elokuussa. Rei­ lu parikymmentä innokasta aktii­ visesti toiminnassa mukana ole­ vaa eläinsuojelijaa vietti kaksi päivää Vihdissä, Riuttarannan lei­ rikeskuksessa.

Leirillä keskusteltiin kesän kiihkeästä teemasta, turkistar-

hauksesta sekä Animalian toimin­ tatavoista. Eläinystäviemme ilok­ si kuulimme homeopaatti Marja Huovilan luennon eläinten homeopatiahoidosta. Sunnuntain ai­ heena olivat vuorovaikutustaidot Animalian esittely- ja infotilanteissa. Ohjelmaa oli siis runsaasti, mutta rentoutumaankin ehdittiin

Leirillä saatiin uusia ystäviä ja aim o annos eläinsuojelutietoa.

Kuvassa osa porukasta juuri ennen kotiinlähtöä.

ANIMALIA 4/1995

mm. saunomisen ja illanvieton yhteydessä.

Ilmoittautumisaika jäi tämän vuoden osalta liian lyhyeksi, jo­ ten kaikki halukkaat eivät ehkä saaneet tietoa leiristä ajoissa. En­ si vuonna allekirjoittanut lupaa hoitaa homman paremmin tältä osin, joten leirillä tavataan! Leiriinfo tulee joka tapauksessa kulke­ maan yhdyshenkilöiden kautta toiminnassa mukana oleville, ei esim. tämän lehden välityksellä.

Eli jos haluat varmistaa paikka­ si auringossa, ole mukana paikka­ kuntasi toiminnassa, niin kuulet lisää! Jos paikkakunnallasi ei ole Animalian yhdyshenkilöä, voit keväällä tiedustella asiaa toimis­ tolta.

Helsingissä jäljestettiin eläinten hyvinvointiseminaarin lisäksi katutapahtuma, jossa keräsimme ni­ miä vetoomuskortteihin eläinten lajityypillisen käyttäytymisen sal­ limisen puolesta. Ja niitähän saa­ tiinkin, yli 200. Palkaksi vaivan­ näöstä allekirjoittaja sai A-Munan lahjoittaman, avokanalassa tuotetun kovaksi keitetyn munan.

Pääosin ihmisten mielipiteet asiasta olivat kannustavia ja kiin­ nostuneita, joskin aina saa kuulla myös kitkeriä kommentteja.

Animalialaiset ympäri Suomen olivat liikkeellä eläinten viikolla.

Esimerkiksi Seinäjoen ympäris­ tössä jäljestettiin useita Animalia tutuksi -iltoja, ja Tampereella pi­ dettiin kokonainen tapahtumien saija: turkismielenosoitus 4.10., tukikonsertti eläinsuojelutyön hy­ väksi 5.10. ja kulkue eläinten puolesta 7.10.

Tässä yhteydessä pyytäisinkin teiltä alueosastojen ja toiminta­ ryhmien ihmisiltä seuraavaa. Kir­ joitelkaa meille tänne toimis­ toon ja kertokaa järjestämis-

tänne tapahtumista ja tilai­ suuksista. Olisi kiva voida kertoa muillekin, mitä missäkin on ta­ pahtunut. Jos teillä sattuu ole­ maan myös valokuvia, laittakaa mukaan. (Jos haluatte, että palau­ tamme kuvat käytön jälkeen, mainitkaa siitä samalla kun lähe­ tätte kuvat.)

Jyväskylän seudun asukkaat huom!

Animalian Jyväskylän toiminta­ ryhmä kokoontuu joka kuukau­ den ensimmäisenä keskiviikko­ na klo 18 Tourulassa, YAD:n ta­ lossa, osoite Rusokinkatu 4. Ter­ vetuloa!

Koonnut: Hanna Oranen 15

Eläinsuojelu suojelee ihmisiäkin Eläinsuojelu on myöskin elämänsuojelua, myös ihmisten suojelua, sillä eläinten saamalla kohtelulla on vaikutusta siihen, miten myös ihmisiä kohdellaan. Niissä mais­ sa, joissa eläimiä kohdellaan huo­ nosti, kohdellaan myös ihmisiä tavalla tai toisella huonosti en­ nemmin tai myöhemmin, koska elämme todellisuudessa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Myös jokaisen ihmisen missä teossa tahansa osoittama ahneus tai tuhlaus eli narsismi viime kä­ dessä maksatetaan sillä, joka on heikoimmassa asemassa, olipa tä­ mä ihminen tai eläin. Kasinokeinottelijoiden ja taloushuijarien ahneuden ja itsekkyyden johdosta syntyneet tappiot lopulta nylje­ tään syyttömien ihmisten ja eläin­ ten selkänahasta, myös luonnon hyvinvoinnista ja puhtaudesta.

Myös ihmisen aikaansaamissa so­ dissa eläimet joutuvat uhreiksi.

M.N □ □ □

Kettujen puolustaminen lopetettava Hyvä Animalia ja Kaarina Kivi­ vuori!

Luin kiijastossa Animalia-lehteä. Huomasin, että sinullakaan ei ole mitään todellista tietoa kettu­ jen käyttäytymisestä. Sanoit, että tarhoilla häiriintyneet ketut tap­ pavat omia poikasiaan. Niin ta­ pahtuu kyllä luonnossakin. Jos kettu tulee häirityksi jostain syys­ tä, se hävittää poikasensa. Ke­ väällä "vapautetut" ketut eivät suinkaan olleet häiriintyneitä, vaan ne pelkäsivät kuollakseen näitä häiriintyneitä "eläinsuojeli­ joita"!

Tutkimusten mukaan kettu on sopeutuvainen. On naurettavaa väittää, että kun kettuja on tarhat­ tu vasta 100 vuotta, niin...

Professori Mikko Harri Kuo­ pion yliopistosta on puolueetto­ masti tutkinut kettujen käyttäyty­ mistä. Kysy häneltä oikeaa tietoa.

Eräs eläinlääkärikin sanoi, että eläimet eivät kärsi tarhoissa.

Tällainen haijoittamanne mie­ letön Eläinten palvonta on lope­ tettava. Teidän mielestänne kaik­ ki, jotka joutuvat eläimistä otta­ maan toimeentulonsa, ovat rikol­ lisia. Kaikille ei riitä sitä siistiä sisätyötä. Osoitatte naiiviutenne ja mauttomuutenne pitämällä mielenosoituksia Vantaan turkishuutokaupassa.

On perin ihmeellistä, kuinka te kaupunkilaiset (myrkyn)vihreät tiedätte jopa eläinten hoidonkin paremmin. Olette täysin vieraan­ tuneet arkitodellisuudesta. Ette tiedä edes kasvaako perunat puussa vai maassa.

Luulisi teidän vihreiden suosivan luonnonmukaisia tuot­ teita kuten turkiksia. Turkishan on mitä parhain ekotuote. Rehuna 16

käytetään kala- ja teurasjätettä, viljavuoria mitkä muuten olisivat ongelmajätettä. Lannalla voi vielä lannoittaa luomupeltoa.

Lopettakaa tämä naurettava turkisvastushömpötys. Vientituloja tänä vuonna tuli yli miljardi mk, ja työpaikkoja liitännäiselinkeinoineen on n. 20 000. Eikö työt­ tömiä ole jo tarpeeksi. Lisäksi tarhaus on täysin tuetonta yritys­ toimintaa.

Muuten - ettekö ole huoman­ nut, että lemmikkieläinkaupatkin voisi lopettaa. Siellähän on ak­ vaariokaloja ja häkkilintuja, eivät voi toteuttaa luontaista käyttäyty­ mistään.

Muuttakaa nimenne Humaniaksi, ja alkakaa parantamaan ihmis­ ten oloja maailmassa. Kyllä mo­ nen ihmisen olot ovat paljon huo­ nommat kuin yhdelläkään Eläimellä.

Make love not war Vastaan tässä Kaarina Kivivuo­ ren puolesta, koska hän on ulko­ maille muuton takia siirtynyt syr­ jään lehden teosta, ja allekirjoitta­ nut on perinyt hänen manttelinsa ensi kesään asti.

Sopeutuvaisuus ei tarkoita sitä, että eläin sopeutuisi sentään mi­ hin tahansa. Ihminenkin on so­ peutuvainen, mutta vankiloissa ja keskitysleireillä monelta silti pet­ tää henkinen kantti. Ketut pysy­ vät hengissä pienessä metalliverkkohäkissä, mutta henkisen häiriintymisen merkkeinä niillä esiintyy mm. itsensä puremista ja itsetypistystä, samoin kuin ste­ reotyyppistä käyttäytymistä eli merkityksettömien, mekaanisten liikesarjojen pakonomaista toista­ mista.

Nämä näkyvät nimenomaan sil­ loin, kun ketut ovat omissa olois­ saan ja niitä seurataan esimerkik­ s i videomonitorin kautta. Kun ih­ minen ilmestyy tarhalle, suurin osa häiriökäyttäytymisestä tietys­ ti taukoaa, koska ketut kiinnittä­ vät huomionsa siksi aikaa ihmi­ seen. Tämä on saattanut myötä­ vaikuttaa kirjoittajan ruusuiseen käsitykseen siitä, että häkkiketuilla ei esiintyisi häiriökäyttäyty­ mistä.

Sata vuotta on hyvin lyhyt aika pitää jotakin lajia kotieläimenä.

Sika on ollut ihmisen kotieläime­ nä noin 9 000 vuotta, kana noin 8 000 vuotta. Silti tutkijat ovat ha­ vainneet, että niillä on edelleen tallella kaikki luonnonvaraisten kantalajiensa keskeiset käyttäyty­ mistarpeet ja että eläimet stres­ saantuvat, jos ne eivät voi niitä toteuttaa.

Yksikään turkistarhaaja ei sitä paitsi (onneksi) suostuisi pitä­ mään koiraansa samanlaisessa pienessä häkissä kuin kettujaan/ minkkejään/hillereitään, vaikka koira on sentään ollut kotieläime­ nä noin 10 000 vuotta ja on tun­ netusti hyvin sopeutuvainen.

Häiritty kettu niin luonnossa kuin tarhahäkissäkin tappaa poi­ kasensa, kun sen stressitaso ko­ hoaa tarpeeksi korkealle. Turkis­ tarhoilla stressitaso pysyy jatku­ vasti korkeana. Syynä on tilanah­ taus ja se, että useimpia ketun luontaisia käyttäytymistarpeita on mahdoton toteuttaa pienessä pal­ jaassa metalliverkkohäkissä. Sik­ si kettuemot tappavat poikasiaan turkistarhoilla myös "normaali­ oloissa", eikä vain silloin, jos jo­ ku vieras ilmestyy availemaan häkkejä.

Mikko Harrin tutkimukset tun­ netaan Animaliassa hyvin. Harri on juuri se tutkija, joka on sano­ nut: "Sano minulle, millaisen tut­ kimustuloksen haluat, niin minä

e .5

«n £ o S 5 2

järjestän sinulle sellaisen." Harrin tutkimukset ovat kohdanneet kri­ tiikkiä myös tiedepiireissä. Tä­ män lehden pääkirjoituksessa si­ vulla 2 kuvailtu, Harrin käyttämä kettujen tutkimusmenetelmä riit­ tänee kertomaan, miksi.

Nimimerkki viittaa myös "erää­ seen eläinlääkäriin", joka on sa­ nonut, etteivät eläimet kärsi tar­ hoilla. Pilvin pimein on sitten nii­ tä eläinlääkäreitä, joiden mukaan ne kärsivät. Siltä johtopäätökseltä on varsin vaikea välttyä, jos saa tutkimuspöydälleen esimerkiksi vääntyneistä raajoista kärsivän "superketun" tai ketun, jonka kie­ li on repeytynyt sen jäädyttyä kiinni metalliseen vesikuppiin.

Rikollisiksi en ole esim. tässä lehdessä havainnut kenenkään ni­ mittävän niitä, joiden toimeentulo liittyy eläimiin. Päinvastoin Ani­ malia on tehnyt paljon yhteistyö­ tä eläinten kasvattajien ja heidän järjestöjensä kanssa muun muas­ sa maatalouden eläinten elinolo­ suhteiden kehittämisessä. Mo­ lemmat osapuolet ovat olleet yh­ teistyöhön hyvin tyytyväisiä.

Mielenkiintoista olisi tietää, keitä ovat ne "arkitodellisuudesta vieraantuneet myrkynvihreät kau­ punkilaiset", joita nimimerkki tässä teitittelee. Useat tuntemista­ ni Animalian työntekijöistä ja ak­ tiiveista, mm. allekirjoittanut, asuvat maaseudulla ja nostavat it­ se perunansa (ainakin tähän men­ nessä ne ovat muuten löytyneet maasta eivätkä puusta).

Turkiksen asema "ekotuotteena" on vanha myytti, joka näkö­ jään kummittelee yhä. Suomen kuluttaja-asiamies määräsi tämän mainonnan harhaanjohtavana lo­ petettavaksi vuonna 1993. Syy oli se, että turkistuotanto turkistar­ hoilla aiheuttaa huomattavasti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkkien valmistus.

Tekoturkkien vastustus perus­ tuu yleensä siihen, että niiden raaka-aineena käytetään öljyä.

Häkkikasvatetun aidon turkiksen tuotantoon kuluu kuitenkin öljyä moninkertaisesti suurempi määrä - muun muassa rehun valmistusja kuljetusvaiheissa. Lisäksi rehu­ jen kylmävarastoinnin energian­ kulutus on huomattavan suuri.

Sen päälle tulevat vielä suorat ympäristövaikutukset: turkistar­ hojen lannasta ympäristöön levin­ neiden ravinteiden on havaittu pi­ lanneen pohjavedet monilla alueilla Pohjanmaalla.

Nimimerkki ei ilmeisesti itse ole luomutuottaja, koska hän ei tiedä, että useimmille ihmisravin­ noksi viljeltäville kasveille ei luomuviljelyssä sallita turkis­ eläinten lantaa lannoitteena.

Kuvitelma, että turkistarhaus olisi tuetonta yritystoimintaa, osoittaa jo aika lailla suurempaa asiantuntemattomuutta.

Veron­ maksajien rahojahan ohjataan tur­ kistarhojen tukemiseen hyvin montaa kautta ja monella nimik­ keellä. Lisäksi turkistuottajille maksettiin takavuosina myös suo-

ria tuotantotukia: vuonna 1990 suora tuki jo yksinään oli 110 milj. mk veronmaksajien rahaa, vuonna 1991 sitä maksettiin 40 milj. mk.

Työttömyyden torjuntaan on paljon tehokkaampiakin keinoja kuin turkiseläinten häkkikasvatuksen jatkaminen. Toteutuneiden faktojen valossa ei edes näytä sil­ tä, että juuri turkistarhaus olisi erityisen ratkaiseva työllistäjä.

1980-luvun lopulla esimerkiksi lakkautettiin noin puolet Uudenkaarlepyyn turkistarhoista, siis ai­ van turkistarhauksen ydinalueilta.

Silti Uudessakaarlepyyssä on nyt koko läänin toiseksi alhaisin työt­ tömyysprosentti.

Mitä lemmikkieläimiin tulee, eläinsuojelujäijestöiltä saa tieto­ materiaalia siitä, kuinka lemmik­ kieläimille voi jäljestää lisää liik­ kumatilaa, virikkeitä ja moni­ puoliset mahdollisuudet luontai­ seen käyttäytymiseen. Milloin saamme nähdä vastaavia, edes eläintarhatasoisia oloja järjestet­ tävän turkistarhoilla?

Ja lopuksi toiminnasta ihmisten auttamiseksi. Monet Animalian jäsenet ja aktiivit toimivat myös muissa järjestöissä, ihmisten hy­ väksi. Mikäli nimimerkki on huo­ lissaan ihmisten kärsimyksistä, suosittelisin hänellekin energian­ sa käyttämistä heidän auttamiseensa. Eläinsuojelu ja ihmisten suojelu eivät sulje toisiaan pois, vaan päinvastoin: molemmat tu­ kevat toisiaan yhteiskuntien ke­ hittämisessä paremmiksi sekä ih­ misille että eläimille.

Animalian toimitus/ Helena Tengvall □ □ □

Nahkatakkisista julkkiksista Animalia tehostanut kampanjaan­ sa turkistarhausta vastaan - hyvä juttu. Ilahduin nähdessäni monta tuttua nimeä turkisvastaisen kan­ nanoton allekirjoittaneiden jou­ kossa, mutta yllätyin myös. Mikä esimerkiksi on niiden rockmuusikoiden logiikka, jotka sanovat kieltäytyvänsä turkiksista, ja pu­ keutuvat silti ilmeisen mielellään nahkaan? Entä miksen ole huo­ mannut monenkaan ko. listan ih­ misistä tuovan vakaumustaan esille julkisesti?

Onneksi on niitäkin, jotka eivät häpeile julistaa poikkeavuuttaan.

Hyvänä esimerkkinä muille ovat miss Vienonen, miss Meriläinen ja miss Forsell. He esiintyvät roh­ keasti eläimiä puolustaen. Ihmet­ telen kuitenkin, mikseivät he ryh­ dy saman tien puhumaan eläinkokeettoman kosmetiikan puolesta.

Siihen tyttöjen sisu ei taida riit­ tää...

Terveisin ruma, karvainen ja katkera Pauliina Klemola Roomaakaan ei päivässä raken­

nettu. On toki sentään parempi, että mainitut missit puhuvat tur­ kiseläinten puolesta, kuin että he eivät ottaisi minkäänlaista kantaa.

Jos haluamme edistää esimer­ kiksi eläinkokeetonta kosmetiik­ kaa, niin mitäpä jos käyttäisimme itse tarmoamme siitä puhumiseen ja kirjoittamiseen. (Esimerkiksi yleisönosastoihin kannattaa kir­ joittaa, oli kuinka ruma ja karvai­ nen tahansa - ne ovat yksi lehtien luetuimmista sivuista.) Sen sijaan että valittaisimme, että joku muu ei sitä tee.

Toimitus/H.T □ □ □

Tanskandoggin perimästä Pieni virhe oli lipsahtanut Kaari­ na Kivivuoren kirjoitukseen "Lemmikeistä terveempiä", Ani­ malia 3/95. Nimittäin tiikerijuovaisessa tanskandoggissa ei ole merle-tekijää, vaan oikea väri on harlekiini, joka Suomessa esiin­ tyy lähinnä valkoisena pohjaväri­ nä, jossa musta kuviointi.

Ystävällisin terveisin Mia Kontkanen Kiitos oikaisusta. Kirjoitus perus­ tui mm. Euroopan Neuvoston jä­ senmaiden ilmaisemiin kantoihin.

Niistä on löytynyt muutamia muitakin pieniä asiavirheitä, joita selvitetään parhaillaan.

Toimitus/H.T.

□ □ □

Manx on luonnonrotu Haluaisin korjata väitteen, että manx-rotuinen kissa ei voi elää normaalia, tervettä ja pitkää elä­ mää (Animalia 3/95, "Lemmi­ keistä terveempiä"). Manx on pit­ käikäinen, elinvoimainen ja suh­ teellisen terve kissa. (Vanhin manxini täyttää nyt syyskuussa 10 vuotta, on ollut koko ikänsä terve, ei mitään "rotukohtaisia" sairauksia). Kaikki manxit eivät ole sairaita.

Manx on luonteeltaan rakastet­ tava ja sydämellinen rotu eikä elinvoimaisuudessaan häviä hän­ nällisille kissoille. Manxin kasva­ tuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että vain terveitä, terveistä linjoista peräisin olevia kissoja käytetään. Myös se on tärkeää, etteivät kissat ole liian läheistä sukua keskenään.

Suosittelen, että ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.

Johanna Siitonen, Raahe FIN *Y osicats Manxkasvatusta v. -87 alkaen, Animalian jäsen reilusti yli 10 v.

keuksia ja vakavia suoliston toimintavaikeuksia. Lopuksi kärsivä pentu joudutaan lopettamaan (täl­ laista tapausta olen joutunut itse­ kin lähipiirissäni seuraamaan).

Ongelma koskettaa siis sitä vä­ hemmistöä manxpennuista, joilla tämä epämuodostuma on. Tästä syystä eläinsuojeluviranomaiset ovat kritisoineet manxkasvatusta, kuten jutussa mainittiin.

Manx on ilman muuta alkupe­ rältään luonnonrotu: nimihän tu­ lee Man-saaresta, jossa hännättömiä kissoja tavattiin runsaasti.

Myös suomalaisissa maatiaiskis­ soissa esiintyy perinnöllistä hännättömyyttä tai töpöhäntäisyyttä.

Ongelmana tässä on se, että myös luontaisesti syntynyt mutaatio voi olla osalle yksilöistä haitallinen.

Kissapiireissä on muun muassa tunnettu näyttelytuomari Ulrike Müller esittänyt huolensa siitä, että tällaista epämuodostumiin kytkeytyvää mutaatiota halutaan varta vasten kasvattaa.

Toimitus/H.T.

Tainnuttamattomien eläinten teurastuksesta Miksi suuren valtaväestön eläinsuojelijat pysyvät niin ruo­ dussa vanhoille asenteille, että osoittavat sormella juutalaisia, joiden syömä tainnuttamatta teu­ rastettujen eläinten liha on mää­ rältään olematon verrattuna Suo­ men muun väestön ahmimalle joulukinkku-, hampurilais-, hot dog-, lenkkimakkara-, metvurstipizza-, sisäfile-, nakki-, karjalan­ paisti-, lihapulla- ym. lihavuoril­ le? Juutalaiset eivät todellakaan käytä hampurilaisketjuja, eivätkä heidän juhlansa ole massahelvettejä siinä mittakaavassa kuin jou­ lu sioille.

On suureksi häpeäksi yhdistyk­ sille, joiden monet jäsenet kutsu­ vat itseään rasismin vastustajiksi, että he työntävät muutenkin ah­ taalla olevia vähemmistöjä vielä ahtaammalle.

Vierailkaapa tavallisessa teu­ rastamossa, joista kissojenne ja koirienne jokapäiväiset ateriat tu­ levat. Miettikää hetki, oletteko ummistaneet silmänne, tai maail­ man silmät, siltä kärsimykseltä ja julmalta hyväksikäytöltä, jota te itse aiheutatte eläimille joka päi­ vä. Kotieläimenne eivät sitä paitsi pidä koskaan lihapaastoja, kuten uskonnolliset ihmiset.

Mielestäni on maailman tär­ keintä vastustaa turkistarhausta, henkisesti tai fyysisesti vähänkin tuskallisia eläinkokeita, karhujen taisteluttamista, valaanpyyntiä, (lukuunottamatta eskimoiden pie­ niä määriä). Mutta suomalaisen keskustelukulttuurin kehittymät­ tömyys on vienyt eläinsuojelukeskustelun linjoille: "Jos vastus­

Myös allekirjoittanut tuntee usei­ ta terveitä, elinvoimaisia ja mu­ kavia manxeja. Kivivuoren jutus­ sa ei väitettykään, etteikö manx voisi elää terveenä ja pitkään.

Jutussa viitattiin sen sijaan sii­ hen, että eräillä manxpennuilla hännättömyyteen kytkeytyy ra­ kenteellisia epämuodostumia. Oi­ reina on muun muassa kävelyvaiANIMALIA 4/1995

ANIMALIA 4/1995

tat turkistarhoja, miksi käytät nahkakenkiä?" Ja: "Koska syön lihaa, en voi vastustaa mitään eläinrääkkäyksen muotoa!"

Juutalaisissahan on kasvissyö­ jiä, esim. Peter Singer, mutta kas­ vissyöjät ovat ateisteista ja kristi­ tyistäkin vain vähäpätöinen mur­ to-osa.

Yrittäkää ymmärtää, että niin pienelle, ja helposti syntipukiksi joutuvalle vähemmistölle kuin juutalaiset, ruokasääntöjen nou­ dattaminen on keino säilyä hen­ gissä kulttuurina ja uskontona.

Ajatelkaa mm. sikojen asemaa maailmassa, jossa kaikki olisivat juutalaisia ja muslimeita - ne oli­ sivat vapaita villisikoja kaikki tyynni.

Ja, asiasta toiseen, myös sirkus­ ta arvosteltaessa olisi kunnioitet­ tava sirkuksen tuottamaa, paljon aidompaa ja kulttuurillisesti ar­ vokkaampaa iloa kuin diskojen ja videoiden tuottama muovi-ilo.

Mirkka Salo fil.yo, ortodoksi

Oikaisuna Salon kirjoitukseen on todettava, että tilastojen mukaan 90 % Suomen juutalaisista syö kosher-lihaa eli tainnuttamatta teurastettujen eläinten lihaa vain juhlapäivinä. Suurimman osan vuodesta he käyttävät samaa "ta­ vanomaista" lihaa kuin muukin väestö, eli myös Salon luettele­ mia hampurilaisia, metwurstipizzoja jne.

Uskonnollisista syistä tapahtu­ va tainnuttamattoman eläimen teurastus jakaa mielipiteitä juuta­ laisen ja islamilaisen yhteisön si­ sälläkin. Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä juutalaiset rabbit hy­ väksyvät nykyään eläimen tainnuttamisen ennen teurastusta. Tä­ hänhän eläinsuojelujärjestötkin pyrkivät.

Ne juutalaiset ja islamilaiset, jotka kannattavat teurastuksen muuttamista inhimillisemmäksi, korostavat, että on tärkeämpää noudattaa Raamatun tai Koraanin inhimillisyyteen kehottavaa hen­ keä kuin pitäytyä yhdessä yksit­ täisessä, vuosituhansia sitten kir­ joitetussa käytännön ohjeessa.

Viimemainitun merkitys kun on muuttunut aivan toiseksi nykyai­ kana, kun käytettävissä on inhimillisempiäkin teurastusmenetelmiä.

Suvaitseva ja arvostava suhtau­ tuminen toisiin kulttuureihin tar­ koittaa myös sitä, että ulkopuolel­ ta katsoen ei pelkistetä esimerkik­ si yhtä ruokasääntöä koko kult­ tuurin selkärangaksi ja kohtalon­ kysymykseksi, vaan arvostetaan myös kyseisen kulttuurin sisällä tapahtuvia uudistus- ja inhimillistämispyrkimyksiä.

Eläinsuojelujäijestöt eivät suin­ kaan ole ottaneet tainnuttamatto­ mien eläinten teurastusta ainokai­ seksi tai tärkeimmäksi silmätikukseen. Pääpaino eläinsuojelujärjestöjen työssä eläinsuojelulain uudistamiseksi on ollut juuri sen "tavanomaisen" eläinten pidon inhimillistämisessä, jonka Salo­ kin nostaa esiin.

Mitä sirkuksiin tulee: Jonglöörien, akrobaattien ja muiden sir­ kuksen huippujen seuraaminen on tosiaan inhimillisen taituruu­ den ja ilon juhlaa. Mutta iloa voi tuottaa vain tieto, että kaikki esiintyjät ovat siellä vapaaehtoi­ sesti.

Sirkuseläimet joutuvat yleensä viettämään elämänsä ah­ taissa kuljetusvaunuissa, ja osa kouluttajista käyttää väkivaltaa ja muita kyseenalaisia keinoja. Täl­ laisten eläinten läsnäolo sirkuk­ sissa vain välittää yleisölle, ja

varsinkin siihen lukeutuville lap­ sille, viestiä että on aivan paikal­ laan alistaa eläimet meidän huvivälineiksemme - viis kivuliaista nivelkulumista ja muista luonnot­ tomien liikesarjojen niille aiheut­ tamista rasitusvammoista.

Suomalaisen keskustelukulttuu­ rin kehittymättömyyteen paras lääke tietysti on, että yritämme it­ se kukin kehittää sitä parempaan suuntaan. Mitäpä muutakaan voi­ simme? Tämän voi nähdä myös tilaisuutena: jos yhteiskunnan keskustelukulttuuria saadaan ko­ hoamaan eläinsuojeluasioissa, sil­ lä on vaikutuksensa muuhunkin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Toimitus/H.T

□ □ □

Ja edelleen metsästyksestä Olen kotoisin Enontekiöltä, niissä metsästyksellä on pitkät perinteet ja missä metsästys on edelleen paitsi harrastus, myö elinkeino.

Olen selvillä siitä, että eläin­ suojelussa on monia epäkohtia.

Metsästys ei mielestäni kuiten­ kaan kuulu näihin. Tietysti edel­ lyttäen, että metsästäjän luvat ovat kunnossa ja että apuna käy­ tetään koiraa aina kun mahdollis­ ta.

Mielipiteeni perustelen sillä, et­ tä nämä metsästetyt eläimet niin ennenaikaisen kuoleman kuin ne kokevatkin - ovat eläneet elämänsä vapaina. Kuolemasta on vaikea tehdä metsästyksen koh­ teelle tuskaion, mutta metsästäjä pyrkii siihen, että eläin kuolee mahdollisimman nopeasti. Muis­ tettava on myös se, ettei villieläin luonnossa yleensäkään kuole vanhuuteen, vaan toisen eläimen saaliina.

Luulen, että moni meistä valit­ sisi mieluummin vapaan elämän ja vaikka vähän tuskallisemman kuoleman kuin sen kohtalon, mi­ kä on nykyään sikojen, nautojen ja kanojen osana.

Tälle palstalle kirjoittaneelle nimimerkille "Ympäristönsuoje­ lua opiskeleva Animalian jäsen" haluan sanoa, että turhaan tapettu eläin on mielestäni sellainen, jon­ ka lihaa, nahkaa jne. ei käytetä, kun eläin on metsästetty. Yleensä käytetään, niin että ei metsästys kyllä ihan turhaa tappamista ole.

Riistanhoitoyhdistysten tehtä­ vänä on järjestää koulutusta ja neuvontaa, edistää riistanhoitoa ja suorittaa metsästyksen valvontaa resurssien mukaan.

Valitsen edelleen mieluummin riistaa kuin sika-nauta- jauhelihakastiketta ruokapöytään.

Veera Vienola eläinlääketieteen opiskelija Pitää paikkansa, että luonnonva­ raisten eläinten elämän laatu on paljon korkeampi kuin valtaosalla maatalouden eläimistä. Pientä kommenttia vaatii kuitenkin Vie­ nolan toteamus, että "metsästäjä pyrkii siihen, että eläin kuolee mahdollisimman nopeasti" - se nimittäin ei valitettavasti aina pi­ dä paikkaansa.

Suomessa käytetään edelleen piisamimertoja, joissa piisami kuolee hukkumalla niin, että sen epätoivoinen kuolinkamppailu voi kestää jopa 20 minuuttia. Rie­ kon pyynnissä käytettävässä ansalangassa kuolema on niin ikään

hidas ja tuskallinen. Muun muas­ sa nämä pyyntitavat olisi jo kor­ kea aika siirtää historiaan.

Toimitus/H.T.

□ □ □

Miten pääsee eläinsuojeluvalvojaksi?

Miten voi päästä eläinsuojeluval­ vojaksi? Tai saada siitä ihan "oi­ kean" ammatin? Mitä kouluja sii­ hen täytyy käydä? Mitä vaati­ muksia?

"I just want to be with animals -80" Eläinsuojeluvalvojan työ on pal­ katonta vapaaehtoistyötä. Valvo­ jalla on suuremmat valtuudet puuttua eläinrääkkäykseen tai epäilyksiin eläinten huonosta kohtelusta kuin mitä on tavallisil­ la kansalaisilla. Varsinaisia viran­ omaisvaltuuksia valvojilla ei kui­ tenkaan ole, vaan tarvittaessa he saavat kääntyä mm. poliisin puo­ leen virka-avun saamiseksi.

Eläinsuojeluvalvojaksi halua­ valta edellytetään eläinsuojeluvalvojakurssin käyminen, pereh­ tyneisyyttä kotieläinten pitoon ja hoitoon, kokemusta eläinsuojelutyössä sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa hankalissakin ti­ lanteissa. Kursseista saa lisää tie­ toa soittamalla Suomen Eläinsuo­ jeluyhdistykseen, puh. (90) 877 1200 .

Toimitus/H.T.

□ □ □

Salainen puutarha ja kilpikonnat Jokainen, joka lapsena on lukenut viehättävän kirjan Salainen puu­ tarha, on varmasti joskus haa­ veillut löytävänsä sellaisen puu­ tarhan. Minä löysin salaisen puu­ tarhan Firenzestä.

Talo on pieni kaunis ikivanha kivitalo. Puutarhaa ympäröi kor­ kea muuri. Siellä kasvaa kaikkea, on laakeripuu, lehmus, vanha tammi, ruusupensaita, ja valtava magnolia valkeine kukkineen.

Puutarhassa on lukematon joukko lintuja, siellä liverretään, laule­ taan, helskytellään, murahdel­ laan, vihellellään.

Puutarhan vakituisiin asuk­ kaisiin kuuluu myös kuusi kilikonnaa. Puutarha on hieno paikka niille: on liikkumatilaa, ruokaa tarpeeksi ja kylpy tippuvan vesi­ hanan alla olevassa saavissa. Kun tulee syksy ja kilpikonnia alkaa nukuttaa, on mukavia lehtikasoja, joihin voi kaivautua moniksi vii­ koiksi.

Kesyjä kilpikonnat eivät ole.

Jos joku niihin koskee, ne vetäy­ tyvät kilven suojaan ja pötkivät pakoon pensaiden alle kilpikonnanvauhdilla.

Aamupäivisin teen töitä pienel­ lä terassilla. Eräänä päivänä suu­ rin kilpikonnista - sen nimi on Desiree, mutta kutsun sitä salaa Elluksi - ilmestyi terassille. Pari­ na päivänä tämä toistui, ja sitten se tassutteli tuolini alle ja halusi välttämättä nojata nilkkaani.

Siinä me työskentelimme päi­ västä toiseen. Kerran aiheutin Ellulle kamalan shokin. Koska sen

kiipeäminen terassille oli lähes puolen tunnin homma, ajattelin auttaa sitä. Otin kilven kummas­ takin reunasta kiinni ja nostin Ellun ilmaan. Ellu säikähti niin, että se työnsi kaikki jalkansa ja pään­ sä niin kauas kilvestä, että pelkä­ sin mainittujen jäsenten irtoavan.

Laskin Ellun kiireesti maahan.

Useimmat eläimet pitävät korvantaustan rapsutuksesta. Ellulla ei ole ainakaan näkyviä korvia, ja niinpä eräänä päivänä hyvin varo­ vaisesti pistin pääni kaulan ja kil­ ven väliin ja rapsutin Ellun kau­ laa. Se piti siitä.

Kaikki loppuu aikanaan. Minun oli jätettävä Ellu ja Firenze. Mut­ ta kerran Ellu-kilpikonna on ollut ystäväni, sitä en unohda koskaan.

Anja Hytönen

□ □ □

Ihmetys Hevonen ihmisen ystävä sodan jaloissa.

Ihmetys kulkee sen aivoissa: mikä on ihmisen tullut käyttäytyä noin kuin aivottomat raivopäiset hullut.

Kana Minä kautta-aikojen kana.

Olen kuoputtanut maata maan matosiakin etsien toukankin sieltä saaneena.

Kaakatuksen ilosta olen ilmoille antanut munat pesääni teille hautonut.

Vaan tänään telkien taakse olen suljettu.

Vain muistot siitä kun on vapaana kuljettu.

Nyt vain syödä pitää ja munia tehdä lisää ja lisää.

Tämä on siis kanan eloa kun pitää käydä koneen tehoa.

Ei ihmislastakaan enää näy Liekö kauan enää mulla jalkoja tehty on minusta paikallaan sei­ soja.

Jos vapaus vielä minulle koittaa riemun kotkotukset tahdon il­ moille soittaa.

Siis haluan olla iloinen kana.

Tule - ja avaa rautainen haka.

Altti Rintala Harjavalta

Kirjeet tälle palstalle osoit­ teella: Animalia, Lukijoiltapalsta, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Tilan rajalli­ suuden ja saapuvien kirjeiden suuren määrän takia varaam­ me itsellemme oikeuden tar­ vittaessa lyhentää kirjeitä.

17

•

•

Tilaa tietoa eläinsuojelusta \ Nuorten Animalia

Laita rasti ruutuun haluamasi ma­ teriaalin/materiaalien kohdalle:

Eläinten ystävän lahja vinkkejä.

Mitä tehdä, kun hevosta rääkätään?

H Y V A A JOULUA..

Mistä syntyy jouluinen tunnel­ ma? Kuusi, tähtisade, lahjat, ruu­ at, pimeät talvi-illat, kynttilät, kyllä, kyllä... ja tärkeimpien jou­ kossa leipominen, lahjojen pake­ toiminen, kuusen koristelu ja ko­ risteiden askartelu. Toivomme, että lapsuuden muistoista kaiva­ mamme askarteluohjeet tuovat si­ nulle paketillisen joulumieltä.

Näpertele koristeet koko per­ heen voimalla, ystäväpiirissä tai vaikka vain omaksi iloksesi. Pue oma kotisi juhla-asuun edullisilla, itsetehdyillä koristeilla, tai anna lahjaksi luovuutesi ja käsien tai­ tosi hedelmä.

Vielä se vakkari toivomus: jos joululomalla aikaa liikenee, kir­ joitelkaa ja piirrelkää postia nuor­ ten palstalle, oman nimen ja osoitteen kanssa. ...JA HAUSKAA UUTTA VUOTTA! Anne & Heli

Rinkulanauha Tarvitset: erivärisiä liimapapereita tai tavallista paperia + papenliimaa.

Tee näin: Leikkaa paperi puo­ lentoista sentin levyisiksi, kah­ dentoista sentin pituisiksi suika­ leiksi. Kostuta liimapaperin reuna tai sivele tavallisen paperisuikaleen reunalle liimaa ja taivuta sui­ kale rinkulaksi. Pyörittele useita rinkuloita ketjuksi. Kääri kuusen ympärille.

TAM AN

OMBtJ

u e p Ä Ä v /A T M A A U U S6 T

The Body Shop on kansainväli­ nen ketju, jonka tuotteita ei testa­ ta eläinkokein. Body Shop panos­ taa ympäristönsuojeluun mm. vä­ hentämällä syntyvää pakkausjä­ tettä ja tarkkailemalla energian­ kulutustaan. Myynnissä on mm. saippuoita, shampoota, hiustenhoitoaineita ja kosmetiikkaa.

Ruohonjuuri Oy:n myymälä Helsingissä, eduskuntataloa vas­ tapäätä, myy muun muassa pesu­ ja puhdistusaineita, jotka on val­ mistettu luonnon raaka-aineista eikä testattu eläinkokein.

Valikoimasta löytyy mm. yleis­ puhdistusaine, lattianpesuaine, lasinkirkastusaine, vvc-puhdistusaine, pyykinpesujauhe, pyykinpesuneste, pyykinhuuhteluaine, villapesuneste, tiskiaine, desinfioin­ tiaine, saippuoita...

Yhä enemmän on muitakin kosmetiikan, shampoiden ynnä muiden valmistajia, jotka eivät testaa eläinkokein. Ajan tasalla olevan listan näistä voit tilata Animalian toimistosta.

P iirros: Sini Immonen

Tonttunauha Tarvitset: punaista kartonkia, lankaa tai rihmaa, teippiä.

Tee näin: Piirrä kartongille tonttujen ääriviivat ja leikkaa ton­ tut irti. Teippaa tontut nuijalta puolelta rihmaan ja ripusta nauha kuuseen. Halutessasi voit koris­ tella tontut esim. liimaamalla niil­ le pumpulista partoja ja piirtämäl­ lä silmät.

IC & T U n

J Ä Ä N n O I¿ S E T /

M UTTA

Moi animalialaiset!

Mä haluaisin kertoa teille, mi­ ten epäreilu tää maailma on. Yh­ dellä tallilla on muutamia hevo­ sia, joista yksi on hyvin menesty­ vä ravuri ja muut ei mitään. Ker­ ran yksi hevonen sotkeutui piik­ kilankaan ja sen silmään jäi piik­ ki, eihän kellään ollut aikaa ottaa sitä pois, "omapa oli mokansa".

Silmä tulehtui, kuivui ja tippui pois. Eikä kukaan tehnyt mitään, ja vielä mainittakoon, että jos he­ vonen tekee jotain väärin, niin so­ piva rangaistus on lyödä sähköpiiskalla sukupuolielimiin. Ja mi­ tä käy, kun tästä julmuudesta ker­ rotaan poliisille? Heille näytetään sitä ravuria, jota hoidetaan hyvin, tuottaahan se rahaa. Ja poliisi ei siis voi tehdä mitään. Kysymys kuuluu: Kuka sitten? Toivon, että miettisitte tätä hetken ja kertoisit­ te oman mielipiteenne asiasta.

M-81

Lumihiutale Tarvitset: valkoista silkkipape­ ria tai tavallista paperia ja sakset.

Tee näin: Taita neliönmuotoi­ nen paperi neljään kertaan, jol­ loin sinulla pitäisi olla hyppysis­ säsi kapean kolmion mallinen suikale. Leikkaa pieniä, eri muo­ toisia lovia ja koloja kaikille si­ vuille. Taita paperi auki. Jos sait­

TAR JA N A

VBLI

Monet luomutuottajat ympäri maata myyvät tuotteitaan suoraan tilalta. Eräiltä saa myös jatkoja­ lostettuja tuotteita, kuten luomuhilloja ja muita joulupakettiin so­ pivia herkkuja. Hyvät valikoimat on luomupuodeissa, joita on eri puolilla maata. Lähimmistä luo­ mutiloista ja luomupuodeista voit kysyä lisää Luonnonmukaisen Viljelyn Liitosta, puh. 955 - 150 538.

HÄN

f I

El

KUOLLUT T U R H A A ^ ' H Ä N £N a k u lla a n s a im m e m a h d o llis u u d e n o p ereu A ih m is te n

K IP J O IT IU S T A /

I

O \Jc. N JO O N N IS T U N U T T U L K IT S E M A A N

YHDON

SANAN

f

kin aikaiseksi useita irtonaisia muotopuolia hiutaleita, leikkasit lovia liikaa tai taittelit paperin väärin päin. Yritä uudelleen, jotta voisit koristella ikkunat ja peilit valkoisilla lumihiutaleilla.

Joulusukka Tarvitset: mieleisesi väristä askarteluhuopaa, neulaa ja lankaa tai liimaa.

Taita huopa kaksinkerroin ja leikkaa sukan muotoinen kappale sekä kiinnityslenkki. Jos haluat kestävämmän sukan ja olet kau­ hean ahkera, ompele kappaleet ja lenksu lujasti yhteen. Muutoin käytä liimaa. Koristele sukka mielikuvitustasi käyttäen esim. liimaamalla jouluaiheisia huopakuvioita sukkaan tai koristenauha sukan suuhun.

TU O SSA

o v e t SA

7^

u u te e : fzu u M iS H u o u e /

...........................................

Moi M-81!

Luettuamme kirjeesi otimme asiasta selvää viralliselta taholta.

Helsingin poliisin päivystyskeskuksen Markku Sampo kertoi seuraavaa: Jos epäilee eläinrääkkäystä ja ilmoittaa siitä poliisille, niin po­ liisilla on velvollisuus mennä tar­ kastamaan tilanne. Mikäli ilmoi­ tus osoittautuu aiheelliseksi, po­ liisit kutsuvat paikalle asiantunti­ jan eli useimmiten kaupungin- tai kunnaneläinlääkärin, joka tutkii eläimet ja antaa lausunnon. Jatko­ toimenpiteet riippuvat tapaukses­ ta.

Ilmoituksen voi tehdä puheli­ mitse. On hyvä antaa mahdolli­ simman tarkka kuvaus, mitä epäi­ lee tai tietää tapahtuneen ja kos­ keeko se esimerkiksi vain yhtä tiettyä eläintä, jotta poliisit osaavat etsiä juuri sen yksilön, eikä kertomasi kaltaista piilottelua pääsisi tapahtumaan.

Hyvä tapa on tiedustella po­ liisilta jälkikäteen, mitä toimenpi­ teitä tarkastuksesta aiheutui, ja jos ei ole tyytyväinen, niin pyytää uutta tutkintaa.

Mikäli tuntuu siltä, että yksin ei saa toivottua tulosta, niin kannat­ taa ottaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen tai eläi­ nsuojeluvalvojaan.

Mainitsemasi sähköpiiskan käyttö on verrattavissa eläimen lyömiseen kepillä tms., joka on eläinrääkkäystä ja rangaistava te­ ko. Sen käytön todistaminen voi vain olla hankalaa, koska sähköpiiskastahan ei jää jälkiä.

Anne & Heli

Talvi Pakkanen puree. Tuuli puhaltaa risaisen muovipussin lumeen pai­ nautuneiden tassunjälkien päälle.

Jostain kaukaa kuuluu avutto­ man koiran viimeinen ulvahdus tätä kauheutta vastaan.

Laiha kissa kantaa mukanaan hiirtä, ja sen kaulassa roikkuvaa loukkua.

Lunta sataa. Se peittää kohta pienen hiiren, joka makaa sitä vieneen kissan vieressä. Senkin matka päättyi pian alkamisen jäl­ keen luotiin, joka teki taas kerran maailmasta mukavamman ja rau­ hallisemman paikan asua.

Orava uskaltautuu maistamaan hyväntuoksuista ainetta. Njam!

Mutta kohta pieni pörröhäntä jo makaa maassa rotanmyrkkyä ym­ pärillään.

Minkäs sille voi... Ihminen on hyvä, ja yrittää tehdä maailmasta paremman itselleen ja muille elä­ ville.

Oravan karvat heiluvat tuules­ sa, ja sen kosteat silmät alkavat kuivua.

Nälkäinen kulkukoira ottaa ora­ van suuhunsa... Mutta tulee katu­ maan sitä. Nyt voi ihminen hy­ vällä omallatunnolla päästää eläi­ men kärsimyksistä.

Tuon hyvän työn jälkeen on mukava vetää takista huppu turkisreunoineen päähän lämmittä­ mään, ettei vain tulisi flunssa.

TIETOVIHOT JA - PAKETIT

Esitteet ja julisteet ovat maksut­ tomia, suurista tilauksista perim­ me postikulut.

Tietovihot ja monisteet (perimme 10 ,-/kpl painatuskulu­ jen peittämiseksi sekä postikulut) □ Eläimet kosmetiikkateollisuu­ dessa □ Eläimet ja geenitekniikka □ Turkistarhaus □ Turkiseläimet luonnossa □ Virikkeitä ja vapautta maata­ louden eläimille □ Emakoiden kasvatus □ Häkkikanalat ja niiden vaihto­ ehdot □ Nupoutus ja kastrointi □ Mitä EU merkitsee eläinsuo­ jelulle? □ Hevostietopaketti

Esitteet □ Animalian yleisesite (annetta­ vaksi jäseneksi haluavalle) □ Joukkoesitteitä jakeluun: kpl □ Kosmetiikkalista, eli luetteloeläimillä testaamattomista kosmetiikkatuotteista, saip­ puoista, shampoista ym. □ 10 helppoa tapaa toimia eläin­ ten puolesta □ Eläinsuojelua EU:ssa □ Lapsille suunnattu esite: Mi­ ten koiraa tulee lähestyä □ Animalian tuotteiden hinnasto

Tietopaketit esitelmiä varten (perimme 10,-/kpl, sis. postiku­ lut) □ Eläimet maataloudessa □ Eläinkokeet □ Turkistarhaus ja metsästys

ANIMALIA 4/1995

Julisteet □ Kana ei ole kone -juliste Juliana von W endtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita □ Yleisesite □ Kudosluovutuskortti □ Opiskelijaesite (tarkoitettu lää­ ketieteen, biologian yms. alo­ jen opiskelijoille)

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET Diasarjat □ Yleisdiasarja eläinsuojelusta, 24 kuvaa □ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ Maatalouden eläimet, 19 ku­ vaa □ Turkiseläimet, 15 kuvaa □ Yleisdiasarja nuorimmille (mm. ala-asteille), 18 kuvaa Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia.

V alokuvanäy ttely t □ 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alueil­ ta. Sopii kirjastoihin, koului­ hin, näyttely- ja kerhotiloihin jne. □ “Kadotettu paratiisi” - valoku­ vanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 kuvaa ja kuvatekstit. □ Turkisvalokuvanäyttely, 13 kuvaa ja kuvatekstit.

Videot □ Animalia, video eläimistä ja eläinsuojelusta, n. 20 min, suom. äänitys. □ Heidän tulevaisuutensa on Si­ nun käsissäsi, n. 15 min, suom. tekstitys. □ Ruokaa ilman kärsimystä, vi­ deo kasvissyönnistä ja eläin­ ten tehokasvatuksesta, n. 25 min, suom. tekstitys. □ N ooan Arkki, video pääuskon­ tojen suhtautumisesta eläi­ miin, n. 25 min, suom. ääni­ tys. (Sopii hyvin mm. koulu­ jen uskonnon tai elämänkat­ somustiedon tunneille.) □ Kadotettu paratiisi, video kansainvälisestä apinakaupas­ ta, 20 min, engl. äänitys.

Merkitse tähän päivämäärä, johon mennessä materiaali tarvitaan:

AV-välineiden lainaamisen “pelisäännöt” : - Lainausmaksu on 20 mk, lisäk­ si perimme postikulut. (Jos olet Animalian jäsen, lainaus on ilmainen; maksat siis vain postikulut.)

- Laina-aika on 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita.

-V a in yksi diasaija tai video ker­ rallaan, ellei muusta erikseen sovita.

- Lainaaja sitoutuu käsittele­ mään lainamateriaalia huolella ja palauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

- HUOM! Tee varauksesi hyvis­ sä ajoin, viimeistään pari viik­ koa ennen toivottua laina- aikaa. Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi mate­ riaali on vapaana. Lainaukset toimitetaan varausjärjestykses­ sä.

Tilaajan/lainaajan nimi:

Osoite:

Leikkaa irti ja postita osoit­ teella: Animalia, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua VAATTEET “Eläinten puolesta” -T-paita, 75,- tai college, 150,Ks. kuvaa tämän lehden takakan­ nessa. Värikäs eläinryhmäpainatus (kissa, kettu, kani, kananpoika ja hiiri). T-paitaa saatavilla har­ maana ja luonnonvalkeana (huom: luonnonvalkea on valkai­ sematonta, ympäristöystävällistä puuvillaa). Koot S-XL ja harmaa­ na myös kokoa 140 cm. College­ paita on harmaa, koot S-XL. Tilaan: harmaa T-paita ________k p l,________ koko luonnonvalk. T-paita _______ k p l,_________koko harmaa college ________k p l,________ koko Joulutarjous Ketunpoika-collegepaita, 130,Turkiskampanjan Victor-ketunpoika kauniina väripainatuksena valkoisessa collegepaidassa. Koot S-XL. Tilaan: _______ kpl,__________koko Ketunpoika-T-paita, 75,Väri harmaa, jäljellä on vielä ko­ koja S, M ja XL. Tilaan: _______ k p l,__________koko Pet Respect-kampanjan T-pai­ ta, 120,Ole mukana tukemassa WSPA:n tärkeää työtä eläinten auttamisek­ si sellaisissa maissa, joissa ei ole toimivia eläinsuojelujäijestöjä.

Valkoinen, painatus musta/punai­ nen. Koko L (reilu mitoitus).

Tilaan:________ kpl

"there's no time to lose” 18

ESITTEET JA JULISTEET

ANIMALIA 4/1995

KIRJAT Ymmärrä lemmikkiäsi/Helena Tengvall, 112,Opas, jossa käytännön neuvojen lisäksi kerrotaan, kuinka opit ym­ märtämään lemmikkisi mielen­ liikkeitä ja tarpeita. Kirja jokai­ selle jo lemmikin kanssa elävälle tai eläimen hankintaa harkitseval­ le.

Tilaan________ kpl Eläinlääkäri puussa/Mikael Il­ ves, 135,Ilveksen hauskat, ironiset ja välil­ lä surullisetkin tarinat itsevaltai­ sista lemmikeistä ja niiden omis­ tajista.

Tilaan________ kpl Koirien salattu elämä/Elizabeth Thomas, 114,Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, lukematto­ miin havaintotunteihin perustuva kronikka 12 koiran elämästä.

Tilaan________ kpl Eläinten puolesta/Helena Teng­ vall, 84,- (ennen 87,-) Kirja joka kertoo, kuinka voit jo­ kapäiväisessä elämässä vaikuttaa eläinten asemaan! Todellinen eläinten ystävien käsikirja.

Tilaan________ kpl Oikeutta eläimille/Peter Singer 120,- (Huom! O vh. 140,-) Eläinten oikeuksien liikkeen pe­ rusteos, jossa myös runsaasti tie­ toa Suomesta.

Tilaan________ kpl Eläinten ETYK/Useita kirjoitta­ jia, 40,- (ennen 50,-) Asiaa ja pohdintaa eläinten ase­ masta ihmisten maailmassa.

Tilaan________ kpl

KORTIT, MERKIT, TARRAT...

Joulukortit (ks. kuvia tämän lehden takakan­ nessa) - U^J^uskortti 4,- “Kanimainen joulu” - väri postikortti. Tilaan ________ kpl - Aiempien vuosien kortteja edullisesti: “Leppoisaa jou­ lua”- joulupossukortti tai “Rauhallista Joulua”-siluettikortti 3,-/kpl. Viiden kortin nippu (nipussa molempia kortteja) 12,-. Tilaan: - Joulupossukortti kpl - Siluettikortti________ kpl - Korttinippu________ nippua Kortit 4,-/kpl - “Ensiaskeleet”, mustavalk. tekstitön kortti pienen varsan ensi hetkistä turvallisesti äidin kyl­ jessä. Tilaan________ kpl - “Kissanpentu”, kortissa leisku­ vat syksyn värit, tekstitön. Ti­ laan _______ kpl - Neljän nelivärikortin lajitelma (aiheet leijona, naali, kettu, valas). Yksittäin 4 mk/kpl, koko nippuna 10,-. Tilaan: Yksittäisiä kortteja,________ kpl, aihe:_______ Korttinippuja_______ nippua - Kimmo Taskisen tyylikkäät piirroskortit sarjana (aiheet il­ ves, kettu, rotta ja supikoira).

Yksittäin 4mk/kpl, koko nip­ puna 12,-. Tilaan: Yksittäisiä kortteja_______ kpl, a ih e :________ Korttinippuja_______ nippua.

Rintamerkit 8 ,-/kpl - “Fur is dead” (punamusta).

Tilaan________ kpl - “EI eläinkokeille” (rotta).

Tilaan________ kpl - “Animal Liberation, Human Li­ beration” (tassu ja nyrkki).

Tilaan________ kpl - Nelivärinen Victor-ketunpoikamerkki, 10,-/kpl.

Tilaan________ kpl

MUITA LAHJAIDEOITA TAI ITSELLESI ILOKSI Uutuus: Hopeiset korvakorut, 65,(Ks. kuvaa tämän lehden taka­ kannessa.) Hyppäävä delfiinipari tai istuva kissapari tyylikkäinä hopeakoruina.

Uutuus Hopeinen riipus, 40,(Ks. kuvaa tämän lehden taka­ kannessa.) Aiheena delfiini, kissa tai laukkaava hevonen.

Uusiopaperiset kirjekuoret ja kirjelehtiöt Kuorinipussa (20 kuorta) ja leh­ tiössä (20 lehteä) kussakin neljää erilaista eläinhahmoa (hiirenpoika. kissa ikkunalla, mäyräkoira sekä tilhi pihlajassa).

Tilaan: - Kuorinippuja (20,-), ________ kpl -L ehtiöitä ( 12 ,-), ________ kpl - tai kuorinippu + lehtiö (yht. 30,-), ________ kpl Tarrat - Eläinkokeeton kosmetiikka tar­ ra-arkki (16 kpl, ks. kuvaa oi­ kealla), 10 ,-.

Tilaan_______ arkkia - Logohiiri-tarra-arkki (15 pyöre­ ää tarraa) 10 ,-.

Tilaan_______ arkkia - “Ei mainoksia, kiitos” - ovitarra 5,- (kuvassa logohiiremme).

Tilaan_______ kpl - Kaikki kolme yllä mainittua sarjana yhteishintaan 20 ,-.

Tilaan________ sarjaa Eläinsuojelusingle, 10,“Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen”.

Tilaan_______ kpl

NÄIN TEET TILAUKSESI: Postitse: Animalia ry, Porvoon­ katu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 90-148 4866 (arki­ sin klo 9-17) Telefax: 90-148 4622 Yli 40,- tilaukset toimitetaan pos­ tiennakolla (jolloin hintaan lisä­ tään postiennakkomaksu 13,-).

Kaikkiin tilauksiin lisätään posti­ tuskulut sekä 4,- käsittelykulu.

Tuotteita voit käydä ostamassa myös suoraan Animalian Helsin­ gin toimistosta, osoite yllä. Rajoi­ tetusti tuotteita on myynnissä li­ säksi Turun toimistossa (os. Hu­ malistonkatu 14, 2. krs., puh.

921-2310 123) ja Oulun toimis­ tossa (os. Isokatu 16 C 20, 2. krs., puh. 981-3119 885).

KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaajan nimi:

Osoite:

El M A IN O K S IA ,

II®

K IIT O S !

19

*

fc i

Joululahja eläimille Jotta eläimiä voi auttaa tehokkaasti, tar­ vitaan tietoa, taitoa, innokasta mieltä - ja rahaa.

Euroopan eläinkulj etukset inhimillistyvät Keski- ja Etelä-Euroopassa kulje­ tetaan vuosittain kymmeniä mil­ joonia eläimiä maasta toiseen teu­ rastettaviksi. Kuljetukset ovat kestäneet yhtäjaksoisesti jopa yli 60 tuntia ilman vettä ja ruokaa, autot ovat sopineet eläinkuljetuk­ siin huonosti ja eläimiä on usein kohdeltu raa’asti.

Nyt on eläinsuojelijoiden, eläinlääkärien ja lukuisien taval­ listen ihmisten aktiivisuuden an­ siosta saatu EU:n ministerineu­ vostossa läpi päätös, joka säätelee eläinten kuljetuksia. Kuljetukset saavat kestää yhtäjaksoisesti enintään 8-24 tuntia, eläinlajista ja kuljetusauton laadusta riip­

puen. Samalla kuljetusautojen va­ rustusta kehitetään eläimille pa­ remmaksi.

Animalia panosti kuljetusten parantamiseen alusta asti voimak­ kaasti, ja lopullisen päätöksen lä­ pi saamisessa Animalia oli tär­ keässä roolissa.

Vaihtoehto häkkikanaloille

Matti N ärvä

M

- L V A onet Animalian viimeai­ kaisista menestyksistä eläinten auttamisessa ovat olleet mahdol­ lisia siksi, että käytettävissä on ollut rahaa tehokkaaseen kam­ panjointiin. Ne ovat siis kaikkien teidän ansiota, jotka olette mak­ saneet jäsenmaksunne tai muista­ neet Animaliaa lahjoituksella.

Nämä tuoreet edistysaskeleet ovat jo helpottaneet lukuisien eläinten elämää:

Animalian kanakampanja on joh­ tanut tuloksiin: Suomeen raken­ netaan nyt uudentyyppisiä avokanaloita, joista on tulossa vahva kilpailija häkkikanaloille. Lue li­ sää tämän lehden sivulta 6 .

Jos Sinäkin haluat antaa joululahjan eläin­ ten auttamiseksi, se käy helposti. Irrota oheinen pankkisiirtolomake ja maksa ha­ luamasi summa Animalian tilille. Tuhannet nelijalkaiset ja höyhenikkäät kiittävät!

Turkiseläinten ansapyynti vähenee EU:ssa on säädetty tuontikielto sellaisille turkiksille, jotka on pyydystetty epäinhimillisin me­ netelmin. USA:n ja Kanadan turkispyytäjät yrittivät saada Kan­ sainvälisen standardisoimisliiton määrittelemään "inhimillisiksi" sellaiset jalkaraudat ja muut an­ sat, joissa eläin tosiasiassa kituu hyvin pitkään. Jos näin olisi käy­ nyt, niillä olisi edelleen saanut pyydystää turkiseläimiä myös

Pukinkonttiin

Euroopan markkinoille.

Animalia oli aktiivisesti muka­ na niiden eläinsuojelujärjestöjen joukossa, jotka työskentelivät es­ tääkseen tämän silmänlumeen vaijolla tapahtuvan eläinrääk­ käyksen. Lisää aiheesta ^tämän lehden sivulla 5.

Suomen eläinsuojelulaki kehittyy Rahalahjoitusten ansiosta Animalialla on ollut mahdollisuus näky­ viin lehti-ilmoituksiin, kun eläin­

suojelulain muuttamista on käsi­ telty eduskunnassa. Ilmoitusten jälkeen monet tavalliset ihmiset ovat ottaneet yhteyttä kansan­ edustajiin, minkä ansiosta laista on nyt tulossa eläimille parempi kuin mitä se olisi muuten ollut.

• • •

Muista ystäviäsi Animalian joulukorteilla!

Uutuuskortti "Kanin joulu", 4 mk/kpl.

Perinteinen eläinryhmä siluettikuvana tähtitaivaan alla tai lep­ poisa joulupossukortti, 3 mk/kpl.

Hopeinen riipus Delfiini, hevonen tai kissa. Hinta 40 mk/kpl.

Värikäs

Eläinten puolestapaita H opeiset korvakorut Delfiinit tai kissapari. Hinta 65 mk/pari.

20

T-paita luonnonvalkoisena tai harmaana, 75 mk. College har­ maana, 150 mk. Molempia löytyy kokoina S-XL, harmaata T-paitaa lisäksi koossa 140.

Saatavilla Animalian toimis­ tosta ja Animalian postimyyn­ nistä. Osta tai tilaa, tuet samal­ la eläinsuojelua! Ks. tarkem­ min s. 19.

ANIMALIA 4/1995