Animalia 1/1996

ELÄ IN SU O JE LU N ER IK O IS LE H TI SPEC IA LM A G A SIN FÖR DJURSKYDD

f /A

A

■ "

Valoisampi tulevaisuus Ruotsin ketuille Turkiskettujen kasvatus ahtaissa m etalliverkkohäkeissä loppuu pian Ruotsissa. V uodesta 2000 lähtien sikäläisiltä kettujen kasvat­ tajilta edellytetään, että kaikkien tarhakettujen on saatava kaivamismahdollisuus ja virikkeitä. - S. 12.

Vasikkana Suomessa ja EU:ssa

M iten kävi eläinsuojelulain?

Eurooppalaiset eläinsuojelujärjestot ovat ryhtyneet yhteiseen kam­ panjaan lopettaakseen valkoisen vasikanlihan tuotannon, jossa va­ sikat pidetään tarkoituksella aneem isina. Lue m yös, mitä kuuluu Suom en vasikoille. - S. 10.

Suomen uusi eläinsuojelulaki lyötiin eduskunnassa lukkoon hel­ mikuussa. Eläinsuojelijoiden pitkään kestänyt toiminta kantoi he­ delmää: uusi laki on selvästi parempi kuin entinen. - S. 3.

Kampanjakummius - uusi tapa auttaa eläimiä!

Munantuotantoa ilman häkkikanaloita Sveitsissä häkkikanalat siirtyivät historiaan vuona 1992. Ruotsissa häkkikanaloita ei tule olem aan vuodesta 1999 alkaen. Siirtyminen lattia- ja muihin vaihtoehtokanaloihin nostaa tuotantokustannuk­ sia vain hiukan, ja kanojen viihtyvyys paranee. - S. 20.

Rotta m yyttien takana Koe-eläinlaboratorioiden kestosuosikki ja kautta maailman tun­ nettu ’'tuhoeläin” osoittautuu lähikuvassa älykkääksi otuksek­ si, jok a elää vivahteikasta yhteisöeläm ää. Tiesitkö, että rotat visertävät viestejä toisilleen ultraäänillä, joita ihmiskorva ei kuu­ le? - S. 4.

Lue lisää sivulta 5.

nn««

Kun haaveista tuli totta

••

Tassa numerossa: Pääkirjoitus

Kun haaveista tuli to tta .. 2 Toimintaa eläinten puolesta

När drömmar blev verklighet 1995 var pá manga sätt ett framgángsrikt är pá djurskyddsfronten.

Det blev äntligen förbättringar i de lánga och plágsamma transportema i mellaneuropa. I EU:s nya djurtransportdirektiv antecknades för första gángen en grundprincip beträffande begränsning av transportsträckor samt kvalitet av transportfordon.

Buruppfödning av rävar i nuvarande form kommer att sluta bäde i Holland och Sverige. Det holIändska pariamentet beslöt om saken i februari och den svenska re­ geringen gjorde motsvarande be­ slöt i december.

Alla dessa framsteg har mycket gemensamt. Alla har de fátt sin slutliga form av ett makthavande organ - ministerrádet i EU, parlamentet i Holland och regeringen i Sverige. Gemensamt är ocksá det, att bakom alla dessa beslut finns ett lángvarigt arbete som djurskyddsorganisationema gjort. Utan allt informerande och kampanjerande som gjorts under fiera ärs tid, skul­ le dessa framgángar vara enbart önskedrömmar. Ännu en tredje gemensam nämnare har framgängama. Alla skul­ le de ha varit omöjliga att ná utan de enskilda personers insatser. Personer som deltagit i kampanjer genom att skriva brev, insamling av namn och ekonomiskt stöd i form av t.ex. medlemsavgifter.

Animalia spelade en stor roll i den processen som möjliggjorde förbättringama i de mellaneuropeiska transportema. Denna vinst var möjligt tack vare Er Animaliamedlemmar! Varje medlemsavgift, gäva och vädjandebrev har bildat flera mindre bäckar, som sedan mynnat ut i en stor ä. □ □ □ Det nya äret hämtar med sig nya vinster och nya mal. Den nya, mycket efterlängtade djurskyddslagen har nu fastlagits av riksdagen. Mer om den hittar du pä följande sida.

Djurskyddamas arbete har äter igen nätt ett mal med tanke pä att innehället av lagen förbättrats pä ett flertal Ställen. Det ger oss alla en god orsak att fira och höja glasen tili äran av de djur som fär det bättre att vara tack vare den fömyade lagen!

Mycket finns dock ännu att förbättra. Lagen tilläter fortfarande buruppfödning av pälsdjur. Den nya lagen ger en större rörelsefrihet ät kor än det gamla, men tillä­ ter trots det, att kor hälls kopplade i bäs större delen av äret.

Värt gemensamma arbete för djuren fortsätter. Översättning: Eva Monthen

A n im a lia ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

1/96

20. vuosikerta Toimituksessa: Helena Tengvall (vastaava) Sampo Utriainen Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 1996 Ilm estym isaikataulu: 1 maaliskuu 2 toukokuu 3 syyskuu 4 marraskuu Seuraavan lehden aineistopäivä: 11.4.1996. Aineisto lä­ hetetään osoitteella Animalia/Helena Tengvall, Porvoon­ katu 53,00520 Helsinki.

2

Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 8000 mk 1/2 sivu 4000 mk 1/4 sivu 2000 mk 1/8 sivu 1000 mk 1/16 sivu 500 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti: Akateemi­ nen Kirjakauppa.

Painopaperi: Ympäristöä sääs­ tävä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaaminen ja kopioiminen eläinsuojelua edis­ täviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Vuosi 1995 oli eläinsuojelulle mo­ nessa suhteessa menestyksen vuo­ si.

Keski-Euroopan eläinkuljetuk­ siin, joiden näännyttävä pituus ja eläinten huono kohtelu olivat kuo­ huttaneet mieliä, saatiin selviä pa­ rannuksia. EU:n uuteen eläinkuljetusdirektiiviin kirjattiin ensimmäi­ sen kerran perusperiaate eläinten kuljetusmatkojen rajoittamisestaja kuljetusautojen laadusta.

Kettujen nykyisenlainen häkkikasvatus tulee loppumaan Hollan­ nissa ja Ruotsissa. Hollannin par­ lamentti päätti asiasta viime vuo­ den helmikuussa, ja Ruotsin halli­ tus teki vastaavan päätöksen jou­ lukuussa.

Näillä edistysaskeleilla on paljon yhteistä. Kaikki ovat saaneet lo­ pullisen hahmonsa jonkin valtaa­ pitävän elimen päätöksellä - EU:n ministerineuvoston, Hollannin parlamentin, Ruotsin hallituksen.

Yhteistä on myös se, että kaikkien taustalla on se pitkällinen työ, jota eläinsuojelujärjestöt ovat tehneet.

Ilman eläinsuojelujärjestöjen vuo­ sia kestänyttä tiedonlevitystä ja kampanjointia kaikki nämä paran­ nukset olisivat vieläkin pelkkiä haaveita.

Kolmaskin asia on näille edis­ tysaskelille yhteinen. Kaikkien nii­ den onnistuminen olisi ollut mah­ dotonta ilman lukuisien yksittäis­ ten ihmisten tukea - ihmisten, jot­ ka ovat osallistuneet kampanjoihin kirjoittamalla kirjeitä, allekirjoitta­ malla vetoomuksia tai tukemalla

eläinsuojelujärjestöjä rahallisesti, kuten jäsenmaksullaan.

Animalialla oli tärkeä rooli siinä prosessissa, jonka ansiosta KeskiEuroopan eläinkuljetukset onnis­ tuttiin muuttamaan inhimillisem­ miksi. Tämä voitto on Teidän kaik­ kien animalialaisten ansiota. Jo­ kainen jäsenmaksu, rahalahjoitus ja vetoomuskirje on ollut yksi niis­ tä pienistä puroista, joista yhdessä kasvaa suuri joki. □ □ □ Uusi vuosi on tuonut uudet voi­ tot ja uudet haasteet. Suomen uusi, kauan odotettu eläinsuojelulaki on nyt lyöty eduskunnassa lukkoon lisää aiheesta seuraavalla sivulla.

Eläinsuojelijoiden työ on jälleen kantanut hedelmää, kun lakiin saa­ tiin useita parannuksia. Se antaa meille kaikille hyvän syyn pitää pieni juhla ja kohottaa malja kai­ kille niille eläimille, joiden elämää uusi laki tulee helpottamaan.

Paljon on kuitenkin vielä paran­ nettavaa. Turkiseläinten häkkikasvatuksen laki sallii edelleen. Leh­ mille uusi laki antaa enemmän liik­ kumismahdollisuuksia kuin vanha, mutta silti se sallii niiden pitämi­ sen parressa paikoilleen kytkettyi­ nä suuren osan vuotta.

Yhteinen työmme eläinten aut­ tamiseksi jatkuu.

Helena Tengvall

Uusi eläinsuojelulaki 3 Ystävä mukaan Anim aliaan?.........................5 Aktiivijäsen - mikä se on. 5 Kampanjakummiksi suoraveloituksella............... 5 ’’Yksikin pelastettu on tärkeä” ........................... 8 Pitkät korvat, lyhyt häntä 9 Eläim et m aataloudessa

Eurovasikan aneeminen eläm ä 10 Suomalaisvasikka kasvaa yksin..................... 11 Vaihtoehtoja häkkikanaloille................. 20 Eläinkokeet

Elämää vapaudessa, osa 11: R otta........................4 Eläinkokeet makakeilla vähenem ässä........................7 Kudosluovutuskortti - allekirjoitus elämän puolesta.................. 9 Tarhakettujen elämä paranee Ruotsissa............. 12 ’’W illy” vapautetaan todellisuudessakin............ 13 Vakio-osastot

K uluttajapaista................... 6 V ege-palsta........................... 8 U lkom ailta.......................... 13 T oim intaa............................14 Animalia to im ii................. 14 A lueosastot......................... 15 Lukijoilta.............................16 M arkkinapaikka 18 K ir ja t................................. 18 Nuorten A nim alia 18 Rotta......................................18 Tilaa tietoa eläinsuojelusta....................18 Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua 19

Helena Tengvall

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia

Johtokunta Veli-Risto Cajander, biologi Marja Hautakangas, toimittaja Päivi Korhonen, maanvilj.tekn.

Anna Lindqvist, biol.yo Pekka Liukkonen, artenomi Hannele Luukkainen, taloustutkija Sanni Manninen, biologi Brita Suokas, agrologi Minna Varonen, dipl.ins.

Leena Vilkka, fil.tri Puheenjohtaja

Leena Vilkka, Filosofian laitos, PL 12,00014 Helsingin yliopisto Toimisto Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopi­ muksen mukaan.

Asiakaspalvelu: puh. 90-148 4866 (Huom: Tilaukset, jäsenasiat, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän numeroon.)

Tiedottaja Sampo Utriainen, puh.

90-148 2646 Jäsenrekisterin hoitaja Tarja Bal­ ding, puh. 90-278 6896 Toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist, puh.90-148 5511 Telefax: 90-148 4622 Sähköpostiosoite:an imalia@icon.fi Jäsenmaksut Tukijäsenmaksu 90 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 130 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1800 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi PSP 800018-2105644 Lahjoitukset SYP 200 138-1934 Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläin­ suojeluliitto Animalian työlle.

Tiedustelut toiminnanjohtajalta, puh.90-148 5511.

Uuden eläinsuojelulain käsittely eduskun­ nassa oli vielä kesken lehtemme mennessä painoon. Eduskunnassa käydyt keskustelut antoivat kuitenkin selvää suuntaa: paran­ nuksia joskin puutteitakin tulee ■ ■•• •••on •• tulossa, •••• lakiin jaamaan.

Ruotsissa on jo säädetty, että kaikkien lehm ien on päästävä kesäi­ sin laitum elle. Seuraako Suomi perässä?

M aailm alta

Kannen kuvat: A n ti B oni Comité. WSPA.

Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasva­ tusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläi­ mille kipua tai tuskaa tai estää olen­ naisesti niiden luontaista käyttäy­ tymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkiilopettamaan turhat ja tuskalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedot­ tamisen avulla sekä pyrkii vaikut­ tamaan lainsäädännön uudistami­ seen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

Eläimellistä menoa eduskunnassa

fj Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimusta, jossa ke­ hitetään tai sovelletaan eläinko­ keille vaihtoehtoisia tutkimus­ menetelmiä ja jolla pyritään ih­ misten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti eläin­ kokeiden vaihtoehtoja ja eläin­ ten hyvinvointia edistävää tie­ teellistä tutkimusta ja tiedotus­ ta.

Osoite: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Puh. 90-146 4865, fax 90-148 4622.

Lahjoitukset: SYP 200 11842627 tai PSP 800 027-424 8813.

ANIMALIA 1/19%

arkempaa tietoa lakiesityksen tähänastisista vaiheista löydät edel­ lisistä Animalia-lehdistä. Lehden seuraavassa, toukokuun numeros­ sa sukellamme syvemmälle lain lo­ pulliseen muotoon ja sen seurauk­ siin: mitä eläimiä laki suojaa, mitä ei, ja miksi?

Vilkas häkkikanalakeskustelu Häkkikanaloiden kieltämisestä käytiin eduskunnassa vilkas kes­ kustelu puolesta ja vastaan. Muun muassa Erkki Pulliainen (vihr) ja Ulla Anttila (vihr) pitivät aktiivi­ sesti eläinsuojelun puolta ja va­ roittivat eduskuntaa vesittämästä ehdotettua häkkikanalakieltoa.

Esa Lahtela (sd) huomautti, et­ tä häkkikanalakielto ja sitä kautta eläinystävällisempi munantuotanto olisi kilpailuvaltti suomalaisille vientimunille. Tuulikki Hämäläi­ nen (sd) peräsi keskusteluun myös laajempaa arvonäkökulmaa: eläin­ ten hyvinvointi on arvo sinänsä, jo­ ta ei saa polkea pelkistä tuotannol­ lisista syistä.

Kari Rajamäki (sd) on yksi niis­ tä edustajista, jotka ovat eläinsuo­ jelullisten parannusten kannalla.

Toivomme, että hänellä riittää us­ kallusta noudattaa oikeaksi tunte­ maansa linjaa loppuun saakka.

tivät lain käsittelyn yhteydessä eläinsuojelumyönteisiä puheen­ vuoroja, jotka myös osoittivat hei­ dän perehtyneen asioihin perus­ teellisesti.

Kaikki muut puheenvuorot eivät valitettavasti olleet yhtä asiantun­ tevia. Tuija Nurmi (kok) puolus­ ti koirien häntien typistämistä väit­ teellä, että kun pentu erotetaan si­ saruksistaan, sen ruumiinlämmös­ sä tapahtuva parin asteen lasku poistaisi kipukokemukset. Nurmi vastusti monia muitakin lakiesi­ tyksen eläinsuojelullisia paran­ nuksia.

Eläinten ystävien aktiivisuus tehoaa Suurkiitokset sekä kaikille eläin­ suojelullisia parannuksia puolta­ neille kansanedustajille että kaikil­ le niille teistä lukijoista, jotka olet­ te myötävaikuttaneet paremman lain puolesta!

Kaikki lakiprosessin aikana an­ nettu tuki paremman lain puolesta on ollut tärkeää. Monet teistä luki­ joista ovat lähettäneet kortteja tai kirjeitä kansanedustajille, kerän­ neet nimiä vetoomuksiin, kirjoitta­ neet lehtien yleisönosastoihin ja pi­ täneet asiaa muuten esillä. Teidän kaikkien ansiota on, että laki tulee suojaamaan eläimiä paremmin kuin edeltäjänsä. □

Eläinsuojeluasetus työn alla kaikkien apua tarvitaan!

Kun eläinsuojelulaki on lyöty luk­ koon, alkaa eläinsuojeluasetuksen valmistelu. Asetus sisältää yksi­ tyiskohtaisempia säädöksiä siitä, miten eläimiä saa pitää ja kohdel­ lit. Asetuksen valmistelu etenee melko nopealla aikataululla. Tä­ män lehden ilmestyessä on se aika, jolloin asetukseen voi vielä vai­ kuttaa.

Tärkeitä asioita, jotka on saata­ va sisällytettyä asetukseen, ovat: • Emakkohäkit on kiellettävä.

Emakoiden on saatava liikkua va­ paammin kuin mitä nykyiset ahtaat emakkohäkit sallivat.

• Nautojen pitäminen kytket­ tyinä parteen on kiellettävä. Lyp­ sylehmien ja muun nautakaijan on saatava liikkua ja kävellä navetan sisällä ja päästävä kesäaikaan ulos laitumelle.

• Vasikoilla on oltava kuivik­ keita ja kasvatusmuotona ryh­ mä kasvatus. Vasikoiden kasvat­ taminen yksittäin sekä niiden pitä­ minen paljaalla lattialla ilman ol­ kia tai muuta kuiviketta on lope­ tettava.

Lähetä näistä asioista kirje tai pos­ tikortti ministereille, jotka yhdes­ sä päättävät asetuksen sisällöstä: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (sit), Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki.

Sisäministeri Jouni Backman (sd), PL 257,00171 Helsinki.

II sisäministeri Jan-Erik Enestam (rkp), PL 257, 00171 Helsin­ ki.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd), Aleksanterinkatu 3 D, 00170 Helsinki.

I valtiovarainministeri Sauli Nii­ nistö (kok), Snellmaninkatu 1 A, 00170 Helsinki.

II valtiovarainministeri Arja Al­ ho (sd), Snellmaninkatu 1 A, 00170 Helsinki.

Työministeri Liisa Jaakonsaa­ ri (sd), Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki.

Kauppa- ja teollisuusministeri

Antti Kalliomäki (sd), Aleksante­ rinkatu 4, 00170 Helsinki.

Kulttuuriministeri Claes An­ dersson (vas), Aleksanterinkatu 3 D, 00170 Helsinki.

Sosiaaliministeri Sinikka Mönkäre (sd), PL 267. 00171 Helsin­ ki.

Terveysministeri Terttu HuttuJuntunen (vas), PL 267, 00171 Helsinki.

Oikeusministeri Kari Häkä­ mies (kok), PL 1,00131 Helsinki.

Eurooppa-ministeri Ole Norr­ back (rkp), Aleksanterinkatu 3 D, 00170 Helsinki.

Ulkoministeri Tarja Halonen (sd), PL 176,00161 Helsinki.

Puolustusministeri Anneli Tai­ na (kok), PL 31, 00131 Helsinki.

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok), PL 293, 00171 Helsinki.

Liikenneministeri Tuula Lin­ nainmaa (kok), Eteläesplanadi 16, 00130 Helsinki.

Ympäristöministeri Pekka Haa­ visto (vihr), Ratakatu 3,00120 Hel­ sinki.

Monet edustajat eläinsuojelun kannalla Keskustelu lainehti myös koirien häntien typistämisessä ja uskon­ nollisista syistä tapahtuvassa tainnuttamattomien eläinten teuras­ tuksessa. Marjaana Koskinen (sd) huomautti lakiesitykseen si­ sältyvästä ristiriidasta: koirien hän­ tien typistys ehdotetaan aivan oi­ kein eläinsuojelusyistä lopetetta­ vaksi, mutta samaan aikaan sallit­ taisiin kuitenkin tuskallinen teu­ rastustapa uskonnollisista syistä.

Kansanedustajien joukossa oli monia, jotka puolsivat eläinsuoje­ lullisesti tärkeitä parannuksia. Täs­ sä jutussa jo mainittujen lisäksi myös muun muassa Eila Rimmi (vas), Sirpa Pietikäinen (kok), Pentti Tiusanen (vas), Satu Has­ si (vihr), Janina Andersson (vihr) ja Tarja Filatov (sd) toimivat ak­ tiivisesti parannusten hyväksi ja pi­ ANIMALIA 1/1996

Koirien häntien typistys aiheutti vil­ kasta keskustelua eduskunnassa. Tä­ mä kääpiösnautseri on saanut pitää häntänsä.

Liikkumatila on em akolle tärkeää. Eläinsuojeluasetuksessa ratkeaa muun muassa se, millaisissa oloissa Suom en em akoita tulevaisuudessa pidetään.

3

Elämää vapaudessa, osa 11:

Rotta

KIITOS! Koska on mahdotonta kiittää kaikkia lahjoittajia henkilökoh­ taisesti, haluamme lehden väli­ tyksellä lähettää lämpimät kii­ tokset kaikille niille, jotka kulu­ neena vuonna tukivat eläinsuojelutyötä lahjoituksilla. Ilman teidän apuanne moni kampanja olisi jäänyt tekemättä tai puoli­ tiehen.

Elämää vapaudessa -sarja esittelee tavalli­ simpia niistä eläinlajeista, joita Suomessa käytetään tuotanto- tai koe-eläiminä. Sar­ jassa tutustumme näiden lajien luontaisiin elintapoihin - eli siihen, miten ne vaisto­ jensa mukaan eläisivät, jos voisivat.

R oLotta on taitava kiipeämään: se vilistää epäröimättä ylös karheaa betoniseinää tai pitkin vaijeria kuin nuorallatanssija. Kesyrotille jyrsijänäyttelyiden yhteydessä jäljeste­ tyt agility- eli esteratakilpailut ovat yksi osoitus rottien ketteryydestäja oppivaisuudesta.

Asuinpaikakseen rotat kaivavat pitkiä tunneliverkostoja maahan.

Myös talojen tai varastorakennus­ ten seinärakenteet ja lattioiden alustat käyvät kodin perustami­ seen. Vaaran uhatessa pelästynyt rotta pyrkii lähes aina pakenemaan alaspäin, joko omiin luoliinsa tai johonkin muuhun maan tasalta löy­ tyvään turvapaikkaan.

Pieneen kokoonsa nähden rotat kulkevat yllättävän pitkiä matkoja.

Jos ruokaa on tarjolla yllin kyllin, rotta liikkuu päivittäin vajaan puo­ len hehtaarin suuruisella alueella.

Yleistä on kuitenkin, että rotta ki­ pittää joka ilta tai aamu useiden sa­ tojen metrien matkoja pesäkoloil­ ta ruokapaikalle ja takaisin. Erityi­ sen hyville ruoka-apajille rottien on havaittu tulevan päivittäin jopa kahden kilometrin päästä.

Ruokailuj ärj estys takaa ruoan kaikille Rotat elävät luonnossa perheryh­ minä, jollaiseen kuuluu uros, yksi tai useampia naaraita sekä naarai­ den poikaset - usein myös aikuis­ tuneita poikasia. Perheryhmän si­

sällä ei esiinny tappeluita sen enempää urosten kuin naaraiden­ kaan kesken.

Jokaisella perheryhmällä on oma elinalueensa eli reviirinsä, jota per­ heen isäuros puolustaa muilta ro­ tilta. Eri perheryhmien johtajaurosten välillä vallitsee selkeä ar­ vojärjestys. Jos seudun suosituin ruokapaikka on sellainen, että kaikki alueen rotat eivät mahdu syömään samaan aikaan, hallitse­ va uros perheineen syö suosituimpaan aikaan (ilta-ja aamuhämäräl­ lä). Seuraavaksi korkeimmassa asemassa olevan uroksen perhe va­ kiinnuttaa itselleen seuraavaksi suosituimman ruokailuajan, ja niin edelleen.

Tämä on nisäkäsmaailmassa har­ vinainen, mutta hyvin tehokas il­ miö. Osaltaan juuri sen ansiota on, että rottia voi elää hyvien ruokaapajien lähellä erittäin suurina määrinä.

Arvoasemalla on taipumus kul­ kea perintönä sukupolvelta toisel­ le. Korkea-arvoisten urosten poi­ kaset saavat jo pieninä etuoikeuk­ sia verrattuna muihin, ja niiden kor­ keampi asema säilyy läpi elämän.

Kesäaikaan tavataan myös vael­ tavia rottia, jotka etsivät uutta asuinseutua. Ne ovat yleensä joko yhteisön reunamilla eläneitä, alempiarvoisia yksilöitä tai sitten nuoria rottia. Erityisesti nuorilla naarailla on taipumus lähteä vael­ luksille.

Ystävä mukaan Animaliaan?

Moni Animalian jäsen on saanut alkusy­ säyksen liittymiselleen samalla tavalla: kuul­ tuaan yhdistyksen olemassaolosta ystäväl­ tään tai tuttavaltaan.

Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n johtokunta

Kampanj akummiksi suoraveloituksella Nyt voit auttaa eläimiä minimaalisen pienel­ lä vaivalla. Ryhdy kampanjakummiksi teke­ mällä suoraveloitussopimus kanssamme.

Villit rotat käyttävät taitavasti hyväkseen ihmisasumusten liepeiltä löytyviä ruokailu- ja suojapaik­ koja. Suom essa ylivoim aisesti yleisin villirottalaji on tämä isorotta, josta usein käytetään vain nimi­ tystä rotta. M yös kaikki lem m ikkeinä ja koe-eläinlaboratoriossa elävät rotat ovat isorottia. Toinen Suom essa villinä tavattu laji, mustarotta, on nykyään erittäin harvinainen.

H

Kutsuja ja varoituksia ultraäänin Kun rotta tapaa toisen, ne nuuski­ vat ensi töikseen toistensa kuonoja.

Tarkoituksena on sekä tunnistaa, kuka yksilö on kyseessä, että hais­ taa, mitä se on viimeksi syönyt.

Tällä tavalla sana uusista ruokalöydöistä voi levitä nopeasti.

Jos vastaantulija on tuttu, ter-

vehdysseremoniaan kuuluu se, et­ sä. Parittelu hoituu parissa sekun­ tä alempiarvoinen ryömii toisen nissa. (Näin on asian laita monilla vatsan alitse. Keskenään tutut ro­ muillakin saaliseläimillä - monen tat voivat myös ’’puhdistaa” tois­ pedon ruokalistoille kuuluvilla la­ tensa turkkia (silloinkin kun se on jeilla ei ole varaa syventyä toisiin­ jo valmiiksi puhdas). Rotat nautti­ sa pitkäksi ajaksi kerrallaan.)

Rottien paritteluun ei luon­ vat silminnähden tutun, luotetun nonoloissa liity mitään urosten vä­ yksilön kosketuksesta.

Jos vastaantulija onkin vieras, se lisiä uhkailuja eikä tappeluita, vaan osapuolista, joka on omalla alueel­ nopein ehtii ensin. Yhden paritel­ laan asettuu uhkausasentoon sivut­ lessa muut odottavat vieressä vuo­ tain kylki kohti toista. Uhkaaja roaan. Kun uros on paritellut, se peköyristää selkänsä, jolloin se näyt­ seytyy ja liittyy sitten taas innok­ tää suuremmalta, ja kulkee hitaas­ kaana naarasta seuraavaan jouk­ ti jalat jäykkinä. Viimeistään tässä koon päästäkseen parittelemaan vaiheessa vieraalla maaperällä ole­ uudestaan.

Kun naaras ei enää halua pari­ va osapuoli ottaa jalat alleen ja pa­ tella, se osoittaa sen kääntymällä kenee.

Rotilla on paljon ääniin perustu­ selälleen ja tönimällä kosijat pois.

Raskausaikanaan rottaemo ra­ vaa viestintää. Osa niistä on ultra­ ääniä, eli niin korkeita ääniä, että kentaa pesän heinistä, kuivista leh­ me emme niitä kuule. Joukossa on distä ja muusta pehmusteesta, mi­ muun muassa kutsuääniä ja erilai­ tä sattuu löytymään. Synnytyksen sia varoitushuutoja erilaisille vaa­ lähestyessä emo ei enää päästä ke­ roille. Suurinta hengenvaaraa tar­ tään toista rottaa pesälleen. Poika­ koittava varoitushuuto saa kaikki set ovat aluksi alastomia ja avutto­ kuuloetäisyydellä olevat rotat pa­ mia, ja myös ne käyttävät ultraää­ kenemaan, minkä jälkeen ne eivät niä piipittäessään viestejä emol­ □ palaa samaan paikkaan enää kos­ leen. kaan.

Teksti ja kuvat: Rotat saavat viestejä lajitove­ Helena Tengvall reiltaan myös hajujen perusteella.

Pelästyessään rotta erittää ’’pelon hajua” , joka saa muut varovaisik­ si.

Sopuisat urokset kiima-aikana

Rotat liikkuvat enim m äkseen hämärissä ja huom aam attom asti. Talvella lum een jääneet rotan tassunjäljet voivat joskus paljastaa öisen kulkijan.

Rottien seksuaalielämä on vauhdi­ kasta. Kun naaraalla on kiima, sen perässä juoksee kokonainen liuta uroksia. Tuon tuosta naaras pysäh­ tyy ja päästää uroksen tai vuoro­ tellen muutamia uroksia selkään­

K irjoittaja on eläinsuojeluun ja ym päristökysym yksiin erikoistunut tietokirjailija j a toim ittaja sekä Anim alia-lehden päätoim ittaja.

ANIMALIA 1/19%

9

Lyvän asian rahallinen tuke­ minen käy monesti mielessä, mut­ ta asia pysähtyy usein maksamisen vaivalloisuuteen. Kun ei tiedä tili­ numeroa, pitää soittaa asianomai­ seen järjestöön, josta lähetettävää maksulappua saa odottaa, ja sitten pitää mennä pankkiin...

Suoraveloitus on tapa, jossa Si­ nun ei tarvitse tehdä muuta kuin pa­ lauttaa oheinen kuponki meille.

Postimaksun olemme maksaneet puolestasi.

Raha ratkaisee hyvätkin asiat Mitä enemmän meillä on varoja, si­ tä tehokkaammin voimme toimia eläinten puolesta. Jos rahavarat loppuvat, loppuu toimintakin.

Varsinaista toimintaamme jou­ dumme pyörittämään pitkälti lahjoitusvaroin. Siksi uskallammekin nyt vedota Sinuun, hyvä jäsen, et­ tä ryhdyt kampanjakummiksi ja si­ ten tuet toimintaamme.

Mitä rahoilla tehdään?

Animalian toiminta tapahtuu jat­ kuvasti lukuisilla rinnakkaisilla eläinsuojelun osa-alueilla. Seuraavassa eräitä suurimpia tämän vuo­ den haasteita.

Eläinkokeet ovat yksi vuoden keskeisimmistä kampanjakohteistamme. Animalian aloitteesta on EU-tasolla käynnistetty toiminta, jonka tarkoituksena on vähentää eläinkokeita koko EU:n alueella jo­ pa 50 prosentilla.

Tärkeää on myös saada munan­ tuottajia siirtymään häkkikanalois­ ta parempiin kasvatusmuotoihin jo nyt. Animalia tekee yhteistyötä ANIMALIA 1/1996

munantuottaja- ja siipikarjajärjestöjen kanssa entistä parempien lat­ tia- ja avokanaloiden kehittämi­ sessä. Jäljestämme myös kulutta­ jille suunnatun tiedotuskampanjan.

Valkoinen vasikanliha (ks. tä­ män lehden s. 10), turkiseläinten häkkikasvatus, kosmetiikkateolli­ suuden eläinkokeet ja ansapyynti ovat myös tämän vuoden kampanjakohteiden listalla.

Sinä voit vaikuttaa siihen, kuin­ ka hyvin onnistumme näissä kampanjakohteissa - yhdessä.

Animalia Power -T-paita kampanj akummeille Täyttämällä ja palauttamalla ohei­ sen kupongin pääset kampanjakummiksi. 20-49 markan kuukausilahjoituksen tekevät saavat lah­ jaksi kirjepaperisetin. Ne, jotka lahjoittavat vähintään 50 markkaa kuukausittain, saavat kiitokseksi Animalia Power T-paidan.

Kampanjakummiksi sitoudutaan vuodeksi kerrallaan (1.3.199628.2.1997). Jos haluat vuoden ku­ luttua uusia sopimuksen, se sujuu vaivattomasti uudella palautuskupongilla, joka on vuoden 1997 en­ simmäisessä Animalia-lehdessä.

Kaikki tietosi käsitellään luotta­ muksellisina. Ne luovutetaan vain pankkiimme, joka hoitaa suorave­ loituksen.

Huom! Jäsenmaksua ei makseta tässä samassa yhteydessä. Pankkiteknisistä syistä jäsenmaksut on maksettava erillisellä pankkisiirtolapulla, joka lähetetään Sinulle erikseen postissa.

Kiitos kaikille kampanjakummeiksi ryhtyville jo etukäteen!

Taita kuponki niin, että osoitepuoli tulee päällepäin, ja kiinnitä sivut teipillä tai mittaajalla (ei liimalla).

Postimaksu on maksettu puoles­ tasi. Jos haluat kujienkin päästää eläinsuojelun rahoja, tee näin: Lii­

M c .oni tuntee itsensä voimatto­ maksi eläinten huonon kohtelun edessä. Eläinkokeet, maatalouden eläinten olot ja muut ongelmat saat­ tavat näyttää liian mittavilta, jotta tavallinen ihminen mahtaisi niille mitään.

Animalian jäsenenä tavallinen­ kin ihminen mahtaa. Animalia-leh­ den ja aktivistikirjeiden ohjeet an­ tavat jokaiselle tilaisuuden vaikut­ taa. Myös se jäsen, joka ei halua ei­ kä ehdi osallistua mihinkään toi­ mintaan, voi olla hyvillä mielin tie­ täessään, että hän on jäsenyydel­ lään mukana tukemassa tärkeää asiaa.

maa kuponkiin 2,80 markan posti­ merkki, viivaa yli sanat "vastauslähetys” ja "sopimusnumero” nu­ meroineen sekä muuta postinume­ ro 00520:ksi.

Toinen mahdollisuus on laittaa

° 4 \ Haluan ryhtyä Eläinsuojeluliitto Animalian kampanjakummiksi ja valtuutan Animalian veloittamaan tililtäni 1.3.1996 -28.2.1997 väli­ senä aikana kerran kuukaudessa □ 20 markkaa □ 50 markkaa □ 100 markkaa □ muu summa. Mikä? markkaa.

Pankkini ja tilinumeroni on

Päiväys ja allekirjoitus:

Nimi:

Osoite ja puhelinnumero:

Animalian jäsenyys antaa toivoa Moni animalialainen muistelee kii­ tollisena sitä ystävää tai tuttavaa, jolta hän alun perin kuuli Anima­ lian olemassaolosta ja sai sysäyk­ sen liittyä jäseneksi.

Sinulla on tilaisuus viedä viestiä eteenpäin. Ehkä Sinulla on ystäviä tai tuttavia, jotka ovat huolissaan eläinten kohtelusta mutta tuntevat itsensä kovin voimattomiksi. Ker­ ro heille Animaliasta, anna heidän lukea Animalia-lehtiä ja kysy, olisivatko he kiinnostuneita liitty­ mään. □

kuponki kuoreen, johon tulee osoi­ te Eläinsuojeluliitto Animalia. Por­ voonkatu 53,00520 Helsinki, sekä 2,80 markan postimerkki.

Kudosluovutuskortti

Kuluttajapalsta

De Itiin ¡ystävällistä vai onko?

Aion kasvissyöjäksi, mutta syön vielä tonnikalaa. Makunautinnollani en haluaisi tuhota delfiinien elämää, ja siksi haluaisinkin kysyä yhtä asiaa. Mitä virallinen ” Dolphin friendly” -merkki tarkoittaa?

Tarkoittaako se, että verkot ovat delfiiniystävällisiä, eivätkä delfii­ nit juutu sinne? Jokaisella valmis­ tajalla tuntuu olevan oma merk­ kinsä, eikä niistä tiedä, mikä on tot­ ta ja mikä ei.

neeksi sellasta tonnikalaa, joka on pyydystetty delfiinejä vahingoitta­ matta, kuin jos ostaisi delfiinimerkitöntä kalaa.

mutuotteita, koska silloin eläimet ovat ainakin saaneet elää keski­ määräistä parempaa elämää.

□ □ □

□ □ □

Karvoihin on katsomista

Eläinrasvat kosmetiikassa

Miten erottaa keinoturkiksen oi­ keasta turkiksesta (tai esimerkiksi nahan keinonahasta)? Olenko kau­ hea ’’hirviö” , jos syön lihaa ym. eläimistä tehtyä ruokaa? Onko jo­ tain erityistä mikä kannattaisi jät­ tää pois, vaikka lihaa söisikin?

Haluaisin tietää, minkä nimisiä eläinrasvoja kosmetiikassa käyte­ tään, esimerkiksi käytetäänkö lanoliinia ja kuinka paljon? Ovatko eläinrasvat tuotteelle välttämättö­ miä ja miten rasvat saadaan eläi­ mistä? Mitä ainetta ovat meikkisiveltimet esimerkiksi Body Shopil­ la - turkistako?

Outi Pisces Kaupassa on vaikea purkista näh­ dä, mikä tuote on delfiiniystävällistä ja mikä ei. Tonnikalan val­ mistajista monet ilmoittautuvat delfiiniystävällisiksi dolphin safe merkillä. Nämä leimat ovat kui­ tenkin osoittautuneet aika epä­ luotettaviksi muun muassa siksi, että merkin kriteerejä ei ole stan­ dardisoitu. Maailmalla oletetaan liikkuvan myös väärennettyjä al­ kuperätodistuksia, joiden perus­ teella osa dolphin safe -merkeistä voi olla myönnetty.

Jos tonnikalaa haluaa syödä, kannattaa silti valita mieluummin delfiinimerkillä varustettua. Silloin on ainakin huomattavasti parem­ mat mahdollisuudet tulla osta­

Aidon ja keinoturkiksen erottami­ nen on välillä hankalaa, samoin ai­ don ja keinonahan. Keinoturkis tuntuu kosketeltaessa karheammalta, eräät keinonahat tuntuvat muovimaiselta.

Paras keino on kysyä myyjältä.

Jos hän ei tiedä, pyydä häntä otta­ maan selvää - asiakkaana sinulla on oikeus saada tietää.

Tuoteseloste ei aina kerro kaik­ kea. Jos tuotteessa on alle 10 pro­ senttia turkista, sitä ei Suomessa lain mukaan tarvitse merkitä tuot­ teeseen.

Jokainen määrittelee itse omat elämäntapansa ja rajansa, eikä si­ nun tarvitse kokea olevasi ’’hir­ viö” . Jos syö lihaa, kannattaa en­ sisijaisesti pyrkiä hankkimaan luo­

Vastausta odottava Kosmetiikassa käytetään useita eläinrasvoja, muun muassa lanoliinia ja talia. Määrät vaihtelevat eri tuotteissa. Useimmiten raaka-ai­ neet saadaan, kun eläin tapetaan jonkin muun syyn vuoksi, esimer­ kiksi lihantuotannon.

Lanoliini eli villarasva on vil­ lantuotannon sivutuote. Sitä käy­ tetään sakeutusaineena monissa iho-ja kosteusvoiteissa. Talia saa­ daan lampaista ja nautaeläimistä ja sitä käytetään partavaahdoissa, huulipunissa, shampoissa ja saip­ puoissa.

Eläinrasvat eivät ole kosmetii­ kassa välttämättömiä. Monia vas­ taavaan tarkoitukseen sopivia raa-

N iittaa tai teippaa tästä

r

N iittää tai teippaa tästä

ittaa tai opaa tästä

ka-aineita voidaan valmistaa myös synteettisesti eli ilman eläimiä.

Kosmetiikkatuotteiden tuo­ teselosteesta on usein vaikea saa­ da jelville, mikä ainesosa on eläin­ peräistä ja mikä ei, koska valmis­ tusaineista käytetään ’’teknisiä” nimiä ja merkintöjä.

Body Shopin meikkisiveltimistä osa on valmistettu synteettisestä ai­ neesta, ja osa on tosiaan eläinpe­ räistä. Useimmiten kyseessä on sian, hevosen tai vuohen karvat, jotka on saatu lihatuotannon sivu­ tuotteena.

□ □ □

Revlon, Lumene, Yves Rocher, Gillette...

Hannele Niva, nimimerkki Eläin­ rakas Eetu sekä Paula ja Sari ovat kyselleet, miksei Animalian jul­ kaisemalla eläinkokeettoman kos­ metiikan listalla näy Revlonia, Lumenea tai Yves Rocheria, vaikka nämä yhtiöt ilmoittavat itse, että ne eivät tee eläinkokeita.

Animalia käyttää eläinkokeetto­ man kosmetiikan listallaan samo­ ja yleiseurooppalaisia kriteereitä kuin muutkin kansainvälisen Eu­ roopan koalitio eläinkokeita vas­ taan -jäijestöön kuuluvat eläin­

suojeluyhdistykset. Listalle pääs­ täkseen yhtiön on täytettävä seuraavat kriteerit: 1. Yhtiö ei ole testannut eikä tes­ tauttanut tuotteitaan eläinkokein viimeisten viiden vuoden aikana.

2. Yhtiö ei ole testannut eikä tes­ tauttanut myöskään tuotteidensa raaka-aineita eläinkokein viimeis­ ten viiden vuoden aikana.

3. Yhtiö takaa, että ne muut yh­ tiöt, joilta se ostaa raaka- aineita, eivät ole käyttäneet eläinkokeita viimeisten viiden vuoden aikana.

4. Yhtiö sitoutuu noudattamaan edellämainittuja periaatteita myös tulevaisuudessa.

5. Yhtiö on vastannut jonkin Ko­ alition jäsenjärjestön (esimerkiksi Animalian) kyselyyn näistä aiheis­ ta.

Sitten mainittuihin yhtiöihin.

Revlon ja Yves Rocher eivät ole päässeet listalle siksi, että ne eivät täytä kriteeriä numero 3. Lumene taas ei täytä kriteeriä numero 5: se ei vastaa kyselyihin, ja ilmeisesti myöskään viiden vuoden aikaraja ei ole tullut sillä täyteen.

Gillette on pääsääntöisesti luo-

Taita tästä

punut eläinkokeiden tekemisestä, mutta lääkeaineeksi luokitelluissa tuotteissa se kuitenkin teettää eläinkokeita ulkopuolisissa labo­ ratorioissa. Se ei myöskään ole an­ tanut selvitystä siitä, käyttävätkö sen raaka-aineiden toimittajat eläinkokeita.

□ □ □

Kaniin voi luottaa Miten luotettava on kosmetiikan jänismerkki? Miksei kosmetikkalistallanne ole paljon suomalaisia tuotteita ja miksei sieltä löydy hal­ poja merkkejä?

Heidi Jänismerkki - tai oikeammin mer­ kin kuvassa on kani - on luotetta­ va. Se takaa, että yritys täyttää ne viisi kriteeriä, jotka on lueteltu ylläolevassa. Revlonia ja muita val­ mistajia koskevassa vastauksessa, teen.

Listalle pääsy on yrityksistä it­ sestään kiinni: mukaan pääsevät ne, jotka täyttävät viiden vuoden eläinkokeettomuuskriteerin ja vas­ taavat kyselyymme. Tuotteiden halpenemista voi odottaa sitä mu­ kaa, kun kuluttajat eli me kaikki os­ tamme vain sellaisia tuotteita, joi­ hin ei ole käytetty eläinkokeita.

Not Tested on Animals Tämä merkki takaa, että val­ mistaja ei testaa tuotteitaan ei­ kä raaka-aineitaan eläinkokein.

Eläinsuojeluliitto Animalia Porvoonkatu 53 Vastauslähetys Sopimusnumero 00520/500 00003 Helsinki

Parturi-kampaamo H ius-soppi Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä.

Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Orient Henna ja Oriflame Onko ’’Aito Luonnon Orient Hen­ na” -tuotteet testattu eläimillä?

Maahantuoja on Oy Bergenheimyhtiöt Ab Espoosta. Tuotteita ovat shampoot, hoitoaineet, hius värit ja muotovaahdot.

Mikä on Oriflamen postimyyntiosoite ?

Tämänhetkisen tiedon mukaan Henna-tuotteiden hollantilainen valmistaja ei tee eläinkokeita tuo­ tekehittelyssä. Se ei kuitenkaan voi taata raaka-aineiden eläinkokeettomuutta.

Oriflamen tuotteita myydään vain suoramyyntinä esittelijöiltä.

Postitse niitä ei voi ostaa. Orifla­ men asiakaspalvelu, puh. (90) 297 6088 kertoo esittelijöistä eri puo­ lilla Suomea. Postileimasta päätel­ len asut Kokkolan seudulla. Alu­ een esittelijöistä saa tietoa Pirkko Maisalalta, puh. (921) 432 1069.

Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967 Koonnut: Sampo Utriainen ANIMALIA 1/19%

9

Joivon erityisesti, että kudoksioni käytetään sellaiseen tutkimukseen tai testauk­ seen, jolla voidoan korvata eläinmeito jo vähentää koe^läinten kärsimyksiä.

19-

Päiväys .

Moni on allekirjoittanut elintenluovutustestamentin, jolla voi kuoltuaan lahjoittaa esim. sarveiskalvonsa tai sydämensä niitä tarvitseville. Juliana von Wendtin Säätiön käyttöönottama kudosluovutuskortti on samanlainen testamentti, mutta se on li­ säksi paljon muutakin.

omumajamme on paljon ar­ vokkaampi kuin itse uskoisimme­ kaan.

Tuttua on jo se, että sydämem­ me on elintärkeä elinsiirtojonossa odottavalle potilaalle. Useimmat meistä ovat valmiit antamaan lu­ van käyttää kuolemamme jälkeen sydäntämme siirrännäisenä, mikä­ li tiedämme siten pelastavamme ih­ mishengen.

Ajatus siitä, että omasta, vaikka­ kin kuolleesta, ruumista irrotetaan elimiä ja kudoksia, tuntuu kuiten­ kin monesta ihmisestä vastenmie­ liseltä. Aivan kuin uskoisimme muinaisten egyptiläisten tapaan, että tarvitsemme materiaalista ole­ mustamme tuonpuoleisessa, tai et­ tä jotakin olennaista meistä olisi vielä läsnä kuolleessa ruumiissam­ me.

Entä, jos uskomme ruumiimme olevan tavattoman arvokasta tutki­ musmateriaalia lääketieteelle?

Näin todellakin on, sillä ihmislääketieteelle se perimmäinen tutki­ muskohde eivät kuitenkaan ole koe-eläimet, vaan ihmiset itse.

Vainajan arvokas perintö Elävien ihmisten tutkiminen on pa­ kostakin rajoitettua, sillä ihmistä ei

tietenkään saa vahingoittaa. Siksi on turvauduttu eläinkokeisiin, vaikkakaan ne eivät aina anna eri­ tyisen hyvin ihmiseen sovellettavia tuloksia.

Pitkään on ollut vallalla käsitys, jonka mukaan jopa kuolleen ih­ misruumiin koskemattomuus on tärkeämpi asia kuin elävän eläimen kärsimykset. Tällaista ajattelua on syytä muuttaa, sillä siitä joutuvat kärsimään niin eläimet kuin ihmi­ setkin.

Kuollut ihminen voi antaa paljon toisille ihmisille ja tieteelle, iästä ja sairauksista riippumatta: erilai­ sia soluja kudosviljelytarkoituksiin, sairauksien aiheuttamat vam­ mat patologin tutkittavaksi, ohimoluut korvalääkäreiden kirurgi­ seen harjoitteluun jne. Mikä tär­ keintä monen eläinten ystävän mie­ lestä: näin voidaan vähentää hui­ masti koe-eläinten käyttöä.

Mistä sydän tarvitsevalle?

Maailmanlaajuisesti ajatellen jo pelkkä elintestamentin allekirjoi­ tus voi vähentää eläinkokeita. Siir­ rettävistä elimistä on nimittäin huutava pula, ja ratkaisuksi ongel­ maan on US A:ssa kokeiltu mm. pa­ viaanin sydämen siirtämistä ihmi­

Allekirjoilus

HENKILÖTIETOJA selle - huonoin seurauksin.

Tällä hetkellä tutkitaan kiivaasti mahdollisuutta kehittää siirtogeenisiä sikoja, joiden elimiä voi­ taisiin siirtää ihmisille ilman hyl­ kimistä.

Siirrettäväksi sopivista ihmisen sydämistä ja muista elimistä ei kui­ tenkaan sinänsä liene pulaa. On­ gelma voitaisiin ratkaista siten, et­ tä elinsiirrot voitaisiin tehdä auto­ maattisesti, ellei henkilö ole elinai­ kanaan tätä nimenomaisesti kieltä­ nyt.

Nyt tehdään päinvastoin: kysy­ tään vainajan allekirjoittamaa tai omaisten antamaa suostumusta, vaikka tarvitsisi selvittää ainoas­ taan vainajan mahdollisesti antama kielto.

Kudosluovutus säästää koe-eläimiä Oma lukunsa on ihmiskudosten tutkimuskäyttö. Mikäli ihmisen eri kudostyyppien soluja olisi jatku­ vasti tuoreina tarjolla tutkijoiden käyttöön, koe-eläimiä ei tarvitsisi tappaa niin suuria määriä kudosviljely materiaalin saamiseksi. Vie­ lä tärkeämpää on se, että tuskalli­ sia eläinkokeita voidaan korvata ihmiskudoksia hyödyntämällä.

Esimerkiksi kemikaalien myr­ kyllisyyttä voidaan eläinten sijas­ ta periaatteessa testata ihmisen so­ luista tehdyissä viljelmissä. Sa­ moin esimerkiksi nivelruston vau­ rioitumista voidaan tutkia vaina­ jista otetuista näytteistä sen sijaan, että koirien niveliä kuormitetaan pakkoj uoksutuksella.

Nimi .

Hlötunnus

. Veriryhmä

Tärkeät sairaudet.

Yliherkkyys lääkkeille ym._ Lähin omainen _________ Omaisen osoite ia puh numero.

Tältä kudosluovutuskortti näyttää edestä ja takaa. H enkilötie­ to-osan (veriryhmätiedot ym.) täyttäminen on vapaaehtoista. Si­ tä voit halutessasi käyttää SOS-passin tavoin oman turvallisuu­ tesi lisäämiseksi, jotta auttajat saavat tarpeelliset tietosi esi­ merkiksi onnettom uuden satuttua.

Viimeinen palvelus elämälle Jos kerran olemme näin arvokkai­ ta viimeisen henkäyksemme jäl­ keenkin. miksi solujamme ei sitten käytetä tutkimukseen?

Syynä ovat vanhentuneet asen­ teet ja lainsäädäntö joka edellyttää erityislupaa ja -perustelua, mikäli kudoksia halutaan irrottaa tutki­ musta varten.

Ihmiskudoksia ruvettaisiin hyö­ dyntämään paremmin, mikäli suu­ ri joukko ihmisiä ilmaisisi nimen­ omaisena toiveenaan, että heidän kudoksiaan käytettäisiin kuoleman jälkeen tutkimukseen koe-eläinten sijasta.

Juuri tähän tähtää Juliana von Wendtin Säätiön kehittämä kudos­ luovutuskortti. Allekirjoittamalla kortin, kertomalla siitä omaisillesi

ja kantamalla sitä aina mukanasi esimerkiksi lompakossa, otat kan­ taa sekä eläinten että ihmisten elä­ män puolesta.

Korttia ja siihen liittyviä ohjeita saa tilata Säätiöstä tai Animaliasta. Tilaamisessa voi käyttää myös tämän lehden sivulla 19 olevaa ti­ lauslomaketta.

Olisimme kiitollisia, mikäli si­ nulla olisi samalla mahdollisuus osallistua haluamallasi summalla kudosluovutuskorttien painatuk­ sesta ja tiedotuksesta aiheutuviin kuluihin. (Säätiön tilit: Merita 200118-42627 tai PSP 8000274248813.)

Korttia kannattaa “mainostaa” muillekin ihmisille - mutta ei tyr­ kyttää. Jokaisella on oikeus mieli­ piteeseensä, ja kuolema on aina herkkä asia. □ Riitta Salmi

□ □ □

Uskaltaako ostaa

Vastaan­ ottaja maksaa postimaksun

allekirjoitus elämän puolesta

KUDOSLUOVUTUSKORTTI loivomukseni on, että kudoksioni ja elimiäni käytetään kuolemani jälkeen konssoihmisteni auttamiseksi ja lääketieteellisen tutkimuksen tai opetuksen edistämiseksi. Elämäni aikana minulle tehtyjen hoito- ym. toimenpiteiden yhteydessä irroitettvja kudoksia saa myös käyttää mainittuihin tarkoituksiin, kuumistani saa/ei saa saa käyttää anatomion opetukseen.

Pitkät , lyhyt häntä - vai päinvastoin? ko rv

Heitteille jätettyjä kaneja tuodaan eläin­ suojeluyhdistyksille yhä useammin. Jokai­ sella kulkukanilla on tarinansa. Yksi per­ soonallisuus on Olli-kani, jonka rakkain ys­ tävä on kissa.

E,

(räältä Helsingin puutarhapalsta-alueelta löytyi talven kou­ rista kesy kani. Se kiikutettiin kiireimmän kaupalla hoitoon Helsin­ gin eläinsuojeluyhdistyksen löytöeläintalolle.

Kani kastettiin Olliksi, koska se näytti pojalta. Myöhemmin arvaus osoittautui vääräksi - mutta emme kuitenkaan vaihtaneet kanin niANIMALIA 1/1996

meä, koska kaikki jo tunsivat sen Ollina. Ei nimi kania pahenna...

Löytöeläintalo oli Ollin löyty­ misen aikaan tupaten täynnä kis­ soja ja kaneja, kuten aina talvisai­ kaan. Tilanpuutteen vuoksi Olli rohjettiin laittaa kokeeksi Espanjatar-lempinimellä tunnetun kissaneidin kämppäkaveriksi. Yllätys oli täydellinen: Olli ja Espanjatar

osoittivat syvää molemminpuolis­ ta rakkautta ensi tapaamisesta läh­ tien. Ne nukkuivat tassut toistensa kaulalla samalla täkillä, söivät kyl­ ki kyljessä-joskus jopa samaa ruo­ kaakin - j a pesivät toisiaan.

Löytöeläintalon vierailijat ihas­ telivat rakastavaisten onnea. Moni olisi ottanut jomman kumman omakseen, mutta emme hennoneet erottaa niitä. Kani-kissapari annet­ tiin vain yhdessä samaan kotiin.

Kulkukanit etsivät koteja Kaneja jätetään heitteille vuosi vuodelta yhä enemmän. Monet ot­ tavat kaneja tajuamatta, että kani sitoo kuin kissa tai koira, vaatii päi­ vittäistä hoitoa ja elää jopa 12 -vuotiaaksi.

Kania ei voi “palauttaa luon­ toon" sen jälkeen, kun omistaja on kyllästynyt hoitamaan sitä. Kani ei ole jänis, eikä se tule toimeen Suo­ men luonnossa.

Kani tarvitsee lämpöä, hoitoa ja seurakseen toisen kanin tai vaikka kissan. Kania ei tule ottaa, mikäli aikoo pitää sitä kaiken aikaa hä­ kissä kuin elinkautisvankia ikään.

Mikäli haluat ottaa lemmikikse­ si kelpo kanin kera kissan tai päin­ vastoin, soita Helsingin eläinsuo­

jeluyhdistyksen eläinsuojelukeskukseen, puh. (90) 777 4225. “Va­ rastossamme” on jatkuvasti sekä kissoja että kaneja-ja joskus myös kissakaneja. □ Teksti: Hannele Luukkainen Kuva: Sami Bläberg Kirjoittaja on Helsingin eläinsuo­ jeluyhdistyksen puheenjohtaja ja kissam aisena kissanaisena tunnet­ tu pitkän linjan eläinsuojelija.

#

’’Yksikin pelastettu on tärkeä” Juha Särkkä on tuttu monille eläinten ys­ täville sekä Jyväskylässä että Helsingissä.

Animalian Jyväskylän toimintaryhmän ve­ täjänä, nuorisotyöntekijänä ja Punaisessa Ristissä toimiessaan Juha on nähnyt, mi­ ten sekä ihmisten että eläinten auttaminen kasvavat samalta pohjalta.

yväskylässä on ollut Animalian toimintaryhmä pari vuotta. ’’Soittoja tulee paljon, jopa seit­ semän päivässä” , sanoo Juha Särkkä, 28. Juha on toiminut yh­ dessä Annika Isomäen kanssa Animalian yhdyshenkilönä Jyväs­ kylässä.

Suurin osa puheluista liittyy eläinsuojeluvalvontaan. Jyväsky­ län toimintaryhmä on ollut autta­ massa Helsingin Eläinsuojeluyh­ distyksen, Keski-Suomen Eläin­ suojeluyhdistyksen sekä paikalli­ sen Kissa Apu -yhdistyksen toi­ mintaa.

Apua ihmisille ja eläimille Koulutukseltaan Juha on sosiaalikasvattaja. Sivutoimisesti hän on opiskellut muun muassa etnologi­ aa. Tällä hetkellä hän toimii Hel­ singissä nuorisotyöntekijänä Suo­ men Punaisen Ristin nuorisotalol­ la. ’’Muutin syksyllä Helsinkiin, mutta olen vielä Animalian yhdys­ henkilö Jyväskylässä. Työ Helsin­ gissä kuitenkin vähentää aktiivista osallistumista Jyväskylän toimin­ taan” , Juha kertoo. ’’Jyväskylän ryhmässä on kuitenkin mukana

Apinat ovat Suomessa pieni, mutta kaik­ kea muuta kuin ongelmaton koe-eläinten ryhmä. Suomessa makakiapinoiden käyt­ tö eläinkokeissa näyttäisi ajan mittaan ole­ van jäämässä taakse. Marmosettien käyt­ tö sen sijaan saattaa lisääntyä.

noin 15 muuta aktiivista ihmistä.”

Juhan mielestä Animalian aja­ mat eläinsuojeluasiat on helppo al­ lekirjoittaa. ’’Pari vuotta sitten An­ nika näytti minulle kirjastossa Animalia-lehteä. Huomasin, että Ani­ malian näkemykset vastasivat hy­ vin omia ajatuksiani siitä, millaisia valintoja halusin elämässäni teh­ dä” , Juha kertoo viitaten muun muassa kasvissyöntiin.

Vaihtoehtoja tarjoamaan

A

Juha Särkkä jakaa aikansa Punaisen Ristin ja Anim alian välillä.

Juha sanoo etsivänsä Animalian jä­ senenä aktiivisesti vaihtoehtoja.

Hän hankkii tietoa ja vie sitä eteen­ päin.

Eläinsuojeluaatteenkaan kohdal­ la Juha ei ole tuputtaja. Hän ei ha­ lua tarjota ihmisille yhtä oikeaa ta­ paa elää ja toimia.

Pahimpana eläinsuojeluongelmana Suomessa Juha pitää eläin­ suojelulain sallimaa tehokasvatus­ ta, joka ei ota riittävästi huomioon eläinten luontaisia käyttäytymis­ tarpeita. Yhtenä lääkkeenä ongel­ maan Juha näkee kuluttajiin koh­ distuvan tiedottamisen lisäämisen. ’’Tehokkaammin vaihtoehtoja kuluttajien tietoon” , Juha toivoo. ’’Eläinsuojeluajatusten ’myymi-

sessä’ täytyy muistaa, että tämä myyminen on juuri vaihtoehtojen tarjoamista” .

Kestävän kantin salaisuus Eläinsuojeluongelmien parissa toi­ miminen ei aina ole helppoa. ’’Alussa kuvat järkyttävät. Nykyi­ sin ongelmat kuitenkin enemmän surettavat kuin lamaannuttavat.” ’’Ongelmien lisäksi pitää tuoda ihmisten tietoisuuteen niitä keino­ ja, joilla tilannetta voidaan auttaa tapoja, miten yksityinenkin ihmi­ nen voi toimia. Näitä vaihtoehto­ jahan Animalia tarjoaa.”

Jos maailman ongelmat tuntuvat liian raskailta, Juha muistuttaa, et­ tä myös yksittäiset asiat ovat tär­ keitä. ’’Yksikin elämä on sataprosent­ tisen tärkeä eläimelle itselleen. Yh­ delläkin on jo itseisarvoja yksikin pelastettu elämä on merkityksellinen.”

Oikeudenmukaisuus keskustelua kaivataan Juhan mielestä eläinsuojelujäijestöjen, Animalia mukaan lukien, tu­ lisi pyrkiä siihen, että ihmiset pys­

tyisivät keskustelemaan eläinten oikeuk­ sista. ’’Suomessakin humanistit ja huippufilosofrt tulisi haastaa kes­ kusteluun siitä, ovatko eläinten oi­ keudet oikeudenmukaisuuskysymyksiä ihmisoikeuskysymysten tavoin. Tämän keskustelun tulisi olla osa suomalaista moraalikes­ kustelua’’, Juha toivoo. □ Teksti ja kuva: Hanna Oranen Kirjoittaja on työskennellyt Ani­ malian järjestösihteerinä.

Vege-palsta Rehunrouskutuksen alkeet egaaniliitto on julkaissut 20 sivuisen vihkosen K asvissyöntiä aloittelijoille. Tässä tietopaketissa on perustietoa sekä niille, jotka jo ovat kasvissyöjiä, että niille, jotka haluavat aloittaa kasvissyönnin tai kokeilla kasvisruokia. Oppaasta löytyy tietoa kasvisruoasta ja ter­ veellisestä ruokavaliosta sekä her­ kullisia reseptejä.

Kasvissyöjiä kutsutaan eri ni­ mikkeillä sen mukaan, syövätkö he muutakin kuin kasviksia. Laktovegetaristi käyttää kasviksia ja mai­ totuotteita, ovolaktovegetaristi puolestaan kasviksia, maitotuottei­ ta ja munia. Vegaani syö vain kas­ vikunnan tuotteita. Tämän vihko­ sen kaikki ohjeet ja reseptit sopi­ vat myös vegaaneille.

la liha vain joksikin toiseksi ruo­ ka-aineeksi, esimerkiksi sieniksi tai pavuiksi.

Vihkonen suosittelee kasvissyöntiin siirtymistä kolmessa vai­ heessa. Ensimmäisessä niistä kan­ nattaa miettiä kolme mieluista ate­ riaa, esimerkiksi spagetti ja to­ maattikastike tai erilaiset kasviskeitot. Entä seuraavat vaiheet? Se selviää hankkimalla oma vihkonen ja tutustumalla itse...

Lopuksi kannattaa lukea kasviskeittokirjoja. Lisäetuna uusien ruo­ kien valmistaminen on hauska seikkailu makujen maailmaan.

Kasvisateria voi yhtä hyvin olla ko­ toinen makaronilaatikko, herkulli­ nen juureskeitto tai eksoottinen ka­ ribialainen kasvispata.

Kasvissyöjäksi kolmessa vaiheessa

Osviittana neljä ruokaryhmää

Kasvisruokailun aloittaminen on helpompaa kuin usein luullaan.

Monet ateriat ovat helposti muu­ tettavissa kasvisruoiksi vaihtamal­

Kuitupitoinen ruoka on tarpeellis­ ta. Kolesteroliin ja rasvoihin liittyy terveysriskejä, ja monet vain kas­ visruoasta saatavat ravintoaineet

Eläinkokeet makakeilla vähenemässä

ehkäisevät sairauksia.

Lukuisat kasvit sisältävät run­ saasti myös valkuaisaneita ja kal­ siumia, joita aikaisemmin luultiin saatavan vain lihasta ja maitotuot­ teista.

Vegetaristin neljä ruokaryhmää ovat vihannekset, kokojyvävilja­ tuotteet, hedelmät sekä neljäntenä ryhmänä palkokasvit, pähkinät ja siemenet. Näitä kaikkia on tärkeää syödä joka päivä.

Vihkosesta löytyy tietoa niin odottaville äidille kuin lapsille. Lo­ pusta löytyy useita uusia yksinker­ taisia ja mielenkiintoisia reseptejä kokeiltaviksi.

Sampo Utriainen Kirjoittaja työskentelee Animalian tiedottajana.

Kasvissyöntiä aloittelijoille -

vihkonen on myynnissä myös Animaliassa, hinta 10 mk.

Tässä yksi maistiainen vihkosen lehdiltä:

K A S V 1 S S Y O N T IA A L O ITTE LIJO IL LE

Tomaatti-linssikeitto 9 desilitraa 1 iso sipuli kaksi 250 gramman purkkia tomaattisäilykkeitä tai sama määrä tuoreita tomaatteja kuorittuina 120 g punaisia linssejä 3 dl kasvislientä suolaa maun mukaan vastajauhettua mustapippuria tuoretta basilikaa

Kuori sipuli ja hienonna se. Keitä sipulia miedolla lämmöllä vesitilkassa, kunnes sipuli alkaa pehmetä.

Lisää tomaatit ja riko niitä vähän.

Huuhtele linssit kunnolla, kaada ve­ si pois ja lisää tomaattien joukkoon.

(Linssejä kannattaa liottaa vuoro­ kausi ennen käyttöä.) Kaada sekaan kasvisliemi. Mausta suolalla ja pip­ purilla maun mukaan.

Kuumenna kiehuvaksi, laita kan-

P H Y S I C I A N S C O M M I T T E E F O » R E S P O N S I B L E M E D I C I N E

si päälle ja anna hautua miedolla lämmöllä 30 minuutin ajan. kun­ nes linssit ovat pehmenneet. Ota pois levyltä, revi basilikan lehdet pieniksi paloiksi ja lisää ne keit­ toon. Hämmennä tasaiseksi. Pane takaisin levylle ja kuumenna muu­ taman minuutin ajan. Koristele basilikanlehdillä ja tarjoile tuoreen leivän kanssa.

ANIMALIA 1/19%

8

t

f I

X A .pinat syntyvät onnettomuu­ dekseen tähän maailmaan aivan lii­ kaa meidän ihmisten kaltaisina.

Siksi ne ovat ns. haluttua riistaa koe-eläimiä käyttävien tutkijoiden laboratorioihin.

Tismalleen samasta syystä myös vastustus apinoiden koe-eläinkäyttöä kohtaan on kaikkein voimalli­ sinta. Suomessa vastustus näyttää purreen: yhä useampi tutkija näyt­ tää oivaltaneen, että tällaisten älyl­ lisesti korkealle kehittyneiden eläinlajien käyttöön koe-eläiminä liittyy sellaisiakin ongelmia, jotka eivät ole aivan yhtä suuria eräillä muilla eläimillä. Puhtain paperein eivät silti suomalaisetkaan tutkijat selviä kansainvälisen “apinaoikeuden” edessä.

Aivotutkimusta Helsingissä Mitä isot edellä, sitä pienet peräs­ sä. Tämä sanonta kuvaa erinomai­ sesti suomalaisten tutkimusryh­ mien apinapolitiikkaa. Apinoita on hankittu ulkomaiden esimerkin mukaan alkuunsa tiettävästi nel­ jään yliopistoon: Helsinkiin, Kuo­ pioon, Tampereelle ja Turkuun.

Itseään kunnioittaville fysiolo­ geille apinat lienevät olleet yhteen aikaan melkeinpä pakollinen tutki­ muskohde. Niinpä Helsingin lääke­ tieteellisen tiedekunnan fysiologian laitoksellekin hankittiin aikanaan karhumakakeja (M acaca arctoid es). Niillä on tehty ennen kaikkea aivotutkimusta kalloon kiinnitetty­ jen elektrodien eli “töpseleiden” avulla.

Apinoita on muun muassa ope­ tettu tekemään tehtäviä, joiden ai­ kana aivosolujen toimintaa on re­ kisteröity elektrodeilla. Lisäksi api­ noilla on tehty käyttäytymistutki­ musta ja selvitetty ikääntymistä ja lääkeaineiden vaikutusta muistiin.

Vuonna 1987 fysiologian laitok­ sen apinat nousivat pääosaan Suo­ men toistaiseksi ehkä suurimmas­ sa koe-eläinskandaalissa. Laitok­ sella väliaikaisesti työskennellyt koe-eläinhoitaja vei toimittajat ku­ vaamaan töpselipäisiä apinoita, joiden kuvat komeilivat seuraavana päivänä ja siitä eteenpäin jopa kuukausien ajan lehdissä.

Samalla selvisi, että apinakokeiden koe-eläinluvissa oli puutteita.

Kokeet keskeytettiin, ja koe-eläintiloihin määrättiin tehtäväksi pa­ rannuksia. Eräs laitoksen tutkija oli jo tätä ennen saanut negatiivista julkisuutta julkaistuaan väitöskir­ jatyönsä, jossa apinanpoikasia oli ANIMALIA 1/19%

; i r

sokeutettu ompelemalla silmäluo­ met yhteen.

Kaiken kohun jälkeen en ihmet­ telisi, vaikka kokonaissaldo apinatutkimuksesta olisi fysiologian lai­ tokselle negatiivinen. Apinoille it­ selleen saldo ei voi muuta ollakaan.

Varsin ilahduttavaa onkin kuulla, että apinanpoikasia ei enää tuoteta lisää fysiologian laitoksella, vaan apinoiden käyttö ilmeisesti loppuu, kun näistä kymmenkunnasta iäk­ käästä makakista aika jättää.

Apina-AIDSia tutkitaan Tampereella Samoin tulee todennäköisesti käy­ mään myös Tampereen makakien kanssa. M acaca fascicu laris -lajiin kuuluvia apinoita on siellä ollut al­ kujaan 10, myöhemmin 23. Nyt määrä ei kasva, silläeläimet on vas­ tuuntuntoisesti kastroitu sekä apinavauvojen synnyn estämisek­ si että tappeluiden välttämiseksi.

Apinat hankittiin aikanaan HIVtutkimuskuumeen noustessa maa­ ilman laboratorioissa - Suomikin halusi eturivin AIDS-tutkijoihin.

Tampereen apinoilla tehdään rokotetutkimusta, johon sisältyy api­ noiden infektoiminen HIV:tä muistuttavalla apinan SlV-viruksella. Sairauden oireita ilmentävät eläimet lopetetaan.

Kuopiossa on käytetty muuta­ maa karhumakakia hampaan her­ mojen ja skolioosin (selkärangan sivusuuntainen vääristymä) tutki­ miseen, minkä jälkeen eläimet on lopetettu.

Marmosetit - Turun uutuus Jäljelle jää Turun yliopiston ham­ maslääketieteen laitos, josta on surullisempaa kerrottavaa. Laitoksen tarpeisiin hankittiin pari vuotta sit­ ten kaksi marmosettipariskuntaa (Callithrix jacchus) poikasten tuot­ tamista varten. (Marmoseteista kerrottiin enemmän Animalia-lehdessä 4/93.) Apinoille rakennettiin muihin koeapinoita käyttäviin lai­ toksiin verrattuna esimerkilliset ti­ lat, kuten suuri liikuntahäkki.

Eläinten viihtymisen lisäämiseksi tutkittiin tilojen virikkeellistämistä. Poikasia on syntynyt tasaisina pareina jo kymmenkunta.

Ongelmana onkin se, että juuri kun meillä oli toiveita saada api­ noiden käyttö koe-eläiminä koko­ naan loppumaan Suomesta, maa-

f

Yksi SIV-virustutkimuksessa Tam pereella käytetyistä makakeista. hamme tuotiin tämä kokonaan uusi apinalaji koe-eläimeksi. Toinen suuri huolenaihe ovat itse kokeet, joita marmoseteillä on tarkoitus tehdä. Poikasia käytetään harjoittelukappaleina, kun tutkitaan ih­ misen leukanivelen vaurioiden ki­ rurgista korjaamista. Leikkaus on suuri ja aiheuttaa varmasti kipu­ lääkityksestä huolimatta ikäviä jäl­ kiseuraamuksia.

Lisäongelmana on, ettei ole var­ muutta siitä, voiko poikasen enää palauttaa leikkauksen jälkeen emolleen, koska emo saattaa toijua näin muuttuneen poikasen.

Animalia pyrki korttikampanjalla vetoamaan tutkimuksen johta­ jaan ja maa- ja metsätalousminis­ teriöön, jotta marmosettejä ei tuo­ taisi maahan.

Aika näyttää, onko marmoset­ tien pienen elämän uhraamisesta edes mitään hyötyä ihmiselle. Ko­ konaisuutena voimme kuitenkin olla iloisia siitä, että apinat ja eri­ tyisesti makakit näyttäisivät maas­ samme katoavilta koe-eläinlajeilta.

EU:n komissio on pitkään poh­ tinut vapaudesta pyydettyjen api­ noiden tuonnin kieltämistä EUalueelle. Komissio on luvannut rat­ kaisun asiaan tänä vuonna. □ Riitta Salmi K irjoittaja on biologi, joka työs­ kentelee toiminnanjohtajana Ju­ liana von Wendtin Säätiössä Tie­ teen Edistäm iseksi Ilman Eläinko­ keita.

ACADEMICA. TIETOKONEKAUPPA, JOSSA JÄRKI MUKANA.

PC-tietokoneet, oheislaitteet, tarvikkeet, ohjelmistot - yrityksille, yksityisille ja koulumaailmaan.

Louiasoarentie 54.

0 0 2 0 0 Helsinki.

Puh. 1901 34 84 54 00.

Fox |90| 34 84 54 44 iak 9 1 8 . to 9-16)

Vuorikatu 5.

Puh 190] 34 84 533 Fox 34 84 534 ( a A 9 1 7 .1 o 9 1 4 |

Puhelinmyynti yrityksille 34 84 54 Fox (901 34 84 54 14 im ape917)

1901

ACADEMICA INTERNETISSÄ: h ttp ://w w w .o c a d e m ic a .fi/

ro.

Veikko Lintinen

*

Suomalaisvasikka kasvaa yksin

Joka viides EU-maissa syntyvä vasikka päätyy niin sanotun valkoisen vasikanlihan tuotantoon. Siinä vasikat kasvatetaan ah­ taissa kopeissa toisistaan eristettyinä. Jot­ ta lihasta tulisi vaaleaa ja pehmeää, vasi­ kat pidetään aneemisina.

alkoista vasikanlihaa eli juottovasikkaa pidetään Keski-Euroopassa herkkujen herkkuna. Liha on vaaleaa, koska vasikat pidetään tar­ koituksella aneemisina koko nii­ den lyhyen, 5 -6 kuukauden mit­ taisen elämän ajan. Niille ei anne­ ta korsirehua, joka olisi niiden ter­ veydelle välttämätöntä, vaan pel­ kästään maitojauheesta valmistet­ tua yksipuolista nestemäistä ravin­ toa.

Vasikkakoppi estää kääntymisenkin Valkoisen lihan tuotantoon käytet­ tävät vasikat pidetään kukin omas­ sa pienessä kopissaan, jollaisesta englanniksi käytetään nimitystä veal crale.

Koppi on tukevalaitainen puukehikko. Se on niin ahdas, ettei va­ sikka pysty edes kääntymään ym­ päri. Osa vasikoista sidotaan lisäk­ si kaulastaan kiinni. Navetan va­ laistus pidetään himmeänä, mikä osaltaan pitää lihan vaaleana.

Kopin etuosa avataan vain ruo­ kintaa varten. Vasikoilla on voi­ makas imemisen tarve, mutta siitä huolimatta ne juotetaan tavallises­ ta ämpäristä eikä tuttiämpäristä.

Tutkijat ovat arvelleet, että vasi­ kat kuolisivat anemiaan, ellei niitä teurastettaisi nuorina. Britannian johtava nautaeläinten asiantuntija, professori John VVebster on huo­ mauttanut, että nestemäinen ravin­ to estää vasikan ruoansulatuseli­ mistön normaalin kehityksen.

Vasikka kaipaa seuraa Valkoista lihaa tuotettaessa vasikat pidetään yksinäisyydessä. Ne vie­ roitetaan emästään pian syntymän jälkeen ja siirretään koppeihin. Yk­ sinäisyydessä ja hämärässä elävil­ lä vasikoilla esiintyy käyttäyty­ mishäiriöitä, kuten kopin rakentei­ den puremista.

Vasikoiden vatsasta ja suolistos­ ta on löydetty karvapalloja. Syynä on se, että vasikat nuolevat koppioloissa itseään ylimitoitetusti. Karvapallojen kertymisen seuraukse­ na vasikat kärsivät vatsakivuista.

Joka viides eurovasikka koppikasvatukseen Vuosittain EU:n alueella syntyy 28 miljoonaa vasikkaa. Näistä viiden­ nes eli vajaa kuusi miljoonaa käy­ tetään valkoisen vasikanlihan tuot­ tamiseen.

Suurin valkoisen vasikanlihan tuottaja on Ranska. Siellä yli nel­ jäsosa vasikoista suljetaan koppei­ hin.

Kaiken kaikkiaan Euroopassa tuotetaan vuosittain valkoista vasi­ kanlihaa reilu 800 000 tonnia.

Ranskassa tuotanto on 265 000 ton­ nia, Italiassa ja Hollannissa kum­ massakin 194 000 tonnia.

Ranskalaiset eivät ainoastaan tuota eniten valkoista lihaa, vaan se myös maistuu heille eniten. Ita­ lia on toinen suuri kuluttaja. Hol­

lannin tuotannosta taas 90 pro­ senttia menee vientiin, enimmäk­ seen Italiaan ja Ranskaan.

Usein ainoa vasikanliha euroop­ palaisilla lihatiskeillä on juuri val­ koista vasikanlihaa. Nimestään huolimatta se ei ole vitivalkoista kuluttajan on vaikea päältä katso­ en tietää, mikä lihankappale on tuo­ tettu milläkin tavalla. Merkinnän puuttuminen vasikkatuotteista ei helpota asiaa.

Eräissä maissa valkoinen liha myydään lähinnä hotelli- ja ravin­ tola-alalle.

Hollannissa tuotetaan myös ns. ’ ’vaaleanpunaista’’ vasikanlihaa, jolloin vasikat saavat hiukan enem­ män rautaa ravinnossaan, mutta nä­ mäkin vasikat pdetään yksittäiskar­ sinoissa betonilattialla iman kuivik­ keita. Tämä ei siis ole myöskään eläinsuojelullisesti hyväksyttävää.

Kuluttajat äänestävät lompakollaan Viimeisen 7-10 vuoden aikana val­ koisen vasikanlihan kulutus on las­ kenut monissa maissa. Vuonna 1987 Matti ja Maija Eurooppalai­ nen söivät keskimäärin 2,8 kiloa valkoista vasikanlihaa, mutta vuon­ na 1994 maistui vain 2,3 kiloa.

Muutoksen taustalla on kasvanut mielenkiinto eläinten hyvinvointia kohtaan. Tiedotusvälineet ovat myös viime vuosina aktiivisesti seu­ ranneet vasikoiden kasvatusta. □

Uusi uljas Eurooppa avautumassa vasikoille?

Eläinsuojelujärjestojen kampanjan an­ siosta EU:n komissio ehdottaa, että vasi­ koiden koppikasvatus lopetetaan.

E,

fU:n vasikkadirektiivi mää­ rää minimivaatimukset vasikoi­ den olosuhteille. Se koskee sekä ryhmissä että yksittäiskopeissa kasvatettavia vasikoita. Direktii­ vi koskee tiloja, joilla on yli kuu­ si vasikkaa.

Direktiivi sallii edelleen hyvin ahtaat kopit. Kopin leveyden on direktiivin mukaan oltava vähin­ tään 90 cm (10 % poikkeamat täs­ tä sallitaan) tai 0,8 kertaa vasikan säkäkorkeus. Direktiivi sallii myös yksipuolisen ravinnon, jos­ sa on liian vähän kuitua ja rautaa.

Suuri puute direktiivissä on myös se, että se ei vaadi antamaan va­ sikoille kuivikkeita.

Direktiivi säädettiin vuonna 1994, mutta sillä on siirtymäaika vuoden 2007 loppuun. Siihen mennessä kaikkien jäsenmaiden on saatettava se voimaan. Eu­ rooppalaisten eläinsuojelujäijestöjen yhteistyöelin Eurogroup for Animal Welfare pitää siirtymäai­ kaa kohtuuttoman pitkänä.

Eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen sinnikäs painostus on nyt saanut EU:n komission ja mi­ nisterineuvoston kääntämään kelkkansa.

Komissio pyysi pysyvältä tie­ teelliseltä eläinlääkärityöryhmältään raportin vasikoiden kasvat­ tamisesta. Sen saatuaan komissio päätyi esittämään yli kahdeksan­ viikkoisten vasikoiden koppikasvatuksen kieltämistä. Asetus kos­ kisi uusia tai uudistettavia navet­ toja vuodesta 1998 alkaen ja kaik­ kia karjatiloja vuodesta 2008 al­ kaen.

Koppikasvatuksen kielto ei ole vielä kirkossa kuulutettu, vaikka useimmat jäsenmaat ja EU-parlamentti kannattavat sitä. Suurim­ mat tuottajat ja kuluttajat Italia ja Ranska sekä Belgia suhtautuvat kieltoon penseästi. □ Sampo Utriainen

Suomessa vasikoita ei pidetä aneemisina Keski-Euroopan tyyliin. Silti Suomikaan ei ole mikään vasikoiden onnela.

Valtaosa meikäläisistä vasikoista siirre­ tään vastasyntyneinä pieniin yksittäiskar­ sinoihin. Liian harvat ruokintavälit aiheut­ tavat vatsavaivoja ja ripulia, ja vain harva vasikka pääsee tyydyttämään kiihkeää imemisen tarvettaan.

c

k_Juomessa ei tuoteta valkoista vasikanlihaa, koska maamme eläinsuojelulainsäädäntö ei salli eläinten pitämistä tarkoitukselli­ sesti aneemisina. Ne pienet määrät valkoista lihaa, mitä Suomessa syödään, ovat tuontitavaraa muu­ alta Euroopasta.

Tieto vasikoiden oloista on tääl­ läkin vähentänyt aneemisen lihan kulutusta. Esimerkiksi Silja Line tarjoili aikaisemmin valkoista va­ sikanlihaa, mutta päätti lopettaa sen ostamisen kokonaan, kun Animaliasta oli otettu Siljaan yhteyttä ja kerrottu, millaisissa oloissa koppivasikat pidetään.

Eroon emästä vastasyntyneenä Suomikin on silti kaikkea muuta kuin vasikoiden onnela.

Suurin osa Suomessa syntyvistä vasikoista otetaan pois emältään heti synnytyksen jälkeen ja laite­ taan pieniin yksittäiskarsinoihin.

Kokemus on rankka sekä vasikal­ le, joka on usein vielä synnytyk­ sestä märkä joutuessaan yksinään karsinaan, että emälle, jolla on syn­ nytyksen jälkeen voimakas tarve hoitaa vasikkaansa.

Jokaiselle, joka on käynyt vasi­ kan yksittäiskarsinan äärellä ja tul­ lut työntäneeksi kätensä tai takinliepeensä lähelle sen pientä asu­ kasta, on tuttu sama ilmiö: vasikka tarrautuu suullaan sormeen tai vaatteeseen kuin hukkuva oljen­ korteen ja alkaa imeä sitä kiih­ keästi. Vasikoilla on luonnostaan erittäin voimakas imemisen tarve, mutta emästään erotettuina ne ei­ vät pääse tyydyttämään sitä luonollisella tavalla.

Kiihkeä imijä lutkuttaa kaikkea Paremman puutteessa vasikat yrit­ tävät imeskellä karsinan puura­ kenteita. Jos vieressä on toinen vasikkakarsina, vasikka yrittää myös

kurottautua naapurinsa puoleen lutkuttaakseen sen korvaa.

Pieni vähemmistö tuottajista käyttää vasikoiden juottamisessa tuttiämpäriä, joka antaa vasikalle tilaisuuden tyydyttää ainakin osan imemisen tarpeestaan. Useimmilla tiloilla vasikoiden maidot ja juomarehut annetaan kuitenkin taval­ lisesta ämpäristä. Vasikalle tämä luonnoton juoma-asento ja -tapa ai­ heuttaa helposti vatsavaivoja.

Luonnostaan pikkuvasikka imi­ si emäänsä vähän väliä, kuudesta kahdeksaan kertaa päivässä. Vasikankasvatuksessa on kuitenkin ta­ vallista, että vasikat juotetaan vain kaksi kertaa päivässä. Liian harvan juottovälin takia vasikat juovat an­ noksensa hotkimalla, mistä seuraa vatsakipuja ja ripulia.

Kylmä karsina, pimeä karsina...

Monessa navetassa vasikoiden kar­ sinat laitetaan sinne, missä ylimmäräistä tilaa sattuu olemaan. Sik­ si moni vasikkakarsina on liian kyl­ mässä, vetoisassa tai pimeässä pai­ kassa.

Tilannetta hankaloittaa entises­ tään, jos vasikalle ei anneta tar­ peeksi paksulti olkia tai muita kui­ vikkeita, jolloin vasikka joutuu ma­ kaamaan kylmällä alustalla.

Eri tilojen välillä on eroja siinä, miten kauan vasikat pidetään yk­ sittäiskarsinoissa ja mitä niille sen jälkeen tehdään. Osa vasikoista siirretään ensimmäisten elinviik­ kojen yksinäisyyden jälkeen ryhmäkarsinoihin. Osa taas päätyy toi­ seen yksinäisyyden muotoon: ne siirretään parsiin ja kytketään kiin­ ni, minkä jälkeen ne eivät pysty ot­ tamaan juuri askeltakaan.

Onnekas, mutta toistaiseksi erit­ täin pieni vähemmistö vasikoista pääsee aikuisiäkseen pihattokasvatukseen, missä ne saavat liikkua va­ paasti navetan sisällä. □

Kati Nieminen

Eurovasikan aneeminen elämä

Vain aniharva suomalaisvasikka pääsee nykyään nauttimaan tästä: em än seurasta ja hoivasta.

Missä vasikka viihtyy?

E l m ä n seurassa oleminen lisää vasikan viihtyvyyttä suuresti. Pai­ koitellen elävä sitkeä uskomus, et­ tä lypsylehmä tai vasikka menisi yhdessäolosta "pilalle” , on perä­ tön.

Kun vasikka ehtii yli viikon ikään, se tarvitsee myös muiden vasikoiden seuraa. Vasikoiden ryhmäkasvatuksesta on muun muassa se suuri hyöty, että se kehittää va­ sikoiden sosiaalisia taitoja. Jos nii­ tä myöhemmin elämässään pide­ tään ryhmäkarsinassa tai pihatossa, yhteiselämä sujuu vasikkapo-

rukassa opittujen sosiaalisten tai­ tojen ansiosta paljon sopuisammin kuin yksin kasvaneilla eläimillä.

Oljet ja tuttiämpäri tuovat viihtyvyyttä Paksu kuivikekerros - mieluiten olkea - on myös tärkeä osa lämpi­ mänä pysymistä. Etenkin vasta­ syntynyt, märkä vasikka palelee vetoisessa tai huonosti kuivitetussa karsinassa, vaikka sen yläpuo­ lella hehkuisi lämpölamppu.

Vasikat viihtyvät valoisassa. Na­

vetassa tarvitaan vähintään 70 luk­ sin valovoimakkuus ja vähentään kahdeksan valoisaa tuntia päiväs­ sä. Parasta on ikkunoiden antama luonnonvalo.

Tuttiämpäri on selvästi parempi vaihtoehto juottamiseen kuin ta­ vallinen ämpäri. Tuttiämpäristä juodessaan vasikka tyydyttää ime­ misen tarvettaan. Myös juomaasento on huomattavasti luonnonmukaisempi kuin ämpäristä hörpä­ tessä. □ Sampo Utriainen Helena Tengvall

Helena Tengvall

Mitä Sinä voit tehdä vasikoiden elinolojen parantamiseksi? Ks. toimintasivu 14.

Ranska on Euroopan suurin valkoisen vasikanlihan tuottaja. Reilu neljännes ranskalaisvasikoista päätyy koppikasvatuksen ankeisiin oloihin.

ANIMALIA 1/1996

10

f

Ryhmäkasvatus pihatoissa. joissa on runsaasti tilaa ja kuivikkeita, on paras vasikankasvatusmuoto.

Se ei vielä ole Suom essa kovin yleinen.

Maailman eläinsuojeluliitto VVSPA vetoaa eurooppalaisiin kulut­ tajiin, jotta he eivät ostaisi valkoista vasikanlihaa. Kuva on W SPA:n kampanjaan liittyvästä postikortista.

0

ANIMALIA 1/1996

11

#

Kirjetulva tuotti tulosta:

Tarhakettujen elämä paranee Ruotsissa Ruotsin hallitus tiukensi joulukuun alussa kettutarhauksen ehtoja muuttamalla eläin­ suojeluasetusta. Uuden asetuksen mukaan kettujen kasvatus on sallittua vain siten, et­ tä ne voivat liikkua, kaivaa ja muodostaa lajityypillisiä sosiaalisia ryhmiä.

Ruotsin M ikot pääsevät viimeistään viiden vuoden kuluttua väljempiin tiloihin.

A Ä .e ttu on luonnostaan aktiivi­ nen, tutkiva ja sosiaalinen eläin.

Normaali reviiri luonnossa on ne­ liökilometrien laajuinen. Kaiva­ maansa pesäluolaa ketut käyttävät tukikohtanaan, jonne voi talvella vetäytyä kovalta pakkaselta läm­ pöön tai kesän helteellä viileyteen.

Kaivamista ja virikkeitä Kettujen kasvatus pienissä metalliverkkohäkeissä on pian Ruotsis­ sa historiaa.

Ruotsin maatalousvirasto oli val­ mistellut asiaa kahden vuoden ajan. Ruotsin hallitus hyväksyi maatalousviraston esityksen kah­ della tiukennuksella. Maatalousvi­ rasto esitti, että ketut voitaisiin siir­ tää verkkopohjahäkkeihin kahta kuukautta ennen poikimista.

Ruotsin hallitus katsoi kuitenkin, että kettujen siirtäminen ahtaisiin ja virikkeettömiin verkkohäkkeihin kahdeksi kuukaudeksi heiken­ täisi'selvästi niiden hyvinvointia, joten tämä kohta poistettiin esityk­ sestä.

Maatalousvirasto esitti myös, et­ tä kettuja saisi pitää vain kiinteäl­ lä alustalla. Hallitus halusi sulkea pois mahdollisuuden, että kettuja pidettäisiin betonipohjalla, ja muutti määräyksen sellaiseksi, et­ tä ketuilla on oltava kaivamismahdollisuus.

Uusilta, tämän vuoden alun jäl­ keen perustettavilta tarhoilta edel­ lytetään asetuksen täyttämistä alus­ ta alkaen. Vanhat kettutarhat sai­

vat siirtymäajan: niiden on puret­ tava häkkijärjestelmänsä vuoteen 2000 mennessä.

Maatalousvirasto antaa tarkem­ mat määräykset kettutarhojen vaa­ timuksista tämän vuoden aikana, todennäköisesti kesällä.

Entä Suomi?

Ruotsissa on nykyään 22 000 ket­ tua tarhoissa, Suomessa 2 miljoo­ naa.

Animalia työskentelee sen hy­ väksi, että Suomi seuraisi perässä Ruotsin mallin mukaan. Eduskun­ nan maa- ja metsätalousvaliokun­ ta edellytti eläinsuojelulakia kos­ kevassa mietinnössään, että maaja metsätalousministeriön on seu­ rattava turkistarhausta koskevaa tutkimusta ja kehitystä ja tehtävä turkistarhausta koskeviin säädök­ siin tarvittavat eläinsuojelulliset muutokset.

Hollannin parlamentti päätti vii­ me vuoden helmikuussa kettujen häkkikasvatuksen lopettamisesta.

Sveitsissä eläinsuojelulaki edellyt­ tää, että turkiseläimillä on oikeus luonnolliseen käyttäytymiseen.

Käytännössä sielläedellytetään, et­ tä eläimillä pitää olla vähintään eläintarhatasoiset olot.

Myös Norjan maatalousministe­ riön eettinen toimikunta on toden­ nut, että eläinten hyvinvoinnin kan­ nalta nykymuotoista turkistarhaus­ ta ei voida hyväksyä. □ Sampo Utriainen

Rooman sopimus ja eläimet

Euro- q & uutisia <:i Turkistuontikieltoa pallo­ tellaan EU:n villiturkistuontikieltoa eli ns. jalkarautakieltoa ole haluttu saat­ taa voimaan, voimassa olevasta lainsäädännöstä huolimatta. Kiel­ toa yritetään nyt muokata sellai­ seksi, että sopii paremmin vapaa­ kaupan pelisäännöille eli miellyt­ tää enemmän Yhdysvaltoja ja Ka­ nadaa.

Sinä voit auttaa turkistuontikiellon saamisessa voimaan. Ks. toimintasivu 14.

Anim alia aktiivisena Eurogroupissa Eurogroup f o r Anim al Welfare -

järjestön vuosikokous ja täysistun­ to pidettiin Luxemburgissa mar­ ras-joulukuun vaihteessa. Anima­ lia osallistui ensimmäistä kertaa niihin järjestön täysivaltaisena jä­ senenä. Animaliaa edustivat toi­ minnanjohtaja Päivi Rosqvist ja järjestösihteeri Hanna Oranen.

Vuosikokouksessa käsiteltiin mm. Eurogroupin sääntöjä sekä muokattiin sen periaatekannanotot geenitekniikkaan sekä luonnonva­ raisten eläinten hyödyntämiseen.

Täysistunto käsitteli kaikkia ajankohtaisia EU-tason eläinsuojelukysymyksiä. Päivi Rosqvist piti alustuksen, joka koski eläinsuojelujäijestöjen ja EU:n komission yh­ dessä järjestämää konferenssia eläinkokeiden vähentämiseksi.

Konferenssi on tarkoitus järjestää kesäkuussa.

Animalia sai kokouksessa kii­ tosta aktiivisuudestaan EU-tason eläinsuojelukysymyksissä. Päivi Rosqvist valittiin uudelleen Eu­ rogroupin johtokuntaan.

Laatua ja mukavuutta teuraskuljetuksiin Suomalaiset eläinkuljetukset ovat saaneet kiitosta, eikä aiheetta. Elin­ tarvikealan kuljetusyhdistyksen (EKY), Liha-alan kuljetusvaliokunnan (LIHAVA) ja teurastamoalan johdolla suomalaisia eläinkuljetuksia on kehitetty niin, että ne ovat eurooppalaista huippu­ luokkaa.

Edellä mainitut tahot ovat myös tuottaneet aiheesta videon, jota on mm. Animalian avulla levitetty EU-maihin. Eurogroupin jäsenjär­ jestöt ovat esittäneet sitä maidensa maatalousministeriöiden virka-

miehille. EU:n komission virka­ miehetkin ovat tarkkaan katsoneet, miten eläinkuljetukset sujuvat Suo­ messa eläinystävällisesti ja talou­ dellisesti kannattavasti.

Asia on erittäin ajankohtainen nyt, kun komissio laatii ohjeita EU:n eläinkuljetusdirektiivin mää­ rittelemiä laatuajoneuvoja varten.

Eläinsuojelullisesti on ehdottoman tärkeää, että laatuajoneuvojen kri­ teerit todella edellyttävät kuljetuk­ silta aidosti korkeaa laatua, ei näennäisparanuksia ja kompromisse­ ja.

Eurogroup for Animal Welfare Animalia mukaan lukien - jatkaa kampanjaansa, jolla on tarkoitus saada eläinsuojelu ja eläinten hy­ vinvointi liitetyksi EU:n perusta­ misasiakirjaan Rooman sopimuk­ seen (aiheesta enemmän edellises­ sä Animalia-lehdessä). Asia yrite­ tään saada esille EU-maiden halli­ tusten välisessä huippukokoukses­ sa tänä vuonna.

Monet Animalian jäsenet ovat kirjoittaneet asiasta Suomen halli­ tukselle. He ovat saaneet kuitenkin pääministeri Paavo Lipposelta

varsin tylyn vastauksen: asiaa ei käsitellä ao. kokouksessa. Myös­ kään kokousta valmistelevan työ­ ryhmän Suomen edustaja Ingvar S. Melin ei ole kannattanut asiaa.

Kuten muissakaan asioissa, täs­ säkään emme anna periksi. Jat­ kamme kampanjaamme, ja Sinä voit auttaa meitä edelleen. Voit ti­ lata Animalian toimistosta asiaa koskevaa vetoomusta ja kerätä sii­ hen nimiä. Vetoomuksessa selite­ tään asian sisältöjä tärkeys sekä an­ netaan tiedot palautusajankohdasta.

Käsittely päättyi kaaokseen: oi­ keus ei kyennyt ratkaisemaan asi­ aa suuntaan tai toiseen. Sen sijaan tuomaripäätti, että asian käsittelyä jatketaan kirjallisesti. Oikeuspro­ sessi antoi kuitenkin selkeitä viit­ teitä siitä, että patenttia ei tulla myöntämään ainakaan sen alkupe­ räisessä muodossa.

Koonnut: Päivi Rosqvist

ANIMALIA 1/19%

12

0

0

Elokuvan ”Free Willy - pelastakaa Willy” päätähti, miekkavalas Keiko, pääsee ta­ kaisin valtamereen Islannin vesille. Luke­ mattomilta eläinten ystäviltä tulleen kirjetulvan ansiosta Keikon omistava yhtiö muutti mielensä ja suostui vapauttamiseen.

K

olmitonnisesta miekkava­ laasta Keikosta tuli kertaheitolla maailman kuuluisin valas, kun si­ tä käytettiin elokuvan ’’Free Wil­ ly - pelastakaa W illy” tähtenä.

Elokuvan lopussa valas ponkaisee aallonmurtajan yli vapauteen.

Todellisuus oli toisenlainen. Fil­ mausten päätteeksi Keiko palau­ tettiin omistajalleen, Reino Aven­ tura -yhtiölle meksikolaiseen hu­ vipuistoon. Siellä sitä oli pidetty viimeiset 11 vuotta - siitä lähtien, kun se oli kolmivuotiaana pyydys­ tetty Islannin vesiltä.

Vuodet huvipuiston pienessä al­ taassa ja liian lämpimässä, klooripitoisessa vedessä ovat jättäneet jälkensä Keikoon. Se on ikäisekseen yli puoli tonnia liian laiha. Sen lihakset ovat heikentyneet, ja se kärsii ihottumasta. Keikoa läheltä seurannut yhdysvaltalainen meri­ biologi Naomi A. Rose ennusti vuosi sitten, että mikäli Keikoa pi­ detään edelleen samoissa olosuh­ teissa, tämä nuori valas tulisi kuo­ lemaan parin vuoden sisällä.

Eläinten ystävät ympäri maail­ maa alkoivat lähettää kirjeitä Kei-

kon omistajalle, meksikolaiselle Reino Aventura -yhtiölle, ja pyy­ tää valaan vapauttamista takaisin valtamereen. Vetoomukset kaikui­ vat aluksi kuuroille korville: yhtiö vastasi, että kaikki on hyvin eikä valasta ole mitään tarvetta siirtää minnekään.

Riemusaatossa Mexico Citystä Kiijetulva kuitenkin jatkui, jou­ kossa myös monia kirjeitä Animalia-lehden lukijoilta. Samaan ai­ kaan yhdysvaltalaiset eläinsuojelujärjestöt pitivät asiaa aktiivises­ ti julkisuudessa. Lopulta yhtiö pyörsi päänsä, myönsi Keikon huonon kunnon ja suostui luovut­ tamaan sen San Franciscossa toi­ mivalle eläinsuojeluinstituutille, joka huolehtisi sen palauttamises­ ta mereen.

Sunnuntaina 7. tammikuuta al­ koi Keikon pitkä matka kohti va­ pautta. Huolellisesti valmisteltuna erikoiskuljetuksena se siirrettiin Yhdysvaltoihin, Oregonin osaval­ tiossa sijaitsevaan Newportiin,

missä sen on määrä kuntoutua ja vahvistua vapauttamista varten.

Sankat joukot eläinten ystäviä hur­ rasivat sekä Mexico Cityn lento­ kentällä Keikon lähtiessä että Newportissa sen saapuessa kau­ punkiin.

Keikon tämänhetkinen allas Nevvportissa on seitsemän kertaa suurempi kuin se, jossa sitä Mek­ sikossa pidettiin. Vetenä käytetään aitoa merivettäpä sen lämpötila on miekkavalaalle oikea.

Jos kaikki sujuu hyvin, Keikon uskotaan olevan valmis luonnon­ varaiseen elämään muutaman vuo­ den kuntoutumisen jälkeen. Eläin­

lääkärit ovat toiveikkaita: se on vie­ lä nuori, juuri sukukypsäksi tullut uros, ja sen henkinen terveys on säilynyt erinomaisena kuluttavista vankeusvuosista huolimatta.

Kirjetulva pelasti Keikon Lukuisilta eläinten ystäviltä tulvi­ vat kiijeet ovat kerran toisensa jäl­ keen saaneet aikaan ihmeitä. Kei­ kon tapaus on tyypillinen esimerk­ ki.

Vaikka Keiko on vain yksittäis­ tapaus, sen puolesta käydystä kam­ panjasta tulee olemaan hyötyä

myös muille vankeudessa eläville valaille. Miekkavalaita ja delfiine­ jä on meriakvaarioissa ja huvi­ puistoissa ympäri maailmaa. Osa niistä elää jopa huonommissa oloissa kuin Keiko Meksikossa.

Keikon vapauttamisen saama jul­ kisuus tulee helpottamaan niiden eläinten ystävien työtä, jotka käy­ vät eri puolilla maapalloa omia kampanjoitaan toisten miekkava­ las- ja delfiiniyksilöiden palautta­ miseksi takaisin vapauteen. □

Teksti: Helena Tengvall Kuva: W arner Brothers Co.

Ulkomailta Tiukka eläinkoelaki Puolaan?

Puola saattaa saada erittäin tiukan eläinkoelain. Muutoksen taustalla on Puolan eläinsuojeluyhdistyksen On Lopin ja brittiläisen BUAV:in

Patentti elämälle?

Euroopan patenttitoimisto EPO myönsi 1993 patentin niin kutsu­ tulle ’’syöpähiirelle” . Syöpähiiret ovat Harvardin yliopiston kehittä­ miä hiiriä, jotka on geneettisesti muunneltu siten, että ne ovat erit­ täin herkkiä kehittämään syövän.

Patentti myönnettiin sekä loppu­ tuotteelle eli syöpähiirelle että sa­ malla myös niiden tuottamis­ menetelmälle eli kyseiselle geeni­ siirrolle. Siksi saman patentin alle mahtuisivat myös kaikki muut eläi­ met, joille tehtäisiin tämä vastaava geenisiirto (esimerkiksi syöpäkoirat, syöpäapinat ja niin edelleen).

17 jäijestöä, joiden joukossa oli kaksi eläinsuojeluyhdistystä, teki patentista valituksen. EPO käsitte­ li valituksen marraskuussa moni­ mutkaisessa oikeusprosessissa.

’’Willy” vapautetaan todellisuudessakin

(British Union f o r the Abolition o f Vivisection) viimevuotinen yhteis­

työ.

Järjestöjen edustajat kiersivät la­ boratorioissa dokumentoimassa eläinkokeita, joista osa oli hyvin julmia ja osa ilmeisen tarpeettomia.

Puolalaiset ja brittiläiset lehdet tart­ tuivat mielenkiinnolla heidän ra­ porttiinsa.

Puolan parlamentti eli sejm on saanut valmiiksi ensimmäisen luonnoksen laista. Se sallisi vain ne eläinkokeet, joiden katsotaan ole­ van tieteellisesti välttämättömiä.

Lisäksi suunnitellaan tietopank­ kia, johon koottaisiin tietoa eri puo­ lilla maailmaa tehdyistä eläinko­ keista. Jo tehtyjä kokeita ei laki­ esityksen mukaan saisi tehdä uu­ delleen.

ANIMALIA 1/1996

Romaniassa y li m iljoona kulkukoiraa Nicolae Ceaucescun diktatuurihallinnon aikana uusi talouspoli­ tiikka pakotti monet muuttamaan maalta kaupunkiin. Kaikki eivät voineet ottaa koiria mukaansa, vaan joutuivat hylkäämään ne.

Ceausescun kaatumisen jälkeen koiranomistajilla ei ollut sen hel­ pompaa-varsinkin, kun hänen hal­ lintonsa romahduttamaa taloutta koetettiin paikata kaikin keinoin.

Yksi niistä oli vuonna 1993 mätkäytetty hurja koiravero. Koiria jä­ tettiin sen jälkeen oman onnensa nojaan kaduille, missä ne alkoivat lisääntyä.

Vuosikymmenien diktatuurin seurauksena Romaniasta löytyy yli miljoona kulkukoiraa. Ongelma on varmasti pahin Itä-Euroopassa.

Bukarestissa koirapoliisi koettaa ratkaista ongelmaa muun muassa hakkaamalla koiria kuoliaaksi ja myrkyttämällä niitä strykniinillä.

Devan kaupungissa Luoteis-Romaniassa paikallinen järjestö Fidelius Club yrittää saada kaupun­

kia käyttämään eläinystävällisempiä menetelmiä. Maailman eläinsuojeluliiton WSPA:n P et R espect -kapmanja auttaa tiedolla ja mate­ riaalilla. Myös Animalia ja monet sen jäsenet ovat tukeneet Pet Res­ pect -kampanjaa.

Fidelius Club pyrkii ongelman ennaltaehkäisyyn, ja se on aloitta­ nut koirien steriloinnin. Kunnon ti­ lojen puutteessa sterilointiklinikka toimii erään jäsenen kotona. Suun­ nitelmiin kuuluu myös avata koirakoti ja koulutuskeskus.

Bukarestissa WSPA tekee yh­ teistyötä kunnianhimoisen eläin­ lääkärin Livio Harbuzin kanssa.

Harbuzin tähtäimessä on saada kaupunki huolehtimaan siitä, että kulkukoirat steriloidaan, rekiste­ röidään ja niille hankitaan uusi ko­ ti. WSPA:n antaman avun myötä Harbuz on saanut lisää julkisuutta, mikä tulee toivottavasti tuomaan li­ sää tukijoita hänen työlleen.

Koonnut: Sampo Utriainen

fr#

V w ? --

'

.¿ fr

-

>•

______ 13

WC P J

0

Alueosastot

Toimintaa Anim alian vuosikokous

Sivulta 10: Sivulta 12:

Paremmat olot vasikoille Lähetä kirje tai koitti maa- ja met­ sätalousministeri Kalevi Hemiläl­ le. Osoite on Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki.

Pyydä kirjeessäsi tai kortissasi seuraavia asioita: • Kun EU:n ministerineuvostos­ sa äänestetään vasikkadirektiivistä, Suomen kantana on oltava, että valkoisen vasikanlihan tuotannos­ sa käytetyt yksittäiskopit (jotka

yleisemmin tunnetaan englannin­ kielisellä nimellä veal crates) kiel­ letään. Direktiivissä on säädettävä, että vasikoita saa pitää vain ryhmäkasvatuksessa ja niillä on olta­ va kuivikkeita.

• Edellämainitut säädökset on saatava myös Suomen omaan lain­ säädäntöön riippumatta siitä, to­ teutuvatko ne EU-tasolla vai eivät.

A ktiivijäsen - mikä se on?

Kuten ehkä tiedät, Animaliaan kuuluu kahdenlaisia jäseniä: tukijäseniä ja aktiivijäseniä.

Tukijäsen saa Animalia-lehden neljä kertaa vuodessa. Tukijäsenen jäsenmaksu on 90 mk vuodessa.

Aktiivijäsen saa niinikään Ani­ malia-lehden neljä kertaa vuodes­ sa. Sen lisäksi hän saa noin neljä kertaa vuodessa aktivistikirjeen.

Kirjeissä kerrotaan eläinsuojelun ajankohtaisimmista kysymyksistä ja annetaan käytännön toimintaoh­ jeita, joiden avulla tavallinenkin ih­ minen voi vaikuttaa. Aktiivijäse­

nen jäsenmaksu on 130 mk vuo­ dessa.

Animalian jäsenistä on ilm oit­ tautunut aktiivijäseniksi jo noin 2 500! Kiitos siitä kaikille teille!

Jos et vielä kuulu tähän jouk­ koon, mieti, haluaisitko tänä vuon­ na liittyä aktiivijäseneksi ja saada entistä enemmän tärkeää ja ajan­ kohtaista tietoa.

Mitä laajempi aktii viverkko Animalialla on, sitä tehokkaammin pystymme yhdessä toimimaan eläinten kärsimyksen vähentämi­ seksi.

Eläinsuojeluliitto Animalian vuosikokous pidetään torstaina 28.3. klo 18 liiton toimistossa, Porvoonkatu 53, Helsinki. Kä­ sitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

EU:n turkistuontikielto säilytettävä Voit lähettää kirjeen tai kortin ul­ koministeriöön ja ympäristöminis­ teriöön ja vedota, jotta EU:n turkistuontikielto pysyy. Pyydä, ettei Suomi hyväksy komission teke­ mää vesitettyä uutta ehdotusta, vaan että alkuperäisen kiellon hen­ ki on säilytettävä: jalkaraudoilla pyydettyjen turkisten tuonti EU:hun on kiellettävä.

Koska Suomi on ollut tässä asias­ sa varsin eläinsuojelumyönteinen, kirjoita myönteisesti ja kannusta­ vasti.

Osoitteet: Ulkoasiainministeriö Kauppapoliittinen osasto Manu Virtamo PL 176 00161 Helsinki Y mpäristöministeriö Luonnonsuojeluosasto Esko Jaakkola Ratakatu 3 00120 Helsinki

Animalialehdet kiertoon!

Vinkkinä niille, jotka haluavat an­ taa muillekin tilaisuuden lukea Animalia-lehtiä: Joko Animalia-lehti tulee paik­ kakuntasi kaupungin- tai kunnan­ kirjastoon, koulusi kirjastoon tai opiskelija-asuntolasi yhteistiloi­ hin? Jos ei, ehdota lehtitilauksien hoitajalle Animalian tilaamista.

Etenkin kirjastot ottavat mielellään yleisöltä vastaan palautetta siitä, mitä he haluaisivat kirjastossa ole­ van.

Voit myös lahjoittaa omat Animalia-lehtesi muiden saataville, kun olet itse ne lukenut. Kysy pai­ kallisesta kampaamosta/parturis­ ta/linja-autoasemalta/rautatiease­ malta/pankista, saisitko tuoda Ani­ malia-lehtiä asiakkaiden lueskelta­ viksi.

@ @ @ Sähköposti­ osoite muuttuu E-mailailijat huom: Animaliallaon uusi sähköpostiosoite animalia@ icon.fi. Eli tästä lähtien lähe­ tä sähköposti meille tällä osoit­ teella.

Posti luetaan noin kerran viikos­ sa, joten erityisen kiireelliset asiat kannattaa edelleen hoitaa puheli­ mitse ja faxilla. Jos teet jonkin ma­ teriaalitilauksen sähköpostin väli­ tyksellä, muista laittaa nimesi ja osoitteesi (ei sähköinen) mukaan.

Jos odotat kirjeeseesi henkilökoh­ taista vastausta, voit varautua sii­ hen, että sen saaminen saattaa vie­ dä aikaa.

Anim alia netissä Animalialla tulee olemaan jatkos­ sa kotisivut Internetissä. Ne löydät osoitteella http://www.ieon.fi/animalia. Tämän lehden ilmestyessä kotisivut eivät vielä ehkä ole val­ miit, mutta asia pyritään hoitamaan mahdollisimman pian. Joten ei muuta kuin surffailemaan!

Animalia toimii Tällä palstalla esittelemme Animalian toi­ mintaa, jotta tiedät, mitä täällä keskustoi­ mistossa tehdään ja millä keinoilla edistäm­ me eläinsuojelua. Nyt esitellään toimintaa ajalta 10.10.1995-1.2.1996.

Moni toiminta jää luonnollisesti palstan ul­ kopuolelle. Toimiston juoksevia rutiinitöitä ei tässä esitellä. Alueosastojen tilaisuuksista kerrotaan omalla sivullaan.

•

Veli-Risto Cajander ja Hannele Luukkainen osallistuivat eurokansanedustaja Heidi Hautalan järjes­ tämälle EU-asiantuntijamatkalle Brysselissä. Matkalla käsiteltiin myös EU:n eläin- ja luonnonsuo­ jelukysymyksiä.

•

•

Kirjelmät • •

• •

Kirjelmä ympäristöministeri Pek­ ka Haavistolle EU:n turkistuontikiellosta. joulukuu.

Kirjelmä ulkoministeri Tarja Ha­ loselle ja ulkoministeriön kauppa­ poliittiselle osastolle samasta ai­ heesta, joulukuu.

Kirjelmä rasismin vastaiselle val­ tuuskunnalle heidän kannastaan ri­ tuaaliteurastukseen, marraskuu.

Eläinsuojeluliitto Animalian, Suo­ men Eläinsuojeluyhdistyksen, Helsingin yliopiston eläinlääke­ tieteellisen tiedekunnanja Suomen eläinlääkäriliiton yhteiskirjelmä eduskunnan maa- ja metsätalous­ valiokunnalle häkkikanaloiden kieltämiseksi 8 . 12.

Neuvottelut ja esitelmät •

•

•

Tapahtumat ja messut •

Animalia osallistui ELMA-maatalousmessuille 23.-26.11. Tilaisuu­ dessa Emmi Mannista haastateltiin eläinsuojelusta ja kotieläinten kas­ vatuksesta.

Animalian koiraryhmä piti messupöytää kansainvälisessä koiranäyttelyssäHelsingissäjoulukuussa.

Helsingin Sanomat teki laajan ju­ tun kotieläintuotannosta ja eetti­ sestä laadusta 17.1. Emmi Man­ nista haastateltiin ja Helena Teng­ vall kirjoitti häkkikanaloista ja nii­ den vaihtoehdoista.

•

•

Emmi Manninen puhui 11.10. ja 20.11. LSO:n yrittäjäkoulutukses­ sa eettisten periaatteiden sovelta­ misesta naudan- ja sianlihan tuo­ tannossa.

Päivi Rosqvist vieraili 1.11. Tule­ vaisuuden tutkimuksen seuran Kuopion paikallisosastossa pitä­ mässä esitelmän aiheesta Eläin ih­ misen maailmassa. Toisena puhu­ jana oli soveltavan eläintieteen professori Mikko Harri, ja esitel­ mien jälkeen oli intensiivisen kes­ kustelun vuoro.

Emmi Manninen puhui 15.11. Agro-Food -tapahtumassa kotieläin­ tuotannon eettisestä laadusta.

16.11. Emmi Manninen esitelmöi aiheesta eläinsuojelu ja luomu Tampereen luonnonsuojeluyhdis­ tyksen ja Animalian jäljestämässä illassa.

Päivi Rosqvist osallistui 21.11.

neuvottelu- ja info-tilaisuuteen maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosastolla. Tilaisuu­ dessa EU:n komission edustaja Antonio Sorgo kertoi EU:n eläin­ kokeisiin liittyvästä politiikasta ja lähiajan tavoitteista.

• Emmi Manninen ja Helena Teng­ vall ovat käyneet neuvotteluja Amunan ja eräiden sen sopimustuottajien kanssa koskien avokanaloissa tehtäviä hyvinvointiselvityksiä ja avokanaloiden ke­ hittämistä.

• Päivi Rosqvist osallistui marras­ kuussa Elintarvikealan kuljetusyhdistyksen tilaisuuteen, jossa esitel­ tiin video suomalaisista eläinkul­ jetuksista ja jaettiin aihetta koske­ vaa tietoa. Animalia on osallistu­ nut videon levitykseen eri EU-maihin.

• Emmi Manninen osallistui 7.12. luomu-kanankasvatuksen kurssille Västankvamin maatalousoppilai­ toksessa.

9 15.12. Emmi Manninen puhui Animaliasta ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista MTT:n Jokioisten tutkimusasemalla.

• 10.1. Päivi Rosqvist oli puhumas­ sa eläinlääketieteellisen tiedekun­ nan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille Animalian toimin­ nasta ja eläinsuojelusta EU-tasol­ la ja Suomessa.

• Hanna Oranen on vieraillut seuraavissa kouluissa loka-tammikuun välillä: Havukosken koulu, Hakunilan yläaste ja Ressun ylä­ aste. Lisäksi hän on vastaanottanut terveydenhoitoalan oppilaitoksen opiskelijat Animalian toimistossa ja kertonut Animalian toiminnas­ ta.

• Loka-tammikuun välillä Hanna Oranen on vieraillut seuraavissa alueosastoissa: Jyväskylä, Turku, Kuopio, Ouluja Tampere. Lisäksi Helsingin aikuisakti vistiryhmäjärjesti tapaamiset 7.11. ja 12.12.

Lehdistötiedotteet ja mielipide­ kirjoitukset •

•

•

•

• •

•

EU:n turkistuontikieltoa koskeva tiedote ” EU:n turkistuontikielto halutaan voimaan - Kiellon vai­ kutukset alkuperäiskansojen toi­ meentuloon liioitellut” , 9.11.

Lehdistötiedote koskien geenitek­ niikalla tuotetun syöpähiiren patenttivalitusta: ’’Saako eläimiä pa­ tentoida” , 20 . 11.

Samasta asiasta tehty EU-maiden eläinsuojelujärjestöjen yhteistiedote ’’Syöpähiiren patenttia kos­ keva valituskäsittely päättyi tä­ nään: Patentin omistaja joutuu muuttamaan patenttivaatimuksiaan” , 24.11.

Eläinsuojelulain valiokuntakäsit­ telyn loppuhetkiä koskeva tiedote ’’Yli viisi vuotta kestänyt eläin­ suojelulain uudistus loppusuoralla: Valiokunnan mietintöä odotetaan ensi viikolla” , 8. 12.

Joulun alla saimme kertoa ihmisil­ le ilouutisen: ’’Ruotsi kieltää ket­ tujen häkkikasvatuksen” , 19.12.

Annoimme lukuisia haastatteluja ja lausuntoja toimintatavoistam­ me. Kaikissa tuotiin selkeästi esil­ le Animalian kielteinen kanta lain ulkopuolella tapahtuvaan toimin­ taan.

Animalian nimissä tehtyjä mieli­ pidekirjoituksiajulkaistiin mm. ai­ heista EU: n turkistuontikielto, eläinsuojelulain uudistus, koti­ eläintuotannon eettinen laatu ja häkkikanalat.

Tärkeimmät esiintymiset tiedotusvälineissä 9

Marraskuun alussa Animalian edustajia haastateltiin useisiin leh­ tiin, TV-ohjelmiin ja radiolähe­ tyksiin eläinkuljetuksista. Mm.

9

9 9

9

9

9

9

Kymmenen Uutiset ja Kotimaan katsaus uutisoivat aiheen näkyväs­ ti.

Päivi Rosqvist osallistui Riksradionin suoraan keskusteluohjel­ maan, joka käsitteli eläinsuojelu­ lain uudistusta 1.11. Mukana oh­ jelmassa oli mm. kansanedustajia ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiä.

9.12. MTV:n Huomenta Suomi haastatteli Päivi Rosqvistia eläin­ suojelulain uudistamisesta.

12.12. päivänä OBS-ohjelmassa Päivi Rosqvist keskusteli Turkis­ eläinten kasvattajain liiton toimin­ nanjohtaja Gustav Smulterin kans­ sa turkistarhauksesta.

Radio Suomen ohjelmasarjassa ’’Turha tuote” haastateltiin tam­ mikuussa Päivi Rosqvistia turkis­ tarhauksesta ja Riitta Salmea kos­ metiikkateollisuuden eläinkokeis­ ta.

Seura-lehti teki reportaasin eri eläinsuojelujärjestöistä 19.1. il­ mestyneessä tehdessään. Anima­ lian esittely kertoi pähkinänkuo­ ressa toimintamme perusperiaat­ teet ja toimintatavat.

N.Y.T -ohjelma 11.1. haastatteli nuorten ryhmän vetäjää Anne Huuskosta hyväksyttävistä ja eihyväksyttävistä toimintatavoista.

Riksradion teki tammi-helmi­ kuussa viiden ohjelman sarjan tur­ kistarhauksestaja häkkikanaloista, joissa jokaisessa oli Päivi Rosqvistin haastattelu.

Oma tietomateriaali 9 9

9

Tietovihko EU:n merkityksestä eläimille ja eläinsuojelulle on uusittu.

Eläintarhoista kertova tietolehtinen on valmistunut. Siinä kerro­ taan mm., miten TV:ssä olleesta eläintarhadokumentista järkytty­ neet katsoja voivat parhaiten aut­ taa eläintarhaeläimiä.

Eläinsuojelulaista kertova tietolehtinen on saatettu ajan tasalle.

ANIMALIA 1/1996

14

0

0

Alueosastot ja yhdyshenkilöt ALAVUS: Tytti Salenius, Kes­ kustie 29, 63100 Kuortane, 9655253 047, p. 949-477 970 HANKO: Gitta Roos/Zoolife, Bu­ levardi 7, 10900 Hanko HÄMEENLINNA: Pia Helminen, Rekolantie 4 D 37, 13210 Hä­ meenlinna, p. 917-617 0306 IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönkatu 5 B 13,74100 Iisalmi, p.

977-26 421 JOENSUU: Anna Liitsalo, Mäntyläntie 3 F 86 . 80220 Joensuu, p.

973-311578 JYVÄSKYLÄ: Annika Isomäki, Polttolinja 10 B 20, 40520 Jyväs­ kylä, p. 941-645 167 KAJÄANI: Tanja Vuontisvaara, Laajankankaankatu 9 A 1, 87500 Kajaani, p. 986-614 0171 KEMIJÄRVI: Jaana Heikkinen, Sepänkatu 13 C 38, 98120 Kemi­ järvi, p. 949-940071 KOTKA: Riika Honkonen, Alahovintie 9 B 28, 48600 Karhula, p.

949-255 620 KUOPIO: Mia Blinnikka, Touvi­ tie 25 D 23, 70460 Kuopio, 971364 5440, p. 971-262 5393 LAHTI: alueosaston toimisto, Kymintie 36, 15140 Lahti, p. 9187340 898 LIEVESTUORE: Pauliina Liuk­ konen, Kynnöstie 4, 41400 Lie­ vestuore, p. 941-861 892 LOHJA: Tuire Leppänen, Suurlohjankatu 24 A 16, 08100 Lohja, p. 912-331 087

MIKKELI: Riina Metso, Puolukkakatu 16, 50170 Mikkeli, p. 955151 395 MUONIO: Sisko Sattanen, 99300 Muonio, p. 9696-532 026 NIVALA: Maarit Annala, Pääköntie 149,85630 Sarjanahde, p. 983446 862 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola,03850Pusula, p. 90-2266236 OULU: alueosaston toimisto, Isokatu 16 C 20 2. krs, 90100 Oulu, p. 981-3119885 PORVOO: Päivi Laakso-Marsh, PJ 37 B, 06530 Kerkkoo, p. 915645 434 RAAHE: Mari Liimatainen, Lehmirannankatu 3, 92100 Raahe, p.

982-2238 312 ROVANIEMI: Tero Petäjäjärvi, Rovakatu 11 A 7, 96100 Rova­ niemi, p. 960-318 654, e-mail: tpetajaj@levi.urova.fi SEINÄJOKI: Niina Syrjälä, Kototie 12 c 26, 60100 Seinäjoki, p.

9400-764 063 TAMPERE: Mervi Rissanen, Tur­ jankatu 6-8 F 104, 33100 Tampe­ re, p. 931-2553 873 TORNIO: Tiina Hooli, Mustarannantie 8 , 95530 Karunki, p. 969870 242 TURKU: alueosaston toimisto, Humalistonkatu 14, 2. krs, 20100 Turku, p. 921-2310 123 YLIVIESKA: Tarja Sarkkinen, Rautatiekatu 15 T 1, 84100 Yli­ vieska, p. 949-805 002

Pääkaupunkiseudun toim intaryhm ät AIKUISRYHMÄ: Hanna Oranen, p. 90-682 3958. (vastaaja) NUORISORYHMÄ: Päivi Vahvelainen, tiedustelut Animalian toimistosta, p. 90-148 4866 OPISKELUARYHMÄ: Anna Lind­ qvist, p. 90-495 008

SUSIRYHMA: (yhteistyössä Luon­ to-Liiton kanssa): Hanna Suolahti, p.

90-727 6026 KOIRA-ASIAT: Carita PohjolanPirhonen, p. 90-241 6123

Pääkaupunkiseudun ryhm ätoim inta uudistuu Olemme organisoineet pääkau­ punkiseudun ryhmätoimintaa vä­ hän uuteen uskoon. Entisistä ryh­ mistä vanhaan tapaan jatkavat opiskelijaryhmä, nuorisoryhmä se­ kä Luonto-Liiton kanssa yhteinen susiryhmä. Näihin ovat kaikki nuo­ ret, opiskelijat ja ” susi-ihmiset” tervetulleita. Myös vajaan vuoden toiminut aikuisryhmä jatkaa lähes ennallaan.

Uutta on se, että nyt kaikki en­ nen koira-, hevos- ja valasryhmässä mukana olleet aikuiset kutsutaan tervetulleiksi yhtei­ seen aikuisryhmään. Tämän ryh­ män sisälle voidaan tarpeen vaa­ tiessa muodostaa eläinsuojelun eri alueista kiinnostuneitten pienryh­ miä. Kaikki koontuvat kuitenkin yhteisissä kokouksissa samaan ai­ kaan ja samassa paikassa.

Nämä pienryhmät voivat halu­ tessaan kokoontua silloin tällöin myös yhteisen aikuisryhmän ulko­ puolella. Tämä tiedoksi erityisesti koiraryhmän nuorisojäsenille.

ANIMALIA 1/1996

jotka voivat tällä tavoin olla mu­ kana koiriin liittyvässä toiminnas­ sa.

Näillä muutoksilla on tarkoitus keskittää toiminnassa mukana ole­ vien aikuisten ajatukset ja voima­ varat yhteen. Ei ole tarpeen, että meillä on monia eri ryhmiä, jotka resurssien puutteessa yrittävät sin­ nitellä eteenpäin. Uskon ja toivon, että näillä järjestelyillä saamme enemmän jäntevyyttä vapaaehtois­ toimintaamme, mikä on tärkeä ja kaikin puolin välttämätön osa Ani­ malian toimintaa. Todettakoon vie­ lä, että entisten ryhmien vetäjät ovat ilolla ottaneet vastaan uudet järjestelyt.

Jos olet halukas tulemaan m u­ kaan Animalian aikuistoimintaan, soita Animalian toimistoon (puh. 90-148 4866) ja kysy ryh­ män seuraavaa kokoontumisaikaa. Samalla voit kysellä kaikis­ ta muistakin ryhmätoimintaan liittyvistä asioista.

Toimintaa Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on ollut Anima­ lian toimintaryhmä viime kesästä lähtien. Toimintaa käynnisti Pia Helminen, joka toimii edelleen yh­ dyshenkilönä. Toiminnassa on täl­ lä hetkellä mukana vajaa kymme­ nen ihmistä, ja uudet ovat terve­ tulleita mukaan.

Hämeenlinnan ryhmä on aloitta­ nut vireästi. Se on jäljestänyt kul-

kueita, osallistunut messuille, pitä­ nyt myyjäisiä jne. Ryhmä on osoit­ tautunut tehokkaaksi myyntitykik­ si: se on myynyt Animalian tuot­ teita hyvällä menestyksellä.

Ensi kesäksi hämeenlinnalaiset ovat viritelleet yhteistyötä Tampe­ reen toimintaryhmän kanssa, tee­ mana Särkänniemen delfiinit.

Kuopiossa soi Eläinsuojelun kannalta Kuopion alue ei ole aivan helppo paikka toi­ mia. Vastustusta löytyy runsaasti.

Myös radikaalien eläinsuojeli­ joiden toimet vaikeuttavat osaltaan Animalian toimintaryhmän teke­ misiä. Kuopiossa turkisliikkeiden ikkunoiden rikkomiset ovat arki­ päivääpä hiljattain alueella tuhou­ tui osa turkistarhaa tuhopoltossa.

Tästä huolimatta Mia Blinnikan vetämä ryhmä jaksaa ja haluaa toi­ mia. On tärkeää, että Änimalia tar­ joaa tietoa eläinsuojelukysymyksistä, sekä esimerkin maltillisista keinoista toimia.

Tiedottamisessa kuopiolaiset ovatkin viime vuosina kunnostau­ tuneet. Infopöytiä esitteineen ja myyntituotteineen on ollut monen­ laisissa tapahtumissa: kouluilla, nuorisopäivillä, ostoskeskuksissa, kirjastoissa sekä monissa bänditapahtumissa.

Bänditapahtumat ovat olleet

Kuopion toimintaryhmän erityis­ alaa. Bändit ovat päässeet esiinty­ mään ja Animalia on saanut eläinsuojelutietoutta eteenpäin toimin­ taryhmän itse jäijestämissä tapah­ tumissa. Eli vastaavista jutuista kiinnostuneet alueosastot voivat kysellä neuvoja ja kokemuksia Kuopiosta.

Yhdyshenkilö Mia Blinnikan kautta Animalia on ollut esillä myös Savon Sanomissa ja PTV:ssä.

Taloudellisesti kuopiolaiset ovat hyvin itsenäisiä. Varoja toimintaa varten on kerätty em. tapahtumien lisäksi mm. kirpputoreilla. Rahaa ryhmä on saanut jopa niin hyvin, että pystyi tekemään arvokkaan lahjoituksen eläinsuojelulle: ryh­ mä lahjoitti 2 000 mk Juliana von Wendtin Säätiölle. Tästä suuret kii­ tokset kaikille Kuopion toiminnas­ sa mukana oleville!

Muutamia Häm eenlinnan toimintaryhmäläisiä. Yhdyshenki­ lö Pia H elm inen toisena vasem ­ malta.

Bändikasetin tuotto Anim alialle Iisalmessa sivarina toimiva Tuo­ mas Ryhänen on kokoamassa mm. punk-bändien esittämää mu­ siikkia kasetille. Kasetin tuoton Tuomas aikoo lahjoittaa Anima­ lialle. ’’Olen aina ollut eläinrakas. Tuo­ ton lahjoittaminen Animalialle tun­ tuu siksi ihan loogiselta” sanoo Tuomas, joka haluaa kaikilla elä­ mänalueilla ottaa eläimet huomi­ oon.

Animalia kiittää jo etukäteen Tuomasta lahjoituksesta ja toivot­ taa onnea projektille!

Kotkan seudun jäsenet huom!

Animalian Kotkan toimintaryhmä kokoontuu aina parillisen viikon tiistaina klo 18 Nelosteatterilla, Satamakatu 4. TERVETULOA! Koonnut: Hanna Oranen

Osa Kuopion toimintaryhmää.

Yhdyshenkilö Mia Blinnikka on kolm as oikealta.

15

f

Mitä mieltä huonosta käytöksestä?

Nimimerkille M-81 Järkytyin syvästi kirjoituksestasi.

Voiko todella olla noin vastuuttomia ja julmia, suorastaan sadistisia hevosenomistajia! Varmasti olisi hyvä, jos ottaisit yhteyttä paikkakuntasi eläinsuojeluvalvojaan tai jos tunnet esim. jonkun eläinsuojeluhenkisen eläinlääkärin.

Tuli mieleeni, että julkisuus voisi pelastaa kyseiset hevoset. Jospa kir­ joittaisit johonkin laajalevikkiseen lehteen. Varmaankin kannattaisi ke­ rätä ryhmä kiijoittajia, ettei joudu taistelemaan yksin.

Onneksi suurimmalla osalla suo­ malaisista on myötätuntoa eläimiä kohtaan, vaikka on myös niitä, jotka pitävät eläimiä van hyötyäkseen niis­ tä eivätkä ajattele, että eläimilläkin on tunteet.

Onnea taisteluusi.

Ulla S.-P. □ □ □

Help! Apua! Miau!

Yksityisessä löytökissakodissamme on 150 kissalasta ja vain kolme hoi­ tajaa. Meillä on ansiotyö, koti, per­ he. Näiden kaikkien hoitamiseen jou­ dumme tekemään 20 -tuntista työ­ päivää, joten olemme aivan uupu­ neet.

Siksi toivomme kaikkia niitä ih­ misiä, jotka todella rakastavat kisso­ ja, miettimään, voisiko teidän luo­ tanne löytyä uusia koteja lapsillem­ me. Kaikki kissat ovat terveitä ja nuoria, osa vielä pentuja, sekä todel­ la ihmisrakkaita.

Ajattele asiaa ja soita: puh. 915530 220 (työ) tai 915-353 778 (ko­ ti), ruotsinkieliset puh. 915-616 425 (koti).

Ystävällisin terveisin Marja-Leena Juntunen □ □ □

Kasvissyönti olikin helppoa Olin jo vuosikausia tuntenut huonoa omaatuntoa syödessäni lihaa, vaikka tiedän olosuhteet, joissa tuotanto­ eläimet huonoimmillaan (ja vaikka­ pa parhaimmillaankin...) elävät. En silti ollut osannut lihasta luopua. Li­ ha tuntui liittyvän niin moneen ti­ lanteeseen välttämättömänä osana.

14.11 .-95 luin Hesarista Veli-Risto Cajanderin kirjoituksen Leena Vilkan väitöksestä. En tiedä, miksi juuri tämä kirjoitus sai minut teke­ mään päätökseni, olinhan miettinyt asiaa usein aikaisemminkin. Todeta täytyy vain, että lehtikirjoituksilla ja muulla postitiivisella julkisuudella eläinsuojelua edistetään erittäin te­ hokkaasti.

Nyt olen ollut kaksi kuukautta il­ man lihaa. Jos olisin tiennyt, että se on näin helppoa, olisin ryhtynyt kas­ vissyöjäksi jo paljon aikaisemmin.

Kuinka helppoa onkaan syödä pel­ kät mausteiset ranskalaiset suolaisennälkään. Joululomalla anoppi yllätti esittämällä taituruutensa myös kasvis-ja kalaruokien valmistukses­ sa.

Samaan kannustaen, Porkkananpurija □ □ □ 16

Mulla ois asiaa eläinsuojelijoiden käytöksestä turkiksia kohtaan.

Mitä mieltä te ootte niistä, jotka sylkee turkisten päälle ja haistattaa vittua ym. turkkien omistajille? Mus­ ta se ei oo kiva juttu.

Mä vastustan yhtä paljon turkiksia kuin ne, mutta tapa jolla jotkut yrit­ tää viedä asiaa eteenpäin, on huono.

Sillä ei saa kuin vihaa eläinsuojeli­ joiden päälle.

Mä jaksan inhota turkistarhoja, häkkikanaloita ja eläinkokeita yli kaiken. Yksi hyvä puoli huonossa käytöksessä vois olla, että ihmiset ei uskalla/kehtaa käyttää turkkia kau­ pungilla, vaan jättää sen homehtuun vaatekaappiin.

Ottakaa kantaa!

Uuno

kysyä kaikkea muutakin vapaaeh­ toisille aktiiveille tarjolla olevasta toiminnasta.

Eläinten viikolla Animalia ei jär­ jestänyt mielenosoitusta pääkaupun­ kiseudulla. Tampereella oli sikäläi­ sen alueosaston järjestämä kulkue, ja siitä oli tiedotettu Tampereen seudun jäsenille.

Hanna Oranen Animalian järjestösihteeri □ □ □

Eläintarha eksyksissä

Missä olisi aktivistikokouksia?

Kun liityin Animaliaan, liityin ensin ’’tavalliseksi” jäseneksi, mutta luet­ tuani, että muutaman kympin lisä­ maksulla pääsee aktiivijäseneksi, jolle esim. tiedotetaan tulevista mie­ lenosoituksista ja muista tilaisuuk­ sista päästä vaikuttamaan, maksoin riemusta kiljuen.

Olen nyt ollut vuoden aktiivijäse­ nenä ja saanut vain kaksi kirjettä.

Toinen oli Fur Centerin edessä pi­ dettävän mielenosoituksen johdosta ja toisessa oli neljä vetoomuskorttia.

Pidän kyllä hyvin paljon Animaliasta, se on saanut hyvin paljon aikaiseksikin, mutta ettekö te voisi ot­ taa tukijoitanne enemmän mukaan auttamistyöhön? Voisitte myös tie­ dottaa. kaikista mielenosoituksista, niinkuin aktiivijäsenille on luvattu, en nimittäin saanut minkäänlaista tietoa Eläinten viikolla olleesta mie­ lenosoituksesta.

Ehdottaisin, että edes aktiivijäse­ nille ruvettaisiin pitämään kerran kuussa jonkinlaisia kokouksia, jois­ sa voitaisiin yhdessä suunnitella ta­ pahtumia järjestettäväksi. Jos kui­ tenkaan mitään tämän tyyppistä toi­ mintaa ei aleta järjestää, vaihdan yh­ distystä.

Se pieni pettynyt Sinulle, pieni pettynyt: Viime vuonna lähetettiin kolme aktivistikirjettä. Ensimmäinen sisälsi tiedotteita useista eri aiheista, toinen käsitteli kosmetiikkateollisuuden eläinkokeita ja kolmas eläinsuojelu­ lain uudistamista. Kaksi jälkim­ mäistä sisälsivät myös ko. aiheisiin liittyviä vetoomuskortteja lähetettä­ viksi. Kakkoskiijeessä oli myös pää­ kaupunkiseudulla asuville tiedot Vantaan turkismielenosoituksesta.

Tämän vuoden ensimmäinen aktivistikirje ilmestyi tammikuussa.

Valtakunnallisesti aktivistikirjeitä lähetetään noin neljä kertaa vuodes­ sa, minkä lisäksi jäsen voi saada pos­ tia useamminkin, jos paikkakunnal­ la on myös aktiivinen Animalian alueosasto.

Kokouksia järjestetään jo, niitä on eri puolilla maata ja niihin ovat kaik­ ki erittäin tervetulleita.

Animalialla on yhdy shenkilö ja/tai paikallinen toimintaryhmä tällä het­ kellä 27 paikkakunnalla. Ryhmillä on kokouksia yleensä 1-2 kertaa kuussa. Kokousten lisäksi ryhmät järjestävät monenlaisia tapahtumia.

Jos olet kiinnostunut tulemaan mu­ kaan kokouksiin ja toimintaan, kat­ so alueosastosi vulta (tämän lehden s.

15), kuka on sinua lähimpänä olevan ryhmän yhdyshenkilöjä ota yhteyt­ tä. Jos omalla paikkakunnallasi ei ole yhdyshenkilöä, voit ottaa yhteyttä Animalian toimistoon (puh. 90-148 4866) ja kysyä mahdollisuutta käyn­ nistää uusi ryhmä. Toimistosta voit

Jorma □ □ □

Katsellessani TV-ohjelmaa ’’Eläin­ tarha eksyksissä” mieleeni tuli, että olisi kiva saada tietää, mitä minun kaltaiseni tavallinen pulliainen voisi tehdä asian hyväksi. Mikä on ohjel­ massa ollut järjestö ja sen yhteystie­ dot? Tai miten voin Suomesta käsin auttaa asiaa?

□ □ □

reunastaan saranoidun vanerilla päällystetyn styrox-luukun /5 cm x 20 cm x 18 cm) auki, joten esim. navettatiloissa niille voi järjestää tal­ vellakin ulkoilumahdollisuuden asettamalla alemman kuvan (sivulta nähtynä) mukaisen kotelon seinän lä­ pi menevän ilmastointiputken (ku­ vassa pyöreä) eteen.

Elektroniikkaa ymmärtävät voivat rakentaa myös esim. valokennoilla toimivan sähköoven, jonka voi eris­ tää paremmin. Kanien älykkyyttä ei tarvitse epäillä.

Annukka Koistinen Ohjelmassa oli Maailman eläinsuojeluliitto WSPA, johon myös Ani­ malia kuuluu. WSPA on eläinsuoje­ lun kansainvälinen kattojärjestö, jol­ la on yli 360 jäsenjärjestöä 70 maas­ sa. Osoite: WSPA, 2 Langley Lane, London SW8 1TJ, England.

Suomalaiset voivat avustaa WSPA:n kampanjoita myös Anima­ lian kautta. Mitä enemmän jäseniä ja rahallisia resursseja Animalialla on, sitä paremmin pystymme vaikutta­ maan myös ulkomaisiin kohteisiin.

Toimitus/ Sampo Utriainen □ □ n

Käteviä ovia kaneille Animalian 4/95 kaneista kertovassa jutussa mainittiin, että häkkioloissa tai muuten rajatussa tilassa kahden uroskanin laittaminen yhteen voi johtaa vakaviin vammoihin, kun kumpikaan ei voi lopettaa tappelua pakenemalla.

Pakomahdollisuuden voi kuiten­ kin järjestää rajaamalla erillisen ti­ lan, johon johtaa ylemmän kuvan mukainen putki (kuva esittää raken­ nelmaa sivulta katsottuna). Sen si­ sällä oleva keskeltä akseloitu vane­ rilevy kääntyy eri asentoon kanin mennessä siitä läpi estäen takaa-ajajan pääsyn perässä. Akselin yläpuo­ lelle levyyn on kiinnitetty paino (esim. sementillä täytetty kotelo), jo­ ka pitää levyn siinä asennossa, johon se on viimeksi kääntynyt.

Kaneja on eri kokoisia. Minun ka­ neillani laudoista tehdyn putken si­ sämitat ovat 24 cm (korkeus) x 15 cm (leveys) x 50 cm (pituus). Pää­ tyihin täytyy kiinnittää kuvan mu­ kaiset rimat, ettei kani voi nostaa le­ vyä väärältä puolelta. Kokemukseni mukaan kaniveljekset viihtyvät yh­ dessä, kunhan pakomahdollisuus on järjestetty.

Kanit osaavat myös työntää ylä­

Häkkikana ja häkkiundulaatti Te ihmiset, jotka vastustatte mm. häkkikanaloita: Millä perusteella teillä on lem­ mikkieläimenä häkkioloissa elävä chinchillauros tai vaikkapa undulaattipariskunta? Eikö tämä ole ’’hie­ man” moraalitonta ja ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, ettei eläimiä saa pitää häkeissä? Eikö teidänkin pitäisi niistä tavoista luopua?

Ystävällisin terveisin Huittisten plikka Vastaan tässä Huittisten plikan ky­ symyksiin, vaikkakaan sen enempää itselläni kuin kenelläkään muulla Animalian työntekijällä ei ole eläi­ miä tällaisissa pienissä häkeissä.

Vastaus on kaksiosainen. Osa 1: Häkillä ja häkillä on eroa. Häkkikanaloissa häkit ovat niin pikkuriik­ kisiä, että kanat ovat kuin sardiinit purkissa. Häkkikana ei useinkaan mahdu edes seisomaan suorana nor­ maalissa asennossa, saati sitten le­ vittämään siipiään. Häkin sisällä ei myöskään ole mitään tekemistä - ei mitään muuta kuin itse kanat.

Lemmikkieläinten häkit ovat sen­ tään hiukan isompia. Niissä eläin voi ainakin kävellä tai lennähtää paikas­ ta toiseen.

Lemmikeille myös onneksi yleen­ sä ymmärretään antaa edes pesäkopit, puruja ja hyvässä lykyssä jotain muutakin tavaraa puuhattavaksi.

Tämä vastaus oli vasta osa asias­ ta, joten osa 2: Tavalliset lemmikkieläinkaupoissa myytävät lemmikkihäkitkin ovat aivan liian pieniä ver­ rattuna näiden eläinten luontaiseen liikkumisen ja tutkimisen tarpee­ seen. Siksi Animalia ei hyväksy lem­ mikkieläinten pitämistä tällaisissa pienissä häkeissä.

Animaliassa on muuten myynnis­ sä kirja nimeltä Ymmärrä lemmik­ kiäsi, jonka yhtenä keskeisenä pu­ naisena lankana on juuri tämä. Kirja sisältää mm. tarkat käytännön ohjeet siitä, miten lemmikkijyrsijöille ja lemmikkilinnuille voi järjestää koti­ oloissa toimivat ja turvalliset, vähin­ tään yhden huoneen kokoiset oles­ kelutilat. Silloin häkeille voi iloisin mielin heittää hyvästit.

Toimitus/ Helena Tengvall □ □ □

S ------------ u

0

^

^

0

Hännän typistys ei ole pelkästään ulkomuotoseikka Eduskunta on päättämässä uudesta eläinsuojelulaista, jossa muiden uu­ distusten ohella tultaisiin kieltämään koirien häntien typistäminen. Tällä hetkellä laki sallii alle viiden vuoro­ kauden ikäisen pennun hännän typistyksen, eläinlääkäri tekee sen.

Muutaman päivän vanhan koiran hermosto tai luusto eivät ole vielä ke­ hittyneet. Typistettäessä koira ei tun­ ne varsinaisesti kipua, sen vaistotoiminta on keskittynyt lämmön ja ra­ vinnon saamiseen. Pentu reagoi ai­ noastaan, kun se erotetaan sisaruk­

sistaan.

Oikein suoritettuna typistys on no­ pea, veretön ja kivuton toimenpide.

Toivoisinkin, että ennen päätöksen­ tekoa jokainen tutustuisi asiaan ruo­ honjuuritasolla ja seuraisi typistä­ mistä, jotta käsitys toimenpiteestä olisi todenmukainen.

Typistäminen on vapaaehtoista.

Vielä tällä hetkellä typistämättömien pentujen kysyntä on minimaalista, mutta kaupalliset seikat eivät suin­ kaan ole typistämisen perimmäinen syy. Koirarotuja on maailmassa noin 400, niistä merkittävä osa kuuluu ty­ pistettäviin.

Rotujen lukumäärän takia maail­ manlaajuinen harrastajajoukko saat­ taa olla harvalukuinen ja kansainvä­ liset kontaktit ovat välttämättömiä rodun geenipoolin säilyttämiseksi.

Suurimmassa osassa maailmaa ja tärkeimmissä koiramaissa typistä­ minen sallitaan. Suomalaiset kasvat­ tajat joutuisivat kiellon toteutuessa koiramaailman periferiaan, jonne uutta jalostusmateriaalia ei myytäi­ si. Jalostusta ei voisi tehdä eikä in­ nokkailla koiran harrastajilla olisi enää laillista keinoa kilpailla koi­ riensa kanssa ulkomailla. Todennä­ köisesti osa kasvattajista alkaisi toi­ mia valvonnan ulkopuolella, jolloin toiminnasta tulisi todella villiä.

Uudessa lakiesityksessä on myös kohtä, että typistetyn koiran pääsy näyttelyyn voidaan kieltää. Noijassa typistettyä koiran voi viedä näytte­ lyyn vain luvalla kuhunkin näytte­ lyyn erikseen. Menettely on kallis ja aikaa vievä, jotta typistettyjä koiria ei hankittaisi. Siksi Suomen ja Nor­ jan välinen koirayhteistyö on sur­ kastunut olemattomiin. Suomalaiset kasvattajat eivät halua myydä pen­ tujaan Noijaan, ja noijalaiset ovat pitkälti keinosiemennyksen varassa.

Se on kallis ja epävarma tapa jalos­ taa koiria, joiden markkina-alue ra­ joittuu Ruotsiin ja Noijaan.

Jos lakiehdotus hyväksytään ja ty­ pistäminen kielletään, toivon, ettei kukaan kymmenen vuoden kuluttua vieritä vastuuta sairaista koirista kas­ vattajan niskaan. Typistettävissä ro­ duissa tullaan ilman muuta keskitty­ mään hännän jalostamiseen seuraavina kymmeninä vuosina. Rajallisen geenipoolin vuoksi terveys jää tois­ sijaiseksi.

Vapaaehtoisella säilyttämisellä taattaisiin järkevä kasvatus, jolla muutaman kymmenen vuoden ku­ luttua typistämisestä voitaisiin ko­ konaan luopua ilman, että perimän vaihtelua on peruutta-mattomasti hu­ kattu. Kasvattajat, jotka päättävät ol­ la typistämättä pentujaan hyötyvät valinnan-vapaudesta, sillä heillä on myös käytössään laajempi jalostusmateriaali.

Nanna Pesola Kennel Karamell-IN Animalian kanta koirien häntien amputoimiseen eli hännäntypistykseen perustuu siihen, että häntä on yksi koirien keskinäisen viestinnän väli­ neistä. Hännällisen koiran on hel­ pompi tulla ymmärretyksi toisten koirien keskuudessa.

Toinen perustelu sille, miksi koi­ rien olisi saatava pitää häntänsä heilutettavanaan on se, että hännän amputoimisesta ei ole koiralle mitään hyötyä. Typistys on vakiintunut ta­ pa, jonka tarkoitus on luoda koiralle tietty ulkonäkö. Kokonaisen ruu­ miinosan amputoiminen eläimeltä vain siksi, että se vastaa tottumuksiamme tietyn rodun ulkonäöstä, on puolueettomasti katsoen varsin ha­ taralla pohjalla.

Uudet tutkimustulokset vastasyn­ tyneiden (kuten koiranpentujen tai vastasyntyneiden lasten) kivun tun­ temisen mekanismeista ovat osoitta­ neet käsityksen typistyksen ’’kivut­ tomuudesta” vääräksi. Tutkiumstulokset osoittavat, että vaikka kivun tuntemismekanismit eivät ole täysin kehittyneet, vastasyntyneet tuntevat silti voimakastakin kipua, koska myöskään kivun lieventämismekaANIMALIA 1/19%

nismit eivät ole vastasyntyneellä ke­ hittyneet.

Tämä on mullistanut vastasynty­ neiden lasten hoidon. Kivun lieventäminnen esimerkiksi vauvoille teh­ tävissä leikkauksissa nähdään nyky­ ään tärkeäksi. Kipututkimukseen eri­ koistuneet eläinlääkärit pitävät koi­ ran hännän typistystä erittäin kivuli­ aana.

Koirien terveys on erittäin tärkeää ottaa huomioonjalostuksessa, mutta Pesolan huoli lienee ylimitoitettu.

Yksikään asiansa osaava kasvattaja tuskin tulee keskittymään pelkästään häntien jalostamiseen. Hännät tule­ vat käytännössä olemaan yksi jalos­ tuksessa huomioitava asia muiden terveysnäkökohtien rinnalla.

Mitä geenipoolin suppeuteen tu­ lee, suomalaisia narttuja voidaan hännällisinäkin hyvin viedä ulko­ maille astutettaviksi, aivan kuten täl­ lä hetkelläkin tehdään. Tämä on yk­ si keino pitää geenipohja turvallisen laajana.

Näyttelyistä: Lakiesitys antaa maa- ja metsätalousministeriölle mahdollisuuden kieltää typistettyjen koirien osallistuminen koiranäyttelyihin. Ministeriö aikoo saattaa näyttelykiellon voimaan vain siinä tapauksesssa, että kasvattajat alkavat kiertää typistyskieltoa esimerkiksi viemällä koiria Viroon tai Venäjälle hännäntypistykseen. Koiraharrasta­ jat voivat siis itse vaikuttaa siihen, tuleeko näyttelykielto voimaan vai ei.

Syy tähän varautumiseen on se, et­ tä väärinkäytöksiä on esiintynyt ul­ komailla. Tanskassa eräät kasvatta­ jat ottavat pennut mukaan laivaan ja päästyään merellä Saksan puolelle menevät laivan vauvanhoitohuoneeseen katkaisemaan pennuilta hännät.

Ulkomaiset näyttelymatkat eivät lopu hännällisyyden lakia. On myös niitä typistämisen sallivia maita, jois­ sa pitkähäntäisetkin koirat saavat osallistua näyttelyihin.

On myös hyvä muistaa, että maa­ ilma ei pysähdy tähän paikkaan.

Suuntaus näyttäisi olevan se, että häntien typistämisen voi odottaa ajan mittaan loppuvan yhdessä ja toises­ sa muussakin maassa. Mitä useampi maa tämän askelen ottaa, sitä no­ peammin kehityksen voi sen ansios­ ta odottaa etenevän muissakin mais­ sa. Kun hännällisten maiden joukko kasvaa, kasvattajilla ja näyttelyharrastajilla tulee jälleen olemaan yhä laajempi tanner käytettävissään.

Pesolan ehdottama vapaaehtoi­ suuteen perustuva häntien säilyttä­ minen olisi tietysti paras vaihtoehto, jos se vain toimisi. Käytännössä hän­ tien vapaaehtoiseen säilyttämiseen olisi ollut jo vaikka kuinka paljon ai­ kaa: typistämiskeskustelua on Suo­ messa käyty vuosikausia, ja useim­ mat muut pohjoismaat ovat jo siirty­ neet lainsäädännön kautta pitkähäntäiseen aikakauteen (myös Tanska, jota Pesola ei mainitse; siellä saa ny­ kyään typistää vain muutamia metsästyskoirarotuja).

Kaikesta tästä huolimatta häntien säilyttäminen typistettävissä roduis­ sa on edelleen Suomessa harvinais­ ta. Siksi lainsäädäntö näyttää olevan kuitenkin paras tapa viedä kehitystä eteenpäin.

Toimitus/ Helena Tengvall □ □ □

Turkistuotanto ja verorahat Hyvä Animalia ja Helena Tengvall!

Vastaan kirjoitukseesi Animalialehdessä 4/95. Osoitit suurta asian­ tuntemattomuutta väittämällä, että turkistarhausta tuetaan monelta ta­ holta. Mitähän ne tahot mahtavat ol­ la? Et maininnut yhtään. Jos nyt jo­ kin taho sattuisi vielä olemaankin, kyllä ne rahat tulevat moninkertai­ sesti verotuloina takaisin.

On totta, että vuosina -90 ja -91 tarhaus sai suoraa tukea lamasta sel-

vitäkseen. Sen voi rinnastaa vaikka työttömyyskorvaukseen. Saavathan sitä muutkin, miksei joskus yrittäjil­ le. Myös vesipiirin määräämiin ympäristönsuojelutöihin on saanut 10-15 % avustusta. Mutta nämäkin ovat tulleet moninkertaisesti verotu­ loina takaisin.

Hyvä lehtimiestapa edellyttää, et­ tä otetaan ensin asioista selvää eikä kirjoiteta mutu-tietoa tai tarkoituk­ sellisia valheita ja että virheet oi­ kaistaan! Tällä hetkellä tarhaus on tuetonta yritystoimintaa!

Hei P.S. Valitettavasti en voi antaa ni­ meäni, koska en halua ’’eläinsuoje­ lijoita” perääni enkä kimppuuni.

P.P.S. Miksi keksitte itse lukijoi­ den kiijoituksiin omia tarkoituksianne palvelevia otsikoita? Voisitte aloittaa ihmisten suojelun lopetta­ malla vainon niitä vastaan, jotka jou­ tuvat elantonsa ottamaan eläimistä!

(Kun ette vain itse saisi valtiolta tu­ kea ’’myyräntyöllenne” ?)

Vastauksena nimimerkille: Kun mielipidekiijoituksiin pitää vastata edes kohtuullisen lyhyesti, kaikkia yksityiskohtia ei aina voi lue­ tella. Siksi Animaliassa 4/95 ei ollut yksilöity turkistuotannon nykyisiä tukia - silloin vastattavana olleen mielipidekiijoituksen pääpaino oli muissa asioissa.

Tässä siis lyhyt katsaus siihen, mi­ ten turkiseläinten häkkikasvatusta nyky-Suomessa rahoitetaan verova­ roin.

Nimimerkki Hei aloittaa ja lopet­ taa kiijeensä vakuuttamalla, että tur­ kistuotanto ei saa yhteiskunnan tu­ kea. Kiijeensä puolivälissä hän kui­ tenkin itse mainitsee yhden niistä yh­ teiskunnan tuista, joita se nykyään saa: 10-15 %:n tuen ympäristöin­ vestoinneille, kuten kiinteiden lantaalustojen ja ympärysojien rakenta­ miselle. Tätä tukea maksetaan niille tarhoille, jotka eivät ole tähän men­ nessä oma-aloitteisesti jäljestäneet näitä ympäristön pilaantumisen vä­ hentämiselle välttämättömiä raken­ teita.

Muita tämän hetken tukimuotoja turkiseläinten häkkikasvatukselle: Eräät turkistarhat ovat saaneet maa- ja metsätalousministeriöltä (=verovaroista) tukea tarhan siirtoon toiseen paikkaan silloin, kun alku­ peräinen paikka on valittu niin, että turkistarha aiheuttaa siinä erityisen helposti vesien pilaantumisen. Maaja metsätalousministeriö myös lai­ noittaa niitä tarhaajia, jotka aikovat ottaa tuotantoon uusia turkiseläinla­ jeja heillä jo valmiiksi olevien lisäk­ si. Nämä tiedot ovat moneen kertaan tarkistettuja. Viimeksi niiden ajanta­ saisuus on varmistettu maa- ja met­ sätalousministeriöstä helmikuussa 1996.

Kehitysaluerahaston eli Keran myöntämät halpakorkoiset lainat ovat yksi kanava, jonka kautta vero­ rahaa kulkee turkistuotantoon. Uusia lainoja Kera ei enää turkistuottajille myönnä, mutta niiden vanhojen lai­ nojen halpakorkoisuus, joiden takai­ sinmaksu on edelleen käynnissä, on konkreettinen yhteiskunnan kustan­ tama tämän hetken taloudellinen etuus turkiseläinten häkkikasvatuk­ selle.

Sitten tulevat välilliset tuet, kuten yliopiston kautta ohjautuva yhteis­ kunnan tuki turkiseläinten tutkimuk­ seen.

Tämä toivottavasti selvensi asiaa.

Itsekin toki soisin, että turkiseläinten häkkikasvatus ei saisi yhteiskunnan tukia. Mutta kun todellisuus nyt on se mikä se on, siitä pitää mielestäni myös voida keskustella avoimesti ja kiihtymättä.

Vastauksena kysymykseen mieli­ pidekirjoitusten otsikoinnista: Otsi­ koita joudutaan täällä toimituksessa keksimään mielipidekiijoituksille silloin, kun kirjoittajat eivät itse ole laittaneet otsikkoa tekstinsä alkuun.

Pelkkä ’’Hyvä Animalia-lehden toi­ mitus” olisi aika kuivakka otsikko etenkin silloin, kun viisi peräkkäistä

mielipidekirjoitusta pitäisi otsikoida tällä samalla tavalla. (Nimimerkki Heilläkään ei muuten ollut kirjoi­ tuksensa alussa mitään otsikkoa, toi­ vottavasti siihen kehittämäni otsik­ ko miellyttää.)

Otsikoinnissa on pyritty nosta­ maan objektiivisesti esille jokin ydinajatus kunkin mielipidekiijoittajan sanomasta. Nimimerkki Hei ei mainitse mitään esimerkkiä otsikos­ ta, jonka hän olisi tulkinnut tarkoi­ tushakuiseksi, joten hänen esittä­ määnsä syytökseen ei voi tässä vas­ tata tämän yksityiskohtaisemmin.

Mitä tulee eläimistä elantonsa saa­ viin ja heidän ’’vainoamiseensa” , toistettakoon taas kerran, että täl­ laista vainoa ei monikaan näytä to­ dellisuudessa kokevan. Päin vastoin, monet muun muassa kananmuna- ja sianliha-alalla elantonsa saavat tahot ovat oma-aloitteisesti hakeutuneet yhteistyöhön Animalian kanssa pa­ rantaakseen eläintensä oloja. Yh­ teistyö on sujunut hyvässä hengessä, ja tuottajat ovat olleet tyytyväisiä tu­ loksiin.

Vastaus viimeiseen kysymykseen on kaikkein lyhin: ei, Animaliaei saa tukea valtiolta.

Toimitus/ Helena Tengvall □ □ □

Vastineeksi päätoimittajalle Animalia-lehden numerossa 4/95 lehden päätoimittaja Helena Teng­ vall esitteli pääkiijoituksessaan tutkimustuloksiamme seuraavasti: ’’Tästä löytyy varoittava esimerkki myös Suomesta, Kuopion yliopis­ tosta. Kun verrataan esimerkiksi ke­ tun käyttäytymistä yhden neliömet­ rin ja kahden neliömetrin häkissä ja todetaan, että se käyttäytyy molem­ missa samalla tavalla, mennään var­ sin heikoille jäille kun tästä vedetään suoraan se johtopäätös, että yhden neliömetrin häkki on ketuille riittä­ vän hyvä elinympäristö eikä turkis­ tarhojen olosuhteissa ole siis mitään vikaa” .

Kuvattua tukimusta ei ole kukaan koskaan tehnyt. Jonkin verran sitä muistuttaa työ: ’’Korhonen, H. & Harri, M. 1988: Effect of cage size on growth, feed intake, fur quality and activity pattern of farmed raccoon dogs.” Z. Versuchstierkd.

31,49-54. Tutkimuksen aineisto ke­ rättiin vv. 1985-1986, ja se ilmestyi julkaistuna vuoden 1988 puolella.

Tutkimusta on selvitetty pelkiste­ tysti myös Turkistalous -lehdessä.

Tutkimuksessa selvitettiin, onko su­ pikoiran - ei siis ketun - senaikaisen häkkikoon suurentamisella nelinkertaiseksi-ei siis kaksinkertaiseksi ku­ ten Tengvall antaa ymmärtää - vai­ kutuksia supikoiran käyttäytymi­ seen, kasvuun ja turkin laatuun. Mi­ tään muuta ei tutkittu eikä luvattu tut­ kia.

Tutkimus tehtiin kymmenen vuo­ den takaisessa tilanteessa ja senhet­ kisistä lähtökohdista: mm. minkeil­ lä tehdyt kokeet olivat osoittaneet, et­ tä häkkikoon ollessa pieni sen vähäiselläkin suurentamisella saadaan selviä, mitattavia vaikutuksia kas­ vuun, käyttäytymiseen tai turkin kuntoon. Vastaavia tuloksia on saa­ tu vuoden 1986 jälkeen mm. sioilla ja kanoilla.

Olisimme halunneet, että vertail­ tavien häkkiparien kokoero olisi ol­ lut suurempi kuin nelinkertainen, mutta koska v. 1986 teimme tutki­ musta vuokratarhalla, tarharakenteiden muutoksille oli selvät käytännön rajoitteet. Edelläolevan perusteella Tengvallin kirjoitus ei kuvaa kokeen tarkoitusta, menetelmiä, tuloksia ei­ kä johtopäätöksiäkään totuudenmu­ kaisesti.

Myöhemmin saman lehden nume­ rossa Tengvall vastaa nimimerkille ’’Make love not war” siteeraten omaa virheellistä pääkiijoitustaan.

Allekirjoittaneen nimeltä mainiten

hän vetää johtopäätöksen: ’’Harrin kin itse erehtynyt.

Kuluttaja-asiamiehen päätöksessä tutkimukset ovat kohdanneet kritiik­ kiä myös tiedepiireissä.” Tengvall ei kesäkuulta 1993 sanottiin yksiselit­ yksilöi tutkimuksia eikä tiedepiire- teisesti, että turkiksia ei ole syytä mainostaa samanlaisilla yleisluon­ jäkään.

Kritiikki kuuluu tieteeseen, mutta toisilla väittämillä kuin mitä mai­ se on silloin yksilöitävä. On helppo nonnassa on käytetty, ja että turkik­ löytää henkilöitä, jota ovat jostain sia ei tuoteryhmänä voida kutsua asiasta eri mieltä. Mutta aivan yhtä esim. ympäristöystävällisiksi.

Aitojen ja tekoturkisten vertailus­ helppo on löytää vastakkaisia mieli­ ta mainittakoon muun muassa, että piteitä.

Samassa vastineessa Tengvall on­ jo pelkästään turkiseläinten häkkinistui myös kääntämään esittämäni kasvatuksessa käytettävän rehun val­ asian tarkoituksensa vastaiseksi. mistuksen, käsittelyn, kuumennuk­ Helsingissä 2.-6.7. pidetyssä kan­ sen, kuljetuksen ja jakelun aiheutta­ sainvälisessä koe-eläintutkijain ma öljyn- ja energiankulutus on mo­ kongressissa Animalian jäsen Riitta ninkertaisesti suurempi kuin se öljy­ Salmi ilmaisi kiinnostuksensa kettu­ jä energiamäärä, mikä kuluu vastaa­ jen lattiavalintakokeisiimme. Yritin van tekoturkiksen valmistukseen. selittää hänelle, että tuloksemme Tätä Harri ei ilmeisesti ole tiennyt. ovat vielä alustavia ja keskeneräisiä (Laskelmia löytyy mm. yhdysvalta­ ja että lattian suosioon vaikuttavat laisen tutkijan Gregory Smithin tut­ monet tekijät. Tengvall esittää asian kimuksesta, joka on julkaistu mm. näin: ’’Harri on juuri se tutkija, joka Greta Nilssonin toimittamassa, Was­ on sanonut: Sano minulle, millaisen hington D.C:ssä toimivan Animal tutkimustuloksen haluat, niin minä Welfare Institute'n julkaisemassa jäljestän sinulle sellaisen.” Onko kirjassa Facts About Furs.)

Vastauksena syytökseen, että alle­ tästä vedettävä se johtopäätös, että kaikkea mitä sanot Animalian jäse­ kirjoittanut käyttää faktoja valikoi­ nelle, voidaan käyttääja tullaan käyt­ den turkistalouden saamia tukiaisia käsiteltäessä: tämään sinua vastaan?

Se tekstin kohta, johon Harri täs­ Tengvallin vastaus nimimerkille ’’Make love not war” sisältää usei­ sä viittaa, oli vastaus nimimerkin ta muitakin asiavirheitä, jotka on ’’Make love not war’’ väitteeseen, et­ helppo osoittaa vääräksi. Mainitsen tä turkistarhaus on täysin tuetonta yritystoimintaa. Kun tällaiseen väit­ tässä vain kolme esimerkkiä.

Väite, että stereotyyppistä käyt­ teeseen pitää vastata kohtuullisen ly­ täytymistä esiintyy ketuilla nimen­ hyesti, loogisin tapa perustella vas­ omaan ihmisen poissaollessa, on taus on tietenkin esittää joitain esi­ väärä. Meillä on satoja sekä reaa­ merkkejä niistä tuista, joita todelli­ liaikaisia että aikaviivenauhurilla suudessa on maksettu.

Harri toivoi, että olisin silti mai­ otettuja ympärivuorokautisia rekis­ teröintejä kettujen käyttäytymisestä. ninnut myös vuosia, jolloin yhteis­ Näistä ei löydy tukea Tengvallin kunnan tukia ei olisi ohjattu tur­ väitteelle. Jokainen asiasta todella kisalalle lainkaan. Sellaisten vuosien kiinnostunut on tervetullut tutustu­ löytämiseksi olisi mentävä huomat­ tavan kauas historiassa taaksepäin. maan näihin nauhoihin.

Tengvallin viittaus kuluttaja-asia- Tukimuotojen moninaisuus on pitä­ miehen päätökseen on virheellinen ja nyt huolen siitä, että joka vuodelle puutteellinen. Päätöksen mukaan on riittänyt osansa. (Ennen EU:ta oli­ valmistusmenetelmiltään ja käyttö­ vat mm. uusien tarhojen perustamis­ ominaisuuksiltaan erilaisten tuottei­ tuet, rehutuet, kuljetustuet, tuet tur­ den vertailua ei voi tehdä. Oikeiden kisalan neuvontaan ja markkinoin­ ja keinoturkkien vertailu Tengvallin tiin, Keran myöntämät halpakorkoi­ set lainat jne. Nyt EU-aikana ovat ne esittämällä tavalla on virheellistä.

Tengvall käyttää faktojakin vali­ tuet, jotka on mainittu edellisen, ni­ koiden. Turkistalouden tuotantotu­ mimerkki ’’Hein” mielipidekirjoi­ kea esiteltäessä voidaan tietysti poi­ tuksen vastauksessa).

En ole missään yhteydessä kiistä­ mia ne vuodet, jolloin tukea on mak­ settu. Kokonaiskuvan saamiseksi nyt, etteikö turkistuottajien nahkojen olisi hyvä muistaa, että näinäkin vuo­ myynnistä saama rahamäärä olisi sina nahkojen myyntitulot ovat olleet suurempi kuin heidän tukiaisina saa­ tukisummia suurempia. Olisi myös mansa rahamäärä. Tästä ei edes ol­ syytä mainita ne vuodet, jolloin tu­ lut kysymys kyseisessä tekstikohkea ei ole maksettu. Esim. viime dassa - kysymys oli vastaamisesta myyntikaudella turkisnahkojen nimimerkin väitteeseen, että turkismyynti tuotti 1,35 mrd. markkaa tuotanto ei saisi lainkaan tukiaisia.

Vastauksena viimeiseen kysy­ vientituloja - ilman tuotantotukia.

Tengvallin kirjoittelu on virheel­ mykseen: Animalian kanta tulee esil­ listä. Asian tekee erityisen vakavak­ le yhdistyksen virallisissa kirjelmis­ si se, että kirjoittaja on lehden pää­ sä ja lausunnoissa. Lehtikin toki toimittaja. Hänen kirjoituksensa pi­ enimmäkseen noudattelee yhdistyk­ täisi siksi kuvastaa yhdistyksen sen linjaa. Missään lehdessä (aina­ kaan länsimaissa) ei silti vaadita, et­ yleistä linjaa. Kuvastaako se? tä päätoimittajan omalla nimellään Mikko Harri kirjoittamat tekstit olisivat aina ja kaikessa täsmälleen identtisiä lehden Harrin esittämä kritiikki tavasta, jol­ julkaisijatahon tyylin ja linjan kans­ la allekirjoittanut oli viitannut hänen sa.

Kuten muussakin lehdistössä, niin tutkimukseensa, on aiheellinen. Ta­ vallisuudesta poiketen olin tyytynyt myös tässä perusidea on se, että kir­ toisen käden tietoihin etsimättä al­ joittajat kirjoittavat omien tietojensa kuperäistä tutkimusta. Tuloksista nä­ ja oman näkemyksensä pohjalta. Sik­ kyy, miten silloin helposti käy. Pyy­ si myös vastuu minun tekemistäni dän täten Harrilta anteeksi virheelli­ virheistä on yksin minun, ei Anima­ lian. siä viittauksiani hänen töihinsä.

Samasta syystä vastaukseen oli pu­ Helena Tengvall jahtanut tämä toinenkin virhe, joka liittyi häkkikettujen stereotyyppisen □ □ □ häiriökäyttäytymisen voimakkaim­ piin ilmenemisajankohtiin.

Myönnän myös, että viittaus Har­ Oikaisu rin lausahdukseen heinäkuun kong­ ressissa oli hiukan asiaton. Sen tar­ Lehden edelliseen numeroon oli koitus oli yrittää palauttaa mainittu päässyt toisessakin yhteydessä pu­ virhe.

Artikkelissa nimimerkki ’’Make love not war” jahtamaan maan pinnalle, kun hän antoi pai­ ’ ’Eläinsuojelulain uudistus maalivii­ nokkaasti ymmärtää, että on ole­ valla” mainittiin, että eduskunnassa massa yksi ja ainoa oikean ja kiis­ aktiivisesti eläinten hyväksi toiminut Pentti Tiusanen olisi kokoomuksen tattoman turkiseläintiedon lähde.

Sen sijaan muista osista mainittu­ kansanedustaja. Tosiasiassahan Tiu­ ja tekstejäni en ole onnistunut löytä­ sanen on vasemmistoliiton riveissä. mään virheitä, eikä niitä ole kukaan Pahoittelemme kömmähdystä.

Toimitus muukaan osoittanut. Vaikuttaa, että näissä kohdissa Harri on pikemmin­ 17

ANIMALIA 1/1996

#

Markkinapaikka

Kirjat

Tilaa tietoa eläinsuojelusta Laita rasti ruutuun haluamasi ma­ teriaalin/materiaalien kohdalle:

Haluatko ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata? Oletko kadottanut tai löytänyt? Etsitkö samanhenkistä lenkkiseuraa tai kirjekaveria?

Julkaisemme tällä palstalla luki­ joiden pikkuilmoituksia kaikesta maan ja taivaan väliltä, hintaan 20 markkaa/rivi. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteella Animalia-lehti, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

Ilmoita samalla nimesi ja osoittee­ si, jotka jäävät halutessasi vain toi­ mituksen tietoon. Laskun ilmoi­ tuksestasi lähetämme lehden il­ mestyttyä.

Eläintenhoitaja etsii töitä. Puh. (971)363 1337.

Syksyllä -96 kuusi vuotta täyttävä, leikattu collieuros Rexi etsii hyvää uutta kotia. Yhteydenotot puh.

(972) 554 1521.

Myydään oranssinkirjavia maatiaiskukkoja, 80 mk. Hyvä luon­ ne, tottuneet lapsiin ja kissoihin.

Puh. (911)245 7203.

Kasvissyönti on voimakas valinta eläinten, luonnon ja terveemmän elämän puolesta. Vegaaniliiton

tarkoituksena on edistää kasvissyöntiä ja veganismia, elämänta­ paa, jossa eettisistä syistä vältetään eläinkunnan tuotteita. Yhdistyksen lehti Vegaia ilmestyy neljästi vuo­ dessa. Vuosijäsenmaksu 70 mk. Älä jää yksin märehtimään - tu­ le mukaan!

Vegaaniliitto ry, PL 320, 00151 Hki, puh. (90) 296 3025.

Miltä norsusta tuntuu?

Jeffrey MoussaiefF Masson Susan McCarthy: Kun norsut itkevät. Eläinten tunne-elämä.

WSOY 1995,347 s.

Psykoanalyytikko Jeffrey Moussaieff Massonin kitja Kun norsut itkevät on teos, joka osoittaa lu­ kuisien esimerkkien ja havainto­ jen näyttö, että myös eläimillä on voimakas tunne-elämä.

Kiija kertoo eläinten surusta, rakkaudesta, ilosta, häpeästä, säälistäja yksinäisyydestä. Se saa lu­ kijan näkemään eläinten kohtelun ja niiden aseman aivan uudessa valossa.

Kiijan teksti on tarkkaa ja asia­ pitoista. Lukemista keventävät kuitenkin lukuisat eloisat kerto­ mukset eläinmaailmasta sekä eläinten ja ihmisten käyttäytymi­ sestä.

Kirjan sanoma lienee enemmän tarpeen tutkijoille kuin tavallisel­ le kadunmiehelle. Tavallinen ih­ minen tarkkailee usein eläinmaa­ ilmaa vailla ennakkoluuloja ja us­ koo kernaasti, että hänen lem-

RO TTA

Nuorten Animalia

mikkinsä on tunteva olento. Tie­ teellisesti asennoituneet tutkijat taas tietoisesti välttävät ajattele­ masta eläinten inhimillistä puol­ ta. Kirja pyrkii kaventamaan näi­ den kahden välistä kuilua.

Kirjan lopussa käsitellään moraalivalintoja, joihin eläinten tun­ ne-elämän ymmärtäminen meitä velvoittaa. Pystymmekö hyväk­ symään eläinkokeet, kun tiedäm­ me niiltä eläimistä tuntuu moisen kidutuksen kourissa? Voidaanko eläimiä syödä edelleen, vaikka tiedämme niiden kärsivän? Onko oikein teurastaa villieläimiä nii­ den syöksyhampaiden, sarvien tai elimien vuoksi?

Kirjan lukemisen jälkeen moni saattaa ajatella eläimistä uudella tavalla - ja myös kohdella niitä toisin.

Masson toivoo kiijansa herät­ tävän ihmisiä huomaamaan, kuinka tuntevia olentoja eläimet ovat. □

Kysymyksiä ja vastauksia

Minulla on turkki ja minä haluan pitää sen, koska se on ollut minulla syntymästäni asti.

Miksi sinä niin himoat sitä?

Ehkä seuraavassa elämässäsi synnyt myös ketuksi ja saat syntymälahjaksi turkin ja et varmaankaan sitä halua antaa pois.

Silloin ymmärrät minua, mieluummin ymmärrä jo nyt.

Illu

Onnea on ••• tuntea lämmin lipaisu poskellani, nähdä pienet tassun jälkesi ensilumessa, kuulla iloinen haukahduksesi tullessani väsyneenä koulusta...

Et arvaakaan kuinka paljon minä rakastan sinua, oma pieni Hippuheppuni!

Sheltti-96

Moi! Olen uusi jäsen, ja olen ollu tyy­ tyväinen, että liityin Animaliaan.

Kysymyksiä: Missä Vege-palsta?

Toivottavasti Yves Rocher ja Gemey ei oo alkanu testaan eläin­ kokein?

Jonkinlain'*" kilpailu?

Onks nää hyvät vanhat eläinkoejulisteet loppu, onko tulossa uusia julisteita?

Ritva Pärssiselle: Sulia on upei­ ta runoja!

Mitä muuten kuuluu Keiko-valaalle, kun tää uus Free Willy -lef­ fa on ajankohtanen?

Onko totta, et koirien käyttö eläinkokeissa on yleistynyt?

Mä rakastan susia, mut mikä on niitten asema tän hetken Suomes­ sa, voisitteko tehdä jonkun jutun?

Kiitos jos vastaatte jossain vaihees näihin, ja jatkatte samaan mal­ liin!

Suurella rakkaudella Hanna P.S. Eläinten oikeuksien lisäksi muistakaa ihmisoikeudet! Rakas­ takaa toisianne!

” En viivy kauan” ei merkitse koi­ ralle mitään.

Se ymmärtää vain sen, että sinä olet POISSA. Jane Swan

Kiitos kirjeestä, Hanna! Nuorten palstan vakituiset pitäjät Anne Huuskonen ja Heli Sajaniemi ovat hetkellisesti poissa kuvioista (An­ nella tenttiputki, Heli potilaana), joten tuuraan heitä lehden tämän numeron ajan ja vastaan kysy­ myksiisi.

Vege-palsta jouduttiin toissa nu­ merosta (3/95) jättämään tilanah­ tauden takia poikkeuksellisesti pois. Muuten se ilmestyy joka nu­

merossa. Tässä numerossa vegemaailmaan johdattaa sivu 8 .

Yves Rocher ja Gemey takaavat eläinkokeettomuuden vain valmii­ den tuotteiden osalta. Raaka-aineidensa eläinkokeettomuutta ne eivät lupaa. Aiheesta lisää kuluttajapalstalla, tämän lehden sivu 6 .

Kilpailuja ei ole vähään aikaan lehdessä ollutkaan, pannaan ehdo­ tus korvan taakse.

Eläinkoejulisteet ovat lopussa.

Uusia julisteita ei tällä hetkellä ole työn alla, mutta ilmoitamme kyllä lehdessä, kun niitä tulee.

Keiko-valaalle kuuluu hyvää kiitos kaikkien niiden, jotka ovat lähetelleet kirjeitä sen puolustami­ seksi. Ilouutiset voi lukea tämän lehden sivulta 13.

Eläinkokeissa käytettyjen koi­ rien määrä vaihtelee vuosittain.

Vuonna 1992 Suomessa käytettiin 216 koekoiraa, vuonna 1993 niitä oli 475 ja vuonna 1994 käytettiin 289. Sitä uudempia tilastoja ei vie­ lä ole julkaistu.

Susista oli itse asiassa useitakin juttuja Animalia-lehdissä mm. vuo­ sina 1992-93. N äitä lehtiä saatat on­ nistua löytämään esimerkiksi kir­ jastoista, joissa kiijastonhoitajalta pyytämällä saa nähdäkseen vanho­ jakin lehtiä. Viime aikoina lehtem­ me on joutunut rajallisen tilan takia keskittymään ennen kaikkea näihin laajimman mittakaavan eläinsuoje­ luasioihin, kuten eläinkokeisiin, tur­ kiksiin ja maatalouteen.

Animalialla on kyllä susia suo­ jeleva toimintaryhmäkin, joka toi­ mii yhteistyössä Luonto-Liiton kassa. Jos olet kiinnostunut pitä­ mään yhteyttä ryhmään, sen yh­ teystiedot löytyvät sivulta 15.

Pirteää kevättä toivottaen

Tietovihot

Esitteet ja julisteet ovat maksutto­ mia, suurista tilauksista perimme postikulut.

(perimme 10 ,-/kpl painatuskulu­ jen peittämiseksi sekä postikulut) □ Eläimet kosmetiikkateollisuu­ dessa □ Eläimet ja geenitekniikka □ Turkistarhaus □ Turkiseläimet luonnossa □ Virikkeitä ja vapautta maata­ louden eläimille □ Emakoiden kasvatus □ Häkkikanalat ja niiden vaihto­ ehdot □ Nupoutus ja kastrointi □ Mitä EU merkitsee eläinsuoje­ lulle? □ Hevostietopaketti

Esitteet □ Animalian yleisesite (annetta­ vaksi jäseneksi haluavalle) □ Joukkoesite jakeluun: kpl □ Kosmetiikkalista, eli luettelo eläimillä testaamattomista kosmetiikkatuotteista, saippuoista, shampoista ym. □ 10 helppoa tapaa toimia eläin­ ten puolesta □ Eläinsuojelua EU: ssa □ Lapsille suunnattu esite: Miten koiraa tulee lähestyä □ Animalian tuotteiden hinnasto

Tietopaketit esitelmiä varten (perimme 10 ,-/kpl, sis. postikulut) □ Eläimet maataloudessa □ Eläinkokeet □ Turkistarhaus ja metsästys Kun haluat tietopaketin, toimi näin: Maksa 10 mk pankkiin tilil­ le 800018-2105644. Lähetä kuitti tai kopio siitä Animaliaan. Muista laittaa kuitin viestiosaan oma ni­ mesi, osoitteesi ja haluamasi tieto­ paketin nimi!

Julisteet □ Kana ei ole kone -juliste Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita □ Yleisesite □ Kudosluovutuskortti □ Opiskelijaesite (tarkoitettu lää­ ketieteen, biologian yms. alo­ jen opiskelijoille)

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET Diasarjat □ Yleisdiasaija eläinsuojelusta, 24 kuvaa □ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ Maatalouden eläimet, 19 kuvaa □ Turkiseläimet, 15 kuvaa □ Yleisdiasarja nuorimmille (mm. ala-asteille), 18 kuvaa Diasaijojen mukana lähetetään ku­ vien selitykset sekä aiheeseen liit­ tyvää yleismateriaalia.

Valokuvanäyttelyt □ 17 värikuvaa ja kuvatekstit, ai­ heet eläinsuojelun eri alueilta.

Sopii kirjastoihin, kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne. □ ’’Kadotettu paratiisi’ ’ -valoku­ vanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 kuvaaja ku­ vatekstit. □ Turkisvalokuvanäyttely, 13 kuvaaja kuvatekstit.

Leikkaa irti ja postita osoitteel­ la: Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Tilaajan/lainaajan nimi: Osoite:

□ Olen Animalian jäsen □ En ole jäsen

Tilauksen voit myös tehdä puhe­ limitse tai faxilla: puh. 90-148 4866, fax 90-1484622.

Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua VAATTEET

Mikael Ilves: Karvaisia kohta­ loita. Otava 1995, 237 s.

Mikael Ilves on paitsi eläinlää­ käri ja aktiivinen eläinten ystävä, myös mainio sananiekka. Vuo­ sien varrella Ives on pitänyt haus­ koja ja opettavaisia eläinlääkärinpalstoja lemmikki- ja perhelehdissä.

Mikael Ilves on eläintarinoiden taituri. Muistamme ensimmäisen teoksen, ’’Eläinlääkäri puussa” , sankarin nuoren eläintohtorin Mi­ ka Pulssin, joka päätyi mitä eri­

laisimpiin seikkailuihin lemmik­ kieläinten maailmassa.

Tarinat jatkuvat teoksesssa ’’Karvaisia kohtaloita’ ’. Nyt tari­ nat vievät meidät eläinten hau­ tausmaalle. Ystävämme ovat jo siirtyneet ajasta iäisyyteen, ja on aikaa muistella eloa maan päällä.

Eläimellisissä tarinoissa on Il­ vekselle ominaista huumoria, vauhtia ja jännitystä. □

Sampo Utriainen

Koira kuistilla

Eläimetkin osaavat kärsiä Ihminen on eläintä voimakkaampi.

Eläimet kärsivät, mutta ne eivät voi puolustautua.

Eläimet itkevät, mutta ihminen ei sitä huomaa.

Eläimet ovat viisaita, mutta ih­ minen ei sitä tiedä.

Eläimillä on oikeus vihata mei­ tä.

Joskus häpeän olla ihminen.

Satu

Helena Tengvall

Sataa.

Musta koira istuu mökin kuis­ tilla.

Sen suuret tummat silmät ovat täynnä tuskaa.

Se muistelee mennyttä kesää.

Kesällä se leikki omistajansa kanssa pallolla.

He uivat ja soutelivat.

He kalastivat järvellä ja käve­ livät metsässä.

Tuli syksy.

Sen omistaja keräsi tavaransa pois.

Koira ihmetteli, mutta luotti isäntäänsä.

Sateisena aamuna hän ajoi pois.

Ja jätti koiran yksin.

Sataa.

Koira katsoo vielä kerran mök­ kiä.

Sitten se kävelee metsään ja ka­ toaa.

Sanna Kiehelä ANIMALIA 1/1996

18

0

ESITTEET JA JULISTEET

0

AV-välineiden lainaamisen ’’pelisäännöt” : - Lainausmaksu on 40 mk (sisäl­ tää posti- ja käsittelykulut). Jos olet Animalian jäsen, veloitam­ me kuitenkin vainpostikulut eli 20 mk.

- Tee varauksesi mieluiten puhe­ limitse. Soitettuasi maksa 40/20 mk pankkiin tilille 8000182105644 ja lähetä kuitti tai ko­ pio siitä Animaliaan. Merkitse kuitin viestiosaan nimesi ja osoitteesi sekä haluamasi diasaijan, näyttelyn tai videon ni­ mi.

- Laina-aika on 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita.

- Vain yksi diasarja tai video ker­ rallaan, ellei muusta erikseen sovita.

- Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja pa­ lauttamaan sen toimistoon hy­ vässä kunnossa.

- HUOM! Tee varauksesi hyvis­ sä ajoin, viimeistään kolme viikkoa ennen toivottua lainaaikaa. Sama koskee esite- ja muita materiaalitilauksia. Em­ me valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi materiaali on va­ paana. Lainaukset toimitetaan varausj äijestyksessä.

Merkitse tähän päivämäärä, johon mennessä materiaali tarvitaan:

Päivi Rissanen

Karvaisia kohtaloita Ketunpoika

TIETO VIHOT JA -PAKETIT

Videot □ Animalia, video eläimistä ja eläinsuojelusta, n. 20 min, suom. äänitys. □ Heidän tulevaisuutensa on Si­ nun käsissäsi, n. 15 min, suom. tekstitys. □ Ruokaa ilman kärsimystä, vi­ deo kasvissyönnistä ja eläinten tehokasvatuksesta, n. 25 min, suom. tekstitys. □ Nooan Arkki, video pääuskon­ tojen suhtautumisesta eläimiin, n. 25 min, suom. äänitys. (So­ pii hyvin mm. koulujen uskon­ non tai elämänkatsomustiedon tunneille.) □ Kadotettu paratiisi, video kan­ sainvälisestä apinakaupasta, 20 min, engl. äänitys.

’’Eläinten puolesta” -T-paita, 75,-ta i college, 150,Värikäs eläinryhmäpainatus (kis­ sa, kettu, kani, kananpoika ja hii­ ri). T-paitaa saatavilla harmaana ja luonnonvalkeana (huom: luonnon­ valkea on valkaisematonta, ympä­ ristöystävällistä puuvillaa). T-paidan koot S-XXL, harmaana myös kokoa 140 cm. Collegepaita on har­ maa, koot S-XL. Tilaan: harmaa college kpl,_____ koko luonnonvalk. T-paita kpl,_____ koko harmaa T-paita kpl,_____ koko Ketunpoika-collegepaita, 130,Turkiskampanjan Victor-ketunpoika kauniina väripainatuksena valkoisessa collegepaidassa. Koot M, L ja XL. Tilaan: kpl, koko Pet Respect-kampanjan T-paita, 120 ,Ole mukana tukemassa WSPA:n tärkeää työtä eläinten auttamisek­ si sellaisissa maissa, joissa ei ole toimivia eläinsuojelujärjestöjä.

Paita valkoinen, painatus musta/punainen. Koko L (reilu mitoitus).

Tilaan:_____ kpl

HOPEAKORUJA on jäljellä vielä pieni erä!

Eläinlääkäri puussa/Mikael Il­ ves, 135,Ilveksen hauskat, ironiset ja välil­ lä surullisetkin tarinat itsevaltai­ sista lemmikeistä ja niiden omista­ jista.

Tilaan kpl Koirien salattu elämä/Elizabeth Thomas, 114,— Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, lukemattomiin havaintotunteihin perustuva kro­ nikka 12 koiran elämästä.

Tilaan_____ kpl Eläinten puolesta/Helena Teng­ vall, 84 ,Kirja joka kertoo, kuinka voit jo­ kapäiväisessä elämässä vaikuttaa eläinten asemaan! Todellinen eläinten ystävien käsikirja.

Tilaan_____ kpl

ANIMALIA 1/1996

KIRJEKUORET JA LEHTIÖT Uusiopaperiset kirjekuoret ja kirjelehtiöt 20 kuoren nippu ja 20 sivun lehtiö, molemmissa neljä erilaista eläinhahmoa (hiiri, kissa ikkunalla, mäyräkoira sekä tilhi pihlajassa).

Tilaan: - Kuorinippuja, 2 0 ,kpl -Lehtiöitä, 12 ,kpl - tai kuorinippu + lehtiö yht. 30 ,kpl

Eläinten ETYK/useita kirjoittajia, 4 0 ,Asiaa ja pohdintaa eläinten ase­ masta ihmisten maailmassa.

Tilaan_____ kpl Uutuus: Vaihtoehtoisten liikeyritysten kataloogi 96-97/Ruohonjuuri, 25 ,Koko Suomen kattava vihreä ha­ kemisto.

Tilaan_____ kpl

Hopeiset korvakorut, 6 5 ,Aiheina delfiini tai kissa.

Tilaan_____ kpl, aihe:___________

- Kimmo Taskisen tyylikkäät piirroskortit (aiheet ilves, kettu, rotta ja supikoira). Yksittäin 4,-/kpl, koko nippuna 12,-.

Tilaan: nippua, tai kpl yksittäisiä kortteja, aihe:______________

POSTIKORTIT, 4,-/kpl RINTAM ERKIT JA TARRAT - Huom: Pääsiäiskortteja on vie­ lä jäljellä pieni erä. Värivaloku­ vassa kissanpentu syömässä on­ nellisen kanan munia.

Oikeutta eläimille/Peter Singer, 1 2 0 ,-(Huom! O vh. 140,-) Eläinten oikeuksien liikkeen pe­ rusteos, jossa myös runsaasti tietoa Suomesta.

Tilaan_____ kpl

KIRJAT Ymmärrä lemmikkiäsi/Helena Tengvall, 112,— Opas, jossa käytännön neuvojen li­ säksi kerrotaan, kuinka opit ym­ märtämään lemmikkisi mielenliik­ keitä ja tarpeita. Kirja jokaiselle jo lemmikin kanssa elävälle tai eläi­ men hankintaa harkitsevalle. Ti­ laan kpl

- Kaikki kolme yllä mainittua sar­ jana, yhteishintaan 20 ,-.

Tilaan sarjaa

’’Ensiaskeleet” , mustavalkoi­ nen tekstitön kortti varsan ensi hetkistä emon kyljessä. Tilaan kpl - ’’Kissanpentu” , kortissa leis­ kuvat syksyn värit, tekstitön. Ti­ laan kpl - Neljän nelivärikortin lajitelma (aiheet leijona, naali, kettu, va­ las). Yksittäin 4,-/kpl, koko nip­ puna 10,-. Tilaan: nippua, tai kpl yksittäisiä kortteja, aihe:______________

Rintamerkit - ” Fur is dead” (punamusta), 8 ,-/kpl.

Tilaan____ kpl - ” EIeläinkokeiUe” (rotta),8 ,-/kpl.

Tilaan____ kpl - ’’Animal Liberation, Human Liberation” (tassu ja nyrkki), 8 ,-/kpl.

Tilaan____ kpl - Victor-ketunpoikamerkki ” No fur” (nelivärinen), 10 ,-/kpl.

Tilaan____ kpl

Hopeinen riipus, 4 0 ,Aiheena delfiini, kissa tai hevonen.

Tilaan_____ kpl, aihe:___________ ELAINSUOJELUSINGLE Kanimania-yhtyeen kappaleet ’’Miks eläin ei oo kaveri ” ja ’’Neu­ lanen” , Hinta 10,-.

Tilaan kpl NÄIN TEET TILAUKSESI: Postitse: Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 90-148 4866 (arkisin klo 9-17) Fax: 90-148 4622 Yli 4 0 ,- tilaukset toimitetaan pos­ tiennakolla (jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 13,-). Kaik­ kiin tilauksiin lisätään postitusku­ lut sekä 5 ,- käsittelykulu.

KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaajan nimi:

-

Tarrat - Eläinkokeeton kosmetiikka tar­ ra-arkki ( 16 kpl, kuvassa nainen ja kani), 10 ,-.

Tilaan____ arkkia - Animalian hiiritunnus -tarraarkkina (15 pyöreää tarraa), 10,-.

Tilaan____ arkkia - ” Ei mainoksia, kiitos” -ovitarra 5 ,- (kuvassa Animalian hiiritunnus).

Tilaan____ kpl

Osoite:

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun toimistos­ sa (os. Humalistonkatu 14, 2. krs., puh. 921-2310 123) ja Oulun toi­ mistossa (os. Isokatu 16 C 20, 2. krs., puh. 981-3119 885).

19

4

O

'n todennäköistä, että häkkikanalat kielletään tulevaisuudessa koko EU:ssa. Silloin etulyöntiase­ massa ovat ne maat, jotka ovat siir­ tyneet muihin kanojen pitomuotoihin jo aikaisemmin, koska ne ovat tällöin jo tehneet tarvittavat inves­ toinnit ja saaneet käytännön koke­ musta uusista kanalamuodoista.

Sveitsissä siirtyminen häkkikanaloista kanojen vapaamman liikkumisen salliviin kanaloihin on sujunut hyvin. Halvemman tuontimunan osuus kuorimunien osalta ei ole lisääntynyt Sveitsissä sen jäl­ keen, kun häkkikanalat kiellettiin.

Tuotantokustannus! en erot pieniä

Häkkikanaloiden vaihtoehdot Häkkikanaloiden korvaamiseksi on kehitetty uusia kanalamalleja: monitaso- eli ritiläparvikanaloita, orsikkokanaloita ja avokanaloita.

Niissä tuotantokustannuksia on minimoitu mm. automaation avul­ la. Kanat saavat liikkua kanalassa vapaasti, ja niillä on käytettävis­ sään pesät munintaa varten, kuivi­ ketta kuopimista varten sekä yleen­ sä myös orret.

Kaupallisessa tuotantokäytössä näitä kanaloita on muun muassa Sveitsissä, Saksassa, Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Suomen ensimmäinen avokanala sai viime syksynä Animalian ProAnimalia -palkinnon eläinsuojelun edistämisestä.

Toinen kanalavaihtoehto on pe­ rinteinen lattiakanala. Oikein suun­ niteltuna ja hoidettuna se toimii erittäin hyvin. Toimivia lattiakanaloita on maassamme tuotantokäy­ tössä jo tällä hetkellä runsaasti.

Munien laatuja puhtaus ovat se­ kä lattiakanaloissa että edellä ku­ vatuissa uusissa vaihtoehto-

kanaloissa samalla tasolla kuin häkkikanaloissa. Eräiden tutki­ musten mukaan ne ovat lattia- ja vaihtoehtokanaloissa jopa korkea­ tasoisempia kuin häkkikanaloissa.

Terveemmät kanat hyvässä vaihtoehtokanalassa Oikein hoidetuissa lattiakanalois­ sa ja muissa vaihtoehtokanaloissa kanojen terveys on parempi kuin häkkikanaloissa.

Esimerkiksi luunmurtumia esiintyy lähinnä häkkikanoilla. Suurimpana syynä siihen pidetään liikunnan puutteen aiheuttamaa luuston heikkoutta.

Käyttäytymishäiriöitä esiintyy häkkikanaloissa enemmän kuin lattiakanaloissa. Stereotyyppistä häiriökäyttäytymistä (eli ’’robottimaisesti” toistettuja, merkitykset­ tömiä liikkeitä) esiintyy vain häk­ kikanaloissa.

Kanojen hyvinvoinnille on tär­ keää, että ne voivat vetäytyä muninnan ajaksi erilliseen pesään, le­ vätä orrella sekä käyttää pehkua kylpemiseen ja kuopimiseen. Hä­ keissä kanoilla ei ole munintapesiä, orsia eikä pehkua.

Suomessa häldökanoille vara­ taan tilaa 480 cm^/kana. Tämä riit­ tää juuri ja juuri seisomiseen usein kana ei edes mahdu seiso­ maan häkissä suorana. Häkissä useimmat kanan käyttäytymistar­ peet, kuten kuopiminen, siipien ojentaminen, siipien ravisteluja it­ sensä sukiminen ovat vaikeita tai mahdottomia toteuttaa. □ Päivi Rosqvist Helena Tengvall Emmi Manninen

Perinteisestä lattiakanalasta saa oikealla suunnittelulla erittäin hy­ vin toim ivan yksikön, jossa kanat viihtyvät. Tämä ruotsalainen ka­ nala on jaettu osastoihin, joissa kussakin on 100 kanaa ja 2 -3 kuk­ koa. R yhm äkoko on tavallista pienem pi, mikä edistää kanojen so­ puisuutta. Ikkunoista lankeaa luonnonvaloa, ja kesäisin kanoilla on pääsy ulos tarhaan.

Kaarina Kivivuori

Arviot munien tuotantokustannus­ ten eroista häkkikanaloiden ja mui­ den kanalatyyppien välillä vaihtelevat, sillä vaihtoehtoisia kanaloi­ ta on erilaisia. Eroja on muun muassa yksiköiden koossa, kanatiheydessä ja toimintojen automaatioasteessa. Vaihtoehtokanafoiden kehitys myös jatkuu edelleen. Sik­ si on oletettavaa, että niiden kus­ tannustaso tulee tulevaisuudessa laskemaan, kun jäijestelmät kehit­ tyvät ja yleistyvät.

Jotta vertailu häkkikanaloihin on mielekäs, se kannattaa tehdä sel­ laisiin vaihtoehtoyksiköihin näh­ den, jotka ovat kaupallisesti kil­

pailukykyisiä (esim. monitaso- ja avokanalat). Ruotsalaisten ja sveit­ siläisten selvitysten mukaan tuo­ tantokustannukset ovat tällöin n.

4—10 % suuremmat kuin häkkikanaloissa.

U lospääsy laitum elle tai tarhaan kesäaikana lisää viihtyvyyttä. H y­ vä laidun myös tuo säästöä ruokintakustannuksissa.

Kristina Odtn

Sveitsissä häkkikanalat ovat olleet kiellet­ tyjä vuodesta 1992 alkaen, ja Ruotsissa häkkikielto tulee voimaan vuoden 1999 alussa. Suomen eduskunnalle ehdotettiin esityksessä uudeksi eläinsuojelulaiksi, että häkkikanaloista luovuttaisiin myös täällä kymmenen vuoden siirtymäajalla.

Helena Tengvall

Vaihtoehtoj a häkkikanaloille

Häkkikanalassa kanojen iho on usein osaksi paljas, koska höyheet hankautuvat häkin m etalliverkkoa vasten ja kuluvat lopulta ko­ konaan irti.

20

Suom en ensim m äinen munantuotanntossa käytettävä avokanala aloitti toim intansa Suomusjärvellä kesällä 1995. Kanoilla on liikkumatilaa, pesälaatikot, orret ja lattialla pehkua. Muun muassa auto­ maation avulla tuotantokustannukset on saatu pienem m iksi kuin tavallisissa lattiakanaloissa.

ANIMALIA 1/1996