Animalia 3/1996

ELÄ IN SU O JELU N ERIKO ISLEHTI SFECIALM AG ASIN FÖR DJURSKYDD

^ "

SËhü m m : ; | 11

3/96

Thrkispyynnin tulevai­ suutta ratkotaan - s. 8

i J lJ L

Neli- ja kaksijalkaiset tien päällä - s. 20 W

ié P P ''

Kosmetiikan eläin­ kokeiden loppu häämöttää EU:ssa

•»# v

-S .

*

%

Tässä numerossa:

Näkymättömät siat

Pääkirjoitus

Näkym ättöm ät siat.—.... 2 De osynliga sv in en _____ 2

- missä ne viettivät kesän? esä oli meille monelle va­ pauden aikaa. Oli aikaa lomailla ja matkustaa, viet­ tää aikaa perheen ja ystävien kans­ sa ja nauttia Suomen kauneudesta.

Moni meistä viettää ainakin osan kesästään maaseudulla. Useille ai­ noa mahdollisuus tutustua oikei­ siin, perinteisiin tuotantoeläimiin on juuri lomilla. Moni lapsi tapaa ensi kerran elämässään lehmän, sian tai kanan maatilalla kesämö­ kin lähellä tai kotieläinpuistossa.

Ensivaikutelma on tärkeä. Lapsi, joka oppii kunnioittamaan eläimiä yksilöinä ja näkee, miten hyvää elämää eläin voi viettää, tulee säi­ lyttämään tämän kunnioituksensa myös aikuistuessaan.

K

Onneksi uuden eläinsuojelulain myötä kesät tulevat olemaan myös lypsylehm ille vapauden aikaa.

Lypsylehmät on lain mukaan vii­ meistään kymmenen vuoden siir­ tymäajan kuluttua päästettävä ke­ sällä ulkoilmaan tai niille on an­ nettava muu mahdollisuus jaloitteluun.

Vaikka emme tiedä lehmien aja­ tuksia, ilta-auringossa rauhallisesti märehtivä lehmälauma antaa niin tyytyväisen vaikutelman, että it­ sellekin tulee lämmin olo. Lehmä kuuluu oleellisena osana Suomen maalaismaisemaan, eikä kesä il­ man laiduntavia lehmiä olisi mi­ nulle oikea kesä.

Valitettavasti kaikki eläimet ei­ vät ole yhtä hyvässä asemassa.

Esimerkiksi sioille laki ei takaa ulospääsyä eikä kunnollista jaloitteluakaan. Kuitenkaan mikään ei voi näyttää nautinnollisemmalta kuin sika, joka lämmittelee vaale­ anpunaista vartaloaan auringon­ paisteessa. Uteliaille porsaille lai­

Lyckligtvis, tack väre den fömyade djurskyddslagen, kommer sommaren att betyda frihet även för mjölkkor. Enligt lagen mäste

kor efter tio ärs övergängsperiod släppas ut pä bete, eller unnas nä­ gon annan form av rörelsefrihet.

Trots att vi inte vet vad en ko tänker, ger en i aftonsolen lugnt idisslande flock kor ett sä tillfredsställt intryck att det fär även oss pä gott humör. Kon är en viktig del av ftnska landsbygden och en sommar utan betande kor skul­ le knappast vara en riktig sommar för mig.

Ty värr har alla djur det inte lika bra. Ät t. ex. svin garanterar lagen ingen möjlighet att komma ut, eller ens att röra pä sig ordentligt. Trots det ser knappast inget lika njutningsfullt ut som ett svin som värmer sin ljusröda kropp i solskenet.

En hage erbjuder de nyfikna smägrisama möjlighet tili otaliga lekar, och en gräsäng förvandlas snabbt tili ett lerbad av deras undersökande trynen.

A n im a lija E L Ä IN S U O JE L U N ERIKOISLEHTI SPECIA LM A G A SIN F Ö R D JU R SKY D D

3/96

21. vuosikerta Päätoimittaja: Helena Tengvall Ulkoasu: Rilla Nummisalo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 1996 lim es tym isaikataulu: 1 maaliskuu 2 toukokuu 3 syyskuu 4 marraskuu Seuraavaan num eroon tar­ koitetun m ateriaalin tulee olla perillä toimituksessa vii­ meistään 14.10.1996. Aineis­ to lähetetään osoitteella Animalia-lehti, Porvoonkatu 53,

2

00520 Helsinki Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 8000 mk 1/2 sivu 4000 mk 1/4 sivu 2000 mk 1/8 sivu 1000 mk 1/16 sivu 500 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti: Stockmann,lemmikkieläinosasto.

Painopaperi: Ympäristöä säästävä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaam inen ja ko­ pioim inen eläinsuojelua edistä­ viin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava.

K oe-eläim et

Go Cruelty F r e e !..............3 Vaihtoehtoja eläin­ kokeille __ .............------- 4 Elämää vapaudessa, osa 13: H iir i...................... 5 Tieto on valtaa koe-eläinten puolustam isessa................6

dun antaa mahdollisuudet monen­ laisiin leikkeihin, ja ruohikko muuttuu nopeasti mutakylvyksi tutkivien kärsien jäljiltä.

M aatalous

Monelle suomalaiselle ulkona ole­ va eläin on ainoa todellisuus. Har­ va on käynyt tehosikalassa tai häk­ kikanalassa tutustumassa siellä eläinten oloihin, tai edes tietää, että sellaisia on olemassa.

Vaikka on tärkeää, että opimme tuntemaan eläimet hyvissä olois­ sa - eikä kukaan edes haluaisi viettää kesälomaansa teurastamos­ sa - meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että auringonpaiste ja vihreä ruoho eivät ole tuttuja kai­ kille eläimille.

Uusi eläinsuojelulaki tuo paran­ nuksia, mutta täydellisyys on vie­ lä kaukana. Kesän jälkeen energi­

De osynliga svinen - var var de pä sommaren?

Sommaren var en tid av frihet för de fiesta av oss. Vi hade tid att koppia av och resa, att umgäs med släkt och vänner samt njuta av värt vackra land.

En stor del av oss spenderar ätminstone en del av sin semester pä landsbygden och för mänga är detta enda chansen att lära känna äkta, traditionella husdjur. Bam träffar ofta hönor, kor och svin för första gängen under ett besök pä nägon bondgärd närä sommarstugan eller pä en husdjurspark. De första upplevelsema är viktiga: ett bam som lär sig respektera djur som individer och som ser vilket bra liv djur kan ha, kommer säkert att även som vuxen att minnas detta.

Go Cruelty Free!

För mänga finländare är ett utegäende djur den enda verkligheten. Fä har besökt en svingärd med intensi vuppfödning eller gärd med burhöns, det är inte ens sagt att de vet om att dessa existerar.

Trots att det är yiktigt att vi lär känna djur i goda förhällanden ingen skulle väl vilja spendera sin

Belgian jättiläisiä ujutetaan Suom een?...................... 12 Kohti kananarvoisempaa e lä m ä ä .............................. 13 Hyvää matkaa, M ansikki!20 Turkiseläimet

aa on varastossa runsaasti, joten jaksamme taas ryhtyä töihin uu­ della innolla. Toivottavasti työm­ me jatkuu yhtä hedelmällisenä kuin tähän mennessä. Oikein värikästä syksyä kaikille!

Anna Lindqvist puheenjohtaja

sommar pä ett slakteri - är det dock viktigt att vi minns att inte all djur fär uppleva solsken och grönt gräs.

Den nya djurskyddslagen för med sig förbättringar, men den är ännu längt ifrän perfekt. Nu efter sommaren har vi en hei del reservenergi och orkar igen jobba med nya krafter. Hoppas värt arbete är lika fruktbart som tidigare. Jag önskar er alla en riktigt färgglad höst!

Anna Lindqvist ordforande

Turkiseläimiä ympäri m aail­ m an .................................... 10 Turkispyvnti aisoihin?. 11 EU:n turkistuontikielto yhä m yrskyssä .....................11

Puheenjohtaja Anna Lindqvist Toimisto Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopimuk­ sen mukaan.

Asiakaspalvelu: puh. 90-148 4866 (Huom: Tilaukset, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän nume­ roon.)

Tiedottaja Sampo Utriainen, puh.

90-148 2646 Jäsen- ja alueosastovastaava Taija Balding, puh. 90-278 6896 Tutkija, kotieläinbiologi Emmi Manninen, puh. 90-278 6940 (vir­ kavapaa 1.10. asti) Kansainvälisten asioiden vastaava Päivi Rosqvist Telefax: 90-148 4622 Sähköpostiosoite: animalia@icon.fi Jäsenmaksut Tukijäsenmaksu 90 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 130 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1800 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi PSP 800018-2105644 Lahjoitukset SYP 200138-1934 Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläin­ suojeluliitto A nim alian työlle.

Tiedustelut toim istosta p 90-148 4866.

kosm etiikkakam panjalle Tänä syksynä ratkeaa, astuuko EU:n kosmetiikkateollisuuden eläintestien kielto voimaan 1998 alusta. Asiasta päättävät kosmetiikkatestien tekniseen puoleen erikoistuneet asiantuntijat. Sen sijaan kansalaismielipiteen ääni uhkaa jäädä ottamatta huomioon.

M etsästys

M etsästyskausi alkanut 13 Toimintaa eläinten pu olesta

EU-vaalit lähestyvät 8 Nyheter pä sven sk a 8 Suomi eläinten asialla H V K :ssa ........................... 12 Ttiliterä eläinsuojeluasetus astui voim aan................ 12 Eläinsuojeluväki koolla K ööpenham inassa 15 Vakio-osastot

U lk o m a ilta.......................13 Toimintaa — .....................14 A lueosastot .....................14 V ege-palsta.......................15 L u k ijo ilta ......................... 16 Nuorten A nim alia 18 R o tta .................................. 18 Tilaa tietoa eläinsuojelusta................ 18 Eläinten ystävän p u o ti. 19 K annen kuvat: lehm ät, kani ja ilves - VeliR isto C ajander, eläin k u ljetu sau to Päivi R osqvist.

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia Liiton tarkoituksena on edistää eläin­ ten oikeuksia. Liitto vastustaa sel­ laista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaises­ ti niiden luonnollista käyttäytymis­ tä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopet­ tamaan turhat ja tuskalliset eläinko­ keet. Lisäksi se edistää kaikkea eläin­ suojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedottamisen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lain­ säädännön uudistamiseen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tut­ kimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehit­ tämistä ja käyttöä.

Johtokunta Veli-Risto Cajander, biologi, toimit­ taja Eriika Gummerus, merkonomi, yrit­ täjä Olli Haapala, fil. tri, dosentti Anna Lindqvist, biol.yo Pekka Liukkonen, artenomi Hannele Luukkainen, taloustutkija Minna Maarttola, dipl.ins., suunnittelija Rilla Nummisalo, kuulokoirakouluttaja, toimittaja Riitta Salmi, biologi, toim.johtaja Brita Suokas, agrologi, koulutus­ suunnittelija Juha Särkkä, nuorisotyöntekijä

Lähtölaukaus

P

äätöksen käsittely etenee seuraavasti:

Asiasta tekee esityksen ko­ missio vuoden 1996 loppuun men­ nessä. Komissiota puolestaan neu­ vovat kosmetiikkaa käsittelevä tie­ teellinen toimikunta (SCC), jossa on EU:n jäsenmaiden edustus, EU:n vaihtoehtom enetelm ien käyttöönottoa koordinoiva keskus (EC VAM), komission kuluttajapo­ liittinen osasto sekä kosmetiikkateollisuus.

Komission esitys menee tekni­ selle komitealle (CATP), jossa on edustaja jokaisesta EU-maasta.

Kuulostaa m onim utkaiselta.

Mutta onneksi eläinsuojelijat ei­ vät luovuta helpolla: kaikissa EUmaissa eläinsuojelujäijestöt jäsenistöineen käärivät parhaillaan hihojaan vaikuttaakseen tehokkaim­ malla mahdollisella tavalla asiaa käsitteleviin edustajiinsa. Sinulla on onni kuulua Animaliaan, koska nyt sinullakin on tilaisuus osallis­ tua tähän koko Euroopan laajui­ seen kampanjaan!

Kuka vaikuttaa - ja kehen?

Sekä SCC- että CATP-komiteoissa Suomea edustaa kauppa-ja teol­ lisuus ministeriö. Se taas puoles­ taan on delegoinut asian varsin tarkkaan kuluttajavirastolle. Siksi vetoomuskorttimme (ks. toimin­ tasi vu 14) on suunnattu näille ta­ hoille.

Tämän lisäksi eduskunnan suu­ rella valiokunnalla on mahdolli­ suus vaikuttaa Suomen kantaan EU-kysymyksissä. Voimme kir­ joittaa tälle valiokunnalle (ks. toi­ mintasi vu 14) ja pyytää heitä esit­ tämään asiaa koskevia kysymyk­ siä kauppa- ja teollisuusministeri­ ölle.

Eläinsuojeluliitto Animalia on jo järjestönä lähestynyt näitä taho­ ja pyytäen heitä ottamaan huomi­ oon näkemyksemme. Olemme myös toimittaneet heille tieteelli­ sen selvityksen, jossa selvitetään kosmetiikkateollisuuden eläintes­ tien vaihtoehtoja.

ANIMALIA

M Juliana von VVendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tu­ kea tieteellistä tutkimusta, jossa kehitetään tai sovelle­ taan eläinkokeille vaihtoeh­ toisia tutkimusmenetelmiä ja jolla pyritään ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvin­ voinnin edistämiseen. Sää­ tiö toteuttaa tarkoitustaan tu­ kemalla taloudellisesti eläin­ kokeiden vaihtoehtoja ja eläinten hyvinvointia edis­ tävää tieteellistä tutkimusta ja tiedotusta.

O soite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Puh. 90-146 4865, fax 90-148 4622.

Lahjoitukset: SY P 20011842627 tai PSP 800 027-424 8813

ANIMALIA 3/96

Eläinsuojeluliitto A nimalia on Suomen suurin eläinsuojelujäijestö.

Sillä on n. 10.000 jäsentä. Keskustoimiston lisäksi liitolla on n. 30 alaosastoa/paikallisryhm ää eri puolilla Suomea. K oko-ja osa-aikaisia työntekijöitä on tällä hetkellä kuusi. Liitto toimii tiedotuksen, kampanjoinnin, poliittisen vaikuttamisen ja valistuksen keinoin.

Haemme

N yt voi olla tilaisuus saada kosm etiikan eläinkokeet E U :ssa loppum aan, jo s eläinten ystävät ovat tarpeeksi aktiivisia. K anna sinäkin kortesi kekoon!

Eläintestikielto ei lisää riskiä kuluttajalle

Uudelle vuosisadalle ilman eläintestejä

Kuluttajaviranomaiset piiloutuvat usein sen taakse, että heidän tehtä­ vänsä on suojella kuluttajien tur­ vallisuutta. Tästä syystä he eivät voi kannattaa eläintestien kieltä­ mistä, koska ’’muutoin markkinoil­ le voisi päästä kuluttajalle vaaral­ lisia aineita”.

Tämä ei pidä paikkaansa. Kosmetiikkatuotteiden valmistajien velvollisuus on varmistua siitä, että markkinoille ei lasketa kuluttajille vaarallisia aineita. Jos eläintestit kielletään, heidän on etsittävä muita keinoja varmistua tuottei­ den ja/tai niiden ainesosien turval­ lisuudesta tai tyydyttävä käyttä­ mään markkinoilla jo olevia raa­ ka-aineita, joiden turvallisuus tun­ netaan.

On selvää, että koska eläintesteistä luopumisella ei ole riskejä ku­ luttajalle - ainoa kärsijä on kosme­ tiikkateollisuus, joka mahdollisesti joutuisi ainakin väliaikaisesti ra­ joittamaan uusien raaka-aineiden käyttöön ottoa tuotteissaan - vaa­ dimme kaikkien kosmetiikkateol­ lisuuden eläintestien kieltämistä

1998.

Jos tämä näyttää kuitenkin mah­ dottomalta - käyhän kosmetiikkateollisuus ankaraa väsytystaistelua - vaadimme vähimmäistavoitteena, että * valmiiden kosmetiikkatuotteiden testaus on kiellettävä 1998 * ihonärsytyksen, silmänärsytyksen, ihon läpäisyn ja valoherkkyy­ den selvittämiseksi tehtävien eläin-

testien kieltoa 1998, sillä näille on jo olemassa luotettavat korvaavat menetelmät * loppujen eläintestien kieltoa 2000.

Euroopan koalitio eläinkokeita vastaan -järjestö, jossa Animalia on mukana, pyrkii lisäksi saamaan kosmetiikkayrityksiä luopumaan vuonna 1998 vapaaehtoisesti eläintesteistään myös raaka-aineiden osalta.

Päivi Rosqvist Sinäkin voit vaikuttaa - ks. s. 14.

TOIMINNANJOHTAJAA Toivomme: - kiinnostusta eläinsuojelutyöhön - edellytyksiä liiton kokonaistoim innan ja projektien suunnitteluun ja ohjaamiseen - kokem usta jäijestötoim innasta ja johtotehtävistä - kykyä talouden sekä jäsen -ja varainhankinnan kehittämiseen - v alm iuksia esiin ty ä, ed u staa ja neuvotella sekä osallistua tiedotustyöhön Lisäpisteitä kertyy: - akateemisesta tutkinnostaja eläinsuojeluun liittyvästä tietämyksestä - kielitaidosta (erityisesti ruotsi) - esiintymis- ja tiedottamiskokemuksesta Lähetä hakemus palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen 2.9. mennessä osoitteella Eläinsuojeluliitto Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Kuoreen tunnus "toiminnanjohtaja". T ie d u stelu t: Animalian tsto, p. 90-148 48 66 tai puheenjohtaja A nna Lindqvist, p. 950-52 17 022.

ANIMALIA 3/96

PäätoimittaiaItä Syksy käynnistyy Animalian toi­ mistossa kesälomien jälkeen uu­ sin voimin ja osaksi myös uusin henkilöin.

Päivi Rosqvistin toiminnanjohtajakauden aikana Animalia on kasvanut ja kehittynyt arvostetuk­ si asiantuntijajäijestöksi. Samalla toiminta on kansainvälistynyt no­ peasti. Päivi muuttaa nyt perhesyi­ den takia Tampereelle siirtyen sa­ malla uuteen työpaikkaan, mutta jatkaa edelleen sivutoimisena kan­ sainvälisten asioiden vastaavana

Animaliassa.Toiminnanjohtajan tuoli on avoinna uudelle, aktiivi­ selle organisaattorille.

Paikka täytetään syksyn aikana, ja Animalia-lehti tulee jatkossa tutustuttamaan Teidät lukijat toi­ miston uuteen kasvoon.

Samaan aikaan allekirjoittanut siirtää vastuun Animalia-lehden toimittamisesta muihin käsiin, jot­ ta voin keskittyä varsinaiseen am­ mattiini eläinsuojelu- ja ympäris­ tötoimi ttajana sekä tietokirjailija­ na. Uutena päätoimittajana tulee

ensi numerosta alkaen olemaan Anna Lindqvist ja toimitussih­ teerinä toistaiseksi Emmi M anni­ nen. Ulkoasun lehdelle luo edel­ leen R illa Num m isalo. Tämän osaavan kolmikon käsiin on hyvä jättää lehden tekeminen.

Suuret kiitokseni kaikille luki­ joille yhteisistä ajoista, mielenkiin­ nosta ja runsaasta postista - ja en­ nen kaikkea itse kunkin omasta panoksesta yhteisessä työssämme eläinten auttamiseksi!

Helena Tengvall 3

C

Opiskelijakampanja tehoaa:

*

Eläinkokeet opetuksessa vähenevät Karl-Franzenin yliopisto Grazissa on julistautunut Itävallan ensimmäiseksi yliopistoksi, joka lopettaa koe-eläinten käytön opetuksessa.

H \' v

s

P

Oikeus eläinkokeettomaan opiskeluun USA:ssa Kaikissa USA:n lääketieteelli­ sissä kouluissa, kuuluisa Harvar­ din yliopisto mukaan lukien, on nyt mahdollista opiskella ilman että olisi pakko osallistua eläinkokei­ siin. Vain sotilaslääketieteellinen yliopisto muodostaa poikkeuksen.

Yhdysvaltalaiset opiskelijat ovat jo vuosia kampanjoineet lopettaak­ seen pakolliset koe-eläinkurssit ja erityisesti ns. ’’koiralabrat”. Mo­ nissa USA:n lääketieteellisissä kouluissa koe-eläinten opetuskäyt­ tö on lopetettu jo tätä ennen. Nyt

on päästy tilanteeseen, jossa vaih­ toehtoiset opetusmenetelmät ovat tarjolla kaikissa oppilaitoksissa sotilaslääketieteellistälukuunottamatta.

Italiassa astui jo vuonna 1993 voimaan laki, joka takaa opiskeli­ joille - ja myös esimerkiksi koeeläinlaitoksen henkilökunnalle oikeuden kieltäytyä osallistumas­ ta eläinkokeisiin. Laki on uranuur­ taja koko maailmassa: missään muussa maassa opiskelijoiden oi­ keuksia ei ole vielä otettu huomi­ oon tällä tavalla. Italialainen opiskelijaryhmittymä MOUSE työs­ kentelee parhaillaan korkeapai­ neella varmistaakseen, että lakia myös sovelletaan tehokkaasti käy­ täntöön.

Italiassa maailman, Helsingissä Suomen edelläkävijät Myös Suomessa työskennellään jatkuvasti opetuseläinkokeiden vä­ hentämiseksi. Helsingin yliopis­ ton lääketieteellisessä tiedekunnas­ sa on viime lukukauden aikana

Euronichen kokous Firenzessä Opiskeletko lääketiedettä, biolo­ giaa tms.? Haluatko edistää opis­ kelijoiden oikeutta olla tekemättä eläinkokeita? Inhimillisen opetuk­ sen puolesta toimiva kansainväli­

okouksen työryhmät loi vat kriteerejä muun muas sa vaihtoehtoisten testien validoinnille (eli testien luotetta­ vuuden ja käyttökelpoisuuden tes­ tausprosessille) sekä hallinnolli­ selle hyväksymiselle.

Yksi tärkeistä käsitellyistä asi­ oista olivat testauksen yleiset peri­ aatteet. Tällaisiksi todettiin muun muassa valmiiksi olemassa olevi­ en tietojen käyttäminen ennen eläinkokeisiin ryhtymistä sekä koeeläinten käytön ja niille aiheutet­ tavan kärsimyksen minimointi.

Tavoitteina ovat myös ihmissolu-

viljelmien ja ihmisillä tehtävien mittausten suosiminen niissä ta­ pauksissa, joissa se on eettisesti mahdollista, sekä yksittäisen tes­ tin tulosten käyttäminen mahdol­ lisimman laajasti (esimerkiksi ihoärsytyksestä saadun tiedon käyttö silmä-ärsytyksen arvioinnissa).

Kohti inhimillisempiä turvallisuustestauksia Iho-ja silmä-ärsytyksen testaami­ selle kokouksen työryhmä kaavaili seuraavanlaista tulevaisuutta:

kuvattu kurssitöitä videolle.

Tässä tiedekunnassa pyritään luopumaan eläinten käytöstä ope­ tuksessa, minkä katsotaan olevan paljolti Animalian opiskelijaryh­ män, muiden aktiivisten opiskeli­ joiden sekä Juliana von Wendtin Säätiön toiminnan ansiota.

Myös muualla Suomessa eläin­ kokeiden vaihtoehdot opetuskäy­ tössä kiinnostavat, mutta yhtä sel­ keitä päätöksiä ei tiettävästi vielä ole muissa yliopistoissa tehty. Toi­ vottavasti tämä esimerkki innos­ taa muitakin yliopistoja ryhtymään uudistuksiin!

Testauksen pohjana käytetään analyysejä, joilla selvitetään aineen ominaisuuksien ja rakenteen pe­ rusteella sen mahdollisia vaiku­ tuksia elimistössä. Mikäli aine näi­ den tietojen perusteella on ärsyttä­ vä tai syövyttävä, testaus loppuu siihen. Muussa tapauksessa testa­ usta jatketaan validoiduilla in vitro -testeillä eli kudostesteillä. Näi­ den jälkeen seuraa eläinkokeita vain, mikäli mitään hälyttävää ei ilmene. Tällöinkin aine testataan vain yhdellä koe-eläimellä. Mikä­ li aine osoittautuu selvästi ärsyttä­ väksi, testausta ei jatketa. Muuten tulos varmennetaan vielä 1-2 koeeläimellä.

Silmä-ärsytyksen arvioimiseen ei vielä ole validoituja vaihtoehtotestejä. Sen sijaan ihoärsytystä ja syövytystä mittaavien testien kat­ sotaan olevan jo hyvin lähellä validointia.

Hyviä, toimivia vaihtoehtotestejä on silti olemassa jo monia.

Useita vaihtoehtoisia testejä on käytetty nyt jo vuosien ajan rutii­ ninomaisesti muun muassa kos­ metiikan testauksessa, vaikka nii­ tä ei ole vielä virallisesti validoitu.

Riitta Salmi

Mf

iH,

rt

a t)

-X .

/

o o

Muun muassa marsuille tehtävät kokeet yliopisto-opetuksessa voivat vähentyä Euronichen ansiosta.

Neuronivirtapiiri korvaa eläimiä aivotutkimuksessa?

N ew S cientist -lehti kertoo Yhdys­

valloissa tehdystä edistysaskelees­ ta tietokonetekniikan maailmassa.

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet liittämään piistä teh­ tyyn levyyn yksittäisiä hermosolu­ ja, jotka ovat jatkaneet kasvua ja verkottumista levyn piimässä. Lop­ putuloksena on saatu puolijohtavaa mikropiiriä muistuttavia virtapiirejä.

Nämä hermosolujen ja piin ris­ teytykset avaavat tietä monille mahdollisuuksille. Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti NIH aikoo ensimmäiseksi tutkia niiden avulla alkoholin vaikutuksia ai­ voissa. Tutkijat toivovat, että me­ netelmä antaa myös mahdollisuu­ den tutkia uusia aivolääkkeitä il­ man eläinkokeita.

I

Elämää vapaudessa, osa 13:

Hiiri Elämää vapaudessa -sarja esittelee tavallisimpia niistä eläinlajeista, joita Suomessa käytetään suuressa mittakaavassa ’’kulissien takana”, tavallisen ihmisen katseilta näkymättömissä.

Sarjassa tutustumme näiden lajien elintapoihin luonnossa - eli siihen, miten nämä eläimet vaistojensa mukaan eläisivät, jos saisivat. Sarjan viimeisessä osassa tapaamme yhden koko maailman ja myös Suomen käytetyimmistä koe-eläimistä, hiiren.

otihiiri on alun perin kuivien aroalueiden ja jopa aavikoiden asukas. Jo muinaisten egyptiläisten aikaan kotihiiret oli­ vat kuitenkin ryhtyneet majaile­ maan ihmisten viljavarastoissa ja muissa houkuttelevissa ruokaapajissa. Ihmisten viljakuormien ja muiden tavarankuljetusten kyl­ kiäisenä laji on sittemmin levin­ nyt lähes koko m aapallolle.

Sekä lemmikkihiiret että labo­ ratorioissa käytettävät hiiret pol­ veutuvat tästä villistä kotihiires­ tä. Kesy kotihiiri on yleensä hiu­ kan kookkaampi kuin villi kanta­ muotonsa. Vaistot ja käyttäytymi­ nen sen sijaan eivät ole muuttu­ neet juuri lainkaan sitten aroilla vipeitäneiden esi-isien ja esiemojen päivien.

Ruokansa hiiret valikoivat luon­ nossa laajasta menyystä: ne syö­ vät yhtä hyvin hyönteisiä, raatoja kuin linnunmuniakin. Suurinta herkkua ovat kuitenkin ehdotto­ masti erilaiset siemenet. Jos ruo­

Ultraäänipiipitys kutsuu emon

<AV*1 .V Q ±p

ANIMALIA 3/96

•

I

y ij/)

Vaihtoehdot etenevät OECD:ssä

K

<r

V

nen opiskelijaverkosto Euroniche järjestää Firenzessä lokakuun lo­ pulla kokouksen, johon sinäkin olet tervetullut. Lisätietoja Juliana von Wendtin säätiöstä, p. 90-146 4865.

Riitta Salmi

OECD on eläinkokeiden suhteen se suuri guru, jonka ohjeita muun muassa teollisuus noudattaa testatessaan kemikaaleja. Viime tammikuussa OECD piti Ruotsissa tärkeän kokouksen, jossa käsiteltiin eläintestien vaihtoehtoja.

V\

h

Helena Tengvall

päätöksen ovat vahvistaneet "rehtori ja lääketieteellisen A ttiedekunnan dekaani. Oppi­ laitoksessa on ryhdytty töihin vaih­ toehtojen kehittämiseksi.

Maan tiedeministeriöltä on pyy­ detty puuhaan taloudellista tukea lainsäädännön nojalla - laki kun velvoittaa tämän ministeriön edis­ tämään eläinkokeita korvaavia menetelmiä.

lisääntyjiä. Jos ympäristön läm­ pötila ei ole kovin kylmä, hiiret voivat lisääntyä ympäri vuoden.

Tiineenä oleva naaras etsii it­ selleen ennen synnytystä suojai­ san pesäpaikan - mielellään pime­ ästä kolosta tai muusta suojatusta sopesta.

Kolmen viikon kantoajan jäl­ keen naaras synnyttää puolisen tusinaa vaaleanpunaisia, karvat­ tomia poikasia. Joskus kaksi naa­ rasta synnyttää pesueensa samaan pesään.

Hiirenalut kasvavat pikku hil­ jaa - suojaisassa pesäkolossa nii­ den ei tarvitse olla hetkessä val­ miita lähtemään maailmalle. Vii­ kon vanhoina niille alkaa kasvaa turkkia alastoman ihon verhoksi.

Pariviikkoisina poikaset avaavat silmänsä. Kun poikaset ovat run­ saan kuukauden ikäisiä, naaras saattaa jo alkaa odottaa seuraavaa pesuetta.

ka-apajat ovat hyviä, hiiret perus­ tavat ruokavarastoja ja kantavat sinne evästä pahaa päivää odotta­ maan.

Suhteessa pieneen kokoonsa hiiri on hyvin liikkuvainen eläin. Se kiipeilee ketterästi ja käyttää hän­ täänsä apuna tasapainon pitämi­ seksi. Hiiri pystyy myös loikkaa­ maan yllättävän pitkälle.

Hiiri tarvitsee •• * 1 1 •• •• •• * i i * kiipeiltavaa ja koloja

i

Kun hiiriä pidetään vankeudessa, yksi välttämätön viihtyvyystekijä ovat kiipeilymahdollisuudet. Hyvä hoitaja osaa käyttää mielikuvitus­ taan myös pystysuuntaisen tilan hyödyntämisessä: hiirille on iloa muun muassa vinoon asetetuista laudoista, paksuista oksista ja muis­ ta reiteistä, joita ne voivat vipeltää.

Toinen tärkeä elementti vankeu­ dessa pidettävien hiirten viihtymi­ selle ovat kolot. Niitä voi helposti ja halvalla järjestää esimerkiksi

ANIMALIA 3/96

pahvirasioista, tyhjistä wc-pape­ rirullista ja muista vastaavista.

Pahvikalusteiden etuna on niiden helppo uusittavuus. Uroshiiret ni­ mittäin merkitsevät reviiriään virtsalla, minkä pian huomaa pahvirasioiden tuoksusta ihmisnenälläkin.

Koe-eläinlaboratorioissa hiiril­ tä kuitenkin yleensä puuttuvat kaikki mahdolliset virikkeet, ja tilat ovat ahtaat. Silti virikkeiden laittaminen laboratoriohiirtenkin säilytyslaatikoihin ei vaatisi vält­ tämättä edes rahaa, pikemminkin vain hiukan tahtoa ja mielikuvi­ tusta.

Väentiheys säätelee elintapoja Silloin kun hiiriä on harvaksel­ taan, jokainen hiiriuros varaa it­ selleen oman alueen eli reviirin, jolle se ei päästä muita uroksia.

Naaraat saavat liikkua vapaasti eri urosten reviireillä, mutta usein

naaras valitsee tietyn uroksen re­ viirin valamiseksi asuinpaikakseen.

Saman uroksen reviirin sisäpuolel­ la voi asua useitakin naaraita poi­ kasineen.

Mutta jos hiirikanta lähtee kas­ vuun eivätkä pedot (tai loukut, myrkyt...) verota sitä paljoakaan, hiiriyhdyskunta alkaa muuttaa muotoaan. Tihenevä hiirijoukko siirtyy yhteisöelämään, jossa urok­ set kehittävät välilleen arvojärjes­ tyksen. Tämän jälkeen kaikki jou­ kon urokset elävät naaraineen ja poikasineen sovussa yhteisönä yh­ teisellä reviirillä. Jos vieraita urok­ sia alkaa pyrkiä reviirille, ryhmän urokset karkottavat ne joukolla.

Tähän tilanteeseen päädytään helposti, sillä hiiret ovat tehokkaita

Vaikka ihmiskorva ei sitä kuule­ kaan, poikaset visertävät tavan ta­ kaa viestejä emolleen. Hiirenpoikasten ääni on niin korkea, että se on ihmisen kuuloalueen ulkopuo­ lella - toisin sanoen ne käyttävät ultraääniä.

Poikaset yltyvät ultrakorkeaan piiskutukseen esimerkiksi silloin, kun niillä on kylmä ja ne kaipaavat emoa lämmittäjäkseen, tai kun ne pelästyvät jotain.

Myös uroshiiri esittää kosintalaulunsa naaraalle ultraäänin.

Urokset välittävät viestejä muille hiirille lisäksi tuoksujen (tai ihmi­ sen mielestä hajujen) välityksel­ lä. Urokset merkitsevät reviirinsä virtsallaan, jotta muut urokset tie­ tävät alueen olevan jo varattu ja ymmärtävät pysyä poissa. Tähän perustuu ihmisten yleinen havain­ to, että ’’hiiret haisevat”.

Tarkkaan ottaen haisevaa on vain hiirten merkitsemä ympäris­ tö. Itsensä hiiret pitävät huolelli­ sesti puhtaina: ne peseytyvät usein nuolemalla turkkinsa joka puolel­ ta ja hieromalla kasvojaan käpä­ lillään.

Teksti: Helena Tengvall

Elämää vapaudessa -sarja päättyy tähän.

Sarjan kaikki kirjoitukset ovat nyt saatavilla myös Ani­ malian tietovihkoina. Niitä saa tilata Animalian toimis­ tosta hintaan 10 mk/kpl + postikulut.

Osat 1-3 eli kana, sika ja nauta sisältyvät tietovihkoon V i r i k k e i t ä j a v a p a u t t a m a a t a l o u d e n e l ä i m i l l e .

Elämää vapaudessa -kirjoitusten lisäksi vihko sisältää tietoa maatalouden eläinten olosuhteiden ongel­ mista ja käytännössä toimiviksi havaituista ratkaisuis­ ta.

Osat 4-8 eli minkki, kettu, supikoira, naali ja hilleri on julkaistutietovihkona T u r k i s e l ä i m e t l u o n n o s s a .

Osan 9 eli hevosen pitemmästä, yksityiskohtaisem­ masta versiosta sekä rautaisannoksesta muuta hevosasiaa on koottu H e v o s t i e t o p a k e t t i .

Osat 10-13 eli kani, rotta, marsu ja hiiri on koottu uuteen tietovihkoon K o e - e l ä i n t e n v a i s t o i s t a j a k ä y t ­ t ä y t y m is e s t ä .

5 C

%

•

T ie to o n v a l t a a k o e - e l ä i n t e n p u o lu s t a m is e s s a Kosmetiikan testausta eläimillä suuri yleisö vastustaa lähes yksimielisesti. Ns. lääketieteellisiä eläinkokeita moni taas pitää välttämättöminä. Harvempi tietää, että eläinkokeet eivät suinkaan jää näihin kahteen tyyppiin: kaupallisiin ja ’’lääketieteellisiin” testeihin.

Eläinkokeiden moninaisesta kirjosta ja muistakin perusasioista on hyvä olla selvillä, ennen kuin joutuu väittelyyn eri tavoin ajattelevan kanssa.

läinkokeet ovat vaikea on 5 gelma eläinsuojelulle mones f sakin mielessä.

Jo eläinkoetoiminta itsessään on 2 hyvin monimuotoista. Eläinkokei- S ta tehdään toisessa äärimmäisyy- ¡5 dessään eläinten oman hyvinvoin­ nin edistämiseksi ja ehdottoman inhimillisesti, toisessa ääripäässään jonkin turhan tuotteen mark­ kinoille saattamiseksi eläinten kär­ simyksen kustannuksella.

Lisäksi eläinkokeita tekevät hen­ kilöt ovat usein yhteiskunnallises­ ti arvostettuja - näitä valkotakkisia tutkijoita, joiden sanaan uskotaan, ja joiden arvovalta puree. Eläinko­ keita pidetään tärkeinä; useat tun­ tuvat hyväksyvän kivun aiheutta­ misen eläimille, kun päämäärät tai tulokset ovat riittävän ’’arvokkaat”.

E

Veli-Risto C ajander

Mihin koe-elöim iä käytetään?

Suomi on nyt kahden vuoden ajan joutunut tilastoimaan koe-eläinten käytön kansainvälisten vaatimus­ ten mukaisesti: ensin Euroopan Neuvoston koe-eläinsopimuksen ja nyt myös EU:n koe-eläindirektiivin mukaan.

Eniten koe-eläimiä Suomessa käytettiin vuonna 1995 perustut­ kimuksessa (61 0 0 0 ) ja lääkkeiden ym. tuotteiden kehittelyssä ja laa­ dunvalvon n assa (40 0 0 0 ).

Lääkkeiden,maatalous- ja teolli­ suuskemikaalien sekä ympäristösaasteiden myrkyllisyystesteihin käytettiin lähes lOOOOeläintä,joista muutama tuhat lienee ollut kaloja.

Taudinmääritykseen käytettiin 1 611 ja opetukseen 3 350 eläintä.

Yhtä tärkeää koe-eläinten käyt­ tömuotoa, biologisten tuotteiden

tuottamista, ei ole tarvinnut tilas­ toida erillisenä. Vuonna 1985 n. 10 % koe-eläimistä käytettiin solu­ jen, seerumin ja vasta-aineiden tuo­ tannossa.

Eläinsairauksien tutkimiseen käytettiin vuonna 1995 runsas 3 000 eläintä, ihmisen sairauksien tutkimiseen runsas 34 000 eläintä.

Viime mainituista lähes 10 000 käytettiin mielen ja hermoston häi­ riötilojen tutkimiseen, kun suoma­ laisten kansallissairauden, sydänja verisuonitautien tutkimiseen uhrattiin ’’vain” 4540 eläintä. Syö­ pää tutkittiin 1 766 eläimellä. (Tä­ hän ei sisälly syöpää aiheuttavien aineiden testaus.)

Hermostosairauksien setvimi­ sessä käytetyt eläinmäärät selit­ tynevät sillä, että Kuopion yliopis­ tossa uhrataan yksittäisissä tutki­ muksissa valtavia eläinmääriä mm.

Alzheimerin tautiin ja epilepsiaan liittyvissä kokeissa. Usein kuultu väite ”koe-eläimet ovat niin kallii­ ta, että turhia eläinkokeita ei ole varaa tehdä” ei päde tässä tapauk­ sessa. Näihin tutkimuksiin on vir­ rannut niin paljon rahaa mm. ulko­ mailta, että tuhannen rotan henki ei paina missään.

Valtion laitokset suurimpia käyttäjiä Suomessa oli 1995 yhteensä 131 koe-eläinlaitosta. Sekä laitosten että koe-eläinten lukumäärissä Uusimaa on lääneistä ylivoimai­ nen ykkönen (60 laitosta, yli 100 00 0 eläintä). Eläinmäärien mukaan laskettuna seuraavina tulevat Tu­ run ja Porin lääni, Kuopion lääni, Oulun lääni ja Hämeen lääni.

Eniten koe-eläimiä - yli 70 000 eläintä vuodessa - käyttävät val­

tion laitokset, joihin kuuluvat muu­ an muassa Kansanterveyslaitos (KTL) Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa, Lääkelaitos, Työterveys­ laitos ( ITL) ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (EELA) ja Maa­ talouden tutkimuskeskus.

Toinen suuri käyttäjä ovat yli­ opistot (Helsinki, Turku, Oulu, Kuopio, Tampere, Joensuu, Jyväs­ kylä, Äbo Akademi) ja yliopistolli­ set sairaalat, yli 60 000 eläintä vuo­ dessa.

Lääketeollisuus käyttää vajaa 30 000 eläintä vuodessa, muut yrityk­ set joitakin tuhansia ja säätiöt joi­ takin satoja. Viime mainituista voi­ daan mainita Minerva-säätiö Kau­ niaisissa ja Liikunnan ja kansan­ terveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylässä.

Helsingin Kansanterveyslaitok­ sen toimialaan kuuluvat mm. ro­ kotteiden kehittely ja laadunval­ vonta, (infektio)sairauksien hoito ja ehkäisyjä vasta-aineiden tuotto.

EELA tutkii paljolti samoja asioita eläintautien osalta Helsingin, Kuo­ pion ja Oulun laboratorioissaan.

Työterveyslaitoksessa Helsingis­ sä ja Kuopiossa taas on nimensä mukaisesti kiinnostunut työperäi­ sistä sairauksista, niiden synnystä ja ehkäisystä. TTL suorittaa myös kemikaalien testausta, mutta Kuo­ pion KTL:n ympäristöterveyden osastoryhmä on varsinaisesti eri­ koistunut myrkyllisyystestien suo­ rittamiseen tilaustyönä.

Alkon biolääketieteellinen tut­ kimusosasto luettaneen nykyään myös valtion laitoksiin. Siellä kes­ kitytään tietenkin alkoholin vai­ kutusten tutkimiseen eläimissä. To­ sin tässä alkoholismin luvatussa maassa viinan vaikutuksia eläimil­ lä tutkitaan muuallakin, muun mu-

ANIMALIA 3/96

•

M aataloutta ja valmennusfysiologiaa

Perustutkimusta tarkasteltava kriittisesti

Miten voi vaikuttaa?

Eläinkokeista ei päätetä demo­ kraattisesti, eikä perinteinen katukampanjointi/mielenosoituslinja tunnu ainakaan Suomessa pure­ van lainkaan pikemminkin päin­ vastoin. Mitä sitten jää jäljelle?

Itse uskon, että eläinkokeisiin voi­ daan parhaiten vaikuttaa toimimal­ la yhteistyössä kaikkien niiden kanssa, jotka käytännössä päättä­ vät eläinkokeista ja koe-eläinten oloista. Kampanjoita ja radikaali­ uttakin tarvitaan - esim. räikeisiin epäkohtiin on voitava puuttua lu­ jasti - mutta samalla on nähtävä pienten edistysaskelten tärkeys.

Olisi lapsellista kuvitella, että vaa­ timalla kaikkea yhtäaikaa saavu­ tettaisiin eniten.

Tunteet ovat suuri liikkeellepa­ neva voima eläinsuojelussa, mutta tulosten aikaansaamisessa kylmä tieto, rautainen ammattitaitoja laa­ ja yleissivistys nousevat vähintään yhtä tärkeiksi. Näin on erityisesti eläinkokeita vastaan kampanjoi­ taessa. Lisäksi näin euro- ym. liit­ tymien aikakautena on hallittava kieliä, kansainvälistä lainsäädän­ töä, EU:n toimintaa jne.

Tiedon saaminen eläinkokeista ja varsinkin niiden epäkohdista ovat joskus kiven alla. Tietyt pe­ rusasiat ovat kuitenkin helposti selvitettävissä, ja jokaisen eläin­ kokeista kiinnostuneen olisi myös syytä niihin tutustua.

myös käydä niin, että tieto josta­ kin rotan aineenvaihdunnan eri­ tyispiirteestä jää ikiajoiksi pölyt­ tymään hyllylle.

Pelkkä tieteellinen uteliaisuus ei missään nimessä saisi olla syy­ nä tuskallisen eläinkokeen tekoon.

Tässä suhteessa perustutkimus vaatii paljon rankempaa arvioin­ tia kuin nyt tehdään.

assa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa eli HYKS:ssä.

Yliopistot ovat kukin erikoistu­ neet omanlaiseensa tutkimukseen riippuen osittain siitä, mitä oppiai­ neita kyseisessä yliopistossa ope­ tetaan.

Eläinkokeita tehdään eniten niis­ sä yliopistoissa, joiden alaan kuu­ luvat sekä lääketiede että eläintie­ de: Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Tampereen yliopis­ tossa opetetaan näistä vain lääke­ tiedettä ja Joensuun ja Jyväskylän yliopistoissa vain biologiaa. Li­ säksi eläinkokeita tehdään sellais­ ten tieteenalojen piirissä kuin far­ masia, kotieläin tieteet, ravitsemus­ tiede, ympäristötieteet ja psykolo­ gia, mutta kyseisten alojen laitok­ silla ei välttämättä ole omia koeeläin tiloja.

I

Noin puolet kaikista eläinkokeista sisältyy paljon puhuttuun perus­ tutkimukseen. Perustutkimukses­ ta runsas puolet on ihmisen saira­ uksien tutkimista, ja lopustakin pe­ rustutkimuksesta huomattavaa osaa voitaneen kutsua lääketieteel­ liseksi tutkimukseksi. Mutta mitä kaikki tämä lääketieteellinen tut­ kimus itse asiassa pitää sisällään?

Ensinnäkin eläimiä käytetään malleina ihmisen sairauksista, eli eläimille pyritään keinotekoisesti aiheuttamaan samanlainen tila kuin ihmisellä on jossakin sairaudessa.

Mikäli eläimellä ei luonnostaan esiinny kyseistä sairautta tai aina­ kaan samassa muodossa kuin ih­ misellä, on tutkimus aina enem­ män tai vähemmän arpakauppaa.

Eläimissä on mallitettu valtava määrä ihmisen sairauksia, mutta perusteellisia selvityksiä siitä, mi­ ten hyödyllisiä nämä mallit itse asiassa ovat, ei juurikaan ole tehty.

Toiseksi eläimillä tutkitaan mah­ dollisuuksia hoitaa ihmisen saira­ uksia, luunmurtumia, epämuodos­

tumia, palovammoja jne. Hyvin usein eläimille aiheutetaan kirur­ gisesti jokin luuston epämuodos­ tuma tai vamma esim. katkaise­ malla jalan luu tai pakottamalla leukaluu väärään asentoon. Vam­ man kehityttyä se pyritään sitten kirurgisesti korjaamaan. Mitä suu­ rempi ja monivaiheisempi operaa­ tio, sitä rankempi toimenpide luon­ nollisesti on koe-eläimelle. Siat, rotat, kanit ja koirat ovat yleisesti käytettyjä tämäntyyppisissä ko­ keissa.

Ehkä kaikkein kyseenalaisimmat eläinkokeet sisältyvät juuri lää­ ketieteelliseen perustutkimukseen, johon voi sisältyä aivan mitä ta­ hansa geenin poistosta kivun fy­ siologian tutkimiseen. Perustutki­ mus ei varsinaisesti tähtää mihin­ kään sovellukseen kuten taudin hoitoon. Perustutkimuksen avulla voidaan löytää hyvin arvokasta uutta tietoa, mutta yhtä hyvin voi

Toimenpiteisiin käytettyjen eläinten lukumäärä Suomessa vuosina 1994 ja 1995 (Lähde: Maa-ja Metsätalousministeriön eläinlääkin­ tä- ja elintarvikeosasto)

Hiiret Rotat

Yhteensä 1994

Yhteensä 1995

43 070 40 023

43 601 42 391

Marsut Kultahamsterit Muut jyrsijät Kaniinit Puoliapinat Uudenmaailman apinat Vanhan maailman apinat Ihmisapinat

2 297 42* 1 679 2 258 9 --

2138 77 1 445 1 589 12 --

Koirat Kissat Muut lihansyöjät Hevoset, aasit ja risteymät Siat Vuohet ja lampaat Naudat Muut nisäkkäät

289 31 1 211 141 1 053 483 484 739

154 26 191 124 1 190 607 467 262

365 9 641 6 433 69 809 180 057

60 5 246 693 39 707 139 980

Viiriäiset Muut linnut Matelijat Sammakkoeläimet Kalat Yhteensä

ANIMALIA 3/96

Muuhun kuin lääketieteelliseen tutkimukseen kuuluu mm. maata­ louden eläinten, kuten nautojen, porojen ja vuohien, tutkiminen tuotantotarkoituksissa. Jalostustoi­ minnassa käytetään nykyään run­ saasti alkionsiirtoja.

Nautojen rehunkäyttöä tutkitaan tekemällä eläinten kylkeen auk­ ko, jonka kautta pötsistä voidaan koska tahansa ottaa näytteitä.

Hevosia tutkitaan mm. valmen­ nusfysiologisissa tutkimuksissa laittamalla ne rasitustesteihin juok­ sumatolle ja ottamalla verinäyt­ teitä. Turkiseläimillä tehdään mm. käyttäytymis- ja ruokintakokeita.

Kaikkeen tällaiseen tutkimukseen on anottava eläinkoelupa, mikäli eläimestä esim. otetaan verinäyte tai sen käyttäytymistä rajoitetaan kokeessa voimakkaasti.

Kalat ovat sikäli unohdettu koeeläinryhmä, että kaloja käytetään valtavia määriä, ja ne ovat hyvin herkkiä ja helposti stressaantuvia eläimiä. Toisaalta on todettava, että kalojen käyttö koe-eläiminä on paljon tiukemmin säädeltyä kuin kalojen käyttö kalastuksessa: eläinkokeissa kalojen käyttöön on haettava lupa kaikkien ’’taiteen” sääntöjen mukaan eläinkoetoimikunnalta ja 1. luokan kokeissa lää­ ninhallitukselta.

Eläinkokeista kerrotaan lisää Animalia-lehden seuraavissa nu­ meroissa, sillä eläinkoeasetustamme ollaan uudistamassa tänä vuon­ na eurooppalaisia vaatimuksia vas­ taavaksi. Tulemme erityisesti ot­ tamaan esille eläinkokeisiin ja ase­ tukseen liittyviä ongelmia ja esit­ tämään omia ratkaisujamme näi­ hin ongelmiin.

Riitta Saimi

Lääketeollisuus ja yritykset erityissuoj elussa Lääketehtaat tekevät eläinkokei­ ta kehitellessään uusia lääkeai­ neita ja edelleen kehitellessään vanhoja lääkkeitä. Lääkkeiden markkinoille saamisen edelly­ tyksenä ovat tietyt testit määrä­ tyillä eläinlajeilla. Sama koskee maataloudessa, kotitalouksissa, kosmetiikassa ja teollisuudessa käytettäviä muitakin kemikaa­ leja, joita tosin eivät normaalisti koske niin tiukat vaatimukset kuin lääkkeitä. Kokonaan toi­ nen asia on se, ovatko nämä lu­ kuisat testattavat kemikaalit mi­ tenkään hyödyllisiä ihmiselle,

vaiko jopa haitaksi - kaikista eläintesteistä huolimatta.

Lääketehtaita (ja muitakin, esim. patenttihakemusta suunnittelevia yrityksiä) koskee se erityis­ piirre, että niissä tehtävät eläin­ kokeet pidetään visusti salaisi­ na. Lääketehtaista tulevissa eläinkoelupahakemuksissa liike­ salaisuus -kohta on normaalisti aina rastitettu. Liikesalaisuussuojaan vetoamallaon siten help­ po estää kiusallisen uteliaita eläinsuojelijoita tietämästä, mitä tehtaan tutkimusosastolla eläi­ mille tehdään.

Ilahduttava muutos suomalaisessa koe-eläintoiminnassa on, että kanien käyttö pyrogeenitesteissä eli tiettyjen lääkevalmisteiden epäpuhtauksien valvonnassa on voitu lopettaa melkein kokonaan.

Kielteistä taas on se, että lääketehtaat - osaksi viranomaisten määräyksiä noudattaakseen käyttävät edelleen muun muassa koiria tuskallisissa eli 1. luokan eläinkokeissa.

Väheneekö koe-eläinten käyttö Suomessa? iimeisten kymmenen vuo den aikana koe-eläinten käyttö Suomessa oli run­ saimmillaan vuonna 1988. Silloin maassamme käytettiin yhteensä neljännesm iljoona koe-eläintä.

Tämän jälkeen eläinkokeet vähe­ nivät, jyrkästi parin vuoden ajan.

1990-lu vulle tultaessa eläimiä käy­ tettiin ’’vain” noin 172 000 vuo­ dessa, näistä varsinaisissa kokeis­ sa n. 150 000.

Lupaava kehitys ei kuitenkaan tästä jatkunut, vaan eläinkokeet alkoivat jälleen lisääntyä.

Viimeisin koe-eläintilasto on vuodelta 1995, jolloin käytettiin yhteensä 305 837 koe-eläintä.

Huikeaa määrää ei pidä pelästyä, sillä luvussa ovat nyt mukana myös ne koe-eläimet, joille ei ole tehty

V

varsinaisia toimenpiteitä eli ns. 0 luokka. Viime vuosina tässä luo­ kassa on käytetty satojatuhansia kaloja. Kun nämä 0-luokan kalat jätetään laskuista pois, saadaan koe-eläinten käyttömääräksi vuon­ na 1995 yhteensä 178 330 kappa­ letta.

Varsinaisissa eläinkokeissa käy­ tettiin n. 140 000 eläintä, mikä on peräti 40 000 vähemmän vuonna 1994. Suuri kiinnostus siirtogeenisten eläinten tuottamiseen ei siis ainakaan näiden tilastojen mukaan vielä näy eläinkoemäärissä.

Ykkös-, kakkos- ja nollaluokan kokeet Eläinkokeet jaetaan Suomessa kolmeen luokkaan sen mukaan, miten vakavasta toimenpiteestä

eläimelle on kysymys.

Pahimpaan 1. luokkaan kuulu­ vat mm. suuret leikkaukset, joissa eläimille saattaa aiheutua huomat­ tavaa kipua. Kakkosluokkaan kuu­ luvat kaikki vähemmän kipua ai­ heuttavat toimenpiteet. Nollaluo­ kassa ei eläimille tehdä toimenpi­ teitä, vaan siihen luetaan kaikki esimerkiksi kudosnäytteiden vuok­ si tapetut tai siitokseen käytetyt eläimet.

Nollaluokkaa ei tilastoida lain­ kaan EU:n ja Euroopan Neuvos­ ton tilastoissa, eikä niissä tunneta myöskään erillistä ykkös— ja kak­ kosluokkaa, vaan kaikki ovat vain ’’toimenpiteitä”. Sen sijaan ko. ti­ lastot vaativat luokittelem aan eläinkokeita erikseen mm. tarkoi­ tuksen mukaan.

7

Animalia ja The Body Shop yhdessä kosmetiikkateollisuuden eläinkokeita vastaan

EU-vaaleissa vaikutat myös eläinten asemaan

Kansainvälinen kosmetiikkayritys The Body Shop jäljestää syksyllä maailmanlaajuisen kampanjan Euroopan unionin kosmetiikkateollisuu­ den eläintestikiellon puolesta.

Kampanjaan kuuluu nimenkeruulistoja ja esitemateriaalia. Aihetta käsittelevät julisteet peittävät The Body Shopin kaikkien liikkeiden ikkunat kampanjaviikoilla.

Suomen ensimmäiset Euroopan parlamentin edustajien vaalit ovat ovella. Europarlamentilla on vaikutusmahdollisuuksia monissa tärkeissä kysymyksissä - myös eläinsuojelussa. Siksi kannattaa selvittää ehdokkaan kanta eläinsuojeluun ja muihin itselle tärkeisiin kysymyksiin, ja käydä tipauttamassa äänestyslippu laatikkoon. aalipäivänä 2 0 . lokakuuta sekä 9. päivänä alkavassa en n a k k o ä ä n e sty k se ssä saamme valita Suomelle 16 edus­ tajaa Euroopan unionin parlament­ tiin. Vaalipiirinä on koko Suomi eli mieleisen ehdokkaan saa valita kaikkien ehdokkaiden joukosta il­ man asuinpaikkakunnan asettamia rajoituksia. Ehdokkaita ovat aset­ taneet sekä puolueet että eräät muut vapaat ryhmittymät.

V

Eläinsuojelugallup ehdokkaille Animalia on lähettänyt euroehdok­ kaille kyselyn heidän näkemyk­ sistään EU-tason eläin suojeluky­ symyksistä. Gallup-kysely on men­ nyt myös puolueille / ryhmittymil­ le.

Gallupin tuloksista tiedote­ taan autom aattisesti Animalian aktiivijäsenille syys-lokakuun vaihteessa lähetettävässä aktivis­ tikirjeessä. (Aktiivijäsen on jä­ sen, joka on maksanut 130 markan vuosittaisen jäsenmaksun ja rekis­ teröitynyt aktiivijäseneksi.) T\ikijäsenten ja muiden asiasta kiin­ nostuneiden on m ahdollista tila­

ta tietoa euroehdokkaiden ja puolueiden / ryhmittymien nä­ kökannoista Animalian toim is­ tosta.

Gallupin tulokset julkistetaan tie­ dotusvälineille eläinten viikolla4.10.10. Samalla tiedotamme EU:n eläinsuojelukysymyksistä laajem­ minkin - onhan aihe tämän vuoden Eläinten viikon teemamme.

Parlamentilla poliittista merkitystä Euroopan parlamentin todellinen vaikutusvalta on EU:n instituuti­ oista vähäisin. Viime vuosina teh­ dyillä sen valtaa on kuitenkin li­ sätty. Esimerkkinä on ehdotus gee­

Dopingia mullikalle - hormoniliha hämmentää EU:ssa Kasvuhormonien käyttö on kiel­ letty EU:ssa, mutta Yhdysvallois­ sa niitä on käytetty jo vuosikym­ meniä.

Kasvuhormonien vaikutukset eläimiin ja niiden terveyteen ovat tutkimustulosten mukaan kieltei­ siä. Kuluttajille kasvuhormonit eivät tutkimustulosten mukaan ai­ heuta oikein käytettyinä terveys­ riskiä - poikkeuksena kuitenkin beta-agonistit. Ongelmana on myös valvonta: miten varmistua siitä, että hormonien käyttö py­ syy sallituissa rajoissa.

Kasvuhormonit jaetaan sukupuolihormoneihin (esim. testos­

Kaikki nimiä keräämään!

niteknisten eläinten patentoinnin mahdollista vasta direktiivistä, jon­ ka hyväksymisen parlamentti esti.

Usein komissio ja ministerineu­ vosto varovat tekemästä päätök­ siä, joiden he tietävät aiheutta­ van vastalauseiden myrskyn par­ ia mentaarikkojen keskuudessa, vaikka juridisesti parlamentilla ei asiassa olisikaan päätösvaltaa.

EU-parlamentaarikot toimivat myös yhteistyössä omaan puolu­ eeseensa päin kotimaas sa, jo l­ loin eläinsuojelumyönteisellä euroedustajalla on mahdollisuutta lisätä eläinsuojelutie toisuutta ja vaikuttaa eläinsuojeluasioihin myös kotimaan kamaralla.

Päivi R osqvist

Suomessa Animalia ja The Body Shop Finland jäljestävät kampanjan yhteistyössä. The Body Shopin nimenkeruulistat toimitetaan kaikille Animalian a ktiivijäsenille elo-syyskuun vaihteessa. Aikaa nimien ke­ ruulle on lokakuun alkuun. Kaikki muutkin halukkaat voivat tilata nimenkeruulistoja Animalian toimistosta.

Lokakuussa pidettävillä kampanjaviikoilla The Body Shop -liikkeissä on esillä myös Animalian materiaalia. Näin voimme kerätä Animalialle ta sekä muista eläinsuojelukysymyksistä.

teroni ja progesteroni), beta-agonisteihin (esim. klenbuteroli) ja somatotropiineihin.

Erityisen huomion kohteena ovat myös olleet antimikrobiset kasvunedisteet (esim. tetrasykliini ja muut antibiootit), joita lisätään eläinten rehuun.

EU-maiden kuluttajat suhtautu­ vat ehdottoman kielteisesti hormo­ nien ja muiden vastaavien ainei­ den käyttöön lihantuotannossa. EU haluaisi pitää kiinni hormonien käyttökiellosta. Saattaa silti olla, että Yhdysvaltojen painostuksesta EU joutuu kumoamaan hormonikieltonsa jo tämän vuoden lopulla.

Muutoksen tuulia Chilen teurastamoissa Yhdysvaltalaiset eläinten ystävät ovat kirjoittaneet kasoittain kirjei­ tä Chilen maatalousministerille, jotta teuraseläinten epäinhimilli­ nen kohtelu saataisiin Chilessä ai­ soihin. Kampanja johti tuloksiin: Chilessä on nyt säädetty uusi laki

eläinten tainnutuksesta ja teuras­ tuksesta, ja viranomaiset valvovat sen noudattamista tarkasti. Maas­ sa on lakkautettu yli 65 teurasta­ moa, jotka eivät täytä uuden lain vaatimuksia.

• Jos olet aktiivijäsen, saat tietoa euroehdokkaiden eläinsuojelunäkemyksistä automaattisesti kotiisi. Jos olet tukijäsen / muu lehden lukija, lähetä toimistoon nimelläsi ja osoitetiedoillasi sekä 2,40 markan postimerkillä varustettu kirjekuori. Saat tietoja asiasta ennen äänestystä. Jos olet epävarma, oletko aktiivi- vai tukijäsen, soita Tarja Baldingille toimistoon, puh. (90)-2786896. Selvitetään asia.

Erityisesti Englannissa, Hollan­ nissa, R uotsissa. Saksassa ja Tanskassa kululfäjäfväativat ruo­ kapöytään lihaa, jonka tuotan­ nossa eläimiä on kohdeltu hyvin.

Nykyään 30 prosenttia Hollan­ nissa tuotetusta vasikanlihasta on

• Ota yhteyttä itse euroehdokkaaseesi ja keskustele hä­ nen kanssaan eläinsuojelukysymyksistä. Voit myös kirjoit­ taa hänelle. Ehdokkaille voi lähettää postia puolueiden / vaaliryhmittymien kautta. Jos osoitetta ei muuten löydy, soita Animalian toimistoon.

il

Men nu ser det ljusare ut. Sta­ tens veterinärmedicinska anstalt i Uppsala i Sverige satte 1993 igäng med lösdrift för kaniner. Djuren blev piggare och starkare. Person­ alen var nöjd med att systemet var mer lättarbetat. Även vid Göte­ borgs unversitet har man infört lösdrift för försökskaninema.

Databaser över alternativ forskning Databaser för att samla alternativa metoder som kan ersätta djurförsök har funnits i nägra är i flera länder. Pä 1970- och 1980-talet var det tidsödande och besvärligt att söka efter alternativen i konventionella baser och register. I de databaser som fanns inom medicin sk forsk n in g saknades begreppet ’’alternativa metoder tili djurförsök”.

National Library of Medicine i USA beslöt att inrätta sökbegreppet

’’alternatives to animal testing” i mitten pä 1980-talet. Tyska staten startade ett informationscentrum vid namnet Zebet 1989. Tidigare

hade Salem-Institutet en liknande funktion.

Dr Hadwen Trust for Humane Research är en av dem som har en databas Alternatives Database Service - for alternativ till djurförsök i undervisningen. Invittox listar in vitro -metoder inom toxikologin.

Bäde forskare, ledamöter i djurforsöksetiskanämnden, lärare och studenter har nytta av att kunna söka i dessa databaser.

Lyckliga kor i Norge Norska kor fick rätt tili lagstadgad u tevistelse i 8 veckor frän och med sommaren 1996. Rätten har funnits tidigare för vis-

peräisin ryhm äkasvatuksesta, kun se vielä 1985 oli vain 5 pro­ senttia. Tanskassa vasikanlihan kulutus kasvoi puolesta kilosta 2 kiloon, kun markkinoille tuli ryh­ missä kasvatettujen vasikoiden lihaa.

Hollannissa alkoi äskettäin myös kokeilu vasikoiden kasvatusalojen parantamiseksi: K okeilutiloilla vasikoille on järjestetty enemmän liikkuma-alaa, erilliset lepo-ja virkistäytymisalueet sekä riittävästi pahnoja ja tehokas tuuletus.

Rodeot siistiytyvät USA:ssa WSPA

Lösdrift för försökskaniner

8

Eurokuluttajat haluavat onnellisempaa vasikkaa

V aiku ta eurovaaleissa!

Nyheter pä svenska

Kaninen har blivit symboldjur för djurförsöksverksamheten - ”försökskaninen”. Tyvärr är kaninernas levnadsförhäl landen under den tid de utsätts för försök langt frän kaninmässiga. Burama är ensamsburar. De kan vara sä smä att kani­ nen inte ens kan ligga ner eller sitta pä bakbenen.

Veli-Risto Cajander

EU:n eläinsuojelukysymykset esillä eläinten viikolla

sa kor, men nu kommer den att gälla alla kor i Norge.

(D ju ren s R ätt 2/1996)

Eläinlääkäri Erasmus Dzillas (kuvassa oikealla) on auttanut tuhansia kenialaisia kulkukissoja.

Toivoa Kenian kulkukissoille Lamu on islamilaisenemmistöinen, historiastaan tunnettu kaupunki Keniassa. Kaupungissa on jotain muutakin erikoista: etelän kaduil­ le tyypilliset nälkiintyneiden kul­ kukissojen laumat puuttuvat ko­ konaan. Kissoja näkyy kaduilla harvakseltaan, ja ne ovat silmiin­ pistävän terveitä ja hyvinvoivia.

Aina eivät Lamun kadut ole ol­ leet tällainen ilo silmälle. Vielä neljä vuotta sitten kaupunki vilisi laihoja ja sairaita kulkukissoja, ja kujien varsilla lojui kuolemaa te­ keviä kodittomia kissanpentuja.

Muutoksen takaa löytyy tarmo­ kas lamulainen eläinlääkäri Eras­

ANIMALIA 3/96 ANIMALIA 3/96

mus Dzillas. Maailman eläinsuojeluliiton eli WSPA:n Pet Respect -kampanjan rahoituksella ja Dzillasin johdolla on viime vuosina hoidettu sairaudet sekä häädetty madot ja muut loiset tuhansilta Lamun kulkukissoilta. Lähes 4 000 kissaa on kastroitu, mikä on saanut syntyvyyden tehokkaasti aisoihin.

Dzillas suunnittelee parhaillaan toiminnan laajentamista läheiselle Fazan saarelle, jota kansoittaa yli tuhat kulkukissaa. Fazan kyläläis­ ten johtajat ovat jo hyväksyneet Dzillasin suunnitelmat saaren kis­ sojen terv eyd en h oid osta ja kastroinneista.

Charredas on rodeon laji, jonka rajussa menossa hevoset kompas­ televat ja kaatuvat - seurauksena on usein jalkojen murtumiaja mui­ ta vakavia vammoja. Uuden Mek­ sikon, Teksasin ja Kalifornian osa­ valtioissa tällainen ’’huvi” on nyt

kielletty. US A:n osavaltiois­ ta enää Arizona, Illinois ja Nevada sallivat sen. Eläinsuojelijoiden työ jatkuu, jot­ ta nekin saataisiin kääntä­ mään kelkkansa.

Takaisin vapauteen Romeolla Salametsästäjät ovat tasaisesti har­ ventaneet orankien joukkoa lajin elinalueilla, Bomeon ja Sumatran sademetsissä. Metsästäjät pyrki­ vät ampumaan erityisesti emoja vangitakseen niiden poikaset elävinäja salakuljettaakseen ne ulko­ maille, muun muassa Taiwaniin, missä ne myydään lemmikeiksi.

Vuodesta 1990 lähtien orankikauppa on ollut Tai wanissakin lail­ la kiellettyä. Lemmikkiorankejaja kiinni jääneiltä salametsästäjiltä takavarikoituja poikasia on ryh­

dytty palauttamaan takaisin luon­ toon. Uuden elämän alkuun oran­ keja opastetaan WSPA:n tukemas­ sa, Bomeolla sijaitsevassa Wanarisetin orankiensuojelukeskuksessa.

Wanarisetin henkilökunta suo­ rittaa jokaiselle tulokkaalle perus­ teellisen terveystarkastuksen, hoi­ taa sairaudet ja alkaa sen jälkeen tutustuttaa tulokkaita toisiin orankeihin ja viidakkoelämän saloihin.

Keskuksen valtavissa metsäisissä aitauksissa tulokkaat oppivat muil­

ta orangeilta ruoan etsintää, sosi­ aalisia taitoja ja muuta oranginelämää.

Kun orangin katsotaan edisty­ neen riittävästi, se vapautetaan luonnonsuojelualueelle. Orangin elämää tarkkaillaan edelleen va­ pautuksen j älkeen,j otta pystytään varmistumaan, että se tulee toi­ meen omillaan.

Yhteensä lähes sata orankia on jo päässyt Wanarisetin kautta pa­ laamaan aitoon elinympäristöön­ sä.

f

Parlamentti eläinsuojelun puolella - ministerineuvosto ei

Turkiseläimiä ympäri m aailm an

uurin osa ’’tarh o ik si” kutsutuilla häkkialueilla pi­ detyistä turkiseläimistä on naaleja - joita kutsutaan turkisa­ lalla siniketuiksi - ja minkkejä.

Niitä kasvatetaan yhteensä noin 20 miljoonaa eläintä vuodessa.

Muita Suom essa häkkikasvatettavia turkiseläimiä ovat muun muassa ta­ vallinen kettu (jota alalla kutsutaan hopeaketuksi), su­ pik oira, h illeri, nutria eli rämema­ java sekächinchilla. Muualla maail­ massa kasvatetaan h ä k eissä m yös muun muassa ma­ javia ja ilveksiä.

Suurimpia tur­ kisten ostajamaita ovat Japani, Yh­ dysvallat, Saksa ja Italia. Kaukoidäs­ sä ja Itä-Euroopassa turkisten kysyn­ tä on lähtenyt niin­ ikään kasvuun.

Turkishuutokaupoissa viime aikoi­ na tapahtunut hin­ tojen nousu on ol­ lut pitkälti seura­ usta uusien kiina-

S

--------------

4

iti:

laisten, eteläkorealaisten, hong­ kongilaisten ja venäläisten ostaji­ en esiinmarssista.

Samaan aikaan eläinsuojelujär­ jestöt eri puolilla maailmaa ovat levittäneet tietoa ylellisyysturkisten takana piilevästä eläinrääkkä­ yksestä. Järjestöjen kampanjat ovat olleet tehokkaita: monessa maassa turkisten kysyntä on kääntynyt las­ kuun. Yhdysvalloissa turkisten myynti putosi 9 % vuonna 1994.

Minkki tarhojen lukumäärä Yhdys­ valloissa oli vuoteen 1994 men­ nessä romahtanut alle puoleen vuo­ den 1989 luvusta. Vastaava kehi­ tys on nähty Suomessa: maamme häkkiturkiseläinten määrä on pu­ donnut alle puoleen 1980-luvun loppupuolen tasosta.

Elämää turkis”tarhalla” Turkistarhoilla” eläimiä pidetään pienissä metalliverkkohäkeissä, jotka on jäljestetty pitkiin riveihin varjotaloksi kutsutun katoksen alle.

Suomessa minkkihäkin leveys on 30-35 cm, pituus 60 cm ja korkeus 38 cm. Sinikettuhäkkien leveys vaihtelee välillä 60-240 cm, pituus on 105 cm ja korkeus 60 cm.

Minkit ovat luonnostaan lähes puoleksi vesieläimiä, jotka hank­ kivat osan ravinnostaan sukeltele­ malla ja joiden on helteellä päästä-

2,0 milj 1,4 milj

10

USA

H o lla n ti

ärkeä edistysaskel EU:n tur kistuontikiellon säilyttämi sen puolesta saavutettiin, kun EU:n parlamentti hyväksyi parlamentin jäsenen Carlos Pimentan asiaa koskevan mietinnön.

Pimentan mietintö ei hyväksy ko­ mission esitystä turkistuontikiellon muuttamiseksi.

Ympäristöministerien neuvos­ tolta sen sijaan ei herunut myötä­ tuntoa turkistuontikiellolle, vaik­ ka Suomen ministeri Pekka Haa­ visto tukikin eläinsuojelullista lin­ jaa.

EU-parlamentti käsittelee asiaa uudestaan syyskuussa. Jos eläinsuojeluesityksen takana on äänes­ tyksessä yli puolet kaikista EUparlamentin jäsenistä - mikä tar­ koittaa yli puolta kaikista olemas­ sa olevista EU-parlamentaarikoista, ei pelkästään yli puolta äänes­ tyksessä läsnä olevista - on minis­ terineuvoston oltava yksimielinen voidakseen päättää eri tavalla.

Käytännössä on erittäin vaikeaa saada taivuteltua äänestykseen saa­ pumaan niin paljon EU-edustajia, että yli puolet koko määrästä saa­ taisiin eläinsuojelutavoitteiden taakse.

T

M M

Supikoiria kasvatetaan maamme turkistarhojen häkeissä vajaa satatuhatta vuodessa.

Maailman minkkituotanto vuonna 1995.

T a n sk a

EU: n turkistuontikielto yhä myrskyssä

SUOM I

V e n ä jä

Peräti 90 % maailmassa tuotetuista ketunnahoista käytetään somisteisiin eli takkien hihansuukarvoiksi, hupunreunuksiksi ynnä muiksi. Minkinnahoista 10 % käytetään somisteisiin.

Tämä uusi suuntaus juontuu turkissuunnittelijoiden havainnosta, että kuluttajat on helpompi saada ostamaan hiukan turkista sisältävä vaate kuin pahamaineinen kokoturkki.

Moni kuluttaja luulee, että hihansuu- ja hupunreunakarvat ovat "jäännöspaloja ”, jotka muuten heitettäisiin pois. Tosiasiassa näiden somistepalojen tuottamiseksi kasvatetaan varta vasten maailman turkistarhoilla noin 2,8 miljoonaa kettua ja 2,3 miljoonaa minkkiä vuodessa. Lähde: The Fur Inquiry.

vä veteen saadakseen ruumiinläm­ pönsä alenemaan. Minkit ovat myös erittäin reviiritietoisia yk­ sineläjiä, jotka eivät kiima-ajan ul­ kopuolella suvaitse lajitovereita lä­ hellään. Minkin tyypillinen elin­ alue on vähintään muutaman ne­ liökilometrin suuruinen rantakaistale.

Siniketut eli naalit ovat luon­ nostaan pohjoisen tundran ja me­ renrannikon asukkaita. Naalin elin­ piiri luonnossa vaihtelee vajaasta tuhannesta useisiin tuhansiin heh­ taareihin. Naalit elävät pariskun­ nittain tai perheryhminä ja kaiva­ vat pesäpaikakseen laajoja luolaverkostoja maan uumeniin.

Ei ole yllättävää, että minkit ja naalit eivät sopeudu ahtaissa häkkiriveissä elämiseen. Vaikka ne saavatkin säännöllisesti ruokaa, niillä ei ole tilaisuutta ympäristön tutkimiseen, metsästämiseen eikä lähestulkoon mihinkään muuhun­ kaan toimintaan, johon niillä on vuosimiljoonien aikana kehittynyt vaistomainen, synnynnäinen tar­ ve.

Minkit joutuvat sietämään naapurihäkkien asukkaita reviirinpuolustushalustaan huolimatta, eikä niille anneta mahdollisuutta pääs­ tä veteen edes helteellä. Sinikettuemot joutuvat hoitamaan pentunsa yksin ilman perheryhmää, eikä niil­ lä ole tilaisuutta toteuttaa pesäluolien kaivamisvaistojaan. Elä­ män tyhjyys johtaa apaattisuuteen tai häiriintyneeseen käyttäytymi­ seen, joita turkistarhoilla kävijä näkee usein.

90%

of fox P«*lt* ar«

Kanada

tään. Vaikka norjalaisten turkis­ eläinten fyysinen terveydentila on hyvä, niiden stereotyyppinen käyt­ täytyminen, pelkoreaktiot ja omi­ en poikasten tappaminen osoitta­ vat, että eläimet eivät sopeudu täl­ laiseen kasvatusympäristöön... Ko­ mitean näkemys on, että nykyiset turkiseläinten kasvatusmenetelmät eivät ole oikeutettuja. Niistä on siksi luovuttava.”

Joulukuussa 1995 Ruotsin halli­ tus päätti, että tulevaisuudessa ket­ tujaja sinikettuja saa kasvattaa vain sellaisessa ympäristössä, jossa ne voivat liikkua enemmän kuin ta­ vallisissa häkeissä sekä kaivaa.

Alkuperäiskansojen toimeentulon ja eläinsuojelun ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. EU:n parlamentti on hyväk­ synyt esittämäänsä turkistuontikieltoon poikkeuspykälän alkuperäiskansoja var­ ten. Sen mukaan turkisten tuonti EU:hun voidaan sallia sellaisesta alkuperäiskan­ san yhteisöstä, joka on sitoutunut ole­ maan käyttämättä epäinhimillisiä jalkarautoja - siinäkin tapauksessa, että ky­ seistä maata muuten koskisi tuontikielto muualla maassa sallittujen jalkarauto­ jen takia.

Alkuperäiskansojen edustajat eivät suinkaan ole yhtenä miehenä jalkarau-

*.

-TT*.

Päivi Rosqvist

510t

P u o la

N o rja

SUO M I

ANIMALIA 3/96

Maailmassa pyydetään vuosittain runsaat kymmenen miljoonaa eläintä erilaisilla ansoilla. Suurimpia pyyntimaita ovat USA, Kanada ja entisen Neuvostoliiton maat. Mikäli EU:ssa saadaan aikaan tuontikielto näiden maiden turkiksille, pyynti tulee vähenemään turkisten menekin putoamisen ansiosta. hdysvalloissa pyydystet tiin vuonna 1994 ansoilla runsaat kolme miljoonaa turkiseläintä, Kanadassa kaudella 1993/94 noin miljoona. Entisen Neuvostoliiton alueelta ei ole saa­ tavissa tilastoja, mutta alueen mais­ sa arvioidaan pyydettävän vuosit­ tain nelisen miljoonaa turkiseläin­ tä ansoilla.

Yhdysvalloissa suurin osa ansapyynnistä on sivutoimisten turkispyytäjien käsissä. Turkikset tuo­ vat keskimäärin 4 % pyytäjän an­ siotuloista, päätyö on muualla.

Suurin osa turkispyytäjistä on aloit­ tanut pyynnin jo lapsina. Pyynnin pääasialliseksi motiiviksi useim­ mat heistä ilmoittavat ’’luonnossa liikkumisen”.

Turkisala vetoaa usein Kanadan Yukonin ja Luoteisterritorioiden alkuperäisväestön oikeuksiin puo­ lustelussaan jalkarautoja ja muita epäinhim illisiä pyyntivälineitä.

Lyhentäen suomennettu WSPA:n esitteestä ”The Fur Inquiry”

340t

tojen puolella, päinvastoin kuinturkislobbarit antavat ymmärtää.

Intiaani- ja eskimoväestössä on aina ollut myös omat eläinsuojelijansa, ja jal­ karautojen kiduttavuuteen on kiinnitet­ ty julkisuudessa huomiota jo Wa-ShaQuon-Asinin eli Harmaan Pöllön ajoista lähtien. (Harmaan Pöllön kirjoittama eläinsuojeluhenkinen kirja P i l g r i m s o f t h e W i l d on ilmestynyt myös suomeksi, ni­ mellä E r ä m a a n p y h i i n v a e l t a j a t . Kirjakau­ poista se on ollut jo kauan loppuunmyy­ ty, mutta kirjastoista saattaa vielä löy­ tyä.)

USA, Kanada ja exNeuvostoliitto ansapyynnin kärjessä

Y

75 t T a n sk a

Komission esityksen pahimmat puutteet ovat: * Inhimillisistä pyyntivälineistä on vain löysä puitesopimus. Puiteso­ pimus on käytännössä vain ao. maan ilmaisu halusta kehittää pyyntivälineitä inhimillisempään suuntaan. Mitään takarajaa hyväk­ syttävien pyyntivälineiden käyt­ töönotolle ei ole, ja maa saisi edel­ leen viedä millä menetelmällä ta­ hansa pyydettyjä turkiksiaan EU:hun. * Tuontikieltoa sovellettaisiin la­ jikohtaisesti. Kielto ei koskisi kaik­

Alkuperäiskansojen oikeudet turvassa

Maailman kettutuotanto vuonna ¡995.

40 t

Ministerineuvosto uhkaa vesittää tuontikiellon

kia asetuksen 13 lajia, vaan tuonti­ lupia saisi lajikohtaisesti. Jalkarauta on kuitenkin valikoimaton pyyntiväline, ja olisi mahdotonta varmistua, ettei siihen joutuisi myös muita eläinlajeja. * Alkuperäiskansat saisivat rajat­ toman poikkeusluvan. Tuontikiel­ lon tarkoitus on saada julman pyyn­ tivälineen käyttö loppumaan, mis­ tä syystä poikkeuslupia ei ole pe­ rusteltua myöntää. Turkispyynnin merkitystä alkuperäiskansoille on myös liioiteltu. Kanadan yli mil­ joonasta turkispyytäjästä vain 2 % kuuluu alkuperäiskansoihin, ja USA:ssa 5 % turkispyynnistä on alkuperäiskansojen edustajien suo­ rittamaa.

Ks. myös toimintasivu 14.

Valoisampi tulevaisuus?

Sveitsissä sekä Hessenin osavalti­ ossa Saksassa minkkien kasvatta­ minen turkistarhojen tapaan ah­ taissa häkeissä on kielletty. Niiden lainsäädännön mukaan villieläi­ miksi määriteltävillä eläimillä on oltava vähintään eläintarhanormien mukaiset tilat.

Hollannin maatalousministeriö asetti tutkijaryhmän selvittämään turkiseläinten olosuhteita turkis­ tarhoilla. Ryhmä julkaisi vuonna 1994 raporttinsa, joka osoitti eten­ kin kettujen kärsivän häkkielämästä siinä määrin, että sitä ei tutkijoi­ den mukaan voinut hyväksyä. Hel­ mikuussa 1995 Hollannin parla­ mentti päätti kieltää kettutarhauksen koko maassa kymmenen vuo­ den siirtymäajalla.

Norjan maatalousministeriön eettinen neuvosto antoi niinikään vuonna 1994 oman raporttinsa. Sen mukaan häkkikasvatetuilla turkis­ eläimillä ”ei ole mahdollisuuksia toteuttaa luontaista käyttäytymis­

Useiden miljoonien eläinten kohtaloa ratkotaan parhaillaan EU:ssa, kun kädenvääntö turkistuontikiellosta jatkuu.

Kiellon tarkoituksena on estää turkisten tuonti EU-maihin sellaisista maista, jotka sallivat jalkaraudat tai muut epäinhimilliset pyyntivälineet

Veli-Rislo Cajander

Maailman turkismarkkinoiden ja muotitalojen tarpeisiin päätyy vuosittain noin 30 miljoonaa eläintä. Noin kolmannes niistä pyydystetään ansoilla luonnosta, kaksi kolmannesta kasvatetaan pienissä häkeissä turkistarhoilla.

Eläinsuojelujärjestöt ympäri maailman työskentelevät saadakseen turkisbisnekseen liittyvän eläinrääkkäyksen loppumaan.

- f

ANIMALIA 3/96

Pieni vilkaisu tilastoihin auttaa kui­ tenkin ymmärtämään mittasuhtei­ ta. Maailmassa vuosittain pyyde­ tyistä runsaasta 10 miljoonasta tur­ kiseläimestä vain muutama tuhat on Kanadan alkuperäisasukkaiden saalista. Turkispyyntitaholta on epävirallisesti myönnettykin, että alkuperäiskansoihin vedotaan lobbauspuheissa niinkin usein vain siksi, että se on tehokkain ja par­ haalta kuulostava argumentti an­ sapyynnin jatkumisen puolesta.

Jalkarautoja ja muita tuskallisia ansoja on luonnollisesti myös vas­ tustettu yhtä kauan kuin niitä on käytettykin. Muun muassa Char­ les Darwin, evoluutiobiologian perustaja, vaati jo vuonna 1863 jyrkin sanoin niiden käytön lopet­ tamista.

Lyhentäen suomennettu WSPA:n esitteestä ’T h e Fur Inquiry”

li

*

maahantuontia ei juridisesti ilmei­ sesti voida kieltää, mutta tällai­ sen sairaan rodun kasvatus sen sijaan kyllä on Suomen lainsää­ dännön vastaista. Siksi on tärke­ ää tehdä tuottajille selväksi, että sperman hankinta olisi hukkain­ vestointi, koska kasvatus loppui­ si kuitenkin lyhyeen.

Suomalaiset maataloustuottaji­ en järjestöt ovat viime aikoina halunneet korostaa suomalaisen maataloustuotannon eläiny stävällisyyttä ja eettisyyttä mm. otta­ malla Belgian Blue -rotuun kiel­ teisen kannan. On tärkeää, että myös yksittäiset tuottajat seiso­ vat etujärjestöjensä takana, jotta koko alan uskottavuus säilyy.

Päivi Rosqvist

Te, upeat jäsenet, keräsitte kevään aikana yli 13.000 nimeä Animalian vetoomukseen, jossa vaadittiin eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin liittämistä Rooman sopimukseen. Olette myös ahkerasti vedonneet kortein ja kirjein Suomen hallitukseen saman asian puolesta. Työ kantoi hedelmää: Suomi on maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän johdolla päättänyt toimia eläinsuojelujärjestöjen tavoitteiden puolesta hallitusten välisessä konferenssissa eli HVKrssa.

13.000 nimeä vetoo­ mukseen eläinten aseman puolesta EU:ssa Asiaa koskeva kampanjointi ja lobbaus on samaan aikaan käyn­ nissä kaikissa EU-maissa Eurogroupf o r Anim al Welfare -järjes­ tön johdolla hallitusten välisen konferenssin aikana. Myös Itävalta, Ruotsi, Saksa ja Britannia ovat ilmaisseet halunsa saattaa eläinsuojelu osaksi Rooman So­ pimusta. EU:n perusasiakirjo­ ja koskeviin muutoksiin tarvitaan kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielisyys.

Eläimet tavaran roolissa

Tuliterä eläinsuoj eluasetus astui voimaan

Syynä muutoksen tarpeeseen on, että EU:n perusasiakirjat eivät tunnusta eläimille mitään juridis­ ta asemaa, vaan eläimet luokitel­ laan maataloustuotteiksi ja tava­ roiksi. Eläinten hyvinvointiin liit­ tyvät näkökohdat otetaan tästä

johtuen vain EU:n säädöksissä huo­ mioon vain aivan minimitasolla.

Eläinten hyvinvointia ei myös­ kään voi EU-tasolla käyttää perus­ teena säännösten laadinnalle, kos­ ka eläinsuojelua ei mainita Roo­ man sopimuksessa. Eläimiä koske­ vat EU-säädökset on tähän asti an­ nettu esim. kaupan harmonisoimi­ seksi tai sisämarkkinoiden toimi­ vuuden turvaamiseksi.

Eläinsuojelujärjestöt katsovat, että tilanne on ristiriidassa EU:n jäsenmaiden kansallisten lainsää­ däntöjen kanssa. Kansallisilla eläinsuojelulaeillahan nimenomaan ha­ lutaan antaa eläim ille tuntevina olentoina erityinen suoja.

Maastrichtin sopimukseen liitet­ tiin ns. eläinsuojelujulistus, jossa EU:ta ja sen jäsenmaita kehotetaan ottamaan eläinsuojelunäkökohdat huomioon. Julistuksella ei kuiten­ kaan ole juridista asemaa eikä se sikäli ole velvoittava. Tästä muo­ dollisesta tahdon ilmauksesta on nyt syytä siirtyä eteenpäin liittämällä eläinsuojelu ympäristönsuojelun

tavoin osaksi perusasiakirjojen varsinaista tekstiä.

Koko EU:n eläinsuojelun tasoa nostettava On tärkeää, että Pohjois-Euroopan maat, joissa eläinsuojelun taso on Etelä-Eurooppaa korke­ ampi, toimivat aktiivisesti eläin­ suojelun tason kohottamiseksi koko EU:n alueella. Tähän asti tilanne on pikemminkin toim i­ nut päinvastoin: tuloksena on ollut kompromisseja, jotka uh­ kaavat vetää myös Pohjois-Euroopan eläinsuojelulainsäädäntöä alaspäin.

Eläinsuojelujärjestöt pyrkivät osaltaan kohottamaan eläinsuojelutietoisuutta Välimeren mais­ sa tukemalla näitä, usein pieniä ja vaikeissa oloissa työskentele­ viä eläinsuojelujärjestöjä niin ra­ hallisesti kuin tietotaidon muo­ dossa.

Päivi Rosqvist

uomen uusi eläinsuojelulaki ja sitä täsmentävä eläinsuo jeluasetus astuivat voimaan heinäkuussa. Lakia esiteltiin jo edellisessä Animalia-lehden nume­ rossa. Tässä muutamia pääkohtia uudesta asetuksesta.

Eläimille tehtävistä toimenpi­ teistä asetus sallii edelleen muun muassa alle neliviikkoisten por­ saiden kastroinnin (ilman että edel­ lytettäisiin kivunlievitystä). Suuri edistysaskel löytyy sen sijaan sii­ tä, mitä toimenpiteitä sallittujen luettelossa ei ole. Kanojen nokki­ en katkaiseminen ja kukkopoikasten harjan leikkaaminen eivät enää ole sallittuja. Tämä tulee säästä­ mään vuosien mittaan useat mil­ joonat kanat ja kukot turhalta ki­ vulta.

Alle puolivuotiaiden vasikoiden ympärivuorokautinen jatkuva pi­ täminen parteen kytkettynä on ase­ tuksen ansiosta nyt historiaa. Vasi­ koiden kahlitseminen paikoilleen parteen sallitaan vain tilapäisesti.

Niinikään lypsyvuohien pitäminen parteen kytkettyinä sallitaan vain tilapäisesti.

Tähän mennessähän lypsyvuohet on usein tuomittu seisomaan sisällä kuukaudesta toiseen sa­ moille jalansijoille kytkettyinä.

Vuoden 1998 alussa koittaa uusi parannus vasikoiden oloihin. Yli kahdeksanviikkoista vasikkaa ei saa siitä eteenpäin enää pitää yk­ sittäiskarsinassa, ellei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä.

Vuoden 2006 heinäkuussa as­ tuu voimaan kaksi tärkeää uuden asetuksen säädöstä, jotka kohot­ tavat silmin nähden satojen tu­ hansien eläinten elämänlaatua.

Kaikkien lypsylehmien ja hieho­ jen tulee asetuksen mukaan saada tuosta ajankohdasta lähtien pääs­ tä kesäisin laitumelle tai muuten jaloittelemaan. Joutilasemakoita, eli emakoita joilla ei parhaillaan ole porsaita hoidettavanaan, saa puolestaan pitää kääntymisen es­ tävässä häkissä vain tilapäisesti ja ’’hyväksyttävästä syystä”. Por­ sinutta emakkoa asetus kuitenkin sallii pitää tällaisessa häkissä kah­ deksan viikkoa synnytyksen jäl­ keen.

Helena Tengvall

Kaikki Suomessa kasvatetut broilerit ovat Ross 208 -hybridiä, joka kärsii usein nopean painonnousun aiheuttamista jalkavaurioista.

Nähtäväksi jää, pystytäänkö uusien määräysten avulla suuntaamaan suomalaista broilerituotantoa kohti terveempien lintukantojen käyttämistä.

Vielä kymmenen vuoden siirtymäaika, ja tämä näky saadaan Suomesta historiaan.

Uusi eläinsuojeluasetus tulee lopettamaan joutilasemakoiden eli porsaattomien emakoiden pitämisen ahtaissa yksittäishäkeissä.

aikka EU:n direktiiveissä suurpedot katsotaan rau hoitetuiksi, Suomessa sat­ sataan entistä enemmän niiden pyyntiin. Maa- ja metsätalousmi­ nisteriö on myöntänyt peräti 116 karhunkaatolupaa, mikä on lähes 50 % enemmän kuin viime vuon­ na.

Vain pieni osa karhuluvista kos­ kee niin sanottuja häirikkökarhuja, jotka käyttäytyvät pelottomasti ihmisiä kohtaan tai aiheuttavat kotieläinvahinkoja. Valtaosa kar­ hunmetsästyksestä tapahtuu huvin vuoksi.

Lisäksi karhunkaatoon houkuttelee myös raha: turkista, lihoista ja muista karhun osista netotaan helposti 10 000 - 2 0 000 mk.

Maa- ja metsätalousministeriö on jakanut reippaalla kädellä myös ilveksen tappolupia, peräti 131 kappaletta. Tähänkään metsästyk-

ANIMALIA 3/96 12

ANIMALIA 3/96

K

Osa määräyksistä on sellaisia, että mikäli niitä noudatetaan, se tietää muutoksia kautta koko suo­

malaisen kanatalouden. M ielen­ kiintoista tulee olemaan nähdä, miten viranomaiset niihin suh­ tautuvat.

Liitteessä I eli munijakanoja koskevissa lisäsäännöksissä sa­ notaan yksiselitteisesti: ’’Häkkityypistä riippumatta kaikilla lin­ nuilla tulee olla riittävästi liik­ kumatilaa, jotta ne voivat vaivat­ ta seistä normaaliasennossa ja kääntyä ympäri.” Oxfordin y li­ opistossa tehtyjen mittausten mu­ kaan keskimääräinen 2,1 kg pai­ nava munijakana tarvitsee vai­ vattomaan paikallaan seisom i­ seen 475 cm 2 tilan ja vaivattom­ aan ympäri kääntymiseen 1271 cm 2. S u o m a la is is s a häkkikanaloissa pidetään tavallisesti neljä kanaa kussakin häkissä, jo l­ loin tilaa on 480 cm 2 per kana.

Mikäli vaivattoman kääntymisenkin säännöstä noudatetaan, standardihäkeissä saisi pitää vain yhden kanan per häkki - nykyis­ ten neljän kanan sijasta.

Sam assa liitteessä sanotaan myös: ’’Kaikki lattiat on suunni­ teltava, rakennettava ja huollet­ tava sillä tavoin, että vältetään aiheuttamasta linnuille kärsimys­ tä tai vammoja.” Kuten kaikki

häkkikanalanomistajat ja siipikarjaeläinlääkärit tietävät, kanahäkkien metalliverkkolattia aihe­ uttaa osalle kanoista jalkapohji­ en haavaumia ja bumble foot nimityksellä tunnettuja paiseita.

Sama pätee m etalliverkkoritilään, jota käytetään eräissä suu­ rissa lattiakanaloissa.

Broilereiden jalkavauriot esille Y k si S u om en y le is im m in vaietuista eläinsuojeluongelmista on broilereiden kivulias sääri­ luun kasvuruston luutumishäiriö, joka tunnetaan nimellä tibiaalinen dyskondroplasia eli TD. Se on seurausta jalostuksella aikaan­ saadusta lintujen erittäin nopeas­ ta kasvusta.

Euroopan neuvoston kanamääräysten 2 0 . artiklassa pamaute­ taan suoraan: ’’Jalostusta tai ja­ lostusohjelmia, jotka aiheuttavat tai voivat todennäköisesti aihe­ uttaa kohteena oleville linnuille kärsimystä tai haittaa, ei tule käyttää.” Nähtäväksi jää, ryhty­ vätkö siipikarja-ala tai viran­ omaiset toimiin terveempien lin­ tukantojen käyttämiseksi nyt, kun tällainen säädös on juridisesti osa Suomen lainsäädäntöä.

Helena Tengvall

Metsästyskausi alkoi

V

Lampaita kuljetusautossa matkalla jonnekin Keski-Euroopassa. - Suomalaisilta tarvitaan nyt aktiivisuutta, jotta Suomen EU-jäsenyys johtaisi eläintenpidon paranemiseen myös muualla Euroopassa - eikä kävisi niin päin, että EU:n matalampi eläinsuojelun taso heikentäisi myös meidän eläintemme oloja.

oska myös Suomi on rati­ fioinut tämän sopimuk­ sen, nämä vaatimukset as­ tuivat voimaan 29.5. osana Suo­ men lainsäädäntöä. Määräykset koskevat sekä munivia kanoja että broilereita.

Monet määräysten pykälät ovat suosituksen luontoisia, jolloin niiden todellinen vaikutus voi jäädä vaatimattomaksi. Osa py­ kälistä on kuitenkin puettu yksi­ selitteisiksi määräyksiä. Näihin kuuluu muun muassa: ’’Lintujen kiinniottamiseen ja käsittelyyn tulee käyttää vain pätevää, kou­ lutettua henkilöstöä.” Broilerihallin tyhjentämiseen ja broileri­ en pakkaamiseen laatikoihin teu­ rastamolle vietäviksi ei siis enää saa käyttää mitä tahansa lintujen käsittelyä osaamatonta talkooväkeä, kuten paikallisen urheilu­ seuran isiä ja äitejä, kuten eräillä tiloilla on tehty.

Kieltävätkö määräykset neljän kanan häkit?

Elokuun alussa alkaneen metsästyskauden aikana Suomessa tapetaan taas parisen miljoonaa lintua ja nisäkästä. Lyijyhaulien käytön lopettaminen on selvä edistysaskel, mutta sorsastuksessa ja muussakin metsästyksessä on vielä paljon ongelmia.

f

S

Paitsi että Suomi sai heinäkuun alussa uuden eläinsuojelulain ja -asetuksen, kanaloiden omistajien on nyt otettava huomioon kolmas uusi säädöspaperi.

Euroopan neuvoston tuotantoeläinsopimusta on täsmennetty kanojen pitoa koskevilla eläinsuojeluvaatimuksilla.

seen löytyy aniharvoin mitään pa­ kon sanelemia perusteita, vaan kyse on ’’virkistysmetsästyksestä”.

Tänä syksynä on mahdollista metsästää myös uhanalaisia euroopanmajavia sata yksilöä Satakun­ nan alueella. Majavia pyydetään piilosta ampuen tai raudoilla. Mo­ lem m ista m enetelm istä seuraa usein, että majava vain haavoittuu, jolloin eläimille aiheutuu runsaasti kärsimyksiä.

aikana. Myöskään noutavaa koi­ raa ei vaadita Suomen metsästys­ laissa pakolliseksi osaksi sorsastusporukkaa. Koiran käyttö vähen­ täisi selvästi niiden sorsien mää­ rää, jotka jäävät kitumaan haavoit­ tuneina kaislikkoon.

Lyijyhaulit on kielletty nyt ensi kertaa, mikä on edistysaskel metsästysasioissa. Luontoonjääneet lyi­ jyhaulit ovat aikaisemmin aiheutta­ neet linnuille monia myrkytyksiä.

Uudet, korvaavat haulit eivät lennä kuitenkaan yhtä pitkälle ja keskitetysti kuin lyijyiset haulit.

Jos sorsastajat ampuvat pitkiltä etäisyyksiltä samalla tavalla kuin aikaisemmin, yhä useampi vesi­ lintu voi haavoittua.

Metsästysjärjestöt eivät ole ko­ vinkaan painokkaasti valistaneet jäsenistölleen, että uusilla hau­ leilla ei saisi koskaan ampua yli 25 metrin etäisyydeltä. Voidaan

olettaa, että vuosittain tavallisesti haavoittuvien 2 0 0 0 0 0 sorsan joukko on tänä syksynä entistä suurempi.

M etsästyslain sääd än töm m e kaipaa selkeästi parannuksia, jot­ ka ottaisivat huomioon eläin- ja luonnonsuojelun tavoitteet sekä sen 95 %:n kansanosan toiveet, joka ei metsästä.

Veli-Risto Cajander Kimmo Taskinen

Belgian Blue on nautarotu, jolle kasvaa kasvaa perinnöllisen vian takia valtava pakaroiden kaksoislihas. Siksi Belgian Blue -lehmät eivät yleensä kykene luonnollisiin synnytyksiin, vaan useimmat va­ sikat syntyvät keisarinleikkauksel­ la. Eläimillä on myös vakavia luus­ to- ja nivelongelmia sekä vikoja sisäelimissä.

Ruotsissa tuottaja- ja eläinsuojelujärjestöt sekä viranomaiset pi­ tävät Belgian Blueta Ruotsin eläin­ suojelulain vastaisena. Tämän ro­ dun spermalla Ruotsissa neljä leh­ mää siementänyt Per-Olov Hagelgren kumppaneineen sai haas­ teen tuomioistuimeen eläinsuoje­ lulain rikkomisesta.

Nyt Belgian Bluen spermaa yri­ tetään kaupata Suomeen. Sperman

Suomi eläinten asialla HVK:ssa

Helena Tengvall

Belgian jättiläisiä ujutetaan Suomeen?

Kohti kananarvoisempaa elämää

Pimeässä ammuskelu jatkuu Sorsastus, joka alkoi 20. elokuuta, jatkuu Suomessa entiseen tapaan.

Vesilintuja voidaan edelleen am­ pua mihin vuorokaudenaikaan ta­ hansa, vaikka monissa muissa Eu­ roopan maissa ja Pohjois-Amerikassa sorsastus on sallittu vain au­ ringonnousun ja -laskun välisenä

13

E lä in s u o je lu v ä k i k o o lla

Toimintaa

K ö ö p e n h a m in a s s a Sivulta 11 :

Go Cruelty Free!

Türkistuontikielto säilytettävä!

Tilaa kam panjakorttejam m e (4 kpl/arkki), joissa pyydämme kosmetiikkadirektiiviä käsitteleviä Suomen edustajia tukemaan eläintestien kieltämistä 1998.

Voit myös kiijoittaa eduskun­ nan suurelle valiokunnalle ja pyy­

tää heitä esittämään, että Suomen tulee asiaa koskevissa neuvotte­ luissa ajaa eläintestien kieltoa 1998 (tai ainakin osittaista kieltoa 1998 ja täyskieltoa 2000). Osoite: Suuri valiokunta, 00102 Edus­ kunta.

Sivulta 8 :

Eläinten viikko 4. -10.10.1996: EU ja eläinsuojelukysymykset Eurovaalien alla on Eläinten vii­ kon teemamme EU:n eläinsuojelukysymykset. Otamme esille eri­ tyisesti myös EU:n kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet,"jonka tii­ moilta kampanjoimme yhdessä The Body Shop -yrityksen kanssa.

Seuraa aiheita tiedotusvälineis­ tä, pommita EU-ehdokastasi tiu-

Kirjoita Suomen EU-edustajille.

Pyydä, että he tukevat syyskuun käsittelyssä ehdotusta, joka tur­ vaa turkistuontikiellon sellaisessa muodossa, että sen avulla saadaan USA ja Kanada luopumaan jalkarautojen käytöstä.

Suomen EU-edustajien nimet ovat alla. Osoite on kaikille sama: Eu­ ropean Parliament, 97-113 rue Belliard, 1047 Bruxelles, Bel­ gium.

I----------

n

E U -edustajien nim et ovat: SDP: Ulpu Iivari. Riitta Myller. Saara-M aria Paakkinen, M ikko Rönnholm .

Kokoomus: R itva L aurila, K y ö s ti T o iv o n e n , R iitta Jouppila, Pirjo Rusanen.

Keskusta: O lli Rehn, Tim o Järvilah ti, Seppo P elttari, M ir ja R y y n ä n e n , P a a v o

Väyrynen.

Vasemmistoliitto: M arjatta Stenius-K aukonen.

Vihreät: Heidi Hautala.

RKP: E lisabeth Rehn.

Kirjoita myös ympäristömi­ nisteri Pekka H aavistolle.

Osoite: Y m p äristöm in iste­ riö, E telä esp la n a d i 18 A, 00100 H elsinki.

L.

J

koilla eläinsuojelukysymyksillä ja kerää nimiä The Body Shop -yri­ tyksen nimilistoihin eläintestikiellon puolesta. Voit myös ottaa yh­ teyttä paikkakuntasi Animalian alueosastoon / toimintaryhmään, ja tiedustella heidän eläinten vii­ kon tapahtumiaan.

Taas ollaan syksyssä O

Oheisesta listasta näet alueet, joil­ la on Animalian toimintaa. Älä epä­ röi, vaan ota yhteyttä alueesi edus­ tajaan.

Häneltä saat tietoa kokouksista ja tulossa olevista tapaht u mistä. Yhdessä tois'■ t e n kanssa on aina ^ // h e 1 pompi ja antoimia.

Entä jos koti-" paikkakuntaasi ei listasta löydy­ kään. Mitäpä jos tänä syksynä harkitsisit toi­ mintaryhmän perustamis­ ta alueellesi!Animalian toi­ misto ja jo olemassaolevat ryhmät auttavat mielellään

käytännön kysymyksissä. Jos aja­ tus jää kutkuttamaan mieleesi, soi­ ta Animalian toimistoon puh. 90278 6896 (huom! 12.10. alkaen suuntanumero on 09) tai kirjoita osoitteella Animalia/Tarja Balding, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Kerron mielelläni lisää. Yhtey­ denottosi ei tietenkään velvoita sinua mihinkään, joten soita tai kirjoita, vaikket olisikaan vielä ihan varma asiasta.

Syksyn värikylläisiä ja kypsän auringon paahtamia päiviä toivot­ taen

n

r

Kotkan seudun asukkaat huomio!

Kotkan toimintaryhmän jäsenillat alkavat taas elo­ kuun aikana Nelosteatterilla. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan Poijun ja Kymen Sanomien järjestöpalstoilla, joten tarkkaile niitä.

P

välisessä Konferenssissa )HVK.).

Aiheesta enemmän tämän lehden sivulla 12.

Neuvosto antoi myös tukensa Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalle, joka ei hyväksy komission esitystä ns. turkistuon­ tikiellon heikentämiseksi (ks. myös sivu 11).

Alueosastot ja yhdyshenkilöt ALAVUS: Tytti Salenius, Keskustie 29, 63100 Kuortane, p. 965-5253 047, p. 949-477 970 HÄMEENLINNA: Pia Helminen, Rekolantie 4 D 37, 13210 Hämeenlinna, p. 917617 0306 IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönkatu 5 B 13, 74100 Iisalmi, p. 977-826 421, e-mail annim@freenet.hut.fi JOENSUU: Anna Liitsalo, Mäntyläntie 3 F 8 6 , 80220 Joensuu, p. 973-311578 KAJAANI: Tanja Vuontisvaara, Laajankankaankatu 9 A 1,87500 Kajaani, p. 986-614 0171 KEMUÄRVI: Jaana Heikkinen, Sepänkatu 13 C 38,98120 Kemi­ järvi, p . 949940071 KOTKA: Riika Aalto, Alahovintie 9 B 28, 48600 Karhula, p. 949-255 620 KUOPIO: Tiia Kauppinen, Itkonniemenkatu 22 A 9,7 0 5 0 0 Kuo­ pio, 971-2631 118 LAHTI: alueosaston toim isto, Kymintie 36, 15140 Lahti, p. 918-7340 898 LIEVESTUORE: Pauliina Liukkonen, Kynnöstie 4, 41400 Lie­ vestuore, p. 941861 892 MIKKELI: Riina Metso, Puolukkakatu 16, 50170 Mikkeli, p. 955-151 395

Pohjoismainen eläinsuojeluneu­ vosto paheksui Norjan hallituksen jääräpäisyyttä valaanpyynnin suh­ teen. Neuvosto katsoi, että Norjan viralliset tilastot valaiden tajun­ nan menetysajoista osoittavat sel­ keästi, että valaanpyyntiä ei voida suorittaa eläinsuojelullisesti hy­ väksyttävällä tavalla. Pisimmät valaiden kuolinkamppailuajat ovat lähes tunnin mittaisia.

Animalian Päivi Rosqvist valittiin Neuvosto ilmaisi huolensa ns. Bel­ kesäkuussa Pohjoismaisen gian Blue -nautarodun leviämises­ eläinsuojeluneuvoston tä Pohjoismaihin (ks. myös sivu

12). Neuvosto katsoi tämän, mo­ nista periytyvistä vioista ja saira­ uksista kärsivän rodun olevan Poh­ joismaiden eläinsuojelulainsää­ dännön sekä Euroopan neuvoston tuotantoeläinsopimuksen vastai­ nen.

Koiran hännän typistys on nyt kiel­ letty kaikissa Pohjoismaissa Islan­ tia lukuun ottamatta. Typistettyjen koirien näyttelykielto on osoittau­ tunut tehokkaimmaksi ’’aseeksi” laittomia typistyksiä vastaan. Suo­ men Kennelliitto on vapaaehtoi­ sesti päättänyt kieltää typistyskiellon voimaantulon (1.7.1996) jäl­ keen syntyneiden, suomalaisten kasvattajien kasvattamien typistet­ tyjen koirien näyttelyihin osallis­ tumisen. Neuvosto päätti vedota Ruotsin Kennelliittoon, jotta se tekisi vastaavan päätöksen.

Kokouksen lopussa käytiin läpi neuvoston viralliset vuosikokousasiat, joiden yhteydessä allekirjoit­ taneella oli ilo tulla valituksi Poh­ joismaisen eläinsuojeluneuvoston varapuheenjohtajaksi.

Täyteläinen tattikastike

Tarja Balding jäsen- ja alueosastovastaava

(2 hengelle) n. 1 litra paloiteltuja tatteja 1 pienehkö sipuli

MUONIO: Sisko Sattanen, 99300 Muonio, p. 9696-532 026 NUM M I-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, p. 90-2266 236 OULU: alueosaston toimisto, Isokatu 16 C 20 2. krs,90100 Oulu, p. 9813119885 PORVOO: Päivi Laakso-Marsh, PJ 37 B, 06530 Kerkkoo, p. 915-645 434 RAAHE: Mari Liimatainen, Lehmirannankatu 3,92100 Raahe, p.

982-2238 312 ROVANIEMI: Tero Petäjäjärvi, Rovakatu 11A 7,96100 Rovanie­ mi, p. 960-318 654, e-mail: tpetajaj@levi.urova.fi SEINÄJOKI: Niina Syrjälä, Marjatansola 6 , 60120 Seinäjoki, p. 9400-764 063 TAMPERE: Mervi Rissanen, Turjankatu 6-8 F 104,33100Tampe­ re, p. 9312553 873 TORNIO: Tiina H ooli, Mustarannantie 8 , 95530 Karunki. p. 9698-70 242 TURKU: alueosaston toimisto, Humalistonkatu 14,2. krs, 20100 Turku, p. 921-2310 123

L

tilkka ruokaöljyä yht. 6 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 1-2 rkl vehnäjauhoja valkopippuria (kirveliä, tuoreena tai kuivattuna)

n Huom: Muistathan, että puhe­ linnumeroiden suuntanumerot muuttuvat kautta maan 12.10.1996!

Uudet suuntanumerot ovat: Helsingin seutu (eli aikaisem­ mat 90-alkuiset numerot) 09, muu Uusimaa 019, Turun ja Porin lääni 02, Hämeen lääni 03, Kymen lääni 05, Mikkelin lääni 015, Keski-Suomen lääni 014, Vaasan lääni 06, Kuopion lääni 017, Pohjois-Katjalan lääni 013, Oulun lääni 08 Lapin lääni 016.

Pääkaupunkiseudun toimintaryhmät: Tiedustelut Animalian toimiston kautta, puh. 90-148 4866.

WSPA kampanjoi ympäri maailmaa Viikko huipentui Maailman Eläinsuojeluliiton (World Society for the Protection of Animals) kaksivuotiskokoukseen.

Kokous käsitteli WSPA:n toimin­ taa eri puolilla maailmaa. Asialis­ talla olivat mm: E scape -kampan­ ja, joka toimii ihmisapinoiden salametsästyksen lopettamiseksi.

Mm. Kongossa ja Kamerunissa tapetaan vuosittain satoja ihmisapinoita niiden lihan takia sekä erilaisten taikauskojen vuoksi.

Apinoiden ruumiinosilla, mm. kä­ sillä, uskotaan olevan onnea tuot­ tava vaikutus.

P et R espect -kampanja, jolla edis­ tetään lemmikkieläinten parempaa kohtelua kehitysmaissa sekä kul-

kukissa- ja kulkukoiraongelmien inhimillisiä ratkaisuja. Kampanja opastaa lemmikkieläinten hoidos­ sa, edistää lemmikkieläinten ro­ kotus- ja sterilointiohjelmia sekä valistaa lemmikkieläinten oikeis­ ta lopetusmenetelmistä.

Lihearty-kampanja, jonka avulla on saatu Kreikassa ja Turkissa ku­ koistanut tanssivien karhujen käyt­ tö käytännössä loppumaan.

Zoo-kampanja, jolla tähdätään korkeatasoisen eläintarhasäännöstön laatimiseen ja huonoimpien eläintarhojen karsimiseen.

WSPA:n muu toiminta esim. ItäEuroopassa, jossa edistetään eläin­ suojelulainsäädännön laatimista ja toimeenpanoa sekä toiminta eläin­ ten auttamiseksi luonnonmullistusja öljykatastrofialueilla.

Päivi Rosqvist

Vegepalsta

J

L.

Yksi WSPA:n käynnissä olevista projekteista, Zoo-kampanja, tähtää eläinten olojen parantamiseen eläintarhoissa.

varapuheenjohtajaksi.

Tervetuloa mukaan!

r

14

ohjoismaiden eläinsuojelu näkemykset ja -ongelmat ovat pitkälti samansuuntai­ sia. Kööpenhaminan kokouksessa neuvosto päätti vedota EU:n jä­ senmaiden ministereihin, jotta eläinsuojeluja eläinten hyvinvointi

Norjan valaanpyy nti ja Belgian Blue esillä

Alueosastot

n kypsymisen ja sadon korjuun aika. Suomen kesä on ihana, mutta mo­ nelle juuri syksy on ominta aikaa.

Silloin tuntuu, että energiaa ja in­ nostusta riittää vaikka muille ja­ kaa. Henkisten paristojen tultua kesällä ladattua voi taas tarttua uusiin haasteisiin ja toivottaa en­ tisetkin - j a aiemmin ehkä voitta­ mattomiksi luulemansa - terve­ tulleiksi!

Sinulle eläimet ja eläinsuojelu ovat tärkeitä asioita, olethan Animalian jäsen. Oletko joskus pohtinut onko paikkakunnallasi mui­ ta animalialaisia, halu­ aisitko tavata heitä?

Pohjoismainen eläinsuojeluneuvosto, johon kuuluvat kaikki Pohjoismaiden suurimmat eläinsuojelujärjestöt, piti vuosittaisen kokoontumisensa kesäkuussa Kööpenhaminassa. Suomea kokouksessa edustivat Suomen Eläinsuojeluyhdistys r.y. sekä Eläinsuojeluliitto Animalia r.y.

Ami Boni Comité

Sivulta 3:

Suomalaiset ovat perinteisesti valmistaneet sienikastikkeensa voin ja kerman voimin.

Maistuvia sieniherkkuja voi silti laittaa myös käyttämällä pelkästään kasvikunnasta saatuja lisukkeita.

J ANIMALIA 3/96

ANIMALIA 3/96

Silppua sipuli hienoksi ja paista läpikuultavaksi tilkkasessa öljyä.

Siirrä paistunut sipuli syrjään odottamaan. Lisää pannuun uudes­ taan tilkka öljyä ja paista tatit kyp­ siksi. Paistuvia tatteja kannattaa hämmentää ahkerasti, koska ne tarttuvat helposti pannun pohjaan.

Laita pieneen kattilaan tai kasa­ riin 5 dl vettä ja yksi kasvisliemi­ kuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja hämmennä, kunnes liemikuutio on liuennut veteen tasaisesti. Lisää hiukan valkopippuria sekä halu­ tessasi reilu ropsaus murskattua kirveliä.

Suurusta eli sakeuta liemi seu­ raavasti: Laita pieneen, tiiviskantiseen purkkiin 1 dl vettä ja 1-2 rkl vehnäjauhoja (mitä enemmän käy­ tät vehnäjauhoja, sitä sakeamman kastikkeen saat). Sulje kansi hyvin ja ravista pontevasti, kunnes jauho on sekoittunut veteen täysin tasai­ sesti. Kaada jauho-vesiseos kas-

visliemen joukkoon ja sekoita ta­ saiseksi. Lisää kattilaan lopuksi paistetut sienet ja sipuli, sekoita ja kuumenna kiehuvaksi.

Tarjoa kastike riisin tai keitetty­ jen perunoiden kanssa. Maku on herkullisimmillaan aivan kuuma­ na.

Syksyillan sienisalaatti (4 hengelle) puolisen litraa valmiiksi ryöpätty­ jä rouskuja (myös liotetut suolasienet käyvät hyvin) 1 salaattisipuli tai punasipuli reilusti tuoretta persiljaa tai kirveliä 1/2 dl rypsi-, oliivi- tai auringonkukkaöljyä

1-2 rkl valko- tai punaviinietikkaa 1 rkl sokeria

hiukan jauhettua tai rouhittua mus­ tapippuria 1-2 tl paprikajauhetta 1 tl suolaa Hienonna sipuli ja rouskut pienik­ si. Silppua persilja tai tilli saksilla ja sekoita sipulin ja rouskujen jouk­ koon. Sekoita pienessä, tiiviskantisessa lasipurkissa kastike: kaada purkkiin kaikki loput ainekset ja ravista, kunnes kastike on tasaista.

Kaada kastike sienisalaatin päälle.

Anna makujen vetäytyä vähin­ tään puolisen tuntia ennen tarjoi­ lua.

Taijoa pääruoan lisukkeena. So­ pii mainiosti myös kylmien tai läm­ pimien voileipien päällysteeksi.

Takaisin E-viidakkoon The Vegan Society of the UK:n julkaiseman Anlmal Free Shopper -kirjasen lisäaineluettelo poikkeaa hieman Animalia-lehden viime numerossa julkaistusta listasta. Kirjasen mukaan var­ masti eläinperäisiä lisäaineita on kuusi kappaletta: E120, E542, E631, E901, E904ja E920.

Nimimerkki Vege-Jorma kirjoitti leivän levitteistäja mainitsi useim­ pien margariinien sisältävän jotain eläinperäisiä ainesosia. To­ dettakoon, että Keijun sininen ja keltainen margariini ovat kuitenkin vegaanisia.

Sama saattaa päteä Floran ja Becelin laktoosittomiin margariineihin; niitä tosin valmistaa Unilever, jolla on erityisen huono maine ympäristö, eläinsuojelu-ja kehitysmaa-asioissa.

Joonia Streng, Vegaaniliitto 15

Kastrerade smágrisar

Tyvärr kastreras sm ägrisar ocksä i Finland. P raktiskt taget alla finska g a ltg risa r kastreras - utan b e­ dövning - f ö r att undvika lukten som orsakas av könshormoner.

Om g a ltg risa r inte kastreras, kom m er bara nägra procen t a tt ha denna lu k tn ä rd e slaktas. Nuförtiden finn s det ocksä en apparat m ed vilken man efter slaktningen kan sortera ut köttet som har den­ na lukt.

I Danmark, England, A u strali­ en och N ya Z eeland används den­ na apparat, och t. ex. i A ustralien uppföds 80 % av galtgrisam a utan kastrering. Konsum enterna har värit nöjda m ed köttet.

Europarädet och EU :s P arla­ m e n t h a r re k o m m e n d e ra t a tt kastrering av g risar undvikas sä ofta som m öjligt. I Finland har saken disk u tera ts inom köttindustrin, och nägra har värit rädda f ö r k o n su m en tem as reaktion er ifall nägra f ä luktande köttbitar trots allt räka hamna i butikerna. Á andra sidan ä r nägra producenter intresserade av a tt sluta kastrera. Nu vore d et bra om djurvänner fo rtsa tte diskussionen t. ex. genom a tt skriva insändare tili Stora tidn in garoch ocksä tili producente m a s tidningar. D et ä r inte alls om öjligt a tt f ä ett slu t p ä kastrerin gam a av sm ägrisar även i Fin­ land.

Redaktionen t

CV

@) (X >

Moskovan jääsirkuksesta TV:n ohjelmassa Moskovan jää­ sirkuksesta kukko, kani, vuohi, kissa, kaksi villakoiraa ja karhu luistelivat luistimilla. Olen kuul­ lut, että karhut on opetettu luiste­ lemaan takajaloillaan siten, että ne on pakotettu kävelemään tuli­ silla hiilillä luistimet jaloissa, ja ne polttavat etujalkansa jos laske­ vat ne alas. Samalla taustalla soi musiikki, ja niin karhut ovat oppi­ neet yhdistämään musiikin taka­ jaloilla luistelemiseen.

Onko tämä totta? Jos on, niin miten niitä Moskovan eläinpark­ oja voisi auttaa?

Tulisilla hiilillä p itä m istä m usii­ kin soidessa todella käytetään O sirkuskarhujen kouluttam ises­ sa.

Suom essa karhujen ja muiden villieläinten käyttö sirkuksessa on kielletty. M uiden m aiden sirkuk­ sissa j a jääsirkuksissa karhuja ja m uita raa ’asti kohdeltuja eläim iä on vielä paljon.

Eräs toim intam ahdollisuus on käyttää p o sitiivista pa la u tetta sil­ loin, kun jokin ulkomainen sirkus vierailee Suomessa. Suomen lain takiahan ne jo u tu va t jä ttä m ä ä n karhunsa j a muut villieläim ensä kotiin tänne tullessaan. Kun ulko­ mainen sirkus tulee maahamme, kannattaa ottaa yhteyttä esim er­ kiksi kirjeitse (englanniksi) sirkuk­ sen joh toon ja kertoa, että on hyvä saada nauttia sirkustaiteesta il­ man villieläinten rääkkäystä, ker­ toa toivovansa että m yös mukana olevien eläinesiintyjien (koirien, hevosten ym .) elinolosuhteita p a ­ rannetaan j a kertoa m ielipiteensä karhujen ym. koulutuksesta.

Kaiken kaikkiaan on todettava, että vaikka ulkomaisten sirkusten eläinrääkkäys on suuri ongelma, siihen on melko vaikea vaikuttaa tehokkaasti tä ä ltä käsin. Sen si­ ja a n voi olla tuloksellisem paa ka­ navoida resurssinsa sellaiseen to i­ mintaan, jo lla kärsiviä eläim iä voi auttaa tehokkaasti mikä käytän­ nössä tarkoittaa kotim aassa o le­ van eläinrääkkäyksen vähentäm is­ tä. H yviä toim intam ahdollisuuk­ sia tarjo a va t muun m uassa Anim alian toim intaryhm ät ja a lu e­ osastot, jo id e n yh teystied o t löydät sivulta 14.

P itkällä tähtäim ellä on ulkomai­ sille eläim ille hyötyä siitäkin, m itä useam pi ihminen kuuluu eläinsuo­ jeluyhdistyksiin esim erkiksi Suo­ messa.

E läinsuojeluliikkeen voim istu­ minen joissakin m aissa saa aina aikaan heijastusvaikutuksia m yös m uissa m aissa.

Turkiseläimiä ja niiden pentuja saa ostaa lem m ikeiksi eräiltä tur­ kistarhoilta. Yleensä ju u ri hilleriä pidetään turkiseläim istä helpoim ­ min kesyyntyvänäja parhaiten lem­ mikiksi sopivana. E llet itse tiedä lähiseudulta ketään turkistarhaa­ ja a , voit kysellä sopivaa lemmikinmyyntiin halukasta tarhaajaa Suomen Turkiseläinten K asvattaja in Liitosta, puh. vaihde 90-84 981.

Toimitus

Härkätaisteluista Kuinka härkätaisteluita voi pitää reiluna urheiluna tai jalona kan­ sanhuvina kukaan täysjärkinen (joita kaikesta huolimatta uskon olevan enemmistön esimerkiksi härkätaisteluyleisöistä)? Arkaan kohtaan härän niskaan isketään yksitellen väkäpäisiä keihäitä, jol­ loin härkä tuskan pakottamana pyr­ kii pitämään päätään eteenpäin

suunnattuna, mikä puolestaan hel­ pottaa matadorin tikarin työntä­ mistä lapojen läpi sydämeen. Härkätaisteluissa kärsijöitä ovat niin­ ikään avustajahevoset, joita myös vammautuu ja kuolee.

Surullinen mutta raivo härkä mi­ nussa mylvii ajatellessani niitä lu­ kemattomia uljaita härkiä, jo uh­ rattuja ja vielä uhrattavia, joiden epäkiitollinen kohtalo on tarjota ihmisille ’’sirkushuveja” ja toimia ’’pahan” valepuvussa, pahan, joka on surmattava häpeällisesti kidut­ taen.

Mikä on Animalian kanta härkätaisteluihin? Mitä se on mahdolli­ sesti tehnyt ja/tai aikoo tehdä asian eläinsuojelullisten/-oikeudellisten kysymysten esille tuomiseksi, ja kuinka yksityinen jäsen voi vai­ kuttaa?

Virpi Nivala Alajärvi

härkätaistelut ja muut eläinrääk­ käykseen p eru stu vat ’’h u vit” kiel­ tävää lainsäädäntöä. Jos a io t b oi­ kotoida kyseisen maan tuotteita ja sinne m atkustam ista kunnes här­ kätaistelut loppuvat, mainitse myös siitä. O soitteita: Espanjan suurlä­ hetystö, K alliolinnantie 6, 00140 Helsinki. P ortugalin suurlähetys­ tö, Itäinen P uistotie 11 B, 00140 Helsinki.

A n im alia on jä r je s tä n y t ison kam panjan h ärkätaistelu asiassa viim eksi vuonna 1992. Tuolloin Anim alia muun m uassa keräsi n i­ m iä adressiin Espanjan p o liittisil­ le p ä ä ttä jille sekä ja k o i tietoa här­ kätaisteluista Barcelonan olym pia­ laisiin osallistuneille urheilijoille j a Sevillan m aailm annäyttelyyn osallistuneille yrityksille.

P ainostusta kannattaa edelleen jatkaa, kunnes härkien kiduttam i­ nen loppuu. Jokaisen p a n o s on arvokas.

Toimitus @) r v

A nim alia-lehdessä on aika ajoin annettu yksityiskohtaisia toim in­ taohjeita, jo illa yksityinen ihm i­ nen voi osallistua kampanjaan härkätaisteluiden lopettamiseksi. Täs­ sä lyhyt tiivistelm ä.

H ärkätaistelut o va t osaksi riip­ pu vaisia turisteista, jo ten : 1) Jos tuttavasi aikovat matkustaa här­ kätaistelut salliviin maihin kuten Espanjaan tai Portugaliin, kerro heille härkätaistelujen todellisuu­ d esta j a kehota h eitä olem aan m enem ättä niihin j a jä ttä m ä ä n härkätaisteluaiheiset m atkam uis­ to t ostam atta. 2) Tartu kynään/kir­ joituskoneeseen/m ikroon ja kirjoi­ ta lehtien yleisön osastolle sam as­ ta aiheesta, kehottaen lukijoita boi­ kotoim aan härkätaisteluita ulko­ m aanm atkoillaan ja valitsem aan kohteen, jo s s a ei jä rje ste tä härkätaisteluja. E spanjassa tällainen kohde on ainakin Barcelonan lä ­ hellä sijaitseva viehättävä Tossa d el Mar, jo s s a härkätaistelut on eläinsuojelusyistä kielletty. 3) Ota yhteyttä paikkakuntasi m atkatoi­ m istoon ja pyydä, että sen henkilö­ kunta j a m atkaoppaat eivät jä r je s ­ täisi härkätaistelukäyntejä eivä t­ kä m ainostaisi härkätaisteluita.

Toinen keino, jo ta kannattaa sa ­ m anaikaisesti käyttää, on painostuskirjeiden kirjoittaminen. K irjoi­ ta härkätaistelum aiden Suomessa o leville suurlähettiläille (englan­ niksi, jo s e t osaa m aiden omaa kieltä). Vaadi in him illisem pää,

Rajoja kissojen ja koirien syntyvyydelle Heitteillejätettyjälöytökissojajoudutaan ottamaan paljon talteen.

Samaa ongelmaa on myös koiri­ en suhteen. Eläinsuojeluliiton oli­ si voimakkaammin ajettava sel­ laista lakia, että ainuttakaan yli­ määräistä kissaa tai koiraa ei saisi syntyä, sillä liiallinen määrä aihe­ uttaa väistämättä eläimen arvon jyrkän laskun. Nyt kissoja ja koiria tyrkytetään pois tieltä lehti-ilmoituksilla melkein millaisiin olosuh­ teisiin hyvänsä ja kerätään sitten kadulta talteen huonokuntoisina ja hylättyinä. Pähkähullu noidanke­ hä.

Turkka Helle Humppila

san- ta i koiranpentuja näyttää j a ­ eltavan "kenelle tah an sa”, kan­ nattaa soittaa ilm oituksessa o le­ vaan numeroon j a keskustella an­ tajan kanssa ystä vä llisesti mutta tinkim ättöm ästi siitä, m illaisia kri­ teerejä uudelle kodille kannattaa asettaa. Sam assa yh teydessä kan­ nattaa m yös m uistuttaa kissanpen­ tujen luovutusiästä, koska m onet pentujen antajat ja k e lev a t tietä ­ m ättöm yyttään pentuja m aailm al­ le aivan alam ittaisina. K issanpen­ nunhan on em osta vieroitettaessa oltava vähintään 10 viikon ikäi­ nen, m ieluiten kolmikuinen.

Toimitus

Generation Europe - koululaisen eurokalenteri Eläinsuojelu on kansainvälinen asia.

Mitä paremmin tunnet tämän päivän maailman menoa, sitä paremmat mah­ dollisuudet Sinullakin on toimia eläin­ ten hyväksi.

G eneration E urope on useassa eri EU-maassa ilm estyvä koululaisen ka­ lenteri. Kätevien päivyrisivujen lisäk­ si siinä on rautaisannos tietoa Euroo­ pan maista, EU:sta, WWF:n ja Greenpeacen toiminnasta... Ja tietysti eläin­ suojelusta.

Tilaa omasi Animalian toimistosta.

Hinta vain 25 mk.

ANIMALIA 3/96

16

J

Miksi viiden vuoden eläinkokeettomuus?

K äytännössä o lisi erittäin vaikea saada ajettua läpi sellaista lakia, jo k a ed ellyttä isi om istajalta luvan hankkimista ennen kuin kissa tai koira sa a tulla tiineeksi. Sama p ä te e muihin ajateltavissa oleviin versioihin ajatuksesta kissojen ja koirien syntyvyydenrajoituslaeista. O ngelm a on sam antapainen kuin ihmislastenkin kohdalla: aina on ihmisiä, jo id en ei p itä isi esim. väkivaltaisuutensa tai välinpitä­ m ättöm yytensä takia missään ni­ m essä saa d a lapsia, mutta käytän­ nössä olisi silti erittäin vaikea ja m onia pulm ia synnyttävä kysym ys yrittä ä säätää laki, jo k a säätäisi raskaaksi tulem isen luvanvarai­ seksi.

K issan- j a koiranpentujen a se­ man paran tam isessa tiedon levi­ tys lienee edelleen tehokkain kei­ no. Jokainen m eistä voi m uistut­ taa lähipiirinsä ihmisiä kissojen ja koirien steriloinnista, kirjoittaa yleisönosastoihin ja niin edelleen.

Kun näkee ilmoituksia, jo issa kis­

3

Y hde ksän h e n k e ä e u ro p a rla m e n ttiin !

H annele "Hanu" Luukkainen

Minua ihmetyttää Animalian jul­ kaiseman eläinkokeettoman kos­ metiikan listan aikakriteeri eli vii­ si vuotta. Se, että aikaraja on juuri tuo viisi vuotta, tuntuu jotenkin keinotekoiselta. Toisaalta ymmär­ rän kyllä, että johonkin se raja täy­ tyy vetää.

Minua kiinnostaisi kuitenkin ko­ vasti tietää, mitkä tuotteet ovat nousemassa listalle. Eli olisiko mahdollista saada jonkinlainen ’’vaijolista”, jonka tuotteet täyttä­ vät varsinaisen listan kaikki kri­ teerit viiden vuoden aikarajaa lu­ kuunottamatta?

Tinna Turkkila

Kimmo Taskinen

Sitten vielä yksi kysymys: Voi­ ko turkistarhoilta ostaa eläimiä, esi­ merkiksi hillerin?

M esikämmen

Vaije är kastreras 1,5 miljoner smágriser i Sverige. Producenterna pástár att lukten frán urinen överförs tili köttet. Den här kastreringen utförs av böndema själva utan nágon som helst bedövning, det skulle bli för dyrt. Är det likadant i Finland? ’’Bekym rad” Mariehamn

Maksettu ilmoitus

%

%

Viiden vuoden aikaraja on y le is­ eurooppalainen kriteeri, jo ta käyt­ tä v ä t kaikki E uroopan k o a litio eläinkokeita vastaan - yh teen liit­ tymän jä sen jä rjestö t eri maissa.

Kuten totesit, johonkin se raja tä y­ tyy vetää. Viiden vuoden eläinko­ keettomuus osoittaa j o varsin hy­ vin va lm ista ja n elä in k o k e etto muuslupauksen pitävyyden.

"V arjolista” kiin n ostaisi va r­ m asti monia, mutta käytännössä sen kokoamiseen ei voida ryhtyä kahdesta syystä. Ensinnäkin kah­ den erilaisen eläinkokeettomuuslistan laskeminen liikkeelle aih e­ u ttaisi h elposti sekaannuksia ja epäselvyyksiä. Toiseksi eläinsuo­ jelun kenttä on laaja j a Animalian toim istoväki p a isk ii töitä niukko­ je n rahallisten resurssien varassa, jo sta syystä on välttäm ättä keskit­ tää ajan- ja rahankäyttö sella i­ seen toimintaan, jo k a suoraan hyö­ d yttä ä suurim m assa avu n tarpees­ sa olevia eläimiä.

Eläimellistä voimaa jo vuodesta 1950!

• Valtiotieteen lisensiaatti • Taloustutkija Suomen Pankissa 1973-91 • Kansanedustajana 1991-95 • Nyt palkattom alla virkavapaalla tekemässä väitöskirjaa ympäristöveroista • Yli 20 vuotta mukana vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä: mm. Animalia ry, Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry, The Wolf Federation ja Maailman eläinsuojeluliitto WSPA. Kissan sitkeyttä ja vihreitä ajatuksia: • Uhanalaiset kasvi-ja eläinlajit on suojeltava ja taa ttava niiden elinympäris­ töjen säilyminen.

• Eläinten oikeudet on kirjattava EU-sopimukseen ja ne on otettava huomi­ oon elintarvikkeiden tuotannossa ja ulkomaankaupassa Europarlamenttivaaleissa piirinä on koko Suomi, eli nyt kerrankin minua voivat äänestää muutkin kuin helsinkiläiset.

Kukaan ei voi voittaa vaaleissa yksin. Tule tukijoukkoooni, mikäli haluat tuupata minut ja ajamani asiat EU-areenalle.

Katso äänestysnumeroni vaalimainoksista & soittele!

Hannele “Hanu" Luukkainen puh & fax 90- 742 931 käpälä 940-547 7770

m ivat om alla tahollaan, on tärke­ ää, että m yös yksittäiset eläinten ystä vä t tekevät asialle jotain. Kynä on tehokas väline. K annattaa esi­ m erkiksi etsiä kirjastosta m etsästysalan lehtiä (kuten Erä, M etsäs­ tys j a K alastus jn e.), katsoa niistä toim itusten o soitteet j a lähettää lehtien lukijapalstalle oma m ieli­ piteen sä m etsästyksestä luonnon­ suojelualueilla. M aailm aa ei muu­ teta pelkästään yhdistysten kan­ nanotoilla, vaan m yös ajatusten herättäm inen j a asenneilm aston muuttaminen yksittäisten kirjoit­ tajien voimin on tärkeää.

Toimitus

Toimitus

Miten auttaisin EteläEuroopan Metsästys seis luonnonsuojelualueilla kulkukissoja?

Liminganlahti Oulun lähellä on Suomen suurin ja kansainvälisesti tärkeä lintukosteikko. Syksyllä massametsästyksen aikaan Liminganlahdella ammutaan lintuja ai­ nakin kolme kertaa enemmän kuin on poikastuotanto.

Toivoisin Animalian ryhtyvän toimenpiteisiin tämän epäkohdan poistamiseksi. Nyt tarvitaan yh­ teistyötä eläinsuojelijoiden, lintuihmisten ja luonnonsuojelijoiden kanssa. Näistä massateurastuksis­ ta erityisesti luonnonsuojelualueil­ la ei suuri yleisö ole juuri tietoi­ nen. Siis kampanjaan! Eduskun­ taan pitäisi myös ottaa yhteys ja mahdollisesti EU:hun.

M arja-Leena Stählberg Tampere Eläinsuojelu-, luonnonsuojelu- ja lintuväki toim ivat j o yh teistyössä Suomen m etsästyslain para n ta m i­ seksi. BirdLife Suomi, Animalia, S uom en lu o n n o n s u o je lu liitto , Luonto-Liitto ja WWF:n Suomen rahasto o va t muun m uassa yh d es­ sä kirjelm öineet m aa- ja m etsäta­ lousm inisterille siitä, että suom a­ lainen lintujen kevätm etsästys on vastoin EU -direktiiviä.

Samaan aikaan kun jä rje stö t toi-

ANIMALIA 3/96

Matkustamme joka vuosi EteläEuroopan maissa, joissa on vilise­ mällä vapaana kulkevia villikisso­ ja. Sanotaan, että niitä ei saa syöt­ tää, koska ne vain lisääntyvät, mutta en voi olla niin kylmäveri­ nen. Tavallisesti olen syöttänyt ho­ tellimme lähistöllä majailevia kissaparkoja koko loman ajan. Siitä on syntynyt molemminpuolinen luottamus ja kiintymys. Kun läh­ dön hetki koittaa, tunnen itseni roistoksi ja heitteillejättäjäksi.

Kesäkuussa Maltalla hotellim­ me edustalla majaili silminnähden sairas kulkukissa, mutta kielitai­ dottomana vieraassa maassa en tiennyt mitä tehdä. Lähdimme ko­ timatkalle, joka itseltäni meni kyy­ nelehtien - lomani oli pilalla.

Pääsevätkö tällaiset villikissat li­ sääntymään mielin määrin, vai onko jotain tehty sen hillitsemi­ seksi? Entä kuinka saa kiinni eläin­ lääkärin, jos näkee eläimen, joka silminnähden kärsii ja on avun tar­ peessa?

Pirjo Kestilä Rauma M aailm an eläinsuojeluliitolla eli WSPA:lla on parhaillaan käynnis­ sä P et R espect -projekti, jo lla au­ tetaan kulkukissoja j a -koiria eri

pu olilla m aailmaa. Keinoina ovat mm. eläinten steriloim inen ja ter­ veydenhoito, kotien hankkiminen kulkueläimille j a ihmisten valista­ minen. Yhden esimerkin P et Respectin aikaansaannoksista löydät tämän lehden sivulta 9.

Tehokkain tapa auttaa kulkukis­ soja on siksi tukea P et R espect projektia rahallisesti. Suom esta käsin rah alah joitu kset m enevät perille tilin PSP 8000-18-2105644 kautta. Pankkisiirron tiedonantoosaan m erkitään ”P et Respect".

E läinlääkärin saa ulkom ailla kiinni parhaiten etsim ällä p aikal­ lisesta puhelinluettelosta. Jos omin voimin ei löydy, apua etsinnässä voi p yy tä ä mm. hotellinsa vastaan­ o tto v ir k a ilija lta , p a ik a llis e lta eläinsuojeluyhdistykseltä tai p a i­ kalliselta poliisilta. M ikäli eläin­ lääkäriä ei siltikään löydy, inhi­ m illisin ratkaisu vakavasti sairaan eläim en lopettam iseksi voi olla esim erkiksi p yy tä ä jotaku ta pa ik ­ kakuntalaista ampumaan se m ah­ dollisim m an tuskattomasti.

Vähäiselläkin kielitaidolla usein pärjää, kun vain on sinnikäs ja h avainnollistaa tarvittaessa vaik­ ka piirtäm ällä. Jos epäilet omaa vieraan kielen ääntäm ystäsi käsit­ täm ättöm äksi etkä saa ketään tu­ lemaan tulkiksi, varustaudu san a­ kirjalla j a kirjoita asiasi valm iiksi pa p erila p u lle , jo n k a an tam alla saat avattua keskustelun p ä ä sty ä ­ si eläinlääkärin/eläinsuojeluyhdis­ tyksen/poliisin puheille.

O nnellisem pia lomam atkoja toi­ vottaen

Toimitus C ^ > @)

Kissoja ja kilpikonnia Tunisiassa Profeetta Muhammed piti kovasti kissoista. Ilmeisesti sen tähden hänen seuraajansakin suhtautuvat viirusilm iin kunnioittavammin kuin välimeriset yleensä.

Tunisiassa huomiotamme kiin­ nittivät lukuisat kissat, joiden va­ semmasta korvasta puuttui pala, niin siistin suora, ettei semmoinen

Sisko Kangas vaalipäällikkö p.940-552 5150

Vaalitili: PSP 800019-68819 viite 3609

Parturi-kampaamo Hius-soppi Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika !

Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967

voi tappelun tiimellyksessä syn­ tyä. Kysymällähän asiat selviävät: palan puuttuminen oli merkki kastroinnista niin uroksilla kuin naaraillakin. Se on aika edistyk­ sellistä afrikkalaisessa maassa!

Vaikka korvan leikkaaminen saattaa tuntua meistä raa’alta Suomen laki kieltää sellaisen sil­ pomisen - se on selvästi näkyvä merkki ja suojaa kantajaansa kar­ meammalta kohtalolta.

Kilpikonniin ja muihin mateli­ joihin profeetan suojelus ei sen sijaan Tunisiassa ulotu. Niitä löy­ tyy basaarien kojuissa kuivattui­ na, soittimina. tuhkakuppeina ja herra ties missä muodossa. Basaa­ reissa myydään myös eläviä kilpi­ konnia, Suurin osa on ihan nuoria, ohutkuorisia. Yhdessä kojussa oli konnalapsukaisia lähes kaksi tusi­ naa pahvilaatikossa toisiaan tallo­ massa ilman ruoan korttakaan. Hal­ valla niitä voi ymmärtämätön tu­ risti ostaa ja yrittää salakuljettaa kotimaahansa.

Muuan kilpikonnafani (ei allekiijoittanut) kävi kovan taistelun sisimmässään: jos ostaa nuo ressu­ kat päästääkseen ne luontoon, se­ hän vain lietsoo alkuasukkaiden pyydystysintoa. Mutta jos ei osta, ei pahvilaatikon vankien tulevai­ suus hääppöiseltä näytä. Loppu­ jen lopuksi fani päätyi yksilöystävällisyyteen, osti ne ja matkasi parinsadan kilom etrin päähän lu on non su ojelu alu eelle, jo ssa päästi ne vapauteen. Hetkessä kaik­

ki seitsemäntoista olivat kömpi­ neet pensaiden suojiin.

Eila Palmgren ® fc=^=?

Mikä on humanismin oikeus?

Osoitus yhteiskuntamme kovuu­ desta, tyhmyydestä ja syvästä unes­ ta on, että ihmisellä on muka oike­ us nähdä eläimen arvo sen lihan tai turkin arvona.

Tavarana, tuotteena, esineenä.

Tavallinen, ’’viaton” ihminen os­ taa marketista kauniisti pakatun palan punaista lihaa, joka ei mil­ lään tavalla muistuta rääkätyn ja murhatun eläimen surua eikä sen elämän kurjuutta ja tuskaa. Sys­ teemin laitokset tekevät kaiken ta­ vallisen, kunnon, viattoman ihmi­ sen puolesta.

Amerikkalaiset eivät halunneet ymmärtää pitkään aikaan, että in­ tiaanit tai neekeriorjat olisivat ih­ misiä. Hekin olivat vain esineitä ja tuotantovälineitä, joita voi kohdel­ la miten lystää.

Tämän systeemin laki ja huma­ nismin laki ovat hyvin usein kaksi eri asiaa. Systeemin vallan ja lain sanelevat yleensä suuromistajat ja heidän ’’tuotantolaitostensa” edut.

V. Sarnowiak arkkitehti @)

17

1

I------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

| Tilaa tietoa eläinsuojelusta j Eläinten viikko lähestyy!

I 4.-10.10.1996 vietetään taas kansainvälistä I Eläinten viikkoa. Se tarjoaa oivallisen [ tilaisuuden pitää esitelmä eläinsuojelusta > koulussa, kerhossa, paikallisten marttojen tai | rotarien illassa... Kysele, saisitko pitää I esitelmädian eläinsuojelusta, ja tilaa haluamasi esitteet, diat tai muu materiaali Animaliasta I hyvissä ajoin!

Laita rasti ruutuun haluamasi ma­ teriaalin/materiaalien kohdalle: TIETO VIHOT JA -PAKETIT Tietovihot: (perimme 10 ,-/kpl painatuskulu­ jen peittämiseksi sekä postikulut) □ Eläimet kosmetiikkateollisuu­ dessa □ Eläimet ja geenitekniikka □ Uutuus: Koe-eläinten vais­ toista ja käyttäytymisestä □ Turkistarhaus □ Turkiseläimet luonnossa □ Virikkeitä ja vapautta maata­ louden eläimille □ Emakoiden kasvatus □ Häkkikanalat ja niiden vaih­ toehdot □ Nupoutus ja kastrointi □ Mitä EU merkitsee eläinsuo­ jelulle? □ Hevostietopaketti Tietopaketit esitelm iä varten (perimme 10 ,-/kpl, sis. postikulut) □ Eläimet maataloudessa □ Eläinkokeet □ Turkistarhaus ja metsästys

Kun haluat tietopaketin, toimi näin: Maksa 10 mk pankkiin tilille 8000182105644. Lähetä kuitti tai kopio siitä Animaliaan. Muista lait­ taa kuitin viestiosaan oma nimesi, osoitteesi ja haluamasi tietopaketin nimi!

ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat maksutto­ mia, suurista tilauksista perimme postikulut.

Esitteet □ Animalian yleisesite (annet­ tavaksi jäseneksi haluavalle) □ Joukkoesite jakeluun:_____ kpl □ Uutuus: ”Go Cruelty Free” -esite. Luettelo eläimillä tes­ taamattomista kosmetiikktuotteista, saippuoista, shampoista ym. □ 10 helppoa tapaa toimia eläin­ ten puolesta □ Eläinsuojelua EU:ssa □ Lapsille suunnattu esite: Mi­ ten koiraa tulee lähestyä □ Animalian tuotteiden hinnas­ to

Julisteet □ Kana ei ole kone -juliste Ju lian a von YVendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläin­ kokeita □ Yleisesite □ Kudosluovutuskortti ja ohje­ teksti □ Opiskelijaesite yliopisto-opis­ kelijoille - ilmoita opiskelua­ lasi tilatessasi:

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET Diasarjat □ Yleisdiasarja eläinsuojelusta, 24 kuvaa □ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ Maatalouden eläimet, 19 ku­ vaa □ Turkiseläimet, 15 kuvaa □ Yleisdiasarja nuorimmille (mm. ala-asteille), 18 kuvaa Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia.

% Valokuvanäyttelyt ö 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alu­ eilta.

Sopii kirjastoihin, kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne. □ "Kadotettu paratiisi” -valoku­ vanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 kuvaa ja kuva-tekstit. □ Turkisvalokuvanäyttely, 13 kuvaa ja kuvatekstit.

Videot □ Heidän tulevaisuutensa on Si­ nun käsissäsi, n. 15min,suom. tekstitys. □ Ruokaa ilman kärsimystä, vi­ deo kasvissyönnistä ja eläin­ ten tehokasvatuksesta, n. 25 min, suom. tekstitys. □ NooanArkki,videopääuskontojen suhtautumisesta eläi­ miin, n. 25 min, suom. ääni­ tys. (Sopii hyvin mm. koulu­ jen uskonnon tai elämänkat­ somustiedon tunneille.) □ Kadotettu paratiisi, video kan­ sainvälisestä kaupankäynnis­ tä eläinkokeisiin päätyvillä apinoilla, 20 min, engl. ääni­ tys.

Tilaajan/lainaajan nimi:

AV-välineiden lainaamisen ’’pelisäännöt” : - Lainausmaksu on 40 mk (sisäl­ tää posti- ja käsittelykulut). Jos olet Animalian jäsen, veloitamme kuitenkin vain postikulut eli 20 mk.

- Tee varauksesi mieluiten puhe­ limitse. Soitettuasi maksa 40/20 mk pankkiin tilille 8 0 0 0 1 8 2105644 ja lähetä kuitti tai kopio siitä Animaliaan. Merkitse kuitin viestiosaan nimesi ja osoitteesi sekä haluamasi diasarjan, näytte­ lyn tai videon nimi.

- Laina-aika on 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita.

- Vain yksi diasarja tai video kerrallaan, ellei muusta erikseen sovita.

- Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palaut­ tamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

- HUOM! Tee varauksesi hyvis­ sä ajoin, viimeistään kolme viik­ koa ennen toivottua laina-aikaa.

Sama koskee esite- ja muita mate­ riaalitilauksia.

Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi materiaali on vapaana. Lainaukset toimitetaan varausjärjestyksessä.

Merkitse tähän päivämäärä, johon mennessä materiaali tarvitaan:

Osoite: Leikkaa irti ja postita osoitteella: Animalia, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki.

□ □

Olen Animalian jäsen En ole jäsen

Tilauksen voit myös tehdä puheli­ mitse tai faxilla: puh. 90-148 4866, fax 90-1484622.

Eläinten ystävän puoti ON SYYSSIIVOUKSEN AIKA! Myymme osan vanhaa varastoa edulliseen hintaan.

HUOM! Kaikkia ale-tuotteita on rajoitettu määrä, joten vain nopeal­ la tilauksella varmistat, ettet jää ilman!

ALENNUSM YYNNISSÄ: NO FU R -C O L L E G E P U SE ROT 100,- (ennen 130,-) Valkoisessa lämpimässä colleges­ sa V ictor-ketunpoikapainatus upeissa väreissä. Koot M, L, XL. Tilaan k p l, koko Pet Respect -kampanjan T-paidat 100,- (ennen 120,-) Tilaamalla tämän paidan olet mu­ kana tukemassa WSPA:n tärkeää työtä kulkukoirien ja -kissojen aut­ tamiseksi ympäri maailmaa. Val­ koinen, painatus musta/punainen.

Koko L (reilu mitoitus).

Tilaan............kpl

Animalian kortteja. Voit myös va­ rautua pikkujouluaikaan ja ostaa lajitelman aiempien vuosien jou­ lukortteja.

Tilaan nippua tavallisia kort­ teja Tilaan...........nippua joulukortteja Tarrapaketti 18,- (norm. yhteis­ hinta 25,-) Paketissa 2 tarra-arkkia sekä EI MAINOKSIA -ovitarra (kts. myös yksittäiset tarrat.)

Tilaan pakettia Rintam erkkipaketti 15,- (norm. yhteishinta 24,-) Paketissa FUR IS D EAD, EI ELÄINKOKEILLE sekä ANIMAL LIBERATION - HUMAN LIBERATION -merkit (ks. myös yksittäiset rintamerkit, joista edem­ pänä.)

T ilaan pakettia

MUUT TUOTTEET VAATTEET

Eläinlääkäri puussa/M ikael Il­ ves, 100,- (ennen 135,-) Ilveksen hauskat, ironiset ja välil­ lä surullisetkin tarinat itsevaltai­ sista lemmikeistä ja niiden omis­ tajista.

Tilaan............. kpl Koirien salattu elämä/Elizabeth Thomas, 80,- (ennen 114,-) Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, satoihin tuhan­ siin havaintotunteihin perustuva

Cruelty Free -T-paita, 75,-/80,Kannanotto eläinkokeita vastaan!

Paidassa selkäpuolella painatus GO CRUELTY FREE sekä kanilogo. Saatavana tuhkanharmaana (75,-) tai mintunvihreänä (80,-).

Koot S-XL (HUOM! erittäin reilu mitoitus).

Tilaan k p l, kok o,........ väri...........................

Piirros: Linda Laukkarinen

Nimimerkille T.O.", joka kirjoitit Animaliassa 2/96: Kyllä, luulen että hätäilet tur­ haan. On totta, ettei talli saisi olla vetoinen, mutta puhuttaessa hevo­ sen kokoisesta eläimestä on veto­ kin suhteellista. Se, minkä itse tun­ net vedoksi, ei ehkä haittaa hevos­ ta ollenkaan.

Kylmästä taas hevonen ja var­ sinkaan poni ei kärsi, lämpötila tallissa voi olla hyvinkin alle nol­ lan, jos vain juottaminen hoide­ taan asianmukaisesti. Ja jos poni

18

f "TT loinen, suvaitsevainen ja " M huumorintajuinen eläinsuoJ - jelija on parasta mainosta

eläinten asialle. Positiivisella mie­ lellä jaksaa myös paljon parem­ min toimia eläinten auttamiseksi.

Jotkut nuoret lukijat ovat mu­ rehtineet sitä, että täydellisen eläinystävälliseen kuluttamiseen on täs­ sä yhteiskunnassa erittäin vaikeaa päästä. Itse kullekin meistä ovat tuttuja ne synkät hetket, jolloin kuulemme taas yhdestä eläimiin kohdistuneesta vääryydestä. Tai kun tutkimme kaupassa tuotese­ losteita ja huomaamme, että eläin-

’’E lä in te n p u o le s ta ”/H e le n a Tengvall, 84,Kirja joka neuvoo kuinka voit jo­ kapäiväisessä elämässä toimia eläinten hyväksi. Todellinen eläin­ ten ystävän käsikirja.

T ilaan kpl ’’Ymmärrä lem m ikkiäsi”/Helena Tengvall, 112,Onko sinulla lemmikki vai harkitsetko eläimen hankkimista? Halu­ atko oppia paremmin kommuni­ koimaan eläinten kanssa? Tässä ja monissa käytännön ongelmissa si­ nua auttaa tämä uudentyylinen lemmikkiopas.

Tilaan kpl

MERKIT, TARRAT, KORTIT...

ystävälliset kulutustottumukset tuntuvat vaativan suurempaa luovimistaitoa kuin Kap Hornin ym­ päripurjehdus. Tai kun tuntuu, että kaikenlaisten kemikaalien taustal­ la piilevistä eläinkokeista ei vel­ hokaan saisi selvää.

Silti ei ole syytä masentua - päin­ vastoin! Jos käytämme suuren määrän energiaa sen murehtimi­ seen, olikohan siinä Amalia-tädin leipomassa synttärikakussa häkkikanalamunia, meistä ei pian ole paljoakaan iloa sen enempää itsel­ lemme, muille ihmisille kuin eläi­ millekään.

Tärkeintä on säilyttää elämän­ ilom m e ja m yönteisyytem m e.

Eläinsuojelussa on saavutettu ja saavutetaan jatkuvasti lisää voit­ toja, jotka ovat pelastaneet tuhan­ sia ja taas tuhansia eläimiä onnel­ liseen, elämisen arvoiseen elä­ mään. Suuri osa niistä on juuri teidänkaltaistenne eläinten ystävi­ en ansiota, jotka ovat lannistumat­ ta osallistuneet, toimineet, puhu­ neet ja kirjoittaneet. Muistetaan siis iloita kaikista pienistä ja suu­ rista eläinsuojelun edistysaskelis­ ta!

Toimitus

ROTTA

Tyylikkäät, korkealaatuiset T-paidat eläinten ystäville: Go Cruelty Free -kampanjan paita eläinkokeettoman kosmetiikan puolesta. Koot S-XL, hinnat 75 mk (harmaa) ja 80 mk (mintunvihreä).

Animalian värikäs Eläinten puolesta -T-paita. Harmaana koot S XL, valkeana koot S-XXL. Hinta 75 mk.

Maailman eläinsuojeluliiton WSPA:n Per Respect -paita, jonka tuotto käytetään kulkukoirien ja -kissojen auttamiseen. Paita valkoinen, painatus musta-punainen. Koko L, hinta 100 mk. kronikka 12 koiran elämästä.

Tilaan kpl Eläinten ETYK/useita kirjoitta­ jia, 20,- (ennen 40,-) Asiaa ja pohdintaa eläinten ase­ masta ihmisten maailmassa.

Tilaan kpl

Uusiopaperilehtiö 10,- (ennen 12 ,-) 20 sivun kirjepaperilehtiö, kuvi­

tuksena neljää eri eläinhahmoa (hiiri, kissa ikkunalla, mäyräkoira sekä tilhi pihlajassa).

Tilaan kpl Kortteja kympillä!

Nyt saat kortteja todella edullises­ ti! 10 kortin lajitelmassa erilaisia

ANIMALIA 3/96

ANIMALIA 3/96

Lasten T-paita 55,Harmaassa paidassa värikäs eläin­ ryhmä. Iloinen paita iloiselle pik­ ku eläinten ystävälle!

Koot 104, 116 ja 128 cm.

T ilaan k p l, koko Eläinten puolesta T-paita (75,-) tai collegepusero 150,Melkein loppuivat kesken, mutta tilasimme uuden erän näitä suosit­ tuja paitoja. Tyylikäs väripainatus. T-paitaa saatavilla harmaana tai luonnonvalkeana (koot S-XL , valkeana myös XXL), College harmaa (koot S-XL).

Tilaan T-paitoja.......... k p l,........... k o k o ,............. väri Tilaan collegeita..........k p l,........... k o k o ..........

Tarrat - Logohiiri tarra-arkki (15 tarraa) 10 ,-, tilaan arkkia - Eläinkokeeton kosmetiikka-ark­ ki (16 tarraa) 10 ,-, tilaan......... ark­ kia - EI MAINOKSIA, KIITOS ovitarra (logohiiri) 5,-, tilaan kpl

KANOJEN HOITO

Eläinsuojelusingle, 10,”Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen”. Vie vaikka kouluun soitetta­ vaksi Eläinten viikon kunniaksi 4.10.10.! Tilaan kpl NÄIN TEET TILAUKSESI: Postitse: Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 90-148 4866 (arkisin 9-17) Telefax: 90-148 4622 Sähköposti: animalia@icon.fi Yli 40,- tilaukset toimitetaan pos­ tiennakolla (jolloin tilaukseen li­ sätään postiennakkomaksu 14,-).

Kaikkiin tilauksiin lisätään posti­ tuskulut sekä 5,- käsittelykulu.

KIITOS TILAUKSESTASI!!

Tilaajan nimi.

ie

Lapsille on edelleen myynnissä hilpeitä ”Eläköön eläimet” -Tpaitoja. Pohjaväri , , . vaaleanharmaa, kuva ..... ’ .... nehvannen. Koot 104, 116ja 128 cm. Hinta 55 mk.

ILOKSI JA HYÖDYKSI...

Muut rintamerkit - Fur is dead (punamusta) 8 ,-, ti­ laan kpl - ”EI” eläinkokeille (logohiiri) 8 ,, tilaan kpl - Animal Liberation, Human Libe­ ration 8 ,-, tilaan kpl - NO FUR-ketunpoika (neliväri) 10 ,-, tilaan kpl

Iloa joka edistysaskeleesta

Kortit - Hevoskortti ’’Ensiaskelet” 4,-.

Herkässä mustavalkokortissa pikkuvarsa emonsa kanssa. Tilaan kpl- ’’Kissanpennun syksy” 4,-. Valokuvakortissa leiskuvat syksyn värit. Tilaan kpl

’’Oikeutta eläim ille”/Peter Sin­ ger, 120,Eläinten oikeuksien liikkeen pe­ rusteos, runsaasti tietoa myös Suo­ mesta.

Tilaan...........kpl

UUTTA: GO CRUELTY FREEm erkki 10 ,2 -väripainatus, tilaan kpl

Nuorten Animalia Poni voi viihtyä viileässäkin

UUTTA: ’’Kanojen hoito”/ H e­ lena Tengvall, 85,Kaikki mitä olet aina halunnut tie­ tää vapaiden kanojen kasvatukses­ ta!

Kuvitettu opas kaikille kanojen elintavoista kiinnostuneille.

Tilaan...........kpl

Rintamerkit

L.

tuntuu kärsivän kylmästä, voihan sen aina loimittaa. Varsinkin Eng­ lannissa käytetään paljon enem­ män talliloimia kuin täällä Suo­ messa.

Purun laatu sitten. Kuivikkeen tarkoituksena on sitoa kosteus it­ seensä ja pehmustaa hevosen seisomisalusta. Multa ja kivet purun joukossa tuskin vaikuttavat näihin ominaisuuksiin, käytetäänhän esi­ merkiksi turvetta monilla talleilla kuivikkeena. Kivetkään tuskin häi­ ritsevät hevosta, koska hevoset useimmiten nukkuvat seisoaltaan.

Tietenkin, jos teillä on ylimääräis­ tä rahaa, ei kukaan estä ostamasta parempia puruja/olkia tms.

Yleisesti ottaen nuorilla hevos­ tytöillä on usein käsitys, että hevo­ set on tehty posliinista. Siinä, min­ kä hevostyttö näkee puutteena tai virheenä, ei ehkä ole hevosen mie­ lestä mitään kummallista.

Jos vielä näet ko. tallin puutteel­ lisena, ehdotan, että puhut ensin asiasta ponin omistajan kanssa ja esität näkemyksesi. Voit myös pyy­ tää, että omistaja tekisi asialle jo­ tain ja tarjota apuasi esim. tallin korjaustöissä.

Onnea sinulle ja ponille!

S.K. Ilmajoki

KIRJAT

Uusiopaperilehtiöt ja kuoret Ethän unohda uusia kesäystäviäsi!

Kiijoita heille ja anna ystävyyden tuoda iloa syyssateiden ja hämä­ rän keskelle. Kesästä näissä uusipaperituotteissa muistuttaa suloi­ nen ketunpoika kesäniityllä (neliväripainatus). Lehtiössä 20 lehteä, nipussa 15 kuorta.

Tilaan lehtiöitä, 1 5 ,kpl Tilaan kuorinippuja, 2 0 , - ........... kpl

Lähiosoite

Postinumero ja postitoimipaikka ........................................ _ Juotteita voit ostaa myös suo. . ..

TI . . . x . raan Ämmähän Helsingin toim istosta, osoite yllä. Raj 0itetust¡ tuotteita on m yynnissä myös Turun toimistossa (os. Humalis­ tonkatu 14, 2. krs., puh. 9212310 123) ja Oulun toimistossa (os. Isokatu 16 C 20,2. krs., puh.

981-3119 885).

’’Vaihtoehtoisten liikeyritysten kataloogi 96-97” , 25,Ruohonjuuren klassikko-luettelo, koko Suomen kattavat ’’vihreät si­ vut”.

Tilaan kpl ’’Generation Europe” , koululai­ sen eurokaienteri, 25,elokuu 96-elokuu 97. Kätevien päivyrisivujen lisäksi paljon tietoa Euroopan maista, eläin- ja luon­ nonsuojelusta, ja muusta kiinnos­ tavasta.

Tilaan kpl

Go Cruelty Free -kampanjan rintamerkki puhuu eläimillä testaamattoman kosmetiikan, saippuoiden ja shampoiden puolesta. 2-väripainatus, hinta 10 mk.

Rautaisannos tietoa vapaiden kanojen kasvatuksesta!

Mitä kanat tarvitsevat voidakseen elää kunnollista kanan elä­ mää? Millaiset pesät ja orret kanoille tarvitaan? Millainen on kanojen vuorokausirytmi? Miksi kanoilla on arvojärjestys?

Miten kanat rentoutuvat? Ovatko vapaiden kanojen munat to­ della paremman makuisia?

Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin vastaa Maaseutukes­ kusten Liiton uusi tietokirja KANOJEN HOITO - Opas va­ paiden kanojen kasvattajille.

Kirjassa käsitellään havainnollisesti kanojen käyttäytymistä, parven muodostumista ja sen sosiaalista arvojärjestystä, kano­ jen tarvitsemia olosuhteita, erityyppisiä kanalaratkaisuja, kanan rakennetta ja elintoimintoja, kanarotuja, kanojen päivittäistä hoitoa, ruokintaa, siitosta, haudontaa ja poikasten hoitoa, kano­ jen terveydenhoitoa sekä kanalan tuotteiden käsittelyä ja myyn­ tiä.

KANOJEN HOITO on 140-sivuinen, valokuva-ja piirroskuvitettu. Saatavilla nyt myös Animaliasta, hintaan 85 mk.

19

Suomen eläinkuljetukset maailman huipputasoa

S

Sonnia talutetaan ulos kuljetusautosta. Huomaa kuljetusauton alaslaskettava takaosa: näin eläin saadaan laskettua lähes katutasolle, eikä sen tarvitse taituroida jyrkillä ja usein vaarallisilla lastausrampeilla, kuten mm. Keski-Euroopassa asian laita usein on.

Suomalaisissa eläinkuljetuksessa sekä kuljetusautot että eläinten käsittely ovat parantuneet jatkuvasti. Turussa järjestettiin kesäkuussa kansainvälinen kuljetusalan seminaari, jossa vedettiin suuntaviivoja yhä eläinystävällisempään matkantekoon.

Tutkimustieto parantanut kuljetuskalustoa Tutkimuksia eläinkuljetusten pa­ rantamiseksi on tehty sekä Suo­ messa että muualla EU:ssa, kertoi Markku Honkavaara Lihateolli­ suuden Tutkimuskeskuksesta. Suo­ malaisissa tutkimuksissa on muun muassa havaittu ilmajousitettujen kuljetusautojen olevan naudoille vähemmän stressaava kuljetus­ muoto kuin lehtijousitettujen.

Tutkimukset osoittavat myös muun muassa, että sikojen kulje­ tuksissa on tärkeää olla sekoitta­ matta toisilleen vieraita sikoja sa­ maan kuljetusryhmään tappeluiden välttämiseksi sekä huolehtia, että kuljetusauto tärisee mahdollisim­ man vähän. Siat tulevat tärinästä hyvin helposti pahoinvoiviksi, ja pahoinvoivina ne eivät pysty juo­ maan tarpeeksi janosta huolimat­ ta.

Honkavaara korosti, että hyvä kuljetuskalusto tekee yhden kol­ masosan onnistuneesta eläinkul­ jetuksesta. Kaksi kolmasosaa kul­ jetuksen laadusta riippuu kuljetushenkilöstön taidoista eläinten hy­ vässä kohtelussa.

Eksoottisen pohjoisen maamme liittymisestä EU:hun on seuran­ nut, että EU:n teurastussäädösten

takia poroja joudutaan entistä use­ ammin kuljettamaan autoilla teu­ rastamoon. Elintarvikealan Kulje­ tusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilä kiinnitti seminaa­ rissa huomiota siihen, että poron kaltaisille puolivilleille eläimille lastaus kuljetusautoon voi helpos­ ti olla erittäin stressaava kokemus.

Poronkuljetusten olosuhteet edel­ lyttäisivät siksi huolellista suun­ nittelua. Ongelmana on myös, että ö porojen autokuljetuksia ei valvota I yhtä hyvin kuin muita eläinkulje<3 tuksia.

O

| Siipikarjan > kuljetukset seuraava haaste Animaliasta seminaariin oli kut­ suttu esitelmöitsijäksi Päivi Ros­ qvist, joka kertoi eläinkuljetusten tämän hetken tilanteesta EU-maissa. Huomattavana edistysaskelee­ na saatiin EU:ssa vuosi sitten ai­ kaan direktiivi, joka muun muassa säätää pisimmät sallitut yhtäjak­ soiset kuljetusajat eri eläinlajeille (aiheesta tarkemmin mm. Animalia-lehdessä 3/95) ja eläinten salli­ tun lastaustiheyden autoissa. Pa­ rannus oli seurausta eläinsuojelujärjestöjen, eläinlääkärien ja mo­ nien yksittäisten ihmisten käymäs­ tä pitkästä kampanjasta.

Direktiivissä on kuitenkin edel­ leen monia puutteita, josta syystä tarvitaan toimintaa direktiivin edel-

Porot ovat luonnonvaraiseen elämään tottuneita eläimiä, joiden kuljettamisessa autolla on omat ongelmansa. Porojen autokuljetuksissa tarvittaisiin nykyistä tarkempaa suunnittelua ja parempaa valvontaa turhan kärsimyksen estämiseksi.

*

Suurin osa Suomen maanteillä matkaavista eläimistä on kanoja. Niiden kuljetusten parantamisessa on vielä paljon työsarkaa.

leen kehittämiseksi. Vaikka yli 60 tunnin yhtämittaiset kuljetukset ovat nyt kiellettyjä, direktiivi sallii edelleen esimerkiksi 24 tunnin siankuljetukset, joka on pahoinvoi­ ville ja juomaan kykenemättömil­ le sioille liian pitkä aika. Myös autojen ilmastoinnin ja muun va­ rustelutason suhteen direktiivin rima on aivan liian matala.

Rosqvist esitti seminaariväelle myös toiveen, että kuljetusalalla paneuduttaisiin siipikarjankin kul­ jetusten parantamiseen. Suomalai­ nen sian- ja naudankuljetus on huimasti parempaa kuin keskieu­ rooppalainen ja tulee tiennäyttäjä­ nä edistämään muidenkin maiden eläinkuljetusten parantamista.

Suomalaisessa siipikarjan kulje­ tuksessa sen sijaan luunmurtumat ja kuljetuslaatikkoon kuolemiset ovat edelleen aivan liian yleisiä.

Jos suomalainen kuljetusala ottaa myös tämän asian kehitettäväkseen, se tulee ajan myötä paranta­ maan höyhenpeitteisten matkalais­ ten oloja niin Suomessa kuin ulko­ maillakin.

Helena Tengvall

Kaarina Kivivuori

uomen maanteitä pitkin mat kaa vuoden mittaan yhteen sä noin 1,5 miljoonaa välitysvasikkaa, välitysporsasta, kananuorikkoa ja muuta eläintä, joita viedään maatilalta toiselle edel­ leen kasvatettaviksi. Toinen suuri matkalaisten ryhmä ovat teurasta­ molle matkaavat siat, naudat, broi­ lerit ja muut eläimet: näiden yh­ teispainoksi lasketaan Suomessa noin 300 miljoonaa kiloa.

Suomen eläinkuljetusten tasoa voi nykyään hyvällä syyllä pitää maailman parhaimmistona. Suo­ messa on useiden vuosien ajan pa­ nostettu sekä kuljetusautojen ke­ hittämiseen entistä eläinystävällisemmiksi että kuljetushenkilökunnan kouluttamiseen. ’’Kuljetuska­ luston varustuksesta sekä tieten­ kin myös laitteiden oikeasta käy­ töstä riippuvat paljon ne olosuh­ teet, joissa eläimet matkaa teke­ vät. Paraskaan tekniikka autoissa ei koidu eläinten hyväksi, jos sitä ei osata, viitsitä tai ymmärretä käyt­ tää tarkoitetulla tavalla”, totesi kesäkuussa Turussa pidetyssä ’’Eläinkuljetukset -96” seminaaris­ sa myös maa- ja metsätalousmi­ nisteri Kalevi Hemilä.

Kuljetettavien eläinten joukko muuttuu sen mukaan, miten maa­ talouden eläintenpidon tuulet muu­ tenkin puhaltavat. Jo nyt valtaosa maatalouden eläimistä ja siten myös tien päällä kulkevista on ka­ noja. Niiden osuus tulee jatkossa kasvamaan, koska siipikarjanlihan menekki on kuluttajien keskuudes­ sa nousussa. Myös sianlihan kulu­ tus kasvaa, mikä tulee tietämään jatkossa yhä useampia sikoja teu­ ras tamoautojen kyydissä. Naudan­ lihan kulutus sen sijaan saattaa las­ kea; jo nyt suuri osa teurastamoille matkaavista naudoista on teuras­ tettavia lypsylehmiä eikä varsinai­ sia lihanautoja.

Päivi Rosqvist

Hyvää matkaa, Mansikki!