Animalia 4/1996

#

#

4/96

Eläinsuojelu EU:n ovella, s.4 Babe-possu antoi kyljykselle kasvot, s.10

*

*

Päätoimittajalta

E fllm i jMIknnmi qU

Kansalaisten valitsemat 16 polii­ tikkoa lähtevät edustamaan Suo­ mea Brysseliin.

EU-tasolla eläinsuojelukysymykset ovat vielä vaikeampia ja moni­ mutkaisempia kuin meillä Suomes­ sa. On otettava huomioon kaikki­ en jäsenmaiden eri näkemykset, jotka ovat pitkälti heijastusta mai­ den kulttuurista ja tavoista. Suomi on eläinsuojelullisesti yksi edellä­ kävijämaista. Meillä on näin ollen mahdollisuus ja velvollisuus pyr­ kiä edistämään asiaa myös muissa EU-jäsenmaissa.

EU:n päätöksentekoon vaikut­ taa jäsenmaiden lisäksi myös muu maailma. Maailman kauppajäijes-

tön valta on vielä nähtävissä.

GATT-vapaakauppasopimus estää tuotteen tuontikiellon tuotantome­ netelmiin liittyvistä syistä. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen että turkisten tuontikielto niistä mais­ ta jotka käyttävät epäinhimillisiä pyyntivälineitä (esim. jalkarautaa) EU-maihin todennäköisesti vesit­ tyy. US Aja Kanada eivät hyväksy kieltoa.

Voimme vain arvailla, mitä GATT-sopimus tuo mukanaan jat­ kossa, mutta selvää on, että pää­ tösvalta, joka osaksi siirrettiin Suomesta EU:iin, näyttää nyt siir­ tyvän vielä kauemmaksi. Ellei EU pysy omissa päätöksissään nyt,

niin tuleeko taloudellisin perus­ tein toimiva Maailman kauppajär­ jestö tulevaisuudessa päättämään myös muista EU:a ja samalla Suo­ mea koskevista asioista?

Jos näin käy, voidaan olettaa, ettei suurten rahojen markkinoil­ la ole paljon sijaa eläinsuojelulle.

Tästä ja monesta muusta syystä on tärkeätä, että eläinsuojelutyö-

Det första EU-parlamentvalet i Finland hälls denna höst.

Beslutsfattandet i EU pverkas frutom av medlemslndema ven av den vriga vrlden. Vrldshandelsorganisationens verkliga makt terstr att se. GATT-frihandelsavtalet hindrar EU frán att forbjuda im­ porten av en viss vara pá basen av dennas produktionssatt. Detta orsakar bl.a. att fórbudet mot import av país till EU-landema frán lánder som an vánder ohumana fángstmetoder (te., fángstsaxar) troligen inte kommer att verkstállas. USA och Kanada godkánner inte forbudet.

Vi kan bara ana vad GATT-avtalet kommer att föra med sig i framtiden, men tydligt är att den makt som delvis flyttats frán Finland till EU nu verkar flyttas ännu längre bort. Om EU inte stár vid sinä beslut nu, kommer dá den pá ekonom iska grunder fungerande Världshandelsorganisationen att bestämma över andra ärenden som gäller EU och därmed även Fin­ land?

Ifall det gár sá, kan vi anta att det inte finns mycket utrymme för djurskydd pá den stora ekonomis-

kamarknaden. Av denna och mänga andra orsaker är det viktigt att djurskyddsarbete sker även pä intemationell niva och att vi kräver ställningstaganden samt initiativ av Finlandsrepresentanteri Brys­ sel.

A nim alias gallup gällande djurskyddsfrgor, som besvarades av Europarlamentkandidaterna, fick että mycket positäivt gensvar. Den höga svarsprocenten skvallrar om att djurskydd tas pä allvar. Det gäller nu att ’’halla että öga” pä Finlands EU-parlamen-

Folket har valt 16 finska representanter tili Bryssel. Pä EU-nivä är djurskyddsfrägor ännu svärare och mera invecklade än de är i Fin­ land.

Ali medlemsländers sikter mäste respekteras. Äsikter som tili stor del speglar ländemas kultur och traditioner. Finland är ur djurskyddssynpunkt että av de främsta ländema. Därför har vi en möjlighet och plikt att försöka främja djurskyddet även i det övriga Europa.

tariker. Kommer de att stä vid sinä pästäenden?

Vi djurskyddare mäste nu vara starkare än nägonsin och p.g.a. att fältet hela tiden vidgas vara redo att samla kunskap och lära oss nya saker ännu effektivare än hittills.

Världen förändras och vi har en möjlighet att vara med och inverka sä att fömdring sker mot det bättre.

Anna Lindqvist ordförande

Sisällysluettelo : Päätoimittajalta 2 Elämää eläinsuojelulain uudistuksen jälkeen 3 Onko eläinsuojelulla sijaa europarlamentissa?

- Animalia testasi euroehdokkaita 4 Valokuvauskilpailu 5 Eläimenä ihmisten maailmassa 6 Pj Anna Lindqvist 7 Pro Animalia jaettu 7 ’’Koirasimulaattori” 8 Birgitta Forsman sai pohjoismaisen tunnustuspalkinnon 8 MEIC lunastaa lupauksia - Ihmissolut korvaavat koeeläimiä 9 Lääkiksen eläinkokeet vähentyneet 9 Saparohäntäinen Lassie - Babe 10 Animalia muutti kananpoikamainosta 11 Särkänniemen delfiinit 12 Nuortenpalsta 12 Pyöriäiset takaisin Itämereen! 13 Yhteistyö voimaa Oulussa 14 Delfiinit teemana Tampereella 15 Markkinapaikka 15 Kirjat 15 Lukijalta 16 Kuluttajapalsta \6Vegepalsta 17 Piisamit valmistautuvat talveen 18 Tilaa tietoa 19 Eläinten ystävän‘joulupuoti 19-20 Kannen kuvat: Helena Tengvall, Mauri Leivo, UIP.

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia Liiton tarkoituksena on edistääeläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sel­ laista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaises­ ti niiden luonnollista käyttäytymis­ tä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopet­ tamaan turhat ja tuskalliset eläinko­ keet. Lisäksi se edistää kaikkeaeläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedottamisen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lain­ säädännön uudistamiseen. Lisäksi liit­ to tukee eläinkokeettomien tutkimus­ menetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

A n im a lta E L Ä IN S U O JE L U N ERIKOISLEHTI SPECIA LM A G A SIN F Ö R D JU R SKYD D

21. vuosikerta Päätoimittaja: Anna Lindqvist Vs.päätoim ittaja 4/96: Emmi, Manninen Ulkoasu: Rilla Nummisalo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 1996

2

4/96

Ilmestymisaikataulu: 1 maaliskuu 2 toukokuu 3 syyskuu 4 marraskuu Seuraavaan numeroon tarkoi­ tetun m ateriaalin tulee olla pe­ rillä toimituksessa viimeistään 17.1.1997. Aineisto lähetetään

Johtokunta Veli-Risto Cajander, biologi, toimittaja Eriika Gummerus, merkonomi, yrittä­ jä Olli Haapala, fil. tri, dosentti Anna Lindqvist, biol.yo Pekka Liukkonen, artenomi Hannele Luukkainen, taloustutkija Rilla Nummisalo, kuulokoirakouluttaja, toimittaja Riitta Salmi, biologi, toim.johtaja Brita Suokas, agrologi, koulutussuun­ nittelija Juha Särkkä, nuorisotyöntekijä Minna Varonen, dipl.ins., suunnittelija

osoitteella Animalia-lehti, Por­ voonkatu 53, 00520 Helsinki Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 5000 mk 1/2 sivu 2500 mk 1/4 sivu 1250 mk 1/8 sivu 700 mk 1/16 sivu 350 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti: Stockmann,lemmi kkieläinosasto.

Painopaperi: Ympäristöä säästävä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaam inen ja ko­ pioiminen eläinsuojelua edistä­ viin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava.

P uheenjohtaja Anna Lindqvist Toimisto Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopimuksen mukaan.

Asiakaspalvelu: puh. 09-148 4866 (Huom: Tilaukset, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän numeroon.)

Tiedottaja Sampo Utriainen, puh. 09148 2646 Jäsen- ja alueosastovastaava Tarja Balding, puh. 09-278 6896 Tutkija, kotieläinbiologi Emmi Man­ ninen, puh. 09-278 6940 Kansainvälisten asioiden vastaava Päivi Rosqvist

ÚJuliana von Wendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita

eläinsuojelulain uudistuksen O oo oi

makkosikaloissa osattiin va­ rautua muutoksiin.Suuri osa suom alaisista em akoista elää kääntymisen estävissä ns. yk­ sittäiskarsinoissa. Uusi eläinsuo­ jeluasetus määrää, että 10 vuoden siirtymäajan jälkeen emakkoa saa pitää tällaisessa karsinassa kor­ keintaan kahdeksan viikkoa porsi­ misen jälkeen. Askolalaisella Olli Suomisella on 50 emakon sikala, jossa tällä hetkellä on yksittäiskar­ sinat. Miltä emakkopykälä hänes­ tä vaikuttaa? ’’Pykälä on periaatteessa hyvä.

Vaikka pihatoissa on omat hanka­ luutensa, ne ovat hyvä ratkaisu.

Eläimet pääsevät niissä liikku­ maan, mutta toisaalta jotkut yksi­ löt jäävät alakynteen ryhmässä.

Omassa sikalassamme siirtymä­ ajan hyödyntäminen on käytännön sanelema pakko, koska sikalan kalusteet on juuri uusittu. Pihattotai karsinatyyppiseen sikalaan siir­ ryttäessä samojen seinien sisään mahtuu vähemmän eläimiä. Kat­ sotaan sitten aikanaan, jatkammeko pienemmällä sikamäärällä vai lopetammeko tuotannon, jos se ei kannata.*’ ’’Emakkosikaloiden omistajat eivät säikähtäneet eläinsuojeluase­ tuksen määräystä, sillä tilanteeseen oli osattu jo varautua. Uudet emakkosikalat on jo rakennettu asetuk­ sen mukaan karsina- tai pihattosikaloiksi. Esimerkiksi meillä ItäUudenmaan sikakerhon alueellajo noin puolet emakkosikaloista on tämäntyyppisiä ’vapaampia’ rat­ kaisuja.”

E

Telefax: 09-148 4622 Sähköpostiosoite: animalia@icon.fi Jäsenm aksut Tukijäsenmaksu 90 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 130 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1800 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi PSP 800018-2105644 Lahjoitukset SYP 200138-1934 T estam entitovat olleet merkittä­ vä tuki Eläinsuojeluliitto Anima­ lian työlle. Tiedustelut toiminnan­ johtajalta p 09-148 5511.

Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimusta, jossa kehi­ tetään tai sovelletaan eläinkokeil­ le vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiäja jolla pyritään ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoin­ nin edistämiseen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudel­ lisesti eläinkokeiden vaihtoehto­ ja ja eläinten hyvinvointia edistä­ vää tieteellistä tutkimusta ja tie­ dotusta.

Osoite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Puh. 09-146 4865, fax 09-148 4622.

Lahjoitukset: Merita 20011842627 tai PSP 800013-70468986

ANIMALIA 4/96

Hik®©mM im

Uudistetut eläinsuojelulaki ja -asetus ovat olleet voimassa nyt muutaman kuukauden. Monien eläinten kanssa työskentelevien^ ihmisten arki tulee muuttumaan uudistuksen myötä.

Kysyimme muutamaltaeläinalan ammattilaiselta, miltä tulevaisuus uuden lain kanssa näyttää.

Munantuottaja odottavalla kannalla Uudessa eläinsuojeluasetuksessa häkkikanalat periaatteessa kiel-

tävästi aikaa siirtyä häkkikanalois­ ta muihin järjestelmiin. Häkkikanaloihin on investoitu siinä us­ kossa, että tilanne jatkuu nykyi­ senlaisena. Investoinnit on voita­ va käyttää loppuun tai saatava niis­ tä jonkinlainen korvaus, jos kielto astuu voimaan lyhyellä varoitus­ ajalla.”

Emakkosikalan omistajat osasivat varautua eläinsuojeluasetukseen, joka rajoittaa emakoiden pitoa kääntymisen estävissä karsinoissa.

Pihattotyyppiset emakkosikalat ovat lisääntymässä. lettiin mutta kiellon täytäntöön­ panosta päätetään myöhemmin tarkemmin. Todennäköisesti pää­ tös kytketään kehitykseen muu­ alla Euroopassa: jos häkkikana­ loista luovutaan myös muualla, toteutuu kielto meilläkin. Halik­ kolainen Ilkka Niinistö tuottaa muun maatalouden harjoittami­ sen ohella munia keskikokoises­ sa häkkikanalassa. Uusi häkkikanalapykälä mietityttää munan­ tuottajaa omalta ja koko ammat­ tikunnan kannalta. ’’Häkkien uusiminen on meillä pian ajankohtaista. Siirtyminen lattiakanalaan on käynyt mieles­ sä, ja olen tutkinut ja seurannut erilaisia vaihtoehtoja. Munan­ tuottajan on vaikea tehdä pitkällemeneviä ratkaisuja, koska hän ei voi tietää, millainen kanalatyyppi on tulevaisuudessa talou­ dellisesti kannattava. En ole täy­

sin vakuuttunut siitä, että lattiakanalan tyyppiset ratkaisut nykyi­ sellään ovat eläimille häkkikana­ laa parempi vaihtoehto. Tosin nii­ tä saadaan varmasti jatkossa kehi­ tettyä eläinten kannalta toimivam­ miksi. Kananjalostuksessa on myös tärkeä ottaa huomioon se, millaiset kanat sopivat lattiakanalympäristöön.” ’’Mielestäni siirtyminen häkkikanaloista muihin ratkaisuihin on hyvä asia silloin, jos se toteute­ taan koko Euroopassa. Silloin Suo­ mi ei joudu huonoon kilpailuase­ maan. Jos kielto toteutetaan vain Suomessa, meille tuodaan kuiten­ kin halvempaa häkkimunaa ulko­ mailta. Mikäli kuluttajat ovat val­ miita maksamaan kalliimmasta ja laadukkaammasta kotimaisesta tuotteesta, tuottajat toki mielel­ lään toimivat sen mukaisesti. On tärkeä, että tuottajille annetaan riit-

Sahalahtelainen Pirjo Ilomäki on toiminut Suomen eläinsuojeluyh­ distyksen vapaaehtoisenaeläinsuojeluvalvojana yli 10 vuotta. Vuo­ sittain hänelle kertyy reilut 1500 valvoja työhön liittyvää ’’keik­ kaa”, joihin varsinaisten valvontakäyntien lisäksi sisältyy mm. lu­ entoja ja puhelinneuvontaa. ’’Vanhan lain aikaan valvojalla oli periaatteessa enemmän määrä­ ysvaltaa kuin nyt. Hänellä oli sil­ loin oikeus antaa eläintä huonosti pitävälle ihmiselle kehoitus ja määräaika asioiden korjaamiseen.

Nyt tällaista määräajan asettami­ sen mahdollisuutta ei enää ole.

Käytännössä valvojan työ kuiten­ kin jatkuu entisellään. Kun sanon eläimen omistajalle, että laitapa eläimen olot kahden viikon aikana kuntoon, näin yleensä tapahtuu.

Hätätapauksissa täytyy tietysti kutsua viranomaiset paikalle heti.” ’’Isompi ongelma valvojan kan­ nalta on se, että eläinten omistajat eivät riittävästi tiedä uusista märäyksistä. Esimerkiksi lampaita ja vuohia ei saa enää pitää jatkuvasti paikoilleen kytkettyinä. Narun päässä olevia kesälampaita kuiten­ kin löytyi lain voimaantulon jäl­ keenkin. Kun olen kertonut eläin­ ten omistajille uusista säädöksistä on käynyt ilmi, etteivät he ole tien­ neet niistä aiemmin mitään.”

Svanskupering - en dropp i havet

M unantuottajat ovat odottavalla kannalla. E päm ääräinen h äkkikanakielto vaikeuttaa tuottajien tulevaisuuden suunnitelm ia.

ANIMALIA 4/96

” Kennelklubben har ändrat sinä regier enligt den nya lagen för att fylla möjliga hai när det gäller utställningshundar. Det lönar sig inte till exempel att flytta sin ken­ nel verksamhet tili Estland, där man fortfarande fär stympa svansar.

Hundar, som kommer frän finska

Valvojan työ jatkuu entisellään

Riku C aiander

S

uomessa pidettiin syksyllä ensimmäiset europarlamenttivaalit.

tä tehdään myös kansainvälisesti ja että Suomen Brysselin edusta­ jilta vaaditaan kannanottoja ja aloitteita.

Animalian EU-parlamentaarikoille suunnattuun kyselyyn eläinsuojeluaiheesta saatiin hyvin posi­ tiivista palautetta. Korkea vasta­ usprosentti kielii siitä, että eläin­ suojelu otetaan vakavasti. Brysse­ liin lähtijöitä kannattaakin ’’pitää silmällä”. Tulevatko he toimimaan väitteidensä mukaisesti?

Eläinsuojelijoiden on nyt oltava entistä voimakkaampia ja laajen­ tuneen toimialan vuoksi hankkia tietoa ja oppia uutta entistä enem­ män. Maailma muuttuu, ja me voimme olla mukana vaikuttamas­ sa siihen, että se muuttuu parem­ paan suuntaan.

Anna Lindqvist puheenjohtaja

"Själv tycker jag att hundamas svanskupering är inte en djurskyddsfräga, utan en moralisk och etisk grej. Median har blossat upp saken - stympningen av valpsvansama tar inte sä ont. Det är mycket viktigare att tala om kastrening av smägrisar utan bedövning", säger Annie Liman. Finska Kennelklubbens veterinär.

"Finska Kennelklubben och rasklubbar som tyckte inte om lagförslaget, försökte päverka under lagens förberedning. Sävitt jag vet, finns det ingen som försöker äterinföra gamla systemet. Som vete­ rinär tycker jag att det är roligt för hundama att de fär behälla sinä svansar. Jag började nog mitt arbete hos Kennelklubben först efter lagen var färdig".

Pirjo Ilomäki ja muut vapaa­ ehtoiset eläinsuojelu valvojat jatkavat työtään entiseen malliin eläinsuojelulain uudistuksen jälkeenkin. uppfödare, var de än bor, fär inte delta i utställningar med kuperade svansar om de är födda efter 1.7.96.”

"Kennelklubbens styrelse kan nog ge dispens, om det frägan om t.ex. en finsk uppfödare. som är, ska vi säga, gift med en spanjor.

Om blodlinjer är viktiga för rasens framtid, mäste det ju vara möjligt att importera en hund för avelsandamäl. Dä skall den delta i utställ­ ningar ocksä. I Spanien fär svansama kuperas, och fast uppfödaren är finsk, tror jag att Styrelsen ger dispens frän utsällningförbudet. Det har dock inte kömmit nägra dispensansökningar ännu”, konstaterar Liman.

"Det finns ungefär 60 raser som kuperingsförbudet gäller. Uppfödama passade pä att valpa i väras.

De valpar, som är födda efter det, harkanske inte registrerats ännu, sä att vi har ingen Statistik om registeringar har minskats eller inte. Dessutom har mängden valpar gätt lite ner oberoende av den nya djurskyddslagen", säger Liman.

"Valpar med svansar är nu bara 3 mänader gamla. Utställninggränsen är 6 mänader. Det äterstär att se, om svanskuperingförbudet päverkar uppfödama. Jag tror nog, att de vänjer sig. Det har hänt i andra länder ocksä".

Koonneet: Emmi Manninen och Rilla Nummisalo

Mauri Leivo

Suuri osa eu roparlam enttiin pyrkin eistä eh dokkaista on m yöntyväisiä sille , että tu rkistarhau ksesta laaditaan E U -tason m ääräykset.

EU-m aiden eläinsuojelujär­ jestöjen kattojärjestön, Eurogroupin, jo h ta ja D avid Wilkins oli Animalian kutsumana asiantuntijana eurovaalikyselyn tulosten julkistam istilaisuudessa Wilkinsin m ielestä Suomi on yksi eläinsuojelun m allim ais­ ta, mutta EU -tasolla Suomi saisi ottaa rohkeammin kantaa turkistarhaukseen.

r w m s s ill t iS

n

a

it

-

EU vaikuttaa monin tavoin eläinten oloihin meillä ja muualla. Lokakuussa pidettiin ensimmäiset Euroopan parlamenttivaalit Suomessa. Vaalien alla Animalia kartoitti ehdokkaiden eläinsuojelumielipiteitä. Useimmat ehdokkaat tunnustautuivat eläinsuojelumyönteisiksi, mutta vain kuusi eurovalituista innostui Animalian eläinsuojelugallupista.

ONKO ELÄINSUOJELULLA SIJAA EUROPARLAMENTISSA?

Animalia testasi euroehdokkaiden eläinsuojeluinnon yselyssä euroehdokkaat saivat puntaroida kym­ mentä keskeistä EU-tason eläinsuojelukysymystä. Ehdok­ kailta kysyttiin heidän kantaansa mm. kosmetiikan eläintesteihin, juottovasikoiden kasvatukseen, eläinten pakkosyöttämiseen tuo­ tannon tehostamiseksi sekä jalkarautojen käyttöön turkiseläinten pyyntivälineenä. Lisäksi tiedus­ teltiin heidän suhtautumistaan tur­ kiseläinten hyvinvointiin, teuraseläinkuljetuksiin, häkkikanaloi­ hin, geenitekniikkaan ja eläinten hyvinvoinnin huom ioim iseen EU:n päätöksenteossa.

Lopuksi ehdokkailta vielä perät­ tiin halukkuutta liittyä Euroopan parlamentin sisäiseen eläinsuojeluryhmään Intergroup on Animal Welfare, IAW), jonka kautta aktii­ vinen paria mentaarikko saa tietoa käsiteltävistä eläinasioista.Lähes 60% ehdokkaista tunnusti eläin­ suojelun tärkeäksi. Animalian eläinsuojelukysely lähetettiin 181 eh­ dokkaalle. Yhdistykseen palautui 104 vastausta, eli vastausprosentti nousi 57 prosenttiin. Viisi ehdo­ kasta lähetti nimettömän vastauk­ sen. Jo vastausten määrän perus­ teella voidaan päätellä, että eläin­ suojelu koettiin tärkeäksi. Toisaal­ ta - kukapa olisi halunnut tunnus­ tautua eläinsuojeluvastaiseksi.

Gallup innosti eniten vihreiden, rkp:n ja vasemmistoliiton sekä luonnonlain puolueen ehdokkaita ja vähiten kokoomuksen ehdok­ kaita. Vihreistä vastasivat melkein kaikki, mutta kokoomuksen 16 eh­ dokkaasta vain neljä.

Valituista europarlamentaari-

K

koista ainostaan kuusi kiinnostui eläinsuojelukysymyksistä ja vas­ tasi kyselyyn: Heidi H autala (vihr), M arjo M atikainen-K allström (kok), Outi Ojala (vas), Jyrki Otila (kok), Mirja Ryynänen (kesk) ja Esko Seppänen (vas). Heidi Hau­ tala ja Outi Ojala osoittautuivat selvästi eläinsuojelumyönteisimmiksi.

kuitenkaan näyttänyt olevan rat­ kaiseva yksittäisten ehdokkaiden mielipiteiden kannalta.

Euroehdokkaat jättäisivät häkkikanalat historiaan Jokaiseen kysymykseen kuului selventävä johdanto. Häkkikana­ loiden kohdalla se oli seuraava: Häkkikana asuu tämän kädessäsi olevan A4-arkin kokoisella alalla.

Häkkikanaloihin liittyy kiistatto-

mia ja vakavia eläinsuojeluongelmia. Ruotsissa häkkikanaloista luovutaan, mutta Suomessa asia on sidottu kehitykseen muissa EUmaissa.

Euroehdokkailta kysyttiin, pi­ täisikö häkkikanalat kieltää EUtasolla. Vastaajista 82 % kieltäisi häkkikanalat EU:ssa. Vihreät, va­ semmistoliittoja luonnonlain puo­ lue kannattivat yksimielisesti kiel­ toapa eniten epäröivät rkp, sdp ja nuorsuomalaiset. Heidi Hautala, Marjo Matikainen-Kallström, Outi Ojala ja Esko Seppänen tukivat kieltoa. Mirja Ryynänen ei halun­

ja Outi Ojala tukivat direktiiviä, ja Jyrki Otila vastusti sitä. Marjo Matikainen-Kallström ei ottanut kantaa kysymykseen eivätkä Mir­ ja Ryynänen ja Esko Seppänen vastanneet siihen.

EU saattaisi innostua säätämään huomattavasti tiukemmat normit turkiseläinten kasvatukselle kuin mihin Suomessa päättäjät ovat ol­ leet halukkaita. Kokoomuksen, rkp:n ja sdp:n ehdokkaat suhtau­ tuivat turkiskysymykseen varauk­ sellisesti, mutta luonnonlain puo­ lueesta, nuorsuomalaisista ja vih­ reistä löytyi yksimielinen kanna­ tus turkisdirektiiville.

Eläinten hyvinvointi halutaan mukaan päätöksentekoon Sisämarkkinoiden vaatimukset

Euroopan parlamentti ei ole varsi­ nainen lainsäädäntöelin ja sen po-

Peräti 74 prosenttia vastanneista hyväksyisi sen, että EU antaisi yli­ kansallisen säädöksen turkiseläin­ ten kasvatuksesta. Heidi Hautala

A n im alian kyselyyn vastanneiden eurovaaliehdokkaiden en em m istö h eittäisi h yvästit h äkkikanaloille j a sallisi kan oille enem m än liikkum avapautta.

€

Yleisestä eläinsuojelumyönteisyydestä huolimatta vain 52 %

Direktiivi turkiseläinten hyvinvoinnista sai kannatusta

ANIMALIA 4/96 €

Suojeleeko europarlamentaarikko eläintä - oikeasti?

Entä parlamentti?

liittinen valta on vähäinen. Se on kuitenkin tarttunut hanakasti eläinsuojelukysymyksiin. Parla­ mentista on siten muodostunut merkittävä foorumi eläinsuojeIukysymyksille. Saavathan edus­ tajat säkkikaupalla postia juuri eläinten oloista huolestuneilta kansalaisilta pitkin ja poikin Eu­ rooppaa.

Puuttuvaa päätöksentekovaltaa korvaa arvovalta, ja siksi parla­ mentaarikkojen mielipiteitä ky­ sytään ja kuunnellaan. Aktiivi­ suudellaan parlamentti on pysty­ nyt vaikuttamaan moniin eläin­ suojelukysymyksiin. Esimerkik­ si vuonna 1995 se torjui direktii­ vin, joka olisi sallinut mm. siirtogeenisten eläinten patentoin­ nin. Ministerineuvosto on usein kävellyt parlamentin yli. Parla­ m entti tu om itsi kosm etiikan eläintestit vuonna 1993, mutta m inisterineuvosto sitoi eläinkoekiellon voimaantulon siihen, että OECD hyväksyy vaihtoehtoi­ set testimenetelmät.

Sampo Utriainen

nut kieltää häkkejä kokonaan vaan taijosi ratkaisuksi suurempia häk­ kejä. Jyrki Otila jätti kysymyksen väliin

letko harrastelijavalokuvaaja tai erityisen valoku­ vau k sellisen lem m ikin omistaja? Onko lähipiirissäsi eläi­ miä, joiden elämästä haluaisit vä­ littää tietoa muillekin? Nyt sinulla on siihen tilaisuus. Eläinsuojeluliitto Animalia ry järjestää kaikille avoimen valokuvauskilpailun ot­ sikolla ’’ELÄINTEN ARKEA”.

Kuvauksen kohteen voit valita va­ paasti: lemmikki, tuotantoeläin, villieläin, rajausta ei ole. Kuvasi voi kertoa eläimen arkipäivän hy­ vistä tai huonoista hetkistä, kanssakymisestä ihmisten tai muiden eläinten kanssa, ihan jokapäiväi­ sistä tapahtumista. Oma mieliku­ vituksesi luo ainoan katon aiheen ja tilanteen valinnalle!

Kuvat arvosteleva asiantuntijaraati painottaa erityisesti sitä, että kuvista välittyy tilanne juuri eläi­ men kokemana. Riemu, stressi, hämmennys, uteliaisuus, lepo, so­ siaalisuus eläimen silmien läpi näh­ tynä. Muita arvostelukriteerejä

O

Syystä tai toisesta vastaamatta jät­ ti vät Sirkka-Liisa Anttila (kesk), Jörn Donner (sdp), Raimo Ilaskivi (kok), Riitta M yller (sdp), Reino Paasilinna (sdp), Pertti Paasio(sdp), Kirsi Piha (kok), Astrid Thors (rkp), Kyösti Vir­ rankoski (kesk) ja Paavo Väyry­ nen (kesk).

Toivottavasti myös heillä uuden uran auettua tai jatkuttua riittää aikaa ja tarmoa eläinsuojelukysymyksille.

Puolueista suopeimmin eläin­ suojeluun suhtautuivat vihreät, luonnonlain puolue sekä vasem­ mistoliitto. Muiden puolueiden ehdokkaiden mielipiteet vaihtelivat enemmän. Jäsenkirjan väri ei

vapaasta kaupasta ovat olleet usein pahasti ristiriidassa eläinsuojelun kanssa. Niin possu kuin perunasäkkikin ovat Rooman sopimuk­ sen mukaan vapaan kaupan piiriin kuuluvia maataloustuotteita. Eu­ roehdokkaat olivat lähes yht miel­ tä (98 %) siitä, että myös eläinten hyvinvointi pitää ottaa huomioon

EU:n lainsäädännössä. Outi Oja­ la muistutti, että eduskunnan suu­ ri valiokunta on esittänyt selvitet­ täväksi mahdollisuutta ottaaeläinsuojelu perustamissopimukseen hallitusten välisessä konferens­ sissa (HVK).

Eeropekka Rislakki (nuors) vaati, että EU-maiden on aika tur­ vata eläinten tulevaisuus ja määri­ tellä eläinmaailman perusoikeudet.

Puutteena EU:n lainsäädännös­ sä on ollut se, että komissio on voinut tehdä aloitteita vain perus­ tamissopimuksessa mainituista asioista, eikä eläinsuojelu ole kuu­ lunut niihin.

euroehdokkaista innostuisi liitty­ mään EU- parlamentin sisäiseen eläinsuojeluryhmään. Vaikka eh­ dokkaat kokivat eläinsuojelun tär­ keäksi, sitoutuminen siihen näytti arveluttavan. Heidi Hautala, joka on ollut mukana eläinsuojeluryh­ mään kokouksissa, piti ryhmää tärkeän yhteistyötahona. Outi Oja­ la ja Mirja Ryynänen liittyisivät ryhmään, mutta Jyrki Otila ei.

Kyselyn julkistamistilaisuudes­ sa Suomessa vieraillut Eurogroup for Animal Welfaren johtaja David W ilkins kertoi odottaneensa suo­ m alaisilta aktiivisem paa otetta eläinsuojeluasioissa EU-tasolla.

Heidi Hautala kertoi koettaneen­ sa vaikuttaa parlamentissa aktiivi­ sesti useisiin kysyttyihin eläinsuo­ jelu-uudistuksiin ja toimineensa tiiviissä yhteistyössä suomalais­ ten ja E U -tasolla vaikuttavien eläinsuojelujärjestöjen kanssa.

Rannalle vaaleissa jäänyt Susanna Rahkonen (sdp) muistutti, että ih­ minen ei ole ylivertainen olento, joka saa alistaa luonnon omien ly­ hytnäköisten tarpeiden välikappa­ leeksi. Rahkosen mukaan myös eläinten oikeuksia on puolustetta­ va. Vaaleissa hyvin menestynyt Ja­ nina Andersson (vihr) pitää EU:a tärkeänä eläinsuojelussa. Hänen mielestään suomalaiset päättäjät eivät uudesta eläinsuojelulaista pää­ tettäessä uskaltaneet säätää EU-tasoa tiukempia eläinsuojelunormeja vaan menivät EU:n selän taakse pii­ loon.

ANIMALIA 4/96

ovat kuvan omaperäisyys, taiteel­ lisuus ja tekninen taso.

Liitä kuviesi mukaan kirjekuori, jonka päällä on toivomasi nimi­ merkki ja sisällä nimi-ja osoite­ tietosi. (Asiantuntijaraati ei tiedä kuvaajien nimiä arvostelua suo­ rittaessaan). Toimita kuvat Ani­ malian toimistoon (Porvoonk 53,00520, Helsinki) viimeistään 15.1.1997. Viisi parasta kuvaa palkitaan Animalian lahjakorteilla. Kilpailun tulos julkistetaan 1/ 97 lehdessä. Kuvia tullaan jul­ kaisemaan ANIM ALI A-lehdissä ja tarvittaessa lunastetaan yhdis­ tyksen kuva-arkistoon.

ONNEA KISAAN! Ennenkuin rynnistät hake­ maan kameraasi, lue vielä alla olevat ohjeet: - Sekä väri- että mustaval­ kokuvat hyväksytään. Voit myös osallistua diakuvilla.

- Vain 5 kuvaa/osallistuja

5

*

Puheenjohtaja Anna Lindqvistin mielestä

Eläimenä ihmisten maailmassa, osa 1

Kansainvälisen ja ruohonjuuritason toiminnan yhdistäminen on haaste Animalialle

Machokulttuureita ja sveitsiläisdemokratiaa eli

Kuinka ihmisten yhteiskuntarakenne muokkaa eläinten asemaa Eläinten kohtelua on onnistuttu parantamaan mitä erilaisimmissa oloissa, kun vain on ollut riittä­ västi sinnikkäitä ja asialleen omis­ tautuneita ihmisiä. Jopa sodan rau­ nioilla kompuroivassa Slovenias­ sa on hiljattain syntynyt kansan­ liike niiden kulkukoira- ja kissalaumojen auttamiseksi, joita sota on jättänyt jälkeensä.

Silti kaikille eläinsuojelussa pi­ tempään toimineille on tuttua, että eräät valtiot ovat huomattavasti hedelmällisempää kasvualustaa eläinten auttamiselle kuin toiset.

Sveitsissä on luovuttu häkkikana­ loista kansalaisten vaatimuksesta kokonaan. Aivan naapurimaassa, Italiassa, keskivertokansalainen taas ei juurikaan osoita mielen­ kiintoa kanojen oloja kohtaan, vaikka sielläkin eläinsuojeluliike työskentelee ja tiedottaa aktiivi­ sesti.

Miksi?

Tieteellistä tutkimusta erilaisten yhteiskuntajärjestelmien vaiku­ tuksesta eläinten asemaan on teh­ ty hyvin vähän. Käytännön elämä tarjoaa silti runsaasti esimerkkejä siitä, miten ihmisten olot eri mais­ sa heijastuvat maan kotieläinten oloihin. Tietyt kuviot nousevat esiin yhä uudestaan - liikutaan sit­ ten Mexico Cityssä, Tokiossa tai Tohmajärvellä.

Miksi härkätaisteluja käydään juuri Espanjassa ja Etelä-Amerikassa?

Miksi niitä ei ole koskaan ollut Pohjoismaissa, vaikka täälläkin olisi härkiä? Sattumaa?

Ei - pikemminkin väistämätön seuraus niistä oloista, joissa elävät näiden maiden ihmiset.

Kotieläimet elävät ihmisten yhteiskunnassa ja ihmisten ehdoilla.Siksi myös kotieläinten kohtelu on väistämättä oman aikansa ja yhteiskuntansa kuva.

Ihmisten tasaarvoisuus hyödyttää eläimiäkin Ensimmäinen yleinen kuvio liit­ tyy naisten, lasten ja köyhien ase­ maan yhteiskunnassa. Mitä jyrkemmät kuilut yhteiskunnan ihmisjäsenten valta-asemien välillä on, sitä syvemmälle kuilun alim­ paan päähän näyttävät putoavan eläimet.

Miehen ja naisen jyrkkää erilai­ suutta ja epätasa-arvoa korostavat machismo-kulttuurit ovat otollinen ympäristö väkivaltaisille riiteille, joiden avulla miehuutta koroste­ taan. Härkätaistelutovat klassinen esimerkki.

Vastaavasti kun kuilu hallitse­ van luokan ja hallittujen välillä on syvä, repeävät syviksi myös tulo­ erot.

Maissa, joissa varallisuus jakau­ tuu kovin epätasaisesti, köyhim­ millä on täysi työ pitää itsensä ja lapsensa hengissä. Intian, Brasili­ an tai Indonesian köyhälistökortteleissa ei ole ihme, jos kotieläi­ metkin elävät köyhyysrajalla.

Oman mausteensa soppaan li­ säävät ne ilmiöt, joita diktatuuri­ maissa ja muissa erittäin itsevaltaisesti hallituissa maissa esiintyy erittäin paljon yleisemmin kuin muualla - nimittäin sodat ja kan­ sanmurhat. Niissä eivät pääse vä­ hällä ihmiset eivätkä eläimet.

Autoritaarinen kulttuuri etsii syntipukin Toinen, saman sukuinen ilmiö on kulttuurin autoritaarisuuden aste.

Voimakkaasti autoritaariset yhteis­ kunnat tuottavat yksilöissä tukah­ dutettua vihaa ja kaunaa, joka ha­ kee purkautumistien johonkin.

Tästä on saanut alkunsa syntipuk­ ki-ilmiö. Kyseessä oli alun perin todellinen pukki, jonka syyksi sy­ sättiin kaikki muiden synnit ja jota kaikki siksi kiusasivat. Samasta lähtökohdasta ovat peräisin Espan­ jan verifiestat, joissa kansanjuh­ lan yhtenä osana on ritualisoitu eläinrääkkäys.

Voimakkaasti autoritaarisia yh­ teiskuntia on muuallakin kuin so­ tilasjunttien hallitsemissa, esimer­ kiksi Burman tapaisissa köyhissä maissa. Japani esitetään usein esi­ merkkinä siitä, mitä yhteiskunnan jäykkä hierarkkinen rakenne tekee sekä ihm isille että eläim ille. Vatsahaavaa potevat japanilaiskoululaiset ja yritykselle kaikkensa antavat

työntekijät ovat saman järjestel­ män uhreja kuin japanilaismallisen tiukassa kurissa pidetyt koirat tai viikonloppunähtävyyksien kar­ hupuistojen ahtaissa häkeissä elä­ vät karhut.

Demokratia antaa eläinsuojelulle keinot Sveitsin tekee Euroopassa ainut­ laatuiseksi sen pitkä demokraatti­ nen perinne, jossa yhtenä kulma­ kivenä ovat kansanäänestykset. Äänestys jäljestetään aina, kun tiet­ ty vähimmäismääräsveitsiläisiäallekitjoittaa äänestystä vaativan ve­ toomuksen.

Sveitsin kuuluisa häkkikanala­ kielto on tyypillinen tämän järjes­ telmän tuote. Tapahtumaketju sai alkunsa tavallisesta sveitsiläisestä kotirouvasta, jokajärkyttyi häkkikanojen oloista ja käynnisti nimi­ enkeruun kansanäänestyksen jär­ jestämiseksi. Äänestyksen tulok­ sena häkkikanalat kiellettiin Sveit­ sissä vuodesta 1992 alka^ en, ja nyky­ ään kaik­ ki sveitsiläismu

nat luotetaan kanojen vapaamman liikkumisen sallivissa kanaloissa.

Paitsi kanojen häkkikasvatus, myös turkiseläinten häkkikasva­ tus puuttuu Sveitsistä. Kansanäänestysjäijestelmä on nimittäin tuot­ tanut myös yksityiskohtaisen eläin­ suojelulain, joka ei salli turkiseläin­ ten pitämistä ahtaissa suomalais­ tyyppisissä verkkohäkeissä.

S u om i on turkistarhauksen jo h ta via m aita. M iten kävisi kansanäänestyksen jä lk e e n ?

Sveitsissä on kysytty kansan m ielipidettä j a siellä tu rkiseläim iä ei p id e tä ahtaissa häkeissä.

Lasten j a eläinten asem alla on yh teyttä toisiinsa. M itä jy rk e m p i on kuilu ihm isten välillä, sitä l huonom m alta näyttää m yös eläinten kohtelu.

)

Riku C ajander

ANIMALIA 4/96

6

£

f

Puheenjohtaja Anna Lindqvist on luotsannut Animaliaa viime keväästä lähtien. Tyytyväinen jäsenistö ja asiantunteva toiminta ovat hänen mielestään Animalian toiminnan perustekijöitä.

Animalian oltava uskottava järjestö "Toivon, että Animalia jatkossa­ kin on järjestö, jonka asiantunte­ mukseen voidaan luottaa ja jonka niin poliitikot, muut päättäjät, "eläinalojen" ammattilaiset kuin tavalliset kadunmiehetkin ottavat vakavasti”, Anna Lindqvist pohtii.

Animalia on aktiivisesti toirriinut eurooppalaisissa ja maailman­ laajuisissa järjestöissä. "Yhä use­ ammin eläinsuojelusta päätetään kansainvälisellä tasolla, EU:ssa ja jopa maailmankauppajäijestössä", Anna Lindqvist toteaa. ’’Eläinsuojelutyön on pysyttävä tässä kehi­

Eläinsuojeliitto A nim alian puheen johtajalle

tyksessä mukana. Kansainväli­ syys on kuitenkin voitava yhdis­ tää kansalliseen toimintaan ja en­ nen kaikkea ruohonjuuritasolle.

Jäsenet ovat Animalian voimava­ ra, ja heille on pystyttävä tarjoa­ maan vaikutusmahdollisuuksia.”

Eläinsuojelutyön tulokset syn­ tyvät usein hitaasti, vuosien puur­ tamisen jälkeen.

Kompromissejakin on pakko tehdä. ’’Jäsenet - kuten me kaikki - varmasti haluaisivat, että eläin­

suojelulliset muutokset tapahtui­ sivat nopeammin. Uskon, että Ani­ malian valitsemilla toimintatavoil­ la tehokkaimmin autetaan eläimiä vaikka työ vaatiikin paljon aikaa”, Anna Lindqvist toteaa.

A n na Lindqvistille eduskuntatalon sisäänkäynti on tullut tutuksi. E läinsuojelutyö on nykyään m yös poliittista j a kansainvälistä vaikuttam ista. O m asta hevosesta huolehtim inen

Miten olla biologi ja eläinsuojelija?

pu heen johtajan

Anna Lindqvist opiskelee Helsin­ gin yliopistossa biologiaa ja koti-

eläinsuojelullisuutta arkieläm ässä.

testaa A nim alian

»' kee graduaan sikojen aggressiivi|. sesta käyttäytymisestä yö- ja päi= väkuljetuksissa. "Kotieläimiä on tutkittu paljon tuotannollisesta nä­ kökulmasta mutta niiden käyttäy­ tymistä ei ole osattu pitää yhtä tärkeänä. Monet biologit tietävät paljon enemmän vaikkapa suden kuin sian laumakäyttäytymisestä.

Ihmisen kanssa eläviä eläimiä ei pidetä yhtä kiinnostavina tutkimus­ kohteina kuin villieläimiä."

Monen biologiksi aikovan eläin­ ystävän tapaan Anna Lindqvist jou­ tui miettimään, voiko hän lähteä opiskelemaan alaa lainkaan eläin­ kokeiden takia. Häo on kuitenkin onnistunut korvaamaan eläinko­ keet suorittamalla muita kursseja.

Toisaalta hän joutunut jättämään joitakin mielenkiintoisia kursseja kokonaan pois, koska niihin on sisältynyt pakollisia eläinkokeita.

"Olen ollut onnekas sikäli, että opettajani ovat ymmärtäneet va­ kaumukseni ja antaneet mahdolli­ suuden eläinkokeiden korvaami­ seen. Yllättävän usein ympäristö­ ystävällisten biologian opiskelijoi­ den suojeluhenkisyys rajoittuu la­ jien suojeluun ja eläinyksilön hy­ vinvointi jää ulkopuolelle”, Anna Lindqvist pohtii.

Animalian puheenjohtajan eläinsuojeluaate joutuu päivittäin tes­ tiin myös kotioloissa. Kahden sak­ sanpaimenkoiran ja yhden hevo­ sen käyttäytymistarpeiden huomi­ oonottaminen vaatii aikaa ja kek­ seliäisyyttä.

Emmi Manninen

Pro Animalia eduskunnan eläinsuoj eturyhmälle Perinteinen Animalian myöntämä eläinsuojelun tunnustuspalkinto, Pro Animalia, luovutettiin eläinten viikolla eduskunnan eläinsuojeluryhmälle. Ryhmä on uurastanut paremman eläinsuojelulain ja asetuksen aikaansaamiseksi. usi eläinsuojelulaki ja -ase­ tus tulivat voimaan kesällä.

Ne vaikuttavat kymmenien m il­ joonien tuotanto-ja muiden eläin­ ten oloihin maassamme. Anima­ lian johtokunnalle oli siksi var­ sin helppo ja mieluisa tehtävä antaa Pro Animalia -palkinto juuri eduskunnan eläinsuojeluryhmälle. Palkinto myönnettiin nyt yhdeksännen kerran.

Palkinnonjaon perusteluissa johtokunta totesi, että eläinsuojeluryhmä on tehnyt sitkeästi ja aktiivisesti työtä uuden lain ja asetuksen hyväksi. Ryhmän jä­ senet eivät ainoastaan henkilö­ kohtaisesti tukeneet lakia koko sen eduskuntakäsittelyn ajan,

U

ANIMALIA 4/96

vaan he jaksoivat myös viedä eläinasioita eteenpäin om issa eduskuntaryhmissään. Näiden päättäjien joskus epäkiitollisenkin työn ansiosta lakiin saatiin monia parannuksia ja uudistuk­ sia.

Animalian johtokunnan pu­ heenjohtaja Anna L indqvist ja jo h tok u n n an jä se n M in n a M aarttola kipusivat mielellään eduskuntatalon rappuset kan­ sainvälisen ä eläinten päivänä 4.10. jakävivät luovuttamassa Pro Animalia -palkinnon eläinsuoje­ luryhmälle. Palkitut totesivat eläinsuojelun tärkeäksi poliittisek­ si kysymykseksi, joka on otettava huomioon päätöksenteossa.

Eläinsuojeluryhmä päivänvaloon toissa keväänä Viime eduskuntavaalien alla Ani­ malia tiedusteli ehdokkailta, olisi­ ko Arkadianmäellä sijaa kansan­ edustajien omalle, puoluerajat ylit­ tävälle eläinsuojeluryhmälle. Täl­ laisia ryhmiä on jo monissa muis­ sa maissa. Vaaleissa eduskuntaan nousi kaksi uutta eläinsuojelusta innostunutta kansanedustajaa: M arjaana K oskinen (sdp) Rai­ siosta ja Janne V iham ies (sdp) Mikkelistä. He kävivät tuumas­ ta toimeen ja perustivat edus­ kuntaan eläinsuojeluryhm än, joka otti tehtäväkseen eläinsuo­ jeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyvät poliittiset kysymykset.

Ryhmä sai mukaansa eläinsuo­ jelulle omistautuneita kansan­ edustajia useista eri puolueista.

Koskisen ja Viitamiehen lisäksi ryhmän työhön ovat osallistu­ neet kansanedustajat J a n in a

Sampo Utriainen

Tämä ei ole yllättävää. Eläinten pitäminen häkkikanaloissa tai tur­ kistarhoilla on tyypillisesti vain suhteellisen suppeiden piirien int­ ressien mukaista. Kansan suuri enemmistö ei mitenkään erityises­ ti hyödy siitä, että eläimiä pidetään ahtaasti pienissä häkeissä - mikä osaltaan selittää sitä useissa mais­ sa havaittua ilmiötä, että tavallis­ ten kansalaisten vaikutusvallan li­ säämisellä on selvä taipumus joh­ taa eläinsuojelun tason paranemi­ seen.

Helena Tengvall

Kiitos Anna Lindqvistin tulosta mukaan Animaliaan kuuluu ruot­ salaisille. "Yläasteen aikoihin luin ruotsalaisia nuortenlehtiä ja niistä osui silmiini juttu sikäläisestä Nor­ diska Samfundet mot Plägsamma Djurförsök -järjestöstä. Liityin sii­ hen tietämättä vielä Animalian ole­ massaolosta mitään. NSMPD sit­ ten vihjaisi lehdessään, että Suo­ messa on oma vastaava järjestö, Animalia nimeltään", Anna Lind­ qvist muist^ee.

Oltuaan jonkin aikaa Animalian jäsenenä, Anna Lindqvist perusti ystäviensä kanssa alueosaston ko­ tipaikkakunnalleen Porvooseen.

Muutama vuosi sitten hän muutti opiskelemaan Helsinkiin, tuli mu­ kaan Animalian opiskelijaryh­ mään, johtokuntaan ja lopulta pu­ heenjohtajaksi. "Pidän Animalian puheenjohtajuutta kunniatehtävä­ nä, joten en kieltäytynyt siitä vaik­ ka aseman vaativuus pelottikin.”

.1S* eläintiedettä. Parhaillaan hän te-

Pro A nim alian otti vastaan viisi eduskunnan eläinsuojeluryhm ässä toim ivaa kansanedustajaa: ryhm än pu h een joh taja M arjaana Koskinen (kuvassa oikealla, Risto Kuism a, Ulla Anttila, Esa Lahtela j a Jan ina A ndersson.

A ndersson (vihr), Ulla A nttila (vihr), M inna K arhunen (kok), Risto K uism a (sdp), Esa L ahte­ la (sdp), Sirpa Pietikäinen (kok), Eila Rimmi (vas) ja Pentti Tiu­ sanen (vas).

Eläinsuojeluryhmän työ ei päät­ tynyt uuden lain voimaantuloon.

Kesällä se teki visiitin maa-ja met­

sätalousministeri Kalevi Hemilän luo. Ryhmä esitti, että Suomen on otettava aktiivinen rooli EU:n eläinsuojelukysymyksissä ja toi­ mittava niin, että eläinsuojelu ja eläinten hyvinvointi otetaan mu­ kaan EU:n pykäliin.

Sampo Utriainen 7

»

#

B irgitta Forsm an sai pohjoism aisen tunnustuspalkinnon

Lääketieteen opetuksen eläinkokeet vähentyneet Ihm issolut k o rv a a v a t k o e -e lä im iä huikeasti MEIC, ehkä maailman paras tutkimushanke koe-eläinten MEIC lunastaa lupauksia

eläinkokeiden vaihtoehtojen edistämisestä

Ystävä, tule aloittamaan jouluaika kanssamme!

Julistamme lauantain 30.11. virallisesti jouluajan aloittamispäiväksi ja kohotamme sen kun­ niaksi glögimukit toimistolla (Porvoonk 53, 00520 HKI) klo 10. Tule viettämään mukava hetki kanssamme. Samalla voit tutustua toimis­ ton tiloihin, tavata samanhenkisiä eläintenystä­ viä ja tehdä jouluostoksia. Animalian puodin tuotteiden lisäksi voit tehdä uskomattomia löy­ töjä kirpputoriltamme, missä on myynnissä mm. ainutlaatuisia esineitä yleis tä 20 -luvulta nykyaikaan!

Glögipannu kuumana klo 15 asti.

Tervetuloa!

Animalian toimiston jouluaika: Toimistoja myymälä ovat arkisin avoinna 9-17, tiistaisin (ei 24.12) klo 19 asti.

Toimisto on suljettu 6 .12. sekä 23.12.96-1.1.97.

Muistathan myös että lauantaina 30.11. toimisto ja myymälä ovat avoinna klo 10-15.

’’Koirasimulaattorista” apua eläinlääketieteen opetukseen uomen eläinsuojeluyhdistys lahjoitti eläinten viikolla Helsingin yliopiston eläin­ lääketieteelliselle tiedekunnalle välineitä, joita eläinlääketieteen opiskelijat voivat käyttää kirurgi­ an harjoitteluun. Laitteilla voidaan harjoitella koiran vatsaontelon ki­ rurgiaa sekä verinäytteiden ottoa ja laskimokatetrin asettamista.

Uudet laitteet ovat tehokkaita apu­ välineitä opetuksessa ja soveltu­ vat mahdollisesti myös korvaa­ maan koe-eläinten käyttöä esimer­ kiksi koe-eläinkursseilla.

Suomen eläinsuojeluyhdistys ja Juliana von Wendtin Säätiö puhal­ tavat opetusmateriaalin toimitta­ misessa yhteen hiileen: Säätiö on useiden vuosien aikana hankkinut ja lainannut yliopistoille simulointiohjelmia ja videoita, joita voi­ daan käyttää koe-eläinten sijasta opetuksessa. Vuonna 1992 Säätiö ja Animalia pitivät yhdessä koeeläintoimikuntia ja opetuseläinkokeita käsittelevän tiedotustilaisuu­ den, jonka tarkoituksena oli lisätä eläinsuojelijoiden ja tutkijoiden f yhteistyötä koe-eläinten h yvin -u voinnin edistämisessä. Tilaisuu- 2 den yhteydessä Säätiö lahjoitti u neljälle Helsingin yliopiston lai­ tokselle tietokoneohjelmat eläin­ kokeiden korvaamiseksi opetuk­ E läinlääketieteellinen tiedeku nta sa i eläinten viikolla lah jaksi koiraa jä ljittelevä n laitteen, jo n k a avulla opiskelijat voivat sessa.

Riitta Salmi h arjoitella kiru rgisia taitojaan.

S

Palkinto eläinkokeiden korvaamista vauhdittavalle humanistille Palkinnon saajan valinta ei tuot­ tanut suuria ongelmia, vaikka se saattoikin olla tavallaan yllätyk­ sellinen. Birgitta Forsman ei ni­ mittäin ole perinteinen, laboratoriotaustainen, vaihtoehtoja ke­ hittänyt tutkija, vaan humanisti ja tarkemmin sanottuna eetikko.

Hänen vahvuutensa on sanan miekassa, jota hän on käyttänyt ahkerasti ja rakentavasti tutkiel­ missaan, julkaisuissaan ja luen­ noissaan. Hän on esittänyt sel­

Eetikko Birgitta Forsm an sa i poh joism aisen p alkin n on työstään eläinkokeiden korvaam iseksi. K uvassa m yös palkinnon luovu ttajat eri säätiöistä.

keitä strategioita vaihtoehtoisten menetelmien kehittelyn vauhdit­ tamiseksi ja toiminut vuosien ajan tutkijoiden, eläinsuojelijoi­ den ja poliitikkojen välisenä sil­ lanrakentajana.

T unnustu spalkinto, 6 0 .0 0 0 Ruotsin kruunua, luovutettiin Birgitta Forsmanille Linne-hotellin ja puutarhan yhteydessä pi­ detyssä iltatilaisuudessa. Kasviscocktailpalat maistuivat, kama­ rimusiikki soi, ja itse Linnekin kunnioitti tilaisuutta "inkarnaa­ tiollaan". Palkinnon ojensivat puheenjohtaja Karin G abrielsson Ruotsin säätiöstä, puheen­ johtaja Preben Knosgaard Alternativfondetista ja toiminnan­ johtaja Riitta Salm i Juliana von Wendtin Säätiöstä.

Laaja-alaisuus ja kiihkottomuus palkitun valtti Birgitta Forsmanin väitöskirja ( D ju rfö rsö k ; F orskningsetik, p o litik, ep iste m o lo g i - En vetensk a p steo retisk kon textu aliserin g),

joka käsittelee eläinkoekysymystä tieteenteoreettisesti, oli Poh­ joism aissa ensimmäinen eläinko­

keisiin ja eläinetiikkaan liittyvis­ tä aiheista mm. tuleville tutki­ joille. Forsman oli mukana jär­ jestämässä eläinetiikan koulutus­ ta koe-eläinten parissa työsken­ televille. Suomessa hän vieraili viim e huhtikuussa puhumassa Pohjoismaiden ministerineuvos­ ton bioetiikkakomitean järjestä­ mässä siirtogeenisiä eläimiä kä­ sittelevässä seminaarissa.

Birgitta Forsmania arvostetaan laajasti. Hän on lähtenyt liik­ keelle eläinsuojelutaustalta, mut­ ta ei ole jäänyt sen subjektiivi­ suuden vangiksi, jota tämä näkö­ kulma - muiden joukossa - väis­ tämättä saattaa aiheuttaa. Hän tarkastelee eläinkokeita kiihkot­ tomasti ja objektiivisesti. Juuri tällaista otetta tarvitaan lisää, jotta voidaan selvittää, mikä eläinkokeiden korvaamisessa ja vähentämisessä on niin vaikeaa ja mitä voidaan tehdä asian kor­ jaamiseksi.

Valitettavasti Birgitta Forsma­ nin julkaisuja ei toistaiseksi lie­ ne käännetty suomen kielelle. Jul­ kaisuista kiinnostuneiden on syy­ tä etsiä niitä kirjastoista tai kään­ tyä Juliana von Wendtin Säätiön puoleen.

R iitta Salm i

ANIMALIA 4/96

8

c

käyttöä korvaavien myrkyllisyystestien luotettavuuden selvittämiseksi, aloitettiin jo vuonna 1989. Nyt se on saatu päätökseen. Projektia ovat tukeneet mm. Body Shop ja lukuisat eläinsuojelujrjestöt ja -säätiöt ympäri maailmaa, Juliana von Wendtin Säätiö mukaan luettuna.

keitä käsittelevä humanistisen alan väitöskirja. On harvinaista, että joku väittelee eläinkokeista ilman, että on tehnyt itse ainutta­ kaan. Tutkimuksen tarkoitukse­ na oli valottaa eläinkokeisiin liit­ tyvää väittelyä ja vastakkainaset­ telua, suhteuttaa eri näkökohtia toisiinsa sekä osoittaa ongelm al­ lisia alueita, joilla tarvitaan lisä­ tutkimusta. Toistaiseksi nämä kysymykset ovat jääneet vähälle huom iolle, vaikka eläinkokeet ovat erittäin voimajfckaasti kes­ kustelua herättävä asia yhteis­ kunnassa.

Birgitta Forsman toimii tutki­ jana Lundin yliopiston lääketie­ teellisen etiikan yksikössä. Hän kirjoittaa ja esitelm öi eläinko-

iemmin kuviteltiin, että tyjen eläinkokeiden tuloksia ja kemikaalien myrkylli­ esim. myrkytystietokeskusten ar­ syyttä ei oikeastaan voi­ kistoja ihmisten myrkytyksistä. da edes tutkia muissa Mukaan saivat liittyä kaikki ha­ kuin elävissä olennoissa, koska aja­ tutkimusryhmät, jotka lukkaat teltiin myrkkyvaikutusten johtu­ omilla solu- ym. testeillään tutki­ van elimistön vuorovaikutuksista vat kyseiset kemikaalit. Projek­ tai kemikaalien myrkyllisyydestä tissa saatiin ikäänkuin kaupan tietyille elim ille ja kudoksille. päälle selville myös se, miten luo­ MEIC-projekti taas on alun alkaen tettavasti eläintestit ovat ennusta­ perustunut sille olettamukselle, että neet kemikaalien myrkyllisyyden. kemikaalien haittavaikutukset poh­ jautuvat enimmäkseen niiden myr­ Uutta luovaa kyllisyyteen solutasolla. Mikäli tämä voitaisiin todistaa, suurin osa seikkailua solutasolla Jo projektin kuluessa saatiin selvä eläintesteistä jäisi historiaan.

MEIC toteutettiin valitsemalla näyttö siitä, että useimpien kemi­ 50 erilaista tunnettua kemikaalia kaalien myrkyllisyys on solumyrtestikemikaaleiksi. Näiden myr­ kyllisyyttä, ja sitä voidaan myös kyllisyys niin eläimille kuin ihmi­ tutkia yksinkertaisin, nopein ja sille selvitettiin mahdollisimman halvoin solutestein. Samalla on perusteellisesti tutkimalla jo teh­ käynyt selväksi, että ihmissolut

A

Helena Tengvall

Y:

'hteistyö on aina voimaa, kun eläinkokeita yrite tään vähentää. Niinpä kolme samaa työtä tekevää poh­ joism aista vaihtoehtosäätiötä päättikin kantaa kortensa samaan kekoon ja jakaa yhteisen tun­ nustuspalkinnon tutkijalle, joka on erittäin merkittävästi edistä­ nyt inhimillisempien tutkimus­ menetelmien kehittämistä. Pal­ kinto luovutettiin ruotsalaiselle Birgitta Forsmanille.

Kolmen Pohjoismaan vaihtoehtosäätiöt, Juliana von Wendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita (Suomi), Stiftelsen för forskning utan djurförsök (Ruotsi) ja Altemativfondet (Tans­ ka) ovat jo vuosia tukeneet tois­ tensa toimintaa. Vähitellen järjes­ töissä kypsyi ajatus yhteisesti ja­ ettavasta tunnustuspalkinnosta, minkä jälkeen olikin jäljellä vain raaka työ: ehdoista, ajasta, pai­ kasta, summasta ja ennen kaikkea palkinnon saajasta sopiminen.

Pohjoismaiden Solutoksikologian Seura on aina ollut myötä­ mielinen pyrkimyksille korvata eläinkokeita, joten järjestöt sai vat luovuttaa palkintonsa seuran ko­ kouksen yhteydessä 7.9. Uppsa­ lassa. Tilaisuudessa tehtiin toisel­ lakin tavalla historiaa: kuuluisa MEIC-projekti saatiin päätökseen ja sen tuloksia esiteltiin samaises­ sa kokouksessa. (MEIC-projektista lisää sivulla 9 ja Animaliassa 4/95.)

M E IC -projektissa on laajem m in kuin koskaan selvitetty eläinkokeiden korvaam ista m uilla m enetelm illä m yrkyllisyystesteissä.

juosi lähenee jälleen loppuaan, pian on laika rauhoittua joulunviettoon. Kulunut x jvuosi vi on ollut eläinsuojelijoille kiireistä aikaa. Uusi eläinsuojelulaki ja asetus saatettiin vihdoinkin voimaan usean vuoden väännön jäl­ keen. EU on tullut tutuksi ja sen myötä kansainvä­ linen työ lisääntynyt huimasti. ’’Eettinen laatu” on asiana vihdoin tullut käsitteeksi, joka puhututtaa sekä maallikko- että asiantuntijatasolla, ja joka alkaa näkyä myös käytännön eläintenpidossa.

Näiden ja monien muiden tärkeiden asioiden eteen­ päin viennistä kiitos kuuluu teille kaikille, Anima­ lian jäsenet!

Vahva jäsenkunta on toiminnan ydin. Kaikilla jäsenillä ei ole mahdollisuutta osallistua aktiivisesti kampanjoihin, mutta jokainen jäsenyys ja rahalahjoitus on mittaamattoman arvokas.

nsi vuosi tuo mukanaan uudet kiireet. Eläinkoeasetuksen uudistus, ratkaisevat hetket rautapyyntiasiassa, lemmikkieläinkampanja... siinä vain muutamia tulevia haas­ teita. Olethan mukana parantamassa eläinten asemaa ensi vuon­ nakin.

Joulu on antamisen ja heikoimpien auttamisen aikaa. Voit muistaa eläimiä tänä jouluna antamalla lahjan eläinsuojelulle.

Lahjoitukset turvaavat työmme jatkumisen.

E d ellisessä A nim aliassa ker­ roimme Helsingin yliopiston lää­ ketieteellisen tiedekunnan ilah­ duttavista pyrkimyksistä luopua opetuseläinkokeista. Nyt suitsu­ tamme ylistystä muille­ kin tied ek un nille, sillä suunnitel­ ovat selvästi eläinsoluja parempia, m ia o p etu skun halutaan tietää kemikaalin eläinkokeista myrkyllisyys ihmiselle. Mikä pa­ luopumiseksi rasta, eläinkokeet osoittautuivat on tehtyjä toteu selvästi epäluotettavammiksi kuin tettu muuallakin. Itse parhaat ihmissoluilla tehtävät tes­ asiassa opetuseläinkokeet tit. Ongelmiakin on toki jäänyt, ovat saamiemme tietojen sillä osa kemikaaleista voi vahin­ mukaan supistuneet todel­ goittaa elimistöä muullakin taval­ la radikaalisti kaikissa v ii­ la kuin suoralla solumyrkyllisyydessä lääketieteellisessä tie­ dellään. Tutkijoita yllytettiin ke­ dekunnassamme. hittämään puuttuvia testejä, joilla ‘ Kolmessa viidestä yliopistos­ voitaisiin tutkia näitä vaikeitakin tapauksia. Ilman tätä kannustusta tärkeitä testimenetelmä olisi jää­ nyt löytymättä.

MEIC-projektin tulosten käsit­ tely jatkuu vielä. Joka tapauksessa on jo nyt selvää, että tulevaisuu­ r dessa kemikaalien myrkyllisyyttä i selvitetään ensisijaisesti niiden ke­ miallisten ja fysikaalisten ominai­ i suuksien perusteella ja yksinker­ i taisin solutestein. Näistä siirry­ i tään tarvittaessa portaittain moni­ i mutkaisempiin ja kalliimpiin kudostesteihin. Eläintesteistä tullaan tuskin kokonaan pääsemään eroon ainakaan lähitulevaisuudessa. Val­ tava edistysaskel olisi kuitenkin jo se, että eläimiä käytettäisiin vain E lä in k o k e ita v o ipoikkeustapauksessa varmista­ I I d a a n v ä h e n tä ä ja maan tulokset, ja tällöinkin niin, ettei niille aiheutettaisi kärsimyk­ I inhim illistää - nriutsiä. | ta tä m ä ei ta p a h MEIC:n ja muiden validointiI d u itsestään. hankkeiden ansiosta tällainen ta­ voite on nähtävissä jo muutaman I vuoden päässä. Ero on huikea ver­ I___________________ rattuna vuosikymmeniä jatkunee­ seen eläinten myrkyttämiseen tus­ kallisesti kuoliaiksi LD50-testeissa.

Riitta Salmi

y o -c c L c c L c

ta vain yksi eläinkoe on jäljellä lääketieteen opetuksessa, ja sekin vapaaehtoisena. Ainoastaan Tam­ pereen yliopistossa on ollut tois­ taiseksi tarkoitus säilyttää joitakin eläinkokeita pakollisina.

Joka tapauksessa uudet ja raik­ kaat tuulah­ dukset näyt­ tävät nyt to­ della puhaltaneen lääketieteen opetukses­ sa. Juliana von Wendtin Sää­ tiön ja Animalian sitkeä, mo­ nivuotinen kampanjointi täs­ sä asiassa on selkeästi vauh­ dittanut uudistuksia.

Riitta Salm i

J u lia n a v o n VVendtin sää tiö jä rje stä ä suurkerä y k s e n v o id a k s e e n to im ia te h o k k a a m m in e lä in ko ke id e n k o rv a a ­ miseksi.

Sinunkin apusi on te r­ vetullut.

Lahjoitukset: PSP 70468986 Muut pankit 9209

elpoimmin lahjoituksen voi tehdä käyt tämällä tämän lehden takasivulla ole vaatilisiirtokuittia. (HUOM! Käytäthän tätaTcuittia vain lahjoituksen tekemiseen. Jä­ senmaksukuitit lähetetään jäsenille erikseen 1997 alussa). änä vuonna voit hankkia joululahjat, jotka ä ovat myös lahja eläimille.Tilaa ANIMALIAn 0 jäsenyys ystävillesi ja perheenjäsenillesi ja tuet samallali eläinsuojelua. Lahjansaaja voi iloita mielen­ kiintoisesta lehdestä ja siitä että osaltaan auttaa eläi­ miä. Ja Animalia saa yhden tärkeän tukijan lisää. Siis lahja josta tulee hyvä mieli kaikille!

Voit myös ostaa Animalian tuotelahjakortteja, joiden summan voit määrätä itse. Lisätietoja molemmista lahjavinkeistä saat Tarja Baldingilta, puh. 09-278 6896.

r

£

ANIMALIA 4/96

Animalian väki toivottaa jäsenilleen ja muille tukijoilleen leppoisaa Joulua ja eläinystävällistä Uutta Vuotta!

»

0

Animalia sai Kariniemen kananpoikamainoksen muuttumaan

Saparohäntäinen Lassie

- Babe nosti possut parrasvaloihin S

Australialainen elokuva Babe - urhea possu on pyörinyt suomalaisissa elokuvateattereissa jo noin vuoden. Suosion taustalla lienee paitsi eläinaihe ja humoristinen juoni, myös sankarin epätavallinen laji.

Ihmisnäkökulmaa, lammasnäkökulmaa...

UlP/Carolvn Jones

Kuten useimmat eläinaiheiset las­ tenelokuvat, Babekaan ei kerro pohjimmiltaan eläimistä, vaan ih­ misistä. Juoni käsittelee klassisia ihmislasten tilanteita, kuten va­ kiintuneen kaveriporukan suhtau­ tumista uuteen tulokkaaseen ja tu­ lokkaan kohtaamia vaikeuksia en­ nen kuin se hyväksytään joukkoon.

Myös tarinan opetus on klassinen: kun pyrkii päämääräänsä muiden väheksy nnästä välittämättä, lopul­ ta onnistuu.

Joitain aivan aidosti eläimiin liit­ tyviä oivalluksia tarinassa kuiten­ kin onneksi on. Yhtenä parhaim­ mista pidin itse sitä tapaa, jolla tarinan lampaat suhtautuivat pai­ menkoiriin. Paimenkoirien toi­ mintaahan arvioidaan yleensä ih­ misen näkökulmasta käsin, eli

kuinka tehokkaasti ja nopeasti koi­ ra ohjaa lampaat tiettyyn suuntaan.

Siitä, miten lampaat itse kokevat erilaiset paimennustavat, oli sil­ miini osunut aikaisemmin vain yksi ainokainen kiijoitus - joten sitä­ kin yllättävämpi ilo oli kohdata sama näkökulma australialaisessa lastenelokuvassa.

Toisaalta Babessa on myös koh­ tia, jotka herättävät epäilyksiä elo­ kuvan tekijöiden vähemmän asial­ lisesta suhtautumisesta karvaisiin ja höyhenisiin näyttelijöihinsä.

Etenkin yhdessä avainroolissa esiintyvää ankkaa riepotellaan pa­ rissa kohtauksessa tavalla, josta on hyvin vaikea uskoa ankan suos­ tuneen siihen vapaaehtoisesti.

n

lerin kasvatuksen. N i­ mitys IP-broileri juon tuu siitä, että eläinten rehu on tuotettu IP -menetelmällä (integrated production), jossa käy­ tetään tavallista vähemmän torjun­ ta-aineita ja lannoitteita. IP-broilerien kasvatusolot poikkeavat jon­ kin verran tavanomaisesta. Lintu­ ja on 16-19 neliömetrillä, tavan­ omaisen noin 21 eläimen sijaan.

IP-linnuille suodaan kolmen tun­ nin pimeys, kun taas broilerit yleen­ sä pidetään valossa 23 tuntia vuo­ rokaudessa. IP-broilerit lastataan teuraskuljetuslaatikoihin nosta­ malla yksi lintu kämmenten vä­ liin. Tavallisesti linnut nostetaan kaksittain laatikoihin, jolloin louk­ kaantumisriski on suurempi.

D

Babe - eläinsuojelun mannekiini?

P aim enkoira o li B abe-elokuvan lam paille p elottava peto. E lokuvan pääh en kilö, urhea Babe, sai lam paat k eskustelem alla liikkeelle.

Kerran toisensa jälkeen on osoit­ tautunut, että vaikka lasteneloku­ vat on suunnattu nimenomaan lap­ sille, niillä on ilmeinen vaikutus myös vanhempiin, jotka istuvat teatterissa muksujensa seurana.

Beethoven-elokuva sysäsi Suo­ messakin bernhardinkoiranpentujen kysynnän kertaheitolla kas­ vuun. Free Willy sai tuottajiensa hämmästykseksi aikaan kansain­ välisen kampanjan, joka on nyt onnellisesti johtamassa pääosaa esittäneen miekkavalaan vapaut­ tamiseen myös todellisuudessa.

Baben vaikutus vanhempiin lie­ nee ollut yhtä lailla yllätys eloku­ van tekijöille. Yhdysvalloissa ni­ mittäin sianlihan kulutus laski pai­ koin jopa 10 % sinä aikana, kun elokuvaa siellä esitettiin. On help­ po kuvitella, miten yksi jos toinen­ kin jenkkiäiti tai -isä on seuraavan päivän kauppareissulla kyljyksiä valitessaan äkkiä muistanut Ba­ ben nappisilmät...

Todellisten sikojen ankeita olo­ ja teollisen tyylin suursikaloissaei Babe-elokuvassa esiinny. Siitä puolesta jenkkivanhemmat eivät siis ole elokuvan jälkeen tienneet sen enempää kuin sitä ennenkään.

Muttajo antamalla kyljyksille kas­ vot ja pysäyttämllä hetkeksi miet­ timään lihan alkuperää ovat Babeelokuvan näy ttelijäpossut tietämät­ tään saattaneet tehdä suuren pal­ veluksen lajikumppaneilleen.

Helena Tengvall

B abe-elokuva on h äirin nyt lihaa syövien herkuttelua: jo k a in en suupala voisi olla p a la tähtinäyttelijän kinkusta.

ANIMALIA 4/96

roilertalo Oy käynnisti tänä vuonna ns. IP-broi-

Liian kiire hyvinvoinnin mainostamiseen Broilertalon edustaja kävi vuosi sitten Animaliassa esittelemässä IP-tuotantoa ja kuulemassa animalialaisten näkemyksiä tuotannos­ ta. Yhdistyksessä ilahduttiin yhte-

ydenotosta ja siitä, että Broilertalo on lähtenyt kehittämään eläinys­ tävällisempää tuotantoa. Samalla Animalia korosti, että IP-tuotannon erot tavanomaiseen tuotan­ toon verrattuna ovat kuitenkin hy­ vin pieniä. Tuotantoa olisi seurat­ tava ja tutkittava, parantavatko muutokset todella eläinten hyvin­ vointia. Hyvinvointia ei animalialaisten mukaan tulisi käyttää mai­ nosvalttina ennen kuin tiedetään, onko väitteellä pohjaa.

Yllätys olikin Animaliassa suu­ ri, kun tämän vuoden syksyllä lehdissäja televisiossa pyörähti käyn­ tiin näyttävä mainoskampanja IPbroilerin, eli kotoisammin Kariniemen kananpojan, myynnin edis­ tämiseksi. Kotieläintuotteita toki mainostetaan muutenkin ylisanoin mutta Kariniemen kananpoika mainoksissa esitettiin sellaisia väittämiä, että Animalia päätti teh­ dä valituksen kuluttaja-asiamie­ helle.

Mikä sitten suivaannutti Anima­ ban? ’’Kananpoikia kasvatetaan erityisillä kotitiloilla”, ’’eläimiä pidetään parhaissa mahdollisissa oloissa”, niitä ’’kasvatetaan lem­ peästi” ja ne ’’elävät onnellisina”, mainoksissa kerrottiin. Nämäkaik-

ki ovat väitteitä, joiden Animalia toivoisi olevan totta. Näin ei kui­ tenkaan vielä ole.

Suomalaiset broileritilat ovat yleensäkin perheviljelmiä, joissa joku/jotkut perheenjäsenet hank­ kivat elantonsa broilereista. Täs­ sä suhteessa Kariniemen kanan­ poikia kasvattavat tilat eivät ole mitenkään poikkeuksellisia.

Mainostajalle parhaat mahdol­ liset olot tarkoittavat ilmeisesti sitä, että lämpötila kasvattamossa on sopiva, ilmastointi toimii, ruo­ kaa sekä vettä on tarjolla ja linnut ovat lattiakasvattamossa, ei hä­ keissä. Nämä ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Broile­ rituotannossa, Kariniemen kanan­ pojat mukaanlukien, on kuiten­ kin perustavanlaatuisia ongelmia eläinsuojelun kannalta.

Mainokset toimivat mielikuvi­ en ja ylisanojen varassa. Broiler­ talon uusitun lehtimainoksen ala­ laidassa tepsuttaa ryhdikäs kanan­ poika pensaikon reunalla sinisen taivaan alla. Ikkunattomassa hal­ lissa kasvava Kariniemen kanan­ poika ei kuitenkaan taivasta näe ennenkuin teurastamon tainnutusja kurkkuviiltolaite on päästänyt sen kananpoikien paratiisiin.

Nordiska Samfundet mot plâgsamma djursöksök

ika-aiheen valinta on kieh­ tova myös eläinsuojelulli­ sesta näkökulmasta. Yleen­ sähän eläinelokuvien tähdet ovat lemmikkieläimiä, tavallisimmin koiria. Porsaan valinta pääosaan rikkoo virkistävästi kotieläinten tavanomaista kahtiajakoa: koiri­ en, kissojen ja muiden vastaavien eläinten roolina on olla lemmik­ kejä, joista huolehtimisen tärkeys ymmärretään, ja samaan aikaan siat (ja muut tuotantoeläimet) saa­ vat luvan palvella anonyymeinä kyljysten ja kinkun tuottajina, joi­ den eläinoloja harvempi tulee poh­ tineeksi.

Kariniemen ’’lempeästi” kasvatettua kananpoikaa on syksyn mittaan mainostettu ponnekkaasti. Animalia päätti valittaa mainosten ylilyönneistä kuluttaja-asiamiehelle. Pelkkä aikomus kuitenkin riitti mainostajalle, joka muutti mainostekstinsä vastaamaan enemmän todellisuutta.

...m u tta teurastusiän läh estyessä eläm ä käy ahtaaksi. K ariniem en kananpojilla on h iem an tavallista enem m än tilaa.

E läm än sä alku vaih eessa broilerit p ä ä se vä t vielä liik k u m a a n ...

Voiko Kariniemen kananpoika nro #13 678 hyvin?

Eläinten hyvinvointi on yksilön hyvinvointia. Jos eläinten hyvin­ vointi halutaan varmistaa, on pys­ tyttävä seuraamaan riittävästi yk­ sittäisiä eläimiä. Kariniemen ka­ nanpojat elävät keskim äärin 14 000 lintua käsittävissä halleis­ sa. Jos hoitaja käyttäisi pelkästään eläinten tarkkailuun kahdeksan tuntia päivässä, liikenisi siitä kak­ si sekuntia lintua kohden. Kahdes­ sa sekunnissa ei eläimen hyvin­ voinnista voi sanoa vielä mitään, ellei eläin ole todella huonossa kun­ nossa.

Suomalaiset broilerit, myös Ka­ riniemen, ovat Ross 208 -kantaa.

Linnut on jalostettu kasvamaan huimaa vauhtia. Niiden lihasmas­ sa lisääntyy sellaisella nopeudel­ la, että tärkeät elimet, kuten sydän ja luusto, eivät pysy tahdissa mu­ kana. Äkilliset sydänkuolemat ja sydämen vajaatoimintaan liittyvä vesipöhö ovat broilereilla tavalli­ sia kuolinsyitä. Nuorten eläinten kuolemista esimerkiksi sydänkoh­ taukseen ei voida pitää normaali­ na. Se osoittaa, että kasvatus yli­ kuormittaa vakavasti eläimiä.

Viime vuonna Animalian järjes­ tämässä hyvinvointiseminaarissa puhunut Cambridgen yliopiston professori Donald Broom totesi, että broilereiden jalkavaivat ovat yksi vakavimmista tuotantoeläin­ ten hyvinvointiongelmista. Eläin­ ten jalkojen kasvurusto ei ehdi luu­

tua tarpeeksi nopeasti kasvunopeu­ teen nähden. Luut taipuvat herkäs­ ti ja eläinten liikkuminen vaikeu­ tuu. Tätä pahentaa vielä se, että muhkeiden rintalihasten jalostus on muuttanut eläinten rakennetta: linnun ruumiin painopiste on siir­ tynyt eteenpäin, mikä sekin kuor­ mittaa jalkoja. Jalkavaivat voivat aiheuttaa eläimille voimakasta ki­ pua vaikka ihminen, ainakaan 14 000 linnun laumaa katsoessaan, ei oireita huomaisikaan. Jalkavaurioita ei Suomessa ole kartoitettu, ei Kariniemen kananpojilta eikä muiltakaan broilereilta.

Kuluttajavalitus muuttui lausuntopyynnöksi TV-2:n Ekoisti-ohjelma uutisoi Animalian kuluttajavalitusaikeista, jolloin Broilertalo pikaisesti ehdotti Animalialle kompromissia: Broilertalo muuttaa mainontaan­ sa, jos Animalia ei tee valitusta.

Yritys jätti heti televisiomainok­ sesta pois osan, jossa väitettiin Kariniemen kananpoikien elävän onnellista elämää. Se muutti myös lehtimainontaansa.

Kun pahimmat ylilyönnit oli mainoksista karsittu, Animalia päätti valituksen sijasta pyytää kuluttaja-asiamieheltä lausuntoa ylipäätänsä kotieläintuotteiden mainonnassa - kuten Kariniemen kananpoika -mainoksissa - käyte­ tyistä, eläinten hyvinvointiin ve­ toavista väittämistä ja kuvista.

Emmi Manninen

S

Gadfly-järjestö delflinikampanjan tueksi Delfiinit kuuluvat maailman me­ riin -kampanja saa kansainvälistä

E läinsuojelijat kam panjoivat Särkänniem en delfiinien pu oles­ ta, koska m eri on delfiinin koti.

vauhtia Gadfly-nimiseltä järjestöl­ tä. Gadflyn periaatteena on toimia yhteistyössä delfiinien ja valaiden vapauttamiseksi. Sen tavoitteena on poistaa delfinaariot maailman­ kartalta. Näin on tapahtunut jo Englannissa, jossa 35 delfinaariota

on sulkenut ovensa, ja osa niiden asukeista on vapautettu erinoma­ isin tuloksin.

Olen pikkuhiljaa "toipumassa” Gadflyn järjestämästä mahtavasta tilaisuudesta tutustua 24 eri maan delfiini- ja valasasiaintuntijoihin, aktivisteihin, tutkijoihin ja eri maiden delfiiniensuojelujärjestöjen edustajiin Kanadassa elokuun lopulla. Gadfly kokoontui nyt kol­ mannen kerran Niagaran putouk­ silla.

Kokouksen lisäksi osallistujat järjestivät suuren mielenosoituk­ sen paikallisten aktivistien kans­ sa. Kiivas kansainvälinen joukko kokoontui Marineland-nimisen huvipuiston porteille. Puistossa pidetään miekkavalaita, pullokuonodelfiinejä, merileijoniaja maanisäkkäitä surkeissa aitauksissa ja altaissa ilman kunnollista hoitoa.

Eläinten olosuhteet ovat todella huonot eurooppalaiseen tasoon verrattuna. Niagaran putoukset kaikessa komeudessaan jäävät Marinelandin synkkään varjoon.

Marinelandin omistaja, John Iloler, joka tunnetaan väkivaltai­ sista otteistaan mielenosoittajia kohtaan, oli meitä vastassa tuke­ naan 30 poliisia ja suuri joukko turvallisuusmiehiä. Tapahtuma sai paljon huomiota TV- ja lehtitoimittajilta, varsinkin kun kuusi

mielenosoittajaa pidätettiin.

Yhteydenpitoni Gadflyn jäse­ niin on kokouksen jälkeen jatku­ nut siinä määrin, että muutin las­ teni makuuhuoneeseen tehdäkse­ ni omastani "delfiinitoimiston”.

"Toimiston” faksi hehkuu punai­ sena melkein päivittäin. Yhteis­ työ Gadflyn jäsenten kesken toi­ mii action alert eli toiminta-häly­ tys -periaatteella. Delfiinit ym­ päri maailmaa saavat hetkessä apua päättäjille suunnatuilla kir­ jeillä. Syyskuussa Gadfly sai es­ tettyä 15 pullokuonodelfiinin van­ gitsemiseen Mustaltamereltä. Ne aiottiin pyydystää turkkilaiseen delfinaarioon, mutta Turkin ym• • • • • • • • • • • • • • •

päristöministeri kieltäytyi anta­ masta maahantuontilupaa joudut­ tuaan protestikiijeiden ja -faksien tulvan alle.

Suomen delfiinien vapautuskampanja on saanut tukea englan­ tilaiselta Allan Cooperilta, joka kampanjoi koko Englannin delfinaariovapaaksi valtioksi. Cooper on suunnitellut ja lähettänyt Gadflyn jäsenille 1200 postikort­ tia Tampereen kaupunginvaltuus­ tolle lähetettäväksi, henkilökohtai­ sen kirjeensä lisäksi. Olen varma, että lisää tempauksia on tulossa.

Tukeasi niissä tarvitaan. Katso toimintavihjeitä tämän lehden toimintaa:palstalta ks s. 14.

Viivi Syrjä • • • • • • • • • • • • • • • • a

ärkänniem en edustajat kutsuivat e lä in su o je li­ joita delfinaarioon lokakuun lopulla. Ennen ta ­ paamista he ilmoittivat, että mielipiteitä ei vaihdeta delfii­ nien vapauttamisesta tai delfinaarion oloista. Niinpä eläinsuo­ jelijat luovuttivat heille kansiollisen tietoa Into the Blue vapautusprojektista sekä yhdysvaltalaisen National Marine Fisheries Service -viraston raportin naarasdelfiinistä, joka pyydystyksen jälkeen kuoli odotellessaan siirtoa Särkännie­ meen.

Kansio sisälsi myös tutkimusyhteenvetoja siitä, miksi delfiinit eivät voi vankeudessa yhtä hyvin kuin vapaudessa. Kansain­ välisiltä järjestöiltä tulleet delfiinien vapauttamista vaativat faksit luovutettiin Särkänniemen edustajalle, Timo Rahuselle.

Jäämme odottamaan Särkänniemen vastausta.

S

Nuorten Animalia Sataa, sataa, ropisee...

Syyssade rum m uttaa itsepäi­ sesti ikkunoita, mutta mikäpä se on sisällä kirjoitellessa, eten­ kin, kun on paksut villasukat varpaiden peittonasekä kuppi kuumaa teetä - ja sympatiaa.

Toivottavasti lehden ilm estym i­ seen mennessä lunta on leijail­ lut maahan päiviä piristämään ja joulutohinat on hyvällä alulla.

Itse ainakin hyrisen tyytyväisen jo pelkästä joulun odotuksesta; pipareista, kynttilöistä, kuusen tuoksusta...

Heli lähetti kaikille jouluiset tervehdykset uudesta opinahMun oli ihan pakko kirjoittaa, kun lueskelin vanhoja WWF:n lehtiä ja yhdessä oli kirjoitus Body Sho­ pista. Siinä kirjoituksessa kirjoi­ tettiin, että jostain maailmankol­ kasta (olikohan Saksasta?) on löy­ detty Body Shopin koe-eläinlaboratorio. Ja mun oli ihan pakko kir­ joittaa ja kysyä onko väitteessä mitään perää? Ja sitä vielä, vaikka Body Shop mainostaa kuinka sen tuotteiden raaka-aineet ovat peräi­ sin luonnosta, niin silti tuoteselos­ teissa on vaikka kuinka paljon ke­ miallisia aineita.

- Huolestunut -

12

jostaan Savon sydäm estä ja m uisteli läm m öllä menneitä vuosia. Eiköhän palstalle jat­ kossa raapustele joku uusi­ kin kynä Helin tilalla, ettette aivan kyllästy minun jaaritteluihin. Ja pienenä vinkkinäjoulunpyhiä varten: odottelen postia sormet syyhyten....

Nauttikaa loppuvuodesta ja toivotaan, että ensi vuosi on edes viiksikarvan verran pa­ rempi eläimille. Kolmen, poh­ jattoman vatsan omaavan kis­ san piirityksen keskeltä Anne

Moi Huolestunut!

Soittelin Suomen W WF:lle ja sie l­ tä vastattiin, ettei ainakaan 90luvulla ei ole ollut m oista artikke­ lia ja että he eivä t ylip ä ä tä n sä ­ kään väittisi B ody Shopista p e r ä t­ tömyyksiä. Epäilivät, että oletko­ han lukenut jonkun muun maan WWF:n lehteä tai ym m ärtänyt j u ­ tun jotenkin väärin. B ody Shopis­ ta on liikkunut melko tasaisin vä ­ liajoin ties m illaisia huhuja ja jo k a kerta Body Shop on osoittanut väit­ teet perättöm iksi. Liekö väitteet sitten kateellisten kilpailijoiden le-

vittäm iä, m arkkinatalousm aassa kun eletään. B ody Shopin tu ottei­ den sisä llö stä sa a t parhaiten se l­ vää kysym ällä jo sta k in heidän liikkeestään, jo s s a on ta rjo lla varsin kattavasti kirjallista tietoa tuotteiden ainesosista. M yyjätkin o va t koulutettuja ihmisiä, jo ilta voi kysyä neuvoa.

HEI! Mikä on alaikäraja elintensiirtotestamentin tekemiseen?

Anne Nieminen

Hei Anne!

Varsinaista alaikärajaa ei ole, mutta a lle 18- vuotiaan on sa a ta ­ va te sta m e n tille h o lh o o jien sa suostum us. M uutenkin a sia sta kannattaa keskustella ennen tes­ tamentin tekoa, ettei tilanne jä ä epäselväksi kenellekään. L isätie­ toja laajem m asta kudosluovutuskortista saa Juliana von Wendtin Säätiöstä (ks. yh teystied o t to i­ saalta lehdestä).

Hyvä toimitus!

Olen kuullut, että täällä Varkau­ dessa on laitettu polttoainetta pi­ halla vieraileville siileille ja syty­

Pikkuvalaat takaisin Itämereen! tus. Tanskan salmet ovat täynnä pitkiä, turskan ja lohen pyyntiin kytettäviä ajoverkkoja. Yhden verkkosatsin pituus voi olla yli kymmenen kilometriä. Siihen ta­ kertuvat kalojen ohella monet vesinisäkkäät ja merilinnut. On arvi­ oitu, että vuosittain tanskalaisten kalastajien verkoissa kuolee 30007000 pyöriäistä. Tappioluku on niin suuri, että lajin kanta koko ajan pienenee ja p y ö riä is-

Suomen vesillä elää oma valaamme, pikkudelfiinin näköinen pyöriäinen.

Tämä vajaat kaksimetrinen ja reilut viisikymmenkiloinen valas on tänään erittäin uhanalainen.

Särkänniemen delfinaariossa menehtyi syksyllä jälleen yksi poikanen, mikä osoittaa että delfinaario ei ole merten älyköille oikea paikka.

Suomalaiset eläinsuojelijat käynnistivät uuden kampanjan delfiinien vapauttamisen puolesta. Kansainvälinen Gadfly-järjestö vauhdittaa suomalaisten ponnisteluja. ärkänniemen delfinaariossa syntyi syksyn aikana kaksi uutta poikasta. Elokuun lo­ pulla Nikin poikanen syntyi kuol­ leena, napanuora kaulan ympäril­ lä. Veeran poikanen, Eevertiksi nimitetty uros sen sijaan selviytyi.

Poikasten emot esiintyivät koko näytöskauden ajan. Englantilainen asiantuntija Doug Cartlidge epäi­ lee tätä syyksi Nikin poikasen me­ nehtymiseen. Kuuden vuoden ai­ kana Särkänniemen betonialtaissa on kuollut uros Joona ja seitse­ män poikasta. Veera, Niki, Näsi, Delfi, Leevi ja Eevertti tarvitse­ vat nyt kipeästi eläinsuojelijoiden tukea.

Animalian ja Helsingin eläin­ suojeluyhdistyksen yhteinen "Del­ fiinit kuuluvat maailman meriin” -kampanja sai lähtölaukauksensa Tampereella 6.10. paikallisten eläinsuojelijoiden järjestämssä delfiinitapahtumassa (ks. toimintaa-sivut). Toinen delfiinipäivä on suunnitteilla, kun Särkänniemi aloittaa esityskautensa ensi kevää­ nä. Kevättä odotellessa Animalia suuntaa postikorttikampanjan Tam­ pereen kaupunginvaltuustolle, joka yhdessä Särkänniemi Oy:n kanssa päättää delfiinien kohtalosta.

P yöriäiset u h a ttu in a

tetty palamaan. Tunnen myös ta­ pauksen, että tien yli kulkevan kis­ san päälle on ajettu tahallaan ja laitettu se riippumaan roskapussista kyläkaupan luokse tupakka suussa. Näiden kauheuksien lisäk­ si tiedän myös, että jokunen aika sitten on puhkottu oravan silmiä ja tapettu sammakoita. Tämä on mi­ nusta kauheinta ja syntisintä mitä maailmassa ollaan tehty ja niinpä minä haluaisin tehdä tämän asian puolesta jotain, mutta en tiedä mitä.

Tietäisikö Animalian toimitus?

-järkyttynyt-

järkyttyneelle M aailm aan mahtuu kaikenlaisia ihm isiä ja siksi ta r\’itaan eläintensuojelijoita. Valitettavasti jo id e n ­ kin m ielestä eläim ille saa tehdä m itä mieleen juolahtaa...

Jos tietää kyseenalaisia tekoja tapahtuneen, niin kannattaa soittaa poliisille vaikkei tekijää tietäisikään.

Poliisilla on velvollisuus pitää il­ m oittajan henkilöllisyys salassa, mikäli ilmoittaja niin haluaa. Siilien valeleminen polttoaineella ja niiden polttaminen on väärin j o sen perus­ teella, että siili on rauhoitettu eläin ja moinen teko on rangaistava myös eläinsuojelulain pohjalta. Jokainen

voi lisäksi levittää kaveripiirissään eläinsuojelutietoutta ja näin ehkä vähentää mainitsemasi kaltaisia ta ­ pahtum ia.

Nimimerkille S.K. Ilmajoki (Animalia 3/ 96) Kirjoituksessasi on perää mutta yx lause vähän riiteli, nimittäin "kivetkään eivät häiritse hevosta, sillä hevoset useimmiten nukkuvat seisaaltaan ”. Ei pidä paikkaansa!

Useimmat hevoset nukkuvat ma­ kuulla. Joo, talli voi olla viileä, mutta ei kostea eikä pakkasen puo­ lella. Ja pienikin veto haittaa, se­ kin, minkä ihminen tuntee. Älkää sitä hyvät ihmiset ihmetelkö, ku hevoset on jalat p:na, kun tallissa käy veto. Sä kerroit, et voihan he­ vosen loimittaa yöx. Silloin sen talvikarva ei kuitenkaan kasva ja sitä päivällä ulkona sen on entistä kylmempi. Jokaisen heponhan pi­ täisi saada olla noin kuusi tuntia ulkona päivässä. Oljet on muuten halpa vaihtoehto. Useimmat maan­ viljelijät antaa oljet ilmaiseksi, kunhan ite vaan hoitaa paalaamisen yms. Siinä ne tärkeimmät.

Ponin omistaja

ANIMALIA 4/96

Vielä muutamia vuo­ sikymmeniä taaksepäin Suomen m e r ia lu e e lla tehtiin vuosit­ tain kymmeniä h a v a in t o j a pyöriäisestä.

Nyt tämä tu m m aselkäinenjavalk ovatsain en ham m asvalas on erittäin harvi­ nainen. Mutta pyöriäinen v o isi taas palata takaisin vesillemme; Pohjanmeressä ja Itämereen johtavissa Tanskan salmissa elää vielä usei­ ta kymmeniä tuhansia pyöriäisiä.

ten pääsy Itämerelle estyy. Hukkumiskuolema kohtaa verkkoon takertuneen pyöriäisen hitaasti ja tuskallisesti.

Pyöriäisillä on myös muita paineita. Lisääntyvä veneliiken­ ne häiritsee niiden herkkää ää­ nimaailmaa, Itämeren saasteet voivat heikentää pyöriäisten li­ sääntymistä ja kovina pakkas­ talvina pikkuvalaat joutuvat ve­ täytymään etelämmäs jäitä pa­ koon.

Jotta pyöriäisen suojelu ja paluu eläimistöömme onnis­ tuisi, voisi Suomi tehdä pal­

Meri täynnä ajoverkkoja Pääsyy siihen, että pyöriäiset ei­ vät voi kesäisin vaeltaa Pohjanmerestä Itämereen, on tehokalas­

Riku Cajander

Benjam Pöntinen Antero Mäkelä LIITO-ORAVAN M ETSÄ Täm ä kirja liitää lukijoiden su o sio o n . H äm m ästyttäviä kuvia h o p e a n h a rm a a n liiturin eläm ästä.

A siantunteva te k sti. E lkssa ain o a sta a n S u o m ella on liitoorava, m uilla on vain h arm aat kom issaarit! T iivistelm ä m yös ruotsiksi ja en glanniksi. S u o m en L u o n n o n su o jelu n Tuki 1996, hinta 19 8 :-

jonkin. Maamme tulisi liittyä kan­ sainvälisiin pyöriäisensuojeluohjelm iin ja tutkimusprojekteihin sekä lisätä omaa pyöriäistutkimustaan.

Itämeren valtioiden ESCOBAN -pyöriäisohjelmassa Suomi ei ole vielä jäsen. Omalla merialueellamme olisi rajoitetta­ va kilometrien mittaisten ajoverk­ kojen käyttää lohen pyynnissä.

Tätä vaatii jo nykyinen YK:ssa tehty ajoverkot kieltävä sopimus sekä odotettavissa olevat EU-päätökset.

Mikäli kalastaja tapaa verkkoon jääneen pyöriäisen, sitä ei saisi tap­ paa. Kuollut pyöriäinen olisi luo­ vutettava riista-ja kalatalouden tut­ kimuslaitokselle. Nykylaissa ver­ kossa oleva pyöriäinen katso­ taan kalastajan omaisuudek­ si. Suurimpiin suomalai­ siin kalastusaluksiin tu­ lisi asettaa puolueeton tarkkailija selvittä­ mään. paljonko pyö­ riäisiä ja myös hyl­ keitä meillä tarttuu verkkoihin.

Pyöriäisistä ovat Suomessa vastuus­ sa maa- ja metsäta­ lousministeriö sekä ym päristöm inisteriö.

Näitä tahoja voi muistut­ taa pyöriäisten suojelusta kir­ jeellä (ks.toimintaa-palsta s. 14).

LUON N O NKALENTERI

Heikki Willamo VILJAMI JA PIILOLAN VÄKI I ORAVAN

t

m e tsä

1997

T äm ä kirja v ik isee ja vie lukijan m ukanaan.

K iehtova k erto m u s vaivaishiiristä ja n iid en n a a p u re ista au tio talo n p ih ap iirissä. E läm ys niin lap sille kuin aikuisille.

V alokuvakuvitus. S uom en L u o n n o n su o jelu n Tuki 1996, hinta 7 8 ;-

te* ■ 'lm r f

A T C o la n v ä k i -* V ;

S u o m en lu o n ­ n o n su o jelu liito n p e rin te in e n , ko­ m e a sti k u v itettu lu o n to k alen teri.

S aatav issa su o m en -, ruotsin-, englannin-, sak san - ja ranskan kielisenä.

Hinta 68 :-

E lä in te n y s tä v ä lle !

S U O M EN LUONTO ITSELLE TAI LAHJAKSI!

1

T IL A U S K O R T T I

S u o m en L uonto -aik ak au sleh ti on kerran k u u ssa ilm estyvä luonnon ää n e n k a n n a tta ja , joka so p ii jo k aiselle lu o n n o n y stäv älle. S u o m en L uonto on niin villien kuin k o tieläin ten k in asialla. Laajoja artik k eleita lu o n n o sta ja ym päristökysym yksistä, vilkasta k esk u ste lu a , a jan k o h taisia uutisia, e k o n e u v o ja ja kuluttajavinkkejä, k irjaesittely itä.

V u o d e n m ä ä r ä a i k a is t il a u s 3 0 0 m k , k e s to tila u k s e n a 2 7 0 , S u o m e n lu o n n o n ­ s u o je lu liito n j ä s e ­ n i l l e 2 5 0 /2 3 5 m k .

S u o m en L uonto on m yös m ainio lahja, jo sta on iloa koko vu o d ek si. Lahjan an ta ja lle lä h e tä m m e p y y d e ttä e s s ä tyylikkään lahjakorttim m e.

T ila u k s e t : S u o m e n L u o n to /T ila a ja p a lv e lu , K o t k a n k a t u 9 , 0 0 5 1 0 H e ls in k i, p u h . (0 9 ) 2 2 8 0 8 2 1 0 ja 2 2 8 0 8 2 2 4 .

ANIMALIA 4/96

y p f j

¡L u o n t o

Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy maksaa postimaksun

Tee tilauksesi ensi tilassa faxaamalla tämä tilauskortti numeroon (09) 228 08 248 tai soittamalla puh. (09) 228 08 333.

Voit myös postittaa tilauskortin - postimaksu on maksettu puolestasi.

Viljami Vaivaishiiri

kpl ä 78 mk

Liito-oravan metsä

kpl ä 198 mk

Luonnonkalenteri 1997

kpl ä 68 mk

□ Suomi □ Ruotsi O Englanti □ Saksa O Ranska

Suomen Luonto 12 seuraavaa numeroa

Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9

□ kestotilaus □ Olen SLL:n jäsen V asta u slä h e tys

□ Tilaan Suomen Luonnonsuojelun Tuen ilmaisen tuotekuvaston

Sopimus 0 1 200/13 00003 HELSINKI

Tilaaja:................................................................................... Puhelinnumero: .....................................

Lähiosoite: ...............................................................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka:..................................................................................................................

Tilaus toim itetaan postiennakolla. Lähetyskulut lisätään laskun loppusummaan. 10 päivän vaih to -ja palautusoikeus.

I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I

13

Piirros: Dick Forsm an

Särkänniemen delfiinien vapautuskampanja sai kansainvälistä puhtia

Toimintaa

Toimintaa

T

/7

Oululaiset näyttivät, että

Yhteistyö on voimaa - eläinsuojelussakin Eläinten viikkoa vietettiin tänä vuonna Oulussa näkyvästi. Viikko oli myös oiva esimerkki oululaisten eläinsuojelujärjestöjen yhteistyön toimivuudesta.

ta, Irma Pellinen (vas) ja Samuli Pohjam o (kesk) Haukiputaalta.

Puheenjohtajana toimi Tiina Aho­ kas. Paneelissa keskusteltiin mm. eläinkuljetuksista, valkoisesta va­ sikanlihasta. häkkikasvatuksesta, turkistuonnista, eläinkokeista ja geenitekniikasta. Ehdokkaat oli­ vat usein yllättävän yksimielisiä.

Kaikki esimerkiksi vastustivat kos­ metiikkateollisuuden eläinkokeita ja turkiseläinten pyyntiä jalkarau­ doilla. Sen sijaan turkistarhaus, häkkikanalat ja geenitekniikka sekä eläinten patentointi jakoivat mielipiteitä jyrkästikin.

Mikko Sarkkinen

Yhteistyö toimii Oulussa

Oulun eläinsuojeluväen yhteisessä kulkueessa taivalsi tänä vuonna ennätysmäärä nelijalkaisia osallistujia.

Animalian Oulun alueosasto ja Oulun seudun eläinsuojeluyhdis­ tys aloittivat eläinten viikon kan­ sain välisenä eläinten päivänä 4.10. järjestäen yhdessä tiedotustempauksen kävelykatu Rotuaarilla. Ja­ oimme yhdistysten esitteitä ja leh­ tiä sekä keskustelimme ihmisten kanssa eläinsuojelusta.

Lauantaina oli vuorossa järjes­ töjen yhteinen eläinten kulkue, joka jäljestettiin Oulussa nyt kolman­ nen kerran. Siihen osallistui tänä vuonna ennätysmäärä nelijalkai­ sia, pääasiassa koiria ja kissoja.

Kulkueen varrella oli monenlaista eläimellistä ohjelmaa mm. tottelevaisuuskoiranäytös, kissojen esit­ tely, noutajarotujen esittely ja talutusratsastusta. Agilitynäytöksen jälkeen halukkaat pääsivät kokei­ lemaan koiransa kanssa agilityä itse. Me animalialaiset jaoimme jälleen esitteitäja tiedotimme muis­

ta lokakuun tapahtumista yleisöl­ le. Järjestöjen yhteistyö näkyi on­ nistuneena tapahtumana, jota sääkin suosi

Tanssia ja kasvisruokaa eläinten viikon kunniaksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY ) eläinten viikon pääjuhlaa vietettiin ensimmäistä kertaa Ou­ lussa. Eläinsuojelutanssiaisissa Rantasipissä esittivät tervehdyk­ sensä SEY:n toiminnanjohtaja Risto Rydman, Oulun kaupungin edustaja Tiina Pitkänen-K oli, Oulun läänineläinlääkäri Riitta Aho ja Oulun seudun eläinsuoje­ luyhdistyksen puheenjohtaja Tii­ na Ahokas. Ruokana oli kasvismoussakkaa, joka maistuikin erin­ omaisesti. Miesväki hoiti kunnial­

Sivulta 13:

Pyöriäiset takaisin * Itämereen 'Y

Suomen aktivoitumiseksi pyöriäisten suojelussa voi vedota kirjeitse maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministe­ riöön osoitteilla:

Y m päristöm inisteriö/Kirjaam o ym päristönsuojeluosasto PL 399 00121 Helsinki

Sivulta 12:

Delfiinit kuuluvat maailman meriin kampanjan postikortteja ja esitteitä on saatavilla Animalian toimistosta. Viivi Syrjä (p. 09-340 4576) on myös käytettävissä, melkein ympäri vuorokauden, jos haluat tietää lisää kampanjasta tai delfiineistä.

Voit osallistua ystäviesi kanssa postikorttikampanjaan, tai lähettää oman henkilkohtaisen (tieten­ kin asiallisen) mielipiteesi osoitteilla:

Särkänniemi Oy Maa- ja m etsätalousm inisteriö/Kirjaam o Hallituskatu 3 A 00170 Helsinki

la naispainotteisen juhlaväen tanssittamisen. Juhlaväen joukossa oli monia animalialaisia.

Animalian Oulun alueosasto jär­ jesti kaksi tapahtumaa, joista toi­ nen oli huomiota herättänyt eläinsuojeluaiheinen valokuva- ja julistenäyttely nuoriso-ja kulttuuri­ keskuksessa. Näyttelyssä jaettiin myös esitteitä ja kerättiin nimiä kosmetiikka-adressiin. Kävijöitä oli viikon aikana todella runsaasti.

Toinefi Animalian alueosaston ta­ pahtuma oli eläinten viikon tee­ maan liittyvä Eläinten kohtalo EUrssa -paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu eurovaaliehdokas kai­ kista puolueista ja valitsijayhdis­ tyksistä. Paikalle saapuivat Han­ nele Luukkainen (vihr) Helsin­ gistä, Sara Hirvelä (nuors) Rova­ niemeltä, Päivi Heikura (krist) ja Anneli Pekkarinen (sdp) Oulus­

Särkänniemi 33230 Tampere

Tampereen kaupungin­ valtuusto PL 87 33230 Tampere

Kerro, että et voi vierailla Särkänniemessä ennen kuin delfiinit ovat saaneet takaisin oikeutensa elää vapaina merissä.Voit myös esittää tukesi maa- ja metsätalousministeriölle, jotta se pysyisi kannas­ saan olla myöntämättä delfiinien maahantuontilu­ pia. Pyydä ministeriötä liittämään kantaansa myös muista delfinaarioista tuotavat delfiinit.

Maa- ja m etsätalousministeriö/Kirjaamo Hallituskatu 3 A 00170 Helsinki

14

Yhteistyö muiden eläinsuojelu-ja eläinjärjestöjen kanssa on tärkeää.

Meitä on vielä niin vähän, että voimia ei kannata tuhlata riitelyyn, vaikka yhdistysten näkemykset poikkeaisivatkin toisistaan. Usein yhdistysten riidanpoikaset johtuvatkin enemmän henkilökemian toimimattomuudesta.

Yhteistyön voisi aloittaaesimerkiksi kutsumalla jonkin toisen yh­ distyksen edustajan kertomaan joko yhdistyksestä tai jostakin tie­ tystä asiasta. Oulun Animalian edustajat ovat vierailleet Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyksen kerhoilloissa kertomassa turkistar­

hauksesta ja eläinkokeista. Hei­ dän edustajansa taas on kertonut animalialaisille eläinsuojeluvalvo­ jan toiminnasta ja yhdistyksestä yleensä. Kesällä jäljestimme yh­ dessä nuorille eläinsuojeluaiheisen viikonloppuleirin.

Yhteistyö toimii vain, jos sen eteen tehdään aktiivisesti työtä.

Animalian Oulun toimiston kans­ sa samassa tilassa toimii myös Oulun seudun eläinsuojeluyhdis­ tys: vuokrarahoja säästyy, yhdis­ tysten välinen tiedonkulku on help­ poa, päällekkäisyyksiä vältetään ja eläinsuojelusta kiinnostuneiden on helpompi saada tietoa toimin­ nasta. Vaikka yhteistyötä tehdään usein, toimivat molemmat järjes­ töt itsenäisesti omilla painopiste­ alueillaan.

Haluan vielä erityisesti kiittää Tiina Ahokasta (Animalian Oulun alueosaston johtokunnan jäsen, Oulun seudun eläinsuojeluyhdis­ tyksen puheenjohtaja, SEY:n val­ voja, Oulun lääninhallituksen val­ tuuttama valvoja), joka on aikaa säästämättä tehnyt työtä yhteistoi­ minnan lisäämiseksi Oulussa. Toi­ von, että esimerkkimme kannus­ taa muitakin yrittämään; alku oli täälläkin hankalaa, mutta vaike­ uksien kautta päästiin voittoon.

Tarja Sarkkinen Animalian Oulun alueosaston puheenjohtaja

Animalian johtokunnan jäsen ja eurovaaliehdokas Hannele Luukkainen osallistui oululaisten eläinsuojelijoiden EL-paneeliin.

Eläinsuojeluliitto Animalia

Delfiinit eläinten viikon pääteemana Tampereella

DELFIINIT KUULUVAT MAAILMAN MERIIN! •«A

E

DELFIINIT KUULUVAT MAAILMAN MERIIN!

dellisestä kampanjasta Sär­ känniemen delfiinien va­ pauttamiseksi on ehtinyt kulua jo nelisen vuotta. Tämän vuoden aikana on useammalta ta­ holta tullut aloitteita uuden kam­ panjan käynnistämiseksi. Niinpä Tampereen alueosasto päätti ryh­ tyä toimeen yhdessä muutamien muiden ympäristö- ja eläinsuoje­ lujärjestöjen kanssa ja ottaa delfii­ nit eläinten viikon pääteemaksi.

Tampereella jäljestettiin sunnun­ taina 6. 10. koko perheen delfiinitapahtuma, jonka yhteydessä uusi vapautuskampanja polkaistiin al­ kuun. Delfiiniäkö visti Viivi Syrjä

ALAVU S: Tytti Salenius, Keskustie 29, 63100 Kuortane, p.06-5253 047 tai 049-477 970 HÄM EENLINNA: Pia Helminen, Rekolani 4D37, 13210 HML, p.03-617 0306 IISALMI: Minna Miettinen, Pivink 5 B 13,74100 Iisalmi, p.017-826 421, e-mail annim freenet.hut.fi JOENSUU: Anna Liitsalo, Mäntyiänt 3F86, 80220 JNS, p. 013-311 578 KAJAAN I: Satu Korhonen, Kotirinne 17, 87200 Kajaani, p. 08-614 0171 KEMIJÄRVI: Jaana Heikkinen, Sepänk 13C48, 98120 Kemijärvi, p. 049-940 071 K O TK A : Riika Aalto, Laihont 7, 48700 Kyminlinna, p.05-264 108 tai 049-658 385 KUOPIO: Tiia Kauppinen.Itkonnieaienk 22A9, 70500 Kuopio, p.017-2631 118 LAHTI:(alueosaston tsto) Kymint 36, 15140 Lahti, p.03-7340 898 LIEVESTUORE: Pauliina Liukkonen, Kynnöst 4, 41400 Lievestuore, p.014-861 892 M IKKELI: Riina Metso. Puolukkak 16, 50170 MLI, p.015-151 395 MUONIO: Sisko Sattanen, Kp2, 99300 Muonio, p.016-532 026 NUM M I-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula.p. 09-2266 236 OULU: (alueosaston tsto) Isokatu 16C20, 2krs, 90100 Oulu, p. 08-3119 885 PORVOO: Pivi Laakso-Marsh, PJ 37B, 06530 Kerkkoo.p. 019-645 434 RAAH E: Mari Liimatainen, Lehmirannank 3, 92100 Raahe, p. 08-2238 312 ROVANIEMI: Tero Petäjäjärvi, Rovakatu 11A 7, 96100 ROI, p. 016-318 654, e-mail: tpetaja levi.urova.fi SEINÄJOKI: Niina Syrjälä, Marjatansola 6, 60120 SJK, p. 0400-764 063 TAMPERE: Mervi Rissanen, 14.12. asti: Turjankatu 6-8F104, 33100Tre, 14.12. jälkeen: Posti 1as 49, 33100 TRE, p. 03-223 4228 TORNIO: Tiina Hooli, Mustarannant 8, 95530 Karunki, p. 016-70 242 TURKU: (alueosaston tsto) Humalistonk 14, 2 krs., 20100 Turku, p. 02-2310 123

Pääkaupunkiseudun Aikuisaktivistiryhmä sekä Nuorisoryhmä kokoontuvat Animalian Hel­ singin toimistossa. Niistä saat lisätietoa tston kautta (09-148 4866).

Tule tutustumaan toimintaamme!

Toimistolla päivystetään keskiviikkoisin klo 16-18 ja lauantaisin klo 11-13. Toimistolta saatavana materiaalia eläinsuojelusta ja Animalian toiminnasta sekä lainattavana videoita ja diasarjoja. Meillä on pieni kirjasto, josta saa la in a ta eläin- ja eläinsuojeluaiheisia kirjoja. Voit myös a n ta a kirjalahjoituksia, sillä kirjastom m e ka ip a a täydennystä. Myymme Animalian myyntituotteita mm. paitoja, kortteja, rintamerkkejä, tarroja, kirjoja.

Tuotto käytetään eläinsuojelutyöhön. Tervetuloa ostoksille!

Jos haluat tehdä jotain eläinten hyväksi, tule mukaan toimintaamme. Kokoonnumme joka kuu­ kauden ensimmäinen keskiviikko klo 18 toimistolla.

Porvoonkatu 53, 00520 Hel­ sinki. Ilmoita samalla nimesi ja osoitteesi, jotka halutessasi jäävät vain toimituksen tietoon.

Laskun ilmoituksestasi lähe­ tämme lehden ilmestyttyä.

Tervetuloa!

ANIMALIA 4/96

ANIMALIA 4/96

Löytyisikö uutta kotia maalta kahdelle kaupunkilaiselle Jack Russell -terrierille allergian vuoksi. Ei lapsiperheeseen, p. 09-436 3338.

Animalian toimistossa on py­ syvästi kirpputoripöytä, jos­ ta löytyy monenlaista hauskaa ja hyödy llistä(kin) tilpehööriä.

Tervetuloa ostoksille toimis­ ton aukioloaikaan (ks. s. 2).

Tu otto lyhen täm ättöm än ä eläinsuojeluun.

Mervi Rissanen Animalian Tampereen alueosas­ ton puheenjohtaja

DELFIINIT KUULUVAT MAAILMAN MERIIN!

r

«A

Helena Tengvall: Kanojen hoito. Opas vapaiden kanojen kasvattajille.

Maaseutukeskusten liitto 1996,139 s.

H

elena Tengvallin perusteel­ linen ote näkyy Kanojen hoito -kirjassa. Se välittyy lukijalle niin, että kysyttyäsi mie­ lessäsi kysymyksen, siihen tulee vastaus seuraavalla sivulla. Kirja on helppolukuinen ja selkeät ku-

Markkinapaikka Haluatko myydä, vaihtaa, os­ taa. vuokrata? Oletko kadotta­ nut tai löytänyt? Animalia- lehti julkaisee lukijoiden pikkuil­ moituksia kaikesta maan ja tai­ vaan väliltä, hinta on 20 mk/ rivi.

Lähetä ilm oitustekstisi osoitteella A n im alia-leh ti,

erityisen tärkeää oli jo mainittujen lisäksi Salla Tuomivaaran ja kau­ punginvaltuutettu Tellervo 'Hiomi­ sen panos. Innokkaista järjesteli­ jöistä ei muutoinkaan ollut pulaa.

Toivottavasti sanoma siitä, että delfiinit kuuluvat maailman meriin, kulkee eteenpäin. Kampanjahan ei lopu tähän. Vetoomuskortteja kan­ nattaa tilata Animalian toimistolta ja monistaa tai väsätä itse lisää.

Lähetetään niitä niin paljon, että Tampereen valtuustosali saa uida kortti meressä!

Oppia vapaampaan kanojen hoitoon

A L U E O SA ST O T JA YH DYSH EN KILÖ T:

Oulun alueosasto Isokatu 16 C 20, 2. kerros 90100 Oulu p. 3119 885

sai vetoomuskortit ja uuden delfiiniesitteen sopivasti valmiiksi ta­ pahtumaa varten. Myös tampere­ laiset väsäsivät kampanjaa varten oman esitteen, jota voi tilailla al­ lekirjoittaneelta (ks. alueosastolista). Samaan aikaan käynnistet­ tiin myös kansainvälinen korttikampanja Särkänniemen delfiini­ en puolesta eli kortteja tulee satelemaan eri puolilta maailmaa.

Veli-Risto Cajander oli lupau­ tunut tapahtumaan esitelmöimään delfiineistä vapaudessa ja vankeu­ dessa ja hän toi myös hienot dia­ kuvansa yleisön ihasteltavaksi.

Hannele Luukkainen piti esitel­ män eläinten oikeuksista EU:ssa käsitellen myös delfinaarioita.

Ohjelmassa oli myös mm. lasten­ teatterin delfiiniaiheiset pikku­ näytelmät, kasvomaalausta sekä Jukka Törmä kitaroineen. Lo­ puksi tavoiteltiin oikeaa tunnel­ maa katsomalla Free Willy- elo­ kuva.

Ihmisiä kävi paikalla ihan mu­ kavasti, vaikka mitään yleisöryntäystä emme kokeneetkaan. Ta­ pahtuman onnistumisen kannalta

KANOJEN HOITO

JkAf* Kasvissyönti on voimakas va­ linta eläinten, luonnon ja terveemmän elämän puolesta.

V egaaniliiton tarkoituksena on edistää kasvissyöntiä ja veganismia, elämäntapaa, jossa eettisistä syistä vältetään eläin­ kunnan tuotteita. Yhdistyksen lehti Vegaia ilmestyy neljästi vuodessa. Vuosijäsenmaksu 70 mk. Älä jää yksin märehtimään tule mukaan!

Vegaaniliitto ry. PL 320,00151 Helsinki, puh. (09) 2963 025.

Ä

xc

vat monista kanalan pienistä, tär­ keistä yksityiskohdista ovat erit­ täin hyviä. Kirjasta löytyy mm. hyviä käytännönläheisiä rehuesimerkkejä, jotka ovat olleet kysyt­ tyjä luomu-kanankasvattajien pii­ rissä. Kaikkia ruokinnan kysymyksiäei vielä ole ratkaistu, mutta kirjan tiedot toimi vat hyvänä poh­ jana ja lisäävät tuottajien mah­ dollisuuksia.

Kaikille kotieläimistä kiinnos­ tuneille kanan etologian, käyttäy­ tymisen ja taustan tunteminen on mielenkiintoista. Kirjan lukeneet

Vapaan kanan hoitaja ei pärjää tavanomaisin tiedoin. Kanojen hoito -kirja on hänelle hyvä selviytymisopas. käytännön kanalanomistajat ovat kokeneet monia ahaa-elämyksiä ja saaneet perusteluja hoitokäytännöl­ leen. Kirjaa kannatti odottaa, sillä on käyttöä sekä tuottajille että neu­ vojille, joiden näkökulmasta itse olen arvioni tehnyt.

Brita Suokas luomu-agrologi 15

%

Kuka auttaa eläimiä onnettomuustilanteessa?

Minua askarruttaa pari asiaa. En­ siksi sellainen asia kuin eläimet onnettomuustilanteissa. Esim. ju ­ naonnettomuudessa, jossa juna suistuu pois radalta ja vaunuja kaa­ tuu, niin miten autetaan vaunuissa olevia eläimiä, jos omistajat eivät pysty auttamaan? Annetaanko niil­ le asiainmukaista eläinlääkärin hoitoa ja muuta hoitoa vai lopete­ taanko ne kaikki ajan ja vaivan säästämiseksi vai kohdellaanko niitä kuin tavaroita eli kotjataan talteen kunhan keritään?

Toiseksi: joutuuko Animalian verokarhun kynsiin esim. lahjoi­ tusten tai testamenttien yhteydes­ sä eli meneekö osa lahjoituksista verottajalle?

taan se mahdollisimman tuskattomasti.

Eläimen omistaja otetaan myös selville, jotta tälle voidaan il­ moittaa tilanteesta. Tämä kaik­ ki perustuu uuden eläinsuojelu­ lain määräyksiin. Lain mukaan meillä kaikilla on velvolli­ suus auttaa vahingoittunut­ ta eläintä. Jos ei itse pysty auttamaan, on asiasta ilmoitetta­ va eläimen omistajalle, kunnantai kaupungineläinlääkärille, ter­ veystarkastajalle tai poliisille.

Pääkaupunkiseudulla asiat ovat hyvässä jamassa, sillä poliisi on tehnyt Helsingin yliopiston eläinsairaalan kanssa sopimuksen louk­ kaantuneiden eläinten hoidosta.

Muualla maassa päivystävä eläin­ lääkäri huolehtii eläimistä. Sama käytäntö pätee myös silloin, jos eläin jää esimerkiksi auton alle.

Animalia-lehden entinen päätoi­ mittaja Helena Tengvall on anta­ nut kirjassaan "Eläinten puoles­ ta ” käytännön neuvoja siitä, mitä itse kukin voi tehdä kohdatessaan loukkaantuneen eläimen.

Sitten toiseen kysymykseesi. Animalialle tulevat lahjoituksetja tes­ tamentit eivät joudu verokarhun kynsiin.

Toimitus Ofcj @) o*^>

Emmin ystävä

Kysymyksesi varmaankin koski, miten lemmikkieläinten käy onnet­ tomuuden sattuessa. Onnettomuus­ paikalle saapuva viranomainen on yleensä poliisi. Poliisilaitokselta kerrottiin yleisenä periaatteena olevan, että eläintä pyritään aina auttamaan ja sen elämää jatka­ maan. Loukkaantunut eläin vie­ dään hoidettavaksi eläinlääkäril­ le. Jos eläin on onnettomuudessa todella vakavasti loukkaantunutja päässyt niin pahaan kuntoon, että sen elämän jatkaminen olisi ilmeis­ tä julmuutta sitä kohtaan, lopete­

Eräs tarina maailmalta Vierailin keväällä 1996 Kiinassa, Pekingissä. Siellä silmiini sattui eräs juttu paikallisesta englannin­ kielisestä lehdestä. Siinä kerrot­ tiin Pekingin lähellä sijaitsevasta uhanalaisten eläinten keskuksesta

(Beijing Center fo r Breeding EndangeredAnimals). Päätin vierail­ la siellä.

Ajoim m e noin 80 kilometrin päähän Pekingistä. Siellä meitä odotti keskuksen innokas esimies Guo Geng. Kävi ilmi, että keskus

ei ollut vielä aivan valmis, mutta rakentajat uurastivat täydellä te­ holla. Vaikka keskus oli vielä kes­ ken esimies kertoi meille hyvin ystävällisesti sen toiminnasta.

Eläinten lisäänty misaikana keskus olisi täysin rauhoitettu yleisöltä.

Keskuksen tehtävä ei myöskään olisi yksinomaan tehdä taloudel­ lista voittoa ja eläimiin tutustuttai­ siin pienryhm issä keskustellen työntekijän kanssa, joka samalla kertoisi eläinten todellisesta elä­ mästä sekä vapaudessa että van­ keudessa. Guo Gengin mukaan tärkeä olisi kasvattaa uusi suku­ polvi, joka suhtautuisi eri tavalla ympäristö-jaeläinsuojeluasioihin.

Tietysti hän oli sitä mieltä, että onnellisinta olisi, jos yhdenkään eläimen ei tarvitsisi elää vankeu­ dessa mutta arveli oman keskuk­ sensa toiminnan olevan - valitetta­ vasti - vielä tarpeen. Vaikka kes­ kuksen rahoitukseen ei oltu saatu Kiinan valtiolta tukea, Guo Geng oli silti iloinen, että ympäristöasiat olivat nousseet enemmän esille nyky-Kiinassa.

En tiedä, miten keskuksen viral­ linen toiminta on pyörähtnyt käyn­ tiin tai sitä, miten ideat toteutuvat käytännössä, mutta mielestäni oli rohkaisevaa huomata, että oli ai­ nakin korkeita haaveita, hyviä ide­ oita ja päämäärä selvillä. Jokai­ nenhan meistä toivoo parempaa maailmaa sekä eläimille että ihmi­ sille. On hienoa nähdä, että yritys­ tä ainakin on, sillä vain yritysten ja erehdysten kautta voidaan saada uusi uljas maailma kaikille.

eläin, jos ei eläimistä pidä, vaan pitää niitä tuotantoeläiminä, joita saa kohdella miten haluaa. Kun TV:ssa näytettiin, miten keskieu­ rooppalaisissa eläinkuljetuksissa loukkaantunutta lehmää riiputet­ tiin nosturin nokassa ja pudotettiin alas muiden saman kohtelun saa­ neiden sekaan kuljetusta varten, järkytyin kerta kaikkiaan. Tämä jäi muistiini koko elämäni ajaksi.

Saman kohtelun sai sika, jota pot­ kittiin aina, kun se yritti nousta.

Sika kaatui joka potkusta. Olisi tähdellistä, että eläinten kanssa toimivilta vaadittaisiin kyky tulla niiden kanssa toimeen ilman nii­ den rääkkäämistä.

En ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka ottavat eläimen vain kiusatakseen sitä ja heittävät sen viimein menemään kuin kuihtuneen kukan tuntematta minkäänlaista sääliä eläintä kohtaan. Mutta niinkuin ihminen kohtelee eläintä, niin hän kohtelee toista ihmistä. Anja Ee­ rikäinen tekee hyvää työtä eläin­ ten parissa kaikista vastustuksista huolimatta.

M aire Laaksonen r v

@)

Laitonta hevoskauppaa Suuri huolenaiheeni on ’’laiton” hevoskauppa. Alalla on ns. ’’koijareita” , jotka ostavat, myyvät ja välittävät hevosia tärkeällä taval­ la. Hevosen paperit tulisi aina muuttaa omiin nimiin, mutta tie­ dän tapauksia, jolloin hevonen saattaa seisoa tallissa tunnin tai viikon tai se myydään matkalla kotiin. Hevoset ovat arkoja ja huo­ nosti kohdeltuja. Niitä sanotaan­ kin ’’kulkukoneiksi” , sillä niiden elämä on liikkuvaista, tallista toi­ seen. Elämä on opettanut näille hevosille, ettei ihmiseen ole luot­ tamista. Hevonen on vain rahantekoväline.

Tulevaisuus fc==? ® fc=s=?

Eläinten kohtelu heijastuu ihmisten kohteluun Olen monesti ihmetellyt erästä asi­ aa. Miksi otetaan minkäänlainen

Jos ilmoitat mielipiteesi ’’koijarille” , saat kuulla, että asia ei sinul­ le kuulu.

Joten mitä voin tehdä, mitä Animalia voi tehdä?

Olet jo tehnyt paljon, kun kirjoitit asiasta. Mitä enemmän hevosihmiset näistä asioista tietävät, sitä varovaisempia he osaavat olla hevosta myydessään tai ostaes­ saan. Jos hevosen kohtelu menee jo eläinrääkkäyksen puolelle, oi­ kea osoite on silloin eläinsuojeluviranomainen, kuten poliisi tai kunnaneläinlääkäri. Animalia jä r­ jestönä voi tässä asiassa toimia lähinnä tiedottamalla. Yksittäisil­ lä jäsenillä on käytössään yllä­ mainitut keinot.

Toimitus

’’Hei! Tulen maatilalta” , kerro­ taan Valion maitopurkin kyljessä.

Sanomaa terästää kuva, jossa hy­ myilevä vasikka nojaa yhtä onnel­ lisen näköiseen emäänsä. Teksti kertoo vielä, että ’’synnytyksen jäl­ keen emo lypsää vasikalleen vii­ kon ajan ns. ternimaitoa” . Onko näin?

Nimimerkitön

Suuri osa suomalaisvasikoista vie­ dään hetimiten syntymän jälkeen erilleen emästään yksittäiskarsi­ naan. Vasikka juotetaan ämpäris­ tä, jolloin sen voimakas imemistarve jää toteutumatta. Jonkin ver­ ran on yleistymssä "vierihoito", jossa vasikka ja emä ovat yhdessä jopa muutaman päivän poikimi­ sen jälkeen. Tuttijuottoakin on alet­ tu harrastaa, mikä on vasikan imemistarpeen kannalta oikein hyvä asia. (EM)

Testaako Clairol koeeläimillä?

Nimimerkki ’’Mari” kysyy, ovatko Clairol (Natural instincts) -tuot­ teet testattu eläimillä. Kouluttaja R itva Suuronen sarjan maahan­ tuojalta Hackman Havista ilmoit­ taa, ettei englantilainen valmistaja testaa Clairol -tuotteita ja niiden raaka-aineita eläimillä. Turvallisuustestein käytetään vaihtoehtoi­ sia menetelmiä, kuten keinoihoa ja lopuksi vapaaehtoisia koehen­ kilöitä. Clairol-tuotteita ei ole hy­ väksytty vielä Animalian kosmetiikkalistalle, koska odotamme maahanatuojan vastausta kirjalli­ seen testimenetelmiä koskevaan kyselyymme. (SU)

4

asiantuntija järjestö. ¿ M o n en vuoden uurastuksen jälkeen eri alojen a m ­ m attilaiset ja päättäjät uskovat sanaam m e. ¿Pelkkä asiantuntem us ei riitä -

ilm an jäsenten tukea em m e olisi tänään asemassa, jossa pystym m e

oikeasti vaikuttam aan, ¿jäsenet ovat eläinsuojelulle elintärkeitä.

M i i t ä enem m än m eitä on, sitä enem m än saam m e arvostusta, ¿jäsenet ovat myös käytännön toim innan edellytys; kam panjointi ei ole ilm aista, ¿jokainen uusi jäsen on siis iso askel eläinsuojelun edistämiselle, iK iitä n k a ik k ia teitä siitä, että jaksatte tukea eläinsuojelutyötä ja tunnette sen oikeaksi . ¿K enttä k u ite n k in kasvaa koko ajan. ¿ joka päivä tulee uusia asioita, joihin pitäisi puuttua, ¿jotta ¿ A n im a lia pystyisi kasva m a a n kentän m ukana, tarvitsem m e koko ajan lisää jäseniä. ¿ N iinpä vetoan teihin: tarvitsem m e apuanne, jotta pystym m e ka sva ­ m aan. ¿ jo ka tilaisuudessa, oli se sitten kouluvierailu, m essu- tai katutapahtum a, voi löytyä uusia jäseniä. ¿ M ie ttik ä ä tarkkaan, voisiko jäseniä löytyä myös ystäväpiiristä tai sukulaisista. ¿ M o n i voi olla halukas, m utta ei vielä tiedä m eistä tai m iten liittyä, ¿jos jokainen h a n k k ii yhden uuden jäsenen-.kuulostaa helpolta.

E rittä n y ttä ei laiteta! ¿Pyydän teidän apuanne, jotta ¿ A n im a lia voisi kasvaa ja kehittyä vielä isom m aksi ja eteväm m äksi. ¿ M e illä on yhteinen päämäärä: auttaa eläim iä! ¿¿Kuten sanottu, jokainen uusi jäsen on iso askel oikeaan suuntaan.

Eläinten ystävä

T o ivo ta n teille k a ik ille oikein m u ka va a talvea ja rauhallista joulua!

T erveisin

Kuten monissa tärkeissä asioissa, myös tässä tiedon levittäminen on voimallinen keino. Nimimerkki "eläinten ystävän "ja muiden asi­ asta kiinnostuneiden kannattaa eh­ dottomasti kirjoittaa sähköturval­ lisuuden merkityksestä ja tulipa­ lojen ennaltaehkäisystä lehtien yleisönosastoihin. Muun muassa Maaseudun Tulevaisuus ja muut maatalousväestön laajalti lukemat lehdet ovat otollista maaperää.

Toimitus

¿ A n n a ¿¿indqvist ¿ A n im a lia n puheenjohtaja ¿ P S . ¿ M u ista tteh a n antaa joululahjanne eläim ille!

Vegepalsta

4==^ # tsZ=>

Nyt talviruokaa kokkaamaan Syksyn sadonkorjuu on takanapäin, talvi tekee tuloaan lumimyrskyineen ja pakkasen paukkeineen. Talviaikaan maistuvat tuhdit uuniruoat ja padat. Tässä muutama esimerkki. Kokeile ja nauti!

FASAANijAhri Fasaani E i

su IIe

K

u m in a o n

Ui a n

suurta

kokoA.

MINUA U s k o N U T o l l E N k A A N

VAAN PERÄÄNSÄ F a sa a n ip a

se

lÄ h r i

ju o ksE M A A N .

y llÄ r r i kÄÄNTyi y k s k A k s

Kreikkalainen aprikoosi-kikhernepata

ympäri

KIRJEENVAIHTOA

TUO p i r Ä Ä S A A d A A i s o i h i N .

P lT Ä is k Ö

SITÄ OJENTAA,

N o k A l l A VÄhÄN k o p U T T A A .

K uiN kA K uiN

se

ylE E N sÄ u s k a I t a a

se in ä än

K

u m In a

va a n Im Isa sen to o n on se

m In u a

M ukA

s a a Us t a a !?

p y sÄ h ry i,

k y y R is r y i

iso - vo i jy s Ä y s

t a is

k Ä y d Ä EREhdys.

TUO ON V ARM ASTI S¡TkE Ä P AIST I ERITTÄiN k h k E R Ä .

M E N kÖ Ö N , j o s ON MENNÄksEEN T y y d y n ShE bA-A NNoksE EN.

/V/V/V SE h i p s i p A i k A l T A Hl AN MUINA k is S o 'lN A .

LiNTU

peräänsä

T Ä h yili N o k k A p y s r y s s Ä

SE j Ä R k E i l i : T A j u s i SE l o p u l T A , k A T T i OMAN ETUNSA. E i

TARViNNUT

E v e K uisM iN

E t/fS

hopU T TA A S A A T ik k A N o k A llA k o p U T T A A .

L öytyisikö minulle kirjeen vaih to ystävää kaikenlaisista eläinrak­ kaista naisista? Itse olen 45-vuotias mies. Hyvä­ kuntoinen ja nuorekas.

Pidän hyvin paljon kaikista eläimistäja luonnosta. Täällä Yläneellä, missä asun, on hyvin kaunis luonto, ihanine Kuhankuonoreitistöineen ja luonnonpuistoineen.

Vastaavaa löytyy vain Lapista! Jos haluat tulla katsomaan, voisin olla oppaanasi. Kiijoitaitsestäsi jäm is­ tä vain haluat kertoa minulle. Kuva olisi kiva, ei pakollinen! Tervei­ sin: Erkki Hakanperä Palvaa-

montie 5, 21900 Yläne

ANIMALIA 4/96

16

suuntaa hakevan teini-iän jälkeen ¿ A n im a lia sta on kehittynyt kypsä

Kun kaijasuojia palaa talvisin ai­ van tuhkatiheään, yleensä parin viikon välein, vika on melkein aina sähköjohdoissa. Eikö tällaisten asioiden koijaamiseksi pitäisi mää­ rätä pakollinen vuotuinen tarkas­ tus, maksajina eläinten omistajat?

Siinä yksi työpaikka joka kuntaan, ehkä useampiakin.

k A T S E l i PENTUA A A T O k s i N

On ja ei. On sikäli, että lehmä tuottaa ns. ternimaitoa poikimisen jälkeen. Tekstistä kuitenkin voi saa­ da sen vaikutelman, että vasikka saa ternimaitoa imemällä emään­ sä. Tältä osin vastaus on ei.

¿ A n im a lia on vuosien m ittaan kasvanut monella tavalla, la p s u u s a ja n ja

Sähköturvallisuutta karjasuojiin

Kuluttajapalsta Vasikoille ternimaitoa - miten?

[Hyvät ¿Animalian jäsenet!

Eläinrakas Pohjoisesta

4 dl keitettyjä kikhemeitä 1 dl oliiviöljyä 1 sipuli silputtuna 2-4 valkosipulia hienoksi silputtuna 2 tl suolaa 1/2 tl (vastarouhittua) mustapippuria 2 tl kuivattua oreganoa tai meiramia 1 tl kuminaa jauheena 400 g tölkkiä tomaatteja (tai vastaava määrä tuoreena) 225 g kuivattuja aprikooseja 1 rkl tuoretta persiljaa silppuna vettä tai laimeaa kasvislientä Voit ostaa kuivattuja kikhemeitä, jotka liotetaan yön yli ja sitten keite­ tään pehmeiksi (tuoreudesta riippuen 1-2 tuntia). Erikoisliikkeistä voit myös kysellä valmiiksi keitettyjä kikhemesailykkeitä. Jos et löydä kikhemeitä voit kokeilla erilaisia papuja. Itse en ole kokeillut, mutta yrittänyttä ei laiteta!

Kuumenna öljy ja pyöritä siinä sipulisilppua n. 2 min. Lisää muut aineet, paitsi persilja. (Aprikooseja voi leikata saksilla hieman pienem­ miksi). Sekoita, anna hautua noin 5 min. ja lisää sitten neste. Anna hautua kunnes aprikoosit tuntuvat pehmeiltä. Lisää persiljasilppu val­ miiseen mokaan.

ANIMALIA 4/96

Paella de la Huerta (4 henk.)

2 tl oliiviöljyä 1 hienoksi silputtu sipuli 2 murskattua valkosipulinkynttä 1,5 dl herneitä (pakaste käy)

2 dl pilkottuja vihreitä papuja (pakaste käy) 4 artisokansydäntä puolitettuina (myydään purkeissa) runsas 2 dl riisiä runsas 4 dl vettä (hyppysellinen sahramia) 3-4 hienoksi hakattua isoa tomaattia (kuoritut purkkitomaatit käyvät oikein hyvin) 1 tl kuivattua oreganoa 1 tl kuivattua timjamia 2 rkl tuoretta persiljaa silppuna soijakastiketta mustapippuria puolen sitruunan mehu Kuumenna öljy suuressa kasarissa, pehmennä siinä sipuli ja valkosipuli (n. 5 min). Lisää vihannekset, sekoita hyvin ja kuumenna hyvin mata­ lalla lämmöllä n. 5 min. Kiehauta vesi. Lisää kuiva riisi vihanneksiin, sekoita ja anna hautua 3-4 min. Ä lä anna ruskistua. Lisää vesi yhdessä tomaattien ja yrttien kanssa. (Jos haluat riisistä kauniin keltaista, liota sahramia kiehautetussa vedessä ennenkuin lisäät sen kasariin.) Kiehau­ ta moka ja anna sen sitten hautua ilman kantta 35-45 min. Sekoita välillä, lisää nestettä jos ontarpeen. Kun moka on lähes valmista, mausta soijakastikkeella, pippurilla ja sitruunamehulla.

Nordiskan Uunipaprikat (4 henk.)

8 suurta paprikaa -värillä ei väliä 750 g uuniperunoita 6-8 hienoksi hakattua valkosipu­ linkynttä 2 tl tillinsiemeniä 1 3/4 dl oliiviöljyä (meri)suolaa, mustapippuria Säädä uuni 180 asteeseen. Leikkaa pois paprikoiden kannat ja kuori varovasti siemenet ulos.

Kuutioi perunat pieniksi ja sekoi­ ta joukkoon tilli, valkosipuli ja 3 rkl öljyä. Mausta suolalla ja pip­ purilla maun mukaan ja lusikoi sekoitus paprikoiden sisään mel­ ko tiukkaan. Lado paprikat uunivuokaan aukkopuoli ylöspäin.

Valele päälle loppu öljy ja laita kannellinen vuoka uuniin n. 1,5 tunniksi. Kun paprikat ovat val­ miit, nosta ne taijoiluastiaan ja keitä kokoon vuokaan jäävää pap­ rikan paistolientä 2-5 min. Kaada liemi paprikoiden päälle. Ruoka maistuu myös kylmänä.

: Tarja Balding 17

Eläinten ystävän joulupuoti UUTUUS!

o

i

n

u

t o

&

t

iv

e

a

u

e

t

u

v

o

t

n UUTUUS! Cernitosm assa-rintakorut, H el­ lyyttävät ja hauskat eläinhahmot pukinkonttiintai pikkujoululahjaksi. Valitse suosikkisi tai osta vaik­ ka kaikki!!! 15,- kpl Tilaan................. kpl valas ................ kpl kettu ...................kpl koira pentuineen

Illan hämärtyessä rannalla kulkija saattaa äkkiä havahtua vesirajasta kuuluvaan pulahdukseen.

Hyvällä onnella voi nähdä veden pinnalla loittonevan tumman pään, joka jättää tyyneen vedenpintaan väreilevän vanaveden.

Järviruo'on tuoreet versot kuuluvat piisamin herkkuihin.

P

iisamien majaileminen lähitienoilla on helppo huo­ mata, vaikka itse eläintä ei osuisi koskaan näkemäänkään.

Avattujen simpukankuorten kasat rannalla kertovat, että paikka pal­ velee piisam in ruokapöytänä.

Moni on myös nähnyt piisamien rantaruovikkoon raivaamia ” uintipolkuja” , joista ruo’ ot on katkot­ tu siististi kuin kyseessä olisi mi­ niatyyrikokoinen laivaväylä. Uintipolkujaan piisami käyttää sekä

ruoanhakumatkoilla että pesämateriaalin kuljetusreitteinä.

Kosteassa hiekassa tai rantaliejussa voi kesäaikaan kohdata oma­ laatuisia jalanjälkiä, joissa pitkät varpaat harottavat kuin sormet kämmenessä. Usein jälkijonon kes­ kellä näkyy hännän piirtämä mutkitteleva viiru. Moni on erehtynyt luu­ lemaan, että paikalla on taivaltanut emoja poikanen: piisamin muhkeat takakäpälät ovat nimittäin kaksi ker­ taa etukäpälien kokoiset.

- \ : « K A

n

••••rv \

Avatut simpukankuoret rantaviivan tuntumassa kertovat piisamin vakituisesta ruokailupaikasta.

*

’’Luksuspettu” piisamien talviherkkua Sydäntalvella ihmissilmä pääsee näkemään piisameita vain harvoin.

Silloin niiden elämä keskittyy jään a lleja talvipesiin. Vedestä kohoa­ vat kekomaiset talvipesät ovat nä­ kyvin merkki piisamien asutuk­ sesta.

Vedenpinnan yläpuolelle ulot­ tuvalla pesän osalla voi olla korke­ utta ja leveyttä yli metri. M elkoi­ nen rakennelma eläimeltä, jolla it­ sellään on painoa vain noin kilon verran. Suurimmissa piisamiyhdyskunnissa on kymmeniä pesä­ kekoja eri puolilla rantaruovikkoa.

Pesistään käsin piisamit tekevät Sukellusretkiä ruoanhakuun jään alle. Talviravinnon suosikkilistan kärkeen kuuluvat lumpeen ja ulpukan juurakot. Koska ne sisältä­ vät runsaasti tärkkelystä, sokerei­ ta ja valkuaisaineita, ne ovat lähes ihanteellista ’’polttoainetta” pakkaspäivien varalle. Sen tietävät ihmisetkin: pula-aikana monessa talossa jauhettiin lumpeen ja ulpukan juuria leipäjauhojen jatkeeksi.

Pettuleipään verrattuna tämä oli­ kin jo lähes luksusruokaa.

Koska sukeltelun lomassa täy­ tyy myös hengittää, piisamit pitä­

vät yllä useita hengitysavantoja talvipesänsä lähellä. Ennen kuin piisami lähtee kauemmas, se tuk­ kii avannon huolellisesti risuilla ja kasveilla, jotta avanto ei jäädy umpeen käyttäjänsä poissaollessa.

Kevät koittaa piisamijärvellä Piisamin kesäpesä on paljon huomaamattomampi kuin talvinen keko. Kesäpesän suuaukko on ran­ taviivaan, kasvillisuuden kätköi­ hin kaivettu kolo, jolla on läpimit­ taa parikymmentä senttiä. Siitä saa alkunsa monimutkainen ja haaroit­ tuva maanalainen tunneli. Siellä täällä tunneli laajeneee kammiok­ si, joista yhteen piisamipari perus­ taa poikaspesänsä.

Kevään tullen piisamit valmis­ tautuvat muutenkin lähestyvään li­ sääntymiskauteen. Näkyville pai­ koille jätetään ulostekasoja mer­ keiksi reviirin rajoista. Urokset kahinoivat reviireistään yleensä vain sym bolisin uhkauselein mutta eivät aina. On havainnoitu tapahtumasaija, jossa kahden urok­ sen taistelun päätteeksi toinen lo­ pulta tappoi kilpailijansa veden alla ja nousi yksin pintaan.

Piisamit ovat tehokkaita lisääntyjiä: pariskunta voi saada kesän aikana kaksi tai peräti kolmekin

pesuetta. Yhdessä pesueessa on poikasia yleensä kolmesta kuuteen, mutta joskus pikkupiisamien liu­ taa voi siunaantua kertaheitolla lähes tusinan verran.

Henkeä pidätellen jopa 20 minuuttia Piisami on alun perin pohjoisame­ rikkalainen laji. 1920-luvulla pii­ sameita alettiin metsästäjien aloit­ teesta istuttaa Suomen järviin, jot­ ta niitä voitaisiin pyydystää tur­ kiksiksi.

Piisami on vesieläin henkeen ja vereen. Mieluisimpia asuinseutu­ ja sille ovat suojaisat järven- ja merenlahdet. Kovin vuolaina virtaavat joet sen sijaan eivät piisa­ mia miellytä. Kun vesi virtaa enin­ tään leppoisasti, piisamien on help­ po etsiä sieltä ruoakseen vesikas­ vien versoja, rapuja ja sammakoi­ ta.

Paitsi ravinnon haussa, piisami käyttää sukeltajan kykyjään myös paetessaan petoja. Hätätilassa pii­ sami voi pysytellä hengittämättä veden alla jopa 20 minuuttia. Nor­ maaleilla ruoanhakuretkillään se tulee hapenhakuun paljon useam­ min, enintään muutaman minuutin välein.

JOULUKORTIT Kauniit nelivärikortit tuovat jou­ lumielen! Kuvissa lehmä ja hevo­ nen, taitetussa kortissa molemmat yhdessä (kuori mukana). Postikort­ ti 4,-, taitettu 5,. Kaikki kolme yht. 10,-.

Tilaan.............. kpl lehmäkortti ..................kpl h ev o sk o rtti .............. kpl taitettu kortti J O U L U TA R JO U K SE SSA V IE ­ L Ä RAJOITETTU ERÄ NO FUR -CO LLE G E 100,- Val­ koisessa lämpimssä collegessa Victor-ketunpoikapainatus upeissa väreissä. Koko XL. Tilaan........... kpl PET RESPECT -KAM PANJAN T-PAIDAT 100,Tilaamalla tämän paidan olet mu­ kana tukemassa WSPA:n tärkeää työtä kulkukoirien ja -kissojen aut­ tamiseksi ympäri maailmaa. Val­ koinen, painatus musta/punainen.

Koko L (reilu koko) Tilaan............kpl

Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä.

Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

N ervanderinkatu 10, p. 09 448 967

18

ANIMALIA 4/96

KOIRIEN SALAINEN ELÄMÄ/ ELIZABETH TH O M AS 80,Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, satoihin tuhan­ siin havaintotunteihin perustuva kronikka 12 koiran elämstä.

Tilaan kpl

ELÄINTEN ¿TTK/USEITA KIR­ JOITTAJIA 20,Asiaa ja pohdintaa eläinten ase­ masta ihmisten maailmassa Tilaan kpl UUSIOPAPERILEHTIÖ 10,20 sivun kirjepaperilehtiö, kuvi­ tuksena neljä eri eläinhahmoa (hii­ ri, kissa ikkunalla, mäyrkoira sekä tilhi pihlajassa).

Tilaan kpl KORTTEJA K Y M P IL LÄ !

Nyt saat kortteja todella edullises­ ti! 10 kortin lajitelmassa erilaisia Animalian kortteja. Voit myös va­ rautua jouluaikaan ja ostaa lajitel­ man aiempien vuosien joulukort­ teja. Tilaan nippua tavalli­ sia kortteja, Tilaan nippua joulukortteja (HUOM! pieni erä) TAR RAPAKETTI 18,Paketissa 2 tarra— arkkia sekä EI M AIN O KSIA -ovitarra(kts. myös yksittäiset tarrat) Tilaan pakettia

MUUT TUOTTEET VAATTEET C R U ELTY FREE -T-PAITA 75,-/ 80,- Kannanotto eläinkokeita vas­ taan! Paidassa selkäpuolella pai­

L A STE N T-PAITA 55,Harmaassa paidassa värikäs eläin­ ryhmä. Iloinen paita iloiselle pik­ ku eläinten ystävälle! Koot 104,116 ja 128 cm.

Tilaan kpl.............. koko ELÄINTEN PUO LESTA T-PAI­ TA 75,- TAI CO LL E G E 150,Värikäs eläinryhmäpainatus. Tpaitaa saatavilla harmaana tai luon­ nonvalkeana (koot S-XL, valkea­ na myös X X L) College harmaa (koot S-XL), T ilaa n T -p a ito ja ...............kpl k o k o ..................... väri Tilaan collegeja kpl............... koko

KIRJAT K AN O JEN H O ITO / H E L E N A TEN G VALL, 85,Kaikki mitä olet aina halunnut tie­ tää vapaiden kanojen kasvatukses­ ta! Kuvitettu opas kaikille kanojen eläintavoista kiinnostuneille.

Tilaan............ kpl

ELÄINTEN PUOLESTA/H ELE­ N A TEN G VA LL, 84,Kirja joka neuvoo kuinka voit jo ­ kapäiväisessä eläm ässä toimia eläinten hyväksi. Todellinen eläin­ ten ystävän käsikirja, Tilaan........... kpl

YMMÄRRÄ LEMMIKKIÄSI/HE LEN A TEN G V A LL, 112,Onko sinulla lemmikki vai harkitsetko eläimen hankkimista? Halu­ aisitko oppia paremmin kommu­ nikoimaan eläinten kanssa? Tässä

ja monissa käytännön ongelmissa sinua auttaa tämä uudentyylinen lemmikkiopas.

Tilaan kpl

MERKIT, TARRAT, KORTIT...

- GO C R U ELTY FREE -M ERK­ KI 10,- 2-väripainatus Tilaan.......... kpl - FUR IS D EAD (punamusta) 8,Tilaan.......... kpl - ” EI” ELÄIN K O K EILLE (logohiiri) 8,Tilaan.......... kpl - NO FUR-KETUN PO IKA (neliväri) 10,Tilaan.......... kpl

TARRAT - LOGOHIIRI TA R R A -A R K K I (15 Tarraa) 10,Tilaan.......... arkkia - ELÄIN K O K EETO N KO SM E­ T IIK K A -A R K K I (16 Tarraa) 10,Tilaan.......... kpl - EI M AIN O K SIA , KIITOS -OVITARRA (lo g o h iiri) 5,Tilaan.......... kpl

KORTIT - H EVOSKORTTI ’’EN SIA SK E ­ LEET” 4,Herkässä mustavalkokortissa pikkuvarsa emonsa kanssa.

Tilaan.......... kpl - ’’KISSANPENNUN S Y K S Y ” 4,Valokuvakortissa leiskuvat syksyn värit.

Tilaan.......... kpl

ILOKSI JA HYÖDYKSI... ” KETU N PO IKA LEHTIÖ JA KU ORET 20 sivun kiijepaperilehtiö ja 15 kirjekuoren nippu, molemmissa

kesäinen ketunpoika-aiheinen väripainatus. Paperi ja kuoret ovat ympäristöystävällistä uusiopape­ ria.

Tilaan.......... kpl kuorinippuja, 20,-/nippu , Tilaan...........kpl lehtiöitä ä 15,’’VAIH TO EH TOISTEN L IIK E ­ Y R IT Y ST E N KATALOO GI 9697” , 25,Ruohonjuuren klassikko -luettelo, koko Suomen kattavat ’’vihreät si­ vut” Tilaan............kpl E L Ä IN SU O JE LU SIN G L E 10,Kanim ania -yhtyeen kappaleet ” Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen” .

Tilaan............kpl

NÄIN TEET TILAUKSESI: Postitse: Animalia ry, Porvoonka­ tu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 09 - 148 4866 (arki­ sin klo 9-17)Fax: 09 - 148 4622, Y li 40,- tilaukset toimitetaan pos­ tiennakolla (jolloin hintaan lisä­ tään postiennakkomaksu 14,-).

Kaikkiin tilauksiin lisätään posti­ tuskulut sekä 5,- käsittelykuluja.

KIITOS TILAU KSESTASI! Tilaajan nimi: Osoite:

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin tstosta, osoi­ te yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun tstossa(os.

Humalistonkatu 14, 2.krs., p. 022310 123) ja Oulun tstossa (os.

Isokatu 16 c 20, 2.krs., p. 08-3119 885) sekä Kuopion Nectar Beauty Shopissa (Haapaniemenkatu 34). n

Tilaa tietoa eläinsuojelusta Laita rasti ruutuun haluamasi ma­ teriaalin/materiaalien kohdalle: T IE T O V IH O T JA -P A K E T IT Tietovihot: • (perimme 10,-/kpl painatuskulu­ jen peittämiseksi sekä postikulut) □ Eläimet kosmetiikkateollisuu­ dessa □ Eläimet ja geenitekniikka □ Uutuus: Koe-eläinten vais­ toista ja käyttäytymisestä □ Turkistarhaus □ Turkiseläimet luonnossa □ Virikkeitä ja vapautta maata­ louden eläimille □ Nupoutus ja kastrointi □ Mitä EU merkitsee eläinsuo­ jelulle? □ Hevostietopaketti

Piisamien pyynti inhimillisemmäksi?

Parturi-kampaamo Hius-soppi

M IK A E L ILVES 100,Ilveksen hauskat, ironiset ja välil­ lä surullisetkin tarinat itsevaltai­ sista lemmikeistä ja niiden omis­ tajista.

Tilaan kpl

natus GO C R U ELTY FREE sekä kani-logo. Saatavana tuhkanharmaana (75,-) tai mintunvihreänä (80,-) Koot: harmaa S ja X X L sekä mint­ tu S-X L (HUOM! erittäin reilu mitoitus).

Tilaan. .kpl. .koko._____ .väri

r

Teksti ja kuvat: Helena Tengvall

Suomalaisessa piisamien pyynnissä on hiljattain tapahtun ut askel inhimillisempään suuntaan. Suomen nykyinen metsästyslaki kieltää polkuraudat, joita aikai­ semmin käytettiin hyvin yleisesti piisamien pyynnissä. Polkurautojen ideana oli pureutua piisamin jalkaan ja pidellä eläintä veden alla, kunnes se kuoli hukkumal­ la.

Sen sijaan toinen kyseenalainen pyyntim enetelm ä, katiskaa muistuttava piisamimerta, on edelleen käytössä. Tosin se jakaa m ielipiteitä metsästäjienkin keskuu­ dessa. Veden alla piilevään m ertaan eksynyt piisami kuolee hukkumalla, koska merran sisään uituaan se ei pääse sieltä enää ulos.

Lain tulkinnan suhteen m errat ovat rajatapaus. M ertapyyntiä ei erikseen kielletä laissa. Metsästyslain hengen vastaisena sitä voi silti pitää, koska hukkumiskuolema on piisamille hidas ja tuskallinen.

Monissa muissa maissa piisameita pyydetään edelleen myös polkuraudoilla.

Useiden m aiden eläinsuojelujärjestöt työskentelevät kuumeisesti, jo tta EU:ssa saataisiin astum aan voim aan tuontikielto rautapyyntim aiden turkiksille. Samaan aikaan turkispyytäjien etujärjestöt toim ivat uutterasti tä tä pyrkimystä vastaan.

Mikäli eläinsuojelijat onnistuvat, jo p a m iljoonat piisamit eri puolilla m aailm aa tulevat säästymään rautoihin joutumiselta.

ELÄINLÄÄKÄRI PUUSSA/

□

ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat maksutto­ mia, suurista tilauksista perimme postikulut.

Esitteet □ □ □

□ □ □ □

I Tietopaketit esitelmiä varten | | | | I I | |

(perimme 10,-/kpl, sis. postikulut) □ Eläimet maataloudessa □ Eläinkokeet □ Turkistarhaus ja metsästys

Kun haluat tietopaketin, toimi näin: M aksa 10 mk pankkiin tilille 800018-2105644. Lähetä kuitti tai kopio siitä Animaliaan. Muista lait­ taa kuitin viestiosaan oma nimesi, osoitteesi ja haluamasi tietopakeI tinnimi!

I__________________________

□

Animalian yleisesite (annet­ tavaksi jäseneksi haluavalle) Joukkoesite jakeluun:____ kpl Uutuus: ” Go Cruelty Free” -esite. Luettelo eläimillä testaamattomi sta kosmetiikkatuotteista, saippuoista, shampoista ym.

10 helppoa tapaa toimia eläin­ ten puolesta Eläinsuojelua EU:ssa Lapsille suunnattu esite: M i­ ten ko iraa tulee läh estyä Animalian tuotteiden hinnas­ to Kudosluovutuskortti

Julisteet □

Kana ei ole kone -juliste

LAINATTAVAT AV-VÄLINEET Diasarjat □ □

Yleisdiasarja eläinsuojelusta, 24 kuvaa Eläinkokeet, 25 kuvaa

□ □

Maatalouden eläimet, 19 ku­ vaa Turkiseläimet, 15 kuvaa Yleisdiasarja nuorimmille (mm. ala-asteille), 18 kuvaa

Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia.

V alokuvanäyttelyt □ 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alu­ eilta.

Sopii kirjastoihin, kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne. □ ’’Kadotettu paratiisi” -valoku­ vanäyttely kansainvälisestä apinakaupasta, 11 kuvaa ja kuva-tekstit. □ Turkisvalokuvanäyttely, 13 kuvaa ja kuvatekstit.

Videot □ Heidän tulevaisuutensa on Si­ nun käsissäsi, n. 15 min, suom. tekstitys. □ Ruokaa ilman kärsimystä, vi­ deo kasvissyönnistä ja eläin­ ten tehokasvatuksesta, n. 25 min, suom. tekstitys. □ Nooan Arkki, video pääuskon­ tojen suhtautumisesta eläi­ miin, n. 25 min, suom. ääni­

□

tys. (Sopii hyvin mm. koulu­ jen uskonnon tai elämänkat­ somustiedon tunneille.)

Kadotettu paratiisi, video kan­ sainvälisestä apinoilla käytä­ västä kaupasta 20 min, engl. äänitys.

AV-välineiden lainaamisen "pelisäännöt” : - Lainausmaksu on 40 mk (sisäl­ tää posti- ja käsittelykulut). Jos olet Animalian jäsen, veloitamme kuitenkin vain postikulut eli 20 mk.

- Tee varauksesi mieluiten puhe­ limitse. Soitettuasi maksa 40/20 mk p an kkiin tilille 8000182105644 ja lähetä kuitti tai kopio siitä Animaliaan. Merkitse kuitin viestiosaan nimesi ja osoitteesi sekä haluamasi diasarjan, näytte­ lyn tai videon nimi.

- Laina-aika on 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita.

- Vain yksi diasarja tai video kerrallaan, ellei muusta erikseen sovita.

- Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palaut­ tamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

- HUOM! Tee varauksesi hyvis­ sä ajoin, viimeistään kolme viik­ koa ennen toivottua laina-aikaa.

Sama koskee esite-ja muita mate­ riaalitilauksia.

Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi materiaali on vapaana. Lainaukset toimitetaan varausjärjestyksessä.

Tilaajan/lainaajan nimi:

Osoite:

Merkitse tähän päivämäärä, johon mennessä materiaali tarvitaan:

□ □

Olen Animalian jäsen En ole jäsen

Tilauksen voi tehdä kirjeitse, pu­ helimitse tai faxilla:

ANIMALIA Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Puh. (09) 148 4866 Fax (09) 148 4622

J

t eiVVaa tästä

v

ILO A K O K O VU OD EKSI 1997!!

Anna lahjaksi tai osta itsellesi edul­ linen Animalia- seinäkalenteri.

A4 -kokoisessa kalenterissa Kim ­ mo Taskisen parhaita mustaval­ koisia eläinpiirroksia. Tilaa pian omasi !!! Vain 39,Tilaan....................... kpl

T

il a u s t ie d o t n ä is t ä ja m u is t a e l ä in y s t ä v ä l l is is t ä j o u l u o s t o k s is t a e d e l l is e l l ä s i v u l l a

!

Pet Respect T-paita

KARVATUNTURI

- Animalian Joulupuoti KANOJEN HOITO

E U Z A B E T H M A RSHALL

THOMAS « m

IL O A K O K O V U O D E K S I 1997!!

Anna lahjaksi tai osta itsellesi hieno Animaliaseinäkalenteri.

A4 -kokoisessa kalenteris­ sa Kimmo Taskisen parhaita mustavalkoisia eläinpiirroksia.

Tilaa pian omasi !!! Vain 39,-

« YMMÄRRÄ L E M M IK K IÄ S I

f *

0

f

'

7*

U UTU US! Cernitosmassa-rintakorut. Hellyttävät ja hauskat eläinhahmot pukinkonttiin tai pikkujoululahjaksi. Valitse suosikkisi tai osta vaikka kaikki!!! 15,- kpl

J O U L U K O R T IT Kauniit nelivärikortit tuovat joulumielen!

Kuvissa lehmä ja hevonen, taitetussa kortissa molemmat yhdessä hinta: kortti 4,- taitettu 5,- kaikki kolme yht. 10,-