Animalia 1/1997 by Animalia ry

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYOO

Q m p . |■. ■lMym iMmm

l |

keitä korvaavalle tutkimukscoue

Eläinsuojelu ja eläinsuojelijat ovat juotuneet kovan tarkkailun ja ar vostelun kohteeksi viime aikoina. Lehdistö on ollut paljon enemmän kiinostunt siitä, millä tavalla ku kin tuo mielipiteitään esille kuin siitä, mitä nämä mielipiteet ovat. Kaikista tärkein, eli mielipiteiden taustalla olevat faktat, ovat jääneet kokonaan unohduksiin. Uusia termejä on otettu käyt töön ja vanhat ovat saaneet uusia merkityksiä. Enää ei voi sanoa olevansa eläinsuojeluaktivisti ilman, että leimautuu ilki- tai väkivaltai sen toiminnan harjoittajaksi. Silti ainakin minä itse ja varmasti moni teistä tuntee olevansa aktiivinen eläinsuojelija. Tämän kaiken sekasorron aika na on myös eläinsuojelupiireissä käyty samasta asiasta kiivasta kes kustelua. Moni meistä on saanut miettiä uudelleen, mitä edustaa, ja sekä yksityishenkilöt että jäijestöt ovat joutuneet miettimään ja sel keyttämään omaa linjaansa. Mitä

tarkoittaa olla eläinsuojelija? Vaa ditaanko eläinsuojelijalta täydelli syyttä kaikessa? Jotta voisi käyt tää itsestään edellämainittua nimi kettä, tuleeko olla puhtaasti ve gaani? Voiko edistää eläinten hy vinvointia vaikka käyttää villaa, syö lihaa tai syöttää koirilleen Sertiä? Onko edes hyväksyttävää pi tää lemmikkiä? Jokaisen täytyy löytää itselleen sopiva elämäntyyli. Kukaan ei ole täydellinen, eivätkä kaikki ajattele asioista samalla tavalla. Eläinsuojeluaatteen takana on jo nyt niin suuri määrä ihmisiä että mukaan mahtuu hyvinkin heterogeeninen joukko. Jotta yhteistyö jatkossa kin sujuisi, mikä on edellytys edis tymiselle, on meidän oltava su vaitsevia. Onhan jokainen askel oikeaan suuntaan kunnioitettava: joku voi arvostella turkistuotantoa ja silti epäröidä lääketieteen eläinkokei den kohdalla. Vaikka ei olisikaan valmis ryhtymään vegaaniksi, voi

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia

valinnoillaan vaikuttaa, esimerkik si ostamalla vapaina kasvaneiden kanojen munia, ei eläimillä testat tua kosmetiikkaa ja luomumaitoa. Kuluttajallaa onkin vahva asema: on yhtä lailla oikeus jättää osta matta tuotetta, jota ei hyväksy, kuin vaatia, että tuote, jota käyttää, on itselleen hyväksytyllä tavalla tuo tettu.

Tällä hetkellä koko eläinsuojelukenttää vaikeuttatavat ristiriitai set mielipiteet ja eettiset iäisyyskysymykset. Nyt on jo aika siirtyä tuumasta toimeen, käyttäkäämme energiamme eläinten auttamiseen. Jokainen omalla tavallaan!

Anna Lindqvist

Ledare

Uusi toim innanjohtaja.......... 3 Sähköpostia A nim aliaan.......3 Mitä ruoaksi kasvissyöjän lem m ikille?.............................. 4 Tee herkkuja Mirreille ja M usteille ............................... 5 Hollannissa tunnustetaan koeeläinten itseisarvo................... 5 Jag är vegan - men vi äter kött hem m a!............................. 5 EU:lta lottopotti eläinkokeiden vaihtoehdoille.......................... 6 Solutestit nousemassa eläin kokeiden rinnalle.................... 6 Yli neljä miljoonaa nimeä kosmetiikan eläinkokeita v a sta a n ...................................... 7 Euroniche vauhdittaa eläinkokeetonta opiskelua... 7 Djurförsök inom undervisningen - vad händer i F inland?....................................7 Animalia valppaana............... 8 Luonnonvaraisten eläinten sairaalahanke.......................... 8 Eläinten Avuksi tukee eläinystävällistä tuotantoa.............8 Hevosten teuraskuljetukset .9 Eläinten vuoksi CD-ROM ... 9 Simpansseja koe-eläimiksi ? 9 Eläinten arkea -valokuvauskilpailu.............. 10 Kasviskeittokirjat................. 12 Villihanhien m a tk a ssa ........ 12 Jäsenkyselyllä palautetta A nim alialle............................. 13 Kuluttajapalsta......................14 L u k ija lta .................................15 Nyt puhun m inä................. 15 Alueosastot............................. 16 Nuorten A nim alia................. 16 Tule, näy ja vaikuta..............16 Animalian tietopaketit........ 17 Animalia Shop - Eläinten ystävän p u o ti.........................18 Tilaa tietoa eläinsuojelusta 19 Iik, R O T T A !.........................20

Pä sista tiden har samhället mer än nägonsin hallit ett öga pä säväl djurskyddare som djurskyddet som helhet. Metoderna att framföra sinä äsikter har intresserat medierna mycket mer, än äsiktema i sig. Det allra viktigaste, d.v.s. faktat bakom äsiktema har helt glömts bort. Nya termer har tagits i bruk och gamla har fätt ny innebörd. Man kan inte längre kalla sig djurskyddsaktivist utan att genast anses syssla med vandalism. Jag anser mig dock, säväl som säkert mänga av er, vara en aktiv djurskyddare. Även inom djurskyddskretsarhar man fört en livlig diskussion om ämnet. Mänga av oss har värit tvungna att tänka igenom vad vi egentligen stär för. Bäde privatpersoner och organisationer har tvingats klarifiera sinä principer. Vad innebär det att vara djurskyddare? Förväntas en djurskyddare vara perfekt? För att ha rätt att använda den ovannämnda termen, bör man vara strikt vegan? Kan man främja djurens välfärd trots att man använder ylle, äter kött eller matar sin hund med Serti? Ä r det ens godkännbart att halla sig med keldjur? Var och en bör finna en passande livsstil. Ingen är perfekt och alla ser inte pä saker och ting pä samma

sätt. Djurskyddstanken är redan sä utbred och godkänd att bakom den ryms en mycket heterogen grupp människor. För att samarbetet skal 1 fungera även i framtiden, vilket är en förutsättning för att vi skall komma nägon vart, mäste vi vara toleranta. Vi bör respektera varje steg i rätt riktning. Man kan väl motsätta sig pälsproduktion och ändä tveka dä det gäller djurförsök inom medicinsk forskning. Trots att man inte är redo att bli vegan, kan man päverka med sinä vai, t.ex. genom att köpa ägg av golvhöns, icke-djurtestad kosmetika samt luomu -mjölk. Som konsument har man en stark position: man har säväl rätt att läta bli att köpa en produkt som man inte godkänner som rätt att kräva att den produkt man använder är producerad pä ett, för en själ v, godkännbart sätt. För tillfället försväras djurskyddsarbetet av konflikter och etiska evighetsfrägor. Nu börjar det bli tid att gä vidare, Iät oss använda vär energi tili att hjälpa djuren istället för tili att kritisera varandra. Var och en pä sitt sätt!

Johtokunta

T oim isto

V eli-R isto C a ja n d er, b io lo g i, to im itta ja

K o tie lä in b io lo g i E m m i M a n n in e n , p. 0 9 - 2 7 8 6 9 4 0 S ä h k ö p o s tio s o ite :a n im a lia @ ic o n .f i

Anna Lindqvist

E riik a G u m m e ru s, m e rk o n o m i, y rittä

P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i T o im is to o n k e v ä tta lv e lla a v o in n a

jä O lli H a a p a la , fil. tri, d o se n tti

m a a n a n ta in a , k e s k iv iik k o n a j a to r s

J ä sen m a k su t

ta in a k lo 9 - 1 7 , tiis ta in a k lo 9 - 1 9 j a

T u k ijä s e n m a k s u 9 0 m k /v u o s i

A n n a L in d q v ist, b io l.y o

p e r ja n ta in a k lo 9 -1 5 .

A k tiiv ijä s e n m a k s u 1 30 m k /v u o s i

K i i r a s t o r s t a i n a 2 7 .3 . t o i m i s t o o n

A in a is jä s e n m a k s u 1 8 0 0 m k

a v o in n a k lo 9 -1 5 . P ä ä s iä is e n ä 2 8 .3 .3 1 .3 . to im is to o n su lje ttu .

Y h te is ö jä se n m a k s u 5 0 0 m k /v u o si P S P 8 0 0 0 1 8 -2 1 0 5 6 4 4

A s ia k a s p a lv e lu : p. 0 9 - 1 4 8 4 8 6 6 ( T i

M e rita 2 2 9 8 1 8 - 1 8 9

la u k s e t, e lä in rä ä k k ä y s ilm o itu k s e t y m .

L ah joitu k set

v a in tä h ä n n u m e r o o n .)

M e rita 2 0 0 1 3 8 -1 9 3 4

T o im in n a n jo h ta ja J a a n a K ilju n e n

T e sta m e n tit o v a t o l l e e t m e r k i tt ä

p . 0 9 - 1 4 8 5511

v ä tu k i E lä in s u o j e l u l i i tt o A n i m a l i

Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa P e k k a L iu k k o n e n , arten o m i sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläi H an n e le L u u k k a in e n , ta lo u stu tk ija mille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäy R illa N u m m isa lo , k u u lo k o ira k o u lu tta tymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tuskalliset ja , to im itta ja R iitta S alm i, b io lo g i, to im .jo h ta ja eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua. Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedottami B rita S u o k a s, a g ro lo g i, k o u l.tu ssu u n n . sen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudistamiseen. J u h a S ä rk k ä , n u o riso ty ö n te k ijä M in n a V aronen, d ip l.in s., su u n n itte lija Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinP u h een jo h ta ja suojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä. A n n a L in d q v is t

J ä s e n - j a a lu e o s a s to v a s ta a v a

a n t y ö l l e . T ie d u s t e l u t t o i m i n n a n

T a rja B a ld in g , p. 0 9 - 2 7 8 6 8 9 6

jo h ta ja lta p 0 9 -1 4 8 5511.

1 # r

E LÄ IN S U O JE LU N ERIK O IS LEH TI S PE C IA LM A G A S IN FÖR DJUR SK YDD

22 . vuosikerta

a 1 / 9 7

Ilmestymisaikataulu:

1 maaliskuu 2 toukokuu

ouluaikoina Jaana Kilju nen suunnitteli niin eläin lääkärin kuin eläinten käyttäytymistutkijan ammattia. ’’Tut tujen eläinlääkärien rankat päivys tykset alkoivat hirvittää. Toisaalta kantti ei kestänyt lähteä ulkomail le etologiaa opiskelemaan. Agronominkoulutuksen avulla toivoin pääseväni käytännönläheiseen työ hön eläinten kanssa” , Jaana Kilju nen muistelee.

Eläinten jalostajasta eläinsuojelun kehittäjäksi Jaana Kiljunen on koulutukseltaan tarkemmin sanottuna jalostusagronomi. ’’Olen opiskellut sitä, mi ten sikoja, lampaita ja muita koti eläimiä ruokitaan ja hoidetaan. Pääasiassa kuitenkin keskityin eläinten jalostustieteeseen. Lyhy esti sanottuna siinä on kyse par haiden eläinten valitsemisesta seuraavan sukupolven vanhemmiksi.” Valmistumisensa jälkeen Jaana Kiljunen työskenteli vuosia Tuot tajain Lihakeskuskunnassa ja L i hateollisuuden tutkimuskeskuk sessa Hämeenlinnassa. Hänen teh tävänään oli alkutuotannon eli ti loilla tapahtuvan toiminnan kehit täminen. ’’Eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat tulivat tutuiksi aiem massa työssäni. Sain työskennellä parhaiden tuottajien kanssa, jotka olivat kiinnostuneita kokeilemaan uutta. Kävimme paljon ulkomailla tutustumassa uudenlaisiin eläinten pidon muotoihin, kuten pihattosikaloihin ja emakoiden ryhmäporsitukseen. Masentavaa tosin oli se, että niin monet käytännön esteet, lainaehdoista lähtien, rajoittivat uusien ratkaisujen soveltamista käytäntöön” , Jaana Kiljunen miet tii. Entisen työpaikkansa myötä Jaa na Kiljunen tutustui Animaliaan. Eläinsuojeluliike on lähellä kulut tajia, ja halusin pitää siihen yh teyttä. Innostuin Animalian am-

Eläinsuojelu nostettava ympäristönsuojelun rinnalle

Uusi toiminnanjohtaja Jaana Kiljunen jalosti ennen eläimiä, nyt eläinsuojelua.

Ilmoitushinnat vuonna 1997: 1/1 sivu 5000 mk

tä ä n ta i s o v e lle ta a n e lä in k o k e ille v a ih to e h to is ia tu tk im u s m e n e te lm iä

1/2 sivu 2500 mk 1/4 sivu 1250 mk 1/8 sivu 700 mk 1/16 sivu 350 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi

j a j o l l a p y r itä ä n ih m is te n j a e lä in te n te r v e y d e n j a h y v in v o in n in e d is

Johtokunta

t e e llis tä tu tk im u s ta , j o s s a k e h ite

tä m is e e n . S ä ä tiö to te u tta a ta r k o i t u s ta a n t u k e m a lla ta lo u d e llis e s ti e lä in k o k e id e n v a ih to e h to ja ja e lä in -

Irtonumeromyynti:

Emmi Manninen Ulkoasu: Rilla Nummisalo

Seuraavaan numeroon tarkoi tetun materiaalin tulee olla pe

Artikkelien lainaam inen ja ko pioiminen eläinsuojelua edistä

Painopaikka:

rillä toimituksessa viimeistään 21.3.19 97. Aineisto lähetetään

viin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. _______________________ y

Juliana von Wendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita

te n h y v in v o in tia e d is tä v ä ä tie te e l lis tä tu tk im u s ta j a tie d o tu s ta .

Sähköpostikin kulkee Animaliaan

O soite: P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0

V o it l ä h e t t ä ä A n i m a l i a a n s ä h k ö i s i ä v i e s t e j ä , v a i k k a p a p a l a u t e t t a t o i

lehdestä ta i t i l a u k s i a , o s o i t t e e l l a a n i m a l i a @ i c o n . f i K u n

H e ls in k i. P. 9 0 - 1 4 6 4 8 6 5 ,

m in n a s ta ,

fax 9 0 -1 4 8 4 6 2 2 . e - m a il jv w e n d ts @ ic o n .f i

t i l a a t j o t a k i n ta i o d o t a t v a s t a u s t a , l a i t a v i e s t i i n m y ö s p o s t i o s o i t t e e s i .

L a h jo itu k s e t: M e r i t a 2 0 0 1 1 8 -

Jaana Kiljusen tavoitteena on teh dä eläinsuojelusta asia, joka ote taan mukaan kaikessa eläimiä kos kevassa päätöksenteossa. "Samal la tavalla kuin nykyään on esimer kiksi maataloudessa tehtävä ympäristönsuojelusuunnittelmia, pi täisi jo suunnittelussa miettiä, mi ten vaikkapa rakennusohjeet tai tukipolitiikka vaikuttavat eläinten hyvinvointiin” , toiminnanjohtaja perustelee. ’’Haluan myös entises tään lisätä yhteistyötä eläimiin liit tyvien ammattialojen kanssa. Y h teistyö ei tarkoita omista näkemyk sistä luopumista vaan se on keino päästä eläinsuojelutyön tavoittei siin” . Animalia on pitkään korostanut kuluttajien mahdollisuuksia vai kuttaa eläinten oloihin ostovalinnoillaan. Monet jäsenet ovat jättä neet lihan pois ruokavaliostaan. Jaana Kiljunen on valinnut toisen tien, ja hän syö lihaa edelleen. ’’Haluan, että Suomessa on koti eläimiä. Syön lihaa ja teen työtä eläinten olojen parantamiseksi” , hän kertoo. ’’Animaliassa on ja pi tääkin olla eri tavoin ajattelevia jäseniä. Se rikastuttaa toimintaa. Omia käsityksiä on peilattava tois ten näkemyksiin, joten säästym me toivottavasti liialta kapea-alai suudelta.”

Emmi Manninen

Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n vuosikokous pidetään keskiviik kona 26. maaliskuuta 1997 klo 18 yhdistyksen toimistossa osoit teessa Porvoonkatu 53, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntö määräiset kokousasiat. Kaikki Animalian jäsenet ovat tervetulleita.

Toim itussihteeri:

Forssan Kirjapaino Oy

mattimaisesta tavasta hoitaa asioi ta. Järjestön tavoitteet olivat radi kaaleja mutta toiminnassa oli fak tat takana” . Animalian jäseneksi Jaana Kiljunen liittyi viitisen vuotta sitten. Samoihin aikoihin hän al koi hoitaa kotonaan Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen löytökis soja, joita hänellä on nyt kaksi omien koirien lisäksi. Myöhem min hän tuli mukaan Animalian aikuisryhmään. ’’Halusin pysyä jyvällä eläinsuojelusta” , uusi toi minnanjohtaja tiivistää

S ä ä tiö n ta r k o itu k s e n a o n tu k e a t ie

3 syyskuu 4 marraskuu

Anna Lindqvist

Viime marraskuussa Animalian toiminnanjohtaja vaihtui. Jaana Kiljusella on pitkä tausta kotieläinalalla. Hän haluaa kehittää Animaliaa järjestöksi, johon monenlaisten ihmisten on helppo tulla mukaan.

osoitteella Animalia-lehti, Por voonkatu 53, 00520 Helsinki

Stockmann,lemmikkieläinosasto. Painopaperi: Ympäristöä säästävä 50 % uusiopaperi.

Päätoimittaja:

on Animalian uusi toiminnanjohtaja

VUOSIKOKOUS

Jaana Kiljunen

Tässä numerossa:

Pääkirjoitus

N ä in v o im m e lä h e ttä ä s in u lle ta r v itta e s s a e s itte itä ta i m u u ta m a te r ia a lia .

A n im a lia toivottaa jäsenilleen ja tukijoilleen levollista pääsiäistä. Jä ttä kä ä m m e häkkikanaloista tu leva t m unat kaupan hyllylle pääsiäisenä (kin ) vaihtoehtoja on jo tarjolla.

4 2 6 2 7 ta i P S P 8 0 0 0 1 3 - 7 0 4 6 8 9 8 6

ANIMALIA 1/97

3 \

Mitä ruoaksi kasvissyöjän lemmikille?

Reseptejä Mustin muhennos

kahdelle hdelle kissalle

Eläinten arkea -kuva: Sanna Eklund

Kissan ja koiran elimistö tarvitsee eläinvalkuaista, jotta lemmikki pysyisi terveenä. Eläinsuojelullisesti ajattelevalla kuluttajalla on tarjolla vaihtoehtoja mustin ja mirrinkin ruokkimisessa kuten luomuliha, luomumaito ja vapaiden kanojen munat. Jotkut niistä kissan- ja koiranomistajista, jotka ovat ryhtyneet kasvissyöjiksi eläinsuojelusyistä, alkavat miettiä myös lemmikkinsä syömisiä. Voisiko mustista tai mirristäkin tehdä vegetaristin?

Lihalla ja lihalla on eroa Moni eläinystävällisesti ajatteleva kulut taja on kysellyt, millä kissan tai koiran sitten voi ruokkia, jos ei halua käyttää tavallisia valmisruokia - eli sitä lihaa, joka on peräisin sikaloiden ahtaista karsinoista taikka sisätiloissa paikoilleen kytkettyinä seisoneista naudoista? Lemmikin ruokintaratkaisut on luonnol lisesti aina tehtävä oman perheen halujen, mahdollisuuksien ja kukkaron mukaan. Niille, jotka kaipaavat vaihtoehtoja, tässä

- kahdelle mirrille

1/2 dl pikakaurahiutaleita 100 g raakaa tai keitettyä Iuomujauhelihaa

Jälkiruoaksi puruluu Silakat ja muna keitetään tai paistetaan. (Paistetut silakat maistuvat monille koirille, jotka eivät pidä keitetyistä.) Jos koira on pieni, munaa käytetään vain 1-2 kertaa viikossa. Kypsät silakat paloitellaan ruotoineen päivineen (koira saa ruodoista kalsiumia) ja muna muhennetaan. Kaikki ainekset sekoitetaan perusteellisesti keskenään. Puruluu tarvitaan sen takia, että tällainen muussiruokavalio ei anna tarpeeksi työtä koiran hampaille, jotta ne pysyisivät kunnossa. Markkinoilla on nykyään sekä perinteisiä nahasta tehtyjä puruluita että maissiluita; jälkimmäiset tosin eivät eräiden koirien mielestä maistu yhtä houkuttelevilta.

tilkka luomujugurttia Vesi kuumennetaan kiehuvaksi, siihen sekoitetaan kaurahiutaleet ja keitetään puuro kypsäksi. Jauheliha sekoite taan perusteellisesti puuroon. Taijoillaan kädenlämpöisenä (lämpö lisää kissojen mie lestä ruoan houkuttelevuutta). Päälle kaadetaan tilkka luo mujugurttia. Jos kissa ei pidä jugurtista. ruokaan sekoitetaan sen sijaan kalkinsaannin turvaamiseksi apteekista saatavaa kissojen kalkkivalmistetta.

Jag ärvegan - men vi äter kött hemma!

on kuitenkin muutama vinkki: Kala on usein eläinten ystävälle miellyt tävämpi ostos kuin liha. Kalat ovat (kirjo lohta lukuunottamatta) viettäneet elämän sä luonnonvaraisina. ’’Monissa kalastuskunnissa tyhjennetään rehevöityneitä järviä kalasta” , muistuttaa koiraharrastaja Marjo Puolitaival, joka on itsekin pohtinut sitä, miten ruokkisi koiran eettisemmin eväin. ’’Usein tämä kalansaalis jätetään vain pellolle. Vaikkei asiaa hy väksyisikään, lienee parempi syöt tää kalat koiralle kuin jättää mätänemään? Kannattaa siis kysyä lähimmistä kalastus kunnista” , Puolitaival vihjaa. Lihojenkin välillä on eroja. Jos tarkas tellaan eläinten oloja lihantuotannossa, eläinystävällisimmästä päästä ovat lam paanliha (etenkin kotimainen) ja poro. Jos riistanlihaa on saatavilla, sitäkin moni voi mielellään harkita - vaikka metsästyksessä on yhä monia epäkohtia, hirven elämä ja kuolema ovat kuitenkin sujuneet yleensä vähemmällä kärsimyksellä kuin esimer kiksi keski vertosian. Eläinten ystävälle hyvä valinta on luon nonmukaisesti tuotettu eli luomuliha, kos ka sen tuotannossa eläimille annetaan jon kin verran enemmän liikkumavapautta ja yksilöllistä hoitoa kuin tavanomaisessa li-

hantuotannossa. M yös tuttujen pikkutilo jen suhteellisen väljästi kasvatetut, kotona teurastetut siat, lampaat tai muut lihantuotantoeläimet ovat erinomainen vaihtoehto massatuotannolle. Maitotuotteissa valinnan varaa antaa luo mumaito, jota on jo saatavilla tavallisissa kaupoissa useissa osissa maata. Monien kissojen ja koirien vatsa ei kuitenkaan kes tä maitoa sellaisenaan, joten niille voi ko keilla kaupan luomujugurttia. Vapaiden ka nojen munat ovat niinikään hyvä lisä lem mikin valkuaisen saantiin.

Koiralle riittää, kun ruoasta eläinperäistä on hiukan yli kolmannes. Jos lihaa ei haluta käyttää, voi eläinperäisen ruoan perusraa ka-aineena olla kala. Osan kalasta voi kor vata keitetyillä kananmunilla: isolle koiral le muna päivässä, pienelle koiralle yksi tai kaksi munaa viikossa. M yös koiralle kalaja munat annetaan kypsennettyinä. Maitotuotteiksi sopivat hapanmaitotuot teet kuten piimä ja viili, taikka raejuusto. Vilja ja muut kasvikset annetaan keitettyi nä ja muussattuina, jotta koiran suolisto saa ne sulatettua.

Kissalle kolmasosa kasviksia

Synteettisistä aminohapoista tuskin ratkaisuksi

’’Kissan ruokavaliosta on vähintään kaksi kolmasosaa oltava eläinperäistä” , Hellemann kertoo. Vain silloin kissa saa kaikki tarvitsemansa elintärkeät aminohapot.” Eläinperäiseksi ruoaksi tarvitaan ainakin lihaa, ja sen lisänä voi käyttää maksaa, kalaa, maitotuotteita ja kananmunaa. ’’Noin yhtenä päivänä viikossa lihan voi korvata kalalla. Kala annetaan keitettynä tai paistettuna. Raa’ assa kalassa on entsyy miä, joka tuhoaa kissan elimistöstä B lvitamiinia eli tiamiinia. Jos käytetään ras vaisia kalalajeja - tonnikalaa tai kirjolohta - niin samalla on tarpeen antaa E-vitamiinia, esimerkiksi apteekista saatavia vita miinivalmisteita. Silloin tällöin voi antaa myös keitettyä kananmunaa” , Hellemann neuvoo. ’’Hapanmaitotuotteet, kuten piimä ja viili, käyvät useimmille kissoille, samoin raejuusto.” Kasviskolmannes ruokavaliossa voi koos tua esim. riisistä tai kaurapuurosta. Kaikki en kasviperäisten ruokien on oltava keitet tyjä, jotta kissan suolisto selviää niistä. Jotain kypsentämätöntäkin kasvista kis sa kuitenkin tarvitsee pureskeltavakseen, nimittäin tuoretta ruohoa. Kukkaruukkuun kylvetty kaura- tai rairuohoviljelmä on tar peen sisäkissalle ympärivuotisesti, ulkona liikkuvalle kissalle vain talvisin.

Koira pärjää ilmankin lihaa

Kasvissyöjäperheessä koirille kokataan omat ateriat. Ne eivät selviä kokonaan ilman eläinvalkuaista. Lemmikillekin voi etsiä tavallista eläinystävällisempää lihaa kuten lammasta tai luomulihaa.

’’ Koiran ruokavaliossa eläinvalkuaisen osuus on pienempi kuin kissalla” , Hellemann kertoo. ’’Toinen ero koiran ja kissan välillä on, että koiralle liha ei ole välttämä töntä. Sen voi halutessaan korvata kalalla, kananmunilla ja maitotuotteilla.”

Kasvikunnan valkuaislähteistä, kuten pa vuista ja pähkinöistä, ei sen sijaan ole pal joa iloa sen enempää koiralle kuin kissalle kaan. ’’Kun suunnitellaan eläimen ruoka valiota, on otettava huomioon paitsi se, mitä ravintoaineita mikäkin ruoka sisältää, myös se, missä määrin kissan tai koiran elimistö pystyy sitä sulattamaan” , Hellemann muistuttaa. ’’Esimerkiksi pavut, päh kinät, siemenet ynnä muut kasvikunnan valkuaislähteet sulavat kissojen ja koirien elimistössä huonommin kuin meillä ihmi sillä, ja ne voivat aiheuttaa myös vatsavai voja.” Joskus on esitetty ajatus, että kissoille ja koirille voitaisiin syöttää pelkkää kasvis ruokaa ja lisätä ruoan joukkoon synteettisiä aminohappoja eli keinotekoisesti tuotettu ja valkuaisaineiden osia, jotka vastaisivat eläinperäisten ruokien sisältämiä valkuais aineita. Yhdysvalloissa on eräitä tällaisia valmisteita jo myynnissä. Hellemann suhtautuu ajatukseen varo vaisesti. ’’Ongelmana on, että tällaisen ruo kavalion turvallisuus kissalle tai koiralle on kysymysmerkki. Ravintoaineiden imey tyminen suolistossa on monimutkainen ta pahtuma, jossa ruoan sisältämät entsyymit, hivenaineet ynnä muut vaikuttavat toinen toistensa imeytymiseen. Keinotekoisilla aminohapoilla täydennetyssä kasvisruoassa tätä kaikkea ei pystytä nykytietämyksen valossa läheskään riittävästi jäljittelemään, jotta voitaisiin olla varmoja, että aminoha pot myös imeytyvät toivotulla tavalla.”

Helena Tengvall

ANIMALIA 1/97

Mirrin mureke

1 osa silakoita 2 osaa kypsennettyä riisiä tai kaurapuuroa 1 vapaan kanan muna

Päivi Hagner är en medveten konsument. Ät sig själv köper hon hara veganprodukter. Det innebär att hon varken äter kött eller använder produkter, som kan innehälla material som härstammar frän djur, säsom läder, ylle, silk... Men katterna och hunden? Är de ocksä veganer?

Kissa on peto lemmikkinäkin. Se on koiraa riippuvaisempi lihansyönnistä.

uosikymmenien mittaisen ravintoopillisen tutkimuksen antama vas taus on yksiselitteinen: ei. Kisso jen ja koirien ruoansulatuselimistö ja ai neenvaihdunta ovat hyvin erilaisia kuin ihmisen, ja siksi niiden ravinnontarve poik keaa myös suuresti omastamme. ’’ Kissan tai koiran voi kyllä saada jonkin aikaa elämään näennäisen terveenä pel källä kasvisruoalla, koska haittavaikutuk set tulevat näkyviin hitaasti - jopa vuosien päästä” , sanoo eläinlääkäri Merja Hellemann ’’Pelkällä kasvisruoalla pidetyt kis sat ja koirat sairastuvat kuitenkin ennem min tai myöhemmin vakaviin, jopa hen genvaarallisiin puutostauteihin.”

Kiireisen iireisen kotikokin kissanateria -

Päivi bor i en idyllisk liten stuga. Hon lever närä naturen i Esbo med sinä 4 hittekatter och en hund. Päivi bär själv vattnet in och värmer huset med koi och väd. "M iaa djur är mte veganer. Men för att bättre veta, vad de egentligen äter. lagar jag deras mat själv. Jag tror inte att färdig djurmat är lika bra. Det sägs att alla skräpdelar av djuren sätts med. som t.ex. fjädrama och näbben. De har ju inget värde som mat. Dessutom kan en stordel av innehället i burken vara vatten." Tvä gänger i veckan tar Päi vi fram en 5 liters kastrull för att laga mat ät sinä djurvänner. "Katter behöver äta kött. De mäste fä det. Jag köper bara inhemskt kött. oftast blir det malet kött. Det blandar jag med grönsaker, ris och havregryn sä att den färdiga maten innehäller tvä tredjedelar kött eller fisk."

Päivi Hagner lagar katt- och hundmat hemma fö r att bättre veta vad hennes djur egentligen äter. "Jag började laga kattmaten hemma för ett är sedan. Man bör nämligen kontrollera calsium-fosfor -förhällandet och det verkade svärt. För att ta hand om det. blandarjag in lite kritpul-

ver, cirka 1/2 tesked per katt varje dag. Benmjöl duger ocksä för kat ter, men som vegan föredrarjagdet här. Tahini, som tillverkas av sesamfrön kan ocksäbalansera maten rätt. "

100 g keitettyä kalaa 1 vapaan kanan muna vajaa 1 dl keitettyä riisiä vitamiinitabletteja (esim. Pirskatti ja Kitzyme) Munaa vatkataan sen verran, että sen rakenne rikkoutuu, ja siihen sekoitetaan kalaja riisi. Paistetaan uunissa sen aikaa, että muna on hyytynyt. Tarjoillaan kädenlämpöisenä. Kun ruoka on kissan ruokakupissa, siihen lisätään päivän vitamiinipilleriannos pilleripurkin annostusohjeen mukaan.

Jordnötter och groddar för hunden

Djuren äter lika bra som Päivi

Hunden Lina som glatt och högljutt meddelar sin matte om gästemas ankomst är en 11 är gammal blandrastik. Hon har klara ögon och ett bestämt sätt. när hon lungt rör sig bland alla kat ter. Pälsen ser ut att vara i fint skick. Enligt Päivi kan hunden klara sig utan kött, men Lina fär lite ända. "Bara 10 % av hennes mat bestär av animaliska produkter. Hon fär alltsä lite av katternas gröt. Hon har klarat sig bra mänga är pä denna diet. Hon äter oftast nän variant av sk. ’yrjölän puu ro’ . Jag kokar ris, hirs och bovete ät henne. Kokta Iin«er. ärter och bönor fär hon ocksä eftersom de innehäller en del nyttiga proteiner. Hon fär ofta lite fmmalda jordnötter.” Hennes diet innehäl ler en del ovanligare produkter ocksä. ” Jag groddar alfa-alfa, som hon gäma äter - mycket hälsosamt för henne. Kallpressad olja. kalk, surkäl... morötter. vitlök och tahini fär hon vatje dag." ” Lina är ganska kräsen dä det gäller mat. Jag fär väljä ingrediensema efterdet. Men om maten sä där allmänt inte duger ät nägon hos oss, har jag märkt att hungern nog ärden bästa kocken. Jag ly fter tallriken bort och de fär försöka pä nytt efter nägra timmar."

"Allting som minä djur äter bör duga för människor ocksä. Jag skaffar ganska mycket torra matvaror genom en matcirkel, som vi har grundat med minä vänner. Ideen är, att matcirkeln fär inte bli för stor, högst 10-15 människor. som tillsammans beställer frän partihandeln - eller direkt frän producenten - det som de vill ha. Alit kommer i stora säckar och förpackningar, som vi sedän delar oss emellan. Man sparar lite pengar ocksä." Det kräver bäde tid och planering att laga maten själv. Men Päi vi tycker att det lönar sig. "Det blir ocksä mindre avfall som skadar naturen. Det är relativt svärt att bli av med kattmatburkarna. I huvudstadsregionen ordnar SA D en insamling tvä gänger per är. Jag har fyra katter sä att det skulle bli en stor pläthög.” " Om man lagar maten själv, ve man att djuren inte fär nägra onödiga tilläggs- eller färgämnen med fodret. Dessutom blir det billigare ocksä. Jag tycker att djuren inte proppar i sig sä mycket om de fär hemgjord mat. Mängden av mat de blir mätta av minskar efter en tid, säger Päivi och tillägger fundersamt: " Om det är brättom, mäste katterna noja sig med en snabblunch. För säkerhets skull har jag nog alltid lite burkmat i skäpet."

Text och bild:Rilla Nummisalo

Hollannin koe-eläinlaissa tunnustetaan eläinten itseisarvo Ä

skettäin voim aan astunut Hollannin koe-eläinlaki on joiltakin osin esimerkillinen. Ensinnäkin se edellyttää, että eläinten itseisarvon tunnustami sen on oltava perusperiaatteena lakia sovellettaessa. Käytännössä tällä tarkoitetaan mmun muassa sitä, että eläinkokeen saa tehdä tarkoituksen ollessa riittävän ar vokas. Toiseksi laki kieltää tuskalliset, suun kautta annosteltavilla aineil la tehtävät LD50- ja LC50 -testit (LD on lethal dose eli tappava annos ja LC on ’’lethal concentration” eli tappava pitoisuus). Vain suun kautta annosteltavien ainei den testaukseen on olem assa

ANIMALIA 1/97

OECD:n hyväksymät vaihtoehdot, joissa tosin käytetään eläimiä, mut ta vähemmän ja ei yhtä tuskalli sesti kuin entisissä testeissä. Ihon tai hengityksen kautta annostelta via aineita saa edelleen testata LD50- ja LC50 -testein. Testeillä etsitään se annos tai pitoisuus ai netta, joka tappaa puolet koe-eläimistä. Kolmas tärkeä asia laissa on se, että se kieltää eläintestit kosmetiikkatuotteiden kehittämisessä ja testaamisessa. Uuden lain varsinaisena tarkoi tuksena on sisällyttää EU:n koeeläindirektiivin vaatimukset kan salliseen lainsäädäntöön. Hollan tilaiset ovat kuitenkin lisäksi roh

£ tä ■ £ g le ^ e

keasti lisänneet lakiinsa eläinten itseisarvon käsitteen - mitä ilmei simmin ensimmäisinä maailmas sa - ja kieltäneet turhia testejä, joita monissa Euroopan maissa ei ole ajateltukaan vielä hylätä. Hollannissa on jo aiemmin kiel letty monoklonaalisten vasta-ai neiden tuottaminen koe- eläinten vatsaontelossa tuskallisella ascites-menetelmällä. Maassa käyte tään suuria määriä koe-eläimiä,joten uudistukset ovat erityisen merkityksellisiä. Samat edistysaske leet olisi syytä ottaa pikaisesti niin meillä kuin muissakin Euroopan maissa - ja miksi emme panisi vielä paremmaksi!

Riitta Salmi

EU:lta lottopotti eläinkokeiden vaihtoehdoille

Yli neljä miljoonaa nimeä

Silmäsoluilla korvataan koekaneja Tampereella

kosmetiikan eläinkokeita vastaan

ikä yhdistää Juliana von VVendtin Säätiötä ja EU:n Biomed 2 -projek tia? Suuri arvostus Tampereen yli opistossa tehtävälle, eläinkokeita ko rvaavalle tutkim usprojektia kohtaan. Tätä silmämyrkyllisyyttä käsittelevää tutkimusta johtavat dosentti Hanna Tähti japrofesso-

ri Lotta Salminen.

Kuva: Helena Tengvall

Dosentti Hanna Tähden ryhmä on jo pitkään selvitellyt metallien keskushermostovaikutuksia hermosoluviljelmien avulla. Raskas-

Kaneja on käytetty paljon silmämyrkyllisyyttä mittaavissa testeis sä. EU-rahoituksen avulla kanitesteille yritetään etsiä korvaavat menetelmät.

metallit, kuten elohopea, kad mium, lyijy ja alumiini, ovat pa hoja ympäristömyrkkyjä, jotka kertyvät elimistöön ja myrkyttä vät hermostoa. Esimerkiksi alu miinilla epäillään olevan yhteyttä dementian ja Alzheimerin taudin syntyyn. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää solumalleja, joilla me tallien myrkyllisyyttä ja vaikutuk sia hermosoluihin voidaan tutkia. Perinteinen tapa - jota myös Suo messa on käytetty - on altistaa rottia vaikkapa alumiinille ja kat soa mitä tapahtuu. HannaTähden ryhmä toimii yh teistyössä professori Lotta Salmi sen ryhmän kanssa, jonka kiin nostuksen kohde on ennen kaik kea silmälääkkeet. EU-raha myönnettiin juuri solutestien kehittämiseen ja standar dointiin, jotta voidaan selvittää lääkkeiden myrkyllisyyttä silmäl le. Samoja testejä voidaan käyt tää tutkittaessa esimerkiksi kos metiikan ja minkä tahansa kemi kaalien silmämyrkyllisyyttä. Pe rinteisesti näissäkin tutkimuksis

Huippututkimusta teurastuksen sivutuotteilla

Kysym ys on myös lääketieteelli sesti japotilasturvallisuuden kan nalta merkityksellisestä asiasta. Silmään syntyviä vaurioita ei niin vain paikata. "Tietyt lääkkeet, esimerkiksi rintasyöpälääke tamoksifeeni, ai heuttavat sivuvaikutuksena silmän näkökyvyn heikkenemistä” , tote aa Hanna Tähti. "Eräät teolliset kemikaalit, kuten metanoli ja elo hopea, aiheuttavat myös verkko kalvon vaurioita. Ryhmämme on kehittänyt testejä, joilla voidaan tutkia näitä näkösoluihin kohdis tuvia haittoja.” Lääkeaineiden tutkiminen ei rii tä, vaan myös apuaineiden, kuten säilöntä-ja läpäisyä edistävien ai neiden, m yrkyllisyys on selvitet

tavat ja jopa silmän sisään ruis kutettavat lääkkeet ovat luku si nänsä. Silmään ruiskutettaessa aine ei joudu läpäisemään niin sanottua silmä-veri -nestettä, joka normaalisti suojaa silmän sisä osaa haitallisilta aineilta. Elävien rottien ja kanien sijas ta tamperelaistutkimuksessa käy tetään muun muassa teurastettu jen sikojen sarveiskalvon ja verk kokalvon soluja. Ryhmään kuu luva tutkija Tarja Toimela kat

tä v ä .

s o o . e ttä h y v ä llä k o e s u u n n itte -

lulla ja solutestien käytöllä voi taisiin ylipäänsä pitkälti korvata eläimillä tehtäviä testejä. Julia na von Wendtin Säätiö myönsi Tarja Toimelalle tutkimusapura han vuonna 1994. Tuntuva EU-rahoitus lisää kertarysäyksellä solutoksikologiemme mahdollisuuksia uuden ajan testien kehittämiseen. Onnittelut tamperelaistutkijoille ja menes tystä vaati vassa ja tärkeässä työssa: Riitta Salin!

Eläinkokeetko vanhanaikaisia? Niin nopeasti kuin tieteessä jo s kus mennäänkin eteenpäin, perus luonteeltaan tiedemaailma on van

hassa pitäytyvää. Tämä pätee eri tyisesti tutkimuksessa käytetty jen menetelmien suhteen. Toksikologiassa eläinkokeet ovat vakiintunut ja omalla taval laan helppo menetelmä tutkia ai neiden vaikutuksia. Lisäksi van hojen eläinkokeiden tuloksia käy tetään yhä uudelleen vertailuai neistona pohdittaessa uusien eläintestien tuloksia. Solutesteistä näin laajaa vertailuaineistoa ei luonnollisesti ole ehtinyt kertyä. Toistaiseksi perinteisen linjan koulukunta on ollut "niskan pääl lä” ja tuntuu saaneen myös hel pommin tutkimusrahoitusta kuin solutestien kehittäjät. Ajat ovat kuitenkin muuttumas sa vinhaa vauhtia, mistä ovat merkkinä mm. E(J:n vaihtoehtokeskuksen ECVAM .n perustami nen, tavoite kieltää kosmetiikkateollisuuden eläintestit ja pyrki mys vähentää eläinkokeita tuntu

vasti vuoteen 2000. Tällainen politiikka vaikuttaa varmasti myös EU:n linjaan suurista tutkimusapurahoista päätettäessä. Vaihtoehtojen kehittäminen ja käyttöönottoon sekä eettisesti että tieteellisesti välttämätöntä. Eläi millä tehtävät myrkyllisyystestit ovat kalliita ja usein eläimille tus kallisia, eikä niiden tuloksia voi sellaisenaan soveltaa ihmiseen. Esimerkiksi kanin ja ihmisen silmä saattavat reagoida hyvin eri tavoin samaan kemikaaliin. L i säksi eläimestä on vaikea tehdä tarkkoja aineen vaikutusmekanis meja koskevia havaintoja. Solutesteissä voidaan käyttää ihmisen soluja, jolloin tulokset ovat paremmin sovellettavissa ih miseen. M yös tutkittavan aineen vaikutustapa yksittäisen solun ta solla on mahdollista saada selvil le solutestissä.

aihtoehtojen kehittäminen on ollut hyvin hidasta, ja kielto on suuressa vaarassa vesittyä. Tällä hetkellä näyttää selvältä vain se, että valmiiden kosmetiikkatuotteiden testaaminen eläimillä kielletään. Eurooppalainen koalitio eläin kokeita vastaan, jossa Animaliakin toimii, sekä Body Shop järjes tivät marraskuussa laajan tapah tuman Brysselissä painostaakseen komissiota saattamaan kielto voi maan nykyisessä muodossaan. Mike Baker, koaliton puheenjoh-

tajaja englantilaisen BUAVin joh taja sekä Anita Roddick, Body Shopin perustaja ja toimitusjohta ja, ojensivat EU:n komissiolle nimilistan, johon oli kerätty 4,098,430 nimeä kaikkialta Eu roopasta. Tätä seurasi yleisötapah tuma, johon osallistui muiden kuu luisuuksien joukossa rocktähti Chrissie Hynde ja näyttelijä An drew Sachs sekä europarlamen tin jäseniä useasta maasta. Suo mea edustivat Astrid Thors ja Heidi Hautala. Tapahtuman ta voitteena oli näyttää, että komis-

0 0 0

EU:n tavoite vähentää eläinkokeet puoleen vuoteen 2000 mennessä on marsujen mieleen.

Ihmissolupankki on tulevaisuuden lääketiedettä Valitettavasti tutkimukseen ei aina saada tarvittavia ihmissoluja. Tärkeimmät solutyypit ovat ki ven takana, sillä ne pitäisi saada tuoreeltaan vainajista tai siki öistä. Juliana von Wendtin Säätiön kudosluovutuskortti pyrkii lisää mään ihmisolujen käyttöä tutki muksessa koe-eläinten sijasta, mutta myös asenteiden muutosta tarvittaisiin - tässäkin - jotta asia edistyisi. Englannissa on aloittanut toi mintansa ensimmäinen euroop palainen, ihmissoluja välittävä ku-

dospankki. Sitä johtaa kansainvä linen lääketieteen edistämiseksi perustettu instituutti IIAM. Juli ana von Wendtin Säätiö katsoo, että myös Suomessa tarvittaisiin kansallinen kudospankki vastaa vaan tarkoitukseen. On tehtävä työtä, jotta koe-eläinten käyttöä korvattaisiin tehok kaammin ihmissoluilla ja muilla kudosviljelymenetelmillä. Säätiö tulee jatkamaan kamppailuaan sen puolesta, että kaikilla lääketieteen ja toksisuustestauksen alueilla li sättäisiin tuntuvasti rahoitusta eläinkokeiden vaihtoehtojen ke hittämiseen, ja että luotaisiin sekä kansainväliset että kansalliset oh jelmat, joiden puitteissa asiaa edis tetään.

Riitta Salmi

ANIMALIA 1/97

Suomessa kerättiin Animalian ja Body Shopin voimin ennätyksel linen määrä nimiä, jotta kosmetiikan eläinkokeet saataisiin loppu maan. Kaikenkaikkiaan 80 000 suomalaista allekirjoitti vetoomuk sen. Näistä suuri osa tuli Animalian kautta, eli aktiivisten jäsenten avulla. Kiitoksia kaikille!

sioei ota huomioon EU-parlamentin ja kansalaisten toiveita kosme tiikan testimenetelmistä päättäes sään. Painostuksesta huolimatta ko missio on suositellut eläinkoekiellon lykkäystä. Eläinsuojelijat ei vät kuitenkaan anna periksi; laki en muuttaminen ei ole ainoa tapa lopettaa eläintestit. Jokaisella ku luttajalla on mahdollisuus tehdä positiivinen valinta ja ostaa tuot teita, joita ei ole testattu eläimillä. Kansainvälinen kampanja jatkuu siten, että niin monta yritystä kuin mahdollista yritetään saada vapaa ehtoisesti luopumaan eläintesteistä viimeistään vuoden 1998 alus ta. Eurooppalaiset ja amerikkalai set kampanjoivat tiiviissä yhteis työssä. Lokakuussa 1996 kuusi toista eurooppalaista ja yhdeksän amerikkalaista ja kanadalaista eläinsuojelujäijestöä tapasi suun nitellakseen kampanjan jatkoa. Pe riaate on, että yrityksille annetaan kaksi vaihtoehtoa: ne joko lopet tavat eläinten käytön tai menettä vät miljoonia ostajia maailman laajuisesti.

Anna Lindqvist

Euroniche vauhdittaa eläinkokeetonta opiskelua Eläinkokeet kuuluvat joidenkin alojen opiskeluun ikäänkuin itsestäänselvyytenä. Eläinkokeita vastustavan opiskelijan voi olla silloin raskasta toimia omantuntonsa mukaan. Hänellä on kuitenkin oma etujärjestönsä - Euroniche.

Juliana von Wendtin Säätiö on jo pitkään tukenut suomalaisia solutoksikologeja eli tutkijoita, jotka selvittelevät soluviljelmien käyttökelpoisuutta erilaisten aineiden myrkyllisyyttä tutkittaessa. Tampereen lisäksi tällä alueella on pitkälle edistyneitä suomalaisiatutkimusryhmiä ainakin Äbo Akademissa ja Kuopion yliopistossa. erinteisesti kem ikaalien m yrkyllisyyttä tutkitaan koe-eläimissä. Soluviljel mien käyttö testauksissa on suh teellisen nuorta. Perinteisten tok sikologien ja modernien myrkyllisyystieteilijöiden välille onkin päässyt syntymään ikään kuin rin tamalinja. Vanha koulukunta van noo eläinkokeiden nimeen, ja toi sella puolella taas uskotaan uusi en menetelmien voivan syrjäyttää eläinkokeet jo k o suurimmaksi osaksi tai kokonaan. Tieteellises ti ja tiedollisesti koulukunnat ei vät juuri eroa, vaan asenteet ja opitut tekniikat ratkaisevat suh tautumisen.

4 000 000

Vuonna 1993 tuli voimaan EU-direktiivi, joka kieltää kosmetiikan testaamisen eläimillä vuodesta 1998 lähtien. Direktiiviin sisältyy kuitenkin merkittävä porsaanreikä: kielto saatetaan voimaan vain, mikäli eläintesteille löytyy validoituja vaihtoehtoja.

Solutestit nousemassa eläinkokeiden rinnalle

000

4 000 000

sa käytetään eläimiä. Kosmetiikkatestauksesta surul Ii senkuul ussa Draizen testissä selvitellään elä villä kaneilla, aiheuttaako tutkit tava aine ärsytystä silmässä.

S u o ra a n silm ä ä n a n n o s te l

000

EU myönsi vuoden alussa peräti yhdeksän miljoonan markan apurahan tamperelaistutkimukseen, jossa tutkitaan silmälle myrkyllisiä aineita soluviljelmiä käyttäen. Summa on EUrlta Suomeen tullut lääketieteen tutkimusrahoitus.

Euroniche (European Network of Individuals and Campaigns for Humane Education) on eurooppa lainen opiskelijoista, opettajista ja eläinsuojelijoista koostuva verkos to. Sen tavoitteena on opiskelussa käytettävien eläinkokeiden vähen täminen alentamatta opetuksen ta soa. Toiminnan pääpaino on uusien, eläinkokeettomien opetusmenetel mien levittämisessä. Euroniche työskentelee myös opiskelijoiden valinnanvapauden edistämiseksi; jokaisella on oltava mahdollisuus kieltäytyä tekemästä eläinkokeita ja saada silti tasokasta opetusta. Euroniche kerää ja jakaa tietoa olemassa olevista eläinkokeille vaihtoehtoisista opetusmenetelmis tä sekä pitää yllä lainausjärjestelmää, josta opettajat ja opiskelijat voivat lainata opintomateriaalia. Tarjolla on niin tietokoneohjelmia, videoita kuin multimedia-ohjelmia kin sekä malleja, jotka soveltuvat eri tieteenalojen opetukseen. Euro niche tajjoaa myös tukea ja tietoa opiskelijoin^ jotka ovat päättäneet olla tekemättä eläinkokeita. Kerran vuodessa Euroniche jär jestää konferenssin, jonka ohjel-

ANIMALIA 1/97

maan kuuluu luentoja ja keskuste lua ja jossa tarjotaan tietoa uusim mista humaaneista opetusmenetel mistä. Syksyllä 1996 Euroniche jäljesti yhdeksännen konferenssin sa historiallisessa Firenzessä, Itali assa. Isäntänä toimi italialainen Mouse, joka on eläinkokeita vas taan työskentelevä opiskelijajäijestö. Firenzessä oli koolla edustajia yhdestätoista Euroopan maasta, myös Suomen Animaliasta. Puhujina oli useita Italian aka teemisen, poliittisen ja lainopilli sen maailman edustajia, ja aiheet vaihtelivat opiskelijoiden oikeuk sista eläinkokeiden tarpeellisuu teen. Vaihtoehtoisten menetelmien tarjonta oli laaja. Osanottajat saivat tutustua useisiin hyvinkin hyödyl lisiin ja tehokkaisiin opetusmene telmiin. Niin kuin jokaisessa Euronichen konferensissa eri maiden edustajillani tilaisuus vaihtaa kuu lumisia työstään ja kotimaassaan tapahtuvasta edistyksestä. Virallisen ohjelman ulkopuolel la käsitellään aina myös Euronichen sisäisiä asioita. Tänä vuonna suun niteltiin mm. uutta infopakettia. Sii nä esitellään, mitä vaihtoehtoja on

olemassa opiskelijoille, jotka eivät halua tehdä eläinkokeita. Konferenssi antoi osanottajilleen tiedon lisäksi runsaasti intoa ja voi maa jatkaa työtä. On tärkeää huo mata, ettei ole yksin; moni muu jaksaa työskennellä saman asian eteen. Selvää on, että Euroopassa eläinkokeiden vähentäminen opis kelussa etenee koko ajan. Useissa yliopistoissa on otettu käyttöön vaih toehtoisia menetelmiä ja vähennet ty koe-eläinten käyttöä. Syksyllä 1997 järjestetään kym menes EuroNICHE konferenssi Hollannissa. Tarkoitus on järjestää erityisen laaja ja antoisa tilaisuus juhlavuoden kunniaksi. Konferens sit ovat avoinna kaikille asiasta kiinostuneille, joten myös Sinulla on mahdollisuus tutustua lähem min Euronichen työhön ja lämmin henkiseen joukkoon. Lisätietoja saat Juliana von Wendtin Säätiön toi minnanjohtajalta, Riitta Salmelta, ja allekirjoittaneelta.

Anna Lindqvist

Djurförsök inom undervisningen - vad händer i Finland? Juliana von Wendts Stiftelseoch Animalia har under de señaste áren kampanjerat med stor framgäng för mi nskandet av an vändningen av djur i undervisningssyfte. Kampanjen kom igâng pä allvar är 1994 dâ en rapport om användningen av djur i under visningen vid universiteten i Finland publicerades. Nästa är slutfördes ett annat stort projekt; resultaten av en förfrägning gäl lande studerandes attityder gentemot djurförsök pub licerades. Juliana von Wendts Stiftelse och Animalia har sedan dess informerat institutioneroch lärare om resultaten samt upp-

manat dessa att minska pä an vändningen av djur och istället införa altemativa metoder. In formation har även gätt ut tili studerande. för att fä dem att reagera pä problemet. Kampanjen har hittills vi sat sig vara myeket framgängsrik. I fyra av fem medicinska fakulteter har man gjort användingen av djur i undervisnin gen frivillig och alla fem fakul teter har minskat eller kommer att minska pä användningen av djur tili endast ett fätal eller inga. För dem som studerar bio logi ser det inte lika ljust ut. Här finns fortfarande en hei del obligatoriska kurser som förutsätter användning av djur. Proble met är bl.a. att en djurfysiolog automatiskt har rätt att utföra djurförsök, dvs. mäste hon/han under studierna genomgä en kurs i försöksdjursteknik. Vär kampanj kommer att fortsätta tills varje studerande har rätt att vägra göra djurför sök, utan att undervisningens nivä blir lidande.

Anna Lindqvist

Euroniche tarjoaa vaihtoehtoja opiskeluun sisältyville eläinkokeille ja korostaa opiekelijoiden vapautta valita niiden tilalle muita menetelmiä.

Lisätietoja vaihtoehtoisista ope tusmenetelmistä ja Euronichesta saat Animalian puheenjohtajalta Anna Lindqvstiltä ja JvW:n sääti ön toiminnanjohtajalta Riitta Sal melta. 7

Animalia valppaana

Elävien lampaiden teuraskuljetukset Suomesta Ranskaan saatiin estettyä

ELÄINTEN VUOKSI -CD-ROM nimalia saa oman eläinsuojeluaiheisen cd-romin. Eläinten Vuoksi -ni minen cd-rom julkaistaan lähiaikoina ensin Macintosh- versiona ja myöhemmässä vai heessa pc-versiona. Eli käyttäjälläonoltava ” mac” , jotta voi työtä katsoa. Pc-version vastaavasti voi katsoa pc-koneilla. Tämä tulee rajoittamaan käyttäjien määrää tässä vaiheessa, mutta toivottavasti toinen versio saadaan myös pian painoon.

Eläviä lampaita kuljetetaan maailmalla pitkiä matkoja maasta toiseen. Suomessa kuljetushanke kariutui heti alkuunsa mm. Animalian vastustuksen ansiosta. Uusia kuljetussuunnielmia saattaa silti olla tulossa. eläinten kuljettamisesta teurastettavaksi lä hemmäs kuluttajaa. Ruotsista sikoja on jo viety Saksaan. Elävien eläinten kuljettami nen lähelle kuluttajia ei olisi nykyään vält tämätöntä: kylmäkuljetuskalustolla lihaa voidaan kuljettaa pitkiä matkoja sen laadun kärsimättä. Huomattavasti suurempi mer kitys laadun ja varsinkin eläinten hyvin voinnin kannalta on eläinten teurastaminen mahdollisimman lähellä sitä paikkaa, jossa ne on kasvatettu. Ruhojen, lihan tai valmii den elintarvikkeiden kuljettaminen on var masti edullisempaa ja helpompaa kuin elä vän kuorman. Keskustelu suomalaisten eläinten viem i sestä muualle teurastettavaksi ei varmasti päättynyt tähän. Sikojen vientiä EU:n ulko puolelle on Suomessakin suunniteltu. Vien nin taloudellisena esteenä on toistaiseksi ollut EU-liittymissopimuksen kansalliset tuet, jotka maksetaan vain suomalaisten teurastamojen kautta, sekä eläinsuojeluväen kiinnostus ja tarvittaessa asian nostami nen julkisuuteen. Tuki sioille päättyy Suo messa vuonna 1999, jonka jälkeen viennin uhka voi olla suuri. Vientiä todennäköisesti vastaisuudessa suunnittelee se joukko tuot tajia, joka ei syystä tai toisesta ole päässyt mukaan teollisuuden laatujärjestelmiin.. Eurooppalaiset välittäjät, jobbarit, ovat jo olleet kiinnostuneita lampaiden ohella myös sioista ja naudoista. Välitysfirmojen kautta toimittaessa ei eläinten määränpää ole välttämättä varmaa. Ei siis auta vaikka tarkastaisimme kulloisenkin teurastamon ja sen toiminnan. Eläimet voivat päätyä teu raaksi aivan toiseen paikkaan, jopa Unionin

Luonnonvaraisten eläinten sairaalahanke myötätuulessa V ahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä kansainvälisen harvinaisten lajien suojelusopim uksen piiriin k u u lu v ie n C IT E S -la jie n h o ito on vihdoin järjestym ässä. Y m päristöm inisteriön työryhm ä teki aiheesta esityksen jo vuonna 1994, m utta lam a ja rru tti hanketta.

yt m aa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä on luvannut eläin-ja luonnonsuojelujärjestöjen esityksestä määrärahan valtion ensi vuoden budjettiin. Vastaava lu paus on saatu myös ympäristöministeri Pek ka Haavistolta. Luonnonvaraiset eläimet ovat valtion omaisuutta, jolloin kustannus vastuun kantaminen on selkeästi valtiolla. Tilanne on erityisesti pääkaupunkiseudul la vaikea, koska Korkeasaaren eläintarha ei voi tartuntavaaran takia vastaanottaa luon nonvaraisia eläimiä. Korkeasaaren roolia on paikannut Helsingin yliopistollinen eläinsairaala, joka kärsii sopivien tilojen puut teesta. Myös Ranuan ja Ähtärin eläinpuistot ja Heinolan lintutalo sekä yksityiset henki löt ovat auttaneet osaltaan. Tullin takavari koimille CITES- lajeille ei sijoituspaikkaa ole nyt olemassa.

Harvinaisten luonnonvaraisten eläinten hoito on järkevintä Etelä-Suomessa keskit tää Korkeasaaren yhteyteen, jossa on asian tuntemusta. Sopivin sijoituspaikka on Hylkysaari, josta on siltayhteys Korkeasaareen. Hylkysaari on tällä hetkellä museoviraston käytössä Merimuseona. Merimuseo puo lestaan etsii itselleen näyttelytoimintaan so pivampaa paikkaa. Hy lkysaaressa on jo mm. meriallas, joka soveltuu merilintujen käyt töön. Eläinsairaalan yhteyteen on tarkoitus suunnitella tilat myös öljyyntyneiden eläin ten pesuun. Eläinsairaalahanketta vauhdittavan kitjelmän ovat allekirjoittaneet Suomen luon nonsuojeluliitto, BirdLife Suomi, Eläinsuojeluliitto Animalia, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys, Helsingin ympäristökeskus ja Kor keasaaren eläintarha.

Jaana Kiljunen

Mistä teos kertoo ? Eläinten Vuoksi -multimedia kertoo eläin suojelun nykytilanteesta Animalian näkö kulmasta. Sen tarkoituksena on taijota erään lainen yleiskuvaeläinsuojelun eri alueiltaja vaikutusmahdollisuuksista. Aihealueita on useita. Tekijän henkilö kohtainen näkemys on teoksen alussa erään laisena alkuanimaationa. Eläinkokeita, tur kistarhausta ja maataloutta käsittelevä osa kertoo kunkin alueen yleisimmät epäkoh dat. Tämän jatkona seuraa kaksikymmentä erillistä kertomusta sisältävä jakso, joihin käyttäjä voi tutustua kuvien ja tekstien väli tyksellä. Animalia toimintaa eri vuosilta kertova osa sisältää valokuvia sekä niihin liittyvän

ulkopuolelle. Suomalaista kehuttua kulje tuskalustoa ei liioin ole vapaana, suuria investointeja vaativat autot on kiinnitetty tiukoin sopimuksin kotimaan kuljetuksiin. Vientihankkeiden taustalla ovat vapaa kauppasopimukset ja varsinkin elävien eläinten luokitteleminen maataloustuottei siin, joiden vapaata liikkuvuutta ei saa estää. Koko EU:n mittakaavassa elävän lastin kuljetusralli päättyy vasta, kun poliittista tahtoa on

riittävästi. Ja poliittinen tahto syntyy vasta painostuksen ja neuvottelun m lo k s e n a F.I Itasolla. Sen sijaan Suomen asenteeseen elävi en eläinten kuljetuksiin ulkomaille voimme vaikuttaa pitämällä silmät auki ja puuttumalla joka ikiseen yksittäiseen teuraseläinten vien tihankkeeseen. Suomalaisen laadun nimiin vannova el intarviketeollisuus ja tuottajat ovat tuskin tässä asiassa vastapuolella.

iime vuonna eläinsuojelujär jestöt ympäri Eurooppaa kam panjoivat ankarasti EU:n sisäisten teuraskuljetusmääräysten tiukenta miseksi. TV-uutiset näyttivät kau hukuvia Keski-Euroopan epäinhi millisestä eläinten käsittelystä ja ,ankat kansanjoukot järjestäyty neen eläinsuojeluväenkin ulkopuo lelta - niin meillä Suomessa kuin muualla Euroopassa - liittyivät mu kaan vaatimaan muutosta. Uusi kuljetusdirektiivi toikin parannuk sia, joskaan se ei täysin tyydyttä nyt eläinsuojelijoita. Voitiin kui tenkin uskoa, että pahimmat epä kohdat kuuluisivat pian historiaan. Muutosta on tapahtunutkin, mut ta valitettavasti edelleen löytyy alueita, joiden viranomaiset ovat haluttomia tai kyvyttömiä saatta maan määräykset voimaan. Yksi

Jaana Kiljunen

Eläinten avuksi -rahasto tukee eläinystävällistä tuotantoa Juliana von Wendtin Säätiöön perustettiin puolitoista vuotta sitten yksityisen lahjoit tajan toimesta rahasto, josta jaetaan apura hoja eläinten hyvinvointia edistävään tutki mukseen ja tiedotukseen. Eläinten viikon kunniaksi rahasto antoi syksyllä ensimmäistä kertaa 10.000 markan suuruisen apurahan. Apurahaa havitteli omakseen viitisen tut kimusryhmää tai hanketta. Puolet summas ta päätettiin myöntää eläinten hyvinvointia käsittelevän opaskirjasen toimittamiseen ja puolet luonnonmukaisen kotieläintuotannon seminaarin järjestämiseen. Maaseutukeskusten liiton toimittamaa eläinten hyvinvoinnin opaskirjaa tarvitaan, koska aiheesta ei toistaiseksi ole ollut saata villa suomenkielistä ja käytännönläheistä materiaalia. Eettinen kotieläintuotanto kiin nostaa kuitenkin tuottajia yhä voimakkaam min - eläinystävällisyys aletaan mieltää suo malaisen tuotannon kilpailuvaltiksi. Kulut tajatkin ovat entistä kiinnostuneempia niis tä oloista, joissa eläimet ovat kasvaneet en nen kaupan lihatiskille joutumistaan. Tiloil la tarvitaan myös tietoa uuden eläinsuojelulainsäädännön määräyksistä. Eläinten hy vinvoinnin opaskirja saataneen myyntiin vuoden 1997 alkupuoliskolla. Luonnonmukaisen viljelyn liitto järjestää luomu-kotieläintuotannon seminaarin tämän vuoden alkupuolella. Seminaari kokoaa yh

teen niin tuottajat, kuluttajat, viranomaiset, maatalousneuvojat, alan opiskelijat kuin eläin-ja luonnonsuojelijatkin. Tarkoitukse na on lisätä näiden yhteistyötä, vaihtaa tie toa ja pohtia konkreettisia keinoja luonnon mukaisen kotieläintuotannon edistämiseen. Keinoja kannattaakin miettiä, sillä luomu tuotanto ei meillä ole vielä saanut sellaista jalansijaa kuin esimerkiksi naapurissa Ruot sissa. Eläinsuojelun kannalta olisi ihanteel lista, että koko maamme saataisiin muutet tua Luomu-Suomeksi. Eläinten avuksi- rahaston tarkoituksena on auttaa kotieläimiä mahdollisimman konk reettisesti . Tukea pyritään suuntaamaan eri tyisesti sellaisille hankkeille, jotka keskit tyvät eläinten hyvinvoinnin kannalta olen naisimpiin seikkoihin ja joilla etsitään käyt tökelpoisia vaihtoehtoja eläinten tehokas vatukselle. Tarkoituksena on rohkaista tut kijoita ja tuottajia kehittämään ja ottamaan käyttöön mahdollisimman eläinystävällisiä tuotantomuotoja, joissa eläimet voivat mm. toteuttaa luontaista käyttäytymistään.

Riitta Salmi

Eläinten avuksi -rahaston toimintaa voi tu kea lahjoituksin. Lahjoitustilin numero on Merita 127030- 206024. Lahjoitukset voi osoittaa myös muille Juliana von Wendtin Säätiön tileille kirjoittamalla viestiksi: Eläinten avuksi.

ANIMALIA 1/97

Rosqvist.

Kenelle se on suunnattu ? Multimedia on tarkoitettu kaikille eläinsuo jelusta kiinnostuneille. Teos sopii niin yksi tyiseen käyttöön kuin julkisiin esityksiin kin. Esimerkiksi luentojen tai esitelmien yhteydessä työtä voi käyttää ’’elävänä” kal vosarjana. Eläinten Vuoksi -teoksen tekijänä odotan mielenkiinnolla, minkälaisen vastaanoton työ tulee saamaan. Tämän projektin myötä minulla on ollut mahdollisuus liittää henki lökohtainen kiinnostukseni ja yleinen tietä mys tästä aihealueesta yhteen ja luoda jo tain, mikä toivottavasti saa ihmiset näke mään asioita toisestakin näkökulmasta.

Tero Petäjäjärvi tpetaja@ levi.urova.fi

Tekijä opiskelee Lapin yliopiston mediatieteen laitoksella.

Hevosten julmat teuraskuljetukset jatkuvat

Eläinten arkea -kuva: Minna Bogdanoff

ohjanmaalaisten lammasosuuskuntien hanke kuljettaa eläviä lampaita teuras tettavaksi Etelä-Ranskaan tai Pohjois-Espanjaan on hautautunut osittain Eläinsuojeluliitto Animalian julkisuudessa nostaman kohun ansiosta. M yös osa lampureista oli vientiä vastaan. Vientiyrityksen taustalla on suomalaisen lammastalouden vakava kriisi. Uusiseelan tilainen, EU-kiintiön puitteissa tuotu lam paanliha on täydellisesti sotkenut Suomen volyymiltaan pienet karitsanlihamarkkina. Kotimainen lammas ei käy kaupaksi. Lampurit ovat arvioineet, että tuonti on vastan nut noin 200 000 suomalaisen lampaan teurasmäärää. Teurastamot ovat EU:n myötä siirtyneet markkinalähtöiseen teurastukseen. Ennen liittymistä osuusteurastamot teuras tivat jäsentensä eläimet silloin, kun tuottaja sitä tarvitsi. Menekin ollessa huono ruhot pakastettiin. Nykyisin teurastamot pyrkivät markkinavetoiseen toimintaan ja kun me nekkiä ei ole, ’’varasto” kävelee neljällä jalalla lammastiloilla. Osa suurista teuras tamoista kieltäytyy kokonaan vastaanotta masta lampaita. Toinen painava syy vientihankkeisiin on lihan hintavaihtelu eri maissa. Esimerkiksi Espanjassa lampaanlihan hinta on kaksin, jopa kolminkertainen Suomen tasoon ver rattuna. Lihan tuottajahinta määräytyy Eu roopan Unionissa vapaasti kysynnän ja tar jonnan mukaan. Unionin eläinkohtiaisia tukia voidaan maksaa eri maassa teuraste tulle eläimelle, ja kaiken huipuksi EU tukee elävien eläinten kuljetuksia. Esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa keskustellaan

Ismo Mölsä

lyhyen kuvauksen. Teoksen viimeinen osa "Miten voin vaikuttaa?” sisältää videohaastatteluja eläinsuojelutoiminnassa mukana olevista henkilöistä. Edustettuna on mm. Animalian entinen toiminnanjohtaja Päivi

ANIMALIA 1/97

pahimmista on tässä suhteessa ita lia. Viimeisin esimerkki on teu raaksi tuotavien hevosten kohtalo. Italiaan tuodaan vuosittain suu ret määrät teurashevosia Itä-Euroopan maista. Rajoilla tehdyt erityistarkastukset ovat paljastaneet, että entinen meno jatkuu lähes muuttumattomana. Täyteensullotuissa autoissa lojuu sairaita ja jopa kuolleita hevosia elävien seassa, eläimille ei anneta ruokaa eikä vettä ja eläinlääkärin apua on turha edes kysellä. Eläinten matkan pituutta voi vain arvailla, viralliset määrä ykset kun elävät vain paperilla. Eurogroup on osoittanut asiasta kaksi virallista valitusta (viimei sin lokakuussa) maatalouskomis saari Franz Fischlerille. Aiemmin tehtyyn valitukseen komissaari to tesi hevosten kuljetusolosuhteiden

Olevan KuijeiUKSissa oaruaai imu ja lisäsi, ettei italialaisten viranomais ten eläinten hyvinvointia kohtaan osoittamaa välinpitämättämyyttä voida mitenkään hyväksyä. Jo en simmäisen valituksen jälkeen ita lialaiset lupasivat että ongelmaan tartutaan ripeästi, mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Eurogroup jatkaa painostusta komissiota kohtaan, jotta Italia pakotettaisiin noudattamaan lain voiman omaavaa direktiiviä. Ani malia on yhteydessä asiasta Eurogroupiin ja yhteistyöjärjestöihin Euroopassa, ja olemme valmiit ottamaan osaa kampanjointiin, jos Italian sallitaan edelleen eläinten kustannuksella valita, mitä lakeja viitsivät noudattaa.

Tarja Balding

Simpansseja koe-eläimiksi hullun lehmän taudin tutkimukseen? P

aljon puhuttu hullun lehmän tauti (BSE) on poikinut uuden uhan: eräät arvostetut tiedemiehet ovat vakavissaan esittäneet taudin tutkimista laajoilla simpanssikokeilla. Keskustelua on käyty mm. Nature- lehdessä. The Daily Tele graph -lehden mukaan puolestaan yksi johtavista Iso-Britannian ter veysviranomaisista, professori John Swales, on esittänyt, että ympäri Eurooppaa olisi perustet tava ihmisapinaryhmiä BSE:n tut kimiseksi ainakin vuosikymmenen ajan. Eläinkokeiden vaihtoehtoja ra hoittava englantilainen säätiö FRAM E tuomitsee simpanssien käytön sekä eettisin että tieteelli sin perustein. Ensinnäkin BSE on saatu kokeellisesti tarttumaan mo niin eläinlajeihin simpanssien li säksi. Sitä paitsi monien hölmöi lyjen seurauksena käynnissä on jo laaja koe yhdellä kädellislajilla ihmisellä. Vahingossa alkanut ihmiskoe tuottaa varmasti paljon luotetta vampaa ja tarkempaa tietoa BSE:stä - ja ennen kaikkea nope ammin - kuin simpansseilla voitai siin saada. Simpanssit elävät lähes yhtä pitkään kuin ihmiset, ja tau din puhkeaminen niissä vaatisi ar vattavasti yhtä pitkän ajan kuin ihmisuhreissa. Kun tuloksia vih doin saataisiin, niillä ei todennä köisesti olisi enää muuta kuin aka teemista mielenkiintoa. Yhtäläisyyksistä huolimatta sim pansseilla ja ihmisillä on merki tyksellisiä eroja. Simpanssien infektoimiseksi niille olisi syötettä vä luonnotonta ravintoa tai ruisku tettava niihin taudinaiheuttajan

saastuttamaa materiaalia. Tällai nen altistustapa epäilemättä vähen täisi tutkimusten arvoa. Käytännössä laajat simpanssikokeet olisivat myös erittäin kalliita ja/tai mahdottomia. Simpansseja ei yksinkertaisesti olisi tarpeeksi Euroopan mantereella, vaikka nii tä tiettävästi hollantilaisesta kes kuksesta löytyykin satakunta. Vaikka U S A :kin tulisi apuun, koesimpanssit olisivat taustaltaan varsin sekalaista porukkaa, mikä on varsin paha asia tieteellisessä tutkimuksessa. Pahinta olisi, mikäli simpanssi en pyydystäminen luonnosta li sääntyisi BSE-hysterian vuoksi. Simpanssi on uhanalainen, CITESsopimuksen suojelema laji. Sim panssin poikasen hankkiminen edellyttää normaalisti emon sur maamista, ja kuljetusten aikana eläimiä kuolee lisää. Yhtä kauhis tuttavaa olisi tutkimuslaboratori oiden perustaminen Afrikkaan, EU:n säädösten ulottumattomiin, kuten eräät tutkijat ovat ehdotta neet. Eettisesti katsoen simpanssien käyttö BSE-tutkimuksiin olisi ver rattavissa mihin tahansa ihmisen hirmutekoihin. Uskomme ja toi vom m e, että nämä järjettöm ät suunnitelmat eivät koskaan etene tämän pitemmälle. M ikäli näin kuitenkin kävisi, eläinsuojelujärjestöjen ja monien muiden tahojen protestointi tulee olemaan niin vah vaa, että inhimillisyys vie varmas ti voiton. Animalia tulee tarvitta essa olemaan mukana puolusta massa karvaisia serkkujamme.

Lähde: FRAME News Jan. 1997 (R.S.) 9

- tarinoita valokuvin

"M olem m ista lintukuvista välittyy hyvin eläimen tunnelm a ihmisen m uovaam assa ym päristössä. Kuovi ikään kuin ihm ettelee, että tässähän se pesä viimeksi oli..." K uvat: Pauli Varonen.

"K u v aaja on m ennyt eläinten tasolle katsom aan m aailm aa. K uvaa katsellessa voi kuvitella hanhien keskustelua, jo k a voisi a lk a a tä h ä n ta n a a n

'T ä « c ä o li k v l l ä p n n p n m o ir lä n n m a r o n t o

N ykyään täällä kai sitten on käveltävä ihm isiksi'." Kuva: J a a n a Sutinen.

"Teknisesti onnistunut kuva, jossa tulee hyvin esille ihmisen luom at ra ja t eläim en eläm älle." K uva:Jouko Varonen.

"K issan sadatteleva ilme ei jä tä sen näkökulm aa epäselväksi. Paljon puhuva tilanne." Kuva: Irja O ksanen.

"N äm ä kolme kuvaa ero ttu v at edukseen, koska kuvaaja on 'u sk a lta n u t' m ennä lähelle eläim iä." K uvat: A nne Tam m inen

ANIMALIA 1/97

nimalian valokuvauskilpai luun lähetettiin peräti 130 kuvaa. Kuvista palkittiin viisi. Toi mittaja Helena Tengvall ja Animalia-lehden taittaja Rilla Num misalo valitsivat kuvista ensin 40 jatkoon pääsevää kuvaa. Näistä lo pullisen valinnan teki valokuvaaja Patrik Pesonius. "On todella vai kea valita viittä näin suuresta ku vamäärästä, koska joukossa on paljon hyviä kuvia. Lopullisessa valinnassa painotin kilpailukutsussa esitettyä eläimen näkökulmaa. Tietysti kuvan tekni

nen tasokin on otettava huomioon, mutta se ei mielestäni yksin saa ratkaista sijoitusta", Patrik Pesoni us luonnehtii. Kun viisi parasta oli kuvien jou kosta valittu, niitä ei laitettu enää paremmuusjärjestykseen. PatrikPesonius päätti palkita kolmen yksittäisen kuvan lisäksi kaksi sa man nimimerkin kuvaamaa sarjaa. Kuvaajien parhaimmistoksi nou sivat Irja Oksanen Lahdesta, Jaa na Sutinen Muoniosta. Pauli Va ronen Lappeenrannasta sekä Anne Tamminen Imatralta kolmen ku

van sarjallaan ja Jouko Varonen Lappeenrannasta kahdella kuval laan. Onneksi olkoon! Voittajakuvat esitellään tässä tuomariston kommentilla varus tettuna. Lisäksi 40 parhaan jouk koon esikarsinnassa valittuja ku via on esillä muualla tässä lehdes sä. Tuomaristo ja Animalia kiittä vät lämpimästi kaikkia osallistu jia. Viiden "koplalle" lähtevät pos titse Animalian lahjakorttipalkinnot.

Emmi Manninen

Nyt on tilaisuus san o a suorat sanat

Villihanhien matkassa

Suomen suosituimmat kasviskeittokirjat saat nyt Animaliasta!

Jäsenkyselyllä palautetta Animalialle

— T

Ekologinen Keittiö -kasviskeittokirjasarja

Rehellinen itsekritiikki on tarpeen eläinsuojelujärjestöllekin. Animalia toimii aktiivisesti - mutta miltä toiminta vaikuttaa ja "pureeko" s e niihin asioihin, joihin on tarkoituskin? O vatko jäsen et tyytyväisiä?

Ekologinen K eittiö m erkitsee eläm istä kevyem m in, puhtaam m in ja tietoisem m in. Se m erkitsee uudenlaista su h d etta kuluttam iim m e hyödykkeisiin, m uihin kulttuureihin ja luontoon. Ekologinen K eittiö -k asviskeitto-kirjasarjaa tekevät ravintola Kasvis ja K ansan Sivistystyön Liitto K SL ry. K an n attaa tutustua!

Kuva: Finnkino

Eeva Jäntti: Vegaanin käsikirja - ravintoa ilman eläinkunnan tuotteita Vegaanin käsikiijan avulla opit tekemään itse kalliit erikoistuotteet (mm. tofu, temeph, seitan). Leivän päälle valmistat herkullisia tahnoja pähkinöistä, siemenistäja vihanneksista. Vegaanin käsikirja sisältää paljon reseptejä ja lisäksi tietoa mm.haitallisista lisäaineista ja geenimanipulaatiosta ravinnon tuotan nossa. Mukana Penni Osipowin piirroskuvitus. Hinta 130 mk + posti- ja käsittelykulut

Hanni Brotherus - Eeva Jäntti - T\iija Ruuska: ETNO-kasviskeittokirja Kasvisherkkuja arabialaisesta, indonesialaisesta, intialaisesta, mek sikolaisesta ja slaavilaisesta keittiöstä. Y li 300 reseptiä. Sarjan suo situin klassikko, josta on iloa pitkäksi aikaa. Kolmas painos. Hinta 120 mk + posti-ja käsittelykulut

Eeva Jäntti: Kaiken Maailman Pastat - kasvispastoja Opi tekemään pastaa. Viettelet vieraasi pestotahnalla, aistikkailla salaateilla, tulisilla kastikkeilla ja keitoilla. Itämaisten reseptien

Tuija Ruuska: Aurinkomaa - lapsiperheen kasviskeittokirja Tämä luonnonmukaisen ravinnon opas sisältää paljon ideoita jousta vaan ruuanlaittoon vauvoille ja leikki-ikäisille sekä hyödyllistä tie toa odottavan äidin ruokavaliosta. Kirjan kantavana ajtuksena on se, että perusta ruokailutottumuksille ja terveydelle luodaan hyvin var haisessa vaiheessa. Mukana värikäs kuvakertomus sekä irrotettava liite. Hinta 128 mk + posti-ja käsittelykulut. Voit tilata kiijoja käyttämällä sivulla 19 olevaa tuoteluetteloa. Hyviä kokkailu-ja herkutteluhetkiä!

sivua. Filosofian tohtori, Suomen Akatemian tutkija LeenaVilkka on E lä in te n * * animalialaisille tuttu paitsi järjestön entisenä puheenjohtajana myös siksi, että hän on jo vuosia tehnyt uraauurtavaa työtä ympäristö- ja eläinfilosofian alalla. Uusimmassa kirjassaan hän pohtii eläinten tietoisuutta, sen olemassa oloa puolustavia ja kieltäviä teorioita. ■Mb j Hän kehittelee ihmiskeskeisen etiikan sijalle eläinkeskeistä etiikJ joo.T.c-5«« kaa. Eläinkeskeisessä etiikassa tunnustetaan eläinten kärsimyksen olemassaolo ja ihmisten eettinen velvollisuus tuon kärsimyksen dm Sm vähentämiseen. Sen mukaan kaikkien kärsimyskykyisten olentojen - ei ainoastaan ihmisten - hyvinvoinnilla on merkitystä. Kirjan alkuosa on varsin teoreettinen ja filosofiaan perehtymättö mälle lukijalle myös vaikeatajuinen vieraine termeineen. Kirjan toinen puolisko onkin sitten käytännönläheisempi. Vilkka käy läpi niin turkiseläinten, koe-eläinten kuin lemmikkienkin pitoon liittyviä eettisiä ongelmia. Perusteellisimman käsittelyn saa kuitenkin susi, joka mitä ilmeisimmin on tekijän lempilapsi. Eläinten tietoisuus ja oikeudet -kirjassa pohditaan myös eläinsuojelun keinoja. Tekijä asettuu selkeästi lain rajoissa tapahtuvan suojelutyön kannalle. Hän myös toivoo, että ympäristötieteiden rinnalle syntyisi monitieteinen eläinsuojelutiede, jonka tutkimuskohteena olisivat niin eläinten hyötykäyttöön liittyvät ongelmat kuin eläinsuojeluliikkeen sosiologiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Kirjaa myydään mm. Animalian toimistossa hintaan 159 mk.

Emmi Manninen

kuin Jurassic Park -aikakauden elokuvayleisö voisi kuvitella, Tytön ja villihanhien hämmäs tyttävät lentojaksot eivät ole trik kikuvausta. Piskuisen lentoko neen kintereillä pysyttelevä ja sen suunnanmuutoksia täsmälli sesti seuraileva hanhiparvi on kuvattu sellaisenaan viereisestä helikopterista ja toisesta pikku koneesta. M yös elokuvan hanhet ovat autenttisia. Höyhenikkäinä näyt telijöinä kuvauksissa käytettiin yhteensä 60 kanadanhanhea, jot ka ovat mukana Lishamin pro jektissa ja elävät nykyään luon nonvaraisina Kanadassa. Erityisen lämmittävää eloku vassa on se, että sen punaisena lankana kautta linjan on luon nonsuojelun ja eläinten oman ominaislaadun kunnioitus. Pait-

/á (i\

O d o tam m e palautuspostia 1 .4 .1 9 9 7 m en n essä. Kirjapalkinnot arvo taan heti sen jälkeen ja voittajien nim et julkaistaaan A n im alia-leh d essä 2 /9 7 . Läm pim ät kiitokset kaikille vastaajille!

1 - huono

2 - tarpeellinen

3 - erittäin tärkeä

en osaa sanoa Rengasta valitsemasi vaihtoehto(malli): Tiedon keruu ja tuottaminen Esitteet ja materiaali

huono tarpeellinen

erittäin tärkeä

Näkyminen tiedotusvälineissä Jäsenistön koulutus

Alueosastotoiminta Kenttätoiminta (esim. mielenosoitukset) Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö Päättäjiin vaikuttaminen Yhteistyö eläinsuojeluasioissa - eläinsuojelun ääriliikkeiden kanssa - perinteisten eläinsuojeluyhdistysten kanssa - maataloustuottajien kanssa

2. Miten hyvin Animalia on onnistunut toiminnassa eläinsuojelun hyväksi?

0 - en osaa sanoa

1 - huonosti

2 - knhtalaic%<fjiuoaa

sanoa Tiedon keruu ja tuottaminen Esitteet ja materiaali Näkyminen tiedotusvälineissä

Mistä sait ensimmäisen kerran tietoa Animaliasta?.

Jäsenistön koulutus Alueosastotoiminta Kenttätoiminta (esim. mielenosoitukset)

Miksi halusit liittyä jäseneksi?.

Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö Päättäjiin vaikuttaminen Yhteistyö eläinsuojeluasioissa - eläinsuojelun ääriliikkeiden kanssa - perinteisten eläinsuojeluyhdistysten kanssa - maataloustuottajien kanssa - koe-eläimiä käyttävien tahojen kanssa - turkistuotteen kanssa

si että tarinan ytimenä on ihmis ten päätös antaa hanhille mah dollisuus elää luontaista elä määnsä, myös kuvauksessa han hien on annettu olla hanhia niistä ei ole yritetty tehdä ihmi sen lailla käyttäytyviä Hollyvvood-söpöläisiä, vaan ne toi mivat juuri niin kuin kanadan hanhet todellisuudessakin toi mivat. Pisteenä i:n päällä on lop puteksteissä oleva, nykyeloku vissa ilahduttavan yleinen se lostus siitä, miten kaikki eloku van eläinkohtaukset on kuvattu tarkan valvonnan alla ja eläi mille kärsimyksiä aiheuttamat ta.

0 - en osaa sanoa

- koe-eläimiä käyttävien tahojen kanssa - turkistuotteen kanssa Muu

> ,

m ata merkin sille varatulle paikalle (koh taan postim aksu m aksettu). M uuta tuol loin m yös postinumeroksi 0 0 5 2 0 ja vedä yli san at "vastauslähetys/sopim us nu m ero..."

A nim alia on m aksanut postim aksun puolestasi. Jos haluat lahjoittaa posti m erkin hinnan eläinsuojelulle, voit lii-

Kuva: Finnkino

Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet. Kettutyttö filosofiaa ja susietiikkaa. Yliopistopaino, Helsinki 19% , 197

Elokuvateattereissa parhaillaan pyöri väTyttö ja villihanhet on har vinaisen kaunis tarina ihmisen ja eläinten suhteesta. Elokuvan alussa äitinsä menet tänyt Amy-tyttö (mm. Piano-elo kuvasta tunnetuksi tullut Anna Paquin) löytää metsätyökoneiden jäljiltä pesällisen kanadanhanhen munia, jotka ovat niinikään jää neet vaille emoa. Am y ottaa kuoriutumaisillaan olevat munat hoi toonsa ja löytää pian itsensä tilan teesta, jossa 16 hanhiuntuvikkoa uskoo häntä emokseen. Hanhienhoidon merkeissä ku luvan kesän aikana Amyn isä, oma laatuinen kuvanveistäjä- keksijä (Jeff Daniels), saa hurjan idean. Kanadanhanhet osaavat syksyllä muuttaa vain, jos niiden vanhem mat ovat mukana näyttämässä rei tin. Muuten ne lähtevät harhaile maan minne sattuu ja joutuvat hel posti ammutuiksi tai jäävät talven armoille. Joten jospa hän raken taisi pienen omatekoisen lentoko neen, jolla hän lähtisi Amyn kasvattihanhien oppaaksi ja johdat taisi ne halki Pohjois-Amerikan mantereen, turvalliselle talvehti misalueelle etelään? Hanhimiehellä esikuva todellisuudessa Ajatus ihmisestä, joka lentää pikkuriikkisellä lentohärvelillä osana kanadanhanhiparvea - ja hanhista, jotka seuraavat tätä pör riäistä uskollisesti poikki koko naisen mantereen - voi kuulostaa liian mieli- kuvaukselliselta, jot ta mitään sellaista voisi edes kek siä. Aivan oikein: elokuvan tapah tumilla onkin pohja todellisuudes sa. Elokuvan esikuvana on ollut kanadalaisen taiteilija-keksijän Bill Lishamin projekti. Lisham on useiden vuosien ajan opettanut kanadanhanhipoikueita seuraa maan hänen omatekoisia ultrakevyitä lentokoneitaan ja johdatta nut ne syksyisin etelään talvehti misalueille, joilta laji oli aikai semmin hävinnyt. Lisham on kir joittanut kokemuksistaan kirjan, joka ilmestyy suomeksi maalis kuussa nimellä Hanhien herra, Teuvo Suomisen käännöksenä ja Otavan kustantamana. Lentoon hanhien kanssa Elokuvan upeinta visuaalista antia ovat ihmisten ja hanhien yhteiset lentomatkat. Kuvausteknisestikin ne ovat ainut laatuisia lajissaan. Päinvastoin

Toivom m ekin nyt jä s e n iltä -ju u ri sinulta - p alautetta yhdistyksen toim innasta. T äyttäm ällä ja p alau ttam alla oheisen kyselylom akkeen kehität A nim aliaa e n tistä teh o kkaam m aksi eläinsuojelujärjestöksi. Jos haluat osallistua viiden kirjapalkinnon arvontaan, laita nimesi ja osoitteesi lo m akkeeseen . Voit m yös vas tata nim ettöm änä.

1. Miten tärkeitä Animalian vaikuttamiskeinot ovat eläinsuojelun kannalta

Millaista toimintaa toivoisit Animalian järjestävän enemmän?.

Muu_____________________________

Muita kommentteja Animaliasta (risuja/ruusuja).................................................................................

Sukupuoli Ikäryhmä

mies

Asuinpaikka

maaseutu

- 14

15 - 19

20-29

30 -4 9

50-64

65-

kaupunki

Koulutus/ammatti:.............................................................................................................. Nimi ja osoite (jos haluat osallistua arvontaan)..................................................................................

2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3

g Afviöi Animalian toimintasektoreiden tärkeys Koe-eläimet Lemmikkieläimet ja hevoset

nainen

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0= en osaa sanoa 1= ei tarpeellinen 2= tarpeellinen Taustatietoja:

, |iudrf<!fêiï'' h«Alta.aiooou omiani hyvin

0 0

Turkistarhaus Villieläimet Maatalouden tuotantoeläimet

Eläimet viihteessä

3= erittäin tärkeä 2

Helena Tengvall 13 12

ANIMALIA 1/97

Nyt puhun minä Tässä uudessa juttusarjassa kirjoittajat pohtivat itselleen läheisiä eläinsuojeluaiheita - j a varsin henkilökohtaisesti, niin halutessaan. Aloitamme kettuaiheella. Seuraavissa numeroissa on vuorossa muita teemoja.

B. p p: C/i

Valta uusiksi eläinkunnassa

E lä m ä s s ä o n a in a j a k a ik k ia lla , n iin ih m is te n v ä lis is s ä s u h te is s a , ih m iste n

rt 3 tt

j a e lä in te n v ä lis is s ä s u h te is s a k u in

i k

e lä in te n k e s k in ä is is s ä k in s u h te is s a , k y s y m y s s iitä , k e n e llä o n o ik e u s o lla

3 I

o le m a s s a ja m illä e h d o in . V illissä lu o n n o s s a o le m a s s a o lo n o ik e u s o n n iillä ,

j o i l l a o n jo n k in la in e n k e in o e li v o i

o '-c S S °

?! 3

m a a to te u tta a o le m a s s a o lo n ta h to a a n .

^ ^

M y r k k y k ä ä r m e e n v o im a o n se n m y r

5 . e*-

k y ss ä . S e k y k e n e e su rm a a m a a n v a ik

M: >q “ •

S £ 3 3 M e IG = S »5 K s —■ O * K fis: £.

k a p a k a n iin in j a k ä y ttä m ä ä n se n r a v in n o k s e e n . S illo in to te u tu u lu o n n o n o ik e u s , v a h v e m m a n o ik e u s . O n k o

3 sr X as » s r «n 5* ? 3 O <e

2. I O- , ° I

=> i

S o ®

° ^ K>

S 3 3

lu o n n o n o ik e u s jä rje s ty s h y v ä j a tä y

arin viimeisen vuoden aikana olen vieraillut lukuisia kertoja suomalaisilla turkistarhoilla. Jokaisen käynnin jäl/ ' -------keen mieliala on matalalla. M iksi näitä villejä ja eläimiä kasvatetaan keinotekoisissa ja karuissa oloissa? Luulisi jokaisen jo maalaisjärjen avulla ymmmärtävän, että nämä petoeläimet eivät kuulu paljaisiin verkkohäkkeihin. Nyt kuitenkin eläinsuojelijoilta vaaditaan aivan päinvastaista todistusta; antakaa tieteellinen näyttö siitä, että ketut eivät voi turkistarhoilla hyvin. Ohessa joitakin niistä seikoista, jotka mielestäni puhuvat kettutarhausta vastaan.

d e llin e n ? V a rm a sti ei. K u k a a n j ä r k e v ä ih m in e n e i v o i p itä ä h y v ä n ä tila n n e tta ,

j o s s a a le m p i o le n to s u r m a a k o r k e a m m a n o le n n o n j a k u ite n k in lu o n n o s s a

g tn

j a tk u v a s ti ta p a h tu u n iin . L u o n n o n o i k e u s jä rje s ty s o n h u o n o . I h m is e n te h

3 3* R -i S

tä v ä o n jä r k e n s ä a v u lla te h d ä m a a il m a a p a re m m a k s i k u in se its e s tä ä n o n . S e k y s y m y s , k e n e llä o n o ik e u s o lla o l e m a s s a j a m illä e h d o in , o n tä y d e lli

c E*

se sti a rv o k y s y m y s . R iip p u u a rv o is ta , k e n e llä k a ts o ta a n o le v a n o ik e u s o lla

_____1

o le m a s s a , v a h v o illa k o v a in v a i m y ö s

Ketut ovat petoeläimiä Ihmisen kesyttämien kotieläinten joukossa ei ole ainoatakaan petoa, lemmikkinä pidettäviä kotikissoja ja koiria lukuunottamatta. Petoeläimelle saalistus on välttämätöntä energian saamiseksi. Saalistaminen tuottaa luultavasti eläimelle sekä henkistä että fyysistä tyydytystä. Evoluution kuluessa pedoille on kehittynyt terävät aistit ja lukuisia monimutkaisia käyttäytymispiirteitä, jotka varmistavat saaliin saamisen. Tarhaoloissa ketut eivät voi pyytää itse ravintoaan ja myös saalistukseen olennaisesti kuuluva runsas liikkuminen jää pois. Ei hyvä, uskoisi ketun kannalta.

h e ik o illa . L u o n n o s s a o le m a s s a o lo n

Ketun pentuja kuolee runsaasti tarhoilla

n o n jä r je s te lm ä o n s o k e a j a h u o n o .

Kiistanalainen väite. Tarhaajien mukaan pentumenekki luonnossa on paljon suurempaa. Villikettujen poikasista saattaa todella kuolla jopa » a n e s aina

M .N .

a uumajapaista

S u s ip o lit iik k e » r n ö i 1111*

urilla? E lä in s u o je lu n k a n n a lta o n a r v e lu tta v a a , e ttä v a ltio n k o m ite a h ilja tta in o n

Entäpä Quinot ja kumppanit Yves Rocher ja eläinkokeet

V a ik k a e i e lä in k o k e ita -lis ta s s a n n e ei o le S a ijo ja Q u in o t j a M a ry C o h r, o le n s a rjo je n tu o tte ita o s ta n u t, k o s k a m y y

L ö y ty y k ö Y v es R o c h e rin k o s m e tiik

j ä n m u k a a n tu o tte e t o n te s ta ttu v a p a a e h to is te n ih m is te n ih o lla , e i e lä in k o k e in . P itä ä k ö p a ik k a n s a ? E n tä m ite n

k a a A n im a lia n l is ta lta - 9 7 ? Y r ity s

o n s a rja C a b o t’s (m y y v ä t S e b a n S o lu

m a in o s ta a , e ttä ’’Y v e s R o c h e r o n e n

tio n -k o s te u s p y y h k e itä ). M a a h a n tu o ja o n A v id u .

s im m ä is e n ä y r ity k s e n ä E u r o o p a s s a k o r v a n n u t e lä in k o k e e t k a s v is o lu illa tu o tte id e n tu r v a llis u u tta m itta a v is s a te s te is s ä . V u o n n a 1992 R a n s k a n e lä in s u o je lu liitto

(S P A ) m y ö n si Y ves

R o c h e rille k u lta is e n m ita lin tä s tä e lä m ä ä k u n n io itta v a s ta te o s ta .” Vai te s t a ta a n k o r a a k a - a in e e t s itte n e lä in k o k e in ? T u lin a ja te lle e k s i tä tä , k o s k a e ih ä n Y v es R o c h e r o le a in a k a a n v iim e v u o s in a o llu t A n im a lia n ju lk a is e m a l la lis ta lla . L o p u k s i k iito k s e t H Y V Ä S T Ä le h d e s tä j a h y v ä ä v u o tta -9 7 k a ik ille !

Kaisa-Maria Yves Rocher ei ole vielä mukana Ani malian kosmetiikkalistalla. Se ei vielä täytä listalle pääsyn ehtoa, jonka mu kaan raaka-ainetoimittajalta vaadi taan eläinkokeettom u utta. Yves Roche riita kerrotaan, että yhtiö ei voi taata kaikkien raaka-ainevalmistajiensa käyttävän eläinkokeille vaihto ehtoisia menetelmiä. Yritys kuitenkin tarjoaa kaikille raaka-ainetoimittajilleen mahdollisuuden tehdä testejä yh tiön omassa laboratoriossa mm. soluviljelymenetelmin, joissa ei käytetä eläviä eläimiä. Valmista Yves Rocher - tuotetta ei testata eläimillä. (E.M.) 14

L u in e r ä ä s tä le h d e s tä , e ttä k y m m e n e n a p in a a o n ta p e tta v a , k o s k a u r o k s ia o n liik a a . V o ik o tä m ä o lla m a h d o l lis ta ? E n s in e lä im iä v a n g ita a n , sitte n ta p e ta a n tu r h in a ... u s k o m a to n ta . O n k o S ä r k ä n n ie m e n d e lf iin ie n v a p a u tu s m a h d o to n a ja tu s ? M ie le s tä n i tu o lla is ta e lä in te n v a n g its e m is ta ei s a is i o lla . M ik ä o n p a r a s v a ih to e h to n a h k a k e n g ille e lä im iä j a y m p ä r is tö ä a ja te l le n ? K iito s h y v ä s tä ty ö s tä n n e e lä in te n h y v ä k s i j a m ie le n k iin to is e s ta le h d e s tä.

E. Animalian kosmetiikkakysely ei ole kaikenkattava sikäli, että kaikkia maassamme myytäviä sarjoja ja tuot teita ei ole tiedossamme. Kiitokset siksi vihjeestä. Lähetimme kirjeesi saatu amme kosmetiikkakyselyn mainitse miisi yrityksiin. Odottelemme niiltä kirjallista vastausta. Apinoilla tarkoitat ilmeisesti Kor keasaaren paviaaniuroksia. Apinoita todella tapettiin, koska uroksia oli lau massa liikaa. Tällainen toiminta kuu luu eläintarhojen käytäntöön. Ylimää räiset eläimet, joita ei saada sijoitet tua muihin eläintarhoihin, lopetetaan.

Animalian mielestä Särkänniemen määrittelee geenimuokaltujen tuottei delfiinien vapautus ei ole mahdoton den pakkausmerkinnät. Asetus tulee ajatus. Voit lukea aiheesta lisää Ani- voimaan kaikissa jäsenmaissa vielä malia-lehden numerosta 4/96 ja tä tänä keväänä. Merkintä on tehtävä män lehden sivulta 16. vihanneksiin ja hedelmiin, joita on Eläinten kannalta parempi vaihto geenimuokattu. Sen sijaan esimerkik ehto nahkakengille lienee mikä muu si geenimuokatuista tomaateista teh materiaali tahansa. Ympäristön kan tyyn ketsuppiin merkintää ei välttä nalta ongelma on monimutkaisempi. mättä tule. Niin sanottua elinkaariarviota ympä Soijapapuihin merkintä on tehtävä, ristön kuormittamisen suhteen ei eri mutta geenimuokatuista soijapavuis kenkämateriaalien suhteen ole tehty, ta tehtyyn soijaöljyyn ei. Tänä kevää joten tähän puoleen ei yksiselitteistä nä ilmestyy elintarvikeviraston uu vastausta ole. Keinokuidut ovat pär selintarvikkeista kertova esite, jota saa jänneetjoissakin ympäristövertailuis- kumein terveystarkastajilta, elintar sa yllättävän hyvin luonnonkuiduille, vikevirastosta ja kuluttajaviraston in joiden viljelymenetelmät ovat usein fopisteestä Helsingistä. (E.M.) ympäristöä kuormittavia. Nahkaken gille on vaikeampi löytää hyviä vaih Kasvissyöjien toehtoja kuin esimerkiksi liharuualle. Tämä ei kuitenkaan estä yrittämästä yhdistyksiä ja käyttämästä muista materiaaleista H a lu a is in k y s y ä y h tä a s ia a . R y h d y in valmistettuja kenkiä aina silloin kuin v u o d e n v a ih te e s s a k a s v is s y ö jä k s i (la k se on mahdollista, vaikkapa kesällä to - o v o -v e g e ta r is tik s i). K y s y is in , o n k o kangaskengissä tallustellen. (E.M.)

Kasvissyöjä ja geenimuokattu soija O le n k a s v is s y ö jä , jo te n s o ija o n m i n u lle v ä lttä m ä tö n tä . N y t o n tu llu t s it te n S u o m e e n g e e n im a n ip u lo itu a p a p u a , e n k ä to d e lla k a a n h a lu a s y ö d ä sitä. K u in k a v o i lu o tta a R is e n ta a n (se o n U S A :s ta , m y y d ä ä n lu o n ta is tu o te k a u p o is s a ) , e n tä m u u t? J a s o ija k a s tik k e e t...

A soya bean Elintarvikevirastosta kerrotaan, että toistaiseksi elintarvikkeisiin ei vaadi ta merkintää geenimuokkauksesta. E U. ssa on hyväksytty uusi asetus, joka

k a s v is s y ö jille m u u ta j ä r je s tö ä /y h d is ty s tä k u in V e g a a n iliitto (jo h o n ei p ä ä

se jä s e n e k s i, e lle i n o u d a ta v e g a a n is ta e lä m ä n ta p a a ). J o s tä lla in e n o n o l e m a s sa , o lis in k iito llin e n y h te y s tie d o is ta.

Ainoako? Tietojemme mukaan Suomessa on kasvissy öntiin liittyviä yhdistyksiä kaksi: Vegaaniliitto ja Elävän Ravinnon yh distys. Vegaaniliittoon voi liittyä kan natus- tai varsinaiseksijäseneksi. Kan natusjäseneltä ei edellytetä vegaaniruokavalion noudattamista. Käytän nössä ero näinden kahden jäsenyysmuodon välillä on se, että vain varsi nainen jäsen voi äänestää yhdistyk sen vuosikokouksessa. (E.M.)

Eläinkokeita koiranruokien testauksessa? H a lu a is in tie tä ä , m itk ä le m m ik k ie lä in te n ru u a t o n te s ta ttu tu s k a llis illa e lä in k o k e illa . O le n k u u llu t, e ttä P e d ig re e j a W h is k a s - tu o tte ita v a lm is ta v a y h tiö p itä ä k o ir ia j a k is s o ja a h ta is s a h ä k e is s ä j a n iitä p a k k o s y ö te tä ä n m a h a le tk u lla . O n k o tä m ä u rb a a n i h u h u v ai k a ru to tu u s ? O le n r u o k k in u t a lle r g is ta k o ira a n i E u k a n u b a -k u iv a m u o n a lla . m u tta k u u l tu a n i e lä in k o k e is ta o le n a ja te llu t s iir ty ä ta k a is in k o tiru o k a a n . T e s ta a v a tk o k a ik k i v a lm is ta ja t, m y ö s IA M S C o m p a n y tu o tte e n s a n ä in ju lm a s ti?

Anne Saarinen Tämä kysymys askarruttaa varmasti monen muunkin lemmikin omistajan mieltä. Jotta saisimme kattavan ja riit tävän perusteellisen kuvan lemmikkiruokien testauksesta, vaatisi se vas taavanlaista kirjallista kyselyä kuin kosmetiikkafirmoille on tehty. Sellai seen ei Animaliassa juuri nyt ole voi mavaroja. Teimme kuitenkin pienen puhelinkierroksen lemmikkiruokia valmistaviin tai niitä maahantuoviin yrityksiin. Kohteena olivat mainitse masi ruokamerkit. Kaikista vastattiin, että tuskallisia eläinkokeita ei tehdä. Eläimiä käytetään maittavuustesteissä, joissa seurataan, miten hyvin eri laiset ruuat niille maistuvat. Mm. ruu an energiasisältöä tutkitaan uloste näytteiden avulla. Koirista otetaan myös joskus verinäytteitä, kerrotaan IAMS. sta. Yrityksistä kerrottiin lisäk si, että eläimiä pidetään ryhmissä, niitä ulkoilutetaan ja niiden kanssa seurus tellaan. (E. M.)

ANIMALIA 1/97

e h d o tta n u t m y ö s s u s ie n m ä ä rä n lis ä y s tä k o k o m a a n a lu e e lla . S u d e t tu o v a t ta k a is in lu o n to o n se n k a u h u n , j o s ta e s i-is ä m m e aik o in a a n v a p a u ttiv a t s u u r im m a n o s a n tä s tä m a a s ta . S u u re t m e t s ä n e lä im e t j a m y ö s k o tie lä im e t j o u t u v a t ta a s e lä m ä ä n p e lo n v a lla s s a , j o s e h d o tu s to te u tu u . S iv is ty s v a ltio n ei p itä is i s u o ja ta e lä i m iä ih m is te n v ä ä r in k ä y tö k s iltä j a s a m a lla lis ä tä e lä in te n k a u h u a lu o n n o s s a . S u s ila u m a h ir

neet, että omalla käyttäytymisellään ei voi olosuhtei Kirjoittaja vetää yhtä köyttä myös susien ta parantaa, ja ne kanssa. luopuvat yrittämäs tä. Useimmilla meistä on omakohtaisia kokemuksia koirasta. Ket tu ja koira ovat sukulaislajeja, koiraeläimiä. Koiran käyttäytymisen ja älykkyyden tuntien on varsin helppo eläytyä ketun elämän laatuun turkistarhoilla. Häkkiketuillayleinen apaattisuus kertonee vieläenemmän elämän yksipuolisuudesta ja ahdistavuudesta kuin konsanaan

r a v i n n o n p u u t t e e s e e n , ta i s i k s i , e t t ä n i i d e n e m o t m e n e h t y v ä t i h m i s

metsästäjien kynsiin tai liikenteen uhreina. Tarhoilla ei'ole pelissä yhtään edellä mainituista kuolinsyistä; ravintoa ja suojaa on tarjolla yllinkyllin. Mutta silti mm. Ruotsissa on todettu, että ketun pennuista menehtyy turkistarhoilla 20 - 35 %. Syynä on useimmiten emo. Yhden teorian mukaan keinotekoinen ympäristö ja viereisten häkkien muitten naaraskettujen läsnäolo saa kettuemon rajusti liioit telemaan hoivaamis- ja nuolemiskäyttäytymistään. Kahlituissa ja virikkeettömässä häkkiympäristössä kettuäiti stressaantuu ja voi

pakkoliikkeet

retuuttaa poikasensa kuoliaiksi.

Sosiaalinen elämä keinotekoista Kettujen tarhaelämästä puuttuvat lähes kaikki sosiaaliseen kanssa käymiseen ja lisääntymiseen liittyvät piirteet. Tarhojen varjotaloissa on häkeissään riveittäin kymmeniä tai satoja pentuja, naaraita tai koiraita. Luonnossa ketut ja naalit elävät paljolti perhekunnittain. Normaalit perheenjäsenten ja tuttujen yksilöiden väliset suhteet es tyvät tarhoilla täysin. Kettujen luonnolliseen lisääntymiseen kuuluu pesäpaikan va linta ja kaivaminen, puolison valinta, kosiskelu ja pariutuminen. Molemmat emot osallistuvat poikasten hoitoon ja kulkevat reviirin rajoja. Tarhalla emo joutuu huolehtimaan poikasistaan yksin ja voi siksi stressaantua. Lisääntyminenkin tapahtuu yhä useammin keino siemennyksen avulla.

v e n k im p u s s a o n ju l m a a ra a k u u tta . M e n e te ty s tä k o tie lä im e s tä m a k s e ta a n k o r v a u s . S e k ö r iittä ä , j o s ih m is te n p a ra s y s tä v ä o n v ie ty j a s y ö ty ? E e v a j a Jo e l R e h n s trö m In k o o

Sisiliskot turvaan M e id ä n lä h e llä m m e o n k a llio ita , j o i l le a io ta a n ra k e n ta a ta lo ja . S is ilis k o t a s u v a t ju u r i k a llio id e n v ie re s s ä . M it ta u k s ia o n j o te h ty j o v iim e k e s ä n ä . K u n k a llio ita r ä jä y te llä ä n s is ilis k o t to d e n n ä k ö i se s ti k u o le v a t. A ja tte lin k a v e rin i k a n s s a , e ttä v o is m m e k o v ie d ä s is ilis k o t R u is s a lo n lu o n n o n s u o je lu a lu e e lle , j o t t a n e s ä ä s ty is iv ä t. A lo it

» Laki on hyvä, mutta sitä luetaan huonosti n

ta is im m e s iirro n k e v ä ä llä , j o s n iin sa a te h d ä . N im im . S is i l i s k o j e n p u o l e s ta

Sisiliskot ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja eläimiä, joten niitä ei saa siirtää paikasta toiseen. Kuvailemasi tilanne on kuitenkin sisi liskojen kannalta sen verran uhkaava, että voisit anoa poikkeuslupaa siir toon. Lupaa voi hakea Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta (löytyy Turun puhelinluettelosta tällä nimel lä). Sieltä osataan varmaankin opas taa, millä tavalla siirtäminen kannat taa tehdä tai kuka sen käytännössä voisi suorittaa. (E.M.)

ANIMALIA 1/97

Rilla úsalo

o ik e u s o n v a in v a h v o illa , m u tta lu o n -

Apatiaa ja muita käyttäytymishäiriöitä Tarhoilla törmää jonkun verran kettujen kaavamaisesti toistuviin kauniita stereotyyppisiin liikkeisiin. Eräiden käyttäytymistutkijoiden mu kaan jo se, ettäeläin käyttää vain muutaman prosentin valveillaoloajastaan stereotyyppiseen käyttäytymiseen, kertoo sen hyvinvoinnissa olevan vakavia puutteita. Itse olen näh nyt ketuilla eniten pakonomaista hyp pimistä päin häkin reunoja sekä stres saantuneen tun tuista kiertämistä pitkin häkkiä. Taihoilla koh taa paljon apaatti sia kettu-ja; eläi . . i . -.** •met ovat välin pitämättömiä elä ' "V: V % V ;-'Vy mästään ja siitä, mitä ympärillä ta pahtuu. Passiivi suuden katkaisevat vain nopeat ruokailuhetket sekä runsas nukkumi-

Suomessa tutkimustarhoillakin (esimerkiksi Kannuksessa) pentukuolleisuus on 10 - 20 % ennen kuukauden ikää, vaikka eläimistä pidetään paljon parempaa huolta kuin kaupallisissa tarhoissa, joissa työvoimaa on vähemmän. Jos tätä lukua sovelletaan maamme kaik kiin turkistarhoihin, niissä menehtyy joka vuosi 100 000 - 200 000 ketunpoikasta. Näitä kuolemia ei kuitenkaan nosteta otsikoihin. Itseasiassa todellinen pentukuolleisuus on vielä suurempaa. Ta vallisella tarhalla ei tule huomatuksi ja tilastoiduksi sitä, että pesäkopin kätköissä kettuemo on voinut tappaa ja syödä aivan vastasyntynei tä pentuja.

Nykyaikaiseen eläinsuojeluajatteluun ja kotieläinten pitoon kuuluu, että eläimen keskeiset käyttäytymistarpeet voivat jollakin tavalla vankeudessakin toteutua. Jos uutta eläinsuojelulakiamme tulkittai siin sananmukaisesti, ei nykymuotoinen turkiseläinten pito olisi sallittua. Luonnosta vain kymmeniä vuosia sitten turkistarhoille tempais tut ketut saavat maksaa kalliisti villistä alkuperästään. Näin vähän aikaa ihmisen parissa olleille eläimille pitäisi oikeastaan antaa enem.män tilaa, virikkeitä ja mahdollisuuksia käyttäytymisrepertuaarinsa toteuttamiseen kuin perinteisille kotieläimille. Tuntuu siltä, että nimenomaan häkkiketuissa ilmenee tämän päivän kova maailma, se, että luonnosta ja eläimistä pyritään entistä tehokkaammin saamaan hyötyä irti. Onneksi elämän kauneuskin pääsee esille monin tavoin, vaikkapa komeaturkkisen villiketun sulavassa liikkeessä varhaisena kevätaamuna.

Riku Cajander

«•

Toimintaa

Animalian tietopaketteja joka lähtöön TULE, NÄY JA VAIKUTA!

Delfiinikorttien lähettäminen Tampereen valtuustolle uusiksi Kiitos kaikille teille, jotka olette lähettäneet delfiinikortteja Tampe reen kaupunginvaltuustolle. Vali tettavasti kortit eivät ole menneet perille aivan tarkoittamallamme tavalla. Aloimme selvittää kortti en kohtaloa, kun kuulimme tutulta kaupunginvaltuutetulta, että val tuuston korviin ei ole kantautunut minkäänlaista tietoa korttien saa pumisesta saatikka niiden määris tä. Saimme tietää, että ainoastaan tamperelaisilta saapuneet kortit, joita tähän mennessä on tullut 67 kappaletta, kirjataan ylös. Ne toi mitetaan kaupunginjohtajalle, joka päättää niiden kohtalosta. Kaikki muualta Suomesta ja ulkomailta tulleet kortit postitetaan Särkän niemi O y:lle eikä niiden määriä kirjata ylös. Kirjaaja Seija Viita sen mukaan näitä kortteja on tullut todella paljon. Kaupunginvaltuus to ei siis välttämättä saa koskaan minkäänlaista vihiä lähettämistämme korteista. Koska suurin osa korteista jou tuu Särkänniemeen, jossa ei ole minkäänlaista intressiä raportoida niistä kaupunginvaltuustolle, muu-

Helsinki • Animalian toimisto. Porvoonk 53, Hki

_____ _______ ____ . -

n u iu iu -

lian toimistosta. Lisää delfiiniasiaa voit lukea Animulia 4/96 -lehdestä.

Turun alueosastossa juhlitaan töitä tehden Turun alueosaston vuosi 1997 on alkanut työntäyteisenä. Olemme saaneet palkallisen toiminnanjoh tajan puoleksi vuodeksi. G itta G orschelnik aloitti ahkeroinnin 20. päivänä tammikuuta. Toimis tomme on nyt auki maanantaisin jakeskiviikkoisinklo 12-18 ja mui na arkipäivinä klo 10-16. Lauan taisin päivystämme edelleen vapaaehtoisvoimin klo 11-13. Py rimme tänä vuonna olemaan enem män näkyvillä, sillä tämä vuosi on

Tässä luettelo loppukevään ko koontumisista päälaupunkiseudulla (aikuis-ja nuorisoryhmät) sekä Tampereella ja Turussa. Kokouk sissa suunnitellaan kevään tapah tumia ja toimintaa. HUOM! Muil la alueilla on toki myös kokoontu misia. niistä saat tietoa soittamalla alueen yhdyshenkilölle.

minen K ansain väliseen koeeläinpäivään (24.4) • 14.5 klo 18 tavallinen kokous • 28.5. kevätkauden päättäjäiset Kasvisravintola Krassissa (il moittautuminen etukäteen)

Oletko ’’animalialainen ” pääkau punkiseudulta? Kiinnostaako si nua osallistuminen Animalian toi mintaryhmiin? Ehkä olet ajatel Thrku lutkin soittaa toimistolle ja kysel • Animalian toimisto, Humalä ryhmien kokoontumisaikoja, Aikuisaktivistit listonk 14c3, Turku mutta jotenkin se on vain jäänyt. • 19.3. klo 18 T U L L A A N T U • 22.3 Pääsiäishenkinen lauanOlet ehkä ajatellut, että ryhmissä TUIKSI- ilta, vierailijana mm. Ju taitapahtuma (kysy tarkempi aika kaikki jo tuntevat toisensa ja uute liana Von VVendtin toiminnanjoh Turun Animalian toimistosta) na kasvona on vaikea tulla mu taja Riitta Salmi, joka kertoo gee • 9.4 klo 18 Jäseniltä kaan. Entä jos aika ja innostus ei niteknologiasta. Myös kevyempää • 26.4 Nuorisoryhmän Kansain riitäkään kaikkeen... kannattaako ohjelmaa! välisen koe-eläinpäivän tempaus siis lainkaan ilmoittautua vaikka • 15.4. & 13.5. klo 18 tavalliset (kysy tarkemmat tiedot Turun mieli tekisikin. kokoukset Animalian toimistosta) Nyt on kynnys matalalla, sillä Nuorisoryhmä (Animalian • 28.4 klo 18 ’’Simailta” Animalian aktivistit kutsuvat si DELFIINIT KUULUVAT toimisto, Porvoonk 53, Hki) • 14.5 kevätkauden päättäjäiset nut ^TULLA AN TUTUIKSIiltaan MAAILMAN MERIIN! • 7.4. klo 18 Animalia tutuksi-ilta. Kasvisravintola Versossa, ilmoit Animalian toim istolle K E S K I mm. Viivi Syrjä kertoo delfiinitautuminen etukäteen V IIK K O N A 19. M A A L ISK U U kampanjasta 5.5. klo 18 SEY:n TA 1997 K L O 18.00. Jos luet tätä edustaja vierailee ryhmässä kutsua kaverisi tai vaikka kirjas timme toimintatapaamme. Paras ton lehdestä, et luultavasti ole Ani Pääkaupunkiseudun tapahtumis tapa saada asia kaupunginvaltuus malian jäsen, mutta toivotamme Tampere ta saat lisätietoja Animalian toi • Vuoltsun toimintakeskus, Vuolton käsittelyyn on tehdä siitä kun myös sinut lämpimästi tervetul mistosta 09-148 4866 (yleisö talaisaloite, jonka liitteeksi kortit leeksi tutustumaan meihin, toimis teenk 13, kerhohuone 14 voidaan laittaa. Niinpä kortit tulisi toon ja toimintaan. Ilmoittautua ei • 19.3 ja 2.4. klo 18 tavalliset ko palvelu) tai 09-278 6896 (Tarja Balding). Muiden alueiden yhte tästä lähtien lähettää Mervi Ris tarvitse, senkun saapastelet sisään. koukset ystiedot alueosasto/vhdyshenki• 16.4 klo 18 teemana "Eläinko saselle osoitteeseen Postikatu 1 Jos kyseinen ajankohta ei sinul lölistassa. as 49, 33100 Tampere. Tällä ta le käy, voit Animalian jäsenenä keet” voin saamme delfinaarioasian kau osallistua tavallisiin kokouksiin. • 23.4 klo 18 teemana valmistautu O LE U TELIAS JA SOITA! punginvaltuuston käsittelyyn ja myöskin samalla itsellemme tie A L U E O SA S T O T JA Y H D Y SH E N K ILÖ T don siitä, kuinka paljon kortteja on lähetetty. Toivottavasti tekin, jot ALAVU S: Tytti Salenius, Keskustie 2 9 . 6 3 1 0 0 K u o r t a n e , p . 0 6 - 5 2 5 3 0 4 7 t a i 0 4 9 - 4 7 7 9 7 0 ka jo olette kortin lähettäneet, jak HANKO: Gitta Roos, Halmstadink 37 C 16, 10900 Hanko. p. 019-248 2577 satte vielä laittaa toisenkin tähän HÄM EENLINNA: Pia Helminen, Rekolant 4D37, 13210 HML, p.03-617 0306 uuteen osoitteeseen. Mervi Rissanen IISALMI- Minna Miettinen, Päiviönk 5 B 13,74100 Iisalmi, p.017-826421. e-mail anmm freenet.hut.fi i i/ / t j u u u * v m

alueosastomme juhlavuosi. Loka kuun lopussa tulee kuluneeksi 15 vuotta Turun alueosaston ’’perus kiven muuraamisesta” . Olemme pystyttäneet toimistollemme py syvän. pienimuotoisen kirpputo rin, jossa myytävänä on pääasias sa kirjoja ja pikkutavaraa. A lue osastomme omia tuotteita, tekstii lisiä collegeja (150,-) ja lippiksiä (40,-), on edelleen saatavana. Tuot teita voit kysellä ja tilata numeros ta 02-2310 123.

--------------- *

—

O t o o

-tT l

X JD T

KAJAAN I: Satu Korhonen, Kotirinne 17, 87200 Kajaani, 08-6132 286 KEMIJÄRVI: Jaana Heikkinen, Sepänk 13C48. 98120 Kemijärvi, p. 049-940 071 K O TK A : Riika Aalto, Laihont 7, 48700 Kyminlinna, p.05-264 108 tai 049-658 385 KUOPIO: Tiia Kauppinen, Ahmantie 24 as 2, 70400 Kuopio, p.040-553 1348 LAHTI:(alueosaston tsto) Aleksanterink 34 A, 15140 Lahti, 03-781 3443 LIEVESTUO RE: Pauliina Liukkonen, Kynnöst 4, 41400 Lievestuore, p.014-861 892 LOHJA: Miia Erkkilä, Voudinkj 5 D 41, 08200 Lohja, 09-388 51 M IKKELI: Riina Metso, Puolukkak 16, 50170 MLI, p.015-151 395 M UONIO: Sisko Sananen, Kp2, 99300 Muonio, p.016-532 026 NUM M I-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula.p. 09-2266 236 OULU: (alueosaston tsto) Isokatu 16C20. 2krs, 90100 Oulu. p. 08-3119 885 PORVOO: Päivi Laakso-Marsh. PJ 37B, 06530 Kerkkoo.p. 019-645 434 RAAH E: Mari Liimatainen, Lehmirannank 3, 92100 Raahe, p . 08-2238 312 ROVANIEMI: Tero Petäjäjärvi, Rovakatu 11A 7 .96100 ROI. p. 016-318 654, e-mail: tpetaja levi.urova.fi SEINÄJOKI: Niina Syrjälä, Marjatansola 6, 60120 SJK, p. 0400-764 063 TAMPERE: Mervi Rissanen, Postink 1 as 49, 33100 TRE, p. 03-223 4228 TU RKU : (alueosaston tsto) Humalistonk 14, 2 krs., 20100 Turku. p. 02-2310 123

Nuorten Animalia

Perustietoa koeeläimistä • Eläimet kosmetiikkateollisuu dessa, 15 s Perustiedot eläinten käytöstä kosmetiikan testauksessa ja siitä, miten testauksia voidaan tehdä il man eläinkokeita. Vihko antaa vas tauksia muun muassa kysym yk siin: Mitä eläimiä käytetään kos metiikan testauksessa? Tehdään kö Suomessa kosmetiikkateolli suuden eläinkokeita? Miksi samat eläinkokeet antavat välillä eri la boratorioissa erilaisia tuloksia? Miten kosmetiikkatuotteiden turvallisuustestausta voidaan tehdä ilman eläinkokeita? Miten tavalli nen kuluttaja voi vaikuttaa?

• Koe-eläinten vaistoista ja käyt täytym isestä, 15 s Näkymiä hiiren, rotan, kanin ja marsun elämästä niiden luonnolli sessa elin ym päristös sä: tavoista joilla eläimet pitävät yh teyttä laumatovereihinsa, poikasten hoidosta ja ruoan etsin nän monista keinoista. Vihko on koottu Animalia-lehdissä 4/95 - 3/ 96 ilmestyneistä ’’Elämää vapau dessa” -sarjan artikkeleista. Lisäksi vihkoon sisältyy perustietoja eläin kokeista: mitä eläinlajeja käyte tään missäkin koetyypeissä, pal jonko koe-eläimiä käytetään Suo messa ja maailmalla, ja millaisissa oloissa eläimiä laitoksilla pidetään.

Turkiseläimet tarhassa ja luonnossa • Turkistarhaus, 44 sivua Perusteellinen selvitys turkis eläinten häkkikasvatuksesta, eläin ten oloista turkistarhoilla sekä tur kistuotannon ympäristöongelmis ta. Vihosta löytyy vastauksia muun muassa kysymyksiin: Miksi tur kiseläinten määrä Suomessa puto

i l e n harrastanut ratsastusta kahdeksan vuotta ja käyn nykyisin kerran viikossa ratsastam assa. Partioon olen kuulunut myös usei ta vuosia, nykyisin vähemmän, sil lä lippukuntamme toiminta on hii punut. Pianotunneilla olen käynyt yhdeksän vuotta. Nykyään soittelen vain omaksi ilokseni. Aikaa vie myös kahdeksanvuotias suomen pystykorva, Vilma. Ruokaa laitan päivittäin. Olen kohta vuoden yrit tänyt toteuttaa vegaanista elämän tapaa. mutta mielestäni rajat täy tyy kunkin itse vetää. Mielestäni sekin on hyvä, jos joku syö silloin

kaan yhdistyksen toimintaan hän Eläinsuojeluun on ihan kuin kas tuli vuoden päästä. vanut kiinni.”

Mikä on mielestäsi pahin eläinsuojeluepäkohta?

Asiallinen, ajan tasalla oleva tieto on kaiken eläinsuojelun A ja O. Animalian tietovihot ovat asiantuntijavoimin koottuja tietolähtei tä eläinsuojelun eri alueilta. Tietovihot ovat oivallinen keino eläinsuojelutietouden kartuttamiseen sekä tavallisille eläinten ystäville että esimerkiksi toimittajille ja eläinten kanssa ammatikseen työs kenteleville.

si 1980-luvun lopulla jyrkästi, ja miksi se on nyt uudestaan nousus sa? M ik si h ä k k ik e tu t tappavat poik a s ia a n ? Mitä reittejä pitkin veron maksajien rahoja päätyy turkis eläinten häkkikasvatuksen tukemi seen? Kumman valmistus kuluttaa enemmän uusiutumattomia luon nonvaroja, aidon vai tekoturkin?

* Turkiseläimet luonnossa, 12 s Tavallisim m at turkistarhojen eläinlajit luonnollisessa elinympä ristössään. Miten minkinpoikaset opettelevat uimaan, kuinka sini kettujen esi-isät, naalit, kaivavat pesäluolien verkostoja, jotka laa jenevat ko k o n a is ik s i ’’ k a u p u n g e ik s i” ? M iksi yksi hilleri p yy dystää vain hiiriä, kun taas toinen hilleri halu aa syödä pelkkiä lintuja? Miten kettunaaras avustaa toista pentu jen hoidossa, ja mikä saa supi koiran tekeytymään valekuolleeksi? Tietovihko on koottu Anima lia-lehdissä 3/94 - 3/95 julkais tuista ’’Elämää vapaudessa” - sar jan artikkeleista.

Inhimillisempään maatalouteen • Virikkeitä ja vapautta m aata louden eläim ille, 27 s. Tämä tietovihko kertoo, mitkä seikat ovat ratkaisevimpia siko jen, nautojen ja kanojen viihty vyydelle. Siihen on koottu Animalia-lehtien 3/93 -1/9 4 ’’Elämää va paudessa” sarjan ar tikkelit näi den eläin ten luontai sesta käyt täytymises tä sekä perustiedot niiden pito-olosuhtesta nykypäivän Suomessa ja ongelmista, joita nämä olosuhteet aiheuttavat eläimille. Kunkin lu vun loppuun on koottu lisäksi lista keinoista, joilla näiden eläinten viihtyvyyttä ja terveyttä voidaan parantaa. Hyvä perustiedon lähde sekä maataloudessa työskentele ville että eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneille kuluttajille.

Geenitekniikasta kansantajuisesti • Eläimet ja geenitekniikka, 27 sivua. Geenitekniikka vaikuttaa jo nyt hyvin mo nien eläin ten e lä mään eläinkoelaborat o r io is s a , joissa gee nitekniikan menetelmiä tutkitaan. Vihko kertoo selkeästi jahelppotajuisesti muun muassa siitä, mitä geenitekniikka on, miten eläimiä käytetään siinä, mitä ovat syöpä hiiri ja ’’sikanauta” , ja miten geeni tekniikka vaikuttaa ympäristöön sekä kehitysmaiden tilanteeseen.

Rautaisannos eurotietoa * M itä EU merkitsee eläimille ja eläinsuojelulle? 67 s Opas eurotiedon viidakoihin. Miten päätöksenteko EU:ssa ta-

pahtuu? Mitä eläinsuojeluun ja luonnonsuojeluun liittyviä direk tiivejä EU :ssa on? M itä ovat EU.n par lamentti, ko missio ja mi n is te r in e u vosto? Voiko EU vaikuttaa eläinten koh teluun lemmik keinä, m etsästyk sessä tai eläintarhoissa? Vihko an taa erinomaiset eväät uutisisissa esiintyvän EU-tiedon ymmärtämi seen ja avaa näköalapaikan sinne, missä monet eläinten oloihin rat kaisevasti vaikuttavista päätöksis tä tehdään.

Näin tilaat: Tietovihkojen tila ushinta on 10 mk/kpl plus pos tikulut. Kirjoita tai soita Ani malian toimistoon (yhteystiedot alla) ja kerro, minkä tietovihon tai vihot haluat. Voit myös käyt tää tämän lehden sivulla 18 ole vaa tilauslomaketta. Maksun suoritat vihot saatuasi tilillepanokortilla, jonka lähetämme tie tovihkojen mukana. Antoisia lukuhetkiä! Eläinsuojeluliitto Animalia Por voonkatu 53,00520 Helsinki p. 09-148 4866

K u t r i Scem-LLe.,

c jstcL o ci!

I^ f

Haluaisimme henkilökohtaisesti kiittää kaikkia teitä, jotka viime vuonna tuitte toimintaamme lahjoituksin. Lehden välityksellä lähetämme vilpittö män kiitoksen ihan jokaiselle teistä. Eläinsuojelutyö vaatii tietoa, intoa ja empatiaa. Sinä olet omalta osaltasi ollut takaamassa sen, että työ jatkuu. Siispä tuhannet nelijalkaiset ja höyhenikkäät kiittävät!

Suoraveloitus helpottaa lahjoituksen tekemistä Animalian toiminta on kahden jämerän tolpan varassa: toinen on aktiivinen jäsenkunta, ja toinen on vakaa talous. Mitä enemmän saam me taloudellista tukea, sitä tehok kaammin voimme kampanjoida eläinten puolesta. Lahjoitukset muodostavatkin keskeisen ja tärkeän perustan toi minnan jatkuvuudelle ja kehitty miselle. Lukuisat eläinsuojeluhaasteet odottavat tänäkin vuonna, ja olem me valmiit niihin tarttumaan. Sinä voit j äsenenä JA tukijana olla mu-

kana vaikuttamassa siihen, että saamme yhdessä aikaan muutok sia eläinten hyväksi.

Suoraveloitus sujuu kätevästi Moni haluaa osallistua tukijouk koihin rahalahjoituksin, mutta ti linumeron etsiminen ja pankissa asioiminen vesittävät helposti in nostuksen. Suoraveloitus on vaivaton tapa tukea toimintaamme. Sinun tar vitsee vain viedä oheinen valtakitja täytettynä ja allekirjoitettu na pankkiisi, summan voit määrä tä itse.

Asiakastunnuksesi löydät tämän lehden osoitelipukkeesta nimesi yläpuolelta. Pyydämme sinua myös lähettämään meille oheisen vah vistuksen. Lähetämme sinulle sitten ilmoi tu k s e n s u o ra v e lo itu k s e n a lk a m is e s

ta ja samalla saat yllätyslahjan. Voit liittyä tukijoukkoihin milloin vain (ja myös luopua siitä milloin vain, valtakirja on voimassa ’’tois taiseksi” ). Soita ja kysy lisää, jos jokin asia suoraveloituksessa askarruttaa: Tarja Balding p. 09-278 6896.

I-------------------------------------------

VALTAKIRJA

Suoraveloitus pankkiin toimitettavaksi Maksun saaja: Eläinsuojeluliitto Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Hki puh. 09-278 6896 Maksun saajan tili: MERITA 229818-189 Maksun aihe: vapaaehtoinen tuki Valtuuttajan nimi/osoite/puhelin:

Asiakastunnus:___________________________ eritettävä tili:________________________________ Kuukausittain veloitettava summa:___________________________ mk Valtuutan yllä mainitun maksun saajan veloittamaan tililtäni mainitsemani summan tässä valtakirjassa annetulta tililtä. Tämä valtakirja on voimassa toistaiseksi. Paikka ja aika:_________________________________ /_____ 19________

Minun tieni eläinsuojeluun Linda Laukkarinen on I 6-vuotias Animalian nuorisoryhmän ak tiivinen jäsen. Animaliaan hän tuli mukaan nelisen vuotta sitten saa tuaan Helsinki International Horse Showsta yhdistyksemme esit teitä. Lehtien ja esitteiden luke minen sai ensin aikaan järkytty misen. josta kasvoi sittemmin halu auttaa ja vaikuttaa omalta osal taan. Toiminta oli myös nopeaa: Animalian jäseneksi Linda liittyi heti. Kasvissyöjäksi hän ryhtyi puolen vuoden kuluttua ja mu

Rakkain eläinniuistosi?

"Varm asti hevosten parista. Ensimmäisen kerran olin hevosen selässä jo kaksivuotiaana ja siitä se lähti, rakkaus hevosiin. 80-luvun alussakotimme lähistölle tuotiinaina kesäisin armeijan hevosia kesälaitu melle. Kävimme usein katsomassa Mitä toiminta Anim aliassa si ja syöttelemässä niitä, mikä entises nulle antaa? tään lisäsi kiinnostustani hevosiin." "Hyvän mielen, tietoa, uusia ka Mitä muita harrastuksia sinul vereita sekä mukavaa toimintaa. la on eläinsuojelun lisäksi?

"Tehomaatalous, etenkin häkkikanalat sekä myös turkistarhaus. Turkistarhalla vierailin lapsena ja jo silloin 6-vuotiaana minuun vai kutti eläinten Tavaaminen häkin seinien vieriä pitkin.”

ANIMALIA 1/97

tällöin kasvisruokaa. Kasvissyönti on lisääntynyt huomattavasti kou luissa, Positiivista onkin se, että kasvisruokaa on kouluissa yhä useammin tarjolla.”

M iten eläinsuojelua viedään mielestäsi parhaiten eteenpäin? "Rauhallisella toiminnalla ja tiedottamisella. Juuri ruohonjuu ritason toiminta on tärkeää, tie don vieminen tavalliselle ihmi selle. Kaikki ei tietenkään tapah du yhdessä yössä, mutta meidän tulisi olla iloisia myös pienistä muutoksista.”

Päivi Vahvelainen

____________________________________________________________ (Allekirjdus)

Täm ä osa toimitetaan Animaliaan SUORAVELOITUSVAHVISTUS Kyllä, haluan olla mukana eläinsuojelutyön tukijoukoissa varmistamassa kampanjoiden tehokkuuden. Siksi olen toimittanut täytetyn valtakirjan pankkiini. Summa, jolla haluan kuukausittain tukea toimintaa eläinten hyväksi on:_______________mk. Pankkitilini on:___________________________________________________ Aika ja paikka:__________________________________________________ Nimi/osoite:_____________________________________________________ ANIMALIA KIITTÄÄ!!! 17

T ila a tietoa eläinsuojelusta

Tilaan

Eläinten ystävän puoti

Animalian tietovihkoihin on koottu yksityiskohtaista tie toa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta. Lue lisää tä män lehden sivulta 17! Pai natuskulujen peittämiseksi pe rimme tietovihoista 10 mk/ kpl plus postikulut. Maksun voit suorittaa vihkojen muka na tulevalla tilillepanokortilla. Eläimet kosmetiikkateollisuudessa Koe-eläinten vaistois ta ja käyttäytymisestä 'urkistarhaus 'urkiseläimet luon nossa Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille Eläimet ja geenitek niikka itä EU merkitsee eläimille ja eläinsuo jelulle?

Tietopaketit Tietopaketteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja muuta ajankohtaista tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa esitelmi en tekoon. Tietopakettien hin ta on 10 mk/kpl. mihin sisäl tyy postikulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tu levalla tilillepanokortilla. Eläinkokeet Turkistarhaus Maatalouden eläimet Hevoset

Onneksi on ihmisiä jotka välittävät. Nelivärinen esi te Animaliasta ja eläinsuo jelusta. Sisältää myös pankkisiirtokortin, jolla voi liit tyä jäseneksi. Sopii annet tavaksi ystäville ja tuttavil le,jotka saattaisivat olla kiin nostuneita jäsenyydestä. Joukkoesite Animaliasta ja eläinsuojelusta, myös laa jempaan jakeluun. Tilaan _____ kpl.

10 helppoa tapaa toimia eläinten puolesta. Mitä mieltä olet toiminnas ta, joka... Esite eläinten olois ta turkistarhoilla ja turkistuotannon ympäristöongel mista. Herätys! Käännä sinäkin selkäsi h äkk ikan alo ille. Esite häkkikanojen oloista ja siitä, mitä kuluttaja voi tehdä suosiakseen vapaiden kanojen munia. Kudosluovutuskortti ja taus tatiedot. Helppo tapa tukea lääketieteen kehitystä ilman eläinkokeita.

Julisteet

Tiivistä, tuoreinta tietoa eläinsuoje lun eri osa-alueilta. Kukin tietolehtinen on 2-puolinen, A4-kokoinen tii vistelmä kyseisestä aiheesta. Esitel mien pohjaksi, keskustelujen tuek si, opettajille, toimittajille, kaikille kiinnostuneille... Nyt saatavilla:

Tilaajan nimi:

Kana ei ole kone. Havain nollinen juliste häkkikanan elintilasta ja kehotus suo sia vapaiden kanojen mu nia.

A4-kokoisessa kalenterissa Kim mo Taskisen parhaita mustaval koisia eläinpiirroksia. Iloa vielä moneksi kuukaudeksi! Tilaan...........kpl

Osoite:

KANA ei ole KONE!

Turkistarhauksesta yleisesti Kettujen kasvatus

supikoirien Päivämäärä, johon mennessä toi

Minkkien ja hillerien kas vatus

von saavani materiaalin:.........

Turkistarhauksen ympäris töongelmat Eläimet yleisesti

En ole jäsen

Lypsylehmät ja lihakarja Emakot ja lihasiat Broilerit

OSTA VAPAIDEN KANOJEN MUNIA!

Munivat kanat Maatalouden tukset

eläinkulje

Material pä svenska Broschyr’’Lyckligtvis finns detAnimalia"omdjurskyddet och Animalias verksamhet, gratis. Juliana von Wendts Stiftelses broschyr ’’Vetenskap kan utövas pä mänga sätt” om djurförsök och altemativa forskningsm etoder, gratis.

Teurastus Saija jatkuu: tulossa on mm. tietolehtissaija eläinkokeista ja niiden vaihtoehdoista. Uudet tietolehtiset esitellään seuraavassa Animalialehdessä.

Kohti 2000-lukua: mitä tie dämme geenitekniikan ris keistä? Taustatietoa geeni tekniikan vaikutuksista eläimiin, ympäristöön, ih misten terveyteen ja kehi tysmaiden oloihin. Campaigning for change. Eläinkokeista ja niiden tu levaisuudesta EU-maissa. Kaksikielinen: koko teksti sekä suomeksi että englan niksi.

C R

% a u n eu tta

E L

T Y

puhtautta

ILMAN ELÄINKOKEITA

Tilauksen voit tehdä postitse, pu helimella tai faksilla: Animalia, Poryoonkatu 53, 00520 Helsin ki puh. 09-148 4866, fax 09148 4622

Heidän tulevaisuutensa on sinun käsissäsi. Suosittu video, joka kertoo perus asiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten olois ta ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys. Ruokaa ilman kärsimystä. Video maatalouden eläin ten oloista ja kasvissyön nin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen teks titys. Nooan arkki. Video kris tinuskon ja juutalaisuuden suhtautumisesta eläimiin. Keskittyy etenkin USA:n tilanteeseen. N. 25 min, suomalainen äänitys. Paradise Lost. Kertoo api noiden pyynnistä luonnos ta koe-eläinlaboratorioihin. N. 20 min, englanninkieli nen äänitys.

Diasarjat Diasarjojen mukana lähetetään kuviin liittyvä selostus. Eläinkokeet, 25 kuvaa. Turkistarhaus, 15 kuvaa. Maatalous, 19 kuvaa. Yleisdiasarja eläinsuoje lusta, nuorille ja aikuisille, 24 kuvaa. Lasten diasarja 4-8 -vuoti aille, 18 kuvaa. Lasten diasaija 9-12 -vuo tiaille, 18 kuvaa.

Valokuvanäyttelyt Värivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä koostuvia näytte lyitä, jotka sopivat esille esim. kir jastoihin. Eläinsuojelusta yleisesti, 17kuvaa. Turkiseläimet, 13 kuvaa. Kadotettu paratiisi: apinoi den pyynnistä viidakoista koe-eläinlaboratorioihin, 11 kuvaa.

Kiija, joka neuvoo, kuinka voit jokapäiväisessä elämässä toimia eläinten hyväksi. Todellinen eläin ten ystävän käsikirja. Tilaan........... kpl

ELÄINLÄÄKÄRI PUUSSA/ MIKAEL ILVES, 50,lveksen hauskat, ironiset ja välillä surullisetkin tarinat itsevaltaisista lemmikeistä ja niiden omistajista. Tilaan.......... kpl

KOIRIEN SALATTU ELÄMÄ/ELIZABETH THOMAS, 60,-

Ja jos poikkeat toimistolla... Toimistosta saa lisäksi hakea maksutta seuraavia: - Rakastamme elämää enemmän <uin turkiksTa’^juliste. Kahden Miss Suomen ja yhden Suomen Neidon kannanotto turkiseläin ten häkkikasvatukseen. Muka na myös kesykettu Lulu. - Animalia-lehden aikaisempia numeroita. Lehdistä löytyy mo nia ajankohtaisuutensa yhä säi lyttäneitä artikkeleita. Hyväapu muun muassa jäsenhankintaan: jos ystäväsi saattaisi olla kiin nostunut Animaliasta, lahjoita hänelle pari Animalia-lehden numeroa ja Animalian esite!

Rakkaudella kirjoitettu muttaepäsentimentaalinen, satoihin tuhan siin havaintotunteihin perustuva kronikka 12 koiran elämästä. Tilaan...........kpl U U SIO P A P E R IL E H T IÖ 10 ,20 sivun kirjepaperilehtiö, kuvi tuksena neljää eri eiainhaiiiuod (hiiri, kissa ikkunalla, mäyräkoira sekä tilhi pihlajassa). Tilaan...........kpl

KORTTEJA KYMPILLÄ! Nyt saat kortteja todella edullises ti! 10 kortin lajitelmassa erilaisia Animalian kortteja. HUOM! Pieni erä pääsiäiskortteja, viisi korttia nipussa. T ilaan ............. nippua tavallisia kortteja T ilaa n ......... nippua pääsiäiskortteja

TARRAPAKETTI 18,Paketissa 2 tarra-arkkia sekä EI M AIN O K SIA -ovitarra (kts. myös yksittäiset tarrat). Tilaan pakettia

aisitko oppia paremmin kommu nikoimaan eläinten kanssa? Täs sä ja monissa käytännön ongel missa sinua auttaa tämä uudentyylinen lemmikkiopas. Tilaan kpl

MUUT TUOTTEET VAATTEET CRUELTY FREE -T-PAITA 75, -/80,Kannanotto eläinkokeita vastaan. Paidassa selkäpuolella painautus G O C R U ELTY FREE sekä kanilogo. Saatavana tuhkanharmaana (75,-) tai mintunvihreänä (80,-) Koot: harmaa S ja X X L sekä mint tu S,M ja L (H U O M ! erittäin reilu mitoitus). Tilaan. JqA koko.______ väri

KIRJAUUTUUDET Esittelyt sivulla 12.

VEGAANIN KÄSIKIRJA/ EEVA JÄNTTI, 130,Tilaan............. kpl

inesi, osoitteesi ja minkä ni misen videon/muun materiaa lin haluat lainata. Laina-aika on 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita. Vain yksi video tai diasar ja kerrallaan, ellei muusta erikseen sovita. Lainaaja sitoutuu käsitte lemään lainamateriaalia huo lella ja palauttamaan sen toi mistoon hyvässä kunnossa. Materiaalit toimitetaan lai naajille varausjärjestyksessä. Etenkin suosituimpien mate riaalien osalta on välillä ruuh kaa, joten emme voi valitetta vasti taata sitä, että toivomasi materiaali on vapaana. Varaa minen hyvissä ajoin kannat taa!

ANIMALIA

Haluatko myydä, vaihtaa, ostaa, vuokrata? Oletko kadottanut tai löytänyt? Animalia-lehti julkaisee lukijoiden pikkuilmoituksia hin taan 20 mk/rivi. Lähetä ilmoituksesi osoitteella Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Ilmoita samalla nimesi ja osoitteesi. Voit jättää ne halutessasi vain toimiston tietoon. Laskun ilmoituksesta lähetämme lehden ilmestyttyä.

KLSSAKf)RTIT ’KISSANPENTU’' 4,Tyylikkäässä valokuvakortissa lämpimät värit. Tilaan............kpl

ILOKSI JA HYÖDYKSI... KETUNPOIKA LEHTIÖ JA -

kirjekuoren nippu, molemmissa kesäinen ketunpoika-aiheinen väripainatus. Paperi ja kuoret ovat ympäristöystävällistä uusiopape ria. Tilaan kp] kuorinippuja, 20,-/nippu Tilaan...........kpl lehtiöitä 15,-/leh tiö

’’VAIHTOEHTOISTEN LIIKEYRITYSTEN KATALOOGI 96-97”, 25,Ruohonjuuren klassikko -luettelo, koko Suomen kattavat ’’vihreät si vut” Tilaan...........kpl

ELÄINSUOJELUSINGLE 10,Kanim ania -yhtyeen kappaleet ” Miks eläin ei oo kaveri/Neulanen” . Tilaan...........kpl

UUSIA HELLYTTÄVIÄ CERNITOSHAHMOJA!!!

Tilaan.............kpl

KAIKEN MAAILMAN PASTAT/EEVA JÄNTTI,95,-

LASTEN T-PAITA 55,Harmaassa paidassa värikäs eläin ryhmä. Iloinen paita iloiselle pik ku eläinten ystävälle! Koot 104, 116 ja 128 cm. T ila a n ...k p l.................koko ELÄINTEN PUO LESTA T-PAI TA 75,- TAI CO LL E G E 150,- V ä rikäs eläinryhmäpainatus. T-paitaa satavilla harmaana(koot S ja M) tai luonnonvalkeana (koot S-XXL). College harmaa (koot S- XL) T ilaan Tpaitoja .kpl .koko.............. väri Tilaan collegeja kpl.............

Tilaan............. kpl

AURINKOM AA/TUUA RUUSKA,128,Tilaan............. kpl

MERKIT, TARRAT, KORTIT... GO CRUELTY F R E E MERKKI 10,-

2-väri painautus Tilaan............kpl

KIRJAT KANOJEN HOITO/HELENA TENGVALL, 85,Kaikki mitä olet aina halunnut tie tää vapaiden kanojen kasvatukses ta! Kuvitettu opas kaikille kanojen elintavoista kiinnostuneille. Tilaan kpl

YMMÄRRÄ LEM M IKKIÄSI/ HELENA TENGVALL, 112,Onko sinulla lemmikki vai harkitsetko eläimen hankkimista? Halu-

Cernitosmassa-rintakorut. Hauska yllätys itselle tai ystävälle vaikka pääsiäiseksi! 15,-kpl Tilaan

kpl jä n is ,

kpl hevonen,

kpl sika

r '

M \ IM

koko

Tilaan............kpl

”EI” ELÄINKOKEILLE (LOGOHIIRI) 8 ,Tilaan............kpl

NO FUR-KETUNPOIKA (NELIVÄRI) 10,Tilaan............kpl

TARRAT LOGOHIIRI TARRA-ARKKI (15 TARRAA) 10,-

T F P T 'T T T A 1 7 1 7 0 1 7 0 1 . Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 09 - 148 4866 (arkisin klo 9-17)Fax: 09 - 148 4622, Y li 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (jolloin hintaan lisä tään postiennakkomaksu 14,-). Kaikkiin tilauksiin lisätään posti tuskulut sekä 5,- käsittelykulu.

KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaajan nimi:

Osoite:

Tilaan............arkkia Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistos ta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun toimistossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs., p. 02-2310 123) ja Oulun toimistossa (os. Isokatu 16 c 20,2.krs., p. 08-3119 885) sekä Kuopion Nectar Beauty Shopissa (Haapaniemenkatu 34).

M ite n la in a a n v id eo n , d ia t ta i k u v a n ä y tte ly n ? Posti-ja käsittelykulujen peit täm iseksi lainauksesta peri tään lainausmaksu, 40mk/lainauskerta. Anim alian jäsenet saavat lainausmaksusta 50 % alennuksen, eli heille maksu on 20 mk. Varaa haluam asi vid eo, diasarja tai kuvanäyttely A n i malian toimistosta viimeistään kolm e viikkoa ennen toivot tua laina-aikaa. Varaukset mieluiten puhe limitse p. 09-148 4866. M aksa lainausmaksu tilil le 800018-2105644 ja lähetä kuitti tai kuitin kopio Animaliaan. O so ite : A n im a lia , P o r voonkatu 53,00520 Helsinki. Merkitse kuitin viestiosaan ni

Herkässä mustavalkokortissa pikkuvarsa äitinsä kanssa. Tilaan............kpl

ETNOKASVISKEITTOKIRJA/ BROTHERUS-JÄNTTIRUUSKA,120,-

Markkinapaikka

Videoita, dioja, kuvanäyttelyitä.. Videot

ELÄINTEN PUOLESTA/ HELENA TENGVALL, 59,-

Olen Animalian jäsen

maataloudessa,

Monisivuiset esitteet Kauneutta ja puhtautta il man eläinkokeita. Luettelo valmistajista, jotka testaa vat tuotteensa ilman eläin kokeita. Eläinsuojelu on kansainvä linen asia. Eläinsuojelijoi den toimnnasta ja saavu tuksista EU- maissa ja muu alla ilmassa.

TARJOUSTUOTTEET ANIMALIA SEINÄKALENTERI, 30,-

Animaliasta saa lainata eläinsuojeluaiheisia videoita, diasaijoja ja valokuvanäyttelyitä. Video tai diasaija on teho kas tapa levittää eläinsuojelutietoa koulussa, kerhossa, muissa yhdistyksissä... Tai kasvata tietomäärääsi katso malla kotona, yksin tai ystä vien kanssa.

KORTIT HEVOSKORTTI ’’ENSIASKELEET” 4,-

Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia.

Tietolehtiset

kpl

Tilaan............kpl

Esitteet ja julisteet

Perusesitteet - kokona A5 tai taitettu A4.

20 sivun kiijepaperilehtiö ja 15

EI MAINOKSIA, KIITOS OVITARRA (LOGOHIIRI) 5,-

Osta tuotteitamme - tuet toimintaamme Tieto vihot

KUORET

ELAINKOKSBTON KOSMETIIKKA -ARKKI (16 TARRAA) 10,-

Joskus ... silloin tällöin Helsingin yliopiston eläinsairaalan löytöeläinosastolla tarvittaisiin uusi koti omistajaa vailla olevalle koiralle. Jos olet kiinnostunut, soita yhte ystietosi numeroon 09-708 49601 arkisin (iltapäivällä ruuhka on pie nempi). P S. Samasta numerosta voit kysellä kadonnutta lemmik kiäsi.

APUA! Lyhytkarvaiset aikuiset lapsirakkaat m äyräkoirat etsivät vastuuntuntoisia koteja emännän sairastellessa ja ajanpuutteen ta kia. Hinnasta sovitaan. Kiire. P. 019-677 1112.

TV-sarja lemmikkien maailmasta TV:ssä pyörii koko kevään ja ensi syksyn ajan ohjelmasarja Vipel täjät - asiaa lemmikeistä. Yhteensä 40- osaisessa sarjassa tutustu taan mitä erilaisimpiin lemmikkieläimiin - koirista ja kissoista amatsonipapukaijoihin ja appelsiinipeippoihin, marsuista ja maaoravista anolisliskoihin ja akvaariokaloihin. Näkökulma painottuu selvästi enemmän eläinten ymmärtämiseen ja niiden hyvinvoinnin parantamiseen kuin lemmikkieläinohjelmissa yleensä. Ohjelmasarja nähdään TV2:ssa tiistai-iltaisin klo 18.55.

Parturi-kampaamo Hius-soppi Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä. Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika! Nervanderinkatu 10, p. 09 448 967,09 5091778

ANIMALIA 1/97

Iik! ROTTA ’’Rottafobiasta voi parantua, rottamaniasta ei. Näin valistaa juliste Suomen Kesyrottayhdistyksen puheenjohtajan, Anu Rostin, seinällä. Ja toden totta: se joka on päässyt lähemmin tutustumaan tähän otukseen, jota pidetään jyrsijöistä älykkäimpänä, huomaa alkavansa katsoa uusin silmin niin laboratoriorottia kuin navetannurkan villirottiakin.

otta on yksi maailman yleisimmistä koe-eläimistä. Suomalaisissa labo ratorioissa käytetään noin 40 000 rottaa vuodessa. Koko EU:n alueella koerottia kuluu vuosittain kolmisen miljoo naa. Siihen, millainen otus on näiden nume roiden takana, on helppo tutustua. Lem mikkeinä pidetyt kesyrotat nimittäin pol veutuvat laboratoriorotista. Lemmikkinä vietettyjen sukupolvien aikana värivalikoimaa on tullut lisää, mutta muuten ainoa ero kesyrotan ja koerotan välillä on paikka, jossa se on sattunut syntymään.

Kaveri olkapäällä Kaksivuotias urosrotta Veeti kurkkii uteli aana, kun sen emäntä Anu Rosti, 19, tulee avaamaan helsinkiläisen kerrostaloasunnon ovea. Veeti on tapansa mukaan näköalapai kalla Anun olkapäällä, ja sen eloisat viikset vipattavat taukoamatta sen tarkkaillessa tulijaa. Anu opiskelee tervevdenhuolto-oppilaiveenaan on myös pieneläinhoitajan am matti. Eläimet ovat aina kiehtoneet häntä: hän on auttanut muun muassa Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen löytökissojen hoi dossa. Ensimmäiset rottansa Anu hankki kuuti sen vuotta sitten. Nykyään kotona viipot taa kaksi rottaa, Veeti ja viisikuinen uros

Körmy. Mutta miksi juuri rottia, kaikista mah dollisista eläimistä? ’’Rotta on kätevän ko koinen, ja sitä on helppo pitää mukana. Rotat ovat avoimia, uteliaita ja persoonal lisia” , Anu miettii.

Körmyä katsellessa tämä on helppo us koa. Rotta kiipeilee ketterästi Anun olka pään ja sylin välillä. Haastattelijan ojenta essa kätensä se kapuaa niille luottavaisena, kohottautuu takajaloilleen ja nuuhkii samettikuonollaan tämän nenänpäätä. Viik sekkäitä suurlähettiläitä Kesyt, hyvin hoidetut rotat ovat hyvää PR:ää eläinlajille, jota kohtaan monet ih miset tuntevat pieniä väristyksiä. ’’Jotkut ajattelevat, että lemmikkirotat purevat ja niiden häntä tuntuu inhottavalta. Tai että ne levittävät tauteja ja jyrsivät pala siksi kaikki kalterit ja sängynjalat. Mutta kun ihmisille kertoo, millaisia kesyrotat todellisuudessa ovat, he ovat kyllä yleensä varsin valmiita muuttamaan käsityksiään.” ’’Vanhemman sukupolven tosin on vai kea ymmärtää rottaharrastusta. Esimerkik si omat mummoni eivät käsitä tätä ollen kaan” , Anu hymähtää. Veeti kiertyy kerälle haastattelijan syliin pehmeänä ja lämpimä nä kuin kissanpentu - onnellisen tietämät tömänä mummojen mielipiteistä.

"Ihmiset, jotka eivät itse tunne rottia, ovat usein ennakkoluuloisia rottia kohtaan. Suoranaista rottakauhua sen sijaan tapaa harvoin", sanoo Suomen Kesyrottayhdistyksen puheenjohtaja Anu Rosti. Yleensä rotat ovat seurallisia myös toi siaan kohtaan ja hyväksyvät uuden rotanpoikasen joukkoonsa. Veeti kuitenkaan ei ole missään vaiheessa oikein sulattanut Körmyn ilmestymistä. Anu arvelee syyk si sitä, että Veeti oli aikaisemmin aina ollut yksin. ' ’’Jos rotat pääsevät haistelemaan toisi aan häkin kalterien läpi, niillä on heti

nen kuin koirienkin agility. ’’Agility on siitä kiva, että siinä käytetään hyväksi rotan luon nollisia vaistoja ja liikkeitä. Rotta on ute lias ja kiipeilee mielellään, joten se on help po houkutella esteiden yli makupalan avul la. Kokeneemmat rotat oppivat viilettämään koko radan vauhdilla.” ’’A gility myös tuo vaihtelua näyttelypäivään” , Anu toteaa. Sen lisäksi että rotat

Agilitya rotillekin Anu toimii myös Suomen Kesyrottayhdis tyksen puheenjohtajana. ’’Yhdistykseen kuuluminen on hyödyksi sellaisellekin rot tien omistajalle, joka ei ole kiinnostunut näyttelyistä” , Anu sanoo. ’’Yhdistyksen lehti Rattus, joka ilmestyy neljä kertaa vuodes sa, nimittäin sisältää näyttelyasioiden li säksi käytännön hoitotietoa ja muuta rottatietoutta.” Y ksi vakituinen ohjelmanumero K esy rottayhdistyksen näyttelyissä on nykyään agility eli esteratakilpailu - saman tyyppi-

Körmy - vilkas ja erittäin päättäväinen rotta.

vaikuttavat viihtyvän agilityssä, ne eivät muutenkaan näytä hänen mielestään k ä r-, sivän näyttelyissä. Arvostelussa ne tutki vat uteliaina pöytää ja kiipeilevät tuoma rin olkapäälle, ja toimettomat hetket ne lähinnä nukkuvat kopeissaan rennosti kyl jellään. ’’Näyttelyrotalta ei vaadita samanlaisia asioita kuin esimerkiksi näyttelykoiralta, jonka on osattava juosta vierellä ja käyt täytyä kauniisti” , Anu muistuttaa.

karvat pystyssä, ja kuuluu sihinää ja suhi naa” , Anu kertoo. Siksi kummallakin rotal la on oma iso häkki tikapuineen ja pesäkoppeineen, ja ne pääsevät huoneeseen vapaik si eri aikoina. Perheen muiden eläinten kanssa Veeti ja Körmy pärjäävät paremmin kuin keske nään. Labradorinnoutaja Jami suhtautuu rottiin leppoisasti. K/sum/sn-kissaakaan rotat eivät pelkää, mutta varmuuden vuoksi Anu ei jätä rottia ja kissaa vartioimatta

Vapaana juoksentelu elämän suola

Rotalla ja rotalla on eroa nuorena.

’’Rotan seurallisuus näkyy muun muassa siinä, että se istuu mielellään olalla” , Anu sanoo. ’’Jos itse istun sängyllä tai pöydän ääressä, rotta tulee luo ja kiipeää omaaloitteisesti olkapäälle ja alkaa peseytyä siinä. Tai sitten se kömpii syliin ja nukah taa siihen. Sitä mukaa kun rotta vanhenee ja tutustuu omistajaansa yhä paremmin, sen luottavaisuuskin vain lisääntyy.”

keskenään. Marsujen suhteen rotat ovat epäluuloisempia, joten marsut ja rotat pääsevät lattialle vapaiksi eri aikoina. Rotan kaltaiselle uteliaalle eläimelle tutkimusretket vapaana huoneessa ovat suo ranainen välttämättömyys. ’’Varsinkin Kör my alkaa järsiä kaltereita, jos se ei pääse päivittäin häkistä” , Anu sanoo. ’’Jos rottia pidettäisiin vain häkissä, ne varmasti kärsi sivät ja tulisivat apaattisiksi.”

Teksti ja kuvat: Helena Tengvall

ANIMALIA 1/97