Animalia 2/1997

%

0

Tässä numerossa:

Virikt® É

Pääkirjoitus - Ledare ............... 2 Eläinten hyvinvoinnin puolesta puhuminen on saavuttanut yleisen hyväksynnän. Tiedotusvälineet kohtelevat asiallisia eläinsuojelujärjestöjä hyvin, ja kertovat usein kannaltamme tärkeistä asioista, kun aihetta ilmaantuu. Kuitenkin aina on myös niitä, joiden silmiin ei aktiivisuutemme satu.

Toimittajiakin, jotka teuraskujetusdokumentin nähtyään kyseli­ vät kolumneissaan: missä nyt on Animalia. Ja kuitenkin olemme jo vuosia tehneet - ja teemme edel­ leen - sitä jatkuvaa arkista aher­ rusta eläinten olojen parantami­ seksi. Eikä vähiten teuraskuljetuksissa.

Koko suuren yleisön korvissa ei Animalian nimi kuitenkaan kuu­ losta kunnialliselta eläinten hy­ vinvointia puolustavalta järjestöl­ tä. Yhä vielä joudumme selittä­ mään mitä ihmeellisimmissä asia­ yhteyksissä, ettei ’’kettutyttötoiminta” kuulu toimintatapoihimme, emme hyväksy ilki- emmekä vä­ kivaltaa toiminnassamme.

«n

Kuvassa Animalian johtokuntaa 1997: (vas.alh.) Jaana Reijonaho, Riitta Salmi, pj Anna Lindquist, Eriika Gummerus, (takarivi) Rilla Nummisalo, Riku Cajander, Helena Tengvall ja Carita PohjolanPirhonen.

Eläinsuojelujärjestön imago on hyvin haavoittuvainen. Oikeita toimintamalleja olisi aina vain jak­ settava korostaaa ja muistaa, että kaikki eivät meitä ja toimintata­ pojamme tunne. Viestin vieminen toiminta-ajatuksistammeon myös sitä arkipäivän puurtamista.

Ilon aihetta sen sijaan tuo jäsen­ kunnan laajuus, Animalialla on jäseniä teurasautokuljettajista vegaaneihin ja maanviljelijöistä kou­ lulaisiin. Ja kaikkia tarvitaan. A u­ rinkoista laidunkauden alkua. Kai­ kille

Jaana Kiljunen toiminnanjohtaja

Virikkeillä väriä koe-eläinten arkeen ........................................... 3 Animalia haluaa pysäyttää pitkät kuljetukset........................ 4

Suomalaisiin eläinkokeisiin käytetään vuosittain yhteensä kymmeniä tuhansia rottia, hiiriä ja kaneja. Ne elävät koko elämänsä häkissä. Siksi ei ole yhdentekevää, millainen häkki on. Virikkeillä voidaan kohentaa koe-eläinten elämän laatua ja jopa vähentää käytettävien koe-eläinten määrää.

Anja Eerikäinen ..........................5 Hello Dolly - vai hyvästi?

6

Vegepalsta.....................................6 Auttaako lemmikkikulttuuri koekania? ................................... 7

Ledare

Rottia pidetään ryhmässä, mikä sopii hyvin laumasieluille. Muuten olot tavallisissa häkeissä ovat uteliaille jyrsijöille liian yksitotiset.

Uutisia meiltä ja muualta ......... 8 Itä-Euroopan eläinsuojelu

Det är svärt att förändra världen.

Och om ej svärt sä ätminstone längsamt. Den största delen av det vardagliga djurskyddsarbetet sker bakom kulissema, bestär av tiotusentals resta kilometer, tusentals timmar pä möten och i telefon samt otaliga faxm eddelanden, hundratals rapporter att läsa pä olika spräk, sktivna uttalanden, sammandrag, svar, pressmeddelanden, hällna föreläsningar samt kvällar framför datom. Med en liten grupp människor försöker vi inte bara föra fram djurens intressen utan även de människors som harförtroende föross. Trots att det ibland känns som om 99.9% av arbetet är bortkastat slit, kan dock även den minstaförbättringen vara av stor betydelse för djurens välfärd. Varje liten framgäng bildar en grund att bygga pä i framtiden.

Att tala om djurs välfärd är idag allmänt godkänt. Medierna behandlar sakliga djurskyddsorganisationer väl och informerar om ofta, enligt oss, viktiga saker dä det finns orsak därtill. Tnots allt finns det även de som inte lägger märke tili vär aktiva verksamhet.

Det finns reportrar som efter att ha sett dokumentären om slakttransporter i sina kolumner frägar var

Animalia är nu. Dâ har vi redan i äratal dagligen arbetat för - och arbetar än - för att förbättra djurens förhällanden, inte minst dä det gäller slakttransporter.

Att Animalia är en respektabel organistation som jobbar för att främja djurens välfärd är inte en självklarhet för den hela Stora allmänheten. Ännu idag mäste vi i de mest udda situationer förklara att direkt aktion, i stil med vad ” rävflickom a” gjorde, inte hör tili vära verksamhetsmetoder. Vi godkänner varken vandalism eller väld inom vär verksamhet. En djursk yd d so rg an isa tio n s rykte är mycket särbart. Alltid minns man inte att betona de rätta verksamhetsformema, och efter alla dessa är är det svârt att minnas att alla inte känner tili oss och vära verksamhetsformer. Sä en stor del av det vardagliga arbetet är att infor­ mera folk om hur vi arbetar.

Ett glädjeämne är dock Variatio­ nen bland vära medlemmar: bland Animalias medlemmar finns allt frän slaktbilschaufförer tili veganeroch frän jordbrukare tili skolelever. Och alla behövs. Jag önsker var och en en solig början pä betesperioden.

Jaana Kiljunen verksamhetsledare Översättning: Anna Lindqvist

etenee .............................................9

Enemmän virikkeitä, vähemmän koeeläimiä

Nuorten Anim alia .................... 9 Fiksu kuin kana - Kaneli

10

Mistä munat tulevat? .............. 12 Mitä munakotelo kertoo?

12

Eurogroup häkkikanaloita vastaan ...................................... 12 Eläinten ystävä lomamatkalla 13 Jaakko och Marjatta Koivuluoma: ’’Trivs djuren, sä trivs ma n själv” ................................ 14 Alueosastot ................................ 15 Valitse kananmunia ................ 15 Tilaa ja levitä Animalian kampanjamateriaalia

15

Delfiinit vapaiksi delfiinien ehdoilla ....................................... 16 Yleisönosasto ............................ 17 Uusia esitteitä, tietolehtisiä.... 18

Sami Bläbcrg

Maailman muuttaminen on vaike­ aa. Tai jos ei vaikeaa niin ainakin hidasta. Eläinsuojelutyössä suu­ rin osa arkisesta aherruksesta ta­ pahtuu estraadeilta piilossa, koos­ tuen kymmenistä tuhansista matkakilometreistä, tuhansista koko­ uksissa istutuista tunneista, pu­ hutuista puheluista ja lähetyistä fakseista, sadoista eri kielillä lue­ tuista raporteista, kiijoitetuista lau­ sunnoista, yhteenvedoista, vasti­ neista, tiedotteista, pidetyistä lu­ ennoista ja pc:n ääressä vietetyistä illoista.

Pienellä ihmisjoukolla on ajet­ tava paitsi eläinten myös niiden ihmisten asiaa, jotka ovat meille asiansa uskoneet. Vaikka joskus tuntuu siltä, että 99,9% työstä on hukkaan mennyttä hikeä, saattaa silti se saavutettu promille olla eläinten hyvinoinnille hyvinkin merkityksellistä.

Pienetkin edistymisen palikat muodostavat taas sen perustan, jolle seuraavaa parannusta ruve­ taan rakentamaan.

Heinäkin voi olla virike. Kuiva heinä tarjoaa kanille pureskeltavaa ja ajankulua.

Kuluttajapalsta ......................... 18 Eläinten ystävän p u o ti

19

Ulkoilu tekee terää lehmän 5 9 Perinteisesti on ajatel tu, että koe-eläin voi hyvin, kun sen turkki on kunnossa, se on terve ja se lisääntyy. Eli eläin voi hyvin, kun se ei voi huo­ nosti” , tiivistää koe-eläinbiologi P au la H irsjä rv i.

"Eläinten hyvinvoinnin tut­ kijat ovat alkaneet nyt ko ­ rostaa positiivista hyvin ­ vointia: hyvinvointi ei ole vain kärsimyksen puuttu­ mista, vaan on etsittävä m yönteisiä hyvinvoinnin m erkkejä.”

M yönteisestä hyvinvoin­ nista kertoo esimerkiksi se, että eläin käyttäytyy moni­ puolisesti ja aggressiivinen käyttäytym inen vähenee.

jaloille ja mielelle ..................... 20 Kannen kuvat Helena Tengvall (kana ja rotta) ja Mauri Leivo (vasikka) Jos haluat Animalia-lehden jatkos­ sakin. tarkista, että olet maksanut vuoden -97 jäsenmaksun.

<----------------------------------

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsfförbundet Animalia Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tus­ kalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedotta­ misen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudistamiseen.

Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

Johtokunta

M in n a V a ro n e n , d ip l.in s ., s u u n n itte ­

T e le fa x : 0 9 - 1 4 8 4 6 2 2

V e li-R is to C a ja n d e r, b io lo g i, to im it­ ta ja E riik a G u m m e r u s , m e r k o n o m i, y r it­ tä jä A n n a L in d q v is t, b io l.y o H a n n e le L u u k k a in e n , ta lo u s tu tk ija R illa N u m m is a lo , k u u lo k o irie n k o u ­ lu tta ja , to im itta ja C a rita P o h jo la n -P ir h o n e n , s a ira a la p a s to ri J a a n a R e ijo n a h o , fil.y o R iitta S a lm i, b io lo g i B rita S u o k a s , a g ro lo g i, k o u lu tu s s u u n ­ n itte lija H e le n a T e n g v a ll, to im itta ja , tie to k ir ­

lija P u h e e n jo h ta ja A n n a L in d q v is t

S ä h k ö p o s tio s o ite :

T o im is to P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i A v o in n a k e s ä llä m a -to k lo 9 -1 7 , p e k lo 9 -1 5 , s u lje tttu ju h a n n u s a a tto n a 2 0 .6 . s e k ä 3 0 .6 .-1 .8 .

A s ia k a s p a lv e lu : p u h . 0 9 - 1 4 8 4 8 6 6 ( H u o m : T ila u k s e t, e lä in r ä ä k k ä y s ilm o itu k s e ty m . v a in tä h ä n n u m e ro o n .)

T o im in n a n jo h ta ja : J a a n a K ilju n e n , 0 9 - 1 4 8 5511 J ä s e n - j a a lu e o s a s to v a s ta a v a T a rja B a ld in g , p u h . 0 9 - 2 7 8 6 8 9 6

j a ilija

a n im a lia @ ic o n .f i Jäsen m ak su t T u k ijä s e n m a k s u 9 0 m k /v u o s i A k tiiv ijä s e n m a k s u 130 m k /v u o s i A in a is jä s e n m a k s u 1 8 0 0 m k Y h te is ö jä s e n m a k s u 5 0 0 m k /v u o s i P S P 8 0 0 0 1 8 -2 1 0 5 6 4 4 M e rita 2 2 9 8 1 8 - 1 8 9 L a h jo itu k s e t M e rita 2 0 0 1 3 8 -1 9 3 4 T e s ta m e n tit o v a t o lle e t m e r k ittä v ä tu k i E lä in s u o j e l u l i i tt o A n im a lia n ty ö lle . T ie d u s te lu t to im in n a n jo h ta ­ j a lta , p u h . 0 9 - 1 4 8 5 5 1 1 .

N

A

n

i

m

a

l

i

E LÄ IN S U O JE L U N ER IK O IS LEH TI S PE C IA LM A G A S IN FÖ R DJUR SK YDD

i

a 2 / 9 7

22 . vuosikerta

Ilmestymisaikatauiu:

Päätoimittaja:

1 maaliskuu 2 toukokuu

Anna Lindqvist

Toimitussihteeri: Emmi Manninen Ulkoasu: Rilla Nummisalo

Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy V______________________

3 syyskuu 4 marraskuu

Seuraavaan numeroon tarkoi­ tetun m ateriaalin tulee olla pe­ rillä toimituksessa viimeistään 19.5.1997. Aineisto lähetetään

osoitteella Animalia-lehti, Por­ voonkatu 53, 00520 Helsinki Ilmoitushinnat vuonna 1997:1/1 sivu 5000 mk 1/2 sivu 2500 mk 1/4 sivu 1250 mk 1/8 sivu 700 mk 1/16 sivu 350 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti:

Stockmannjemmikkieläinosasto.

Painopaperi: Ympäristöä säästävä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaam inen ja kopioiminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava. ________________________ y

S ä ä tiö n ta r k o itu k s e n a o n tu k e a tie ­ te e llis tä tu tk im u s ta , j o s s a k e h ite ­ tä ä n ta i s o v e lle ta a n e lä in k o k e ille v a ih to e h to is ia tu tk im u s m e n e te lm iä j a j o l l a p y ritä ä n ih m is te n j a e lä in ­ te n te r v e y d e n j a h y v in v o in n in e d is ­ tä m is e e n . S ä ä tiö to te u tta a ta r k o i­ tu s ta a n t u k e m a lla ta lo u d e llis e s ti e lä in k o k e id e n v a ih to e h to ja j a e lä in ­ te n h y v in v o in tia e d is tä v ä ä tie te e l­

Juliana von Wendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita

lis tä tu tk im u s ta j a tie d o tu s ta .

Osoite: P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i. P. 9 0 - 1 4 6 4 8 6 5 , fax 9 0 -1 4 8 4 6 22. e - m a il jv w e n d ts @ ic o n .f i

Lahjoitukset: M e r i t a 2 0 0 1 1 8 4 2 6 2 7 ta i P S P 8 0 0 0 1 3 - 7 0 4 6 8 9 8 6

v _____________________

ANIMALIA 2/97

Riku Cajander

r

Riku Cajander

Pääkirjoitus

ANIMALIA 2/97

Eläinten henkisten, käyt­ täytym iseen liittyvien tar­ peiden huom ioonottam i­ nen on olennainen osa hy­ vinvointia.

V ielä nykyään pienten koe-eläinten normaali elin­ ympäristö on häkki, jossa on kuivikkeet, ruokaa ja ve­ sipullo. Osa rotista ja ka­ neista pidetään jopa metal­ lisella tai m uovisella ritiläpohjalla. "Tällainen ym pä­ ristö on kaukana eläimen luontaisesta ympäristöstä” , Paula H irsjärvi sanoo. Hän on jo vuosia tutkinut eläin­ ten käyttäytym istä ja hy­ vinvointia sekä perehtynyt koe-eläinten käytön etiik­ kaan. "Eläinkokeita ei pys­

tytä lopettamaan tässä ja nyt, mutta koe-eläinten hy­ vinvoinnin edistäm iseksi voidaan tehdä paljonkin.”

Virikkeellistäm ällä koeeläinten ym päristöä v o i­ daan parantaa niiden elä­ män laatua. Virikkeellistäm isellä pyritään ympäris­ tön m onipuolistam iseen.

Tilan määrä ei yksin ole ratkaiseva. Sen laatu, se miten tila on sisustettu, on vähintään yhtä tärkeä.

Kani on loikkiva laumasielu Kaneja pidetään yleensä yksittäishäkeissä, joissa ne eivät mahdu liikkum aan luon taisesti hyppim ällä.

S o sia a liselle ja puuhak­ kaalle kanille ryhmässä elä­ minen olisi parempi vaih­ toehto. M aailm alla on jo käytössä koekanien ryhmähäkkejä ja lattiakasvatusta, eräänlaisia karsinoita.

Ryhmässä on naaraita tai kastroituja uroksia. Leikkaamattomat urokset eivät tule toimeen keskenään.

Ryhmähäkeissä eläim il­ lä on pesäkoppi, johon ne voivat vetäytyä halutessaan ja jonka katolla ne voivat lo ik o illa . P arhaim m issa ryhmähäkeissä kanit mah­ tuvat kurkottautumaan suo­ raksi ja hyppimään, tosin hillitysti. Ajankulua kaneil­ le voidaan järjestää anta­

malla niille lehtipuusta teh­ tyjä palikoita jyrsittäväksi tai kuivaa heinää. Hygieniaongelm ia voidaan vält­ tää esikäsittelem ällä heinät eräänlaisella kuumennuk­ sella, eli autoklavoimalla ne bakteerien tuhoamiseksi.

Rotat kurkottelevat mielellään Rotat ovat luonnostaan kurkottelevia, uteliaita ja v ilk ­ kaita eläimiä. Rottia pide­ tään y le e n sä ryh m ässä, mutta muuten niiden ym ­ päristö on karu. "Rottahäkin tulisi olla korkea, jotta eläimet mahtuvat kurottau­ tum aan p y sty su u n ta a n .

Korkeassa häkissä on huo­ mattu rottien kurkottelun ja leikkipainin lisääntyvän” , Paula Hirsjärvi kertoo. Purukapulat ja paperi tai puulastun suikaleet, joita rotat voivat silputa ja joista ne voivat tehdä pesää, luovat laatua rottien elämään.

Häkkiin laitettavien vä­ liseinien avulla rotille saa­ daan luotua käytävämäistä tilaa, mikä sopii luonnos­ taan maanalaisissa käytäverkoissa eläville eläim il­ le. Väliseinien turvin rotat pääsevät myös eristäyty--§ mään, jos jyrsijäseura ei s, satu juuri silloin niitä miel- ^ lyttämään.

eläinten ympäristön virikkeellistäm isen kannalta.

Hoitajat tuntevat eläimet parhaiten. He myös pysty­ vät seuraamaan, miten eläi­ met virikkeitä käyttävät ja miten virikkeitä voitaisiin kehittää. Hoitaja on myös itse virike, sillä hän käsit­ telee eläim iä päivittäin.

Vastuulliset tutkijat ovat jo vuosia korostaneet "k o l­ men ärrän” periaaatetta: eläinten olojen ja koetekniikoiden parantamista (re­ finement)), eläinten käytön vähentämistä (reduction) ja k o rv a a m is ta ( r e p la c e ­ Viriketutkimusta ment). "V irikkeellistäm i- on lisättävä nen on refinementia. Se Osa koe-eläim iä käyttävis­ edistää eläinten henkistä tä tutkijoista suhtautuu ryhterveyttä ja parantaa näin mäkasvatukseen ja virikkoe-eläinten laatua. Tämä on yksi tapa yrittää vähen­ keellistäm iseen varauksel­ tää kokeeseen käytettävien la. He pelkäävät, että mo­ eläinten m äärää” , Paula nipuolisessa ympäristössä ja erilaisessa sosiaalisessa Hirsjärvi perustelee.

Koe-eläinten ympäristön asem assa elävät eläim et virikkeellistäm istä koske­ eivät ole tasalaatuisia. Hirsva tutkimus on maailmalla järven mukaan pelko ei ole nousussa. Tutkimuksen ra­ aivan aiheeton. Heikommat hoittajat tosin eivät ole alan yksilöt voivat pärjätä ryh­ tutkijoita hellineet. ” Viri- m ässä huonommin. T o i­ ketutkijan on oltava varsin saalta eläimet sopeutuvat hyvällä m ielikuvituksella eri tavoin jo nykyisenlai­ varustettu. On keksittävä, seen yksitoikkoiseen ym ­ mistä saa halvinta, m ielui­ päristöön, mikä voi heijas­ ten ilm aista m ateriaalia. tua esim erkiksi niiden hor­ Hyvät suhteet koe-eläinlai- monitoimintaan ja vaikut­ toksen verstaan työnteki­ taa näin myös koetuloksiin. jöihin ovat eduksi” , Hirs­ ” Se, että virikkeiden vai­ järvi kuvailee erään eng­ kutuksesta tutkimusten tu­ lantilaisen kollegansa ko­ loksiin tiedetään vielä vä­ kemuksia. hän, ei ole syy virikkeellisT utkim uksia tarvitaan, tämisestä luopumiseen. Vijotta tiedetään, millaiset vi­ rikelaitteita tulisi tutkia en­ rikkeet miellyttävät eläi­ tistä pontevam m in, jotta miä itseään. ’’M ikä tahan­ saataisiin kehitettyä ratkai­ sa, mitä häkkiin laitetaan suja, jotka toimivat, vähen­ ei ole virike” , tiivistää Pau­ tävät stressiä ja parantavat la Hirsjärvi. koetuloksia” , Paula Hirs­ Hirsjärvi korostaa koe- järvi rohkaisee. eläinhoitajien m erkitystä Em m i M anninen

3

Animalia haluaa pysäyttää

Anja Eerikäinen

Elävien eläinten pitkät kuljetukset

ja Mustan kissan tango

Kevättalvella televisiossa esitetty dokumentti saksalaisten teurassonnien matkasta halki Euroopan Libyaan oli ohjelmaa katsoneille suomalaisille järkyttävä kokemus.

Pitkät kuljetusmatkat, tarkoitukseensa huonosti sopivat kuljetusautot ja eläinten raaka kohtelu muuttavat kuljetukset EU:n ulkopuolelle usein eläinrääkkäykseksi. aikka EU:n ulko­ p u o lelle päätyvä naudanliha viedään pääosin ruhoina, kuljetetaan lähes miljoona nautaa elä­ vänä vuosittain yli yhteisön rajojen, pääasiassa LähiItään. Unionin sisällä kul­ jetettavien eläinten määrä lienee moninkertainen.

Useissa Pohjois-Euroopan maissaon naudanlihas­ ta ylituotantoa, jota pyritään hillitsemään viemällä eläi­ miä EU-maiden ulkopuolel­ le. Suurimmat viejämaat oli­ vat ennen hullun lehmän taudin puhkeamista Englan­ ti ja Irlanti. Nyt eläimiä viedään eniten Saksasta (vajaa 400 000 nautaa) ja Ranskasta (noin 100 000).

Itävallasta, Espanjasta ja Hollannista viedään noin 20 - 40 000 nautaa vuosittain ja Tanskasta reilut 10 000.

Suomi ja Ruotsi eivät vie eläviä nautoja teurastetta­ vaksi EU:n ulkopuolelle eikä Suomi edes toisiin EUmaihin.

Eläimet rinnastetaan tavaraan Pohjimmainen syy eläin­ ten pitkiin ja raskaisiin kul­ jetuksiin on eläinsuojelun puuttuminen EU:n perusta­ m isasiakirjasta, Rooman sopimuksesta. Unionihan voi säätää vain niistä asiois­ ta, jotka sopimuksessa on mainittu. EU -säädökset luokittavat eläimet maata­ loustuotteiksi tai tavaraksi, joiden vapaata liikkuvuutta ei saa rajoittaa. Eläimistä määrätään maatalous- ja ympäristödirektiivein sekä ihmisten terveyteen liitty-

vien direktiivien avulla.

Rooman sopimusta pyri­ täänkin muuttamaan nyt meneillään olevassa halli­ tusten välisessä konferens­ sissa (HVK). Suomi tukee Saksan esitystä eläinsuoje­ lun lisäämisestä Rooman sopimukseen.

Unionin maksamat tuet ja hinnanerokorvaukset te­ kevät eläinten viennin kan­ nattavaksi. EU-maiden ul­ kopuolelle kuljetettavista eläimistä maksetaan tukea vain, jos eläin saapuu peril­ le elävänä. Viejän etujen mukaista on pitää vakavasti loukkaantuneetkin eläimet hengissä matkan loppuun asti. Elävillä eläimillä on kysyntää Lähi-Idässä mm. uskonnollisen teurastuksen takia.

EU:n sisäinen elävien eläinten ralli suuntautuu pohjoisesta etelään. EteläEuroopassa on enemmän teu ra sta m o k a p a siteettia kuin teurastettavia eläimiä.

M onet teurastam ot ovat työllisyyssyistä EU-tuilla rakennettuja. Esimerkiksi Italia pitää teurastamonsa käynnissä tuomalla eläimiä pitkienkin matkojen takaa teurastettavaksi.

Keski-ja Etelä-Euroopan teuraseläinkauppaa k ä y ­ dään suuressa määrin karjamarkkinoilla, joissa eläi­ miä ostavat ja myyvät ’’jo b ­ barit” ja kaupalliset vienti­ yritykset. Hinta maksetaan elävistä eläimistä, ruhojen puolueettomaan luokituk­ seen ei luoteta. Suomessa tuottaja myy eläimensä suo­ raan teurastamolle ja saa tilityshinnan ruhon ja lihan

\ Sikoja saa EU-direktiivin mukaan kuljettaa peräti kahdeksan tuntia. Erikoisvarustetuissa autoissa matkaa voidaan vielä pidentää. laadun perusteella. Tilityskuitista näkyy, jos eläin on esimerkiksi loukkaantunut teurastamolle kuljetettaes­ sa.

Animalia esti elävien lampaiden viennin Suomesta Suomessaeläinten kuljetuk­ set ovat huomattavasti kor­ keatasoisempia kuinTV:ssä nähdyt EU-kuljetukset. Pa­ rannettavaa toki on, varsin­ kin siipikarjan lastauksessa ja sikojen kohtelussa teu­ rastamolla. Mikäli Suomes­ ta kuljetettaisiin eläimiä ul­ komaille, huonontuisi eläin­ ten tilanne olennaisesti.

Kuljetuksen lopullista koh­ demaata tai perilletuloaikaa ei välittäjien kanssa toimi­ essa voida aina varmistaa.

Suomesta oli hiljattain suun­ niteltu vietävän lampaita teurastettavaksi muihin EUmaihin, jolloin ne olisivat saattaneet joutua vastaavan

Nautoja viedään Keski-Euroopasta mm. Libyaan. Animalia ja muut eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt työskentelevät pitkien eläinkuljetusten lopettamiseksi.

kohtelun kohteeksi kuin TVdokumentissa nähdyt eläi­ met. Animalian ja eräiden aktiivisten maataloustuotta­ jien ansiosta vientihanke es­ tettiin.

E läinsuojelujärjestöjen vuosia kestäneen aktiivisen lobbauksen ja kampanjoin­ nin ansiosta astui viime vuo­ denvaihteessa voimaan uusi kuljetusdirektiivi. Se kiel­ tää yli kahdeksan tunnin kuljetukset tavallisella ka­ lustolla. Lisäksi se asettaa vaatimuksia eläinten käsit­ telylle ja kuljetuskalustolle sekä määrää kuljettajat re­ kisteröitymään. Kaikki EUmaat eivät ole vielä liittä­ neet direktiiviä omaan lain­ säädäntöönsä, m ikä va i­ keuttaa kuljetusten tarkas­ tuksia. Y li kahdeksan tun­ tia kestävien kujetusten ka­ lustolle asetettavista vaati­ muksista komissio ei ole tehnyt vielä esitystä, mutta määräysten pitäisi tulla voi­ maan ensi vuoden alusta.

Suomen päättäjät ovat olleet kiitettävän aktiivisia kujetusdokumentin esittä­ misen jälkeen. M inisteri Kalevi Hemilä tulee esittä­ mään elävien eläinten vien­ titukien poistamista EU:n ministerineuvostossa. Myös joukko suomalaisia europarlamentaarikkoja on jät­ tänyt samansisältöisen kir­ jelmän komissiolle. Lukui­ sat yksityiset ihmiset ja työpaikkaryhmät ovat ottaneet yhteyttäAnimaliaan, minis­ teriöön, kansanedustajiin ja eri järjestöihin. Olemme saaneet myös lahjoituksia teuraskuljetuskampanjaamme.

NSMPD

V

Anja Eerikäisen pitäisi viettää 30-vuotistaiteilijajuhlaa. Hän on työskennellyt Turussa vuodesta 1967 alkaen huonosti kohdeltuja, hylättyjä ja loukkaantuneita eläimiä auttaen.

Kaupunki antoi silloin hänelle tilat eläimistä huolehtimista varten.

Auton varustus ja kuljettajan ammattitaito vaikuttavat eläinten vointiin kuljetuksen aikana.

Eläinkuljetukset nyt euroeläinsuojelun pääkohteena Saksalaisen Manfred Karremannin tekemää kuljetusdokumenttia on esitetty m uuallakin Euroopassa.

Suomen kaltaisen reaktion se on saanut aikaan vain Saksassa ja muissa Poh­ joismaissa. Brittein saarien maissa tulkitaan, ettei asia koske heitä, koska kaikki vienti on BSE-taudin vuok­ si lopetettu. Hollannissa ja Ranskassa dokumentin on­ gelmia pidetään taas saksa­ laisten vientiyhtiöiden on­ gelmina ja edellytetään, että Saksa hoitaa omat asiansa kuntoon. EU-maiden eläin­ suojelujärjestöjen kattojär­ jestö, Eurogroup for A ni­ mal Welfare, tulee kevään kuluessa tekemään doku­ mentin hollantilaisten ja ranskalaisten nautojen mat­ kasta Ranskan satamista Lähi-Itään...

Elävien eläinten pitkien teuraskuljetusten lopettami­ nen on Eurogroupin toinen tämän vuoden pääkampan-

joista, toinen on häkki­ kanalakiellon aikaansaami­ nen EU-tasolla. Kuljetuskampanja keskittyy ensi si­ jaisesti elävien eläinten kul­ jetu stu en poistam iseen, mutta myös sellaisten uu­ den k u lje tu sd ire k tiiv in mukaisten lepo- ja tarkas­ tuspisteiden perustamiseen, joissa viranomaisvaltuudet omaava eläinlääkäri valvoo eläinten kuntoa.

Animalia tukee Eurogrou­ pin kampanjaa mm. levittä­ mällä suomalaista kuljetusmateriaalia muiden eläinsuojelujäijestöjen käyttöön sekä keräämällä allekiijoituksia pitkien teuraskuljetusten ja kuljetustukien lopettamisek­ si. Nimilista toimitetaan EU:n maatalouskomissaari Franz Fischlerille. On odotettavis­ sa, että Fischler ottaa EUtuet käsittelyyn kesäkuussa, jolloin Hemilä ja muut kul­ je tu s tu k ia va stu sta va t ministerit voivat ministeri­ neuvostossa tehdä muutok­ sia kuljetustukiin.

Jaana Kiljunen

Sinäkin voit toimia pitkien eläinkuljetusten lopettamiseksi.

Katso lisää sivulta 5.

ANIMALIA 2/97

0

0

9 } Ei tässä ole paljon juh­ littu. Eläinten hoitami­ nen on enimmäkseen siivoamista. Moni on ha­ lunnut tänne harjoittele­ maan. mutta kova työ on saanut lopettamaan alkuun­ sa. Tällä hetkellä täällä on kaksi apulaista minun lisäk­ seni. Tulkoot vaan radikaa­ lit tänne työhön tai kanta­ maan vasikoita ulos kurjis­ ta navetoista, niin näkevät, mitä eläinsuojelu on” , Eeri­ käinen sanoo.

Eerikäisen omakotitalon pihalla on käynnissä mie­ lenkiintoinen lentonäytös.

Vanha omenapuu muistut­ taa hienoa jenkkimallista papukaijan aktivointipuuta moneen tasoon kiinnitettyine ruokintalautoineen jaleluineen. Turussa sitä käyt­ tävät kymmenet varikset ja erilaiset kyyhkyset. Ne ryn­ täävät yhä uudestaan ahmi­ maan leivänpalasia, joita kaadetaan ruokintapaikalle.

Kaikkia autetaan tasapuolisesti ’’Kaupunki ei tykkää kun ruokin noitakin. Minusta on autettava kaikkia eläimiä.

Ei rumia ihmisiäkään tape­

ta. En muutenkaan välitä siitä, mitä muut ajattelevat” , sanoo Anja Eerikäi­ nen päättäväisesti.

Sitkeällä työllä yhdessä Turun eläinsuojeluyhdis­ tyksen kanssa saatiin aikoi­ naan tilat ja kaupungin p alkk arah at käytännön eläinsuojelutyölle. Missään muussa Suomen kunnassa tämä ei ole vielä onnistu­ nut. Siisteissä tiloissa on koirille sisä-ja ulkotarhoja, kissa-ja lintuhuoneita. ’’Turku maksaa alueel­ taan tulevien eläinten ku­ lut. Muut autetaan omasta pussista” , sanoo Eerikäi­ nen.

Haastattelun keskeyttä­ vät koko ajan puhelut. Hii­ rihaukan tuonut mies tie­ dustelee ystävänsä kohta­ loa. Hoito-ohjeita kysytään liian varhain heränneelle sammakolle ja heti perään naapurin koiralle, joka on pihalla lyhyessä lieassa.

Eerikäiseltä eivät mene pasmat sekaisin. Hänet tun­ netaan eläinsuojelun rouva Suorasuuna. Viimeksi hän herätti huomiota arvostele­ malla Lappiin vaadittuja porokorvauksia.

Hyötyeläimillä rahastetaan ’’Poroisännistä suurin osa on kunnollisia, mutta jot­ kut jättävät ruokkimatta yli­ suuret porolaumansa talvel­ la. 30 000 poroa kuolee näl­ kään, vaikka ohraa olisi tar­ jo lla kuudenkym m enen pennin kilohintaan. Ihmi­ nen ottakoon vastuun eläi­ mistään. Jos poro on villi niinkuin rusakko, siitäei voi vaatia 15 miljoonan mar­ kan korvauksia. Jos se on kanin lailla kesy, siitä pitää huolehtia” , sanoo Eerikäi­ nen tiukasti. ” EU:n mukanatulivatra- • hastajat mukaan eläintalouteen. Ensin vuokrataan kol­ me hehtaaria maata, ilmoi­ tetaan kunnan maatalous­ sihteerille ja sitten hanki­ taan eläimiä, joita ei aiota­ kaan hoitaa. Eläimistä mak­ settava EU-tuki kyllä kelpaa. Sonnin pitäm isestä maksetaan f.500 markkaa ja vasikastakin 200 mark­ kaa kappale” , Eerikäinen sanoo.

maan.

Asunnossa pyörii myös vaihteleva määrä koiria sulassa so vu ssa kissojen kanssa. Yksi niistä on Marisaksanpaimenkoira. ’’Sakemanni, se on hult­ tion koira, niitä päätyy pal­ jon tänne. Se ryömi vas­ taan ovella, kun menimme asuntoon. Tänne Mari sit­ ten jäi parannuttuaan” , ker­ too Eerikäinen. ’’Tänne tuodaan vuosit­ tain yli 300 koiraa. Ei niitä voi kaikkia säilyttää, enkä annaeläimiä uuteen kotiin, ellen tunne ihmistä hyvin.”

Hän osoittaa ikkunasta

tarhoissa ulkoilevia koiria.

Joukossa on myös komea bullmastiffi. ’’ L uu lisi tuoilaisenkin puuttumisen huomaavan ko­ tonaan, mutta sitä ei ole ku­ kaan kysynyt” , hän puus­ kahtaa.

Kuinka Anja Eerikäinen jaksaa työnsä parissa vuo­ desta toiseen? ’’Julmuus

purkautuu itkuna” , hän sa­ noo lyhyesti.

Kuuluisa pieni vihreä auto on pullollaan haikeaa suomalaista musiikkia. Tangokasetteja, Eino Gröniä ja Reijo Taipaletta, joita var­ maan kuunnellaan pitkillä ajomatkoilla. Jostain syys­ tä mielessäni alkaa soida ainoa eläintango, jonka tie­ dän. ’’Tää on mustan kissan tango, tango...”

Rilla Nummisalo

Anja Eerikäisen valokuvia on esillä toukokuussa 5.5. alkaen näyttelyssä Kotkan

’’Viekää Anjalle tämä” ’’Poliisin ja viranomaisten kanssa pitää olla hyvät suh­ teet. Ilman ei tule toimeen” , sanoo Eerikäinen. ’’Ajan 40.000 kilometriä vuodes­ sa ollakseni mukana liik­ kuvan poliisin kanssa tar-~ kastuksissa ja ratsioissa. Ja toisinpäin. Tänne ne tuovat kaikki eläimet, mitä löytä­ vät. Luennoin myös polii­ sik o u lu ssa . M u u allekin menen aina kun kutsutaan ja otan omat valokuvat mukaan” , kertoo Eerikäi­ nen.

Varastoissa on tuhansia surullisia kuvia hyötyeläi­ mistä ja lemmikeistä. Viil­ telyä, heitteillejättöjä, siivoamattomia hökkeleitä.

Sydän ei kovetu vuosien aikana

Vuosittain yli 300 löytökoiraa odottaa omistajaansa suojan tiloissa.

’’Ihmiset jättävät kissoja tyh­ jiin asuntoihin” , sanoo Eeri­ käinen. Hänen kotonaan on kahdeksan kissaa lemmikki­ nä. Satojaon jouduttu lopetta-

Allekirjoita vetoomus teuraskuljetusten lopettamiseksi Eläinsuojeluliitto Animalia kerää parasta aikaa nimiä Euroopan Unionin elävien eläinten pitkien teuraskuljetustukien lopettamiseksi.

Nimenkeruukampanja tu­ kee Eurogroup for Animal W elfaren , E U - m aiden eläinsuojelujärjestöjen kat­ tojärjestön, kampanjaa. Py­

ANIMALIA 2/97

rimme vetoomuksella pait­ si saamaan maatalouskomission tekemään esityksen vain ruhoille maksettavista tuista m yös kääntämään m ahdollisim m an monen ministerineuvoston jäsenen pään elävien eläinten kujetustukien poistamiseksi.

Allekirjoituslomakkeita voi

tilata Animalian toimistos­ ta (Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, puh. 09-148 4866, fax 09-148 4622 tai sähkö­ postitse animalia@icon.fi).

Lomakkeita on jo toimitet­ tu a ktivistijäsen m aksu n maksaneille jäsenille sekä kuljetusasioissa yhteyttä ottaneille henkilöille ja ryh­

Virkavallan edustajan näkemys Anja Eerikäisestä, joka on tehnyt yhteistyötä viranomaisten kanssa eläinten auttamiseksi jo 30 vuotta.

mille. Jos haluat taloudelli­ sesti tukea juuri kujetuskampanjaa. voit käyttää A n im a lia n tiliä PSP 800018-2105644. Merkit­ se viesti-kohtaan tunnus ’’Eläinkuljetukset” .

Pidä asiaa esillä: keskuste­ le tuttaviesi kanssa, kirjoita lehtien yleisönosastoihin.

Mitä enemmän saamme al­ lekirjoituksia - sen paina­ vampi on vaatimuksemme!

Jäsenkyselyn vastauksia voi vielä lähettää Viime lehdessä olleita jäsenkyselyitä on palautettu mukavasti. Koska vastauksia vielä tipahtelee postiluu­ kusta, päätimme jatkaa palautusaikaa aina kesäkuun puoleenväliin saakka. Siispä viime Animaliaa etsi­ mään, kynä ja sakset käteen ja postiin.

Arvoimme kirjapalkinnot tähän mennessä vastan­ neiden kesken. Voittajiksi nousivat Minna Toivanen Joensuusta, Sirkka Huuskonen Pieksämäeltä, Kirsi Kes­ kitalo Parkanosta. Arja Mäkinen Pirkkalasta sekä Mari Nevalainen Kuismavaarasta. Onnea voittajille!

5

Eläimenä ihmisten maailmassa, osa 2 (jatkoa numerosta 4/96)

o lemmikkikulttuu koekania?

Selkärankaisten eläinten kloonaukset onnistuivat osittain sammakolla jo kymmeniä vuosia sitten. Siitä alkaen tutkijat ovat paiskineet töitä nisäkkäiden kloonauksen kanssa, kunnes vihdoin tämän vuoden alussa juttu onnistui: Skotlannissa lampaan utaresolusta kloonattu Dolly-lammas näki päivänvalon.

E

läimiä monistetaan jo ylei­ sesti siten, että esimerkiksi naudan alkio jaetaan osiin, jotka siirretään kasvamaan korvi­ ke-emojen kohtuihin. Tietyn solumäärän ylittänyttä alkiota ei kui­ tenkaan ole aiemmin kyetty kloo­ naamaan, puhumattakaan, että ai­ kuinen yksilö olisi saatu kloonat­ tua. Dollyn suhteen tämä onnistui erinäisten kommervenkkien jä l­ keen, eli Dolly on kopio lampaas­ ta, jonka utaresolusta se on lähte­ nyt kasvamaan. Solunluovuttaja on ikään kuin Dollyn yhdistetty biologinen äiti ja kaksoissisko.

Lisäksi on tarvittu tyhjennetty munasolu, johon utaresolun pe­ rintöaines on siirrettyjä uuhi, jo ­ hon manipuloitu alkio on siirretty kehittymään.

Mikä oli Dollyn hinta eläimille itselleen? Itse Dollyllä ei näytä ulkonaisesti olevan hätää, eikä se myöskään henkisesti tuntene ero­ avansa muista lampaista. Dollyn kanssa samanaikaisesti kloonat­ tiin kuitenkin myös kahdeksan lammasta sikiö- ja alkiosoluista.

Näiden kaikkien karitsoiden ai­ kaansaaminen vaatikin jo melkoi­ sen lammaskatraan. Tarvittiin yli 800 munasolua, joista 156 siirret­

ti tt a a i v

tiin kirurgisesti, manipulaation ja kypsytyksenjälkeen, kehittymään 61 ” kohdunvuokraaja” -uuheen.

Tiineeksi tuli 21 uuhta, mutta ka­ ritsoita syntyi vain mainitut kah­ deksan, joista yksi kuoli heti. Si­ kiöistä kuoli peräti 62 prosenttia, kym m en kertaisesti norm aalia enemmän.

Synnytykset ongelmallisia Kaksi karitsoista jouduttiin autta- g maan maailmaan keisarinleikka - 1/5 Jalostuksella on luotu mitä erilaisemman näköisiä lampaita. Kloonaus uksella. M yös aiemmissa naudan Tarkoitus on monistaa eläimistä itsensä kaltaisia kopioita. alkiokloonauksissa on törmätty siihen ongelmaan, että sikiöt kas­ vavat liian suuriksi pystyäkseen syntymään normaalisti. on pelästyttänyt kaksijalkaiset.

Missä STOP-nappi?

Miksi eläimiä sitten halutaan kloo­ Kun ensimmäinen eläinkloonaus Tiedepiireissä ei haluttaisi kieltää nata? Klooneilla voidaan tutkia on onnistunut, on myös ihmisen kloonaustekniikoiden kehittämis­ mm. vanhenemista ja syövän syn­ kloonaus huikean paljon lähem­ tä. Itse en näe muuta vaihtoehtoa, tyä. Erityisesti tutkijoita tuntuu pänä kuin aikaisemmin. Eri puo­ mikäli todella halutaan estää esi­ innostavan m ah d o llisu u desta lilla maailmaa on herätty laati­ merkiksi seuraavanlainen tapah­ kloonata muuntogeenisiä eläimiä. maan ihmiskloonauksen kieltäviä tuma: miljonääri menettää ainoan Osa tutkijoista näyttää olevan val­ lakeja - vaikka tiedepiireissä' on lapsensa, jonka solusta kloona­ miita käyttämään kloonausta myös hyvin tiedetty kokeiluista eläimil­ taan uusi kopio tilalle - huikeaa lä. Kun tekniikka kerran saadaan tuotantoeläinten jalostuksessa. korvausta vastaan. Lapsen tilalle toimimaan eläimissä, on vain ajan Dollystä ei kuitenkaan tullut voidaan myös ajatella miljonää­ kysymys, milloin ensimmäinen ihsensaatio sen kummemmin tieteel­ rin lemmikkikoira, jolloin kloo­ miskopio putkahtaa maailmaan lisistä kuin eläinsuojelusyistäkään. naus olisi täysin laillista. kaikista kielloista huolimatta.

Ihmisen kloonaus on se asia, joka

vie päinvastaiseen suuntaan.

Haluammeko todellakin maail­ man, jossa siirtogeeniset kloonikarjat lypsävät meille lääkkeitä maidossaan, ja jossa rahalla voi ostaa itsestään, lapsestaan tai koi­ rastaan kopion?

Tieteen edistyminen ei saa olla itseisarvo, vaan tiede on nähtävä välineenä, jolla voidaan - ja jolla pitää - edistää niin ihmisten, eläin­ ten kuin eliökunnan hyvinvointia.

Riitta Salmi

Vegepalsta Nyt se on taas tä ä llä ... K M Ä / K un pitkän talven jälkeen kevään korvilla kuulee ensim m äisen pikkulinnun varovaisen tirskahduksen, sitä hetken vaappuu uskon ja epäuskon välim ailla.

Tässä m uutam a ehdotus retkieväistä, jo tk a voi tehdä valmiiksi hyvissä ajoin.

Nyt on odotus ohi ja m etsä ja luonto parhaim m illaan. P arem paa aikaa retkeilyyn ei voisi olla. Kesällä m eitä hem m otellaan tuoreilla vihanneksilla, m arjoilla ja hedelm illä, m u tta retkilounaalle voi niiden lisäksi p ak ata myös m uita kevyitä h erk k u ja. Tässä m u utam a ehdotus eväistä, jo tk a voi tehdä valmiiksi hyvissä ajoin.

Alkukesän perunasalaatti n. 1 litra uusia perunoita runsaasti uusien sipulien varsia (tai ruohosipulia) Kastike: 1 dl öljyä 3 rkl viinietikkaa 2 rkl soijakastiketta 1 tl kuivattua timjamia 1 tl kuivattua oreganoa rouhittua mustapippuria (maun mukaan) 1 tl paprikajauhetta ripaus chili-tai cayennepippuria 2-4 valkosipulin kynttä Keitä perunat, annajäähtyä kun­ nolla. Lohko jäähtyneet perunat, silppua sekaan sipulinvarret tai ruohosipuli.

(Alkukesän sipulinvarret mais­ tuvat tässä salaatissa mahtavilta!)

Sekoita kastikeainekset ja kaada perunoille. Anna maustua kylmäs­ sä seuraavaan päivään.

Lemmikkieläimellä on yhteiskunnassa monia rooleja. Eläin voi olla hoivan kohde, kaunis katseltava, jalostusmateriaalia pentujen kasvatustyössä, kumppani, statusesine... Pahimmassa tapauksessa lemmikki on väärin ymmärretty, yksin häkissään nököttävä neurootikko. Parhaassa tapauksessa se taas voi olla eläinten suurlähettiläs, jonka tunteminen antaa sen ihmiskumppanille kipinän toimia muiden, vähemmän onnekkaiden eläinten auttamiseksi.

J

oskus keskustellaan har­ taasti siitä, onko oikein pitäälemmikkieläimiä. Lem­ mikkihän on loppujen lopuksi i h m i s e n v a n k i , j o k a e i s a a i ts e

päättää tulemisistaan ja menemisistään. Esimerkiksi lisääntymisajan koittaessa useimmat lemmikit eivät pysty lähtemään pariutumiskumppanin etsintään, vaikka vaistot niitä siihen ajaisivatkin.

Lemmikki ei myöskään voi itse valikoida ravintoaan, kuten eläin luonnossa tekisi, vaan omistaja päättää, mitä on ruo­

Lemmikki - eläinten suurlähettiläs?

Lemmikkien pitäminen lienee yksi niistä lukuisista asioista, jo i­ ta ei voi leimata yksiselitteisen oikeaksi tai vääräksi. Totta ni­ mittäin on yhtä lailla se, että jos lemmikin elämä on järjestetty asiantuntevasti ja eläimen kaikil­ le perustarpeille annettu mahdol­ lisuus toteutua, elämä lemmikki­ nä voi olla erittäin mukavaa.

kana. Jos omistajalla on virheel­ linen käsitys siitä, mikä on tälle eläinlajille terveellistä ravintoa, eläin ei voi mennä valittamaan hovimestarille, että tästä pöperöstähän saa pitkällä tähtäimel­ lä puutostaudin.

Listaa voisi tietenkin jatkaa pitkäänkin: luonnostaan ryhminä elävään laj iin kuuluva lemmikki voi tulla ostetuksi pois sisarusparves­ taan ja päätyä uuden kotinsa aino­ kaiseksi eläimeksi, synnynnäisen kaivamisen halun omaavaan lajiin kuuluva eläin voi havaita elävänsä kiinteällä lattialla, ja niin edelleen.

Söpöä koiranpentua tulee helposti kohdelleeksi kuin ihmistä.

Kotikoirakin on peto luonnostaan.

Tillikurkut 1 uusi mehukas kurkku 1 nippu tilliä n. 3 rkl etikkaa 2 rkl sokeria 1/4 rl suolaa

Tofu-salaatti (4:lle) 450 g kiinteää tofua 1/2 pieni vihreä paprika 1 rkl silputtua punasipulia 2 rkl raastettua porkkanaa 110 ml majoneesia 2 rkl soijakastiketta 1 rkl sitruunamehua Pakasta tofu ja anna sen sitten sulaa huoneenlämmössä. Muren­ na se pieniksi paloiksi (ilman pa­ kastamista tofu on liian pehme­ ää). Silppua vihannekset ja sekoi­ ta ne tofun kanssa. Sekoita muut aineet, ja yhdistä kaikki tasaisek­ si. Anna maustua. Sopii myös lei­ vän tai korppujen päälle.

Lado ohuiksi viipaleiksi leikatut kurkut kerroksittain tillin, suolan ja sokerin kanssa kannelliseen ra­ siaan. Pane kansi päälle ja raviste­ le voimakkaasti, jotta kurkut mehustuisivat.

Kaada päälle etikkaa maun mu­ kaan ja anna maustua viileässä noin tunti. Lisää valmiiden kurk­ kujen päälle runsaasti tuoretta til­ liä.

0

PK *

0^

1t9Eg?r

-s

¥

¡j*.

f'fj -. i

'hI*?'

X

IlJfl

Eläinten oikean hoidon koros­ tamisen lisäksi lemmikkien pidon oikeutusta voi katsoa toisestakin näkökulmasta. Lemmikkieläimet os.altaan kasvattavat eläinsuojeluhenkisiä kansalaisia, jotka ovat jo lapsina oppineet kokemaan sy­ vää yhteenkuuluvuutta eläinten kanssa ja tuntemaan, että eläinten kohtelulla on väliä.

Eläimistä välittämisen kulttuu­ ri on erityisen tärkeä siksi, että jokapäiväinen elämämme vaikut­ taa lukuisiin muihinkin eläimiin kuin omiin lemmikkeihimme. T i­ lastollinen keskivertosuomalainenhan omistaa elämänsä aikana keskimäärin 0,7 kissaa ja 0,7 koi­ raa, mutta ruokakaupasta hän eh­ tii elämässään ostaa keskimäärin 7 nautaa ja 40 sikaa.

Eläinmaailman A -ja Bkansalaiset

kokosi Tarja Balding

Teollistuminen ja kaupungistu­ minen on johtanut kaikkialla län­ sim aissa ilmiöön, jota ei histori­ assa ole aikaisemm in koettu:

Lemmikkikani voi auttaa ymmärtämään kanien käyttäytymistä ja näkemään jokaisen kanin yksilönä.

ANIMALIA 2/97

6

0

Helena Tengvall

Hello Dolly - vai hyvästi?

ANIMALIA 2/97

eläinten rooli on jakautunut jyr­ kästi kahtia. Tätä kuvaa hyvin se, että lemmikkien hyvinvoin­ nista huolehtimiseen on ylei­ sesti hyväksyttyä käyttää suu­ riakin summia rahaa. Samaan aikaan muun muassa turkiseläi­ miä ja koe-eläimiä pidetään erit­ täin ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa - muun muassa siksi, että niiden pito sujuisi mahdol­ lisimman vähällä rahan käytöl­ lä.

Elinkeinoelämän rattaissa pyöriviin eläimiin suhtautumi­ nen näyttää monesti kiteytyvän siihen, että ’’poissa silmistä, poissa sydämestä” . Suuri jouk­ ko kuluttajista ei tiedä, millai­ sissa oloissa ruoaksi kasvatetta­ vat eläimet pidetään. Moni us­ koo sodanjälkeisen ajan idyllis­ ten maaseutunäkymien piha-ai­ tauksessa röhkivine porsaineen olevan edelleen tätä päivää.

Toinen, pienempi kuluttajajoukko tietää, että maatalou­ den eläinten pitoon liittyy yhtä ja toista ikävääkin, mutta asia ei kuitenkaan kosketa tunteen ta­ solta kovin syvältä, koska he eivät itse näe näitä eläimiä.

Eläinsuojeluliikkeen kas­ vu ja sen saavuttamat edistysas­ keleet enteilevät kuitenkin, että tähän saattaa olla tulossa muu­ tos. Ironista kyllä, muutosta on ilmeisesti edesauttamassa sama tekijä, joka alun perin sysäsi liikkeelle koko teollisen eläin­ tenpidon kaikkine ongelmineen: kaupungistuminen.

Juuri kaupungistumisen myötä eläinten pitäminen puh­ taasti lemmikin roolissa on tul­ lut yhä yleisemmäksi. Lemmik­ kien pidon myötä moni ihminen on kasvanut yhä selvemmin oi­ valtamaan eläimet tuntevina olentoina, joiden onnellisuudel­ la tai onnettomuudella on väliä.

Tämä luo pohjaa yhä useam­ man teollisuusmaan asukkaan havainnolle, että minkin, koekanin, lypsylehmän tai jonkun muun ’’näkymättömän” eläi­ menkin elämällä ja oloilla on merkityksensä.

Helena Tengvall

7

Eurokinkun eksoottiset eväät Mitä yhteistä on suomalai­ sella eläinsuojelijalla ja bra­ silialaisella pienviljelijällä?

Muun muassa se, että mo­ lemmat haluaisivat kovasti nähdä sen päivän, jolloin sianlihan massatuotanto Eu­ roopan tehdasmaisissa suursikaloissa loppuu.

E u roopan j a P o h jo isAmerikan massamittakaavainen lihantuotanto on on­ gelma muillekin kuin itse sioille, joita tehokkuuden

nimissä pidetään ahtaissa karsinoissa ja emakoita lä­ hes vartalonmyötäisissä hä­ keissä. M assam ittainen, teollinen lihantuotanto edel­ lyttää nimittäin käytännös­ sä yhtä massamittaista, teol­ lista rehuntuotantoa.

Eurosikojen rehuksi os­ tetaan muun muassa Brasi­ liassa kasvatettuja soijapa­ puja. Ne tuotetaan suurti­ loilla, joiden perustamisek­ si on ajettu satoja tuhansia

pienviljelijöitä pois pikku­ tiloiltaan. K öyhillä - ja tä­ män operaation jä lk e e n myös kodittom illa - pien­ viljelijöillä ovat vaihtoeh­ dot vähissä. Usein heidän ainoa keinonsa selvitä hen­ gissä on ryhtyä raivaamaan omaa peltotilkkua A m azo­ nin sademetsästä, joka hupenee jo ennestäänkin kes­ tämättömän nopealla vauh­ dilla. Näin siis eurosikojen massatuotanto on kiihdyt­ tänyt paitsi brasilialaisten pienviljelijöiden ahdinkoa, myös sademetsien nopeu­ tuvaa hävittämistä.

Sama kuvio löytyy eri­ laisina m uunnelm ina eri puolilta maailmaa. Esimer­ kiksi Thaimaan sadem etsi­ en kutistumisen yksi syy on se, että maan varakas yläluokka on raivannut sa­ demetsää pelloiksi kasvattaakseen niillä maniokkia, joka myydään Eurooppaan karjanrehuksi.

Helena Tengvall

Suomen suurpedot henkipattoja?

Viime talvi oli murheellinen suurpedoille. Karhuja tapet­ tiin noin 80, ilveksiä 60 ja susiakin kymmenkunta yksi­ löä. Metsästys tapahtui pal­ jolti vastoin EU:n luontodi­ rektiiviä: vain pieni osa pyyn­ nistä kohdistui eläinyksilöi­ hin, jotka olivat aiheuttaneet vahinkoja. Ympäristöminis­ teriö ei halua ottaa kantaa suurpetojen pyyntiin, ja niin­ pä metsästys sallitaan yksin maa- ja metsätalousministe­ riön metsästysosaston ehdoil­ la. Lapissa on menneenä tal­ vena tapettu ainakin toista­ kymmentä karhua laittomas­ ti. Paikalliset viranomaiseteivät useassa tapauksesa ole nostaneet syytettä salapyytäjiä vastaan; rikosta ei pidetä

merkittävänä tai riittäviä näyt­ töjä erämaiden kätköissä ta­ pahtuneista rikoksista ei ole saatu. Riistavalvonnan tehos­ tamiseksi eivät ministeriöt ole myöntäneet varoja.

Kannanotot, protestit: Ympäristöministeriö / ym ­ päristönsuojeluosasto Kirjaamo Ratakatu 3 00120 Helsinki

Riku Cajander

Viim e vuonna Suom essa myytiin yli 2.3 miljoonaa si­ niketun eli naalin nahkaa.

Luku on lähes yhtä suuri kuin turkistarhauksen huippuvuo­ sina 1985-86. Vielä 90-luvun alussa naalinnahkoja tuotet­ tiin kolme kertaa vähemmän.

Turkistarhojen keskittyminen yhä suurempiin ’’eläintehtaisiin” jatkuu. Esimerkiksi Suo­ messa on nyt 50 sellaista tar­ haa, joissa on vähintään 3000 kettua, 5000-10000 ketun tar­ hoja on 15 ja yli 10 000 ketun jättitarhoja seitsemän. Myös ketunnahkojen keskikoko kasvaa koko ajan. Kohta ol­ laan jo lähellä 80-luvun lo­ pulla havaittuja ’’superkettum ittoja” . Ketunnahkojen viennistä yli puolet suuntau­ tui viime vuonna Etelä-Kore­ aan ja Hongkongiin. LänsiEuroopassa ketunnahat eivät ole erityisessä suosiossa, mut­ ta itävienti on kasvamaan päin.(R.C.)

Itä-Euroopan eläinsuojelu etenee

Tammikuussa astui voimaan vasikoiden suojelua koske­ va EU-direktiivi, joka ko­ hentaa hieman valkoista va­ sikanlihaa varten kasvatet­ tavien juottovasikoiden olo­ ja. Direktiivin mukaan va­ sikoilla on oltava tilaa niin, että ne mahtuvat mm. ma­ kaamaan jalat ojennettuina.

Niitä on ruokittava niin, että niiden hemoglobiini ei las­ ke alle vähimmäisrajan (4,5 mmol/1) ja että ne saavat karkeaa rehua normaalin pötsin toiminnan turvaami­ seksi.

Vasikoita ei saa pitää kyt­ kettyinä eikä yksittäiskarsi­ nassa yli kahdeksan viikon iästä alkaen. Yksittäiskarsi­ nan pinta-ala direktiivissä määräytyy vasikan koon mu­ EU laati direktiivin vasikoiden suojelemiseksi. Yli kaan. Karsinan on oltava vä­ hintään vasikan säkäkorke- kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää pienessä uden levyinen ja pituudel­ yksittäiskarsinassa. Sen on saatava olla ryhmässä taan vasikan pituus kerrot­ toisten vasikoiden kanssa. tuna l.L llä .

Viime heinäkuussa voi­ Vasikoiden käyttäytymis­ maan jala t ojennettuina, mikä on sen lämmönsääte­ maan tulleen eläinsuojelu­ tä tutkiva eläinlääkäri Lau­ ra Hänninen Helsingin yli­ lyn kannalta olennaista.” asetuksen vaatimus vasikoi­ Suomen eläinsuojelusää- den kasvattamisesta ryhmäopistosta ei ole tyytyväinen vasikkadirektiiviin. ’’H e­ döksiä on jo osittain muu­ karsinassa kahdeksan viikon tettu EU-kuntoon ja muu­ m oglobiin iarvo n vähim iästä alkaen sen sijaan on mäisrjaon niin alhainen, että tostyö jatkuu edelleen. Juot- muutos parempaan. tällainen vasikka luokitel­ tovasikoita koskevat vaati­ Myös vasikoiden parteen mukset tulevat m eilläkin laan jo aneemiseksi. M yös kytkemisen kieltäminen on tilavaatimukset ovat vasikoi­ näin vasikoiden kasvatuk­ eläinten hyvinvoinnin kan­ sen vähimmäisvaatimuksik­ den kannalta ongelmallisen nalta keskeistä. M TK vaatii niukat. Esimerkiksi kahdek­ si. Vasikoiden yksittäiskar­ nyt näille 10 vuoden siirty­ sinoiden vähimmäistilavaasan viikon ikää lähestyvän vasikan yksittäiskarsinan le­ timukset tulevat olemaan mäaikaa, sillä tuottajat eivät pienemmät kuin aikoinaan järjestön mukaan heti ehdi veys on direktiivin mukaan 80-90 cm. Tällaisessa tilas­ maatilahallituksen lainoitus­ rakentaa vasikoille asetuk­ sa vasikka ei mahdu kunnol­ ta varten laatimien ohjeiden sen vaatimia tiloja.

Emmi Manninen la kääntymään tai makaa 1 mitat!

Norjalaiset eläinsuojelijat saivat häkkimunien mainonnan aisoihin *

Kettutarhaus ennätysvauhdissa

Kettutarhaus alkaa olla 80-luvun huippuvuosien vireessä. Turkiskauppa suuntautuu paljolti Euroopan ulkopuolelle.

Vasikkadirektiivi laittaa rajoja juottovasikoiden kasvatukselle

Auringonpaisteisessa peltom aisem assa lek o ttele va kana ei sovi häkkikanalasta tulleiden munien pakkauk­ sen kansikuvaksi. Näin pää­ tettiin vastikään oslolaises­ sa oikeussalissa, jossa käsi­ teltiin mainonnan rajoja norjalaisen eläinsuojelujärjestön, D yrebeskyttelsen Norge, aloitteesta. Oikeu­ den päätöksen mukaan kuva antaa vääränlaisen mieliku­ van kuluttajille häkkikana­ loista tulevien munien al­ kuperästä.

Eläinten hyvinvoinnista on tulossa elintarvikkeiden uusi mainosvaltti luontoystävällisyyden ohella. Eläinsuojelullisesti ajattelevat kuluttajat eivät purematta niele mainosten väittämiä eläinten onnellisesta elä­ mästä. Animalia on vast­ ikään pyytänyt kuluttajaasiamieheltä lausuntoa ko­ tieläintuotteiden mainon­ nassa käytetyistä eläinten h yvin voin tiin liittyv istä väittämistä. (E.M.)

Ruotsin vasemmistopuolue haluaa vähentää lihankulutusta Ruotsin vasemmistopuolu­ eessa on innokkaasti kes­ kusteltu lihankulutuksesta.

Ennen kaikkea puolueen nuoriso-osasto on ollut ai­ heesta kiinnostunut. Va­ semmistopuolueen kokouk­ sessa päätettiinkin äsket­ täin, että puolue tulee työs­ kentelemään lihankulutuksen vähentämiseksi. Puolu­

een periaateohjelmaan kir­ jatun päätöksen taustalla oli niin terveydellisiä, solidaa­ risia kuin ekologisiakin syi­ tä. Puolueen mukaan val­ tiovallan on osaltaan edis­ tettävä kasvissyöntiä esi­ merkiksi koulujen ja sairaa­ loiden kautta tapahtuvan tie­ don levittäm isen avulla.

(Djurens Rätt 5/96, E.M.)

0

D

iÖ auttaa eläinsuojelujär jestöjä, eläinlääkäreitä ja yksityishenkilöitä Venä­ jällä sekä Baltian maissa tiedo­ tuksen ja tietotason kehittämi­ sen kautta. D iÖ tukee itänaapu­ rimme eläinsuojelua lahjoitta­ malla välineiltä sekä tarjoamalla rahallista apua. T ällä hetkellä mielenkiintoisin projekti on P ie­ tarissa käynnistetty kissojen ja koirien kastrointiprojekti, joka tapahtuu yhteistyössä paikallis­ ten viranomaisten kanssa.

Kaupunki on yrittänyt ratkais­

ta kodittomista koirista ja kis­ soista muodostuneen ongelman pyydystäm ällä ja lopettam alla eläimiä. DiÖ on suostutellut v i­ ranomaisia satsaamaan sen sijaan kastrointiin. Pilottiprojekti on jo alkanut V asiljevski Ostrov-alueella, missä kunnan alueellista eläinlääkäriasem aa tullaan käyt­ tämään kastrointikliniikkana.

K aupunki m aksaa k ah d elle e lä in lä ä k ä r ille , jo tk a tu levat kastroimaan sekä kodittomia eläi­ miä että köyhien omistajien eläi­ miä maksutta. M uita eläinten-

Venäjän ja Baltian maiden eläinsuojelujärjestöt koettavat ratkaista kodittomien koirien ja kissojen ongelmaa kastroimalla eläimiä ja etsimällä niille koteja. om istajia kehoitetaan viemään eläimiään kastroitavaksi alennet­ tuun hintaan. Alueelliset viran­ omaiset ja D iÖ jakavat kustan­ nukset. DiÖn edustaja on paikan päällä tarkistamassa että kaikki tapahtuu niin kuin pitääkin. Suu­ ri kuluerä D iÖ lle on varmistua

siitä että eläinlääkäreillä on riit­ tävästi välineitä.

Jos haluat lisää tietoja DiÖn toiminnasta tai haluat lahjoittaa rahaa Itä-Euroopan eläinsuojelul­ le, vo it k irjo ittaa seuraavaan osoitteseen ruotsiksi tai englan­ niksi: Djurskydd i Osteuropa,

B ox 3 4 17 1,10 0 0 2 6 Stockholm, Sverige, Puh: +46 8 99 07 40.

K arin G abrielsson

Voit myös lahjoittaa rahaa DiÖ:n toiminnan tukemiseksi, yhteys­ tiedot saat DiÖ:stä tai Animaliasta.

Nuorten Animalia Hei nuorten palstalaiset Kirmailkaa iloisesti kesälaitumilla!!! Palataan syysvärien hehkuessa asiaan.

Päivi j a Anne

Valaat vaarassa Norja aikoo lisätä valaanpyyntiään. Vastoin kansain­ välisen valaskomission suo­ situksia maa aikoo tänä ke­ sänä tappaa peräti 580 lahtivalasta, pari sataa yksilöä e d e llis v u o tta enem m än.

Noija yrittää myös vaikut­ taa C IT E S-sopim ukseen, jolla valvotaan villieläimil­ lä käytävää kauppaa. Japa­ nin ohella norjalaiset halu­ aisivat siirtää useat valaslajit CITES:in kakkosluok­ kaan, jolloin niitä saisi pyy­ tää ja käydä ulkomaankaup­ paa valaanlihalla. Vaarassa ovat myös tropiikinvalaat ja harmaavalaat. joita Japani haluaisi tappaa, osittain A n­ tarktiksen laajan valaittensuojelualueen sisäpuolella.

Uusin tieto. Islantikin aikoo tänä kesänä aloittaa kaupal­ lisen valaanpyynnin!

Riku Cajander Protestit:

Norjan Matkailutoimisto, PL 709 00101 Helsinki

ANIMALIA 2/97

8

oUaon toim "a Ja J =äse0tä, mutta ainoastaan »O P Sitä laajempi toum

D iO o n P « “

Hevonen voi palella ratsastuksen jälkeen Animaliassa on keskusteltu ponin tarkenemisesta. S.K:nkiijoitus( Ani­ malia 3/96) jätti vielä täydentämi­ sen varaa. Hevoset tarkene vat yleen­ sä hyvin kylmässä, kunhan ovat saa­ neet syksystä asti sopeutua kylmyy­ den lisääntymiseen ja kasvattaa si­ ten kunnon talviturkin. Vedolle he­ voset kuitenkin ovat herkkiä -suuri koko ei estä niitä sairastumasta. Tal­ lin seiniä olisi siis hyvä jotenkin tiivistää. (Toki tuuletuskin on jäljes­ tettävä.)

Tallin kylmyys on ongelma lähin­ nä silloin, kun hevonen on ratsastet­ tu/ajettu hikiseksi. Silloin sen ihoja karva ovat kosteita eikä talvikarvan väliin jää ilmaa, joka lämmittäisi.

Hikinen hevonen tarvitsee kylmäs­ sä tai vetoisessa tallissa loimen, kun­ nes kuivuu. Loimen on oltava tar­ peeksi lämmin ja päällä hyvin pysy­ vä. Niitä saattaa tarvita useampia, sillä märän hevosen päällä loimi tie­ tysti kastuu ja loimen kuivuminen on hidasta, varsinkin ellei sitä viedä lämpimään. Jos kallista ostoloimea ei ole, vaikka vanhasta viltistä voi tehdä itse.

Hevoset nukkuvat kyllä useimmi­ ten mielellään makuullaan, sen voi todeta vaikka niiden karvaan tarttu­ neesta kuivikkeesta aamuisin. Kaik­ kia hevosia ihminen ei kuitenkaan usein näe makuullaan, sillä vain ih­ miseen todella luottava hevonen

ANIMALIA 2/97

makaa ihmisen läsnäollessa. He­ vonen nukkuu seisaallaan, jos se on varuillaan tai nukkumiseen ei ole hyvää alustaa, tai jos sillä sai­ rauden vuoksi on vaikeuksia men­ nä makuulle - jotkut yksilöt tietys­ ti myös ihan muuten vaan. Mah­ dollinen multa purujen seassa tus­ kin haittaa, isot kivet voi poimia pois puruja lisätessä. Kylmyyskin saattaa olla syy siihen, että hevo­ nen ei mene makuulle.

Viime aikoina on näkynyt huo­ lestuttavia ilmoituksia, joissa mai­ nostetaan islanninhevosta rotuna, joka tulee toimeen vähällä hoidol­ la ja ilman tallia. Se ei pidä paik­ kaansa, vaan islanninhevonenkin tarvitsee Suomen talvessa vähin­ tään tuulen-ja sateensuojan, ja hi­ keen ratsastettava hevonen kun­ non tallin rodusta riippumatta.

Islanninhevoset ovat usein hy­ viä rehunkäyttäjiä ja rauhallisia luonteita, mutta nekin tarvitsevat kunnoll isen, asiantuntevan hoidon.

Asiallista tietoa islanninhevosista saa Suomen Islanninhevosyhdistykseltä, ei välttämättä suurelta maahantuojalta, joka myy rahan vuoksi hevosia kenelle tahansa mi­ hin oloihin tahansa.

Hyvää jatkoa kaikille hevosihmisille! SuosittelenAnimalianhevostietopakettia niille, jotka eivät vielä ole siihen tutustuneet.

C.A., Tampere

Nälkälakkoon eläinten puolesta Tämä voi kuulostaa hullulta ideal­ ta, mutta mitäs tuumaatte, jos kaik­ ki, tai ainakin lähes kaikki animalialaiset ryhtyisivät nälkälakkoon?

Olisimme niin kauan syömättä, kunnes turhat eläinkokeet, turkis­ tarhaukset tms. luvattaisiin lopet­ taa. Itse ainakin voisin tehdä sen eläinten puolesta.

Voiko eläintarhoilta ostaa eläi­ miä, jos ne muutenkin tapettaisiin (esim. Korkeasaaren paviaanit)?

Voiko liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen eläimen (esim. peuran) ottaa hoitoon, ettei sitä ammuttaisi esim. jalanmurtumisen takia? Voiko pieneen kaupunkiin ostaa turkistarhalta lemmikiksi ketun tai muun turkiseläimen?

’’Pieni tarhakettu”

Niin jalo idea kuin nälkälakko on­ kin, niin emme usko sen tehoon.

Eläinkokeet ja turkistarhaus ovat niin suuria kokonaisuuksia, että niihin pystytään vaikuttamaan par­ haiten kuluttajakampanjoilla ja päättäjiä valistamalla. Sinäkin voit olla mukana muutoksessa omilla ostopäätöksilläsi ja viemällä tie­ toa eteenpäin esim. omassa kave­ ripiirissäsi.

Luulisimme, ettei mikään eläin­ tarha myy eläimiään yksityisille ihm isille missään tilanteessa.

Eläintarhojen olot eivät ehkä ole parhaat mahdolliset, mutta useim-

missä tapauksissa niidenkin tilat ovat paremmat kuin tavalliset ko­ tiolot. Eksoottiset eläimet vaativat yleensä erikoisjärjestelyjä ja -hoi­ toa, johon tarvitaan paljon tietoa ja rahaa.

Tämä koskee myös useimpia tur­ kiseläimiä. Tietysti voit kysyä, jos tunnetjonkin turkistarhaajan, luovuttaisiko hän sinulle eläimen.

Harkitse kuitenkin tarkkaan, pys­ tytkö tarjoamaan eläimelle sen vaatimat olot. Turkistarhalla esi­ merkiksi ketunpentujen kanssa ei juurikaan seurustella, joten niillä voi olla vaikeuksia sopeutua myö­ hemmin lemmikiksi.

Vahingoittuneen luonnonvarai­ sen eläimen saa hoitaa kuntoon (jos osaa) tai toimittaa hoitoon.

Tarkoituksena on eläimen palaut­ taminen takaisin luontoon toimin­ takykyisenä. Isot eläimet (mm. peu­ rat ja hirvet) joudutaan useimmi­ ten lopettamaan, koska ne eivät tulisi enää toimeen luonnossa.

Myöskään minkään eläinpuiston resurssit eivät riitä vastaanotta­ maan kaikkia vahingoittuneita eläimiä. Lisää tietoa asiasta saat mm. Helena Tengvallin erinomai­ sesta kirjasta Eläinten puolesta (myytävänä toimistolla).

Päivi ja Anne

9

%

■ .’¡ H P » ! » . ' ! . $ £ " .

-/ - ^

'

vV;, 'f

'

J

Kanojen syömä ruoho ja muut vihreät kasvinosat antavat vapaiden kanojen munille kesäaikaan niiden tunnusomaisen maun. Ruoho sisältää ksantofylliiniä, joka antaa keltuaiselle pehmeän maun ja voimakkaan oranssin vann.

Teksti ja kuvat: Helena Tengvall

K

aneli kuuluu suoma­ laiseen maatiaisro­ tuun. Aikaisemmin se on palvellut siitoskanana eräässä rodun suurimmista siitoskanaloista. Nyt se elää yhdistetyn lemmikin ja tuo­ tantoeläimen roolissa länsiuusim aalaisessa pikkukanalassa, tuottaen parvikumppaneidensa kanssa vapaan kanan munia.

Ikää K anelilla on viisi vuotta, ja hyvässä lykyssä se saattaa elää vielä toisen mokoman. Tässä näkyy sen lemmikinsekainen rooli per­

heessä. T avan o m aisessa maataloudessa munijakanat teurastetaan jo alle kaksivuo­ tiaina, eikä siitoskanojen­ kaan elämä kestä kovin pal­ jon kauempaa.

” Kanan muisti” Eläimiin liittyy suuri jou k­ ko sanontoja, jotka tuntuvat tarkemmin tutkittuina viittaavan pikemminkin sanon­ nan keksijän ominaisuuksiin kuin kyseisen eläimen. ’’K a­ nan aivot” ja ’’kanan muisti” kuuluvat kahtena kirkkaana tähtenä tähän joukkoon.

Kanojen käyttäytymistut­ kimuksen nykyinen käsitys on, että kanojen oppimisky­ ky ja älykkyys ovat lintumaailmassa keskitasoa. Va­ risten tai papukaijojen tapai­ sia nokkeluusvirtuooseja kanat eivät ole, mutta eivät myöskään häntäpään edus­ tajia.

Asia erikseen on tietenkin se, että monet väärin suunni­ tellut kanalarakennukset ei­ vät anna kanoille mahdolli­ suutta käyttäytyä millään jär­ kevällä tavalla. Jos vaikkapa ruokailutilaa on varattu par­

Emon esimerkin avulla poikaset oppivat, mikä on syötävää ja mikä ei.

10

ven kokoon nähden liian vä­ Aamuvoimistelun hän ja kanat alkavat käyttäy­ tyä riitaisasti, lopputulos ker­ aika too vähintään yhtä paljon ka­ Kanaparven päivä alkaa ku­ nalan suunnittelijan kuin ka­ konlaulun aikaan, kuinkas nojen älykkyystasosta. muuten. Kanelin parven kinJos ympäristö antaa tilai­ gi, maatiais- ja Plymouth suuksia oppimiselle, kanat Rock -roduista risteytetty oppivat erityisen nopeasti kukko Valtteri ottaa aamun kaikkea sellaista, mikä liittyy sarastuksen vastaan kajaut­ ruokaan. Ne keksivät vaikka­ tamalla omintakeisella kurkpa juosta oikotietä rehukau- kuäänellään ” kukko-rääkaloille nähdessään emännän kyy!” Vaikka Valtterilla on lähestyvän ruokakauhan kans­ yksi sukukuntansa epävireis a - siitäkin huolimatta, että simpiä lauluääniä, sen mer­ kyseinen oikotie sattuu edel­ kitys on sama kuin aapisku­ lyttämään juoksemista en­ kon kiekaisulla tai vaikka sin päinvastaiseen suuntaan talitinttikoiraan titityyllä. kuin missä emäntä ruoka- ’’Tämä on minun reviirini, kauhoineen näkyy. Kun Ka­ vieraat koiraat pysykööt neli ja kumppanit olivat tä­ poissa!” män kerran kunnollaoppineet, Aamunsa kanat aloittavat ne muistivat seuraavassa vas­ venyttelyllä. Unestaan he­ taavassa tilanteessa välittö­ ränneen kanan venyttely mästi, mitä pitää tehdä, vaik­ näyttää samantapaiselta kuin ka välissä ehti kulua puoli kissan nautinnollinen kiskotvuotta. telu. Erona on vain se, että Kanat oppivat helposti kissakurottautuu venytellesmyös sanoja, kuten ruokin­ sään eteenpäin, kana taas nan yhteydessä käytetyn kut­ ojentelee jäseniään taakse ja suhuudon tai oman nimensä. sivusuuntaan. Y k si koipi Kaneli yllätti isäntäväkensä kerrallaan venytetään pitkäl­ sillä, että se oppi nimensä il­ le taakse, ja samaan aikaan man että kukaan olisi sitä sille verrytetään siip ilih a k sia tarkoi tuksella opettanut. ojentamalla saman puolen Emäntä vain oli kanalassa siipi sivulle, niin että siipikäydessään silloin tällöin ju­ sulat aukeavat viuhkaksi.

Tärkeä osa aamurituaalia tellut kanoille, mainiten jos­ kus niitä nimeltä. Ei kestänyt on sukiminen. Nokkaa kam­ kauaakaan, kun Kaneli alkoi pana käyttäen kana laittaa kääntää päänsä puhujaa kohti höyhenensä järjestykseen. aina kuullesaan oman nimen­ Viimeistely tapahtuu öljyämällä: pyrstön ty vellä on rassä.

varauhanen, jonka eritettä kana levittää höyheniinsä nokallaan ja saa ne näin pa­ remmin vettä h ylkiviksi. Öljyäminen myös parantaa höyhenpuvun lämmönpitävyyttä.

Sisäinen kello kertoo ruokatunnin Kun aamutoimet on tehty, kanat lehahtavat alas orrelta yksi kerrallaan. Nuorimmat ja hätäisimmät tulevat ensin - kuten Kanelin jälkeläinen Valma, joka on parven yli­ voimaisesti uteliain ja jolla on kiire olla ensimmäisenä joka paikassa. Sen perässä pudottautuvat muut kanat ja Valtteri. Ennen orrelta lennähtämistään jokainen odot­ taa nähdäkseen, mihin edel­ lä laskeutunut on päätynyt, jotta voi tähdätä oman laskeu tu m isen sa jo h o n k in muualle kuin edeltäjän nis­ kaan. Hännänhuippuna tu­ lee aina Vilma, joka muhke­ asta koostaan huolimatta on parven varovaisin ja haluaa tilanteesta riippumatta mui­ den menevän edellä, ennen kuin se uskaltautuu minne­ kään.

Aamu ja aamupäivä ovat aktiivista aikaa. Talvella, kun pakkaset estivät ulosmenon, aamupäivä kului sisällä ka­ nalassa etsien jyviä, jotka emäntä oli sekoittanut kui-

ANIMALIA 2/97

vikkeeseen, ruokaillen rehu-, sora- ja kalkkiastioilla sekä nokkien porkkanoita ja hei­ näpaaleja, joita emäntä kan­ toi kanalaan ajanvietteeksi.

Kanoilla on sisäinen kel­ lo, joka ohjaa ne touhuamaan erityisen ahkerasti ruoanhaussa aamuisin, aamupäi­ visin ja iltaisin. Erityisesti silloin on tärkeää, että kano­ jen nokalle on järjestetty jo ­ tain puuhattavaa. Muuten kanojen tarmo voi purkau­ tua kumppaneiden höyhen­ ten irti nyppimiseen, mikä on kohteelle kivuliasta ja näkyy pian myös ulospäin muutamien kanojen resuisuutena.

Nyt kevään tultua ei ajan­ vietteestä ole puutetta, sillä heti aamulla kanalan ovi avataan, ja metsää sekä niit­ tyä käsittävä laidun odottaa.

Aamukasteen aikaan met­ sästysmaat ovat parhaat, sil­ lä silloin on vielä helppo löy­ tää etanoita ja joskus kaste­ matojakin. Päivän lämme­ tessä nämä kostean sään herkkupalat vetäytyvät

piiloihinsa, ja kanojen on tyytyminen ruohon ja apilan napsimiseen.

Joskus joku parvesta äk­ kää päivää paistattavan sisi­ liskon. Kanan äkillinen ryn­ nistys saaliin kimppuun tempaa koko muun joukon mu­ kaan, ja ajojahtia jatkuu kun­ nes lisko on nokittu hengiltä ja pistelty poskeen.

Golfpalloa hautomaan?

Aamupäivän tunteihin osuu yleensä sekin, kun milloin mikäkin kanoista pujahtaa vähin äänin takaisin kana­ laan ja kömpii pesälaatikkoon munimaan. Ennen mu­ nimista kana ’’rakentaa pe­ sää” : se ottaa nokkaansa muutaman oljenkorren pesälaatikosta ja asettelee nii­ tä ympärilleen.

Pesänrakennusvaiston ku­ tistuminen muutaman korren siirtelyksi on yksi niistä har­ voista muutoksista, joita ka­ nan vaistoissa on tapahtunut

0

lästyvät pahemmin ja rau­ niiden vuosituhansien aika­ Tomussa hoittuvat paljon hitaammin na, jotka se on ollut kesyekuin ne lajikumppaninsa, läimenä. Toinen on hauto- porskuttamisen jotka ovat saaneet säännöl­ misvaiston katoaminen. Suu­ autuus lisesti hiekkakylpeä. Hiekrin osa nykykanoista vain Yksi kanojen päivän koho­ kaky lpy auttaa laukaisemaan munii ja munii, ryhtymättä kohtia on hiekkakylpeminen. jännitteitä ja pitää parven missään vaiheessa hauto­ Koska me ihmiset emme sopivan rentona. maan tuotoksiaan. Mutta hiekkakylve, meidän voi olla Jos sää on aurinkoinen, joillain kanoilla hautomisvaikea kuvitella mitä hohdo­ p ä ivä o h jelm a a n kuuluu vaisto on säilynyt, ja ne hal­ kasta on siinä, että maataan myös aurinkokylpy. Aurin­ litsevat koko repertuaarin mahallaan koko porukalla koa ottava kana asettuu ma­ alkaen munien lämmittämi­ kuivassa multakuopassa ja kuulle maahan, levittää toi­ sestä ja säännöllisestä kään­ porskutetaan niin että pöly sen siipensä ja sulkee sil­ telystä aina poikasten opas­ lentää. Mutta hiekkakylpevä mänsä, näyttäen siltä kuin tamiseen ruoan etsinnässä ja kanalauma näyttää paneutu­ se aikoisi nukahtaa läm vaaroilta suojautumisessa. van touhuunsa vähintään yhtä pöön.

Kaneli on yksi niistä, jo il­ suurella hartaudella kuin la on hautomisvaisto jäljellä joukko saunovia suomalaisia. voimakkaana. Vieläpä erit­ täin voimakkaana. Kolmisen kertaa vuodessa se innostuu aloittam aan hautom isen lämmittäen vaikka sitten tyh­ jää pesää, jos ei muuta ole saatavilla. Se omistautuu tehtävälleen vähintään muu­ taman viikon ajan. Isäntä ehti jo pohtia, pitäisikö sille an­ taa golfpallo, jotta sillä olisi edes jotain aidon tuntuista allaan päättäväisen urakkan­ sa aikana.

Muutakin kuin golfpallo­ ja Kaneli on toki ehtinyt sii­ toskanan uransa aikana hau­ toa: siltä on lähtenyt maail­ malle neljä poikuetta. M yös muiden kanojen poikasiin se suhtautuu suopeasti. Aikui­ sia kanoja se ei sen sijaan päästä vierelleen silloin, kun sillä on oma untuvikkoliuta Hiekkakylvyn aikana poikaset odottavat vierellä huollettavana.

On olemassa sellaisiakin kanoja, jotka eivät osaa hau­ toa, mutta joilla on tallella yhtä ja toista poikastenhoitovaistosta. Isäntäväen mie­ lestä koomisin edesottamus Itse asiassa hiekkakylpy tällä saralla oli se, kun par­ on kanoille vielä tärkeäm­ Tanssii hyttysten ven edellinen johtajakana pää kuin löyly pohjoisen kanssa Tupu yritti kidnapata poika­ kansalle. Tutkimuksissa on Illalla alkaa toinen ahkeram­ sen Piki-nimiseltä emokahavaittu, että jos kanoilta es­ man ruoan etsinnän vaihe. nalta. Tupu ajoi Piki n kerta tetään hiekkakylpeminen pi­ Maasta kuoputetut toukat ja toisensa jälkeen pois poika­ tämällä niitä häkissä, jossa heinänkorsista napsitut täh­ sen luota ja yritti sitten ryh­ ei ole mitään kylpemiseen kät toimivat hyvänä särpityä hoitamaan pikku untu­ sopivaa hienojakoista aines­ menä emännän kiikuttamil­ vikkoa. Jokainen yritys ka­ ta, kanat käyvät päivä päi­ le kauroille ja keittiötähteilriutui kuitenkin pikaisesti, vältä yhä jännittyneemmikle. kun poikanen riensi kerran si. Käytännössä tämä ilme­ Illan hämärtyessä tanssahtoisensa jälkeen piipittäen nee niin, että jos kanalaan televat esiin myös hyttyset. oikean emonsa perään - kun­ ilmestyy jokin häiriö, niin Hyttysiä metsästävä kana on nes Tupu lopulta luovutti. kylvyttä jääneet kanat pehauska näky: se pyörähtelee ympäri ja nappaa salaman­ n o p eilla n o k a n liik k e illä kiinni päänsä ympärillä pyö­ riviä inisijöitä.

Y lös yöpymisorrelle par­ vi nousee hyvissä ajoin en­ nen hämärän tuloa. Parven vanhimpana Kanelilla on it­ seoikeutettu paikkansa Valt­ terin vieressä. Muut eivät sii­ hen tunge, vaan tietävät ku­ kin omat paikkansa. Yleen­ sä kanat yöpyvät samojen naapureiden vieressä illasta iltaan. Kanoillakin on omat ystävyyssuhteensa, ja tietyt yksilöt viihtyvät keskenään silm innähden paremm in kuin toiset.

Y ö p u u lle asetu ttaessa vaihdetaan myös hellyydenosoituksia. Etenkin Kaneli sukii Valtterin niskahöyheniä nokallaan, ja pimeyden laskeutuessa jokunen kana visertää naapurilleen hiljai­ sen yhteysäänen.

T

•

•• ••

Lisaa kanalukemista: Seuraavista kirjoista osa on jo loppuunmyy­ ty, mutta kirjastoista kannattaa kysellä. Osa kirjoista löytyy myös Animalian kirjastosta: Porvoonkatu 53, Hel­ sinki, puh. (09) 148 4866.

Erkki Pulliainen: Kanan historia, biolo­ gia ja tuotanto. Oulun yliopisto 1987. 112 si­ vua.

Kaarina Valoaalto - Miriam Soledad Ramirez - Anne Streng: Vapaa kana. Omakus­ tanne 1992. 57 sivua.

Helena Tengvall: Kanojen hoito. Opas vapaiden kanojen kas­ vattajille. M aaseutu­ keskusten Liitto 1996.

139 sivua.

Och böcker pä svenska: Flemm ing Schiötte: I Hönsskötsel pä rimligt vis. Bokskogen, G ö­ teborg 1987. 104 sidor.

Kristina Oden: Höns och andra fjäderfän.

LTs förlag, Stockholm 1994. 204 sidor.

j

Mistähän lienee saanut alkunsa sanonta ’’olla jonkun siipien suojassa?” Kanan levittäytymiskyky on vaikuttava: näkyvillä olevien poikasten lisäksi Kanelilla on tässä allaan seitsemän samankokoista poikasta

ANIMALIA 2/97

il

0

0

Eläinten ystävä

Pieni lattiakanala on tuotantokustannuksiltaan kallein, mutta kanojen kannalta paras vaihtoehto.

Eläintiheys on väljempi, ja kanat saavat ulkoilla kesäaikaan.

Mistä munat tulevat?

Suomessa elää tällä hetkellä noin 9 miljoonaa kanaa. Neljä miljoonaa niistä on munantuotannossa, viittä miljoonaa kasvatetaan broilereiksi.

K

analoita maasta löytyy kol­ mea eri tyyppiä: Häkkikanaloissa elää valtaosa, eli lähem m äs neljä m iljoonaa maamme munivista kanoista. Häk­ kikanalan häkit ovat pohjapintaalaltaan noin 1/4 neliömetrin ko­ koisia, ja kussakin häkissä on kol­ me tai neljä kanaa. Yhdelle kanal­ le on siis noin A4-paperiarkin ver­ ran tilaa.

Häkkikanalan suosion salaisuus on, että se on tuotantokustannuk­ siltaan kaikkein halvin vaihtoeh­ to. Osan hinnasta maksavatkin kanat. Häkkikanalan ahtauden ja luonnottomien olojen seuraukse­ na häkkikanoilla esiintyy enem­ män hermostuneisuutta, pelok­ kuutta, käyttäytym ishäiriöitä ja luunmurtumia kuin muissa ka­ naloissa.

Suuret lattiakanalat (jotka tun­ netaan m yös nim illä osaritiläkanalat tai avokanalat) ovat Suo­ messa uusi tulokas. Munantuotan­ nossa niitä on meillä käytetty vuo­ desta 1995 alkaen - seurauksena tutus tumismatkasta Ruotsin vas­ taaviin kanaloihin, jonka Anima-

lia järjesti kananmuna-alan eri si­ dosryhmille.

Ideana on minimoida tuotanto­ kustannukset tekniikan avulla, ku­ ten automaattisella munienkeruulla, samaan aikaan kun kanoille annetaan mahdollisuus perustar­ peiden tyydyttämiseen, kuten ti­ laisuus siirtyä muninnan ajaksi suojaisaan pesälaatikkoon ja kuo­ pia ja kylpeä kuivikkeessa.

Nykyään näitä kanaloita on Suo­ messa noin 40 kappaletta, ja niis­ sä elää yhteensä vajaat 100 000 kanaa. Munien kysyntä on paljon suurempi kuin mitä nämä kanalat riittävät tyydyttämään, ja niinpä molemmat maan suurimmat pak­ kaamot - Munakunta ja A-M unaovat päättäneet lisätä näiden ka­ naloiden lukumäärää. Näissä ka­ naloissa elävien kanojen määrä tulee siis kasvamaan selvästi.

Eläinsuojelunäkökulmasta ilah­ duttavaa on se, että suurin osa tästä lisäyksestä tulee tapahtumaan niin, että häkkikanaloita muute­ taan suuriksi lattiakanaloiksi.

Pienet lattiakanalat ovat niitä perinteisiä ’’mummon kanaloita” .

Ruokakaupassa Häkkikanalan muniaovat kaikki ne tavallisissa ruokakaupoissa myytä­ vät munat, joiden kotelossa ei ole mitään erityismerkintää - eli kote­ lossa lukee vain Kultamunat. Am unat tai vain lOkananmunaatms.

Kuvat hämäävät usein ostajaa: häkkikanalamuniakin myydään kote­ loissa, joissa on kuvia niityllä va­ paana käyskentelevistä kanoista.

Häkkikanalan muniaovat myös

Hyvän olon munat. Kultajyvämunat ja Kulta-Omega -munat.

Suuri lattiakanala on munantuotannon moderni kompromissi.

Tuotantokustannukset jäävät lähes yhtä alhaisiksi kuin häkkikanalassa, mutta kanat saavat silti liikkua, kuopia kuivikkeessa ja munia pesiin.

Kanaparvet ovat yleensä pieniä, kanat pääsevät päivisin ulos ke­ väästä syksyyn, koko lattia on peitetty kuivikkeella, ja yöksi ka­ nat voivat nousta orsille.

Näiden kanaloiden määrää Suo­ messa ei ole tilastoitu, mutta niitä lienee useita satoja. Kanamäärä kanalaa kohti on pienempi kuin suurissa lattiakanaloissa, joten näiden kaikkein vapaimpien ka­ nojen nykyinen yhteismäärä jää­ nee Suomessa alle 100 000:n.

Riku Cajander

Kiinnostus uusien pienkanaloiden perustamiseen tuntuu olevan hie­ noisessa nousussa, joten näiden kanaloiden määrä saattaa jatkos­

Häkkikanala on vielä nykyään yleisin kanalamalli useimmissa teollisuusmaissa, myös Suomessa

Viime kädessä kanojen pitotavan ratkaisee kuluttaja. Kun perheen ostostentekijä valitsee kaupassa munakoteloa, hän valitsee samal­ la - tietoisesti tai tietämättään mihin kanojen pitotapaan hän oh­ jaa markkansa.

Tämän vuosikymmenen aikana kananmunat ovat nousseen kulut­ tajien keskustelun kohteeksi useis­ sa Euroopan maissa. Mitä enem­ män kuluttajat ovat saaneet tietoa' kanojen pitotavoista, sitä useam­ pi on hylännyt häkkimunat ja siir-! tynyt ostamaan vain vapaiden k a - . nojen munia. Kärkipäässä o v a t: Tanska ja Hollanti: niissä jo 50 % kuluttajien kaupasta ostamista munista on peräisin muualta kuin häkkikanaloista. Suomessa vas­ taava luku jää toistaiseksi alle 10 prosentin.

Mitä useampi suomalaiskuluttajakin siirtyy munaostoksissaan vapaalle linjalle, sitä nopeammin kanojen olot paranevat myös meil­ lä. ’’Lompakolla äänestäminen” on konkreettinen tapa vaikuttaa: viime kädessä vain munien ky­ syntä nimittäin määrää sen, kuin­ ka moni maamme kanoista pide­ tään minkäkinlaisessa kanalassa.

sa kasvaa.

Helena Tengvall

Erona muihin häkkikanalamuniin on se, että kanoille syötetty rehu on suunniteltu tuottamaan muniin tavallisesta poikkeavan rasvahappokoostumuksen ja E-vitamiinipitoisuuden.

Suurista lattiakanaloista tulevat

lo m a m a t k a lla

Vapaan kanan munat. Vapaan kanan kultamunat sekä Pulliai­ sen munat. Läheskään kaikissa

Loman aikana yksi ja toinen meistä matkailee ulkomailla. Tähän on koottu muutamia käytännön vinkkejä, joilla ulkomaanmatkalainen voi ottaa eläimiä huomioon ja selviytyä eräistä yllättävistä tilanteista.

kaupoissa näitä ei vielä toistaisek­ si ole saatavilla.

J

os matkaseurueeseen kuuluu nelijalkainen jäsen, kannattaa hyvis­ sä ajoin ottaa selvää, mitä rokotuksia eläimelle tarvi­ taan k yseiseen maahan mentäessä. Eräissä maissa eläimet pääsevät maahan vain pitkän karanteenin kautta. Silloin lomamatkalaiselle ei jää muuta vaihto­ ehtoa kuin jättää lemmikki hoitopaikkaan kotimaassa.

Tarkempia tietoja rokotusja karanteenivaatimuksista eri maissa saa maa- ja met­ sätalousministeriön eläin­ lääkintä- ja elintarvikeosas­ tolta, puh. vaihde (09) 1601.

Munia ostetaan paljolti mieliku­ van perusteella. Kuluttajan on syytä olla tarkkana, että sisältö myös vastaa mielikuvaa. Vain tekstimerkinnät ovat suomalai­ sissa munakoteloissa luotettavia.

Kuvina voi olla piirroksia vapaista kanoista silloinkin, kun munat todellisuudessa tulevat häkeistä.

Torilla, kauppahallissa, suoramyynnissä...

A idoim m in vapaiden kanojen munia - eli pienten lattiakanaloiden tuotteita - saa vain suoraan tiloilta, joidenkin tilojen yhteisis­ tä suoramyyntipisteistä sekä jo il­ tain toreilta ja kauppahalleista.

Niitä myydään yleensä nimikkeil­ lä Vapaiden kanojen munat.

Iloisten kanojen munat tai O n­ nellisten kanojen munat. Teksti ei välttämättä ole munakotelossa. vaan se voi olla myös hyllyn reu­ nassa tai kilvessä myyntipaikan vieressä.

Sama pätee luonnonmukaisesti tuotettuihin muniin eli luomumuniin. Ne tuotetaan niinikään pie­ nissä lattiakanaloissa, minkä li­ säksi luomukanojen rehusta vä­ hintään 80 % on luonnonmukai­ sesti viljeltyä.

Matkan aikana lemmik­ kiä kannattaa pitää taval­ lista tarkemmin silmällä paitsi omille teille livahtamisen välttämiseksi, niin myös varkauden varalta.

Joissain m aissa, kuten Ranskassa, koiravarkaudet ovat yleisem pi ongelm a kuin meillä. U lkom ailla koiraa ei siksi kannata jät­ tää yksin autoon tai yksin kaupan ulkopuolelle.

Helena Tengvall

Yhä useampi turisti haluaa nykyään boikotoida sellai­ sia ohjelmanumeroita, jot­ ka perustuvat eläinrääkkä­ ykseen. Paitsi että turisti välttää näin oman mielensä pahoittamisen, boikotti on myös konkreettinen apu näille eläimille. Monessa ” h u vi” m uodossa turistit ovat tärkeä osa yleisöä. Mitä harvempi turisti kantaa ra­ hansa näiden ohjelmanumeroiden pääsylippuluukulle, sitä nopeammin kyseisten maiden omat eläinsuojeli­ jat onnistuvat pyrkimyksis­ sään lopettaa nämä ohjel­ manumerot kokonaan.

T avallisim pia eläinten huonoon kohteluun perus­ tuvista ohjelmanumeroista ovat rodeot (mm. Yhdys­ valloissa), härkätaistelut (Espanjassa, Portugalissa, Etelä-Ranskassa ja joissain Etelä- ja V äliA m erikan maissa), verifiestat (mm.

Espanjassa - ei siis kaikki fiestat, vaan vain ne, joiden nimessä esiintyy espanjan sana sanguina, veri), tilai­ suus päästä valokuvattavak­ si huumatun simpanssin tai leijon an p en n un kan ssa (mm. Etelä-Euroopan mais­ sa), kukko-ja koiratappelut

(monissa maissa, varsinkin espanjankielisissä kulttuu­ reissa) ja karhupuistot (Ja­ panissa).

Jos seuramatkan ohjel­ maan sisältyy esimerkiksi härkätaisteluita tai ostos­ matka turkisliikkeisiin, voit

Suomen sirkuksissa norsuja ei enää saa käyttää. Matkaileva eläinten ystävä voi ulkomailla törmätä vielä tällaiseen näkyyn.

T

J

tehdä muutakin kuin jättää menemättä niihin. Kerro mielipiteesi matkaoppaalle.

Ota myös yhteyttä siihen matkatoimistoon, joka mat­ kan järjesti, ja pyydä sitä karsimaan tällaiset eläinten kyseenalaiseen kohteluun perustuvat kohteet pois oh­ jelmastaan.

Ostoksilla K aikenlaisiin eläinten osista tehtyihin matkamuis­ toihin on hyvä suhtautua kriittisesti. Osa matkamuis­ toista tehdään uhanalaisis­ ta eläinlajeista, kuten esi­ merkiksi norsunluiset esi­ neet. Ravintolassa kannat­ taa välttää sellaisia ruoka-

erikoisuuksia, joiden tuo­ tannossa eläimiä kohdellaan erityisen epäinhimillisesti, kuten hanhenmaksaa, sammakonreisiä ja kilpikonnalientä.

Yhtään hassumpi vaihto­ ehto ei ole sekään, että tu­ risti päättää ulkomaanmat­ kansa ajaksi valita koko­ naan lihattoman ruokavali­ on. Näin hän tulee sekä pie­ nentäneeksi riskiään saada salmonellatartunta että vält­ tyy tukemasta rahoillaan paikallista lihantuotantoa, johon monissa maissa liit­ tyy vielä suurempia epäkoh­ tia esimerkiksi eläinten kul­ jetusten yhteydessä kuin Suomessa.

Eurogroup häkkikanaloita vastaan EU-maiden eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö, Eurogroup for Animal Welfare, keskittää tänä vuonna kampanjansa kahteen pääkohteeseen, pitkiin teuraskuljetuksiin ja häkkikanoihin. Kanakampanjan päätavoite on saa­ da koko EU-alueelle häkkikanala­ kielto. Suomen eläinsuojeluase­ tukseen kirjattu häkkikanalakiel­ to on riippuvainen EU-tason pää­ töksistä. Lakia käsiteltäessä edus­ kunta sitoi pykälään ehdon, joka käytännössä tarkoittaa, ettei Suo­ men kieltoa toteuteta, mikäli muut EU-maat eivät tee vastaavaa pää­ töstä. Ruotsi on jo nyt käytän­ nössä vastaavassa tilanteessa.

Sveitsissä kanojen kasvatus hä­ kissä on ollut kielletty jo 1992 lähtien, eivätkä maan munamarkkinat ole millään tavalla lamaan­ tuneet tai kaatuneet tuonnin pai­ neisiin.

Euroopan tason kampanja tulee jakautumaan sekä kuluttajien va­ listamiseen jäsenjäijestöjen avul­ la eri maissa että lobbaamiseen eli EU-päättäjiin vaikuttamiseen. Eu­ rogroup keskittyy jakamaan infor­ maatiota kanojen luontaisista käyt­ täytymistarpeista ja hyvinvointia haittaavista tekijöistä. Komissiol­ ta on tulossa lähiaikoina myös esi­ tys häkkikoon kasvattamisesta.

Nyt EU-standardi on 450 neliösenttiä (Suomessa 480, USA:ssa 300-330, Noijassa 700). Uuden esityksen sisällöstä ei ole toistai­ seksi julkaistu, arvelut vaihtelevat 550ja 800 neliösentin välillä. Vaik­ ka Eurogroup pitääkin tavoittee­ naan lopullista häkkikasvatuksen kieltoa, pyrkii se vaikuttamaan myös häkkikokovaatimuksiin.

Jaana Kiljunen

Animalialla on käynnissä kampanja, jonka tarkoitus on lisätä vapaiden kanojen munien kysyntää ja nostaa sitä kauttaa vapaiden kanojen osuutta Suomen kanoista. Nyt jokainen kuluttaja voi vaikuttaa - katso tarkemmin toimintasivulta 15.

ANIMALIA 2/97

Eläin avun tarpeessa - mitä teen?

Jos näet kadulla haavoittu­ neen tai ilmeisen nälkiinty­ neen kulkukoiran tai -kis­ san, etsi käsiisi lähin eläin­ lääkäri tai eläinsuojeluyh­ distys. Jos et tiedä näiden yhteystietoja, kysy paikal­ liselta poliisilta.

Jos joudut eläinrääkkäyk­ sen tai muun törkeän kohte­ lun silminnäkijäksi, puutu asiaan ystävällisesti mutta tiukasti ja koeta keskustella osapuolten kanssa sen ver­ ran kuin kielitaitosi sallii.

(Tällaisissa tiukoissa tilan­ teissa onnistuu usein teke­ mään itsensä ymmärretyksi hyvin vähäiselläkin kielitai­ dolla.) Ä lä kuitenkaan me­ netä malttiasi ja varmista, että oma turvallisuutesi ei vaarannu. Jos tämä ei auta. ota yhteyttä paikalliseen po­ liisiin.

V

Rodeoesityksiä pidetään mm. Yhdysvalloissa. Suomessa rodeota nähtiin viimeksi vuosikymmenen vaihteessa.

ANIMALIA 2/97 12

Huvit ja ’’huvit”

Riku Cajander

Helena Tengvall

Mitä munakotelo kertoo?

Joissain maissa poliisista ei ole apua, koska monessa maassa eläinsuojelulainsää­ däntö on varsin köykäinen tai olematon. Voit halutes­ sasi pyytää poliisilta aina­ kin lähimmän eläinsuojeluyhdistyksen osoitteen ja ot­ taa yhteyttä sinne. Kirjoita myös kirje kyseisen maan Suomessa olevalle suurlä­ hettiläälle, kerro kokemuk­ sesi ja mielipiteesi tapahtu­ neesta.

Vältä eläintautitartuntoja Suomi on sikäli onnellises­ sa asemassa, että eläinlää­ kintäviranomaisten huolel­ lisen työn tuloksena meiltä puuttuvat nykyään monet sellaiset eläinten tarttuvat taudit, jotka jo Keski-Euroopassa ovat yleisiä. Ne saattavat kuitenkin levitä tänne helposti tavallisen tu­ ristinkin mukana.

Kun muistat matkallasi muutamat varotoimet, eh­ käiset tautien leviämisen ja teet siten arvokkaan palve­ luksen maamme eläimille: Ä lä tuo Suomeen muista maista lihatuotteita. Esimer­ kiksi sikarutto voi levitä li­ hatuotteiden kautta. Jos epäilet itse saaneesi salmo­ nellatartunnan, älä käy suo­ malaisessa navetassa, sika­ lassa tai kanalassa.

Jos olet vieraillut ulko­ maisessa hevostallissa, na­ vetassa, sikalassa tai ka­ nalassa taikka koskenut ul­ komaiseen hevoseen tai tuo­ tantoeläimeen, anna kulua vähintään 48 tuntia, ennen kuin käyt suomalai sessa tallissa tai tuotantoeläinrakennuksessa taikka kosket suomalaiseen hevoseen tai tuotantoeläimeen. Lisäksi muista Suomeen palattuasi desinfioida itsesi ja vaatteesi (kengät mukaanlukien), jos olet käynyt ulkomaisessa tuotantoeläinrakennuksessa tai hevostilalla. Hyvä keino on saunoa perusteellisesti ja levittää myös matkalla ol­ leet vaatteet ja kengät kuu­ maan saunaan.

Helena Tengvall

13

Toimintaa

Svinuppfödare Jaakko och Marjatta Koivuluoma:

’’Trivs djuren, sa trivs man själv” Utvecklingen inom husdjurshâllningen gâr hela tiden framât. Pâ señaste tiden verkar utvecklingen i allt större grad gâ i positiv riktning. Till exempel i nya grisuppfödningssystem kan ofta sâvâl etiska som ekonomiska synpunkter kombineras framgângsrikt.

E

tt exempel pä denna positiva utveckling är det nya suggpoolssystemet för grisproduktion.

Systemet bygger pä att suggom a spenderar största delen av sitt liv i en central suggpool. Härifrän äker de ut tili speciella satellitgärdar vid grisningen. Jag besökte en rätt nybyggd pool i Ilmajoki där Jaakko och Marjatta Koivuluoma sköter satellitsuggor för Itikkas djurförmedling.

Tupplur i halmbädden Redan dä vi äker in pä familjen Koivuluom as gärd märks det att det inte är frägan om vilken gärd som helst - inte ett spär av svinlukt i luften. Inte ens dä man stiger in i det luftiga su ggstallet märks nägon som helst lukt av ammoniak. Till poolen hör allt som allt 220 suggor, varav ca.

2/3 i gängen är i centralpoolen, medan resten är ute i satelliterna. Svingärden är indelad i avdelningar för ca. 20 suggor var.

Dä vi kommer in i en av avdelningarna ligger sug­ gorna i den h alvm etertjocka halmbädden och tuggar förnöjt. Fä ids reagera pä vär ankomst med mera än en nyfiken blick, m edan ett antal gen ast skyndar sig fram för att grymtande undersöka bäde mig och min klädsel. Dju­ ren är rena och fria frän liggsär.

Halmbädden bildar suggornas viloplats, och förutom den harde tillgäng tili en skild gödselgäng samt enskilda utfodringsbäs där varje sugga, oberoende av rang, kan äta i lugn och ro.

Svinen, som är m ycket renliga djur, häller strikt skillnad mellan gödselgäng och sovplats. Halmen som sug­ gorna ligger i är verkligen ren.

"Om underlaget är sädant att man själv lockas att lägga sig ner, mäste det ju ocksä duga för suggorna", menar Jaakko Koivuluoma.

Halmen är nyttig för sug­ gorna pä mänga/sätt. Föru-

tom att den är mjuk att ligga pä bidrar den tili suggornas föda samt ger dem sysse lsä ttn in g . M era halm mäste tillföras ungefär varannan dag, eftersom den dä är uppäten eller söndersmulad.

Grisning i Satellit Suggorna vi hälsar pä skall grisa om cirka tre veckor och är just pä väg ut tili en av satellitgärdarna. Dä dör­ ren mellan avdelningen och lastn in g sg än gen öppnas skyndar sig genast en handfull suggor ut mot bilen.

"Satellitsuggorna är betydligt lättare att lasta och transportera än svin i allmänhet", anser chaufför Paavo Finnilä, som kört svin under heia sitt liv och transporterat dessa satellitsug­ g o r ända sedan poolen grundades för cirka ett är sedan. Nägra oerfarna sug­ gor är tili en början mots-

träviga men följer sä smäningom efter dä de äldre suggorna visat vägen. Resan blir inte läng för sug­ gorna, den satellitgärd som är längst bort är endast en dryg timme frän K o iv u ­ luomas gärd.

Pä satellitgärdarna spen­ derar suggorna ätta veckor: tre veckor före och fern ve ck o r efter grisningen.

Hälften av satellitgärdar­ na, som fär sina suggor frän denna pool, har konventionella grisningsspiltor, där suggan fixeras i bäset frän grisning tili använjning.

Resten av gärdarna häller suggorna fixerade endast vid grisningen. I bäda Sys­ temen har suggorna halmbädd.

Fern veckor efter grisni­ ngen sker avvän jn in gen och suggorna äker tillbaka tili suggpoolen. Den första veckan är suggorna i samma rum som gärdens tvä

Í

galtar, fö r att stim ulera brunsten. B efruktningen sker ofta ungefär fern da­ gar efter att suggorna kommit tillbaka tili poolen. In­ seminationen sker bäde pä artificiell och pä naturlig väg. Om en sug ga av nä­ gon anlednining inte gär med pä artificiell insemi­ nation, fär en av galtarna hjälpa tili.

vakio-ohjelmaan. Useisiin tapah­ tumiin on mahdollista osallistua pienin kustannuksin esim. info-tai kirppispöydän kanssa. Kokousten sijaan alueilla voi järjestää yhden tai pari osallistumista tällaisiin ta­ pahtumiin. Monet jäsenet, jotka eivät talvella opiskelu- tai työkii­ reiden takia ehdi ottaa osaa toi­ mintaan, voivat innostua tulemaan mukaan. Jos olet juuri sellainen jäsen, tarkistapa onko lähelläsi jo ­ kin toimintaryhmä (kts. oheinen lista) ja tiedustele ryhmän kesäoh-

Fier smägrisar och bättre hälsa

Kevät toi, kevät toi!

Visst läter ju allting bra, men hur är det egentligen?

Mär suggorna bra trots att de transporteras tvä tili tre gänger om äret? Enligt Las­ se Äberg, som är ch ef för Itik k a s d ju rfö rm e d lin g , verkar resultaten m ycket positiva. Suggorna produ­ cerar fler grisar per är och sm ä g r is d ö d lig h e te n är lägre än landets medeltal.

D ock har systemet varit i användning endast i ett är sä nägra säkra resultat finns ännu inte. Suggornas hälsa verkar ocksä vara pä hög nivä: suggornas ben och juvrer, säväl som djuren som helhet hälls i god kon­ dition, dä de kan röra sig fritt i sin avdelning ätminstone de tvä tredjedelar av äret de är pä sugg poolen.

Gruppen pä cirka 20 sug­ gor hälls sä länge som möj-

....alueosastolaisia Helsinkiin

/ suggpooolen fâ r suggorna röra sig fritt i sin avdelning.

Djuren halls i god kondition och trivs bra. ligt intakt och dä nya djur int roduceras sker detta med största försiktighet. I och med att dominanshierarkin h älls m öjligast konstant undviker man overdriven aggression samt störningar i reproduktionscykeln.

Jaakko och Marjatta K o i­ vuluoma hade tidigare ett konventionellt suggstall, där suggorna stod i enskil-

da spiltor under alia produktionsfaser. Da jag fragade vilket sys tern de foredrar var svaret entydigt: "Om djuren trivs, trivs man sjalv. Skotsel och behandling ar m ycket lattare och behagligare da djuren ar lugna, oradda och vana vid manniskokontakt."

Text och foto:A nna Lindqvist

Kevään alueosastotapaaminen pi­ dettiin Animalian toimistolla 12. huhtikuuta. Mukana oli kattava joukko” animalialaisia" Helsingis­ tä Rovaniemelle. Päivän ohjel­ mapaketti oli melko tiivis. Aamu­ päivällä ylikomissaari SeppoJu­ vonen sisäasiainm inisteriöstä kertoi poliisin roolista eläinsuojelutyössä ja iltapäivällä paneudut­ tiin kevätkaudella alkaviin kam­ panjoihin. Aikaa olisi voinut olla enemmänkin.

Välillä tuntui siltä, että ohjel­ massa kiidettiin vinhaa vauhtia lattiakanalasta EU -eläinkuljetusten kyydissä siirtogeenisten eläinten pelottavaan maailmaan,, ja taas takaisin tutumpiin kuvioihin sel­ vittämään, mitä tehdä naapurin koiralle, joka on aina sidottuna lyhyeen naruun pihalla säässä kuin säässä...

ylio p iston lukukausien aikana parillisten viikko jen k e s k iv iik ­ kona U udella y lio p p ila sta lo lla (M annerheim intie 5 B, 5. ker­ ros) klo 19.30.

L isä tieto ja e-m aililla an im alia-o p @ h elsin k i.fi

f

»

ANIMALIA 2/97

Mitä Sinä voit tehdä vapaiden kanojen pidon yleistymisen hyväk­ si:

Valitse vapaiden kanojen munia Tarkista ostaessasi, että munat todella tulevat lattiakanalasta. Osviit­ taa pakkausmerkintöjen saloihin löydät tämän lehden sivulta 12.

Anna palautetta kauppaan

Tarja Balding R v .v . ,■" f y / A ? . .

Alueosastot kokoontuivat Animalian toimistolla Helsingissä.

Asiapuolen lisäksi tällaisten ta­ paamisten tärkeä anti on se, että todella tuntee sen, minkä järjellä tietää: ’’hei, eihän tässä tarvitse yksin puurtaa, vaan meitähän on

ympäri Suomen ” , Sellaisen ahaaelämyksen jälkeen jaksaa taas pit­ kän aikaa. Kiitos kaikille osallis­ tujille!

Tarja Balding

A L U E O SA S T O T JA Y H D Y SH E N K ILÖ T ALAVU S: Tytti Salenius, Keskustie 29, 63100 Kuortane, p.06-5253 047 tai 040-5026541 H ANKO: Gitta Roos, Halmstadink 37 C 16, 10900 Hanko, p. 019-248 2577 HÄM EENLINNA: Pia Helminen, Rekolant 4D37, 13210 HML, p.03-617 0306 IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönk 5 B 13,74100 Iisalmi, p.017-826421, e-mail annim@freenet.hut.fi JOENSUU: Tiia Kallinen, Yläm yllynt 62 b 13, 80400 Yläm ylly, p. 0400-471 057 KAJAAN I: Mari Järventausta, Kotirinne 14, 87200 Kajaani, 08-6132 245 KEMIJÄRVI: Jaana Heikkinen, Sepänk 13C48, 98120 Kemijärvi, p. 049-940 071 K O TK A : Riika Aalto, Laihont 7, 48700 Kyminlinna, p.05-264 108 tai 049-658 385 KUOPIO: Tiia Kauppinen, Ahmantie 24 as 2, 70400 Kuopio, p.017-2631 118 LAHTI:(alueosaston tsto) Aleksanterink 34 A, 15140 Lahti, 03-781 3443 LIEVESTUORE: Pauliina Liukkonen, Kynnöst 4, 41400 Lievestuore, p.014-861 892 LOHJA: M iia Erkkilä, Voudinkj 5 D 41, 08200 Lohja M IKKELI: Riina Metso, Puolukkak 16, 50170 MLI, p.015-151 395 MUONIO: Sisko Sattanen, Kp2, 99300 Muonio, p.016-532 026 NUM M I-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula,p. 09-2266 236 OULU: (alueosaston tsto) Isokatu 16C20, 2krs, 90100 Oulu, p. 08-3119 885 PORVOO: Päivi Laakso-Marsh, PJ 37B, 06530 Kerkkoo,p. 019-645 434 RAAHE: Mari Liimatainen, Lehmirannank 3, 92100 Raahe, p. 08-2238 3 ROVANIEMI: Tero Petäjäjärvi, Rovakatu 11A 7, 96100 ROI, p.016-318 654, e-mail: tpetaja@levi.urova.fi SEINÄJOKI: Niina Syrjälä, Upankatu 6 B 17,60100 SJK, p. 0422-348 994 j TAMPERE: Mervi Rissanen, Postink 1 as 49, 33100 TRE, p. 03-223 4228 TURKU: (alueosaston tsto) Humalistonk 14,2 krs, 20100 Turku, p. 02-2310 123

O p isk elija r y h m ä kokoontuu

ANIMALIA 2/97

jelmaa. Olemalla mukana vaikutat ja vaikuttamalla edistät eläinten asemaa. Sitä paitsi yhdessä saman­ henkisten ihmisten kanssa toimi­ minen on hauskaa!

Animalian toimisto on kiinni heinäkuussa, joten muistattehan tilata materiaalin (esitteet, tieto­ paketit, tuotteet) hyvissä ajoin.

Nautinnollista ja rentouttavaa ke­ sää kaikille!

'

- V .

.•

Kauppiaalle esi­ tetyt kysym yk­ set ja kiitokset sam oin kuin kaupan palautelaatikkoon pu­ dotetut lappuset ovat vo im alli­ nen keino. Jos lähikaupassasi ei vielä ole va­ paiden kanojen munia tai ne ovat lopussa, pyydä kauppiasta tilaa­ maan. Jos munia on sa a ta v illa , voit kiittää pait­ si o stam a lla , m yös m uuta­ malla myöntei­ sellä sanalla.

Tilaa ja levitä Animalian kampanjamateriaalia

Animaliassa toimitaan

"Om underlaget är sädant, att man själv lockas att lägga sig ner, maste detju ocksä duga fö r suggorna", tycker Jaakko och Marjatta Koivuluoma.

Kuinka kuluttaja ostaa kanat vapaiksi

Kesä koittaa myös Animalian aktivisteille Kesä katkaisee monen Animalian paikallisosaston rutiinin. Ihmiset hajaantuvat kuka minnekin loman­ viettoon tai kesätöihin, eikä kel­ lon ja kalenterin seuraaminen enää maistu. Kukapa jaksaisi istua sään­ nöllisissä kokouksissa, kun kuu­ mat kesäkadut ja vehreä kesäluonto kutsuvat.

Kesä on Suomessa todellista messu- ja markkina-aikaa. Kau­ punkien iltatorit ja erilaiset maa­ seutuja perinnetapahtumat kuu­ luvat meillä monen paikkakunnan

TT

tai Erja Saarto, p. 09-7247160 , erja .sa a rto @ h elsin k i.fi.

P ä ä k a u p u n k is e u d u n A ik u isak tiv istiry h m ä sekä N u o­ riso ry h m ä kokoontuvat A n i­ m alian H elsingin toim istossa.

N iis tä saat lis ä tie to a tston kautta (09-148 4866).

Turun alueosasto on teettänyt hyviä kuulakärkikyniä, joita jo kainen voi tilata joko Heisin gistä tai Turusta. Kynissä on teksti EläinsuojeluliittoAnima lia ja yhdistyksen logo. Hinta on viisi markkaa ja postiku­ lut päälle. Otamme mielui­ ten vastaan yhteistilauksia.

Myös uusia t-paitoja on saatavilla. Katso tuotelu­ ettelosta sivulta 19.

Animaliasta on saatavilla esitteitä, julisteita ja muuta materiaalia tiedonvälityksen tueksi. Materiaalit ovat maksuttomia, suurista tilauksista peritään postikulut. Lisätietoa materiaalista löydät si­ vulta 18.

Keskustele ja kirjoita Juttele muna-asioista myös ystäviesi, tuttujesi ja työtovereidesi kanssa. Jos kynä tuntuu kulkevan, voit kirjoittaa kananmunaasioista myös yleisönosastokirjoituksen sanomalehteen, paikallislehteen tai aikakauslehteen.

Tarkkaile lehtiä! mitä sanoma-, paikallis-ja aikakauslehdissä kirjoitetaan. Kun näet lehdessäjutun vapaiden kanojenmunistataialattiakanaloista. lähe­ tä leike Animalian toimistoon. Kiitos!

Türun alueosaston kuulumisia Alueosastollamme oli lauantaina q 22.3. kirjaimellisesti kanatapahtu- s ma, sillä meillä vieraili omassa o elävässä persoonassaan kanarouva Armi sekä hänen miehensä José. Heidät toi Nina Lehtopolku, joka on perustanut Loimaalle oman eläinsuojeluyhdistyksen.

Kanavieraat olivat kuin kotonaan, eivät pelänneet ollenkaan. He tyy­ tyivät nokkimaan ruokaa isolta pöydältä, joka oli paksun lehtipinon peittämä ja jonka herra José vähän väliä kiekumalla valtasi reviirikseen. Mukana oli myös melliläläinen Kirsti Mäki. joka luki kiijoittamiaan vaikuttavia runoja häkkikanaloista.

Gitta Gorschelnik

José-kukko valloitti Turun alue­ osaston pöydän reviirikseen.

Kevään ja kesän aukioloajat Tu­ run alueosastossa: Touko- ja ke­ säkuussa maanantaisin ja keski­ viikkoisin klo 12-18, muina arki­ päivinä klo 10-16 ja lauantaisin klo 11-13. Heinäkuussa toimisto on suljettu. Elokuussa ovet ovat avoinna maanantaisin ja keski­ viikkoisin klo 16-18.

15

Tilaa tietoa eläinsuojelusta

Eläinten ystävän puoti

Nyt saatavilla uutta materiaalia Animaliasta, kanoista ja munantuotannosta -tilaa ja levitä tietoa muillekin

Osta tuotteitamme - tuet toimintaamme

Esite: Kaksivärinen, haitarimuotoon taitettu esite ’’Kumpi oli en­ sin, muna vai kana?” kertoo pe­ rusasiat siitä, miksi vapaan kanan munat ovat parempi valinta kuin häkkimunat. Anna eteenpäin per­ heen kaupassakävijälle, ystävil­ lesi ja tuttavillesi.

Juliste: Uusi nelivärinen, A3-kokoinen juliste ’’Kun valitset mu­ nia, valitset myös kanalan” sopii ilm o itu s ta u lu ille , työ p a ik an seinälle ja kaikkialle, missä ihmi­ siä liikkuu. Saatavana on myös rajoitettu erä vanhempaa musta­ valkoista, A2-kokoista julistetta ’’Kana ei ole kone” .

tuksena neljää eri eläinhahmoa (hii­ ri, kissa ikkunalla, mäyräkoira sekä tilhi pihlajassa).

Tilaan..........kpl

KORTTEJA KYMPILLÄ!

Nyt saat kortteja todella edullises­ ti! 10 kortin lajitelmassa erilaisia Animalian kortteja.

Tilaan!......... nippua tavallisia kort­ teja

TA R R A PA K ETTI18,Paketissa 2 tarra— arkkia sekä EI M A IN O K SIA -ovitarra (kts. myös yksittäiset tarrat) Tilaan..........pakettia

BARON-KYNÄ,5,Laadukas kynä, jossa Eläinsuoje­ luliitto Animalia-painatus.

Tilaan............kpl Huom! Hiiripaitoja ja kyniä saata­ vana myös Turun toimistolta.

Muita esitteitä, tietolehtisiä....

KESÄINEN MANSIKKARETKI/SATU-SUSANNA,15,-

Animaliasta on tilattavissa esit­ teitä ja muuta materiaalia erilai­ sista eläinsuojeluun liittyvistä ai­ heista. Anim alia-lehdestä 1/97 löydät tarkempaa tietoa tarjonnas­ tamme.

Satuvihkonen perheen pienimmille.

Tilaan kpl

TARJOUSTUOTTEET ELÄINTEN PUOLESTA/ HELENA TENGVALL, 59,-

Uusi Animalia-esite! too Animaliasta ja eläinsuojelusta.

Esite kertoo, mitkä eläimet eniten tarvitsevat apuamme, miksi Ani­ maliaan liittyminen auttaa ja mi­ ten liittyminen tapahtuu. Tilaa

maksutta toimistosta (osoitteella Animalia, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki tai puh. 09-148 4866) ja anna eteenpäin!

Va p a a n k a s

Och samma pa svenska Det finns ocksâ en svenskspräkig broschyr över Animalias verksamhet.

Beställ för medlemsanskaffning!

as m u s a t

Kirjoittele

K V M p i o l i E S S IN ,

,e

Animalistille voi lähettää postia Animalian toimistoon, josta toi­ mitamme k ir ja t edelleen oikeaan osoitteeseen. Laita Animalialle osoitetun kirjeen sisään toinen kir­ je postimerkkeineen edelleen lä­ hettämistä varten. JULKAISEM­ ME JATKOSSA KIRJEENVAIH­ TOILMOITUKSIA VAIN NIMEN JA OSOITTEEN KERA, koska toi­ mistomme ei pysty välittämään suurempia määriä nimimerkeille osoitettuja kirjeitä.

Kirja joka neuvoo kuinka voit jo ­ kapäiväisessä eläm ässä toimia eläinten hyväksi. Todellinen eläin­ ten ystävän käsikirja.

Tilaan.............kpl

ELÄINLÄÄKÄRI PUUSSA/ MIKAEL ILVES, 50,-

- eläinten ystävän valinta

Mä oon jo pitkään yrittäny löytää ihmisiä, joille luonnon- ja eläin­ tensuojelu on tärkeetä! Missä te ootte?! Teitä ettii 17-vuotias vege, jolle luontoja eläimet merkkaavat täysillä! Lisäksi pitkät kirjeet ja keskustelut, kirppikset, astrologia ja Englanti ovat in. Jos teitä sa­ manhenkisiä löytyy, olkaa ihania ja kirjottakaa. Sukupuolella tai iäl­ lä ei ole väliä, kunhan aatteet löy­ tyy ja positiivinen asenne elämään!

20 sivun kiijepaperilehtiö, kuvi­

Säästä luontoa,pidä mukanasi puuvillainen kätevä ap u k assijo k a mahtuu pieneen tilaan.Kassin toi­ sella puolella alhaalla vihreällä painatus Animalia ja logohiiren kuva.

Tilaan...........kpl

sen (A 6), mustavalkoisen kortin voit laittaa vaikka kaupan ilmoi­ tustaululle muiden kuluttajien nä­ kyville. Tai voit kirjoittaa terveisesi sen kääntöpuolelle ja pudottaa kaupan palautelaatikkoon.

Hei!

UUSIOPAPERILEHTIÖ 10,-

K esäm en oon korkealaatu in en luonnonvalkoinen paita puuvillaa.

Kuva sekä teksti Eläinsuojeluliitto Animalia painettu tummanruske­ alla.

Koot S,M ,L ja XL T ilaa n kpl koko

APUKASSI,15,-

Kortti: Kätevän postikorttikokoi-

Onko Sinulla ystävä tai tuttava, joka saattaisi olla kiinnostunut liit­ tymään Animaliaan?

Nyt on ilmestynyt uusi raikas neli väriesite( A4-haitari), joka ker­

HIIRI-T-PAITA,55,-

S IL S A

V4I

kASA .

JOS ESSIN O li kA SA, M ISSÄ SÎTÀ p id E T T U N ?

Ilveksen hauskat, ironiset ja välil­ lä surullisetkin tarinat itsevaltai­ sista lemmikeistä ja niiden omis­ tajista.

Tilaan............kpl

KOIRIEN SALATTU ELÄM Ä/ELIZABETH THOM AS, 60,Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, tuhansiin havaintotunteihin perustuva kronik­ ka 12 koiran elämästä.

Tilaan............kpl

’’VAIHTOEHTOISTEN LIIKEYRITYSTEN KATALOOGI 96-97”, 20,-

Onneksi on ih m isiä, jotka välittävät

Ruohonjuuren klassikko-luettelo, koko Suomen kattavat vihreät si­ vut.

Tilaan...........kpl

anim alisti -79

! Kuluttajapalsta

MUUT TUOTTEET VAATTEET CRUELTY FREE -T-PAITA 75, -/80,Kannanotto eläinkokeita vastaan!

Paidassa selkäpuolella painautus G O C R U ELTY FREE sekä kanilogo. Saatavana tuhkanharmaana (75,-) tai mintunvihreänä (80,-) Koot: harmaa S ja X X L sekä mint­ tu S,M ,L ja X L (HUOM! erittäin reilu mitoitus).

Tilaan.

Jq?L .koko................väri

LASTEN T-PAITA 55,Harmaassa paidassa värikäs eläin­ ryhmä. Iloinen paita iloiselle pik­ ku eläinten ystävälle!

Koot 104, 116 ja 128 cm.

Tilaan kpl.............. koko

ELÄINTEN PUOLESTA TPAITA 75,- TAI COLLEGE 150,Värikäs eläinryhmäpainatus. T-paitaa satavilla harmaana(koot S ja M) tai luonnonvalkeana (koot SX L ) . College harmaa (koot S- XL) TilaanT-paitoja kpl koko....................väri Tilaan co lleg eja kpl .............. koko

KIRJAT KANOJEN HOITO/HELENA TENGVALL, 85,Kaikki mitä olet aina halunnut tie­ tää vapaiden kanojen kasvatukses­ ta!

Kuvitettu opas kaikille kanojen elintavoista kiinnostuneille.

Tilaan kpl

YMMÄRRÄ LEM M IKKIÄSI/HELENA TENGVALL, 112,Onko sinulla lemmikki vai harkitsetko eläimen hankkimista?

Haluaisitko oppia paremmin kom­ munikoimaan eläinten kanssa?

Tässä ja monissa käytännön on­ gelmissa sinua auttaa tämä uudentyylinen lemmikkiopas.

Tilaan............kpl

VEGAANIN KÄSIKIRJA/ EEVA JÄ N TTI,130,Tilaan............. kpl

ETNOKASVISKEITTOKIRJA/ BROTHERUS-JÄNTTIRUUSKA,120,Tilaan.............kpl

KAIKEN MAAILMAN PASTAT/ EEVA JÄNTTI,95,Tilaan............kpl

Eläinsuojeluliitto

ANIMALIA Turun alueosaston teettämää t-paitaa koristaa Kimmo Taskisen hiiri ja valkosipulit. Paitaa on saatavilla Animalian Turun ja Helsingin toimistosta.

KKSAKORTTnOSSANPENTU”

kesäinen ketunpoika-aiheinen väripainatus. Paperi ja kuoret ovat ympäristöystävällistä uusiopape­ ria.

Tilaan kpl kuorinippuja, 20,-/nippu Tilaan........... kpl lehtiöitä 15,-/leh­ tiö

4,-

ELÄINSUOJELUSINGLE 10,-

Tyylikkäässä valokuvakortissa lämpimät värit.

Tilaan.......... kpl

Kanim ania -yhtyeen kappaleet ” Miks eläin ei 00 kaveri/Neulanen” .

Tilaan............kpl

KORTIT HEVOSKORTTI ’’ENSIASKELEET” 4,Herkässä mustavalkokortissa pikkuvarsa äitinsä kanssa.

Tilaan.......... kpl

ILOKSI JA HYÖDYKSI...

AURINKOM AA/ T U U A RUUSKA,128,Tilaan............. kpl

MERKIT, K O R U T...

KETUNPOIKA -LEHTIÖ JA -KUORET

20 sivun kirjepaperilehtiö ja 15 kirjekuoren nippu, molemmissa

GO CRUELTY FREE MERKKI 10,-

2-väripainatus Tilaan............kpl

FUR IS DEAD (PUNAMUSTA) 8,Tilaan............kpl

”EI” ELÄINKOKEILLE (LOGOHIIRI) 8 ,Tilaan............kpl

NO FUR-KETUNPOIKA (NELIVÄRI) 10,Tilaan............kpl

CERNITOSRINTAKORUT,15,Tilaan............. kpl hevonen Tilaan............. kpl sika Tilaan............. kpl koira

Animaliasta löytyy mukavia kesäpaitoja aikuisille ja lapsille.

TARRAT LOGOHIIRI TARRA-ARKKI (15 TARRAA) 10,Tilaan............arkkia

ELÄINKOKEETON KOSM ETIIKKA-ARKKI (16 TARRAA) 10,Tilaan............kpl

EI M AINOKSIA, KIITOS OVITARRA (LOGOHIIRI) 5,Tilaan............kpl

i—

.:-----------------------------------------------

NAIN TEET TILAUKSESI: Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 09 - 148 4866 Fax: 09 - 148 4622, Y li 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (jolloin hintaan lisä­ tään postiennakkomaksu 14,-). Kaikkiin tilauksiin lisätään posti­ tuskulut sekä 5,- käsittelykulu.

KIITOS TILAUKSESTASI!

Kanaesite Tilaajan nimi:

Kosmetiikkalistassa muutoksia - miksi?

Minua kiinnostaisi tietää eräs asia.

Miksi Animalian kosmetiikkalistalta puuttuu monia siellä aikai­ semmin olleita merkkejä? Esimer­ kiksi Clarins, Frantsilan yrttitila, Tomorrows Girl ja Tuesdays Girl ovat hävinneet listalta. Testaavatko nämä merkit siis kuitenkin eläin­ kokeilla?

Eläinten ja kosmetiikan ystävä

Animalian kosmetiikkalistalla siir­ ryttiin jokin aika sitten ns. viiden vuoden sääntöön, jolloin listan kokoonpano hieman muuttui. Clarinsia lukuunottamatta mainitse­ masi merkit löytyvät listalta. Clarinsin tilanteesta kerroimme 1/96 lehden kuluttajapalstalla. Kerrom­ me seuraavassa Animalian nume­ rossa vähän lisää kosmetiikkalistan kriteereistä, joita eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt ovat parhail­ laan "viilailemassa". (E.M.)

Osoite:

Parturi-kampaamo Hius-soppi

Body Shop ahkerana Alkuvuodesta EU-komissiolle luovutettiin nimilista, jossa4.000000 ihmistä vetosi kosmetiikkateollisuuden eläin­ kokeiden lakkauttamisen puolesta. Suomesta nimiä kertyi 80.000, joista Body Shop keräsi suurimman osan.

Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä.

Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika!

Nervanderinkatu 10, p. 09 448 967,09 5091778

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistos­ ta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun toimistossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs., p. 02-2310 123) ja Oulun toimistossa (os. Isokatu 16 c 20,2.krs., p. 08-3119 885) sekä Kuopion Nectar Beauty Shopissa (Haapaniemenkatu 34).

Animalian esite

18

ANIMALIA 2/97 t

ANIMALIA 2/97

19

t A

y

t t k

a

io

- iL

o

- i lu

L

e

,

,

¿e£ee

u tr

* * v c &

L

e ,L

L

e ,

Kiikaroin uusmaalaisella pellolla huhtikuisen takatalven keskellä sinnitteleviä kiuruja. Maa on pienen lumivaipan peitossa, ja taivaalta on tulossa lisää sadetta. Äkkiä koko näkökentän peittää jokin ruskeanvalkean laikukas olento.

Kyllä. Se on lehmä. Seurana sillä on kymmenkunta yhtä laikukasta kaveria.

L

ryh m issä ” R ein o W asström muistelee.

Lehmät pysyvät talviaikaan pihalla ilman aitaa. Ulkoilun säännöllisyys riippuu isäntävä­ en työtilanteesta. Joskus jotkut lehmät ovat ulkona parin v ii­ kon aikana joka päivä. Jokai­ nen pääsee ulos ainakin kerran kahdessa viik o ssa .’’ U lkoilu on lehm ille m ukavaa vaihtelua, Lehmät menevät ulos yleensä m ielellään, mutta ne tulevat yhtä m ielellään takaisin sisäl­ le. Lehmä, joka on useampana peräkkäisenä päivänä ollut ul­ kona, jonottaa jo kymmenen minuutin ulkoilun jälkeen na­ vetan o ven takan a” , R ein o Wasström kertoo.

Riku Cajander

e h m ä h a v a in to jo h ta a m u s tio la is e n R e in o Y V asström in t ila lle .

Isäntä katselee lauman rauhal­ lista oleilua navetan pihalla.

Hieho Jupinan haku navetasta tuo laum aan eloa. Lehm ien meno on sellaista, että sana "kanttura” on viim einen, joka niistä tulee mieleen.

Wasströmien lehmät ovat ja lo i­ telleet läpi vuoden jo viisikym ­ menluvulta lähtien. ’’Laskim ­ me eläim iä ensin ulos kiiman tarkkailemisen helpottam isek­ si. M yös huonojalkaisia lehmiä ulkoilutettiin. Kun huomasim­ me, miten hauskaa lehm illä on, aloimme päästää ulos koko kat­ raan reilun kymmenen eläimen

Riku Cajander

Reino Wasströmin tilalla on lehmien talviulkoilusta hyviä kokemuksia jo vuosikymmenien ajalta.

.§ .§,

-i

00 Lehmät ovat rauhallisen oloisia, mutta niistä löytyy myös vauhdikkaampi puoli.

Lehmä kaipaa vaihtelua Lehmien päästäminen yksitel­ len irti kytkyestä, siirto ulos ja sisälle ja taas kiinni parteen vie jonkin verran aikaa. Toisaalta aikaa säästyykin. Esimerkiksi parsien pesu käy kätevästi leh­ mien ollessa ulkona. K esällä laidunkauden alkaessa lehmien siirto laitum elle sujuu vaivatta, kun ne ovat tottuneet liikkumaan ulos ja sisään. K esällä Wasströmin tilan kaikki 80 eläintä, niin vasikat kuin lehmätkin, laidunta­ vat.

L ehm ää pidetään m onesti laiskana eläim enä, joka ei sen kum m em paa eläm ää kaipaa­ kaan kuin seistä parressa. R ei­ no Wasströn on eri mieltä. ’’L ii­ kunta on lehm ille tärkeää läpi vuoden. N avetassa jalkojaan nosteleva, huonojalkainenkin lehmä piristyy kummasti ulko­ na.”

R eino W asström ei oikein ymmärrä ihmisiä, jotka pitävät lehmien ulkoilua talvella liian vaarallisena. ’’Lehmienkin ul­ koilureitit voi hiekoittaa. Leh­ mä ei ole tyhmä. Ei se monta kertaa liukastele, vaan oppii va­ romaan. Jos ulkoilu on riittävän säännöllistä, lehmät eivät rie­ haannu liiaksi ja malttavat kul­ kea varovaisem m in.”

Jokaisen lehmän sisällä on pieni lämpöpatteri, sanotaan.

Varsinkin korkeatuottoinen leh­ mä tuottaa paljon hukkalämpöä.

Siksi lehmä tarkenee ulkoilla talvellakin. ’’Lehmän käyttäy­ tymisestä näkee, jos sillä on kyl­ mä. Lehmä älyää kyllä pyytää sisälle, jo s sitä alkaa palella” , Reino V/asström muistuttaa.

Lehmän jalat ovat liikkumista varten Professori H annu Saloniem i Helsingin yliopiston eläinlää­

ketieteellisestä tiedekunnasta kuuluu m yös lehmien talviulkoilun kannattajiin. ’’Lehm ä liikkuu luonnon oloissa useita tunteja päivässä. Parressa sei­ sovan lehmän raajojen lihakset heikkenevät pitkän talven aika­ na. Lehmän liikkeet tulevat epä­ varmoiksi, ja se altistuu nännipolkem ille ja m uille loukkaan­ tum isille.”

Liikunta parantaa lehmän ai­ neenvaihduntaa ja hormonitoi­ mintoja sekä ehkäisee ennen kaikkea jalkasairauksia. Jalkavauriot ovat paljon yleisem piä parressa jatkuvasti seisoneilla lehm illä verrattuna liikuntaa saaneisiin lehmiin.

Hannu Salon iem i korostaa myös ulkoilun henkistä m erki­ tystä. Lehm ä on sosiaalinen eläin. Kun lehmät pääsevät parsinavetasta tarhaan, ne voivat toteuttaa sosiaaliseen käyttäy­ tymiseen liittyviä tarpeitaan.

Em m i M anninen