Animalia 1/1998

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALM AGASIN FÖR DJURSKYDD

1/98

%

• Tässä numerossa:

Järki ja tunteet Eläinsuojelijoita syytetään usein tunteisiin vetoamisesta ja siitä, että ajattelemme tunteillamme emme­ kä järjellämme. Uskon, että jokai­ nen meistä myöntää tämän olevan osittain totta. Kukaan ei tekisi tois­ ten yksilöiden hyvinvoinnin eteen mitään, josta ei olisi itselleen hyö­ tyä, ellei tuntisi, että tekee jotain oikein. Eläinsuojelun lähtökohta on, että jokaisella eläinyksilöllä oli se sitten kana tai kettu - on itseisarvo, jota tulee kunnioittaa.

Itseisarvon kunnioittaminen on mitä suurimmassa määrin eetti­ nen valinta, eikä se perustu loogi­ seen järkeilyyn. Joten olkaamme ylpeitä siitä että tunnemme, ja sii­ tä että toimimme myös osittain tunteidemme ohjaamina.

Jos tunne saa meidät reagoi­ maan, niin tieto saa meidät toimi­ maan. Mitä enemmän tiedämme, sitä suurempi on vakaumus siitä, että olemme oikealla polulla, ja sitä paremmin olemme varustau­ tuneet. Eläinsuojelussa tieto on­ kin meille aseista tehokkain. Kes-

kustelussa - niin rakentavassa kuin hankalassakin - päijää aina, jos tietää tarpeeksi. Jos jokaiseen vas­ tapuolen kommenttiin pystyy vas­ taamaan yhä oleellisemmalla ja tehokkaammalla argumentilla, ei voi hävitä. Menettämällä malttin­ sa ei sen sijaan voita mitään tai edistä asiaansa.

Eläinsuojelua voidaan edistää hankkimalla tietoa ja faktaa ja ennen kaikkea käyttämällä sitä järkevästi ja huolellisesti. Mitä vakaampi Animalian asema asiantuntijajärjestönä on, sitä tarkem­ min meitä kuunnellaan ja sitä hel­ pommin meidän ehdotuksiamme otetaan huomioon. Tiedon avulla voimme vakuuttaa muitakin siitä, että mielipiteemme ovat perustel­ tuja.

Onneksi jokaisen ei kuitenkaan tarvitse osata jokaista yksityiskoh­ taa ulkoa. Eläinsuojeluun liittyy niin paljon tietoa, että kaiken omaksuminen edellyttäisi koko­ päiväistä työtä. Ja siihen harvalla meistä on aikaa. Onneksi yhdellä

Förnuft och känsla

Mistä aineet kaunistautumiseen ja puhdistautumiseen?

4

keinolla voi kuitenkin aina pelas­ taa tilanteen, jossa ei itse tiedä tarpeeksi, nimittäin olemalla re­ hellinen. Aina voi myöntää ettei tiedä. Aina voi luvata ottaa selvää tai viitata henkilöön joka asiaan on paremmin perehtynyt.

Eläinsuojelukenttä elää ja muut­ tuu jatkuvasti, uutta tietoa saa­ daan joko tukemaan tai kumoa­ maan jo tiedossa olevaa. Tutki­ mus, käytäntöjä kokemus tuotta­ vat jatkuvasti uusia tuloksia, joita kannattaa ottaa huomioon, mutta

joihin kannattaa suhtautua kriitti­ sesti. Absoluuttista totuutta emme voi vaatia, kun sitä ei ole olemas­ sakaan. Meidän täytyy luottaa sii­ hen että olemme itse ajattelevia, järkeviä ja tuntevia olentoja. Eh­ dottomasti parhaan tuloksen saam­ me yhdistämällä sopivissa määrin tietoa ja tunteita. Eikä valitetta­ vasti ole tietoakaan siitä, mitkä menestyksekkään sekoituksen suh­ teet ovat.

och därmed för vi inte heller vär sak framät.

man inte vet. Man kan alltid lova att ta reda pá eller konsultera en person som vet mera.

Djurskyddsfáltet le ver och forándras hela tiden. Ny kunskap antingen stoder eller forkastar tidigare. Forskning, praktik och erfarenhet ger hela tiden nya resultat, som bor beaktas. Dock skall man alltid minnas att det inte_ ar nágot fel pá att tánka kritiskt. Vi kan inte kráva att fá reda pá den absoluta sanningen, eftersom den inte existerar. Vi máste lita pá att vi sjálva ar tánkande, rationella och kannande varelser. Det absolut basta resultatet uppnár vi om vi blandar báde kunskap och kánslor.

Vilken en framgángsrik blandnings exakt rátta andelar ár vet val ty várr ingen.

a tt a n v ä n d a d e s s a p ä e tt v e ttig t o c h

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tus­ kalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedotta­ misen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudistamiseen.

Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

V_

A n im a lia E LÄ IN S U O JE L U N E R IK O IS LEH TI S PE C IA LM A G A S IN FÖR D JURSKYDD

22. vuosikerta

Ilmestymisaikataulu:

Päätoimittaja:

1 maaliskuu 2 toukokuu

Anna Lindqvist

Toimitussihteeri: Jyrki Räikkä

Ulkoasu: Rilla Nummisalo Painopaikka: Forssan Kiijapaino Oy

2

1/96

g e n o m tä n k t v is k a n v i f r ä m ja d ju r s ­ k y d d e t b e ty d lig t. Ju s ta rk a re v ä r P o s i t i o n s o m s a k k u n n a n d e O r g a n i­ s a tio n ä r d e s to m e r a ly s s n a r m a n p ä o s s o c h d e s to o fta re ta s v ä ra fö rs la g i b e a k ta n d e . D ä v i v e t til­ lrä c k lig t k a n v i ö v e r ty g a a n d r a o m a tt v ä r a ä s ik te r ä r b e r ä ttig a d e .

Som tur behöver inte var och en kunna varje detalj utantill. Djurskyddsfältet är sä enormt att det skulle vara ett heltidsjobb att lära sig allting, vilket tyvärr fä av oss har möjlighet tili. Tack och lov finns det alltid ett sätt att klara sig ur situationer dä ens kunskap inte räcker tili, nämligen genom att vara ärlig. Man kan alltid medge att

Johtokunta Veli-Risto Cajander, biologi, toim.

Eriika Gummerus, merkonomi, yrit­ täjä Anna Lindqvist, biol.yo Hannele Luukkainen, tai.tutkija Rilla Nummisalo, kouluttaja, toim.

Carita Pohjolan-Pirhonen, sairaa­ lapastori Jaana Reijonaho, fil.yo Riitta Salmi, biologi Brita Suokas, agrologi, koulutus­ suunnittelija Helena Tengvall, toim., tietokirjai­ lija

ANNA LINDQVIST

Seuraavaan numeroon tarkoite­ tun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa viimeistään 3.4.1998.

Aineisto lähetetään osoitteella

edistäviin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava

Onko turkiseläinten häkkikasvatukselle vaihtoehtoja?

6 Perusongelmat ennallaan

Minna Maarttola, DI., suunnittelija Puheenjohtaja Anna Lindqvist Toimisto Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Avoinna kesällä ma-to klo 9-17, pe klo 9-15.

Asiakaspalvelu: puh. (09) 1484866 (Huom: tilaukset, eläinrääkkäysilmoitukset ym. tähän numeroon.)

Toiminnanjohtaja Jaana Kiljunen, puh. (09) 148 5511 Jäsen- ja alueosastovastaava Taija Balding, puh. (09) 278 6896, säh­ köposti: tbalding@icon.fi Tiedottaja Jaana Reijonaho, puh.

Uutisia.......................................... 8 Luomusialla on lokoisat oltavat 10 Osta kana vapaaksi -kauppareissulla!................... 12 Eläimet lain ed essä ................. 13 Poplyyrikot eläinten asia lla ......................... 14 Anni Sinnemäki: Luomua & luovuutta............... 15 Vegepalsta................................ 15 Nuorten A n im a lia ................... 16 Toimintaa................................. 17 Lukijalta.................................... 18 Kirjoittele................................. 18 Rivi-ilmoitukset...................... 18 Tilaa tietoa eläinsuojelusta ... 19 Animalia kevätpuoti............... 20 Kannen kuva: Kuvaliiteri

(09) 148 2646 Telefax: (09) 148 4622 Sähköpostiosoite:animalia@ icon.fi Jäsenmaksut Tukijäsenmaksu 100 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 140 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1800 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi PSP 800018-2105644 Merita 229818-189 Lahjoitukset Merita200138-1934 Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut toiminnanjoh­ tajalta, puh. (09) 148 5511.

S ä ä tiö n ta r k o itu k s e n a o n tu k e a tie ­ t e e llis tä tu tk im u s ta , j o s s a k e h ite ­ tä ä n ta i s o v e lle ta a n e lä in k o k e ille v a ih to e h to is ia tu tk im u s m e n e te lm iä j a j o l l a p y r itä ä n ih m is te n j a e lä in ­ te n te r v e y d e n j a h y v in v o in n in e d is ­ tä m is e e n . S ä ä tiö to te u tta a ta r k o i­ t u s ta a n tu k e m a lla ta lo u d e llis e s ti e lä in k o k e id e n v a ih to e h to ja j a e lä in ­ te n h y v in v o in tia e d is tä v ä ä tie te e l­

Juliana von Wendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita

Eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimus kärsii voimavarojen puutteesta Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kimmo Louekari uskoo, että osa eläinkokeista voitaisiin jo nyt korvata usein vaihtoehtoisilla testausmenetelmillä. Etenkin soluviljelmien käytöstä on saatu lupaavia tuloksia.

7

ANNA LINDQVIST

Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 5000 mk 1/2 sivu 2500 mk 1/4 sivu 1250 mk 1/8 sivu 700 mk 1/16 sivu 350 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti:

Stockmannjemmikkieläinosasto.

Painopaperi: Ympäristöä säästä­ vä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaaminen ja kopioiminen eläinsuojelua

3 syyskuu 4 marraskuu

Uuden kosmetiikkastandardin läpimurto lähellä........................ 5

Anna Lindqvist, Lissu ja Rasse.

G e n o m a tt s k a ffa k u n s k a p o c h

delvis läter känslorna styra värt agerande.

Om det är känslor som fär oss att reagera, sä är det kunskapen som fär oss att agera. Ju mera vi vet, desto mer övertygade kan vi vara om att det vi gör är rätt och desto kraftigare upprustade är vi. För djurskyddet är kunskapen det allra effektivaste vapnet för oss. I en diskussion, är den sen konstruktiv eller besvärlig, klarar vi oss alltid om vi vet tillräckligt. Om vi kan möta varje kommentar med ett ännu relevantare och effektivare argument, kan vi inte förlora. Om vi förlorar kontrollen över oss själva vinner vi dessvärre ingenting

2

Eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimus kärsii voimavarojen puutteesta.................................... 3

fa k ta , s a m t ä n n u v ik tig a re , g e n o m

Ofta beskylls djurskyddare för att vara alltför känslomässiga, för att tänka med hjärtat och inte med hjäman. Jag tror att var och en av oss medger att detta delvis stämmer. Ingen skulle jobba för andra individers välfärd, utan att själv vinna nägonting, om det inte var för att det kändes rätt. Utgängspunkten fördjurskyddet ären övertygelse om att varje djurindivid, om det sen är en höna eller en räv, har ett egenvärde som bör respekteras. Att respektera individens egenvärde är i högsta grad ett etiskt val och bygger inte pá logiskt resonemang. Sá Iät oss vara stolta över vad vi känner och över att vi ocksá

Erikoistutkija Kimmo Louekari:

Pääkiijoitus: Järki ja tunteet ... 2 Ledare: Sinne och förnuft

•

lis tä tu tk im u s ta j a tie d o tu s ta .

Osoite: P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i, p u h . (0 9 ) 146 4 8 6 5 , fa x ( 0 9 ) 1 48 4 6 2 2 . e - m a il jv w e n d ts @ ic o n .f i Lahjoitukset: M e r i t a 2 0 0 1 1 8 4 2 6 2 7 ta i P S P 8 0 0 0 1 3 - 7 0 4 6 8 9 8 6

ANIMALIA 1/98

immo Louekari on jo ehtinyt tehdä pitkän ja monipuolisen tut­ kijanuran sen jäleen, kun hän val­ mistui vuonna 1981 Kuopion yli­ opistosta pääaineenaan ympäris­ töhygienia. Hän on työskennellyt mm. lääkintöhallituksessa, maa-ja metsätalousministeriössä sekä so­ siaali- ja terveysm inisteriössä.

Vuonna 1991 Louekari väitteli toh­ toriksi aiheenaan raskasmetallialtistuminen ja sen menetelmät.

Työnsä kautta Louekari on sekä teoriassa että käytännössä pereh­ tynyt toksikologiseen tutkimuk­ seen, joka pyrkii selvittämään ke­ mikaalien myrkyllisyyttä ja hait­ tavaikutuksia. Tällä tutkimusalal­ la eläinkokeet ovat perinteisesti olleet keskeisessä osassa.

Louekari on joutunut itsekin te­ kemään eläinkokeita, sillä ne kuu­ luivat pakollisena osana hänen tok­ sikologian jatko-opintoihinsa.

- Kokeissa ei onneksi tarvinnut käyttää suuria eläinmääriä, koska kysymyksessä oli eri operaatioi­ den harjoittelu. Joka tapauksessa kokeiden tekeminen oli minulle hyvin raskasta, Louekari kertoo.

Louekari toimiikin eläinkokei­ den korvaamisen puolesta myös virka-ajan ulkopuolella. Hän kuu­ luu mm. eläinkokeiden vaihtoeh­ toja edistävän Juliana von VVendtin säätiön hallitukseen. Vihreän lii­ ton valtuuskunnan puheenjohtaja­ na hän oli sorvaamassa puolueelle tammikuussajulkistettua ohjelmaa eettisestä eläintenpidosta, jossa vaadittiin mm. eläinkokeiden vä­ hentämistä.

Suvaitsemisesta tukemiseen Louekari ei kuitenkaan usko, että kaikkia eläinkokeita voidaan - ai­ nakaan toistaiseksi - korvata ko­ konaan vaihtoehtoisilla testimene­ telmillä.

- Esimerkiksi hermostotoksisuutta on vaikea tutkia soluviljel­ missä, joten eläinkokeita tarvitaan ainakin lähitulevaisuudessa. Jos kemikaaleja ei näissä tapauksissa testata elämillä, niiden ominai­ suuksia ja mahdollisia riskiteki­ jöitä ei tunneta. Jotkut perinteisiä menetelmiä suosivat tutkijat usko­ vat, ettei kaikkia eläinkokeita voi­ da missään vaiheessa korvata solutesteillä, mutta tulevaisuudesta on mahdotonta sanoa mitään var­ maa.

Tutkijat ovat periaatteessa val­ miita ottamaan vaihtoehtomenetelmät käyttöön, kunhan ne on en­ sin tutkittu ja virallisesti hyväk­ sytty.

- Soluviljelmätestejä kyllä su­ vaitaan, mutta niiden kehittämistä ei riittävästi tueta eikä vaihtoeh­ toisista testimenetelmistä keskus­ tella riittävästi. Esimerkiksi Tam­ pereen yliopistossa työskentelevän Hanna Tähden tutkimustyötä soluviljelmätestien kehittämisessä arvostetaan, ja myös Kansanter­ veyslaitoksen tutkijat ovat muut­ tuneet testeille suopeam miksi.

Omaehtoisuutta ja aktiivisuutta solutestien edistämiseen tutkijoil­ ta kuitenkin edelleen puuttuu.

Pätemisongelmia

Soluviljelmissä lupaus paremmasta

Louekarin mukaan tutkijat saatta­ vat pitää kiusallisena sitä, että vaihtoehtomenetelmistä on tullut po­ liittinen kysymys. Kun poliitikotjoilla ei yleensä ole alan koulutus-

Vuodesta 1994 lähtien Louekari on toiminut Työterveyslaitoksella Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa tutkimusohjelmas­ sa, jonka tavoitteena on tuottaa uusia ohjeita kemikaalitesteihin sekä tiivistää pohjoismaista yhteis­ työtä testeissä ja niiden ohjeistuk­ sessa. Ohjelmaan kuuluu myös vaihtoehtoisten testausmenetelmi­ en arviointi.

- Erilaisilla soluviljelmämenetelmillä on suuret mahdollisuudet korvata monet nykyisistä eläinko­ keista: ne voivat olla jopa eläinko­ keita luotettavampia ja helpompia toteuttaa. Uusien testausmenetel­ mien sisäänajosta onkin mielek­ käämpää puhua soluviljelm ien puolesta tehtävänä kuin eläinko­ keiden vastaisena työnä.

- Testitulosten validointi on tärkeää myös solutestien kehittäjien mielestä, Louekari uskoo.

ANIMALIA 1/98

Kimmo Louekari uskoo, että eläinkokeet voidaan monessa tapauksessa korvata solutesteillä.

ta - puhuvat vaihtoehtotestien puo­ lesta, vaihtoehtotesteihin lyödään helposti asiantuntemattomuuden leima.

Solutestien ongelmana on se, että niitä ei ole ehditty validoida eli todistaa niiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta - tosin validoinnin puute on joskus myös käytössä olevien eläinkokeiden ongelma.

Louekari korostaa, että tarkka va­ lidointi on myös solutestien kehit­ täjien mielestä tärkeää.

Niiden tutkimukseen tarvittai­ siinkin kipeästi paljon nykyistä enemmän varoja ja työvoimaa.

Soluviljelmät käyvät hyvin esi­ merkiksi genotoksisuuden ja mutageenisten mekanismien tutkimi­ seen. M yös ihon- ja silmänärsytystestit voidaan tehdä kokonaan ilman eläinkokeita. Soluviljelm il­ lä ei sen sijaan voida selvittää esi­ merkiksi verenkuvassa tapahtuvia tai patologisia muutoksia.

Solutestejä täydentävänä vaih­ toehtoisena testausmenetelmänä voidaan käyttää myös tietokonemallinnusta, joka on ensimmäisen vaiheen apuväline esimerkiksi sil­ män-ja ihonärsytystestien korvaa­ misessa. Sen sijaan ihmisten käyt­ täminen vapaaehtoisina koehen­ kilöinä riskialttiissa testeissä on viime aikoina herättänyt paljon kri­ tiikkiä. Esimerkiksi vangeilla teh­ dyt allergiatestit ovat herättäneet kysymyksen siitä, perustuuko van­ kien suostumus kokeisiin todelli­ seen vapaaehtoisuuteen vai jon­ kin muun etuuden tavoittelemi­ seen. Eettisesti kyseenalaista on myös se, jos taloudellisessa ah­ dingossa elävät ihmiset suostuvat kokeeseen siitä saatavan korvaus­ summan vuoksi.

Ruotsin malliin?

Vaihtoehtoisten testimenetelmien kehittämisessä ja tutkimuksessa riittää vielä paljon tekemistä, mut­

ta eläinkokeetkaan eivät ole sellai­ senaan sovellettavissa ihmiseen.

Eläinkokeen ennustearvo paljas­ tuu vasta, kun ihmiset käyttävät tuotetta. Aineenvaihdunnassa, hen­ gittämisessä, ja anatomiassa ihmi­ nen poikkeaa eläimistä monella tavalla.

Lääkkeet testataan aina myös koehenkilöillä ennen niiden laske­ mista markkinoille. Kemikaalien kohdalla tieto niiden vaikutukses­ ta ihmiseen saadaan usein vasta kokemusperäisesti, kun ihmiset altistuvat aineelle sitä käyttäes­ sään. Louekari kritisoikin nykyis­ tä käytäntöä, jossa haitallisuus ar­ vioidaan yhä uusien eläinkokei­ den perusteella.

- Jos valmistavan yrityksen ja viranomaisten väille syntyy eri­ mielisyyttä jonkin aineen myrkyl­ lisyydestä, tuotetta ei vedetä sen perusteella pois markkinoilta. Sen sijaan erimielisyyden seuraukse­ na teetetään lisää eläinkokeita, jo i­ den perusteella yritetään arvioida, onko tuote todella vaarallinen vai ei. Riskiä ei siis lähdetä pienentä­ mään ennen kuin löydetään kovaa näyttöä aineen vaarallisuudesta.

Varovaisuusperiaate ei ole kemi­ kaalien kohdalla lyönyt itseään läpi.

Louekari toivoisi, että Suomi ottaisi kemikaalien testausta kos­ kevassa säännöstössä mallia länsinaapurista.

- Ruotsi on kemikaalipolitiikassaan edelläkävijä. Sikäläisen lain­ säädännön mukaan viranomaisilla on lupa evätä esimerkiksi uudelta torjunta-aineelta markkinoille pää­ sy, jos markkinoilla on jo ennes­ tään samaan tarkoitukseen sopivia tehokkaita tuotteita. Suomessa täl­ laista tarveharkintaa ei sovelleta millään alalla. Kuitenkin turhia eläinkokeita tehdään usein juuri sen vuoksi, että yrityksillä on täysi

vapaus tuottaa uusia yhdisteitä riip­ pumatta siitä, onko niistä todellis­ ta lisähyötyä vai ei.

Validoinnilla pois pullonkaulasta Louekari toimii pohjoismaisen ryhmän sihteerinä läntisten teolli­ suusmaiden taloudellisessa yhteis­ työjärjestössä OECD:ssa, joka an­ taa suosituksia myös lääkeainei­ den ja kemiallisten yhdisteiden testaamistavoista. Vaikka järjestön suositukset eivät automaattisesti sido jäsenmaissa toimivia yrityksiä, niil­ lä on suuri merkitys. Pohjoismainen ryhmä on omalta osaltaan yrittänyt ajaa myös käyttökelpoisten vaih­ toeh to isten testim en etelm ien hyväksymistäOECD:ssa. Järjestös­ sä onkin Louekarin mielestä val­ miutta ja halukkuutta vaihtoehtomenetelmien hyväksymiseen, mut­ ta pullonkaulaksi on sielläkin muo­ dostunut tutkimustulosten puut­ teellinen validointi.

- O ECD on rikkaiden maiden järjestö, mutta järjestönä se on köyhä. Sillä ei ole itsellään varaa teettää lupaavien testimenetelmi­ en validointia, vaan se jää yleensä eri jäsenmaiden ja niissä toimivi­ en tutkimuslaitosten tehtäväksi.

Vaikka tutkijapiireillä on edel­ leen taipumusta passiivisuuteen uusien menetelmien käyttöönotos­ sa, periaatteellisella tasolla aikai­ sempina vuosina kohdattu vasta­ rinta on murtunut.

- Eläinsuojelunäkemykset ovat juurtuneet myös koe-eläimiä kos­ kevaan keskusteluun. Kun niiden huomioonottamiseen ohjataan vie­ lä nykyistä enemmän aikaa, rahaa ja vaivaa, saadaan myös todellisia tuloksia aikaan, Louekari vakuut­ taa.

J Y R K I R Ä IK K Ä

3

« Eläinkokeet vähentyneet lupaavasti

Uuden

Koe-eläimille valoa näkyvissä?

Tilastojen perusteella Suomen koe-eläintilanteen kehitys näyttää myönteiseltä: käytettyjen koe-eläinten määrä on vähentynyt jopa puoleen sitten huippuvuoden 1988. Iloon on aihetta, mutta liian ruusuiseksi tilannetta ei pidä kuvitella.

K

oe-eläinten käytös­ tä alettiin toden teol­ la pitää kirjaa vasta vuonna 1986Jolloin uusi tilastointiin vel­ voittava koe-eläinasetus tuli voi­ maan. Tätä ennen koe-eläinten käyttömääriä on arvioitu ainakin vuosina 1971 ja 1985.

Uuden asetuksen myötä eläin­ kokeet jaoteltiin kolmeen luok­ kaan eläimille aiheutuvan kivun perusteella. Vuosina 1993 - 94 siir­ ryttiin Euroopan neuvoston taulu­ koiden mukaiseen tilastointiin, jolloin jako ensimmäisen ja toi­ sen luokan kokeisiin on jäänyt pois tilastoista (vuonna 1993 uuden tavan mukaan ilmoitettiin 1867 eläintä, jotka näkyvät taulukossa vain ensimmäisen ja toisen luo­ kan yhteenlaskussa, eivät eritel­ tynä). Meikäläisiä nollaluokan eläinkokeita ei lasketa EN:ssä ja EU:ssa eläinkokeiksi lainkaan,

Suomessa keskimäärin 200 000 vuodessa, joista nollaluokassa noin 30 000. Näihin lukuihin ei ole sisällytetty nollaluokan kalo­ jen käy ttöä, joka on vaihdellut hui­ keasti: vuonna 1993 määrä oli lä­ hes puoli miljoonaa. Kaikkiaan koe-eläimiä on käytetty viim ei­ sen kymmenen vuoden aikana noin kolme miljoonaa.

Varsinaisissa eläinkokeissa eli ensimmäisen ja toisen luokan ko­ keissa käytettyjen eläinten määrä on pudonnut vuosikymmenessä peräti puoleen - määrä on nyt noin 110 000, kun vuoden 1988 huip­ pulukema oli yli 230 000. Sen sijaan nollaluokassa käytettyjen eläinten määrä - kaloja lukuun ottamatta - on nyt noin 40 000 vuodessa. Noin neljäsosa koe-eläimistä on vuosittain käytetty en­ simmäisen luokan kokeissa ja noin kuudesosa nollaluokassa.

1. luokka: kokeet, jotka voivat aiheuttaa koe-eläimelle huomatta­ vaa kipua tai tuskaa tai vakavan sairauden (esim. myrkyllisyystestit, voimakkaat säteilytykset, pahojen sairauksien aiheuttaminen, sokki- ja palovammatutkimukset, voimakkaan stressin tutkimuk­ set, suuret kirurgiset toimenpiteet, vapautta suuresti rajoittavat käyttäytymiskokeet ym.)

2 .luokka: kokeet, jotka voivat aiheuttaa koe-eläimelle lievää tai lyhytaikaista kipua, tuskaa tai huonovointisuutta (esim. verinäyt­ teet ja injektiot, tavanomainen nukutus ja puudutus, nukutetulla eläimellä tehtävät kokeet, joiden jälkeen eläimen ei anneta herätä, näytepalojen otto, kanyylien asettaminen, kastrointi ym.)

0-luokka: muu käyttö, kuten tappaminen kudoslähteeksi, sekä käyttö kivuttomissa kokeissa

vaan eläinkokeeksi luetaan ai­ noastaan eläimille tehtävät toi­ menpiteet injektiosta ja siihen verrattavasta toimenpiteestä läh­ tien.

Kymmenen viime vuoden ai­ kana koe-eläim iä on käytetty

Hiiret, rotat ja kalat käytetyimpiä Kolme neljäsosaa kokeissa käyte­ tyistä eläim istä on nisäkkäitä.

Näistä hiiri ja rotta ovat käyte­ tyimmät, ne muodostavat lähes 70 prosenttia kokeissa käytetty­ jen eläinten kokonaismääristä.

Kolmanneksi suosituimman ryh­ män, kalojen, kanssa luku nousee 84 prosenttiin.

Suurta yleisöä yleensä eniten huolestuttavien koirien ja kisso­ jen kohdalla on tapahtunut ilah­ duttavaa kehitystä: koirien määrä on pudonnut alle sataan - ensim­ mäisen kerran kymmeneen vuo­ teen -ja kissojen käyttö on lopah­ tanut lähes kokonaan. Koirien edelleen suuri määrä johtunee en­ nen kaikkea siitä, että koira on lääketeollisuudessa hyvin käytet­ ty koe-eläin. Makaki-apinoiden käyttö (vanhan maailman apinat) on myös vähentynyt jatkuvasti, eikä tutkijoiden mukaan uusia poikasia ole enää tarkoitus tuot­ taa. Sitäkin surullisempaa on, että Turussa tuotetaan nykyään uusina koe-eläiminä marmosetteja (uu­ den maailman apinat) tutkijoiden ’’tarpeisiin” .

Jyrsijöiden tavoin kanit ja mar­ sut ovat tutkijoiden kestosuosik­ keja, kuten nimikin kertoo: meil­ lähän koe-eläimen symbolina käy­ tetään kania samoin kuin Englan­ nissa marsua (guinea pig). M o­ lempia lajeja on käytetty meillä vuosittain kokeissa noin 2000 kap­ paletta, ja määrät näyttäisivät ole­ van vähenemään päin.

Koe-eläimiä ei saa unohtaa Vuoteen 1996 päättyvän tilastom­ me mukaan tilanne koe-eläinrintamalla näyttää siis kehittyvän oikeaan suuntaan. Ei pidä kuiten­ kaan nuolaista ennen kuin tipah-

KAN 1994 1990 1989 1988 I 1987 Koe-eläimet, 1 ia 2 Ik 1996 [ 7 9 9 5 1993 1992 1991 6 0 ,1 7 4 5 7 ,2 2 4 3 6 ,2 4 4 5 0 ,0 0 7 5 5 ,0 6 7 6 2 ,1 8 3 1 0 3 ,6 4 9 1 0 6 ,2 5 8 H iiri 4 3,601 4 3 ,0 7 0 4 4 ,4 3 5 4 6 ,9 6 4 5 1,8 48 5 3 ,8 4 4 5 2 ,2 8 7 8 1 ,2 7 4 Rotta 4 2,391 4 0 ,0 2 3 5 8 ,1 6 8 5 2 ,3 0 0 5 4 ,9 1 5 3 6 ,3 1 6 * * * * * * (2113) 1,904 2 ,297 Marsu 2 ,138 * * • * * * * (53) K ultaham steri 40 77 42 * * * * * * * (1281) 719 1,679 Muu jyrsijä 1,445 3 ,744 2 ,9 5 4 2 ,78 5 3,411 3,3 1 7 Kaniini 1,589 2 ,2 5 8 2 ,7 8 7 2 ,7 8 3 3 ,466 1,536 0 Apinat, uusi maailma 0 0 0 0 0 0 8 0 0 13 4 3 14 15 9 Apinat, vanha m.

9 12 9 28 26 224 157 153 143 97 154 289 475 216 221 339 Koira 58 97 116 57 66 31 61 88 Kissa 5 26 31 * * * * • * * (516) Muu lihansyöjä 146 191 1,211 244 2 70 223 Hevonen 124 141 385 310 263 252 221 538 8 56 744 614 199 918 2 ,1 0 9 669 578 Sika 488 1,190 1,053 527 538 305 607 448 555 426 673 713 Vuohi, lammas 518 483 611 272 507 375 467 484 858 1,132 936 240 Nauta 839 * * * * * * * Muu nisäkäs 18 262 739 * * * * * * * Viiriäinen 0 60 365 * * * * * * 1 7,476 (8568) 5,2 4 6 9,641 Muu lintu 1 ,912 * * * * * ♦ * 0 Matelija 0 0 * * * * * * * (3431) Sam makkoeläin 693 6 ,4 3 3 3 ,1 6 7 2 7,0 98 3 6 ,2 5 3 7 ,9 2 7 6 ,7 2 3 2 4 ,1 7 8 1 4 ,1 3 5 Kala 26,441 3 9 ,7 0 7 6 9 ,8 0 9 3 4 ,7 8 7 1 1 ,0 1 7 21,521 2 1 ,9 7 7 1 6 ,5 3 4 19,371 27,661 1 0 ,1 7 0 2 8 ,1 8 9 2 6 ,7 4 6 Muut Yhteensä 110 ,65 9 1 39 ,98 0 1 80 ,05 7 1 59 ,11 6 1 47 ,1 3 3 1 4 8 ,7 7 9 1 42 ,80 8 1 68 ,75 8 232,631 2 23 ,26 7 1 65 ,31 9

Ensimmäisen ja toisen luokan eläinkokeissa vuosina 1987 - 1996 käytetyt eläimet lajeittain.

Muut: marsut, myyrät, sammakot jne. * määrä ei tiedossa; lajit sisällytetty taulukon toisiin ryhmiin

4

Kansainvälisen standardiin ’’Testattu ilman eläinkokeita” sitoutuneet yritykset 1. Yritys ei tee eikä teetä eläinkokeita, eikä ole osallisena eläimillä testaamisessa nyt eikä tulevaisuudessa.

2. Yritys ei osta ainesosia, valmistusreseptejäeikä tuotteita sellaisilta toimittajilta, jotka ovat tehneet tai teettäneet eläintestejä tai olleet osallisena eläintesteissä sen päivämäärän jälkeen, josta alkaen yritys on sitoutunut noudattamaan standardia.

3. Yrityksen on vaadittava kaikilta raaka-aineidensa toimittajilta säännöllisesti kirjalliset vakuutukset, joissa ne osoittavat täyttävänsä kohdassa 2 asetetut ehdot.

läpimurto lähellä o 143 yritystä on sitoutunut uuteen kansainväliseen "tes­ tattu ilman eläinkokeita" standardiin. Me kuluttajat voimme ratkaisevasti vaikutttaa siihen, miten kampanja etenee jat­ kossa.

Kansainvälisen kosmetiikkakampanjan puitteissa harjoitetaan en­ nätysmäisen laajaa yhteistyötä eri maiden ja maanosien eläinsuojelujärjestöjen kesken. Strategiana on se, että kussakin maassa toimi­ vat järjestöt ottavat yhteyttä oman maansa kosmetiikan ja h ygie­ niatuotteiden valmistajiin, ja ke­ hottavat niitä liittymään kam­ panjaan. Euroopassa kampan­ jaa johtaa European Coalition

/

Mistä aineet kaunistautumiseen ja puhdistautumiseen?

Toistaiseksi kansainväliseen standardiin on sitoutunut hie­ man yli kymmenen yritystä, joiden tuotteita saa Suomesta.

Tilanne tulee varmasti para­ nemaan kevään kuluessa, ja päivitämme kosmetiikkalistaa sen mukaisesti. Pyrimme myös tiedottamaan eri tuotteiden myyntikanavista, jotta ostos­ ten tekeminen helpottuisi. Eikä mikään tietenkään estä lähte­ mästä esim. kaupunkilomalle tai ulkomaan työmatkalle sillä mielellä, että tuliaisina on re­ put pullollaan ” cruelty-free” kosmetiikkaa...

Monia listan tuotteita kan­ nattaa etsiä luontaistuoteliik-

Vuosi

1 lk

2 Ik

O lk

keistä. Suomessa myytävistä tuotteista meikkejä kuuluu ainakin The Body Shopin, Laura Paigen, Nectarin ja Tuesday’sGirlin valikoimiin.

John Paul Mitchell- tuotteita kannattaa kysellä partureista ja kampaamoista ja Louis Widmer -tuotteita (ihonhoitoon) tietyistä apteekeista.

Hiusten- ja ihonhoitotuottei­ ta on myös seuraavissa. Suo­ messa myytävissä sarjoissa: Bioforce, Biokosma, Body Reform , Faith in Nature, M ontagne Jeunesse, Pure Plant, Rejuvi, Weleda ja Your Body.

0 Ik Ilman kaloia

1 ja 2 Ik

1, 2 ja O lk

1971 1985 1986 1987 1988 1989

1990 1991 1992 19 93

30,793 45,535 71,108 53 884 48,837 46,776 48,109 52,827

1994 1995 1996

Yht. KA

397,869

49.734

(170,172: 2 ia 0 vht.)

11,822 177,732 33.536 161,523 114,874 37,895 93,971 29,178 23,249 102,003 99,024 27,740 467,034 104,422 180,335 165,857 120,083 1,096,729 853,549 121.936 109.673

11,822 33,536 32.871 29,154 23,105 27.423 26,554 31,218 38,350 39.803 293,836

29 384

223,267 232,631 168.758 142.808 148,779 147,133 159,116 180,057 139,980 110 659 1,653,188 165.319

1, 2 ja O lk ei 0-kaloia

170,000 222,000 200,965 235 089 266,167 207,059 171,986 172,028 174.873 626,150 360,392 305,837 230.742 3,343,288 257.176

235.089 266,167 202,035 171,962 171,884 174,556 185,670 211,275 178.330 150 462 1,947.430

194 743

Suomessa käytettyjen koe-eläinten määrät 1971-1996 taa. Vuoden 1997 tilasto saattaa valmistuttuaan osoittaa notkah­ dusta toiseen suuntaan. Etenkin jatkuvasti lisääntyneet geenitek­ niikan eläinkokeet saattavat nä­ kyä tilastossa vasta myöhemmin.

Mitkään numerot eivät sitä pait­ si kuvaa sitä, mitä koe-eläimet joutuvat konkreettisesti koke­ maan erilaisten tutkim uslaitos­ ten uumenissa.

A rvioitaessa koe-eläim ille ai­ heutuvia kärsim yksiä ei pidä tui­ jottaa liiaksi eläinlajiin ja ko­ keen luokitukseen. Lienee totta, että kehittyneet eläimet, kuten apinat, koirat, siat jne. kärsivät koe-eläim inä jo pelkästään vir ik k e e ttö m is tä o lo s u h te is ta enemmän kuin esim erkiksi ka­ lat. Silti on eläinsuojelun kan­ nalta anteeksiantamatonta unoh­ taa kalat ja pikkujyrsijät, jotka joutuvat usein kokemaan kaik­ kein rankimpia toimenpiteitä, ja joita muutenkin pidetään helpos­ ti vain tutkijan työkaluina.

Kokeiden luokitus antaa hy­ vää osviittaa eläim ille tehtyjen toimenpiteiden tuskallisuudesta, mutta siihenkään ei pidä sokeas­ ti luottaa. Toisinaan ensim mäi­ sen luokan koe aiheuttaa eläi­ melle vain pientä kipua, kun taas

S* > toisen luokan kokeessa eläin voi kokea silm itöntä pakokauhua.

Olennaista on eläim iä käsittele­ vien henkilöiden asenne ja am­ mattitaito. M ikäli oikeat asen­ teet ja otteet puuttuvat, voi mikä tahansa käsittely ja nollaluokan toimenpide muuttua eläim elle helvetiksi.

Vaikka eläinkokeet vähenisi­ vät edelleen, se ei riitä. On muis­ tettava, että kymmenettuhannet eläim et joutuvat edelleen kärsi­ mään kohtuuttomia tuskia tie­ teellisen tutkimuksen takia, ei­ vätkä tutkimuksen päämäärät ole välttäm ättä mitenkään yleviä.

Y k sik in kärsivä koe-eläin on eläinsuojelun näkökulmasta lii­ kaa: on tehtävä jatkuvasti työtä sekä eläinkokeiden vähentämi­ seksi, vaihtoehtojen edistäm i­ seksi että koe-eläinten hyvin­ voinnin parantamiseksi.

R IIT T A S A L M I

ANIMALIA 1/98

to E nd A nim al E xperim ents (E C E A E ), joka tarkastaa ja hy­ väksyy yrityksiltä saadut vasta­ ukset.

Y rityk siä pyydetään luopu­ maan eläinkokeista vapaaehtoi­ sesti. Näin pyritään toteuttamaan jo nyt mahdollisimman laajasti eläinkokeilla testatun kosm etii­ kan m yyntikielto, jota EU on lykännyt vuoteen 2000. K iitet­ tävä määrä yrityksiä on jo sitou­ tunut standardiin, mutta kaikkia otollisia kohteita ei ole vielä saa­ tu mukaan. Syinä tähän ovat mm. eläinsuojelujärjestöjen resurssi­ en erot ja kampanjan aloitus eri aikaan eri maissa sekä maittain suuresti vaihtele va kosmetiikkayritysten määrä.

Ihmetystä saattaa herättää se, että kaikki ’’vanhan” kosmetiikkalistamme yritykset eivät ole vielä sitoutuneet uuteen standar­ diin. Tähän on monia syitä. K es­ tää esim erkiksi aikansa, ennen kuin yritykset selvittävät itsel­ leen, mitä standardiin sitoutu­ minen niille merkitsee. Osa yri­ tyksistä toimii maissa, joissa ei ole kampanjaan kuuluvia eläinsuojelujärjestöjä, mikä hidastaa kampanjasta tiedottam ista. Ja voipa olla niinkin, että osa van­ han listan yrityksistä on liian heppoisin perustein vakuuttanut raaka-aineidensa eläinkokeettomuutta. Uusi standardimmehan pyrkii entistä tiukempaan valvontaan.

Suomessa on tietojemme mu­ kaan vain kymmenkunta koti­ maista kosmetiikan tai hygienia­ tuotteiden valm istajaa. Näistä useat ovat olleet kiinnostuneita kampanjasta, mutta neuvottelut näiden yritysten kanssa ovat tätä kirjoitettaessa vielä kesken.

Eläinkokeettomuus usein bluffausta Toim istoom m e otetaan usein yhteyttä ja ihmetellään, testaako se ja se yritys eläinkokeilla, kun sen nimeä ei löydy listaltamme.

Ensinnäkin on todettava, ettei­ vät monet yritykset suorita itse eläinkokeita, vaan tilaavat eläin­ kokeet erillisiltä testauslaboratorioilta. Mutta vaikka yritys ei tekisi eikä teettäisi eläintestejä,

se ei pääse listallemm e, ennen kuin eläinkokeettomuus on var­ mistettu myös raaka-ainetoimittajien taholla.

Voimavaramme eivät valitet­ tavasti riitä tarkempien tietojen hankkim iseen listamme u lko­ puolella olevien yritysten testauskäytännöstä. Asiaa koskevat kyselyt kannattaakin osoittaa suoraan kyseisille yrityksille.

Moni valm istajajohtaa ostajia harhaan myös käyttämällä lau­ setta: ’’Tätä tuotetta ei ole testat­ tu eläinkokein.” Valmiit tuot­ teet testataan nykyään erittäin harvoin eläinkokeilla, ja lause ei muutenkaan kerro mitään firman eläinkoepolitiikasta: yrityshän voi periaatteessa testata muita tuotteitaan ja raaka-aineitaan eläim illä mielin määrin. Toisaal­ ta on muistettava, että osa eläinkokeettomuuttaan m ainostavis­ ta yrityksistä on liikkeellä puh­ tain paperein. Kansainvälinen standardi tulee avuksi tässäkin, kun se erottaa jyv ä t akanoista.

Emme halua ryhtyä pitämään yllä mustaa listaa eläinkokeita käyttävistä valm istajista, sillä kampanjan tarkoitus on houku­ tella m yönteisin keinoin yhä uusia yrityksiä mukaan. Musta lista olisi sikälikin kaksipiippui­ nen asia, että sille joutuisi yri­ tyksiä, jotka ovat panostaneet vo im a k k a a sti e lä in k o k e id e n vaihtoehtojen kehittämiseen.

Merkinnät kuntoon, kielto tuotetestaukselle Jatkossa standardiin sitoutunei­ den valmistajien tuotteet merki­ tään todennäköisesti yhtenäisel­ lä merkinnällä, jolloin kuluttaji­ en valinnat helpottuvat huomat­ tavasti. Merkin kehittäminen jo pitkällä, mutta ongelm aksi on noussut EU:n kosm etiikkadirek­ tiivin eräs tulkinta, joka periaat­ teessa voisi estää merkinnän.

Asiaan on löydettävä sopurat­ kaisu, sillä kysehän on ennen kaikkea kuluttajien edusta.

Merkintäasioiden lisäksi kam­ panjoim m e tällä hetkellä sen puolesta, että edes valm iiden kosm etiikkatuotteiden testaus eläinkokein kiellettäisiin EU:ssa mahdollisimman pian. (Vuoteen 2000 lykätty kieltohan koskee kaikkien, myös EU:n ulkopuo­ lelta tuotavien, eläim illä testat­ tujen kosmetiikan raaka-ainei­ den ja tuotteiden myyntiä.) A si­ asta on jo päätetty periaatteessa, mutta lopullinen päätös viipyy käsittämättömän kauan. Pontta päätöksen nopealle voimaantu­ lolle antaa sekin, että lukemat­ tom ien k o sm e tiik k a y rity ste n kotimaa Englanti kielsi hallituk­ sen ja yritysten y le is s o p im u k ­ sella kosmetiikkatuotteiden tes­ taamisen eläim illä vuoden 1997 lopulla.

Standardiin sitoutuneiden yri­ tysten joukosta loistavat toistai­

seksi poissaolollaan kosm etiik­ ka-alan jättiläiset, jotka valm is­ tavat ne eniten mainostetut, jo ­ kaisen päivittäistavarakaupan hyllyltä löytyvät tuotteet. On hyvin epävarmaa, saadaanko nii­ tä lainkaan tässä vaiheessa mu­ kaan. Kovassa kilpailutilantees­ sa suuryrityksillä on varaa ja halua suorittaa uusien raaka-ai­ neiden kehittelyä, mikä taas tie­ tää eläinkokeita - mutta ei suin­ kaan turvallisem pia tuotteita.

E rity ise s ti m o n ik a n sa llisilla suuryrityksillä on myös varaa ag­ gressiiviseen mainontaan ja hal­ paan tuotantoon, jolloin tuotteet menevät kaupaksi kuin kuumil­ le kiville: eläinkokeettomuutta ei tarvita m yyntivaltiksi.

Jotta saisimme kosmetiikkakampanjamme onnistumaan ja leviämään yhä uusien kuluttaji­ en ja yritysten tietoisuuteen, on ehdottoman tärkeää, että jo k a i­ nen meistä suuntaa kulutuksen­ sa kosm etiikkalistam m e tuottei­ siin. Vain näin saamme muutkin yritykset vakuuttumaan siitä, että eläin kokeista luopum inen on tuottoisampaa kuin niiden jatka­ minen.

Olennaista on myös muistaa että kyse ei ole vain meikeistä ja naisille tarkoitetuista tuotteista: partaveden, deodorantin, ham­ mastahnan, saippuan, sampoon, hiusvärin ja vauvanhoitotuotteiden oikea valinta on aivan yhtä tärkeää. Eläinkokeeton kosm e­ tiikka on kaikenikäisten miesten ja naisten yhteinen asia.

R IIT T A S A L M I

A lcin a C o sm e tic (B ) A lva U m w eltsc h o n en d e P ro d u ck te (D ) A m b er A ro m ath erap y (G B ) A m y ris (G B ) A nim al S h ield (D ) A p p earan c e M atters (G B ) A rg ile tz (F) A S D A S to res L td (G B ) A u ra-S o m a P ro d u cts L td (G B ) A u ro m ere (U S A ) A u strian M oor P ro d u cts (G B ) A ux S en te u rs de D elph (F ) B ad g eq u o L td (G B ) B arry M C o sm e tic s (G B ) B au d e laire (U S A ) B eauty T h ro u g h H erbs (G B ) B eauty W orks (G B ) B e a u ty co lo g y (U S A ) B io-D C o m p a n y L td (G B ) B io fo rce G m bH (D ) B io k o sm a A G (C H ) B ioP ac Inc (U S A ) B io rg a n ics (G B ) B ioP ac Inc (U S A ) B io rg a n ics (G B ) T h e B ody C en tre (G B ) B ody R efo rm (G B ) T h e B ody S h o p In te rn atio n a l B o rlin d o f G erm an y (U S A ) B ro n zo S en su al (U S A ) C a ld e r V alley S o ap C o m p an y (G B ) C au m ie S o ap C o m p an y (G B ) C la re M axw ell H ud so n (G B ) C o lo r M y Im a g e (U S A ) C o lo u rfla ir S tu d io s L td (G B ) C om fre y V ertriebs G m bH (D ) C o -o p (G B ) C o sm o n atu rel (F ) D ead S ea M agic (G B ) D ip ro m a (F ) D o lm a V egan P erfu m e s (G B ) D om e C o sm e tic s (G B ) D r B ro n n e r’s A ll-O n e -G o d -F a ith (U S A ) E arth S cie n c e (U S A ) E cho E sse n tia l O ils (G B ) E lisab eth P e te r (A ) E liz a b e th Van B u ren A ro m ath erap y (U SA ) E n g lish Id eas L td (U S A ) E sc e n tia l B o ta n ic a ls (G B ) E sp ia l L td (U S A ) T h e E ssen tial O il C o m p an y (G B ) E ssen tial P ro d u c ts o f A m erica Inc (U S A ) F aith in N atu re (G B ) F leu r A ro m ath erap y (G B ) F o re v e r N ew In te rn a tio n a l (U SA ) F ren ch T ra n sit (U S A ) F risch e K o sm etik (D ) F ritz S c h m id in g e r (A ) G litz & G lam (G B ) G reen T h in g s (G B ) H air W o rkshop (G B ) H akaw erk W S ch lo tz G m bH (D ) H an s-Jo a q u im B ran d i (D ) H arm o n ie V erte (F ) H aw aiian R eso u rces C o (U S A ) H ealth R ite (U S A ) T h e H em p C o lle c tiv e (G B ) H erb al P ro d u cts & D ev elo p m en t (U S A ) H erb es S av an tes H igh E nergy H a ir P ro d u cts (G B ) H im a L a y a N atu ral C o sm e tic s (D ) H o lly trees (G B ) H o n esty C o sm e tic s (G B )

Jaso n N atural P ro d u cts (U S A ) John P aul M itc h ell S y stem s (U S A ) K ent C o sm e tic s (G B ) K iss M y F ace (U S A ) K o b ash i (G B ) K SA Jo jo b a (U SA ) L’A rtisan S av o n n ie r (F) L’A n za (F ) L ’O c c ita n e (F ) La F io rin a G m bH & C o KG (D ) L aura P aige C o sm e tic s (G B ) L eru tan (F ) L e v lad Inc (U S A ) L ise du C a ste le t (F ) L ittle F o rest (U S A ) L ittle G reen S hop (G B ) L o th ian H erbs (G B ) L ouis W id m er A G (C H ) M ake U p In te rn a tio n a l L td (G B ) M arie M (F) M axim M ark etin g (G B ) M ead o w sw e et (A ) M ic h a e l’s N atu ro p ath ic P ro g ram s (U S A ) M o n tag n e J e u n esse (U S A ) N a d in a ’s C rem es (U SA ) N a tu p u r F riso r (D ) N atu ral S cie n ce (U SA ) N a tu rk o sm e tik G ab rie lle S c h a c h n e r (A ) N e c ta r B euty S hops (G B ) N etw o rk M an ag em en t (G B ) N irv an a Inc (U SA ) N o rfo lk L a v e n d e r (G B ) P am ela S tev e n s L td (G B ) P e n h a lig o n ’s (G B ) T he P e rfu m e r's G u ild (G B ) P ero v it-E to l-W erk (A ) P h y to ce an e (F ) P h y to m e r (F ) P oppy S eed s L td (G B ) P ro v id a K o sm etik (D ) P u r 'a ir (F ) P ure F a n ta sy C o sm etics (G B ) P ure P lan t (G B ) Q u in e sse n c e A ro m ath erap y (G B ) R achel P erry Inc (U S A ) R ejuvi S kin C are (U SA ) R in g a n a B io -B io (A ) R onson H om e S h o p p in g (G B ) S acred B len d s (U S A ) S a in s b u ry ’s (G B ) S an o ll Z ieg en m ilch (A ) S h irle y P rice A ro m ath erap y L td (G B ) T h e S o ap O p era (U SA ) S te rn h o f V ita l-K o sm etik (A ) S ty x -N a tu rc o sm e tic K rau terg a rten (A ) S u k ar (G B ) T a p ir (D ) T erra N a tu ra 100% N atu r (A ) T esco S to res L td (G B ) Togal W erk A G (D ) T o m ’s o f M ain e (U S A ) T u e sd a y ’s G irl L td (G B ) U rban D ecay (U S A ) V egan V erde (D ) V egana N a tu rk a rft (D ) W U lric h (D ) W eleda L td (G B ) Your B ody Ltd

Island D og C o sm e tic s (U S A ) J R L ig g e tt L td (U S A ) Ja c q u e s G P a ltz (F )

S u lk u ih in m e rk ity t m a aly h en teet ilm aise v at y rity k se n k o tim aa n : A = Ita v a lta , B = B elg ia, C H = S v e its i, D = S aksa, F = R an sk a, G B = B rita n n ia . U S A = Y h d y sv allat.

r'

n

TOIMINTAVINKKI: Haluatko tehdä enemmän kosmetiikan eläinkokeiden lopettamiseksi? Tässä muutamia keinoja: * Käytä vain listan tuotteita ja anna niitä myös lahjoiksi ystävillesi ja sukulaisillesi. * Mikäli sinulla on suosikkisarja, jonka valmistaja ei ole sitoutunut standardiin, tiedustele valmistajalta, onko se tietoinen kansainvälisestä standardista. Ilmoita lopettavasi yrityksen tuottei­ den käyttäminen, ellei se jatkossa sitoudu standardiin. * Tilaa meiltä värillistä kosmetiikkaesitettä ja -julistetta (Kauneus voi tappaa) sekä -listaa laitettavaksi esille oppilaitoksiin, kirjastoihin, kampaamoihin ynnä muihin paikkoihin sekä sellaisten tapahtumien yhteyteen, joiden yleisössä asia saattaisi herättää kiinnostusta. Pyydä aina lupa materi­ aalin jakamiseen. * Kirjoita kosmetiikka-asiasta lyhyesti esimerkiksi paikallislehtesi yleisönosastolle - moni ei tiedä, että kosmetiikkaa testataan vieläkin eläimillä, ei kuitenkaan Suomessa.

Haluatko osallistua koe-eläinten hyväksi tehtävään työhön?

L

Eläinsuojeluliitto Animalia ryhtyy keräämään nimiä vetoomukseen eläinkokeiden vaihtoehtojen edistämiseksi. Tilaa toimistoltamme nimilistoja, kerää niihin nimiä ja palauta toimistollemme.

Nimenkeruu jatkuu ainakin toukokuun loppuun saakka. Vetoomuksen voi myös tulostaa internetistä Animalian kotisivulta osoitteesta http://www.icon.fi/animalia/vetoomus

ANIMALIA 1/98

5

*

•

#

Onko turkiseläinten häkkikasvatukselle vaihtoehtoja?

T

urkiseläinten häkkikasvatus on nyky-Suomen eläintenpidossa yksi vakavimmista epäkoh­ dista. Asialla on myös kansainvälistä merkitystä, koska Suomi kuuluu maailman suurim­ piin turkistuottajamaihin.

Viime aikoina on silloin tällöin eri puolilla heitetty ilmaan ajatus ’’vaihtoehtoisesta turkistarhauk­ sesta” . Olisiko mahdollista pitää turkiseläimiä laajoissa aitauksis­ sa, samaan tapaan kuin esimerkik­ si lehmiä laitumella? Olisiko täl­ lainen tuotanto taloudellisesti kan­ nattavaa - ja riittäisikö se takaa­ maan eläimille hyvät olot?

Kettujen aitauskasvatusta tutkitaan Juankosken turkistutkimusasemalla on parhaillaan käynnissä tutki-

niissä nyt on, ja vain Suomi har­ joittaisi aitauskasvatusta, tilanne olisi hankalampi, Smulter pohtii.

Smulter muistuttaa, että siirty­ minen aitauksista häkkeihin oli sekin erään aikakauden kehityk­ sen tulos. Turkistuotannon alkuai­ koina kettujen pitäminen pienissä aitauksissa aiheutti maaperän li­ kaantumista ja loisongelmia.

Thrkistarhaajat tyytyväisiä minkkien oloihin Entä minkit? Minkki on aktiivinen petoeläin, joka häkkioloissa ilmen­ tää sopeutumisvaikeuksiaan ste­ reotyyppisellä käyttäytymisellä esimerkiksi kieppumalla robottimaisesti yhä uudestaan yhtä ja sa­ maa tarkoituksetonta liikerataa.

- Suomessa turkiseläinten tutki­ mus on keskittynyt hyvin paljon kettuun. Minkkien osalta tutkimus-

hT

"Turkistuotannon siirtäminen häkeistä aitausoloihin olisi taloudellisesti mahdollista vain, jos säädökset edellyttäisivät samaa myös Suomen kanssa kilpailevissa turkistuotantomaissa”, sanoo Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja Gustav Smulter. ta tehdään pääosin Tanskassa. Täs­ mus, jossa kettuja on koemielessä sä vaiheessa olemme sitä mieltä, kasvatettu ulkoaitauksissa, joissa että nykyiset minkkihäkit ovat so­ on maapohja ja kopit. O lisiko suo­ pivia, Smulter sanoo. malainen turkistuotanto mahdol­ - Minkkien stereotyyppistä käyt­ lista siirtää laajemmassakin mitta­ täytymistä on karsittu jalostusvakaavassa häkeistä aitauksiin? linnalla pois. Nykyään minkkien - Emme aseta rajoja tutkimuk­ stereotyyppistä käyttäytym istä selle, vaan haluamme katsoa eri­ esiintyy turkistarhoilla vain vähäi­ laisia mahdollisuuksia ennakko­ sessä määrin, Smulter kertoo. Toi­ luulottomasti, vastaa Suomen Tur­ kiseläinten Kasvattajain Liiton toi­ minnanjohtaja Gustav Smulter. - 5 Aitauksia tutkittaessa on seuratta- = va monia erilaisia mittareita, ku- g 1 ten eläinten luonteen kehitystä, 2 terveyttä ja pentutulosta. Jos osoit- '£ tautuu, että aitaus on ketulle parempi, turkistarhaus voisi siirtyä tälle linjalle.

Taloudellisesti, eli tarhaajien toimeentulon kannalta, asiassa voi kuitenkin olla yksi suuri mutta.

- Käytännössä aitauskasvatuksen edellytyksenä olisi, että myös kilpailevissa turkistuottajamaissa laki vaatisi vastaavat aitauskasvatusolosuhteet. Jos kilpailijamaissa olisi samanlaiset määräykset kuin

Suomen turkistarhoilla elää ja kuolee vuosittain yli kaksi miljoonaa minkkiä, suunnilleen yhtä monta sinikettua sekä pienemmät määrät hopeakettuja, supikoiria ja hillereitä.

Kaikkien elinympäristönä on pieni, virikkeetön häkki. Mutta olisiko mahdollista kasvattaa turkiseläimiä esimerkiksi laajoissa aitauksissa? Ja jos olisi, niin pystyttäisiinkö eläimille silloinkaan järjestämään kunnolliset olot?

saalta hän toteaa, että kysymys ste­ reotypioista on monitahoinen, kos­ ka stereotyyppinen käyttäytymi­ nen on pikemminkin oire sopeutu­ misvaikeuksista kuin muista on­ gelmista.

On mahdollista, että jalostuk­ sella on nyt tuotettu sellaisia eläi­ miä, jotka kokevat kyllä sopeutu­ misvaikeuksia, mutta eivät ilmen­ nä niitä yhtä näkyvällä tavalla.

nuorten päällä turkiksia näkee ka­ tukuvassa vain harvoin.

Loppu suomalaisille turkishäkeille?

Tuhatkertaisia eroja pinta-alasäädöksissä - Nykyään Suomessa on selvä ris­ tiriita siinä, että on olemassa kah­ det eri säädökset kettujen pitämi­ selle, huomauttaa Animalian joh­ tokunnan pitkäaikainen jäsen ja turkistoimintaryhmän vetäjä, ta­ loustutkija Hannele Luukkainen.

- Eläintarhassa kettuperheelle edellytettävä tila lasketaan sadois­ sa neliömetreissä, kun taas turkis­ tarhassa tilaa kettua kohden on pahimmillaan vain puolisen ne­ liömetriä.

Pohjoismaiset eläintarhanormit vaativat esimerkiksi kettujen ja naalien osalta aikuiselle yksilölle vähintään 600 neliömetrin tilan.

Ketuilla ja naaleilla on normien mukaan lisäksi oltava mahdolli­ suus kaivamiseen. Jos maapohja on sellainen, että täysimittaisen pesäluolan kaivaminen siihen ei onnistu, eläimille on tehtävä kei­ notekoinen, luontaista vastaava luola.

- On harhaanjohtavaa käyttää turkistuotannossa sanaa turkistar­ ha, kun kysym ys on tosiasiassa turkissellistöstä. Sana tarha antaa mielikuvan paikasta, jossa eläimet ovat aitauksissa ja niillä on liikku­ ma-alaa, Luukkainen pohtii.

’’Jos halutaan puhua vaihtoehtoisesta turkistuotannosta, keskustelun lähtökohdaksi olisi otettava vähintään niiden minimien täyttäminen, joista säädetään pohjoismaisissa eläintarhanormeissa. Niiden täyttäminenkin jättää vielä tyydyttämättä eräitä eläinten perustarpeita, jotka vaativat oman pohdintansa”, sanoo Animalian turkisryhmän vetäjä, taloustutkija Hanu Luukkainen.

Onko vaihtoehtoa?

Vaikka turkistuotanto nykyään ta­ pahtuu pienissä häkeissä, onko se ainoa vaihtoehto? Onko mahdol­ lista pitää turkiseläimiä kaupallis­ ta tuotantoa varten sellaisissa olois­ sa, joissa niiden elämä olisi elämi­ sen arvoista?

- Eläintarhaolot on otettava läh­ tökohdaksi, kun keskustellaan vaihtoehtoisesta turkiseläintuotannosta. Näin samat normit koskisi­ vat lajeja niiden elinpaikasta ja kasvatustarkoituksesta riippumatta, Luukkainen vastaa.

Luukkainen muistuttaa, että tä­ mäkään ei silti vielä riitä takeeksi eläinten hyvinvoinnista. Biologit ja eläinsuojelijat ovat hyvin peril­ lä siitä, että nykyisten eläintarhanormien mukaiset tilat eivät vielä riitä antamaan eläimille mahdolli­ suutta kaikkien käyttäytymiseen liittyvien perustarpeidensa toteut­ tamiseen.

Oma eettinen kysymyksensä on, hyväksyykö ylipäänsä eläinten tap­ pamista ihmisen tarkoitusperien vuoksi silloin, kun tuote - kuten turkis - ei ole ihmisille alkuunkaan elintärkeä. Moni kuluttaja onkin tehnyt johtopäätöksensä: etenkin

Kuluttajien kautta tapahtuva ky­ synnän putoaminen on kuitenkin vasta osa ratkaisua. Vain osa ku­ luttajista tekee ratkaisujaan eläin­ suojelu- ja ympäristöperusteilla.

Siksi turkiseläinten häkkikasvatuksesta eroon pääseminen edellyttää väistämättä muutoksia lainsäädän­ töön.

Sveitsissä ja Saksassa Hessenin osavaltiossa turkiseläinten nykyi­ senlainen häkkikasvatus on koko­ naan lailla kielletty. Hyvä esimerk­ ki keskieurooppalaisten korkeata­ soisesta eläinsuojelu- ja ympäris­ tötietoisuudesta on, että Sveitsin turkishäkkikielto säädettiin kan­ sanäänestyksen tuloksena - aivan samoin kuin häkkikanaloiden lo­ pettaminen, jossa siinäkin Sveitsi ehätti maailman ensimmäiseksi.

Sveitsi kun on Euroopan maista ainoa joka täyttää sen demokratian tunnusmerkin, että lakeja voidaan säätää sitovalla kansanäänestyk­ sellä.

Sveitsin jälkeen muita maita on seurannut perässä. Hollannissa parlamentti on päättänyt lopettaa kettujen häkkikasvatuksen. ja Ruotsissa turkisketuille edellyte­ tään kaivamismahdollisuus ja laji­ toverien seuraa.

Nyt myös Suomessa on otettu edistysaskelia tähän suuntaan.

Kansanedustaja Annika Lapintie (vas.) on tehnyt lakialoitteen tur­ kiseläinten häkkikasvatuksen kiel­ tämiseksi. Vihreän liiton valtuus­ kunta vaati tammikuisessa kannan­ otossaan niin ikään turkistarhauk­ sen kieltämistä Suomessa: siitä voidaan luopua asteittain, mutta päämääränä on oltava sen loppu­ minen kokonaan.

- Tämä on ainutlaatuista ja uraa­ uurtavaa. Kerrankin voi olla ylpeä siitä, mitä joku puolue on tehnyt.

Tästä on vielä pitkä matka kiellon täytäntöönpanoon, muttajostain on liikkeelle lähdettävä. Toivon, että muutkin puolueet ottaisivat asian ohjelmaansa, Luukkainen sanoo.

Turkistarhaajien uudelleen työllistyminenkin on Luukkaisen mie­ lestä järjestettävissä. Yksi mahdol­ lisuus on suuntautuminen luomu­ viljelyyn, jossa kysyntä ylittää sel­ västi tarjonnan ja jossa olisi siksi maaseudulla mahdollisuuksia vie­ lä monille uusille yrittäjille.

#

Hannele Luukkainen on toiminut Animaliassa ■to aktiivisesti jo 1970-luvulta alkaen.

Turkiseläinten häkkikasvatusta yhdistys ei ole § hyväksynyt sen enempää silloin kuin nytkään. | Toinenkin asia on valitettavasti ennallaan: nykypäivän turkistarhaus ei juurikaan ole muuttunut noista ajoista.

- 1970-luvun oloihin verrattuna turkistarhauksen valvonta on pa­ rantunut, mutta eläinten olot eivät.

Turkiseläinten pitoon liittyy edel­ leen niin monia eläinsuojelu- ja ympäristöepäkohtia, ettei tarhaus­ ta voida hyväksyä, Luukkainen sanoo.

Turkistarhauksen perusongel­ mana hän pitää tilakysymystä häkkien ahtautta.

- Jos joku pitäisi koiraa sellai­ sessa häkissä, jollaisissa turkistar­ hoilla pidetään kettuja, siitä tulisi heti eläinrääkkäyssyyte. Kuiten-

------ ?

ympäristövaikutusten vähentämi­ seen, mutta Luukkaisen mielestä se on verorahojen väärinkäyttöä.

Yleensähän ympäristöasioissa par­ haana pidetään niin sanottua ’’saas­ tuttaja maksaa” -periaatetta: se joka saastuttaa ja saa siitä taloudellisen hyödyn, maksaa myös ympäristönsuojelukustannukset. Turkisa­ lalla on sen sijaan osittain nouda­ tettu ’’saastuttajalle maksetaan” periaatetta: tarhaajille, jotka eivät ole aikaisemmin hoitaneet ympä­ ristöasioitaan, annetaan nyt tarkoi­ tukseen veronmaksajien rahaa.

Luukkainen muistuttaa myös, että tekoturkis ja muut keinokui­ tuiset talvivaatteet voittavat ympäristövertailussa kirkkaasti aidon turkiksen. Ö ljyä ja energiaa kuluu aidon turkiksen valmistuksessa jopa 70 kertaa enemmän kuin tekoturkiksen syntyprosessissa. Tur­ kiseläinten tarhauksessa etenkin eläinten rehujen valmistus ja kul­ jetus ovat hyvin runsaasti fossiili­ sia polttoaineita ja muuta energiaa kuluttavia työvaiheita.

Laaturuokaa jätteistä?

kin kettuja koira ovat koiraeläimi­ nä varsin samanlaisia keskenään.

Toinen ongelma on, että eläimil­ lä ei ole mahdollisuutta mihinkään luontaiseen toimintaan.

- Esimerkiksi kettu on maanpintaeläjä ja kaivaja. Verkkopohjalla tällaiseen elämään ei ole mah­ dollisuutta. Häkeissä ei ole myös­ kään suojaa säiltä. Lisäksi on tar­ hoja, joiden ympärillä ei ole edes aitoja. Tämän vuoksi on sattunut tapauksia, joissa irtokoirat ja luon­ nonvaraiset petoeläimet ovat pääs­ seet järsimään eläinten lihaaja luu­ ta elävältä häkkien pohjaverkon läpi, kun häkkiin suljettu eläin ei pysty pakenemaan.

Tekoturkki voittaa ympäristövertailun -Turkistarhaus on pilannut monil­ ta alueilta pohjavettä ja maaperää.

Jo pelkästään ympäristösyistäkin turkistarhaus pitäisi lakkauttaa, Luukkainen sanoo.

Viime aikoina valtio on antanut investointitukea turkistarhojen

helena' tengvall

ANIMALIA 1/98

6

Perusongelmat ennallaan, vaikka valvonta parantunut

Turkiseläinten ruokinnasta puhut­ taessa Luukkainen huomauttaa huvittavasta ristiriidasta, joka si­ sältyy turkistuotannon edustajien puheisiin. Toisaalta vakuutetaan, että turkiseläimet ruokitaan erit­ täin hyvin ja korkealuokkaisella rehulla. Mutta jos turkistuotantoa moititaan ravinnoksi kelpaavien aineiden haaskaamisesta, turkisa­ la korostaa, että teurasjätteistä käytetään tarhoillavain ne osat, jotka eivät kelpaa ihmisen tai edes lemmikkieläinten ravinnoksi...

Oma ongelmansa on eläinten käsittely. Keinosiem ennyksessä aiheutetaan helposti kohtutulehduksia. Niskapihtien käyttäminen on tavallista, vaikka Euroopan neuvoston turkiseläinmääräysten mukaan niitä saa käyttää vain poikkeuksellisesti.

- Itse olen saanut monia kirjei­ tä tarhureilta ja tarhureiden vai­ moilta, jotka ovat kuvanneet jär­ kyttyneinä kokemuksiaan. Esi­ merkiksi minkit on niskan mur­ tamisen jälkeen heitetty nylke­ mistä varten nahoitusrumpuun, kun niiden on uskottu olevan kuolleita. Kun rumpu on lopulta pysähtynyt, minkit ovat nostel­ leet siellä päitään, Luukkainen kertoo.

Vaikka turkistarhauksesta on olemassa tietyt minimisäädökset, niitäkin rikotaan usein. On tar­ hoja, joissa eläimet eivät saa vet­ tä joka päivä edes kesähelteellä.

On myös tarhoja, jo illa ketuille ei ole annettu säädösten vaatimia m akuuhyllyjä. M inkkien lope-

tuksessa käytetään paikoitellen edelleen laittomia keinoja, kuten niskamurtoa tai tainnutusta.

Asiallista keskustelua ja tiedot­ tamista turkistuotannosta vaikeut­ tavat eräiden turkistarhaajien kiih­ komielinen asenne. Luukkainenkin on saanut vuosien mittaan turkistarhaajilta tappouhkauksia sekä puhelimitse että kasvotus­

ten. Turkistuottajien oman järjes­ tön toivoisikin tekevän selväksi jä ­ senistölleen, että toisten ihmisten hengen uhkaileminen on terroris­ mia, eikä missään nimessä oikea tapa suhtautua ihmisten välisiin mielipide-eroihin.

HELENA TENGVALL

TOIMINTAVINKKI: Mitä Sinä voit tehdä turkiseläinten auttamiseksi?

I

* Tule mukaan Animalian turkisryhmään Animalian uusi turkistarhauksen vastainen toim intaryhm ä on aloittanut toimintansa! Ryhmä toimii tiedottamalla, lainsäädän­ töön vaikuttamalla ja muilla tähänastisissakin eläinsuojelutoiminnassa tehokkaiksi osoittautuneillakeinoilla. Päämääränä on turkiseläinten häkkikasvatuksen lopettaminen. Toiminnassaan ryhmä käyttää vain laillisia kei­ noja, ei ilki- eikä väkivaltaa.

Ryhmä kokoontuu Animalian keskustoimistossa Helsingissä, Porvoonkatu 53 (lähellä Pasilan rautatieasemaa). Kevään -98 ko­ kouspäivät ovat: 17.3. klo 17, 14.4. klo 18, 26.5. klo 17.

Tervetuloa mukaan! * Levitä turkistietoa Kirjoita yleisönosastoille, juttele ystäviesi kanssa. Vie koulun tai kaupan ilmoitustaululle Ani­ malian turkisesite, anna esitettä ystävillesi ja tutuillesi. Kiinnitä I työhuoneesi seinälle koristeeksi I Animalian kaunis turkisjuliste.

I Esitä Animalian turkisdiasarja I

koulussa tai kerhossa; taikka marttojen, lionsien tai rotarien kokouksessa. Kysy kirjastosta tai pankista lupaa laittaa sinne esille Animalian turkisaiheinen valokuvanäyttely... Mahdolli­ suuksia turkiseläinten auttami­ seen on tarjolla jokaisen eläin­ tenystävän makuun. * Animalian turkismateriaalit ovat käytettävissäsi: -Tietovihko’’Turkistarhaus” , 44 sivua, hinta 10 mk + postiku­ lut. Tiivis faktapakkaus, jonka luettuasi tiedät mistä puhut.

- Esite ’’Kiitos Sinulle, joka et osta turkiksia” - Juliste ’’Minulle turkki ei ole somiste” , A3-koossa, väri­ kuvassa punakettu luonnossa.

- Turkisdiasarja, 15 väriku­ vaa ja kuvien selostukset.

- Turkisvalokuvanäyttely, 13 värivalokuvasuurennostaja ku­ vatekstit.

Tilaukset Animalian toimistosta - ks. tämän lehden sivu 19.

L. ANIMALIA 1/98

7

9

§

9

Uutisia

Uutisia

Ruotsalaisille erävoitto suom alaistarhaajista Animalian ruotsalainen veljesjärjestö Nor­ diska samfundet mot plägsamma djurförsök onnistui tammikuussa pysäyttämään yhden kolmesta tarhakettuerästä, jotka oli­ vat matkalla Suomesta Ruotsin kautta K ii­ naan. Kaksi ensimmäistä erää pääsi mat­ kaan protesteista huolimatta. Ruotsin leh­ det kuvailivat yksityiskohtaisesti kettujen huonoa kohtelua lastauksen aikana. Ruot­ sin maatalousvirasto Jordbruksverket on tehnyt rikosilmoituksen kettujen rahtia hoi­ tanutta SA S Cargoa vastaan.

Asian saama julkisuus ja ruotsalaisten eläinsuojelijoiden painostus johti siihen, että kuljetuksia hoitanut Air China peruutti tam­ mikuun alussa kolmannen kettuerän kulje­ tuksen. Toistaiseksi ei ole tiedossa, aikovat­ ko tarhaajat kuljettaa viimeisen erän jotain

muuta kautta. Kuljetuksia on kysytty myös Finnairilta, mutta yhtiön edustajien mukaan Finnair on kieltäytynyt toimeksiannosta.

Vientihankkeen takana on kolme keski­ pohjalaista turkistarhaa. Kiinalaisten kans­ sa tehdyt kaupat käsittivät yhteensä noin tuhat siitoseläimiksi tarkoitettua kettua.

Pysäytettyyn erään kuului noin 400 yksilöä.

Turkiseläinten kohtelusta määränpäässään Kiinassa ei ole minkäänlaisia takeita, sillä maan eläinsuojelulait ja käytäntö jäävät sel­ västi meikäläisten määräystenjälkeen. Jopa Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on ilmaissut julkisesti huolensa kaupan vuoksi, mutta ei ole ryhtynyt toimenpitei­ siin sen estämiseksi.

piili.«;:

m

Lääkkeiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi tehdään paljon eläinkokeita, joista osa on eläimille hyvin tuskallisia. Tutkimusten tulokset ovat arvoltaan kyseenalaisia, sillä eläinten aineenvaihdunta ja varsinkin lääkkeitä muuntavat maksan entsyymit toimivat eri tavoin kuin ihmisellä. Juliana von VVendtin säätiö myönsi helmikuussa apurahoja eläinkokeiden korvaamiseen.

/

9

•**

*

Sääntöjen noudattaminen EU:n kuljetustuen ehdoksi

Näätäeläimiin kuuluva soopeli on elänyt aiemmin Suomessa luonnonvaraisena, mut­ ta turkisten metsästys on hävittänyt sen alueeltamme . Soopeli on näädän lähisuku­ lainen ja voi jopa risteytyä näädän kanssa.

Soopelilla on kuitenkin selvästi pitemmät jalat ja isommat korvat kuin näädällä. Kool­ taan soopeli vastaa minkkiä. Sen ruskea turkki on erittäin pehmeä ja tuuhea.

Jyrki Räikkä

WTO:n pelko vesitti jalkarautapyyntisopimuksen Yhdysvallat välttyi täpärästi amerikkalais­ ten turkisten tuontikiellolta, jonka oli mää­ rä astua voimaan EU:n alueella joulukuun 1997 alussa. EU myöntyi Yhdysvaltojen kanssa käydyissä viime hetken neuvotte­ luissa kompromissiratkaisuun, joka tinkii rajusti tuontikiellon alkuperäisistä tavoit­ teista.

Vuonna 1991 hyväksytty päätös jalkarautojen kieltämisestä EU:n alueella mää­ rää 13 eläinlajin (mm. majava, näätä, piisa­ mi, saukkoja kärppä) turkisten tuontikiel­ lon niistä maista, jotka sallivat jalkarauto­ jen käytön pyyntivälineinä. Kanadan ja Ve­ näjän kanssa EU oli päässyt jo aiemmin

B

m

Jyrki Räikkä

Soopeleita Suomen turkistarhoille Himankalaisella turkistarhalla on aloitettu kokeilu,jonkaavulla pyri tään luomaan suo­ malainen soopelikanta. Tarhasoopeleita on ollut aiemmin vain Venäjällä, mutta itänaa­ purissa on nyt päätetty myydä eläviä tar­ hasoopeleita myös ulkomaille. Suomen li­ säksi soopeleita on myyty myös Tanskaan.

Tarhasoopeleita esiintyy luonnonvarai­ sena ainoastaan Venäjällä, jossa sitä myös on tarhattu pitkään. Soopelinnahka on tur­ kisten joukossakin ylellisyystuote, josta val­ mistetaan kaikkein kalleimmat turkit.

m

Apurahoja eläinkokeita korvaavaan tutkimukseen

sopimukseen jalkarautojen käytön kieltä­ misestä: Kanadassa se astuu voimaan huhti­ kuussa 2000 ja Venäjällä vuonna 2001.

Yhdysvaltain kanssa tehty uusi neuvotte­ luratkaisu on eläinsuojelullisesti selvästi Ka­ nadan ja Venäjän sopimuksia heikompi, ja siinä on lukuisia porsaanreikiä. On epäsel­ vää, tulkintaanko uusi sopimus suosituk­ seksi vai velvoitteeksi. Jalkarautojen pois­ taminen on myös kytketty korvaavien pyyntimenetelmien kehittämiseen: rautoja voi­ daan käyttää siirtymäkauden jälkeenkin ’’vä­ liaikaisesti” , kunnes ’’käyttökelpoinen” kor­ vaava pyyntimenetelmä otetaan käyttöön.

Lisäksi Yhdysvalloille vuoteen 2003 myön­ netty siirtymäkausi on selvästi pitempi kuin Venäjällä ja Kanadalla.

EU luopui alkuperäisistä vaatimuksistaan ja turkistuontikiellosta, koska Yhdysvalto­ jen pelättiin valittavan siitä Maailman kaup­ pajärjestöön W TO:hon. EU-maista vain Belgia, Britannia ja Itävalta ovat ilmoittivat vastustavansa sopimusta. Alistuminen Y h ­ dysvaltain tahtoon WTO-valituksen pelos­ sa on eläinsuojelun kannalta vaarallinen ennakkotapaus, joka voi vaarantaa esimer­ kiksi EU:n alueella vuonna 2000 voimaan­ tulevan eläinkokein testatun kosmetiikan m yynti-ja markkinointikiellon.

Animalia vetosi ennen sopimuksen hy­ väksymistä Suomen hallitukseen, jotta Suo­ mi olisi äänestänyt sitä vastaan. Animalian mielestä eläinsuojelun saavutuksista tinki­ minen kaupan vapauden varjolla ei ole hy­ väksyttävää, sillä myös kansainvälisessä kaupassa tarvitaan eettisiä standardeja.

Jyrki Räikkä

Euroopan unionin eläinkuljetuksia koske­ vaan säännöstöön saatiin pieni parannus, kun EU:n maatalousneuvosto päätti vuo­ den 1997 lopussa kytkeä nautaeläinten vien­ tituen kuljetusmääräyksen noudattamiseen.

Päätös on askel parempaan, vaikka eläinsuojelujärjestöt ovat vaatineet kaikista elä­ vien eläinten vientituista luopumista.

Muuhun unionin pitkiä eläinkuljetuksia koskevaan lainsäädäntöön ei ole luvassa oleellisia muutoksia. EU ei vieläkään vaadi ehdoitta yli kahdeksan tuntia kestäviin eläinkuljetuksiin käytettäviltä autoilta koneellis­ ta ilmastointia. Niiltä kuljetusyrittäjiltä, jo il­ la koneellista ilmastointia ei ole, EU edel­ lyttää vain kuljetuksen lämpötilan pysymis­ tä 5 - 35 celsiusasteen välillä.

Pitkissä kuljetuksissa koneellinen ilmas­ tointi on ehdoton edellytys sille, että kulje­ tus voidaan suorittaa eläinten hyvinvoinnin kannalta hyväksyttävissä oloissa. Lämpöti­ lojen pysyminen annetuissa rajoissa ilman

koneellista ilmastointia on kyseenalaista etenkin lämpimällä ilmalla, jolloin kulje­ tuksen ollessa pysähtyneenä lämpötila nou­ see helposti yli 35 asteen - tämä yläraja on jo sinänsä arveluttavan korkea. Jää myös näh­ täväksi, kuinka paljon kuljetusyrittäjillä on kykyä ja halua lämpötilan jatkuvaan val­ vontaan.

Päätös on tarkoitus saattaa voimaan EU:n jäsenvaltioissa vuoden 1999 aikana. Eläin­ suojelun kannalta erityisen suuri pettymys on se, että nyt tehty ratkaisu pitää ottaa uudelleen tarkasteltavaksi vasta vuonna 2003.

Kuljetustukien ehdollistaminen on oikean suuntainen askel, josta kuuluu kiitos mm. niille yli 91 000 suomalaiselle, jotka vuonna 1997 allekirjoittivat Animalian teuraskuljetusadressin. Työ kuitenkin jatkuu, kunnes pitkät elävien teuraseläinten kuljetukset kor­ vataan kokonaan ruhokuljetuksilla.

Jvrki Räikkä

Eläinsuojelu jakaa poliitikkojen mielipiteitä Talven aikana eläinsuojelu ja eläinsuojeli­ jat ovat olleet mediassa paljon esillä, mutta usein kielteisessä valossa - ’’kiitos” laitto­ mien iskujen. Valitettavaa on, että monet poliitikot ovat tarttuneet ajan hengessä ti­ laisuuteen ja hyökänneet ääriryhmien te­ kosten varjolla myös lakia kunnioittavaa eläinsuojelua ja sen tavoitteita vastaan.

Politiikan kentillä on kuitenkin havaitta­ vissa myös myönteistä kehitystä. Vihreä liitto hyväksyi tammikuussa eettistä eläin­ ten pitoa koskevan linjapaperin, jossa ko­ rostetaan eläinten lajityypillistä käyttäyty­ mistä sekä sen edellytysten tutkimista. Vih­ reät esittävät mm. eläintalouteen tukijärjes­

telmää, jossa tuen suuruus määräytyy eläi­ men olojen perusteella. Liitto vaatii myös mm. nykymuotoisesta turkistarhauksesta luopumista erityisen siirtymäajan kuluessa.

Turkistarhauksen lopettaminen pysyy ta­ petilla myös eduskunnassa, sillä kansan­ edustaja Annika Lapintie (vas.) jätti joulu­ kuussa eduskunnalle aloitteen, jossa esite­ tään turkiseläinten häkkikasvatuksen kiel­ tämistä kymmenen vuoden siirtymäajalla.

Kevätkaudella eduskunnan käsittelyyn tu­ levan aloitteen on allekirjoittanut kymme­ nen kansanedustajaa eri puolueista.

Jyrki Räikkä

Porojen määrään lievä vähennys Animalia-lehden numerossa 4/97 kerrottiin, että paljaaksi kalutut laidunmaat ovat muo­ dostuneet porojen kohdalla vakavaksi eläinsuojeluongelmaksi.. Jäkäläpula on herättä­ nyt myös viranomaiset, sillä paliskuntien suurinta sallittua eläinmäärää rajoitetaan kesäkuun alusta lukien yhteensä 220 900 eläimeen. Nykyinen yläraja on 4000 poroa korkeammalla. Vähennys kohdistetaan nii­ hin paliskuntiin, joissa jäkälän puute on suurin.

Poroja on talvisin jäkälän ja korvaavan ruokinnan puutteen vuoksi jopa nääntynyt nälkään. Nähtäväksi jää, miten parin pro­ sentin vähennys kiintiöön parantaa tilannet­ ta. Maa- ja metsätalousministeriön päätös on voimassa vuoden 2000 toukokuun lop­ puun. Tämän jälkeisiä porokiintiöitä arvioi erityinen ministeriön asettama työryhmä.

Jyrki Räikkä

0

0

vaihtoehtoja, mutta tärkein, ihmisen kuo­ lematon sarveiskalvo solu viljelm ä, on puuttunut markkinoilta.

Paula Saarinen-Savolainen (K uopi­ on yliopisto) tutkimusryhmineen on saa­ nut ihmisen sarveiskalvosolulinjan käyt­ töönsä Japanista ja tutkii sillä lääkeai­ neiden vaikutuksia sarveiskalvoon. Tut­ kimus korvaa ns. Draizen testin. Tähän mennessä soluviljelm ällä saadut tulok­ set ovat erittäin lupaavia.

Elisa Toropainen tekee tutkimusta sa­ man soluviljelm än kanssa keskittyen sen edelleen kehittämiseen ja käyttöön sil­ mälääkkeiden im eyty vyyttä tutkittaessa.

Perinteiset sarveiskalvon läpäisevyyskokeet vaativat runsasta kanien käyttöä, ja eristetyt sarveiskalvot säilyvät hengissä vain kuutisen tuntia. Joka koetta varten on lopetettava uudet kanit. Ihmisen sarveiskalvosolulinjaa käyttäm ällä voidaan vähentää huomattavasti koekanien käyt­ töä ja samalla saada paremmin ihmiseen so vellettavia tuloksia. Tutkim uksiin myönnettiin yhteensä 15 000 markkaa.

Biologiaa opiskelevalle Tero L ukka­ rille myönnettiin 5 000 markan apuraha pro gradu -työn kirjoittamiseen. Lukkari tutkii, missä määrin Helsingin yliopiston

eläinfysiologian kursseilla on koe-eläinten käytölle vaihtoehtoisia menetelmiä, ja kuinka paljon niitä olisi m ahdollistaja tarkoituksenmukaista lisätä.

Hyvinvointitutkimukseen 8000 markkaa Eläinten avuksi -rahasto on perustettu tukemaan tutkim us-ja julkaisutoim intaa, jo lla edistetään eläinten terveyttä ja hy­ vinvointia sekä mahdollisuuksia lajityy­ pilliseen käyttäytym iseen. Rahastosta myönnettiin yhteensä 8000 markkaa avus­ tusta kahdelle tutkimukselle.

Eläinlääkäri L a u r a H änninen selvit­ telee ympäristötekijöiden ja hoitorutiinien vaikutusta pikkuvasikoiden lepoasen­ toihin ja uneen sekä kasvuhormonin erit­ tymiseen. Tutkimuksessa kehitetään myös

menetelmiä, jo illa kotieläinten unta vo i­ daan tutkia eläim iä mahdollisimman vä­ hän häiriten.

K otieläintieteen op iskelija Taina Tom m ila selvittelee gradu-työssään pe­ rimän ja ympäristötekijöiden vaikutusta emakoiden M M A-syndroom aan. joka on sikojen yleisin sairaus. M M A ilmenee em akoilla porsimisen jälkeen aiheuttaen kohtu-ja utaretulehduksia, maidottomuutta ja porsaiden nälkiintymistä.

R IIT T A S A L M I Ju lian a von VVendtin säätiön toim in n an jo h taja

Sanottu ja tehty Porsaiden kuolleisuus sen sijaan näyttää olevan hienoisessa nousussa. Onko se hintana vauhdikkaasta rakentamisesta ja entistä suuremmista yksiköistä? Riittääkö laajentaneil­ la tiloilla voimia enää tehostaa huolenpitoa esimerkiksipahnueita tarkoituksenmukaises­ ti jakamalla emakoiden kesken? Kuolleisuuden erot tilojen välillä ovat suuret, joten teurastamoiden tuotantoneuvojilta varmasti löytyy keinoja tilaongelmien ratkaisuiksi.

Nuorten eläinten kasvuolosuhteita kannattaa kohentaa edelleen. Vahvat ja stressittömät vasikat ja porsaat ovat jälleen yksi eettisesti kestävän kotieläintuotannon valttikortti. ”

"Koira-asiat hoidetaan Suomen kunnissa kahdella tavalla, joko huonosti tai vielä huonommin, vaikka etenkin suuret kaupungit kuvittelevat hoitavansa koira-asiat hyvin.

Käytäntö kuitenkin osoittaa, että kunnat kokevat koirat vain haitaksi, palveluja verova­ rojen katteeksi ei ole nimeksikään ja jos onkin, ne ovat kalliita ja kaavamaisesti toteutettuja ”

- päätoimittaja Raila Aaltonen, Lihatalous 8/1997. ” Eläinten hyvinvoinnista puhuttaessa pitäisi tutustua kyseiseen eläinlajiin jopa viikkoja ennen kuin voi sanoa voiko se hyvin vai huonosti. ”

"Vääryyttä eläimelle tehdään esimerkiksi, kun sen autonomia tuhotaan sulkemalla se häkkiin, Eläinten oikeuden toteuttaminen ei vaadi meiltä muuta kuin pidättäytymistä teoista, jotka loukkaavat tätä oikeutta ” - ympäristöfilosofian tutkija Markku Oksanen Helsingin Sanomien Vieraskynä­

- turkistarhaaja R. Haapasaari, Maaseudun Tulevaisuus 13.1.1998

palstalla 13.1.1998

"Suomessa tuottajien heikko kiinnostus kananmunien lattiatuotantoa kohtaan selittyy osin kananmunien alhaisella hinnalla, mikä jarruttaa investointeja lattiakanalalaitteisiin. Lattiakanaloiden hitaaseen yleistymiseen lienee osasyynä myös pakkaamoiden varovaisuus. Ne tuskin haluavat, että tuottajat tekevät suuria investointeja ennen kuin vapaan kanan munille on löydetty varmat markkinat.

Tanskan lukujen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että vapaan kanan munille olisi Suomessakin nykyistä suuremmat markkinat. ”

"Kun me EU:ssa yritämme saada parannusta esimerkiksi eteläisen Euroopan pitkiin eläinkuljetuksiin, saamme aina vastauksen, että siivotkaa ensin omat nurkkanne - teillä­ hän kettujakin pidetään häkissä. Tämä vaikeuttaa vaikutusmahdollisuuksiamme muissa eläinsuojeluasioissa. ”

- PTT:n projektitutkija Sami-Jussi Talpila. Maaseudun Tulevaisuus 13.1.1998

ANIMALIA 1/98

8

Päivi Taavitsainen Oulun yliopistosta sai 15 000 markkaa tutkimukseen, jossa hän selvittelee lääkkeiden yhteisvaiku­ tuksia ja kulkeutumista elim istössä käyt­ tämällä mm. leikkauksista ylijäävää ih­ misen maksakudosta. Tähänastiset tulok­ set ovat lupaavia, ja eläinten käyttöä on jo voitu vähentää menetelmän ansiosta.

Immunologisessa tutkimuksessa etsi­ tään keinoja tehokkaiden rokotteiden an­ tamiseksi limakalvojen kautta. Alalla käy­ tetään jatkuvasti koe-eläim iä, koska ih­ misellä limakalvopuolustuksen mittaami­ nen on lähes mahdotonta, ja koska ih­ miselimistöön ei voida tahallisesti syöt­ tää taudinaiheuttajia. Anu K antele tutkii limakalvopuolustusta käyttämällä hyväk­ si tilanteita, joissa bakteeri on jo valm iik­ si ihmisen elimistössä. Säätiö tukee tut­ kimusta 15 000 markalla. Jo yhdellä ih­ miseltä saatavalla näytteellä korvataan kymmenien hiirten käyttö. U SA:ssa vas­ taavassa tutkimuksessa käytetään myös simpansseja.

Ennen kuin silm älääkkeet, ripsivärit ym. silmään mahdollisesti joutuvat ke­ mikaalit päästetään m arkkinoille, niiden silm ä-ärsytyskyky testataan elävien ka­ nien silm issä ns. Draizen testillä. Tälle pahamaineiselle testille on kehitetty useita

ANIMALIA 1/98

- Riitta Suomalainen, Keski-Uusimaa 11.1.1998

- maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Pirkko Skutnabb Suomen Kuvalehdessä 5/1998

#

Luomusialla on lokoisat oltavat Laitisten tilalla Hausjärvellä asustaa viitisenkymmentä onnellista sikaa ja tyytyväinen viljelijäperhe. Luomutuotantoon siirtyminen on osoittautut sekä eläinten että ihmisten kannalta onnistuneeksi ratkaisuksi.

O

ke ja Marja Laitisen tilalla Hausjärvellä asustaa viisihenkisen perheen lisäksi reilut viisikym m en tä s i­ kaa, suunnilleen saman verran ka­ noja ja hiirien kiusaksi pari kissaa.

Tila on ollut Marjan suvun omis­ tuksessa jo pari sukupolvea. A i­ kaisemmin se kuului paikalliseen pappilaan. Luomutuotantoa Laiti­

set ovat harjoittaneet vuodesta 1993. Aluksi luomussa olivat vain pellot, mutta viime kesänä täyttyi­ vät luomusäädökset myös eläinten kohdalla.

Luomuun siirtymisen syynä oli ensisijaisesti Laitisten huoli ym­ päristöstä. Laitiset huomasivat mullassa eron jo ensimmäisissä luomukokeiluissa. Maa näytti voi­ van hyvin, niin myös muu luonto,

kuten kastemadot ja leppäkertut.

Kun Oke kynti peltoja, isot lokkiparvet seurasivat hänen traktoriaan, mutta naapurin tavanomai­ sessa tuotannossa olevilla pelloil­ la samaa ilmiötä ei ollut havaitta­ vissa. Lokit selvästi huomasivat, kummassa pellossa parhaat matosaaliit odottavat.

Sikojen uudet vaateet Eläinten koh dalla luomuun siirty m in en o li su h teellisen helppoa. K anat o liv at käytän ­ nössä jo entuudestaan v ira l­ lista todistusta va ille luomukanoja. Sikojen vu oksi L a itis­ ten piti sentään tehdä joitain raken teellisia m uutoksia. Jou­

tilaat em akot o livat ennen hä­ kissä, nykyään entiset häkit to i­ m ivat pihattoratkaisun ruokintaosastona.

Laitisten mukaan em akoiden k ä y ttä y ty m in e n on s e lv ä s ti muuttunut uudistuksen m yötä.

Ennen p u tk ie n p u re sk e lu o li y le is tä , m utta n y k y is in sitä esiin tyy vain harvoin. T ila lla em akot o liv at jo aikaisem m in

Antti ja Oke Laitisen mielestä luomuun siirtyminen kannattaa, vaikka työmäärä hiukan lisääntyykin.

porsineet vapaina karsinoissa, joten tässä suhteessa m uutok­ set eivät o lleet tarpeen. P orsi­ m iset ovat kuitenkin onnistu­ neet paremm in n yk yisessä jä r ­ jestelm ässä: näyttääkin siltä, että m yös jo u tilasaik an a pihatoissa tai karsinoissa o lle illa e m a k o illa p o rsim in en sujuu helpomm in. Eläinlääkäriä ei ole luom uaikana tarvinnut kutsua porsim isten takia kertaakaan, eivätkä em akot ole muutenkaan apua tarvinneet.

nut laitum en suojakoppiin pe­ sän ja päättänyt porsia sinne.

Kun em akko o li kerran päättä­ nyt laitum en pesänsä p aikaksi, vaati em akon ja porsaiden sisäänviem inen useita tunteja ja runsaasti apuvoim aa.

K esällä sekä jo u tila a t että li­ hasiat saavat viettää koko vu o ­ rokauden ulkona. T alvella Suo­ men sääolot rajoittavat u lk o i­ lua, mutta osa lihasioista ja jo u ­ tilaista asustaa talvella k in u l­ ko ilm atilassa, jo ssa läm pötila p ysyy muutamaa astetta u lk o il­ maa läm pim äm pänä. Siat tun­ tuvat viih tyvän , eikä te rv e y ­ d e llisiä ongelm ia o le ollut.

Karjun eläm ää Joutilaat ja karju u lkoilevat tal­ v e lla m uutamia kertoja v iik o s ­ sa. U lkona sikojen aika kuluu­ kin sikam aisesti tonkien - m i­ tenkäs m uuten. K ärsim iseen k e lp a a v a t niin pehm eä maa kuin lum ikin. U lkoaitau ksesta, jo ssa vierailuni aikana vietti aikaansa karju muutaman v ie ­ hättävän ensikon kanssa, kuu­ luukin jatk u va a nuuskim ista ja röhkim istä.

Karju viettää Laitisten tila l­ la oikeata karjun eläm ää. Tilan ainoa karju hoitaa kaikki tilan em akot tiin eeksi. Kun tila lla on tällä hetkellä 25 em akkoa, karjulla riittää työtä. Apua kar­

ju ei yleen sä tarvitse, lukuun ottam atta niitä kertoja, kun pien ikokoisten ensikoiden as­ tuttaminen aiheuttaa ko koero ­ jen vu oksi ongelm ia. K ein o ­ siem ennyksiä tehdään harvak­ seltaan perimän vaihtelun y l ­ läpitäm iseksi.

Vaivan arvoista Rehun saanti m ainitaan usein tekijänä, jo k a rajoittaa luomusik a lan peru stam ista. K o ti­ m aisia, luom usäädökset täyt­ täviä valku aisreh u ja on nim it­ täin vaikeata saada. V alku ai­ sen tavanom aista alhaisem pi määrä rehussa ei kuitenkaan

siko ja haittaa. Sikojen kasvu on lu o m u tiloilla yleensä hiu­ kan hitaam paa kun tavan om ai­ silla tilo illa , mutta toisaalta niiden terveys ei kärsi. L a itis­ ten sikojen rehuun valkuaista tuovat en sisijaisesti rypsi ja herneet. R ypsiä L aitiset jo u tu ­ vat ostam aan, m uilta osin rehu on e n im m ä k s e e n p e r ä is in om alta tilalta tai paikkakun­ nan m uilta luom utiloilta.

U usien asioiden oppim inen on tapahtunut vä lillä kantapään kautta. O ke on kuitenkin ty y ­ tyväinen siihen yhteishenkeen, jo k a luom utuottajien kesken

va llitsee . K ursseja O ke voisi käydä vaikka kuinka paljon, mutta n iille ei jä ä eläin ten pi­ dolta riittävästi aikaa.

Luomuun siirtym isen jälkeen Laitisten työm äärä on jon kin verran lisään tynyt, vaikka ty ö ­ tä aina on tehty käsin. Autom aattiruokkijoita ei L a itisilla ole ikinä ollut. L aitiset ovat kuitenkin ty y ty v ä isiä luomun valintaan: vaikka työtunteja on tullut lisää, ne ovat sitä mielekkääm piä.

T E K S T I JA KUVAT AN N A LIN D Q V IST

L eppoisasti laitum ella K esälaid u n tam isen jä r je s te ly m ie tity tti L a itis ia etu käteen eniten. Pelko oli kuitenkin tur­ ha, sillä laiduntam inen sujui varsin h yvin . O n gelm ista suu­ rim pia oli se, että nuorten sik o ­ jen ahkera m aankaivuu aidan läh ellä nosti m ultakasat v ä lillä sähkölankaan saakka ja esti s i­ ten virran kulun. Tästäkin s e l­ vittiin helposti, kun kasoja k ä y ­ tiin v ä lillä tasaam assa.

P ikkup orsaita L aitiset eivät ole uskaltaneet pitää laitu m el­ la. He p elkäävät, että uteliaat p ikkuotukset karkaisivat aidan alta ja että pahim m assa tapauk­ sessa em okin seuraisi - aidan läpi. V iim e kesänä yksi pahnue pääsi kuitenkin syntym ään la i­ tum ella. Em akko o li rakenta-

Luomusialla tarkat säännöt Luonnonmukaisen kotieläintuotannon tuotantoehdot määrittelee Luomu-liitto, joka myös valvoo niiden noudattamista. Nämä ehdot täyttävä tuottaja saa Luomu-Iiitolta oikeuden käyttää tuotteissaan luomutuottajan tunnusmerkkiä, ns. leppäkerttutunnusta.

Luomu-liiton sikataloutta koskevissa ohjeissa tavoitteeksi asetetaan eläinten kasvatus koko niiden eliniän perheryhmissä samalla tilalla, jossa ne ovat syntyneet.

Tavoitteena on luoda tuotantotapa, joka sallii sioille mahdollisimman laajasti luonnollisen ja lajinmukaisen käyttäytymisen.

Ohjeiden mukaan sikalaympäristössä jaeläinten ruokinnassa pitää ottaa huomioon mm. sikojen tarve hakea ruokaa tonkimalla ja kaivamalla. Sioille on myös tarjottava riittävästi tilaaja tarvikkeita leikkiin sekä ryhmän arvojärjestyksen mukaiseen käyttäytymiseen. Eläinsuojissa ja laitumella sikojen käytössä pitää olla erilliset alueet syömiseen, nukkumiseen ja ulostamiseen. Emakoiden on voitava porsia vapaana, ja karsinassa on oltava kuivikkeita pesäntekoa varten.

Uusissa lihasikaloissa on toteutettava eläinten pääsy ulos kesäaikaan. Vähimmäisvaatimuksena on, että eläimet pääsevät vuoropäivinä ulos. Emakoiden kytkentä ja häkkikasvatus on kielletty. Siirtymävaiheessa vapaaseen porsimiseen tilalle voidaan myöntää poikkeuslupa, jonka nojalla porsiva emakko saa olla suljettuna häkkiin korkeintaan kolme päivää.

Luomuporsaiden vierottaminen voidaan tehdä aikaisintaan viiden viikon iässä. Tavanomaisesta tuotannosta sikoja voidaan ottaa luomutuotantoon korkeintaan 25 kilon painoisina.

Luomusikalat ovat vielä harvinaisia, vuoden 1998 alussa Suomessa oli yhteensä seitsemän tilaa, joiden toiminta perustuu luomusikatuotantoon. Määrä on kuitenkin kasvussa, sillä luonnonmukaisessa viljelyssä olevat tilat pyritään saamaan mukaan myös luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon.

Porsiminen on onnistunut luomuaikana paremmin kuin vanhassa järjestelmässä.

ANIMALIA 1/98

10

0

ANIMALIA 1/98

li

»

#

Osta kana vapaaksi - kauppareissulla!

Häkkikanaloiden lakkauttaminen on yksi niistä asioista, johon kuluttaja voi vaikuttaa joka kauppakäynnillä. Ostamalla vain lattiakanalasta peräisin olevia munia jokainen kuluttaja voi antaa kanalle avaimet ulos häkistä.

S

uomessa on munantuo tannon palveluksessa noin neljä m iljoonaa kanaa. Y k si suomalai nen syö - einesten, lei­ vonnaisten ja muiden tuotteiden sisältämät munat mukaan luettui­ na - suunnilleen sen määrän mu­ nia, mitä yksi kana munii. Tässä mielessä voidaan sanoa, että meil­ lä jokaisella on oma kana.

Missä minun kanani sitten on?

Tähän voi jokainen kaupassa kävi­ jä suoraan vaikuttaa katsomalla, millaisia munia ostaa.

eurooppalaisiin oloihin laaditut, erittäin tiukat munantarkastussäädökset. Ne kieltävät munien myyn­ nin kauppoihin, jos niitä ei ole esimerkiksi tarkastettu läpivalai­ sulaitteilla. Ne taas ovat niin kal­ liita, että niitä on lähinnä suurilla munanpakkaamoyrityksillä.

Suuret lattiakanalat myötätuulessa Perinteiset pienkanalat ovat kaik-

nen hinta oloihin, jotka olisivat kanoille ratkaisevasti häkkikana­ laa paremmat.

M allia otettiin Ruotsista, missä häkkikanaloita oli ryhdytty kor­ vaamaan muun muassa suurilla automatisoiduilla lattiakanaloilla.

A nim alia järjesti suom alaisille kananmuna-alan vaikuttajatahoil­ le tutustumismatkan Ruotsiin, ja sen tuloksena kipinä vastaavien kanaloiden rakentamiseen syttyi Suomessakin.

Ensimmäinen suuri automatisoi­ tu lattiakanala aloitti Suomessa munantuotantonsa vuonna 1995.

Tällä hetkellä niitä on jo yli viisi­ kymmentä, ja määrä kasvaa yhä.

Suurissa lattiakanaloissa rehun ja vedenjakelu sekä munien keruu toimivat automatisoidusti, mikä säästää työtä. Kanojen olot eivät ole aivan yhtä hyvät kuin perintei-

Mikä on onnellinen kana?

Toreilla ja kauppahalleissa näkee toisinaan ’’onnellisten” , ’’vapai­ den” tai ’’iloisten” kanojen munia.

Nämä ovat peräisin perinteistä mallia edustavista pienkanaloista, joissa kanat pääsevät kesäisin ulos.

Pienkanaloissa kanoilla on myös kanalan sisällä suojaisat pesälaatikot munimista varten, orret nuk­ kumista varten ja lattialla kuivi­ ketta kuopimiseen ja kylpemiseen - eli siis kaikki hyvän kananelämän ainekset.

Useimmiten näiden kanaloiden munat myydään suoramyyntinä, eli kuluttajat tulevat maatilalle osta­ maan munat suoraan sieltä. Tähän on kaksikin syytä. Ensinnäkin ky­ syntä ylittää tarjonnan niin, että munat menevät yleensä kuin kuu­ mille kiville.

Toinen syy on byrokraattisem­ pi. Suomen liittyminen EU:hun toi kaiken muun ohella myös keski­

Ylituotannon pelko kynnyksenä Lattiakanalamunien tarjonta kau­ poissa ei läheskään vielä vastaa kysyntää. Sen tietää jokainen, joka on mennyt lähikauppaansa kysele­ mään vapaiden kanojen munia ja palannut kotiin kauppakassi täyn­ nä eioota.

Pakkaamoyritykset, jotka teke­ vät tuotantosopimuksia munantuot­ tajien kanssa ja myyvät näiltä osta­

Kirjoitussarja käsittelee eläinten asemaa laissa ja sen ulkopuolella.

Eläimet lain edessä J

mansa munat suoraan kauppoi­ hin, haluavat kuitenkin edetä tuo­ tannon kasvattamisessa hitaasti.

Yksi syy on se, että häkkikanan munista on Suomessa edelleen ylituotantoa. Pakkaamot varovat visusti aiheuttamasta samaa ti­ lannetta lattiakanalapuolelle.

Vain jatkuva ja runsas lat­ tiakanalamunien kysyntä saa pak­ kaamot kasvattamaan tuotantoa turvallisin mielin. Siksi yksi jo ­ kamiehen ja -naisen helpoista eläinsuojeluteoista on munakoteloiden vertailu kauppamatkal­ la. Jos lattiakanalan munia ei oraasta kaupasta löydy, kysele kauppiaalta, josko niitä voisi ti­ lata. Tai jätä kaupan palautelaatikkoon toivomus aiheesta. Sin­ nikäs kaupassa kävijä saa näin tilaisuuden ostaa omankin kanan­ sa vapaaksi!

H ELEN A T E N G V A LL

Häkkikanaloiden loppu lähenee Ruotsissa kein kanaystävällisin ratkaisu, mutta yksinään ne eivät vielä riitä korvaamaan häkkikanaloita - niil­ lä ei nimittäin nykyisellään pysty­ tä mitenkään tyydyttämään kansa­ kunnan koko munankulutusta.

Animalia ryhtyi muutama vuosi sitten etsimään uudenlaista kanalaratkaisua. Tavoitteena oli yhdistää toisaalta suuren mittakaavan tuo­ tantoja munien kohtalaisen alhai-

n TOIMINTAVINKKI: Suomen kaksi suurinta m unanpakkaam oa ovat: A-Muna toimittaa munat Sryhmän kauppoihin ja Elannon liikkeisiin. Yhtiön osoite on: A-Muna Kanikkalankuja 135 32500 Oripää Munakunnan asiakkaana on val­ taosa K-kaupoista, monet T-kaupat ja kaikki Stockmannin ja Seston myymälät. Sen osoite on: Munakunta PL 6 20761 Piispanristi

L .

Ruotsin eläinsuojelulakiin sisältyvä häkkikanaloiden kielto on pian todellisuutta. Tammikuun 1. päivänä 1999 astuu voimaan laki, jonka mukaan tavanomaiset häkkikanalat tule­ vat olemaan naapurimaassa kiellettyjä.

Lakiin liittyvää siirtymäaikaa on kuitenkin jouduttu eräissä tapauksissa pidentämään, koska Ruotsin maatalousvirasto (Jordbruksverket) lähti lain säätämisen jälkeen kovin hitaasti

sissä pienkanaloissa: suuressa lattiakanalassa ei yleensä ole ulkoi­ lumahdollisuutta, ikkunoita tai aina edes orsia. Kuitenkin liikkumava­ paus, mahdollisuus kuivikkeissa kuopimiseen ja kylpemiseen sekä hyvät, suojaisat munintapesät ko­ hottavat kanojen elämänlaadun huomattavan paljon häkkikanoja korkeammalle. Eron huomaa sel­ västi kanalassa käyvä maallikko­ kin. Häkkikanalassa tulijaa kohtaa kanojen pelokas kaakatus ja hys­ teerinen räpistely. Lattiakanalassa vierailijaa vastaan taas kävelee utelias joukko kanoja, jotka alka­ vat pian näperrellä nokallaan tuli­ jan kengännauhoja ja housunlah­ keita.

sa. Tuloksena on, että vaikka kanojen vapaan liikkumisen sallivia lattiakanaloita ja kerrosritiläkanaloita rakennetaan nyt Ruotsissa kovaa vauhtia, aivan kaikkia häkkikanaloita ei ehditä korvaamaan ensi vuoden alkuun mennessä.

Jatketun siirtymäajan järjestely toimii näin: ne munantuot­ tajat, jotka haluavat häkkikanalalleen jatkoaikaa, voivat anoa sitä hakemuksella. Kanalan tulee tarkastamaan siipikarjaan erikoistunut eläinlääkäri, ja jatkoaika voidaan myöntää vain niille häkkikanaloille, joissa hygienia, kanojen terveys ym. seikat ovat korkeammalla tasolla kuin häkkikanaloissa yleen­ sä. Silloinkin jatkoaikaa myönnetään enintään kolmen kanaerän ajaksi eli käytännössä kolmeksi vuodeksi.

Suomessa jatkoaikamenettely on synnyttänyt munantuottajapiireissä huhuja, joiden mukaan koko häkkikielto olisi Ruot­ sissa peruttu. Tämä ei pidä paikkaansa. Laki on yhä voimassa, uutta on vain siirtvmäajan venytys "parhailla” häkkituottajilla.

Poikkeusluvan saaminen enintään kolmelle kanaerälle mer­ kitsee käytännössä, että vuodesta 2002 alkaen kaikki naapuri­ maamme kätkottajat pääsevät elämään kananarvoista elämää ilman häkkejä!

Nyt on vain Suomella oltava rohkeutta seurata perässä.

Luomumunantuotanto moninkertaistumassa Luomutuotanto poikkeaa tavalli­ sesta lattiakanalatuotannosta sii­ nä, että vähintään 80 % kanojen rehusta edellytetään olevan luon­ nonmukaisesti viljeltyä. Sen an­ siosta tuotanto rasittaa ympäris­ töä vähemmän kuin tavanomai­ nen munantuotanto, jonka rehunviljelyssä käytetään tavanomai­ sia keinolannoitteita ja kemialli­ sia torjunta-aineita.

Luomussa myös eläinten olo­ jen edellytetään olevan paremmis­ sa kantimissa kuin tavallisessa tuotannossa. Esimerkiksi kanojen osalta tämä tarkoittaa muun mu­ assa sitä, että kanojen on päästävä

kielto vuodesta 2005 alkaen, mutta siihen liitetyt lisäehdot voivat antaa viranomaisille mahdollisuuden venyttää sitä myöhemmäs. Ensi vuosituhannelle päästäessä suomalaisten­ kin eläinsuojelijoiden on oltava aktiivisina, jotta oma häkit historiaan -pykälämme saataisiin todellisuudeksi ilman vii­ vytyksiä.

H ELEN A T E N G V A LL

ANIMALIA 1/98

12

0

0

Oikeus ja kohtuus

Syytettyjen penkillä ja hoivakodissa

ö yli kahdentuhannen vuoden ta kaa löytyy esimerkkejä elänten kunnioituksesta. Muun muassa Lankavatara Sutran mukaan Buddha on kehottanut munkkikokeläta pidät­ tymään lihansyönnistä. Surangama Sutrassa annetut säännöt ulottuvat vie­ lä pidemmäle: "Munkkikokelaat, jos he ovat totuudellisia ja oikeamielisiä eivät käytä silkki vaatteita eivätkä nahkakenkiä koska ne perustuvat elämän tuhoamiseen. Kokelaat eivät käytä myöskään mätoa tä juustoa koska siten he riistäisi v ä vasikoilta sen, mikä heille oikeutetusti kuuluu.”

Toisen aasiääsen uskonnon har­ joittajat. jän ääset, ovat perustaneet oletettavasti jo 200luvulla elänten hoi­ tokoteja ja myö­ hemmin eläinsäraaloita Eläinten huolenpito on ollut varsin yleistä Inti­ assa sil­

V

r~

1. Osta vain munia, jotka ovat peräisin lattiakanalasta. Tämän takaa ruokakaupoissa ainoas­ taan munakotelon merkintä "lattiakanalasta". Älä anna pak­ kauksen kuvituksen tai har­ haanjohtavan tuotemerkin joh­ taa sinua harhaan.

2. Jos kaupasta ei löydy lattiakanalan munia, pyydä ystä­ vällisesti kauppiasta hankki­ maan liikkeeseensä niitä.

3. Voit myös kirjoittaa suo­ raan munanpakkaamoon, joka välittää munat kauppaasi. Kiitä pakkaamoa lattiakanalan mu­ nien tarjoamisesta markkinoil­ le ja pyydä sitä tehostamaan m arkkinaponnisteluja m yös käyttämäsi kaupan suhteen.

kesäisin ulkoilemaan. Luomukanalassa on myös oltava ikkunat luon­ nonvalon antajana sekä orret nuk­ kumista varten.

Luomutuotantoa valvoo Luomuliitto. Se myöntää luomukriteerit täyttäville tuottajille oikeuden käyttää luomutuotteen aitouden ta­ kaavaa leppäkerttumerkkiä.

Tällä hetkellä Suomessa on pa­ rikymmentä luomukanalaa. Suu­ rin osa niistä on pienehköjä, enin­ tään muutaman sadan kanan yksi­ köitä. Luomumunien huiman ky­ synnän ja hyvien hintojen ansiosta nyt on kuitenkin ryhdytty rakenta­ maan suuria, parin tuhannen ka­ nan luomukanaloita, jotka täyttä­ vät Luomu-liiton ehdot. Niiden nousun myötä näyttää ilmeiseltä, että luomukananmunien tarjonta tulee lähivuosina moninkertaistu­ maan. Tämä merkitsee myös sitä, että luomumunia löydetään yhä useammin myös ruokakaupan hyl­ lyltä.

V

lä 1100-luvulta lähtien on hindujen temppeleihin ja hälitsijoiden hoveihin pe rustettu erityisesti lehmille hoitokoteja.

-4-

Eläimet antiikin Roomassa Mitä sitten voimme sanoa länsimästa? Antiikin Roomassa eläimiä saatet­ tiin tappaa jopa tuhansittän pävässä sirkushuvien takia. Toisaalta roomaläseen oikeuteenjans. jus animäiumperiaatteeseen sisätyi käsitys,ettäelämille kuului sellästa mitä myöhem­ mät filosofit olisivat kutsuneet itseisar­ voksi tä luonnollisiksi oikeuksiksi -ja niillä oli tämä arvo tä oikeudet ihmis­ yhteisöstä riippumatta Esimerkiksijuristi Ulpianuksen oikeuskäsityksessä luonto kokonäsuudessaan ilmentää järjestystä jota ihmisen tulee kunnioit­ taa Antiikin Roomasta voisi myös mänita muutamia nimekkätä tieteen ja täteen edustajia jotka puolsivat elänten oikeuksia. Heitä olivat mui­ den muassa Ovidius, Seneca, Porfirius ja erityisesti Plutarkhos.

käytännöstä mutta keskiajan eläinkäsitystä hallitsi pitkälti Tuomas Akvi­ nolaisen skolastiikka jossa Aristote­ leen ajatuksilla ja kristinuskon opeilla oli keskeinen merkitys.

Kirkko hyväksyi aristoteelisen nä­ kemyksen, jonka mukaan luonnossa on selvä hierarkia. Alemmat olennot ovat olemassa ylempiä varten: kasvit on tarkoitettu eläinten, eläimet ihmis­ ten hyödynnettäviksi. Tuomas Akvi­ nolainen vastusti eläinrääkkäystä mut­ ta ilmeisesti vain siksi, että se voi johtaa ihmisiinkohdistuviinjulmuuksiin.Toisaalta kirkon pyhäksi julistama Fransiskus Assisilainen korosti ihmisten velvollisuuksia paitsi eläimiä myös koko luomakuntaa kohtaan.

Keskiajan oikeudenkäynnit Euroopassa Keskiajalla alkoivat Euroopassa myös oikeudenkäynnit, joissa eläimiä asetettiin

syytteeseen. Silloisen ajattelutavan mu­ kaan eläinten katsottiin olevan vas­ tuussa teoistaan ja niihin voitiin sovel­ taatäsmälleen samojaoikeudellisiaperiaatteita kuin ihmisiin. Ainakin vuo­ desta 824lähtien langetettiin tuomioita rikoksistajapantiinrangaistuksiamyös täytäntöön. Oikeuden eteen tuotiin muiden muassa hyönteisten toukkia kärpäsiä, heinäsirkkoja käärmeitä si­ koja härkiä vuohia hevosia ja koiria.

Niin ikään kokonaisia eläinlajeja tuo­ mittiin ja mitä alemmista elämistä oli kyse, sitä useammin oli kyseessä oi-

keudenkäynti, joka kohdistui koko eläinlajiin. Eläimillä oli oikeus puo­ lustusasianajajaan, koska ne olivat ky­ kenemättömiä oikeudelliseen argu­ mentaatioon.

Ranskassa rotat syytettyjen penkillä Luc Ferry kertoo yleisestä käytän­ nöstä 1500-luvulla Ranskassa: "Roo­ malaisen oikeuden periaatteiden mu­ kaisesti haaste esitettiin määräaikojen puitteissa kolme kertaa jotta syytetyt oli mahdollista tuomita poissaolevina­ kin. Sanottuna päivänä ja aikana tuo­ mioistuin odotti syytettyjen saapumis­ ta aition ovet apposen auki. Kun syy­ tettyjä ei alkanut kuulua Luojan yksin tietäessä syyn, oli syytetyille keksittä­ vä todennäköinen selitys, jotta näille sitten voitiin nimetä prokuraattori.”

Mainittakoon vielä, miten tunnettu oikeusoppinut Barthelemy de Chassanee puolusti rottia Autunin seurakunnanoikeudessa: ’’Vaikkarottia vas­ taan esitetty syyte oli muodollisesti pätevä, hän taisteli läpi vaatimuksen, että hänen asiakkaansa oli nimettävä uudestaan kussakin seurakunnassa erikseen. Hän esitti asian koskettavan seudun jokaista rottaa joten nämä oli yksitellen haastettava Ensimmäisen työvoiton jälkeen hän otti asiakseen osoittaa että syytetyille annettu mää­ räaika oli riittämätön: jo pelkästään välimatkojen mutta myös matkan han­ kaluuden takia sillä reitillä väijyi kis­ soja..”

Syytteet vaihtelival laittomista hal­ tuunotoista murhaan ja rangaistus oli asein kuolemantuomio tai karkotus.

Tuomio saattoi myös vaihdella sen mukaan, pidettiinkö syytettyjä eläi­ miä luonnon lakia tottelevina Jumalan luomina ja ihmisten syntien tähden lähetettynä vitsauksena vai kirkon val-

taa horjuttav an paholaisen välikappa­ leina. Edellisessä tapauksessa saattoi­ vat riittää hartaus ja katumas yhdessä eläimille korvauksena osoitetun uu­ den elinpaikan kanssa. Jälkimmäises­ sä tapauksessa syytettyjä taas odotti kuolemantuomiojalievemmissä tapa­ uksissa pannaan julistaminen tai kir­ konkirous.

Oikeudenkäynneistä jäljelle jäänei­ den asiakirjojen valossa vaikuttaisi sil­ tä, että yleisesti hyväksyttiin inhimil­ listen ominaisuuksien liittäminen kai­ ken tasoisiin eläimiin. Sveitsiläinen oikeushistorioitsija Eduard Osenbriiggen on arvellut että tuolloin oli taval­ lista pitää esimerkiksi karjaa kotitalou­ den osana samassa mielessä kuin ih­ misiäkin: karjalla oli asein sama oi­ keudellinen asema kuin feodaalijärjestelmän kaikkein alhaisimmissa ase­ missa olevilla ihmisillä.

Uuden ajan filosofien eläinkäsitys Useimmat filosofit sivuuttivat uudella ajalla kysymyksen eläinten oikeuksis­ ta. Sen sijaan René Descartes totesi 1600-luvulla, että ainoastaan ihmisillä on tietoisuasjakuolematon sielu. Näin ollen eläimet ovat vain sieluttomia koneita, eivätkä siksi tunne myöskään kipua. Kartesiolaisen tieteenkäsityksenvanavedessä aloitettiineläinkokeet. jotka olivat tuolloin erityisen kivuliai­ ta: eläimet olivat asein tajuissaan, eikä tehokkaita kivunlievitysaineita ollut.

1700-luvullaJeremy Bentham esit­ ti ajatuksen, jonka mukaan ratkaiseva kriteeri eläinten hyvän kohtelun vaati­ mukselle on kyky kärsiä. Benthamin näkemysten taustalla piili utilitaristi­ nen moraalifilosofia, jonka mukaan tuntevien olentojen toimia hallitseva periaate oli pyrkiä kokemaan nautin­ toa ja välttämään tuskaa: ihanteena oli

siis suurimman mahdollisen mielihy­ vän periaate.

Kipuonkeskeinentekijämyös 1800luvun merkittävimmälle eläinoikeusfilosofille, Henry Saltille. Sait on Benthamin tavoin utilitaristi jakannattaa myös tämän näkemystä siitä, että laintulisi suojellakaikkiatunteviaolentoja. Hänen mielestään ihmisen on käsitettävä erityisasemansa maailmas­ sa siten, että hänellä on suojeluvalta muihin luontokappaleisiin. Näin ollen ’’orjuus on aina vihattavaa ja väärää olipa sitten orjuutettuna ihminen tai alemmat lajit.” Sait totesi, että ’’tällä hetkelläonmahdotontamuodostaakokonaista ja loogista teoriaa eläinten oikeuksista mutta tämä ei ole mikään syy jättää aihe kokonaan."

Saltin teokset pölyttyivät vuosikym­ meniä kunnes uusi eläinoikeussukupolvi löysi ne uudelleen - 1970-luvulla. Ja tällä kertaa Saltin ajatuksilla on enemmän kaikupohjaa kuin koskaan aiemmin...

JOONIA STRENG jstreng 6@ hotmail.com Kirjoittaja viimeistelee lisensiaatti­ työtä aiheesta ’’Eläinsuojelu ja rikosoikeus” .

Lähteitä/kirjallisuutta: Singer, Peter: Oikeutta eläimille.

Akers, Keith: A Vegetarian Source­ book.

Ferry,Luc: Uusi ekologinenjärjestys.

Häyry, Heta - Tengvall, Helena Vilkka, Leena (toim.): Eläin ihmisten maailmassa.

Sait, Henry S.: Animals’ Rights.

Vilkka, Leena:Y mpäristöetiikka. Vas­ tuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista.

Kristinuskon suhde eläimiin Entä länsimaisten valtauskontojen suh­ de eläimiin? Kristinusko ja juutalai­ suus ovat kieltämättä ihmiskeskeisiä uskontoja Juutalaisuudessa on paljon ohjeita eläinten kohtelusta mutta kris­ tinuskon dogmatiikkajättääasian avoi­ meksi. Alkukirkon ajoilta ei ole tietoa "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki. Taidanpa varmuuden vuoksi pysyä poissa tuomarien tieltä...“

ANIMALIA 1/98

13

Asiasta ja sen vierestä

Poplyyrikot eläinten asialla Popmusiikkia tehdään useimmiten viihteen vuoksi, mutta viihteelläkin voi olla tarina kerrottavana tai sanoma julistettavana.

Eläinsuojelustakin on kirjoitettu monia lauluja.

I

hmiset ovat kautta aikojen kertoneet tarinoita, joissa eläimet esiintyvät vertaus kuvien stuntteina ja sijaistoimijoina, inhimillisten tun­ teiden tulkkeina ja heijastumina.

Kertomusten opetukset liittyvät ih­ misten keskinäisiin suhteisiin, har­ voin eläimiin itseensä tai niiden kohteluun.Tarinan erikoistehostee­ na toimiminen on kuitenkin hy­ väksikäytön muodoista lievimpiä.

Repolaiset, jänöjussit ja lukemat­ tomat muut eläintarinoiden sanka­ rit eivät tosin saa tähdittämistään tarinoista rojalteja tai kuvauspalkkioita, mutta yleensä ne onnistu­ vat saavuttamaan yleisönsä jaka­ mattoman suosion. Vaikka eläimen inhimillistäminen on usein har­ haanjohtavaa, se on sentään esi­ neellistämistä parempi vaihtoeh­ to.

edelleen ylläpitäneet mm. Coun­ ting Crows, Buffalo Tom, High Llamas ja Swans, mutta levyille on kertynyt myös todellisia huolenilmaisuja eläinsuojelun ongel­ mista. Keskimääräistä selvästi enem­ män eläinsuojeluhenkeä esiintyy ns. vaihtoehtoisen musiikin piirissä, mutta valtavirrassakin lipuu silloin tällöin joitain avoimesti eläinsuoje­ lun puolesta liputtavia hengentuot­ teita.

Eläinsuojelun puolesta myytävil­ lä kokoelmalevyillä osallistujat pu­ huvat pikemminkin tekonsa kuin sanojen kautta. Jo kappaleen luo­ vuttaminen hyvään tarkoitukseen on kannanotto, jonka ei välttämättä tar­ vitse ulottua kappaleen sisältöön.

Poikkeuksiakin on: Esimerkiksi PETA:n kampanjoinnin tueksi syn­ tyneellä Tame Yourself -kokoel­

Defense o f Anim als -kokoelmat, jo illa m usisoivat mm. Pearl Jam, Björk, Elastica, PJ Harvey, Beastie Boys ja Moby. Moose, EMF, Chapterhouse, Lush ja muut brittipopparit taas keskittyvät How M uch L o n g er? -k o k o e lm a lla eläinkokeiden vastustamiseen.

Liha on murhaa Eläinteeman käsittely ei rajoitu ainoastaan asialle pyhitettyihin kokoelm alevyihin. Esim erkiksi uusiopunkyhtye NOFX ottaa le­ vyillään jatkuvasti kantaa lihan­ syöntiä vastaan, välillä hätkähdyt­ tävänkin räväkästi. Kasvissyöjäpopin klassikkona voidaan taas pitää The Smithsin kyynelistä ja iskulauseista kutomaa hentoista The Meat Is Murderia.

Eläimiä ainakin nimeksi N ykyaikaisessa popm usiikissa eläimet esiintyvät useimmiten sa­ massa roolissa kuin kaikkina ai­ koina muissakin taiteenlajeissa.

Ainakaan toistaiseksi nuorison kiinnostus eläinsuojeluun ei ole kumuloitunut rocklynikkaan - yk­ sittäisiä poikkeuksiakin sentään on.

Ulkomaisessa popmusiikissa eläinteema on yleensä esillä vain ni­ m eksi, ja eläinkunnasta ristimäinspiraationsa saaneet artistit­ kin ovat enimmäkseen menneiden talvien lumia, kuten Adam Ant, Boomtown Rats ja Housemartins.

Eläinbändien pioneerina voidaan - the Animalsin ohella - pitää eräs­ tä liverpoolilaista poppakuoriaiskvartettia. Tavallaan The Beatle­ sin nimi oli myös enne: kantaahan Paul M cC artn ey nykyisin Linda-vaimoneen kanssa näkyvästi huolta eläinten kohtelusta.

Sanatonta sanomaa Tämän vuosikymmenen popmu­ siikissa nimellistä eläinteema ovat 14

malla, jolla esiintyvät mm. The Pretenders, Erasure, The B-52’s, k.d.lang ja Michael Stipe, on lu­ kuisia lauluja, joiden kärki on suun­ nattu turkisten tai koe-eläinten käyttöä ja lihansyöntiä vastaan.

Hieman satunnaisemmalla intesiteetillä asiaa käsittelevät In the

I ’m not saying money Can't buy you love But you can prove you want me Without spilling blood Stop and think a minute, baby And listen to me Fur coats on people Are history -Jane Wiedlin: Fur (kokoelmal­ la Tame Yourself

Heiferwhines could be human cries closer comes the screaming knife this beautiful creature must die this beautiful creature must die - The Smiths: Meat Is Murder

Mielikuvien vapaus Jokaisella on omat eläinsuojelusuosikkinsa, eikä laulun tarvitse tähän asemaan päästäkseen olla välttämättä edes yksiselitteisesti eläinsuojeluteemainen. Esimerkik­ si Peter Gabrielin Shock the Mon­ key käy yhtä hyvin eläinkoe- kuin ihmissuhdekuvauksestakin. Tun­ nelmaltaan ja sanoitukseltaan yksi vakuuttavimmista esityksistä on kuitenkin Nik Kershaw’ n jylhä Save the Whale.

Kauneudelle villikani uhraa elämänsä Uutuusmeikki testataan sen silmiin Huoletta voi hieno leidi käyttää meikkiänsä Naamataulu passaa vaikka filmiin Delfiineistä kun tehdään torpedoita Niin on kumma jos ihmisyys ei voita - Kanimania: Miks eläin ei oo kaveri

To never kiss and tell their factory ship farewell With every scream A piece o f conscience dies Lying in a crimson resting place Crying with a smile upon itsface The giant dies trusting in me

nitelmaa ihmistä vastaan. Suunni­ telmassa jokaiselle eläimelle on oma tehtävänsä: torakat johtavat tiedustelupartioita, siilit miinoit­ tavat moottoritiet, lepakot eksyt­ tävät ohjukset, valaat kaatavat so­ talaivat, ahvenet tukkivat viemäri­ verkot jne.

- Nik Kershaw: Save the Whale

Suomalaiset omassa sarjassaan Suomalaisessa popmusiikissa suo­ ranainen eläinsuojeluteema ei kuki valtoimenaan, vaikka monien suomalaisopoppareiden tuotannosta aistiikin poikkeuksellista herk­ kyyttä ja luonnonläheisyyttä. Esi­ merkiksi Aknestikin hellyyttävät kalalaulut. Noitalinna huraan pie­ nuudessaan eloisat luontokuvaelmat ja Kumikamelin rosoiset eläintarinat kertovat jotain suomalaisten ainoalaatuisesta luontosuhteesta.

Suoranaisesti eläinsuojeluaiheisia kappaleita on suomalaisessa­ kin popmusiikissa vähän. Ehkä tunnetuin on Pääkköset-yhtyeen huumorirappaus Eläinrääkkäystä, jonka eläinsuojelu valvoja Eerikäi­ selle osoitettu "tule apuun, Anja” kertosäe elää edelleen fraasina nykykielessä. Kappaleen sanaleikittely vakavalla asialla on när­ kästyttänyt osaa eläinsuojeluväestä, mutta laulu kannattaa ymmär­ tää kunnianosoituksena.

Don Huonojen revanssihenkinen eläinfantasia Metsänelävien puo­ lustusliitto purkaa mustan huumo­ rin varjolla eläinten ja luonnon hyväksikäyttöön liittyviä patoumia. Laulussa eläimet kokoontu­ vat metsään tekemään kapinasuun-

Animalia muusana Myös Animalia on innoittanut suo­ malaisia muusikoita. Vuonna 1990 ilmestynyt Kanimania -yhtyeen single Miks eläin ei oo kaveri käy alle viidessä minuutissa läpi lähes koko Animaban toimialan. Jo ai­ emmin mm. Maaseudun tulevai­ suus, Sekaannus ja muut suoma­ laiset punkyhtyeet koostivat ’’Ih­ minen on ihmiselle susi - eläimel­ le...?” -albumin Koe-eläinten suo­ jelu ry:n hyväksi. Vuonna 1994 ilmestyi toinenkin punkhenkinen tukilevy. nimeltään nasevasti ’’Ani­ maba” . Sillä musisoivat mm. Fau­ na ja Hylkiö.

Eläinsuojelu on viime vuosina raivannut tietään marginaalista val­ tavirtaan, mutta vuosikymmenen alkupuoliskon kaltaista toimeliai­ suutta muusikkorintamalla ei ole nyt nähtävissä. Yksinäinen valo­ pilkku on kuitenkin M. A. Nummi­ sen Suomen Eläinsuojeluyhdistyk­ selle levyttämä Laulu eläinsuoje­ lulaista jonka laulettu lakiteksti seuraa maestron parhaita perintei­ tä.

Sikäli kun rockmusiikin kliseistöön kuuluvaa nahkatakkimachoilua vielä esiintyy, saattaa sekin olla pelkkää pintaa. Kovaksikeitetyn rokkarin sisässä sykkii usein eläinystävälbnen sydän.

T E K S T I JA K U VA T J Y R K I R Ä IK K Ä

ANIMALIA 1/98

Anni Sinnemäki:

Luomua & luovuutta Ultra Bra -yhtyeen kantaaottavien ja kekseliäiden sanoitusten saama suosio kumoaa osaltaan väitteet, joiden mukaan nuorisolla ei ole kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Yhtyeen sanoittaja Anni Sinnemäki elää kuten sanoittaakin, sillä eläinsuojelu ja ekologiset kysymykset ovat näkyvästi esillä mm. hänen kulutusvalinnoissaan.

Oppimestariksi Sinnemäki ei silti ryhdy: jokainen tekee ja perustelee ratkaisunsa itse.

Muutama vuosi sitten poliittis­ ten laulujen kilpailussa saavute­ tun voiton myötä syntynyt Ultra Bra on tehnyt näyttävän nousun suomalaisen popmusiikin kärki­ joukkoon. Etenkin yhtyeen toi­ nen levy Kroketti on ollut m yyn­ ti- ja arvostelumenestys.

Ultra Bran menestyksen m yö­ tä Sinnemäki on noussut näky­ västi esiin m yös julkisuudessa.

Hänestä on tullut uuden sukupol­ ven tulkki, jonka mielipiteet kiin­ nostavat sekä laatulehtiä että ke­ vyen sarjan viihdelukem istoja.

Syyskaudella Sinnemäki esiintyi ’’ministerinä” television keskus­ teluohjelm assa Varjohallitus. Ei hassumpaa 24-vuotiaalta Venä­ jän kirjallisuuden opiskelijalta.

Vaikka Sinnemäki ei kuulu U lt­ ra Bran lavakokoonpanoon, hän on yhtyeen sanoittajana kiinteä osa yhtyettä. Sanoittajia yhtyeellä on kaikkiaan neljä, mutta he kaik-

Vaikka Suomessa on tilaa Eikös pohjalainen senkin pilaa Ketut pidetään teljettyinä Aivan liian pienissä häkeissä - Ultra Bra: Suosi ulkomaista ki tekevät sopusuhtaista ja yh­ teen sointuvaa tekstiä. Esimer­ kiksi bändin monet eläinaiheiset laulut eivät ole suinkaan lähte­ neet yhdestä kynästä.

Ultra Bran uudella albumilla on neljä vahvasti eläinaiheista laulua: Hauki, Heppa, Haikara ja Savanni nukahtaa. Eläimet ovat Sinnemäen mukaan hyviä laulun aiheita, silläih m isilläon niistäjo ennakkoon valm iita m ielikuva.

- Eläinten kautta voi tuottaa sanoituksiin hyviä m ielikuvia ja kulttuurisia metaforia. Sitä pait­ si eläim et ovat hassuja, Sinne­ mäki naurahtaa.

Kevätvärit lautasella!

Kevättä kohti mennessä alkavat kotimaiset vihannekset ja juurekset käydä kaupan hyllyillä vähiin, eikä salaattiaineissakaan ole aina hurraa­ mista. Onneksi yhä useammat kaupat tarjoavat nykyään ainakin joitain luomutuotteita ja myös kotimaisia ituja. Niitä kannattaa suosia ostosvalintoja tehdessä. Muiden tuoreiden kasvisten puuttuessa päivittäisen vitamiinipommin voi tehdä helposti ituja ja versoja käyttäen. Valinnan­ varaa löytyy: mung- ja sinimaltaan ituja, auringonkukan ja tattarin versoja... Kokeile ja ihastu!

Kevättalvi tuntuu joskus loputtoman pitkältä ja kaipaamme silloin ylimääräistä piristystä elämään. Ilahduta itseäsi ja muita loihtimalla värikkäitä ja kevyitä kasvisherkkuja. Tässä muutama helppo ohje. koonnut T A R JA B A L D IN G

Punajuuripihvit (5:lle) 4 punajuurta (n. 8dl raasteena) 5 perunaa (n. 3 dl raasteena) 1-2 sipulia 1 dl vehnäjauhoja 1 dl persiljasilppua 1 rkl öljyä 1 tl suolaa 1/3 tl maustepippuria öljyä paistamiseen.

Kuori vihannekset. Raasta punajuuret ja peruna hienoksi raasteek­ si ja purista liika neste pois. Silp­ pua sipuli. Yhdistä kaikki aineet.

Muodosta taikinasta paksuja pih­ vejä ja paista niitä pannussa öljys­ sä muutama minuutti kummalta­ kin puolelta. Aseta esipaistetut pih­ vit uunipelblle ja kypsennä 200asteisessa uunissa 20-25 minuut­ tia.

ANIMALIA 1/98

Päärynäpizza 240 g vehnäjauhoja 100 g sokeria 1 tl raastettua sitruunankuorta hippu suolaa 1 rkl kuivahiivaa hieman öljyä 15 g vähäsuolaista margariinia 6 rkl rusinoita 600 g päärynöitä

2 rkl sitruunamehua 2 rkl maissijauhoa

E läinsuojelun näkökulm asta kantaaottavin Ultra Bran kappa­ le on kuitenkin Suosi ulkom ais­ ta, jossa otetaan muutamalla säkeellä kantaa myös turkistarho­ jen h ä k k ik asva tu sta vastaan.

Kappaleen tarkoituksena on Sin­ nemäen mukaan muutenkin k y ­ seenalaistaa suomalaista tapaa puolustaa kotimaista maatalout­ ta sen sisällöstä riippumatta.

- Ihmiset heittävät lonkalta niin sanottuja totuuksia, joista heillä on vahva ennakkokäsitys, mutta ei varmaa tietoa. Y k si tällainen uskoon perustuva väittämä on, että kyllähän tarhoilla pidetään ketuista huolta, Sinnemäki apri­ koi. Sinnemäki sanoo, ettei hä­ nellä olisi mitään turkistarhauk­ sen kieltämistä vastaan.

Sinnemäki korostaa, että Ultra Brassa on eri tavoin ajattelevia ihmisiä, eikä yhtye siksi halua

omaksua ’’ekobändin” leimaa.

Sinnemäki itse pyrkii kuitenkin itse ajattelemaan kulutusvalin­ noissaan sekä ek o lo g iaa että eläinsuojelua. Hän pyrkii kauppakäynneillään valitsemaan mm. eläinkokeilla testaamattomia hy­ gieniatuotteita ja vapaan kanan munia.

Sinnem äellä ei itsellään ole lem m ikkieläim iä, sillä hän ei halua pitää eläim iä pelkästään sisätiloissa. Lem mikkien ohella myös maatalouden tuotantoeläi­ millä pitäisi olla mahdollisuus ulkoiluun.

- Minusta maataloudessa pi­ täisi nopeasti päästä ratkaisuun, jonka avulla voidaan siirtyä ko­ konaan luom utuotantoon. Se merkitsisi toki eläinmäärien vä­ henemistä. mutta en pidä sitä on­ gelmana.

Lopuksi pienimuotoinen per­ soonallisuustesti kiinalaiseen ta­ paan: jo s olisit eläin, millainen otus olisit? Sinnemäki pohtii het­ ken seepran ja delfiinin välillä, mutta valitsee lopulta ensimmäi­ sen.

- Ehkä minä olen luonteeltani samalla tavalla raidallinen. Ruumiinrakenteenikin on jollain ta­ valla seepramainen, äiti nimitti­ kin minua lapsena varsaksi. Lap­ sena minulla oli sitä paitsi pit­ kään m ustavalkoraidalliset suk­ kahousut, Sinnemäki hym yilee.

J Y R K I R A IK K A

Vegepalsta Yhdistä 75 g jauhoja, 2 rkl sokeria, sitruunankuori.suolajahiiva. Kuu­ menna tilkka vettä ja lisää jauhoseokseen (katso kuivahiivapakkauksesta tarkemmat ohjeet). Sekoi­ ta hyvin puisella kauhalla. Lisää vähitellen loput jauhot.

Vaivaa taikina jauhotetulla alus­ talla 5-10 minuuttia, kunnes se on kimmoisaa ja sileää. Öljyä kevy­ esti kulho ja siirrä taikina siihen.

Pyörittele sitä kulhossa, kunnes se on kokonaan öljyn peitossa. Peitä kulho kostealla pyyhkeellä tai muovikelmulla. Anna sen kohota vedottomassa paikassa noin 30-45 minuuttia, kunnes taikina on kas­ vanut kaksinkertaiseksi.

Sillä välin kuori päärynät ja pois­ ta siemenkodat. Leikkaa hedelmät neljään osaan ja suikaloi ohuiksi siivuiksi. Kuumenna margariini keskilämmöllä, lisää rusinat ja pää­ rynät. Kuumenna noin 5 minuuttia välillä sekoittaen. Lisää sitruuna­ mehuja 1 rkl lukuunottamatta lop­ pu sokeri. Jatka kypsytystä, kun­ nes päärynät ovat pehmeitä ja ras­ va saa hieman väriä (n. 5min).

Kuumenna uuni 230-asteiseksi ja öljyä uunipelti kevyesti. Ripottele maissijauhot pellille. Kun tai­ kina on tarpeeksi kohonnut vaivaa sitä vieläjauhotetulla alustalla noin 1 min. ja muodosta siitä noin 25cm pizzapohja. Levitä päälle hedelmäseos ja ripottele päälle loppu sokeri. Paista pizza kypsäksi, n.

20min.

Mausteinen porkkanahöystö (6:lle) 1 kg porkkanoita 2 valkosipulin kynttä 2 rkl oliiviöljyä 1/4 tl cayenne-pippuria

2 tl jauhettua kuminaa 2 tl sitruunamehua (tuoreesta sit­ ruunasta) suolaa Leikkaa pestyt ja kuoritut porkka­ nat paksuiksi renkaiksi ja valko­ sipulin kynnet ohuiksi siivuiksi.

Keitä ne pehmeiksi runsaassa ve­ dessä noin 15 minuuttia. Valuta vesi pois ja muussaa vihannekset paksuksi soseeksi.

Kuumenna öljy pienessä pais­ tinpannussa. Lisää pippuri ja ku­ mina. Anna hautua sekoittaen noin 1 minuutin ajan. Yhdistä porkkanam uusi ja

Viime lehdessä pyysin Animalian lukijoita lähettämään omia ruokaohjeitaan muidenkin kokeiltavaksi. Tässä yksi sellainen, kiitos siitä! Pyyntö on edelleen voimassa, eli lähettäkää lisää mielenkiintoisia ohjeita julkaistavaksi. Tämän ohjeen lähetti ”Kasy” Kuhmalahdelta.

Seesamisiemenmarjapiirakka runsas 0,5 dl soijajauhoja 2 dl sokeria 100 g margariinia 3 dl vehnäjauhoja 1 l/2tl leivinjauhetta 1 rkl seesaminsiemeniä 2 dl vettä 6 dl marjoja maun mukaan 1 dl auringonkukansiemeniä seesaminsiemeniä Sekoita sokeri ja margariini käsin nyppimällä. Sekoita keskenään kuivat aineet soijajauhoja lukuun ottamatta ja lisää taikinaan. Se­ koita soijajauho veteen ja kaada sekaan. Levitä taikina pyöreään vuokaan (§ 20cm), lisää pinnalle kerros auringonkukansiemeniä, marjat ja päällimmäiseksi seesaminsiemenet. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

H YVÄÄ!

15

Tomiintaa

Nuorten Animalia

1 telia mainitsemasi järjestön yhte­ ystietoja.

Hei nuortenpalstalaiset!

H aluaisin m uistuttaa kaikkia A nim aiian m eneillään olevasta k osm etiikkakam panjasta ja m uistuttaa, k u inka me kaikki voimme omilla kosm etiikkavalinnoillam m e v aik u ttaa siihen, milloin kosm etiikan eläinkokeet loppuvat E U :n alueella. Siispä seuraavan k e rra n kun m enet k au p p aan ostam aan sham poota tai h am m astahnaa, ota selvää onko sitä tai sen raak a-ain eita testattu eläinkokein. Hyvä idea on pitää A nim aiian ' ’kosm etiikkaa ilm an eläinkokeita” -listaa aina m ukana lom pakossa.

Aurinkoisin talvipäiväterveisin, Päivi

Heippa kaikille!

Kati kysyi PETA:n osoitetta, se on PETÄ Headquarters, 501 Front Street Norfolk, VA 23510 U SA Itse kysyisin Wolves and Wildlife Societyn osoitetta. Ja olisiko mis­ tään mahdollisuutta saada susikummipentua? W SPA:llakin on joku kummilapsijuttu: löytyy pa­ p u k a ija a , karhua, simpanssia... Kirjoitelkaa ja kysel­ kää! Seuraavassa lukuvinkkejä: Peter Singer: Oikeutta eläimille, Hans Ruesch: Alaston hallitsija, riisuttu koululääketiede (eläinko­ keista), Tyyni-Ilta Jermo: Tule apuun Anja!. Jeffrey M oussaieff

Masson & Susan McCarthy: Kun norsut itkevät, L eena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet, Jim Brandenburg: Veljemme susi.

Kenellä on rotta? Minulla on.

Kaikki eläinkokeiden vastustajat: hankkikaa joku eläin jota käyte­ tään eläinkokeissa, antakaa sille paljon tilaaja aikaa. Tuo ihan uutta syvyyttä ja auttaa tutustumaan ” koe-eläimeen” .

metsästäjien haavoittamia ja heit­ teille jätettyjä, aikaisemmin lem­ mikkeinä olleita susia. Näiden su­ sien suojelusta kiinnostuneet ja vaikka oman kummin omistami­ sesta haaveilleet, voivat ottaa yh­ teyttä kirjoittamalla englanniksi osoitteeseen: Grupo Lobo, Depar­ tamento de Zoologia e Antropolo­ gia, Facutdade de Ciencias, Bloco C 2 3 Piso, Cidade Universitaria, Inka 1600 Lisboa, Portugal. Myös Suo­ messa toimii susien suojelua puo­ Portugalissa toimii Lissabonin yli­ lustava ryhmä Susiryhmä, joka opiston yhteydessä Grupo Lobo- julkaisee myös omaa lehteä. Tie­ ryhmä.joka työskentelee paikalli­ toa ryhmästä ja sen toiminnasta sen susikannan suojelemiseksi. saat ottamalla yhteyttä LuontoRyhmällä on huostassaan useita Liittoon. Heiltä voit myös tiedus-

Rakas Animaiian toimitus, Onko kauhean ristiriitaista käyttää nahkakenkiä ja olla silti vegetaris­ ti? Mä tunnen monia, jotka on kas­ vissyöjiä vaan mudin vuoksi ja käyttää silti just noita nahkaken­ kiä- ja takkeja. Mä en itse tunne kuuluvani tohon ’ muodin vuoksi eläinten vuoksi-porukkaan, mutta myös mä käytän joitain nahkata­ varoita (ei tietenkään turkiksia).

On huono omatunto., siis kysymys on, onko mitään hyötyä olla vege jos ei kieltäydy myös nahasta? Entä miten te hepparakkaat eläintenys­ tävät ootte ratkaissu satula-ym. varusteongelman? Mistä sais luo­ mumaitoa?

Nahka on lihateollisuuden sivu­ tuotetta, joka toki osaltaan tukee lihateollisuutta. Kuitenkaan nah­ kaa ei voi verrata esim. turkisten käyttöön jolloin eläimiä kasvate­ taan pelkästään turkin vuoksi. Sen vuoksi turkiksista kieltäytyminen vaikuttaa suoraan turkisteollisuuteen, mutta nahasta kieltäytymi­ sellä ei ole samankaltaista vaiku­ tusta lihateollisuuteen, koska eläi­ miä ei kasvateta pelkästään niiden nahkan vuoksi. Päätös nahkan käytöstä on sinun kuitenkin tehtä­ vä itse. On kuitenkin ilahduttavaa, että olet ottanut jo yhden tärkeän askeleen ryhtymällä kasvissyöjäk­ si. Jos lähikaupoissasi ei vielä myydä luomumaitoa, sinun kan­ nattaa pyytää kauppiasta tilaa­ maan sitä.

Päivi Vahvelainen

välille näyttää siis levinneen myös nuorten keskuuteen.

Vastaajista 12 % sanoi pitävänsä Suomen eläinsuojelutoimintaa ai­ van liian radikaalina ja väärin suun­ nattuna, kun taas neljännes oli sitä mieltä, että suora toiminta saisi li­ sääntyä. Nykyinen tilanne miellytti kuitenkin yli puolta vastanneista.

Eläinsuojelujäijestöjen jäseninä olivat niin tytöt kuin pojatkin. Usein jäsenyys merkitsi kuitenkin lähin­ nä jäsenlehden lukua eli sinänsä melko passiivista toimintaa. Ku­ kaan ei tituleerannut itseään akti­ vistiksi, mutta moni tunnusti kaipaavansa enemmän tietoa eläin­ suojelusta ja oli myös valmis rau­ hanomaiseen toimintaan.

R Oü/1145 i

Kirjavia käsityksiä Haastattelin pienimuotoisella kyse­ lyssä laatimallani kyselykaavakkeel­ la noin 50 suomalaista nuorta, joi­ den ikä vaihteli 12 ja 24 vuoden välillä. Yhteenveto tässä tapaukses­ sa oli hyvin positiivinen. Lähes kaik­ ki nuoret olivat periaatteessa eläin­ suojelun puolesta ja pitivät sitä yh­ teiskunnallisesti tärkeänä asiana.

Itse asia, eläinsuojelu, käsitettiin kuitenkin eri tavoin. Yllättävän moni haastateltu samasti eläinsuojelun vain yhteen asiaan, kuten Anja Ee­ rikäiseen, sinivalaaseen tai val­ koselkätikkaan. O sa taas piti eläinsuojelua”kettutyttöjen” toimin­ tana: monien tiedotusvälineiden tapa vetää yhtäläisyysmerkit laittomien iskujen ja kaiken eläinsuojelutyön

16

Kyselyyn vastanneiden jäsenyys eri eläinsuojelujärjestöissä.

Monet nuorista kuuluivat useam­ paan kuin yhteen järjestöön.

ALAVU S: Tytti Salenius, Keskustie 29, 63100 Kuortane, puh. 06525 3047 tai 040-502 6541 HANKO: GittaRoos,Halmstadinkatu 37 e 16, 10900 Hanko, puh.

019-248 2577 HELSINKI: kts. pääkaupunkiseu­ tu HÄM EENLINNA: Pia Helminen, Laukkatie 18, 13130 Hämeenlin­ na, puh. 03-617 0306 IISALM I: Minna Miettinen, Päiviönkatu 5 B 13, 74100 Iisalmi, puh. 040-510 2917/ e-mail: minna. miettinen @ uwasa.fi JOENSUU: Tiia Kallinen, Yläm yl­ ly ntie 62 b 13, 80400 Yläm ylly, puh. 040-587 7385 / e-m ail: kallinen@cc.joensuu.fi Joensuun toimintaryhmä toivot­ taa kaikki uudet ja vanhat jäsenet tervetulleiksi kokouksiin. Tämän vuoden haasteita ovat mm. pääsy mukaan "Maailmankauppaan” ja Kuopion toimintaryhmän kanssa järjestettävä tapahtuma. Tervetu­ loa mukaan olemaan ja tekemään!

Maaliskuun kokoukset ma 9.3. klo 19 ma 30.3. klo 19 Kokoukset Joensuun ESY:n ti­ loissa Penttilänkatu 7-9 (Kierrä­ tyskeskuksen talo).

luulen, että haluat jatkaa, kun olet tutustunut meihin! Soittele ja ky­ sele kokoontumisajoista.

19.30. Lisätietoa Eija Saarto, puh.

09-530 1342 / e-mail: animaliaop@helsinki.fi

LAH TI: (alueosaston toimisto) Aleksanterinkatu 34 A , 15140 Lahti, puh. 03-781 3443 Esitteitä, lehtiä, AV-välineitäym. lainataan arkisin klo 11-17 ja lau­ antaisin klo 10-14. Alueosaston kokoukset aina keskiviikkoisin klo 18.

LOHJA: M iia Erkkilä, Hakulintie 43 B 2, 08500 Lohja As. M IKKELI: Maija Linturi, Kyllikinkatu 8, 50100 Mikkeli, p. 015362 558/e-m ail: maija.linturi@ofw.fi MUONIO: Sisko Sattanen, Kp2, 99300 Muonio, puh. 016-532 026 NUM M I-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, puh. 09226 6236

TU RKISRYH M Ä: lisätietoja Ani­ maiian toimistolta, puh. 09-148 4866 / e-mail: animalia@icon.fi tai Taija Balding 09-278 6896 / email: tbalding@ icon.fi. Kevään kokousajat: ti 17.3. klo 17 ti 14.4. klo 18 ti 26.5. klo 17 RAAHE: Mari Liimatainen, Lehmirannankatu 3,92100 Raahe, puh.

08-2238312 ROVANIEMI: Sari Ketola, Ra­ takatu 12 A 364, 96100 Rovanie­ mi, puh. 040-523 2641/ e-mail: ts-0522@rtsol.ramk.fi SAVON LIN NA: Sanna Passoja, Vipusenk 1 A 1, 57200 Savon­ linna, puh. 015-521 349/ e-mail: sassu @ nettilinja.fi SE IN Ä JO K I: N iina Syrjälä, Upankatu 6 B 17,60100 Seinäjoki, puh. 0400-764 063

OULU: (alueosaston toimisto) Isokatu 16 C 20, 2. krs, 90100 Oulu, puh.08-311 9885 Toimistolla päivystetään keski­ viikkoisin klo 16-18 ja lauantaisin klo 11-13. Esitteiden ja muun ma­ teriaalin lisäksi myös Animaiian tuotteita myynnissä. Kokoukset toimistolla jokakuukauden ensim­ mäisenä keskiviikkona klo 18.

TER VETU LO A!

k /S V O T ?

Animaiian vuosikokous

Uhanalaiset etusijalla Suurin osa vastaajista, kaikkiaan 83 %, nimesi tärkeimmiksi eläinsuojelukohteiksi uhanalaiset eläi­ met. Etusijalla näyttivät olevan Suomen rajojen ulkopuolella ele­ levät eläimet, kuten pandat, delfii­ nit ja haikarat. Tietysti ne ovatkin tärkeitä suojeltavia kohteita, mut­ ta voidaan kysyä, eikö Suomen tuotantoeläinten epäkohtia notee­ rata. Eikö esimerkiksi häkkikanojen elinoloja kotimaassa koeta huo­ noiksi? Niistä kun ei mainittu täs­ sä kohdassa sanan sanaa, turkis­ eläimistä tai koe-eläimistä puhu­ mattakaan.

Meneekö siis tieto huonosti pe­ rille vai eikö sitä yksinkertaisesti ole riittävästi saatavilla? Tosiasia on, että nykypolvelle lapsesta läh­ tien suojeltavia eläimiä ovat olleet esimerkiksi norpat. Herääminen tehotuotannon vääryyksiin on ta­ pahtunut vasta viim e vuosina.

Myös median kiinnostus hyvinvointikysymyksiin on ollut usein valitettavan laimeaa. Kyseessä ei siis ole mikään ihme, huolestutta­ va ilmiö kylläkin.

Kysyttäessä erikseen räikeintä eläinten hyväksikäyttötapaa vain viidennes vastaajista osasi nimetä yksittäisen kysymyksen. Vastan­ neet korostivat etenkin eläinrääk­ käyksestä annettuja lieviä tuomi­ oita ja turkiseläinten häkkikasvatuksen epäkohtia.

Kevään toiminta on lähtenyt jo hyvään vauhtiin Animaiian alueosas­ toissa ja toimintaryhmissä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä hypätä mukaan. A lla on lueteltu paikallistoiminnan yhteyshenkilöt, jotka odottavat yhteydenottoasi. Jotkut ihmiset ovat kiinnostuneita kaikesta eläimiin ja eläinsuojeluun liittyvästä, toisia taas vetää puoleensa jokin erityiseläinryhmä tai toimintamuoto. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimii joitain erikoistuneita ryhmiä, eikä mi­ kään estä vastaavien perustamista muillekin alueille, jos vain kiin­ nostusta riittää. Tapoja auttaa eläimiä on monia: jokaiselle halukkaal­ le riittää tehtävää! Ottamalla yhteyttä paikkakuntasi ryhmään saat tietää kuinka juuri sinä voit olla mukana edistämässä eläinten asiaa.

Ja omat ideasi ovat myös aina tervetulleita.

Kaikkien paikkakuntien kokousaikataulua ei ole lyöty koko kevään ajalta lukkoon, mutta soitto yhdyshenkilölle selvittää asian. Tässä listassa on lueteltuihin kokouksiin ei tarvitse mitenkään ilmoittautua.

Riittää kun olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämän lisäksi alueilla on paikkakunnasta riippuen erilaista toimintaa, josta voit kysellä tarkemmin yhdyshenkilöiltä tai kuulet lisää kokouksissa.

Jos omaa paikkakuntaasi ei löydy alla olevasta listasta, ja sinua kiinnostaisi saada lisää tietoa yhdyshenkilönä toimimisesta, ota yhteyttä Animaiian toimistoon Tarja Baldingiin (puh. 09-278 6896/ e-mail: tbalding@icon.fi) tai kirjoita. Kerron mielelläni lisää asiasta.

OLilcö >*

Turkistarhoja, aktivisteja, koe-eläinlaboratorioita, gallupeja... Media on viime aikoina retostellut eläinsuojelulla ja eläinsuojelijoilla.

Jokaisella mattimeikäläisellä tuntuu olevan juuri se ainoa oikea mielipide siitä, mikä on todella oikein ja mikä väärin.

Huolestuttavinta nykyisessä eläin­ suojelua ja eläinsuojelijoita koske­ vissa tapauksissa on, että riittävän tiedon puutteessa turvaudutaan yleis­ tyksiin. Lihansyöjät muuttuvat akti­ vistien silmissä turkistarhaajiksi, kun taas turkistarhaajien pulssi kiihtyy jo kenen tahansa tummiin pukeutu­ neen nuoren osuessa näkökenttään.

Vain hyvin pieni osa nuorista ja nuorista aikuisista kuuluu niihin eläinaktivisteihin, jotka ovat valmiita laittomaan toimintaan. Mutta kuin­ ka paljon nuorten joukosta löytyy niitä, jotka ovat valmiita toimimaan rauhanomaisesti eläinten puolesta.

Vai onko heistä tulossa välinpitämä­ tön, eläimet esineellistävä sukupol­ vi?

A L U E IL L A TA PA H TU U ... A L U E IL L A TA PA H TU U ... A L U E IL L A T A P A H T U U ...

TOIMINNALLISTA K E V Ä Ä N JATKOA H Y V Ä S SÄ SEURASSA!

Nuoret eläinten asialla?

'S

O

CD LO

CD -♦—* 05

03

03 C 05

03 CO G

3

CO =05

•*O — > c

05

O 3

Cf' O)

ID

CO

CM CO

CD

O c

03

O se C ¡CO (D

o

co c =CÖ =C0

se.

CO CO CO CO CO

o

cd

03

lyövät makkarahenkisiltä vanhem­ miltaan jalat alta.

Kyselyyn vastanneista nuorista vain viidennes ilmoitti olevansa lakto-ovovegetaristi. Joukkoon mahtui kaksi vegetaristia ja yksi vegaani. Sekaruoan syöjien kes­ kuudessa yleinen mielipide oli, että vain lihasta voi saada kaiken "tar­ vittavan” . Lihan sanottiin kuiten­ kin olevan helppoa ja biologista (?) ravintoa. Moni lihaa syövistä sanoi kuitenkin syövänsä vain ka­ laa ja siipikarjan lihaa.

Kone vai eläin?

Kuva 2. Vastanneista seuraavien asioiden kieltämistä puolsi

Kasvissyönti vaihtoehtona Kasvissyönti on eläinsuojelusta­ kin pontta saanut ilmiö, joka on ollut nousussa 1990-luvulla. Se on tullut suosituksi etenkin nuor­ ten ja koulutettujen keski-ikäisten parissa. Etenkin veganismi on lisääntynyt Suomessa räjähdys­ mäisesti. Yleistä huolta on herät­ tänyt etenkin nuorten tyttöjen tie­ tämättömyys tarpeellisistaja vält­ tämättömistä ravintoaineista, jon­ ka vuoksi monet vanhemmat ovat kieltäneet lapsiltaan uuden ruo­ kavalion. Toisaalta monet vegaa­ nit ovat ravinto-opillisissa kysy­ myksissä niin valistuneita, että he

Kun silmäilin vastauksia läpi, mi­ nusta alkoi tuntua siltä, että sanal­ la eläin on nykynuorisollekin mon­ ta merkitystä. Navetassa oleva leh­ mä ei edusta samaa eläinarvoluokkaa kuin oma kissa. Maalla oleva eläin on luonnollisesti ruoantekijä. Tämä yksipuolinen näkemys tuntuu olevan edelleen voimissaan.

Kaikkea toivoa ei kuitenkaan ole menetetty, sillä monet nuoret ovat - myös tässä haastatellussa jou­ kossa - halukkaita saamaan lisää tietoa ja toimimaan eläinsuojelun hyväksi. Esimerkiksi eläinten olo­ ja ja kohtelua koskevan tiedon le­ vittäminen ystävien ja tuttavien keskuudessa on konkreettinen tapa toimia eläinten puolesta, sillä asia­ tiedon tarve on todella suuri.

Eläinsuojeluliitto Animaiian vuosikokous pidetään torstaina 31. maaliskuuta kello 18 Helsingissä Animaiian toimistossa, Porvoonkatu 53. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Kanoja ja villisikoja katsomaan!

Animalia järjestää keväällä kaksi kaikille Animaiian jäsenille avointa retkeä, joista toisella vieraillaan erilaisissa kanaloissa ja toisella villisikatarhalla.Tutustumisretki häkki-ja lattiakanaloihin järjestetään lauan­ taina 4. huhtikuuta ja matka villisikatarhaan torstaina 7. toukokuuta.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kyseis­ tä retkeä Animaiian toimistolle, puh. (09) 148 48 66.

K O TK A : Riika Aalto, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, p. 05-264 108 tai 0422-365752 Kotkan toimintaryhmä polkaisi uuden vuoden käyntiin tammikuun kokouksen myötä. Aktiivisia jäse­ niä kaivataan lisää joukkoomme, tulethan sinäkin! Ideoita, toivo­ muksia ja kysymyksiä saa mielel­ lään esittää.

Kevään kokoukset to 12.3. klo 18 -ohjelma avoin to 2.4. klo 18 - suunnitteilla munakampanja to 23.4. klo 18 - teemana eläin­ kokeet to 14.5. klo 18 - ohjelma avoin Kokoonnumme Kotkan Nuori­ sokeskuksessa, Kirkkokatu 22.

TER VETU LO A M U K A A N !

KUOPIO: Tiina Miettinen, Minna Canthinkatu 60 b 16, 70100 Kuo­ pio, puh. 017-261 3280, e-mail: tiina.miettinen.mpnet @mpmol.fi Uudet jäsenet ovat A IN Ä terve­ tulleita mukaan, sillä porukalla pystymme toteuttamaan erilaisia tempauksia tehokkaammin. Toimi­ minen Animaliassa ei tarkoita sitä, että pitäisi lähteä toreille tai mie­ lenosoituksiin, vaan jokainen voi itse valita kuinka tahtoo vaikuttaa.

Kaikenlainen apu on arvokasta.

Kannattaa myös muistaa, että voit aina tulla käymään kokouksiimme ideoimaan ja ’’haistelemaan tuu­ lia” ilman velvoitetta aktiiviseen osallistumiseen jatkossa. Mutta

PORVOO: Päivi Laakso-Marsh, PJ 37 B. 06530 Kerkkoo, puh. 019645 434 PÄÄK AU PU N K ISEU TU : (Ani­ maiian toimisto) Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. (Opiskelijaryh­ mää lukuun ottamatta kaikki ryh­ mät kokoontuvat pääsääntöisesti Animaiian toimistolla). A lla lue­ teltu säännölliset kokoukset, jo i­ den 1isäksi on erilaisia tapahtumia.

AIKU IS A K T IV IS T IT : lisätietoja antaa Tarja Balding. puh. 09-278 6896 / e-mail: tbalding@icon.fi.

Kevään kokousajat: ti 24.3. klo 18 ti 21.4. klo 18 ti 19.5. klo 18 ELÄINTEN VIIKON SUUNNIT­ TELU R YH M Ä: Syksyllä vietäm­ me jälleen Eläinten viikkoa. Tänä vuonna viikosta on tarkoitus jär­ jestää ainakin Helsingissä entistä näyttävämpi yhteistyössä eri jär­ jestäjien ja yritysten kanssa. Halu­ atko olla mukana suunnittelemas­ sa ja toteuttamassa Eläinten vii­ kon tapahtumia? Tarvitsem m e mukaan innokkaita aktivisteja ja paljon vapaaehtoistyöntekijöitä.

Yhteyshenkilönä toimii Jaana Rei­ jonako, puh. 148 26 46.

KO IRARYH M Ä: lisätietoja antaa Jaana Reijonaho, puh. 148 26 46.

Kevään kokousajat: ma 6.4. klo 17 ma 11.5. klo 17 N U O R ISO R Y H M Ä : lisätietoja antaa Päivi Vahvelainen, puh. 09454 6631. Kevään kokousajat: pe 20.3. klo 18 pe 24.4. klo 18 O PISKELIJARYH M Ä kokoon­ tuu yliopiston lukukausien aikana parillisten viikkojen keskiviikkoi­ na Uudella Ylioppilas talolla(Mannerheimintie 5 B, 5 kerros) klo

NIINA RANTTI

ANIMALIA 1/98

m

ANIMALIA 1/98

TAMPERE: Mervi Rissanen, Postink las49, 33100 Tampere, puh.

03-223 4228 Keväällä osallistutaan kissa- ja koiranäyttelyihin sekä ’’Mahdolli­ suuksien tori” -tapahtumaan. Iltakokoontumiset Vuoltsun toimin­ takeskuksessa (Vuolteenkatu 13, vastapäätä linja-autoasemaa) ker­ hohuoneessa 14 parillisten viikko­ jen keskiviikkoina klo 18. Koko­ uksissa käsiteltäviä teemoja kos­ kevat toivomukset ja muut tapahtumaideat ovat aina tervetulleita.

4.3. Ohjelma avoin 18.3.Koe-eläinpäivän suunnitte­ luilta 1.4. Saanko esitellä: lemmikki­ nä fretti 15.4.Koe-eläinpäivän valmistelutalkoot 24.4.Kansainvälinen koe-eläinpäivä 29.4.Teemana broilerituotanto 13.5.Suunnitellaan kesän ohjel­ maa 27.5.Kevätkauden päättäjäiset kasvisruoan merkeissä Toivotamme kaikki entiset ja uudet aktiiviset ihmiset tervetul­ leiksi mukaan!

TU RKU : (alueosaston toimisto) Humalistonkatu 14 C 3, 20100 Turku, puh. 02-2310 123. Päivys­ tys ma ja ke klo 16-18 sekä la klo 11-13. Toimistolta saatavilla esit­ teiden ja muun materiaalin lisäksi Animaiian myyntituotteita.

7.3. Nuoret: aiheena lihan ja munien tehotuotanto 18.3. Aivoriihi 4.4. Pääsiäisen ’’munakeikka” 4.4. Nuoret: eläinkokeet 24.4. Kansainvälinen koe-eläinten päivä Toukokuussa kevätretki, kysy tarkemmin Turun toimistosta V AASA: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050-518 5624 Arja on tavattavissa ’’Kissatalolla” , Levoninkatu 35 torstaisin kello 19 ja toivottaa kaikki alueen eläinten ystävät tervetulleiksi suun­ nittelemaan toimintaa.

17

Puurot ja vellit sekaisin

Ahneuden ja epäkunnioituksen välimailla Kiijoitin vuoden 1997 lopulla ar­ tikkelin Rattukseen, Suomen Kesyrottayhdistys ry:n jäsenlehteen.

Artikkelini käsitteli monien kesyrottakasvattajien harjoittamaa poi­ kueiden karsintaa, jota myöhem­ min kuulin myös harjoitettavan monien muidenkin lemmikkieläin­ ten, esimerkiksi koirien, kasvatuk­ sessa. Haluan tuoda päivänvaloon tämän erittäin valitettavan tilan­ teen ja tällä tavoin valistaa ihmi­ siä, jotka eivät ole tietoisia tästä "hiljaisesta” tragediasta, jonka jat­ kumiseen me kaikki olemme syyl­ lisiä.

Karsimisella tarkoitetaan niin jyrsijöiden kuin muidenkin lem­ mikeiksi tarkoitettujen eläinten esimerkiksi koirien - kasvatukses­ sa suurten poikueiden poikaskoon pienentämistä erilaisilla menetel­ millä. Jyrsijöiden kohdalla karsin­ ta tapahtuu joko käyttämällä eette­ riä, pudottamalla 1-2 vuorokau­ den ikäiset poikaset lattialle tai iskemällä niiden päät jotain kovaa alustaa vasten. Esimerkiksi kesyrottien ja hiirten normaali poikue­ koko on yli 10, usein jopa yli 15 poikasta / poikue. Kasvattajat pe­ rustelevat karsintaa hyvin käytän­ nöllisillä syillä, kuten sillä, että suuret poikueet rasittavat naarasta liikaa. Väitetään myös, että näin jäljelle jääneille poikasille turva­ taan paremmat elinolot.

Karsinnan yhteydessä kasvatta­ ja pääsee eroon myös mahdolli­ sesti myymättä jäävistä poikasis­ ta, jotka muuten täyttäisivät kas­ vattajan eläimelleen varaamat ti­ lat. Poikasista jätetään jäljelle so­ piva määrä tietyn värin tai kuvion omaavia naaraita tai uroksia, joilla uskotaan olevan tulevaisuus esi­ merkiksi näyttelyeläiminä.

Monet ihmiset näyttävät valitet­ tavasti uskovan, että etiikka kos­ kee vain meitä ihmisiä. Ihmisen eettinen tietoisuuden kyky merkit­ see vain sitä, että miellä on vielä­ kin voimakkaampi velvoite tiedos­ taa vastuumme. M yös muut luo­ dut ovat - meidän kauttamme etiikan kohteita. Näin ollen olem­ me vastuussa oman käyttäytymi­ semme eettisyydestä tai epäeettisyydestä.

Karsinta on asia, jota minun on pakko vastustaa voimakkaasti. Se tosiasia, että ihmiset saavuttaak­ seen taloudellista hyötyä tai mai­ netta tappavat eläinten poikasia, on kaukana säädyllisyyden ja kä­ sityskyvyn yläpuolella. Karsimi­ nen koetaan yleisesti hyväksytyk­ si käytännöksi monien nk. kasvat­ tajien keskuudessa, olipa kysy­ myksessä mikä tahansa eläinlaji.

Suomen Kennelliitolla ei ole vi­ rallista kantaa asiaan, eikä liitolla

18

selvästikään ole mitään tarvetta käydä keskustelua aiheesta. Asiaa katsotaan läpi sormien, eikä liitto näytä haluavan astua kasvattajien varpaille muuttaakseen vallitsevaa tilannetta tai liiton alaisten kasvat­ tajien epäeettistä käyttäytymistä.

Kasvattajat ovat kasvatettavasta eläinlajista riippumatta niitä, jo il­ la on vastuu koko lisääntymistapahtumasta. He päättävät, missä, milloin ja miten lisääntyminen ta­ pahtuu. Näin he tekevät eläimestä pelkän välineen. Kasvattajien esit­ tämät perusteet ovat aina käytän­ nöllisiä ja siten ymmärrettäviä, mutta käytännölliset syyt eivät mielestäni tee karsimista oikeute­ tuksi.

Vaadin jokaista, joka lukee kir­ joitukseni, tekemään jotain. Kir­ joittakaa Suomen Kennelliittoon ja vaatikaa heitä virallisesti otta­ maan kantaa asiaan. Kirjoittakaa muiden eläin- ja rotuyhdistysten jalostusosastoihin ja kysykää hei­ dän kantaansa karsimiseen. Kun suunnittelet eläimen hankkimista, valitse kasvattaja, joka ei harjoita karsimista. Ymmärrän, että karsi­ misen lopettaminen voi aiheuttaa ongelmia kasvattajille. Uskon kui­ tenkin, että boikotin käyttämistä on vähintäänkin voitava harkita.

Jos saamme aikaan esim. kasva­ tuksen ja jalostuksen kautta sen, että eläin syntyy tähän maailmaan, meidän vastuullamme on antaa sil­ le mahdollisuus täyteen elämään.

Meidän pitää auttaa niitä, jotka eivät voi huutaa ääneen tuskaansa, kärsimystään ja epätoivoaan.

Aslaug Ruotsalainen Helsinki

Vaihtoehtoja häkkitarhoilie Nykyään on ollut paljon puhetta turkistarhauksesta. Mielestäni is­ kut turkistarhoille ynnä muut vas­ taavat ’’eläinten puolesta” -teot enimmäkseen mustaavat eläinsuo­ jelun mainetta. On olemassa toi­ senlaisiakin keinoja vaikuttaa.

Ymmärrän myös sen, että joille­ kin ihmisille turkistarhaus on elin­ keino, joka tuottaa rahaa elämi­ seen ja välttämättömiin tarpeisiin.

Jos nämä ihmiset eivät voi harjoit­ taa turkistarhausta, heillä ei olisi ollenkaan työtä. Eri työn saaminenhan on nykyään Suomessa to­ della vaikeaa.

Kuitenkin vastustan ehdottomas­ ti turkistarhausta nykyisessä muo­ dossaan! Eikö turkistarhaukselle­ kin voisi keksiä vaihtoehtoista ta­ paa, kuten on esimerkiksi pihattonavettoja tai lattiakanaloita? Eläin­ ten täytyy saada harjoittaa lajil­ leen ominaista käyttäytym istä.

Niillä pitää olla tarpeeksi virikkei­ tä, suojaa ja tietysti ruokaa.

’’Eläinten puolesta”

Animalia-lehden numerossa 4/97 kirjoittaja sanoi, että kissojen kiinnipitomääräykset aiheuttavat ’’tu­ hoisia seurauksia” .

Lause esiintyi myös viime ke­ väänä Aamulehden yleisönosastokirjoituksessa. Se sai aikaan vilk­ kaan palautekirjoittelun, jolloin koko eläinsuojelutyö sai negatii­ vista palautetta ja kissoista alettiin käyttää nimitystä ’’pyhä lehmä” .

Samaan aikaan tapahtuneet törkeät eläinrääkkäystapaukset mm. eläinkuljetuksissa jäivät vähälle huomiolle.

Kyllä eläinsuojeluongelmat ovat jossain muualla kuin sen pohtimi­ sessa, mitä tuhoisia seurauksia kis­ sojen ja muiden lemmikkieläinten kiinnipitämisessä ja taluttimessa kuljettamisessa on. Keskitetään vastedes voimamme siihen, että eläimiä kohdellaan kaikkialla hy­ vin ja siihen, että eläinrääkkäykset loppuvat ja niiden tekijät tuomi­ taan ankarasti.

Animalia ilmoittaa ajavansa eläin­ ten hyvinvointia ja oikeutta lajin­ mukaiseen käyttäytymiseen. Ani­ maiian voima piilee juuri siinä, ettäjärjestössä ihmiset voivat ruo­ kavaliostaan riippumatta toimia yhteisen päämäärän, eläinten hy­ vinvoinnin hyväksi. Lihan tuotan­ to on yhteiskunnallinen realiteetti, joka ei ole ainakaan kovin nopeas­ ti väistymässä. Tämä tosiasia on hyväksyttävä, kun pyritään täysi­ painoisesti parantamaan myös li­ haksi kasvatettavien eläinten hy­ vinvointia.

Jokainen ratkaisee henkilökoh­ taisesti omien arvojensa pohjalta, hyväksyykö eläimen kasvattamisen ja tappamisen ruoaksi vai ei. Kos­ ka eläimiä joka tapauksessa kas­ vatetaan ja teurastetaan niin kau­ an kuin osakin maapallon väestös­ tä syö lihaa, Animaiian näkökul­ masta on oleellista, että ne teh­ dään tuottamatta eläimille tarpee-

tonta kipua ja tuskaa. Tämän ta­ voitteen allekirjoittaa varmasti jokainen eläinsuojelusta välittävä ihminen painotuseroista riippu­ matta.

T ilaa tietoa eläinsuojelusta

Toimitus

Kissa narussa?

Nimimerkki ’’Tuija” kirjoitti Ani­ malia-lehden numerossa 4/97 kis­ sansa ulkoiluttamisesta pannassa ja narussa yksinään. Viimeisessä kappaleessa hän totesi, ettei tämä leikattu uroskissa pääse narussaan pakoon leikkaamattomia uroksia.

Kaksi löyly tystä se on jo kokenut.

Narussa oleva kissa ei todella­ kaan voi päästä pakoon mitään muutakaan eläintä tai ihmistä.

Monet muutkin vaarat uhkaavat ilman valvontaa. Älkää hyvät ys­ tävät jättäkö kissojanne avuttomik­ si sidottuina oman onnensa no­ jaan.

Tietovihot Animaiian tietovihkoihin on koottu yksityiskohtaista tie­ toa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta.

Painatuskulujen peittämisek­ si perimme tietovihoista 10 mk/kpl plus postikulut. M ak­ sun voit suorittaa vihkojen mukana tulevalla tilillepanokortilla.

Toimitus

Syötävän oikeuksista Hyvät ani malialaiset! On hyvä asia, että Suomessa on Animaiian kal­ tainen suuri eläinasiaa ajava jär­ jestö. Mutta se, että ilmoitatte ajavanne eläinten oikeuksia on varsin harhaanjohtava väite, jos samalla pidätte eläinten tappamista ja lihansyöntiä hyväksyttävänä toimin­ tana. Sillä eihän kuulu syödä sitä, jonka oikeuksia puolustaa. Eikö juuri oikeus elämään ole elävän olennon tärkein oikeus? Vähän kyynisestikin voidaan kysyä, mitä järjestönne lopulta suojelee, kun puhutte eläinten suojelusta. Eläi­ miä vai itseänne, omaatuntoanne?

Sydämenne motiivi toimia eläin­ ten hyväksi on varmasti pyytee­ tön, mutta entä järkenne motiivi?

Te haluatte hyötyeläimille inhimil­ liset olot, haluatte niiden jatkuvan teurastukseen asti. Mutta eikö eläin tarvitsisi puolustamista ja suoje­ lua juuri tappamista vastaan? Eikö eläimen elämä olekin sille itsel­ leen tärkein ja arvokkain, ainoa elämä mikä sillä on?

Toivotaan jatkossakin kriittistä ja rakentavaa vuoropuhelua, ei paikoilleen jämäyttämistä. Hyvää ja aktiivista jatkoa!

’’Entinen jäsen”

Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia. Suurista tilauksista perimme postikulut.

Esitteet I

□ Eläimet kosmetiikkateollisuudessa Turkistarhaus Turkiseläimet luon­ nossa

’’Ulkoillaan yhdessä” □ □

□

Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille Kohti 2000-lukua: mitä tiedämme geeni­

’’Animaiian pitkäaikainen jäsen”

Numeron 4/97 kirjoitusJohon kir­ jeessä viitataan, käsitteli ennen kaikkea "kissanmetsästykseen ” liittyviä harhaluuloja, kuten sitä, että vapaana kulkevan kissan saisi tappaa kuka tahansa missä tahan­ sa. Kissojen luvaton tappaminen on eläinsuojeluongelma siitä riip­ pumatta, pidetäänkö kotikissojen kulkemista vapaana hyväksyttävä­ nä vai ei.

Eläinsuojelutyötä pitää tehdä jatkuvasti ja samanaikaisesti mo­ nella rinnakkaisella lohkolla. Asi­ oiden saamasta julkisuudesta ja sen painotuksista päättää ja vas­ taa kukin tiedotusväline itse.

Esitteet ja julisteet

□

15-vuotias a m e r ik k a ^ ip sp ^ i^ ^ J le i! Olen 17-v. tyttö Turun lähelsuojeluaktivisti haluaisi kirjeenvaihtoon suomalaisten suurinpiir­ tein sam anikäisten aktivistien kanssa Rachel Rundqvist 7936 Lankersim Ave. Highland C A 92346 - 4028 U SA

tä. Haluaisin kiijeenvaihtoon erilaisia kasvisruokavalioita noudat­ tavien ihmisten kanssa. Itse olen ollut lakto-ovo-vegetaari n. 4 vuot­ ta. Voisimme vaihdella kuulumi­ sia ja kasvisruokareseptejä.

Outi Santavuori Pihlajakuja 13 21250 Masku

Olen 20-vuotias vegetarismista kiinnostunut eläinten julman koh­ telun vastustaja ja suuri eläinten ystävä. Toivoisinkin kirjeitä sa­ manmielisiltä, jotta voimme vaih­ taa ajatuksia! Vegetaristit ja muu­ tenkin eläinten oikeuksia kannat­ tavat kirjoitelkaa!

Nina Keränen Tiaisenkatu 1 A 3

H aluaisin kirjeenvaihtokaverin

68600 Pietarsaari Hei! Etsin itselleni kiijekaveria, jolle eläimet merkitsevät paljon.

Iällä, sukupuolella ja ulkonäölläsi ei ole väliä, kunhan aatteet ovat samat. Itse olen vuonna 1982 syn­ tynyt eläinrakas. Kirjoita pian, li­ sää kirjeessä!

Elina Pokka Vaaraniementie 1 95620 Aavasaksa

18-30-vuotiaista, sukupuolella ei ole väliä. Fanaatikot älkööt vai­ vautuko.

Sari Salonsaari Aamenkuja 4 as 4 85410 Sievi

Etsintäkuulutan eläinsuojeluhenkisiä kirjekavereita. Itse olen 17vuotias kasvissyöjä, joka harras­ taa mm. ratsastusta, susia, ju-jutsua, eläinten hoitoa ja maalausta.

Siispä kirjoittele: Inka Karhukorpi Santamäentie 13 12540 Launonen.

'\

*

0

Kanille hoitaja

Hei kaikki kaniihmiset!

Tulemme tarvitsemaan keväällä, ja mahdollisesti myöhemminkin lomia varten, hoitajaa kahdelle kanillemme (naaras ja leikattu uros) muutaman viikon kestävän ulkomaanmatkan takia. He ovat (tietysti) hyvin mukavia yksilöitä

ja tottuneita olemaan vapaina si­ sällä muun perheen kanssa. L öy­ tyykö pääkaupunkiseudulta muka­ va kani-ihminen. joka voisi auttaa meitä? Voimme joko korvata huo­ lenpidon rahalla tai vastavuoroi­ sesti hoitaa kanejasi tai kaniystävällisiä eläimiäsi tarvittaessa. Ter­ veisin Bea ja Juha, puh. 09-241 2738.

ANIMALIA 1/98

□

Kasvissyöntiä aloitte­ lijalle

Tietopaketit

□

Eläinkokeet □

Toimistosta saa lisäksi hakea maksutta seuraavia: - Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -juliste. Kahden Miss Suomen ja yhden Suomen Neidon kannanotto turkiseläinten häkkikasvatukseen. Mukana myös kesykettu Lulu.

- Anim alia-lehden aikaisempia numeroita. Lehdistä löytyy monia ajankohtaisuutensa yhä säilyttä­ neitä artikkeleita. Hyvä apu muun muassa jäsenhankintaan: jos ystä­ väsi saattaisi olla kiinnostunut Animaliasta, lahjoita hänelle pari Ani­ malia-lehden numeroa ja Anima­ iian esite!

Animaliasta saa lainata eläinsuojeluaiheisia videoita, diasarjoja ja valokuvanäyttelyitä. Video tai diasarja on teho­ kas tapa levittää eläinsuojelutietoa koulussa, kerhossa, muissa yhdistyksissä... Tai kasvata tietomäärääsi katso­ malla kotona, yksin tai ystä­ vien kanssa.

ANIMALIA 1/98

Kun valitset munia, valit­ set myös kanalan. Uusi ne­

|

livärinen A3-kokoinen ju ­ liste. Sopii ilmoitustauluil­ le, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä ihmisiä liikkuu.

K auneus

□

K u d o slu o vu tu sk o rtti ja taustatiedot. Helppo tapa tukea lääketieteen kehitys­ tä ilman eläinkokeita.

Kauneutta ja puhtautta il­ man eläinkokeita. Luettelo valmistajista, jotka testaa­ vat tuotteensa ilman eläin­ kokeita.

tappaa

Material pä svenska Broschyr ’’Lyckligtvis finns det Animalia” om djurskyddet och Animalias verksamhet, gratis.

Juliana von Wendts Stiftelses broschyr ’’Vetenskap kan utövas pá mánga sätt” om djurförsök och alterna­ tiva forskningsm etoder, gratis.

□

Videoita, diasarjoja, kuvanäyttelyitä... □

Heidän tulevaisuutensa on sinun käsissäsi. Suosittu video, joka kertoo perus­ asiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten olois­ ta ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.

Kauneus voi tappaa -esite

Ruokaa ilman kärsimystä.

Video maatalouden eläin­ ten oloista ja kasvissyön­ nin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen teks titys.

Minulle turkki ei ole somis­ te. Nelivärijuliste, jossa villi

M ite n la in a a n v id eo n , d ia t ta i k u v a n ä y tte ly n ?

Posti- ja käsittelykulujen peittä­

on/muun materiaalin haluat lai­

miseksi lainauksesta peritään lainausmaksu, 40mk/lainauskerta.

nata.

Anim aiian jäsenet saavat lainausmaksusta 50 % alennuksen, eli

muusta erikseen sovita.

Vain yksi video tai diasarja

heille maksu on 20 mk.

kerrallaan, ellei muusta erikseen

Varaa haluamasi video, dia-

Laina-aika on 2 viikkoa, ellei

sovita.

sarja tai kuvanäyttely Animaiian toim istosta viim eistään kolm e

Lainaaja sitoutuu käsittele­ mään lainamateriaalia huolella

viikkoa ennen toivottua laina-aikaa.

ja palauttamaan sen toimistoon

Varaukset mieluiten puheli­ mitse p. (09) 148 4866.

Eläinsuoja!utijtto Ani matta 1998

Videot

Julisteet □

voi

-juliste

Kiitos sinulle, joka et osta turkiksia - som isteiden tuottam iseen käytetään vuosittain miljoonia h ä k kikasvatettuja eläimiä.

Hevoset

Jos poikkeat toimistolla...

Lapsille suunnattu esite: Miten koiraa tulee lähes­ tyä?

Animaiian tuotteiden hin­

Eläinsuojelu on kansainvä­ linen asia. Eläinsuojelijoi­ den toimnnasta ja saavu­ tuksista EU- maissa ja muu­ alla maailmassa.

Turkistarhaus Maatalouden eläimet

Kumpi oli ensin, muna vaikana? Esitteessä on perus­ asiat siitä, miksi vapaan kanan munat ovat parempi valinta kuin häkkimunat.

Uusi. 2. painos.

Kana ei ole kone. Havain­ nollinen juliste häkkikanan elintilasta ja kehotus suo­ sia vapaiden kanojen mu­ nia.

□

nasto

Tietopaketteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja muuta ajankohtaista tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa esitelmi­ en tekoon. Tietopakettien hin­ ta on 10 mk/kpl, mihin sisäl­ tyy postikulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tu­ levalla tilillepanokortilla.

I I

kettu kertoo mielipiteensä turkistarhauksestaja turkissomisteiden käytöstä. Hyvä lahja muotitietoiselle.

Joukkoesite Animaliasta ja eläinsuojelusta, myös laa­ jempaan jakeluun. Tilaan kpl.

Kortti, jossa on teksti: Vapaan kanan munat eläinten ystävän valinta kortti

tekniikan riskeistä?

M itä EU m erkitsee eläimille ja eläinsuo­ jelulle?

UUSI! Animaiian yleisesite. Nelivärinen esite Ani­ maliasta ja eläinsuojelusta.

Sisältää myös pankkisiirtokortin, jolla voi liittyä jä ­ seneksi. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttaville, jotka saattaisivat olla kiinnostunei­ ta jäsenyydestä.

!

Nooan arkki. Video pää uskontojen suhtautumi sesta eläimiin, n.. 25 min, suomalainen äänitys. (sopii hyvin mm. koulu jen uskonnon tai elämän katsomustiedon tunneil le.)

Paradise Lost. Kertoo api­ noiden pyynnistä luonnos­ ta koe-eläinlaboratorioihin.

N. 20 min, englanninkieli­ nen äänitys.

□

Lasten diasarja (mm. alaasteille), 18 kuvaa.

Valokuvanäyttelyt Värivalokuvasuurennoksistaja ku­ vateksteistä koostuvia näyttelyitä, jotka sopivat esille esim. kirjastoi­ hin.

17 värikuvaa ja kuvateks­ tit, aiheet eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne.

Diasarjat Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia.

Eläinkokeet, 25 kuvaa. □

Turkistarhaus, 15 kuvaa.

□

Maatalous, 19 kuvaa.

Yleisdiasarja eläinsuoje­ lusta, nuorille ja aikuisille, 24 kuvaa.

□

Turkiseläimet, 13 kuvaa.

Kadotettu paratiisi: apinoi­ den pyynnistä viidakoista koe-eläinlaboratorioihin, 11 kuvaa.

Tilaajan n im i:....................................................................................

O so ite :.................................................................................................

hyvässä kunnossa.

HUOM ! Tee varauksesi h y­

M aksa lainausm aksu tilille

vissä ajoin, viimeistään kolmea viikkoa ennen toivottua laina-

800018-2105644 ja lähetä kuitti tai kuitin kopio Anim aliaan.

aikaa. Sama koskee esite- ja muita m ateriaalitilauksia, emme

Osoite: Anim alia, Porvoon­ katu 53,00520 Helsinki. M erkit­

valitettavasti voi taata sitä, että toivom asi materiaali on vapaa­

se kuitin viestio sa a n nim esi,

na. Lainaukset toimitetaan vara­

osoitteesi ja minkä nimisen vide­

usjärjestyksessä.

Päivämäärä, johon mennessä toivon saavani materiaalin:

Olen Animaiian jäsen I |

En ole jäsen

Tilauksen voit tehdä postitse, puhelimella tai faksilla: Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh. (09) 148 4866 fax (09) 148 4622

19

OSTA TUOTTEITAMME - TUET TOIMINTAAMME

■■■■■■

k e * fi¿ i¿ y K « y é ¿ KIRJAT UUTUUS! ’KOTIELÄINTEN K Ä Y T T Ä Y T Y M IN E N JA H Y V I N V O IN T I" / HELI C A STR E N , 196.Tilaan kpl

KIRJAN T IL A A JA L L E K A U ­ P A N PÄ Ä LLE NIPPU Paradise Lost -kampanjan KORTTEJA (Niin kauan kuin kortteja riittää) ’’ELÄINTEN PUOLESTA”/HELEN A TE N G V A LL, 59,Kirja joka neuvoo kuinka voit jokapäiväisessä elämässä toimia eläinten hyväksi. Todellinen eläinten ystävän käsikirja.

Tilaan............ kpl ’’E L Ä IN L Ä Ä K Ä R I LIEM ESS Ä ”/M IKAEL ILVES, 148,Hauska ”jatko-osa” Eläinlääkäri puussa -kirjalle. Lukemisen ar­ voinen, osta itsellesi tai lahjaksi!

Tilaan............ kpl

G A L L E R Y -K Y N Ä , 12,Valas-aiheinen kynä, jossa lii­ ton osoite ja puhelinnumero.

Tilaan kpl D IS C C O V E R -L E V Y K E K O TELO , 15,N Y T ERIKOISTARJOUKSE­ NA 3 KAPPALEEN PAKET­ TI, 40,Levykekotelo on oivallinen lahja, josta on hyötyä pitkään.

Kotelot soveltuvat niin kulje­ tukseen kuin postitukseen.

Saatavana nyt 5 eri väriä: vih­ reä, punainen, sininen, turkoosi ja keltainen. Koteloissa A ni­ maban logo-hiiri.

Ulaan kpl..................väriä Tilaan pakettia

T-PAIDAT JA COLLEGET T IL A A N Y T PIAN ITSEL­ LESI C O L L E G E TAI T-PAITA, KAU PAN PÄÄLLE "Vaihtoehtoisten liikeyritysten katalogi 96-97” (Niin kauan kuin katalogeja riittää!)

a „ -m J lP g g ss

" Y M M Ä R R Ä L E M M IK K IÄ ST/H E LE N ATE N G VA LL, 60,Onko sinulla lemmikki vai harkitsetko eläimen hankkimista?

H aluaisitko oppia paremmin kommunikoimaan eläinten kans­ sa? Tässä ja monissa käytännön ongelmissa sinua auttaa tämä uudentyylinen lemmikkiopas.

Tilaan kpl

KAIK EN M A A ILM A N PASTA 95,Tilaan kpl ’’VAIHTOEHTOISTEN LIIK E ­ Y R IT Y S T E N K A TA LO G I 9697” , VAIN 10,- KPL! Ruohonjuuren klassikkoluettelo, koko Suomen kattavat ’’vihreät sivut.”

Tilaan kpl

M E R K IT , TARR AT, K O R ­ TIT.,,.

GO C R U E LTY FREE -rintamerk­ ki 10,2-väripainatus Tilaan........... kpl FUR IS D EAD (P U N A M U ST A ) merkki 8,Tilaan............kpl

N i/ P Ä Ä S I Ä I S K O RT T E J A JÄ ÄN N Ö SER Ä , 2,Kortti, jossa pentukissa syö ka­ nanmunaa, jäljellä rajoitettu erä! Toimi nopeasti!

Tilaan.......... kpl KORTTEJA K Y M P IL LÄ !

Nyt saat kortteja todella edulli­ sesti! lOkortin lajitelmassa eri­ laisia Animalian kortteja.

Tilaan...........nippua

” EI” E L Ä IN K O K E IL L E (LOGOHIIRI) merkki 8,Tilaan............kpl NO FU R -KETU N PO IKA (NE­

V

CR U ELTY FREE -T-PAITA, 75,Kannanotto eläinkokeita vastaan!

Paidassa selkäpuolella painatus G O C R U E LTY FREE sekä kanilogo. Huom! Erittäin reilu mitoi­ tus. Saatavana mintunvihreänä kokoa S ja X L Tilaan.

JqpL koko._____ väri ELÄINTEN PUOLESTAT-PAITA, 75,V ä rik äs eläinryhm äp ainatus, teksti ’’Eläinten puolesta” . Har­ maana koko S, luonnonvaaleana koko S. Tilaan kpl....................... väri

’’E L Ä IN T E N P U O L E S T A ” C O L L E G E -P U S E R O , 130,Erittäin hyvälaatuinen pusero kevään viimoihin. Painatukse­ na sama eläinryhmä kuin tpaidassa. Puseron pohjaväri harmaa. Koot S,M ja L. Tilaan kpl koko

’’KOIRIEN SA LA IN E N ELÄM Ä ”/ELIZABETH TH O M AS, 60,Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, satoihin tuhansiin havaintotunteihin pe­ rustuva kronikka 12 koiran elä­ mästä.

Tilaan kpl ’’KANOJEN HOITO”/HELENA TE N G V A LL, 85,Kaikki mitä olet aina halunnut tietää vapaiden kanojen kasva­ tuksesta!

Kuvitettu opas kaikille kanojen elintavoista kiinnostuneille.

Tilaan............ kpl ’’ V E G A A N IN K Ä S IK IR J A ” / EEVA JÄNTTI, 130,Tilaan............. kpl ’’E TN O -K A SV ISK E IT TO K IR JA ”/ B R O TH E R U S-JÄ N TTIRU U SKA.120,Tilaan............. kpl

LIVÄRI) merkki 10,Tilaan............kpl V ärikkäät, käsintehdyt CERNITO S-RIN TAKORUT.15,Tilaan...............kpl lammas T ilaa n kpl hevonen Tilaan...............kpl sika Tilaan...............kpl lehmä E L Ä IN K O K E E T O N K O S M E ­ T IIK K A -A R K K I (16 TA R R AA ) 10 ,-

Tilaan............kpl EI M A IN O K SIA , KIITOS -OVITA R R A (LOGOHIIRI) 5,Tilaan............kpl

H E V O SK O R TTI "E N S IA S ­ K E L E E T ’ 4,Herkässä mustavalkokortissa pikkuvarsa äitinsä kanssa.

Tilaan...........kpl KISSAKOPTIT KISSANPENTU' 4,Tyylikkäässä valokuvakortissa lämpimät värit.

Tilaan...........kpl

ILOKSI, HYÖDYKSI, TAI M UUTEN VAAN....

KETU N PO IK A LEHTIÖ JA KUORET 20 sivun kirjepaperilehtiö ja 15 kirjekuoren nippu, molem­ missa kesäinen ketunpoika-aiheinen väripainatus. Paperi ja kuoret ovat ympäristöystäväl­ listä uusiopaperia.

Tilaan...........kpl kuorinippuja 20,-/nippu Tilaan...........kpl lehtiöitä 15./lehtiö

J l l in

n N A IN T E E T T IL A U K S E S I:

p a u s S lc a a

P á w sic ilS iA

Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 09 - 148 4866 (arkisin klo 9-17) Fax: 09 - 148 4622 Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 14,-). Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä käsittelykulut 5,-.

KIITOS TILA U K SE STASI! Tilaajan nimi:

Osoite:

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toi­ mistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun toimistossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs., p. 02-2310 123) ja Oulun toimistossa (os. Isokatu 16 c 20,2.krs., p. 08-3119 885) sekä Kuopion Nectar Beauty Shopissa (Haapaniemenkatu 34).

I________________________________________________ I

20

ANIMALIA 1/98