Animalia 2/1998

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALM AGASIN FÖR DJURSKYDD

Kansan­ edustajat turkis­ tarhalla

v

2/98

"vt

^ K AS i S s i , 1 4r

,.jg t

vy

Tutustu f.

Apinakampanja jatkuu %

OfvV.

•

#

Kuluttajat ja eläimet markkinoiden pyörteissä ittajat ovat kuninkaita ja kuattaria. Näinhän helposti aja­ tellaan. Kuitenkin kuluttajat-myös eläinten elämää ajattelevat - ovat mainonnan ja sekavien tuotemerkintöjen armoilla.

Onneksi meillä on luomumerkittyjä tuotteita. Äskettäin julkis­ tetussa väitöskirjassa tutkija Aimo Tiilikainen toteaa, että kuluttajille tärkein asia luomutuotteissa on nimenomaan tieto eläinten parem­ masta hyvinvoinnista. Tällä het­

kellä luomutuotteita myydään ai­ noastaan prosentin verran koko elintarvikemyynnistä. Ongelmal­ lista on paitsi tuotteiden usein tun­ tuvasti korkeampi hinta, niin myös heikko saatavuus.

Luomutuotteita ja esimerkiksi vapaiden kanojen munia markki­ noidaan vähän. Televisiossa on al­ kanut laaja kampanja, jolla tähdä­ tään kananmunien kysynnän nou­ suun. Kampanjassa ei markkinoi­ da erikseen lattiakanalassa tuotet­

tuja kananmunia, vaikka ne aina­ kin pääkaupunkiseudun kaupoista myydään usein loppuun.

Kävin ostoksilla ruokakaupas­ sa. Pyysin myyjää lisäämään tuo­ tevalikoimaan myös ’’vapaan ka­ nan munat” . M yyjä katsoi minua hämmästyneenä ja sanoi ’’Nämä hyvän olon kananmunathan ovat juuri niitä munia mitä tarkoitat!”

Hyvän olon kananmunat tuotetaan häkkikanaloissa.

Haastankin tuotteitaan markki­ noivat yritykset seuraamaan ajan henkeä, ja rohkeasti panostamaan erikseen myös eläinystävällisesti tuotettujen elin- ja kulutustarvikkeiden markkinointiin. Tanskassa julkistettiin äskettäin Laatua har­ kiten -merkki, joka kertoo kulut­

tajalle tuotteen puhtauden ja ter­ veyden lisäksi myös eläinystävällisyydestä: milloin suomalaiset ku­ luttajat saavat merkin, joka kertoo eläinten onnellisesta elämästä?

Markkinoiden mukaantuloa odo­ tellessa me eläinystävät jatkamme omaakulutuskampanjaamme: kat­ somme tarkkaan kananmunakotelot, käymme pidemmilläkin ostos­ matkoilla saadaksemme kosme­ tiikkaa, jota ei ole testattu eläinko­ kein ja jätämme kauppaan turkissomisteiset vaatteet ja asusteet.

JAANA REIJONAHO jreijona@ icon.fi Toivotan Animalia-lehden lukijoil­ le aurinkoista kesää!

Animaban kuva-arkisto

Konsumenter och djur i marknadens vindar

Milloin meidän tuotteitamme markkinoidaan?

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tus­ kalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedotta­ misen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudistamiseen.

Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

A nim alia E LÄ IN S U O JE L U N ERIK O IS LEH TI S PE C IA LM A G A S IN FÖR D JURSKYDD

22. vuosikerta Päätoimittaja: Anna Lindqvist

Toimitussihteeri: Jaana Reijonaho

Ulkoasu: Rilla Nummisalo

Painopaikka: Forssan Kiijapaino Oy

2/98

Ilmestymisaika taulu:

1 maaliskuu 2 toukokuu

••

Tassa numerossa:

Kuluttajat ja eläimet markkinoi­ den pyörteissä............................ 2 Konsumenter och djur i marknadens vin d ar................................. 2 Vuosikokouksessa valittiin uusi johtokunta................................... 3 Toimiston uudet työntekijät ... 3 Karvaiset serkkumme EU:n arm oilla........................................4 Konnat ja kaijat kauppatavarana.......................... 5 Kettusota jatkuu Englannissa. 6 Kertakäyttökoirille valoisampi tulevaisuus.................................. 7 U u tisia ......................................... 8 Citykettu p ih alla..................... 10 Kun kansanedustaja kohtaa ketu n ........................................ 12

KAdsumentema är konungar och dnmningar, sä tänker vi. Men konsumentema,även de som tänker pä djurens bästa, är fängar av rek­ iäni och intetsägande innehällsförteckningar.

Till all lycka har vi LUOMUprodukter. Forskaren Aimo Ti ¡likai­ nen konstaterar i en nyligen publicerad avhandling, att den viktigaste informationen för konsumenter dä de köper LUOM U-produkter ärjust djurens välmäende. För tillfället är LUOMU-produkternas andel en procent av hela livsmedelsförsäljningen. Problemet är produktemas oftast högre pris och de är inte alltid lätta att fá tag pá.

Luomu-produkter och ägg frän fria höns marknadsförs väldigt lite.

I tv haren kampanj som skall förbättra försäljningen av ägg kömmit igáng, men i kampanjen marknads­ förs inte enskilt ägg frän huvudstadsregionen, ofta blir slutsälda.

Jag var och handlade mat. Jag bad biträdet att tillägga ägg frän fria höns i affärens urval. Biträdet tittade förvänat pä mig och sade: "Dessa hjärtvänliga ägg är just de du me-

nar!" Dessa hjärtvänliga ägg är producerade i burar.

Jag utmanar alla företag som marknadsför sina produkter att följa tidens gäng. Att väga satsa även pä marknadsföring av produkter som är tillverkade med djurvänliga metoder i Danmark utlyste man nyligen en Kvalitet med omtanke kampanj, som berättar för konsumenten om hur ren och hälsosam Produkten är men ocksä att Produk­ ten är djurvänlig. När fär finska konsumenter ett märke, som berät­ tar om djurens lyckliga liv?

I väntan pä att marknadema skall komma med, fortsätter vi djurvänner vär konsumentkampanj: läser noga äggförpackningama. gär längre vägar för att handla kosmetikaprodukter som inte är testade pä djur och lämnar kläder med pälsdekoreringar i affärema.

Johtokunta

Toimisto

e-mail animalia@icon.fi

Kirsi Anslin, merkonomi, yrittäjä Eriika Gummerus, yrittäjä FM Anna Lindqvist,puheenjohtaja Hannele Luukkainen, taloustutki­ ja, valt. lis.

Minna Maarttola, DI..suunnittelija Rilla Nummisalo, kouluttaja, toi­ mittaja Riitta Salmi, biologi Brita Suokas, agrologi, maanvilj.

Helena Tengvall, toimittaja, tietokiijailija FM Taru Uotila Päivi Vahvelainen, opiskelija

Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9-15.

Asiakaspalvelu: puh. 09-148 4866 (Huom: tilaukset, eläinsuojeluneuvonta ym. tästä numerosta.)

Toiminnanjohtaja Jaana Kiljunen, puh. 09-148 5511, e-mail jaana.kiljunen@icon.fi Jäsen- ja alueosastovastaava Taija Balding, puh. 09-278 6896, e-mail tbalding@icon.fi Tiedottaja Jaana Reijonaho. puh.

09-148 2646, e-mailjreijona@icon.fi Telefax: 09-148 4622

Jäsenmaksut

“ JAANA REIJONAHO jreijona@ icon.fi Jag önskar en tili alla Animaliatidningens läsare solig sommar!

Fri översättning: Eva Monthen

Seuraavaan numeroon tarkoite­ tun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa viimeistään 4.8.1998.

Aineisto lähetetään osoitteella Ani-

edistäviin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava.

Turkistarhavierailu PohjoisKarj a la ssa ............................... 12 Eläiijsuojeluaatteen kehittymi­ nen 1800-luvulla...................... 13 Lemmikkieläimet ovat osa arkipäivää ja kulttuuria

14

Otteita erään pitkäkorvan vaiheista................................... 15 Voiko kasvisruokavalio olla vaarallinen.............................. 15 Nuorten A nim alia.................. 16 Toimintaa................................ 17 Lukijalta................................... 18 Kirjoittele ............................... 18 Vegepalsta............................... 18

Vuosikokouksessa valittiin uusi johtokunta Häkkikanalat ja turkistarhaus ovat monen johtokuntalaisen mielestä Suomen suurimpia eläinsuojeluongelmia. Puheenjohtajana jatkaa Anna Lindqvist,varapuheenjohtajana toimii Riitta Salmi.

Eriika Gummerus on yrittäjä, joka pitää Suomen suurimpana eläinsuojeluongelmana turkistar­ hausta ja häkkikanaloita sekä broilerikasvatusta. Eriikalla ja hänen miehellään on englanninmastiffi Rassu.

Suurimpina eläinsuojeluongelmina Suomessa Animalian puheen­ johtaja Anna Lindqvist pitää tällä hetkellä eri lajien kohdalla liian ahtaita ja virikkeettömiä olosuh­ teita. Pahimmat häpeäpilkut ovat häkkikanalat, turkistarhat sekä jot­ kut sikojen kasvatusolosuhteet - Minusta tärkeintä tällä hetkellä Animalian toiminnassa on lisätä sekä asiantuntemusta että näky­ vää, aktiivista toimintaa, toteaa Anna. Annalla ja hänen miehel­ lään on kaksi sekarotuista koiraa

R asseja Lissu.

Varapuheenjohtaja Riitta Salmi on toiminut vuodesta 1987 Juliana von Wendtin säätiön toiminnan­ johtajana. - Suomessa panostetaan tällä hetkellä kovasti eläingeeniteknologiaan. Pelkään, että tekno­ logian huumassa eettiset seikat unohtuvat. Suomessakin pitäisi monen muun maan tapaan olla eläinsuojelijoita koe-eläintoimikunnissa. Riitan perheeseen kuu­ luu miesjakaniinimäyräkoirat Iitu ja Dora.

Kirsi Anslin on merkonomi ja yrittäjä, jonka mielestä erityisesti

Takarivi vas. eriika Gummerus, Päivi Vahvelainen, Helena Tengvall, Minna Maarttola. Edessä Kirsi Anslin, Rilla Nummisalo ja Riitta Salmi. koe-eläinten ja turkiseläinten ase­ maa pitää parantaa. Kirsi on ollut mukana Animalian koiraryhmässä ja Kirsillä ja hänen miehellään onkin 3-vuotias vehnäterrieri Jeri.

Hannele ” Hanu” Luukkainen on taloustutkija ja eläinsuojelun veteraani. Hanulla on tällä hetkel­ lä ’’vain” neljä löytökissaa: 17-vuotiasHani. 10-vuotias Vello, 7-vuo­

tias Koska ja Muumi. 6-vuotta.

Hanun mielestä turkistarhaus on Suomen häpeäpilkku.

Minna M aarttola on diplomiinsinööri. Minnaei miehensä kans­ sa voi allergian vuoksi ottaa omaa lemmikkiä, mutta onneksi naapu­ rin kissa käy välillä pistäytymässä kylässä. - Olen tullut Animalian toimintaan mukaan nimenomaan turkistarhauksen vuoksi ja se on yhä edelleen pahin eläinsuojeluongelma Suomessa, Minna toteaa Toimittaja ja kuulokoirakouluttaja Rilla Nummisalolla on lau­ massaan lemmikkeinä mies ja koi­ ria. - Eläinten hyvinvointi on kes­ keinen, monelle uusi käsite. Ani­ malia toimii vahtikoirana - jokai­ sen räksytyksen jälkeen yhteiskun­ ta hievahtaa pikkuisen eläinystävällisemmäksi.

Maatalouseläimien asema kiin­ nostaa agrologi Brita Suokasta.

Perheeseen kuuluvat avomiehen ja hänen vanhempiensa lisäksi kis­ sat Mirri ja Lissu. -Pahin eläisnsuojeluongelma on se, että suo­ malaiset ajattelevat, ettei Suomes­ sa ole eläinsuojeluongelmia. Var­ sinkin häkissä pidettävien eläin­ ten asema huolestuttaa. Myös broi­ lerituotantoon kiinnitetään liian vähän huomiota.

Helena Tengvall on tietokirjai­ lija ja toimittaja, joka on erikoistu­ nut eläinsuojelu- ja -ympäristöky­

symyksiin. - Suomen suurin eläinsuojeluongelma on demokratian vähyys. Jos Suomessa järjestettäi­ siin kansanäänestys olisivat eläin­ ten asiat paljon paremmin, sillä ihmiset ovat kyllä eläinten puolel­ la, toteaa Helena. Helenan perhee­ seen kuuluu miehen, tyttären ja pojan lisäksi lapinkoira Tessa, kis­ sat Laku ja Minttu. Täplä-kani sekä kahdeksan kanaa, joita isän­ nöi Roope-kukko.

Taru Uotila on filosofian mais­ teri, joka on ollut mukana järjestä­ mässä mm. kestävän kehityksen messuja. Perheenseen kuuluu avo­ mies ja Lapinkoira Runo. Tarua huolestuttavat erityisesti koe-eläinten asiat.

Päivi Vahvelainen on uskonto­ tieteen opiskelija. Hän on vetänyt myös nuorisoryhmää ja ollut Ani­ malian toiminnassa mukana noin 7 vuotta. Päivin mielestä Suomen pahimpia eläinsuojelullisia epä­ kohtia ovat häkkikanalat ja turkis­ tarhaus.

JAANA REIJONAHO

K iitokset Veli-Risto C ajanderille ja C arita Pohjolan-Pirhoselle työstänne eläinten hyväksi Anim alian johtokunnassa!

Tilaa tietoa eläinsuojelusta... 19 Eläinten ystävän kesäpuoti... 20 Kannen kuva: Riku Cajander

Toimiston uudet työntekijät

malia-lehti, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 5000 mk 1/2 sivu 2500 mk 1/4 sivu 1250 mk 1/8 sivu 700 mk 1/16 sivu 350 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti:

Stockmannjemmikkieläinosasto.

Painopaperi: Ympäristöä säästä­ vä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaaminen ja kopioiminen eläinsuojelua

3 syyskuu 4 marraskuu

r n ••

Tukijäsenmaksu 100 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 140 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 2000 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi PSP 800018-2105644

Tee lahjoitus eläinsuojelun hyväksi: lahjoitukset Merita 200 138-1934. Testamen­ tit ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut toiminnanjoh­ tajalta, puh. 09-148 5511.

S ä ä tiö n ta r k o itu k s e n a o n tu k e a tie ­ te e llis tä tu tk im u s ta , j o s s a k e h ite ­ tä ä n ta i s o v e lle ta a n e lä in k o k e ille v a ih to e h to is ia tu tk im u s m e n e te lm iä j a j o l l a p y ritä ä n ih m is te n j a e lä in ­ te n te rv e y d e n j a h y v in v o in n in e d is ­ tä m is e e n . S ä ä tiö to te u tta a ta r k o i­ tu s ta a n tu k e m a lla ta lo u d e llis e s ti e lä in k o k e id e n v a ih to e h to ja ja e lä in ­

Juliana von Wendtin Säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita

te n h y v in v o in tia e d is tä v ä ä tie te e l­ lis tä tu tk im u s ta j a tie d o tu s ta .

Osoite: P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H e ls in k i, p u h . 0 9 - 1 4 6 4 8 6 5 . fa x 0 9 - 1 4 8 4 6 2 2 .

Toimistolla on aloittanut kaksi uutta työntekijää Baabe ja Reiska. Baabe hoitaa asiakaspalvelua ja Reiska tiedottaa.

singin eläinsuojeluyhdistyksestä otettu tyttökissa. Tämä oman arvonsa tunteva neito on noin 5-vuotias, hyvin poika­ mainen ja tuntee nimen M avi, koska on sini-valkoinen väriltään. Siinä kai ne tärkeimmät tulikin... ja ei muuta kuin soitellaan. Minut tavoitat asiakaspalve­ lun numerosta (09) 148 4866. Och samma pä svenska...

Baabe Olen Animalian toimistonhoitaja Irmeli Arap. kutsumanimeni on Baabe. Vas­ taan asiakaspalvelussa puhelimeen ja lähettelen pieniä paketteja ympäri Suo­ mea.

Elämä on kuljettanut minua Iittalasta Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta tänne Helsinkiin, jossa sitten päädyin erään suuren pankin palvelukseen. Mutta se oli silloin...nyt olen täällä, ruotsinkieli­ kin tarttui vaatteisiin siinä matkalla.

Olen ollut Korkeasaaressa työharjoit­ telussa, joten on hiukan näppituntumaa luonnonvaraisten ja ’’villien ” eläinten hoidosta.

Pidän kaikista eläim istä erittäin.pal­ jon. mutta koirat ja varsinkin K ISSAT ovat erikoissuosiossa. M inulla on Hel­

Baabe eli Irmeli Arap ja Mavi.

Reiska Olen maaliskuussa työni aloittanut tie­ dottaja Jaana Reijonaho. Toimistolla minua kutsutaan Reiskaksi.

Vastaan järjestön ulkoisesta tiedotuk­ sesta, Anim alia-lehden toimittamisesta ja w w w -sivujen ylläpidosta. Toimin myös turkisasioissa vastaavana ja kos­ ka koirat ovat lähellä sydäntäni, olen luonnollisesti mukana myös koiraryhmässä.

Olen koulutukseltani fysioterapeutti, mutta en ole työskennellyt alalla vuo­ siin. Y liopistossa olen lukenut yleistä kielitiedettä, naistutkimusta ja viestin­ tää. Tiedottajan kokemusta minulle on kertynyt mm. toimiessani O piskelijoi­ den Liikuntaliiton toimintasihteerinä.

Olen kirjoittanut myös Oma Y stävä lehteen juttuja koirista. Olen myös ns.

KIVA-team-kouluttaja eli opit koiran­ koulutukseen olen saanut ruotsalaisen Anders Hallgrenin opastamana. Rau­ taisannoksen eläinsuojelukokem usta sain toimiessani Helsingin eläinsuoje­ luyhdistyksen päivystäjänä.

Eläimistä erityisesti koira on tullut tutuksi, sillä tekemistä ja puuhaa tarjo-

Reiska eli Jaana Reijonaho Sirun ja Perron kanssa. avat jackrussellinterrierit Perro ja Siru.

Perro on luonteeltaan pohdiskeleva filo ­ sofi ja Siru puolestaan vauhdikkaampi touhu-neiti. Jos avomieheni Ism o ei olisi allerginen kissoille, olisi meillä myös kissa ja kani ja undulaatteja ja ehkä he­ vonenkin...

M in u lle voit so ittaa num eroon (09) 148 2646 tai laittaa sähköpostia osoit­ teeseen jreijona@icon.fi

e - m a il jv w e n d ts @ ic o n .f i

Lahjoitukset: M e r i t a 2 0 0 1 1 8 4 2 6 2 7 ta i P S P 8 0 0 0 1 3 - 7 0 4 6 8 9 8 6

ANIMALIA 2/98

ANIMALIA 2/98

3

#

%

Apinoiden käyttö koe-eläiminä lisääntyy:

Eläinten ja kasvien salakuljetus uhkana monelle lajille

Karvaiset serkkumme EU:n armoilla

Konnat ja kaijat kauppatavarana Eläinten ja kasvien salakaupan arvioidaan olevan maailman kolmanneksi laajinta salakauppaa huumeiden ja aseiden jälkeen. Moni eläin- ja kasvilaji on tullut kaupan takia uhanalaiseksi.

Apinoilla tehtävät eläinkokeet ovat eläinkokeiden joukossa ehkä suurin murheenkryyni. Tonteiltaan ja älyltään korkealle kehittyneet apinat ovat tutkimuslaitosten ankeissa oloissa erityisen haavoittuvaisia.

Bbi öyaeTe He nepBbiM 3 a ^ ,e p > K a H H b iM

Apinat ovat suosittuja koe-eläimiä. koska niiden elim istö toi­ mii samantapaisesti kuin ihmi­ sen ja koska niille voidaan aihe­ uttaa sellaisia ihmisen tauteja, joita muut eläim et eivät sairasta.

Yhtenä kauhistuttavana esimerk­ kinä voidaan mainita tutkijoi­ den kiinnostus simpanssien käyt­ töön ns. hullun lehmän taudin tutkimisessa.

Euroopan eläinkokeiden vastai­ nen ko alitio E C E A E , johon m yös Anim alia kuuluu, on jo vuosia kam ppaillut apinoiden tutkimuskäytön ja erityisesti ju l­ mien kuljetusten lopettamiseksi alkuperämaista.

K oalitio julkaisi maaliskuun 18. päivä Brysselissä tähän asti laajimman raportin. Primate ex ­ perimentation, apinoiden tutki­ m uskäytöstä Euroopan unionin alueella. Raportti osoittaa käsit­ tämättömiä epäkohtia apinoiden kohtelussa; niitä pidetään lajito­ vereistaan eristettyinä jopa niin pienissä häkeissä, että ne hädin tuskin pystyvät liikkumaan.

Arviolta 10.000 kädellistä käy­ tetään koe-eläim inä EU:n alu-

eella vuosittain, ja määrät ovat nousemaan päin - toisin kuin useimpien muiden lajien koh­ dalla. Suurin osa apinoista tuo­ daan EU:hun kolmansista m ais­ ta jo k o paikallisista kasvatta­ moista tai suoraan luonnosta pyydettyinä. Sekä pyynnin, kas­ vatuksen että pisimmillään yli kaksi vuorokautta kestävien kul­ jetusten on todettu aiheuttavan eläim ille valtavaa stressiä.

Tuorein esim erkki apinakuljetusten julm uudesta ovat A ir Francen Indonesiasta USA:han suuntautuneet koeapinoiden len­ tokuljetukset vuoden 1997 ke­ väällä. Kuljetuksissa rikottiin sekä Kansainvälisen ilmakuljetusliiton suosituksia, että uhan­ alaisten lajien kauppaa säätele­ vää CITES-sopim usta kuljetta­ malla mm. imettäviä emoja poi­ kasineen. Y ksi apinaemo lö y ­ dettiin kuolleena häkistään vä­ lilaskun aikana. Kuljetuslaatikoiden hataruuden takia yksi apina puolestaan pääsi karkuun Pariisin lentokentällä ja toinen sai rautalangasta pistohaavoja päähänsä. Tämän jälkeen laati­

KOHTpaÖaHUHCTOM.

n e rioj,03peB aiom H M O CBOeH BHHe.

koita vahvistettiin metalliverkol­ la, joka esti eläinten syötön ja juoton.

Koeapinoiden saatavuuden ja "laadun” takaamiseksi tutkijat ovat pystyttämässä EU:hun apinakasvattam oiden verkostoa.

Kasvattamot saattaisivat hillitä villien apinoiden pyyntiä koeeläim iksi, mutta samalla ne ai­ heuttaisivat uusia ongelm ia mm. lisäämällä apinoiden käyttöä tut­ kimukseen.

r

~i

OSALLISTU APINAKAMPANJAAN! Eläinsuojelujäijestöjen kampanjoinnin tuloksena jo yli 100 lentoyhtiötä kieltäytyy kuljettamasta koe-eläimiksi tarkoitettuja apinoita. Poikke­ uksen muodostaa Ranskan Air France, joka on nyt lento­ yhtiöistä suurin koeapinoiden kuljettaja. Animalia on jäijestönä protestoinut Air Francen apinakuljetuksia vastaan lähettämällä kirjeen yhtiön toimistoihin Ranskaan ja Suomeen. Aktivistikiijeissä postitimme yli 2000 prostestikorttia - jos et ole vielä lähettänyt sitä, niin vielä voit vaikuttaa asiaan. Osallistu protestoimiin ja boikotoi Air Francen lentoja, kunnes yhtiö lopettaa apinakuljetukset!

Kerro myös itse yhtiölle, miksi kieltäydyt sen palveluksista.

Lähetä postikortti tai kirje Air Francen Ranskan toimistoon: Chairman & Chief Executive Officer Air France 45, rue de Paris F-95747 Roissy France Voit käyttää allaolevaa ranskankielistä tekstiä:

Monsieur, Je proteste fortement contre les transports des primates vivants ceux que Air France continue encore. Je boycotterai votre compagnie aérienne jusqu 'a ce que vous arrêterez cette activité cruelle.

Recevez, Monsieur, mes salutations

Kirjoita asiasta myös Suo­ men Air Francen toimistoon: Air France, Johtaja Tuula Rothovius, Pohjoisesplanadi 27 C 00100 HELSINKI Mikäli apinat kiinnostavat enemmänkin, voit tilata Animaliasta lainaksi vuonna 1993 aloitetun Paradise Lost (menetetty paratiisi) -kampan­ jan videon, jossa kerrotaan apinoiden julmasta pyynnistä koe-eläimiksi (tilaus: ks. sivu 19). Voit auttaa kampanjaamme myös antamal­ la Animalian tilille lahjoituk­ sen, jonka merkitset sanalla "apinakampanjaan” . Lahjoitus­ ten avulla voimme tehostaa osallistumista kansainväliseen kampanjaan ja lisätä apinakysymyksestä tiedottamista ao. suomalaisille EU-vaikuttajille.

Lahjoitukset: PSP 8000182105644.

Suom essa apinoita on kolm el­ la laitoksella; makakeja Helsin­ gin ja Tampereen yliopistossa ja marmosetteja Turun yliopistos­ sa. M akakien käyttö tulee näillä näkymin loppumaan, kun viim ei­ set näistä jopa vuosikym m eniä pienissä häkeissään pidetyistä eläim istä tulevat kuolem aan.

Marmosettien tuonnin koe-eläi­ miksi Suomeen Anim alia pyrki kaikin keinoin estämään, mutta suruksemme tuloksetta.

E C E A E vaatii EU:ta kieltä­ mään apinoiden, etenkin luon­ nosta pyydettyjen, tuonnin ja käytön koe-eläim in ä. L isäksi E C E A E vaatii EU:ta tekemään perusteellisen selvityksen api­ noiden tutkim uskäytöstä sekä laatimaan suunnitelman apinoi­ den käytön vähentäm iseksi ja olojen parantamiseksi. EU-tukea apinoiden kasvattamoiden

p e ru s ta m is e k s i E u ro o p p aan E C E A E ei hyväksy.

Komissaari Britt Bjerregaard on ollut valm is vuoropuheluun eläinsuojelijoiden kanssa ja suh­ tautuu myönteisesti moniin vaa­ timuksiimme. Hän on valmis vä­ hintäänkin tiukentamaan apinoi­ den hankinnan ja käytön valvon­ taa ja on luvannut, että apinoi­ den tutkim uskäytöstä tehdään perusteellinen selvitys. M yös europarlam entaarikkom m e Outi O jala on ilahduttavasti osoitta­ nut huolta apinoiden kärsim yk­ sistä eläinkokeissa ja tehnyt ko­ m issiolle kirjallisen kysym yk­ sen asiasta. Apinoiden suojelu siis etenee EU:ssa - tosin tuskas­ tuttavan hitaasti, mutta ilmeisen varmasti.

RIITTA SALMI

Kansainvälistä koe-eläinten päivää 24.4. leimasivat myös kuksen edustalla ja Kuopion yliopiston tiedotustilaisuus, jossa esiteltiin koe-eläinkeskuksen johdolle tullutta uhkauskirjettä. Uhkauskirjeen voisi sinänsä jättää omaan ar­ voonsa - yksittäisen höyrypään uhoksi, kun älli ja kyvyt eivät järkeviin keinoihin riitä - mutta väkivallalla uhkaami­ nen ei ole naurun asia. Yhtä vähän naurattaa se vahinko, jota le ja väkivallattomasti toimivalle eläinoikeusliikkeelle. Vii­ me kädessä kärsijänä ovat jälleen kerran eläimet.

RS

(allekirjoitus)

L.

J ANIMALIA 2/98

Vuosien 1990 ja 1994 välisenä aikana EU oli maailman suurin elävien suurten kissa­ eläinten tuoja. EU:n alueelle tuotiin yh­ teensä 1500 suurta kissaeläintä, mikä on 44% näiden eläinten maailmankaupan ko­ konaismäärästä. EU johti tilastoja myös elävien papukaijojen, loripapukaijojen ja kakadujen kaupassa. Näitä lintuja tuotiin yhteensä 808 896 kappaletta, mikä oli 44 % näillä lajeilla käytävän kaupan kokonais­ määrästä EU oli myös suurin krokotiilin ja kaimaanin nahkojen tuoja, joiden määrä oli 1 289 912 eli 35 % kaikista kaupatuista nahoista.

CITES-yleissopimus (Convention on In­ ternational Trade in Endagered Species o f Wild Fauna and Flora), joka tunnetaan myös Washingtonin sopim uksena, solmittiin vuonna 1973. Sopimukseen on tähän men­ nessä liittynyt yli 140 maata eri puolilta maailmaa. Suomi liittyi sopimukseen vuon­ na 1976, ja Euroopan unioniin liittymisen jälkeen Suomea koskevat myös EU:n CITES-säännökset. Kesäkuussa 1997 voi­ maan tulleet uudet EU-säädökset ovat maa­ ilman tiukimmat. Noin 34 000 kasvi- ja eläinlajia sekä niistä valmistettujen tuottei­ den kauppa on säädeltyä.

Uusien lakien tultua voimaan viime ke­ sänä ovat Euroopan komissio, TRA FFIC Europe ja Maailman Luonnon Säätiö W W F toteuttaneet Euroopan laajuisen tiedotuskampanjan säädösten sisällöstä. Kampan­ jaan on osallistunut 12 lentoyhtiötä, 32 len­ tokenttää ja yli 25 000 matkatoimistoa.

Suomesta mukana ovat Finnair, HelsinkiVantaan lentokenttä ja kaikki suurimmat matkatoimistot.

Miten Suomi valvoo uhanalaisten lajien kauppaa?

3 a e c t OMHCaHO Kas H jö e A a tb n o ro .

Suom essa uudesta EU-lainsäädönnöstä kampanjoivat WWF:n kanssa yhdessä ym­ päristöministeriö, Suomen ympäristökes-

kus, Tullilaitos ja Suomen Eläinsuojeluyh­ distys. Tieteellisenä asiantuntijana toimii Luonnontieteellinen keskusmuseo.

- Suomessa tilanne uhanalaisten lajien osalta on melko rauhallinen, toteaa Esko Hirvonen tullihallituksen tutkintaosastol­ ta. Takavarikot ovat kuitenkin lisääntyneet ja Suomi toimii kauttakuljetusmaana Pieta­ riin ja Venäjälle. Isoimpia takavarikkoja Suomessa ovat viime aikoina olleet 180 perhosen kokoelma, karhunnahat ja 295 kilpikonnaa, joita yritettiin kaupitella suo­ malaisiin eläinkauppoihin. Lisäksi venä­ läiseltä merimieheltä takavarikoitiin 4 si­ dottua papukaijaa, joita hän yritti salakul­ jettaa Frankfurtiin.

-T ä llä hetkellä koulutamme henkilöstöä uhanalaisten lajien tunnistamisessa. Uhan­ alaisten kasvi-ja eläinlajien tunnistaminen vaatii paljon tietoa ja taitoa, toteaa Hirvo­ nen. Viranomaisten avuksi on julkaistu kä­ sikirja, jota jaetaan kansallisille tulliviran­ omaisille, poliisilaitoksille, eläinkauppiaille ja muille asianosaisille. Se on käännetty kaikille Euroopan unionin virallisille kie­ lille.

Poppin tarina Venäläiseltä merimieheltä takavarikoidus­ ta papukaijasta yksi on harmaapapukaija, joka on saanut nimekseen Poppi.

- Poppia yritettiin salakuljettaa siivet si­ dottuina. Tämä on tyypillinen papukaijojen salakuljetustapa. Poppin siivet ja pyrstö on leikattu väärin - lähikuukaudet näyttävät alkavatko siivet kasvaa enää uudelleen, kertoo papukaija-harrastaja Mika A r’oja.

Poppi vaikuttaa hyvin kesyltä. Se vaappuu säälittävän näköisesti pitkin pöytää, koska liian lyhyiden siipien ja pyrstön vuoksi sillä on vaikeuksia säilyttää tasapaino.

Eläimillä, esimerkiksi linnuilla, pitää kaupankäyntiä varten olla olemassa CITES-todistus ja eläinten on oltava asian­ mukaisesti merkittyjä, esimerkiksi jalkarenkaalla, mikrosirulla, nauhalla, tatuoin­ nilla tai vastaavalla. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa pitää asiakirjoina löytyä vientilupa, jälleenvientitodistus, tuontilupa ja tuonti-ilmoitus.

Kaikkein parasta on hankkia Suomessa tai Ruotsissa kasvatettu lintu.Tällöin lintua ei ainakaan ole pyydystetty luonnosta. Suo-

malaisten lemmikkieläinharrastajienkin on syytä olla tarkkana eläintä hankittaessa, sillä eksoottisten lemmikkieläinten suosio on lisääntynyt ja samalla salakuljetusyri­ tyksiä ja epämääräisiä kaupustelijoita on entistä enemmän. Eksoottisten lemmikki­ eläinten hoito vaatii paljon tietoa ja usein kalliitakin erityisratkaisuja mm. terraarioi­ den suhteen.

Matkailija - ole tarkkana!

Matkailijat voivat tietämättään olla muka­ na edistämässä uhanalaisten lajien kauppaa ostamalla esimerkiksi kissaeläimistä tehty­ jä turkkeja, krokotiilinnahkoja ja kasveista vaikkapa joitakin orkideoita. Myös niinkin arkipäiväisen ylellisyystuotteen kuin kavi­ aarin kansainvälinen kauppa on luvanva­ raista. Matkailija saa tuoda kaviaaria vain 250 grammaa kerrallaan ilman lupa-asian­ kirjoja.

Matkailijoille on Suomen W W F julkais­ sut Suomen eläinsuojeluyhdistyksen kus­ tantamana suomen-, ruotsin-, viron-ja ve­ näjänkieliset esitteet, joissa varoitetaan uhanalaisista lajeista ja niistä tehdyistä tuot­ teista: matkailija voi joutua maksamaan tuntuvat sakot, jos häneltä löydetään uhan­ alaisia eläin-tai kasvilajeja tai niistä tehtyjä tuotteita.

JAANA REIJONAHO

Suomen WWF:stä on saatavana matkaili­ joille suunnattuja esitteitä uhanalaisista lajeista, puh (09) 774 0100. Asiantuntijapakettia koskien CITES-säädöksiä on saa­ tavilla Suomen CITES-viranomaisilta, jo i­ ta ovat Ympäristöministeriön alueidenkäy­ tön osasto (puh (09) 19911, kirjaamo.ym@vyh.fi), Suomen ympäristö­ keskuksen luonnon ja maankäyttöyksikkö (puh (09) 403 000, kirjaamo.syke@vyh.fi) ja Tullihallitus puh (09) 1641.

Täydellisen lajiluettelon CITES-lajeista voit surfata osoitteesta: http//europa. eu. int/ en/comm/dg 1 1/cites citeshome.htm#reg

WWF:n venäjänkielinen esite.

Suomi ja koe-eläinten oma päivä Huhtikuun 24. päivä vietettiin jälleen kan­ sainvälistä koe-eläinten päivää. Animalia julkaisi päivän kunniaksi lehdistötiedotteen, jossa muistutettiin, että Suomi laiminlyö kansainvälisiä velvoitteitaan koe-eläinten suojelemisessa ja eläinkokeiden vaihtoeh­ tojen edistämisessä. Eläinkoetoiminnassa jopa rikotaan lakia ilman rangaistusseuraa­ muksia.

Yleiseurooppalaisessa koe-eläinlainsäädännössä edellytetään, että jäsenmaat etsi­ vät ja tukevat aktiivisesti eläinkokeille vaih­ toehtoisia menetelmiä. EU asetti vuonna 1992 tavoitteeksi eläinkokeiden puolitta­ misen vuoteen 2000 mennessä. Moniin Euroopan maihin onkin perustettu eläinko­ keiden vaihtoehtoja edistäviä keskuksia, ja muun muassa Ruotsi, Hollanti, Saksa ja Englanti rahoittavat vaihtoehtoja miljoo­ nien markkojen arvosta vuosittain. Suo­ messa valtio jakaa vaihtoehtoisiin tutki­

musmenetelmiin vain 100.000 markkaa vuodessa, kun taas eläinkokeiden tekemis­ tä tuetaan valtion varoista suoranaisesti miljoonilla markoilla!

Lainsäädäntö määrää käyttämään eläin­ kokeille vaihtoehtoisia menetelmiä aina kun se on mahdollista. Käytännössä tehdään kuitenkin eläinkokeita, joille on olemassa vaihtoehtoja. Räikein esimerkki on niin sanottujen monoklonaalisten vasta-ainei­ den tuottaminen koe-eläinten vatsaontelos­ sa. Menetelmä on erittäin tuskallinen ja sille on olemassa hyviä, jo pitkään käytet­ tyjä vaihtoehtoja, jotka perustuvat soluviljelyyn.

Monoklonaalisten vasta-aineiden tuotta­ minen ascites-menetelmällä on kielletty useissa Euroopan maissa, ja itse EU suunnittelee menetelmän kieltämistä. Suomes­ sa kivuliasta ascites-menetelmää käyttäviä eläinkokeita hyväksytään edelleen ilman,

ANIMALIA 2/98

että tutkijalta vaaditaan perusteluja, miksi vaihtoehtoa ei voida käyttää.

Koe-eläinten käyttöön liittyy muitakin suuria epäkohtia. Pahimmillaan koe-eläimillä tehdään erittäin tuskallisia, mm. kivunsäätelyn mekanismeja selvitteleviä ko­ keita. jollaisiin ei nykyaikana pitäisi mis­ sään tapauksessa antaa lupaa. Lisäksi koeeläimiä säilytetään paikoin varalla vanhan­ aikaisissa tiloissa ilman että niitä käytetään tutkimukseen; esim. koiria on pidetty erään sairaalan koe-eläintiloissa tällä tavoin va­ ralla jopa vuosia.

Käsittämätöntä on myös se, että makakiapinoita sallitaan säilyttää vuosikausia hengissä ahtaissa häkeissä Helsingin yli­ opiston lääketieteellisen tiedekunnan tilois­ sa. Parhaissakin koe-eläintiloissa pito tuot­ taa kärsimystä näille kehittyneille kädelli­ sille, joten eläimet olisi ehdottomasti vuo­ sikausien "tutkintavankeuden” jälkeen ar-

mahdettava. Animalia on jo pitkään vaati­ nut, että apinoiden käyttö koe-eläiminä oli­ si lopetettava Suomessa kokonaan.

Eläinsuojeluliitto Animalia ja Juliana von Wendtin Säätiö peräänkuuluttavat yhteis­ toimintaa eläinsuojelijoiden, tutkijoiden ja viranomaisten välillä epäkohtien korjaa­ miseksi ja koe-eläinten hyvinvoinnin tur­ vaamiseksi. Yhtenä keinona on eläinsuoje­ lijoiden edustajien mukaanottaminen kaik­ kiin eläinkokeille luvat myöntäviin toimi­ kuntiin, joissa tällä hetkellä on vain muuta­ ma eläinsuojelujärjestön edustaja.

RIITTA SALMI

5 *

»

0

M ade in Taiwan

V astakkain m aaseutu ja kaupunki

Kertakäyttökoirille valoisampi tulevaisuus

üettuöota j atkuu CnglanntSSa K etuista on tullut eläinsuojelutoim innan sym boleita Brittein saarilla. Eräät E nglannin suurim m ista eläinsuojelujärjestöistä, kuten R SPC A *, League A gainst Cruel Sports, PETÄ* sekä IFAW* ovat jo vuosia pyrkineet lopettam aan kettujen ja m uiden riistaeläinten m etsästyksen koiralaum aa hyväksikäyttäen.

Maan parlamentti sai viime syksynä käsi- Raakaa viihdettä teltäsäkseen kansanedustaja Michael Fos- Perinteinen ketunajo kestää yleensä noin terin lakiesityksen, joka olisi kieltänyt ket­ tunnin, kaksi. Ratsain liikkuville metsästä­ tujen, minkkien, jänisten ja saksanhirvien jille on ’’urheilunautinnon” takia tärkeää, ajometsästyksen. Taustana lakiehdotuksel­ että parin - kolmenkymmenen koiran lauma le olivat mm. uusimmat tutkimustulokset ei saa kettua liian nopeasti kiinni. Jotta pitkäkestoisen takaa-ajon aiheuttamasta ah­ kettu ei pääsisi helpolla pakenemaan maan distuksesta. stressistä ja suuresta fyysisestä alle, suljetaan metsästysalueen luolia ja kärsimyksestä sorkkaeläimille. Lisäksi yli ketun käyttämiä koloja etukäteen.

80 9f briteistä on mielipidetutkimuksissa Silti noin puolet joka vuosi ajometsästykvastustanut tätä perinteistä yläluokan met- sessä saaliiksi saatavista 20 000 ketusta sästysmuotoa. tapetaan maan alle päästettävien terrierien avulla. Lopuksi koirat repivät ketun kappa­ leiksi. Samoin koirien hampaissa päättyy tuskallisen takaa-ajon jälkeen kymmenien tuhansien jänisten elämä. Myös satoja mink­ kejä ja peuroja jahdataan koiralaumoilla.

Ajokoirametsästyksen puolustajat sano­ vat, että saalistettavat eläimet ovat vähin­ tään satojatuhansia vuosia kestäneen evo­ luution aikana sopeutuneet pakenemaan pe­ toja eikä takaa-ajo siksi olisi eläimille eri­ tyisen raskasta tai tuskallista. Tosiasiassa kettujen, jänisten ja sorkkaeläinten entisai­ kojen luontaiset viholliset esimerkiksi su­ det ja ilvekset eivät kykene kuin korkein­ taan muutamia minuutteja kestävään takaa-ajoon. Siksi mm. USA:ssa on todettu, että kettujen fysiologinen tila, stressitaso ja fyysiset kivut koiran suorittaman viiden minuutin takaa-ajon jälkeen vastaavat ti­ lannetta, missä kettu on joutunut jalkarau­ dan vangitsemaksi.

Taiwanissa koiria kohdellaan kertakäyttötavarana. Ne tarjoavat hetken hupia, m utta om istajien kyllästyttyä lem m ikkeihinsä ne heitetään pois kuin talousjätteet.

H u n t S ab o teu rs in to im in ta ry h m ä .N o rm a o ikealla.

ympäristöjärjestöt ovat Britanniassa jo on­ nistuneet lopettamaan kokonaan mäyrien, saukkojen ja petolintujen metsästyksen.

Radikaaleitta asennetta ja toimintaa met­ sästykseen edustavat metsästyksen sabotoijat, jotka kuuluvat valtakunnalliseen The Hunt Saboteurs -järjestöön.

Suoraa toim intaa kettujen puolesta - laillisesti ja laittom asti Metsästyksen häiritseminen on viime vuo­ sina yleistynyt Englannissa. Metsästyksen Sabotoijat -järjestössä on väljästi mukana satakunta 5 - 2 0 ihmisen toimintaryhmää, jotka itsenäisesti pyrkivät vaikeuttamaan etenkin koiralaumojen avulla tapahtuvaa metsästystä eri puolilla maata.

Osanottajien ikähaarukka on 15-50 vuo­ den välillä, joskin nuoria on enemmän tou­ hussa mukana.

- Ensin yritämme oppia, miten metsästä-

K am ppailu eläinsuojelujärjestöjen Vastustajat tekivät ketunmetsästyksestä sielusta

PETA :n an tim ie le n o s o itta jia L o n to o s ssa .

tekosyyn maaseudun tyytymättömyyteen ja epäluuloihin kaupunkilaisiaja työväenpuo­ lueen hallitusta vastaan. Maaseudun autioi­ tuminen ja koulujen ja postien lakkauttami­ nen. hullun lehmän tauti, EU:n aihettamat muutokset maatalouden tukipolitiikassa kaikki niputettiin yhteen manifestiin - ketunmetsästysoikeutta ei saa poistaa!

Maaseudun sadat tuottajajärjestöt ja mettapahtumaa Lontoossa, joihin otti osaa yh­ teensä kolmisensataatuhatta ihmistä. Suurmarssit maaseudun puolesta saivat hallituk­ sen perääntymään. Vaikka parlamentin ala­ huoneen jäsenistä 75 % oli uuden metsästyskieltolain kannalla, niin lakiesitykselle ei annettu riittävästi aikaa edetä Englannin monimutkaisessa hallintojärjestelmässä.

Opposition oli helppo lukuisten muutosesi­ tysten ja pitkien puheiden avulla estää "kettulain” voimaantulo. Piste asialle laitettiin tämän vuoden maaliskuussa: jatkossa kes­ tänee pari - kolme vuotta ennen kuin sa­ mantyyppinen lakiehdotus voi uudestaan tulla parlamentin käsiteltäväksi.

Kun eläinsuojelujärjestöt muodostivat val­ takunnallisen yhteenliittymän ketunmetsästyskiellon aikaansaamiseksi (League against Cruel sports), metsästäjät luonnollisesti huolestuivat. Varakkaiden suurmaanomis­ tajien tukemana metsästysjärjestöt käyn­ nistivät parin miljoonan punnan tiedotus-ja lobbauskampanjan. Samalla sadoittain met­ sästäjiä alkoi liittyä vanhan, suuren eläinsuojelujärjestön RSPCAin jäseneksi. Tästä seurasi, että järjestö lähes vaikeni koko metsästysongelmasta, vaikka se aluksi oli voimakkaasti ollut mukana tukemassa kettulakia.

Kaikkiaankin Englannissa eri järjestöjen yleinen asennoituminen metsästykseen vaihtelee. Useimmat niistä tuomitsevat eläinten metsästämisen ajokoiralaumoilla ja ne pitävät esimerkiksi kettujen metsäs­ tystä ylipäätään biologisesti tarpeettomana (kantaa ei tarvitse rajoittaa) sekä eettisesti kyseenalaisena (metsästystä vain huvin vuoksi). Osa järjestöistä kuitenkin hyväk­ syy ampumalla tai elävänä pyytävillä lou­ kuilla tapahtuvan metsästyksen. Eläin- ja

S ä b b ä ä jä t o p e tte le v a t h a rh a u tta m a a n ko iria ajo n aikan a.

jät toimivat koiriensa kanssa, kertoo Essexin metsästyksen häirinnän toimintaryhmän vetäjä Norina. - Metsästäjäryhmien sisällä on aina joku henkilö, joka vuotaa meille tiedot milloin ja missä metsästys tapahtuu.

Sitten yritämme vain olla oikeassa paikalla oikeaan aikaan.

Säbbääjät pyrkivät eri tavoin saamaan met­ sästyskoirat harhautumaan pois ketun tai peuran jäljiltä. He kutsuvat koiria huudoin ja maanitteluin sekä metsästystorviin pu­ haltamalla luokseen. Myös sitronella-hajustetta käytetään, jotta ketun haju saadaan peitettyä. Apuna ovat myös räikät, joiden ujeltava ääni saa koirat pois ratsastajien luota. - Noin joka toisella kerralla onnis­ tumme saamaan metsästyksen pipariksi ja

pelastamme yhden tai kahden ketun elä­ män.

Yleensä sabotoinnit sujuvat englantilaitaen. Välistä kuitenkin syntyy kahakoita: metsästäjät saattavat karauttaa hevosillaan suoraan kohti säbbääjiä, kun taas nämä ovat välistä puhkoneet metsästäjien autoista ku­ meja. Yhtä kaikki, säbbäystilanteissa on aina paikalla leegio poliiseja, jotka toisinaan pi­ dättävät säbbääjiä lyhyeksi ajaksi.

D rag hunting, veretön vaihtoehto Ketun ja peurojen metsästyksessä ajokoirat seuraavat paljolti hajujälkeä. Tältä pohjalta on julmalle metsästykselle kehitetty eetti­ sesti perustellumpi vaihtoehto; hajujäljestys.

Tässä drag hunting - metsästyksessä jal­ ka- tai hevosmies tekee etukäteen maastoon 2 - 1 0 kilometrin hajujäljen vetämällä pe­ rässään riistaeläimen hajua sisältävää hajusäkkiä. Metsästäjät hevosineen ja koiri­ neen lähtevät hieman myöhemmin liikkeel­ le ja koirat saavat vapaasti etsiä ja seurata jälkivanaa. Pelkän hajuaistinsa avulla toi­ mivat vainukoirat eivät tarvitse edes hajusäkistä tullutta hajuvanaa, vaan ne voivat seurata pelkästään tietyn tuoksuisen ihmi­ sen askelten jälkiä. Hajujäljen päätepistees­ sä koiria odottaa ruokapalkinto.

Sekä hevosille, koirille että metsästäjille drag hunting vastaa virkistysarvoltaan ja fyysisenä suorituksena paljolti tavanomais­ ta ketunajometsästystä. Vain tappaminen on jäänyt siitä pois. Hajujälki voidaan myös suunnitellaja vetää siten, että se ei ylitä teitä tai rautateitä, jotka tavanomaisessa metsäs­ tyksessä välistä aiheuttavat vahinkoja eteen­ päin rynnivälle koiralaumalle. Drag hun­ ting on hyvä esimerkki siitä, että perinteisil­ le ja usein epäeettisille metsästystavoille voidaan löytää nykyaikaan paremmin sopi­ va vaihtoehtoja saada siten jopa lisää ihmi­ siä harastuksen pariin.

Englannin maaseudulla noin puolet maan­ omistajista ei hyväksy ajokoirametsästystä maillaan. Hajujäljestysmetsästyksen kiel­ täisi vain neljännes maanomistajista. Siten tämän humaanin metsästysmuodon yleisty­ minen vapauttaisi lisää alueita metsästäjien käyttöön. Drag hunting -metsästyksen yleis­ tymiselle ei pitäisi olla esteitä, sillä metsäs­ tyksen harrastajat itse toistavat toistamis­ taan. että luonnossa oleminen ja virkistäy­ tyminen ovat metsästyksessä saalista tär­ keämpiä. Ja samalla kettujen elämä säästyy.

#

K oiriin s u h tau d u taa n T aiw anissa kuin p o ish eitettä viin jätteis iin .

Vaikka kaikki taiwanilaiset eivät ole buddhalaisia, eivätkä kaikki buddhalaisetkaan vastusta eläinten lopettamista, taiwanilaisten asentei­ den pohja lepää syvällä kulttuurin perusteissa. Taiwanilaisessa perinteessäeläinten tarpeiden huomioon­ ottamisella ei juuri ole sijaa, joten asenteenmuokkaus on aloitettava lähes nollapisteestä.

toon: esimerkiksi pyydystyslankojen käyttö ollaan kieltämässä. Ym­ päristöviranomaiset ovat myös lu­ vanneet käynnistää koirien rekiste­ röintijärjestelmän ja rangaista niitä paikallisviranomaisiajotkaeivät saa tilannetta kohenemaan. Paikallisille eläinlääkäriasemille on luvattu apua kulkukoirien steri lisoimiseen ja ki­ vuttomaan lopettamiseen.

Taiwanin hallituksen ajamat uu­ Parempaan päin distukset ovat tervetulleitaja oikean Taiwanin viranomaiset olivat pit­ suuntaisia: tammikuussa WSPA tar­ kään haluttomia tunnustamaan kul- kasti yli 30 koiratarhaa, joissa olot kukoiraongelman olemassaoloa, olivat parantuneet huomattavasti. mutta eläinsuojelujäijestöjen työn Koirille annettiin riittävästi ruokaa tuloksena eläinten hyvinvointi on ja juomaa. Hukuttaminen ja sähkön viimein saanut poliittista painoar­ käyttö lopettamismenetelminä ovat voa. Hallituksen edustajat ovat vii­ kuitenkin yhä yleisiä, joten kulkumein myöntäneet, ettei kulkukoiri­ koirien kanssa työskentelevän hen­ en kohtelu Taiwanissa ole hyväksyt­ kilöstön koulutusta ja asennemuu­ tävää. tosta on tehostettava.

Taiwanin hallitus on luvannut ajaa WSPA edellyttää uusien, tarkoi­ eläinsuojelutoimia läpi parlamentis­ tukseen sopivien koiratarhojen ra­ sa, ja paikalliset viranomaiset ovat kentamista. Niissä pitäisi tehdä tar­ uudistamassa omia säännöksiään. kastuskäyntejä joka kuukausi, ja Huomiota on luvattu kiinnittää eri­ eläinlääkärin pitäisi vierailla tarhoilla tyisesti tarhojen hallintoon, säily­ vähintään kolme kertaa viikossa. tystiloihin ja kulkukoirien kiinniot- Myös kulkukoirien kanssa työsken-

televän henkilöstön koulutusta on tehostettava.

Todellisen asennemuutoksen saavuttaminenTaiwanilla voi viedä vie­ lä vuosia. Edistystä on nähtävissä ennen kaikkea kaupungeissa, mutta varsinkin maaseudullaperinteiset us­ komukset ja konservatiiviset asen­ teet ovat vielä voimissaan.

Taiwanin reaktiot kuitenkin osoit­ tavat, että ulkomailta tulleella pai­ nostuksella voidaan vaikuttaa kul­ kukoirien kohteluun. Taiwan haluaa ylläpitää hyvää mainettaan aasialai­ sena talousihmeenä,joten se on herk­ kä myös poliittiselleja kulttuuriselle arvostelulle: maa ei halua menettää kasvojaan muun maailman edessä missään suhteessa. Painostusta kan­ nattaa siis jatkaa.

JYRKI RÄIKKÄ kuvat WSPA Artikkeli perustuuAnimals Interna­ tional -lehdessäilmestyneeseen Jane Hoskynin artikkeliinja WSPA.nkampanjavastuovana työskentelevänJoy Leneyn kampanjaraportteihin.

n

I--------------------------------------------------------

Protestoi koirien julmaa kohtelua vastaan ja kehota Taiwania toimimaan nykyis­ tä tehokkaammin kulkukoirien olojen parantamisek­ si. Kirjoita englanniksi Taiwanin presidentille Lee Teng-Huille tähän osoittee­ seen:

LC A :n tarhalla.

teksti ja kuvat: RIKU CAJANDER

Vuonna 1995 Taiwanin ympäris­ tövirasto otti kiinni kolmanneksen kaikista kulkukoirista, yhteensä noin 65 000 koiraa. Määrä oli viisi kertaa suurempi kuin esimerkiksi vuonna 1990. Operaatio oli kuitenkin pelk­ kä väkivaltainen yritys lakaista on­ gelma maton alle, sillä sen jälkeen kulkukoirakanta on saanut jälleen kasvaa holtittomasti.

RSPCA* (Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals), PETÄ* (People for the Ethical Treatment of Animals) sekä IFAW* (International Fund for Animal Welfare)

Skandaalin mittasuhteet Kulkukoiratarhoilla WSPA:n tutki­ musryhmäjoutui jatkuvasti kasvok­ kain kauhistuttavan todellisuuden

A N IM A L IA 2/98

6

Taiwan on vauras maa, mutta sen jayksilöt söivät usein tarjolla olevan kaupunkien kaduilla vaeltaa tuhan­ ruuan ennen kuin muut pääsivät siitä sia hylättyjä koiria. Kulkukoiria koh­ osalliseksi. Ruokaja vesi olivat usein dellaan kirjaimellisesti kuinjätteitä: ulosteiden, virtsan tai oksennuksen rankkurin tehtävät on uskottu roska- saastuttamia. Koirat olivat usein kuskeille. He pyydystävät kulkukoi­ häkellyttävän laihojaja taudit niiden ria ohuilla rautalankasilmukoilla, keskuudessa yleisiä. jotka leikkaavat syvälle koirien li­ Taiwanissa vaikeissa oloissa elä­ haan kiinni. Koirat kuljetetaan jäte­ viä kulkukoiria on niin paljon, että autoissa kunnallisille koiratarhoille, koirien kärsimystä ja tilanpuutetta jotka sijaitsevat yleensä kaatopai­ voidaan lyhyellä tähtäimellä lievit­ koilla tai niiden vieressä.

Taiwanissa koirille ei ole steri- tää vain lopettamalla osa koirista lointiohjelmaa. Lopetusmenetelmi­ valvotuissa oloissa ja kivuttomasti. nä käytetään mm. kuoliaaksi nuiji- Asenteet esteenä koirien olojen mistajaelävältä hautaamista. Useim­ parantamiselle mat koirat vain jätetään nälkiinty­ Koirien julman kohtelun kanssa ei mään kuoliaiksi. tunnu olevan aivan sopusoinnussa Maailman eläinsuojeluliitoWSPA sekään, että Taiwanissa valtauskonon yhdessä taiwanilaisen eläinsuo- tona oleva buddhalaisuus korostaa jelujäijestön LCA:n kanssa käyn­ elävien olentojen kunnioittamista. nistänyt kampanjan kulkukoirien Monet taiwanilaiset kuitenkin usko­ olojen parantamiseksi. Taiwanin vat, että koirat on parempi jättää koiratarhojatarkastaneet tutkijat ovat kuolemaan kuin lopettaa ne inhimil­ todenneet, etteivät he ole kohdan­ lisesti. Haluttomuus koirien lopetta­ neet missään muualla pahempaa miseen juontaa juurensa pelkoon koirien kohtelua. Kuitenkin Taiwan siitä, että koira palaa kuolemansa on yksi maailman rikkaimmista jälkeen kostamaan surmaajalleen jossain toisessa hahmossa. maista.

A N IM A L IA 2/98

kanssa. Tarhoilla kaikki koirat, mu­ kana myös emonsa imetettävi näole­ vat pennut, ahdettiin yhdessä häkkeihin. Eläimillä ei ollut ruokaa tai juotavaa, joten kuolleet koirat pää­ tyvät usein toisten koirien syötävik­ si. Näissä häkeissä pienet koirat saat­ toivat murskautua kuoliaiksi, tai ne saattoivat pudota häkkien rei’istä läpi. Suuremmat koirat taas jäivät usein päästään tai jaloistaan häkkeihin kiinni.

Koirille annettiin ravintoa hyvin niukasti, eikä sitäkään jaettu korille tasapuolisesti. Suurikokoiset johta-

i

President Lee Teng-Hui Office of the President 122 Chungking S. Road Section 1 Taipei Taiwan, R.O.C. Kirjoita mieluiten omin sanoin. Voit myös käyttää seuraavaa tekstiä sellaise­ naan tai muunneltuna:

Your Excellency, Thank you for the improvements that your government has already done to improve the poor conditions of stray dogs in Taiwan. However, / urge you to continue your improvements in order to protect the international reputation of your country.

Please strengthen your co­ operation with World Society for the Protection of Animals andfollow their recommendations.

Voit myös lahjoittaa rahaa Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen tilille PSP 800019-1061 763.

Maksaessasi laita mukaan ehdottomasti viite 505, joka ohjaa varat lyhentämättömä-nä Taiwanin koirien hyväksi.

Viestiosaan voit kiijoittaa "Taiwanin koirille”. Tähän mennessä Suomen Eläin­ suojeluyhdistys on kerännyt jo 50 000 markkaa WSPAn kampanjaa varten.

Yours sincerely, (oma nimi ja osoite)

I______________________________

7

Uutisia

Uutisia Y livieskan teurastam o sulkee ovensa

Suitiassatutkitaankylmäpihattoja Viime vuosina Suomeen on rakennettu muutamia ns. kylmäpihatoita eli lämpöeristämättömiä navetoita. Navetan läm­ pötila niissä noudattelee kutakuinkin ulkolämpötilaa. Talvella lehmät siis asuvat pakkasessa. Vanhimmat suomalaiset ky 1mäpihatot ovat jo parikymmenvuotiaita, ja lehmät ovat menestyneet niissä hyvin.

Lehmä tuottaa paljon lämpöä, joten sille sopiva lämpötila ei ole samanlainen kuin ihmisen mukavaksi kokema mittarilukema.

Helsinginyliopiston Suitian tutkimustilalle valmistui lypsylehmien kylmäpihatto viime vuoden syksyllä. Siellä tutkitaan parhaillaan millaisesta makuu­ alustasta lehmät pitävät ja miten ruo­ kinta erilaisilla säilörehuilla onnistuu kylmässä.

Navetassa on tänä talvena 24 friisiläislehmää. Pihatto-tyyliin lehmät liikkuvat va­ paasti ruokintapaikoilla, makuuparsissa ja kulkukäytävillä. Makuuparsikokeessa tut­ kitaan kolmea erilaista makuualustaa: hiek­ kaa, olkikuivitettua betonia ja kumimattoa (ns. parsimatto), jonka päällä on ohuelti olkea. Lehmillä on kerrallaan kaksi materi­ aalia valittavana: videoimalla niiden makuukäyttäytymistä usean vuorokauden ym­ päri saadaan käsitys siitä, mikä lehmiä mielParsi-ja ruokintakokeet jatkuvat Suitias­ sa vielä tulevinakin vuosina. Niiden lisäksi suunnitelmissa on mm. tutkia vasikoiden vierihoitoa kylmäpihatossa. Ensimmäiset tutkimukset ovat vielä kesken, tuloksia on odotettavissa myöhemmin tänä vuonna.

Emmi Manninen-Leivo

Animaliamukana messuilla Eläinsuojeluliitto Animalia oli mukana Tam­ pereella kolmannen kerran järjestetyillä Karjatila 98 messuilla Pirkkahallissa 20. 22.3. Messut järjesti kotieläinjalostuskes­ kus FABA. Animalian osasto kiinnosti sel­ västikin tuottajia, jotka kyselivät Animalian kantoja ja näkemyksiä kotieläintuotannos­ ta. Moni tuottaja on kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja siksi animalialaisten mie­ lipiteitä kysyttiin esimerkiksi sikalaratkaisuissa, jotka ovat eläinten hyvinvoinnin kannalta hyviä. Messuilla kävi noin 10 000 ihmistä.

Hyvinkäällä pidettiin Suomen Luonnon­ suojeluliiton ja Riihimäen messujen yhteis­ työssä järjestämät Kestävän kehityksen eri­ koismessut 26. - 29.3. Animalian osastolla kävi ihmisiä, jotka olivat huolissaan etenkin kosmetiikan eläinkokeista ja turkistuotan­ nosta. Animalia piti messuilla seminaarin eettisestä kotieläintuotannosta, jossa asian­ tuntijoina luennoitsivat professori Hannu Saloniemi Helsingin yliopiston kotieläinhygienian laitokselta, Animalian toiminnan­ johtaja Jaana Kiljunen, agronomi Kirsi

Animalia sai Atria Oy:n satsaamaan kalustoon modulirekkoja, joissa elämiä ei tarvitse siir­ tää nupista perävaunuun, vaan rekan mo­ lemmat osat lastataan yhtä aikaa kahdella nuppiautolla ja liitetään peräkkäin nk. dollyn avulla lastauksen päätyttyä. Eläimiä stressaa kuljetuksissa eniten lastaaminen ja purku sekä kuorman pysähtyminen. Lastaa­ minen on Suomen pienten tilojen ja pitkien matkojen vuoksi eläinkuljetusten eniten ai­ kaa vievä vaihe. Modulirekoilla lastausaika lyhenee ja eläimet säästyvät toiseen kertaan lastaukselta.

Atrian kaikkiin uusiin autoihin tulevat mm. ilmajousitus, hissiperä, juottolaitteet, kahden eläimen karsinat, valvontakamerat, lämpöeristetty kori sekä koneellinen ilmas­ tointi. Lypsylehmille, jotka harvoin ovat tottuneet juomaan nipasta, käytetään siir­ rettäviä juomakuppeja. Atrian tavoitteena on uusia kalusto vuoteen 2000 mennessä, ensimmäiset modulirekat otetaan käyttöön toukokuussa. Ajoa valvotaan ajopiirtureilla, joista näkyy sekä seisonta-aika että ajon tasaisuus, ja kuljetusta seurataan kokonai­

A trian O y:n päätös sulkea Y livieskan teurastam onsa on herättänyt laajasti paheksuntaa sekä yhteydenottoja A nim alian toim istoon. Vaikeaa onkin hyväksyä nykyaikana toim enpiteitä, joid en seurauksena joidenk in nautojen teurasm atka voi olla yhtä pitkä kuin m atka H elsingistä Sodankylään.

Tikkanen Luonnonmukaisen viljelyn lii­ tosta ja tietokirjailija Helena Tengvall. Li­ säksi Animalia piti päivittäin tietoiskuja kuluttajan mahdollisuuksista vaikuttaa eläinten hyvinvointiin.

Jaana Reijonaho

suudessaan kuljettajakohtaisellatervalihaseurannalla. Lisäksi Atrian edustajat lupasivat, että Rovaniemen pohjoispuolen lypsy­ lehmät teurastetaan Rovaniemen sairasteurastamossa.

Ylivieskan teurastamon sulkeminen on tuonut selvästi esiin lainsäädännön puut­ teet. Kuljetusdirektiivien määrittelemällä erikoiskalustolla nautoja saa kuljettaa 14 tuntia ja tunnin pysähdyksen jälkeen toiset 14 tuntia. Erikoiskaluston vaatimukset ra­ joittuvat sisälämpötilan pitämiseen +5 ja +30 asteen välillä. Eläinten hyvinvointiin on vielä pitkä matka eurooppalaisista eläinkuljetusmääräyksistä. Viranomaisten toimi­ valta riittää vain lakitasolle. Meillä ainoa mahdollisuus huolehtia eläinten hyvinvoin­ nista kuljetusten aikana on sisällyttää sekä kuljetusalan yrittäjien että elintarviketeolli­ suuden omiin laatujärjestelmiin asetuksia tiukempia vaatimuksia eläinten hyvinvoin­ nille yhteistyössä eläinsuojelujärjestöjen kanssa.

JAANA KILJUNEN

Jupenkohtalo kuva: Riku C ajander

Espoossa on paljastunut törkeä eläinrääkkäystapaus. Welshin corgin isäntä oli viil­ lellyt koiraansa ja paiskannut tämän sen jälkeen roskalaatikkoon. Koira oli viety hoitoon pieneläinklinikalle ja se oli selvin­ nyt vammoistaan. Pari päivää myöhemmin Jupen isäntä oli kuitenkin vienyt koiran lopetettavaksi pieneläinklinikalle.

L eh m ät viih ty v ä t ky lm äs sä kin .

LD50-testi hautaan1900-luvunkanssa

Kotieläintuotannossainvestointibuumi Suomen liityttyä Euroopan Unioniin alkoi maataloudessa hetken lamaannuksen jäl­ keen voimakas rationalisointivaihe. Euroop­ palaista tehokkuusajattelua yritetään istut­ taa suomalaiseenkin maatalouteen. Inves­ toinneista on toki hyötyäkin. Emakkohäkkien poistaminen käytöstä on vauhdittunut melkoisesti.

Käytännössä valtaosa uusista emakkosikaloista on pihattoratkaisuja, samoin suurin

Eläinsuojeluliitto Animaliaan ja muihin eläinsuojeluyhdistyksiin on tullut soittoja Jupen kohtalosta. Moni soittaja on ihmetel­ lyt. että miten on mahdollista, miksi Juppe annettiin takaisin omistajilleen?

Juttu on etenemässä syyteharkintavaiheeseen.

Jaana Reijonaho

osa uusista lypsykaijanavetoista. Investointiinto on myös herättänyt koulutustarpeita.

Eläinten lajinomaiset käyttäytymisen tun­ teminen on noussut merkitykselliseksi uu­ sissa tuotantotilaratkaisuissa ja hyvinvointikysymykset ovat tuottajatilaisuuksien vakioaiheitta. Animalian asiantuntijoilla on ollut melkoinen vienti luennoitsijoina.

Jaana Kiljunen

Se on vihdoin tapahtumassa: LD50-menetelmän kieltäminen on lähellä. Eläinsuoje­ lijat ovat puoli vuosisataa kamppailleet tä­ män ehkä kaikkien aikojen kauhistuttavimman eläinkokeen kieltämiseksi. LD50-testillä selvitetään kemikaalien myrkyllisyyttä koe-eläimille etsimällä annostusta, jolla puolet eläimistä kuolee.

Testillä on selvitetty niin meikkien, teol­ lisuuskemikaalien, torjunta-aineiden kuin esim. tavallisen ruokasuolankin tappava annos.

OECD on hyväksynyt testille kaksikin vaih­ toehtoa, jotka tosin ovat eläintestejä nekin.

Nyt Euroopan unioni on vaatinut LD50testin poistamista kokonaan OECD:n testiohjeistosta, jaon saanut jopa Japanin asian taakse. Ainoastaan USA haluaisi säilyttää testin. Mikäli USA ei asiassa taivu, EU on valmis yksipuolisesti jättämään LD50-testin historian mustille sivuille.

Riitta Salmi

H K - R u o k a ta lo k ä y n n is ti h y v in v o in tio h je lm a n Atria on Pohjois-Suomen suurin - tosin ei ainoa - teurastamoyritys. Pääosa yhteyden ottajista oli pohjoispohjalaisia tuottajia, jot­ ka olivat huolissaan eläimistään kuljetus­ matkojen pidentyessä. Valitettavasti Ylivies­ kan teurastamon sulkemisen vastustukses­ sa oltiin muutamia vuosia myöhässä: talou­ dellisin perustein tehdyt päätökset pitivät.

Eläinsuojeluliitto Animalia kääntyi viime syksynä ministeri Kalevi Hemilän puoleen yhdessä Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa listaten eläinsuojelun kannalta on­ gelmallisia kohtia Ylivieskan sulkemispäätöksessä. Korvaamatonta apua saimme sekä Oulun läänineläinlääkäri Riitta Aholta sekä erityisesti Ylivieskan tarkastuseläinlääkäri Pertti Hankoselta, joka viimeiseen saakka jaksoi taistella Ylivieskan lopettamispäätöstä vastaan. Ministeri Hemilä perustikin työryhmän etsimään ratkaisua eläinsuojeluriskeihin. Ministerin perustamaa työryh-

mää veti osastopäällikkö Saara Reinius maa- ja metsätalousministeriöstä, jäseninä ministeriön eläinlääkintötarkastajia, edus­ tus eläinlääkintö- ja elintarvikevirastosta, toimitusjohtaja Seppo Paatelainen Atrias­ ta, Oulun ja Lapin läänineläinlääkärit sekä Animalian ja SEY:n toiminnajohtajat.

Animalian valmistelemien taustapapereiden pohjalta ministeriön työryhmä kokoon­ tui etsimään ratkaisuja riskitekijöihin. Var­ sinaista edistystä saavutettiin kuitenkin At­ rian ja eläinsuojelijoiden keskinäisissä neu­ votteluissa, joissa sovittiin yksityiskohtai­ sesti aina juomalaitteiden rakennetta myö­ ten, kuinka Atria voisi ottaa eläinten hyvin­ voinnin huomioon kuljetuksissaan. Vaikka eläinten hyvinvoinnin kannalta Ylivieskan sulkeminen on selvä heikennys, ovat jotkut Atrian uudet toimintatavat myös parannus­ ta entiseen käytäntöön. Atria siirtyy esimer­ kiksi käyttämään alueensa pohjoisosissa

U:kinhuolestunut Suonien KanatpoishäkistäEuroopanUnioninalueella? E metsästysmafiasta Häkkikanaloiden kanat ovat saaneet EU:n alueella toivoa, sillä komissio on tehnyt esityksen, jonka mukaan kanojen pitämi­ nen nykyisenkaltaisissa häkkikanaloissa loppuisi. Esityksessä vaaditaan kanoille mm. munintapesiä, kuivikkeitaja mahdollisuuk­

sia hiekkakylpyihin. Jokaista kanaa varten on tilaa oltava ainakin 800 cm2. Jos esitys toteutuu kanat pääsevät nykyisenkaltaisista häkeistä pois vuoteen 2009 mennessä.

Jaana Reijonaho

WorldAnimal Netaloitti toimintansa World Animal Net (WAN) on maailman­ laajuinen verkkopalvelu yhdistyksille jajärjestöille, jotka kampanjoivat eläinsuojelun edistämiseksi. Palvelun perustajat Janice Cox ja Wim de Kok uskovat uuden tekno­ logian avulla voivansa voimistaa eläinsuojelujäijestöjen kampanjoita maailmanlaa­ juiseksi yhteistyöksi.

Varsinkin maailmankauppajärjestön WTO:n kasvava vaikutusvalta uhkaa eläin­ ten hyvinvointia ja ympäristön tilaa, mikä vaikuttaa suoraan luonnonvaraisten eläin8

ten hyvinvointiin. ’’Esiintymällä yhdessä luomme yhtenäisen ja vaikutusvaltaisen ta­ hon, joka voi vaikuttaa eläimiä koskevaan lainsäädäntöön”.

WAN rahoittaa toimintansa säätiöiltä, yh­ distyksiltä ja joiltakin yksityisiltä ihmisiltä tulleiden lahjoitusvarojen turvin ja sillä on toimisto Englannissa ja USA:n Bostonissa.

WAN:in osoite netissä on http:// www.worldanimal.net.

Jaana Reijonaho

LSO Foods on käynnistänyt eläinten hyvinvointiin keskittyvän projektin, jonka tarkoituksena on parantaa eläinten kasvatusoloja ja käsittelyä koko HK-Ruokatalon lihaketjussa. KASSLER Priimukseksi nimetty laatuohjelma jatkaa LSO 2000 terveysvalvontaohjelman työtä. Ennaltaehkäisevällä terveydenhoidolla pyritään välttämään eläinten sairastuminen, jolloin niitä ei tarvitse lääkitä.

Hyvinvointiohjelmalla parannetaan kasvatusympäristöäja alennetaan eläinten stressiä. Projekti käynnistyy EH-osalla eli tuottajien. LSO Foodsin ja HKRuokatalon henkilökunnan koulutuksella. Koulutuksen tavoitteena on antaa kaikille eläinten kanssa työskenteleville henkilöille perustiedot eläinten hyvin­ voinnista ja käyttäytymistarpeista.

Projektin toisessa, YT-osassa luodaan jokaiselle ketjun osalle, emakkosikalalle, lihasikalalle, nautatilalle, kuljetukselle ja tuotantolaitokselle hyvinvointiideksi. Indeksi sisältää toimintaympäristön olosuhde-ja tulostekijöitä. EHYTkokonaisuudessa pyritään tuomaan esiin onnistuneita ratkaisuja. Projektia vetää hyvinvointieläinlääkäri Pirkko Hämeenoja ja tukiryhmässä on tuottaji­ en, tarkastuseläinlääkäreiden, tutkimuksen ja eläinlääkäreiden edustus, mm. professori Hannu Saloniemi Helsingin yliopiston kotieläinhygienian laitok­ selta. Animaliaa tukiryhmässä edustaa toiminnanjohtaja Jaana Kiljunen.

Sanottu ja tehty

Euroopan Unioni on lähettänyt Suomen val­ tys tapahtuu erit­ tiolle virallisen kyselyn eräistä metsästyssää- täin tarkassa valdöksistä. Suden, karhun ja ilveksen tulisi vonnassajaontärEU:maissa nauttia täydestä rauhoituksesta, keää maamme % mutta Suomen metsästäjillä oli tällä metsäs­ metsästysperintyskaudella lupa tappaa yli 200 suurpetoa. teiden kannalta.

Valtaosaltaan huvi-urheilumetsästyksen saa­ Mukana Suomen liiksi joutui yli 10 sutta, 90 karhuaja 70 ilvestä. vastauksessa on myös muita ministeriöi­ EU ei myöskään niele sitä, että Suomen tä, mutta ne eivät puutu riistaosaston lin­ merialueilla saa keväällä ja kesällä lintujen jauksiin. EU:n Suomelle esittämät huo­ pesimäkautena metsästää useita vesilintu- mautukset ja maamme vastaukset EU:lle lajeja. Tämä perinteinen huvipyynti koskee pyritään samalla pitämään salaisina, jotta Suomessa noin 5 000 metsästäjää - sama esim. kansalaisjärjestöt eivät pääsisi asi­ määrä miehiä on mukana suurpetojahdeis- aan vaikuttamaan.

Koko tilanne kertoo käytännössä siitä, sa. Tämä paukuttelu häiritsee vakavasti monien sorsien ja muiden lintujen lisäänty­ että susien, karhujen ja ilvesten sekä kym­ menien tuhansien vesilintujen kohtelusta mistä ja poikastuottoa.

Maa- ja metsätalousministeriön riista­ päättää pieni mutta erittäin vaikutusvaltai­ osasto on tehnyt kaikkensa, jotta Suomes­ nen ’’metsästysmafia". Metsästäjäpiirejä ei sa ei tarvitsisi nykyaikaistaa metsästysta­ ilmeisesti kiinnosta se, että Suomen maine poja ja -säännöksiä. Viraston valmistele­ luonnostaan huolehtivana valtiona menet­ massa vastauksessa EU:lle kerrotaan, että tää uskottavuuttaan.

Riku Cajander suurpetojen tappaminen ja kevätmetsäsA N IM A L IA 2/98

"Toivoisin, että vaatteita tehtäisiin muusta kuin turkiksesta. ” - kansanedustaja Osmo Soininvaara, Helsingin Sanomat 24.3.1998 "Jos he maksavaisen itse, niin syököötja juokootja iloa pitäkööt ihan niin kuin huvittaa. ” - Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen kommentti koululaisten vegaaniruokailusta Turkistalous -lehdessä 3/98

"Turkistarhaukseen liittyy selkeitä ympäristöongelmia. Tarhojen fosfori- ja typpikuormituksella voi olla huomattavaakin paikallista merkitystä. Aidon turkiksen tuotantoketju on öljy- ja energiasyöppö nimenomaan rehun valmistuksessa. Tarhasta karanneilla eläimillä "Kunnat pyristelevät talousvaikeuksissa. Nepurkavat varantojaanja ottavat lisää velkaa. on kielteistä vaikutusta luonnonvaraisiin eläimiin Karkulaisten - niin tarhaajan kuin Rekku jatkaa juoksenteluaan villinä ja vapaana, sillä Vantaa tuskin palkkaa koira- eläinoikeusaktivistinkin päästämien - taival vapaana voi olla todellista eläinrääkkäystä. asiamiestä. Häntä odotellessa koirattomat saavat sunnuntaikävelyllä edelleen väistellä Liian pienet verkkopohjaiset häkit jne. eivät kuulu sivistysvaltioon. Jos turkistarhausta koirien jätöksiä ja kiroten kaapia niitä kengänpohjista. Samaan aikaan joku porukka jatketaan nykymalliin, se tekee itse itsensä mahdottomaksi. ” jossain jatkaa kanien ja marsujen subjektiivisten oikeuksien hiomista. ” - Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Luonnonsuojeluliiton Poh­ - Kuntalehden päätoimittaja Olli Havu Kuntalehden kolumnissa 19.3.1998 janmaan piirin kevätkokouksessa Lapualla 4.4.1998 "Pyydystä ja päästä -kalastus on eläinrääkkäystä. Eläinsuojelulakimme säännöksistä lähtien kalastusmuodon, jossa kalastus tähtää vain kalastajan elämykseen ja pyyntiväli­ neeseen tarttuneiden pyyntikokoisten kalojen palauttamiseen takaisin vesistöön, voidaan katsoa altistavan saaliskalan lain tarkoittamalle tarpeettomalle kärsimykselle, kivulle ja tuskalle. ” - Maa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, Maaseudun Tulevaisuus 2.4.1998 A N IM A L IA 2/98

”Minä uskon, että käytännön viljelijät tuntevat olevansa puun ja kuoren välissä markki­ noiden tehokkuusedellytysten ja eettisten vaatimusten ristipaineissa. Me ehdotammekin Vihreän liiton ohjelmassa, että maatalouteen saataisiin ympäristötuen rinnalle kansalli­ nen etiikkatuki. Sitä voitaisiin myöntää eläinsuojelulain vaatimukset ylittäville tiloille. ” - Vihreän liiton puheenjohtaja Satu Hassi, Maaseudun tulevaisuus 28.3.1998 9

%

0

Suurin suom alainen petoeläin, jo k a ihm isten on m elko helppo kohdata silm ästä silm ään, on kettu. K un sellainen sattuu om alle pihalle, on kuin sukeltaisi itse luontoelokuvaan.

Repolaisen arvostus metsästäjäpiireissä on todella pohjassa: milloin se syö "metsästä­ jille kuöluvat" jänikset, milloin se "levittää kapia"... Lieneekö kaupunkilaisten parjattu luonnosta etääntyminen auttanut siihen, että osaamme arvostaa villieläimiä vailla en­ nakkoluuloja? Palokärjet, puukiipijät, ko­ meat huuhkajat ja närhikin asustavat jo var­ sin usein lähiöiden alueilla. Sokerina poh­ jalla ovat kaupungistuneet ketut. Tervetuloa ketut kaupunkiin, täällä teitä arvostetaan.

Kettuja näkee jo kaikilla taajama-alueilla Suomessa. Viime syksynä pyysimme kettujutun yhteydessä Suomen Luonnon lukijoi­ ta raportoimaan kettukokemuksistaan eri puolilla Suomea. Tuloksena oli nippu halti­ oituneita kirjeitä ja kortteja, joiden perus­ teella saattoi päätellä, että urbaanikettuja asuu kaikkialla Suomessa. Helsingin Vuosaaresta kauas pohjoiseen asti punatakki on sopeutunut elämään talojen liepeillä, joskus jopa ihan pihamaalla asti.

Kettu elelee limittäin ihmisen kanssa sil­ lä tavalla, että useimmat eivät edes huo­ maajakavansa elintilaansa sen kanssa. Vas­ tasatanut lumi saattaa paljastaa varovaisen vieraan. Ketun jäljet erottaa helposti naa­ purin kissasta. Kissan jäljet ovat pienet ja etenevät polveillen kuin helminauha. Kettu kulkee pitkää ravia. Koirasta ketun erottaa siitä, että ketun askeleet kulkevat kapeam­ pana, määrätietoisena vanana. Kettu ei jää kaartelemaan ja nuuskimaan jokaista pus­ kaa kiireisellä kauppamatkallaan.

Taajama-alueilla ketusta saattaa tulla hy­ vinkin rohkea. Se käy illalla tai yöllä ratsaamassa lintujen ruokintapaikat ja etsii muitakin ruuantähteitä. Nälkää sen ei var­ masti tarvitse nähdä. Koiranomistajana tie­ dän, että keskikokoinen koirakin selviäisi vallan mainiosti hengissä kaupunkialueel­ la vain etsimällä pusikkoihin nakattuja makkaranpätkiä ja ruuantähteitä.

0

Olen kolmen vuoden ajan seurannut eri kettuyksilöiden elämää pihapiirissämme.

Viime kesän kettunaaras oli varsinainen la­ jinsa suurlähettiläs, se antautui valokuvat­ tavaksi muun muassa Animalian kettujulisteeseen.

Nuori naaras ilmaantui ensimmäisen ker­ ran maaliskuun pakkasilla. Aamuisin löy­ tyi lumesta hyppelyjälkiä sen puun alta, johon talipallot oli ripustettu. Yhtenä iltana onnistuin näkemään vilauksen illallista ha­ muavasta, ontuvasta ja laihasta ketusta. Ta­ litintit jäivät sillä kertaa ilman rasvapallojaan, kun ne sulivat parempiin suihin - nos­ tin ne ketun ulottuville.

Satunnaisten kohtaamisten kautta suh­ teemme tiivistyi. Ketun tapaamiseen liittyy kiinteästi silmiin katsominen. Linnusta on helpompi katsella sen höyhenpuvun merk­ kejä lajintunnistamisen tueksi. Se ikään­ kuin antaa tarkkailla itseään ottamatta kon­ taktia katsojaan. Kun villi kettu kääntää päänsä ja katsoo suurilla silmillään suoraan ihmiseen, niin aika pysähtyy.

Yritin usein katsella ikkunan läpi ulkona liikkuvan ketun tunnusmerkkejä. Vasta nel­ jännellä kerralla sain silmäni siirrettyä sen hypnoottisesta katseesta kohti turkkia.

Ketut ovat kaikki erivärisiä. Kettu vaih­ taa karvaansa melkein vuoden ympäri, jo­ ten turkin värimuutoksetkin ovat jatkuvia.

Kaunis mustansekainen hopeakettuvärimuunnos on alunperin esiintynyt luonnos­ sa, mutta lienee käytännössä metsästetty loppuun.

Eläintieteessä yksilöllisyys kertoo usein siitä, että lajin eri yksilöiden pitää tunnistaa toisensa sosiaalisten rakenteiden ylläpitä­ miseksi. Tutkimus tukee nykyään sitä, että ketut viihtyvät perhekunnissa. Aiempi yk­ sineläjän maine tuli sillä perusteella, että kettu metsästää ilman lauman apua. Eipä myyrästä riittaisikään monelle ajettavaa.

Toukokuun alkupuolella vuosi sitten kettuneiti kävi jo joka päivä pihalla, mutta epäsäännöllisesti. Aloin oppia sen rytmin vasta kun pidin pihallamme koirakurssin.

Viiden tuntemattoman koiran parin tun­ nin mittainen tepastelu illansuussa piha­ maalla sai ketun tulemaan tarkastusmatkal­ le pihan rauhoituttua illalla puoli kymme­

f

nen maissa. Enää sitä eivät haitanneet edes pihamaalla istuvat, keskustelevat ihmiset.

Ilmeisesti auton tönäisystä tullut ontuminen oli parantunut ja kettu nousi jo kevyesti kiven päälle syömään maapähkinöitä.

Pikkuhiljaa se alkoi tarkastaa aluettaan myös päivällä. Kettu väisti pedon tavalla heti nähdessään koiran pihalla, mutta ehkä se kulki välillä niin ajatuksissaan, ettei huo­ mannut paikallaan istuvaa corgia. Pihalla partioivat paimenkoiramme antoivat sille pari kertaa kyytiä pihan rajalle asti, mutta kettu odotti viisaasti jossain lähistöllä ja tuli pian takaisin kun koirat oli otettu sisään.

Ruotsista olen kuullut koiran ja ketun jopa kierrelleen yhdessä reviiriä yöaikaan.

Ehkä eläinten pitää olla eri sukupuolta, jotta ystävyys pääsisi kehittymään? Narttukoirat eivät ainakaan arvostaneet naarasketun vie­ railuja. Metsästyskoirasta kettu ei luulta­ vasti olisi päässyt näin vähällä, mutta kotia suojaava laiska paimenkoira ei lähde pe­ rään, se vain hoitaa oman tonttinsa puhtaak­ si.

Reviirin merkkailusta tuli suorastaan kil­ pajuoksu koirien ja ketun välillä. Kaikki pihalle unohtuneet lelut kettu merkkasi virt­ sallaan. Se jätti kakkapötkylöitä kantojen nokkiin ja kivien päälle muiden huomatta­ vaksi.

Koirat vastasivat kohteliaisuuteen samal­ la mitalla. Mitähän kaikkea ne saivatkaan toisistaan tietää hajujen välityksellä? Mi­ nulta koirat saivat lajien välisen kommuni­ koinnin yrittämisestä palkakseen matokuu­ rin.

Englannissa citykettuja on havainnoituja tutkittu 50-luvulta lähtien. Siellä kettujen lempiruokaa ovat maapähkinävoileipien täh­ teet. Tässä suhteessa meidän kettuneitimme oli hyvin patrioottinen. Sen mielestä kaijalanpiirakka päihitti kirkkaasti kaikki ulko­ maan herkut.

Yhtenä iltana, kun mieheni oli haravoi­ massa pihaa, hän tunsi hartioissaan, että joku tarkkailee. Kääntyessään ympäri hän näki edessään tyynesti istuvan ketun. Mitä lie kettu tahtonut, mutta se odotti kiltisti paikoillaan, että sille haettiin sisältä pieni iltapala. Myös englantilaiset havainnot tu­ kevat tällaista käyttäytymistä. Pihavalot tai edes tunnistimille syttyvät liikkeen havait­ A N IM A L IA 2/98

10 /

sevat valot eivät haittaa kettuja sen kum­ memmin kuin jäniksiäkään.

Laiskalle luonnonharrastajalle syttyvä valo voi olla muutenkin hyvä merkki siitä, että kannattaa mennä ikkunaan katsomaan, kuka pihalle on tullut. Tunkeilija ei välttä­ mättä ole autovaras, vaan villieläin iltakä­ velyllä. Kettuystävämme otti pihalla aurin­ koa, venytteli, tutki kukkaruukut ja koirien vesikupin ja napsi itselleen paloja lintujen ruokintapaikalta.

Varovainen liikuskelu pihamaalla onnis­ tui sen häiriintymättä. Se muistutti hämäävästi naapurustosta karannutta suorahäntäistä suomenpystykorvaa.

Ympäristön ihmisten reaktiot olivat yl­ lättäviä. Kysyessäni paikalliselta eläinlää­ käriltä, voisiko ketun rokottaa penikkatau­ tia vastaan jollain syötillä, hän sanoi yks­ kantaan: - Ei onnistu ja sitä paitsi olisi parempi ampua se pois kuljeskelemasta.

Jotkut biologitutut nimittivät sitä "epäai­ doksi" ketuksi. Ilmeisesti metsäketun jacityketun erottaa toisistaan joku tavalliselle

kuolevaiselle näkymätön seikka. Enemmän­ kin tuntui siltä, että suomalaisten historia kaupungissa asumiselle on niin lyhyt, ettei kaupunkiin sallita kuin ihmisen muodosta­ mia rakenteita. Onneksi luonto ei kysele, vaan mukautuu ja kurkottaa vähitellen be­ tonilähiöihinkin.

Kettu kävi joka päivä pihalla juhannus­ aattoon asti. Jäimme kotiin viettämään ju­ hannusaattoa ja kettu tuli kuin tulikin myö­ hään illalla vieraaksemme. Olin halunnut välttää sen "kesyttämistä" olettaen, ettei sen olisi hyvä tottua ihmisiin, mutta sinä iltana en voinut vastustaa kiusausta.

Ojensin kädessäni piirakkaa sille, se hiipi lähemmäs-ja pysähtyi metrin päähän. Jätin ruuan nurmikolle ja annoin sen syödä rau­ hassa. Kettuneitiä ei näkynyt sen jälkeen.

Se oli kenties käyttänyt pihaa toipilaskoti­ naan ja jatkoi sitten matkaansa. Kesyttämi­ sestä ei edes keskusteltu. Pihaketun sydän oli villi. teksti RILLA NUMMISALO kuvat RIKU CAJANDER

Kesämuistio Huolehdi etteivät lemmikkieläimesi pääse häiritsemään luonnossa eläviä eläi­ miä lisääntymis-ja pesimäaikana. Liiku itsekin luonnossa rauhallisesti. Vältä varsinkin saarissa käydessäsi häiritsemästä lintujen pesimärauhaa.

Muistathan, että avonaisista ovista ja parvekkeelta varsinkin kissat ja kanit livahtavat helposti karkuun. Älä anna leikkaamattoman kissan kulkea vapaana, sillä pennuille on usein vaikea löytää kotia. Parvekkeelle voit laittaa parvekeverkon, joka estää kissan karkaamisyritykset.

Muista, että auto ei ole koiran säilytyspaikka. Varsinkin kesähelteellä lämpö­ tila nousee kuumassa autossa hyvin korkeaksi aiheuttaen pahimmassa tapauk­ sessa koiralle lämpöhalvauksen.

Eläinkolarin sattuessa on loukkaantunutta eläintä autettava. Varmista, että eläin ei jää kitumaan. Loukkaantuneet eläimet voi toimittaa hoitoon eläinlääkärille, lähimpään eläinpuistoon ja joihinkin paikallisiin eläinsuojeluyhdistyksiin. Kysy puhelinnumeroita poliisilta.

Suomen eläinsuojeluyhdistykseltä on saatavana ohjeet ’’Kun tömähtää autoilijan ohjeet eläinkolarin sattuessa, puh (09) 877 1200.

Parvekeverkkojen asentamisesta voit kysyä neuvoja esimerkiksi Helsingin eläinsuojeluyhdistykseltä puh (09) 777 4225. 4H-liitto välittää cat-, dog-ja petsittereitä, jotka voivat auttaa lemmikkisi hoidossa loman aikana, puh (09) 645 133. Muista varmistaa lemmikin hoitopaikka ajoissa ennen lomaasi!

n

A N IM A L IA 2/98 %

0

^Oikeus ja kohtuus

0 L ainsäädäntöä ja järjestötoim intaa

Kun kansanedustaja kohtaa ketun Vihreän Liiton valtuuskunta otti kuluneena talvena selkeästi kan­ taa tuotantoeläinten epäinhimilli­ siä kasvatusolosuhteita vastaan.

Kritiikkiä saivat niin häkkikanalat, ahtaat emakkohäkit, lehmien pitä­ minen jatkuvasti parteen kytket­ tyinä kuin turkiseläinten häkkikasvatuskin. Viimemainittu sai turkistuottajat havahtumaan: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto kutsui tammikuussa Vihreän Lii­ ton valtuuskunnan tutustumis­ käynnille kahdelle pohjanmaalai­ selle turkistarhalle sekä turkiseläintutkimuksen koeasemalle.

Vierailua ryyditti sankka joukko tiedotusvälineitä, jotka pääsivät kuvaamaan niin kansanedustaja Osmo Soininvaaran kamppailua kameransa hihnasta minkin kans­ sa - eläimen tyhjä häkkiarki katke­ si hetkeksi, kun se sai virikkeellistettyä itsensä sieppaamalla riippu­ van hihnan - kuin turkistarhan isän­ tääkin käsittelemässä sinikettua tavalliseen tyyliin, riiputtamassa kettua pihdeillä niskasta ja kädellä hännästä.

Yksi vierailun puheenaiheista oli säädösten rikkomukset, joita oli tullut ilmi useita Länsi-Suomen läänissä hiljattain suoritetuissa pistokokoeissa. Etenkin kettujen makuuhyllyt puuttuvat tarhoilta erit­ täin usein, vaikka niitä vaativa sää­ dös on ollut voimassajo kuusi vuot­ ta.

"Meillä on kiijallinen poikkeus­ lupa maa- ja metsätalousministe­ riöltä. Sen mukaan näitä hyllyjä ei tarvitse vielä Suomessa käyttää”, selitti Suomen Turkiseläinten Kas­ vattajain Liiton puheenjohtaja Holger Wester.

Myöhempi tarkistussoitto mi­ nisteriöön tosin osoitti, että täl­ laista lupaa ei ole. ’’Emme ole myöntäneet turkiselinkeinolle täl­ laista poikkeuslupaa, eikä sellai­ sen myöntäminen edes olisi mi­ nisteriön vallassa”, kertoo ylitar­ kastaja Pirkko Skutnabb maa- ja metsätalousministeriön eläinlää­ kintä- ja elintarvikeosastolta. ’’Hyllyvelvoite koskee jokaista tarhaa. Euroopan neuvoston vaa­ timat kiinteäpohjaiset, seinälliset hyllyt eivät ole ketuille parhaat mahdolliset, joten olemme anta­ neet tarhaajille vapauden kokeil­ la, millainen hyllymalli toimii milläkin tarhalla parhaiten. Jokai­ sella tarhalla on siis velvoite olla vähintäänkin kokeiluasteella jon­ kinlaiset hyllyt.”

Hyllyjen puutteen lisäksi vie­ railijoita puhutti myös eläinten häkkien pienuus ja karuus sekä eläinten levottomuus. Toisella tar­ halla minkkien käyttäytyminen oli kehittänyt suoranaisen stereoty­ pian asteelle: useassa häkissä min­ kit kieppuivat robottimaisesti täs­ mälleen samaa rataa edes takai­ sin, esimerkiksi juosten muuta­ man askeleen häkin yhteen nurk­ kaan, pysähtyen työntämään kuo­ non tiettyyn kohtaan nurkkaa, juosten muutamalla askeleella häkin toiseen nurkkaan, pysähty­ en työntämään kuonon sinne, juos­ ten taas ensimmäiseen nurkkaan, pysähtyen työntämään kuonon sinne... Tällainen loputon saman kaavan toistaminen on oire, johon eräät eläimet päätyvät silloin, kun ne eivät onnistu sopeutumaan ym­ päristöön, jossa niitä pidetään.

Eläinsuoj eluaatteen kehittyminen 1800-luvulla

Turkistarhat eivät tehneet vie­ railijoihinsa kovin suurta vaiku­ tusta, ainakaan myönteisessä mie­ lessä. ’’Tämä vierailu vain vah­ visti käsitystämme, että turkis­ eläinten kasvatusta pienissä hä­ keissä ei voi hyväksyä”, kansan­ edustaja Satu Hassi tiivisti vihrei­ den tunnelmat.

TEKSTI JA KUVAT: HELENA TENGVALL

M in k kitarh a an tu tu s tu m a s s a . M inkkien h äkit ovat v a s e m m a lla a lh aa lla - h äkin ko ko ylittää niu ksti täm än leh den sivun . K a n s an ed u staja S atu H assi (to in en vas.) a rve li, että tu rkiste n m e n e kk i p u to aisi, jo s ku lu ttajat tietäis iv ät, m illa is issa o lo issa tu rk is e lä im e t pidetään.

S in ike ttu katso o ka u k aisu u teen . H äkin ko ko on vain pari n eliö m e triä, ja a in o a n a n v irik k e e n ä on ketun ed essä n äkyvä p u ru k ap u la. T ä m ä h äkki ei täy tä e d es v ira n ­ o m ais te n m in im iv aa tim u k sia, ko ska m a ku u h y lly puuttuu - sam a tila n n e v a llitse e lähes p u o lella S u om en kettutarhoista.

Äskettäin julkaistussa Länsi-Suomen läänineläinlääkärin tarkastusraportissa havaitaan suomalai­ silla turkistarhoilla yhä edelleen puutteita. 40% tutkituista kettutarhoista ei ollut Euroopan neuvoston vaatimia makuuhyllyjä tai pesäkoppeja. Lisäksi löytyi seitsemän tarhaa, joissa eläimet saivat vettä ainoastaan neljä kertaa viikossa, kun minimivaatimus on vähintään kerran päivässä.

Liian suuri eläinmäärä häkkiä kohden todettiin seitsemällä minkki-ja neljällä kettutarhalla. Lisäksi kaikilla kettutarhoilla ei ole vieläkään purukapuloita, 14 %:lla tutkituista tarhoista oli huomautet­ tavaa juomakupeissa ja myös hygieniaongelmia esiintyi peittämättä jääneiden ruhojen vuoksi.

Kaikkiaan tutkittiin noin 166 tarhaa, mikä on noin 10 % koko läänin tarhoista. Raportin pohjalta tehtiin eduskunnassa kansanedustaja Ulla Anttilan toimesta kirjallinen kysymys, jonka allekirjoit­ ti 19 kansanedustajaa. JR

Turkistarhavierailu Pohjois-Karjalassa Suhmuran turkistarha Suhmuran turkistarha on Itä-Suomen vanhin vuonna 1969 perustettu perhetarha, joka toimii Puustisten voimin.

Toiminta alkoi minkkien kasvatuksella Antti Puustisen isän toimesta. Nykyisin tarhalla on kettuja ja supikoiria, joiden harmaan arjen touhuja pääsimme seu­ raamaan. Tarhalla tuotetaan turkisten lisäksi myös rehua tarhan omiin tarpei­ siin sekä koiranmuonaa myyntiä varten.

Tarhan ketuilla oli häkeissään puruluita ja useimmilla myös makuuhyllyt.

Supikoirien kohdalla puruluut puuttui­ vat kokonaan. Tarhaaja kertoi, että pu­ rukapula kelpaa vain muutamaksi päi­ väksi, sitten eläin kyllästyy siihen. Tar­ han kaikissa häkeissä olleet vesikupit olivat poikkeuksetta umpijäässä: säh­ köinen vedenlämmitin on tarhaajan mu­ kaan liian kallis investointi.

Yleisvaikutelma paikasta oli kuiten­ kin siisti ja varmaankin hyvin hoidetun tarhan kriteerit täyttävä.

Tällä tarhalla mm. jätösten käsittely on maaperän ja rakennustavan vuoksi suh­ teellisen onnistunut ja keinosiemennyk­ sessä käytetään tuskattomampaa Articop-menetelmää.

Luomutarhaus Keskustelujen aiheet vierailijoiden ja tarhaajaosapuolen välillä olivat moninai­ sia. Esille tulleita aiheita olivat tarhaeläinten hyvinvointi, käytös ja tutkimus.

Lisäksi luomutarhaus häkkitarhauksen sijaan nousi puheenaiheeksi.

Luomutarhauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä muotoa, jossa eläimellä olisi maapohja verkkopohjan sijasta ja huo­ mattavasti enemmän tilaa. Tällainen vaihtoehto ei saanut minkäänlaista hy­ väksyntää tai kannatusta tarhaajien puo­ lelta.

Turkistuottajien viestintäpäällikkö sa­ noi kuitenkin ajatuksen kuulostavan mie­ lenkiintoiselta ja toivoi asiasta lisäselvi­ tystä. Tarhaajat sanoivat luomutarhauksen muodon kuuluvan metsästäjien tou-

vankkumaton mielipiteensä oli, että maapohjaisia tarhoja ei ainakaan Suo­ messa tule koskaan olemaan.

Turkistarhauselinkeinon tulevaisuus Vierailijoiden tulevaisuudentoive turkis­ tarhauksen osalta oli elinkeinosta luo­ puminen. Tarhaajaosapuoli uskoo kui­ tenkin elinkeinon säilymiseen ja he toi­ voivat tarhauksen antavan heille elan­ non eläkeikään asti, mikä tarkoittaa täs­ sä tapauksessa useampaa kymmentä vuotta.

Tarhaajat pitävät ajatusta turkistarha­ uksen lopettamisesta Suomessa epärea­ listisena, koska tarhaus ei sillä maail­ masta lopu. Toisaalta em. perusteluin voisi maassamme sallia vaikkapa lapsityövoiman, sillä vaikka Suomi ei lapsityövoiman käyttöä sällikään, niin moni muu maa sen kuitenkin sallii.

Turkistarhaiskujen osalta kummatkin osapuolet olivat samaa mieltä eli iskut heikentävät laillisen eläinsuojelutyön

t

4

Englannissa oli tehtyjo aiemmin lakiesityksiä eläinten kohtelun parantamiseksi, kuten härkätaisteluiden kieltämiseksi (1802) jaeläinten rääkkämisen estämiseksi! 1809). Vuoden 1822 laissa, the Cattle Actissa, kiellettiin tarpeetto­ man kärsimyksen aiheuttaminen kotieläi­ mille (lähinnä karjalle) julkisilla paikoilla siis siten, että se saattaisi loukata jonkun ihmisen tunteita. 1830-luvulla lait laajeni­ vat käsittämään muutkin kotieläimet.

The Cattle Actin tehokasta valvontaa var­ ten perustettiin eläinsuojeluyhdistys todis­ tusaineiston keräämiseksi ja lainrikkojien haastamiseksi oikeuteen, koska valtio oli siihen haluton. Maailman ensimmäisestä eläinsuojeluyhdistyksestä kasvoi sittemmin maineikas Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals (RSPCA). Tuon ajan suurimpia epäkohtia Englannissa olivat he­ vosten ja muiden vetoeläinten sekä karjan kohtelu. Yläluokkainen RSPCA puuttui eri­ tyisesti alempien kansankerrosten huvituk­ siin, kuten koiratappeluihin ja härkätaisteluihin.

Eläinsuojeluaatteen syntyminen oli Keith Thomasin mukaan läheisesti sidoksissa kau­ pungistumiseen ja teollistumiseen: viktori­ aanisen ajan Englanti oli tässä kehityksessä kaikkein pisimmällä. Kaupungeissa eläimis­ tä tuli yhä marginaalisempi tekijä tuotanto­ prosesseille: kaupunkilaiset elivät kaukana agraarisen maailman tuotanto-oloista ja he näkivät eläimet lemmikkeinä eivätkä karja­ na. James Turner on esittänyt, ettei oleel­ lista ollut se, lisäsikö teollinen vallankumo­ us kärsimystä, vaan se, että murrosvaihe teki ihmisistä yhä tietoisempia kärsimyk­ sestä.

Ruotsalaisen esikuvan mukaan Topelius perusti vuonna 1870 Helsingissä Kevätyhdistyksen pikkulintujen suojelemiseksi ja vuotta myöhemmin perustettiin Turussa en­ simmäinen varsinainen eläinsuojeluyhdis­ tys - pian yhdistyksiä perustettiin ympäri Suomea. Tuon ajan eläinsuojeluliikkeellä oli yläluokkainen sävy ja pahimpina puut­ teina pidettiin hevosten ja muiden koti­ eläinten kohtelua sekä erityisesti teurastus­ ta.

Teollistuvassa ja kaupungistuvassa Suo­ messa oli käynnissä maatalouden rakenne­ muutos. Siirtyminen viljanviljelystä karjatalousvaltaiseen tuotantoon nosti esille mo­ nia elänten hoitoon liittyviä ongelmia, jot­ ka eivät koskeneet ainoastaan eläinsuojeli­ joita vaan myös tuotannon kasvusta ja ja­ lostuksen tarpeista kiinnostuneita maatalousmiehiä.

V ivisektio eläinsuojelijoiden vedenjakajana Vivisektio oli muualla Euroopassa hyvin kiistanalainen kysymys 1800-luvun loppu­ puolella. Suomessa siitä ei tullut niin suurta yhteiskunnallista kiistakysymystä, vaikka se olikin vedenjakaja eläinsuojelijoiden kes­ kuudessa. Eläinkokeet eivät muodostaneet ainakaan määrällisesti suurta eläinsuojelul­ lista ongelmaa vuosisadan vaihteessa.

Eläinkokeissa tilanne oli kuitenkin mui­ hin epäkohtiin verrattuna poikkeuksellinen: kyseessäei ollut ymmärtämätön rahvas, vaan korkeasti koulutettu lääketieteen edustaja.

Eläinkokeiden vastustus perustuikin 1800luvulla paljolti uskonnollis-moralistisiin nä­ kemyksiin. ristiriitaan uskonnon ja ’’tieteel­ lisen edistyksen” välillä.

Vuosisadan vaihteenjälkeen merkittävim­ pänä vastustajana voitiin sen sijaan pitää kansanedustaja Santeri Nuortevaa. jonka pyrkimyksenä oli ’’liittää eläinten oikeudet luontevaksi jatkoksi työläisten vapautumi­ selle”. Nuortevan mielestä vivisektiota oli vastustettava, koska tuskalliset kokeet oli­ vat vahingollisia eläimille ja niiden tervey­ delle.

Vuosisadan vaihteessa muut epäkohdat, esimerkiksi teurastukset ja eläinten kulje­ tukset. veivät silti eläinsuojelijoiden pää­ huomion. Myös uskonnolliset argumentit ja aatteelliset kirjoitukset jäivät taka-alalle:

eläinsuojeluliike sekularisoitui ja muuttui yhä käytännöllisempään suuntaan.

Vuoden 1863 asetus ’’eläinten tahallarääkkäm isestä” Senaattori Snellman oli vaikuttamassa eläinrääkkäyskysymyksen esille nostamisessa vuosien 1863-64 valtiopäivillä. Keisari an­ toi asetuksen ’’eläinten tahallarääkkämises­ tä”, joka astui voimaan vuonna 1865. Ase­ tuksessa säädettiin rangaistus ainoastaan ta­ hallisesta eläinrääkkäyksestä, joten sen ul­ kopuolelle jäivät muiden muassa teurastus, eläinten kuljetus ja pakkosyöttäminen. Uut­ ta oli kuitenkin se, että se koski myös omia eläimiä kohtaan osoitettua julmuutta.

Perusteluissa painotettiin sitä, kuinka raa­ kuus eläimiä kohtaan voi johtaa yhteiskun­ nan kannalta vaarallisempiin rikoksiin ja lisäksi heikentää kansan moraalia. Päivi Salonen on todennut, että perustelut "tuntu­ vat olevan kuin suoraan Snellmanin kirjoi­ tuksista Litteraturbladetissa 1850-luvun lo­ pulla”.

Asetuksella ei ollut käytännöllistä merki­ tystä ennen eläinsuojeluyhdistysten perus­ tamista. Esimerkiksi Turun eläinsuojeluyh­ distyksen vuoden 1871 toimintakertomuk­ sen mukaan asetuksen sisältöä ei juuri tun­ nettu kansan keskuudessa.

Vuosisadan loppupuolella (1889) eläinrääkkäyspykälä siirrettiin sellaisenaan ri­ koslakiin. Eläinrääkkäystä ei pidetty tuol­ loin - eikä liioin nykyään - kovin merkittä­ vänä rikoksena. Siitä huolimatta eläinrääk­ käyksestä tuomittiin vuosisadan vaihteessa vankeuttakin: esimerkiksi vuoden 1906 van­ keinhoitohallituksen tilastojen mukaan yh­ deksän henkilöä istui vankilassa moisesta julmuudesta.

Ensimmäistä eläinsuojelulakia saatiin puolestaan odottaa aina vuoteen 1934 asti.

JOONIA STRENG joonia.streng@ stm.vn.fi

Lähteet/kirjallisuus voimaa ja uskottavuutta. Vaikka Animalian toiminta pyrkiikin turkistarha­ uksesta luopumiseen samoin kuin kai­ kista radikaaleimmatkin eläinsuojeluryhmät, toimintatapojen pitää olla eh­ dottomasti rauhanomaisia, rakentavia ja laillisia toimintamuotoja. Tehokkain toi­ mintatapa turkistarhauksesta luopumi­ sen edistämiseksi löytyy meistä itses­ tämme kuluttajina. Jokainen voi jättää ostamatta tuotteen, jossa on käytetty tur­ kismateriaalia.

SAMI SÄYNEVIRTA JA MICAELA MORERO Vilpitön kiitos Antti ja Leena Puustisel­ le, Bjarne Nyholmille sekä Päivi Mononen-Mikkilälle, jotka ottivat meidät vas­ taan.

Animalian Joensuun toimintaryhmä vie­ raili 20.2 Suhmuran tarhalla.

ANIMALIA 2/98

12

E läim iä koskevia säännöksiä oli jo m uinoin H am m urabin laissa ja antiikin room alaisessa oikeudessa, m utta ensim m äisenä eläinsuojelulakina voitaneen pitää vuoden 1641 M assachusettsin puritaanien vapausjulistukseen sisältyvää kohtaa, jossa kielletään kotieläinten julm a kohtelu. Toisaalta on katsottu, että vasta vuoden 1822 E nglannin eläinsuojelulaki olisi ensim m äinen laatuaan.

E läinsuojeluaate Suom essa 1800-luvulla Suomessa eläinsuojelun varhaisimpia puo­ lestapuhujia oli runoilija ja kansanvalistaja Jaakko Juteini 1800-luvun alussa. 1840luvulla alkoi puolestaan hajanainen lehti­ kirjoittelu ja hieman myöhemmin, 1800luvun keskivaiheilla, eläinsuojelun ’’toises­ sa aallossa" keskusteluun osallistuivat in­ nokkaasti Zacharias Topelius ja J. V. Snell­ man. Snellmanille eläinsuojelu merkitsi ihmisen jalostamista ja taistelua ihmisessä esiintyvää ’’eläimellisyyttä” vastaan: eläi­ millä oli oma paikkansa kristillisen rakkau­ den ja myötätunnon herättäjinä.

Myös Topelius näki eläinsuojelun merki­ tyksen kansakunnan moraalia kohottavana voimana, mutta hän vaati eläimille oikeuk­ sia niiden itsensäkin tähden - ei pelkästään sääliä ja myötätuntoa, vaan ’’oikeutta kai­ kille”. (Topeliuksen käsitettä ei pidä tulkita kirjaimellisesti, sillä hän ei suhtautunut suo­ peasti petoeläimiin. Topelius tuki innok­ kaasti muun muassa susijahteja).

A N IM A L IA 2/98

H e ls in g in e lä in s u o je lu y h d is ty s ry:n jä s e n k irja s u o m ala is en elä in su o je lu n alk u ta ip a le e lta .

Backman, Eero: Rikoslaki jayhteiskunta I. Teoreettinen erittely rikosoikeuden tieteenkäsityksistä 1800-luvulla ja sen konkreti­ sointi moraalin, uskonnon ja rikoslain suh­ teisiin Suomessa vuosina 1894-1917. Vam­ mala 1976.

Ritvo, Harriet: The Animal Estate: The English and Other Creatures in the Victori­ an Age. Suffolk 1990.

Salonen, Päivi: Oikeutta kaikille - eläin­ suojeluaatteen vakiintuminen Suomessa vuosina 1890-1910. Suomen historian pro gradu-työ. Helsinki 1995.

Striwing, Helena: Djurplägeri. En studie i lagstiftning och rätssfall. Stockholm 1987.

Thomas, Keith:Man and the Natural World: Changing Attitudes in England 1500-1800.

Harmondsworth 1987.

Topelius, Zacharias: Mietelmiä Eläinsuo­ jeluksessa. Koonnut Uno Stadius. Porvoo 1898.

Turner, James: Reckoning with the Beast: Animals, Pain and Humanity in the Victori­ an Mind. 1980.

13

0

•

%

K iipeilevä kaivuri Suom en K ennelliiton K oira ja kotikunta -selvitys:

Otteita erään pitkäkorvan vaiheista

Lemmikkieläimet ovat osa arkipäivää ja kulttuuria

K anilla on m aassam m e m onta roolia: niitä on k oek an ein a, tu rk iselä im in ä , m utta en iten k u iten k in lem m ik k ein ä.

L em m ik k ik an ik si voi jo sk u s p äätyä outoja reittejä - tässä n iistä yksi.

Suom alaisessa kunnallispolitiikassa ei juurikaan kuunnella lem m ikkieläinten om istajia. N äkyvin kunnallispolitiikan kannanotto lem m ikkieläinten asem aan on m m . koiravero ja tiukat järjestyssäännöt, jo tk a eivät yleensä salli edes tottelevaisen koiran vapaana pitäm istä.

Suomessa on puoli miljoonaa koiraa. Tämä tarkoittaa sitä, että noin I miljoonaa ihmistä on koiran kanssa tekemisissä. Kissoja on arviolta myöskin noin puoli miljoonaa. Lu­ kuisat ovat ne hamsterit, kanit, undulaatit ja muut lemmikkieläimet, joita ihmisten ko­ deista löytyy.

Suomalaiseen lemmikkieläinkulttuuriin kuuluu, että lemmikkieläimet ja niiden pito kuuluvat ihmisten yksityiselämään: kunnal­ lisessa päätöksenteossa, julkisessa elämäs­ sä tai esimerkiksi työpaikoilla on eläin har­ vinainen näky. Koiran kanssa kaupungilla liikkuva saa huomata lukuisat kieltokyltit, jotka estävät koiranomistajaa asioimasta milloin pankissa, milloin kirjastossa tai ta­ varatalossa. Porin kaupungissa onjopa puis­ toja,joissa kytketynkin koiran ulkoiluttami­ nen ei ole sallittua.

Kuitenkin lemmikkieläimillä on tärkeä merkitys ihmisille, sillä ne toimivat linkkinä luontoon ja auttavat ymmärtämään muiden lajien elintapojaja kommunikointia. Varsin­ kin moni eläinystävän kanssa puuhaileva on tajunnut, että me - ihmiset-emme ole täällä maapallolla yksin, vaan tellus on muidenkin olentojen koti.

Lisäksi on ihmisiä, joiden ainoa todelli­ nenjokapäiväinen elämänkumppani on vaik­ kapa kissa. Pelkästään koiria Euroopassa on noin 40 miljoonaa. Lemmikkieläimet ovat siis massojen asia.

kunnassa. Hallintokulttuuri vaikuttaa suo­ raan koirien määrään, sillä esimerkiksi Sak­ sassa on koiria väkilukuun nähden puolet vähemmän kuin Ranskassa.

Saadaanko Suomeenkin oma ’’Afirac” ?

Suomen Kennelliiton teettämässä selvityk­ sessä ’’Suomalaisen koiran parempi koti­ kunta” Tampereen yliopiston tutkijat do­ sentti Erkki Mennola ja valtiotieteen mais­ teri Nina Järvenkylä asettavat mallimaaksi Ranskan.

Ranskassa toimii valtakunnallinen lemmikkieläinasioiden neuvonta-, koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja yhteistyöorgani­ saatio Afirac, jossa on edustettuina mm. viranomaisia, harrastusjärjestöjä ja eläinsuojelijoita. Afirac on valtakunnallinen jär­ jestö, mutta Ranskassa se toimii etenkin kunnallisella tasolla kehittäen paikallisia oloja.

töksentekoon. Kaupunginosittain tapahtuva yhteistyö olisi ehkä kaikkein hedelmällisin­ tä, koska tällöin voitaisiin parhaiten vaikut­ taa oman alueen asioihin.

Suomen Kennelliitto lähtee toteutta­ maan Koiraja kotikunta-selvityksen poh­ jalta hanketta pilottikunta-kokeiluna. Es­ poon kaupunki otti oma-aloitteisesti yh­ teyttä Kennelliittoon, jotta kaupungin koirapuistojen rakentamistarve saataisiin selvitettyä.

Tällä hetkellä mukana selvitystyössä ovat Espoon kaupungin ja Kennelliiton lisäksi myös Espoon Koirakerho. Aika näyttää miten yhteistyö Espoossa jatkuu ja viriääkö yhteistyö koira- ja muissa lemmikkieläinasioissa myös muiden kau­ punkien ja kuntien alueella.

A senteet ongelm a kunnallishallinnossa Kennelliitolla on vielä paljon tehtävää, jotta kuntien virkamiehet ja luottamus­ henkilöt saataisiin innostumaan Rans­ kan Afiracin tapaisesta yhteistyöorgani­ saatiosta. j Kuntalehden päätoimittaja Olli Havu kommentoi varsin ivalliseen sävyyn Ken­ nelliiton hanketta kolumnissaan "Tseh tseh, Rekku” (Kuntalehti 19.3.1998).

Havu on oikeassa siinä, että kunnat elä­ vät taloudellisten vaikeuksien aikaa ja puutelista on huomattava niin kuntien sosiaali- ja terveystoimissa kuin koulu­ jen resurssien kapenemisessakin.

Kuitenkaan hän ei ilmiselvästi hahmo­ ta tarpeeksi selvästi, mistä Kennelliiton hankkeessa on kyse: ideanahan on ni­ menomaan tiivistää yhteistyötä järjestö­ jen ja hallinnon kesken, jotta lemmikki­ eläimet omistajineen tulisivat huomioi­ duksi kunnallispolitiikassa. Yhteistyö sinänsä ei vaadi suuria markkamääriä, varsinkin jos asioihin päästään vaikutta­ maan jo suunnitteluvaiheessa. Siinä on purtavaa koiran ystäväksi tunnustautu­ valle Havullekin.

Ranskalainen sallivuus ja preussilaiset perinteet Ranskassa on Euroopan maista suhteessa väkilukuun eniten koiria, kaikkiaan noin 10 miljoonaa. Ranskassaja muissakin Etelä-ja Keski-Euroopan maissa vieraileva huomaa kuinka lemmikkieläimet ovat mukana pu­ beissa, ravintoloissaja ostosmatkoilla. Jopa jäyhänä tunnettu brittikin ottaa koiransa mukaan mennessään tuopille.

Vaikka monen eteläeurooppalaisen maan eläinsuojelulaki jääjälkeen pohjoismaisesta tasosta, ovat eläimet huomattavasti luonte­ vampi osa arkipäivän elämää kuin Pohjolas­ sa. On varsin tavallista, että esimerkiksi ranskalaisen perheen koira on isäntänsä ja emäntänsä mukana koko päivän.

Missä ovat ne hysteerisesti koiria pelkää­ vät ihmiset, jotka ovat Suomessa ilmeisesti hyvin tavallisia? Tiukkoja järjestyssääntö­ jähän perustellaan täällä mm. siksi, että ”on ihmisiä, jotka pelkäävät koiria”. Tietenkään koirapelkoa sinänsä ei pidä vähätellä, mutta hihnan käyttö ei ratkaise näitä ongelmia.

Suomalainen hallintokulttuuri on saman­ laista kuin Saksassakin: Kunnallispolitiikka on lokeroitunut omiin erillisiin virastoihinja lautakuntiin, joiden välinen yhteistyö kangertelee. Tämä aiheuttaa byrokraattisuutta ja hitautta päätöksenteossa. Siksi lemmikkieläinten asiat - silloin harvoin kun niitä käsitellään - eivät päätöksentekovaiheessa saavuta kuntalaista.

Preussilainen kuri ja jäijestys elävät niin suomalaisessa kuin saksalaisessakin yhteis-

- Tutkimuksen aikana yritimme innostaa Kuntaliittoa mukaan hankkeeseen, mutta toistaiseksi sielläei olla innostuneita asiasta, toteaa Erkki Mennola, itsekin 11-vuotiaan newfouIandinkoiran omistaja.

Kuntiin pitäisi saada koira-asiamies, joka hoitaisi sivutoimisesti virkatyönsä ohessa kunnan koira-asioita. Myös luottamushen­ kilö voisi toimia tällaisena yhdyshenkilönä, joka innostaisi eri hallintokuntia ja kansalaisjäijestöjä toimimaan yhteistyössä kes­ kenään lemmikkieläinten aseman paranta­ miseksi.

Koira- tai ehkä jopa lemmikkieläinasiamies olisi avainasemassa, jotta paikalliset

JAANA REUONAHO

2 '% i 3 J =

1.7. 1998 on tärkeä päivämäärä Suo­ men eläinsuojeluhistoriassa. Tällöin pitäisi joka kunnassa olla oma löytöeläinpaikka- tai talo. jossa löytöeläin­ tä on säilytettävä ainakin 15 vuoro­ kautta ennen kuin eläin lopetetaan tai sille etsitään uusi koti. Tällä hetkellä tilanne on huolestuttava, sillä vielä keväällä pari kuukautta ennen lain voimaantuloa on tilanne auki mones­ sa kunnassa. Kesällä varsinkin kesäkissojen tulva on mahdoton. Miten kunnat ehtivät tiedottaa tarpeeksi ajoissa löytöeläinpaikastaan, jos neu­ vottelut ovat vielä näin kesken?

Moneen paikkaan voi kani joutua. Tässä tapauksessa metsäisen kallion päälle itähelsinkiläisen lähiön liepeille. Ilmeisesti joku lemmikinomistajaoli kyllästynyt per­ heenjäseneen ja päättänyt turvautua lain­ vastaiseen ratkaisuun - heitteillejättöön ja jättänyt kaninsa häkissä keskelle ry­ teikköä.

Ulkoilija toimitti löytönsä Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen toimistoon. Mys­ teeriksi jäi, kuka pitkäkorvan oli kalliolle jättänyt. Yhdistys kyseli lähinaapurustosta mahdollisia havaintoja ja vihjeitä heitteillejättäjän henkilöllisyyden selvittämi­ seksi, mutta yritys jäi tuloksetta ja tekijä näin ollen haastamatta oikeuteen.

M istä k an ille kolo?

Utelias pikku kani hyppelee tutkimassa Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen toi­ miston lattioita ja tuolinjalkoja. Kovin kauan se ei onneksi ollut ehtinyt kalliolla nököttää, sillä se oli suhteellisen hyvässä kunnossa. Kani oli muutenkin terve, pir­ teä nuori naaras, puhtaan valkoinen ja kirkkaan punasilmäinen albiino.

Oli vain yksi ongelma. Yhdistyksen kaninhoitopaikat olivat ääriään myöten täyn­ nä. Vaikka lattialla pompahteleva utelias oli siitä autuaan tietämätön, sillä oli koh­ talotovereita - eri puolilla pääkaupunki­ seutua heitteille jätettyjä kaneja on enem­ män kuin tarpeeksi.

Tapahtumien tässä vaiheessa poikkesin yhdistyksen toimistoon moikkaamaan ys­ tävääni, joka toimi siellä päivystäjänä, ja hän oivalsi kysyä, ottaisinko pupusen ti-

lapäishoitoon. Ja jo samana iltana kani nökötti kotimatkalla junassa seuranani.

Kotona omat kanimme, majavamaisen jämerä patriarkka Oskuja hiljattain ’’sosi­ aalitapauksena” taloon tullut Niko ottivat naisellisen sulokkaalta tuoksuvan laji­ toverin vastaan suurella ihastuksella.

Vaikka molemmat olivat leikattuja urok­ sia, kaniuroksen viehtymys vastakkai­ seen sukupuoleen säilyy varsin voimak­ kaana leikkauksesta huolimatta, astu­ misen kykyä myöten (mikä hiukan lie­ vittää ristiriitaisten eettisten kysymys­ ten äärellä painivien kaniuroksen omis­ tajien tunteita). Tulokas väisteli alussa hämillään gentlemannien kohteliaita mutta totaalisen periksiantamattomia lähestymisyrityksiä, mutta muutaman päi­ vän päästä suhteita jo solmittiin mo­ lemminpuolisen innokkaasti.

L u o la n i on lin n a n i Silkin heitteille jättänyt tuntematon tus­ kin aavisti, millaisen kanimaailman per­ soonan hän oli hylännyt. Mitä Silkki tekikin, se omistautui siihen täydellä temperamentillaan. Naaraskanit ovat yleensäkin innokkaampia kaivajia kuin urokset, mutta kaikista muonavahvuu­ teemme eri aikoina kuuluneista naaraskaneista Silkki oli ylivoimaisesti uut­ terin.

Pihalla olevaan kaniaitaukseen se kaivoi kokonaisen luolakaupungin, onkaloverkoston jossa oli neljä maanpin­ nalle ulottuvaa suuaukkoa ja yhteensä useita kymmeniä metrejä maanalaista

käytävää. Tämä on yksi niistä syistä, joiden takia kanien piha-aitauksen kan­ nattaa olla reilun kokoinen - omamme oli tuohon aikaan noin 80 neliömetriä.

Sitten oli vuorossa kodin sisustus. Sen seuraaminen oli aina yhtä hauska näky.

Operaatio tapahtui siten, että Silkki pomppi kaniaitauksen ruokintakatoksen kuivaheinävarastolle, aukaisi suunsa ammolleen kuin haukotteleva leijona, ahtoi suuhunsa poikittain niin suuren määrän heinänkorsia kuin suinkin mah­ tui ja vielä vähän päälle, ja raahusti sitten vaivalloisesti mutta tomerasti kuin kutistunut joulupukki lähimmästä suuaukosta sisään luolaan. Kun petiainekset oli huolella aseteltu johonkin luolan salaisista pesäkammioista, se palasi maan pinnalle hakemaan taas uutta kunnianhimoista lastia.

K o lm io d r a a m a k y p sy y

K a n i v a i o ra v a ?

Hoitokanin nimen keksimisestä keskus­ teltiin hartaasti ja erimielisesti, kuten perheessämme yleensäkin on eläinten nimeämisen kohdalla tapana. Lopulta siloturkkinen löydökki sai nimekseen Silkki.

Samoihin aikoihin kolmiodraaman ai­ nekset alkoivat tulla yhä selvemmin nä­ kyviin. Oskuja Niko halusivat kumpi­ kin sulottaren huomion kokonaan itsel­ leen, mikä aiheutti kasvavaa närää uros­ ten välille. Helsingin Eläinsuojeluyh­ distyksen kanssa päädyimme järkiratkaisuun: pidämmekin Silkin itselläm­ me ja annamme sen tilalle eteenpäin sijoitettavaksi Nikon, toisen meille so­ siaalitapauksena päätyneen.

Yhdistyksen kautta Niko saikin pian uuden hyvän kodin, jossa sitä oli odot­ tamassa seuraa tarvitseva yksinäinen kanineito. Oskuja Silkki saivat jäädä rau­ hassa kehittelemään suhdettaan, josta kanimaailman tapaan tuli mitä intensii­ visin love Story. Ne eivät juuri väisty­ neet toistensa viereltä, ne söivät yhdes­ sä, nukkuivat yhdessä ja nuolivat tois­ tensa kuonot ja korvantaukset putipuh­ taiksi.

Useimmat kanit eivät juurikaan kiipeile, mutta joillakin yksilöillä on tämä kyky. Silkki osoitti pian kuuluvansa tähän armoitettuun ja omistajien sil­ missä välillä hyvinkin yllättävään jouk­ koon.

Yksi hämmästyttävimpiä näkyjä, joi­ ta omalla pihallani olen kohdannut, ta­ pahtui eräänä sumuisena kesäaamuna.

Silmäilin unenpöpperössä ikkunasta ulos kaniaitauksen suuntaan, ja katso: sumun keskellä leijaili Silkin hohtavanvalkoinen hahmo puolentoista met­ rin korkeudella maasta, tyynessä istu­ ma-asennossa ja liikahtamattomana.

Tarkempi tutkimus osoitti arkisem­ man totuuden. Silkki oli kiivennyt ai­ tauksen kutakuinkin pystysuoraa kanaverkkoseinää puolitoista metriä ylös­ päin päästäkseen viereiseen aitaukseen, johon oli edellisenä iltana ilmaantunut perheen uusin kanitulokas, Täplä-niminen naaras. Mutta naapuriaitaus olikin katettu kanaverkolla, joten Silkki oli pää­ tynyt vain aitauksen katolle, ja istui siinä nyt pohdiskelemassa seuraavaa siirtoa.

S ilkki täh ys tää . K aikkien a lb iin o e lä in te n tav o in S ilkki näkee hiu kan h u o n o m m in kuin n o rm aa liv äris et la jito ve rin sa, koska p ig m en tin p u u ttu m in e n silm ä stä v a iku tta a silm än to im in taa n . K atseen ta rk e n ta m is e k s i a lb iin o id e n näkee to is in aa n liiku ttav an päätä hitaasti p u o lelta to iselle.

Teksti ja kuva: HELENA TENGVALL

Voiko kasvisruokavalio olla vaarallinen?

Kasveissa luontaisesti esiintyvät aineet

Kasveissa esiintyvät vierasaineet

Nitraatti on kasvien käyttämä ravinne ja sitä joutuu kasveihin montaa eri tietä: maaperiin mikrobit aineenvaih­ dunnassa tuottavat nitraatteja muista typpiyhdisteistä, lannoitteiden muka­ na ja eläinten hyväksikäytön yhtey­ dessä syntyvien ulosteiden kautta.

Nitraateistavoi syntyäravinnonmu­ kanatulevien tai elimistössäjo olevien amiinien kanssa nitrosoamiineja. Tut­ kijat ovat todenneet nitrosoamiinien aiheuttavansyöpääeläinkokeissa käy­ tetyille eläimille. Kasvisravinnossa saattaa olla enemmän nitraatteja kuin suositellaan, siksi kasvisruokailijoiden on kiinnitettävä huomiota nitraattien saantiin.

Nitraattipitoisia kasviksia ovat mm. salaatit, pinaatti ja nokkonen. Myös pavut saattavat idätettäessä muodos­ taa terveydelle haitallisia yhdisteitäja näin ollen valmistajien pitäisi laittaa "käyttöohjeet" papupakkauksiin. Pel­ lavansiemenet voivat muodostaa eli­ mistössä myrkyllistäsyaanivetyä. Tur­ vallinen annoson ruokalusikallinen tai pari /päivä.

Vastoin yleistä käsitystä toijunta-aineidenja pintakäsittelyaineiden saanti kasveista on niin vähäistä ettei niistä ole haittaa terveydelle.

Monilla kasveilla on taipumus ’’imeä” maaperästä haitallisia aineita kuten raskasmetallejaja varastoida ne juuriin, lehtiin tai siemeniin. Ominai­ suudet ovat lajispesifisiäja esimerkik­ si auringonkukka varastoi imemänsä kadmiumin siemeniin. Siementen ras­ kasmetallipitoisuudet riippuvat maa­ peränraskasmetallipitoisuudesta,joka vaihtelee alueittain.

Luomuauringonkukan siemenien kadmiumpitoisuus ei ole pienempi kuin perinteisellämenetel mälläviljellynsie­ menen. Tarkkaa tietoa Suomeen tule­ vien auringonkukan siementen kadmiumpitoisuudestaeitällähetkelläole.

Vaikka tutkimustietoa raskasmetalli­ en saannin osalta ei olekaan, niin kas­ vissyöjät eivät ylitä suositeltuja rajaarvoja.

Tutkimustietoa ei myöskään ole sii­ tä, miten ravinnon kuitupitoisuus vai­ kuttaa esimerkiksi kadmiumin imey­

ANIMALIA 2/98

tymiseen suolesta. Vegaanit saavat 2 - 3 kertaa enemmän kuitua kuin eläintensyöjät.

Mikrobit sekä niiden tuottamat myrkyt Idut ovat aiheuttaneet joitakin salmo­ nellaepidemioita. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että yleensä itujenkin sisältämät salmonellabakteerit ovat yleensä peräisin eläimistä. Muutenkin kasveissa olevat ihmisille patogeeniset bakteerit ovat usein peräisin eläinten ulosteista.

Homeet ja toksiinit Pähkinöissä ja auringonkukansieme­ nissä saattaa esiintyä aflatoksiini-homemyrkkyä. Tullilaboratorion tarkan työn ansiosta kontaminoituneita päh­ kinöitä ei oikeastaan pääse kauppoihin asti. Auringonkukan siementen osalta tilanne on toinen ja saattaa olla, että kaupoissa olevissa siemenissä on aflatoksiinia. Taas kerran tutkijat tekivät eläinkokeita ja havaitsivat aflatoksiinin aiheuttavan kasvaimia koe-eläimillä.

Lisäaineet eivät aiheuttane todellista terveysriskiä yliherkkiä yksilöitä lu­ kuun ottamatta.

Aineiden vaikutus kasvisruokailijalle Se että nitraatit on muilla eläinlajeilla todettu karsinogeenisiksi ei kerro mi­ tään siitä, mikä on ravinnon nitraattipitoisuuden merkitys "Homosapiens veganukselle”.

Useiden epidemiologisten ("ihmi­ set koe-eläiminä vapaaehtoisesti”) tut­ kimusten perusteella voi todeta, että kasvissyöjillä on pienempi riski sairas­ tua useisiin syöpiin verrattuna eläintensyöjiin. Ravinnon syövältä suojaavat aineet näyttäisivät olevan syövän synnyn kannalta tärkeämpiä kuin ai­ neet,jotkaaiheuttavat syöpää, silläsuojaaviaaineitaonjuuri kasviksissa. Näin ollen kasvisravinnon korkea nitraattipitoisuus ei aiheutatodellista syöpäris­ kiä.

Aflatoksiinin on todettu aiheuttavan ongelmia lähinnä joissakin kehitys­ maissa, joissa pääasiallinen ravinnon lähteenä ovat pähkinät. Ruokamyrky­ tyksetja suolistoinfektiotjohtuvat suu­ rimmaksi osaksi eläinkunnan tuotteis­ ta. Eläinkunnan tuotteissa on aina ih­ miselle patogeenisiaeli tautiaaiheutta­ via bakteereita.

Vaikka iduista löydetään joskus sal­ monellaa, on kuitenkin todennäköisem­ pää saada salmonella munista tai lihas­ ta. On kuitenkinerittäin tärkeäähuoleh­ tia riittävästä hygieniasta ja ruoka-ai­ neiden puhtaudesta. Kadmiumin liikasaanti voi aiheuttaa mm. munuaisvauri­ oita.

Havainto, mikä sinänsä ei liity kas­ vissyöjien kadmiumsaantiin on se. että munuaistautiasairastavienon tutkimuk­ sissa todettu hyötyvän kasvisruokavali­ osta. Ihminenei tarvitse raskasmetalleja ja neovat haitallisiasuurinapitoisuuksi­ na, joten on ihan hyvä kiinnittää huo­ miota niiden mahdolliseen liikasaantiin. Raskasmetallien suhteen ei kuiten­ kaan kannataottaa mitään paniikkia (el­ lei sittenkenties syö"kilokaupalla"kon­ taminoituneita siemeniä päivässä).

Kasvissyönnin lisääntyessä kansan­ terveys kehittyy edulliseen suuntaan.

Jos koko Suomi kävisi rehuilla, niin sydän-ja verisuonitautitapausten määrä olisi alle puolet tämänhetkisestä tasos­ ta, syöpää olisi kolmanneksen vähem­ män kuin nykyään ja läskiä olisi var­ masti miljoonia kiloja vähemmän...

JANNE KEKKI Juttuperustuu elintarvikeviraston eri­ koistutkija FT Pitjo-Lusa Penttilän esitelmään "Elintarvikkeiden turvalli­ suus kasvisruokailijan kannalta

15

%

NuortenA n imalia

o i m

i n t a a

I

1---------------- 7 f

K un tuli aika valita tutustum ispaikka työeläm ään, kaksi 9-luokkalaista tyttöä tiesi heti m inne m ennä

Uusi-Laulaalassa eletään eläinten ehdoilla Kari ja Sannaraisa Heinälän omistamalla ti­ lalla on monenlaisia eläimiä; lehmiä, lampai­ ta, kanoja, kalkkunoita, hanhia, viiriäisiä, he­ vosia, kaneja, koiria, kissoja sekä chinchilla.

Oikea eläinystävän taivas!

- Työtä oli runsaasti, sillä hoidimme eläi­ met isäntäväen rakentaessa uutta uljasta pihattonavettaa.

Askel taaksepäin - Ensimmäiset merkinnät tästä tilasta on maarekisterissä 1700-luvulta. Tämä on aina ollut lypsykarjatila, mutta siihen aikaan oli tietysti kaikkia muitakin eläinlajeja; possu­ ja. kanoja ym., Sannaraisa Heinälä kertoo.

Nykyisillä omistajilla tila on ollut hallus­ sa viimeiset viisi vuotta.

- 1960-luvulla tila muuttui pelkäksi lyp­ sykarjaksi ja nyt me Karin kanssa ollaan muokattu se tähän muotoon eli tavallaan palattu siihen vanhaan. Täältä löytyvät suu­ rinpiirtein kaikki kotimaiset eläinrodut, minkä lisäksi kasvatamme heinät ja viljat eläimille. Tämä on jonkinlainen askel taak­ sepäin, sanoo Sannaraisa.

Lehmille lokoisat oltavat Tilan 29 tämänhetkistä lypsylehmää pääse­ vät pian nauttimaan pihaton vapaudesta.

Ennen pihaton valmistumistakin eläimet pääsivät nauttimaan ulkoilmasta kesälai­ dunten lisäksi myös talvella vähintään ker­ ran viikossa.

- Huomattiin selvästi ero sisällä paikallaaan seisovien ja jaloittelemaan pääsevien lehmien välillä, ne lehmät ovat niin erilai­ sia: rentoutuneita ja rauhallisia. Sannaraisa

toteaa.

Pihaton valmistuttua lypsävien määrä nousee neljäänkymmeneen, kun hiehot saa­ vat ensimmäisen vasikkansa.

Lupaus Koko työharjoitteluviikkomme kohokohta oli Hekate-lehmän poikiminen, jota olim­ me todistamassa. Syntyi kaunis lehmävasikka, jonka saimme nimetä Lupaukseksi.

Lupauksella on edessään reilun kuukau­ den pituinen aika, jonka se viettää emänsä hellässä hoivassa. Kun se alkaa syödä A1Vrehua ja vähentää maidonjuontia, se siirtyy ryhmäkarsinaan toisten vasikoiden kanssa.

Hiehona se pääsee ulkopihattoon, kunnes vasikoituaan yli 2-vuotiaana se lunastaa paikkansa lypsylehmien joukossa.

Pihatto on paras ratkaisu - Lähtökohtana on meillä ollut se, että pi­ hatto on eläimelle mukava. Ja kun meidän nyt on taloudellisista syistä pakko laajen­ taa, se on taloudellisesti ja periaatteellisesti paras ratkaisu, Sannaraisa vahvistaa.

- Todennäköisesti eläinten valvonta li­ sääntyy, kun täytyy tarkkailla miten ne siel­ lä keskenään pärjää.

Yleisestikin ottaen uusissa rakennuksis­ sa suuntaus on ollut pihattoihin päin, kun on huomattu, että se on eläinten kannalta pa­ ras. Ja sehän lämmittää meidän eläinsuoje­ lijoiden mieltä.

LUOMU ajatuksissa - Me olemme kovasti harkinneet luomu­ tuotantoa, mutta minä olen syvästi pettynyt luomun tuotantovaatimuksiin.

M iksi sim panssien perustam a ravintola m einasi m ennä konkurssiin? Siksi koska eläinkokeista nousi ensin niin suuri häly!

Lomamatkallani Israelin Eilatissa sain tilaisuuden tutustuapaikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen, Eilat Loves Animalsiin (E.L.A.). Vuonna 1992 perustettu E.L.A. toimii vapaaehtoisvoimin. Yhdistys ottaa kulkukoiria ja -kissoja hoiviinsa, rokottaa ja steriloi ne ja yrittää etsiä niille uuden kodin. Vierailuhetkelläni löytöeläinasemaila asui 86 koi­ raa ja neljä kissaa.

Koirat asuvat suurissa katetuissa ulkoaitauksissa noin 6-10 eläimen laumoissa. Kissat asuvat sulassa so­ vussa omassa aitauksessaan. Aitauk­ set on rakennettu rahanpuutteen vuoksi lähinnä romusta mutta Eila­ tissa on onneksi lämmin ilmasto.

Rankat sateet ja tuuli ovat löytöeläinaseman ongelma, koska katot eivät pidä kunnolla vettäja saattavat kovassa tuulessa jopa lentää pois paikoiltaan. Tällöin eläimet tietysti kastuvat ja niille tulee kylmä. Kyl16

Y H D Y SH E N K IL Ö T

Pitkä ja pimeä talvi on takanapäin ja edessä kesäaika! Joillekin se merkitsee lomaa, toi­ sille kesätöitä. Eläinsuojelukentällä työ kui­ tenkin jatkuu, vaikka Animaliassakin kesä­ aika eroaa hieman muista vuodenajoista.

Useimmat toimintaryhmät ja alueosastot pitävät tauon ja osallistuvat erilaisiin kesätapahtumiin. Ja niitähän Suomessa riittää maakuntamessuista musiikkifestareihin!

Moniin tapahtumiin voi päästä mukaan ilmaiseksi tai pienin kustannuksin jakamaan eläinsuojelutietoutta vaikka infopöydästä.

Erilaisille leireille ja nuorisotapahtumiin voi myös tarjota materiaalia ja/tai asiantunte­ mustaan eläinsuojelualustukseen. Kesällä monella on myös enemmän aikaa toimia ja suunnitella vaikka retkiä mielenkiintoisiin kohteisiin.

Ohessa lista Animalian yhdyshenkilöistä ja alueosastoista. Tiedustele mitä juuri si­ nua lähinnä oleva toimintaryhmä on suun­ nitellut kesäohjelmaksi!

Lisätietojayhdyshenkilöasioista saat Ani­ malian toimistosta: Tarja Balding puh. 09278 6896, fax. 09-148 4622, e-mail: tbalding@icon.fi. Kerron mielelläni lisää.

Aurinkoista ja toiminnallista kesää kaikille!

ALAVUS: Tytti Salenius, Keskustie 29, 63100 Kuortane, p. 06-525 3047 tai 040-502 6541 HANKO: Gitta Roos, Halmstadinkatu 37 C 16, 10900 Hanko, p. 019-248 2577 IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönkatu 5 B 13, 74100 Iisalmi, p. 040-510 2917, e-mail: mimiettinen@hotmail.com JOENSUU: Tiia Kallinen, Ylämyllyntie 62 b 13,80400 Ylämylly, p. 040-587 7385, e-mail: kallinen@cc.joensuu.fi KARKKILA: Margit Laakso, Veikkolan­ tie 21, 03600 Karkkila KORPILAHTI: Nina Kivilahti, Hirvimä­ entie 1184, 41800 Korpilahti, p. 014-827 188 KOTKA: Riika Aalto, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna. p. 05-264 108 tai 0422-365 752 KUOPIO: Tiina Miettinen, Minna Canthinkatu 60 B 16, 70100 Kuopio, p. 017-261 3280, e-mail: tiina.miettinen.mpnet@mpmol.fi LAHTI: (alueosaston tsto) Aleksanterin­ katu 34 A, 15140 Lahti, p. 03-781 3443 LOHJA: Miia Erkkilä, Hakulintie 43 B 2, 08500 Lohja as.

MUONIO: Sisko Sattanen, Kp 2, 99300 Muonio, p. 016-532 026 NUMMI-PUSULA: IrmaTeikari, Lehtola, 03850 Pusula, p. 09-226 6236 OULU: (alueosaston toimisto) Isokatu 16 C 20, 2. krs, 90100 Oulu, p. 09-311 9885

V a s tas yn tyn yt L u p au s

Eläinsuojat ovat niin ylimitoitettuja, ettei lypsykarjan ja nautakarjan kasvattajilla ole taloudellisia resursseja hankkia sellaisia tuo­ tantotiloja, mitä luomu vaatii, kritisoi luomukurssin käynyt Sannaraisa.

Yhteinen mielipiteemme on, että suojien kokovaatimuksia voisi supistaa että saatai­ siin mahdollisimman monet siirtymään luon­ nonmukaiseen tuotantoon. Lypsykarja pää­ sisi pois parsista ja vasikat saisivat olla emojensa kanssa.

- Meillä on noudatettu ns. vihreän vyöhyk­ keen viljelymenetelmiä jo nämä viisi vuotta: myrkyt on minimoitu ja peltoviljelyssä on pyritty aiheuttamaan mahdollisimman vähän vahinkoa ympäristölle. Eläinten käsittelyssä on otettu mahdollisimman pitkälle huomioon niiden lajikohtaiset tarpeet, toteaa Sannaraisa.

- Kun eläin voi hyvin, sitä on helppo käsi­ tellä ja sitä kautta hoitajakin voi hyvin, hän tiivistää. Asiasta ei voi olla muuta kuin samaa mieltä. teksti ja kuva: Aura Yliselä ja Tinja Seppälä

Tee lahjoitus eläinsuojelun hyväksi!

Eläinsuojeluliitto Animalia rahoittaa toimintansa jäsenmak­ sujen ja lahjoitusten avulla ilman valtiontukea. Lahjoitusten turvin voimme toimia ja kampanjoida aktiivisesti eläinten hyvinvoinnin puolesta.

Pienetkin lahoitukset ovat arvokkaita, sillä yhteen laskettui­ na niistä kertyy suuria summia.

Jos haluat antaa Animalialle lisää vetoapua, voit tehdä lahjoitukse­ si tilille 800018-210 5644.

Suurkiitos eläinten puolesta!

f

PORVOO: Päivi Laakso-Marsh, PJ 37B, 06530 Kerkkoo, p. 019-645 434 RAAHE: Mari Liimatainen, Lehmirannankatu 3, 92100 Raahe, p. 08-223 8312 ROVANIEMI: Sari Ketola, Ratakatu 12 A 64, 96100 ROI, 040-523 3641, e-mail: ts_0522 @rtsol.ramk.fi SALO: Nina Nikkanen, Naturbruksinstitutet, Brusaby, 25700 Kemiö, 040-514 4726 SAVONLINNA: Sanna Passoja, Vipusen­ katu 1 A 1, 57200 Savonlinna, p. 015-521 349, e-mail: sassu@nettilinja.fi SEINÄJOKI: Niina Syrjälä, Upankatu 6 B 17, 60100 Seinäjoki TAMPERE: Mervi Rissanen. Postinkatu 1 as 49, 33100 Tampere, p. 03-223 4228 TURKU: (alueosaston tsto) Humalistonk 14, 2. krs, 20100 Turku, p. 02-231 0123 VAASA: Arja Wallenius, Kurtenink. 3, 65100 Vaasa, 050-518 5624 Pääkaupunkiseudulla toimivat ryhmät: Aikuisaktivistirvhmä: Animalian tsto/ Tarja Balding, p. 09-278 6896, e-mail: tbalding@icon.fi Koiraryhmä: Animalian tsto/Jaana Reijonaho, p. 09-148 2646, e-mail: jreijona@icon.fi Nuorisoryhmä: Päivi Vahvelainen, p. 09-454 6631 Opiskelijaryhmä: Erja Saarto, p. 530 1342, e-mail: animalia-op@helsinki.fi Turkisryhmä: Animalian tsto/Jaana Reijonaho, p. 148 2646, e-mail:jreijona@icon.fi

\

'

E läinten viikko 4. -1 0 .1 0 .

Haluatko olla mukana järjestämässä Eläinten Viikkoa Helsingissä tai omassa kotipaikkakunnassasi? Soita tiedottaja Jaana Reijonaholle, puh (09) 148 2646, e-mail: jreijona@icon.fi. Tulevana syksynä vietämme Eläinten viikkoa 40. kerran ja mukaan tarvitsemme tapahtumien järjestelyissä ja toteuttamisessa aktiivisia ihmisiä.

Animalian kesäleiriä vietetään täl­ lä kertaa Itämeri-tapahtuman yhte­ ydessä Hangossa.

Itämeri-tapahtuma kokoaa yhteen kansalaisjärjestöjä, joten tarjolla on paljon paitsi asiapi­ toista niin myös kulttuuritarjon­ taa. Animalialaisille on tarjolla mm. tiedotuskoulutusta. Merkkaa jo nyt kalenteriin ja ilmoittaudu 12.6. mennessä!

Leirimaksu on noin 200 mk, joka sisältää majoituksen ja ruokailun sekä bussikuljetuksen Helsingistä Hankoon ja Hangosta Helsinkiin. Tarkemmat tiedot leiristä ilmoittautumisen yhtey­ dessä.

Leiri-ilmoitukset ja tiedustelut Tarja Balding, puh (09) 278 6750, fax (09) 148 4622, e-mail: tbalding@icon.fi Animalian toimiston puhelin­ palvelu on heinäkuun ajan suljettu. Voit kuitenkin halutessa­ si jättää vastaajaan viestin puh (09) 148 4866 tai sähköpostiin animalia@icon.fi

A uta eläinystävää!

V>

/ "

- I '

Hei!

EILAT

Vihdoin koitti kesä

ANIMALS memmillä säiliä pennut ja vanhuk­ set siirretään väliaikaissuojaan pie­ neen, tiiviimpään toimistohuonee­ seen.

E.L.A:an ei voi liittyä jäseneksi, mutta sinne voi lahjoittaa rahaa, ruo­ kaa, peittoja, kirpputoritavaroita...

Jotkut ravintolat lahjoittavat yhdis­ tykselle ylijäämälihojajajoulun tie­ noilla tuli yksityisiltäkin henkilöiltä paljon ruokalahjoituksia. Yhdistys saa myös valtiolta vuosittain hyvin pienen avustuksen.

Eläinsuojelu on Eilatissa lapsen­ kengissään. Suurimmat ongelmat ovat ihmisten asenteetja rahan puu­ te. Koska E.L.Arn rahat menevät lähes kokonaan eläinten ruokiin, ro­ kotuksiin yms., tiedotukseen ei pys­ tytä panostamaan kunnolla. Tällöin ihmisten asenteet eivät muutu, jol­ loin lahjoituksia ei saada. E.L.A:sta kyseitiinkin, löytyisikö suomalaisistaeläinsuojelijoista tukijoita toimin-

nalle. Jos haluat lisätietoja ja / tai tukea E.L.A:ta, kirjoita englanniksi osoitteeseen.

Eilat Loves Animals P.O. Box 3129 Eilat 88103 ISRAEL Jos suinkin voit, hanki postista kan­ sainvälinen vastauskuponki (IRC) ja laita se kiijeen mukaan.

Jos lomailet Eilatissa, käy ihmeessä tutustumassa mukaviin koiriin ja ihmisiin. Käyntiosoite on New In­ dustrial Park, taksi vie halvallaedestakaisin. Paikka on avoinna talvisin kello 10-12.30 ja 16-18 sekä kesäi­ sin kello 9-12 ja 17-19. E.L.Arn puhelinnumero on ulkomaantunnus + 972- 7- 379 597. Israelin sisältä soitettaessa numero on 07-379 597.

Erja Saarto

Animaliassa on ollut juttua viime aikoina kotieläinten pidosta, vasi­ koiden ’’vierihoidosta”, pihatoista jne. Halusimme kertoa omista ko­ kemuksistamme eläinten parissa nuorina animalialaisina. Erilaisten kotieläinten hoitoja niiden hyvin­ voinnista huolehtiminen on va­ kuuttanut meidät entistä varmem­ min siitä, että lehmät, siat ja kanat ovat persoonallisia, älykkäitä ja aktiivisia olentoja (Ks. yo. juttu).

Niiden kohteleminen koneina ja kahlitseminen häkkeihin ja parsiin on räikeää eläinrääkkäystä. Samal­ la halusimme kertoa, etteivät kaik­ ki nuoret eläinoikeusaktivistit ole kaupunkilaisa, jotka ’’eivät edes tunnistaisi lehmää jos sellaisen näkisivät”.

Ja ennen kaikkea haluamme muistuttaa, etteivät kaikki maati­ lat ole eläintehtaita, joissa koti­ eläimet nähdään koneina. Tällai­ sia on vain surullisen paljon...

Eläinten puolesta Aura Yliselä (aura.ylisela@sci.fi) ja Tinja Seppälä (niiska@voimax.voima.jkl.fi)

Jatkaisin tästä kummi-ja adoptioeläin-asiasta, josta nimimerkki ’’Inka” kirjoitti Nuorten Animaliaan numerossa 1/98.

Tiikereitä, elefantteja, sarvikuo­ noja ja gibboneita voi adoptoida Care for the Wild-jäijestöltä, jon­ ka osoite on Care for the Wild 1 Ashfolds, Horsham Road Rusper West Sussex RH 12 4 Z A, UK Delfiinejä ja miekkavalaita voi adoptoida Whale & Dolphin con­ servation Society -jäijestöstä, jon­ ka osoite on: Whale & Dolphin Conservation Society Freepost <SN 863> Bath Bai 2 x F, U.K. Tiedättekö muita järjestöjä WSPA:n, edellä mainittujen ja Grupo Lobo -ryhmän lisäksi, joi­ den kautta voi adoptoida eläimiä?

Olisitko kiinnostunut ryhmäadoptioista, jolloin adoptio tulee halvemmaksi? Kirjoitelkaa: Anne-Maria Tamminen Kielovaarantie 7 A 2 01900 NURMIJÄRVI PS. Suositelkaa adoptoimista heil­ le, jotka eläinrakkaudestaan huo­ limatta eivät voi ottaa lemmikki­ eläimiä!

A N IM A L IA 2/98

OTA KANTAA H E V O ST E N PUO LESTA! Helsingin Yliopiston eläinlääke­ tieteellisen tiedekunnan suureläinklinikan päivystys on vuosien saa­ tossa pelastanut monen hevosen hengen. Nyt päivystystoimintaa uhkaa lakkauttaminen, ellei toi­ minnalle löydy uutta rahoitusta.

Lakkauttamisen merkitystä on vaikea edes kuvitella. Hevoset kun eivät ymmärrä sairastua tai joutua onnettomuuteen vain arkisin ja virka-aikana. Esimerkiksi viime vuonna päivystykseen tuotiin 291 hevosta, joista 26 oli ähkyleikkaustapauksia. Ähkyleikkaus on suuri operaatio ja sille on olemassa vain yksi vaihtoehto: hevosen lopetta­ minen. Tällaisten mittavien toimin­ tojen suorittaminen on joko mah­ dotonta tai hyvin vaikeaa ilman siihen erikoistunutta henkilökun­ taa ja asianmukaisia tiloja.

Arviolta kolmannes Suomen he­ vosista asustelee kohtuullisen kul­ jetusmatkan päässä klinikasta ja ne voivat saada tarvittaessa sieltä apua. Myös valtakunnallisesti kli­ nikan merkitys on ollut mittaamat­ toman arvokas. Kuntien eläinlää­ kärit ovat voineet päivystyspuhelimen kautta saada ohjeita hevo­ siin erikoistuneilta kollegoiltaan.

Tämäkin palvelu jäisi siis histori­ aan.

A N IM A L IA 2/98

Lakkauttamisen piti tapahtua jo huhtikuun alussa, mutta hieman hengähdysaikaa sentään saatiin.

Klinikan toiminta on nyt taattu vuoden loppuun, mutta puolen vuoden aikana pitäisi ongelmaan löytää ratkaisu.

Animalia on mukana työryhmäs­ sä, joka yrittää osaltaan edesauttaa tämän hevosille kirjaimellisesti elintärkeän palvelun jatkumisen.

Työryhmään kuuluvat eläinsuojeluväen lisäksi Suomen suuret hevosalan järjestöt. Myös sinä voit osaltasi ottaa kantaa ja antaa tukesi eläinlääketieteellisen tiedekun­ nan kamppailulle säilyttää päivys­ tystoiminta nykyisessä laajuudes­ saan.

Voit lähettää viestisi tiedekun­ nan dekaanille professori Hannu Saloniemelle PL 57, 00014 Hel­ singin Yliopisto tai sähköisesti Hannu.Saloniemi@helsinki.fi.

Osoitus yleisön tuesta tulee ole­ maan tärkeä neuvotteluase tiede­ kunnan edustajille. Voit myös tila­ ta Animaliasta asiaa koskevan nimenkeruulistan. Kiitos aktiivisuu­ destasi !

TARJA BALDING P ele eli Tarja B ald ing le m p ih a rra s tu k s e n s a p arissa.

17

%

Eläimelle koti L inkola nostatti kissa vihaa Liha on M urha Onko oikein tappaa elollisia olen­ toja, joilla on järki ja tunteet vain meidän julmien ihmisten ruuaksi?

Mielestäni ei, mutta Animalia tun­ tuu sen hyväksyvän. Viime leh­ dessä (Animalia 1/98) nimimerk­ ki ’’Entinen jäsen” kyseenalaisti Animalian motiivin suojella eläi­ miä.

Minunkin mielestä on hieman epäilyttävää suojella eläimiäja sa­ maan hengen vetoon kehua vaik­ ka McDonald’sin lihakasta kerroshampurilaista. On melko risti­ riitaista vastustaa eläinten tehotuotantoa maataloudessaja samal­ la syödä hyvällä ruokahalulla teu­ rastettuja ja kypsennettyjä eläin­ ystäviämme. Animalia totesi, että "eläimiä joka tapauksessa kasva­ tetaan ja teurastetaan niin kauan kuin osakin maapallon väestöstä syö lihaa.

Animalian näkökulmasta on oleellista, että ne tehdään tuotta­ matta eläimille tarpeetonta kipua ja tuskaa. Onko eläinten tappami­ nen ja teurastaminen tarpeellista kipua ja tuskaa aiheuttavaa? Mie­ lestäni ei.

HANNA LEHTOLA Lappi

Eläinsuojelua pitää edistää kai­ killa rintamilla, esimerkiksi valit­ semalla kasvisruokavalion ja pa­ rantamalla niin tuotanto- kuin lem­ mikkieläinten oloja. Eläinsuojeli­ jalta vaaditaan nykyään yhteistyö­ täja avarakatseisuutta: yhteistyö­ tä on pystyttävä tekemään niin tuot­ tajien, lainsäätäjien kuin mitä eri­ laisimpien ajatusmaailmojen ja mielipiteiden omaavien ihmisten kanssa.

Animalia ajaa niin kuin ennen­ kin tiukasti eläinten hyvinvointia.

Mukaan tarvitaan niin vegaaneja ja vegetaristeja kuin niitäkin, jo t­ ka valitsevat lihansyönnin, mutta ovat mukana edistämässä eläinten hyvinvointia.

JAANA REIJONAHO

Pentti Linkola nostatti alkuvuo­ desta kissavihamielisillä puheil­ laan ja kannanotoillaan tiedotus­ välineissä suoranaisen kissoihin kohdistuneen vainon ja terrorin aallon. Törkeimpiä mieleen jää­ neitä tapauksia sattui Laitilassa, jossa kotikissa ammuttiin rivitalo­ asunnon ikkunalaudalle.

Tekisikin mieli kysyä Linkolalta suoraan, montako pikkulintu- tai jyrsijälajia kissa muka on Suomes­ sa tähän päivään mennessä hävit­ tänyt sukupuuttoon tai edes vä­ hentänyt pyydy stämisellään ratkai­ sevasti niiden kantoja?

Vastaushan ei Linkolakaan voi muuksi muuttaa: ei yhtäkään!

Monin verroin pahempaa hallaa maamme luonnossa tekevät tur­ kistarhoilta karkaillut minkkikanta. Miksei Linkola ole tämän pe­ rusteella tuominnut turkistarhaus­ ta?

Kalastaja Pentti Linkolan täs­ säkin) kissa-asiassa tavanmukaisesti yliampuvat kannanotot ovat vain valitettavalla tavalla nostat­ taneet ja yllyttäneet kissojen vi­ haajina viimeaikaisiin älyttö­ miin, harkitsemattomiin ja lain­ vastaisiin tekosiinsa.

Olen komea harmaaraid. leikattu kissatyttö. Nimeni on Siiri Emilia.

Apua! l.k. terveet mäyräk. 3 - 6 v Viihtyisin ainoana kissana parhai­ etsivät vastuuntun. kotia eläkepäi­ ten. Kiltti ihminen tai perhe, soita viä varten. Hinnasta sovitaan. Ki­ pian hoitotädilleni, puh 050-544 verä, puh 019 - 677 112 Karkkila 0750 Kirsi Aaltonen ,,y

sm

Olen 16-vuotias tyttö ja haluaisin kirjeenvaihtoon muiden Helsingin seudulla asuvien animalian akti­ vistien kanssa.

Voisimme yhdessä alkaa toimia enemmän Animalian tapahtumis­ sa.

Marianne Juntunen Ristikalliontie 11 02460 KANTVIK

17-vuotias vegetaristi kaipailee uusia kirjeystäviä. Kuulostaako tutulta: kirpputorit, festarit, eläin­ suojelu, metal, grunge, punk?

Hanna Koljonen Harjunreuna 21 F 01230 VANTAA

Tietopaketteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja muuta ajankohtaista tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa esitelmi­ en tekoon. Tietopakettien hin­ ta on 10 mk/kpl, mihin sisäl­ tyy postikulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tu­ levalla tilillepanokortilla.

(Kylmä keitto, joka sopii erinomai­ sesti myös retkiruoaksi.)

2 suurta, kypsää avokadoa 2 dl ranskankermaa 2 rkl hienonnettua tilliä 4 dl kylmää kasvislientä 1 tl soijakastiketta suolaaja vastajauhettua mustapip­ puria maun mukaan koristeeksi hienonnettua tilliä tai ruohosipulia

2 rkl hienonnettua tuoretta persil­ jaa 1 rkl hienonnettua sipulia 5 dl keitettyä riisiä 2 rkl sitruunamehua 2-3 rkl oliiviöljyä lisäksi: salaatinlehtiä Sekoita kaikki ainekset ja tarjoile salaatinlehtipedillä.

Halkaise avokadot, pc kivet ja koverra hedelmä liha kuoresta. Tehosekoi tin tai sauvasekoitin ovai tämän keiton teossa suu reksi avuksi. Laita avo kado ja muut aineet ki hoon ja sekoita kunnes keitto on sileää. Anna maustua jääkaapissa 20 minuuttia, koristele ja tarjoile.

18

M A R IN O ID U T H E R K K U SIE N E T

K IRPEA MUNAKOISOHÖYSTÖ 1 suuri munakoiso 1 pieni sipuli 1 lehtisellerin varsi 25 g oliiveja 25 g kaprista 2,5 rkl oliiviöljyä 1 rkl hienonnettua tuoretta persil­ jaa 1 rkl viinietikkaa 2 tl sokeria 1 tlk (200g) tomaattimurskaa 1 rkl tomaattipyreetä

Leikkaa munakoiso pieniksi kuu­ tioiksi ja ripottele päälle reilusti suolaa nesteen poistamiseksi.

Anna seisoa lautasella n. 20 min.

Sillä välin hienonna sipuli, lehti­ selleri, oliivit ja kaprikset.

Kuumenna öljy paistinpannus­ sa ja paista sipuli ja lehtiselleri vaaleanruskeiksi. Huuhdo suola­ tut munakoisonpalat hyvin, valu­ ta ja lisää pannulle pienissä eris­ sä, niin että ne eivät ime itseensä liikaa öljyä. Lisää tarvittaessa pannulle öljyä.

Lisää muut aineet ja kypsennä kannen alla keskilämmöllä n. 30 min. Voit tarjoilla höystön heti hyvän leivän ja salaatin kera, mut­ ta parhaimmillaan se on seisottuaan vuorokauden jääkaapissa.

225 g tuoreita herkkusieniä viipa­ leina 2 rkl oliiviöljyä . rkl kasvisöljyä 1,5 rkl viinietikkaa 1/2 rkl sitruunamehua 2 rkl hienonnettua tuoretta orega­ noa tai rakuunaa suolaaja vastajauhettua mustapip­ puria maun mukaan Pane puhdistetut sienet tarjoilukulhoon. Sekoita öljyt, etikka ja sitruunamehu pienessä kulhossa, lisää yrtit ja mausteet. Sekoita hy­ vin. Kaada marinadi sienille, peitä kulho ja anna seisoa viileässä 3-6 tuntia. Tarjoile salaatin tai paahto­ leivän kanssa.

Eläinkokeet Turkistarhaus (uusittu painos ilmestyy elokuussa) Maatalouden eläimet Hevoset

Jos poikkeat toim istolla...

Toimistosta saa lisäksi hakea maksutta seuraavia: - Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -juliste. Kahden Miss Suomen ja yhden Suomen Neidon kannanotto turkiseläinten häkkikasvatukseen. Mukana myös kesykettu Lulu.

- Animalia-iehden aikaisempia numeroita. Lehdistä löytyy monia ajankohtaisuutensa yhä säilyttä­ neitä artikkeleita. Hyvä apu muun muassajäsenhankintaan: jos ystä­ väsi saattaisi olla kiinnostunut Animaliasta, lahjoita hänelle pari Ani­ malia-iehden numeroa ja Anima­ lian esite!

Animaliasta saa lainata eläinsuojeluaiheisia videoita, diasarjoja ja valokuvanäyttelyitä. Video tai diasarja on teho­ kas tapa levittää eläinsuojelutietoa koulussa, kerhossa, muissa yhdistyksissä... Tai kasvata tietomäärääsi katso­ malla kotona, yksin tai ystä­ vien kanssa.

A N IM A L IA 2/98

E sitteet ja ju listeet_____________________________ Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia. Suurista tilauksista perimme postikulut.

A N IM A L IA 2/98

kettu kertoo mielipiteensä turkistarhauksestaja turkissomisteiden käytöstä. Hyvä lahja muotitietoiselle

Esitteet M UUSI! Animalian yleisesite. Nelivärinen esite Ani­ maliasta ja eläinsuojelusta.

Sisältää myös pankkisiirtokortin, jolla voi liittyä jä­ seneksi. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttaville, jotka saattaisivat olla kiinnostunei­ ta jäsenyydestä.

Joukkoesite Animaliasta ja eläinsuojelusta, myös laa­ jempaan jakeluun. Tilaan ______ kpl.

Kumpi oli ensin, muna vai kana? Esitteessä on perus­ asiat siitä, miksi vapaan kanan munat ovat parempi valinta kuin häkkimunat.

Uusi. 2. painos.

Kortti, jossa on teksti: Vapaan kanan munat — eläinten ystävän valinta Lapsille suunnattu esite: Miten koiraa tulee lähes­ tyä?

Animalian tuotteiden hin­ nasto

Eläimet kosmetiikkateollisuudessa Turkistarhaus Turkiseläimet luon­ nossa Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille Kohti 2000-lukua: mitä tiedämme geeni­ tekniikan riskeistä?

Mitä EU merkitsee eläimille ja eläinsuo­ jelulle?

Kasvissyöntiä aloitte­ lijalle (ks. kuva s.20)

T ietopaketit

Vegepalsta

SIT R U U N A R IISISA LA A TTI

Animalian tietovihkoihin on koottu yksityiskohtaista tie­ toa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta.

Painatuskulujen peittämisek­ si perimme tietovihoista 10 mk/kpl plus postikulut. Mak­ sun voit suorittaa vihkojen mukana tulevalla tilillepanokortilla.

□

ANTERO TANSKANEN Helsinki

AVOKADOT IL L IK E IT T O

Tieto vihot

□

Hei!

Huhtikuussa traagisesti syöpään menehtynyt Linda McCartney oli miehensä ex-beatle Paul McCartneyn kanssa aktiivinen eläinsuojelija. Hän oli myös kasvisruokavalion puolestapuhuja ja kirjoitti aiheesta runsaasti artikkeleita ja myös Suomessa ilmestyneen kirjan ’'Linda kokkaa ja kokeilee” (julkaisija Kirjatoimi/l994). Linda itse kommentoi kirjaansa seuraavasti: - En kirjoittanut tätä kirjaa siksi, että saisin mainetta suurena ruoanlaittajana- olen epäonnistunut keittiössä monta kertaa siinä missä muutkin. Kirjoi,!., „en eläinten tähden.

Olen koonnut tähän Lindan kirjasta muutaman kesäisen reseptin kokeiltavaksenne.

Koonnut TARJA BALDING

T ilaa tietoa eläinsuojelusta

□

O

Kudosluovutuskortti ja taustatiedot. Helppo tapa tukea lääketieteen kehitys­ tä ilman eläinkokeita.

Kauneutta ja puhtautta il­ man eläinkokeita. Luettelo valmistajista, jotka testaa­ vat tuotteensa ilman eläin­ kokeita.

Eläinsuojelu on kansainvä­ linen asia. Eläinsuojelijoi­ den toimnnasta ja saavu­ tuksista EU- maissaja muu­ alla maailmassa.

Kana ei ole kone. Havain­ nollinen juliste häkkikanan elintilasta ja kehotus suo­ sia vapaiden kanojen mu­ nia. i

Julisteet Q Minulle turkki ei ole somis­ te. Nelivärijuliste, jossa villi

voi

Tietoa sikojen, nautojen ja kanojen vaistoista ja luontaisesta käyttäytymisestä

tappaa

M aterial pä svenska Q

Broschyr "Lyckligtvis finns det Animalia'' om djurskyddetochAnimalias verksamhet, gratis.

A y jo

Juliana von Wendts Stiftelses broschyr "Vetenskap kan utövas pä mänga sätt” om djurförsök och altemativa forskningsmetoder, gratis.

Videot

□ □

Heidän tulevaisuutensa on sinun käsissäsi. Suosittu video, joka kertoo perus­ asiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten olois­ ta ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.

Ruokaa ilman kärsimystä.

Video maatalouden eläin­ ten oloista ja kasvissyön­ nin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen teks titys.

on/muun materiaalin haluat lai­ nata.

Laina-aika on 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita.

Vain yksi video tai diasarja kerrallaan, ellei muusta erikseen sovita.

Lainaaja sitoutuu käsittele­ mään lainamateriaalia huolella ja palauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

HUOM! Tee varauksesi hy­ vissä ajoin, viimeistään kolema viikkoa ennen toivottua lainaaikaa. Sama koskee esite- ja muita materiaalitilauksia, emme valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi materiaali on vapaa­ na. Lainaukset toimitetaan vara­ usjärjestyksessä.

i S ’t /ig n

Eläinsuojeluliitto Animalia r.y.

Videoita, diasarjoja, kuvanäyttelyitä...

Miten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?

Posti- ja käsittelykulujen peittä­ miseksi lainauksesta peritään lainausmaksu, 40mk/lainauskerta.

Animalian jäsenet saavat lainausmaksusta 50 % alennuksen, eli heille maksu on 20 mk.

Varaa haluamasi video, diasarja tai kuvanäyttely Animalian toimistosta viimeistään kolme viikkoa ennen toivottua laiha-aikaa.

Varaukset mieluiten puheli­ mitse p. 09-148 4866.

Maksa lainausmaksu tilille 800018-2105644 ja lähetä kuitti tai kuitin kopio Animaliaan.

Osoite: Animalia, Porvoon­ katu 53,00520 Helsinki. Merkit­ se kuitin viestiosaan nimesi, osoitteesi ja minkä nimisen vide-

MAATALOUDEN ELÄIMILLE

Kun valitset munia, valit­ set myös kanalan. Uusi nelivärinen A3-kokoinen ju­ liste. Sopii ilmoitustauluil­ le, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä ihmisiä liikkuu.

Kauneus -juliste

Kauneus voi tappaa -esite Kiitos sinulle, joka et osta turkiksia - somisteiden tuottamiseen käytetään vuosittain miljoonia häkkikasvatettuja eläimiä.

VIRIKKEITÄ JA VAPAUTTA

Q

Nooan arkki. Video pää uskontojen suhtautumi sesta eläimiin, n.. 25 min, suomalainen äänitys. (sopii hyvin mm. koulu jen uskonnon tai elämän katsomustiedon tunneil­ le.)

Paradise Lost. Kertoo api­ noiden pyynnistä luonnostakoe-eläinlaboratorioihin.

N. 20 min, englanninkieli­ nen äänitys.

Yleisdiasarja eläinsuoje­ lusta, nuorille ja aikuisille, 24 kuvaa.

Lasten diasarja (mm. alaasteille), 18 kuvaa.

Valokuvanäyttelyt Värivalokuvasuurennoksistaja ku­ vateksteistä koostuvia näyttelyitä, jotka sopivat esille esim. kirjastoi­ hin. □

17 värikuvaa ja kuvateks­ tit. aiheet eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne.

O

Turkiseläimet, 13 kuvaa.

□

Kadotettuparatiisi: apinoi­ den pyynnistä viidakoista koe-eläinlaboratorioihin, 11 kuvaa.

Diasarjat Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia. □ □

Eläinkokeet, 25 kuvaa.

Turkistarhaus, 15 kuvaa.

Maatalous, 19 kuvaa.

Tilaajan nimi: Osoite:.........

Päivämäärä, johon mennessä toivon saavani materiaalin:

Olen Animalian jäsen En ole jäsen Tilauksen voit tehdä postitse, puhelimella tai faksilla: Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh. 09-148 4866 fax 09-148 4622

19

OSTA TUOTTEITAMME - TUET TOIMINTAAMME

k &

6 ¿ iy y c u y ¿ ¿

CRUELTY FREE -T-PAITA, 75,Kannanotto eläinkokeita vas­ taan!

Paidassa selkäpuolella paina­ tus GO CRUELTY FREE sekä kani-logo. Huom! Erit­ täin reilu mitoitus. Saatavana mintunvihreänä koko S Tilaai kpl keko väi ELÄINTEN PUOLESTA TPAITA, 75,Värikäs eläinryhmäpainatus, teksti ’’Eläinten puo­ lesta”. luonnonvaalea, koko S. Tilaan... kpl...............väri KIRJAT KIRJAN TILAA­ JALLE KAUPAN­ PÄÄLLE NIPPU Paradise Lost kampanjan KORTTEJA (Niin kauan kuin kortteja riittää)

GALLERY-KYNÄ, 12,Valasaiheinen kynä, jossa lii­ ton osoite ja puhelinnumero.

Tilaan kpl DISCCOVER-LEVYKEKOTELO, 15,NYT ERIKOISTARJOUK­ SENA 3 KAPPALEEN PA­ KETTI, 40,Levykekotelo on oivallinen lahja, josta on hyötyä pitkään.

Kotelot soveltuvat niin kulje­ tukseen kuin postitukseen.

Saatavana nyt 5 eri väriä: vih­ reä, punainen, sininen, turkoo­ si ja keltainen. Koteloissa Ani­ maban logo-hiiri.

Tilaan.

Jcpl............... väriä Tilaan pakettia

T-PAIDAT JA COLLEGET TILAA NYT PIAN ITSEL­ LESI COLLEGE TAI T-PAITA, KAUPANPÄÄLLE ’’Vaihtoehtoisten liikeyritysten katalogi 96-97” (Niin kauan kuin katalogeja riittää!) ’’ELÄINTEN PUOLESTA” COLLEGE-PUSERO, 130,Erittäin hyvälaatuinen pusero kevään viimoihin. Painatuk­ sena sama eläinryhmä kuin tpaidassa. Puseron pohjaväri harmaa. Koot S,M ja L. Tilaan kpl koko

i— „-----------------------------------------------------------1 N A IN T E E T T IL A U K SESI: Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 09 - 148 4866 (arkisin klo 9-17) Fax: 09 - 148 4622 Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (jolloin hin­ taan lisätään postiennakkomaksu 14,-). Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä käsittelykulut 5,-.

KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaajan nimi: Osoite:

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun toimistossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs., p.

02-2310 123) ja Oulun toimistossa (os. Isokatu 16 c 20, 2.krs., p. 08-3119 885) sekä Kuopion Nectar Beauty Sho­ pissa (Haapaniemenkatu 34).

KESÄINEN MANSIKKARETKI, 15,Lue Satu-Susannan satuvihko Jenni-tytön kesäisistä seik­ kailuista luonnon helmassa. Kirjassa on hauska piirroskuvitus.

Tilaan

perustuva kronikka 12 koiran elämästä.

Tilaan kpl ’’KANOJEN HOITO”/HELENA TENGVALL, 85,Kaikki mitä olet aina halunnut tietää vapaiden kanojen kas­ vatuksesta!

Kuvitettu opas kaikille kano­ jen elintavoista kiinnostuneil­ le.

Tilaan...........kpl ’’VEGAANIN KÄSIKIRJA”/ EEVA JÄNTTI, 130,Tilaan............kpl

Tilaan kpl hevonen Tilaan............kpl sika Tilaan............kpl lehmä Tilaan............kpl kissa Tilaan............kpl koira ELÄINKOKEETON KOS­ METIIKKA-ARKKI (16 TARRAA) 10,Tilaan......... kpl EI MAINOKSIA, KIITOS OVITARRA (LOGOHIIRI) 5,Tilaan...........kpl KORTTEJA KYMPILLÄ!

Nyt saat kortteja todella edul­ lisesti! 10 kortin lajitelmassa erilaisia Animalian kortteja.

Tilaan..........nippua

KAIKEN MAAILMAN PAS­ TAT, 95,Tilaan............kpl

HEVOSKORTTI ’’ENSIAS­ KELEET”^ ,Herkässä mustavalkokortissa pikkuvarsa äitinsä kanssa.

Tilaan...........kpl

’’VAIHTOEHTOISTEN LII­ KEYRITYSTEN KATALOGI 96-97”, VAIN 10,- KPL! Ruohonjuuren klassikkoluettelo, koko Suomen kattavat ’’vihreät sivut.”

Tilaan..........kpl

KISSAKORTTI” KISSANPENTU” 4,Tyylikkäässä valokuvakortissa lämpimät värit.

Tilaan kpl

MERKIT, TARRAT, KOR­ TIT....

GO CRUELTY FREE -rinta­ merkki 10,2-väripainatus Tilaan...........kpl

kpl

’’KOTIELÄINTEN KÄYT­ TÄYTYMINEN JA HYVINVOINTT/HELI CASTREN, 196,- Tilaan kpl ’’ELÄINTEN PUOLESTA”/ HELENA TENGVALL, 59,Kirjajoka neuvoo kuinka voit jokapäiväisessä elämässä toi­ mia eläinten hyväksi. Todel­ linen eläinten ystävän käsi­ kirja.

Tilaan............kpl

K A S V I S S Y Ö N T I Ä A L O IT T E L IJ O IL L E Tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta Uudet neljä tuokaryhmää Herkullisia vähärasvaisia, kolestetolittomia reseptejä

’’ELÄINLÄÄKÄRI LIE­ MESSÄ/MIKAEL ILVES, 148,Hauska ”jatko-osa” Eläinlää­ käri puussa -kirjalle. Luke­ misen arvoinen, osta itsellesi tai lahjaksi!

Tilaan............kpl ’’YMMÄRRÄ LEMMIKKIÄSI”/HELENA TENG­ VALL, 60,Onko sinulla lemmikki vai harkitsetko eläimen hankki­ mista? Haluaisitko oppia pa­ remmin kommunikoimaan eläinten kanssa? Tässä ja mo­ nissa käytännön ongelmissa sinua auttaa tämä uudentyylinen lemmikkiopas.

Tilaan kpl ’’KOIRIEN SALAINEN ELÄ M Ä’’/ELIZABETH THOMAS, 60,Rakkaudella kirjoitettu mutta epäsentimentaalinen, satoihin tuhansiin havaintotunteihin

P H Y s I c l a n S k k S > 8 N S I I

l

FUR IS DEAD (PUNAMUS­ TA ) merkki 8,Tilaan..........kpl ”EI” ELÄINKOKEILLE (LO­ GOHIIRI) merkki 8,Tilaan..........kpl NO FUR-KETUNPOIKA (NELIVÄRI) merkki 10,Tilaan..........kpl Värikkäät, käsintehdyt CERNITOS-RINTAKORUT, 15,Tilaan..........kpl lammas

20

C O , H M L T J Ü . I L. Q_8 t h i e I; ¡ e I N j

ILOKSI, HYÖDYKSI, TAI MUUTEN VAAN....

KETUNPOIKA LEHTIÖ JA -KUORET 20 sivun kirjepaperilehtiö ja 15 kirjekuoren nippu, molem­ missa kesäinen ketunpoika-aiheinen väripainatus. Paperi ja kuoret ovat ympäristöystäväl­ listä uusiopaperia.

Tilaan...........kpl kuorinippuja 20,-/nippu Tilaan.......... kpl lehtiöitä 15,/lehtiö

A N IM A L IA 2/98

$