Animalia 3/1998

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

. E lä in te n v iik k o 0

V a la id e n s u o je lija t k o k o o n tu v a t S uom essa

Suunnittelu Varpu Riihimäki

4

3 #A 0 3 / 7 0

%

• Riku C ajander

T ässä num erossa:

PÄÄKIRJOITUS

Outojen kysymysten voima

Outojen kysymysten voima .2 Kraften av underliga frägor ..2

Eläinten puolesta puhumisessa yksi suurimpia hankaluuksia on, että juuri ne surkeimmissa oloissa, elävät eläimet - kuten vaikka häkkikanat tai laboratoriohiiret - ovat vakituisesti poissa suuren yleisön silmistä. Joku on saattanut joskus

Taina Tengvall

Poissa silmistä, poissa sydämes­ tä. .. Tämän sanonnan paikkansa­ pitävyydestä voidaan olla ainakin kahta mieltä. Mutta ainakin sanon­ nan peilikuva on taatusti tosi: se, mikä on koko ajan silmissä, on varmasti myös mielessä.

ohimennen nähdä jonkin uutisvä­ läyksen tai lukea lehtijutun. Mutta enimmäkseen massatuotantoeläinten elämä tapahtuu ikään kuin toi­ sessa todellisuudessa, joka asunto­ lainojen, päiväkotiflunssienja mui­ den aijen huolien lomassa harvoin pilkahtaa normaalin mattimeikäläisen mieleen.

Onneksi arki tarjoaa myös mo­ nennäköisiä tilaisuuksia nostaa näi­ tä asioita keskustelussa esiin. Kas­ vissyöjäthän saavat vastailla mui­ den ihmisten ihmettelyihin usein, välillä kyllästymiseen asti. Tämän voi kääntää myös voitoksi: jokai­ nen hämmästely taijoaa tilaisuu­ den kertoa, mikä tavanomaisissa eläintenpito-oloissa on sellaista, ettei niiden tuotteita huvita syödä.

Erinomainen harrastus, jota voi toteuttaa olivat omat ruokailutottu­ mukset sitten mitkä vain, on omi­ tuisten kysymysten esittäminen kaupassa. Vaikka lihatiskillä: Onko tämä nauta saanut olla laitumella?

Entä kuinka paljon liikkumatilaa

tällä sialla on elinaikanaan ollut?

Ai ette tiedä, kun kukaan ei ole ikinä kysynyt? Voisittekohan ottaa selvää, niin tulen loppuviikolla uudestaan käymään?

Ylivoimaisesti yleisin syy siihen, että kauppiaat eivät yleensä tiedä lihojensa taustasta mitään, on se ettei kukaan kysy. Kuitenkin vasta asiakkaiden ääneen sanotun kiin­ nostuksen myötä lihastaja sen kas­ vatusopista voi tulla todellinen ku­ luttajakysymys. Vasta sen myötä voidaan päästä tilanteeseen, jossa muita paremmin kasvatetut tuot­ teet merkitään tiskillä ja jossa ta­ valliset perheenemännätkin alka­ vat pohtia sunnuntaiaterian ainek­ sia tästä näkökulmasta.

Jokainen asiakas, joka uskaltaa kaupassa avata suunsa ja kysellä lihan kasvatusoloja, vie eläinten tilannetta sorkanaskeleen verran kohti parempaa tulevaisuutta.

Hyvää syksyä kaikille lukijoille!

Helena Tengvall VT. PÄÄTOIMITTAJA

Vaihtoehtosäätiöiltä tunnustusta suomalaistutkijoille............. 3 Valaiden vapautusverkosto kokoontui Suomessa............4 Suomen delfiininainen ja valasmies............................. 5 Tiedon puute ja välinpitämättö­ myys aiheuttavat hoitovirheitä . 6 Hevosmiestaitoa jonka hevonenkin ymmärtää

Uutisia................................. 8 40. Eläinten viikko.............. 9 Eläinten viikon kalenteri

Löytöeläinten ongelmat ovat eri maissa samat................... 13 Eläinsuojelurikokset eläinsuojelulaistarikoslakiin vuorina 1999......................... 14 15

Toimintaa.............................. 16

Kraften av underliga frágor Det man hela tiden päminns om, glömmer man inte sä lätt. Tyvärr är det sa att de djur som halls i de allra sämsta förhällandena säilän ses av den stora allmänheten. Detta är ett av de stora problemen da man talar för djuren. Nägon har kanske sett en glimt av laboratoriemöss eller burhöns i TV eller läst om dem i en tidningsartikel. Största delen av de massproducerade djurens liv sker dock i skymundan, som i en annan verklighet. En verklighet som vi vanliga människor mitt bland bostadslän, daghemsinfluensaoch andravardagliga problemsäilän kommer att tänka pä.

Som tur är ger vardagen även ett antal möjligheter för att sätta igäng diskussionen kring djurens förhällanden. Vegetarianerfärju ofta svara pä folks undrande frägor, ibland alldeles för ofta. Det finns dock mycket postititvt i detta: varje förundran ger en möjlighet att berätta vad det är i de förhällanden husdjur normalt lever i som gör att man inte vill äta slutproduktema.

En utmärkt hobby, som man kan syssla med oberoende av egna matvanor, är att ställa underliga frägor i butiken. T.ex. vid köttdisken: Har detta nötkreatur fätt vara

Eläinsuojeluliitto A nim alia D jurskyddsförbundet A nim alia Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tuskalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedotta­ misen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudistami­ seen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien

A n im a lia ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD 22. vuosikerta Vt. päätoimittaja: Helena Tengvall Toimitussihteeri: Jaana Reijonaho Ulkoasu: Rilla Nummisalo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy

10

Kuvataiteilija eläinten asialla 12

Koiramaisia uutuuksia

LEDARE

7

3/98

Ilmestymisaikataulu: nro 1/98 maaliskuu nro 2/98 toukokuu nro 3/98 syyskuu nro 4/98 marraskuu Seuraavaan numeroon tarkoi­ tetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa viimeistään 30.10.1998. Aineisto lähetetään

Lukijalta............................... 18 Vege-palsta........................... 18

ute pa bete? Hur mycket utrymme hade detta svin under sin livstid? Jaha, Ni vet inte, eftersom ingen har fragat tidigare? Tror Ni att Ni kan ta reda pa, som kommer jag tillbaka mot slutet av veckan?

Den absolut vanligaste orsaken till att handelsmannen inte kanner till nagonting om varifran kottet kommer fran, ar att ingen nSgonsin fragar. Dock ar det sa att forst nar konsumentan uttalat sitt intresse kan kottet och dess uppfodningsbakgrund bli en riktig konsumentfraga. Forst sen kan vi komma till en situation da

produkter som fötts upp pä ett bättre sätt märks skilt i disken och vanliga familjemödrar även beaktar djurens förhällanden dä de väljer ingredienserna för sin söndagsmiddag.

Varje kund som vägar öppna sin mun i butiken och fräga om köttets uppfödningsförhällanden, för fram djurens sak ett klövsteg längre mot en bättre framtid.

Jag önskar alla läsare en trevlig höst!

Helena Tengvall

Johtokunta Kirsi Anslin, merkonomi, yrittäjä Eriika Gummerus, yrittäjä Anna Lindqvist FM, puheenjohtaja Hannele Luukkainen, taloustutkija, valt lis.

Minna Maarttola, DI, suunnittelija Rilla Nummisalo, kouluttaja, toimit­ taja Riitta Salmi, biologi Brita Suokas, agrologi, maanviljelijä Helena Tengvall, toimittaja, tietokirjailija Taru Uotila, FM Päivi Vahvelainen, opiskelija

Toimisto Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9-15.

Asiakaspalvelu: puh. 09-148 4866 (Huom: tilaukset, eläinsuojeluneuvonta ym. tästä numerosta) Toiminnanjohtaja Jaana Kiljunen, puh. 09-148 5511, e-mail jaanakiljunen@icon.fi Jäsen- ja alueosastovastaava Taija Balding, puh. 09-278 68%, e-mail tbalding@icon.fi Tiedottaja Jaana Reijonaho, puh.

09-1482646, e-mailjreijona@icon.fi Telefax: 09-148 4622 e-mail animalia@icon.fi

osoitteella Animalia-lehti, Por­ voonkatu 53,00520 Helsinki Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 5000 mk 1/2 sivu 2500 mk 1/4 sivu 1250 mk 1/8 sivu 700 mk 1/16 sivu 350 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti: StockmannJemmikkieläinosasto.

Painopaperi: Ympäristöä säästä­ vä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaaminen ja kopioiminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava.

Tilaa tietoa eläinsuojelusta... 19 Eläinten ystävän syyspuoti.. 20

TF. CHEFREDAKTÖR

Juliana von W endtin Säätiö tieteen edistäm iseksi ilm an eläinkokeita

Vaihtoehtosäätiöiltä tunnustusta suomalaistutkijoille P

Kannen kuva: Varpu Riihimäki

(Övers.: Anna Lindqvist)

(J

ASKEL EROON ELÄINKOKEISTA!

Jäsenmaksut Tukijäsenmaksu 100 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 140 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 2 000 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi PSP 800018-2105644 Tee lahjoitus eläinsuojelun hy­ väksi: lahjoitukset Merita 200138-1934. Testamen­ tit ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut toiminnan­ johtajalta, puh. 09-148 5511.

Säätiön tarkoituksena on tukea tie­ teellistä tutkimusta, jossa kehite­ tään tai sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä ja jolla pyritään ihmisten ja eläin­ ten terveydenja hyvinvoinnin edis­ tämiseen. Säätiö toteuttaa tarkoi­ tustaan tukemalla taloudellisesti eläinkokeiden vaihtoehtojajaeläinten hyvinvointia edistävää tieteel­ listä tutkimusta ja tiedotusta.

Osoite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, puh. 09-146 4865, fax 09-148 4622. e-mail jvwendts@icon.fi Lahjoitukset: Merita 20011842627 tai PSP 800 013-70468986 A N IM A L IA 3/98

alkinto luovutettiin Hel­ singissä 24.-26.5. pidetys­ sä NORDTOX/Noi%, EMS:ssä, pohjoismaisten toksi­ kologien eli myrky llisyystutkijoiden kokouksessa Vuosaaren Uni­ tas kongressikeskuksessa. Tapah­ tumasta on kerrottu useissa tiedo­ tusvälineissä, mm. Helsingin Sa­ nomissaja Hufvudstadsbladetissa.

Oman osansa julkisuudesta sieppasivat Oikeutta eläimille- järjes­ tön aktivistit, jotka tulivat osoitta­ maan mieltään kokouspaikan ul­ kopuolelle. ilmeisen tietämättöminä sekä palkinnonjaosta että nykyisen toksikologian kehityssuunnasta.

Palkinto, 40 000 mk, jaettiin Hanna Tähden (Tampereen yli­ opisto) ja Boris Isomaan (Abo Akademi) kesken, jotka ovat kan­ sainvälisesti tunnettuja toksikolo­ geja. Molemmat ovat uurastaneet vuosikausia kehittääkseen kudosviljelymenetelmiä ja solutestejä, joilla kemikaalien myrkyllisyyttä voidaan arvioida ilman elävien eläinten käyttöä. Lisäksi he ovat ansiokkaasti tehneet tunnetuksi näitä vaihtoehtoisia menetelmiä ja opettaneet niiden käyttöä nuorelle tutkijasukupolvelle. Työ on erityi­ sen arvokasta siksi, että useat ke­ mikaalien myrkyllisyyden arvioin­ nissa käytettävät eläinkokeet ovat äärimmäisen tuskallisia.

Molemmat palkinnonsaajat ovat myös osallistuneet kansainväliseen yhteistyöhön ja validointiprojekteihin, joissa solutestien luotetta­ vuutta ja käyttökelpoisuutta on ar­ vioitu eri laboratorioiden kesken.

Validointiohjelmista tärkeimmäs­ sä, pohjoismaisessa MEIC-projektissa, on osoitettu selvästi, että solutestit ennustavat paremmin ja eläinkokeet huonommin eri ainei. den myrkyllisyyttä ihmiselle, kuin mitä on aikaisemmin luultu.

A N IM A L IA 3/98

K olm e sam anhenkista säätiötä, Juliana von VVendtin Säätiö tieteen edistäm i­ seksi ilm an eläin­ kokeita (Suom i), Stiftelsen Forskning utan djurförsök (R uotsi) ja A lternativfondet (Tanska) löivät rahat yhteen pari vuotta sitten ja ovat siitä asti yhdessä jakan eet pohjoism aisen tutkim uspalkinnon eläinkokeiden vaihtoehtojen edistäm isestä.

T änä vuonna kunniaa su itsutet­ tiin kahdelle su o­ m alaiselle solututkijalle, dosentti H anna Tähdelle ja dosentti B oris Isom aalle.

p e* •

Hanna Tähti Nisäkkäiden hermosoluviljelmät ja kalan solut ovat vaihtoehtoja eläinten myrkyttämiselle ympäris­ tökemikaalien tutkimisessa Kaupallisesti tärkeiden kemikaa­ lien määräksi on arvioitu pyöreästi 100.000. Vaikka useat näistä kemi­ kaaleista on testattu perusteellisin eläinkokein, niiden turvallisuus sekä ihmiselle että ympäristölle on yhä suurempi huolenaihe. Lisäksi uusia kemikaaleja kehitetään koko ajan.

Kemikaalien perinteinen testaus eläinkokeilla on kallista, aikaavie­ vää ja hyödyltään kyseenalaista.

Lajien välisten erojen takia eläi­ millä saatujen tulosten soveltami­ nen ihmiseen on usein harhaanjoh­ tavaa, eivätkä eläinkokeet kerro paljonkaan myrkyllisyyden meka­ nismeista. Siten arveluttavien ke­ mikaalien parempi tutkiminen li­ säämällä eläinkokeita ei tule sen kummemmin tieteellisistä kuin kustannussyistä kysymykseenkään - puhumattakaan eettisistä näkö­ kohdista.

On kehitettävä uusia, nopeita ja luotettavia, myrkyllisyyden meka­ nismeja selvitteleviä solutestejä, jotta ihmisiä ja muita maapallon eliöitä voitaisiin paremmin suojel­

la kemikaalien haitallisilta vaiku­ tuksilta. Molemmat pohjoismaisen palkinnon saajat ovat suurella me­ nestyksellä edistäneet mainittua päämäärää.

Dosentti HannaTähti työskente­ lee Tampereen yliopiston lääketie­ teen laitoksella johtaen neuro- eli hermotoksikologiaan erikoistunut­ ta tutkimusryhmää. Ryhmä kehit­ tää solutestejä, joilla voidaan arvi­ oida ympäristömyrkkyinä tunnet­ tujen teollisten kemikaalien, erityi­ sesti raskasmetallien, myrkyllisyyt­ tä hermosoluille. Hanna Tähti on myös yhtenä johtajana mukana kansainvälisessä EU:nrahoittamas­ sa tutkimusprojektissa jossa kehi­ tetään solutestejä kemikaalien ai­ heuttamien silmävaurioiden tutki­ miseenja testaamiseen. Tampereen yliopiston lääketieteen laitos koor­ dinoi projektia, ja siihen ottaa osaa kolme ulkomaista yliopistollista tutkimus-laboratoriota sekä kaksi kotimaista lääketehdasta.

Dosentti Boris Isomaa johtaa ym­ päristötoksikologiaan keskittynyttä tutkimusryhmää Turussa Äbo Aka­ demin biologian laitoksella Tutki­ muksessakehitetäänmenetelmiä,joil­ la ympäristölle, erityisesti vesieliös­ tölle, haitallisten kemikaalien vaiku­ tuksia voidaan arvioida solutesteillä, kuten kalan maksa- kudos-ja hermo­ soluilla Solutesteillä voidaan kor-

KIITOKSET teille aktiivisille animalialaisille, jotka olette autta­ neet keräämään nimiä Ju­ liana von Wendtin säätiön vetoomukseen, jossa vaa­ ditaan valtiota ryhtymään toim enpiteisiin eläinko­ keille vaihtoehtoisten me­ netelmien kehittämiseksi.

K oossa jo 40 000 nimeä!

vata kaloilla tehtäviä tuskallisia myrkyllisyystestejä. ja tutkimuk­ sesta saadut tulokset auttavat myös nisäkkäillä tehtävien myrkyllisyystestien korvaamisessa.

Palkinnonluovutus ja lehdistötilai­ suus pidettiin kokousohjelman ohessa suuressa esitelmäsalissa.

Molemmat palkinnonsaajat pitivät

Boris Isomaa ihastuttavan kiitospuheen, ja Han­ na Tähti korosti erityisesti sitä, miten merkityksellinen tällainen palkinto on tutkijalle. Ei ole kysy­ mys rahasumman suuruudesta, vaan nimenomaan tutkijan ja hä­ nen työnsä saamasta arvostukses­ ta. Kongressi-illallisella palkintoja juhlistettiin vielä Hanna Tähden yllätyslahjanaeestiläiseltä kollegal­ taan saaman samppanjan voimin.

Aiempina vuosina Pohjoismaisen tutkimuspalkinnon ovat saaneet ruotsalainen tri Birgitta Forsman eläinkokeisiin liittyvien eettisten ongelmien erinomaisesta analy­ soinnista (Uppsala 19%) ja kan­ sainvälinen EuroNICHE -opiskelijajäijestö työstään eläinkokeiden korvaamiseksi opetuksessa (Köö­ penhamina 1997).

Riitta S almi 3

Valaiden Puolesta ry:n yhdessä Animalian ja Helsingin Eläinsuojeluyh­ distyksen kanssajäijestämään konfe­ renssiin tuli osanottajia Yhdysvalloista, Ka­ nadasta, Iso-Britanniasta, Hollannista ja Is­ raelista. Mukana olivat mm. miekkavalas Keikon vapautuksessa mukana oleva Earth Island Instituten Mark Berman ja entinen delfiinikouluttaja. Into the Blue -projektin vetäjä Doug Cartlidge.

tä täydelliseen vapauteen parhaassa tapa­ uksessa jo puolen vuoden kuluttua.

Myös Into the Blue -projektin tiimoilta on hyviä uutisia. Vuonna 1991 englanti­ laisista delfinaarioista Karibianmereen va-

Englannissa ei ole enää delfinaarioita Konferenssissa käsiteltiin laajasti delfinaarioihin. delfiinien vapautuksiin, valaanpyyntiin ja luonnossa elävien valaiden suojeluun liittyviä asioita. Yhteisesti todettiin, että te­ kemistä riittää enemmän kuin tekijöillä on voimavaroja. Silti merkittäviä voittojakin on saavutettu, yhtenä suurimmista Iso-Britannian kaikkien delfinaarioiden sulkeminen tehokkaiden kampanjoiden seurauksena. IsoBritanniassa on tällä vuosisadalla ollut yh­ teensä 37 delfinaariota. Viimeinen niistä, Windsor Park, suljettiin vuonna 1993. Viime vuosien voittona voidaan pitää miekkavaslas Keikon (Free Willy!) vapautuskampanjaa.

Keiko siirrettiin syyskuussa Islantiin isoon kelluvaan merialtaaseen,josta se saattaapääs-

alkupäivinä Suomeen

V

Heinäkuun

saapui harvinaisia vieraita ym päri m aailm aa. Helsingissä järjestettiin 1.-3.7.

Cetacean Freedom Networkin vuotuinen kokoontuminen.

pautetut kolme delfiiniä Rockie. Missie ja Silver elelevät edelleen onnellisina va­ paudessa. Niistä on tehty luotettavia ha­ vaintoja tänä vuonna. Tämä todistaa sen, että pitkäänkin delfinaariossa pidetyt del­ fiinit on mahdollista onnistuneesti vapaut­ taa huolellisesti suunnitellun koulutusoh­ jelman avulla.

Muita tärkeitä koko ajan käynnissä olevia kampanjoita on mm. entisen Neuvostoliiton laivastodelfiinienjäljittäminen. Venäjän mafia myy niitädelfinaarioihin ympäri Eurooppaaja Etelä-Amerikkaa. Yhteensä 43 delfiiniä on tuotu entisen Neuvostoliiton maistaja enää 11 niistä on hengissä delfinaarioissa. Mafia vie delfiinejä eri maihin ilman lupaa Esimerkiksi Argentiinassakaksi delfiiniäkuoli lentokonee­ seen lentokentällä, kun niiden maahantuontia ei sallittu.

Kiertävissädelfiiniesityksissädelfiinejäkuljetetaanautojenperävaunuissatai mukanakul­ jetettavissapikkualtaissakaupungistataimaasta toiseen. Tällaisia kiertäviä delfiinisirkuksia on mm. Kuubassaja Indonesiassa Niitä vastaan käydyin kampanjoin on saatu aikaan maahan­ tulo-ja esityskieltoja Indonesialaista delfiinishowta vastaanjäljestettiin tänä vuonna Filip­

piineillä maan historianensimmäinen eläinsuojeluaiheinen mielenosoitus amerikkalaisten valaidensuojelijoiden toimesta Tämän seurauk­ sena Filippiinit kieltää kokonaan kiertävät delfiiniesitykset. Delfiinishown sponsoriksi pal­ jastui muutenkin pahamaineinen monikansalli­ nen Nestle-yhtiö.

Warner Bros.

Yalaanpyynti ja tonnikalanpyynti Töitä teettävät myös valaanpyynnin vastus­ tus, tonnikalanpyynti ja kiertävät delfiinishowt. Valaanpyyntiä jatkavat yhä Kansain­ välisen valaanpyyntikomission jatkuvista kielloista huolimatta Norja, Japani ja Färsaa­ ret. Erityisesti Norjassaja Färsaarilla valaan­ pyynninjatkamiseen liittyy eräänlainen kan­ sallinen uhma: vedotaan perinteisiin ja itse­ määräämisoikeuteen. Vaikka Norjaja Japani ilmoittavatkin tappavansa vain tietyn mää­ rän lahtivalaita vuosittain, silti esimerkiksi Japanissa myytävänä olevasta valaanlihasta tehdyissä DNA-tutkimuksissa on löytynyt myös mm. sinivalaan ja jopa ennestään tun­ temattomien valaslajien lihaa.

Tonnikalanpyynnin yhteydessäkuolee vuo­ sittain suuri määrä erilaisia delfiinejä. Erityi­ sesti Meksiko tappaa delfiinejä tonnikalan pyynnillä enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Viime vuoden lopussa Yhdys­ vallat hyväksyi tonnikalatuontipäätöksen, joka on tuhoisa delfiineille. Se mahdollistaa sellaisen tonnikalan tuonnin, joka on pyydet­ ty delfiineille vaarallisin menetelmin. Yh­ dysvallat on tonnikalan suurkuluttaja ja jalostaja. Vaiaidensuojelujärjestöillä on omia yhteyshenkilöitä ympäri maailmaa valvo­ massa tonnikalanpyyntimenetelmiä. Yhtiöil­ le, jotka ostavat vain delfiineille turvallisin menetelmin pyydettyä tonnikalaa, annetaan Dolphin So/e-merkki. Delfiiniturvallista tonni­ kalaa on mm. kaikki thaimaalainen Dolphin .Sri/e-merkittytonnikalajayhdysvaltalaisistatuotteista Starkist, BumbleBee ja Chicken of the Sea Mielenosoitus Tampereella Konferenssinyhteydessäjäijestettiin myös ylei­ sötilaisuus Helsingissä Vanhalla ylioppilasta­ lolla ja mielenosoitus Tampereella Särkännie­ men delfinaarion edessä. Yleisötilaisuus keräsi salin täyteen valasasioista kiinnostuneita ihmi­ siä. Myös mielenosoitus sujui hyvin, vaikka väkeä olisi saanut olla mukana enemmänkin.

Ylipäänsä valastapahtuma sai kosolti julkisuut­ tasuomalaisissatiedotusvälineissä. Ulkomaiset vieraat kyyditettiintapahtumanpäätteeksi kesä­ mökille Näsijärven rannalle viettämään supisuomalaista mökki-iltaa saunomisen ja uinnin merkeissä. He ihastuivatkin ikihyviksi sekäsau­ nomiseen että suomalaiseen luontoonja lupasivat tulla uudelleenkin. Mark Berman saapuu mahdollisesti jo syyskuussa suoraan Islannista kertomaan Keikon uusimmat kuulumiset Mervi Rissanen Valaidensuojelusta kiinnostuneet voivat ot­ taa yhteyttä Valaiden Puolesta -yhdistykseen: p. 09-340 4576 tai 03-223 4228.

Free Willy -elokuvan tähti, miekkavalas Keiko on juuri siirretty Islantiin m eressä kelluvaan altaaseen opettelem aan lisää villin valaan taitoja, mm. lohen pyyntiä sekä kommunikointia muiden valaiden kanssa ennen kuin se lopullisestivapautetaan.

□ ENÄÄ DELFIINEJÄ SUOMEEN Kesällä Valaiden vapautusverkoston kokouksessa vieraillut Mark Ber­ man lähetti maa- ja metsätalousmi­ nisteri Hemilälle kirjeen, jossa Ber­ man ilmaisi huolensa Särkännie­ men delfinaariossa elävien delfiini­ en puolesta. Hemilä on luvannut 17.7. päivätyssä vastauksessaan, että Suomeen ei enää tuoda delfii­ nejä eläinsuojelullisista syistä joh­ tuen.

A N IM A L IA 3/98

4

#

V

Viivi Syrjäja Rauno Lauhakangas ovat kumpikintoimi­ neet aktiivisesti valaiden ja delfiinien puolesta: Viivi onjo vuosia taistellut Särkänniemen delfinaarion sulkemiseksi ja Raunoon rakentanut hienotnettisivut,joiltasaatietoavaik­ kapa valasmatkailusta.

Viivi Syrjäihastuijo lapsenavalai­ siin ja delfiineihin nähtyään valoku­ via floridalaisista miekkavalaista Hugostaja Lolitasta,joista Lolitayhä edelleen on elossa. Syijän elämästä kului 8 vuotta Englannissa: - 80-luvulla Englannissa oli voi­ makasdelfinaarioidenvastainenkan­ sanliike. Tällöinkiinnostuindelfinaa­ rioistajadelfiinien asemasta. Palattu­ ani Suomeen aloinetsiäsamanhenki­ siä ihmisiäja tapasinkin heitä varsin­ kin Helsingin eläinsuojeluyhdistyk­ sen kautta Kirjoitin mm. Aamuleh­ teenTampereenSärkänniemendelfi­ naarionvastaisen mielipidekirjoituk­ sen.

Kahden lapsen syntymä keskeytti muutamaksi vuodeksi Viivi Syrjän valasaktivistiuran, mutta näitä muu­ tamaa vuotta lukuun ottamatta on hänellä takanaan jo kymmenvuoti­ nen aktivistiura Syrjä toimii Valai­ den puolesta yhdistyksen puheen­ johtajana. Yhdistykselläonjäseniäjo noin 100 ympäri Suomea

Riku C ajander

H uippukokous: Valaiden v a p a u tu sv erk o sto kokoontui S u o m e s s a

Erakkodelfiinin suudelma Englannissa asuessaan Syrjä pääsi tutustumaan villeihin delfiineihin.

VALASMATKAILU PELASTAA VALAITA

Suomen delfiininainen ja valasmies - Olin pan päivääaivan kuin muis­ sa maailmoissa sillä pääsin mukaan tutustumaan erakkodelfiini Freddieen, joka eleli yksikseen Newcastlen rannikolla Freddieantoi minulle suu­ kon! Tällaiset erakkodelfiinit hakeu­ tuvat usein muiden älykkäiden olen­ tojen kuten ihmisen seuraan, koska ne elelevät yksikseen. Yleensä delfii­ nit elävät laumassa Särkänniemen "vankinaario" Särkänniemendelfinaariossaonkuollutuseitadelfiinejä sillävankeudessa syntyneet delfiininpoikaset meneh­ tyvätusein. Ongelmiaaiheuttavatpait­ si pienetaltaat, niinmyös veden laatu.

Delfiineillä voi olla jopa vaikeuksia nähdäkunnollavedessäjokaontäyn­ nä kemikaaleja Vapaana olevat del­ fiinit uivat päivittäin jopa 50 n 100 mailia joten liikunta jää aivan liian vähäiseksi delfinaarioissa Delfiinit ja valaat ovat villieläimiä ja asein delfinaarioihin pyydystetään luonnostaeläimiäjotkajoutuvatsuo­ raan vapaudesta "vankinaarioihin".

Delfiinien ja valaiden pyydystämi­ nen delfinaarioihin on usein väkival­ tainen tapahtuma,jossa kuolee useita yksilöitäjahajotetaankokonaisiaper­ heitä - Särkänniemen delfiinit pitäisi palauttaaalkuperäisvesille Meksikon lahdelle. Onneksi maa-ja metsätalo­ usministeri Hemilälupasi kesällä että Suomeen ei saa tuoda uusia delfiine­ jä Tämä on jo pieni voitto, mutta haluaisin todella nähdä Särkännie­ men delfiinien vapautuksen. Kesällä pidetty Valaiden vapauttamisverkostonkokous oli tähänastisen valasaktivistiurani huippu ja se antoi lisäpotkua Särkänniemen delfinaarionkin vastaiseen kampanjaan.

Färsaarten boikottikampanja Seuraavaksi Syrjä aikoo aloittaa Fär­ saarten vastaisen kampanjan, sillä A N IM A L IA 3/98

Viivi S yrjä ja Rauno Lauhakangas ovat kum pikin toimineet aktiivisesti valaiden ja delfiinien puolesta: Viivi on jo vuosia taistellut Särkänniem en delfinaarion sulkemiseksi ja Rauno on rakentanut hienot nettisivut, joilta saa tietoa vaikkapa valasm atkailusta.

Färsaarilla tapetaan tuhansia valaita julmin menetelmin.

- Uskon, että ihmisten asenteet al­ kavat jo olla valaiden ja delfiinien puolella. Ihmiseteivät aseinvainhuo­ maa että ostamalla esimerkiksi Fär­ saarten tuotteitaja elintarvikkeita he ovat mukana tukemassa delfiinien julmaa teurastusta.

Valasmatkailu auttaa RaunoLauhakangasonfyysikko,joka innostui valaista9-vuotiaanpoikansa innostamanaNorjanLofooteilla: “Isi, etkö voisi tehdäjotakin noiden valai­ den pelastamiseksi?’ Siitä lähtienon Lauhakankaan aika kulunut valasmatkailun edistämisessäja valasasioiden parissa niin tiiviisti, että ei ole liioiteltua puhua “Suomen valasmiehestä".

Lauhakangas uskoo “kaupallis-ekologiseen lokeroon”: -Valaiden metsästys voidaan vaih­ taa valaiden näyttämiseen. Tällöin astuvat voimaankaupalliset luonnon­ lait jolloin valaat muuttuvat osaksi bisnestä eli niiden hyvinvointi on tär-

Rauno Lauhakangas

keäämyöspaikallisilleihmisille, kos­ ka valasmatkailu tuo tuloja Esimer­ kiksi Islannissa on valasmatkailun suosio moninkertaistunut neljässä vuodessa Tällä hetkellä siellä on valasmatkailijoitaarvioltajopa noin40 000.

Valasmatkailu on noussut viime aikoina otsikoihin kielteisessä mie­ lessä, silläliiallinenjaväärällätavalla suoritettu “whale watching” voi häi­ ritävalaiden elämää. Valaateivät käy hengittämässä pinnalla niin paljon kuin niiden pitäisija tällöin vähäinen hapensaanti voi vaikuttaaniidenmetsästyssuorituksiin.

-Oikeastaan ainoastaan Tenerif­ falla on valasmatkailu kasvanut jo niin suuriin mittoihin, että matkailu jo hieman häiritsee valaiden elämää.

Sielläkäy vuosittainmelkeinmiljoo­ na valasmatkailijaa.

Tärkeää onkin, että valasmatkailulle luotaisiin pelisäännöt esimer­ kiksi Euroopan Unionissa USA:ssa on monin paikoin käy­ tössä eräänlainen ohjeisto. “Code-ocontact", jossa määritellään miten valasmatkailu tulee suorittaa jotta myös valaiden hyvinvointi on taattu valasmatkojen aikana External class room education Lauhakangas halusi ja haluaa näyt­ tääomille lapsilleen, ettämaailmaon muutettavissa Hänen tyttärensä on jopa "adoptoinut” valaan. USA:ssa on olemassa käsite “external class room education”, mikä tarkoittaa että asioita käydään opiskelemassa myös luokkahuoneen ulkopuolella -Suomessakin voitaisiin käyttää ympäröivää luontoa enemmän ope­ tukseen. Tällöin oppilaat tutustuvat sekä teoriassa että käytännössä opit­ tavaanasiaan. Valasmatkailuaonkäy­ tetty USA:ssajuuri tällaiseen tarkoi­ tukseen. Suhde luontoon tulee konk-

Viivi Syrjä reettiserumaksi.

Tulevaisuudessa on ehkä mahdol­ lista järjestää leirikouluja ja valasmatkoja vain 150 km Kuusamosta itään päin sijaitsevalla Vienanmerel­ lä,jossaon beluga-valaitajaGrönlan­ nin hylkeitä. Lisäksi alueella sijaitsee Solovetskin luostari ja kalliomaala­ uksia.

-Juuri nyt olen mukana perusta­ massa Petroskoihin Kalliotaiteen tut­ kimuskeskusta. Vtenan merenkallio­ taide on tuhoutumassa joten tutki­ muskeskus Petropolis on todella tar­ peen.

Whale watching web Lauhakangasonrakentanut verkkoon laajat nettisivut “whale watching web”.jostasaatietoa valaistajadelfiineistä ja valasmatkailusta ympäri maailman. Lisäksi sivut sisältävät lukuisiakirjallisuasviitteitä.joidenavulla valaisiin voi tutustua tarkemmin.

J aana Reijonaho Valaiden puolesta ry:n verkkosivut löydät osoitteesta http:/Mww.hu.f7 taholaAvhaleAp.html. RaunoLauhakankaan rakentama whale watching web sijaitsee osoitteessa http:// www.physics.helsinki.fi/whale/

N A T U R A L H O R S E M A N S H IP :

HEV0SMIESTAIT0A JONKA HEVONENKIN YMMÄRTÄÄ U

P

a p u k a ija

o n

v a a t iv a

l e m m ik k i

:

on puute ja välinpitämättömyys aiheuttavat hoitovirheitä M

ika Ar’oja innostui linnuista kymmenisen vuotta sitten. Harras­ tus alkoi tuttavien papukaijojen hoidosta ja muutamasta omasta lemmikistä. Nykyisin Mikalla on kissan ja neljän koiran lisäk­ si vastuullaan 30 papukaijaa.

Omat linnut innostivat Mikan tutkimaan perusteellisesti papu­ kaijojen elämää. Tietoa ja koke musta lemmikkien oikeaoppi sesta hoidosta onkin sinnikkääl le harrastajalle löytynyt. “ nulla on ollut iloja kunnia tu­ tustua maailman johtaviin papukaijakasvattajiin”, Mika ker­ too tyytyväisenä. Oma häkkilintujen kasvatus- ja hoitofilosofiakin on muodostunut: “lin­ nusta välittäminen ja tiedon ky­ seenalaistaminen on tärkeintä”, Mika kiteyttää ajatuksiaan.

tehdään yhä virheitä.

Luotettavan tiedon hankkiminen on vaikeaa, vaikka Suomessa onkin jo noin 80 000 häkkilintua. Lisää papukaijatutkimusta tarvittaisiin kipeästi.

S eu ra la isia ja u lk oilm aa Lintujen ruokinta on ensimmäi­ nen kompastuskivi, johon häkkilintuharrastajat yleensä tör­ määvät. Useimmat papukaijolle myytävät ruokaseokset eivät ole riittäviä ja sopivia ravinto-

lähteitä. “Ruuan täytyy seurata linnun luonnosta saamaa ravin­ toa. Pelkät auringonkukan sie­ menet eivät riitä linnulle”, Mika korostaa. Sopivaa ravintoa häk­ kilinnuille ovat esimerkiksi he­ delmät, pavut ja idut. Toisinaan tarvitaan mukaan myös erilai­ sia ravintolisiä.

Linnun alkuperämaan huomi­ oiminen hoidossa on tärkeää.

“Vaikka papukaija olisikin kas­ vatettu Suomessa, on sillä yhä tarve elää lajilleeen tyypillisis­ sä olosuhteissa”, Mika kertoo.

“Eri lajit kaipaavat erilaisen il­ maston elinympäristökseen.

Toiset viihtyvät kuivassa, toiset kosteassa ilmastossa”, hän jat­ kaa. Luonnossa papukaijoja ta­ vataan Etelä-Amerikassa, Afri­ kassa sekä Australiassa. Taita­ maton linnunhoitaja saa lemmikkinsä elämän helposti tyl­ säksi tarjoamalla linnulle vain yksitoikkoista häkkielämää.

Seurallisina ja aktiivisina eläi­ minä papukaijat eivät viihdy pitkiä aikoja yksin ja toimetto­ mana. Lajikumppanin seura olisikin Mikan mukaan hyvin oleellista, sillä linnut elävät luonnossa yhdyskunnissa tai pa­ reittain. Papukaijan hoitaminen yksinkertaistuukin huomatta­ vasti jos hankkii lemmikilleen seuralaisen. Myös ihmisen seu­ ra kelpaa linnulle, kunhan hoi­ tajalla on vain mahdollisuus viettää päivittäin useita tunteja siivekkään ystävänsä seurassa.

“Työpäivän verran papukaija pärjää yksin, mutta illan saakin varautua seurustelemaan lemmikkinsä kanssa”, Mika kertoo.

Lintujen seurantarve on kuiten­ kin ihmisten tavoin hyvin yksi­ löllistä. Jotkut papukaijat viih­ tyvät paremmin yksin, toiset taas kaipaavat jatkuvasti seu­ raa.

Moni papukaija-harrastaja unohtaa, että lemmikit kaipaa­ vat ilmasto-ongelmista huoli­ matta ulkoilmaa. Ulkoilu tuo vaihtelua häkissä istumiseen ja on myös tärkeää linnun tervey­ delle. "Säännöllisellä ulkoluttamisella voitaisiin ehkäistä monia papukaijoja vaivaavia sairauksia”, Mika kertoo.

“ M an u lle v että ” Papukaijat osaavat tunnetusti toistaa kuulemiaan ääniä ja ih­ misen puhetta. Tämän kyvyn on uskottu virheellisesti olevan myös merkki papukaijojen älyk­ kyydestä. Todellisuudessa lin­ nut yksinkertaisesti matkivat ja toistavat kuulemaansa, älyk­ kyyttä tähän ei juurikaan tarvi­ ta.

“Papukaijojen älykkyys ilme­ nee aivan muilla tavoilla, ei niin­ kään ääntelynä”, Mika toteaa.

“Lintujen ongelmanratkaisuky­ ky sekä tunnepuoli ovat puoles­ taan hyvin kehittyneitä”, hän jatkaa.

Omien lintujen älykkyydestä Mikalla on paljon kokemuksia.

“Toiset linnuista oppivat avaa­ maan munalukon, jotkut taas ymmärtävät muiden lintujen hä­ dän ja alkavat huolehtia heikom­ masta yksilöstä.”, hän kuvailee.

Kaijojen tunne-elämä onkin hyvin voimakas. “Tutkimuksis­ sa on osoitettu, että papukaijat voivat olla tunnepuoleltaan jopa 4-vuotiaan ihmislapsen tasolla”, Mika kertoo. “Niiden elämä on suurta iloa ja surua”, hän jatkaa.

Yksi Mikan papukaijoista, Manu, on kehittynyt puhelah­ joissaan matkimisvaiheen yli.

“Manu puhuu ainoastaan sitä mitä tarkoittaa”, Mika kertoo.

Lintu ilmoittaa tarpeistaan to­ kaisemalla esimerkiksi “Manul­ le vettä” tai “Manu nukku­ maan”. “Manu osaa soveltaa oppimaansa puhetta eri tilantei­ siin, kaikki ei ole puhdasta mat­ kimista. Jos se huomaa muiden vaikkapa riitelevän, se menee väliin sanoen ettei ole mitään hätää”, Mika kuvailee.

V ä lin p itä m ä ttö m y y s h irv ittä ä Kun seuraa läheltä lintujen vä­ rikästä elämää, voi myös tietää milloin papukaija voi huonosti.

“Pieneen häkkiin suljettu, yksi­ näinen lintu on pahin painajai­ seni”, Mika miettii. Joissakin eläinkaupoissa näkee yhä kuin­ ka lintuja kohdellaan vääriin, eikä lemmikin ostajille anneta asianmukaisia hoito-ohjeita.

’’Papukaijaa ei saa ostaa seinäruusuksi. Lemmikin hankki­ minen vaatii aina sitoutumista eläimeen useiden vuosien ajak­ si, sillä papukaijat elävät useita kymmeniä vuosia”, hän muis­ tuttaa.. “Ihmiset haluavat pääs­ tä helpolla, eivätkä jaksa nähdä vaivaa linnun kunnolliseen hoi­ tamiseen. Siksi lemmikit usein kärsivät”, Mika harmittelee.

Enemmän ihmisiä huolestut­ taa se. mistä papukaijat tuodaan eläinkauppoihin. “Pelätään, että lintuja salakuljetettaisiin alku­ perämaista. Tämä ei kuitenkaan ole nykyisin enää merkittävä on­ gelma, ainakaan Suomessa”, Mika kertoo.

Sam oin kuin sana

friendship (ystävyys) sana horsemanship

E lä in ten eh d oilla Mikan mielestä lemmikin pitä­ miseen ei liity eettisiä ongelmia mikäli pystyy hoitamaan eläi­ men hyvin ja antamaan sille on­ nellisen elämän. Kun hankkii papukaijan lemmikikseen tulee muistaa Mikan tärkein hoitoohje; “ihminen elää linnulle, eikä päinvastoin”.

Onnellisen linnun tunnistaa Mikan mukaan yleisestä vilk­ kaudesta ja pirteydestä. “Kaik­ ki papukaijojen toiminta tähtää lisääntymiseen. Jos lintu ei pesi, ei se myöskään ole tyytyväi­ nen”. Mika korostaa. Onnetto­ malla papukaijalla on myös tai­ pumus nyppiä höyheniä ja sai­ rastella iloista lajitoveriaan enemmän.

Eläinkaupoissa on linnuille tarjoilla monenlaisia leluja viih­ dykkeeksi. Usein nämä vaale­ anpunaiset muovikapistukset on suunnatu enemmän ostajalle kuin linnulle itselleen. "Parasta olisi tehdä lelut itse. Materiaa­ liksi sopii parhaiten puu”. Mika neuvoo. Hyvää virkistystä lin­ nuille on myös esimerkiksi ruu­ an etsiminen. “Linnun pitää an­ taa tehdä töitä ravinnon saami­ seksi. Omistajalta vaaditaan vain hieman kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta loihtimaan papu­ kaijalle mielekäs elinympäris­ tö”, Mika naurahtaa.

Teksti ja kuvat: Minna Hakaoja A N IM A L IA 3/98

9

SA:sta lähtöisin olevaja viime vuo­ sina Suomessakin tutuksi tullut “na­ tural horsemanship” -metodi (“luon­ nollinen hevosmiestaito”) on perusajatuksel­ taan tuttu. Ennen sotia Suomessa hevonen ja mies tekivät yhdessä töitä kiireaikaan jopa 10 tuntia päivässä. Nykyajattelun mukaan hevos­ ten olot eivät ehkä olleet hääppöiset, mutta onnistuakseen työparin täytyi osata ymmärtää toisiaanja tämä työskentely-yhteys piti hevosmiestaidot elossa konstailemattomalla tavalla.

Tämä taito katosi sotienjälkeen. Hevoset luke­ vat meitä yhä edelleen, mutta meidän on opitta­ va lukemaan hevosia uudelleen.

Leslie Desmond opettaa uudelleen vanhoja taitoja Leslie Desmond on amerikkalainen alan asian­ tuntija, joka on vuosia kiertänyt opettamassaja ohjaamassa ihmisiä tähän uusvanhaan ajatte­ luun. Suomessa hän on vieraillut jo muutaman kerran, viimeksi elokuun lopussa Tammisaa­ ressa Leslie korostaa sitä, ettei tässäkään asias­ sa voi koskaan olla täysinoppinut. “Jokainen hevonen tietää hevosista enemmän, kuin mitä minä tulen koskaan tietämään”, hän toteaa.

Luonnollisen hevosmiestaidon metodeja kuva­ taan usein juuri ongelmahevosille sopiviksi.

Leslie muistuttaa kuitenkin, että kyseessä on toimintamalli, joka on sovellettavissa kaikkeen kanssakäymiseen kaikenlaisten hevosten kans­ sa, oli sittenkyse hoidosta, ajamisesta tai ratsas-

Vältä väkivaltaa Jokainen hevosten kanssa tekemisissä ollut tie­ tää, miten helppoa on menettää malttinsa ja turvautua väkivaltaan, kun jokin asia ei suju.

Usein kyseessä on tilanne, jossa hevonen on jo kertonut eleillään aikovansa tehdäjotain, mutta ihminen ei ole osannut tulkita sen lähettämiä signaaleja. Hevoset ovat ihmiseen verrattuna varsinaisia maailmankansalaisia, silläne kaikki ymmärtävät toistensaelekieitä. Hevoset seuraavat myös ihmisen elekieltäja ne tulkitsevat sitä omalla tavallaan, mikä ei aina välttämättä ole sama tulkinta, jota tarkoitamme. Ihmisen ja hevosen kielen ristiriitaon siis olemassa. Hevo­ sen korvien viestintää on yleensä aika helppo lukea, mutta vaikeampaa on oppia huomaa-

(hevosm iestaito) kuvaa suom alaista käännöstään parem m in teknisen tuksesta Voidaksemme ymmärtääja ennakoi­ da hevosen käyttäytymistä meidän tulee yrittää oppia ajattelemaan kuten hevonen.

osaam isen sijaan

Hevonen on saaliseläin Ihminenja hevonen kokevat ympäristönsäaina eri tavalla Hevonen on saaliseläin, ihminen saalistajaja sen mukaisesti me myös reagoim­ me ympäristöömme ja sen muutoksiin. Siinä missä hevonen säntää suinpäin pakoon, ihmi­ sen ensireaktio on selvittää mistä on kysymys.

On turha toivoa että hevonen järkeilisi kuten ihminenjatoteaisi itsekseenesimerkiksi kohda­ tessaan tiellä rämisevän peräkärryn, että “ahaa tämä on taas joku moottorivempain, ei se var­ maan päälle käy”. Toisaalta hevonen oppii ja muistaa mitä sen ei ole tarkoituksenmukaista paeta Luonnossa hevoset juoksisivat itsensä hengiltä, jos pakoreaktio laukeaisi aina kun tielle osuisi vaikkapa iso kivi. Tätätietoahyväk­ si käyttäen hevonen voidaan opettaa sopeutu­ maan siihen ihmisen luomaan keinotekoiseen maailmaan, jossa harraste-ja kilpahevosemme nykyään elävät Hevosen itsesuojeluvaistoa ei voi poistaa, mutta sen rajaa voi siirtää.

Hevonenhyväksyymeidätelinpiiriinsä, mutta ihminen ei ole koskaan sille tasa-arvoinen hevoslauman jäsen. Oman turvallisuutemme ta­ kia on ehdottoman tärkeää, ettei se myöskään katsomeitäitseäänalemmiksi olennoiksi. “Vältä aina sellaista tilannetta, jössajoudut mahdol­ lisesti fyysiseen voimien mittelöön hevosen kanssa”, sanoo Leslie Desmond. “Me kaikki tiedämme, kuka on vahvin.”

kahden ystävän tai

A N IM A L ! A 3/98

kahden olennon -

ihm isen ja hevosen välillä liikkuvaa vuorovaikutusta ja kom m unikointia.

maan sen muiden kehonosien joskus hyvinkin pienet viestit. Ja juuri niillä hevonen yrittää kertoa meille mielialoistaanja käyttäytymisaikeistaan.

“Se, että me voimme aiheuttaa pelkoa ja tuskaa, ei tarkoita sitä, että meidän täytyy niin tehdä", muistuttaa Leslie. “On tärkeää yrittää toimia jo ennen kuin hevonen on tilanteessa, jossa se kokee paineen niin kovaksi, että sen on puolustauduttavahyökkäämällätai pakenemal­ la” Luonnollinen hevosmiestaito ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hevosta saisi ojentaaja muis­ tuttaarajoista. Hevonen hyväksyy kyllä pomon antaman kurituksen ja rajojen asettelun, jos se pystyyymmärtämäänmihinne perustuvat. Ran­ gaistuksella ei ole mitään merkitystä, jollei he­ vonen tajuasen syytä. Sen sijaanoikeaan aikaan ja oikeassa tilanteessa annettu rangaistus tai ojennus kuuluu osana hevosen oppimiseen, ja sitä tapahtuu yhtä lailla myös hevoslaumassa Pvöröaitauksessa hevonen voi paeta Kuten useimmat muutkin alan kouluttajat Les­ lie Desmondkin korostaa maastatehtäväntyös­ kentelyn tärkeyttä sekä koulutuksessa ettäjat­ kuvassa kanssakäymisessä. Parhaiten tämä on­ nistuu ns. pyöröaitauksessa, jossa hevosta voi ohjailla helpostijajossa sillä on tilaaja mahdol­ lisuus “paeta”, jos hevonen kokee ihmisen tul­ leen liian lähelle omaa aluettaan. Aitauksessa ihminen pyrkii mahdollisimman kevyin ottein luomaan kontaktin hevoseen, ja pääsemään pikkuhiljaa lähemmäs sitä aluetta, jossa hevo­ nen sietää ihmisen läsnäolon aiheuttaman pai­ neen. Hevonen voi myös kokonaan olla mai­ laan pyöröaitauksessa. Harjoituksia voi kuiten­ kintehdämissävain. Lopullisenatavoitteenaon ettei kyse ole enääerillisistäharjoituksista, vaan hevosmiestaito liittyy kaikkeen hevosen kanssa tehtävään työhön.

“Jollet pysty ohjaamaan hevosta maasta kä­ sin, tulee se olemaan vielä vaikeampaahevosen selästä”, sanoo Leslie. “Pyri aina olemaan pari askelta hevosen edellä, ja muista ettei ole lain­ kaan sama asia seuraako hevonen sinua vaiko riimunnarua Jos joudut vetämään hevosta pe­ rässäsi, tai hevonen vie sinua ei teillä ole todel­ lista yhteyttä.”

Käytännössäkuitenkinsamatpelisäännöttoi­ mivat maassa selässä tai rattailla. Ennen kuin voi olla turvallisesti tekemisissä hevosen kans­ sa täytyy olla henkinen yhteys - ikään kuin “näkymättämäl ohjat” hevoseen. “Jollet voi pitäähevostasi henkisesti kiinnittyneenäitseesi, se onkäytännössämyös poissakäsistäsi”, sanoo Leslie Desmond. “Ehkä mitään erityistä ei ta­ pahdu tänään, eikä huomenna ei pitkään ai­ kaan. Muttamahdollisuus henkiseen yhteyteen on moninkertainen".

Kuiskaa - älä huuda Hevonen on suurija voimakas eläin,ja on aivan luonnollista että helposti käytetään turhankin voimakkaitaotteitasitäkäsiteltäessä,ikäänkuin varmuuden vuoksi. “Miksi huutaa kun voi kuiskata", sanoo Leslie. Asia kuulostaa itses­ tään selvältä, mutta on käytännössä yllättävän vaikea soveltaa jokapäiväisessä kanssakäymi­ sessä hevosen kanssa Kun näkee miten Leslien kaltainen ammattilainen pystyy höyhenenkevyellä otteella liikuttelemaan suurta hevosta haluamaansa suuntaanja haluamallaan tavalla, herää viimeistään kiinnostus tähän metodiin.

Yhteyden luominen hevoseen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja mielellään ohjausta, varsin­ kinjos luonnollista hevosmiestaitoaopetellessa joutuu myös luopumaan vanhoista toiminta­ malleistaan. Sama asia koskee myös hevosta, vaikkakin oppimisprosessi on silloin usein pal­ jon nopeampi. Hevosellehan yhteys merkitsee sitä, että “sen ihminen” on vihdoin oppinut puhumaan!

Hevosiayhäedelleen ohjaavat vaistotja käyttäytymlsmallitkehittyivättoimimaanmaailmas­ sa, jota ei enää ole ja johon ei ole paluuta.

Hevoset elävät nyt ihmisen luomassa ympäris­

tössäja ihmisen ehdoilla Olemme niille velkaa sen, että pyrimme askel askeleelta lähemmäs yhteistäkommunikointia Tärkeintäon molem­ minpuolinen luottamusja kunnioitus. Mutta ne eivät tule itsestään, ne on ansaittava T a r ja B a l d in g

Jos ei ole mahdollisuutta osallistua Leslie Desmondin kaltaisten ulkomaisten asian­ tuntijoiden luennoille, löytyy Suomestakin nykyään omia guruja, kuten Leena Kurik­ kaja Risto Vuoripalo. Luonnollista hevos­ miestaitoa käsitteleviin demoihin ja luen­ toihin kannattaa osallistua. Tähän asti alan kirjallisuutta on ollut saatavilla niukastija lähinnä vain englanniksi, mutta siihenkin on varmaan tulossa parannusta.

7

TB = Tarja Balding JK = J aana Kiljunen JR = J aana Reijonaho

Uutisia

4 0 . E L Ä IN T E N V IIK K O K irkkonum m ella vapautettiin 4 000 m inkkiä sabotaasi-iskussa Tarhan naapurissa asuva Kaija Lindström pitää tilannetta sietämättömänä, sillä vielä viikko vapautuksen jälkeen loukkaantu­ neita ja kuolleita minkkejä löytyi runsaasti lähitienoilta. Lindström pitää tapahtunutta eläinrääkkäyksenä - ei eläinsuojeluna.

Vaikutukset lähiympäristöön ja seudun asukkaisiin ja luontoon tulevat jatkumaan vielä pitkään.

Isku on aiheuttanut sen, että lehdissä kirjoitetaan turkistarhaukselle myönteisiä kirjoituksia ja turkistarhaus saa sympatioi­ ta osakseen.

Vapautetuista minkeistä on saatu takai­ sin noin 3000. JR

EU :n eläintarhadirektiivi pettym ys Eläinsuojeluliitto Animalian jäsenistöä vieraili Pukkilassa Erkki Aaltosen villisikafarmilla. Aaltosen metsätarhassa tonkii kolmisenkymmentä emakkoa porsaineen.

Erkki Aaltonen on Suomen ensimmäi­ senä villisikatarhaaja ja toimii myös Suo­ men Riistatarhaajien yhdistyksen puheen­ johtajana sekä neuvoo ja kouluttaa tuo­ reempia tarhaajia. Pukkilan tarha tekee

yhteistyötä myös eri yliopistojen käyttäytymistutkijoiden kanssa.

Ainakin Animalian väkeen Erkki Aalto­ sen asiantuntemus villisikojen elämän tun­ tijana teki vaikutuksen. Siat näyttivät sil­ minnähden viihtyvän rypemis-ja uintipai­ koin varustetussa isossa metsätarhassa.

Villisikatarhaan voi käydä tutustumassa sopimuksesta. JK

Euroopan eläinsuojelujärjestöjen kattojär­ jestö Eurogroup for Animal Welfare on pettynyt valmisteilla olevan eläintarhadirektiivin muotoiluun.

Eläinsuojelujärjestöjen lobbauksesta huolimatta ympäristöministerien neuvot­ telussa luonnoksesta poistettiin lähes kaik­ ki eläinten hyvinvointiin liittyvät säädök­ set. Direktiivillä ei enää tavoitella olosuh­ teiden parantamista euroopppalaisissa eläintarhoissa, vaan villieläimien ja biodiversiteetin suojelua.

Ympäristöministerireiden työryhmä kä­ sitteli direktiiviehdotusta kesäkuussa. Di­ rektiivi käy vielä kerran ministerineuvos­ tossa sekä Euroopan parlamentissa ja sen uskotaan tulevan voimaan Itävallan pufjjijijolitajakaudella.

Eurogroupin ja englantilaisen eläinsuo­ jeluyhdistyksen RSPCA:n raportti EU:n alueen eläintarhoista kerto kuitenkin sel­ o sti, että nykyistä tiukempia sääntöjä kai­ vataan. Eläintarhojen olojen parantami­ nen jää edelleen jäsenvaltioiden vastuulle.

JK

IN M E M O R IA M

A nim alian leiri pidettiin H angossa Eläinsuojeluliitto Animalian leiri pidettiin tänä vuonna Itämeri-tapahtuman yhtey­ dessä Hangossa. Leiriläiset opettelivat tie­ dotuksen saloja kouluttaja Marsa Bäckin johdolla ja lisäksi käsiteltiin myös ajan­ kohtaisia eläinsuojeluaiheita.

Leiri pidettiin osana Itämeri-tapahtumaa, jonka järjestivät Itämeren tilasta huolis-

saan olevat järjestöt. Eläinsuojeluliitto Animalia osallistui myös tapahtuman näyt­ telyyn, jonka aihe oli Itämeri. Animalia kertoi turkistuotannon ja maatalouden ympäristövaikutuksista sekä turkiseläin­ ten ja tuotantoeläinten hyvinvointiongelmista. JR

Toimittaja Asta Korpikallio on poistunut joukostamme. Asta oli rohkea ja empaatti­ nen tiedotusalan ammattilainen, joka teki uraauurtavaa työtä kirjoittamalla eläinten puolesta jo silloin, kun aihe ei ollut samal­ la tavalla salonkikelpoinen kuin nyt.

Asta otti voimakkaasti kantaa mm. Sär­ känniemen delfinaarioita vastaan ja rapor­ toi lukuisista muistakin eläinsuojeluasi­ oista. Asta toimi pitkään Seura-lehdessä, ja siirtyi sittemmin free lanceriksi. Seuralehdessä toimiessaan hän sai yhdessä sa­ man lehden toimittaja Holvaksen kanssa vuoden 1992 Pro Animalia-palkinnon. Pal­ kinto myönnettiin nimenomaan eläinsuojelutyön ansiokkaasta edistämisestä tuo­ malla asiaa suuren yleisön tietoon.

Asta sai kirjoituksillaan paljon aikaan, hänen kaltaisiaan voimakkaasti tuntevia ja myös sydämellään työssään mukana olevia ihmisiä saisi maailmassa olla enem­ män. TB

V

uonna 1900 Helsingin eläin­ suojeluyhdistyksen edustaja

Constance Ullner osallistui maailman 13. Eläinsuojelukongressiin Pariisis­ sa. Hänen aloitteestaan Suom essa vietettiin eläinten päivää ensimmäi­ sen kerran lokakuussa 1909 ja sitä vietetään edelleenkin joka vuosi 4.10.

Tänä vuonna viikkoa vietetään siis 40. kerran. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään pääkaupunkiseudulla noin 20 erilaista tapahtumaa 17 eri järjestön ja yrityksen voimin.

Eläinten viikkoa on Suomessa vietetty jo vuodesta 1959 alkaen.

Silloin aloitteen teki Suomen Eläinsuojeluyhdistys.

Tänä vuonna viikon järjestelyistä kantaa suurimman vastuun Eläinsuojeluliitto Animalia.

Luvassa on luentoja, konsertteja,

ka. Turkulaiset ovat esillä infopöyti-

ulkoilmatapahtumia ja muotinäytös.

Eläinsuojelua ja eläinten hyvinvointia voi edistää monin tavoin - myös tai­ teen keinoin, (ks. keskiaukeaman kalenteri.). Tapahtumia myös muilla

neen Hansa-korttelissa. Lisäksi Tu­ russa järjestetään kirjakahvilassa

paikkakunnilla Myös muilla paikkakunnilla tapah­ tuu. Animalian Joensuun ryhmä jär­ jestää keskustelutilaisuuden “Turkis­ tarhaus - elinkeino ilman moraalia”, jossa luennoi Animalian puheenjoh­ tajanakin toiminut dosentti Leena Vilk-

eläinsuojeluaiheisia luentoja ko. vii­ kolla.

Tamperelaiset pitävät eläinsuojeluaiheisen illan 6.10. Lisäksi lehden painoon mennessä suunnitteilla oli katutapahtumia. (ks toimintasivut.).

Kiitokset kaikille, jotka ovat muka­ na toteuttamassa Eläinten viikkoa mm. Varpu Riihimäki ja Kimmo Helistö sekä monet muut!

Pohjoism aiset eläinsuojelijat kokoontuivat H elsingissä Pohjoismainen Eläinsuojeluneuvosto (Nordiska Djurskyddsrädet) kokoontui elokuun viimeisenä viikonloppuna Hel­ singissä. Kokouksen osanottajat kertoivat maansa ajankohtaisistaeläinsuojeluongelmista ja parannuksista. Keskustelua he­ rättivät mm. broilerikasvatus, eläinkokeet, metsästyskoirien koulutus, kananmunapakkauksien merkinnät kuin strutsikasvatuskin.

Kokous hyväksyi kolme julkilausumaa koskien elävien eläinten kuljetustuen lak­ kauttamista, turkistarhausta ja EU:n maa­ talouspolitiikkaa. JR

Vasem m istoliitolle eläm suojeluohjelm a Vasemmistoliitto on ottanut toukokuun lopussa Kuopiossa pidetyssä puolueko­ kouksessa otettiin kantaa myös eläinsuojelukysymyksiin.

Puolue päätti, että puolueelle laaditaan ympäristö-, kuluttaja-, ja elintarvikepoliittinen ohjelma, jossa huomioidaan myös hyötyeläinten eettiset oikeudet, pyrkimi­ nen eroon maatalouden tehotuotannosta, kasvisruokailun järjestäminen kouluissa ja muussa valtion ja kuntien ruokailutoiminnassa sekä eläinkokeita korvaavien tut­ kimusmenetelmien kehittäminen ja käyt­ töönotto. Toisaalta puoluekokous ei suos­ tunut ottamaan kielteistä kantaa turkistar­ haukseen.

Aiemmin tänä vuonna on Vihreä Liitto tehnyt oman ohjelman koskien eläinten hyvinvointia. JR

Itävallassa turkistarhaus kiellettiin Itävallassa ei saa enää harjoittaa turkistar­ hausta, sillä toukokuussa viimeinenkin osavaltio kielsi turkistarhaamisen eläin­ suojelullisista syistä johtuen. Myös Hol­ lannin parlamentti on päättänyt lopettaa kettutarhauksen ja ensi vuoden alusta al­ kaen myös Ruotsissa ketuilla on oltava kaivamismahdollisuus ja lajiseuraa. JR

Sanottu ja tehty “ Ihmisen kloonaamisen totaalikielto on ehdottomasti liian jyrkkä. Kloonaus toisi apua mm. lapsettomuuden hoitoon. Silti se on laitonta. Vaikka ihmisen kloonaaminen onnistui­ si, sitä ei kannata tehdä, koska tuloksia ei voi julkaista eikä niistä siten saa tieteellistä meriittiä. Tulevaisuudessa ihmislajin jalostaminen tapahtunee kuitenkin samalla tapaa kuin tuotantoeläimillä. ” - Professori Juhani Jänne, Suomen Kuvalehti, 12.6.1998

“Jos ihmisten mielestä ketut eivät viihdy pienessä häkissä, niin silloin ihmisten mielestä ketut eivät viihdy pienessä häkissä. Yleinen mielipide pakottaa tutkimustuloksiin, vaikka etukäteen jo tiedetään tulos. . ” -Eläintieteen professori Mikko Harri, Helsingin Sanomat, 11.9.1998

A N IM A L IA 3/98

8

0

0 6 0 0 - 1 0 0 - 2 0 2 0 , /PU H E LU +ppm 0 6 0 0 - 1 0 - 4 9 5 4 ,9 5 /m in + p p m

A N IM A L IA 3/98

9

piรงuiiM uy ndje/v n p ^ iu u n n s

K u v a ta ite ilija e lä in t e n I

Tamminen uskoo, että tai­ de voi saavuttaa ihmisen yksilö tasolla, provosoimatta, niin että herätys tulee tavallaan ihmisen omasta sisimmästä. “Hil­ jainen näyttely” Galleria Rajati­ lassa Tampereella toukokuussa oli Anne Tammisen neljäs oma näyt­ tely. Se oli kokoelma hänen töis­ tään parilta viime vuodelta. Ai­ kaisemmat näyttelyt “Eläköön eläin!” ja “Immortal” keskittyi­ vät vielä enemmän eläinsuoje­ luun.

Anne Tamminen, 25, valmistui vuosi sitten Imatran taideoppilaitoksesta pääaineenaan valokuva­ us. Tammisen töiden pohjana on aina hänen ottamansa valokuva, mutta hän työstää kuvia pitkälle fotografiikan keinoin. Monet hä­ nen töistään ovat installaatioitaja pääosassa ovat yleensä eläimet.

Hän on pitänyt eläimistä pikku-

p u h e e n v u o r o

A nne Tam m isen taiteessa eläim et ja eläinsuojelu ovat tärkeässä osassa. N e ovat jollak in tavoin m ukana lähes kaikissa hänen töissään.

tytöstä lähtien. Ehkä kyltymätön kiinnostus eläimiä kohtaan juon­ taa juurensa osaksi siitä, ettei hän vaatimuksistaan huolimatta saa­ nut omaa lemmikkieläintä ennen kuin 14-vuotiaana, jolloin hän sai ensimmäisen marsunsa. Tällä het­ kellä marsuja on kuusi.

Meetvursti olikin hevosesta Eläinsuojelijaksi Anne Tamminen sanoo kasvaneensa useiden herä­ tysten kautta.

- Ensimmäinen niistä tuli pik­ kutyttönä, kun sain tietää, että meetvursti on tehty hevosista. Se oli kauhea järkytys. Tuli sellai­ nen tunne, että miksi kukaan ei oo kertonut. Sitten myöhemmin 17-vuotiaana ryhdyin kasvissyö­ jäksi.

Seuraava sysäys tuli, kun hän muutti pois vanhempien luota.

- Kotoa muuttamiseen liittyy muutenkin sellainen omista ar­ voista lähtevä asioiden tärkeysjäijestykseen pistäminen, Tammi­ nen muistuttaa. Samaan aikaan hän liittyi myös Animalian jäse­ neksi. Ehkä palkinto Animalialehden valokuvauskilpailussa on myös ollut yksi kannustus eteen­ päin taiteilijan tiellä.

Anne Tammiselle taide on pää­ asiallinen vaikutuskeino eläinsuojelutyössä. Sen lisäksi hän toki puhuu eläinsuojeluasioista lähi­ piirissään ja kerää esimerkiksi nimiä listoihin. Mielenosoituksiin

Eläimen itseisarvo Kun eläväeläin viedään taidemu­ seoon, taidegalleriaan tai taideta­ pahtumaan, mielestäni eläimen oma itseisarvoja oikeus olla eläin

12

hän ei ole lähtenyt mukaan, kos­ ka ei ole varma niiden vaikutuk­ sesta. Tamminen ei usko aggres­ siivisiin vaikutuskeinoihin, kos­ ka ne saavat vain aikaan vastare­ aktioita ihmisissä. Hän ei myös­ kään halua puhua liikaa töidensä eläinsuojeluaspektista, koska ei halua tulla leimatuksi “kettuty­ töksi”, jonka näyttelyissä käyvät vain eläinsuojelijat.

Tamminen uskoo eläinten oi­ keuksiin ja kuolemanjälkeiseen elämään. Hänen mielestään ih­ minen on vain yksi eläinlaji mui­ den joukossa. Tosin hän ei pidä mahdollisena, että eläimistä tuli­ si tasa-arvoisia ihmisen kanssa.

Parhaassa tapauksessa ihminen rinnastaa eläimet lapsiin ja pitää eettisenä velvollisuutenaan huo­ lehtia niistä hyvin. Tamminen ei hyväksy eläinten tappamista ra­ vinnoksi, mutta hyväksyy niiden käyttämisen esim. maidontuotan­ toon, kunhan eläimistä pidetään hyvää huolta eivätkä ne joudu kärsimään.

nen perässään eikä kuvaami­ sesta tahtonut tulla mitään. Lo­ puksi täytyi ottaa veli avuksi johdattamaan seepra sopivaan asentoon kuvaa varten. “Itkupaju” -nimisessä työssä on kuva virolaisen alkoholistin koiranpennusta, joka surumie­ lisellä katseellaan hellyttää ke­ nen tahansa sydämen. Tammi­ selle eläimen valokuvaaminen on eräänlainen keino antaa sil­ le kuolemattomuus. Valoku­ vaustahan on perinteisesti käy­ tetty keinona ikuistaa esimer­ kiksi sotaan lähtevät.

Eläinsuojelullinen aspekti saa taiteen tekemisen tuntu­ maan Tammisesta mielekkäämmältä, kun sen avulla voi ehkä vaikuttaajohonkin tärke­ ään ja samalla purkaa omaa ahdistustaan.

Mervi Rissanen

Valokuvaamalla kuolemattomaksi Anne Tamminen on töitään var­ ten kuvannut paljon Korkeasaa­ ren eläimiä. Hän kertoo, että mo­ net niistä ovat ihmisiin tottuneina innokkaita poseeraajia. Eräskin seepra, jonka hän halusi kuvata profiilista, seurasi koko ajan hä-

Löytöeläinten ongelm at ovat eri m aissa sam at

:

E lä v ä t e lä im e t ta ite e s s a :e lä im e n Määrällisesti eläviä eläimiä on taiteessa äärettömän vähän ver­ rattuna tehomaatalouden ja koeeläinten eläinmääriin. Taide on kuitenkin julkista enkä väheksy sen merkitystä yhteiskunnassa.

Siitä huolimatta sen kaikkia kei­ noja ei tule kritiikittä hyväksyä.

Taidenäyttelyissä voi olla eläi­ miä käsittävää näyttelyaineistoa esimerkiksi valokuvina, maala­ uksina, videoina, tietokonekuvi­ naja installaatioina, joiden mate­ riaalina käytetään mm. täytettyjä eläimiä, eläinten osia sekä eläin­ ten jätöksiä ja pesiä. Nykyisen poikkitaiteen aikana taiteeksi voi määritellä mitä tahansa, siksi tai­ detapahtumissaon esillä myös elä­ viä eläimiä. Eläin on taiteilijan rajattoman mielikuvituksen käy­ tettävissä. Eläintaidetapahtuma voi olla raakaa eläimen teurastus­ ta, mutta toisaalta myös sirkushu­ via. On sinisilmäistä uskoa, että eläimet olisivat turvassa pyhäksi mielletyssä taiteessa.

a s ia lla

jäävät taustalle ja eläin muuttuu näyttelyeläimeksi,jota voisin ver­ rata tieteen koe-eläimeen. Näyt­ telyssä se alistetaan taiteilijan kä­ siteltäväksi - aivan kuten koeeläimet alistetaan tiedemiehen kokeisiin. Taide ei pyhitä keino­ ja: elävän eläimen alistaminen on alistamista myös taidemuse­ ossa ja hyväksikäyttö on hyväk­ sikäyttöä myös taidemuseossa, gallerioissa, taidetapahtumissa.

Näkemykseni mukaan eläväeläin ei voi olla taidemateriaalia eikä osa taideteosta tai taidetapahtu­ maa. Taidenäyttelyssä eläin on osa näyttelyaineistoa, eläinteos suhteutetaan viereisiin taideteok­ siin. Vastaavasti taidenäyttely, jossa eläin on mukana suhteute­ taan muihin taidenäyttelyihin. Ja samalla eläin alistetaanjulkisuu­ delle ja ihmismassoille.

Tekevätkö taiteilijat yhteistyötä eläinten kanssa?

Elävä eläin on täysin taiteilijan ehdoilla toimiva puolustuskyvytönyksilö eikä yhteistyötä käsit­ teenä voida siten käyttää tässä yhteydessä.

Koska eläimille ei voi selittää yhteistyötilannetta - vangitsemis-

v a i ta ite ilija n

tatai vangitsemisaikaa (usein kuu­ kausia kestävää näyttelyaikaa), voivateläimet rajallisen ymmäryksensä takia kärsiä enemmän kuin ihminen vastaavassa tilan­ teessa. Myös edestakaiset muse­ on ja kotipaikan väliset matkat ovat eläimille käsittämättömiä ja siten niitä stressaavia.

Vaikka taidelaitoksen olosuh­ teet olisivatkin eläimelle hyvät, puolustuskyvyttömän eläimen ei tule itse olla paikalla kyseenalais­ tamassa taiteilijan keinoin omia oikeuksiaan. Eläimen tehtävänä ei ole myöskään kyseenalaistaa ihmisen herruutta. Eläin on syy­ tön ihmisen ylivaltaan ja herruu­ teen. Eläimen ei tarvitse “työs­ kennellä” museossa ihmisten hy­ väksi, sillä sen ei tarvitse olla taiteen keinoin hyödyllinen yh­ teiskunnan kehittymiselle, eikä edes itselleen. Eläimen ei tarvitse olla taiteellisesti mielenkiintoi­ nen, kaunis, koskettava, seksuaa­ linen, henkinen, huvittavatai viih­ dyttävä.

Oikeus omaan elämään Mielestäni elävää luonnoneläintä ei tule vangita luonnostasisätiloihin. Ihminen voi mennä itse luon­

PORISSA NÄHTYÄ Porin taidemuseossa pi­ detty Animal.Anima.Animus. -näyttely (6.6. 30.8.) mainostettiin tut­ kielmana ihmisen ja eläi­ men välisistä suhteista.

Osa teoksista oli tehty "yh­ teistyössä eläinten kans­ sa". Erityisesti Xu Bingin "Verkko ja lieka" -teos herätti paljon keskustelua, sillä teoksessa oli kaksi elävää lammasta ja karit­ sa.

Toista lammasta ympä­ röi rautalangasta punostusta tekstistä muodostu­ va verkkoaitaus, toinen on kytkettynä liekään, jonka tekstinä oli John Bergerin runo They are the Last.

Näyttelyn tarkoituksena oli kiinnittää huomiota eläinten asemaan yhteis­ kunnassamme. Näyttely herätti paljon keskustelua yleisönosastoilla, sillä osa näyttelyyn tutustuneista ei pitänyt teoksista, jotka ikään kuin "objektisoivat" eläimiä.

Eläinsuojelulain 19. py­ kälässä sanotaan, ettei lammasta saa pitää jat­ kuvasti paikalleen kytket­ tynä.

v a p a u s?

toon vapaan eläimen luo, jos hän katsoo ihmis-eläin-luontosuhteen tutkimisen tarpeelliseksi. Eläinelää ilman taidettaja eläimellä on oma itseisarvonsa olla eläin il­ man taidetta. Se elää vaikkei tai­ teilijoita olisi olemassakaan. Ih­ minenja eläin kuuluvat eläinkun­ taan; molempia yhdistää elämäja siksi kummankin oikeutta omaan elämään tulisi kunnioittaa samal­ la tavoin ja eläintenoikeuksia tu­ lisi ajaa tasa-arvon periaatteella.

Ne taiteilijat,jotka käyttävät tai tappavat eläviä eläimiä teoksis­ saan, rikkovat rajoja alistamalla ja he tekevät sen tietoisesti ja jul­ kisesti. Mielestäni elävä eläin taideareenalla on eläimen itseisar­ von menettänyt vanki, joka suo­ rittaa taiteilijan määrittämää pak­ kotyötä. Onko taiteilijan vapaus tärkeämpi kuin eläimen vapaus?

Henry Sidgvvick vastaa sanoin: “Maailmankaikkeuden näkökul­ masta katsoen (jos niin voidaan sanoa) ei yhdenkään yksilön etu ole tärkeämpi kuin kenen tahansa toisen yksilön etu.

Marja B lomster TAIDEMAALARI

marja.blomster@fermat.pp.fi

A N IM A L IA 3/98

A N IM A L IA 3/98

Osallistuin kansainväliseen löytöeläinkonferenssiin Bratislavas­ sa toukokuussa 1998. “Interna­ tional Companion Animal Welfa­ re Conference” järjestettiin nyt toisen kerran ja mukana oli osal­ listujia 30 maasta, kaukaisimmat Intiasta, USA:staja Israelista.

Konferenssin aiheina olivat löy­ töeläinten määrän kontrollointi sterilisoinnin avulla, eläinsuoje­ lulainsäädäntö, löytöeläintalon perustaminen ja sen hoitaminen sekä löytöeläintoimintaan liitty­ vät talousongelmat. Luennoitsi­ jat olivat suurimmaksi osaksi pit­ kän linjan eläinsuojelijoita, eläin­ lääkäreitä ja suurten kansainvä­ listen eläinsuojeluorganisaatioiden edustajia. Lisäksi mukana olivat omaa työtään esittelemäs­ sä paikalliset aktiivit. Ja tietenkin keskustelu rönsyili kaikkiin mah­ dollisiin eläimiin liittyviin asioi­ hin, olihan koolla 150 eläinsuoje­ lijaa Löytöeläinten määrät vaihtelevat maittain Kun kuuntelin muiden maiden edustajia ja keskustelin heidän kanssaan, ihmettelin miksi Suo­ messa yleensä löytöeläimet ja nii­ den talteenotto ja hoito koetaan ongelmaksi. Kreikassa yhdessä piskuisessa läänissä saattaa olla 20 000 irtokoiraa ja 50 000 irtokissaa. Osa niistä kuolee turisti-

kauden loputtua viranomaisten myrkkyansoihin. Espanjassa yh­ dessä yksittäisessä maakunnassa eläinlääkärit steriloivat satoja löy­ tökissoja ja -koiria vuosittain, mutta ongelmat vain jatkuvat.

Vaikka löytöeläinmäärät vaih­ televat maittain, kaikilla osallis­ tujilla tuntuu olevan samanlaisia käytännön huolenaiheita. Keskus­ telin englantilaisen eläinten tur­ vakodin työntekijän kanssa uusi­ en kotien etsimisestäja siihen liit­ tyvistä ongelmista, espanjalaisen eläinlääkärin kanssa vertailimme villikissojen loukutuskokemuksiamme ja unkarilaisen eläinsuoje­ lijan kanssa ihmettelimme, miten saadaan löytyneet eläimet takai­ sin omistajilleen. Kaikkia eläinsuojelijoita ja löytöeläintaloja yhdistivät myös rahoitusongel­ mat. Omien tuotteiden myymi­ nen ja lahjoitusten pyytäminen on kaikille yhtä tuttua puuhaa.

Suomessa “vain” kulkukissaongelma Kävimme myös tutustumassa Bra­ tislavassa sijaitsevaan löytöeläintaloon. “Sloboda Zvierat” on pe­ rustettu 6 vuotta sittenja on toimin­ naltaan verrattavissa Helsingin eläinsuojeluyhdistykseen. Turva­ kotiin tulee vuosittain 2 500 eläin­ tä, suurin osa niistä on koiria. Löy­ tyneistäja kadonneista lemmikeis­ tä pidetään rekisteriäja ne eläimet,

joita omistajat eivät nouda pois, sijoitetaan uuteen kotiin. Sloboda Zvieratin tilat ovat ahtaat ja aina tupaten täynnä, mutta uutta tila­ vampaa taloa suunnitellaan.

Konferenssin parasta antia oli tutustuminen moniin kollegoihin ympäri maailmaa. Sain paljon uu­ sia ideoita ja olin todella iloinen huomatessani, että Suomen tilan­ ne löytöeläinten osalta on yksi maailman parhaista. Olin ylpeä voidessani kertoa, että Suomessa ei ole kulkukoiraongelmaa, meillä on VAIN kulkukissaongelma. Tä­ mäkään ongelma ei ratkea, jos ih­ miset edelleen käyttäytyvät yhtä vastuuttomasti ja kaikki työ lanke­ aa vapaaehtoisten eläinsuojeluyh­ distysten harteille. Kiitokset kuu­ luvatkin kaikille suomalaisille va­ paaehtoisjärjestöille, jotka tekevät työtä löytöeläinten hyväksi!

Miten pienellä vaivalla Suomi voi­ sikaan nousta eläinsuojelumaiden kuningatareksi, jos vain valtio, kunnat ja eläinsuojelijat puhaltai­ sivat yhteen hiileen. Olisin todella ylpeä, jos kahden vuoden kuluttua seuraavassa konferenssissa Suo­ men edustaja voisi kertoa, että maamme on ratkaissut myös ko­ dittomien kissojen ongelman.

Niisu Laihonen Kirjoittaja toimiipääeläintenhoitajana Helsingin eläinsuojeluyh­ distyksessä.

PUNAKORVAKILPIKONNA UUSI LÖYTÖELÄIN Kuluva kesä oli Helsingin eläinsuojeluyhdistykses­ sä edellisten kaltainen: loppukesästä elettiin var­ sin kiireistä aikaa, sillä kissoja ja kissanpentuja löytyi sen verran, että kollit joutuivat jonotta­ maan talolle. Uudenlai­ sen eläinsuojeluongelman muodostavat punakorvakilpikonnat, jotka ovat kilpikonnia ja vaati­ vat suoakvaterraarion.

Muutama vuosi sitten näitä konnia myytiin sö ­ pöinä pienikokoisina kil­ pikonnina varsin paljon.

Nyt nämä konnat ovat kasvaneet isoiksi ja ihmi­ set ovat havahtuneet lii­ an myöhään huomaa­ maan, että kyseessä on itse asiassa varsin vaati­ va lemmikki. Konnia jäte­ tään heitteille. Kevättal­ vella löytyi Helsingistä yksi kilpikonna biojäteas­ tiasta. Tällä hetkellä Hel­ singin eläinsuojeluyhdis­ tyksen suoakvaterraariossa uiskentelee viisi punakorvakilpikonnaa, jot­ ka etsivät uusia vastuun­ tuntoisia ja asiantuntevia koteja.

13

Animalian kuva-arkisto

tussa kukaan ei ollut syytettynä maini­ tunlaisista teoista. Johdonmukaisempaa olisi ollut luetella tekomuotoja, jotka ovat laillisen ja laittoman rajamailla.

Edelleen esitöissä todetaan, että teon rikosoikeudelliseen arviointiin vaikuttaa “teon kohteena olevan eläimen laji ja yleisesti vallitsevat käsitykset siitä, mil­ laiset teot aiheuttavat kipua tai tuskaa erilajisille eläimille.”

Uudistuksessa eläinsuojelurikoksen syyksilukemisen kynnystä nostetaan. Tä­ hän asti on edellytetty tahallisuutta tai huolimattomuutta, nyt vaaditaan vähin­ tään törkeää huolimattomuutta. Syyksilukeminen liittyy näyttökysymykseen.

Tutkimieni oikeusjuttujen perusteella tuo­ mioistuinkäsittelyyn päätyvät vain selvät tapaukset. Tällainen syyksilukemisen muutos ei ainakaan edesauta eläinten suo­ jelua. Jatkossa on näet entistä hankalam­ pi osoittaa tekijän syyllisyys.

Rikoslakiin rikosnimikkeeksi on muu­ tettu eläinsuojelurikos. Vaikka uudistus kokonaisuudessaan merkitsee taka-askelta eläinsuojelussa, itse rikosnimikettä voi­ daan pitää ilmaisultaan onnistuneempa­ na. Eläinrääkkäys rikoksen nimenä on ollut omiaan aiheuttamaan sekaannusta, koska sitä käytetään kahdessa merkityk­ sessä. Ensinnäkin, se on rikoksen nimi ja toiseksi, se on kansanomainen mielipi­ teen ilmaisu tapahtumasta, jossa eläintä tavalla tai toisella on kohdeltu huonosti.

Eläintenpitokielto Uuden lain mukaan eläintenpitokielto voi­ daan tuomita kaikista tekomuodoista: eläinsuojelurikoksesta, lievästä eläinsuo­ jelurikoksesta ja eläinsuojelurikkomuksesta. Oikeuskäytännön perusteella on to­ dettava, ettei kieltoa ole annettu varsin raaoissakaan eläinrääkkäystapauksissa.

Otaksun, ettei nykyinen käytäntö muut­ tuisi sanottavasti uudistuksen myötä.

Edelleen voidaan todeta, että väliaikai­ sella eläintenpitokiellolla ehkäistäisiin ennakolta mahdollisia laiminlyöntejä.

Kielto koskisi vain sellaisia tapauksia, joissa viranomaiset eläinten hoidon lai­ minlyönnin seurauksena ovat ottaneet eläimet huostaansa. Jos mahdollisuutta väliaikaiseen eläintenpitokieltoon ei ole, laiminlyöntiin syyllistynyt voi ottaa vaik­ ka seuraavana päivänä uusia eläimiä.

Nähtäväksi jää, lisätäänkö eläinsuojelu­ lakiin väliaikaistaeläintenpitokieltoa kos­ keva pykälä.

Eläinsuojelurikokset eläinsuojelulaista rikoslakiin vuonna 1999 läinsuojelulain eläinrääkkäyspykälä jaetaan vuoden 1999 alusta kahteen eri tekomuotoon: eläinsuojelurikokseenja lievään eläinsuojelurikokseen. Kun eläinsuojelulakiin jää vielä eläinsuojelurikkomus, kahden viimeksi mainitun tunnusmerkistö on käytännössä kovin lähellä toisiaan. Käijistetysti sanot­ tuna rikos jaetaan tekoon, lievään tekoon ja pikku tekoseen. Asianmukaisempi luo­ kittelu olisi mielestäni Suomen eläinsuo­ jeluyhdistyksen lausunnossa ehdotettu jako törkeään eläinsuojelurikokseen, eläin­ suojelurikokseenjaeläinsuojelurikkomukseen.

Eläinsuojelurikokset on sijoitettu rikos­ lain 17 lukuun, joka käsittää säännökset yleiseen järjestykseen kohdistuvista rikok­ sista. Lain esitöissä kuvataan yleiseen jär­ jestykseen kohdistuvia rikoksia teoiksi, jotka eivät kohdistu välittömästi ketään määrättyä henkilöä vastaan, eivätkä varsi­ naisesti vaaranna tai haittaa viranomaisen toimintaa. 17 luvussa on hyvin erilaisia kriminalisointeja, jotka koskevat eläin­ rääkkäyksen lisäksi muiden muassa mel­ lakkaa, sukupuolisiveellisyyttä ja uskon­ rauhaa! Lain esitöissä on katsottu, että tällaiset teot “aiheuttavat ihmisten ärty­ mystä ja mielipahaa, joten niiden krimi­ nalisoiminen on sen vuoksi perusteltua.

Eläinten epäasiallinen tai julma kohtelu

E

Vuoden 1999 alussa astuu voim aan rikoslain uudistus.

O sana sitä ovat m yös eläinsuojelurikokset.

E läinrääkkäyspykälä siirtyy eläinsuojelulaista rikoslakiin ja se jaetaan jatkossa kahteen tekom uotoon: eläinsuojelurikokseen ja lievään eläinsuojelurikokseen.

M uutos m erkitsee heikennystä eläinsuojelussa.

loukkaa puolestaan yhteiskunnassa vallit­ sevia käsityksiä eläinten kohtelusta ja he­ rättää sillä tavoin ärtymystä tai pahennus­ ta”.

“Joka tahallaan tai törkeästä huolim attom uudesta...”

Uuden rikoslain 17 luvun 14 B:n mukaan eläinsuojelurikoksesta rangaistaan sitä, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudes­ ta pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamal­ la, jättämällä tarpeellista hoitoa vaille tai' muuten eläinsuojelulain vastaisesti kohtelee eläintä julmasti tai tuskaa aiheuttaen.

Rangaistusuhkana on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Jos eläinsuojelurikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä eläinsuojelurikoksesta sakkoon. Eläinsuojelurikos voitaisiin kat­ soa lieväksi esimerkiksi, jos kipu on lyhyt­ aikaista, vähäistä tai sen tarpeettomuus ei ole ilmeistä taikka teolla ei ole tarkoitettu aiheuttaa vammaa tai sairautta. Lievänkin tekomuodon syyksiluettavuuden muotona on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus.

Lisäksi on huomattava, että uudessa lais­ sa myös lievässä tekomuodossa syyksilu­ ettavuuden muotona on törkeä huolimatto­

14

muus ja tällöin teko on kokonaisuutena arvioituna lievä. Kuitenkin lain esitöissä todetaan, että “aiheutettaessa eläimelle tar­ peetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa tör­ keällä huolimattomuudella tarkoitetaan eläinsuojelua koskevien säännöksien va­ kavaa rikkomista, joka ilmentää välinpitä­ mätöntä tai piittaamatonta suhtautumis­ ta.” Voiko tällainen tekomuoto olla lievä?

9

• •

Eläinsuojelulainsäädäntöä uudistettaes­ sa on aina korostettu sitä, että käsitykset eläinten pidosta ovat muuttuneet ja eläi­ miä tulisi kohdella aiempaa paremmin.

Tätä on nähdäkseni tulkittava myös siten, että eläimen asema on korostunut. Tätä taustaa vasten tuntuu hieman oudolta, että eläinsuojelurikossäännökset on sijoitettu yleistä järjestystä koskevaan lukuun. Ri­ koslain kokonaisuudistuksen tavoitteena on myös ollut keskeisten vankeusuhkaisten rangaistussäännösten keskittäminen rikoslakiin. Näin ei ole kuitenkaan käy­ tännössä menetelty. Mielestäni olisi ollut johdonmukaisempaa siirtää myös met­ sästyslain metsästysrikos ja -rikkomus sekä kalastuslain vastaavat rangaistus­ säännökset rikoslakiin. Nämä rangaistus­ säännökset olisi voitu koota eläinsuojelurikosten kanssa omaan lukuun, esimer­ kiksi ympäristörikosten jälkeen. Tämä olisi eheyttänyt kovin sekalaista 17 lukua ja korostanut eläinsuojelun asemaa.

Voidaan myös perustellusti kysyä, “hyö­ dyttääkö” rangaistus ketään tai palveleeko se yhteiskunnan etua? Rikosoikeus on kuitenkin viimekätinen keino, jolla voi­ daan vaikuttaa vain rajallisesti ihmisten käyttäytymiseen. Eläintenpitokielto voi­ si silti olla sovelias turvaamistoimenpi­ de: sillä pyritään varmistamaan, ettei ri­ kosta uusita ja suojataan siten eläimiä vastaisen varalta. Valitettavasti vain eläintenpitokiellon valvonta ei ole asianmu­ kaisesti järjestetty eikä lainuudistuskaan takaa parannusta asiaan.

Teksti: Joonia Streng JSTRENG6 @ HOTMAIL.COM

Kirjoittajalta on juuri valmistunut oike­ ustieteen lisensiaattityö koskien eläinsuo­ jelua ja rikosoikeutta.

Lähteet: Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevi­ en säännösten uudistamiseksi. (HE 6/ 1997) Oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvat rikokset. Rikoslakiprojektin ehdotus.

Oikeusministeriön lainvalmisteluosas­ ton julkaisu 6/1992.

Streng, Joonia: Eläinsuojelu ja rikosoi­ keus. Helsinki 1998.

• •

ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ?

M issä kulkee laillisen ja laittom an teon raja?

Lain esitöiden mukaan ne tapaukset, joissa tekijän vikana on tavallinen huolimatto­ muus, jäisivät rankaisematta, ellei eläin­ suojelurikkomus koskisi niitäkin. Esitöis­ sä on lueteltu tapauksia, jotka täyttäisivät eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön. Esi­ tyksissä viitataan muiden muassa eläin­ suojeluasetuksessa lueteltuihin esimerk­ keihin ja ylipäänsäkin tekomuotoihin, jot­ ka voimassaolevan lainsäädännönkin mu­ kaan täyttävät eläinrääkkäyksen tunnus­ merkistön (esimerkiksi elävän kalan suo­ mustaminen, eläimen kuljettaminen jos­ tain ruumiinosasta ripustamalla ja elävän eläimen käyttäminen maalina). Tällaiset tekomuodot ovat itsestään selvästi laitto­ mia eikä näiden esimerkkitapausten käy­ tännön merkitys ole kovin merkittävä. Esi­ merkiksi tutkimissani noin 60 oikeusju-

A N IM A L IA 3/98

0

K otim aisia uutuuksia

Oikeusja kohtuus

Oikeus ja kohtuus

K O IR A N E L Ä M Ä Ä 1 (V H S 3 8 M IN .)

Kivateam-jaongelmakoirakouluttajaRilla Num­ misalo on jo vuosia pitänyt kursseja, joilla hän opettaa koiranomistajia opettamaan koiraansa huutamatta ja nykimättä, ilman väkivaltaa.

Nyky-yhteiskunnassa koirien on hallittava mitä moninaisimpia taitoja: niiden on osattava kul­ kea vetämättä hihnassa, ihmisjoukossakin on osattava käyttäytyäja muiden koirien kanssa on tultava toimeen.

Nyt näitä hyvän koiranomistajan taitoja voi opetella videolta, joka on selkeä ja tarkoitettu nimenomaan koiran peruskoulutukseen. Vide­ olla käsitellään mm. yhteistyön pelisääntöjä, koiran persoonallisuutta, kiitoksen ajoittamista jaaivojumppaa. Video näyttää kuinka harjoitel­ laan monia arkipäivän tilanteita kuten toisien koirien ohittamista ja totuttamista uusiin tilan­ teisiin.

Video on selkeästi rakennettu ja sitä on helppo seurata. Videon niin kuin kirjankin ongelma on, että käytännön tilanteissa tulee usein huomattavan paljon enemmän ongel­ matilanteita ja kysymyksiä, joihin ei ole mahdollista puuttua. Kuitenkin Koiran elämää 1 toimii hyvänä pohjana ja perusasioiden kertauksena opiskeltaessa koiran opettamista.

Koiran elämää 1, tilaukset Karissa Oy, puh 09-8019 569 tai 0400-445 384 hintaan 99 mk + postiennakkokulut tai Animalian toimistolta hintaan 85 mk + postituskulut, puh 148 4866. Saatavana myös hyvin varustetuista marketeista.

K O IR A JA D E L F IIN I (4 8 S .)

Naksutinkoulutus on uusi, tieteeseen perustuva tapa kommunikoida lemmikin kanssa.

Naksutinkoulutuksen pohjana on ehdollistaminen, jossa koiralle opetetaan, että naksuttimen ääni merkitsee palkintoa. USA:ssa koulutuksesta käytetään termiä clicker training, mikä tarkoittaa käytöksen muovaamista.

Alun perin naksutinkoulutusta on käytetty delfiinien kouluttamisessa, josta se on levinnyt koiran-ja muiden eläinten koulutukseen. Naksuttimella on mahdollista palkita koirajuuri oikeaan aikaan eli kun se tekee toivotun suorituksen. Usein esimerkiksi “hyvä” -sanaa käytetään helposti väärään aikaan tai sitä toistetaan turhaan, jolloin sana menettää palkintona merkityksensä.

Naksuttimen käyttö ei ole mikään oikotie onnelaan, vaan koiran kanssa on tätäkin metodia käyttäen harjoiteltava paljon. Väärään aikaan annettu naksautus voi pahimmassa tapauksessa vahvistaa juuri sitä huonoa, ei-toivottavaa käytöstä. Karen Pryorin äskettäin suomennettu kirja “Koira ja delfiini" antaa perustaidot naksutinkoulutukseen. Naksutin­ koulutus vaatii yksinkertaisesta ideastaan huolimatta perehtymistä koiranomistajalta, jotta sitä voidaan käyttää menestyksellisesti koirankoulutuksessa.

Koira ja delfiini -kirja Sanasilta Oy, 70 mk + postituskulut (n. 20 - 40 mk). Yli 10 kappaleen tilaukset 50 mk + postituskulut. Tilaukset puhelimella/faksaamalla numerosta 019-545 191 tai sähköpostilla noko@sanasilta.fi. Naksuttimia myyvät KIVA-team ry puh 040 - 5070 222 sekä hyvin varustetut lemmikkilliikkeet.

K O IR A T - C D -R O M

M U L T IM E D IA

Koirat multimedia CD-ROM on ensimmäinen suomenkielinen multimediaromppu koirista.

Rompulta löytyvät yli 130 rotua videoin, kuvin ja tekstein eri näkökulmista, esimerkiksi koirat harrastuksena, näyttelyt, agility ja koiran anato­ mia. Mukana on yli 600 koirakuvaa ja kymme­ niä videoleikkeitä.

Koiranhoito-opas kertoo perusasiat koiran kas­ vatuksestaja koulutuksesta. Kuvagalleriasta voi valita mieleisen kuvan kalenteriin tai päiväkir­ jaan.

Koirat multimedia CD-ROM on näyttävä ja hyödyllinen varsinkin aloittelevalle koirahar­ rastajalle. Koulutus-ja hoito-osioissa kerrotaan perusasioista, joten pidemmälle ehtinyt koirai harrastaja tuskin saa niistä uutta tietoa. CDROM toimii kuitenkin koiranystävän ja -har­ rastajan peruslähdeteoksena, josta löytyy nope­ asti oleellinen tieto varsinkin koiraroduista.

Koirat multimedia CD-ROM, hintasuositus 295 mk kirjakaupat, tavaratalot, multime­ dia- ja ATK-liikkeet kautta maan. Tuotteen jakelu ja tukkumyynti: PLAN 1 Oy, puh. 096820 205, fox 09-6820 206. e-mail: cdrom@planl.fi

K O IR A N

K U IV A R U O K A O P A S

( 1 2 8 .S)

Juha Strengellin kirjoittama koiran kuivaruokaopas sisältää tietoa ravitsemuksen perus­ teista ja tiedot 171 kuivaruuasta. Erilaisten valmisruokien määrä on koiranruokamarkkinoilla huimasti lisääntynyt ja koiranomistaja joutuukin usein seikkailemaan erilaisten tuotemerkkien ja -merkintöjen viidakossa.

Kirjaan on taulukkomuodossa koottu tiedot kuivamuonien ominaisuuksista. Kirjan parasta antia on kuitenkin sanasto, joka selvittää mitä erilaiset englannin-ja suomenkie­ liset merkinnät tarkoittavat. Eläinlääketieteen tohtori Merja Hellemanin artikkeli on hyvää perusasiaa koiran ravitsemuksesta.

Koiran kuivaruokaopas 105 mk, tiedustelut Eläinpalvelu Symppis p. 09-859 4302.

A N IM A L IA 3/98

15

T o i m

l o

i n t a a '

ALUEILLA TAPAHTUU... ALUEILLA TAPAHTUU... ALUEILLA TAPAHTUU...

• •

• •

IL M A N

M O R A A L IA ?

Animalian kuva-arkisto

t a

a

' "

( 1

#

AKTIIVISTASYKSYÄ HYVÄSSÄ SEURASSA!

T U R K IS T A R H A U S , E L IN K E IN O

i n

T O IM IN T A K A L E N T E R I

“JONKUN PITAIS KYLLÄ TEHDÄ JOTAIN...

Entäpä jos se joku oletkin sinä! Tapoja auttaa eläimiä on monia ja jokaiselle ha­ lukkaalle riittää tehtävää. Ainoa toimima­ ton vaihtoehto on se, että murehtii asioita itsekseen yrittämättäkään löytää keinoa omalta osaltaan viedä asioita eteenpäin.

Yksinkin voi tehdä toki paljon, mutta sa­ manhenkisten ihmisten kanssa toimimi­ nen voi tuoda ihan uutta särmää elämään.

Ottamalla yhteyttä paikkakuntasi ryhmään saat tietää kuinkajuuri sinä voit olla muka­ na edistämässä eläinten asiaa. Ja omat toi­ mintaideasi ovat aina tervetulleita!

Tätä kirjoittaessa ei kaikkien alueitten syysaikatauluja oltu vielä lyöty lukkoon, mutta asia selviää kun otat yhteyttä yhdys­ henkilöön. Tähän on koottu nyt tiedossa olevat vakiokokoukset ja tapaamiset. Nii­ den lisäksi alueilla on erityistapahtumia, joista kuulet lisää osallistumalla kokouk­ siin tai tiedustelemalla yhdyshenkilöltä (tai toimistosta, jos sellainen paikkakunnallasi on.)

Jos omaa paikkakuntaasi ei löydy alla olevasta listasta, ja sinua kiinnostaisi saa­ da lisää tietoa yhdyshenkilönä toimimises­ ta, ota yhteyttä Animalian toimistoon Tarja Baldingiin (p. 09-278 6896, sähköposti: tbalding@icon.fi) tai kirjoita. Kerron mie­ lelläni lisää asiasta.

i m

Ympäristöfilosofi Leena Vilkka luennoi eläinten viikolla tiistaina 6.10 turkistarhauksesta otsikolla Turkistarhaus, elinkeino ilman moraalia?

Joensuun Kansankahvila Soropissa (Kauppakatu 32) kello 18.00 - 20.00.

Tilaisuus on osa Joensuussa järjestettävää luentosarjaa, jonka teemana on Vihreistä ajatuksista arjen tekoihin. Vilkan tilaisuuden järjestelyistä vastaa Animalian Joensuun toimintaryhmä.

Eläinten viikolla järjestettävä luentotilaisuus on ajankohdaltaan sopi­ va, sillä useat harkitsevat juuri lokakuun kalseilla säiliä mahdollista turkissomisteisen talvitakin tai jopa turkin ostoa. Toivottavasti tilaisuus herättää ajatuksia ja toimintaa turkiseläinten hyvinvoinnin edistämisek­ si. Tilaisuuden yhteydessä esitellään myös Animalian toimintaa ja myy­ dään Animalian tuotteita. Joensuun toimintaryhmä on tämän vuoden alussa myös vieraillut pohjois-karjalaisella turkistarhalla ja pitänyt turkiseläinaiheisen kuvanäyttelyn.

S ami S äynevirta Animalian J oensuun toimintaryhmän jäsen

A N IM A L IA 3/98

ALAVUS: Tytti Salenius, Keskustie 29,63100 Kuortane, p. 06-510 3033 tai 040-502 6541 HANKO: Gitta Roos, Halmstadink. 37cl6, 10900 Hanko, p. 019-248 2577 HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönkatu 5B13, 74100 Iisalmi, p. 040-510 2917, sähköposti: f76633@uwasa.fi JOENSUU: Micaela Morero, Karjamäent. 10 B 14,80230 Joensuu, p. 050-587 2915, sähköposti: morero@cc.joensuu.fi Joensuun toimintaryhmä puuhaili kesälläkin. Varma menestystarina oli luvassa heinä­ kuun alussa pidettävästä Ilosaarirockista. Siellä Animalia esittäytyi muiden maailmaa parantavien järjestöjen kera. Positiivisin yllätys oli se, ettei Animalialaisten tarvinnut enää kuunnella “kettutytöttelyä”. Nuorekas festarikansa suhtautui muutenkin innos­ tuneesti eläinsuojeluun: rintamekit hupenivat, vetoomukset täyttyivät ja kosmetiikkalistat loppuivat harmillisesti kesken. Animalia-paidat sen sijaa jäivät henkareihinsa roikkumaan, lienevätkö kuvioinniltaan liian kesyjä?

Syyskesällä esittäydyimme Joen Yö-taidetapahtumassa. Uutena ja uniikkina myyn­ tiartikkelinamme olivat kettukuvioiset kangasmerkit, jotka erään aktiivin tuttu painoi ryhmällemme. Koleudesta ja sateesta huolimatta kauppa kävi. Merkkien painantaa suosittelemme muillekin toimintaryhmille.

Nämä kesäaktiviteetit hoidettiin neljän hengen voimin. Toimintaryhmämme on laajimmillaan ollut “huikea” seitsenhenkinen. Vaikka maasta se pienikin ponnistaa, ovat uudet aktiivit todella tervetulleita! Jos ei ehtisikään mukaan tapahtumiin, kannat­ taa kokoontumisiin tulla, sillä uusia ideoitajaerilaisia näkökulmia tarvitaan aina.(MM) Seuraavat kokoukset maanantaisin klo 19-20:28.9ja 19.10 Luonnonsuojelukeskuksen tuvassa Penttilänkatu 7-9.

Lisäksi syksyllä tiedossa • tutustumisvierailu Luomutilalle • Eläinten Viikon opintopiiri, 6.10 aiheena turkistarhaus (ks. erillinen mainos) • osallistumista erilaisiin yleisötapahtumiin jne.

KARKKILA: Margit Laakso, Veikkolant. 21, 03600 Karkkila, p. 09-2256 424 KORPILAHTI: Nina Kivilahti, Hirvimäent. 1184,41800 Korpilahti, p. 014-827 188 KOTKA: Riika Aalto, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, p. 05-264 108 tai 0422-365 752 • Kotkan toimintaryhmä kokoontuu syyskaudella torstaisin Kotkan Nuorisokeskuk­ sessa (Kirkkokatu 22) klo 18-19 seuraavasti: 24.9, 15.10, 5.11, 26.11 sekä 17.12.

• Tulossa mm. valokuvanäyttely pääkirjastossa Eläinten Viikolla 4 - 10.10 ja kasvisruokailta. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat jäsenet!

KUOPIO: Tiina Miettinen, Lohkaretie 1D8, 70700 Kuopio, p. 017-261 8590 tai Minna Hakaoja p. 050-3130 778 Kuopion toimintaryhmä on aloittanut taas kesälomien jälkeen toimintansa. Kokoukset pyritään pitämään joka toinen viikko Vinkkelin tiloissa. Yhdyshenkilönä toimii edelleen Tiina, mutta kokouksia vetää ainakin toistaiseksi Minna (tietoja kokousajoista ym. saa molemmilta).

Syksyn ja talven aikana savolaista eläinsuojelua pyritään edistämään ainakin kuluttaja-aiheisella kirjastonäyttelyllä, infopöydillä sekä yhteistyöllä muiden alue­ osastojen kanssa. Suunnitteilla on myös mm. kirpputorien pitäminen varojen keruuta varten. Lisäksi jäsenten kesken voidaan järjestää erilaisia koulutus- ja teemailtoja.

Tervetuloa mukaan toimintaamme, joukkoomme mahtuu aina uusia ihmisiä! Muis­ tathan, että kokouksiin voi myös tulla vain kuuntelemaan sekä keskustelemaan eläinsuojeluasioista.

LAHTI: Animalia/Lahden Nuorisokeskus, Sammonk. 8B, 15140 Lahti, p. 03-781 3443, yhdyshenkilö: Sanna Peltonen, sähköposti: speltone@lpt.fi, lähetä posti os.

Päijänteenk. 13 C 54, 15140 Lahti Monille tutuksi tulleen “Sektorin” lopettaessa nykymuotoisen toimintansa kokoon­ numme jatkossa Lahden nuorisokeskuksen tiloissa (os. yllä). Kokoukset 8-salin parvella parittomien viikkojen torstaisin klo 17-19.

Olemme taas mukana Luomumessuilla 26-27.9, ja mukaan kaivataan porukkaa sekä suunnittelemaan että osallistumaan.

LOHJA: Miia Erkkilä, Hakulintie 43B2, 08500 Lohja As. MUONIO: Sisko Sattanen, Kp2, 99300 Muonio, p. 016-532 026 NUMMI-PUSULA: IrmaTeikari, Lehtola, 03850 Pusula, p. 09-226 6236 OULU: (alueosaston toimisto) Isokatu 16C20, 2krs, 90100 Oulu, p. 08-311 9885, sähköposti: Animalia.Oulu@mail.suomi.net • Toimistolla päivystetään keskiviikkoisin klo 16-18 ja lauantaisin klo 11-13. Esittei­ den ja muun materiaalin lisäksi myös Animalian tuotteita myynnissä.

• Jäsenillat pidetään toimistolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18 alkaen. TERVETULOA! PORVOO: Päivi Laakso-Marsh, PJ37B, 06530 Kerkkoo, p. 019-645 434

A N IM A L IA 3/98

PÄÄKAUPUNKISEUTU: (Animalian toimisto) Porvoonk. 53, 00520 HKI. (Opis­ kelijaryhmää lukuunottamatta kaikki ryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti Animalian toimistolla). Tässä on lueteltu vain säännölliset kokoukset, joiden lisäksi on erilaisia tapahtumia.

AIKUISAKTIVISTIT: lisätietoja antaa Taija Balding, p. 09-278 6896, sähköposti: tbalding@icon.fi. Loppusyksyn kokousajat: •TI 29.9 klo 18 •TI 3.11 klo 18 KOIRARYHMÄ: lisätietoja antaa Jaana Reijonaho, p. 09-148 2646, sähköposti: jreijona@icon.fi NUORISORYHMÄ: lisätietoja antaa Anni Arponen, p. 09-852 1902 . Loppusyksyn kokousajat: •PE 9.10 klo 18 •PE 6.11 klo 18 OPISKELIJARYHMÄ: lisätietoja antaa Erja Saarto, p. 09-392 2010, sähköposti: animalia- op@helsinki.fi.

• Kokoukset yliopiston lukukausien aikana Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimint 5B, 5 kerros) TURKISRYHMÄ: lisätietoja antaa Jaana Reijonaho, p. 09-148 2646, sähköposti: jreijona@icon.fi RAAHE: Mari Liimatainen, Lehmirannank. 3, 92100 Raahe, p. 08-223 8312 ROVANIEMI: Sari Ketola, Ratakatu 12A64,96100 ROI, p. 040-523 3641, sähköpos­ ti: ts_0522@rtsol.ramk.fi SALO: Nina Nikkanen, Naturbruksinstitutet, Brusaby, 25700 Kemiö, p. 040-514 4726 SAVONLINNA: Sanna Passoja, Tulliportink. 17A15, 57100 SLN, p. 0400-439 212 SEINÄJOKI: Niina Syrjälä, Upankatu 6B17, 60100 Sjk TAMPERE: Mervi Rissanen, Postink. Ias49, 33100 TRE, p. 03-223 4228 Kokoukset Vuoltsun toimintakeskuksessa (Vuolteenk. 13, vastapäätä linja-autoase­ maa) kerhohuone 14 parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18.

• 30.9. valmistelemme 4-10.10 olevan Eläinten Viikon viikon tapahtumia • tulossa mm. katukampanjoita, ti 6.10 eläinsuojeluilta Metsossa jne.

•14.10 Vuosikokous • 28.10 Vieraana Animalian tiedottaja ja KIVAteam-koirankouluttaja Jaana Reijonaho • 11.11 Vieraana Luonto-Liitto ja Kissojen katastrofiyhdistys •25.11 Videoilta • 9.12 Suunnitellaan kevään ohjelmaa (ja pikkujouluja!)

Toivotamme kaikki entiset ja uudet aktiiviset ihmiset tervetulleiksi mukaan!

TURKU: (alueosaston toimisto) Humalistonk. 14 2. krs, 20100 Turku, p. 02-2310 123. Uudet päivystysajat: maantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-18 sekä lauantaisin klo 11-13. Toimistolta saatavilla esitteiden ja muun materiaalin lisäksi Animalian myyntituotteita. Jäsenillat (toimistolla): •TI 29.9. klo 18 • MA 9.11 klo 18 Turun alueosaston syyskausi on alkanut varsin aktiivisesti. Puuttuminen kulutta­ jaa harhaanjohtavaan mainontaan on tuottanut tulosta. Saimme Turun Itäharjun Prisman poistamaan kaksi Hyvän Olon kananmunia mainostavaa isokokoista mainostaulua: Tyttö kukkakedolla parin pullean kanan kanssa. Mainos on varsin kaukana tämän päivän todellisuudesta. Enemmistö Hyvän Olon kananmunista tulee valtavista häkkikanojen munatehtaista. Erona muihin häkkikanalamuniin on vain se, että kanoille syötetty rehu on erilaista. Aiheesta on tekeillä jopa ohjelmaa televisioon.

Eläinten viikolla olemme infopisteinemme Hansakorttelin Thaliatorilla jo lau­ antaina 3.10. Järjestämme viikolla Kirjakahvilan tiloissa iltatilaisuuksia, joihin kutsumme esitelmöitsijän tai vierailijan (Kysy tarkemmat ajat Turun aluetoimis­ tosta). Muuten turkulaisten syyskausi kuluu tavanomaisissa kuvioissa eli on jäseniltoja ja perinteiset joulumyyjäiset. Rakennus, jossa toimistomme sijaitsee, on ollut viime aikoina lehdissä puheen kohteena. Talo haluttaisiin purkaa, mutta myös suojelun kannattajia löytyy. Toivottavasti saamme olla nykyisissä tiloissa vielä pit­ kään, sillä uusien tilojen löytäminen ei ole helppoa.

“Hiiri ja valkosipulit” kuva-aiheella varustettuja T-paitoja saatavana vielä hajakokoja, valkoinen, oliivi, keltainen ym. Hinta 65 mk.

VAASA: Arja Wallenius, Kurtenink. 3, 65100 Vaasa, p. 050-518 5624

17

'T

#

Vedetään kaikki yhtä köyttä Olen juuri liittynyt Animalian aktiivijäseneksi ja haluan nyt hie­ man ottaa kantaa pariin kirjoituk­ seen, jotka luin tältä palstalta.

Miksi on niin kauheaa puolustaa eläinten oikeuksia samalla kun litkii vaikka jauhelihakeittoa?

Kyseinen henkilö on siis tehnyt oman päätöksensä ja syö lihaa, mutta ilmeisesti söisi sitä mielummin, jos tietäisi, että eläin on elänyt hyvän elämän.

Eikö kaikkien eläinsuojelijoi­ den pitäisi vetää yhtä köyttä ja hyväksyä joukkoonsa vegaanit, vegetaristit ja myös lihansyöjät.

Itse olen lopettanut naudan- ja sianlihan syönnin, mutta suostun syömään kalaa ja kanaa. Kanaa söisin kuitenkin huomattavasti paremmalla mielellä, jos häkkikanalat yms. kiellettäisiin laissa!

Zemppiä kaikille eläinten ystä­ ville!

teitä kun ei voi kuulemma verrata ihmisten yksityisiin ilmoituksiin taikka “virallisiin” koulutus- ja matkailuoppaisiin. Häkellyin täs­ tä kieltävästä vastauksesta niin, että luovutin ja en pyytänyt edes tarkempia perusteluja.

Haluan nyt tietää mitä laki, ase­ tukset tms. sanovat esitteiden ja julisteiden jakamisesta ja kiinnit­ tämisestä esim. tällaisessa ylei­ sessä virastossa. Torille ulkona olevalle ilmoitustaululle sain ja­ ettua muutaman julisteen, kun löytyi tilaa. Mutta paikallisten kauppojen ilmoitustauluille en esitteitä saa jaettua, kun he ovat kovin pieniä ja täynnä ihmisten yksityisiä osto- ja myynti-ilmoi­ tuksia.

Siis alanko kiertää liikkeestä liikkeeseen ja kysellä mihin sai­ sin laittaa pieniä julisteita ja jät­ tää esitteitä ihmisten saataville?

Vai miten minun olisi parasta toi­ mia? Aiemmin suunnittelin jo näyttelyn järjestämistä kirjastoon, mutta nyt en uskalla kysyäkään, kun jo esitteiden esille laittami­ nen tyrmättiin.

Tarja Tanskanen Outokumpu Käytännössä kirjastot ja muut vastaavat paikat voivat itse päät­ tää ilmoitustaulujensa sisällös­ tä. Ei kannata lannistua yhdestä vastoinkäymisestä, vaan esitteitä ja julisteita voi yrittää tarjota

esimerkiksi kouluihin, työväen-opistoihin, paikallisyhdistyksiin ja -kerhoihin. Usein auttaa, jos on valmis pitämään esimerkiksi esitelmän tms. tilaisuuden, jonka yhteydessä materiaalia voijakaa.

Animaliasta voi tilata tietopaket­ teja sekä lainata näyttelyitä ja diasarjoja, joiden avulla on help­ po kertoa eläinsuojelusta. Itse tapasin keväällä Kestävän kehi­ tyksen messuilla monia aikuisia ihmisiä, jotka ottivat Animalian osastolta julisteita ja he ilmoitti­ vat pistävänsä ne näkyville työ­ paikan ilmoitustaululle.

J aana Reijonaho Koirat kiinni!

Olen oppinut kokemuksen kautta tietämään, että koirat ovat niitä ainoita arvokkaita ja vakavasti otettavia lemmikkejä, mutta silti haluan kirjoittaa pienten ja vä­ hemmän arvokkaiden lemmikki­ en puolesta.

Vaikka lemmikkini on vain kis­ sa, niin säälittää, kun se on tuo­ mittu olemaan sisällä koko ajan: Sitä ei uskalla ulkoiluttaa sellais­ ten koirien takia, jotka ovat irti talutushihnasta. Jos olen ulkona pihamaalla valjaissa olevan kis­ sani kanssa ja luoksemme tulee vapaana oleva koira omistajineen, niin kissani on heti paniikissa.

Kaikki koirathan eivät ole niin tottelevaisia kuin niiden omista-

jät haluavat uskoa. Jos koira tulee aivan lähelle kissaani, on kon­ fliktitilanne miltei väistämätön.

Tiedän, että koirat ovat viisaita ja ystävällisiä, paitsi jos ne on tar­ koituksellisesti opetettu vihaa­ maan kissoja. Kissani pelkää kuollakseen koiria niin kuin mo­ net muutkin kissat, jotka eivät ole tottuneet niihin. Turha siihen on koiranomistajan tulla sanomaan, että “ei se tee mitään, ei se ole vihainen”.

Tietysti on hyvä, jos koirille järjestetään omia alueita, joissa ne saavat juosta vapaana. Yleisil­ lä paikoilla ne on pidettävä talu­ tushihnassa. Jos näin ei toimita, astuu voimaan viidakon laki: voi­ makkaat ja isot hallitsevat aluetta ja pienet kärsivät. Järjestyssään­ töjä on noudatettava. Olisi muka­ vaa, jos koiranomistajat ottavat huomioon myös heikommat täs­ sä lemmikkien ulkoiluttamisasiassa.

Anna-Kaarina Vellonen Kuopio

K am paam otuotteiden testaam inen Mitä kampaamotuotteita ei ole testattu eläimillä ja mistä sellai­ sia kampaamoja löytää, jossa näitä ei-testattuja tuotteita käytettäi­ siin?

Onko tietoo Uuteen kansainväliseen standar­ diin sitoutuneista yrityksistä ai­ nakin John Paul Mitchell on käy­ tössä monissa suomalaisissa kam­ paamoissa. Oman lähialueesi kampaamoista voit saada tietoa tuotteiden maahantuojalta, Cosberam oy, Hollola, puh. 03-882 5011. Hiustenhoitotuotteita on tiettävästi myös seuraavilla yri­ tyksillä: Bioforce, Biokosma, Body Reform, Body Shop, Faith in Nature, Montagne Jeunesse, Pure Plant, Rejuvi, Weledaja Your Bodv. Useimmat näistä eivät kui­ tenkaan liene käytössä kampaa­ moissa. Animalia-lehdessä 1/98

Ansku

Hei! Haluaisin olla aktiivinen, eläinsuojeluasiaa eteenpäin vievä ih­ minen, mutta en tiedä mitä mah­ dollisuuksia minulla olisi, sillä koin tässä äskettäin pienoisen kolauksen. Vein paikalliseen kir­ jastoon eläinsuojeluadresseja ja ne kirjaston henkilökunta hyväksyikin kirjastossa pidettäviksi.

Mutta tarjotessani Animalian esit­ teitä ilmoitustaululle tai lukusa­ liin ihmisten saataville, sain kiel­ tävän vastauksen. Animalian esit-

kerrotaan hieman lisää listan tuotteiden saatavuudesta Suo­ messa. Jatkossapyrimme kartoit­ tamaan asiaa paremmin, jotta eläinystävällisen kosmetiikan hankkiminen tulisi helpommaksi itse kullekin.

Riitta S almi

A utetaan Tanjaa!

Euran Osuuspankkiin on avattu tili, jonne voit lahjoittaa sopivak­ si katsomasi summan vapaaeh­ toista eläinsuojelutyötä tekevän Tanja Mäkelän ja hänen huostassaan olevien eläinten auttamisek­ si.

Tanjan käytössä Euraniityllä ollut eläinsuoja paloi maan tasal­ le 15. toukokuuta tapahtuneessa tulipalossa. Paitsi eläimiltä suo­ jan, liekit tuhosivat rehut sekä muut eläinten hoitoon ja suoje­ luun kuuluvat tarvikkeet.

Tanjan tekemä vapaaehtoinen eläinsuojelutyö on arvokasta ja pyyteetöntä. Tukemme on nyt todella tarpeen. Avustustilin nu­ mero on 502301-425 133 Airi Lehtimäki Panelia Vegetaristityttö etsii kiijeystävikseen muita vegetaristeja. Animalista OE:hen ja Maan ystäviin, eläinsuojelu, kirppikset, kierrä­ tys ja punk on IN! Kaikenkarvai­ set olennot käy! Mailailkaa os. mynis79@hotmail.com Tiina Juurela Kvntövaarantie 11 83500 OUTOKUMPU Löytyykö Lohjan seudulta luonnonsuojeluhenkistä porukkaa ikä­ luokassa 13 - 20? Olen 15-vuoti­ as likka, joka tahtoisi ainakin tu­ tustuaja toivottavasti saada myös jotain yhdessä aikaan!!! Otathan yhteyttä, jos kiinnostaa yhtään tippaa!

A.V. Skraatila 08100 LOHJA

T ilaa tietoa eläinsuojelusta K u t v i p i o l i E /V Sf/V , ,

T ietovihot Animalian tietovihkoihin on koottu yksityiskohtaista tie­ toa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta.

Painatuskulujen peittämisek­ si perimme tietovihoista 10 mk/kpl plus postikulut. Mak­ sun voit suorittaa vihkojen mukana tulevalla tilillepanokortilla.

LH

□

_

Eläimet kosmetiikkateollisuudessa Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille Kohti 2000-lukua: mitä tiedämme geeni­ tekniikan riskeistä?

Mitä EU merkitsee eläimille ja eläinsuo­ jelulle?

Kasvissyöntiä aloitte­ lijalle

T ietopaketit Tietopaketteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja muuta ajankohtaista tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa esitelmi­ en tekoon. Tietopakettien hin­ ta on 10 mk/kpl, mihin sisäl­ tyy postikulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tu­ levalla tilillepanokortilla.

LH

Eläinkokeet

I I

Turkistarhaus

LH

Maatalouden eläimet

LH

Hevoset

Vegepalsta Jos poikkeat toim istolla...

Ekologinen Keittiö-sarjan uusin tulokas KASVISKARNEVAALIT vie meidät huimalle makunautintomatkalle kaukaisiin maihin. Helsingin legen­ daarisen “Kasvisravinto­ lan vetäjä Tuija Ruuska on kerännyt samoihin kansiin herkkuja Thaimaasta, Inti­ asta, Japanista sekä Kari­ bian ja Välimeren alueilta.

Reseptit ovat selkeitä ja houkuttelevat varmasti sekä kokeneita että aloittelevia “eksoottisen keittiön” taitajia kokeilemaan ja löy­ tämään uusia makuelä­ myksiä.

Tässä muutama alkusyk­ syyn sopiva resepti. Kirjaa voit tilata Animaliasta (140 mk, ks. takasivun hinnas­ to). Muistathan myös muut sarjan keittokirjatlTB 18

SIEN ISA L A A T T I (Thaim aa)

H A IT IL A IN E N K U R PIT SA K E IT T O

PORKKANATOFFEE (Intia)

n. 300g sieniä (herkkusienet, sii­ takkeet tai vaikkapa suppilovahverot käyvät) 1/2 purjo suikaloituna 1 rkl valkosipuiimurskaa 1/2 punainen paprika pieneksi pilkottuna 2 rkl tuoretta minttua 1 dl ruohosipulimurskaa 3 rkl sitruunamehua 1-2 tl ruskeaa sokeria tai omenamehutiivistettä 2 rkl soijakastiketta ripaus chiliöljyä Paista viipaloidut sienetja puijo valkosipulin kanssa pannulla 34 min. Kaada kulhoon, lisää puut aineet. Sekoita ja anna jäähtyä.

Tarjoile salaattipediltä.

2 rkl öljyä 1 sipuli 1-2 rkl valkosipulia 1-2 tl tuoretta chiliä pilkottuna 1,5 1 vettä 1 1kurpitsaa pilkottuna 2 perunaa kuutioina 2 porkkanaa kuutioina 1 nauris kuutioina 6-8 kokonaista neilik­ kaa 3 rkl tuoretta persiljaa 1 tl suolaa (1 dl kermaa tai soijakermaa) Paista sipulia, chiliä ja valkosi­ pulia hetki öljyssä. Lisää vesi ja kuutioidut kasvikset ja mausteet.

Hauduttele n. 45min, poista nei­ likat ennen tarjoilua. Halutessa­ si lisää kerma hauduttamisen lop­ puvaiheessa.

400g raastettua porkkanaa 1 rkl voita 1 dl manteleita ja/tai cashesvpähkinöitä 4 kokonaista kardemummansiementä 3 dl kermaa tai soijakermaa 100 g ruskeaa sokeria Hauduta pähkinöitäja kardemum­ maa hetki rasvassa. Lisää porkkanaraaste, hauduta vielä jonkin aikaa. Lisää kerma ja keitä n. 10 min. Lisää sokeri ja keittele reilut puoli tuntia, kunnes seos muut­ tuu toffeen tapaiseksi. Laita pie­ niin leivosvuokiinjajäähdytäjääkaapissa ennen tarjoilua

A N IM A L IA 3/98

Toimistosta saa lisäksi hakea maksutta seuraavia: - Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -juliste. Kahden Miss Suomen ja yhden Suomen Neidon kannanotto turkiseläinten häkkikasvatukseen. Mukana myös kesykettu Lulu.

- Animalia-lehden aikaisempia numeroita. Lehdistä löytyy monia ajankohtaisuutensa yhä säilyttä­ neitä artikkeleita. Hyvä apu muun muassa jäsenhankintaan: jos ystä­ väsi saattaisi olla kiinnostunutAnimaliasta, lahjoita hänelle pari Ani­ malia-lehden numeroa ja Anima­ lian esite!

Animaliasta saa lainata eläinsuojeluaiheisia videoita, diasarjoja ja valokuvanäyttelyitä. Video tai diasarja on teho­ kas tapa levittää eläinsuojelutietoa koulussa, kerhossa, muissa yhdistyksissä... Tai kasvata tietomäärääsi katso­ malla kotona, yksin tai ystä­ vien kanssa.

A N IM A L IA 3/98

E sitteet ja ju listeet

MUNA

VAI

k A N A ...

Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, Suurista tilauksista perimme postikulut.

J o s E N SIN o l i k A N A , Esitteet UUSI! Animalian yleisesite. Nelivärinen esite Ani­ maliasta ja eläinsuojelusta.

Sisältää myös pankkisiirtokortin, jolla voi liittyä jä­ seneksi. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttaville, jotka saattaisivatollakiinnostuneita jäsenyydestä.

Kumpi oli ensin, muna vaikana? Esitteessä on perus­ asiat siitä, miksi vapaan kanan munat ovat parempi valinta kuin häkkimunat.

Uusi. 2. painos.

LH Lapsille suunnattu esite: Miten koiraa tulee lähes­ tyä?

LH Animalian tuotteiden hin­ nasto Kudosluovutuskortti ja taustatiedot. Helppo tapa tukea lääketieteen kehitys­ tä ilman eläinkokeita. _ Kauneutta ja puhtautta il­ man eläinkokeita. Luettelo valmistajista, jotka testaa­ vat tuotteensa ilman eläin­ kokeita.

Eläinsuojelu on kansainvä­ linen asia. Eläinsuojelijoi­ den toimnnasta ja saavu­ tuksista EU- maissaja muu­ alla maailmassa.

Kauneus voi tappaa -esite Kiitos sinulle, joka et osta turkiksia - somisteiden tuottamiseen käytetään vuosittain miljoonia häkkikasvatettuja eläimiä.

Julisteet LH Minulle turkki ei ole somis­ te. Nelivärijuliste,jossa villi kettu kertoo mielipiteensä turkistarhauksestaja turkissomisteiden käytöstä. Hyvä lahja muotitietoiselle.

□

□

□

Kana ei ole kone. Havain­ nollinen juliste häkkikanan elintilasta ja kehotus suo­ sia vapaiden kanojen mu­ nia.

Kun valitset munia, valit­ set myös kanalan. Uusi ne­ livärinen A3-kokoinen ju­ liste. Sopii ilmoitustauluil­ le, työpaikan seinälle ja kaikkialle, missä ihmisiä liikkuu.

Kauneus voi tappaa -juliste

M aterial pä svenska LH

Broschyr ’’Lyckligtvis finns det Animalia” om dj urskyddet och Animalias verksamhet, gratis.

LH

Juliana von Wendts Stiftelses broschyr ’’Vetenskap kan utövas pä mänga sätt” om djurförsök och altemativa forskningsmetoder, gratis.

Eläinsuojeluliitto Animalia 1998

V ideoita, diasarjoja, kuvanäyttelyitä...

Videot LH Heidän tulevaisuutensa on sinun käsissäsi. Suosittu video, joka kertoo perus­ asiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten olois­ ta ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.

LH Ruokaa ilman kärsimystä.

Video maatalouden eläin­ ten oloista ja kasvissyön­ nin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen teks titys.

Miten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?

Posti- ja käsittelykulujen peittä­ miseksi lainauksesta peritään lainausmaksu, 40mk/lainauskerta.

Animalian jäsenet saavat lainausmaksusta 50 % alennuksen, eli heille maksu on 20 mk.

Varaa haluamasi video, diasarja tai kuvanäyttely Animalian toimistosta viimeistään kolme viikkoa ennen toivottua laina-aikaa.

Varaukset mieluiten puheli­ mitse p. 09-148 4866.

Maksa lainausmaksu tilille 800018-2105644 ja lähetä kuitti tai kuitin kopio Animaliaan.

Osoite: Animalia, Porvoon­ katu 53,00520 Helsinki. Merkit­ se kuitin viestiosaan nimesi, osoitteesi ja minkä nimisen vide­

M ¡S S Ä S IT Ä p id E T T U N ?

on/muun materiaalin haluat lai­ nata.

Laina-aika on 2 viikkoa, ellei muusta erikseen sovita.

Vain yksi video tai diasarja kerrallaan, ellei muusta erikseen sovita.

Lainaaja sitoutuu käsittele­ mään lainamateriaalia huolella ja palauttamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

HUOM! Tee varauksesi hy­ vissä ajoin, viimeistään kolema viikkoa ennen toivottua lainaaikaa. Sama koskee esite- ja muita materiaalitilauksia, emme valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi materiaali on vapaa­ na. Lainaukset toimitetaan vara­ usjärjestyksessä.

LH

Nooan arkki. Video pää uskontojen suhtautumi sesta eläimiin, n.. 25 min, suomalainen äänitys. (sopii hyvin mm. koulu jen uskonnon tai elämän katsomustiedon tunneil le.)

LH Paradise Lost. Kertoo api­ noiden pyynnistä luonnos­ ta koe-eläinlaboratorioihin.

N. 20 min, englanninkieli­ nen äänitys.

Diasarjat Diasarjojen mukana lähetetään kuvien selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia.

LH

Yleisdiasarja eläinsuoje­ lusta, nuorille ja aikuisille, 24 kuvaa.

Lasten diasarja (mm. alaasteille), 18 kuvaa.

Valokuvanäyttelyt Värivalokuvasuurennoksistajakuvateksteistä koostuvia näyttelyitä, jotka sopivat esille esim. kirjastoi­ hin.

L

17 värikuvaa ja kuvateks­ tit, aiheet eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne.

LH

Eläinkokeet, 25 kuvaa.

LH

Turkiseläimet, 13 kuvaa.

LH

Turkistarhaus, 15 kuvaa.

LH

LH

Maatalous, 19 kuvaa.

Kadotettu paratiisi: apinoi­ den pyynnistä viidakoista koe-eläinlaboratorioihin, 11 kuvaa.

Tilaajan nimi: Osoite:

Päivämäärä, johon mennessä toivon saavani materiaalin:

LH LH

Olen Animalian jäsen En ole jäsen

Tilauksen voit tehdä postitse, puhelimella tai faksilla: Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh. 09-148 4866 fax 09-148 4622

19

O S T A

T U O T T E IT A M M E

- T U E T

T O IM IN T A A M M E

’’KOTIELÄINTEN KÄYT­ TÄYTYMINEN JA HYVINVOINTT7HELI CASTREN, 196,- Tilaan kpl ’’ELÄINTEN PUOLESTA”/ HELENA TENGVALL, 59,Kiija joka neuvoo kuinka voit jokapäiväisessä elämässä toimia eläinten hyväksi. Todellinen eläinten ystävän käsikiija.

Tilaan.......... kpl ’’ELÄINLÄÄKÄRI LIEMES­ SÄ/MIKAEL ILVES, 148,Hauska ”jatko-osa” Eläinlääkäri puussa -kirjalle. Lukemisen ar­ voinen, osta itsellesi tai lahjaksi!

Tilaan.......... kpl ’’YMMÄRRÄ LEMMIKKIÄSI”/HELENATENGVALL, 60,Onko sinulla lemmikki vai harkitsetko eläimen hankkimista?

Haluaisitko oppia paremmin kommunikoimaan eläinten kans­ sa? Tässä ja monissa käytännön ongelmissa sinua auttaa tämä uudentyylinen lemmikkiopas.

Tilaan......... kpl ’’KOIRIEN SALAINEN ELÄMÄ”/ELIZABETH THOMAS, 60,Rakkaudella kiijoitettu mutta epäsentimentaalinen, satoihin tu­ hansiin havaintotunteihin perus­ tuva kronikka 12 koiran elämäs­ tä.

Tilaan......... kpl Levykekotelo on oivallinen lah­ ja, josta on hyötyä pitkään. Ko­ telot soveltuvat niin kuljetuk­ seen kuin postitukseen. Saata­ vana nyt 5 eri väriä: vihreä, DISCCOVER-LEVYKEKO- punainen, sininen, turkoosi ja keltainen. Koteloissa Ämmäh­ TELO, 15,NYT ERIKOISTARJOUK­ än logo-hiiri. kpl................ väriä SENA 3 KAPPALEEN PA­ Tilaan Tilaan pakettia KETTI, 40,GALLERY-KYNÄ, 12,Valasaiheinen kynä, jossa lii­ ton osoite ja puhelinnumero.

Tilaan kpl

N A IN T E E T TIL A U K SE SI: Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 09 - 148 4866 (arkisin klo 9-17) Fax: 09 - 148 4622 Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (jolloin hin­ taan lisätään postiennakkomaksu 15,-). Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä käsittelykulut 5,-.

KIITOS TILAUKSESTASI! Tilaajan nimi:

T-PAIDAT JA COLLEGET ’’ELÄINTEN PUOLESTA” COLLEGE-PUSERO, 130,Erittäinhyvälaatuinen pusero ke­ vään viimoihin. Painatuksena sama eläinryhmä kuin t-paidassa. Puseron pohjaväri harmaa.

Koot S,M ja L. Tilaan kpl koko UUSI T-PAITA Paidan edustassa Kimo Taskisen piirros ’’Hiiri ja valkosipulit”.

Reilu mitoitus, väreinä oliivi ja sinappi. Vain koko L. Tilaan kpl väriä.

ELÄINTEN PUOLESTAT-PAITA, 75,Värikäs eläinryhmäpainatus, teksti ’’Eläinten puolesta”, luon­ nonvaalea, koko S. Tilaan kpl................... väri

Osoite: KIRJAT

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun toimistossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs., p.

02-2310 123) ja Oulun toimistossa (os. Isokatu 16 c 20, 2.krs., p. 08-3119 885) sekä Kuopion Nectar Beauty Sho­ pissa (Haapaniemenkatu 18).

20

KESÄINEN MANSIKKARETKI, 15,Lue Satu-Susannan satuvihko Jenni-tytön kesäisistä seikkailuis­ ta luonnon helmassa. Kiijassa on hauska piirroskuvitus.

Tilaan kpl

’’KANOJEN HOITO”/HELENA TENGVALL, 85,Kaikki mitä olet aina halunnut tietää vapaiden kanojen kasva­ tuksesta! Kuvitettu opas kaikille kanojen elintavoista kiinnostu­ neille.

Tilaan..........kpl ’’VEGAANIN KÄSIKIRJA”/ EEVA JÄNTTI, 130,Tilaan...........kpl KAIKEN MAAILMAN PAS­ TAT, 95,Tllaan...........kpl UUTUUS! KASVISKARNEVAALIT/TUIJA RUUSKA, 140,Upeita kasvisruokareseptejä kaikkialta maailmasta koti-tai kekkerikäyttöön Tilaan....................... kpl ’’VAIHTOEHTOISTEN LIIKE­ YRITYSTEN KATALOGI 9697”, VAIN 10,- KPL! Ruohonjuuren klassikkoluettelo, koko Suomen kattavat ’’vihreät sivut.”

Tilaan kpl VIDEOT

miten koira koulutetaan arkitottelevaisuuteen lempeästi mutta tehokkaasti.

Tilaan...................kpl MERKIT, TARRAT, KOR­ TIT....

GO CRUELTY FREE -rinta­ merkki 10,-,2-väripainatus Tilaan kpl FUR IS DEAD (PUNAMUS­ TA ) merkki 8,Tilaan kpl ”EI” ELÄINKOKEILLE (LOGOHIIRI) merkki 8,Tilaan.i kpl NOFUR-KETUNPOIKA (NE­ LIVÄRI) merkki 10,Tilaan..........kpl Värikkäät, käsintehdyt CERNITOS-RINTAKORUT, 15,Tilaan...........kpl lammas Tilaan..........kpl hevonen PUISET KOIRAPATSAAT, 8 erilaista, korkeus n. 4-7 cm, 25,Tilaan..........kpl ELÄINKOKEETONKOSMETIIKKA-ARKKI (16 TAR­ RAA) 10,Tilaan..........kpl EI MAINOKSIA, KIITOS OVITARRA (LOGOHIIRI) 5,Tilaan..........kpl KORTTEJA KYMPILLÄ!

Nyt saat kortteja todella edulli­ sesti! 10 kortin lajitelmassa eri­ laisia Animalian kortteja.

Tilaan.........nippua HEVOSKORTTI ’’ENSIAS­ KELEET’ 4,Herkässä mustavalkokortissa pikkuvarsa äitinsä kanssa.

Tilaan........ kpl KISSAKORTTT KISSANPENTU” 4,Tyylikkäässä valokuvakortissa lämpimät värit.

Tilaan........ kpl ILOKSI, HYÖDYKSI, TAI MUUTEN VAAN....

KETUNPOIKA LEHTIÖ JA KUORET 20 sivun kiijepaperilehtiö ja 15 kiijekuoren nippu, molemmis­ sa kesäinen ketunpoika-aiheinen väripainatus. Paperi ja kuo­ ret ovat ympäristöystävällistä uusiopaperia.

Tilaan..........kpl kuorinippuja 20,-/nippu Tilaan..........kpl lehtiöitä 15,-/ lehtiö

KOIRANELÄMÄÄ 1-PERUS­ TAIDOT (VHS 38 min.)/RILLA NUMMISALO 85,- Katsoja opi

A N IM A L IA 3/98