Ovatko lääketieteelliset eläinkokeet hyväksyttäviä? %
Pro Animalia - palkinto HOK:n S-marketketjulle
LE D A RE
A N N A VALR O S
P Ä Ä K IR J O IT U S
T
äm änkin lehden s iv u illa on usein puhuttu siitä, m iten tärkeätä on,
Tässä numerossa P ääkirjoitus
V
2
ikte n av att in ve rka som konsum ent har o fta poängterats även
Ledare 2 P ro A n im a lia -p a lk in to H O K :n lä tt u ttry c k a vara äsikter och sam tidigt v ä lja att stöda e lle r att ku lu tta m in en on helppo tapa ilm a is ta m ielipiteensä ja samalla S-m arket-ketjulle 3 inte stöda p ro du kte r fram stä lld a pä specifika sätt. M e n är det sist ochH O K :s S -m a rke t-ke d ja fic k P ro tukea tai o lla tukem atta jo ta in tie ty llä tapaa tuotettua tuotetta. M u tta slutlig en sä lä tt att a lltid köpa rätt? Forst mäste m an bestämma hurdanA n im a lia -p iis e t m iten helppoa on loppujen lo p u ksi aina ostaa ‘o ike a ’ tuote? Ensin on 3 V allilan ja keskustan S-marketeisP roduktion m an v ill understöda. M an b ö r veta v ilk e n p ro d u k t som reppäätettävä m inkälaista tuotantoa haluaa tukea. O n tiedettävä m ik ä tuote sa panostetaan luom uun 3 resenterar ju s t ens egna värden och dessutom mäste m an h itta ju s t edustaa ju u ri omaa näkem ystä ja lisäksi on v ie lä löydettävä ju u r i itsel M e tr o p o liitta A m b ro s iu s uskoo den, fö r en själv, rätta produkten. Dessutom helst utan att slösa o n ö d ig t leen oikea tuote. Ja m ie lu ite n v ie lä n iin , ettei siihen k u lu m ielettöm ästi eläinten o m iin oikeuksiin 4 m ycke t tid och pengar. aikaa ja rahaa. Sadasta sukupolvesta O rim a ttila n D et kan o fta vara besvä rligt att köpa d ju rv ä n lig t producerade liv s Eläinystävällisesti tuotettujen elintarvikkeid en ostaminen v o i usein o lla laukau ksiin 5 medel. D et är svärt att vara h e it säker pä produktens bakgrund och ongelm allista. Tuotteen taustasta ei aina v o i o lla aivan varm a, ja usein U utisia 6 o fta är m arknadsföringen dessutom missvisande. T.ex. säljs va nliga m a rkkin o in tikin on harhaanjohtavaa. M yydään esim erkiksi tavallisia häk H a r EUs d ju rtra n s p o rte r fö rb ä tägg ffä n burhöns som ‘ Ä k ta lantägg’ och köttpaketens illu s tra tio n e r kikanalassa tuotettuja kananm unia ‘A ito in a m aalaism unina’ eivätkä liha trats? 8 stämm er inte a lltid överens m ed verkligheten. D et bästa sättet är förstäs m ainosten ku vitukse t aina täsmää todellisuuden kanssa. Paras tapa on Kesähakkuut seis - poikasia m et että jo ka in e n p y rk ii ostospäätöksillään vaikuttam aan. H a rk ittu
i denna tid n in g . G enom att konsum era m ed eftertanke kan v i
tietystä käydä itse ostamassa suoraan tila lta , jo llo in näkee o m in silm in
att köpa d ire k t frä n gärden, sä m an m ed egna ögon kan se h u r djuren
m iten eläim et pidetään. Täm ä on tie ty s ti useamalle m ilte i mahdotonta,
har det. D etta är förstäs m er e lle r m indre o m ö jlig t fö r de flesta och alla
eivätkä k a ik k i ole v a lm iita luopum aan kokonaan eläinperäisten tu o tte i
är inte h e lle r redo att h e it ffä n gä användning av anim a liska produkter. E ftersom det fö r tillfä lle t inte fin n s nägot m ärkningssystem fö r d ju r-
den käytöstä. Koska tällä hetkellä ei ole e lin tarvikkeille olemassa eläinsuojelunäkökulmaa heijastavaa m erkintäsysteem iä, o va t lu o m u -tuo tte e t periaattees-
vä nliga livsm edel, är iu o m u ’ (naturenligt producerade)-produktem a de enda, som den e tiskt m edvetna konsumenten lä tt kan h itta. T ro ts att
ssa ainoat e lin ta rvikke e t, jo ita eettisesti tie to in e n ku lu tta ja suhteellisen
‘lu o m u ’ -begreppet stär fö r m y c k e t annat än d ju rv ä lfa rd (m iljöa spe kter
helposti saa käsiinsä. V aikka luom ussa on kyse paljon m uustakin k u in
har a lltid v a rit de viktiga ste in o m iu o m u ’ ), och trots att djurens fö rh ä l-
eläinten h yvin voin nissa (ym pärsitöseikat o v a tk in o lle et lu o m u lle aina
landen pä ‘ lu o m u ’ -gärdam a inte a lltid är perfekta, är de ända ett m y c
etusijalla), ja va ikka lu o m u -tilo je n o lo t eivät aina ole e lä im ille täydelliset,
ket bättre a lternativ än de norm ala a nim aliska livsm edelsproduktem a.
on tämä kuitenkin huomattavasti parem pi vaihtoehto ku in tavalliset eläin
D et fin n s alltsä ännu en hei del att önska gällande ‘lu o m u ’ , m en genom
peräiset e lin tarvikkee t. L u o m u a kin pitää siis v ie lä kehittää, m utta os
att köpa dessa produkter, kan konsumenten i alla fa ll visa sin v ilja t i l i att
tam alla luo m u -tuo tte ita ku lu tta ja ain akin osoittaa haluavansa eettisesti
köpa p ro d u kte r av hög e tisk k v a lite t. Kanske v i i fram üden f l r ett eget,
korkelaatuisia tuotteita. Ehkä tulevaisuudessa e lä inystävällisille tuotteille
sässä 8 Hyvä Anim alian jäsen 9 Ovatko lääketieteelliset eläinkokeet 10 hyväksyttäviä? 12 Kokonaisen elämän ru n o t U ndulaatti on p a rv ilin tu 13 14 Simpanssini Washoe 15 N uorten A n im a lia Vegepalsta Toim intaa Tilaa tietoa eläinsuojelusta Eläinten ystävän kesäpuoti
P orvoonkatu 53, 00520 H e ls in k i, A vo in n a m a-to k lo 9-17, pe k lo 9-15
Asiakaspalvelu: M in n a E lä in s u o je lu liitt o
A n i m a l ia
e d is tä ä
e lä in te n
h y v in v o in t ia . L i i t t o v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta j a k ä y ttö ä , j o k a a ih e u tta a e lä im ille k ip u a ta i tu ska a ta i estää o le n n a ise sti n iid e n lu o n ta is ta k ä y ttä y ty m is tä . A n im a lia p y r k ii siihe n, e ttä e lä in te n h y v in v o i n t i o te ta a n h u o m io o n y h te is k u n ta m m e lain sää dä nn össä , m o ra a lik ä s ity k s is s ä ja k ä y tä n n ö n ra tk a is u is s a . L iit t o to te u tta a ta rk o itu s ta a n tie d o tta m a lla , k a m p a n jo im a lla , asennekasvatuksella, v a ik u tta m a lla la in sä äd än tö ön sekä to im im a lla yh teistyö ssä e r i ta h o je n kanssa. L iit t o p y r k ii tu k e m a a n se lla iste n ra tk a is u je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ö n o tto a , jo illa v o id a a n k o rv a ta e lä in s u o je lu n k a n n a lta o n g e lm a llis ia m e n e te lm iä ja k ä y tä n tö jä X iitto to im ii v a in la illis in k e in o in .
M ä n ty lä puh (09)148 4866,
J o h to k u n ta
H
telem aan tarhaan. T uo ta nto e hto ja valvotaan tilo illa säännöllisesti. M uu t
luomukananmunien, luomumaidon ja
K u luttaja t ovat kiinnostuneita elin
lu o m u m a ito tu o tte id e n la a ja ja
tarvikkeiden tuotantotavasta ja alku
L u o m u t u o t t e it a o n o n n e k s i
15
m onipuolinen tuotevalikoim a. M y y -
perästä. M y ö s kasvava jo u k k o tu o t
s a a ta v illa n y k y ä ä n j o m o
16 18
m äläverkosto on tiheä, jo te n luom u
ta jia - etenkin luo m utuottajat - ovat
n e s ta k a u p a s ta . L u o n n o n
tu o tte e t o v a t h e lp o s ti s a a ta villa .
investoineet eläinten h y v in v o in tia
19
T uotteet on tuotu m yym älöissä h y
m u k a is e s s a k o t ie lä in t u o
tu k e v iin ratkaisuihin. Kaupan ro o li
v in ja näkyvästi esiin. M yö s kasvis
na o n k in yhdistää eläinten h y v in
syö jie n erityista rp ee t on h u o m io itu
v o in tiin panostava tu ottaja ja osto
tuotevalikoim assa h yvin .
päätöksiä tehdessään e lä im iä ajat-
Jäsenm aksut
K irs i A n s lin ,
Tukijäsenm aksu
merkonomi, yrittäjä Johanna Eränen, opiskelija E riik a G um m erus, yrittäjä A n na Valros, FM H annele L uukkainen,
100 m k/vuosi A ktiivijäse nm aksu 140 m k/vu o si Ainaisjäsenm aksu
2000 m k
asiakaspalvelu @ a nim a lia.fi (Huom! tilaukset, eläinsuojeluneuvonta ym. tästä numerosta.)
taloustutkija, valt.lis.
Yhteisöjäsenm aksu
M in n a M aarttola,
DI, suunnittelija
500 m k/vuo si PSP 800018-2105644
R illa N um m isalo,
Tee lahjoitus eläinsuoje
Toiminnanjohtaja Jaana
kouluttaja, toimittaja R iitta S alm i, biologi
lun hyväksi: lahjoitukset
K ilju n e n puh (0 9 ) 148 5511 ja a n a .k ilju n e n @ a n im a lia .fi
Taru U o tila ,
Testam entit ovat o lleet
Jäsen- ja alueosastovastaava T a ija B aldin g
MMM, suunnittelija, pj
m erkittä vä tu k i E lä in
P ä ivi Vahvelainen,
suojeluliitto A nim alian
puh (09 ) 278 6896
opiskelija
työ lle . Tiedustelut
tbalding@ a n im a lia .fi
T a ija B a ldin g.
Tiedottaja Jaana R eijonaho
puh (0 9 )2 7 8 6896,
puh (09) 148 2646
tbalding@ anim alia.fi
jänä luomutuotteiden m yyn
tuotantoeläinten h yvin vo in tiin panos nissä. H O K :n valiko im a sta lö ytyvä tavat thankkeet e ivä t u lo tu kauppaan lu o m u lih a n , luo m u liha ja losteide asti.n,
ta n n o s s a o n t a v o itt e e n a e lä in te n m a h d o llis im m a n h y v ä l a jit y y p illis t e n k ä y t
Säätiön ta rk o itu k s e n a on
T elefax: (09) 148 4622
tu k e a t ie t e e llis t ä t u t
e-m ail:
k im u s ta , jossa ke hitetään
anim alia@ anim alia.fi
t a i s o v e lle ta a n e lä in
ko tisivu t: w w w .an im a lia .fi
k o k e ille v a ih to e h to is ia tu tk im u s m e n e te lm iä j a
föregängare in o m fö rs ä lj-
ren pä gärdam a kontrolle ra s regel-
tä y ty m is ta r p e id e n
ett brett och m ängsidigt u rva l av kena r sig inte ända t i l i butiken. tu re n lig t producerat k ö tt och -k ö ttKonsum entem a är intresserade av produkter, n atu re n lig t producerade livsm edlens produktionsätt och bak ägg, m jö lk samt m jö lk p ro d u k te r.
grund. Ä ve n en växande mängd pro
K edjan har tä tt förekom m ande bu
ducenter - speciellt “ lu o m u ” -produ-
tik e r, sä det är lä tt a tt fä tag pä
centem a - har investerat i lösningar
“ lu o m u ” -produktem a. P roduktem a
som frä m ja r djurens välfärd. B u tik -
är dessutom väl och s y n lig t fra m -
ens r o ll är d ä rfö r att sam m anföra
L uo n n o n m u ka in e n k o tie lä in tu o
televat k u lu tta ja t. Luom utuotannon
lagda. Ä ve n Vegetarianers special-
producenter som v ill satsa pä d ju r-
tanto edistää e läinten h y v in v o in tia ,
aukoton ja va lvo ttu laatuketju on hy
to te u tta m in e n .
b e h o v h a r ta g its i b e a k ta n d e i
v ä lfä rd med de konsum enter som
s illä luom usäädöksissä on tavano
vä esim erkki tuotantoeläinten h yvin
N u f ö r t id e n f in n s d e t ly c k -
produkturvalet.
tä n k e r pä d ju re n dä de g ö r sina
maista kotieläintuotantoa tarkem m in
v o in tia p a ra n ta v is ta h a n k k e is ta ,
lig t v is n a t u r e n lig t p r o d u c e
huo m io itu eläinten h y v in v o in ti ja la
mutta eläinten hyvin voin nin tulisi olla
jille ty y p illis e t tarpeet. Luom ulehm ä
jo k a tapauksessa osa e lin ta rvike tu o
e sim e rkiksi elää pihatossa ja pääsee
tantoa aina tuottajalta kuluttajan pöy
kesäisin la itu m e lle ja ta lv is in ja lo it-
tään asti.
D en naturenliga husdjursproduk-
inköpsbeslut. D en välko ntro lle ra d e
ra d e ‘ lu o m ir - p r o d u k te r i
tionen främ jar djurens välfärd, efter
o ch säkra ke d ja n som “ lu o m u ” -
m ä n g a b u tik e r . ‘ L u o m u ’ *
som bäde vä lfä rd och a rtsp ecifika
p roduktem a representerar är ett bra
h u s d ju r s p r o d u k tio n e n s tr ä -
b e te e n d e b e h o v h a r ta g its i b e
exem pel pä ett p ro je kt som fö rh ö je r
aktande i högre grad i “ lu o m u ” -be-
d ju rv ä lfä rd e n . D o c k borde denna
stä m m e lse rn a än i den k o n v e n -
a lltid va ra en del av liv s m e d e ls -
v a r t i l i a t t d ju r e n i h ö g s ta
lig a b e te e n d e b e h o v .
jre ijo n a @ a n im a lia .fi
även pä vin te m . P ro d u k tio n s v illk o -
bundet. De ö vrig a välfärdspoängter. I H O K :s b u tik e r kan m an terande h itta p ro du ktion sfo rm em a sträc-
tillf r e d s s t ä lla s in ä n a t u r -
Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita
H
O K :s S -m arket-kedja är en ningen av “ luom u” -produk-
m ö jlig a g r a d s k a ll k u n n a
M e rita 200138-1934.
HOK:s S-marketkedja fick Pro Animalia -priset Djurskyddsförbundet Animalia delade i är ut Pro Animalia -priset tili HOK:s S-market -kedja för deras statsning gällande försäljning av sk. “luomu”produkter (naturenligt producerade produkter).
voidaan p itää e d e llä k ä v i
saadaan oma, luotettava m erkintäsyteem insä. T o im is to
Eläinsuojeluliitto Animalia luovutti vuoden 1999 Pro Animalia -palkinnon HOK:n S-market-ketjulle panostamisesta luomutuotteiden myyntiin. O K :n S - m a r k e t- k e tju a
K a n n e n k u v a : M a r i V ir t a n e n
p ä litlig t m ärkningssystem fö r d ju rv ä n lig a produkter.
Pro Animalia palkinto HOK:n S-market-ketj ulle
Kuva: Paul W illiams
5S P
tio n e lla P roduktionen. T.ex. le ve r
p roduktionen, ändä frän producen-
“ lu o m u ” -ko m a i lö sd rifte r, fä r beta
ten t i l i m atbordet.
ute pä som m aren och rastas ute Kuva: Paul Williams
Vallilan ja keskustan S-marketeissa panostetaan luomuun Luomutuotteiden kysyntä on jatkuvassa nousussa, sillä kuluttajat haluavat paitsi eläinystävällisesti tuotettuja niin ennen kaikkea myös puhtaita ja terveellisiä elintarvikkeita
jo lla p y ritä ä n ih m is te n ja j>
A
» .
n
i m
a
l i a
23. v u o s ik e rta
P a in o p a ik k a
Ilm e s ty m is a ik a ta u lu
Ilm o itu s m y y n ti
A le n n u k s e t
e lä in te n tervey den j a h y
A lp rin t Sanom alehtipainot
no 1 m aaliskuu
M in n a M ä n ty lä
- toistoalennus: 1. toisto
v in v o in n in edistäm iseen.
Oy
no 2
puh (09) 148 4866
10 % , seuraavat 20 %
S ä ä tiö to te u tta a ta r k o i
T ™ X a ili Parkkinen ja K auko A h -
tu s ta a n tu k e m a lla t a
tia in en ovat m olem m at teh-
- H a rm itta a k u n lu o m u te u ra ita
Jämsä 1999
no 3 syyskuu
E lä in su o je lu liitto
L e h d e n te k n is e t tie d o t
A n im a lia
E u rota blo id , osin
V t P ä ä to im itta ja
nelivärinen
- a u k to ris o id u t m a in o sto i
nm oitushinnat 4000 mk
m istot 15 %
lo u d e llis e s ti e lä in k o k e i
Vt sivu V* sivu k o ite tu n m a te ria a lin tulee 1/8 sivu
2000 m k 1 000 m k
Ilm o itu s te n p e r u u tta m i
den
O suusliikkeen piirissä: R a ili P a rkki
menee ta va llise n lih a n sekaan. T ä
n en
e lä in te n h y v in v o in tia
Seuraavaan num eroon tar-
500 m k
Peruutukset v iim e istä ä n 7 vuorokautta aineiston jä ttö -
v a ih t o e h t o ja
ja
e distä vä ä tie te e llis tä t u t
Taru U o tila
Sivun painopinta-ala:
T o im itu s s ih te e ri/ ta itto
310x420
250 m k o lla p e r illä to im itu k s e s s a 1/16 sivu 31.12.1999 mennessä. rivi-ilm o itu kse t: 20 m k /riv i päivän jä lke e n to im itu s s ih -
Jaana R eijonaho,
Lehden laajuus: 20 sivua /
A in e is to lähetetään o s o it- Lisäveloitukset:
P orvoonkatu 53,
puh (0 9 ) 148 2646,
num ero
050-3028 170,
Palstaluku: 5 / sivu, osin
P o r v o o n k a tu 53,
- värierottelut veloitetaan erikseen
e-mail:
3 ta i 6 / sivu
00520 H K I
- määräpaikkakorotus 20 % ilmestym ispäivästä lukien
fa x
jre ijo n a @ anim alia.fi
Paperi: erikoissanom alehti-
- liitteid en hinnat s o v i t a a n l r t o n u m e r o m y y n t i erikseen Stockmannjernmikkidäinosasto.
e-m ail: jv w e n d ts @ ic o n .fi
Rajoitukset
L a h jo itu k s e t:M e rita
paperi 55 g /m 2
T a ija B aldin g
Painom enetelm ä: offsetrotaatio
puh (09 ) 278 6896 tbalding@ anim alia.fi IS S N 0783-9170
teella A n im a lia - le h ti,
A n im a lia -le h ti on k u lt tu u ri-, m ie lip id e - ja tiedele h tie n liit o n K u lt t i ry :n jäsen.
teerille. R e k la m a a tio t K irja llis e n a 14 v rk :n aikana
A rtik k e lie n lainaam inen ja
- E tusivulla ei julka ista il- k o p io im in e n eläinsuojelua m oituksia
Animalia-lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää ja muokata juttuja.
e distä viin ta rk o itu k s iin sal-
Osoite: 00520 H e ls in k i p u h .(09 ) 146 4865 (09) 148 4622
200118-4267 tai PSP 800 013-70468986
littu . Lähde m ainittava. --------
2
mia:
1/1 sivu
m arraskuu
k im u s ta j a tie d o tu s ta .
Osoitteenm uutokset:
m u lih a n saatavuus aiheuttaa ong el
.M . m m e et p itk ä n uran H e lsin g in
no 4
J u lk a is ija
toukokuu
ANIMALIA 4/99
K a u k o A h t ia in e n , R a ili P a r k k in e n j a M a t t i N ie m i u s k o v a t lu o m u tu o t te id e n k y s y n n ä n n o u s e v a n ja tk o s s a .
nen kasvoi yksityisyrittäjäperheessä
m ähän ei o le o ik e in n iitä tu o tta jia
ja tu li äitinsä kautta m ukaan H O K :n
ka an k o h ta a n , jo t k a p a n o s ta v a t
L u o m u tu o tt e ita h a n k ita a n
tu kauppakeskus Jumbo, jo n k a P ris
L u o m u e lä in y s tä v ä llis e n
toim intaan. K a uko A h tia in e n tu li jo
luo m u u n, toteaa K a u ko A h tiain en .
k e s k it e t y s t i
m a hyperm arket panostaa vahvasti
tu o tte e n ta k a n a
- H a n k im m e lu o m u tu o tte ita kes
luom uun. M yym ä lö issä to im iv a t ekovastaavat, jo tk a p itä vä t y llä ty ö
15-vuotiaana M ä n ty h a rju n osuus
Jo lokakuussa k u lu tta ja t alkavat
kauppaan. Parkkinen to im ii V a llila n
kysellä luo m u kinkku jen perään, sillä
S -M a rk e tin m a rk e tp ä ä llik k ö n ä ja
v a rs in k in nuorten asiakkaiden jo u
kitetyn hankintaorganisaation kautta,
p a ik k a n s a e ko -o sa a m ista . M y ö s
K a u k o A h tia in e n on S-m arket H e l
kosta lö y ty y niitä, jo tk a haluavat var
toteaa H O K :n va ra to im itu sjo h ta ja
m arketpäällikön ro o li luom utuotteis
singin M etrotason m arketpäällikkö.
m istaa, että e lä in on e lä n yt eläim en
sa on m erkittävä.
- O lem m e panostaneet vuodesta
a rvoista elämää. Jopa 14 % liha n
M a tti N ie m i. N ie m i sanoo, että H O K haluaa
1996 luom utuotteisiin, joid en kysyn
ostajista on kiinnostuneita lihan alku
to im ia e d e llä k ä v ijä n ä k u lu tta ja n
lep pä kerttum erkki ja a u rin ko m e rk-
Suom alaisia luo m u m erkkejä ovat
tä on kovassa kasvussa, toteaa R ai
perästä ja tu o ta n to ta va sta . M y ö s
om antunnon kysym yksissä, n iin p ä
ki.
l i P arkkinen. V a llila n m yym älästä
vanhem m at ih m ise t o vat yllättävä n
valikoim asta lö ytyy n iin luom u- kuin
- Saksassa on jop a yhdeksän erilaista
lö y ty y luom ulihaa, luom um aitotuot-
k iin nostuneita luomusta, sillä he usein
re ilu n kaupan tuotteitakin.
luom um erkkiä. O lis ik in toivottavaa,
te ita ja lu o m u v ilja s ta va lm istettuja
m u is te le v a t m e n n e id e n a ik o je n m a ku ja : v a rs in k in lu o m u to m a a tit
P ä ä k a u p u n k is e u d u lla on 27 Sm arketia, jo issa ka ikissa on saata
että e rila is ia lu o m u m e rkke jä o lis i
tuotteita. E rityisesti luom uviljatuotteita on jo
m aistuvat m onen m ielestä parem
v illa lu o m u tu o tte ita . U u s im p a n a
m isen välttäm iseksi, toteaa K a u ko
runsaasti saatavilla. Sen sijaan lu o
malta.
H O K :n yksikkönä on Vantaalla avat-
Ahtiainen.
ANIMALIA 4/99
M on et kuluttajat ovat kiinnostuneita e lin ta rv ik k e id e n tuotantotavasta ja alkuperästä. L uo m u on tä llä hetke l lä eläinystävällisen kuluttajan ainoa vaihtoehto. T oivo tta vasti josku s tu levaisuudessa eläinten h y v in v o in ti o lis i osa kaikkea e lin ta rvike tu o ta n toa aina tuottajalta kuluttajan pöytään asti. JAA N A REIJONAHO
m a h d o llisim m a n vähän sekaantu Luom uaiheisia linkkejä löydät Animalian kotisivujen linkkisivulta.
0
Sadasta sukupolvesta Orimattilan laukauksiin
Metropoliitta Ambrosius | uskoo eläinten omiin j oikeuksiin 1
Turkistarhaus on puhuttanut suurta yleisöä 90-luvulla erityisen paljon. Kettutytöt iskivät vuonna 1995 pohjanmaalaiselle tarhalle ja eläinaktivistit saivat haulisuihkun niskaansa Orimattilassa. Tapahtumien johdosta ovat dokumenttien tekijät innostuneet tutkimaan turkistarhausta.
Suomen Ortodoksisen kirkon, Oulun hiippakunnan piispa metropoliitta Ambrosius sanoo, että ihmisten tulee kunnioittaa eläimiä, koska ne ovat Jumalan luomia ja näin ollen niillä on myös omia oikeuksia.
M
ite n e ri u s k o n
- O lis ik o n y t ku itenkin aika jo kris-
tokunnat suhtau
tillis te n k in kirkkokuntien raottaa ver
tuvat eläinsuoje
hoa eläinsuojelun maailmaan ja poh
Turkistarhausta jo sata sukupolvea
syöjä” on herättänyt närää kotim aas
vät m m . ortodoksisesta kalenteris
m ie le k ä s tä ta pp aa e lä im iä s iin ä
saan Iso-Britanniassa. M e tro p o liit
ta. V a ikka paasto o n k in suunnattu pelkästään ihm iskuntaa koskevaksi,
E s ille
tia omaa näkemystään siihen? Sa
m ä ä rin k u in n y k y ä ä n tehdään jo
nousevat K a u
m alla tapaa k ris tillin e n paasto ku in
m aailm an ruokataloutta ajatellen.
v o i ainakaan kokonaisuudessaan
edesauttaa se e lä im iä k in lihaa h y l
Sukupolvea - d o k u m e n tin k u v a u k s is s a .
M
k iv ä llä asenteellaan. T ärkeim m äksi
tia s to im itta ja ja d o k u m e n ttie lo k u v ie n te k ijä ,
Sata Suku polvea, k e rto o tu rkis ta rh a a ja p e r-
jo n k a uusin d okum entti
K e tu t p y ö rivä t häkeissään, m in kke
teollisessa korkeakoulussa. D o k u
jä paiskotaan vaunuun, jossa ne saa
m entissa vu o ro in a k tiv is tit, vu o ro in
vat kuolettavan annoksen h iilim o n o k
tu rk is ta r h a a ja M a r k k u K u is m a m u iste le va t vuoden 1997 itse n ä i
koidän uskonnot kuten esim erkiksi
jainalaisten veganismi ovat eläinsuo
- Jum alan pelastava ty ö K ris tu k
p itä ä p aikkaa nsa : söihän K ris tu s
hindulaisuus, buddhalaisuus ja ja i-
je lu llis ia tekoja, va ikka teon m o tiiv i
sen ih m is e k s i tulem isessa koskee
opetuslastensa kanssa pääsiäislam
paastoksi v o is i nim etä suuren paas
K a la jo k e la is e n tarhaajaperheen
sidia, kettua roikotetaan hännästä,
nalaisuus, joissa kasvissyönti on it
o n k in varsin toinen, toteaa m etro
kaikkea olevaista. V a ikka m e illä ei
paan. K ristinuskon historiasta lö y ty y
ton ennen pääsiäistä. Se alkaa jo las
elämää seurataan vuoden ajan: vuo
kä ytetää n n is k a p ih te jä . T o isa a lta
syyspäivän yön tapahtum ia, jo llo in
p o liitta Am brosius.
ole tarkkaa tietoa, luotam m e siihen,
sen sijaan m uita , jo ita v o i kutsua
kiaisena ja pää ttyy vasta suurella
denajat vaihtuvat, vilja pe lto lainehtii,
e le tä ä n a iv a n t a v a llis ta p e rh e -
M a rk k u K uism a am pui tarhalle tun
lehmää y li kaiken, e ikä n iitä tapeta
että K ris tu k s e n ty ö jo lla in ta v o in
myönteisessä mielessä ra d ika a liksi
v iik o lla huipentuen yöpalvelukseen.
eletään ta v a llis ta perhe-eläm ää ja
elämää: lapset kä yvät koulua, tar
ke utu ne ita a k tiv is te ja haavoittaen
nälänkään yllättäessä. Ja in ala ise t
k o s k e tta a m y ö s a in e e llis ta lu o
äärim m äisyysm ieheksi e sim erkiksi
Pitkänä peijantaina ei ennen m uinoin
samalla katsoja saa kuvan turkistuo
haaja saa ko ulutusta , ru o ka illa a n ,
kolm ea.
m akuntaa. M y ö s e lä im illä on k u t
Johannes Kastaja. H änellä on o llu t
ole syöty ollenkaan. K irk k o v u o d e n
tannon e ri vaiheista alkaen aina as
katsotaan te le visio ta , tavataan ys
viim eisin paasto on elokuussa, jo llo in
tutuksesta ja pennutuksesta pääty
sestään selvää. H in d u t ku nn io itta vat
taas lakaisevat kävellessään maas
E lä im e t o s a n a lu o m a k u n ta a
heen arjesta.
M a rk k u K u is m a k e rto o v a rs in
sa ole vat m uurahaisetkin pois alta,
A m b ro s iu s toteaa, että o rto d o k s i
sum uksensa elää la jin s a m ukaan,
voimakas ja läheinen suhde luontoon,
jo tte iv ä t ne ta lla u tu is i. K u m m a s
nen k irk k o ei ole koskaan o llu t vain
va ikka n iillä ei liene ihm isen kaltais
eikä hän koskaan syönyt lihaa, vaan
paastotaan N e itsyt M arian ku n n ia k
en eläinten lopettam iseen ja nahoit-
näkem ykset sekä m ie lip ite e t lähem
T uum an doku m e ntti osoittaakin,
sakaan to im in n o s s a e i o le kyse
yh de n asian liik e , vaan ko ro staa
ta y k s ilö llis tä olemassa oloa, toteaa
esim erkiksi heinäsirkkoja ja v illim e -
si. Syyskuun alussa vaihtuu ortodok
tamiseen sekä itse turkishuutokaup-
m äksi toisiaan. M aaseudulla tarhaa
että itse yksittäistä tarhaajaa ei pidä
Kam era seuraa m yös K uism an k o i
A m brosius.
hiläisten hunajaa. M yös monet kirkon
sisen kirkko vuo si.
paan ja tavarataloon, missä tu rk ik
ja n vaihtoehdot vo iv a t o lla vähäiset
syyttää eläinsuojelulhsesti kyseen
ria ja hevosen hoitoa sekä Kuism aa
set näkyvät k u lu tta ja lle ostettavina
ja elinkeinosta toiseen siirtym ine n ei
alaisesta elinkeinosta. S y y llis iä tu r
kävelem ässä ty h jä llä ta rh a lla ke r
tuotteina.
vä lttä m ä ttä ole aina n iin kauhean
kista rh au ksen ja tk u m is e e n m aas
toen ’’Pohjanm aalle evakkoon lähe tetyistä ketuista” .
suoranaisesti e läinsuojelusta vaan
elämään liitty v ie n asioiden ja ilm iö i
uskonnollisista arvoista. H ind ut eivät
den ko kon aisvalta isuu tta . E lä im e t
hengelliset g urut o vat o lle e t kasvis
halua tappaa lehmää, koska se on
ovat osa luom akuntaa, jo te n jo s ne
syöjiä.
pyhä eivätkä jainalaiset tallata m uu
kärsivät tai n iitä kohdellaan huonos
V ih r e ä p a t r ia r k k a
Ortodoksisessa kirkossa luostarielämä on tärkeää. Luostari on k irk -
’’k a u p u n k ila is te n ja m a a la is te n ”
täviä.
a voim e sti e linkeinostaan ja näke
H is to ria k e rto o m y ö s m iehestä
koeläm än keskus. K irk o llin e n ope
- Päätin ry h ty ä tekem ään d o ku
m u tk a to n ta . E lä in s u o je lija t taas
samme ovat päättäjät, jo tk a sallivat
B a r to lo m e o s
nim eltään Pyhä Fransiskus, jo k a on
tuskin tapahtuu m onesti ju u r i luos
m en ttia k e ttu tyttö je n tekem än tar-
näkevät p aljon ongelm ia tu rkista r
turkistarhauksen.
hauksessa.
m yksistään ke ittiö n pöydän ääressä.
E lä in a k tiv is tit Joni Purm onen ja
leiristä. D okum entissa on m yös ma teria alia a ktivistie n itsensä kuvaa
lokakuussa elokuvateatteri A n d o r
Jani Seppälä kertovat ideologisesta perustasta, jo k a ohjaa a ktivistie n to i
lähentää e ri ä ä rip ä itä e dustavien
rassa ja ensi vu o d e n p u o le lla se
m intaa: teko v o i heidän mielestään
kasvattam oon, josta he o ttiv a t m u
teaa yhteiskunnallisista aiheista k iin
m ie lip ite itä ja saada aikaan to d e llis
näytetään m yös televisiossa.
o lla la ito n kin , jo s se on eläinten o i
kaansa m uutam ia ko iria .
nostunut Tuum a.
ta ke sku ste lu a tu rkista rh a u kse sta
rahaista koska he ajattelevat ih m i
ti, k ä rs ii k o k o luom akunnan tasapa
sen syntyvän uudelleen mahdollisesti
ino. E läinten ju lm a kohtelu on ju m a
Tehotuotantoon ei k irk k o ole ottanut
läntisen k irk o n tunnetuin “ eläinsuo-
tarin välityksellä. Ennen toista m aail
haiskun jälkeen. H alu sin ottaa sel
lan luom istyön halveksim ista. E lä in
v ira llis e s ti kantaa. A m b ro siu s pitää
je lu p y h im y s ” . Idän k irk k o tuntee
man sotaa o li Suomen kirkkokunnalla
vää m illa is ta on turkistarhaajaper-
- H a lu sin d o k u m e n tilla n i vähän
neljä luostaria luovutetussa Karjalas
heen elämä ja itse turkistarhaus, to
sa: Valam o, K o ne vitsa , L in tu la ja
ju u ri m uurahaisen hahmossa. E lä in
T u u m a n d o k u m e n ttia n ä y te ttiin
suojelun nostaessa päätään ovat kris
ten tappamisen on ortodoksinen k irk
k u ite n k in tärkeänä, että asiasta kes
m yös useita p y h iä ih m is iä , jo tk a
t illis e t k ir k o t p ysyn e e t h ilja a ta i
ko perinteisesti sallinut, m ik ä li se ta
kustellaan m yöskin k irk o n piirissä.
e liv ä t luonnon kanssa sopusoinnus
tuom inneet eläinsuojelijoiden toim et
pahtuu ravinn o ksi ilm a n ko htu utto
H än oudoksuukin eläinten pitäm istä
sa. E s im e rk ik s i S erafin S a ro v ila i-
Pohjoisessa Petsam o. K e rro ta a n ,
liia n pienissä tiloissa tuotannollisista
nen. Sekä Fransiskuksen että Se-
että Vanhaan V a la m o o n e i tu o tu
Isku n jä lk e e n keskustelu tu rk is
sen enempää p ainottam atta v a rsi
syistä. M u u te n k in ihm ine n on teh
ra fim in suhde e lä im iin ja luontoon
m itä ä n m u ita ru o k a -a in e ita k u in
e lä in te n asem asta v e llo i le h tie n
naisesti e lä insuojeluongelm ia ku in
n y t eläim istä liia k s i välineitä.
perustui
vastavuoroiseen auttam i
teetä ja sokeria. M u n k it e liv ä t ilm a n
yleisöosastojen kirjo itu ksin a m illo in
Suomen ortodoksinen k irk k o kuu
seen ja y h te e n k u u lu v u u d e n tu n
lih a a . T ä m ä n p ä iv ä n S uom essa
vastustaen m illo in puolustaen turkis
p uolustaakseni itse tu rkista rh a u s takaan, T uum a painottaa.
luu K onstantinopolin patriarkaattiin,
teeseen. P yhä S e ra fim y s tä v y s ty i
to im ii kaksi ortodoksiluostaria U u
tarhausta. N y t vasta m uutaman vuo
Sata sukupolvea antaakin katso
jo n k a ekum eenisena p atriarkkan a
karhun kanssa. K a rh u n kerrotaan
den Valam on m un kkilu ostari ja L in
den ku lu ttu a aika on kypsä aiheen
ja n te h d ä tu lk in n a n . K a ts o ja n
ostisla v A a lto on jo kaksi
to im ii Bartolom eos. Bartolom eosta
maanneen lauhkeana k u in lammas
tulan nunnaluostari. M o le m m a t si
käsittelyyn elokuvan keinoin.
näkökulm asta riip p u e n v o i jo k o to
vuotta työstänyt dokum ent-
laittom asti, toteaa Rostislav.
kutsutaan m yös “ v ih re ä k s i p a tri
hänen ja lk o je n s a juu re ssa . T äm ä
jaitsevat Itä-Suomessa H einävedel
T uu m a ei doku m e ntillaa n varsi
deta eläinsuojelun ongelm at tai sym
Orimattilan laukauk
A k tiv is tie n to im in ta a seurataan
arkaksi” . H än on k irjo itta n u t ja pu
o so itta a sitä m ite n ih m in e n jo k a
lä. Esipaim en A m brosius on asunut
naisesti halua ottaa kantaa puoleen
patisoida perhettä, jo k a tarhauksen
set, jo k a on m yös hänen lo p p u työ n
m yös K a rttu la n koe-eläinkasvatta-
h u n u t e k o lo g is is ta k y s y m y k s is tä
säteilee kirkka utta, v o i tässä tapauk
Valamossa vuodesta 1977 vuoteen
e ik ä to is e e n . H ä n h a lu a a tu o d a
avu lla yrittä ä ansaita elinkeinoaan.
sä e lo kuva ta itee n osastolle taide-
m on u lko p u o le lla pidetystä Jekku-
useilla fo o ru m e illa , m m . E U :n par
sessa luoda ym p ä rille e n ilm a p iirin ,
1988. H än k e rto o e tte i v e lje s tö n
lam entille ja E U :n valtioiden ja h a lli
jo k a v a llits i m aailmassa ennen ns.
ruokapöydässä koskaan syöty lihaa.
tusten pääm iehille.
syn tiin i ankeamusta.
Paastoaikana ruo ka k o o stu i pääa
jyrkä sti.
m u u ksia ja ju lm u u tta . A m b ro s iu s kuva: Ortodoksi viesti
K uun n ellessa an k r is titty je n pe
siassa kasvisruuista. N ykyään A m
rusteita tehotuotannolle tai sademet
brosius kertoo syövänsä m yös ju u s
sien h a k k u ille kuulee m onesti sa
4
P a a s to e d is tä ä e lä in s u o je lu a
E lo k u va n
toa ja kalaa. Hän p y rk ii ostamaan
masta iskusta K a rttu la n koe-eläin-
keuksien kannalta perusteltua.
Orimattilan laukaukset
jälk een
- M ielestäni laittom ie n iskujen te
- H alusin d oku m e nttiin i m o le m p i
k ijä t to im iv a t eräänlaisina suunnan
en osapuolien näkem ykset tapah
n ä yttä jin ä , m utta toisaalta ih a ile n
tuneesta ja m aa ilm a ku vista , jo tk a
K uism an rohkeutta ja avoim uutta:
ovat h yvin erilaisia ja törmäävät toisi
hän on h yvin rehellinen ihm inen puo
insa. Y hteistä on k u ite n kin se, että
lustaessaan näkem yksiään ja e lin ta
k u m p ikin osapuoli päätyi toim im aan
paansa, toteaa Rostislav. T V 4 n ä yttä ä d o k u m e n tin e nsi vuonna. JAAN A REU O N AH O
paneelikeskustelua
nottavan “ käsketäänhän raamatus
O rtodoksisen k irk o n p iirissä ei kas-
luo m utuotteita ja vapaiden kanojen
sakin h a llita m aa ilm aa ” . B a rto lo -
vissyönti ole m itenkään uusi tai outo
m u n ia . M e tr o p o liitta A m b ro s iu s
m e o kse n m u k a a n lä n s im a is e s s a
asia. Paastoaahan k irk k o k u n ta usei
pitää näitä tärkeinä elämäntapakysy-
ku lttuu rissa on ym m ä rre tty väärin
ta kerto ja vuodessa. Pyhien aikojen
m yksinä.
Raamatun alkukertom uksen ajatus
kierrossa tulevat esille kirkkovuoden
M itä vo isim m e antaa m aailm alle
Harakan jo h d o lla paneeli turkistarhauksesta. Panelisteina to im i
p itk ä t paastot, jo ita on k a ik k ia a n
jou lulahjaksi? M e tro p o liitta A m b ro
siirtym äaikojen turvin. Hautala kertoi m iten eläinsuojeluun vaikuttavat monet
m aa np iirin hallitsemisesta. Ihm inen
vat kansalaisaktivisti, eduskunta-avustaja S a lla T u o m iv a a ra , Ilk k a -le h -
riistää luontoa ajattelem atta sen ta
neljä. N iid e n lisäksi on useita y k s it
sius ehdottaa, että vo isim m e o m a k
asiat m m . k u lu tta ja kysym ykse t, E uroopan u n io n in päätökset ja m aa il
den päätoim ittaja K a r i H o k k a n e n , europarlam entaarikko H e id i H a u
mankauppa W T O :n ratkaisut.
sapainoa tai sitä m inkälaisena sen
täisiä paastopäiviä y m p ä ri k irk k o
sua n y k y is tä a id o m m a n ja m yös
ta la . turkistarhaaja Lee na P itk ä n e n ja ohjaaja M a r k k u T u u rn a Paikalla
jätäm m e jä lk ip o lv ille . Bartolom eok-
vuoden: k e s k iv iik k o is in ja perjantai
eläinten ja m uun luom akunnan p y
oh elokuvateatterillinen yleisöä, jo lle ei kuitenkaan jää nyt aikaa osallistua
lu o n g e lm iin p u u tu ttiin vähän. K uten m uissakin turkistarhausta käsitelleissä
sen m ukaan m e illä on oikeus k ä y t
sin. Paastokaudet e ro ttu v a t näistä
h y y ttä k u n n io itta v a n elämänasen
ku nn olla keskusteluun.
tää luonnon- ja eläinkunnan a ntim ia
pituutensa ja syvä llisyyte nsä sekä
teen. S iihen s is ä lty y lem pe yttä ja
K a ri Hokkanen ja Leena Pitkänen painottivat suomalaista yritteliäisyyttä
paneeleissa e ivä t e ri kantoja edustaneiden keskustelijoiden m ie lip ite e t j u urikaan kohdanneet ja saaneet aikaan to de llista keskustelua.
k o h tu u llis e s ti o m iin tarpeisiim m e,
poikkeavan liturgisen vaikutuksensa
rakkautta säteilevä vuorovaikutus.
ja sitä, että m aaseudulla ei ole p a ljo n vaihtoehtoja hankkia elantoaan.
m utta ei riistä ä n iitä . H allitsem inen
vuoksi. Ne m yös valm istavat juhlaan
Ih m isille hän antaisi luettavaksi A n tti
H okkanen m yönsi ettei tunne turkistarhausta k o v in h yvin , m utta e i näh
ei ole etuoikeus vaan ve lvo ite huo
k u te n jo u lu p a a s to s s a K ris tu k s e n
Rautiaisen p ik k u k irja n ekologisista
n y t varsinaisesti e linkeinossa suuria e lä in su o je lu llisia ka a n o ngelm ia.
syntym än juh laa n. Pääasiassa paas
asioista ja Leena V ilk a n k irja n eläin
Pitkänen kertoi laittom ista iskuista, jo ita hänenkin m inkkitarhalleen o li tehty.
ton aikana pidättäydytään lihasta ja
ten oikeuksista. K a nnattaakin siis
lehtia luomakunnasta.
m uista eläinkunnan tuotteista kalaa
m ie ttiä m itä ju u r i sinä v o it antaa
I k o n i t o v a t t ä r k e ä o sa o r to d o k s is ta k i r k k o a . Ik o n e is s a
K i r k o n h is to r ia s s a
luku un ottam atta. Jo inakin päivinä
m aailm alle jou lulah jaksi. P ienillä te
k u v a ta a n p y h iä h e n k ilö it ä j a t a p a h t u m ia . J o is s a k in ik o n e is s a
k a s v is s y ö jiä
kalan, ö ljy n ja v iin in nauttim inenkin
o illa v o it vaikuttaa suuriin asioihin.
Petän lause “ Jeesuskin o li kasvis-
on k ie lle tty . Kyseiset päivät lö y ty -
k u t e n jo u lu ik o n is s a k u v a ta a n m y ö s e lä im iä .
Sala
a rkku T uu m a on 37-vuo-
k u ite n k in esittää kysym yksen onko
ta A m brosius sanoo ettei väittäm ä
lu u n ?
L e m m i k k i k e t t u N ik u a k u v a a H e i k k i F ä r m j a ä ä n it tä ä R is to Iis s a lo
Sata su kupolvea -e lo k u v a n ennakkonäytös, m in kä jälke en p id e ttiin T im o
lokuvateatteri Andorrassa p id e ttiin 8.10. E läinten v iik o lla
Salla Tuom ivaara ja H e id i H autala edustivat panelissa turkisten vastaista linjaa . M o le m m a t o liv a t sitä m ieltä, että turkistarhauksesta p itä isi luopua
Paneelissa kä site ltiin tarhausta e linkeinona, jo te n varsina isiin eläinsuoje-
JR
T IIN A JUURELA Lähde: Ortodoksinen kirkko suomessa s. 317
ANIMALIA 4/99
ANIMALIA 4/99
5
e
Uutisia
Uutisia
kuva: WWF
Anti Animalia -palkinto Tampereen kaupunginvaltuustolle Särkänniemi Oy:n delfinaarion sulkematta jättämisestä
Metsästäjät tappoivat viime vuonna yli 5 miljoonaa eläintä
E
V
suus ja monet vankeuden aiheuttamat sairaudet d e lfiin e ille ovat olleet aiheena
häntäpeuroja, parisataatuhatta varis
n äille kam panjoille. Tampereen ka up un ki ja Tampereen Särkänniem i O y
ta ja harakkaa sekä kym m e niä suur
ovat toistam iseen kieltä ytyn ee t h uom ioim asta näitä epäkohtia ja ja tka va t
petoja.
toimintaansa. Tampereen ka upunginvaltuustolla o li m ahdollisuus vaikuttaa Särkännie
rusakoita, yhteensä y li p u o lim iljo o
men d elfina arion sulkemiseen syyskuun alussa pidetyssä kaup un gin val
naa. Väheneviä m etsoja jo u tu i saa
tuuston kokouksessa. A lo itte e n d elfina arion lopettam isesta ja d e lfiin ie n va
liik s i 25 000 yksilöä . K e ttu ja tapet
pauttamisesta teki valtuutettu T ellervo T uom inen jo vuonna 1993. A lo ittee n
tiin y li 60 000 ja s u p ik o iria 80 000.
käsittely kesti kuusi vuotta, m ikä on kohtuuttom an kauan verrattuna tavano
N äitä isom pia ja vahvoja nisäkkäitä
maiseen D e lfin a a rio n tila lle on m ahdollista perustaa m erikeskus, jossa on m ah
pyydetään p a ljo n m yös n iin sano
d o llista m odernin te kn iika n a vu lla näyttää y le is ö lle d e lfiin ie n ja valaiden
eläin ei kuitenkaan aina kuole v ä lit
elämää e sim erkiksi videoiden ja m ultim e d ia n avulla.
töm ästi.
lä in s u o je lu liitto A n im a lia , H e lsin g in eläinsuojeluyhdistys ja Valaiden puolesta -yhdistys ovat Särkänniemen d elfinaarion perustamisesta saak
Maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksia ja päätöksiä laadittu ehdotus asetukseksi eläinsuojeluasetuksen muuttamisesta.
iim e vuoden m etsästystilastot
Ehdotus on lausuntokierroksena, ja se koskee m u n ivia kanoja, e lä im ille teh 1 '7~ ansainvälinen huippum alh Sha-
o v a t k a ru a lu e tta v a a . M e t
ka kam panjoineet d e lfiin ie n vapauttam iseksi takaisin m aailm an m e riin .
sästäjien luotien, rautojen ja lo u k k u
Särkänniem en delfinaariossa kahden täysikasvuisen d e lfiin in lisäksi m oni
je n kohteeksi jo u tu i y li 1 500 000 p i
poikanen on m enehtynyt neljäntoista vuoden aikana.
eneläintä. T äm än lis ä k s i ta p e ttiin
D elfin aa rio id e n m onet e lä in su o je lu llise t epäkohdat kuten p o ik a sku o lle i
M
a a -ja m etsätalousm inisteriön e lä in lä ä kin tä -ja elintarvikeosastona on
E niten a m m u ttiin m etsäjäniksiä ja
pystytty vapauttamaan kuntoutusohjelm ien avulla. K u u lu is in näistä on Free
saatua sorsaa k o h ti haavoittuu yksi
Willy -elokuvan tähti m iekkavalas K e ik o , jo k a on tä llä h etkellä kuntoutus-
lin tu , n iin sorsastuksen seurauksena
H
altaassa Islannin Vestmannasaarten edustalla.
puolisen m iljo o n a a vesilintua jo u tu i
tykarhuja. Karhunm etsästykseen ajaa siitä saatava talou de llin en hyöty.
suojelua suurpedoille, on m aa -ja m etsätalousm inisteriö sallinut susien, karhujen ja ilveksien voim akkaan metsästyksen maassamme. Tänä vuon na karhuja tapetaan Suomessa noin 90 yksilöä. Suuri osa näistä kaadetuis ta karhuista on erämaassa rauhassa eleleviä otsoja, ei ih m ise lle tai k o
tie lä im ille suurempaa vahinkoa aiheuttavia h ä irik k ö - ta i n iin ku tsuttuja c i-
kärsimään. T oisin k u in m m . R uot
K arhujen sisäelim et ovat haluttua tavaraa Aasian lää kem a rkkino illa , ja
sissa ja P o hjois-A m erikassa, Suo
karhunlihaa m yydään edelleen m m . parissa helsinkiläisravintolassa. Ilv e k
messa saa metsästää m yös häm ä
sille m m -m in is te riö ja k o i 90 tappolupaa. N äiden metsäkissojen metsästys
rässä ja pimeässä. H uonoissa va
alkaa m arraskuun alussa ja päättyy vasta h elm iku un lopussa. Ilveksien p y y n ti on Suomessa lähes puhtaasti h uvi- e li virkistysmetsästystä. M u u a lla L ä n s i-E u ro o p a s s a R u o ts ia lu k u u n o tta m a tta ilv e s on h y v in uhanalainen. Parina v iim e vuotena suurpetoja on yhä enemmän alettu jahtaam aan h ir
ei tästä p itänyt, vaan uhkasi h a llitu sta o ik e u s to im illa . Asianom ainen m in istuu ja hukkaantuu v ie lä enemmän. Sorsastajat a m puvat m e illä m yös te ri on n yt m yöntänyt, että lu va t ovat o lle e t eläinsuojelulainsäädännön vas m onia vähä lu kuisia ja Euroopassa taisia, ja ne tullaan tarkistam aan.
venmetsästyksen yhteydessä, va ik k a petojen p y y n tilu p ia ei m etsästysporu-
väheneviä lajeja, kuten jouhisorsia,
dattu susia. Sam alla väitetään, että karhu tai susi on kä yttä ytyn yt uhkaavasti,
lapasorsia, heinätaveja, punasotkia ja
va ikka useim m iten metsästäjä on eläintä ensin haavoittanut. Susi on m et
tukkakoskeloita.
sästäjien “ ta p p o ra llin ” takia edelleen uhanalainen ja vähälukuinen eläin
Apinaoikeuksia ihmisapinoille
R IK U CAJANDER
U
Suomessa.
usi Seelanti on tehnyt e läinoikeuksien historiaa: Maassa h y v ä k s y ttiin lokakuussa uusi eläinsuojelulaki, jo k a vuoden 2000 alusta voim aan tu l
Animalia vastustaa sikojen hännänkatkaisua
ihm isap ino ita vain ihm isten h yväksi tehtävässä tutkim uksessa. A lk u p e rä i nen ehdotus o li vie lä k in ra d ika a lim p i. Tällaisenaankin la k i lienee ainoa ja ensim m äinen - m uttei to ivottava sti v iim e in e n - laatuaan maailmassa.
Eläinten avuksi -rahasto lahjoitti apurahoja
m ahdollisuuksia luonnolliseen käyttäytym iseen. Tarkoituksena on rohkais ta tu tk ijo ita ja tu ottajia kehittäm ään ja ottam aan käyttöön elä inystä vällisiä
kauppa. S hahtoosh-vüla on n iin ke vyttä ,
tappaa, jo t ta saadaan 3 00 - 600 gramm aa raakavillaa. Täm ä riittä ä
E
yhden shaalin tekemiseen.
teeksi on v a littu arpom alla 2 % ka ikista tilo ista . Samaa käytäntöä jatketaan
ham aisuuden takia” , k irja ilija Singh
m yös m uiden tuotantoeläinten osalta.
sanoo.
U :n vaatim at eläinsuojelutarkastukset laajenevat koskemaan ka ikkia
kiseläim et. Tähän saakka tarkastukset ovat koskeneet va in v a s ik k a -ja sikaviUasta tehtyjä shaaleja ja huiveja. E lä in la jia ei saa uhrata ihm isen tu r tilo ja sekä eläinku lje tu ksia . V a s ik k a -ja sika tilo je n osalta tarkastuksen koh
Vuonna 2000 tarkastetaan vasikka- ja sika tilo je n lisäksi m yös kanatiloja
W W F ja Kansainvälinen luonnon
ja turkistarhoja. K unnaneläinlääkärit tekevät tarkastukset samaan tapaan
s u o je lu liitto IU C N rahoittavat kan
k u in vasik k a - ja sika tilo je n kohdalla. Tarkastuksen kohteeksi jo u tu u 2 %
s a in v ä lis e n
k a ikista tilo is ta , m ikä m erkitsee n oin 30 kanatilan ja 45 turkistarhan tarkas
taverkoston toim innan, jo k a tarkkai-
tusta. Osa kanatilojen tarkastuksista voidaan tehdä vierasainevalvontakäyn-
lee u h a n a la isilla la je illa käytävää
h e ik e n tä ä s ik o je n h y v in v o in tia .
T R A F F IC - v a lv o n -
n in yhteydessä. M u ita tuotantoeläintiloja tarkastetaan vasta seuraavina vuo
kauppaa. T R A F F IC on ju u r i ju lk a i
sina.
ssut uuden rap ortin “ M u o ti ja T iib e tin antilooppeja uhkaava sukupuut
M
valmisteUaan päätöstä eläintarhaeläinten h yvin vo in n ista . Suomessa
h u iv e ih in käärittynä. K u n tunnetut
m isten käyttöön ym pä ri maapaUoa. Suurinta hienon viUan kysyntä on
L a illin e n kansainvälinen kauppa viU alla on o llu t kieUettyä vuodesta
asiantuntijoiden puoleen.
perusteella, että lainsäädäntö s a llii
vo itaisiin heittää läm pöm ittari pois ja
suosituksien ja erityisesti m aatalou
m uita vastaavia toim enpiteitä, kuten
todeta säätila hyväksi.
den investointitukien ehtojen tuleekin
kastroinnin ilm a n puudutusta ei ole
va staisu ud essa o h ja ta ra k e n n u s -
kestävä perustelu eläinsuojelun kan
E läin su ojelu liitto A n im a lia vastus
v o im a a n
vuoden
2000
a ik a n a .
K o i r a n j a k is s a n v ie n t i B r it a n n ia a n
B
rita n n ia aikoo sallia ko irie n ja kissojen m aahantuonnin tie tyistä maista
kysyntä on lisännyt salametsästys-
M ills sanoo.
tä n iin , että nykyään arveUaan tapet
Shalom H a rlo w ka m panjoi ta ho l
ratkaisuja e lä insu oje lu lain v e lv o it tamaan suuntaan ja estää tunnetusti
den m ukainen.
H äntien katkaisun sa llim in en ilm a n
o ngelm ia aiheuttavien sikalaratkai-
Suom i on p ro filo itu n u t eläinsuoje-
Suurin osa chiruista elää K iin a s
m m . K iin a j a In tia . M e r k ittä v ä tio Jammu ja Kasm ir, jossa antiloop
v illa n s a la k u lje tu s re ittiä K iin a s ta K a s m iriin ja sieltä m aailm an m ark kinoine.
tuksen järjestäm iseksi luom ukotieläintalouden n e u vo jille ja tu o tta jille eläin
puuduttamista sotii jy rk ä s ti eläinsuo
sujen rakentam inen. T u k ip o litiik a s
lum yönteisenä maana ja tämä m uu
E lä im ien tä y ty y oUa tunnistusm erkitty m ikro siru n a , raivotau tiro kotettuja
ten lajinm ukaisen hoidon ja terveyden edistäm iseksi tilo illa sekä e lä in p o ti-
je lu la k ia vastaan, jo k a v e lv o itta a
sa tulee asettaa
etusijalle eläinten
tosesitys ei sovi maamm e linjaan.
ja n iiltä on o tettava ve riko e ra iv o ta u d in va sta-ain eid en to te am ise ksi.
laiden leikka uksiin liitty v ä n stressin ja k iv u n a rv io in tiin ja hoitoon.
edistämään eläinten h y v in v o in tia ja
h y v in v o in n in parantam iseksi te h
K a tka isu n s a llim in e n tulee jo h ta
(Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön Eläinlääkintö-tiedote No. 5)
L uo m u kotieläintalouden keskeisim piä asioita ovat eläinten m ahdollisuus
hyvää kohtelua. H ännänpurenta on
tävät in ve sto in n it, m ik ä sopii m yös
maan ru tiin ik a tk a is u je n y le is ty m i
lajinm ukaiseen käyttäytymiseen sekä luonnollisen vastustuskyvyn ylläpitoon
vakava ongelm a jo illa in suom alaisil
m aailm an kauppajärjestön W T O :n
seen, kuten lähes ka ikissa m uissa
sairauksia vastaan. N äiden ta voitteiden käytännön toteuttamisessa e s iin tyy
la s ik a tilo illa , joh tu en usein ankeas
EU-maissa. T aloudelliset seikat y l
ku ite n kin jo ita k in ongelm ia, jo tk a osaltaan hidastavat yleisempää siirtym istä
ta ja virikkeettöm ästä ym päristöstä,
ehtoihin S ika aristaa ka tk a is tu a hännän-
luonnonm ukaiseen kotieläintalouteen. L u o m u -L iitto ratkoo ongelm aa kar
siihen, että m uotiteollisuus tulee an tamaan tukensa T iib e tin a n tilo o p p i
pia. K iin a n halUtus jä lje s ti muutama
en suojeluUe. M uotisuunnittelijoiden
v iik k o sitten kansainvälisen sem i
o n tie d o s te tta v a ne jä r k y t t ä v ä t
naarin, jo n k a julkilausum assa tuo
seuraukset, jo ita a ntiloo pin karvasta
m ittiin viUatuotteiden tuottam inen ja
te h ty je n tu o tte id e n la it t o m a lla
kauppa.
kaupaUa on a n tilo o p e ille “ , huippu-
ahtaudesta tai huonosti suunniteUuis-
tynkää lähes k o k o kasvatusaikansa,
nattavampaa lisätä e lä in tih e yttä ja
to itta m a lla neuvojien a vu lla tilanteen lu o m u tilo ille ja uudistam alla tulosten
ta rakennusratkaisuista.
eikä anna toisen eläim en koskea s ii
investoida katkaisupihteihin ku in lat
hen. Juuri kosketusarkuuteen perus
tia - ja ilm a s to in tire m o n ttiin ta i edes
mukaan hännänpurentaa aiheuttavat
tu u k in hännänpurentaa ehkäisevä
asiantuntijan neuvontakäyntiin.
p otilasko irie n a vu lla leikkauksista to ip u m ista sekä arvioidaan vaiheeseen
h y v in m onet, jo p a useat kym m enet
vaikutus. K ip u a tuottaa tosin m yös
liitty v ä n stressin ja k iv u n määrää ja sen lie v ity s tä . Saaduilla tu lo k s illa ja
eri te k ijä t sekä näiden yh te isva iku
hännän osum inen karsinarakentei-
stressin arviointim e ne te lm illä on m erkitystä m onien e ri e lä inryhm ien kan
tu k s e t. Y le is ty n e is s ä t ä y s r itilä -
siin. Hännänpään am putoim ista on
nalta.
jäijestelm issä kuivikkeiden käyttö on
p id e ttä v ä ta rp ee tto m an a k iv u n ja
usein vaikeaa. K u iv ik k e id e n kä yttö
tuskan tuottam isena ja toim enpide
Sanottu ja tehty
M aat, jo ita tämä koskee ovat m m . Suom i ja m uu t Pohjoism aat.
kuva: Frida Selin
“Olemme Suomessa 10 - 15 vuotta ruotsalaisia jäljessä, kai me olemme tulleet niin myö hään puista alas.” J u lia n a von W endt Vihreä Lanka -lehdessä 24.9.1999
JAAN A KILJU N EN
ANIMALIA 4/99
SIRPA PELLINEN
m a lli Shalom H a rlo w sanoo.
tarkoituksena on testata uuden tu on tijäijeste lm ä n to im iv u u tta n iin , että se
lyttä vä t hännänkatkaisuun; on kan
Terveydenhuoltoeläinlääkäreiden
dessa. sa, jä lje llä on noin 75 000 antiloo p
voidaan ottaa v ira llise sti käyttöön vuonna 2001.
perusteella tuottajien ohjeistusta. EH M isse Väisäsen vä itöskirjaan tähtäävässä tutkim uksessa selvitellään
tavan jo p a 20 000 antilooppia vuo
kohtaa ei ole vielä varm ennettu) käynnistämäUä nk. P ilo ttip ro je k tin . Tämän
täm istä s a llittu ih in to im e n p ite isiin .
£
ta itte e ssa lä n s im a id e n ka sva n u t
p itä ä k in ” , ra p o rttia k o o n n u t Judy
ilm a n karanteenia vuoden 2000 a lkupuolelta alkaen (tarkem paa ajan
taa jy rk ä s ti häntien katkaisun l i i t
6
vo im m e vaikuttaa ju u ri sinne m inne
täneet m yös maan sisäisen kaupan, poikkeus on ku ite n kin In tian osaval
piteenä. Toimenpiteen salliminen sillä
M aa - ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n
h e n tä m ä llä . S a m a lla l o g iik a lla
saada
Intiassa. K uitenkin vasta 1990-luvun
vähentääkseen kysyntää: “ L u o ta n
h u ive iksi. T R A F F IC on seurannut
ta r k o itu s
sisatojen ajan arvostettuja Pohjois-
1979 lähtien. M o n e t m aat ovat k ie l
vähäistä kipua aiheuttavana toim en
on
h e n k ilö t n y t auttavat m eitä raportin julkistamisessa, meiUä on toivoa, että
laan seuraavien ku u ka u sie n ajan
g e lm a tila n te is s a on k ä ä n n y ttä v ä
P ä ä tö s
lu kie n dip lom aa tit, vievät shaaleja
viUaa rikkaiden ja m uotitietoisten ih
ri, jo k a kertoo h y v in vo in tio n g e lm is-
selvää, että itse hännänkatkaisuta-
lee sisältämään määräysten oheUa m yös suosituksia.
m aailm an varakas e liitti, m ukaan
shaaleihin, jo ita tu nn etut h e n k ilö t
htaja M an oj M is ra sanoo. Shahtoosh-shaalit ovat olleet vuo
pien v illa a kehrätään shaaleiksi ja
ty n y t e ik ä ole olle nka an itsestään
nisäkkäitä, lin tu ja , m ateUjoita ja sam m akkoeläim iä sekä kaloja. Päätös tu
te u ra s tu k s e lla o n y h te y s n iih in
tyn eitä vauvojaan pehm eisiin v illa -
pahtum aakaan voidaan pitää va in
n ä n k a tk a is u s a llitta is iin hännänennaltaehkäisyyn, m yös sen aiheut
kipuaistista on v iim e a iko ina k e h it
s ito v is ta m ä ä rä yksistä , jo tk a k o ske va t e lä in ta rh a e lä im in ä p id e ttä v iä
sia shaleeja m in ä tahansa t a lv i p ä iv ä n ä . T ie d ä m m e m y ö s , e ttä
tiä, jo lla hankitaan tätä harvinaista
sevasti tuottajan am m attitaito. O n
m uuttam ista n iin , että sikojen häntyydyttäjänä. Paitsi hännänpurennan
M y ö s k in tietäm ys vastasyntyneiden
selvästi, että T iib e tin ylä n g ö llä ta pahtuvana uhanalaisen la jin massa-
maasta matkatavaroissaan, k u r iir il
purenta on sian om a olosuhdem itta-
ologisten ja kä yttäytym istarpeiden
“ Delhistä v o i löytää kaupan tuhan
la tai postitse” , T R A F F IC In tian jo
Ranskassa, Itafiassa, Espanjassa ja ei tähän asti ole o llu t eläintarhaeläim iä käsittelevää vastaavaa päätöstä, H ong Kongissa. jossa m ääriteltäisiin m in im ip itova atim ukse t. M aassamme on om ien sään
sen sisustamista ja kokoa, sekä eläintarhaeläinten hoitoa. Päätös koostuu
o s o ite ta a n
suuksissa ja esiteUessään vastasyn
sa tapahtuvaa laito nta kaupankäyn
aa- ja m etsätalousm inisteriön e läinlääkintä- ja elintarvikeosastolla
“ R a p o rtis s a m m e
kä yttä vä t ju lkisu u d e ssa ju h la tila i
to ” . Raportissa tarkastellaan K iin a s
netaan eläinten h yvin vo in tia . Rahaston apuraha vuonna 1999 o li 10.000 m arkkaa, jo k a ja e ttiin k o u lu
f
“ Ihm isten ei p itä isi missään tila n
tuotantoeläinlajeja. U usia tarkastuksen kohteita tu leva t olemaan nau
teessa ostaa T iib e tin a n tilo o p p ie n dat, m u n iva t kanat, b ro ile rit, lampaat, vuohet, ankat, hanhet, strutsit ja tu r
nalta, eikä m yöskään la in ta v o itte i
v
sorm uksen läpi. Shahtoosh-shaalit K olm esta viitee n a ntilooppia tä ytyy
tuotanto- ym . m enetelm iä, jo illa m a h do llisim m a n konkreettisesti kohen
RS
että siitä tehty h u iv i menee helposti
M
esittää eläinsuojeluasetuksen
ta, eikä n iitä v o i k o rjata häntiä ly fu lia n a von W endtin säätiön E läinten avuksi -rahasto tukee tu tk im u s -ja
te h d y illä tu o tte illa kä ytä vä la ito n
on k u ite n k in o le ellista eläim en fy s i
purennan ehkäisem iseksi. Hännänta m iin v a u rio ih in va ikuttaa ratka i
RS
lo in , kun pitopaikassa e siin tyy hännänpurentaa eikä tilannetta vo id a korjata e lä in tilo ja , eläinten ruokintaa tai m uuta h oitoa tai o losuhteita parantamalla.
N y t va lm is te illa oleva päätös käsittelee eläintarhaeläinten pitopaikkaa,
aa- ja m etsätalousm inisteriö
W A N :n (W o rld A n im a l N et) N e il W e lls 'in m ukaan la k i estää käyttämästä
ops hodgsonii) uhkaa niiden vUlasta
nösten puuttuessa nojauduttu lähinnä R uotsin lainsäädäntöön.
tehdä vain ylim m ä n eläinsuojeluviranom aisen lu va lla , ja n iiden tä y ty y ta pahtua ko. simpanssin, g o rilla n ta i orangin om aksi parhaaksi.
si kutsuttuja antilooppeja (Panthol-
ikäisen porsaan hännän katkaisu siihen pätevän h e n kilö n suorittam ana s il
k a lla olisikaan. N ä in e sim erkiksi R uokolahdella ja Suom ussalm ella on lah
R IK U CAJANDER
lessaan kieltää käytännössä tu skalliset kokeet ih m isa p in o illa . K okeet saa
pelastaa T iib e tin antiloopit. C h iru ik -
SaUittujen toim enpiteiden luetteloon ollaan Usäämässä alle neljän päivän
E U - e lä in s u o je lu ta r k a s tu k s e t la a je n e v a t
K u n tiedetään, että y h tä s a a liik s i
RS
kä yttöönotto kieU ettäisiin 1. päivästä ta m m ikuu ta 2003 lukien.
Karhut, sudet ja ilvekset Suomessa ahtaalla
1995 alkaen. D elfm aarioissa p id e ttyjä va la ita ja d e lfiin e jä on onnistuneesti
B
sa luonnonsuojelijoiden ponnistuksüle
kuva: Veli-Risto Cajander
E sim e rkiksi Englannissa ovat d elfm a a rio t ovat o lle e t suljettuja jo vuodesta
sissa käytetty kivulias L D 50-testi voidaan korvata vähemmän k iv u lia illa osa sorsalajeista on rauhoitettu - on e lä in ko ke ille . L u p ia L D 5 0 -te s tille on k u ite n k in annettu tapauksissa, joissa m uut maat edellyttävät sitä. E lä in ko ke ita vastaan to im iv a B U A V -jä rje s tölähes m ahdotonta ja lin tu ja haavoit
si näiden ns. varustelemattom ien kanahäkkien ensimm äistä kertaa tapahtuva
vo iva t maksaa jo p a lähes 30 000 m k.
u olim a tta siitä, että E U on k o v is te llu t Suomea antamaan enemmän
laistusoloissa lintu jen lajintunnistus -
lija Knushw ant Singh ja m onet m uut ju lkisu u d e n h e n kilö t antavat tuken-
tu la je ih in , jo id e n ta rh a a m in e n tu o ta n to ta rk o itu k s e s s a on s a llittu a .
Sorsastuksen yhteydessä v e s ilin
ritannian h allitus on jo pitkään m yöntänyt, että m yrkyllisyyd e n m ittau k
eivätkä kuopia pehkua, m unia pesään eivätkä istua asianm ukaisella orrella, ja jo id e n pinta-ala on aUe 750 cm 2häkissä pidettävää kanaa kohden. L is ä k
M etso, teeri ja rie kko lehdotetaan hsättäväksi n iih in luonnonvaraisiin lin -
tuja am m uttiin lähes 600 000 yksilöä.
Niskalenkki LD50-testistä
H a rlo w , h a llits e v a M iss
In tia G u l Panag ja in tia laine n k irja i
(K s. uutinen hännänpurennasta.)
Y le isö n m ielipide on muuttumassa kielteisem m äksi delfinaarioita kohden.
JR
X \d o m
täviä to im e np iteitä ja tarhattavien eläinten lajiluetteloa.
M u n iv ie n kanojen p ito seUaisissa häkeissä, joissa kanat e ivä t v o i n okkia
kym m eniätuhansia h irv iä ja va lk o
tu illa h e tita p p a villa rau do illa , joissa
JR
Tiibetin antiloopit pulassa muodin takia
ANIMALIA 4/99
7
*
Har EUs djurtransporter förbättrats? R e g le m a - e n lä g e s r a p p o r t EU s d ire k tiv om skydd av d ju r un der transport, som ko m 1991 (9 1 / 628/E E C ), innehöll grundläggande regier men saknade detalj regier om fordonens standard, tidsbegränsningar fö r transport, djurtäthet och m in im iutrym m e. Dessa regier ko m inte förrän i ju n i 1995 i ett n y tt d ire ktiv, e fte r s to r o e n ig h e t m e lla n m edle m s lä n d e rn a . (V is s a , d ä rib la n d
D etaljerade reg ie r fo r transport-
E fte r den m a x im a la transportiden
fo rd on e n va r inte fä rd ig a fö rrä n i
ska djuren lastas av fö r att fä vila.
februari 1998 (trots att kom issionen
En ny transport period kan päböijas
skulle läm na förlag t i l l m inisterrâdet
efter 24 tim m a r, om djuren v id in-
senast den sista decem ber 1995).
spektion befinns vara i god k o nd i-
T y v ä rr innebar inte dessa regier nä-
tion.
gon större fö rb ättrin g ur djurskydds-
M in im ik ra v e n pä utrym m e fö r de
s y n p u n k t. T ra n s p o rtfo rd o n e n fâ r
fiesta d ju ra rte r är längre än de tid i-
e n lig t reglem a hâlla en tem peratur
gare svenska reglem a.
pä +5 t i l i + 30 grader celsius, m ed en tillâ te n avvikelse pâ 5 grader-
Sverige, ansàg att en tidsbegränsning pä átta tim m a r borde införas fö r transport av t i l l slakt. A n d ra länder kunde inte acceptera detta.) E n lig t det nya d ire k tiv e t fâ r d ju r inte transporteras längre än âtta tim mar, sâvida tran spo rtfo rd on et inte u p p fy lle r vissa krav: det ska finnas strö e lle r halm pä golvet, tillrä c k lig t med vatten och fo d e r fö r att räcka under resan, rö rlig a avdelare fö r att séparera d ju r e lle r grupper av djur, m ekanisk ve ntilatio n och m ö jlig h e t att se t i l l djuren under transporten (kra v som n a tu rlig tv is borde vara m in im ire g le r fö r alla d jurtransport er)
M in i m i k r a v p â tr a n s p o r t e r
SP
är d ock att alia transporter ska registreras och ratsplatsem a anges sä
med u p p g ift o m antal k o n tro lle r som
rantera en bra d ju rh a nte rin g, men
att det finns bättre m öjlig h et att kont-
gjorts och eventuella reg elb ro tt som
tidigare saknades h eit regier fö r hur
ro lle r om reglem a fö ljs . A lla trans-
u pp täckts. D e t är a vsändarlandet
länge d ju r fic k transporterres och hur tätt de fic k lastas pä fordonen.
O m fo rd o n e n u p p fy lle r de högre
p ortörer ska vara utbildade, godkän-
som ansvarar fö r att reglem a fö ljs
kraven fâ r
da och registrerade. T ransportpla
u nder hela transporten. O m b ro tt
D ire k tiv e t frän 1995 skulle ha trätt
- nötkreatur och fâ r transporteras i
nen mäste godkännas av ansvarig
m o t reglem a upptäcks i m ottagar
i k ra ft 1 jan ua ri 1997, men mänga länder avvaktade fö ljd fö re s k rifte r.
29 tim m ar, in k lu s iv e en tim m es rast
m yndighet, och en veterinär ska An
landet e lle r nägot land som trans
e fte r 14 tim m a r
nas pä p la st v id a vfä rd e n fö r att
porten passerar, ska detta lands kon-
Kraven pä de fo rd on som används
- grisar transporteras i 24 tim m a r,
s tä m p la p la n e n och u tfä rd a h ä l-
tro llm y n d ig h e t om edelbart meddela
fö r transporter längre än ätta tim
utan stopp on djuren har tillg ä n g t i l i
sointyg fö r djuren.
avsändarlandets m yndighet.
m ar trädde i k ra ft 1 j u l i 1999.
- hästar transporteras i 24 tim m a r m ed rast, vatten och v id behov fo
S t ic k p r o v s k o n t r o lle r
nimalia on Suomen suurin eläirisuojelujärjestö, joka on lähes nelikymmen vuotisen historiansa aikana kasvanut vakavas ti otettavaksi kansalaisjärjestöksi. Myös Ani malian asiantuntem ukselle on kysyntää: moni laki, asetus ja ministeriön päätös on muuttanut luonnosvaiheessa m uotoaan Anim alian kannanottojen ansiosta. Anima lia on esim erkiksi jo vuosien ajan kam panjoinut vapaan kanojen munien puoles ta: kesällä saatiinkin EU:sta periaatepää tös häkkikanaloiden kieltämiseen. A
En fö rb ä ttrin g i det nya d ire k tiv e t
vatten i transporten
Hyvä Animalian jäsen
Ä v e n det land i v ilk e t brottet up-
Kom issionen ska läm na en rapport
präcks kan v id ta ä tgä rd e r fö r att
on h u r de nya reglem a fungerar se
stoppa transporten e lle r se t i l i att
nast i december 2003.
der v a r ättonde tim m e
M edlem sländem a ska u tfö ra stick
feien rättas tili. D etta innebär en k la r
- unga, icke avvande d ju r transporte
p ro v s k o n tro lle r fö r att se t i l i att re
fö rb ä ttrin g jä m fö rt m ed tidigare.
ras i 19 tim m ar, in k lu sive en rast pä
g lem a efterlevs, och de ska va ije är
R eg lem a i det n y t d ire k tiv e t är
en tim m e.
läm na in en rapport t i l l kom issionen
lä n g t ifrä n tillr ä c k lig a fö r att ga-
HELENA PEDERSEN
Lähde: Djurens Rätt 4/99
Kesähakkuut seis - poikasia metsässä!
läinten hyvinvoinnin parantaminen ja varsinkin lakiinkin kirjattujen lajinom aisten käyttäytym istarpeiden todellinen huom ioonottam inen vaativat vielä tuhan sia työtunteja .monella sektorilla, mutta jo nyt on Animalia saanut paljon aikaan.
E
ämpimät kiitokset kaikille niille tu hansille jäsenillemme ja tukijoillemme, joiden ansiosta Animalian työ ja kehittyminen on ollut mahdollista. Animalian elämä riip puu täysin vapaaehtoisista lahjoituksista ja jäsenmaksuista. Emme saa lainkaan valtion tukea. Jokainen uusi jäsen on tervetullut eläimiä puolustavaan joukkoomme. Uusi jäsen tai tukija voi löytyä juuri sinun tut tavapiiristäsi. Muistattehan antaa joululah janne eläimille. Tämä käy helposti takakan nessa olevalla tilisiirtolomakkeella. L
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on aloittanut kesähakkuiden vastaisen kampanjan, jonka tavoitteena on kesähakkuista luopuminen. Lisääntymisaikana suoritetut hakkuut voidaan ottaa esimerkiksi metsätalouden piittaamattomuudesta. Tuhot ovat valtavat, mutta siitä huolimatta kesällä hakataan.
K
e sä h a kku ita p e ru ste lla a n
p u u ta tu o ta n n o n tu rv a a m is e k s i,
puun
y m p ä r iv u o tis e lla
Toinen syy on m etsäyhtiöiden k a llis
ta rp e e lla - se llu te h ta a t ja
puunkoijuukalusto: m iljoonakoneita ei haluta seisottaa kesälläkään.
sahat tavitsevat ja tk u v a s ti tuoretta
M e ts ä ta lo u d e s s a o n
ta kin su ojelu jä ijestö jä laidasta la i
s i i r r y t t ä v ä s a n o is ta t e k o ih in
taan, m yös A n im a lia .
väistäm ättä lintu jen ja m uiden eläin
K oska routa ei ole kesällä suojaa
on kansalaisadressi, jo ta kerätään
ten pesiä: poikaset ja m unat m urs
massa m aan pin ta a, m etsäkoneet
h e lm ik u u h u n
kaantuvat koneiden a lle ja pesäpuut
m ö y riv ä t syvem m ällä ja v a u rio itta
kerääjiä tarvitaan aina, joten jo s k iin
kaatuvat ryskyen. T ietoisena tästä
vat h e rk e m m in p y s ty y n jä te ttä v iä
nostaa, tu le m uka an ! L is to ja saa
m etsissä hakataan surutta, v a ik k a
puita. Ju u ris to v a u rio t edesauttavat
allekirjoittaneelta.
pesintöjen epäonnistum inen saattaa
sienitautien leviä m istä ja siten saat
P irkanm aan lu o n n o n s u o je lu p iiri
o lla jo ille k in la je ille kohtalokasta.
tavat aiheuttaa satojen m iljo o n ie n
kutsuu k a ik k i kiinnostuneet mukaan
Jokaisella eläinyksilöllä on lainkin pe
m a rk k o je n m e n e ty k s iä m etsä no
kesähakkuiden vastaisen kampanjan
rusteella oikeus häiriö ttö m ä än pe
m istajille. K e sä h a kku ille on olemassa v a r
suunnitteluun ja toteutukseen. Ter
Saattaa m yös o lla , että kesähak
teenotettavia vaihtoehtoja, jo illa puun
kokoontuu suunnilleen kerran ku u
k u u t va iku tta vat uhanalaisten lajien
saatavuus saadaan turvattua. T alve l
kaudessa keskustelem aan aiheesta
kantoihin.
la hakattua puuta voidaan esim er
(ja aiheen vierestä) ja suunnittele
Suom alaisessa m etsätaloudessa
k ik s i lum ivarastoida. M enetelm ästä
maan kam panjaa eteenpäin!
olisik in aika ryhtyä sanoista todellisiin
riip pu en lum een säilötty puu on tuo
te ko ih in , s illä pelkät lupaukset m o
reen veroista vähintään alkukesään,
n im u o to isu u d e n va rjele m ise sta ja
p arha im m illa an elokuuhun saakka.
P e s ä h a k k u u t v ie v ä t p o ik a s ia
M e rk ittä v ä n ä ka m p an jan osana
K e s ä h a k k u id e n ta k ia tu h o u tu u
sintään ja kasvuun.
saakka.
N im e n
vetuloa “ kesähakkuuryhmään” , jo k a
lin n u illa o n
panjaan on Suomen luonnonsuoje
LISÄTIEDOT: PROJEKTISIHTEERI H AN N A SAVISAARI, SUOMEN LUONNONSUOJELULOTTO, PUH 040 7348507, E -M A IL : SAVISAARI @ SLLJT
o ik e u s lis ä ä n ty ä
lu liito n lisäksi m ukana jo u k k o m u i
LA U K O N T O R I 4,
lisäämisestä eivät riitä .
T ule m ukaan kampanjaan va ikka n im iä kerääm ällä.
L u o n n o n v a r a is illa
ra u h a s s a .
Kesähakkuiden vastaiseen ka m
33200 TAM PE R E
kuva: Veli-Risto Cajander
ANIMALIA 4/99
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Taru Uotila Animalian puheenjohtaja
Kuvat: Jaan a Kiljunen
I
“K y s y m y s e i o le siitä , p y s t y v ä t k ö e lä im e t ajat t e le m a a n e ik ä siitä , p y s t y vä tk ö n e p u h u m a an , v a a n siitä , p y s t y v ä t k ö n e k ä r s im ä ä n . ” StscäJensrnyBertham
Eläinkokeiden oikeuttam inen hyö
om a h y v in v o in ti. M e rk ity k s e llis tä
on tärkeää, ettei m ä ä ritte ly v a lta ole
E läinkokeiden h yväksyttävyys on
d yllisyyd e n perusteella nojaa oletta
e läinten h y v in v o in n is s a on sen sa
m inkään ryh m ittym ä n yksinoikeus.
tie ty s ti ristiriida ssa sen periaatteen
mukseen, että n iistä saatava tie to on
mankaltaisuus ihmisten hyvinvoinnin
sovellettavissa ihm isiin. Olettamus ei
kanssa. E lä in te n h y v in v o in n illa on
o le o n g e lm a to n . O n olem assa e-
m e rkitystä e lä im e lle itselleen, ja ne
sim e rkke jä siitä, että e ri aineiden
o v a t o m a n e läm änsä su b je kte ja .
k y k y a ih e u tta a syöpää va ih te le e
Y k s ilö itä ei ole lup a uhrata yhteisen
V ä ite, ettei e lä im iä vo id a ko h d e lla
M itä vähem m än ko ke ita tehdään,
hyvän nim issä.
m oraalisesti väärin, on perusteeton
sen p a re m p i; v a ik k a em m e lu u l
e lä in la jie n m ukaan. K ysym ys so
G arxtd
BlosoG ja lääkäri A lb ert Sdm dCasr
tietoisuuden tyyp piä kutsutaankin it setietoisuudeksi tai itsetajuisuudeksi. A sia n y d in ei ole itsetajuisuuden e s iin ty m is e s s ä , vaan s iin ä o n k o e lä im illä sellaisia ta ju n n a n tilo ja ja tuntem uksia, jo tk a ne itse a istivat. K ysym ys tietoisuuden luontees kuva: B U A V
ta liit t y y läheisesti kysym ykse e n e liö id e n m oraalisesta asemasta. O n
Eläim et ovat tuntoisia olentoja ja niiden elämyksillä on m oraalista m erkitystä. Siten niihin kohdistetut toim enpiteet, jo tk a aiheuttavat kipua, ovat m oraalisesti ongelmallisia myös lääketieteessä. E läinten käytöstä kivuliaissa kokeissa tulisikin m ahdollisuuksien m ukaan luopua.
E
A rg u m e n tti nojaa ajatukseen, et
“ Hänestä, jo k a on ju lm a e lä im ille ,
o leva näkem ys ihm isen ja eläim en
tei kokeissa kä ytettäviä e lä im iä v o i
tulee kovasydäm inen m u ita ih m is iä
eroista painottaa ihm isen rationaa
da kohdella m oraalisesti väärin, kos
kohtaan” .
lisuutta. A ik u is e n ihm isen o m ina is
ka e lä im illä itsessään ei ole m oraalis ta m e rkitystä . K o ke id e n h y v ä k s y t
3) K o ke id e n h y ö d y llis y y te e n ve toam inen
p iir re on ä ly k k y y s , jo n k a a v u lla hänellä on k y k y
von tunnustam isesta seuraa n iid e n m ää rittely ju rid is ik s i persooniksi ja
v a lin to ja e rilaisten to im in ta v a ih to
saadut tu lo k s e t sovellettavissa ih
to id a e lä inko keid en puolesta: seu
ehtojen vä lillä. K u n eläim ellistäm m e
m isiin.
raukset o ik e u tta v a t e lä im ille teh
ihm isen , väheksym m e tätä perus-
N äkem ysten k itjo eläinten moraa
tävän pahan. Ih m is ille (ta i m u ille
piirre ttä m m e . K u n taas ta ju n n a llis
lis e s ta m e r k ity k s e llis y y d e s tä on
e lä im ille ) k o itu v a a hyvää pidetään
tam m e eläim et, pidäm m e n iitä j o i l
s is ija is e t in tre s s it. Sen sija a n e-
lavea. M o d e rn i länsim ainen tiede on
tärkeämpänä k u in jo id e n k in y k s ilö i
ta k in o s in la a d u llis e s ti its e m m e
sim e rk ik s i ko sm etiikkateollisuuden
p itk ä lti o m aksunut R ené D e s c a r
den ko ke m ia kä rsim yksiä . E lä in k o
kaltaisina ja oletam m e n iillä olevan
masti m oderniin tieteel
kokeissa o vat vastakkain ihm isten
te s in (15 96 -1 65 0 ) nim een liite ty n
keet o vat vä lttä m ä ttö m iä ja n iid en
jo n k in la is ta psykologista elämää.
liseen käytäntöön. Osa
toissijaiset ja eläinten ensisijaiset in t
a ja tu k s e n e lä in te n p s y k o lo g is e n
su o ritta jilla on vastuu koe-eläim istä.
Tavanom aisinta on k u ite n k in pe
ressit ja tä lla is ia ko keita vo idaankin
eläm än täydellisestä puuttum isesta:
Siksi useimmissa länsimaissa on luo
rustaa vaatim ukset eläinten h y v in
pitää h e ik o m m in perusteltuina.
eläim et ovat itseään ohjaavia ko ne i
tu kokeide n su orittam ista ohjaava
v o in n in suojelem isesta siihen, että
ta. Hänen aikansa tu tk ija t h alusivat
yksityiskohtainen sääntöjärjestelmä.
a iku iset ih m is e t o vat m oraalisesti
t ie t e e llis is t ä
e lä in
ko keista on k iis ta tta v a h in g o llis ia eläim ille. Tunnetuin tieteenhistoriaan jä ä n yt e sim erkki on v ivise ktio , jossa
p a lja s ta a e lä v ie n e lä in te n s a la t
v a s tu u llis ia o le n to ja ja että m u u t
E lä in k o k e id e n p u o lu s ta m in e n
leikkelem ällä niitä. M erkittä vä viim e
e läim et m u istu tta vat o sin ihm istä.
K a rkea sti sanottuna eläinko keid en
v u o s is a d a n
eläviä eläim iä leikellään ilm an nuku tus- tai puudutusaineita. Ihm iskokeiden m oraalisen h yvä k syttävyyden välttämättömänä, m utta
r a n s k a la is lä ä k ä r i
suorittam ista voidaan perustella k o l
C la u d e B e rn a rd h y vä ksyi e lä inko
m ella tavalla: vetoamalla tieteen riip
keet “ tä ysin ja ehdottom asti” :
T ie to is u u s j a m o r a a lin e n m e r k it y k s e llis y y s
Tämä yhteinen n im ittä jä on tajunnal lisuus. M oraalisesti m e rkitykse llisiä
Keskustelu eläinkokeiden h yväksyt
olentoja ovat k a ik k i ne olennot maail
tä vyyde stä on p a ljo lti k e s k itty n y t
massa, jo ita voidaan pitää ta ju n n a l lisin a olentoina.
ei riittä v ä n ä , ehtona pidetään n y
p um attom uuteen m oraalista, k ie l
“ F y s io lo g i... on tiedem ies, jo k a
kyään ko. h e n kilö n tie to ista suos
tä m ä llä teon vääryys ta i vetoam alla
on tä ysin tavoittelem ansa tie te e lli
kysym ykseen siitä, m illa is ia olento
kokeiden hyödyllisyyteen.
sen m ie lik u v a n vallassa: hän ei enää
ja e läim et ovat, ja m ite n ne eroavat
k u u le eläinten huutoja, hän ei enää
ihm isistä. E lä inkokeiden puolustaja
näe va lu v a a ve rta , hän näkee a i
näyttää ja ka va n a rvo stelijan kanssa
P e ru ste lu n m uka an a rk ie lä m ä ä
noastaan suunnitelm ansa ja h ava it
a in akin yhden uskom uksen: e lä in
H erm ojärjestelm än olem assaolo on
vä ksikä yttö ö n suhtaudutaan e rity i
sääntelevät m oraaliset a rvo t ja n o r
see e liö t va in n iid e n o ngelm ien p ii-
ten ja ihmisten välillä on jo ita k in oleel
s e lvä stikin läh tö koh ta tie to is u u tta
sen kie lte ise sti. V e lvo llisu u te m m e
m it e iv ä t koske tie te e llis tä tie d o n
lottajina, jo ih in hän hakee ratkaisua.”
lis ia yhtälä isyyksiä . K o ke id e n te k i
koskeville olettam uksille. Tietoisuut
to isia ih m isiä kohtaan siis rajoittavat
hankintaa. V äittäm ä näyttää e de llyt
V a ik k a e lä im iä ei o le laskettu
jö illä ne liitty v ä t tulosten soveltam i
ta m ääriteltäessä e rity is tä h uo m io ta
tu tkim u sta . O n ko puolustettavissa,
tävän m a h d o llisu u tta asettaa tie tty
v ä littö m ä s ti m o ra a lis e s ti m e r k i
seen ih m is iin , a rv o s te lijo illa taas s ii
on kohdistettava siihen, m inkälaatui-
että e lä im iä käytetään k iv u lia is s a
in h im illis e n toim innan alue m oraalin
ty k s e llis ik s i o le n n o ik s i, n iillä on
hen, m ik s i ko k e ita ei p itä is i tehdä.
seen su b je k tiiv is e e n ilm iö ö n v iit
kokeissa ja että näitä ko ke ita p id e
u lk o p u o le lle . K ä s ity k s e n osoittaa
katsottu olevan v ä lillis tä m erkitystä.
V o im m e erottaa ka ksi eriävää
tään jo p a la in m ukaan pakollisena?
kestäm ättöm äksi viim eistään se, että
Täm ä tarkoittaa, että eläinten tie ty n
strategiaa sen to d ista m ise ksi, että
Jos tie toisu ud elle annetaan sel
L ää ketie te ellisten e lä in ko ke id e n
em m e h y v ä k s y ra jo itte e to n ta ih
lainen ko h te lu ei ole yhteensopiva
ih m is te n ja e lä inte n v ä lillä ei ole
lainen m e rkitys, että tie toin en o le n
e rity is p iirre on siinä, m iten ratkaista
m isten käyttöä tieteellisissä ko keis
m uiden in h im illis te n arvojen kanssa.
m oraalisesti ratkaisevaa, laa du llista
to on tietoinen siitä, että haluaa kupin
sa.
E s im e rk ik s i Im m a n u e l K a n t ei
eroavuutta: eläinten tajunnallistam i-
kahvia ja että hän vieläpä osaa m uo
p itä n y t e lä im iin ko hd istun utta j u l
nen tai ihm isten e lä im e llistä m in en .
to illa halunsa kielellisesti, n iin monet
m uutta m illä ä n ta v a lla suotavana:
P erinteinen A ris to te le e lta peräisin
eläimet eivät o lis i tie to isia M utta tätä
tum usta. Pienten lasten ja h e n ki sesti kehittym ättöm ien ihm isten koh d a lla m a in ittu ra jo itu s on m e rk i tyksetön, ja tällaisten ihm isten h y
m o ra a lin e n k o n f lik t i, jo s s a va s takkain ovat ihm isten ja eläinten en
10
1) T ie te e n r iip p u m a tto m u u s m oraalista
2) Teon vääryyden k ie ltä m in e n
persoonina, jo llo in n iid en m oraalisju rid in e n asema m uuttuu täysin. O n jo p a väitetty, että eläinten itseisar
Täm ä on ta v a llis in tapa argum en
k u u lu u e ro tta m a tto
sien p uo lu sta ja t ku vaa vat e lä im e t
tehdä h a rk ittu ja
tä vyys ei r iip u siitä, o v a tk o n iistä
lävien olentojen kä yttö
usein väitetty, että e läinten o ik e u k
teoistaan v a s tu u llis ik s i o le n n o iksi. T u lk in ta on väärä ja perusteeton. N iin eläinetiikassa k u in rik o s la in säädännössä on o ike u te ttu a tehdä ero moraalisten toim ijoiden ja to im in nan kohteiden v ä lillä ; va in e delliset v o iv a t o lla vastuullisia olentoja.
E lä in k o k e e t j a m o r a a lit e o r ia t M o n e t e lä in k o k e id e n va stu sta ja t perustavat näkemyksensä jo k o u ti litaristiseen tai kantilaiseen m oraa liteoriaan. E lä in e tiik a n yhteydessä u tilitarism i on tu llu t tunnetuksi eri ty is e s ti P e te r S in g e r in
U tilitarism in mukaan meidän pitäi si suorittaa vaihtoehtoisten tekojen T ie to is u u d e n l a j i t
jou kosta se, jo k a tuottaa eniten h yö tyä. M ie lih y v ä n määrä m aailm assa on pyrittävä m aksim oim aan. U tilita ris tis e n tasa-arvo pe ria attee n m u kaan kärsim ysten ja n autintojen k o k ijo id e n y k s ilö llis e t p iirte e t o va t toisarvoisia asioita: m oraalisesti en sisijainen ominaisuus on tuntoisuus.
taam m e.
ANIMALIA 4/99
Singer korostaa, että m oraalisesti m eidän tulee ottaa h uom ioon k a ik k i tu n to is e t o le n n o t ja h e id ä n e lä m yksensä, s illä k a ik illa tu n te v illa
ylitettävissä tietyissä olosuhteissa.
ta v a s ti v o i saavuttaa m o ra a lis ta
järkevä ä tai edes m ah do llista , että
tä y d e llis y y ttä tässä asiassa, se ei
gan p y rk ii todistamaan, että e läinyk
seuraamme yksittä istä m o ra a lip e ri-
m e rk its e , e tte ik ö m e id ä n t u lis i
ta rp e e tto m a n k iv u n tu o tta m ise n ,
s ilö illä on m oraa lin en oikeus tu lla
aatetta ehdottom alla ja poikkeukset
ta vo ite lla sitä.
m utta ei tarpeellisen k iv u n . O nko
kohdelluksi siten, että niiden luontais
to m a lla tavalla. Katson, että suhdet
h y v ä k s y ttä v ä n k iv u n tu ottam isen
ta arvoa ja h y v in v o in tia k u n n io i
tam m e e lä im iin on ta rk a s te lta v a
vä lttäm ätön ehto se, että k ip u k o i
tetaan. E lä in ko keissa näin ei tapah
m onelta kannalta n iin o m ien ta rp ei
tuu kokijansa hyödyksi?
du. Sen v u o k s i Regan v a a tii tä yde l
dem me k u in eläinkokeissa kä yte t
U sein viitataa n siihen, että e lä in
listä k ie lto a k a ik ille eläinten h yvä k
tyje n yksilö id e n ja la jie n h y v in v o in
kokeista saadaan tietoa, jo ta ei m u illa
sikäytön m uodoille. E i edes h yöty tai
n in ja säilym isen kannalta. N äke
k e in o illa o n n is tu ta tu o tta m a a n .
k iv u n p uu ttu m in en oikeuta sitä, että
m ykseni m ukaan e lä im iin ko hd istu
S ta n d a rd i-e sim e rkkin ä m ainitaan,
e lä inte n o ik e u tta hyvään elämään
va t lääke-, eläinlääke- ja lu o n n o n
että W illia m H a rv e y ei o lis i kye n
rikotaan.
tie te e llise t kokeet o vat m oraalisesti
telm än luonnetta ilm a n vivisektiota. Jos v o im m e uhrata eläim et yhteisen
ongelm allisia toim enpiteitä. K u n k in K o k e id e n r a j a t
kokeen s u o ritta m in e n v a a tii k u i te nkin aina tapauskohtaista h a rk in
M A R K K U O KSANEN Y M P Ä R IS T Ö -J A E I Ä IN E T II K K A A N E R IK O IS T U N U T F IL O S O F I, V T T T U R U N Y L IO P IS T O N F IL O S O F IA N L A IT O S
Kirjoittajan luvalla lyhentänyt ja muokannut Riitta Salmi artikkelis ta: Lääketieteellisten eläinkokei den moraalinen hyväksyttävyys, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1999:36:124-132
hyvän nimissä, m utta emme ihm isiä,
K e skustelu lle eläinten oikeasta ja
kannatam m e “ ka ntilaisu utta ih m is
väärästä ko htelusta on o llu t ty y p il
Kannatan tieteellisistä eläinkokeis
ille, utilitarism ia eläim ille” -oppia. Jos
listä, että yksio iko ise t, selkeät te o ri
ta lu o p u m is ta , s ik ä li k u in se on
sen sijaan p itä y d y m m e m yös ih
at saavat enem m ät h u o m io ta k u in
järkevä ä ja m ahdollista. Tätä p e ri
m isten ko h d a lla u tilita rism issa , y k
ko m p ro m issih aku ise t näkem ykset.
aatetta tu lis i soveltaa sitä k iire e l-
R egan T, T h e Case f o r A n im a l
silöiden suoja on heikom pi. M yös se
Tällaisen kohtalon mielestäni on ko
lise m m in ja e hdottom am m in m itä
Rights. Routledge, L o n do n 1988.
seikka puoltaisi avuttom ien ihm isten
kenut D o n a ld V a n D e V e e r k iin to i
lähem pänä ko. la ji on ihm istä, m itä
R o llin B , The Unheeded C ry. O x
uhraam ista tieteelle, että tä llö in v ä l
sassa kiijo itukse ssaa n “ L a jie n v ä li
tode nn ä köisem m in la jin edustajat
fo rd U n ive rsity Press, O x fo rd 1989.
tytään tiedon soveltamisongelm alta.
nen oikeudenm ukaisuus” . H än pa
o vat tu n to isia ja itse ta ju isia , m itä
Ryder R, A n im a l R evolution. Chan
M o in e n käsitys on m oraalisesti kes
n e u tu u v ä is tä m ä ttö m ä ä n k y s y
to isarvoisem pia ihm isten intressejä
ging A ttitu d e s tow ards Speciesism.
täm ätön.
m ykseen m iten ratkaistaan ihm isten
kokeet palvelevat ja m itä tuhoisam
B la c k w e ll, O x fo rd 1989.
taa.
K ir ja llis u u t ta :
K u ta k in koetta voidaan m yös tar
ja eläinten vä lille nousevat intressiris
pia nämä te stit ovat ko. la jin kan
Singer P, O ike utta e lä im ille . Suom.
kastella yksittäisenä tekona ja a rvio i
tiriid a t. Ih m in e n jo u tu u tekem ään
nalta. E s im e rkiksi on m oraalisesti
H elena Tengvall. W S O Y , H e ls in k i
da sen m oraalista m erkitystä (teko-
päätöksiä e ri intressien tärkeydestä.
kyseenalaista käyttää simpansseja
1992.
u tilita ris m i) sen sijasta, että katso
VanD eVeer h ylkä ä sellaiset käsi
kokeissa. M yöskään se tosiasia, että
VanDeVeer D , L ajien välinen oikeu
taan ko e -sa ijo ista saatavaa yleisen
tykset, joissa eläinten intressit katso
luonnonvaraisia simpansseja lienee
d e n m u k a is u u s . Teoksessa: Y m
h y v in v o in n in lisäystä. T ä llö in vas
taan vähäm erkityksellisiksi. Hänestä
m aailm assa n o in 100 000 y k s ilö ä
p ä ristö filo so fia . T oim . M . Oksanen
ta k k a in o v a t k ä rs im y k s e n m äärä
ei m yöskään ole järkevää pitää k a ik
verrattuna
& M . Rauhala-Hayes. Gaudeamus,
ko e-eläim elle ja tiedon hitunen, jo n
k ia la je ja tasa-arvoisina, e ikä antaa
miseen, e i ole m erkityksetön.
ka h y ö ty a rv o sellaisenaan ei yleen
intressien ristiriidassa painavim m an
sä o le k o v in korkea. Tässä valossa
näistä m äärätä va lin ta a . R is tiriita
saavutettu h yö ty tuskin v o i osoittau
tulee ratkaista tarkastelem alla sekä
tua eläim elle aiheutettua haittaa ko r
eliöiden psykologisia om inaisuuksia
keam m aksi. H y ö ty y n perustuva ar
että kyseessä o le vie n intressien tär
g u m e n tti k u m o u tu u .
keyttä.
U tilita ris m i ei ehkä ta ijo a loppuun
V a n D e V e e r ka tso o , e ttä hänen
asti y k s ilö ille täyttä suojaa. Kenties
kantansa e i perustu o m ien la jito v e
eläinkoetoiminnassa on jo ita k in m u i
rien suosimiselle: on perusteltua pitää
ta u lo ttu v u u k s ia , jo tk a p a in a v a t
psykologisesti kehittyneen simpans
vaa’ assa. Ja kenties on koetapauk-
sin intressejä tärkeämpinä k u in - sim
sia, jo issa h yö ty m uodostuu haittoja
p a n ssiin nähden - va ja va ise n ih
ko rkeam m aksi - tä llö in S in g e rin kin
m is y k s ilö n . Ih m ise t e ivä t v o i k ä y t
m ukaan ko ke e t o va t o ike utettuja . T oinen u tilita ris m iin liitty v ä p ulm a
tää e lä im iä h yvä ksi saavuttaakseen
e lä in su o je lija n näkökulm asta on se,
h y v in vaikeaa päättää m itk ä intres
kuuteen m ilja r d iin ih
H e lsin ki 1997.
kuva: B U A V
to isarvoisia ta voitteita . Toisaalta on
voidaanko eläinten (tai ihm isten) tap
seistä o v a t
p am inen hyväksyä siinä tapaukses
m ä ä rite llä p s y k o lo g in e n k e h itty
sa, että tappo voidaan suorittaa k i
neisyys. Y h te nä ratkaisuna ongel
vuttom asti.
maan hän esittää kyn nyste n aset
p e ru s ta v ia , ja m ite n
tam ista, jo llo in m ä ä rite a rvo t y lit
k ir ja s ta
Oikeutta eläimille.
tu lis i kunn io itta a, m utta periaate on
ja v irh e e llin e n . E i kuitenkaan liene
n y t selvittäm ään ve re nkie rto jäijes-
“Ih m in e n e i lö y d ä r a u h a a itse lle e n , e n n e n k u in h ä n u lo t t a a m y ö t ä t u n t o n s a k o s k e m a a n k a ik k ia e lä v iä o le n t o j a . ”
ta v o itt e e k s i
m e rk ity k s e llis te n o le n to je n hyvää
V arsin kom pleksisen, m utta terä
U tilita ris tin e n periaate siis kieltää
ihrnisoikeustaistdfeM ohandas
E lä in k o k e is ta lu o p u m in e n
västi e sitetyn ana lyysin kautta Re
vellettavuudesta o n kin jatkuvan kes kustelun aihe.
K a n s a k u n n a n s iv is t y k s e n t a s o n ä k y y s iin ä , m it e n s e k o h t e le e e lä im iä ä n ”
kanssa, että k a ik k ie n m oraalisesti
O ik e u s n ä k e m y s K irja s s a a n
The Case fo r Animal
tävään y k s ilö ö n ei saa ilm a n h y v iä perusteluja kohdistaa s y ijiv iä tai va h in go llisia toim enpiteitä.
Rights a m e rik k a la is filo s o fi T o m
VanD eV eerin näkem yksen o iv a l-
R egan esittää, että e läinkokeet r ik
ta v im p ia p iirte itä on se, että m itä
kovat velvollisuuttam m e kunnioittaa
ke hittyn ee m pi la ji on p syko lo g isilta
eläim iä. ( K iija on äskettäin ilm e sty
o m ina isuu ksiltaa n, sitä vahvem pia
n y t ru o ts in n o k s e n a D ju re n s rä t-
perusteluja ta rvita an n iid e n kä yttä
tigheter: en filo s o fis k argum enta-
miseen kivuliaissa kokeissa. Toiseksi
t io n . ) R e g a n k iis tä ä sen, e ttä eläinkokeiden suorittaminen voidaan
e hd oksi kokeen vä lttä m ä ttö m yys,
siinä asetetaan kokeen tekem isen
perustella niid en h yö d yllisyyd e n tai
m ite n vakavaa intressiä se palvelee
e lä in te n m o ra a lise n m e rk ity k s e n
ja k u in k a h y v in sovellettavaa tietoa
p u u ttu m ise n perusteella. R eganin
siitä saadaan. Herää kysym ys, kuka
lä h tö k o h ta n a on u s k o m u s , e ttä
m äärittää intressien tärkeysasteen:
e lä im illä on tietoisuutensa ansiosta
olennoilla on intressinä olla kokemat ta k ip u a ja tuskaa.
ANIMALIA 4/99
11
m
Kokonaisen elämän runot
Undulaatti on parvilintu k ö y h i? , p e lk k ä ?
lur>t? jäätä j? pölyä, täysikuu ^ ?i» kylmä kov? reikä täitfääSSä.
’’Elämä on puolikasta, tuskin sitäkään, jos ei ole yhteyttä muuhun luomakuntaan”, sanoo runoilija Sirkka Turkka. Eläimet antavat täydellisyyden tunteen, jota ei aina saa edes toiselta ihmiseltä.
T
urkan voim akas sitou
T y ö n te k o p it ä ä v ire e s s ä
tum inen e läim iin palau
S?»o koiralle, että kosk??» ei ole ollut mitään. le kum??t?3, niiää p hymyilee. Lohdut? sitä.
R unous voi v a ik u t t a a
Että heti kun Säät
tu u lap suu de n k o k e
R u n o ilija S irkka T urkka (s. 1939) on
m uksiin, jo llo in hän o li
ko van työ n puolestapuhuja. 1970-
enemmän eläinten ku in
lu v u lla alkaneen runotuotannon ins
S irk k a T u rk k a e i
«
ihm isten kanssa tekemisissä. S yvä l
p iraa tio n lähteenä on aina o llu t fy y
halua o lla tietoinen
;
linen sym bioosi syntyi siitä keskinäi
sisen työ n p aiskim inen, jo ta T urkka
a sen ne vaiku tta ja , f
sestä suhteesta, jossa ihm inen ja eläin
on te hn yt m o n ip u olisen k iija v a s ti,
v a ik k a u s k o o k in f
elävät yhdessä ystävinä. S ym bioosi
p a ljo n ja m ielellään. R u n o ilija , jo k a
ru n o u d e lla ja ta i- |
toteutuu m yös tänä päivänä T urkan
p itä ä itseään ra s k a s m ie lis y y te e n
ja hänen rottw ailem arttunsa C andyn
taipuvaisena, näkee työnteon L u o
te e lla y lip ä ä tä ä n j o le v a n m a h d o lli- 1
v ä lillä . Y h te ise loo n m ahtuvat n iin
ja n lahjana. Täm ä ty ö palvelee ja
s u uksia ih m is te n
h ilja is e t kesäpäivät m ö kin rauhassa
m uokkaa tekijäänsä jä lk iä jättäen:
arvomaailman m u- j
k u in sosiaalisemmat kohtaam iset ru-
to im in ta pitää T urka n fyysisessä ja
uttamiseen. Hän ei !
nokolleegoiden kanssa.
henkisessä vireessä ja on m uovan
p id ä
s e lla is ta
j j
a s e n te is iin
Vahva yhteenkuuluvuuden tunne
n u t eläm änasenteen, jo n k a kautta
lä h tö k o h ta a h e -
e lä in- ja m uun luom akunnan kanssa
m aailm a avautuu ron skisti ja realis
delmällisenä, jossa j
o n o s o itu s T u rk a n a n im is tis e s ta
tisesti.
etu kä te e n tä hd ä- ]
m aailm ankatsom uksesta, jossa pe
T u rk k a kieltää olevansa teoreetik
i
buhtutfät tule^ät kottäräiset, ruohon mustäläiset, k e ik k u i
pienet kärryt
Monesti undulaatti hankitaan liian suurin odotuksin sen kesyyntymisestä ja puhekyvyistä. Kesyt yksilöt m uistetaan, m utta kukaan ei m uista sitä suurta enemmistöä, jonka kesyttäm inen ei onnistunut. Eniten undulaateista on iloa, kun hyväksyy ne sellaisina kuin ne ovat eikä odota mahdottom ia.
U
ndulaatti on le m m ik-
on täysin luonnoton o lo tila.
sen kie h to v ia ovat pudotessaan r ik
tiä, jo tta siinä v o i tehdä edes pieniä
Huone suljetaan ja ikkunaverhot
ko utu vat tai roiskuva t esineet.
lentopyrähdyksiä. H y v in usein oste
vedetään varm uuden vuoksi eteen.
T ä lla ise t “ k o ti ku nto on ” -harras
taan tätä pienem pi h äkki a iko m u k
Tila va siemenkuppi sijoitetaan a luk
la jity y p illis tä undulaatin elämää eikä
tukset eivät ole undulaatille aina vaa
sin antaa lin tu je n lentää vapaana.
si häkin sisäpuolella luukun kohdal
tym ä ä n . H e lp o in ta
y ritä tehdä siitä jo ta in , m itä se ei ole.
rattom ia, s illä nakerruskohteissa vo i
Lennättäm inen k u ite n k in h e lp o sti
le, m uut ruo kaku pit otetaan häkistä
on kesyttää vasta pesästä läh te nyt
Y ksinäinen undulaatti vo i elää joten
o lla m y rk y llis iä aineita.
jää, ja jo k a tapauksessahan lin n u t
pois ja luukku avataan. Jos se ei pysy
poikanen, jo k a ei v ie lä edes ym m ä r
k in siedettävää eläm ää v a in , jo s
viettävä t häkissä suurim m an osan
auki, sen voi kiinnittää pyykkip inn al-
rä pelätä. Sen v o i nostaa suoraan
o m istaja on useim m iten p ä ivisin kin
ajastaan. Parinsadan m arkan säästö
la. K u n lin n u t käyvät sujuvasti ku
sorm elle ja totuttaa siirte ly y n ja o l
k o ton a ja lin tu on kesy ja kotona
on huono syy tu om ita le m m ik it an
p illa syömässä, ku pp i siirretään luu
kapäällä istumiseen. Yleensä kaupas
vapaana. Koululaisen, opiskelijan tai
U ndulaatin kesyttämisessä olennaista
keaan ahtauteen. Liikunnanpuuttees-
kun u lko p u o le lle täsmälleen luukun
sa on ku ite n kin m yytävänä jo m uu
työssäkäyvän ei missään tapaukses
on m a ltti, s illä k iire h tim in e n v o i p i
ta kärsivät lin n u t todennäköisesti l i
kohdalle. L in n u t kä yvä t ru o k a ile
taman kuukauden ikäisiä tai aikuisia
sa p itä isi pitää vain yhtä undulaattia.
lata ko ko yrityksen. Säikyn undulaa
h o va t, sa irastuva t ja k u o le v a t jo
massa k u p illa vähintään pää häkin
tin kesyttäm inen v o i o lla kovan työn
m uutam an vuoden ikäisinä. T o m i-
u lkopuolella, m utta saattavat palata
takana, m utta se on e rittä in k iito llis
m ainen häkki ei ole hyvä, s illä linn ut
kiire esti sen jälke en sisään.
ta puuhaa, jossa edistysaskeleet ovat
eivät ole helikoptereita. M itä isom pi
K un ne eivät enää ole peloissaan,
selviä.
häkki on, sitä enemmän undulaateis
ku pp i siirretään p u o liksi luu kun vie
ta on ilo a kin .
reen luukun korkeudella, sitten ko
kilinnuista yleisin. Se
Enem m än ilo a undulaatistakin on,
on kaunis, hauska ja
kun antaa sille m ahdollisuuden elää
helppo saada lisään
undulaatteja, jo tk a e ivä t ole kesyjä.
- i> irkb f u riin J f e u s m D *urto£<sD tsio. T997 .
K e s y y s o n v a a r a llis ta P a rv e s s a p e r s o o n a llis u u d e t k o r o s tu v a t
Kesyys tuo mukanaan m yös ongel
K ä r s iv ä llis y y s p a lk ita a n
m ia, jo is ta kakkakikkareet ovat p ie
Paras aika ke syttäm ishaijoituksiin
n in , s illä piskuiset jätökset ovat hel
on lin n u n pitäessä lepohetkeä, jo l
U ndulaattia ei saa laittaa pyöreään
konaan luukun viereen, sitten vähän
häkkiin. Ne ovat liia n pieniä pienem
matkan päähän seinälle jn e . Jokai nen vaihe kestää yhden tai useam
tään ta rk o itu s h a
U ndulaatti ei ole rauhaa ja h iljaisu ut
posti siivottavissa. U ndulaatit naker
lo in se ei reagoi yhtä herkästi ku in
tavat ja jä rsivä t, ja ko d in irta im is
ru skysym ykset ihm isen uskosta ja
k o ta i m ikään perinteinen runotyttö,
k u is e e n asenne-
ta kaipaavan ihmisen le m m ikki. M itä
ollessaan a ktiivin e n . A ik a a pitää va
m ille k in lin n u ille , eikä n iitä ole m ah
uskonnollisuudesta lö ytä vä t om an
jo lle run ot ilm e styvät pään sisäisistä
m u u to k s e e n .
parem m in se v iih ty y , sitä m eluisam -
tossa on p aljon tähän toim intaan so
rata vähintään va rtin verran harjo i-
dollista sisustaa vähääkään undulaat
man päivän ja n iin m onta tuntia ker
paikkansa. E lä in on T urka lle oma
sfääreistä. Ä ly llis e t ajatuskiem urat
O m an runoutensa
p i ja sotkevam pi se on. O ik e in h y
p iv ia kohteita. Pienenä eläimenä un
tusta ko h ti. O m a asento häkin luona
tien tarpeita vastaavasti. Valitettavasti
rallaan, k u in lin tu je n to im ia voidaan
p ie n i m aailm ankaikkeutensa, jo k a
ovat saaneet väistyä todellisen työ n
k a s v u v o im a is im -
v in undulaatti v iih ty y vain parvessa,
d u la a tti on m yös h y v in a ltis o n
on tehtävä m ukavaksi ja käsi on tu
m onet eläinkaupat yhä vielä h a n kki
valvoa. K un kuppia siirretään tällä
sammuessaan jättää itsensä k o k o i
edessä. Maaperä, jo s ta T urka n ru
man lähteen T u rk
jo llo in mekastus ja p ö lyn ja höyhen
nettom uu ksille , jo te n sen läsnäoloa
ettava a in a k in h ä kin o v ia u kko o n .
vat pyöreitä häkkejä m y y n tiin osoit
tavalla vähitellen, arim m atkin lin n u t
sen aukon ihm isen sydämeen.
nouden rikas, eläm änm akuinen k u
ka löytää eläm än
ten leviäm inen m oninkertaistuvat.
ei saa unohtaa hetkeksikään. M itä
taen näin piittam attom uutensa eläin
oppivat samalla hahmottamaan asun
vasto nousee, on todellisessa elä
henkilökohtaisista
Australiassa luonnonvaraiset undu
K a ik k i äkkinäiset asennonvaihdokset ovat kie lle ttyjä .
ten h yvinvoinnista.
tonsa ja o vilu u k u n ulkonäön ja op
laatit elävät valtavissa parvissa. U n
S ir k k a
T u rk k a
on
jo u tu n u t
irkk? p Cäncfy
ke sym pi se on, sitä enemmän sillä on kotona vaaran paikkoja.
m yöntäm ään, että tässä maailmassa
m änrytm issä k iin n i. Lannanhaj uinen
k o s k e tu k s is ta ja
on h yvin vaikeaa olla idealisti. Eläint
h e vo s ta llie n m aa ilm a ja yh te ise lo
eläm yksistä, jo ita ru n o ku va t onnis
Tunneskaalan elävät vivahteet laa
vem pia rangaistuksia. E läinsuojelu-
dulaatin onkin luonnonvastaista elää
Jos huushollissa asuu monta ihm is
Ensin lin n u n on totuttava käden ilm estym iseen häkin sisälle, sen jä l
en h yvä ksikä ytö n olemassaolo tä y
k o irie n kanssa tiiv is ty y ru n o k u v iin ,
tuessaan luotaavat syvältä ja rehel je n tu va t k o h ti sym bo lisia m e rk ity k siä, jo ita eläim et Turkassa herättävät. lisesti.
to im in ta on T urkan mielestä hyvä ja
yksin. Toisaalta u ndulaatit ovat y k
tä, on vaikea saada k a ik k i perheen
keen siihen, että käsi liik k u u . K un
kannatettava asia - a s io ih in v o is i
silöitä, eikä yhteiselo suju k a ik ilta .
jäsenet olemaan jatkuvasti varuillaan
p iva t seinää p itk in kiipe äm ällä lö y P u u k k o m u k a a n j a p u s ik k o o n
tämään lu u ku lle takaisin. Tässä vaiheessa m on i lin tu jo al
ty y hänen mielestään vain hyväksyä.
joissa inten siivine n työ - ja ystävyys
lintu tarkkailee rauhallisesti paikallaan
H ä k k i pitää sisustaa n iin , että k a ik k i
kaa pyrähdellä huoneessa sujuvasti.
T u rkka haluaakin kohdistaa h u o m i
suhde e lä im iin paljastuu tärkeiden
A r je n r e a lis m in r e h e llin e n i l
E sim e rkiksi hän p iirtää kuvan h ir v
hänen m ukaansa puuttua v ie lä k in
Kaupasta ostettu p a rik in on usein
undulaatin takia. Vaaroja ovat m m .
istuen käden liik k e itä , aletaan har
tila on tehokkaasti käytössä, ja va
Seuraavaksi kuppia siirretään yle m
on eläinten hyväksikäytön oikeutuk
kokem usten ja eläm ysten valossa.
m entäm inen ja usein k a ru k in totuus
istä, jo tk a suuruudessaan ja ja lo u
rohkeam m in. Vapaus o m iin ajatuk
to isille e n sopim aton, jo te n ostajan
jo ite lla käden lähestymistä. H a rjo i-
paata lentotilaa on m ahdollisim m an
mäs luukun tasosta ja sitten häkin
sesta k o h ti eläinten yle istä h y v in
T u rk k a sanoo ’’oikean” työ n karis
o vat T u rka n runouden päämääriä.
dessaan e siin tyvät eläinkunnan kru-
siin ja m ielipiteisiin, mahdollisuus to
pitäisi aina yrittää ostaa pariskunta,
oven tai ikkunan avaaminen tai auki pitäm inen undulaatin ollessa vapaa
tustiheydestä riip pu en tähän vaihee
paljon. Toisen orren alapuolella ole
katolle. S illo in lin n u t jo tietävät, m il
v o in tia ja k o h te lu a .
S u u rim m a t
taneen turhat lässytykset elämästä.
H än ei pidä helpoista p ää lle liim au k-
unupäinä.
te u tta a lu o n to a a n , o v a t T u rk a lle
jo k a jo kaupassa on selvästi yksis
na, oven päällä istuvan linn un rusen
seen päästään viikossa tai kuukau
va orsi pitää sijoittaa n iin, etteivät lin
tä k o ti näyttää ulkoapäin. H arjo itu s
epäkohdat näkyvät hänen mielestään
Suorasukainen kohtaam inen elämän
sista t y y liin ’’p id ä n k is s o is ta ” tai
T u rkka to iv o o e lä im ille enemmän
tu m in en oven v ä liin , la ttia lla tepas
dessa. S illä silm änräpäyksellä, kun
nut likaa sitä. K u n sisustus on saatu
ten eteneminen riip pu u aivan linnus
ju u r i asenteissa, jo illa ihm iset koht-
kanssa v ä litty y m yös hänen runojen
m ahdollisuuksia sosiaalistumiseen,
tä rk e itä . E lä in on o n n e llis in saa dessaan o lla e lä im e llin e n itsensä.
sä. Jos toraisan pariskunnan liittä ä
’’onpa tämä ko ira suloinen” . E läim et
parveen, ne eroavat v ä littö m ä s ti.
televan linn un litistym inen jalan alle,
lintu tekee aikomuseleen siirtyäkseen
h y v in to im iva ksi, sitä ei ole tarpeen
ta. Pelokkaalle lin n u lle v o i tu lla tila
elevat e läim iä. E lä im e t jo u tu v a t l i
sa kautta, jo id e n väkevä ja suora i l
e iv ä t o le T u r k a lle k o s k a a n p e l
o m ie n la jito v e r e id e n a n ta m a a n
S irk k a T urkan o nn en pilarit puoles
K u m p ik in etsii äkkiä uuden ku m p
kuum at k e itto le v y t, hukkum inen li-
kauemmas, pitää lähestym inen lo
m uutella pelkän vaihtelun vuoksi.
ian usein luopumaan omasta eläim el
m aisu k e rto v a t om an, ta ite e llis e n
kästään suloisia tai ka un iita . Satun
seuraan ja e lä m ä n ilo o n . R ä ik e ä t
taan seisovat tukevasti työssä ja ru
panin, ja m olem pien eläm ä v o i siitä
koamassa olevaan kattilaan tai ves
pettaa. H a rjo itu s pitää aina lopettaa
Jos h ä kkiin kuuluu m uo vio rre t, on
lisestä a rvo kkuu de sta an ih m iste n
ko m m e n ttin s a S irk k a T u rk a n elä
naiset vihantunteet e lä im iä kohtaan
eläinrääkkäystapaukset saavat T u r
nouden kirjoittam isessa, luovasti rin
lähtien o lla jatkuva a onnen auvoa.
ensim m äinen tehtävä heittää ne ros
parissa, to is in sanoen ne in h im il
mästä. ’’R u n o ilija t ovat usein runo
hän näkee aivan lu o n n o llis in a het
kan kiukustum aan; hän peräänkuu
ta rinnan.
listetään liikaa.
jensa näköisiä” , m yöntää T urkka.
kinä , jo tk a m enevät o h i itsestään.
luttaa tiukem paa va lvontaa ja k o
P Ä IV I V Ä IS Ä N E N
sanpönttöön ja putoam inen epäon
onnistumiseen eli hetkellä, jo llo in lin
Vasta kun undulaatteja on vä h in
nistuneen laskeutum isen seuraukse
tu ei osoita m itään pelon m erkkejä.
k iin . Ne ovat va h in g o llisia lin tu je n
tään kahdeksan m utta m ie lu u m m in y li kym m enen, n iiden k ä y ttä y ty m i
na patterin v ä liin tai k iija h y lly n taak
Jossain vaiheessa lin tu antaa jo
ja lo ille , jo tk a kip e ytyvä t ja tu leh tu
se. U ndulaatit säästyvät monelta vaa
varovasti koskea rintaansa tai par
vat ajan mittaan ko villa, tasapaksuilla
sen m oninaiset ja m ie le n k iin to is e t
ralta, jo s ne eivät ole ko v in kesyjä,
taansa. K u n se huomaa, m iten m u
o rsilla istumisesta.
p iirte e t pääsevät o ike uksiinsa . E ri
vaan n iillä on om at vakio-oleskelu-
kavalta ke vyt höyheniä pöyhivä rap
persoonallisuudet korostuvat joukos
paikkansa.
sutus tuntuu ja kun se alkaa koho
sa. Television saippuasaijat kalpene-
Eläimet ja luonto runoilijan innoittamina o tto h a n se ,
k o in h u m a la i n e n k a p a k a t t a , h e Ä u u n y t
N ä i n k ö s a in o n n e n i . N « n » e n « rtn . N ä i n « u i j r e t iH m e e flfa ie t » ilm a t ,
icMkouden, sarvet paavsA s y v ä f ia m e t s ä n sh aiiA .
JV
vat u nd ulaa ttip arve n tapahtum ien rinnalla. Romansseja syttyy ja sam
u* tinoktn rn ip e e n sA . lö h ti
* m i e h e n Ä , h o r ju u h u m a la i n e n h e v o n e n
P ie n e t r i i v i ö t
m uu ja liitto ja solm itaan ja puretaan.
Kuten m uu tkin papukaijat, undulaat
P a r is k u n n ille p a r io r s i
aina nähdessään rapsutussormen lä
O rsien pitää o lla eripaksuisia, ja n ii
hestyvän, saa sen pian nostetuksi
hin jä te ttä v iin p ie n iin o ksa n tyn kiin
sorm ellekin.
lin n u t raaputtavat n a u tin n o llis e s ti
Joukkoon mahtuu tyyppien koko k ir
ti on luo tu käyttämään nokkaansa.
Pientä nälkää v o i käyttää apuna
päätään s illo in , kun ka verit e ivä t ole
jo huikentelevaisista hurm aajista lii-
V aikka se on pie ni lin tu , se v o i saa
linn un kiinnostuksen herättämiseksi.
raaputustuulella. Pariskunnat arvos
kuttavasti toisiinsa k iin ty n e is iin pa
da asunnossa aikaan näkyvää jälkeä.
S iem enkupit v o i ottaa pois m uuta
tavat e rittä in k in ortta, jossa on kaksi yhdensuuntaista haaraa noin viid e n
risku ntiin ja vannoutuneisiin vanhoi-
Puiset lis ta t ja m uu t puurakenteet
m aksi tu n n iksi ja tarjota sitten käm
Tule
h in p iik o ih in . M yö s bailaajat ja his-
v o iva t saada uusia ornam entteja, ja
m eneltä hirssiä tai siem ensekoitus
sentin etäisyydellä toisistaan. Siinä on
takaisin, pikku Sheba sai k irja llis u u d e n F inlan d ia -p a lkin no n vuonna -86 ja Sielun veli p a lk ittiin
sukat, p irttih irm u t ja lem peät vaim ot
k irjo je n selkäm ykset o vat pahasti
ta. N ä lkä auttaa lin tu ja voittam aan
m ukava seurustella kasvokkain. O r
Y le isra d io n Tanssiva k a rh u-pa lkin n olla v. -9 3 . L isä ksi T u rk k a on saanut V a ltio n kirja llis u u s p a lk in
erottuvat.
vaaravyöhykkeessä.
R
u n o ilija S irk k a T urka n (s. 1939) tuotanto on laaja ja arvostettu. Hänen runokokoelm ansa
pelkoaan, ja ne oppivat yhdistämään
ret pestään harjalla, halkaistaan päis
“ H e i, me viskataan” -le ik in ma
käden jo h o n k in mukavaan. A lk u v a i
tään ja kiinnitetään pinnoihin. E i hait
Y k s in ä in e n u n d u la a t t i k ä r s ii
kuun päässeissä undulaateissa herät tävät k a ik k i pienehköt esineet halun
heessa ei pidä odottaa, että linn ut silti tu leva t kädelle. Ruokaa ei saa ottaa
taa, va ikka lin n u t ku o riv a t ja jä rs i vät n iitä ajan m ittaan, s illä uusia v o i
kysym ykset rakkaudesta ja kuolem asta, m utta näiden o hella arkisem m at havainnot luonnon kiertokulusta
Parvessa undulaattien eloa leim aa
ko ke illa , m iten esine s iirty y ja m iltä
pois aam ulla, ennen ku in lin n u t ovat
pääkaupungin keskustassakin asuva
k u lk e v a t yhtä v o im a k k a in o tte in hänen runoudessaan. Läheiset eläinsuhteet, ennen kaikkea ko irie n ja he
e läm änilo, jo n k a katselem iseen ei
se näyttää ja kuulostaa pudotessaan
ru o ka ille e t yöpaaston jälkeen, eikä
hakea viikon lo pu n ulkoiluretkellään.
vosten kanssa, kuvastuvat selkeästi Turkan runoissa. R ikas e läinkuvasto hengittää ja elää monitahoisessa
k y llä s ty koskaan. U ndulaattiparven
lattialle. Painavam pia esineitä v o i
m yöskään illa lla n iin , että lin n u t jää
tunnem aailmassa, jossa ihm isen ja eläim en suhde ko nkretiso ituu tasavertaisena ja toisiaan kunnioittavana.
eläm ää seurattuaan ei v o i v ä ltty ä
daan siirtää porukalla. Koriste-esine-
vät ilm a n ilta-ateriaa.
pahalta m ieleltä, kun jo u tu u näke
h y lly t o vat tähän harrastukseen pa
mään yksinäisen undulaatin alakuloi
ra h u lta is ia p a ik k o ja . T ärke ää on
sena häkissään. Suuren osan päivää
päästä reunalle kurkistamaan esineen
se on luultavasti täysin yksin, m ikä
alassyöksymisen vaikutelmaa. E rity i
non vuosina -80 ja - 8 4 . H änen tuotantoaan on käännetty y li kym m e ne lle kie le lle . Y hdentoista run oko koe lm a n ja yhden proosafantasian te k ijä n uusin ty ö n hedelm ä on tänä syksynä i l
m estynyt run o ko ko e lm a
Tulin tumman metsän läpi. T urkan tuotannon kantavia teem oja ovat lkutsuus-
P Ä IV I VÄ IS Ä N E N Sirkka Turkka
12
te lla to ive ikka a sti otsa höyheniään
ANIMALLA 4/99
ANIMALLA 4/99
V a p a u te e n h a r jo it e lla a n H ä k k i - a s u n to v a i v a n k ila H ä kin vähim m äispituus on 60 sent
Todellisen undulaatinystävän lin n u t ovat vapaana jo k a päivä.
päisiä takapakkeja. M u tta päiviähän riittää, ja kun edetään linn un e hd oil la, onnistum inen on varma.
K U V A T J A T E K S T I: T IIN A N O T K O (L Y H E N N E T T Y E L Ä IN T E N Y S T Ä V Ä 4/98 I L M E S T Y N E E S T Ä J U T U S T A .)
jg jg ^
MF
HP
Nuorten Animalia
h p
TERVETULOA
M
J O U L U O S T O K S IL L E JA G LÖ G ILLE
Hl
ELÄINSUOJELULIITTO ANIMALIAN TOIMISTOON LAUANTAINA 11.12.1999 KLO 11-16 GLÖGI- JA PIPARITARJOILU
*
YHDISTYKSEN TUOTTEITA JA ESITTEITÄ KIRPPUTORI
Roger Fouts: SIMPANSSINI WASHOE
Sim p a n ss
jo p a uransa simpanssien puolesta.
sa. H elsin g issä on k u ite n k in
sataa v iitto m a k ie le n sanaa ja m yös
Saarelle, jossa sim panssit e le liv ä t
y m m ä rtä m ä ä n n iitä . R o g e r h o iti
k e h itty i herttainen perheyhteisö.
lisuu tta ei o llu t.
O len itse vastikään a lo itta n u t biologian opiskelut Helsingin y li
tävyydestä. P sykologian la i R oger päättää pelastaa suojattin toksen assistentti R oger Fouts opetsa ja vie tämän orpojen simpanssien taa sim panssivauvaa puhum aan jaluokse. M ie s uhraa terveytensä ja
W ashoeta k u in om aa lasta. Joka
opistossa. B iologiaa opetetaan m yös T u ru n . K u o p io n , Joen suun ja Jyväskylän y lio p is to is
W ashoe palautetaan A frik k a a n ,
J
o ko tiedät, m ikä sinusta tu
seiset kurssit, jo s aikovat n iih in hom
lä) ja heidän päitään ei saa käännet
k ä s ity k s iä . M o le m m a t o sa p u o le t
lee isona? M o n i n uori ani-
m iin ryhtyä . Lisä ksi on pari muuta
tyä m illään ilveellä. M utta p o sitiivis
pääsisivät valottam aan n ä k e m y k
m a lia la in e n
siään” , hän toteaa. T ä lla in e n tila i
v a rm a a n k in
k a ik ille e lä in tie te ilijö ille p akollista
ta on o llu t huomata, että yhä use
haaveilee eläim ellisten har
kurssia, jo illa eläimiä käytetään tyyliin
am m in käytetään vaihtoehtoja ja että
suus on esim. marraskuussa b io lo
rastustensa yh distä m ise stä
" e ts ik ä ä
näistä kerrotaan o p is k e lijo ille k in .”
gian opiskelijoiden valtakunnallisen
s y d ä n ja
k e u h k o t ja
työhön. Jos tunnet laajem paakin
leikatkaa ne ir t i” . Tästä on ku iten kin
Tiedotusvälineistä saa helposti sen
kattojärjestön järjestämässä opiske
m o n ip u o lis in ta rjo nta o pe tu k
kunnostusta karvaisiin ystäviim m e ja
m a h d o llis ta lu ista a , s illä e lä im iä
kuvan, että biotieteet on yhtä ku in
lijo ille suunnatussa ’T ied e, koe-eläi-
sessa: Tai jo lla on yhdeksän eri
kenties m u ih in kin luonnon ja elämän
käsitellään pareittain tai ryhm issä,
ro tta ko ke e t, m utta a la lle a iko va n
m e t ja e tiik k a ” -aiheisessa se m i
suuntautum isvaihtoehtoa sekä
ihm eisiin, kannattaa harkita biologiksi
jo te n ju u r i sinun ei välttäm ättä tar
e lä in te n ystä vä n ei ka n n a ta sitä
naarissa, jossa on paneelikeskuste
ryhtym istä !
aamu Washoe säntäsi o ve lle ja v iit
sukulaistensa lu o ja kohdatessaan
erillinen biokem ian koulutusoh
to i: ’’M ennään ulos, mennään ulos”
heidät, hän n im itti n iitä halveksivasti
je lm a . Ja etteivät va ih to e h d o t
P e rin te is e s ti sana b io lo g i tu o
vitse tehdä m itään, jo s et halua. Jos
säikähtää. "Itse llä n i ei ole o llu t tähän
lussa sekä tu tk ijo ita että eläinsuoje
k u ite n k in y llä tä t itsesi tonkim asta
mennessä m itään ongelm ia ty ö - tai
lijo ita, mukaanlukien
ja R oger m eni tämän kanssa ulos,
"M u s tik s i itik o ik s i” . Ne eivät osan
kesken lopu. Lahdessa on vielä
m ieleen risupartaisen sedän, jo k a
uteliaana pulun sisuskaluja, v o it loh
harjoittelupaikan löytämisessä, v a ik
satoi tai p aisto i! K u n tämä p ro je k ti
neet v iitto m a k ie ltä , o liv a t huonota-
e rillin e n H e ls in g in y lio p is to n
r ä m p ii k o rp ik u u s ik o is s a k iik a r it
duttautua tie do lla , että eläim et ovat
ka m inulla nimenomaan on o llu t peri
lopetetaan, Washoe s iirty y m u ih in
paisia, jne . K u ite n k in Washoe päätti
kaulassa... N o, tätähän se e ko lo g i
pääasiassa "kä yte ttyjä ” koe-eläim iä,
aatteena v ä lte llä p aikkoja, joissa on
luopua ihm isten kulttuurisesta y lim
ym päristöekologian laitos. Jos alalle m ie lii, helpoim m alla
nen tutkim ustyö aikalailla onkin, tosin
vanhoja siitosyksilöitä , v illin ä ja va
m a h d o llis u u s jo u tu a te k e m ä ä n
ielisyydestä ja liitty ä sukulaistensa
pääsee, kun jo lukio aikan a pa
sedät taitavat tulevissa polvissa jäädä
paana eläneitä ka lo ja ja p u lu tk in pa
eläinkokeita, edes välillisesti. B io tek
nostaa ns. "k o v iin luo nn on tie
pahemman kerran uhanalaiseen ase
han, pahan puh taa n ap itolaito kse n
n iik a n alahan k e h itty y ja kasvaa
va lvo n n a n k irja im e llis e s ti nahois
joukkoon. Internetissä v o i käydä tutustumas
te is iin " ja tietenkin biologiaan.
maan, s illä o piskelijoista suorastaan
lahtaam ia.
k o k o ajan v a lta v a lla v o im a lla ja
saan. V a lv o n ta s ie llä ta p a h tu i
sa W a sh o e n perheeseen: h ttp ://
K irjo itta m a lla hyvät arvosanat
jä rkyttä vä n suuri enem m istö on ny
A n ne H uuskonen on viid e n vuo
työ voim an tarve kasvaa sen m uka
sähkökeppien, aseiden sekä dober
w w w .c w u .e d u /~ c w u c h c i/
m a te m a tiik a s ta
( m ie lu ite n
kyis in tyttöjä. Opiskeluaikana näihin
den opiskelu n jälke en p ia kko in v a l
na. Itse ko kisin , että etenkin m ik ro
pitkästä) ja reaalista, o le t jo enemmän kuin puolitiehen perillä.
h o m m iin pääsee tutustum aan m o
m istuva biokem isti, jo ka on o llu t ak
b i- ja kasvibiotekniikassa on se tule
n illa kenttäkursseilla. Suuri osa b io
tiivisena A n im a lia n toiminnassa m u
vaisuus, eikä kummassakaan tarvitse
Jos tuntuu siltä, ettei lukiossa
lo g ise sta tu tk im u k s e s ta tapahtuu
kana ja m m . k irjo itta n u t tätä samais
a in a k a a n s u u re m m is s a m ä ä rin
v iits i pingottaa, sisään voi k y llä
ku ite n kin laboratorioissa. Nämä lab-
ta palstaa jo ita k in vuosia sitten. Hän
pelätä joutuvansa vaikean valinnan
päästä pelkän pääsykokeenkin
rap ain otteiset osa-alueet ku lk e v a t
päätyi n ykyise lle alalleen p u o liva
eteen e lä in ko ke id e n ta kia ” , A n n e kertoo.
Oklahomassa Washoe saa tuntea
A n im a lia 3 /9 9 -le h d e n p a rh a a ksi ju tu k s i lu k ija t ä ä n e stivä t ju t u t
"Koira, joka pelasti kissoja” ja
”Koirien oma kuiskaaja ” Ä ä n e stykse e n vastanneiden ke sken a rv o ttiin A n im a lia n ty y n y liin a , v o itta ja k s i s e lv iy ty i V e n la S a in io K o u v o la s ta . O n n itte lu t h än elle ja k iito k s e t k a ik ille o s a llis tu n e ille !
Mikä on tämän lehden paras juttu? L ä h e tä vastauksesi 3 1.12. m ennessä p o s tik o rtilla ta i k irje e llä . M u is ta th a n la itta a m u ka a n yh te ystie to si. L äh etä vastauksesi osoitteeseen: E lä in s u o je lu liitto A n im a lia ry, "P aras ju ttu ” , P o rv o o n k a tu 5 3 ,0 0 5 2 0 H e ls in k i
- i f h t e i n e r i n ia t k m n m c
Turun alueosaston toimistolla pyörii ruletti joulukuun ajan toimis ton aukioloaikoina maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 1 6 - 1 8 sekä lauantaisin klo 11 - 13. Ruletti mak saa 10 mk ja sillä tuet Turun alue osaston toimintaa.
Vastanneiden kesken a rvo m m e sinise n A n im a lia -p y y h k e e n .
Lukijalta Ihmisellä on vastuu luomakunnasta
Syöpää aiheuttavaa dioksiinia koiranruuissa? i läinlääkärin diagnoosi oh tyly:
Lääkärinä to k i tiedän ettei yhdestä
"K o ira lla s i on leukem ia, ve-
syöpätapauksesta v o i tehdä p itk ä lle
J — /ris y ö p ä . Parantavaa hoitoa ei
m e n e v iä jo h to p ä ä tö k s iä . F aktaa
o le.” V ä inö , 3-vuotias ilo in e n tans-
ku ite n k in on, että ko ira n i söi p re m i-
kandog gi-po ikan i e li v iim e is iä päi-
um-tason koiranruuaksi lanseerattua
viään. Samaan aikaan m edia m yllyttä ä :
Belgiassa valm istettua koiranruokaa ja on n y t menehtymässä rodulleen
"Karsinogeenista dio ksiin ia lö y ty n y t
v a rs in e p ä ty y p illis e e n syöpään.
belgialaisesta eläintenrehusta.” Pie
M aa ha ntuo ja n v ä lin p itä m ä ttö m ä n
n i epä ily syntyy alitajunnassani ja
ty ly ja salam ykäinen to im in ta on
pulpahtaa pian pintaan. V ä in ö on
o m iaan kasvattam aan e pä ilystä ni.
syönyt puolen vuoden ajan B e lgias
"T y y ty v ä is ty y s ta k u u 100 % , rahat
sa valm istettua koiranruokaa. Rau-
takaisin ellet ole tyytyväinen.” lö ytyy
hoittaakseni m ie ltä n i päätin soittaa
pussin kyljestä.
■ r H
14
Mitä tekeekään biologi?
Moi!
uitafumkisictarinoita. Stinaon i murtumista, pahan uutteista nMtnMmjaUïUfttitnkkeaUa <'}an*Cäxxicii,
pian tämä o p p ii käyttämään jo toista
m annien avulla. U lospääsy m ahdol
s im p a n s s in ja m ie h e n y s
kim uskeskukseen.
( Iti-P »» lian päässä Porvoonkadulla. Saima an kadun kulmassa) ( B ussit 17 Rautatieasemalta. 58 Itäkeskuksesta, Raitiovaunut 3B Ja 3T .-s .. A Rai
Stephen Tukei M ills
S
im panssini Washoe on tarina
kokeisiin Oklahoman Kädellisten tut
Porvoonkatu 53 00520 Helsinki
R o g e r F o u ts
M
Varmaa tietoa ei ole eikä tule. Ä iti-
käsittäm ätön n uiva - koiranruokaa
yspäivärahani eivät riitä tuhansien
ei ole tu tk ittu eikä heidän mukaansa
m a rk k o je n d io k s iin ia n a ly y s e ih in .
ole tarpeenkaan tu tkia, va ik k a raa
M in u lle riittä ä epäilys. B elgialainen
ka-aineena on s iip ik a rja n lih a ...
k o ira n ru o k a saa p uo le sta ni jää dä
M in u t n im e ttiin h u llu k s i ja m in ä v a in e p ä ilin , en syyttän yt.
kaupan h y lly lle .
a ja tu k s e t
n ä y ttä v ä t
liik k u v a n
pelkästään lihan, rahan tai h u v in a-
lueella. N ä itä ihm isen "ik io ik e u k s ia ” puolus tetaan sitten e lä im e n henkeen ja vereen asti.
M e id ä n k a ik k ie n yhteisen m aapallon eläinasukkaiden olem assaolon oikeus näyttää hetkauttavan va in hyötym ielessä. Konkreettisten arvojen n y k y ih m in e n tahtoo ainakin nahan tai lihan tai tanssivan karhun. N e e liko t, jo ita ei pystytä hyö dyntämään edes "petopunkkeina” , joutaa to iju a . Luom akunnan kruu nu on veren tahrim a. Y r it täkäämme edes vähän puhdistaa sitä, la illis in kei peyttä, h erk k y y ttä ja kauneuttakin v ie lä ih m is m ielissä on. O n jo p aljon enemmän tehdä edes jo ta in näidenkin viattom ien hyväksi kuin ei yhtään m itään. Ja la illis ia k e in o ja siihen k y llä löytyy. T o ivo a on ja tu lo k s ia k in jo näkyy. Vain ihm isen on vastuu. Ja kasvam inen s ii
K IR S I M A R K U T A LÄÄKÄRI SALLA
yhteisellä biotieteiden nim ellä ja n ii
hingossa: K u n hän ei päässyt eläin-
hin kuuluvat perinnöllisyystiede, kas
lä ä k e tie te e llis e e n ,
ry h ty i
Lokakuussa jä rje s te ttiin suurelle
vaikuttaa m ie len kiin to ise lta , en
v ify s io lo g ia , eläinfysiologia, m ik ro
opiskelemaan kemiaa, ja s iirty i sieltä
yle isö lle va ltakunnallinen B io -9 9 -
v o i muuta kuin läm pim ästi suo
b io lo g ia ja biokem ia. Luonnollisesti
lukem aan biokem iaa ja ka svifysio
katselmus, jo n k a puitteissa ju lk a is t
hän
m yös suuri osa opetuksesta tapah
logiaa. N y t hän työskentelee V T T
ussa ilm a is le h d e s s ä k irjo ite ta a n
tu u la b ra tö id e n p u itte is s a . K a i
B io - ja elintarviketekniikassa tu tk i
e lä in k o k e id e n m e rk ity k s e s tä tie
massa erään homeen proteiinituotan-
te e lle .
alkaen. V in k k i: A nim aiiasta lö y
kenkaikkiaan bio log ia n opiskelu on a ika sosiaalista puuhaa: Puisevaa
toa. U ra v a lin ta a n s a A n n e kehuu
kauhukuvia ihm iskunnan tulevaisuu
ty y paljon huokeahintaista ja ihan
lue nn oilla istum ista ja kirjo ista pänt
haastavaksi ja m yöntää katuneensa
desta, jo s eläinkokeet ju lis te tta is iin
h y ö d y M is tä k in ta v a ra a ,jo is ta
tääm istä on paljon vähemmän kuin
päätöstään vain joskus om ien lem
pannaan. A r tik k e lin haastateltava,
tekaisee h y v ä t p ake tit y s tä v il
m on illa m u illa aloilla.
sitella! (K s. Viereinen ju ttu .) Taas ön jo u lu tulossa ja kauhea h ö s s ö ty s
jo
m a rra s k u u s ta
O ts ik o s s a
m a a la illa a n
m ik k ie n sairastellessa. Annen koke
K a nsa n te rve ysla ito kse n y m p ä ris
leen. Tai tietysti voi jo u lu la h ja k
M u tta m ikä on itse eläinten ase
m uksen m ukaan y lio p is to lla suh
töterveyden osaston professori Jou
si antaa A n im a lia n jäsenyyden,
m a b io lo g ia n opiskelussa? V a rsi
taudutaan eläinsuojeluasioihin vaih
ko T uom isto, esittää ku ite n k in suo
jo s ystäväpiirissäsi vielä on kään-
naiset koe-eläintekniikan kurssit, jo t
televasti: "R iipp uu hyvin paljon ih m i
rastaan edistykse llisiä m ie lip ite itä .
nyttäm ättöm iä yksilöitä .
ka antavat lain vaatiman pätevyyden
sestä, kenen kanssa keskustelee.
"H aluaisin jäljestää tilaisuuksia, jo is
eläinkokeiden suorittam iseen, ovat
Osa tu tk ijo is ta kun on n iin vakaasti
sa e lä intensuojelijat ja tu tk ija t ko
p a k o llis ia v a in e lä in fy s io lo g ia n
sitä m ieltä, että eläinkokeita ei vo i
koontuisivat saman pöydän ym pärille
opiskelijoille. Eläinkokeita käytetään
korvata vaihtoehtoisilla m enetelm il
keskustelemaan. T ä llö in v o ita is iin
ku ite n kin runsaasti m u illa k in aloilla,
lä (m ik ä k y llä tietyisssä tapauksissa
k a rto itta a ta rve tta e lä in k o k e is iin ,
jo te n o p iske lija t vo iva t suorittaa k y
pitää paikkansa, ainakin tällä hetkel
hälventää pelkoja ja poistaa vääriä
M u r o s u k la a
Im e lle tty p e r u n a la a tik k o
125 kookosrasvaa
2 kg perunoita 1 litra vettä
Hyvää joulua ja riemukas ta uutta vuosituhatta! T E R V E I S IN A N N I
Jouluisia herkkuja
J
2 dl
toehtoja kinkulle ja m uille totutuille jouluruo ille . M itä herkullista ja myös
0,5 d l kaakaojauhetta
2,5 d l vehnäjauhoja
eettisesti hyvää tekevää v o is i laittaa jou lup öytä ä n!?
2 tl
vaniljasokeria
suolaa
6 dl makaroneja 1-2 d l oliiveja 1-2 d l herneitä
5 dl
riisinm uroja
1 litra soijamaitoa
3 tom aattia
ja kauppalaskut nousevat p ilv iin ? “ K y llä o n !” vastaavat syksyllä ilmestyneen
Sulata kookosrasva ja lisää
Vegaanin K a sviske itto kirja n te k ijä t M irk a M uu kkon en ja A nna Särkisilta.
jo u k k o o n tom usokeri, kaakaojauhe
soseuta kuum ina. Lisää osa ja u
ja vanilja soke ri. Lisää lopuksi
hoista kuum an soseen jo u k k o o n ja
Entä kun arki taas koittaa... onko m ah do llista valm istaa p ä ivittä in ve-
tom usokeria
gaaniruokaa ilm an että p u o li päivää menee e riko isliikke issä juoksem iseen
Kyseessä on m yös ensim m äinen suom alainen alan teos, jo k a perustuu sille ajatukselle, että kasvissyönti ja vegaanisuus ovat tehokkaita keinoja
puolikas kurkku K e itä perunat k yp siksi, k u o ri ja
1 ruukkusalaatti 1 d l öljyä 1 dl vettä
riis im u ro t. Kaada seos u u n ip e llille
päälle. A nna seisoa liin a n alla
soijajauhoja
to im ia eläinten hyväksi. K irja n alussa pohditaan eläinten oikeuksia, kas-
ja anna jähm ettyä. Leikkaa
läm pim ässä paikassa useita
yrttisuolaa
visruoan ekologisuutta ja te rve e llisyyttä ja m uita asiaan liitty v iä seikkoja.
haluamasi ko ko isiksi palasiksi.
tunteja. Lisää tunnin välein 1/3
cu rryä
Reseptejä on lähes 230 ja m ukana on so pivia ohjeita n iin a rkis iin k u in
jauhoista ja kolm annella kerralla
ju h la v a m p iin a terioihin. Pääperiaatteena ku ite n k in on, että raaka-aineet
loput. Im eltym isen jälke en lisää
K e itä m akaronit. Valm ista
ovat helposti löydettävissä ja e du llisia. A lo itte le v a lle vegaanille on m uka
suola ja m aito. Kaada ve llim ä ine n
majoneesi: sekoita vesi, ö ljy,
na paljon h yöd yllisiä käytännön ohjeita ja vin kke jä m m . eläinperäisten tuot
seos void eltu un paisto vuokaan.
mausteet ja lisää sopivasti
teiden korvaam isesta ja raaka-aineiden käsittelystä.
A nna kypsyä jo p a 3-4 tu ntia 150
soijajauhoja. P ilk o vihannekset ja
asteisessa uunissa.
sekoita k a ik k i aineet keskenään.
T ila a omasi (tai anna va ikka jo u lu la h ja k s i!) A n im a lia n to im isto lta (ks. tuoteluettelo). K irja n h in ta on 50,- (nid., 114 s.)
M aistuu sekä kylm änä että lämpimänä. V in k k i: Salaatin
H E R K U L L IS IA H E T K IÄ !
M M T M E R K K T T Ä T IT A V A L L IN E N P ’
ANIMALIA 4/99
M a k a r o n is a la a tti ( is o lle k in
oulu lähestyy ja m on i kasvissyönnistä kiin n o stu n u t p o h tii jo n y t va ih
Ja tässä m uutam a ohje va ikka joulupöytään.
hen.
Vegejmlsta p o r u k a lle !)
onen ih m is e n e lä im iin k o h d is tu v a t
n oin. O soittaa, että oikeudenm ukaisuutta, lem
m a a h a n tu o ja lle . V a s ta a n o tto o li
perusteella, kunhan siihen vaan ja k s a a lu k e a k u n n o lla . Jos
J U L IA N A V O N \ V E N D T IN S Ä Ä T IÖ N T O IM IN N A N J O H T A J A R IIT T A S A L M I.
jo u kko o n vo i lisätä m arinoituja
T A R J A B A L D IN G
ANIMALIA 4/99
valko sipu le ja
15
Toimintaa
Toimintaa Animalia internetissä
Eläinsuojeluliitto Animalia on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö. Helsingissä sijaitsevan keskustoimiston lisäksi liitolla on noin 25 alueosastoa eri puolilla Suomea. Kokoaikaisia työn tekijöitä on tällä hetkellä neljä. Liitto toimii tiedotuksen, kam panjoinnin, poliittisen vaikuttamisen ja valistuksen keinoin.
Haem m e palvelukseem m e määräaikaiseen työsuhteeseen
H elsingin
toim istoon
K
o tisivu m m e ovat uusiutuneet tänä syksynä. K ä v ijö itä on jo lähes sesta sekä m aatalouden eläim istä. K o s m e tiik k a lis ta lö y ty y m yös sähköisenä ja sitä päivitetään aina kun uusia tu otteita tulee, jo te n käy katso
massa. A n im a lia n tu otteita kannattaa m yös käydä kurkkaamassa, s illä siellä on
k u vat m yytävistä tuotteista - ostam alla A n im a lia n tuotteita tuet A n im a lia n
A L A V U S : T y tti Salenius, K eskustie 29, 63100 Kuortane, p. 06-510 3033 ta i
O U L U : (alueosaston to im is to ) Isokatu 16 C 20, 2 krs, 90100 O ulu, p. 08-311
toim intaa! A k tiiv is im m illa alueosastoilla on m yöskin om a sivu, josta lö y ty v ä t k o
040-502 6541
9885, sähköposti: A n im a lia .O u lu @ m a il.su o m i.n e t
koukset ja tapahtumat. K ä y kurkkaam assa, jo s om a lla alueella on alue
H A N K O : G itta Roos, H a lm sta d in k 37 C 16, 10900 H anko, p. 019-248 2577
-P äivystys k e s k iv iik k o is in k lo 16-18 ja p erjantaisin k lo 12-16. Esitteiden ja
osastoja haluat to im ia jo te n k in eläinten puolesta.
H E L S IN K I : ks. Pääkaupunkiseutu
m uun m ateriaalin lisäksi m yynnissä A n im a lia n tu otteita (ra joite ttu v a lik o im a ).
H Ä M E E N L IN N A : Leena M etsäkangas, M etsä kulm an tie 65, 14470 E teläinen
-Jäsenillat to im is to lla jo k a kuukauden ensim m äisenä ke skiv iik k o n a k lo 18
U S A L M I : M in n a M ie ttin e n , P ä iv iö n k 5 B 13,74100 Iis a lm i, p. 0 4 0 -5 1 0 2 9 1 7 ,
P Ä Ä K A U P U N K I: o p iske lija ryh m ä ko koo ntu u U ud ella Y lio p p ila s ta lo lla
sähköposti: f7 66 33 @ uw asa .fi
M an n e rh e im in t 5, m uut ryh m ä t A n im a lia n to im is to lla P orvoonk 5 3 ,0 0 5 2 0 H K I.
J A L A S J Ä R V I: Satu K a llio , T o rik j 7 as 1, 61600 Jalasjärvi,p. 050-534 7940,
A IK U IS A K T IV IS T IT : lisä tie to ja antaa T a ija B a ld in g , p. 09-278 6896,
sähköposti: s_ kallio @ ho tm a il.com
sähköposti: tb a ld in g @ a n im a lia .fi
J O E N S U U : M ica e la M o re ro , K a ija m ä e n t 10 B 14, 80230 Joensuu,
N U O R IS O R Y H M Ä : lisä tie to ja antaa A n n i A rponen, p. 09-852 1902.
sähköposti: m ore ro @ cc.jo e n su u .fi., 040-7685 685
O P IS K E L IJ A R Y H M Ä : lisä tie to ja antaa Pekka Kujanpää p. 050-563 2244
K A R K K I L A : M a rg it Laakso, V e ik k o la n t 21, 03600 K a rk k ila , p. 09-2256 424
sähköposti: j-pekka.kujanpaa@ helsinki. f i T A I ryhm än sähköpostilista: anim alia-
K O R P I L A H T I : N in a K iv ila h ti, H irv im ä e n t 1184,41800 K o rp ila h ti,
op@ helsinki.fi
p. 014-827 188
T U R K IS R Y H M Ä : lisä tie to ja antaa Jaana R eijonaho, p. 09-148 2646,
K O T K A : R iik a A a lto , L a ih o n t 7, 48700 K y m in lin n a , p. 05-264 108 tai 040-595
jre ijo n a@ an im a ha .fi
0534, sähköposti: riik a .a a lto @ p p .in e t.fi.
R A A H E : M a ri L iim a ta in e n , U pankatu 6 B 17, 92100 Raahe,
K U O P IO : T iin a N y k k i, L o h ka re tie 1 D 8 ,7 0 7 0 0 K u o p io , p. 017-261 8590 tai M in n a
p. 08-223 8312, 050-360 4214
Hakaoja, p. 050-3130 778, sähköposti: m inna.hakaoja@ hotm ail.com
S E IN Ä J O K I: N iin a S yrjälä, K a arto tie 58 as 1, 60100 S einäjoki
L A H T I : Sanna Peltonen, K a rja la n ka tu 10 as 4, 15140 L a h ti, sähköposti:
T A M P E R E : M e rv i Rissanen, P ostik la s 49, 33100 Tre, p. 03-223 4228.
speltone@ lpt.fi
Kokoontum iset parillisten viikko je n keskiviikkoisin klo 18“ Vuoltsun
L O H J A : M iia V ikste d t, H a k u lin t 43 B 2, 08500 L o h ja , p. 019-388 851
toimintakeskuksessa” (Vuolteenk 13, vastapäätä linja-autoasemaa), kerhohuone 14.
M U O N IO : Sisko Sattanen, K p 2 , 99300 M u o n io , p. 016-532 026
T U R K U : (alueosaston to im is to ) H u m a lis to n k 14 c, 2. krs, 20100 T urku ,
N IV A L A : N in a Jaakola, K a rila n tie 3 C 18, 86710 K ärsäm äki, p. 040-573 8794
p. 02-2310 123.
nina.jaakola@ cop.fi
- päivystys m aanantaisin ja k e s k iv iik k o is in k lo 16-18, sekä lauantaisin k lo 11-13.
N U M M I- P U S U L A : Irm a T e ika ri, L eh tola , 03850 Pusula, p. 09-226 6236 tai
S aatavilla esitteitä ja m uuta m ateriaalia, sekä m yynnissä sekä T urun alueosaston
050-5004 596
om ia, että A n im a lia n tu o tte ita (ra jo ite tu sti).
L in k k e jä lö y ty y jo n k in verran, m utta k a ik k i uudet lin k it ovat tervetulleita. m u u to k s ia
voi
lä h e ttä ä
s ä h k ö p o s tio s o itte e s e e n
asiakaspalvelu @a nim a lia.fi
TOIMINNANJOHTAJAA
Animalian postituslista
Toivomme:
L
okakuussa avatulla postitu slistalla keskustellaan eläinsuojeluasiois ta, tiedotetaan ajankohtaisista aiheista ja tapahtum ista, luodaan y h
teyksiä, vaihdetaan kokem uksia e lä insuojelutyöstäjne. L is ta lle v o iv a t liitty ä k a ik k i A n im a lia n jäsenet lähettäm ällä viestin osoit
teeseen: A n im alia-subscribe@ onelist.com L is ä tie to ja lis ta s ta lö y ty y k o tis iv u ilta m m e h ttp ://w w w .a n im a lia .fi/
postlist.htm l
Eläinsuojeluliitto Animalia toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen
Eduksi luetaan: - korkeakoulututkinto - eläinsuojelutietämys - kielitaito (ruotsi ja englanti) - esiintymis-ja tiedottamiskokemus
Yksi A nim alian toim innan peruspilareista on paikallistoim inta eri puolilla Suomea. K aikki ryhm ät toivottavat uudet (ja tietysti entiset!) aktiivit m ukaan. O ta yhteyttä alueesi yhdyshenkilöön, niin kuulet lisää!
20 000! S iv u ilta lö y ty y p aljon tietoa eläinkokeista, tu rkistarhauk
E h d o tu k s ia ja
- aitoa kiinnostusta eläinsuojelutyöhön - edellytyksiä liiton kokonaistoiminnan sekä kampanjoiden suunnitteluun, kehittämiseen ja vetämiseen - kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta sekä johtoteh tävistä - kykyä jäsen- ja varainhankinnan kehittämiseen - esiintymis-, edustamis- ja neuvotteluvalmiuksia
ANIMAALIT KAUTTA MAAN
V A A S A : A ija W allenius, K u rte n in k 3, 65100 Vaasa, p. 050-518 5624.
Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta ja
Tarjoamme:
Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? K iinnostaisiko sinua itseäsi ryhtym inen A nim alian yhdyshenkilöksi? K erron mielelläni lisää asiasta, joten soita/kirjoita /eemelöi... Yhteydenottosi ei vielä sido sinua m itenkään terveisin T arja Balding/Animalia ry (ks. yhteystiedot alueosastolistasta kohdasta “Pääkaupunkiseutu/aikuisaktivistit” ).
vuosituhannen alkua!
- antoisaa ja aatteellista työtä - mukavan ja innostuneen työympäristön - mahdollisuuden tulosten kautta vaikuttaa omaan palkkata soon - mahdollisuuden muovata ja kehittää omaa työnkuvaa
OTA VAIN ! MUTTA SANO M IN U N S A N ö N S B N , G1TÄ
£ M M £ VOI OTTAA S/ tA S€ Ql OLG
£1
M £ f P Ä N
e r Ä R £ H e u ,is y Y s
/
KANNATA
e i
f
"/ / A
4
%
Hakemus palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen on oltava perillä viimeistään 7.12.1999 osoitteessa: Eläinsuoje luliitto Animalia, Porvoontie 53, 00520 Helsinki (kuoreen merkintä “toiminnanjohtaja”). Lisätietoja www.animalia.fi tai numerosta 09-278 6896.
S/M Ä
JA
KUVOTTAVA o t a m
S IN U N 7 fUHGLUSYYrGSI f se
n
ir s e
^
tt Y /M i
ANIMALIA 4/99
16
ANIMALIA 4/99 C
17
%
%
E läinten ystävän talvipuoti T ilaa tietoa elä in su o jelu sta
f UUTUUSTUOTTEET
MERKIT,TARRAT, KORTIT...
K IR JA T “ K A S V IS K A R N E V A A L IT ” /
P IE N I K IS S A K IR J A /E V E K U IS M IN 72,-
Tieto vihot
Esitteet ja julisteet
Videot, diasarjat ja kuvanävttelvt
A n im a lia n tie tovih koihin on
E sitteet ja ju lis te e t o vat m aksuttom ia, suurista tilau ksista
D ia sa rjo je n m ukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen
ko o ttu yksityisko h ta ista t i
p erim m e p ostiku lu t.
liitty v ä ä yleism ateriaalia. K u v a n ä y tte ly t koostuvat
etoa ja ta u sto ja e lä in su o
vä rivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä: sopii
je lu n e ri osa-alueilta. Pai
esille m m . k irja s to ih in .
n atuskulujen peittäm iseksi
E s itte e t
p e rim m e tie to v ih o is ta 10
ko je n m ukana tu le v a lla ti-
□
A n im a lia n
y le is -
esite. N e liv ä rin e n esite
lille p a n o k o rtilla
□ E lä im e t k o s m e tiik k a te ollisuudessa
□ “ K u n v a lits e t m u n ia ... v a lits e t m y ö s k a n a la n ” .
A n im a lia s ta ja elä insu oje
N e liv ä rin e n A 3 -k o k o in e n
lusta. Sisältää m yös pank-
ju lis te . S o p ii ilm o itu s ta u
k is iirto k o rtin , jo lla v o i l i i t
lu ille , työ p a ika n seinälle ja
K O R T IT , 4,-
p e ittä m ise ksi lainauksesta
K iv a t v ä rillis e t uutuuskortit.
m aksusta 50 % alennuksen
perusasiat m m . eläinkokeis
e li h e ille m aksu on 20 m k.
19 kuvaa
d ia s a rja ta i k u v a n ä y tte ly
□
□ M in u lle t u r k k i ei ole so m is te . N e liv ä riju lis te , jo s
s iitä , m ik s i vapaan kanan
sa v i l li kettu ke rto o m ie li
m unat o vat parem pi v a lin ta
piteensä turkistarhauksesta
k u in h ä kkim u n a t. 2. uusittu
ja tu rk is s o m is te id e n k ä y -
painos.
tö stä.H yvä lah ja m u o titie toiselle.
□ ” G o C r u e lty F re e ” , luettelo e lä im illä testaamat tom ista kosm etiikkatuotteis-
M a te r ia l p ä svenska
ta, saippuoista, sham poista ym .
□ T u rk is e lä im e t, 15 kuvaa
□ B ro s c h y r “ L y c k lig tv is
s im y s t ä . V id e o m a a ta
□
lo u d e n e lä inte n o lo is ta ja
m ille m m . a la -a s te ille ),
kasvissyönnin perusteluista. N o in 25 m in, suom enkielin
18
ke ttien h in ta on 10 m k /k p l,
h in n a sto
Stiftelses b ro s c h y r “ veten-
□ K u d o s lu o v u tu s k o rtti
M aksun v o it suorittaa pake
a lte rn a tiv a fo rk s n in g s m e toder, gratis.
tin m u k a n a tu le v a lla t i□
lille p a n o k o rtilla .
K a u n e u s v o i ta p p a a -
E M A L IR IN T A K O R U T , 69,U lla H uttusen käsintehdyt e m a lirin ta ko ru t ovat
H e ls in k i. M e rk its e k u it in
h y v in m m . ko u lu je n uskon
lu ih in , n äytte ly- ja k e rh o ti
vie stio sa a n n im e s i, o s o it
T ila a n ............. k p l, le h m ä
non tai elämän katsomustie
lo ih in jne .
teesi j a m in k ä n im is e n v i
T ila a n ............k p l, possu T ila a n
d e o n /m u u n m a te r ia a lin
□ E lä in k o k e e t
□ K iito s s in u lle , jo k a e t
□ T u rk is ta rh a u s
osta tu r k ik s ia
□ H evo se t
-som isteid en tuottam iseen
Jos p o ik k e a t to im is to lla ...
K U V IO K IR JE L E H T IÖ T JA -KIR JEKU O R ET. 15.22,K a h ta e ri aihetta, hevonen ta i nalle. L e h tiö t 1 5 ,-ja
nosta k o e -elä in lab oratorioih in . N o in 20 m in , englan
apinoiden p yyn n istä v iid a
V a in y k s i video ta i diasaija
n in k ie lin e n äänitys.
koista koe-eläinlaboratorio-
kerrallaan elle i muusta e rik
ihin T u rk is ta rh a u s . V ideo
seen sovita. Lainaaja sito u tu u käsittelem ään lainam a-
turkistarhauksesta Suomes
te ria alia h u o le lla ja palaut
sa ja Skandinaviassa, n. 25
tamaan sen to im isto o n h y
m in.
vässä kunnossa.
□ A lte rn a tiv e s in E d u c a -
H u o m ! Tee varauksesi h y
tio n . V ideo lääketieteen, b i
vissä ajoin, viim eistään k o l
o lo g ia n , ym s. o p e tta jille ja
m e v iik k o a ennen to iv o ttu a
N O O A N A R K K I - T Y Y N Y L IIN A 89,-
o p is k e lijo ille , englanninkie
la in a -a ika a . Sama koskee
(5 0 x 6 0 o n )
lin e n , 33m in.
esite- ja m uita m a te ria a liti
T ila a n ............ k p l, n a lle - k u o r ia T ila a n ............ k p l, n a lle - le h tiö tä T ila a n ........... k p l, h e v o s -k u o ria T ila a n ........... k p l, h e v o s -le h tiö tä
T ila a n
T ila a n ............ k p l, O ra v a n u n i
T ila a n
lauksia. Emme valitettavasti
seuraavia:
v o i taata sitä, että to iv o m a
N O O A N A R K K I -P Y Y H E , 72.-
si m a te ria a li on vapaana.
(5 0 x 7 0 c m )
e lä m ä ä e n e m m ä n k u in tu r k ik s ia - j u
T A S S U -K O R T T I, 4,-
lis te . K a h d e n M is s
T ila a n ............... k p l
yhden
puh (09) 148 4866
,
fax (09)1484622 asiakaspalvelu@animaUa.fi.
____________
T ila a n ................k p l
h ä k k ik a s v a tu k s e e n .
T IL A A J A N
y k e ttu L u lu .
N I M I ....... - A n im a lia - le h d e n a ik a is e m p ia n u m e r
O SO ITE.
o ita . Lehdistä lö y ty y
k iin n o s tu n u tA n im a liasta, la h jo ita hänelle pari A n im a lia -le hd e n numeroa ja A n im a lia esite!
O le n A n im a lia n jä s e n
□
E n ole jä s e n
T ila u k s e n v o it te h d ä fa k s illa ta i s ä h k ö p o s til
tensa yhä sä ilyte ttä ystäväsi saattaisi o lla
□
p o s tits e , p u h e lim e lla ,
m on ia aj ankohtaisuuneitä a rtikke le ita . Jos
k u o r in ip p u ja , 15,-/k p l
T ila a n ...........k p l
R IN T A M E R K K IP A K E T T I, sisältää yhden k a ik k ia em.
“YM M ÄRRÄ
rintam erkkejä, 25,- (ei O u lu )
G A L L E R Y -K Y N Ä , 12,Valas-aiheinen kynä, jossa A n im a lia n osoite
T ila a n .............. k p l
T E N G V A L L , 60,-.
japuhelinnum ero.
Opas le m m ik k iä harkitsevalle
E L Ä IN K O K E E T O N T A
tai sen jo hankkineelle.
T ila a n
kpl
K O S M E T IIK K A A -
T ila a n ............k p l
A R K K I (16 tarraa), 10,-
K O IE L O , 15,-
T ila a n .............k p l
“ E L Ä IN T E N P U O L E S T A ” /
D IS C C O V E R -L E V Y K E ERIKOISTARJOUKSENA 3
HELENA
KAPPALEEN PAKETTI 40,-.
K IS S A K O R T T I
T E N G V A L L , 59,-.
“ K IS S A N P E N T U ” , 4 ,T y y lik ä s va lo ku va ,
teoseläinten ystävälle.
T ila a n
kuljetukseen kuin postitukseenkin. Värit: vihreä,
lä m p im ä t v ä rit.
T ila a n ............k p l
K o te lo t soveltuvat n iin
punainen, sininen, turkoosi ja
kpl
keltainen. Koteloissa Animalian
“ K A N O J E N H O IT O ” /
logo-hiiri.
H E L E N A T E N G V A L L , 85,-.
KO RTTEJA K Y M P IL L Ä !
K u v ite ttu teos k a ik ille kanojen
10 k o rtin la jite lm a , sis. m m .
.......................... v ä r iä
K im m o Taskisen p iirro k s ia ,
T ila a n ..................p a k e ttia
e lin tavo ista kiinn ostu ne ille . T ila a n ............k p l
T ila a n
kpl
1 0 ,-
T ila a n .............n ip p u a “ K O T IE L Ä IN T E N K Ä Y T T Ä Y T Y M IN E N JA
Tuotteet näet Animalian internetsivuilta osoitteesta www.animalia.fi/ shop.html
H Y V IN V O IN T T /H E L I T ila a n ..............k p l V E G A A N IN K A S V IS T ila a n ............. k p l
NAIN TEET TILAUKSESI: P ostitse: A n im a lia ry, P orvoonkatu 53, 00520 H e lsin ki
P E H M O -H IIR E T , 35,-
nanotto turkiseläinten M u k a n a m yö s kes-
kpl
rausjärjestyksessä.
Suomen N eid on kan
Uudistettu turkistietovihko ilmestyy joulukuussa. Ajankoh taista asiaa suomalaisesta tur kistarhauksesta. Tilaa nyt en nakkoon, hinta 10 mk + posti tuskulut Animalian toimistolta,
kpl
T ila a n ...............k p l
L ainaukset toim itetaan va
vastaa som istem uodin tu rh
S uom en ja
E L IZ A B E T H T H O M A S , 60,-
K E IT T O K IR J A , 50,-
- uusi m ate ria ali, jo k a k u uutta.
18
kpl
si h a k e a m a k s u tta
R a k a s ta m m e
ym päristöystävällistä
C A S T R E N , 189,-
n ia
□ “ E i lä m m itä ”
,
k p l, K o ir a j a seppele
Toim istosta saa lisäk-
eläim iä.
E LÄM Ä”/
J O U L U K O R T IT 4 ,T ila a n ..............k p l, E lä im e t veneessä
käytetään vuosittain m iljo o h ä k k ik a s v a te ttu ja
“ K O IR IE N S A L A IN E N
E rittä in h yö d yllin e n
esite □ E lä im e t m aataloudessa
k p l, k a n a
kuoret 22,-. 100% siistaamatonta uusiopaperia.
K a d o te ttu p a r a t iis i:
J A -K U O R E T uusiopaperia. L e h tiö 20
T ila a n .............. k p l, k e ttu
□
□
IL V E S , 148,-
L E M M IK K IÄ S T /H E L E N A
lun e ri a lueilta. S o p ii k o u
ska p k a n u tö v a s pä m ä n ga s ä tt” o m d ju rfö rs ö k och
m ih in sisältyy postituskulut.
k p l, s in is tä
suom alainen äänitys, (sopii
lähestyä?
8,- lo g o h iiri, T ila a n ............ k p l
T ila a n
T ila a n .............. k p l, kissa
e lä in s u o je lu n e ri a lo ilta .
K E T U N P O IK A L E H T IÖ
T ila a n ............k p l
sopivat n iin le m m ik in k u in o m ista ja n kin käyttöön.
lia , P orvoonkatu 5 3 ,0 0 5 2 0
erikseen sovita.
“ E I” E L Ä IN K O K E IL L E ,
kpl
le h tiö itä , 15,- /k p l
800018-2105644 ja lähetä
on 2 v iik k o a e lle i m uusta
T ila a n
10 ,-
v a te k s tit, aiheet eläinsuoje
apino ide n p yyn n istä lu o n
L IE M E S S Ä ” /M IK A E L
T ila a n ............. k p l, lu o n n .va a le a a
13 kuvaa.
8 erilaista,korkeus n. 4-7 cm .
T ila a n .............k p l
H yvälaatuiset, p u u v illa is e t kasvo- ja k ylp yp yyh ke e t
4866.
h a lu a t la in a ta . L aina-aika
punamusta,
sivua ja kuoret 15 kp l/nipp u.
70 ja 70 x 100
□ T u rk is e lä im e t,
25,-
T ila a n
sesta e lä im iin , n. 25 m in ,
verksam het, gratis.
E E V A J Ä N T T I, 130,-
8,-
K E T T U - R IN T A M E R K K I,
pääuskontojen suhtautum i
P a ra d is e L o s t. ke rto o
F U R IS D E A D ,
“ V E G A A N IN K Ä S IK IR J A ” /
O U LU N ALUEO SASTO N
M aksa lainausm aksu tilille
don tu nn eille.)
P U IS E T K O IR A P A T S A A T ,
P Y Y H K E E T 50,-/120,-
h e lim its e p u h ( 0 9 ) 148
k o p io
kpl
T ila a n .............k p l
T ila a n ...........k p l
persoonallisia ja laadukkaita. 4 aihetta.
M ite n k o ir a a tu lee
A n im a lia n tu o tte id e n
T ila a n ..............k p l
Brodeerattu sinise llä teksti “ A n im a lia ” . 2 väriä 50 x
ta i k u it in
ko irie n peruskoulutukseen. T ila a n
2-väripainatus,
P A S T A T ’, 95,-
“ E L Ä IN L Ä Ä K Ä R I
Anim aliaan.O soite: A n im a
m uuta ajankohtaista tietoa
□
T A R R A , 5,-
V a ra u k s e t m ie lu ite n p u
k u it t i
10,-
J Ä T Ä M E IT Ä K U U M A A N A U T O O N -
17 v ä r ik u v a a j a k u
□
site lm ie n tekoon. T ietopa
ÄLÄ
□
dju rskyd d e t och A n im a lia s
J u lia n a v o n W e n d ts
k p l A n im a lia lu o n to a
T ila a n
□ N o o a n a r k k i . V id e o
□ L a p s ille suunnattu esite:
□
kuvaa
V a lo k u v a n ä y tte ly t
esitteitä, le h tia rtik k e le ita ja
H yvä pohja m uun muassa e-
Y le is d ia s a rja n u o r im
en te kstitys.
fin n s d e t A n im a lia ” o m
T ie to p a ke tte ih in on koottu
meistään kolm e v iik k o a en nen to iv o ttu a laina-aikaa.
R u o k a a ilm a n k ä r
perustaidot om atoim iseen G O C R U E L T Y FR EE,
T ila a n ...........k p l
A n im a lia n toim isto sta v ii
en tekstitys. □ K a u n e u s v o i ta p p a a -
T ila a n
Kissan- ja k o ira n ku va lla varustettu autotarra
ta, m a a ta lo u d e n e lä in te n N o in 15 m in , suom enkielin
E s itte e s s ä o n p e ru s a s ia t
Tietopaketit
S uosittu video, jo k a kertoo □ E lä in k o k e e t, 25 kuvaa
k p l R a ita k is s a a
“ K O IR A N
E L Ä M Ä Ä 1” , 85,~
R in t a m e r k it
T ila a n ...........k p l
T ila a n ...........k p l
lia n jäsenet saavat lainaus-
liik k u u .
riske istä ?
ja
s u o je lu s ta , 24 kuvaa
T ila a n
m k /la in a u s k e rta . A n im a
va ksi y s tä v ille ja tu tta v ille ,
m u n a v a i ka na ?
asetus, 1 5 m k
e lä in
V a ra a h a lu a m a s i v id e o ,
tie d ä m m e g e e n ite k n iik a n
te lijo ille
sa o n s in u n käsissäsi.
□ Y le is d ia s a rja
□ M a a ta lo u d e n e lä im e t,
ju lis te .
a lo it
H e id ä n tu le v a is u u te n
o lo is ta ja e lä insu oje lu sta .
□ K u m p i o li e nsin,
E lä in s u o je lu la k i
P o s ti- ja k ä s itte ly k u lu je n
k a ik k ia lle m issä ih m is iä
nostuneita jäsenyydestä.
□ K o h ti 2000- lu k u a : m it-
□
V ID E O
U u si ka sviske itto kirja .
“ K A IK E N M A A I L M A N
tyä jäseneksi. S opii annetta
m a a ta lo u d e n e lä im ille
□
D ia s a rja t
T U IJ A R U U S K A , 140,-
T ila a n ..............k p l R A IT A K IS S A - J A A N I M A L I A L U O N T O -
V id e o t
jo tk a saattaisivat o lla k iin □ V ir ik k e itä j a v a p a u tta
□ K a s v is s y ö n tiä
h e lly ttä v illä p iirro k s illa ku vitettu k irja
peritään la in a u s m a k s u , 40
m k /k p l plus p o stitu skulu t. M aksu n v o it suorittaa v ih
J u lis te e t
M iten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?
Eve K u is m in in k irjo itta m a ja K aarina L eiviskän
HUVIKSI, HYÖ DYKSI...
la:
“ E L Ä IN T E N P U O L E S T A ” C O L L E G E - P U S ER O , ; .
F a xits e : 09 - 148 4622 e -m a il: asiakaspalvelu@ anim alia.fi
Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 15,-. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 5,- käsittelykulu.
H yväla atu ine n jokasään pusero. V ärikäs
eläinryhm äpainatus. V ä ri harmaa. K o o t S, M ja L . T ila a n ••••••••••••k p l, k o k o a ..........
T ila a ja n n im i:_ O s o ite :________
L A M M A S T-P A 1T A , 85,K im m o Taskisen p iirro k s e lla k u vite ttu laadukas T -paita V ä r i m e le e ra ttu h a rm a a . K o o t: S -X L
P ä iv ä m ä ä rä , jo h o n m ennessä to iv o n sa ava ni A n im a lia m a te r ia a lin ..................
/ ASUSTEET
P u h e lim its e : 09 - 148 4866, m a-to k lo 9-17, pe k lo 9-15
T ila a n --------- k p l, k o k o a ............
tu otteita on m yynnissä m yös Turun tstossa (os. H um alistonkatu 14, 2.krs, puh. 02-2310 123)
P o rv o o n k a tu 53, 00520 H e ls in k i p u h (09) 148 4866 fa x (09) 148 4622 asiakaspalvelu (a animaiiaJ5
ANIMALIA 4/99
T uo tte ita v o it ostaa m yös suoraan A n im a lia n H elsing in toim istosta, osoite yllä . R ajoitetusti
A N IM A L ia P O W E R T -p a ita, 75
ja O u lu n tstossa (os. Isokatu 16 C 20, 2.krs, puh. 08-3119 885) sekä K u op ion N ectar Beauty
R auli O llin p iirro k s e lla k u v ite ttu T-paita, p ie ni erä.
Shop’ issa (Haapaniem enkatu 18)
V ä r i m e le e ra ttu h a rm a a . K o o t :M j a X L U la a n ........... k p l, k o k o a ............
ANIMALIA 4/99
KIITOS TILAUKSESTASI!!
KIITOS TUESTASI!!
19
♦
♦
i7im t i i
♦
1 iia r m r n iim iiim n
Tiedot näistä ja muista Animalian tuotteista edellisellä sivulla
Animalian Joulushop Tue eläinsuojelua osta Animalian tuotteita
-
Animalian tassukortti muistuttaa turkistarhauksen turhuudesta. Kääntöpuolella teksti “ Liity Animalian jäseneksi!”
Joulukortit - kolme eri aihetta
J
kasvi* Vegaanin kasviskeittokirja
m
l U U i M
#
k f\ R A/e
Kasviskarnevaalit - keittokiija
Eve Kuisminin Pieni kissakirja H.UC~nM,
Pehmohiiret. Saatavana erivärisiä Kuviokirjelehtiöt ja kirjekuoret Kaksi aihetta: hevonen tai nalle
K trtitJttin le n k ly ttÄ y ty m in e n ■ j a h y v in v o in ti *
Kaiken maailman pastat -kirja
« lii« *
r ito tt i
YMMÄRRÄ LEMMIKKIÄSI
Ymmärrä lemmikkiäsi - opas lemmikkiä harkitsevalle tai sen jo I hankkineelle
Lehtiöt
Eläinkokeetonta kosmetiikkaa arkki
Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi - kirja
Kirjekuoret
% -
:
m
Eläinten puolesta -college
^
Nooan Arkki -pyyhe (50 x 70 cm)
• ^ >■
Nooan Arkki-tyynyliina (50 x 60 cm)