Animalia 4/1999

Ovatko lääketieteelliset eläinkokeet hyväksyttäviä? %

Pro Animalia - palkinto HOK:n S-marketketjulle

LE D A RE

A N N A VALR O S

P Ä Ä K IR J O IT U S

T

äm änkin lehden s iv u illa on usein puhuttu siitä, m iten tärkeätä on,

Tässä numerossa P ääkirjoitus

V

2

ikte n av att in ve rka som konsum ent har o fta poängterats även

Ledare 2 P ro A n im a lia -p a lk in to H O K :n lä tt u ttry c k a vara äsikter och sam tidigt v ä lja att stöda e lle r att ku lu tta m in en on helppo tapa ilm a is ta m ielipiteensä ja samalla S-m arket-ketjulle 3 inte stöda p ro du kte r fram stä lld a pä specifika sätt. M e n är det sist ochH O K :s S -m a rke t-ke d ja fic k P ro tukea tai o lla tukem atta jo ta in tie ty llä tapaa tuotettua tuotetta. M u tta slutlig en sä lä tt att a lltid köpa rätt? Forst mäste m an bestämma hurdanA n im a lia -p iis e t m iten helppoa on loppujen lo p u ksi aina ostaa ‘o ike a ’ tuote? Ensin on 3 V allilan ja keskustan S-marketeisP roduktion m an v ill understöda. M an b ö r veta v ilk e n p ro d u k t som reppäätettävä m inkälaista tuotantoa haluaa tukea. O n tiedettävä m ik ä tuote sa panostetaan luom uun 3 resenterar ju s t ens egna värden och dessutom mäste m an h itta ju s t edustaa ju u ri omaa näkem ystä ja lisäksi on v ie lä löydettävä ju u r i itsel­ M e tr o p o liitta A m b ro s iu s uskoo den, fö r en själv, rätta produkten.

Dessutom helst utan att slösa o n ö d ig t leen oikea tuote. Ja m ie lu ite n v ie lä n iin , ettei siihen k u lu m ielettöm ästi eläinten o m iin oikeuksiin 4 m ycke t tid och pengar. aikaa ja rahaa.

Sadasta sukupolvesta O rim a ttila n D et kan o fta vara besvä rligt att köpa d ju rv ä n lig t producerade liv s Eläinystävällisesti tuotettujen elintarvikkeid en ostaminen v o i usein o lla laukau ksiin 5 medel. D et är svärt att vara h e it säker pä produktens bakgrund och ongelm allista. Tuotteen taustasta ei aina v o i o lla aivan varm a, ja usein U utisia 6 o fta är m arknadsföringen dessutom missvisande. T.ex. säljs va nliga m a rkkin o in tikin on harhaanjohtavaa. M yydään esim erkiksi tavallisia häk­ H a r EUs d ju rtra n s p o rte r fö rb ä tägg ffä n burhöns som ‘ Ä k ta lantägg’ och köttpaketens illu s tra tio n e r kikanalassa tuotettuja kananm unia ‘A ito in a m aalaism unina’ eivätkä liha trats?

8 stämm er inte a lltid överens m ed verkligheten. D et bästa sättet är förstäs m ainosten ku vitukse t aina täsmää todellisuuden kanssa. Paras tapa on Kesähakkuut seis - poikasia m et­ että jo ka in e n p y rk ii ostospäätöksillään vaikuttam aan. H a rk ittu

i denna tid n in g . G enom att konsum era m ed eftertanke kan v i

tietystä käydä itse ostamassa suoraan tila lta , jo llo in näkee o m in silm in

att köpa d ire k t frä n gärden, sä m an m ed egna ögon kan se h u r djuren

m iten eläim et pidetään. Täm ä on tie ty s ti useamalle m ilte i mahdotonta,

har det. D etta är förstäs m er e lle r m indre o m ö jlig t fö r de flesta och alla

eivätkä k a ik k i ole v a lm iita luopum aan kokonaan eläinperäisten tu o tte i­

är inte h e lle r redo att h e it ffä n gä användning av anim a liska produkter.

E ftersom det fö r tillfä lle t inte fin n s nägot m ärkningssystem fö r d ju r-

den käytöstä.

Koska tällä hetkellä ei ole e lin tarvikkeille olemassa eläinsuojelunäkökulmaa heijastavaa m erkintäsysteem iä, o va t lu o m u -tuo tte e t periaattees-

vä nliga livsm edel, är iu o m u ’ (naturenligt producerade)-produktem a de enda, som den e tiskt m edvetna konsumenten lä tt kan h itta. T ro ts att

ssa ainoat e lin ta rvikke e t, jo ita eettisesti tie to in e n ku lu tta ja suhteellisen

‘lu o m u ’ -begreppet stär fö r m y c k e t annat än d ju rv ä lfa rd (m iljöa spe kter

helposti saa käsiinsä. V aikka luom ussa on kyse paljon m uustakin k u in

har a lltid v a rit de viktiga ste in o m iu o m u ’ ), och trots att djurens fö rh ä l-

eläinten h yvin voin nissa (ym pärsitöseikat o v a tk in o lle et lu o m u lle aina

landen pä ‘ lu o m u ’ -gärdam a inte a lltid är perfekta, är de ända ett m y c ­

etusijalla), ja va ikka lu o m u -tilo je n o lo t eivät aina ole e lä im ille täydelliset,

ket bättre a lternativ än de norm ala a nim aliska livsm edelsproduktem a.

on tämä kuitenkin huomattavasti parem pi vaihtoehto ku in tavalliset eläin­

D et fin n s alltsä ännu en hei del att önska gällande ‘lu o m u ’ , m en genom

peräiset e lin tarvikkee t. L u o m u a kin pitää siis v ie lä kehittää, m utta os­

att köpa dessa produkter, kan konsumenten i alla fa ll visa sin v ilja t i l i att

tam alla luo m u -tuo tte ita ku lu tta ja ain akin osoittaa haluavansa eettisesti

köpa p ro d u kte r av hög e tisk k v a lite t. Kanske v i i fram üden f l r ett eget,

korkelaatuisia tuotteita. Ehkä tulevaisuudessa e lä inystävällisille tuotteille

sässä 8 Hyvä Anim alian jäsen 9 Ovatko lääketieteelliset eläinkokeet 10 hyväksyttäviä?

12 Kokonaisen elämän ru n o t U ndulaatti on p a rv ilin tu 13 14 Simpanssini Washoe 15 N uorten A n im a lia Vegepalsta Toim intaa Tilaa tietoa eläinsuojelusta Eläinten ystävän kesäpuoti

P orvoonkatu 53, 00520 H e ls in k i, A vo in n a m a-to k lo 9-17, pe k lo 9-15

Asiakaspalvelu: M in n a E lä in s u o je lu liitt o

A n i m a l ia

e d is tä ä

e lä in te n

h y v in v o in t ia . L i i t t o v a s tu s ta a s e lla is ta e lä in te n k o h te lu a , k a s v a tu s ta j a k ä y ttö ä , j o k a a ih e u tta a e lä im ille k ip u a ta i tu ska a ta i estää o le n n a ise sti n iid e n lu o n ta is ta k ä y ttä y ty m is tä . A n im a lia p y r k ii siihe n, e ttä e lä in te n h y v in v o i n t i o te ta a n h u o m io o n y h te is ­ k u n ta m m e lain sää dä nn össä , m o ra a lik ä s ity k s is s ä ja k ä y tä n n ö n ra tk a is u is s a .

L iit t o to te u tta a ta rk o itu s ta a n tie d o tta m a lla , k a m ­ p a n jo im a lla , asennekasvatuksella, v a ik u tta m a lla la in ­ sä äd än tö ön sekä to im im a lla yh teistyö ssä e r i ta h o je n kanssa. L iit t o p y r k ii tu k e m a a n se lla iste n ra tk a is u je n k e h ittä m is tä j a k ä y ttö ö n o tto a , jo illa v o id a a n k o rv a ta e lä in s u o je lu n k a n n a lta o n g e lm a llis ia m e n e te lm iä ja k ä y tä n tö jä X iitto to im ii v a in la illis in k e in o in .

M ä n ty lä puh (09)148 4866,

J o h to k u n ta

H

telem aan tarhaan. T uo ta nto e hto ja valvotaan tilo illa säännöllisesti. M uu t

luomukananmunien, luomumaidon ja

K u luttaja t ovat kiinnostuneita elin ­

lu o m u m a ito tu o tte id e n la a ja ja

tarvikkeiden tuotantotavasta ja alku­

L u o m u t u o t t e it a o n o n n e k s i

15

m onipuolinen tuotevalikoim a. M y y -

perästä. M y ö s kasvava jo u k k o tu o t­

s a a ta v illa n y k y ä ä n j o m o ­

16 18

m äläverkosto on tiheä, jo te n luom u­

ta jia - etenkin luo m utuottajat - ovat

n e s ta k a u p a s ta . L u o n n o n ­

tu o tte e t o v a t h e lp o s ti s a a ta villa .

investoineet eläinten h y v in v o in tia

19

T uotteet on tuotu m yym älöissä h y ­

m u k a is e s s a k o t ie lä in t u o ­

tu k e v iin ratkaisuihin. Kaupan ro o li­

v in ja näkyvästi esiin. M yö s kasvis­

na o n k in yhdistää eläinten h y v in ­

syö jie n erityista rp ee t on h u o m io itu

v o in tiin panostava tu ottaja ja osto­

tuotevalikoim assa h yvin .

päätöksiä tehdessään e lä im iä ajat-

Jäsenm aksut

K irs i A n s lin ,

Tukijäsenm aksu

merkonomi, yrittäjä Johanna Eränen, opiskelija E riik a G um m erus, yrittäjä A n na Valros, FM H annele L uukkainen,

100 m k/vuosi A ktiivijäse nm aksu 140 m k/vu o si Ainaisjäsenm aksu

2000 m k

asiakaspalvelu @ a nim a lia.fi (Huom! tilaukset, eläinsuojeluneuvonta ym. tästä numerosta.)

taloustutkija, valt.lis.

Yhteisöjäsenm aksu

M in n a M aarttola,

DI, suunnittelija

500 m k/vuo si PSP 800018-2105644

R illa N um m isalo,

Tee lahjoitus eläinsuoje­

Toiminnanjohtaja Jaana

kouluttaja, toimittaja R iitta S alm i, biologi

lun hyväksi: lahjoitukset

K ilju n e n puh (0 9 ) 148 5511 ja a n a .k ilju n e n @ a n im a lia .fi

Taru U o tila ,

Testam entit ovat o lleet

Jäsen- ja alueosastovastaava T a ija B aldin g

MMM, suunnittelija, pj

m erkittä vä tu k i E lä in ­

P ä ivi Vahvelainen,

suojeluliitto A nim alian

puh (09 ) 278 6896

opiskelija

työ lle . Tiedustelut

tbalding@ a n im a lia .fi

T a ija B a ldin g.

Tiedottaja Jaana R eijonaho

puh (0 9 )2 7 8 6896,

puh (09) 148 2646

tbalding@ anim alia.fi

jänä luomutuotteiden m yyn­

tuotantoeläinten h yvin vo in tiin panos­ nissä. H O K :n valiko im a sta lö ytyvä tavat thankkeet e ivä t u lo tu kauppaan lu o m u lih a n , luo m u liha ja losteide asti.n,

ta n n o s s a o n t a v o itt e e n a e lä in te n m a h d o llis im m a n h y v ä l a jit y y p illis t e n k ä y t ­

Säätiön ta rk o itu k s e n a on

T elefax: (09) 148 4622

tu k e a t ie t e e llis t ä t u t ­

e-m ail:

k im u s ta , jossa ke hitetään

anim alia@ anim alia.fi

t a i s o v e lle ta a n e lä in ­

ko tisivu t: w w w .an im a lia .fi

k o k e ille v a ih to e h to is ia tu tk im u s m e n e te lm iä j a

föregängare in o m fö rs ä lj-

ren pä gärdam a kontrolle ra s regel-

tä y ty m is ta r p e id e n

ett brett och m ängsidigt u rva l av kena­ r sig inte ända t i l i butiken. tu re n lig t producerat k ö tt och -k ö ttKonsum entem a är intresserade av produkter, n atu re n lig t producerade livsm edlens produktionsätt och bak­ ägg, m jö lk samt m jö lk p ro d u k te r.

grund. Ä ve n en växande mängd pro­

K edjan har tä tt förekom m ande bu­

ducenter - speciellt “ lu o m u ” -produ-

tik e r, sä det är lä tt a tt fä tag pä

centem a - har investerat i lösningar

“ lu o m u ” -produktem a. P roduktem a

som frä m ja r djurens välfärd. B u tik -

är dessutom väl och s y n lig t fra m -

ens r o ll är d ä rfö r att sam m anföra

L uo n n o n m u ka in e n k o tie lä in tu o ­

televat k u lu tta ja t. Luom utuotannon

lagda. Ä ve n Vegetarianers special-

producenter som v ill satsa pä d ju r-

tanto edistää e läinten h y v in v o in tia ,

aukoton ja va lvo ttu laatuketju on hy­

to te u tta m in e n .

b e h o v h a r ta g its i b e a k ta n d e i

v ä lfä rd med de konsum enter som

s illä luom usäädöksissä on tavano­

vä esim erkki tuotantoeläinten h yvin ­

N u f ö r t id e n f in n s d e t ly c k -

produkturvalet.

tä n k e r pä d ju re n dä de g ö r sina

maista kotieläintuotantoa tarkem m in

v o in tia p a ra n ta v is ta h a n k k e is ta ,

lig t v is n a t u r e n lig t p r o d u c e ­

huo m io itu eläinten h y v in v o in ti ja la­

mutta eläinten hyvin voin nin tulisi olla

jille ty y p illis e t tarpeet. Luom ulehm ä

jo k a tapauksessa osa e lin ta rvike tu o ­

e sim e rkiksi elää pihatossa ja pääsee

tantoa aina tuottajalta kuluttajan pöy­

kesäisin la itu m e lle ja ta lv is in ja lo it-

tään asti.

D en naturenliga husdjursproduk-

inköpsbeslut. D en välko ntro lle ra d e

ra d e ‘ lu o m ir - p r o d u k te r i

tionen främ jar djurens välfärd, efter­

o ch säkra ke d ja n som “ lu o m u ” -

m ä n g a b u tik e r . ‘ L u o m u ’ *

som bäde vä lfä rd och a rtsp ecifika

p roduktem a representerar är ett bra

h u s d ju r s p r o d u k tio n e n s tr ä -

b e te e n d e b e h o v h a r ta g its i b e ­

exem pel pä ett p ro je kt som fö rh ö je r

aktande i högre grad i “ lu o m u ” -be-

d ju rv ä lfä rd e n . D o c k borde denna

stä m m e lse rn a än i den k o n v e n -

a lltid va ra en del av liv s m e d e ls -

v a r t i l i a t t d ju r e n i h ö g s ta

lig a b e te e n d e b e h o v .

jre ijo n a @ a n im a lia .fi

även pä vin te m . P ro d u k tio n s v illk o -

bundet. De ö vrig a välfärdspoängter. I H O K :s b u tik e r kan m an terande h itta p ro du ktion sfo rm em a sträc-

tillf r e d s s t ä lla s in ä n a t u r -

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita

H

O K :s S -m arket-kedja är en ningen av “ luom u” -produk-

m ö jlig a g r a d s k a ll k u n n a

M e rita 200138-1934.

HOK:s S-marketkedja fick Pro Animalia -priset Djurskyddsförbundet Animalia delade i är ut Pro Animalia -priset tili HOK:s S-market -kedja för deras statsning gällande försäljning av sk. “luomu”produkter (naturenligt producerade produkter).

voidaan p itää e d e llä k ä v i­

saadaan oma, luotettava m erkintäsyteem insä.

T o im is to

Eläinsuojeluliitto Animalia luovutti vuoden 1999 Pro Animalia -palkinnon HOK:n S-market-ketjulle panostamisesta luomutuotteiden myyntiin.

O K :n S - m a r k e t- k e tju a

K a n n e n k u v a : M a r i V ir t a n e n

p ä litlig t m ärkningssystem fö r d ju rv ä n lig a produkter.

Pro Animalia palkinto HOK:n S-market-ketj ulle

Kuva: Paul W illiams

5S P

tio n e lla P roduktionen. T.ex. le ve r

p roduktionen, ändä frän producen-

“ lu o m u ” -ko m a i lö sd rifte r, fä r beta

ten t i l i m atbordet.

ute pä som m aren och rastas ute Kuva: Paul Williams

Vallilan ja keskustan S-marketeissa panostetaan luomuun Luomutuotteiden kysyntä on jatkuvassa nousussa, sillä kuluttajat haluavat paitsi eläinystävällisesti tuotettuja niin ennen kaikkea myös puhtaita ja terveellisiä elintarvikkeita

jo lla p y ritä ä n ih m is te n ja j>

A

» .

n

i m

a

l i a

23. v u o s ik e rta

P a in o p a ik k a

Ilm e s ty m is a ik a ta u lu

Ilm o itu s m y y n ti

A le n n u k s e t

e lä in te n tervey den j a h y ­

A lp rin t Sanom alehtipainot

no 1 m aaliskuu

M in n a M ä n ty lä

- toistoalennus: 1. toisto

v in v o in n in edistäm iseen.

Oy

no 2

puh (09) 148 4866

10 % , seuraavat 20 %

S ä ä tiö to te u tta a ta r k o i­

T ™ X a ili Parkkinen ja K auko A h -

tu s ta a n tu k e m a lla t a ­

tia in en ovat m olem m at teh-

- H a rm itta a k u n lu o m u te u ra ita

Jämsä 1999

no 3 syyskuu

E lä in su o je lu liitto

L e h d e n te k n is e t tie d o t

A n im a lia

E u rota blo id , osin

V t P ä ä to im itta ja

nelivärinen

- a u k to ris o id u t m a in o sto i­

nm oitushinnat 4000 mk

m istot 15 %

lo u d e llis e s ti e lä in k o k e i­

Vt sivu V* sivu k o ite tu n m a te ria a lin tulee 1/8 sivu

2000 m k 1 000 m k

Ilm o itu s te n p e r u u tta m i­

den

O suusliikkeen piirissä: R a ili P a rkki­

menee ta va llise n lih a n sekaan. T ä ­

n en

e lä in te n h y v in v o in tia

Seuraavaan num eroon tar-

500 m k

Peruutukset v iim e istä ä n 7 vuorokautta aineiston jä ttö -

v a ih t o e h t o ja

ja

e distä vä ä tie te e llis tä t u t ­

Taru U o tila

Sivun painopinta-ala:

T o im itu s s ih te e ri/ ta itto

310x420

250 m k o lla p e r illä to im itu k s e s s a 1/16 sivu 31.12.1999 mennessä. rivi-ilm o itu kse t: 20 m k /riv i päivän jä lke e n to im itu s s ih -

Jaana R eijonaho,

Lehden laajuus: 20 sivua /

A in e is to lähetetään o s o it- Lisäveloitukset:

P orvoonkatu 53,

puh (0 9 ) 148 2646,

num ero

050-3028 170,

Palstaluku: 5 / sivu, osin

P o r v o o n k a tu 53,

- värierottelut veloitetaan erikseen

e-mail:

3 ta i 6 / sivu

00520 H K I

- määräpaikkakorotus 20 % ilmestym ispäivästä lukien

fa x

jre ijo n a @ anim alia.fi

Paperi: erikoissanom alehti-

- liitteid en hinnat s o v i t a a n l r t o n u m e r o m y y n t i erikseen Stockmannjernmikkidäinosasto.

e-m ail: jv w e n d ts @ ic o n .fi

Rajoitukset

L a h jo itu k s e t:M e rita

paperi 55 g /m 2

T a ija B aldin g

Painom enetelm ä: offsetrotaatio

puh (09 ) 278 6896 tbalding@ anim alia.fi IS S N 0783-9170

teella A n im a lia - le h ti,

A n im a lia -le h ti on k u lt­ tu u ri-, m ie lip id e - ja tiedele h tie n liit o n K u lt t i ry :n jäsen.

teerille.

R e k la m a a tio t K irja llis e n a 14 v rk :n aikana

A rtik k e lie n lainaam inen ja

- E tusivulla ei julka ista il- k o p io im in e n eläinsuojelua m oituksia

Animalia-lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää ja muokata juttuja.

e distä viin ta rk o itu k s iin sal-

Osoite: 00520 H e ls in k i p u h .(09 ) 146 4865 (09) 148 4622

200118-4267 tai PSP 800 013-70468986

littu . Lähde m ainittava.

--------

2

mia:

1/1 sivu

m arraskuu

k im u s ta j a tie d o tu s ta .

Osoitteenm uutokset:

m u lih a n saatavuus aiheuttaa ong el­

.M . m m e et p itk ä n uran H e lsin g in

no 4

J u lk a is ija

toukokuu

ANIMALIA 4/99

K a u k o A h t ia in e n , R a ili P a r k k in e n j a M a t t i N ie m i u s k o v a t lu o m u tu o t te id e n k y s y n n ä n n o u s e v a n ja tk o s s a .

nen kasvoi yksityisyrittäjäperheessä

m ähän ei o le o ik e in n iitä tu o tta jia ­

ja tu li äitinsä kautta m ukaan H O K :n

ka an k o h ta a n , jo t k a p a n o s ta v a t

L u o m u tu o tt e ita h a n k ita a n

tu kauppakeskus Jumbo, jo n k a P ris­

L u o m u e lä in y s tä v ä llis e n

toim intaan. K a uko A h tia in e n tu li jo

luo m u u n, toteaa K a u ko A h tiain en .

k e s k it e t y s t i

m a hyperm arket panostaa vahvasti

tu o tte e n ta k a n a

- H a n k im m e lu o m u tu o tte ita kes­

luom uun. M yym ä lö issä to im iv a t ekovastaavat, jo tk a p itä vä t y llä ty ö ­

15-vuotiaana M ä n ty h a rju n osuus­

Jo lokakuussa k u lu tta ja t alkavat

kauppaan. Parkkinen to im ii V a llila n

kysellä luo m u kinkku jen perään, sillä

S -M a rk e tin m a rk e tp ä ä llik k ö n ä ja

v a rs in k in nuorten asiakkaiden jo u ­

kitetyn hankintaorganisaation kautta,

p a ik k a n s a e ko -o sa a m ista . M y ö s

K a u k o A h tia in e n on S-m arket H e l­

kosta lö y ty y niitä, jo tk a haluavat var­

toteaa H O K :n va ra to im itu sjo h ta ja

m arketpäällikön ro o li luom utuotteis­

singin M etrotason m arketpäällikkö.

m istaa, että e lä in on e lä n yt eläim en

sa on m erkittävä.

- O lem m e panostaneet vuodesta

a rvoista elämää. Jopa 14 % liha n

M a tti N ie m i.

N ie m i sanoo, että H O K haluaa

1996 luom utuotteisiin, joid en kysyn­

ostajista on kiinnostuneita lihan alku­

to im ia e d e llä k ä v ijä n ä k u lu tta ja n

lep pä kerttum erkki ja a u rin ko m e rk-

Suom alaisia luo m u m erkkejä ovat

tä on kovassa kasvussa, toteaa R ai­

perästä ja tu o ta n to ta va sta . M y ö s

om antunnon kysym yksissä, n iin p ä

ki.

l i P arkkinen. V a llila n m yym älästä

vanhem m at ih m ise t o vat yllättävä n

valikoim asta lö ytyy n iin luom u- kuin

- Saksassa on jop a yhdeksän erilaista

lö y ty y luom ulihaa, luom um aitotuot-

k iin nostuneita luomusta, sillä he usein

re ilu n kaupan tuotteitakin.

luom um erkkiä. O lis ik in toivottavaa,

te ita ja lu o m u v ilja s ta va lm istettuja

m u is te le v a t m e n n e id e n a ik o je n m a ku ja : v a rs in k in lu o m u to m a a tit

P ä ä k a u p u n k is e u d u lla on 27 Sm arketia, jo issa ka ikissa on saata­

että e rila is ia lu o m u m e rkke jä o lis i

tuotteita.

E rityisesti luom uviljatuotteita on jo

m aistuvat m onen m ielestä parem ­

v illa lu o m u tu o tte ita . U u s im p a n a

m isen välttäm iseksi, toteaa K a u ko

runsaasti saatavilla. Sen sijaan lu o ­

malta.

H O K :n yksikkönä on Vantaalla avat-

Ahtiainen.

ANIMALIA 4/99

M on et kuluttajat ovat kiinnostuneita e lin ta rv ik k e id e n tuotantotavasta ja alkuperästä. L uo m u on tä llä hetke l­ lä eläinystävällisen kuluttajan ainoa vaihtoehto. T oivo tta vasti josku s tu ­ levaisuudessa eläinten h y v in v o in ti o lis i osa kaikkea e lin ta rvike tu o ta n ­ toa aina tuottajalta kuluttajan pöytään asti.

JAA N A REIJONAHO

m a h d o llisim m a n vähän sekaantu­ Luom uaiheisia linkkejä löydät Animalian kotisivujen linkkisivulta.

0

Sadasta sukupolvesta Orimattilan laukauksiin

Metropoliitta Ambrosius | uskoo eläinten omiin j oikeuksiin 1

Turkistarhaus on puhuttanut suurta yleisöä 90-luvulla erityisen paljon. Kettutytöt iskivät vuonna 1995 pohjanmaalaiselle tarhalle ja eläinaktivistit saivat haulisuihkun niskaansa Orimattilassa.

Tapahtumien johdosta ovat dokumenttien tekijät innostuneet tutkimaan turkistarhausta.

Suomen Ortodoksisen kirkon, Oulun hiippakunnan piispa metropoliitta Ambrosius sanoo, että ihmisten tulee kunnioittaa eläimiä, koska ne ovat Jumalan luomia ja näin ollen niillä on myös omia oikeuksia.

M

ite n e ri u s k o n ­

- O lis ik o n y t ku itenkin aika jo kris-

tokunnat suhtau­

tillis te n k in kirkkokuntien raottaa ver­

tuvat eläinsuoje­

hoa eläinsuojelun maailmaan ja poh­

Turkistarhausta jo sata sukupolvea

syöjä” on herättänyt närää kotim aas­

vät m m . ortodoksisesta kalenteris­

m ie le k ä s tä ta pp aa e lä im iä s iin ä

saan Iso-Britanniassa. M e tro p o liit­

ta. V a ikka paasto o n k in suunnattu pelkästään ihm iskuntaa koskevaksi,

E s ille

tia omaa näkemystään siihen? Sa­

m ä ä rin k u in n y k y ä ä n tehdään jo

nousevat K a u ­

m alla tapaa k ris tillin e n paasto ku in

m aailm an ruokataloutta ajatellen.

v o i ainakaan kokonaisuudessaan

edesauttaa se e lä im iä k in lihaa h y l­

Sukupolvea - d o k u m e n tin k u v a u k s is s a .

M

k iv ä llä asenteellaan. T ärkeim m äksi

tia s to im itta ja ja d o k u ­ m e n ttie lo k u v ie n te k ijä ,

Sata Suku­ polvea, k e rto o tu rkis ta rh a a ja p e r-

jo n k a uusin d okum entti

K e tu t p y ö rivä t häkeissään, m in kke ­

teollisessa korkeakoulussa. D o k u ­

jä paiskotaan vaunuun, jossa ne saa­

m entissa vu o ro in a k tiv is tit, vu o ro in

vat kuolettavan annoksen h iilim o n o k­

tu rk is ta r h a a ja M a r k k u K u is m a m u iste le va t vuoden 1997 itse n ä i­

koidän uskonnot kuten esim erkiksi

jainalaisten veganismi ovat eläinsuo­

- Jum alan pelastava ty ö K ris tu k ­

p itä ä p aikkaa nsa : söihän K ris tu s

hindulaisuus, buddhalaisuus ja ja i-

je lu llis ia tekoja, va ikka teon m o tiiv i

sen ih m is e k s i tulem isessa koskee

opetuslastensa kanssa pääsiäislam ­

paastoksi v o is i nim etä suuren paas­

K a la jo k e la is e n tarhaajaperheen

sidia, kettua roikotetaan hännästä,

nalaisuus, joissa kasvissyönti on it ­

o n k in varsin toinen, toteaa m etro­

kaikkea olevaista. V a ikka m e illä ei

paan. K ristinuskon historiasta lö y ty y

ton ennen pääsiäistä. Se alkaa jo las­

elämää seurataan vuoden ajan: vuo­

kä ytetää n n is k a p ih te jä . T o isa a lta

syyspäivän yön tapahtum ia, jo llo in

p o liitta Am brosius.

ole tarkkaa tietoa, luotam m e siihen,

sen sijaan m uita , jo ita v o i kutsua

kiaisena ja pää ttyy vasta suurella

denajat vaihtuvat, vilja pe lto lainehtii,

e le tä ä n a iv a n t a v a llis ta p e rh e -

M a rk k u K uism a am pui tarhalle tun­

lehmää y li kaiken, e ikä n iitä tapeta

että K ris tu k s e n ty ö jo lla in ta v o in

myönteisessä mielessä ra d ika a liksi

v iik o lla huipentuen yöpalvelukseen.

eletään ta v a llis ta perhe-eläm ää ja

elämää: lapset kä yvät koulua, tar­

ke utu ne ita a k tiv is te ja haavoittaen

nälänkään yllättäessä. Ja in ala ise t

k o s k e tta a m y ö s a in e e llis ta lu o ­

äärim m äisyysm ieheksi e sim erkiksi

Pitkänä peijantaina ei ennen m uinoin

samalla katsoja saa kuvan turkistuo­

haaja saa ko ulutusta , ru o ka illa a n ,

kolm ea.

m akuntaa. M y ö s e lä im illä on k u t­

Johannes Kastaja. H änellä on o llu t

ole syöty ollenkaan. K irk k o v u o d e n

tannon e ri vaiheista alkaen aina as­

katsotaan te le visio ta , tavataan ys­

viim eisin paasto on elokuussa, jo llo in

tutuksesta ja pennutuksesta pääty­

sestään selvää. H in d u t ku nn io itta vat

taas lakaisevat kävellessään maas­

E lä im e t o s a n a lu o m a k u n ta a

heen arjesta.

M a rk k u K u is m a k e rto o v a rs in

sa ole vat m uurahaisetkin pois alta,

A m b ro s iu s toteaa, että o rto d o k s i­

sum uksensa elää la jin s a m ukaan,

voimakas ja läheinen suhde luontoon,

jo tte iv ä t ne ta lla u tu is i. K u m m a s­

nen k irk k o ei ole koskaan o llu t vain

va ikka n iillä ei liene ihm isen kaltais­

eikä hän koskaan syönyt lihaa, vaan

paastotaan N e itsyt M arian ku n n ia k­

en eläinten lopettam iseen ja nahoit-

näkem ykset sekä m ie lip ite e t lähem ­

T uum an doku m e ntti osoittaakin,

sakaan to im in n o s s a e i o le kyse

yh de n asian liik e , vaan ko ro staa

ta y k s ilö llis tä olemassa oloa, toteaa

esim erkiksi heinäsirkkoja ja v illim e -

si. Syyskuun alussa vaihtuu ortodok­

tamiseen sekä itse turkishuutokaup-

m äksi toisiaan. M aaseudulla tarhaa­

että itse yksittäistä tarhaajaa ei pidä

Kam era seuraa m yös K uism an k o i­

A m brosius.

hiläisten hunajaa. M yös monet kirkon

sisen kirkko vuo si.

paan ja tavarataloon, missä tu rk ik ­

ja n vaihtoehdot vo iv a t o lla vähäiset

syyttää eläinsuojelulhsesti kyseen­

ria ja hevosen hoitoa sekä Kuism aa

set näkyvät k u lu tta ja lle ostettavina

ja elinkeinosta toiseen siirtym ine n ei

alaisesta elinkeinosta. S y y llis iä tu r­

kävelem ässä ty h jä llä ta rh a lla ke r­

tuotteina.

vä lttä m ä ttä ole aina n iin kauhean

kista rh au ksen ja tk u m is e e n m aas­

toen ’’Pohjanm aalle evakkoon lähe­ tetyistä ketuista” .

suoranaisesti e läinsuojelusta vaan

elämään liitty v ie n asioiden ja ilm iö i­

uskonnollisista arvoista. H ind ut eivät

den ko kon aisvalta isuu tta . E lä im e t

hengelliset g urut o vat o lle e t kasvis­

halua tappaa lehmää, koska se on

ovat osa luom akuntaa, jo te n jo s ne

syöjiä.

pyhä eivätkä jainalaiset tallata m uu­

kärsivät tai n iitä kohdellaan huonos­

V ih r e ä p a t r ia r k k a

Ortodoksisessa kirkossa luostarielämä on tärkeää. Luostari on k irk -

’’k a u p u n k ila is te n ja m a a la is te n ”

täviä.

a voim e sti e linkeinostaan ja näke­

H is to ria k e rto o m y ö s m iehestä

koeläm än keskus. K irk o llin e n ope­

- Päätin ry h ty ä tekem ään d o ku ­

m u tk a to n ta . E lä in s u o je lija t taas

samme ovat päättäjät, jo tk a sallivat

B a r to lo m e o s

nim eltään Pyhä Fransiskus, jo k a on

tuskin tapahtuu m onesti ju u r i luos­

m en ttia k e ttu tyttö je n tekem än tar-

näkevät p aljon ongelm ia tu rkista r­

turkistarhauksen.

hauksessa.

m yksistään ke ittiö n pöydän ääressä.

E lä in a k tiv is tit Joni Purm onen ja

leiristä. D okum entissa on m yös ma­ teria alia a ktivistie n itsensä kuvaa­

lokakuussa elokuvateatteri A n d o r­

Jani Seppälä kertovat ideologisesta perustasta, jo k a ohjaa a ktivistie n to i­

lähentää e ri ä ä rip ä itä e dustavien

rassa ja ensi vu o d e n p u o le lla se

m intaa: teko v o i heidän mielestään

kasvattam oon, josta he o ttiv a t m u­

teaa yhteiskunnallisista aiheista k iin ­

m ie lip ite itä ja saada aikaan to d e llis­

näytetään m yös televisiossa.

o lla la ito n kin , jo s se on eläinten o i­

kaansa m uutam ia ko iria .

nostunut Tuum a.

ta ke sku ste lu a tu rkista rh a u kse sta

rahaista koska he ajattelevat ih m i­

ti, k ä rs ii k o k o luom akunnan tasapa­

sen syntyvän uudelleen mahdollisesti

ino. E läinten ju lm a kohtelu on ju m a ­

Tehotuotantoon ei k irk k o ole ottanut

läntisen k irk o n tunnetuin “ eläinsuo-

tarin välityksellä. Ennen toista m aail­

haiskun jälkeen. H alu sin ottaa sel­

lan luom istyön halveksim ista. E lä in ­

v ira llis e s ti kantaa. A m b ro siu s pitää

je lu p y h im y s ” . Idän k irk k o tuntee

man sotaa o li Suomen kirkkokunnalla

vää m illa is ta on turkistarhaajaper-

- H a lu sin d o k u m e n tilla n i vähän

neljä luostaria luovutetussa Karjalas­

heen elämä ja itse turkistarhaus, to ­

sa: Valam o, K o ne vitsa , L in tu la ja

ju u ri m uurahaisen hahmossa. E lä in ­

T u u m a n d o k u m e n ttia n ä y te ttiin

suojelun nostaessa päätään ovat kris­

ten tappamisen on ortodoksinen k irk ­

k u ite n k in tärkeänä, että asiasta kes­

m yös useita p y h iä ih m is iä , jo tk a

t illis e t k ir k o t p ysyn e e t h ilja a ta i

ko perinteisesti sallinut, m ik ä li se ta­

kustellaan m yöskin k irk o n piirissä.

e liv ä t luonnon kanssa sopusoinnus­

tuom inneet eläinsuojelijoiden toim et

pahtuu ravinn o ksi ilm a n ko htu utto ­

H än oudoksuukin eläinten pitäm istä

sa. E s im e rk ik s i S erafin S a ro v ila i-

Pohjoisessa Petsam o. K e rro ta a n ,

liia n pienissä tiloissa tuotannollisista

nen. Sekä Fransiskuksen että Se-

että Vanhaan V a la m o o n e i tu o tu

Isku n jä lk e e n keskustelu tu rk is ­

sen enempää p ainottam atta v a rsi­

syistä. M u u te n k in ihm ine n on teh­

ra fim in suhde e lä im iin ja luontoon

m itä ä n m u ita ru o k a -a in e ita k u in

e lä in te n asem asta v e llo i le h tie n

naisesti e lä insuojeluongelm ia ku in

n y t eläim istä liia k s i välineitä.

perustui

vastavuoroiseen auttam i­

teetä ja sokeria. M u n k it e liv ä t ilm a n

yleisöosastojen kirjo itu ksin a m illo in

Suomen ortodoksinen k irk k o kuu­

seen ja y h te e n k u u lu v u u d e n tu n ­

lih a a . T ä m ä n p ä iv ä n S uom essa

vastustaen m illo in puolustaen turkis­

p uolustaakseni itse tu rkista rh a u s­ takaan, T uum a painottaa.

luu K onstantinopolin patriarkaattiin,

teeseen. P yhä S e ra fim y s tä v y s ty i

to im ii kaksi ortodoksiluostaria U u ­

tarhausta. N y t vasta m uutaman vuo­

Sata sukupolvea antaakin katso­

jo n k a ekum eenisena p atriarkkan a

karhun kanssa. K a rh u n kerrotaan

den Valam on m un kkilu ostari ja L in ­

den ku lu ttu a aika on kypsä aiheen

ja n te h d ä tu lk in n a n . K a ts o ja n

ostisla v A a lto on jo kaksi

to im ii Bartolom eos. Bartolom eosta

maanneen lauhkeana k u in lammas

tulan nunnaluostari. M o le m m a t si­

käsittelyyn elokuvan keinoin.

näkökulm asta riip p u e n v o i jo k o to ­

vuotta työstänyt dokum ent-

laittom asti, toteaa Rostislav.

kutsutaan m yös “ v ih re ä k s i p a tri­

hänen ja lk o je n s a juu re ssa . T äm ä

jaitsevat Itä-Suomessa H einävedel­

T uu m a ei doku m e ntillaa n varsi­

deta eläinsuojelun ongelm at tai sym­

Orimattilan laukauk­

A k tiv is tie n to im in ta a seurataan

arkaksi” . H än on k irjo itta n u t ja pu­

o so itta a sitä m ite n ih m in e n jo k a

lä. Esipaim en A m brosius on asunut

naisesti halua ottaa kantaa puoleen

patisoida perhettä, jo k a tarhauksen

set, jo k a on m yös hänen lo p p u työ n ­

m yös K a rttu la n koe-eläinkasvatta-

h u n u t e k o lo g is is ta k y s y m y k s is tä

säteilee kirkka utta, v o i tässä tapauk­

Valamossa vuodesta 1977 vuoteen

e ik ä to is e e n . H ä n h a lu a a tu o d a

avu lla yrittä ä ansaita elinkeinoaan.

sä e lo kuva ta itee n osastolle taide-

m on u lko p u o le lla pidetystä Jekku-

useilla fo o ru m e illa , m m . E U :n par­

sessa luoda ym p ä rille e n ilm a p iirin ,

1988. H än k e rto o e tte i v e lje s tö n

lam entille ja E U :n valtioiden ja h a lli­

jo k a v a llits i m aailmassa ennen ns.

ruokapöydässä koskaan syöty lihaa.

tusten pääm iehille.

syn tiin i ankeamusta.

Paastoaikana ruo ka k o o stu i pääa­

jyrkä sti.

m u u ksia ja ju lm u u tta . A m b ro s iu s kuva: Ortodoksi viesti

K uun n ellessa an k r is titty je n pe­

siassa kasvisruuista. N ykyään A m ­

rusteita tehotuotannolle tai sademet­

brosius kertoo syövänsä m yös ju u s ­

sien h a k k u ille kuulee m onesti sa­

4

P a a s to e d is tä ä e lä in s u o je lu a

E lo k u va n

toa ja kalaa. Hän p y rk ii ostamaan

masta iskusta K a rttu la n koe-eläin-

keuksien kannalta perusteltua.

Orimattilan laukaukset

jälk een

- M ielestäni laittom ie n iskujen te­

- H alusin d oku m e nttiin i m o le m p i­

k ijä t to im iv a t eräänlaisina suunnan­

en osapuolien näkem ykset tapah­

n ä yttä jin ä , m utta toisaalta ih a ile n

tuneesta ja m aa ilm a ku vista , jo tk a

K uism an rohkeutta ja avoim uutta:

ovat h yvin erilaisia ja törmäävät toisi­

hän on h yvin rehellinen ihm inen puo­

insa. Y hteistä on k u ite n kin se, että

lustaessaan näkem yksiään ja e lin ta ­

k u m p ikin osapuoli päätyi toim im aan

paansa, toteaa Rostislav.

T V 4 n ä yttä ä d o k u m e n tin e nsi vuonna.

JAAN A REU O N AH O

paneelikeskustelua

nottavan “ käsketäänhän raamatus­

O rtodoksisen k irk o n p iirissä ei kas-

luo m utuotteita ja vapaiden kanojen

sakin h a llita m aa ilm aa ” . B a rto lo -

vissyönti ole m itenkään uusi tai outo

m u n ia . M e tr o p o liitta A m b ro s iu s

m e o kse n m u k a a n lä n s im a is e s s a

asia. Paastoaahan k irk k o k u n ta usei­

pitää näitä tärkeinä elämäntapakysy-

ku lttuu rissa on ym m ä rre tty väärin

ta kerto ja vuodessa. Pyhien aikojen

m yksinä.

Raamatun alkukertom uksen ajatus

kierrossa tulevat esille kirkkovuoden

M itä vo isim m e antaa m aailm alle

Harakan jo h d o lla paneeli turkistarhauksesta. Panelisteina to im i­

p itk ä t paastot, jo ita on k a ik k ia a n

jou lulahjaksi? M e tro p o liitta A m b ro ­

siirtym äaikojen turvin. Hautala kertoi m iten eläinsuojeluun vaikuttavat monet

m aa np iirin hallitsemisesta. Ihm inen

vat kansalaisaktivisti, eduskunta-avustaja S a lla T u o m iv a a ra , Ilk k a -le h -

riistää luontoa ajattelem atta sen ta­

neljä. N iid e n lisäksi on useita y k s it­

sius ehdottaa, että vo isim m e o m a k­

asiat m m . k u lu tta ja kysym ykse t, E uroopan u n io n in päätökset ja m aa il­

den päätoim ittaja K a r i H o k k a n e n , europarlam entaarikko H e id i H a u ­

mankauppa W T O :n ratkaisut.

sapainoa tai sitä m inkälaisena sen

täisiä paastopäiviä y m p ä ri k irk k o ­

sua n y k y is tä a id o m m a n ja m yös

ta la . turkistarhaaja Lee na P itk ä n e n ja ohjaaja M a r k k u T u u rn a Paikalla

jätäm m e jä lk ip o lv ille . Bartolom eok-

vuoden: k e s k iv iik k o is in ja perjantai­

eläinten ja m uun luom akunnan p y ­

oh elokuvateatterillinen yleisöä, jo lle ei kuitenkaan jää nyt aikaa osallistua

lu o n g e lm iin p u u tu ttiin vähän. K uten m uissakin turkistarhausta käsitelleissä

sen m ukaan m e illä on oikeus k ä y t­

sin. Paastokaudet e ro ttu v a t näistä

h y y ttä k u n n io itta v a n elämänasen­

ku nn olla keskusteluun.

tää luonnon- ja eläinkunnan a ntim ia

pituutensa ja syvä llisyyte nsä sekä

teen. S iihen s is ä lty y lem pe yttä ja

K a ri Hokkanen ja Leena Pitkänen painottivat suomalaista yritteliäisyyttä

paneeleissa e ivä t e ri kantoja edustaneiden keskustelijoiden m ie lip ite e t j u ­ urikaan kohdanneet ja saaneet aikaan to de llista keskustelua.

k o h tu u llis e s ti o m iin tarpeisiim m e,

poikkeavan liturgisen vaikutuksensa

rakkautta säteilevä vuorovaikutus.

ja sitä, että m aaseudulla ei ole p a ljo n vaihtoehtoja hankkia elantoaan.

m utta ei riistä ä n iitä . H allitsem inen

vuoksi. Ne m yös valm istavat juhlaan

Ih m isille hän antaisi luettavaksi A n tti

H okkanen m yönsi ettei tunne turkistarhausta k o v in h yvin , m utta e i näh­

ei ole etuoikeus vaan ve lvo ite huo­

k u te n jo u lu p a a s to s s a K ris tu k s e n

Rautiaisen p ik k u k irja n ekologisista

n y t varsinaisesti e linkeinossa suuria e lä in su o je lu llisia ka a n o ngelm ia.

syntym än juh laa n. Pääasiassa paas­

asioista ja Leena V ilk a n k irja n eläin­

Pitkänen kertoi laittom ista iskuista, jo ita hänenkin m inkkitarhalleen o li tehty.

ton aikana pidättäydytään lihasta ja

ten oikeuksista. K a nnattaakin siis

lehtia luomakunnasta.

m uista eläinkunnan tuotteista kalaa

m ie ttiä m itä ju u r i sinä v o it antaa

I k o n i t o v a t t ä r k e ä o sa o r to d o k s is ta k i r k k o a . Ik o n e is s a

K i r k o n h is to r ia s s a

luku un ottam atta. Jo inakin päivinä

m aailm alle jou lulah jaksi. P ienillä te­

k u v a ta a n p y h iä h e n k ilö it ä j a t a p a h t u m ia . J o is s a k in ik o n e is s a

k a s v is s y ö jiä

kalan, ö ljy n ja v iin in nauttim inenkin

o illa v o it vaikuttaa suuriin asioihin.

Petän lause “ Jeesuskin o li kasvis-

on k ie lle tty . Kyseiset päivät lö y ty -

k u t e n jo u lu ik o n is s a k u v a ta a n m y ö s e lä im iä .

Sala

a rkku T uu m a on 37-vuo-

k u ite n k in esittää kysym yksen onko

ta A m brosius sanoo ettei väittäm ä

lu u n ?

L e m m i k k i k e t t u N ik u a k u v a a H e i k k i F ä r m j a ä ä n it tä ä R is to Iis s a lo

Sata su­ kupolvea -e lo k u v a n ennakkonäytös, m in kä jälke en p id e ttiin T im o

lokuvateatteri Andorrassa p id e ttiin 8.10. E läinten v iik o lla

Salla Tuom ivaara ja H e id i H autala edustivat panelissa turkisten vastaista linjaa . M o le m m a t o liv a t sitä m ieltä, että turkistarhauksesta p itä isi luopua

Paneelissa kä site ltiin tarhausta e linkeinona, jo te n varsina isiin eläinsuoje-

JR

T IIN A JUURELA Lähde: Ortodoksinen kirkko suomessa s. 317

ANIMALIA 4/99

ANIMALIA 4/99

5

e

Uutisia

Uutisia

kuva: WWF

Anti Animalia -palkinto Tampereen kaupunginvaltuustolle Särkänniemi Oy:n delfinaarion sulkematta jättämisestä

Metsästäjät tappoivat viime vuonna yli 5 miljoonaa eläintä

E

V

suus ja monet vankeuden aiheuttamat sairaudet d e lfiin e ille ovat olleet aiheena

häntäpeuroja, parisataatuhatta varis­

n äille kam panjoille. Tampereen ka up un ki ja Tampereen Särkänniem i O y

ta ja harakkaa sekä kym m e niä suur­

ovat toistam iseen kieltä ytyn ee t h uom ioim asta näitä epäkohtia ja ja tka va t

petoja.

toimintaansa.

Tampereen ka upunginvaltuustolla o li m ahdollisuus vaikuttaa Särkännie­

rusakoita, yhteensä y li p u o lim iljo o ­

men d elfina arion sulkemiseen syyskuun alussa pidetyssä kaup un gin val­

naa. Väheneviä m etsoja jo u tu i saa­

tuuston kokouksessa. A lo itte e n d elfina arion lopettam isesta ja d e lfiin ie n va­

liik s i 25 000 yksilöä . K e ttu ja tapet­

pauttamisesta teki valtuutettu T ellervo T uom inen jo vuonna 1993. A lo ittee n

tiin y li 60 000 ja s u p ik o iria 80 000.

käsittely kesti kuusi vuotta, m ikä on kohtuuttom an kauan verrattuna tavano­

N äitä isom pia ja vahvoja nisäkkäitä

maiseen D e lfin a a rio n tila lle on m ahdollista perustaa m erikeskus, jossa on m ah­

pyydetään p a ljo n m yös n iin sano­

d o llista m odernin te kn iika n a vu lla näyttää y le is ö lle d e lfiin ie n ja valaiden

eläin ei kuitenkaan aina kuole v ä lit­

elämää e sim erkiksi videoiden ja m ultim e d ia n avulla.

töm ästi.

lä in s u o je lu liitto A n im a lia , H e lsin g in eläinsuojeluyhdistys ja Valaiden puolesta -yhdistys ovat Särkänniemen d elfinaarion perustamisesta saak­

Maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksia ja päätöksiä laadittu ehdotus asetukseksi eläinsuojeluasetuksen muuttamisesta.

iim e vuoden m etsästystilastot

Ehdotus on lausuntokierroksena, ja se koskee m u n ivia kanoja, e lä im ille teh­ 1 '7~ ansainvälinen huippum alh Sha-

o v a t k a ru a lu e tta v a a . M e t­

ka kam panjoineet d e lfiin ie n vapauttam iseksi takaisin m aailm an m e riin .

sästäjien luotien, rautojen ja lo u k k u ­

Särkänniem en delfinaariossa kahden täysikasvuisen d e lfiin in lisäksi m oni

je n kohteeksi jo u tu i y li 1 500 000 p i­

poikanen on m enehtynyt neljäntoista vuoden aikana.

eneläintä. T äm än lis ä k s i ta p e ttiin

D elfin aa rio id e n m onet e lä in su o je lu llise t epäkohdat kuten p o ik a sku o lle i­

M

a a -ja m etsätalousm inisteriön e lä in lä ä kin tä -ja elintarvikeosastona on

E niten a m m u ttiin m etsäjäniksiä ja

pystytty vapauttamaan kuntoutusohjelm ien avulla. K u u lu is in näistä on Free

saatua sorsaa k o h ti haavoittuu yksi

Willy -elokuvan tähti m iekkavalas K e ik o , jo k a on tä llä h etkellä kuntoutus-

lin tu , n iin sorsastuksen seurauksena

H

altaassa Islannin Vestmannasaarten edustalla.

puolisen m iljo o n a a vesilintua jo u tu i

tykarhuja. Karhunm etsästykseen ajaa siitä saatava talou de llin en hyöty.

suojelua suurpedoille, on m aa -ja m etsätalousm inisteriö sallinut susien, karhujen ja ilveksien voim akkaan metsästyksen maassamme. Tänä vuon­ na karhuja tapetaan Suomessa noin 90 yksilöä. Suuri osa näistä kaadetuis­ ta karhuista on erämaassa rauhassa eleleviä otsoja, ei ih m ise lle tai k o ­

tie lä im ille suurempaa vahinkoa aiheuttavia h ä irik k ö - ta i n iin ku tsuttuja c i-

kärsimään. T oisin k u in m m . R uot­

K arhujen sisäelim et ovat haluttua tavaraa Aasian lää kem a rkkino illa , ja

sissa ja P o hjois-A m erikassa, Suo­

karhunlihaa m yydään edelleen m m . parissa helsinkiläisravintolassa. Ilv e k ­

messa saa metsästää m yös häm ä­

sille m m -m in is te riö ja k o i 90 tappolupaa. N äiden metsäkissojen metsästys

rässä ja pimeässä. H uonoissa va­

alkaa m arraskuun alussa ja päättyy vasta h elm iku un lopussa.

Ilveksien p y y n ti on Suomessa lähes puhtaasti h uvi- e li virkistysmetsästystä.

M u u a lla L ä n s i-E u ro o p a s s a R u o ts ia lu k u u n o tta m a tta ilv e s on h y v in uhanalainen.

Parina v iim e vuotena suurpetoja on yhä enemmän alettu jahtaam aan h ir ­

ei tästä p itänyt, vaan uhkasi h a llitu sta o ik e u s to im illa . Asianom ainen m in istuu ­ ja hukkaantuu v ie lä enemmän.

Sorsastajat a m puvat m e illä m yös te ri on n yt m yöntänyt, että lu va t ovat o lle e t eläinsuojelulainsäädännön vas­ m onia vähä lu kuisia ja Euroopassa taisia, ja ne tullaan tarkistam aan.

venmetsästyksen yhteydessä, va ik k a petojen p y y n tilu p ia ei m etsästysporu-

väheneviä lajeja, kuten jouhisorsia,

dattu susia. Sam alla väitetään, että karhu tai susi on kä yttä ytyn yt uhkaavasti,

lapasorsia, heinätaveja, punasotkia ja

va ikka useim m iten metsästäjä on eläintä ensin haavoittanut. Susi on m et­

tukkakoskeloita.

sästäjien “ ta p p o ra llin ” takia edelleen uhanalainen ja vähälukuinen eläin

Apinaoikeuksia ihmisapinoille

R IK U CAJANDER

U

Suomessa.

usi Seelanti on tehnyt e läinoikeuksien historiaa: Maassa h y v ä k s y ttiin lokakuussa uusi eläinsuojelulaki, jo k a vuoden 2000 alusta voim aan tu l­

Animalia vastustaa sikojen hännänkatkaisua

ihm isap ino ita vain ihm isten h yväksi tehtävässä tutkim uksessa. A lk u p e rä i­ nen ehdotus o li vie lä k in ra d ika a lim p i. Tällaisenaankin la k i lienee ainoa ja ensim m äinen - m uttei to ivottava sti v iim e in e n - laatuaan maailmassa.

Eläinten avuksi -rahasto lahjoitti apurahoja

m ahdollisuuksia luonnolliseen käyttäytym iseen. Tarkoituksena on rohkais­ ta tu tk ijo ita ja tu ottajia kehittäm ään ja ottam aan käyttöön elä inystä vällisiä

kauppa.

S hahtoosh-vüla on n iin ke vyttä ,

tappaa, jo t ta saadaan 3 00 - 600 gramm aa raakavillaa. Täm ä riittä ä

E

yhden shaalin tekemiseen.

teeksi on v a littu arpom alla 2 % ka ikista tilo ista . Samaa käytäntöä jatketaan

ham aisuuden takia” , k irja ilija Singh

m yös m uiden tuotantoeläinten osalta.

sanoo.

U :n vaatim at eläinsuojelutarkastukset laajenevat koskemaan ka ikkia

kiseläim et. Tähän saakka tarkastukset ovat koskeneet va in v a s ik k a -ja sika­viUasta tehtyjä shaaleja ja huiveja.

E lä in la jia ei saa uhrata ihm isen tu r­ tilo ja sekä eläinku lje tu ksia . V a s ik k a -ja sika tilo je n osalta tarkastuksen koh­

Vuonna 2000 tarkastetaan vasikka- ja sika tilo je n lisäksi m yös kanatiloja

W W F ja Kansainvälinen luonnon­

ja turkistarhoja. K unnaneläinlääkärit tekevät tarkastukset samaan tapaan

s u o je lu liitto IU C N rahoittavat kan­

k u in vasik k a - ja sika tilo je n kohdalla. Tarkastuksen kohteeksi jo u tu u 2 %

s a in v ä lis e n

k a ikista tilo is ta , m ikä m erkitsee n oin 30 kanatilan ja 45 turkistarhan tarkas­

taverkoston toim innan, jo k a tarkkai-

tusta. Osa kanatilojen tarkastuksista voidaan tehdä vierasainevalvontakäyn-

lee u h a n a la isilla la je illa käytävää

h e ik e n tä ä s ik o je n h y v in v o in tia .

T R A F F IC - v a lv o n -

n in yhteydessä. M u ita tuotantoeläintiloja tarkastetaan vasta seuraavina vuo­

kauppaa. T R A F F IC on ju u r i ju lk a i­

sina.

ssut uuden rap ortin “ M u o ti ja T iib e ­ tin antilooppeja uhkaava sukupuut­

M

valmisteUaan päätöstä eläintarhaeläinten h yvin vo in n ista . Suomessa

h u iv e ih in käärittynä. K u n tunnetut

m isten käyttöön ym pä ri maapaUoa. Suurinta hienon viUan kysyntä on

L a illin e n kansainvälinen kauppa viU alla on o llu t kieUettyä vuodesta

asiantuntijoiden puoleen.

perusteella, että lainsäädäntö s a llii

vo itaisiin heittää läm pöm ittari pois ja

suosituksien ja erityisesti m aatalou­

m uita vastaavia toim enpiteitä, kuten

todeta säätila hyväksi.

den investointitukien ehtojen tuleekin

kastroinnin ilm a n puudutusta ei ole

va staisu ud essa o h ja ta ra k e n n u s -

kestävä perustelu eläinsuojelun kan­

E läin su ojelu liitto A n im a lia vastus­

v o im a a n

vuoden

2000

a ik a n a .

K o i r a n j a k is s a n v ie n t i B r it a n n ia a n

B

rita n n ia aikoo sallia ko irie n ja kissojen m aahantuonnin tie tyistä maista

kysyntä on lisännyt salametsästys-

M ills sanoo.

tä n iin , että nykyään arveUaan tapet­

Shalom H a rlo w ka m panjoi ta ho l­

ratkaisuja e lä insu oje lu lain v e lv o it­ tamaan suuntaan ja estää tunnetusti

den m ukainen.

H äntien katkaisun sa llim in en ilm a n

o ngelm ia aiheuttavien sikalaratkai-

Suom i on p ro filo itu n u t eläinsuoje-

Suurin osa chiruista elää K iin a s­

m m . K iin a j a In tia . M e r k ittä v ä tio Jammu ja Kasm ir, jossa antiloop­

v illa n s a la k u lje tu s re ittiä K iin a s ta K a s m iriin ja sieltä m aailm an m ark­ kinoine.

tuksen järjestäm iseksi luom ukotieläintalouden n e u vo jille ja tu o tta jille eläin­

puuduttamista sotii jy rk ä s ti eläinsuo­

sujen rakentam inen. T u k ip o litiik a s ­

lum yönteisenä maana ja tämä m uu­

E lä im ien tä y ty y oUa tunnistusm erkitty m ikro siru n a , raivotau tiro kotettuja

ten lajinm ukaisen hoidon ja terveyden edistäm iseksi tilo illa sekä e lä in p o ti-

je lu la k ia vastaan, jo k a v e lv o itta a

sa tulee asettaa

etusijalle eläinten

tosesitys ei sovi maamm e linjaan.

ja n iiltä on o tettava ve riko e ra iv o ta u d in va sta-ain eid en to te am ise ksi.

laiden leikka uksiin liitty v ä n stressin ja k iv u n a rv io in tiin ja hoitoon.

edistämään eläinten h y v in v o in tia ja

h y v in v o in n in parantam iseksi te h ­

K a tka isu n s a llim in e n tulee jo h ta ­

(Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön Eläinlääkintö-tiedote No. 5)

L uo m u kotieläintalouden keskeisim piä asioita ovat eläinten m ahdollisuus

hyvää kohtelua. H ännänpurenta on

tävät in ve sto in n it, m ik ä sopii m yös

maan ru tiin ik a tk a is u je n y le is ty m i­

lajinm ukaiseen käyttäytymiseen sekä luonnollisen vastustuskyvyn ylläpitoon

vakava ongelm a jo illa in suom alaisil­

m aailm an kauppajärjestön W T O :n

seen, kuten lähes ka ikissa m uissa

sairauksia vastaan. N äiden ta voitteiden käytännön toteuttamisessa e s iin tyy

la s ik a tilo illa , joh tu en usein ankeas­

EU-maissa. T aloudelliset seikat y l­

ku ite n kin jo ita k in ongelm ia, jo tk a osaltaan hidastavat yleisempää siirtym istä

ta ja virikkeettöm ästä ym päristöstä,

ehtoihin S ika aristaa ka tk a is tu a hännän-

luonnonm ukaiseen kotieläintalouteen. L u o m u -L iitto ratkoo ongelm aa kar­

siihen, että m uotiteollisuus tulee an­ tamaan tukensa T iib e tin a n tilo o p p i­

pia. K iin a n halUtus jä lje s ti muutama

en suojeluUe. M uotisuunnittelijoiden

v iik k o sitten kansainvälisen sem i­

o n tie d o s te tta v a ne jä r k y t t ä v ä t

naarin, jo n k a julkilausum assa tuo­

seuraukset, jo ita a ntiloo pin karvasta

m ittiin viUatuotteiden tuottam inen ja

te h ty je n tu o tte id e n la it t o m a lla

kauppa.

kaupaUa on a n tilo o p e ille “ , huippu-

ahtaudesta tai huonosti suunniteUuis-

tynkää lähes k o k o kasvatusaikansa,

nattavampaa lisätä e lä in tih e yttä ja

to itta m a lla neuvojien a vu lla tilanteen lu o m u tilo ille ja uudistam alla tulosten

ta rakennusratkaisuista.

eikä anna toisen eläim en koskea s ii­

investoida katkaisupihteihin ku in lat­

hen. Juuri kosketusarkuuteen perus­

tia - ja ilm a s to in tire m o n ttiin ta i edes

mukaan hännänpurentaa aiheuttavat

tu u k in hännänpurentaa ehkäisevä

asiantuntijan neuvontakäyntiin.

p otilasko irie n a vu lla leikkauksista to ip u m ista sekä arvioidaan vaiheeseen

h y v in m onet, jo p a useat kym m enet

vaikutus. K ip u a tuottaa tosin m yös

liitty v ä n stressin ja k iv u n määrää ja sen lie v ity s tä . Saaduilla tu lo k s illa ja

eri te k ijä t sekä näiden yh te isva iku ­

hännän osum inen karsinarakentei-

stressin arviointim e ne te lm illä on m erkitystä m onien e ri e lä inryhm ien kan­

tu k s e t. Y le is ty n e is s ä t ä y s r itilä -

siin. Hännänpään am putoim ista on

nalta.

jäijestelm issä kuivikkeiden käyttö on

p id e ttä v ä ta rp ee tto m an a k iv u n ja

usein vaikeaa. K u iv ik k e id e n kä yttö

tuskan tuottam isena ja toim enpide

Sanottu ja tehty

M aat, jo ita tämä koskee ovat m m . Suom i ja m uu t Pohjoism aat.

kuva: Frida Selin

“Olemme Suomessa 10 - 15 vuotta ruotsalaisia jäljessä, kai me olemme tulleet niin myö­ hään puista alas.”

J u lia n a von W endt Vihreä Lanka -lehdessä 24.9.1999

JAAN A KILJU N EN

ANIMALIA 4/99

SIRPA PELLINEN

m a lli Shalom H a rlo w sanoo.

tarkoituksena on testata uuden tu on tijäijeste lm ä n to im iv u u tta n iin , että se

lyttä vä t hännänkatkaisuun; on kan­

Terveydenhuoltoeläinlääkäreiden

dessa. sa, jä lje llä on noin 75 000 antiloo p ­

voidaan ottaa v ira llise sti käyttöön vuonna 2001.

perusteella tuottajien ohjeistusta.

EH M isse Väisäsen vä itöskirjaan tähtäävässä tutkim uksessa selvitellään

tavan jo p a 20 000 antilooppia vuo­

kohtaa ei ole vielä varm ennettu) käynnistämäUä nk. P ilo ttip ro je k tin . Tämän

täm istä s a llittu ih in to im e n p ite isiin .

£

ta itte e ssa lä n s im a id e n ka sva n u t

p itä ä k in ” , ra p o rttia k o o n n u t Judy

ilm a n karanteenia vuoden 2000 a lkupuolelta alkaen (tarkem paa ajan­

taa jy rk ä s ti häntien katkaisun l i i t ­

6

vo im m e vaikuttaa ju u ri sinne m inne

täneet m yös maan sisäisen kaupan, poikkeus on ku ite n kin In tian osaval­

piteenä. Toimenpiteen salliminen sillä

M aa - ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n

h e n tä m ä llä . S a m a lla l o g iik a lla

saada

Intiassa. K uitenkin vasta 1990-luvun

vähentääkseen kysyntää: “ L u o ta n

h u ive iksi. T R A F F IC on seurannut

ta r k o itu s

sisatojen ajan arvostettuja Pohjois-

1979 lähtien. M o n e t m aat ovat k ie l­

vähäistä kipua aiheuttavana toim en­

on

h e n k ilö t n y t auttavat m eitä raportin julkistamisessa, meiUä on toivoa, että

laan seuraavien ku u ka u sie n ajan

g e lm a tila n te is s a on k ä ä n n y ttä v ä

P ä ä tö s

lu kie n dip lom aa tit, vievät shaaleja

viUaa rikkaiden ja m uotitietoisten ih ­

ri, jo k a kertoo h y v in vo in tio n g e lm is-

selvää, että itse hännänkatkaisuta-

lee sisältämään määräysten oheUa m yös suosituksia.

m aailm an varakas e liitti, m ukaan

shaaleihin, jo ita tu nn etut h e n k ilö t

htaja M an oj M is ra sanoo.

Shahtoosh-shaalit ovat olleet vuo­

pien v illa a kehrätään shaaleiksi ja

ty n y t e ik ä ole olle nka an itsestään

nisäkkäitä, lin tu ja , m ateUjoita ja sam m akkoeläim iä sekä kaloja. Päätös tu ­

te u ra s tu k s e lla o n y h te y s n iih in

tyn eitä vauvojaan pehm eisiin v illa -

pahtum aakaan voidaan pitää va in

n ä n k a tk a is u s a llitta is iin hännänennaltaehkäisyyn, m yös sen aiheut­

kipuaistista on v iim e a iko ina k e h it­

s ito v is ta m ä ä rä yksistä , jo tk a k o ske va t e lä in ta rh a e lä im in ä p id e ttä v iä

sia shaleeja m in ä tahansa t a lv i­ p ä iv ä n ä . T ie d ä m m e m y ö s , e ttä

tiä, jo lla hankitaan tätä harvinaista

sevasti tuottajan am m attitaito. O n­

m uuttam ista n iin , että sikojen häntyydyttäjänä. Paitsi hännänpurennan

M y ö s k in tietäm ys vastasyntyneiden

selvästi, että T iib e tin ylä n g ö llä ta­ pahtuvana uhanalaisen la jin massa-

maasta matkatavaroissaan, k u r iir il­

purenta on sian om a olosuhdem itta-

ologisten ja kä yttäytym istarpeiden

“ Delhistä v o i löytää kaupan tuhan­

la tai postitse” , T R A F F IC In tian jo ­

Ranskassa, Itafiassa, Espanjassa ja ei tähän asti ole o llu t eläintarhaeläim iä käsittelevää vastaavaa päätöstä, H ong Kongissa. jossa m ääriteltäisiin m in im ip itova atim ukse t. M aassamme on om ien sään­

sen sisustamista ja kokoa, sekä eläintarhaeläinten hoitoa. Päätös koostuu

o s o ite ta a n

suuksissa ja esiteUessään vastasyn­

sa tapahtuvaa laito nta kaupankäyn­

aa- ja m etsätalousm inisteriön e läinlääkintä- ja elintarvikeosastolla

“ R a p o rtis s a m m e

kä yttä vä t ju lkisu u d e ssa ju h la tila i­

to ” . Raportissa tarkastellaan K iin a s­

netaan eläinten h yvin vo in tia .

Rahaston apuraha vuonna 1999 o li 10.000 m arkkaa, jo k a ja e ttiin k o u lu ­

f

“ Ihm isten ei p itä isi missään tila n ­

tuotantoeläinlajeja. U usia tarkastuksen kohteita tu leva t olemaan nau­

teessa ostaa T iib e tin a n tilo o p p ie n dat, m u n iva t kanat, b ro ile rit, lampaat, vuohet, ankat, hanhet, strutsit ja tu r­

nalta, eikä m yöskään la in ta v o itte i­

v

sorm uksen läpi. Shahtoosh-shaalit K olm esta viitee n a ntilooppia tä ytyy

tuotanto- ym . m enetelm iä, jo illa m a h do llisim m a n konkreettisesti kohen­

RS

että siitä tehty h u iv i menee helposti

M

esittää eläinsuojeluasetuksen

ta, eikä n iitä v o i k o rjata häntiä ly ­ fu lia n a von W endtin säätiön E läinten avuksi -rahasto tukee tu tk im u s -ja

te h d y illä tu o tte illa kä ytä vä la ito n

on k u ite n k in o le ellista eläim en fy s i­

purennan ehkäisem iseksi. Hännänta m iin v a u rio ih in va ikuttaa ratka i­

RS

lo in , kun pitopaikassa e siin tyy hännänpurentaa eikä tilannetta vo id a korjata e lä in tilo ja , eläinten ruokintaa tai m uuta h oitoa tai o losuhteita parantamalla.

N y t va lm is te illa oleva päätös käsittelee eläintarhaeläinten pitopaikkaa,

aa- ja m etsätalousm inisteriö

W A N :n (W o rld A n im a l N et) N e il W e lls 'in m ukaan la k i estää käyttämästä

ops hodgsonii) uhkaa niiden vUlasta

nösten puuttuessa nojauduttu lähinnä R uotsin lainsäädäntöön.

tehdä vain ylim m ä n eläinsuojeluviranom aisen lu va lla , ja n iiden tä y ty y ta­ pahtua ko. simpanssin, g o rilla n ta i orangin om aksi parhaaksi.

si kutsuttuja antilooppeja (Panthol-

ikäisen porsaan hännän katkaisu siihen pätevän h e n kilö n suorittam ana s il­

k a lla olisikaan. N ä in e sim erkiksi R uokolahdella ja Suom ussalm ella on lah­

R IK U CAJANDER

lessaan kieltää käytännössä tu skalliset kokeet ih m isa p in o illa . K okeet saa

pelastaa T iib e tin antiloopit. C h iru ik -

SaUittujen toim enpiteiden luetteloon ollaan Usäämässä alle neljän päivän

E U - e lä in s u o je lu ta r k a s tu k s e t la a je n e v a t

K u n tiedetään, että y h tä s a a liik s i

RS

kä yttöönotto kieU ettäisiin 1. päivästä ta m m ikuu ta 2003 lukien.

Karhut, sudet ja ilvekset Suomessa ahtaalla

1995 alkaen. D elfm aarioissa p id e ttyjä va la ita ja d e lfiin e jä on onnistuneesti

B

sa luonnonsuojelijoiden ponnistuksüle

kuva: Veli-Risto Cajander

E sim e rkiksi Englannissa ovat d elfm a a rio t ovat o lle e t suljettuja jo vuodesta

sissa käytetty kivulias L D 50-testi voidaan korvata vähemmän k iv u lia illa osa sorsalajeista on rauhoitettu - on e lä in ko ke ille . L u p ia L D 5 0 -te s tille on k u ite n k in annettu tapauksissa, joissa m uut maat edellyttävät sitä. E lä in ko ke ita vastaan to im iv a B U A V -jä rje s tölähes m ahdotonta ja lin tu ja haavoit­

si näiden ns. varustelemattom ien kanahäkkien ensimm äistä kertaa tapahtuva

vo iva t maksaa jo p a lähes 30 000 m k.

u olim a tta siitä, että E U on k o v is te llu t Suomea antamaan enemmän

laistusoloissa lintu jen lajintunnistus -

lija Knushw ant Singh ja m onet m uut ju lkisu u d e n h e n kilö t antavat tuken-

tu la je ih in , jo id e n ta rh a a m in e n tu o ta n to ta rk o itu k s e s s a on s a llittu a .

Sorsastuksen yhteydessä v e s ilin ­

ritannian h allitus on jo pitkään m yöntänyt, että m yrkyllisyyd e n m ittau k­

eivätkä kuopia pehkua, m unia pesään eivätkä istua asianm ukaisella orrella, ja jo id e n pinta-ala on aUe 750 cm 2häkissä pidettävää kanaa kohden. L is ä k ­

M etso, teeri ja rie kko lehdotetaan hsättäväksi n iih in luonnonvaraisiin lin -

tuja am m uttiin lähes 600 000 yksilöä.

Niskalenkki LD50-testistä

H a rlo w , h a llits e v a M iss

In tia G u l Panag ja in tia laine n k irja i­

(K s. uutinen hännänpurennasta.)

Y le isö n m ielipide on muuttumassa kielteisem m äksi delfinaarioita kohden.

JR

X \d o m

täviä to im e np iteitä ja tarhattavien eläinten lajiluetteloa.

M u n iv ie n kanojen p ito seUaisissa häkeissä, joissa kanat e ivä t v o i n okkia

kym m eniätuhansia h irv iä ja va lk o ­

tu illa h e tita p p a villa rau do illa , joissa

JR

Tiibetin antiloopit pulassa muodin takia

ANIMALIA 4/99

7

*

Har EUs djurtransporter förbättrats?

R e g le m a - e n lä g e s r a p p o r t EU s d ire k tiv om skydd av d ju r un­ der transport, som ko m 1991 (9 1 / 628/E E C ), innehöll grundläggande regier men saknade detalj regier om fordonens standard, tidsbegränsningar fö r transport, djurtäthet och m in im iutrym m e. Dessa regier ko m inte förrän i ju n i 1995 i ett n y tt d ire ktiv, e fte r s to r o e n ig h e t m e lla n m edle m s lä n d e rn a . (V is s a , d ä rib la n d

D etaljerade reg ie r fo r transport-

E fte r den m a x im a la transportiden

fo rd on e n va r inte fä rd ig a fö rrä n i

ska djuren lastas av fö r att fä vila.

februari 1998 (trots att kom issionen

En ny transport period kan päböijas

skulle läm na förlag t i l l m inisterrâdet

efter 24 tim m a r, om djuren v id in-

senast den sista decem ber 1995).

spektion befinns vara i god k o nd i-

T y v ä rr innebar inte dessa regier nä-

tion.

gon större fö rb ättrin g ur djurskydds-

M in im ik ra v e n pä utrym m e fö r de

s y n p u n k t. T ra n s p o rtfo rd o n e n fâ r

fiesta d ju ra rte r är längre än de tid i-

e n lig t reglem a hâlla en tem peratur

gare svenska reglem a.

pä +5 t i l i + 30 grader celsius, m ed en tillâ te n avvikelse pâ 5 grader-

Sverige, ansàg att en tidsbegränsning pä átta tim m a r borde införas fö r transport av t i l l slakt. A n d ra länder kunde inte acceptera detta.)

E n lig t det nya d ire k tiv e t fâ r d ju r inte transporteras längre än âtta tim ­ mar, sâvida tran spo rtfo rd on et inte u p p fy lle r vissa krav: det ska finnas strö e lle r halm pä golvet, tillrä c k lig t med vatten och fo d e r fö r att räcka under resan, rö rlig a avdelare fö r att séparera d ju r e lle r grupper av djur, m ekanisk ve ntilatio n och m ö jlig h e t att se t i l l djuren under transporten (kra v som n a tu rlig tv is borde vara m in im ire g le r fö r alla d jurtransport­ er)

M in i m i k r a v p â tr a n s p o r t e r

SP

är d ock att alia transporter ska registreras och ratsplatsem a anges sä

med u p p g ift o m antal k o n tro lle r som

rantera en bra d ju rh a nte rin g, men

att det finns bättre m öjlig h et att kont-

gjorts och eventuella reg elb ro tt som

tidigare saknades h eit regier fö r hur

ro lle r om reglem a fö ljs . A lla trans-

u pp täckts. D e t är a vsändarlandet

länge d ju r fic k transporterres och hur tätt de fic k lastas pä fordonen.

O m fo rd o n e n u p p fy lle r de högre

p ortörer ska vara utbildade, godkän-

som ansvarar fö r att reglem a fö ljs

kraven fâ r

da och registrerade. T ransportpla­

u nder hela transporten. O m b ro tt

D ire k tiv e t frän 1995 skulle ha trätt

- nötkreatur och fâ r transporteras i

nen mäste godkännas av ansvarig

m o t reglem a upptäcks i m ottagar­

i k ra ft 1 jan ua ri 1997, men mänga länder avvaktade fö ljd fö re s k rifte r.

29 tim m ar, in k lu s iv e en tim m es rast

m yndighet, och en veterinär ska An­

landet e lle r nägot land som trans­

e fte r 14 tim m a r

nas pä p la st v id a vfä rd e n fö r att

porten passerar, ska detta lands kon-

Kraven pä de fo rd on som används

- grisar transporteras i 24 tim m a r,

s tä m p la p la n e n och u tfä rd a h ä l-

tro llm y n d ig h e t om edelbart meddela

fö r transporter längre än ätta tim ­

utan stopp on djuren har tillg ä n g t i l i

sointyg fö r djuren.

avsändarlandets m yndighet.

m ar trädde i k ra ft 1 j u l i 1999.

- hästar transporteras i 24 tim m a r m ed rast, vatten och v id behov fo ­

S t ic k p r o v s k o n t r o lle r

nimalia on Suomen suurin eläirisuojelujärjestö, joka on lähes nelikymmen­ vuotisen historiansa aikana kasvanut vakavas­ ti otettavaksi kansalaisjärjestöksi. Myös Ani­ malian asiantuntem ukselle on kysyntää: moni laki, asetus ja ministeriön päätös on muuttanut luonnosvaiheessa m uotoaan Anim alian kannanottojen ansiosta. Anima­ lia on esim erkiksi jo vuosien ajan kam ­ panjoinut vapaan kanojen munien puoles­ ta: kesällä saatiinkin EU:sta periaatepää­ tös häkkikanaloiden kieltämiseen.

A

En fö rb ä ttrin g i det nya d ire k tiv e t

vatten i transporten

Hyvä Animalian jäsen

Ä v e n det land i v ilk e t brottet up-

Kom issionen ska läm na en rapport

präcks kan v id ta ä tgä rd e r fö r att

on h u r de nya reglem a fungerar se­

stoppa transporten e lle r se t i l i att

nast i december 2003.

der v a r ättonde tim m e

M edlem sländem a ska u tfö ra stick­

feien rättas tili. D etta innebär en k la r

- unga, icke avvande d ju r transporte­

p ro v s k o n tro lle r fö r att se t i l i att re­

fö rb ä ttrin g jä m fö rt m ed tidigare.

ras i 19 tim m ar, in k lu sive en rast pä

g lem a efterlevs, och de ska va ije är

R eg lem a i det n y t d ire k tiv e t är

en tim m e.

läm na in en rapport t i l l kom issionen

lä n g t ifrä n tillr ä c k lig a fö r att ga-

HELENA PEDERSEN

Lähde: Djurens Rätt 4/99

Kesähakkuut seis - poikasia metsässä!

läinten hyvinvoinnin parantaminen ja varsinkin lakiinkin kirjattujen lajinom aisten käyttäytym istarpeiden todellinen huom ioonottam inen vaativat vielä tuhan­ sia työtunteja .monella sektorilla, mutta jo nyt on Animalia saanut paljon aikaan.

E

ämpimät kiitokset kaikille niille tu­ hansille jäsenillemme ja tukijoillemme, joiden ansiosta Animalian työ ja kehittyminen on ollut mahdollista. Animalian elämä riip­ puu täysin vapaaehtoisista lahjoituksista ja jäsenmaksuista. Emme saa lainkaan valtion tukea. Jokainen uusi jäsen on tervetullut eläimiä puolustavaan joukkoomme. Uusi jäsen tai tukija voi löytyä juuri sinun tut­ tavapiiristäsi. Muistattehan antaa joululah­ janne eläimille. Tämä käy helposti takakan­ nessa olevalla tilisiirtolomakkeella.

L

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on aloittanut kesähakkuiden vastaisen kampanjan, jonka tavoitteena on kesähakkuista luopuminen. Lisääntymisaikana suoritetut hakkuut voidaan ottaa esimerkiksi metsätalouden piittaamattomuudesta. Tuhot ovat valtavat, mutta siitä huolimatta kesällä hakataan.

K

e sä h a kku ita p e ru ste lla a n

p u u ta tu o ta n n o n tu rv a a m is e k s i,

puun

y m p ä r iv u o tis e lla

Toinen syy on m etsäyhtiöiden k a llis

ta rp e e lla - se llu te h ta a t ja

puunkoijuukalusto: m iljoonakoneita ei haluta seisottaa kesälläkään.

sahat tavitsevat ja tk u v a s ti tuoretta

M e ts ä ta lo u d e s s a o n

ta kin su ojelu jä ijestö jä laidasta la i­

s i i r r y t t ä v ä s a n o is ta t e k o ih in

taan, m yös A n im a lia .

väistäm ättä lintu jen ja m uiden eläin­

K oska routa ei ole kesällä suojaa­

on kansalaisadressi, jo ta kerätään

ten pesiä: poikaset ja m unat m urs­

massa m aan pin ta a, m etsäkoneet

h e lm ik u u h u n

kaantuvat koneiden a lle ja pesäpuut

m ö y riv ä t syvem m ällä ja v a u rio itta ­

kerääjiä tarvitaan aina, joten jo s k iin ­

kaatuvat ryskyen. T ietoisena tästä

vat h e rk e m m in p y s ty y n jä te ttä v iä

nostaa, tu le m uka an ! L is to ja saa

m etsissä hakataan surutta, v a ik k a

puita. Ju u ris to v a u rio t edesauttavat

allekirjoittaneelta.

pesintöjen epäonnistum inen saattaa

sienitautien leviä m istä ja siten saat­

P irkanm aan lu o n n o n s u o je lu p iiri

o lla jo ille k in la je ille kohtalokasta.

tavat aiheuttaa satojen m iljo o n ie n

kutsuu k a ik k i kiinnostuneet mukaan

Jokaisella eläinyksilöllä on lainkin pe­

m a rk k o je n m e n e ty k s iä m etsä no ­

kesähakkuiden vastaisen kampanjan

rusteella oikeus häiriö ttö m ä än pe­

m istajille.

K e sä h a kku ille on olemassa v a r­

suunnitteluun ja toteutukseen. Ter­

Saattaa m yös o lla , että kesähak­

teenotettavia vaihtoehtoja, jo illa puun

kokoontuu suunnilleen kerran ku u ­

k u u t va iku tta vat uhanalaisten lajien

saatavuus saadaan turvattua. T alve l­

kaudessa keskustelem aan aiheesta

kantoihin.

la hakattua puuta voidaan esim er­

(ja aiheen vierestä) ja suunnittele­

Suom alaisessa m etsätaloudessa

k ik s i lum ivarastoida. M enetelm ästä

maan kam panjaa eteenpäin!

olisik in aika ryhtyä sanoista todellisiin

riip pu en lum een säilötty puu on tuo­

te ko ih in , s illä pelkät lupaukset m o­

reen veroista vähintään alkukesään,

n im u o to isu u d e n va rjele m ise sta ja

p arha im m illa an elokuuhun saakka.

P e s ä h a k k u u t v ie v ä t p o ik a s ia

M e rk ittä v ä n ä ka m p an jan osana

K e s ä h a k k u id e n ta k ia tu h o u tu u

sintään ja kasvuun.

saakka.

N im e n

vetuloa “ kesähakkuuryhmään” , jo k a

lin n u illa o n

panjaan on Suomen luonnonsuoje­

LISÄTIEDOT: PROJEKTISIHTEERI H AN N A SAVISAARI, SUOMEN LUONNONSUOJELULOTTO, PUH 040 7348507, E -M A IL : SAVISAARI @ SLLJT

o ik e u s lis ä ä n ty ä

lu liito n lisäksi m ukana jo u k k o m u i­

LA U K O N T O R I 4,

lisäämisestä eivät riitä .

T ule m ukaan kampanjaan va ikka n im iä kerääm ällä.

L u o n n o n v a r a is illa

ra u h a s s a .

Kesähakkuiden vastaiseen ka m ­

33200 TAM PE R E

kuva: Veli-Risto Cajander

ANIMALIA 4/99

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Taru Uotila Animalian puheenjohtaja

Kuvat: Jaan a Kiljunen

I

“K y s y m y s e i o le siitä , p y s t y v ä t k ö e lä im e t ajat­ t e le m a a n e ik ä siitä , p y s t y ­ vä tk ö n e p u h u m a an , v a a n siitä , p y s t y v ä t k ö n e k ä r ­ s im ä ä n . ” StscäJensrnyBertham

Eläinkokeiden oikeuttam inen hyö­

om a h y v in v o in ti. M e rk ity k s e llis tä

on tärkeää, ettei m ä ä ritte ly v a lta ole

E läinkokeiden h yväksyttävyys on

d yllisyyd e n perusteella nojaa oletta­

e läinten h y v in v o in n is s a on sen sa­

m inkään ryh m ittym ä n yksinoikeus.

tie ty s ti ristiriida ssa sen periaatteen

mukseen, että n iistä saatava tie to on

mankaltaisuus ihmisten hyvinvoinnin

sovellettavissa ihm isiin. Olettamus ei

kanssa. E lä in te n h y v in v o in n illa on

o le o n g e lm a to n . O n olem assa e-

m e rkitystä e lä im e lle itselleen, ja ne

sim e rkke jä siitä, että e ri aineiden

o v a t o m a n e läm änsä su b je kte ja .

k y k y a ih e u tta a syöpää va ih te le e

Y k s ilö itä ei ole lup a uhrata yhteisen

V ä ite, ettei e lä im iä vo id a ko h d e lla

M itä vähem m än ko ke ita tehdään,

hyvän nim issä.

m oraalisesti väärin, on perusteeton

sen p a re m p i; v a ik k a em m e lu u l­

e lä in la jie n m ukaan. K ysym ys so­

G arxtd

BlosoG ja lääkäri A lb ert Sdm dCasr

tietoisuuden tyyp piä kutsutaankin it­ setietoisuudeksi tai itsetajuisuudeksi. A sia n y d in ei ole itsetajuisuuden e s iin ty m is e s s ä , vaan s iin ä o n k o e lä im illä sellaisia ta ju n n a n tilo ja ja tuntem uksia, jo tk a ne itse a istivat.

K ysym ys tietoisuuden luontees­ kuva: B U A V

ta liit t y y läheisesti kysym ykse e n e liö id e n m oraalisesta asemasta. O n

Eläim et ovat tuntoisia olentoja ja niiden elämyksillä on m oraalista m erkitystä. Siten niihin kohdistetut toim enpiteet, jo tk a aiheuttavat kipua, ovat m oraalisesti ongelmallisia myös lääketieteessä. E läinten käytöstä kivuliaissa kokeissa tulisikin m ahdollisuuksien m ukaan luopua.

E

A rg u m e n tti nojaa ajatukseen, et­

“ Hänestä, jo k a on ju lm a e lä im ille ,

o leva näkem ys ihm isen ja eläim en

tei kokeissa kä ytettäviä e lä im iä v o i­

tulee kovasydäm inen m u ita ih m is iä

eroista painottaa ihm isen rationaa­

da kohdella m oraalisesti väärin, kos­

kohtaan” .

lisuutta. A ik u is e n ihm isen o m ina is­

ka e lä im illä itsessään ei ole m oraalis­ ta m e rkitystä . K o ke id e n h y v ä k s y t­

3) K o ke id e n h y ö d y llis y y te e n ve­ toam inen

p iir re on ä ly k k y y s , jo n k a a v u lla hänellä on k y k y

von tunnustam isesta seuraa n iid e n m ää rittely ju rid is ik s i persooniksi ja

v a lin to ja e rilaisten to im in ta v a ih to ­

saadut tu lo k s e t sovellettavissa ih ­

to id a e lä inko keid en puolesta: seu­

ehtojen vä lillä. K u n eläim ellistäm m e

m isiin.

raukset o ik e u tta v a t e lä im ille teh­

ihm isen , väheksym m e tätä perus-

N äkem ysten k itjo eläinten moraa­

tävän pahan. Ih m is ille (ta i m u ille

piirre ttä m m e . K u n taas ta ju n n a llis ­

lis e s ta m e r k ity k s e llis y y d e s tä on

e lä im ille ) k o itu v a a hyvää pidetään

tam m e eläim et, pidäm m e n iitä j o i l ­

s is ija is e t in tre s s it. Sen sija a n e-

lavea. M o d e rn i länsim ainen tiede on

tärkeämpänä k u in jo id e n k in y k s ilö i­

ta k in o s in la a d u llis e s ti its e m m e

sim e rk ik s i ko sm etiikkateollisuuden

p itk ä lti o m aksunut R ené D e s c a r­

den ko ke m ia kä rsim yksiä . E lä in k o ­

kaltaisina ja oletam m e n iillä olevan

masti m oderniin tieteel­

kokeissa o vat vastakkain ihm isten

te s in (15 96 -1 65 0 ) nim een liite ty n

keet o vat vä lttä m ä ttö m iä ja n iid en

jo n k in la is ta psykologista elämää.

liseen käytäntöön. Osa

toissijaiset ja eläinten ensisijaiset in t­

a ja tu k s e n e lä in te n p s y k o lo g is e n

su o ritta jilla on vastuu koe-eläim istä.

Tavanom aisinta on k u ite n k in pe­

ressit ja tä lla is ia ko keita vo idaankin

eläm än täydellisestä puuttum isesta:

Siksi useimmissa länsimaissa on luo­

rustaa vaatim ukset eläinten h y v in ­

pitää h e ik o m m in perusteltuina.

eläim et ovat itseään ohjaavia ko ne i­

tu kokeide n su orittam ista ohjaava

v o in n in suojelem isesta siihen, että

ta. Hänen aikansa tu tk ija t h alusivat

yksityiskohtainen sääntöjärjestelmä.

a iku iset ih m is e t o vat m oraalisesti

t ie t e e llis is t ä

e lä in ­

ko keista on k iis ta tta v a h in g o llis ia eläim ille. Tunnetuin tieteenhistoriaan jä ä n yt e sim erkki on v ivise ktio , jossa

p a lja s ta a e lä v ie n e lä in te n s a la t

v a s tu u llis ia o le n to ja ja että m u u t

E lä in k o k e id e n p u o lu s ta m in e n

leikkelem ällä niitä. M erkittä vä viim e

e läim et m u istu tta vat o sin ihm istä.

K a rkea sti sanottuna eläinko keid en

v u o s is a d a n

eläviä eläim iä leikellään ilm an nuku­ tus- tai puudutusaineita.

Ihm iskokeiden m oraalisen h yvä k­ syttävyyden välttämättömänä, m utta

r a n s k a la is lä ä k ä r i

suorittam ista voidaan perustella k o l­

C la u d e B e rn a rd h y vä ksyi e lä inko ­

m ella tavalla: vetoamalla tieteen riip ­

keet “ tä ysin ja ehdottom asti” :

T ie to is u u s j a m o r a a lin e n m e r k it y k s e llis y y s

Tämä yhteinen n im ittä jä on tajunnal­ lisuus. M oraalisesti m e rkitykse llisiä

Keskustelu eläinkokeiden h yväksyt­

olentoja ovat k a ik k i ne olennot maail­

tä vyyde stä on p a ljo lti k e s k itty n y t

massa, jo ita voidaan pitää ta ju n n a l­ lisin a olentoina.

ei riittä v ä n ä , ehtona pidetään n y ­

p um attom uuteen m oraalista, k ie l­

“ F y s io lo g i... on tiedem ies, jo k a

kyään ko. h e n kilö n tie to ista suos­

tä m ä llä teon vääryys ta i vetoam alla

on tä ysin tavoittelem ansa tie te e lli­

kysym ykseen siitä, m illa is ia olento­

kokeiden hyödyllisyyteen.

sen m ie lik u v a n vallassa: hän ei enää

ja e läim et ovat, ja m ite n ne eroavat

k u u le eläinten huutoja, hän ei enää

ihm isistä. E lä inkokeiden puolustaja

näe va lu v a a ve rta , hän näkee a i­

näyttää ja ka va n a rvo stelijan kanssa

P e ru ste lu n m uka an a rk ie lä m ä ä

noastaan suunnitelm ansa ja h ava it­

a in akin yhden uskom uksen: e lä in ­

H erm ojärjestelm än olem assaolo on

vä ksikä yttö ö n suhtaudutaan e rity i­

sääntelevät m oraaliset a rvo t ja n o r­

see e liö t va in n iid e n o ngelm ien p ii-

ten ja ihmisten välillä on jo ita k in oleel­

s e lvä stikin läh tö koh ta tie to is u u tta

sen kie lte ise sti. V e lvo llisu u te m m e

m it e iv ä t koske tie te e llis tä tie d o n

lottajina, jo ih in hän hakee ratkaisua.”

lis ia yhtälä isyyksiä . K o ke id e n te k i­

koskeville olettam uksille. Tietoisuut­

to isia ih m isiä kohtaan siis rajoittavat

hankintaa. V äittäm ä näyttää e de llyt­

V a ik k a e lä im iä ei o le laskettu

jö illä ne liitty v ä t tulosten soveltam i­

ta m ääriteltäessä e rity is tä h uo m io ta

tu tkim u sta . O n ko puolustettavissa,

tävän m a h d o llisu u tta asettaa tie tty

v ä littö m ä s ti m o ra a lis e s ti m e r k i­

seen ih m is iin , a rv o s te lijo illa taas s ii­

on kohdistettava siihen, m inkälaatui-

että e lä im iä käytetään k iv u lia is s a

in h im illis e n toim innan alue m oraalin

ty k s e llis ik s i o le n n o ik s i, n iillä on

hen, m ik s i ko k e ita ei p itä is i tehdä.

seen su b je k tiiv is e e n ilm iö ö n v iit ­

kokeissa ja että näitä ko ke ita p id e ­

u lk o p u o le lle . K ä s ity k s e n osoittaa

katsottu olevan v ä lillis tä m erkitystä.

V o im m e erottaa ka ksi eriävää

tään jo p a la in m ukaan pakollisena?

kestäm ättöm äksi viim eistään se, että

Täm ä tarkoittaa, että eläinten tie ty n ­

strategiaa sen to d ista m ise ksi, että

Jos tie toisu ud elle annetaan sel­

L ää ketie te ellisten e lä in ko ke id e n

em m e h y v ä k s y ra jo itte e to n ta ih ­

lainen ko h te lu ei ole yhteensopiva

ih m is te n ja e lä inte n v ä lillä ei ole

lainen m e rkitys, että tie toin en o le n ­

e rity is p iirre on siinä, m iten ratkaista

m isten käyttöä tieteellisissä ko keis­

m uiden in h im illis te n arvojen kanssa.

m oraalisesti ratkaisevaa, laa du llista

to on tietoinen siitä, että haluaa kupin

sa.

E s im e rk ik s i Im m a n u e l K a n t ei

eroavuutta: eläinten tajunnallistam i-

kahvia ja että hän vieläpä osaa m uo­

p itä n y t e lä im iin ko hd istun utta j u l ­

nen tai ihm isten e lä im e llistä m in en .

to illa halunsa kielellisesti, n iin monet

m uutta m illä ä n ta v a lla suotavana:

P erinteinen A ris to te le e lta peräisin

eläimet eivät o lis i tie to isia M utta tätä

tum usta. Pienten lasten ja h e n ki­ sesti kehittym ättöm ien ihm isten koh­ d a lla m a in ittu ra jo itu s on m e rk i­ tyksetön, ja tällaisten ihm isten h y ­

m o ra a lin e n k o n f lik t i, jo s s a va s­ takkain ovat ihm isten ja eläinten en­

10

1) T ie te e n r iip p u m a tto m u u s m oraalista

2) Teon vääryyden k ie ltä m in e n

persoonina, jo llo in n iid en m oraalisju rid in e n asema m uuttuu täysin. O n jo p a väitetty, että eläinten itseisar­

Täm ä on ta v a llis in tapa argum en­

k u u lu u e ro tta m a tto ­

sien p uo lu sta ja t ku vaa vat e lä im e t

tehdä h a rk ittu ja

tä vyys ei r iip u siitä, o v a tk o n iistä

lävien olentojen kä yttö

usein väitetty, että e läinten o ik e u k ­

teoistaan v a s tu u llis ik s i o le n n o iksi.

T u lk in ta on väärä ja perusteeton.

N iin eläinetiikassa k u in rik o s la in ­ säädännössä on o ike u te ttu a tehdä ero moraalisten toim ijoiden ja to im in ­ nan kohteiden v ä lillä ; va in e delliset v o iv a t o lla vastuullisia olentoja.

E lä in k o k e e t j a m o r a a lit e o r ia t M o n e t e lä in k o k e id e n va stu sta ja t perustavat näkemyksensä jo k o u ti­ litaristiseen tai kantilaiseen m oraa­ liteoriaan. E lä in e tiik a n yhteydessä u tilitarism i on tu llu t tunnetuksi eri ty is e s ti P e te r S in g e r in

U tilitarism in mukaan meidän pitäi­ si suorittaa vaihtoehtoisten tekojen T ie to is u u d e n l a j i t

jou kosta se, jo k a tuottaa eniten h yö ­ tyä. M ie lih y v ä n määrä m aailm assa on pyrittävä m aksim oim aan. U tilita ­ ris tis e n tasa-arvo pe ria attee n m u ­ kaan kärsim ysten ja n autintojen k o ­ k ijo id e n y k s ilö llis e t p iirte e t o va t toisarvoisia asioita: m oraalisesti en­ sisijainen ominaisuus on tuntoisuus.

taam m e.

ANIMALIA 4/99

Singer korostaa, että m oraalisesti m eidän tulee ottaa h uom ioon k a ik k i tu n to is e t o le n n o t ja h e id ä n e lä ­ m yksensä, s illä k a ik illa tu n te v illa

ylitettävissä tietyissä olosuhteissa.

ta v a s ti v o i saavuttaa m o ra a lis ta

järkevä ä tai edes m ah do llista , että

tä y d e llis y y ttä tässä asiassa, se ei

gan p y rk ii todistamaan, että e läinyk­

seuraamme yksittä istä m o ra a lip e ri-

m e rk its e , e tte ik ö m e id ä n t u lis i

ta rp e e tto m a n k iv u n tu o tta m ise n ,

s ilö illä on m oraa lin en oikeus tu lla

aatetta ehdottom alla ja poikkeukset­

ta vo ite lla sitä.

m utta ei tarpeellisen k iv u n . O nko

kohdelluksi siten, että niiden luontais­

to m a lla tavalla. Katson, että suhdet­

h y v ä k s y ttä v ä n k iv u n tu ottam isen

ta arvoa ja h y v in v o in tia k u n n io i­

tam m e e lä im iin on ta rk a s te lta v a

vä lttäm ätön ehto se, että k ip u k o i­

tetaan. E lä in ko keissa näin ei tapah­

m onelta kannalta n iin o m ien ta rp ei­

tuu kokijansa hyödyksi?

du. Sen v u o k s i Regan v a a tii tä yde l­

dem me k u in eläinkokeissa kä yte t­

U sein viitataa n siihen, että e lä in ­

listä k ie lto a k a ik ille eläinten h yvä k­

tyje n yksilö id e n ja la jie n h y v in v o in ­

kokeista saadaan tietoa, jo ta ei m u illa

sikäytön m uodoille. E i edes h yöty tai

n in ja säilym isen kannalta. N äke ­

k e in o illa o n n is tu ta tu o tta m a a n .

k iv u n p uu ttu m in en oikeuta sitä, että

m ykseni m ukaan e lä im iin ko hd istu ­

S ta n d a rd i-e sim e rkkin ä m ainitaan,

e lä inte n o ik e u tta hyvään elämään

va t lääke-, eläinlääke- ja lu o n n o n ­

että W illia m H a rv e y ei o lis i kye n ­

rikotaan.

tie te e llise t kokeet o vat m oraalisesti

telm än luonnetta ilm a n vivisektiota.

Jos v o im m e uhrata eläim et yhteisen

ongelm allisia toim enpiteitä. K u n k in K o k e id e n r a j a t

kokeen s u o ritta m in e n v a a tii k u i­ te nkin aina tapauskohtaista h a rk in ­

M A R K K U O KSANEN Y M P Ä R IS T Ö -J A E I Ä IN E T II K K A A N E R IK O IS T U N U T F IL O S O F I, V T T T U R U N Y L IO P IS T O N F IL O S O F IA N L A IT O S

Kirjoittajan luvalla lyhentänyt ja muokannut Riitta Salmi artikkelis­ ta: Lääketieteellisten eläinkokei­ den moraalinen hyväksyttävyys, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1999:36:124-132

hyvän nimissä, m utta emme ihm isiä,

K e skustelu lle eläinten oikeasta ja

kannatam m e “ ka ntilaisu utta ih m is ­

väärästä ko htelusta on o llu t ty y p il­

Kannatan tieteellisistä eläinkokeis­

ille, utilitarism ia eläim ille” -oppia. Jos

listä, että yksio iko ise t, selkeät te o ri­

ta lu o p u m is ta , s ik ä li k u in se on

sen sijaan p itä y d y m m e m yös ih ­

at saavat enem m ät h u o m io ta k u in

järkevä ä ja m ahdollista. Tätä p e ri­

m isten ko h d a lla u tilita rism issa , y k ­

ko m p ro m issih aku ise t näkem ykset.

aatetta tu lis i soveltaa sitä k iire e l-

R egan T, T h e Case f o r A n im a l

silöiden suoja on heikom pi. M yös se

Tällaisen kohtalon mielestäni on ko­

lise m m in ja e hdottom am m in m itä

Rights. Routledge, L o n do n 1988.

seikka puoltaisi avuttom ien ihm isten

kenut D o n a ld V a n D e V e e r k iin to i­

lähem pänä ko. la ji on ihm istä, m itä

R o llin B , The Unheeded C ry. O x ­

uhraam ista tieteelle, että tä llö in v ä l­

sassa kiijo itukse ssaa n “ L a jie n v ä li­

tode nn ä köisem m in la jin edustajat

fo rd U n ive rsity Press, O x fo rd 1989.

tytään tiedon soveltamisongelm alta.

nen oikeudenm ukaisuus” . H än pa­

o vat tu n to isia ja itse ta ju isia , m itä

Ryder R, A n im a l R evolution. Chan­

M o in e n käsitys on m oraalisesti kes­

n e u tu u v ä is tä m ä ttö m ä ä n k y s y ­

to isarvoisem pia ihm isten intressejä

ging A ttitu d e s tow ards Speciesism.

täm ätön.

m ykseen m iten ratkaistaan ihm isten

kokeet palvelevat ja m itä tuhoisam ­

B la c k w e ll, O x fo rd 1989.

taa.

K ir ja llis u u t ta :

K u ta k in koetta voidaan m yös tar­

ja eläinten vä lille nousevat intressiris­

pia nämä te stit ovat ko. la jin kan­

Singer P, O ike utta e lä im ille . Suom.

kastella yksittäisenä tekona ja a rvio i­

tiriid a t. Ih m in e n jo u tu u tekem ään

nalta. E s im e rkiksi on m oraalisesti

H elena Tengvall. W S O Y , H e ls in k i

da sen m oraalista m erkitystä (teko-

päätöksiä e ri intressien tärkeydestä.

kyseenalaista käyttää simpansseja

1992.

u tilita ris m i) sen sijasta, että katso­

VanD eVeer h ylkä ä sellaiset käsi­

kokeissa. M yöskään se tosiasia, että

VanDeVeer D , L ajien välinen oikeu­

taan ko e -sa ijo ista saatavaa yleisen

tykset, joissa eläinten intressit katso­

luonnonvaraisia simpansseja lienee

d e n m u k a is u u s . Teoksessa: Y m ­

h y v in v o in n in lisäystä. T ä llö in vas­

taan vähäm erkityksellisiksi. Hänestä

m aailm assa n o in 100 000 y k s ilö ä

p ä ristö filo so fia . T oim . M . Oksanen

ta k k a in o v a t k ä rs im y k s e n m äärä

ei m yöskään ole järkevää pitää k a ik ­

verrattuna

& M . Rauhala-Hayes. Gaudeamus,

ko e-eläim elle ja tiedon hitunen, jo n ­

k ia la je ja tasa-arvoisina, e ikä antaa

miseen, e i ole m erkityksetön.

ka h y ö ty a rv o sellaisenaan ei yleen­

intressien ristiriidassa painavim m an

sä o le k o v in korkea. Tässä valossa

näistä m äärätä va lin ta a . R is tiriita

saavutettu h yö ty tuskin v o i osoittau­

tulee ratkaista tarkastelem alla sekä

tua eläim elle aiheutettua haittaa ko r­

eliöiden psykologisia om inaisuuksia

keam m aksi. H y ö ty y n perustuva ar­

että kyseessä o le vie n intressien tär­

g u m e n tti k u m o u tu u .

keyttä.

U tilita ris m i ei ehkä ta ijo a loppuun

V a n D e V e e r ka tso o , e ttä hänen

asti y k s ilö ille täyttä suojaa. Kenties

kantansa e i perustu o m ien la jito v e ­

eläinkoetoiminnassa on jo ita k in m u i­

rien suosimiselle: on perusteltua pitää

ta u lo ttu v u u k s ia , jo tk a p a in a v a t

psykologisesti kehittyneen simpans­

vaa’ assa. Ja kenties on koetapauk-

sin intressejä tärkeämpinä k u in - sim ­

sia, jo issa h yö ty m uodostuu haittoja

p a n ssiin nähden - va ja va ise n ih ­

ko rkeam m aksi - tä llö in S in g e rin kin

m is y k s ilö n . Ih m ise t e ivä t v o i k ä y t­

m ukaan ko ke e t o va t o ike utettuja .

T oinen u tilita ris m iin liitty v ä p ulm a

tää e lä im iä h yvä ksi saavuttaakseen

e lä in su o je lija n näkökulm asta on se,

h y v in vaikeaa päättää m itk ä intres­

kuuteen m ilja r d iin ih ­

H e lsin ki 1997.

kuva: B U A V

to isarvoisia ta voitteita . Toisaalta on

voidaanko eläinten (tai ihm isten) tap­

seistä o v a t

p am inen hyväksyä siinä tapaukses­

m ä ä rite llä p s y k o lo g in e n k e h itty ­

sa, että tappo voidaan suorittaa k i­

neisyys. Y h te nä ratkaisuna ongel­

vuttom asti.

maan hän esittää kyn nyste n aset­

p e ru s ta v ia , ja m ite n

tam ista, jo llo in m ä ä rite a rvo t y lit ­

k ir ja s ta

Oikeutta eläimille.

tu lis i kunn io itta a, m utta periaate on

ja v irh e e llin e n . E i kuitenkaan liene

n y t selvittäm ään ve re nkie rto jäijes-

“Ih m in e n e i lö y d ä r a u h a a itse lle e n , e n n e n k u in h ä n u lo t t a a m y ö t ä t u n t o n s a k o s k e m a a n k a ik k ia e lä v iä o le n t o j a . ”

ta v o itt e e k s i

m e rk ity k s e llis te n o le n to je n hyvää

V arsin kom pleksisen, m utta terä­

U tilita ris tin e n periaate siis kieltää

ihrnisoikeustaistdfeM ohandas

E lä in k o k e is ta lu o p u m in e n

västi e sitetyn ana lyysin kautta Re­

vellettavuudesta o n kin jatkuvan kes­ kustelun aihe.

K a n s a k u n n a n s iv is t y k s e n t a s o n ä k y y s iin ä , m it e n s e k o h t e le e e lä im iä ä n ”

kanssa, että k a ik k ie n m oraalisesti

O ik e u s n ä k e m y s K irja s s a a n

The Case fo r Animal

tävään y k s ilö ö n ei saa ilm a n h y v iä perusteluja kohdistaa s y ijiv iä tai va­ h in go llisia toim enpiteitä.

Rights a m e rik k a la is filo s o fi T o m

VanD eV eerin näkem yksen o iv a l-

R egan esittää, että e läinkokeet r ik ­

ta v im p ia p iirte itä on se, että m itä

kovat velvollisuuttam m e kunnioittaa

ke hittyn ee m pi la ji on p syko lo g isilta

eläim iä. ( K iija on äskettäin ilm e sty­

o m ina isuu ksiltaa n, sitä vahvem pia

n y t ru o ts in n o k s e n a D ju re n s rä t-

perusteluja ta rvita an n iid e n kä yttä ­

tigheter: en filo s o fis k argum enta-

miseen kivuliaissa kokeissa. Toiseksi

t io n . ) R e g a n k iis tä ä sen, e ttä eläinkokeiden suorittaminen voidaan

e hd oksi kokeen vä lttä m ä ttö m yys,

siinä asetetaan kokeen tekem isen

perustella niid en h yö d yllisyyd e n tai

m ite n vakavaa intressiä se palvelee

e lä in te n m o ra a lise n m e rk ity k s e n

ja k u in k a h y v in sovellettavaa tietoa

p u u ttu m ise n perusteella. R eganin

siitä saadaan. Herää kysym ys, kuka

lä h tö k o h ta n a on u s k o m u s , e ttä

m äärittää intressien tärkeysasteen:

e lä im illä on tietoisuutensa ansiosta

olennoilla on intressinä olla kokemat­ ta k ip u a ja tuskaa.

ANIMALIA 4/99

11

m

Kokonaisen elämän runot

Undulaatti on parvilintu k ö y h i? , p e lk k ä ?

lur>t? jäätä j? pölyä, täysikuu ^ ?i» kylmä kov? reikä täitfääSSä.

’’Elämä on puolikasta, tuskin sitäkään, jos ei ole yhteyttä muuhun luomakuntaan”, sanoo runoilija Sirkka Turkka.

Eläimet antavat täydellisyyden tunteen, jota ei aina saa edes toiselta ihmiseltä.

T

urkan voim akas sitou­

T y ö n te k o p it ä ä v ire e s s ä

tum inen e läim iin palau­

S?»o koiralle, että kosk??» ei ole ollut mitään. le kum??t?3, niiää p hymyilee. Lohdut? sitä.

R unous voi v a ik u t t a a

Että heti kun Säät

tu u lap suu de n k o k e ­

R u n o ilija S irkka T urkka (s. 1939) on

m uksiin, jo llo in hän o li

ko van työ n puolestapuhuja. 1970-

enemmän eläinten ku in

lu v u lla alkaneen runotuotannon ins­

S irk k a T u rk k a e i

«

ihm isten kanssa tekemisissä. S yvä l­

p iraa tio n lähteenä on aina o llu t fy y ­

halua o lla tietoinen

;

linen sym bioosi syntyi siitä keskinäi­

sisen työ n p aiskim inen, jo ta T urkka

a sen ne vaiku tta ja , f

sestä suhteesta, jossa ihm inen ja eläin

on te hn yt m o n ip u olisen k iija v a s ti,

v a ik k a u s k o o k in f

elävät yhdessä ystävinä. S ym bioosi

p a ljo n ja m ielellään. R u n o ilija , jo k a

ru n o u d e lla ja ta i- |

toteutuu m yös tänä päivänä T urkan

p itä ä itseään ra s k a s m ie lis y y te e n

ja hänen rottw ailem arttunsa C andyn

taipuvaisena, näkee työnteon L u o ­

te e lla y lip ä ä tä ä n j o le v a n m a h d o lli- 1

v ä lillä . Y h te ise loo n m ahtuvat n iin

ja n lahjana. Täm ä ty ö palvelee ja

s u uksia ih m is te n

h ilja is e t kesäpäivät m ö kin rauhassa

m uokkaa tekijäänsä jä lk iä jättäen:

arvomaailman m u- j

k u in sosiaalisemmat kohtaam iset ru-

to im in ta pitää T urka n fyysisessä ja

uttamiseen. Hän ei !

nokolleegoiden kanssa.

henkisessä vireessä ja on m uovan­

p id ä

s e lla is ta

j j

a s e n te is iin

Vahva yhteenkuuluvuuden tunne

n u t eläm änasenteen, jo n k a kautta

lä h tö k o h ta a h e -

e lä in- ja m uun luom akunnan kanssa

m aailm a avautuu ron skisti ja realis­

delmällisenä, jossa j

o n o s o itu s T u rk a n a n im is tis e s ta

tisesti.

etu kä te e n tä hd ä- ]

m aailm ankatsom uksesta, jossa pe­

T u rk k a kieltää olevansa teoreetik­

i

buhtutfät tule^ät kottäräiset, ruohon mustäläiset, k e ik k u i

pienet kärryt

Monesti undulaatti hankitaan liian suurin odotuksin sen kesyyntymisestä ja puhekyvyistä. Kesyt yksilöt m uistetaan, m utta kukaan ei m uista sitä suurta enemmistöä, jonka kesyttäm inen ei onnistunut. Eniten undulaateista on iloa, kun hyväksyy ne sellaisina kuin ne ovat eikä odota mahdottom ia.

U

ndulaatti on le m m ik-

on täysin luonnoton o lo tila.

sen kie h to v ia ovat pudotessaan r ik ­

tiä, jo tta siinä v o i tehdä edes pieniä

Huone suljetaan ja ikkunaverhot

ko utu vat tai roiskuva t esineet.

lentopyrähdyksiä. H y v in usein oste­

vedetään varm uuden vuoksi eteen.

T ä lla ise t “ k o ti ku nto on ” -harras­

taan tätä pienem pi h äkki a iko m u k­

Tila va siemenkuppi sijoitetaan a luk­

la jity y p illis tä undulaatin elämää eikä

tukset eivät ole undulaatille aina vaa­

sin antaa lin tu je n lentää vapaana.

si häkin sisäpuolella luukun kohdal­

tym ä ä n . H e lp o in ta

y ritä tehdä siitä jo ta in , m itä se ei ole.

rattom ia, s illä nakerruskohteissa vo i

Lennättäm inen k u ite n k in h e lp o sti

le, m uut ruo kaku pit otetaan häkistä

on kesyttää vasta pesästä läh te nyt

Y ksinäinen undulaatti vo i elää joten ­

o lla m y rk y llis iä aineita.

jää, ja jo k a tapauksessahan lin n u t

pois ja luukku avataan. Jos se ei pysy

poikanen, jo k a ei v ie lä edes ym m ä r­

k in siedettävää eläm ää v a in , jo s

viettävä t häkissä suurim m an osan

auki, sen voi kiinnittää pyykkip inn al-

rä pelätä. Sen v o i nostaa suoraan

o m istaja on useim m iten p ä ivisin kin

ajastaan. Parinsadan m arkan säästö

la. K u n lin n u t käyvät sujuvasti ku ­

sorm elle ja totuttaa siirte ly y n ja o l­

k o ton a ja lin tu on kesy ja kotona

on huono syy tu om ita le m m ik it an­

p illa syömässä, ku pp i siirretään luu ­

kapäällä istumiseen. Yleensä kaupas­

vapaana. Koululaisen, opiskelijan tai

U ndulaatin kesyttämisessä olennaista

keaan ahtauteen. Liikunnanpuuttees-

kun u lko p u o le lle täsmälleen luukun

sa on ku ite n kin m yytävänä jo m uu­

työssäkäyvän ei missään tapaukses­

on m a ltti, s illä k iire h tim in e n v o i p i­

ta kärsivät lin n u t todennäköisesti l i ­

kohdalle. L in n u t kä yvä t ru o k a ile ­

taman kuukauden ikäisiä tai aikuisia

sa p itä isi pitää vain yhtä undulaattia.

lata ko ko yrityksen. Säikyn undulaa­

h o va t, sa irastuva t ja k u o le v a t jo

massa k u p illa vähintään pää häkin

tin kesyttäm inen v o i o lla kovan työn

m uutam an vuoden ikäisinä. T o m i-

u lkopuolella, m utta saattavat palata

takana, m utta se on e rittä in k iito llis ­

m ainen häkki ei ole hyvä, s illä linn ut

kiire esti sen jälke en sisään.

ta puuhaa, jossa edistysaskeleet ovat

eivät ole helikoptereita. M itä isom pi

K un ne eivät enää ole peloissaan,

selviä.

häkki on, sitä enemmän undulaateis­

ku pp i siirretään p u o liksi luu kun vie ­

ta on ilo a kin .

reen luukun korkeudella, sitten ko ­

kilinnuista yleisin. Se

Enem m än ilo a undulaatistakin on,

on kaunis, hauska ja

kun antaa sille m ahdollisuuden elää

helppo saada lisään­

undulaatteja, jo tk a e ivä t ole kesyjä.

- i> irkb f u riin J f e u s m D *urto£<sD tsio.

T997 .

K e s y y s o n v a a r a llis ta P a rv e s s a p e r s o o n a llis u u d e t k o r o s tu v a t

Kesyys tuo mukanaan m yös ongel­

K ä r s iv ä llis y y s p a lk ita a n

m ia, jo is ta kakkakikkareet ovat p ie ­

Paras aika ke syttäm ishaijoituksiin

n in , s illä piskuiset jätökset ovat hel­

on lin n u n pitäessä lepohetkeä, jo l ­

U ndulaattia ei saa laittaa pyöreään

konaan luukun viereen, sitten vähän

häkkiin. Ne ovat liia n pieniä pienem ­

matkan päähän seinälle jn e . Jokai­ nen vaihe kestää yhden tai useam­

tään ta rk o itu s h a ­

U ndulaatti ei ole rauhaa ja h iljaisu ut­

posti siivottavissa. U ndulaatit naker­

lo in se ei reagoi yhtä herkästi ku in

tavat ja jä rsivä t, ja ko d in irta im is­

ru skysym ykset ihm isen uskosta ja

k o ta i m ikään perinteinen runotyttö,

k u is e e n asenne-

ta kaipaavan ihmisen le m m ikki. M itä

ollessaan a ktiivin e n . A ik a a pitää va­

m ille k in lin n u ille , eikä n iitä ole m ah­

uskonnollisuudesta lö ytä vä t om an

jo lle run ot ilm e styvät pään sisäisistä

m u u to k s e e n .

parem m in se v iih ty y , sitä m eluisam -

tossa on p aljon tähän toim intaan so­

rata vähintään va rtin verran harjo i-

dollista sisustaa vähääkään undulaat­

man päivän ja n iin m onta tuntia ker­

paikkansa. E lä in on T urka lle oma

sfääreistä. Ä ly llis e t ajatuskiem urat

O m an runoutensa

p i ja sotkevam pi se on. O ik e in h y ­

p iv ia kohteita. Pienenä eläimenä un­

tusta ko h ti. O m a asento häkin luona

tien tarpeita vastaavasti. Valitettavasti

rallaan, k u in lin tu je n to im ia voidaan

p ie n i m aailm ankaikkeutensa, jo k a

ovat saaneet väistyä todellisen työ n

k a s v u v o im a is im -

v in undulaatti v iih ty y vain parvessa,

d u la a tti on m yös h y v in a ltis o n ­

on tehtävä m ukavaksi ja käsi on tu ­

m onet eläinkaupat yhä vielä h a n kki­

valvoa. K un kuppia siirretään tällä

sammuessaan jättää itsensä k o k o i­

edessä. Maaperä, jo s ta T urka n ru ­

man lähteen T u rk ­

jo llo in mekastus ja p ö lyn ja höyhen­

nettom uu ksille , jo te n sen läsnäoloa

ettava a in a k in h ä kin o v ia u kko o n .

vat pyöreitä häkkejä m y y n tiin osoit­

tavalla vähitellen, arim m atkin lin n u t

sen aukon ihm isen sydämeen.

nouden rikas, eläm änm akuinen k u ­

ka löytää eläm än

ten leviäm inen m oninkertaistuvat.

ei saa unohtaa hetkeksikään. M itä

taen näin piittam attom uutensa eläin­

oppivat samalla hahmottamaan asun­

vasto nousee, on todellisessa elä­

henkilökohtaisista

Australiassa luonnonvaraiset undu­

K a ik k i äkkinäiset asennonvaihdokset ovat kie lle ttyjä .

ten h yvinvoinnista.

tonsa ja o vilu u k u n ulkonäön ja op­

laatit elävät valtavissa parvissa. U n ­

S ir k k a

T u rk k a

on

jo u tu n u t

irkk? p Cäncfy

ke sym pi se on, sitä enemmän sillä on kotona vaaran paikkoja.

m yöntäm ään, että tässä maailmassa

m änrytm issä k iin n i. Lannanhaj uinen

k o s k e tu k s is ta ja

on h yvin vaikeaa olla idealisti. Eläint­

h e vo s ta llie n m aa ilm a ja yh te ise lo

eläm yksistä, jo ita ru n o ku va t onnis­

Tunneskaalan elävät vivahteet laa­

vem pia rangaistuksia. E läinsuojelu-

dulaatin onkin luonnonvastaista elää

Jos huushollissa asuu monta ihm is­

Ensin lin n u n on totuttava käden ilm estym iseen häkin sisälle, sen jä l­

en h yvä ksikä ytö n olemassaolo tä y­

k o irie n kanssa tiiv is ty y ru n o k u v iin ,

tuessaan luotaavat syvältä ja rehel­ je n tu va t k o h ti sym bo lisia m e rk ity k ­ siä, jo ita eläim et Turkassa herättävät. lisesti.

to im in ta on T urkan mielestä hyvä ja

yksin. Toisaalta u ndulaatit ovat y k ­

tä, on vaikea saada k a ik k i perheen­

keen siihen, että käsi liik k u u . K un

kannatettava asia - a s io ih in v o is i

silöitä, eikä yhteiselo suju k a ik ilta .

jäsenet olemaan jatkuvasti varuillaan

p iva t seinää p itk in kiipe äm ällä lö y ­ P u u k k o m u k a a n j a p u s ik k o o n

tämään lu u ku lle takaisin.

Tässä vaiheessa m on i lin tu jo al­

ty y hänen mielestään vain hyväksyä.

joissa inten siivine n työ - ja ystävyys­

lintu tarkkailee rauhallisesti paikallaan

H ä k k i pitää sisustaa n iin , että k a ik k i

kaa pyrähdellä huoneessa sujuvasti.

T u rkka haluaakin kohdistaa h u o m i­

suhde e lä im iin paljastuu tärkeiden

A r je n r e a lis m in r e h e llin e n i l ­

E sim e rkiksi hän p iirtää kuvan h ir v ­

hänen m ukaansa puuttua v ie lä k in

Kaupasta ostettu p a rik in on usein

undulaatin takia. Vaaroja ovat m m .

istuen käden liik k e itä , aletaan har­

tila on tehokkaasti käytössä, ja va­

Seuraavaksi kuppia siirretään yle m ­

on eläinten hyväksikäytön oikeutuk­

kokem usten ja eläm ysten valossa.

m entäm inen ja usein k a ru k in totuus

istä, jo tk a suuruudessaan ja ja lo u ­

rohkeam m in. Vapaus o m iin ajatuk­

to isille e n sopim aton, jo te n ostajan

jo ite lla käden lähestymistä. H a rjo i-

paata lentotilaa on m ahdollisim m an

mäs luukun tasosta ja sitten häkin

sesta k o h ti eläinten yle istä h y v in ­

T u rk k a sanoo ’’oikean” työ n karis­

o vat T u rka n runouden päämääriä.

dessaan e siin tyvät eläinkunnan kru-

siin ja m ielipiteisiin, mahdollisuus to ­

pitäisi aina yrittää ostaa pariskunta,

oven tai ikkunan avaaminen tai auki pitäm inen undulaatin ollessa vapaa­

tustiheydestä riip pu en tähän vaihee­

paljon. Toisen orren alapuolella ole­

katolle. S illo in lin n u t jo tietävät, m il­

v o in tia ja k o h te lu a .

S u u rim m a t

taneen turhat lässytykset elämästä.

H än ei pidä helpoista p ää lle liim au k-

unupäinä.

te u tta a lu o n to a a n , o v a t T u rk a lle

jo k a jo kaupassa on selvästi yksis­

na, oven päällä istuvan linn un rusen­

seen päästään viikossa tai kuukau­

va orsi pitää sijoittaa n iin, etteivät lin ­

tä k o ti näyttää ulkoapäin. H arjo itu s­

epäkohdat näkyvät hänen mielestään

Suorasukainen kohtaam inen elämän

sista t y y liin ’’p id ä n k is s o is ta ” tai

T u rkka to iv o o e lä im ille enemmän

tu m in en oven v ä liin , la ttia lla tepas­

dessa. S illä silm änräpäyksellä, kun

nut likaa sitä. K u n sisustus on saatu

ten eteneminen riip pu u aivan linnus­

ju u r i asenteissa, jo illa ihm iset koht-

kanssa v ä litty y m yös hänen runojen­

m ahdollisuuksia sosiaalistumiseen,

tä rk e itä . E lä in on o n n e llis in saa­ dessaan o lla e lä im e llin e n itsensä.

sä. Jos toraisan pariskunnan liittä ä

’’onpa tämä ko ira suloinen” . E läim et

parveen, ne eroavat v ä littö m ä s ti.

televan linn un litistym inen jalan alle,

lintu tekee aikomuseleen siirtyäkseen

h y v in to im iva ksi, sitä ei ole tarpeen

ta. Pelokkaalle lin n u lle v o i tu lla tila ­

elevat e läim iä. E lä im e t jo u tu v a t l i ­

sa kautta, jo id e n väkevä ja suora i l ­

e iv ä t o le T u r k a lle k o s k a a n p e l­

o m ie n la jito v e r e id e n a n ta m a a n

S irk k a T urkan o nn en pilarit puoles­

K u m p ik in etsii äkkiä uuden ku m p ­

kuum at k e itto le v y t, hukkum inen li-

kauemmas, pitää lähestym inen lo ­

m uutella pelkän vaihtelun vuoksi.

ian usein luopumaan omasta eläim el­

m aisu k e rto v a t om an, ta ite e llis e n

kästään suloisia tai ka un iita . Satun­

seuraan ja e lä m ä n ilo o n . R ä ik e ä t

taan seisovat tukevasti työssä ja ru ­

panin, ja m olem pien eläm ä v o i siitä

koamassa olevaan kattilaan tai ves­

pettaa. H a rjo itu s pitää aina lopettaa

Jos h ä kkiin kuuluu m uo vio rre t, on

lisestä a rvo kkuu de sta an ih m iste n

ko m m e n ttin s a S irk k a T u rk a n elä­

naiset vihantunteet e lä im iä kohtaan

eläinrääkkäystapaukset saavat T u r­

nouden kirjoittam isessa, luovasti rin ­

lähtien o lla jatkuva a onnen auvoa.

ensim m äinen tehtävä heittää ne ros­

parissa, to is in sanoen ne in h im il­

mästä. ’’R u n o ilija t ovat usein runo­

hän näkee aivan lu o n n o llis in a het­

kan kiukustum aan; hän peräänkuu­

ta rinnan.

listetään liikaa.

jensa näköisiä” , m yöntää T urkka.

kinä , jo tk a m enevät o h i itsestään.

luttaa tiukem paa va lvontaa ja k o ­

P Ä IV I V Ä IS Ä N E N

sanpönttöön ja putoam inen epäon­

onnistumiseen eli hetkellä, jo llo in lin ­

Vasta kun undulaatteja on vä h in ­

nistuneen laskeutum isen seuraukse­

tu ei osoita m itään pelon m erkkejä.

k iin . Ne ovat va h in g o llisia lin tu je n

tään kahdeksan m utta m ie lu u m m in y li kym m enen, n iiden k ä y ttä y ty m i­

na patterin v ä liin tai k iija h y lly n taak­

Jossain vaiheessa lin tu antaa jo

ja lo ille , jo tk a kip e ytyvä t ja tu leh tu ­

se. U ndulaatit säästyvät monelta vaa­

varovasti koskea rintaansa tai par­

vat ajan mittaan ko villa, tasapaksuilla

sen m oninaiset ja m ie le n k iin to is e t

ralta, jo s ne eivät ole ko v in kesyjä,

taansa. K u n se huomaa, m iten m u­

o rsilla istumisesta.

p iirte e t pääsevät o ike uksiinsa . E ri

vaan n iillä on om at vakio-oleskelu-

kavalta ke vyt höyheniä pöyhivä rap­

persoonallisuudet korostuvat joukos­

paikkansa.

sutus tuntuu ja kun se alkaa koho­

sa. Television saippuasaijat kalpene-

Eläimet ja luonto runoilijan innoittamina o tto h a n se ,

k o in h u m a la i n e n k a p a k a t t a , h e Ä u u n y t

N ä i n k ö s a in o n n e n i . N « n » e n « rtn .

N ä i n « u i j r e t iH m e e flfa ie t » ilm a t ,

icMkouden, sarvet paavsA s y v ä f ia m e t s ä n sh aiiA .

JV

vat u nd ulaa ttip arve n tapahtum ien rinnalla. Romansseja syttyy ja sam­

u* tinoktn rn ip e e n sA . lö h ti

* m i e h e n Ä , h o r ju u h u m a la i n e n h e v o n e n

P ie n e t r i i v i ö t

m uu ja liitto ja solm itaan ja puretaan.

Kuten m uu tkin papukaijat, undulaat­

P a r is k u n n ille p a r io r s i

aina nähdessään rapsutussormen lä­

O rsien pitää o lla eripaksuisia, ja n ii­

hestyvän, saa sen pian nostetuksi

hin jä te ttä v iin p ie n iin o ksa n tyn kiin

sorm ellekin.

lin n u t raaputtavat n a u tin n o llis e s ti

Joukkoon mahtuu tyyppien koko k ir­

ti on luo tu käyttämään nokkaansa.

Pientä nälkää v o i käyttää apuna

päätään s illo in , kun ka verit e ivä t ole

jo huikentelevaisista hurm aajista lii-

V aikka se on pie ni lin tu , se v o i saa­

linn un kiinnostuksen herättämiseksi.

raaputustuulella. Pariskunnat arvos­

kuttavasti toisiinsa k iin ty n e is iin pa­

da asunnossa aikaan näkyvää jälkeä.

S iem enkupit v o i ottaa pois m uuta­

tavat e rittä in k in ortta, jossa on kaksi yhdensuuntaista haaraa noin viid e n

risku ntiin ja vannoutuneisiin vanhoi-

Puiset lis ta t ja m uu t puurakenteet

m aksi tu n n iksi ja tarjota sitten käm ­

Tule

h in p iik o ih in . M yö s bailaajat ja his-

v o iva t saada uusia ornam entteja, ja

m eneltä hirssiä tai siem ensekoitus­

sentin etäisyydellä toisistaan. Siinä on

takaisin, pikku Sheba sai k irja llis u u d e n F inlan d ia -p a lkin no n vuonna -86 ja Sielun veli p a lk ittiin

sukat, p irttih irm u t ja lem peät vaim ot

k irjo je n selkäm ykset o vat pahasti

ta. N ä lkä auttaa lin tu ja voittam aan

m ukava seurustella kasvokkain. O r­

Y le isra d io n Tanssiva k a rh u-pa lkin n olla v. -9 3 . L isä ksi T u rk k a on saanut V a ltio n kirja llis u u s p a lk in ­

erottuvat.

vaaravyöhykkeessä.

R

u n o ilija S irk k a T urka n (s. 1939) tuotanto on laaja ja arvostettu. Hänen runokokoelm ansa

pelkoaan, ja ne oppivat yhdistämään

ret pestään harjalla, halkaistaan päis­

“ H e i, me viskataan” -le ik in ma­

käden jo h o n k in mukavaan. A lk u v a i­

tään ja kiinnitetään pinnoihin. E i hait­

Y k s in ä in e n u n d u la a t t i k ä r s ii

kuun päässeissä undulaateissa herät­ tävät k a ik k i pienehköt esineet halun

heessa ei pidä odottaa, että linn ut silti tu leva t kädelle. Ruokaa ei saa ottaa

taa, va ikka lin n u t ku o riv a t ja jä rs i­ vät n iitä ajan m ittaan, s illä uusia v o i

kysym ykset rakkaudesta ja kuolem asta, m utta näiden o hella arkisem m at havainnot luonnon kiertokulusta

Parvessa undulaattien eloa leim aa

ko ke illa , m iten esine s iirty y ja m iltä

pois aam ulla, ennen ku in lin n u t ovat

pääkaupungin keskustassakin asuva

k u lk e v a t yhtä v o im a k k a in o tte in hänen runoudessaan. Läheiset eläinsuhteet, ennen kaikkea ko irie n ja he­

e läm änilo, jo n k a katselem iseen ei

se näyttää ja kuulostaa pudotessaan

ru o ka ille e t yöpaaston jälkeen, eikä

hakea viikon lo pu n ulkoiluretkellään.

vosten kanssa, kuvastuvat selkeästi Turkan runoissa. R ikas e läinkuvasto hengittää ja elää monitahoisessa

k y llä s ty koskaan. U ndulaattiparven

lattialle. Painavam pia esineitä v o i­

m yöskään illa lla n iin , että lin n u t jää ­

tunnem aailmassa, jossa ihm isen ja eläim en suhde ko nkretiso ituu tasavertaisena ja toisiaan kunnioittavana.

eläm ää seurattuaan ei v o i v ä ltty ä

daan siirtää porukalla. Koriste-esine-

vät ilm a n ilta-ateriaa.

pahalta m ieleltä, kun jo u tu u näke­

h y lly t o vat tähän harrastukseen pa­

mään yksinäisen undulaatin alakuloi­

ra h u lta is ia p a ik k o ja . T ärke ää on

sena häkissään. Suuren osan päivää

päästä reunalle kurkistamaan esineen

se on luultavasti täysin yksin, m ikä

alassyöksymisen vaikutelmaa. E rity i­

non vuosina -80 ja - 8 4 . H änen tuotantoaan on käännetty y li kym m e ne lle kie le lle .

Y hdentoista run oko koe lm a n ja yhden proosafantasian te k ijä n uusin ty ö n hedelm ä on tänä syksynä i l ­

m estynyt run o ko ko e lm a

Tulin tumman metsän läpi. T urkan tuotannon kantavia teem oja ovat lkutsuus-

P Ä IV I VÄ IS Ä N E N Sirkka Turkka

12

te lla to ive ikka a sti otsa höyheniään

ANIMALLA 4/99

ANIMALLA 4/99

V a p a u te e n h a r jo it e lla a n H ä k k i - a s u n to v a i v a n k ila H ä kin vähim m äispituus on 60 sent­

Todellisen undulaatinystävän lin n u t ovat vapaana jo k a päivä.

päisiä takapakkeja. M u tta päiviähän riittää, ja kun edetään linn un e hd oil­ la, onnistum inen on varma.

K U V A T J A T E K S T I: T IIN A N O T K O (L Y H E N N E T T Y E L Ä IN T E N Y S T Ä V Ä 4/98 I L M E S T Y N E E S T Ä J U T U S T A .)

jg jg ^

MF

HP

Nuorten Animalia

h p

TERVETULOA

M

J O U L U O S T O K S IL L E JA G LÖ G ILLE

Hl

ELÄINSUOJELULIITTO ANIMALIAN TOIMISTOON LAUANTAINA 11.12.1999 KLO 11-16 GLÖGI- JA PIPARITARJOILU

*

YHDISTYKSEN TUOTTEITA JA ESITTEITÄ KIRPPUTORI

Roger Fouts: SIMPANSSINI WASHOE

Sim p a n ss

jo p a uransa simpanssien puolesta.

sa. H elsin g issä on k u ite n k in

sataa v iitto m a k ie le n sanaa ja m yös

Saarelle, jossa sim panssit e le liv ä t

y m m ä rtä m ä ä n n iitä . R o g e r h o iti

k e h itty i herttainen perheyhteisö.

lisuu tta ei o llu t.

O len itse vastikään a lo itta n u t biologian opiskelut Helsingin y li­

tävyydestä. P sykologian la i­ R oger päättää pelastaa suojattin­ toksen assistentti R oger Fouts opet­sa ja vie tämän orpojen simpanssien taa sim panssivauvaa puhum aan jaluokse. M ie s uhraa terveytensä ja

W ashoeta k u in om aa lasta. Joka

opistossa. B iologiaa opetetaan m yös T u ru n . K u o p io n , Joen­ suun ja Jyväskylän y lio p is to is ­

W ashoe palautetaan A frik k a a n ,

J

o ko tiedät, m ikä sinusta tu ­

seiset kurssit, jo s aikovat n iih in hom ­

lä) ja heidän päitään ei saa käännet­

k ä s ity k s iä . M o le m m a t o sa p u o le t

lee isona? M o n i n uori ani-

m iin ryhtyä . Lisä ksi on pari muuta

tyä m illään ilveellä. M utta p o sitiivis­

pääsisivät valottam aan n ä k e m y k ­

m a lia la in e n

siään” , hän toteaa. T ä lla in e n tila i­

v a rm a a n k in

k a ik ille e lä in tie te ilijö ille p akollista

ta on o llu t huomata, että yhä use­

haaveilee eläim ellisten har­

kurssia, jo illa eläimiä käytetään tyyliin

am m in käytetään vaihtoehtoja ja että

suus on esim. marraskuussa b io lo ­

rastustensa yh distä m ise stä

" e ts ik ä ä

näistä kerrotaan o p is k e lijo ille k in .”

gian opiskelijoiden valtakunnallisen

s y d ä n ja

k e u h k o t ja

työhön. Jos tunnet laajem paakin

leikatkaa ne ir t i” . Tästä on ku iten kin

Tiedotusvälineistä saa helposti sen

kattojärjestön järjestämässä opiske­

m o n ip u o lis in ta rjo nta o pe tu k­

kunnostusta karvaisiin ystäviim m e ja

m a h d o llis ta lu ista a , s illä e lä im iä

kuvan, että biotieteet on yhtä ku in

lijo ille suunnatussa ’T ied e, koe-eläi-

sessa: Tai jo lla on yhdeksän eri

kenties m u ih in kin luonnon ja elämän

käsitellään pareittain tai ryhm issä,

ro tta ko ke e t, m utta a la lle a iko va n

m e t ja e tiik k a ” -aiheisessa se m i­

suuntautum isvaihtoehtoa sekä

ihm eisiin, kannattaa harkita biologiksi

jo te n ju u r i sinun ei välttäm ättä tar­

e lä in te n ystä vä n ei ka n n a ta sitä

naarissa, jossa on paneelikeskuste­

ryhtym istä !

aamu Washoe säntäsi o ve lle ja v iit ­

sukulaistensa lu o ja kohdatessaan

erillinen biokem ian koulutusoh­

to i: ’’M ennään ulos, mennään ulos”

heidät, hän n im itti n iitä halveksivasti

je lm a . Ja etteivät va ih to e h d o t

P e rin te is e s ti sana b io lo g i tu o

vitse tehdä m itään, jo s et halua. Jos

säikähtää. "Itse llä n i ei ole o llu t tähän

lussa sekä tu tk ijo ita että eläinsuoje­

k u ite n k in y llä tä t itsesi tonkim asta

mennessä m itään ongelm ia ty ö - tai

lijo ita, mukaanlukien

ja R oger m eni tämän kanssa ulos,

"M u s tik s i itik o ik s i” . Ne eivät osan­

kesken lopu. Lahdessa on vielä

m ieleen risupartaisen sedän, jo k a

uteliaana pulun sisuskaluja, v o it loh ­

harjoittelupaikan löytämisessä, v a ik­

satoi tai p aisto i! K u n tämä p ro je k ti

neet v iitto m a k ie ltä , o liv a t huonota-

e rillin e n H e ls in g in y lio p is to n

r ä m p ii k o rp ik u u s ik o is s a k iik a r it

duttautua tie do lla , että eläim et ovat

ka m inulla nimenomaan on o llu t peri­

lopetetaan, Washoe s iirty y m u ih in

paisia, jne . K u ite n k in Washoe päätti

kaulassa... N o, tätähän se e ko lo g i­

pääasiassa "kä yte ttyjä ” koe-eläim iä,

aatteena v ä lte llä p aikkoja, joissa on

luopua ihm isten kulttuurisesta y lim ­

ym päristöekologian laitos.

Jos alalle m ie lii, helpoim m alla

nen tutkim ustyö aikalailla onkin, tosin

vanhoja siitosyksilöitä , v illin ä ja va­

m a h d o llis u u s jo u tu a te k e m ä ä n

ielisyydestä ja liitty ä sukulaistensa

pääsee, kun jo lukio aikan a pa­

sedät taitavat tulevissa polvissa jäädä

paana eläneitä ka lo ja ja p u lu tk in pa­

eläinkokeita, edes välillisesti. B io tek­

nostaa ns. "k o v iin luo nn on tie ­

pahemman kerran uhanalaiseen ase­

han, pahan puh taa n ap itolaito kse n

n iik a n alahan k e h itty y ja kasvaa

va lvo n n a n k irja im e llis e s ti nahois­

joukkoon.

Internetissä v o i käydä tutustumas­

te is iin " ja tietenkin biologiaan.

maan, s illä o piskelijoista suorastaan

lahtaam ia.

k o k o ajan v a lta v a lla v o im a lla ja

saan. V a lv o n ta s ie llä ta p a h tu i

sa W a sh o e n perheeseen: h ttp ://

K irjo itta m a lla hyvät arvosanat

jä rkyttä vä n suuri enem m istö on ny­

A n ne H uuskonen on viid e n vuo­

työ voim an tarve kasvaa sen m uka­

sähkökeppien, aseiden sekä dober­

w w w .c w u .e d u /~ c w u c h c i/

m a te m a tiik a s ta

( m ie lu ite n

kyis in tyttöjä. Opiskeluaikana näihin

den opiskelu n jälke en p ia kko in v a l­

na. Itse ko kisin , että etenkin m ik ro ­

pitkästä) ja reaalista, o le t jo enemmän kuin puolitiehen perillä.

h o m m iin pääsee tutustum aan m o ­

m istuva biokem isti, jo ka on o llu t ak­

b i- ja kasvibiotekniikassa on se tule­

n illa kenttäkursseilla. Suuri osa b io ­

tiivisena A n im a lia n toiminnassa m u­

vaisuus, eikä kummassakaan tarvitse

Jos tuntuu siltä, ettei lukiossa

lo g ise sta tu tk im u k s e s ta tapahtuu

kana ja m m . k irjo itta n u t tätä samais­

a in a k a a n s u u re m m is s a m ä ä rin

v iits i pingottaa, sisään voi k y llä

ku ite n kin laboratorioissa. Nämä lab-

ta palstaa jo ita k in vuosia sitten. Hän

pelätä joutuvansa vaikean valinnan

päästä pelkän pääsykokeenkin

rap ain otteiset osa-alueet ku lk e v a t

päätyi n ykyise lle alalleen p u o liva ­

eteen e lä in ko ke id e n ta kia ” , A n n e kertoo.

Oklahomassa Washoe saa tuntea

A n im a lia 3 /9 9 -le h d e n p a rh a a ksi ju tu k s i lu k ija t ä ä n e stivä t ju t u t

"Koira, joka pelasti kissoja” ja

”Koirien oma kuiskaaja ” Ä ä n e stykse e n vastanneiden ke sken a rv o ttiin A n im a lia n ty y n y liin a , v o itta ja k s i s e lv iy ty i V e n la S a in io K o u v o la s ta . O n n itte lu t h än elle ja k iito k s e t k a ik ille o s a llis tu n e ille !

Mikä on tämän lehden paras juttu?

L ä h e tä vastauksesi 3 1.12. m ennessä p o s tik o rtilla ta i k irje e llä . M u is ta th a n la itta a m u ka a n yh te ystie to si. L äh etä vastauksesi osoitteeseen: E lä in s u o je lu liitto A n im a lia ry, "P aras ju ttu ” , P o rv o o n k a tu 5 3 ,0 0 5 2 0 H e ls in k i

- i f h t e i n e r i n ia t k m n m c

Turun alueosaston toimistolla pyörii ruletti joulukuun ajan toimis­ ton aukioloaikoina maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 1 6 - 1 8 sekä lauantaisin klo 11 - 13. Ruletti mak­ saa 10 mk ja sillä tuet Turun alue­ osaston toimintaa.

Vastanneiden kesken a rvo m m e sinise n A n im a lia -p y y h k e e n .

Lukijalta Ihmisellä on vastuu luomakunnasta

Syöpää aiheuttavaa dioksiinia koiranruuissa? i läinlääkärin diagnoosi oh tyly:

Lääkärinä to k i tiedän ettei yhdestä

"K o ira lla s i on leukem ia, ve-

syöpätapauksesta v o i tehdä p itk ä lle

J — /ris y ö p ä . Parantavaa hoitoa ei

m e n e v iä jo h to p ä ä tö k s iä . F aktaa

o le.” V ä inö , 3-vuotias ilo in e n tans-

ku ite n k in on, että ko ira n i söi p re m i-

kandog gi-po ikan i e li v iim e is iä päi-

um-tason koiranruuaksi lanseerattua

viään.

Samaan aikaan m edia m yllyttä ä :

Belgiassa valm istettua koiranruokaa ja on n y t menehtymässä rodulleen

"Karsinogeenista dio ksiin ia lö y ty n y t

v a rs in e p ä ty y p illis e e n syöpään.

belgialaisesta eläintenrehusta.” Pie­

M aa ha ntuo ja n v ä lin p itä m ä ttö m ä n

n i epä ily syntyy alitajunnassani ja

ty ly ja salam ykäinen to im in ta on

pulpahtaa pian pintaan. V ä in ö on

o m iaan kasvattam aan e pä ilystä ni.

syönyt puolen vuoden ajan B e lgias­

"T y y ty v ä is ty y s ta k u u 100 % , rahat

sa valm istettua koiranruokaa. Rau-

takaisin ellet ole tyytyväinen.” lö ytyy

hoittaakseni m ie ltä n i päätin soittaa

pussin kyljestä.

■ r H

14

Mitä tekeekään biologi?

Moi!

uitafumkisictarinoita. Stinaon i murtumista, pahan uutteista nMtnMmjaUïUfttitnkkeaUa <'}an*Cäxxicii,

pian tämä o p p ii käyttämään jo toista­

m annien avulla. U lospääsy m ahdol­

s im p a n s s in ja m ie h e n y s ­

kim uskeskukseen.

( Iti-P »» lian päässä Porvoonkadulla. Saima an kadun kulmassa) ( B ussit 17 Rautatieasemalta. 58 Itäkeskuksesta, Raitiovaunut 3B Ja 3T .-s ..

A Rai

Stephen Tukei M ills

S

im panssini Washoe on tarina

kokeisiin Oklahoman Kädellisten tut­

Porvoonkatu 53 00520 Helsinki

R o g e r F o u ts

M

Varmaa tietoa ei ole eikä tule. Ä iti-

käsittäm ätön n uiva - koiranruokaa

yspäivärahani eivät riitä tuhansien

ei ole tu tk ittu eikä heidän mukaansa

m a rk k o je n d io k s iin ia n a ly y s e ih in .

ole tarpeenkaan tu tkia, va ik k a raa­

M in u lle riittä ä epäilys. B elgialainen

ka-aineena on s iip ik a rja n lih a ...

k o ira n ru o k a saa p uo le sta ni jää dä

M in u t n im e ttiin h u llu k s i ja m in ä v a in e p ä ilin , en syyttän yt.

kaupan h y lly lle .

a ja tu k s e t

n ä y ttä v ä t

liik k u v a n

pelkästään lihan, rahan tai h u v in a-

lueella. N ä itä ihm isen "ik io ik e u k s ia ” puolus­ tetaan sitten e lä im e n henkeen ja vereen asti.

M e id ä n k a ik k ie n yhteisen m aapallon eläinasukkaiden olem assaolon oikeus näyttää hetkauttavan va in hyötym ielessä. Konkreettisten arvojen n y k y ih m in e n tahtoo ainakin nahan tai lihan tai tanssivan karhun. N e e liko t, jo ita ei pystytä hyö­ dyntämään edes "petopunkkeina” , joutaa to iju a .

Luom akunnan kruu nu on veren tahrim a. Y r it­ täkäämme edes vähän puhdistaa sitä, la illis in kei­ peyttä, h erk k y y ttä ja kauneuttakin v ie lä ih m is ­ m ielissä on. O n jo p aljon enemmän tehdä edes jo ta in näidenkin viattom ien hyväksi kuin ei yhtään m itään. Ja la illis ia k e in o ja siihen k y llä löytyy.

T o ivo a on ja tu lo k s ia k in jo näkyy.

Vain ihm isen on vastuu. Ja kasvam inen s ii­

K IR S I M A R K U T A LÄÄKÄRI SALLA

yhteisellä biotieteiden nim ellä ja n ii­

hingossa: K u n hän ei päässyt eläin-

hin kuuluvat perinnöllisyystiede, kas­

lä ä k e tie te e llis e e n ,

ry h ty i

Lokakuussa jä rje s te ttiin suurelle

vaikuttaa m ie len kiin to ise lta , en

v ify s io lo g ia , eläinfysiologia, m ik ro ­

opiskelemaan kemiaa, ja s iirty i sieltä

yle isö lle va ltakunnallinen B io -9 9 -

v o i muuta kuin läm pim ästi suo­

b io lo g ia ja biokem ia. Luonnollisesti

lukem aan biokem iaa ja ka svifysio ­

katselmus, jo n k a puitteissa ju lk a is t­

hän

m yös suuri osa opetuksesta tapah­

logiaa. N y t hän työskentelee V T T

ussa ilm a is le h d e s s ä k irjo ite ta a n

tu u la b ra tö id e n p u itte is s a . K a i­

B io - ja elintarviketekniikassa tu tk i­

e lä in k o k e id e n m e rk ity k s e s tä tie ­

massa erään homeen proteiinituotan-

te e lle .

alkaen. V in k k i: A nim aiiasta lö y ­

kenkaikkiaan bio log ia n opiskelu on a ika sosiaalista puuhaa: Puisevaa

toa. U ra v a lin ta a n s a A n n e kehuu

kauhukuvia ihm iskunnan tulevaisuu­

ty y paljon huokeahintaista ja ihan

lue nn oilla istum ista ja kirjo ista pänt­

haastavaksi ja m yöntää katuneensa

desta, jo s eläinkokeet ju lis te tta is iin

h y ö d y M is tä k in ta v a ra a ,jo is ta

tääm istä on paljon vähemmän kuin

päätöstään vain joskus om ien lem ­

pannaan. A r tik k e lin haastateltava,

tekaisee h y v ä t p ake tit y s tä v il­

m on illa m u illa aloilla.

sitella! (K s. Viereinen ju ttu .)

Taas ön jo u lu tulossa ja kauhea h ö s s ö ty s

jo

m a rra s k u u s ta

O ts ik o s s a

m a a la illa a n

m ik k ie n sairastellessa. Annen koke­

K a nsa n te rve ysla ito kse n y m p ä ris ­

leen. Tai tietysti voi jo u lu la h ja k ­

M u tta m ikä on itse eläinten ase­

m uksen m ukaan y lio p is to lla suh­

töterveyden osaston professori Jou­

si antaa A n im a lia n jäsenyyden,

m a b io lo g ia n opiskelussa? V a rsi­

taudutaan eläinsuojeluasioihin vaih­

ko T uom isto, esittää ku ite n k in suo­

jo s ystäväpiirissäsi vielä on kään-

naiset koe-eläintekniikan kurssit, jo t­

televasti: "R iipp uu hyvin paljon ih m i­

rastaan edistykse llisiä m ie lip ite itä .

nyttäm ättöm iä yksilöitä .

ka antavat lain vaatiman pätevyyden

sestä, kenen kanssa keskustelee.

"H aluaisin jäljestää tilaisuuksia, jo is ­

eläinkokeiden suorittam iseen, ovat

Osa tu tk ijo is ta kun on n iin vakaasti

sa e lä intensuojelijat ja tu tk ija t ko ­

p a k o llis ia v a in e lä in fy s io lo g ia n

sitä m ieltä, että eläinkokeita ei vo i

koontuisivat saman pöydän ym pärille

opiskelijoille. Eläinkokeita käytetään

korvata vaihtoehtoisilla m enetelm il­

keskustelemaan. T ä llö in v o ita is iin

ku ite n kin runsaasti m u illa k in aloilla,

lä (m ik ä k y llä tietyisssä tapauksissa

k a rto itta a ta rve tta e lä in k o k e is iin ,

jo te n o p iske lija t vo iva t suorittaa k y ­

pitää paikkansa, ainakin tällä hetkel­

hälventää pelkoja ja poistaa vääriä

M u r o s u k la a

Im e lle tty p e r u n a la a tik k o

125 kookosrasvaa

2 kg perunoita 1 litra vettä

Hyvää joulua ja riemukas­ ta uutta vuosituhatta!

T E R V E I S IN A N N I

Jouluisia herkkuja

J

2 dl

toehtoja kinkulle ja m uille totutuille jouluruo ille . M itä herkullista ja myös

0,5 d l kaakaojauhetta

2,5 d l vehnäjauhoja

eettisesti hyvää tekevää v o is i laittaa jou lup öytä ä n!?

2 tl

vaniljasokeria

suolaa

6 dl makaroneja 1-2 d l oliiveja 1-2 d l herneitä

5 dl

riisinm uroja

1 litra soijamaitoa

3 tom aattia

ja kauppalaskut nousevat p ilv iin ? “ K y llä o n !” vastaavat syksyllä ilmestyneen

Sulata kookosrasva ja lisää

Vegaanin K a sviske itto kirja n te k ijä t M irk a M uu kkon en ja A nna Särkisilta.

jo u k k o o n tom usokeri, kaakaojauhe

soseuta kuum ina. Lisää osa ja u ­

ja vanilja soke ri. Lisää lopuksi

hoista kuum an soseen jo u k k o o n ja

Entä kun arki taas koittaa... onko m ah do llista valm istaa p ä ivittä in ve-

tom usokeria

gaaniruokaa ilm an että p u o li päivää menee e riko isliikke issä juoksem iseen

Kyseessä on m yös ensim m äinen suom alainen alan teos, jo k a perustuu sille ajatukselle, että kasvissyönti ja vegaanisuus ovat tehokkaita keinoja

puolikas kurkku K e itä perunat k yp siksi, k u o ri ja

1 ruukkusalaatti 1 d l öljyä 1 dl vettä

riis im u ro t. Kaada seos u u n ip e llille

päälle. A nna seisoa liin a n alla

soijajauhoja

to im ia eläinten hyväksi. K irja n alussa pohditaan eläinten oikeuksia, kas-

ja anna jähm ettyä. Leikkaa

läm pim ässä paikassa useita

yrttisuolaa

visruoan ekologisuutta ja te rve e llisyyttä ja m uita asiaan liitty v iä seikkoja.

haluamasi ko ko isiksi palasiksi.

tunteja. Lisää tunnin välein 1/3

cu rryä

Reseptejä on lähes 230 ja m ukana on so pivia ohjeita n iin a rkis iin k u in

jauhoista ja kolm annella kerralla

ju h la v a m p iin a terioihin. Pääperiaatteena ku ite n k in on, että raaka-aineet

loput. Im eltym isen jälke en lisää

K e itä m akaronit. Valm ista

ovat helposti löydettävissä ja e du llisia. A lo itte le v a lle vegaanille on m uka­

suola ja m aito. Kaada ve llim ä ine n

majoneesi: sekoita vesi, ö ljy,

na paljon h yöd yllisiä käytännön ohjeita ja vin kke jä m m . eläinperäisten tuot­

seos void eltu un paisto vuokaan.

mausteet ja lisää sopivasti

teiden korvaam isesta ja raaka-aineiden käsittelystä.

A nna kypsyä jo p a 3-4 tu ntia 150

soijajauhoja. P ilk o vihannekset ja

asteisessa uunissa.

sekoita k a ik k i aineet keskenään.

T ila a omasi (tai anna va ikka jo u lu la h ja k s i!) A n im a lia n to im isto lta (ks. tuoteluettelo). K irja n h in ta on 50,- (nid., 114 s.)

M aistuu sekä kylm änä että lämpimänä. V in k k i: Salaatin

H E R K U L L IS IA H E T K IÄ !

M M T M E R K K T T Ä T IT A V A L L IN E N P ’

ANIMALIA 4/99

M a k a r o n is a la a tti ( is o lle k in

oulu lähestyy ja m on i kasvissyönnistä kiin n o stu n u t p o h tii jo n y t va ih ­

Ja tässä m uutam a ohje va ikka joulupöytään.

hen.

Vegejmlsta p o r u k a lle !)

onen ih m is e n e lä im iin k o h d is tu v a t

n oin. O soittaa, että oikeudenm ukaisuutta, lem ­

m a a h a n tu o ja lle . V a s ta a n o tto o li

perusteella, kunhan siihen vaan ja k s a a lu k e a k u n n o lla . Jos

J U L IA N A V O N \ V E N D T IN S Ä Ä T IÖ N T O IM IN N A N J O H T A J A R IIT T A S A L M I.

jo u kko o n vo i lisätä m arinoituja

T A R J A B A L D IN G

ANIMALIA 4/99

valko sipu le ja

15

Toimintaa

Toimintaa Animalia internetissä

Eläinsuojeluliitto Animalia on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö. Helsingissä sijaitsevan keskustoimiston lisäksi liitolla on noin 25 alueosastoa eri puolilla Suomea. Kokoaikaisia työn­ tekijöitä on tällä hetkellä neljä. Liitto toimii tiedotuksen, kam­ panjoinnin, poliittisen vaikuttamisen ja valistuksen keinoin.

Haem m e palvelukseem m e määräaikaiseen työsuhteeseen

H elsingin

toim istoon

K

o tisivu m m e ovat uusiutuneet tänä syksynä. K ä v ijö itä on jo lähes sesta sekä m aatalouden eläim istä. K o s m e tiik k a lis ta lö y ty y m yös sähköisenä ja sitä päivitetään aina kun uusia tu otteita tulee, jo te n käy katso­

massa.

A n im a lia n tu otteita kannattaa m yös käydä kurkkaamassa, s illä siellä on

k u vat m yytävistä tuotteista - ostam alla A n im a lia n tuotteita tuet A n im a lia n

A L A V U S : T y tti Salenius, K eskustie 29, 63100 Kuortane, p. 06-510 3033 ta i

O U L U : (alueosaston to im is to ) Isokatu 16 C 20, 2 krs, 90100 O ulu, p. 08-311

toim intaa!

A k tiiv is im m illa alueosastoilla on m yöskin om a sivu, josta lö y ty v ä t k o ­

040-502 6541

9885, sähköposti: A n im a lia .O u lu @ m a il.su o m i.n e t

koukset ja tapahtumat. K ä y kurkkaam assa, jo s om a lla alueella on alue­

H A N K O : G itta Roos, H a lm sta d in k 37 C 16, 10900 H anko, p. 019-248 2577

-P äivystys k e s k iv iik k o is in k lo 16-18 ja p erjantaisin k lo 12-16. Esitteiden ja

osastoja haluat to im ia jo te n k in eläinten puolesta.

H E L S IN K I : ks. Pääkaupunkiseutu

m uun m ateriaalin lisäksi m yynnissä A n im a lia n tu otteita (ra joite ttu v a lik o im a ).

H Ä M E E N L IN N A : Leena M etsäkangas, M etsä kulm an tie 65, 14470 E teläinen

-Jäsenillat to im is to lla jo k a kuukauden ensim m äisenä ke skiv iik k o n a k lo 18

U S A L M I : M in n a M ie ttin e n , P ä iv iö n k 5 B 13,74100 Iis a lm i, p. 0 4 0 -5 1 0 2 9 1 7 ,

P Ä Ä K A U P U N K I: o p iske lija ryh m ä ko koo ntu u U ud ella Y lio p p ila s ta lo lla

sähköposti: f7 66 33 @ uw asa .fi

M an n e rh e im in t 5, m uut ryh m ä t A n im a lia n to im is to lla P orvoonk 5 3 ,0 0 5 2 0 H K I.

J A L A S J Ä R V I: Satu K a llio , T o rik j 7 as 1, 61600 Jalasjärvi,p. 050-534 7940,

A IK U IS A K T IV IS T IT : lisä tie to ja antaa T a ija B a ld in g , p. 09-278 6896,

sähköposti: s_ kallio @ ho tm a il.com

sähköposti: tb a ld in g @ a n im a lia .fi

J O E N S U U : M ica e la M o re ro , K a ija m ä e n t 10 B 14, 80230 Joensuu,

N U O R IS O R Y H M Ä : lisä tie to ja antaa A n n i A rponen, p. 09-852 1902.

sähköposti: m ore ro @ cc.jo e n su u .fi., 040-7685 685

O P IS K E L IJ A R Y H M Ä : lisä tie to ja antaa Pekka Kujanpää p. 050-563 2244

K A R K K I L A : M a rg it Laakso, V e ik k o la n t 21, 03600 K a rk k ila , p. 09-2256 424

sähköposti: j-pekka.kujanpaa@ helsinki. f i T A I ryhm än sähköpostilista: anim alia-

K O R P I L A H T I : N in a K iv ila h ti, H irv im ä e n t 1184,41800 K o rp ila h ti,

op@ helsinki.fi

p. 014-827 188

T U R K IS R Y H M Ä : lisä tie to ja antaa Jaana R eijonaho, p. 09-148 2646,

K O T K A : R iik a A a lto , L a ih o n t 7, 48700 K y m in lin n a , p. 05-264 108 tai 040-595

jre ijo n a@ an im a ha .fi

0534, sähköposti: riik a .a a lto @ p p .in e t.fi.

R A A H E : M a ri L iim a ta in e n , U pankatu 6 B 17, 92100 Raahe,

K U O P IO : T iin a N y k k i, L o h ka re tie 1 D 8 ,7 0 7 0 0 K u o p io , p. 017-261 8590 tai M in n a

p. 08-223 8312, 050-360 4214

Hakaoja, p. 050-3130 778, sähköposti: m inna.hakaoja@ hotm ail.com

S E IN Ä J O K I: N iin a S yrjälä, K a arto tie 58 as 1, 60100 S einäjoki

L A H T I : Sanna Peltonen, K a rja la n ka tu 10 as 4, 15140 L a h ti, sähköposti:

T A M P E R E : M e rv i Rissanen, P ostik la s 49, 33100 Tre, p. 03-223 4228.

speltone@ lpt.fi

Kokoontum iset parillisten viikko je n keskiviikkoisin klo 18“ Vuoltsun

L O H J A : M iia V ikste d t, H a k u lin t 43 B 2, 08500 L o h ja , p. 019-388 851

toimintakeskuksessa” (Vuolteenk 13, vastapäätä linja-autoasemaa), kerhohuone 14.

M U O N IO : Sisko Sattanen, K p 2 , 99300 M u o n io , p. 016-532 026

T U R K U : (alueosaston to im is to ) H u m a lis to n k 14 c, 2. krs, 20100 T urku ,

N IV A L A : N in a Jaakola, K a rila n tie 3 C 18, 86710 K ärsäm äki, p. 040-573 8794

p. 02-2310 123.

nina.jaakola@ cop.fi

- päivystys m aanantaisin ja k e s k iv iik k o is in k lo 16-18, sekä lauantaisin k lo 11-13.

N U M M I- P U S U L A : Irm a T e ika ri, L eh tola , 03850 Pusula, p. 09-226 6236 tai

S aatavilla esitteitä ja m uuta m ateriaalia, sekä m yynnissä sekä T urun alueosaston

050-5004 596

om ia, että A n im a lia n tu o tte ita (ra jo ite tu sti).

L in k k e jä lö y ty y jo n k in verran, m utta k a ik k i uudet lin k it ovat tervetulleita. m u u to k s ia

voi

lä h e ttä ä

s ä h k ö p o s tio s o itte e s e e n

asiakaspalvelu @a nim a lia.fi

TOIMINNANJOHTAJAA

Animalian postituslista

Toivomme:

L

okakuussa avatulla postitu slistalla keskustellaan eläinsuojeluasiois­ ta, tiedotetaan ajankohtaisista aiheista ja tapahtum ista, luodaan y h ­

teyksiä, vaihdetaan kokem uksia e lä insuojelutyöstäjne.

L is ta lle v o iv a t liitty ä k a ik k i A n im a lia n jäsenet lähettäm ällä viestin osoit­

teeseen: A n im alia-subscribe@ onelist.com L is ä tie to ja lis ta s ta lö y ty y k o tis iv u ilta m m e h ttp ://w w w .a n im a lia .fi/

postlist.htm l

Eläinsuojeluliitto Animalia toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen

Eduksi luetaan: - korkeakoulututkinto - eläinsuojelutietämys - kielitaito (ruotsi ja englanti) - esiintymis-ja tiedottamiskokemus

Yksi A nim alian toim innan peruspilareista on paikallistoim inta eri puolilla Suomea. K aikki ryhm ät toivottavat uudet (ja tietysti entiset!) aktiivit m ukaan. O ta yhteyttä alueesi yhdyshenkilöön, niin kuulet lisää!

20 000! S iv u ilta lö y ty y p aljon tietoa eläinkokeista, tu rkistarhauk­

E h d o tu k s ia ja

- aitoa kiinnostusta eläinsuojelutyöhön - edellytyksiä liiton kokonaistoiminnan sekä kampanjoiden suunnitteluun, kehittämiseen ja vetämiseen - kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta sekä johtoteh­ tävistä - kykyä jäsen- ja varainhankinnan kehittämiseen - esiintymis-, edustamis- ja neuvotteluvalmiuksia

ANIMAALIT KAUTTA MAAN

V A A S A : A ija W allenius, K u rte n in k 3, 65100 Vaasa, p. 050-518 5624.

Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta ja

Tarjoamme:

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? K iinnostaisiko sinua itseäsi ryhtym inen A nim alian yhdyshenkilöksi?

K erron mielelläni lisää asiasta, joten soita/kirjoita /eemelöi... Yhteydenottosi ei vielä sido sinua m itenkään terveisin T arja Balding/Animalia ry (ks. yhteystiedot alueosastolistasta kohdasta “Pääkaupunkiseutu/aikuisaktivistit” ).

vuosituhannen alkua!

- antoisaa ja aatteellista työtä - mukavan ja innostuneen työympäristön - mahdollisuuden tulosten kautta vaikuttaa omaan palkkata­ soon - mahdollisuuden muovata ja kehittää omaa työnkuvaa

OTA VAIN ! MUTTA SANO M IN U N S A N ö N S B N , G1TÄ

£ M M £ VOI OTTAA S/ tA S€ Ql OLG

£1

M £ f P Ä N

e r Ä R £ H e u ,is y Y s

/

KANNATA

e i

f

"/ / A

4

%

Hakemus palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen on oltava perillä viimeistään 7.12.1999 osoitteessa: Eläinsuoje­ luliitto Animalia, Porvoontie 53, 00520 Helsinki (kuoreen merkintä “toiminnanjohtaja”). Lisätietoja www.animalia.fi tai numerosta 09-278 6896.

S/M Ä

JA

KUVOTTAVA o t a m

S IN U N 7 fUHGLUSYYrGSI f se

n

ir s e

^

tt Y /M i

ANIMALIA 4/99

16

ANIMALIA 4/99 C

17

%

%

E läinten ystävän talvipuoti T ilaa tietoa elä in su o jelu sta

f UUTUUSTUOTTEET

MERKIT,TARRAT, KORTIT...

K IR JA T “ K A S V IS K A R N E V A A L IT ” /

P IE N I K IS S A K IR J A /E V E K U IS M IN 72,-

Tieto vihot

Esitteet ja julisteet

Videot, diasarjat ja kuvanävttelvt

A n im a lia n tie tovih koihin on

E sitteet ja ju lis te e t o vat m aksuttom ia, suurista tilau ksista

D ia sa rjo je n m ukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen

ko o ttu yksityisko h ta ista t i ­

p erim m e p ostiku lu t.

liitty v ä ä yleism ateriaalia. K u v a n ä y tte ly t koostuvat

etoa ja ta u sto ja e lä in su o ­

vä rivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä: sopii

je lu n e ri osa-alueilta. Pai­

esille m m . k irja s to ih in .

n atuskulujen peittäm iseksi

E s itte e t

p e rim m e tie to v ih o is ta 10

ko je n m ukana tu le v a lla ti-

□

A n im a lia n

y le is -

esite. N e liv ä rin e n esite

lille p a n o k o rtilla

□ E lä im e t k o s m e tiik k a te ­ ollisuudessa

□ “ K u n v a lits e t m u n ia ... v a lits e t m y ö s k a n a la n ” .

A n im a lia s ta ja elä insu oje ­

N e liv ä rin e n A 3 -k o k o in e n

lusta. Sisältää m yös pank-

ju lis te . S o p ii ilm o itu s ta u ­

k is iirto k o rtin , jo lla v o i l i i t ­

lu ille , työ p a ika n seinälle ja

K O R T IT , 4,-

p e ittä m ise ksi lainauksesta

K iv a t v ä rillis e t uutuuskortit.

m aksusta 50 % alennuksen

perusasiat m m . eläinkokeis­

e li h e ille m aksu on 20 m k.

19 kuvaa

d ia s a rja ta i k u v a n ä y tte ly

□

□ M in u lle t u r k k i ei ole so­ m is te . N e liv ä riju lis te , jo s ­

s iitä , m ik s i vapaan kanan

sa v i l li kettu ke rto o m ie li­

m unat o vat parem pi v a lin ta

piteensä turkistarhauksesta

k u in h ä kkim u n a t. 2. uusittu

ja tu rk is s o m is te id e n k ä y -

painos.

tö stä.H yvä lah ja m u o titie ­ toiselle.

□ ” G o C r u e lty F re e ” , luettelo e lä im illä testaamat­ tom ista kosm etiikkatuotteis-

M a te r ia l p ä svenska

ta, saippuoista, sham poista ym .

□ T u rk is e lä im e t, 15 kuvaa

□ B ro s c h y r “ L y c k lig tv is

s im y s t ä . V id e o m a a ta ­

□

lo u d e n e lä inte n o lo is ta ja

m ille m m . a la -a s te ille ),

kasvissyönnin perusteluista.

N o in 25 m in, suom enkielin­

18

ke ttien h in ta on 10 m k /k p l,

h in n a sto

Stiftelses b ro s c h y r “ veten-

□ K u d o s lu o v u tu s k o rtti

M aksun v o it suorittaa pake­

a lte rn a tiv a fo rk s n in g s m e toder, gratis.

tin m u k a n a tu le v a lla t i□

lille p a n o k o rtilla .

K a u n e u s v o i ta p p a a -

E M A L IR IN T A K O R U T , 69,U lla H uttusen käsintehdyt e m a lirin ta ko ru t ovat

H e ls in k i. M e rk its e k u it in

h y v in m m . ko u lu je n uskon­

lu ih in , n äytte ly- ja k e rh o ti­

vie stio sa a n n im e s i, o s o it­

T ila a n ............. k p l, le h m ä

non tai elämän katsomustie­

lo ih in jne .

teesi j a m in k ä n im is e n v i­

T ila a n ............k p l, possu T ila a n

d e o n /m u u n m a te r ia a lin

□ E lä in k o k e e t

□ K iito s s in u lle , jo k a e t

□ T u rk is ta rh a u s

osta tu r k ik s ia

□ H evo se t

-som isteid en tuottam iseen

Jos p o ik k e a t to im is ­ to lla ...

K U V IO K IR JE L E H T IÖ T JA -KIR JEKU O R ET. 15.22,K a h ta e ri aihetta, hevonen ta i nalle. L e h tiö t 1 5 ,-ja

nosta k o e -elä in lab oratorioih in . N o in 20 m in , englan­

apinoiden p yyn n istä v iid a ­

V a in y k s i video ta i diasaija

n in k ie lin e n äänitys.

koista koe-eläinlaboratorio-

kerrallaan elle i muusta e rik­

ihin T u rk is ta rh a u s . V ideo

seen sovita. Lainaaja sito u ­ tu u käsittelem ään lainam a-

turkistarhauksesta Suomes­

te ria alia h u o le lla ja palaut­

sa ja Skandinaviassa, n. 25

tamaan sen to im isto o n h y ­

m in.

vässä kunnossa.

□ A lte rn a tiv e s in E d u c a -

H u o m ! Tee varauksesi h y ­

tio n . V ideo lääketieteen, b i­

vissä ajoin, viim eistään k o l­

o lo g ia n , ym s. o p e tta jille ja

m e v iik k o a ennen to iv o ttu a

N O O A N A R K K I - T Y Y N Y L IIN A 89,-

o p is k e lijo ille , englanninkie­

la in a -a ika a . Sama koskee

(5 0 x 6 0 o n )

lin e n , 33m in.

esite- ja m uita m a te ria a liti­

T ila a n ............ k p l, n a lle - k u o r ia T ila a n ............ k p l, n a lle - le h tiö tä T ila a n ........... k p l, h e v o s -k u o ria T ila a n ........... k p l, h e v o s -le h tiö tä

T ila a n

T ila a n ............ k p l, O ra v a n u n i

T ila a n

lauksia. Emme valitettavasti

seuraavia:

v o i taata sitä, että to iv o m a ­

N O O A N A R K K I -P Y Y H E , 72.-

si m a te ria a li on vapaana.

(5 0 x 7 0 c m )

e lä m ä ä e n e m m ä n k u in tu r k ik s ia - j u ­

T A S S U -K O R T T I, 4,-

lis te . K a h d e n M is s

T ila a n ............... k p l

yhden

puh (09) 148 4866

,

fax (09)1484622 asiakaspalvelu@animaUa.fi.

____________

T ila a n ................k p l

h ä k k ik a s v a tu k s e e n .

T IL A A J A N

y k e ttu L u lu .

N I M I .......

- A n im a lia - le h d e n a ik a is e m p ia n u m e r­

O SO ITE.

o ita . Lehdistä lö y ty y

k iin n o s tu n u tA n im a liasta, la h jo ita hänelle pari A n im a lia -le hd e n numeroa ja A n im a lia esite!

O le n A n im a lia n jä s e n

□

E n ole jä s e n

T ila u k s e n v o it te h d ä fa k s illa ta i s ä h k ö p o s til­

tensa yhä sä ilyte ttä ystäväsi saattaisi o lla

□

p o s tits e , p u h e lim e lla ,

m on ia aj ankohtaisuuneitä a rtikke le ita . Jos

k u o r in ip p u ja , 15,-/k p l

T ila a n ...........k p l

R IN T A M E R K K IP A K E T T I, sisältää yhden k a ik k ia em.

“YM M ÄRRÄ

rintam erkkejä, 25,- (ei O u lu )

G A L L E R Y -K Y N Ä , 12,Valas-aiheinen kynä, jossa A n im a lia n osoite

T ila a n .............. k p l

T E N G V A L L , 60,-.

japuhelinnum ero.

Opas le m m ik k iä harkitsevalle

E L Ä IN K O K E E T O N T A

tai sen jo hankkineelle.

T ila a n

kpl

K O S M E T IIK K A A -

T ila a n ............k p l

A R K K I (16 tarraa), 10,-

K O IE L O , 15,-

T ila a n .............k p l

“ E L Ä IN T E N P U O L E S T A ” /

D IS C C O V E R -L E V Y K E ERIKOISTARJOUKSENA 3

HELENA

KAPPALEEN PAKETTI 40,-.

K IS S A K O R T T I

T E N G V A L L , 59,-.

“ K IS S A N P E N T U ” , 4 ,T y y lik ä s va lo ku va ,

teoseläinten ystävälle.

T ila a n

kuljetukseen kuin postitukseenkin. Värit: vihreä,

lä m p im ä t v ä rit.

T ila a n ............k p l

K o te lo t soveltuvat n iin

punainen, sininen, turkoosi ja

kpl

keltainen. Koteloissa Animalian

“ K A N O J E N H O IT O ” /

logo-hiiri.

H E L E N A T E N G V A L L , 85,-.

KO RTTEJA K Y M P IL L Ä !

K u v ite ttu teos k a ik ille kanojen

10 k o rtin la jite lm a , sis. m m .

.......................... v ä r iä

K im m o Taskisen p iirro k s ia ,

T ila a n ..................p a k e ttia

e lin tavo ista kiinn ostu ne ille .

T ila a n ............k p l

T ila a n

kpl

1 0 ,-

T ila a n .............n ip p u a “ K O T IE L Ä IN T E N K Ä Y T T Ä Y T Y M IN E N JA

Tuotteet näet Animalian internetsivuilta osoitteesta www.animalia.fi/ shop.html

H Y V IN V O IN T T /H E L I T ila a n ..............k p l V E G A A N IN K A S V IS T ila a n ............. k p l

NAIN TEET TILAUKSESI: P ostitse: A n im a lia ry, P orvoonkatu 53, 00520 H e lsin ki

P E H M O -H IIR E T , 35,-

nanotto turkiseläinten M u k a n a m yö s kes-

kpl

rausjärjestyksessä.

Suomen N eid on kan­

Uudistettu turkistietovihko ilmestyy joulukuussa. Ajankoh­ taista asiaa suomalaisesta tur­ kistarhauksesta. Tilaa nyt en­ nakkoon, hinta 10 mk + posti­ tuskulut Animalian toimistolta,

kpl

T ila a n ...............k p l

L ainaukset toim itetaan va­

vastaa som istem uodin tu rh ­

S uom en ja

E L IZ A B E T H T H O M A S , 60,-

K E IT T O K IR J A , 50,-

- uusi m ate ria ali, jo k a k u ­ uutta.

18

kpl

si h a k e a m a k s u tta

R a k a s ta m m e

ym päristöystävällistä

C A S T R E N , 189,-

n ia

□ “ E i lä m m itä ”

,

k p l, K o ir a j a seppele

Toim istosta saa lisäk-

eläim iä.

E LÄM Ä”/

J O U L U K O R T IT 4 ,T ila a n ..............k p l, E lä im e t veneessä

käytetään vuosittain m iljo o h ä k k ik a s v a te ttu ja

“ K O IR IE N S A L A IN E N

E rittä in h yö d yllin e n

esite □ E lä im e t m aataloudessa

k p l, k a n a

kuoret 22,-. 100% siistaamatonta uusiopaperia.

K a d o te ttu p a r a t iis i:

J A -K U O R E T uusiopaperia. L e h tiö 20

T ila a n .............. k p l, k e ttu

□

□

IL V E S , 148,-

L E M M IK K IÄ S T /H E L E N A

lun e ri a lueilta. S o p ii k o u ­

ska p k a n u tö v a s pä m ä n ga s ä tt” o m d ju rfö rs ö k och

m ih in sisältyy postituskulut.

k p l, s in is tä

suom alainen äänitys, (sopii

lähestyä?

8,- lo g o h iiri, T ila a n ............ k p l

T ila a n

T ila a n .............. k p l, kissa

e lä in s u o je lu n e ri a lo ilta .

K E T U N P O IK A L E H T IÖ

T ila a n ............k p l

sopivat n iin le m m ik in k u in o m ista ja n kin käyttöön.

lia , P orvoonkatu 5 3 ,0 0 5 2 0

erikseen sovita.

“ E I” E L Ä IN K O K E IL L E ,

kpl

le h tiö itä , 15,- /k p l

800018-2105644 ja lähetä

on 2 v iik k o a e lle i m uusta

T ila a n

10 ,-

v a te k s tit, aiheet eläinsuoje­

apino ide n p yyn n istä lu o n ­

L IE M E S S Ä ” /M IK A E L

T ila a n ............. k p l, lu o n n .va a le a a

13 kuvaa.

8 erilaista,korkeus n. 4-7 cm .

T ila a n .............k p l

H yvälaatuiset, p u u v illa is e t kasvo- ja k ylp yp yyh ke e t

4866.

h a lu a t la in a ta . L aina-aika

punamusta,

sivua ja kuoret 15 kp l/nipp u.

70 ja 70 x 100

□ T u rk is e lä im e t,

25,-

T ila a n

sesta e lä im iin , n. 25 m in ,

verksam het, gratis.

E E V A J Ä N T T I, 130,-

8,-

K E T T U - R IN T A M E R K K I,

pääuskontojen suhtautum i­

P a ra d is e L o s t. ke rto o

F U R IS D E A D ,

“ V E G A A N IN K Ä S IK IR J A ” /

O U LU N ALUEO SASTO N

M aksa lainausm aksu tilille

don tu nn eille.)

P U IS E T K O IR A P A T S A A T ,

P Y Y H K E E T 50,-/120,-

h e lim its e p u h ( 0 9 ) 148

k o p io

kpl

T ila a n .............k p l

T ila a n ...........k p l

persoonallisia ja laadukkaita. 4 aihetta.

M ite n k o ir a a tu lee

A n im a lia n tu o tte id e n

T ila a n ..............k p l

Brodeerattu sinise llä teksti “ A n im a lia ” . 2 väriä 50 x

ta i k u it in

ko irie n peruskoulutukseen.

T ila a n

2-väripainatus,

P A S T A T ’, 95,-

“ E L Ä IN L Ä Ä K Ä R I

Anim aliaan.O soite: A n im a ­

m uuta ajankohtaista tietoa

□

T A R R A , 5,-

V a ra u k s e t m ie lu ite n p u ­

k u it t i

10,-

J Ä T Ä M E IT Ä K U U M A A N A U T O O N -

17 v ä r ik u v a a j a k u ­

□

site lm ie n tekoon. T ietopa­

ÄLÄ

□

dju rskyd d e t och A n im a lia s

J u lia n a v o n W e n d ts

k p l A n im a lia lu o n to a

T ila a n

□ N o o a n a r k k i . V id e o

□ L a p s ille suunnattu esite:

□

kuvaa

V a lo k u v a n ä y tte ly t

esitteitä, le h tia rtik k e le ita ja

H yvä pohja m uun muassa e-

Y le is d ia s a rja n u o r im ­

en te kstitys.

fin n s d e t A n im a lia ” o m

T ie to p a ke tte ih in on koottu

meistään kolm e v iik k o a en­ nen to iv o ttu a laina-aikaa.

R u o k a a ilm a n k ä r ­

perustaidot om atoim iseen G O C R U E L T Y FR EE,

T ila a n ...........k p l

A n im a lia n toim isto sta v ii­

en tekstitys. □ K a u n e u s v o i ta p p a a -

T ila a n

Kissan- ja k o ira n ku va lla varustettu autotarra

ta, m a a ta lo u d e n e lä in te n N o in 15 m in , suom enkielin­

E s itte e s s ä o n p e ru s a s ia t

Tietopaketit

S uosittu video, jo k a kertoo □ E lä in k o k e e t, 25 kuvaa

k p l R a ita k is s a a

“ K O IR A N

E L Ä M Ä Ä 1” , 85,~

R in t a m e r k it

T ila a n ...........k p l

T ila a n ...........k p l

lia n jäsenet saavat lainaus-

liik k u u .

riske istä ?

ja

s u o je lu s ta , 24 kuvaa

T ila a n

m k /la in a u s k e rta . A n im a ­

va ksi y s tä v ille ja tu tta v ille ,

m u n a v a i ka na ?

asetus, 1 5 m k

e lä in ­

V a ra a h a lu a m a s i v id e o ,

tie d ä m m e g e e n ite k n iik a n

te lijo ille

sa o n s in u n käsissäsi.

□ Y le is d ia s a rja

□ M a a ta lo u d e n e lä im e t,

ju lis te .

a lo it­

H e id ä n tu le v a is u u te n ­

o lo is ta ja e lä insu oje lu sta .

□ K u m p i o li e nsin,

E lä in s u o je lu la k i

P o s ti- ja k ä s itte ly k u lu je n

k a ik k ia lle m issä ih m is iä

nostuneita jäsenyydestä.

□ K o h ti 2000- lu k u a : m it-

□

V ID E O

U u si ka sviske itto kirja .

“ K A IK E N M A A I L M A N

tyä jäseneksi. S opii annetta­

m a a ta lo u d e n e lä im ille

□

D ia s a rja t

T U IJ A R U U S K A , 140,-

T ila a n ..............k p l R A IT A K IS S A - J A A N I M A L I A L U O N T O -

V id e o t

jo tk a saattaisivat o lla k iin ­ □ V ir ik k e itä j a v a p a u tta

□ K a s v is s y ö n tiä

h e lly ttä v illä p iirro k s illa ku vitettu k irja

peritään la in a u s m a k s u , 40

m k /k p l plus p o stitu skulu t.

M aksu n v o it suorittaa v ih ­

J u lis te e t

M iten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?

Eve K u is m in in k irjo itta m a ja K aarina L eiviskän

HUVIKSI, HYÖ­ DYKSI...

la:

“ E L Ä IN T E N P U O L E S T A ” C O L L E G E - P U S ER O , ; .

F a xits e : 09 - 148 4622 e -m a il: asiakaspalvelu@ anim alia.fi

Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 15,-. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 5,- käsittelykulu.

H yväla atu ine n jokasään pusero. V ärikäs

eläinryhm äpainatus. V ä ri harmaa. K o o t S, M ja L .

T ila a n ••••••••••••k p l, k o k o a ..........

T ila a ja n n im i:_ O s o ite :________

L A M M A S T-P A 1T A , 85,K im m o Taskisen p iirro k s e lla k u vite ttu laadukas T -paita V ä r i m e le e ra ttu h a rm a a . K o o t: S -X L

P ä iv ä m ä ä rä , jo h o n m ennessä to iv o n sa ava ni A n im a lia m a te r ia a lin ..................

/ ASUSTEET

P u h e lim its e : 09 - 148 4866, m a-to k lo 9-17, pe k lo 9-15

T ila a n --------- k p l, k o k o a ............

tu otteita on m yynnissä m yös Turun tstossa (os. H um alistonkatu 14, 2.krs, puh. 02-2310 123)

P o rv o o n k a tu 53, 00520 H e ls in k i p u h (09) 148 4866 fa x (09) 148 4622 asiakaspalvelu (a animaiiaJ5

ANIMALIA 4/99

T uo tte ita v o it ostaa m yös suoraan A n im a lia n H elsing in toim istosta, osoite yllä . R ajoitetusti

A N IM A L ia P O W E R T -p a ita, 75

ja O u lu n tstossa (os. Isokatu 16 C 20, 2.krs, puh. 08-3119 885) sekä K u op ion N ectar Beauty

R auli O llin p iirro k s e lla k u v ite ttu T-paita, p ie ni erä.

Shop’ issa (Haapaniem enkatu 18)

V ä r i m e le e ra ttu h a rm a a . K o o t :M j a X L U la a n ........... k p l, k o k o a ............

ANIMALIA 4/99

KIITOS TILAUKSESTASI!!

KIITOS TUESTASI!!

19

♦

♦

i7im t i i

♦

1 iia r m r n iim iiim n

Tiedot näistä ja muista Animalian tuotteista edellisellä sivulla

Animalian Joulushop Tue eläinsuojelua osta Animalian tuotteita

-

Animalian tassukortti muistuttaa turkistarhauksen turhuudesta.

Kääntöpuolella teksti “ Liity Animalian jäseneksi!”

Joulukortit - kolme eri aihetta

J

kasvi* Vegaanin kasviskeittokirja

m

l U U i M

#

k f\ R A/e

Kasviskarnevaalit - keittokiija

Eve Kuisminin Pieni kissakirja H.UC~nM,

Pehmohiiret.

Saatavana erivärisiä Kuviokirjelehtiöt ja kirjekuoret Kaksi aihetta: hevonen tai nalle

K trtitJttin le n k ly ttÄ y ty m in e n ■ j a h y v in v o in ti *

Kaiken maailman pastat -kirja

« lii« *

r ito tt i

YMMÄRRÄ LEMMIKKIÄSI

Ymmärrä lemmikkiäsi - opas lemmikkiä harkitsevalle tai sen jo I hankkineelle

Lehtiöt

Eläinkokeetonta kosmetiikkaa arkki

Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi - kirja

Kirjekuoret

% -

:

m

Eläinten puolesta -college

^

Nooan Arkki -pyyhe (50 x 70 cm)

• ^ >■

Nooan Arkki-tyynyliina (50 x 60 cm)